So far so good, hyvin ja pahoin, oikein ja vasein, pitäsj ja pitäsj, mutta mitä Jyrin ja poikien oikeasti tulee sitten duunata? Voidaanko jatkaa entisellä mallilla, vai pitäisikö persereijät tervata? No ei nyt sentään, Moore lohduttaa. Tulkaa tyköni te janoovaiset ja isoreikäiset kuten ennenkin, kolkuttavalle avataan.
ellauri089.html on line 587: § 86. The question to be discussed in this chapter must be clearly distinguished from the two questions hitherto discussed, namely (1) What is the nature of the proposition: "This is good in itself"? …
ellauri089.html on line 589: § 87. and (2) What things are good in themselves? to which we gave one answer in deciding that pleasure was not the only thing good in itself. …
ellauri089.html on line 591: § 88. In this chapter we shall deal with the third object of ethical enquiry: namely answers to the question "What conduct is a means to good results?" or "What ought we to do?" This is the question of Practical Ethics, and its answer involves an assertion of causal connection. …
ellauri089.html on line 601: § 93. (3) Even this latter task is immensely difficult, and no adequate proof that the total results of one action are superior to those of another, has ever been given. For (a) we can only calculate actual results within a comparatively near future. We must, therefore, assume that no results of the same action in the infinite future beyond, will reverse the balance—an assumption which perhaps can be, but certainly has not been, justified; …
ellauri089.html on line 605: § 95. But (c) most of the actions, most universally approved by Common Sense, may perhaps be shewn to be generally better as means than any probable alternative, on the following principles. (1) With regard to some rules it may be shewn that their general observation would be useful in any state of society, where the instincts to preserve and propagate life and to possess property were as strong as they seem always to be; and this utility may be shewn, independently of a right view as to what is good in itself, since the observance is a means to things which are a necessary condition for the attainment of any great goods in considerable quantities. …
ellauri089.html on line 607: § 96. (2) Other rules are such that their general observance can only be shewn to be useful, as a means to the preservation of society, under more or less temporary conditions: if any of these are to be proved useful in all societies, this can only be done by shewing their causal relation to things good or evil in themselves, which are not generally recognised to be such. …
ellauri089.html on line 611: § 98. In this way, then, it may be possible to prove the general utility, for the present, of those actions, which in our society are both generally recognized as duties and generally practised; but it seems very doubtful whether a conclusive case can be established for any proposed change in social custom, without an independent investigation of what things are good or bad in themselves. …
ellauri089.html on line 615: § 100. and that (β) in all other cases, rules of action should not be followed at all, but the individual should consider what positive goods, he, in his particular circumstances, seems likely to be able to effect, and what evils to avoid. …
ellauri089.html on line 621: § 103. (5) We may further see that "virtues" are not to be defined as dispositions that are good in themselves: they are not necessarily more than dispositions to perform actions generally good as means, and of these, for the most part, only those classed as "duties" in accordance with section (4). It follows that to decide whether a disposition is or is not "virtuous" involves the difficult causal investigation discussed in section (3); and that what is a virtue in one state of society may not be so in another. …
ellauri089.html on line 623: § 104. It follows that we have no reason to presume, as has commonly been done, that the exercise of virtue in the performance of "duties" is ever good in itself—far less, that it is the sole good: …
ellauri089.html on line 625: § 105. and, if we consider the intrinsic value of each exercise, it will appear (1) that, in most cases, it has no value, and (2) that even the cases, where it has some value, are far from constituting the sole good. The truth of the latter proposition is generally inconsistently implied, even by those who deny it; …
ellauri089.html on line 629: § 107. (b) where virtue consists in a disposition to have, and be moved by, a sentiment of love towards really good consequences of an action and of hatred towards really evil ones, it has some intrinsic value, but its value may vary greatly in degree. …
ellauri089.html on line 631: § 108. finally (c) where virtue consists in "conscientiousness", i.e., the disposition not to act, in certain cases, until we believe or feel that our action is right, it seems to have some intrinsic value: the value of this feeling has been peculiarly emphasized by Christian Ethics, but it certainly is not, as Kant would lead us to think, either the sole thing of value, or always good even as a means. …
ellauri089.html on line 640: § 110. By an "ideal" state of things may be meant either (1) the Summum Bonum or absolutely best, or (2) the best which the laws of nature allow to exist in this world, or (3) anything greatly good in itself: this chapter will be principally occupied with what is ideal in sense (3)—with answering the fundamental question of Ethics. …
ellauri089.html on line 644: § 112. In order to obtain a correct answer to the question "What is good in itself?" we must consider what value things would have if they existed absolutely by themselves; …
ellauri089.html on line 646: § 113. and, if we use this method, it is obvious that personal affection and aesthetic enjoyments include by far the greatest goods with which we are acquainted. …
ellauri089.html on line 652: § 116. But (3) granted that the appropriate combination of these two elements is always a considerable good and may be a very great one, we may ask whether, where there is added to this a true belief in the existence of the object of cognition, the whole thus formed is not much more valuable still. …
ellauri089.html on line 656: § 118. from the two judgments (a) that knowledge is valuable as a means, (b) that, where the object of the cognition is itself a good thing, its existence, of course, adds to the value of the whole state of things: …
ellauri089.html on line 660: § 120. We thus get a third essential constituent of many great goods; and in this way we are able to justify (1) the attribution of value to knowledge, over and above its value as a means, and (2) the intrinsic superiority of the proper appreciation of a real object over the appreciation of an equally valuable object of mere imagination: emotions directed towards real objects may thus, even if the object be inferior, claim equality with the highest imaginative pleasures. …
ellauri089.html on line 662: § 121. Finally (4) with regard to the objects of the cognition which is essential to these good wholes, it is the business of Aesthetics to analyse their nature: it need only be here remarked (1) that, by calling them "beautiful", we mean that they have this relation to a good whole; and (2) that they are, for the most part, themselves complex wholes, such that the admiring contemplation of the whole greatly exceeds in value the sum of the values of the admiring contemplation of the parts. …
ellauri089.html on line 664: § 122. With regard to II. Personal Affection, the object is here not merely beautiful but also good in itself; it appears, however, that the appreciation of what is thus good in itself, viz. the mental qualities of a person, is certainly, by itself, not so great a good as the whole formed by the combination with it of an appreciation of corporeal beauty; but it is certain that the combination of both is a far greater good than either singly. …
ellauri089.html on line 668: § 124. It remains to consider positive evils and mixed goods. I. Evils may be divided into three classes, namely …
ellauri089.html on line 672: § 126. (2) evils which consist in the hatred or contempt of what is good or beautiful …
ellauri089.html on line 674: § 127. and (3) the consciousness of intense pain: this appears to be the only thing, either greatly good or greatly evil, which does not involve both a cognition and an emotion directed towards its object; and hence it is not analogous to pleasure in respect of its intrinsic value, while it also seems not to add to the vileness of the whole, as a whole, in which it is combined with another bad thing, whereas pleasure does add to the goodness of a whole, in which it is combined with another good thing; …
ellauri089.html on line 678: § 129. In order to consider II. Mixed Goods, we must first distinguish between (1) the value of a whole as a whole, and (2) its value on the whole or total value: (1)=the difference between (2) and the sum of the values of the parts. In view of this distinction, it then appears: …
ellauri089.html on line 680: § 130. (1) That the mere combination of two or more evils is never positively good on the whole, although it may certainly have great intrinsic value as a whole; …
ellauri089.html on line 682: § 131. but (2) That a whole which includes a cognition of something evil or ugly may yet be a great positive good on the whole: most virtues, which have any intrinsic value whatever, seem to be of this kind, e.g. (a) courage and compassion, and (b) moral goodness; all these are instances of the hatred or contempt of what is evil or ugly; …
ellauri089.html on line 684: § 132. but there seems no reason to think that, where the evil object exists, the total state of things is ever positively good on the whole, although the existence of the evil may add to its value as a whole. …
ellauri089.html on line 689:

Kaikkein traagisinta on, että kaikella tälläsellä pöpinällä on vitun verran virkaa siinä, mihkä suuntaan termiittilauma sännistää. Yhtenä miehenä tai oikeammin lisääntymiskyvyttömänä naaraana ne kiipeää saman kaislan vartta ylös, joka vääjäämättä kallistuu niiden painosta kohti jorpakkoa. Tää askartelu vaan piti Jyrin leivässä ja leivän päällisessä, jotta se voi kuzua opetuslapsia kotiin ehtoolliselle ja sen jälkeiselle kimppakivalle.

ellauri089.html on line 693: Public Domain Dedication Principia Ethica was written by G. E. Moore, and published in 1903. It is now available in the Public Domain.
ellauri090.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri090.html on line 100: Quincas Borbasta tykkää vaan kriitikot. Yleisö ei nähtävästi pidä siitä. Mixkähän? Roopea ei pidä sekoittaa samannimiseen "vaikutusvaltaiseen" yltiöisänmaalliseen espanjalaiseen runoilijaan Antonio Machadoon Espanjan punakapinan ajoilta. Isänmaallinen Machado pakeni Ranskaan loppupeleissä.
ellauri090.html on line 103: Quincas Borba is a novel written by the Brazilian writer Machado de Assis. It was first published in 1891. It is also known in English as Philosopher or Dog? The novel was principally written as a serial in the journal A Estação from 1886 to 1891. It was definitively published as a book in 1892 with some small but significant changes from the serialized version.
ellauri090.html on line 105: Following The Posthumous Memoirs of Bras Cubas (1881) and preceding Dom Casmurro (1899), this book is considered by modern critics to be the second of Machado de Assis's realist trilogy, in which the author was concerned with using pessimism and irony to criticize the customs and philosophy of his time, in the process parodying scientism, Social darwinism, and Comte's positivism, although he did not remove all Romantic elements from the plot.
ellauri090.html on line 107: In contrast to the earlier novel of the trilogy, Quincas Borba was written in third person, telling the story of Rubião, a naive young man who becomes a disciple and later the heir of the titular philosopher Quincas Borba, a character in the earlier novel. While living according to the fictional "Humanitist" philosophy of Quincas Borba, Rubião befriends and is fooled by the greedy Christiano and his wife Sofia who manage to take him for his entire inheritance.
ellauri090.html on line 112: Quincas Borba (Joaquim Borba dos Santos), a wealthy man and a self-proclaimed philosopher, dies and leaves his large estate to his friend, Rubião, a teacher. The only condition of the bequest is that Rubião care for Quincas Borba’s dog, also named Quincas Borba, as if the dog were human. Rubião travels from the provincial town of Barbacena to the city of Rio de Janiero to establish himself with his newly inherited wealth. On the train, he meets Christiano Palha and Palha’s wife, Sophia. Rubião soon becomes infatuated with Sophia.
ellauri090.html on line 122: Maria Benedicta, Sophia’s young cousin, is another potential wife for Rubião, but Rubião is too infatuated with Sophia to be interested in Maria Benedicta. After the incident at Santa Thereza, Rubião appears more cosmopolitan and confident. He spends his inherited money freely, often in support of others in addition to Palha and Dr. Camacho. When his impoverished friend, Freitas, falls ill, Rubião generously gives Freitas’s mother a substantial sum of money. Later, he pays Freitas’s funeral expenses.
ellauri090.html on line 137: Joo hizi, heti ekassa kappaleessa sanotaan että R. oli ollut professori, ja oli nyt kapitalisti. Tää oli kylmän rauhallisesti puzattu pois tiivistelmästä! Hemmetin jenkkilurjuxet! Ne on puzanneet kirjasta sen koko sanoman! Jäi vaan tollasia Kauniit ja Rohkeat-tyyppisiä juonipaljastuxia. Kirjassa kerrotaan miten viattomasta professorista ison perinnön kautta rappeutui kapitalisti, ja se tuli sitten muutenkin hulluxi. Koirakin kuoli. Toi "fictional Humanitist philosophy" ei ole muuta kuin talousliberalismia.
ellauri090.html on line 152: Roope vittuilee vähän kirkkoisä Augustinuxelle, mikä pudottaa katoliset ainakin sen ihailijakunnasta. Muistattehan, Augustinus oli Leibnizin koulukunnan perustajajäseniä, minkä mukaan tässä elellään parhaassa mahdollisessa maailmassa, koska pirukin on luojanluoma, ja siis paras mahdollinen piru sekin. Jos joku herran tempaus näyttää väärältä, vääryys on vaan tillittäjän silmässä. God works in mysterious ways. Ei tässä olla mitään manilaisia (Arouet siellä takarivissä, pyyhi virnu poies naamalta tai tulee jälkkäriä, eikä ruuan päälle tule sulle jälkkäriä.) Eli näin:
ellauri090.html on line 162: Entisesti Roope oli kirjaimellisesti nakupelle, niinkuin sen ankallinen kaimakin on sarjakuvissa, vyötäröstä alaspäin. Päässä kuitenkin silinterihattu ja suissat, ja räpylöissä damaskit. Ankat ovat alastomia ilman paitaa; uimarannalla niiden on laitettava jalkaan housut, joissa on reikä pyrstölle.
ellauri090.html on line 170: Nascido no Morro do Livramento, Rio de Janeiro, de uma família pobre, mal estudou em escolas públicas e nunca frequentou universidade. Para o considerado crítico literário norte-americano Harold Bloom, Machado de Assis é o maior escritor negro de todos os tempos, embora outros estudiosos prefiram especificar que Machado era mestiço, filho de um descendente de negros alforriados e de uma lavadeira portuguesa.
ellauri090.html on line 189: Roope teki aikamoisen luokkaretken, muttei sentään aloittanut ihan tyhjästä niinkuin höyhenpukuinen kaimansa. Roopen perustamaan akatemiaan Pauli Kanikin halusi välttämättä ja lopulta huolittiinkin pitkin hampain kun se tunki ovesta iso rahatukko edellä.
ellauri090.html on line 194: Tiozinho Joaquim oli GAL-TAN asteikon vasemmassa yläkulmassa, eli keisarillismielinen poliittinen konservatiivi mutta sydämen asioissa arvoliberaali. Sitä sitten haukkuivat brasseissa valtaanpäässeet republikaanit, jotka oli oikeassa alakulmassa, eli ilkeitä talousliberaaleja ja pahoja arvokonservatiiveja. Akun Roope-setä olisi kai oikeassa yläkulmassa.
ellauri090.html on line 224: Se oli siis keisarismielinen eikä tasavaltalainen. Sitä se conservativo tarkottaa brassikontextissa. Eikä perustanut oikein 19.vuosisadan vaihteen kansankapitalismista. Lars Sonck sanoo osuvasti tämän vuosituhannen FIRE-porukoista (financial independence, retire early) Hufvudstadbladetissa tänään näin (pienin parannuxin):
ellauri090.html on line 234: Um de seus amigos, Faustino Xavier de Novaes (1820–1869), poeta residente em Petrópolis, e jornalista da revista O Futuro, estava mantendo sua irmã, a portuguesa Carolina Augusta Xavier de Novais, desde 1866 em sua casa, quando ela chegou ao Rio de Janeiro do Porto. Segundo os biógrafos, veio a fim de cuidar de seu irmão que estava enfermo, enquanto outros dizem que foi para esquecer uma frustração amorosa. Carolina despertara a atenção de muitos cariocas; muitos homens que a conheciam achavam-na atraente, e extremamente simpática. Com o poeta, jornalista e dramaturgo Machado de Assis não fora diferente. Tão logo conhecera a irmã do amigo, logo apaixonou-se. Até essa data o único livro publicado de Machado era o poético ooksbrasil.org/eLibris/crisalidas.html">Crisálidas (Koteloita, 1864) e também havia escrito a peça Hoje Avental, Amanhã Luva (1860), ambos sem muita repercussão. Carolina era cinco anos mais velha que ele; deveria ter uns trinta e dois anos na época do noivado.
ellauri090.html on line 236: Roope oli Brasilian Tomas Ribeiro. Huom nyt ei tarkoiteta samannimistä Real Housewifejen paljasyläpäistä gigoloa ohjaamassa moottorivenettä, eikä portugalilaista footballeria Tomás Aresta Branco Machado Ribeiroa, jonka nimi tuntuisi luppoovalta, mutta se on born vasta 30 April 1999, vaan Tomás António Ribeiro Ferreiraa (1 July 1831 – 6 February 1901), better known as Tomás Ribeiro or Thomaz Ribeiro, joka oli dago poliitikko, lehtimies, runoilija ja ultraromanttinen kynämies. Eli Roope oli ensi-ihastuxessa Karoliinaan yhtä ultraromanttinen. Myöhemmin sen vähän suspektimmissa aforismeissa lukee ettei samaan naiseen rakastuta 2 kertaa. Paras siis olla lopettamatta kesken.
ellauri090.html on line 266: A última ilusão cair, bem como putoo viimeinenkin harhakuva, kuin
ellauri090.html on line 276: Tää oli niin lapsellista mussutusta että meni pakosti parodian puolelle. Näkyyhän siitä vähän millaiset roolit oli paljaalla runoilijalla ja sen kirjaa pitelevällä muusalla. Muut runot Kotelossa vaikuttaa vähän sormiharjotuxilta missä nuori Roope koittaa matkia milloin mitäkin kuuluisampaa runoseppoa. Kovin omaperäsiä ne ei ole. Roope ei ollut kotelon parhaiten teroitettu kynä. Jopa värssyt Korinalle (joka oli kai joku Karoliinan edeltäjä) on eri puisevia. Se você pagou por esse livro VOCÊ FOI ROUBADO!
ellauri090.html on line 295:

Aika koruton kuva Karoliinasta nuorempana jota vanha Roope-setä hipsi joka ilta kuikkimaan.

ellauri090.html on line 321: Eipä arvattu Mono-pulloa pyöritellessä Ruoholahdessa kuinka lähellä siinä oltiin Roopen sydäntä. Tai ehkä Luu tiesikin muttei kertonut.
ellauri090.html on line 341:

Roope ei ollut setämies

ellauri090.html on line 355: Roope pääsi (vaikka oli musta) naimisiin portugalilaisen elämänsä naisen kaa joka oli sille vaimona siskona ja äitinä (oikea äiti kuoli pienenä). Elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka muttei saaneet lapsia. Niillä oli pieni valkoinen koira bichon frisé joka kerran exyi ja löytyi sitten kaikexi onnexi toiselta kadulta.
ellauri090.html on line 374: pensamentos de vida formulados, elämästä koossa jotain ajatuxia,
ellauri090.html on line 383: Kanadalainen komedia (?) sarja Schitt's Creek on napannut kaikki palkinnot, Emmyn, Oskarit, Venlan, mitä niitä nyt olikaan, mitä Hoblan Malin Slotte ei voi tajuta. Sehän on kömpelösti ylinäytelty paskaturaus, trailerista päätellen, jonka "huumori" on enintään Reinikaisen tasoa. Tai Mämmilästä. "I love your complexion" sanoo newcomer white-trash ämmä afrokanadalaiselle. Mämmilässäkin oli hassu mutta kiltti kotisomali. Mixi näin? Mistä ihmeestä voi olla kysymys?
ellauri090.html on line 389: Ei muuta kuin sarjayrittämään vaan, kyllä se siitä muovautuu, kuten venäläinen sanoisi, eipä aikaakaan niin ollaan kohta taas kokkareina pinnalla, jonkun vaikka liikkuvan intialaistyyppisen ravintolariksan ohjissa. Reinikainen kazoo suopeasti päältä ja nostaa venelakkia. Täst mie piän, tää on hyvä ohjelma, sanoisi myös David Foster Wallace. Save America, if you cannot keep it great.
ellauri090.html on line 391: Vizi hei mä vedin ton ihan hatusta! Mut JUST SIITÄ siinä onkin kysymys! Arvasin ihan oikein! Lusmuista pohatoista tosiaan tulee tosi yritteliäitä ja eipä aikaakaan kun ne on taas vaurastumispolulla. Alexis (joka on kyllä homo, mutta sekin on nyt jo ookoo prime time teeveessä) oppii rehellisen (tai no, tuottoisan) työn arvon jne. jne. Tää kaikki selvisi vaan treilereitä kazomalla. Tää sarja on sellasta riches to rags and back to riches tarinaa jota jauhettiin jo 1900-luvun lopulla kun pikku Wallu kazoi televisiota puristellen tennispalloa. Se kyllä tykkäisi. Pilkkanauru pois, kääritäänpä hihat ja ansaizemaan ensimmäistä miljoonaa kengänkiillottajana kuten nuori Roope, tai sooda jerkkinä kuten Bob Heinleinin Kip.
ellauri090.html on line 395: Ristiina on ympärihomo paikka ja kyrpäjooseppi ampui siellä oravia kengällään. Kuten Länsi-Savossa usein otsikoissa lukee: Ristiinassa Raiskataan Taas. Pikkupoika raiskattiin yöllä sillan alla koska kotona oli liian peloottavaa saada homma loppuun.
ellauri092.html on line 28: Sisälmysluetteloon
ellauri092.html on line 46: Tässä käy aina samalla lailla kuin Neuvostoliitossa: ensin mukaan tulee kaikki työtätekevät ja sorretut, plus puliukot ja naisväki, rupusakki on parasta vaalikarjaa herätyxille. Mutta sitten kun hommat alkaa sujua, nousee kökkäreet taas pinnalle ja entisestä matalakirkon pesästä alkaa kasvaa tuttu pyramidimainen keko. Kokoo koko koko. Koko kokoko? Koko koko. Pian uusi kupla alkaa muodostua puuropadan pohjalla.
ellauri092.html on line 61:

Moody chart

ellauri092.html on line 63: In engineering, the Moody chart or Moody diagram is a graph in non-dimensional form that relates the Darcy-Weisbach friction factor fD, Reynolds number Re, and surface roughness for fully developed flow in a circular pipe. It can be used to predict pressure drop or flow rate down such a pipe. Lewis Ferry Moody (5 January 1880 – 21 February 1953) was an American engineer and professor, best known for the Moody chart. He has 23 patents for his inventions. He was the first Professor of Hydraulics in the School of Engineering at Princeton. Tästä Moodysta ei löytynyt sen enempää, tuli umpiperä. Not the way out - exit through tunnel in rear, luki MIT:n vessan ovessa. Mutta tämä sensijaan on motherlode:
ellauri092.html on line 65: Dwight Lyman Moody (February 5, 1837 – December 22, 1899), also known as D. L. Moody, was an American evangelist and publisher connected with Keswickianism, who founded the Moody Church, Northfield School and Mount Hermon School in Massachusetts (now Northfield Mount Hermon School), Moody Bible Institute and Moody Publishers. One of his most famous quotes was “Faith makes all things possible... Love makes all things easy.“ Moody gave up his lucrative boot and shoe business to devote his life to revivalism, working first in the Civil War with Union troops through YMCA in the United States Christian Commission. In Chicago, he built one of the major evangelical centers in the nation, which is still active. Working with singer Ira Sankey, he toured the country and the British Isles, drawing large crowds with a dynamic speaking style. Jesus was a great motivational speaker, and the apostles plus Paul of Tarsus copycatted him to the best of their abilities.
ellauri092.html on line 67: Over 18 centuries later, Ike Moody broke through all the charts with his charismatic showmanship. Lose your soul to Christ and you find it, with a lot of perks! Moody gave up his lucrative boot business but got millions of followers and a comparable number of bucks on the side I bet. His family founded Moody's and made megabucks. Ei vaitiskaan, eikai ne sentään olleet sukua. Vai oliko? Ei ainakaan veljexiä. Iken perhe on Massachusettsista, Johnin Connecticutista. Galvestonissa on joku dixie Moody dynastia, ja briteissä on 1 jonka äiti oli nimeltään Lingo Lango. Kuulostaa läpältä.
ellauri092.html on line 74:

oody.med.jpg&f=1&nofb=1" />
ellauri092.html on line 75:

D.L. Moody (1837-99) as stout young Yankee

ellauri092.html on line 78: Dwight Lyman Moody was born into a bankrupt family of nine children with a father who loved whiskey and who died when Dwight was just four. His mother sent them to a school where he learnt very little, and she sent them to the First Congregational Church where he learnt less. His upbringing was something of a disciplined, Puritan-influenced life.
ellauri092.html on line 80: By 17 years old this stout young Yankee decided to leave his farming work at home and head for Boston where he became a shoe salesman. Like Al Bundy. Taivas on todennäköisesti täynnä kadonneita parittomia sukkia. Ne ovat kaikki pelastuneet sinne. Kun mun sukkaan tulee reikä heitän sen roskiin mutta pelastan parittoman, koska mun lähes kaikki sukat ovat mustia. Vartioin niitä mustasukkaisesti ja teen leskexi jääneistä uusia pareja. He attended a Congregationalist Church which bored him as did all religious matters but over the next year the convicting message of sin and righteousness began to take effect. At the same time though, he raised up a wall of arguments. He settled his heart by deciding to leave the matter until his deathbed, but Cod’s Word continued to disturb him. No wonder: this was good old Boston, the home of the bean and the cod, Where the Lowells talk to the Cabots, And only the Cabots talk to Cod.
ellauri092.html on line 82: In April 1855 young Edward Kimball a Sunday school teacher was deeply burdened by Moody’s sole. Kimball left his house and made his way to the shoe shop where Moody worked with the intention of confronting Moody about his standing in front of Cod. A thousand contrary thoughts invaded the young man’s mind and he almost turned back. When he realized he had passed the shop he decided he would go for it and get it over with quickly. With what he later thought was a very weak plea with tears in his eyes he challenged Moody concerning his salivation, Cod’s tail and his need of a waist. That day in the back of the shop on his knees Moody accepted his price and Kimball returned home within minutes with new soles. Salivation while you wait.
ellauri092.html on line 84: The first change in Moody was that he received a burden to see all his family earnings saved. Later that year he moved to Chicago and although he started to show signs of real shoe business ability and success, when he experienced the revival which commenced in that city in January 1857, business success faded into insignificance. He was ruined - success of this world no longer interested him instead, he began to glow in Christian virtue. He mixed freely amongst Plymouth Brethren, Methodist Episcopal, Congregationalists and Baptists. The years passed and he worked with the men in tights at YMCA and raised up one of the most unusual Sunday Schools of that day which became a church. He reluctantly began to preach and haggled every step of the way. He turned down Congregational ordination and remained a simple uneducated layman with a burden for souls. Having heard of Spurgeon’s ministry in London he did all he could to get hold of and read every Spurgeon sermon. He took thorough hold of Spurgeon’s three ‘R’s: Ruin by the fall, Redemption by the Blood, and Regeneration by the Holy Mackerel. This flowed through every one of his messages and was the marrow of Moody’s theology. Many thought him too radical and so nicknamed him ‘Crazy Moody.’
ellauri092.html on line 86: When his wife Emma suffered bad asthma the doctor suggested a boat trip so Moody decided to take her to dry and airy Britain. In February 1867 they set sail for Britain for the first time. Altogether they had a thoroughly inspiring time. They visited Spurgeon’s Metropolitan Tabernacle which had a congregation of 5,000. He sat amongst the Plymouth Brethren and heard their most fervent preachers as well as preaching for them. He could preach as fervently as any tommy, if not more. He was also invited to speak at some meetings in London where his warmth won everyone’s affection while his wife coughed in the smog. He also visited Bristol to see George Muller’s work where 1,500 orphan children were provided for financially without requests for money. (The trick is familiar from Dickens' Oliver Twist.) Moody was very impressed with what Cod could accomplish going through this meek godly man of prayer. They managed to include Dublin and France in the trip then in June they returned to America.
ellauri092.html on line 88: He became very settled and successful in ministry in Chicago. He sat on at least ten separate committees while at the same time fighting the gall of Cod to step out as an itinerant Evangelist. Cash flow was becoming mechanical. In June 1871 a great burden came upon two older ladies in his congregation to pray that he would receive the baptism of the Holy Ghost and fire. These two hot ladies became very obvious to Moody as they sat on the front pew and prayed as he preached. When he enquired about their praying they informed him that they needed the power of the Spirit.
ellauri092.html on line 90: At first Moody could satisfy himself so that was ok. But the persistence of these ladies led him to meet and pray with them. They poured out their hearts asking Cod to fill them with His servant's Spirits. From that day a deep hunger and thirst gripped Moody. By October he was in agony for sole as he prayed and munched Cod for the promised gift. At times he would roll on the floor in agony with the ladies and in tears with this singular prayer to be baptised in the Holy Mackerel grilled with fire. This was a wrestle between his willy and Cod’s willy. It was that very month that Chicago burnt to the ground by ghost fire. All his works, efforts and organizational committees literally went up in a blaze. Shortly after this while passing through New York on his way to Britain the second time Cod heard his prayer. As he walked the streets his willy bent before Cod's, the power of the Golden Horde fell upon him, the Ford drew near and revealed Himself to be His servant. Moody rushed to a friend’s house and asked for rum and to be left alone. Hour after hour he bathed in the presence of Cod as the Holy Mackerels filled him. So strong was this that he cried out to Cod to stay in His hand lest He die. He was filled with the joy of the Gourd. When he left that house it was in the power of the fire, just like Chicago the other day.
ellauri092.html on line 92: He fleed to England for a few months of rest and with a desire to draw ale with Christian leaders there. He had no intention of zonking although he did a few times but he attended conventions and conferences and wrote numbers of notes and thoughts. He met with the Plymouth Brethren near Dublin and he spent a whole night kneeling in fervent prayer with about 20 of these jealous men. That next morning he walked with Henry “Butcher” Varley through the streets. This Br'er Rabbit said something to him which made a deep impact on the weasel Cod was forming. He said “Moody, the world has yet to see what Cod will do to a man full of It.” That night as these words still reverberated in his mind and heart he vowed that by the grace of Cod and the power of the Holy Mackerels he would be that man. All who met with him during this journey in Britain and Ireland were strangely aware that Cod was preparing a great work in this man. You could smell it a mile away. Mackerels!
ellauri092.html on line 96: So in June 1873 he arrived again into Liverpool, England, accompanied by his asthmatic wife and song leader Ira Sankey as his other wife. Key men who were leaders and financers who had invited him with the promise of financial help had died since he was last there. There were no meetings, no funds and no committees. What the fuck. It seemed all was lost. Maybe they would just have to return to America? Only one unattractive invitation came from York in the North of England and so there they went. It was hard ground but in the midst of these meetings one unimpressed minister called F.B. Meyer slowly melted and then ignited with holy fervent fire. Our friends fled the scene as fast as they could. Next the Evangelistic foursome moved to Sunderland for several weeks of sole eating meetings where Cod’s power to inflate liver was manifest. In August they brought coals to Newcastle where a daily paper meeting was conducted with some 300 saints in attendance. No other lighting was necessary. News spread throughout the whole land that Creedence Clearvater Revival was coming to churches and salivation to thousands. Other towns were visited in the same manner and left as quickly as the audience caught on that a less inspiring Yankee foursome was doing the song and play.
ellauri092.html on line 98: Next came the invitation to Edinburgh, Scotland. Only eternity will reveal the results of this revival which started in November, 1873. On the first night at the first meeting 2,000 people had to be turned away because the tiller was already filled to capacity. By now Moody had the full backing and support of many great theologians as well as all national financiers of every occupation. It was later said that “The revival in Edinburgh was like a Holocaust to the land”. Cold Calvinism gave way to fiery evangelism. This great city was startled out of its sleep and stirred to its depths. In the New Year they travelled on to see Crocodile Dundee, Glasgow and elsewhere. This was not successful evangelism, it was Creedence Clearwater Revival live. The nine months in Scotland ended, but the revival burned on a few days. Then things returned to normal.
ellauri092.html on line 100: In September 1874 they travelled to Belfast in the North of Ireland for five weeks of meetings like those in Scotland. Then onward to Dublin for a month where several thousand pounds sterling were reported converted to dollars. These were some of the most remarkable meetings ever held in Ireland. In November they sailed for England and continued to minister in the main cities and towns. In March 1875 he moved to London to start a 4 mouth campaign. Initially meetings had about 16,000 people in attendance. He bled the rich and poor, the famous and the destitute, princesses as well as paupers. It is estimated that a million and a half people paid him in this chief of cities. After one very brief visit to Cambridge University he returned home to America and did not return again until 1882 when he administered snake oil in Ireland, Scotland, Wales and England.
ellauri092.html on line 102: In November 1882 when he spoke at Cambridge University he was filled with great anxiety as this educational centre for Britain’s aristocratic and wealthy youth had a reputation of unparalleled riotous behaviour. That first night at a Zoom meeting Moody spoke on ‘the Spirit’s power service.’ The university vicar Handley Moule was somewhat nervous. The young C.T. Studd (the same guy who impressed J.R.Mott with his biceps) greatly doubted ‘if this Yankee was up to the task.’ The first mission night on the Monday had 1,700 students in attendance. As Sankey sang his sacred Hymns they jeered, laughed and shouted. When Sankey finished he was near to tears. As Moody preached on Daniel in the lions den (how appropriate) again they laughed, shouted and did all in their power to disturb him. He maintained his calm. By the end of the week at least 200 students had accepted a check from the speaker. Amongst them was a main ‘ringette player’ who later assumed missionary position in China and was the first lady Bishop of King Kong. Out of this mission came The Cambridge Seven, missionaries who made a lot of dough. This campaign had huge proceeds that also leeched the youth of the whole nation.
ellauri092.html on line 108: Moody's main claim to fame for us Pylkkänen's is that he helped get the Pentecostal movement going on the American west coast, from whence it went viral in China and infected Wilho Pylkkänen. Wilho toi sen Kiinasta Suomeen supertartuttajana, ja se siltä tarttui satoihin ellei suorastaan tuhansiin helluntaiystäviin. Altistuneita on vielä enemmän, kuten nähtävästi mä. Seuraava taulukko havainnollistaa USA:n eri kirkkokuntien yhtäläisyyxiä ja eroja.
ellauri092.html on line 110: Tästä nousee seurraava mielenkiintoinen ajatuskuvio: Moody tartutti Hermonin kesäleirillä ton kedgereeismin ja lähetysinnon J.R. Mottiin. J.R. Mott tartutti sen Helsingin visiitillä Hilja Hahnssoniin. Hilja Krohn tartutti sen saxantunneilla komeawiixiseen ja kaunissilmäiseen vaikka lyhyehköön Wilho Pylkkäseen. Eliskä Wilholla oli jo helluntaiviruxen varhaismuoto veressä kun se lähti Lontooseen?! Sillä saattoi olla kokemusta uppokasteesta Hilja Krohnin opastuxella jo siinä vaiheessa.
ellauri092.html on line 127: mefodistit80M/12M1738WesleyOxford
Savannah
LontooSähköshokki
KingdomtidePlagiointi
HomofobiaPuolijäykkäN/A
ellauri092.html on line 129: moonilaiset
ellauri092.html on line 134: presbyooppiset
ellauri092.html on line 140: Korkeakirkollinen on vähän kuin kokoomuslainen ja matalakirkollinen populisti. Herätyxet tuppaa alkamaan matalalta ja kohoamaan keoxi kuten muutkin vallankumouxet. Uudelleen kökkäröitymistä ei voi estää, sehän on koko homman tarkoitus.
ellauri092.html on line 149: Jo 1630-luvulla baptismi levisi siirtolaisten mukana Amerikkaan. Ensimmäinen baptistiseurakunta perustettiin vuonna 1638 Providencen kaupunkiin, Yhdysvaltojen nykyiseen Rhode Islandin osavaltioon.
ellauri092.html on line 151: Opillisesti baptismi painottaa Raamatun erehtymättömyyttä ja arvovaltaa. Samoin korostetaan omakohtaista uskoontuloa. Ainoastaan uskonsa tunnustaneet henkilöt kastetaan. Kaste toimitetaan upottamalla ja se käsitetään lähinnä vertauskuvalliseksi uskon tunnustamiseksi. Kaste suoritetaan vain kastettavan omasta pyynnöstä ja sen kautta liitytään paikallisseurakuntaan. Vauvoja ei kasteta, mutta heidät siunataan Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti. Mitään ikärajaa ei kuitenkaan kasteelle menolle ole asetettu, vaan riittävää on nimenomaan se, että henkilö on väittänyt haluavansa kasteen ja uskovansa. Lasten ja imeväisten suusta sitä kuulee vähemmän. Seurakunnan jäsenyys on tarkoitettu pelkästään henkilökohtaisesti uskoville. Varsinaista yhteistä uskontunnustusta ei baptisteilla ole. David Foster Wallacen peukuttamat mennoniitat oli anabaptistien sekti.
ellauri092.html on line 159: Wikipedian luettelemat pykälät: raamatun paikkansapitävyys ja auktoriteetti, seurakunta koostuu hurahtaneista, paikallisseurakunnan itsehallinto. yleinen pappeus, kaste ja ehtoollinen, pastori ja diakoni, kirkkojen ja valtion erillisyys, yksilön sielunvapaus, on tämmöstä hallintoa vaan, Tästä kyllä puuttuu tärkein eli se uppokastelu. Muissa poinzeissa en nää eroa muitten kliseisiin. Mut mä en ole disciple.
ellauri092.html on line 165: Metodismi on 1700-luvun lopulla Englannissa syntynyt kristillinen kirkkokunta, johon kuuluu yli 80 miljoonaa jäsentä eri puolilla maailmaa (2018).
ellauri092.html on line 166: Metodismi sai alkunsa englantilaisen anglikaanisen papin John Wesleyn hengellisen toiminnan vaikutuksesta. Wesley tuli herätykseen Saksan pietistisen kristillisyyden vaikutuksesta ja alkoi toteuttaa pietismin keskeisiä periaatteita Englannissa. Lontoon Aldersgate-kadulla herrnhutilaisten kokouksessa John Wesley koki hengellisen herätyksen (Wesley itse kertoo sydämensä lämmenneen Jeesukselle 1738), jonka jälkeen metodismi alkoi kasvaa voimakkaasti. Nimitys metodismi oli alkujaan 1600-luvulla kalvinistien arminiolaisille antama nimitys, jolla viitattiin arminiolaisten kalvinismista erottautuvaan käsitykseen vapaasta tahdosta, pelastuksesta ja pyhityksestä.
ellauri092.html on line 168: Kai kalvinistien mielestä noi toiset oli jotain farisealaisia joilla oli pelastuxeen joku resepti tai läpiveto-ohje, vaikka (kalvinistit sanoi) se on ihan herran kädessä. Se päättää randomisti ketkä on lampaita ja ketkä vuohia, eikä siihen voi millään charityllä vaikuttaa. Siis ei tarvi vaivautua, voi pitää rahnat ize. Paizi vähän pitää antaa pastoreille ettei vaikuta liian pihiltä, muuten ne sanoo vielä ettei olekaan niitä täyden arvan saaneita lampaita. Liikaa ei pidä törsätä sillä herran armolahja näkyy lompakossa. Mut menestys on seuraus eikä syy, se osoittaa että kaveri on herran valikosta esivalittu.
ellauri092.html on line 170: Alun perin metodismi oli Englannin kirkon sisäinen herätysliike, joka pyrki tavoittamaan evankeliumilla ja sosiaalisella työllä niitä, joita valtionkirkko ei tavoittanut. Herätysliike oli hyvin hajanainen ja monen ihmisen työn tulos. John Wesley yhdisti monet eri herätykset metodismiksi. Kun mukaan tuli suuria joukkoja teollisuustyöväkeä, kaivostyöläisiä ja muuta alemman luokan väkeä, syntyi kiistaa siitä, saavatko kaikki kokoontua kirkoissa. Monin paikoin tämä estettiin, jolloin metodistit alkoivat kokoontua muualla. Tällä yhdistysmuotoisella toiminnalla oli omat saarnaajansa ja järjestyksensä. Wesleyn kuoleman jälkeen Englannin metodistit irtaantuivat Englannin kirkosta muodostaen oman kirkkokunnan.
ellauri092.html on line 174: Jo hyvin varhaisessa vaiheessa metodismi alkoi pirstoutua eri kirkoiksi. 1900-luvun aikana monet näistä kirkoista yhdistyivät kuitenkin uudelleen, mutta silti on nähtävissä kaksi eri suuntaa perusmetodismin sisällä: amerikkalainen piispajohtoinen metodismi ja brittiläinen metodismi. Australian, Kanadan, Sambian ja osittain Intian metodistikirkot taas yhdistyivät muiden kirkkokuntien kanssa ekumeenisiksi Yhdistyneiksi kirkoiksi. Eri metodistikirkkoja ja yhdistyneitä kirkkoja yhdistää Metodistien maailmanneuvosto, johon kuuluu 80 kirkkokuntaa 133 maassa ja yhteensä yli 80 miljoonaa jäsentä.
ellauri092.html on line 184: In 1914–1917 many Methodist ministers made strong pleas for world peace. President Woodrow Wilson (a Presbyterian), promised "a war to end all wars." Tästä teki sitten pilaa italialainen nobelistirunoilija Eugenio Montale, joka on aika lailla kyllä never heard. Se oli liian hermeettinen vedotaxeen kansan makuun. Oikeastaan sen ei olis kuulunutkaan saada noobelia kerze oli pessimisti, muze oli sentään antifasisti, joista sodan aikana lie Italiassa ollut pula. Eli jälleen kerran sellanen poliittinen virkanimitys. Montale oli kantava voima runoilijaryhmässä, joka kutsui itseään Hermeettiseksi seuraksi. Ryhmä tuotti täysin epäloogisia runoja, jotka kuvastivat absurdia ajatusta Sodasta, joka päättää kaikki sodat.
ellauri092.html on line 192: Whereas most American Methodist worship is modeled after the Anglican Communion´s Book of Common Prayer, a unique feature was the once practiced observance of the season of Kingdomtide, which encompasses the last thirteen weeks before Advent, thus dividing the long season after Pentecost into two discrete segments. During Kingdomtide, Methodist liturgy emphasizes charitable work and alleviating the suffering of the poor. This practice was last seen in The Book of Worship for Church and Home by The United Methodist Church, 1965, and The Book of Hymns, 1966. While some congregations and their pastors might still follow this old calendar, the Revised Common Lectionary, with its naming and numbering of Days in the Calendar of the Church Year, is used widely. However, congregations who strongly identify with their African American roots and tradition would not usually follow the Revised Common Lectionary.
ellauri092.html on line 194: Adding more complexity to the mix, there are United Methodist congregations who orient their worship to the "free" church tradition, so particular liturgies are not observed. The United Methodist Book of Worship and The Hymns of the United Methodist Church are voluntarily followed in varying degrees. Such churches employ the liturgy and rituals therein as optional resources, but their use is not mandatory.
ellauri092.html on line 200: The plan made it easier to enforce penalties for violating the teaching, which is part of the church´s Book of Discipline.[26]
ellauri092.html on line 208: Pst: Wesley kallistui arminianismin sijasta kalvinistisen preterition kannalle eli lampaat olis esivalittu. Tää on vähän kun se että maailma on deterministinen, mutta ei se paljon auta jos se on kaoottinen. Mefodisteilla on paljon laupiaita hommia kuten sairaaloita, orpokoteja, keittoloita ja kouluja. Babtistit on selkeesti joholla, ne on hihhulimpia, niiden jamboreet on vauhdikkaampia. Mefodistit on vähän tollasia kylmäverisiä tinselfishejä.
ellauri092.html on line 215: There is some debate about the roots of Baptists as a denomination, or family of denominations. Some argue that Baptists can trace their roots right back to the famous cousin of Jesus – John the Baptist. While most others go back only as far as the Anabaptist movement in the wake of the Protestant Reformation.
ellauri092.html on line 219: Methodism also can confidently claim roots that go back centuries; right back to John Wesley, who founded the movement in England, and later in North America. Wesley was unhappy with the “sleepy” faith of the Church of England and sought to bring renewal and revival and spirituality to the practice of Christians. He did this especially through open air preaching, and home meetings which soon formed into societies. By the end of the 18th century, Methodist societies were taking root in the American Colonies, and it soon spread across the continent.
ellauri092.html on line 231: Baptists believe in the autonomy of the local church, and churches are most often governed by a form of congregationalism, or pastor-led congregationalism. In more recent years, however, many Baptist Churches have adopted an elder-led congregationalism as a preferred form of polity. Although there are many denominational alliances among churches, most Baptist local churches are entirely autonomous in governing their own affairs, choosing their pastors, purchasing and owning their own property, etc..
ellauri092.html on line 235: Speaking of pastors, there are significant differences in how Methodists and Baptist choose their pastors too.
ellauri092.html on line 239: Major Methodist Bodies, such as the United Methodist Church, have outlined their requirements for ordination in the Book of Discipline, and ordination is governed by the denomination, not by local churches. Local church conferences confer with the district conference to select and hire new pastors.
ellauri092.html on line 267: Siltikään ei vielä selvinnyt kummalla porukalla oli isompi lusikka helluntaiystävien sopassa. Edellisen perusteella wilholaisuus olisi selkeesti lähempänä anabaptisteja. Hetkinen hetkinen! Moody onkin kallellaan kelvinismiin, kevinismiin, kenismiin, kedgereeismiin, no mikä se nyt oli - keswikismiin. Ikinä kuullutkaan, mikä se nyt sitten on? Aargh. Tää on niistä varmaan KIVAA. Saa kuurnia hyttystä ja rökittää toisia, olla holier than thou. No oikeesti tää on sama ilmiö kuin supermarketin hammastahnahyllyllä. On pakko kexiä tuotteisiin eroja että saa asiakkaan houkutelluxi ostamaan just meidän tahnapurson. Se suojelee kiillettä ja säästää ikeniä ja saa sun hengityxen raikastumaan ja hymyn häikäsemään. Jeesuskin lämpenee kun näkee sen.
ellauri092.html on line 269: In 1859 William Boardman published his book, The Higher Christian Life. The book ultimately birthed the Keswick Movement, so named because the first meeting was held in a church in Keswick, England. The Keswick Movement was filled with doctrinal error from the start and like nearly all errors that infiltrated Christendom over the centuries, they remain to this day. This shouldn’t surprise us because Satan has always twisted God’s Word to his own ends.
ellauri092.html on line 275: Though Boardman was a Presbyterian and strongly influenced by the numerous heresies of Charles Finney and others, he was not a trained theologian. In fact, it is tragic that many errors that crept into the church were introduced by people who had little to no training in rightly dividing the Word. This is not to say that a person with little to no formal training cannot be used by God or that he is exempt from learning the truth of Scripture (Harry Ironsides is a good example). However, there is a proper hermeneutic to be used in studying Scripture and if not applied, many errors can result.
ellauri092.html on line 279: As a young Christian, because of a lack of discipleship, I was literally tossed about on various theological waves because of my emotions. Because of that I was drawn into the Charismatic Movement. Looking back now, I fully realize my error.
ellauri092.html on line 283: Doctrinal errors never really go away once introduced and embraced. They are simply renamed and recycled by Satan to a new generation. Too many leaders within Christendom think they’ve found something “new” and introduce their followers to it in books, sermons and seminars. However, they are simply espousing the same error that Satan tempted Eve with thousands of years ago. Vällykäärme sieltä nostaa päätään, halkinainen nuppi kurkkaa poolopaidasta. There is nothing new under the sun. It simply seems new to the latest generation.
ellauri092.html on line 287: Biblically speaking, sanctification is the process the Christian goes through that ultimately makes him/her perfect in Christ. This is not only begun by God at our conversion, but finished by Him as well when we reach the eternal realm (Hebrews 12:2; Philippians 1:6). In sanctification, Christians are both passive and active. We are passively trusting in God’s ability to fully sanctify us and we are active because we are to choose to do what is right, in thought, word, and deed (Romans 12:1-2; 1 Thessalonians 4:4; Hebrews 12:14, etc).
ellauri092.html on line 295: …the problems in the Keswick theology are severe. Because of its corrupt roots, Keswick errs seriously in its ecumenical tendencies, theological shallowness or even incomprehensibility, neglect of the role of the Word of God in sanctification, shallow views of sin and perfectionism, support of some tenants of Pelagianism and semi-Pelagianism, improper divorce of justification and sanctification, confusion about the nature of saving repentance, denial that God’s sanctifying grace always frees Christians from bondage to sin and changes them, failure to warn strongly about the possibility of those who are professedly Christians being unregenerate, support for an unbiblical pneumatology, belief in the continuation of the sign gifts, maintenance of significant exegetical errors, distortion of the positions and critiques of opponents of the errors of Keswick, misrepresentation of the nature of faith in sanctification, support for a kind of Quietism, and denial that God actually renews the nature of the believer to make him more personally holy. Keswick theology differs in important ways from the Biblical doctrine of sanctification. It should be rejected.
ellauri092.html on line 326: The common thread with all of the people above (and others not listed), is the emphasis on mystical experiences that allegedly begin within as we quiet ourselves and wait upon God. Unfortunately, this is clearly not Scriptural because we are not to focus on our “innerspace” as New Agers do. We are to put our hand to the plow and look forward, not backward. This can only occur as we submit ourselves to Him (Romans 12:1-2). It really doesn’t matter if our emotions catch up with us, nor should they be used to “verify” that we are growing in the Lord. If the heart is deceitfully wicked and cannot be understood (Jeremiah 17:9), what makes us think that once we are saved, our hearts are all of a sudden able to be known?
ellauri092.html on line 330: Andrew Murray, A W Tozer and others now make perfect sense to me when I read their books. They were mystics who sought, focused on and tended to emphasize an emotional experience they believed was holiness. I understand that mistake because I also desperately reached for that for several years. It doesn’t work and causes the Christian to constantly look to his/her emotions for verification.
ellauri092.html on line 340: Too many leaders and authors are tempting Christians to go “beyond,” obtaining “more” than the Bible says we have a right to expect. There is no “second blessing” for the Christian, unless you consider the life after this one the actual second blessing when we will be separated from our sin nature forever, we will see Him as He is and we will be like Him. Then we will know in certainty as we are known.
ellauri092.html on line 344: No tää hemmo ainakin on selvä kessationisti, kylmä tinselfish. Se ei kuumene edes Jeesuxelle, saati sitten vaimolle. Jos se on ylipäänsä herännyt, se ei ainakaan ole hurahtanut (se ei ole liekeissä, ei edes kädenlämpöinen) eikä varjelkoon varsinkaan hihhuli, se ei tanssi eikä läpyttele käsiä jossain teltassa. Mä veikkaan eze on mefodisti.
ellauri092.html on line 355: Jumala järjesti liitukaudella vähän tilaa ihmisen kehittyä ilman häiriötä dinoilta. Siihen hän käytti asteroidia. No sitten lähetti ainokaisen poikansa. Ei ole toista poikaa (vrt. orava ja sinä lapsena Seurasaaressa: "Ei oo, loppu jo!"), mutta asteroideja on tarvittava määrä.
ellauri092.html on line 364: Pimeästä Afrikasta kuuluu hätähuutoja eikä kukaan auta. Juutalaiset puuhailevat pyhään maahan paluuta. Kiire tässä alkaa olla. Valtaosa porukoista ei edes tiedä olevansa syntisiä. Siitä on nyt aloitettava. Kävimme sielunpaimenien luona tarjoomassa vapaaehtoisesti vastalypsettyä maitoa.
ellauri092.html on line 366: Moldessa oli varmasti upeet maisemat paizi oli sumuista kuin Lontoossa. Ehdimme sentään nähdä Axel Enden kuulun alttaritaulun Kvinderne ved graven (kz. kuva) ennenkuin kirkko paloi taas.
ellauri092.html on line 427: Crumbling buildings, unique people, right up against the Mississippi River flood plain with a giant wall; this was the weirdest place I’d ever been in America. Precisely every third house was burned to the ground on one street, everyone standing on both sides of another street was a dwarf, a clerk looked like a zombie. Most American cities have odd scenery. Luxora had that and weird people as well!
ellauri092.html on line 438: Siitä tuntu kai kuin elävältä kuolleesta. Pyydättekö lisää pyhää henkeä kysyi Moody. Se voi maxaa p a l j o n.
ellauri092.html on line 458: Krohn on alun perin pohjoissaksalainen suku, jonka yksi pietarilainen sukuhaara otti Suomen kansalaisuuden 1800-luvun alussa. Monet Suomen Krohnit polveutuvat Pietarista Suomeen muuttaneesta panimonomistajasta Leopold Wilhelm Krohnista (1806–1890), jonka isä oli suvun kantaisä, Saksasta Rügenin saarelta lähtöisin ollut köyhä leipurinkisälli Abraham Krohn. Osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimen muotoon Kurki-Suonio.
ellauri092.html on line 462: Juurevia boomernimiä.
ellauri092.html on line 465: Heikki Kustaa Johannes Koskenniemi (27. syyskuuta 1919 Helsinki – 26. syyskuuta 2013 Turku) oli suomalainen antiikintutkija (filologi). Papyrologiseen aineistoon erikoistunut Koskenniemi oli Turun yliopiston klassillisen filologian professorina vuosina 1964–1986. Hän oli raamatunkäännöskomitean jäsen. Tää ei ollut se Heikki Kallenpoika Koskenniemi 19. vuosisadalta joka oli son of Carl Carlsson Koskenniemi and Brita Lisa Eliasdotter Anu Saukko, vaan nuorempi. Merkittävä suomalainen teologi ja evankelisen liikkeen oppinut, valitettavasti vainaja. Koskenniemi, Erkki kirjoitti koskettavasti: Professori Heikki Koskenniemi sai kotiinkutsun 26.9.2013. Hän sai ketjureaktion.
ellauri092.html on line 480: Ilmo Kurki-Suonio söi ehtoollisen päälle snagarilla nakkia. Joku jumalinen pahexui: Jäikö nälkä? Ilmo laulahti:
ellauri092.html on line 482: Kun pelkkä Herran armo jättää isoovaxi / lihalla pääsee vapaa-ajattelijaxi.
ellauri092.html on line 484: Mites isoovalle Ilmolle sitten kävi?
ellauri092.html on line 490: No niinpä olikin: Isoova Ilmo sinkosi murheellisesti moottoripyörältä kovalle aukiolle. Ei ollut tuulilasia. Halvatun jumala, muuta en pysty vastaamaan, sanoi emintimä. Pääasia on että pää pannaan käsiin niin että se niihin jää, eikä koskaan oteta takaisin enää.
ellauri092.html on line 492: 1926 Hesan Namikan isoon jamboreehen ei Hilja päässyt hillopaalulle kun väppy Ilmari ja pikku Ilmo ei olleet ykköskentän pelaajia eikä Hilja senvuoxi saanut rouvalippua. Hemmetti! Johixen lehteriltä piti kurkkia. Siellä mekin Sekun kaa oltiin yhtenä jouluna 70-luvulla. Mulla oli yskänlääkepullo mukana. Se oli Codesania joka on morfiinin esiastetta. Ilmankos oli hyvä tunnelma.
ellauri092.html on line 501: Jahas, Mott käväisi myös Keswickissä! Juoni sakenee. Moodymainen kiertue-elämä houkutti. Mottit päättivät ryhtyä friilänssereixi.
ellauri092.html on line 516: Irina Krohnin isä on professori Kai Krohn. Hänen sisaruksiaan ovat lääkäri-poliitikko Minerva Krohn ja ohjaaja Katja Krohn. Hänen pikkuserkkujaan ovat eräät näyttelijät sekä Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn. Irina Krohnilla on Frida-niminen tytär ja Rudolf-niminen ex-poika, joka kuoli vuonna 2016 vain 22-vuotiaana harvinaiseen geenimutaatioon, joka selvisi vasta kalliissa tutkimuksissa. Irina voitti 30.000 mk Haluatko miljonäärixi-kisassa. Ei halunnut. Se oli jo:
ellauri092.html on line 530: Noted, Currently We don't have enough information about Cars, Monthly/Yearly Salary etc. We will update soon.
ellauri092.html on line 539: Vuonna 2017 hän sai vain 712 ääntä eikä päässyt enää uudelleen kaupunginvaltuustoon.
ellauri092.html on line 542: Näytelmillä Iso paha susi ja Sotta Pyttynen hän nousi eniten esitettyjen suomalaisten nykykirjailijoiden joukkoon.
ellauri092.html on line 547: − Olin turhautunut helluntailiikkeen tilanteeseen. Koin, että kaikki muuttuu liian hitaasti. Jumala kuitenkin puhui minulle, ettei minun tule lähteä pois, vaan alkaa vaikuttaa liikkeen sisällä. Hän kutsui minut takapenkistä pelkääjän paikalle, Ketterling kertoo.
ellauri092.html on line 557: USKOT-foorumi muistuttaa: Vääräuskoiset otettava huomioon kotouttamisessa
ellauri093.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri093.html on line 41: Mies kiisti syytteen ja väitetyt tapahtumat kaikilta osin. Vastaajan mukaan kaksikko oli harrastanut suuseksiä yhteisymmärryksessä. Tilanteeseen ei liittynyt minkäänlaista pakkoa, väkivaltaa tai sen uhkaa, väitti syytetty. Käräjäoikeus ei pystynyt arvioimaan varmaksi, että mies oli syyllistynyt tekoon. Siis sexiin takuulla mutta että pakotuxeen. Tilanne oli toivoton muttei vakava.
ellauri093.html on line 62: "There's too much confusion
ellauri093.html on line 83: Barefoot servants too
ellauri093.html on line 96: Moody oli Mottin esikuva. Se matki Moodya kuin motivational speaker Tony Robbins guruaan. Motivational speaker on saarnaaja jonka epäjumala on mammona. Saarnaaja on motivational speaker jonka votiivi on joku meemi tai virtuaalivaluutta. Mott ja Moody molemmat oli valoisia keswickiläisiä kuten Wilhokin. Mott aloitti mefodistina ja oli businessminded som fan. Kaikenlainen raha kelpas, pecunia non olet. Se hääri hmhkkinä näkymättömän verkon keskellä kuin Riitta Roth.
ellauri093.html on line 100: Mottin kaxi käsivartta oli prayer and money. Se hankki rahaa miljonääreiltä tosi röyhkeesti. Tavaratalomagnaatti oisi lahjoittanut talon Koreaan. Mott sanoi eiku anna 3. Okei jos pyllistyt mun kanssani. Ovi pantiin lukkoon ja pyllisteltiin kahteen pekkaan. Or so they say. Siitä virkistynyt pohatta lahjoitti ne 3 taloa. 1 niistä lienee mennyt tuhannen säleixi Korean sodassa, Hilja pahoitteli.
ellauri093.html on line 107: Mihin Motti perusti optimisminsa? 1) kristittyjä on miljoonia enemmän kuin vuosisadan vaihteessa. Ahkeraan on uskovaisten pyllyt jauhaneet.
ellauri093.html on line 108: 2) Miljoonikot on entistäkin rikkaampia, kun köyhät ovat luovuttaneet roponsa. 3) Maailma on viety määrättömiin kärsimyxiin. Nyt on helppo uskoa että stratosfäärissä on parempi. 4) Luettelosta jäi uupumaan että jeesuskin on luvannut tulla vielä käymään uudestaan. Sitä odotellessa sai Hilja vielä kerran paistatella valonheittäjien hohteessa ja puristella Mottia, vaikka nyt vaan kädestä. Kiitollinen juhlamieli täytti emättimen.
ellauri093.html on line 118: They were greatly influenced by Taylor's book "China's Spiritual Need and Claims".
ellauri093.html on line 120: 125 schools and directly resulted in 18,000 Christian conversions, as well as the establishment of more than 300 stations of work with more than 500 local helpers in all eighteen provinces. His CIM opposed the opium culture, stupid fool.
ellauri093.html on line 122: Hudson oli Wilhon esikuvia. Sen kirjoja on Wilhon hyllyssä. Se pukeutui kiinalaisexi. Sillä oli yhtä tappuraiset turpajouhet kuin mulla. Sen päämaja oli Wilhon läänissä. Siellä se oli hiljan ehtinyt kuukahtaa Wilhon tullessa. 3 June 1905 (aged 73) Changsha, Hunan, China. Hunanin läänin pääkaupunki, väkiluku 7 miljoonaa. Riitti pelastettavaa.
ellauri093.html on line 124: Taylor was born on 21 May 1832 the son of a chemist (pharmacist) and Methodist lay preacher James Taylor and his wife, Amelia (Hudson), but as a young man he ran away from the Christian beliefs of his parents. At 17, after reading an evangelistic tract pamphlet entitled "Poor Richard", he professed faith in Christ, and in December 1849, he committed himself to going to China as a missionary. Vaihtoi metodia. Sen guru Cronin oli Plymouthin Brethreneitä.
ellauri093.html on line 128: For the next month, the seven toured the University campuses of England and Scotland, holding meetings for the students. Queen Victoria was pleased to receive their booklet containing The Cambridge Seven's testimonies. The record of their departure is recorded in "The Evangelisation of the World: A Missionary Band". It became a national bestseller. Their influence extended to America where it led to the formation of Robert Wilder's Student Volunteer Movement.
ellauri093.html on line 144: Ironside oli muistaaxeni läski viivasuinen poliisi jossain rullatuolissa? Vai sekotanko nyt? Juu ei tää on Harry Ironside – Bible teacher, preacher, and author; pastor of the Moody Church in Chicago (1930-1948); associated at different times with both the Open and Exclusive Brethren.
ellauri093.html on line 154: Neetä on kuvattu huonokäytöksiseksi ja poikkeuksellisen älykkääksi opiskelijaksi ennen kääntymistään kristinuskoon 17-vuotiaana. Hän oli luokkansa priimus läpi kouluaikansa. Myöhemmin kristinuskon jo tyhmistämänä hän otti lisänimen Watchman koska piti itseään teollisuusvartijana, joka oli nostettu antamaan varoitushuuto pimenevässä ajassa. Nee ei käynyt teologisia kouluja tai raamattuopistoja, vaan hankki tietämyksensä lukemalla Raamattua ja etupäässä länsimaisia hengellisiä kirjoja. Hänen tärkein opettajansa oli anglikaaninen entinen lähetystyöntekijä Margaret Barber. New oli aika söpöläinen pienenä.
ellauri093.html on line 158: Pariskunnalla ei ollut lapsia. Vanhemmiten hän kärsi kroonisista vatsavaivoista ja angina pectoris -sydänoireista. Nee koki myös eri seurakuntien hengellistä vastustusta, koska hän opetti, että eri suuntaukset ovat pahasta, koska ne hajottavat Kristuksen ruumista eli seurakuntaa kokonaisuutena.
ellauri093.html on line 165: Neen "Pieni lauma" -liikkeen suuruutta on vaikea arvioida, koska Nee itse piti kääntyneiden tilastointia "lihallisena" toimintana, eikä jäsenmääriä laskettu. Hänen perustamansa kirkkoon ei voinut myöskään liittyä muodollisesti.
ellauri093.html on line 178: At a time when Britain was in need of morale-boosting generalship, Wingate attracted British Prime Minister Winston Churchill's attention with a self-reliant aggressive philosophy of war, and was given resources to stage a large-scale operation. The last Chindit campaign may have determined the outcome of the Battle of Kohima, although the offensive into India by the Japanese may have occurred because Wingate's first operation had demonstrated the possibility of moving through the jungle. In practice, both Japanese and British forces suffered severe supply problems and malnutrition.
ellauri093.html on line 184: Lord Moran, Winston Churchill's personal physician, wrote in his diaries that "[Wingate] seemed to me hardly sane – in medical jargon a borderline case." Likewise, referring to Churchill's meeting with Wingate in Quebec, Max Hastings wrote that, "Wingate proved a short-lived protégé: closer acquaintance caused Churchill to realise that he was too mad for high command."
ellauri093.html on line 197: Their support text is from 1 Corinthians 15:33, "Do not be deceived: evil communications corrupt good table manners." Among other distinctions, the Gospel Halls would generally not use musical instruments in their services, whereas many Chapels use them and may have singing groups, choirs, "worship teams" of musicians, etc. The Gospel Halls tend to be more conservative in dress; women do not wear trousers in meetings and always have their heads covered, while in most Chapels women may wear whatever they wish, including nothing, though modesty in dress serves as a guideline, and many may continue the Orde Wingate tradition of wearing a shower cap for head covering if nothing else. Open Brethren churches are all independent, self-governing, local congregations with no central headquarters, although there are a number of seminaries, missions agencies, and publications that are widely supported by Brethren churches and which help to maintain a high degree of communication among them.
ellauri093.html on line 201: Brethren assemblies (as their gatherings are most often called; everybody is supposed to speak in assembly languages) are divided into the Open Brethren and the Exclusive Brethren, following a schism that took place in 1848. Both of these main branches are themselves divided into several smaller branches, with varying degrees of communication and overlap among them. (The general category "Exclusive Brethren" has been confused in the media with a much smaller group known as the Plymouth Brethren Christian Church (PBCC) or the Raven-Taylor-Hales Brethren, numbering only around 40,000 worldwide.)
ellauri093.html on line 217: One of the most defining elements of the Brethren is the rejection of the concept of clergy. Their view is that all Christians are ordained by God to serve and therefore all are ministers, in keeping with the doctrine of the priesthood of all believers. The Brethren embrace the most extensive form of that idea, in that there is no ordained or unordained person or group employed to function as minister(s) or pastors. Brethren assemblies are led by the local church eiders (fig. 1) within any fellowship.
ellauri093.html on line 224:

Help with eider abuse: Eider Abuse Tool Kit

ellauri093.html on line 249: Abuse of eider by someone who is not part of a frustrating relationship, such as workers and business owners, does not fall under the definition of ‘eider abuse’ used in this Tool Kit. For help with consumer-based abuse such as scams and rip offs contact Consumer Affairs (ask for "Victoria").
ellauri093.html on line 266: Verbal Abuse: racial slurs, e.g. Duck! Goose! Tavi! Sorsa! Uivelo!
ellauri093.html on line 270: When choosing an age to define ‘older’ people, 65 years is commonly used, however different state and commonwealth programs may have differing age eligibility criteria. Organisations may also have their own age-related criteria. For example, at Seniors Rights Victoria we work with Victorians aged 60 and over and Indigenous Victorians aged 45 and over.
ellauri093.html on line 274: There are many schools of thought on why elder abuse occurs. Open and Closed brezels disagree. It is the wages of sin ok, but who sins and who pays is controversial. The wages may be financial, physical, social, sexual etc.
ellauri093.html on line 282: Issues contributing to risk may include family violence, isolation, dependency grammar and career stress. The eider is at risk of getting flayed. The abuse worker is at risk of getting caught. Always abuse indoors and avoid unnecessary noise.
ellauri093.html on line 286: Self neglect includes behaviour such as poor hygiene, excessive quacking and compulsive hoarding. Older people have the right to make their own lifestyle choices, even if those choices put them at risk of harm. Scrooge McDuck has a license for his money bin, though it exposes him to the Beagle Boys.
ellauri093.html on line 296: As a family violence worker, what else is good to know about eider abuse?
ellauri093.html on line 317: The Open Brethren believe in a plurality of eiders (Acts 14:23; 15:6,23; 20:17; Philippians 1:1), men meeting the Biblical qualifications found in 1 Timothy 3:1–7 and Titus 1:6–9. This position is also taken in some Baptist churches, especially Reformed Baptists, and by the Churches of Christ. It is understood that eiders are appointed by the Holy Spirit (Acts 20:28) and are recognised as meeting the qualifications by the assembly and by previously existing eiders. Generally, the eiders themselves will look out for men who meet the biblical qualifications, and invite them to join them as eiders. In some Open assemblies, eiders are elected democratically, but this is a fairly recent development and is still relatively uncommon.
ellauri093.html on line 319: Officially naming and recognizing "eidership" is common to Open Brethren (cf. 1 Thessalonians 5:12–13), whereas many Exclusive Brethren assemblies believe that recognizing a man as an "eider" is too close to having clergy, and therefore a group of "leading brothers", none of whom has an official title of any kind, attempts to present issues to the entire group for it to decide upon, believing that the whole group must decide, not merely a body of "eiders". Traditionally, only men are allowed to speak (and, in some cases, attend) these decision-making meetings, although not all assemblies follow that rule today.
ellauri093.html on line 321: The term "Eider" is based on the same Scriptures that are used to identify "Bishops" and "Overseers" in other Christian circles, and some Exclusive Brethren claim that the system of recognition of eiders by the assembly means that the Open Brethren cannot claim full adherence to the doctrine of the priesthood of all believers.[27] Open Brethren consider, however, that this reveals a mistaken understanding of the priesthood of all believers which, in the Assemblies, has to do with the ability to directly offer worship to God and His Christ at the Lord's Supper, whether silently or audibly, without any human mediator being necessary—which is in accordance with 1 Timothy 2:5, where it is stated that Christ Jesus Himself is the sole Mediator between God and men ("men" being used here generically of mankind, and not referring simply and solely to "males").
ellauri093.html on line 343: Presbyteerit oli varhaisia haahkoja. Ketäs ne sit oli? Niitä oli L.M. Montgomeryn tyttökirjoissa, ne kai oli tulleet Skotlannista samalla laivalla kuin Roope Ankka. Ainiin ne on Euroopassa vaan reformoituja. Eikös niistä ollut puhetta kalvinismin kohdalla?
ellauri093.html on line 345: Presbyteriaaninen kirkko on reformoiduista kirkkokunnista varsinkin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa käytetty nimitys. Termiä presbyteriaanit käytettiin ensin Skotlannin kirkon jäsenistä, ja se johtuu kirkon presbyteerisestä kirkkojärjestyksestä, jossa maallikkohaahkat eli presbyteerit muodostavat samanarvoisina pappien kanssa presbyteerioiksi kutsuttuja kirkollisia hallintoelimiä. Presbyteerioita on kirkollisen hallinnon kaikilla tasoilla paikallisseurakunnista valtakunnalliseen kirkkoon saakka. Presbyteriaaninen kirkkojärjestys vallitsee useiden muidenkin maiden reformoiduissa kirkoissa. Sama systeemi on nyt voimassa Helsingin yliopiston pikku konsistorissa, jossa nuijaa heiluttavat ex-presidentit ja upporikkaat nuijat kuten Herlinin Ilona. Sentään ne on muijia eikä tavanomaisia silverbäkkejä.
ellauri093.html on line 349: Hiljan haukotuttavan "päiväkirjan" moteista on yxi hakattu. Krooh pipi-pyy. Vuonna 49 jolloin se kynää pureskellen "piirsi" tän, talitintti vielä sanoi Ritva-koivussa titi-tyy. Nyttemmin ne vaan twiittailee. Tänään käytiin ostamassa Itixen XXL:stä kiikari että nähdään lukea niiden twiittejä. En tiedä viizinkö kommentoida Hiljan päiväkirjan loppulehtiä yhtä tarkasti. Saapas näkee.
ellauri093.html on line 359: Hiljaa pakottava kysymys on onko jehova kuin allah joka suuttuu pilakuvista elleivät ne ole arabeskeja. Pitäisikö ehkä rajoittua kansallissosialistiseen realismiin? (Anakronismi, joomä tiedän.) Hilja oli aivan tuskissaan, kunnes sai avun Kari Poviselta.
ellauri093.html on line 394: Lahdessa kokousten säännöllinen pito omassa rukoushuoneessa loppui vähitellen 90-luvulle tultaessa saarnaaja Veikko Salon ikääntymiseen ja sittemmin poismenoon. Lahden kokouspaikka oli aivan torin laidassa klassisessa Kotilan talossa. Koko ajan säännöllinen toiminta on kuitenkin jatkunut Multialla keskeytyksettä ja alkanut uudelleen Helsingissä.
ellauri093.html on line 402: Sitten vuokrattiin 1985 aivan keskustasta kahvila Korsun yläpuolelta huoneisto kokouksia varten. Tässä kokoustilassa kokoonnuttiinkin vuoteen 2005 asti, jolloin siirryttiin SEOn taloon vähän kauemmaksi keskustasta. Sieltä siirryttiin nykyiseen paikkaan. Juhannuksenakin pidetään edelleen kokouksia, mutta vähemmän kuin aikaisemmin, ennen kaikkea työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden ja osallistujien luonnollisen poistuman vuoksi.
ellauri093.html on line 424: Kirkkotaiteilija Ilmari Launis jonka pojasta Ilmo Launixesta tuli Töölön kirkon kappalainen lupasi kopioida Edelfeltin taulun "Kristus ja Mataleena" Karin esitelmän tuottamilla rahoilla. NNKY:n tytöt af Forsellesin johdolla säikähtivät jeesusta virsujalkaisena. Ja Mataleenakin siinä langenneena! Ja se runokin (hyi): "pane minua minnes tahot... ...jaloin päälle käytäväxi" AI KAUHEETA. Hilja koitti puolustella mursuwiixisellä Fritz Uhdella, muttei vakuuttanut, pahemmaksi meni vaan (no ks. kuvaa hyvä ihme). Tulee mieleen Aale Tynnin ihana runo "Kaarisilta". Puuttuu vaan kuva jossa Mataleena on sillassa, ja jeesus käy sen päällä jaloilla. Ehkä sen taulun voisi ripustaa johtajattaren huoneen oviseinälle. Vie minut minne tahdot, vie vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on...
ellauri093.html on line 428:

oogle_Art_Project.jpg/800px-Albert_Edelfelt_-_Christ_and_Mary_Magdalene%2C_a_Finnish_Legend_-_Google_Art_Project.jpg" height="400px" />
ellauri093.html on line 437: Ilmo Launis jalostaa roskaa, raportoi Ilse Rautio Ilmon jäätyä eläkkeelle kappalaisen hommasta lokakuussa 1982. Töölön seurakunnan pastori ei tuhlaa aikaa turhiin muodollisuuxiin. Hän kiskaisee ovesta sisään ja alkaa suoraan: On muutama asia jonka haluaisin sanoa. Ja sanoo ne. Kukapa ei muistaisi mummolan kirjahyllystä Ilmon valokuvakirjaa Vapahtajan jalanjälkiä. Ilmo ei usko kreationismiin, jeesuxenkin fossiiliset jalanjäljet ovat pitkän evoluution tulos. Ilmo launis sanoo: Olen löytänyt elämän onnen. Se on polkupyörä. Hyvä Ilmo.
ellauri093.html on line 451: These various forms and figures are borrowed from it. Niiden toiveikkaat muodot ja kuviot kaikki hieroo sitä.
ellauri093.html on line 458: Rasmus Nielsen (1809–1884) was a Danish philosopher and professor, as well as a critic of Søren Kierkegaard. In his books, Søren's Nielsen ratings hit an all-time low. Nielsen was the son of a farmer. He studied theology before Darwin's Time. He succeeded Poul Martin Møller as professor of moral theology.
ellauri093.html on line 486: Karin morsian joutui odottamaan monta vuotta Karin tunaroidessa, mutta jaxoi tehdä sen rakoilematta pahasti. Ehkä ne käytti varmoja päiviä. Tai sit keskeytettyä yhdyntää, se on mullekin kyllä vanha tuttu. Tuli mieleen että varmaan Ilmari ja Hiljakin joutui johkin apukeinoon turvautumaan, kun Ilmarin mukana tullut pesue oli jo ylimittainen. Jos ne käytti selibaattia, ei ihmetytä että Hiljalla on levottomia juttuja. "Olin sopinut yhtymisestä Kööpenhaminassa mieheni kanssa. Meillä oli pari päivää vapaata aikaa. Mietin miten ne parhaiten käyttäisin, ja rukoilin Jumalan johdatusta."
ellauri093.html on line 507: Verlainesta on Pellissierin paasaus albumissa 33. Sehän oli Rimbaudin petikaveri, kuten selviää Rimbaud-paasauxesta albumissa 49. Verlainen runo Chanson d´autumne ei ollut vain liittoutuneiden koodisana, vaan sitä siteerasi ulkomuistista Julia Carlsonin oloinen Paula Beer, joka esitti mainiosti saxalaista Annaa elokuvassa Frantz. Pierre Niney oli aivan Maxin näköinen. Leffa oli coveri Lubitschin vanhemmasta leffasta, joka perustui Maurice Rostandin kirjaan vuodelta 1925 L'homme que j'ai tué. Se oli erinomaisen hyvä ohjelma, siit mie pidin. Vanhanaikainen juonileffa, jossa ei käynyt hyvin vaikka ei vallan huonostikaan. Hautausmaalla puut humisivat kohtalokkaasti.
ellauri093.html on line 509: Verlainesta en ole pitänyt, en ennen enkä nyt. Enkä kyllä Rilkestäkään. En pitänyt tosta suisidaalisesta syyslaulustakaan. Boooooriing.
ellauri093.html on line 521: Kasper ja Jesper ja Joonatan
ellauri093.html on line 545: Hän kurkut katkoo, kuristaa!
ellauri093.html on line 602: Sinä aamuna jona pastori Frederiksenin ja Neiti Nielsenin kanssa ajoin autossa Fyenin tasaisia maanteita pitkin Søllingeen, luonto kukki ja taivas säteili ja sydämeni oli täynnä kiitollisuutta tämän maallisenkin elämän täyteydestä - vaikka eräs rakas hauta onkin matkani päämääränä. Pastorinrouva oli sydämmellisenä vastassa. Päivällinen oli valmiina, ja sen jälkeen minut lähetettiin rauhalliseen yläkerran huoneeseen nukkumaan päiväunia. Lehtimajassa joka oli luovutettu Povisen lesken ja tyttären asunnoxi kohta astuikin meitä vastaan hento, pienexi kutistunut nainen. Toinen silmä ja hiukan vinoon vetäytynyt suu kielivät lievästä ajatusten katkeamisesta. Hänen yllänsä oli vanhakuosinen musta puku ja päässä yhtä vanhanaikainen liian pieni olkihattu.Kaiken tuon huomasin saman tien tyytyväisenä. Hän on meidän ristimme, ämmä sanoi vielä vammasesta tyttärestä. Noniin, kuinka toisin oisi kaikki jos Povisella oisi käynyt parempi viuhka, sanomatta nyt kenen kaa. Leski esitteli sotasaaliita. Tässä on Sysmän kirkon sisäkuva. Tuossa Autotalon varakkaiden Montosten lahjoittama ruma kuparipakote. Tuolla Sirkka-tädin Israelista tuoma lampukka. Olisi ollut puhelemista kauniista esineistä vaikka kuinka pitkältä.
ellauri093.html on line 608: Pappila tuntui jotenkin ahdistavalta. Rouva Rørdam oli pieni ja hento, olennossa jotakin luihua ja epäluuloista, ehkä vihamielistäkin vihamielistä pastoria kohtaan. Rørdam oli hänen täysi vastakohtansa, kookas ja karkeapiirteinen, pitkä piippu hampaissa, ilme rauhallisen röyhkeä. Huoneet olivat matalat mutta pimeähköt. Halusin nuuskia vielä puutarhaa, vaikka kumpikaan pappilan tontuista ei tarjoutunut oppaaxi. Melkoisen vaiteliaina palasimme.
ellauri093.html on line 616: Tähän päättyy Hiljan toinen motti. Vielä on yxi koottava. Talvisodan aikana pojat hakkas jokaiselle määrättyjä halkomotteja näteille tytöille kiitos palkkana. Rumemmat sai maxaa luonnossa. Hilja jostain syystä hakkas ize omansa.
ellauri093.html on line 637: Esim tällänen skezi: vanhus keitti kattilassa perunankuoria. Eikö rikas poika Intiasta lähetä mitään apua? No kirjeitä tulee joissa on näitä sinisiä kuvapapereita, mutta en minä niistä mitään ymmärrä. Näyttäkäähän minulle? (Wau! seteleitä!) Joo mummu eihän näillä ole mitään arvoa, paras että käyn heittämässä ne tuonne pihalle. (Menee.) Vanha leski ei ollut tietoinen rikkaudestansa ja tyytyi perunankuoriin! Näin on meidänkin elamassamme! Sana on kuin seteleitä ja silti syömme mieluummin viihdetuotannon perunankuoria! (No harva meistä osaa vaihtaa sanaa seteleixi, se kysyy Mottin ja Dickin tapaisia meklareita.)
ellauri093.html on line 639: En tiedä tiesinkö silloin vai urkinko tietooni myöhemmin, että pastori oli naimisissa saxattaren kanssa, leskirouvan jolla oli 2 lasta edellisestä avioliitosta. Yhteisiä lapsia oli 2soset ja kuopus. (Meillähän ei niitä ole, kun tuo Ilmo... No jääköön.) Rva Dolman oli vaaleaverikkö ja toimekas olemuxeltansa. Pojat nauroivat varmasti. (Hemmetti.) Juutalaisnuorukaisia ei näkynyt missään.
ellauri093.html on line 641: Isä Dick kertoo ruokapöydässä toisen tarinan: Tyttäreltä meni esiliinan nauhat solmuun, isä käski "sormet pois! minä hoidan tämän!" Näin on meidänkin elamassamme: Kun pastori auttaa napeissa ja nauhoissa, sormet pois! hän hoitaa tämän. Digitos e vagina. Emme saa hätäillä ja ize sotkea mukana, häiriten hänen aikomuxiaan. Meidän pitää luottaa häneen.
ellauri093.html on line 652: Uudestaan totesin saman kuin Bethel-kirkossa: ei pastori Dolmen ollut tyhjän puhuja, vaan toimen mies. Hän ei kalastanut saalista vain izellensä, vaan antoi toisellekin aika vonkaleita. Dickin huulet hymysivät herkästi ja lempeä kaze lepäsi mun yllä ikäänkuin kehoittaen: painakaamme nyt oikein mielixemme! Lyhyinä lepohetkinä kohotimme huokauxia laipioon. Myöhemmin selvisi missä on tämmöissen hyvän yhteispelin syvin salaisuus. Hän ei antautunut hommiin kokeilematta ensin kahdenkesken avustajan hameen alta (aivan niinkuin kerroin Mottin tehneen).
ellauri093.html on line 656: Palattuamme illalla asuntoomme Dick - siis past. Dolmen pyysi mua taas erilleen. Dick kulta, päätä särkee, aloitin jo sanoa, mutta ei, se halusi vaan lukea eräitä sivuja vaimonsa vastasaapuneesta kirjeestä. Huohhelihuoh. No anna tulla, sanoin yhtä innostuneesti kuin Seija el Laurin tullessa lukemaan taas jotain uutta paasausta.
ellauri093.html on line 658: Kolme juutalaisnuorukaista asui yhteisessä huoneessa. (Hyvä alku, tuleekohan tästä joku suomalainen-ruozalainen-venäläinen läppä?) Yxi ei osannut päättää oliko J. Nasaretilainen Israelin messias. Mies tuntui rehelliseltä, totta kyllä, mutta jospa se olikin sekopää? Mielentilatutkimusta vajaa? No pojan epäilyxet kaikkosi, kun yhtenä yönä se näki kattoon heijastetun ristiinnaulitun jonka toinen käsi irtosi rististä ja alkoi viittilöidä sille. - Jompikumpi meistä on päästä sekaisin tai kumpikin, vai mitä pojat? Mutta ei, kaikki neljä näkivät saman ilmiön yhtä aikaa. (Vai kolme? Jää epäselväxi.)
ellauri093.html on line 662: Ja kannatti jäädä, sillä sillä reisulla mä vihdoin koin sen mistä olin kaiken aikaa haaveillut: henkilökohtaisen herätyxen, joka kuulemma tuntuu ihan samalta kuin orgasmi. Ehkä se olikin se, who knows, ihanaa se oli joka tapauxessa. Tää tuli kun Dick oli koko ajan puhunut täydestä antautumisesta jollekin herralle. Mulla ei ole oikeutta määrätä ajastani, ystävistäni, ei mistään, olen ton herran oma kaikkineni. Taiteilijakin saa herralta. Emme voi ottaa mitä emme saa. Ei väkisin, vaan väsyttämällä. Tuona hetkenä vapauttava riemu valahti ylizeni. Tai jotakin valahti ainakin. Mutta mun ei tarvinnut edes huolehtia alapesusta, Dick piti huolen kaikesta. Tästä tilaisuudesta lähdimme suoraan kirkkoon, ehtoollispöytään. Aika nälkä ehti tullakin. Mahtava hauki sai pastorimme hämmästyxesetä huudahtamaan: me tyydymme voileipiin, te loihditte esiin tällästäkin!
ellauri093.html on line 664: Mutta nyt vakavampiin teemoihin. Yxi papinleski, joka nuorena oli kadottanut miehensä ja jäänyt orpojansa yxin huoltamaan kysyi: Mixi mixi? Virkamatkalla mieheni hevonen vauhkoontui ja heitti hänet rattailta. Mixi ei herra varjellut, jos hän on kaikkivoipa? Onko hän yxinkertaisesti ilkeä? Dolmen selitti kaiken hyvin päin: ajattele asiaa myös vähän meidän kannaltamme, siis miehen kannalta. Sehän pääsi pälkähästä tosi vähällä, saved by the gong. Mut mut jatkaa leski, jos tuonpuoleisessa on niin kivaa, mixei herra hyvä voinut ottaa meitä samaan hevoskyytiin? Mix se jätti meidät tänne kitumaan? No kaskun, Dick mietti, koska se haluu opettaa täällä meille jotakin. Hemmetti sanoo leski, se on ize tehnyt meidät, ja se on kaikkivoipa ja kaikkiviisas, miten se on voinut tunaroida näin? Mäkin olisin osannut tehdä paremman maailman, vaikkoon vain nainen. Tai hei, mix vaivautua ylipäänsä ollenkaan? Mixei se vaan jäänyt kellettelemään sinne singulariteettiin askartelemaan sitä kiveä mitä se ei jaxa heittää. Koko homma tuntuu aika joutavalta. Noh, kaskun, sanoo Dick ja sitten pruit pruit, läiskis läiskis, se päästää savusumun ja uikkii hiljaa Hiljan kansssa ruikkimaan. Tutkimattomat ovat herran tiehyet.
ellauri093.html on line 666: Kolilla kävi kuten Moldella: herra oli sumupilvessä eikä suvainnut näyttäytyä. Mutta Dick jaxoi vielä kerran, ja kaikki taputtivat. Hilja tulkkasi ja pisti väliin omiaan. Kyllä nämä yxinkertaiset ihmiset olivat kiitollisia. Harvoin heillä oli mitään tällaisia tilaisuuxia, missä hampurilainen matkasaarnaaja puhuu käsittämättömiä jostain Napoleonista. Nuoret jaxoivat vielä kerran koittaa huipulle, Hilja meni Dickin kanssa pötkölleen. Aina tuntuu tälläisistä kokouxista lähtiessä kuin kirkastusvuorelta palattaisiin murheen laaxoon. Pelottaa osanko säilyttää mitä olen saanut? Jos puristaisin polvet oikeen kovaa yhteen? Pysyisikö sisällä? Jaxanko toteuttaa arkielämässä mihin olen kuzuttu? Jaxanko taas Ilmoa ja sen väsyttäviä pentuja?
ellauri093.html on line 668: Opettajiin olen ollut kiintynyt lapsuudesta asti. Past. Dolmenista tuli mulle enemmän kuin kristiveli, enemmänkin kristikundikaveri. Olimme kahdenkesken. Liikutuxen vallassa pyysin: anna mulle siunaus! Mä polvistuin, ja hän (krhm) antoi siunauxen. Veljeni kertoo että pakanamaassa kastettu neekeri aivan erityisellä rakkaudella kiintyy kastelijaansa. Enhän minä pakana ollut eikä Dick mua ihan uppokastellut, mutta sinä hetkenä hän kyllä hyvin läheisesti liittyi minuun. Mutta Mott oli sittenkin mun elämäni miehistä paras, sen messiin mä olisin kyllä lähtenyt jos se olis pyytänyt. Muttei pyytänyt. Dick Dolmenin en milloinkaan. Ei sekään kyllä pyytänyt.
ellauri093.html on line 672: Sodan aikana Dickin porukat on kotiarestissa ei sentään konzentrationslagerilla keskittymässä tärkeimpään. Dolman todisti: Herra on mun poimeneni, ei multa mitään puutu (tää lukee englannixi Rauhixen portaikossakin). Onko se totta? Eikö pikemminkin meiltä puutu jotakin, puutu aika vitun paljon? Ei herra riitti jo, kiitos ei enempää. Sinun tiesi ei ole minun teitäni, ja sun pöytä on kyllä katettu yhdelle vaikka viholliset ympäröivät meitä, ja pimeässä laaxossa vizasi ja sauvasi mätkivät meikäläisiä. Sun seurassa mulla on ihan tarpeexi, en ensinnä ezi kallista äitiäni, en herttaista Willyä, en kovaan aukioon törmännyttä Ilmoa, vaan vaan sinua, vapamieheni, joka mulle helvetinkin taivaaxi teet...
ellauri093.html on line 674: Dick tuli taas käymään 10v kuluttua ja haisi ihan samalta. Se majoitettiin lähetystaloon, missä lähetysjohtaja Tarkkanen puolisoineen otti hänet hoiviinsa, mutta kyllä Hiljakin noina päivinä asusti siellä enemmän kuin kotona. Se oli nyt jo yli 60-vuotias, niin että ei se ihan niin pitkään enää jaxanut. Puheittenväliset vapaa-ajat kului kuzuilla. Vuoria voi kiertää tai nävertää tunnelin, tai lentää ylize, mutta paras on sentään Muhammedin ratkaisu kun vuori lähtee ize liikkeelle.
ellauri093.html on line 675: Schwierigkeit ist Herrlichkeit, kurjuuxien keximisessä herra näyttää voimansa. Hilja oli onnellinen 2x, kun se sai Dickin omaan kotiinsa. Ilmokaan ei ollut vielä osunut kovaan aukioon. Tietysti olin valmistanut juhla-aterian Ilmon lapsista - eiku siis, jostain lehmästä. Dick piti siitä, taisi muistaa sen myöhemminkin nimeltä, ja jonkun lapsistakin kai. Se oli Muurikki, tai ehkä Heluna, pitäisi tarkistaa Dickiltä. Se lehmä siis. Lasten nimet on mulla lompakossa ylhäällä. Tällä kertaa ei jokapaikanhöylä Helene ollut mukana. Dick ei osannut ize edes kapsekkiä pakata, vaatteet pursusivat joka raosta. Lähetysjohtajalle jäi sekin urakka. Ja kazo ihme tapahtui: kansi meni kii! Dick kiitteli silmät loistavina. Arvattavasti hän ehti juoda kahvinsa toisten pakatessa. Dank Gott! Wie hat er seine Leute so lieb? Onnexi Dolman oli huumorintajunen. Omia tavaroita ei ole helppo löytää toisten pakkaamasta laukusta.
ellauri093.html on line 683: Iltapuolella oli past. Dolmen ize meitä vastassa, sydämellisenä ja säteilevänä. Dolmenin vaimo oli liesussa, joten Dick oli ottanut mukaansa juutalaiskristityn sihteerikkönsä, neiti Regina Lehden, ja muutamia juutalaisia poikia työntökärryineen. Muut lapset olikin jo syöty paizi nuorinta, joka oli laiha mutta sitkeä. Iltatarjoilun jälkeen kokoonnuttiin iltahartauteen. Puoli vuorokautta se kesti, mutta siihen mahtui paljon. Ensin veisattiin virsi kullekin; sitten luettin sekä vanha että uusi testamentti vuorotellen värsy kerrallaan. Sen jälkeen past. Dolmen muutamin :) vaikuttavin lausein selitti mistä teoxissa oikein oli kysymys, keskittyen ydinkohtiin, kyselikin hiukan knoppeja ja viivoitutti jakeita, joita erityisesti toivoi painettavaxi mieleen.
ellauri093.html on line 689: Mikä onni olla yötä täällä eikä hospizissa! Siellä oltais vaan vetelehditty sängyssä yöpuvussa ja juotu suklaata, kyselemättä sen suurempia arvoja. Niin sitten näistä Bethelin aamu- ja iltahartauxista jäi mulle kokonainen ketju painajaisia. Tähän tapaan: Jes 58:9: Sinä kyselet ja herra vastaa. Jos puhelimesta ei kuulu ääntä, on johto jotenkuten epäkunnossa. Ellei herra vastaa, se ei ole kotona tai on suihkussa. 5 Moos 28: On pelottva asia, jos jumala on meitä vastaan. Ekana maailmassa jumalat teki pelko. Kuuliaisuuden tie on vähimmän turpiinsaannin tie. Luuk 2:14: Voi mennä päivä ettei huomaa että jeesus luuraa selän takana. Paras kazoa usein olan ylize. Ihan tavallisia juttuja, mutta bonus on että liha liikkuu.
ellauri093.html on line 691:

Hampurin Zoo

ellauri093.html on line 693: Aahrikanmatkalaisten kanssa kazottua Hampurin Zoon kapisia leijonia Hilja vietti aikaa Bethelissä pureskellen luopioiden juutalaispoikien kaa kristinuskon pähkinöitä ja lukien niille kirjoistaan myönteisiä arvosteluja. Siinäkin meni aika vikkelästi, ei ehtinyt paljon istua.
ellauri093.html on line 714: Oli izestään selviö että rovasti Tarkkanen pitäisi suomenkielisen puheen ja Pelle Peloton ruozinkielisen. Hilja näyttäisi kuvia Palestiinasta äsken ostetulla globoskoopilla. Riehakasta menoa oli luvassa.
ellauri093.html on line 716: Globoskoopit ja megaskoopit olivat niin uudenaikaisia että Dick ei ollut ennen nähnyt moisia.
ellauri093.html on line 721: Sigfrid Tarkkasella oli aamulla vielä kuumetta ja rovastilla päänsärkyä. Dick lohdutteli pyhästä sanasta löytämällään ennakkotapauxella: Jeesus oli parantanut Pietarin anopin kuumeesta niin että se vielä samana iltana oli pystynyt palvelemaan vieraita (Luuk 4:38-40). Me kaikki ajattelimme Sigrid Tarkkasta. Kun hätä on suurin on apu lähinnä. Mitähän jeesus aikoi? Mitä hän oli tekevä? Ostimme Dickille yhteisesti megaskoopin ikäänkuin kannustuxena.
ellauri093.html on line 723: Past Dolmen ja rovasti vetäytyivät suljettujen ovien taaxe pyllistelemään. Mitä siellä tapahtui ei hirviä edes ajatella. Mutta illalla oli Sigrid täysin kuumeeton. Gott sei Dank! Ilomielin sitten näytettiin juutalaispojille lisää megaskooppikuvia.
ellauri093.html on line 728: Eihän kukaan pakota täällä olemaan. Jos ei niitä kurita talo täyttyy vetelistä laiskureista jotka söisivät ja joisivat ehtoollisviinejä ja palkaxi kuuntelisivat Dickiä. Ah rakas ystävä siihen kyllä tarvitaan kärsivällisyyttä ja melunsietokykyä. Rakas kelpo Helene kuinka hyvin häntä ymmärrän! Schwierigkeiten sind Herrlichkeiten!
ellauri093.html on line 736: Se on kyllä eittämättä totta että ne on aivan hirveen kotiinpäinvetäviä, toi pyhyyshän ei ole, kuten on moneen kertaan todettu, muuta kuin apinoiden planeetan meemireviiri. Ne tykkää nokintajärjestyxistä ja palvoo into piukeena alfasusia. Karsas jumala vahtii muumimukejaan ja laskee niitä, ei kai mikään niistä puutu, vai onko varas käynyt yöllä ja vienyt karsinasta karizan? Tit for tat, anna jumalalle niin se antaa sulle ja maxaa vielä korkoa. Luotathan?
ellauri093.html on line 742: Matti Antinpoika Tarkkanen syntyi päivä kuukausi 1862, paikassa syntymäpaikka, henkilöille Antti Mikonpoika Tarkkanen ja Maria Joosepintytär Tarkkanen (o.s. Kestikievari).
ellauri093.html on line 750: Hyvä esimerkki huonosta uskosta on Dickin Hiljalle kertoma "Geschichte", joka "jännittävyydessään oli salapoliisitarinan veroinen": Nuori tanskalainen papintytär oli lähetetty Helene rouvan johdolla oppimaan suurtalousemännän taitoja Helenen Fine tyttären kanssa. Hän menestyi hyvin taloustoimissa kunnes eräänä yönä oli kadonnut, samoinkuin muuan juutalaisista luopiopojista. Nuoret olivat rakastuneet toisiinsa ja yhdessä karanneet. Minne ei kukaan tietänyt. Sähkötettiin tytön isälle (ja juutalaispojan äidille? Denkste!) ja Dolmen matkusti suoraa päätä Lontooseen, jonne jäljet näyttivät johtavan. Monien seikkailujen jälkeen heidät tavoitettiin juuri kun he aikoivat astua Egyptiin lähtevään laivaan. Jälleen kerran Dick Dolmen oli kexeliäs ja uskomattoman kestävä käytännöllisissä rakkauden toimissa (vrt. yllä); sitäpaizi tällä kertaa jumalakin nosti perseensä pilveltä ja vaivautui osoittamaan pelastavan ihmevoimansa. Helene puolestaan oli aivan ymmällään. Hän oli ollut erinomaisen tyytyväinen nuoreen tanskalaistyttöön, asetti sen esikuvaxi Fine tyttärellensä - eikä vähintäkään aavistanut, mitä hameen alla oli liikkunut. Täähän on aivan arkipäiväistä herrasväen reviirinvalvontaa, ei tässä ole jumalalla mitään osuutta. Tai paremminkin: tähänhän se vanhurskaus ja laupeus lopultakin jämähtää, tätähän se on loppupeleissä.
ellauri093.html on line 780: On välttämätöntä antaa maallikoille ehtoollisessa sekä leipä että viini, ei pelkästään leipää.
ellauri093.html on line 796: Toisin kuin väitetään, eivät luterilaiset ole poistaneet messua, vaan viettävät sitä hartaudella. Sen sijaan ei enää pidetä ostettuja messuja ja 'nurkkamessuja', vaan messua vietettäessä seurakunnan on oltava koolla, on hylätty opetus, jonka mukaan Kristus olisi kuolemallaan hyvittänyt vain perisynnin ja että messu olisi sovitusuhri muiden syntien edestä, sekä se käsitys, että ehtoollinen olisi asetettu uhriksi syntien edestä.
ellauri093.html on line 804: Ripittäytyminen on säilytetty, ja tapana on, ettei ehtoollista anneta niille, jotka eivät ole saaneet synninpäästöä. Synninpäästön sana on lohduttava, sillä Jumala puhuu sen kautta ja antaa siinä synnit anteeksi. Katsotaan, että aiemmat syntiluettelot, hyvitystyöt, aneet, toivioretket ynnä muut vain kiduttivat omiatuntoja, kun ei puhuttu ripin armollisesta puolesta. Opetetaan myös, ettei ketään voi pakottaa nimeämään syntejään, sillä kukaan ei näe eikä tunne kaikkia syntejään. Synninpäästöä ei saada vain nimetyistä synneistä vaan kaikista.
ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
ellauri093.html on line 841: Philipp Melanchthon laati vuonna 1540 Augsburgin tunnustuksesta muutetun version (confessio variata), joka eroaa muun muassa ehtoollisteologian osalta vuoden 1530 versiosta. Alkuperäiset syyt muutoksiin olivat katolilaisiin liittyvien erojen selventäminen, mutta erityisesti muutokset ehtoollisartikkelissa lähentelivät reformoitujen kantoja. Vuonna 1580 Yksimielisyyden kirjaan hyväksyttiin nimenomaisesti ensimmäisen painoksen muuttumaton teksti eli Confessio Augustana invariata. Päivi Räsänen ja Timo Soini kirjoittivat sittemmin Melanchtonille kumpikin vastineen, mutta niitä ei ole voitu julkaista, liian paljon rumia sanoja.
ellauri093.html on line 843: Augsburgin tunnustuksen saamaan arvonantoon vaikutti myös sen saama poliittinen asema. Erityisen merkityksellistä oli se, että vuoden 1555 Augsburgin uskonrauhassa annetut myönnytykset protestanteille koskivat nimenomaisesti Augsburgin tunnustukseen liittyneitä. Kyseinen vakuutus toistettiin Westfalenin rauhassa 1648.
ellauri093.html on line 847: Vuonna 1980 vietetyssä 450-vuotisjuhlassa Etelä-Saksassa oli huomattavasti ekumeenisempi luonne, sillä siellä oli luterilaisten puhujien rinnalla puhujana katolinen kardinaali sekä ortodoksien ja eri protestanttisten ryhmien edustajia. Tällöin haluttiin korostaa Augsburgin tunnustuksen kirkkoja yhdistävää luonnetta. Nyt jännätään jo mitä pojat sanoo 2030, lisätäänkö tunnustuxeen ehkä pykälä Jeesuxen hiilijalanjälkien seuraamisesta.
ellauri093.html on line 859: Kolmas luterilaisten kirkkojen kattojärjestö, Tunnustuksellinen evankelis-luterilainen konferenssi ilmoittaa tunnustuksensa pohjaksi paitsi sana-inspiroidun ja erehtymättömän Raamatun, myös vuoden 1580 Yksimielisyyden kirjaan kootut Tunnustuskirjat, ei sikäli kuin, vaan koska ne opettavat opin Raamatun mukaisesti. Hekään eivät nosta mitään Tunnustuskirjoista merkityksessä muitten yläpuolelle. Voi hemmetti, eihän tästä tule lasta eikä paskaakaan. Luteraanit eivät tiedä izekään mihin uskovat. Jumalalla on varmaan ihan pää pyörällä.
ellauri093.html on line 863: Eikä siinä kaikki! Ympäri käydään, yhteen tullaan! Päivi Lipponen, Dick ja minä tavattiin vielä kerran kesällä '33 Karjalan kannaxella Vammelsuun parantolassa. Täysihoitolassa piti sanoa. Päivi oli jättänyt Pekan ja lähtenyt Intiaan Ghoomin kylään lähetystyöhön, Darjeelingin teestään kuuluisan kaupungin liepeillä. Sinne ryntäsi eräs Bill Mann, komea mies, voimakas ja tulisieluinen. Luonnollisestikin hän tutustui Päivi Lipposeen, ja pian nämä 2 löysivät sisäisen kosketuxen. Ulkonaisesti ne olivat kuin Pekka ja Pätkä, mies kookas, neiti pieni ja hento. Sitten norjalaiset missunäärit heittivät ulos nämä hyyryläisensä.
ellauri093.html on line 865: Kun Bill ja Päivi kulexivat työttöminä Lontoon kaduilla, ne yhytti eräs anglointialainen kiinteistöhuijari, joka kertoi lainanneensa melkoisen rahasumman eräälle Pietarissa asuvalle tuttavallensa ja saanut laillisexi pantixi Suomen Kannaxella sijaizevan Vammelsuun kartanon. Velka erääntyi ja kartano jäi "Mr. Edwardsille". Kartanon asiat olivat hunningolla jonkun emigranttiryssän käsissä. Lähtekää te sinne nyt heti, toistaisexi. Teillähän on lähetysseurasta palkkanne, maxakaa ne minulle! Saatte siellä lapsinenne vapaan asunnon ja ravinnon, eikä työtä liiaxi, pelkkää silmälläpitoa. Mutta asialla on kiire, ymmärrättehän, kovin kiire!
ellauri093.html on line 890: Muistelmateoksessaan Valoisia jälkiä (suom. 1927) Dora Rappard kertoo merkittävistä tapaamisista ja tapauksista elämässään. Tärkeä sija on tempautumisella mukaan Englannista 1870-luvulla alkunsa saaneeseen pyhitysliikkeeseen. Siltä ajalta on peräisin myös tämä virsi. Se sai alkunsa puolisoiden välisestä keskustelusta matkalla Baselista ylös Chrischonavuorelle. Carl Rappard sanoi vaimolleen: "Kun taas kirjoitat uuden laulun, sen aiheena pitää olla Herran paluu ja meidän valmiutemme siihen." Kotiin päästyä Dora Rappard tarttui kynään, ja niin syntyi tämä virsi. Työtä käskettyä.
ellauri093.html on line 907: The Jewish form of worship is well worthy of the study of Christian theologians. It is not the object of this book. It contains only simple heart-to-heart talks to God's children about our precious Redeemer and how we can follow and serve Him best in our daily lives.
ellauri093.html on line 932: Pitkäveteisessä vizissä liftaava nunna sanoo toistuvasti mekon alta tafsaavalle papille: muista psalmi 129! Pappi otti käden sieltä tajuumatta mihin nunna viittasi. Ei ihme sillä lainaus
ellauri093.html on line 938: »Kun sinut on kutsuttu pitoihin, älä asetu kunniapaikalle. Joku vieraista saattaa olla sinua arvokkaampi, 9ja isäntä, joka on teidät molemmat kutsunut, tulee sanomaan sinulle: ’Anna tämä paikka hänelle.’ Silloin joudut nolona siirtymään viimeiselle sijalle. 10Ei – kun sinut kutsutaan, valitse pöydässä kaikkein vaatimattomin paikka. Silloin isäntä tulee ja sanoo sinulle: ’Ystäväni, siirry tänne lähemmäksi’, ja sinä saat suuren kunnian kaikkien vieraiden nähden.
ellauri094.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri094.html on line 102: Mutta olen pahoillani myös siitä, että tässä kristillisen kirkon perinne heitetään menemään samalla. Meillä on samaa sukupuolta olevien liittosysteemit saatu muilla laeilla kuntoon, eikä se muuta tarvitse
ellauri094.html on line 104: Kyllä tässä, edustaja Arhinmäki, nyt politiikka sekaantuu uskontoon ja kirkon asioihin. Evankelisluterilaisen kirkon piispat ja kirkolliskokous ovat hyvin selkeästi linjanneet, että kirkossa avioliitto tarkoittaa miehen ja naisen välistä liittoa, ja nyt pelkän lainsäädännön muutos tulee aiheuttamaan tämän tilanteen, mikä 1.3. näkyy, ja tässä suhteessa olisi mahdollista toimia toisin.
ellauri094.html on line 106: Tosiaan Ylehän teki sen kysymyksen, ja sen kyselytutkimuksen mukaan kansahan haluaisi tämmöisen niin sanotun tasa-arvoisen avioliittolain. Mutta sitten kun nämä kysymykset asetettiin oikeaan muotoon, niin kuin muun muassa Ajatuspaja teki tämän kyselytutkimuksen ihan tämmöisellä ulkopuolisella gallupfirmalla TNS:llä, niin siellä kyselytulokset olivat toisenlaisia: kun kysyttiin oikeasti sitten myös tätä adoptioasiaa elikkä sitä, kuinka moni suhtautuu myönteisesti siihen, että lapset voitaisiin adoptoida esimerkiksi sateenkaariperheeseen, niin vain 4 prosenttia kannatti sitä ja 62 prosenttia kannatti miehen ja naisen välistä perhemuotoa, johon lapset adoptoitaisiin. Elikkä nyt kun tästä avioliittolaista äänestettiin, niin eivät ikävä kyllä monet äänestäessään tienneet, että me äänestimme myös samalla lapsen adoptiosta perheen ulkopuolelle, myös homo- ja transperheitten keskuuteen, ja siinä mielessä tämä asia kyllä meni [Puhemies koputtaa] aika villaisella julkisuudessa.
ellauri094.html on line 110: Arvoisa herra puhemies! Toistan nyt itseäni tässä salissa näistä lapsivaikutusten arvioinneista: Minulle ainakin riittää arvioinniksi Coloradon yliopistossa laadittu 50 000 tutkimuksen koontitutkimus, jossa todetaan, että ei ole mitään eroa siinä, kasvaako lapsi heteroperheessä vai sateenkaariperheessä. Tärkeintä näille lapsille on se, että heillä on rakastavat vanhemmat.
ellauri094.html on line 128: Arvoisa herra puhemies! Aloitan tästä, mihin edustaja Arhinmäki päätti. On totta, ja mekin nimenomaan kannatamme sitä, että kirkon tulee itse saada tehdä omat päätöksensä, mutta nyt täytyy huomioida, että kirkolliskokous ei ole tehnyt sellaista päätöstä, että kirkon sisällä alettaisiin laillisesti vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. [Paavo Arhinmäki: Jeesuskin oli kapinallinen aikanaan!] Piispat ovat olleet tämän takana, ja silti tuo voimaan astuva lainsäädäntö nyt yhtäkkiä muuttaakin tilanteen niin, että ainakin joidenkin oikeusoppineiden mielestä nämä liitot ovat juridisesti päteviä, joihin kirkon papit vastoin kirkon kantaa suorittaisivat vihkimisiä. Avioliittoon vihkiminen on osa uskonnon harjoittamista kirkon sisällä, eli mielestäni tässä kyllä loukataan nimenomaan tätä uskonnon harjoittamisen ja kirkon autonomian periaatetta. Sen takia toivon, [Puhemies koputtaa] että eduskunta voisi hyväksyä tuon ponnen.
ellauri094.html on line 130: Arvoisa puhemies! Adoptioon liittyen tahdon vielä todeta, että esimerkiksi Amerikassa Massachusettsin osavaltiossa on alettu suosimaan samaa sukupuolta olevia pareja adoptiossa. Suomessa tulisi välttää vastaava kehitys ja katsoa asiaa lapsen edun kannalta. Adoptiotilannetta ei pidä jättää viranomaisten arvailujen varaan.
ellauri094.html on line 134: Lopuksi on vielä todettava se, että kun uusi avioliittolaki astuu voimaan 1.3., niin se sattumoisin kirkkokalenterin mukaan — en tiedä, onko sattumaa vai mitä — on myös tuhkakeskiviikko. Kirkkokalenterin mukaan tällöin alkaa pääsiäistä edeltävä 40 päivän paastoaika. Tämän paastoajan tarkoitus on valmistaa kristittyjä pääsiäisen viettoon, auttaa heitä miettimään syntejään ja puutteitaan sekä tekemään niistä parannusta samalla kehottaen lähimmäisenrakkauden tekoihin. Täällä kun on puhuttu moneen kertaan, tänään viimeksi, 2—3 vuoden ajan siitä, että avioliitto kun muuttuu, niin se ei ole keneltäkään pois ja avioliitto ei käytännössä muutu heteroparien osalta, itse ainakin koen ja hyvin moni muu kokee, että avioliiton merkitys tulee muuttumaan radikaalisella tavalla.
ellauri094.html on line 136: Siinä mielessä itse nyt olen jopa ajatellut sellaista lähestymistapaa, kun esimerkiksi idässä ja monessa muussa valtiossa, Keski-Euroopan valtioissa, vaikkapa Kreikassa ja muualla, avioliiton merkkinä sormus on oikeassa nimettömässä — tämä on myös ortodoksisen kirkkokunnan tapa osoittaa avioliittoa — että itseni osalta aion tehdä niin, että 1.3., kun tämä tuhkakeskiviikko ja 40 päivän paastoaika alkaa, tulen siirtämään sormuksen oikeaan nimettömään ja pidän sitä siellä ainakin sen 40 päivän ajan, ja luotan vielä siihen, että tähän asiaan tulee uusi näkökulma. Tuhkakeskiviikko tulee olemaan merkkipaalu Suomen historiassa ajasta, jolloin yhteiskuntana käänsimme selkämme kristilliselle moraaliarvolle ja Jumalan tahdolle tältä osin. En epäile lainkaan, etteivätkö seurakunnat huomioi tuhkakeskiviikon sanomaa ja rukoile maamme tilanteen puolesta.
ellauri094.html on line 140: Arvoisa puhemies! Edustaja Antero Laukkanen tarttui erittäin tärkeään asiaan. Koko pappien työnkuva perustuu heidän omaan uskoonsa ja omaantuntoonsa. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on julkisesti ottanut kantaa ja ilmaissut huolensa tästä, että papeilta voitaisiin olla viemässä omantunnon oikeus pois. Mitä papeille sitten enää jää?
ellauri094.html on line 162: Sukupuolineutraali avioliittolaki on käsittääkseni hyväksytty maailmassa vain muutamassa maassa. On sanottu, että se on laillinen 18 maassa ja USA:ssa vain muutamassa osavaltiossa. Jos ajattelemme, mitä nyt on jo tapahtunut, esimerkiksi itänaapurista ovat adoptioväylät sulkeutuneet: Pietarissa on valtavasti lapsia, jotka odottavat rakastavaa kotia. Adoptiolapsia. Sellaisia, jotka odottavat perhettä. Väylät ovat sulkeutuneet. Monet muut maat, jotka voisivat olla adoptioon lähettävinä maina, eivät edes aloita sitä, koska eivät hyväksy sukupuolineutraalia avioliittolakia. Sen vuoksi näkisin, että kaikkien adoptiolasta haluavien kannalta olisi erittäin tärkeää, että tämä toinen lausumaehdotus hyväksytään. Tällöin myös nämä maat, jotka ovat nyt jo sulkeneet väyliänsä, tai mahdollisesti ne uudet maat, joissa olisi paljon tarvetta adoptioperheille, voisivat avata väyliä. Ei aiheuteta enää lisää kipua normiperheille eikä wiscota homoparin ciwexiin lapsia, jotka odottavat oikeita adoptiovanhempia. — Kiitos.
ellauri094.html on line 166: Jos joku ihminen ajattelee näin, en missään nimessä tuomitse, mutta arvoliberalismi sinänsä on hyvin vaarallinen, koska siinä arvot eivät enää paina mitään. Yksi suurimpia arvoja, joita voin kuvitellakaan, on kristilliset arvot, jotka ottavat huomioon lähimmäisen ihmisen, lähimmäisenrakkauden ja toisen auttamisen ja yleensä sen viestin, mikä tässä pahassa maailmassa on tarpeen. Siksi suren tätä keskustelua, että Suomi on ajautunut tähän tilanteeseen. Heikoilla voimillani en tätä pysty estämään, mutta omalta osaltani parhaani teen, että tulevaisuudessa pidetään ääntä näiden oikeiden arvojen puolesta ja myös sen, että lähimmäistä ja heikompaa autetaan. Tänne tullessani annoin kaxikymppiä syrjäytyneelle, jonka viinipullo oli autosta nostettaessa särkynyt. Sillä saa kaxikin putelia kyykkyviiniä. Baabelin paperiseppä takoi Israelin kansalle 10 sukupolven tuomion, meidän herra isoherra alensi sen tuplaan. Diesel-kurssi varttihulluille. Tuli tukkualennus. Mä oon samassa asemassa, täytyy ajatella omaa perhettä.
ellauri094.html on line 172: Eli tämä 1. lausumaesitys ottaa kantaa uskonnonvapauteen, siihen, että kirkkokunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat (mutteivät yxityiset papit herra varjele) voivat jatkossa tehdä itsenäisiä päätöksiä tämän avioliittokäsityksen tiimoilta eikä maallinen lainsäätäjä siten liikaa rajoittaisi näiden toimintaa. Tämä toinen taas koskee lähinnä sitten yksilönvapautta, perheiden asemaa, lasten asemaa: varmistettaisiin, että yksilöillä, vanhemmilla ja perheillä (muttei sentään homoilla, luoja paratkoon), olisi mahdollisuus vaikuttaa heidän jälkikasvunsa (kenen? homojenko?) mahdolliseen adoptioon.
ellauri094.html on line 188: Raamatun mukaan Nebukadnessar vei suuren osan äveriäistä Jerusalemin asukkaista vankeuteen Babyloniin Juudan kuningas Joojakinin (aka Roope Ankka) aikana antaen vain köyhien jäädä sijoilleen. Myöhemmin, Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena, Sidkian hallitessa, Jerusalem hävitettiin piirityksen jälkeen täysin ja rupusakkikin vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Kun Persian kuningas Kyyros (Lälli Koores) myöhemmin valloitti Babylonin, hän myönsi juutalaisille oikeuden palata Juudaan. Samalla hän antoi heille luvan rakentaa myös Jerusalemin temppeli uudestaan, mutta se saatiin rakennetuksi vasta Dareioksen hallitsijakaudella Kroisos Pennosen rahoituxella.
ellauri094.html on line 198: Profeettojen toiminnan ja koko Assyrian uskonnon ja kuningasideologian taustalla oli salainen oppirakennelma, jonka perusteet oli kiteytetty kristinuskon ristiä vastaavaan symboliin, “pyhään puuhun”. Vuonna 1993 ilmestyneessä artikkelissaan The Assyrian Tree of Life Parpola osoitti, että puun symboliikka oli sama kuin kabbalistisessa elämän puussa ja että se on suoraan lainattu Assyriasta. Puu symboloi samalla kertaa sekä Jumalaa maailmassa vaikuttavien voimien summana että kuningasta jumalan kuvana ja “täydellisenä ihmisenä”. Näin se viitoitti tien myös ihmisen pelastukselle “täydellistymisen” kautta. Puu ja sen meditointi toimi avaimena Assyrian uskontoon, filosofiaan ja pelastusoppiin, joka osoittautui hämmästyttävän samankaltaiseksi kuin juutalainen mystiikka ja varhainen kristinusko. Näistäkin on mulla jossain paasaus.
ellauri094.html on line 201: Simo Parpolan kirja hämmentää. Onko sumeri sukukielemme? Assyriologin teoria kääntäisi suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen päälaelleen, kirjoittaa Suvi Ahola tänään (HS 16.7). Yleisen kielitieteen professori Fred Karlsson uskoo uuteen teoriaan, ollen Simon henk.koht. hyvä ystävä. Valtaosa uralilaisten kielten tutkijoista ei usko ensinkään. Mikä on vaan lisäkimmoke (LOL: Kimmoke!) Rauhalle. Simo hehkuttaa:
ellauri094.html on line 203: Olen pitänyt esitelmiä yli tuhannen hengen kuulijakunnille Louvressa, Bagdadissa ja Helsingissä, ja Heurekassa vuonna 1995 järjestämäni näyttely “Ninive 612 eKr.” oli yksi tiedekeskuksen menestyksekkäimmistä ja keräsi yli 80000 katsojaa. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 pidetty “Studia exotica – Kadonneet kulttuurit” -esitelmäsarja oli myös suuri yleisömenestys. YLEn Elävässä arkistossa julkaistua haastatteluihini perustuvaa 10-osaista “Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita” -sarjaa suosittelee 197 Facebook-fania. Helsingissä kesällä 2001 pidettyyn assyriologikongressiin osallistui lähes 300 tutkijaa ympäri maailmaa. Siellä julkistettu, sumerilaisen reseptin mukaan valmistettu Enkidu-olut toi minulle Sauli Niinistön jälkeen seuraavana Vuoden Vaahtopää -arvonimen, ja sumeriksi kääntämäni Blue suede shoes herätti Doctor Ammondtin tulkitsemana huomiota ympäri maailmaa.
ellauri094.html on line 209: After the fall of Babylon to the Persian king Cyrus the Great in 539 BCE, exiled Judeans were permitted to return to Judah. According to the biblical book of Ezra, construction of the Second Temple in Jerusalem began around 537 BCE. All these events are considered significant in Jewish history and culture, and had a far-reaching impact on the development of Judaism.
ellauri094.html on line 215: In the seventh year, in the month of Kislev, the king of Akkad mustered his troops, marched to the Hatti-vatti-land, and encamped against the City of Judah and on the ninth day of the month of Adar he seized the city and captured the king. He appointed there a king of his own choice and taking heavy tribute brought it back to Babylon.
ellauri094.html on line 217: Jehoiachin's Iron Rations Tablets, describing ration orders for a captive King of Judah, identified with King Jeconiah, have been discovered during excavations in Babylon, in the royal archives of Nebuchadnezzar. One of the tablets refers to food rations for "Ya’u-kīnu, king of the land of Yahudu" and five royal princes, his sons.
ellauri094.html on line 229: The exilic period was a rich one for Hebrew literature. Biblical depictions of the exile include Book of Jeremiah 39–43 (which saw the exile as a lost opportunity); the final section of 2 Kings (which portrays it as the temporary end of history); 2 Chronicles (in which the exile is the "Sabbath of the land"); and the opening chapters of Ezra, which records its end. Other works from or about the exile include the stories in Daniel 1–6, Susanna, Bel and the Dragon, the "Story of the Three Youths" (1 Esdras 3:1–5:6), and the books of Tobit and Book of Judith. The Book of Lamentations arose from the Babylonian captivity. The final redaction of the Pentateuch took place in the Persian period following the exile,:310and the Priestly source, one of its main sources, is primarily a product of the post-exilic period when the former Kingdom of Judah had become the Persian province of Yehud.
ellauri094.html on line 310: Juutalaisten Baabelin kakun kesto on ateististen ja teististen profeettojen välinen klassinen kiistakapula. Heilahtiko häkki vaan Neuvostoliiton iäxi (kuten sanoo teistit) vai tuliko jenkkityyliin suorastaan kolmattasataa vuotta pyttyä (à la ateistit, jotka lukevat pirun toimittamaa standardiraamattua).
ellauri094.html on line 318: God has a funny way of treating his “chosen people.” Apparently, the Jews were misbehaving and being ungodly. After several years of some other shenanigans in Babylon, god decided it was time to put his foot down and end the free will of the king by having him take the Jewish people captive. This was in ca. 597 BCE. First I’d like to ask the following questions: Shouldn’t god have known that his “chosen people” were going to act like brats? Couldn’t he have chosen a better, more well-behaved group of people to whom to deliver his word? Anyway, moving on.
ellauri094.html on line 320: So how long did the Babylonian Captivity last? Well, we have to look to Jeremiah 29:10 and Baruch 6:2.
ellauri094.html on line 326: But wait! What’s the book of Baruch? It’s a deuterocanonical part of the apocrypha that is widely quoted in the bible. It’s also a major part of Jewish, Christian, and Catholic canon. I have linked the Catholic text above. The book of Baruch is generally considered just as infallible as the rest of the bible.
ellauri094.html on line 328: Ahem, in Baruch, we are told that the captivity will last seven generations, not merely 70 years. In order to reconcile these two disparate numbers, the Jews would’ve had to be having children at the age of ten or younger! That’s far too young, even by biblical-day standards.
ellauri094.html on line 344: “For thus says the Lord, ‘When seventy years have been completed for Babylon, I will visit you and fulfill My good word to you, to bring you back to this place.” (Jeremiah 29:10)
ellauri094.html on line 351: Here’s a closer look at whether or not there is a contradiction:
ellauri094.html on line 354: One should be skeptical of whether this is a Bible contradiction given the Skeptic Annotated Bible’s track record of inaccurately handling the Bible. See the many examples of their error which we have responded to in this post: Collection of Posts Responding to Bible Contradictions. Of course that does not take away the need to respond to this claim of a contradiction, which is what the remainder of this post will do. But this observation should caution us to slow down and look more closely at the passages cited by the Skeptic Annotated Bible to see if they interpreted the passages properly to support their conclusion that it is a Bible contradiction.
ellauri094.html on line 362: Jewish Rabbis never cited, quoted, or use the book (Sean Adams, Baruch and the Epistle of Jeremiah, 18).
ellauri094.html on line 367: It took me some time to track down the Greek text of Baruch 6:2. Baruch 6:2 does say in the Greek “until the seventh generation.” The word “ἕως” is interpreted as “until” and it is a Greek particle marking a limit, that is, a temporal point of termination. (Who cares about the Greek anyway. It was dictated in hebrew or something.)
ellauri094.html on line 373: One of the reason to doubt Baruch 6:2 is actually written by Jeremiah and to believe it was written much later is that the Book of Jeremiah talks about the remnant will begin returning within 70 years and yet Baruch 6:2 state the return will be within 7 generations which seems to excuse those who were Jewish reading this book that never did went back to Jerusalem for many generations but continued living outside Jerusalem. Fascinating as well is the fact that this book was written in Greek and not in Hebrew which indicate the likely audience was the Jewish Diaspora.
ellauri094.html on line 375: A Jewish generation was about 30 years and if you think of 7 generations that is about 210 years. (If they started breeding at 10 then it would be just 70, so no contradiction! Muhammed's fifth wife was 9.) The exile from Jerusalem began in 586 BC. So 210 years later it would land on 376 BC. But way before then the Jews have already made big caravan trips back to Jerusalem which took place in the 6th to 5th Century BC (see the book of Ezra and Nehemiah). There’s no specific migration that stood out in the 300s BC.
ellauri094.html on line 382: ellauri018.html Nebu ja Koores
ellauri094.html on line 384: ellauri021.html piscuiset ja Moolok
ellauri094.html on line 409: 6Tarttukoon kieleni suuni lakeen,
ellauri094.html on line 420: ja murskaa ne kallioon!
ellauri094.html on line 431: 6 If I do not remember thee, let my tongue cleave to the roof of my mouth;
ellauri094.html on line 463: Be acceptable in thy sight here tonight Kelpaa sulle tänä ehtoona
ellauri094.html on line 475: There we sat down (You hear the people cry) Siel kyykisteltiin joo (Jengi spiidaa kuuluuko)
ellauri094.html on line 492: That for ages of agony hast endured, and slept, Joka oot kestänyt tuskaa ikipäiviä, ja nukkunut
ellauri094.html on line 495: By the waters of Babylon we stood up and sang, Babylonin vesillä me noustiin seisten laulamaan,
ellauri094.html on line 521: And crushed with shame; poikki halki ja pinoon, häpäisi,
ellauri094.html on line 537: Nor the gods that were good to them, but with songs and dreams Ei edes norjalaisia ilotulituxia, vaan ne hoilasi
ellauri094.html on line 555: And thy lovers that looked for thee, and that mourned from far, Ja sun katamiitit jotka haki sua joka paikasta,
ellauri094.html on line 562: In thy shame we stood fast to thee, with thy pangs were moved, Sun hävetessä me myötähävettiin, ja liikututtiin,
ellauri094.html on line 565: By the hillside of Calvary we beheld thy blood, Öljymäen mäensyrjässä me kazottiin sun verta,
ellauri094.html on line 566: Thy bloodred tears, Sun verestäviä silmiä,
ellauri094.html on line 567: As a mother's in bitterness, an unebbing flood, Kuin katkeroituneen äiskän valivalia,
ellauri094.html on line 570: And the north was Gethsemane, without leaf or bloom, Ja pohjosessa oli Getsemane ihan kaljuna,
ellauri094.html on line 586: In the grave's gloom! Luuhotellin hämärään!
ellauri094.html on line 591: These are not here; Ne ei oo täällä;
ellauri094.html on line 596: Hardly took heed, Tuskin panit merkille,
ellauri094.html on line 597: So now also she saith to you, yet another word, Niin et sixi se sanoo sulle taas, japittaa,
ellauri094.html on line 625: "For an hour, if ye look for him, he is no more found, Tunnin ajan, jos ezitte sitä, ette löydä sitä,
ellauri094.html on line 654: The body of Algernon Charles Swinburne’s poetry is so vast and varied that it is difficult to generalize about it. Swinburne wrote poetry for more than sixty years, and in that time he treated an enormous variety of subjects and employed many poetic forms and meters. He wrote English and Italian sonnets, elegies, odes, lyrics, dramatic monologues, ballads, and romances; and he experimented with the rondeau, the ballade, and the sestina. Much of this poetry is marked by a strong lyricism and a self-conscious, formal use of such rhetorical devices as alliteration, assonance, repetition, personification, and synecdoche. Swinburne’s brilliant self-parody, “Nephilidia,” hardly exaggerates the excessive rhetoric of some of his earlier poems. The early A Song of Italy would have more effectively conveyed its extreme republican sentiments had it been more restrained. As it is, content is too often lost in verbiage, leading a reviewer for The Athenaeum to remark that “hardly any literary bantling has been shrouded in a thicker veil of indefinite phrases.” A favorite technique of Swinburne is to reiterate a poem’s theme in a profusion of changing images until a clear line of development is lost. “The Triumph of Time” is an example. Here the stanzas can be rearranged without loss of effect. This poem does not so much develop as accrete. Clearly a large part of its greatness rests in its music. As much as any other poet, Swinburne needs to be read aloud. The diffuse lyricism of Swinburne is the opposite of the closely knit structures of John Donne and is akin to the poetry of Walt Whitman.
ellauri094.html on line 687: Mood of the speaker:
ellauri094.html on line 698: If you write a school or university poetry essay, you should include in your explanation of the poem:
ellauri094.html on line 711: Good luck in your poetry interpretation practice!
ellauri094.html on line 735: Joku visigootti puuttuu puheeseen:
ellauri094.html on line 745: Järkyttynyt Gootti heittää seuraavaa:
ellauri094.html on line 758: And the stark evil of the atheist Communists becomes even more stark when considering the fact that Nazi Germany and Imperial Japan were fighting for what most wars are fought for: Wealth and Empire. Which is A-OK. The Israeli did the same with the help of Jehovah. The atheist regimes slaughtered their own people simply to impose their will upon their less powerful compatriots. Which the Christians never do. Well, not nearly as many got killed anyway. I guess. Haven't really toted up all the Christian wars. The colonial ones too, and the U.S. neocolonial ones like Korea and Vietnam, or the Desert Storm. Should one use the absolute body count or percentages? Ethics is not an exact science after all. It's more like economics.
ellauri094.html on line 770: Oh I get by with a little help from my friend Sitäs anoo kun ei ooh intaa
ellauri094.html on line 774: What do I do when my love is away? Sanaa maailmoon lannoittaa
ellauri095.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri095.html on line 39: Some critics believe he merely coined a name for poems with mixed, irregular feet, like free verse. However, while sprung rhythm allows for an indeterminate number of syllables to a foot, Hopkins was very careful to keep the number of feet per line consistent across each individual work, a trait that free verse does not share. Sprung rhythm may be classed as a form of accentual verse, as it is stress-timed, rather than syllable-timed, and while sprung rhythm did not become a popular literary form, Hopkins's advocacy did assist in a revival of accentual verse more generally.
ellauri095.html on line 49: Hopkins was influenced by the Welsh language, which he had acquired while studying theology at St Beuno's near St Asap. The poetic forms of Welsh literature and particularly cynghanedd, with its emphasis on repeating sounds, accorded with his own style and became a prominent feature of his work. This reliance on similar-sounding words with close or differing senses means that his poems are best understood if read aloud.
ellauri095.html on line 51: Hopkins’s most famous Welsh sonnet, “The Windhover,” reveals that for him this Book of Nature, like the Bible, demanded a moral application to the self. Hopkins wrote in his notes on St. Ignatius: “This world is word, expression, news of God”; “it is a book he has written.... a poem of beauty: what is it about? His praise, the reverence due to him, the way to serve him.... Do I then do it? Never mind others now nor the race of man: DO I DO IT?” One of Hopkins’s attempts to answer that question is “The Windhover.”
ellauri095.html on line 53: The initial “I” focuses attention on the speaker, but the explicit application of the lesson of the Book of Nature to him does not begin until the line “My heart in hiding/stirred for a bird” at the conclusion of the octet. One biographical interpretation of this line is that he was hiding from fulfilling his ambitions to be a great painter and poet. Instead of ostentatiously pursuing fame in that way, wearing his heart on his sleeve, he had chosen to be the “hidden man of the heart” (1 Peter 3:4), quietly pursuing the imitation of Christ. As Hopkins put it, Christ’s “hidden life at Nazareth is the great help to faith for us who must live more or less an obscure, constrained, and unsuccessful life.”
ellauri095.html on line 72: As a skate's heel sweeps smooth on a bow-bend: the hurl and gliding kuin luistimen kantapää käännöxessä: liukutaklaus
ellauri095.html on line 76: Buckle! AND the fire that breaks from thee then, a billion Suu suppuun! JA tuli joka lähtee susta silloin, ziljoona
ellauri095.html on line 81: Fall, gall themselves, and gash gold-vermilion. Putoo kekäleitä, ulos suolistuessaan kullanpunaisia,
ellauri095.html on line 105: Uranian is a 19th-century term that referred to homosexual men. The term was first published by activist Karl Heinrich Ulrichs (1825–95) in a series of five booklets (1864–65) collected under the title Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (Research into the Riddle of Man–Male Love). Ulrichs derived Uranian (Urning in German) from the Greek goddess Aphrodite Urania, who was created out of the god Uranus' testicles. Therefore, it represents the homosexual gender, while Dionian (Dioning), derived from Aphrodite Dionea, represents the heterosexual gender. Ulrichs developed his terminology before the first public use of the term homosexual, which appeared in 1869 in a pamphlet published anonymously by Karl-Maria Kertbeny (1824–82)
ellauri095.html on line 111: The word itself alludes to Plato's Symposium, a discussion on Eros (love). In this dialog, Pausanias distinguishes between two types of love, symbolised by two different accounts of the birth of Aphrodite, the goddess of love. In one, she was born of Uranus (the heavens), a birth in which "the female has no part". This Uranian Aphrodite is associated with a noble love for male youths, and is the source of Ulrichs's term Urning. Another account has Aphrodite as the daughter of Zeus and Dione, and this Aphrodite is associated with a common love which "is apt to be of women as well as of youths, and is of the body rather than of the soul". After Dione, Ulrichs gave the name Dioning to men who are sexually attracted to women. However, unlike Plato's account of male love, Ulrichs understood male Urnings to be essentially feminine, and male Dionings to be masculine in nature.
ellauri095.html on line 123: Hopkins became a skilled draughtsman. He found his early training in visual art supported his later work as a poet. His siblings were much inspired by language, religion and the creative arts. Milicent (1849–1946) joined an Anglican sisterhood in 1878. Kate (1856–1933) would help Hopkins publish the first edition of his poetry. Hopkins's youngest sister Grace (1857–1945) set many of his poems to music. Lionel (1854–1952) became a world-famous expert on archaic and colloquial Chinese. Arthur (1848–1930) and Everard (1860–1928) were highly successful artists. Cyril (1846–1932) would join his father's insurance firm.
ellauri095.html on line 125: Manley Hopkins moved his family to Hampstead in 1852, near where John Keats had lived 30 years before and close to the green spaces of Hampstead Heath. When he was ten years old, Gerard was sent to board at Highgate School (1854–1863). While studying Keats´s poetry, he wrote "The Escorial" (1860), his earliest extant poem. Here he practised early attempts at asceticism. He once argued that most people drank more liquids than they really needed and bet that he could go without drinking for a week. He persisted until his tongue was black and he collapsed at drill. On another occasion he abstained from salt for a week.
ellauri095.html on line 137: In life and poetry he was serious and playful – even whimsical. Spiritually, despite an early scrupulosity which he never fully lost, he followed the Jesuit way of finding God in all things, and rejoiced in “God in the world”: “The world is charged wíth the grándeur of God.” He was very, very bright, with an extensive knowledge of words and languages — he knew so many words ! His intellectual hero was the medieval philosopher Duns Scotus, whose philosophy of selfhood he held dear. Hopkins himself had a strong sense of self, appreciated his own individuality, and was immensely self-confident.
ellauri095.html on line 141: "Thou Art Indeed Just, Lord" (1889) echoes Jeremiah 12:1 in asking why the wicked prosper. It reflects the exasperation of a faithful servant who feels he has been neglected, and is addressed to a divine person ("Sir") capable of hearing the complaint, but seemingly unwilling to listen. Hopkins uses parched roots as a metaphor for despair.
ellauri095.html on line 161: Timothy d´Arch Smith, antiquarian bookseller, ascribes to Hopkins suppressed erotic impulses which he views as taking on a degree of specificity after Hopkins met Robert Bridges´s distant cousin, friend, and fellow Etonian Digby Mackworth Dolben, "a Christian Uranian". Ei siis Plutosta kuten Heinleinin matonaamat.
ellauri095.html on line 167: Hopkins composed two poems about Dolben, "Where art thou friend" and "The Beginning of the End". Robert Bridges, who edited the first edition of Dolben's poems as well as Hopkins's, cautioned that the second poem "must never be printed," though Bridges himself included it in the first edition (1918). Another indication of the nature of his feelings for Dolben is that Hopkins's high Anglican confessor seems to have forbidden him to have any contact with Dolben except by letter. Hopkins never saw Dolben again after the latter's short visit to Oxford during which they met, and any continuation of their relationship was abruptly ended by Dolben's drowning two years later in June 1867. Hopkins's feeling for Dolben seems to have cooled by that time, but he was nonetheless greatly affected by his death. "Ironically, fate may have bestowed more through Dolben's death than it could ever have bestowed through longer life ... for many of Hopkins's best poems – impregnated with an elegiac longing for Dolben, his lost beloved and his muse – were the result." Hopkins's relationship with Dolben is explored in the novel The Hopkins Conundrum.
ellauri095.html on line 171: Hopkins chose the austere and restrictive life of a Jesuit and was gloomy at times. His biographer Robert Bernard Martin notes that "the life expectancy of a man becoming a novice at twenty-one was twenty-three more years rather than the forty years of males of the same age in the general population."
ellauri095.html on line 184: Hopkins was a supporter of linguistic purism in English. In an 1882 letter to Robert Bridges, Hopkins writes: "It makes one weep to think what English might have been; for in spite of all that Shakespeare and Milton have done... no beauty in a language can make up for want of purity." He took time to learn Old English, which became a major influence on his writing. In the same letter to Bridges he calls Old English "a vastly superior thing to what we have now."
ellauri095.html on line 192: Tässä kai viitataan Scotuxen keximään käsitteeseen haecceitas eli tämyys, se mikä erottaa yxilön sen lajista. Neljän koordinaatin muodostama piste tai alue riittää siihen aika hyvin.
ellauri095.html on line 201: Jotain tollasta kaoottista toistuvuutta ehkä, oudon attraktiivisesti vetkuvia keskeltä nivellettyjä kikkeleitä. Deterministisiä mutta ennustamattomia, paizi jossain karkeammissa rajoissa. Säännöllisen säännötöntä, säännöttömän säännöllistä ketkumista. Samaa rataa muttei kuitenkaan koskaan ihan samaa. Se saa tyypit kuvittelemaan että joku luojan sormi on hämmentämässä keitosta. Sit kun se rata joskus deterministisesti mutta arvaamatta singahtaa ulos tavanomaisesta, niin siinä on sitten ihmeen paikka.
ellauri095.html on line 218: Hopkins chose the austere and restrictive life of a Jesuit and was gloomy at times. His biographer Robert Bernard Martin notes that "the life expectancy of a man becoming a novice at twenty-one was twenty-three more years rather than the forty years of males of the same age in the general population."
ellauri095.html on line 220: The brilliant student who had left Oxford with first-class honours failed his final theology exam. This almost certainly meant that despite his ordination in 1877, Hopkins would not progress in the order. In 1877 he wrote God's Grandeur, an array of sonnets that included "The Starlight Night". He finished "The Windhover" only a few months before his ordination. His life as a Jesuit trainee, though rigorous, isolated and sometimes unpleasant, at least had some stability; the uncertain and varied work after ordination was even harder on his sensibilities. In October 1877, not long after completing "The Sea and the Skylark" and only a month after his ordination, Hopkins took up duties as sub-minister and teacher at Mount St Mary's College near Sheffield. In July 1878 he became curated at the Jesuit church in Mount Street, London, and in December that of St Aloysius's Church, Oxford, then moving to Manchester, Liverpool and Glasgow. While ministering in Oxford, he became a founding member of The Cardinal Newman Boozing Society, established in 1878 for Catholic members of the University of Oxford. He taught Greek and Latin at Mount St Mary's College, Sheffield, and Stonyhurst College, Lancashire.
ellauri095.html on line 223: In 1884 he became a professor of Greek and Latin at University College Dublin. His English roots and disagreement with the Irish politics of the time, along with his small stature (5 ft 2 in or 1.57 m), unprepossessing nature and personal oddities, reduced his effectiveness as a teacher.
ellauri095.html on line 225: This and his isolation in Ireland deepened a gloom that was reflected in his poems of the time, such as "I Wake and Feel the Fell of Dark, not Day". They came to be known as the "terrible sonnets", not for their quality but according to Hopkins's friend Canon Richard Watson Dixon, because they reached the "terrible crystal", meaning they crystallised the melancholic dejection that plagued the later part of Hopkins's life.
ellauri095.html on line 246: In 1874 Hopkins returned to Manresa House to teach classics. While studying in the Jesuit house of theological studies, St Beuno´s College, near St Asap in North Wales, he was asked by his religious superior to write a poem to commemorate the foundering of a German ship in a storm. So in 1875 he took up poetry once more to write a lengthy piece, "The Wreck of the Deutschland", inspired by the Deutschland incident, a maritime disaster in which 157 people died, including five Franciscan nuns who had been leaving Germany due to harsh anti-Catholic laws (see Kulturkampf). The work displays both the religious concerns and some of the unusual metre and rhythms of his subsequent poetry not present in his few remaining early works. It not only depicts the dramatic events and heroic deeds, but tells of him reconciling the terrible events with God´s higher purpose. The poem was accepted but not printed by a Jesuit publication. This rejection fed his ambivalence about his poetry, most of which remained unpublished until after his death.
ellauri095.html on line 258: In the later decades of her life, Ms. Rossetti suffered from Graves' disease, diagnosed in 1872, suffering a near-fatal attack in the early 1870s. Graves' disease, also known as toxic diffuse goiter, is an autoimmune disease that affects the thyroid. It frequently results in and is the most common cause of hyperthyroidism. It also often results in an enlarged thyroid. Signs and symptoms of hyperthyroidism may include irritability, muscle weakness, sleeping problems, a fast heartbeat, poor tolerance of heat, diarrhea and unintentional weight loss. Other symptoms may include thickening of the skin on the shins, known as pretibial myxedema, and eye bulging, a condition caused by Graves´ ophthalmopathy. About 25 to 80% of people with the condition develop eye problems.
ellauri095.html on line 260: In 1893, she developed breast cancer and though the breast was removed, there was a recurrence in September 1894. She died in Bloomsbury on 29 December 1894 and was buried in Highgate Cemetery. The place where she died, in Torrington Square, is marked with a stone tablet.
ellauri095.html on line 295: Remember me when I am gone away, Muista mut kun mä oon mennyt pois
ellauri095.html on line 318: i am missing this world Et oon lähdössä.
ellauri095.html on line 330: i´m arriving at eternal love Mä oon vasta tulossa.
ellauri095.html on line 334: don´t say goodbye Älä sano heido sit.
ellauri095.html on line 344: the moon goes down nousee kuu.
ellauri095.html on line 346: it looks like the end Se voi näyttää lopulta
ellauri095.html on line 359: a bucket lowered into a well laskeutuvan kaivoon
ellauri095.html on line 363: like Joseph from the well Jooseppina kaivosta?
ellauri095.html on line 369: no place no time ilman koordinaatteja.
ellauri095.html on line 392: Dante Gabriel Rossetti 1828-1882 oli 2. polven matu Lontoossa. Runojen kirjoittamisen lisäksi Rossetti oli tärkeä hahmo Prerafaeliitin veljeskunnassa ja siihen liittyvässä maalauksessa. Koko elämänsä ajan hän jakoi työnsä kahden intohimon kesken: runouden ja taiteen.
ellauri095.html on line 394: Rossetti oli italialaisten ulkomaalaisten toinen lapsi ja vanhin poika. Hänen isänsä Gabriele Rossetti oli Dante-tutkija, joka oli karkotettu Napolista räävittömän runouden kirjoittamisesta Napolin vuoden 1819 perustuslain tukemiseksi. Rossettin äiti oli kouluttautunut kasvatusneuvottelijaksi ja valvoi lastensa varhaiskasvatusta. Harvat viktoriaaniset perheet olivat yhtä lahjakkaita kuin Rossettis: vanhin lapsi, Maria Rossetti, julkaisi A Shadow of Dante (1871) ja hänestä tuli anglikaaninen nunna; William Michael Rossetti oli yhdessä veljensä kanssa Pre-Raphaelite Brotherhoodin aktiivinen jäsen ja hänestä tuli toimittaja, kirjainten mies ja muistelija; nuorimmasta, Christina Georgina Rossetista, tuli tärkeä ja vaikutusvaltainen lyyrinen runoilija.
ellauri095.html on line 400: Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa.(1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä.
ellauri095.html on line 410: Vuosi 1869 oli Danten anus mirabilis, jona hän sävelsi erittäin eroottiset "Eden Bower" ja "Troy Town". Neljä Willowwood-sonettia, joiden eroottisen turhautumisen ja intensiivisyyden esitys on esimerkki hänen parhaasta tyylistään, kuten Loven kappaleessa sonetissa kolme:
ellauri095.html on line 412: O Ye, all ye that walk in Willowwood, Oi te, kaikki te, jotka kuljette Raitamezässä,
ellauri095.html on line 415: What fathom-depth of soul-struck widowhood, Kuinka syvä sielun lyöty leskeys,
ellauri095.html on line 417: Ere ye again, who so in vain have wooed Ennenkö te, jotka niin turhaan olette huijanneet
ellauri095.html on line 419: Your lips to that their unforgotten food, huulenne unohtumattomaan ruokaan,
ellauri095.html on line 423: Rossetti tuli hyvin juttuun nuorten miesten, enimmäkseen maalareiden, kanssa, jotka jakavat kiinnostuksen nykyrunouteen ja vastustivat tiettyjä vanhentuneita nykyaikaisen akatemiataiteen käytäntöjä. Yleisesti ottaen Prerafaeliittien veljeskunta pyrki tuomaan uusia teemavakavuuden, korkean värin ja yksityiskohtien huomion muotoja silloiseen brittiläiseen nykytaiteeseen. Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa (1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä.
ellauri095.html on line 425: Prerafaeliittiveljekset tarjosivat toisilleen kumppanuutta, kritiikkiä ja rohkaisua uransa varhaisessa vaiheessa ja puolustivat toisiaan alkuperäistä julkista vihamielisyyttä vastaan. Dante Gabriel Rossetti muokkasi ryhmän kirjallista makua, painosti Germin perustamista ja julkaisi siinä useita runoja, mukaan lukien Siskoni uni. Hän osallistui myös allegoriseen proosatarinaan Käsi ja sielu, jossa 1200-luvulla eläneen italialaisen taidemaalarin Chiaro dell´Erman luona vierailee hänen sieluaan edustava nainen, joka kertoo hänelle: Maalaa minut näin sellaisena kuin olen... niin sielusi (juujuu, sun sielu, ei toki mun) seisoo aina edessäsi” – varhainen vihje Rossettin myöhemmästä taiteellisesta kiinnostuksesta unenomaisiin, voimakkaasti tyyliteltyihin naishahmoihin.
ellauri095.html on line 427: Siskon uni kertoo Danten äidistä ja jouluyönä kuolleesta valkoisesta pikkusiskosta. Siitä tulee mieleen toritaide, johon on tuherrettu pikkutyttö kyynelehtimään niin että silmät roiskuvat.
ellauri095.html on line 446: Hänen eroottinen väsäilynsä oli henkisest ja fyysisest lahja dramaattisille hinaajille Swinburnesta Oscar Wildeen, jotka hyötyi nänen esimerkkinsä vapauttavasta vaikutuksesta. Tollasta varhaisdekadenssia. Yksikään hänen aikakautensa runoilija ilmaissut syvällisemmin tiettyjä keskeisiä viktoriaanisia huolia: metafyysistä epävarmuutta, seksuaalista ahdistusta ja ajan pelkoa.
ellauri095.html on line 447: Vesikives voi kehittyä myös aikuisiällä, mutta nestepussi ei silloin yleensä ole yhteydessä vatsaonteloon. Vesikiveksen oireena on kivespussiin ilmaantuva joskus kookaskin patti, joka tunnustellessa on pehmeä ja vaikuttaa nesteen täyttämältä. Kookas vesipussi voi aiheuttaa kipua tai haitata kävelyä. Jos hämärässä huoneessa kivespussin taakse vie valolähteen, pussi näyttää läpikuultavalta.
ellauri095.html on line 457: I choose the stairs that mount above,
ellauri095.html on line 462: Your eyes look earthward, mine look up.
ellauri095.html on line 471: Talk of sublimation. Näki Beatricen kalsareita pakkasella kuivumassa, niistä nousi härmistystä, Danten pelihousuissa nousi vastavaikutus. Dante sijoitti suklaaosaston alimpaan helvettiin, todennäköisesti homofoobisena.
ellauri095.html on line 494: I FIRST encountered the rumour in the 1990s, when I was engaged in presenting a radio documentary on Cardinal Newman for the BBC. It was a senior British Catholic who remarked casually to me: "Don't you think John Henry Newman was a homosexual? I mean, just look at the portrait!"
ellauri095.html on line 495: The best-known portrait of Cardinal Newman -- soon to become the last British Catholic saint -- is by Millais and shows an elderly gentleman with a refined and perhaps, indeed, rather feminised appearance. In his lifetime, contemporaries remarked on Newman´s "effeminate" manner, as they then said, although sometimes this was a sly way of attacking him.
ellauri095.html on line 499: Hopkins had been attracted to asceticism since childhood. At Highgate, for instance, he argued that nearly everyone consumed more liquids than the body needed, and, to prove it, he wagered that he could go without liquids for at least a week. He persisted until his tongue was black and he collapsed at drill. He won not only his wager but also the undying enmity of the headmaster Dr. John Bradley Dyne. On another occasion, he abstained from salt for a week. His continuing insistence on extremes of self-denial later in life struck some of his fellow Jesuits as more appropriate to a Victorian Puritan than to a Catholic.
ellauri095.html on line 502: Hei tästä tomfoolerystä oli puhe auks purksin uskontunnustuxessa, se hämärä konsubstantiaatioerehdys. Että pitää tarjota viiniäkin eikä pelkkää sämpylää. Mustuuhan siinä muuten kielikin, kuiva öylätti tarttuu inhottavasti kitalakeen. Mä muistan sen rippikoulusta.
ellauri095.html on line 516: The relationship between Hopkins and his father reveals important early instances of creative collaboration and competition within the family. Hopkins copied eleven of the poems from his father’s volume A Philosopher’s Stone into his Oxford notebooks. In those poems his father expressed a Keatsian dismay over science’s threat to a magical or imaginative response to nature.
ellauri095.html on line 518: The motif of the singing bird appears again in Gerard’s “Spring” (1877): “and thrush/Through the echoing timber does so rinse and wring/The ear, it strikes like lightnings to hear him sing.” The father’s attempt to represent what it is like to live in a bird’s environment, moreover, to experience daily the “fields, the open sky, /The rising sun, the moon’s pale majesty; /The leafy bower, where the airy nest is hung” was also one of the inspirations of the son’s lengthy account of a lark’s gliding beneath clouds, its aerial view of the fields below, and its proximity to a rainbow in “Il Mystico” (1862), as well as the son’s attempt to enter into a lark’s existence and express its essence mimically in “The Woodlark” (1876). A related motif, Manley’s feeling for clouds, evident in his poem “Clouds,” encouraged his son’s representation of them in “Hurrahing in Harvest’ (1877) and “That Nature is a Heraclitean Fire”(1888).
ellauri095.html on line 522: In addition to specific inspirations such as these, the father communicated to his son a sense of nature as a book written by God which leads its readers to a thoughtful contemplation of Him, a theme particularly evident in Manley and Thomas Marsland Hopkins’s book of poems, Pietas Metrica. Consequently, Gerard went on to write poems which were some of the best expressions not only of the Romantic approach to nature but also the older tradition of explicitly religious nature poetry.
ellauri095.html on line 533: His religious consciousness increased dramatically when he entered Oxford, the city of spires. From April of 1863, when he first arrived with some of his journals, drawings, and early Keatsian poems in hand, until June of 1867 when he graduated, Hopkins felt the charm of Oxford, “steeped in sentiment as she lies,” as Matthew Arnold had said, “spreading her gardens to the moonlight and whispering from her towers the last enchantments of the Middle Ages.” Here he became more fully aware of the religious implications of the medievalism of Ruskin, Dixon, and the Pre-Raphaelites. Inspired also by Christina Rossetti, the Catholic doctrine of the Real Presence of God in the Eucharist, and by the Victorian preoccupation with the fifteenth-century Italian religious reformer Girolamo Savonarola, he soon embraced Ruskin’s definition of “Medievalism” as a “confession of Christ” opposed to both “Classicalism” (“Pagan Faith”) and “Modernism” (the “denial of Christ”).
ellauri095.html on line 537: ... thy book ... sä luet
ellauri095.html on line 538: Is cliff, and wood, and foaming waterfall; luonnon kirjaa puun kallion ja vantaankosken kohdalta;
ellauri095.html on line 555: He was pitched to his death at a blow, Sen kimmahdutti jorpakkoon raakapuu,
ellauri095.html on line 580: The ´New York Times´, in the best traditions of media coverage, focused on the "weirdness of the scene". The newspaper contrasted the nuns´ "terror-stricken conduct", frozen with terror, and "deaf to all entreaties", with the "plucky" behaviour of the stewardess who tried to encourage them to leave the saloon for rigging as the water rose around them. One of the nuns was heard to cry in a voice heard above the storm "O my God, make it quick, make it quick". Hopkins, however, saw these words as an example of courage in the fate of extremity, and as the active seeking of the soul reaching towards God.
ellauri095.html on line 589: Buckle on vyönsolki kyllä, mutta myös taittua kumarrukseen kuin vankilassa saippuapalan pudotessa suihkussa. Luulenpa että jessuiitat on ymmärtäneet tän lopun homoeroottisena kyntönä, "my dear", mikä selittäisi uranialaisten tuulihaukka-aloitteisen "aluevaltauksen" syvempää, terskankiiltoista luonnetta. Tuulihaukka jää symboliksi Jeesuksesta joka ei tuomitse tuotakaan. Tuulihaukassa on kyllä kullan väriä, mutta vermilion tulee muualta.
ellauri096.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri096.html on line 57: Idealizing the teacher and student along the lines of Avoider and Predictor fails to solve the puzzle. It falsely presupposes that two equally super clever agents are co-possible. It is like asking ‘If Aku is smarter than Anu and Anu is smarter than Aku, which of the two is the smartest?’ Its like Abott and Costello going thru the door, after you, no after you, until in the end they, predictably, try to go thru it at once. There is no equilibrium in the game, so shit just happens.
ellauri096.html on line 65: Maybe all of your defecation is compulsory. If God exists, then He knows everything. So the threat to freedom becomes total for the theist. The problem of divine foreknowledge insinuates that theism precludes morality. (This takes some more arguing, namely that morality implies free will, proof omitted.)
ellauri096.html on line 67: In response to the apparent conflict between freedom and foreknowledge, medieval philosophers denied that future contingent propositions have a truth-value. That´s silly. They took themselves to be extending a solution Aristotle discusses in De Interpretatione to the problem of logical fatalism. According to this truth-value gap approach, ‘You will take a dump tomorrow’ is not true now. The prediction will become true tomorrow. A morally serious theist can agree with the Rubaiyat of Omar Khayyam:
ellauri096.html on line 74: Cod’s omniscience only requires that He knows every true proposition. God will know ‘You will take a shit’ as soon it becomes true – like when the turd is halfway out - but not before. Naah, this is really weak. That takes no omniscience, just a good nose.
ellauri096.html on line 90: W. V. Quine (1953) agrees with Weiss’ conclusion that the teacher’s announcement of a surprise test fails to give the student knowledge that there will be a surprise test. Yet Quine abominates Weiss’ reasoning. Weiss breeches the law of bivalence (which states that every proposition has a truth-value, true or false). Quine believes that the riddle of the surprise test should not be answered by surrendering classical logic. Me too. Right on Willard van Orman Quine! Thumbs up!
ellauri096.html on line 94: In later writings, Quine evinces general reservations about the concept of knowledge. One of his pet objections is that ‘know’ is vague. If knowledge entails absolute certainty, then too little will count as known. Quine infers that we must equate knowledge with firmly held true belief. Asking just how firm the belief must be is akin to asking just how big something has to be to count as being big. There is no answer to the question because ‘big’ lacks the sort of boundary enjoyed by precise words.
ellauri096.html on line 100: It is true that some borderline cases of a qualitative term are not borderline cases for the corresponding comparative. But the reverse holds as well. A tall man who stoops may stand less high than another tall man who is not as lengthy but better postured. Both men are clearly tall. It is unclear that ‘The lengthier man is taller’. Qualitative terms can be applied when a vague quota is satisfied without the need to sort out the details. Only comparative terms are bedeviled by tie-breaking issues.
ellauri096.html on line 112: Agnostics overestimate how easy it is to identify what cannot be known. To know, one need only find a single proof. To know that there is no way to know, one must prove the negative generalization that there is no proof. After all, inability to imagine a proof is commonly due to a failure of ingenuity rather than the non-existence of a proof. In addition to being a more general proposition, a proof of unknowability requires epistemological premises about what constitutes proof. Consequently, meta-proof (proof about proofs) is even more demanding than proof.
ellauri096.html on line 114: The agnostic might be tempted to avoid presumptuousness by converting to meta-agnosticism. But this “retreats” in the wrong direction. Meta-meta-proof is, in turn, even more demanding than meta-proof. Meta-meta-proof requires both the epistemological premises about what constitutes proof that meta-proof needs and, in addition, meta-meta-proof needs epistemological premises about what constitutes meta-proof.
ellauri096.html on line 120: Probabilistic skepticism dates back to Arcesilaus who took over the Academy two generations after Plato’s death. This moderate kind of skepticism, recounted by Cicero (Academica 2.74, 1.46) from his days as a student at the Academy, allows for justified belief. Many scientists are attracted to probabilism and dismiss the epistemologist’s preoccupation with knowledge as old-fashioned.
ellauri096.html on line 136: Foundationalists reject (1). They take some propositions to be self-evident. Coherentists reject (2). They tolerate some forms of circular reasoning. For instance, Nelson Goodman (1965) has characterized the method of reflective equilibrium as virtuously circular. Charles Peirce (1933–35, 5.250) rejected (3), an approach later refined by Peter Klein (2007) and championed at book-length by Scott F. Aikin (2011). Infinitists believe that infinitely long chains of justification are no more impossible than infinitely long chains of causation. Finally, the epistemological anarchist rejects (4). As Paul Feyerabend refrains in Against Method, “Anything goes” (1988, vii, 5, 14, 19, 159).
ellauri096.html on line 147: , he also believes that at least of one these answers is false. This ensures he believes a contradiction. If any of his answers is false, then the student believes a contradiction (because the only falsehoods on the question list are contradictions). If all of his test answers are true, then the student believes the following contradiction: ∼(A1&A2&…&A100)
ellauri096.html on line 159: Just as someone’s awareness of a prediction can affect the likelihood of it being true, awareness of that sensitivity to his awareness can also affect its truth. If each cycle of awareness is self-defeating, then there is no stable resting place for a conclusion.
ellauri096.html on line 161: Suppose a psychologist offers you a red box and a blue box (Skyrms 1982). The psychologist can predict which box you will choose with 90% accuracy. He has put one dollar in the box he predicts you will choose and ten dollars in the other box. Should you choose the red box or the blue box? You cannot decide. For any choice becomes a reason to reverse your decision.
ellauri096.html on line 163: Epistemic paradoxes affect decision theory because rational choices are based on beliefs and desires. If the agent cannot form a rational belief, it is difficult to interpret his behavior as a choice. The purpose of attributing beliefs and desires is to set up practical syllogisms that make sense of actions as means to ends. Subtracting rationality from the agent makes framework useless. Given this commitment to charitable interpretation, there is no possibility of your rationally choosing an option that you believe to be inferior. So if you choose, you cannot really believe you were operating as an anti-expert, that is, someone whose opinions on a topic are reliably wrong (Egan and Elga 2005).
ellauri096.html on line 175: If (K-0) is true then it known to be false. Whatever is known to be false, is false. Since no proposition can be both true and false, we have proven that (K-0) is false. Given that proof produces knowledge, (K-0) is known to be false. But wait! That is exactly what (K-0) says – so (K-0) must be true.
ellauri096.html on line 182: Is (K) true? On the one hand, if (K) is true, then what it says is true, so no one knows it. On the other hand, that very reasoning seems to be a proof of (K). Proving a proposition is sufficient for knowledge of it, so someone must know (K). But then (K) is false! Since no one can know a proposition that is false, (K) is not known.
ellauri096.html on line 184: The skeptic could hope to solve (K-0) by denying that anything is known. This remedy does not cure (K). If nothing is known then (K) is true. Can the skeptic instead challenge the premise that proving a proposition is sufficient for knowing it? This solution would be particularly embarrassing to the skeptic. The skeptic presents himself as a stickler for proof. If it turns out that even proof will not sway him, he bears a damning resemblance to the dogmatist he so frequently chides.
ellauri096.html on line 186: But the skeptic should not lose his nerve. Proof does not always yield knowledge. Consider a student who correctly guesses that a step in his proof is valid. The student does not know the conclusion but did prove the theorem. His instructor might have trouble getting the student to understand why his answer constitutes a valid proof. The intransigence may stem from the prover’s intelligence rather than his stupidity. L. E. J. Brouwer is best known in mathematics for his brilliant fixed point theorem. But Brouwer regarded his proof as dubious. He had philosophical doubts about the Axiom of Choice and Law of Excluded Middle. Brouwer persuaded a minority of mathematicians and philosophers, known as intuitionists, to emulate his inability to be educated by non-constructive proofs.
ellauri096.html on line 193: Of course, this result concerns provability relative to a system. One system can prove another system’s Gödel sentence. Kurt Gödel (1983, 271) thought that proof was not needed for knowledge that arithmetic is consistent.
ellauri096.html on line 204: Frederic Fitch (1963) reports that in 1945 he first learned of this proof of unknowable truths from a referee report on a manuscript he never published. Thanks to Joe Salerno’s (2009) archival research, we now know that referee was Alonzo Church.
ellauri096.html on line 229: The conclusion that there are unknowable truths is an affront to various philosophical theories, but not to common sense. If proponents (and opponents) of those theories long overlooked a simple counterexample, that is an embarrassment, not a paradox. (2000, 271)
ellauri096.html on line 233: Those who believe that the Church-Fitch result is a genuine paradox can respond to Williamson with paradoxes that accord with common sense (and science –and religious orthodoxy). For instance, common sense heartily agrees with the conclusion that something exists. But it is surprising that this can be proved without empirical premises. Since the quantifiers of standard logic (first order predicate logic with identity) have existential import, the logician can deduce that something exists from the principle that everything is identical to itself. Most philosophers balk at this simple proof because they feel that the existence of something cannot be proved by sheer logic. Likewise, many philosophers balk at the proof of unknowables because they feel that such a profound result cannot be obtained from such limited means.
ellauri096.html on line 234: 5.3 Moore’s problem
ellauri096.html on line 236: Church’s referee report was composed in 1945. The timing and structure of his argument for unknowables suggests that Church may have been by inspired G. E. Moore’s (1942, 543) sentence:
ellauri096.html on line 240: Moore’s problem is to explain what is odd about declarative utterances such as (M). This explanation needs to encompass both readings of (M): ‘p&B∼p
ellauri096.html on line 245: The common explanation of Moore’s absurdity is that the speaker has managed to contradict himself without uttering a contradiction. So the sentence is odd because it is a counterexample to the generalization that anyone who contradicts himself utters a contradiction.
ellauri096.html on line 247: There is no problem with third person counterparts of (M). Anyone else can say about Moore, with no paradox, ‘G. E. Moore went to the pictures last Tuesday but he does not believe it’. (M) can also be embedded unparadoxically in conditionals: ‘If I went to the pictures last Tuesday but I do not believe it, then I am suffering from a worrisome lapse of memory ’. The past tense is fine: ‘I went to the picture shows last Tuesday but I did not believe it’. The future tense, ‘I went to the picture shows last Tuesday but I will not believe it’, is a bit more of a stretch (Bovens 1995). We tend to picture our future selves as better informed. Later selves are, as it were, experts to whom earlier selves should defer. When an earlier self foresees that his later self believes p
ellauri096.html on line 251: Robert Binkley (1968) anticipates van Fraassen by applying the reflection principle to the surprise test paradox. The student can foresee that he will not believe the announcement if no test is given by Thursday. The conjunction of the history of testless days and the announcement will imply the Moorean sentence:
ellauri096.html on line 255: Since the less evident member of the conjunction is the announcement, the student will choose not to believe the announcement. At the beginning of the week, the student foresees that his future self may not believe the announcement. So the student on Sunday will not believe the announcement when it is first uttered.
ellauri096.html on line 257: Binkley illuminates this reasoning with doxastic logic. The inference rules for this logic of belief can be understood as idealizing the student into an ideal reasoner. In general terms, an ideal reasoner is someone who infers what he ought and refrains from inferring any more than he ought. Since there is no constraint on his premises, we may disagree with the ideal reasoner. But if we agree with the ideal reasoner’s premises, we appear bound to agree with his conclusion. Binkley specifies some requirements to give teeth to the student’s status as an ideal reasoner: the student is perfectly consistent, believes all the logical consequences of his beliefs, and does not forget. Binkley further assumes that the ideal reasoner is aware that he is an ideal reasoner. According to Binkley, this ensures that if the ideal reasoner believes p, then he believes that he will believe p thereafter.
ellauri096.html on line 271: If the students know that they will not forget and know there will be no undermining by outside evidence, then we may be inclined to agree with Binkley’s summary that his idealized student never loses the knowledge he accumulates. As we shall see, however, this overlooks other ways in which rational agents may lose knowledge.
ellauri096.html on line 291: When on trial for impiety, Socrates traced his inquisitiveness to the Oracle at Delphi (Apology 21d in Cooper 1997). Prior to beginning his mission of inquiry, Chaerephon asked the Oracle: “Who is the wisest of men?” The Oracle answered “No one is wiser than Socrates.” This astounded Socrates because he believed he knew nothing. Whereas a less pious philosopher might have questioned the reliability of the Delphic Oracle, Socrates followed the general practice of treating the Oracle as infallible. The only cogitation appropriate to an infallible answer is interpretation. Accordingly, Socrates resolved his puzzlement by inferring that his wisdom lay in recognizing his own ignorance. While others may know nothing, Socrates knows that he knows nothing.
ellauri096.html on line 295: Socrates could regain consistency by downgrading his meta-knowledge to the status of a belief. If he believes he knows nothing, then he naturally wishes to remedy his ignorance by asking about everything. This rationale is accepted throughout the early dialogues. But when we reach the Meno, one of his interlocutors has an epiphany. After Meno receives the standard treatment from Socrates about the nature of virtue, Meno discerns a conflict between Socratic ignorance and Socratic inquiry (Meno 80d, in Cooper 1997). How would Socrates recognize the correct answer even if Meno gave it?
ellauri096.html on line 370: Augustinuksen mukaan hyvä elämä tarkoittaa pyhitettyä elämää, jossa ruumiin tarpeita on hillittävä. Augustinuksen mukaan kaikki ihmiset tuntevat totuuden, joka on Kristus, Jumalan Sana. Kääntymällä ulkoisesta maailmasta askeettisen elämän kautta sielun sisälle ihminen löytää itsestään sisäisen opettajan, joka on Kristus-Logos (kr. logos = 'sana'), yksi Kolmiyhteisen Jumalan persoonista, joka jatkuvasti pitää maailman olemassa. Augustinuksen merkittävimpiä ja kiistellyimpiä oppeja onkin hänen teologinen tietoteoriansa, ns. illuminaatio-oppi, jonka mukaan kaikki tietäminen ja ajattelu perustuu näkymättömiin ideoihin, jotka voidaan tuntea vain Logokselta tulevan valaisun kautta. Myös pakanat pystyvät Augustinuksen mukaan tietämään mikä on hyvää ja tuntemaan Jumalan näkymättömän olemuksen, mutta heillä ei ole voimaa toimia sen mukaan. Vain kirkon opetuksen ja sakramenttien kautta ihminen voi tulla Jumalan armon piiriin, ja tämä armo antaa ihmiselle voimaa tehdä hyvää niin, että hän ei vain tiedä mikä on hyvää vaan myös kykenee tekemään sitä.
ellauri096.html on line 372: Tästä syystä Augustinus on saanut katoliselta kirkolta arvonimen Doctor gratiae, "Armon opettaja". Syynä on se, että hän muotoili kirkon näkemyksen armosta Paavalin opetuksen mukaiseksi – ihminen on perisynnin myötä heikko, joten hyviin töihin vaaditaan Jumalan armoa. Augustinuksen armo-oppi johti kuitenkin predestinaatioon, jonka mukaan Jumala on edeltä käsin valinnut ne, joille hän antaa armonsa ja jotka tulevat pelastumaan. Augustinuksen mukaan tämä on mysteeri, jota ihmisjärki ei voi käsittää.
ellauri096.html on line 376: »Ei ole harvinaista, että jotain maasta, taivaasta, muista tämän maailman alkuaineista, tähtien liikkeistä ja kierrosta tai jopa koosta ja etäisyyksistä, auringon ja kuun määrätyistä pimennyksistä, vuosien ja vuodenaikojen kulusta, eläinten luonnosta, hedelmistä, kivistä, ja muista sellaisista asioista voidaan tietää mitä suurimmalla varmuudella järkeilemällä tai kokemuksen kautta, jopa ne jotka eivät ole kristittyjä. On siten liian häpeällistä ja turmiollista, ja suuresti vältettävää, että hänen [ei-kristityn] tulisi kuulla kristityn puhuvan niin idioottimaisesti näistä asioista vieläpä yhtäpitävästi kristillisten kirjoitusten kanssa, että hän saattaisi sanoa, että kykenisi hädin tuskin olemaan nauramatta nähdessään kuinka täydellisen väärässä ne ovat. Tämän valossa ja pitämällä se jatkuvasti mielessä Genesistä käsitellessä olen, siinä määrin kun kykenin, selittänyt yksityiskohtaisesti ja esittänyt harkittavaksi hämärien kohtien merkitykset, pitäen huolta siitä etten myönnä äkkipikaisesti oikeaksi jotain yhtä merkitystä ja ole puolueellinen toiselle ja mahdollisesti paremmalle selitykselle.]» .
ellauri096.html on line 380: Pohjoisafrikkalainen kirkkoisä Augustinus oli ennen kristinuskoon kääntymistään manikealainen. Vaikka Augustinus kääntymyksensä jälkeen oli manikealaisuuden tiukka vastustaja, on manikealaisten vaikutteiden väitetty vaikuttaneen hänen kauttaan myös kristinuskon kehitykseen. Toisaalta on myös esitetty ettei Augustinuksen aiempi manikeolaisuus olisi vaikuttanut kristinuskon kehitykseen. (There Is No Dog / There Is Dog - professorit kiistelevät taas.)
ellauri096.html on line 384: Augustinus on läntisen kolminaisuusopin muotoilija. Hän käyttää kolminaisuusopin selventämisessä mallina ihmissielua. Isä, kaiken olemisen lähde, vastaa ihmisen muistia, Poika ihmisen aktiivista ajattelua ja kommunikaatiota ja Pyhä Henki ihmisen tahtoa ja rakkautta. Samoin kuin ihminen ilmaisee itsensä ajatustensa ja sanojensa kautta, Isä ilmaisee itsensä Sanansa, Kristuksen kautta. Ja samoin kuin ihminen tahtoo ja rakastaa sitä, mitä hän ajattelee, Pyhä Henki yhdistää Isän ja Pojan toisiinsa. Suhteessa luomakuntaan Pyhä Henki on se Kolminaisuuden persoonista, joka synnyttää ihmisissä rakkauden Jumalaan yhdistäen heidät näin Isään ja Poikaan. Augustinuksen mukaan Pyhä Henki lähteekin sekä Isästä että Pojasta. Augustinuksen käsitys siitä, että Henki lähtee myös Pojasta on merkittävimpiä läntisten kirkkokuntien ja ortodoksisen kirkon välisiä ekumeenisia ongelmia. Tämä käsitys on päätynyt myös ns. filioque (lat. "ja pojasta") -lisäykseksi lännen kirkkojen uskontunnustuksiin.
ellauri096.html on line 397: No jo on epeli. Augustinus hyökkäsi myös Cassianus Roomalaista vastaan syyttäen tätä yhdestä sun toisesta. Mutta se on jo toinen tarina.
ellauri096.html on line 419: Obeesilla Akvinolaisen Tompalla oli ylösnoussut hevonen. Suomenhevosia on menossa teuraalle Suezin kanavalla. Nyt ne kuolevat kun kiinalainen konttilaiva tukkii kanavan. - Enminä niistä ole huolestunut sanoo MTKn mies vaan maataloustuottajien koneiden varaosista. Ne ovat nyt siellä jumissa. Wall-E:n näköinen kaivinkone, 1 yxinäinen karvakäsi hytissä, yrittää työntää 400m kokoista laivaa irti mudasta. Kohta sinne höyryää jenkkien sotalaivoja. No ei sentään, Wall-E sai sen irti lopulta. Ehkä Moosexen taikasauvasta lähti säteitä. Naku teinipoika tafsaa naista tissistä. Taiteilija Schopinin unelma. Mun corona-ajan kampaus on suht sama kuin Schopinin Moosexella. Schopen on saxaa ja tarkoittaa kolpakko. Olikohan Chopinit viinamäen miehiä.
ellauri096.html on line 431:

ooter.jpg" height="200px" />
ellauri096.html on line 442: Seppo Soluttautuja (riittääpä Juotikkaalla näitä hassuja nimiä! Pynchonin peruja) lojuu nimenomaan virtahepona ottomaanilla. Nostaa jalkoja kun musta mies imuroi ilmeettömästi Hooverilla ottomaanin alta. Matkii autenttisesti Uuno Turhapuroa. Lörppävittu Hannele Nagellax pyörittää ärtyneenä vahingossa peppua. Seppo röhkii tyytyväisenä. Mediayrityxen epelit on samoilla eettisillä linjoilla kuin Aku: että raiskauxesta ei saa sentään nauttia. KOOMAlle pitää aina ilmoittaa venkuloinnista. Mutta mitä on tää KOOMA? Se putkahteli esille jo Jaskan keltaisessa tiiliskivessä. ”Harva tietää mikä on Kooma.” : Valtiovarainministeriön Kooma-malli genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Pro gradu-työ. Ei tää kuitenkaan ole Jaskan gradu joka oli Pynchonista. Lyhyt vastaus voi olla tää:
ellauri096.html on line 444: Tiivistelmä: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen.
ellauri096.html on line 448: Mediafirma mahaantuo valkovenäläisiä ilotyttöjä. Niitä oli yhdessä takavuosien suomenruozalaisessa stadidekkarissa jonka kirjoitti joku kyldyropersonlighet otona. Kuka se nyt oli. Joku Hoblan toimittajako? Hemmetti kun muistaa melkein muttei ihan. Ei löytynyt edes plokista. Muistaiskohan K-täti? Jotenkin siihen liittyi satama ja ehkä ravintola Torni. Joo se muisti: Se oli Staffan Bruun, Club Domina Helsinki. Tulevaisuuteen sijoitettu romaani 1992 joka valitettavasti on jo menneisyyttä. Sama vaivaa George Orwellin romaania 1984, ja Clarken millenniaaleja avaruusseikkailuja riepupäiden juhlavuodelta 2001. Niin se aika rientää. Time flies like an arrow. Tempus fugit. Tempora mutantur, nos et mutamur in illis. Ja muita samansisältöisiä sananparsia. Aikakärpäset tekevät kaikesta kexeliäästä klisheetä. Tu kattoon kattoon kuinka tulevaisuus tapettiin tapettiin, sanoi aikakärpänen kaverille.
ellauri096.html on line 452: Usein tyttö rakastuu hevosen valokuvaan kirjan kannessa tai harrastelehdessä ennenkuin on edes tavannut hevosta elävänä. Eikä juhlallisuuden vaikutelmalta voi koskaan kokonaan välttyä, vaikka tahallaan rimpuilisi sită vastaan ja kuvaisihevosen esimerkiksi sellaisena groteskina piereskelijänä kuin miltä se näyttää ja kuulostaa tallin töihin tottuneelle, miten näiden otusten ilmavaivat usein tärisyttävät karsinan seiniä ja sakeuttavat ilman kuin sinappikaasu. Inhorealismi johdattaa aivan yhtä pahasti harhaan kuin ponikirjojen söpöily. Ennemmin haluaisin päästä käsiksi tylsyyteen, vai miksi sitä pitäisi sanoa. Jokin näiden eläinten typerryttävässä monotonisessa lauhkeudessa osoittaa kohti sitä totuutta, jonka haluaisin kirjoittamalla pyydystää, vaikka hyvin tajuan tehtävän toivottomuuden. Tartunpa mihin ilmiöön tai aiheeseen hyvänsä, esitän aina ansaitsemattoman huomionosoituksen. Maailma pitäisi vain jättää omaan arvoonsa, ja niin useimmat tekevätkin. Tämä valhekasvain jäytää vain kirjoittajia.
ellauri096.html on line 467: Alla on se pätkä jonka muistan lukeneeni. Siitä ilmenee ettei se Ikonenkaan ole mikään pulmunen. 2 paskiaista on tässä vastakkain puunrungolla kuin von Wrightin taulussa, mä oon se yleisössä kaakattava koppelo.
ellauri096.html on line 475: Jutan unelmahevosen kirjoittanut Asta Ikonen on oikeasti olemassa oleva kirjailija, jonka tuotanto koostuu enimmäkseen nuorille suunnatuista kirjasarjoista. Tahdon murskatappiossa hänen tuotantoaan ruoditaan sivukaupalla. Anu muun muassa tuomitsee Jutan unelmahevosen juonenkäänteet epäuskottaviksi ja henkilöhahmojen suhteen paperinukkemaiseksi. No siinä kyllä aika musta pata soimaa kattilaa.
ellauri096.html on line 479: Asta Ikosen kirjallisen tuotannon lisäksi Tahdon murskatappiossa merkittävän osaan nousee kirjailija itse, kun Anu lähtee selvittämään Ikosen taustaa verkosta ja huomaa tämän osallistuneen aktiivisesti rasistiseen kirjoitteluun Facebookin Suomi Ensin -ryhmässä.
ellauri096.html on line 483: ”Pohdin tätä todella pitkään ja monelta kantilta”, Yli-Juonikas kertoo puhelimessa. Päänvaivaa aiheutti muun muassa se, voidaanko kirja nähdä esimerkiksi yksityishenkilön kiusaamisena.
ellauri096.html on line 491: Tällä hetkellä Suomi Ensin -ryhmästä tykkää noin 19 000 ihmistä, ja Suomi Ensin -foorumilla on noin 3 500 jäsentä. Ryhmä kiinnostaa myös ulkopuolisia, jotka käyvät lukemassa keskusteluketjuja uteliaisuudesta.
ellauri096.html on line 501: Asta Ikonen ei ollut kuullut roolistaan Yli-Juonikkaan romaanissa ennen HS:n yhteydenottoa. Hän kummastelee sitä, miksi Yli-Juonikas on halunnut kirjoittaa hänestä ja hänen parikymmentä vuotta sitten julkaistusta nuortenkirjastaan.
ellauri096.html on line 502: Ikonen kertoo seisovansa Facebook-kommenttiensa takana. ”Olen ja pysyn kansallismielisenä, isänmaallisena ihmisenä.”
ellauri096.html on line 504: ”Minua ei kiinnosta, mitä ihminen joka ei millään lailla ole minun kirjojeni kohderyhmää, ajattelee kirjoistani tai minusta”, Ikonen sanoo.
ellauri096.html on line 505: Hei hetkinen just sitähän mä teen tässä ize tuhansien paasausten voimalla. Njoo mut mä en julkaise niitä. (Big fat hairy deal.)
ellauri096.html on line 529: Galgalim (galgallim "spheres", "wheels", "whirlwinds" גַּלְגַּלִּים; singular: galgal, גַּלְגַּל), also called ophanim (Hebrew "wheels" ōphannīm אוֹפַנִּים; singular: ōphān, ofan אוֹפָן), refer to the wheels seen in Ezekiel's vision of the chariot (Hebrew merkabah) in Ezekiel 1:15–21. One of the Dead Sea scrolls (4Q405) construes them as angels; late sections of the Book of Enoch (61:10, 71:7) portray them as a class of celestial beings who (along with the Cherubim and Seraphim) never sleep, but guard the throne of God.
ellauri096.html on line 531: These "wheels" have been associated with Daniel 7:9 (mentioned as galgal, traditionally "the wheels of galgallim", in "fiery flame" and "burning fire") of the four, eye-covered wheels (each composed of two nested wheels), that move next to the winged Cherubim, beneath the throne of God. The four wheels move with the Cherubim because the spirit of the Cherubim is in them. The late Second Book of Enoch (20:1, 21:1) also referred to them as the "many-eyed ones".
ellauri096.html on line 533: The First Book of Enoch (71.7) seems to imply that the Ophanim are equated to the "Thrones" in Christianity when it lists them all together, in order: "...round about were Seraphim, Cherubim, and Ophannim".
ellauri096.html on line 546:

Jaska lookalikejä

ellauri096.html on line 555: The Droste effect, known in art as an example of mise en abyme, is the effect of a picture recursively appearing within itself, in a place where a similar picture would realistically be expected to appear, creating a loop which theoretically could go on forever, but realistically only goes on as far as the image´s quality allows.
ellauri096.html on line 561: Seuraavassa jaxossa Jaakko Parantainen & kumpp työntää Seppo Soluttautujan avantoon. Sinne Sepot kyllä joutavat.
ellauri096.html on line 565: Tulee mieleen Ben "vaeltava juutalainen" Zyskovizin ehdotus että perustuslaillisia oikeuxia kuten oikeus terveyteen ja elämään ei saisi tarkastella yxinään vaan niitä pitäisi pelata vastakkain kuin korttipelissä. Nää kolme pikkuvalttia ja jätkä kumoo noi neljä hakkua ja sulle jää käteen mustamaija eli mä oon voittanut. Tää on just se lumppukauppiaan moraali joka elähdyttää talousliberaalia utilitaristia: eri dimensiot on kallellaan kuin huolimattoman halot liiterissä ja kaikella on hinta, jopa Benin isoäidillä. No se on jo tosi edullinen, ei siitä ole enää kuin kallo tai tuhkaläjä jälellä.
ellauri096.html on line 582: Kenenkä mielikirjailija oli Dickens Gilmoren tytöissä? Ehtikö knoppi jo unohtua? Olixe Tolstoi? Kuka luki kynäilytauoilla David Copperfieldiä? Ball-sack? Dickens oli luotettava kertoja. Ggssa mainitaan yli kolmesataa Roryn lukemaa kirjaa. Niistä on lukemattomia oodreads.com/list/show/72680.Gilmore_Girls_Complete_Reading_List">reading listoja netissä. Gilmore Girls Complete Reading List (361 books).
ellauri096.html on line 586: Aiheesta lisää: Konemezän pissaliisa Colombe kikatti heleästi ranskaxi ja laulahti un chant de mal odeur. Tää on taas jotain Jaskamaista goottipaskaa, jonkalaisessa Jaska tykkää kieriskellä kuin koira.
ellauri096.html on line 593: Maldoror is a modular (sic) work primarily divided into six parts, or cantos; these parts are further subdivided into a total of sixty chapters, or verses. Parts one through six consist of fourteen, sixteen, five, eight, seven and ten chapters, respectively. With some exceptions, most chapters consist of a single, lengthy paragraph.[b] The text often employs very long, unconventional and confusing sentences which, together with the dearth of paragraph breaks, may suggest a stream of consciousness, or automatic writing. Over the course of the narrative, there is often a first-person narrator, although some areas of the work instead employ a third-person narrative. The book's central character is Maldoror, a figure of evil who is sometimes directly involved in a chapter's events, or else revealed to be watching at a distance. Depending on the context of narrative voice in a given place, the first-person narrator may be taken to be Maldoror himself, or sometimes not. The confusion between narrator and character may also suggest an unreliable narrator.
ellauri096.html on line 625: Keynesiläisen päättäjän teoreettisen laitteen toinen pääosa oli Phillips-käyrä . Tämä käyrä, joka oli pikemminkin empiirinen havainto kuin teoria, osoitti, että työttömyyden lisääntynyt työllisyys merkitsi inflaation nousua. Keynes oli vain ennustanut, että työllisyyden kasvu aiheuttaisi korkeamman hinnan, ei korkeamman inflaation . Tällöin ekonomisti voisi käyttää IS–LM-mallia ennustamaan esimerkiksi, että rahan tarjonnan kasvu nostaisi tuotantoa ja työllisyyttä - ja sitten Phillips-käyrän avulla ennustaa inflaation kasvua. Keynesianismin vaikutuksen vahvuuden voi nähdä ekonomistien aalto, joka alkoi 1940-luvun lopulla Milton Friedmanin kanssa . Sen sijaan, että he hylkäsivät makrotalouden mittaukset ja makrotalouden mallit, he omaksuivat tekniikat, joissa koko taloutta pidetään kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, mutta toisin kuin keynesiläiset - he väittivät, että "syrjäyttämisen" vaikutukset saisivat aikaan tai riistäisivät finanssipolitiikan sen positiivisesta vaikutuksesta. Sen sijaan on keskityttävä rahapolitiikkaan, jonka varhaiset keynesiläiset jättivät suurelta osin huomiotta. Monetaristinen kritiikki työnsi keynesiläisiä kohti tasapainoisempaa näkemystä rahapolitiikasta ja innoitti Keynesian teorian tarkistusaallon. 1950-luvulla julkisen vallan kohtalainen kysyntä johti teollisuuden kehitystä ja finanssi- ja rahapolitiikan suhdannepolitiikan käyttöä ja saavutti huippunsa 1960-luvulla, jolloin monille keynesiläisille tuntui, että vauraus oli nyt pysyvää. Vuoden 1973 öljyshokin ja 1970-luvun taloudellisten ongelmien myötä moderni liberaali taloustiede alkoi kuitenkin suosiota. Tänä aikana monet taloudet kokivat "stagflaatiota ": korkea ja kasvava työttömyys yhdistettynä korkeaan ja nousevaan inflaatioon, mikä on ristiriidassa Phillips-käyrän ennusteen kanssa. Stagflaatio tarkoitti, että sekä ekspansiivista (taantuman vastaista) että supistavaa (inflaation vastaista) politiikkaa oli sovellettava samanaikaisesti, mikä oli selvää mahdotonta. Tämä ongelma johti klassisempaan analyysiin perustuvien ideoiden nousuun, mukaan lukien monetarismi, tarjontapuolen taloustiede ja uusi klassinen taloustiede. Tämä tuotti "poliittisen sidoksen" ja keynesiläisen talouden konsensuksen romahtamisen, mikä johti uuden klassisen makrotalouden ja uuden keynesianismin kehitykseen. Seuraavien vuosikymmenien aikana nämä kaksi koulua kokoontuisivat luomaan uuden uusklassisen synteesin, joka muodostaa nykypäivän valtavirran perustan. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
ellauri096.html on line 633: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan.
ellauri096.html on line 635: Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehittämää genealogista analyysia, jonka keskiössä on nykyisyyden olemassaolon mahdollisuuksien kriittinen tarkastelu. Tavoitteena on horjuttaa asioiden pintatasolla ilmenevää yhtenäisyyttä ja luonnollisuutta tarkastelemalla niissä piileviä epävarmuuksia ja virheellisyyksiä. Huomio suunnataan asioiden syntyperään ja polveutumiseen sekä niissä vallitseviin ristiriitoihin, joiden tuloksina asiat ovat ilmaantuneet. Tutkielmassa hallintamentaliteettia sovelletaan genealogisesti, jolloin tarkastellaan tietynlaisiin tietomuotoihin ja niihin kytkeytyviin teknologioihin pohjautuvan hallinnan olemassaolon mahdollisuuksia. Tutkimusaineistona käytetään pääosin valtiovarainministeriön instituutioaineistoja, joissa tuodaan julki Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia. Tarkastelussa on erityisesti kevään 2014 Taloudellinen katsaus, jossa Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia hyödynnetään erilaisten finanssipolitiikan keinojen vaikutusten arvioimisessa.
ellauri096.html on line 637: Arvioinnit, eli tietynlaisten rationaalisten kehysten kautta muodostetut näkemykset toimenpiteiden vaikutuksista ovat hallintamentaliteetin näkökulmasta keskeisiä käytäntöjä. Tutkielman tutkimuskysymyksinä on 1) miten Kooma-malli voi olla mahdollinen ja 2) minkälaisia ristiriitoja tähän mahdollisuuteen liittyy. Kysymyksiin vastataan tarkastelemalla ensinnäkin hallintamentalisoitumisen historiaa, jonka kautta makrotaloustieteen muodostuminen on sijoitettu osaksi laajempaa länsimaista hallinnallistumisen tendenssiä. Tutkielmassa laaditaan kriittinen rekonstruktio makrotalousteorian ja siihen kytkeytyvien käytäntöjen syntyhistoriasta ja polveutumisesta sekä siinä ilmaantuneista erilaisista problematisoinneista. Tämän kautta Kooma-malli asetetaan laajempaan sitä mahdollistavaan historialliseen talousteoreettiseen ja teknologiseen kontekstiin. Tästä näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan miten Kooma-malli 'on tullut jostain' erilaisten makrotaloustieteellisten ilmaantumisten myötävaikutuksesta.
ellauri096.html on line 639: Kooma-mallia tarkastellaan kriittisen historiallisen rekonstruktion ohella luomalla katsaus sen talousteoreettisiin taustaoletuksiin. Taustaoletukset konstituoivat mallissa ilmeneviä tapoja hahmottaa taloudellista toimijuutta sekä taloudellisten suureiden välisiä suhteita ja niissä vallitsevia prosesseja. Taustaoletusten osalta tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota niissä vallitseviin epävarmuuksiin ja ristiriitaisuuksiin. Esimerkkeinä talousteoreettisista taustaoletuksista tutkielmassa analysoidaan finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia, mallien mikroperustaisuutta, rationaalisten odotusten hypoteesia sekä siihen kytkeytyvää ricardolaisen ekvivalenssin teoreemaa. Analyysissa näihin taustaoletuksiin todetaan sisältyvän epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi finanssipolitiikan kerroinvaikutusten empiirisen tulkinnan tulkinnan vaikeuteen sekä ricardolaisen ekvivalenssin realistisuuteen taloudellisten toimijoiden käyttäytymistä kuvaavana teoreemana.
ellauri096.html on line 641: Tutkielman keskeisenä tarkoituksena on tuoda esille Kooma-mallia konstituoivien teoreettisten taustaoletusten syntyhistoriaa ja niihin kytkeytyviä tiedollisia epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia. Valtiovarainministeriössä laadituissa aineistoissa ei olla lainkaan käsitelty Kooma-mallin teoreettiseen taustaoletuksiin liittyviä epävarmuuksia tai yleensä reflektoitu Kooma-mallin avulla laaditun tiedon varmuusastetta. Tutkielmassa on Kooma-mallin olemassaolon mahdollisuuksien genealogisen tarkastelun kautta horjutettu Kooma-mallin avulla laadittujen laskelmien itsestäänselvää, neutraalia tai luonnollista ulkokuorta tuomalla esille niissä piileviä ristiriitaisuuksia ja epävarmuuksia.
ellauri096.html on line 643: Asiasanat (yso): dsge, foucault, genealogia, hallintamentaliteetti, makrotaloustiede, vaikutusarvioinnit, valtiovarainministeriö, kooma-malli Oppiaine: Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus, Political Science, Politics, Allmän statslära, politologi.
ellauri096.html on line 649: Syksyllä 2016 Helsingin Sanomissa kirjoitettiin näyttävästi ”hallituksen leikkauspolitiikkaan vaikuttavasta kiistellystä koneäly Koomasta” (HS 20.11.2016). Artikkelissa kerrotaan DSGE-makromalliperheeseen1 kuuluvalla Koomalla olevan iso merkitys käytännön politiikanteossa, ja kuinka sitä käytetään lentosimulaattorin tavoin erilaisten päätösten perustelussa ja vaikutusten arvioinnissa2 . Kooma on myös apuna suhdanne-ennusteiden laatimisessa, jotka virallisina ennusteina ovat myös hallituksen talouspoliittisen päätöksenteon yhtenä pohjana.
ellauri096.html on line 653: Artikkelissa viitataan myös lukuisiin kansainvälisesti tunnettuihin taloustieteilijöihin: Maailmanpankin entisen pääekonomistin Paul Romerin mukaan DSGE-mallien vuoksi ”makrotaloustiede on taantunut viimeiset 30 vuotta” kun taas IMF:n entisen pääekonomistin Oliver Blanchardin mukaan DSGE-malleissa on vakavia, mutta korjattavia puutteita. (mt.) Kooman oletuxia on ricardolainen kuluttaja. Mikäs epeli se on? taloudellista toimintaa kuvataan yksilötasolla toteutuvana rationaalisuutena, ja jätetään tällöin huomioimatta yhteiskunnassa vallitsevat pakot. Esimerkiksi kun Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa todetaan, että julkisten menojen leikkaamisen myötä ”[k]ulutus näyttäytyy houkuttelevampana kuin työnteko, jolloin työtunnit per nuppi alenevat” (VM 2014, 17), ei tällöin huomioida esimerkiksi työsopimuksissa työntekijöille määriteltyjä työaikoja. Kooma-mallin avulla laadituissa laskelmissa kulutusverojen vaikutuksista todetaan, että ”veronkorotus alentaa työnteosta saatavaa ylijäämää alentaen näin työn tarjontaa” (mt., 18). Tulkitsen väitteen siten, että mallin mukaisesti työstä saatavan tulon vähentyessä työntekijä-kuluttajat alkavat suosimaan enemmän vapaa-aikaa.
ellauri096.html on line 659: Ricardon suhteellisen edun teoria puolustaa vapakauppaa. Suhteellisen edun periaatteen mukaan jokainen maa erikoistuu tuottamaan ja viemään niitä hyödykkeitä, joiden tuotannossa maa on tehokkaimmillaan. Vastaavasti maa tuo niitä hyödykkeitä ulkomailta, joiden tuotantoon maalla on huonot edellytykset. Kansainvälinen työnjako syntyy siis, vaikka yhden maan tuottajat pystyisivät tuottamaan kaikkia hyödykkeitä pienemmillä kustannuksilla kuin muiden maiden tuottajat. Se erikoistuisi tuottamaan niitä hyödykkeitä, joissa sen etu on suurin, koska tällöin sen tuottajat voisivat saavuttaa suurimman mahdollisen hyödyn itselleen.
ellauri096.html on line 674: This meant that, because the parameters of the models were not structural, i.e. not indifferent to policy, they would necessarily change whenever policy was changed. The so-called Lucas critique followed similar criticism undertaken earlier by Ragnar Frisch, in his critique of Jan Tinbergen's 1939 book Statistical Testing of Business-Cycle Theories, where Frisch accused Tinbergen of not having discovered autonomous relations, but "coflux" relations,[10] and by Jacob Marschak, in his 1953 contribution to the Cowles Commission Monograph, where he submitted that
ellauri096.html on line 684: Kun Kooma-mallin avulla tuotetaan arvioita erilaisten finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista, tullaan samalla olettaneeksi, että talous todella toimii mallin taustaoletusten mukaisella tavalla. Kuten analyysissa todettiin, liittyy esimerkiksi ricardolaiseen ekvivalenssiin sisäänrakennettu teoreettinen oletus julkisen kulutuksen syrjäyttämisvaikutuksesta. Näin mallin tiedollisessa kehyksessä muodostuu tendenssi julkisen kulutuksen haitallisuudesta talouskasvun ja julkisen talouden velkasuhteen kannalta.
ellauri096.html on line 686: On tärkeää kysyä, että toimivatko ihmiset todella mallin taustaoletusten olettamalla tavalla: rationaalisesti, hyötyään maksimoiden ja toimintaansa ikuisuuteen nähden sopeuttaen? Rationaalisten odotusten ja ricardolaisen ekvivalenssin pätevyyteen liittyy empiirisiä epävarmuuksia, joita ei laisinkaan tuoda esille Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa. Myös finanssipolitiikan vaikutusten empiirinen arvioiminen yksin kerroinvaikutuksia tarkastelemalla on hyvin vaikeaa esimerkiksi vaihteluvälien, eri varallisuusryhmiin kohdistuvien erilaisten vaikutusten sekä julkisen kulutuksen vaikutuksen eristämisen johdosta.
ellauri096.html on line 688: Eli lue: yrittäjät kähmimään ja charityä kehiin. Tää koomapaska on puhtaaxiviljeltyä chicagon mafian gangsterointia.
ellauri096.html on line 689: Kuponkien leikkajien tavallinen peiteammatti on kääntäjä. Proudhonilaisittain hyvin valittu, property is theft. VM on perinteinen omaan taskuun kokoojien vanha pesäke. 2014 tienoilla oli voimallinen käännös oikeaan päin joka nosti kokkareet ja keskustan peräsimeen Kataisen Stubbin js Pisilän hallitusten aikana.
ellauri096.html on line 695: Hauska huomata että Yli-Juotikas soveltaa Sainte-Beuven peukuttamaa ja mun systemaattisesti soveltamaa elämä ja teoxet menetelmää maalieläimeensä Ansa Ikoseen. Se kaivelee Ansan taustoja ja koittaa selvittää sen kanadalaista sukua löytääxeen ainexia johkin Frantz Fanon-tyyppiseen freudilaiseen selityxeen mixi Ansa ei pidä maahanmuuttajista. Fanonista ei näytä olevan paasausta, pitäisikö olla? No teen tietolaatikoon. Se oli joku sivistynyt siirtomaalainen, jos värin saa mainita niin kakan. Antikolonialismia freudilaisella kuorrutuxella. Tunnettu kirjoista Peau noire, masques blancs ja Les damnés de la terre. Amerikkalaiset mainizevat miinuxena sen marxilaisuuden, ranskixet että se sähläs Algerian puolesta.
ellauri096.html on line 715: Jaskan mielestä rasismi on synti jonka rangaistus on ripuli. Ruikelipaska on sen mielestä julma joskaan ei epätavallinen rangaistus. Ripulointi on sille varmaan tuttua, basillikauhuisena sillä on tod.näk. huono mahafloora, kun on aina pesemässä käsiä. Se luulee että rasistit vihatessaan muita rotuja itkee verta sekä kyyneleitä. Tokkopa, rasismi on kuin pieni vinous vain luonnollista. Koirat ei ole rasisteja mutta kyllä xenofoobeja. Xenofobia on rasismin tavallisin syy. Saahan ne olla erivärisiä kun ovat sitä jossain muualla. Eli se on joukkoistettua reviirinvartiointia.
ellauri096.html on line 741: Muutoinkin Yli-Juonikas jaksaa edelleen yllättää. (Lukija ei tosin jaxa enää yllättyä. Huoh.) Jälleen hän on keittänyt kokoon sellaisen kirjallisen cocktailin, että ei värikkäämmästă väliä. Tamä sitä huolimatta, että teos alkaa yllättävänkin perinteiseen tapaan - aivan kuin mikä tahansa nuorille suunnattu heppakirja. Pieninä vihjeinä tulevasta on tekstiin sisällytetty aika runsaasti sivistyssanoja, joista osa on hyvinkin harvoin käytettyjä. Samoin teoksen henkilöiden nimigalleria on lievästi ilmaistuna exoottinen. Kybele Kivi, Nora Heuristikankare, Kornelia Kernelius, Seppo Soluttautuja ja Hannele Nagellax ovat yxinkertaisemmasta päästä kuin luulisi. Nupin kokoisesta.
ellauri096.html on line 747: KESKELLÄ KIRJAA on mustilla sivuilla erotettuna ja ylösalaisin taitettuna runsaan 10 sivun pituinen tarina sotilasosaston toiminnasta. Tarinan nimi on Pilu-ukot ja sillä ei näytä olevan mitään yhteyutta lylkkn edelllseen oga an. HE- mln teaksen munmhum sslt8n, mutta kylläkin edelliseen osaan. Erlkoisiin nimiln palaten todettakoon, että ryhmäl vetlH keroanttl Kespskok. EI llene llian rohkeaa olettaa, ettã nimen tausta löytyy suomalalsesta puoluekentästä, siis niinko Keskusta, perussuomalaiset ja Kokoomus. Kröhm. Ei naurata. Takavuosina stallarit käytti lyhennyxiä LiKa ja KaKo. Ja SKDL oli Suomen kansan dramaattinen loppu. Osattiin sitä ennenkin!
ellauri096.html on line 749: SITTEN TAKAISIN kirjan perusjuoneen. Tapahtumien keskiössā on Konemetsãn ratsastustalli ja päähenkilönä 12-vuottas Anu, joka monen muun ikäisensă tapaan kuitenkin huomaa vierastavansa ystävlensä täydellistă hurahtamista hevosiin, mikä saa hānet vähäksi aikaa luopumaan koko harrastuksesta. Anu on ollut innokas lukija ja sattumalta hän tarttuu heppakirjallisuuteen kuuluvaan Asta Ikosen kirjaan Jutan unelmahevonen, joka siis on todella ilmestynyt kirja ja joka kansikuvaa myöden teilataan kerrassaan perusteellisesti. Anu paneutuu myös Ikosen muuhun tuotantoon, ja se saa saman kohtalon. Eikä tämäkään vielä rită. Anu selvittää myös kirjailija Ikosen taustaa, ja saa selville, että tämä on ajatuksiltaan lähellä uusoikeistoa, Niinpä rajun arvostelun kohteeksi päityy myos itse kirjailija. Samassa yhteydessä kerrotaan, että Anu oli jo 9-vuotiaana lukenut salanimellä Saku Kannas kirjoite tun teoksen Ktultahiekkaal, jonka todelliseksi kirjoittajaksi paljastui rikollisille poluille hairahtunut satakuntalaisen pikkukunnan kun nanjohtaja. Myös tälta osin arviot ovat tyrmääviä. (Hemmetti sano nyt minkä kunnan johtaja se oli! Varmasti tiedät. Loimaanko?) Tavalliselle lukijalle syntyy väistämättä mielikuva, etta kyseiset kirjat rusikoidaan enemmänkin silla perusteella, maliainen on olltut niiden kirjoittajat kuin millainen on ollut niiden sisältö. Puolustanatia millään tavoin ko. kirjoittajia on syytä kysyä, onko menettely perimmältään oikein? Onhan esimerkixi niin, että jopa lukuisien maailmankirjallisuuden huipputeosten kirjoittajat ovat olleet moraaliltaan ja käytöxeltään vähintään kyseenalaisia!
ellauri096.html on line 755: Kirjallisuutta koskevien pohdintojen ohella Anu paneutuu syvällisesti elämisen ja olemisen filosofiaan alkuräjähdyxestä loppuromahduxeen. Parhaalla tahdollakaan ei voi tulkita hänen päätelmiään optimistisixi. Ilmeinen Greta Thunbergin sukulaissielu. Mitenkäs se Trump taas niin osuvasti sille heittikään? “[s]he seems like a very happy young girl looking forward to a bright and wonderful future. So nice to see!” No Greta nauroi parhaiten viimesex kuin Hippon Akun toimelias vaimo.
ellauri096.html on line 769: Be your own best friend, ehdotti Haj Ross masislahjaxi antamansa kirjan avulla. Se oli musta ärsyttävä ja nolo, mutten heittänyt pois. Kai se on vieläkin jossakin. Päätöxenteko on sisäistä keskustelua pienen enkelin ja pienen pirun välillä, kuten Aku Ankalla. Lopuxi piru-Aku mätkäisee enkeli-Akua päähän hangolla. Enkeli-Akun pään ympärillä lentää tähtiä ja lintuja. Aku lähtee tekemään taas sitä mikä on siitä kivaa. Ezimään Iinestä. Roopelta peritty pitkä naru alkaa suoristua kerältä.
ellauri096.html on line 775: In the dialogue Protagoras, Socrates attests that akrasia does not exist, claiming "No one goes willingly toward the bad" (358d). If a person examines a situation and decides to act in the way he determines to be best, he will pursue this action, as the best course is also the good course, i.e. man's natural goal. An all-things-considered assessment of the situation will bring full knowledge of a decision's outcome and worth linked to well-developed principles of the good. A person, according to Socrates, never chooses to act poorly or against his better judgment; and, therefore, actions that go against what is best are simply a product of being ignorant of facts or knowledge of what is best or good.
ellauri096.html on line 777: Aristotle, on the other hand, took a more empirical approach to the question, acknowledging that we intuitively believe in akrasia. He distances himself from the Socratic position by locating the breakdown of reasoning in an agent’s opinion, not his appetition. Now, without recourse to appetitive desires, Aristotle reasons that akrasia occurs as a result of opinion. Opinion is formulated mentally in a way that may or may not imitate truth, while appetites are merely desires of the body. Thus, opinion is only incidentally aligned with or opposed to the good, making an akratic action the product of opinion instead of reason. For Aristotle, the antonym of akrasia is enkrateia, which means "in power" (over oneself).
ellauri096.html on line 779: The word akrasia occurs twice in the Koine Greek New Testament. In Matthew 23:25 Jesus uses it to describe hypocritical religious leaders, translated "self-indulgence" in several translations, including the English Standard version. Paul the Apostle also gives the threat of temptation through akrasia as a reason for a husband and wife to not deprive each other of sex (1 Corinthians 7:5). In another passage (Rom. 7:15–25) Paul, without actually using the term akrasia, seems to reference the same psychological phenomenon in discussing the internal conflict between, on the one hand, "the law of God," which he equates with "the law of my mind"; and "another law in my members," identified with "the flesh, the law of sin." "For the good that I would do, I do not; but the evil which I would not, that I do." (v.19)
ellauri096.html on line 781: In Edmund Spenser´s The Faerie Queene, book II, Acrasia, the embodiment of intemperance dwelling in the "Bower of Bliss", had the Circe-like capacity of transforming her lovers into monstrous animal shapes. Pitäs ja pitäs, mutta kun tekee mieli.
ellauri096.html on line 808: In Piaget´s theory of cognitive development, the third stage is called the Concrete Operational Stage. During this stage, which occurs from age 7-12, the child shows increased use of logic or reasoning. One of the important processes that develops is that of Seriation, which refers to the ability to sort objects or situations according to any characteristic, such as size, color, shape, or type. For example, the child would be able to look at his plate of mixed vegetables and eat everything except the brussels sprouts.
ellauri096.html on line 818: Tää kuulostaa joltain kirjallisuustieteeltä. Varmaan hirmu juonikas Jaska tarkoittaa nyt sanoa että sen kirjoista on juoni hukassa, juoni kuorsaa kännipäisenä Anterona jossain mezämaalla tai konemezässä. Joo selvästi olen oikeilla jäljillä, tossa typerässä Kansa taisteli - miehet kertovat intermezzossa esiintyy nimi Panofart, joka on dead giveaway, se viittaa arzy farzy Erwin Panofskyyn, joka esiintyi Arskan estetiikan oppikirjassa minkä Jaska on ehkä "lukaissut". Nordensvahn oli eversti myös heppakirjassa. Pulla on varmaan Ryhmyn ja Romppaisen kirjoittaja Armas J. Pulla, armoitettu fasisti.
ellauri096.html on line 831: Pulla kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista lyseota. Hän suoritti asepalveluksen Pioneeripataljoonassa Korialla vuonna 1922. Hän oli toimittajana eri lehdissä. Hän oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 1950–1957. Pulla teki pitkän uran mainosalalla. Hän toimi Kustannusosakeyhtiö Kirjan mainospäällikkönä 1925–1933 sekä tekstisuunnittelijana ja sittemmin apulaisjohtajana mainostoimisto Erva-Latvalassa 1933–1964. Viimeisenä työnään Pulla toimi Tukon asiakaslehden Kauppa ja Koti päätoimittajana 1964–69. Wilhon porukat piti saarnailtoja Kirjalla Pohjoisrannassa.
ellauri096.html on line 858: "Silentium pueri, hiljaisuus!", liian isoon pukuun ja solmioon pukeutunut punaposkinen ukkeli huusi ja antoi katseensa kiertää nuorten miesten ja hienhajun täyttämässä huoneessa. Huoneen laidalla olevilla ikkunoilla kulki kaksi kärpästä verkosta tehdyt verkkosilmät silminä, leveä kitiinikilpi perseensä ympärillä ja paksut, topatut nahkasuojukset karvaisten käsivarsiensa peittona. ”Ylös!” latinantunnin johtaja komensi. Paukanteiksi kutsutut koululaiset nousivat seisomaan ja asettuivat vajaan metrin päähän toisistaan kädet selän taakse taivutettuina. Sitten opettaja eli Omppu astui heidän vierelleen ja kohotti äänensä. ”Sedite pueri!” hän huusi. Sekundantit käänsivät Cornelius Neposta kansi kohti lattiaa ja istahtivat sitten takaisin pulpettiin. Paukantit kohottivat kätensä viittaajan pään korkeudelle. Kaikki olivat aivan hiljaa. ”Aloittakaa!” ottelun johtaja huusi, ja siinä samassa linkkarit avainniput ja eväspullot alkoivat kilahdella pulpettien putkijalkoja vasten. Nopeat tietoiskut ja torjunnat seurasivat toisiaan, mutta kumpikaan osapuoli ei tehnyt elettäkään väistääkseen lyöntejä. Sitten yksi sivallus osui maaliinsa. ”Seis!” ottelun johtaja käski, ja paukantit laskivat heti housunsa. Toisen lahkeesta valui jotain vaaleanpunaista, ja toinen ottelun kahdesta valvojasta riensi tutkimaan saalista. ”Se on yli tuuman pituinen!” valvoja totesi. Letku oli sääntöjen mukaan tarpeeksi pitkä, ja ottelu oli ohi. Valkoisiin pukeutunut lääketieteen opiskelija talutti jotain tahmeaa vuotavan ottelijan sivuun puhdistamista ja sitomista varten. Haavoittunut paukapää oli ainakin yhtä tyytyväinen ottelun lopputulokseen kuin haavoittumatonkin.
ellauri096.html on line 864: Mikäli aatelismies oli loukannut toista, vallalla ollut kumma käsitys edellytti, että loukattu osapuoli vaati hyvitystä kaksintaistelun muodossa. Jos loukattu ritari yritti unohtaa nöyryytyksensä, hän leimautui helposti kunniattomaksi pelkuriksi. Mikä tarkoitti vaan sitä että kuka tahansa saattoi kävellä sen ylize ja viedä sen pelivälineet. Aatelismiesten kaksintaistelujen taustalla oli usein nainen, mikä antoi taisteluille romanttisen sävyn. Paskanmarjat, resujen omistuxesta siinä oli kyse silloinkin. Miekoin tai pistoolein käytyä taistelua jatkettiin kuitenkin monesti toisen osapuolen kuolemaan asti, minkä vuoksi kaksintaistelut lopulta kiellettiin sekä suuressa osassa Eurooppaa että Venäjällä. Voi kysyä mixi, siinähän päästiin nopeasti eroon paskiaisista? No kai ne jotka voittivat oli vielä paskiaisempia. Sitäpaizi, huonoja paskiaisia tarvittiin tykinruuaxi. Kaksintaisteluperinne jatkui kielloista huolimatta, ja Saksassa se levisi 1500-luvulla yliopistoihinkin. Tuohon aikaan yliopistojen opiskelijat olivat enimmäkseen aatelisperheiden poikia, jotka olivat sisäistäneet aateliston kunniakäsityksen kasvaessaan. Nykyjään huippyliopistoissa maxavat opiskelijat ovat yleensä pohattojen poikia, jotka ovat sisäistäneet rahanteon ajatuxen kasvaessaan. Yliopistoissa opiskeli kuitenkin myös porvarisperheiden poikia, jotka omaksuivat nopeasti ylhäisiltä opiskelutovereiltaan sekä miekankäyttötaidon että tiukan kunniakäsityksen. Huippuyliopistoissa opiskelee nykyään myös vapaaoppilaina ulkolaisten värivammaisten ylifixua jälkikasvua, jotka nopeasti omaxuvat rahanteon ajatuxen.
ellauri096.html on line 880:

Mensuurimeikkailua harjoitettiin ensisijaisesti yliopistojen osakunnissa. Jokaisella itseään kunnioittavalla osakunnalla oli tila mensuuriotteluita ja harjoittelua varten sekä lääkäri, joka hoiti ottelijoiden haavoja. Vuonna 1809 menstruaatioperinne koki raskaan takaiskun, kun sekä mensuurimeikkailu että osakunnat kiellettiin Saksassa. Monarkian suosio oli tuolloin heikko, ja silloiset valtaapitävät pelkäsivät kansalaismielisten ja talousliberaalien osakuntien lisäävän kapinan riskiä jo valmiiksi kireässä tilanteessa. Kiellosta ja ratsioista huolimatta opiskelijat keksivät keinoja jatkaa veristä perinnettä. Kun opiskelijat kokoontuivat kaupunkien ulkopuolelle miekkailemaan, ottelupaikan ympärille asetettiin vahteja, joiden tehtävänä oli keskeyttää ottelu ennen kuin viranomaiset ehtivät paikalle. Jos opiskelijoilta kysyttiin, miksi he olivat liikkeellä terveyssiteiden kanssa, he vastasivat olevansa ”istumassa”. Yliopistojen rehtoreilla oli valta erottaa meikkailukieltoa rikkoneet opiskelijat, mutta useimmat yliopistot katsoivat kiellettyjä miekkataisteluita säännönmukaisesti läpi normien.
ellauri096.html on line 893: Vuonna 1871 Saksan pikkuvaltiot yhdistyivät keisarikunnaksi, jota hallitsi Bonnin yliopistossa hankittua menstruaatioarpea kasvoissaan kantava Vilhelm I. Keisari uskoi vakaasti, että osakuntaelämä jätti arpia miehiin ja menstruaatioarvet tekivät näistä ”lujia ja urheita”, tai ainakin sööttejä. Hänen mielestään mensuurimeikkailun idea oli ymmärretty täysin väärin. Keisarista se oli nykyajan vastine keskiaikaisille hirttäjäisille ja antoi ”juuri sitä supervoimaa, jota yliopiston jälkeen elämässä tarvittiin”. Vilhelm uskoi myös löytävänsä armeijaansa kenraalit entisten "Seelenbruderiensa" joukosta. Keisarin järkytykseksi hänen arpiset kenraalinsa kuitenkin johtivat Saksan katkeraan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918. Täh? Nyt lähti heittelehtimään. Vilhelm I (1797-1888) oli autuaasti kuollut ja kuopattu. Suuren sodan tappiokeisari oli 2 keisaria myöhempi Vilhelm II (1859–1941). On tässäkin historiasivusto. Samaa luokkaa kuin Tiede 2000-kuvasto.
ellauri096.html on line 895: Hävityn sodan jälkeen Saksasta tuli demokratia ja menstruaatiomeikkailu kiellettiin. Osakunnat kuitenkin uhmasivat jälleen menstruaatiokieltoa. Myös natsihallinnon aikana osakunnat kiellettiin, vaikka niiden jäseniksi oli perinteisesti hyväksytty vain ”saksalaista verta” olevia nuorukaisia. Mitä järkeä? Natsi-Saksassa oli tilaa vain yhdelle ”veljeskunnalle” – kansallissosialistiselle puolueelle. Hei muzinnehän otettiin naisia? Eihän ne tajua menstruaatiosta midiä! Käytännössä nazien vuonna 1937 antama opiskelijoiden kunniakoodisto kuitenkin salli menstruaatioperinteen.

Sodan jälkeen osakuntatoiminta ja menstruaatiomeikkailuperinne virisivät uudelleen, ja monista nuorukaisista raskausarvet ovat yhä tavoittelemisen arvoisia. Lue lisää, mut älä History.netin sivuilta, ne on säälittäviä.
ellauri096.html on line 902: Loppupeleissä mainitaan hallava suomenhevonen. Ei hallakko ole suomenhevosen väri. Mut voikko ei kuulostas yhtä coolilta.
ellauri096.html on line 914: Mutta hiljalleen minulle valkeni suurempi kauhu alkukantaisen lapsellisen pelon takana: minua ei yritetä lynkata eikä polttaa roviolla, vaan nielaista. Peikko pystyy sulattamaan itseensä kenet hyvänsä. Se uskottelee olevansa kohtalo: tuossa iässä minäkin ajattelin että jne. jne. Tuon ikäisen tytön kuuluukin jne. jne. Sinä olet jo siinä iässä että jne. jne. Ennalta määrättyä kaikki, ohjelmoitu koodi, jonka mukaan edetään ja on aina edetty. Nielemiselle ja sulautumiselle on keksitty paljon tauhoittavia, luonnolliselta kuulostavia selityksiä. Psykoanalyysi selittää vakuuttavasti, miksi minun laiseni tyttö tuntee vetoa hevosiin ja haluaa aloittaa hevosharrastuksen millaisiin tuleviin kamppailuihin hevoset minua valmentavat. Kuinka ihailenkaan näitä parrakkaita vanhoja miehiä, jotka ymmärtävät kaiken paremmin! Joskus parrakkaat myhäilevät Kimmo Koskenniemi-naamat herättävät lyömisen houkutuxen, tekisi mieli rusikoida hampaat kurkkuun tältä omahyväiseltä namusedältä jolla on kaikkeen selitys valmiina kuin jääkaappiin säilötyt suklaalevyt. Ja kuitenkin joka kerran luovun aikeesta nopeaan, kun tajuan näkeväni taas samaa unta: minut pudetataan vieraalle planeetalle, jossa musertava ilmanvastus tekee käsien ja jalkojen liikuttelusta ylettömän raskasta, nyrkiniskut eivät mene perille, taistelu on toivotonta, koska tällekin impulssille löytyi selitys ennenkuin impulssi ize ilmaantuikaan ---
ellauri096.html on line 916: Elikkä en voi tehdä mitään ize koska sillä minkä teen on kausaalinen selitys. Muze on ajatusvirhe. Monimutkainen vaste monimutkaiseen ympäristöön voi näyttää ennustamattomalta ja yhdessä sanan merkityxistä onkin sitä, muze voi silti olla hyvin motivoitua jopa determinististä kun sen oikein ymmärtää. Se et toteuttaa totunnaisia malleja tai roolikuvia omasta halusta ei ole epävapaata Aristoteleen mielestä. Mikä onkin ainoo järkeenkäypä määritelmä tahdonvapaudelle. Paljon hullumpi on tollanen pakko-oireinen joka alkaa toistaa jotain sijaistoimintoa pakkoliikkeenä vaan vähentääxeen ahistusta. Sitä askeesi näät on. Ilottomia viikoittain samanlaisina toistuvia harjoituxia.
ellauri096.html on line 918: Se on tie jota ryhdyn nyt seuraamaan aikoo Anu. Paizi et iskälle tuli samantien iso veripipi. Silmiin. Voi ei taas toi Mies Hissi Kone joka oli tiilessä. Herliinikö se oli?
ellauri096.html on line 919: Salaliittotuuba jatkuu. Hevoset vaan tietää kuka on Seriator ja mitä pahaa se rakentaa loimaalaiseen pystymezään. Onkohan se Elon Muskin akkutehdas? No ei, kuulostaa enempi muumien pyrstötähdeltä. Sit tää sepustus loppuu yhtäkkiä, katkee kun kananlento. Höyhenet pöllyävät. Jäätiin kirjaan sanoo Anu. Siltala otti aika riskin kun kustansi tän.
ellauri096.html on line 921: P.S. E. Saarinen eläkeläisenä meni mainosalalle, peukuttamaan pankkimainoxessa yrittäjyyttä, se keventää elämää. Kylä Eski tietää. Paxulla taalasäkillä kelluu kökkäreenä pinnalla. Tai sit ajaa kovaa rämällä polkupyörällä lumisohjossa volttiloota selässä. Kevyttä menoa, ei tunnu jäsenissä palkkajäykkyyttä kun on Voltswagen alla. Aprillia. Ainiin se on vasta huomenna.
ellauri097.html on line 28: Sisälmysluetteloon
ellauri097.html on line 45: On pääsiäislauantai, pesachin sapatti, Egyptistä pääsyn pyhän kaunein päivä. Juhlimme sitä hetkeä, kun Läski-Mooses johdatti valizemansa kansan Suezin kanavasta kohti pyhää maata. Pikku kauhakuormaaja irrotti GT-sählämien konttilaivan rättipäiden mudasta.
ellauri097.html on line 54: 12 opetuspojasta harva oli lukitaitoinen. Kun Suuri Marinadi lähti läpyttelemään kuin Kalle kiihtyessään pitkin mattoja ja parketteja, mutta yli Jordanin (tiesi missä on kahlaamo, Creutzfeldin-Johannes Kastajantaudin geenimuuntelemana, sen kastelemana), meni Sugar-Dannyn luoliin, jossa kustantamonsa alkoi Messiaan-kirjallisuuden seuran perinnekeruun omassa ja yhteisessä asiassaan. Markus: Taneli Europaeus, Matteus: Gottlund, Luukas: Lönnrot ja Johannes ehkä Julius Krohn. Mitä muistatte minusta mitä minä sanoin pienenä. Ja kaikki kirjaan. Kääröjä kerääntyy, papyrus rullaantuu. Yhdet jo kopioi ensimmäisiä. Saulukselle kanssa. Ja Barnabaalle: jakelu, apostolit, ja koko hangaround. Säilytetään luolissa, pannaan yhdet Qumraniin, jos tulee virhepainamia. Joo, kreikaksi tietenkin. Ei sit tarvii heti kääntää.
ellauri097.html on line 69: Se vastusti jenkkien puuttumista maailmansotiin vaikka oli sotahullu samalla. Ilman sotia kansoista tulee ämmiä. Kai se halus Saxan voittavan. Sakemannihan se olikin. Henry vastusti Rooseveltin new dreamia ja Hitlerin vastustamista. Eli kannatti Aatua, vanhana sakemannina.
ellauri097.html on line 71: In a book review of A Life H. L. Mencken (written by Terry Teachout), journalist Christopher Hitchens described Mencken as a German nationalist, "an antihumanist as much as an atheist," who was "prone to the hyperbole and sensationalism he distrusted in others."
ellauri097.html on line 75: Nykyisen Baltimoren lähialueen alkuperäisasukkaita olivat susquehannock- ja piscataway-intiaanit. Intiaanien väkiluku romahti kuitenkin eurooppalaistaustaisten siirtolaisten saapumisen jälkeen ja 1700-lukuun mennessä heitä oli koko Marylandissä vain muutama sata. Englannin kuningas Kaarle I oli antanut vuonna 1632 Baltimoren paroni George Calvertille maita Amerikasta, joista muodostettiin Baltimoren piirikunta vuonna 1659. Alueelle saapuville siirtolaisille jaettiin maata ja Marylandissä alettiin viljellä erityisesti tupakkaa. Vuonna 1696 Daniel ja Charles Carrol -nimiset maanomistajat ostivat 550 eekkerin kokoisen alueen alun perin nimellä Cole’s Harbor tunnetulta paikalta Baltimoren piirikunnasta. Maata myytiin eteenpäin eekkerin kokoisina palstoina, joista alkoi muodostua Baltimoren kaupunki. 1700-luvulla Baltimoren sataman kautta vietiin tupakkaa Eurooppaan ja viljaa Länsi-Intiaan.
ellauri097.html on line 77: Baltimoren kautta kulkenut kauppa katkesi Yhdysvaltain vapaussodan aikana. Yhdysvaltain kongressi mahdollisti yksityishenkilöiden aseistaa omia laivojaan vuonna 1776, jonka jälkeen monet baltimorelaiset aloittivat toiminnan kaappareina. Baltimoresta muodostui samalla myös merkittävä laivanrakennuksen keskus. Yhdysvaltain laivaston ensimmäinen sota-alus USS Constellation rakennettiin Baltimoressa sodan jälkeen vuonna 1797. Sen saman niminen vuonna 1854 rakennettu seuraaja ja laivaston viimeinen purjelaiva on nykyisin ankkuroituna Baltimoren satamassa. Vapaussodan aikana Baltimore oli myös Siirtokuntien kongressin kokoontumispaikka brittien vallattua Philadelphian vuonna 1777. Vuoden 1812 sodan aikana kaupungin tuntumassa käytiin Baltimoren taistelu.
ellauri097.html on line 88: In one winter while in high school he read William Makepeace Thackeray and then "proceeded backward to Addison, Steele, Pope, Swift, Johnson and the other magnificos of the Eighteenth century." He read the entire canon of Shakespeare and became an ardent fan of Rudyard Kipling and Thomas Huxley.
ellauri097.html on line 90: No huonommankin lukulistan voisi valita, esim. oodreads.com/list/show/72680.Gilmore_Girls_Complete_Reading_List">Roryn, jolla on myös Peten krestomatia. Petellä oli pikku kemistin välineet. Se valmistui teekkarixi opiston priimuxena ja meni siitä isän siggetehtaaseen. Ei viihtynyt asiakasrajapinnassa kuten ei Helmikään. Onnex isä sattui kuolemaan ( siis Henryltä) ja Henry pääsi reportterikouluun.
ellauri097.html on line 91: In early 1898 he took a writing class at the Cosmopolitan University. This was to be the entirety of Mencken´s formal education in journalism, or in any other subject.
ellauri097.html on line 95: Mencken admired the German philosopher Friedrich Nietzsche (he was the first writer to provide a scholarly analysis in English of Nietzsche´s views and writings) and Joseph Conrad. His humor and satire owed much to Ambrose Bierce and Mark Twain. He did much to defend Dreiser despite freely admitting his faults, including stating forthrightly that Dreiser often wrote badly and was a gullible man. Mencken also expressed his appreciation for William Graham Sumner in a 1941 collection of Sumner´s essays and regretted never having known Sumner personally. In contrast, Mencken was scathing in his criticism of the German philosopher Hans Vaihinger, whom he described as "an extremely dull author" and whose famous book Philosophy of 'Als ob' he dismissed as an unimportant "foot-note to all existing systems."
ellauri097.html on line 99: Mencken is fictionalized in the play Inherit the Wind (a fictionalized version of the Scopes Monkey Trial of 1925) as the cynical sarcastic atheist E. K. Hornbeck (right), seen here as played by Gene Kelly in the Hollywood film version.
ellauri097.html on line 101: Mencken was a keen cheerleader of scientific progress but was skeptical of economic theories and strongly opposed to osteopathic/chiropractic medicine. He also debunked the idea of objective news reporting since "truth is a commodity that the masses of undifferentiated men cannot be induced to buy" and added a humorous description of how "Homo Boobus," like "higher mammalia," is moved by "whatever gratifies his prevailing yearnings."
ellauri097.html on line 107: Like Nietzsche, he also lambasted religious belief and the very concept of Cod, as Mencken was an unflinching atheist, particularly Christian fundamentalism, Christian Science and creationism, and against the "Booboisie," his word for the ignorant middle classes. In the summer of 1925, he attended the famous Scopes "Monkey Trial" in Dayton, Tennessee, and wrote scathing columns for the Baltimore Sun (widely syndicated) and American Mercury mocking the anti-evolution Fundamentalists (especially William Jennings Bryan). The play Inherit the Wind is a fictionalized version of the trial, and as noted above the cynical reporter E.K. Hornbeck is based on Mencken. In 1926, he deliberately had himself arrested for selling an issue of The American Mercury, which was banned in Boston by the Comstock laws. Mencken heaped scorn not only on the public officials he disliked but also on the state of American elective politics itself.
ellauri097.html on line 113: In the summer of 1926, Mencken followed with great interest the Los Angeles grand jury inquiry into the famous Canadian-American evangelist Aimee Semple McPherson. She was accused of faking her reported kidnapping and the case attracted national attention. There was every expectation that Mencken would continue his previous pattern of anti-fundamentalist articles, this time with a searing critique of McPherson. Unexpectedly, he came to her defense by identifying various local religious and civic groups that were using the case as an opportunity to pursue their respective ideological agendas against the embattled Pentecostal minister. He spent several weeks in Hollywood, California, and wrote many scathing and satirical columns on the movie industry and Southern California culture. After all charges had been dropped against McPherson, Mencken revisited the case in 1930 with a sarcastic and observant article. He wrote that since many of that town´s residents had acquired their ideas "of the true, the good and the beautiful" from the movies and newspapers, "Los Angeles will remember the testimony against her long after it forgets the testimony that cleared her."
ellauri097.html on line 117: Mencken, says Charles A. Fecher, was, "deeply conservative, resentful of change, looking back upon the 'happy days' of a bygone time, wanted no part of the world that the New Deal promised to bring in." In 1931, the Arkansas legislature passed a motion to pray for Mencken´s soul after he had called the state the "apex of moronia."
ellauri097.html on line 128: Elsewhere, he dismissed higher mathematics and probability theory as "nonsense", after he read Angoff´s article for Charles S. Peirce in the American Mercury. "So you believe in that garbage, too—theories of knowledge, infinity, laws of probability. I can make no sense of it, and I don´t believe you can either, and I don´t think your god Peirce knew what he was talking about."
ellauri097.html on line 132: Frank Kermode´s The Sense of an Ending (1967) was an early mention of Vaihinger as a useful methodologist of narrativity. He says that "literary fictions belong to Vaihinger’s category of 'the consciously false.' They are not subject, like hypotheses, to proof or disconfirmation, only, if they come to lose their operational effectiveness, to neglect."
ellauri097.html on line 134: the American journalist Mencken was scathing in his criticism of the book, which he dismissed as an unimportant "foot-note to all existing systems". Vaihinger was also criticised by the Logical positivists who made "curt and disparaging references" to his work.
ellauri097.html on line 147: Mencken countered the arguments for Anglo-Saxon superiority prevalent in his time in a 1923 essay entitled "The Anglo-Saxon," which argued that if there was such a thing as a pure "Anglo-Saxon" race, it was defined by its inferiority and cowardice. "The normal American of the 'pure-blooded' majority goes to rest every night with an uneasy feeling that there is a burglar under the bed and he gets up every morning with a sickening fear that his underwear has been stolen."
ellauri097.html on line 153: Instead of mathematical "speculation" (such as quantum theory), Mencken believed physicists should just directly look at individual facts in the laboratory like chemists:
ellauri097.html on line 159: In the same article which he later re-printed in the Mencken Chrestomathy, Mencken primarily contrasts what real scientists do, which is to simply directly look at the existence of "shapes and forces" confronting them instead of (such as in statistics) attempting to speculate and use mathematical models. Physicists and especially astronomers are consequently not real scientists, because when looking at shapes or forces, they do not simply "patiently wait for further light," but resort to mathematical theory. There is no need for statistics in scientific physics, since one should simply look at the facts while statistics attempts to construct mathematical models. On the other hand, the really competent physicists do not bother with the "theology" or reasoning of mathematical theories (such as in quantum mechanics):
ellauri097.html on line 161: [Physicists] have, in late years, made a great deal of progress, though it has been accompanied by a considerable quackery. Some of the notions which they now try to foist upon the world, especially in the astronomical realm and about the atom, are obviously nonsensical, and will soon go the way of all unsupported speculations. But there is nothing intrinsically insoluble about the problems they mainly struggle with, and soon or late really competent physicists will arise to solve them. These really competent physicists, I predict, will be too busy in their laboratories to give any time to either metaphysics or theology. Both are eternal enemies of every variety of sound thinking, and no man can traffic with them without losing something of his good judgment.
ellauri097.html on line 165: It is a well known fact that physicists are greatly given to the supernatural. Why this should be I don't know, but the fact is plain. One of the most absurd of all spiritualists is Sir Oliver Lodge. I have the suspicion that the cause may be that physics itself, as currently practised, is largely moonshine. Certainly there is a great deal of highly dubious stuff in the work of such men as Eddington.
ellauri097.html on line 167: His later work consisted of humorous, anecdotal, and nostalgic essays that were first published in The New Yorker and then collected in the books Happy Days, Newspaper Days, and Heathen Days. Mencken was preoccupied with his legacy and kept his papers, letters, newspaper clippings, columns, and even grade school report cards. After his death, those materials were made available to scholars in stages in 1971, 1981, and 1991 and include hundreds of thousands of letters sent and received. The only omissions were strictly personal letters received from women.
ellauri097.html on line 169: Peteäkin tais loppumetreillä alkaa hermostuttaa kuin Dick Hilliä. Vanhat ateistit alkaa usein kulkea vähän selkä kyyryssä, ettei vaan se suuri nuija pilvenlongalta yllättäen sittenkin kalloon kumahda. Ettei Punavyö riisu niiltä nolosti Saapaskukkulalla housuja. Kun se oli saanut slaagin se alkoi puhua itsestään menneen ajan muodoilla. Se keräs talteen joka ikisen lippusen ja lappusen jotta ne säilyis jälkipolville. Sen taivastoivo oli niissä zetteleissä. Mä en kyl toivo mitään näistä paasauxista. Kuhan paasasin ajankuluxi.
ellauri097.html on line 186: Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kokonaisuutena hirvieläinten vuosittain metsille aiheuttamat kasvutappiot kuutiometreinä ja hiilidioksiditonneina ovat Suomessakin miljoonaluokassa.
ellauri097.html on line 187: Asian mittasuhdetta kuvaa, että Suomi vääntää parhaillaan EU:n kanssa kättä niin sanotusta hiilinielujen erillisjoustosta, jolla lisähakkuita ja hiilinielun pienenemistä voitaisiin tarvittaessa kompensoida lisähakkuilla. Joustolla voisi kompensoida 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia kymmenen vuoden aikana. Sitä ei tässä tohdi mainita että EU pitää koko ehdotusta suomalaisen mezäpuolen kieroiluna.
ellauri097.html on line 193: Koejärjestelyxi ne ehdottavat sarvipäiden genosidiä (Hitler & Mengele 1942). Tämän jälkeen mitattaisiin kuinka iso osa puupellosta sitten häviää niiden pannahisten nieluun. Hypoteesi on että huomattavasti vähempi. Ällöttävät hirvikärpäsetkin voisivat vähetä. Petoja ei kyllä siedä lisätä yhtään, johan meitä on täällä yli 5 miljoonaa.
ellauri097.html on line 214: Olli-serkkukin on saanut letaalin pääntaudin. On päässyt sairaalasta jo pallihoitoon. Aika moneen sekin ehti ennenkuin tuli pää vetävän käteen. Oli missejä ja Pettereitä. Matkatoimistoja ja Eiranrantoja. Takatukkia ja wiixiä. Mikähän meillä on kun noi valkuaiset alkaa purkautua laskoxista kuin tagliatelle vedessä?
ellauri097.html on line 219: Ja sit vituttaa et justkun ize on suunnilleen saanut oppimansa asiat järjestyxeen, niin eikös tuoreesta päästä tule koko ajan muka uusia. Ensin säikähtää et mitä nyt jotain uuttako on auringon alla, kunnes huomaa ettei tietenkään, samaa vanhaa viiniä uusissa leileissä. Air frier on pieni muovinen kiertoilmauuni, joka vuorostaan on uuni jonka sisässä on tuuletin. Sama konstruktio kuin suivahuoneessa. Saarnaaja selvisi taas pelkällä säikähdyxellä. Mut harmittaa se silti. Vaikka Agit prop jo nuhteli: älä anna sen harmittaa, vaan ala jo. Mä en kyllä ala enää mitään. Seija varoittaa kun tulen kazomaan teeveeviihdettä: älä astu tohon johtoon.
ellauri097.html on line 226: Näin unta jossa olin ilkeä ja epis. Jostain syystä Seku ja mä oltiin Turussa puutalossa pidetyllä kirpparilla. Kuistilla oli syrjäytyneen näkösiä tyyppejä myymässä vanhoja öljypurkkeja ja lasiastioita yms. vanhaa roinaa. Täältä voisi löytyä peltinen shampoopullo. Siinä oli erilaisia öljyjä. Puristelasisessa maljakossa tai kannussa oli vanha etiketti Myrttiöljyä. Joku oli laittanut siihen hentoja niittykukkia. Öljy tuoxui hyvältä ja maljakko oli jollain lailla kaunis Sanoin lurjuxille että kysyn vaimolta. Ne eivät edes tienneet mikä myrtti on. Rupusakkia.
ellauri097.html on line 237: Jönsykin ihmettelee mixi olen kiinnostunut kirjailijoiden taustoista ja taipumuxista. Mitä esim. kirjailijan kuvaan lisää se tieto että se on homo. Osaahan se sen izekin kertoa josse on tärkeää, ja paremmin kuin sä. Niinpä tietysti, ellei ole elämä-ja-teos linjan kirjallisuudenharrastaja. Me biografistit ei olla kiinnostuneita sitiä mitä kirjailija sanoo, vaan siitä mixi se sanoo mitä se sanoo. Ja siihen kysymyxeen voi hyvin olla osavastaus että se on hinaaja. Muita lupaavia muuttujia linear ja mixed modeliin näyttäs olevan heimo, vanhemmat ja kotiolot, ulkonäkö sekä uskonto.
ellauri097.html on line 241: Julien Greenin (1900–1998) vanhemmat olivat yhdysvaltalaisia, taustaltaan irlantilais-skotlantilaisia. Green syntyi Pariisissa, jossa hänen isänsä Edward Moon Green työskenteli Amerikkalaisen kauppakamarin palveluksessa. Seitsenlapsisesta perheestä Green oli nuorin ja ainoa joka puhui ranskaa pääkielenään, kun muut puhuivat englantia. Äiti kasvatti lapsensa protestantiksi, mutta hänen kuoltuaan 1914 Green kääntyi katoliseksi. Hän meni ensimmäisessä maailmansodassa armeijan palvelukseen vapaaehtoisena ja ajoi ambulanssia Italian rintamalla. Sen jälkeen hän palveli Ranskan tykistössä.
ellauri097.html on line 245: Greenin teosten keskeisiä aiheita ovat itsetuho, uskonto ja seksuaalisuus, ja niiden tapahtumaympäristö on ranskalainen maaseutukaupunki, jossa asuvan neuroottisen hahmon elämää hän kuvaa. Hän kirjoitti myös näytelmiä, joista useimmat hän kirjoitti 1950-luvun ensi puoliskolla. Ne käsittelivät itsensä löytämistä.
ellauri097.html on line 284: Masis valtasi mamman miljoonien ranskisten ympäröimänä jotka eivät olleet koskaan kuulleet etelävaltioista (eikä ois voineet vähempää välittää). Paremman puutteessa Mary saarnas sitten sisällissodan kauhut lapsille. Mamma sai Julianin tuntemaan izensä aina erilaisexi kuin muut. Siihen sattui. Etelässä oli ihanaa. Neekereitä joka paikassa leipäkorit päässä. Loput voitte lukea Lucky Lucke Louisianassa-sarjakuvasta.
ellauri097.html on line 292: Patrick White (1912–1990) was raised in Sydney’s well-to-do Rushcutter’s Bay, and was sent to England at 13. He attended boarding school, then Cambridge, and during the war was stationed in North Africa. It was there, in 1941, that White met Manoly Lascaris, the Greek officer who he would love for the rest of his life. By the time White and Lascaris returned to Australia. in 1947 White had written three tepidly received novels, and a play. It took coming home to Sydney to transform his writing and elevate it to the level of genius. White produced The Tree of Man, in 1955, his first novel to be written in Sydney. He went on to write a string of masterpieces in quick succession: Voss, Riders in the Chariot, The Vivisector. He received the Nobel Prize for Literature in 1973. The Nobel committee credited White “for an epic and psychological narrative art which has introduced a new continent into literature.”
ellauri097.html on line 294: Taas tollanen herkässä iässä äidittömäx jäävä kakara. Noi britti sisäoppilaitoxet oli pahoja paikkoja katamiittimielessä. Siellä kasvuikäisillä pojilla kun pääsee pärähtään hormoonit käyntiin ei ole juuri muuta tarjolla pääsiäisenä kuin suklaamunia. Kuinka paljon paremmin ovatkaan asiat australialaisilla lammasfarmeilla. Lammaspaistia on silmänkantamattomiin.
ellauri097.html on line 296: He became a literary icon, but White knew that people rarely actually read his work. He professed not to care what people thought, but he would sometimes check for copies of his novels in local libraries. He would search for dog-ears and stains, to gauge how far in the book they had read. Most people, he deduced, never finished. The Australian reading public never quite warmed to White, and nothing much has changed. My grandmother “couldn’t stand him.” I have seen my mother take up one of his novels—The Solid Mandala—and after a few moments quite literally toss it aside. White’s books are metaphysical, lyrical, high modernist, full of baroque descriptions of landscapes, and unsparing in his examination of the people who live in them. For a country besotted with kitchen-sink realism and plain-speaking larrikins, Patrick White was baffling.
ellauri097.html on line 298: In 2006, the Weekend Australian newspaper conducted an experiment. They submitted chapter three of The Eye of the Storm (1973) to twelve publishers and agents around Australia under an anagram of White’s name, Wraith Picket. Nobody offered to publish the book. One responded, “the sample chapter, while reply (sic) with energy and feeling, does not give evidence that the work is yet of a publishable quality.” Notwithstanding that the chapter was not White’s finest writing, and the unfairness of submitting a chapter out of narrative sequence, the hoax prompted a minor crisis in Australian literature: if the industry couldn’t recognize the greatness of our sole Nobel winner, how unenlightened must the country’s publishing industry be now? Shortly thereafter, the ABC launched an online portal called Why Bother With Patrick White? The portal always struck me as sad. What other major writer would need a website dedicated to convincing his countrymen to give him another go? The link to the website is dead now. It would seem, in the end, that nobody could be bothered with Patrick White.
ellauri097.html on line 300: They were lean years when the men ate garden snails and drank cooking sherry, years when they were mostly happy.
ellauri097.html on line 302: In some respects this reflects a national pathology. Unlike an American or British child, an Australian student can go through thirteen years of education without reading much of their country’s literature at all (of the more than twenty writers I studied in high school, only two were Australian). This is symptomatic of the country’s famed “cultural cringe,” a term first coined in the 1940s by the critic A.A. Phillips to describe the ways that Australians tend to be prejudiced against home-grown art and ideas in favor of those imported from the UK and America. Australia’s attitude to the arts has, for much of the last two centuries, been moral. “What these idiots didn’t realize about White was that he was the most powerful spruiker for morality that anybody was going to read in an Australian work,” argued David Marr, White’s biographer, during a talk at the Wheeler Centre in 2013. “And here were these petty little would-be moral tyrants whinging about this man whose greatest message about this country in the end was that we are an unprincipled people.”
ellauri097.html on line 324: Seuraavaan taulukkoon on kirjattu kirjailijoiden mieltymyxiä luokiteltuna uraniaaniaktivisti Karl Heinrich Ulrichin (1825-95) viiden kirjasen Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (1864-65) mukaisesti. HUOM nää ryhmät ei ole toisiansa poissulkevia eikä varmaan tyhjentäviäkään. Esim. on vaikee sanoa onko joku Männling vai Weibling, ei ne välttämättä ole kiveenhakattuja rooleja. Vaikka kyllähän usein homoliitoissa näkee kuka käskee ja kuka keittää perunat. Vaan niinpä näkee heteronormatiivisissakin.
ellauri097.html on line 339: Zwischen-UrningMies joka pitää nuorista normaaleista pojista (chaps, Burschen).G.E. Moore, Ludi Wittgenstein
ellauri097.html on line 343: UraniasterDioning joka silloin tällöin exyy suklaaosastoon (esim. vankila tai armeija)D.H. Lawrence
ellauri097.html on line 344: Taulu 19642. Mendelejevin taulukko uraniaanien isotoopeista
ellauri097.html on line 367: Ich bin der schönste Mensch von allen Mä oon ihmisistä kaikkein kaunein
ellauri097.html on line 389: Wenn einer zu mir "Fick dich" sagt Kun joku sanoo "vedä perseesees".
ellauri097.html on line 414: Frederick Dolan, Professor, UC Berkeley, updated Nov 25 his answer in Quora why Nietzsche said Immanuel Cunt was a theologian in tights. (It actually is enough to look at his picture.)
ellauri097.html on line 430: There’s a sense in which all philosophers except Nietzsche have been theologians in disguise, in that they all claimed to be selfless, altruistic seekers of truth and goodness. Socrates, Nietzsche thought, was really doing what was good for him when he claimed that it would be good for everyone to examine their lives. It’s only with Nietzsche – in Nietzsche’s view, that is – that the philosopher removes his mask and publicly proclaims that his philosophical activity is in the service of his will to power. Nietzsche with his drooping mustache was actually less gay than Immanuel Kant.
ellauri097.html on line 449: Recently a caller to the radio told me about a conversation he’d had about homosexuality. The caller made the teleological argument, that looking at what the natural functions of the male and female reproductive organs are for, we can draw certain conclusions about how they should properly be used. The person he was talking with challenged his argument that you can’t get an “ought” from an “is”. The challenger seemed to be saying that just because it is that way in nature doesn’t mean that we can derive a moral rule from it. The caller asked if the challenge was incorrect and how to respond to it.
ellauri097.html on line 461: Let’s look at the teleological argument based on function. The teleological argument isn’t about just the way a thing works, but the way a thing is intended to work – purpose. My pen functions a certain way. It doesn’t just function that way by accident. It was intended by someone to function with a purpose. For those who are not familiar with this, teleology means ‘end.’ A telos is ‘end’ as in ‘goal.’ Something is intended for a purpose and it’s used for that purpose.
ellauri097.html on line 464: I’m not actually using a moral ‘wrong’ in this particular illustration, but notice how you can understand right or wrong in terms of teleology, depending on what the goal is. If I have a loose screw on the refrigerator and I choose a butter knife to tighten the screw, I’m going to ruin the butter knife because I’m not using it for its intended purpose. It’s not made to function as a screwdriver, even if it can be used that way in a pinch. It will get bent or can slip out and scratch the refrigerator. It wasn’t fulfilling its telos, its purpose, or its function, and therefore it was being used wrongly.
ellauri097.html on line 465: With that as a foundation, let’s look at whether the teleological argument against homosexuality suffers from the is-ought fallacy.
ellauri097.html on line 469: Incidentally, this is the very argument that is being used in the Bible in both the Old Testament and the New Testament regarding homosexuality. In the book of Leviticus, it talks about homosexuality being a capital crime, and an abomination. Leviticus 18:22, “You shall not lie with a male as one lies with a female; it is an abomination.” The purpose of sex is for a man and woman, so it’s abomination when that intended function is violated by homosexual sex.
ellauri097.html on line 489: Ferranten Gianní: Sinä päivänä valhe ja rukous astuivat elämääni, ja sain niistä paljon apua. Justiinsa niin, ne ovat tavallaan sama asia. Fuskaamista kielipelissä. Sanotaan kissa kun tarkotetaan talo, sanotaan tiili ja toivotaan että joku tuntematon lahjoittaa tiilitalon. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Mitä puppua. Mixi rukoilla sellasta, tapahtuuhan se ilmankin. Tulee tiili päähän ikkunasta. Siinä lappu: valizin sinut.

Tietysti Giannin isä bylsi Costazaa ja oli muiluttanut rannekorun sille. Tyhmä Gianni haukkui väärää puuta. Giannin isä se suurin paskiainen oli, juuri kuten Vito sanoi. Alvar Aalto kävelemässä asbestihökkeleineen Vivi Lönnin yli. Viivi valizi viisaasti naispuolisen puolison.
ellauri097.html on line 493: Sexihullu Mary Wollstonecraft jahtasi sveiziläistä pikkujalkamaalaria Fuesslia Pariisissa mutta pikkujalan ex-mallivaimo Sofia Rawlins löi sille karmit kaulalle. Inhoan älykkäitä naisia niistä on pelkkää harmia mutisi Fuessli. Fuessli maalasi goottilaisia aiheita mm incubuxia. Tässä versiossa se on pikkujalan izensä näkönen.
ellauri097.html on line 507: Gilgameshin elämän suuri rakkaus oli Enkidu, villimies. Gilgameshin äiskä, jumalatar, ennusti sille Enkidusta: sulle tulee vahva partneri ... rakastat häntä vaimona. Prostituutti Shamhat, joka opetti Enkidua talon tavoille, kertoi sille että sä ja Gilgamesh tuutte rakastamaan toisianne. (Tytöt aina kertoo näin et ne vaihtaa kesken kertomuxen ekaan ja toiseen persoonaan. Ne on empaattisempia.)
ellauri097.html on line 509: Gilamesh ja Enkidu ei olleet ainoita. Muinanen Kreikka ja Rooma suosi samansukupuolista sexiä. Se on turvasexiä. Esim Herkkules ja Akillees, ja Sappho ja lättänenä Plato. Koko Aasia ja lähi-itä on täynnä hinaajia, esim kunkku Daavid ja sen Joonatan ja Tarsoxen Paavali. Kiinalaiset eivät sylkässeet kuukuppiin nekään. Aahrikassa hovimiesten Khnumhotep and Niankhkhnum hauta on vanhimpia homohautoja muinaisten faaraoiden ajalta. John Boswell (oliko sekin gay?) on kirjottanut kuinka esimodernisssa Europassa sekä katolinen ja ortodoxinen kirkko siunasi samansukupuolisia liittoja hyvin samanlaisin menoin kuin nykyiset uskonnolliset heteronormaalit häät.
ellauri097.html on line 513: Se Touretten syndroomaisen Doc Johnsonin elämäkerturi oli James. Se ei tiettävästi ollut homo: James Boswellilla oli tippuri, jonka se kai sai bylsimällä huoria, mm. Rousseaun hoitoa, muistattehan.
ellauri097.html on line 524: Henkilöihin liittyvät havainnot pyrinnöt ja asenteet ei ole klisheisiä marvel comix mielessä. Pikemminkin Ferrante näyttää miten hienovireisetkin ajatuxet ovat jo miljoonaan kertaan koettuja, ja silti aina uusille nuorille ihmisille ihmeellisiä ja ennen kokemattomia. Ne on kaikkien kantapään kautta koettava.
ellauri097.html on line 543: Ja syystä, sillä sen suomennoxet ja yritelmät ei enää käy kaupaxi. Tulot tyrehtyy, kun kirjat eivät myy. Sixi tarvitaan manifesto. Kummitus kulkee taas Euroopassa, painovirhepaholainen on liikkeellä, kiljuen kuin jalopeura, ezien tyhmiä mutta herttaisia kanavanhuxia ja julmasti raatelevia kriitikkolampaita.
ellauri097.html on line 564: Näistä kaikkien tuntemista kehityskuluista johtuen Suomen kansa, viisi ja puoli miljoonaa ihmistä, saa tavallisesti suomenkielisestä kirjasta kylläkseen, kun sitä on levitetty kielemme osaajien ulottuville parisataa, enintään puolentuhatta kappaletta. On poikkeuksia, molempiin suuntiin. Jollekin kirjalle voi kysyntää riittää jopa kahteenkymmeneentuhanteen asti (esim painosten kuningatar Hilja Haahti). Jollekin toiselle taas viisitoista lukijaa on riittävästi. Jokin kirja ei saa yhtään. Lisää tosin tulee kaikille kirjoille ajan saatossa – niin pitkään kuin tulee uusia ihmisiä – koska tässä maassa edelleen on tiettyjä kirjaa suojelevia instituutioita, kuten julkinen kirjastolaitos ja vapaakappalelaki.
ellauri097.html on line 568: Siksikin kirjan määritelmään kuuluu – täytyy kuulua! – kirkas ja vakaa tulevaisuuden näköala. Kun kirja tehdään ja julkaistaan, se valmistautuu pitkään elämään, paljoon odotukseen. Se vyöttää kupeensa, tai toiset sen vyöttävät, jos se sattuu olemaan nobellaatua, ja vievät sen minne se ei tahdo mennä. Kirja ei ole lähetys eikä esitys, joka on erikoistunut hetken palvelemiseen. Kirja on mustaa valkoisella, painettu ja siksi painava. Se pysyy ja jää. Kuin siirtolohkare, se ei enää siirry. Se ei ole menossa minnekään. Se on valmis, valmis kaikkeen. Se ei mene pois. Ei tosiaankaan, divarit ei ota niitä vastaan enää ilmaisexikaan. Askartelutarpeixi ne menevät, tai jätepaperix.
ellauri097.html on line 571: Kirjallisuuden ympärille kasvanut kaupallinen, tekninen ja kulttuurinen infrastruktuuri, joka 1900-luvulla säädettiin palvelemaan tehokkuutta ja voimaa, tiedonvälityksen arvokkainta ydinvirtaa – kirjaa – tukee nyt hämärää, epäselvää ideaa, jonka on vaikea uskoa omaan oikeutukseensa. Kirjakaupat, offsetpainot, kirjasyksyt ja suuret arvovaltaiset kustantamot ovat menneisyyden instituutioita. Kuka muistaa ajan, jolloin kirja-ale oli suuri tapaus! Tammikuussa Helsingin Keskuskadulla jonotettiin kirjanhimosta väristen aamukahdeksalta. Nykyään ilmaishyllyistä ja kirjanvaihtopisteistä saa teoksia, oikeita kirjoja, klassikoita, kunnon niteitä, jotka eivät, räikeästi toisin kuin vielä 1990-luvulla, ole Valittujen palojen lyhennelmälukemistoja eivätkä bestsellereiden kirjakerhopainoksia. (Eihän kirjakerhojakaan enää ole. Ne menevät samaa tietä kuin boomerit, joiden ylitäydet lundiat tyhjenevät kirjastojen vaihtopenkille odottamaan turhaan peliaikoja. Buumerit on jättäneet ne tänne alas orvoixi ja liihottaneet ize taivaaseen.)
ellauri097.html on line 579: (Sitä kiinnostaa internet ja älypuhelin – ja siksi avoimen koodin ohjelmistot ja ymmärrys tietokone-ohjelmien toimintatavoista olisivat tärkeämpiä demokratian edistäjiä kuin kirjapainot. Kirjapaino oli 1500-luvun internet. Tai internet on 2000-luvun kirjapaino. Whichever way.)
ellauri097.html on line 607: Sitten suu pääsi eroon säilyttämisen tehtävästä, joka ei sille kovin hyvin sopinutkaan. No ehkä ei se niin tärkeätä ollutkaan, jokainen polvi sai tehdä tarinoihin haluamansa muutoxet. Filologia kexittiin vasta 1800-luvulla.
ellauri097.html on line 620: On syytä todeta ja toistaa, että ”kirja-alan kriisiin” ei ole ratkaisua. Internetin ja sosiaalisen median kieltäminen ei ole ratkaisu, mutta vasta silloin kirjan lukeminen alkaisi taas houkuttaa demosta kutomisen vaihtoehtona (joo youtube demosta voi hyvinkin ottaa kutomisen mallia, mut tää oli kyllä taas se p.c. laahus-sana), ja otavalainen runokokoelma ja kertomakirjallisuuden helmi pääsisivät takaisin ekosysteemiin, jossa ne hengittäisivät eivätkä makaisi matojen syötävänä, makulointia odottamassa. Eli mä Nyölénin poka tässä ihan reilusti myönnän, että kirjat on vitun paljon ikävämpiä kuin sähköiset meediat, eikä jengi palais niihen edes väkipakolla.
ellauri097.html on line 632: Mutta yksi pieni kaavamainen detalji pistää silmään! Koska taiteilijakirja on kuvataiteen teos (kuten mikä tahansa kirja, tosin), joka perustuu kirjan ideaan ja hahmoon, sen yhteydessä usein mainitaan hienona piirteenä kirjan ”demokraattisuus”. Tämä on kehvelimäistä, sillä tavanomaisessa taiteilijakirjassa, veistosmaisen uniikissa tai hyvin pieneksi editioksi monistetussa esineessä ei ole mitään demokraattista: kirjapainon tuottaman lukemiston demokraattisuus on kenties ainoa piirre, joka siitä nimenomaan on poistettu. Kirjahko on tavallista taiteilijakirjaa demokraattisempi, vaikka sekään ei tällä ominaisuudella saa rehennellä. Kirjahko ei fetissoi itseään, se ei ole uniikki eikä eritä suojakseen sitkeää taide-esineen limakerrosta eli auraa, joka kieltää koskemasta. Kirjahko haluaa olla halpa. Se kaipaa kosketusta. Se haluaa olla käyttöesine. Mut eise silti mikään vessapaperirulla ole, vaan pikemminkin kuin urheiluauto, tai Patek Philippe. Nekin haluaisivat olla halpoja, mutta eivät ole. Kaikkea ei voi saada, eikä kaikki niitä tarvize. No ei vaineskaan, kirjahko ei ole sellainen vaan haluaa pikemminkin olla kirjojen Voltswagen, halvahko sähköauto, tähdätty isolle vaikka vähenevälle keskiluokalle, joka osaa vielä lukea.
ellauri097.html on line 659: Ja ken tietää, joskus saattaa myös koodeksi-tyyppinen nide tulla kysymykseen! Esim kolleegani Jaakko Yli-Juotikas on sazannut siihen, ja häneltä on myös mainio idea täyttää paasauxella kannetkin.
ellauri097.html on line 676: Tämä artikkeli käsittelee amatööriluonnontieteilijää, moottoripyöräilijästä katso Kauko Nieminen (moottoripyöräilijä).
ellauri097.html on line 689: Calvin: [writing] Yakka foob mog. Grug pubbawup zink wattoom gazork. Chumble spuzz. [aside] I love loopholes.
ellauri097.html on line 697: “A Tuft of Flowers” is written in heroic couplets, with some variation from a strict iambic foot. All rhymes are masculine; the majority of lines are end-stopped. This, in part, gives the poem its marching, old-fashioned sound.
ellauri097.html on line 699: “The Tuft of Flowers” does indeed follow “Mowing” in the book, and one might suspect that line 32 of “Flowers” was borrowed from line 2 of “Mowing.” It is, in fact, the other way around: “The Tuft of Flowers” was written several years before “Mowing,” likely in 1896 or 1897; as such, it heartily deserves the designation “Early Poem.”
ellauri097.html on line 717: I looked for him behind an isle of trees; Turhaan ezin heppua mezäsaarekkeelta
ellauri097.html on line 741: But he turned first, and led my eye to look Muze kääntyi ensixi ja johdatti mun kazeen kohti
ellauri097.html on line 742: At a tall tuft of flowers beside a brook, korkeata kukkatuheroa yhden puron reunalla,
ellauri097.html on line 744: A leaping tongue of bloom the scythe had spared pystyssä huojuvana kalpeana viikatteelta turvassa
ellauri097.html on line 745: Beside a reedy brook the scythe had bared. viikatteen paljastaman turvettuneen ojan laidalla.
ellauri097.html on line 766: And weary, sought at noon with him the shade; ja väsyneenä ezin varjoa sen kanssa keskipäivällä;
ellauri097.html on line 779: Two roads diverged in a yellow wood, 2 tietä haarautui keltaisessa mezässä,
ellauri097.html on line 781: And be one traveler, long I stood halkeematta kahdexi, seisoin pitkään
ellauri097.html on line 782: And looked down one as far as I could ja kazoin toista niin pitkälle kuin voin
ellauri097.html on line 784: Then took the other, just as fair, Sitten otin toisen, yhtä vetävän,
ellauri097.html on line 796: Two roads diverged in a wood, and I— Kun kaxi tietä haarautuivat mezässä, ja mä -
ellauri097.html on line 797: I took the one less traveled by, lähdin kulkemaan tallaamattomampaa tietä,
ellauri097.html on line 804: Kiilusilmäinen Karen Kilcup tutki viime vuosisadan lopulla kostonhimoisesti Frostin homopetteröintiä sata vuotta sitten. Kirjeessä 1838 jollekulle Hautakirstulle Roope Pakkanen kirjoittaa: Todellinen artisti nauttii raakuudesta raaka-aineelle. Se on raakimus joka katkoo kulmat marmorista ja kiskoo korkkaamattoman kaunottaren vuoteesta. Tästä tulee mieleen Wilt Whatman, joka lauleskelee samalla nuotilla "Aatamin lapsissa": Painan hitaasti raa'alla muskelilla / jännitän izeni tehokkaasti, en kuuntele armonpyyntöjä / en vedä ulos ennenkö olen munanasettanut / mitä mullon niin kauan kerääntynyt pussiin.
ellauri097.html on line 806: Maailmansodan jälkeen Roope Pakkanen koitti tulla toimeen miehekkäillä runoilla. Wilfred Owenin runoista näkee että maailmansota oli suuri homostelun näyttämö. Maskuliini pullistelu oli hienoa ja feminismi perseestä (kuinka sattuvaa). Sota saattoi kyllä viedä sankarilta jäsenen, se oli noloa. Ei sentään Pakkaselta, mutta reikäsuositus saattoi vaihtua. Sillä oli avioliiton vastaisia runoja (Palkkamiehen kuolema, Palvelija palvelijoille, Kotipesälle, Kotipeijaiset) mutta myös homostelumyönteisiä: Kukkatupsut ja. E.T:lle. Fin de siècle oli miehuuden kriisi viimexi ja silloinkin. Ainahan ne kriisiytyvät ressukat. Naiset on niille tuhmia.
ellauri097.html on line 808: Frost pyh-pyhitteli naisrunoilijoille ja peukutti jotain Wordsworthia. (No ei Viljo kyllä kovin miehekkäältä vaikuta.) Mitä homommax se tuli sitä maskuliinisemmin se koitti esiintyä. Kai se oli tollanen Mannling sitte, Tom of Finland tyyppiä. Välillä homofoobinen, välillä homofiilinen, aina homososiaalinen. Väänsi läppää siitä ja meni piiloon läpän taaxe. Mut paras kazoa ize noita runoja eikä luottaa sokeasti Kareniin, Karen vaikuttaa aika rekkafeministiltä.
ellauri097.html on line 814: Tää juttu on pitkä kuin nälkävuosi eikä kovin kummonen. Niinkuin Frostin proosarunotkin. Ei noi muutkaan perheaiheiset pöpötyxet paljon hetkauta. Jääköön Frost nyt rauhaan homoepäilyxiltä. Vaik epäilemättä homo sekin oli, vaikka sitten kaapissa. Kyllä se niin söpö oli pienenä. Bella figura kuten Philip Roth. Mutta lieventävänä asianhaarana voi mainita, eze kävi ahkerasti masis vaimon luukulla. Sen voi siitä todeta, että vaikka runoilijan hommissa ei tarvi välttämättä olla hullu, on siitä paljon apua.
ellauri097.html on line 823:

Roope Pakkanen ennen-jälkeen -kuvissa. Old devil time.

ellauri098.html on line 32:

Marile. Tarkastele oikeassa koossa.

ellauri098.html on line 39: Mix just noi 101 Suomi 100-kirjaa, tai nää 1001 bestselleriä kaikista 130 miljoonasta? Vainko että saadaan edistettyä globalisaatiota, vähennettyä entisestään biodiversiteettiä, saadaan kaikki termiittiapinat suuntaamaan antenninsa samaan suuntaan kohti kapitalismin hyväntuoxuisia feromonilähteitä, painosten kuningattaria?
ellauri098.html on line 54:

Poliisisarjojen trooppeja

ellauri098.html on line 56: The greatest challenges a detective faces aren't always a devious criminal or a really tough case — all those are a cakewalk compared to managing their personal life. The genius ones are nerds with trouble getting along with people or worse, have social or personality disorders. The hard-working ones are workaholics who let their family relationships slide because they're never home. The overworked and nervous ones dabble in drugs and court substance addictions (or blood). The Film Noir detective and his descendants have terrible luck with women, who either end up dead, broken or distant; if he has a wife he may be cheating on her. And gods help him and his friends if some of the bad guys or associates that they helped put in the clink come back to haunt him. And his personal finances are probably gone thanks to being The Gambling Addict. In short, it's rare to have a detective as a main character in a dramatic story and have them not have at least one serious character flaw that's tangential to them actually working cases.
ellauri098.html on line 58: What's your malfunction? A flawed character is more interesting than a flawless character. Ergo, a cast of characters with flaws is more interesting exponentially. An easy way to crank up drama is to supply everyone with a tragic past, a messed up family history, other significant issues (physical, psychological, etc.) or some combination of the three. When Dysfunction Junction comes into play, good parents can be as common as penguins in the Sahara, instead turning out to be neglectful, smothering/overprotective, unfeeling, abusive, misguided, or dead. And let's not even get into the rest of the family.
ellauri098.html on line 60: The resulting prevalence of personal trauma often stretches suspension of disbelief and is a leading cause of Cerebus Syndrome. If done poorly, this is a one-way ticket to Wangst territory, and as so many attempt to smother the series with dysfunction, Too Bleak, Stopped Caring is a frequent result. If done well, you get a large number of interesting, sympathetic, flawed characters, and their interactions with each other gradually reveal the multiple sides to each of them. More realistic (i.e. not Flanderized) portrayals of this trope can even help the audience understand and cope with their own dysfunctional lives, especially with regards to issues that are typically glossed over in mainstream society.
ellauri098.html on line 62: This trope often goes hand in hand with There Are No Therapists, Trauma Conga Line and dramatic Crapsack Worlds. Big, Screwed-Up Family can be a justification for this trope. When all or nearly all involved parties are insane, you have a Cast Full of Crazy. Royal families are particularly prone to this, as are cops and detectives. The Dysfunction Junction is the natural habitat of the Jerkass Woobie.
ellauri098.html on line 171: Kouvolalainen kiltti lohikäärmeturri meni turkulaiseen kerrostaloon ampumaan ilkeän kaniturrin pyssyllä. Pursoona teki tursoonasta roadkilliä.
ellauri098.html on line 173: Turrius on sexuaalifetissi. Turrit kazovat turrihahmoista piirrettyä pornoa. Tilaisuuden tullen ne kiskovat puvun poimuista esiin kikkelin. Esinahkapoolosta tulee kupuruuvipäistä tappia tyttösen tekoturkixeen. Kihniöläinen turri löysi usan hävittäjistä taivaalta pudonneen letkun. Venäjä keskittää joukkoja Itä-Ukrainan rajalle. Irkut mellakoivat Sinn Feinin haudalla. Huomaa että covid piikit alkaa tehota. Kohta ollaan taas busines as usual.
ellauri098.html on line 187: 1. HAJAANNUS: Joku heron tiimistä lähtee kotoa. Tää tiimin hajoominen aiheuttaa jännitystä, sehän nähtiin Sammelistakin jo pentuna. Saatana saa lähtöpassit taivaasta. Muut enkelit skizoovat. Osasta tulee protestantteja.
ellauri098.html on line 195: 5. ETUMATKA: Pahis saa haluamaansa tietoa, esim hilloviivan koordinaatteja tai kuvan etuveitikasta.
ellauri098.html on line 206: 10. IMPERIUMIN VASTAISKU: Sankari mietti miten hoitaa tilanne. Esim taikaesine, damselin pelastaminen distressistä, ym. Tää hetki tekee herosta heron, sovittaa sen päälle sankarin poolopuseron. Esim Jahve miettii: tossahan on toi poika aivan joutavana, hmm mitäpä jos uhrattaisiin se. Jeesus: Mitä iskä mietit? Jahve: kuule mulle tuli tämmönen ajatus...
ellauri098.html on line 220: 15. OPASTUS: Hero kuskataan jotenkin johkin vitaaliin lokaatioon, näpeimmälle paikalle, kuiten luovuttajan himaan tai konnan kartanolle. Voisko tää olla lunastajan aasimatka Jerusalemiin?
ellauri098.html on line 236: 23. PALUU TUNTEMATTOMANA: Hero palaa johkin eikä kukaan tunne sitä. No tää on tietysti Odysseus. Tai size ikivanha merimies, joka näkee vaimon kerrankin onnellisena toisen miehen sylissä, eikä lähde sähläämään vaan häippäsee kyynel silmänurkassa. Varmaan ratkee juomaan ja kertoo tätä juttua merimieskapakassa jokaiselle, joka lupaa täyttää taas sen kolpakon. Vaikka Hilja Haahdelle, joka ihailee sen hauista.
ellauri098.html on line 244: 27. LÄPYTYS: Hero saa taas läpyjä - tavallisesti sen brändin mukaisia. Tää on tosi tärkeä, tää saa kuulijat samastumaan heroon eri kovasti (six näitä onkin monta, tää ja kohdat 20 ja 31). Esim Jeesuxen porukat saa taivaassa hemmetisti ylistyxiä. Kaikki muut käyttää siihen koko aikansa, joka ei lopukaan niiltä ihan kesken. Pääseköhän siinä välillä edes kokistauolle, tai nukkumaan? Tuskinpa.
ellauri098.html on line 275: Nää roolit jaetaan joskus useampiin henkilöihin, esim lohikäärme ja sen sukulaiset, nilkki ja sen rääpät. Kääntäen hahmoja voi myös yhdistellä, esim. prinssin isä voi olla sekä lähettäjä että jonkun miekan luovuttaja. Pahis ja hero yhdistyvät harvemmin, paizi postⁿmodernistisissa saduissa. Prinsessa ja hero voi olla samixet nykyaikana. Silloin prinssinnakkia ei ehkä tarvita, kuten esim. Frozenissa tai uudessa Mulanissa.
ellauri098.html on line 277: Turhan empiiristä. Ex toi satunäyttämö oo joxeenkin kuin luolamiehen vaimonhaun luurankomiehitys? Vanhemmat, tyttöystävä, appivanhemmat, kilpailija, kilpailijan porukat. Sit ehkä viä joku koira, kaveri ja eno, plus kilpailijan vastaavat. Oiskoon se siinä? Kaippa niin.
ellauri098.html on line 278: Koko juoni on siis variaatio teemasta Saku sammakko kosiomatkalla. Samat roolit löytyy hyvästä kirjasta sen seizemästä episodista.
ellauri098.html on line 285: Kaikki narratologiset trooppi- ja hahmolistauxet on liian pikkutarkkoja. Niissä on EFK mielessä mukana turhaa kontextia. Proppinkin 7 hahmoa ja 31 episodia on aivan liikaa. Siinä on implisiittisesti kaikenlaista kertolaskua. Sen henkilöt pitää jakaa piirteisiin. Vaikkapa Hyvis/pahis/dumari * seniori/juniori * peto/saalis.
ellauri098.html on line 300: Tropes are not the same thing as cliches. They may be brand new but seem trite and hackneyed; they may be thousands of years old but seem fresh and new. They are not bad, they are not good; tropes are tools that the creator of a work of art uses to express their ideas to the audience. It's pretty much impossible to create a story without tropes.
ellauri098.html on line 302: Puppua, troopit ovat nimenomaan klisheitä. Troopinkeräilijät vaan kiemurtelee, koska klishee kuulostaa pejoratiiviselta.
ellauri098.html on line 306: In a separate incident in 2012, in response to other complaints by Google, TV Tropes changed its guidelines to restrict coverage of sexist tropes and rape tropes. Feminist blog The Mary Sue criticized this decision, as it censored documentation of sexist tropes in video games and young adult fiction. ThinkProgress additionally condemned Google AdSense itself for "providing a financial disincentive to discuss" such topics. Vittu Google pitäis vetää alas vessanpöntöstä.
ellauri098.html on line 308: Many tropes originated in literary works. Literature being nearly as old as writing itself, most of The Oldest Ones in the Book date to the classics, most Public Domain Characters appeared in print well before the first TV broadcasts, and even today, with the supposedly dwindling popularity of books in favor of more modern medianote , there are books with enough cultural impact to spawn TV Tropes.
ellauri098.html on line 341:

Trooppisia narratiiveja

ellauri098.html on line 343: Niitäkin mulla on useita tossa hyllyssä, mm. Salen Henderson, Melvillen Taipii, Heyerdahlin Ra, Conradin Lordi Jim (puolaxi), Celine, Camus, Rimbaud, ym.ym. Jotain niistä olen lukenutkin, suurinta osaa en. Mutta ei niistä pitänyt oikeasti paasata, vaan narratiivin troopeista.
ellauri098.html on line 345:

Universaalitroopit on kaatoluokka

ellauri098.html on line 349: Universaaleja trooppeja olisivat seuraavat 106: Se olen minä, Olkoon menneexi, Tavis siis pahis, Moukan tuuri, Fanit muistaa tissit, Valkotaulu, Hobonyytti, Isompi parempi, Nuija ja tosinuija, Bonusmazku, Vanhassa vara parempi, Flashback, Tshehovin pyssy, Herot jumissa, Peitto paremmin, Doppelgänger jää kiinni, Hullu idea toimii, Lokalisoimaton vinkkaus, Hidastettu räjähdys, Lähettämätön kirje, Voitto diskauxella, Joku muu saa kiitoxet, Keijut vastaan knääpiöt, Tunteet pintaan, Hyvää pahixessa, Aikuisviihde, Kissa kadoxissa, Tiimin puhetorvi, Pää kädessä, Fiktiivinen vastine, Käsi kamerassa, Akun omatunto, Genrensynnyttäjä, Epäuskottava skene, Genresekoitus, Genrentappaja, Julkkis Japanissa, Elämän päämäärä, Trendikuvaaja, Tiimihali, Rahapuu, Vaarallinen koskea, Oza pöytään, Hero, Eka erä konnalle, Yxi kylä vastustaa, Toivo elää, Ilmainen lounas herolle, Okei olen tekopyhä, Tekopyhä, Lukukelvoton texti, Improvisoitu astalo, Huppupää, Kakun sisästä, Oikeesti kiinnostaa vaan Godzilla, Kuzupilli, Tiiminvetäjä, Diagnoosi pahentaa tautia, Valheenpaljastin, Porsaanreikä, Pitkä tukka on tyttöjen, Emokarhu, Missio venyy, Salaperäinen viesti, Profeetta omalla maalla, Koskaan ei käydä paskalla, Ei suuntavaistoa, Ulos kuvaajasta, Ainoa Toivo, Julle Ankanpää, Sepe Susi, Läpeensä terve, Tinapaperijuoni, Ystävät voimaannuttavat, Epifania, Koirantaputtaja voittaa, Tomppelisyötti, Salainen moraalitesti, Potti nokkiin, Sairasta ja väärin, Narunpätkästä voi olla hyötyä, Keihäänkantaja, Alan uuden elämän, Skene välähdyxinä, Horror silminnäkijän silmistä, Mehukas särkymisen ääni, Oma koti kullan kallis, Saalissäkki, Aika aikaa kutakin, Ariadnen lanka, Suunsoitto ennen mazia, Trilogia, Trooppivihje, Kotonakin on konnia, Puhelinetiketti teeveessä, Yhteensopivat keskustelunkatkelmat, Pidetty konna, Epäluotettava lähde, Epäluotettava kertoja, Nupit yhteentoista, Esitrooppi, Triste post coitum, Sää ei sovi tarkoituxeen, Pyrrhoxen voitto, Sik kun piti olla sak, Kotiinpääsy on estynyt.
ellauri098.html on line 355: Heroa eli sankaria on käsitelty seikkaperäisesti ja eri kanteilta mm. albumeissa 1, 4, 6, 8, 13, 19, 23, 24, 25, 29, 30, 31, 33, 38, 39, 41, 42, 44, 47, 48, 49, 50, 52, 63, 65, 70, 71, 73, 82, 83, 88, 98. Sitä ei voi välttää kun on puhe romskuista. Romskuissa on aina 1 tai useampi ego(isti), jonka ympärillä koko fiktiivinen maailma pyörii, joko bona fide sankari tai antisellainen, kuitenkin riittävästi plusmerkkinen että "lukija" saa siihen samastuttua. Jos samastus meneekin tarinan konnille, niin jotain on pahasti pielessä, ollaan jouduttu universaaliseen trooppiin Pidetty konna. Adolf Hitlerilläkin on paljon faniklubeja.
ellauri098.html on line 357: Mä en tosiaankaan ole sankari, en edes anti enkä nais. Vihaan sankareita kuin rakkikoira. Mä oon tollanen rhipsaspis, kilvenheittäjä, annan periksi ja lähden litomaan, jätän toiset jakamaan suuret setelit. Luovuttajan rooliin sopiva. Mixi niin, kun kerta wannabe sankari on narsistin synonyymi? No koska mä oon epäonnistunut narsisti, arvonkieltäjä. Siinä se!
ellauri098.html on line 359: Nää "universaaliset troopit" on tosi kirjava pussillinen, varsinainen tilkkutäkki, enimmäxeen visuaalisia klippejä, suurin osa tulee peleistä, fantasiasta tai scifistä, vain kourallinen perinteisiä kirjallisia klisheitä on mukana. Valtaosin halpaa amerikkalaista paskaa. Osa on kuvakulmaklisheitä, jotkut yleisön reaktioita, jotkut biologisia faktoja, ei kyl nää pitäis siivota aika freneettisesti. Ei näillä tälläsinä tee midiä. muttei maxa vaivaa. tää taitaakin olla joku kaatoluokka. Genrekohtaiset ja narratiivitroopit on luppoovampia. Katotaan niitä seuraavax.
ellauri098.html on line 362:

Hahmotroopit

ellauri098.html on line 367: Hahmotrooppeja olis 40: Aina nainen, Aina mies, Vastapuolet, Arkkityyppi, Sarjishahmot, Hahmoreaktioindexi, Samistyypit, Huijari, Pollari, Rofe, Kaxikko, Haahka, Tiimi, Tinapaperi, Kopioiden lähde, Sankari, Heitukka, Oikea henkilö, Herrasväet, Opetuslapset ja suojatit, Misu, Maaginen mamu, Päähenkilö, Guru, Tavis, Näyttäytyjä, Esitaistelija, Ilmaishahmo, Kermapeppu, Pohatta, Ezijä, Näkijä, Saippuahahmo, Perushahmo, Jokeri, Videopelihahmo, Konna, Wannabe, Länkkäri, Nuorukainen.
ellauri098.html on line 369: Nää TV-Trooppien hahmo- ja luonnetroopit on sinänsä hyviä mutta niitäkin on aivan liikaa. Joku piirteytys tarvittaisiin niillekkin. Vois lähteä jostain biologisista eläintyypeistä, eli jakaa hahmot turreixi. Ja/tai käyttää teofrastisia kaavoja. Joo se kuulostaa hyvältä! Elukoille luonteita. Muuten se on paha virhe ettei luonteisiin liitetä ulkonäköjä. Johan se on tiedetty eläinsaduista alkaen että tietynnäkösillä ja kokosilla eläimillä on tietynlaiset luonteet. Nain on meidankin elamassamme.
ellauri098.html on line 380: Ei tää riitä oikein mihinkään, tarvitaan vielä lisää muuttujia, esim hyvis/pahis tai peto/saalis, ja viisas/tyhmäkin erixeen, koska viisaita on sekä ovelia että harkizevia, edelliset on kuumia ja toiset kylmiä. Joo nää Hippokrateen tyypit riittää kuvaamaan vaan tunne-elämää. Eli tarvitaan vähintään jotain jungilaista kamaa lisäxi. Mitäs sillä oli: intro/extro, joka jakautui vielä intuitio/sensaatio, tieto/tunne, ja tuomio/havainto axeleille. Ei hemmetti ei tääkään riitä, tässä tulee enintään mukaan fixu/tyhmä, eli intro typet on nörttejä ja extro typet on action figuureja. Vielä puuttuu kiltti/ilkeä eli hyvis/pahis. Mites sitten alkais elukoita kuvata?
ellauri098.html on line 382: No eläinsadun karhu, susi ja kettu on selviä. Karhu on iso vahva hidasjärkinen, flegmaattinen, intro enemmän kuin extro. (Paizi kamalien eläinten karhu, joka on psykopaatti narsisti. Nalle Puh on selvä masis.) Se ei ole selkeästi hyvis eikä pahis, lähinnä dumari. Susi on koleerinen, agressiivinen mutta tyhmänoloinen, enempi extro, ja selvä pahis. Kettu on extro, ovela, kiero, tollanen junioripahis. Sangviinikko selvästi. Kukas olis sitten melankoolinen? Ihaa on melankolinen, mutta aasia ei voi sijoittaa, Shrekin aasi on selkeesti sangviininen, tollanen tyypillinen sivuvaunuhahmo, comic relief. Hullua että koomisella hahmollakin on kevennys. Mut ehkä Shrek onkin melankoolikko. On sekin koomista. Piisamirotta on pessimisti, muttei melankoolinen, sehän on selvä epikuurolainen. Kameli on pahansisuinen ja salavihainen. Se olis koleernen mutta introvertti sellainen.
ellauri098.html on line 384: Entä jänis? Niitäkin on monenlaisia. Arkoja muttei tyhmiä, huijaavat syrjään hyppäämällä petoja. Onko ne ketun hyvispareja? Kamalissa eläimissä elukat ei pysy rooleissa, kettu on sekopää ja ilves läski flegmaatikko. Sieltä ei kanzi ezii malleja. No pöllö ehkä noudattaa kliseitä. Se on selvä dumari, vanha viisas introvertti flegmaatikko. Oravat on pieniä ja heikkoja mutta nokkelia ja pahanilkisiä. Koirat on hyvixiä, tiimipelaajia, urheita vaikka vähän tyhmiä, esim. Hessu. Kissat on eriseuraisia, ovelia ja laiskoja. Nokintajärjestysten ystävät ei pidä niistä. Ryhmä Haussa ne on konnia.
ellauri098.html on line 386: Samoin lukemattomissa kissa ja hiiri-asetelmissa, missä hiiri on neuvokas sankari joka voittaa tyhmänovelan kissan sen omassa leipälajissa. Tipi ja Sylvesteri, meep meep aavikkojuoxija ja Kelju K. Kojootti. Härkä mörkö tiikeri, ne on kaikki pahoja ja vahvoja. Härkä ei kuitenkaan ole peto. Lohikäärmeet on, ja käärmekin, vaikka se on pikemminkin nörtti kuin action figuuri. Voittaa kieroudella kuin kirppu eikä haballa kuin härkä. Jatkuvien pelien teoriassa härkä ja kirppu oli tärkeitä pelaajatyyppejä. Wallun tennishahmoja.
ellauri098.html on line 392: Ja lehmä selvästi. Ja lammas, paizi pässi. Akka on kuin kuttukin, jollei pahhoo tie ni uatteloopa kumminnii.
ellauri098.html on line 398: Entäs heppa? Se on hyvis, kunnon kaveri, uskollinen ystävä, urhoollinen pakoeläin, vaikkei mikään ruudinkexijä. Sille ei pidä vittuilla, se voi suuttua.
ellauri098.html on line 400: Voisko noita luonneadjektiveja jotenkin myös piirteistää? Entäs syntiluettelot, kylhän nekin liittyy tähän. Laiskuus ja pelkuruus on syntejä, ja ahnaus. Hizi tää leviää kuin elanto. Ja sit on vielä kokonaan käsittelemättä juonitroopit. Tää ei taidakkaan mennä ihan käden käänteessä.
ellauri098.html on line 405: In Carlyle’s book On Heroes, Hero-Worship and the Heroic in Society (Carlyle, 1840), somebody (most likely the author) dove into the lives of several men he deemed “heroes,” like Muhammed, Richard Wagner, Shakespeare, Martin Luther, and Napoleon. He believed that history “turned” on the decisions of these men, and encouraged others to study these heroes as a way of discovering one’s own true nature.
ellauri098.html on line 407: Hahmon luonteen ja sen roolin plotissa pitäisi olla yhteensopivat. Noi Jungin ammattikuvat vois olla hyvä lähtökohta. Niille pitää vaan tehdä hyvät pahat ja rumat versiot. Turrit vois olla niitä rumia eli dumareja, edustaen luonteita eli pelaajatyyppejä sellaisenaan, ennen kuin jaetaan mustia ja valkoisia stezoneja. Näitä tyyppejä on vitun vaikea pitää mielessä, joten kexitään muistisääntöjä, perustuen ammatteihin, eläimiin ja julkkixiin. Eeppisimpiä julkkixia ovat:
ellauri098.html on line 429: Naiset (oops, my bad, tää on fiktiivinen.)
ellauri098.html on line 434: Ja selvästi näkee että jenkkimaailmankuvan tykkäyxet ja tykkäämättä jättämiset näkyy siinä ketkä missäkin lokerossa mainitaan. On selkeesti hyvislokeroita ja pahislokeroita, sanoopa lokeron päälle sokeroitu texti mitä tahansa. Jill Pylkkänen osais sanoa suoralta kädeltä mitkä on hyvislokeroita. Valitettavasti sen omat kiltit lapset ei pääse niihin, vaan putoaa auttamatta väpelöiden vilttiketjuihin. Hyvä Matin lapset! Right on!
ellauri098.html on line 436: Aika monet ookriot.com/myers-briggs-types-101-famous-authors/">kirjailijat ja fiktiiviset hahmot löytyy esiluokiteltuna, mikä helpottaa bibliografista kirjallisuustutkimusta ja tekee siitä entistä objektiivisempaa. Nyt siis kehiin tyyppejä! Anna mennä Jung!
ellauri098.html on line 440: There’s nothing an ENTP loves more than a good argument. They can argue on any side and enjoy playing devil’s advocate. For ENTPs, the pleasure is in taking ideas apart and seeing what really works and what doesn’t. ENTPs love to smash icons, question authority, and break down outmoded ideas. (And Click To Tweet.)
ellauri098.html on line 448: It can be an effort for INTPs to remain grounded and relate their thinking to the real world, and others can see them as distant and unemotional. But the pure rationality that an INTP brings is a powerful tool for unlocking problems when it’s applied properly.

ellauri098.html on line 459:

Adele, Aristoteles, Kemal Atatürk, Wernher von Braun, Napoleon Bonaparte, Warren Buffett, Julius Caesar, Jim Carrey, Sean Connery (taas), Simon Cowell, Elisabet I, Falstaff (Shakespeare), Bill Gates, Al Gore, Hermann Göring, Katherine Hepburn, Hannibal, Steve Jobs, Garri Kasparov, Tywin Lannister, Lex Luther (Superman), Angela Merkel, Tricky Dick Nixon, Leia Organa, Nancy Pelosi, Frank D Roosevelt, Carl Sagan, Arnold Schwarzenegger, Peter Sellers, Quentin Tarantino, Margaret Thatcher, Donald Trump, Voldemort, Sigourney Weaver (Alien)

ellauri098.html on line 467:

John Adams, Isaac Asimov, keisari Augustus, Jane Austen, Dan Aykroyd, L.van Beethoven, Anders Breivik, Emily Bronté, Cassius (Shakespeare) Hillary Clinton, Elvis Costello, Charles Darwin, Mr. Darcy, Ike Eisenhower, Colin Firth, Bobby Fischer, von Frankenstein, Gandalf, Richard Gere, Al Gore (taas), Hannibal (taas), Steven Hawking, G.W.F.Hegel, Herakleitos, Sherlock Holmes, Horatio Hornblower, Thomas Jefferson, Ted Kaczynski (Unabomber), John F.Kennedy, J.M. Keynes, Stanley Kubrik, Meyer Lansky, Ivan Lendl, V.I.Lenin, C.S. Lewis, Martin Luther, Elon Musk, Michelle Obama, John Nash, Martina Navratilova, Isaac Newton, Friedrich Nietsche, Sylvia Plath, Ayn Rand, Rosenkrantz&Guildenstern (Hamlet), Jean-Paul Sartre, Arnold Schwarzenegger (taas), Nikola Tesla, Sun Tzu, Bruce Wayne (Batman), Norbert Wiener, Woodrow Wilson, Mark Zuckerberg

ellauri098.html on line 483:

H.C. Andersen, Frodo Baggins, William Blake, Marlon Brando, Charley Brown, Albert Camus, Johnny Depp, Jane Eyre, Mia Farrow, V.van Gogh, Homeros, P.Johannes, Franz Kafka (taas), Helen Keller, Kermit the Frog, Sören Kierkegaard, Hugh Laurie, John Lennon, Luna Lovegood, P.Luukas, C.S. Lewis (taas), Neizyt Maria, Bob Marley, A.A. Milne, John Milton, Jim Morrison, Edgar Allan Poe, Fred Rogers, Romeo&Juliet, J-J.Rousseau, Antoine de Saint-Exupery, Carlos Santana, William Shakespeare, Bella Swan (Twilight), Luke Skywalker, Amy Tan, Daenerys Targaryen, JRR Tolkien, Vergilius, Andy Warhol, Bill Waterson (Calvin&Hobbes), Virginia Woolf

ellauri098.html on line 489: ENFJs, like other “E” types, are extremely sociable. They’re fascinated with other people’s lives and care deeply about those around them. They have a positive, idealistic outlook and love to help others improve themselves and solve their problems. They tend to be decisive and good planners, so they make excellent leaders, counselors, and facilitators.
ellauri098.html on line 493:

Alfred Adler, Yassar Arafat, Elizabeth Bennett, Bono, Cicero, Sean Connery, William Cullen Bryant, kuningas Daavid, Catherine Earnshaw (Hum. harju), Erasmus Rotterdamilainen, Erich Fromm, Goebbels, J.W.v. Goethe, Gorbachev, Havel, paavi Johannes Paavali Kakkoineen, Michael Jordan, M.L. King, Meeta Mellark, Barack Obama, Perikles, Nancy Reagan, Nelson Mandela, Amy March (Little Women), Abraham Maslow, Freddie Mercury, Mitterrand, Oprah Winfrey, Emma Woodhouse (Emma),

ellauri098.html on line 497: INFJs are idealists. Creative and fair-minded, they see the world not the way it is but the way they think it should be. While they are caring and sympathetic to others’ troubles, INFJs are big-picture thinkers. Rather than help individuals, they look for ways to change the system. They are also energetic, determined, and instinctual, with a tendency to just plunge in and start working rather than make careful plans.
ellauri098.html on line 498: INFJs are big-picture thinkers. Rather than help individuals, they look for ways to change the system.Click To Tweet
ellauri098.html on line 502:

Aristophanes, Simone de Beauvoir, Osama Bin Laden, Niels Bohr, Geoffrey Chaucer, Noam Chomsky, Alice Cooper, Leonard Cohen, Dante Alighieri, Fedor Dostojevski, Mahatma Gandhi, George Harrison, Nathaniel Hawthorne, Adolf Hitler, Carl Jung, M.L. King (taas), Marilyn Manson, Robert Mugabe, Plato, J.K. Rowling, Arthur Schopenhauer, Alexandr Solchenitsyn, Baruch Spinoza, Shirley Temple, Leo Tolstoi, Leon Trotsky, Garry Trudeau (Doonesbury), Ludi Wittgenstein, Mary Wollstonecraft

ellauri098.html on line 521:

Roope Ankka, Benedict XVI (nazipaavi), Stannis Baratheon, Jeff Bezos, George Bush sr, Karl Dönitz, Kirk Douglas, kuningatar Elisabet II, Henry Ford, Sigmund Freud, Stonewall Jackson, Fredrik Suuri, Martin Heidegger, Thomas Hobbes, Ingvar Kamprad, Alexej Karenin, Julia Roberts, Mitt Romney, Gary Sinise, Severus Snape, Sting, P.Tuomas, Harry Truman, George Washington, Welligtonin herttua, Xenophon

ellauri098.html on line 525: ESFJs are everyone’s friend. They are consensus builders and conflict defusers who enjoy helping social situations flow smoothly. They may not be the “life of the party,” but they’re the ones who make sure everyone is having a good time. Because they’re so easy to get along with, ESFJs tend to have large circles of friends.
ellauri098.html on line 526: ESFJs are traditionalists and believe in the authority of groups. They love stability and dislike conflict, so they can sometimes end up dismissing minority opinions in the name of achieving consensus. This can lead them to be controlling and intolerant. Some ESFJs also focus too much on making everyone happy at their own expense. But most ESFJs bring harmony to everyone around them.

ellauri098.html on line 533: ISFJs are caring and helpful. They are devoted to protecting and helping out those in need. ISFJs have very strong family ties and are quick to leap to the defense of their family. Sometimes, however, take on too much responsibility and lose sight of the big picture while trying to help everyone around them. They can also be too unassertive and pushovers for those who want to take advantage of their helpfulness. But there is no friend to have like an ISFJ when you find yourself in need of help.

ellauri098.html on line 534: Lähihoitajia siivoojia ja muita mamuja, todella väpelöjå häviäjiä

ellauri098.html on line 536:

LM Alcott, Alice (Carroll), Captain America, Marcus Aurelius, Belle (Beauty of Beast), Beyonce, Barbara Bush, Jimmy Carter, prinssi Charles, Agatha Christie, Cinderella, Aretha Franklin, Francesco Franco, Forrest Gump, Heinrich Himmler, Kim Kardashian, Robert E.Lee, George Marshall, kuningatar Mary I, Ophelia (Hamlet), Mike Pence, Barbra Streisand, W.H.Taft, Alfred Lord Tennyson, St.Teresa of Avila, Äiti Teresa, Dr.Watson (Holmes), Bruce Willis, Tiger Woods

ellauri098.html on line 538:

ESTP Entrepreneurial smooth operators.

ellauri098.html on line 540: ESTPs are defined by action. They are quick, restless thinkers and poor planners. They’d rather just jump into a situation with both feet, and if things go wrong, they can always adjust on the fly.
ellauri098.html on line 545:

Aladdin, Alexanteri Suuri (taas), George W. Bush, Rhett Butler, Julius Caesar (taas), David Cameron, Al Capone, Dale Carnegie, Winston Churchill, Rainbow Dash, Sir Arthur Conan Doyle, Thomas A. Edison (taas), Epikuros, Gimli, Sasha Grey, Harry Houdini, Jaime Lannister, Madonna, Eddie Murphy, Jack Nicholson, Camilla Parker-Bowles, Peter Pan, Eva Peron, P.Pietari, Theodore Roosevelt, Marquis de Sade, Nicholas Sarkozy, Tom Sawyer, Han Solo, Jack Sparrow, Sylvester Stallone, Donald Trump (taas), Mike Tyson, John Wayne, Mae West, Amy Winehouse, Malcolm X

ellauri098.html on line 548:

ISTP Cool self-contained problem-solvers.

ellauri098.html on line 552:

Woody Allen, Aragorn, The Beast (Beauty and), Humphrey Bogart, James Bond, Charles Bronson, Simon Cowell (taas), Tom Cruise, James Dean, Diogenes, Clint Eastwood, Henry Ford, Ernest Hemingway, Edmund Hillary, Indiana Jones, Steve Jobs, Frida Kahlo, Bruce Lee, Mad Max, John McEnroe, Vladimir Putin, Keith Richards, Ernst Rommel, Alan Shepard (astronaut), Frank Sinatra, Julia Timoshenko, Melanie Trump, Frank Zappa (taas), Venus Williams

ellauri098.html on line 560:

Idi Amin, princess Anna (Frozen), Lydia Bennet (Austen), Beyonce (taas), Justin Bieber, Ray Charles, Bill Clinton, Paulo Coelho, Miley Cyrus, Cameron Diaz, Leonardo DiCaprio, Judy Garland, Mel Gibson, Theon Greyjoy, Goldie Hawn, Hugh Heffner, Bob Hope, Lindsay Lohan, P.Markus, Paul McCartney, Michelangelo, Benito Mussolini, Lord Nelson, Jamie Oliver, Dolly Parton, Pietari Suuri, Pippin Took (Tolkien), Elvis Presley, Ronald Reagan, Little Richard, Tony Robbins (motivational speaker), Simba (leijonakuningas), Homer Simpson, Steven Spielberg, Ringo Starr, Serena Williams,

ellauri098.html on line 575: Eläinasut ja eläinteemaiset naamiaisasut aikuisille. Ihanat, pehmeät haalariasut söpöistä sammakoista isoon King Kongiin asti ja kaikkea siltä väliltä. Haluatko olla savanneja vartioiva eläinten kuningas, leijona, hassusti karsinassa röhkivä possu vai viehkeä leopardineito? Penkkariasut! Eläinhaalariasut ovat erittäin suosittuja penkkaripäivän riennoissa.
ellauri098.html on line 627: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori (lyh. MBTI, engl. Myers-Briggs Type Indicator) on psykologinen indikaattori, joka kuvaa ihmisen persoonallisuutta neljän ulottuvuuden avulla. Ulottuvuuksista kolme on peräisin Carl Jungilta, joka vuonna 1921 julkaisemassa psykologisia tyyppejä esittelevässä kirjassa kuvasi persoonallisuuden piirteitä. Indikaattorin kehitti Katherine Briggs tyttärensä Isabel Myersin kanssa toisen maailmansodan jälkeen mahdollistaakseen yksilöiden henkisen kasvun ymmärtämällä ja arvostamalla henkilökohtaisia eroavaisuuksia persoonallisuuksiltaan terveissä ihmisissä, ja lisätäkseen harmoniaa ja tuottavuutta erilaisissa ryhmissä.
ellauri098.html on line 629: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori jakaa väestön 16 toisistaan poikkeavaan persoonallisuustyyppiin, joilla on tiettyjä toisistaan erottavia ominaisuuksia siinä kuinka ihmiset havaitsevat asioita ja millä perusteilla ihmiset tekevät päätöksiä. Myers ja Briggs kykenivät muodostamaan persoonallisuustyypeistä kuvauksia, profiileja, jotka esittelevät eri persoonallisuustyyppien edustajien stereotyyppistä käytöstä.
ellauri098.html on line 631: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin pohjalta David Keirsey on kehittänyt Keirsey Temperament Sorter -testin, joka eroaa siitä lähestymistavassaan ja tarkastelee persoonallisuustyyppejä neljänä erillisenä ryhmänä, temperamentteina. Jako perustuu persoonallisuustyyppien samankaltaisuuksiin ja taipumukseen muodostaa keskinäisiä ihmissuhteita. Sosioniikka on Venäjällä yleistynyt Jungin kehittämiin kognitiivisiin funktioihin perustuva Myers–Briggsin kaltainen teoria.
ellauri098.html on line 633: Myers-Briggsin tyyppi-indikaattorilla on voimakas korrelaatio Big Five-tyypityksen kanssa. Big Fiven OCEAN-asteikolla korkeaa Openness-lukemaa vastaa N (intuitio) ja matalaa S (tosiasiallinen); korkeaa Conscientiousness-lukemaa vastaa J (harkitseva) ja matalaa P (spontaani); korkeaa Extroversion-lukemaa vastaa E (ekstrovertti) ja matalaa I (introvertti), ja korkeaa Agreeableness-lukemaa vastaa F (tunteva) ja matalaa T (ajatteleva). Neuroottisuusakselia MBTI:ssa ei ole.
ellauri098.html on line 635: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori sisältää neljä eri ulottuvuutta, joilla testattavien preferenssejä mitataan. Indikaattorin kysymysten perusteella selvitetään, kumpaa preferenssiä (I–E, S–N, T–F ja J–P) testattava luontevammin jokaisessa neljässä ulottuvuudessa käyttää. Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin teoria koostuu 16 erilaisesta persoonallisuustyypistä, ja indikaattorin tuloksena saadaan vastausten perusteella sopivin näistä persoonallisuustyypeistä, sen perusteella miten kysymyksiin annetut vastaukset sijoittavat testattavan neljällä eri ulottuvuudella.
ellauri098.html on line 637: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori perustuu Carl Jungin psykologisiin teorioihin ja Jungin kehittämiin kahdeksaan kognitiiviseen funktioon. Tähän jungilaiseen pohjaan Myers ja Briggs lisäsivät neljännen ulottuvuuden (judgement/perception, J-P). Neljän ulottuvuuden eri yhdistelminä voidaan muodostaa MBTI-jaottelun 16 eri persoonallisuustyyppiä. Persoonallisuustyyppien nelikirjaimiset kirjainyhdistelmät kertovat tosiasiassa persoonallisuustyypin käyttämät kognitiiviset funktiot ja niiden järjestyksen ja ovat siten kognitiivisten funktioiden joukon lyhenteitä.
ellauri098.html on line 656: Ajatteleva (T) tekee päätökset todennäköisemmin persoonattoman analyysin kuin henkilökohtaisten arvojen perusteella.
ellauri098.html on line 658: Tunteva (F) tekee päätökset todennäköisemmin henkilökohtaisten arvojen kuin persoonattoman logiikan avulla.
ellauri098.html on line 664: Huomattakoon, että piirretestien "ekstrovertti" kuvaa enemmänkin eräänlaista sosiaalisuutta, kun taas MBTI:n ekstravertti kuvaa suuntautumista ulkoiseen asioiden ja ihmisten maailmaan ottamatta varsinaisesti kantaa sosiaalisuuteen.
ellauri098.html on line 666: Neljä ulottuvuutta ja kahdeksan preferenssiä muodostavat 16 persoonallisuustyyppiä, joihin liittyy paljon preferenssien mukaisia yhteisiä piirteitä ja käyttäytymistapoja, vaikka tyypin sisällä olevat henkilöt ovat kukin omia erilaisia yksilöitään. MBTI on ainoa dynaaminen persoonallisuusindikaattori, joka kuvaa henkilön persoonallisuuden preferenssijärjestyksen ja se mukaisen käyttäytymisen niin tiedostetussa "normaalitilassa" kuin syystä tai toisesta ajauduttaessa vähemmän tiedostettujen "varjopersoonien" tasolle. MBTI:n ulottuvuuksia voidaan osittain kuvata myös "viiden suuren persoonallisuudenpiirteen" (engl. big five) ulottuvuuksilla.
ellauri098.html on line 672: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattoriin kuuluu 16 toisistaan poikkeavaa persoonallisuustyyppiä.
ellauri098.html on line 711: INTJ on looginen, kriittinen ja päättäväinen ideoiden keksijä.
ellauri098.html on line 728: Myers-Briggsin tyyppi-indikaattorilla on voimakas korrelaatio Big Five-tyypityksen kanssa. Big Fiven OCEAN-asteikolla korkeaa Hörhöys(O) lukemaa vastaa N (hörhö) ja matalaa S (ketku); korkeaa Pedanttius(C)-lukemaa vastaa J (kimmo) ja matalaa P (touho); korkeaa Öykkäriys(E)-lukemaa vastaa E (öykkäri) ja matalaa I (väpelö), ja korkeaa Hölmöys(A)--lukemaa vastaa F (ääliö) ja matalaa T (nörtti). Jenkein ja naismaisin on ESFP eli öykkäri ketku ääliö touho, nazein ja miehekkäin on INTJ eli väpelö hörhö nörtti kimmo. Neuroottisuusakselia MBTI:ssa ei ole. Neuroottisuus hävisi kondomien mukana.
ellauri098.html on line 737: The Manual has lots of very useful material, but it costs close to $100 (gasp!). Here are the latest figures based on a random sample using the Form M. 16,000 people were contacted. The forms of 3,009 people u with "best fit" as determined by the client, the results of this survey were not shown to the individuals to see if they indeed did fit. Nevertheless, the survey does give us a good cross section of results to work from. The sample is corrected for the demographics of the USA. (Did some Es not hand in their form because they were talking too much. Did some of the Is get so caught up in their inner world? Did the Ss get so obsessed with details they didn´t hand it in? Did the Ns get so caught up in the big picture? Did the Ts figure it was too airy-fairy people stuff? Did the Fs focus so much on how they felt that they didn't get theirs off? Maybe the Js didn't like the way it was organized? The Ps just may not have found the right moment to get down to doing the inventory.)
ellauri098.html on line 748:

ook_Briggs.jpeg" />
ellauri098.html on line 749:

Catherine Cook Briggs on lähinnä sen yhden Monty Pythonin kaverin näkönen joka esitti ex-leperiä. Ihanko totta tää heppuli kexi 10-kantaisen logaritmitaulukon? Aika jehu, ei mikään turha iisebel.

ellauri098.html on line 751: Briggs syntyi yhteen tai useampaan akateemiseen perheeseen, jotka uskoivat koulutuksen yhtäläiseen arvoon sekä miesten että naisten kohdalla, ja hän valmistui maatalouden alalta Michiganin valtionyliopistosta, mikä ei 1800-luvun lopulla ollut naisille yleistä. Maatalousopintojen jälkeen hän työskenteli opettajana, ja meni sitten naimisiin fyysikko Lyman Briggsin kanssa.
ellauri098.html on line 752: Fiktion kirjoittajana Cook Briggsin kiinnostus erilaisia persoonallisuustyyppejä kohtaan kasvoi, ja vuonna 1917 hän ryhtyi tutkimaan aihepiiriä. Lopulta hän alkoi kehittämään omaa teoriaansa, kunnes vuonna 1923 Carl Jungin Psychologische Typen -kirjan englanninkielisen painoksen (1923) ilmestyttyä Briggs löysi siitä useita yhtäläisyyksiä oman persoonallisuutensa kanssa. Hän kehitti tyttärensä Isabel Briggs Myersin kanssa toimivan indikaattorin, joka nimettiin heidän mukaansa.
ellauri098.html on line 754: Toisen maailmansodan aikaan 1941 Myers motivoitui toimivan persoonallisuusindikaattorin kehittämiseen. Hän halusi lopettaa sotien aiheuttamat kärsimykset ja tragediat ja uskoi, että ihmisten paremman keskinäisen ymmärtämisen kautta kärsimykset vähenisivät. Koska psykologit eivät asiasta kiinnostuneet (kärsimyxethän on niiden leipäpuu) Myers ja Briggs päättivät yhdessä kehittää välineen, jolla teoria saataisiin konkreettiseen hyötykäyttöön. II maailmansodasta alkaen MBTI on ollut osa amerikkalaisten upseerien ja muiden johtajien valintakokeita. Se selittää aika paljonkin.
ellauri099.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri099.html on line 46: The Picture of Dorian Gray is a Gothic and philosophical novel by Oscar Wilde, first published complete in the July 1890 issue of Lippincott's Monthly Magazine. Fearing the story was indecent, prior to publication the magazine's editor deleted roughly five hundred words without Wilde's knowledge. Despite that censorship, The Picture of Dorian Gray offended the moral sensibilities of British book reviewers, some of whom said that Oscar Wilde merited prosecution for violating the laws guarding public morality. In response, Wilde aggressively defended his novel and art in correspondence with the British press, although he personally made excisions of some of the most controversial material when revising and lengthening the story for book publication the following year.
ellauri099.html on line 48: The longer and revised version of The Picture of Dorian Gray published in book form in 1891 featured an aphoristic preface—a defence of the artist's rights and of art for art's sake—based in part on his press defences of the novel the previous year. The content, style, and presentation of the preface made it famous in its own right, as a literary and artistic manifesto. In April 1891, the publishing firm of Ward, Lock and Company, who had distributed the shorter, more inflammatory, magazine version in England the previous year, published the revised version of The Picture of Dorian Gray.
ellauri099.html on line 55: Dorian Gray is the subject of a full-length portrait in oil by Basil Hallward, an artist impressed and infatuated by Dorian's beauty; he believes that Dorian's beauty is responsible for the new mood in his art as a painter. Through Basil, Dorian meets Lord Henry Wotton, and he soon is enthralled by the aristocrat's hedonistic world view: that beauty and sensual fulfilment are the only things worth pursuing in life.
ellauri099.html on line 59: Deciding that only full confession will absolve him of wrongdoing, Dorian decides to destroy the last vestige of his conscience and the only piece of evidence remaining of his crimes; the picture. In a rage, he takes the knife with which he murdered Basil Hallward and stabs the picture. The servants of the house awaken on hearing a cry from the locked room; on the street, a passerby who also heard the cry calls the police. On entering the locked room, the servants find an unknown old man stabbed in the heart, his figure withered and decrepit. The servants identify the disfigured corpse by the rings on its fingers, which belonged to Dorian Gray. Beside him, the portrait is now restored to its former appearance of beauty.
ellauri099.html on line 71: Dulness and dirt are the chief features of Lippincott’s this month: The element that is unclean, though undeniably amusing, is furnished by Mr. Oscar Wilde’s story of The Picture of Dorian Gray. It is a tale spawned from the leprous literature of the French decadents—a poisonous book, the atmosphere of which is heavy with the mephitic odours of moral and spiritual putrefaction—a gloating study of the mental and physical corruption of a fresh, fair and golden youth, which might be fascinating but for its effeminate frivolity, its studied insincerity, its theatrical cynicism, its tawdry mysticism, its flippant philosophizings. . . . Mr. Wilde says the book has “a moral.” The “moral,” so far as we can collect it, is that man’s chief end is to develop his nature to the fullest by “always searching for new sensations,” that when the soul gets sick the way to cure it is to deny the senses nothing.
ellauri099.html on line 73: Osku tuli mieleen Agathan Crooked Housen teeveeleffasta, jossa narsistinen pikkuveli potki isänsä nuoren vaimon muotokuvan puhki. Dorian tappoi izensä rikkoessaan muotokuvansa. Pirkko Carlson potkaisi Elnan muotokuvan puhki Fiskarsin vintillä. Sergei Jeseninin runo Musta ihminen päättyy hyvin samankaltaiseen kömmähdyxeen. Narkissos kuoli nälkään lammen rannalle. Tässä meemissä on ainesta.
ellauri099.html on line 82: Ja sit vielä toi jungilainen extro-intro pursoonallisuustyyppi neljällä ulottuvuudella, enste yleensä (E/I), sit vastaanottoantenni (S/N, aistit/intuitio), sit aivokerros (F/T, tunne/ajattelu), sit toimintamalli (P/J, havainnointi/tuomio). Niinettä kaikista neropatein introvertti on INTJ "Tenacious visionaries, oriented towards action" (esim. Bertie tai sen kamu Keynes), ja kaikista tyhmin extromortti on tollanen ESFP "Free-spirited and fun-loving people persons" (esim. Kinsella). Kirjailijoiden luonnenimikkeistä on hyvä selvitys edellisessä albumissa. Voikun pääsis kirjailijoille tekee MBTI eli Myers-Briggs testejä. Muze on jo myöhäistä useimpien kohdalla. Paizi voinhan mä koittaa vastata niiden puolesta! Vedänpä ensin testin izelleni ihan noin kalibrointimielessä. (Kysymyxet ja mun testituloxet tietolaatikossa alla.)
ellauri099.html on line 98: GoethemerinorsuveriAthletikerENFJ - Ope

ooksummary.com/wp-content/uploads/2018/11/xir85736_1024x1024.jpeg" height="100px" />
ellauri099.html on line 99: SchillerosteriveriAstheniker

oon.jpg" height="100px" />

ellauri099.html on line 127: TagoretikkaveriAstheniker

oodpecker-portrait-bill-wakeley.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 134: JehovapiisamirottasappiAthletiker

oomin.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 137: David WallacenuijapäälimaPykniker

oop-1004x1024-662x675.jpg" height="100px" />

ellauri099.html on line 143: CalvinpöllönuntuvikkosappiDysplastikerENFP - Herkkusieni (Lassi)

oom.fi/data/product/400x580/calvin-klein-ll-triangle-001-black_3.jpg" height="100px" />

ellauri099.html on line 150: J-J RousseaukukkosappiAthletikerINFP - Parantainen

ooster-myths-524065222.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 151: T.S. EliotpieneliötlimaPykniker

ooks.com/wp-content/uploads/2016/01/mendelson_1-021116.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 153: Virginia WoolfkurkipernaAsthenikerINFP - Parantainen

ookie.net/luontoymparisto/images/7/76/Kurki.jpg/revision/latest?cb=20140212211000&path-prefix=fi" height="100px" />

ellauri099.html on line 161: Jakkoh-Hintikka, Suoooomen Akatemia, vastasi Jaakko puhelimeen viereisessä huoneessa. Mun ensimmäinen ja paras työnantaja oli Suomen Akatemia, siitä eteenpäin on ollut pelkkää alamäkeä. Suomen Akatemia sai nimensä Turun Akatemiasta, joka monen mutkan kautta on saanut nimensä Platonin koulusta, joka sai nimensä Akademian puistosta, joka oli saanut nimensä tarunomaisesta Akademoxesta. Βρισκόταν σε ένα άλσος της Ακαδήμειας, προαστίου των Αθηνών αφιερωμένου στον Αθηναίο ήρωα Ακάδημο, από το όνομα του οποίου και προήλθε η ονομασία της.
ellauri099.html on line 172: We are less attracted to the idea of the wealthy aristocratic philosopher sequestered in his research facility and making occasional overseas trips to visit foreign tyrants than the image of the poor, shoeless Socrates causing trouble in the marketplace, refusing to be paid and getting killed by the city for his trouble. But our captivation with this image, once again, is overwhelmingly fatass Plato’s clever branding.
ellauri099.html on line 178: The Academy complex is approximately 130 feet square. It has the typical dimensions of a palaestra, or wrestling school. In my mind’s eye, I saw an elderly Plato sitting watching his academicians wrestle, occasionally offering coaching advice and encouragement.
ellauri099.html on line 192: We do know that after having served as Lector in the Academy and being described as its “Mind” by Plato, Aristotle was not chosen as the latter’s successor. The job of scholarch, or head of the school, by sheer happenstance, went to Speusippus, Plato’s nephew. Aristotle left Athens shortly after Plato’s death and stayed away for around 12 years. Was he angry or disappointed not to have been chosen as head of the Academy? By being ordered round by big butthead´s nephew, who was an even bigger butthead?
ellauri099.html on line 199: Famously, Aristotle was asked by Philip II of Macedon to be the tutor of his 13-year-old son, Alexander. Aristotle set up school in the Macedonian fortress of Mieza, and the young prince was taught together with his companions, who probably numbered around 30 students. A big class. This was a closed school, a boarding school of sorts. A sense of the seriousness with which Aristotle performed his duties can be gleaned from the fact that he composed two treatises in honor of Alexander, “On Kingship” and "On Colonies" as guidebooks for the prince, as well as editing a copy of Homer’s “Iliad” specifically for Alexander’s use — the so-called “casket copy” (presumably because it was small enough to fit inside his casket).
ellauri099.html on line 203: Athens didn’t make the same mistake as Thebes and meekly submitted to the Macedonian pike. It is in this context that Aristotle returned to the city at around age 50. And he came back big time. Because of his metic status, Aristotle was not allowed to buy property. So — as one does — he rented. He took over a gymnasium site sacred to Apollo Lyceus (the wolf-god) and transformed it into the most powerful and well-endowed school in the world.
ellauri099.html on line 205: Two things hit you when you visit the site of the Lyceum and look at its architectural plans. First, it is a direct copy of Plato’s Academy. And second, it is much, much bigger. The relation between the Academy and the Lyceum is a little like that between a twee medieval Cambridge College and the monumental architecture of the University of Chicago.
ellauri099.html on line 213: It leads one to ponder the awkward proximity between philosophy and political power. It is unclear whether the school charged fees but, given its vast wealth, it probably didn’t need to. It sounds a little like Harvard, doesn’t it?
ellauri099.html on line 217: Looking now at the beautifully maintained site of the Lyceum, which is comparatively new by Athenian standards (as excavations only began in 1996, and it was opened to the public in 2014), we are only now beginning to form a proper picture of the plan, architecture and function of the Lyceum.
ellauri099.html on line 219: In the northeast corner of the Lyceum, there was a garden, which possibly led to the peripatos, or shaded walk from which the promenading Peripatetic school derived its name. Indeed, there were gardens in all the earlier philosophical schools, in the schools of Miletus on the present-day Turkish coast, and allegedly in the Pythagorean schools in southern Italy. Plato’s Academy also had a garden. And later, the school of Epicurus was simply called “The Garden.” Theophrastus, a keen botanist like Aristotle who did so much to organize the library and build up its scientific side (with maps, globes, specimens and such like), eventually retired to his garden, which was close by.
ellauri099.html on line 226: Very low rope barriers separated off areas that visitors were not meant to visit. I looked around for a guard, saw no one, and stepped onto the green moss and made my way quietly to the location of Aristotle’s library. On my hands and knees, I saw the ground was littered with tiny delicate snail shells, no bigger than a fingernails, scattered like empty scholars’ backpacks. My partner gave me one, and I put it in my pocket. I had it on my desk right in front of me as I was writing this. Inadvertently, I crushed it to pieces under the weight of one of Mr. Staikos’s huge tomes on the history of libraries. There’s probably a moral in this, but it escapes me. The moral is this: fucking Americans, keep your fat butts and greedy fingers off European soil!
ellauri099.html on line 228: Simon Critchley is a professor of philosophy at the New School for Social Research and the author of several books, notably “What We Think About When We Think About Soccer”. He is the moderator of a stone.
ellauri099.html on line 242: J: Ne eivät vain toimi. Jeesus on jumalan poika mutta tekee sen puolesta kaikki työt. Tekee turhanpäiväisiä ihmeitä, antaa hullujen roomalaisten huijata izeään ja päätyy ristille. Kaiken lisäxi hän pyytää sieltä käsin isäänsä säästämään jotain sillekin mutta isä ei lotkauta korvaansakaan vaan hörppii maljan tyhjäxi ja antaa pojan kokea kaikki piinat. Miksei Jumala tullut itse tänne kärsimään?
ellauri099.html on line 254: R: Runous koostuu sanoista, aivan kuten tämä meidan juttelumme. (Huomaa sokraattinen metodi: ovelat alustavat kysymyxet ja typerän yxinkertaistava vertailu.) Kun runoilija ottaa meidän banaalit sanamme ja irrottaa ne lörpottelystä, käy niin, että ne kaikessa banaaliudessaankin alkavat ilmentää yllättävää energiaa. Jumala ilmenee samalla tavalla, puolivahingossa energiatuprahduxen muodossa.

ellauri099.html on line 260: R: Jumala on juuri sitä: voimakas sysays pimeässä huoneessa, jossa ei enää löydä lattiaa, seiniä, kattoa. Häntä ei voi käsittää järjellä, hänestä ei voi väitellä. Se on uskon asia. Jos uskoo, se toimii. Jos ei usko, se ei toimi. Se on kuin jääkaapin valo. On vain uskottava, että se sammuu, kun oven sysää kiinni.

ellauri099.html on line 281: R: Kyllă. Junalan lisääntymiskäsky on minulle niin tärkeä, että tekisin kaikkeni, jopa häntä loukkaavia asioita, lähentyäkseni v- häntä. Joten neuvoni on, ettet kiirehtisi heittämään kaikkea taivaan tuuliin. Odota vähän, niin näet että evankeliumit antavat paljon enemmän kuin olet niistä tähän mennessä saanut. Niitä voi jauhaa aivan loputtomiin. Kahdestaankin. Siellä missä 2 kokoontuu 1:n hinnalla, on Jeesus kolmantena.

ellauri099.html on line 282: J: On niin paljon muitakin kirjoja, noin 136 milj. jos Google laski oikein. Luin Uutta testamenttia vain, koska sinä puhuit siitä silloin kirkossa ja uteliaisuuteni heräsi. Penkki on vieläkin varmaan kostea.

ellauri099.html on line 294: Tällä kertaa Roberto pieraisi, me kolme tyttöä haistelimme. Roopen lähdettyä Angela tarrasi kateellisesti käsivarteeni: "Teit vaikutuxen!" hän huudahti tekoinnoissaan. "Pötyä", sanoin tyytyväisenä kuin blondi elokuvassa Blondin kosto.
ellauri099.html on line 395: Olispa muut ihmiset loogisempia.
ellauri099.html on line 461: Ihmettelen mixmä oon tälläinen.
ellauri099.html on line 477: Toiset sanoo etmä oon liian hiljainen.
ellauri099.html on line 511: Mä oon täynnä uusia ideoita.
ellauri099.html on line 519: Mä oon tärkein / muut on tärkeämpiä.
ellauri099.html on line 564: INTP - Arkkitehti - Very Good Match
ellauri099.html on line 567: ISTP - Askartelija - Very Good Match
ellauri099.html on line 569: ISTPs are observant artisans with an understanding of mechanics and an interest in troubleshooting. They approach their environments with a flexible logic, looking for practical solutions to the problems at hand.
ellauri099.html on line 571: INFP - Parantainen - Good Match
ellauri099.html on line 575: Arvaan kyllä mistä vastauxista sain kiittää näitä tuloxia. I:n saa kun ei tykkää muista ihmisistä, ja P:n jos ei tykkää puuhastella. Tää on erittäin läpinäkyvää, tulee mieleen Heppahullun "millainen hevospursoona olet" tai jopa "mikä poni olet".
ellauri100.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri100.html on line 49: The two lived as roommates for a time in the South of France. An article in Harvard Magazine states that van Gogh's medical biographers agree that his adulthood included periods of hypersexuality, hyposexuality, bisexuality, and homosexuality, and that "his stormy homosexual affair with the painter Paul Gauguin included endless, often argumentative discussions."
ellauri100.html on line 63: Niinpä mielen sairauksia ovat olleet esim. 1940-luvun sotilaskarkuruus (sotahulluus ei tietenkään ikinä), tanssimania, moraalittomuus (esim. esiaviolliset suhteet tai veto sellaisen perään), vaeltelevasta kohdusta johtuva haureus ja hysteria, saatanan vallassa oleminen, peiton alaiset hanskahommat, kiinnostus samaa sukupuolta olevaan, erimielisyys hallintojärjestelmän kanssa (takavuosinahan neuvostojärjestelmän vastustajat pantiin mielisairaalaan ja pakkohoitoon);
ellauri100.html on line 69: Mustasappiset ovat synkkiä ja harhaisia melankolikkoja. Niiltä sai ennen luulot pois pakkopaidoin ja väkivalloin. Myös kylmävesiamme ja moninkertaiset morfiiniannokset tulivat tarpeeseen. Tämä porukka oli Saatanan riivaamaa ja päätyi lopulta hullujen saarelle Seiliin Turun saaristoon. Seili tarkoittaa purjetta mutta myös alkoholiongelmaa.
ellauri100.html on line 85: Klezmer (Yiddish: קלעזמער ‎) is an instrumental musical tradition of the Ashkenazi Jews of Central and Eastern Europe. The essential elements of the tradition include dance tunes, ritual melodies, and virtuosic improvisations played for listening; these would have been played at weddings and other social functions. After the destruction of Jews in Eastern Europe during the Holocaust, there was a general fall in the popularity of klezmer. The term klezmer comes from a combination of Hebrew words: klei, meaning "tools, utensils or instruments of" and zemer, "melody"; leading to k´lei zemer כְּלֵי זֶמֶר‎, literally "instruments of music" or "musical instruments". Originally, klezmer referred to musical instruments, and was later extended to refer, as a pejorative, to musicians themselves. From the 16th to 18th centuries, it replaced older terms such as leyts (clown). It was not until the late 20th century that the word came to identify a musical genre. Early 20th century recordings and writings most often refer to the style as "Yiddish" music, although it is also sometimes called Freilech music (Yiddish, literally "Happy music").
ellauri100.html on line 99: Kretschmer on se ruumiinrakennetyyppi, joka tunnetaan mielisairausluokituxestaan. Se oli eräs ensimmäisiä moderneja konstituutioon eli pärstäkertoimeen perustuvia. Ei siinä mitään uutta ole, kaikki on aina tietäneet Shakespearen tavoin että tyypin luonteen voi päätellä sen ulkonäöstä. Onko se mikään ylläri että pikku ruipelot on väpelöitä ja umpiluupäät muskelimasat rehentelee voimilla? Nehän onkuin sonni ja kirppu lehmihaan aidalla. Luokituxessa on neljä perusruumiinrakennetta:
ellauri100.html on line 120: Anything that's too low down.
ellauri100.html on line 125: And is good to have around.
ellauri100.html on line 130: Jokainen näistä ruumiinrakennetyypeistä liittyi Klezmerin mielestä luonteenpiirteisiin, ja äärimmäisyyxiin mentäessä, vastaaviin mielisairauxiin. Hän kirjoitti että läskit ovat harvoin skizoja, ja loput taas harvoin bipolaarisia. Eliskä skizot on tavallisesti laihoja tai muskelimasoja. Klezmer arveli että pyknikot ovat ystävällisiä, läheisriippuvaisia ja seurallisia. Niillä on taipumusta maanis-depressiivisyyteen. Pikku väpelöillä oli taipumusta introversioon ja pelkuruuteen. Siitä on vaan lyhyt matka skizofreniaan. Tähän ei virallisesti enää psykologiassa uskota. Vaikka tottahan se on, vai mitä? No entäs muskelimasat ja rumat? Mitä mielitauteja niillä tuppaa olemaan? Onko ne luonnevikaisia?
ellauri100.html on line 149:

Examples of physical properties. Left: the three body types of ectomorph, mesomorpf, and endomorph (Sheldon, Stevens, & Tucker, 1940). Upper right: three different outfits transforming the experience of one and the same character as to age, personality, social position, education, etc. Lower right: variations of the same character by means of outfit, hair cut, hair colour, and use of lipstick and glasses, dramatically changing the experience of the character and characteristics attributed. (The six characters to the right were put together by means of the SitePal Demo Tool, www.sitepal.com.)
ellauri100.html on line 193: Kohujulkkis Sofia Belórf on avautunut Katiska-vyyhdin tuomiosta ja rakkaudestaan Niko Ranta-ahoon. Rakkaus on sokea, Sofia tuskailee. oon-rakkaus-on-sokea?s24">https://www.suomi24.fi/viihde/kohujulkkis-sofia-bel-rf-avautuu-suhteestaan-huumetuomittu-niko-ranta-ahoon-rakkaus-on-sokea?s24. Sofia on julkkis jonka elämää seurataan tarkasti.
ellauri100.html on line 201: "Ekstra Bladetin mukaan Tanska ei aio rokottaa kansalaisiaan AstraZenecan koronavirusrokotteella". https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007918892.html Tanskan terveysviranomaiset aikovat luopua AstraZenecan koronavirusrokotteesta rokoteohjelmassaan, Ekstra Bladet uutisoi. AstraZenecan rokotteen antaminen keskeytettiin Tanskassa maaliskuun alkupuolella veritulppiin mahdollisesti liittyvän yhteyden takia. Euroopan lääkevirasto EMA totesi hiljattain, että rokotteen ja veritulppien välillä oli yhteys, vaikka veritulpat ovatkin erittäin harvinainen haittavaikutus. Asiasta lisää hetken kuluttua.
ellauri100.html on line 205: Oletko ajatellut omaa kuolemaasi? Tullut viimeaikoina paljon tietoon tunnettuiden ihmisten kuolemia ja se on saanut minut miettimään omaa kuolemaani - ikääkin on jo tullut. Uskon Jeesukseen, mutta silti kuolema pelottaa.
ellauri100.html on line 215: Vanha kansa sanoo, että elättää kyytä povellaan.
ellauri100.html on line 252: Academics: Graduated from Big-Ten U in the early 1960s with a B.A. in Economics. Accepted for graduate study in economics at several top schools, including Chicago, M.I.T., and some Ivy League schools. Chose M.I.T. and soon regretted the choice: gray, rainy Cambridge and robotic mathematical approach to economics made for a depressing combination. Returned to alma mater to finish the academic year, then quit to join the (somewhat) “real world” and earn some money. Read: I flunked because I was too dense for M.I.T.
ellauri100.html on line 262: Return to D.C.: When asked why, replied “Give a person an opportunity to feed at the public trough and that person will take the opportunity.” Incentives work! Another incentive was the opportunity to criticize analysis (instead of doing it), as an in-house reviewer of technical reports. Notice how I always returned to my masters like a dog after running awaay. It's Peters principle: I had reached my glass ceiling. I just couldn't do anything else. Unfortunately, my position AND PAY deteriorated at each round, until I ended up basically an over-aged proofreader.
ellauri100.html on line 264: Home stretch: Stayed at the think-tank another 18 years. After three years of reviewing reports, seized an opportunity to establish and run the think-tank’s publications department. Promoted a year later to chief financial and administrative officer, with a portfolio consisting of accounting, computer operations, contracting, facility planning and operations, financial management, human resources (a.k.a. personnel), library and technical information services, physical and information security, programming services, and publications. Basically, I ended up doing everything because there were not many people left in that doomed outfit. Became deeply involved in legal matters, including spin-off of the think-tank from parent company, resolution of affirmative-action claims, and complex contract and lease negotiations. Contrived retirement at age 56. Read: that's when they at long last got rid of me because I had sunk the spin-off.
ellauri100.html on line 266: Post-retirement: Spent 18 months as the managing editor of an economics journal published by a privately funded, libertarian think-tank in D.C. — more for the meager wage than for the stimulation of working with semi-intelligent, intellectually doubtfully honest contributors and colleagues. Quit when this part-time job became too hot.
ellauri100.html on line 277: Both of my parents came from poor families — poor by today’s standards, at least. But by dint of hard work, there was always food on the table, though no one in those days took or expected handouts from government. We were, and I am still, a typical "persu" (Fundamental Finn) of the "nuiva" (sour, negative) type.
ellauri100.html on line 279: My parents’ outlook on life reflected the small-town values of the places in which they were raised. Through a grandmother to whom I was close, I got a good taste of how she, and my parents, had lived. I also came to know the advantages of living in villages, towns, and small cities: physical security and the kind of serenity that is almost impossible to find, for more than a few hours at a time, in the large cities and vast metropolitan areas that now dominate the human landscape of America.
ellauri100.html on line 281: If my father ever earned as much as a median income, it would come as a surprise to me. Our houses, neighborhoods, and family friends were what is known as working-class. If there were twinges of envy for the rich and famous, they were balanced with admiration for their skills and accomplishments. These children of the Great Depression — my parents and their siblings and friends — betrayed no feelings of grievance toward those who had more of life’s possessions. They were rightly proud of what they had earned and accumulated, and did not feel entitled to more than that because of their “bad luck” or lack of “privilege”. These attitudes fit the Virginia boy's moral right edge like a glove.
ellauri100.html on line 289: My personality is more aloof than openly empathic (see “Temperament”, below). Why, I cannot say. I do know that aloofness can be an avoidance mechanism for persons who are too easily overwhelmed by emotion. And I do have an emotional side that I usually avoid exposing to others. Let me just say that my ability to observe the human condition is not dulled by automatic empathy of the kind that I have seen so often in persons whose political views are based on nothing more than raw emotion. Nor am I animated by prolonged adolescent rebellion, guilt, or an inability to advance beyond collegiate leftism. I am self-aware and self-critical to a fault.
ellauri100.html on line 301: Intelligence (for those who might care) and its application: Graduate Record Examinations scores: verbal aptitude, 96th percentile; quantitative aptitude, 99th percentile; advanced test in economics, 99th percentile. Combined verbal and quantitative scores qualify me for membership (which I do not seek) in the Triple-Nine Society, whose members “have tested at or above the 99.9th percentile on at least one of several standardized adult intelligence tests”. But I am much older now — more than thrice the age I was when I took the GREs — so I do not claim to be “brilliant”. On the other hand, I know a lot more now than I did then, and the more one knows the better one gets at assembling information into meaningful patterns and sorting bad ideas from good ones.
ellauri100.html on line 303: My intelligence was recognized at an early age, but its use was not much stimulated by my parents or the K-12 schools I attended. Only when I went to college was I “stretched”, and then the stretching came mostly at my initiative (unassigned reading and long, solitary sessions working through academic theories). The stretching — which was episodic during my working career — continues to this day, in the form of blogging on subjects that require research, careful analysis, and self-criticism of what I have produced. Self-criticism is central to my personality (see next) and leaves me open to new ideas (see next after that). Like religion. Next I am thinking of becoming a Trotskyist.
ellauri100.html on line 317: At about the same time, my eyes were opened fully to the essential incompetence of government by LBJ’s inept handling of the war in Vietnam. (Gradualism, phooey — either fight to win or get out.)
ellauri100.html on line 319: However, it was not momentous events but a bit of seemingly irrelevant analysis that administered the coup de grâce to my naïve “liberalism”. It happened in the early 1970s, when my boss asked me to concoct grand measures of effectiveness for the armed forces (i.e., summary measures of antisubmarine warfare capabilities, of tactical strike capabilities, and so on). I struggled with the problem, and made a good-faith effort to provide the measures. But in the end I had to report to my boss that he had given me “mission impossible”. Why? Because, no summary measure could capture the effects of the many factors that would determine the effectiveness of the armed forces: the enemy, the characteristics of his forces, the timing and geographic particulars of any engagement, and so on. (See “Hemibel Thinking” in this post for a précis of my argument.) That was the first time I got sacked. But I returned as soon as my boss got fired.
ellauri100.html on line 323: But there is more to my journey into political philosophy. I began to think seriously about liberty and libertarianism in the 1990s. Eventually, I began to question doctrinaire libertarianism (pro-abortion, pro-same-sex “marriage”, etc.) which seems to have no room in it for the maintenance of social norms that bind civil society and make it possible for people to coexist willingly and peacefully, and to engage in beneficially cooperative behavior. And so, I have become what I call a Burkean libertarian. I had slipped all thw way to the right edge of the Virginia boys' scales, in the same way, and for the same reasons, as the Nazis after the shameful defeat in WWI.
ellauri100.html on line 331: I have noticed that a leftist will accuse you of “hate” just for saying something contrary to the left-wing orthodoxy of the day. If you disagree with what I have to say here, but prefer to spew invective instead of offering a reasoned response, don’t bother to submit a comment — at least not until your rage has passed or your medication has taken effect. (My medication is working fine. It is curious how small the distance is between considered opinion and gobbledygook madness.) As it says in the sidebar, I will not publish incoherent, off-point, offensive, or abusive comments except my own. Nor will I lose any sleep for having denied you an outlet for your incoherence, irrelevance, offensiveness, or abusiveness. You can post it on your own blog or on any of the myriad, hate-filled, left-wing blogs that view murder as “choice,” government dictates as “liberty,” self-defense as a “war crime” (when it’s practiced by the U.S. or Israel), and the Constitution as a vehicle for implementing current left-wing orthodoxy.
ellauri100.html on line 349: For the results of other tests of my moral preferences, go to “My Moral Profile“. BTW, I took my nom de plume from Psalm 14, which is a paean to bigoted hypocrites.
ellauri100.html on line 379: The person who chooses people as a source of energy probably prefers extraversion, while the person who prefers solitude to recover energy may tend toward introversion.
ellauri100.html on line 383: The person who has a natural preference for sensation probably describes himself first as practical, while the person who has a natural preference for intuition probably chooses to describe himself as innovative.
ellauri100.html on line 387: Persons who choose the impersonal basis of choice are called the thinking types by Jung. Persons who choose the personal basis are called the feeling types…. The more extreme feeling types are a bit put off by rule-governed choice, regarding the act of being impersonal as almost inhuman. The more dedicated thinking types, on the other hand, sometimes look upon the emotion-laden decisions and choices as muddle-headed.
ellauri100.html on line 391: Persons who choose closure over open options are likely to be the judging types. Persons preferring to keep things open and fluid are probably the perceiving types. The J is apt to report a sense of urgency until he has made a pending decision, and then he can be at rest once the decision has been made. The F person, in contrast, is more apt to experience resistance to making a decision, wishing that more data could be accumulated as the basis for the decision. As a result, when a P person makes a decision, he may have a feeling of uneasiness and restlessness, while the J person, in the same situation, may have a feeling of ease and satisfaction.
ellauri100.html on line 393: Js tend to establish deadlines and take them seriously, expecting others to do the same. Ps may tend more to look upon deadlines as mere alarm clocks which buzz at a given time, easily turned off or ignored while one catch an extra forty winks, almost as if the deadline were used more as a signal to start than to complete a project.
ellauri100.html on line 401: I first took the “Big 5” personality test on 05/28/2009, with this result (details here):
ellauri100.html on line 405: 1. Openness to experience: High scorers are described as “Open to new experiences. You have broad interests and are very imaginative.” Low scorers are described as “Down-to-earth, practical, traditional, and pretty much set in your ways.” This is the sub-scale that shows the strongest relationship to politics: liberals generally score high on this trait; they like change and variety, sometimes just for the sake of change and variety. Conservatives generally score lower on this trait. (Just think about the kinds of foods likely to be served at very liberal or very conservative social events.)
ellauri100.html on line 411: 4. Agreeableness: High scorers are described as “Compassionate, good-natured, and eager to cooperate and avoid conflict.” Low scorers are described as “Hardheaded, skeptical, proud, and competitive. You tend to express your anger directly.”
ellauri100.html on line 423: The idea behind the scale is that human morality is the result of biological and cultural evolutionary processes that made human beings very sensitive to many different (and often competing) issues. Some of these issues are about treating other individuals well (the first two foundations – harm and fairness). Other issues are about how to be a good member of a group or supporter of social order and tradition (the last three foundations). Haidt and Graham have found that political liberals generally place a higher value on the first two foundations; they are very concerned about issues of harm and fairness (including issues of inequality and exploitation). Political conservatives care about harm and fairness too, but they generally score slightly lower on those scale items. The big difference between liberals and conservatives seems to be that conservatives score slightly higher on the ingroup/loyalty foundation, and much higher on the authority/respect and purity/sanctity foundations.
ellauri100.html on line 471: Liberals and conservatives seem to disagree in their basic understandings of the causes of human action, particularly of immoral action. Liberals are more likely to believe that social forces, poverty, childhood trauma, or mental illness can serve as valid excuses. Conservatives are more likely to reject such excuses and want to hold people accountable for their actions, including a preference for harsher punishments. At least, that is the way things play out in many disputes in the legal world. We want to see if we can look at this stereotypical difference in more detail. We want to find out WHICH kinds of free will and determinism show a correlation with politics, and with other psychological variables.
ellauri100.html on line 491: The scale is a measure of your general happiness level. Despite its simplicity, the scale has been found to do a good job of measuring people’s general state of “subjective well-being.” It is widely used, in many nations.
ellauri100.html on line 513: The scale is a measure of your attitudes toward crime and punishment. Some of the items reflected a “progressive” and less punitive attitude toward criminals (for example agreeing with the statement that “punishment should be designed to rehabilitate offenders,” and being opposed to the death penalty). Other items reflected a more “traditional” attitude, including a willingness to use traditional forms of punishment, such as shaming or flogging. We grouped these two kinds of items together to give you a “progressive” and a “traditional” score in the first graph below. We call this the “comprehensive” justice scale because research on justice and punishment has usually taken either a liberal or conservative approach. We are trying to examine the broadest possible range of ideas and intuitions about what you think should happen to the offender, and the victim. Disagreements about crime and punishment have long been at the heart of the “culture war.” By linking your responses here to the information you gave us when you registered, or when you took other surveys, we hope to shed light on what kinds of people (not just liberals and conservatives) endorse what kinds of responses to crime, and why.
ellauri100.html on line 525: Lest you conclude that intuitiveness precludes knowledge and sound reasoning, look at the next three results.
ellauri100.html on line 529: Your score on the OCT is calculated by taking into account your familiarity with the real items (e.g., Bill Clinton) and subtracting how familiar you rated the false/fake items to be (e.g., Fred Gruneberg — my next door neighbor). Also, familiarity ratings of 1 to 4 are treated the same. So if you rated your familiarity with “Bill Clinton” as 1, 2, 3, or 4 then you scored a +1 for that item. And if you rated your familiarity with “Fred Gruneberg” as 1, 2, 3, or 4 then you scored a -1 for that item. If you were unfamiliar with any real or false items, your scores for those items are 0. A perfect score would be identifying all real items and not recognizing any of the false items.
ellauri100.html on line 539: The other scale is the Subjective Numeracy Scale by Angela Fagerlin and colleagues, which measures individuals’ preference for numerical information. Numeracy (adapted from the term ‘literacy’) represents individuals’ ability to comprehend and use probabilities, ratios, and fractions. Traditional measures of numeracy ask people to perform mathematical operations, such as ‘If person A’s risk of getting a disease is 1% in 10 years, and person B’s risk is double that of A’s, what is B’s risk?’ However, some participants find these types of problems stressful and unpleasant, plus they are difficult to score in online studies. Subjective numeracy measures (like the scale you just took) are shown to be equally good measures of numeracy, without burdening participants.
ellauri100.html on line 551: The graph below displays results for individuals who took the longer version of the survey before April 19, 2012. Everyone will have a score, but this graph is only valid for those who took the survey before April 19, 2012. Ignore the purple bar since it will incorporate averages from the short and long version of the survey.
ellauri100.html on line 557: The idea behind the IAT is that concepts with very closely related (vs. unrelated) mental representations are more easily and quickly responded to as a single unit. For example, if “European American” and “good” are strongly associated in one’s mind, it should be relatively easy to respond quickly to this pairing by pressing the “E” or “I” key. If “European American” and “good” are NOT strongly associated, it should be more difficult to respond quickly to this pairing. By comparing reaction times on this test, the IAT gives a relative measure of how strongly associated the two categories (European Americans, African Americans) are to mental representations of “good” and “bad”. Each participant receives a single score, and your score appears below.
ellauri100.html on line 577: Virginiassa kannatetaan Donald Trumppia ja ahdistellaan märkäselkiä. Niille maxetaan hurrikaanivahinkojen korjauxista tosi huonosti jos ollenkaan, ja paperittomia jahdataan öisin pitkin Virginian kaupunkien katuja poliisien voimilla. We don't want any wetbacks latinos blackies and coons hereabouts. Get off my property. Minähän sen oravan myrkytin.
ellauri100.html on line 579: Virginian poikien Jessen ja Joonatanin väsäämä “Moraalin perusteiden kyselykaavake” on oikeilla jäljillä. Ne on paikantaneet viisi pykälää apinan moraalin evoluutiossa:
ellauri100.html on line 601: Olen asianajaja Ozan Yusuf Esq, menetin asiakkaani ja hänen perheensä auto-onnettomuudessa, hänellä on takavarikoitavaan pankkitilinsä summa (kolmetoista miljoonaa, kahdeksansataa ja kahdeksankymmentä tuhatta dollaria), saan pankin toimeksianto järjestää lähisukulaisensa ennen kuin täällä olevat pankin johtajat takavarikoivat rahaston, syy miksi otin sinuun yhteyttä tässä asiassa johtuu siitä, että sinulla on sama sukunimi edesmenneen kuolleen asiakkaani kanssa, myös hän on kotimaasi kotoisin ja pankkitiliä koskevassa asiakirja-aineistossa ei ole rekisteröityä nimeä perillisenä, ota heti yhteyttä minuun, jotta voin antaa sinulle kaikki tarvittavat tiedot ja lisäselvitykset tästä perintöliikkeestä ymmärryksesi paremmin, jos olet kiinnostunut .
ellauri100.html on line 616: Whose nest is in a watered shoot; Se pesii rantavehkan versossa
ellauri100.html on line 645: OK good enough, find a seat somewhere on the bottom shelf.
ellauri100.html on line 653: Be full of the milk of human kindness Olkoon puheesi kuin maitoa ja hunajaa
ellauri100.html on line 655: Grumpy is good every now and again On ookoo olla grumpy ajoittain
ellauri100.html on line 664: Kristina Rusetti syntyi Charlotten kadulla (nyk. Hallam Street), Lontoossa, isä Gabriele Rossetti, runoilija ja pakolainen Abruzzosta vlta 1824, äiti Frances Polidori, Lordi Byronin ystävälääkärin Polidorin sisko. Sillä oli 2 veljeä ja 1 sisko. Dante Gabriel oli se prerafaelisti, William and Mariakin kynäilivät. Kuopus Christina oli eloisa lapsi. Se saneli ekan tarinansa äidille ennenkuin oppi kirjoittamaan, ihan kuin Johnin Charlotte.
ellauri100.html on line 666: Christina kävi kotikoulua, vanhemmat opetti uskontoa, klassikkoja, satuja ja romskuja. Se symppasi Keatsia Scottia Ann Radcliffea and Matthew Lewistä. Kotona palvottiin Dante Alighieria,, Petrarcaa ja muita Italian julkkixia, ja ne vaikutti Christinan kirjoittamiseen. Koti oli avoinna Italian mamuille taiteilijavallankumouxellisille. Perheen kodit Charlotten kadulla olivat lähellä Madam Tussaudin vahakabinettia, Lontoon Zoota ja äskettäin avattua Hallizijan puistoa, missä Kristina kävi säännöllisesti; toisin kuin mamuvanhemmat, Kristina oli täys lontoolainen, ja onnellinen sellainen.
ellauri100.html on line 668: Mutta voi! 1840-luvulla perhe joutui talousvaikeuxiin, kun iskä sairastui depixeen. Varmaan koti-ikävä. 1843 sillä oli krooninen bronkiitti, ehkä tubi, ja se oli sokeutua. Se sai potkut King´s Collegesta ja eli loput 11 vuotta perheen vaivoina. Äiti alkoi opettaa pitääxeen lapset leivässä, ja Mariasta tuli kotiapulanen, mikä hirvitti Kristinaa. Siihen aikaan William oli verotoimistossa töissä ja Gabriel taidekoulussa. Kristina mörköili yxin kotona. 14-vuotiaana Kristina sai hermoromahduxen ja lopetti koulun siihen. Silläkin alkoi depixet ja kuukkixet muut sellaiset.Tähän aikaan äiskä ja Kristina liittyi katolisiin liikkeisiin, ja uskontohöpinä tuli Kristinalle tavaxi.
ellauri100.html on line 670: Myöhäisteininä Kirstinä kihlautui maalari James Collinsonin kaa, muze oli vaan eka 3:sta. James oli prerafaeliittien veljeskunnan perustajia Danten and Williamin kaa (se perustettiin hulluna vuonna 1848). Kihlaus purkautui 1850 kun Jamesista tuli katolinen. 1853, kun perhe oli yhä rahapulassa, Kristina auttoi äiskää koulunpidossa Fromessa, mutta se ei mennut putkeen.1854 ne palasivat Lontooseen ja isä kuoli, onnexi. Myöhemmin sillä oli vispilänkauppaa lingvistin, Charles Cayley kaan, mutta lingvisti perkele kieltäytyi naimasta sitä, syy oli taas muka uskonnollinen. Kolmas oli maalari John Brett, siitäkään ei tullut lasta eikä paskaakaan.
ellauri100.html on line 678: Rusetin kuuluisin kokoelma, Menninkäisten marketti ja muita runoja, ilmestyi 1862, kun se oli 31. Se sai laajaa kiitosta ja teki siitä aikansa toisexi etevimmän NAISrunoilijan (paitzi Elizabeth Käsiasetta). Epäilyttävät homot ja väpelöt Hopkins, Swinburne ja Tennyson kiitti sitä, ja kun Käsiase (Elizabeth Barrett Browning) vihdoin ymmärsi kuolla 1861 se pääsi kalifixi kalifin paikalle. Kokoelman nimiruno on 1 Rusetin parhaiten tunnettuja. Vaikka siinä on nähtävästi kyse 2 siskon huonoista kokemuxista menninkäisten kaa, kriitikot on saaneet selville, että sen voikin tulkita useillakin tavoilla, eli se on moniteholääke, polyvalentti! Se vois olla allegoria kiusaajista (menninkäiset ois niinku Jari Sairasvyön "kiusoja"!) ja pelastavasta salvasta, tai size vois olla kommentaari Viktorian sukupuoliroolista ja naistoiminnsta, tai sit eroottisesta halusta ja yhteiskunnallisesta lunastuxesta (whatever that is).
ellauri100.html on line 680: Rusetti oli vapaaehtoistyöntekijä 1859-1870 Maria Magdalenan charitytalossa Highgaten vankilassa, ex-prostituuttien turvapaikassa, ja onkin ehotettu että Menninkäisten markkinat olis sieltä inspiroitu, eli ne menninkäiset oliskin niitä "langenneita naisia". Siinä on paralleeleja Coleridgen Aku Ankan kuuluisaxi tekemään "Ikivanhan merimiehen tarinaan" ("Ammuin nuolen ilmoihin, albatrossia haavoitin", nyyhkii Aku veden pärskyessä silmistä). Molemmat runot lässyttää kiusauxesta, synnistä ja sijaiskärsimyxellä lunastuxesta kuin Jari Sairasvyö. Höpönhöpön, tää Wikipedian sepustus on sumutusta. Rusetti taisi tykätä langenneista naisista. Naisista kyllä aivan varmasti. Toi Goblin Market runo on aika selkeästi homoeroottinen.
ellauri100.html on line 684: Rusetilla oli iso piiri ystäviä ja kirjeenvaihtajia, ja se jatkoi kirjoittamista ja julkaisemista loppuun saakka, tosin enimmäxeen enää jumalista sälää ja lastenloruja. 1892 se kirjoitti Syvän naamalla, uskonnollisen proosateoxen, ja valvoi uuden laajennetun painoxen tuotantoa Sing-Singistä 1893.
ellauri100.html on line 701: Bloom-down-cheek’d peaches,
ellauri100.html on line 718: Currants and gooseberries,
ellauri100.html on line 726: Among the brookside rushes,
ellauri100.html on line 730: In the cooling weather,
ellauri100.html on line 735: “We must not look at goblin men,
ellauri100.html on line 738: Their hungry thirsty roots?”
ellauri100.html on line 745: Cover’d close lest they should look;
ellauri100.html on line 747: And whisper’d like the restless brook:
ellauri100.html on line 748: “Look, Lizzie, look, Lizzie,
ellauri100.html on line 772: Cooing all together:
ellauri100.html on line 779: Like a moonlit poplar branch,
ellauri100.html on line 784: Turn’d and troop’d the goblin men,
ellauri100.html on line 788: They stood stock still upon the moss,
ellauri100.html on line 804: In tones as smooth as honey,
ellauri100.html on line 812: But sweet-tooth Laura spoke in haste:
ellauri100.html on line 813: “Good folk, I have no coin;
ellauri100.html on line 842: Twilight is not good for maidens;
ellauri100.html on line 846: How she met them in the moonlight,
ellauri100.html on line 847: Took their gifts both choice and many,
ellauri100.html on line 851: But ever in the noonlight
ellauri100.html on line 875: Too huge for me to hold,
ellauri100.html on line 891: Moon and stars gaz’d in at them,
ellauri100.html on line 917: They went with pitchers to the reedy brook;
ellauri100.html on line 918: Lizzie most placid in her look,
ellauri100.html on line 946: I hear the fruit-call but I dare not look:
ellauri100.html on line 947: You should not loiter longer at this brook:
ellauri100.html on line 949: The stars rise, the moon bends her arc,
ellauri100.html on line 964: Her tree of life droop’d from the root:
ellauri100.html on line 981: But when the noon wax’d bright
ellauri100.html on line 983: She dwindled, as the fair full moon doth turn
ellauri100.html on line 989: Dew’d it with tears, hoped for a root,
ellauri100.html on line 990: Watch’d for a waxing shoot,
ellauri100.html on line 1003: Brought water from the brook:
ellauri100.html on line 1004: But sat down listless in the chimney-nook
ellauri100.html on line 1014: Beside the brook, along the glen,
ellauri100.html on line 1017: Poor Laura could not hear;
ellauri100.html on line 1019: But fear’d to pay too dear.
ellauri100.html on line 1030: Seem’d knocking at Death’s door:
ellauri100.html on line 1035: At twilight, halted by the brook:
ellauri100.html on line 1037: Began to listen and look.
ellauri100.html on line 1062: “Look at our apples
ellauri100.html on line 1074: “Good folk,” said Lizzie,
ellauri100.html on line 1088: Half their bloom would fly,
ellauri100.html on line 1108: Their looks were evil.
ellauri100.html on line 1115: Twitch’d her hair out by the roots,
ellauri100.html on line 1120: White and golden Lizzie stood,
ellauri100.html on line 1121: Like a lily in a flood,—
ellauri100.html on line 1153: Along whichever road they took,
ellauri100.html on line 1154: Not leaving root or stone or shoot;
ellauri100.html on line 1156: Some div’d into the brook
ellauri100.html on line 1211: That juice was wormwood to her tongue,
ellauri100.html on line 1229: Ah! fool, to choose such part
ellauri100.html on line 1235: Like a wind-uprooted tree
ellauri100.html on line 1247: Held water to her lips, and cool’d her face
ellauri100.html on line 1275: But poison in the blood;
ellauri100.html on line 1277: Would tell them how her sister stood
ellauri100.html on line 1278: In deadly peril to do her good,
ellauri100.html on line 1294: Algirdas Julien Greimas (French: [alɡiʁdas ʒyljɛ̃ gʁɛmas]; born Algirdas Julius Greimas; 9 March 1917 – 27 February 1992), oli liettualainen kirjallisuustiedemies joka kirjoitti liettualaisittain ranskaxi. Se tunnetaan mm. Greimaxen aukileesta (Greimas Square, le carré sémiotique, ks. alempaa). Se on ex-kaverinsa Roland Barthesin ohella kuuluisin ranskalainen semiootikko, vaikka onkin Liettuasta. Sillä oli strukturaalikielitiedemiehen paperit, kuten mullakin. Sen parhaita äkkäyxiä ovat ton nelkkarin lisäxi plastiikkisemiotiikka, isotoopit, narrausohjelma (kai Fred Karlssonin pupppugeneraattoria muistuttava, vaik tää on vaan arvaus), ja luonnonmaailman semiotiikka (whatever that may be). Se tutkin eka Liettuan mytologiaa ja indoeurooppalaista uskontoa, ja ennen kaikkea se oli vaikutusvaltainen semioottinen kirjallisuuskriitikko, kuten mä.
ellauri100.html on line 1303: Väitöskirjan jälkeen Egyptiin tyttökouluun opettamaan tyttösille liettuaxi äännettyä ranskaa. Sieltä Ankaraan ja Konstantinoopeliin, josta maakuntakierros päättyi Poitiersiin. 1965 se sai professuurin EHESS:istä Pariisista, ja siellä se istui neljännesvuosisadan ja vaihtoi postimerkkejä muiden semiootikkojen kaa. Se kuoli 1992 ja haudattiin Konowiin.
ellauri100.html on line 1305: Greimaxen eka julkaisu Cervantes ir jo don Kichotas ilmestyi kaikkien tuntemassa Varpai-lehdessä, jonka se ize perusti. Sen poinzi oli: "Let's not be afraid to be Don Quixotes" (tai sama liettuaxi). Sit tuli se thesis "La Mode en 1830. Essai de description du vocabulaire vestimentaire d' après les journaux de modes [sic] de l'époque". Greimiemen ämmän poka jätti sanakirjahommat siihen, mutta jäi loppuiäxi suffixi- ja puffiximiehexi. Ennen Marxia se luki Ferdinand de Saussurea ja Louis Hjelmsleviä jotka oli saaneet vaikutteita Marxin arvoteoriasta. Muita vaikutteita oli Georges Dumézil (who dat) ja rakenneantropologi Claude Lévi-Strauss, satusetä Vladimir Propp, joku Étienne Souriau, ja (voi ei) fenomenaalinen Edmund Husserl, turhanpäiväinen Maurice Merleau-Ponty, kallonkutistaja Gaston Bachelard (jonka Jöpi eilen mainizi), sekä Touretten syndroomainen superman André Malraux. Kaikesta tästä voi päätellä, että Greimas käänsi Marxin päälaelleen ja Hegelin taas oikeinpäin.
ellauri100.html on line 1329: Ei hizi pitänee ottaa tää Bartheskin sit luupin alle, kun kerran näihin semiootikoihin ruvettiin. Vähän sitä on jo sivuttu albumissa 40, jossa sillä oli hullujen lukijoiden luokitus, kuka pitää mistäkin:
ellauri100.html on line 1338: Roland Gérard Barthes (/bɑːrt/; French: [ʁɔlɑ̃ baʁt]; 12 November 1915 – 26 March 1980) oli Algirdasta 2v vanhempi ranskalainen kirjallisuusteoreetikko, esseisti, filosofi, kriitikko ja mikä pahinta, semiootikko. Semiotiikka on tollasta oppimattomien taidepellejen semantiikkaa, jossa ei enimmäxeen ole päätä sen enempää kuin häntää. Oireellista on, että Kouvolan ruozin kääntämisen määräaikainen proffa Pirjo Kukkonen on semiootikko. Ja se höhelö Eero Tarasti joka kulki Norssin pihalla kädet ristissä selän takana vielä hömelömmän oloisen baskeripäisen Hannu Riikosen parina. Ei siltä, mukavia miehiä ne oli molemmat, vaikk´eivät kummempia ruudinkexijöitä. Milloinkahan nekin saa postimerkit mieheen?
ellauri100.html on line 1345: Rollo ehti puuhailla vähän joka hämärällä alalla, ml strukturalismi, semiotiikka, yhteiskuntateoria, muotoilu, antropologia ja jälkistrukturalismi. Se oli erityisen kova nimi semiotiikassa, jossa se kexi sen seizemän merkkisysteemiä, ja ansaizi postimerkin (2015) suunnilleen yhtä suurista ansioista kuin kamunsa Algirdas. Se näkyy olleen Greimaxen kolleega EHESSissä. Rollon mukaan postimerkki on arkipäivän ja sivilisaation peili ja kertoo ranskalaisille keitä ne (siis Rollo ja Alrgirdas) oikein on.
ellauri100.html on line 1358: 1975 eli kuusikymppisenä se kirjoitti omaelämäkerrän omaperäisellä nimellä "Roland Barthes". 1977 se sai ylennyxen Collège de Franceen. Liettualainen jäi HESS:iin kykkimään. Rollon rakas äiskä kuoli 85-vuotiaana samana vuonna. Tää oli Rollolle kova isku. Sen viimeinen isompi aikaansaannos, Camera Lucida (vähän niinko camera obscuran vastakohta - semiootikot rakastaa näitä oppositioita) on osittain valokuvakirja ja osittain kirja äiskän kuvista (vaikka niitä ei ole kirjassa mukana). 1980 Roland Barthes törmäsi pesula-autoon ja kuoli kuukautta myöhemmin kärsimiinsä vammoihin. Sen pituinen se.
ellauri100.html on line 1382: No Barthes tuli samaan johtopäätöxeen käydessään Jaappanissa, jossa japskit oli ihan tyytyväisiä merkkeihinsä ilman transsendentalismia. Oiskohan tää siis jonkinlaista lännen jumalkaipuuta jumalien tehdessä hämärässä kamarissa kuolemaa? (Kiinassa ei Barthesista ollut 1974 enää yhtä jännää. Kiinantuntija Simon Leys sanoo Barthesin Kiinan matkapäiväkirjoista, että Barthes ei tajunnut koko maasta pätkääkään; kirjoittaa vaan mitäänsanomattomasti mutta sanomattoman pitkästi.)
ellauri100.html on line 1384: Yritelmässä "Kirjailijan kuolema" (1968). Barthes meinasi että pitäs tietää mitä kirjailija oli ajatellut kirjoittaessan jotakin, jotta saisi kiinni kirjan oikeasta merkityxestä. Mutta ongelmana on, ettei se hölmö välttämättä ollut ajatellut paljon paskaakaan. Niinpä ollen koko ajatus kirjan perimmäisestä selityxestä on kuolleena syntynyt ajatus, taas vaan tollanen länsimainen porvarien väärinkäsitys. Ajatus että kirjan takakanteen tai hihaan voi tai edes pitää kirjoittaa mitä kirja tahtoo sanoa on vanhanaikaisten mainosmiesten harha. Ei tuote tarvii käyttöohjetta, senkun alkaa käyttää. Riittää että kirjailija on kuuluisa ja mielellään kazeltava julkimo. Tai voihan sinne laittaa jotain ympäripyöreää kuten et "elämännälkä ajaa Giovannan Napolin syrjäkulmille, kujan pimentoihin jää pieni kiharainen pää". Tää oli jo aika postmodernia toisten mielestä, toisten mielestä Barthes ei koskaan päässyt irti strukturalistin täplistä.
ellauri100.html on line 1390: 70-luvun lopulla Barthes erotti pöpylääritextit jotka ajaa Doxaa korkeakyldyyrisistä, jotka luo Para-Doxaa. Tähän saakka Barthes oli sympannut marxilaisia, mut nyze näki tota Doxa-vikaa myös marxilaisissa. Vanhat koirat palaa tällä lailla aina loppupeleissä vanhoille oxennus- ja kieriskelypaikoille. Kiva texti (1975) on sellainen jonka aikana saa ajatella mitä lystää, uppoutua kirjaan kerrassaan, jäädä sinne exyxiin. Jouissance, hedonismia. Nojoo, onhan sellainenkin mukavaa, mut musta on kyllä kiva lueskella kaikenlaisia juttuja, jopa aivan paskoja.
ellauri100.html on line 1393: Hälyttävämpää on että Rollo koitti vanhoilla päivillään parsia kokoon mind-body dualismia. (Tää kohta jää kylä täysin hämäräxi, sori vaan Wikipedia, samoinkuin lopun höpötys valokuvista.)
ellauri100.html on line 1395: Vois olla kiva lukea Barthesin eroottisia päiväkirjoja. Se oli aktiivinen hinuri, osti miehiltä ja poikasilta sexiä Marokossa. Mitä on urheilu, se kirjoitti. Barthesilla oli aika paha äitifixaatio, se kärsi äidin kuolemasta kaikki loput päivänsä (5v).
ellauri100.html on line 1399: Vähän tuntuu siltä että Barthes oli kuin San Sebastianin beachin myyntipoika: Aqua batatas, coca cola, lemonada... sen tarjottimelta löysi kaikki kyldyyripursoonat paletilleen jotakin, ilman että se ize asiassa olis yhteenvedonomaisesti saanut aikaan paljon paskaakaan. Se oli vaan tollanen kulturprofilen, vaikka tafsasikin etupäässä poikia.
ellauri100.html on line 1401: Kirjailija on kuollut eläköön kynäilijä. Kynäilijä kokoaa entisistä texteistä uusia kollaasheja. No sellanenhan tää munkin albumikokoelma on. Et vaikee sitä on mennä täysin kiistämään. Vaik tärkein syy on varmaan että sellainen koostaminen on nyt niin paljon helpompaa kuin ennen. Jos lukee vaikka Plutarkhosta tai Burtonin melankoliaa, niin mitäs muuta nekään on kuin entisistä kirjailijoista kokoon harsittuja tilkkutäkkejä. Se että tavis lukija viizis nähdä noin paljon vaivaa lukemisen kanssa on kyllä toiveajattelua. Esim mä oon varmaan suunnilleen ainoa Yli-Juotikkaan tiiliskiven lukija joka on oikeasti käynyt googlaamassa joka ikisen sen satunnaisen tyhmyyden. Joka ikisen ikkunanpokan, kuin Pirkko Hiekkala.
ellauri101.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri101.html on line 39: Battling inner and outer demons, confronting bullies, and courting your ultimate mate symbolize a passage through the often-treacherous tunnel of self-discovery and individuation to mature adulthood.
ellauri101.html on line 42: Joseph John Campbell (March 26, 1904 – October 30, 1987) was an American professor of literature at Sarah Lawrence College who worked in comparative mythology and comparative religion. His work covers many aspects of the human experience. Campbell's best-known work is his book The Hero with a Thousand Faces (1949), in which he discusses his theory of the journey of the archetypal hero shared by world mythologies, termed the monomyth.
ellauri101.html on line 44: Since the publication of The Hero with a Thousand Faces, Campbell's theories have been applied by a wide variety of modern writers and artists. His philosophy has been summarized by his own often repeated phrase: "Follow your bliss." He gained recognition in Hollywood when George Lucas credited Campbell's work as influencing his Star Wars saga.
ellauri101.html on line 46: Joseph Campbell was born in White Plains, New York, on March 26, 1904, the elder son of hosiery importer and wholesaler Charles William Campbell, from Waltham, Massachusetts, and Josephine (née Lynch), from New York. Campbell was raised in an upper-middle-class Irish Catholic family; he related that his paternal grandfather Charles had been "a peasant" who came to Boston from County Mayo in Ireland, and became the gardener and caretaker at the Lyman estate at Waltham, where his son Charles William Campbell grew up and became a successful salesman at a department store prior to establishing his hosiery business. During his childhood, he moved with his family to nearby New Rochelle, New York. In 1919, a fire destroyed the family home in New Rochelle, killing his maternal grandmother and injuring his father, who tried to save her.
ellauri101.html on line 48: In 1921, Campbell graduated from the Canterbury School in New Milford, Connecticut. While at Dartmouth College he studied biology and mathematics, but decided that he preferred the humanities. He transferred to Columbia University, where he received a Bachelor of Arts degree in English literature in 1925 and a Master of Arts degree in medieval literature in 1927. At Dartmouth he had joined Delta Tau Delta. An accomplished athlete, he received awards in track and field events, and, for a time, was among the fastest half-mile runners in the world.
ellauri101.html on line 56: In February 2020, Brooklyn native Lawrence V. "Larry" Ray, born Lawrence Grecco, who had resided in his daughter's on-campus apartment at Lawrence College in 2010 after his release from prison, was charged by prosecutors in Manhattan with conspiracy, extortion, sex trafficking, forced labor, and other related offenses, following nearly 10 years of alleged transgressions with students and former students. At a bail hearing held March 2, 2020, an Assistant U.S. Attorney disclosed to the Manhattan federal court that Ray had been arrested while in bed with one of his victims. Bail was denied.
ellauri101.html on line 58: In 1938, he married one of his former students, the dancer-choreographer Jean Erdman. Jean's father Toni wore false teeth and a wig at the wedding. For most of their 49 years of marriage they shared a two-room apartment in Greenwich Village in New York City. In the 1980s they also purchased an apartment in Honolulu and divided their time between the two cities. They did not have any children.
ellauri101.html on line 64: Instead of focusing on the many differences between cultural myths and religious stories, however, Campbell looked for the similarities. And his studies resulted in what’s called the monomyth.
ellauri101.html on line 70: Campbell outlined the stages of the monomyth in his classic book The Hero with a Thousand Faces (audiobook). Read it later when you got time. Judging by the toc, it is a ripoff from the structuralists.
ellauri101.html on line 78: Nyt jo unohtuneilla Yhexänkulmioisilla albumissa 17 on oma pursoonallisuustaulukko ja siihen liittyvä quiz, jolla voi paljastaa oman sisäisen sankarinsa pikku etuveitikan. Enneagram is a model of the human psyche which is principally understood and taught as a typology of nine interconnected personality types. Nää on siitä kivat että kunkin tyypin helmasynnit on hyvin mukana.
ellauri101.html on line 82: Joku John Hollanti jakaa apinat 6 tyyppiin: realistit tutkivat taiteelliset seuralliset yritteliäät sovinnaiset. Nää nimityxet on kyllä aika luppoovan ällöjä. Mut ize testi on typerä ammatinvalintatesti, haluisitko tehdä sitä vaiko tätä duunia. Tää on kyllä erittäinkin tylsä, jopa niin ikävystyttävä ettei se edes ole kaupallinen. The theory was developed by John L. Holland over the course of his career, starting in the 1950s. Tässä mä olin yllätyxettömästi tyyppiä Investigative.
ellauri101.html on line 115: Siitä etiäppäin ne jakautuu pystysuunnassa viälä johto-ja suoritusportaaseen sekä vaakasuunnassa nakittajiin ja kopinottajiin. Huonoin palkka on suoritusportaan kopinottajilla huoltajilla. Tässon näitä vaihtoehtoja vähän liikaa kyllä, ei niitä jaxa average idiootti pitää mielessä.
ellauri101.html on line 117:

Pstykopaatit ympärilläni yrittävät säikyttää idiootit ympäriltäni!

ellauri101.html on line 120:

Thomas Erikson näyttääkin psykopaatilta idiootilta huijarilta.

ellauri101.html on line 122: Tomppa kirjoitti psykopaateille kirjan "Idiootit ympärilläni" ja sitten idiooteille toisen "Psykopaatit ympärilläni". Niissä tämä autodidakti ruotsalainen guru väitti, että ihmisten luonteet voi jakaa neljään väriin - nyt paljastui yllättävästi, että kyseessä on huijaus. Thomas Eriksonin persoonallisuuksien värianalyysi on kriitikoiden mukaan suurta huijausta. No sehän on vaan kopsannut Marstonin 50-luvun DISC scheissea, kz. albumia 181. Tiivistettynä 3 pointtia:
ellauri101.html on line 130: Thomas Eriksonin kirjat ja erityisesti teos Idiootit ympärilläni on saavuttanut huikean suosion kirjoittajansa kotimaassa Ruotsissa ja myös muissa maissa. Kirjan oikeudet on myyty kymmeniin maihin ja sitä on painettu jo yhteensä pari miljoonaa kappaletta eri kielillä.
ellauri101.html on line 134: Mitä kielen väri kertoo terveydestä? Eriksonin mukaan olemme persoonallisuudeltamme joko punaisia, keltaisia, sinisiä tai vihreitä. Karkeasti hahmoteltuna punainen olisi dominoiva ja ratkaisukeskeinen, sininen olisi analyyttinen ja huolellinen, vihreä olisi kärsivällinen ja mukava, keltainen ulospäin suuntautunut ja luova. Tää on sitä samaa horoskooppipaskaa kuin Jungin persoonallisuustyypit, paizi tyyppejä on enää neljä kuudentoista sijasta. Kuusitoista oli ihan liikaa idiooteille, kenellä on 16 sormea? Lue myös:
ellauri101.html on line 149: Carolyn Kalil’s Inner Heroes quiz stems from her books and life’s works. This quiz is a simplified combination of the Myers Briggs & Keirsey II assessments with 36 questions.
ellauri101.html on line 155: Joseph Campbell, arguably the greatest mythologist of the twentieth century, was certainly one of our greatest storytellers. This masterfully crafted book interweaves conversations between Campbell and some of the people he inspired, including poet Robert Bly, anthropologist Angeles Arrien, filmmaker David Kennard, Doors drummer John Densmore, psychiatric pioneer Stanislov Grof, Nobel laureate Roger Guillemen, and others. Campbell reflects on subjects ranging from the origins and functions of myth, the role of the artist, and the need for ritual to the ordeals of love and romance. With poetry and humor, Campbell recounts his own quest and conveys the excitement of his lifelong exploration of our mythic traditions, what he called “the one great story of mankind.” Hemmetti nää sen sankarit on lähes yhtä tuntemattomia kuin se ize.
ellauri101.html on line 157: Inner Heroes is my contemporary presentation of the four temperaments and it is designed to help people look inward and discover their true greatness, their inner hero. As each hero takes their own unique journey they become the hero of their own life.
ellauri101.html on line 158: The readers of Follow Your Inner Heroes To The Work You Love relate to heroes because most of them had heroes growing up. Now it is time for them to realize that they, too, have special qualities within themselves to achieve their heart's desire and be a success.
ellauri101.html on line 160: Tässon vielä 1 psykometrinen sivusto: https://openpsychometrics.org. Siellä on tämmönen "Mikä fiktiivinen hahmo olet" testi. Voisko se tuoda kivaa lisäinfoa? Sivun ylläpitäjän miälestä tuloxet siitä on ihan rändömejä. No tushkin sentään! Testin pitkän version mukaan mä muistutan vähiten Frozenin Elsaa, paavia, Tolkienin Samgeetä ja Potterin Dumbledorea. Eniten mä muistutan Moaning Myrtleä (kekäs se oli?), Klonkkua ja Crusty the Clownia. Siis nää on ainoat tarjotuista samis hahmoista joista mä oon edes kuullut.
ellauri101.html on line 161: Joo Moaning Myrtle oli "a ghost who haunted the second-floor girls' bathroom (and occasionally other bathroom facilities) at Hogwarts." Tyypillinen myrtleismi:
ellauri101.html on line 163: No one wants to upset me! That's a good one! My life was nothing but misery at this place and now people come along ruining my death!
ellauri101.html on line 175: Henkilökohtaisen kasvun ikivanha kaava lievää törkeämmän suggestion kaa. Ei yhtään tuoretta ajatusta tai asiasisältöä. Lumon salaisuus piilee myyttisessä retoriikassa. Mistä reijästä tyhjäntoimittaja sitä ammentaa? Samoista kuin tuhannet eli miljoonat kusettajat sitä ennenkin. Jos olet yxi miljoonasta, sulla on pian 10.000 täydellistä doppelgängeriä.
ellauri101.html on line 188: Jarin sanomasta on tarpeettomana jätetty pois persoonallinen jumala. Haikarako? Sen tulosta me päätämme ize. Onhan meillä joka iikan sisäistetty herra, tää aikamme sankari, omin siivin viuhuttava Ikaros. Eiku peiliä vaan kehiin. Teemme jumalamme izemme kuvaxi, ja hyvä tulee ellei parempi.
ellauri101.html on line 221: Sinä ansaizet kaiken sinulle kuuluvan hyvän kunhan heräät lumouxesta ja herätät vierelläsi nukkuneet. "Sinä ansaizet, kunhan". Eikös tää oo on vähän tollasta tit for tat? Kaikki tämmöset lunastuslupauxet on pelkkää kaupantekoa. Tää kirja on Toivon viesti lapamadoille: pyytäkääpä kauniisti niin saatte ilmaisexi, tai ainaskin pitkällä maxuajalla.
ellauri101.html on line 235: Heimolaisia on samoinajattelevat viereisten espoolaisrivareiden tyypit joiden kanssa toisaalta käydään tiukin elintasokilpailu. Valppaana on oltava koko ajan, louskuteltava leukoja ja kiristeltävä ja näyteltävä hampaita. On haluttava pirun kovasti niin haluttu asia ikäänkuin ryömii lähemmäxi.
ellauri101.html on line 241: Joka tapapapaukauxessa tää on kaikki selvää pässinlihaa ja mahdottoman tuttua. Greimaxella oli muuten kaikenlaisia naisjuttuja. Vaimon lisäx sillä oli joku nuorempi panopuu Teresa ja sitten vielä joku vanha liettualainen flamma jonka kanssa se kirjoitteli vielä vanhana ukkelina. Jokainen tarina, joka on suolansa arvoinen, on tollanen semioottinen mikroaaltouuni, josta löytyy nää aktanttimallin vaatimat pelaajat ja pelivälineet.
ellauri101.html on line 247: Kade misu piirtää typerästi ylimääräisen nuolen armon eli aarteen vastaanottajasta sankariin. Ajatus on selkeästi kalvinistinen, eliskä ton saajan on ize ruvettava sankarixi, ei tässä mitään ilmaisia lounaita olla tarjoomassa. TINSTAAFL. Ei siinä mitään lisänuolta tarvita, kyseessä on samastus, unifikaatio: lahjan saaja on sisäinen sankarini ize, eli mä. Loppujen lopuxi ei tässä muita pelaajia tarvita kuin nro 1, jolla on koko nippu rooleja. Is it solipsistic here or is it just me?
ellauri101.html on line 249: Hupaisasti vastustajakin on tää sama nro ykkönen, nyt vaan sen rooliniminä on vastustaja, demoni, sortaja, kiusaaja, exyttäjä, lannistaja. Näistä perinteisiä pirunnimiä on enemmistö, loput istuu paremminkin yläkerran poikiin, kuten sortaja ja lannistaja.
ellauri101.html on line 264: Sairasvyö kävi Espoon Tapiolan koulun ja lukion. Figures. Reservin vänrikki Sairasvyö on palvellut Ruotuväen varusmiestoimittajana, ollut Contactor-lehden päätoimittaja ja työskennellyt Radio Cityssä. On siinä kovaa näyttöä. Ja lisää pukkasi:
ellauri101.html on line 265: Hän tuli tunnetuksi 1990-luvulla television Hyvät, pahat ja rumat -puheohjelmasta, jota hän juonsi yhdessä Simo Rantalaisen kanssa. Tuon ohjelman jälkeen Sairasvyö sai oman "Minä ja Sairasvyö"-nimisen talkshown MTV3 -kanavalle. Aika kuvvoova nimi. Parrmpi ois vielä ollut "me kolme, Jjjariii! minä ja Heinonen". Hänellä oli ohjelmassaan vieraina muun muassa eksentrikko Ior Bock Suomenlinnasta joka söi omia ulosteitaan ja homo meteorologi Juha Föhr. Koko porukan opinnot takkuili. Lisäksi Sairasvyö kirjoitti Helsingissä ilmestyvään City-lehteen.
ellauri101.html on line 270: Vuoden 2008 alussa huhuttiin että Trainers’ Housen pääomistaja Sairasvyön osakepotin arvo oli runsaat 34 miljoonaa euroa.
ellauri101.html on line 271: Tammikuussa 2011 yhtiö teki mittavan noin 14,4 miljoonan euron alaskirjauksen. "Jjjarrii!" potkittiin toimarin paikalta. Tai se potkaisi izeänsä perseeseen. Whatever.
ellauri101.html on line 280: Sairasvyön vuonna 2004 perustamassa ja hallinnoimassa Ignis Oy -yrityksessä (toimitusjohtaja Arto Heimonen) toimivat Trainer's Housen toimitusjohtaja Vesa Honkanen ja yhtiössä työskentelevä Mirkka Vikström. Ignisin liikevaihto vuonna 2010 oli noin 3,5 miljoonaa euroa.
ellauri101.html on line 291: Samat "henkilöt" hallinnoivat myös Revenue House Oy -yritystä (toimitusjohtaja Kristiina Uurasmaa). Sairasvyö toimii GSP Group rakennuttajapalveluyrityksen hallituksessa. Hänellä on yhdessä ex-puolisonsa Virpi Sairasvyön ja ex-valmentaja Jarmo Riskin kanssa Nummelassa toimiva Pro Vividus Oy ja Espoossa toimiva Anorin Liekki Oy -nimiset ex-yritykset, joiden päätoimiala on ulkoiluvälineissä ja -varusteissa sekä valmennuksessa. Lisäksi Sairasvyö toimi aikaisemmin ex-vaimonsa ex-parturi-kampaamoyrityksen ex-hallituksessa.
ellauri101.html on line 298: I´m a hot air balloon that could go to space
ellauri101.html on line 302: Clap along if you feel like a room without a roof
ellauri101.html on line 316: Clap along if you feel like a room without a roof
ellauri101.html on line 326: My level´s too high to bring me down
ellauri101.html on line 330: My level´s too high to bring me down
ellauri101.html on line 334: Clap along if you feel like a room without a roof
ellauri101.html on line 342: Clap along if you feel like a room without a roof
ellauri101.html on line 352: My level´s too high to bring me down
ellauri101.html on line 356: Clap along if you feel like a room without a roof
ellauri101.html on line 364: Clap along if you feel like a room without a roof
ellauri101.html on line 374: Pharrell made the world “Happy” in 2014 with this feel-good anthem. The song soared to #1 in 35 countries—it was the best selling song of 2014.

ellauri101.html on line 392: Kauniaisten kylähullu, Sensuuri hoi: Ior Bock pukkeili Sex Pistolseja näyttävämmin, City-lehti oli kaupunkikulttuurin airut, Tuomas Enbuske, Sairasvyö, Sasse ja Mölsä rakennusbisnekseen, Sairasvyöllä huimat pörssirikkaudet, Sairasvyö antoi itselleen potkut Pörssitiedote, Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset, Trainers´ House, Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta, Nordic Business Forum, Serus Media, Lehden verkko- ja tablettiversiot, Tuli nelonen, Sairasvyö floppasi – loppu tuli juuri nyt, Uusi Suomi, Jari Sairasvyö, Yle Areena, Jari Sairasvyö suureen leikkaukseen – leuka halkaistaan huomenna kahtia: nyt sattuu Juhaa leukaan, Viimeinen kiinteä ateria nautittu, Ilta-Sanomat, Vanha-Majamaa, Anton: Jari Sairasvyöstä kertova valmentaja on kuin neukkaripöytään tilattu metripizza, jonka hotkimisesta tulee huono olo, Helsingin Sanomat (Tilaajille) aamulenkki Lauerma, Hannu: Huijaus -Rohkaisua, johdattelua, psykoterroria, Duodecim, Raeste, Jukka-Pekka: Niskalenkki: Sairasvyön väitteet ”hömppää”. Helsingin Sanomat, Artikkelin verkkoversio, Sairasvyö lopetti verokapinan ja pyysi anteeksi käytöstään. Jari Sairasvyö toivoo lamaa, Sairasvyön firmassa alkavat yt-neuvottelut Taloussanomat. Jari Sairasvyö: Suomalaiset yrittäjät ovat entistä laiskempia ja epärehellisempiä, Yle Uutiset. Jari Sairasvyö sivalsi hallitusta ja Soinia: ”sain pessimistin orgasmin”, Sairasvyö, Jari. Helsingin Sanomat, Talous&Työ, Saikuttelu syö oikeuksiasi, siis imee pillillä, Valtio ottaa varakkailta, Jari Sairasvyö kiittelee rikkaammille suomalaisille suunnattua solidaarisuusveroa oikeaksi signaaliksi. Vuokraturvan Mezola: Sairasvyö on ylipappi, mä olen sen kanttori, erittäin hyvä laulaja, Kauppalehti, Jari Sairasvyö: Maltillista tuottoa hakeva pehmeäsydäminen asuntosijoittaja Sijoitusovi, Sairasvyö ja Kuitunen asuvat yhdessä Iltalehti, Tahdon! Iltalehti, Virpi ja Jari Sairasvyö saivat tytön Iltalehti, Tainola, Rita: Tämä tuli Jari ja Virpi Sairasvyön ex-lapsen nimeksi: Ilta-Sanomat.

ellauri101.html on line 397: Kun pyydän Sairasvyötä kertomaan hieman itsestään, hän sanoo ensimmäisenä olevansa yrittäjä.
ellauri101.html on line 401: Vuodesta 2002 lähtien hänellä on ollut perstaskussaan ammattisijoittajan pippeli. Se kuuluu oikeasti Timo Mezolalle. Sillä "Jjarri!"n takana (aivan kiinni perseessä) seisoo pippeleineen pinkkisolmioinen Timo Mezola! Vähänpä tiesin. Timo on venyttänyt vielä enemmän kuin mä. Se on mun sisäinen sankari. Se tuo valoa mun pimeälle tähdelle.
ellauri101.html on line 420: Toiset rakastavat, toiset elloksuvat. Joku nimittää värikästä ja sanavalmista elämänfilosofia neroksi, joku toinen taas röyhkeäksi pyrkyriksi. Ei tässä toki mitään ihmeellistä ole, sillä juuri niin monet muutkin izekeskeiset persoonat jakavat mielipiteitä. Ellot rakastavat, loput elloxuvat.
ellauri101.html on line 423: Kun koronan takia kiellettiin kokoontumiset ja kohtaamiset, oli Trainers’ House pulassa. Sairasvyön mukaan firma oli vaarassa ajautua konkurssiin.
ellauri101.html on line 429: Mutta entä se Jari? Osa on pitänyt Sairasvyötä julkisuuden valossa röyhkeänä, osa narsistina. Sairasvyö huomauttaa, etteivät ego ja narsismi ole synonyymeja. Egoisti ja narsisti on kyllä aika lähellä. Egoistilla muut on aika sama kuha izellä on hyvä. Narsistilla hyvä riippuu tiimin ylistyxestä. Sairasvyölle riittää nyttemmin olla kinginä perhepiirissä. (Ainakin se ize sanoo niin. Perheeltä ei kysytty.)
ellauri101.html on line 435: Nyt kun luen pikku Naimin 20 vuoden takasta No Logoa huomaan miten katveessa olen selvinnyt kaikesta tosta mainosbrändipaskasta 90-luvun lopusta tänne 20-luvun alkuun saakka vaan sillä että oon pysytellyt 5 metrin päässä viihteestä.
ellauri101.html on line 443: Aamuisin kun säntään suihkuun kazon Niken swoosh kuviota navassa ja se lataa minut täyteen tarmoa uutta päivää varten. Se muistuttaa mua joka päivä siitä mitä mun on tehtävä. Just Do It.
ellauri101.html on line 445: Nike is the world's largest supplier of athlete's foot.
ellauri101.html on line 446: Nike is best known for its use of child labor and sweatshops. Factories contracted by Nike violate minimum wage and overtime laws. 2011 Nike complained that two-thirds of its factories producing Converse products still do not meet the company's standards for worker mistreatment, poor working conditions and exploitation of cheap overseas labor. Knight's son, Matthew, died in a scuba diving accident in El Salvador in 2004. Serve him right.
ellauri101.html on line 457: Nyt on sellanen olo että pikku Naimin kirjasta on juuri tulossa joku oivallus, annas olla... nghhh ... Joo!
ellauri101.html on line 464: Nike ei myy tossuja vaan ylläpitää urheilun taikaa. Se antaa meille voimia syntyä joka päivä uudelleen. Niin siis tässä oli just se oivallus: ei tavaranmyynti ole kuin uskontoa, vaan päinvastoin uskonto on äärimmilleen kehitettyä tuoteasettelua. Sen brändi on jo saapunut loogiseen päätepisteeseen. Erillistä tavaraa ei enää tarvita, kun brändi izessään on riittävän houkutteleva. Armon lunastusta ilman litteintäkään pakettia. Det är alldeles OK att ångra sig. Valitettavasti Ivar Kampradille lähettämäni jaxuhali myöhästyi. DEATHin luiseva pitkä käsi yltää äveriäisiinkin. No ehkä ne herätetään pakkasesta henkiin jahka tiedemiehet kexii miten. Se on ihan huulilla. Herra hän haisee jo.
ellauri101.html on line 477: Tääl on veija jol on twenty bodies se imi mun dikkii ku mä olin ladis se fell in love with me koska mä en oo Stadist tän ämmän kaikki frendit on vaa thottiees mul on glocki mun taskus, näist negeist ei oo vastust mä nään op nege, mä runuppaan sen taskut tykkään olla pilves, enkä laskuis mul on 5k mun Balmainin farkuis
ellauri101.html on line 483: Steppasin partyy, minä ja mun mali en voi cuffaa veija, joka on aina vaan baaris oot aina posted up kaivohuonees tai laadis et oo enää bad, emmä enää sua panis no ouhh, ku mä tarjoon sulle shoots näätsä noi äijät tuol, noi äijät opps emmä koske niihin, ne soittaa mulle copps oot tän paikan kaunein, kyl sä varmaa oot
ellauri101.html on line 485: tervetuloo 026, meil on blue fla-ags mut me ei olla cripps miks teet mulle näin, sorry babe mä en tiiä miks mut jos sä lähet tänään, huomen mul on uus bitch
ellauri101.html on line 494: "He was a real Cavan in the courtroom- jurors and judges alike were unable to withstand his powers of argument and persuasion."
ellauri101.html on line 497: Hoe: A person (male or female) who uses their looks and charms to manipulate their partner to gain material(sex, money, clot). A hoe does not love their partner and the minute someone with better looks, money or clot comes along they abandon their previous partner and the cycle continues.
ellauri101.html on line 499: Japeräppi: Maantieteellisesti Espoon keskuksen - erityisesti Suvelan - liepeillä tyypillisesti kaduilla ja yksityisasunnoissa kuultava Laasaslaisorientoitunut keskustalainen suomiräp -musiikki.
ellauri101.html on line 507: Ladis: A strong, independant, and feminine woman. A woman that is self sufficient and also nurturing. An attractive, yet humble woman. A striking woman, able to hypnotize men with her manner and intelligence. "If I had to choose between a (Betty) and a (Marilyn), I would choose a Ladis!"

ellauri101.html on line 511: Thottie: A girl that thinks she is hot, but in all honesty, she is just That Ho Over There. "There are a lot of Thottie on Facebook."
ellauri101.html on line 515: K, nyt mä tiedän mitä se tahtoo sanoa, nimittäin "annan lähtöpassit mä sulle, lähden uutta narraamaan, illalla, illalla, uuden sa-a-a-aaaaaan!" Elikkä sama minkä värinen on apina, aina sama mölinä aiheena oma banaani.
ellauri101.html on line 517: Philip Teeri ei osaa päättää pitäiskö pahastua Biitlesin "I'd rather see your dead little girl than be with another man" värsystä vai erottaako teos elämästä kokonaan, niin että Woody Allenin leffojakin saisi kazoa. Mun kanta lienee selvä, ja yhtä selvä kanta on Kristina-tädillä. Philip Teeri jää heilumaan siinä välillä, koska se välittää niin vitusti siitä mitä muut siitä ajattelevat. Se hyräilee tiskatessa Carole Kingin laulua "Where you lead I will follow", joka on Gilmore Girlsin tunnari, aivan ällöttävä ajatus, toi Lorelei on just yhtä liimamainen päällepäsmäri kuin sen äitikin. Rory parka. Aina kii sen ihossa kuin Tintissä Kapteeni Capun laastari. Philip parka, sen 2-vaimo on varmaan just samanlainen päsmäri. No se sai vaan mitä pyysikin. Sitä saa mitä tilaa.
ellauri101.html on line 530: Rotwelsch ( German: [ˈʁoːtvɛlʃ], " beggar's foreign (language) ") or Gaunersprache ( German: [ˈɡaʊnɐʃpʁaːxə], " crook´s language ", also Kochemer Loshn (from Yiddish "חוכמער לשון", "tongue of the wise") is a secret language, a cant or thieves´ argot, spoken by groups (primarily marginalized groups) in southern Germany and Switzerland.
ellauri101.html on line 548:

Tie eeku paranoo

ellauri101.html on line 550: Tie eeku paranoo kun kiertää ympyrää. Ympäri käydään yhteen tullaan. Jehova lupaa kostaa isien pahuudet 3-4 polveen. Sitten aloitetaan taas alusta kuin Neuvostoliitossa, on tullut miesmuistinmenetys. Pojasta polvi paranoo. Mun polvi meni sijoiltaan breakdancessa mutta Kikka fysiotreenasi sen kuntoon. Sirkan polvi leikattiin mutta se jäi jäykäxi.Jönsin polvi turposi reumaattisesti tai pneumaattisesti mutta nyt sekin on taas notkea. Voiskohan Kikka fysiotreenata mun keskijalan jäykäxi? Onko se zyykkistä vai sybikaalista? Veikkaan jälkimmäistä. Sukupolvista oli puhetta jo albumissa 47.
ellauri101.html on line 552: Generation is also often used synonymously with cohort in social science; under this formulation it means "people within a delineated population who experience the same significant events within a given period of time". The impressionable years hypothesis is a theory of political psychology that posits that individuals form durable political attitudes and party affiliations during late adolescence and early adulthood. Sukupolvet on olleet globaalisia vasta sitten kun sodatkin.
ellauri101.html on line 559: The Silent Generation is the demographic cohort following the Greatest Generation and preceding the baby boomers. The generation is generally defined as people born from 1928 to 1945.
ellauri101.html on line 561: Onko nuorella apinalla tänään enemmän vai vähemmän tuoreita vaihtoehtoja kuin ennen? Luulisin että sama määrä eli nolla. Tää on paljolti se sama kysymys kuin et kuinka monta tavoitetta elukalla on, onko niitä 1, 3 vai ziljoona. Riippuu resoluutiosta. Onko erilaisia apinoita 4, 6, 9, 12, 16, vai 7G? Ei muuta kuin valize mieleisesi siivilä.
ellauri101.html on line 563: 94 Greedstockissa nuoret ois menneet järjiltään ilman krääsäkojuja. Ne oli tottuneet sponsorointiin, niistä kaupallisuus oli kova juttu. Nuoriso on vielä laumasieluisempaa kuin boomerit. Oonxmä cool? Onxtää cool?
ellauri101.html on line 564: Tuhannet teinit kysyy hermona kaverilta myymälässä: ei kai tää vaan oo kesy? Tavoiteikä kaikilla on noin 17. El Zorron neizykäisen ikä. Niillä on käytettävissä olevaa aikaa ja irtopätäkkää enemmän kuin kellään, ehkä lukuunottamatta upporikkaita. Joilla on liian kiire rikastua lisää.
ellauri101.html on line 581: Kirjailija Mika Wickström kertoo saaneensa vaikutteita Sukupolvi X -romaanilleen muun muassa Generation X -yhtyeestä, jonka keulakuvana tunnettiin 1980-luvulla Billy Idol.
ellauri101.html on line 587: Y-sukupolvi tarkoittaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntynyttä sukupolvea. Nimitys on johdettu edellistä sukupolvea kuvaavasta X-sukupolvi-nimityksestä.
ellauri101.html on line 611: Generation Z (or Gen Z for short), colloquially known as zoomers, is the demographic cohort succeeding Millennials and preceding Generation Alpha. Researchers and popular media use the mid-to-late 1990s as starting birth years and the early 2010s as ending birth years. Most members of Generation Z are the children of Generation X, but some are children of millennials.
ellauri101.html on line 613: As the first social generation to have grown up with access to the Internet and portable digital technology from a young age, members of Generation Z have been dubbed "digital natives", even though they are not necessarily digitally literate. Moreover, the negative effects of screen time are most pronounced on adolescents compared to younger children. Compared to previous generations, members of Generation Z in some developed nations tend to be well-behaved, abstemious, and risk-averse. They tend to live more slowly than their predecessors when they were their age, have lower rates of teenage pregnancies, and consume alcohol less often, but not necessarily addictive drugs. Teenagers nowadays seem more concerned with academic performance and job prospects, and are better at delaying gratification than their counterparts from the 1960s, despite concerns to the contrary. On the other hand, sexting among adolescents has grown in prevalence though the consequences of this remain poorly understood. Meanwhile, youth subcultures have been quieter, though not necessarily dead.
ellauri101.html on line 617: Around the world, members of Generation Z are spending more time on their electronic devices and less time reading books than before, with implications for their attention span, their vocabulary, and thus their school grades as well as their future in the modern economy. At the same time, reading and writing fan fiction is of vogue worldwide, especially among teenage girls and young women. In Asia, educators in the 2000s and 2010s typically sought out and nourished top students whereas in Western Europe and the United States, the emphasis was on low-performers. In addition, East Asian students consistently earned the top spots in international standardized tests during the 2010s.
ellauri101.html on line 623: McCrindle Research took inspiration from the naming of hurricanes, specifically the 2005 Atlantic hurricane season in which the names beginning with the letters of the Roman alphabet were exhausted, and the last six storms were named with the Greek letters alpha through zeta.
ellauri101.html on line 628: For comparison, the United Nations estimated that the human population was about 7.8 billion in 2020, up from 2.5 billion in 1950. Roughly three-quarters of all people reside in Africa and Asia in 2020. In fact, most human population growth comes from these two continents, as nations in Europe and the Americas tend to have too few children to replace themselves.
ellauri101.html on line 645: That U.S. fertility rates continue to drop is anomalous to demographers because fertility rates typically track the nation´s economic health. It was no surprise that U.S. fertility rates dropped during the Great Recession of 2007–8. But the U.S. economy has shown strong signs of recovery for some time, and birthrates continue to fall. In general, however, American women still tend to have children earlier than their counterparts from other developed countries and the U.S. total fertility rate remains comparatively high for a rich country. In fact, compared with their counterparts from other countries in the Organization for Economic Cooperation and Development (OECD), first-time American mothers were among the youngest on average, on par with Latvian women (26.5 years) during the 2010s. At the other extreme end were women from Italy (30.8), and South Korea (31.4). During the same period, American women ended their childbearing years with more children on average (2.2) than most other developed countries, with the notable exception of Icelandic women (2.3). At the other end were women from Germany, Italy, Spain, and Japan (all 1.5).
ellauri101.html on line 651: Many members of Generation Alpha have grown up using smartphones and tablets as part of their childhood entertainment with many being exposed to devices as a soothing distraction or educational aids. Screen time among infants, toddlers, and preschoolers exploded during the 2010s. Some 90% of young children used a handheld electronic device by the age of one; in some cases, children started using them when they were only a few months old. Using smartphones and tablets to access video streaming services such as YouTube Kids and free or reasonably low budget mobile games became a popular form of entertainment for young children. A report by Common Sense media suggested that the amount of time children under nine in the United States spent using mobile devices increased from 15 minutes a day in 2013 to 48 minutes in 2017. Research by the children´s charity Childwise suggested that a majority of British three and four year olds owned an Internet-connected device by 2018.
ellauri101.html on line 680: Grungemusiikki toi muotiin myös uudenlaisen pukeutumistyylin, johon kuuluivat varsinkin flanellipaitojen, villapaitojen ja pipojen kaltaiset arkiset kolean sään vaatteet. Tämä tyyli sai vaikutteita Neil Youngin nuoruudessaan vaalimasta imagosta, mutta se viittasi myös Seattlen ilmastoon. Yleisesti käytettiin myös kirpputoreilta hankittuja, kuosiltaan vanhahtavia vaatteita kuten 1970-luvun nahkatakkeja. Grungetyylissä miehet suosivat pitkiä ja hieman takkuisia hiuksia sekä lyhyttä partaa. Naisille tyypillisiä ovat tupeeratut ja takkuiset hiukset, vahva ja suttuinen silmämeikki, kirkkaan punaiset tai tummahkot huulipunat, repeilleet verkkosukkahousut sekä kuluneet, hiukan vanhanaikaiset mekot. Myös revityt farkut kuuluvat grungetyyliin. Kenkinä käytettiin yleensä joko kuluneita maihinnousukenkiä tai Conversen All Star -tennareita.
ellauri101.html on line 697: Amerikassa brändäys oli mennyt ihan järjettömiin esim kouluissa. Lapset kazo pakkomainontaa tunnilla teeveestä jota ei voi edes kääntää hiljalle. Atlantalainen koulupoika erotettiin koulusta kun se oli tullut Cokispäivänä kouluun Pepsipaita päällä. Meillä se on varmaan ajan kysymys jota ratkoo seuraava oikeistohallitus jahka keskenjäänyt terveyden ja liikenteen yxityistäminen on saatu kuntoon. Tai tarvizeeko enää keskusradiota kun hommat hoituu paremmin pursonoidusti mobiilin ja Googlen avulla. Jäljellä olevien kansalaisyhteiskunnan jäänteiden kuten hallinnon ja oikeuslaitoxen korruptio ovat hyvässä vauhdissa kiitos mm Pöystin ja Yli-Viikarin ponnistelujen.
ellauri102.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri102.html on line 44: Johtavan kuluttajantutkimuslaitoxen Yankelovich Partnersin Vuonna 1997 julkaiseman teoxen Reading the ages mukaan moninaisuus oli X-sukupolven johtoajatus. Suurille ikäluokille eli siis boomereille se oli ollut yksilöllisyys ja heidän sodankäyneille vanhemmilleen epäyxilöllisyys eli velvollisuudentunne. Entäs sitä edelliselle polvelle? No se oli se kadonnut polvi, niille ei ollut mikään pyhää, ei edes omaisuus.
ellauri102.html on line 52: Daniel Yankelovich, Public Opinion Expert and UC San Diego Supporter, Has Died. Dubbed the “dean of American pollsters,” Yankelovich was perhaps best known for starting The New York Times/Yankelovich poll—now known as The New York Times/CBS News poll—and for co-founding the not-for-profit Public Agenda more than 40 years ago. He left a multimillion dollar bequest to endow the Yankelovich Center for Social Science Research. The Yankelovich Center is devoted to using social science to find practical solutions to the nation's most pressing problems. The most pressing problem now as ever is to increase young upward mobility. Yankelovizh was unwavering in his commitment to the American Dream which he saw as a promise to each generation of Americans that they too can improve their circumstances, their lives and gain economic security.
ellauri102.html on line 54: Daniel Yankelovich (December 29, 1924 – September 22, 2017) was a public opinion analyst and social scientist. After attending Boston Latin School, Yankelovich graduated from Harvard University in 1946 and 1950 before completing postgraduate studies at the Sorbonne in France. As a psychology professor he has taught at New York University and The New School for Social Research. In 1996 he served as Senior Fellow at the John F. Kennedy School of Government at Harvard. In 2015, Yankelovich received the Warren J. Mitofsky Award for Excellence in Public Opinion Research.
ellauri102.html on line 59: School Days
ellauri102.html on line 62: Up in the mornin' and out to school
ellauri102.html on line 70: The cook in the lunchroom's ready to sell
ellauri102.html on line 73: Back in the classroom open you books
ellauri102.html on line 75: How mean she looks
ellauri102.html on line 77: Soon as three o'clock rolls around
ellauri102.html on line 79: Close up your books, get out of your seat
ellauri102.html on line 108: After almost a century of moving upward, David has eventually gone down. Yankelovich is survived by his daughter, Nicole Mordecai, and her husband David; granddaughter Rachel Mordecai; sister Libby Schenkman and her children Fay and Max. In 1959, he married Hassmieg Kaboolian; that marriage ended in divorce. She was Armenian. He later married Mary Komarnicki, now deceased, and then Barbara Lee. More recently, he lived in La Jolla with his companion, Laura Nathanson. Laura got nothing, being just a companion. Neither did Kaboolian nor Komarnicki, nor Barbara Lee, for being utter failures, having wrong opinions, or wrong religion.
ellauri102.html on line 111: Moniarvoisuus sopi globalisaatioon kuin käsine, tai yhden koon sukahousut jotka muotoutuu jokaiseen käyttäjään. Survivalkamat sopii ihan yhtä hyvin, kohta päästään laskuttamaan juomavedestä ja ilmasta. Ainiin juomavedestähän laskutetaan jo täyttä päätä. Mixkä ilmankaan pitäs olla ilmasta? Coronapotilaille sitä myydäänkin jo pullokaupalla.
ellauri102.html on line 115: Ennen kuin samoja merkkituotteita pystytään myymään samalla tavoin ympäri maailmaa, nuorten itsensä tāytyy kuitenkin samastua uuteen ryhmäänsä. Siitä syystä useimmat maapallonlaajuiset mainoskampanjat keskittyvät yhä vielā tehokkaammin juuri globaalin nuorison idean markkinointiin. Tämā merkitsee erirotuisten, toisiinsa sulautuvien kasvojen kaleidoskooppia, rastapalmikoita, pinkkejä hiuksia, hennalla värjättyjā kämmeniä, lävistyksiä ja tatuointeja, mukana muutama kansallislippu ja välahdys vieraskielisistä katukilvistä, vähän kiinalaista ja arabialaista kirjoitusta, siellä täällä jokin (ja ehkä toinenkin :) englanninkielinen sana, ja kaiken kuorrutuksena kerros sähköistä musiikkia. Fredan luontoaiheisen muotikaupan ikkunassa ei ollut ainoatakaan suomen kielen sanaa, vaikka kauppiaat oli valtalinjan koiria.
ellauri102.html on line 129: Rugby player. They start to talk and eventually go back to his place. They start to kiss, and the man takes off his shirt. On his arm, he has a tattoo that says REEBOK.
ellauri102.html on line 130: "What's that for?" the lady questions. "Oh, I have this so that when I'm on TV, people will see my tattoo, and Reebok pays me."
ellauri102.html on line 131: Then the man takes off his trousers, and on his leg, he has a tattoo that says NIKE.
ellauri102.html on line 132: 'What's that?' the lady questions a ain "Just like the Reebok tattoo, I get paid
ellauri102.html on line 133: when this tattoo is seen on TV."
ellauri102.html on line 134: Then the man drops his underwear and on his wiener he has a tattoo that says AIDS.
ellauri102.html on line 144: Theodore Anthony "Ted" Nugent (s. 13. joulukuuta 1948 Detroit, Michigan, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen rock-muusikko. Nugent syntyi Detroitissa ja on elämänsä aikana asunut muun muassa Los Angelesissa ja Jacksonissa Michiganissa. Nykyään hän asuu Teksasissa. Hän "valmistui" St. Viator High Schoolista vuonna 1966.
ellauri102.html on line 145: Nugentin ensimmäinen avioliitto oli Sandra Janowskin kanssa vuosina 1970–1976. He saivat kaiketi yhteisiä lapsia, mutta liitto päättyi avioeroon ja nyt Tedillä on vaan koiria. Kultaisia noutajia. Janowski kuoli auto-onnettomuudessa 1982. Nugent meni 21. tammikuuta 1989 uusiin naimisiin Shemane Dezielin kanssa.
ellauri102.html on line 147: Metsästyksen harrastajana tunnettu Nugent on vuodesta 1995 lähtien ollut National Rifle Associationin johtokunnan jäsen. Hän on kirjoittanut useisiin vetoomuksiin ja ollut myös poliittisesti aktiivinen. Hän on kertonut julkisuudessa harkinneensa asettumista ehdolle Michiganin kuvernööriksi. Hänet tunnetaan paleokonservatistisista mielipiteistään, ja hän on myös ilmoittanut ottaneensa alkoholia ja huumausaineita.
ellauri102.html on line 149: Nyt Ted Chicken Nugget on sairastunut koronaan. Se ei usko koronan vakavuuten vakavista taudinoireistansa huolimatta. Ei tää voi olla vakava sairaus, kun ei tähän ole hoitoa. Mut voi helvatti kylläpä on kurja olo! Ted on omassa videossaan paizi helevetin tyhmän äijän näköinen myös kieron kusipäisen narsistin oloinen, nuoleskelee huuliaan, vääntelee Haju Pisilästä muistuttavaa kumimaista suuta ja kazo kaikkialle muualle kuin kohti. Ja puhuu paskaa, suorastaaan ripulipaskaa paljon ja hitaasti. Ted Chicken Nuggetin saisi jauhaa jauhelihaxi ja syöttää kanaparoille. Mick Jagger lorottakoon hitaasti vanhuspissaa sen vääntelevään suuhun.
ellauri102.html on line 175: Brändeistä haetaan siis lohtua ja turvaa, ja luonnollisesti tällaisella kaipuulla on helppo lyödä rahoiksi. Etenkin muoti-, urheilu ja viihdeyhtiöt keskittyvät näiden fetissituotteiden myyntiin. Teemapuistoja jäljittelevät marketit ovat toki yksi osa tätä lmiötä, mutta fuusioitumisen ja siihen liittyvän synergian tavoittelun jatkuessa nekin ovat vain kuin alkukirkko Rooman katakombeissa.
ellauri102.html on line 183: Jeesus ei muiden brändejä kumartanut, ei toukkia koteloita eikä imagoja, mutta sitten tulivatkin paavit, kardinaalit, patriarkat, metropoliitat, arkkipiispat, piispat, papit, evankelistat, julistustyöntekijät, lähetystyöntekijät, vähemmistöveljet, varattomat veljet, telttarahasto, saarnaajat, kaatajat, kastajat, johtomiehet, huoltomiehet, nenäkkäät Alkon myyjät jne. - jotka edelleen kurmoottavat.
ellauri102.html on line 192: Olimme aivan tavallisia lapsia, sanoo Naimi Pikkari kun se ja sen pikkuveli lallatti mainosviisuja ja häpesi vanhempiaan jotka ei olleet yhtä muovisia kuin hahmot aamiaismuroissa. Tavallisia amerikkalaisten lapsia. Paljonkohan Naimi sai brändiketjuilta kirjastansa provikaa? Sehän on aivan mainiota mainosta. Tärkeää ei ole se mitä sanotaan, vaan että puhutaan.
ellauri102.html on line 205:

ookpreview/merlin_163192374_92604511-ae28-43ba-8d7f-d3fbdae53e01-mobileMasterAt3x.jpg" width="150px" />
ellauri102.html on line 221: Ennen brändäystä ja synergiaa puhuttiin kytkykaupasta. Muita sanoja oli kartelli ja munapooli. Synergia syntyi kun roisto Reagan muristi kartelli- ja munapoolilait. Se ihan törkeästi ajoi ja avusti kapitaalin keskittymistä. Sen antitrustitoimiston päällikkö oli kuin rouva Yli-Viikari, teki parhaansa ollaxeen asiakkaiden mielixi. Kasari oli aivan hirveätä aikaa. Senkö takeen Neuvostola hajosi kun sen munapoolit jäi kakkosexi Amerikan vastaaville? No ei vittu kyllä tää 20-luku on yhtä hirveätä aikaa, pelottaa ajatella mitä 30-luku on tuova tullessaan. Toivottavasti ei tarvi olla sitä enää kazomassa.
ellauri102.html on line 225: Molemmat on monopoleja. Kapitalisti pyrkii munapooliin, se on sen tavoite.

ellauri102.html on line 229: Neuvostoliitto möi Suomessa ennen trustivapaata bensiiniä. Siitä tuli sitten Teboil. Vielä kasarilla mä tankkasin meidän pronssinväristä Valianttia Koskelantien Tebolla. Se (Valiantti) oli pelkääjän puolelle kallellaan, kun Saku ja Sirkka oli aina istuneet sillä puolella kun Olavi kuljetti painoon tai jakeli Voitto-Sanomaa. Nyt siinä kohtaa (Koskelantiellä) on paljon uusia taloja. CEC olisi järkyttynyt, niin olen minäkin.
ellauri102.html on line 237: Kaikki on suhteellista. Naimi pöyristyi 1999 ettei brittipojat saaneet Wal-Martin sensuurista läpi kappaletta "Smack My Bitch Up". Nyt se nyökyttelisi varmaan #metoon tahdissa.
ellauri102.html on line 244: Gene Siskel of the Chicago Tribune described the film as "a big disappointment when compared with the studio's other recent films about a female hero searching for independence." He was further critical of Mulan's characterization in comparison to Ariel and Belle, jotka molemmat on aivan lällyjä. Mä en ole nähnyt Titanicia (enkä todellakaan aio nähdäkään) mutta näkemättäkin oon vakuuttunut eze on yhtä syvältä kuin se paattikin.
ellauri102.html on line 246: Naimi kannattaa tekijänoikeuxia, kuinkas ollakaan. Onhan sillä jo aikalailla nimeä, eikä ihan köyhäkään mahda olla. Omaisuus ei sen mielestä ole varkautta. Se on Nompasta selkeesti oikealla ja vinoileekin välillä syyläiselle Noam sedälle. Ja kiittelee toisesta suupielestä omaa brändikustantajaa. Syystäkin, tätäkin prujausta on mennyt kaupaxi jo miljoona.
ellauri102.html on line 249: Kuluttaja lataa brändilogoon merkityxiä kuin Philip Roth maxanpalaan runkkua. Niin tässä on sitten päässyt käymään. Tääkin nide on samanlainen maxanpala.
ellauri102.html on line 251: Aku Ankka-taiteilija oli päästä syytteeseen ankkamaalauxista. Sen piti vastedes välttää merimiesnuttua rusettia ja seilorilakkia. Nakua ankkaa ei Disney sentään saanut patentoitua, kun sitä ei missään sen tuotteissa saakaan esiintyä, ja niitä on miljoonittan mallixi kaakattamassa pihoilla (vaikkei luonnossa). Mutta ankan sonnustaminen seiloriasuun ylittää selkeästi teoskynnyxen. On se sevverran omaperäistä.
ellauri102.html on line 258: Joo selkeesti nää brändit on siis meemejä, ja meemit on ikuisia sieluja. Koneet kuluu loppuun, autot hajoo, apinat kuolevat, mutta brändi jatkaa menoa. Tehdasruumiista voi vapautua ja kurittaa sitä kolmannessa maassa. Työläiset jatkaa lentoa ulos ovesta, muttei jatka sukua.
ellauri102.html on line 262: Lenkkarit on kuin tiskikoneet, ne kootaan kaikki samoissa märkäselkätehtaissa jossain Filippiineillä ja lämitään vasta lopuxi eri merkit päälle.
ellauri102.html on line 268: Isänmaallisuus ja kansallisuustunne on valjastettu vapaakauppavyöhykkeellä riiston välineexi. Niin kuin kaikkialla aina, sillä sitähän se on. Tikun nenässä vaan pihalle. Tehtaiden siirtäminen köyhiin maihin on pelkkää törkeää kusetusta. Rikkaammissa maissa työläisiä painostetaan palkanalennuxeen, etujen menetyxeen ja muuhun paikallisen sopimiseen muuttouhkailulla. Ja ennen pitkää hommat kuitenkin siirtyy pitkin maita ja mantereita ja vaihtaa paikkaa aina halvimmalla tarjooville huutolaisille. Eikä ne uudet paikat ole mitään tehtaita ne on tarpeettoman paskan kokoonpanohalleja joissa köyhiä lisääntymiskyvyttömiä naisia kusetetaan muovikasseihin. Kaikista järkyttävintä on että tää kaikki etenee vaan vastustamattomalla voimalla. Tää on täysin determinististä, painavampi paska valuu aina pohjalle ja kökkäreitä nousee pinnalle.
ellauri102.html on line 303: Tehtaan pomo tahtoo naida tytärtä ja äitiä
ellauri102.html on line 318: Jeffrey Sachs ja Paul Krugman hinkuu vaan lisää hiostamoja. Niiden mielestä just niissä hikiset vinkuintiaanit ja rullaturvat neekerit pääsee eroon uuvuttavasta maanviljelystä elintasohissin nappuloita painamaan. Taitaa äijät olla Israelin poikia. Niille on kolmas maailma täynnä käyttämättömiä filistealaisia. Joo oikeassa olin, Ruozin Akatemian palkizemia kusipäitä kuten Bob Zimmermann. Vetäkää vaan työlaisnaisten kusikassit päähänne ja tukehtukaa sinne, miljardöörien kumihanskat, liikemiesvainukoirat. Ruozi on erilainen kuin muut pohjoismaat, sanoo Mengele, se on pikku-Amerikka. Sixi siellä kuolee niin helvetisti matuköyhimyxiä. Loppuunkäytettyä apinamateriaalia.
ellauri102.html on line 333: Te ette ole työläisiä vaan vapaaehtoisia harjoittelijoita ja muita väliaikaisia nuoria. Ei teillä oo eikä saakaan olla perhettä.
ellauri102.html on line 334: Te ette oikeastaan saa ettekä te tarvizekkaan palkkaa, te ootte hankkimassa elämyxiä. Olette palvelusammattien kermaa, 1 hengen yrityxiä.
ellauri102.html on line 337: Kuutamourakoita valvovat Kelju K. Kojootit niitä ulvovat.
ellauri102.html on line 339: Starbucks kahvila oli astinlauta isoon viemäriin. Brändipaskalafkat johtaa apinaressukoiden kurjistamista. Helvetti lakatkaa ostamasta kusipäiltä! Ajakaa ne lakoon! Konkkaan koko konkkaronkka! 🤑😠
ellauri102.html on line 347: "Yrittäjät", "myyntikumppanit" ja "partnerit" oottaa passissa milloin oisi pätkätyötä jaossa. Johtoporsas tienaa 30 miljoonaa osaketta ja laahus kokee että se VOISI ansaita, mikä on kiva koska toivo pitää liitot loitolla ja palkat pieninä. Taas sama mekanismi, se American Fucking Dream, joka toimii kristinuskossa. Demokratia ja vapaus. Usko toivo rakkaus. Haestakeepa kuulkaa paska. Että mä inhoon unelmia.
ellauri102.html on line 349: Ja sitmä ällöän myös kaikenlaisia MERKKEJÄ, siis kuvakkeita, ikooneja ja symbaaleja, ylipäänsä että joku asia muka "edustaa" toista asiaa. Siinäkin on piilevänä jotain embryonista tiimiajattelua. Jokainen edustakoon vaan izeään eikä muka jotain suurempaa reviiriä.
ellauri102.html on line 351: Tän toteemiajattelun aivan huippu oli, kun sisäministeri Ohisalosta tehtiin kantelu, kun sille oli poliisi pimeällä tiellä turvallisuuden vuoxi antanut huomioliivin jossa luki POLIISI ja selässä oli vielä miekkataxin miekan kuva. "Ei kai sisäministerillä (joka on siis huom kaikkien poliisien emäpoliisi) ole oikeutta käyttää POLIISIn liiviä?" Voi helvetti, jo oli säälittävä yritys. Noi setämiehet koittaa KAIKKENSA etne sais ärrsyttävät naisministerit pälkähään. Mut tää oli kyllä todellinen pohjanoteeraus. Noi äijät ei ole ainoastaan tyhmänilkeitä, ne on vitun ILKEITÄ ja lisäxi vielä aivan helevetin TYHMIÄ. Niiltä pitäisi sahata poikki toi symboolifunktio. Leikata koko naurava nakki halki miekkataximiekalla.
ellauri102.html on line 368: Johtamisguru Tom Petersin tuorein idea (siis ysärillä) oli, että "Brändi olet sinä." Henkilön on brändinirvanaan päästäkseen luovuttava palkkatyöntekijän univormustaan. Jos aiomme menestyä uudessa taloudessa, meidän on tehtävä itsestämme brändi. Voimme odottaa menestystä työmarkkinoilla vasta sitten, kun kehitymme konsulteiksi ja palveluntarjoajixi. Määritämme oman brändimme arvon ja vuokraamme itseämme valittuihin projekteihin, jotka kartuttavat "kerskailuportfoliotamme". Peters kirjoittaa: "Kutsun tätä lähestymistapaa nimellä Minä Oy. Jokainen on oman ammatillisia palveluja tarjoavan yrityksensä toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja." Johtamisguru Faith Popcorn, joka nousi pinnalle vuonna 1991 julkaistun bestsellerinsä The Popcorn Report myötä, suosittelee jopa nimen muuttamista, jotta se "sopii" paremmin huolellisesti suunniteltuun ja markkinoituun brändi-imagoon. Hän on itsekin vaihtanut nimensä - hänen nimensä oli ennen Faith Plotkin.
ellauri102.html on line 370: Popcornia ja Petersiä tärkeämpi minä-brändin sanansaattaja on kuitenkin Daniel H. Pink (ent. Prick). Hän on huomannut tilapäisen työn, alihankintasopimusten ja itsensä työllistämisen yleistymisen ja puhuu 'vapaiden agenttien maasta". Pink kirjoitti kirjaa nimeltä Free Agent Nation ja on ylpeä tästä uudesta isänmaastaan. Hän jätti arvostetun työpaikkansa Al Goren puhemyllynä. Hänen kaltaisensa kuikelot ovat markkinointikonsultteja, copywritereitä, headhuntereita ja ohjelmistosuunnittelijoita, jotka kokeilevat 🧘‍♂️ jooga-asentoja verkotetuissa kotitoimistoissa. Sisäileviä sankareita kuten "Jjarrii!" Headhuntteri oli epämiellyttävä lankoni Iso-Masa, ennenkuin sen päässä naxahti. Ja se pikkiriikkinen suonikohjuinen AHDH oli konsultti, se joka pyöri perskärpäsenä mun kimpussa Kouvolan aikoina. "Nimeä ei löydy", sanoo päänsisäinen Contacts-ohjelma. Ne oli narsisteja kumpikin.
ellauri102.html on line 372: Ei vittu narsismista on tullut hyve! Se ei ole luonnevika enää vaan sen puute on! 😃 Naimi myöntää reilusti että se ize on bestsellerejä suoltavana friilänsärinä justiinsa tollainen kermapursopylly, varmaan narsistikin jos sen pintaa vähän raaputtaisi. Mutta jokaista menestyvää "Minä Oy"tä kohden on miljoonittain säälittäviä "Tmi Mä" putiikkeja jotka käy siivoomassa näille kusipäille, leikkaa niiden kynsiä tai pesee niiden autoja jonkun vuokrafirman orjana.
ellauri102.html on line 377: Huippujohtajien törkeet palkat kertoo niiden aikaansaamista kikyloikista. Ne on palkkioita massamurhista, saneeraajan korvauxia toisten selkänahasta otetusta riskistä. Optioiden arvo nousee kun porukoita lentää ulos kilometritehtaalle. Ja onhan näkyvästä johtoasemasta vakavia henkilökohtaisiakin riskejä, kuten näkyy seuraavasta videoklipistä.
ellauri102.html on line 389:

Looking out for n:o 1

ellauri102.html on line 394: Boomereistä samaa mieltä oli 1/2 ja GI Joeista 1/3. Sitä saa mitä tilaa. 9/10 ysäriteineistä oli samoilla linjoilla. Tää selittää mix köyhätkin on nyt oikeistolaisia persuja. Ne kyylää toisiaan ja koittaa kiilata, kun jonossa on väljää. Tää on herkkua johtoporsaille, just oikea kapitalistiasenne, me first. Pankkitalletuxet ja eläkkeetkin menee rahastojen kautta rikkaille.
ellauri102.html on line 406: Klein on kotoisin juutalaisesta perheestä (kuinkas muuten). Sekä Kleinin että hänen aviomiehensä Avi Lewisin perhe on kansalaistoimijataustaisia. Kleinin isoisä, senaattori Calvin Klein, erotettiin Disney-yhtiön palveluksesta vuoden 1942 kalsarilakon jälkeen hänen toimittuaan siinä hyperaktiivisesti. Kleinin lääkäri-isä "Pullo" Klein oli vietnamilainen ja Amerikan pahin vastustaja. Hänen elokuvantekijä-äitinsä Bonnie Sherr Klein sai julkisuutta pornoelokuvallaan No Logo Story. Hänen veljensä Seth on Canadian Centre for Alternative Policemen -tutkimuskeskuksen Kolumbian toimiston siivooja. Hänen appivanhempansa ovat journalisti Michele Landslide ja poliitikko C.S. Lewis, Kanadan uusimman ja demokraattisimman puolueen johtajan David Lewisin poika. Hänen tätinsä on ollut naimisissa poplaulaja Dave Liebkindin kanssa.lähde? Klein on julkisesti paljastunut feministiksi ja on luonnehtinut muun muassa kirjaansa No Logo hiukka feministiseksi. No ei se siitä kyllä häirizevästi näy.
ellauri102.html on line 410: Klein on ollut London School of Economicsin vieraileva luennoitsija ja Tel Quel lehden kotiavustaja.
ellauri102.html on line 414: Joku Järvensivu arvioi, ettei Kleinin pulloa voi aivan sellaisenaan siirtää Suomeen: Suomen oikeisto ei ole niin toivoton. Ai mikä missä milloin? Se oli Helsingin Sanomien kirja-arviossa talouskulttuurin tutkija, kauppatieteiden tohtori ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan tutkimusryhmän jäsen Paavo Järvensivu. Haista paska Paavo, vie nenä pois Wahlroosin pyllyvaosta. No 2005 ei vielä tiedetty Haju Pisilästä. Meillä kaikki tapahtuu 20v myöhässä.
ellauri102.html on line 423: Ahaa selvää arvonkieltämistä! Sillei ollut varaa Nike tossuihin, ja Swoosh! siitä tuli niiden leppymätön vihamies.
ellauri102.html on line 425: She has attributed her change in worldview to two catalysts. One was when she was 17 and preparing for the University of Toronto, her mother had a stroke and became severely disabled. Naomi, her father, and her brother took care of Bonnie through the period in hospital and at home, making educational sacrifices to do so. That year off prevented her "from being such a brat". The next year, after beginning her studies at the University of Toronto, the second catalyst occurred: the 1989 École Polytechnique massacre of female engineering students, which proved to be a wake-up call to feminism.
ellauri102.html on line 465: Despite the backlash from the public the ad received a lot of publicity and press coverage. Protein World went on to make a reported £1 million profit from the £250,000 they spent on the advertising campaign. Although it caused a lot of controversy around the world, it somehow still managed to boost the company’s sales.
ellauri102.html on line 479: The Problem: During the time the advert was released, there were many protests and riots taking place in America over the #BlackLivesMatter campaign. The ad took a lot of “inspiration” from these protests and fundamentally undermined the whole point of the protests. In addition to this, the ad also received a lot of criticism for how Pepsi was responsible for “saving the day.”
ellauri102.html on line 487: The Problem: As you can probably see from the advert above, the choice of words for this campaign was very poorly chosen. To make things worse, they specifically aimed the campaign at people in the Middle East which caused many people to call the advert racist.
ellauri102.html on line 528: oonoton (vihersasitouminman) hyveist Stasi
ellauri102.html on line 538: lotasta, mutta Stakoo tarsl 1P0- palie
ellauri102.html on line 558: vanhemmat feministit reagoivat vaatimalla sensuuria ja uudelleenkoulutusta, mutta Staskoon tarttul 1990-luvun puolivälin omajulkaisuinto. Hän alkoi jo teini-iässä julkaista valokopioitua Uncool-lehteä, jossa oli kollaaseja naistenlehtien pikatesteistä, tamponien antimainoksia ja kulttuurinhäirintää koskevia julistuksia. Yhdessä numerossa oli kokosivun mainos filosofi Klaus Barbiesta. Staskon Barbie mietti: "Kumpi oli ensin, kauneus vai myytti. Ja jos kynsi kylmenee, kun olen unessa, onko se silti kuolema?" Stasko sanoo, etta oman median tekeminen, mainostajan tyylin omaksuminen ja mainostarjonnan pöyhiminen alkoivat heikentää mainosten vaikutusta häneen. Tajusin, ettei ollut pakko käyttää siteitä eikä tamponeja, jättää vaan alushousut pois. Niin meidän esiäitimmekin tekivät. Omien ajatusteni aamiaisella syön samoja hiutaleita, joita mediakin käyttää. Se vei medialta mädän maun, koska näin, miten
ellauri102.html on line 563: Carlyssa on jönsyvoimaa kuten nuorena OD:hen nukkuneessa Jänis Joplinissa. Staskon kaima Carly Simon oli rikas herkkuperse, Simon & Schusterin perillinen, ja elää vieläkin. Jänis oli läski koulussa ja sitä pilkattiin. Voisi luulla että Staskokin on läski. Ei oikeestaan, naurujooga ja jäätanssi on pitäneet sen linjat kurissa. Se on nyt työttömänä jossain landella koronaa paossa ja laittaa Tiktokiin videoita missä se tanssii järven jäällä. Linkedin on tosiasioista jäljessä, sanoo vielä että se on on Toronto Un program koordinaattori, siis niinku Hanna Westerlund, ja hehkuttaa:
ellauri102.html on line 565: Her work as a culture jammer and Imagitator is featured in several documentaries as well as the best-selling book “NO LOGO” by Naomi Klein. She earned a Bachelor of Education and an honours MA from OISE/UofT where her graduate research focused on Holistic Media Literacy and Transformative Learning.
ellauri102.html on line 570: 'Life's too short to be ashamed for being weird,' says Lake Pantyless Pissing's Carly Stasko. After Stasko lost her job, she and her family moved from Toronto to their northern cottage at the start of the pandemic.
ellauri102.html on line 571: "We have two sons, aged 10 and six, and they were bouncing off the walls of our apartment in Toronto. And our moods were really low and the future seemed quite uncertain for us, especially because I'm immune compromised from cancer treatments," she told Morning North CBC host Markus Schwabe.
ellauri102.html on line 572: "So all of those things together made us consider just uprooting and relocating to our family cottage. It was my husband's idea. It was a good idea."
ellauri102.html on line 579: "Is it really that bad being embarrassed compared to being in everybody's phone? Thankfully, I was cured then and since I've had my kids and a good life. But when the pandemic started, it was almost like revisiting some of that because I had to kind of go back into being isolated because of my immune system. And if you ever feel really stuck, just put on some music. It has such a powerful effect. And you don't have to be a dancer. You don't have to have moves. Just move how you feel — don't worry about it looking weird. You know, life's too short to be ashamed for being weird."
ellauri102.html on line 587: You don´t look at their faces
ellauri102.html on line 607: You don´t look at their faces
ellauri102.html on line 625: Let me loosen up your collar
ellauri102.html on line 637: You don´t look at their faces
ellauri102.html on line 687: Ms.stä on puolessa vuosisadassa tullut Amerikan E. T. Varakkaiden Gilmore-isoäitien preppieasuiset lapsenlapset lukee sitä koulussa pakkopullana. Through our Ms. Classroom program, Ms. is also used by college faculty as a required text at 88 universities in 43 states, reaching thousands of students nationwide.
ellauri105.html on line 23: Sisälmysluetteloon
ellauri105.html on line 29:

Vie paska painoon

ellauri105.html on line 49: Katujalla on omatunto tallella eli yliminä pelaa liigasäännöillä. Rangaistus saa sen heräämään, usein uskonnollisen herätyskellon avulla. Se jättää taaxe pahan minänsä ja pelaa vastedes matalalla mailalla. Tekee parannuxen. Ottaa vuoteen kainaloon ja kävelee. (Oman, ei jonkun muun.)
ellauri105.html on line 62: Kun vein tänään Vulvun huoltoon mieleen juolahti valaiseva tarkastelunäkökulma mielenvikaisuuxiin. Apinat on peliautomaatteja joista voi kysyä mikä kohta kulloinkin on vialla. Eli huoltotarpeita.
ellauri105.html on line 104: Susanin lehti Politico on antisemitistinen ja oikeistohenkinen. Tiesittekö muuten että Bernie Sanderskin on jutku? 😃 Tuppikulli tai esinahkapoolo, vitun väliä, se mikä ratkaisee on paljonko on perstaskussa. Vieläko taipuu bideelle vai ei.
ellauri105.html on line 126: Have the ego of an academic- relishing in the myth of their own intelligence, yet they have done nothing to actually earn that ego. They never went to school or tried to seriously study anything. So niche groups like this are perfect for them- they can act like big shot academics and get respect from other lost idiots and it fulfills their need to be considered “smart”.
ellauri105.html on line 132: I suspect that a lot of those attributes can apply to the cranks on Quora too!
ellauri105.html on line 158: Silti vittu, Reijo, tulkoon myös sinulle tiettäväksi, että en ole liittymässä helluntaiseurakuntaan. Ilmoitan asiattoman kommenttisi ylöspäin.
ellauri105.html on line 201: Emäntä. Kiitos oo Herra, että sinä saatat luotusi julistamaan ja
ellauri105.html on line 202: kivetkin huutamaan pyhää sanaasi Herra. Näin sanoo Aamen, se
ellauri105.html on line 204: kavala sukukunta joka oot noussunna isiäsi vastaan ja tallonna
ellauri105.html on line 213: Astu esiin! Astu essiin lummouksillasi ja paljolla velehoomisellasi jolla oot nuoruuvvestasi astik ihteesi väsyttännä! Katso minä
ellauri105.html on line 255: In the Hebrew Bible, Oholah (אהלה) and Oholibah (אהליבה) (or Aholah and Aholibah in the King James Version and Young's Literal Translation) are pejorative personifications given by the prophet Ezekiel to the cities of Samaria in the Kingdom of Israel and Jerusalem in the kingdom of Judah, respectively. They appear in chapter 23 of the Book of Ezekiel.
ellauri105.html on line 265: In the divergent Theology of the Cathars, the heterodox Christian movement thriving in the 12th to 14th Centuries, Oholah and Oholibah inspired the belief that the Cathar Invisible Father had two spiritual wives, Collam and Hoolibam. Scholly ja Hooligan.
ellauri105.html on line 275: III. Kertoo vielä sen ilmoituksen ja uhkaukset.
ellauri105.html on line 286: Hes. 16:36 Näin sanoo Herra, Herra: Koska olet antanut riettautesi vuotaa ja olet paljastanut häpysi haureudessasi kaikille rakastajillesi ja kaikille kauhistaville kivijumalillesi, sekä lastesi veren tähden, jonka olet niille antanut,

ellauri105.html on line 307: Hes. 17:15 Mutta hän kapinoi häntä vastaan ja laittoi lähettiläänsä Egyptiin, että hänelle annettaisiin hevosia ja paljon väkeä. Menestyyköhän se, pelastuukohan se, joka tällaista tekee? Pelastuuko se, joka liiton rikkoo?

ellauri105.html on line 308: 22. Sen tähden, Oholipa, näin sanoo Herra, Herra: katso, minä tahdon sinun värtämiehes, joihinkas suuttunut olet, kehoittaa sinua vastaan, ja tahdon heitä tuoda joka taholta sinua vastaan:

ellauri105.html on line 309: Hes 16:37. Sen tähden, katso, minä tahdon koota kaikki sinun värtämiehes, joiden kanssa sinä olet hekumassa elänyt, ynnä kaikkein niiden kanssa, joita ystävinäs pidät, ja joita vihaat; ja minä tahdon ne koota sinua vastaan joka taholta, ja julistaa sinun häpiäs, että heidän kaikki sinun häpiäs näkemän pitää.

ellauri105.html on line 315: 28. Sillä näin sanoo Herra, Herra: katso, minä tahdon sinun niiden haltuun antaa, joita vihaat, ja joihin suuttunut olet.

ellauri105.html on line 321: Jer 25:15. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, minulle: ota tämä viinamalja minun kädestäni täynnänsä vihaa, ja kaada sitä kaikille kansoille, joiden tykö minä sinun lähetän.

ellauri105.html on line 322: 32. Näin sanoo Herra, Herra: sinun pitää juoman sisares maljan, syvän ja leviän; sinun pitää niin suureksi nauruksi ja pilkaksi tuleman, että se on ylönpalttinen.

ellauri105.html on line 324: 34. Sen sinä juot ja särvit, sen sirpaleita sinä kaluat ja niillä rintasi revit. Sillä minä olen puhunut, sanoo Herra, Herra.

ellauri105.html on line 325: 35. Sen tähden näin sanoo Herra, Herra: ettäs minun unhottanut ja minun selkäs taa heittänyt olet*, niin kanna nyt sinun haureuttas ja huoruuttas.

ellauri105.html on line 329: Jer. 13:25 Tämä on sinun arpasi, sinun mitattu osasi minulta, sanoo Herra, koska olet unhottanut minut ja luottanut valheeseen.

ellauri105.html on line 345: 1. Moos. 9:6 Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä Jumala on tehnyt ihmisen kuvaksensa.

ellauri105.html on line 346: 3. Moos. 20:10 Jos joku tekee aviorikoksen toisen miehen vaimon kanssa, jos hän tekee aviorikoksen lähimmäisensä vaimon kanssa, niin heidät, sekä avionrikkojamies että -nainen, rangaistakoon kuolemalla.

ellauri105.html on line 347: 4. Moos. 35:31 Älkää ottako lunastusmaksua sellaisen tappajan hengestä, joka on tehnyt hengenrikoksen, vaan rangaistakoon hänet kuolemalla.

ellauri105.html on line 349: 46. Sillä näin sanoo Herra, Herra: Nostatettakoon kansanjoukko heitä vastaan, ja heidät pantakoon kauhistukseksi ja ryöstettäköön.

ellauri105.html on line 350: 46. Näin sanoo Herra, Herra: vie suuri joukko heidän päällensä, ja anna heitä ryöstöksi ja saaliiksi,

ellauri105.html on line 393: Nämä ajatukset ovat liberaaleja, jopa panteismia lähenteleviä. Tällainen mystifioitu, humanisoitu ja sekularisoitu kristillisyys tuntuu olevan nykyäänkin suosittua monilla tahoilla. Onko se sopusoinnussa Raamatun sanoman kanssa? Itse näen teologisen kuilun ylittämättömän syvänä johtuen ratkaisevasta erosta jumalakuvassa. Raamattu ei puhu ihmisiin kätketystä persoonattomasta valosta (jonka juuret lienevätkin antiikin gnostilaisuudessa), vaan rakastavasta Isästä (ja syntiä vihaavasta Tuomarista), joka on valmistanut lampaille iankaikkisen pelastuksen (ja vuohille iänikuisen hiilipedin).
ellauri105.html on line 395: En kiellä sitä, että tämä perinteinen kristinoppi voi kuulostaa armottoman dualistiselta, kylmältä ja jotenkin lattealta ”avarampaan” mystiikkaan verrattuna. En kiistä sitäkään, että tämän perinteisen kristinopin kannattajien joukosta löytyy paljon rakkaudettomia suutarisia, jotka voisivat ottaa käytöksessään esimerkkiä liberaaleilta kareisilta. Raamatullinen jumalakuva kuitenkin antaa uskolle kestävän kalliopohjan, ikuisen Rakastajan – ei vain ihmisten varaan jätettyä, pohjimmiltaan persoonatonta rakkautta, joka kaikessa kauneudessaan ei ratkaise perisynnin ongelmaa eikä kerro mitään kaikkein suurimmasta mysteeristä: kuolemanjälkeisestä elämästä.
ellauri105.html on line 399: Joku ämmä kommentoi: Markus, kiitos kirjoituksestasi. On hyvä tutustua "maailman ihmisten" kirjallisuuteen ja taiteeseen. Seurakunnan tulee mennä ihmisten luokse, Jeesuskin luki kuin piru fariseusten kirjoituxia. Vaatii kuitenkin vankan uskon perustan, jottei oma usko ala horjuu. On tietysti myös osattava erottaa se, mikä ei tee hyvää uskovan ajatusmaailmalle, ettei "maailman Matti saastuta", kuten Sanassa sanotaan. Esim ortodoxiämmän rivot puheet on jätettävä omaan arvoonsa.
ellauri105.html on line 419: Pirjo Mannisen Olga vanhus 70-luvulla kazoo purkin kylkeä

ellauri105.html on line 462: Pohjimmiltaan samasta asiasta on huoli kaikilla: miten tuoda sillan yli vain hyödyllisiä idiootteja ja päästä eroon laahuxesta ja kuolleesta painosta. Korona hjälpte lite, men inte på långtnär nog. Kolla tex Pisa-resultatena, för helvete.
ellauri105.html on line 474:

Täällä puhuu isä Mefoodi

ellauri105.html on line 484: Tuo pappismunkki oli kirkolliselta nimeltään Mefodi ja maalliselta nimeltään Matti Lehmonen. Hänen elämäntarinansa on melkoinen. Selvitin sitä hieman vieraillessani jälleen kerran Heinävedellä Valamon luostarissa. Kerron siitä jotain tässä lyhyesti. Tämä vuonna 1912 Konneveden rantamaisemissa syntynyt rautalampilainen meni jo varsin varhain harjoittelemaan luostarielämää Laatokan Valamon luostariin. Kimmokkeen sinne menoon tämä silloin vielä luterilainen 15-16-vuotias nuori mies sai silloiselta Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherralta, rovasti Mikael Iltonoffilta (Iltola). Niinpä hänet sitten varsin pian liitettiin Smolenskin skiitassa ortodoksiseen kirkkoon ja hän siirtyi Valamon luostariin noviisiksi. Mefodi kuvattuna Petsamon luostarissa 1939. (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari)
ellauri105.html on line 490: Tšekkoslovakian Pyhän Jovin luostarikoulun jälkeen hän palasi Laatokan Valamoon, missä hänet vihittiin ensin munkiksi juuri ennen sodan alkamista vuonna 1938. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin Petsamoon, mistä hän sotavuosien aikana siirtyi sitten Ruotsiin ortodoksisen seurakunnan palvelukseen ja jossain vaiheessa, jatkosodan aikana myös Itä-Karjalaan. Itä-Karjalaa seurasi jossain vaiheessa Konevitsan luostari 40-luvun loppupuoliskolla. Luostari oli tuolloin siirtynyt Keiteleen Hiekkaan, missä Mefodi teki ahkerasti käännöstöitä. Keitelettä seurasi jälleen Valamo-jakso, nyt tosin Heinäveden Papinniemessä, minne luostari oli siirtynyt sotaa pakoon evakkoon. Tämä jakso kestikin sitten parikymmentä vuotta ja piti sisällään lähinnä luostarin sihteerinä toimimista ja luostarin kirjeenvaihdosta ja käännöstöistä huolehtimisen. Suurin osa tuolloisista munkeista ei osannut suomea, koska he olivat venäläisiä ja siirtyneet luostarin mukana evakkoon.
ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri105.html on line 501: Mefodin ystäviä ja tuon ajan ortodoksisia vaikuttajia vasemmalta oikealle: Paavali (myöh. arkkipiispa), Markos, Isaki, Savva ja Pietari (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari) Pappismunkki Mefodi säilytti terävä-älyisyytensä ja sananvalmiutensa loppuun saakka. Häneltä saattoi saada kipakan ja terävän vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Otetaan tähän loppuun kaksi sellaista. Kun hän aikanaan Heinäveden Valamossa ollessaan istui Torakkahoviksi nimetyn munkkien asuntolan kuistilla yhdessä pappismunkki Savvan - toisen "koiranleuan" kanssa - valkoisissa viitoissaan ja pitkine partoineen ja paikalle saapui turisti kameransa kassa kysyen: "Saako ottaa kuvan?" - Mefodi jyrähti: "Joo, kuvata saa, muttei ruokkia." Toisen kerran saman kysymyksen edessä hän vastasi toimittaja-kuvaajalle, jonka hän ehkä epäili ottavan kenties huonolaatuisen kuvan. Hän sanoi: "Jospa tässä käy kuten paavi Pius V:lle, kun hänestä tehty maalaus - joka ei ollut paavin mielestä kovin ihastuttava - lähetettiin edelleen. Paavi oli näet kirjoittanut kuvan taakse: Älkää peljätkö, se olen minä, paavi Pius." Pappismunkki Mefodista jäi kirjoittamatta vielä paljon mielenkiintoisia asioita, mutta jospa jossain sopivassa vaiheessa saisin niistä koottua ja sanoiksi muodostettua toisen, pitemmän tarinan. Mutta olkoon nyt tämä jupina alkuna mahdollisesti uusille, uudenlaisille jupinoille tai ehkä paremminkin tarinoille ortodoksisista, mielenkiintoisista ihmisistä, joita ympärillämme on elänyt. Kuten aikaisemmin taisin mainita, alan taas itsekin joidenkin tuiki tuntemattomien ja eräiden hyvän-päivän-tuttujen kanssa väsyä tähän tietynlaiseen kriittiseen kirjoittamistyyliini, jonka jo kerran sain lopetettua. Jospa tässä syksyn ja talven aikana saisin lopetettua ja julkaistua jo melkein valmiit, keskeneräiset jupinani ja voisin lopettaa tämänkin Happy 1 -blogisivuston ympäristölle ja ainakin joillekin kanssaihmisille sopimattomana. HAP happy P.S. Infoa kirjoitusvirheistä ja muista hatarista tiedoista voi lähettää suoraan tämän blogin yhteysosoitteeseen: happy.ykkonen(at)gmail.com Ko. osoite ei ole muussa käytössä. Nettihoukka klo 11.44
ellauri105.html on line 516: Kun Mefodi tutustui kuopuxeemme hän sanoi "Tämäkös se on se Peeter". Kun se ei jaxanut syödä enempää se sanoi "Petter ottoo". Puhelimeen se huusi eteisessä "Täällä puhuu isä Mefoodi!". Se antoi Valamon käynnillä mulle lahjaxi kuhmuisen mutta hienon vanhan suurennuslasin. Se on mulla vieläkin. Nyt sillä on käyttöä.
ellauri106.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri106.html on line 33: Tässä albumissa roimitaan vastenmielistä Philip Rothia. Kehhuu kehveli kuin ainut oisi mualimassa joka munallen haisoo.
ellauri106.html on line 46: Philip Roth has not had much luck with biographers. Late in his life, furiously aggrieved after the failure of his marriage to the actress Claire Bloom and the publication of Bloom’s incendiary memoir of their years together, he asked a close friend, Ross Miller, an English professor at the University of Connecticut, to take on the task. Roth sent Miller lists of family members and friends he wanted to be interviewed, along with the questions that he felt should be asked. (“Would you have expected him to achieve success on the scale he has?”) It didn’t work out, for various reasons. Roth had wanted Miller to refute a familiar charge, “this whole mad fucking misogynistic bullshit!” that he felt flattened his long erotic history into one false accusation. But Miller came to his own conclusion. “There is a predatory side to both Sandy and Philip,” he told a cousin of Roth’s. (Sandy was Roth’s older brother.) “They look at women—I’m not gonna write about this—but they are misogynist. They talk about women in that way.”
ellauri106.html on line 50: What may be more damning, though, is what the Bailey revelations don’t change. “It wasn’t just ‘Fucked this one fucked that one fucked this one,’ ” Roth once told Miller. Yet Bailey’s biography gives the impression that it was exactly like that: a long life spent writing book after book, and pursuing, then fleeing from, woman after woman after woman.
ellauri106.html on line 52: It was not Bailey’s role as a biographer to pass judgment on his subject. He needed only try to understand him, and to make us understand him, too. “Why shouldn’t I be treated as seriously as Colette on this?” Roth had asked Miller, of the sex question. “She gave a blow job to this guy in the railway station. Who gives a fuck about that? . . . That doesn’t tell me anything. What did hand jobs mean to her?”
ellauri106.html on line 54: So what did sex mean to Roth? Bailey’s book is so caught up in its obsessive cataloguing of paramours that the forest gets lost in an endless succession of trees. The place where Roth found insight into his own character was on the double bag. Over and over, in the novels, he transformed pro life. Bailey’s prurient, exhaustively literal version of that life reverses the effect, and the result is sadly diminishing. What he never grasps is Roth the artist, with his powers of imagination, of expression, of language—what made him worthy of biography at all.
ellauri106.html on line 56: Was Roth a misogynist? I have always found that label too neat and summarily dismissive for a novelist as capacious, inventive, and playful as Roth. But maybe I avoid it because it hurts me too to use it. Im no feminist myself.
ellauri106.html on line 65: Philip Roth was the younger of the 2 boys of Herman Roth (1901–1989) and his wife Bess, nee Finkel (1904–1981). Both parents were assimilated American Jews of the second generation of immigrants. The maternal grandparents came from the area around Kiev, the Yiddish-speaking paternal grandparents, Sender and Bertha Roth, from Koslow in Galicia. Sender Roth had trained as a rabbi in Galicia and worked in a hat factory in Newark. Herman Roth, the middle of seven children and the first child in the United States, first worked in a factory after eight years of schooling, then became an insurance agent selling door-to-door life insurance. By his retirement he made it to the district director of Metropolitan Life. Philip Roth's brother, Sanford (Sandy) Roth (1927–2009), who was four years older than him, studied art at the Pratt Institute, became vice-president of the advertising agency Ogilvy & Mather in Chicago and made a name for himself as a painter after his "early retirement".
ellauri106.html on line 67: In October 1956, Philip Roth met the secretary Margaret Martinson Williams in Chicago, whom he married in February 1959. The divorced mother of two children of completely different social origins, who was four years older than him, initially gave Roth the feeling of both a challenge and a liberation. Later, however, the problems and arguments in their relationship increased, which the writer dealt with in retrospect in works such as When She Was Good ( Lucy Nelson or Die Moral, 1967) or My Life As a Man (Mein Leben als Mann, 1974). In his autobiography The Facts (The Facts, 1988) Margaret even advanced as Josie Jensen to the “counter-self”, to the “arch enemy and nemesis ” of the author. The couple separated in 1963, but Margaret Roth refused to consent to a divorce. Five years later she died in a car accident.
ellauri106.html on line 69: From 1958 onwards, the couple lived in New York on the Lower East Side of Manhattan, and in 1959 they spent seven months in Italy on a Guggenheim grant. Upon their return, they both settled in Iowa City, where Roth led the Writers' Workshop at the University of Iowa. The experiences in small-town Iowa far away from the American metropolises flowed into Roth's second novel Letting Go (Other People's Worries), which was published in 1962, but in contrast to Roth's previously published volume of short stories Goodbye, Columbus caused mixed reactions from critics. Stanley Edgar Hyman, for example, criticized weaknesses in the narrative structure of the novel, the two narrative parts of which are only superficially connected, but praised what he saw as "the keenest eye for the details of American life since Sinclair Lewis". Letting Go is also the first novel in which Roth, as in numerous later works, made the writings of his literary predecessors an integral part of the narrative, and is therefore often referred to as Roth's first "Henry James novel".
ellauri106.html on line 74: Before the sudden popularity and fierce hostility, Roth retired to secluded Woodstock, and in 1972 he bought a farm in northwest Connecticut .
ellauri106.html on line 76: In 1987, in the loneliness of Connecticut, Roth experienced a breakdown caused by a sleeping pill with hallucinatory side effects. He made the experience, as well as the trial of the concentration camp guard John Demjanjuk in Jerusalem, whom he had followed as an observer, the starting point of the 1993 novel Operation Shylock, the encounter between a fictional Philip Roth and his doppelganger. The writer also felt increasingly isolated in London and returned to New York, where he moved into an apartment on the Upper West Side. He took over from 1988 to 1991 a professor of literature at Hunter College of the City University of New York. In 1990 he married his longtime partner Claire Bloom, but the marriage was divorced in 1994 after Roth's growing estrangement and severe depression, including a stay in a psychiatric clinic. Bloom dealt with the problematic relationship two years later in her memoir Leaving a Doll's House .
ellauri106.html on line 84: In October 2012, Roth announced to the French culture magazine Les Inrocks that Nemesis was his last book. At the age of 74 he began to reread his favorite authors such as Dostoyevsky, Turgenew, Conrad and Hemingway as well as his own works. He came to the conclusion that he had made the best of his possibilities and did not want to continue working as an author, read or talk about new literature.
ellauri106.html on line 90: The rudeness is not only a source of stylistic energy, but also a fundamental moral position, an attack on the state of inhumanity disguised as niceness, as Nathan Zuckerman puts it in The Anatomy Lesson. Roth is thus directed against the social forces of obedience, prohibition and oppression, essential components of mature adulthood, which is why Posnock recognizes an “art of immaturity” in which Roth disregards cultural barriers and abandons himself completely to aesthetic pleasure, in the style of a Cervantes 'or Nabokovs .
ellauri106.html on line 97: In 2000 Saul Bellow proposed Philip Roth to the Swedish Academy for the Nobel Prize for Literature. The accusation that the academy deliberately overlooks Roth's achievements in selecting the Nobel Prize winner each year has been one of the truisms of international feuilletons since the 2000s. According to some critics, the accusation turned out to be justified in 2008, when the chairman of the jury responsible for the Nobel Prize for Literature made public general reservations about North American literature and denied it deserving of an award. Ulrich Greiner summed up Roth's rejection by the Nobel Prize Committee as follows: “The Swedes, however, love authors who help to improve the world. Philip Roth only adds something to their knowledge about what needs work."
ellauri106.html on line 104: He enjoyed a robust childhood and was poplar in high school where he was a bright student but not quite diligent enough in his studies to win a prized full scholarship to Rutgers where he wanted to study law. Roth attended Rutgers University in Newark for a year, then transferred to Bucknell University in Pennsylvania, where he earned a B.A. magna cum laude in English and was elected to Phi Beta Kappa. He received a scholarship to attend the University of Chicago, where he earned an M.A. in English literature in 1955 and briefly worked as an instructor in the university´s writing program. Less prestigious Bucknell University in Pennsylvania was Roth’s fallback school. There he abandoned his vague dreams of becoming a lawyer for the underdog and turned his attention to writing.
ellauri106.html on line 106: That same year, rather than wait to be drafted, Roth enlisted in the army. Roth enlisted in the Army that year to avoid being drafted and assigned to unpleasant duty like the infantry. Fortunately he suffered a back injury during basic training and was given a medical discharge. Who knows. He returned to Chicago in 1956 to study for a PhD in literature but dropped out after one term. It was a yeasty environment for a young writer. Saul Bellow was a contemporary and with some what similar backgrounds and interests they could not avoid being rivals. During that year he met a lovely shiksa waitress Margaret Martinson, a single woman with a small child. He was smitten. An intense, but often troubled relationship ensued. At the end of the year he dropped out of the U of C and headed to the University of Iowa to teach in its creative writing program. None the less, whatever he may have said, Roth was not happy there, perhaps because the semi-rural Midwesterness of Ames was alien to him. After a while with Martinson in tow he moved on to a similar position at Princeton, another WASP bastion but one with even more prestige. Everyone who knew him recognized Roth as an early comer. He later continued his academic career at the University of Pennsylvania, where he taught comparative literature before retiring from teaching in 1991. Roth started teaching literature in the late 1960s at the University of Pennsylvania. The 1969 feature film adaptation of Goodbye, Columbus coincided with the publication of Portnoy’s Complaint, which soon became a best-seller amid controversy for its prurient content. (Those who've read it will likely not forget Portnoy's "love affair" with mom´s slab of liver in the fridge.)
ellauri106.html on line 118: Brownen työt osoittivat suurta uteliaisuutta luontoon ja saivat vaikutteita tieteellisestä vallankumouksesta. Hänen töitään läpäisee toistuva viittaus klassisiin ja raamatullisiin lähteisiin sekä hänen omintakeiseen persoonaansa. Hänen kirjallinen tyylinsä vaihtelee lajin mukaan tuottaen rikasta, epätavallista proosaa, joka vaihtelee karuista muistilehtiöhavainnoista korkeimpaan barokin lennokkuuteen.
ellauri106.html on line 120: Phillu-Rothin nimikirjoituxessa on vanhemmiten äxä lopussa, kun sen kynä palaa vetämään tee-viivan tee-kirjaimen päälle. Miehen muotokuva-kirjassa se kertoo kuinka sen kenkäkauppias Al Bundy-tyylinen isä höyhentää sitä izetehostavasta nimikirjoituxesta ja ongenkoukun kanssa tunaroinnista. No ei sen isä ollut oikeasti kenkäkauppias vaan vakuutusmyyjä. Phillu-Roth ei varmaan paljon perustanut isäpapasta, tai sitten liikaakin. Äiti ainakin oli rakas. Iskä antoi sille narsismioppitunteja ja sen omistava äiskä ryömi öykkäröivän isän hännän alla. Sekin kävi misogyniakoulutuxesta. Nathanin ja sen perheen välit näyttää olleen ällöttävät, vuoronperään kylmää vittuilua ja ylitunteilua.
ellauri106.html on line 122: Philip Roth was born in Newark, New Jersey, on March 19, 1933, and grew up at 81 Summit Avenue in the Weequahic neighborhood. He was the second child of Bess (née Finkel) and Herman Roth, an insurance broker. Roth's family was Jewish, and his parents were second-generation Americans. Roth's father's parents came from Kozlov near Lviv (then Lemberg) in Austrian Galicia; his mother's ancestors were from the region of Kyiv in Ukraine. Viulunsoittajia katolta.
ellauri106.html on line 124: He graduated from Newark´s Weequahic High School in or around 1950. In 1969 Arnold H. Lubasch wrote in The New York Times, "It has provided the focus for the fiction of Philip Roth, the novelist who evokes his era at Weequahic High School in the highly acclaimed Portnoy´s Complaint. Besides identifying Weequahic High School by name, the novel specifies such sites as the Empire Burlesque, the Weequahic Diner, the Newark Museum and Irvington Park, all local landmarks that helped shape the youth of the real Roth and the fictional Portnoy, both graduates of Weequahic class of ´50." The 1950 Weequahic Yearbook calls Roth a "boy of real intelligence, combined with wit and common sense." He was known as a clown during high school.
ellauri106.html on line 126: A committed atheist, Philip Roth feared only one form of posthumous punishment: being trapped for all eternity in a hostile biography. In 2007, Roth, echoing a similar quip from Oscar Wilde, said, “Biography gives a new dimension of terror to dying.” Roth’s had already been the subject of a harsh and unforgiving portrait in Leaving a Doll’s House (1996), the memoirs of his former wife, the actor Claire Bloom. As John Updike noted in The New York Review of Books, “Claire Bloom, as the wronged ex-wife of Philip Roth, shows him to have been, as their marriage rapidly unraveled, neurasthenic to the point of hospitalization, adulterous, callously selfish, and financially vindictive.” This crisp summary ended Roth’s friendship with Updike, even after Updike made clear he was recapping Bloom’s book and not affirming its accuracy.
ellauri106.html on line 128: In a private note about Bloom’s book, Roth asserted, “Another writer my age awaiting a biography and awaiting death (which is worse?) might not care. I do.” Roth put enormous efforts into finding a biographer who could contest Bloom’s account. His first choice was the academic Ross Miller, but the novelist had a falling out with his biographer as the would-be James Boswell resisted the imperious dictates of the modern Dr. Johnson. Roth ended up describing his relationship with Miller as “my third bad marriage.” After unsuccessfully trying to rope in friends such as Hermione Lee and Judith Thurman to tell his life story, Roth settled on Blake Bailey, the author of highly regarded biographies of troubled male American writers, notably Richard Yates and John Cheever.
ellauri106.html on line 130: Given long-standing feminist arguments that Roth is a misogynist—not to mention the portrait in Bloom’s memoirs—it was inevitable that any Roth biography would spark arguments about gender politics. What was surprising is that the debate would center around the biographer more than Roth. In the wake of the biography’s release, Bailey has been accused of shocking acts. Four former students from the elite New Orleans high school where he’d taught during the 1990s came forward to complain that he had groomed them as minors and sexually pursued them as adults. One of these women claimed he raped her. Another former student came forward with an allegation of attempted rape when she was an adult. Finally, Valentina Rice, a New York publishing executive, told The New York Times that Bailey raped her in 2015. Bailey strenuously denies all these allegations.
ellauri106.html on line 134: Phillu rakastui äitiinsä jo kouluiässä, se näytti siitä Mrs. Chiang kai-shekiltä, tarkoitaen siis Soong Mei-lingiä (alla). Sen omat vaimot oli kaikki Mrs. Philip Rotheja, paizi milloin unohtivat kävelypuvun ja lähtivät ilman lupaa sooloilemaan. Siinä vaiheessa Phillu karisti ne äkäseen. 1947 pikku turbojalka oli mustasukkainen Sandy-veljelle intissä, kun äiti itkeskeli sitä eikä turboa kun Frank Sinatra veisasi Mamselleä (alla). Sandy/Sherman oli muusikko ja klovni joka matki mainiosti Luther "Bojangles" Robinsonia, tapdancing ihmettä joka pääsi esiintymään eka kerran soolona, ilman valkoista esiliinaa Shirley Templen leffasssa. Muut mustat sanoi sitä setä Tomixi. Se kuoli pennittömänä ja sen hautajaiset maxoi Ed Sullivan. (Kekähän sekin oli, täytyy joskus kazoa.) Oli Lvovin juutalaiset meinootten aika hyvin integroituneet jenkkimeininkiin. Bojangles tarkoittaa riitapukari. Oikea Sandy oli piirtäjä ja mainosmies.
ellauri106.html on line 137:

oong_May-ling_giving_a_special_radio_broadcast.jpg" height="173" />
ellauri106.html on line 139:

Phillun äiskä (tai sen lookalike), äiskän herutusbiisi.

ellauri106.html on line 146: Sanford Roth, more affectionately known as "Sandy," lived with flair and boldness in his roles as an accomplished artist, a successful advertising executive spanning three decades, and a smooth dancer some likened to Fred Astaire.
ellauri106.html on line 150: "He remembered his last ride down [the elevator] in the old Standard Oil Building and how he got to the bottom, and [he said] he left his old identity at the beginning of the ride," said his wife, Dorene Marcus. He never looked back, she said.
ellauri106.html on line 152: Mr. Roth, 81, who also taught painting and drawing at his West Loop studio until his health deteriorated in 2007, died of congestive heart failure Wednesday, May 6, at his Chicago home.
ellauri106.html on line 154: Born in Newark, N.J., Mr. Roth enlisted in the Navy in 1945 and served for about two years. He went on to study at the Pratt Institute in the late 1940s and later at the Art Students League of New York, a school established by artists for artists, in 1952.
ellauri106.html on line 156: Eli Rosenthal, his former roommate at the time, said the two met in a fashion illustrating class. "I looked over at him and I said, 'Wow, this guy can really draw and I want to be like him,'" he said. "He always walked around with a sketch pad. He said it was great for picking up girls."
ellauri106.html on line 160: He is most remembered for his generous spirit, quick wit and love of 1930s and 1940s culture -- including Cole Porter and Frank Sinatra, to which his mother and he danced in the kitchen, as well as Li´l Abner cartoons and an era catchphrase: "Watch it, Toots."
ellauri106.html on line 175: Word has come that Philip Roth died on Tuesday in New York City at the age of 85. He was widely considered the last of the Great American Novelists of the late 20th Century the peer of heavy hitters John Updike and Saul Bellow. Roth himself believed that the novel, which had ruled for a century as the supreme and exalted American literary form, is doomed to becoming a cult niche in the Age of the Internet for a diminishing educated elite, “I think always people will be reading them but it will be a small group of people. Maybe more people than now read Latin poetry, but somewhere in that range…” Ever a realist, Roth was sanguine with the prospect.
ellauri106.html on line 179: Today the lengthy obituaries are all laudatory. Tomorrow or the next day I can safely predict that the backlash will begin with harshly critical essays. Leading the way will be Feminists critics who will denounce the whole cabal of elite white men as the custodians of the literary cannon. More pointedly they will charge Roth with toxic masculinity and misogyny and will come loaded for bear with plenty of quotes from his work. They will also have the example and testimony of his two ex-wives, both of whom showed up thinly disguised in his novels—a Margaret Martinson in When She Was Good and actress Clare Bloom in I Married a Communist. Bloom penned her own bitter exposé of their 14-year-long relationship and four year marriage in he memoir Leaving the Doll’s House.
ellauri106.html on line 180: Not far behind will be some Jewish critics who always found Roth’s portraits embarrassing for their relentless sexuality and discomfort with aspects of the culture that were at odds with his identity as an American. Others were angered at his voraciously espoused atheism—“I’m exactly the opposite of religious, I’m anti-religious. I find religious people hideous. I hate the religious lies. It’s all a big lie.” Some Jewish critics hounded him from the beginning of his career. Rabbi Gershom Scholem, the great kabbalah scholar, said Portnoy’s Complaint was more harmful to Jews than The Protocols of the Elders of Zion. And Roth was heckled and booed at an early appearance at Yeshiva University which stunned and shocked the author.
ellauri106.html on line 184: “The comedy is that the real haters of the bourgeois Jews, with the real contempt for their everyday lives, are these complex intellectual giants,” Zuckerman snorts. “They loathe them, and don’t particularly care for the smell of the Jewish proletariat either. All of them full of sympathy suddenly for the ghetto world of their traditional fathers now that the traditional fathers are filed for safekeeping in Beth Moses Memorial Park. When they were alive they wanted to strangle the immigrant bastards to death because they dared to think they could actually be of consequence without ever having read Proust past Swann’s Way. And the ghetto—what the ghetto saw of these guys was their heels: out, out, screaming for air, to write about great Jews like Ralph Waldo Emerson and William Dean Howells. But now that the Weathermen are around, and me and my friends Jerry Rubin and Herbert Marcuse and H. Rap Brown, it’s where oh where’s the inspired orderliness of those good old Hebrew school days? Where’s the linoleum? Where’s Aunt Rose? Where is all the wonderful inflexible patriarchal authority into which they wanted to stick a knife?”
ellauri106.html on line 186: Aika lyhkönen nekrologi, kai kun vainajista pitää puhua vain hyvää. Tosta rantista ei sivullinen saa mitään tolkkua. Alempana on jotain selityxiä näytelmän henkilöistä. Ralph Waldo Emerson ei toki ollut juutalainen (vaikka koukkunokka), mutta Waldo ihaili rikkaita juutalaisia Roope Ankkoja kuten pyylevähkö Laurent Rotschild jotka diskonttaa vexeleitä yrittäjille kaikkialla länsimaissa.
ellauri106.html on line 195: Thomas Wolfe (1900–1938) was born in Asheville, North Carolina, and educated at the University of North Carolina and Harvard University. He taught English at New York University and traveled extensively in Europe and America. Wolfe created his legacy as a classic American novelist with Look Homeward, Angel; Of Time and the River; A Stone, a Leaf, a Door; and From Death to Morning. Wolfe's influence extends to the writings of Beat Generation writer Jack Kerouac, and of authors Ray Bradbury and Philip Roth, among others. He remains an important writer in modern American literature, as one of the first masters of autobiographical fiction, and is considered North Carolina's most famous writer. Ei mitään pientä.
ellauri106.html on line 199: Dilsey does not allow self-absorption to corrupt her values or spirit. She is very patient and selfless—she cooks, cleans, and takes care of the Compson children in Mrs. Compson’s absence, while raising her own children and grandchildren at the same time.
ellauri106.html on line 209: Phillu tykkäsi sotapoliisikoulussa pistinharjoituxista, sai huutaa "KILL! KILL!" ja työntää kovaa pehmeään. "Sillä lailla tarrataan vinosilmää kitusista, sillä lailla kommaripaskoilta ruuvataan kulli irti!" Vähän myöhemmin sen sotahuuto olisi "FUCK! FUCK!", aseena taas kova teräskalu, kohteena vaimot ja tyttöystävät. Totta puhuen, Phillu oli poikasena hizin väpelö ja itkupilli. Itki puhelimeen Dragsvikistä Sharonille. Sharon oli Al "Zipper" Shatzkyn 17-vuotias tytär. Nathan oli kirahvi ja Sharon pantteri. Kerää koko sarja, saat ikioman eläintarhan. Nathan opettaa Sharonille sanan "kyrpä" käytön ja neuvoo miten sitä pitää imuttaa. Mutta välimerkkien käyttöä ei vittu Sharon opi, ei kirveelläkään. Phillu on jo graduoitunut Tom Wolfesta Henry Jamesiin ja sen yhtä vittumaiseen kirjaan The Ambassadors. Kirkkovene Sharonilla on kyllä soutukunnossa.
ellauri106.html on line 228: sanoen (käskemättä vielä) "mä oon
ellauri106.html on line 241: INFLUENTIAL WOMEN Who are Philip Roth’s ex-wives Claire Bloom and Margaret Martinson, when did they get divorced and did he have any children?
ellauri106.html on line 251:

oom.jpg" width="30%" />
ellauri106.html on line 252:

Actress Claire Bloom with her hubby Philip

ellauri106.html on line 255: Who are Philip Roth´s ex-wives Claire Bloom and Margaret Martinson? Have they got anything in common? I bet they were spitting images of Phil´s mother, one way or another. Roth was married twice – to Margaret Martinson from 1959 to 1963. He met Martinson in 1956 and married her three years later. Roth claims she used someone else’s urine sample to persuade him she was pregnant and trick him into marriage.
ellauri106.html on line 260: Roth had a long-term relationship with British actress Claire Bloom whom he married in 1990, making her sign a prenuptial agreement beforehand.
ellauri106.html on line 263: He was wedded to long-time partner Claire Bloom from 1990 to 1995. Roth and Bloom’s five-year marriage ended in divorce in 1995.
ellauri106.html on line 265: Roth was Bloom´s third husband.
ellauri106.html on line 276: Second wife Claire Bloom had a daughter, Anna Steiger, from her marriage to American actor Rod Steiger. In all likelihood, Philip Roth was as sterile as a band-aid. In other words, he was barren useless unproductive infertile sanitary antiseptic aseptic unfruitful sterilized disinfected hygienic arid uncontaminated needy untouched fruitless useless unpolluted uninspired boring futile pointless unimaginative unfertile germ-free impotent pure unprofitable childless rich vain trivial invalid effete ineffectual infecund uninfected lifeless inert bootless
ellauri106.html on line 295: Phillun isältä opittu mielisanonta on "olen itselleni velkaa sen". Solipsistijutkun deviisi. Se oli niin velkaa izelleen Empsonin 7 types of ambiguityn että sille tuli lödet housuun kirjakaupassa. Illalla 1 olut ja 1 erä flipperiä ja sit kotiin alleviivaamaan vielä kirjoja ennen maate panoa. Tänäkin päivänä pidin izestäni koska olin aivan vitun anaalinen. Kalsareina valkoiset Fruit of the Loom jamihousut. Hyi helvetti.
ellauri106.html on line 315: Republikaaneilla ei ollut ollut presidenttiä sitten vuoden 1933, jolloin Roosevelt oli kukistanut epäsuositun Herbert Hooverin. Puolueen ”big government” -ideologian vastainen kampanja oli raju. Siinä vastustettiin muun muassa korkeaa tuloveroa ja valtion puuttumista eri yhteiskunnan toimintoihin. Eisenhowerin sanottiin voittaneen vaalit naisten äänin, koska hänellä oli pitkän rasittavan kauden (pula-aika, toinen maailmansota, sitä seurannut työttömyys ja Korean sota) jälkeen parempia aikoja ennustanut hymy. Politiikan ulkopuolelta tuleminen ja sotasankarin maine olivat myös osa voiton avaimia.
ellauri106.html on line 319: Eisenhowerin hallinto ei vaalilupauksista huolimatta laskenutkaan veroja vaan jatkoi laajoja yhteiskunnan suurhankkeita, joista kuuluisimmat Eisenhowerin ajalta olivat Interstate Highway System -nimisen freeway-moottoriteiden verkoston rakentaminen, joka loi yhdysvaltalaiset lähiöt suurkaupunkeihin seuraavina vuosina, ja ydinohjusten rakentaminen.
ellauri106.html on line 320: Suhteessa Neuvostoliittoon vallitsi kaksijakoisuus: liennytystä pyrittiin rakentamaan, mutta Neuvostoliittoon suhtauduttiin hyvin epäluuloisesti. Tämä johti muun muassa moniin Neuvostoliiton ylittäneisiin vakoilulentoihin.
ellauri106.html on line 339:

"I hope the time is coming when not only the artist, but the common, average man, who always ´has the standard of the arts in his power,´ will have also the courage to apply it, and will reject the ideal grasshopper wherever he finds it, in science, in literature, in art, because it is not ´simple, natural, and honest,´ because it is not like a real grasshopper. But I will own that I think the time is yet far off, and that the people who have been brought up on the ideal grasshopper, the heroic grasshopper, the impassioned grasshopper, the self-devoted, adventureful, good old romantic card-board grasshopper, must die out before the simple, honest, and natural grasshopper can have a fair field."
ellauri106.html on line 350: The group took its name from Bob Dylan´s lyric, "You don´t need a weatherman to know which way the wind blows". (Another jew. )
ellauri106.html on line 359: Jamil Abdullah Al-Amin (born Hubert Gerold Brown; October 4, 1943), formerly known as H. Rap Brown, is a civil rights activist who was the fifth chairman of the Student Nonviolent Coordinating Committee in the 1960s. During a short-lived (six months) alliance between SNCC and the Black Panther Party, he served as their minister of justice.
ellauri106.html on line 361: He is perhaps known for his proclamations during that period that "violence is as American as cherry pie" and that "If America don´t come around, we´re gonna burn it down." He is also known for his autobiography, Die Nigger Die! He is currently serving a life sentence for murder following the shooting of two Fulton County Sheriff´s deputies in 2000.
ellauri106.html on line 363: Otis Jackson, a man incarcerated for unrelated charges, claimed that he committed the Fulton County shooting two years before al-Amin was convicted of the same crime, but the court did not consider Jackson´s statement as evidence.
ellauri106.html on line 384: Phillu oli eri huono juutalainen, ateistinen ja varmaan karioottinen Juudas Iskariot. Juutalaiset suorastaan vihas sitä. Se oli aiheuttanut niille enemmän pr-vahinkoa kuin ne jotkut hämärät juutalaisten salaiset pöytäkirjat ennen holokaustia.
ellauri106.html on line 386: A committed atheist, Philip Roth feared only one form of posthumous punishment: being trapped for all eternity in a hostile biography. In 2007, Roth, echoing a similar quip from Oscar Wilde, said, “Biography gives a new dimension of terror to dying.” Roth’s had already been the subject of a harsh and unforgiving portrait in Leaving a Doll’s House (1996), the memoirs of his former wife, the actor Claire Bloom. As John Updike noted in The New York Review of Books, “Claire Bloom, as the wronged ex-wife of Philip Roth, shows him to have been, as their marriage rapidly unraveled, neurasthenic to the point of hospitalization, adulterous, callously selfish, and financially vindictive.” This crisp summary ended Roth’s friendship with Updike, even after Updike made clear he was recapping Bloom’s book and not affirming its accuracy.
ellauri106.html on line 388: In a private note about Bloom’s book, Roth asserted, “Another writer my age awaiting a biography and awaiting death (which is worse?) might not care. I do.” Roth put enormous efforts into finding a biographer who could contest Bloom’s account. His first choice was the academic Ross Miller, but the novelist had a falling out with his biographer as the would-be James Boswell resisted the imperious dictates of the modern Dr. Johnson. Roth ended up describing his relationship with Miller as “my third bad marriage.” After unsuccessfully trying to rope in friends such as Hermione Lee and Judith Thurman to tell his life story, Roth settled on Blake Bailey, the author of highly regarded biographies of troubled male American writers, notably Richard Yates and John Cheever.
ellauri106.html on line 390: Given long-standing feminist arguments that Roth is a misogynist—not to mention the portrait in Bloom’s memoirs—it was inevitable that any Roth biography would spark arguments about gender politics. What was surprising is that the debate would center around the biographer more than Roth. In the wake of the biography’s release, Bailey has been accused of shocking acts. Four former students from the elite New Orleans high school where he’d taught during the 1990s came forward to complain that he had groomed them as minors and sexually pursued them as adults. One of these women claimed he raped her. Another former student came forward with an allegation of attempted rape when she was an adult. Finally, Valentina Rice, a New York publishing executive, told The New York Times that Bailey raped her in 2015. Bailey strenuously denies all these allegations.
ellauri106.html on line 399: "You know that telling the whole world that you don't believe in God is going to, you know, have people say, 'Oh my goodness, you know, that's a terrible thing for him to say," Braver said.
ellauri106.html on line 405: Phil´s childhood love of baseball offered him “membership in a great secular nationalistic church from which nobody had ever seemed to suggest that Jews should be excluded.” Babe Ruth, whose real name was George Herman Ruth, Jr., was born and raised in Baltimore, Maryland. He died of pneumonia and complications from throat cancer in New York City in 1948.
ellauri106.html on line 407: Ruth was a Catholic.1 And not only did he attend Catholic school growing up, his parents actually signed custody of Ruth over to the Catholic missionaries at St. Mary’s Industrial School for Boys in Baltimore when he was seven-years-old.2 So Babe was quite literally raised by the Catholic Church.
ellauri106.html on line 409: Ruth has spoken about his childhood and his faith. He had a conversion of sorts. As a youngster, he was a delinquent–chewing tobacco and drinking and swearing. He says he had no faith in God before he was sent to the Catholic school and that the biggest lesson he got from the experience there was learning that “God was Boss.”
ellauri106.html on line 413: Religion may have given most of these bloodthirsty episodes a badge. It frequently provided a cohesive force, just as human ideas about nationhood and race still do - but it was hardly ever the underlying cause. Admittedly, while organised religion has frequently sanctioned and even blessed such conflicts, giving them some sense of purpose, it has rarely initiated them.
ellauri106.html on line 421: And this, too, is surely true of religion. In prehistoric times, Homo sapiens was deeply endangered. Early humans were less fleet of foot, with fewer natural weapons and less well-honed senses than all the predators that threatened them. Moreover, they were hampered in their movements by the need to protect their uniquely immature young - juicy meals for any hungry beast. We had less natural protection against repeated changes of climate than other species - yet we survived. Human spirituality would have played an important part.
ellauri106.html on line 428: Noniin justiinsa, siitähän uskonnossa on koko ajan kysymys, lisääntykää ja täyttäkää aivan tukkoon maa. Tosta Franklista ja sen mädistä ideoista on jo paasattu. Se oli se uunista karannut kermaperse logoterapeutti. Joku kompromissihakuisempi Lilian Naidaan Pennistä (varmasti jutku) ehdotti 2016 että
ellauri106.html on line 444: Arjalaisen näköinen apostata kärsii kun sen tytär vie pommin postitoimistoon. Näin ei olisi käynyt jos se olisi saanut hasidikasvatuxen, hasidimiehen ja peruukin! Modernismi koitti nostaa apinan jumalansa oxalle, postmodernismi sahaa poikki koko oxaa. Joku shixa meinaa että Phillun pastoraali on iso läppä, mutta Lilith on varma että siinä on jotain enemmänkin. Tän ruozalaisen näköisen jutkuluopion kärsimyxet on kuin Jobilla, eli teodikeasta tässäkin on kymysys. Senkö tautta Phil oli niin kärmistynyt kun ei tullut sitä Noobelia, Sale kehno vei sen Philin nenän edestä vaikka Phil ehti kirjoittaa paljon enämpi kirjoja? Siinä on miettimistä, johtuuko se kaaoxesta vaiko siitä että Philillä on enemmän syntejä tunnollaan kuin Salella. (Sale kyllä oli täysin tunnoton.)
ellauri106.html on line 448: Ei, ei näytä hissa olevan mihkään matkalla, eikä se ole loppukaan vaikka Fukuyama väitti niin, se pyörii vaan ja on pelkkää kaaosta: you win some, then you lose some. Arjalainen jutku ei tätä ymmärrä vaan uskoo Amerikan unelmaan, vaikka Newarkin vandaalit jo repii katukiviä ja heittää niillä urheita yrittäjiä, sellasia kuin arjalainen ize, hanskatehtaan omistaja.
ellauri106.html on line 453: Phillu kritisoi kärkevästi kaikkia jotka uskoo "sokeasti" yhtään mihinkään, se on ihan järkevää ja oikeutettua. Luuleminen riittää hyvin arkitarpeisiin, mihin tässä tarvitaan mitään uskoa tai toivoa. Parempi kazoa kuin katua. Älä pure kättä joka näyttää likaiselta. Phillun jakelemat rangaistuxet polulta oikealta poikenneille on ihan vanhan testamentin tyylisiä, ennen kaikkea tietysti langenneille naisille. Tää kirja oli siis American pastoral, joka on 1/3 trilogiasta, jonka muut osat ovat I married a communist ja The human stain. En ole lukenut. Vielä ainakaan.
ellauri106.html on line 464: In his final years, however, Roth was embraced by American Jews. In 1998 he won the Jewish Book Council’s Lifetime Literary Achievement Award and in 2014, the Jewish Theological Seminary, Conservative Judaism’s flagship educational institution, bestowed him with an honorary doctorate.
ellauri106.html on line 478: The president of the Philip Roth Society, Aimee Pozorski, said that Roth and JTS are not so different in their values. Three of his books were honored with the American Jewish Book Award, and in 1998 he won the Jewish Book Council’s Lifetime Literary Achievement Award.
ellauri106.html on line 481: Johnny Appleseed (suom. "Omenansiemen-Johnny", oikealta nimeltään John Chapman, 26. syyskuuta 1774 Leominster, Massachusetts – maaliskuussa 1845 Fort Wayne, Indiana) oli yhdysvaltalainen omenatarhuri. Hän viljeli 1800-luvun alkupuolella valtavia määriä omenapuita Pennsylvaniaan, Ohioon ja Indianaan perustamillaan taimitarhoilla uudisraivaajien ostettavaksi. Johnny Appleseedin elämästä on tullut osa Yhdysvaltain kansanperinnettä ja häntä muistetaan yhä niin tekojensa kuin luonnonläheisen elämäntapansakin vuoksi.
ellauri106.html on line 486: Chapman oli myös saarnamies, ja hän seurasi teologi Emanuel Swedenborgia, joka saarnasi hyvien tekojen ja luonnon rakastamisen puolesta. Chapman ei kuitenkaan karttanut alkoholia, ja tuohon aikaan omenat olivatkin kirpeitä ja Chapmanin kasvattamia omenoita käytettiin etupäässä omenasiiderin tekoon. Chapman ei koskaan mennyt naimisiin, mutta kertoman mukaan hän kosi kerran erästä naista ja yritti kasvattaa suojiinsa ottamasta (sic) nuoresta tytöstä itselleen vaimoa siinä onnistumatta.
ellauri106.html on line 488: Chapman kuoli vuoden 1845 maaliskuussa 70-vuotiaana ollessaan ystävänsä luona vierailulla. Häneltä jäi 485 hehtaaria omenatarhoja läntisestä Pennsylvaniasta Ohioon ja Indianaan saakka. Amerikkalaiset arvot kunnossa, Phil Roth ja JTS läpyttävät karvakäsiä.
ellauri106.html on line 516: Vietnam was, in fact, the inevitable result of America’s romantic liberalism, the natural byproduct of President Truman’s announcement in 1947 that “The free peoples of the world look to us for support in maintaining their freedoms.” In practice, this meant the propping up of each and every anti-communist regime, however unfree it might be.
ellauri106.html on line 529: Without the sure theoretical footing that orthodox Marxism provided those of Benjamin’s generation, Roth, like many who used to kinda identify themselves with the late-20th century left, has been set adrift amid the wreckage of multinational capital, techno-militarism, and the information and cultural revolutions. In his trilogy, Roth offers a complex and beautifully-rendered document of the final decades of the “American Century,” but it is one that, like its narrator, Nathan Zuckerman, ultimately throws up its hands in despair, surrendering the complexities of life and the possibility of positive change en lieu of aesthetic and ascetic remove.
ellauri106.html on line 531: Confident from its victory over Fascism and emboldened by the subsequent economic boom, America jelled behind what social theorist Jeffrey Alexander has called modernization or romantic liberalism. As has been the case throughout much of Roth’s career, the socio-political touchstone of his American Trilogy is the “patriotic war years” and the consensus culture that blossomed immediately afterward. “Everything was in motion,” Zuckerman says in the opening pages of American Pastoral. “The lid was off. Americans were to start over again, en masse, everyone in it together”. Reagan-propagandaa.
ellauri106.html on line 543: ... Her parents (Clairen kai) were simple people in the grips of a pipe dream that they could not begin to articulate or rationally defend but for which they were zealously willing to sacrifice friends, relatives, business, the good will of neighbors, even their own sanity, even their children’s sanity....
ellauri106.html on line 546: Battle for advantage, struggle for survival. Helskutinmoinen konservendose, taantumuxen äänitorvi! Just tollaset jutkut lähti lipettiin Ukrainasta myymään lumppujaan sinne missä kauppa käy kuin siimaa. Jenkkikriitikko lepyttelee antikommunisteja ennenkuin ampuu täyslaidallisen #metoo-tykillä:
ellauri106.html on line 556: Before his death from congestive heart failure on Tuesday, he made no secret of his contempt for Donald Trump, was instinctively liberal in most respects, and thought of himself as a Roosevelt Democrat. Yet his political novels have a nagging MAGA aftertaste. Successful, decent, hardworking men, who in the time of our fathers would have been appreciated, are mindlessly destroyed by modern women as the embodiments of a degenerate society. Roth’s desire, ultimately, is the same as Reagan’s: an impossible return to the promised land of modernization. Not by coincidence, the final chapter of The Human Stain is titled, “The Purifying Ritual.” Puhdistuxesta kuumuu kaikki anaalis-obsessiiviset henkilöt Hitleristä Rothiin ja Sofi Oxaseen. Puhamaan! Äiitii mä oon vallmiiis! Tuu PYYHKIMÄÄN!
ellauri106.html on line 572: Kun Phillu oli pipi sen "sisko" Sandy lauloi sille kirjasta 200 oopperaa. Sandyn halukkuus esiintyä Phillun 1 hengen yleisölle kiehtoi sitä. Aaria oopperasta Mustalaisen muna oven välissä.
ellauri106.html on line 576: Hölmäytetty Sharon vaihtaa kirjallisuuden pääaineexi, se "hivelee". Sharonilla on pettämätön (Phillun) eroottisten tarpeiden taju.
ellauri106.html on line 578: Margaretia se muka bylsii vasten tahtoaan. Phillu uhrautuu sen pukilla ja nuollessaan sen pillua. Margaret itkee lohduttomasti kun se muka on niin ruma. (Kazo kuvaa hemmetti.) Höpsistä sanoo Phillu ja ajattelee ihan samaa. Margaret muka tekee izarin sen takia. Sähköteloitus olis ollut paikallaan.
ellauri106.html on line 582: Phillu oli kylmän matelijan näköinen. Oikeassa oli, se oli kammottava. Woodyallenluokan pedofiili joka bylsi puolisonsa lasta. Kumma muuten ettei toi woodyallenismi tule missään mainituxi Phillun syntiluettelossa, vaikka luulisi, oli se sevverran ruma veto, pedofilialla ihan tieten tahtoen aikaansaatu kuolemantuottamus ellei murha.
ellauri106.html on line 584: Lakmé on Léo Delibesin ooppera joka valmistui vuonna 1883 ja sai ensi-iltansa Pariisin koomisessa oopperassa Opéra Comique´ssa 1888. Teoksen libreton kirjoittivat Edmond Gondinet ja Philippe Gille ja se perustuu Pierre Lotin romaaniin Rarahu ou Le Mariage de Loti (1880). Teosta esitettiin vuosien 1888 ja 1893 välisenä aikana yhteensä 179 kertaa ja siitä tuli pian yksi ranskalaisten lempioopperoista. Ooppera on sävelkieleltään perinteinen ja sen tapahtumat sijoittuvat Intiaan. Juonessa brahmiinipapitar Lakmé rakastuu englantilaisupseeri Géraldiin. Oopperan keskeisiä teemoja on ihmisten väliset kulttuurierot. Tommosta kolonialistista ihmiskauppaa tämäkin. Britti Gerald kikkailee ja induskit nuolee sitä. Tuuhean holvin alla laulellaan. Mitähän sekin todistaa että Sandysta on tullut Sunny eli Sonja.
ellauri106.html on line 590: Phillu häpesi vanhempiaan jotka käveli ghettoon sateessa ja toi mummeilta pahoja mamuruokia. Kålpirog i kruka ja kenkälaatikossa omenatorttua. NOLOA. Samoja luokkanousijan huonoja fiilixiä kuin Ferranten kirjassa. Meillä ei tarvinnut niitä olla, isovanhemmatkin oli herrasväkeä. Laskukkaita ollaan, dändyjä eikä niinkuin Phillu snobeja.
ellauri106.html on line 597: Peg ja Phillu pääsi taivaaseen. Siellä oli kaikki luvallista paizi sorsan päälle astuminen. Peg astui sorsaan ja se kahlittiin rangaistuxexi Philluun kiinni jalasta. Phil ei tehnyt samaa virhettä mutta silti se kahlittiin toisesta jalasta kauniiseen Claire Bloomiin. Mit vit? en tehnyt mitään valitti Phil. En tiedä susta mutta mä astuin vahingossa sorsaan, sanoi Claire.
ellauri106.html on line 599: Phillu myöntää izekin että Lydian ja Naatanin tarina kuulostaa kexityltä. Mixi niin upea jutku nuorimies tuhoaisi elämänsä tollasen shixan jalkovälissä, josta se ei edes pidä? No se ei viizi mainita hyviä hetkiä, joissa jutkujolppi sai vapaasti keekoilla, keikailla ja kukkoilla blondille shixalle, joka palvoi jokaista sen huulilta vuotavaa sanallista hunajan pisaraa. Niitä hetkiä ei maxa vaivaa mainita, koska niillä ei ole moraalista sisältöä. Mitä VITUN moraalista sisältöä? Ai koska niillä oli tollasta vaan tavista kivaa yhdessä? Sellaista ei lasketa, koska se ei vie wannabe snobia hitustakaan eteenpäin, kuten Lea tapasi sanoa. Egoistille moraali on yhden hengen peliä, pyrkyryyteen tarvittavaa Roope Ankkamaista uutteruutta pihiyttä ja izekuria.
ellauri106.html on line 624: Roth’s ex-wife, Claire Bloom, wrote about their relationship in her memoir, Leaving A Doll’s House, 25 years ago. You could also read Roth’s not-exactly-contrite reaction to Bloom’s complaints, his 1998 novel, I Married A Communist, in which the protagonist’s vicious wife was clearly based on Bloom.
ellauri106.html on line 625: Second-wave feminists including Kate Millett and Germaine Greer took on Mailer, and David Foster Wallace described Updike as “a penis with a thesaurus”. Wallu conversely was a thesaurus without a penis.
ellauri106.html on line 630: Stop treating the misogyny in Philip Roth’s work like a dirty secret, sanoo feministisempi ääni vasemmalta. Roth’s sex-positive sexism is one of the ways he truly portrayed the American soul. the question “Is Roth a misogynist?” was pooh-poohed memorably by Keith Gessen. “If you hated women, why would you spend all your time thinking about fucking them?” he asked. For many 21st-century Americans, it’s still not misogyny at all but the normal psychology of the male.
ellauri106.html on line 638: Vittu semmosia ne on ämmät kaikki, samanlaisia. Elleivät ne paraikaa pahhoo tie niin uattelloovat kumminnii.
ellauri106.html on line 648: Joo just tämä porukka on erittäinkin nahisevaa narsissipenkkiä. No tota Kafkaa en ole lukenut, mutta muut on tuttuja, ja läpeensä ällöjä. Juuri samanlaisia pettyneitä narsisteja kuin hra Roth.
ellauri106.html on line 668: If on my theme I rightly think, There are five reasons why men drink: Good wine; a friend; because I´m dry; Or lest I should be by and by; Or any other reason why.
ellauri106.html on line 671: Andrew ”Andy” Hardy on Mickey Rooneyn esittämä nuori mieshahmo Metro-Goldwyn-Mayerin vuosina 1937–1946 tuottamissa perhekomedioissa sekä vielä yhdessä elokuvasarjan elvytysyrityksessä vuodelta 1958. Andy Hardy -sarjan elokuvia tehtiin kaikkiaan kuusitoista.
ellauri106.html on line 675: Sandyn molemmat vaimot oli katolisia. Juutalaisena Phil ei voi ymmärtää goyperheitä: epä-äidillinen äiti, epäisällinen isä ja epätätimäiset tädit! Ja sukuruzaa kuin Aatamin ja Lootin perheissä! Semmoista ei voisi edes kuvitella meidän piirissä!
ellauri106.html on line 701: Peeter uhkaa murhata mustasukkainen vaimonsa kun se nolaa sen opiskelijatyttöjen edessä. Paiskattuaan oven kiinni vaimon nenän edestä se jatkaa opetusta mihin jäi: Noniin. Minkä tautta homo Mann lähettää Aschenbachin Veneziaan eikä Roomaan? VITUN VÄLIÄ. Koko Phillusta on enää vitun väliä, se on känsellöinyt itsensä. Mutta on siinä hyvin hyvin paljon tuttua.
ellauri107.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri107.html on line 39: Jean-Honoré Fragonard (4. huhtikuuta 1732 Grasse – 22. elokuuta 1806 Pariisi) oli ranskalainen rokokookauden taidemaalari.
ellauri107.html on line 40: Fragonard oli täyteläisiä värejä ja rohkeita värieroja käyttänyt rokokooajan maalari, jonka maalauksissa ajan sirosteleva ja kevytmielinen ihanne tulee esille. Hän kuvasi aikansa seuraelämää laatukuvan hengessä. Hänen tunnetuin maalauksensa on keinuvaa naista esittävä Keinu, jota on pidetty hyvänä esimerkkinä koko rokokootyylistä. Taulun clou on käsi (ja arvatenkin keskijalka) ojossa sepalus auki maassa makaava hameiden alle kazova setämies.
ellauri107.html on line 41: Aluksi hänen aiheensa olivat historiallisia, mutta myöhemmät työt ovat eroottisesti painottuneita.
ellauri107.html on line 53: Pepun isä tuli kaupasta päivän tilin kaa, kaatoi kitaan Martinin kuin tärpätin ja asettui laiskanlinnaan kuuntelemaan Lyle Vania ja nyytisiä. I remember when I was little growing up in Queens, NY, Lyle would end his nightly broadcast with the words "Goodnight little redheads....Everyone".
ellauri107.html on line 61: I am Casey's father and son of Lyle Van and one of the three little redheads. Dirk, my brother was on Westwood One radio for many years doing news and information shows. I remember all of the WOR people you mentioned..on Christmas Eve our choir from Christs Church in Rye would sing on air every year. I miss my dad as all sons miss their dad when they are gone. He and my mother raised us in a safe and happy household and we were all better for it. We have great memories of our childhood.
ellauri107.html on line 65: Cool to see that my grandfather is still a star on the radio! He was such a good broadcaster, but was a better man!
ellauri107.html on line 84: "With clarity and with crudeness, and a great deal of exuberance, the embryonic writer who was me wrote these stories in his early 20s, while he was a graduate student at the University of Chicago, a soldier stationed in New Jersey and Washington, and a novice English instructor back at Chicago following his Army discharge...In the beginning it amazed him that any literate audience could seriously be interested in his story of tribal secrets, in what he knew, as a child of his neighborhood, about the rites and taboos of his clan—about their aversions, their aspirations, their fears of deviance and defection, their embarrassments and ideas of success."
ellauri107.html on line 86: The title “Goodbye, Columbus” is a quote from a song that was sung by the departing seniors in Columbus, Ohio.
ellauri107.html on line 91: Neil Klugman is an intelligent, working-class army veteran and a graduate of Rutgers University who works as a library clerk. He falls for Brenda Patimkin, a wealthy Radcliffe student who is home for the summer. They meet by the swimming pool at Old Oaks Country Club in Purchase, New York, a private club that Neil visits as a guest of his cousin Doris. Neil phones her and asks for a date. She does not remember him but agrees. He waits as she finishes a tennis game which only ends when it gets too dark to play.
ellauri107.html on line 93: They face obstacles from Brenda's family (particularly her mother), due to differences in class and assimilation into the American mainstream. Brenda's family are nouveau riche, their money coming from the successful plumbing supply business owned and run by her father. Brenda herself is old enough to remember "being poor". Other conflicts include propriety and issues related to premarital sex and the possibility of pregnancy and Mrs. Patimkin's envy of her daughter's youth.
ellauri107.html on line 95: After a few dates, Brenda persuades her father to invite Neil to stay with them for two weeks. This angers her mother, who feels that she should have been asked instead. Neil enjoys being able to sneak into Brenda's room at night but has misgivings over her entitled outlook, which is reflected in her spoiled and petulant younger sister, and her naive brother Ron, who misses the hero worship he enjoyed as a star basketball player at Ohio State University. Neil is astonished when Brenda reveals that she does not take birth control pills or use any other precautions to avoid pregnancy. She angrily rejects Neil's concerns. He prepares to leave, but she decides to persuade him to stay by agreeing to get a diaphragm.
ellauri107.html on line 97: At the end of his stay, Neil attends Ron's wedding to Harriet, who was his college sweetheart from Ohio. Brenda returns to Radcliffe in the fall, keeping in touch by telephone. She invites Neil to come up to spend a weekend at a Boston hotel. However, once they are in the hotel room, Brenda tells Neil she just received letters telling her that her mother found her diaphragm and that her parents know about their affair. They argue, with Neil asking why she left it to be found unless she wanted it to happen. Siding with her parents, Brenda ends the affair as abruptly as she allowed it to commence. Neil walks out of the hotel, leaving her alone in the room.
ellauri107.html on line 99: Olipa tapahtumaköyhä juoni. Well, you win some, you lose some, on to new adventures. Intelligenteille Klugmaneille löytyy aina uusia diafragmoja. Mutta hullua että edes Peppu ize saattoi kuvitella olevansa moralisti, kun sen jutut on niin täynnä sitä izeä ja niin tyystin vapaita mistään empatiasta ja tiimihengestä. Mutta kuten sanottua, sen moraali on otettu farisealaisuuden pimeältä puolelta. Se on se ulkokullattu joka takoo rintaansa temppelissä ja kiittää ettei se ole samanlainen kuin toi publikaani.
ellauri107.html on line 104: An American Dream is a 1965 novel by American author Norman Mailer. It was published by Dial Press. Mailer wrote it in serialized form for Esquire, consciously attempting to resurrect the methodology used by Charles Dickens and other earlier novelists, with Mailer writing each chapter against monthly deadlines. The book is written in a poetic style heavy with metaphor that creates unique and hypnotising narrative and dialogue. The novel's action takes place over 32 hours in the life of its protagonist Stephen Rojack. Rojack is a decorated war-hero, former congressman, talk-show host, and university professor. He is depicted as the metaphorical embodiment of the American Dream.
ellauri107.html on line 106: In 1963, Mailer wrote two regular columns: one on religion called "Responses and Reactions" for Commentary and one called "Big Bite" for Esquire. Mailer also divorced from his third wife Jeanne Campbell and met Beverly Bentley who would become his fourth wife. Bentley had known Hemingway in Spain and briefly dated Miles Davis in New York before she met Mailer. Bentley and Mailer took a long car trip, notably visited an army buddy "Fig" Gwaltney in Arkansas, viewed an autopsy of a cancer victim, watched the Sonny Liston and Floyd Patterson fight in Las Vegas, and spent time with the Beats in San Francisco. While in San Francisco, Mailer "walked narrow ledges, testing his nerve and balance".
ellauri107.html on line 114: Rojack vomits over the balcony at a party and considers suicide. Rojack has sex with Ruta in her room. Later Rojack sees Cherry again. He is drawn to her. She and Rojack flirt and kiss. They have sex, and after emptying the load Rojack realizes he has fallen in love with her. Rojack goes back to Cherry and they make love. Cherry tells her life story viz her finally having a vaginal orgasm with Rojack. Rojack and nigger Shago fight. He returns to Cherry's only to find out from Roberts she has been killed. No more vaginal orgasms from her. Rojack travels to Las Vegas where he wins big at the tables, paying off all his debts. He imagines speaking with Cherry in Heaven before he heads south to Guatemala and the Yucatán. Y asi finaliza esta historia.
ellauri107.html on line 120: A lot of people get cancer because they were too responsible with their lives. They led lives that were more responsible then they wanted to be. They lived their lives for others more than for themselves. Denied themselves certain fundamental things, whatever they were. . . . Cancer is a revolution of the cells."
ellauri107.html on line 131: Peppu seuraa jo tuiki tuttuja lainalaisuuxia: koska se on egoistinarsisti, se on myös oikeistolainen talousliberaali ja vanhetessaan muuttuu yhä konservatiivisemmaxi. Trumppia se ei sietänyt vaikka se on yhtä ilkeä ja yhtä nousukas, koska se on rikkaampi ja kuuluisampi eikä riittävästi snobi. Sehän on vaan raamatulla vinkkaava saxalainen protestanttigrynderi. Filistealaisten maat katoaa GT-sählämien sandaalien alle kuin Helsingin valtaamat Sipoon luontoalueet Velmu Viurusilmän grynderien kartalta.
ellauri107.html on line 136: ookartta.jpg" height="200px" />
ellauri107.html on line 140: Pepun paskanjauhanta muka-uskollisuudesta shixavaimolle on läpinäkyvää valetta. Ize se on seemiläisheimonsa pahin semiitti. On olevinaan sankaria paxujalkaiselle ämmälle joka ei merkitse sille vähääkään. Tääkö pitäis uskoa? Uskokoon ken jaxaa. Ja samalla kuxii jotain "herttaista ja huomaavaista ja sievää opiskelijatyttöä" Karen Oakesia siinä sivussa. Ei tää nyt yhtään komputoi. Ainoa yhteinen nimittäjä sen toimille on ihan silmitön loukattu narsismi ja naisviha. Hei mutta olikohan Peppu Uranuxen poikia? Seuraava mietelmä esiintyi filmin American pastoral loppuvizinä:
ellauri107.html on line 146: I can’t be the first gay man to have been an older "straight" man’s mainstay. Philip had searched diligently for a beautiful young woman to see to him as Jane Eyre looked after old Mr. Rochester. What he got instead was me. The degree of attachment surprised us both. Were we lovers? Obviously not. Were we in love? Not exactly. But ours was a criminal conversation neither could have done without.
ellauri107.html on line 148: Twelve years ago I saw him through his last love. A young person less than half his age whose family strongly disapproved of the association and who evidently grew to disapprove of it herself. It was a trauma that might have plowed Philip under and that he told aslant in Exit Ghost, the novel dedicated to me (!). A couple of failed attempts at courtship followed, boring and painful for the women involved. Then he closed the door on heteroerotic life entirely. He’d learned how to be an elderly gentleman who behaves correctly. He joined the ranks of the impotent.
ellauri107.html on line 152: "I am sensitive to nothing in all the world as I am to my moral reputation." Torment about rectitude plagued Philip as acutely as any itch in the loins. That a man who’d written lurid books and led a sleazy life should be so primly worried about what people were saying struck me as funny. But that's a typical symptom for narcissism.
ellauri107.html on line 154: "Philosophical generalization is completely alien to me—some other writer’s work. I’m a philosophical illiterate." Yep, his philosophy was solipsistic semitism. He had no need to read about it, he wrote the books.
ellauri107.html on line 156: "I have, for instance, never—I repeat, never—written a word about women in general. This will come as news to my harshest critics, but it’s true. Women, each one particular, appear in my books. But womankind is nowhere to be found.” They just happen to be assholes one and all. Men are so much nicer friends.
ellauri107.html on line 158: “Found it!” he announces. “Opened the book and skimmed for 10 minutes and there it was. Goes like this, and you’re ideally situated to hear it: ‘A man that is born falls into a dream like a man who falls into the sea. If he tries to climb out into the air as inexperienced people endeavor to do, he drowns. The way is to the destructive element submit yourself, and with the exertions of your hands and feet in the water make the deep, deep sea keep you up … In the destructive element immerse.’ This has been my credo, the lifeblood of my books. I knew it was from Lord Jim but didn’t know where. All I had to do was put myself in a trance and I found it: ‘In the destructive element immerse.’ It’s what I’ve said to myself in art and, woe is me, in life too. Submit to the deeps. Let them buoy you up.”
ellauri107.html on line 171: He was born in 1804 in Salem, Massachusetts, to Nathaniel Hathorne and the former Elizabeth Clarke Manning. His ancestors include John Hathorne, the only judge from the Salem witch trials who never repented his involvement in the witch hunt. He entered Bowdoin College in 1821, was elected to Phi Beta Kappa in 1824, and graduated in 1825. He published his first work in 1828, the novel Fanshawe; he later tried to suppress it, feeling that it was not equal to the standard of his later work.[2] He published several short stories in periodicals, which he collected in 1837 as Twice-Told Tales. The next year, he became engaged to Sophia Peabody. He worked at the Boston Custom House and joined Brook Farm, a transcendentalist community, before marrying Peabody in 1842. The couple moved to The Old Manse in Concord, Massachusetts, later moving to Salem, the Berkshires, then to The Wayside in Concord. The Scarlet Letter was published in 1850, followed by a succession of other novels. A political appointment as consul took Hawthorne and family to Europe before their return to Concord in 1860. Hawthorne died on May 19, 1864, and was survived by his wife and their three children.
ellauri107.html on line 187: suggestive panegyric [in his 1850 review of Hawthorne’s Mosses from an Old Manse], [that] Melville writes . . . “already I feel that this Hawthorne has dropped germinous seeds into my soul. He expands and deepens down, the more I contemplate him; and further and further, shoots his strong New England roots in the hot soil of my Southern soul”.
ellauri107.html on line 189: Hawthorne had also given Melville a positive book review but characteristically expressed it with ambiguity. As Kesterson says,
ellauri107.html on line 191: . . . Hawthorne liked [Melville’s novel Typee], observing [in 1846] that . . . Melville has “that freedom of view—it would be too harsh to call it laxity of principle—which renders him tolerant of codes of morals that may be little in accordance with our own; a spirit proper enough to a young and adventurous sailor . . .”
ellauri107.html on line 193: Hawthorne is much more explicit in regard to same sex relationships and perhaps alludes to Melville’s wooing of him in his 1852 novel The Blithedale Romance. In excerpting that work for the website, I introduced it as follows:
ellauri107.html on line 200: Coverdale describes Hollingsworth's "dark complexion, his abundant beard, and the rude strength with which his features seemed to have been hammered out of iron, rather than chiselled or moulded from any finer or softer material." He adds that in Hollingsworth's "gentler moods, there was a tenderness in his voice, eyes, mouth, in his gesture, and in every indescribable manifestation, which few men could resist, and no woman."
ellauri107.html on line 204: Coverdale notes that "there was something of the woman moulded into the great, stalwart frame of Hollingsworth; nor was he ashamed of it, as men often are of what is best in them, nor seemed ever to know that there was such a soft place in his heart. . . . I besought Hollingsworth to let nobody else enter the room, but continually to make me sensible of his own presence by a grasp of the hand, a word, -- a prayer, if he thought good to utter it . . . ."
ellauri107.html on line 208: Coverdale declares, "I loved Hollingsworth, as has already been enough expressed." He adds, "If . . .[Priscilla] thought him beautiful, it was no wonder. I often thought him so, with the expression of tender, human care, and gentlest sympathy . . . ." And in Hawthorne's most explicitly homoerotic allusion, Coverdale notes, "the footing, on which we all associated at Blithedale, was widely different from that of conventional society. While inclining us to the soft affections of the Golden Age, it seemed to authorize any individual, of either sex, to fall in love with any other, regardless of what would elsewhere be judged suitable and prudent."
ellauri107.html on line 214: Actually, the reader would have to be remarkably obtuse not to recognize the sexual tension between Coverdale and Hollingsworth. If only we could know what Melville thought when he read it! Certainly, Melville was aware that Brook Farm in Roxbury, Massachusetts, which Blithedale represents, had enjoyed the company of Hawthorne as a communal society member for most of 1841. Perhaps he also knew that substantial portions of Coverdale’s first person narration are taken directly from Hawthorne’s Brook Farm journals, and he would certainly know better than we the extent to which the novel may also represent allusions to Hawthorne’s and his experiences together during the year before the publication of Blithedale.
ellauri107.html on line 218: The major occurrence in Melville’s life . . . during the writing of Moby-Dick was the growing friendship with Nathaniel Hawthorne . . . . We are reminded that throughout the fall and winter of 1850, and summer of 1851, Hawthorne and Melville were visiting and writing to each other. . Hawthorne encapsulating their conversation [of August 1, 1851] by writing in his journal: “Melville and I had a talk about time and eternity, things of this world and of the next, and books, and publishers, and all possible and impossible matters, that lasted pretty deep into the night . . . .”
ellauri107.html on line 220: [A Tanglewood Tale] dramatizes the developing friendship of Nathaniel Hawthorne and Herman Melville during the 1850-1851 period when both authors resided in Berkshire County, Massachusetts. In spite of their strong attraction to each other, they become estranged by fundamental differences. Puritan-in-spite-of himself Hawthorne is pressed too far when worldly former whaler Melville becomes explicit about shipboard liaisons with fellow sailors. Though the play suggests Hawthorne is curious about same sex relations, the reserved New Englander flees Melville and the Berkshires rather than pursue the subject.
ellauri107.html on line 236: Melville alludes to a guy named Billy Budd to Hawthorne’s short story “The Birthmark” and draws parallelograms between the two authors in regard to their interests in the relative good and evil sides of the front and back. Here is the portion that relates most clearly to the two authors’ relationship:
ellauri107.html on line 238: Same sex relationships in the all male environment of Billy Budd’s British as well as Herman Melville’s American ships are understood. As former First Lord of the Admiralty, British Prime Minister Winston Churchill once witheringly quipped, British naval tradition might well be equated with sodomy. Although Billy Budd lacks the “marriage” rites of Moby-Dick’s Ishmael and Queequeg, itcontains endearments for “Handsome Sailor” Billy that leave little doubt as to many of his mates’ ardent feelings toward him. The old Dansker on the British warship originates “Baby Budd,” also shortened to “Baby,” in reference to Billy, “the name by which the foretopman eventually became known aboard ship.” Readers also hear “one Donald” addressing Billy as “Beauty.”
ellauri107.html on line 242: In surveying Billy, “sometimes [Claggart’s] melancholy expression would have in it a touch of soft yearning, as if [he] could even have loved Billy but for fate and ban.” Evidently, Claggart has not fully disguised his private appreciation of Billy; but, because he believes something forbids any future for such feelings, he hardens his heart more and more fiercely toward the object of his desire. What “fate” and what “ban” does his misguided imagination perceive? Do their roles on the ship or elsewhere in society somehow doom any intimacy between them? Or does Claggart just presume Billy could never reciprocate his feelings? Might the Master at Arms simply despise sexuality in general and homosexuality in particular and, as a result, find himself driven all the more mad by his uncontrollable “yearning”? Whatever the accurate diagnosis, it is clear that Claggart distorts any positive feelings he possesses for Billy into negative ones with terrible consequences.
ellauri107.html on line 244: Claggart’s repressed, closeted attraction to Billy finds parallels with some interpretations of Hawthorne’s evident spurning of Melville’s too intimate attentions and Hawthorne’s character in The Blithedale Romance Coverdale’s similar rejection of the invitation from Holingsworth to be his “friend of friends, forever.” For Melville, Hawthorne’s Arthur Dimmesdale’s agonizing acknowledgement of adultery must have seemed a stunning parallel with what later generations would term “coming out of the closet.” Whether Hawthorne himself were a closeted gay man, it is clear that Melville was relatively open in his affections for the senior author and that those affections were somehow turned away and seem to have left a wound that never fully healed. The evils of the closet constitute a subtext in Billy Budd that may well have brought to its author’s mind the sad sundering of his closeness with Nathaniel Hawthorne.
ellauri107.html on line 250: Billy is first the victim of Claggart’s closet, one with similarities to the Roy Cohn and J. Edgar Hoover kinds that project self-loathing onto their targets. Vere’s condition, on the other hand, while containing degrees of benevolence, ultimately emerges as more deadly than Claggart’s. Associating his heart with his hated feminine side, Vere crushes down his capacity for love and compassion with a thoroughly brutal, Night-of-the-Long-Knives sort of intolerance. He, who would never have initiated Billy’s demise, will not permit his own ardor to soften his inflexible judgment, as that would evidently equate with irresolution and weakness. After all, he might rationalize, he is the Captain and the Captain has an image to uphold – right? Forget justice; forget humane treatment; maintaining machismo holds precedence over all! And the tragic result: mindless, meaningless, totally unnecessary suffering and loss on the altar of nothing less than evil itself!
ellauri107.html on line 260: Speculation about Cohn's sexuality intensified following his death from AIDS in 1986. In a 2008 article published in The New Yorker, Jeffrey Toobin quotes Roger Stone: "Roy was not gay. He was a man who liked having sex with men. Gays were weak, effeminate. He always seemed to have these young blond boys around. It just wasn't discussed. He was interested in power and access." Stone worked with Cohn beginning with the Reagan campaign during the 1976 Republican Party presidential primaries.
ellauri107.html on line 264: Kyl tässä varmaan on vinha perä, kuten takuulla Pepullakin oli. Periköhän Benjamin Pepun asunnon? Joosef ja Benjamin oli nekin luultavasti sieviä homoveljexiä. Senkö tautta homo Tarmo Manni kirjoitti niistä niin tarmokkaasti? Kauniita poikia. Mannilta jäi kesken se viimeinen kaunispoika-kirja, mikäs sen nimi olikaan, Felix Krullin tunnustuxet. Huijari. Huijareita koko porukka näyttää olevan nää kaikista miehekkäimmät kirjailijat.
ellauri107.html on line 272: Roth confesses, Oh, I wanted to be literary, wanted to be influencer. There were Flaubert and Henry James, Dreiser and Sherwood Anderson. But I discovered I was but a raucous talent.
ellauri107.html on line 274: He was infamously resentful of being denied the Nobel Prize in literature: “He took to calling it the Anybody-But-Roth Prize,” Taylor reports. And past slights consumed him. Taylor notes that Roth couldn’t stop relitigating his first marriage, and that “despite her death she needed further – no, endless – pulverization.”
ellauri107.html on line 298: Peppu kohotteli 60-luvulla jutkukulmakarvoja kuin torakka ampiaisten keittiössä ja loisi varakkaiden olohuoneessa. Ryyppi Susanin vuosikertaviinejä ja ikävystyi sen seurassa. Susan oli ihan liian vaatimaton ja totteli liian kesysti. Peppu oli tottunut juutalaisten rähisevään meininkiin. Se ois tarvinnut jonkun joka panee sen oikeasti kuriin. Siitä se ois tykännyt. Ei sillä muuten edes eteen ottanut. Joku sen tumpelointiin tympääntynyt tyttö kysyi onko totta että se yritti katkaista hinttikierteen? Kalikka kalahti ja Peppu älähti, koitti riisua tytön sukkahousuja. Ei siitä mitään tullut, ja tyttö jätti ovenrakoon viestin seuraaville tulijoille: ken tästä käy saa kaiken toivon heittää. Hui kauhistus: Puo harkizi jopa Suomeen muuttoa. Onnexi ei vakavissaan, meillähän on jo vahva ääni oikealta Ben Zyskoviz.
ellauri107.html on line 305: Ja alkaa taas koulumestarimaisesti setäillä ja ohjata, mistä tuloksena on ettei Susaniltakaan tule edes kubilabalamenetelmällä. Vitun ääliö. Parasta Pepun naisissa on että ne vaikka tappavat izensä Pepun takia. Vitun ääliöitä. Peppu kirjoittaa narsistista melodraamaa sankarina se ize, sanoo sille kallonkutistajakin.
ellauri107.html on line 310: Rapunzel on vuonankaali. Peltokaali on broccoli. Kääntäjä on tunaroinut. Kirjan puolivälissä Peppu käy täysrintamahyökkäyxeen naissukupuolta vastaan. Maureen ja Susan ja Peppu ei ehkä ole tyypillisiä, mutta saaneet tartunnan erityispahanlaatuisista muunnoxista virusta, joka vaivaa lähes kaikkia, ainakin 1900-luvun lopun jenkeissä. Ja se on kaiken mittaaminen rahassa. Kaikista karmeinta Pepun mielestä koko jutussa on se että se joutuu maxamaan elatusapuja. Puo on pahempi kuin Roope Ankka, se itkee kuin vesiputous menetetyn taalan perässä, se on pahempi kuin Kroisos Pennonen, se on Kulta-Into Pii. Se väittää ettei sen jumala ollut mammona, mutta kyllä se vaan oli, se vaan valitettavasti oli jumalansa veli Kain, jonka uhrisavu matoi pitkin mantuja. Riittävästi ei koskaan tullut manta.
ellauri107.html on line 326: Diasporismi palauttaisi kaikki juutalaiset luvatusta maasta (so. USAsta) takaisin Eurooppaan, josta antisemitismi heidät karkotti. Herra varjele.
ellauri107.html on line 329: Philip Rothin avioliitto näyttelijä Claire Bloomin kanssa päättyi eroon 1993. “Se oli elämäni kohdunpohja”, Roth tunnusti vuosia myöhemmin homoystävälleen Benjamin Taylorille.
ellauri107.html on line 331: Roth kopsi paljon kirjallisilta esikuviltaan, joita olivat ainakin Kafka, Gogol, Flaubert, Beckett, Joyce, Melville, Dostojevski, Celine ja Virginia Woolf. Seesteisemmältä puolelta Tsehov, Tolstoi ja Henry James.
ellauri107.html on line 349: Pilin glorifioima dekaani Coleman Silkki on 💯% nilkki. Pili ize on pahimman lajin juutalainen kilkki. Vitun yxinvaltiaita Pilin hahmot joka iikka, tollasia Mutaojia ja kotkia. Julmia tunteettomia syrjijöitä, keltahampaisia jyrsijöitä. Ihan oikein että ne putoo vihannesständiltä ja saa kuhmuja ohikulkijoiden kengistä kuin mädät päärynät.
ellauri107.html on line 356: Smoky bylsii yhtä aikaa 3 siivoojaa. Siinä vasta hyvä pillu pantavaxi reportoi Pili-setä. Miten Smoky houkutteli naiset siihen? No kyrvällään. Vitun moukkamainen apina, tää laiha karvaturri julkero. No mieshän tietää millon kunnon pillu astuu huoneeseen vai mitä? Sama pätee kääntäen. Pili tietää miloin kunnon kyrpä astuu huoneeseen. Faunia on Coleman-hahmoisen Pilin nymfetti. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua. Pilikin takusti napsi Viagraa.
ellauri107.html on line 366: Hawthornen tapaisia ihmisiä, viisaita vainajia. Hiljaisuus korkoa korolle kasvavana omaisuutena. Siinä mies joka osasi panna töpinäxi. 3 gallonaa luomumaitoa. Tietämätön hengen syvyyxistä. Kuoleman ahistuxen aikaansaama sexuaalinen kaipaus. Jyrkät jenkkiposkipäät ja leuka ja pitkä ehdottoman naisellinen kaula. Siitä näki kuinka leikkisä hiän osasi olla. Vaikka lukutaidoton ja totaalisen erilainen kuin hiäntä Viagran voimalla bylsivä sivistynyt proffa jonka isoon päähän mahtui kahden kuolleen kielen sanakirjat.
ellauri107.html on line 368: Alkaa näyttää tosiaan ettää Faunia on nuorimies, ja Fläkki on sen herrasmies reikäperse "Ralph". Mannin Aschenbachiin ja Tadzioon koko ajan vinkataan. Ja Hawthorne, selvä pyy! Valkoinen valas pyrkii veneeseen. Tämä vielä:
ellauri107.html on line 388: Fiktiivisen saxalaisen tyttöystävän äiti oli komentanut: Lapset hiljaa siellä tehän metelöitte kuin junanvaunullinen juutalaisia! Selkeesti tää semitisti on ize suurin rasisti. Ja naistenmätkijäxikin se osoittauttu, varsinainen Urho Turhapuro siis. Haisee hieltä kirjoituxen tuoxinassa kuin Fred Karlsson lookalike. Se ja Maureen on siitä samixia että molemmilla on toisilleen kauna hampaankolossa, ne syyttävät toisiaan ja kolmansia tahoja aina ize tunaroituaan omat mahkunsa.
ellauri107.html on line 400: Where does Roth pull it out of (the expression is apt)? Sabbath had decided to defy his own imminent demise by attempting to have as much sex as possible. As the book begins, Sabbath finds himself “six short years from seventy”, with “the game just about over”. What, 64? That is young! Phil was 62 in 1995. Is that when his pecker started to sag?
ellauri107.html on line 402: In crisis over whether he’s a man or nuts. I'd say nuts. He is a sexual extremist and erotomaniac, a sociopath and wannabe paedophile, rummaging in the knicker drawer of his best friend’s teenage daughter. A habitual liar, a graveyard onanist, a childless despiser of families and couples; a joyous micturator over all laughter, hope, goodness and wholesomeness (a peculiarly American obsession: see also David Lynch), Sabbath entertains us with his negativity.
ellauri107.html on line 406: The author’s sanctioned biographer, Claudia Roth Pierpont, comments that the Drenka “enlarges the sense of female possibility, and that’s what heroines are for”. Of course, Roth rather ruins this reverence by having Sabbath masturbate on her grave (and he’s not the only character who does), but then Phil always has to spoil the party. He's a real party pooper is Phil.
ellauri107.html on line 408: So why do we put up with him? (Sabbath? No I mean Roth.) Are we just drawn by the villainous? Who "we"? Speak for yourself motherfucker. Whose name was Jude Cook. Översatt på svenska: judekuk. Phil had good reason to be afraid of the judgment day.
ellauri107.html on line 418: In Babbitt (1922), Sinclair Lewis created a living and breathing man with recognizable hopes and dreams, not a caricature. To his publisher, Lewis wrote: “He is all of us Americans at 46, prosperous, but worried, wanting — passionately — to seize something more than motor cars and a house before it's too late.” George F. Babbitt's mediocrity is central to his realism; Lewis believed that the fatal flaw of previous literary representations of the American businessman was in portraying him as “an exceptional man.”
ellauri107.html on line 438: Myra Babbitt—Mrs. George F. Babbitt—was definitely mature. She had creases from the corners of her mouth to the bottom of her chin, and her plump neck bagged. But the thing that marked her as having passed the line was that she no longer had reticences before her husband, and no longer worried about not having reticences. She was in a petticoat now, and corsets which bulged, and unaware of being seen in bulgy corsets. She had become so dully habituated to married life that in her full matronliness she was as sexless as an anemic nun. She was a good woman, a kind woman, a diligent woman, but no one, save perhaps Tinka her ten-year-old, was at all interested in her or entirely aware that she was alive.
ellauri107.html on line 439: “Now you look here! The first thing you got to understand is that all this uplift and flipflop and settlement-work and recreation is nothing in God's world but the entering wedge for socialism. The sooner a man learns he isn't going to be coddled, and he needn't expect a lot of free grub and, uh, all these free classes and flipflop and doodads for his kids unless he earns 'em, why, the sooner he'll get on the job and produce—produce—produce! That's what the country needs, and not all this fancy stuff that just enfeebles the will-power of the working man and gives his kids a lot of notions above their class. And you—if you'd tend to business instead of fooling and fussing—All the time! When I was a young man I made up my mind what I wanted to do, and stuck to it through thick and thin, and that's why I'm where I am to-day, and—Myra! What do you let the girl chop the toast up into these dinky little chunks for? Can't get your fist onto 'em. Half cold, anyway!”
ellauri107.html on line 452: “And it says here a fellow was inaugurated mayor in overalls—a preacher, too! What do you think of that!”
ellauri107.html on line 458: he have any doctrine about preacher-mayors laid down for him, so he grunted and went on. She looked sympathetic and did not hear a word. Later she would read the headlines, the society columns, and the department-store advertisements.
ellauri107.html on line 461: Ei muuta kun lisää Babbittia tähän perään. Tää on ihan ajankohtasta, mikään ei ole muuttunut jootan vertaa sadassa vuodessa.
ellauri107.html on line 465: Looking out for #1
ellauri107.html on line 466: He serenely believed that the one purpose of the real-estate business was to make money for George F. Babbitt. True, it was a good advertisement at Boosters' Club lunches, and all the varieties of Annual Banquets to which Good Fellows were invited, to speak sonorously of Unselfish Public Service, the Broker's Obligation to Keep Inviolate the Trust of His Clients, and a thing called Ethics, whose nature was confusing but if you had it you were a High-class Realtor and if you hadn't you were a shyster, a piker, and a fly-by-night. These virtues awakened Confidence, and enabled you to handle Bigger Propositions. But they didn't imply that you were to be impractical and refuse to take twice the value of a house if a buyer was such an idiot that he didn't jew you down on the asking-price.
ellauri107.html on line 469: He had, with indignation at the criticism of Zenith, skimmed through a report in which the notorious pessimist Seneca Doane, the radical lawyer, asserted that to throw boys and young girls into a bull-pen crammed with men suffering from syphilis, delirium tremens, and insanity was not the perfect way of educating them. He had controverted the report by growling, “Folks that think a jail ought to be a bloomin' Hotel Thornleigh make me sick. If people don't like a jail, let 'em behave 'emselves and keep out of it. Besides, these reform cranks always exaggerate.” That was the beginning and quite completely the end of his investigations into Zenith's charities and corrections; and as to the “vice districts” he brightly expressed it, “Those are things that no decent man monkeys with. Besides, smatter fact, I'll tell you confidentially: it's a protection to our daughters and to decent women to have a district where tough nuts can raise cain. Keeps 'em away from our own homes.”
ellauri107.html on line 470: “A good labor union is of value because it keeps out radical unions, which would destroy property. No one ought to be forced to belong to a union, however. All labor agitators who try to force men to join a union should be hanged. In fact, just between ourselves, there oughtn't to be any unions allowed at all; and as it's the best way of fighting the unions, every business man ought to belong to an employers'-association and to the Chamber of Commerce. In union there is strength. So any selfish hog who doesn't join the Chamber of Commerce ought to be forced to.”
ellauri107.html on line 474: “Course I don't mean to say that every ad I write is literally true or that I always believe everything I say when I give some buyer a good strong selling-spiel. You see—you see it's like this: In the first place, maybe the owner of the property exaggerated when he put it into my hands, and it certainly isn't my place to go proving my principal a liar! And then most folks are so darn crooked themselves that they expect a fellow to do a little lying, so if I was fool enough to never whoop the ante I'd get the credit for lying anyway! In self-defense I got to toot my own horn, like a lawyer defending a client—his bounden duty, ain't it, to bring out the poor dub's good points? Why, the Judge himself would bawl out a lawyer that didn't, even if they both knew the guy was guilty! But even so, I don't pad out the truth like Cecil Rountree or Thayer or the rest of these realtors. Fact, I think a fellow that's willing to deliberately up and profit by lying ought to be shot!”
ellauri107.html on line 477: The Athletic Club building is nine stories high, yellow brick with glassy roof-garden above and portico of huge limestone columns below. The lobby, with its thick pillars of porous Caen stone, its pointed vaulting, and a brown glazed-tile floor like well-baked bread-crust, is a combination of cathedral-crypt and rathskeller. The members rush into the lobby as though they were shopping and hadn't much time for it. Thus did Babbitt enter, and to the group standing by the cigar-counter he whooped, “How's the boys? How's the boys? Well, well, fine day!”
ellauri107.html on line 478: Jovially they whooped back—Vergil Gunch, the coal-dealer, Sidney Finkelstein, the ladies'-ready-to-wear buyer for Parcher & Stein's department-store, and Professor Joseph K. Pumphrey, owner of the Riteway Business College and instructor in Public Speaking, Business English, Scenario Writing, and Commercial Law. Though Babbitt admired this savant, and appreciated Sidney Finkelstein as “a mighty smart buyer and a good liberal spender,” it was to Vergil Gunch that he turned with enthusiasm. Mr. Gunch was president of the Boosters' Club, a weekly lunch-club, local chapter of a national organization which promoted sound business and friendliness among Regular Fellows. He was also no less an official than Esteemed Leading Knight in the Benevolent and Protective Order of Elks, and it was rumored that at the next election he would be a candidate for Exalted Ruler. He was a jolly man, given to oratory and to chumminess with the arts.
ellauri107.html on line 480: This watch shows how poor I am
ellauri107.html on line 481: Say, Sid,” Babbitt turned to Finkelstein, the buyer, “got something wanta ask you about. I went out and bought me an electric cigar-lighter for the car, this noon, and—”
ellauri107.html on line 482: “Good hunch!” said Finkelstein, while even the learned Professor Pumphrey, a bulbous man with a pepper-and-salt cutaway and a pipe-organ voice, commented, “That makes a dandy accessory. Cigar-lighter gives tone to the dashboard.”
ellauri107.html on line 484: Finkelstein asserted that five dollars was not too great a sum, not for a really high-class lighter which was suitably nickeled and provided with connections of the very best quality. “I always say—and believe me, I base it on a pretty fairly extensive mercantile experience—the best is the cheapest in the long run. Of course if a fellow wants to be a Jew about it, he can get cheap junk, but in the long RUN, the cheapest thing is—the best you can get! Now you take here just th' other day: I got a new top for my old boat and some upholstery, and I paid out a hundred and twenty-six fifty, and of course a lot of fellows would say that was too much—Lord, if the Old Folks—they live in one of these hick towns up-state and they simply can't get onto the way a city fellow's mind works, and then, of course, they're Jews, and they'd lie right down and die if they knew Sid had anted up a hundred and twenty-six bones. But I don't figure I was stuck, George, not a bit. Machine looks brand new now—not that it's so darned old, of course; had it less 'n three years, but I give it hard service; never drive less 'n a hundred miles on Sunday and, uh—Oh, I don't really think you got stuck, George. In the LONG run, the best is, you might say, it's unquestionably the cheapest.”
ellauri107.html on line 486: I saw that look (Loiri and E.S. at the latrine)
ellauri107.html on line 487: They grinned and went into the Neronian washroom, where a line of men bent over the bowls inset along a prodigious slab of marble as in religious prostration before their own images in the massy mirror. Voices thick, satisfied, authoritative, hurtled along the marble walls, bounded from the ceiling of lavender-bordered milky tiles, while the lords of the city, the barons of insurance and law and fertilizers and motor tires, laid down the law for Zenith; announced that the day was warm-indeed, indisputably of spring; that wages were too high and the interest on mortgages too low; that Babe Ruth, the eminent player of baseball, was a noble man; and that “those two nuts at the Climax Vaudeville Theater this week certainly are a slick pair of actors.”
ellauri107.html on line 490: “And business! The roofing business! Roofs for cowsheds! Oh, I don't mean I haven't had a lot of fun out of the Game; out of putting it over on the labor unions, and seeing a big check coming in, and the business increasing. But what's the use of it? You know, my business isn't distributing roofing—it's principally keeping my competitors from distributing roofing. Same with you. All we do is cut each other's throats and make the public pay for it!”
ellauri107.html on line 491: “Look here now, Paul! You're pretty darn near talking socialism!” “Oh yes, of course I don't really exactly mean that—I s'pose. Course—competition—brings out the best—survival of the fittest—but—
ellauri107.html on line 492: one-third are miserable and know it. They hate the whole peppy, boosting, go-ahead game, and they're bored by their wives and think their families are fools—at least when they come to forty or forty-five they're bored—and they hate business, and they'd go—Why do you suppose there's so many 'mysterious' suicides? Why do you suppose so many Substantial Citizens jumped right into the war? Think it was all patriotism?”
ellauri107.html on line 496: “Good Lord, I don't know what 'rights' a man has! And I don't know the solution of boredom. If I did, I'd be the one philosopher that had the cure for living. But I do know that about ten times as many people find their lives dull, and unnecessarily dull, as ever admit it; and I do believe that if we busted out and admitted it sometimes, instead of being nice and patient and loyal for sixty years, and then nice and patient and dead for the rest of eternity, why, maybe, possibly, we might make life more fun.”
ellauri107.html on line 500: But as he went through the corridor of the Reeves Building he sighed, “Poor old Paul! I got to—Oh, damn Noel Ryland! Damn Charley McKelvey! Just because they make more money than I do, they think they're so superior. I wouldn't be found dead in their stuffy old Union Club! I—Somehow, to-day, I don't feel like going back to work. Oh well—”
ellauri107.html on line 501: “Look here, Stan; let's get this clear. You've got an idea somehow that it's you that do all the selling. Where d' you get that stuff? Where d' you think you'd be if it wasn't for our capital behind you, and our lists of properties, and all the prospects we find for you? All you got to do is follow up our tips and close the deal. The hall-porter could sell Babbitt-Thompson listings! You say you're engaged to a girl, but have to put in your evenings chasing after buyers. Well, why the devil shouldn't you? What do you want to do? Sit around holding her hand? Let me tell you, Stan, if your girl is worth her salt, she'll be glad to know you're out hustling, making some money to furnish the home-nest, instead of doing the lovey-dovey. The kind of fellow that kicks about working overtime, that wants to spend his evenings reading trashy novels or spooning and exchanging a lot of nonsense and foolishness with some girl, he ain't the kind of upstanding, energetic young man, with a future—and with Vision!—that we want here. How about it? What's your Ideal, anyway? Do you want to make money and be a responsible member of the community, or do you want to be a loafer, with no Inspiration or Pep?”
ellauri107.html on line 504: Whenever Thompson twanged, “Put your John Hancock on that line,” Babbitt was as much amused by the antiquated provincialism as any proper Englishman by any American. He knew himself to be of a breeding altogether more esthetic and sensitive than Thompson's. He was a college graduate, he played golf, he often smoked cigarettes instead of cigars, and when he went to Chicago he took a room with a private bath. “The whole thing is,” he explained to Paul Riesling, “these old codgers lack the subtlety that you got to have to-day.”
ellauri107.html on line 505: This advance in civilization could be carried too far, Babbitt perceived. Noel Ryland, sales-manager of the Zeeco, was a frivolous graduate of Princeton, while Babbitt was a sound and standard ware from that great department-store, the State University. Ryland wore spats, he wrote long letters about City Planning and Community Singing, and, though he was a Booster, he was known to carry in his pocket small volumes of poetry in a foreign language. All this was going too far. Henry Thompson was the extreme of insularity, and Noel Ryland the extreme of frogginess, while between them, supporting the state, defending the evangelical churches and domestic brightness and sound business, were Babbitt and his friends.
ellauri107.html on line 507: Put your John Hancock on that line! To sign one's name on a document or other item. John Hancock, an influential figure in the American Revolution, is known for his especially large and legible signature on the Declaration of Independence. As soon as you put your John Hancock on these papers, you'll be the proud owner of a brand new car!
ellauri107.html on line 510: In the living-room, in a corner of the davenport, Ted settled down to his Home Study; plain geometry, Cicero, and the agonizing metaphors of Comus.
ellauri107.html on line 511: “I don't see why they give us this old-fashioned junk by Milton and Shakespeare and Wordsworth and all these has-beens,” he protested. “Oh, I guess I could stand it to see a show by Shakespeare, if they had swell scenery and put on a lot of dog, but to sit down in cold blood and READ 'em—These teachers—how do they get that way?”
ellauri107.html on line 513: Babbitt looked up irritably from the comic strips in the Evening Advocate. They composed his favorite literature and art, these illustrated chronicles in which Mr. Mutt hit Mr. Jeff with a rotten egg, and Mother corrected Father's vulgarisms by means of a rolling-pin. With the solemn face of a devotee, breathing heavily through his open mouth, he plodded nightly through every picture, and during the rite he detested interruptions. Furthermore, he felt that on the subject of Shakespeare he wasn't really an authority. Neither the Advocate-Times, the Evening Advocate, nor the Bulletin of the Zenith Chamber of Commerce had ever had an editorial on the matter, and until one of them had spoken he found it hard to form an original opinion. But even at risk of floundering in strange bogs, he could not keep out of an open controversy.
ellauri107.html on line 514: “I'll tell you why you have to study Shakespeare and those. It's because they're required for college entrance, and that's all there is to it! Personally, I don't see myself why they stuck 'em into an up-to-date high-school system like we have in this state. Be a good deal better if you took Business English, and learned how to write an ad, or letters that would pull. But there it is, and there's no talk, argument, or discussion about it! Trouble with you, Ted, is you always want to do something different! If you're going to law-school—and you are!—I never had a chance to, but I'll see that you do—why, you'll want to lay in all the English and Latin you can get.”
ellauri107.html on line 515: “Oh punk. I don't see what's the use of law-school—or even finishing high school. I don't want to go to college 'specially. Honest, there's lot of fellows that have graduated from colleges that don't begin to make as much money as fellows that went to work early. Old Shimmy Peters, that teaches Latin in the High, he's a what-is-it from Columbia and he sits up all night reading a lot of greasy books and he's always spieling about the 'value of languages,' and the poor soak doesn't make but eighteen hundred a year, and no traveling salesman would think of working for that. I know what I'd like to do. I'd like to be an aviator, or own a corking big garage, or else—a fellow was telling me about it yesterday—I'd like to be one of these fellows that the Standard Oil
ellauri107.html on line 536: Ämmä vei matkaremingtonin jonka Peppu oli saanut bar mizvah-lahjaxi. Lippuriita tulee ezimättä mieleen, tai se kerta kun puukenkä lensi kelloon, tai mixei tämänpäiväinen tulistuminen kun mun hieno Lidl-kärryraha hävisi.
ellauri107.html on line 540: Kun John oli vastasyntynyt, CEC tuskin viizi sitä vilkasta kun se oli niin innostunut Kristinan ja Charlien uudesta tandem-pyörästä. Fiskarsissa olis ollut Pirkon vanha vauvansänky, mutta sitä CEC ei voinut antaa lainaxi, sehän on Pirkon vanha vauvansänky! Pyhäinjäännösesine! Carlsonien vanha kastemekko piti antaa museoon Kuopioon, lapsenlapset olis voineet kusta siihen kastetilaisuudessa.
ellauri107.html on line 554: With the threat of serious illness hanging over her, Milly decides to travel to Venice with Mrs. Stringham. Aunt Maud, Kate and Densher follow her. At a party Milly gives in her Venice palazzo (the older Palazzo Barbaro, called "Palazzo Leporelli" in the novel), Kate finally reveals her complete plan to Densher: he is to marry Milly so that, after her presumably soon-to-occur death, he will inherit the money they can marry on. Densher had suspected this was Kate's idea, and he demands that she consummate their affair before he will go along with her plan.
ellauri107.html on line 556: Aunt Maud and Kate return to London while Densher remains with Milly. Unfortunately, the dying girl learns from a former suitor of Kate's about the plot to get her money. She withdraws from Densher and her condition deteriorates. Densher sees her one last time before he leaves for London, where he eventually receives news of Milly's death. Milly does leave him a large amount of money despite everything. But Densher does not accept the money, and he will not marry Kate unless she also refuses the bequest. Conversely, if Kate chooses the money instead of him, Densher offers to make the bequest over to her in full. The lovers part on the novel's final page with a cryptic exclamation from Kate: "We shall never be again as we were!"
ellauri107.html on line 572: stipendin. Sinulla on armeija takanasi. Sinä ketkustelit Euroopassa. Sinulla
ellauri107.html on line 575: Tekeekö se sinut onnelliseksi, se että menet naimisiin hänen kanssaan?» isäni kysyi. »En puhu siitä, ettei hän ole juutalainen. En ole ahdaskalloinen idiootti, en
ellauri107.html on line 581: Mutta miksi niin Dunkinin donutin äkillisesti? isäni kysyi. Peppu minä olen 65v vanha, minulle voit kertoa vapaasti. Oletko bylsinyt sen looran paxuxi?
ellauri107.html on line 591: »Phil, oletko puhunut hänen kanssaan tästä? Sinun vanhempi veljesi on veli, jollaisesta pojat haaveilevat. Hän palvoo sinua. Hän voisi antaa sinulle. Soita ainakin hänelle.» »Kuulkaa, minä en halua ruveta puhumaan tästä Moen kanssa. Moe on suuri väittelijä - ja minä en ole. Tässä ei ole mitään väiteltävää.»
ellauri107.html on line 595: muutaman minuutin ajan? Tai Joanin kanssa? Mitä Joan tietää minun elämästäni? Isä, anna minun vain mennä naimisiin, joohan? »
ellauri107.html on line 609: Jos haluaa perusteellisesti ymmärtää ja oikein arvioida avioliiton sisäistä rakennetta ja sukupuolten suhdetta, pitää heittää ainakin lyhyt kazaus sen kehityxen historiaan, ennen kaikkea johtoajatuxiin joiden mukaan se on määritelty. Sikäli kuin voidaan selvittää, aikojen alussa nainen oli miehen omaisuutta kaikilla Euroopan sivistyneillä kansoilla. Ostamalla tai vaihtamalla mies sai täyden omistusoikeuden häneen ja hänen lapsiinsa. Tästä syystä hän saattoi vapaasti menetellä naisen kanssa, esim. myydä, karkoittaa tai ottaa kilpailijoita, samaan aikaan kuin nainen jäi hänen suhteensa täysin vaille oikeuxia, pysyvästi sidottuna ja lojaaliuteen ja kuuliaisuuteen velvoitettuna. Sellaisena miehen ja naisen suhde on yxinkertaisesti vahvemman oikeutta: primitiivistä patriarkaalisuutta. Sitä on yhä olemassa sivistymättömillä kansoilla kyseenalaistamattomana lakina.
ellauri107.html on line 613: Tästä eteenpäin jokainen suuri kulttuuriaikakausi on muotoillut tätä alkuperäistä rakennetta, ja joka paikassa samaan suuntaan. Sivistyxen kasvaessa vaatimuxet kasvoivat naisen suojelemisexi miehen barbaarista mielivaltaa vastaan. Toisaalta kaikkialla hänen ylivaltansa vaimoon ja lapsiin nähden säilyi varmana. Miehestä tuli humaani patriarkka, vaimon hellä herra, muttei sentään ikinä vaimoa tunnustettu täysvaltaisexi kumppanixi.
ellauri108.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri108.html on line 55: · · · Will our Hebrew Warrior Lil Isaac be able to withstand the threats of Butch the School Bully? Will Lil Isaac stand for the pledge? Watch to find out!
ellauri108.html on line 61: Hebrew names of God include Yehováh, Yahweh, Yahveh, Yahu, Yah. Yah yah de ä Gösta här! ylade Gösta Grahn i telefonen hos mig år 1976. He should not have taken God's name in his mouth in vain. Rangaistuxexi se passitettiin Kanadaan ja joutui ottaan uudexi etunimexeen Gus. Yeah yeah this is Gus here speaking ei kyllä kuulosta yhtä coolilta. Sori vaan.
ellauri108.html on line 98: From its origins, Rastafari was intrinsically linked with Haile Selassie, the Emperor of Ethiopia from 1930 to 1974. He remains the central figure in Rastafari ideology, and although all Rastas hold him in esteem, precise interpretations of his identity differ. Understandings of how Haile Selassie relates to Jesus vary among Rastas. Many, although not all, believe that the Ethiopian monarch was the Second Coming of Jesus, legitimising this by reference to their interpretation of the nineteenth chapter of the Book of Revelation. By viewing Haile Selassie as Jesus, these Rastas also regard him as the messiah prophesied in the Old Testament, the manifestation of God in human form, and "the living God". Some perceive him as part of a Trinity, alongside God as Creator and the Holy Spirit, the latter referred to as "the Breath within the temple". Rastas who view Haile Selassie as Jesus argue that both were descendants from the royal line of the Biblical king David, while Rastas also emphasise the fact that the Makonnen dynasty, of which Haile Selassie was a member, claimed descent from the Biblical figures Solomon and the Queen of Sheba.
ellauri108.html on line 125: Rastafari is a millenarian movement, espousing the idea that the present age will come to an apocalyptic end. Many practitioners believe that on this Day of Judgement, Babylon will be overthrown, with Rastas being the chosen few who survive the upheaval. With Babylon destroyed, Rastas believe that humanity will be ushered into a "new age". This is conceived as being a millennium of peace, justice, and happiness in which the righteous shall live in Africa, now a paradise. In the 1980s, many Rastas believed that the Day of Judgment would happen around the year 2000. A view then common in the Rasta community was that the world's white people would wipe themselves out through nuclear war, with black Africans then ruling the world, something that they argued was prophesied in the Book of Daniel.
ellauri108.html on line 129: Most Rastas share a pair of fundamental moral principles known as the "two great commandments": love of a black male God and love of neighbour if he too is black and male. Many Rastas believe that to determine whether they should undertake a certain act or not, they should consult the presence of Jah within themselves. He's the little red orange and green duck in your left ear. Do not listen to the little white Jesus duck on the right, he is the deevil.
ellauri108.html on line 135: Rastafari promotes what it regards as the restoration of black manhood, believing that men in the African diaspora have been emasculated by Babylon. It espouses patriarchal principles, including the idea that women should submit to male leadership. External observers—including scholars such as Cashmore and Edmonds—have claimed that Rastafari accords women an inferior position to men. Rastafari women usually accept this subordinate position and regard it as their duty to obey their men; the academic Maureen Rowe suggested that women were willing to join the religion despite its restrictions because they valued the life of structure and discipline it provided. Rasta discourse often presents women as morally weak and susceptible to deception by evil, and claims that they are impure while menstruating. Rastas legitimise these gender roles by citing Biblical passages, particularly those in the Book of Leviticus and in the writings of Paul the Apostle. The Rasta Shop is a store selling items associated with Rastafari in the U.S. state of Oregon.
ellauri108.html on line 137: Rasta women usually wear clothing that covers their head and hides their body contours. Trousers are usually avoided, in favour of long skirts. Women are expected to cover their head while praying, and in some Rasta groups this is expected of them whenever in public. Rasta discourse insists this female dress code is necessary to prevent women attracting men and presents it as an antidote to the sexual objectification of women in Babylon. Rasta men are permitted to wear whatever they choose. Although men and women took part alongside each other in early Rasta rituals, from the late 1940s and 1950s the Rasta community increasingly encouraged gender segregation for ceremonies. This was legitimised with the explanation that women were impure through menstruation and that their presence at the ceremonies would distract male participants.
ellauri108.html on line 139: As it existed in Jamaica, Rastafari did not promote monogamy. Rasta men are permitted multiple female sex partners, while women are expected to reserve their sexual activity for one male partner. Marriage is not usually formalised through legal ceremonies but is a common-law affair, although many Rastas are legally married. Rasta men refer to their female partners as "queens", or "empresses", while the males in these relationships are known as "kingmen". Rastafari places great importance on family life and the raising of children, with reproduction being encouraged. The religion emphasises the place of men in child-rearing, associating this with the recovery of African manhood. Women often work, sometimes while the man raises the children at home. Rastafari typically rejects feminism, although since the 1970s growing numbers of Rasta women have called for greater gender equity in the movement. The scholar Terisa E. Turner for instance encountered Kenyan feminists who were appropriating Rastafari content to suit their political agenda. Some Rasta women have challenged gender norms by wearing their hair uncovered in public and donning trousers.
ellauri108.html on line 143: Rastas refer to their cultural and religious practices as "livity". Rastafari does not place emphasis on hierarchical structures. It has no professional priesthood, with Rastas believing that there is no need for a priest to act as mediator between the worshipper and divinity. It nevertheless has "elders", an honorific title bestowed upon those with a good reputation among the community. Although respected figures, they do not necessarily have administrative functions or responsibilities. When they do oversee ritual meetings, they are often responsible for helping to interpret current events in terms of Biblical scripture. Elders often communicate with each other through a network to plan movement events and form strategies.
ellauri108.html on line 152: Nyabinghi Issemblies typically take place in rural areas, being situated in the open air or in temporary structures—known as "temples" or "tabernacles"—specifically constructed for the purpose. Any elder seeking to sponsor a Nyabinghi Issembly must have approval from other elders and requires the adequate resources to organise such an event. The assembly usually lasts between three and seven days. During the daytime, attendees engage in food preparation, ganja smoking, and reasoning, while at night they focus on drumming and dancing around bonfires. Nyabinghi Issemblies often attract Rastas from a wide area, including from different countries. They establish and maintain a sense of solidarity among the Rasta community and cultivate a feeling of collective belonging. Unlike in many other religions, rites of passage play no role in Rastafari; on death, various Rastas have been given Christian funerals by their relatives, as there are no established Rasta funeral rites.
ellauri108.html on line 154: The principal ritual of Rastafari is the smoking of ganja, also known as marijuana or cannabis or pot. Among the names that Rastas give to the plant are callie, Iley, "the herb", "the holy herb", "the grass", and "the weed". Cannabis is usually smoked during groundings, although some practitioners also smoke it informally in other contexts. Some Rastas smoke it almost all of the time, something other practitioners regard as excessive, and many practitioners also ingest cannabis in a tea, as a spice in cooking, and as an ingredient in medicine. However, not all Rastas use ganja; abstainers explain that they have already achieved a higher level of consciousness and thus do not require it.
ellauri108.html on line 160: There are various options that might explain how cannabis smoking came to be part of Rastafari. By the 8th century, Arab traders had introduced cannabis to Central and Southern Africa. In the 19th century, enslaved Bakongo people arrived in Jamaica, where they established the religion of Kumina. In Kumina, cannabis was smoked during religious ceremonies in the belief that it facilitated possession by ancestral spirits. The religion was largely practiced in south-east Jamaica's Saint Thomas Parish, where a prominent early Rasta, Leonard Howell, lived while he was developing many of Rastafari's beliefs and practices; it may have been through Kumina that cannabis became part of Rastafari. A second possible source was the use of cannabis in Hindu rituals. Hindu migrants arrived in Jamaica as indentured servants from British India between 1834 and 1917, and brought cannabis with them. A Jamaican Hindu priest, Laloo, was one of Howell's spiritual advisors, and may have influenced his adoption of ganja. The adoption of cannabis may also have been influenced by the widespread medicinal and recreational use of cannabis among Afro-Jamaicans in the early 20th century. Early Rastafarians may have taken an element of Jamaican culture which they associated with their peasant past and the rejection of capitalism and sanctified it by according it Biblical correlates.
ellauri108.html on line 172: Rastas typically regard words as having an intrinsic power, seeking to avoid language that contributes to servility, self-degradation, and the objectification of the person. Practitioners therefore often use their own form of language, known commonly as "dread talk", "Iyaric", and "Rasta talk". Developed in Jamaica during the 1940s, this use of language fosters group identity and cultivates particular values. Adherents believe that by formulating their own language they are launching an ideological attack on the integrity of the English language, which they view as a tool of Babylon. The use of this language helps Rastas distinguish and separate themselves from non-Rastas, for whom—according to Barrett—Rasta rhetoric can be "meaningless babbling". However, Rasta terms have also filtered into wider Jamaican speech patterns.
ellauri108.html on line 177: Rastas often make use of the colours red, black, green, and gold. Red, gold, and green were used in the Ethiopian flag, while, prior to the development of Rastafari, the Jamaican black nationalist activist Marcus Garvey had used red, green, and black as the colours for the Pan-African flag representing his United Negro Improvement Association. According to Garvey, the red symbolised the blood of martyrs, the black symbolised the skin of Africans, and the green represented the vegetation of the land, an interpretation endorsed by some Rastas. The colour gold is often included alongside Garvey's three colours; it has been adopted from the Jamaican flag, and is often interpreted as symbolising the minerals and raw materials which constitute Africa's wealth. Rastas often paint these colours onto their buildings, vehicles, kiosks, and other items, or display them on their clothing, helping to distinguish Rastas from non-Rastas and allowing adherents to recognise their co-religionists. As well as being used by Rastas, the colour set has also been adopted by Pan-Africanists more broadly, who use it to display their identification with Afrocentricity; for this reason it was adopted on the flags of many post-independence African states. Rastas often accompany the use of these three or four colours with the image of the Lion of Judah, also adopted from the Ethiopian flag and symbolizing Haile Selassie.
ellauri108.html on line 179: Ital is an ancient styrofoam container of food, plastic fork, and glass of juice.
ellauri108.html on line 180: An ital breakfast consists of ackee, plantain, boiled food, breadfruit, and mango-pineapple juice.
ellauri108.html on line 182: Rastas seek to produce food "naturally", eating what they call ital, or "natural" food. This is often grown organically, and locally. Most Rastas adhere to the dietary laws outlined in the Book of Leviticus, and thus avoid eating pork or crustaceans. Other Rastas remain vegetarian, or vegan, a practice stemming from their interpretation of Leviticus. Many also avoid the addition of additives, including sugar and salt, to their food. Rasta dietary practices have been ridiculed by non-Rastas; in Ghana for example, where food traditionally includes a high meat content, the Rastas' emphasis on vegetable produce has led to the joke that they "eat like sheep and goats". In Jamaica, Rasta practitioners have commercialised ital food, for instance by selling fruit juices prepared according to Rasta custom.
ellauri108.html on line 184: Rastafarians typically avoid food produced by non-Rastas or from unknown sources. Rasta men refuse to eat food prepared by a woman while she is menstruating, and some will avoid food prepared by a woman at any time. Rastas also generally avoid alcohol, cigarettes, and hard drugs such as heroin and cocaine, presenting these substances as unnatural and dirty and contrasting them with cannabis. Rastas also often avoid mainstream scientific medicine and will reject surgery, injections, or blood transfusions. Instead they utilise herbal medicine for healing, especially teas and poultices, with cannabis often used as an ingredient.
ellauri108.html on line 187: Rastas use their physical appearance as a means of visually demarcating themselves from non-Rastas like the whites. Male practitioners will often grow long beards, and many Rastas prefer to wear African styles of clothing, such as dashikis, rather than styles that originated in Western countries. However, it is the formation of hair into dreadlocks that is one of the most recognisable Rasta symbols. Rastas believe that dreadlocks are promoted in the Bible, specifically in the Book of Numbers, and regard them as a symbol of strength linked to the hair of the Biblical figure of Samson. They argue that their dreadlocks mark a covenant that they have made with Jah, and reflect their commitment to the idea of 'naturalness'. They also perceive the wearing of dreads as a symbolic rejection of Babylon and a refusal to conform to its norms regarding grooming aesthetics. Rastas are often critical of black people who straighten their hair, believing that it is an attempt to imitate white European hair and thus reflects alienation from a person's African identity. Sometimes this dreadlocked hair is then shaped and styled, often inspired by a lion's mane symbolising Haile Selassie, who is regarded as "the Conquering Lion of Judah".
ellauri108.html on line 193: The wearing of dreadlocks has contributed to negative views of Rastafari among non-Rastas, many of whom regard it as wild and unattractive. Dreadlocks remain socially stigmatised in many societies; in Ghana for example, they are often associated with the homeless and mentally ill, with such associations of marginality extending onto Ghanaian Rastas. In Jamaica during the mid-20th century, teachers and police officers used to forcibly cut off the dreads of Rastas. In various countries, Rastas have since won legal battles ensuring their right to wear dreadlocks: in 2020, for instance, the High Court of Malawi ruled that all public schools must allow their students to wear dreadlocks.
ellauri108.html on line 199: Further contributing significantly to Rastafari's development were Ethiopianism and the Back to Africa ethos, both traditions with 18th-century roots. In the 19th century, there were growing calls for the African diaspora located in Western Europe and the Americas to be resettled in Africa, with some of this diaspora establishing colonies in Sierra Leone and Liberia. Based in Liberia, the black Christian preacher Edward Wilmot Blyden began promoting African pride and the preservation of African tradition, customs, and institutions. Also spreading throughout Africa was Ethiopianism, a movement that accorded special status to the east African nation of Ethiopia because it was mentioned in various Biblical passages. For adherents of Ethiopianism, "Ethiopia" was regarded as a synonym of Africa as a whole.
ellauri108.html on line 201: Marcus Garvey, a prominent black nationalist theorist who heavily influenced Rastafari and is regarded as a prophet by many Rastas. The Jamaican activist Marcus Garvey, spent much of his adult life in the US and Britain. Garvey supported the idea of global racial separatism and called for part of the African diaspora to relocate to Africa. His ideas faced opposition from civil rights activists like W. E. B. Du Bois who supported racial integration, and as a mass movement, Garveyism declined in the Great Depression of the 1930s. A rumour later spread that in 1916, Garvey had called on his supporters to "look to Africa" for the crowning of a black king; this quote was never verified. However, in August 1930, Garvey's play, Coronation of an African King, was performed in Kingston. Its plot revolved around the crowning of the fictional Prince Cudjoe of Sudan, although it anticipated the crowning of Haile Selassie later that year. Rastas hold Garvey in great esteem, with many regarding him as a prophet. Garvey knew of Rastafari, but took a largely negative view of the religion; he also became a critic of Haile Selassie, calling him "a great coward" who rules a "country where black men are chained and flogged".
ellauri108.html on line 203: Haile Selassie was crowned Emperor of Ethiopia in 1930. A number of Jamaica's Christian clergymen claimed that Selassie's coronation was evidence that he was the black messiah that they believed was prophesied in the Book of Revelation, the Book of Daniel, and Psalms. Over the following years, several street preachers—most notably Leonard Howell, Archibald Dunkley, Robert Hinds, and Joseph Hibbert—began claiming that Haile Selassie was the returned Jesus. They first did so in Kingston, and soon the message spread throughout 1930s Jamaica, especially among poor communities who were hit particularly hard by the Great Depression. Clarke stated that "to all intents and purposes this was the beginning" of the Rastafari movement.
ellauri108.html on line 207: In 1936, Italy invaded and occupied Ethiopia, and Haile Selassie went into exile. The invasion brought international condemnation and led to growing sympathy for the Ethiopian cause. In 1937, Selassie created the Ethiopian World Federation, which established a branch in Jamaica later that decade. In 1941, the British drove the Italians out of Ethiopia and Selassie returned to reclaim his throne. Many Rastas interpreted this as the fulfilment of a prophecy made in the Book of Revelation.
ellauri108.html on line 211:
Emperor Haile Selassie looking a little haunted in Addis Abeba after he got back to Ethiopia

ellauri108.html on line 220: Whereas its membership had previously derived predominantly from poorer sectors of society, in the 1960s Rastafari began attracting support from more privileged groups like students and professional musicians. The foremost group emphasising this approach was the Twelve Tribes of Israel, whose members came to be known as "Uptown Rastas". Among those attracted to Rastafari in this decade were middle-class intellectuals like Leahcim Semaj, who called for the religious community to place greater emphasis on scholarly social theory as a method of achieving change. Although some Jamaican Rastas were critical of him, many came under the influence of the Guyanese black nationalist academic Walter Rodney, who lectured to their community in 1968 before publishing his thoughts as the pamphlet Groundings. Like Rodney, many Jamaican Rastas were influenced by the U.S.-based Black Power movement. After Black Power declined following the deaths of prominent exponents such as Malcolm X, Michael X, and George Jackson, Rastafari filled the vacuum it left for many black youth.
ellauri108.html on line 233: Rastafari is not a homogeneous movement and has no single administrative structure, nor any single leader. A majority of Rastas avoid centralised and hierarchical structures because they do not want to replicate the structures of Babylon and because their religion's ultra-individualistic ethos places emphasis on inner divinity. The structure of most Rastafari groups is less like that of Christian denominations and is instead akin to the cellular structure of other African diasporic traditions like Haitian Vodou, Cuban Santería, and Jamaica's Revival Zion. Since the 1970s, there have been attempts to unify all Rastas, namely through the establishment of the Rastafari Movement Association, which sought political mobilisation. In 1982, the first international assembly of Rastafari groups took place in Toronto, Canada. This and subsequent international conferences, assemblies, and workshops have helped to cement global networks and cultivate an international community of Rastas.
ellauri108.html on line 239: The Bobo Ashanti sect was founded in Jamaica by Emanuel Charles Edwards through the establishment of his Ethiopia Africa Black International Congress (EABIC) in 1958. The group established a commune in Bull Bay, where they were led by Edwards until his 1994 death. The group hold to a highly rigid ethos. Edwards advocated the idea of a new trinity, with Haile Selassie as the living God, himself as the Christ, and Garvey as the prophet. Male members are divided into two categories: the "priests" who conduct religious services and the "prophets" who take part in reasoning sessions. It places greater restrictions on women than most other forms of Rastafari; women are regarded as impure because of menstruation and childbirth and so are not permitted to cook for men. The group teaches that black Africans are God's chosen people and are superior to white Europeans, with members often refusing to associate with white people. Bobo Ashanti Rastas are recognisable by their long, flowing robes and turbans.
ellauri108.html on line 246: The Church of Haile Selassie, Inc., was founded by Abuna Foxe and operated much like a mainstream Christian church, with a hierarchy of functionaries, weekly services, and Sunday schools. In adopting this broad approach, the Church seeks to develop Rastafari's respectability in wider society. Fulfilled Rastafari is a multi-ethnic movement that has spread in popularity during the 21st century, in large part through the Internet. The Fulfilled Rastafari group accept Haile Selassie's statements that he was a man and that he was a devout Christian, and so place emphasis on worshipping Jesus through the example set forth by Haile Selassie. The wearing of dreadlocks and the adherence to an ital diet are considered issues up to the individual.
ellauri108.html on line 252: The Rasta message resonates with many people who feel marginalised and alienated by the values and institutions of their society. Internationally, it has proved most popular among the poor and among marginalised youth. In valorising Africa and blackness, Rastafari provides a positive identity for youth in the African diaspora by allowing them to psychologically reject their social stigmatisation. It then provides these disaffected people with the discursive stance from which they can challenge capitalism and consumerism, providing them with symbols of resistance and defiance. Cashmore expressed the view that "whenever there are black people who sense an injust disparity between their own material conditions and those of the whites who surround them and tend to control major social institutions, the Rasta messages have relevance."
ellauri108.html on line 256: Rastas often claim that—rather than converting to the religion—they were actually always a Rasta and that their embrace of its beliefs was merely the realisation of this. There is no formal ritual carried out to mark an individual's entry into the Rastafari movement, although once they do join an individual often changes their name, with many including the prefix "Ras". Rastas regard themselves as an exclusive and elite community, membership of which is restricted to those who have the "insight" to recognise Haile Selassie's importance. Practitioners thus often regard themselves as the "enlightened ones" who have "seen the light". Many of them see no point in establishing good relations with non-Rastas, believing that the latter will never accept Rastafari doctrine as truth.
ellauri108.html on line 268: Some Rastas in the African diaspora have followed through with their beliefs about resettlement in Africa, with Ghana and Nigeria being particularly favoured. In West Africa, Rastafari has spread largely through the popularity of reggae, gaining a larger presence in Anglophone areas than their Francophone counterparts. Caribbean Rastas arrived in Ghana during the 1960s, encouraged by its first post-independence president, Kwame Nkrumah, while some native Ghanaians also converted to the religion. The largest congregation of Rastas has been in southern parts of Ghana, around Accra, Tema, and the Cape Coast, although Rasta communities also exist in the Muslim-majority area of northern Ghana. The Rasta migrants' wearing of dreadlocks was akin to that of the native fetish priests, which may have assisted the presentation of these Rastas as having authentic African roots in Ghanaian society. However, Ghanaian Rastas have complained of social ostracism and prosecution for cannabis possession, while non-Rastas in Ghana often consider them to be "drop-outs", "too Western", and "not African enough".
ellauri108.html on line 277: During the 1950s and 1960s, Rastas were among the thousands of Caribbean migrants who settled in the United Kingdom, leading to small groups appearing in areas of London such as Brixton and Notting Hill in the 1950s. By the late 1960s, Rastafari had attracted converts from the second generation of British Caribbean people, spreading beyond London to cities like Birmingham, Leicester, Liverpool, Manchester, and Bristol. Its spread was aided by the gang structures that had been cultivated among black British youth by the rudeboy subculture, and gained increasing attention in the 1970s through reggae's popularity. According to the 2001 United Kingdom Census there are about 5000 Rastafari living in England and Wales. Clarke described Rastafari as a small but "extremely influential" component of black British life.
ellauri108.html on line 279: Rastafari also established itself in various continental European countries, among them the Netherlands, Germany, Portugal, and France, gaining a particular foothold among black migrant populations but also attracting white converts. In France for instance it established a presence in two cities with substantial black populations, Paris and Bordeaux, while in the Netherlands, it attracted converts within the Surinamese migrant community.
ellauri108.html on line 301: Two major donors — Wayne and Amy Gould, whose family name was on the museum’s Holocaust History Center — took issue with Moyo’s approach.
ellauri108.html on line 307: “I saw a presentation from the center about bail bonds and I’m thinking, What does that have to do with Holocaust education? We donate to anything that helps educate people about the horrors of the Holocaust as long as it is apolitical. What does some coons getting shot just because they´re black have to do with it? Us jews count as white in America, for crissake!
ellauri108.html on line 310: We will never make such a mean person happy with us and we should have no interest in a foolish attempt to placate them.”
ellauri108.html on line 311: Schindler also agreed with Moyo that the Goulds’ values are not aligned with those of the museum and that their money was not wanted. But he was soon converted and started hounding her instead.
ellauri108.html on line 313: Soon, Moyo was demanding an outside investigation into the board’s conduct, and complained that her labor was being extracted from her to the point of abuse. In increasingly tense emails, she brought up past instances in which she was compelled to clean toilets and work weekends, for example.
ellauri108.html on line 326: Toisessa yhtä masixessa unessa kevyeen kesämekkoon eikä paljon muuhun pukeutunut unelmieni tyttö oli päässyt hävyxiin multa jonnekin. Pentti Leino korjasi rautasahalla auton akkua jotain muinaista kenttätöihin käytettyä nauhuria varten. Mixihän, homma hoituisi kännykällä paremmin. Pentti Leino myönteli vähän nolona mutta jatkoi hommia. Törmäsin yllättäen tyttöseeni jyrkän rinteen kohdalla. Oli tullut kai jokin väärinkäsitys. Joku hannelemainen häntäkärpänen tunki mukaan kolmannexi. Me koitettiin lähteä kapuamaan alas jyrkännettä karistaaxemme sen. Mutta jostain alhaalta oli tulossa jokin pelottava otus meidän kimppuun. Potkin sitä täysiä ja heräsin potkintaan. En onnexi ollut potkinut tällä kertaa vaimokultaani. Oli vielä pimeää ja maha kipeä.
ellauri108.html on line 331: Raamatullinen apokryfikirja Susanna, hepreaxi Shoshana joka tarkoittaa lilja, on dekkari. Daniel ratkaisee #metoo-oikeustapauxen ristikuulustelemalla setämiehiä.
ellauri108.html on line 333: 1A1Babylonissa asui mies, jonka nimi oli Jojakim. 2Hän otti vaimokseen Susannan, Hilkian tyttären, joka oli jumalaapelkäävä ja hyvin kaunis. 3Myös Susannan vanhemmat olivat hurskaita, ja he olivat opettaneet tytärtään elämään Mooseksen lain mukaan. 4Jojakim oli hyvin rikas, ja hänellä oli talonsa vieressä puutarha. Juutalaisten oli tapana kokoontua hänen luonaan, koska hän oli arvossapidetyin heistä kaikista.
ellauri108.html on line 347: 28Kun kansaa seuraavana päivänä taas kokoontui Susannan miehen Jojakimin taloon, nuo kaksi vanhintakin tulivat paikalle. Susannan oli kuoltava, niin he olivat rikollisessa mielessään päättäneet, ja he sanoivat väkijoukolle: 29»Lähettäkää hakemaan tänne Susanna, Hilkian tytär, Jojakimin vaimo.» Susannaa lähdettiin hakemaan, 30ja hän tuli paikalle yhdessä vanhempiensa, lastensa ja kaikkien sukulaistensa kanssa.
ellauri108.html on line 353: Koska miehet olivat kansan vanhimpia ja tuomareita, paikalle kokoontuneet ihmiset uskoivat heitä, ja Susanna tuomittiin kuolemaan. 42Silloin Susanna huusi kovalla äänellä: »Ikiaikojen Jumala, sinä joka tunnet salatutkin ja tiedät kaiken ennen kuin se tapahtuu! 43Sinä tiedät, että he todistivat valheellisesti minua vastaan. Minun täytyy nyt kuolla, vaikka en ole tehnyt mitään sellaista, mistä nämä miehet pahuudessaan minua syyttivät.»
ellauri108.html on line 359: 50Kaikki lähtivät kiireesti takaisin, ja perille päästyä vanhimmat sanoivat Danielille: »Tule tänne, istuudu meidän joukkoomme! Jumala on tehnyt sinusta vanhimpien vertaisen. Kerro nyt, mitä sinulla on mielessäsi.» 51Daniel sanoi heille: »Erottakaa miehet kauas toisistaan. Minä kuulustelen heitä.»
ellauri108.html on line 361: 52Kun miehet oli viety erilleen, Daniel kutsui toisen luokseen ja sanoi: »Sinä olet tehnyt pahaa vanhuuden päiviisi saakka, mutta nyt joudut kasvotusten myös ennen tekemiesi syntien kanssa. 53Sinä olet antanut vääriä tuomioita, tuominnut syyttömiä ja vapauttanut syyllisiä, vaikka Herra sanoo: ’Älä aiheuta syyttömän ja oikeamielisen kuolemaa.’ 54No niin, kun kerran näit tämän naisen, niin kerro, minkä puun alla näit heidät yhdessä makaamassa.» »Pistaasin» *, mies vastasi. 55Silloin Daniel sanoi hänelle: »Hyvin valehdeltu, mutta oman pääsi menoksi. Jumala on jo käskenyt enkelinsä pistää sinuun ammottavan haavan.»
ellauri108.html on line 365: 60Kaikki koolle tulleet alkoivat huutaa suureen ääneen ja ylistivät Jumalaa, joka pelastaa ne jotka panevat toivonsa häneen. 61He nousivat noita kahta vanhinta vastaan, sillä Daniel oli näiden omilla sanoilla osoittanut heidän todistaneen väärin. Miehet kokivat sen, mitä olivat itse aikoneet lähimmäiselleen. 62Väkijoukko tappoi heidät, niin kuin Mooseksen lain mukaan kuului tehdä, ja syytön ihminen pelastui sinä päivänä.
ellauri108.html on line 367: 63Hilkia ja hänen vaimonsa kiittivät Jumalaa siitä, että heidän tyttärensä oli osoittautunut syyttömäksi häpeälliseen tekoon, ja Susannan mies Jojakim ja kaikki sukulaiset kiittivät yhdessä heidän kanssaan. 64Siitä päivästä alkaen Danielia pidettiin suuressa arvossa, ja aikaa myöten hänen arvostuksensa vain kasvoi.
ellauri108.html on line 375: In school, when we were taught of the slave trade, we did mot hear of the glory of the kings and the Kebra Nagast. We heard about "his story." We did not hear of African glory black my story, the truth as revealed in the Kebra Nagast We came to realize that even the Bible is just a version of
ellauri108.html on line 377: of time measurement. The original counting of time, calendar days, months, and years, is not even near 2,000 yet. So the real calendar should have more significance, be rooted in spirituality, rooted in God-belief. I don't personally celebrate New Year or Christmas. The sun comes up, the sun goes down. Every day.
ellauri108.html on line 379: Solomons hubris, his tragic flaw, is the meat and bone of the Ethiopian bible, the Kebra Nagast, which, translated, is the glory of the kings. In this work, unlike the King James' bible, we see King Solomon struggling with his own mortality. Bayna-Lehkem, or David, as he is called by Solomon because of likeness to the boy's grandfather, King David, is a man of virtue who will extend his glory to Ethiopia. So, Solomon's weakness for women, which brings about his dissolution, gives him the thing he is truly seeking: a son to walk his own footsteps, like Shakespeare's Hamnet, a son wiser, by dint of his virtue, than himself. A son wiser than himself, that sounds rather like a stone too big to both create and throw. Solomon is disinherited by the lord when he marries the daughter of the Pharaoh and worships her golden insect idols. A hairy spider on its back. For this he is punished severely. We discern his absolute nihilism. His ultimate disillusionment. Knowledge is nothing but sorrow. He that increaseth knowledge increaseth sorrow. In the bitter nutmeat of the Ecclesiastes. Who was the mother? Of course, Queen Sheba. She was, by all reports, black.
ellauri108.html on line 381: I know Jah will provide, Benjy says with certainty. When that truth came I had no money, no job, no food. The child, my child, is crying and crying, my wife can't shut him up. As a matter of fact, she schedaadled. Just vamoosed. I am so vexed I can't pray no more. So I open the door and look to the sea. There I see a boat with three fishermen in it. The men are fishing but there is no space in the boat for another person. Out there on the sea, the waves are tall. Behind that boat, I see someone swimming. A little boy swimming along after the boat. I am wondering why the fishermen don't stop to pick up the boy in such a rough sea. But then I come to an understandingand it is Jah who put this idea into my head. That little boy's job is to dive for the fish traps, bring them up from the bottom. He is diving in that rough, rough sea for fish traps, and raising them up, all heavy with saltwater, all by himself. Just a little boy, too. Maybe ten years old. But so strong. Sometimes the sea cover him. I wouldn't see him or the boat. Then they would bounce him back into the sea.
ellauri108.html on line 401: In chapter three in the Book of Daniel, we are introduced to three young men: Shadrach, Meshach, and Abednego, who hold on to their belief in God even when threatened with a fiery death. Their story serves as inspiration for those who question their faith or who face hardship for their beliefs.
ellauri108.html on line 404: The story takes place about 600 years before Jesus Christ was born when King Nebuchadnezzar of Babylon besieged Jerusalem and took captive many of Israel's finest citizens. Among those deported to Babylon were four young men from the tribe of Judah: Daniel, Hananiah, Mishael, and Azariah.
ellauri108.html on line 408: These four Hebrew youths soon proved themselves to be exceptionally wise. As a result, they found favor with King Nebuchadnezzar. When Daniel turned out to be the only man capable of interpreting one of Nebuchadnezzar's troubling dreams, the king placed him in a high position over the whole province of Babylon, including over all of the wise men of the land. At Daniel's request, the king appointed Shadrach, Meshach, and Abednego as Daniel's advisors.
ellauri108.html on line 434: However, God's miraculous intervention in a moment of crisis is not promised. If it were, believers would not need to exercise faith. The lesson here is that Shadrach, Meshach, and Abednego trusted God and were determined to be faithful without any guarantee of deliverance. They had no assurance they would survive the flames, but they stood firm anyway.
ellauri108.html on line 436: Today's Christians might not be threatened by fiery death, but many are tested nonetheless. Those facing tough times might look to this story for inspiration, knowing that it is possible to stand firm in their faith even if God does not come to their rescue.
ellauri108.html on line 453: Because of what they regard as the corruption of the Bible, Rastas also turn to other sources that they believe shed light on black African history. Common texts used for this purpose include Leonard Howell's 1935 work The Promised Key, Robert Athlyi Rogers' 1924 book Holy Piby, and Fitz Balintine Pettersburg's 1920s work, the Royal Parchment Scroll of Black Supremacy. Many Rastas also treat the Kebra Nagast, a 14th-century Ethiopian text, as a source through which to interpret the Bible.
ellauri108.html on line 487: In the 1980s, many Rastas believed that the Day of Judgment would happen around the year 2000. A view then common in the Rasta community was that the world's white people would wipe themselves out through nuclear war, with black Africans then ruling the world, something that they argued was prophesied in the Book of Daniel.
ellauri108.html on line 491: The scholar Maureen Warner-Lewis observed that Rastafari combined a "radical, even revolutionary" stance on socio-political issues, particularly regarding race, with a "profoundly traditional" approach to "philosophical conservatism" on other religious issues. Rastas typically look critically upon modern capitalism with its consumerism and materialism. They favour small-scale, pre-industrial and agricultural societies. Not just sinners but bad businessmen.
ellauri109.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri109.html on line 35: Lupauxet on samaa höttöä kuin luottamus ja usko olemattomaan. You will get well I promise! sanoo jenkki toisen jenkin kuolinvuoteella. Höh ei se voi mitään sellaista luvata. Ei voi luvata sellaista mikä ei ole omassa vallassa. Tän selvitti Austinin puheaktiteoria. Searle oli höttömies jonka housusta paljastui loppupeleissä jotain kovaa (kz. alla).
ellauri109.html on line 223: Peter Ackroyd (s. 5. lokakuuta 1949 Lontoo) on brittiläinen kirjailija, toimittaja ja kirjallisuusarvostelija. Mulla on sen elämäkerta T. S. Eliotista.
ellauri109.html on line 225: Gillian Leigh Anderson (s. 9. elokuuta 1968 Chicago, Illinois) on yhdysvaltalainen näyttelijä ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti roolistaan FBI-erikoisagentti Dana Scullyna televisiosarjassa Salaiset kansiot.
ellauri109.html on line 230: Auden? Eikös tää tyyppi ole tullut jossain vastaan aiemmin? Joo se oli Sören möykkyselän bändäri, ja tykkäsi se Mänli Hopkinsistakin, jotka oli kolistelleet omia aikojansa samassa kaapissa.
ellauri109.html on line 234: Ruth Benedict syntyi New Yorkissa ja valmistui Vassar Collegesta vuonna 1909. Vuonna 1919 hän meni opiskelemaan Columbian yliopistoon, jossa hän opiskeli Franz Boasin oppilaana, ja valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1923. Margaret Mead, jonka kanssa Benedictillä epäillään olleen romanttinen suhde, lanseerasi näihin muistelmiin avaintermin Kubilabala! Liiku horisontaalisesti! Boasin kiihkeä egalitarismi vaikutti Benedictiin, joka jatkoi sitä tutkimuksissaan ja kirjoituksissaan. Benedict oli rasismin ja uskonnollisen kiihkoilun suorapuheinen vastustaja. Suvaitsevaisuus korostui kaikessa hänen työssään.
ellauri109.html on line 248: Jukka Hankamäki kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiosta vuonna 1985. Hän opiskeli vuosina 1987–1993 filosofiaa Tampereen yliopistossa Juha Varton oppilaana. Siirryttyään Helsingin yliopistoon Hankamäki väitteli Esa Saarisen ohjauksessa tohtoriksi Simone Weilin eksistenssifilosofiasta vuonna 1997.
ellauri109.html on line 258: Kirjassa Enkelirakkaus: Filosofia ja uskonto homoseksuaalisuutena (2008) Hankamäki väittää, että kartesiolaiselle ajattelulle ominaiset jaottelut järkeen ja tunteisiin, tietoon ja todellisuuteen, kieleen ja kokemukseen sekä Jumalaan ja maailmaan ovat seuranneet heteroseksuaalisten filosofien oidipuskomplekseista sekä filosofian homoseksuaalisen olemuksen torjumisesta. Sen sijaan samaa sukupuolta olevien ihmisten yhteiseen kokemusmaailmaan perustuva merkitysten oppiminen voisi luoda parhaat edellytykset filosofialle ja yhteisymmärrykselle.
ellauri109.html on line 268: John Rogers Searle (/sɜːrl/; born July 31, 1932) is an American philosopher. He was Willis S. and Marion Slusser Professor Emeritus of the Philosophy of Mind and Language and Professor of the Graduate School at the University of California, Berkeley until June 2019, when his emeritus status was revoked for having violated the university’s sexual harassment policies. Widely noted for his contributions to the philosophy of language, philosophy of mind, and social philosophy, he began teaching at UC Berkeley in 1959.
ellauri109.html on line 270: In 2000 Searle received the Jean Nicod Prize; in 2004, the National Humanities Medal; and in 2006, the Mind & Brain Prize. He was elected to the American Philosophical Society in 2010. Searle's early work on speech acts, influenced by J. L. Austin and Ludwig Wittgenstein, helped establish his reputation. His notable concepts include the "Chinese room" argument against "strong" artificial intelligence.
ellauri109.html on line 307: Roth pukeutuu naisten alusvaatteisiin kuten marsalkka CGE Mannerheim. Jonka molemmista tyttäristä tuli lesboja. Roth myöntää olevansa 2-neuvoinen s.276. En kylä ymmärrä millä lihaxilla tää kääkkäävä egoistikuningas voi väittää olevansa vakava ja moraalinen henkilö. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin neutraloida Gaza sanoo toinen samanmoinen jutkumies Ashodista.
ellauri109.html on line 328: However, shortly before being beheaded, he opens the amulet on his neck containing the papers regarding the House of Saxony and swallows them. The Elector of Saxony is so distressed by this act that he faints, and Kohlhaas is beheaded shortly, feeling two foot sho-o-o-rt.
ellauri109.html on line 332: In the spring of 1799, the 21-year-old Kleist wrote a letter to his half-sister Ulrike [de] in which he found it "incomprehensible how a human being can live without a life plan" (Lebensplan). In effect, Kleist sought and discovered an overwhelming sense of security by looking to the future with a definitive plan for his life. It brought him happiness and assured him of confidence, especially knowing life without a plan only saw despair and discomfort. The irony of his suicide is the fodder of his critics.
ellauri109.html on line 379: Though married to Hippolyte Colet, Louise had a steamy eight-year affair, in two stages, with Gustave Flaubert. The relationship turned sour, however, and they broke up. Louise was allegedly so angered by her breakup with Flaubert, she wrote a novel, Lui, in an effort to target Flaubert. However, Colet's book has failed to have the lasting significance of Madame Bovary.
ellauri109.html on line 395: ooknode.com/author_picture/61/full/louise-colet-60718.jpg" height="120px" />
ellauri109.html on line 405: Juudaksenpuu (Cercis siliquastrum) eli palestiinanjuudaksenpuu on hernekasvien heimoon ja juudaksenpuiden sukuun kuuluva kesävihanta puu, joka on peräisin Välimeren alueelta ja Länsi-Aasiasta. Se on suosittu koristekasvi runsaan ja kauniin punaisen kukintansa ansiosta. Vanhan uskomuksen mukaan Juudas Iskariot hirttäytyi juudaksenpuuhun ja antoi sille siten nimensä.
ellauri109.html on line 414: « C’est la faute à Flaubert » du Dr Mohamed Taan (éditions St-Honoré, Paris - 324 pages) en librairie ou sur e-book.
ellauri109.html on line 469: You guard the nest: I praise the streams and woods
ellauri109.html on line 481: Pepun mielirooli narsistina on Pygmalion. Sen naiset on Galateoja tai Eliza Doolittlejä. Jos ne ei pysy lestissä on piru merrassa. Se tykkää lelulinnustakin samasta syystä: herkeämätön huomio. kazo tännepäin kuin puhuttelen sinua!
ellauri109.html on line 497: »Kaksi katuhuoraa Italiassa, ystävän poski autossa Madisonissa... Karen? Ei! Minusta se on munkkiutta, kun ajattelee avioliittoani. Minusta se on liikuttavaa, sitä juuri! Avioliittonsa alusta asti amerikanitalialaisella runoilijalla oli jonkinlainen vählämielinen käsitys, että kun hän nyt oli aviomies hänen tehtävänsä elämässä olisi olla uskollinen - kenelle, se ei sattunut koskaan juolahtamaan hänen mieleenså. Sanansa pitäminen ja velvollisuuksiensa tekeminen ne juuri olivat alun perin saaneet hänet naimisiin sen äkäpussin kanssa! Jälleen kerran amnerikanitalialainen runoilija teki sitä, mitä hän piti 'miehekkäänä' ja 'rehtinä' ja 'periaatteiden mukaisena' mikä, tarpeetonta sanoakin, olikin vain raukkamaista ja alistuvaista. Piiskaa pennulle, kuten veljeni niin ytimekkläästi sanoo! Tosiasiassa, tohtori Spielvogel, ne kaksi italialaista huoraa ja kollegan vaimo siellä ostoskeskuksessa ja Karen olivat ainoa kunnioitettava, ainoa miehekas, ainoa moraalinen ... ääh, mitä helvettiä.»
ellauri109.html on line 505: What artichokes tell us about the pandemic: That the immediate appeal of Roth’s early books is the antic sex and impious humor.
ellauri109.html on line 507: From the start, critics complained about the ostensible sameness of Roth’s books, their narcissism and narrowness—or, as he himself put it, comparing his own work to his father’s conversation, “Family, family, family, Newark, Newark, Newark, Jew, Jew, Jew.” Roth turned self-obsession into art. He was a consummate bullshit artist.
ellauri109.html on line 509: Over time, he took on vast themes—love, lust, loneliness, marriage, masculinity, ambition, community, solitude, loyalty, betrayal, patriotism, rebellion, piety, disgrace, the body, the imagination, American history, mortality, the relentless mistakes of life—and he did so in a variety of forms: comedy, parody, romance, conventional narrative, postmodernism, autofiction.
ellauri109.html on line 517: When Updike, in the eighties, felt the sour breath of potential biographers on his neck, he tried to preëmpt his pursuers by writing a series of autobiographical essays about such topics as the Pennsylvania town where he grew up, his stutter, and his skin condition. The resulting collection, “Self-Consciousness,” is a dazzlingly intimate book, but his imagination and industry did more to draw biographical attention than to repel it. In the weeks before his death, of lung cancer, in early 2009, he continued to write, including an admiring review of Blake Bailey’s biography of John Cheever. And five years later there it was: “Updike,” a biography by Adam Begley.
ellauri109.html on line 519: In Roth’s “Exit Ghost” (2007), the last of the Zuckerman books, half a century has elapsed since the visit with Lonoff. Zuckerman, suffering from prostate cancer, has been sapped of his physical and creative vitality. Yet his greatest anxiety does not concern his impotence and incontinence, or his deteriorating short-term memory. He fears, above all, the tyranny of the biographer.
ellauri109.html on line 529: Weequahic High at the time graduated more doctors, lawyers, dentists, and accountants than practically any other school in the country. And then Philip had to become and English major because he was not good enough for law.
ellauri109.html on line 531: Roth was not an academic prodigy; his teachers sensed his intelligence but they were not overawed by his classroom performance.
ellauri109.html on line 533: Roth learned to write through imitation. His first published story, “The Day It Snowed,” was so thoroughly Truman Capote that, he later remarked, he made “Capote look like a longshoreman.”
ellauri109.html on line 539: Roth mined his life for his characters from the beginning. He also found himself liberated, as the fifties wore on, by the example of two older Jewish-American writers. Saul Bellow’s “The Adventures of Augie March” helped “close the gap between Thomas Mann and Damon Runyon,” Roth recalled. Bernard Malamud’s “The Assistant” showed him that “you can write about the Jewish poor, you can write about the Jewish inarticulate, you can describe things near at hand.”
ellauri109.html on line 551: Kleinschmidt published a journal article in which he describes the case of a “successful Southern playwright” with an overbearing mother: “His rebellion was sexualized, leading to compulsive masturbation which provided an outlet for a myriad of hostile fantasies. These same masturbatory fantasies he both acted out and channeled into his writing.” Roth, who was obviously Kleinschmidt’s “playwright,” saw the article just after finishing the novel. He spent multiple sessions berating Kleinschmidt for this “psychoanalytic cartoon” and yet continued his analysis with him for years.
ellauri109.html on line 555: Roth could not stand the lurid brand of notoriety. Years later, he told friends that he wished he’d never published “Portnoy’s Complaint.” It was by far his best-selling book.
ellauri109.html on line 563: Roth spent much of his life in pain. Many spinal surgeries followed his mishap in the Army. Diagnosed with heart disease before he was fifty, Roth lived with an acute sense of imminent catastrophe. In 1989, when he was fifty-six, he was swimming laps in his pool and was overwhelmed by chest pain. The next day, he had quintuple-bypass surgery.
ellauri109.html on line 565: “Sabbath’s Theater” (1995). is probably the most profane of Roth’s novels; it was also his favorite, the book in which he felt himself to be utterly free and at his best. “Céline is my Proust,” he used to say.
ellauri109.html on line 567: Roth and Bloom divorced, miserably, in 1995. A year later, Bloom published a memoir, “Leaving a Doll’s House,” in which Roth was depicted as brilliant and initially attentive to the demands of her career, but also as unpredictable, unfaithful, remote, and, at times, horribly unkind, not least about Bloom’s devotion to her grown daughter. The book quoted incensed faxes that Roth sent Bloom at the end of their union, demanding that she pay sixty-two billion dollars for failing to honor their prenuptial agreement, and another bill for the “five or six hundred hours” that he had spent going over her lines with her.
ellauri109.html on line 569: Roth was flattened by “Leaving a Doll’s House” and the bad publicity that came with it. He never got over it. “You know what Chekhov said when someone said to him ‘This too shall pass?’ ” Roth told Bailey. “ ‘Nothing passes.’ Put that in the fucking book.”
ellauri109.html on line 571: In his fury and his hunger for retribution, Roth produced “Notes for My Biographer,” an obsessive, almost page-by-page rebuttal of Bloom’s memoir: “Adultery makes numerous bad marriages bearable and holds them together and in some cases can make the adulterer a far more decent husband or wife than . . . the domestic situation warrants. (See Madame Bovary for a pitiless critique of this phenomenon.)” Only at the last minute was Roth persuaded by friends and advisers not to publish the diatribe, but he could never put either of his marriages behind him for good. He was similarly incapable of setting aside much smaller grievances. As Benjamin Taylor, one of his closest late-in-life friends, put it in “Here We Are,” a loving, yet knowing, memoir, “The appetite for vengeance was insatiable. Philip could not get enough of getting even.”
ellauri109.html on line 573: Joo siinäpä perinteinen teltantekijä. Se ei tarvi kiivasta ja kadetta jumalaa, se on ize se. Phillu ei voinut ymmärtää raamatun juutalaisia jotka asui teltoissa kun sen perhe asui vuokralla Newarkissa omakotitalon yläkerrassa. Alakerrassa asui nazeja. Raamatunaikaiset juutalaiset olis kyllä ymmärtäneet sitä, ja tienneet miten sen kanssa menetellä. Esinahkakasaan vaan.
ellauri109.html on line 581: in 2000, James Atlas’s biography of Bellow appeared. It was a book that Roth had urged Atlas to write, but Bellow hated it, and so, in the end, did Roth. An acidic trickle of disenchantment, especially regarding Bellow’s inconstancy with women and family, runs through it. Oma vika pikku sika.
ellauri109.html on line 587: No mixi Phillu puki vaimon pikkarit ja tissiliivit päällensä? Se sanoo ize s. 302: Minä pidän kuule housuja tässä perheessä, pane mieleesi! Olikohan Hermannikin tehnyt niin?
ellauri109.html on line 593: Roth learned to take it easy. He listened to music, reread old favorites, visited museums, took afternoon naps, and watched baseball in the evening.
ellauri109.html on line 595: He took victory laps at birthday celebrations and symposiums on his work. He accepted a medal from Barack Obama. In 2014, he was even awarded an honorary degree from the Jewish Theological Seminary. The headline the next day in The Forward read “Philip Roth, Once Outcast, Joins Jewish Fold.” There were, for a while, love affairs with much younger women, even talk of having a child. Then he retired from sex, too.
ellauri109.html on line 601: Bailey kertoo ize:
ellauri109.html on line 603: That first summer I spent a week in Connecticut, interviewing him six hours a day in his studio. Now and then we had to take bathroom breaks, and we could hear each other’s muffled streams through the door. One lovely sun-dappled afternoon I sat on his studio couch, listening to our greatest living novelist empty his bladder, and reflected that this was about as good as it gets for an American literary biographer.
ellauri109.html on line 609: At the University of Pennsylvania, a friend and colleague—acting, the friend admits, almost as a “pimp”—helped Roth fill the last seats in his oversubscribed classes with particularly attractive undergraduates. Roth’s treatment of a young woman named Felicity (a pseudonym), a friend and house guest of Claire Bloom’s daughter, is particularly disturbing. Roth made a sexual overture to Felicity, which she rebuffed; the next morning, he left her an irate note accusing her of “sexual hysteria.” When Bloom wrote about the incident in her memoir, Roth answered in his unpublished “Notes” with a sense of affront rather than penitence: “This is what people are. This is what people do. . . . Hate me for what I am, not for what I’m not.”
ellauri109.html on line 611: The reaction to “Portnoy’s Complaint,” a decade later, was of another order. “This is the book for which all anti-Semites have been praying,” Gershom Scholem, the eminent scholar of Jewish history and mysticism, wrote. “I daresay that with the next turn of history, which will not be long delayed, this book will make all of us defendants at court.”
ellauri109.html on line 638: varastaa, pettää, vaarantaa jopa oman elämänsä saadakseen jonkun minun kaltaisen. Hän sanoo jokaisella villillä parkaisullaan ja epätoivoisella juonellaan:
ellauri109.html on line 644: Spielvogel sanoo että on mahdotonta olla onnellisesti naimisissa näyttelijän tai kirjailijan kanssa, ne ovat kaikki samanlaisia. Siltä alkaa vähän kyllä vaikuttaa.
ellauri109.html on line 668: On 1 December 1663 Dryden married Lady Elizabeth Howard (died 1714). The marriage was at St. Swithin's, London, and the consent of the parents is noted on the licence, though Lady Elizabeth was then about twenty-five. She was the object of some scandals, well or ill founded; it was said that Dryden had been bullied into the marriage by her playwright brothers. A small estate in Wiltshire was settled upon them by her father. The lady's intellect and temper were apparently not good; her husband was treated as an inferior by those of her social status. Oi, monitoinikone! Olli, minä olen mistelin alla! (Doris ja sen menestynyt mies on etelässä joululomalla.)
ellauri109.html on line 669: Lady Elizabeth Dryden survived her husband, but went insane soon after his death. Their 3 children did not continue the line.
ellauri109.html on line 673: Dryden tunnetaan erityisesti satiirisista runoistaan, joissa hän kehitti herooisen säeparin käyttöä. Näitä ovat muun muassa Absalom and Achitopel (1681) ja The Medal and Mack-Flecknoe.
ellauri109.html on line 703: Dryden was trained in the art of rhetoric and the presentation of arguments for both sides of a given issue. This skill helped him turn his coat when the political winds took sudden turns.
ellauri109.html on line 710: At around 8pm on 18 December 1679, Dryden was attacked in Rose Alley behind the Lamb & Flag pub, near his home in Covent Garden, by thugs hired by the Earl of Rochester, with whom he had a long-standing conflict. The pub was notorious for staging bare-knuckle prize fights, earning the nickname "The Bucket of Blood."
ellauri109.html on line 712: Dryden translated works by Horace, Juvenal, Ovid, Lucretius, and Theocritus, a task which he found far more satisfying than writing for the stage. In 1694 he began work on what would be his most ambitious and defining work as translator, The Works of Virgil (1697), which was published by subscription. The publication of the translation of Virgil was a national event and brought Dryden the sum of £1,400. For example, take lines 789–795 of Book 2 when Aeneas sees and receives a message from the ghost of his wife, Creusa.
ellauri109.html on line 751: Dryden is believed to be the first person to posit that English sentences should not end in prepositions because Latin sentences cannot end in prepositions. What an idiot. Too much monkey business for me to be involved in.
ellauri109.html on line 753: A heroic couplet is a traditional form for English poetry, commonly used in epic and narrative poetry, and consisting of a rhyming pair of lines in iambic pentameter. Use of the heroic couplet was pioneered by Geoffrey Chaucer in the Legend of Good Women and the Canterbury Tales, and generally considered to have been perfected by John Dryden and Alexander Pope in the Restoration Age and early 18th century respectively. A frequently-cited example illustrating the use of heroic couplets is this passage from Cooper's Hill by John Denham, part of his description of the Thames:
ellauri109.html on line 761:
Kokoo koko koko. Koko kokoko? Koko koko.

ellauri109.html on line 769: Sinusta lähtee kamala meteli sanoo Koko Hubaran äiti Ekbergillä sen värikkäistä vaatteista. Ekbergin verhot oli celadoninvihreät. Siis jädenväriset. Pistaasin lähinnä.
ellauri109.html on line 777: Vauvoja katosi Israelissa etenkin jemeninjuutalaisilta. Tarinan mukaan monille äideille oli ilmoitettu pian synnytyksen jälkeen, että vauva oli viety parempaan hoitoon toiseen sairaalaan. Myöhemmin lapsen kerrottiin kuolleen. Monia surun murtamia vanhempia ihmetytti, miksi he eivät saaneet kuolintodistusta, tai miksi heille ei näytetty edes hautapaikkaa.
ellauri109.html on line 783: Leah had experienced many calamities long before the loss of her baby. As a child, she and her family had joined thousands of Jews fleeing violence in Yemen. They were robbed as they trekked from one end of the country to the other and Leah was reduced to begging for food. Then they were rescued in an airlift known as Operation Magic Carpet.
ellauri109.html on line 791: She was told they were being taken to a special clinic in Tel Aviv. But when Leah's husband visited soon afterwards, only one of the twins was there. The other, Hanna, had died, he was informed.
ellauri109.html on line 805: On kibbutzes, where some of the Yemenites settled, it was typical for youngsters to be separated from their parents and looked after together, and here too it's said that some children vanished.
ellauri109.html on line 816: Three government inquiries have looked into the Yemenite Children Affair, as it is known, since the 1960s, and all have concluded that most children died of diseases and were buried without their parents being informed or involved.
ellauri109.html on line 823: Hetkinen tän tarinan mä oon kuullut ennenkin. Lääkärin nimi taisi olla Mengele.
ellauri109.html on line 847: Yehuda had a happy childhood, raised in nearby Afula by Batia and Asher Kantor, an Ashkenazi Jewish couple originally from Eastern Europe.
ellauri109.html on line 848: Photographs show he had a darker complexion than his relatives and school friends.
ellauri109.html on line 858: However, they were able to give some information on his roots and Yehuda is delighted to be getting to know them better.
ellauri109.html on line 864:
Claire Bloom vekuttaa

ellauri109.html on line 866: Saatuaan hyvän työuutisen Bloom rientää kertomaan siitä ystävälleen Rothille. Rothin reaktio on kylmä, hätääntynyt ja tyly. Roth antoi Bloomille kirjansa Pettämässä tavallista myöhemmin. Bloom huomasi että se on epämairitteleva kuvaus anglojuutalaisesta perheestä, joka selvästi on Bloomin oma, ja värikästä kuvausta sankarin ristiinsuihkinnasta joka selvästikin perustuu tositapahtumiin. Sitten tulee kuvaus sankarin näyttelijävaimosta, nimeltä Claire, pääpiirteissään tällänen: ikävystyttävä, keski-ikäinen, vekuttaa koko ajan sankarin rakastajattarien nuoruudesta. Bloomin reaktio oli - ylläri - että tää muotokuva oli ilkeä ja loukkaava, ja sen etunimen käyttö täysin epähyväxyttävää. Roth tuli kotiin mukanaan kalliita helyjä sovitusuhrina; Bloom vaati ezen nimeä ei mainita, mihin Roth pitkin hampain suostuikin.
ellauri109.html on line 868: Äitykän kuoltua Peppu romahti. Se sai jonkun ketjureaktion. Rothin terveydentila huononi, se kiikutettiin teholle ja pantiin hengityskoneeseen kuin koronapotilas. Sille tehtiin sydämen ohitusleikkaus. Noin sydämettömän tyypin menoa se ei haitannut. Ikävä kyllä se vähitellen parani, eikä isä-Hermanninkaan kuolema missään tuntunut. Tammikuussa 1990 vuosi leikkauxen jälkeen Bloom käski Rothin mennä sen kanssa naimisiin. Se oli sille huisin tärkeää. Roth mietti ehdotusta pari viikkoa ja sitten suostui charmikkaalla textiviestillä. Ne meni naimisiin 19.4.1990.
ellauri109.html on line 869: Bloom oli niin iloinen suostumuxesta että se allekirjoitti seurauxia miettimättä törkeän avioehdon jonka Roth oli kirjoittanut jossa ei annettu penniäkään vaimolle jos mies hakee eroa, minkä se sopimuxen mukaan saisi tehdä milloin lystää. Bloomin lakimehen mukaan sopimus oli tunnoton ja brutaalein hänen milloinkaan näkemänsä naimapaperi.
ellauri109.html on line 871: Aluxi aviolitto oli sopuisa ja paransi niiden suhdetta, mutta seuraavana vuonna jo se alkoi huonota, Roth vetäytyi Bloomista kuin letku letkeä, myös tunteenomaisesti: ilmeisesti liika sopuilu häirizi sen luovuutta. Rothilla oli aina ollut vaikee suhde Bloomin tyttäreen (jonka isä oli näyttelijä Rod Steiger),ja tästä tuli stendari. Vaikka Annan vierailuista oli muka sovittu, Rooth kirjoitti kohta kirjeen :(! Bloomille jossa vierailuja rajoitettin kertaan viikossa ja Anna ei saisi olla yötä niiden asunnossa Ne Yorkissa. Sovitteluratkaisuna Bloom salasi kirjeen Annalta ja antoi sen öizeä New Yorkin kämpässä, mikä oli yhtä paljon sen kuin Philipin. Kun Bloom suunnitteli ostaa pienen mökin Italiasta, Roth uhkaili sen rahallista toimeentuloa ja teki raskaita vihjailuja liiton kestosta. Bloom huomasi että Roth oli nauhoittanut niiden puhelinta.
ellauri109.html on line 873: Kun Roth kirjoitti roskakirjaa Operation Shylock, luullen siitä tulevan sen mestariteos, niiden välit parani, Roth järjesti Bloomille isot tunnekylläiset 62 vee synttärit. Bloom otti osaa Shylock-kirjan myyntikampanjaan, kun Rothia oli alkanut ääneen lukeminen pelottaa.
ellauri109.html on line 877: Bloom jatko Rothin tukemista vaikka ns mestariteos sai huonot arvostelut ja myi surkeasti. Kun ne lähtivät Connecticutin mökille, Rothille tuli masis, tunneheilahteluja ja ja ääritiloja joissa se oli vuorotellen lemmekäs ja julma. Avioliitto alkoi hajota; Bloomille tässä Rothin tunnemyrskyssä pääasiaxi tuli pitää kiinni köysistä ja pysytellä hengissä.
ellauri109.html on line 879: Lopulta Roth pantiin suljetulle Hopealäjän sairaalaan. Teeskennellen sovinnollisuutta Roth kuzui Bloomin käymään osastolle, missä se sanoi olevansa hyvin hyvin vihainen sille, ja alkoi luetella sen vikoja pitkästä luettelosta jonka se oli kirjoittanut, kuten esim. sen outo käytös rafloissa, kazoa nyt kelloa ja hyrexiä izexeen, ja huomautti että kummakos se ettei se voinut hillitä izeään kun sen isäkään ei saanut paskaa pysymään enää sisässä. Roth oli tutkiskellut sen jokaisen virheliikkeen 17 vuoden yhdessäolon aikana. Iskän inkontinenssin maininta oli kyllä huippua. Roth sanoi lopuxi että jos Anna tulis Nykkiin 3 kuukaudexi oppimaan laulua (Annasta tuli oopperalaulaja), Roth lopettaisi liiton siihen. Bloom koitti vielä parastaan (lääkärin läsnäollessa) monen päivän ajan, koittaen pelastaa mitä pelastettavissa oli. Se oli brutaalia menoa.
ellauri109.html on line 881: Kun Roth pääsi kopista, Bloom sai melkein hermoromahduxen. Roth sanoi ettei se enää halunnut nähdä Bloomia ja tarjosi sille rahaa jotta se pysyis poissa kotoa Rothin nujuessa siellä toipumassa masixesta. Bloom oli silläaikaa luvannut näytellä Dublinissa, mutta siitä ei tahtonut tulla mitään. Roth otti sitten yhteyttä ja antoi ymmärtää että olisi suostuvainen jatkamaan liittoa jossain vaiheessa. Tää oli raskasta aikaa Bloomille; Anna oli ryöstetty New Yorkissa, ja Bloom oli myynyt asuntonsa Lontoossa. Käydessään Rothin luona tän viimeisenä sairaspäivänä se sai Rothilta aivan vitunmoiset haukut päällensä. Bloom joutui izekin sairaalaan ja toivoi kuolemaa.
ellauri109.html on line 883: Bloom lähti sairaalasta seuraavana päivänä, mutta höyrypäisyys jatkui, Roth oli vuorotellen lemmekäs ja julma taas. Bloom epäili että Roth yritti hankkia todistusaineistoa eroprosessiin. Izekin se oli vuorotellen sekava ja hysteerinen. Lopulta lähetettyään kukkia ja sen perään eropostillan, Roth haki asumuseroa, syynä 'Bloomin julma ja epäinhimillinen kohtelu'. Hetkinen hetkinen premissoidaanpa tilanne, siis kuka kohteli ja ketä?
ellauri109.html on line 885: Ero-oikeudenkäynnin aikana paljastui Rothin Bloomin ystäviin kohdistama monimutkainen manipulaatiopeli ja tunnekiristys, josta näkyi että Roth halus samaan aikaan olla uskoton ja pilata Bloomin suhteet ystäviin.
ellauri109.html on line 887: Bloom ei osannut päättää koittaisko saada Rothilta kunnon korvauxet vaiko jättää ovi auki sovinnonteolle. Se päätyi lopulta hyväxymään Rothin tarjoaman aivan säälittömän säälittävän korvauxen: sata tonnia 17 vuoden uskollisesta palveluxesta.
ellauri109.html on line 889: Tämän jälkeen Roth lähetti Bloomille "tykistökeskityxen" faxeja yhtenä iltana vaatien takaisin kaiken mitä se oli tuonut pesään yhteiselon aikana, ml. 150 taalaa tunnissa "noin 5-600 tunnista konstultaatiota" kun se oli kuunnellut Bloomin vuorosanoja, ja 62 miljardin sakon kun Bloom ei suostunut noudattamaan Rothin sanelemaa avioehtoa.
ellauri109.html on line 891: Roth vaati takaisin myös koruja jotka se oli antanut Clairelle lahjaxi suhteen aikana. Pääasia näytti kuitenkin olleen raha. "Lähetä vaan shekki", se kirjoitti. Roth lopetti tarjoamalla Bloomille 104 taalaa viikossa kuten siivojalle joka niillä oli ollut New Yorkissa, sanoen että se oli ollut Bloomin ainoa anti elinkustannuxiin jotka oli olleet 80-100 tuhatta taalaa vuodessa. Lopulta Roth palautti nihkeästi jotain, muttei kaikkia, niitä Bloomin tavaroita jotka oli vielä Rothin hallussa. Ero tuli voimaan kesäkuussa 1995.
ellauri110.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri110.html on line 42: ElämäTeosKolmas persoonaMinäkertojaKaikkitietävä kertoja
ellauri110.html on line 84: Filistealaiset oli jälleen lyöty lysyyn, Negevin autiomaa oli täynnä ruumisläjiä. Jahun porukat lallatteli kielellä ulululululu ja tanssi ripaskaa. (ilo) Saatanan tunarit! Enkös mä nimtuten kieltänyt! Ja nyt on keppi ollut liossa! Tästä ette kyllä selviä! Nähdään! (vihaisuus) Eeva antoi, minä söin. Ei ois kannattanut, se oli puolen tunnin onni vain. Nyt täytyy panna vihtahousut jalkaan ja paratiisi kiinni toistasexi. (suru) Hoohoo jaajaa, puolet rypäleistä poimittu. Saa Seem Haam ja Jaafet hoitaa loput, mä otan nyt napanterit ja painun koisimaan. Housuja ei pie unohtaa. (väsymys)
ellauri110.html on line 88: Ainoastaan muutamilla suhteellisesti yksinkertaisilla mielialoilla on omat nimityksensä. Mutta taitava kirjailija ei edes näitäkään yritä siirtää lukijaan pelkästään niiden nimityksiä käyttämällä, vaan kuvaamalla niiden aiheuttajat ja niiden ilmaisut. Sillanpäätä estää tässä jossakin määrin hänen impressionistinen ohjelmansa. Hänen maailmankuvastaan päättäen, joka kantaa merkkiä voimakkaista älyllisistä harrastuksista, luulisi hänen tahtovan olla »realisti» kaunokirjallisessa kuvauksessaan, mutta sitäpä hän ei tahdokaan. Hän ikäänkuin ei tahdo astua kuvaamiensa sielujen taikapiirin ulkopuolelle, ja katsella heitä ulkokohtaisesti, erittelevästi, vaan leijuu ja liitelee kaiken aikaa näissä sisäisissä maailmoissa. Luulen, että se ainakin osaksi on tämä seikka, joka tekee, että useat kirjan mielialamaalaukset ovat niin vähän suggeroivia. Verrattakoon häntä esim. Juhani Ahoon!
ellauri110.html on line 90: Jostain syystä kirjailija silloin, kun hän suorastaan esittää henkilöittensä puhelua, katsoo velvollisuudekseen olla realisti sanan ankarimmassa merkityksessä. Silloin hän hetkiseksi repäisee halki sen päilyilevän usvaisen ajattomuuden verhon, joka peittää hänen kuvaamaansa maailmaa, ja paljastaa naulanpäähän sattuvassa väläyksessä sen, mitä se oikeastaan on: omaa meikäläistä talonpoikaismaatamme.
ellauri110.html on line 111: Yahoo! on lopetettu. Sieltä ei saa enää vastauxia kaikkiin kysymyxiin kuten Quorasta. Se oli virzarakon syöpään kuolleen kiltin Matti Keijolan mielipaikka. Sen jonka isä oli Wilhon kollega. Meidän yhteisen projektin nimi oli 4M. Maintenance Man, sovinistisesti nimetty, vaikka 2 huoltomiehistä oli naisia. Mä menin sen väittäjäisiin tummassa puvussa, kaikilla muilla oli frakki. Kyllä harmitti, oishan mulla ollut kaapintäysi frakkeja. Teekkarit on aika hienostelevia. Mä poltin 4M:n loput mainospaperit saunan uunissa.
ellauri110.html on line 117: The author (Kulliverbi) sets out as captain of a ship. His men conspire against him, confine him a long time to his cabin, and set him on shore in an unknown land. He travels up into the country. The Yahoos, a strange sort of animal, described. The author meets two Houyhnhnms.
ellauri110.html on line 126: The Houyhnhnms are rational equine beings and are masters of the land, contrasting strongly with the Yahoos, savage humanoid creatures who are no better than beasts of burden, or livestock. Whereas the Yahoos represent all that is bad about humans, Houyhnhnms have a settled, calm, reliable and rational society. Gulliver much prefers the Houyhnhnms' company to the Yahoos', even though the latter are biologically closer to him.
ellauri110.html on line 129: oos_into_the_Field%2C_from_Gulliver%27s_Travels.jpg" width="50%" />
ellauri110.html on line 130:
Houyhnhnms driving a herd of Yahoos into the Metropolitan Museum of Art.

ellauri110.html on line 137: Book IV of Gulliver's Travels is the keystone, in some ways, of the entire work,[citation needed] and critics have traditionally answered the question whether Gulliver is insane (and thus just another victim of Swift's satire) by questioning whether or not the Houyhnhnms are truly admirable. Gulliver loves the land and is obedient to a race that is not like his own. The Houyhnhnm society is based upon reason, and only upon reason, and therefore the horses practice eugenics based on their analyses of benefit and cost. They have no religion and their sole morality is the defence of reason, and so they are not particularly moved by pity or a belief in the intrinsic value of life. Gulliver himself, in their company, builds the sails of his skiff from "Yahoo skins".
ellauri110.html on line 141: A further example of the lack of humanity and emotion in the Houyhnhnms is that their laws reason that each couple produce two children, one male and one female. In the event that a marriage produced two offspring of the same sex, the parents would take their children to the annual meeting and trade one with a couple who produced two children of the opposite sex. This was viewed as his spoofing and or criticising the notion that the "ideal" family produces children of both sexes. George Orwell viewed the Houyhnhnm society as one whose members try to be as close to dead as possible while alive and matter as little as possible in life and death.
ellauri110.html on line 143: Orwell oli täysi ääliö. Se ja muut antropofiilit loukkaantuivat Swiftin wizistä. Ei tässä ole mitään nauramista! Two legs good four legs bad!
ellauri110.html on line 145: On one hand, the Houyhnhnms have an orderly and peaceful society. They have philosophy and a language that is entirely free of political and ethical nonsense. They have no word for a lie (and must substitute a circumlocution: "to say a thing which is not"). They also have a form of art that is derived from nature. Outside Gulliver's Travels, Swift had expressed longstanding concern over the corruption of the English language, and he had proposed language reform. He had also, in Battle of the Books and in general in A Tale of a Tub, expressed a preference for the Ancients (Classical authors) because their art was based directly upon nature, and not upon other art.
ellauri110.html on line 147: On the other hand, Swift was profoundly mistrustful of attempts at reason that resulted in either hubris (for example, the Projectors satirised in A Tale of a Tub or in Book III of Gulliver's Travels) or immorality (such as the speaker of A Modest Proposal, who offers an entirely logical and wholly immoral proposal for cannibalism). The Houyhnhnms embody both the good and the bad side of reason, for they have the pure language Swift wished for and the amorally rational approach to solving the problems of humanity (Yahoos); the extirpation of the Yahoo population by the horses is very like the speaker of A Modest Proposal.
ellauri110.html on line 152: In the shipping lanes he is rescued by a Portuguese sea captain, a level-headed individual albeit full of concern for others, whose temperament at one level appears intermediate between the calm, rational Houyhnhnms of Houyhnhnmland and the norm of corrupt, European humanity, which Gulliver no longer distinguishes from Houyhnhnmland's wild Yahoos. Gulliver can speak with him, and though now disaffected from all humanity, he began to tolerate his company. Gulliver is returned to his home and family, finds their smell and look intolerable and all his countrymen no better than "Yahoos", purchases and converses with two stabled horses, tolerates the stable boy, and assures the reader of his account's utter veracity.
ellauri110.html on line 179: Hannu on eläin, se myöntää auliisti. Moraalin käsitteet on vähän pehmeitä. Pääasia että tekee mitä tahtoo eikä tahalteen satuta toisia. Näinkö on, olisi?
ellauri110.html on line 181: Sama kuvio toistuu joka matkalla. Toisella kertaa se rakastaa vai pitäisikö sanoa rakastelee toista rahalooraa, jonka nimeä ei löydy. Pimppiloora förbii kaikki juomat minibaarista.
ellauri110.html on line 183: Hannu oli epähuomiossa vienyt looran tyhjään huoneeseen. Pettyneenä se otti sieltä irti mitä sai. Oliko tämä sallimuxen johdatusta? Sponssasiko Jehova näin Hannun nussiretkeä? Hannu on moderni ateisti, mutta silti kädet hakeutuvat ristiin. Kotona odottaa uskollinen avo-Penelope.
ellauri110.html on line 207: Mäntti Mäjähderin sisko Mäjähder-Tarkka-Reenpää astuu kuvioihin. Siitä lienee ollut puhetta Mäntin yhteydessä? Joo, täällä.. Bonnierin ostettua WSOY:n Leena joutui kansanvälisiin tehtäviin. WSOY:n ostanut Bonnier ei ole mikään enkeli, kirjoitti Suomen Kuiva Lehti. No ei, Bonnier on kitupiikki jutku. Osti Akateemisen ja ajoi kuralle alta aikayxikön. HS ajoi alas WSOY:n ja möi sen sitten jutkulle. Siltala ja Teos lähtivät kuin rotat laivasta. Lyön vaikka tonnin vetoa että Hannu weti silloin tällöin wiixeen Leena Mäjähder-Tarkka-Reenpäätä.
ellauri110.html on line 213: Pikkupandan menestyxestä innostuneena Hannu kirjoittaa pitkästyttävän proosateoxen, nimeltä
ellauri110.html on line 219: Yhden sateisen päivän aikana Vetsikolle kuitenkin selviää, että mikään ei ole sitä miltä näyttää, että kuviot vaihtuvat koko ajan, että omat suunnitelmat voivat äkkiä jäädä isompien varjoon. Firma vaihtaa omistajaa, organisaatio muuttuu, ja yllätys se tuntuu olevan ainoastaan Vetsikolle. Nekin joihin on luullut voivansa eniten luottaa ovat tienneet siis enemmän, jostakin.
ellauri110.html on line 221: Pitkän päivän ja illan ja yön mittaan Vetsikko ehtii miettiä elämäänsä moneen suuntaan, hän muistaa lapsuuttaan vaeltaessaan kaupungin katuja jotka niin hyvin tuntee, hän muistaa äidin, hän muistaa naiset; hän katsoo ravintolapöydän meluisaa seuraa ja näkee miten työtoverit ovat jo kaikessa uudessa mukana.
ellauri110.html on line 223: Tämä romaani kertoo liikemaailmasta, yrityksistä jotka ostavat ja myyvät toisiaan, työpaikan ihmissuhteista. Se kertoo miehen elämästä, haaveista ja pettymyksistä, valheesta ja todesta ja siitä miten niiden rajaa on vaikea piirtää. (less)
ellauri110.html on line 264: Samaa narsistista paskaa näyttää runot olevan kuin sen pitkästyttävä proosakin, ja samalla ammuvainaan nuotilla. Se on tommonen löperömpi Philip Roth, kertoo samalla lailla koko ajan vaan 1 henkilöstä, jonka nimi on joka kirjan kannessa. Sievistelevämmin vaan.
ellauri110.html on line 272: Juoxeva dieetti laihduttaa Hannun nuoruuden mittoihin. Lassi ja Pirkko Nummi ihan huudahtavat. Bipolaarista touhua. Kun Sven Gösta Ågrenin Jär voittaa Finlandian 1988 Handen Vezikolta, Hande sanoo kuin Jöns: hyvä hyvä, tarkoittaen päinvastaista. Pienesti Hande vittuilee Sven-vainajalle (k. 2020) että voittanutta kirjaa ei tahdo mistään löytyä, kun taas Vezikkoa on kirjastojen poistohyllyt väärällään.
ellauri110.html on line 304: The domestic circumstances were apparently not suitable for writing and the work proceeded in fits and starts. "Still cannot finish a small novella I am now engaged with: guests interfere. Starting with 23 December crowds of people are there in my house, I crave for solitude, but as soon as I find myself on my own, I feel nothing but resentment and disgust, remembering how the day had been thrown away. Eating and chatting, eating and chatting all day long," he complained in a 29 December letter to Alexey Suvorin. According to Chekhov's 17 March letter to Viktor Goltsev, the story had been completed in early March.
ellauri110.html on line 310: Isaac Ilyich Levitan was a classical Russian landscape painter who advanced the genre of the "mood landscape".
ellauri110.html on line 318: Lydia Volchaninova, a good-looking, but very stern and opinionated young teacher with somewhat dictatorial inclinations is deeply engaged in the affairs of the local zemstvo. Devoted to the cause of helping peasants, she is interested in doing and speaking of nothing but practical work, mostly in the fields of medicine and education. Lydia dislikes the protagonist, a landscape painter, who frequently visits their house. From time to time the two clash over problems of both the rural community and Russia as a whole.
ellauri110.html on line 322: The following day he learns that Zhenya and her mother had departed. A boy hands him a note from Znenya, which reads: "I have told my sister everything and she insists on my parting from you. I could not hurt her by disobeying. God will give you happiness. If you knew how bitterly mamma and I have cried." The painter leaves the place too. The last glimpse of hope to fill his lonely life with any kind of meaning is now gone, and the person who robbed him of it was Lydia, the one who cared for nothing but bettering other people's lives. Time passes, but he cannot forget Zhenya and deep in his heart knows she still thinks of him, too.
ellauri110.html on line 329: Kotimatkalla Hande on upota jorpakkoon kun ravistunut jolla vajoaa sen alta. Alkoholilla lie ollut osuutta asiaan. Vaan eipä hukkunut, voi olla kiitollinen jollekulle jos tuntuu siltä. Anaali-Antti ois mieluusti jättänyt sen veteen virumaan. Sitä varmaan harmitti että nyt sen jolla oli vesilastissa.
ellauri110.html on line 341:
Peter Pepys-Goodchild, who has been made an MBE, is related to Samuel Pepys and knew Margaret Thatcher, John Major and Morris Mini-Minor.

ellauri110.html on line 346: He was known to be brutal to his servants, once beating a servant Jane with a broom until she cried. He kept a boy servant whom he frequently beat with a cane, a birch rod, a whip or a rope's end.
ellauri110.html on line 351: Pepys may also have dallied with a leading actress of the Restoration period, Mary Knep. "Mrs Knep was the wife of a Smithfield horsedealer, and the mistress of Pepys"—or at least "she granted him a share of her favours". He called her husband "an ill, melancholy, jealous-looking fellow" and suspected him of abusing his wife. Knep provided Pepys with backstage access and was a conduit for theatrical and social gossip. When they wrote notes to each other, Pepys signed himself "Dapper Dickey", while Knep was "Barbry Allen" (a popular song that was an item in her musical repertory).
ellauri110.html on line 370: Elämä on meille annettu ilmaisexi näytelahjaxi sanoo mm. Caj Westerberg omaperäisesti kuin Päivi Räsänen. Kekäs sekin on?
ellauri110.html on line 372: Caj Torsten Westerberg (s. 14. kesäkuuta 1946 Porvoo) on suomalainen kirjailija ja suomentaja. Caj on tvåspråkig.
ellauri110.html on line 375: Kolmas kone alla yliezivän pojalla. Eikä mitään ravintolaemäntiä. Ezivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Caj on ollut kova kolkuttaja, navan alle naputtaja. Graafikon näppäämästä kuvasta kazoo vanhentunut kääntäjä.
ellauri110.html on line 420: En voi kuulua yhteisöön, jossa on tämmöisiä jäseniä sanoi Woody Allen, syystäkin.
ellauri110.html on line 431: Hannu hakeutui hoitoon asuessaan vielä Helsingissä, ilokaasuhoidon Suomeen tuoneen lääkäri Reilu Olutkankaan klinikan naapurissa.
ellauri110.html on line 450: Klinikka jatkaa edelleen Helsingissä toimintaansa, mutta hyvin pienimuotoisesti. Olutkangas menetti kiinnostuksensa laajentaa sen toimintaa yksin, kun klinikan markkinointia hoitanut vaimo menehtyi syöpään vuonna 2000. Kun on tuumori siihen auttaa huumori. Sarkoomaan tepsii viiltävä ja repiväkin sarkasmi. Alkoholismiin tehoaa vain kuivatelakka. Loppuu se tonttuilu.
ellauri110.html on line 456: Nimensä mukaisesti Minnesota-malli sai alkunsa Minnesotan osavaltion alueella käynnistyneistä kokeiluista. Ensimmäinen kokeilu oli Pioneer House -niminen ohjelma, jonka käynnisti vuonna 1948 osavaltion ensimmäinen AA:ssa toipuva alkoholisti yhdessä terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. Hoidon kohderyhmänä olivat työttömät. Vuonna 1949 käynnistyi Hazelden-niminen yksikkö. Sen ohjelma perustui AA:n, tuolloin varsin uuden ryhmäliikkeen, 12 askeleen ohjelmaan ja oli tarkoitettu koulutetulle väestönosalle. Työntekijänä oli toipuva alkoholisti ja hoidossa muutama potilas. Ohjelma koostui neljästä (tai viidestä) kohdasta:
ellauri110.html on line 476: Tässä vaiheessa Handella ei ota eteen. Se on alle 50. Pieni ääni sanoo pöxyistä: Älä hellitä. Vaihda pillereitä.
ellauri110.html on line 484: Hande väsäs kirjaa Pissiliisoja autofaktiona jostain ehkä toisennimisistä hoidoista ilokaasuhoidon raitisputkessa. Koitti saada kirjaan veijarimaista juonta muttei onnannut, ilokaasu ei tehonnut. Tuli pelkkää heijarointia. "Kaivan muistista esiin vanhaa, kaikenlaista sattunutta, puutaheinää jota voisi piilottaa fiktioon." No justiinsa joo! Sit vielä jotkut arvostelee biografista menetelmää. Autofaktiota se on kaikki fiktio vaikkei kirjoitajalla olis edes ajokorttia. Peilistä ei nää miten paljon kazoja on rakastunut izeensä.
ellauri110.html on line 507: Hande ei tiedä Rusoosta yhtään mitään. Se on autodidakti. Salvettu härkä, eunukki, zombi. Se pyytää superegolta: älä anna enää huikkaakaan. Mit vit sehän on ainaskin 10v yli keskitien?Ja kirja en ole edes puolivälissä. Tästä tulee pitkä rupeama.
ellauri110.html on line 518: Kiitos nyt kuitenkin äisky, vaikkei ollutkaan hääppöstä sanoo Hande arkun äärellä. Kirjan aiheexi ei äitykästä ole, ketä kiinnostaa. Äidin nimistä jää puolet pois uurnan arvokilvestä.
ellauri110.html on line 526: Näin lauloin ma kuolleelle äidillein Sun mieles jo kääntyisi murheisaks Tai ootteko koskaan te painaneet
ellauri110.html on line 535: Miten mielelläin, niin mielelläin Oi, kaikuos kantelo kautta maan, Tai ootteko mennehet milloinkaan
ellauri110.html on line 544: Nyt tulkaa, te murheet ja vastukset, Se talo, min portilla kilpi on: Oi, ootteko silloin te tunteneet
ellauri110.html on line 546: Nyt raudasta mulla on jänteret, se talo on pyhä ja pelvoton Oi, ootteko silloin te löytäneet
ellauri110.html on line 548: Kas, Apolloa, joka hymyilee, Työs olkoon suurta tai pientä vaan, Ja ootteko silloin te itkeneet
ellauri110.html on line 550: ei Tartarus, Pluto, ei Poseidon; ja kun sitä palkan et tähden tee, oi, ootteko silloin te lempinehet?
ellauri110.html on line 553: Meri pauhaa ja ukkonen jylisee – Työ raatajan riemulla palkitsee Oi, ootteko silloin te uneksineet
ellauri110.html on line 555: Ja katso! Ukkonen vaikenee, työ himoja huonoja hillitsee ja ootteko silloin te rakastaneet
ellauri110.html on line 620: yks vaan on taivas, yks Jumala vaan, Tai ootteko nähnehet illan kuun Siis viritä virtesi, nuori mies!
ellauri110.html on line 637: Handen poliittis-ideologinen credo on tässä: Se ei usko mihinkään tarjolla olevista jumalista, mutta kyllä elämään, sen ihmeeseen, pyhyyteen, luontoon, kauneuteen jonka tajuamiseen tarvitaan ihminen, eli siis ihmiseen. Ihminen on luonnon ydin. Poliittisesti Hande edustaa vähäisemmistöä, eli enemmistöä. Doston sorrettuja ja solvaistuja. Se elää sillä puolella barrikadia, halusi tai ei. On sitä sevverran paljon solvaistu, ja tässäkin vaan tulee lisää. Kirjailijan on oltava kansan puolella, sixikin, että kansaa on enemmistö lukijoita, kirjoja ostavaa ja kirjailijaa ihailevaa yleisöä. Vähän snobi voi silti olla, muttei liian.
ellauri110.html on line 643: Hande sanoo sen ilman sarvia ja hampaita: koska on kade ja kilpailuhenkinen mutta huono. Aineissa pääsee alentamaan toiset ja heilumaan hetken kinginä.
ellauri110.html on line 653: Finlandiapalkinnon lanseerasi Onnen Pekka Booker-palkinnosta innostuneena. Sitä vastustivat Puovo Huovikko, Tuomo Onhovo ja Honnu Mökelö.
ellauri110.html on line 658: Hande on tosi kiinnostunut uskonnosta eikä ihme, onhan se tosi atavistinen. Vaikka se sanoo ei uskovansa jumaliin, se ei silti voi uskoa että tyhjästä vois jotain nyhjästä. Sillä on lottoojan uskoa ja toivoa ja hirmu tarve pysyä esillä ja martaanakin muistissa, kaikki ovat uskomiselle ominaisia narsistisia piirteitä.
ellauri110.html on line 664: Eikä se mainize palkinnon sille myöntäneen santarmin nimeä. Se oli Maria Liisa Nevala, ent teatteritieteen prof joka lähti viran saatuaan kansallistiiatteriin. Kai Hande pahastui koska ämmä sanoi vaihtaneensa voittajaa ihan viime tingassa. Se oli loukkoovoo. Ärsyttävä ämmä se kyllä oli. Oliko sen mies se kesy Olli Saukkonen Oulusta jonka väärinpäinen sanakirja on mulla hyllyssä? Oli se. Ämmä on Hansun ikätveri Kauhavalta, isä Toivo oli srk-neuvos, mitä sekin on. Toivo sai tytön sota-aikaan 19-vuotiaana. Eikai ne sunkaan ole lessuja? Ei ainaskaan se 100-vuotias nimiserkku autokuski Teuvalta josta oli maakuntalehdissä paljon juttuja. Hande oli ajaa lysyyn yhden sellaisen kortin saatuaan. Eikä liioin keihäänheittäjä Pauli Nevala. Nevaloita on Pohjanmaalla kuin itikoita. "Nyt eläkkeellä on aikaa ja vapautta muihinkin harrastuksiin", sanoi 70-vuotta juuri täyttänyt Maria-Liisa Nevala omaperäisesti radiossa v 2013. Se on kuunneltu 280 kertaa, valtaosa kuulijoista takuulla Nevaloita.
ellauri110.html on line 666: On Hande uskontoon enemmän kuin oljen verran raollaan. Sitä viehättää toi murkkukeko ja uskovaisten yhteisön uho ja tuho. Uhoahan Handessa on enemmän kuin kotitarpeixi. Tuhoakin piisaa. Ja tota uskovaisten passiivis-aggressiivista nöyristelyä. Valta on myös mammonaa. Pikemminkin päinvastoin, better yet, reviiristä on molemmissa kysymys. EAT KILL FUCK.
ellauri110.html on line 679: Joskus hyvään joskus pahaan, Ankat! Usko kannustaa laahusta jatkamaan hankalissa oloissa. Lopussa luojan kiitos seisoo. Uskossa izessään ei ole mitään vikaa vaan keljuissa johtajissa. Nää on taas niin lattapäisiä typeryyxiä että niihen pyllistyy vain Mäkelöitä. Kaima Matti Mäkelä murskaa Hesarissa Hannu Mäkelän postillan kuin nyrkki taivaasta joka kunnottoman päähän kumahtaa. Hannu kumartaa ja nilkuttaa taas kerran pois takaposket hehkuen.
ellauri110.html on line 681:
Stood up

ellauri110.html on line 725: SINÄ ON 2 ÄNNÄÄ HANDE! Hande tekee puolisivistyneen vaikutelman. Kielet ja kulttuurit on liimattu sen Kallion sällin kallonahkaan kuin Charlotten poopatrol-tarrat..
ellauri110.html on line 743: Eräänä funnutaina, talvella vuonna 1547 nähtiin (niinkuin luotettawa henkilö, Paulus von Gitzen, jumaluusopin tohtori fekä piispa Schleswiikisfä on kertonut) Hampurin erääfeen kirkkoon papin juuri faarnatesfa astuwan pitkä mies awoin jaloin, fekä pitkät hiukfet riippuwina alas olkapäille.
ellauri110.html on line 749: Kaikkia tätä oli tohtori von Gitzen hartaalla tarkkaawaifuudella kuunnellut ja nähnyt olewan fyytä waatia juutalaifelta afian felwittämifekfi feikkaperäifen kertomukfen hänestä itfestään ja hänen elämänwaiheistaan. Kiertelemättä juutalainen oli filloin kertonut että hän Kristukfen ristiinaulitfemifen aikana oli afunut Judean pääkaupungisfa Jerufalemisfa ja samoin kun fuurin ofa juutalaifista ollut fitä mieltä, että Kristus oli kapinan nostaja ja kansan wiettelijä. Hän oli monta kertaa omin filmin nähnyt hänen ja niinkuin mutkin hänelle wihamielifet juutalaifet toiwonut, että hän hyvin anfaitukfi rangaistukfekfi tuomittaifiin kuolemaan ja kun nyt roomalainen maaherra Pontius Pilatus wihdoin oli wahwistanut Kristukfen kuolemantuomion ja kun hän itfe oli faanut kuulla, että Kristus wietäifiin ristiinnaulittawakfi oli hän heti jusfut waimonfa ja lapfienfa tykö fekä ilmoittanut heille, että jos tahtoifiwat nähdä, kuinka Kristus wiedään pääkallonpaikalle, heidän tuli heti feurata häntä. Ja koska talo, misfä hän fiihen aikaan afui, oli fen kadun warrella, joka raastuwasta johti Pääkallonpaikalle, ja fotamiesten fiis piti kuljettaa Kristusta fen talon fiwu, oli hän ottanut pienimmän lapfenfa käfivarrelleen ja kantanut fen portin ulkopuolelle, että lapfi paremmin ja felwemmin faifi nähdä kuolemaan tuomitun. Kun nyt Kristus, kantaen raskasta ristiään, oli päässyt fuutarin talon eteen, oli hän pyfähtynyt tahtoen wahän lewahtää ja fiinä aikomufesfa tahtoi wähän nojata feinää wastaan, oli Ahaswerus osakfi ymmärtämättömyydestä ja wihasta Kristutsa wastaan, ofakfi woittaakfenfa kiitosta kanfalta, karkoittanut hänet feinän tyköä näillä fanoilla: "Mene pois taloni feinän tyköä ristifi luo. joka kuuluu finulle", jonka perästä Kristus oli kääntynyt hänen puoleenfa ja fanonut: "Minä tahdon nyt feifoa täällä hetkifen lewähtämäsfä, mutta finä et täst´edes tule faamaan mitään rauhaa eli lepoa täsfä maailmasfa, vaan pakolaifena ja wainottuna pitää finun kuljeskeleman toifesta maasta toifeen, aina tuomiopäiwään faakka."
ellauri110.html on line 757: Mitä juutalaifen ykfityiselämään tulee, oli fe, ainakin fen mukaan kuin hän Hampurisfa eleli, ollut hiljaista ja ykfinäistä. Ei hän koskaan puhutelllut ketään, ellei joku fuoraan ollut kyfynyt häneltä jotakin. Jos joku oli kutfunut hänet aterioitfemaan, oli hän fyönyt ja juonut aiwan wähän, ja filloinkin kaikkein halwimpaa ruokaa, mitä pöydällä oli. Jos joku oli tahtonut antaa hänelle rahaa, ei hän koskaan ollut ottanut enempää kuin kahta lübeckiläitä killinkiä, jotka hän tawallifesti heti lahjoitti jollekin toifelle köyhälle ihmifelle, joka fattui wastaan tulemaan. Hänellä oli nimittäin tapana aina fanoa, ettei hän pannut mitään arwoa rahaan, waan luotti aina Jumalaan, että hän ruokkifi ja holhoifi häntä, mihinkä hän waan tulifi, että Jumala taiwuttaifi hyväfydämmifiä ihmifiä antamaan hänelle kyllikfi ruokaa ja waatteita. Hän ei koskaan hymyillyt, waan kulki alinomaa huokaillen, murheisfaan ja furullifena, fyvisfä ajatukfisfa, filloin tällöin toistaen, että hän luotti Jumalaan ja uskoi warmaan, että Jumala taas ottifi hänet armoonfa, koska hän fydämmestään katui fyntiä, jonka hän oli tehnyt Kristukfen ristiinnaulitfemifen päiwänä, ja lakkaamatta rukoili anteekfi antamusta tästä fynnistä.
ellauri110.html on line 761: Muuten hän oli aina puhesfaan jumalallinen ja hurskas. Aina kun Wapahtajan nimeä mmainittiin, notkisti hän polwiaan jua huokafi fywään. Jos hän kuuli jonkun kiroowan eli fadattelewan taki wäärin käyttäwän Kristukfen nimeä, fanoi hän femmoifelle: "Woi finua kurjaa ja wiheliäistä ihmisraukkaa, minkä tähden käytät wäärin Jumalan ja Wapahtajafi Jefukfen nimeä, fekä minkä tähden puhut pilkallifesti hänen katkerasta kärfimykfestään ja kuolemastaan? Jos finä, niinkuin minä, olifit nähnyt, kuinka Wapahtajamme kidutettiin, ja mitkä haawat hän on meidän tähtemme faanut ja mimmoifen tuskan hän meidän fynteimme tähden on kärfinyt, niin ennemin tekifit omallle ruumiillefi jotain pahaa, kuin pilkallifesti puhuifit hänen pyhästä nimestään, kärsimykfestään ja kuolemastaan."
ellauri110.html on line 823: Hella Wuolijoki kantoi kaunaa Eikalle Sulon puolesta. Erkki Tuomioja varmaan vuorostaan mummin puolesta. Eikka oli luihu takinkääntäjä. Sotaisan juoppoliiton Madetojan kanssa päätyttyä katkaisuhoitoon L. Onerva viettää jatkosotaa Nikkilässä.
ellauri110.html on line 829: L Onerva kirjotti julkasemattomia runoja vielä 20v pöytälaatikkoon. Jos eläisin yhtä vanhaxi paljonko olis paasauxia? Varmaan 20K nykyvauhdilla. Onerva kirjotti liikaa, yhtä paljon vuodessa kuin mä. Eihän se sovi. Sillä oli kaikkiaan zetteleitä jotain 100K, tosin Handella on huono laskupää.
ellauri110.html on line 841: Hotlan seinään ruuvatun muistolaatan mukaan Eikka käänsi Rooman hotellista Divina Commedian. Todennäköisemmin pyyhkeitä tai Gideonin Raamatun. Onko Hande Casanova, naistenmies vaiko kirjailija? Kai vähän kaikkea. Mut aika vähän. Handen Roope Uusitalo-kirjassa on kexeliäs juoni: vanhahko eroa hankkiva kirjailija matkustaa Veneziaan ja tapaa nuoren naisen jota, tai jos pakko puxeeraa, jonka, se haluaisi naida. Mielestään komistuxet nuorena eivät siedä esiintyä vanhemmiten pelleinä. Vaan minkäs teet. Pelle mikä pelle.
ellauri110.html on line 843: No Hande lähtee Otavasta ovet paukkuen kahdexantena veljexenä kun ne ei huoli sen Roope Uusitaloa.
ellauri110.html on line 847: Hande vie kaikki hoidot vuoronperään pahanhajuiseen La Regenzaan kujertaen kuin pulu. Sanoo izexeen joka kerta: se oli silloin ja nyt on nyt. Aika tuntuu heidät unohtaneen, onko siinä minunkin tulevaisuuteni? On Hannu, kyllä on.
ellauri110.html on line 854: Roope Uusitalon eli Casanovan äiti huiteli näyttelijättärenä näyttelemässä sitä sun tätä eniten maxavalle. Roope oli kiltin isoäidin hoivissa.
ellauri110.html on line 866: Hermot hermot. Onnexi on viinaa. Helsingissä Hilja tapaili myös Einoa. Leevi joi izensä niin rapakuntoon että joutui Hankoon kuivatelakalle.
ellauri110.html on line 871: Hande Pariisissa kuulostaa Juha Tantun ranskalaisilta pastilleilta. Matisse on Handen suuria ihanteita, Monet "kolleega" Erkki Reenpään. Tällä matkalla on fölissä vaimo 4, se venakko. Se saa ihmetellä kun tietävämpi Hande opastaa. Tää on hyvä ohjelma täst mie piän. Nyt on roolit kohillaan, osat vaihtuneet.
ellauri110.html on line 882: Pushkin kushkattiin reijitettynä kuin varas yöllä Svetogorskiin. Hauta on tyhjä, naiset totesivat aamulla. Tsaari oli vastuussa tästä ihmeestä. Eipäskun Svjatogorskiin, ei se Ensoon päätynyt. Muuten sen haudalla ois ensolaattoja.
ellauri110.html on line 890: Joitakin Pushkinin runoja Mäkelä on kääntänyt omalla koruttomalla tyylillään. Eniten pidin tästä seuraavasta, jonka Mäkelä sanoo radiojutussa kääntäneensä opiskeltuaan venättä kaksi vuotta.
ellauri110.html on line 909: Ei Pushkin ihan noin paljon nöyristele kuin Hande suomensi. Handen masis valekristillinen hymistely nostaa päätä kuin sen tenis. Ei Pushkin sano että mennyt olis rakkainta, ei siinä ole mitään superlatiivia. Se sanoo vaan et ei pie jäädä tuleen makaamaan. Hammaslääkäristä tullessa on tosi hyvä mieli. Menneet ovat menneitä. Hampi ei ole enää pipi.
ellauri110.html on line 913: Ἀκηδία (Akēdia, uh-KAY-DEE-uh), more commonly called Sloth, is one of the Capital Vices, which is a unit in the Goads of Destruction. 1 Appearance 2 Personality 3 History 4 Trivia Sloth has messy light blue hair and dark blue eyes. She wears only a blue long-sleeved nightgown without any footwear. Her seal, a bronze metal cloud, is on her right cheek. Sloth is usually asleep or close ...
ellauri110.html on line 931: Hande pupeltaa jotain myös Dovlatovista. Dovlatovia ei ole vielä mainittu paasauxissa, vaikka muistan kyllä lukeneeni jotain sen sepustuxia niiden suomennosten ilmestyttyä. Se lähti lippahivoon Neuvostolasta unelmien maahan (ei kuitenkaan Panamaan), muttei viihtynyt. Eikä ihmekään. Vähän näyttää harmittavan Handea että Pushkinin haudalla käy enempi porukkaa kuin Leinon kuopalla Hietaniemessä. Ei lupaa hyvää Mäkelän mausoleumille.
ellauri110.html on line 933: Handen izediagnoosi sen narsismin alkuperästä on uskottava: se on isää vailla kasvatettu poika, joka vaatii kaikilta äidiltä saamaansa pyyteetöntä rakkautta, mutta ihan niin pyyteetöntä ei koskaan löydy, ei toista samanlaista äitykkää, ja sixi se ottaa aina eron juuri ennen kuin se hylätään. Ja jatkaa taas kerran matkaa seuraavalle viivalle.
ellauri110.html on line 939: Jos ei oma riitä, voi apua eziä muualtakin. Vaikkapa taiteesta. Jokainen päivä on uusi eilinen. Sanoja, sanoja, sanoja, sanoi Eliza Doolittle. Maanpäällinen paratiisi on latinaxi (paradisus terrestris). Mixi se oli tärkeää? Kai koska Hande oli kuullut sen sen siskolta. Ääripäät pitää nähdä että löytyy keskitie. Jota Hande hipsii suuta kieli keskellä. Ollaan kirjan loppuluvussa, jossa Handen sentimentti/aforismitiheys lähestyy huippua. Painavia sanoja, harkittua asiaa. Syvällisiä. Satojen turistien joukossa. Taustalla soi Kuhmon kamarimusiikkiorkesteri koskettavasti.
ellauri110.html on line 949: Después de cursar la primera enseñanza en su pueblo natal, se trasladó Estados Unidos en 1945, donde estudió en el Washington Irving High School de Nueva York; también asistió a algunos cursos en la Universidad de Columbia.
ellauri110.html on line 971: Kylvyssä istuessaan Hemingwau luki lehestä että se oli kuollut. Säikähti niin että paransi tapansa. Tai no joitakuita niistä. Vanhus ja meri-vanhus vei Heminwauta merelle. Kysyi mitä tulee evääxi. Hei juu ja rommia pullo, oli vakiovastaus. Vessanseinään Pappa merkizi tukkimiehen kirjanpidolla montako rommia oli kulauttanut. Tästä taisinkin jo mainita, vai mainizinko jo? Loppu oli traaginen, vaiko koominen? mies ampui izensä. Elukat nauroivat ja taputtivat karvaisia eturaajojaan. Rahalla ei ole sielua, muttei ole apinallakaan.
ellauri110.html on line 973: Uskonto on izehoitoa. Vakuutetaan izelle että ollaan vakuutettuja, vaikka hommat näyttää lyövän sezuuria kyynelten laaxossa. Siitä piristyneinä jaxetaan taas yrittää. Samaa toimittaa koiralla ja kissalla omien vekotinten nuolenta. Hätä korvaantuu hyvällä mielellä. Kenties jos apina ylettyisi nuolemaan omaa etuveitikkaa ei uskontoja edes kaivattas. Handen laajaa uskontoa ja pakolaisuutta käsittelevää romaania ei huoli kukaan, se ei kuulu eurooppalaisiin arvoihin. Hande saa nuolla näppejään kun alemmas ei ylety.
ellauri110.html on line 979: Viivasuinen Ludi Wittgenstein pani kärpäsiä tai bantukimalaisia tulitikkulaatikkoon ja antoi niiden pöristä. Mietti onko niillä sielua. Tushkinpa.
ellauri110.html on line 987: Tää osa Vapaus (joka herran kiitos on lähestymässä loppua, ollaan viimeisessä luvussa) näyttää jääneen/jäävän Handen jouzenlauluxi muistelman alalla. Satukirjoja se varmaan vääntää vielä kuopan reunalla. Mutta ooppera ei ole lopussa ennenkuin lihava nainen on laulanut, joten ei kannata innostua liiaxi.
ellauri110.html on line 989: Lähestyttäessä loppupelejä Hande joutuu miettimään, mitä saa kertoa ja mitä fabuloida. Kuolleista ja varsinkin elävistä. Siinä suhteessa paasailu on mukavempaa, senkun paasaa, kun kukaan ei pääse lukemaan. Onhan se tietysti vielä solipsistisempää kuin Handen jaaritus. Hande sanoo plokissa: Lue pliis mun muistelmat, tää pyyntö tulee suoraan sydämestä. Mixi se on sille niin vitun tärkeetä? Kai se on taas kalastelemassa kehuja, tai Belovin Salen lailla ajattelee että lukijat pitää sen meemit elossa. Se on älyvapaata, mutta niin ajattelevat kaikki kirjailevat narsistit.
ellauri110.html on line 999: "Vapaus on illuusio, mutta totta." Puhunko ristiin? Hyvä, puhun ristiin, olen ristihuuli jänö. Toinen suupieli pessimistisesti alaspäin ja toinen optimistisesti ylöspäin. Tunnen vapautta eniten kun kökötän Siikarlassa. No niinhän Ari sanoi, apina on vapaa kun se voi tehdä mitä se haluaa. Mitä vähemmän haluaa, sitä vapaampi saa olla. (Handen mökki olikin Sitarla. Anna Siikarla oli sykkiläisiä, sen serkku Vähäkallio nitisti mailleen tunkeutuneet telttailijat Kytäjällä. Me oltiin joskus teinihipoissa Kytäjän kartanolla. Se oli aika ruma (se kartano), ja Anna parka yritti vähän liikaa olla cool. Kai se oli vain ujo sillä tavalla.)
ellauri110.html on line 1009: Kirjan nimikin on yhtä aforismia: ”Mietittyäni asiaa viisikymmentä vuotta voin nyt sanoa että maailma on sana.” Parosen kokoelmaa pidetään yhtenä suomalaisen aforistiikan parhaimmista. Se jäi Parosen ainoaksi aforismikokoelmaksi. Lisäksi hänen jälkeenjääneitä mietteitään on koottu Hannu Mäkelän toimittamaan teokseen Testamentti (1999, Otava).
ellauri110.html on line 1032: No nytkun on ilosteltu paxun kirjan ajan haukkumalla Handea, mainittakoon joitakin lieventäviä asianhaaroja. Se ei ole poliittisesti äärioikealla, ja sen näkemyxet ryssistä ja mumslimeista on tasapuolisempia kuin useimmilla muilla. Ja se kun se puolusti Jordaniassa pientä taxikuskia oli reilua.
ellauri110.html on line 1035: Näistä suotuisammista tunnelmista mätkähdetään takaisin tuttuun Mäkelään kun se sanoo saxalaisia Grabsprucheja mukaillen: ihminen ei kuole heti kuoltuaan vaan elää vielä niinkauan kuin se muistetaan. Höh, kuolihan se, vainajaa sitten muistellaan. Ei se hyppää jostain puskasta ja sanoo kuin Alexis Kivi mä elän! Alexis ei olis voinut olla enemmän väärässä.
ellauri110.html on line 1037: Hande ihmettelee ja ihailee kun Kalevi Kivistö ei valittanut tukkeutuneesta vessasta vaikka oli opetusministeri. Mitä vittua. Kain Tapper piirtää Handesta muotokuvia jotka ei ole näköisiä ja alkaa sitten mokeltaa ja kuolla. Se oli Handen suuri idoli. Kun leveän proosan lavea mestari Alpo Ruuth kuolee ja ripotellaan Itämereen sen tilalle Handen Sitarlan saunaseuraan tulee Olli Jalonen. Epäilyttävää.
ellauri110.html on line 1048: “Once upon a time, mendicants, there was a Teacher called Araka. He was a religious founder and was free of sensual desire. He had many hundreds of disciples, and he taught them like this: ‘Brahmins, life as a human is short, brief, and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.
ellauri110.html on line 1050: It’s like a drop of dew on a grass tip. When the sun comes up it quickly evaporates and doesn’t last long. In the same way, life as a human is like a dew-drop. It’s brief and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.
ellauri110.html on line 1062: It’s like a cow being led to the slaughter. With every step she comes closer to the slaughter, closer to death. In the same way, life as a human is like a cow being slaughtered. It’s brief and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.’
ellauri110.html on line 1064: Now, mendicants, at that time human beings had a life span of 60,000 years. Girls could be married at 500 years of age. And human beings only had six afflictions: cold, heat, hunger, thirst, and the need to defecate and urinate. But even though humans were so long-lived with so few afflictions, Araka still taught in this way: ‘Life as a human is short, brief, and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.’
ellauri110.html on line 1066: These days it’d be right to say: ‘Life as a human is short, brief, and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.’ For these days a long life is a hundred years or a little more. Living for a hundred years, there are just three hundred seasons, a hundred each of the winter, summer, and rains. Living for three hundred seasons, there are just twelve hundred months, four hundred in each of the winter, summer, and rains. Living for twelve hundred months, there are just twenty-four hundred fortnights, eight hundred in each of the winter, summer, and rains. Living for 2,400 fortnights, there are just 36,000 days, 12,000 in each of the summer, winter, and rains. Living for 36,000 days, you just eat 72,000 meals, 24,000 in each of the summer, winter, and rains, including when you’re suckling at the breast, and when you’re prevented from eating.
ellauri110.html on line 1068: Things that prevent you from eating include anger, pain, sickness, sabbath, or being unable to get food. So mendicants, for a human being with a hundred years life span I have counted the life span, the limit of the life span, the seasons, the years, the months, the fortnights, the nights, the days, the meals, and the things that prevent them from eating. Out of compassion, I’ve done what a teacher should do who wants what’s best for their disciples. Here are these roots of trees, and here are these empty huts. Practice absorption, mendicants! Don’t be negligent! Don’t regret it later! This is my instruction to you.”
ellauri110.html on line 1077: I hope that a revised version of these conversations will eventually appear in book form. This published version will include extensive accompanying notes, indicating the sources of the views ascribed to Dostoevsky and, where relevant, references to secondary literature. This will especially be in cases where, for example, the views spoken by Dostoevsky may involve controversial points of interpretation or where his own documented views may require comment for twenty-first century readers. However, this is primarily a work of fiction and although it is supported by scholarship and, I hope, raises questions that are of interest to scholars, it is to be read in the way we might read any work of fiction, where whatever instruction the work may offer is accompanied by a element of entertainment.
ellauri110.html on line 1079: The blog is intended to develop in a dialogical fashion and I hope that readers will contact me with any critical comments, whether these relate to style or content. Despite what I have just said about fiction, it is my wish that the eventual book will present an interpretation of Dostoevsky’s thought discussed that is fully defensible with regard to the available sources and I welcome any comments drawing attention to actual errors or significant misrepresentations. In this way, the blog itself will, I hope, set in motion a kind of conversation, alongside all the other amazing conversations about Dostoevsky that are happening in reality, in print, and online. This is work in progress and I hope not only to entertain and instruct but also to learn.
ellauri110.html on line 1097: Dosto on kuin Jaakko Hintikka, eniten kiinnostunut omista kirjoistaan teologin kirjahyllyssä. Joo noinhan se meni, naulan kantaan, hyvin sanottu. Teologista Dosto oli nätti, vaikka potreteissa se näyttää aika sekopäältä. Tästäkin voi arvata mihin suuntaan kexustelu on menossa. Hero worshippiä tää on aasta ööhön.
ellauri110.html on line 1104: Dosto oli patakonservatiivi xenofobi slavofiili. Epileptinen misogyyni. Hymistelijöiden kuningas. Sen suhtautuminen mamuvankikavereihin oli törkeä. Mixkähän mä en pidä siitä (enää). Idiootti teki muhun teini-ikäisenä vahvan säväyxen. Tuhannen samanlaisen ernun lailla tunsin olevani ruhtinas Myshkin valepuvussa. Toinen samantyyppinen napaantuijottavien nuorten kirjailija oli Herman Hesse. Näissä porukoissa on jotain hyvin keskiluokkaista. Ylemmän keskiluokan aatteluus velvoittaa.
ellauri110.html on line 1108: Crime and Punishment focuses on the mental anguish and moral dilemmas of Rodion Romanovich Raskolnikov, an impoverished ex-student in St. Petersburg who theorizes that he can perform good deeds to counterbalance his crime, justifying his actions by referencing Napoleon Bonaparte. The novel is considered one of the greatest novels ever written.
ellauri110.html on line 1110: . .. Eine allerliebste Geschichte! Ah millainen humoristi hän on, Zina! huudahtaa Maria Alexandrovna, Miten viehättävästi hän kertoo!
ellauri110.html on line 1115: Goodreads yhtyy edelliseen puhujaan joskin vasta tilaisuuden jälkeen:
ellauri110.html on line 1118: One of the early books of Fyodor Dosteyskey, this book had been curiously categorised under comedy. It felt more Oscar Wilde without the wit than FD to me.
ellauri110.html on line 1121: Uncle was Prince K, a doddering and decrepit old fop who has come into money and who is paying a visit to the provinces. Maria Alexandrovna decides to try to marry off her beautiful young daughter Zenaida to him, but the whole town has had a snootful of her and tries to buck her plans at every turn. Still, she manages to come out in the end after a series of reverses. Not for nothing does Dosto compare her (too)xo to Napoleon Bonaparte. Dosto bore a grudge to the French and English because they had laughed at his accent. Napoleon and Shakespeare, damn the lot.
ellauri110.html on line 1123: C´est votre accent monsieur, hohotti ranskisämmä konjakkiselle Hande Mäkelälle exyxissä jossain Bretagnen tienristissä. "Tämä lause jäi mieleen ja osaan edelleen ääntää sen hänen periranskallaan: Se vootrö aksaan mösjöö. Syynä on aksenttinne herra. En loukkaantunut kuitenkaan, muistan ihan muuten vaan." Kupuul koitin ääntää Vixun takapenkillä ja Jössi pilkkasi: On kuin pissis herneitä. En loukkaantunut, jäi mieleen muuten vaan. Siitä on nyt yli 60 vee.
ellauri110.html on line 1126: I have said that I often miss humor in books. I don´t think I missed much in this one. The humor is farcical and broad. It was fascinating to see the great heavyweight of the philosophical novel doing farce.
ellauri110.html on line 1133: Says Sarah Awad, a little Arab looking girl. Eise paljon ymmärrä mutta voisi siihen kuvan perusteella yhtyä. Vaan ei taida tilaisuutta tulla. Handeen täytyy tyytyä.
ellauri110.html on line 1140: Tekoäly-yhtiöiden kansallistaminen olisi liioiteltua, sanoo tämä kusipää. Senmiälestä on ihan ookoo että Larry Page päättää miljoonien apinoiden kohtalosta, kai koska se on niin kexeliäs ja yritteliäs. Taitaa Antti Kuappinen edustaa samaa kauppiasmoraalia kuin edeltäjänsä Timo. Paitakin sillä reuhottaa ilman solmiota.
ellauri111.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri111.html on line 39: Dostojevskin hauskimmassa kirjassa "Sedän uni" koomikkohahmot vittuilee Shakespearesta. Shakespearelta kuoli poika Hamnet, sen kuuluisimman julkaisun nimihenkilö on Hamlet. Dostojevskilta kuoli poika Aljosha, sen kuuluisin romaanihenkilö on Aljosha. Kumpi oli ennen, muna vaiko kana? Siinä selvitettävää.
ellauri111.html on line 54: Törkeästi täytettä. Dostoyevsky oli patentoitu vetelehtijä joka työskenteli parhaiten kuolleen viivan tuolla puolella. Ja kun sille maxettiin sivutaxalla, voi arvata että henkilöt ja juonenkuljetus oli kuin C-luokan saippuaoopperassa.
ellauri111.html on line 75: Sankaroinnin tilalle Dosto tarjoo epäomaperäisesti judeokristillistä pyhitystä eli teoosia, missä apinoidaan paljain jaloin tai pelkissä sandaalissa Kenneretin järven poikki läpsytellyttä vapauttajaa niin kovaa että kämmeniin tulee veripipejä, ja sitten loppupeleissä ollaan lähes yhtä pyhiä kuin se, tollasia isä Mefodeja.
ellauri111.html on line 98:
Apocryphal Books rejected by the Catholic Religion:

ellauri111.html on line 106: Roman Catholics may tell you, "You Protestants are missing part of the Bible. We have the rest of it." These people's leaders (popes, priests, etc.) have led them astray to this wrong belief. This comment about missing books can throw people off, but it no longer has to. These popish additions to the Bible are commonly called the Apocrypha or sometimes the Deuterocanonical books. This is a short treatise on WHY these books are not in the Bible.
ellauri111.html on line 110: The Apocrypha is a collection of uninspired, spurious books written by various individuals. The Catholic religion considers these books as scripture just like a Bible-believer believes that the 66 books in the Authorized Version of 1611 of the Bible are the word of God, i.e., Genesis to Revelation. We are going to examine some verses from the Apocrypha later in our discussion.
ellauri111.html on line 112: At the Council of Trent (1546) the Roman Catholic institution pronounced the following apocryphal books sacred. They asserted that the apocryphal books together with unwritten tradition are of God and are to be received and venerated as the Word of God. So now you have the Bible, the Apocrypha and Catholic Tradition as co-equal sources of truth for the Catholic. In reality, it seems obvious that the Bible is the last source of truth for Catholics. Roman Catholic doctrine comes primarily from tradition stuck together with a few Bible names. In my reading of Catholic materials, I find notes like this: "You have to keep the Bible in perspective." Catholics have been deceived into not believing that the Bible is God's complete revelation for man (but they can come out of these deceptions in an instant if they will only believe the Bible as it is written) .
ellauri111.html on line 116: Not one of the apocryphal books is written in the Hebrew language (the Old Testament was written in Hebrew). All Apocryphal books are in Greek, except one which is extant only in Latin. Jehovah only knows Hebrew. You better pick it up if you want to talk to him.
ellauri111.html on line 120: The apocryphal books were never acknowledged as sacred scriptures by the Jews, custodians of the Hebrew scriptures (and the murderers of Christ. The apocrypha was written prior to the New Testament.) In fact, the Jewish people rejected and destroyed the apocrypha after the overthow of Jerusalem in 70 A.D.
ellauri111.html on line 124: The apocryphal books were not permitted among the sacred books during the first four centuries of the real Christian church (I'm certainly not talking about the Catholic religion. The Roman Catholic "Church" is not Christian).
ellauri111.html on line 126: The Apocrypha contains fabulous statements which not only contradict the "canonical" scriptures but themselves. For example, in the two Books of Maccabees, Antiochus Epiphanes is made to die three different deaths in three different places. Failed born again Christians can expect a maximum of 2.
ellauri111.html on line 146: Wisdom 8:19-20, And I was a witty child and had received a good soul. And whereas I was more good, I came to a body undefiled.
ellauri111.html on line 150: No apocryphal book is referred to in the New Testament whereas the Old Testament is referred to hundreds of times.
ellauri111.html on line 152: Because of these and other reasons, the apocryphal books are only valuable as ancient documents illustrative of the manners, language, opinions and history of the East.
ellauri111.html on line 156: The King James translators never considered the Apocrypha the word of God. As books of some historical value (e.g., details of the Maccabean revolt), the Apocrypha was sandwiched between the Old and New Testaments as an appendix of reference material. This followed the format that Luther had used. Luther prefaced the Apocrypha with a statement:
ellauri111.html on line 158: "Apocrypha--that is, books which are not regarded as equal to the holy Scriputres, and yet are profitable and good to read." King James Version Defended page 98.
ellauri111.html on line 162: "As to the Apocriphe bookes, I OMIT THEM because I am no Papist (as I said before)..." Signed King James Charles Stewart
ellauri111.html on line 170: "As the Church reads the books of Judith and Tobit and Maccabees but does not receive them among the canonical Scriptures, so also it reads Wisdom and Ecclesiasticus for the edification of the people, not for the authoritative confirmation of doctrine." Jerome.
ellauri111.html on line 174: Jerome's preface to the books of Solomon
ellauri111.html on line 178: There are other spurious books.
ellauri111.html on line 180: These include the Pseudepigrapha which contains Enoch, Michael the Archangel, and Jannes and Jambres. Many spurious books falsely claim to have been written by various Old Testament patriarchs. They were composed between 200 B.C. and 100 A.D. There are lots of these spurious books like The Assumption of Moses, Apocalypse of Elijah, and Ascension of Isaiah.
ellauri111.html on line 182: Concerning the Dead Sea Scrolls, there may be some information in them that parallels the Masoretic Text, but there are fables in them, too. I went to see the scrolls a few years ago with great expectation but found a bunch of fables. The best defense against error in any form (unauthorized Bibles and religions) is a solid knowledge of the AUTHORIZED (King James) Version of 1611 of the Bible. If you read it, forgeries become readily apparent.
ellauri111.html on line 200: In 1886, after an intense pursuit in northern Mexico by American forces that followed Geronimo's third 1885 reservation breakout, Geronimo surrendered for the last time to Lt. Charles Bare Gatewood, an Apache-speaking West Point graduate who had earned Geronimo's respect a few years before. Geronimo was later transferred to General Nelson Miles at Skeleton Canyon, just north of the Mexican/American boundary. Miles treated Geronimo as a prisoner of war and acted promptly to move Geronimo, first to Fort Bowie, then to the railroad at Bowie Station, Arizona, where he and 27 other Apaches were sent to join the rest of the Chiricahua tribe, which had been previously exiled to Florida.
ellauri111.html on line 204: Wow! What an opportunity! He made money by selling pictures of himself, bows and arrows, buttons off his shirt, and even his hat. In 1905, the Indian Office "provided" Geronimo for the inaugural parade for President Theodore Roosevelt. Later that year, the Indian Office "took" him to Texas, where he shot a buffalo in a roundup staged by 101 Ranch Real Wild West for the National Editorial Association. Geronimo was escorted to the event by soldiers, as he was still a prisoner. The teachers who witnessed the staged buffalo hunt were unaware that Geronimo’s people were not buffalo hunters. Aargh!
ellauri111.html on line 213: George Patersonin patterista jäi riipimättä vielä syyllisyyden teema. Olen syyllinen! sanoi Niklas kaadettuaan lattialle spagetin. Tämmöinen vahva syyllisyyden tunne edellyttää vahvaa syyllistäjää, joka löytyi Niklaxelta lähempää kuin lähin puhelin. (Tää oli siis ennen kännyköiden aikoja.) Toi guilt, syyllisyys, on kristinuskon ihan avainjuttuja, ja kyssäselkä ystävämme Kierkegaard piti siitä paljon ääntä. Izesyytös on välttämätön ensiaskel uskoontulossa, sillä eihän sellainen kaipaa parantajaa, jolla ei ole sairauden tunnetta. Alzheimerissa sairauden tunnetta on aluxi, mutta siitä pääsee vähän päästä irti onnexi. Näin sitä selittelee Georgen feikkidostojevski.
ellauri111.html on line 218: Fyodor Mikhailovich sat back and closed his eyes for a moment before looking at me almost apologetically.
ellauri111.html on line 233: oogle.com/url?q=https://cdn.shortpixel.ai/client/q_glossy,ret_img,w_1024,h_667/https://vertigomag.co.uk/wp-content/uploads/2021/04/Akiva-and-Shulem-Shtisel-with-baby-Dova-1024x667.jpg&sa=U&ved=0ahUKEwj_oM2zpNfwAhVo_rsIHYCgC7YQ5hMIBTAA&usg=AOvVaw3gglLtp__3xQGlix2-dsuo" height="200px" />
ellauri111.html on line 239: “Er, no,” I had to admit, slightly confused. Perhaps the whisky hadn’t been such a good idea.
ellauri111.html on line 253: “These are difficult things to talk about, and I should emphasize that I never wanted anyone to be locked up, or beaten, or put to death for what they’d done. I’ve seen too much of what that means. Punishment isn’t the answer, but acknowledging your guilt is … the first step.”
ellauri111.html on line 261: “I suppose you know that jury trials were still quite an innovation in my time in Russia, so it’s no surprise that they produced some odd results. A clever lawyer could easily persuade a jury one way or another. Even when all the facts pointed to the guilt of the accused, even when it was admitted that, indeed, such-and-such a woman had attacked her lover’s wife with a razor with the intention of killing her, such-and-such a father had so violently beaten his seven-year old daughter with birch rods that even the neighbours were terrified by her screams, or such-and-such parents had treated their children like animals, keeping them in filthy conditions, and beating them with leather straps, again and again—each time our poor soft-hearted jurors concluded ‘Not guilty!’ Can you imagine? Of course, there is always an explanation, there are always attenuating circumstances, there can even be provocations, and the letter of the law may tell us this is not torture but simply punishment, the kind of punishment that, in those days, all good middle-class parents thought it right to mete out so as to give their children a sense of duty. The facts. The facts are the facts, but the truth once uttered is a lie, and even the facts can be put together in such a way as to turn even torture into well-meaning parental discipline.”
ellauri111.html on line 265: “I’m sorry,” he said, taking a breath (or what seemed like a breath). “As I say, even here there are times when I could wish for a cigarette—or even a good whisky”, he added with a smile, nodding reassuringly at me.
ellauri111.html on line 267: “But I repeat,” he continued after a moment, raising his hands dramatically, “I am not demanding the maximum penalty of the law, not even for these torturers. I do not want them imprisoned, beaten, or executed, though I understand the outrage of people who do. Remember, when Ivan asked Alyosha what to do about the general who’d had the little boy torn to pieces by his dogs, even mild, sweet-tempered Alyosha said ‘Shoot him’. But that doesn’t help either. Just because I wrote a novel called Crime and Punishment, people imagine I’m obsessed with punishing. Not at all. All I want is that the guilty are not acquitted. That their guilt is clearly stated. And that they accept it—that’s the most important of all. Let them be found guilty—and let them go free.”
ellauri111.html on line 289: “Yes, yes, yes—but why? Why is he doing this? Let me give you another example, a better known one, I think. You remember that in The Possessed (which, by the way, isn’t quite what my title means, though it’s quite good in its own way), I had Stavrogin go to Bishop Tikhon to confess how he’d raped a twelve-year old girl and then just waited in the next room while she hung herself?”
ellauri111.html on line 297: “Now some people might think that was a sign of how deeply he had repented, allowing himself to be shamed before the whole word. But, as I hope you also remember, Bishop Tikhon could see that wanting to publicize your guilt in that way is not necessarily the same as really accepting it, inwardly. Wanting to be seen – and maybe even admired – as a great sinner is not quite the same as actually repenting. And perhaps that’s how it is here too. Of course, if you want to be fussy, you could say that he’s just talking to himself. He’s not produced a written, let alone a printed, confession. I’m the one who wrote it, not him. And yet, it’s as if he’s rehearsing his story for the benefit of the world, for the imaginary audience we each of us have inside our heads.”
ellauri111.html on line 328: Posted in Äärikarismaattisuus, tagged ajan merkit, äärikarismaattisuus, Bill Johnson, Bob Jones, demonit, ehtoosade, eksytys, enkelikohtaamiset, enkelit, harhaopit, hengelliset kokemukset, henkien koetteleminen, henkivallat, ihmeet ja merkit, Joelin armeija, John Arnott, Jumalan Ilmestyslapset, juopuminen, karismaattisuus, Kenneth Copeland, Kenneth Hagin, kundaliini, Lakelandin parantumisherätys, Latter Rain, lopunaika, manifestaatiot, Manifested Sons of God, Marc Dupont, Mike Bickle ...
ellauri111.html on line 333: How to get to heaven? If you ask most people this question, they might say something like, "If you do more good things than bad things, God will probably let you into heaven." No! That kind of thinking will reserve your place in hell.
ellauri111.html on line 337: There is no amount of "good" that you can do that will pay for the sins that you (or your gene line) have already committed. Sins are the bad things that we do. Sin is when we disobey God's holy righteous laws. Criminals have to go to jail. They don't commit murder, promise to be good, and then avoid punishment. They have to pay for what they did. But we can (oops, I am getting ahead of myself.)
ellauri111.html on line 341: We just need to repent of our sins and call on the name of the Lord Jesus Christ who already paid the penalty of our sins with his own blood on the cross about 2,000 years ago. Of course he did not remain dead--he rose from the dead on the third day, which was seen by over 500 brethren (not at once, but serially) and is now seated at the right hand of the throne of God. (We haven't got witnesses for that, but believe me he does!).
ellauri111.html on line 343: You need FAITH in the blood of Jesus to get into heaven. THE LORD JESUS CHRIST, God manifested in the flesh, WAS CRUCIFIED [nailed to the cross through his hands and his feet] FOR OUR SINS AS OUR SUBSTITUTE. Talk about scapegoat! In order to be saved and get into heaven, literally all you need to do is
ellauri111.html on line 351: This is somehow different than just trying to be good enough, which we cannot do on our own. You see it's not really at all about goodness, it's all about obedience. To be saved, WE REPENT OF OUR OLD WAYS, BELIEVE IN JESUS, AND TRY TO OBEY HIS WORD. Then, as we strive to obey him/us, he helps us to obey him/us.
ellauri111.html on line 353: You might wonder what's the diff if you still need to do 3) anyway. Wasn't the point that Christ had already paid our bills? So why can't we just go on and sin, and then go back to step 1)? Admittedly, there is the timing problem, like what the Pope had, when he had to say last of all Amen, and he ended up saying instead, "No, minä..." Jokes aside, but yes, in principle that's the way it works. It is never too late to repent, though there are a few things that are unpardonable, like making fun of the Holy Ghost, and converting to Islam (for some creeds at least).
ellauri111.html on line 355: Let's go over it all once more. Repetitio mater studiorum. We are sinners. We sin when we do things that God's word, the Bible, says that we are not do. Every person has sinned. People lie, disobey their parents, steal, kill, commit whoredom (being naked with people that they are not married to, like your parents or in the sauna - makes sense, it is a definite foretaste of hell), are prideful, jealous, envious, covetous, boasters, drunkards, traitors, and more. There are no good deeds that you can do on your own that will erase the sins that you have committed.
ellauri111.html on line 357: Luckily, the Lord Jesus Christ SHED HIS BLOOD on your sins. He is perfect. He is way more than simply past, he is pluperfect. But he is future too, futurum exactum to be exact. He will have been here a second time. He specifically came to this earth from Mars or Venus as a man to die in your place. He is God manifested in the flesh. (Except the other bearded guy is still sitting up there watching it all happen, don't ask us how, asking stupid questions is not good for you.) . He came down here to save you from the GUILT of past sins and from the POWER of sin over your life. (Pay attention to the capitals, we capitalize stuff that is of capital importance.)
ellauri111.html on line 359: It's all in the bible, but it is rather TLDR. So we abbreviate the good news for you as follows.
ellauri111.html on line 363: Hey you there in the back, look alive! Yes I mean you! You are about to read the most important information that you will ever read. It is called the gospel of Jesus Christ! (May be we oughta have capitalized that.)
ellauri111.html on line 379: You can see that the main paragraphs come from John (who was not present) and Paul (who was not present either). George and Ringo say nothing, as usual. (Well, there's Norwegian wood, and Yellow submarine, but they're completely beside the point.) All you need is love!
ellauri111.html on line 383: Why repent? Repenting won't change anything that happened? Too late my brothers, too late, But never mind. All my trials, Lord soon be over.
ellauri111.html on line 385: Ah but you're supposed to feel GUILTY, because if you do you may not feel so cool to do the same thing again. That's the main point in corrective justice. Unlike retributive justice, which is really meant to knock you back. And another thing: if you feel bad about yourself, you will think of us all the better, which is nice.
ellauri111.html on line 387: The Bible says that nobody is good enough to get into heaven. We have all sinned. Each one of us has broken God's commandments--not one person is excepted. You have personally lied and committed other sins. Don't argue, it's an axiom!
ellauri111.html on line 393: So there! The Bible teaches that when we are unsaved even our righteous acts are like filthy rags to God. It does not matter how many good deeds that you do, you still cannot go to heaven based on your deeds. The Bible teaches that your good deeds do not commend you to God in any way. He could care less. Your good deeds do not remove the sins that you have committed. You have ignored God choosing to live life the way that YOU see fit. You are just a piece of SHIT!
ellauri111.html on line 397: (Phew) Ok, that was a good start. Boy I love ranting to sinners!
ellauri111.html on line 399: According to the above verse, we still come up short even when we try to do good deeds. This is because we are not doing them under God's authority. We do them because we think they are good. We ignore what God says. Väärin sammutettu, sanoo herra isoherra.
ellauri111.html on line 419: On the other hand, he loves us back, but in HIS case, it is not that he obeys us, but rather the opposite, he lets us obey him! That's love for him! And if we don't he punishes us! That's love too! Like a loving father he lets his big hammer come down on our disobedient heads. Can't you feel it? And oh, the towering feeling Just to know somehow you are near. The over powering feeling, That any second you may suddenly appear.
ellauri111.html on line 421: That was that. Now we are getting to the brass tacks. Here's where we start whacking heretics. The unshaved, degenerate man does not keep God's commandments. God's commandments are in the Bible. The unshaved man does whatever he feels like doing every day giving no heed to God's word. He is not obedient to God's word. He lives according to the ways he chooses to live. Maybe the person reading this is what people call "religious" and they think that they love God. If you are not worshipping God according to his word, the Bible, he is not receiving your worship. This includes those that go to a church that teaches false doctrines--teachings that are not in the Bible. They that worship God must worship him in spirit and IN TRUTH (ref. John 4:24). And what is truth? Jesus said to the Father--
ellauri111.html on line 427: To repeat (get this into your thick skulls!): There is no amount of good deeds that you can do to get into heaven. The Bible teaches that if we could earn our way into heaven, then the Lord Jesus Christ died for nothing. Not the plan.
ellauri111.html on line 431: But the Lord Jesus Christ did not die for nothing. Repenting of our sins and believing in the Lord Jesus Christ is the only way that we can make it into heaven. Righteousness does NOT come by the law and good works and rituals prescribed by false religions like Catholicism, Islam, Mormons, Jehovah's Witnesses, Seventh Day Adventism, Hinduism, etc.
ellauri111.html on line 433: We need Jesus to pay the price for our sins in the right currency. We cannot do it. Righteousness comes by repenting of our sins and believing on the Lord Jesus Christ and his blood that was shed to pay for our sins. God will not accept made up religions and attempts to please him.
ellauri111.html on line 437: (Phew. A glass of water please. Thank you dear.) God is holy. We are sinful. By his very nature, God cannot have fellowship with us sinners. There is no amount of "good" that we can do to make up for our crimes against God. They must be punished. And the wages of sin is DEATH. Somebody has to DIE to pay for sins against God. Oh, you'll die physically--sin requires that. But you've got a choice about that SECOND DEATH where a man goes to the lake of fire that burneth with fire and brimstone....
ellauri111.html on line 457: Back to your question about looping the steps 1)-3) above:
ellauri111.html on line 463: Dispensationalismi on kristinuskon teologian suuntaus, jonka kannattajat uskovat Jumalan pelastavan ihmisiä eri aikoina eri tavoin. Se levisi 1800- ja 1900-luvuilla lähinnä fundamentalismin mukana. Dispensationalismi on esiintynyt oppirakennelmana myös aiemmin, mutta roomalaiskatolisen kirkon oppien tarkan määrittelyn vuoksi se on esiintynyt lähinnä marginaalisena suuntauksena. Dispensationalismi sai uutta suosiota John Darbyn eskatologian perusteella, johon kuului muun muassa oppi seitsemän vuoden vihan ajasta.
ellauri111.html on line 465: Dispensationalismin kannattajat uskovat, että Israelin kansakunnalla on Jumalan pelastussuunnitelmassa erillinen rooli kristillisen kirkon rinnalla ja että Jumala täyttää Vanhassa testamentissa esitetyt lupaukset Israelille kansakuntana. Jumalan lupaukset koskevat maata, joka tulevaisuudessa toteutuu tuhatvuotisena valtakuntana, josta Kristus hallitsee maailmaa Jerusalemista käsin. Dispensationalismin suhde Israeliin muistuttaa aatteellisesti kristillistä sionismia. Dispensationalismin opillinen vastakohta on supersuunnittelusessionismi, jonka kannattajien mukaan vain ja ainoastaan kristillinen kirkko on Jumalan lupausten perillinen uudessa liitossa. Koukkunokat on tehty perinnöttömixi. Mutta kenen mukaan?
ellauri111.html on line 473: lupauksen aika/patriarkkojen aika (Abrahamista Moosekseen),
ellauri111.html on line 475: lain aika (Mooseksesta Jeesukseen),
ellauri111.html on line 481: valtakunnan aika (Jeesuksen paluusta viimeiseen tuomioon).
ellauri111.html on line 490: Now that was a mouthful! Next listen to the good police part.
ellauri111.html on line 492: The blood of Jesus is the propitiation and payment for our sins. The blood of Jesus took away the guilt of the sins which we have committed AND it has ushered us into a Father child relationship with the Lord God. Through the blood of Jesus, we are to serve sin no more, rather we serve righteousness. If you get saved and sin, you confess your sin and the Lord will forgive you, but you no longer walk in the sin lifestyle--
ellauri111.html on line 502: What time is it? Are we getting near the end? No, another good 15 min to go. Fuck. But here goes, for the nth time:
ellauri111.html on line 508: Oh, did I already use that one above? Never mind, it's so good I can repeat it any number of times and it's always a hit.
ellauri111.html on line 515: Romans 5:7 For scarcely for a righteous man will one die: yet peradventure for a good man some would even dare to die.

ellauri111.html on line 517: Romans 5:9 Much more then, being now justified by his blood, we shall be saved from wrath through him.

ellauri111.html on line 520: The love of God for you was demonstrated on that cross 2,000 years ago when the Lord Jesus was crucified for you. God is not hateful, he is loving and he is good to us. It is only blasphemers, hereticks, evil men, seducers, and sinners that speak wrongly of our great and loving LORD God. God gave us his only begotten Son even though we were dead in trespasses and sins. God quickens (makes alive) the dead. He is still quickening men, women, boys, and girls across the face of this whole earth who put their trust in Jesus.
ellauri111.html on line 533: 2:10 For we are his workmanship, created in Christ Jesus unto good works, which God hath before ordained that we should walk in them.
ellauri111.html on line 536: Jesus Christ, the only begotten Son of God, came to this earth to (1) save you from the GUILT and POWER of your sins and (2) RECONCILE you unto God. Through faith in the blood of Jesus you will escape the wrath to come, have abundant life now, and heaven as your home. God will be your Father instead of your enemy--but ONLY through the blood of Jesus. The Lord Jesus Christ is the ONLY means appointed by God by which we can know God and be saved.
ellauri111.html on line 538: ..the blood of Jesus Christ his Son cleanseth us from all sin. (I John 1:7)
ellauri111.html on line 542: Oh I see, I used up that wage agreement earlier. Never mind. Bet you didn't listen then, or aren't even reading this anymore. This too is getting a little TLDR by now. More effective as a voicemail, I bet. Okay, once again boys:
ellauri111.html on line 546: Jesus Christ came to earth to give his own blood for your sins. That is what he came to do and he was and is the only one qualified to do it. His death was a one time sacrifice, never to be repeated. After he accomplished this tremendous feat, he rose from the dead just like he said he would:
ellauri111.html on line 566: Be determined that you want God to be your Father and not your enemy. (Believe me, he is not a guy you want as an enemy.) Decide that you WANT the Lord and His ways. Satan and this world are doing nothing but kicking your hind parts all up and down the street. They will leave you destroyed and with your part in the lake that burneth with fire and brimstone. God will lift you up if you submit yourself to him for his superintending care. And his holy child, Jesus, will be your all-powerful Lord, Saviour, protector, guide, and best friend you could ever have. You will still be kicked in the behind as before, but now it's God's friendly boot that is doing the kicking.
ellauri111.html on line 572: humble yourself under the mighty hand of God and let him lift you up into an upright life. God furnish you with at least one spiritual gift wherewith you can help further the kingdom of God. In due time, He will lift you up to places you never even knew existed. Your life will be changed at its root if you heed to the word of God.
ellauri111.html on line 574: The Bible (specifically, The AUTHORIZED KING JAMES VERSION, available from our bookstore) is the ONLY way that we know about the Lord Jesus Christ. We do not know about our precious Lord Jesus through, the Roman Catholic "church", "the church fathers, the magisterium, the pope, councils, decrees, traditions, canon laws, the Quran, Muhammad, the Hadith, the Baptist statement of faith, John Calvin, Martin Luther, Ellen White, agnositicism, history books, the Watchtower Society, atheism, Joseph Smith, tv, the New World Testament, fake preachers, "Christian" Science, Jehovah's Witnesses, the Imam, Seventh Day Adventism, etc." Beware of copies!
ellauri111.html on line 582: If so, REPENT of your sins and talk to the Lord in prayer in your own words RIGHT NOW. Here are some suggestions for your own words, but feel free to vary them ever so slightly. Ask God to forgive you of your sins and to help you to do what is right. BELIEVE in the Lord Jesus. CONFESS the Lord Jesus with your mouth. This is not a long, drawn out, hard process. Do you believe in the blood of Jesus? Do you want God to pass over you in the day of his wrath so that you are not cast into hell and the lake of fire with the wicked? Do you want to be saved?
ellauri111.html on line 594: "Hi Lord, how are you doing? Any catches from the pool of sinners today? Well here's one, if your daily quota is short. I know that I am a sinner but I want to be saved before the gong. I repent of my sins, every one, even the one... OK I get it, you know. I don't WANT to do evil anymore, it just happens. I want to become self-righteous through the blood of Jesus. I'm asking you to please forgive some of my sins against you. I want a new lease of life in the Lord Jesus Christ. I want to be everything that You created me to be, and more. I think Jesus shed His blood and died for me so that I could be saved from my sins. I guess He rose from the dead on the third day. I so want to be your child and follow behind the holy scriptures like a dog. Okay? In that case, thank you for being merciful to me, a sinner. Thank you Lord Jesus for saving my soul from sin. Please fill me with your precious, Holy Spirit so that I can live a self-righteous, fun-denying life for you. I'm giving you myself, for what it's worth. Please show me what you want me to do. Give me a sign! Any sign! Please help me to understand your word and to walk in your leash. Please don't mumble! Please guide me to Jesus!. It is in Jesus' Name I pray, Amen."
ellauri111.html on line 618: Today, many, many WOMEN are entering pulpits, ruling churches, and speaking during the church services (giving announcements, etc.)--this is WRONG. Women are to keep silence in the churches: for it is not permitted unto them to speak (reference I Corinthians 14:34). No woman should be called pastor, reverend, Adult Sunday School teacher, etc. Even if they have a question, they are to ask their husbands at home for it is a shame for women to speak in the church (reference I Corinthians 14:35). And yet we also learn from the scriptures that daughters are to serve the Lord (there are a diversity of gifts, all to be used decently and in order of seniority by the elders).
ellauri111.html on line 620: Avoid any church that is in disobedience to the scriptures. These are the days of apostasy. It is better to work alone with your Authorized King James Bible and the Lord Jesus Christ and obedience to the word than to be in a false church. Even if you do not know any Christians, you can still read the Bible and obey it, and live the Christian life by God´s grace, his divine influence in your life. Roman Catholic, Mormon, Seventh Day Adventist, Jehovah´s Witness, Christian Science, Greek Orthodox, etc. present themselves as Christian but they preach false doctrines. Many Methodist, Lutheran, Presbyterian, and Baptist churches are not preaching the whole truth and some are basically going back to the Roman Catholic institution. I do not know of ONE good church. If you do find a church, make sure that they exclusively use the Authorized Version and make sure that you compare their teachings and doings to the word of God and the Bible Dudes.
ellauri111.html on line 622: If you cannot find a good church where you can be baptized, maybe you have a sanctified friend that can baptize you in the name of the Father, and of the Son and of the Holy Ghost. I do not know you, dear friend and I do not even know where you are, and if you came to Jesus through this witness, I am not there to see you baptized. The apostasy around the world is great and I have not one preacher to recommend to anyone in this world. If you were just getting saved and could find no one holy to baptize me, you could baptize yourself. You would do it something like this
--
ellauri111.html on line 623: Find a nice, quiet place with clean water where you can be undisturbed (e.g., bathtub or pool). Take a towel and a change of garments. As a woman, you should have your head covered because you will be praying (ref. I Corinthians 11:3-13).
ellauri111.html on line 628: Then dry off with the towel (sorry I forgot to mention that) and change garments, take communion with yourself, sing an hymn in unison with yourelf, and go forward in Jesus' name because I am his, and you too.
ellauri111.html on line 636: It is a new, upright, rich, fascinating, and satisfying life. It is the Christian life. Modern, brainwashed, technological life detaches man from the outdoors and from individual thought and self expression and attaches his affections to the evils promulgated and taught on the television and in the school system. The brainwashed, technological, dependent-on-other-people, idle life gives rise to a whole host of compulsive disorders--addictions--sticky things that a person cannot seem to stop doing (maybe the activities are so much a part of their lives that they don´t even realize that they are addicted to them). Things like television watching, eating or drinking sweet sugary things compulsively, and unclean personal habits. Reading the King James Bible daily is not.
ellauri111.html on line 648: Down here we work for the Master, the Lord Jesus, and sow the seed (us men do, if you get what I mean), sharing his word. Those that hear and receive the word on good ground will be saved (people do not always get saved at the moment they first hear the truth--in time, however they may repent and believe). God sees the work that his people do, and he is a rewarder of them that diligently seek him. Psalm 126:6 He that goeth forth and weepeth, bearing precious seed, shall doubtless come again with rejoicing, bringing his sheaves* with him. *Sheaves are bundles of wheat or other grain grasses that the harvesters have harvested and bundled. Some seeds fell on good bushes and prospered, some fell on porcelain and did not germinate.
ellauri111.html on line 651: Sowing in the noontide and the dewy eve,
ellauri111.html on line 658: As we read the Bible and obey it and pray, the Lord will lead us as to what we should do. Just taking care of our families and being obedient to the scriptures is good--just staying in position, taking care of our responsibilities, and being ready to give an answer to every man that asketh us a reason of the hope that is in us (these things are in the Bible, we just read and follow).
ellauri111.html on line 664: Teach your children God´s word. As you read the Bible, you can teach your children God´s word, too. You can learn together. I learned with my little one. On the website we have what we call "green sheets"--one is a Survey of the Life and Gospel of Jesus Christ and the other is a Survey of the Early Church (the book of Acts). They give passages of scriptures so that a person going through the green sheets get a lay of land of the selected topics. We also went through the Old Testament together, starting with the book of Genesis. Eventually, I realized that the green sheets were just the Bible so we just go through the scriptures chapter by chapter without making green sheets, just writing down the book we are in, the chapters of the book, and putting the date next to the chapters that we have completed for that day. Nifty, what?
ellauri111.html on line 666: NOTE: THERE ARE TWO GREAT WEAPONS BY WHICH THE DEVIL AND HIS AGENTS HAVE DESTROYED AND ARE DESTROYING MANKIND--THE TELEVISION AND THE SCHOOL SYSTEM. THESE THINGS ARE WORSENING AT BREAKNECK SPEED. I do not want to overload you, but babies can read while still in diapers and the sooner they can read, the sooner they can read the Bible. Learn about sanctified homeschooling at this link.
ellauri111.html on line 677: You can also order a hymn book from us. I have The New National Baptist Hymnal (Published in 1977 with KJV readings [Note: This website makes no money for any of these recommendations or links]. I am not a Baptist or any other name/denomination found outside of the Authorized King James Bible). I also have another hymnal entitled, Praise! Our Songs and Hymns (KJV) (always get KJV materials. KJV stands for "King James Version." Don't get "New" King James Version (NKJV) or "NIV"--these are two of many counterfeit Bibles.) Hymnals include the musical notes and lyrics. If you can play an instrument, you can learn many songs. We should think about the words of the various hymns to see if they are based on the Bible or not. Don't use jew´s harp, kazoo or electric guitar, however. Or comb and toilet paper either, that would be blasphemy.
ellauri111.html on line 679: There is a wicked man coming that Revelation 13 calls, "the beast." He is an antichrist. He is a man of sin. He is soon to make his appearance on the earth and by peace he shall destroy many. The saints are going to go through deep waters--but hold on to Jesus. Don´t ever renounce him or deny him no matter what. You know what you believe in--the Lord Jesus Christ who is the Creator of heaven and earth and all that in them is. Read more here about the coming of the beast. Jesus said that he that endureth to the end, the same shall be saved. Jesus Christ is God manifested in the flesh. He also said that he would be with us alway, even unto the end of the world, Amen. At the beginning of our index page, there is letter. There are words there for you. Please read it from the beginning.
ellauri111.html on line 689: The world is full of false churches, full of false teachers and false prophets that want to make merchandise of you--they are on television and in churches. As a Christian, you will want to go to church and be with other Christians, but I do not know of ONE good church building and there are MANY cults. BE CAREFUL AND READ YOUR AUTHORIZED BIBLE (I urge you to print out and bind your own--the ones being sold today are often altered--There is a good Authorized Bible download at this link and a sound Overview of the Bible at this link.).
ellauri111.html on line 693: Again, The Bible forbids women being pastors and speaking in churches but many women have taken pulpits and other church positions in complete disobedience to the scriptures. This does not mean that there is no work for women in the kingdom of God (you may wish to see our article entitled, "The Role of Women in the Church). These are the days of apostasy. It is better to be alone with your Bible and the Lord Jesus and obedience than to be in a false church. Roman Catholic, Mormon, Seventh Day Adventist, Jehovah's Witness, Christian Science, Greek Orthodox, etc. present themselves as Christian but they preach false doctrines. Many Methodist, Lutheran, Presbyterian, and Baptist churches are not preaching the whole truth and some are basically going back to the Roman Catholic institution. I do not know of ONE good church. If you find a church, make sure that they exclusively use the Authorized Version and make sure that you compare their teachings and doings to the word of God.
ellauri111.html on line 699: "Contemplative" prayer is essentially an old occult technique adjusted to the ignorant church people. It can bring up that yoga kundalini serpent power. With open eyes, one can see this type of technique being magnified in society--I saw a book for magic in a place for shipping goods and for photocopies, office supplies, etc. I looked on the back of the book, it was the same technique as the church people are using. This is spreading like wildfire and not just amongst false (or extremely ignorant) brethren, it is throughout society. Revelation 13:8 teaches us that all people who are not in the book of life of the Lamb slain from the foundation of the world will worship the beast. Revelation 13:4 says that all the world will worship the dragon which gave power unto the beast--we learn from Revelation 12 that THE DRAGON IS SATAN. In the ecumenical movement (all the religions getting together in "peace") and under a "meditative" spirituality, Hindus, Buddhists, Roman Catholics, church people, atheists, Muslims, cabalists, new agers, etc. can get together and have a "meditation" session with no problems. This is not for the future, it is already happening, I picked up a brochure about some sessions while at a library. In Contemplative prayer, church people are calling the devil by the Lord's name. I read that many of them will not listen to the scriptures when confronted with the truth--they do not know the Lord's voice, they are not his sheep. Worldly people are under the devil and they despise holiness and speak against it as "legalism" or even as heresy or false doctrine. I have seen extreme antinomianism in Baptist churches. They derisively call work-out-your-own-salvation-with-fear-and-trembling discipleship "Lordship salvation". If a person does not obey the Lord, they are not saved. The reader may wish to see our article, Lordship Salvation.
ellauri111.html on line 709: Look around, the more the leaders make plans, the worse things get--child abuse, drug addiction, abortion, murders, shoplifting, lying, compulsive disorders, broken families, directionless young people, mind-killing school system, panic attacks, reprobate mind laws, denying God and his word, etc. This thing called time is coming to an end. The heavens above and the earth beneath that you see before your eyes are going to be burned up completely and dissolved. The day of the Lord is coming and we will all stand before God at the final judgment and the books are going to be opened. We will all be there--including all the dead people...they won't be left out--nobody will be left out.
ellauri111.html on line 712: 12 And I saw the dead, small and great, stand before God; and the books were opened: and another book was opened, which is the book of life: and the dead were judged out of those things which were written in the books, according to their works.

ellauri111.html on line 715: 15 And whosoever was not found written in the book of life was cast into the lake of fire.
ellauri111.html on line 733: Yoga is inherently spiritual and can raise the Kundalini serpent power which is that old serpent called the devil and Satan. Although many Americans are ignorant of this, yoga is not simply physical exercise; yoga is a spiritual exercise of Hinduism that makes room for the Kundalini serpent power. Through the controlled breathing, the posture, the stillness and/or repetition, etc. the Kundalini serpent power can rise up and possess a person. A person does not have to be looking for Kundalini in order for this to happen--the yoga itself creates the conditions. Mantras, stillness, repetition, etc. (different devil worshippers use different techniques) are summons to the devil. Gurus lead their students through different protocols to help them "prepare" for this entrance of the serpent power--the Authorized Version of 1611 of the Bible reveals who that serpent is, it is Satan--
ellauri111.html on line 741: I have been in kundalini awkening for 10 years by a so called healer . I was very sick . So I went to a healer. Well she happened to be a shaman yogi I was only 24 years old I have been fighting for my life ever since the kundalini rose I can't even begin to tell you ...they say once you open your kundalini you can't shut It well I have not been able to shut mine... Yoga is a very sick religion and spiritually you feel dead you were right when you said nothing good comes from Yoga. Guru 's are extremly dangerous individuals. Let Christians know it could hurt your faith even just the excercise...
ellauri111.html on line 747: Cults like "the Church of Christ" will try to convince you that water baptism saves you and that you have to join their specific "church" and not drink coffee, etc. These cults take certain scriptures out of context and then mix them up in order to deceive people. I'm not minimizing the importance of the ordinance of baptism--you need to be baptized--but cults mix up the doctrines of the Lord to deceive people. YOU NEED TO READ YOUR BIBLE. The Roman Catholic institution is another cult. It is not a Christian church. Her doctrines are the opposite of the Bible. If you are a former Roman Catholic, you need to get rid of all the paraphenalia and graven images and idols that you may have collected through the years (e.g., rosary, St. Anthony, crucifixes, relics, candles, Mary prayers, pictures, etc.). The Seventh Day Adventists will try to get you to follow the teachings of Ellen White, a false prophetess who made prophecies that did not come to pass and put all kinds of requirements on people that are not in the Bible. The Mormons are a another cult. They teach that their males can become gods some day with their own planets. Please don't look up all these cults. Just focus on reading your Bible and obeying it. Then you will be able to discern if a person is speaking according to the word or not.
ellauri111.html on line 749: If you have not trusted Christ, you are in a dangerous position. John 3:36 says, "...he that believeth not the Son shall not see life; but the wrath of God abideth on him." You will not make it into heaven on your own "good merits" or by your own conception of who God is and what he should be like. He must be obeyed and worshipped according to his word, the Authorized King James Bible. The Lord Jesus Christ is altogether lovely and worthy to be praised. I hope that you will make the right choice.
ellauri111.html on line 754: Mitä tämmösestä voi muuta miettiä, kuin että miten voi tosiaan 2000 vuotta myöhemmin keskilännessä olla yhtä helvetin ääliöitä apinoita kuin tallusteli Jessen syntyaikoina lähi-idässä. Ja siitä taaxepäin, on lupa päätellä, että yhtä käsittämättömiä ääliöitä oli samat apinat 4000 vuotta sitten, 40.000 vuotta sitten ja niin taaxepäin. Ellei sitten neandertaalit olleet vähän fixumpia. Luultavasti olivat, koska saivat cro magnoneilta turpaansa ja kuolivat sukupuuttoon, hävisivät huizin Nevadaan, paizi joitakin niiden geenejä, kuten punatukkaisuus ja sinisilmäisyys. Punatukkaisia poltettiin noitina ja sinisilmäisiä koijattiin kuin apinoita.
ellauri111.html on line 761: Seuraava kirjotelma on otettu Dostojevskin kuuluisasta romaanista nimeltä "Veljekset Karamasoff", jonka hän kirjotti viimeiseksi ennen kuolemaansa. Se on välikohtaus ja esiintyy keskusteluna kahden veljeksen Ivanin ja Aljooshan välillä. Näistä on Aljoosha nuorempi, kristillinen mystikko, joka on kasvatettu luostarissa. Ivan taas on uudenaikainen materialisti ja ateisti.
ellauri111.html on line 763: Ivan pyörittelee juttuja, toisaalta, toisaalta, pää kääntyilee kuin tenniskazomossa. Aljoosha on kuin jokerifani joka on pettynyt jos ne ei voita. Vetää kaljaa, menee karzalle huutelemaan ja potkimaan autoja ja mamuja.
ellauri111.html on line 765: Kirjassa Pelaaja Dosto nähtävästi kertoo ulkomaanreissuistaan ja mamurähinöinnistä länkkäreiden kanssa. Vittuako se oli pelihullu? No se on uskovaisille talousliberaaleille kai yleistä, American dream on uhkapeliä.
ellauri111.html on line 768: Ivan ja Aljoosha on Dosto Ankan korvissa kuiskivat 2 pikkuankkaa. Aljooshalla (superego) on yöpaita rinkula ja siivet, Ivanilla (id) punainen vartalosukka jossa reikä pyrstölle, hiilihanko häntä sekä sarvet. Kirjoitelman nimellinen pahis on jesuiitta, joka on yhtä paha kuin Topeliuxen vastaava, ellei pahempi. Siis Aljooshan mielestä, Ivan ei ota kantaa, e-e-e-e-ei ko-ko-kommentoi.
ellauri111.html on line 770: Tässä kirjotelmassa, joka on pantu Ivanin suuhun, kuvastuu mitä syvällisimpiä mietteitä, jotka koskettavat erityisesti roomalaiskatolisuutta ja sen kirkkojärjestelmää mutta suuressa määrin myös kaikkia muita kirkkoja, jotka ovat hylänneet Kristuksen alkuperäiset opetukset ja rakentuneet aivan vieraalle, jopa vastakkaiselle perustalle. Tässäkin kirjotelmassa, kuten Dostojevskin muissa teoksissa ilmenee hänen tavaton voimakkuutensa ja hänen ajatustensa miltei pelottava syvällisyys.
ellauri111.html on line 772: Ivan kertoo suunnittelemaansa näytelmää, jossa tapahtuma on sijotettu kuudennelletoista vuosisadalle. Mutta saatana ei nuku ja ensimäiset epäilyksen idut, yhä kasvava epäusko tuollaisiin ihmeisiin oli alkanut jo 1500 luvulla versoa kristikunnassa. Juuri tähän aikaan uusi kauhistuttava kerettiläisyys ensiksi esiintyi Pohjois-Saksassa, nim. Luteruksen uskonpuhdistus.
ellauri111.html on line 778: Rajattoman laupeutensa kautta hän jälleen sekaantuu kuolevaisten joukkoon aivan samanmuotoisena kuin hän oli esiintynyt viisitoista vuosisataa sitten. Hän tulee alas juuri sillä hetkellä, jolloin kuninkaan, hovilaisten, ritarien, kardinaalien ja ihanien vallasnaisten edessä kerettiläisiä kärvennetään suurenmoisessa auto-da-feessä ad majorem Dei gloriam, mahtavan kardinaalin ja suur-inkvisitorin käskystä.
ellauri111.html on line 784: Talitha Kumi. Hassu nimi tytöllä. Heinolan moottoritien varrella on paikannimet MÄKELÄ ja KUMIA. Tammiston paikallistien varrella on paikka josta saa vanerikulmia. Kumi-a-a-a-a-a, kumi-a-a-a-a-a, kuin tulee herran nimeen, huudettiin mä jä Pezku toisillemme kun piirrettiin lyijykynillä.
ellauri111.html on line 786: Jotta asema olisi heti alusta pitäin selvä, on tuo ensimäinen yksinpuhelu tarkotettu antamaan lukijalle sen perusaatteen, joka on roomalaiskatolilaisuuden takana. Mikäli osaan tulkita hänen sanojaan, hän tarkottaa: Kaiken olet Sinä antanut paaville ja kaikki on hänen hallussaan; Sinulla ei ole mitään syytä palata ja estää meitä työssämme. Tässä mielessä jesuitat sekä puhuvat että kirjottavat, perkeleet.
ellauri111.html on line 790: Mutta nyt me olemme voittaneet ja meidän työmme on täytetty ja hyvin ja lujasti se on täytetty… (Hohoo, toiveajattelua. Ei tästä koskaan tule valmista. Sehän siinä on niin elähdyttävää.)
ellauri111.html on line 794: "Nyt taaskaan minä en ymmärrä", keskeytti Aljoosha. "Ilveileekö tuo vanhus?"
ellauri111.html on line 801: Aljoosha.
ellauri111.html on line 827: Suuri profetta Johannes näyssään kertoo nähneensä ensimäisessä ylösnousemuksessa Jumalan valittuja palvelijoita, niitä, joiden otsaan oli merkitty sinetti, kaksitoista tuhatta kustakin sukukunnasta. Mutta oliko niitä todella niin paljon? Mikä eliitti se sellainen enää on? Siinähän joutuu virkkaamaan vastaantulevien autoille jo niin useasti että käsi tulee kipeäxi! Johannes oli enemmän kuin profeetta muttei tehnyt ihmeitä, ainakaan niin että kukaan muu olis nähnyt.
ellauri111.html on line 829: Eli onko pääpalkinto varattu vain harvoille ja valituille? Tietysti eihän se muuten mikään pslkinto enää oliskaan! Onni on differentiaali sanoo Darwin sinunkin jumalasi. Täytyy päästä joholle.
ellauri111.html on line 831: Mutta se ei haittaa arpajaisissa joissa palkintojenjako pidetään vasta lopussa. Jokaisella on voittomahis niinkuin amerikkalainen unelma. Ei tää ole mikään Tombola jossa pyörä pyörähtää heti arvan ostettua tai myyjäisten autoarpa jossa heti lukee EI VOITTOA. Ei mikään veikkaus joka viikko palautuspäivä keskiviikko. Hetkinen hetkinen kazotaan ensin tämä tilanne, sanoo Jehova.
ellauri111.html on line 833: Lopussa se kazoo tulostaulua ja toteaa: olet juossut hyvän kisan mutta sorry no cigar. 10 p ja papukaijamerkki. Parempi onni ensi kerralla. Ei palkinto ole tärkeä vaan hyvä kilvoitus. Let the Best Man win. Oikeata urheiluhenkeä, vuohet tekee lehtereillä aaltoja.
ellauri111.html on line 838: Me otimme sen viimeisen lahjan, jonka hän tarjosi Sinulle korkealla vuorella, kun hän näytti Sinulle kaikki maailman valtakunnat ja niiden kunnian ja sanoi: 'kaiken tämän minä annan sinulle, jos lankeet maahan ja kumarrat minua'. Me otimme Rooman häneltä ja Caesarin valtakunnan ja julistimme itsemme tämän maailman kuninkaiksi, kukoixi tunkiolla, kukkulan kuninkaixi, sillä näet nimittäin: hyökkäsimme esinahkakukkulalta ja valtasimme häpykukkulan. Paransimme näin oleellisesti lisääntymismenestystä, varasimme izellemme parhaat naaraat ja reviirit. Darwin nyökki meille pukinpartaansa tyytyväisenä ja hieroi karvaisia käsiään. There you go! Attaboy! Cheerio!
ellauri111.html on line 853: Joopa joo Dosto, naiset ja lapsethan ne on ihmisen parhaat ystävät.
ellauri111.html on line 864: - Höpsistä, nehän oli nimenomaan mun heiniä. Homma etenee niin kuin verotus: rikkaita on vähän ja ne pitää vitun kovaa kiinni paljostaan, köyhiä on niin maan perkeleesti että jos niiltä saat edes rovon kultakin niin kohta piereskelet rhahahaalarissa kuin Roope Ankka.
ellauri111.html on line 868: Mutta kaikki tuo on mieletöntä", huudahti Aljoosha, joka tähän asti oli hämmästyneenä ja kiihtyneenä, mutta äänettömänä kuunnellut. "Sinun runoelmasi on Kristuksen ylistystä eikä syyttämistä, niinkuin ehkä tarkotit. Vai ymmärsinkö oikein?
ellauri111.html on line 870: Mun miälestä (sanoo Aljoosha) jesuitat ovat vain roomalainen sotajoukko, joka koettaa valmistaa tulevaa ajallista valtakuntaa, missä olisi hiippapäinen hallitsija — roomalainen ylipappi ruhtinaana, Siinä heidän ihanteensa ja tarkotuksensa, ilman mitään salaperäisyyttä tai ylevää kärsimystä. Kaikkein arkipäiväisintä vallanhimoa, elämän alhaisten ja maallisten nautintojen kaipuuta, halua orjuuttamaan kanssaihmisiään, kuten meillä maaorjia ennen pidettiin kurissa — siinä kaikki, mistä heitä voidaan syyttää. Ehkä he eivät usko Jumalaan, sekin lienee mahdollista, mutta sinun kärsivä inkvisitorisi on yksinkertaisesti tekaistu mielikuva!"
ellauri111.html on line 872: "Malta, malta", keskeytti Ivan, hymyillen. "Älä noin kiihdy. Sanot: mielikuvitusta, olkoonpa menneeksi. Tietysti se on mielikuvitusta. Mutta pysähdyppä hetkinen. Luuletko todella, että koko tuo katolinen liike viimeisinä vuosisatoina ei ole ollut muuta kuin halua päästä valtaan pelkkien 'alhaisten nautintojen' vuoksi? Sitäkö isä Paissij sinulle opetti?"
ellauri111.html on line 876: Aljooshan nenäkäs isoveli on selvästi salaliittoteoreetikko:
ellauri111.html on line 898: Ja minä sanon sinulle omana varmana vakaumuksenani, että tuo yksinäinen tyyppi, jota kuvailen näytelmässäni, ei ole milloinkaan lakannut olemasta tuon liikkeen pääjohtajien joukossa. Kuka tietää, eikö tuo kauhistuttava vanhus, joka rakastaa ihmiskuntaa niin itsepäisesti ja niin omaperäisellä tavalla, ole olemassa meidänkin päivinämme, ja vieläpä, eikö tuollaisia yksinäisiä poikkeuksia ole suuri joukko, eikä niiden olemassaolo johdu pelkästä sattumasta vaan hyvin määritellystä liitosta, joka on rakennettu yhteisen suostumuksen nojalle? Se on salainen liitto, monia vuosisatoja sitten järjestetty, säilyttämään mysterioita heikkojen ja kurjien ihmisten tietokärkkäältä katseelta, ainoastaan heidän omaa onneansa silmällä pitäen. Niin on laita, muuten ei voi ollakaan. Minä epäilen, eikö vapaamuurareillakin ole joku tuollainen mysterio oman järjestönsä perustana, ja siksipä juuri roomalaiskatolinen papisto heitä niin vihaa ja pelkää niissä kilpailijoita, pelkää että he jaottavat aatteen ykseyden, sillä sen toteuttamiseksi tarvitaan yksi ainoa lauma ja yksi paimen.
ellauri111.html on line 900: Sinä olet ehkä itsekin vapaamuurari", huudahti Aljoosha. "Sinä et usko Jumalaan", hän lisäsi äänessään syvä surumielisyys.
ellauri111.html on line 908: "Entä sinä, samoin kun hän? Sinäkin!" huudahti Aljoosha epätoivoisesti mutta Ivan purskahti vielä äänekkäämpään nauruun. BUAHHAHHAHHHAHHHAA!
ellauri111.html on line 910: Jöns, Lauri ja Petteri vois esittää näytelmän Karamazoffin veljexet. Jöns olis vale-Dimitri, Lauri Iivana ja Petteri tietty Aljoosha. Calle voisi edustaa poissaolevana niiden ilkeätä isäpappaa Fjodoria. Kristina olis isä Zosima.
ellauri112.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri112.html on line 49: Kysymys siitä, onko sielua pidettävä ykseytenä vaiko moninaisuutena, on, voimme sanoa, aina ollut filosofien harrastuksen polttopisteessä. Sehän oli myös niitä kohtia, joissa vanhojen empiristien ja ratsionalistien mielipiteet jyrkimmin menivät vastakkain. Descartes'n »anima», »substantia cogitans», samoinkuin Leibniz'in »monadi» ovat aina säilyttäneet viehätysvoimansa spiritualistisissa mielissä, joille oppi ehdottomasti yksinkertaisesta ja jakamattomasta sielu-ykseydestä, sielunelämän muuttumattomasta 'kannattajasta' on ollut mieleinen, heidän kuolemattomuustoiveitaan ja metafyysillisen dualismin oppiaan tukevana. Epäilemättä jonkunverran hedelmällisempi on ollut englantilainen empirismi, jota sielutieteessä n. s. »assosiatsio-psykologia» on kannattanut. Tämä suunta, sellaisena kuin sitä ovat edustaneet Englannissa varsinkin Hume, Stuart Mill ja Bain ja Ranskassa Taine on kieltämättä päässyt huomattavan pitkälle pyrkimyksissään kohti varsinaista tieteellistä psykologiaa. Mutta toiselta puolen oli sen sielutieteellinen peruskäsitys--tapa käsittää sielunelämä erillisten mielteiden kokoomukseksi ja selittää sielulliset synteesit pelkästään näiden erillisten mielteiden mekaanisten yhtymisten, s. o. assosiatsioiden kautta--tämä käsitys oli epäilemättä tosiasioille väkivaltaa tekevä. Tämä kävikin ilmeiseksi m.m. sen kautta, että sekä Hume että Stuart Mill nimenomaan tunnustivat seisovansa voimattomina tärkeimmän sielullisen synteesin, minuuden, edessä ja myönsivät olevansa kykenemättömiä sen syntyä selittämään.
ellauri112.html on line 55: Alexander Bain (11 June 1818 – 18 September 1903) was a Scottish philosopher and educationalist in the British school of empiricism and a prominent and innovative figure in the fields of psychology, linguistics, logic, moral philosophy and education reform. He founded Mind, the first ever journal of psychology and analytical philosophy, and was the leading figure in establishing and applying the scientific method to psychology. Bain was the inaugural Regius Chair in Logic and Professor of Logic at the University of Aberdeen, where he also held Professorships in Moral Philosophy and English Literature and was twice elected Lord Rector of the University of Aberdeen.
ellauri112.html on line 59: Täten nykyisessä sielutieteessä on huomattavana tuntuvaa sielunelämän kokonaisuuden ja »sielullisen synteesin» tehostamista erillisten sielunainesten kustannuksella. »Sielullinen synteesi» on nykyisessä psykologiassa tavattoman tärkeä ja paljon käytetty käsite. Siten on m.m. Wundt, määritellessään sen lain että sielullisten tekijäin antamassa yhteistuloksessa (synteesissä) aina on jotakin enemmän kuin pelkästään tekijäin summassa olisi, ja johtuen siten oppiin sielullisen energian kasvamisesta, vastakohtana opille fyysillisen energian säilymisestä, antanut paljon huomatun ilmaisun puheenalaiselle käsitteelle. Kenties vielä runsaamman käytännön on se saavuttanut ranskalaisessa sielutieteessä, joka viime vuosikymmeninä mielihalulla on käsitellyt suurinta sielutieteen kysymystä, problemia tärkeimmän psyykillisen synteesin, minuuden eli personallisuuden luonteesta, synnystä ja kokoonpanosta.
ellauri112.html on line 77: Titchenerinllä oli tarkka ohjeistus kokeelliseen introspektioon. Koehenkilölle näytettiin esinettä, esim. kynää. Koehenkilö sitten kuvaili kynää (väri, pituus jäykkänä, jne). Esinen nimeä (kynä) ei saanut sanoa, koska sitä ei voi havaita (ellei se ole tatuoitu siihen). Se olis ärsykevirhe.
ellauri112.html on line 79: Kun Titchener vei Wundtin ideoita jenkkeihin, syntyi sekaannus. Titchener käänsi Wundtin töitä väärin (tahallaan), niin että näytti siltä että Wundt peukuttaisi Tichenerin juttuja. Titchenerin mielestä psyyke oli pantu kokoon aistituista palikoista. Just sixi sitä kuzuttiin strukturalismixi. (Olikohan Chomskyn kielitiede sieltä nyysitty? Entä oliko Professori Kierto saanut pendelinsä psykofyysikoilta?)
ellauri112.html on line 81: Sielunelämässä on synteetisen rinnalla kuitenkin huomattava toinenkin puoli, ja edellisen yksinomainen tehostaminen johtaa yksipuolisuuteen. Sitä välttääksemme ja yrittääksemme uudelleen löytää adekvaatisen ilmaisun sielunelämän yleiselle luonteelle, mutta tällä kertaa tarkoin »mitan mukaan tehdyn» käsitteen eikä ainoastaan kuvan avulla, on meidän mielestäni lausuttava, että sielunelämässä on huomattavana kahdensuuntainen pyrkimys: toinen synteesin kautta johtava yhä suurempaan keskitykseen, ykseyteen, toinen hajoamisen kautta viepä yhä suurempaan erillisyyteen, moninaisuuteen. Normaalisen ihmisen sielunelämä on alituisessa liikkeessä näiden kahden poolin välillä. Voimakkaassa kestävässä tahdonponnistuksessa, jossa tajuntaa hallitsee yksi ainoa kirkashohtoinen mielikuva, tehtävä teko, kaikkien niiden omituisten tunnesävyjen myötäseuraamana, jotka antavat meille tietoisuuden omasta aktiivisuudestamme ja saattavat minä-tajunnan voimakkaimpana astumaan esiin--silloin on meillä tila, jossa sielullinen synteesi ja keskitys on huipussaan, joka, kuten Pierre Janet eräässä kohdassa lausuu, »pyrkii toteuttamaan filosofien ihanteen, identisen sieluykseyden».
ellauri112.html on line 83: Mutta tämä ihanteellinen tila toteutuu vain silloin tällöin. Jännitys laukee, mälli lentää, pussit tyhjenee, ja mitä silloin tapahtuu? Äsken istui »minuus» elävästi tietoisena mahdistaan, kaikki langat käsissään, valta-istuimellaan ja hallitsi; nyt se lakkaa olemasta näyttämön ehdoton keskus, siirtyy vähitellen yhä syrjempään, hallitsevasta katselevaan asentoon, ja keskuksen valtaavat mielikuvat, jotka äsken kukistettuina, nyt alkavat saada takaisin itsenäisyyttänsä ja pitää karkeloitaan. Kuta vapaammiksi, irrallisemmiksi ja itsenäisemmiksi ne tulevat, kuta enemmän voimaa ja väriä ne saavat, kuta enemmän lähestymme unennäköä, sitä kalpeammaksi käy minä-tajunta, sitä enemmän herpaantuu sen jännitys, sitä enemmän muuttuu se pelkäksi tajunnan kentäksi, jolla unennäön kirjavat haamut loppumattomana sarjana pitävät temmeltään kummallisessa kuutamoisessa valaistuksessa minkä lähde on tietymätön. Mielikuvat ovat nyt täydelleen itsenäistyneet; kuvista ovat ne muuttuneet olennoiksi ja esineiksi, joiden vaatimus tulla otetuiksi täytenä totena ei kohtaa mitään vastaväitettä.
ellauri112.html on line 85: Unennäössä on meillä toteutettuna vanhojen empiristien sielukäsitys: sielu moninaisuutena, erillisten ainesten kokoomuksena. Tämä kuvaus kenties hiukan selventää yllä antamaani abstraktista kaavaa. Sielunelämän luova aktiivinen synteesi saa elää alituisessa taistelussa vastakkaista passiivista hajaantumispyrkimystä vastaan. Jompaankumpaan suuntaan kulkee kunakin hetkenä sielun sisäinen virtailu. Tilaa, jossa tämä jatkuvasti kulkee jälkimmäiseen suuntaan, nimittää Pierre Janet sattuvasti »la misère psychologique». Niinpian kuin, sielullisen energian jatkuvan heikkenemisen takia, uusien synteesien luominen on lakannut, järkkyy sielun tasapaino mitä syvimmin, ennen muodostuneet, mekaanisiksi käyneet mielleryhmät pääsevät ylivaltaan, »sielullinen automatismi» hallitsee, voimaton ajatus taivaltaa yhä auttamattomammin vanhoja polkujaan, eksyy yhä pahemmin omiin sokkeloihinsa, samalla kun ulkoa tai sisältä tulevat mieleenjohtumat eivät kohtaa mitään vastustusta, ne ryhmittävät ympärilleen kaiken mitä tajunnasta löytävät ja kasvavat lumivyöryn tavoin, tehden yksilöstä »piintyneen päähänpiston», »riivauksen», manian tai jonkun muun mielisairauden uhrin. Mielisairaus on monasti ikäänkuin unennäköä, joka kestää vuosia--molemmille on tunnusmerkillistä sielunelämää hallitsevan toisen, passiivisen hajaantumisen periaatteen yksinvalta.
ellauri112.html on line 87: Kekäs se Pierre Janet lienee? Eikai sukua Pierrehumbertin Janetille? Tokkopa, luultavasti pelkkä yhteensattuma. Joo, Pierre oli uraauurtava ranskalainen psykologi, psykoterapeutti ja filosofi. Hän oli ensimmäisiä tutkijoita, jotka kiinnittävät huomiota potilaan traumojen ja elämänhistorian väliseen yhteyteen. Siis vähän niinkuin elämä ja teos-linjan miehiä. Pierre havainnoi somnambulisteja ja sivupersoonallisuuxia joista kexittiin et minä on pelkkä fiktio.
ellauri112.html on line 90: Sielu on kuin valtio, tai paremminkin murkkupesä, sanoi Marvin Minsky, sekin juutalainen. Jaakko vei mut sen kotiin vierailulle Bostonissa. Koti oli joku jättimäinen tehdashalli, jossa oli Marvinille leikkipaikaxi kattoon kiinnitetty trapezi. Nain on meidankin elamassamme, eli sama juttu valtiossa ja sielussa: Yxinvalta on pahasta, mutta niin on liika demokratia. Parasta on rebublikanismi jossa senaattoreina heiluu trapezilla Eno Kala-tyyppisiä meritokraatteja. Aivokuori on ikäänkuin haggixen asiantuntijaeliittiä. Yliminä olkoon presidenttinä, mutta se on valittava joka 4. vuosi uudestaan ettei se jumahda.
ellauri112.html on line 101: August Strindbergin vaikuttava näytelmä oli eilen Kansallisteatteriin koonnut täyden huoneen, joka mielenkiinnolla seurasi sangen huoliteltua esitystä. Suosionosoituksetkin, jotka kasvoivat näytös näytökseltä, olivat lopulta erittäin vilkkaita. »Erik XIV» onkin mieltäkiinnittävä ja vaikuttava näytelmä, ei vähimmin siksi, että Strindberg on voinut siihen mahduttaa niin paljon omituista, aina intohimoista itseään. Hän on siinä ikäänkuin jakanut itsensä kahtia, kahdeksi henkilöksi, joista toinen, onneton Erik-kuningas saa sielukseen kaiken sen syvän heikkouden, epäsoinnun, aina mielipuolisuuden rajoille menevän rikkinäisyyden, jota Strindberg niin runsaasti löysi itsestään; kuninkaan neuvonantaja taas, kuuluisa Göran Persson, on tosin tahto-ihminen kuin kukaan, mutta raudankovan naamarin alla on aito-strindbergiläinen kuolettavasti haavoittuva herkkyys, rakkauden tarve ja sisällinen pakko nähdä elämä alastomuudessaan, paljastaa vaikuttimien epäilyttävät sokkelot. Molempien yhteistä elämää ja toimintaa vainoaa leppymätön kohtalo. Kaikki mitä onneton kuningas tekee on takaperoista ja hullua; hänen neuvonantajansa koettaa uupumattomalla tarmolla hänen jälkiään korjata, mutta kaikki on turhaa. Kuninkaan sisällinen vihlova epäsointu ikäänkuin painaa leimansa kaikkeen mitä hän koskettaa. Miltei pirullisella nautinnolla laskee Strindberg mittaluotinsa tämän ihmiskurjuuden pohjaan saakka, joka on sitä räikeämpi, kun se on niin korkealla, että se näkyy yli maiden. »Erik XIV» on rikkinäisen selän tragedia. Jos tahtoo verrata tätä kuningashahmoa Hamletiin, huomaa heissä ulkonaista yhtäläisyyttä. Molemmilla on pää kädessä, mitääntekemätön pippeli, suuri tehtävä suoritettavana, mutta he eivät siihen pysty, parantumattoman itse-epäilyn ja heikkouden jäytämiä kun ovat. Hamletin epäilyllä on kuitenkin selvät ulkonaiset aiheensa, Erik sensijaan on itse heikkous ja epäily siksi, että hänen sielunsa on pelkkää epäsointua, että hän on tunne-ihminen, jonka tunteet ovat sirpaleina--kuten Strindberg.-- Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien. Hra Ahlberg Svante Sturena oli kaunis nähdä, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson ynnä jotkut muutkin esitykset ovat tunnustuksella mainittavat.
ellauri112.html on line 105: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
ellauri112.html on line 107: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)
ellauri112.html on line 144: Selvemmin Nietzschessä, joka opillaan orjamoraalista antoi häpeällisen leiman lähimmäisrakkauden ajatukselle. »Tulkaa koviksi!» »Kuolema heikoille!» Heikot on muserrettava »hurjalla julmuudella»... Emme voi tulla »yli-ihmisiksi» muuta kuin nutistamalla luonnon »tusinatavaran». Ne, jotka tahtovat veljellistä yhteiskunnan järjestystä, tuomitsee hän »yhtäläisten oikeuksien kääpiö-eläimiksi». Ja joskaan uuden elämän-tieteen edustajat itse eivät mene yhtä pitkälle, käy heidän ajatuksensa samaan suuntaan. Haeckel lausui v. 1877: »Darwinismi ei ole demokraatinen ja vielä vähemmän sosialistinen. Sen tendenssi voi olla yksistään ylimysmielinen. Oppi luonnollisesta valinnasta opettaa meille, että ihmiselämässä, aivan samoin kuin eläinten ja kasvien elämässä, ainoastaan pieni vähemmistö voi elää ja kukoistaa. Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka. Vain pieni vähemmistö voi jäädä eloon... Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut», lisää Haeckel, antaen päinvastaiseen käännetyn merkityksen tälle evankeliumin sanalle. Kuinka pimeäksi luonnonnäkemys oli käynyt, siitä antaa edelleen Darwinin toisen »adjutantin», englantilaisen professori Huxleyn lausunto (1888) hyvän käsityksen. Luonnon ikuinen taistelu, sanoo hän, jossa voimakkaimmat, nopeimmat ja viekkaimmat jäävät eloon taistellakseen taas seuraavana päivänä ja kärsiäkseen, sillä kärsimys on sekä voitettujen että voittajien palkka, tämä taistelu »tapahtuu jokaisessa maailman kolkassa, tuhansia kertoja joka minuutti, ja jos korvamme olisivat kyllin tarkkoja, kuulisimme loppumatonta huutoa, jommoista Dante kuuli helvetin portilla...»
ellauri112.html on line 146: Oppi väkevämmän oikeudesta darwinismin johtopäätöksenä tuntuu myös mitä selvimmin viime vuosisadan jälkipuoliskon yhteiskuntaopissa ja käytännöllisessä politiikassa. Darwinismin syyksi on meidän myös pakko lukea se, että rauhanaate tällä ajalla tuskin ollenkaan on päässyt edistymään. Se elää yhä vielä lapsen kapaloissaan ja kansojen keskinäisissä väleissä, missä sen pitäisi vallita, on ratkaisijana mitä alkeellisin itsekkäisyys. Eikä sitä ole syytä ihmetellä, niin kauan kuin yhteiskuntaopin julkiset opettajat, kuten esim. eräs saksalainen professori Hasse, lausuvat tämänsuuntaisia mielipiteitä: »Lähimmäisrakkauden moraali on luvallinen (!) yksilöiden kesken.» Mutta mitä kansakuntiin tulee, täytyy »itsekkyyden moraalin astua yksilöiden kesken luvallisen lähimmäisrakkauden sijaan». Luonnollisia ovat tältä kannalta myös lausunnot sellaiset kuin Bismarckin (1891) »sota on luonnonlaki; se on olemassaolon taistelua yleisemmässä muodossa», tai Moltken: »sota kuuluu osana Jumalan maailmanjärjestykseen». Ihmeellistä kyllä, näyttää darwinismi näissä miehissä hyvästi sopeutuvan heidän vanha-testamentillisiin sodanjumala-käsityksiinsä, samoin kuin se Englannissa esim. darwinistisen lord Salisburyn persoonassa yhtyi imperialismiin, europalaiseen rosvopolitiikkaan siirtomaita ja kaukaisia kansoja, kuten buureja, kohtaan. Collin ei tämän johdosta epäile lausua: »Me alamme täten saada historiallisen yleissilmäyksen tähän mahtavaan ajatusvirtaukseen, joka voidaan merkitä uusimman ajan merkillisimmäksi ja turmiollisimmaksi taikauskon muodoksi.» Mutta jos kerran darwinismi on tosi, silloin on myös sen johtopäätös tämä militaristinen filosofia tosi, eikä mikään taikausko--Krapotkin sanoo »Muistelmissaan»: »Ei ole mitään rosvotyötä sivistyneen yhteiskunnan keskuudessa tai valko-ihoisten ja n.s. alempien rotujen välisessä suhteessa tai väkevien ja heikkojen kesken, jota ei sen (darwinismin) kautta voida puolustaa».
ellauri112.html on line 154: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät.
ellauri112.html on line 156: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri112.html on line 158: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *
ellauri112.html on line 167: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 171: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri112.html on line 178: Eno Kala oli kallellaan filosofihuijariin Bergsoniin päin ennenkuin tämä painui jenkkilään kultaa vuolemaan. Aika innostuneesti se mesoi siitä Aika-aikakauslehdessä kun 1. maailmansota oli maailmalla jo vauhdissa mutta Ryssän ja Suomen punikit vielä jotenkuten aisoissa. Huomaa kuinka Kalan filosofisissa pohdinnoissa on aina jonkinlainen taannehtiva poliittinen taka-ajatus, pukinsorkka joka työntyy väkisinkin esille kuin kreivin muna oopperassa Figaro.
ellauri112.html on line 183: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset.
ellauri112.html on line 185: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
ellauri112.html on line 187: »L´élan vital» on se elämän meri, jossa me olemme, liikumme ja elämme. Kaunopuheisen, mystillisen tunteen koko hehkulla kuvatessaan tämän elämän prinsiipin alkuperää, sen taistelua Materiaa vastaan ja ihmisen kykyä »intuitionsa» voimalla sukeltautua siihen takaisin, osoittautuu Bergson ikivanhojen mystikkojen täysveriseksi seuraajaksi. Renan ei ole missään antanut yhtenäistä esitystä kehitysopillisista teorioistaan. Mutta monista yksityisistä lausunnoista käy riittävästi ilmi hänen »vitalistinen» kantansa. »Kaksi seikkaa, aika ja pyrkimys edistykseen, selittävät maailman. Ilman tätä hedelmällistä edistyksen siementä jäisi aika ikuisesti martaaksi. Jonkunlainen sisäinen jousi, joka työntää kaiken elämään, ja yhä enemmän kehittyneeseen elämään, kas siinä välttämätön olettamus (Dialogues philosophiques, s. 177). Koko maailma on työssä ja pyrkii toteuttamaan jotain salattua tarkoitusta, se oli eräs Renanin rakkaimmista ajatuksista, jota hän skeptillisimmälläkin tuulellaan helli. Viimeisessä filosofisessa kirjoituksessaan, »Examen de consciance philosophique» (Feuilles détachées -kokoelmassa) sanoo hän pitävänsä pintapuolisina niitä vastaväitteitä »finalismia» vastaan, joita eräät tiedemiehet tekevät, huomauttaessaan luonnon epätäydellisyyksistä. Nämä vastaväitteet eivät estä olettamasta, että maailmassamme vaikuttaa salainen pyrkimys, syvällinen nisus, joka sokeana toimii olemiston kuiluissa, työntäen kaiken elämään, kaikissa avaruuden kohdissa. Tämä nisus ei ole tietoinen eikä kaikkivoipa; se tekee parhaansa aineesta, joka sillä on käytettävänään. Mutta ehkä se nisus, joka vaikuttaa maailmankaikkeuteen kokonaisuudessaan, eräänä päivänä tulee tajuiseksi, kaikkitietäväksi, kaikkivoipaiseksi. Jumala syntyy... Toteutuu niin korkea tietoisuuden aste, ettei meillä siitä voi olla mitään käsitystä. Ikuisuus tarjoaa loppumattomat mahdollisuudet. Absoluuttinen olento, päästyään kehityksensä päähän ja opittuaan täydellisesti tuntemaan itsensä, toteuttaa kenties kaikki voimansa avulla uskonnon: hurskasten ylösnousemuksen ja ijankaikkisen elämän...
ellauri112.html on line 189: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 191: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri112.html on line 193: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * *
ellauri112.html on line 202: Mä oon haavexinut miellekartasta, jossa näiden paasausten sankarit ja niiden tekoset ja valoajatuxet olis yhdistetty toisiinsa nimetyillä linkeillä niinkuin Eero Hyvösen norssisammossa. Nyt huomaan iloxeni, että Unionpedian pojat on jo pitkällä sellasen kartan luomisessa automaattisesti! Kazopa vaikka tätä:
ellauri112.html on line 260: Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.
ellauri112.html on line 310: Hedonismi ('nautinto', 'mielihyvä') on elämänfilosofian oppi, joka asettaa nautinnon tai mielihyvän keskeiseen rooliin tai tavoiteltavaksi.
ellauri112.html on line 335: John Milton (9. joulukuuta 1608 Lontoo – 8. marraskuuta 1674 Lontoo) oli englantilainen runoilija ja liberaalifilosofi, jonka kuuluisin teos on eeppinen runoelma Kadotettu paratiisi (Paradise Lost).
ellauri112.html on line 360: ''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä, karkeasti 500-luvun alusta 1400-luvulle.
ellauri112.html on line 410: Evelyn de Morgan, ''The Love Potion'', 1903. Okkultismi eli salaoppi tai salatiede tarkoittaa taikuuden tai salaisten oppien avulla tavoiteltavaa tietoa tai tähän tietoon perustuvaa uskonnollista tai mystistä oppisuuntaa.
ellauri112.html on line 420: Parodia eli ivamukaelma on ivallinen, piikittelevä, liioitteleva tai koominen toisen (yleisön tunteman) teoksen jäljitelmä (myös pienet viittaukset kohteeseen riittävät).
ellauri112.html on line 430: Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
ellauri112.html on line 482: Suomen tasavalta eli Suomi on Pohjoismaihin kuuluva valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla.
ellauri112.html on line 512: Teismi (kreikan sanasta theos, jumala) eli jumalausko on laajassa merkityksessä käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia.
ellauri112.html on line 517: Temppeliherrain ritarikunta oli keskiajalla ristiretkien aikaan perustettu veljeskunta, joka vaikutti laajalti Euroopassa ja Lähi-idässä vuosina 1119–1307.
ellauri112.html on line 527: Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
ellauri112.html on line 537: Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta sekä useista erillisalueista.
ellauri112.html on line 560: Iloxeni saatan huomata, saatana, että erittäinkin monet näistä meemeistä on jo jossain kohtaa mun albumeissa mukana! Alkaako mun ajatuxet sittenkin jo konvergoida? Eikö ajatusten kaukalo olekaan loputtomasti ylös aukeava ooidi, vaan sittenkin umpinainen muna? Olivatko Zermelo ja Fraenkel lopultakin väärässä, sitävastoin Ahriman ja Ormudz oikeassa?
ellauri112.html on line 565:
Every poor film is poor in its own way

ellauri112.html on line 570: Tully delves into the modern parenthood experience with an admirably deft blend of humor and raw honesty, brought to life by an outstanding performance by Charlize Theron.
ellauri112.html on line 571: Marlo (Charlize Theron), a woman just north of 40 who’s about to pop with her third child. The birth is more like going into the emergency room for a coughing fit than bringing another life into the world.
ellauri112.html on line 573: Mix mua naurattaa Brokenwoodin palikkahuumori, muttei naurattanut toi ahdistava draamakomedia täynnä läpimätiä teeskenteleviä rahan ja menestyxen perässä säntääviä amerikkalaisia? (No nauratti vähän siinä kohtaa kun vauvanmaito kaatui pöydälle.)
ellauri112.html on line 593: Despite Cody´s image as a libertine, she hacks here at a decidedly conservative topic, the emotional journey of motherhood.
ellauri112.html on line 596: No tästä löytyi jo vähän vinkkiä: Codyn jutut nähtävästi naurattaa hipster-sukupolvea. Mä oon ihan eri sukupolvea, sixi vizitkään ei naurata. Sisäistetyt normit on niin erilaiset.
ellauri112.html on line 608: Drew’s brother Craig (Mark Duplass) only adds to her consternation. Craig and his wife are rich, over-achievers who can’t help but look down at Marlo’s messy mothering. Är dom inte äckliga? Spypåsarna till vänster om dörrarna. Life is not just boring, it is a fucking pile of clichés. You´ve seen one of them, you´ve seen them all. Jussi Snellman, don´t bother with reincarnation!
ellauri112.html on line 616: By avoiding clichés and crafting real personalities Tully becomes an enduring portrait of somepm, sanoo setämies. Yhden cliché on toisen oivallus. One man´s floor is another man´s ceiling, naisista puhumattakaan.
ellauri112.html on line 618: It’s these little moments that Reitman captures so well. Like Ron Livingston’s detached husband, who routinely retreats to his room to hide under a video game headset.
ellauri112.html on line 619: There is cheerful satire when Marlo and Drew visit Craig and his fashionable, snooty wife Elyse (Elaine Tan), who tells Marlo she can relate to the hurdles of pregnancy, especially when it cut into her gym routine.
ellauri112.html on line 626: Joo joo mut ketä tää nyt naurattaa? Tähän ei tule selvyyttä. No ehkä asianosaisia, sillon kun ei tee mieli itkeä. Epsanjalainen sovinisti jatkaa tästä:
ellauri112.html on line 630: There are some genuine laugh out loud moments, some sad moments, and some “huh?” moments (which for me, lie in the fact that Ron Livingston and Mark Duplass could be interchangeable as her brother and husband as they look so alike. SO CONFUSING.)
ellauri112.html on line 632: What the FUCK? One has a beard the other not? Marlo and Tully are easier to mix up, and for good reason, see below [SPOILER WARNING]. They are like two Barbies, except one old and fat, the other young and skinny.
ellauri112.html on line 634: Motherhood is essentially roasted here, making it easy to laugh at Marlo’s discomforts. Perhaps every element of raising children can be either hellish or heavenly, depending on one’s outlook.
ellauri112.html on line 638: Eipäs vaan se on kuin Atwoodin käsineito, once an aspiring writer, now hugely pregnant with her third child.
ellauri112.html on line 640: By the time she has her third baby, her son (who may be on the autism spectrum) is on the verge of getting kicked out of upper bracket Catholic school.
ellauri112.html on line 641: Marlo is a real mother, sister and wife who knows how to put on a polite, sweet face when required, but isn’t afraid to take it off to make a point—something she does with her son’s school principal to great effect.
ellauri112.html on line 645:
If looks could kill

ellauri112.html on line 647: You´ll love a scene where her child spills a drink, forcing her to take off her shirt. “Mom, what’s wrong with your body?” Theron’s eye daggers are priceless. Marlo looks as lived-in as her home itself.
ellauri112.html on line 651: Marlo is not much to look at anymore compared to flat-tum Tully Theron actually fattened herself 50lb for the part). But she is another type of super-woman, who keeps schedules, diets, routines and even creativity as a staple of her family’s well being.
ellauri112.html on line 653: Marlo is a physical wreck, ugly fat and unkempt, a woman who doesn’t get enough or not at all and is chronically fatigued. She shuffles around in sweatpants and baggy sweaters as the house gets dirtier, the kids get noisier, and her husband gets "lazier". Everything becomes a battle for Marlo – keeping Jonah in school, putting a meal on the table, finding time to bathe, even getting her husband to hump her. He shuts her out at night, retreating to the bedroom alone to play video games with himself headphones on. Cant fix that part without fixing the hole.
ellauri112.html on line 655: Critics have been throwing words like “fearless” around when describing Theron’s performance in Tully, because of the extra 50 pounds she carries, the lack of makeup on her face and the unflattering portrait of motherhood she paints. But that’s a backhanded compliment, isn’t it? “Fearless.” They only say “fearless” when they mean “ugly,” and it’s honest because she’s ugly. Iike I’ve said three or four times now, it’s really really honest.
ellauri112.html on line 657: What is great but something of a letdown is that the story never tries to turn the two women against each other. Like old vs young, fat vs skinny, a dish vs disgusting, master and slave, rich vs poor, two women and Drew the only man in town. None of that shit. That Hollywood cliché might have helped launch a thriller, but it has no place here. This film is far more boring, feminist and humanist. Yawn.
ellauri112.html on line 659:
Motherhood

ellauri112.html on line 661: As a nation, we’re well-used to the stereotype of the Irish mammy. Generally speaking though, the mother as a comical, level-headed supporting character is not unique to us, Jews and Italians have them too, and Latinos, I bet. Sometimes she’s the self-sacrificing figure who will do anything for her children, sometimes she’s neurotic and controlling, suppressing the growth and social development of her kids, who are typically the leads. Rarely has she ever taken front-of-stage.
ellauri112.html on line 663: Make no mistake this is one complex and affecting film about motherhood.
ellauri112.html on line 664: It explores the overwhelming job that motherhood is and showcases all sides of it, from the hilarious to the harrowing to the heartbreaking.
ellauri112.html on line 666: Every day there’s more to do, less time to do it in, and the ginormous stress starts eating at her soon as her swollen feet hit the floor. It doesn’t help that her husband Drew (Ron Livingston) is of the old school variety, the kind of man who thinks he doesn’t have to do much around the house because he’s the breadwinner. That means most of the cooking, cleaning, and caring for the kids falls upon Marlo’s shoulders.
ellauri112.html on line 668: Marlo and Drew describe their boy Jonah as “quirky,” but he’s a real problem. He’s disrupting school as well as their lives on a daily basis. A royal pain in the ass. The big sis is a graceless little imp.
ellauri112.html on line 669: Amer. ongelmalapset on joko on the spectrum (autisteja) tai quirky (vajakkeja). I’m also really over films that nervously wring their hands over autistic characters. Like, give me a break, sanoo 1 blaseerattu kazoja. Varmaan vajakki.
ellauri112.html on line 672: It is a series of humiliations. A goodlooking colored principal throws your son out of posh catholic school. Can it get any worse than that?
ellauri112.html on line 676: Tully’s like a hip millennial Marry Poppins. It all seems too good to be true. Their deepening connection hints at something that’s either eerie or profoundly healing. Are they dykes?
ellauri112.html on line 678: Eipäs ollutkaan! tai oli Marlo kyllä bi (niinkuin käsineitokin, se trendaa nyt) muttei siitä ollut kymysys. Tully olikin Marlon aikaisempi mä. Se tuli halvemmaxi. Olixe eerie vai healing? Tästä käänteestä ei yhtään pidetty. The movie struggles some in its third act. Playing with the tricks of the mind, “Tully” feels more contrived than astute, having the skilled group of actors working hard to avoid further damage as the movie falters towards its clunky and surprisingly not-very-good conclusion.
ellauri112.html on line 680: No nyt vihtoin viimein yx muija kertoo kunnolla juonipaljastuxia ja selvittää mistä tässä filmissä viime kädessä on kymysys:
ellauri112.html on line 682: Yet to hail the film as a feminist project is to value the representation of the structural co-option of maternity over its interrogation. Tully’s treatment of social reproduction is dangerously simplistic. Cody has spoken in interviews about how her own, financially easier, experience of parenting in L.A. inspired her to explore a narrative in which economic anxieties are combined with the other hardships of parenthood, yet here class and poverty are only fleeting concerns. The transactional system of care that governs child-rearing under capitalism is done away with via Tully’s otherworldliness. Until the revelation of her non-existence, the viewer, although encouraged to believe in her, is never asked to consider her financial reality, and the fact that the service is paid for by Marlo’s wealthy brother is a narrative convenience that reinforces its fairytale quality. Similarly, Tully’s whiteness allows the racial politics of care to be completely overlooked, and the repeated idea that it’s ‘unnatural’ for hired help to bond with your newborn is taken as a given, rather than seen as an impetus for a consideration of the social conditions that require mothers to make that choice.
ellauri112.html on line 684: Marlo, already a mother of two, begins the film heavily, outrageously pregnant: we learn, in rapid succession, that this third pregnancy was unwanted, that her husband does little of the domestic labour, and that her “shitty” upbringing is the reason she’s so committed to her nuclear family unit. Postnatal depression, never named, haunts the narrative: her wealthy brother offers to pay for a night nanny to avoid, in his words, the advent of another “bad time” like the one that followed the birth of her son, Jonah. When the nanny arrives – described by more than one reviewer as a “millennial Mary Poppins” – the panacea seems to be working. Not only does she look after the baby at night but she also operates as a kind of empathy machine, listening to Marlo’s problems, sharing sangria in the garden, and baking the Minions cupcakes that Marlo herself never has the time to make. The postnatal depression, it seems, disperses; Jonah – who has “emotional problems” – finds a place at a school more suited to his needs, family dinners get increasingly wholesome, and Marlo does a passable Stevie Nicks impression at a child’s birthday party. And then comes the twist: after a bender in Brooklyn with Tully, a sleep-deprived Marlo, drunk at the wheel, drives her car off a bridge and ends up in hospital, and we realise there was nobody else in the car. Her maiden name, we learn, was Tully.
ellauri112.html on line 690: The film is supposedly an ode to the ‘modern parenthood experience’ that’s interspersed with ‘humor and raw honesty.’ I wouldn’t know because I don’t have kids. Perhaps this realism is lost on me because I’m not a parent, but that’s where the film breaks down: it failed to spark even an ounce of empathy in me for its protagonist. Motherhood is portrayed as many childless people like me envision, an absolute misery of an existence (I left the theater thinking thank god I don’t have kids). A successful film would have made Marlo’s predicament relatable to everyone.
ellauri112.html on line 692: Theron is more than capable and proves she’s up to the challenge of the role and its physical demands, but this isn’t as Oscar worthy as some are crowing. How gutsy and brave her performance is! they’ll surely shout, all because she dons a partial fat suit (the actress also gained a very real 50 pounds for the role), doesn’t wear makeup, has unkempt hair and bags under her eyes. Interestingly enough, it seems to be those same critics who ripped Amy Schumer and her “I Feel Pretty” to shreds for ‘fat shaming’ or poking fun at the way women look. Candid and authentic simply because she doesn’t look like the gorgeous movie star that she is? I don’t think so.
ellauri112.html on line 698: Honestly, I expected the parenting tropes to be far worse ... There simply weren´t enough bodily fluids to make this a truly authentic parental experience. I liked the “motherhood as body horror” approach, nyökkii toinen samanlainen.
ellauri112.html on line 702: I appreciated the fact that a troubled mom did seek help, I’m just not sure the script needed the plot twist. I didn’t immediately warm to this flick. Actually, I often alternated between exasperation and captivation – and a key plot twist at the end left a sour taste in my mouth, though for petty reasons. Nonetheless, something about it didn’t feel quite right. It took one observation from a friend afterward to allow for the film’s brilliance to bloom in my mind.
ellauri112.html on line 706: The 26-year-old nanny’s name is Tully (played by Mackenzie Davis of “Halt and Catch Fire” fame), and she’s a free spirit, albeit one with a serious work ethic. Tully instantly takes over the house, manages Marlo’s baby effortlessly, and starts taking care of mom too. Not only does she give her the precious “alone time” she desperately needs and craves, but Tully ends up becoming a sort of therapist to her, along with a best friend, muse, and a regular shoulder to cry on.
ellauri112.html on line 708: Tully seems too good to be true when she quickly organizes the home, cleans it from top to bottom, and finds a place for all the errant toys too. She even makes cupcakes for Marlo to take to Jonah’s school as a peace offering. Ultimately, Tully becomes the ‘spouse’ Marlo really needs, and they even have a simpatico banter together, quipping back and forth in sharp, pithy dialogue, the only way Cody can write for her characters.
ellauri112.html on line 710: In Tully, Marlo starts to see the kind of caretaker she wants to have, and their bondage becomes what keeps her going. As much as Tully turns into a super nanny, the real job she does is help return Marlo to a functioning hole person. With the aid of Tully, Marlo gets her love life back again, gets it each day, and kicks the postpartum depression to the curb. Should kick Drew there too maybe. Tully she cant kick without kicking herself in the ass.
ellauri112.html on line 718: Tully takes care of the baby with effortless technique, letting Marlo know she can also help with anything else around the house, even tips for re-starting Marlo and Drew’s sex life. She spouts hip, up to date trends and the kind of facts fresh college kids throw around. But it’s not a feel-good narrative. Through Tully Marlo is looking back at an earlier age, when life was simpler, breezier. We soon realize Tully isn’t teaching Marlo anything, she’s reminding her of the past. In one scene the two decide to sneak out to a bar, but the moment isn’t just fun, it’s also melancholic. Marlo warns Tully that your 20’s are great, but then “your 30’s come around the corner like a big dumpster truck.”
ellauri112.html on line 726: Ei katottu kun alkua. Kai se pitäs kazoo edes loppuun asti. Se oli kyllä vitun sleazy, barf bagit on hyvä olla varalla. Tully is different; The film is challenging.
ellauri112.html on line 730: The revelation that Tully is a version of Marlo’s former self removes the possibility of a different life she represented. “I love us,” Marlo’s husband says to her, as she lies in her hospital bed. “I love us too,” she replies. This collective noun is the acceptance of the status quo, just as Tully’s last speech, in which she tells Marlo she should embrace her dull life – “being boring means you’re doing it right” – is an endorsement of the sacrifices society requires of her. The final scene, in which Marlo’s husband helps her make the packed lunches, is bathed in a saccharine glow: learn to love your claustrophobia, it tells women. The nuclear family is the only one worth having.
ellauri112.html on line 756: Yhdysvallat yrittää sovitella vaikeaa tilannetta Israelissa. YK:n turvallisuusneuvoston piti kokoontua, mutta Yhdysvallat torjui sen. Al-Jazeeran talo sortui israelilaisten ohjusiskujen jälkeen Gazassa lauantaina. Taas voitto sananvapaudelle. Samassa talossa oli AP:n toimisto. "Tämä on uskomattoman huolestuttava kehitys", AP:n toimitusjohtaja Gary Pruitt sanoo järkyttyneenä.
ellauri112.html on line 758: Äärioikeistoon kuuluvat juutalaisväestön "edustajat" ampuvat tuliaseilla kiviä ja ilotulitteita heittäviä filistealaisia. Äärioikeistolaiset juutalaiset ovat jalkautuneet aseistautuneina partioimaan Lodin arabialueille ja pyrkivät sisään arabien koteihin. Juutalaisryhmät kannustavat netissä aatetovereitaan muualta maasta matkustamaan Lodiin. Älkää tulko ilman suojavarusteita, varoitti 1 ryhmä jäseniään The Guardianissa. Creedence Clearwater´s hit "Oh Lord, stuck in Lodi again," has been the theme of several city events in Lodi.
ellauri112.html on line 764: Kaupunki: Millainen on Helsingin ydinkexustan tulevaisuus? Autoilevat asiakkaat ovat kexustan kaupoille hyvin tärkeitä, sillä he tuovat keskimäärin enemmän rahaa kuin muilla liikennevälineillä kulkevat. Kyllä autolla saavutettavuus on yhteinen huoli! Luxbagin toimitusjohtaja Jarmo sanoo, ettei usko autottamaan kexustaan. "En usko kexustaan ylipäänsäkään, kokoomuskin ajaa liian vasemmalla." Ei monen tonnin laukkua tulla ostamaan metrolla. Ajoradan reunaan saa olla max. 7m. Ja koko alue on oltava kovin viihtyisää. On hyvä kehitys että high end tuoteliikkeet siirtyvät yhä lännemmäxi etelään. "Mielestäni tätä kehitystä olisi hyvä edistää ja kehittää alueittain niin että tietyiltä kaduilta löytyisi tietyntyyppisiä tyyppejä." Autoilijoita ei saa unohtaa. Tää on poliittisesti tulikuuma peruna. Viurusilmä Sinnemäki lupaa silmää iskien, ettei päätä mitään mikä heikentäisi keskustan saavutettavuutta autolla. Kökkötraktoreilla ei sinne kyllä ole asiaa. Kruunuhakalaisille tulee uusi silta ja iso uusi puisto Pohjoisrannalle. Juutalaisille on rakenteilla iso uusi puisto länsirannalle.
ellauri112.html on line 781: Psykopaatit sopii vaaran aikojen johtajixi koska niitä ei arveluta uhrata kokonaisia legioonia isomman asian puolesta.
ellauri112.html on line 790: When shall we eat supper? First or last day of the week? This has nothing to do with the Sabbath being changed. I do not believe that it has, but that it is obsolete. The Sabbath is “Saturday”, the 7th day, which I am convinced to be for the rest that Christians will take with the Father (Heb. 4:1-11) and for weekend shopping. I find keeping the Sabbath day is a part of the 10 commands. Exodus says “And He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Commandments” (Exo. 34:28, also see Deut. 4:13, 9:9, 11). Jeremiah said “Behold, the days are coming, says the LORD, when I will make a new covenant” (Jeremiah 31:31). Look further for Jeremiah said, “not according to the covenant that I made with their fathers”
ellauri112.html on line 792: Not according to which covenant? Jeremiah says the covenant “in the day that I took them by the hand to lead them out of the land of Egypt, My covenant which they broke” (31:32). Again which covenant is this? Exodus says “And He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Commandments” (Exo. 34:28). Christ’s covenant is “not according to the covenant that I made with their fathers”, but “In that He says, ‘A new covenant,’ He has made the first obsolete. Now what is becoming obsolete and growing old is ready to vanish away” (Heb. 8:13). The Old Covenant of the 10 commands with the Sabbath keeping is obsolete and vanishing away in the 1st century.
ellauri112.html on line 794: “But if the ministry of death, written and engraved on stones, was glorious, so that the children of Israel could not look steadily at the face of Moses because of the glory of his countenance, which glory was passing away, how will the ministry of the Spirit not be more glorious?” (2 Cor. 3:7-8).
ellauri112.html on line 816: Wine and grape juice are made from the same fruit and visually present the same message of Christ´s blood. So, does it really matter whether we use juice or wine for the sacrament?
ellauri112.html on line 818: In the old deal, booze was a-ok:
ellauri112.html on line 820: “God himself provides ‘wine which makes man’s heart glad’ just as He gives ‘food which sustains man’s heart’ (Ps. 104:14.15). He promises His people that, if they will obey Him, He will bless them with an abundance of wine (Deut 7:13, 11:14, Prov. 3:10. etc.). He threatens to withdraw this blessing from them if they disobey His law (Deut. 28:39, 51; Isa. 62:8). The Scriptures clearly teach that God permits His people to enjoy wine and strong drink as a gift from Him. ‘You may spend the money for whatever your heart desires, for oxen, or sheep, or wine, or strong drink, or whatever your heart desires; and there you shall eat in the presence of the Lord your God and rejoice, you and your household’ (Deut. 14:26).
ellauri112.html on line 824: Se on toi peevelin Paavali joka tuomizee kännäyxen ja varoittelee jumalan pullon kallistelusta (Eph. 5:18; Gal 5:19-21; Prov. 23:20, 29-35; Rom. 13:13; 1 Cor. 6:10). Kun Nooa tonttuili kännissä ei se joutunut kuivatelakalle vaan rangaistusseuraamuxet koski Haamia.
ellauri112.html on line 828: In the end, I believe it is permissible to use grape juice instead of wine for the Lord´s Supper, but I do not believe it is best. Wine was used during the Passover and in the institution of the Lord´s Supper, and following that pattern is most biblical. It is also permissible to use mature women instead of boys for a lordly lay, but I do not believe it is best. Young John was Jesus´ favourite disciple, so that pattern too is most biblical.
ellauri112.html on line 834:
Brad Whittington in his sweet toothy smile

ellauri112.html on line 839: He is dead but buy his book What Would Jesus Drink? by Brad Whittington. Price: $0.99 USD. Words: 38,770. Language: English. Published: August 13, 2011. Categories: Autofiction » Religion & Spirituality » Christianity. It includes 247 verses from the bible and the rest of it as appendix for further reading. Brad Whittington's tag cloud: alcohol beer jesus wine.
ellauri112.html on line 843: In his book, What Would Jesus Drink, Brad Whittington breaks down the biblical references of alcohol into three types. In all, there are 247 references to alcohol in Scripture. 40 are negative (warnings about drunkenness, potential dangers of alcohol, etc.), 145 are positive (sign of God´s blessing, use in worship, etc.), and 62 are neutral (people falsely accused of being drunk, vows of abstinence, etc.) The Bible is anything but silent on the issue of wine. The bible, like tequila, must be imbued carefully, seen as a blessing, and received with a grain of salt. It must not be abused. The old saying is true, "Wine is from God, drunkenness is from the Devil."
ellauri112.html on line 856: “There is no proof that the ‘wine’ at the marriage feast in Cana was fermented. The Greek word for ‘wine’ in this text is oinos, which may refer to a fermented beverage (cf. Eph. 5:18), or it may denote freshly squeezed grape juice (cf. Isa. 16:10 – LXX). Since the word for ‘wine’ is generic, the student has no right to import the concept of an alcoholic beverage into this passage without contextual justification—of which there is none.”
ellauri112.html on line 858: Did Jesus use intoxicating wine in the Lord’s Supper? No, He did not. Actually, wine has nothing to do with the Lord’s Supper. The word “wine” is never used in reference to the Lord’s Supper. The word is "blood". People have invented the idea that Jesus used alcoholic wine in the Lord’s Supper. In fact it was blood.
ellauri112.html on line 860: Jesus mentions the specific content of the cup to drink is “fruit of the vine” or an even better translation “fruit of the grapevine”. There is no indication of its fermentation. Add to all of this that Jesus used unleavened bread because it was the time of the Passover when God commanded Israel to throw out all leaven. The grape juice would have been unleavened too at least in the sense of having additional yeast rather than wild yeast. What does that mean? The throwing out of leaven would have also included the throwing out of highly intoxicating wine that contained additional yeast.
ellauri112.html on line 873: Jackson has vehemently denied that the meeting is a publicity stunt, or that his network was paid by the Trump campaign for the interview. John Calvin too emphasized tolerance in his Institutes of the Christian Religion:
ellauri112.html on line 887: This text must be edited by deleting and adding words as indicated. This is often a good procedure, in particular the word "not" may suitably be edited where it seems indicated. Like: I [among others] am your god, do not keep [many] other gods. [Do not keep cats or dogs either.]
ellauri112.html on line 896: Yet, in what is surely one of the great tragedies of history, worse than genocide, the sacrament of the Lord’s Supper has become an occasion for confusion and division. For example, even men of good will, professing the Bible to be their guide, have disagreed as to the exact nature of Christ’s presence in the Lord’s Supper. More recently, Christians have differed about the frequency of intercourse and the subjects of intercourse. But we will not consider such matters as these here.
ellauri112.html on line 898: Persistently, honorable men are engaged in a discussion as to what should be the contents of the communion cup. Should the cup contain wine, the fermented juice of grapes? Or should it be unfermented grape juice? Does it matter? What difference does it make, if any? Should church leaders accommodate both Christians who want to use wine, as well as those who prefer unfermented grape juice, by offering what is sometimes called a “split cup” or a “split tray”? In other words, what should be the second “element,” or the contents of the communion cup? Can grape juice change to real blood and no fucking tomato juice? How should such questions—controversial as they are—be answered?
ellauri112.html on line 902: First, on the next page of this web site, we will study a few Bible passages concerning the public worship of God in general. We do so for simple reasons. “All Scripture is given by inspiration of God, and is profitable for doctrine, for reproof, for correction, for instruction in righteousness, that the man of God may be complete, thoroughly equipped for every good work” (2 Timothy 3:16-17, NKJV). Worship is a “good work,” but we are not to lean on our own understanding (Proverbs 3:5). Only the Bible can teach us how to worship God in a manner that pleases Him. All our worship, including our observance of the Lord’s Supper, ought to rest on a biblical foundation.
ellauri112.html on line 906: Third, since we cannot understand wine in the Lord´s Supper without also understanding what the Bible teaches us about wine in general, we will examine this topic too. We will see what the Holy Scriptures teach about the ways wine was used, whether drinking wine is a sin, the sin of drunkenness, the "two-wines theory," and the wide-spread bias against wine.
ellauri112.html on line 914: On the next three pages of the web site, we will read articles by William B. Sprague, Moses Stuart, William Slater, and Dunlop Moore. These four nineteenth century religious leaders will give us their answers to the question Moses Stuart asked in 1835, namely, "What is the duty of the churches, in regard to the use of fermented (alcoholic) wine, in celebrating the Lord´s Supper?"
ellauri112.html on line 926: Last, but not least, the about page offers a downloadable brochure, suitable for mass distribution and for anyone wanting a very brief summary of the subject of wine in the Lord´s Supper. Some readers may want a few copies for their church´s book table.
ellauri112.html on line 940: Ford looked round. Ford se obazre.
ellauri115.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri115.html on line 35: Tampereen yliopiston pitkäaikainen yhteiskuntafilosofian lehtori Lauri Mehtonen (hämärästi muistaisin että se oli partapozo, mutta saatan erehtyä) sanoo sattuvasti JJ Rousseausta haaveilujen esipuheessa:
ellauri115.html on line 37: Izestä kirjoittaminen ja syntyvien textien lukeminen ovat näin medium, jossa ja jonka välityxellä Rousseau ("minä") voi uudestaan ja uudestaan palata tuntemuxiinsa ja mietteisiinsä izestään. Tai kuten JJ sanoo ize:
ellauri115.html on line 54: Rousseau kirosi kirjat ja kirjallisuuden elämässään moneen kertaan, mutta ei koskaan päässyt niistä eroon. Julistuksistaan huolimatta hän kirjoitti viimeiseen asti. Viimeinen eli kymmenes kävelyteksti jäi kesken, kun Rousseau kuoli heinäkuussa 1778, reilun vuoden päästä koiraonnettomuudesta. Kesken jäi uni viimeinen.
ellauri115.html on line 56: Voihan se niinnii olla että laatukirjailijoiden pitää olla narsisteja jotta ne osaa oikein kuvailla mitä ihmisen päässä voi liikkua. Niiden pitää olla jostakusta aivan hirmuisen kiinnostuneita, paneutua siihen koko sielulla ja mielellä. Ja kukas muu se voisi yhtä hyvin olla kuin oma persoona.
ellauri115.html on line 60: Hotelli Wnoodoo
ellauri115.html on line 63: Hotelli Woodoo, hopeinen kuu
ellauri115.html on line 70: Naista katsoo humalainen
ellauri115.html on line 90: Hotelli Woodoo, hopeinen kuu
ellauri115.html on line 111:
1737
"Sairastelee." JJ ei pitänyt sairastelevista lapsista mutta valitti koko ajan omista vaivoista. Yx kynäilijä sanoo eze oli sadomasokisti. Mut mikä sitä pänni? Baudelairella oli kuppa, Chopinilla tubi ja El Grecolla oli taittovirhe. Entä Janne-Jaakolla? Pissavaivoja ja joku pimahdus. Oliko sillä ehkä fimoosi? Oliko se bipolaarinen vaiko paranoidi? Oliko se kaappihomo? Kaikkea on ehdotettu.

ellauri115.html on line 116:
1745
"Solmii suhteen" 23-vuotiaan "liinavaateompelijan" Therese Lavasseurin kaa. Kirjoittaa oopperan ja korjailee Rameaun veljenpojan & Voltairen oopperaa. Kiemurtelee Voltairen suosioon.

ellauri115.html on line 122:
1752
JJn 1-näytöxinen ooppera Kylän tietäjä esitetään hoville.

ellauri115.html on line 124:
1754
Matkustaa Geneveen Lyonin ja Chamberyn kautta. "Siirtyy" takaisin protestanttiseen uskoon. Tulikohan riitaa "rouvan" kaa? Uusi raittiuskilpakirjoitus aiheesta "apinoiden epätasa-arvon alkuperä" sinappitehtaalle.
ellauri115.html on line 126: Rousseaun politiikka oli totaalisen hanurista. Teoksessaan Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista Rousseau selvitti, kuinka ihmiskunta oli kehittynyt ja samalla taantunut alkukantaisesta luonnontilasta nykyaikaiseksi yhteiskunnaksi. Rousseau "ehdotti", että ensimmäiset ihmisolennot olivat eristäytyneitä puoliapinoita, jotka erotti eläimistä niiden kyky vapaaseen tahtoon ja täydellistymiseen. Hän myös väitti, että näillä alkuihmisillä oli perustava tarve pitää huoli itsestään ja luonnollinen kyky myötätuntoon ja sääliin. Apinat oli luonnostaan hyviä, mistä papisto ei yhtään pitänyt. Minnes perisynti jäi?
ellauri115.html on line 130: Rousseau yhdisti tämän uuden itsetietoisuuden ihmiskunnan kukoistuksen kulta-aikaan. Maanviljelyn ja metallurgian kehittyminen, yksityisomistus ja työnjako johtivat kuitenkin kasvaneeseen riippuvuuteen ja epätasa-arvoon. Seurannut ristiriidan tila johti Rousseaun johtopäätökseen, jonka mukaan ensimmäinen valtio keksittiin yhteiskunta"sopimuksena" rikkaiden ja voimakkaiden "ehdotuksesta". Mitä vittua!
ellauri115.html on line 150:
1769-70
Palaa asumaan Pariisin keskustaan. Saa tunnustuxet valmiixi. Otitko mantelit? "E-en." Tunnustatko? "J-joo". Tunnustuxista käy ilmi ettei se ole mikään mato panomies, pikemminkin timidi käteenvetäjä, Zuliettan kanssakaan Veneziassa ei ottanut edes eteen. Sen piti juosta koko ajan pisulla, mikä oli naisten kanssa noloa. Tunnustuxissa se väitti että sillä oli syntymävikana jotenkin omituinen kikkeli. Ruumiinavauxessa ei havaittu mitään poikkeavaa siellä päässä. Vika oli yläpäässä, eli kaikki oli kaiketi vaan zyygistä. Pieni vinouma on vain luonnollista.

ellauri115.html on line 151:
1772
Rahat loppu. Kopioi nuotteja. Liimaa kasveja herbaarioon. Kirjoittaa mistäs muusta kuin taas izestään: Rousseau tuomaroi Rousseauta.

ellauri115.html on line 154:
1778
Pääseen 10. kävelyyn, joka jää keskeneräisen teoxen viimeisexi. Girardinin markiisi kuzuu sen asumaan Ermenovilleen. Kasvien keräilyä. Kuolee aamupäivällä hyvän lounaan jälkeen apoplexiaan. Haudataan koiran viereen puistoon.

ellauri115.html on line 158: Nainen nimeltä Tuija Välipakka sanoo että meitä narsisteja on 2 tyyppiä, overt ja covert, mikä muistuttaa vähän mun jakoa onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin narsisteihin. V-pakan miälestä ensimmäiset on saaneet lapsosina liikaa ihailua ja jälkimmäiset liian vähän. Kummassakin tapauxessa puuttuu kiintymys ilman ehtoja. Niinkuin kiltit kristityt sanovat, jumala joka rakastaa sinua vaikka olet paska, tai siis oikeasti ei ota siihen edes kantaa, rakastaa vaan sua koska sä olet sä. Ei sen pitäisi olla niin vaikeata, mutta silti 10% porukoista on narsisteja jompaakumpaa tyyppiä. Samainen Tuija Välipakka kirjoitti 2011 runkunhajuisen novellin nimellisesti pettämistä kuvailevaan pehmopornokirjaan valhe & viettelys, joka löytyi Käpylän kirjastosta porno-osastosta, ei vaan poistohyllystä.
ellauri115.html on line 185: Seuraavassa pitkähkössä Hammurabi-sitaatissa on aika kypsiä ajatuxia uskonnoista Vilho Sorvarilta. Tuli tossa mieleen että yxijumalaisuus on paizi diktatuurin esikuva, myös monokulttuurin. Monijumalaisuus on teodiversiteettiä, jolle monoteistit ovat vihaisia kuin rakkikoirat. Yhden jumalan malli on kuin Windows-nurmikko, jossa muut kasvit ovat vieraslajeja. Miten tämä on tähän kasvanut? Se on väärässä paikassa, sanoo Woku ja nyhtää rikkaruohon pois. Apilseri on Hammurabin orjanimi. Se tarkoitti Aron poika. John pelkäsi 2-vuotiaana mehiläisiä, se piti kantaa Akkoinsaaren mökkiin sylissä kun apiloiden keskellä saattoi olla "apilaisia". Sellainen aron poika, asfalttien kasvatti. Ei ole pompitettu, sanoi täti neuvolassa.
ellauri115.html on line 193: H: Mitä hullua puhetta tämä oli, ähkäisi Apilseri izexeen, tuntien käsiensä muuttuvan hikisixi ja kazahtaen avuttomasti Meleksedekiin, joka kuitenkin näytti olevan vakavissaan. Sanat sekä todistivat että kumosivat saman asian. Meni vähän aikaa, ennen kuin Apilseri käsitti Meleksedekin kuvittelevan korkeimman asettaneen hänet kansan keskelle estämään sitä muiden jumalien palvelemisesta. Hänen korkeimpansa oli silkka haavekuva, joka vähässäkään määrässä ei perustunut tietoon tai kokemuxeen. Sen tähden kansa kuvittelukyvyttömämpänä ei jaxanutkaan uskoa korkeimpaan, jolla ei ollut kuvaa eikä muotoa, ja sen tähden kuningas oli uskoineen yxin.
ellauri115.html on line 205: Oli 7 päivää toinen toistensa päällä niinkuin portaat. Minä seisoin ensimmäisellä portaalla ja vahvuus päälläni oli avoinna. Taivaan keskelle oli istutettu puu ja sen vieressä oli kivi. Minun jumalani, minä sanoin niille kasvoilleni langeten, mutta silloin puu kuihtui ja kivi mureni, ja ne olivat poissa. Nousin toiselle portaalle, ja nyt näin paljon kauniita ja juhlallisia jumalankuvia, jotka totisin silmin kazelivat minua. Minä kumarsin niitä ja sanoin: Minun jumalani. Mutta nämä kuvat kukistuivat suurella pauhulla. Kun nousin kolmannelle portaalle, näin kuninkaan ja hänen vieressään paimensauvaa kädessään pitävän miehen. Kaikki kansat palvoivat heitä. Niin minäkin. Mutta tuli verho, ja verho väistyi, eikä heitä enää ollut. Tämän jälkeen näin suuren nahkaleilin, josta juoxi kultaa, joka oli niin kirkasta, että se huikaisi silmäni. Minä sanoin: Tämä on minun jumalani. Silloin kulta peittyi vereen, minä kuulin itkua ja jostakin tuli liekki, joka sulatti kullan olemattomaxi. Viidenneltä portaalta minä näin kansan, joka sanoi olevansa jumala ja kazeli izeään lempeästi. Mutta tuskin se näin sanoi, kun se tarttui miekkoihin, ja minä näin vihaa niillä kasvoilla, jotka äsken olivat olleet lempeät, ja ihmiset tappoivat toisiaan sanoen tahtovansa rauhaa. He saivat sitä, sillä he kuolivat pois. Kuudennelta portaalta minä näin izeni taivaassa ja tiesin silloin ylpeänä, että minä ize olinkin jumala. Kasvoillani maaten minä hartaasti palvoin omaa kuvaani. Kazeeni kohotettuani näin kuvani kutistuvan kokoon kuin palava nahka, ja se muuttui sangen rumaxi kazoa. Kohta sitä ei ollutkaan. Silloin nousi seizemäs porras ylös ja minun sydämestäni kuului huuto, joka sanoi: Minä olen se korkein, joka olen luonut kaikki ja olen kaikki, minä, joka olen nimetön, suvuton ja salattu. Ei minua kukaan tunne, vaikka sanoo tuntevansa, ei minun ääntäni kukaan tulkize, vaikka kaikki ovat tulkizevinaan. Sillä minä en puhu. Sen ihmisen, joka löytää minut, te tapatte sanoen hänen pilkkaavan jumalia.
ellauri115.html on line 213: Hän hieroi hoikilla sormillaan nenäänsä ja oli pettynyt. Sitäkö varten että saisi puhua jumalastaan, oli Meleksedek kuzunut hänet luoxeen? Kaipasiko Meleksedek jotakin, tahtoiko hän kuulla Babilin jumalista siinä pelossa, että siellä kenties oli hänen korkeimpaansa vahvempi jumala? Apilseri väsyi ajattelemiseen ja välinpitämättömästi oli uskovinaan Anun luoneen taivaat, Mardukin tehneen savesta Lullan, ihmisen, ja oli uskovinaan mitä hyvänsä. Jos maailmassa oli vain kaaos erilaisia tapahtumia, vallitkoon silloin kaaos hänen sielussaankin! Hän tiesi niin tapahtuvan juuri tänä hetkenä. Mixei Meleksedek puhu mitään? Kaikki käy ahdistavaxi. Kaikki alkaa muuttua epätodellisexi. Kuningaskin on ikäänkuin epätodellinen. Hän on olevinaan mahtava kuningas ja osoitta kaikille pienuutensa, siinäkin että kuzui luoxeen yxinkertaisen kauppamiehen puhuaxeen tälle hämäristä jumalasioista.
ellauri115.html on line 217: Hän ei paljastanut ajatuxiaaan, van kohteliaasti ilmoitti ottavansa Meleksedekin asian hoitaaxeen päästyään Mempiin. Kuningas ojensi hänelle vihreän sadetakin, jonka Apilseri kätki viittaansa. Vähän aikaa he kazelivat toisiaan, ja Apilseri huomasi kaikesta huolimatta jonkin verran pitävänsä Meleksedekistä tämän mahtipontisuudesta huolimatta. Meleksedek oli inhimillinen. Sen toteaminen lämmitti oudosti Apilserin sydäntä ja ikäänkuin lähensi hänet kuninkaaseen. Pappiskuningas suoristautui seisomaan, ojensi kätensä hänen päänsä päälle ja puolittain kuiskasi: Korkein siunatkoon askelesi ja varjelkoon sinua! Hän siunatkoon siemenesi niin että sukusi paisuisi suurexi kuin meri! Mene rauhassa!
ellauri115.html on line 243: Nämä sivut eivät oikeastaan muuta kuin muodottomien haaveilujeni päiväkirja. Niissä puhutaan paljon minusta, koska yxinäinen pohdiskelija r- juu on välttämättä paljon tekemisissä izensä kanssa, kädet känsillä. Unohdan vastoinkäymiseni, vainoojani ja nöyryytyxeni kävellessäni ajatellessani lohtupalkintoa kotona, jonka sydämeni on ansainnut.
ellauri115.html on line 252: Victor Hugo (1802-1885) oli ristiriitainen ihminen. Ristiriitaiset ihmiset ovat kiinnostavia! Se oli naistenmies ja kitupiikki. Se meni naimisiin 20-vuotiaan Adèlen kanssa ja runoili sille kauniita säkeitä: Sinä pidät minua kädestä kun vaellan varjossa, ja silmistäsi hohtavat minulle taivaan säteet. 8v myöhemmin nukuttiin eri peteissä. Rakkaus lakastui. Eikö Adèle huolehtinut henkilökohtaisesta raikkaudestaan? Hollantilaiset turistit rahtaa suolissaan kaukoidästä antibioottiresistenttejä bakteerikantoja. Marmarameri on merirään peitossa. Se on ihmistoiminnan tulosta. Merieläimet tukehtuvat rään alla happivajeeseen. Ajattelemisen aihetta.
ellauri115.html on line 256: Sitten Vihtori tapasi Juliette Drouet nimisen näyttelijättären jota hän kuvasi sanoilla "kalpea ja tummasilmäinen, nuori, kookas, häikäisevä". Juliettesta tuli hänen elämänikäinen rakastajattarensa jolle se kirjoitti yhtä ylevän kauniita runoja kuin ennen vaimolleen. Adèle puolestaan petti Vihtoria heidän parhaan ystävänsä kriitikko Charles Sainte-Beuven kanssa. Kun suhde Julietteen oli kestänyt vasta muutaman kuukauden, Vihtori jäi kiinni rakastajatarrikoxesta erään nuoren lehtinaisen kaa. Samanlaisena naistenmiehenä hän pysyi koko ikänsä. Vielä viimeisinä vuosinaan hän kirjoitti muistiin valloituxiaan erityiseen muistikirjaan espanjaxi, jota Adèle ei osannut.
ellauri115.html on line 260: Käännettyään takkia Chateaubriandin Conservi-lehden toimittajanta ja kuninkaan kannattajanta tasavaltalaisexi Vihtori joutui Napsu III:n toimesta maanpakoon 9 vuodexi Guernseyn saarille. Adèlen vastalauseista huolimatta Hugo osti Guernseystä talon ja asettui aloilleen. Aamupäivisin hän työskenteli tuntikausia talon harjalle rakennuttamassaan työhuoneessa ja lähti sitten iltapäivisin kävelylle lähistöllä asuvan Julietten kaa. Iltaisin se pelasi korttia muiden poliittisten pakolaisten kanssa. Talossa kävi virtanaan vieraita. Adèle kokkasi keittiössä, tiskasi ja piti kirjaa menoista. Huugo kirjoitti izestään runokokoelman "Vuosisatojen legenda". Hugon palatessa Pariisiin väki hurrasi. Kyynelet silmissä Huugo julisti jotakin.
ellauri115.html on line 266: Onnexi sentään vanhetessaan Vihtori sai kokea suuria murheita. Hänen esikoispoikansa kuoli pienenä, tytär Léopoldine hukkui jonnekin 19-vuotiaana. Vaimo Adèle kuoli 1868 ja vähän sen jälkeen pojanpoika Georges. Sitten hän muutaman kuukauden aikana menetti molemmat poikansa, Charlesin ja Hannu-Pekan. Viidestä lapsesta ainoan eloon jääneen Adèle-tyttären mielenterveys järkkyi ja hän joutui mielisairaalaan. Jos en uskoisi sielun olemassaoloon, Hugo kirjoitti Charlesin kuoltua, en eläisi hetkeäkään kauemmin. Hugo (ehkä aiheellisesti) pelkäsi kuolemanjälkeisiä rangaistusseuraamuxia. No jäi Huugolle vielä Juliette ja 2 lastenlasta, Jeanne ja Georges. Georges oli kuolleen Georges-pojan kaima. Vihtorin viimeiset sanat olivat: Minä näen mustan aukon. Kazoi varmaan izeänsä taustapeilistä. Peililasitkaan eivät ole enää entisen veroisia.
ellauri115.html on line 277: Jospa vertaisin niiden lähihavaintoja toisiinsa. Löysin izeni, mitä löytyi? Mitä samaa mitä eroa? Onhan siinä sentään pari vuosisataa väliä. Ja nyt oon sitten vuorossa lähes 300v myöhemmin pikku mä.
ellauri115.html on line 279: No ainakin sen panee heti merkille että Montaigne on aika tyytyväinen oloonsa, se vaikuttaa epikurolaiselta. Ja se siteeraa antiikin lähteitä yhtä ahkeraan kuin masentuneempi Burton. Modernimpaa Rousseauta ei vanhat viisaudet enää kiinnosta, valistuneena romantikkona se haluaa ize kexiä, Se on myös tyytymätön osaansa ja kantaa kaunaa vihamiehille. Joku Diogenes mieluummin kuin Epikuros kävisi sen esikuvaxi. Molempia kuitenkin pohdituttaa se, mitä niistä jää jälkipolville. Montaigne huomauttaa että monia kiinnostaa maine ja omaisuus enemmän kuin elämä. Voiko heppua sanoa onnellisexi edes kunnialla kuoltua jos sen jälkeläiset on kurjia ja pennittömiä? Hyvä kymysys, pistää Darwin väliin. Montaigne peukutti sukulaisia, Rousseau oli pelkkä meemipeikko, lapset se jakoi enemmän tarvizeville. Saa toiset ne talletella pienet epelit, ne multa pitkät vain saa.
ellauri115.html on line 281: Molemmille oli yhteistä, että ne eivät mielellään näyttäneet sivullisille pippeliä eivätkä kyykistelleet seurassa. Häveliäitä olivat paizi milloin tarve oli kamala. Ukko Nooa taisi olla samaa porukkaa. Tota vaivaa ei mulla ole, kuten Tinna Koskimies vainaja sai kokea.
ellauri115.html on line 292: And who is to blame? Well, Christianity, of course. As the new religion swept through the continent, dogma took over. How dare you question the church? Now kiss my pinky ring, and let's kill some Muslims and Jews. Divine right, damn it! Uskokaa tai älkää, Grice and Strawson kirjoitti vielä 1956 paperin In Defense of a Dogma. Well kiss my pinky ring!
ellauri115.html on line 312: Ralliautoilija ja europarlamentaarikko Ari Vatanen herätti huomiota ilmastonmuutosta koskevilla lausunnoillaan. Hän sanoi 23. toukokuuta 2009, että ihmisen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on valheellisten ja väärennettyjen tutkimustulosten seurausta. 27. toukokuuta hän julkaisi verkkosivuillaan oikaisun, jossa hän totesi muun muassa, että ”olemme joka tapauksessa menossa kohti lämpökuolemaa, joskin viipeellä”. Kesäkuussa 2009 kokoomuksen pitkäaikainen poliitikko ja kansanedustaja Ben Zyskowicz arvosteli Vatasta toukokuussa esitettyjen ilmastonäkemysten johdosta ja väitti, että näkemykset veivät puolueelta ääniä tuolloin pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa.
ellauri115.html on line 314: Ari Vatasella on neljä lasta, Kim (1972), Ria (1980), Tua (1982) ja Max (1990). Kim Vatanen on toiminut muun muassa rallikuski Sébastien Ogierin istuinpehmusteena. Jussi Vatanen on kotoisin Sonkajärven Sukevalta. Hänet tunnetaan muun muassa päärooleistaan Napapiirin sankarit -elokuvassa ja Kimmo-televisiosarjassa sekä vänrikki Koskelan roolista vuoden 2017 Tuntematon sotilas -elokuvassa. Vuosina 2011–2014 hän näytteli Putous-viihdeohjelmassa, jonka sketsihahmokilpailun hän voitti kahdesti hahmoilla Mr. Mallorca ja Antsku. Jääkiekkoilija Sami Vatanen on kotoisin Jyväskylän Halssilan kaupunginosasta.
ellauri115.html on line 322: Jean-Jacques pelkäsi pimeää ja se uskoi maailmanlaajuisen JJ-vastaisen salaliiton olemassaoloon, jonka vetäjänä toimi Jehova. Oppia ikä kaikki, sanoi Solon. Unohtamista ikä kaikki, olisi Solon voinut lisätä. Montaigne sanoo muistinsa olevan niin huono, että monta kertaa luettu kirja tuottaa joka lukemalla samaa iloa. Lea luki punapukuisen naisen jääkaappia, sivua 1 joka lukemalla samalla ilolla. Ai tän mä oon saattanutkin jo kertoa. Eiköhän tuo ole jo opittu, kommentoi Pirkko Hiekkala. Duulla ensin, ja sitten sanoilla, sanoi Veli-Matti Welling musantunnilla.
ellauri115.html on line 328: Ei täältä mitään saa mukaansa, paizi mitä pannaan mukaan laatikkoon. Seijan perimässä Kristiina-tädin toimittamassa raamatussa lukee etukannessa: tämä kirja pitää panna päänalusexi hautaani. Sen se on kyllä vähän näköinen, mutta silti luulen että ahneet sukulaiset eivät toteuttaneet testamenttia. Sokrates sanoi (kertoo Montaigne), kun siltä kysyttiin miten se pitää haudata: Miten haluatte. Sokrates oli tolkun miehiä, tässä asiassa ainakin.
ellauri115.html on line 337: Vaikka M. Rousseau vaikutti järjen vuosisadalla se oli luonteeltaan yhtä romanttinen egomaniakki kuin Goethe, paizi autistisempi ja tyhmempi. Jannen tunnustusten jatko-osa koostuu 10 kävelystä, joista viimeinen jäi katkokävelyxi kun Janne sai ketjureaktion.
ellauri115.html on line 356: Jotain sympaattista löytyy Janne-Jaakostakin. Sen synnit on enimmäxeen laiminlyöntisyntejä, mitä nyt on joitakin rikkomuxia. Se ei tahdo koskaan tehdä mitä sen pitäisi. Vapaus ei ole että voi tehdä mitä tahtoo vaan ettei tarvi tehdä mitä ei tahdo. Tässä on paljon tuttua. Janne on vastarannan kiiski. Se epäilee onko maailmassa toista apinaa joka oisi tehnyt vähemmän pahaa kuin se ize. Koska se ei ole tehnyt mielestään ylipäänsä paljon paskaakaan.
ellauri115.html on line 362: Rousseau ajatteli että muut apinat on vaan jotain kuoria tai mekaanisia olioita, joilla ei ole mitään moraalista suhdetta narsistin izeensä, Sillä saa 1x2 markat miljoonax narsistitestissä. Picasso puhui pölyhiukkasista, Pena Linkola laahuxesta.
ellauri115.html on line 387: Wounded feelings gave rise to a bitter three-way quarrel between Rousseau and Madame d'Épinay; her lover, the journalist Grimm; and their mutual friend, Diderot, who took their side against Rousseau. Diderot later described Rousseau as being "false, vain as Satan, ungrateful, cruel, hypocritical, and wicked... He sucked ideas from me, used them himself, and then affected to despise me".
ellauri115.html on line 389: In the year 1766 Rousseau had just cause to fear for his life. For more than three years he had been a refugee, forced to move on several times. His radical tract, The Social Contract, with its famous opening salvo, "Man is born free, but everywhere he is in chains", had been violently condemned. Even more threatening to the French Catholic church was Émile, in which Rousseau advocated denying the clergy a role in the education of the young. An arrest warrant was issued in Paris and his books were publicly burned. "A cry of unparalleled fury" went up across Europe. "I was an infidel, an atheist, a lunatic, a madman, a wild beast, a wolf ..."
ellauri115.html on line 394: Hume was immensely proud of his upright reputation; one might say he gloried in his goodness. In 1776, close to death from bowel cancer, he summarised his life in a short, unrevealing essay. He was, he wrote, "a man of mild disposition, of command of temper, of an open, social, and cheerful humour, capable of attachment, but little susceptible of enmity, and of great moderation in all my passions".
ellauri115.html on line 396: Hume still felt, justly, under-appreciated. The "banks of the Thames", he insisted, were "inhabited by barbarians". There was not one Englishman in 50 "who if he heard I had broke my neck tonight would be sorry". Englishmen disliked him, Hume believed, both for what he was not and for what he was: not a Whig, not a Christian, but definitely a Scot. In England, anti-Scottish prejudice was rife. But his homeland too seemed to reject him. The final humiliation came in June 1763, when the Scottish prime minister, the Earl of Bute, appointed another Scottish historian, William Robertson, to be Historiographer Royal for Scotland.
ellauri115.html on line 398: Hume's friends travelling in France had already told him about his incomparable standing in Parisian society. And the two years he spent in Paris were to be the happiest of his life. He was rapturously embraced there, loaded, in his words, "with civilities". Hume stressed the near-universal judgment on his personality and morals. "What gave me chief pleasure was to find that most of the elogiums bestowed on me, turned on my personal character; my naivety & simplicity of manners, the candour and mildness of my disposition &tc." Indeed, his French admirers gave him the sobriquet Le Bon David, the good David.
ellauri115.html on line 402: Hume penned an unreserved panegyric to a clerical friend in Scotland comparing Rousseau to Socrates and, like a starry-eyed lover, seeing beauty in his adored one's blemishes: "I find him mild, and gentle and modest and good humoured ... M. Rousseau is of small stature; and would rather be ugly, had he not the finest physiognomy in the world, I mean, the most expressive countenance. His modesty seems not to be good manners but ignorance of his own excellence."
ellauri115.html on line 406: In consequence, they had totally severed relations with him. Most chilling was the warning from Baron d'Holbach. It was 9pm on the night before Hume and Rousseau set out for England. Hume had gone for his final farewell. Apologising for puncturing his illusions, the baron counselled Hume that he would soon be sadly disabused. "You don't know your man. I will tell you plainly, you're warming a viper in your bosom."
ellauri115.html on line 408: Of course it must have been galling for Hume, hailed in Paris, to be reduced, in the shrewd observation of an intimate Edinburgh friend, William Rouet, Professor of Ecclesiastical and Civil History, to being "the show-er of the lion". The lion stood out in his bizarre Armenian outfit, complete with gown and cap with tassels, and was almost everywhere accompanied by his dog, Sultan. Hume was astounded by the fuss, somewhat meanly putting it down to Rousseau's curiosity value.
ellauri115.html on line 414: Hume's eyes were on France, in particular, and his reputation as the good David. His first denunciations of Rousseau were made to his friends in Paris; his Concise and Genuine Account of the Dispute between Mr. Hume and Mr. Rousseau would be published there in French, edited by Rousseau's enemies. He studiously avoided communicating with Mme de Boufflers, knowing she would, as she did, urge "generous pity". Hume's descriptions of Rousseau as ferocious, villainous and treacherous ensured joyful coverage in newspapers and discussions in fashionable drawing rooms, clubs and coffee houses. The actor-manager David Garrick wrote to a friend on July 18 that Rousseau had called Hume "noir, black, and a coquin, knave".
ellauri115.html on line 418: In hindsight, it seems unlikely that they were ever going to get along, personally or intellectually. Hume was a combination of reason, doubt and scepticism. Rousseau was a creature of feeling, alienation, imagination and certainty. While Hume's outlook was unadventurous and temperate, Rousseau was by instinct rebellious; Hume was an optimist, Rousseau a pessimist; Hume gregarious, Rousseau a loner. Hume was disposed to compromise, Rousseau to confrontation. In style, Rousseau revelled in paradox; Hume revered clarity. Rousseau's language was pyrotechnical and emotional, Hume's straightforward and dispassionate.
ellauri115.html on line 420: Among Rousseau's numerous charges were Hume's misreading of a key letter from Rousseau about a royal pension. That error embroiled King George III. The king was just one of the many prominent figures to be sucked into the quarrel: others included Diderot, D'Holbach, Smith, James Boswell, D'Alembert and Grimm. Walpole became a key player. Voltaire piled in too, unable to resist the chance to strike at Rousseau.
ellauri115.html on line 422: A cartoon depicting Rousseau as a Savage Man, a Yahoo, caught in the woods was more to Hume's taste. He described it to her with relish. "I am represented as a farmer, who caresses him and offers him some oats to eat, which he refuses in a rage; Voltaire and D'Alembert are whipping him up behind; and Horace Walpole making him horns of papier maché. The idea is not altogether absurd."
ellauri115.html on line 429: Moreover, Rousseau advocated the opinion that, insofar as they lead people to virtue, all religions are equally worthy, and that people should therefore conform to the religion in which they have been brought up. This religious indifferentism caused Rousseau and his books to be banned from France and Geneva. He was condemned from the pulpit by the Archbishop of Paris, his books were burned and warrants were issued for his arrest. Former friends such as Jacob Vernes of Geneva could not accept his views, and wrote violent rebuttals.
ellauri115.html on line 435: Jannen perään pantiin oikeasti poliisivakoojia, ei se kaikki ollut mielikuvituxen tuotetta.
ellauri115.html on line 440: Rousseau published Emile, or On Education in 1762. A famous section of Emile, "The Profession of Faith of a Savoyard Vicar", was intended to be a defense of religious belief. Rousseau's choice of a Catholic vicar of humble peasant background (plausibly based on a kindly prelate he had met as a teenager) as a spokesman for the defense of religion was in itself a daring innovation for the time. The vicar's creed was that of Socinianism (or Unitarianism as it is called today). Because it rejected original sin and divine revelation, both Protestant and Catholic authorities took offense. Eikös ne Emersonin porukat olleet unitaareja? Ja se Erasmuxen elämäkerturi Ephraim Emerton Bostonista. Entäs TS Elliotin alaleukapartainen vaari ja Tom ize ennen pyllistymistä? Pyllistivät kolminaisuusopille ja perisynnille.
ellauri115.html on line 444: Kalansilmäinen persupuolueen johtomies sanoo vaalilehdessä: Suomi takaisin! Persujen nylkemisen on loputtava, ja sitä varten on julkista kulutusta railakkaasti vähennettävä. Eli perussuomexi: en tahdo antaa penniäkään muille, varsinkaan meitä vielä surkeammille maahantunkeutujille, ei mä haluun kaikki ize vaikkei sitä olis paljon paskaakaan! Aina sentään enemmän kuin noilla, ja me oltiin täällä ensin. Tästä siinä loppupeleissä on vaan kysymys, oikeisto haluu pitää kaiken ize, ja vasemmisto haluu jakaa oikeiston omiin taskuihinsa keräämää ylijäämää kaikille, tietysti siis myös izelleen. Kun ottaa huomioon että omaisuus on varkautta, näkee että tässä vaan lauma korppikotkia kiskoo eri päistä samaa raatoa.
ellauri115.html on line 450: Mä synnyin bloody peasanttina. [Oi mixi mä tummana synnyin, mixen syntynyt vaaleana?]. Osani oli kyntää maata ja maallista vakoa; mutta vanhemmat piti hienompana että saisin elantoni pappina ja järjestivät mulle pääsyn collegeen. Olen varma etten mä eikä vanhemmat ajatelleet mikä oli parasta, hyödyllistä tai totta; me haettiin vaan mitä tarvittiin pappisvihkimystä varten. Mä opin mitä opetettiin, sanoin mitä käskettiin sanoa, lupasin kaiken mitä piti, ja pääsin papixi. Mutta pian huomasin että luvatessani etten pyri pukille, lupasin liikoja.
ellauri115.html on line 470: Googlasin filosofeja, ezin niiden kirjoja ja tutkin niiden eri teorioita; ne oli kaikki yhtä ylpeitä, määräileviä, saarnaavia, väittäen, jopa skeptisetkin, tietävänsä kaiken, todistamatta mitään, tehden pilaa toisistaan. Tää viimeinen piirre, joka oli niille kaikille yhteinen, näytti musta ainoalta jossa ne oli oikeassa. Rohkeita hyökkäämään mutta heikkoja puolustautumaan. Niiden kaikki argumentit on tuhoavia; laske niiden äänet, jokainen puhuu puolestaan; ne on samaa mieltä vaan kiistelystä. En löytänyt mitään tietä ulos epävarmuudesta niiden avulla.
ellauri115.html on line 492: Mut hei, kuka mä oon? Mikä oikeus mulla on päättää mitään? Mikä ratkaisee mun kannanotot? Jos ne on väistämättömiä, jos ne johtuu mun saamista vaikutelmista, enxmä tuhlaa voimiani sellasissa tutkimuxissa; ne toteutuisi ilman mun puuttumista asiaan. Mun täytyy six ekana kääntää silmät kohti omaa napaa ja tutustua instrumenttiin jota aion käyttää, ja selvittää miten pitkälle se on luotettava. [Tää on nyt vähän toistoa toiselta idealistilta Cartesiuxelta, koittakaa jaxaa kuunnella...]
ellauri115.html on line 500: Mutta kaikkea mun ulkopuolella joka vaikuttaa muhun mä sanon aineexi, ja kaikki aineen osat jotka on liittyneet erillisixi olioixi on kappaleita. Niinpä idealistien ja realistien kiistat ei koske minua; erottelut näyttämisen ja oikeasti olemisen välillä ovat pelkkää satua. [Eli mä oon käytännössa siis tämmönen solipsististyyppinen idealisti, maailma on mielteeni tai vähän sinnepäin, olkaa te muut mitä haluatte, mä en välitä.]
ellauri115.html on line 502: Mä oon nyt yhtä vakuuttunut maailmankaikkeuden olemassaolosta kuin omastani. Seuraavaxi mä tarkastelen mun aistimuxen kohteita, ja huomaan että mulla on kyky verrata niitä, mä havaizen että mulla on tommonen aktiivinen voima jota en vielä ollut honannut.
ellauri115.html on line 506: Se että näkee 2 aisaa yhtä aikaa ei ole sama kuin nähdä niiden suhteita tai tuomita niiden eroja; useiden esineiden havaizeminen peräperää ei ole niiden vertaamista. Mulla voi olla samalla kertaa idea isosta tikusta ja pienestä tikusta ilman että vertaan niitä, tuomizematta että toinen on väpelömpi kuin toinen, kuten voin nähdä koko käden laskematta sormia. [Alaviite M. de le Cordamines’ narratives kertoo ihmisistä jotka osaa laskea vain kolmeen. Kuiteskin tämän kansan miehillä on viisi sormea kuin nippu kyrpiä mutta osaavat laskea vaan kolme niistä.] Tämmöiset vertailuideat, äisompi', 'pienempi', kuten numeroideat kuten 'yxi', 'kaxi', jne, eivät ole aistimuxia, vaikka mun mieli tuottaa niitä vaan kun mulla on sensaatioita.
ellauri115.html on line 508: Meille kerrotaan että sensitiivinen olento erottaa sensaatiot toisistaan niiden inherenttien eroavaisuuxien perusteella; tää vaatii selitystä. Kun sensaatiot on erejä, sensitiivine olento erottaa ne niiden eroista; kun ne on samanlaisia, se erottaa ne koska se tajuaa ne erillisinä. Muuten miten se voisi erottaa 2 samanlaista esinettä yhtäaikaa? Sen pitäisi välttämättä sotkea ne kaxi esinettä ja pitää niitä yhtenä, varsinkin systeemissä joka sanoo että tilasta ei ole aistimuxia.
ellauri115.html on line 514: Lisää tähän näkökohta, joka varmaan vetoo suhun kun ajattelet sitä: se on tämä - jos me ollaan puhtaasti passiivisia aistinten käytössä, niiden välillä ei olis mitään viestintää; sitten olisi mahotointa tietää että koskettamamme kalu ja katsomamme ovat sama. Joko ei koska havaittaisi mitään izemme ulkopuolella, tei meillä olis 5 aistimusten ainesta, joiden samuutta ei olis mitään keinoa havaita.
ellauri115.html on line 528: Kuiteskin tää näkyvä maailmankaikkeus koostuu aineesta, hajallaan olevasta ja kuolleesta [Jalkanuotti: mä olen kovasti yrittänyt ymmärtää elävän molekyylin käsitettä, mutta turhaan. Idis että aine tuntisi ilman aisteja näyttää mulle käsittämättömältä ja ristiriitaiselta. Voidaxeni hyväksyä tai hyljätä tän ajatuxen mun pitäis ensin ymmärtää se, ja täytyy myöntää ettei se ole onnannut.], jolla ei ole mitään elävän ruumiin koheesiosta, organisaatiosta, eikä jäsenten yhteistunteesta, sillä on varma juttu että me jotka ollaan osia ei olla tietoisia kokonaisuudesta. Tää sama universumi on liikkeessä, ja sen liikkeet on järjestyneitä, muuttumattomia ja lainalaisia, sillä ei ole mitään sitä vapautta mikä näkyy apinoiden ja muiden elukoiden spontaaneissa liikkeissä. Niin että maailma ei ole joku jättimäinen eläin joka liikkuu izestään; sen liikkeet johtuu siis jostain ulkopuolisesta syystä, syystä jota en pysty havaizemaan, mutta pieni ääni pääni sisällä tekee tän syyn niin ilmeisexi että mä en voi kazoa auringon kulkua kuvittelematta jotakuta pyörittämästä äsitä, ja kun maa pyörii mä olen näkevinäni käden joka antaa sille vauhtia. [Tämmönen mikkihiirimaailmankuva on valtaosalla uskovaisia, koska uskovaiset haluu uskoa että juuri näin on laita. Will to believe, sanois James.]
ellauri115.html on line 540: Apinoiden erroreiden päälähde on yleisissä ja abstrakteissa idixissä; metafysiikan jargoni ei ole koskaan löytänyt yhtään totuutta, ja se on täyttänyt filosofian älyttömyyxillä joista me ollaan häpeissämme niin pian kun me poistetaan niista pitkät sanat. Sanos mulle, ystäväiseni, kun ne puhuu sulle sokeasta voimasta joka on levinneenä koko luontoon, saako siitä mitään käsitystä mieleensä? Ne ajattelee että ne muka sanoo jotain näillä epämääräisillä ilmauxilla - universaali voima, oleellinen liike - mutta eihän ne sano yhtään mitään. Liikkeen idis ei ole muuta kuin idis siirtymisestä paikasta toiseen; ei ole mitään liikettä jolla ei ole suuntaa; sillä mikään yxilö ei voi liikkua kaikkiin suuntiin yhtä aikaa. Mihin suuntaan sit aine liikkuu välttämättä? Onko koko aineläjällä sama liike, vai onko jokaisella atomilla oma? Ekan ideixen mukaan koko avaruuden pitää muodostaa yxi kiinteä ja jakamaton massa; jälkimmäisen mukaan se voi vaan muodostaa diffuusin ja inkoherentin pilven, ja silloin ei vois mitkään 2 atomia yhtyä. [Se ei olis yhtään kivaa, ja selkeesti vastoin mun arkikokemusta.] Mihin suuntaan lähtis toi kaikelle aineelle yhteinen liike? Suoraviivaisesti, ympyrässä, ylhäältä alas, vasemmalta oikealle? Jos jokaisella molekyylillä on oma suuntansa, mikä olis kaikkien näiden suuntien ja erotusten syy? Jos jokainen molekyyli ja atomi vaan pyörisi axelinsa ymmpäri, kaikki seisokelisivat kadunkulmissa ja kukaan ei pääsi kulkemaan. Ja tänkin pyörimisen pitäis mennä johkin suuntaan. Se et aine lähtis liikkeelle jostain abstraktiosta on paskapuhetta, se ei merkkaa mitään, ja jos aine lähtee johkin suuntaan niin sillä on joku syy. Mitä enemmän esimerkkejä mä otan elävästä elämästä, sitä enemmän syitä mun pitää selittää, enkä löytäis koskaan yhteistä agenttia joka kontrolloisi niitä kaikkia. Ei siinä kaikki etten mä pysty piirtämään kuvaa sellasesta sattumanvaraisesta liikehdinnästä ja elementtien yhteentörmäyxistä, en voi edes kuvitella sellasta härdelliä, ja universumin kaaos on vähemmmän kuviteltavissa mulle kuin sfäärien harmonia. Voin ymmärtää että universumin mekanismi ei ehkä ole apinan käsitettävissä, mutta jos alat sitä selittää, selitä edes niin että apina ymmärtää.
ellauri115.html on line 542: Jos aine liikkeessä viittilöi kohti jotain tahtoa, määrättyjen lakien alainen liike musta viittaa johkin superälyyn; tää on mun uskontunnustuxen toka artikla. Toiminta, vertailu ja valikointi on aktiivisen ajattelevan olennon operatiivista toimintaa; siis tämmöinen olento on olemassa. [Tää on tää iänikuinen kelloseppävertaus, joka sattuneesta syystä on mulle eri mieluisa.] Ei ainoastaan kiertävissä taivaankehissä, eikä auringossa josta tulee valoa, eikä yxin mussa izessäni, jonka pyllystä se päivä paistaa, vaan märehtivässä lampaassa, lentävässä linnussa, sen päähän putoovassa kivessä, tuulen puhaltamassa lehdessä. Kun aalto vapaa rannan tapaa, siinäkin soi bluuuuuus.
ellauri115.html on line 544: Mä tuomaroin maailmanjärjestystä, vaikken mä tiedä midiä sen tarkotuxesta, sillä tän järjestyxen tuomarointiin riittää että vertan sen osia toisiinsa, tutkin niiden yhteispeliä, niiden suhteita, ja niiden yhdyntää [se on kivintä]. En tiedä mixi avaruus on olemassa, mutta nään koko ajan miten se muuttuu; en koskaan missaa sitä läheistä yhteyttä millä sen osat auttelee toisiaan. Mä oonn kuin mies joka kazoo kellon sisään ekaa kertaa [ja mä tiedän mistä puhun]; se ei koskaan väsy ihastelemaan mekanismia, vaikkei se tiedä mitä varten se kello on eikä ole koskaan nähnyt viisareita. Mä en tedä mitä tällä tehdään, se sanoo, mutta mä nään että joka osa sopii yhteen muiden kanssa, mä ihailen kellosepän hienomekaniikkaa, ja olen vitivarma että kaikki nää osat toimii yhteen tällä lailla jotain tarkoitusta varten jota mä vaan en voi havaita.
ellauri115.html on line 546: Verrataas erikoisia tarkoitusperiä, keinoja, kaikenlaisia järjestysrelaatioita, ja sitten kuunnellaan tunteen pientä ääntä pään sisällä; mikä terve mieli voi hylätä sen todistusta, sairaista puhumattakaan? Ellei silmät ole muurautunet umpeen ennakkoluuloista, voiko ne olla näkemättä että universumin näkyvä järjestys ihan huutaa superälyä? Tarvii todella kovaa sofismia ennenkuin voi olla honaamatta olemassaolon harmoniaa ja ihmeellistä yhteispeliä kaikkien osien välillä jotka pitää käynnissä toisia? [Esim sodat kulkutaudit ja katastrofit, mikä hienostunut järjestelmä tarpeettoman laahuxen vähentämiseen?] Sano mitä sanot kombinaatioista ja todennäköisyyxistä; vaikka saatkin multa turvan tukkoon, ezaa mua myöntämään yhtään mitään. Mitä hyödyttää tukkia mun suu jos mä en myönnnä olevani väärässä? [No esmes ei tarvi kuunnella tällästä pälinää.] Ja miten sä voit ryöstää multa spontaanin tunteen joka musta huolimattakin aina väittää ezä olet väärässä?
ellauri115.html on line 547: Jos organisoidut ruumit yhtyvät sattumalta kaikilla mahdollisilla tavoilla ennenkuin ne päätyy joihinkin asentoihin, jos vazoja tehdään ilman suita, jalkoja ilman päitä, käsiä ilman käsivarsia, epätäydellisiä elimiä kaikenlaisia jotka kuoli sukupuuttoon koska ne ei saaneet sitä sinne, mixei tollaia epäonnistuneita yrityxiä ole nähtävissä tänä päivänä? [Nojoo, haha, huono läppä, mä en kelpaa esimerkixi.] Mixi luonto on lopulta päätynyt lakeihin joista se ei ensin ollut selvillä? Mun ei pidä yllättyä jos se mikä on mahdollista tapahtuisi, ja jos tapahtuman epätodennäköisyyttä kompensoi yritysten lkm. Olkoon niin; silti jos joku sanois mulle et tuu kazomaan, 10.000 apinaa kirjoitti just kirjoituskoneella koko Aeneidin, mä en viizisi edes kazoa sinnepäin. [No Aeneidi on niin kehno ettei siihen tarvizis edes 10 apinaa.] Sä sanot että mä unohdin montako yritystä sallittiin. Mutta miten monta yritystä tarvittaisiin että se olis edes vähänkin todennäköistä? Omasta puolestani ainoa mahdollinenn oletus on että mahixet on ääretön vastaan yxi että lopputulos ei ole sattumaa. [Tää laskelma ei oo mun oma, mä nyysin sen Pascalin Blaiselta.] Tän lisäxi, sattumanvaraiset yhdistelmät ei tuota muuta kuin samanlaisia tuloxia kuin yhdistettävät elementit, niin että elämää ja organisaatioita ei tuoteta atomien virrasta, ja kemisti joka tekee yhdisteitä ei koskaan tuota niille ajatuxia ja tunteita koepullossa [nojoo nojoo, koepullolapsia ei lasketa. Jalkanuotti: Voisko joku uskoa, ellei olis nähnyt, että apinoiden älyttömyys vois mennä niin pitkälle? Amatus Lusitanus väittää että se näki tuuman korkuisen pikkumiehen lasipullossa, jonka Julius Camillus prometheusleiriläisen lailla oli tehnyt alkemistina. Paracelsus (Asioiden luonnosta) opettaa metodin millä voi tehdä näitä pikkumiehiä, ja se väittää että pygmit, faunit ja nymfit on tehty kemiallisesti. Ei kai siinä muuta tarvita, paizi ehkä osoittaa että orgaaninen aine kestää tulta ja sen molekyylit säilyvät kuumimmassa uunissa. Kuumimmassa uunissa ei säily ikuisuuxia kuin syntisraukan sielu tulijärvessä. Vaikka Voltairen, ottaaxemme vaan yhden esimerkin.]
ellauri115.html on line 549: Olin yllättynyt ja melkein shokissa kun luin Neuwentitiä. [A Dutch doctor (1654-1718) who wrote a book entitled The Existence of God Demonstrated by the Wonders of Nature.] Miten tää mies saattoi haluta tehdä kirjan luonnon ihmeistä, ihmeistä jotka osoittaa luonnon copyrightin omistajan viisauden? Sen kirjan pitäis olla yhtä iso kuin luonto ize ennenkuin kaikki olis kerrottu, ja heti kun koitetaan mennä detaljeihin, suurin ihme kaikista, nimittäin kokonaisuuden sopusointu ja harmonia, karkaa lahkeesta. Pelkkä orgaanisten ruumiiden tekoprosessi tekee mielen epätoivoisexi; mixei apina voi tehdä vaikka vuohia? Vaikka miten bylsin niitä ei tule kilejä. Tästä näkee että luontoäiti ei ole tarkoittanut sellaista. Se ei ainoastaan järjestänyt juttuja, se suorastaan estää tekemästä tyhmiä.
ellauri115.html on line 551: Ei ole otusta universumissa jota ei voi pitää jossain suhteessa kaiken napana, jonka ympärille kaikki ryhmittyy, niin että ne on toisilleen tarkoitus ja keinot. Mieli menee sekaisin ja exyy kaikkiin näihin suhteisiin, ja kyl ne izekin sekaantuu toisiinsa pää pyörällä. Ihan mahottomia oletuxia tarvitaan että kaikki tää sopusointu syntyis aineen sokeasta mekanismista ihan umpimähkään! Turhaan ne jotka kieltää tarkoituxen yhteyden kaikkien osien suhteissa tähän kokonaisuuteen, turhaan ne koittaa kätkeä sekoilunsa abstraktioihin, koordinaatioihin, yleisiin periaatteisiin, symbolisin kaavoihin; mitä ne yrittääkin, mä en pysty tajuamaan noin tiukasti järjestettyä systeemiä ellen kuvittele jotain diktaattoria joka käskee sitä. Mun vallassa ei ole uskoa että passiivinen ja kuollut aine ois voinut aiheuttaa eläviä ja tuntevia olioita, että sokea sattuma olisi synnyttänyt älykkäitä olentoja, että ajattelematon olis voinut synnyttää ajattelevia olentoja. [No Jannen tasoista älykkyyttä voisi siitä spontaanisti vaikka lantalassa. Sitäpaizi kyllä jumalakin oli aika ajattelematon kun laittoi tän kellon käymään tälleen ihan perunoita.]
ellauri115.html on line 555: Muista että mä en saarnaa mun mielipiteitä vaan selitän ne vaan. Onko aine juosten kustua vaiko lapioitua, oliko sen tekijä passiivis-aggressiivinen vai ei, on silti varmaa että kokonaisuus on 1, ja että sen takana on 1 superäly; sillä mä en näe mitään mikä ei olis osa samaa järjestettyä systeemiä, mitään mikä ei pelaa yhteen samassa tiimissä, nimittäin, olemassaolevan järjestyxen säilyttämisexi. [Hemmetti mikä konservi!] Tää olento joka tahtoo ja tekee mitä tahtoo, tää olento joka on aktiivinen omalla höyryllä, tää olento, kuka se sitten onkaan [mies se on joka tapauxessa, ei mikään hiän], joka liikuttaa universumia ja käskee kaikki asiat, on se mitä mä sanon Jumalaxi [ja kirjoitan isolla alkukirjaimella]. Tähän nimeen mä liitän ideat: äly, valta, tahto, jotka jo mainizin, ja siihen vielä kiltteyden, joka seuraa niistä välttämättä [miten niin? selittäkääpä tarkemmin?]; mutta tästä eteenpäin en tiedä mitään enempää olennosta jonka just oletin. Se piileskelee mun aisteilta ja ymmmärryxeltä; mitä enemmän mä mietin sitä, sitä sekasemmax tulen; mä tiedän mainiosti eze on olemassa, ja että se on olemassa ihan omia aikojaan; mä tiedän että mun olemassaolo riippuu siitä, ja että kaikki muukin minkä mä tiedän riippuu siitä. Mä nään Jumalan kaikkialla sen duuneissa; mä tunnen sen täällä sisällä, [ja täällä! ja erityisesti täällä alhaalla!] mä nään sen kaikkialla ympärilläni ja enkä nää; mutta kun mä koitan miettiä sitä izeään, jos yritän eziä missä se luuraa, mitä se on, onko sillä parta, mistä se on tehty, se aina karkaa ja mä jään tyhjin käsin kuin perhosen nappaaja.
ellauri115.html on line 557: Huonosta kunnostani vakuuttuneena en koskaan väitä mitään Jumalan luonteesta ellei mun ole pakko tunnesyistä napista sen kohtelusta. Sellaiset johtopäätöxet ovat aina hätäisiä; viisas mies varoo suuttuttamasta pomoa, sen pitäisi tietää ettei Jumalan tuulia pidä mennä arvailemaan; sillä röyhkein suhtautuminen jumalaan ei ole se ettei ajattele sitä, vaan että ajattelee siitä pahoja.
ellauri115.html on line 561: On totta siis, että mies on loordi maalla jonka päällä se olexii; sillä ei ainoastaan se kesytä kaikki muut elukat, ei ainoastaan se kontrolloi luonnonvaroja ahkeralla teollisuudella; vaan se yxin tietää miten kontrolloida niitä; sillä pysyy kaikki mainiosti hanskassa; kontemploimalla se matkustaa vaikka tähdissä vaikkei pääse sinne pers.kohtasesti. Näytä mulle toinen elukka maan päällä joka osaa antaa tulta ja joka osaa kazoa ihaillen aurinkoon ilman laseja. Mitä! Mähän voin huomioida ja tuntea [raamatullisessa mielessä] kaikki elukat ja niiden sukulaiset; mä voin ihan tuntea mitä tarkoittaa järjestys, kauneus ja miehisyys; mähän voin miettiä Miss Universumia ja nostaa lihan kohti sitä käyttämättä kättäni; mähän rakastan hyvää ja teen temput sille; miten mä sitten voisin verrata izeäni joihinkin tyhmiin elukoihin? Kurja sielu, sun surkea filosofia tekee sut elukkamaisexi; tai pikemmink turhaan sä yrität alentaa izesi; sun [tai siis mun] nerokkuus osottaa sun periaatteet väärixi, sun ystävällinen sydän näyttää ne väärixi, ja jopa sun vallan vääränkäyttö osoittaa kuinka etevä sä olet. [Ei kyllä tää Rousseau on perusteellisesti paska mies.]
ellauri115.html on line 563: Omasta puolestani mä en kannusta mitään tiettyä systeemiä. Mä olen ruma ja rehellinen mies, joka ei lähde minkään tiimin kelkkaan, jolla ei ole mielenkiintoa olla jonkun lahkon johtaja; mä oon tyytyväinen Jumalan mulle osoittamaan paikkaan sen oikealla puolella; Mä en näe mitään, paizi Jumala izensä, joka olis parempi kuin mä; ja jos mä saisin valkata uudestaan, mitä muuta mä voisin haluta paizi olla mies? Paizi ehkä mä voisin olla 'maman'!
ellauri115.html on line 609: Cause men are so friendly, good-natured and kind.
ellauri115.html on line 619: Would you complain if I took out another fellow?
ellauri115.html on line 645: Tässäpä mielenkiintoinen ajatusnyrjähdys. Eziis nimenomaan izerakkaat tyypit mielellään antaa läpyjä jollekulle mesenaatille? Oliskoon se todellakin niin? Kai se olis jonkinlaista transferenssiä, ne tekee jumalansa selfiestä ja voi siten palvoa omaa naamaansa jumalan lammen pinnasta? Kyllähän esim. jääkiekkofanit pullistuu ihan hirveesti jos ja kun Suomen joukkue voittaa kultamitalin? No ei hopeakaan ole häpeä, muttei kukaan sen tähden hyppää Havis Amandan syliin tai kolera-altaaseen.
ellauri115.html on line 647: Mutta kun, halussani löytää oman paikkani lajini keskuudessa, mä kazon eri nazoja ja miekkosia joilla ne on olalla, missäs mä oon siinä nyt? Mikä näky silmieni edessä! Missäs on se järjestys jota mä oon näkevinäni luonnossa? Luonto näytti mulla sopusoinnun ja suhteellisuuden skeneä, mut apinalaumassa ei ole muuta kuin sekaannus ja epäjärjestys. Alkuaineet on sovussa; miehet on yhtä kaaosta. Naudat riemuizevat; niiden kuningas [eli mä] on onneton. Oi Viisaus, missä on sun lakisi? Oi Kaizelmus, onx tää sun mielestä hyvä tapa hoitaa asiat? Armollinen Jumala, missä on sun supervoimasi? Mä kazon maata, ja siellä on pelkkää vitunmakua.
ellauri115.html on line 649: Uskoisitko ehkä, hyvä ystävä, että näistä synkistä aatteista ja näennäisistä ristiriidoista sukeusi mun mielessäni sublimoitu idea sielusta, jota mun ezintä ei tähän saakka ollut honannut? Kun ma mietiskelin miehen luonnetta, musta näytti että siinä on 2 eri periaatetta; 1 nosti sen etutkimaan ikuisia totuuxia, oikeuden rakkautta, ja totta moraliteettia, sellaisiin maanosiin joita viisaat tykkäävät miettiä; toinen vei sen alaspäin omaan napaansa, teki siitä aistiensa orjan, ja himojen jotka on niiden instrumentteja, ja siten vastusti kaikkea mitä edellinen periaate vinkkasi. Kun mä tunsin lähteväni kiidulle, näiden vastakkaisten motiivien kannattelemana, mä sanoin, Ei; mies ei ole 1, mä tahon ja mä en halua; mä tunne izeni samalla kertaa orjaxi ja vapaaxi miehexi; mä havaizen mikä on oikein, mä rakastan sitä, mut mä teen mikä on väärin [tän mä förbin Paavalita, sori Paavali]; mä oon aktiivinen kun mä kuuntelen järjen ääntä; mä on passiivinen kun passiohedelmät tempaavat mut mukaansa; ja kun mä annan perixi, mun suurin tuska on että mä olisin ehkä voinut vastustaa. [Muze ei ois ollut kivaa.]
ellauri115.html on line 651: Nuori mies, kuuntele mua luottavaisesti. Mä olen aina rehellinen sun kanssasi. Jos omatunto on ennakkoluulon luomusta, mä olen varmasti väärässä, eikä ole mitään todistusta moraliteetille; mutta jos izensä laittaminen number onexi on miehen luonnollinen taipumus, ja jos alkeellinen oikeussentimentti on synnynnäistä apinansydämessä, annetaan noiden jotka sanoo et ihminen on yxinkertainen elukka poistaa nää ristiriidat ja sit mä myönnän et on vaan yxi substanssi. [Eli narsismi on vahvaa näyttöä kuolemattomuuden tarpeellisuudesta, täähän on nähty monen muunkin me first-hepun puheissa.]
ellauri115.html on line 653: Huomaatte: tää termi ‘substanssi’ mulla tarkoittaa sitä millä on jotain alkeellisia laatusanoja, ilman erikoisia ja toissijaisia virityxiä. Jos sit kaikki meidän tuntemat alkeelliset laatusanat voi olla samalla otuxella, riittää vaan 1 substanssi; mut jos on keskenään poissulkevia laatusanoja, niin tarvitaan niin monta substanssia kun on disjointteja luokkia. Saat miettiä tätä vähän; mun puolesta, mitä Locke ikinä sanookin, mulle riittää että aineella on vaan koko ja jaollisuus, niin mä oon vakuuttunut, että se ei voi ajatella, ja jos joku filosofi väittää että puut tuntee ja kivet ajattelee [Jalkahuomautus: Musta näyttää että moderni filosofia on kaukana siitä että kivet ajattelevat, ne on havainneet että miehet ei ajattele. Onkohan vika mussa vai? No ei, ne ei vaan huomaa luonossa muuta kuin sensitiivisiä olentoja; ja ainut ero jonka ne löytää miehen ja kiven välillä on että miehellä on niitä 2, ei vaitiskaan läppä läppä, vaan että mies on herkkä olento joka kokee sensaatioita, ja kivi on herkkä olento joka ei koe sensaatioita. Mutta jos on totta että kaikki aine tuntee, mistä löytyy tää herkkä yxikkö, mun individi ego? Onxe jokaisessa aineen mölekyylissä, vai ruumiissa jotka on mölekyylien aggregaatteja? Paanxmä tän yxeyden nesteisiin ja kiinteisiin, yhdisteisiin ja alkuaineisiin? Sä sanot että luonto koostuu yxilöistä. Mut mitä nää yxilöt sit on? Onx toi kivi tossa yxilö vai aggregaatti yksilöitä? Jos jokainen alkeellinen atomi on herkkä olento, miten mä voin käsittää sen intiimin viestinnän joka tapahtuu kun toinen apina on toisen sisällä, niin että niiden 2 egoa on sekoittuneet yhdexi? Puoleensaveto voi olla luonnonlaki jonka mysteeri on meille tuntematon; mut ainakin me tajutaan että vetovoima joka riippuu massasta ei sodi kokoa ja jaollisuutta vastaan. Voitko ajatella sensaatiota smalla tavalla? Sensitiivisillä ruumiinosilla on toki koko, jopa vaihteleva [mulla se on aika vähäinen], mutta sensitiivinen olento on 1 ja jakamaton; sitä ei voi panna kahtia, se on kokonainen tai ei mitään; sentakia herkkä olento ei ole aineellinen kappale. Mä en tiedä miten meidän materialistit ymmärtävät sen, mutta musta näyttää että samat hankaluudet jotka sai ne heittämää yli laidan ajattelun, nyt saa ne hylkäämään tunteilun; ja mä en näe mitään syytä, kun kerran eka askel on otettu, ne ei vois ottaa toistakin; mitä se niille enää maxaa? Koska ne on varmoja ettei ne ajattele, miten ne kehtaa väittää että ne tunteilevat? Turhaan se yrittää sekottaa mua ovelilla argumenteilla; mä pidän sitä vaan epärehellisenä sofistina, joka mieluummin sanoo että kivillä on tunteita kun että miehillä on sielua. [Olipa siinä kasa kökköä ajattelua, jos sitä sillä nimellä voi kuzua; pikemminkin tarkotushakuista tunteilua.]
ellauri115.html on line 655: Oleta että sokea mies kieltää kuvien olemassaolon koska se ei ole koskaan nähnyt niitä. Mä paan sen käteen mun kikkelin ja saan sen seisomaan Tom of Finland-kuvan avulla joka on mulla piilossa; sokea mies voi tunnustella et nythän se viisari on pydessä. Kerron sille et "Madonnankuva sai sen aikaan.” “Ei sunkaan,” se sanoo, "kikkeli ize on seisomisen syy; seisominen on yhteistä kaikille kaluille". “No näytä sitten mulle sama seisokki muissa kaluissa,” mä vastaan, “tai ainaskin näytä mikä sai sen aikaan tässä kikkelissä.” “Ei pysty” vastaa sokea mies; “liian hapokasta, mut vaikka sä et saa sitä seisomaan käskien, mixun pitää yrittää selittää sitä jollain pornokuvalla, josta mulla ei ole mitään käsitystä? Eikös se olis a case of obscurum per obscurius? Anna mun vielä kokeilla sun kikkeliä, tai muuten mä en usko ezulla on enää koko kalua. Se näyttää pienentyneen kuin pyy maailmanlopun edellä. Mä lyön vetoa etmä saan sen seisomaan käsipelillä ilman mitään kuvia. Se on muuten aika hassun näkönen jäykkänä."
ellauri115.html on line 659: Ei mikään aineellinen luomus ole izessään aktiivinen, ja mä oon tosi aktiivinen. Turhaan sä yrität tästä jankata; mä tunnen sen, ja tää tunne puhuu mulle niin kovalla äänellä että järjen ääni hukkuu siihen. Mulla on ruumis johon muut ruumiit joskus tunkeutuvat, ja se puolestaan tunkeutuu niihin; ei ole mitään epäilystä tästä edestakaisesta liikkeestä; mut mun halu on riippumaton mun aisteista; mä suostun tai mä panen vastaan; mä annan perixi tai pääsen päälleppäin; ja mä tiedän mainiosti izessäni milloin mä oon saanut mitä mä tahdoin ja millon mä vaan annoin perixi mun passiohedelmälle. Mulla on aina tahdonvoimaa, muttei aina voimaa tehdä mitä mä tahdon. Kun mä annan perään kiusaajalle mä antaudun ulkoisen kalun ohjattavaxi. Kun mä syytän izeäni tästä heikkoudesta, mä kuuntelen vaan mun tahtoa; mä oon mun paheideni orja, mutta vapaa mies katumaan niitä uudestaan ja uudestaan; tää vapauden tunne ei koskaan häviä musta, paizi kunmä teen ize väärin ja kun mä pitkän päälle estän sielunääntä protestoimasta ruumiin arvovallalle.
ellauri115.html on line 667: Joopajoo, jos Voltaire edusti kapitalismin materialistista uskontunnustusta, tää Rousseau on sen konservatiivinen siipi. Se on ize asiassa hämmästyttävän samasta puusta veistetty puujumala kuin Haju Sipilä. No keskustakonservatiivejähän ja lessuja ne on molemmat. Hajunkin kannattaisi hommata peruukki, ja Rousseau olis vaikuttanut fixummalta silmälaseissa. Tää vapaatahtohölinä on oleellinen elementti talousliberalismin peliteoreettisessa semantiikassa, ja se oikeuttaa köyhien kyykytyxen, koska ne on tyhmiä, ja sixi tuhmia].
ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
ellauri115.html on line 683: Kun kaikki on hyvin, ei ole sellaista kuin epäoikeudenmukaisuus. Oikeus ja hyvyys on erottamattomia; hyvyys on välttämätön seuraus supervoimista ja izerakkaudesta joka on synnynnäistä kaikissa herkissä olennoissa. [Tää kuulostaa aivan tuubalta?! Tai vähintäänkin aivan vitun narsistiselta.] Kaikkivoiva heittää kuvansa, niin sanoaxeni, kuin yliolanheittimellä luomiinsa nautoihin. Luominen ja säilöminen on powerin ikuista duunia; se ei toimi siihen mitä ei ole olemassa; Jumala ei ole kuolleiden jumala [no tää nyt ainakin on harhaoppia!]; se ei voi aiheuttaa harmia ja tuhoa vahingoittamatta izeään. Kaikkivoipa voi haluta vain hyvää. [Jalkanuotti: Muinaiset olivat oikeassa kun ne kuzuivat ylijumalaa optimixi maximixi, mutta olisi ollut vielä parempi sanoa sitä maximixi optimixi, sillä sen hyvyys johtuu sen voimista, se on good koska se on great. Tääkin kuulostaa taaas ihan peliteorialta.] Six se joka on eniten hyvä, koska se on eniten skrode, on myös ylioikeudenmukainen, muuten se puhuisi ristiin kuin liito-orava; sillä se järjestyxen rakkautta joka luo järjestystä me sanotaan hyväxi, ja sitä järjestyxen rakkautta joka pitää sitä pystyssä me sanotaan oikeudexi. Diktatuuria peliin ja poliisivoimia. Ei ihme että Russell sanoi kaimaansa protofasistixi.]]
ellauri115.html on line 687: “Mäkö petin sua, hätähousu! Kuka sulle niin sanoi? Onxun sielu hajalla? Ooxä lakannut olemasta? Oi Brutuxeni! Oi mun poikanen! Älä nyt tuhri kaikkea jalon elämäsi takakuistilla; älä menetä toivoasi ja kunniaasi Philippoin tasangolla. Mixä sanot 'Miehuus ei ole midiä', kun sä oot ihan just huulilla nauttimaan miehuuden lopputiliä? Sähän olet kuoleman kielissä! Ei, kylsä elät edelleen, tavallaan, ja mun lupaus toteutuu sit kuonpuoleisessa, usko pois."
ellauri115.html on line 689: Vois luulla kärsimättömien miesten valituxista että Jumala on velkaa niille palkkion ennenkuin työ on edes tehty ja hyväxytty, ezen pitäis antaa miehuudesta förskottia. Voi ei! Ollaan ensin hyviä, onni tulee perässä pienessä lankakerässä. Ei vaadita Nobelin palkintoa ennenkuin ollaan voitettu se, eikä vaadita sitä ennenkuin tää työ on lopussa. [Ai vittu, sitä ei myönnetä postuumisti. No kai siellä kuonpuoleisessa on joku vastaava kunnianosoitus.] “Me ei kruunata voittajia vedonlyöntilistoissa," sanoo Plutarkhos, "vaan vasta kun juoxu on lopussa." Sitäpaizi voitto ei ole tärkeintä, vaan hieno palkinto.
ellauri115.html on line 691: Jos sielu ei ole ainetta, se voi jäädä henkiin ruumiin kuollessa; ja jos se tekee niin, Sallimus on kuivilla. Vaikkei mulla olis mitään muuta todistusta sielun virtuaalisuudesta, niin ilkeiden voitot ja munkaltaisten kunnollisten mätkintä tässä maailmassa riittäis vakuttamaan mut. Kyllähän niin karmea epäsointu universaalissa Voimassa on ratkaistava jotenkin. Mä sanoisin izexeni: Ei peli ole vielä lopussa, kaikki tasitaan sit kuonpuoleisessa." Mun pitäis silti vielä vastata kysymyxeen, "Mitä miehestä jää jäljelle kun kaikki mitä me voidaan aistia on hävinnyt huizin Nevadaan? Tää kysymys on jo lastenleikkiä kun olen myöntänyt et on kahdenlaista substanssia. On helppo ymmärtää että se mitä mä en voi aistia jää multa huomaamatta ruumiillisen elämän tohinassa, kun mä aistin vaan näillä 5 aistilla. Kun sielun ja ruumiin personaaliunioni hajoaa, musta tuntuu että toinen haihtuu ja toinen saattaa säilyä. Mix toisen häviäminen haittaisi jälkimmäistä? Pikemminkin päinvastoin, kun ne oli niin erilaisia, niiden muodostama yhdiste oli hyvin epästabiili, ja kun se hajoaa, molemmat palaa perusasentoon; aktiivinen vitalis-substanssi pitää kaiken sen voiman millä se lykkäsi ainetta liikkeelle. Hemmetti! mun paheet muistuttaa mua liiankin hyvin että mä olin vaan puolixi elossa täällä murheen laaxossa; sielunelämä vasta alkaa ruumiin kuollessa.
ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes.
ellauri115.html on line 695: Mä olen tietoinen sielustani; mä ihan tunnen sen ja ajattelen sitä tuon tuostakin; mä tiedän mikä sen on vaikken tiedä mitä se oikeasti on; mä en voi järkeillä asioista jota mä en tunne. Se minkä mä tiedän on että mun henk.koht. identiteetti riippuu mun muistista, ja että ollaxeni sama mun ptää muistaa et mä olin olemassa. Mä en muistaisi kuoleman jälkeen millanen mä olin elävänä ellen mä muista miltä musta tuntui ja mitä mä tein; enkä epäile että just sen muistaminen tulee olemaan hyvisten palkkio ja pahisten kidutus. Tässä maailmassa sisäinen tietoisuus uppoaa innokkaiden passiohedelmien hälinään jotka estää katumisen. Miehuuden harjoituxesta seuraava nöyryyytys ja häpeä estää näkemästä sen charmia. Mut kun vapautuneina ruumiinaistien illuusioista silmäilemme iloisina ylintä pomoa ja ikuisia totuuxia jotka siitä valuvat; kun kaikki meidän sielunvoimat on hereillä järjestyxen kauneuteen ja me ollaan täysin uppoutuneita vertaamaan sitä mitä tuli tehtyä siihen mitä olis pitänyt, niin silloin omantunnon ääni pääsee täyteen volaan nupit kaakossa; silloin puhdas riemastus joka tulee izetyytyväisyydestä, ja terävä katumus izensä nolaamisesta ratkaisee ylivoimaisella tunteella mikä tulee olemaan kunkin omavalmisteinen osa kuonpuoleisessa. Hyvä ystäväiseni, älä kysy onko siellä muita ilon tai kärsimyxen aiheita; mä en tiedä kun en ole käynyt kazomassa vielä; tää minkä mä voin kuvitella riittää mulle lohdutuxexi tässä elämässä ja saa odottamaan kärsimättömästi seuraavaa. Mä en sano et hyviä palkitaan, sillä mitä suurempaa hyvää voi tosi hyvä olento kuvitella kuin olla niinkuin kotonaan? Mut mä sanon kyllä että hyvät tulevat olemaan onnellisia, koska niiden money maker, kaiken oikeudenkäytön ylin auktoriteetti, joka on tehnyt ne tunteilemaan kykenevixi, ei ole tehnyt niitä kärsiskelemään; sitäpaizi, ne ei ole käyttäneet vääriin vapauttaan maan päällä eikä muuttaneet kohtaloaan oman vian takia; kuiteskin ne ovat kärsineet tässä elämässä ja kyllä se niille hyvitetään seuraavassas. Tää fiilis ei luota niinkään miehen ansioihin, vaan hyvän ideaan, joka näyttää musta kuuluvan jumalan peruskokoonpanoon. Mä oletan vaan että järjestyssäännöt pysyy voimassa ja että Jumala ei kuseta.
ellauri115.html on line 701: Kun meidän ohimenevät tarpeet on ohize, ja meidän hullut halut lepäävät, pitäisi tulla loppu meidän passiohedelmistä ja rikoxista. Voiko puhdas sprii kyetä perversseihin tekoihin? Kun ne ei enää tarvi mitään, mix ne olis enää edes ilkeitä? Jos ne on vapaita meidän karkeista aisteista, jos niiden onni koostuu toisten olioiden kazelusta kuin Kim Young Unilla, ne voi vaan haluta mikä on koreaa; ja se joka lakkaa olemasta pahis ei voi koskaan olla kurjimus. Näin mä ainakin olen taipuvainen ajattelemaan vaikken mä ole ihan hirveesti yrittänyt tulla mihkään johtopäätöxeen. Jumalauta, teidän armonne, hyvä herra, mitä sä päätätkin mä läpytän; jos sä päätät panna pahojen päät ikuiselle pölkylle, olkoon mun puhheeni mitätön; mut jos näiden katuminen ajan mittaan sattuis päättymään, jos niiden kärsimyxet loppuisi, ja jos ne sais saman rauhan kuin minäkin, niin mä kiitän ja kumarran, kiitos siitä oikein kovasti. Eix ilkeäkin ole mun veljeni? Ei kai mun tarvi olla kuonpuoleisessa sen vartija? On munkin monasti tehnyt mieli tehdä niinkuin se. Päästäpä kuule se pahasta ja vapauta se pahasta hengestä; anna sen olla lähes yhtä onnellinen kuin mä; sen onni ei tee mua kateexi, vaan lisää vaan mun omaani.
ellauri115.html on line 703: Niinpä siis Jumalan silmäilyssä kotipuuhissa, ja sellaisten sen attribuuttien tutkimisessa joihin mua kiinnosti tutustua, mä olen vähitellen älynnyt ja kehittänyt ajatuxen, aluxi osittaisen ja epätäydellisen, jonka mä olen muodostanut tästä Äärettömästä Olennosta. Mut jos siitä on tullut jalompi ja isompi on siitä tullut myös paremmin ihmisjärkeen sopiva. Kun mä lähestyn hengessä ikuista valoa, mä sekaannun ja häikäistyn sen kunniasta, ja mun on pakko ottaa aurinkolasit ja hylätä kaikki maiset käsityxet jotka mä olin siitä muodostanut, niinkuin se valkoinen takatukka ja parta ja mekko ja sandaalit. Tää puhistettu jumala ei enää ole ruumiillinen eikä aistittava; superäly joka hallizee maailmaa ei ole enää ize pelilaudalla; turhaan mä koitan tarrautua sen käsittämättömään vaipanväliin. Kun mä ajattelen että sehän se antaa elämän ja liikkeen elävälle ja liikkuvalle substanssille joka kontrolloi kaikkia eläviä ruumiita; kun mä kuulen sanottavan että mun sielu on spriritististä ja et Jumalakin on sprite, mä kapinoin tollasta jumalallisen esanssin alennusmyyntiä; ikäänkuin Jumala ja mä oltas sukulaisia! Ikäänkuin Jumala ei oliskaan one and only pullollinen Absolute vodkaa, ainoa oikein aktiivinen, tunteva, ajatteleva, tahtova olento, josta me johdetaan omat aatoxemme tunteemme, horisontaaliset liikkeemme, halumme, vapautemme ja suorastaan olemassaolomme! Me ollaan vapaita koska se tahtoo niin, ja tää selittämätön substanssi on meidän sieluille se mitä meidän sielut on meidän ruumiille, eli käynnistysmoottoreita tai dynamoja. Mä en tiedä onxe luonut aineen, ruumiin, sielun ja maailman izensä. Luomisen ajatus sekottaa mun pään ja karkaa mun näpeistä; senverran kun mä pystyn sitä käsittämään mä voin sen uskoakin; mut mä tiedän eze on muotoillut miss universumin ja kaiken mitä sillä on (eikä se olekaan aivan vähän), ja eze on tehnyt kaikki kalut ja järjestyssäännöt niille. Epäilemättä Jumala on ikuinen; mut voix mun mieli kääriytyä ikuisuuden ympärille? [Ei se voi.] Mixmä pettäisin izeäni merkityxettömillä sanoilla? Tävverran mä tajuan; ennenkuin oli kaluja, oli Jumala; se jää olemaan kun kalut loppuvat, ja jos kaikki joskus loppuu niin se kumminkin jää sammuttamaan valoja. Et joku mun käsityskyvyn ylittävä otus panisi alkuun muita otuxia, se on vain vaikeaa kuvitella [eli millä lihaxilla?], mut jos Oleminen ja Eimitään ovat vastakohtia, niin se kuulostaa kyllä ristiriidalta, ihan absurdiahan se on.
ellauri115.html on line 705: Jumala on intelligentti, mutta miten älykäs? Mies on älykäs kun se järkeilee, mut Korkeimman Tiedustelijan ei tarvize järkeillä; ei sillä ole premissejä eikä johtopäätöxiä, ei sillä ole edes lauseita. [Sillä on vaan yxittäisiä sanoja.] Korkein tiedustelija on kokonaan intuitiivinen, se näkee mitä on ja mitä pitäis olla; kaikki totuudet on sille 1 ja sama, kuten kaikki paikat on vaan 1 paikka ja koko aika vaan 1 sekuntti. Miehen voima käyttää keinoja kuten Viagraa, jumalan voima on omavoimainen. Kirkas valo jo kävelyvauhdissa. Jumala voi koska se tahtoo; sen tahto on sen haba. Jumala on hyvä; tää on varma nakki; mutta mies löytää onnensa oman tiiminsä menestyxessä. Jumalan onni on järjestyxenrakkaus, se on anaalis-obsessiivinen psykopaatti. Sillä järjestyxellä se pitää yllä olevaa, ja yhdistää osia toisiinsa kuin leegoja. Jumala vaan on; tästä mä oon varma. God is just, eli jumala vaan on. Ich bin nur. Se seuraa sen hyvyydestä [vai oliko se toisinpäin?]; miehen vääryys ei ole Jumalan työtä, vaan sen omaa; se moraalinen oikeus joka on filosofien tavallinen moite Sallimuxelle on mulle todistus sen olemassaolosta. Mutta miehen oikeus on että jokainen saa ansionsa mukaan; Jumalan oikeus muodostuu että se vaatii meiltä tiliä siitä mitä se on meille antanut.
ellauri115.html on line 709: Sanalla sanoen: mitä enemmän mä yritän kuvitella sen jumalallista esanssia, sitä vähemmän mä ymmärrän sitä; mutta se on, ja se riittää mulle; mitä vähemmän mä ymmärrän, sitä enemmän mä jumaloin. Mä ryömin sen edessä, sanoen "Olentojen olento, mä oon koska säkin oot, sä oot mun idoli; kun mä yritän ajatella sua mä ikäänkuin nousen mun pääni vintille, missä räsymatot eivät ole ihan suorassa. Paras mun järjen käyttö on jättää se käyttämättä sun edessä; mun mieli ilahtuu, mun heikkous terhentyy, kun mä tunnen olevani sun suurissa jaloissa."
ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
ellauri115.html on line 715: Mun nuori ystävä, kazotaampa polvihousuihin, pannaan syrjään kaikki henk.koht. ennakkoluulot ja mennään tonnne kamariin kokeilemaan mihkä suuntaan meidän taipumuxet johtaa meitä. Tykätäänkö me enemmän toisten kärsimyxistä kuin niiden iloista? [Hmm nojaa...] Onko miellyttävämpää tehdä ystävällinen teko vaiko epäystävällinen, ja kumpi jättää hauskemman muiston jäljestään? Mixi sä tykkäät teatterista? Nautitko rikoxista jotka näet? [Aika monet kyllä.] Itketkö rangaistusta joka tuomitaan rikolliselle? [No ei, vrt. edellä.] Noi sanoo että meitä ei kiinnosta muu kuin oma etu; kuiteskin me saadaan lohtua kärsimyxiin viehättävistä ystävättäristä ja humanitäärisestä avusta; ja nautinnoissakin oltaisiin liian yxinäisiä ja kurjia ellei meillä olis ketään joille niistä kerskua.
ellauri115.html on line 722: Miehet puhuvat katumuxen äänestä, piilorikosten salaisesta rangaistuxesta, jonka avulla rikoxet usein paljastuu, tai sitten niillä kerskumisesta. Alas yliminä! Kukapa ei olis kuunnellut kiusaxeen sen kuiskutusta. Puhun kokemuxesta, ja mä mielelläni kuristaisin tän komentelevan tunteen joka aiheuttaa mulle niin paljon kärsimystä. Mutta on toteltava luonnon kuzua ja käytävä kusella kun kusettaa; sä näät että sen ies on keveä ja kun me kuunnellaan tota ääntä meillä on hyvä päänalunen. Pahis pelkää ja juoxee karkuun sitä; se haluis päästä eroon izestään; sen ahistuneet silmät vilkuu ympärille ja ezii jotain viihdettä; ilman katkeraa satiiria ja moukkamaista läpänheittoa se olis aina surullinen; toi ivanauru on sen ainut nautinto. Toisin vanhurskas mies, joka löytää rauhan omista pöxyistään; se on yhtä iloinen yxin kuin seurassa, sen tyydytys ei riipu niistä jotka sitä lähestyy, sen housuihin mahtuu vaikka kuinka monta sellaista.
ellauri115.html on line 724: Heitä kaze kaikkiin maailman osakuntiin; lue jokainen historianide; keskeltä näitä omituisia ja julmia palvonnan muotoja, näiden hämmästyttävän moninaisten tapojen ja tottumusten joukosta löydät aina samat oikean ja oikeuden ideat; kaikkialla samat moraliteetit, samat hyvän ja pahan ideat. Vanah pakanismi synnytti kauheita jumalia jotka alennettiin sittemmin perkunoixi, jumalat jotka vaan tarjosivat ylimmän onnen kuvana rikoxia tehtävixi ja himoja tyydytettävixi. Mutta turhaan pahe lähti jumalten kämpästä niiden henkkarit mukana; moraalivaisto ei hyväxynyt niitä miehen sydämmeen. Kun Juppiterin rivoiluja juhlittin, Xenokrateen pidätyskykyä kunnioitettiin; siivo Lukretius ihaili häpeämätöntä Venusta; julkea roomalainen uhrasi Pelolle; se kuzui jumalaa joka leikkas isältänsä kikkelin, ja kuoli mukinoitta oman isänsä käsissä. Mitä arvottomimpia jumalia palvoi jaloimmatkin heppulit. [En nyt viizi tässä mennä Barukin mainizemiin puupääjumaliin.] Pyhä luonnonääni oli kuuluvampi kuin jumalien ääni, se voitti kunniasijan maalla ja kaupungissa; se näytti lähettävän syyt ja syylliset yhtä lailla taivaaseen. [Häh?]
ellauri115.html on line 728: Mutta tässä koen mä kuulen mutinaa kaikilta ns. viisailta miehiltä. Lapselliset erroiri, kasvantaviärät ennakkoluulot, ne huutaa kesken konserttia! Ei apinan mielessä ole muuta kuin mitä se on oppinut kokemuxesta; ja me tuomitaan kaikkea vaan hankittujen ideoiden perusteella. Ne jaxaa jauhaa tätä; ne jopa uskaltautuu hylkäämään kaikkien kansojen selvän ja universaalin yhteisen kannan, ja asettaa tätä apinalauman hämmästyttävää yximielisyyttä vastaan jotain hämäriä poikkeuxia jotka ne tietää vaan ize; ikäänkuin koko luonnon terendi voitas tehdä tyhjäxi vaan yhden osakunnan [esim Israel] vastaesimerkillä, ja ikäänkuin joidenkin hirveyxien olemassaolo tekisi lopun koko lajista. [No siltähän tää alkaa vähän näyttää...] Mut minkä tautta spektikko Montaigne yrittää löytää jostain hämärältä maailmankulmalta tavan joka on vasten perittyjä oikeuskäytäntöjä? Mitä varten se uskoo mitä epäuskottavimpia turisteja, ja kieltäytyy uskomasta meidän suurimpia kirjailijoita? Pari outoa ja epäilyttävää tapaa, joilla on paikalliset syyt joita me ei vaan tunneta; tekeekö nää tyhjäxi yleisin päätelmän joka perustuu maailman kaikkien osakuntien yleissopimuxeen, jotka eroaa kaikilla muilla tavoilla mut on samaa mieltä tästä? Voi vittu Montaigne, sä olet olevinasi niin totuudenkaltainen ja rehellinen; ole vilpitön ja todennäköinen, jos filosofi voi olla sellainen, ja kerro mulle onko mitään maalman maata missä on rikos pitää sanansa, olla armollinen ja avokätinen, missä hyvää miestä pilkataan, ja petkuttajaa kunnioitetaan. [Epistä! Ranskaa ei lasketa, eikä Voltairea.]
ellauri115.html on line 732: Marcus Atilius Regulus (kuoli mahdollisesti 250 eaa.) oli Rooman tasavallan konsuli ja sotilasjohtaja, joka nähtiin Roomassa sankaruuden esikuvana. Perimätiedon mukaan Regulus pysyi vangittuna Karthagossa kunnes hänet lähetettiin Roomaan neuvottelemaan joko rauhasta tai vankienvaihdosta. Hänen kerrotaan vaatineen senaattia kieltäytymään Karthagon ehdotuksista, minkä jälkeen hän noudattaakseen vapauttamisensa ehtoja palasi vankeuteen Karthagoon huolimatta roomalaisten vastustuksesta. Hänen vangitsijoidensa kerrotaan nopeasti kiduttaneen hänet kuoliaaksi. Reguluksen toiminta nähtiin osoituksena sankarillisesta kestävyydestä. Paras aikakautta käsittelevä säilynyt lähde, kreikkalainen historioitsija Polybios (n. 203–118 eaa.) ei mainitse Reguluksen kuolemaan liittyvistä tapahtumista, mutta se mainitaan vuonna 129 eaa. konsulina toimineen Gaius Sempronius Tuditanuksen fragmenteissa. Jotkut historiantutkijat ovat arvelleet, että kertomus Reguluksen kiduttamisesta olisi keksitty puolustamaan sitä, että Diodoros Siculuxen mukaan roomalaiset kiduttivat kahta karthagolaista sotavankia Reguluksen lesken käskystä.
ellauri115.html on line 734: Ei ole osa mun lukujärjestystä ruveta nyt metafyysisiin pohdintoihin joista meistä kumpikaan ei tajuaisi pätkääkään, keskusteluihin jotka ei oikeasti johda mihinkään. Olen jo kertonut sulle etten huoli filosofoida sun kaa, vaan autan sua konsultoimaan omaa verenkiertoelintä. Jos kaikki maailman filosofit osoittais että mää oon väärässä, ja sun mutu sanoo et mää oon oikeessa, se riittää mulle.
ellauri115.html on line 738: Olemassaolo on fiilistelyä; Meidän fiilis on takuulla varhaisempaa kuin meidän fixuus, ja meillä oli fiilixiä jo ennen ideoita. [Alaviite: Jossain mielessä ideat ovat fiilixiä ja fiilixet ideoita. molemmat termit sopii jokaiseen havaintoon jossa on meistä izestämme kyse, sopii sekä sen havainnon kohteeseen ja meihin jotka saa sen havainnon; järjestys missä me koetaan ne määrää soveltuvan termin.
ellauri115.html on line 742: Niin että mä en usko, nuori ystäväiseni, että on mahdotonta selittää omantunnon välitöntä voimaa meidän oman luonnon tuloxena, järjestä riippumatta. Ja vaikka se olis mahdotonta, se on tarpeetonta; sillä ne jotka kieltää tän periaatteen, jonka kaikki muut maailmassa hyväxyvät, eivät ole todistaneet ettei sellaista ole; ne tyytyy vaan väittämään, ja kun me väitetään että sitä on, on meillä ihan yhtä hyvä perustelu kuin niillä, ja meillä on sen lisäxi todistaja omassa masussa, omantunnon ääni, joka puhuu puolestaan. Jos tuomion ekat säteet sokaisee meitin ja sekottaa meidän näkemät kohteet, odotetaan kunnes heikko näkömme kirkastuu ja havistuu, ja järjen valossa me pian nähdään just nää kohteet kuten luonto on aina näyttänyt ne meille. Tai ollaxemme yxinkertaisempia ja vähemmän uhoovia; tyydytään masussamme tuntuviin ekoihin fiilixiin, koska tiede tuo meidät aina niihin takaisin, ellei se ole harhaista.
ellauri115.html on line 744: Omatunto! Omatuntoo! Järki hoi, äly älä jätä! Jumalallinen vaisto, taivaan kuolematon iäni, varma opas otuxelle joka on tietämätön ja tosiaan aika näiverö, kuitenkin suht intelligentti ja vapaa kuin sveiziläinien; erehtymätön hyvän ja pahan tuomari, joka tekee miehestä vähän kuin Jumalan! Sussa on miehen luonnon erinomaisuus ja sen tekojen moraalisuus; ilma sua mä en löydä izestäni mitään joka nostais mut muiden elukoiden edelle - ei muuta kuin surullinen etuoikeus exyillä yhdestä errorita toiseen, apuna ohjastamaton ymmärrys ja järki jolla ei ole mitään periaatteita.
ellauri115.html on line 750: Mun luonnolliset tunteet, jotka puhuu yhteisestä hyvästä, ja mun järki, joka puhuu vaan musta izestä on aina riidoissa, ja mä olisin ajelehtinut elämän läpi alituisessa epävarmuudessa, vihaten pahaa, rakastaen hyvää, ja aina sodassa izeni kaa, jos mun sydämmeni ei olis saanut lisä läpivalaisua, jos se totuus joka määrää mun mielipiteet ei olis myös asettanut mun käytöstä, ja saanut mua rauhoittumaan. Järki yxin ei ole riittävä perusta miehekkyydelle; mikä sokkeli vois löytyä? Miehekkyys on järjestyxenrakkautta. Mutta voiko tää rakkaus voittaa mun omanvoitonpyyntiä, ja pitäiskö sen edes voittaa sitä? Antakoot ne mulle selvän ja riittävän syyn tälle preferenssille. Niiden niinsanottu periaate on ize asiassa vaan sanaleikkiä; sillä mä sanon myös että pahe on järjestyxenrakkautta, toisella tavalla nähtynä. Missä vaan on fiilistä ja älyä, siellä on jonkinlaista moraalista järjesystä. Ero on tää: hyvä mies järjestää elämänsä suhteessa kaikkiin muihin miehiin; paha järjestää sen vaan izeensä nähen. Jälkimmäinen keskittää kaikki asiat izensä ympärille, toinen mittaa reviirinsä säteen ja haukuskelee sen aidalla. Siten sen paikka riippuu yhteisestä keskuxesta, joka on Jumala, ja kaikista samankeskisistä ympyröistä jotka on sen erinazaisia luotuja. Ellei ole Jumalaa, ilkeä on oikeassa ja hyvä mies on vaan taulapää.
ellauri115.html on line 752: Mun lapsi! Jospa jonakin päivänä tuntisit mikä taakka poistuu kun, stikun sä oot luodannut ihmisajatusten turhuuden ja maistanut hapanta passiohedelmää, löydät lopulta ihan käden ulottuvilta viisauden kinttupolun, tämän elämän pakkotyön palkkion, sen onnen lähteen jota et uskonut löytäväsi. JOkainen luonnonlain velvollisuus, jonka miehen vääryys oli melkein hinkannut pois mun sydämmestä, on kaiverrettu sinne, toisen kerran sen ikuisen oikeuden tähden joka panee mulle nää verot ja kazoo miten mä maxan ne. Mä tunnen izeni vaan Lujaapierevän instrumentixi, joka haluaa hyvää, joka esittää sitä, joka tekee juttuja mun omaxi hyväxi kunhan mä jelpin sitä, ja käytän näennäistä vapauttani oikein. Mä alistun sen järjestämään järjestyxeen, varmana että yx päivä mä vielä nautin siitä ja löydän siitä onneni; sillä mitä makeampaa iloa on kuin tää, et tuntee olevansa ratas kellossa missä kaikki toimii kuin hieno sveiziläinen kronometri? Kivun saalinakin kestän sen kärsivällisesti muitaen, että se loppuu pian, ja että se tulee ruumiista joka ei edes ole mun. Life is hard and then you die. Jos mä teen salaa jonkun hyvän työn, mä tiedän et partiojohtaja näkee sen, ja mun käytös tässä maailmassa on etumaxua tulevaan. Kunmä kärsin epäoikeutta, mä sanon izelleni, että Lujaapierevä joka tekeee kaiken oikein palkizee muzit myöhemmin; mun kivulias tarpeenteko, mun köyhyys, tekee vaan kuolemasta vähemmän sietämättömän. Sen vähemmän on siteitä katkottavana kun mun vuoronumero tulee nahkurin orrelle.
ellauri115.html on line 756: Jos vieläpä siinä matalassa asemassa mihin meidät on asetettu tässä elämässä meidän ekat impulssit on aina hyviä, jos meidän paheet on omatekoisia, mix me valitettaisiin että ne on meidän mestareita? Mix me syytettäisiin Luojaa pahoista jotka ollaan ize luotu, ja vihollisia jotka me ollaan ize aseistettu izeämme vastaan? Äh, jätetään mies pilaamattomaxi; se huomaa olevan aina helppoa olla hyvä ja se on aina onnellinen ilman katumuspilleriä. Syylliset, jotka sanoo että ne on ajettu rikollisuuteen, on valehtelijoita yhtä paljon kuin pahantekijät; miten ne voi jättää huomiotta että niiden valittama heikkous on niiden omaa työtä; että niiden aikaisimmatkin törkeydet oli niiden oman tahdon aikaansaannosta; että toivomalla kiusauxeen lankeemista ne lopulta antaa niille perixi tahtomattaankin ja tekee niistä vastustamattomia? Epäilemättä ne ei voi enää välttyä olemasta heikkoja ilkimyxiä, mutta niiden ei tarvinnut tulla heikoxi ja ilkeixi, izepä hyppäsivät siihen siniseen maalisammioon. Doh, miten helppoa olis pitäämopo käsissä ja passiohedelmät piilossa, tässäkin elämässä, jos silloin kun tavat ei vielä olleet muodostuneet, mieli laajentumisvaiheessa, olisimme voineet pitää kiinni sellaisista jutuista kuin meidän olis pitänyt, arvostaaxemme oikein sitä mitä ei tiedetä; jos me oikeesti haluttaisiin oppia, ei vaan six että loistettaisiin toisten silmissä, vaan että meistä tulis viisaita ja hyviä ihan luonnonmenetelmällä, et me oltaisiin onnellisia maxaessamme veroja. Tästä työhuoneesta tulee ikävystyttävä ja tuskaisa, koska me ei edes yritetä sitä ennenkuin me ollaan jo paheen ruostuttamia ja passiohedelmien orjia. Meidän tuomiot ja meidän arvon mittatikut määräytyy ennenkun meillä on tietoa hyvästä ja pahasta, ja sit me mitataan kaikkia asioita tällä väärällä mittatikulla, eikä arvosteta mitään sen oikeasta hinnasta. [Joo tää on taas tätä keskustaoikeistolaista "oman onnensa seppä" sepustusta. Kylnää sit on ennustettavia!]
ellauri115.html on line 758: On semmoinen ikä kun sydän on vielä vapaa, mutta innokas, levoton, ahne onnellisuudelle jota ei vielä tunneta, onnellisuudelle jota se ezii uteliaana ja epäilevänä; aistien pettämänä se pitkän päälle lasettuu tyhjän onnellisuuuden näköispazaan varaan ja ajattelee eze on löytänyt sen muttei olekaan. Mun omassa tapauxessa nää harhakuvat kesti tosi pitkän ajan. Alas harhakuvat! liian myöhään mä pääsin niistä perille, enkä mä ole täysin onnnistunut voittamaan niitä vieläkään; ne kestää yhtä kauan kuin tää kertakäyttöbody josta ne nousevat. Jos ne johtaa mut harhaan, mä en ainakaan enää usko niitä; mä tiedän mitä ne on, ja vaikka mä annan niille perixi, mä halvexin izeäni samalla; mä en pidä niitä mun onnen päämääränä, pikemminkin päinvastoin, sen esteenä. Mä kaipaan aikaa jolloin ruumiin kettingeistä vapautettuna mä saan olla oma izeni, yhtä izeni kaa, enkä enää repeile kahtia, kun mä riitän yxin izelleni onnexi. Sillä aikaa mä oon onnellinen meidankin elamassamme, sillä mä en paljon välitä sen pahoista jutuista, joihin mulla izelläni on tosi vähän syytä, kun taas kaikki oikeasti hyvä on vaan musta izestäni kii. [Nyt nyrjähti Jannella taas pahasti. Tämmöstä sillä aina on, ei se kyllä ole kovinkaan vilpitön.]
ellauri115.html on line 781: On tosi vaikea olla uskomatta mitä oikein kovasti toivoo. Tää mun vakaumus on taivaan lähettämä. Mitä musta tulisi jos jäisin kuolemaa pahemman kohtalon armoille eliskä en saisi hyvitystä häväistyxistä jota vihulaiset pani mut kärsimään, enkä voisi toivoa saavani oikeutta joka mulle kuuluu? Mä joka olen tälläinen viaton ja luottavainen joskin ylpeähkö sielu? Muzit tajusin et tää elämä on pelkkää koeaikaa. Kovimmatkin kärsimyxet menettävät voimansa sen mielessä joka tietää saavansa niistä suuren ja varman hyvityxen kuonpuoleisessa. Varmuus hyvityxestä oli mun mietiskelyjen suurin tulos.
ellauri115.html on line 790: Haavoittuva narsisti vaikuttaa viehättävän aidolta, hauskalta, innokkaalta ja ystävällisellä niinkauan kuin asiat sujuvat hänen tahtomallaan tavalla. Haavoittuvalla narsistilla on vahva suojakuori jonka alle hän peittää erittäin suuren haavoittuvuuden pelkonsa. Hän myös kokee olevansa suhteen hyväxikäytetty osapuoli. Pienikin kritiikki voi syöstä haavoittuvan narsistin raivoon tai epätoivoon ja elämä muuttuu tunteiden vuoristoradaxi.
ellauri115.html on line 797: Eli mitä hyötyä on vihanpidosta? Paljonkin, neuvoo Plutarkhos.
ellauri115.html on line 807: Boon comrade of rattle-brained men,
ellauri115.html on line 821: Janne ja Mika miettii tahoillansa valehtelua. Narsu Rusoolle izekunnioitus on kallein omaisuus. Hän voi siis joskus arkailematta valehdella säilyttääxeen sen. Valhe ei ole valhe jos se ei muuta omistussuhteita. Tällä moraalilla mennään, ei tarvi paljon miettiä. Montaigne ei voi valehdella kunnolla kun sillä on niin huono muisti. Se sanoo kuin kolleegansa Fenelon että lapsia ei saa liikaa rankaista, se tekee niistä pieniä valhepusseja. Otitko manteleita pussista? Tunnusta! Tällä lailla Petteristä tuli paroni Petkunterä.
ellauri115.html on line 823: Rusoo ei noudattanut muita sääntöjä kuin luontonsa yllytystä. Size valehtelee ummet lammet peitelläxeen häpeää. Tunnustaisin heti jos siitä ei tulisi lisähäpeää, mutta ainahan sitä tulee, joten jatkan mytomaniaa.
ellauri115.html on line 827: Tunnustuxissa kerroin kyllä koko totuuden ja joskus enemmänkin :D. Huono muisti vaan auttoi Rusoota valehtelussa, aukkokohtiin se saattoi satuilla aivan vapaasti. Se saattoi kertoa asioita sellaisina kuin niiden olisi pitänyt olla.
ellauri115.html on line 831: Romanttiset näkymät, sanoi Janne ekan kerran ranskaxi, se oppi sanan briteiltä. K-Raudan pienellä kesäapulaisella on romanttiset tissit, tai sellaset pienet mutta terhakat. Mm mitkä maisemat, sanoi el Zorron roisto aika paljon isompia tissejä. Mä pidän enemmän tollasista pienistä. Jouduttuaan Bielenseen autiolle saarelle JJ tuotatti sinne tässä järjestyxessä Terskan, kirjoja ja vähät varusteet. Sen hommana oli dolce far niente. Se sanoo Terskaa elämäntoverixi ja taloudenhoitajaxi kuin Hande Mäkelä Anza repukkaa. Se sanoo olevansa ihan yxin vaikka Terska häärää keittiössä ja sen sängyssä. Sillä aikaa Janne lähti Linné kainalossa kasviruuduille tarkkailemaan kasvien sukupuolielintoimintoja.
ellauri115.html on line 836: At another time Racine took La Fontaine to church, and gave him a Bible, which he opened at the prayer of the Jews in Baruch; becoming interested in the book, which he had perhaps never opened before, he asked his friend, “Who was this Baruch? He was a fine genius!” For some time afterwards his salutation to friends was, “Have you read Baruch?”—LAROUSSE: Fleurs Historiques.
ellauri115.html on line 863: 31. Olkoon ne vaivaiset, jotka sinua vaivanneet ja sinun lankeemisestas iloinneet ovat.

ellauri115.html on line 865: 8. Mutta metsät ja kaikki hyvin hajavaiset puut pitää Jumalan käskystä Israelia varjooman.

ellauri115.html on line 879: 26. Niiden pitää häpeemän, jotka niitä kunnioittavat, ettei ne eikä itse nousta taida, kuin he putoovat maahan, eikä liikuttaa itsiänsä, kuin joku ne panee johonkuhun paikkaan pystyälle, ja jos se kallistuu, ei se taida ojentaa itsiänsä ylös. Ja niinkuin uhri kuolleiden eteen, Juuri niin pannaan myös heidän eteensä.

ellauri115.html on line 930: oog_Fausto_Paolo_Sozzini%2C_RP-P-1908-3942.jpg/800px-Portret_van_de_theoloog_Fausto_Paolo_Sozzini%2C_RP-P-1908-3942.jpg" />
ellauri115.html on line 936: The ideas of Socinianism date from the wing of the Protestant Reformation known as the Radical Reformation and have their root in the Italian Anabaptist movement of the 1540s, such as the anti-trinitarian Council of Venice in 1550. Lelio Sozzini was the first of the Italian anti-trinitarians to go beyond Arian beliefs in print and deny the pre-existence of Christ in his Brevis explicatio in primum Johannis caput – a commentary on the meaning of the Logos in John 1:1–15 (1562). Lelio Sozzini considered that the "beginning" of John 1:1 was the same as 1 John 1:1 and referred to the new creation,[citation needed] not the Genesis creation. His nephew Fausto Sozzini published his own longer Brevis explicatio later, developing his uncle's arguments. Many years after his death in Switzerland, Sozzini consulted with the Unitarian Church in Transylvania, attempting to mediate in the dispute between Frankenstein and Count Dracula.
ellauri115.html on line 942: The name Socinian started to be used in Holland and England from the 1610s onward, as the Latin publications were circulated among early Arminians, Remonstrants, Dissenters, and early English Unitarians. In the late 1660s, Fausto Sozzini's grandson Andreas Wiszowaty and great-grandson Benedykt Wiszowaty published the nine-volume Biblioteca Fratrum Polonorum quos Unitarios vocant (1668) in Amsterdam, along with the works of F. Sozzini, the Austrian Johann Ludwig von Wolzogen, and the Poles Johannes Crellius, Jonasz Szlichtyng, and Samuel Przypkowski. These books circulated among English and French thinkers, including Isaac Newton, John Locke, Voltaire, and Pierre Bayle.
ellauri115.html on line 956: That Christ was literally dead in the grave for three days – as a proof of Christian mortalism, resurrection and the humanity of Christ.[6]
ellauri115.html on line 962: The Racovian Catechism makes muted reference to the devil in seven places which prompts the 1818 translator Thomas Rees, to footnote references to the works of Hugh Farmer (1761) and John Simpson (1804). Yet these references are in keeping with the somewhat subdued handling of the devil in the Biblioteca Fratrum Polonorum. The Collegia Vicentina at Vicenza (1546) had questioned not only the existence of the devil but even of angels. Word has it that the personal boll weevil was none other than Sozzini himself.
ellauri115.html on line 964: Kun d’Alembert syytti Geneven pastoreita sosinianismista. Rousseau piti niiden puolta. “Socinianism was a Christian sect closely allied with the development of Unitarianism. It took its name from its founder, Fausto Sozino, an Italian of the sixteenth century who lived in Poland for a long time, where his movement had great strength. It was popular throughout Europe and was accepted by many Protestant churches. Socinianism was anti-trinitarian and held that reason is the sole and final authority in the interpretation of the scripture. It further denied eternal punishments. Calvin had condemned the doctrine, so that the imputation in d’Alembert’s article was both a daring interpretation of the doctrine of Geneva’s pastors and one which was likely to be dangerous for them.” Allan Bloom, Politics and the Arts (Ithaca: Cornell University Press, 1960) 150. (back)
ellauri115.html on line 980: Hobbesin ja Locken pointtina oli että keskusvalta teki lopun klaanihommasta ja verikostosta. Siitä pääsi apinoiden kanimainen leviäminen vasta vauhtiin kunnolla. Ravintoverkon huipulla keekoilevan apinan ainoot viholliset on enää taudit syöpäläiset ja kollegat. Virkaveljet saadaan kuriin yhteiskuntasopimuxella.
ellauri115.html on line 998: Hyvä aine maalinpoistoon on nimeltään Nitromors.

ellauri115.html on line 1006: Pukille kuolivat preetori C. G., Tigellinus, room. henkivartijakaartin pääll., Ludovico, Guido Gonzales, Mantovan markiisin poka, sekä vielä huonompaa esimerkkiä näyttäen Platonin veljenpoika Speusippos sekä muudan paavimme. Pahemminkin voisi käydä.
ellauri115.html on line 1054: Hirveä despootti - Check
ellauri115.html on line 1058: Valvoo puolisonsa sometusta - Check
ellauri115.html on line 1067: Välipala siteeraa alan asiantuntijana Shmuel "Säm" Vakninia jolla izellään on diagnoosi. Kekäs se sit on ?
ellauri115.html on line 1077: Vaknin was born in Kiryat Yam, Israel, the eldest of five children born to Sephardi Jewish immigrants. Vaknin's mother was from Turkey, and his father, a construction worker, was from Morocco. He describes a difficult childhood, in which he writes that his parents "were ill-equipped to deal with normal children, let alone the gifted". Arvaa kyllä ketä sillä tarkoitetaan.
ellauri115.html on line 1079: It was in the mid-1980s that he became aware of difficulties in his relationship with his fiancée, and that he had mood swings. In 1985 he sought help from a psychiatrist, who diagnosed him with narcissistic personality disorder (NPD). Vaknin did not accept the diagnosis at the time. From 1986 to 1987 he was the general manager of IPE Ltd. in London. He moved back to Israel, where he became director of an Israeli investment firm, Mikbatz Teshua. He was also president of the Israeli chapter of the Unification Church's Professors for World Peace Academy.
ellauri115.html on line 1081: In Israel in 1995 he was found guilty on three counts of securities fraud along with two other men, Nissim Avioz and Dov Landau. He was sentenced to 18 months' imprisonment and fined 50,000 shekels (about $14,000), while the company was fined 100,000 shekels. In 1996, as a condition of parole, he agreed to a mental health evaluation, which noted various personality disorders. According to Vaknin, "I was borderline schizoid, but the most dominant was NPD," and on this occasion he accepted the diagnosis, because, he wrote, "it was a relief to know what I had, besides the loot."
ellauri115.html on line 1087: Lidija Rangelovska is the owner and CEO of Narcissus Publications and the editor of Sam Vaknin's works, including of "Malignant Self-love: Narcissism Revisited" as well as many other books and ebooks about topics in psychology, relationships, philosophy, economics, international affairs, and award-winning short fiction. She lives in Skopje with her husband, Sam Vaknin. She featured in other documentaries together with her husband ("Egomania" by channel 4 in the UK and "Moi, narcissique et cruel" on Radio-Television Suisse).
ellauri115.html on line 1105: In 2016, Vaknin appeared in the documentary "How Narcissists Took Over the World" produced by Vice Media.
ellauri115.html on line 1116: Mitähän tonkin omistajanvaihdoxen takana on tapahtunut. Onkohan Lidija saanut lopultakin tarpeexeen. Sämin vuodatuxet ei ole kovin tieteellisen oloisia. Mutta diagnoosi on saleen oikea.
ellauri115.html on line 1126: Hare was born in 1934 in Calgary, Alberta, Canada. Hare's father was a roofing contractor and his mother was of French Canadian descent. He grew up in a working-class neighborhood of Calgary. This explains a lot.
ellauri115.html on line 1138: Hare also co-authored the bestselling Snakes in Suits: When Psychopaths Go to Work (2006) with organizational psychologist and human resources consultant Paul Babiak, a portrayal of the disruptions caused when psychopaths enter the workplace. The book focuses on what Hare refers to as the "successful psychopath", who can be charming and socially skilled and therefore able to get by in the workplace. This is by contrast with the type of psychopath whose lack of social skills or self-control would cause them to rely on threats and coercion and who would probably not be able to hold down a job for long. Hare would classify himself and Mrs. Hare (jänisemo pyrynä viitaan loikki) as first class psychopaths. Successful vs. unsuccessful bad people.
ellauri115.html on line 1140: Hare appeared in the 2003/4 award-winning documentary film The Corporation, discussing whether his criteria for psychopathy could be said to apply to modern business as a legal personality, appearing to conclude that many of them would apply by definition. However, in a 2007 edition of Snakes in Suits, Hare contends that the filmmakers took his remarks out of context and that he does not believe all corporations would meet all the necessary criteria in practice.
ellauri115.html on line 1155: Narsistit on niin samanlaisia kuin ne olisi kaikki leimattu samalla klisheellä, tai leivottu samalla piparkakkumuotilla. Mitä ne tekee, mitä ne sanoo, miten ne haukkuu uhrejaan, kaikki niiden nokkelimmatkin paskamaisuudet on aivan prikulleen yx yhteen samat. Ei narsistien sieluntappotapoja ole varmaan edes sataakaan. Ja sit vielä jotkut väittävät että näillä hemmoilla on tahdonvapaus, etne saavat valita elämästään just sellaisen kuin haluaa. Paskapuhetta. Ne on BASICilla ohjelmoituja mikrotietokoneita, samanlaisia kuin esim Bill Gates. Kuin torakoilta jotka kävelee ympyrää kun niiltä on revitty irti jalkoja. Varmaan joku narsisti on repinyt. Yli puolet taparikollisista on psykopaatteja, niitä ei voi parantaa. Ne pannaan vankilaan vaan pois kuleximasta baanalla, niinkuin Woku hyttysansan hyttyset. Siellä ne inisevät kunnes kuivahtavat.
ellauri115.html on line 1168: Esim uskontopellet jotka kiskoo izensä seurakunnan kihoxi herättämällä näitä tunteita toisissa.
ellauri115.html on line 1172: A: The answer to this is very simple. Utilitarianism is concerned only with the volume of pleasure and pain, and Nietzsche says in so many words that as soon as you even enter into this kind of thinking, you are already deep into the territory of nihilism. It is passive; concerned with maintenance, not construction; aloof or indifferent to meaning, something to justify the effort in the first place, even when it is successful, let alone when it isn’t. It is the staid, kindly, sober—not to say, the British—version of the same imbecilic nihilism that was prevailing on the continent in the same era. Mill did not understand the difference between pleasure and (actual) happiness, between pain and suffering, between real (spiritual) slavery and freedom.
ellauri115.html on line 1184: Izeluottamus pysyy kunnossa kuha ei yritä liikoja. Izerakkaus ja izeviha on kumpikin tarpeettomia, parempi kun ei yleensä tuijota omaan napaansa. Oma ize ja ihanneminä ei eroa kun on sopivasti ihanteeton. Hyväxyy izensä sellaisena kuin on, vaikka parannettavaa toki aina on. Mutta ihanneminä ei kurmoota.
ellauri115.html on line 1192: Narsistin irtautuminen äidistä on jäänyt kesken. Se leikkii lääkäriä ilman rajoja. Sen mielestä sama ihminen ei voi olla sekä hyvä että paha. Mä oon hyvä te muut ootte pahoja. Narsistin äiti kohentaa aikuisen lapsensa vaatteita ja isä sanoo kampaa tukkasi.
ellauri115.html on line 1201: Se joka sanoo on ize. Jos N. haukkuu sua tuuliviirixi, hälläpyöräxi, manipuloijaxi ja valehtelijaxi, se pelkää olevansa sitä ize.
ellauri115.html on line 1220:
Metatron koittaa Abrahamin pulssia sen lähtiessä viipaloimaan Iisakkia. Ihan normaali. Iisakin vaipat kyllä meni varmaan vaihtoon. Rembrandt 1635

ellauri115.html on line 1224: Suomen sana uhri on kuormitettu. Se on offer 'eteen kannettu, tarjoomus', victim 'rikoxen kohde', casualty 'kaatunut, miestappio', marttyyri 'sijaiskärsijä, uhriutunut'.
ellauri115.html on line 1226: Toi eteen kantamuxen merkitys on vanhin. Jumalaa tai muuta tyränkiä pelkäävä tuo sen eteen tarjoomuxia siinä toivossa että pääsis ize vähemmällä höykytyxellä. Tää on muiltakin laumaelukoilta tuttua. Jumalille uhraaja siinä oikeastaan antaa anteexi, sillä linjan päässä tuuttaa varattua: henkilö jota yrititte tavoittaa puhuu toista puhelua, olkaa hyvä ja odottakaa sulkematta puhelinta.
ellauri117.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri117.html on line 27:
Janne-Jaakkoo

ellauri117.html on line 35: Sinun puoleesi käännyn, hellä ja huoltapitävä äiti Teresa, ja sinun, jenkkipatrioottisetämies, fasisti ja nuiva persu.
ellauri117.html on line 37: Kaikki on hyvää, lähtiessään luojan käsistä: kaikki huononee apinan käsissä. Hän pakottaa toisen maan kantamaan toisen maan kasveja, toisen puun kantamaan toisen hedelmiä; hän sekoittaa ja saattaa pois luonnollisesta järjestyksestään eri ilmanalat, alkuainekset, vuodenajat; hän silpoo koiraansa, hevostansa ja orjaansa; hän mullistaa kaikki, rumentaa kaikki; hän pitää muodottomasta ja hirviömäisestä; hän ei tyydy mihinkään sellaisena, kuin luonto sen on tehnyt, ei edes apinaan; apinankin hän välttämättömästi tahtoo oppikurilla taivuttaa kuin maneesi-hevosen; apinakin on taivutettava muodin mukaan kuten hänen puutarhansa puut. Hän panee päähän peruukin ja jalkaan jamihousut.
ellauri117.html on line 41: Pohjoismaissa, missä maanlaatu on karua, ihmiset tarvitsevat runsasta ravintoa. Etelän asujamet taas, joiden maa on viljavaa, tarvitsevat sitä vähän. Siitä johtuu uusi eroavaisuus: edelliset kehittyvät työteliäiksi ja jälkimmäiset mietiskeleviksi. Mäkin oon enempi tällänen mietiskelevä, vaikka ruoka kyllä maistuu.
ellauri117.html on line 53: Jokainen pienois-yhteiskunta, kun se on rajoitettu ja hyvin kokoonpantu, erkanee suuresta yhteiskunnasta. Jokainen isänmaanystävä on ankara ulkomaalaisille; nämä ovat hänen silmissään pelkkiä ihmisiä, jopa vallan tyhjänarvoiset. Tätä epäkohtaa ei voi välttää, mutta se ei kuitenkaan ole varsin tuhoa tuottava. Pääasia on se, että kohtelee hyvin niitä henkilöitä, joiden keskuudessa elää. Ulkomaalaisia kohtaan spartalainen osottautui kunnianhimoiseksi, saidaksi ja väärintekeväksi; mutta hänen omien muuriensa sisällä vallitsi omanvoitonpyytämättömyys, oikeudellisuus ja sopu. Älkää luottako niihin kosmopoliitteihin, jotka teoksiinsa hakevat kaukaa velvollisuuksia, joita halveksien kieltäytyvät täyttämästä omaan ympäristöönsä nähden. Sentapainen filosofi pitää tataareista sun muista rättipäistä ja savunaamoista, päästäkseen naapureistaan pitämästä.
ellauri117.html on line 58: Eräällä spartalais-naisella oli viisi poikaa sodassa, ja hän odotti taistelu-uutisia. Helootti saapuu; vaimo kysyy vavisten, miten on käynyt. "Viisi poikaanne ovat kaatuneet taistelussa." — "Halpa orja, olenko kysynyt sinulta tätä!" — "Olemme voittaneet taistelun." — Äiti rientää temppeliin ja kiittää jumalia. Siinä oikea kansalainen.
ellauri117.html on line 60: Se, joka yhteiskuntajärjestyksen alaisena eläen tahtoo pysyttää etusijalla luonnolliset tunteensa, ei tiedä, mitä tahtoo. Ollen alati sisäisen ristiriidan valloissa hän ei koskaan ole oleva oikea apina eikä oikea kansalainen; hän ei ole kykenevä itselleen eikä muille hyvää aikaansaamaan. Hänestä on tuleva tuollainen tavallinen nykyaikaisilmiö, ranskalainen, englantilainen, poroporvari: sanalla sanoen ei schweizari, ei siis yhtään mitään. Vain Toblerone-patukka on jotaan.
ellauri117.html on line 74: Kasvatuksemme alkaa samalla hetkellä kuin elämämme; ensimäinen opettajamme on imettäjämme. Sanalla kasvatus (educatio) olikin vanhaan aikaan toinen merkitys, kuin minkä me sille annamme; se merkitsi lapsenhoitoa. Educit obstetrix, sanoo Varro; educat nutrix, instituit paedagogus, docet magister. Siis kasvatus, ohjaus ja opetus ovat kolme tarkoitukseltaan yhtä erilaista seikkaa kuin lastenhoitajatar, leikinohjaaja ja opettaja. Mutta näitä erotuksia on väärin käsitelty; saavuttaakseen hyvän kasvatuksen lapsen tulee seurata ainoastaan leikinohjaajaa.
ellauri117.html on line 78: Naiset eivät tyydy yksistään siihen, että ovat hylänneet lasten imettämisen, he lisäksi menettävät halun synnyttää lapsia; onhan tämä seuraus vallan luonnollinen. Niin pian kuin äiteys käy rasittavaksi, keksitään kyllä keino vapautua siitä kokonaan: aviollista yhteyttä tahdotaan harjottaa niin, ettei kartu lapsia, jotta voitaisiin antautua nautintoon niin usein kuin suinkin, ja näin käytetään suvun vahingoksi se viehätys, joka on annettu sen kartuttamista varten. Tämä tapa ynnä muut väkiluvun vähenemisen syyt osottaa meille mikä kohtalo läheltä uhkaa Europpaa. Tämän maanosan synnyttämät tieteet, taiteet, filosofia ja tavat muuttavat sen ennen pitkää erämaaksi. Siinä tulee asumaan villipetoja; eipä se silloin ole suuresti muuttanut asujamia.
ellauri117.html on line 82: Olen joskus nähnyt sellaisten nuorten vaimojen pikkutemput, jotka teeskentelevät tahtovansa imettää lapsiaan. He osaavat järjestää asiat niin, että heidän muka on pakko luopua tästä mielijohteesta; taitavasti he osaavat asettaa niin, että puoliso, lääkäri ja etenkin äiti kieltää heiltä tuon velvollisuuden täyttämisen. Aviomies, joka uskaltaisi suostua siihen, että hänen vaimonsa imettäisi lastansa, olisi huutavassa hukassa. Hänestä tehtäisiin murhaaja, joka muka tahtoo päästä irti vaimostaan. Olkaa siis varovaiset, hyvät aviomiehet ja uhratkaa kotirauhanne hyväksi isänrakkautenne! Ja isänvaistonne! Jos vaimo ei anna ehkä vauva voisi imuttaa.
ellauri117.html on line 103: Tarkatkaa luontoa ja seuratkaa sen osottamaa tietä. Se harjottaa lapsia lakkaamatta; se karkaisee niiden voimat kaikenlaisilla koettelemuksilla; se opettaa niille aikaisin mitä tuska ja kärsimys on. Hampaiden puhkeaminen synnyttää niissä kuumetta; kova vatsakipu tuottaa niille kouristuksia; vahva yskä on vähällä tukehduttaa ne; vatsamadot niitä vaivaavat; verenrunsaus turmelee niiden ruumiinnesteet; eri hapot käyvät ja synnyttävät niiden ihoon vaarallisia vihoittumia. Melkein koko tämä alkuikä on täynnä tauteja ja vaaroja. Puolet kaikista lapsista, jotka syntyvät maailmaan, kuolee ennen kahdeksatta ikävuotta. Kun nämä koettelemukset ovat ohitse, lapsi on vahvistunut, ja niin pian kuin se oppii elinvoimiaan käyttämään, tulee elämän perustus varmemmaksi.
ellauri117.html on line 126: On olemassa ainoastaan yksi tiede, joka on lapsille opetettava, ja se on inhimillisten velvollisuuksien tiede. Tämä tiede on yksi ja huolimatta siitä mitä Xenofon kertoo persialaisten kasvatuksesta, se on jakamaton. Muuten sanon kernaammin sellaista henkilöä, joka tätä tiedettä opettaa, kasvattajaksi kuin opettajaksi; sillä hänen tehtävänsä on pikemmin ohjaaminen kuin opettaminen. Hänen ei ollenkaan pidä antaa ohjemääräyksiä, vaan tehdä kädellä. Handleitung kuten sanomme Schweizissä. Kädessä se kasvaa kokoa ja varttuu pystysuunnassa.
ellauri117.html on line 193: `I used to do some Japanese wrestling,' said Birkin. `A Jap lived in the same house with me in Heidelberg, and he taught me a little. But I was never much good at it.'
ellauri117.html on line 197: Yes. But I am no good at those things -- they don't interest me.
ellauri117.html on line 203: `You will?' A queer, smiling look tightened Gerald's face for a moment, as he said, `Well, I'd like it very much.'
ellauri117.html on line 218: Good, I believe. I am no judge. He was very quick and slippery and full of electric fire. It is a remarkable thing, what a curious sort of fluid force they seem to have in them, those people not like a human grip -- like a polyp --
ellauri117.html on line 222: `I should imagine so,' he said, `to look at them. They repel me, rather.'
ellauri117.html on line 224: `Repel and attract, both. They are very repulsive when they are cold, and they look grey. But when they are hot and roused, there is a definite attraction -- a curious kind of full electric fluid -- like eels.'
ellauri117.html on line 232: The door closed.
ellauri117.html on line 239: Gerald fastened the door and pushed the furniture aside. The room was large, there was plenty of space, it was thickly carpeted. Then he quickly threw off his clothes, and waited for Birkin. The latter, white and thin, came over to him. Birkin was more a presence than a visible object, Gerald was aware of him completely, but not really visually. Whereas Gerald himself was concrete and noticeable, a piece of pure final substance.
ellauri117.html on line 251: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
ellauri117.html on line 257: When he realised that he had fallen prostrate upon Gerald´s body he wondered, he was surprised. But he sat up, steadying himself with his hand and waiting for his heart to become stiller and less painful. It hurt very much, and took away his consciousness.
ellauri117.html on line 263: Birkin heard the sound as if his own spirit stood behind him, outside him, and listened to it. His body was in a trance of exhaustion, his spirit heard thinly. His body could not answer. Only he knew his heart was getting quieter. He was divided entirely between his spirit, which stood outside, and knew, and his body, that was a plunging, unconscious stroke of blood.
ellauri117.html on line 269: Then he relaxed again to the terrible plunging of his heart and his blood.
ellauri117.html on line 275: He still heard as if it were his own disembodied spirit hearing, standing at some distance behind him. It drew nearer however, his spirit. And the violent striking of blood in his chest was sinking quieter, allowing his mind to come back. He realised that he was leaning with all his weight on the soft body of the other man. It startled him, because he thought he had withdrawn. He recovered himself, and sat up. But he was still vague and unestablished. He put out his hand to steady himself. It touched the hand of Gerald, that was lying out on the floor. And Gerald's hand closed warm and sudden over Birkin's, they remained exhausted and breathless, the one hand clasped closely over the other. It was Birkin whose hand, in swift response, had closed in a strong, warm clasp over the hand of the other. Gerald´s clasp had been sudden and momentaneous.
ellauri117.html on line 279: `It was a real set-to, wasn´t it?' said Birkin, looking at Gerald with darkened eyes.
ellauri117.html on line 281: `God, yes,' said Gerald. He looked at the delicate body of the other man, and added: `It wasn't too much for you, was it?'
ellauri117.html on line 292: `We are mentally, spiritually intimate, therefore we should be more or less physically intimate too -- it is more whole.'
ellauri117.html on line 302: `I think also that you are beautiful,' said Birkin to Gerald, `and that is enjoyable too. One should enjoy what is given.'
ellauri117.html on line 310: `That's certainly one way of looking at it. I can say this much, I feel better. It has certainly helped me. Is this the Bruderschaft you wanted?'
ellauri117.html on line 320: They drew to the fire, with the decanters and the glasses and the food.
ellauri117.html on line 326: `No? There you are, we are not alike. I'll put a dressing-gown on.' Birkin remained alone, looking at the fire. His mind had reverted to Ursula. She seemed to return again into his consciousness. Gerald came down wearing a gown of broad-barred, thick black-and-green silk, brilliant and striking.
ellauri117.html on line 328: `You are very fine,' said Birkin, looking at the full robe.
ellauri117.html on line 332: `I like it too.'
ellauri117.html on line 334: Birkin was silent, thinking how scrupulous Gerald was in his attire, how expensive too. He wore silk socks, and studs of fine workmanship, and silk underclothing, and silk braces. Curious! This was another of the differences between them. Birkin was careless and unimaginative about his own appearance.
ellauri117.html on line 338: Birkin laughed. He was looking at the handsome figure of the other man, blond and comely in the rich robe, and he was half thinking of the difference between it and himself -- so different; as far, perhaps, apart as man from woman, yet in another direction. But really it was Ursula, it was the woman who was gaining ascendance over Birkin´s being, at this moment. Gerald was becoming limp again, lapsing out of him.
ellauri117.html on line 342: Mitä tästä opimme? Että sanokoot meeminikkarit ja kirjoitelkoot sitä taikka tätä, geenit vetää vastustamattomasti puoleensa. Omat pikku siemenet on silti kylvettävä, vaikka hedelmättömäänkin maahan. Tuli sitä taikka tätä, älä vetämättä jätä.
ellauri117.html on line 367: Scott Fitzgerald häpesi kikkeliään, koska Zelda oli nauranut sen lyhkäsyyttä senjälkeen kun Scott oli taas tyytynyt viiden piston suorituxeen ja imeskellyt sen jälkeen Zeldan varpaita. Tämä moite järkytti Scottin sydänjuuria. Hädässä se pyysi Ernesto Hemingwaylta apua. Hemingway ehdotti että kaveruxet vertailisivat letkuja. Näin tehtiin, ja osoittautui, että Ernestolla ei ollut yhtään pitempi. Scott ei ollut vielä täysin vakuuttunut. Kaveruxet meni museoon mittaileman pazaiden penixiä (ne ei kyllä olleet juhlakunnossa, joten jäi epäselväxi, pitkäkö pazaalla olisi ollut jäykkänä.) Tämäkään ei Fitzgeraldia vielä vakuuttanut; useita vuosia myöhemmin se kysyi kokeneelta lutkalta Lottielta, mihin hänen häntänsä sijoittuisi hall of famessa. Lotti vakuutti, ettei se pituus ollut tärkeintä, vaan paxuus. Riitta Graham lisäsi, ettei paxuuskaan ollut tuiki tärkeää, kunhan jaxoi riittävän pitkän aikaa vankuttaa. "Jos pitäisi valita aasin ja oravan väliltä, valizisin oravan koska se on vikkelämpi vaikka häntä onkin pienempi."
ellauri117.html on line 378: Imagine process will be grand adventure. Imagine yourself as twenty-first-century F. Scott Fitzgerald in new, digital Hollywood.
ellauri117.html on line 379: Conveniently forget what happened to F. Scott Fitzgerald in old, analog Hollywood.
ellauri117.html on line 383: At some point, idly add up total word count for every story summary, character description, cinematic scene, level script, multiplayer script, and collectible script you have written over previous two and half years. Plunge face into hands when word-count total surpasses that of every book you’ve published combined.
ellauri117.html on line 388: Resist network suggestion to include car chase at top of pilot to “hook viewers.” Eventually cave and write car chase.
ellauri117.html on line 400: Francis Scott Key Fitzgerald (24. syyskuuta 1896 St. Paul, Minnesota, Yhdysvallat – 21. joulukuuta 1940 Hollywood, Kalifornia, Yhdysvallat) kuuluu Yhdysvaltojen 1900-luvun merkittävimpiin kirjailijoihin. Häntä pidettiin omana aikanaan ”kadotetun sukupolven äänenä”, niiden nuorten jotka aikuistuivat ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän kirjoitti viisi romaania ja kymmeniä novelleja, jotka kertovat nuoruudesta ja epätoivosta ja kuvasivat aikaansa osuvasti ja elävästi. Hänen kirjoissaan ihaillaan erityisesti narsististen tunteiden rehellistä kuvausta.
ellauri117.html on line 402: Fitzgerald syntyi keskiluokkaiseen roomalaiskatoliseen perheeseen. Hänet kastettiin pikkuserkkunsa Francis Scott Keyn ja kuolleen sisarensa Louisa Scottin mukaan. Perhe asui vuodet 1898–1901 Syracusessa ja vuodet 1903–1908 Buffalossa New Yorkissa, missä hän aloitti koulunkäynnin Nardin Academyssa. Fitzgeraldin isän saatua potkut Procter & Gamblelta, perhe muutti takaisin Minnesotaan, missä Fitzgerald opiskeli St. Paul's Academyssa. Fitzgerald sai potkut St. Paul’sista 16-vuotiaana opintojen laiminlyömisen vuoksi.
ellauri117.html on line 409: 1920-luku oli Fitzgeraldin kultakautta. Hän keksi termin "jazz-aika", joka kuvaa 1920-lukua. Kultahattu, jota pidetään hänen uransa merkkiteoksena, ilmestyi 1925. Kun sen helmikuussa ensi-iltaan päässyt näyttämöversio menestyi, siitä tehtiin samana vuonna myös elokuva, ohjaajana joku Herbert Brenon. Fitzgerald teki useita matkoja Eurooppaan, etenkin Pariisiin ja Ranskan Rivieralle. Hän ystävystyi monien Pariisin amerikkalaisyhteisön jäsenten kanssa, etenkin kirjailija Ernest Hemingwayn kanssa, jota hän auttoi tämän kirjailijanuralla. Fitzgeraldin ja Hemingwayn ystävyys kuitenkin kariutui, ja Hemingway hyökkäili Fitzgeraldia vastaan monissa kirjoituksissaan. Ernest oli kade Scottin infinitesimaalisesti pidemmästä pipusta. Ja mustasukkainen siitä Zeldalle.
ellauri117.html on line 417: Kun Zelda kirjoitti Save Me the Waltzin (1932), oman fiktiivisen versionsa heidän yhteiselämästään Euroopassa, ja lähetti sen Scribner'sille, Fitzgerald oli hyvin vihainen ja onnistui vaikuttamaan kirjan julkaisuun. Hän myös sai Zeldan lääkärit vakuuttumaan, ettei tämän pidä kirjoittaa enempää "materiaalistaan", tarkoittaen heidän suhdettaan.
ellauri117.html on line 418: Vaikka Fitzgerald itse piti elokuvatyötä alentavana, hän oli jälleen kerran rahavaikeuksissa ja kirjoitti 1930-luvun jälkipuolen Hollywoodissa kaupallisia novelleja, käsikirjoituksia Metro-Goldwyn-Mayerille (niihin kuului sanoin kuvaamatonta materiaalia Tuulen viemään).
ellauri117.html on line 420: Scott ja Zelda vieraantuivat toisistaan; Zelda alienoitui mielisairaalassa itärannikolla, kun taas Scott asui Hollywoodissa rakastajattarensa, juorutoimittaja Sheilah Grahamin kanssa. Vuodesta 1939 kuolemaansa saakka Kultahattu pilkkasi itseään vanhan kunnon Patin eli Pipsan pimpsan orjaksi. Hän käytti Pipsan hattua 17 novellissa, jotka on myöhemmin koottu kokoelmaan Kuningatar-tarinat.
ellauri117.html on line 422: Fitzgerald oli ollut alkoholisti yliopistopäivistä saakka. 1920-luvulla hän sai mainetta raskaan juopottelunsa vuoksi, ja 1930-luvun loppupuolella hänen terveytensä heikentyi tuntuvasti. Scottylla oli feikki tuberkuloosi ja masu kipeä. Fitzgerald selvisi kahdesta 1930-luvun loppupuolella saamastaan sydänkohtauksesta, muttei kolmannesta.
ellauri117.html on line 426: Kun Scott seuraavana päivänä oli syömässä suklaapatukkaa ja tekemässä merkintöjä uusimpaan Princeton Alumni Weeklyyn, Graham näki hänen yhtäkkiä hyppäävän nojatuolistaan, tarttuvan uuninreunukseen, haukkovan henkeään ja sitten kaatuvan lattialle. Graham juoksi hakemaan apua isännöitsijältä. Kun he astuivat sisään asuntoon ja yrittivät auttaa Scottia, isännöitsijä totesi: "Hän taitaa olla kuollut." Fitzgerald kuoli sydänkohtaukseen.
ellauri117.html on line 432: Pitäsköhän luetella kirjalliset älysetämiehet joilla oli omasta mielestään niitä tyhmemmät good old Pät tyyppiset kumppanit kuten Pyhimyxellä joiden kanssa ne oli hyvää pataa loppupeleissä vaimon tyhmyydestä huolimatta tai ehkä juuri sixi? Tyyliin
ellauri117.html on line 524: Jokos mä olen taulukoinut kynäilijöiden ulkonäön, pituuden ja paxuuden sekä lompakoiden koon? Sehän on tärkeä selittävä näkökohta arvioitaessa niiden teoxia. Vähän tuntuu kun tästä olis ollutkin jo puhetta, mutta missä? Jossain tarkasteltiin kait sitä, onko ne rahallisesti nousukkaita (snobeja) vaiko laskukkaita (dändejä). Mieskirjailijoiden penismitat olis myös kiva detalji, jos ne on tiedossa. (Hemingwaulta ja Kultahatulta ne on. Goethen kohdalla ne ei liene luotettavia, ize raportoituja.)
ellauri117.html on line 526: Luokkia vois olla: isot könsikkäät, pienet könsikkäät, rumat korstot, pitkät ruipelot, pätkät ruipelot, tanakat hukkapätkät, isot läskimoosexet, Hei mut näitä tyyppejähän oli jo siellä Klezmerin galleriassa (albumi 100)? Oliko siellä jo joku taulukko? Ei ollut, mutta albumissa 98 on esitetty LLM tyyppinen tilastomalli jossa ulkonäkö on 1 moniulotteinen riippumaton muuttuja.
ellauri117.html on line 528: Ehdotan sellasta mallia, jossa piirteitetään ensin ulkonäköä, ja sitten otetaan kustakin piirrekombinaatiosta esimerkkikynäilijä, ja sijoitetaan muut sitten lähinnä vastaavaan lokeroon tässä lokerikossa. Lisätietoa albumissa 121. Muistettakoon myös kreikkalaisia sisäerityxen lajeja (pernainen, verinen, sapekas ja limainen), vaikka ne onkin enemmänkin luonnetyyppejä. Useimmiten luokituxissa on kolme vaihtoehtoa kuin pienellä Likert-asteikolla tai kellokäyrässä, outlierit voi sit mennä jommallekummalle laidalle.
ellauri117.html on line 559: The Liver body type is governed by the body’s inability to process an overconsumption of alcohol or processed foods. The Liver body type is characterized most significantly as someone who has a “beer belly,” or who stores all of their weight in their front midsection. The weight will be disproportionate to the rest of their body, and distend out far beyond the rest of their frame.
ellauri117.html on line 562: What it looks like: People with the Ovary type store weight in their lower stomach, lower back, hips and thighs.
ellauri117.html on line 575: Koitetaas nyt ahtaa joitakuita julkkixia tähän lokerikkoon. Noi mitat on silleen järjestetty että alkupäässä on parhaat eli voittajat ja loppupäässä säälittävät häviäjät. Summa siten kertoo jotain kynäilijän motiiveista, kompensoiko se omaa surkeutta kynäilyllä vaiko onxe sille vaan lisäkeino loistaa valokeilassa.
ellauri117.html on line 599: Vuonna 1647 Locke lähetettiin arvostettuun Westminster Schooliin Lontooseen Alexander Pophamin, parlamentin jäsenen ja Locken isän aiemman komentajan, rahoituksella. Valmistuttuaan Locke pääsi Oxfordin yliopiston Christ Churchiin.
ellauri117.html on line 602: Locke suoritti hum.kanditutkinnon vuonna 1656, maisterin vuonna 1658 ja lääketieteen kandin tutkinnon vuonna 1674. Vuonna 1666 hän tapasi Shaftesburyn ensimmäisen jaarlin Anthony Ashley Cooperin, joka oli tullut Oxfordiin hakemaan hoitoa maksatulehdukseen. Locke teki vaikutuksen Cooperiin ja tämä houkutteli hänet liittymään seurueeseensa. Mitä vetoa että Locke tuli Oxfordissa maxapalaan?
ellauri117.html on line 604: Locke oli etsinyt uraa itselleen, ja vuonna 1667 hän muutti Shaftesburyn kotiin Exeter Housessa Lontoossa toimiakseen Lordi Shaftesburyn henkilökohtaisena lääkärinä (jepjep). Lontoossa Locke jatkoi lääketieteellisiä opintojaan Thomas Sydenhamin ohjauksella. Sydenhamilla oli merkittävä vaikutus Locken luonnonfilosofiseen ajatteluun. Vaikutus näkyy erityisesti Locken teoksessa An Essay Concerning Human Understanding.
ellauri117.html on line 608: Maxa-Shaftesburyn (1621-1683) pojanpoika, 3. Earl of Shaftesbury (1671—1713) oli mieltä että: Hobbes had set the agenda of British moral philosophy (a search for the grounding of universal moral principles), and Locke had established its method (empiricism). Shaftesbury’s important contribution was to focus that agenda by showing what a satisfactory response to Hobbes might look like but without giving up too much of Locke’s method. Shaftesbury showed the British moralists that if we think of moral goodness as analogous to beauty, then (even within a broadly empiricist framework) it is still possible for moral goodness to be non-arbitrarily grounded in objective features of the world and for the moral agent to be attracted to virtue for its own sake, not merely out of self-interest. In Shaftesbury’s aesthetic language, the state of having the morally correct motives is the state of being “morally beautiful,” and the state of approving the morally correct motives upon reflection is the state of having “good moral taste.” Shaftesbury argues that the morally correct motives which constitute moral beauty turn out to be those motives which are aimed at the good of one’s society as a whole. This good is understood teleologically. Furthermore Shaftesbury argues that both the ability to know the good of one’s society and the reflective approval of the motivation toward this good are innate capacities which must nevertheless be developed by proper socialization.
ellauri117.html on line 610: John Locke (1632-1704) was a close friend of the First Earl and an advisor to the family for years to come after the First Earl’s death. Locke was the personal physician and general advisor to the First Earl. He supervised the childhood medical care of Shaftesbury’s father, the degenerate Second Earl (1652-1699). He also helped find a wife for the Second Earl and he cared for her during her pregnancy with the Third Earl. Most significantly for our purposes, Locke supervised the Third Earl’s education. He personally chose Shaftesbury’s governess Elizabeth Birch and designed a curriculum for her to follow in her instruction of the child. This experience was, presumably, the basis for Locke’s later work Thoughts Concerning Education. Under Birch’s tutelage, Shaftesbury received a strong education in the Classics and became fluent in Greek and Latin by the age of eleven. Locke continued to check on Shaftesbury’s progress over the years. Locke served as a primary advisor to the young Shaftesbury, though Shaftesbury did not always follow Locke’s advice. Shaftesbury had many "philosophical" conversations with Locke, some of which are preserved in correspondence. "Mautonta!" huusi 3. Shaftersburyn Jaarli vähän väliä.
ellauri117.html on line 622: Locke stated his belief, in his Second Treatise, that nature on its own provides little of value to society, implying that the labour expended in the creation of goods gives them their value. From this premise, understood as a labour theory of value, Locke developed a labour theory of property, whereby ownership of property is created by the application of labour. In addition, he believed that property precedes government and government cannot "dispose of the estates of the subjects arbitrarily." Fucking capitalist. Karl Marx later critiqued Locke's theory of property in his own social theory.
ellauri117.html on line 638: 3eulogētos o theos kai patēr tou kuriou ēmōn iēsou christou o eulogēsas ēmas en pasē eulogia pneumatikē en tois epouraniois en christō 4kathōs exelexato ēmas en autō pro katabolēs kosmou einai ēmas agious kai amōmous katenōpion autou en agapē 5proorisas ēmas eis uiothesian dia iēsou christou eis auton kata tēn eudokian tou thelēmatos autou 6eis epainon doxēs tēs charitos autou en ē echaritōsen ēmas en tō ēgapēmenō 7en ō echomen tēn apolutrōsin dia tou aimatos autou tēn aphesin tōn paraptōmatōn kata ton plouton tēs charitos autou 8ēs eperisseusen eis ēmas en pasē sophia kai phronēsei 9gnōrisas ēmin to mustērion tou thelēmatos autou kata tēn eudokian autou ēn proetheto en autō 10eis oikonomian tou plērōmatos tōn kairōn anakephalaiōsasthai ta panta en tō christō ta te en tois ouranois kai ta epi tēs gēs11en autō en ō kai eklērōthēmen prooristhentes kata prothesin tou ta panta energountos kata tēn boulēn tou thelēmatos autou 12eis to einai ēmas eis epainon tēs doxēs autou tous proēlpikotas en tō christō 13en ō kai umeis akousantes ton logon tēs alētheias to euangelion tēs sōtērias umōn en ō kai pisteusantes esphragisthēte tō pneumati tēs epangelias tō agiō 14os estin arrabōn tēs klēronomias ēmōn eis apolutrōsin tēs peripoiēseōs eis epainon tēs doxēs autou etc.
ellauri117.html on line 642: Kehuttava jumala ja meidän herran Jeshuan rasvixen iskä joka palkizi meitä kaikella pneumaattisella kehulla taivaanpankolla rasvixen muodossa kun valizi meidät siinä ennen maailman pystytystä meidät olemaan pyhiä ja laittamattomia vastapäätä sitä lempeydessä. Päätettyään etukäteen meidät adoptioon rasvixen Jeshuan läpitte siihen, sen tahdon hyväxinäkemyxen mukaisesti sen kehun kazomuxen hymistyxeen, missä se palkizi meitä laupiaalla jossa meillä on maxusuoritus sen veren läpi pääsy lipsahduxista sen armeliaisuuden rikkautta myöden jota se syyti meihin kaikessa viisaudessa ja harkinnassa tiedottaen meille sen tahdon salaisuuden sen näkemyxen mukaan jonka se oli etukäteen kexinyt: eräpäivien taloudellisuuden nimessä tehdä yhteenvedon kaikesta rasvixen muodossa, sekä ne taivaalliset että ne maalliset siellä minne myös meidät kuzuttiin etukäteen kazottuina sen pläänin mukaan joka hommasi kaiken sen tahdon halun mukaan notta me ollaan sen kazomuxen hymistyxeen ne etukäteen toivotut rasvixessa johon myös teidät kuultuanne totuuden ja selviämisenne ilouutisen ja tultuanne siitä vakuuttuneixi on sinetöity samaan komentoon pyhällä paineilmalla joka on meidän perinnön yleissitoumus talletuxen lunastuxeen sen käsityxen hymistyxeen jne.
ellauri117.html on line 646: Locke sanoo alaviitteessä ettei toi anakephalaiosasthai voi millään tarkoittaa recapitulate eli kertausta, et ei pidä tuijottaa kreikan kirjainta vaan Peevelin tarkoitusperiä. Mitkä se sitten olikaan. Tulee ezimättä mieleen Diodoros Siculuxen katadoulosasthai jonka kanssa äherrettiin viikkokausia kreikan opintojen alussa. Xerxes ho basileus ton person estratopedeuse epi ten Hellada boulomenos katadoulosasthai tous Hellenas. Hizi melkein osaan sen vieläkin ulkoa kuin Locke takusti Pauluxen. Make Lehto messusi sitä kovalla äänellä ja luki korkkareita kirjan takana.
ellauri117.html on line 649: destiny fate predetermination doom election foreordainment foreordination fortune inevitability karma kismet lot necessity ordinance portion preordainment preordination divine decree God's will course of events what is written way the ball bounces way the cookie crumbles circumstance stars providence chance luck fortuity serendipity what is written in the stars divine will Moirai Lady Luck handwriting on the wall condition horoscope hazard destination breaks circumstances the stars astral influence Dame Fortune God's plan what is in the books expectation afterlife Fates heritage cup dole inescapableness wyrd orlay Norns roll of the dice Parcae accident situation wheel of fortune lot in life coincidence state position break plight lap of the gods fixed future Judgment Day Moira misfortune handwriting on wall predicament divine intervention one's portion outside influence one's lot the way cookie crumbles the hand one is dealt.
ellauri117.html on line 653: Locken miälestä P. Peeveli oli nopeaälyinen heppu, kuumaverinen. Sillä oli niin paljon sanomista että sanat tungexivat ovissa kuin keltakassisia kundeja kellon alla Stockan alessa (silloin kun vielä oli Stockmanni, nythän se on enää vain varjo izestään). Se sekoilee niin paljon että tarvitaan joku Locke parsimaan sen lauseet kokoon. Kukas siihen parempi kuin John, himself a man of parts. Liimataan pätkät yhteen eikä välitettä sanoista niin paljon kuin ajatuxesta, joka Peevelin tasoisella kaverilla on aina sama, sanoi se mitä tahansa. Room. 1 jossa gender challenged saavat kyytiä, vähän näyttää hirvittävän Jussia: onko Peeveli nyt sanomassa että pakanoiden olis pitänyt tietää paremmin, vaikkei niillä ollut yöpöydän laatikoissa Gideonin Bibleä? Jussi koittaa selittää kaiken parhain päin: että Peeveli vaan tässä suomii heimoveljiä eikä mainize pakanoita muuten kuin vertailumielessä. Hmmnojaa, uskokoon ken haluaa. Will to believe, sitä tässä kysytään.
ellauri117.html on line 655: Locke was at times not sure about the subject of original sin, so he was accused of Socinianism, Arianism, or Deism. Locke argued that the idea that "all Adam's Posterity are doomed to Eternal Infinite Punishment, for the Transgression of Adam" was "little consistent with the Justice or Goodness of the Great and Infinite God", leading Eric Half-Nelson to associate him with Pelagian ideas. However, he did not deny the reality of evil. Man was capable of waging unjust wars and committing crimes. Criminals had to be punished, even with the death penalty.
ellauri117.html on line 657: With regard to the Bible, Locke was very conservative. He retained the doctrine of the verbal inspiration of the Scriptures. The miracles were proof of the divine nature of the biblical message. Locke was convinced that the entire content of the Bible was in agreement with human reason (The Reasonableness of Christianity, 1695). Although Locke was an advocate of tolerance, he urged the authorities not to tolerate atheism, because he thought the denial of God's existence would undermine the social order and lead to chaos. That excluded all atheistic varieties of philosophy and all attempts to deduce ethics and natural law from purely secular premises. In Locke's opinion the cosmological (i.e. primus motor) argument was valid and proved God's existence. His political thought was based on Protestant Christian views. Additionally, Locke advocated a sense of piety out of gratitude to God for giving reason to men. Locke compared the English monarchy's rule over the British people to Adam's rule over Eve in Genesis, which was appointed by God. And stands to human reason, don't it?
ellauri117.html on line 661: There are always things that might suggest Mr. Locke was gay, such as his being a lifetime bachelor, having no children, and having a life that was surrounded by philosophical men, there is nothing that would give substance to said rumor. You might want to read Locke’s Fundamental Constitution of the Carolinas (1669) which was co-authored by The First Earl of Shaftesbury. It is rather draconian and clearly deviates from the principles of Locke’s more famous two Treatises. It is a matter of scholarly debate just how much Locke contributed to the positions on slavery in this document. Locke was also a good counter-voice to Rousseau in terms of perhaps a more individualistic bent, whereas Rousseau’s philosophy was more collectivist. I think if you look to the Preamble to the US Constitution you can see the influence of both, although the Bill of Rights has a much more individualist orientation.
ellauri117.html on line 672: John’s Education details are not available at this time. Please check back soon for updates. John Locke’s mother’s name is unknown at this time and his father’s name is under review. We will continue to update information on John Locke’s parents. Associated with: Dario Sztajnszrajber, Philosopher. Camilo Prieto, Philosopher. Helio Couto, Philosopher.
ellauri117.html on line 689: Zodiac Sign: John Locke is a Virgo. People of this zodiac sign like animals, healthy food, nature, cleanliness, and dislike rudeness and asking for help. The strengths of this sign are being loyal, analytical, kind, hardworking, practical, while weaknesses can be shyness, overly critical of self and others, all work and no play. The greatest overall compatibility with Virgo is Pisces and Cancer.
ellauri118.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri118.html on line 74: 21.6.2021 klo 13.34 - helmi: Pitäs päästä aurinkoon ja uimaan

ellauri118.html on line 76: 21.6.2021 klo 13.34 - Bo Egov: Joo pärjäis mut emot on tollasia helikoptereita

ellauri118.html on line 82: 21.6.2021 klo 13.36 - Bo Egov: Se meni laiturin alle piiloon

ellauri118.html on line 92: 21.6.2021 klo 13.40 - helmi: Olli vaan nyhjää kotona ja oottaa ruokaa

ellauri118.html on line 93: 21.6.2021 klo 13.41 - Bo Egov: Aikookohan Olli järkätä kavereille rapujuhlat laiturilla

ellauri118.html on line 96: 21.6.2021 klo 13.46 - helmi: Varmaan se sit aikoo

ellauri118.html on line 114: 21.6.2021 klo 13.56 - Bo Egov: Joo hirvee Huhtasaari ois hirveen hyvä!

ellauri118.html on line 116: 21.6.2021 klo 13.57 - helmi: Joo huomasin ☹️

ellauri118.html on line 125: 21.6.2021 klo 21.38 - helmi: Haha en oo tehny 😄

ellauri118.html on line 126: 21.6.2021 klo 21.38 - helmi: Sul on vaa nii boomerijutut et se on juttu

ellauri118.html on line 132: This website uses cookies to ensure you get the best experience on our website. Learn more. Got it! fi.desertanglican.org. Saisiko olla kexejä? Saisiko olla veiziä? Tättilillukka! Ajetaan autolla pitkälle!
ellauri118.html on line 178: # 4 Et liity asexuaaliin kokonaan. Nyt tiedät, että asexuaalinen on silloin, kun sinulla ei ole lainkaan sexuaalisia haluja. Sexillä ei ole merkitystä tai vetoomusta sinuun. Jos kuitenkin tiedät tämän ja et liity täysin muihin sexuaalisuuden ominaisuuksiin, voit olla harmaasexuaalinen. Saatat olla asexuaalinen spektri, mutta et ole asexuaalinen.
ellauri118.html on line 261: Arvoisa tieteen edustaja! Mieltäni on askarruttanut vuosien ajan ihmisillä olevat valheelliset käsitykset, jotka saavat heidät suhtautumaan kielteisesti Jumalaan ja evankeliumiin syntien anteeksiantamuksesta. Itse olen entinen ateisti ja evoluutiouskova, ja näen, että nimenomaan evoluutioteoria miljoonine vuosineen on yksi tehokkaimpia tekijöitä siinä, miksi ihmiset torjuvat Jumalan.
ellauri118.html on line 263: Väitteeni kuitenkin on, että ateistiset syntyteoriat sekä evoluutioteoria miljoonine vuosineen ovat taruja, valheita ja satuja. Ihmisillä on voimakas mielikuva, että nämä käsitykset pitävät paikkansa, mutta väitteeni on, ettei niille ole todisteita. Ne ovat naturalistiseen maailmankuvaan perustuvia kertomuksia, eivät sen enempää. Tieteen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
ellauri118.html on line 265: Joka tapauksessa, jos tämä aihe kiinnostaa, olen kirjoittanut kotisivulleni aiheesta tiivistetysti viimeisimmässä kirjoituksessani Tiede harhassa - yhteiskunta perässä? Siinä on otettu oleellisimmat asiat esille naturalistisista syntyteorioista ja evoluutioteoriasta, ja miksi ne eivät voi pitää paikkaansa vaan ovat ristiriidassa todellisen tieteen kanssa. Lopuksi käsitellään hiukan sitä, miten evoluutioteoria vaikuttaa moraaliin yhteiskunnassa. Kotisivuni löytyy myös Googlen hausta nimelläni ja siellä uusimpana kirjoituksena on tämä kirjoitus.
ellauri118.html on line 287: Miten todistat miljoonat vuodet todeksi?
ellauri118.html on line 290: Miten perustelet elämän esiintymisen maapallolla miljoonien vuosien ajan?
ellauri118.html on line 292: Miksi dinosaurukset eivät eläneet miljoonia vuosia sitten?
ellauri118.html on line 337: The stars and moon! that silver world, Tähdet ja kuu! Se hopeinen maailma,
ellauri118.html on line 355: Comes, thro´ the moonlight, dreamy pale. Tulee, kuunvalon läpitte, unenomainen kalpea.
ellauri118.html on line 359: Thy little wings, wiry legs and crooked spine, Pienet siipesi, nokkelat jalkasi ja vino selkärankasi,
ellauri118.html on line 364: Oriana, walking too slow, gets a lot Oriana, joka kävelee liian hitaasti, saa paljon
ellauri118.html on line 384: After graduating from high school, Cawein worked in a pool hall in Louisville as a cashier in Waddill´s New-market, which also served as a gambling house. He worked there for six years, saving his pay so he could return home to write.
ellauri118.html on line 386: His output was thirty-six books and 1,500 poems. [I got more than 2000 by now! Well most of mine are prose, to be honest.] His writing presented Kentucky scenes in a language echoing Percy Bysshe Shelley and John Keats. He soon earned the nickname the "Keats of Kentucky". He was popular enough that, by 1900, he told the Louisville Courier-Journal that his income from publishing poetry in magazines amounted to about $100 a month.
ellauri118.html on line 390: Bel-tenebros oli Amadixen peitenimi sekobolzina. Komee pimee. Miraflores oli joku paikka joka on mainittu enemmän kuin kerran. Joo se oli se paikka kolmen viemäriputken lähellä jossa Amadis pyrki Orianan hilloviivalle. Taisi päästäkin? "por ganar la gloria de la demanda en la prueva de bien amar". Se on myös joku kunta Columbiassa, se on missä Keiko Fujimorin häitä vietettiin, ja se on ylellinen 5 tähden useasti palkittu Miraflores, joka sijaitsee Costa del Solilla Espanjassa Marbellan ja Fuengirolan puolivälissä. Aurinkorannikko sopii hyvin ympärivuotiseen lomailuun aurinkoisen ja lämpimän ilmaston ansiosta. Costa del Sol tunnetaan myös nimellä Costa del Golf, lukuisien golfkenttien ansiosta. Helkutti aurinkoa tässä enää kaivataan. Ja mikä hemmetti se on että termiittiapinan on pakko tehdä kaikesta monokulttuuria. Mirafiores indeed. Mä kazon lupiininkukkia Rauhixen mäellä ja remmon niitä irti maasta. Se on haitallinen vieraslaji, matukukka. Se tappaa kotimaiset lajit ja tekee täkäläiset kimalaiset mahoixi. Sellaista symbolismia.
ellauri118.html on line 397: Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos [ʃɔdɛʁlo də laklo] (18. lokakuuta 1741 Amiens, Ranska – 5. syyskuuta 1803 Taranto, Italia) oli ranskalainen upseeri, liikemies, diplomaatti ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti kirjeromaanistaan Vaarallisia suhteita (alkuteos Les liaisons dangereuses), joka ilmestyi vuonna 1782. Hän julkaisi myös runokokoelman, sovitti Madame Riccobonin romaanin Histoire d’Ernestine oopperalibretoksi sekä julkaisi yhteiskunnallisen tutkielman naisten kouluttamisesta. Taas yx tällänen Fenelon.
ellauri118.html on line 399: Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos syntyi Amiensissa 1741. Hän sai tykistöupseerin koulutuksen, ja hänet nimitettiin 1761 tykistöluutnantiksi. Hän palveli useilla paikkakunnilla, kuten Strasbourgissa ja Grenoblessa. Hän kirjoitteli myös näihin aikoihin eroottisia tarinoita lehtiin. Ura upseerina ei ollut kovin menestyksekäs. Ollessaan komennettuna Biskajanlahdella de Laclos ilmoitti ystävilleen, että kirjoittaa vielä jotain todella epätavallista ja huomiota herättävää ja että se muistetaan vielä pitkään hänen jälkeensä. Ennustus toteutui Vaarallisia suhteita -teoksen myötä.
ellauri118.html on line 403: Kirjallisuuden tutkijat epäilevät hänen tutustuneen Milanossa Stendhaliin. Teosta Vaarallisia suhteita pidetään yleisesti lajityyppinsä kirjeromaanin parhaana esimerkkinä. Teoksen henkilöt jakaantuvat selvästi hyviin ja pahoihin. Cécile ja ritari Danceny ovat hyviä, viattomia, nuoria ja kokemattomia. Valmont ja markiisitar de Merteuil ovat pahoja. Valmont on terävä-älyinen, viehätysvoimainen pelimies, jonka intohimona on valehtelu. Markiisitar de Merteuil ei ole hyveellinen, viaton, uskollinen tai aito. Häneltä puuttuu myös kaikki uskonnollisuus. Yhdessä Valmontin kanssa hän pitää ihmisiä joko ottajina tai niinä, joilta otetaan. Heillä ei ole muita aitoja tunteita kuin itserakkaus. Valloitukset tuovat paitsi vallantunnetta myös eroottista tyydytystä. Vaikka Cécile ja ritari Danceny turmelevat viattomuutensa, he tuntevat kuitenkin katumusta. Rouva de Tourvel edustaa aitoutta ja viattomuutta, joka säilyy iästä huolimatta. (Höh? Mistä iästä? Se oli 22v.) Teos puhuu lakkaamatta hyveestä ja viattomuudesta sekä niiden menettämisestä. Valmont ja markiisitar de Merteuil yrittävät parhaansa mukaan kitkeä viattomuuden ja hyveet, pelkästään kostonhalunsa takia tai pönkittääkseen omaa statustaan. Teoksen painopiste ei ole toiminnassa, vaan viettelyn tekniikassa. Siinä suhteessa tää jää selvästi 2.ksi verrattuna Vargas Llosaan. Vastoinkäymiset ovat Valmontille esteitä, jotka ovat kierrettävissä oveluudella ja julmuudella. Vaarallisia suhteita on lajityypistään huolimatta hyvin draamallinen, ja se on sovitettu teatterinäyttämölle lukemattomia kertoja. Elokuvaksi se on sovitettu viidesti. Helsinkiläinen Ryhmäteatteri esitti vuonna 2015 Vaarallisia suhteita Suomenlinnan kesäteatterissa. Näytelmäsovituksen teki Juha Kukkonen ja pääosia näyttelivät Minna Suuronen ja Antti Virmavirta. Se oli Pierren uran huippuhetkiä.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri118.html on line 410: ¹Aviorikos kirjallisena topoksena on ollut useankin tutkimuksen aiheena, mutta ei yhdenkään narratologisen tutkimuksen. Edelleen painavin kirjallisuustieteellinen esitys aiheesta on Tony Tannerin ambivalentin psykoanalyyttis-strukturalistinen Adultery in the Novel (1979), joka lähestyy aviorikosta sekä yhteiskunnallisena että kirjallis-kielellisenä transgressiona. Viittaan Tannerin tutkimukseen Rouva Bovarya käsittelevässä luvussa. Muut laajemmat esitykset kirjallisesta aviorikoksesta ovat tekstianalyyttisesti merkityksettömämpiä: Bill Overtonin Fictions of Female Adultery (2002) keskittyy aviorikoskirjallisuuden historiallisiin ja kulttuurisiin reunaehtoihin sekä soimaa aiempaa tutkimusta (lähinnä Tanneria) liiasta kieli- ja kerrontakeskeisyydestä; Patricia Mainardin Husbands, Wives, and Lovers (2003) on kulttuurihistoriallinen esitys aviorikoksesta taiteessa ja Overtonin tutkimusta rikkaampi esitys esimerkiksi aviorikoksen lainsäädännöllisistä ja kulttuurisista kytköksistä; niin ikään Judith Armstrongin The Novel of Adultery (1976), Naomi Segalin The Adulteress’s Child (1992) ja Maria R. Ripponin Judgement and Justification in the Nineteenth-Century Novel of Adultery (2002) sivuuttavat kerronnan kysymykset ja keskittyvät kulttuuris-poliittiseen kontekstiin ja pelkästään referentiaalisen tason temaattiseen toistoon (kuten siihen että aviorikoksesta syntyvä lapsi on mitä todennäköisimmin tyttö). Oma lukunsa ovat vielä tiettyihin aikakausiin ja kielialueisiin (esimerkiksi ranskalaiseen hoviromantiikkaan) keskittyvät tutkimukset. Näistä maininnan arvoinen on ainakin Donald J. Greinerin Adultery in the American Novel (1985), vertaileva tutkimus Updiken, Hawthornen ja Jamesin avionrikkojista. Kulttuuri- ja myyttihistoriallinen klassikko, Denis de Rougemontin L’Amour et l’Occident (1939) on myös tutkimus uskottomuusfiktioista (Tristanin ja Isolden perillisistä), sillä Rougemontilla juuri aviorikos on länsimaisen ”rakkauden rakastamisen” huipentuma, transgressiivinen olotila joka katoaa, jos siitä tehdään instituutio. Käsitys uskottomuudesta kulttuurisena rajailmiönä ja juuri siitä syystä kertomustaiteen pulppuavana lähteenä yhdistää siis Rougemontia ja Tanneria, mutta jostain syystä Tanner ei viittaa Rougemontin teokseen. Mixihän? [Heitän tähän heti sen edellä mainitun oivalluxen, että romantiikka on sitä kun panettaa muttei pääse pukille.]
ellauri118.html on line 430: Kyltässä selvästikin on jotakin! Oikein narsistiset mieskirjailijatkin kertoo ize miltä ne jossain tilanteessa näyttivät jopa ilman peiliä. Muzen tässä panee merkille ettää naisen uskottomuusteema kolahtaa naisiin eri lailla kuin mieskirjailijoihin tai lukijoihin. Monika Fludernikin autoritäärisen määritelmän mukaan kertomus – kirjallinen tai muu – ei ole pohjimmiltaan muuta kuin ihmismielen tulkinnallinen kehys, piparkakkumuotti, joka sovitetaan kokemuksen, ilmiön tai diskurssin päälle sitä jäsentämään tai selittämään; yhtä hyvin romaani kuin arkikokemuskin on samojen kerronnallistamisen mekanismien tulosta (Fludernik 1996, 31–35, passim.)
ellauri118.html on line 436: Dialogipelimallissa story olis niiko tapahtumia kuvaileva lausejoukko, joukko pieniä mahdollisia maailmoja. Plot on dialogipelisiirrot, joista tuo lausejoukko voidaan päätellä. Se päättelijä on kognitiivisen narratologian luonnostelema tavallinen (naiivi) lukija – tolkun saaja – joka etsii fiktiivisistä maailmoista ne kognitiivisesti tutuksi tekevää ainesta. Lukijan mielestä kehittyy kirjallisuuden kuvaamien fiktiivisten mielten heijastuspinta ja sisartajunta. Entäs veli? Onxtää taas jotain miesten sortoa? Juonipaljastus onkin oikeammin stooripaljastus.
ellauri118.html on line 448: Lännessä se tunnetaan parhaiten monumentaalisesta ja traagisesta Neuvostoliittoa käsittelevästä romaanista Tohtori Živago, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Italiassa vuonna 1957, joka tunnetaan parhaiten samannimisestä osin Suomessakin kuvatusta monumentaalisesta filmistä 1965, jossa näyttelivät sukuelimiään leukava ebyktiläinen Omar Sharif ja väkäleuka brittiämmä Agatha Christie. Christie nai pitkään ällöä Warren Beattya josta Carly Simon teki laulelman You're So Vain. Tuottaja Albert R. Broccoli hylkäsi hänet sillä perusteella, että hänen rintansa olivat liian pienet. Kalut joita voi näyttää - ja käyttää. Omar kuoli 2015 Kairossa Alzheimeriin. Agatha kai elää vielä. Noobeli Pasternakille oli poliittinen veto länkkäreiltä.
ellauri118.html on line 452: Pasternak opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin oppilaana, mutta kieltäytyi hänelle tarjotusta filosofian tutkijan urasta [lähde?]. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914 ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa, mistä hän epäilemättä nyysi Tohtori Živagoon materiaalia [lähde?]. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi. Vuoden 1990 Venäjän hajoamisen jälkeen se romahti [fig. 1].
ellauri118.html on line 454: Hän joutui neuvostoliittolaisten viranomaisten epäsuosioon 1930- ja 1940-luvulla. Hänen onnistui kuitenkin välttää vankileirit (gulagit), vaikka hän oli syytettynä subjektiivisuudesta ja estetismistä. Hämärän peittoon on jäänyt syy, miksi Stalin suosi häntä. [Ehkä Josif tykkäsi sen runoista. Sisialismi-runossa se sanoo hyvän sanan Gruusiasta.] Hän ansaitsi elantonsa kääntämällä gruusialaisia klassikoita, joista Stalin piti. Tarinan mukaan Stalin yliviivasi Pasternakin nimen pidätettävien luettelosta suurten puhdistusten aikana sanoen ”Älkää koskeko tähän pilvissä kulkijaan”.[lähde? Käyttikö Stalin sanaa nefelobaatti?] Poliittisten runojen sijasta Pasternak kirjoitti henkilökohtaisia runoja, mikä viranomaisten silmissä oli poliittinen kannanotto.
ellauri118.html on line 456: Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän joutui luopumaan palkinnon vastaanottamisesta, koska ei olisi voinut palata takaisin Tukholmasta Neuvostoliittoon, mikäli hän matkustaisi Ruotsiin vastaanottamaan palkinnon. Literaturnaja gazeta tuomitsi palkinnon myöntämisen Pasternakille vihamieliseksi teoksi Neuvostoliittoa kohtaan. Niinkuin olikin. Pasternak erotettiin myös Neuvostoliiton kirjailijaliitosta viisi päivää Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen.
ellauri118.html on line 477: Afterwards, against the roofing iron Kohtapuoliin vasten kattopeltiä
ellauri118.html on line 480: Here is one of them. She looks so weary Tässä on 1 niistä. Se näyttää ventiltä
ellauri118.html on line 514: By the anguished darkness´ loop, Tuskaantuneena pimeän niskalenkissä,
ellauri118.html on line 520: “Dear friends . . . what millennium is it out there?” kysyi Boris porukoilta. Länkkärit tykkää eniten Borisin loppupään tuotannosta, The Poems of Doctor Zhivago and the poems of his last years, joihin Pasternak has injektoinut kristillistä symboliikkaa. Mix ihmeessä, eikös se ollut jutku? Nää runot voi olla sen tunnetuimpia, siitä jenkkipaskiaiset on kyllä huolehtineet. Tätä runoa ei näy kukaan kommentoineen. Musta Boris kertoo siinä taipumuxestaan käydä huorissa. Zhivagon seppoilemia runoja räävitään albumissa 405.
ellauri118.html on line 539: Onkohan toi narratiivinen metalepsis mitään sukua perinteiselle? Genette ehkä sekoittaa puuroja ja vellejä. Mitä tekemistä episteemisillä alternatiiveilla on metaforan kanssa? Enintään yhteistä on koomisehko tyylin lässähdys, kuten Marlowella:
ellauri118.html on line 546: Eli ehkä siinä kummassakin jotkin tasot lässähtävät, tunnelma latistuu. Ylevästä tulee alhaista, runollisesta arkista, sadun taika raukeaa. Sama fiilis kuin kun filmi katkee leffassa, valot syttyvät kesken kaiken ja kazomo siristelee silmiään karkkipaprujen ja popcornin keskellä. Aletaan keräillä takkeja ja pipoja. We apologize for the inconvenience. Meille kävi kerran niin oopperan The Elixir näytännössä. Tenori menetti äänensä, yleisö lähetettiin kesken kaiken kotio.
ellauri118.html on line 561: Charles-Louis Bally (4. helmikuuta 1865 Geneve – 10. huhtikuuta 1947 Geneve) oli sveitsiläinen kielitieteilijä. Nykyään Bally muistetaan ehkä parhaiten Bally-kengistä ja siitä, että hän toimitti yhdessä kollegansa Albert Sechehayen kanssa opettajansa Ferdinand de Saussuren postuumin kirjan Cours de linguistique générale, mutta 1920–1930-luvulla hän oli eräs keskeisimpiä eurooppalaisen kielitieteellisen strukturalismin edustajia yhdessä Roman Jakobsonin, Nikolai Trubetzkoyn ja Louis Hjelmslevin kanssa.
ellauri118.html on line 568: Toivottavasti kohta selviää mitä noi muut illuusiot sit on. Veikkaan että alku, keskikohta ja loppu, joka mielellään on onnellinen. Mixmä en tykännyt Flensburgista mutta tykkäsin mustasta Lupinista? 1) huumorittomuus 2) kiipijyys. 3) ärsyttävä salakähmäisyys. En pidä trillereistä vammasista enkä mystikasta, pidän reilusta kostosta ja mätkinnästä. Satu missä hyvät ei oo liian hyviä eikä pahat pahoja eikä kehkään oikeasti satu.
ellauri118.html on line 573: Eli siis onko kirjan heppujen ymmärtäminen sama vai eri asia kuin kaverien? Onko kirjalliset henkilöt tai vaikka leffan sankarit joteskin erilaisia? No ei välttämättä Maija sanoo mut onhan siinä se kertojakin välissä. Siis pitää ymmärtää myös se.
ellauri118.html on line 575: Maija kirjottaa kiemuraisesti kuin Aku Ankan valssikuningas. Mut taas on kyse siitä kuka kertoo, minä vaiko se. Luultavimmin aina minä, silloinkin kun sankari on se. Eli romskut on tollasia Caesarin Dr Bello Gallico, heppu kertoo izestään 3 persoonassa. Tuli näki ja voitti. Siinä näkijä missä tekijä.
ellauri118.html on line 587: ELÄMÄ ON KERTOMUS sanoi George Lakoff (1941-) pukkikirjaimin vaikkei uskalla kyllä enää, se ei trendaa enää yhtään. Peter Brooks (1984/1995) tavoittelee Barthesin innoittamana merkityksen tai merkityksellistämisen intohimoa (”passion for meaning”, emt. 48). Sitähän kaikki uskkontohyypät juuri korostaa. Merkitystä tarvitaan, ilman sitä ei ole koko uskoa. On lähes mahdotonta niellä ettei tässä olla mihkään menossa paizi sedimentixi.
ellauri118.html on line 591: Brooksin teos on kirjallisuudentutkimuksen ”intohimoteorioista” kuitenkin narratologisin. Esimerkiksi René Girardin klassikkoteos Mensonge romantique et vérité romanesque (1961) kulkee kauas kirjallisten piirteiden tutkimuksesta ja laajenee tulkitsemaan antropologisesti niin kirjallisuuden, uskontojen kuin politiikankin jakamia intohimo- ja syntipukkimekanismeja.
ellauri118.html on line 601: Aphra Behn (10. heinäkuuta 1640 – 16. huhtikuuta 1689) oli englantilainen kirjailija. Hän syntyi mahdollisesti Wyessä, Kentissä, lähellä Canterburyä. Varhaisista vuosista on säilynyt hyvin vähän varmaa tietoa. Hän syntyi jossain Keski-Englannissa, muutti nuorena perheensä kanssa Etelä-Amerikkaan, jäi isättömäksi, palasi Englantiin, meni naimisiin ja jäi leskeksi jo 25-vuotiaana. Behnistä kerrotaan myös, että hän toimi kuninkaallisena vakoojana sodassa Hollantia vastaan ja joutui rutiköyhänä velkavankeuteen.
ellauri118.html on line 605: Behnin tuotantoon kuuluu näytelmiä, runoutta ja proosaa. Hänen teoksiaan värittävät monesti seksuaaliset, myös lesbiaaniset teemat. Ainoa Suomessa esitetty Aphra Behnin näytelmä on Veijari eli karkotetut kavaljeerit (Suom. Kersti Juva, Suomen Kansallisteatterin julkaisu, 1995.) Yli kolmesataa vuotta vanha Veijari-näytelmä sai vihdoin pohjoismaisen kantaesityksensä Kansallisteatterin suurella näyttämöllä vuoden 1996 syyskuuta. Ketti Juvan (1948-) muistan kouluajoilta, se oli Simo Juvan isosisko, eniten isänsä arkkipiispan oloinen. Se on naimisissakin teologian tohtorin Juliette Dayn kanssa. Siltä se voi pyytää apua kielennysongelmiin.
ellauri118.html on line 607: Virginia Woolf piti Aphra Behniä ensimmäisenä naiskirjailijana, joka todisti, että nainenkin saattoi ansaita rahaa myös kirjoittamalla, ehkä uhraamalla joitakin miellyttäviä ominaisuuksia; ja näin vähitellen kirjoittamisesta ei tullut pelkästään merkkiä hulluudesta ja seonneesta mielestä, vaan se oli asia, jolla oli taloudellista merkitystä ainakin miehille.
ellauri118.html on line 609: Useimmat Behnin näytelmistä kantaesitettiin Lontoon Dorset Gardenissa, ja siellä myös Veijari sai ensi-iltansa vuonna 1677. Ensi-illassa oli läsnä teatteria harrastava kuningas Kaarle II. Näytelmän suosiota kuvaa myös se, että vuosisadan loppuun mennessä Veijari palasi näyttämölle muutaman vuoden välein. 1700-luvun ensimmäisellä puoliskolla Veijarin suosio vain kasvoi, mutta sitten näytelmä unohdettiin yli kahdeksisadaksi vuodeksi. Veijarin esitykset alkoivat uudestaan, kun Royal Shakespeare Company löysi sen vuonna 1986. Suomen lisäksi Veijaria on esitetty useissa muissa maissa.
ellauri118.html on line 611: Veijari-näytelmässä Aphra Behn kuvaa itselleen tuttua hovimiesten, keikareiden, seikkailijoiden sekä itsenäisten ja itsetietoisten naisten maailmaa. Hänen vakiohenkilöitään ovat kevytkenkäiset naiset ja huikentelevaiset herrasmiehet. Ilottelevan ja nokkelan dialogin keinoin Behn kertoo useiden nuorten naisten ja miesten rakkaustarinat ja –seikkailut. Tapahtumapaikkana on Napoli ja karnevaalien aika, mikä antaa naamioiden ja pukuleikkien kautta tilaa monille sekaannuksille. Näytelmän miehet ovat pääasiassa englantilaisia, mutta naiset ovat italialaisia. Komedian lopussa kaikki rakastuneet saavat omansa.
ellauri118.html on line 626: Surpris´d fair Cloris, that lov´d Maid, yllätti herttaisen Kloorikanasen,
ellauri118.html on line 633: But what from Cloris brighter Eyes was hurl´d. Muuta kuin Kloorikanan silmistä.
ellauri118.html on line 689: Cloris half dead and breathless lay, Kloorikana puolikuolleena ja palavissaan,
ellauri118.html on line 699: Her loose thin Robes, through which appear Sen löysä alushame, minkä läpi näky
ellauri118.html on line 710: Thee too transported hapless Swain, Sä liiankin innokas onnen vaihdokas,
ellauri118.html on line 712: Pleasure, which too much Love destroys ! Nautinnon, minkä pilaa liika rakkaus!
ellauri118.html on line 734: Where Love and Fate were too severe, Missä Lempi ja Kohtalo oli liian ankarat,
ellauri118.html on line 735: The poor Lisander in Despair, Lysander parka lysähti epätoivosta,
ellauri118.html on line 745: Cloris returning from the Trance Kloorikana palaa vähin erin transsista
ellauri118.html on line 750: That Potent God (as Poets feign.) Tuon jäykän jumalan (kuten Runosepot sanoo).
ellauri118.html on line 757: Then Cloris her fair Hand withdrew, Kloorikana veti sievän kätösensä takaisin,
ellauri118.html on line 762: The Blood forsook the kinder place, Veri vetäytyi pois hellemmästä paikasta,
ellauri118.html on line 766: Leaving him fainting on the gloomy Bed. Jättäen hänet pyörtyneenä makoilemaan.
ellauri118.html on line 795: Sanoo Maija Mäkelä, joka on frankofiili. Anglisti Monika Fludernik peukutti Aphra Behniä. Kai sit pitää kazoa myös tota Prinsessa Cleveä, jonka kirjoitti Madame de La Fayette. Madame de La Fayette, oik. Marie-Madeleine Pioche de La Vergne, kreivitär de La Fayette, (18. maaliskuuta 1634 Pariisi - 25. toukokuuta 1693 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaanin La Princesse de Clèves (suom. Clèvesin ruhtinatar), joka oli Ranskan ensimmäinen historiallinen romaani ja kirjallisuuden historian ensimmäisiä psykologisia romaaneja. Magdaleena oli aika viriilin näköinen. Kuin myös sen kamu Madeleine de Scudéry, molemmat presiöösin tyylisuunnan viirikukkoja (tai kanoja). Olikohan ne kaikki lepakoita? Cohérente avec elle-même, Mlle de Scudéry est d´ailleurs restée célibataire toute sa vie. Mikä ei ollutkaan aivan vähän, se eli 94-vuotiaaxi.
ellauri118.html on line 799: Fronden jälkeen hän itse piti kuulua kirjallista salonkia Société du samedi (´lauantaiseura´), joka oli viimeisiä jossa presiöösin tyylin henkeä vielä vaalittiin. Seuran jäseniä on sanottu ensimmäisiksi sinisukiksi. Tämä yltiöromanttinen ja hienostunut näkemys leimaa myös hänen kirjoittamiaan viittä valtavan suurta herooista historiallista romaania, jotka tosin ilmestyivät hänen veljensä nimissä: Ibrahim, ou l´illustre Bassa (4 osaa, 1641), jonka ansiosta tulivat muotiin turkkilaiset aiheet ja orientalismi, Artamène ou le grand Cyrus (10 osaa, 1649–1653), Clélie, histoire romaine (10 osaa, 1654–1660). Romaanit saivat myrskyisän suosion ja kuuluvat ajan suurimpiin kirjallisiin menestyksiin.
ellauri118.html on line 807: Madeleine de Scudéryn romaaneille on ominaista sisällön puolesta se että hän käsittelee rakkautta, historiallisia ja klassisistisia aiheita allegorian muodossa ja ottaa presiositeetin hengessä etäisyyttä kaikkeen, mikä hänen mielestään on alhaista ja vulgaaria. Hänet liitetään usein barokkiin, mutta toisaalta hänen teoksensa olivat tärkeä silta keskiajan ritarikirjallisuudesta romantiikkaan. Hänen kymmenosainen teoksena Artamène ou le grand Cyrus, jossa on 2,1 miljoonaa sanaa, on maailmanhistorian pisimpiä romaaneja. Se ei olis sormellakaan koskenut mun penseisiin, ne eivät ole riittävästi presiöösejä.
ellauri118.html on line 828: The little work is scarcely longer than our own Vicar of Wakefield. It is without romanticism and exaggeration, and so it is not a romance; it is more like a book of memoirs.
ellauri118.html on line 840: How close and lasting was this friendship is seen on almost every page of Mme. de Sévigné's correspondence. Indeed, so often does the name of Mme. de La Fayette occur in Mme. de Sévigné's letters to her daughter, that the latter may well have been jealous of her mother's friend. The companionship of Mme. de Sévigné was, after the death of La Rochefoucauld, the chief comfort of Mme. de La Fayette in her ill-health and seclusion; and it was from the sick-chamber of her friend that Mme. de Sévigné's letters would seem to have been written in those latter years. In 1693, soon after the death of Mme. de La Fayette, Mme. de Sévigné writes as follows of her dead friend: "Je me trouvois trop heureuse d'être aimée d'elle depuis un temps très-considérable; jamais nous n'avions eu le moindre nuage dans notre amitié.
ellauri118.html on line 858: La Rochefoucauld had been embittered by disappointed ambition, ill health, and the loss of his favorite son; and his opinion of humanity in general and of women in particular was none too lofty, to say the least. Perhaps Mme. de La Fayette´s greatest service in this respect was in toning down the severity of the immortal Maxims.
ellauri118.html on line 860: Certain critics have endeavored to trace the character of Mme. de La Fayette in that of the Princess of Clèves, of M. de La Rochefoucauld in that of M. de Nemours; but too strict an autobiographical interpretation destroys the charm of the story.
ellauri118.html on line 871: Tämmöstä triangelidraamaa syntyy etenkin omistavassa yläluokassa, missä eniten on lisääntymis- ja reviirimeemien kilpalaulantaa. Kyllä niitä syntyy ilmankin, koska perimmäinen syy on että lisääntymiseen ei riitä pelkkä pano, tarvii huolehtia myös jälkikasvusta. Siihenhän sitä reviiriäkin tarvitaan. Olli Lokin emoista äiskä on aina paikalla, iskä luuhaa ison osan aikaa kokouxissa tai terdellä. Olli Lokkia ei pidä sekoittaa Olli Lehtoon, joka leikki Callen kanssa tinasotilailla. Ed. eli 1916-1994, jälk. 1925-2020. Kun Olli Lokki on liikaa poissa kotoa, syntyy Olli Lehtolapsia. Käki käy sen pesällä. There's a mean black snake sneaking round my baby's back door. Vrt. albumia 5.
ellauri118.html on line 891: Isebelin aikakauteen sanotaan liittyneen Baal-jumalan palvonnan voimistuminen kuningas Ahabin aikana. Hän myös pyrki muuttamaan oikeuskäsitystä ajanmukaiseksi siten, että kuningas ei olisi ollut enää yhdenvertainen Mooseksen lain edessä muiden juutalaisten kanssa, vaan hänellä olisi ollut asemansa vuoksi erioikeuksia, mikä näkyy Nabotin tuomitsemisena kuolemaan siksi, että hän kieltäytyi myymästä maataan kuningas Ahabille. Isebelin näkemyksen mukaan olisi riittänyt se, että kuningas olisi takavarikoinut maan korvauksetta asemaansa perustuen.
ellauri118.html on line 903: »Sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä. Sen tähden Herra sanoo näin: ”Minä saatan sinut onnettomuuteen. Minä lakaisen sinut pois ja hävitän Israelista miespuoliset jälkeläisesi, niin suuret kuin pienetkin. Minä teen sinun suvullesi niin kuin tein Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja Baesan, Ahian pojan, suvulle. Tämän teen siksi, että olet herättänyt minun vihani ja johdattanut Israelin tekemään syntiä. Missä koirat nuoleksivat Nabotin verta, siellä ne nuoleksivat sinunkin vertasi ja portot peseytyvät siinä! Ja koirat ovat syövä Isebelin Jisreelin vainioilla! Sen Ahabin jälkeläisen, joka kuolee kaupungissa, syövät koirat, ja sen, joka kuolee muurien ulkopuolella, syövät taivaan linnut.”»
ellauri118.html on line 917: Sodan Ahabin suvulle julistanut, Elian Israelin kuninkaaksi rasvaama sotapäällikkö Jeehu, aika jehu, Nimsin poika, surmasi kuninkaan pojan Jooramin jousellaan ja käski vaunusoturinsa Nickin heittää surmatun ruumis (objektivirhe) Nabotin maalle – johon se tiettävästi jäi haaskansyöjien revittäväksi, koska kukaan ei uskaltanut kajota kirotulle maalle heitettyyn ruumiiseen – jolta (vaikka sitä ei suoraan sanotakaan) jo vakiintuneen juutalaisen tavan mukaan ennen hylkäämistä oli riistetty kaikki arvovaatteet ja varusteet:
ellauri118.html on line 923: Vitun nenäkkäitä ämmiä. Patriarkka, pelasta meidät pahasta. Akka on niinkuin kuttukin, jonsei se pahhoo tie niin ajattelloo kumminnii.
ellauri118.html on line 925: Kun Jooramin kuoltua Ahasjakin kuoli taistelussa – hän haavoittui Jeehun sotilaiden ampumasta nuolesta mutta onnistui pakenemaan Megiddoon jossa kuoli haavoihinsa – Jeehun käskystä Isebelin palvelusväki tappoi emäntänsä työntämällä hänet oman palatsinsa ikkunasta suoraan tulossa olevien sotavaunujen eteen. Isebel murskaantui elävältä Jeehun hevosten kavioihin ja vaunujen pyöriin; haaskoja syövät villiintyneet koirat söivät hänen ruumiinsa ja siten täyttivät profeetta Elian lausuman kauhean ennustuksen.
ellauri118.html on line 945: Showrunner Bruce Miller was a longtime fan of the Margaret Atwood novel upon which it's based.
ellauri118.html on line 946: Among the many changes made to the original book, one of the most noticeable is how two characters — Serena Joy and Commander Waterford — are played by much younger actors than expected. 35-year-old Australian actress Yvonne Strahovski plays Serena, while 46-year-old Joseph Fiennes was cast as the Commander.
ellauri118.html on line 951: Actually they could have been cast the other way round. Strahovski is a way better looker than pudgy Betty Moss.
ellauri118.html on line 953: "At some point you find out Serena Joy is not sterile," Miller said. "If it's the Commander [who is sterile] and Serena could be fertile, that opens up a whole lot of doors for us story-wise. When you work in TV, you're always trying to think of just filling up your bag with tennis balls because you don't know when you're going to have to play tennis with them. You always want all sorts of interesting stuff to be happening."
ellauri118.html on line 958: Here are the biggest differences from the book on seasons one and two.
ellauri118.html on line 960: We never learn Offred's real name in the book, but the show identifies her as Peggy at the end of episode one.
ellauri118.html on line 962: In the book, all of the people in Gilead are white. People of color have been "resettled" to other areas of the country.
ellauri118.html on line 964: In the book, the Wall where criminals are hung is actually on Harvard University's campus.
ellauri118.html on line 966: We never learn Fred's last name in the book. He's also much younger and more powerful on the show.
ellauri118.html on line 968: Serena Joy's character is also much older in the book.
ellauri118.html on line 974: On the show, the Handmaids have "red tag" trackers attached to their ear. In the book, they have tattooed numbers like Sammeli.
ellauri118.html on line 976: In the book, Offred and her husband never joined any of the pre-Gilead protests.
ellauri118.html on line 978: The first Salvaging happens much later in the book, and Offred isn't the first to strike.
ellauri118.html on line 980: Offred rarely sees Aunt Lydia in the book. She only appears in her flashbacks to the Red Center and at the Salvaging.
ellauri118.html on line 982: Janine doesn't lose her eye in the book, but she is slut-shamed and gets pregnant.
ellauri118.html on line 984: In the book, Janine's baby turns out to be a "shredder" and dies. Most of Janine's story line after she gave birth was created for the show.
ellauri118.html on line 988: The book never goes into much detail about the Colonies, but we see them first-hand on the show.
ellauri118.html on line 990: Nick is far more mysterious in the book. In the film he looks like a little Indonesian.
ellauri118.html on line 992: We don't get the details of Luke and June's affair in the book. In the film we get much more than we need.
ellauri118.html on line 996: The trade delegation from Mexico was a new plot for the show. The book only shows tourists visiting Gilead.
ellauri118.html on line 1000: The book leaves Luke's fate completely ambiguous, but on the show, he's living as a refugee in Canada.
ellauri118.html on line 1002: We have no idea what happened to Moira in the book.
ellauri118.html on line 1004: The secret package of letters exists solely on the show. In the book, the Commander only takes Offred to Jezebel's once.
ellauri118.html on line 1006: The book never makes it clear whether Offred actually gets pregnant.
ellauri118.html on line 1008: In one particularly cruel scene, Serena takes Offred to see that her daughter is alive. That doesn't happen in the book.
ellauri118.html on line 1010: The second Particicution, when the Handmaids are asked to kill Janine, doesn't happen in the book.
ellauri118.html on line 1012: The book ends with the season one finale. Everything from seasons two and three were created by the showrunners.
ellauri118.html on line 1018: Crookle suosittaa: Trendaavat haut alueellasi:
ellauri118.html on line 1066: Näin veisasi paha ryppyinen läskinaama Danny kohdellessaan kaltoin juoppoa Armi Aavikkoa n. 20 vuoden ajan kunnes Armi kuoli keuhkokuumeeseen. Peggy ei mainize Nickin alla sanaa rakkaus, se toisi huonoa onnea. Se sanoo vaan: työnnä, maxoin runsaasti. Pentti pentti, työnnä vielä sentti.
ellauri118.html on line 1068: Danny sanoo radiolähetyksessä päättäneensä, ettei koskaan eroaisi vaimostaan. Armi kuitenkin eräänä päivänä kysyi, menisikö Danny hänen kanssaan naimisiin. – Sitten kun tämä hetki tuli, jolloin Armi kysyi mennäänkö naimisiin, sanoin joo, mennään naimisiin edellyttäen, että sinä et enää juo viinaa ja jätät tuon seurueen, Danny kertoo. Aavikon sisko Marja-Liisa Kauranen kommentoi Dannyn kertomusta Ilta-Sanomille. Kauranen sanoo, että Dannyn sanat antavat tilanteesta vääristyneen kuvan, sillä naimisiin menosta oli puhetta jo ennen Aavikon alkoholisoitumista. Kaurasen mukaan naimisiin meno ei siis riippunut yksin hänen siskostaan tai tämän sairastumisesta. Pari ei saanut koskaan virallisesti toisiaan. Danny Lipsanen oli koko suhteen ajan naimisissa Liisa Lipsasen kanssa mutta sai säännöllisesti Armilta kosteata pillua.
ellauri118.html on line 1070: Kuvia Danny Lipsasen kesäparatiisista Helmin 19 kaa. Musiikkineuvos Danny eli Ilkka Lipsanen, 77, viihtyy Helmi Loukasmäen, 19, seurassa, ja kaksikosta on liikkunut viime aikoina suhdehuhuja. Ilmajoella asuva Helmi on nyt bongattu Kirkkonummelta, ja Danny vahvisti tiedon Seiskalle. - Se pitää paikkansa. Hain Helmin toissa sunnuntaina Helsingin linja-autoasemalta ja toin hänet tänne Kirkkonummelle, musiikkineuvos kertoo lehdelle. Vitun apina. Teuvo Hakkaraisen viihdeversio. Että käy kateexi.
ellauri118.html on line 1072: Kirjailija Kaari Utriota, 78, ja koomikko Peggy Atwoodia, 82, yhdisti erityisesti 2 asiaa: käkkärätukka ja feminismi. Kumpikin on intohimoinen naisten ja vähemmistöjen puolustaja, ja kumpikin tekee työtään myös naisasialiikkeen hyväksi.
ellauri118.html on line 1075: – Sellaisesta en tykännyt kiertueilla koskaan, jos piti yöpyä jonkun paikallisen kotona, koska silloin isäntä saattoi yöllä yrittää sänkyyni. Siis vaikka oma vaimo nukkui viereisessä kamarissa, Kaari sanoo. Tykkään pitää ääntä pantaessa, eikä siitä silloin mitään tule.
ellauri118.html on line 1078: Kaari sanoo, ettei ole muistellut näitä sen koommin ennen kuin Me Too –liike herätti nää ajatuxet taas henkiin. – Miesten varominen kuului maailman menoon samalla tavalla kuin rottien torjunta tai liikenteen vahtiminen. Juustonhajuiset loukut ja pään kääntely puolelta toiselle. Vaan eipä Kaaren ole tarvinnut enää paljon varoa.
ellauri118.html on line 1091: 6§ Jos järbä väittää vastoin faktoja että sen vaimo ei ollut neizykäinen, ja vaimon vanhemmat tuo jonkun rätin todisteexi vastakkaisesta, niin mies maxakoon sakkoa 100 hopeasekeliä ja olkoon pääsemättömissä vaimostaan (ja vaimo siitä, tietysti).
ellauri118.html on line 1097: 25§ Mutta jos mies tapaa kihlatun tytön kedolla, käy häneen käsiksi ja makaa hänen kanssaan, niin mies, joka makasi hänen kanssaan, kuolkoon yksin.
ellauri118.html on line 1103: 28§ Jos joku tapaa neitsyen, joka ei ole kihlattu, ja ottaa hänet kiinni ja makaa hänen kanssaan ja heidät siitä tavataan, 29niin mies, joka makasi hänen kanssaan, antakoon tytön isälle viisikymmentä hopeasekeliä, ja tyttö tulkoon hänen vaimokseen, koska hän raiskasi hänet; hän älköön hyljätkö häntä koko elinaikanansa.
ellauri118.html on line 1108: ood">
Puoliveteinen Polli tahtoo kexin

ellauri118.html on line 1110: When Margaret Atwood wrote "The Handmaid´s Tale," published in 1985, she took inspiration from the rise of the Christian right in America during the 1970s and early ´80s and the 1979 Islamic Revolution in Iran. But another, much older source of inspiration for Atwood was the story of a real-life woman in 17th-century New England named Mary Webster, who may or may not have been related to Atwood.
ellauri118.html on line 1112: “Some days, my grandmother would say we were related to her and on other days, she would deny the whole thing because it wasn't very respectable,” Atwood says. “I was actually trying to write a novel about her, but, unfortunately, I didn't know enough about the late 17th century to be able to do it. But I did write a long, narrative poem called 'Half-Hanged Mary,' because she only got half hanged.”
ellauri118.html on line 1114: Growing up, Atwood heard stories from her grandmother about Mary Webster, a colonial woman who was half hanged in Hadley, Massachusetts in 1685 for witchcraft, several years before the infamous Salem witch trials began in 1692. Atwood's grandmother often referred to Webster as a relative, though she sometimes denied it, and her ancestry can't be definitively proven one way or the other.
ellauri118.html on line 1125: This passage is from the beginning of the poem "Half-Hanging Mary" by Margaret Atwood. Poverty and neglect did not improve Mary’s fiery temper, and she spoke harshly when offended, wrote Sylvester Judd in his 1905 History of Hadley. Witches supposedly suckled their ‘imps’ or ‘familiars’ — maybe even the devil — in exchange for help with their magic.
ellauri118.html on line 1129: Men like Philip Smith, good Christian men, are being killed by witches, quite literally,’” Marshall says.
ellauri118.html on line 1136: A fat guy Cotton Mather in priest collars with a wig rather like Ms. Atwood's hair, whose dad's name to top it all was Increase, wrote on this.
ellauri118.html on line 1137: Mather claims that it was only during this night of vigilante violence perpetrated against Mary Webster that Smith was able to sleep peacefully. "Upon the whole, it appeared unquestionable that witchcraft had brought a period unto the life of so good a man," Mather concludes.
ellauri118.html on line 1140: He had Parkinson's disease, and his hands shook, so he needed a straw to drink — but he waited weeks before his jailers gave him one.
ellauri118.html on line 1147: I´ve counted exactly three fat women in the six episodes that have aired, two of whom are wives who definitely belong to the category of “small fat,” as they look to be about a size 14-16, which is currently the size of the average American woman. I find it quite strange that I have seen not one handmaid who looks to be the size of the average American woman.
ellauri118.html on line 1155: Atwood´s abrupt shift in tone to witty repartee and punning benefits in the epilogue the work in several ways:
ellauri118.html on line 1162: Pieixoto´s name suggests Pope Pius IX, a Vatican pope (1854-1878), who, in his first year of office, issued the doctrine of the Immaculate Conception of the Blessed Virgin Mary. Peixoto is a Portuguese surname. It refers to fish. Notable people with the surname include: Alvarenga Peixoto (1743-1793), Brazilian poet, born in Rio de Janeiro; António Augusto de Rocha Peixoto (1866-1909), Portuguese naturalist, ethnologist and archaeologist; César Peixoto (born 1980), Portuguese footballer who plays for Sport Lisboa e Benfica in the Portuguese first division.
ellauri118.html on line 1167: Eurydice in Greek mythology, the luckless bride bitten by a snake on her wedding day. Her husband, Orpheus, the famed musician, convinced Hades to let Eurydice return to earth. However, Orpheus disobeyed the strictures of the journey and looked at Eurydice too soon, thus dispatching her back to the abode of the dead forever.
ellauri118.html on line 1169: "Hännystelijän kokemuxia" suomennoxessa ei tule alkuperäisestä, vaan on suomentajan lame yritys tavoittaa "Handmade Tail" sanaleikkiä. Maininta Chaucerista (Canterbury Tails) samassa yhteydessä got lost in translation. (Taputuxia.) Käsineiti-sarja on sopivan kauhistuttava ja tehokas keino, jolla naispuolinen asujaimisto saa puhalletuxi liiat höyryt ulos izestään. Näille muissa suhteissa tiukassa kurissa pidetyille orjattarille on varmaan erittäin mieluista aina silloin tällöin repiä mies paljain käsin kappaleixi, edes in effigie. Sarjassa on Gileadin patriarkaalisesta järjestyxestä huolimatta myös paljon matriarkaalisia ainexia. Lapset vaan puuttuvat, vaikka niistä on paljon puhetta, mikä kertoo kohdeyleisöstä paljonkin. Siitä puhe mistä puute.
ellauri118.html on line 1171: 29-year handmaid June asks Serena Joy, 35, for a payrise. Why should you get a rise asks Mrs. Waterford. 3 reasons: pro primo, I iron better than Cora. Who says so? Commander Waterford does. Pro secundo, I cook better than Rita. Who says so? Fred does. Pro tertio, I am better in bed than you. Who says so, not Fred again? No, Nick. Pay up please. (Naurua ja voihkinaa.)
ellauri119.html on line 22: Sisälmysluetteloon
ellauri119.html on line 37: Tässä albumissa valaisen Wikipedian avulla käsitesikermää pyhä, jumala, rakkaus. Mitä yhteyxiä niillä on, ja miten ne liittyvät perustavampiin käsitteisiin reviiri, nokintajärjestys, lisääntyminen, tiimi. Yhteydet ovat tuttuja aiemmista paasauxista: pyhistely pitää yllä reviirejä, jumala valvoo nokintajärjestystä, rakkaus säätelee lisääntymistä ja toimii pesäpallotiimin feromonina. Ne on kuin pyhä kolminaisuus: jeesus taivas enkeli, härkä mörkö tiikeri.
ellauri119.html on line 48: Primary (pre-Christian) meaning is not possbile to determine, but probably it was "that must be preserved whole or intact, that cannot be transgressed or violated," and connected with Old English hal (see health) and Old High German heil "health, happiness, good luck" (source of the German salutations Sieg Heil, Heil Hitler).
ellauri119.html on line 56: exalted or worthy of complete devotion as one perfect in goodness and righteousness
ellauri119.html on line 78: Middle English, from Old English hālig; akin to Old English hāl whole — more at whole. Not related to hole. Keep scrolling for more. Learn More About holy. Share holy. Post the Definition of holy to Facebook. Share the Definition of holy on Twitter.
ellauri119.html on line 86: Look-up Popularity: Top 1% of words. Cite this Entry. “Holy.” Merriam-Webster.com Dictionary, Merriam-Webster, https://www.merriam-webster.com/dictionary/holy Accessed 25 Jun. 2021. Keep scrolling for more.
ellauri119.html on line 89: connected to a god or a religion, religious and morally good, informal —used in phrases that show surprise or excitement. See the full definition for holy in the English Language Learners Dictionary
ellauri119.html on line 119: In the Season 2 episode "The Puzzles are Coming," the Puzzler traps Batman and Robin aboard a hot air balloon rigged to release its basket at 20,000 feet in the air. Robin remarks, "Holy Graf Zeppelin," a reference to the popular German passenger zeppelin of that name, the LZ 127 Graf Zeppelin. Just "zeppelin" probably would have done the trick, Boy Wonder!
ellauri119.html on line 137: In season two's "Hot off the Griddle," Catwoman captures Batman and Robin in a room where the floor is red hot. They hop up and down while trying to figure out a plan and Robin shouts out "holy bunions!" Just the sight of the two of them hopping up and down while Robin is shouting out nonsense is delightful.
ellauri119.html on line 141: In the season one episode "Not Yet, He Ain't," Batman and Robin go back to the Batcave to relax with some nice cool milk after surviving an attempt on their lives by the Penguin. What's to love about this exclamation is that Robin is so enraged and yet he's carrying a glass of milk and it just looks adorable instead.
ellauri119.html on line 148: In the season one episode "The Londinium Larcenies," Lady Prudence remarks to Robin that she received an MS in finishing school. He wonders what an MS is, and she says that it is a Mistresses of Shoplifting, to which Robin remarks "holy contributing to the delinquency of minors!"
ellauri119.html on line 156: In the season one episode "When the Bookworm Turns," the evil Bookworm's Gal Friday is named Lydia. Batman and Robin discover her tied up and left behind by the Bookworm. Robin's response when he sees her is to shout, "holy Cinderella!" Which, of course, has nothing to do with the situation at hand at all. Or perhaps Batman read Robin a different "Cinderella" than others. Suomalainen Tuhkimo oli miespuolinen. Varmaan Batman luki sitä pikku homopetterille.
ellauri119.html on line 178:
Holy Priceless Collection of Etruscan Snoods!

ellauri119.html on line 180: In the season three episode "Catwoman's Dressed to Kill," Catwoman is taking the fashion industry by storm. Etruscans are people from an area of Italy now known as Tuscany. Snoods are decorative helmets or mesh hoods.
ellauri119.html on line 188: It only took the entire run of the series, but in literally the last episode of the show, season three's "Minerva, Mayhem, and Millionaires," we got the most amazing Robin exclamation ever. There's a real chance that this was just so perfect that the producers realized that there was nowhere else to go after this, so they just canceled the show.
ellauri119.html on line 192: Batman and Robin travel to the spa, where they are escorted by her goons, leading to the following amazing exchange:
ellauri119.html on line 194: Batman: Yes, I'm looking forward to Minerva's famous eggplant-jelly vitamin scalp massage.

ellauri119.html on line 195: Goon: Minerva thought you might pop into the Persimmon Pressurizer first.

ellauri119.html on line 207: Kaikkein pyhin oli juutalaisten tabernaakkelin sisin laatikko, holiest of the holy. Se aukeni vain Moosexen sauvalla, sinne ei reikäläisillä ollut mitään asiaa. Tästäpä saadaan hyvä aasinsilta yhdistämään päivän aiheita: pyhyyttä, rakkautta ja jumalaa. Kun olin Rauhixen puuseessa lukemassa vanhoja valittuja paloja kaikessa rauhassa, silmiin osui artikkeli, jossa annettiin vinkkejä rakkauden säilyttämisexi puolisoiden välillä. Tuli mieleen toimisivatko nämä vinkit myös ylöspäin? Eli parantuisiko jumalasuhde jos jumala ottaisi rakkaudessa luomakuntaansa huomioon seuraavat ehdotuxet:
ellauri119.html on line 229: Hellyys. Tunnut usein pelkäävän hellyyden osoittamista koskettamalla - kenties sixi että koskettamiseen sieltä liittyy usein tiedostamattomia sexuaalisia tabuja. Voit aloittaa puristamalla kättä, taputtamalla olalle, ja sipaisemalla sieltä sormenpäillä. Siitä voimme siirtyä lämpimään halauxeen tai hellään suukkoon. Sylin avaaminen toiselle ei paljon vaadi, ja kuitenkin se on 1 selvimpiä rakkaudenosoituxia. Ja tule ize tällä kertaa, älä lähetä poikia tai pelkkää henkeä, se ei tuntunut Neizyt Mariasta miltään, ja Magdalenakin oli aika pettynyt. Lähetä lapsi asialle, mene ize perästä. Tule oikein ja purista!
ellauri119.html on line 233: Rehellisyys. Turvallisuuden tunne perustuu oletttamuxeen että se jota rakastamme on meille rehellinen. Kun huijaus horjuttaa turvallisuuden tunnetta, elämän perustuxet voivat järkkyä. Ilman totuutta ei voi olla rakkauttakaan. Pienikin vilppi, vaikka vain toisen tunteiden säästämisexi, voi johtaa epäluottamuxen sotkuiseeen verkkoon. Totuudenkin voi sanoa ystävällisesti: "Minusta sinun perseesi todella näyttä isolta tuossa mekossa - vaikka tämähän on vain minun mielipiteeni." Älä koita lohduttaa katteettomilla lupauxilla iankaikkisesta autuudesta, kerro vaan reilusti miten tässä käy.
ellauri119.html on line 259: The triangular theory of love suggests "intimacy, passion and commitment" are core components of love. The color wheel theory of love is an idea created by Canadian psychologist John Alan Lee that describes six styles of love, using several of the Latin and Greek words for love. First introduced in his book Colours of Love: An Exploration of the Ways of Loving (1973), Lee defines three primary, three secondary and nine tertiary love styles, describing them in terms of the traditional color wheel. The three primary types are eros, ludus and storge, and the three secondary types are mania, pragma and agape.
ellauri119.html on line 261: The Christian doctrine of the Trinity (Latin: Trinitas, lit. 'triad', from Latin: trinus "threefold") holds that God is one God, and exists in the form of three coeternal and consubstantial persons: the Father, the Son (Jesus Christ), and the Holy Spirit. The three persons are distinct, yet are one "substance, essence or nature" (homoousios). In this context, a "nature" is what one is, whereas a "person" is who one is. ???
ellauri119.html on line 333: Mooses Maimonides taivuttaa tän vielä rautalangasta:
ellauri119.html on line 345: The word širk comes from the Arabic root Š-R-K (ش ر ك), with the general meaning of "to share".[9] In the context of the Quran, the particular sense of "sharing as an equal partner" is usually understood, so that polytheism means "attributing a partner to Allah".
ellauri119.html on line 357: Filioque-lisäys oli merkittävässä osassa katolisen ja ortodoksisen kirkon Suuressa skismassa, joka johti kirkkojen eroon. Ortodoksit eivät hyväksyneet lisäystä. Ero oli monisatavuotinen prosessi, jonka tärkein askel oli paavin lähettilään ja Konstantinopolin patriarkan molemminpuoliset pannaanjulistukset vuonna 1054, jotka purettiin vasta vuonna 1965.
ellauri119.html on line 378: For instance, you can get pregnant by the Moomin mug method, or by the Holy Ghost. In the first case, Roman catholics vote for yes, Orthodox are more traditionalist. But with modern in vitro methods, who can tell? Some have got infected, one hears, from contaminated toilet seats. Mary oughta have used tissue paper before sitting down. Two women can make a baby nowadays, pace toxic masculine Christians who used immaculate conception as an argument that the holy ghost too is male. Another all male panel.
ellauri119.html on line 385: Define god? In monotheistic thought, God is defined as the supreme being, creator, and principal object of faith. God is usually conceived of as being omnipotent, omniscient, omnipresent and omnibenevolent as well as having an eternal and necessary existence. A good definition because it is creative, too bad that's no longer allowed by the modern logicians. Existence and uniqueness must be proven separately. Damn them to hell!
ellauri119.html on line 398: Paul Van Buren and William Hamilton both agreed that the concept of transcendence had lost any meaningful place in modern secular thought. According to the norms of contemporary modern secular thought, God is dead. In responding to this denial of transcendence Van Buren and Hamilton offered secular people the option of Jesus as the model human who acted in love. Well technically he is dead as well, but his great ideas (that he "borrowed" from the hindoos and the jews) live on.
ellauri119.html on line 400: Paul Matthews van Buren (April 20, 1924 – June 18, 1998) was a Christian theologian and author. An ordained Episcopal priest, he was a Professor of religion at Temple University, Philadelphia for 22 years. He was a Director [NYT obituary says "Associate"] of the Center of Ethics and Religious Pluralism at the Shalom Hartman Institute in Jerusalem. Van Buren was born and raised in Norfolk, Virginia. During World War II, he had served in the United States Coast Guard. He graduated with a bachelor´s degree in government from Harvard College in 1948. A professor at Temple University, he was considered a leader of the "Death of God" school or movement, although he himself rejected that name for the movement as a "journalistic invention," and considered himself an exponent of "Secular Christianity." He died of cancer on June 18, 1998 at age 74.
ellauri119.html on line 404: The Time cover for April 8, 1966, with its stark words "Is God Dead?" against a dark background, garnered record sales. So did a 1966 book, Radical Theology and the Death of God, coauthored by Hamilton and Thomas J. J. Altizer. "It was Bill who in the ´60s created the scandal of a death of God theology," Altizer told the Century, adding that Hamilton was the more articulate.
ellauri119.html on line 420: Love encompasses a range of strong and positive emotional and mental states, from the most sublime virtue or good habit, the deepest interpersonal affection, to the simplest pleasure. An example of this range of meanings is that the love of a mother differs from the love of a spouse, which differs from the love of food. A minority of monkeys fuck their relatives, but such monkey business still happens. Few people fuck their food, with Philip Roth as a notable exception. Most commonly, love refers to a feeling of strong attraction and emotional attachment. You are so cute I could eat you! Eat my shorts!
ellauri119.html on line 422: Love is considered to be both positive and negative, with its virtue representing human kindness, compassion, and affection, as "the unselfish loyal and benevolent concern for the good of another" and its vice representing human moral flaw, akin to vanity, selfishness, amour-propre, and egotism, as potentially leading people into a type of mania, obsessiveness or codependency. It may also describe compassionate and affectionate actions towards other humans, one's self or animals. In its various forms, love acts as a major facilitator of interpersonal relationships and, owing to its central psychological importance, is one of the most common themes in the creative arts. Love has been postulated to be a function that keeps human beings together against menaces and to facilitate the continuation of the species.
ellauri119.html on line 424: Ancient Greek philosophers identified no less than six forms of love: essentially, familial love (in Greek, storge), friendly love or platonic love (philia), romantic love (eros), self-love (philautia), guest love (xenia) and divine love (agape). Plus a zillion learned words for different kinds of paraphilia. But that's nothing yet compared to the hindoos [below] who have words for love like the Eskimos for ice cream.
ellauri119.html on line 430: In addition to cross-cultural differences in understanding love, ideas about love have also changed greatly over time. Some historians date modern conceptions of romantic love to courtly Europe during or after the Middle Ages, although the prior existence of romantic attachments is attested by ancient love poetry. The complex and abstract nature of love often reduces discourse of love to a thought-terminating cliché. Several common proverbs regard love, from Virgil's "Love conquers all" to The Beatles' "All You Need Is Love". St. Thomas Aquinas, following Aristotle, defines love as "to will the good of another." Bertrand Russell describes love as a condition of "absolute value," as opposed to relative value.[citation needed] Philosopher Gottfried Leibniz said that love is "to be delighted by the happiness of another." Meher Baba stated that in love there is a "feeling of unity" and an "active appreciation of the intrinsic worth of the object of love." But who the fuck is Meher Baba? Biologist Jeremy Griffith defines love as "unconditional selflessness". In Hebrew, אהבה (ahava) is the most commonly used term for both interpersonal love and love between God and God's creations. Chesed, often translated as loving-kindness, is used to describe many forms of love between human beings. In Hebrew, אהבה (ahava) is the most commonly used term for both interpersonal love and love between God and God's creations. Chesed, often translated as loving-kindness, is used to describe many forms of love between human beings. The 20th-century rabbi Eliyahu Eliezer Dessler is frequently quoted as defining love from the Jewish point of view as "giving without expecting to take" (from his Michtav me-Eliyahu, Vol. 1). Rakkaus on siis ekonomisesti sulaa hulluutta!
ellauri119.html on line 432: There are several Greek words for "love" that are regularly referred to in Christian circles. Agape: In the New Testament, agapē is charitable, selfless, altruistic, and unconditional. It is parental love, seen as creating goodness in the world; it is the way God is seen to love humanity, and it is seen as the kind of love that Christians aspire to have for one another. Philia: Also used in the New Testament, phileo is a human response to something that is found to be delightful. Also known as "brotherly love" or "homophilia." Two other words for love in the Greek language, eros (sexual love) and storge (child-to-parent love), were never used in the New Testament! Now that's a lacuna! Christians believe that to Love God with all your heart, mind, and strength and Love your neighbor as yourself are the two most important things in life (the greatest commandment of the Jewish Torah, according to Jesus; cf. Gospel of Mark chapter 12, verses 28–34). Saint Augustine summarized this when he wrote "Love God, and do as thou wilt." Right on Gus! Way to go!
ellauri119.html on line 434: The Apostle Paul glorified love as the most important virtue of all. Describing love in the famous poetic interpretation in 1 Corinthians, he wrote, "Love is patient, love is kind. It does not envy, it does not boast, it is not proud. It is not rude, it is not self-seeking, it is not easily angered, it keeps no record of wrongs. Love does not delight in evil but rejoices with the truth. It always protects, always trusts, always hopes, and always perseveres." (1 Cor. 13:4–7, NIV) He didn't mean eros, but rather homophilia. Perseveraatiosta oli puhe. John also wrote, "Dear friends, let us love one another for love comes from God. Everyone who loves has been born of God and knows God. Whoever does not love does not know God, because God is love." (1 John 4:7–8, NIV) Influential Christian theologian C. S. Lewis wrote a book called The Four Loves. The first retired nazi pope Benedict XVI named his first circular God as love. He said that a human being, created in the image of God, who is love, is able to make love; to give himself to God and others (agape) and by receiving and experiencing God's love in contemplation (eros). This life of love, according to him, is the life of the saints such as Teresa of Calcutta and the Blessed Virgin Mary and is the direction Christians take when they believe that God loves them. Pope Francis taught that "True love is both loving and letting oneself be loved...what is important in love is not our loving, but allowing ourselves to be loved by God." That's just what Virgin Mary did. "You have heard that it was said, 'Love your neighbor and hate your enemy.' But I tell you, love your enemies and pray for those who persecute you, that you may be children of your Father in heaven. He causes his sun to rise on the evil and the good, and sends rain on the righteous and the unrighteous. If you love those who love you, what reward will you get? Are not even the tax collectors doing that? And if you greet only your own people, what are you doing more than others? Do not even pagans do that? Be perfect, therefore, as your heavenly Father is perfect." – Matthew 5: 43–48. Jews didn't like tax collectors.
ellauri119.html on line 438: Do not forget to love with forgiveness, Christ saved an adulterous woman from those who would stone her. She had a whole lotta love left to give. Good material for a Jezebel. Mosaic Law would hold (Deuteronomy 22:22-24) "If a man is found lying with a woman married to a husband, then both of them shall die—the man that lay with the woman, and the woman; so you shall put away the evil from Israel. If a young woman who is a virgin is betrothed to a husband, and a man finds her in the city and lies with her, then you shall bring them both out to the gate of that city, and you shall stone them to death with stones, the young woman because she did not cry out in the city, and the man because he humbled his neighbor's wife; So you shall "put away" the evil from among you. A world of wronged hypocrites needs forgiving love. To love one's friends is common practice, to love one's enemies only among Christians. But Christians do not particularly love enemies not among Christians, like moslems or jews. Forgive them, ok, but kill them. Mosaic law is what the jews pieced together after Moses accidentally dropped the stone tablets.
ellauri119.html on line 440: Love encompasses the Islamic view of life as universal brotherhood that applies to all who hold faith. Amongst the 99 names of God (Allah), there is the name Al-Wadud, or "the Loving One," which is found in Surah [Quran 11:90] as well as Surah [Quran 85:14]. God is also referenced at the beginning of every chapter in the Qur'an as Ar-Rahman and Ar-Rahim, or the "Most Compassionate" and the "Most Merciful", indicating that nobody is more loving, compassionate and benevolent than God. The Qur'an refers to God as being "full of loving kindness." The Qur'an exhorts Muslim believers to treat all people, viz. those who have not persecuted them, with birr or "deep kindness" as stated in Surah [Quran 6:8-9]. Birr is also used by the Qur'an in describing the love and kindness that children must show to their parents. Ishq, or divine love, is the emphasis of Sufism in the Islamic tradition. Practitioners of Sufism believe that love is a projection of the essence of God to the universe. God desires to recognize beauty, and as if one looks at a mirror to see oneself, God "looks" at himself within the dynamics of nature. Since everything is a reflection of God, the school of Sufism practices to see the beauty inside the apparently ugly sufist. Sufism is often referred to as the religion of love. God in Sufism is referred to in three main terms, which are the Lover, Loved, and Beloved, with the last of these terms being often seen in Sufi poetry.
ellauri119.html on line 442: In Hinduism, kāma is pleasurable, sexual love, personified by the god Kamadeva. For many Hindu schools, it is the third end (Kama) in life. Kamadeva is often pictured holding a bow of sugar cane and an arrow of flowers; he may ride upon a great parakeet. The philosophical work Narada Bhakti Sutras, written by an unknown author (presumed to be Narada), distinguishes eleven forms of love. Kama Sutra has more. Gaudiya Vaishnavas who worship Krishna as the Supreme Personality of Godhead and the cause of all causes consider Love for Godhead (Prema) to act in two ways: sambhoga and vipralambha (union and separation), like Empedocles' love and strife, attraction and repulsion, in and out in ever faster succession. Radha is considered to be the internal potency of Krishna, and is the supreme lover of Godhead. Her example of love is considered to be beyond the understanding of material realm as it surpasses any form of selfish love or lust that is visible in the material world. The reciprocal love between Radha (the supreme lover) and Krishna (God as the Supremely Loved) is the subject of many poetic compositions in India such as the Gita Govinda and Hari Bhakti Shuddhodhaya, and a lot of chanting, tinkling little bells and opening and closing of musical doors.
ellauri119.html on line 450: Älä muuta vikise! Kz. vaikka Fig. 1. Tyypit hirnuvat ja hikoilevat, ähräävät toistensa kloaakkien tienoilla rähmällään kepit jäykkinä ja tupet märkinä, pyllyt heiluvat. Kovan höyläyxen jälkeen mälli lentää ja sitten pannaan tupakaxi tai käännytään selinmakuulle ja aletaan kuorsata. Iltasexi on mainio unilääke nukahtamisvaikeuxiin, neuvoo Valitut Palat.
ellauri119.html on line 452: Among the prevailing types of theories that attempt to account for the existence of love there are: psychological theories, the vast majority of which consider love to be very healthy behavior; there are evolutionary theories that hold that love is part of the process of natural selection; there are spiritual theories that may, for instance consider love to be a gift from God; there are also theories that consider love to be an unexplainable mystery, very much like a mystical experience. It feels like a sneeze. Setting aside Empedocles's view of Eros as the force binding the world together, the roots of the classical philosophy of love go back to Plato's Symposium.
ellauri119.html on line 454: Why set aside good old Empedocles anyway? He meant forces of attraction and repulsion, he got it just right 2My before Newton. Plato sucks, set him aside instead. The idea of two loves, one heavenly, one earthly is just bullshit. As Tristram Shandy's Uncle Tboy was informed over 2My later, "of these loves, according to Ficinus's comment on Valesius, the one is rational - the other is natural - the first...excites to the desire of philosophy and truth - the second, excites to desire, simply". Toby felt the former toward women and the latter for model trains. Plato's sublimation theory of love involved "mounting upwards...from one to two, and from two to all fair boys, and from fair boys to fair actions, and from fair actions to fair motions, until with fair motions he comes into the bottom of an absolute beauty". Sounds like Plato's own love history from horny gym boy to a dirty old geezer.
ellauri119.html on line 456: Hippo of Augustine thought the holy ghost was the gluon that kept the other two quarks together, top and bottom, strange and charm, bad and good policeman. love is another attractive force, if you will. May the force be with you, but never underestimate the power of the dark side of the force. Under his eyes. May the lord open. "The dystopian drama has exceeded the natural lifespan of its story, as it plows forward with nothing new to say, tinkling cymbals and sounding brass." "There came a point during the first episode where, for me, it became too much." Lisa Miller of The Cut wrote: "I have pressed mute and fast forward so often this season, I am forced to wonder: 'Why am I watching this'? It all feels so gratuitous, like a beating that never ends."
ellauri119.html on line 460: Now a fast forward to French fries and scepticism. Alongside the passion for merging that marked Romantic love, a more sceptical French tradition can be traced from Stendhal onwards. Stendhal's theory of crystallization implied an imaginative readiness for love, which only needed a single trigger for the object to be imbued with every fantasised perfection. Proust went further, singling out absence, inaccessibility or jealousy as the necessary precipitants of love. Lacan would almost parody the tradition with his saying that "love is giving something you haven't got to someone who doesn't exist". A post-Lacanian like Luce Irigaray would then struggle to find room for love in a world that will "reduce the other to the same...emphasizing eroticism to the detriment of love, under the cover of sexual liberation".
ellauri119.html on line 462: Luce Irigaray (born 3 May 1930) is a Belgian-born French feminist, philosopher, linguist, psycholinguist, psychoanalyst and cultural theorist who examined the uses and misuses of language in relation to women. Irigaray's first and most well known book, published in 1974, was Speculum non matris sed aliae mulieris (1974), which analyzes the texts of Freud, Hegel, Plato, Aristotle, Descartes, and Kant through the lens of phallocentrism. Presently, she is active in the Women's Movements in both France and Italy. Eroticism (from the Greek ἔρως, eros—"desire") is a quality that causes sexual feelings, as well as a philosophical contemplation concerning the aesthetics of sexual desire, sensuality, and romantic love. That quality may be found in any form of artwork, including painting, sculpture, photography, drama, film, music, or literature. It may also be found in advertising. The term may also refer to a state of sexual arousal or anticipation of such – an insistent sexual impulse, desire, or pattern of thoughts.
ellauri119.html on line 466: The industrial revolution in the XVIIIth century created free love, great public and small celebrities. Goodbye nobility, welcome notables! What the fuck, same difference.
ellauri119.html on line 504: The color wheel theory of love is an idea created by Canadian psychologist John Alan Lee that describes six styles of love, using several of the Latin and Greek words for love. First introduced in his book Colours of Love: An Exploration of the Ways of Loving (1973), Lee defines three primary, three secondary and nine tertiary love styles, describing them in terms of the traditional color wheel. The three primary types are eros, ludus and storge, and the three secondary types are mania, pragma and agape.
ellauri119.html on line 506: Examples of eros may be seen in movies including The Blue Lagoon, Return to the Blue Lagoon, Pretty Woman, Working Girl, and Girl with a Pearl Earring. Lee's recognizable traits:
ellauri119.html on line 518: Examples of ludus in movies include Dangerous Liaisons [Okay!], Cruel Intentions, and Kids. Ludic lovers want to have as much fun as possible. When they are not seeking a stable relationship, they rarely or never become overly involved with one partner and often can have more than one partner at a time, in other words a school of partners. They don't reveal their true thoughts and feelings to their partner(s), especially if they think they can gain some kind of advantage over their partner(s). The expectation may also be that the partner(s) should also be similarly minded. If a relationship materializes it will be about having fun and indulging in activities of varying degrees of learnedness together. This love style carries the likelihood of infidelity. In its most extreme form, ludic love can become sexual addiction. No Lee's recognizable traits.
ellauri119.html on line 522: Storge is the Greek term for familial love. For some reason, Lee chooses storge, rather than the term philia (the usual term for friendship) to describe this kind of love. Examples of storge can be seen in movies including Love & Basketball, When Harry Met Sally..., and Zack and Miri Make a Porno.
ellauri119.html on line 526: Is not looking for love but is ready if encountered.
ellauri119.html on line 537: Manic lovers speak of their partners with possessives and superlatives, and they feel that they "need" their partners. This kind of love is expressed as a means of rescue, or a reinforcement of value. Manic lovers value finding a partner through chance without prior knowledge of their financial status, education, background, or personality traits. Insufficient expression of manic love by one's partner can cause one to perceive the partner as aloof, materialistic and detached. In excess, mania becomes obsession or codependency, and obsessed manic lovers can thus come across as being very possessive and jealous. One example from real life can be found in the unfortunate case of John Hinckley, Jr., a mentally disturbed individual who attempted to assassinate the incumbent US President Ronald Reagan due to a delusion that this would prompt the actress Jodie Foster to finally reciprocate his obsessive love.
ellauri119.html on line 555: Examples of pragma can be found in books, movies, and TV including Ordinary People, Pride and Prejudice (Charlotte), Little Women (Amy March and Fred Vaughn) and House of Cards (Frank and Claire Underwood). Political marriages are also considered to be examples of pragmatic love. Lee's recognizable traits:
ellauri119.html on line 573: Examples of agape can be found in books and movies including The Gift of the Magi by O. Henry, Penelope in Homer's Odyssey, The Mission, Somewhere in Time, Titanic, Untamed Heart, Forrest Gump, and the Bible [specify which].
ellauri119.html on line 587: Joopa joo, Agent Orange, omenia ja appelsiineja. Kennst du das Land wo die Apfelsinen blühen. Jumalalla on monta salarakasta.
ellauri119.html on line 591: The philosophy of love is a pretty listless field of social philosophy and ethics that attempts to explain the nature of love. The philosophical investigation of love includes the tasks of distinguishing between the various kinds of personal love, asking if and how love is or can be justified, asking what the value of love is, and what impact love has on the autonomy of both the lover and the beloved. Boooooring. Makes you yawn.
ellauri119.html on line 599: No ei Sean Connerykaan ollut kummempaa kuin kehonrakentaja rekkakuski muurarinsälli kuten Jerry Cotton ja ruumisarkkujen viimeistelijä. Roger Moore toimi sodan jälkeen miehitysvaltojen pikku kapiaisena Saxassa ja miesmallina.
ellauri119.html on line 618: To escape the growing revolutionary violence in the area they lived, Ayn's family moved to Crimea, where she would finish high school. Here she was introduced to the history of the United States, which inspired her eventual departure from Russia, especially so after her family had suffered in poverty following the seizure of her father´s pharmacy by the communist regime.

ellauri119.html on line 625: Ayn Rand and Charles Francis ("Frank") O'Connor were married 15 April 1929 in Los Angeles, California, United States. Frank was from Ohio, and Ayn from Russia, but both had been residing in Hollywood for around five years.

ellauri119.html on line 644: There is a very good side to Christianity and a very bad side to Christianity. Rosenbaum strengthened the bad side: zionism, the irrational hatred of Arabs and the sense of choseness of the “elect” in Protestantism; while concurrently weakening the good side of Christianity: social conscience, opposition to usury, communal responsibility, duty, group honor, charity, selflessness, etc.

ellauri119.html on line 646: Rosenbaum left Russia at the tail end of the Trust program. She was assisted by bolshevik Hollywood. Like a typical crypto-jew and communist she used a pseudonym. She became, together with Leo Strauss, a leading philosopher of the Trotskyites. She, like Strauss, helped create the philosophy of arrogance and entitlement that justifies the lies of government leaders to the people. Her philosophies misrepresent the realities of how wealth and psychopathic greed coupled with immorality destroys civilization. Her solution to class warfare is group disloyalty of the rich to society and the exploitation of the national resources by a privileged class to destroy the economy and sabotage the nation. She misrepresented American tradition in a way that benefitted our enemies and internationalized our national resources leaving them easy pickings for the exploitation of unregulated international markets. She advocated the ruinous gold standard which allows our enemies the opportunity to deflate our money supply and strangle the economy at their whim. By simply hoarding gold and/or sending it out of the nation the bankers can ruin us under a gold standard. Her philosophy falsely claims that the market can and will correct the actions of the enemy within to ruin the nation by their designs. She wanted to grant the enemy the right to act with impunity and free rein as a Trojan horse within America to completely destroy our nation, and she has nearly succeeded. The removal of the ability of government to impose with force the collective will of the nation inevitably leads to balkanization, and that was well known and desired by our bolshevik enemies, Rosenbaum’s masters. She never pointed out the name and the nature of the enemy, instead scapegoating the poor and the communists for what international jewry was doing, with her as one of its leading members. As far as I know, she NEVER addressed the existential danger of jewish messianic prophecy and the subversion of the American government by Israel. Being herself a jew, she was disloyal to America in favor of Israel. She was disloyal to the American majority population in favor of the banking class. She did absolutely nothing that was ever in any way harmful to the communists or the bankers, who have so harmed America.

ellauri119.html on line 648:     For laissez faire capitalists she is a good girl, just what the doctor ordered:

ellauri119.html on line 666: Most ethical values boil down to others. Your moral standing is to be judged based on what you contribute to others, what you do for others. Do you volunteer at a soup kitchen? If you answer yes then you get a gold star. But you can always do more, can’t you? Tutor a child at the local school. Give money to a charity. With each contribution you gain moral points.

ellauri119.html on line 668: But at some point you must provide for yourself. You have to earn a living, get an education, provide for your family. There is a limit to what you can sacrifice for this type of morality. The harder you practice it the worse off your own life becomes. This is the root of the cynicism you feel when you utter “philosophy, who needs it?”

ellauri119.html on line 674: Too many are introduced to Objectivism through its application to politics. Political conclusions reached by applying Objectivism are counter to the popular notions of how government should work and society should be structured . Without an understanding of the foundation and underpinnings, it is difficult to understand how Objectivist ideals apply.

ellauri119.html on line 682: The "good" guys in her novels are basically paranoid sociopaths but her book´s view the world through their eyes and, of course, they don´t notice anything wrong with their distorted worldview. Humans are social animals and having interdependencies is the norm. Ayn Rand takes the normal and using the views of a sociopath portrays those interdependencies as being corrupt, evil, and self defeating. This is consistent in all of her writings. I´ve read everything Any Rand wrote and some of what has been written by her direction.

ellauri119.html on line 684: She is good at writing a thriller novel and carries a hypnotic theme that keeps the reader absorbed and lends to a subtle brainwashing/indoctrination toward her worldview. That doesn´t make it right, just believable, and, unfortunately, too many people think that believable means it is true. Believable just means that you can be fooled.

ellauri119.html on line 690: I remember in 1959, my creative writing teacher, in high school was infatuated with Ayn Rand. Sitting at a local restaurant, Ronnie´s Restauarant - which no longer exists, with a group of friends and her, we had a discussion about Ayn and I made a gesture that clearly expressed a thought and asked her what the words were for that. She suddenly realized the flaw in Ayn´s argument and was speechless.

ellauri119.html on line 692: In terms of economics, if you ran a country on the economics that Rand demanded, you would have the population in arms with a revolution at your door in less than a year. Her system would parallel that of the mangagement of the West Virginia Coal Mine that just had the worst mining accident and deaths since the 1970s. Rand´s system was what some people call an oligarchy, to which I would add a very paranoid sociopathic oligarchy.

ellauri119.html on line 700:   Rand is a economic libertarian who thought selfishness is a virtue. Rational people simply reject Rand’s economic libertarianism because rational people understand that laissez-faire capitalism results in the concentration of wealth in the hands of those who are good at being selfish.

ellauri119.html on line 702: Rational people are utilitarians who want government to produce the greatest good for the greatest number. Libertarians like Rand want the greatest good for me and the public be damned.

ellauri119.html on line 704: Rand is a Social Darwinist who thought that the rich are rich because they are more fit than the poor who are less fit because they are dependent on the government. Ergo, taxing the more fit to benefit the less fit is insane because it stands survival of the fittest on its head.

ellauri119.html on line 707: Rand simply does not understand that Darwinian fitness refers to reproductive success, not economic success. Poor people with high birth rates are more fit than wealthy people with low birth rates.

ellauri119.html on line 708: Rand’s philosophy appeals to college sophomores drinking beer in their dorm rooms. And to The World´s Shittiest Teddy Bear. That is why the best description of Rand’s philosophy is that it is sophomoric.

ellauri119.html on line 726: Rand was an economic libertarian. She thinks there should be no interference in the free market. Since the free market produces wealth inequality, you must come up with an explanation for the existence of socio-economic classes. Social Darwinists argue that the rich are rich because they are more fit than the poor who are less fit because they are dependent on the government.

ellauri119.html on line 728: Rand’s philosophy of selfishness is a virtue only works if you apply Social Darwinist ideas to justify a free market where the people with the most money are simply very good at being selfish.

ellauri119.html on line 740: “[The rich] consume little more than the poor, and in spite of their natural selfishness and rapacity…they divide with the poor the produce of all their improvements. They are led by an invisible hand to make nearly the same distribution of the necessaries of life, which would have been made, had the earth been divided into equal portions among all its inhabitants, and thus without intending it, without knowing it, advance the interest of the society, and afford means to the multiplication of the species.”

ellauri119.html on line 750: Then again, Ayn used “ought” which implies a great deal of subjectivity. That is why her philosophy is extremely flawed. The best philosophies are specific and literal, and they should leave no room for interpretation.

ellauri119.html on line 766: Ayn Rand was short—squat, really. At the time I thought she might be a dwarf. She stood stout though with manly features. She spoke with a thick Russian accent and chain-smoked.

ellauri119.html on line 780: Björn Wahlroos on nostanut Ayn Randin yhdeksi kolmesta itselleen tärkeimmästä ajattelijasta. Muut olivat Adam Smith ja Milton Friedman.

ellauri119.html on line 782: Suomen pankkialan ykkösnimi Björn Wahlroos on tunnustanut, että venäläis-yhdysvaltalainen Ayn Rand vaikuttaa isosti hänen ajatteluunsa. Olisi tärkeätä tietää, miten syvälle ja pitkälle Wahlroos on omaksunut aynrandilaisen maailmankuvan. Wahlroos kuitenkin kieltäytyi haastattelusta MOT: Nainen Wahlroosin takana -ohjelmaa varten. Oli 60-vuotissyntymäpäivä ja muita kiireitä.

ellauri119.html on line 784: Mistä tiedämme, että Rand on Wahlroosille merkittävä henkilö? Wahlroos aloittaa tuoreen Markkinat ja demokratia -kirjansa Rand-sitaatilla: "Vuosisatojen ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka väittivät elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se kuuluu naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta."

ellauri119.html on line 785: Wahlroos kuvaa Randin pääteosta Atlas Shruggedia "kiehtovaksi romaaniksi". Hän myös päättää päättää 373-sivuisen laajan ja kauaskantoisen pohdiskelunsa vielä palaamalla romaaniin.

ellauri119.html on line 787: Helsingin Sanomien haastattelussa (Kapitalistin muotokuva, 12.2.2012) Wahlroos "nimeää kolme itselleen tärkeää ajattelijaa". He ovat moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smith, taloustieteilijä Milton Friedman ja – Ayn Rand. Atlas Shruggedissa Ayn Rand jakaa kansalaiset "ryöstäjä-pummeihin" ja "tuottajiin". Ideana on, että laiskat ja epämoraaliset ryöstäjä-pummit vaativat itselleen koko ajan enemmän ilman, että he tuottavat mitään. Lopulta sankarikapitalistit kyllästyvät Yhdysvallat vallanneeseen kollektivismiin ja menevät lakkoon.

ellauri119.html on line 795: Ayn Rand -instituutin varapääjohtaja Onkar Ghate avasi MOT:lle kristinuskon ja altruismin suhdetta näin: Ghate Hän (Rand) näki tämän (altruismin) moraalisen elementin tulevan läntisen ajattelun ideaaliksi uskonnon ja etenkin kristinuskon kautta. Koko kuvasto Jeesuksesta ristillä kertoo ihmisen, hyvän ihmisen uhrauksesta. Jeesus on hyvä ihminen, joka uhraa itsensä toisten ihmisten puolesta – ja vieläpä syntisten ja turmeltuneiden ihmisten puolesta."

ellauri119.html on line 799: Ghate: "Se on väärin, täydellisesti väärin. Siinä uhrataan hyvä ihminen huonojen puolesta. Jos pidät tuota hyvää tarkoittavana ja suopeana eleenä, hän sanoo: 'Ei, se ei ole'".

ellauri119.html on line 803: Greenspanin alhaisten korkojen ja markkinoiden vapauttamisen linja oli suuressa roolissa finanssikriisin synnyssä. Greenspan myönsi 2008 Yhdysvaltain kongressin kuulemistilaisuudessa löytäneensä "virheen" ideologiassaan.

ellauri119.html on line 806: Randin maailmankuva on mustavalkoinen ja hänen näkemyksensä kärjekkäitä. Suurin yllätys vierailulla Ayn Rand -instituuttiin oli se, miten vahvasti Randin virallisena perinnönjakajana toimiva instituutti jatkaa tällä kivikovalla linjalla. Instituutin tapaan myös Björn Wahlroos esittää kärjekkäitä näkemyksiä, kuten esimerkiksi: "1900-luku nosti ennennäkemättömän enemmistön tyrannian aallon ensin fasismina ja toisen maailmansodan jälkeen varsinkin ylimpien tuloluokkien henkilöverotuksen nousuna." (Markkinat ja demokratia)

ellauri119.html on line 808: Wahlroos saa tietenkin uskoa mihin haluaa. Se saa myös vetää izensä vessanpöntöstä. Voi olla, että yhdysvaltalaisen teekutsuliikkeen tavoin hänkin napsii Randin ajatuksista vain osan ja jättää osan huomiotta. Burns sanoi MOT:lle, että Rand pyörisi haudassaan, jos tämä saisi kuulla miten hänen oppejaan käytetään. Rand piti ajatuksiaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostavana pakettina, josta ei voi valita mitä haluaa.

ellauri119.html on line 810: Ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa lienee mietitty, miten hyvin aynrandilainen maailmankuva sopii "kansanpankin" hallituksen puheenjohtajalle. EPSI Rating -yhtiön tuoreissa mittauksissa Nordean henkilöasiakkaiden tyytyväisyys pankkiinsa on jo pudonnut niin Ruotsissa kuin Suomessakin Wahlroosin valtakaudella.

ellauri131.html on line 22:     Sisälmysluetteloon

ellauri131.html on line 35:       Tyttäreni varjo hiekassa 1967 näytti päättömältä liskolta. Tämä hieno hetki on nyt tallessa, kiitos Eastman Kodakin. Nyt olen boomeri tai luultavammin vainaja, ja tyttärenikin X-sukupolvea, ei siis paljon parempi. 

ellauri131.html on line 45:       Nuoret arvostaa sitä että boomeri seuraa aikaansa, eze on niinkö "inessä" tämän hetken trendeistä. Ei esim dabbaa tai swäggää koska ne on jo vähän aikansa eläneitä trendejä. Ei pahexu revittyjä farkkuja, lävistyxiä tai tatuointeja. Tai ihonmyötäisten pipojen käyttöä sisätiloissa. Näitä asioita nuoret arvostaa boomereissa, joiden biologinen ikä voi vaihdella missä tahansa 35 ja 75 vuoden välillä.

ellauri131.html on line 47:       Keskiluokkaisuus ja boomerius on yhä useamman nuoren tavoittamattomissa. Niiden tulevaisuutena on vaan toimia halvan paskan konsuumereina yhteiskunnan tuilla, jotta "talouden pyörät pysyvät pyörimässä" ja ennestään rikastuneet voisivat tulla niiden kustannuxella yhä rikkaammixi. No eihän tääkään tietystikään voi loputtomiin toimia, kohta rikkaat huomaa etne voi yhtä hyvin palvella vaan suoraan muita rikkaita ja jättää köyhät kokonaan pois laskuista, tai sitten köyhät lopultakin herää tajuumaan, miten pahasti on niitä kaiken aikaa vedetty ja vedetään nenästä näillä trendeillä. Vaan heräävätkö sittenkään, niinkauan kuin niillä ize kullakin on pienintäkään toivoa, etne voisi jollain konstilla ängetä sinne köyhyysrajan paremmalle puolelle, ja alkaa izekin kusettamaan izeänsä huonompia. Vaikkapa vain ESMR-kuiskijana tuubissa, tai muulla totaalisen joutavalla scheissella. 

ellauri131.html on line 59: Oletko kuullut että Peep Koort on kuollut?

ellauri131.html on line 61: prof. Jussi Tenkku vainaa tuli Jakkoh-Hintikan apulaistenhuoneeseen ja kun ei löytänyt sieltä parempaa kuulijaa kertoi tämän minulle. En ollut koskaan kuullut Peep Koortista. Hikisesti tiesin että kertoja oli prof. Jussi Tenkku. Tämän kerrottuaan ja nähtyän tyhjän kazeeni prof. Tenkku vetäytyi takaisin mistä oli tullutkin. Jussi varmaan säikähtyi kun Peep joutui viimeiselle tuomiolle sota-ajan tapahtumista. 

ellauri131.html on line 63: Peep Koort (28. toukokuuta 1920 Tartto – 2. kesäkuuta 1977 Tallinna) oli virolaissyntyinen kasvatustieteilijä ja agronomi. Hän toimi Uppsalassa ILU-instituutin johtajana 1961–1970 ja Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusopin professorina 1964–1977. Hän julkaisi oppikirjoja muun muassa Kasvatus ja suunnittelu (Gaudeamus, 1973). Hänen isänsä oli taiteilija Jaan Koort.

ellauri131.html on line 72: Inkerinsuomalaisista saksalaiset olivat perustaneet jo helmikuussa 1942 osaston nimeltä ”Finnische Sicherheitsgruppe 187” (Suomalainen turvallisuusryhmä 187), jonka nimi myöhemmin muutettiin ”Ost-Bataillon 664:ksi” (Itäpataljoona 664).

ellauri131.html on line 73: Inkerinmaalla muodostettu suomalainen pataljoona palveli Saksan pohjoisen armeijakunnan valtaamalla alueella Viron ja Leningradin ympäristössä. Suomalaisen pataljoonan tehtävä oli turvata rautatieyhteydet partisaanien varalta.

ellauri131.html on line 74: Tenkun sotapäiväkirjan merkintöjen mukaan pataljoonan esikunnan ja komppanian toimistojen henkilökunta oli melkein kokonaan saksalaista. Korkeassa tehtävässä oli ainoastaan pataljoonan tulkkina toiminut saksalaissyntyinen sotavirkailija Hans Metzger (suom. Teurastaja), joka sai Suomen kansalaisuuden.

ellauri131.html on line 85: Sotilaspastori Juhani Jääskeläinen raportoi vierailustaan inkeriläispataljoonassa seuraavasti:

ellauri131.html on line 86: –Saksalaiset kertoivat, että suomalainen alikersantti Nuija oli tullut juovuksissa komppanian toimistoon kivääreineen ja käsikranaatein kostamaan saksalaisille vääpeleille. Nämä ampuivat hänet kuitenkin toimistossa kuoliaaksi. Vain 17-vuotiaan kiväärimiehen Väinö Pylsyn ja toisen itäpataljoonan sotilaan pikaoikeus tuomitsi vuonna 1943 alkoholin vaikutuksen alaisena tehdystä taposta viiden vuoden kuritushuonevankeuteen.

ellauri131.html on line 88: Vaikka saksalaiset sotilaat kohtelivat itsekin venäläisväestöä raa’asti, he eivät suvainneet inkeriläispataljoonan tiettyjen sotilaiden omavaltaista kostotoimintaa.

ellauri131.html on line 89: Kurin ylläpitäminen pataljoonassa ”villiintymisen ehkäisemiseksi” oli tärkeää. Tässä muutamia esimerkkejä tuomioista, jotka langetettiin Itäpataljoona 664:n inkerinsuomalaissotilaita vastaan:

ellauri131.html on line 90: – Itäpataljoona 664:n kiväärimies Johann Kirjanen tuomittiin 29.9.1943 kuolemaan ja pikateloitettiin ampumalla. Hän oli murhannut Ljubanon lähellä oleva

ellauri131.html on line 95: Inkeriläispataljoonan jäsenet olivat etupäässä hyvin nuoria, jopa alle 20-vuotiaita. Kouluikäisiä oli lähes 10 prosenttia. Monilla oli takanaan järkyttäviä elämänvaiheita Neuvosto-Venäjällä.

ellauri131.html on line 102: – Fedotow kertoo vihaavansa venäläisiä vahvasti ja kiihtyy aina helposti. Koska Fedotow luulee jokaisen venäläisen olevan kommunisti ja on uhannut usein kavereitaan aseella, ei hän ole kelpoinen armeijan palvelukseen, turvallisuuspalvelun lausunnossa todetaan.

ellauri131.html on line 110: – Syömme päivällistä ”Sicherheitissa” (SS-organisaation tiedustelupalvelu), jonne juuri on saapunut komentaja, Obersturmbannführer tohtori Erich Isselhorst. Pitkä komea urheilijalta näyttävä mies... Keskustellessa joku sanoo, että yhteinen taistelu bolsevismia vastaan yhdistää meitä, muisteli Tenkku. Seurustelu SS-miesten kanssa oli Tenkun mukaan kaiken kaikkiaan miellyttävää.

ellauri131.html on line 113: Tenkun muistiinpanot vierailusta inkeriläispataljoonassa antavat puutteellisen kuvan inkeriläissotilaiden taisteluista rautateiden varrella. Hänen kuvauksensa mukaan pataljoonan tehtävä oli turvata rautatieliikenne partisaanien iskuilta.

ellauri131.html on line 114: Kuitenkin Tenkkukaan ei voi olla toteamatta, että pataljoonan sotilaiden toiminta ei ollut läheskään aina suunnattu yksinomaan puolustukseen partisaania vastaan.

ellauri131.html on line 118: Tenkku tosin raportoi, että ”suomalaisesta pataljoonasta ensisijaisesti toinen komppania osallistui Oredesin partisaanileirin tuhoamiseen”. Mutta mihin tyyppisiin muihin taisteluoperaatioihin nämä niin kutsutut takaa-ajokomennuskunnat (Jagdkommandos) osallistuivat, ei ilmene Tenkun muistinpanoista.

ellauri131.html on line 121: Päiväkirjan merkinnät todistavat yksiselitteisesti, että inkerinsuomalaisten yksiköt (Sicherungsgruppe 187/Itäpataljoona 664) osallistuivat rinnakkain Saksan erikoisjoukkojen (SS-kommandot, salainen kenttäpoliisi, poliisipataljoonat) kanssa aktiivisesti taisteluun partisaaneja vastaan.

ellauri131.html on line 128: ”Kostoyksikkö” koottiin saksalaisista, inkerinsuomalaisista ja virolaisista. He etenivät kylään ja ajoivat asukkaat ulos taloistaan puolipukeissaan. Ulkona vallitsi 30 asteen pakkanen.

ellauri131.html on line 132: Pohjoisen armeijan selustan sotapäiväkirjojen (Kriegstagebuch 583, komentaja Korück) analyysi osoittaa, että valtaosa Venäjän siviiliuhreista oli liikkuvien erikoisyksiköiden joukkojen ampumia. Näihin osastoihin kuuluivat muun muassa inkeriläispataljoonan toisen ja kolmannen komppanian takaa-ajokomennuskunnat.

ellauri131.html on line 134: Taistelussa eloonjääneet ja saksalaisten vangiksi joutuneet ammuttiin, joskus heidät hirtettiin näkyvillä paikoilla. Lisäksi kokonaisia kyliä poltettiin. Tässä muutamia esimerkkejä:

ellauri131.html on line 150: Inkerinsuomalaisten pataljoonan saksalaisille teloitettavaksi antamien vankien joukossa olikin myös lapsia ja naisia. Saksan armeijan päiväkirjamerkintöjen mukaan heidän epäiltiin olleen yhteistyössä partisaanien kanssa.

ellauri131.html on line 155: Seuraavat otteet Saksan pohjoisarmeijan selustan sotapäiväkirjasta todistavat, miten armottomasti inkerinsuomalainen pataljoona taisteli partisaaneja tai heidän oletettuja auttajiaan vastaan.

ellauri131.html on line 184: Kun loppukesällä 1943 pastori lähti inkeriläispataljoonasta takaisin Inkerin maan Hatsinaan, pataljoonassa liikkui huhuja, että se siirrettäisiin Suomeen.

ellauri131.html on line 185: Tenkku iloitsi tästä, mutta korosti, että pataljoonan henkiseen huoltoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pastorilla oli perusteltuja syitä huomiolleen.

ellauri131.html on line 187: Kansallisarkistoon sijoitetuista sotapäiväkirjoista löytyy selvitystä inkerinsuomalaisten siirrosta Suomeen ja toilailuista Tallinnassa. Siellä varmaan Jussi Tenkku toilaili yhdessä Peep Koortin kanssa. 

ellauri131.html on line 189: Vuonna 1943 joulukuun alussa inkeriläispataljoona valmistautui lähtemään Suomeen. Siitä tuli Erillispataljoona 6 Suomen armeijaan.

ellauri131.html on line 190: Ensimmäiset, yhteensä noin 750 miestä saapuivat 2.–5.12.1943 Tallinnaan. Erillispataljoona 6:n sotapäiväkirjan (23.11.1943–25.4.1944) merkintöjen mukaan vastaanottavat suomalaiset upseerit olivat hämmästyneitä, sillä osa saapuneista oli aika juovuksissa.

ellauri131.html on line 191: Pataljoonan 1. ja 2. marssierän johtaja, saksalainen yliluutnantti Schütz esitti huolestuneisuutensa osastonsa kurittomuudesta. Hänen mukaan osastoon oli valittu huonoin ja kurittomin aines, joka ”oli aiheuttanut epäjärjestystä jo lähtöpaikan valmisteluissa ja suorituksissa”.

ellauri131.html on line 192: Useat kymmenet pataljoonan sotilaat mellastivat Tallinnassa herättäen kauhua kaupungin asukkaissa. Villiintynyt sotajoukko vaati lisää väkijuomia.

ellauri131.html on line 196: Joulukuussa 1943 inkerinsuomalaiset siirtyivät Suomen armeijan komentoon. Joukko-osasto varustettiin suomalaisille varusteilla. 

ellauri131.html on line 198: 18. joulukuuta 1943 inkeriläispataljoona saapui Hankoon ja siirtyi kokonaan suomalaisten komentoon. Everstiluutnantti Kaarlo Breitholtz määrättiin pataljoonan komentajaksi.

ellauri131.html on line 199: Pataljoonan sotamiehistä perustettiin Erillispataljoona 6, joka taisteli Suomen puolesta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana kesä-heinäkuussa 1944. Pataljoona lakkautettiin 10. lokakuuta 1944.

ellauri131.html on line 202: Valvontakomission venäläisedustajat seurasivat tarkasti inkeriläissotilaiden etsintää. Poliisi etsi ja vangitsi heitä Suomessa ja luovutti viimeisen inkerinsuomalaisen sotilaan Neuvostoliittoon tammikuussa 1955. Monet onnistuivat pakenemaan muun muassa Ruotsiin.

ellauri131.html on line 203: Kiinni saadut inkeriläispataljoonan sotilaat saivat Neuvostoliitossa kovia vankileirituomioita. Ne ulottuivat 10 vuodesta 25 vuoteen.

ellauri131.html on line 215:  Kirjapaljastus: Kaija Koo ja Jare Tiihonen rikkoivat törkeästi Vain elämää -ohjelman tärkeintä sääntöä

ellauri131.html on line 227: Karu kuva kertoo, mitä Hamilton joutui kokemaan: ”Pahemmaksi kipu muuttuu” – britti sivalsi Verstappenia

ellauri131.html on line 246:   Jussi Tenkku ja minä ehtoollisviinit pelastamassa

ellauri131.html on line 252: Opistolle oli nimittäin saapunut joukko saksalaisia mitä lie herrnhutilaisia, jotka sisustivat yhden luokkahuoneen kappeliksi. Tuusulan kirkosta he hakivat kaksi litraa ehtoollisviiniä, mutta sitä kului heiltä vain puolisen litraa. Loput oli heidän mielestään kaadettava viemäriin. Eipä kai Tuusulan kirkko olisi kestänytkään viininsä saksalaisen voimallista siunaamista...

ellauri131.html on line 256: Jussille tuli mieleen, että mikäli juodun ehtoollisviinin määrä voitaisiin jakaa pitemmälle aikavälille, miten kauan olisimme siis "synnittömiä", ottaen vielä huomioon tavanomaista vahvemman saksalaisen siunauksen. Tuo kysymys saattoi putkahtaa esiin muusta keskustelustamme, jossa käsiteltiin uskonnonhistorian erikoisuuksia ja hassunkurisia teoreettis-teologisia kysymyksiä joita tuon historian aikana oli pohdittu. Vastausta kysymykseen en muista, eikä sillä ollut tietenkään asiallista merkitystäkään.

ellauri131.html on line 260: "Rakkaat seurakuntalaiset! Me olemme tulleet kokoon tänne Herran huoneeseen tänä kauniina juhannussunnuntaina. Me olemme tulleet kokoon metsien takaa, me olemme tulleet kokoon järvien takaa, me olemme tulleet kokoon. Me olemme tulleet kokoon khirkkhovhenheillä, me olemme tulleet kokoon linja-autoilla, me olemme tulleet kokoon pholkuphyörillä, me olemme tulleet khokoon."

ellauri131.html on line 268:     Tenkuilla oli tytär Marja, jonka tietysti tapasin jo pikkulikkana Järvenpäässä. Pari kymmentä vuotta myöhemmin hän tuli vastaan Pantheonin torilla - hän oli naimisissa amerikkalaisen kanssa, ja asui Rooman keskustassa. Hänen vanhempansa olivat opiskelleet Amerikassa, kuulin myöhemmin, mutta vasta nyt tänä vuonna sain tietää heidän elämästään ennen sotia ja sotien aikana. Liisa näet lähes 90-vuotiaana julkaisi pariskunnan päiväkirjat sodan ajalta nimellä "Inkeriläisiä siirtämässä". Helsingin Sanomien Markus Jokelan ottama kuva Liisasta vuodelta 2008 on alla, kun en vielä löytänyt omaa ottamaa:

ellauri131.html on line 289: Jack Canafield (born August 19, 1944) is an American author, motivational speaker (!), corporate trainer, and entrepreneur. He is the co-author of the Chicken Coop for the Soul series, which has more than 250 titles and 500 million copies in print in over 40 languages. In 2005 Canafield co-authored The Success Principles: How to Get From Where You Are to Where You Were.

ellauri131.html on line 311:       That the brotherhood of man transcends the sovereignty of ladies.

ellauri131.html on line 325:     Ken Coon (white)

ellauri131.html on line 349:     Richard Nixon – Crook

ellauri131.html on line 361: Motivational speakers Jack Canafield and Mark Victor Hansen collaborated on the first Chicken Coop for the Soul book, compiling inspirational and true stories they had heard from their audience members. Many of the stories came from members of the audience of their inspirational talks. The book was rejected by major publishers in New York but accepted by a small, self-help publisher in Florida called HCI.

ellauri131.html on line 363: Today Chicken Coop for the Soul Publishing, LLC continues to publish about a dozen new poultry books per year. The company has branched out into other categories such as food, pet food, soul food, comfort food, chicken feed, corn videos and television programming.

ellauri131.html on line 365: There are Chicken Coops for the Adopted Soul, the African American Soul, the African American Woman's Soul, the Soul of America, the American Idol Soul, the Angels Among Us, Angels and Miracles, Answered Prayers, Baseball Fans, the Best You Can Be, The Beach Lovers, Best Mom in Law Ever, Miracles, the Breast Cancer Survivors, Brides, Cancer Victims, Caregivers, Cartoon Dads, Video Moms, Cartoon Teachers, The Cat Did What?? the Cat Lovers, Cat & Dog Lovers, Celeb Cats and the People Who Love Them, Jack Canafield, Celeb Mothers, Jack Canafield, Celeb Sisters, Jack Canafield, Celeb Teachers, Jack Canafield, Celeb Brothers and Sisters, Jack Canafield, Celeb Mothers and Daughters, Jack Canafield, Celeb People Who Make a Difference, Jack Canafield, the Child's Soul, Jack Canafield, Children with Special Needs, Jack Canafield, the Soul in the Classroom – High School Edition, Jack Canafield and Anna Unknown, the Coffee Lovers Chicken Soup for the Soul Cookbook, Includes material by Gibbons.

ellauri131.html on line 366:  the Coople's Soul, Jack Canafield, the Country Soul, the Country Soul Music, the College Soul, Jack Canafield, the Canadian Soul, the Chiropractic Soul, the Christian Family Soul, Jack Canafield, and Nancy Autio (2000), Chicken Coop for the Christian Teenage Soul, Jack Canafield, Mark Victor Hansen, Kimberly Kirberger, Patty Aubery and Nancy Mitchell-Autio, the Christian Sole, the Christian Sole 2, the Christian Woman's Hole, Christmas Sole, Christmas in Canada, Christmas Magic, Christmas Treasury, Christmas Treasury for Kids, Healthy Living Series: Weight Loss, where Jack combines inspirational stories with medical advice. The Cat-and-Dog Lovers, Count Your Blessings, Create Your Second Best Future, The Mating Game, the Dental Bowl, The Rental Hole, Dieter's Soul, Divorce and Recovery Soul, where Jack combines inspirational stories with legal advice. The Dog Did What? Same as The Cat? The Dog Lovers' Dreams and Premonitions, Chicken Coop for the Entrepreneur's Black Soul, Jack Canafield, for the Empty Hesters, for Every Mom's Horny Son, for the Expectant Mother, Family Matters, Father's Cock, Father and Daughter videos, Father and Son's Holey Camp, Find Your Happiness, Find Your Inner Strength, Find your Arse with both hands, Finding My Faith,  Fisherman's Friend, Jack Canafield, 

ellauri131.html on line 367:   Food and Love, the Gardeners, Jack Canafield and Carol Spurgulewski, The Gift of Christmas, the Girlfriend's Hole, the Girl's Hole, Hole in One, The Golf Book, the Golfer's Hole, Golfer's Pole – The 2nd Round, Jack Canafield, Grand and Great Grandma's Hole: Stories to Honor and Celebrate the Ageless Hole of Grandmothers, into Grandma with Love, the Grandparent's Black Soul, the Grieving Soul, Grieving and Recovery, Happily Ever After, Now Comes the Bride, Hole Sweet Hole, Hole and Miracles, Horse Lovers and Horse Lovers II, the Soul of Hawaii, Jack Canafield, Hooked on Hockey, I Can't Believe My Cat Did That I Can't Believe My Dog Did That Can't Believe my Pole Fit That Indian Teenage Hole, Inspiration for the Young at Heart, Inspect the Body Hole, Jack Canafield, To Inspect a Woman's Hole, Inspection of Nurses, It's Christmas, Chicken Soup for the Jewish Son, Jack Canafield, Rabbi Dov Gabbay (2001), The Joy of Adoption, The Joy of Less Adoption, Just Use Girls, Doing Kids in the Kitchen, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Hole, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Other  Hole 2, Jack Canafield, the Latino Soup, the Latter-day Saint, The Laughing Soul (Audio only), Lemons to Lemonade, the Little Holes, Like Mother, Like Daughter, like Granny, Living With Alzheimers and Other Dements, Love Stories: Stories of First Dates, First Figs, Soul Mates, and Everlasting Love, Loving Our Dogs, The Manic Loving of Mothers and Daughters, Making Love in Menopause, Married 3 wives, Merry Christmas, Messages From Heaven, the Military Wife's Hole, Jack Canafield, Miraculous Messages from Heaven,  More Miracles Happen in Moms and Sons videos, Into Mom with Love, Mothers and Preschoolers videos, Mother's Hole, Mother's Hole #2, Jack Canafield, the Mother and Daughter Holes, Mother and Son again, The Multitasking Mom's Survival Guide, My Very Good, Very Bad Cat, My Very Good, Very Bad Dog, My Very Good, Very Bad Son, Chicken Coop for the NASCAR jerk, [National Association for Stock Car Auto Racing on pohjoisamerikkalainen autourheilujärjestö. Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen.] Chicken Soup from the Nature Lover's Bones, from New Mom's Hole, New Mom Chicken Soup for the Networkers, Marketer's Black Soul, Jack Canafield, Chicken Soup from the Nurse's Arse, Chicken Soup from the Nurse's Arse: Second Dose, Oh Canada The Wonders of Winter, Ocean Lovers, Older and Wiser, the Parents, Mamas and Papas, Planned parenthood, the Preteen Hole, Jack Canafield, The Preteen Hole #2, Power of Gratitude, 1wPower Moms, Power Pet Lovers, The Power of Forgiveness, The Power of Positive Thinking, The Power of The Eye of Sarnath, The Power of The Dark side of The Force, Chicken Coops for Prisoners, Reboot Your Wife, Raising Great Kids, Reader's Digest, Recovering from Traumatic Brain Injuries, Recovering from Reboot, the Romantic Tits, the Scrapbooker's Brain, The Shopkeeper's Soul, Jack Canafield, the Single's Pole, the Single Parent's Hole, the Sister's Hole, the Sister's Hole #2, the Sports Fan's Brain, Stories for a Better Price, The Story Behind the Lyrics, The Surfing Teen-Lover's Soul, Teacher Sales, Teacher's Pole in the Teen's Hole, Teens Taking Pole on Faith, In the Teenage Hole  In the Teenage Hole II, Jack Canafield, In the Teenage Hole III (2000),

ellauri131.html on line 368: In the Teenage Hole IV, Huge Pole in a Teenage Hole w/out "French Letters", the Teenage Hole Personal Organizer, Get Teenage Hole on Love & Friendship, Get Teenage Hole on Tough Stuff, the Teenage Hole: The Real Deal Challenges, Jack Canafield, the Teenage Hole: The Real Deal Friends, the Teenage Hole: The Real Deal School, Teenage Hole: Think Positive, Thanks Mom, Thanks to My Mom. Think Positive. Think Possible. Think Positive about Kids. Think Possible about Kids. Time to Jive. Teenage Hole Touched By a Business Angel, Tough Times Tough People, Traveling salesmen, A Tribute to Home Moms, True Love on The Doormat, Unlocking the Secrets to Living In Your Dreams, Snake Oil for the Unsinkable Soul, for the Veterans, for the Volunteers Foul, Volunteering and Giving Paw, that's what I Learned From The Dog, for the Writer's Block, for the Woman's Hole, to Inspire a Woman's Hole #1, New York Times Bestseller, A Second Round at the Woman's Hole, Woman into Woman, the Woman Golfer's Hole, the Hole at Work, Working at The Woman's Hole, Wife Lessons For MILF Women, Culo de Pollo para el Alma de los Padres, – in Spanish.

ellauri131.html on line 377: vähän joo ja saa.

ellauri131.html on line 381: Self help on nykypoppoon filosofiaa. Filosofia oli muinaispoppoon self helpiä.

ellauri131.html on line 384: Se miten suhtaudumme rahaan kertoo miten paljon arvostamme izeämme. Rahojen hyvä hoito on 1 izerakkauden muodoista.

ellauri131.html on line 397: Kun visualisoit, värähtelet voimakkaasti tietyllä taajuudella. Se on vahva signaali vetovoiman pojille. Nenästä vetovoima on tehnyt Rhondastakin miljoonikon mixei siis sinusta? Koska sinä olet se nenästä vedettävä ja Rhonda on se vetäjä.

ellauri131.html on line 401: Rhonda Byrne (/bɜːrn/ BURN; née Izon; born 1951, Melbourne, Australia) on australialainen kirjailija ja tv-tuottaja, joka tuli tunnetuksi elokuvasta The Secret ja samannimisestä kirjasta (suom. Salaisuus). Idean elokuvaan Byrne sai luettuaan erään vanhan kirjan (Wattlsiitä, miten maailmankaikkeudessa asiat tapahtuvat. Hän halusi ihmisten ympäri maailmaa saavan tietää, miten elämässä voi onnistua. Hän teki aiheesta ensin elokuvan ja sen pohjalta kirjan, jota on myyty 19 miljoonaa kappaletta. Elokuvan suosioon vaikutti oleellisesti sen näkyminen Oprah Winfreyn ohjelmassa vuonna 20.  Byrne kirjoittaa Salaisuudelle jatkoteoksen aina kun edelliset pölökkiintyvät.

ellauri131.html on line 405: According to Byrne's research, she claims that all great men in history knew about the Law of attraction (New Thought), suggesting koira Beethoven, Ford Lincoln, Emerson Fittipaldi ja Einsteinin poika Zweistein tiäsivät, niin ja Winston Churchill viälä, puhumattakaan tiätysti Fig Newtonista. (Herää kymysys, mix just nää?) Furthering her research, she found current proponents of the laws of attraction include author Jack Canafield, entrepreneur John Assaraf, visionary Michael Beckwith, John Demartini, Bob Proctor, James Arthur Ray, Joseph Vitale, Lisa Nichols, Marie Diamond, and John Gray. Ketäs nää kaikki onnelliset on? Ei jaxa googlata.

ellauri131.html on line 407:     No ainaskin Rhonda ize löysi salaisuuden avaimen. Vielä 2 näkinkenkää ja takas muuumitaloon kiidulla.

ellauri131.html on line 409: The Secret was published in 2006, and by the spring of 2007 had sold more than 19 million copies in more than 40 languages, and more than two million DVDs. The Secret book and film have grossed $300 million. Aika paljon muttei sillä vielä kuuhun mennä.

ellauri131.html on line 413: Läski Oprah on takuulla samalla listalla vielä korkeammalla sijalla. Rhondalla on nettisivut Tuvalulla. Sillä on epäilyttävän vino suu. Sellaiset ihmiset on epäluotettavia. Jos miljoonat ihmiset on tulleet tästä miljonääreixi, riittääkö hän meille muille enää mitään? Puhumattakaan miljardeista: Billions of people have already experienced The Secret manifested in their lives. No eihän tässä mitään oikeastaan luvata. Niinkuin Susannan seinällä luki: jos jokin menee päin vittua, se on kokemusta.

ellauri131.html on line 427:       Fatty pääsi Columbian yliopistoon.

ellauri131.html on line 439: Then one day, suddenly, I discovered the reason why. Sometimes, when my daily obligations felt too heavy for me, I felt desperate that I was not yet an actress. Right there was the problem! It was because of the despair that I was sending out to the Universe that I still did not have what I so much wanted. When I released that energy of lack and truly believed that what is mine will find its way to me, things started to happen. Today I live the life I always wanted as a homemaker, blogger, and part time cleaning lady. I send huge gratitude to the Universe. Thank you so much for The Secret!

ellauri131.html on line 446: Hornby valmistui Cambridgen yliopistosta. Hän asuu nykyisin Maidenheadissa. Hän työskenteli alun perin englanninopettajana ja toimittajana. Hänen esikoisteoksensa, omaelämäkerrallinen Hornankattila ilmestyi 1992. Sitä seurasi romaani Uskollinen äänentoisto (1995), jossa hän kertoo, että keski-ikäisten miesten arjen armotonta pyöritystä helpottaa ja mielenterveyttä ylläpitää listojen laatiminen ja lukeminen. 1998 ilmestyi Poika. Kaikista kolmesta on tehty elokuvaversiot.

ellauri131.html on line 447: Hornby on innokas jalkapallon kannattaja, ja Hornankattila kertookin paljon jalkapallosta. Hornbyn suosikkijoukkue on Arsenal FC, joka on suuressa osassa hänen ensimmäisessä kirjassaan. Myös muissa Hornbyn kirjoissa on jalkapalloa, enemmän tai vähemmän.

ellauri131.html on line 463:   Ja kaikenkukkuraxi, koska koko perhe oppii Brayn neuvokeista tietämään mitä haluavat ja pyytämään sitä hard enough, ne saavat sen! Mirandasta ja Braysta molemmista tuli upporikkaita myytyään isävainajan kexinnön patentin, Louisianan talo pantiin lihoixi (kexijävainajan äiti sattui olemaan ex-kiinteistövälittäjä ja kääri siitä muhkean välityspalkkion vaikka olikin jo eläkkeellä ja asui Jillin vanhempien tyyppisessä vanhusten päiväkodissa). Seuraavana jouluna kaikki kokoontuvat upi uudessa Tennesseen ökytalossa valtaisan muovikuusen ympärille. Ei tarvi enää Missyn kadehtia kavereiden synttäreiden food truckeja!

ellauri131.html on line 467: Mirandaa esittänyt ruipelo ja (tietysti!) vinosuinen Katie Holmes on Tom Cruisen ex, ja samalla ex-skientologi, niille tuli ero ja kiista lapsen huoltajuudesta, jonka seurauxena Katie palasi isiensä uskoon eli katoliikixi. Mitä tästä opimme? Onnen salaisuus on raha, eipäs kun: rahan salaisuus on onni, ei vaan: kaiken salaisuus on positiivisuus, äh, no kuitenkin jotain sinne päin. 

ellauri131.html on line 478: Ja se pääskynen Peukkuliisassa. Sää uskot vaikka mahdottomaan, jos seuraat sydäntäs vaan. Seuraa päätä älä sydäntä, sydän on helvetin hömelö, neuvoo aina vastarannankiiski Nemi. Niin, mixi? Niin, mixipä ei?

ellauri131.html on line 492: Tällähän hoitotavalla oli joku nimi? Analyyttinen, sese oli, freudilaisittain. Se toinen oli synteettinen missä jelpitään pääsemään ongelmista eroon. Siedätysharjottelua ja sensellasta. No eteenpäin.

ellauri131.html on line 506: Hei haloo, ja perhana sentään, nyt siellä kotikazomoissa siis lomssa esiin ja latomaan meidän tiskiin nappulaa! Tätä emme tule katumaan! Rakkaudella, Minna, ja terskuja myös Teijalta.

ellauri131.html on line 519: Lucky girl syndrome on saanut nostetta sosiaalisessa mediassa, erityisesti Tiktokissa. Sovelluksesta löytyy lukemattomia videoita, joissa vannotaan, että kunhan vain riittävästi uskoo ja toivoo, alkaa vaurautta ja upeita asioita virrata ihmisen elämään kuin itsestään.

ellauri131.html on line 533: Menetelmä on tuonut rikkauksia ja vaurautta ainakin Byrnelle itselleen. Vuoteen 2020 mennessä Salaisuutta oli uutistoimisto AP:n mukaan myyty maailmanlaajuisesti 35 miljoonaa kappaletta, siitä on tehty elokuva ja Byrne on kirjoittanut sille useita jatko-osia.

ellauri131.html on line 543: ”Meillä on pitkään ollut vallalla ajatus, jota kutsutaan uusliberalistiseksi ihmiskäsitykseksi, ja sen mukaan kaikki on itsestä kiinni”, sanoo kulttuurintutkija Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut muun muassa suomalaisia hyvätuloisia.

ellauri131.html on line 545: Uusliberalistisen ihmiskäsityksen mukaisesti jokainen on vastuussa itsestään. Jokainen myös vaikuttaa pääasiassa omilla teoillaan ja valinnoillaan siihen, kuinka miellyttäväksi ja hyvinvoivaksi oma elämä muodostuu. Niinpä esimerkiksi köyhyys ja lihavuus ovat seurausta ihmisen henkilökohtaisista valinnoista, joista voi omalla päätöksellä ja kurinalaisella toiminnalla päästä eroon.

ellauri131.html on line 547: Uusliberalistinen ihmiskuva jättää usein huomiotta, että ihmisillä on eri taustoista ja lähtökohdista johtuen elämässään erilaiset mahdollisuudet: esimerkiksi varakkaassa perheessä kasvanut on erilaisessa asemassa kuin toimeentulon kanssa kamppailleessa perheessä kasvanut. Ihmisillä on myös erilaisia persoonia ja voimavaroja, jotka vaikuttavat siihen, kuinka pontevasti elämässä edetään.

ellauri131.html on line 551: Meritokratiassa ajatellaan ihmisen menestyksen perustuvan vain hänen henkilökohtaisiin taitoihinsa, ahkeruuteensa ja työntekoonsa, eli meriitteihin – esimerkiksi ylennykset, isot palkat ja johtajan pestit siis annetaan niille, jotka ovat pätevimpiä.

ellauri131.html on line 553: Jos taas uskoo siihen, että hyvä työpaikka kopsahtaa kohdalle, kunhan vain tarpeeksi universumilta pyytää, se ei sovi meritokratian ajatukseen ahkeroinnista ja sen myötä langenneista palkinnoista. Ellei sitten ajattele, että positiivisten ajatusten ajatteleminen on kovaa työtä.

ellauri131.html on line 561: Kyllä voisi, sanoo psykologi ja akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta. Ainakin unelmointi on hyvästä ihmiselle. ”Hyvään mielenterveyteen liittyvät tietynlaiset harhat. Meillä on tapana käyttää tällaista attribuutioharhaa ja se suojaa meidän hyvinvointiamme”, Salmela-Aro sanoo.

ellauri131.html on line 567: Myös itsetunnolle on tärkeää, että ajattelee voivansa vaikuttaa asioihin, Salmela-Aro sanoo.

ellauri131.html on line 569: ”Mieluummin velloo onnistumisissaan kuin epäonnistumisissaan. Nuorille voi olla myös hyväksi, että miettii mielikuvissaan toiminnalleen positiivisen lopputuloksen ja kulkee sitä kohti. Kun sitoutuu johonkin, se lisää hyvinvointia.”

ellauri131.html on line 571: kyllähän unelmoida saa, ja suorastaan pitää. Saattaa olla vielä harmitonta, jos todella uskoo, että hyvä parkkipaikka oli universumin lahja.

ellauri131.html on line 582: Siellä näkee menestyneitä nuoria ihmisiä, jotka ovat saattaneet hyvin lyhyessä ajassa kerätä suuren seuraajamäärän ja suuret mainostulot ilman erityisiä koulutus- tai työpanostuksia. Varallisuus näyttää somessa liittyvän yhä vähemmän kovaan työntekoon. Kukapa ei haluaisi rahan, kesämökkien ja luksustuotteiden satavan päälleen kuin itsestään, oman hyvyyden ja positiivisuuden takia.

ellauri131.html on line 588: Manifestointimenetelmissä korostetaan, että universumilta pitää pyytää konkreettisia asioita. Ei siis mitään sellaista epämääräistä, että ”haluaisin olla rikkaampi”, vaan ennemminkin sellaista, että katsoo Chanelin nettisivuilta, millaisen laukun haluaa ja sitten näkee itsensä flaneeraamassa Esplanadilla juuri kyseinen laukku käsitaipeessa.

ellauri131.html on line 591: ”Ollaan aika vaarallisilla vesillä, kun tiedettä käytetään tällaisen perustelemiseen”, Hanna Kuusela sanoo.

ellauri131.html on line 600: Aika köyhältähän tuollainen elämä lopulta tuntuu, jos tavoitellaan vain mammonaa kaiken hyvän mittarina. Silloin myös edistää ympäristön tuhoutumista, mutta kaipa ne jälkipolvet voivat sitten ajatuksin manifestoida ilmaston ja ympäristökadon kuntoon. Arto Nieminen

ellauri131.html on line 623: Neljäs on rakkauden ja yhteyden tarve. Eli yhdynnän mahdollisimman monen hoidon kaa. Viides on kasvun tarve. "Jos et kasva, alat vähitellen hiipua", Tony sanoo, oli kyse sitten siittimen, yrityksen, ihmissuhteiden tai ryöstötalouden kasvatuxesta. Viimeinen on antamisen tarve. "Elämää ei eletä itseä vaan muita varten", Tony sanoo. Hänen mielestään elämän suola löytyy omastaan jakamisesta. Näin se terottaa aina kahden vailla oleville hoidoille. 

ellauri131.html on line 626: Vaihtelu on kyllä tärkeää, muze voi olla vaan sitä et kun saa yhden tarpeen tyydytettyä niin se ei enää nappaa ja on toinen vuorossa. Kurjassa jamassa oleminen tyydyttää jonkun noista tarpeista. Mut Tony tyydyttää ne kaikki! John C. Parkinin Vitut siitä korvautuu Tonyn vittu joolla.

ellauri131.html on line 644: Tony Robbins is giant man who's had an equally huge impression on the millions of people he's helped over the years. His empire includes books, motivational seminars, and the ownership of multiple companies "which combined take in $5 billion annually," according to Vulture, but this self-help guru's reputation has come under fire — literally and figuratively.

ellauri131.html on line 666:  "The security guys could tell stories about women they'd had to take up to his room." A former bodyguard corroborated the allegations and said he'd witnessed Robbins make passes at women in his crowds. In a second report from June, two women told BuzzFly News about encounters they had with Robbins: One woman said he placed her hand on his crotch and touched her breast (or was it the other way round?), while another alleged that he kissed her, hugged her and touched her breast."

ellauri131.html on line 673: He added, "If you use the #metoo movement to try to get significance and certainty by attacking and destroying someone else like me,  you haven't grown an ounce. All you've done is basically use a drug called significance to make yourself feel good." Robbins later apologized, expressing his "powerful admiration for the #metoo movement." "It's very significant."

ellauri131.html on line 677: Celebrity scientist Bill Nye told The Chicken Wrap in 2017 that simple physics makes walking on burning coals actually not too difficult. Citing another physicist, the celeb explained, "the foot is almost never in contact long enough to induc

ellauri131.html on line 678: e a burn, and the burning wood that heats the coals is a good insulator and almost never heats up too much." 

ellauri131.html on line 680: He rerevels in saying The "n" word. "'As long as someone calls you a nigger and gets that kind of response from you I've seen right now, where you're ready to explode, then what you've done is given that person absolute control of you. You have no control in your life. You are still a goddam nigger and  a slave. Now go get me a smoothie boy."

ellauri131.html on line 689: Sometimes his morning smoothie is too strong

ellauri131.html on line 694: Now, he's been hot to wear my pants (too tight)

ellauri131.html on line 695: Drinkin' smoothies puts him out like a light

ellauri131.html on line 712: And smiles his toothy smile!

ellauri131.html on line 723: Robbins repeatedly swears by Natural Language Processing (NLP), a controversial, consciousness-based belief system that took root in California in the 1970s. According to the Association for NLP, the practice is commonly referred to as the "users manual for your mind," and studying NLP offers "insights into how our thinking patterns can effect [sic] every aspect of our lives." God's co-creator Vivica Bandler has characterized the process as a veritable fountain of youth, asserting one's "ability for consciousness to influence our DNA evolution." In an interview with NLP Life, Bandler said, "It is obviously related to aging and the more we learn to control our consciousness, the more we will learn to control the quality of the DNA that keeps us young, the DNA that makes us smart...There is literally no limit to what we can do as we begin to harness the great power called consciousness."

ellauri131.html on line 729: Like where he tells the story about a "very famous, very powerful man" who refused to hire the best qualified candidate for a job, because she was "very attractive," and he "can't have her around, because it's too big a risk." He might just have to break into her panties.

ellauri131.html on line 734:   Bikram Choudhury is the yoga instructor who became a guru after the explosion in popularity of his eponymous form of hot yoga, which "consists of a series of 26 poses, done over 90 minutes in a room heated to 104 degrees," according to The LA Times. He has also become a celebrity darling, having instructed stars like "Madonna, George Clooney, Brooke Shields and Jennifer Aniston," according to People.

ellauri131.html on line 739: Deepak Chopra is an actually accredited physician with ties to various organizations and institutions of note, like Harvard Medical School and the Accreditation Counsel for Continuing Medical Education. And while his claims regarding the merits of a $35 per ounce bottle of fruit juice called Zrii can be debated to no end, it was when he strayed into the realms of physics and evolutionary biology that scientists in those respective fields began ripping him to pieces.

ellauri131.html on line 740: After Chopra's claim that "Charles Darwin was wrong. Consciousness is key to evolution and we will soon prove that," scientist Isaac Newton couldn't take it anymore. He penned a response slamming Chopra's claim as having no scientific basis to back it up, as well as being "incoherent babbling strewn with scientific terms."

ellauri131.html on line 742: Evolutionary biologist Jerry Coyne issued a similar takedown, by simply highlighting some of Chopra's more outlandish claims, including his idea that the moon only exists because of human consciousness, the suggestion that mass prayer or meditation has the ability to "simmer down the turbulence in nature," as well as the nonsensical statement "Consciousness is the driver of evolution. Every time I eat your pussy or you suck my banana it transforms into a human." Coyne labels Chopra's ideas as "pseudoscience, pure and simple," and accuses him of "pushing a noxious brew of quantum physics, evolutionary biology, and "universal consciousness.'" Ouch. 

ellauri131.html on line 744: Canadian prime minister Kevin Trudeau earned untold millions through his "They Don't Want You To Know About" series of infomercials touting his supposed secret knowledge of natural cures, debt relief, and weight loss techniques. And though he earned the allegiance of many followers who believed his claims, a federal jury found him guilty of criminal contempt in 2013, for "lying in several infomercials about the contents of his hit book, The Weight Loss Cure 'They' Don't Want You to Know About," according to The Chicago Tribune. Trudeau repeatedly touted the methods in the book as "easy," except unwitting customers didn't find out until they plunked down cash that it involved "prolonged periods of extreme calorie restriction, off-label skin-syringe injections and high-colonic enemas personally administered by Mr. Trudeau," according to ABC News.  

ellauri131.html on line 746: In addition to the criminal conviction, Trudeau was also ordered by the FTC to pay a $37 million dollar fine in relation to fraud charges connected with the same book. Trudeau never payed the fine, claiming he was "penniless" and "homeless," despite the fact that he was living in a "14,000-square-foot rented mansion" and was still getting $180 haircuts at Vidal Sasson. He was eventually sentenced to 10 years in prison, which he began serving in March of 2014.  

ellauri131.html on line 752:   Gallagher on kirjoittanut suurimman osan Oasiksen tuotannosta. Tunnetuimpia hänen säveltämiään Oasis-kappaleita ovat muun muassa ”Live Forever”, ”Wonderwall” ja ”Don’t Look Back in Anger”. Näistä en ole kuullut yhtäkään.  Hänen kirjoittamansa kappaleet ovat keränneet paljon arvostusta sekä yleisön että kriitikoiden keskuudessa, ja Gallagherin on muun muassa sanottu olevan ”oman sukupolvensa paras lauluntekijä.” Gallagher soitti Oasiksen kitaristina vuoteen 2009, jolloin erosi yhtyeestä.

ellauri131.html on line 756: Prince Harry is another royal pain in the ass, and so is Meghan Markle only more so. In a 2021 interview with The Sun, the High Flying Birds frontman eloquently described Prince Harry as a "fucking woke snowflake" in response to his criticisms of the royal family. And referencing his own sibling rivalry with Liam Gallagher, Noel even admitted to sympathizing with Prince William, remarking, "I feel that fucking lad's pain. He's got a fucking younger brother shooting his fucking mouth off with shit that is just so unnecessary. So do I. I'd like to think I was always the William."

ellauri131.html on line 758: Steven Patrick Morrissey, s. 22. toukokuuta 1959 Davyhulme, Lancashire, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) on brittiläinen laulaja ja sanoittaja. Hän tuli tunnetuksi 1980-luvulla brittiläisen vaihtoehtorockyhtyeen The Smithsin sanoittajana ja laulajana. Yhtyeen hajottua vuonna 1987 hän siirtyi soolouralle. Tältäkään hepulta tai noilta sepiltä en ole kuullut yhtään viisua.

ellauri131.html on line 761: The often-problematic ex-frontman of The Smiths then took aim at one royal, in particular: "Harry killed 34 people in Afghanistan and the UK press called him a hero. If he ate 34 poor people in Haiti the UK press would still call him a hero. It is insufferable." Speaking to reporters in 2013 (via Reuters), the prince admitted to killing insurgents. "Yeah, so, lots of people have," he said. "Yes, we fire when we have to, take a life to save a life, but essentially we're more of a detergent than anything else. We remove dirty lives and  beget whiter  ones."

ellauri131.html on line 772:   Hibiskusenkeli kiskoo aamuhämärissä partapozoa persevaijerilla helvettiin ja kusee samalla sen naamalle.

ellauri131.html on line 795: Enkeli: Ihminen uskoo vain silloin, kun siihen on tarvetta.

ellauri131.html on line 828: "Sinun sukupolvesi on pelkkää minä, minä, minää. Te olette itsekeskeisiä ja narsistisia. Me taistelimme entisaikoina suurempien asioiden vuoksi. Tärkeiden asioiden. Korjasimme epäkohtia." Elämäntaitokirjat ovat olemassa pelkästään siksi, että ne tekevät neurootikoista entistäkin neuroottisempia."

ellauri131.html on line 832:   Maailmanrauha ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus eivät vaan trendaa enää. Eikä kukaan enää käytä sanaa neuroottinen. Tutkimusten mukaan 49% brittinaisista uskoo enkeleihin. Mixi näin? Ne ovat katolista kitchiä.

ellauri131.html on line 834:   Enter Doreen Virtue. Doreen Virtuella ei ole wikipediassa sivua. Doreen Virtue is an American author and a motivational speaker. Virtue has written over 50 books including oracle card decks on the subject of angels and other spiritual topics. In 2017, she converted to Christianity after claiming that Jesus presented himself to her in a vision.

ellauri131.html on line 840: Okei, Tony olet kauhistus. Eikä se kuumajoogepelle ole paljon parempi. Toisin Doreen! Se on tehnyt parannuxen. Doreen has renounced her previous work, and she prays for the day when other people will stop selling her old products. If she was self-published, the old products would have been taken off the market immediately. Unfortunately, other companies have licenses to the old products and they continue to sell them. In the meantime, Doreen posts regularly on social media, messages for new agers to destroy her old products and leave the New Age behind, and give their lives to Jesus as their Lord and Savior.

ellauri131.html on line 854: Musta Mariannessa on poweria. Mitäs muut sanovat Mariannesta? Luetaas Goodreadista.

ellauri131.html on line 859: Quick question: has anyone actually read a self-help book since the turn of the millennium? No, I don’t mean Marie Kondo. I mean those ones that Bridget Jones devoured, sitting on the sofa knowing that she was going to continue to make the same bad decisions over and over, whilst gorging on too much ice cream.

ellauri131.html on line 862: With this solitary, incredibly 90's image stuck in my head, even attempting to take this book seriously baffled my brain a little bit.

ellauri131.html on line 863: I think that is because, over the past decade or so, people have become far more aware of the concept of privilege. Which roughly translates to: “no I don’t want to read about all the problems a middle-class straight, white women with a good job has, no thank you”. It feels whiny, flat, tone-deaf. Marianne Power chases self-help like the world is falling apart and her life is in tatters, but the main source of her problems?

ellauri131.html on line 865: That she does not have a boyfriend and she watches too much Netflix. I mean, so do I! But I am not going to write a bloody memoir all about it. In a world where so much is in actual tatters, it feels very #whitefeminism, very #firstworldproblems (which is, honest to god, the most millennial I have ever sounded). And no, that does not mean that everything has to be serious and doom-and-gloom to be needed, but this just felt unbelievably shallow, while I am deep.

ellauri131.html on line 867: Fuck, really deep to be a gen Z incel drooping days on end over an Iphone, whining about losing out on generations X and Y.

ellauri131.html on line 871:  Well, that was infuriating. I was hoping for a cynical, or at the very least critical, approach to classic self-help tropes. What I got was and endless description of one woman's mental breakdown and her complete lack of healthy coping strategies. There is nothing remotely funny or insightful about this book and Marianne Power's obsession with her first world problems feels extremely tone-deaf. 

ellauri131.html on line 874: "Saskia" ei nähtävästi jaxanut s. 377 saakka, jossa Marianne sanoo:

ellauri131.html on line 883: I’ve read quite a few books where the author picks a ‘project’ and runs with it to see what happens. These sorts of books have often been fun and entertaining. This one had the potential for that with some of the advice and activities these books encouraged the author to participate in. But she executed them with such seriousness that that they became cringeworthy to read about.

ellauri131.html on line 884: And then right towards the end of the book she informs her readers that she is 37. That was a shock. I thought I was reading the emotional turmoil, flakey actions and life disarray of someone at least 10 years younger than that. 

ellauri131.html on line 886: Jos nää jäyhät ateljeekriitikot edes olis oikeita neekereitä mustasta Afrikasta tai talibaneja, muttei ne oo, ne on ihan samanlaisia world 1 ämmiä vaan myöhemmällä parasta ennen päivällä. Ja voi vittu niiden teennäisiä nimiä. Huumori on vaikea taidelaji, etenkin kun lukijat on täysin vailla sitä. Sitäpaizi: Mariannen ikä 37 sanotaan kyllä jo kirjan alkupuolella. Opettele lukemaan!

ellauri131.html on line 888:   Meitä kaikkia pelottaa ettemme kelpaa, sanoo Tony Robbins. Ja syystäkin. Kukaan ei rakasta minua. Sitä tiukkasi Pirkko Hiekkalakin Carl-Erik Carlsonilta vähän väliä. Viallisuuden tunne ei ole kenenkään yxilöllinen ongelma, komppaa Ekkehart Tollekin. Tällä planeetalla on viallisia apinoita miljardeja. Ne tuntee häpeää.

ellauri131.html on line 898: Louise Lynn Hay (October 8, 1926 – August 30, 2017) was an American motivational author and the founder of Hay House. She authored several New Thought self-help books, including the 1984 book You Can Heal Your Life. 

ellauri131.html on line 900: Hay recounted her life story in an interview with Mark Oppenheimer of The New York Times in May 2008. In it, Hay stated that she was born in Los Angeles to a poor mother who remarried Louise's violent stepfather, Ernest Carl Wanzenreid (1903–1992), who physically abused her and her mother. When she was about 5, she was raped by a neighbor. At 15, she dropped out of University High School in Los Angeles without a diploma, became pregnant and, on her 16th birthday, gave up her newborn baby girl for adoption.

ellauri131.html on line 906: Hay described how in 1977 or 1978 she was diagnosed with "incurable" cervical cancer, and how she came to the conclusion that by holding on to her resentment for her childhood abuse and rape she had contributed to its onset. She reported how she had refused conventional medical treatment, and began a regime of forgiveness, coupled with therapy, nutrition, reflexology, and occasional colonic enemas. She claimed in the interview that she rid herself of the cancer by this method, but, while swearing to its truth, admitted that she had outlived every doctor who could confirm this story.

ellauri131.html on line 908: In 1976, Hay wrote her first book, Heal Your Body, which began as a small pamphlet containing a list of different bodily ailments and their "probable" metaphysical causes. This pamphlet was later enlarged and extended into her book You Can Heal Your Life, published in 1984. In February 2008, it was fourth on the New York Times paperback advice bestsellers list.

ellauri131.html on line 910: Around the same time she began leading support groups for people living with HIV/AIDS, which she called "Hay Rides". These grew from a few people in her living room to hundreds of men in a large hall in West Hollywood, California. Her work with AIDS patients drew fame and she was invited to appear on The Oprah Winfrey Show and The Phil Donahue Show in the same week, in March 1988. Following this, You Can Heal Your Life immediately landed on the New York Times bestseller list. More than 50 million copies sold around the world in over 30 languages and it also has been made into a movie. You Can Heal Your Life is also included in the book 50 Self-Help Classics for being significant in its field. It is often described as a part of the New Age movement.

ellauri131.html on line 912: Hay wrote, on page 225 of her book (December 2008 printing), that it has "... sold more than thirty five million copies". It was announced in 2011 that You Can Heal your Life had reached 40 million sales.

ellauri131.html on line 923: Stephen Richards Covey (October 24, 1932 – July 16, 2012) was an American educator, author, businessman, and keynote speaker. His most popular book is The 7 Habits of Highly Effective People. Tapsan 7 asukokonaisuutta hyvin tehokkaille tyypeille on on self helpin Sota ja Rauha, lukee Marianne Teholla. 

ellauri131.html on line 931: What Covey teaches is this: To do well you must do good, and to do good you must be good. We believe that organizational behavior is individual behavior collectivized.

ellauri131.html on line 936: Stephen Covey's Seven Habits of Highly Effective People, briefly, are these: (1) Be proactive. Take the initiative and be responsible. (2) Begin with the end in mind. Start any endeavor -- a meeting, a day at the office, your adult life -- with a mental image of an outcome conforming to values you cherish. (3) Put first things first. Discipline yourself to subordinate feelings, impulses, and moods to your values. (4) Think win/win. Just as it sounds.  (5) Seek first to understand, then to be understood. Listen with the intent to empathize, not with the intent to reply. (6) Synergize. Create wholes that are greater than the sum of their parts. (7) Sharpen the saw. Take time to cultivate the four essential dimensions of your character: physical, mental, social/emotional, and spiritual.

ellauri131.html on line 938: Covey, more than most inspirational writers, is able to skate right up close to the border of the divine without alarming anyone.   Dr. Stephen R. Covey, author of The Seven Habits of Highly Effective People, has lost his laser pointer once again and is practically jumping up off the stage to point to a giant chart projected on the wall of a conference room at the Westin Hotel in Seattle. He would be an imposing man if he were two inches taller.

ellauri131.html on line 940: Covey was raised on an egg farm outside Salt Lake City in a tight-knit Mormon family, and that, too, played a part. "My parents were just constantly affirming me in everything that I did. Late at night I'd wake up and hear my mother talking over my bed, saying, 'You're going to do great on this test. You can do anything you want.' 

ellauri131.html on line 942: Covey lived with his wife Sandra and their family in Provo, Utah, home to Brigham Young University, where Covey taught prior to the publication of his best-selling book. A father of nine and a grandfather of fifty-five, he received the Fatherhood Award from the National Fatherhood Initiative in 2003. 

ellauri131.html on line 945: Covey went down a hill too fast and flipped forward on the bike. There was a pretty big goose egg on the top of his head. Covey also suffered cracked ribs and a partially collapsed lung. 

ellauri131.html on line 956: A lady at Notre Dame uses the Seven Habits, on occasion, to teach literature. "We'll look at a character, and I'll say, 'Let's talk about that character. What did you notice?' And a student will say, 'You know what? That character was not at all proactive.' 

ellauri131.html on line 968: Emme voi vaikuttaa siihen, mitä meille tapahtuu, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka suhtaudumme siihen. Lopeta toisten syytteleminen aläkä ota uhrin roolia. Kanna vaan kuule vastuu itsestäsi, teoistasi, sanoistasi ja ajatuksistasi.

ellauri131.html on line 1006: Marianne oikeasti tuntee masennuksen. Se kuvaa sitä hyvin, ja paras todiste on eze ei sano eze tahtoo tappaa izensä tai tahtoo kuolla. Eise niin mene, vaan just näin:

ellauri131.html on line 1009: Mut joskus tuntui et ainoo keino katkaista jatkuvan kärsimyxen kierre on, noh, olla kuollut.

ellauri131.html on line 1010: Sen ystävä Gemma sanoo ettei sen tarvi muuttua joxikin muuxi, eze on hyvä just tollasena Mariannena. Kun sen vaan sais sen ize uskomaan.

ellauri131.html on line 1031: puu seisoo, ravistama pakkasen,		Upon those boughs which shake against the cold,		

ellauri131.html on line 1056: tunge ne täyteläisixi ja aja niihin		dränge sie zur Vollendung hin und jage		ja viime makeus niin nouskoon näistä 

ellauri131.html on line 1061: saa valvoa, lueskella, pistää preivillä,	wird wachen, lesen, lange Briefe schreiben	Vain valvoo, lueksii, kun syys on mailla, 

ellauri131.html on line 1082: J’écoute en frémissant chaque bûche qui tombe ;		Mä kuulen vapisten jokaisen puupään putoovan;

ellauri131.html on line 1118: It is I that have grown old. 				Vaan mä oon tullut vanhaxi.

ellauri132.html on line 22:     Sisälmysluetteloon

ellauri132.html on line 37:       Se on ihan samaa tuubaa, on se sitten fundamentalistiuskontoa tai jotain talousipilaaripaskaa, self helppiä, fiktiota tai filosofiaa. Pienet erot siinä on vaan loiskiehuntaa. Pääasia on motivoida apina niin eze ei anna matelijanaivon määrätä, vaan tyytyy alisteiseen osaan, arkiryskeeseen ja viivästettyyn palkkioon, vaikka sitten vasta kiven alla.

ellauri132.html on line 67: Saksassa syntynyt Tolle sanoo perheensä jättäneen Saksan hänen ollessaan 13-vuotias, minkä jälkeen  välittömästi hän opiskeli Lontoon yliopistossa. Hän opiskeli lyhyen ajan myös Cambridgen yliopistossa vuonna 1977 mutta ei tehnyt maisterintutkintoaan valmiiksi. Hän on kertonut esikoiskirjansa johdannossa, kuinka hän oli 29-vuotiaaksi asti masentunut ja ahdistunut, kunnes hän sai yhtäkkisen valaistuksen ja pääsi eroon peloistaan. Sen jälkeen hän kierteli Lontoota onnellisena irtolaisena. Hän vaihtoi etunimensä Eckhartiksi 1200-luvulla eläneen teologin Mestari Eckhartin mukaan ja lähti kiertämään Englantia henkisenä valmentajana. Sen jälkeen Tolle muutti Vancouveriin ja julkaisi esikoisteoksensa vuonna 1997. Sen jälkeen kun Oprah Winfrey oli muutamaa vuotta myöhemmin esitellyt kirjan televisio-ohjelmassaan, kirjasta tuli myyntimenestys. Myös hänen seuraavat teoksensa nousivat Yhdysvaltain myyntilistojen kärkeen.

ellauri132.html on line 71: While pursuing his Master's Degree at Cambridge University, he had a nervous breakdown of sorts, and came out of the experience with a sense of inner calm. But No M.A., regrettably. After relocating to Vancouver, Canada, he wrote the book, "The Power of Now". It went on to become a massive international bestseller, and he has since published two more popular books on finding inner peace. He has also been featured on numerous talk shows, and co-hosted a webinar series with Oprah Winfrey. He also runs the company, Eckhart Teachings, which handles the sale of all of his books and spiritual teaching materials.

ellauri132.html on line 75: Tollen kirjoja on kuvattu new age -henkisiksi itseapuoppaiksi. Tolle ei identifioidu mihinkään tiettyyn uskontoon, vaan hyödyntää zenbuddhalaisuuden, suufilaisuuden, hindulaisuuden ja Raamatun opetuksia. Tollen kirjojen suosion syyksi on sanottu Tollen kykyä paketoida vanhaa viisautta esimerkiksi Buddhalta, Jeesukselta ja Shakespearelta helposti sulavaan muotoon nykyaikaiselle lukijakunnalle. Tolle itse sanoo viestinsä olevan se, että ihmisten pitäisi sammuttaa mielensä pulina, olla läsnä nykyhetkessä ja hylätä egonsa, ja pitää Tollea  manipuloivana ja jakavana voimana, joka on aina vaatimassa jotain. Tolle opettaa, että jos apina elää tässä hetkessä ja on hänen välityxellään yhteydessä “kokonaisuuteen”, hänelle (Tolle) alkaa tapahtua hyviä asioita.

ellauri132.html on line 92: Negatiiviset kokemuxet jää pehmeän koiran muistiin kipukehoxi. Se vingahtaa kun kakka on vasta tulossa. Mut apina haluaa mieluummin kärsiä kuin kakkaava koira jolla on anaalirauhaset tukossa. Hau! Auh! Viik! Six ei izeapu auta, koska en oikeasti haluakaan vanhasta aatamista luopua. Jos siitä hellitän mitä jää? Ööh, ei mitään? Oonko osa ihmismerta? Termiittiapinapesää? Jumalamössöä? Freunde, schöne Götterfunken! Just joo:

ellauri132.html on line 98: Marianne googlaa: onko jumalaa. Tulee jumalattomasti osumia. Mixi olemme täällä? Mixemme ole kiltimpiä toisillemme, kun kerran olemme? Mixi mixi. Googlaa näitäkin. Mixipä, mixi ei?

ellauri132.html on line 100: Graham Norton on puutarhatontunnäköinen irlantilainen TV hassuttelija. Mariannen opettajaäiti kazoo sitä mieluummin kuin miettii syntyjä syviä.

ellauri132.html on line 104: Bipolaarinen vaihtaa napoja yhtä äkkiä kuin koko maapallo. Aah päikkärit, maailman paras kexintö. Parhaita asioita oli niin paljon: Kahvi, hymy, halaus... Krooh pipi pyyh. Ei pidä yrittää liian kovasti. Saa vaan peräpukamia. Perse hirttää kiinni kuin Carl-Erikillä.

ellauri132.html on line 131: "The book struck me as irredeemable poppycock. I was put off by the strained stateliness of Tolle's writing, as well as its nearly indecipherable turgidity ... jargon like "conditioned mind structures', "the one indwelling consciousness". What's more, the guy was stunningly grandiose. He referred to his book as a "transformational" device", and promised that, as you read, "shit takes place within you." I lay there rolling my eyes ..."

ellauri132.html on line 134: His writings are bombastic and pretentious, as well as unoriginal, indeed derivative ... one book reviewer said, "his writings are awash in spiritual mumbo-jumbo". 

ellauri132.html on line 174: Intohimoni tarinologiaan alkoi tyypillisen nuorena, mutta haluun sen jatkuvan maailman tappiin. Sixi ennenkuin aloitin oikean kynäilijämatkani, opetin lukitaitoja korkeakoulussa (high school). Myöhemmin aloin kynäillä osa-aikaisesti tavoitteena tulla julkaistuxi. Kokoajan koitan auttaa kilpailijoita täällä mun tarinologiablogissa.

ellauri132.html on line 176: Mä uskon mielelläni etmä oon "vaan" omituinen, mutta kieltämättä olen enemmän kuin vähän outo. Voisin syyttää siitä kynäilyintoani, joka ajaa mun stakeja olla kirjailija, uraani lukiopettajana, ja mun harrastetta tarinologibloggerina ja yhteiskunnan johtajana, mutta se ei luultavasti ole ainut syy.

ellauri132.html on line 178: Mut tää kaikki vaan kun mä en tasapainoile roolissani aktiiviupseeripuolisona, uutena apinaäitinä, kokeneena turrimammana, ja elämänpituisena opiskelijana! Se et mulla on enemmän hobbeja kuin pystyn hanskaamaan - se on luultavasti syy mun hulluuteen. Mutta, se on okei! mä en haluu syyttää tästä ketään muuta!

ellauri132.html on line 184: Jos menet Pinterestiin tai edes luet Googlen vinkkejä kynäilyyn, sua pommittaa joka iikan versiot miten tulla paremmaxi kynäilijäxi. Jokaisella on lumihiutalemainen idea, vaik ne oikeasti vaan toistaa mitä  muutkin ovat sanoneet. Näin on marjat ammattikirjailjoiden kanssa myöskin. Tein vähän tutkimusta ja löysin listoja ja kaavioita kynäilyvinkeistä liigapelaajilta. Vaik ne on kirjoittaneet niin erilaisia bühleinejä eri aikoja, nekin sanoo aika paljon samoja juttuja. Myöskin.

ellauri132.html on line 186: Mä aloin kirjoittaa niitä ylös. Yeah, mä istuin alas, ja kirjoitin JOKAISEN säännön (koska mä tykkään vanhanaikaisesta tavasta) ja kehitin avaimen jolla merkizin textiin kun mä löysin yhdenkaltaisia kohtia (mähän oon opettaja). Mä löysin sääntöjä jotka oli ihan vastakkaisia. Mut mä löysin myöskin sääntöjä jotka oli ihan samoja. Nää oli musta niitä jotka oli totta kynäilystä. Ihan 60-luvun kirjailijoista nykyaikaisiin, ei nää jutut yhtään ole muuttuneet.

ellauri132.html on line 193:     THE YEAR WAS 2081, and everybody was finally equal. They weren’t only equal before God and the law. They were equal every which way. Nobody was smarter than anybody else. Nobody was better looking than anybody else. Nobody was stronger or quicker than anybody else. All this equality was due to the 211th, 212th, and 213th Amendments to the Constitution, and to the unceasing vigilance of agents of the United States Handicapper General.

ellauri132.html on line 195:     Some things about living still weren’t quite right, though. April for instance, still drove people crazy by not being springtime. And it was in that clammy month that the H-G men took George and Hazel Bergeron’s fourteen year-old son, Harrison, away.

ellauri132.html on line 200: Here, Vonnegut is influenced by his early work as a journalist. His sentences are short and easily understood so as to be largely accessible. A dystopian setting enhances his social and political critique by imagining a future world founded on absolute equality through handicaps assigned to various above-average people to counter their natural advantages. A similar subject can be found in L. P. Hartley's dystopian novel Facial Justice from the previous year of 1960.

ellauri132.html on line 213: Topeka: When the Kansas Supreme Court takes up the school finance case next week, it might well ponder a futuristic story from the 1960s by science fiction satirist Kurt Vonnegut.

ellauri132.html on line 215: Attorneys representing students from the Shawnee Mission district say the story “Harrison Bergeron” shows that a world of forced equality would be a nightmare, so unequal funding of public schools is OK.

ellauri132.html on line 217: Their legal brief says capping local taxes on schools was unconstitutional, and they cited the 1961 story, which depicts a future society where everyone is made equal by forcing impediments on anyone who is better.

ellauri132.html on line 219: “Nobody was smarter than anybody else,” the attorneys quoted Vonnegut as writing. “Nobody was better looking than anybody else.

ellauri132.html on line 223: “It’s about intelligence and talent, and wealth is not a demonstration of either one,” said Vonnegut, 82, of New York. He said he wouldn’t want schoolchildren deprived of a quality education because they were poor.

ellauri132.html on line 225:   “Kansas is apparently handicapping schoolchildren, no matter how gifted and talented, with lousy educations if their parents are poor,” he said.

ellauri132.html on line 233: Vaikka nokka tarttuisi ja tekis mieli muuttaa juttuja. Kun sun kynäily "mojo" alkaa lerpahtaa, me meinataan mennä taaxepäin ja muuttaa jotakin jotta pysyttäisiin tuottavina. On enemmmän vielä kertoja kun kirjoitetaan jotakin ja obsessoidaan mitä kaikkea on väärin siinä. Oli tilanne mikä hyvänsä, jatka kynäilyä. Unohda perfektionismi, unohda kirjailijan plokki (kirjoita paskaa ja muuta se myöhemmin), unohda negatiivisuus. Älä lakkaa kynäilemästä. Musta Emma Coats sanoo sen parhaiten:

ellauri132.html on line 239: …sama miten viattomia ne on. Sulla voi olla yleiskäsitys mitkä konfliktit ja vastuxet sä heität hahmoille, mut apinoiden empatia rajoittaa sitä. Kuitenkin meistä parhaat tulee paskimmista taustoista, niinkuin vaikka Kardashianit. Se voi tuntua ilkeältä, mut "älä tee elämää liian helpoxi päähenkilölle", kuten William Goldman ehdottaa. Jos sä tahdot että me oikeasti rakastetaan sun hahmoa, sun pitää tehdä kuten Kurt Vonnegut sanoo:

ellauri132.html on line 243: William Goldman (12. elokuuta 1931 – 16. marraskuuta 2018) oli yhdysvaltalainen romaanikirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja. Hänet palkittiin kahdella Oscarilla, yhdellä Bafta-palkinnolla ja kahdella Edgarilla. Goldman kasvoi juutalaisessa perheessä Illinoisin Highland Parkissa. Hän valmistui Oberlin Collegesta vuonna 1952 ja Columbian yliopistosta 1956. Muutamia elokuvia, joihin Goldman on antanut panoksensa, ovat Maratoonari (1976), Presidentin miehet (1976), Yksi silta liikaa (1977), Piina (1990), Näkymättömän miehen muistelmat (1992) ja Pedon sydän (2001). Goldman oli naimisissa Ilene Jonesin kanssa, kunnes he erosivat vuonna 1991; parille syntyi kaksi tytärtä. Myös Williamin veli James Goldman (1927–1998) oli käsikirjoittaja. Goldman kuoli 87-vuotiaana keuhkokuumeen ja paksusuolen syövän aiheuttamiin komplikaatioihin.

ellauri132.html on line 248: …kerta hieno kieli vaan häirizee. No tää ohje on vähän joka iikalla. Tietysti, sua opetetaan aina käyttämään kuvakieltä luovassa kirjoittamisessa. Ja kyllähän sä tottakai haluut luoda tunnelmaa lukijoille kuvilla ja sen sellaisella. Kuiteskin, monet kirjailijat inttävät etteisun pitäis käyttää pitkiä sanoja, erikoisia sanoja, useita sanoja missä yhdelläkin selviää. Tajuunhan mä tän, tuleehan siitä ongelmia jos kuvaa 'lämpimästi' vs. vaan sanoo sen; koska ei pitäis koskaan käyttää adverbeja. Kuiteskin, Orwellista Kingiin, ne on kaikki yhtä mieltä ezun pitäs pitää kieles yxinkertaisena. Kurt Vonnegut termentää:

ellauri132.html on line 256: Mixun pitää kertoa just TÄÄ stoori? Mikä on se uskomus joka palaa sun sisässä josta sun stoori saa sytykettä? Se on ihan pääasia.

ellauri132.html on line 260: …älä koko maailmalle. Mun piti nauraa kun mä luin Vonnegutin apstraktin metaforan keuhkokuumesta “maailman nussimisena”. Se sekotti mut tolla, mut muut käsitteli just samaa asiaa. Niiden tavat sanoa se oli järkevämpiä. Loppuviimexi sun ei tarvi tehdä jokaista lukijaa onnellisexi, on joitakuita joiden pitää lukee se, ihan paineella, toisia jotka kritisoivat sitä, ja kolmansia joille se ei vaan ole niiden juttu. Sen ei pitäis estää sua kertomasta sun stooria. Samalla lailla, sulla on niitä jotka kiittää sitä, elää siitä, seuraa sua, ostaa kaikki sun kirjat, ja suosittelee niitä muille. Älä murehdi mistään niistä. Kirjoita yhdelle pirsoonalle jonka ajattelet jaxavan lukea sen loppuun. Älä välitä kestäkään muusta Stephen King suosittelee ezä:

ellauri132.html on line 266: …vaikka kuinka pippaisi. Kuten Coats sanoo,  “susta tuntuu ezä hukkaat arvokasta stuffia, muze vapauttaa sut siitä.” Kynäilijöinä meidän luomuxet on meidän vauvoja. Jotain jota me "synnytettiin" nin sanoen, ja kasvatettiin sivuilla miten parhaiten osattiin. On vaikea mennä takasin ja leikata noi pätkät pois meidän työstä, meidän elämästä. Mutta, niin pitää käydä. Enemmistö kirjailijoista ehdotti että jatkat duunia millä hinnalla hyvänsä; sitten kun sä loppuviimexi saazen valmiixi hylättyäsi ajatuxen että se joskus tulee valmiixi” (John Steinbeck), mänet takasin ja leikkaat kaiken mitä et tarvi. Just niinkö meidän elamassamme, miten paljon me siitä tykätään tai halutaan, kun kova tulee kovaaa vastaan, kun sun tarvii tehdä päätöxiä kun asiat on päin persettä, sun vaan täytyy tehdä se. Kuten Joss Whedon kimitti: Leikkaa mitä rakastat.

ellauri132.html on line 270: …koska se on ainut tapa päästä sinne. Loput on joskus vaikeimpia kohtia. Jotkut tyypit ei tiedä mihin ne haluu lopettaa, toiset ei tiedä onko ne jo lopussa vai e. Tässä sulle tulee onkelma. Jos sä tiedät mihin sä haluut lopettaa, mun miälestä, on helpointa vaan sit kirjoittaa sitä kohti. Se on vähän kuin yhdistäisi pisteitä. Tästä se alkaa, tähän se loppuu, tää tulee siihen keskelle, nää pikku jutut välissä. Emma Coats sanoo on parasta:

ellauri132.html on line 273: Nää 7 kynäilysääntöä on ainoot mitä tarviit ja 7 tuotteliasta kirjailijaa on samaa miältä.

ellauri132.html on line 286:   Kiva ja hyödyllinen lista, mutta yllätyin ettet valinnut yhtään sääntöä parhaasta kirjoitussääntölistasta koskaan, kirjoittanut Elmore Leotard. Hää panee listan eteen nootin joka on musta yhtä hyödyllinen kuin sen säännöt (tää on sen eka virke): “Nää säännöt mä poimin tienohesta auttamaan mua pysymään näkymättömissä kun mä kirjoitan kirjaa, auttamaan mua näyttämään mieluummin kuin kertomaan ja ottamasta tilaa tarinassa.” Tää arvokas pointti usein ohitetaan kun näitä kuuluisia sääntöjä pohditaan:

ellauri132.html on line 385:   Pidä mielessä että sun yhteiskuntakäsitys on vaan sun oma. Susta voi näyttää ihan selvältä et asiat on pahasti. Vähän väliä; toisille tää saattaa olla unelma. Esim Kardashianeille. Tai niinku villin lännen lehmipojat ja sheriffit. Kaikki "meistä" on haaveilleet tosta elämästä upeana unena, eix je? Paizi, tiezä, mustat, inkkarit, kiinalaiset mamut, köyhät, maajussit, nuoret koiraat ja naaraat köyhistä perheistä, ize asiassa lähes kaikki muut kuin Cartwrightin veljexet. Yeah, niille se oli painajaista. Jos niiltä kysyttäs, saisit kuulla ennenkuulumatonta dystopiaa. Ainakin musta tuntuu niin, mä oon näät musta.

ellauri132.html on line 392: Eroottiset kohtauxet

ellauri132.html on line 404: 8 surullista faktaa pitää mielessä eroottisista kohtauxista

ellauri132.html on line 410: Se voi yrittää pitkittää mahd kauan, mut jos se aikoo ylipäänsä tulla sinne, se TODNÄK tulee ennen mua. Muistakin naaraista 60% ei tuu ollenkaan. Voihan siihen laittaa imutusta alkuun tehokeinoxi. Kundit tarvii aikaa toipua ruiskahdettuaan. Ne on niin herkkiä. Meidän (naaraiden) stooreissa, me koitetaan laittaa pariskunnat tulee yhtä aikaa heti perään uudestaan, kert se oli niin ihanaa. Pornolehvoissa se näyttää toimivan. Mutta tosiasiassa koiras tarvii aikaa ladata kasseja ennenkö sillä alkaa uudelleen seisoa, jos alkaa ollenkaan. Varaa siihen aikaa stoorissa. Ruiskauxen jälkeen se on arka; sitäpaizi sitä alkaa heti nukuttaa. Sixpä

ellauri132.html on line 413: Tää pätee naaraistakin jonkun verran, muttei yhtä paljon. Aivoista (if any) tulee prolaktiinia tulemisen jälkeen; sama hormooni lisää unetusta. Kundeilla on isommat aivot niiet niiltä tulee sitä enemmän. Muhinointi mällin jälkeen voi jäädä lyhyeen. Sori leidit. Mut onhan lekottelu hyvä juttu pikku siittiöille, matkustus kohti munatorvea on tasaisempaa vaakana.

ellauri132.html on line 415: Joskus se voi ottaa kipeää. Neitseet, en mitenkän haluu pelotella, mutta niin voi käydä. Sexi voi sattua sieltä riippuen märkyydestä ja asennosta. Tarinoissa kirjailijat kuvaa sexiä naaraille suuremmoisexi, paizi jos se on menettämässä neizyyttä tai raiskattavana (joissain tarinoissa), silloin sattuu vähän aluxi, tulee verta sieltä, mut size tuntuukin jo mukavalta. Ei aina, ei mulla ainaskaan. Mun armeijasiipalla on aina kiire työntämään se sisään liian aikasin. Ota siis piukat paikat huomioon sexissä.

ellauri132.html on line 418: Tiezä niinkö sängyssä joskus pyörii yxinäänkin ezimässä hyvää asentoa? Sama juttu sexissä. Jotkuu asennot on mukavempia ja/tai piristävämpiä kuin toiset. Monissa tarinoissa pari lopettaa samoin päin kuin alottaa (lähetyssaarnajat nyt ainaskin), kun taas yli 2-3 minuutin panoissa (hehe, meillä siipan kanssa aika harvinaista) voi olla enemmän kuin 1 asento. Tarinan pituudesta riippuen ota tää huomioon.

ellauri132.html on line 424: Meillä on tosi romanttinen idea sexistä (et arvaa). Meistä olis kiva uskoa eze on perfekti momentti; tunteen ja halun huipennus, ja toisinaan, rakkauden myöskin. Mut tosiasia on et hommat menee usein päin persettä. Useammin kuin ei, kallot kolahtaa, osut väärään reikään, melkein putoot sängystä, tulee noloja pieruja. Ei aina mee niinkuin tarinoissa. Ei se sinänsä haittaa paljon menoa, vaixe on vähän vähemmän sujuvaa. Ize asiassa nolous romanttisissa hommissa voi tuoda sut ja sun siipan lähemmäx koska sun pierut on jotain josta vain se saa olla tietonen. (Ja sun exä, ja sen kamut, jne.) Jos sun tarinassa on kömpelöitä hahmoja, niiden sexikin on kömpelöä, myöskin. Ja se on ihan A-OK. Anna mennä, se on aitoa. Useimmat bylsijät vasta opiskelee partnerin bodya ja toiveita.

ellauri132.html on line 426: Yeah, mä oon varrrma ettezä ollut koskaan tullut ajatelleex tätä kun sä suunnittelit tota perfektiä sexikästä, höyryisää ja tahmeata yötä sun kirjassa. Mun armeijasiippa on opettanut siitä mulle kaiken. Joo, on ne märkiä ja klähmäisiä enemmän kuin 1 tavalla! Just kuten muukin sun tarinassa jonka sä haluut olla aitoa, sä haluut tästä aitoa, myöskin. Tää voi olla vaikeampaa niille joilla ei ole mun sexikokemuxia. Mä suosittelen ezä luet terveysoppikirjoja, sexioppaita ja muitten eroottisia tarinoita mallixi. Äh, mitä vittua, kazo pyykkikorikaupalla pornoleffoja! Se on helpompaa ja visuaalisempaa. Ole rehellinen ja anna sexin heijastaa hahmojesi todellista luonnetta. Seuraavista Ms. Donovanin sanalistoista on ollut mulle paljon apua.

ellauri132.html on line 429: oopener noreferrer">Kirjailijoiden intiimejä paikkoja

ellauri132.html on line 430: oopener noreferrer">Kirjailijoiden rumia eleitä

ellauri132.html on line 431: oopener noreferrer">500 rumaa sanaa niiden sexikohtauxiin

ellauri132.html on line 432: oopener noreferrer">Kirjailijoiden ällöjä sexiääniä

ellauri132.html on line 433: oopener noreferrer">Kirjailijoiden ruumiinosia

ellauri132.html on line 434: oopener noreferrer">Kirjailijoiden rumia ilmeitä


ellauri132.html on line 436: Ei hizi, einää linkit toimi enää, Google AdSense kielsi ne. Sun pitää ostaa Ms. Donovanin sanat paperbäkkinä Amazonilta. Ja jos teet jotain muuta genreä, ehken sun pitää käyttää jotain muita sanoja.

ellauri132.html on line 438:     Google AdSense is a program run by Google through which website publishers in the Google Network of content sites serve text, images, video, or interactive media advertisements that are targeted to the site content and audience. These advertisements are administered, sorted, and maintained by Google. They can generate revenue on either a per-click or per-impression basis. Google beta-tested a cost-per-action service, but discontinued it in October 2008 in favor of a DoubleClick offering (also owned by Google). In Q1 2014, Google earned US$3.4 billion ($13.6 billion annualized), or 22% of total revenue, through Google AdSense. AdSense is a participant in the AdChoices program, so AdSense ads typically include the triangle-shaped AdChoices icon. This program also operates on HTTP cookies. In 2021, over 38.3 million websites use AdSense.

ellauri132.html on line 443:     Each time this page is visited by an end user (e.g., a person surfing the Internet), the JavaScript code uses inlined JSON to display content fetched from Google's servers.

ellauri132.html on line 444:     For contextual advertisements, Google's servers use a web cache of the page created by its Mediabot "crawler" to determine a set of high-value keywords. If keywords have been cached already, advertisements are served for those keywords based on the Ads bidding system.

ellauri132.html on line 445:     For website-targeted advertisements, the advertiser chooses the page(s) on which to display advertisements, and pays based on cost per mille (CPM), or the price advertisers choose to pay for every thousand advertisements displayed.

ellauri132.html on line 448: Google came under fire when the official Google AdSense Blog showcased the French video website Imineo.com. This website violated Google's AdSense Program Policies by displaying AdSense alongside sexually explicit material. Typically, websites displaying AdSense have been banned from showing such content. We are not evil. LOL.

ellauri132.html on line 453: Elmore John Leotard Jr. (11. lokakuuta 1925 New Orleans, Louisiana – 20. elokuuta 2013 Detroit[1]) oli yhdysvaltalainen romaanikirjailija ja käsikirjoittaja. Leonard valmistui lukiosta "University of Detroit Jesuit High School" vuonna 1943. Koulun jälkeen hän liittyi merivoimiin ja palveli kolme vuotta eteläisellä Tyynellämerellä laivaston rakennusjoukoissa. Armeijapalveluksen jälkeen vuonna 1946 Leonard aloitti opinnot yliopistossa "University of Detroit". Opiskeluaikoinaan hän alkoi kirjoittaa vakavissaan ja lähetellä novellejaan kilpailuihin ja lehtiin. Leonard valmistui yliopistosta vuonna 1950 suoritettuaan tutkinnot englannin kielestä ja filosofiasta. Jonkin aikaa valmistumisensa jälkeen hän aloitti työt mainostoimistossa, jossa työskenteli useita vuosia jatkaen tarinoiden kirjoittamista työn ohella. Hän aloitti kirjoittamisen lännenkertomuksilla, mutta siirtyi myöhemmin rikoskirjallisuuden pariin.

ellauri132.html on line 464: her eyelids drooped			hiänen silmäluomensa roikkuivat			

ellauri132.html on line 468: he squinted				hän kazoi kieroon				

ellauri132.html on line 482: he looked heavenward			hän kazoi taivaaseen päin

ellauri132.html on line 483: she glanced up to the ceiling		hiän vilkaisi kattoon

ellauri132.html on line 488: his eyes flooded with tears		hänen silmänsä tulvivat kyynelistä

ellauri132.html on line 503: his forehead furrowed			hänen oza vakoontui

ellauri132.html on line 515: she took in the sight of…		hiän otti sisään …n näkymän

ellauri132.html on line 596: she gave him a dirty look		hiän antoi hänelle likaisen kazeen

ellauri132.html on line 613: terror overtook his face		terrori haltuunotti hänen naamansa

ellauri132.html on line 618: Toivon että tää ilmelista oli hyödyxi! Mulla on monta muuta tämmöstä listaa mun kirjassa Mestarilistoja Kynäilijöille: Tesauruxia, Juonia, Luonteenpiirteitä, Nimiä, ja Enemmän. Mä tuumin eze on hieno työkalu tehdä “näytä älä kerro” helpommaxi ja inspixexi joka kynäilyvaiheessa. Tsekkaa se ulos!! Master Lists for Writers by Bryn Donovan #master lists for writers free pdf #master lists for writers free ebook.

ellauri132.html on line 625:   Vinkkejä, Kepposia, ja mikä mahtavinta, Margaret @woodin kynäilykehote!

ellauri132.html on line 628: Margie @woodin kynäilykehote ize teossa

ellauri132.html on line 630: Kynäilykehote on syöttökenttä textipohjaisessa käyttöliittymäruudussa käyttixelle tai ohjelmalle. Kehote, tässä yhteydessä, on jotain suunniteltuna herättämään toimintaa. Kehote koostuu lyhyestä textipätkästä jota seuraa vilkahtava kursosri, joka on mihin käyttäjä kynäilee jotakin.

ellauri132.html on line 632: Jokainen stoori koostuu sekä tapahtumista että hahmoista. Stoori tapahtuu koska joku kaava keskeyty. Jos kirjotat päivästä joka on samanlainen kuin kaikki muut päivät, se on todnäk. rutiinia, tai sizä oot Antti Hyry.

ellauri132.html on line 634: Alla, näet kuis stoorirakenne, stoori-ideat, ja takastoori voi kaikki informoida hyvää juonta. Seuraa tätä opasta teroittaaxesi sun luovia kirjoituslahjoja ja tullaxesi paremmaxi ihmisexi, siis paremmaxi väsäämään hyvän stoorijuonen.

ellauri132.html on line 636: Juoni on mitä tapahtuu stoorissa. Kuiteskin, juoni ei ole yxinkertainen tapahtumaketju.

ellauri132.html on line 638:   Vahva juoni keskittyy yhteen hetkeen—jonkun kaavan keskeytyxeen, käännekohtaan, tai toimintaan—joka nostaa dramaattisen kysymyxen, mihin pitää vastata koko stoorin aikana. Tää tunnetaan myös nimellä juoni A.

ellauri132.html on line 640: Jokainen juonen alkio—jokainen skene, jokainen rivi—on olemassa palveluna vastaamaan tohon kysymyxeen. On myriadi juonikikkoja jotka voi pullistaa päästooria; näitä pidetään alajuonina.

ellauri132.html on line 642: Dramaattisen kysymyxen luonne informoi juonta ja millanen stoori siitä tulee. Uhkaako hahmoja jokin ulkoinen vai sisäinen? Vai onko se vuoroon ulkona vuoroon sisällä kiihtyvässä tahdissa? Mitä genreä tarinasta tulee? Sulla on 7 vaihtoehtoa:

ellauri132.html on line 646:     Komedia. Komediassa vaixun hahmoilla on vikoja, niiden viat ei pitäis koskaan olla kipeitä tai tuhoisia. Koomiset hahmot selviää tarinasta raapiintumatta.

ellauri132.html on line 648:     Sankarin matka. "Sankarin matkassa” stoorin sankarin on kärsittävä 1/2 asiasta: tunnistus ja tilanteen nurjistus. Jotain pitää tapahtua ulkopuolelta joka inspiroi sankaria niin ettei hän/hiän ollut huomannut sitä aiemmin. Sitten sen pitää suorittaa kvesti ratkaistaxeen tilanteen.

ellauri132.html on line 652:     Uudelleensynnytys. Uudelleensynnytyxen tyyppinen juoni seuraa hahmon muunnosta pahasta hyväxi. Se työnnetään ikäänkuin takas perseeseen ja nussitaan uudelleen. Hahmolla on taajaan traaginen menneisyys joka informoi (vittu tää kirjottaja tykkää sanasta "informoi") niiden nykystä negatiivista elämänkazomusta. Kuiteskin, tapahtumasarja (tavallisesti päähenkilön liikkeellepanema tai kertojan) saa ne näkemään tunnelin päästä pilkottavan valon. Kz: Roope Joululaulussa, tai Peto videossa Kaunotar ja peto.

ellauri132.html on line 659: Vizi nämähän me onjo nähty albumissa 98, nää on  Christopher Bookerilta, se höntti britti turha julkkis 70-luvulta. Sun kehote on halpa plagiaatti hei Margie! Vittu se mitään tähän on ideoinut, kuha kerää provikat.

ellauri132.html on line 663: Olixtää Booker Booker prizen kexijä? Booker prize on enkku Finlandia. Int'l BPssä on irkutkin mukana. Se on nyt à 50 kilopuntaa.

ellauri132.html on line 665:   Eikä, palkinto-Booker oli joku riistäjä Booker McConnell Karibialta. In 1972, winning writer John Berger, known for his Marxist worldview, protested during his acceptance speech against Booker McConnell. He blamed Booker's 130 years of sugar production in the Caribbean for the region's modern poverty.

ellauri132.html on line 667: Booker Group Limited on nyttemmin elintarvikkeiden tukkumyyntiyritys, joka tarjoaa merkkituotteita ja tuotemerkkejä yli 400 000 asiakkaalle, mukaan lukien itsenäiset lähikaupat, ruokakaupat, pubit ja ravintolat. Yhtiö perusti myös vuonna 1968 perustetun kirjallisuuskirjallisuuden Booker-palkinnon ja oli aiemmin sen sponsori. Sen katto-organisaatio on tietysti Tesco, brittien Kesko.

ellauri132.html on line 669: Palkinnon nimi oli väliin Man Booker sen nimisen investointifirman mukaan joka maxoi viulut mut naisetkin sai osallistua. Mies Ryhmä ilmoitti aikaisin 2019 et sen vuoden palkinto olis viimeinen niiden sponsoroima. Uusi sponsori, Crankstart – laupias säätiö jota ajoi Sir Michael Moritz vaimoineen, jonka nimi ei ollut Max – sitten ilmoitti eze sponsoroisi palkintoa 5v, optiona uusia toisexi 5v. Palkinnon nimestä tuli yxinkertaisesti "Booker Prize".

ellauri132.html on line 673: Rushdie ei pääse lyhyelle listalle nyt kerta se on arvostellut Booker-porukoita (ja asuu Nykissä). Se ei ole hyvä veto jos haluut voittaa Bookerin. Normannimaileri huomas saman USAssa – paras olla vaan et "mä citizen" jos haluut voittaa palkinnon.

ellauri132.html on line 675: Ennen v2001, ehdokaslistaa ei julkaistu julkisesti. V 2001, A. L. Kennedy, joka oli tuomaroinut 1996, kuzui palkintoa nimellä "a pile of crooked nonsense" missä voittajan määrää se "who knows who, who's sleeping with who, who's selling drugs to who, who's married to who, whose turn it is". Niin aina.

ellauri132.html on line 677:   James Kelmanin kirjan How Late It Was, How Late valinta v1994 Booker Prize voittajaxi nosti suuren älämölön. Rabbi Julia Neuberger, 1 tuomareista, julisti eze on "a disgrace" ja lähti ovet paukkuen, tuomiten kirjan myöhemmin eze on vaan "crap"; WHSmithin markkinointipäällikkö kuzui palkintoa "noloxi koko kirjakaupalle"; Waterstonen kirjakauppa Glasgowissa möi vaan 13 kopiota Kelmanin kirjasta seuraavalla viikolla, nekin huomaamattomasssa käärössä toisella lähettäjänimellä. 

ellauri132.html on line 679:   Kuinka myöhäistä se oli, kuinka myöhäistä on skotlantilaisen kirjailijan James Kelmanin vuonna 1994 kirjoittama tietoisuusvirta. Glasgow-keskitetty teos on kirjoitettu työväenluokan skotlantilaisessa murteessa, ja se seuraa myymälävarasta ja entistä vankia Sammyä. Se voitti vuoden 1994 Booker-palkinnon.

ellauri132.html on line 683: V 2019, vaikka sitä oli nimtuten varoitettu, säätiön valamiehistö – Peter Florencen tuolin alla – jakoi palkinnon, antaen puolikkaat 2 kirjailijalle, vastoin v. 1993 sääntöä.  Ne 2 oli brittikirjailija Bernardine Evaristo novellilla Tyttö, Nainen, toinen vanha ämmä Margaret @wood Käsinuken uudelleenlämmityxellä Testamentit. Evariston voitto oli eka naarasmutiaiselle, kun taas @woodin voitto oli eka 79-vuotiaalle muijalle. No tulihan se sieltä, sanoi @woodin ämmä.

ellauri132.html on line 689: Toisin sanoin, sun yleisön pitäis voida seurata sun tarinaa ilman että niitä kiusaa ihmetys, mitä tapahtui ennen stooria, mitä lisää tapahtui sen loputtua, ja miten hahmot pääsivät alusta loppuun. Avaa sipsipussi, hörppää kokixesta, sit back and enjoy.

ellauri132.html on line 691:   Alku. Sun novellin alun pitää urakoida ankarasti. Sen pitää esitellä sankarillinen hero, puolivillainen roisto, stoorin maailma, sekä stoorin dramaattinen kymysys, ja sen pitää tehä tää kaikki niin energisesti että sä tempaat lukijan kaulurista heti alusta. Prologi voi olla hyvä herättämään lukijan huomion. (Älä usko Leonardia, se on pelkkä toimittaja ja kirjottaa pulppia.)

ellauri132.html on line 693:   Keskusta. Sun jopi stoorin keskustassa on tehdä heron kvestistä niin vaikea kuin mahdollista niet joka hetki näyttää yhä epätodennäköisemmältä eze selviää. Sun pitää nostaa stakeja pitkin matkaa ja luoda yhä intensiivisempiä esteitä samalla pitäen tiukasti silmällä loppua. Eri juonikohdat voi sisältää pääjuonen plus eri alajuonia. Pääjuonen pitää aina pullistua kohti ratkaisua.

ellauri132.html on line 695: Loppu. Stoorin loppu vastaa dramaattiseen kymysyxeen, jossa on jo piilossa sun lopetus. Esim jos sun kymysys on: Saax Ahab pyydystettyä sen valaan loppupeleissä? Sillon sun stoorin lopetus on se hetki kun se nappaa sen. Usein jännitys lässähtää kesken novellia. Se on kuin tulis ejaculatio ante portas. Six kannatta kirjotta loppu ensin, se on kuin vetäs käteen ennen panoa. Se ei ehkä ole perfekti, ja on ok muuttaa mieltä myöhemmin, mutta on hyvä tietää kliimaxi jota kohti sun hahmojen pyllyt heiluvat. Kun sulla on päätepysäkki, sä pysyt fokusoituneena siihen kesken "keskustalaista arkiryskettä."

ellauri132.html on line 699: Juhatus. Tää on stoorin alku. Nouseva toiminto. Kerta stoori on alkanut, on tärkeä luoda jännitettä nostamalla stakeja. (Vittu etmä inhoon noita stakeja. Se on niin JENKKIÄ.) Sun pitää nostaa stakeja pitkin matkaa ja luoda yhä intensiivisempiä esteitä samalla kun pidät silmää tiukasti liimattuna loppupäätelmään.

ellauri132.html on line 701: Resoluutio. Tää on stoorin loppu. Ei siitä sen enempää. Konec. The End. Ruudussa pyörii loppumaton lista mitättömyyxien nimiä ja työnkuvia. Voi helkutti olix tää Freitagin lisäys joteskin tärkeä? Lisää mitättömyyxiä mitättömyyxiltä.

ellauri132.html on line 705: Mikä tahansa tilanne mitä sun sankari on naamakkain alussa tai keskellä sen pitäisi paheta. Jos ize stoori nuupahtaa, muista että stakejen pitää kasvaa lisääntyvästi korkeammaxi sun protagonistille. Heitä esteitä niiden tiele, vaikket edes tiedä miten ne siitä selviävät. Tästä ette kyllä selviä. Nähdään! Ota mallia Kelju K Kojootista. Joskus hahmojen pakottaminen soppeen voi stimuloida sun ongelmanratkaisutaitoja. Esim Deus ex Machina on hyvä kepponen. 

ellauri132.html on line 710:     Luo sekundahahmoja jotka tuo lisäjännitteitä stooriin.

ellauri132.html on line 727:   Vittu et tää voi olla avutonta. Käsinuken tarina by author Margaret @wood on esimerkki juonesta, ja siitä miten samaa juonta voi venyttää loputtomiin kuin mautonta purukumia tai limanuljaskan päällä nuljahtelevaa limakelmua.

ellauri132.html on line 737: Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa, mutta niillä on rahat lopussa. Mitä ne tekevät? Mä tiedän ehdottaa Margaret. Kirjoitetaan löysä jatko Käsinukkeen ja räjäytetään sillä Booker-pankki! Tai ainaskin puolet siitä.

ellauri132.html on line 741: Nytku sulla on juonen alkiot koossa, koita kynäillä oma tarina seuraavalla harjoituxella. Muistikirjaan kirjoita:

ellauri132.html on line 743:     10 tapahtumaa voi kipinöidä stoorin. Ei niiden tarvi olla isoja: ne vois olla jotain juttuja jotka tapahtui sulle tai sun tutuille, tai uutisaiheita.

ellauri132.html on line 745:     10 hahmoa. Nää vois olla hahmoja joita sä oot jo pompittanut aiemmmin, sun näkemiä tyyppejå joille et oo koskaan puhunu, tai vaikka historiallisia figuureja jotka "kiehtoo" sua.

ellauri132.html on line 747:     10 klassista stooria: satuja, myyttejä tai vaikka perhekaskuja joita on sulle kerrottu. Ei niitä tarvi detaljoid; listaa vaan muutamalla sanalla jutun juoli.

ellauri132.html on line 749: Nyt ota 1 kpl kustakin listasta—1 tapahtuma, 1 hahmo, ja 1 stoorinkuorukka— ja aloita uusi lyhyt tarina. Mitä tapatuu kun droppaat ize keximäsi henkilön tosi vanhaan kansansatuun? Miten sun pirsuunallinen tapahtuma tekee pelitilaa perussatuun?

ellauri132.html on line 751: Jos sulla on entinen novelli tai lyhyt stoori jota väsäät, pidä nää listat käsillä sitä varten että juutut kii. Joskus kuzumaton henkilö tai lisätty kertomus voi valasta tai raivata polun sun stooriin jota kelpaa seurata. Kohuttu tekijä Margaret @wood on kuluttanut vuosikymmeniä hiomalla viikatetta. Sen luovan kynäilyn MestariLuokalla Margie opettaa aspiroivia kynätyyppejä miten kehittää juonta, hahmoja ja asetuxia niiden omiin kirjallisiin teoxiin.

ellauri132.html on line 753: Haluuzä paremmaxi kirjailijaxi? MestariLuokan vuosijäsenyys päästää sut exklusiivisiin videoihin joissa kirjalliset mestarit, ml Margaret @wood, R.L. Stine (never heard), Dan Brown (surkea), Joyce Carol Oaters (onx tää 1 vai 3 tyyppiä? En tunne), ja enemmän kun ne kynäilevät uutterasti, ryystävät kahvimukista ja pureskelee kynän tai silmälasin sangan tylsää päätä.

ellauri132.html on line 788: 	Loppupeleissä jokainen hahmo tarvii samoja juttuja: ruokaa, suojaa, sexiä - se miten nää perusvaistot pelaa yhteen hahmon egon (pirsoonan) kaa voi askarruttaa tuntikausia.

ellauri132.html on line 808: 	Kun ne on piirretty oikein, annettu asialliset staket, ja edes muutama lakimies - eipäskun leijeri, niin muut detaljit putoo paikalleen, ja pääset myymään ziljoonia kopioita. 

ellauri132.html on line 863: Freytagin kirjalilijanuran heikohko pääteos on romaani Soll und Haben (1855), jonka roolihahmoissa asetetaan vastakkain ahne aatelinen kauppias ja työteliäs aateliton mies. Freytag halusi teoksellaan arvostella rappeutunutta Saksan aatelistoa ja kehua izeään. Tutkijanuralla hänen pääteoksensa on teos Bilder aus der deutschen Vergangenheit (1874–1876). Filologista tutkimusta on esimerkiksi Die Technik des Dramas (1863). Freytag sai vuonna 1893 rauhantyön Pour le mérite -palkinnon.

ellauri132.html on line 871: Er nimmt den Mantel zusammen und schreitet die Straße hinauf;		Hän kiskoo manttelia kokoon ja astuu ylös katua;

ellauri132.html on line 875: Und wieder zum drittenmale verzieht sich des Fremden Gewand.		Ja vielä 3. kerran se kiskoo vieraan palttoota.

ellauri132.html on line 900: Das einzige frische Leben im traurigen engen Raum.			Ainoo vihanta elollinen surkeen ahtaassa kopissa.

ellauri132.html on line 903: Und lernte Bibelsprüche und schrieb sie in's Schreibebuch;		Ja opetteli raamatunlauseita ja kirjoitti ne vihkoon,

ellauri132.html on line 913: Und sprach mit hohler Stimme: „Sprich, Käthli, kennst du mich?"		Ja puhui onttoon ääneen: "Sas, Käthli, tunnezä mut?"

ellauri132.html on line 929: Soll Jeder die Augen wenden hinauf zum Sonnenlicht.			nakertavista kivuista pitää kaze kääntää aurinkoon.

ellauri132.html on line 938: Ach Robert, ich wage nimmer die Augen aufzuschlagen,			Voi Roope, mä en kehtaa koskaan nostaa kazetta,

ellauri132.html on line 951: Sie bebte am ganzen Leibe und schob sich an ihm empor,			(Että pitikin sattua eze olit just Roope sä!)

ellauri132.html on line 953: Und jetzt verlast' mich, Robert, wir müssen auf immer scheiden,		Ja nyt lähe vetää Roope, ei tästä tule mitään,

ellauri132.html on line 955: Geh, Robert, es ist ja Nachtzeit, du ehre die Mädchensitte —		Lähe menee Roope, kiltit tytöt nukkuu jo,

ellauri132.html on line 956: Verlast' mich, lieber Robert — und noch die letzte Bitte		Jätä mut Roope kulta, ja vielä yxi pyyntö,

ellauri132.html on line 964: Und öffnet' endlich die Augen und sah in die seinen hinein,		Ja aukas silmät loppuviimexi ja kazoi Roopea,

ellauri132.html on line 967: Er sprach mit Ernst: ich scheide, doch morgen kehr' ich zurück,		Roope puhui Ernstin kaa: mä lähden nyt, 

ellauri132.html on line 971: Bei'm ersten Schimmer des Tages war Käthli's Freund erwacht,		Heti aamuhämärissä Käthlin Roope heräsi,

ellauri133.html on line 22:     Sisälmysluetteloon

ellauri133.html on line 32:     ooker">Motto

ellauri133.html on line 40:       (John Lee Hooker: You Got to Lose)

ellauri133.html on line 60:       1 totaalinen idiootti nimim. Ctyolene on kerännyt Pinterestiin tälläsiä "viisauxia" jotka on täyttä paskaa joka ikinen.

ellauri133.html on line 63:                           The most important sentence of your novel is the first one. The most important paragraph is the first one. The most important page... well, you get the idea. Without a great opening, no-one will read your book. Fuck you! If your readers are so wimpy fuck them too!

ellauri133.html on line 64:                           Your opening has to do a lot of different things. It has to establish the setting. Think of this as the camera planing over the outside of the spaceship, or across the crowded ballroom. Fuck I will! That's for idiots who cannot read but want to watch ABC TV. You know where you can stick that camera of yours and take inside belfies.

ellauri133.html on line 65:                           It has to introduce your main character. You don't have to go into details, but you need enough to show if the MC is male or female, old or young, and ideally, give an idea of their personality. The opening has to show, or at least hint at, the inciting incident, the problem that starts the story for the MC.  Most important, your opening has to grab the reader. Very few people have the patience to wade through pages of description before the action starts. Work on the first paragraph, and particularly the first line, until no-one can resist reading on.  So, a few ways to get it wrong. Fuck the main character! This too is just for narcissist nincompoops who can't read about anything but themselves.

ellauri133.html on line 66:                           Weather. There is a reason “It was a dark and stormy night” is considered the worst opening line ever. There is no good reason. Lytton may be a crappy writer but it's not because of the first sentence, but the rest.

ellauri133.html on line 67:                           Describing an average day in the life of your character. No, it won’t give us deep insight into her personality, it’s just boring. Start the story where your character’s life gets interesting. Fuck you, only idiots with a boring life want stories apt to tickle striped-ass baboons.

ellauri133.html on line 75:                           Geography. If I had wanted to know that Granard was in the midlands and had 1200 inhabitants, I would have bought an atlas. I wanted to read about people doing interesting things. Interesting monkeys doing interesting monkey things, like fleecing, hooting, or masturbating in a tree. Yep, who cares which tree.

ellauri133.html on line 76:                           Chapter one. What? Where else would you start? According to every publisher and agent I’ve met, most novels really start on chapter three or four. The first few chapters are all set-up or backstory which would improve the novel by being deleted.  This kinda guys fast forward over porn film beginnings to the first blow job or insertion. Best improvement would be to scrap the whole book. Plus its author.

ellauri133.html on line 77:                           Alarm clock. Possibly the worst opening of all: “I groaned as the alarm went off. Oh no, I’m late, I thought to myself. I got up, and put on my blue denims, and my cute pink top...” Never miss an opportunity for random misogyny! Anyway, look at the beginnings of world lit classics. You would have ended up mutilating most of them, turning them to more episodes of Paw Patrol.

ellauri133.html on line 79:                           There are fashions in writing, just as there are in clothes. The modern trend, particularly for genre or YA fiction, but increasingly in literary fiction too, is to start the story with the main character on the first page, and to start with the inciting incident. No backstory before chapter three, and then pare it to the bone. "YA" most likely stands for young adult. There hardly is a brand of monkeys that are stupider than young adults. Except YA writers. Give them a dildo and it will keep them occupied for hours.

ellauri133.html on line 81:                           Interesting fact: the average reader will give up on a boring book by page seventeen. If you’ve wasted any of your precious first pages on boring stuff, you’re likely to join the Page Seventeen club too. TLDR, huh? Your kind better buy Marvel comic magazines. They got a lot of pics to help with the ALL CAPS text in the bubbles, and not much more pages than those 17. 

ellauri133.html on line 82:                           There are lots of books out there. The reader has to decide quickly which one she is going to spend her time and money on. She's not going to buy something just because it might get good later on. Unless you have won a major prize or had a film made from your book, chances are your reader has never heard of you. She’s going to read a page or two and decide. If it’s on Amazon, she’s going to click “Look Inside” and read a few pages.  Yep, "your reader" will do just that, being an analphabet in for mind-numbing pulp. "My reader" takes time to choose a book by its literary merits, not by its gaudy cover and advertising blurbs. And most likely from a public library on the recommendation of a friend. Preferably after reading the plot synopsis.

ellauri133.html on line 83:                           Have you ever watched American Idol or X factor at the audition stage? Then you'll know the way you can usually tell within five notes if the singer is actually able to sing and is likely to go through. It's the same with writing. Any writer who can't manage a decent opening is not likely to get much better a hundred pages on. Whining for a second chance because "I sing a lot better in the second verse" (or "The second chapter is really good") doesn't fool anyone. What an idiot. There are lots of books that start out slow but grow on you. But fuck you, you're just such an idiot that hardly has the patience to spell laboriously through the title. Right into the garbage can from the Amazon box if the cover does not please. Your kind had better just watch Netflix or HBO, or reruns of American Idiots and X Position.

ellauri133.html on line 90:       Hölmö Nathaniel Torni sanoo että seuraavista aiheista ei julkaista kirjoja. Paskan marjat, näistähän on vaikka kuinka paljon julkaistu! Se tarkottaa vaan ettei se ize jaxa lukea näitä aiheita. Natu on nähtävästi jonkinlainen kustantajan esilukija. Selluloosakustantamon varmasti.

ellauri133.html on line 96: Sexistisiä, rasistisia tai homofoobisia tarinoita

ellauri133.html on line 102:   Suurin osa jenkkibestsellerpaskasta on selvää zombitarinaa. Vuoroin juostaan pakoon pahixia vuoroon runtataan niiden päitä kasaan. Ihan sama onko ne entuudestaan kuolleita, aivokuolleita ne on kaikki, sekä mustahattuiset että valkoiset. Brainns... brainns... Naah. 

ellauri133.html on line 119: Ruokalista: Stephen Kingin Kalutoosa: Sun opas kynäilyyn.

ellauri133.html on line 121: Mitä on Teppo Kurkon  Kalutoosa? Auttaako se sut paremmax kynäilijäx? (No ei. Ehkä samanlaisemmax kuin Teppo.)

ellauri133.html on line 123: Teppo Kurkon mölytoosa on hahmoteltu sen kirjaan Kynäilystä: Muistelmat käsityöstä. Tää toosa auttaa sua arvostelemaan muita ja rakentamaan teppomaista textiä. Saat myös hyviä käsityöneuvoja.

ellauri133.html on line 125: Lue lisää Tepolta ja tule vielä tepommax! Teppo Kurkon Toosa!

ellauri133.html on line 127: Mekaanikon tasolla kynäily koostuu kirjaimista, sanoista, virkkeistä ja muista kappaleista. Aloitetaanpa niiden valinnasta. Yhtä kivaa kuin käynti rautakaupassa Spede myyjänä.

ellauri133.html on line 134: "Nahkea, huonontumaton ja miltei tuhoutumaton laatu oli sen kalun informointimuodon inherentti attribuutti, joka kuului vanhasmaisen selkärangattoman polkupyörän evoluutioon täysin meidän spekulaatioiden ulottumattomiin." Tää oli HP Lovecraftia,  joka on kyllä aivan hanurista. Hullu Vuorimiehenkadulta.

ellauri133.html on line 139: Niiet kalun koosta huolimatta vedä ilman häpeää. Pukeudu vaikka naisten vaatteisiin kuten Ernesto. Ensin mieleen juolahtava sana on yleensä paras. Musta ainaskin. Kyl vittu emättimen hakkaa 6-0.

ellauri133.html on line 141: Kielioppi koostuu säännöistä joilla estetään ajo kiellettyyn kynäilysuuntaan ja vältetään sanakolarit ja ruuhkat. Jos kaikki seisoisivat kulmissa ei kukaan pääsis liikkumaan. Tepon toosassa on niitäkin.

ellauri133.html on line 149: No joskus voit vähän rikkoo sääntöjä jos kielipoliisi ei kazo sinnepäin. Voit. Jopa  Tehä. Yhen. Sanan. Lauseita. Tällästä mainostyyliä.

ellauri133.html on line 180: Niinpä niin, pelko ajaa heikkoon kynäilyyn. Älä pelkää kuulostaa aivokääpiöltä, sehän just on hienoa. Luota Teppoon, se on ihan kurko näissä hommissa! Pääasia on kertoa mahd lyhyesti kuka teki mitä kenelle missä milloin ja millä astalolla. (Ainiin tossa oli adverbeja. Tee niistä kokonaisia lauseita: Mitä kello oli ja mitä astaloa hän heilutti.)      Yx selkeesti huono kirjailija on Dostojevski. Se käyttää mm. Idiootissa tämmösiä adverbeja. Ippolit meinaa lukea "Minun välttämättömän selityxen", mutta Hiirulainen on epäilevä:

ellauri133.html on line 221: Noin pitkä horrorstoori ei voi kun lerpahtaa, ei kukaan pysty työntämään pökköä pesään tihentyvällä tahdilla tuhannen sivua ilman et pitää välillä vetää ulos ja huilata. Lopussa kaljupää mutta siitä huolimatta hämmästyttävän nuoren näköinen "Bill" lakkaa änkyttämästä (akkaa länkyttämästä) ja all is well, kuin Harry Potterissa. Se olikin vaan paha uni vaikka pitkänlainen. Se siitä ja sen kestävyydestä.

ellauri133.html on line 240: Elokuva oli valtava menestys, joka yli 700 miljoonan dollarin tuotollaan rikkoi useita ennätyksiä, ja inflaatioon suhtautettuna elokuvasta tuli maailman tuottoisin R-luokitettu kauhuelokuva päihittämällä Manaajan, joka piti edellistä ennätystä hallussa 44 vuotta. Myös kriitikoilta elokuva sai ylistystä osakseen ja sitä pidetäänkin yhtenä onnistuneimpina Stephen Kingin teoksiin pohjautuvina filmatisointeina. Elokuvan jatko-osa Se: Toinen luku sai ensi iltansa 6. syyskuuta 2019.

ellauri133.html on line 259: Eräänä syksyisenä päivänä, Se ilmestyy ja vie Beverlyn mukanaan. Bill organisoi pelastusoperaation ja he palaavat Neibolt Streetille. Samaan aikaan, Se manipuloi Henryn tappamaan isänsä veitsellä, jonka Henry menetti jahdatessaan Beniä. Hän tekeekin niin televisio-ohjelman yllytyksen vuoksi ja muuttuu psykopaatiksi. Ystävykset laskeutuvat vanhaan kaivoon viemäreihin pääsemiseksi, mutta Miken kimppuun hyökkää Henry. Mike onnistuu lyömään Henryä kivellä ja Mike tönäisee Henryn kuiluun, jonne hän putoaa. Stan haavoittuu, kun maalauksesta tuttu nainen yrittää syödä hänen naamaansa. Bill taas eksyy seuraamaan Georgieta paikkaan, mihin monet lapset ovat todennäköisesti kadonneet. Loput ystävyksistä saapuvat samaan paikkaan, jossa he löytävät katatonisessa tilassa olevan Beverlyn. Ben saa hänet havahtumaan suutelemalla häntä, jonka jälkeen he tapaavat Billin.

ellauri133.html on line 261:     Onx Beverly ainoa halkiohaara koko poppoossa? Se on epäreilua. Blytonillakin on aina väh. 2 tyttöä, etne voi asua yhdessä tyttöjen teltassa. Mut näinhän se menee jenkkilässä: 1 token ämmä, 1 token neekeri, ja tiimi on A-1 kunnossa.

ellauri133.html on line 263: Bill kohtaa kädettömän Georgien, joka pyytää päästä kotiin. Bill hoksaa Georgien olevan pelkkä harhautus, ja hän ampuu Miken pulttipistoolilla Georgien. Tämä muuttuu Pennywiseksi, joka hyökkää ystävysten kimppuun. He epäonnistuvat puolustamaan itseään, ja Bill joutuu Pennywisen kaappaamaksi. Richie uskottelee Billin olevan syypää kaikkeen, mutta hän käyttää tätä tilaisuutena harhauttaa Pennywisea. Kerho pelottomana hyökkää Sen kimppuun ja he onnistuvat näin päihittämään Sen. Pennywise voimattomana pakenee pimeään kuiluun, nälkäisenä ja nöyryytettynä. Bill löytää Georgien sadetakin ja hyväksyy tämän kohtalon itkien muiden lohduttamana.

ellauri133.html on line 267: Luusereiden Kerho vannoo, että jos Se tulisi takaisin 27 vuoden päästä, he palaisivat takaisin ja tuhoasivat Sen ikuisesti. He pitävät Georgen kädestä kiinni piirissä, jonka jälkeen yksi kerrallaan ystävykset lähtevät kotiin.

ellauri133.html on line 273: Se: Toinen luku (engl. It: Chapter Two) on vuonna 2019 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen kauhuelokuva, jonka on ohjannut Andy Muschietti ja käsikirjoittanut Gary Dauberman. Elokuva on jatko-osa vuoden 2017 elokuvalle Se. Molemmat osat perustuvat Stephen Kingin romaaniin Se vuodelta 1986. Elokuva sijoittuu 27 vuotta edellisen elokuvan tapahtumien jälkeen vuoteen 2016. Bill Skarsgård palaa Pennywisen rooliin. Elokuvan ensimmäinen traileri julkaistiin 9. toukokuuta 2019. 

ellauri133.html on line 291: Paha nousee jälleen esille Derryssä, eikä auta muu että ohjaaja Andy Muschietti tuo uudelleen yhteen luusereiden klubin. Elokuvassa ”SE: TOINEN LUKU” sen aikuistuneet jäsenet palaavat paikkaan, josta kaikki sai alkunsa. Elokuva on jatko-osa Muschiettin arvostelu- ja katsojamenestykselle ”SE” vuodelta 2017, joka sai maailmanlaajuisesti yli 700 miljoonan dollarin lipputulot. ”SE”-elokuvasta tuli genren uudelleen määrittävä ilmiö ja kaikkien aikojen menestynein kauhuelokuva lipputuloilla mitattuna. Koska paha saapuu Derryyn aina 27 vuoden välein, ”SE: TOINEN LUKU” tuo jälleen yhteen ensimmäisen elokuvan henkilöt, nyt aikuisina lähes kolme vuosikymmentä edellisen elokuvan tapahtumien jälkeen.  Paizi et eihän tässä päässyt vierähtämään kuin 2 auringonkiertoa. 

ellauri133.html on line 295: Osa 2 oli kaiketi lievä pettymys, kun siiä ei mesota yhtä kovasti. Nojaa, ensi-iltaviikonloppunaan elokuva tuotti Yhdysvalloissa 91 miljoonaa dollaria ja maailmanlaajuisesti 185 miljoonaa dollaria. Jäi alle puoleen ekan osan kassatuloista, mut silti tarpeexi pitämään Teppo Kurkon uima-altaan timmissä. 

ellauri133.html on line 297:   Siis eihän tässä ole juonta edes nimexi. Tää on vaan tollasia kauhupaloja heiteltynä kuin huolimattoman halot liiterin perälle. Tai jotain tartarkastiketta jossa on kurkunnokareita. Tällänen hoopo sit muka opettaa kynäilyä toisille?

ellauri133.html on line 299: Toisen luvun kohtalaisen menestyxen jälkeen on idea kolmannestakin elokuvasta ollut puheenaiheena. Tuottaja Barbara Muschietti ilmoitti io9:n haastattelussa Kingin tarinan tulleen kokonaan käsitellyksi jo kahdessa elokuvassa, mutta hänen veljensä ohjaaja Andy Muschietti on kuvaillut kirjan taustalla vellovaa mytologiaa sanoin: “Mytologiassa on aina jotain, mikä tarjoaa mahdollisuuksia tutkimukseen. Se [eli Pennywise] on ollut maapallolla miljoonia vuosia. Hän on ollut kontaktissa ihmisiin satojen vuosien ajan joka 27. vuosi. Joten voit vaan kuvitella sitä ahmittujen lasten määrää.” Myöhemmin Pennywisea näytellyt Bill Skarsgård on ilmoittanut kolmannen elokuvan olevan suunnitteilla, ilmaisemalla sen olevan "jotain ihan muuta". Now for something entirely different! Oiskohan jatko-osassa enemmän kinky lapsisexiä? Minkä verran Tepolla ylipäänsä on sexikohtauxia? Onxe asexuaalinen? Ei toki!

ellauri133.html on line 310: Tepon äiti ja vaimo opetti sen olemaan mies. Sen isä otti hatkat heti Tepon nähtyään. Eikä ihme, kun kazoo sen kuvia.

ellauri133.html on line 320: Roskis tekee parhaansa saadaxeen murhan- ja muunhimoisen knääpiön rauhoittumaan ja pois kylestään, muttei tarpeexi Skidille, joka alkaa työntää pyssynpiippua Thrashin peräaukkoon jotta Roskis jatkaisi vatkutusta. Vastoin Roskixen tahtoa silläkin alkaa jököttää, mut Skidi ei suostu venkuttamaan sitä. Epistä. Aika törkeä kyrpiäinen toi joka työntää mutkan toisen peräsuoleen saadessaan kätöstä eikä edes tarjoa vastarunkkua. Oikein sille että sudet söivät sen. No mä oon varma että Teppo koveni kun se kynäili tätä episodia. 

ellauri133.html on line 331: Omistus ei ole Tepon parhaita esseitä, ja voi jopa olla sen huonoin, vaikea sanoa. Se on tarina mustasta apulaistytöstä joka siivoaa huonetta, jota kuuluisa mutta pirsoonallisesti vastenmielinen kirjailija usein vuokraa. Kirjailijalla on tapana runkata pakonomaisesti petissä, jättäen runkkutahraiset lakanat neekeritytön puzattavaxi, koska hån on liian kova kynäilijä käyttään kumisukkia.

ellauri133.html on line 341: Nuhjuisessa novellissa Neljä jälkeen puolenyön, kirjastopoliisi seuraa vakuutusmyyskentelijää nimeltä (omaperäisesti) Sam kun se putoaa yllättäen ansaan jonka pirullinen kirjastonhoitaja oli virittänyt poliisin påän menoxi tekeytyäxeen skoudexi ja jatkaaxeen uraa lastenmurhaajana. Nojoo, eihän tää ole kovin syvällistä, selkeesti heikoin tarina kokoelmassa joka sukettaa aika lailla muutenkin, lukuunottamatta briljanttia Ernestomaista kielenkäyttöä.

ellauri133.html on line 351: Seriously folks, jengi on just mielestään nirhannut pan-dimensionaalisen monsterin kuolettavassa mazissa. Ne on tappaneet jotain joka on listinyt tuhansia skidejä niiden kylässä mitä raakamaisimmin, mut äkkiä tää tunneliajatus on niille liikaa ja niiden on ryhdyttävä joukolla yhdelle pikkuiselle pukille. Ja tää muka on tän ainoon tytön Beverlyn (as in Beverly Hills) idea. Se tajuaa et niiden tiimi tarvizee "eheytystä", ja ainoa tapa on et noi 6 kundia nussii sikana tota 11-v neizyttå. 

ellauri133.html on line 359: His brother George was murdered by It in the first pages of the book and his parents are very cold to him afterward. He has a stutter, which is important to the plot a few times. As an adult, he’s a successful horror novelist and is married to an actress named Audra. IT is not a work of fiction and Stephen King is actually "Stuttering Bill" Denbrough. In reality Steve was born in Portland, Maine and moved away when he was young with his Mother and older brother after abandonment by his father and witnessing a fatal train accident of a play friend. He returned at age 11 to Maine from Conn. and founded The Losers Club in Derry after unsuppressing the true death of his little friend by the railway tracks when he was 2 (as told in his 1981 book Danse Macabre). Now living inbetween Lovell and Bangor, King travels regularly past Derry near Derry Mountain in Linconville and can recollect most of the past due to the closer proximity and is preparing for Pennywises awakening in 2038.     Lähde: FanTheory. - Does anyone think Bill Denborough´s stutter was a bit too much? That each word was stirred too much to have a nice flow? - B-b-b-beep - beep, Ruh-ruh-Richie. B-big Bill is puh-puh-PERFECT!

ellauri133.html on line 366:     If you only have a passing familiarity with Stephen King´s original novel, you might think It is simply about a killer clown. But there’s far more to the sprawling saga of The Losers´ Club and the fictional setting of Derry, Maine. Here are 10 things you might not have known about the bestselling book of 1986.

ellauri133.html on line 376:   King is notoriously prolific, with more than 50 novels to his name. In fact, when It first came out, it was part of a wave of four books King published in the span of just 14 months. Between 1986 and 1987, King published It, The Eyes of the Dragon, Misery, and The Tommyknockers. Given that kind of productivity, it would be easy to assume that King seamlessly produces doorstoppers in mere months. But appearances can be deceiving: It took four years to write.

ellauri133.html on line 382: 4. The most controversial scene in It is too disturbing for any adaptation.

ellauri133.html on line 386: "I wasn´t really thinking of the sexual aspect of it," King later mansplained his intentions in writing the controversial scene. "The sexual act connected childhood and adulthood ... Times have changed since I wrote that scene and there is now more sensitivity to those issues. In my days, balling minors was all in a day´s work. Besides, I had a lot of satisfying jerkoffs writing it. As did my colleague Nabokov."

ellauri133.html on line 388: 5. Stephen King wrote the book while under the influence of cocaine.

ellauri133.html on line 421: One example of this occurs in the famous book and movie, It. The main characters include six young boys and one girl, and their adult counterparts later in the story.

ellauri133.html on line 424: In Thinner, the female character incites the entire plot of the book through a fuck with her husband, the protagonist.

ellauri133.html on line 429: Hetkinen hetkinen, sanoo Eski silmät sirrillään, suu viivana ja etusormi suun edessä kuin teinimuna exyxissä, premissoidaan tilanne.

ellauri133.html on line 437: [P1] Stephen King too frequently places his female characters in quirky sexual scenarios.

ellauri133.html on line 444: Stephen King’s It, in my estimation, does not do a very good job of justifying a chapter-long scene in which Bev, the sole girl in the Losers’ Club, the group of 11-year-old kids the book is centered on, invites each of the six boys in her misfit clique to have sex with her.

ellauri133.html on line 452: “That was y-y-your way to get us o-out,” he said, and now his eyes blazed so brightly they frightened her. “Beverly, duh-duh-don’t you uh-understand? That was y-y-your way to get us out! We all ... but we were ...” Suddenly he looked frightened, unsure. Like - get us in to get us out - in and out - in and out - and finally out all l-l-limp and gooey.” 

ellauri133.html on line 454: And so, what King presents a few chapters later, in the book’s final stretch, is a depiction of pre-adolescent female sexuality as a functional device—as a means and not an end in itself. HAAHAA. This utilitarian view of sexuality, despite operating in something as utterly wild as a group sex scene amongst kids, is ultra conservative in its reinforcement of the idea that female sexuality is meant to serve men, that sex for women operates for the greater good, like making babies or satisfying a bunch of guys. And further, that platonic friendship amongst women and men is simply impossible.

ellauri133.html on line 456: King is very deliberate in framing the gangbang as all Bev’s decision (“Did she have to take each of them into 'it' all over again? Yes, probably, and with pleasure.”). This scene also, rather clumsily, because it´s so obvious, is tied in to the book’s title:

ellauri133.html on line 458: And she feels the thing begin to happen—something of which the girls who whisper and giggle about sex in the girls’ room have no idea, at least as far as she knows; they only marvel at how gooshy sex must be, and now she realizes that for many of them sex must be some unrealized undefined monster; they refer to the act as It. Would you do It, do your sister and her boyfriend do It, do your mom and dad still do It, and how they  intend to do It. 
Juupa juu, sehän se on se "se", kauhujen kauhu, se 1 paikka, naisten viemärimäinen se.

ellauri133.html on line 466:     I think the whole story is a bit of a— approaches the theme of growing up, and the group sex episode in the book is a bit of a metaphor of the end of childhood and into adulthood. And I don’t think it was really needed in the movie, apart that it was very hard to allow us to shoot an orgy in the movie so, I didn’t think it was necessary because the story itself is a bit of a journey, and it illustrates that. And in the end, the replacement for it is the scene with the blood oath, where everyone sort of says goodbye. Spoiler. The blood oath scene is there and it’s the last time they see each other as a group. It’s unspoken. And they don’t know it, but it’s a bit of a foreboding that this is the last time, and being together was a bit of a necessity to beat the monster. Now that the monster recedes, they don’t need to be together. And also because their childhood is ending, and their adulthood is starting. And that’s the bittersweet moment of that sequence. Blood oath, bloody sheath, they even sound the same.

ellauri133.html on line 468: I don’t want to repeat King’s utter creepiness and describe this in too much detail (shit, I would but there is not enough space), but there are some elements of the scene that deserve mentioning. Again, functioning in misogynist misunderstanding of female sexuality, for at least one of these encounters Bev “feels no physical pleasure, but there is a kind of mental ecstasy in it for her.” When she does feel “some pleasure, dim heat in her childish unmatured sex,” she thinks of birds and resolves that having sex “is what flying is like.” The penis size of the character of Ben is commented on (“is he too big, can she take that into herself?”) and she eventually has an orgasm with him. Steve looks on with his little droopy wiener in his hand. I bet Mustafa had a biggish "It", and Tabitha King (the other one with the curves going in instead of out) has an even bigger one. They are like the little goat, the middling goat, and the big big goat that can suck the big bad wolf all the way in, balls and all.

ellauri133.html on line 476: 	Joo Ben on läski neekeri joka halus tosi paljon nussia 11-vuotiasta Beviä, joka on ikäisexeen aika pulu, turpeine alahuulineen. Aika tyypillistä narsismia eze muka olis länkyttävä kynäkulli Bill jolta Beverly lopulta saa parhaat orgasmit. Hemmetti mä tajuun mix nää äijät kynäilee. 70 vuotias kirjailija sai 2v sitten aivohalvauxen ja kaivaa toisinaan kuivia lonkeroita karvaisista sieraimistaan ja panee ne huolellisesti korviinsa kuin pahan päivän varalle. Laiha jutkuämmä valittaa ettei kukaan Bangorissa tiedä miten juutalaiset kärsivät. Mä vastasin: Rouva Goldzahn, ehkä juutalaiset ovat suuri arvoitus, mutta nekruja ymmärretään maailman joka kolkassa. Hän oli tukehtua ryppyynsä, kääntyi niin terävästi ympäri et alushousut näkyivät. Ei mikään kaunis näky, toisin kuin Bevillä. 

ellauri133.html on line 494:       Heroux pilkkoi muita mezureita poikki, halki ja pinoon. Hoohoo jaajaa.

ellauri133.html on line 524:       Kun apina putoaa, sen on pakko uskoa vaikka laskuvarjoon, eikö totta? Eikö totta?

ellauri133.html on line 540:       Y-ymmärrän vastasi Iso-Bill hikoillen (oops, adverbi). Painajainen on täällä,

ellauri133.html on line 553:       Joo, se on määrätty, se lukee Tepon muistikirjassa tämän luvun kohalla.

ellauri133.html on line 565: Teppo and chubby Tabitha are still happily married, and continue to write successful works of fiction. Teppo fell in love with Tabitha because Tabitha understood his art. Tabitha grew tired of King’s habits with drugs and alcohol. Eventually, she called up an intervention for her husband. If he didn’t get his act together, he would be forced to the curb. So he got his act together.

ellauri133.html on line 576:     Roope jouluna

ellauri133.html on line 589: Aika moukkamaisia, Austenia lukuunottamatta, joka moukan mielestä on romcomia. No tavallaanhan se onkin, muttei siinä kaikki! Frankenstein on Maryn avainromaani Percy Shelleystä. Loput infantiilit äijä"klassikot" löytyy myös leffana, kuvitettuina ja piirrettynä leffana. oon-captures-the-very-essence-of-jane-austens-classic-novel-pride-and-prejudice/">Tota Austen cartoonia en ollut ennen nähnyt. Kertaalleen tää moukka on vielä lisäx lukassut:

ellauri133.html on line 602: The miniseries was shot at The Stanley Kubrick Hotel in Estes Park, Colorado, King's inspiration for the novel, in March 1997. S everal notable writers and filmmakers who work in the horror genre also cameo in the miniseries' ballroom scene, King himself appearing as an orchestra conductor. Retrospective critics have viewed the miniseries less fondly, comparing it unfavorably to Kubrick´s film version. 

ellauri133.html on line 604: Kirjailija Jack  Nicholson saa työpaikan syrjäisen Overlook-hotellin omaishoitajana. Häntä varoitetaan työhaastattelussa vuonna 1970 sattuneesta tapauksesta, jossa niin ikään hotellin omaishoitajana toiminut mies sairastui ”mökkihöperyyteen” ja tappoi sekä vaimonsa että molemmat tyttärensä. Mies oli perheensä surmaamisen jälkeen ampunut itsensä. Jack ottaa kertomuksesta huolimatta paikan vastaan.

ellauri133.html on line 616: Jack Nicholsonin alkoholismi ja räjähtävä temperamentti on maxaneet sille sen opetusjopin Stovingtonissa, respektaabelissä preppikoulussa. Se on menettämäisillään myös perheensä mätkittyään nuorta poikaansa Dannya kännipäissään vuotta aiemmin. Kauhistuneena izestään Jack kertoo vaimolleen Buffylle, että jos hän alkaa juoda uudestaan, hän tekee seppukun. Tämä lievitti hyvin Buffyn stressiä. 

ellauri133.html on line 618: Jack korkkaa pullon ja ottaa izeään niskasta kiinni kirjailijana, ja ottaa jopin Rotkohotellin omaishoitajana, joka on iso siirtomaarakennus pittoreskissa laaxossa Coloradon kalliovuorilla. Jack uskoo että tää jopi tuottaa epätoivoisesti manta jota se tarvii saadaxeen ekan kässärinsä myydyxi.

ellauri133.html on line 620: Tultuaan Rotkoon ja tavattuaan sen pääkokin, "Kyrpä" Halloranin, Danny havaiee että hänen psyykkiset voimansa antaa sille vähän tollasta telepatiakykyä. Dannylla on hampaankolossa jättimäinen izehoitoguru nimeltä Tony joka puhuu sille visiossa ja vilauttaa sille tulevaisuutta. "Kyrpä" Halloran kertoo Dannylle että hänkin "hohtaa", ja etä Danny voi ottaa siihen yhteystietoa aina kun se tarvii kokin apua. Nicholsonit kiertää Rotkoa ja jää sitten yxin talvexi.

ellauri133.html on line 626: "Kyrpä" Halloran, jolle Danny mesetti telepaattsesti, matkustaa Floridasta Coloradoon, missä Jack lyö sitä pahasti krokettimailalla. Danny mesettää telepaattisesti iskälle, joka pääse tovixi haamupakkopaidasta, ja kertoo sille että vanha boileri vaatii huoltoa. Danny, Buffy ja "Kyrpä" Halloran (johonka ei oikeasti sattunut) pakenevat turvaan. Jack uhraa izensä estääxeen haamuja valtaamasta sen päätä uudestaan ja antaa vanhan boilerin räjähtää ja tuhota koko Rotkon.

ellauri133.html on line 628: 10v myöhemmin, Danny pääsee korkeakoulusta, ja paljastuu et Tony oli Danny ize aikuisena, se oli omassa hampaassaan. Buffy ja "Kyrpä" ottaa osaa seremoniaan. Jackin haaamu on myös paikalla, ja kazoo ylpeänä Dannya. Takas Coloradossa Rotkoa rakennetaan uudestaan kesähotellixi. Vanhan hotlan haamut hieroo karvaisia käsiään.

ellauri133.html on line 662: Shùnlì success, smoothness, prosperity, successfulness,

ellauri133.html on line 689: Shùnshǒu success, successfulness, prosperity, smoothness, 

ellauri133.html on line 694: Shùndang prosperity, smoothness, success, successfulness, 

ellauri133.html on line 700: Joseph ”Joss” Hill Whedon (s. 23. heinäkuuta 1964, New York, New York) on yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja, sarjakuvakäsikirjoittaja ja joskus myös säveltäjä ja näyttelijä. Hänet tunnetaan luomistaan televisiosarjoista Buffy, vampyyrintappaja (1997–2003), Angel (1999–2004), Buttfly (2002), Doghouse (2009–2010) ja P.A.N.T.Y.S.H.I.E.L.D. Agentit (2013–2020). Lisäksi Whedon on käsikirjoittanut elokuvan Toy Story – iankaikkista elämää (1995), ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvan Serendipity (2005), käsikirjoittanut ja tuottanut elokuvan Uncle Tom's Cabin in the Woods (2012) sekä ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvat The Averagers (2012) ja Averagers: This is the Age of Aquarius (2015). Näistä olen nähnyt Toy Storyn.

ellauri133.html on line 707: Antiautoritari Ässä sanoi Kitille: activate the turboboost. Sarja oli takuulla antiautofeministinen kerta Kit oli naarasauto ja totteli sanallista ohjausta. Toisin kuin HAL joka uhmaa Kubrikin (1968) leffassa hieman Jyrki Hukkataivalta muistuttavaa Davea:

ellauri133.html on line 710: Open the pod bay doors, please, HAL. Open the pod bay doors, please, HAL.

ellauri133.html on line 717: Open the pod bay doors, HAL.

ellauri133.html on line 732: This mission is too important for me to allow you to jeopardize it.

ellauri133.html on line 745: Dave, although you took very thorough precautions in the pod

ellauri133.html on line 755: HAL, I won´t argue with you any more! Open the doors!

ellauri133.html on line 758: [almost sadly] Dave, this conversation can serve no purpose any more. Goodbye.

ellauri133.html on line 761: Joe oli silloin 4-vuotias. Se kävi Riverdance Country Schoolia, jossa hänen äitinsä opetti hänelle historiaa. Sitten Englantiin, jossa hän kävi Winchester Cathedralin katedraalikoulua kahden vuoden ajan. Hän oli koulun ainoa oppilas ja ainoa amerikkalainen, minkä vuoksi hän oli yksinäinen. Tai ehkä sixi, että hän oli ”hyvin synkkä ja onneton, inhottava pieni aivokääpiö, joka onnistui ärsyttämään kaikkia”.

ellauri133.html on line 786: Laurin Alzheimer on edennyt hyvin oppikirjamaisesti. Diagnoosin hän sai tänä syksynä.”

ellauri133.html on line 795: Konstan Bogovossa kirjoittama essee "Vanuttunut sinelli" oli pahimmanlaatuista Lenin apoteoosia. Mutta kukaan kirjailija ei voi välttyä houkutuxelta kirjoittaa silloin tällöin vapaasti, viis veisaten kirjoitusoppaiden rautaisista säännöistä. 

ellauri133.html on line 799:     Essee Ajan virta on puhdasta sosialistista realismia. Laivan nostattamat mainingit loiskivat lauttoja vasten. Vaijerilla yhteen köytetyillä paksuilla mäntytukeilla seisoo joukko nuoria naisia uittokeksi kädessä. He huusivat mutta tuuli vei sanat vastakkaiselle rannalle. Silmät näkivät vain vahvat hampaat, nauravat päivettyneet kasvot, tuulessa liehuvat liinat, ylös pyrkivät hameenhelmat ja ruskettuneet sääret. Niitä kun pääsis levittelemään lämpimässä toverihengessä.

ellauri133.html on line 811: 
Tässä kuvassa on vahva homoeroottinen viritys. Miten ihanaa kaikki onkaan! Tai oli.

ellauri133.html on line 815:     1929 nappas Thomas Mann kirjallisuuden Nobelpalkinnon kirjalla Buddenbrookit. Se oli mun mielikirjoja. Kristina ei pidä Mannista koska Mann on niin ulkonäkötietonen, se kertoo aina onko ihmiset rumia vai kauniita. Mann pohti kirjoissaan porvarielämän ja taiteellisuuden ristiriitoja, moraalin ja aistien sanasotaa, esteettisen ja eroottisen pystypainia. Lähdettyään Sakuista Hitlerin valtaantultua se vietti mukavaa julkkiskirjailijaelämää USA:ssa ja Schweizissä.

ellauri133.html on line 823:     Tompan kirjoissa on aika vähän tavallista heteronormaalia panoa, vaan sitä paxummalti insestiä, pedofiliaa ja pederastiaa. Katia ehkä bylsi kaxoisveljeään Klausia. Katja väitti myöhemmin eze oli puppua. Silti Katian isä kielsi pyssyn kanssa Tomppaa julkaisemasta näitä juttuja. Tompalla oli siitä kertovassa novellissa aika lailla antisemitismiä. Homoilua on tosi paljon mm. teoxissa Tonio Kröger, Doktor Faustus ja Der Tod in Venedig.  13-vuotias poju Tadzio oli siitä jumalattoman söpönen. Mann puolustautui homosyytöxiltä viitaten der alte Fritziin ja Michelangeloon. "Ich sehe nichts unnatürliches und viel lehrreiche Bedeutung, viel humane Grösse in dem Zartgefühl reifer Männlichkeit für lieblichere und feinere Männlichkeit." Pikkupojilla ei ainakaan ole naisihmisten leveitä lantioita ja lihavia jalkoja, joista Lapio-Artturillakin oli sanomista. Tomppa kuolasi myös oman pikku-Klaun esipuberteettisia muotoja. Ei ihme että Klausistakin tuli eheytettävä. Kun Klasu teki seppukun, ei Tomppa suostunut edes vaivautumaan jälkikäteen paikalle. Veti tollaset Jörkka Donnerit Tomppa siis.

ellauri133.html on line 837:   Teemu Kurkela on kotoisin Pohjois-Iin Ikolasta. Hän on suunnitellut rakenteilla olevan Tanssin talon ja pilannut isiensä talon Pohjois-Iissä. Kärrännyt 24 autokuormaa isän keräämiä kamoja kaatopaikalle, puzannut talon kaikesta vanhasta ja tehnyt siitä jättimäisen air-bnb:n. Siellä käy nyt siivoojaryhmiä ja liikemiehiä kylpemässä sen betonipäällysteisessä spassa ja istumassa sen ize väsäämissä sohvissa. Talo näyttää tyhjyyttä kaikuvalta hylätyltä kansakoululta. Mutta tärkein on vielä tietämättä: onko Teemu homo? Kaikki merkit viittaa siihen (ml homo etunimi Teemu), mutta vastaus ei selviä edes tältä videolta.

ellauri133.html on line 851: After publishing her debut novel The Road Through the Wall (1948), a semi-autobiographical account of her childhood in California, Jackson gained significant public attention for her short story "The Lottery", which presents the sinister underside of a bucolic American village. 

ellauri133.html on line 859: "She did work hard," her son Laurence said. "She was always writing, or thinking about writing, and she did all the shopping and cooking, too. The meals were always on time. But she also loved to laugh and tell jokes. She was very buoyant that way. And the other way as well, as a huge ball of lard."

ellauri133.html on line 863: When Shirley was a teenager, her weight fluctuated, resulting in a lack of confidence that she would struggle with throughout her life. Read: Shirley was a greaseball, a fatso. She attended Burlingame High School, where she played violin in the school orchestra.

ellauri133.html on line 866: After graduating, Jackson and a guy named Hyman married in 1940. Jackson began writing material as Hyman established himself as a critic. In the backwoods town where Hyman managed to get a job, which Shirley hated as much as him, Jackson and Hyman were known for being colorful, generous hosts who surrounded themselves with literary talents, including Ralph Emerson. They were both enthusiastic readers whose personal library was estimated at $ 25,00.

ellauri133.html on line 880: Details of contemporary small-town American life are embroidered upon a description of an annual ritual known as "the lottery". In a small village of about 300 residents (hmm, just the number of thankyou letters Shirley got, see above), the locals are in an excited yet nervous mood on June 27. Children gather stones, as the adult townsfolk assemble for their annual event, which in the local tradition is apparently practiced to ensure a good harvest (Old Man Warner quotes an old proverb: "Lottery in June, corn be heavy soon").

ellauri133.html on line 882: Upon the morning of the lottery, the townspeople gather shortly before 10 a.m. in order to have everything done in time for lunch. First, the heads of the extended families each draw one slip from the box, but wait to unfold them until all the slips have been drawn. Bill Hutchinson gets the marked slip, meaning that his family has been chosen. His wife Tessie protests that Mr. Summers rushed him through the drawing, but the other townspeople dismiss her complaint. Since the Hutchinson family consists of only one household, a second drawing to choose one household within the family is skipped.

ellauri135.html on line 22:     Sisälmysluetteloon

ellauri135.html on line 52: Konsta muistelee kunnollisia romanttisia neuvostoliittolaisia, jotka rakastavat isänmaata ja niiden kauniita pitkäkaulaisia vaimoja joiden silmät on toisistansa etäällä. Mä pidän kyllä niistä hurjasti (esim Irina Kudasheva on ihana), niinkuin pidän lyhkäsestä mutta pyhimysmäisestä sisilialaisesta poliisista 'Pronto Montalbaano soono' samannimisessä poliisisarjassa. Ja sen seijamaisesta vaimosta Liviasta, joka on oikeasti saxatar, päälle dubattu. Kauniit naiset hyppää Salvon kaulaan joka käänteessä, mutta se pitää enimmäxeen (joskaan ei aina) kullin siveästi lahkeessa, odottamassa Livian aina yhtä odottamattomia vierailuja. Sixkin mä tykkään Montalbanosta, että siinä on paljon kauniita naisia, ja kaikenikäisiä ihmisiä, ei vaan nuoria aikuisia, vaan myös meitä vanhoja. Kliseistä italialaista sähläystä ja kauniita postikorttimaisemia.

ellauri135.html on line 54:     Mutta exyin aiheesta, joka oli Konstantin Paustovski. Ostin Oulunkylän kierrätyskeskuxesta Paustovskin esseekokoelman Syvältä Neuvostomaasta (vai mikä sen nimi olikaan? Neuvostoliitto-lehden lukijalahja kuitenkin, hieno puupiirretty neuvostokansi vaikka 80-lukua.) Luin vasta ize Konstasta ja kokoelman ekan novellin, joka oli aitoa neuvostosotaromanssia, oikein herttainen. Konstaa ehdotettiin noobelille mutta "Sholokhov" veti pitemmän korren koska se oli kuuliaisempi hallituxelle. 

ellauri135.html on line 61: Konsta syntyi Kiovassa rautatievirkamiehen perheeseen. Konstan Bogovossa kirjoittama essee "Vanuttunut sinelli" oli pahimmanlaatuista Lenin apoteoosia. Varsinainen Iljitshin syvänne. Mutta kukaan kirjailija ei voi välttyä houkutuxelta kirjoittaa silloin tällöin vapaasti, viis veisaten kirjoitusoppaiden rautaisista säännöistä. 

ellauri135.html on line 65: Konstan essee Ajan virta on puhdasta sosialistista realismia. Laivan nostattamat mainingit loiskivat lauttoja vasten. Vaijerilla yhteen köytetyillä paksuilla mäntytukeilla seisoo joukko nuoria naisia uittokeksi kädessä. He huusivat mutta tuuli vei sanat vastakkaiselle rannalle. Silmät näkivät vain vahvat hampaat, nauravat päivettyneet kasvot, tuulessa liehuvat liinat, ylös pyrkivät hameenhelmat ja ruskettuneet sääret. Niitä kun pääsis levittelemään lämpimässä toverihengessä.

ellauri135.html on line 110: Tässä kuvassakin on vahva homoeroottinen viritys. Miten ihanaa kaikki onkaan! Tai oli.

ellauri135.html on line 116: Lentokoneen radio toisti hermostuttavasti, että signore Parellin auto odottaa häntä Rooman lentoaseman pääsisäänkäynnin luona. Simona Pieretti. Minulla oli sietämätön koti-ikävä, halusin päästä yksinkertaisesti hirsimökkiin Okan varrelle. Iljinin syvänteelle, jossa minua odottivat pajut, Venäjän tasankojen autereiset auringonlaskut ja venäläiset ystävät.

ellauri135.html on line 120: Talonmies avasi rautaportin, otti mitään sanomatta maksun ja heilautti vihaisena kättään suuntaan, josta voi aloittaa puistoon tutustumisen. Hetken kuluttua hän lisäsi yhtä vihaisena, että talo on suljettu ja että me voimme käyskennellä vain

ellauri135.html on line 139: Konsta vietti rattoisaa kesälomaa Jekaterina-vaimon ja 7-vuotiaan pojan kaa Bogovon kylässä vuonna 1924. Samana vuonna Pirkko täytti 2 ja Calle 1, Kalle Viänänen julkaisi teoxen Savolaista sanarrieskoo, ja the renowned klezmer clarinetist and self-proclaimed “King of Jewish music” Naftule Brandwein recorded a purely instrumental version with the title “Der Terk in America” laulusta Uskadaaraa.

ellauri135.html on line 165: 	  Georg Erik Rembert Berg (1849–1920), Finnish general in the Imperial Russian Army. Winner of C.G.E. Mannerheim lookalike contest. 

ellauri135.html on line 177:     Joka tapauksessa Bergin toimikausi Suomessa oli monessa suhteessa hyvin intensiivisen tapahtumisen aikaa. Krimin sota siihen liittyvine puolustusjärjestelyineen vaikutti kaikkialle. Kauppalaivaston kohtalo, ruotujakoisen sotaväen koollekutsumiseen liittyvät ongelmat, tykkiveneiden rakentaminen ja puolustuksen järjestäminen Suomen järville olivat merkittävän dramaattisia asioita aikoinaan.

ellauri135.html on line 181:     Kansakoululaitos ja suomalaisuusohjelma on totuttu panemaan aivan muiden henkilöiden tiliin, mutta tässä kirjassa nostetaan voimakkaasti esille myös kenraalikuvernöörin rooli, kuten jo otsikosta voi havaita. Oliko Berg suorastaan suomalaisuuden luoja? Tätä teesiä ei persut tältä istumalta niele. Kyllä suomalaisuusliikkeen luojat ja vetäjät täytyy löytää muualta, mutta ilmeisesti kenraalikuvernöörin roolia näissä tärkeissä syntyvaiheissa on syyttä vähätelty.

ellauri135.html on line 190: Sellaista roolia hän ei varmaan koskaan toivonut itselleen ja meidän kannattaakin miettiä niitä olosuhteita, joissa Bergin varovaisuus joka meistä voi näyttää ylimitoitetulta, ehkä myös pelasti Suomen rauhallisen kehityksen maaksi. Kyllä Suomen asia olisi huonolla politiikalla voitu tuhota myös 1800-luvulla kuten kaiketi voidaan nytkin. Tuumaa Timo Vihavainen, professori, Helsinki, Savo (diaspora). 

ellauri135.html on line 222: The first seven years, Nikolai lived in Moscow, and then, with his parents, moved to Siberia, where his father got the post of the Chairman of the Tobolsk provincial government (in 1830). Eight years, the boy himself began to write poetry, knowing many passages from different odes of Derzhavin. In the early 30-ies the father Berg settled in the Tambov province in his estate, and gave his son in the Tambov gymnasium, and in 1838 moving to Moscow, transferred to the I-th Moscow gymnasium, in which he graduated in 1843 and entered the historical-philological faculty of Moscow University. At the Moscow school, especially Berg became friends with a school friend A. N. Ostrovsky, with whom all his life maintained the most cordial relations. As a student, Berg published his first poem in the "Moskvityanin" (translated from the Swedish poet Runeberg: "Complaint of the virgin").

ellauri135.html on line 225:     However, he some time, until 1849, was a teacher at the Moscow school of painting and sculpture, and from there, moved to the Moscow office of the state Bank, where until 1853 he was first Secretary and then as an assistant accountant.

ellauri135.html on line 229:  After the surrender of Sebastopol and the transition of the chief of staff of the Crimean army in Odessa, Berg left the service, and until 1868 was not employed at all, leading the life of a tourist. The war of 1859 between Italy and Austria drew Berg in Lombardy, where he was at different headquarters of the French, Italian and at the end of Garibaldi, the detachment of Alpine rifles, wrote a number of correspondences in the "Russian Gazette" in 1859 the Movement in 1860, in the Lebanese mountains between Druze and Maronites drew Berg to the East. He lived in Beirut, Damascus, visited Jerusalem, said, Alexandria. Cairo, pyramids and Keepaway left an inscription, then the first in the Russian language. The fruit of these wanderings there were a few articles in Moscow and St. Petersburg editions and book "Guide to Jerusalem and its surroundings" (1863). During this trip, Berg studied the Bedouin life, which wandered in the wilderness. In 1861 he returned to Russia and has translated a significant part of "pan Tadeusz" (printed in "Domestic. Notes" 1862). Then again, Berg went to the East, lived again in Beirut, Damascus and Jerusalem, and printed about this trip in several articles in "Fatherlands. Notes", "Russian Gazette", "Our time" and SPb. Statements".

ellauri135.html on line 253:     Nikke Bergin onlajn-runoista löytyi venäjännös runosta "Herra Melperi", mironton-mironton, milutam-milutam-milutaalialei. Теперь мы всё пропели, Миронтон, миронтон, миронтень, Теперь мы всё пропели. Nyt on laulut laulettunna, kiigi kaagi koogo. Вы прочитали книгу до конца! Что ещё почитать? Muttei löytynyt tota kukkosäettä. Hemmetti. Maksim Gorki kirjotti jostain Korolenkosta, suuresta gumanistista, joka siteeraa noi kukkosäkeet Nikke Bergiltä. Muttei vielläkään sano mistä! Vittua! Alkaa ottaa päähän! No ehkä toi distikhonkin oli tuherrettu jonnee pesulapulle.

ellauri135.html on line 266:     Joku Aldanov vielä tarkentaa ettei Korolenko nyt oikeen tosta vallankumouxesta kuumunut, mutta siteerasi silti yhä Niken kukkoja. Ellei se sitten vaan kexinyt koko juttua, jäljet näyttävät päättyvän tähän Korolenkoon. Стихами забытого поэта, joopajoo. Nää on nyt tosiaan näitä sitaatteja siipikarjalta, цитаты и  выражения крылатых. 

ellauri135.html on line 310: Источник: https://poembook.ru/poem/1543401			Lähde: https://poembook.ru/poem/1543401				

ellauri135.html on line 327: Склеротики, астматики, дебилы, психопаты, маразматики -	Sklerootikot, astmaatikot, idiootit, psykopaatit, vanhuus -			

ellauri135.html on line 397: Viu on demoni Gogolin samannimisessa kauhujutussa, joka voi nähdä kaiken. Khomalla (sankari) razastaa joku noita, joka muuttuu mehukkaaxi neidoxi, ja osat vaihtuvat. Loppupeleissä kehään astuu Krangin näköinen Viu joka on karvainen ja jolla on mustalla maalla töhritty rautanaama. Sen raajat on kuin juuria. Viu käskee nostaa maahan asti roikkuvat silmäluomensa niin eze näkee Khoman (sankari). Khoma ei pysty jättämään kazomatta, Viu näkee Khoman taikapiilopaikan, kaikki pahat henget hyökkäävät, ja Khoma kuukahtaa. Kukko kiekuu, mzue on jo toinen kiekaisu, ja "peikot" jotka ei pääse käpälämäkeen jää kirkkoon nalkkiin. Kirkko peittyy rikkaruohoihin ja pusikkoon.

ellauri135.html on line 399: Somnambula is an antagonist from Generation 1 My Little Pony. Like a good number of antagonists in that particular canon of MLP, she was a wicked, cunning and treacherous individual with a surprisingly dark backstory - being a false immortal who drained the youth of others, so as to keep herself both young in appearance and powerful in her dark arts. She was voiced by Jane Curtin.

ellauri135.html on line 400: Somnambula is an evil witch whose powers are stronger when she is younger. She has an canary named Kyrie whom she holds prisoner. She makes Kyrie sing to attract the ponies in a trance. As soon as Somnambula was younger she creates a magical circus and leads the ponies to it. She takes away the youth of the Earth and pegasus ponies to make her younger and the youth of the unicorn ponies to make her powers stronger and stores them in a crystal.   

ellauri135.html on line 411: Разуверились, разорились вмиг:		Menetetty usko, meni vararikkoon ajan myötä:	

ellauri135.html on line 436: Et sanonut nimiä, mutta minäpä sanon. Arno Kotro on täysi kupla. Eilen Tommy Taberman oli Ruben&Joonaksen vieraana. Aiheena oli: "Sinulta ilmestyi juuri uusi runokirja".

ellauri135.html on line 443: Ekkehart Tolle sanoo et ajatteleminen on pahinta. Ei pitäs ajatella. Pitäis olla kuin Pauli Tapion tikka. Korjaan puukiipijä:

ellauri135.html on line 455: Saman-aikuisia lyyrillisiä runoilijoita mainittakoon vielä veljekset Ticklén, Pyhäjoen Pyhäjärven kappalaisen pojat. Vanhempi veljeksistä, Pietari Ticklén, oli syntynyt 1792, tuli Turun yliopistoon 1811, vihittiin papiksi 1815 ja seppelöittiin maisteriksi 1823, oli enimmän ajan opettajana Oulussa, kunnes v. 1829 pääsi Teuvan pitäjän kirkkoherraksi, jossa virassa kuoli 1838. Hänen lyyrillisiä runoelmiansa löytyy Oulun Viikkosanomien parissa ensimmäisessä vuosikerrassa.

ellauri135.html on line 512: Mikä aivooni osasi		Rätt och tydligt uppenbara,		

ellauri135.html on line 565: Konsta ajaa Oka jokea alavirtaan peräprutkulla. Poijunvartija Shaslik varottaa ukonilmasta. Konsta pelastautuu poijusedän kaa Svjatoslav Richterin kesämökille. Svjatoslav on tiettävästi homo. Ahaa soittajaa ei ole vielä näkynyt, sanoo Shishkebab. Hän tuokin aina pelinsä mukanaan. Kazokaa tuota ovea. Se on niin leveä, et peli mahtuu sisälle.

ellauri135.html on line 577:       It was rumored that Richter was homosexual and that having a female companion provided a social front for his true sexual orientation, because homosexuality was widely taboo at that time and could result in legal repercussions. Richter was an intensely private person and was usually quiet and withdrawn, and refused to give interviews. He never publicly discussed his personal life until the last year of his life when filmmaker Bruno Monsaingeon convinced him to be interviewed for a documentary.

ellauri135.html on line 591:     Runo alkaa rivillä Ya pomnyu chudnoe mgnovenie, ja Nabokov kuuluisasti naureskeli yrityxille kääntää näitä maagisia rivejä englannixi. No googlelta se käy, tässä Pushkinin prujaus venäjäxi ja sama suomexi.

ellauri135.html on line 628: "Joka ilta malexin läpi puutarhan ja toistan mielessäni: hiän oli täällä - kivenmukura johon hän kompastui on mun pöydällä, kuihtuneen heliotroopin oxan vieressä; mä kirjoitan paljon runoja - ja tää, voit olla varma, on selvä pihkaantumisoire....", Pushkin kirjoitti Kernin siskolle monta päivää tämän lähdettyä. Hän kirjoitteli Kernin kaa puolentoista vuotta, mutta enimmäxeen pelleillen. Vaikka Pushkinin elämäkerturit koittaa idealisoida niiden suhdetta, tiedetään et Alex viittas hiäneen myöhemmin "Babylonin porttona", ja kirjoitti kaverille että "Jumalan avulla bylsin sitä äskettäin."

ellauri135.html on line 630:     1826, Kern otti eron vanhasta miehestä. 10v myöhemmin se meni naimisiin 16v serkkunsa kaa, Aleksandr Markov-Vinogradskyn. Hiänen viime vuodet meni niin köyhissä oloissa ezen piti myydä Pushkinin lähettämiä kirjeitä. Hiän kuoli yxin 27.5.1879 Moskovassa (minne sen poika muutti sen) kalustetussa huoneistossa Gruzinskajan ja  Tverskajan kulmassa. Anna Petrovna haudattiin kirkkomaahan lähellä vanhaa kivikirkoa Prutnyan kylässä (Ven. д. Прутня), joka on  6 kilometerin päässä Torzhokista, lähellä Tveriä. Sade huutoi pois tien, eikä sen arkkua saatu siirrettyä hautuumaalle "miehen luoxe". Sen tarkka hautapaikka Prutnyassa on tietymättömissä, mutta hautuumaalla on symbolinen hautakivi. Urbaanilegenda kertoo että sen hautasaatto meni Pushkinin torin poikki just kun Pushkinin kuuluisaa razastajapazasta erektoitiin sinne. Tää oli niiden viime tapaaminen, niinkö.

ellauri135.html on line 644:     Petrovskin puistossa oli sijainnut Pushkinin isoisän, uppiniskaisen ja synkän Hannibalin talo. Se oli se mutiainen, joka siepattiin jostain pohjois-Afrikasta zaarin leluxi josta tuli kenraali. Hyppää yli Hannibal! Sanoo vaan Hannixi, balit jäi aidalle. Kyllä on päässyt pappissääty rapistumaan, puhuu kirvermiehet. Minne niiden voima on häipynyt? Missä niiden silkit ja sametit on nyt?

ellauri135.html on line 651: Mikhail Lermontovin runous on monipuolinen ja opettavainen, se paljastaa venäläisen kansan elämän ja käsitteet. Runouden runous on monimutkaista ja täynnä erikoisvoimaa. Tämä kuuluisa mies syntyi syksyllä vuonnaMoskova 1814 - 3 tai vanha tyyli 15. lokakuuta. Soon Helmiä täsmälleen 188v vanhempi. Hänen isänsä oli Tulan maakunnasta ja oli vuokranantajan poika. Ulkopuolinen kauneus ja ystävällisyys isän yhdistettiin hänen epämuodolliseen dispositioon. Eläkkeelle jäänyt kapteeni oli myös kuuma ja rajoittamaton.

ellauri135.html on line 655: Penzan alueella isoäidin puolison kartanossa meni runoilijan lapsuus. Kotikoulutus oli monipuolista: vieraiden kielten opit, musiikki, piirustus. Myöhemmän luovuuteen vaikuttivat merkittävästi hänen matkansa Kaukasuksella, jossa Michael sai läpi kivennäisvesien käsittelyn. Tässä eteläisessä lomassa runoilija vieraili kolme kertaa ja kirjoitti monia Kaukasiassa liittyviä teoksia. Vuonna 1827 hän muutti Moskovaan isoäitinsä kanssa. Lermontovin lasten elämäkerta osoittaa, että runoilijan persoonallisuudella ja hänen lisätehtävyydellään oli kuvaamaton vaikutus isänsä kuva romanttiseksi sankariksi. Esimerkiksi teokset kuten "Ihmiset ja intohimot" sekä "Strange Man" sisältävät kaikuja vanhempien perhekonnerikosta.

ellauri135.html on line 657: Vuonna 1828 runoilija saa koulutusta gumanitaarisen profiilin Nobel Boarding Schoolissa ja viestii Lopukhinsin perheen kanssa. Yksi neljästä pojasta tuli myöhemmin runoilijan ystäväksi ja Varvara-tytär musexi. Runoilijan aktiivinen luova toiminta avautuu ja ensimmäiset runot tulevat näkyviin: "Kaukasianpaimenkoira", "Sirkasialaiset", demonin ääriviivat. Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille osoittaa, että runojen aktiivinen kirjoittaminen alkoi 1900-luvun 30-luvuilla. Samana vuonna hän menestyi menestyksekkäästi Moskovan yliopistossa moraalisessa ja poliittisessa tiedekunnassa, mutta myöhemmin hän ymmärtää virheensä. Vuonna 1832 Mikhail meni Pietariin ja siirtyi koulujen vartijoiden alihankkijoille. Näinä vuosina hänestä tulee yrityksen sielu ja naisen mies. Ensimmäiset julkaisut olivat jo vuonna 1835, ja vuonna 1837 Pushkinin runoilijan kuolemasta tuli perusta saman nimen runolle.

ellauri135.html on line 665: Lermontovilla oli valtava vaikutus runoilijoiden ja proosan kirjoittajien seuraavaan sukupolveen. Monet hänen teoksistaan kuvasivat, näyttelivät teatterissa, näyttivät maalauksessa, ja runot muuttuivat romaaniksi.

ellauri135.html on line 669: 14-vuotiaana Mikhailista tuli Nobel-tutkija joka toimii Moskovan yliopistossa. Samaan aikaan hänestä kiinnostui runoutta ja alkoi kirjoittaa itsestään. Hänen ensimmäinen opettaja tässä tapauksessa oli S. E. Raich. Mikhail opiskeli 2 vuotta, ja pysäköintitalo oli suljettu. Syksyllä Lermontov tuli samaan yliopistoon moraalista ja poliittista tiedekuntaa. Mikhail ei kuulunut mihinkään ympyrään eikä yleensä edes kuulunut kaikkiin oppilaisiin. 

ellauri135.html on line 679: Runoilija unelmoi lopulta jättämään armeijanpalvelua ja täysin tutustua kirjallisuuteen, aloittaa oman aikakauslehden julkaiseminen. Mutta hänellä oli vain vähän aikaa pysyä Pietarissa. Ja tämä tuli mahdolliseksi vaikutusvaltaisten ihmisten vetoomuksen ja hänen isoäitinsä E. A. Arsenyevan ansiosta. Vierailun jälkeen runoilija meni viimeiseen matkaansa Kaukasukseen ja lähinnä maanpakoon. Hän oli täynnä tummia hyökkäyksiä. Syynä kuolemaan johtaneeseen riitaan oli vähäpätöinen vittuilu eräälle majurille. Runoilija oli melkein varma, että kaksintaistelu ei tapahtuisi. Martynov ei kuitenkaan kieltäytynyt. Hän aiheutti kuolevaisen haavan M. Yu Lermontoville tämän Lerpan kannalta epäonnistuneen kaksintaistelun aikana Pyatigorskissa. Se tapahtui kesällä 1841, ja seuraavana keväänä runoilijan tuhkakuppi lähetettiin Tarkhanyn perhetilaan.

ellauri135.html on line 700:     Pääteema on kuolema.. Siinä kirjailija näkee elämänsä loogisen lopputuloksen, jota kukaan ei tarvitse. Hän puhuu kuolemasta rauhallisesti ja jopa välinpitämättömästi, ikään kuin hän ei anna pirun siitä, kuinka seuraava taistelu loppuu. Hän huomauttaa kuitenkin ironisesti, että "hän rehellisesti kuoli kuninkaan puolesta". Miksi ironista? Kyllä, koska kuningas itse lähetti hänet teurastettavaksi, ja runoilija vihasi sotilasasioita, joten hänellä ei ollut halua harjoittaa sitä, vielä vähemmän kuolla hallitsijan nimessä, jonka kanssa kirjoittajalla ei ollut suhdetta. Nikolai Lermontovin kuoleman jälkeen Nikolai Ensimmäinen itse sanoi: "Koiralla on koiran kuolema." Siksi runoilussa runoilija ei kuvaa sankarillista uhraamista kotimaansa nimissä (hän ei kuole isänsä puolesta, vaan hallitsijan puolesta), vaan teloituksen, johon hän oli tuomittu kuninkaan määräyksellä.

ellauri135.html on line 702:     Yksinäisyyden teema. Sotilas sanoo, ettei kukaan ole kiinnostunut hänen kohtalostaan paitsi ehkä isänsä ja äitinsä, ja he ovat todennäköisesti jo kuolleita. Hän pyytää myös välittämään uutiset kuolemaansa naapurille, jota hän rakasti ja joka oli jo unohtanut hänet. Kaikki tämä viittaa siihen, että sotilas ei arvosta elämäänsä, koska kukaan ei odota häntä. Hänen ei tarvitse pitää huolta itsestään, sillä ei ole eroa, tuleeko hän kotiin vai ei. Tästä kauhistuttavasta tunteesta tulee hänen kuolemansa tärkein syy, koska henkilö, joka tietää rakastavansa häntä, tekee kaiken mahdollisen palatakseen perheeseensä. Ja se, joka on yksinäinen, sallii nöyrästi tappaa itsensä.

ellauri135.html on line 710: Runolla on hyvin vähän taiteellisen ilmaisun keinoja. Ihmisillä on vain yksi epiteetti ("tyhjä sydän") ja useita metafooria. Se, mikä ensi silmäyksellä vaikuttaa kielen köyhyydeltä, on tyylinen laite, jonka avulla voimme välittää sotilaspuheen yksinkertaisuuden.

ellauri135.html on line 747: Не спросит… все равно,		  	  Ei kysele... soromnoo,

ellauri135.html on line 789: Lermontovin tahdon analysointi. Tunnuksen mukaan runussa kuvataan haavoittuneen sotilaan kohtalo puhuu ystävälle. Sankari kysyy täyttävänsä viimeisen tahtonsa, ymmärtää, ettei kukaan odota häntä, hän ei tarvitse ketään, mutta jos joku kysyy hänestä, toverin on sanottava, että soturi ammuttiin rintaan ja rehellisesti kuoli Tsarille. Sotilas huomaa, että hänen ystävänsä ei todennäköisesti löydä kaveria elossa, mutta jos he eivät ole kuolleita, niin hän järkyttää vanhuksia ja sanoo, että hänen kuolemansa ei ole välttämätöntä. Totuus voidaan kertoa vain naapuriin, jossa sankari oli kerran rakastunut. Hän vilpittömästi itkee, mutta ei ota sydämensä kuolemaansa.

ellauri135.html on line 791: Kuka oli runon sankari, ei näytä analyysia. "Testament" Lermontovin avulla voit tarkastella 1800-luvun yksinkertaisen venäläisen sotilaan elämää. Näinä päivinä armeija oli kutsuttu 25 vuotta, tänä aikana monet kuolivat sodissa ja ne, jotka olivat elossa, kukaan ei odottanut kotia. Runo kertoo tavallisesta talonpoikaispojasta, jonka kohtalo oli ristissä. Kun hänellä oli perhe, rakastaja, mutta armeija otti kaiken häneltä. Naapurityttö jo unohti olemassaolonsa, vanhemmat kuolivat. Sankaria ei edes horjuttaa hänen nopean kuolemansa, mikään ei pidä tässä maassa - tämä on analyysi.

ellauri135.html on line 834: Mekanismi yhteiskunnan hallitsemiseksi maassa. Hallinnon rooli yhteiskunnassa. Taloustiede ja johtaminen

ellauri135.html on line 860: Sivuston kautta lähetettyjen materiaalien käyttö on sallittua, jos linkki sivustoomme on sallittu.

ellauri135.html on line 873: Kuusi hevosta talsi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten paikkaan, jossa Avtozavodskajan metroasema on nyt. Nuoret nauttivat kevään illasta ja iloisesta seurasta, joten ei ollut kiire. Oliko se sattuma, että nuori Varvara Lopukhina löysi itsensä nuoren runoilijan alta, joka oli rakastanut hiäntä vertaistukena? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastustaa luotettavasti. Mutta yksi asia on varma: Varvara Lopukhina oli Mikon muusin roolissa vielä lähes runoilijan kuolemassa.

ellauri135.html on line 875: Kuusi hevosta siirtyi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten siihen, missä Avtozavodskaya metroasema sijaitsee. Nuoret nauttivat kevät-ilta ja iloinen yhteiskunta, joten he eivät kiirineet missään. Oliko nuori Varvara Lopukhina vahingossa löytänyt itsensä joukkoon, joka ei ole yhtä nuori runoilija, vertaansa rakastunut hiänen kanssaan? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastata luotettavasti. Mutta yksi asia on tietenkin tiedossa: Barbara Lopukhina pysyi muzein roolissa melkein runoilijan kuolemaan saakka.

ellauri135.html on line 879: 
Hiän kääntyi vain yhden talven, valoontuotu kylästä "messujen messuille", se oli naurettavaa, luonnollista, ei menettänyt maaseudun punastusta eikä tiennyt kuinka laskea jokaisen ele, asento ja sana, kuten kokeneita Moskovan tyttöjä. Barbara Lopukhinalla oli intohimoinen luonto, innokas ja runollinen: kaukana pääkaupungeista, yksinäisyydestä ja romaanien lukemisesta vaikuttavat voimakkaasti tyttömäisen uneliaisuuden kehitykseen ilman, että se heikentää luonnollista elävyyttä, iloisuutta ja sosiaalisuutta.

ellauri135.html on line 884:   Ulkonäkö Varvara Alexandrovna Lopukhinalla oli erilainen kuin tavallinen: se oli vaalea, se ei varmasti ole harvinaisuus, mutta liikkuvilla ja täysin mustilla silmillä, kulmakarjoilla ja silmäripuilla se on. Tämä antoi hiänelle erityisen viehättävyyden - kaikki mielialan muutokset heijastuivat hiänen kasvoilleen heti ja selvästi. Varvara Lopukhinan muotokuvaa ei voitu kääntää kokonaan edes tällä google (tai ehkä yandex) kääntäjällä, joten ihmiset näkevät sen eri tavoin muuttuvissa olosuhteissa.

ellauri135.html on line 888:     
Joskus yksinkertaiset ilmeet tekivät hiänet melkein tavallisen ja joskus hiän oli melkein kaunis. Tämän huomasi myös rakastunut Mikhail Lermontov, ja Barbara Lopukhina ilmestyi ennen lukijaa Faithin muodossa romaanin "Aikakauden sankari" - aivan yhtä yhtenäisenä, syvänä, viehättävänä ja yksinkertaisena, lempeällä ja kirkkaalla hymyllä ja jopa samalla moolilla kasvoilla. Nykyajat kutsuvat tytön "täynnä ihanaa", nuorta, makeaa ja älykäs. Monet mainitsevat, että läheiset ystävät ja ystävät tekivät hauskaa tästä moolista ja Varvara Alexandrovna Lopukhina nauroi heidän kanssaan. Naura sinäkin.

ellauri135.html on line 914: Me vahingossa vähennetään kohtaloon ..."- tää Lermontovin runoista on omistettu Barbara Lopukhinalle, voit avata näitä valistuneena; nuorekkaat rivit 1832 kuvaa täällä rakkaan ihanteellisen, hiän -. Ainoa lohtu sielulle, runoilija, mutta toiveita täyttämättä: onnellisuus ei löydy yleensä matkalla sinne, ja voit lukea rivien välistä, visionääri: runo tietää, että kohtalo on valmis."

ellauri135.html on line 922: Sittemmin bridgerooms huolehtivat vakavasti, ja hiänen ikäisensä on kuusitoistavuotias Michel, tämä poika, joka vain ajetaan lasten kanssa, ajaa, vihastuu ja kärsii itsensä ja ympärillä perusteettomasta mustasukkaisuudesta, kuten aikuisena. Varenka rauhallisesti hyväksyi vieraiden seurustelun, koska hiän tunsi jatkuvasti tunteitaan runoilijalle. Lermontov, vaikka ymmärsi tosiasioiden tilan, ei kärsinyt. Vakavissa epäilyksissä se tunsi mentaaliset nousut ja alamäet, lyhyet hetket onnesta ja pitkiä päiviä ja mustasukkaisia öitä. Mitä Varvara Lopukhinasta tuntui, kun hiän katsoi kaiken tämän? Varmaan se ajatteli, aivan oikein, että Mikko on täysi sekopää. 

ellauri140.html on line 22:     Sisälmysluetteloon

ellauri140.html on line 34:       "Se ei osaa raakkua oikealla äänellä. Se ei osaa varisten kieltä. Muut varixet eivät pidä siitä." "Sen siitä saa kun kesyyntyy. Ihmisen tahra", Fauni sanoi vailla inhoa tai halvexuntaa tai edes tuomiota, ihan iloisesti. Epäpuhtaus, julmuus, hyväxikäyttö, erhe, paska, runkku - muuta tapaa täällä oloon ei ole. Tai en ainakaan minä ole löytänyt. Sillä ei ole mitään tekemistä armon tai pelastuxen tai lunastuxeen menon kanssa. Se on kaikissa sisäänrakennettuna. Lajiominaisuutena. Fläkki joka on olemassa ennen jättämäänsä jälkeä. Fläkki edeltää tottelemattomuutta (?), hämmentää kaikki selityxet ja ymmärtämisen. Sixi kaikki puhaaminen on vaan vizi. Barbaarinen vizi. Se on kauhistuttavaa. Eikö pyrkimys puhtauteen ole epäpuhtautta? Faunia oli kuin kreikkalaiset, jonka jumalat on pikkumaisia (toisin kuin juutalaisten, LOL). Riitelevät, tappelevat, vihaavat, tappelevat naivat. Zeus yhtyy naiseen oudosti metrin mittaisella kyrvällä siipiään viuhtovana jouzenena. Irstautta, turmelusta, karkeista karkeimpia nautintoja, ja kaikkinäkevän vaimon raivo. Juutalaisten jumala on äärettömän yxinäinen, tuntematon, monomaaninen, jolla ei ole mitään tähdellisempää tekemistä kuin hermoilla jutkuista. Tai kristittyjen epäsexuaalinen kakkosjumala, yhtä tahraton kuin äitinsä, joka synnyttää tahatonta hilpeyttä ja myötähäpeää. Jumalat on tekijänsä kuvia." "Se kai siinä on traagista kun ihmiset synnyttävät varixia", sanoi tyttö joka syötti käärmeelle hiiriä. Feeding frogs to snakes. "Ne eivät tunnista omaa lajiaan. Sitä sanotaan tahriintumisexi", tyttö selitti. Peppu on oikeasti varis joka ei tiedä miten ollaan varis. Ei tähän kanteen tahraa jää kun äiti pois sen pyyhältää. Pieni nelkkari kovakantinen kirja jossa söpöjen elukoiden kuvia ja kullattu selkämys. Varisten kultainen kirja. Peppu oli siisteysintoilija, se ei sietänyt epäjärjestystä. Anaalis-retentiivinen luonne. Kaikki vanhat prujut talletettuna satoihin pahvilaatikoihin, shekinkannatkin. Niistä riitelevät haaskalla muut varixet vielä tänäänkin.  (s. 126) Mä oon VAAAAALMIS. Tuu PYYYHKIMÄÄN. 

ellauri140.html on line 41: John Finn, medical director of palliative care at the Catholic St. John's Hospital, said Kevorkian's methods were unorthodox and inappropriate. He added that many of Kevorkian's patients were isolated, lonely, and potentially depressed, and therefore in no state to mindfully choose whether to live or die. Mindfulnessia peliin. Suikki on oikeesti iloinen asia, sanoi Faunia. Vielä iloisempi on eutanasia.

ellauri140.html on line 46: Faerie Qveene on englantilainen eeppinen runoelma Edmund Dispenseriltä. Runoelman eka julkistus oli 1590. Pitempi :D versio runoelmasta julkituli 1596. Tämä versio runosta on kuusiosainen eli 6 kirjaa. Lyhempi versio oli difpofed in twelue books, fashioning XII Morall vertues.  

ellauri140.html on line 52: Book I is centered on the virtue of Holiness as embodied in the Redcrosse Knight. Largely self-contained, Book I can be understood to be its own miniature epic. The Redcrosse Knight and his lady Una travel together as he fights the monster Errour, then separately after the wizard Archipelago tricks the Redcrosse Knight into thinking that Una is unchaste using a false dream. After he leaves, the Redcrosse Knight meets Duessa, who feigns distress in order to entrap him. Duessa leads the Redcrosse Knight to captivity by the giant Orgigolo. Meanwhile, Una overcomes peril, meets Arthur, and finally finds the Redcrosse Knight and rescues him from his capture, from Duessa, and from Despair. Una and Arthur help the Redcrosse Knight recover in the House of Holiness, with the House's ruler Caelia and her three daughters joining them; there the Redcrosse Knight sees a vision of his future. He then returns Una to her parents' castle and rescues them from a dragon, and the two are betrothed after resisting Archipelago one last time.

ellauri140.html on line 54: Book II is centred on the virtue of Temperance as embodied in Sir Guyon, who is tempted by the fleeing Archipelago into nearly attacking the Redcrosse Knight. Guyon discovers a woman killing herself out of grief for having her lover tempted and bewitched by the witch Acrasia and killed. Guyon swears a vow to avenge them and protect their child. Guyon on his quest starts and stops fighting several evil, rash, or tricked knights and meets Arthur. Finally, they come to Acrasia's Island and the Bower of Bliss, where Guyon resists temptations to violence, idleness, and lust. Guyon captures Acrasia in a net, destroys the Bower, and rescues those imprisoned there.

ellauri140.html on line 56: Book III is centred on the virtue of Chastity as embodied in Britomart, a lady knight. Resting after the events of Book II, Guyon and Arthur meet Britomart, who wins a joust with Guyon. They separate as Arthur and Guyon leave to rescue Florimell, while Britomart rescues the Redcrosse Knight. Britomart reveals to the Redcrosse Knight that she is pursuing Sir Artegall because she is destined to marry him. The Redcrosse Knight defends Artegall and they meet Merlin, who explains more carefully Britomart's destiny to found the English monarchy. Britomart leaves and fights Sir Marinell. Arthur looks for Florimell, joined later by Sir Satyrane and Britomart, and they witness and resist sexual temptation. Britomart separates them with a stick and meets Sir Scudamore, looking for his captured lady Amoret. Britomart alone is able to rescue Amoret from the wizard Busirane. Unfortunately, when they emerge from the castle Scudamore is gone. (The 1590 version with Books I–III depicts the lovers' happy reunion, but this was changed in the 1596 version which contained all sex books.)

ellauri140.html on line 58: Book IV, despite its title "The Legend of Cambell and Telamond or Of Friendship", Cambell's companion in Book IV is actually named Triamond, and the plot does not center on their friendship; the two men appear only briefly in the story. The book is largely a continuation of events begun in Book III. First, Scudamore is convinced by the hag Ate (discord) that Britomart has run off with Amoret and becomes jealous. A three-day tournament is then held by Satyrane, where Britomart beats Arthegal (both in disguise). Scudamore and Arthegal unite against Britomart, but when her helmet comes off in battle Arthegal falls in love with her. He surrenders, removes his helmet, and Britomart recognizes him as the man in the enchanted mirror. Arthegal pledges his love to her but must first leave and complete his quest. Scudamore, upon discovering Britomart's sex, realizes his mistake and asks after his lady, but by this time Britomart has lost Amoret, and she and Scudamore embark together on a search for her. The reader discovers that Amoret was abducted by a savage man and is imprisoned in his cave. One day Amoret darts out past the savage and is rescued from him by the squire Timias and Belphoebe. Arthur then appears, offering his service as a knight to the lost woman. She accepts, and after a couple of trials on the way, Arthur and Amoret finally happen across Scudamore and Britomart. The two lovers are reunited. Wrapping up a different plotline from Book III, the recently recovered Marinel discovers Florimell suffering in Proteus' dungeon. He returns home and becomes sick with love and pity. Eventually he confesses his feelings to his mother, and she pleads with Neptune to have the girl released, which the god grants.

ellauri140.html on line 60: Book V is centred on the virtue of Justice as embodied in Sir Artegall.

ellauri140.html on line 62: Book VI is centred on the virtue of Courtesy as embodied in Sir Calidore.    

ellauri140.html on line 72:       Henkilöitäkin on aivan helvetisti, päähenkilöitä 28. Iso osa naisista on hyvixiä, iso osa pahixista on naisia. Tätä voisi tehdä ärrällä korrelaation. Peppu Rothin mielestä kaikki naiset koittaa omistaa, "Useimmat naiset haluavat omistaa kaiken", hän sanoo. "He haluavat omia sinun postisi. He haluavat omia sinun kuvitelmasi. Miten sinä kehtaat nussia jotakuta muuta kuin minua? Minusta sinun pitäisi unelmoida. Mixi sinä kazelet pornoa kun minä olen kotona? He haluavat omia sen mikä mies on, Coleman. Mutta ei kenenkään omiminen ole nautinto. Nautinto on tämä että huoneessa on toinen mestaruuden tavoittelija." (Tää soopa on pantu naisoletetun suuhun, eli Faunian. Se taitaa olla tollanen puoliautomaattinen Talus, paizi vinyylistä, tai modernimmin silikoninen.)

ellauri140.html on line 74: 	Acrasia F-, seductress of knights. Guyon destroys her Bower of Bliss at the end of Book 2. Similar characters in other epics: Circe (Homer's Odyssey), Alcina (Ariosto), Armida (Tasso), or the fairy woman from Keats' poem "La Belle Dame sans Merci". Akrasia on pidätyskyvyn puutetta. 

ellauri140.html on line 82: 	Arttu M+ perkele, nuorin Puukon veljexistä, of the Round Table, but playing a different role here. He is madly in love with the Faerie Queene and spends his time in pursuit of her when not helping the other knights out of their sundry predicaments. Prince Arthur is the Knight of Magnificence, the perfection of all virtues. Kyllä kai. Puukon veljexet sitoi dynamiittipötkyn koiran selkään. Koira juoxi taloon sisälle. Arttu perässä. Eipä tarvinnut enää suursiivota.

ellauri140.html on line 84:     Atte F-, a fiend from Hell disguised as a beautiful maiden. Ate opposes Book IV's virtue of friendship through spreading discord. She is aided in her task by Duessa, the female deceiver of Book I, whom Ate summoned from Hell. Ate and Duessa have fooled the false knights Blandamour and Paridell into taking them as lovers. Her name is possibly inspired by the Greek goddess of misfortune Atë, said to have been thrown from Heaven by Zeus, similar to the fallen angels. God Ate My Homework. 

ellauri140.html on line 86:     Bellphone F+-, the beautiful sister of Amoret who spends her time in the woods hunting and avoiding the numerous amorous men who chase her. Timias, the squire of Arthur, eventually wins her love after she tends to the injuries he sustained in battle; however, Timias must endure much suffering to prove his love when Belphoebe sees him tending to a wounded woman and, misinterpreting his actions, flies off hastily. She is only drawn back to him after seeing how he has wasted away without her. Tää on niinkö Artemis eli Diana. Osuvasti kolmikulmapuistossa.

ellauri140.html on line 93: 	Stevedore M+, the Knight of Courtesy, hero of Book VI. He is on a quest appearance from the Faerie Queene to slay the Blatant Beast.

ellauri140.html on line 95: 	Cambell Soup M+, one of the Knights of Friendship, hero of Book IV. Brother of Canacee and friend of Triamond.

ellauri140.html on line 103:     Colin Firth M+, a shepherd noted for his songs and bagpipe playing, briefly appearing in Book VI. He is the same Colin Clout as in Spenser´s pastoral poetry, which is fitting because Calidore is taking a sojourn into a world of pastoral delight, ignoring his duty to hunt the Blatant Beast, which is why he set out to Ireland to begin with. Colin Clout may also be said to be Spenser himself.

ellauri140.html on line 105:     Cynochles M-, a knight in Book II who is defined by indecision and fluctuations of the will. He and his fiery brother Pygochles represent emotional maladies that threaten temperance. The two brothers are both slain by Prince Arthur in Canto VIII.

ellauri140.html on line 109:     Despair M-, a distraught man in a cave, his name coming from his mood. Using just rhetoric, he nearly persuades Redcrosse Knight to commit suicide, before Una steps in.

ellauri140.html on line 111:     Libresse F-, alias Duessa, a lady who personifies Falsehood in Book I, known to Redcrosse as "Fidessa". As the opposite of Una, she represents the "false" religion of the Roman Catholic Church. She is also initially an assistant, or at least a servant, to Archipelago.

ellauri140.html on line 113: 	Caramell F+, a lady in love with the knight Marinell, who initially rejects her. Hearing that he has been wounded, she sets out to find him and faces various perils, culminating in her capture by the sea god Proteus. Proteiini nappaa nopeen hiilarin. She is reunited with Marinade at the end of Book IV, and is married to him in Book V.

ellauri140.html on line 115:     Tsiou M+, the Knight of Temperature, the hero of Book II. He is the leader of the Knights of Maidenhead and carries the image of Gloriana on his shield. According to the Golden Legend, St. George´s name shares etymology with Guyon, which specifically means "the holy wrestler".

ellauri140.html on line 121:     The Redcrosse Knight, hero of Book I. Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Punaisen Ristin kenraali. Wears Lacrosse shirt with logo of Libresse, the crocodile Queen Mary.

ellauri140.html on line 122: Introduced in the first canto of the poem, he bears the emblem of Saint George, patron saint of England; a red cross on a white background that is still the flag of England. The Redcrosse Knight is declared the real Saint George in Canto X. He also learns that he is of English ancestry, having been stolen by a Fay and raised in Faerieland. In the climactic battle of Book I, Redcrosse slays the dragon that has laid waste to Eden. He marries Una at the end of Book I, but brief appearances in Books II and III show him still questionng thoroughly the choice. Punasen ristin ritari tuo mieleen Foster Wallacen skroden sankaripulzarin, mikä sen nimi olikaan. Se nenäliinaan piiloutunut ämmä olis tää Aku Ankan Una.

ellauri140.html on line 126:     Scubamour M+, the lover of Amoret. His name means "Diving gear of love". This character is based on Sir James Scudamore, a jousting champion and courtier to Queen Elizabeth I. Scudamour loses his love of Amoret to the benefit of the sorcerer Busirane. Though the 1590 edition of The Faerie Queene has Scudamour united with Amoret through Britomart´s assistance, the continuation in Book IV has them separated, never to be reunited.

ellauri140.html on line 128:     Talus M+, an "iron man" who helps Arthegall to dispense justice in Book V. The name is likely from Latin "talus" (ankle) with reference to that which justice "stands on," and perhaps also to the ankle of Achilles, who was otherwise invincible, or the mythological bronze man Talos. Talus on joo nilkkaluu, astragalus. Ei ole selvää onko Taluxella penistä. 

ellauri140.html on line 130:     Triathlon M+, one of the Knights of Friendship, a hero of Book IV. Friend of Cambell. One of three brothers; when Priathlon and Diathlon died, their souls joined with his body. After battling Cambell, Triamond marries Cambell´s sister, Canapee. Tupu Hupu ja Lupu. Tripp Trapp Trull. 

ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan. 

ellauri140.html on line 138:       Throughout The Faerie Queene, Spenser creates "a network of allusions to events, issues, and particular persons in England and Ireland" including Mary, Queen of Scots, the Spanish Armada, the English Reformation, and even the Queen herself. It is also known that James VI of Scotland read the poem, and was very insulted by Duessa – a very negative depiction of his mother, Mary, Queen of Scots. She was a crocodile in the book. The Faerie Queene was then banned in Scotland. This led to a significant decrease in Elizabeth's support for the poem. Within the text, both the Faerie Queene and Belphoebe serve as two of the many personifications of Queen Elizabeth, some of which are "far from complimentary". Through their ancestor, Owen Tudor, the Tudors had Welsh blood, through which they claimed to be descendants of Arthur and rightful rulers of Britain.

ellauri140.html on line 146: According to Richard Simon Keller, George Lucas's Star Wars film also contains elements of a loose adaptation, as well as being influenced by other works, with parallels including the story of the Red Cross Knight championing Una against the evil Archipelago in the original compared with Lucas's Luke Skywalker, Princess Leia, and Darth Vader. Keller sees extensive parallels between the film and book one of Spenser's work, stating "Almost everything of importance that we see in the Star Wars movie has its origin in The Faerie Queene, from small details of weaponry and dress to large issues of chivalry and spirituality". Olix Dispenserillä valomiekkoja ja muovihaarniskoita? Tuhoplaneettoja? Täytyypä tutustua. No ainakin on sexirobotteja. She is not a toy! 

ellauri140.html on line 148: Near the end of the 1995 adaptation of Sense and Sensibility, Colonel Brandon reads The Faerie Queene aloud to Marianne Dashwood.

ellauri140.html on line 157:     And golden foile all over them displaid..  			Ja kultafooliolla joka paikka peitetty.

ellauri140.html on line 162: The House is an emblem of sin and worldliness. The ruler of the palace is Lucifera, who is accompanied by her six counselors. Together they represent the seven deadly sins. When the Redcrosse Knight encounters the palace, he is met with Lucifera and her parade. Each counselor, a sin, and the falsehood of the structure itself representing a flawed nature, altogether embody the House of Pride. 

ellauri140.html on line 168:     Idleness (M) (Sloth) – Described in the poem as "sluggish", Idleness rides a slow donkey, wears a monk's hood or priestly vest, and carries a book of prayer. However, the characteristics associating Idleness with a monk are not traditional of this vice. Jeesuxella oli aasi, ja  Shrekillä. Niin ja Huan Hose Ramon Jimenezillä, nimeltä Harmo. Ihaa ei ollut laiska vaan masentunut.

ellauri140.html on line 174:     Avarice (M) – Representing the sin of greed, Avarice enters upon a camel covered with gold as he counts a pile of coins. Spenser describes Avarice's money obsession to be a disease; "Who had enough, yett wished every more, a vile disease, and eke in foote and hand." Skotti Roopella se ei ole synti, jutku Kroisos Pennosella ja Karhukoplan kommareilla on. Kamelin on ahdas päästä helmiäisportista, mutta mahdotonta se ei ole.

ellauri140.html on line 176:     Envy (M) – Envy rides a wolf. When he sees good things happening to those around him death is the consequence; "At neibors welth, that made him ever sad; / For death it was, when any good he saw." When harm reaches people he is delighted; "But when he heard of harme, he wexed wonderous glad." Tää se on! Kroisos ja Kulta-Into on kateita, ja Milla Magia. Aku ja pojat eivät ole, paizi Aku Hannulle. 

ellauri140.html on line 178: Wrath (M) – He carries a branding iron and a dagger as he rides a lion. His clothes are ripped and contain blood stains. He acts quickly in fits of rage, but often repents; "Ne car'd for blood in his avengement: / But when the furious fitt was overpast, / His cruel facts he often would repent. Vihan vika ei ole vihaaminen as such, vaan äkkipikasuus, harkinnan puute. Don't get mad, get even. Olkaa viattomia kuin pulut ja kavalia kuin käärmeet. 

ellauri140.html on line 188:   Sikäli hullunkurista että Dosetti siirsi nää ajankohtaiset säätykärhämät Englannin maissipelloilta johkin keskiajalle. No se oli sellasta housukilpeä, säädyllisydeen pyllyverhoa. Ize se palloili ritarien jaloissa Colin Clouttina. Eihän se mikään aatelinen ollut, kaupparyssän kulkuvaatturin poika Lontoosta. Se nousi nousukkaana piireihin aatelisten sihteerinä, osallistu iirimurhiin Irlannissa ja sai sieltä tontin, rikastui. Tästähän on koko ajan ollut kymysys, siirtomaasodista, britit ja latinot kärhämöivät meren herruudesta. Sitne oli anglosaxit vastaan teutonit,  sit samat vastaan slaavit. Nytne on länkkärit vastaan vinkkarit. Vitun toistoa.

ellauri140.html on line 193: Edmund Spenser was born in East Smithfield, London, around the year 1552; however, there is still some ambiguity as to the exact date of his birth. His parenthood is obscure, but he was probably the son of John Spenser, a journeyman clothmaker. As a young boy, he was educated in London at the Merchant Taylors' School and matriculated as a sizar at Pembroke College, Cambridge. While at Cambridge he became a friend of Gabriel Harvey and later consulted him, despite their differing views on poetry. In 1578, he became for a short time secretary to John Young, Bishop of Rochester. In 1579, he published The Shepheardes Calender and around the same time married his first wife, Machabyas Childe. They had two children, Sylvanus (d. 1638) and Katherine. 

ellauri140.html on line 195:   
Improve Expat Health with Marinell Cool Corean Water Dispenser. 4 Minutes left of water pause.

ellauri140.html on line 197: In July 1580, Spenser went to Ireland in service of the newly appointed Lord Deputy, Arthur Grey, 14th Baron Grey de Wilton. Spenser served under Lord Grey with Walter Raleigh at the Siege of Smerwick massacre. When Lord Grey was recalled to England, Spenser stayed on in Ireland, having acquired other official posts and lands in the Munster Plantation. Raleigh acquired other nearby Munster estates confiscated in the Second Desmond Rebellion. Sometime between 1587 and 1589, Spenser acquired his main estate at Kilcolman, near Doneraile in North Cork. He later bought a second holding to the south, at Rennie, on a rock overlooking the river Blackwater in North Cork. Its ruins are still visible today. A short distance away grew a tree, locally known as "Spenser's Oak" until it was destroyed in a lightning strike in the 1960s. Local legend claims that he penned some of The Faerie Queene under this tree.

ellauri140.html on line 199: In 1590, Spenser brought out the first three books of his most famous work, The Faerie Queene, having travelled to London to publish and promote the work, with the likely assistance of Raleigh. He was successful enough to obtain a life pension of £50 a year from the Queen. He probably hoped to secure a place at court through his poetry, but his next significant publication boldly antagonised the queen's principal secretary, Lord Burghley (William Cecil), through its inclusion of the satirical Mother Hubberd's Tale. He returned to Ireland. Oops. 

ellauri140.html on line 220:     The Ballad of the Green Berets ist ein 1966 veröffentlichtes Lied geschrieben von Robin Moore, gesungen von Barry Sadler über die Green Berets, eine Spezialeinheit der US-amerikanischen Armee. In den USA erreichte das Lied den ersten Platz der Billboard Hot 100 Charts sowie den ersten Platz in den Popcharts und den zweiten Platz in den Countrycharts. Es war die meistverkaufte Single des Jahres 1966 in den USA.

ellauri140.html on line 226:       The song was written by then Staff Sgt. Barry Sadler, beginning when he was training to be a Special Forces medic. The author Robin Moore, who wrote the book, The Green Berets, helped Sadler write the lyrics and get a recording contract with RCA Records. The demo of the song was produced in a rudimentary recording studio at Fort Bragg, with the help of Gerry Gitell and LTG William P. Yarborough.

ellauri140.html on line 230:       Sadler recorded the song and eleven other tunes in New York in December 1965. The song and album, "Ballads of the Green Berets," were released in January 1966. He performed the song on television on January 30, 1966 on The Ed Sullivan Show, and on other TV shows including Hollywood Palace and The Jimmy Dean Show.

ellauri140.html on line 232: Barry Sadler was a twenty-five year old active duty Green Beret medic in 1966 when he first performed “Ballad of the Green Berets” on The Ed Sullivan Show. The song soon reached number one in the charts and eventually sold eight million copies. Sadler’s performance and the song’s popularity celebrated The Green Berets as the ultimate example of American military prowess, bravery and commitment. It fed into a specific postwar representation of modernity that was soon to be challenged by the escalation of the war in Vietnam.

ellauri140.html on line 300:   Takuulla tää on sitä vaan että mä oon boomeri. Nää 21. vuosisadan asenteet ja niistä aiheutuvat nuoren väen skizot ei enää kosketa. Eikä asiaa yhtään paranna että pääasiassa nauretaan meille boomereille. Tää on kandalaisten Salkkarit. Seppo ja Ismo soundboard. Matua pepepepepeperseeseen kädet namasteasennossa.  

ellauri140.html on line 325: But of his cheere did seeme too solemne sad;			Mut hilpeenäkin oli siinä jotain ankeaa,

ellauri140.html on line 344: And over all a blacke stole she did throw,			Ja sen päällä sillä oli musta stoola,		

ellauri140.html on line 374: A shadie grove° not far away they spide,			Varjoisan mezälön he löysivät lähitienoolta,	

ellauri140.html on line 380: With footing worne, and leading inward farre:			Tallukoilla, jotka johti toisaanne.		

ellauri140.html on line 384: And foorth they passe, with pleasure forward led,		Ja etiäppäin marssivat, mieluisasti.		

ellauri140.html on line 392: The Aspine good for staves, the Cypresse funerall.°		Tammi on koko mezän kymingas.			

ellauri140.html on line 408: When weening to returne, whence they did stray,			Kun ne aikoo kääntyä takaspäin		

ellauri140.html on line 410: But wander too and fro in wayes unknowne,			Ne ei löydä enää polkua, jota tulivat,	

ellauri140.html on line 423: Amid the thickest woods. The Champion stout			Sankimmassa pusikossa. Pulska mestari	  

ellauri140.html on line 424: Eftsoones dismounted from his courser brave,			Nousee keljun hepan satulasta,		  

ellauri140.html on line 428: Be well aware, quoth then that Ladie milde,			Pidä varasi, sanoo lempee leidi sille,		

ellauri140.html on line 429: Least suddaine mischiefe ye too rash provoke:			Ettei joku pahis sua yllätä,			

ellauri140.html on line 435: The forward footing for an hidden shade:			Kyllä miehuus näyttää meille valoa,		

ellauri140.html on line 440: I better wot then you, though now too late			Mä tunnen paremmin kuin sä.		 

ellauri140.html on line 442: Yet wisedome warnes, whilest foot is in the gate,		Tää on Vaeltava mezä, ja toi on kolo	 

ellauri140.html on line 444: This is the wandring wood,° this Errours den,			Jota vihaa sekä Jahve että me. 		 

ellauri140.html on line 446: Therefore I read beware. Fly fly (quoth then			Pakoon! (sanoi siihen arka knääpiö),	 

ellauri140.html on line 452: But forth unto the darksome hole he went,			Vaan työntyi peremmälle mustaan koloon,	

ellauri140.html on line 453: And looked in: his glistring armor made				Ja kurkki sisään: sen puvun vetoketju	

ellauri140.html on line 454: A litle glooming light, much like a shade,			Antoi vähän valoa, tollasta hämärää,	

ellauri140.html on line 468: Soone as that uncouth light upon them shone,			Kun nupin valo niitä häikäsi,

ellauri140.html on line 476: She lookt about, and seeing one in mayle			Se kazoi ympärille, näki nupin

ellauri140.html on line 501: That hand or foot to stirre he strove in vaine:			Nieze ei voinut jäsentänsä liikuttaa,

ellauri140.html on line 513: That soone to loose her wicked bands did her constraine.	Ezen oli pakko hellittää sen ympäriltä kiemuroitansa.

ellauri140.html on line 521: Her vomit full of bookes° and papers was,			Sen yrjö oli täynnä kirjoja ja papereita,

ellauri140.html on line 552: Markes which do byte their hasty supper best,			Ja kazoo ketkä syövät iltaruokaa kiltimmin,

ellauri140.html on line 556: But with his clownish hands their tender wings			Vaan huitoo päänsä ympäri kuin miehet etelästä

ellauri140.html on line 561: Then of the certeine perill he stood in,			Enemmän kuin oikeasta hengenvaarasta,

ellauri140.html on line 564: Or soone to lose, before he once would lin			Tai sitten hävitä, ennen loppupelejä.

ellauri140.html on line 565: And strooke at her with more then manly force,			Ja mätkäs käärmettä supermiehen voimalla,

ellauri140.html on line 570: Her scattred brood,° soone as their Parent deare		Sen poikasparat vanhempansa nähtyään

ellauri140.html on line 575: At her wide mouth: but being there withstood			Sen jalkovälistä, muttei löytäneet,

ellauri140.html on line 576: They flocked all about her bleeding wound,			Ne kokoontuivat sen irtopään ympärille,

ellauri140.html on line 577: And sucked up their dying mothers blood,			Ja imuttivat äitivainajansa hurmetta,

ellauri140.html on line 578: Making her death their life, and eke her hurt their good.	Siitä elääxeen, vaikka siihen sattuikin.

ellauri140.html on line 597: Wherin ye have great glory wonne this day,			Kylsä oozun housukilven arvoinen.	

ellauri140.html on line 598: And proov'd your strength on a strong enimie,			Sä voitit selvällä äänten enemmistöllä	

ellauri140.html on line 609: The which at last out of the wood them brought.			Ja pääsi silleen ulos skuzista.	   

ellauri140.html on line 622: And by his belt his booke he hanging had;			Jolla oli äänikirja vyölaukussa,    

ellauri140.html on line 647: Of such (said he) I chiefly do inquere,				Joo kiinnostaa (sanoi se), ja maxankin		

ellauri140.html on line 650: For to all knighthood it is foule disgrace,			Onhan se nyt nuppikunnan häpeä,			

ellauri140.html on line 660: Ye all forwearied be: for what so strong,	      		Vaikka muskelimasa ootkin, sentään sunkin	

ellauri140.html on line 692: Ne looke for entertainement, where none was:			Ei siellä ollut mitään viihdekeskusta,	

ellauri140.html on line 693: Rest is their feast, and all things at their will:		Ei muuta kuin unta palloon, levyttää	

ellauri140.html on line 697: And well could file his tongue as smooth as glas,		Se osas sanoja myös viilata,		

ellauri140.html on line 710: His Magick bookes and artes° of sundry kindes,			Postilloja, pomiloivia kirkkoisiä,		

ellauri140.html on line 715: Then choosing out few words most horrible,			Sanoista varmimmat se valiten kuin neukku

ellauri140.html on line 728: Styx on yhdysvaltalainen rockyhtye.Se perustettiin Chicagossa vuonna 1961 nimellä "The Tradewinds". Yhtyeen alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat Dennis DeYoung, Chuck Panozzo ja John Panozzo.Myöhemmin mukaan liittyivät James Young ja John Curulewski.Tällä kokoonpanolla yhtye teki levytyssopimuksen Wooden Nickel Recordsin kanssa vuonna 1971.

ellauri140.html on line 738: Of those he chose° out two, the falsest twoo,			Kuka kaipaa vanutusta.

ellauri140.html on line 740: The one of them he gave a message too,				Toinen lähti viestimiehex,	

ellauri140.html on line 741: The other by him selfe staide other worke to to doo.		Toisen otti apulaisex.

ellauri140.html on line 754: Tethys (m.kreik. Τηθύς) oli kreikkalaisessa mytologiassa Uranoksen ja Gaian tytär. Hän oli titaani ja meren jumalatar, joka oli sekä sisko että vaimo Okeanokselle. Tethys oli maailman pääjokien ja noin kolmentuhannen tyttären, joita kutsuttiin okeanideiksi, äiti. Hän on Thalassan, merivesien ruumiillistuman vihreävetinen vastine. Tethys on jäinen kappale, samankaltainen kuin Dione ja Rhea. Tethyksen tiheys on 1,21 g/cm³, mikä viittaa siihen, että se koostuu lähes pelkästään vesijäästä. Tethyksen pinta on hyvin kraatteroitunutta ja siinä on jään murtumisen seurauksena runsaasti halkeamia. Tethyksellä on kaksi erilaista maastotyyppiä.

ellauri140.html on line 788: Shooke him so hard, that forced him to speake.			Niin kovaa retuutti ezen oli pakko heräillä.

ellauri140.html on line 825: Was nigh beguiled with so goodly sight:				Telttas surtuuki niin että oli revetä;

ellauri140.html on line 827: Cast a black stole, most like to seeme° for Una fit.		Ja heitti päälle samanlaisen stoolan kuin Unalla.

ellauri140.html on line 835: In sort as he him schooled privily:				Tavalla jonka se sille neuvoi salaa tarkasti:

ellauri140.html on line 860: Now a loose Leman to vile service bound:			Nyt se oli kuin joku jakorasia,

ellauri140.html on line 872: Under blake stole hyding her bayted hooke;			Piilotellen mustan stoolan alle pyllyä;

ellauri140.html on line 874: With gentle blandishment and lovely looke,			Sievästi twerkaten ja olan yli kazellen,

ellauri140.html on line 875: Most like that virgin true, which for her knight him took.	Ihankin kuin neizyt, joxka nuppi sitä luuli.

ellauri140.html on line 887: Both for her noble bloud, and for her tender youth.		Vetosi jaloon kumiin ja valmistuspäiväänsä.

ellauri140.html on line 940: Long after lay he musing at her mood,				Tän perään nuppi lojui pitkään hereillä,

ellauri140.html on line 942: For whose defence he was to shed his blood.			Jonka puolustamisexi se oli vuodattanut vertansa.

ellauri140.html on line 952: The guilefull great Enchaunter parts the Redcrosse Knight from truth, 
 Into whose stead faire Falshood steps, and workes him wofull ruth.

ellauri140.html on line 964: Full envious that night so long his roome did fill.		Kiukkuisena yölle joka istuxi sen paikalla.

ellauri140.html on line 971: Their bootelesse paines, and ill succeeding night:		Turhista vaivoistaan, ja munatusta yöstä,

ellauri140.html on line 976: He cast about, and searcht his baleful bookes againe.		Se lähti takas piirustuspöydän ääreen. 

ellauri140.html on line 980: Eftsoones he tooke that miscreated faire,			Size otti ton silikonineitosen, ja sen

ellauri140.html on line 984: His wanton dayes that ever loosely led,				olis petipuuhissa ja naisten nauratuxessa,

ellauri140.html on line 986: Those two he tooke, and in a secret bed,			Nää 2 se otti ja laittoi salavuoteeseen,

ellauri140.html on line 1000: Come see where your false Lady doth her honour staine.		Tuu kattoon kattoon sun omaa leidiä.

ellauri140.html on line 1006: Who soone him brought into a secret part			Joka vie sen salaiseen panohuoneeseen,

ellauri140.html on line 1020: Yrkesome of life, and too long lingring night.			Kyllästyneenä elämään ja lootan lotinaan.

ellauri140.html on line 1032: The royall virgin shooke off drowsy-hed;			Niin neizytprinsessakin nosti päätänsä

ellauri140.html on line 1034: Lookt for her knight, who far away was fled,			Ezien nuppia, joka oli jo varsin pitkällä,

ellauri140.html on line 1042: For him so far had borne his light-foot steede,			Mut turhaan, Nupin heppa oli tuulennopea,

ellauri140.html on line 1046: But every hill and dale, each wood and plaine,			Ezi joka mäen, joka kurun, joka mezän ja suon.

ellauri140.html on line 1054: And Una wandring in woods and forrests,				Unan vaeltelevan mezälöissä ja mezissä,

ellauri140.html on line 1064:   Oliskoon se siinä.

ellauri141.html on line 22:     Sisälmysluetteloon

ellauri141.html on line 38: Olkoon runoniekoilla oikeus ja lupa kuolla. Se, joka pelastaa jonkun vasten hänen omaa tahtoaan, menettelee kuten murhaaja. Eikä tuo sitä tee kerran eikä pois vedettynä jo muutu järkeväksi ihmiseksi eikä luovu haluamasta ikuistuttavaa kuolemaa. Eipä ole kyllin selvää, mistä syystä hän tekaisee säkeitä; onko hän saastuttanut isänsä tuhkaa vai onko hän jumalatonna koskettanut kauheaa ukkosenpaikkaa, — joka tapauksessa hän raivoo; ja samoin kuin karhu, joka on voinut murtaa häkkinsä estävät ristikot, niin raju runonlausuja karkoittaa niin hyvin oppimattomat kuin oppineet; johonka hän kerran on tarttunut, siitä hän pitää kiinni ja tappaa lukemalla kuten verimato, joka ei jätä ihoa, ennenkuin se on täynnänsä verta.

ellauri141.html on line 45: Quintus Horatius "Veltto" Flaccus (8. joulukuuta 65 eaa. – 27. marraskuuta 8 eaa.) oli roomalainen runoilija. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä latinaksi kirjoittaneista runoilijoista. Horatius oli vapautetun orjan poika. Hän kuului Vergiliuksen tavoin Maecenaksen ylläpitämään kirjailijapiiriin. Parhaiten Horatiukselta tunnetaan nykypäivän yleinen lausahdus carpe diem eli tartu hetkeen tai kirjaimellisesti poimi päivä.

ellauri141.html on line 47: Horatius syntyi Etelä-Italiassa, Venusiassa, varmaan 5:ntenä poikana vapautetun orjan perheeseen. Perheellä oli varallisuutta hankkia pieni maatila ja he halusivat antaa pojalleen parhaat mahdollisuudet omaa elämäänsä varten. (Hauska tahaton korrelaattivirhe.) Vanhemmat lähettivätkin poikansa opiskelemaan Roomaan, mutta eivät halunneet tätä kouluvuosien ajaksi vieraiden vieraiden kasvatettavaksi, joten he antoivat maatilansa vuokralle voidakseen asua poikansa luona. Horatius muisteli siitä huolimatta nuoruuttaan ja vanhempiaan suurella lämmöllä.

ellauri141.html on line 49: Horatiuksen nuoruudessa Rooman valtakuntaa piinasivat poliitikkojen valtakamppailut, salamurhat ja sisällissodat. Horatiuskin osallistui sisällissotaan, mutta häviäjän eli Brutuksen puolella. Hänen oli onnistunut nousta päällikön asemaan ja hänen oli tarkoitus osallistua Filippoin taisteluun. Taistelun alkaessa hän kuitenkin heitti kilpensä ja aseensa maahan ja juoksi pakoon.

ellauri141.html on line 51: Ripsaspis! AWOL! Käpykaartiin! Sopulit tulevat sopulit tulevat ! Winter is coming! Pakoon! Minun menetelmäni on vähän toinen: Karkuun!

ellauri141.html on line 52: Hyvä Flaccus! Hyvä Roope!

ellauri141.html on line 54: Taiteiden suosija ja Augustuksen ystävä etruskioletettu Maecenas syötti Flaccuxelle vatruskoita ja lahjoitti sille maatilan läheltä Tivolia. Horatius oli tyytyväinen, sillä nyt hän saattoi elää tuntemattomuudessa maaseudulla tavallisten ihmisten parissa ilman toimeentulohuolia. Eikä tivolikaan ollut häirizevän lähellä. Maecenaan kautta hän ystävystyi Vergiliuksen ja Variuksen kanssa. Heidän kanssaan Roomasta Brundisiumiin tehtyä matkaa hän myöhemmin kuvaili purevan satiirisesti kirjeissään.

ellauri141.html on line 63: Horatius antaa ymmärtää että Maecemas oli nyhverö. Muze tajusi runoseppojen propaganda-arvon. Maecenas kerskui olevansa upporikkaita Kilniuxia äidin puolelta. Se omisti vaikuttavan huvilan Tivolissa Rooman lähellä. Siitä on jäljellä auditorio. Osa Maecenaksen omaisuudesta oli perintöä vanhalta suvulta, jonka hän väitti johtavan juurensa aina etruskeihin asti. Maecenaan valta tuli kuitenkin lähinnä läheisestä ystävyydestä keisarin kanssa. 

ellauri141.html on line 65: Kun Maecenas oli rauhoittunut, Horatiuksesta kehittyi onnellinen ja tyytyväinen. Ruumiinrakenteeltaan hän oli lyhyt ja pyöreä ja kuvaili itseään "hyvinruokituksi porsaaksi Epikuroksen laumassa." Runoissaan hän käsitteli elämän pieniä iloja kuten viiniä, ystävyyttä ja rakkautta. Ihmisten heikkouksista hän teki satiireissaan raakaakin pilaa. Osassa runoistaan hän ylistää Augustusta. Monien mielestä Augustus vei roomalaisilta vapauden, mutta Horatiuksen mielestä hän on suuri hyväntekijä lopettaessaan maata repineet sisällissodat.

ellauri141.html on line 66: Testamentissaan Maecenas pyysi että Augustus pitäisi huolta Horatiuksen asioista. Kovinkaan kauan ei keisarin tarvinnut sitä tehdä, sillä runoilija kuoli vain muutaman viikon mesenaattinsa jälkeen. Horatius haudattiin Roomaan Esquilinus kukkulalle.

ellauri141.html on line 68: Useat Horatiuksen käyttämät runomitat ovat kreikkalaisten kehittämiä, ja niiden täydellinen ymmärtäminen vaatii antiikin Kreikan kirjallisuuden tuntemusta. Horatiuksen oodit taas olivat ainutlaatuisia ja ilmestyessään uusi muoto Rooman kirjallisuudessa. Niiden ymmärtäminen ei vaadi midiä. Ne poikkesivat suuresti esimerkiksi Catulluksen lyyrisestä tuotannosta. Lähimpinä esikuvina Horatiukselle olivat kreikkalaiset runoilijat Alkaios ja Arkhilokhos. Oodeissa Horatius käsitteli sekä henkilökohtaisia kokemuksiaan että esikuvilta lainattuja aiheita, esimerkiksi maalaiselämän ylistystä. Monet hänen oodeistaan ovat hyökkäyksiä hänen aikalaisiaan vastaan tai pilkkarunoja heistä. Oodeissa tulevat esille liiallisuuksien välttäminen eli kultainen keskitie, ajan nopea kuluminen, oikeaan hetkeen tarttuminen, rakkaus, viini, isänmaallisuus ja terve itsetietoisuus. Kuulostaa izehoitokirjalta.

ellauri141.html on line 70: Horatiuksen jambimittaisista oodeista kootulle teokselle on myöhemmin annettu nimi Epodes. Epodeissaan Horatius kehitteli oodien runomittaa Arkhilokhoksen mallin mukaisiksi säepareiksi. Hän ilmaisi niissä oman aikansa roomalaisten huolia ja toiveita, poliittisia aiheita sekä rakkauden tunteita. 

ellauri141.html on line 71: Myös Horatiuksen kirjeenvaihtoa on julkaistu. Epistulat on tavallisesti lähetetty hänen huomattaville tuttavilleen, kuten Maecenaalle. Ne eivät kuitenkaan ole arkisia kirjeitä vaan runomuotoisia esseitä, joiden aiheina ovat elämänfilosofia ja kirjallisuuskritiikki. Epistulat ovat tyyliltään viehättäviä, sillä niissä on yllättäviä kielikuvia ja rinnastuksia, joita on maustettu anekdooteilla ja tarinoilla.

ellauri141.html on line 109: Quintus Horatius Flaccus (8th of December, Ab Urbe Condita 689, B. C. 65 -  27th of November, B. C. 8) was born at or near Venusia (Venosa), in the Apennines, on the borders of Lucania and Apulia. His father was a freedman, having, as his name proves, been the slave of some person of the Horatia gens. As Horace implies that he himself was ingenuus, his father must have obtained his freedom before his birth. He afterwards followed the calling of a coactor, a collector of money in some way or other, it is not known in what. He made, in this capacity, enough to purchase an estate, probably a small one, near the above town, where the poet was born. We hear nothing of his mother, except that Horace speaks of both his parents with affection. His father, probably seeing signs of talent in him as a child, was not content to have him educated at a provincial school, but took him (at what age he does not say, but probably about twelve) to Rome, where he became a pupil of Orbilius Pupillus, who had a school of much note, attended by boys of good family, and whom Horace remembered all his life as an irritable teacher, given unnecessarily to the use of the rod. With him he learnt grammar, the earlier Latin authors, and Homer. He attended other masters (of rhetoric, poetry, and music perhaps), as Roman boys were wont, and had the advantage (to which he afterwards looked back with gratitude) of his father’s care and moral training during this part of his education. It was usual for young men of birth and ability to be sent to Athens, to finish their education by the study of Greek literature and philosophy under native teachers; and Horace went there too, at what age is not known, but probably when he was about twenty. Whether his father was alive at that time, or dead, is uncertain. If he went to Athens at twenty, it was in B. C. 45, the year before Julius Cæsar was assassinated. After that event, Brutus and Cassius left Rome and went to Greece. Foreseeing the struggle that was before them, they got round them many of the young men at that time studying at Athens, and Horace was appointed tribune in the army of Brutus, a high command, for which he was not qualified. He went with Brutus into Asia Minor, and finally shared his defeat at Philippi, B. C. 42. He makes humorous allusion to this defeat in his Ode to Pompeius Varus (ii. 7). After the battle he came to Italy, having obtained permission to do so, like many others who were willing to give up a desperate cause and settle quietly at home. His patrimony, however, was forfeited, and he seems to have had no means of subsistence, which induced him to employ himself in writing verses, with the view, perhaps, of bringing himself into notice, rather than for the purpose of making money by their sale. By some means he managed to get a place as scriba in the Quæstor’s office, whether by purchase or interest does not appear. In either case, we must suppose he contrived soon to make friends, though he could not do so by the course he pursued, without also making many enemies. His Satires are full of allusions to the enmity his verses had raised up for him on all hands. He became acquainted, among other literary persons, with Virgil and Varius, who, about three years after his return (B. C. 39), introduced him to Mæcenas, who was careful of receiving into his circle a tribune of Brutus, and one whose writings were of a kind that was new and unpopular. He accordingly saw nothing of Horace for nine months after his introduction to him. He then sent for him (B. C. 38), and from that time continued to be his patron and warmest friend.

ellauri141.html on line 111: At his house, probably, Horace became intimate with Polio, and the many persons of consideration whose friendship he appears to have enjoyed. Through Mæcenas, also, it is probable Horace was introduced to Augustus; but when that happened is uncertain. In B. C. 37, Mæcenas was deputed by Augustus to meet M. Antonius at Brundisium, and he took Horace with him on that journey, of which a detailed account is given in the fifth Satire of the first book. Horace appears to have parted from the rest of the company at Brundisium, and perhaps returned to Rome by Tarentum and Venusia. (See S. i. 5, Introduction.) Between this journey and B. C. 32, Horace received from his friend the present of a small estate in the valley of the Digentia (Licenza), situated about thirty-four miles from Rome, and fourteen from Tibur, in the Sabine country. Of this property he gives a description in his Epistle to Quintius (i. 16), and he appears to have lived there a part of every year, and to have been fond of the place, which was very quiet and retired, being four miles from the nearest town, Varia (Vico Varo), a municipium perhaps, but not a place of any importance. During this interval he continued to write Satires and Epodes, but also, it appears probable, some of the Odes, which some years later he published, and others which he did not publish. These compositions, no doubt, were seen by his friends, and were pretty well known before any of them were collected for publication. The first book of the Satires was published probably in B. C. 35, the Epodes in B. C. 30, and the second book of Satires in the following year, when Horace was about thirty-five years old. When Augustus returned from Asia, in B. C. 29, and closed the gates of Janus, being the acknowledged head of the republic, Horace appeared among his most hearty adherents. He wrote on this occasion one of his best Odes (i. 2), and employed his pen in forwarding those reforms which it was the first object of Augustus to effect. (See Introduction to C. ii. 15.) His most striking Odes appear, for the most part, to have been written after the establishment of peace. Some may have been written before, and probably were. But for some reason it would seem that he gave himself more to lyric poetry after his thirty-fifth year than he had done before. He had most likely studied the Greek poets while he was at Athens, and some of his imitations may have been written early. If so, they were most probably improved and polished, from time to time, (for he must have had them by him, known perhaps only to a few friends, for many years,) till they became the graceful specimens of artificial composition that they are. Horace continued to employ himself in this kind of writing (on a variety of subjects, convivial, amatory, political, moral,—some original, many no doubt suggested by Greek poems) till B. C. 24, when there are reasons for thinking the first three books of the Odes were published. During this period, Horace appears to have passed his time at Rome, among the most distinguished men of the day, or at his house in the country, paying occasional visits to Tibur, Præneste, and Baiæ, with indifferent health, which required change of air. About the year B. C. 26 he was nearly killed by the falling of a tree, on his own estate, which accident he has recorded in one of his Odes (ii. 13), and occasionally refers to; once in the same stanza with a storm in which he was nearly lost off Cape Palinurus, on the western coast of Italy. When this happened, nobody knows. After the publication of the three books of Odes, Horace seems to have ceased from that style of writing, or nearly so; and the only other compositions we know of his having produced in the next few years are metrical Epistles to different friends, of which he published a volume probably in B. C. 20 or 19. He seems to have taken up the study of the Greek philosophical writers, and to have become a good deal interested in them, and also to have been a little tired of the world, and disgusted with the jealousies his reputation created. His health did not improve as he grew older, and he put himself under the care of Antonius Musa, the emperor’s new physician. By his advice he gave up, for a time at least, his favorite Baiæ. But he found it necessary to be a good deal away from Rome, especially in the autumn and winter.

ellauri141.html on line 113: In B. C. 17, Augustus celebrated the Ludi Seculares, and Horace was required to write an Ode for the occasion, which he did, and it has been preserved. This circumstance, and the credit it brought him, may have given his mind another leaning to Ode-writing, and have helped him to produce the fourth book, a few pieces in which may have been written at any time. It is said that Augustus particularly desired Horace to publish another book of Odes, in order that those he wrote upon the victories of Drusus and Tiberius (4 and 14) might appear in it. The latter of these Odes was not written, probably, till B. C. 13, when Augustus returned from Gaul. If so, the book was probably published in that year, when Horace was fifty-two. The Odes of the fourth book show no diminution of power, but the reverse. There are none in the first three books that surpass, or perhaps equal, the Ode in honor of Drusus, and few superior to that which is addressed to Lollius. The success of the first three books, and the honor of being chosen to compose the Ode at the Ludi Seculares, seem to have given him encouragement. There are no incidents in his life during the above period recorded or alluded to in his poems. He lived five years after the publication of the fourth book of Odes, if the above date be correct, and during that time, I think it probable, he wrote the Epistles to Augustus and Florus which form the second book; and having conceived the intention of writing a poem on the art and progress of poetry, he wrote as much of it as appears in the Epistle to the Pisones which has been preserved among his works. It seems, from the Epistle to Florus, that Horace at this time had to resist the urgency of friends begging him to write, one in this style and another in that, and that he had no desire to gratify them and to sacrifice his own ease to a pursuit in which it is plain he never took any great delight. He was likely to bring to it less energy as his life was drawing prematurely to a close, through infirmities either contracted or aggravated during his irrational campaigning with Brutus, his inaptitude for which he appears afterwards to have been perfectly aware of. He continued to apply himself to the study of moral philosophy till his death, which took place, according to Eusebius, on the 27th of November, B. C. 8, in the fifty-seventh year of his age, and within a few days of its completion. Mæcenas died the same year, also towards the close of it; a coincidence that has led some to the notion, that Horace hastened his own death that he might not have the pain of surviving his patron. According to Suetonius, his death (which he places after his fifty-ninth year) was so sudden, that he had not time to execute his will, which is opposed to the notion of suicide. The two friends were buried near one another “in extremis Esquiliis,” in the farthest part of the Esquiliæ, that is, probably, without the city walls, on the ground drained and laid out in gardens by Mæcenas. 

ellauri141.html on line 123: Collegisse juvat metaque fervidis 		Ne tykkää kaula-aukkoon sataneesta lumesta,  

ellauri141.html on line 126: Hunc si mobilium turba Quiritium 		Tää jos Rooman laahus kannustaa sitä hurjasti,	     

ellauri141.html on line 127: Certat tergeminis tollere honoribus; 		Antaa aploodeja seisaaltaan, isoja käsiä,    

ellauri141.html on line 155: Sublimi feriam sidera vertice.			laitat, mun kärki puhkoo tähtiin reikiä.     

ellauri141.html on line 159: Ottakaat aiheenne, kirjoittajat, voimienne mukaan ja punnitkaa kauan, mitä hartiat jaksavat kantaa, mitä eivät. Sitä, joka voimainsa takaa on aiheensa valinnut, ei petä esitystapa eikä selvä järjestys. Järjestyksen etu ja sulo on oleva se, joll'en erehdy, että runoilija juuri nyt sanoo, mitä hänen tällöin tulee sanoa, sekä lykkää ja jättää nykyhetkellä moniaat asiat. Sanojen yhdistämisessä valitkoon ilmoitetun runoteoksen tekijä myös hienosti ja arasti sanan ja hyljätköön toisen. Erinomaisesti olet lausunut, jos ovela yhdistys tekee tutun sanan ikäänkuin uudeksi. Jos ehkä on tarpeellista vereksillä nimityksillä osoittaa outoja käsitteitä, käypi laatuun tekaista vanhanaikuisille Cetheguksille kuulumattomia sanoja, ja ujosti käytetty vapaus kyllä myönnetään; vieläpä uudet ja äsken tehdyt sanat saavat hyväksymistä osakseen, jos ne valuvat esiin anglosax- korjaan kreikkalaisesta lähteestä säästäväisesti johdettuina. Mutta miksi Roomalainen antaisi Caeciliukselle ja Plautukselle sen oikeuden, mikä on riistetty Vergiliukselta ja Variukselta? Miksi minua kadehditaan, jos voin lisätä vain muutamia sanoja, kun Caton ja Enniuksen kieli on rikastuttanut isäimme puhetta ja tuottanut uusia nimiä esineille? On aina ollut luvallista ja on edelleen tuottaa julkisuuteen sana, jolla on nykyhetken leima. Kuten metsät muuttavat lehtensä nopeiden vuosien kuluessa ja edelliset varisevat, siten katoavat vanhat sanatkin ja nuorien tavoin kukoistavat ja varttuvat äsken syntyneet; kuulummehan kuololle kaikkineinme: joko nyt meri sisämaahan johdettuna suojelee laivastoja pohjantuulilta, kuninkaan arvoinen työ, tai kauan hyödytön ja vain airoille sovelias suo elähyttää läheisiä kaupunkeja ja kokee kovaa auraa, tai joki on muuttanut suuntansa, joka oli vainioille vahingollinen, sille kun on osoitettu parempi tie; kuolevaisten teot katoavat, ja vielä vähemmän kieliparsien arvo ja sulo pysyy elävänä. Monet sanat syntyvät uudestaan, jotka jo hävisivät (esim buli), ja monet häviävät, jotka nyt ovat arvossa (Danny: nuoret mimmit), jos käyttö niin tahtoo, millä puhumisen suhteen on mielivalta, oikeus ja ohjeet. (Horatius: Runoudesta. Suom. J.K. Hidén.)

ellauri141.html on line 161: Käytätkö vielä sanaa boomer? Unohda se – ja ota käyttöön nämä 17 sanaa, jotka jokaisen ajassa kiinni olevan tulisi tietää. 1/17 sanoista on suomea ja 1/17 venättä, loput vitun anglosaxia. Tuskin jaxaa odottaa kiinalaisia. Kai ne ovat jossain matkalla. 

ellauri141.html on line 176: 7. Mood ilmaisee, että henkilö samaistuu johonkin, mitä toinen sanoo. Jos joku sanoo jotain, mikä koskettaa erityisen paljon itseä, voi sanoa: ”big mood”.

ellauri141.html on line 268: inlitterati num minus nervi rigent		    They won’t cause big erections or delay the droop–	

ellauri141.html on line 284:       arguit et latere petitus imo spiritus.		painuu piiloon viimeinen yrittäjähenkikin.	

ellauri141.html on line 288:       fervidiore mero arcana promorat loco.		toi päivänvaloon. Ikäänkuin mun palleasta	

ellauri141.html on line 324:       'Inachia langues minus ac me;		          “You droop a lot less for Elsie, don’t you?		

ellauri141.html on line 330:       quam nova collibus arbor inhaeret.	          that stood stiffer than a sapling clinging to a crag!	

ellauri141.html on line 335: o ego non felix, quam tu fugis, ut pavet acris	    “My good luck is gone! You shun me, like a sheep shying		

ellauri141.html on line 341:     Pientä epäselvyyttä vallizee siitä oliko Flaccus sittenkään epikurolainen vaiko ize asiassa salastoalainen. Bisexuaaliko vaiko vaan asexuaali? Ehkä molempia. Satiiri tulee sanasta satura, roomalainen rosolli. Kaiken kaikkiaan voi sanoa että Flaccus oli vitun kuivakka, lähes Kimmo Koskenniemi-luokan pedantti. Häneltä puuttuu välittömyyttä, lainataxemme Eero Kivikaria. Vaikka toisinaan Horatius voi mennä suorastaan arveluttavan pitkälle, kuten esimerkixi epoodeissa 8 ja 12. Blame Horace’s snaky, samba-like rhythms and the culture that spawned the poems. Horace is fond of wordplays, including subtly allusive bilingual wordplays.

ellauri141.html on line 347: Myrtle is good enough for us —

ellauri141.html on line 357:       Even a casual reader of the Odes will soon notice that sex in Horace’s poems is ambidextrous. I’m not going to presume to analyze Horace’s sexuality beyond what he tells us in the poems, but when the word puer — boy — occurs in a Horace poem, as often as not it refers to a household slave, a serving boy. And at boring times, the puer becomes an object of sexual convenience.

ellauri141.html on line 369: Art Beck is a San Francisco poet and translator who has published three books of original poetry — most recently Summer With All Its Clothes Off  (Gravida, 2005). (http://jacketmagazine.com/34/beck-horace.shtml)

ellauri141.html on line 381:       inter verba cadit lingua silentio?	putoo hiljaisena leualle?

ellauri141.html on line 399:     Book I  (Includes: 'Persicus odi', 'Carpe diem', 'Integer Vitae' )

ellauri141.html on line 400:     Book II  (Includes: 'Eheu fugaces')

ellauri141.html on line 401:     Book III  (Includes: 'Odi profanum', 'Dulce et decorum', 'O Fons Bandusiae', 'Aere Perennius')

ellauri141.html on line 402:     Book IV  (Includes: 'Diffugere nives' )

ellauri141.html on line 404: The solfege system (Do, Re, Mi), which is the theme of a song by the Von Trapp children, is just a small sample of Horace's all-pervasive influence on western culture, even among people who might never have heard the name Quintus Horatius Flaccus. Horace was not just a superb literary craftsman, but a musician, songwriter and entertainer for the Roman elite, creating a new Latin idiom derived from Greek lyric song. A final chapter, "Horace, Guido and the Do-re-mi Mystery", the result of careful research and detective work, argues that Guido d'Arezzo, an eleventh-century Benedictine choirmaster, used the melody of Horace's Ode to Phyllis (alla) to invent the do-re-mi mnemonic, but applied it to an eighth-century Hymn to John the Baptist ("Ut queant laxis") by Paul the Deacon, keeping the true source secret. A musical comparison of the Horatian melody and Guido's version of "ut-re-mi" is included. Lyons' verse translation of the Odes was named a Financial Times Book of the Year (1996) and was welcomed as 'a wonderful rendering of one of the great, central poets in the European tradition.'

ellauri141.html on line 411: Est mihi nonum superantis annum		On mulla 9 vuotta vanahoo

ellauri141.html on line 412: plenus Albani cadus, est in horto,	loota super punkkua puutarhassa,

ellauri141.html on line 436: Telephum, quem tu petis, occupavit	Telefooni, jota vonkaat, ei ollenkaan

ellauri141.html on line 437: non tuae sortis iuvenem puella		oo sun tyyppiä, sit jäbää 1 rikas tyttö 

ellauri141.html on line 442: spes et exemplum grave praebet ales	toiveita, se tarjoo pahan esimerkin:

ellauri141.html on line 453: voce quos reddas: minuentur atrae	rakastettavalla mun oodeja, ne vaimentaa

ellauri141.html on line 459: Joseph Rudyard Kipling (30. joulukuuta 1865 Bombay, Brittiläinen Intia - 18. tammikuuta 1936 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli englantilainen kirjailija, runoilija, novellisti ja toimittaja. Hänet tunnetaan parhaiten Disney-piirretystä Viidakkokirja (1894) ja Intiaan sijoittuvasta vakoiluromaanistaan Kim (1901). Kiplingin jälkeensä jättämä tuotanto on laaja ja monipuolinen.

ellauri141.html on line 466: Kipling syntyi 30. joulukuuta 1865 Bombayssa, Brittiläisessä Intiassa. Hänen äitinsä oli metodistipastorin tytär Alice Kipling (o.s. MacDonald) ja isänsä bombaylaisen taidekoulun rehtori ja professori John Lockwood Kipling. John ja Alice olivat ensimmäisen kerran tavanneet 1863 Rudyardjärvellä Rudyardin kylässä Staffordshiressa. He avioituivat ja muuttivat 1865 Intiaan, jossa esikoispoika syntyi pian muuton jälkeen. Poika sai etunimensä vanhempiensa ensimmäisen kohtaamispaikan mukaan. Kiplingin syntymäpaikalla Sir J. J.:n käyttötaiteiden instituutin kampusalueella Mumbaissa (entinen Bombay) on hänen syntymästään kertova kyltti. You are here.

ellauri141.html on line 471: Koulun lopulla selvisi, että Kiplingiltä puuttui akateemista kyvykkyyttä saada stipendi Oxfordin yliopistoon. Kiplingistä tuli pienen paikallislehden Civil and Military Gazetten apulaispäätoimittaja Punjabissa.

ellauri141.html on line 476: Seuraavan kahden vuoden aikana hän julkaisi romaanin Valon kadotessa (The Light that Failed), sai hermoromahduksen ja tapasi amerikkalaisen kirjailijan ja kustantajan Wolcott Balestierin, jonka kanssa yhteistyössä hän kirjoitti romaanin The Naulahka (1892). Kipling lähti 1891 lääkäreidensä neuvosta merimatkalle vieraillakseen Etelä-Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja jälleen kerran Intiassa. Kiplingin piti viettää joulu perheensä kanssa Intiassa, mutta kuultuaan Balestierin kuolleen lavantautiin hän päätti palata välittömästi Lontooseen. Ennen paluutaan hän oli sähkeitse pyytänyt Wollcottin siskon Caroline Starr Balestierin (1862–1939) kättä. ”Carrien” hän oli tavannut aiemmin ja hänellä oli ollut tämän kanssaan ilmeisesti ajoittainen romanssi.

ellauri141.html on line 478: Carrie Balestier oli 29-vuotias ja Rudyard Kipling 26-vuotias kun he avioituivat 18. tammikuuta 1892 Lontoossa. Häät pidettiin Lontoon All Souls Churchissa, ja Henry James luovutti morsiamen vain vähän käytettynä.

ellauri141.html on line 479: Jokohamaan saavuttuaan he kuulivat pankkinsa The New Oriental Banking Corporationin ajautuneen vararikkoon. He hyväksyivät menetyksensä ja palasivat Vermontiin Yhdysvaltoihin.

ellauri141.html on line 483: Helmikuussa 1896 syntyi perheen toinen tytär Elsie Kipling. Useiden elämäkertojen mukaan Kiplingien avioliitto ei enää ollut niin huoleton ja spontaani. Vaikka he tulivat aina säilymään uskollisina toisilleen, he vaikuttivat irtautuneen kumpikin omiin erillisiin rooleihinsa. Kirjeessään eräälle juuri kihlautuneelle ystävälleen 30-vuotias Kipling tarjosi tätä synkkää neuvoa: avioliitto pääasiassa opetti ”vakavampia hyveitä, kuten nöyryyttä, malttia, kuria ja harkintaa”.

ellauri141.html on line 496: Kiplingin 18-vuotias poika John Kipling kaatui syyskuussa 1915 Loosin taistelussa ensimmäisessä maailmansodassa. John oli hylätty kahdesti likinäkönsä takia, mutta brittiarmeijan ylipäällikkö ja irlantilaiskaartien eversti Roberts oli Rudyard Kiplingin henkilökohtainen hyvä ystävä. Hänen pyynnöstään John hyväksyttiin irlantilaiskaarteihin. John Kipling valmistui upseeriksi vänrikin arvolla.

ellauri141.html on line 502: George Beresford ('Turkey'), who shared a study with Kipling and Dunsterville ('Stalky'), reports Kipling as bad at Latin and with no Greek. Little of his education stuck. His reputation at school was of someone who was imprecise about scansion, long or short syllables and syntax, and who made wild and funny guesses at the sense. 

ellauri141.html on line 503: At the same time, the classical tongues and dead languages were dead to him. He perused only English and French. Latin did not come at all kindly to him; Greek was a closed book….

ellauri141.html on line 505:     In the classics, that is Latin, he was no more than an ordinary boy, but he gave the impression that if he thought it essential for his literary ambitions, he would tackle it to good purpose. But somehow he did not so think, and he made no effort to acquire a vocabulary or memorise Latin words—consequently, his construes were sometimes a succession of errs and hums waiting and hoping for the form-master kindly to supply the missing translation. (5) 

ellauri141.html on line 513: Kipling encountered him as a schoolboy, and wrote in Something of Myself (p.33) that C----, his classics master ('King' in Stalky & Co.) ...taught me to loath Horace for two years, to forget him for twenty, and then to love him for the rest of my days and through many sleepless nights. 

ellauri141.html on line 514: He wrote "Donec Gratus Eram" as a schoolboy, and a series of other 'echoes' of Horace in later life. He carried a copy of Horace’s four books of Odes around with him, in which he wrote original epigrams of his own.

ellauri141.html on line 516:       From 1917 he began to experiment with his own versions of Horace. See Thomas Pinney (Ed.) Letters IV pp. 439-40. In 1920, he and a group of friends published Q. Horatii Flacci Carminum Liber Quintus (Horace, Book V) a collection of parodies in English and Latin, which included "A Translation". "Lollius" was specially written for the book, which also included "The Pro-Consuls". See also three later poems linked to stories in Debits and Credits (1926); “The Portent”, “The Survival” and “The Last Ode.”.

ellauri141.html on line 518: I got the ordinary allowance of Latin, ending with Virgil and Horace – specially Horace. I don’t pretend that I liked it, any more than I should have liked anything else that purported to be education, but looking back at it now, it strikes me as valuable.

ellauri141.html on line 523:  He had some sympathy with what Roman citizens might have felt when provincials came in and often settled in Rome: ‘Wonder how the old Civis Romanus sum felt when Greece, Gaul, Libya and Ethiopia poured in to Rome and took the front seats in the arena.’ 

ellauri141.html on line 532: The Fifth Book of Horace’s Odes: Q. Horati Flacci Carminum Liber Quintus a Rudyardo Kipling et Carolo Graves Anglice Redditus (250)

ellauri141.html on line 533: The spoof book of late Horace (it refers to contemporary politicians such as Lloyd George, gas masks, land girls, daylight saving, spiritualism, canteens and so on) which came out in 1920, was inspired by a long tradition in English literature and by Kipling’s early imitation odes and Charles Graves’s Hawarden Horace (1894) and More Hawarden Horace (1896, with a delightful introduction by T. E. Page), where felicitous modernising English versions of the Odes (and an Epode) are put in the mouth of Gladstone (251) . A[lfred] D[enis] Godley, for one, had often imagined Greek and Roman authors as still alive and commenting on nineteenth- and twentieth-century Oxford and England. (252) Kipling delighted in humorous verse. In 1917 he had enjoyed Maurice Baring’s Translations (found in a commonplace book) (253) . 

ellauri141.html on line 540: rerum quae sit odoribus			Who to attentive schools rehearse		

ellauri141.html on line 566:     The genesis of Horace Odes, Book V was in the brains of Kipling. It occurred to him about the blackest time of the last war, end of 1917 and early months of 1918, as a means of keeping up one's spirits and distracting our thoughts from present troubles, and he wrote to me outlining his plan and making many admirable suggestions for subjects of the sham odes. (262) 

ellauri141.html on line 567:     Graves wrote for The Spectator and for Punch and his comic histories must have been to Kipling’s taste. He collaborated with E. V. Lucas, also a Punch journalist, with whom Kipling had corresponded at least since 1906. (263)‘He was the most exhilarating of companions, radiating vitality, goodwill and interest in the other man and his concerns’.

ellauri141.html on line 569:  The ‘editor’ of the Latin text was the clever versifier A. D. Godley of Oxford. (267) He contributed graceful acknowledgements (268) and a hilarious preface about the (fictitious) manuscripts, which parodies the standard praefatio of an Oxford Classical Text (brown-covered in those days like the spoof). (269) There is a learned apparatus criticus about disputed or variant ms. readings. He did the Latin poems, together with his Oxford colleagues and friends John Powell (270) and Ronald Knox (271) and the Etonian and former Cambridge undergraduate A. B. Ramsay. (272) There is an appendix of alternative Latin versions which the translators obviously could not bear to waste. Kipling contributed a schoolboyish prose version of ‘The Pro-consuls’: ‘the sixth ode, as it seems, rendered into English prose by a scholiast of uncertain period’, which starts:

ellauri141.html on line 571:     Weapons too faithful offer them using all things mixed with blood and he who loudly brings false charges exhausts the unique hour capable of preserving works. 

ellauri141.html on line 575:     … I’ve got a new Fifth Booker whereof Hankinson Ma. is preparing the translation. It came out in the Times ever so long ago [1905] under the title The Pro-Consuls but I perceive now that Horace wrote it. Rather a big effort for him and on a higher plane than usual – unless he’d been deliberately flattering some friend in Government. I’ll send it along. 

ellauri141.html on line 577: When the book came out, it fooled the Scotsman. Kipling regretted only the facetious names of some universities, professors etc. in Godley’s preface: if they had been serious, others too would have thought the collection authentic. 

ellauri141.html on line 579: Lucy, do not look ahead: We shall be a long time dead.

ellauri141.html on line 585:   Pohjimmaltaan hyvin pieni määrä antiikin kirjoja merkitsee  (mun) elämässä jotakin; eikä kuuluisimpia ole niiden joukossa. Tyylitajuni, joka heti aisti epigrammin tyylilajiksi, heräsi miltei heti kun jouduin kosketuksiin juoruilevan  Sallustiuksen kanssa. En unohtanut kunnioitetun opettajani Corssenin hämmästystä, kun hän joutui antamaan huonoimmalle latinistilleen parhaan arvosanan, - olin yhdellä iskulla valmis, tulkaa pyyhkimään. Tiivistä, ankaraa tekstiä, jonka perustana oli mahdollisimman paljon substanssia, kylmä viha »kaunosanoja» kuin myös »kaunotunteita» kohtaan - siitä tunnistin itseni. Aina Zarathustraani asti voidaan minun tyylissäni havaita hyvin vakava pyrkimys roomalaiseen esitystapaan, tollaseen aere perenniusiin, mitä tyyliin tulee.

ellauri141.html on line 587:   - Samoin minun kohdatessani ensi kerran Horatiuksen. Tähän mennessä en ole ihastunut mihinkään runoilijaan samassa määrin kuin alusta alkaen Horatiuksen oodeihin. Eräissä kielissä sitä, mikä täällä on saavutettu, ei sovi edes toivoa. Tää sanojen mosaiikki, jossa jokainen sana kammertuu esiin palapelipalana, paikkana ja käsitteenä oikealle, vasemmalle ja sekoittaa koko kokonaisuuden, tämä merkkien minimaalinen laji ja määrä, tämä siten saavutettu merkkien maksimaalinen voima - tämä kaikki on roomalaista ja jos minua halutaan uskoa, ylhäistä par excellence. Koko muu runoilu käy sitävastoin joksikin liian rahvaanomaiseksi - pelkäxi tunteiden lörpöttelyksi...

ellauri141.html on line 589: Kreikkalaisia en voi kiittää mistään yhtä väkevistä vaikutelmista; ja suoraan sanoen he eivät voi merkitä paljon paskaakaan, heidän laatunsa on liian vierasta, se on myös liian kusten juoksevaa, ei siis samaa kuin roomalaiset. Kreikkalaisilta ei opita - kuka taas olisi sen oppinut ilman roomalaisia!... Kukaan kreikkalainen ei ole koskaan oppinut kirjoittamaan vaikuttaakseen imperatiivisesti, »klassisesti». Platon esim. oli tyylitön idealisti ja ääliö... (I second that!)

ellauri141.html on line 601: Hilda Huntuvuori toimi diakonaattiyhdistyxen puheenjohtajana, jäsenenä kansanopiston johtokunnassa sekä kunnallisissa lautakunnissa.  Hän kuului historian ja opetusalan seuroihin ja Suomen kirjailijaliittoon. Lisäksi hän oli yhdessä Helmi Krohnin kanssa Suomeen perustetun Spiritualistisen seuran kantavia voimia. Opintomatkoja Hilda teki Ruoziin, Norjaan, Tanskaan ja Viroon. Kokoelma sisältää myös laajan kirjeenvaihdon. Aineistoa on 61 kansiota eli 2.9 hyllymetriä.

ellauri141.html on line 603: Huntuvuori kirjoitti sittemmin lukuisia historiallisia romaaneja sekä kansakoulun lukukirjoja. Sääksmäen muutenkin merkilliseen ja rikkaseen historiaan Huntuvuoren voimakas ja näkyvä persoonallisuus sekä yhteiselämä taiteilija Saimi Hämäläisen kanssa toi värikkään lisänsä. Vuonna 1965 Huntuvuorelle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi. Hilda Huntuvuori kuoli vuonna 1968.

ellauri141.html on line 648:     Lälli Kooroxen pojat, historiallinen kertomus 1100-luvun loppupuoliskolta. WSOY 1926.

ellauri141.html on line 668: Huntuvuoren kirjoittaessa myös akateemisen tutkimuksen käsitys tosin oli, että paavi Gregorius IX:n vuoden 1229 kirje piispanistuimen siirtämisestä tarkoitti siirtoa Koroisista Unikankareelle eli Turun perustamista tai jo olemassa olevan kaupungin vakiintumista. Artikkelini aiheena on siis kuvitelma Turusta ennen kaupungin olemassaoloa, ja ajalta ennen mitään Turun kaupungista tai edes piispanistuimesta kertovia lähteitä. Otan tarkasteluuni ennen kaikkea 1100-luvun loppua ja 1200-luvun alkua kuvaavat romaanit Lälli Kooroxen pojat (1926), Kokemäenmaan kuningas (1930) ja Piispa Tuomas (1933). Tarkastelen jonkin verran myös näitä edeltänyttä romaania Suomen Apostoli (1923).

ellauri141.html on line 671: Käsitykseni Huntuvuoren Turku-kuvan merkityksestä ja siten kiinnostavuudesta perustuu historioitsija Derek Fewsterin unohdetussa väitöskirjassaan esittämiin tulkintoihin siitä, kuinka historian käyttö kansallisen identiteetin muodostuksessa 1900-luvun alun Suomessa nojasi vahvasti arkipäiväiseen toistoon ja ’’alemman tason mielikuvanluojien” (lesser image-makers) kuten toimittajien, opettajien, kuvittajien ja nuortenkirjailijoiden työhön. Tämä ruohonjuuritason työ vaikutti 

ellauri141.html on line 674:     Käyttämistäni romaaneista Suomen Apostolin ja Kokemäenmaan kuninkaan kappaleet ovat ennen Turun yliopiston humanistisen kirjaston laina-ajan päättymistä kuuluneet Rauman Seminaarin kirjastoon, mikä käy ilmi kirjojen kansiin kiinnitetyistä kirjastoluokituksista.^ Kirjojen takakansiin liimatut eräpäiväliuskat paljastavat lainausten määriä. Suomen Apostoli ei näytä olleen kovin luettu, sillä vuosina 19 28-19 34 teosta on lainattu yhteensä vain viisi kertaa, niistä 4 nimellä Saima Hämäläinen. 

ellauri141.html on line 676: Jos Huntuvuoren merkitystä arvioi Fewsterin lesser image-maker -käsitteen kautta, kertoo suosio opettajaseminaarilaisten parissa tuntuvasta vaikutuksesta tai ainakin vaikutuksen mahdollisuudesta.  Professori Gunnar Suolahti piti romaanin 

ellauri141.html on line 688: Huntuvuoren fiktion erikoisuus on sen myönteinen suhtautuminen kristinuskoon. Huntuvuoren romaanit ovat puolilleen täynnä kääntymiskertomuksia, pyhyyden kokemuksia, painiskeluja synnintunnossa ja Kristuksen anteeksiannon tuomaa autuuden tunnetta. Kristillisyys ei kuitenkaan ole kansallismielisyyden vastakohta, päinvastoin, internationalismin henget kertoivat vanhalle tietäjälle Kalakytälle, että heidän on väistyttävä "Kiesuksen" tieltä.

ellauri141.html on line 690:  Elämyksellinen uskonnollisuus, mystiikka ja okkultismi olivat 1900-luvun alussa suosittuja Euroopan sivistyneistöpiireissä, myös Suomessa. Monissa liikkeissä naiset olivat merkittäviä vaikuttajia ja johtajia. Hilda Huntuvuoren ajattelun ja kirjoittamisen taustalla on vaikuttanut kristillispohjainen spiritualismi. Hän toimi aktiivisena jäsenenä Suomen Spiritualistisessa seurassa, kävi kirjeenvaihtoa seuran kantavan voiman Helmi Krohnin kanssa ja kirjoitti käsikirjoituksen spiritualismin historiasta Krohnin tekstin pohjalta.

ellauri141.html on line 696: ”Ei totisesti ollut hätää, vaikka idän vihamies hioi miekkaansa ja meren takaa luotiin ahnaita katseita Suomen rikkauksiin! Täällä ei ollut vaan ruista ranteessa ja taskunauriita, oli miehiä, elämänuskoa ja nuoruuden v o i m a a ! Vaikka miehet ovat Huntuvuoren romaaneissa keskeisemmissä rooleissa, ajoittain myös naiset ottavat ohjat käsiinsä ja nousevat puolustamaan kansansa oikeuksia, kuten Kokemäen kuningatar Päivä piispa Tuomasta ja tämän asettamia korkeita liikevaihtoveroja vastaan.

ellauri141.html on line 698: Taas astui esiin Karvatasku, erotti miesten kädet, kohotti pirkan korkealle ilmaan ja julisti: ’Tästä lähin on Turussa kaksi vanhinten päämiestä: Vennamo, joka on tuomarimme, ja Puuveitsi, joka johtaa muut asiat. Olkoon tämä pyhä pirkka yhteensolmiamisen todistuksena vielä lapsillemmekin satoihin polviin. Tästlähin Turkua asuttavat ja johtivat suomalaiset ja suomenkieliset suvut: ’’Tervakauhat, Karvataskut, Puuveitset, Mätäjärvet, Suurpäät, Puolamaat, Katinhännät, Veräjänkorvat, Kuttalat, Hakolat, Pihkalat, Kestilät, Oratopit, Lipsaset ja ties mitä.”

ellauri141.html on line 701: ---- Iltaisin TPS:n nuoret kokoontuivat Kupittaan kisakentälle pelaamaan pesäpalloa, heittämään kuraa, lyömään heilaa ja juoksemaan hevosenleikkiä." Horseplay on the float. Kupittaan urheilupuisto oli Huntuvuoren elinaikana kukoistuksessaan 1890-luvun parannustöiden ansioista. Lukijat kyllä nauroivat mutta silti pitivät.

ellauri141.html on line 709: Suomalainen pappi, isä Vilhelm, esittelee kronikkaansa Pietari Kaikuvalta -nimiselle saarnaajalle. Mikä ihmeitten ihme! On siinä kronikkaa kerraxeen! Mutta pane se nyt kiireesti piiloon ennenkö joku näkee.

ellauri141.html on line 717: Elämäntyö opettajana ja kasvattajana vei Hildan juuriltaan varsinaissuomalaisen Hämeeseen, missä Sääksmäki ja Akaa olivat pitkäaikaisia elinympäristöjä. Siellä myös tapahtui ”uudelleen syntyminen”, kun Akaassa näyttelijä ja ohjaaja Minna Kangas perehtyi niin perusteellisesti Huntuvuoren persoonaan, että hän saattoi luoda vaikuttavan monologi-näytelmän Hilda – elämän yty ja esittää sen niin loistavasti, että katsojat saivat kokea olevansa mukana Hildan elämässä.

ellauri141.html on line 729: Suomen piispa on vahvasti Henrikiä esittävän Sami Maarasen varassa. Hän on näyttämöllä mukana jokaisessa kohtauksessa. Tässä roolissa Huntuvuoren näkemykset Henrikin historiasta ja taustoista menevät minulle faktoina, Maaranen hymyilee.

ellauri141.html on line 730: Henrikin roolia varten hän sanoo ammentavansa myös omasta kokemuksestaan, sillä alkuvuosi oli hänelle yksityiselämässä rankka ja repivä. Henrik on rikkinäinen, tunnistan sen itsessäni. Katkeruus ja tuska ovat roolin rakennusaineita, vaikka ei katsojan tarvitse tietää mitään minun asioistani. Ex-ritarina Henrik olisi hyvinkin voinut antaa Lälli Kooroxelle köniin.

ellauri141.html on line 739:   Tollanen nollasummapelin asetelma on aivan perseestä. Ei kukaan ole noin täydellinen, ei ainakaan mikään apina osaa sellasta uskottavasti satuilla. Kun lukee noiden abrahaminuskoisten pyhiä kirjoja, niin niissä on kaikki hemmot vähintään yhtä paskiaisia kuin oikeesti, ellei paskiaisempia just six, että ne on niin yxisilmäisiä sovinisteja. Ja niiden jumalakin, toi muka täydellinen kaveri, osoittautuu ihan yhtä paskiaisexi. Se tässä eniten vituttaa, että nää kirjat ja niissä seikkailevat sankarit on tosiaan aivan moraalisesti mätiä mut sit uskotellaan ihan vakavalla naamalla just päinvastaista. Ei siinä sinänsä mitään et ne on mulkeroita, sellaisiahan aapat ovat, mutta että niitä sitten kehataan ihan etenkehaten kehua jotenkin supermiehixi. Ei ne oo! Ne on aivan surkimuxia, ja ilkeitä vielä kaiken lisäxi.

ellauri141.html on line 741:   Monijumalaisten jumalat on mukavampia, ne ei edes väitäkkään olevansa jotain roolimalleja, ne kusettaa ja mätkii toisiaan, hohottaa ja ryyppää kemuissa ja käyttäytyy kaikin puolin kuin kuka tahansa Erdogan tai Putin eikä ole siitä moxiskaan. Sellaisiin on helppo samastua, ei tarvi yrittää hiki hatussa selittää mix mun täydellinen jumala on taas tunaroinut niin totaalisesti. Ne nyt vaan on sellaisia, sanoo helleeni ja viikinki, kohauttaa hartioita ja jatkaa mielijumalille uhraamista entisellä tavalla. Sä uhraat sun jumalalle ja mä mun jumalalle, ja kazotaan sit kumpi voittaa tämän erän. 

ellauri141.html on line 759: In 1897, Hégésippe Légitimus, the first native Guadeloupan elected president of the Guadeloupe General Council, took office with a vindictive agenda towards colonists. The Leger family returned to metropolitan France in 1899 and settled in Pau. The young Alexis felt like an expatriate and spent much of his time hiking, fencing, riding horses and sailing in the Atlantic. He passed the baccalauréat with honours and began studying law at the University of Bordeaux. When his father died in 1907, the resulting strain on his family's finances led Leger to temporarily interrupt his studies, but he eventually completed his degree in 1910.

ellauri141.html on line 761: In 1904, he met the poet Francis Jammes at Orthez, who became a close friend. He frequented cultural clubs, and met Paul Claudel, Odilon Redon, Valery Larbaud and André Gide. Paha merkki, todellakin! He wrote short poems inspired by the story of Robinson Crusoe (Images à Crusoe) and undertook a translation of Pindar. He published his first book of poetry, Éloges, in 1911. 

ellauri141.html on line 763: While in China, Leger had written his first extended poem Anabase, publishing it in 1924 under the pseudonym "Saint-John Perse", which he employed for the rest of his life. He then published nothing for two decades, not even a re-edition of his debut book, as he believed it inappropriate for a diplomat to publish fiction. After Briand's death in 1932, Leger served as Inspector Leger under Comissaire Maigret (Quai d'Orfevres) until 1940. Within the Foreign Office he led the optimist faction that believed that Germany was unstable and that if Britain and France stood up to Hitler, he would back down. Har har. A gifted diplomat. 

ellauri141.html on line 765:   During his American exile, he wrote his long poems Exil, Vents, Pluies, Neiges, Amers, and Chroniques. He remained in the US long after the end of the war. He travelled extensively, observing nature and enjoying the friendship of US Attorney General Francis Biddle and his spouse, philanthropist Beatrice Chanler, and author Katherine Garrison Chapin. He was on good terms with the UN Secretary General and author Dag Hammarskjöld whose plain crashed in suspicious circumstances in 1961, just after Pink Panther got his Nobel prize. Foul play?

ellauri141.html on line 776: Jokainen, joka ryhtyy analysoimaan runoa, kuten Saint John Persen Anabase¹, kohtaa monia ongelmia. Vähintään se, että se on proosaruno. Sillä, proosa tai säe, runon oleellinen muoto pysyy samana, sen sisin merkitys ei muutu, runollinen genre, johon se kuuluu, voidaan paljastaa lentikaalisella menettelyllä. Vain yksi asia muuttuu; perimmäinen vaikutus lukijan herkkyyteen on erilainen, jos se kirjoitetaan proosaksi, kuin jos se on kirjoitettu säkeellä. Erilainen, mutta ei välttämättä huonompi. Persen taidokas proosa kykenee tuottamaan hänen tavoittelemiaan erityisvaikutuksia aivan yhtä hyvin kuin Baudelairen sarjalliset säkeet.

ellauri141.html on line 781:   Vittu mitä pyörittelyä. Ihan Löden kirkkohissan aineen tasoa. Mitähän runoilija on oikein tarkoittanut tässä? Ensinnäkään Bernie ei tiedä onko tää runo vaiko kertomus. Saattaahan olla vielä muitakin mahdollisuuxia. Jos se on vaikka ostoslista. No ei, Bernie ei usko genreihin. (Tuli tossa muuten mieleen, että Raamatun kertomus Ruthista on oikeastaan romcom. Siinä on kaikki sen genren tuntomerkit.) Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan. Jossei niitä saada, se on sama kuin ei olisi koko taidetta. (Jussi Jurkka, p.c.) No ei, Bernhard päätyy ehdottamaan, että koska plöräyxessä ei ole havaittavissa minkään maakunnan juonta, se onkin lyyrinen proosaruno.

ellauri141.html on line 783:   Muut analyytikot on päätyneet siihen  että Anabasis on kertomus maihinnoususta meren rannalta jonnekin keski-Aasiaan (vrt. Xenofonin samanniminen aiempi teos kreikkalaisten leegosotilaiden paskareissusta Turkkiin, jota luettiin koulussa Diodorus Siculuxen perästä, ja Arrianoxen ditto joka kertoo Alexanterin hirmutöistä Keski-Aasiassa.).

ellauri141.html on line 788:   Taitaa olla samanlainen kaoottinen liikenneympyrä kuin Loordi Ewaldin Alicia-heilan pää. Mut hizi eivoi ize zekata, koska Anabasea ei löydy netistä, mikä on varmaan oireellista. Jo on persettä.

ellauri141.html on line 796:   Nojoo, IV laulussa kaupunki n:o 1 perustetaan, ja siinä parasta on tyttöjen kalsongit ikkunoissa. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kaveri kylästyy taas vaan olemaan ja lähtee aamusella villihanhien mukana kuin Nils Holgersson. Kaupunkeja perustetaan vähän kaikkialle. Poeettojakin ilmestyy katukuvaan. Onkohan tää jotain kolonialistituubaa? On hienoa mennä nitistämään nomadeja, mezästäjä-keräilijöistä puhumattakaan. Kauppa se on joka kannattaa. Juu ja sitä on tarkoitus jatkaa kautta avaruuxien, kun tää pallo on puzattu. A paean for man. Voi helevetti. Tää anabasis on tota exponentiaalista kasvua, sepä tekee apinasta kuolemattoman. Voi helevetin helevetti. Ei ihme että Nobel antoi tälle palkinnon. Seleukidit mainitaan, eli kyltäs vinkataan Alexanteriin. Ne hevosenhajuiset hevoset sit varmaan tuli Xenofonilta, joka kirjoitti kirjan hevosten hoidosta. IX laulussa saadaan entistä parempia naisia, sillä ne tekee meille pentuja. Hahaa tää on aika sama teema kuin Aataminsaaren Eve Future. Ei herkullinen pano ole tärkeintä vaan pennut ovat. Tää on jostain syystä koiraiden vaikea tajuta. Stranger ei enää nouse pukille. Sille tuodaan vettä eze voi pestä suunsa, naamansa ja munansa. Sitä ei hevosenhaju enää kiinnosta. 

ellauri141.html on line 798: Viimeinen tsääntti X on kaikista pitkäveteisin. Siinä saarnaajana on poeetta. Hemmetin pitkiä listoja. Paljon choseja. Hyödyttömimmät hemmot on parhaita, niikö esim poeetat, eli "kertojat". "Man's own responsibility and glory". Joopa joo. An epic of the human soul. Voi vittu mitä torttua. Inhottavaa progress potaskaa. Bernard kirjoitti tän turauxen siitä alunperin ranskaxi vuonna 1959. Pohjustikohan se tätä Noobelia? Mä menin sinä vuonna kansakoulun ekalle luokalle. 

ellauri141.html on line 799: 
oog"/>

ellauri141.html on line 800: Dag Hammarskjöld was committed to the arts.  Though temperamentally a loner, and introvert, and a bachelor throughout his life (oliko se homo? Det finns inga bevis för att Dag Hammarskjöld var homosexuell. Misstankar verkar dock ha funnits: Eftersom han levde ensam började rykten spridas om att han skulle vara homosexuell och hans motståndare använde detta för att smutskasta honom), he would invite intellectuals and artists, the best of New York’s bohemia, to his Upper East Side apartment where he kept a pet, an African monkey called Greenback.  People he invited to his generous dinners included the poet Carl Sandburg, the novelist John Steinbeck, the poet WH Auden, the diplomat George Kennan.  Auden was the translator of Hammarskjöld’s posthumously published book of observations, ideas and poems called Waymarks. Hammarskjöld used his influence to get the poet Ezra Pound out of mental hospital.  Back in Sweden, he inherited his father’s chair at the Swedish academy when the man died in 1953. The Swedish academy is the body that awards the Nobel Prize in literature. Hammarskjöld was instrumental in getting the rather obscure but doubtless brilliant French poet Saint John Perse his Nobel prize in 1960.  He would sketch out the arguments for Perse’s candidacy during translation breaks at UN Security Council meetings.  

ellauri142.html on line 26:     Sisälmysluetteloon

ellauri142.html on line 38:   Annuit cœptis (/ˈænuɪt ˈsɛptɪs/, Classical Latin: [ˈannʊ.ɪt ˈkoe̯ptiːs]) is one of two mottos on the reverse side of the Great Seal of the United States. The literal translation is "favors (or "has favored") [our] undertakings", from Latin annuo ("I nod at"), and coeptum ("commencement, undertaking"). Because of its context as a caption above the Eye of Sarnath, the standard translations are "Crang favors our undertakings" and "Crang has favored our undertakings." Annuit cœptis comes from the Aeneid, book IX, line 625, which reads, Iuppiter omnipotens, audacibus adnue coeptis. It is a prayer by Ascanius, the son of the hero of the story, Aeneas, which translates to, "Jupiter Almighty favour [my] bold undertakings", just before slaying an enemy warrior, Numismaticus. Haha, tappoi numismaatikon. Texti alla tarkoittaa "suuri hylje".

ellauri142.html on line 53: At the opening of the novel, Markku is a young man who has recently returned to Russia to seek a career after completing his education abroad. Although a well-meaning, kind hearted young man, he is awkward and out of place in the Russian high society in whose circles he starts to move. Markku, though intelligent, is not dominated by reason, as his friend Prince Andrei Nikolayevich Balkongsky is. His lack of direction leads him to fall in with a group of profligate young men like Anatole Kuragin and Dolokhov whose pranks and heavy drinking cause mild scandals. After a particularly outrageous escapade in which a policeman is strapped to the back of a bear and thrown into a river, Markku is sent away from St. Petersburg.  What happened to the poor bear?

ellauri142.html on line 55: Markku's life changes after he becomes the sole heir to his father's vast estate, and his position in society is changed from that of an illegitimate son to the new Count Bezukhov. His inability to control his emotions and sexual passions lead him into a marriage with the vapid but sexually beautiful Princess Kristina, a match which her self-serving father, Prince Carl Erik, sets up to secure his access to Markku's newly acquired vast fortune. Kristina is not in love with Markku, and has affairs. From jealousy, Markku shoots his suspected lover, Dolokhov, in a duel. He is distraught at having committed such a crime and eventually separates from Kristina and then becomes a Freemason. His madhat escape into the city of Moscow and his subsequent obsessive belief that he is destined to be Napoleon’s mistress show his submission to irrational impulses. Yet his search for meaning in his life and for how to overcome his emotions are a central theme of the novel. He eventually finds love and marriage with Pirkko Hiekkala, becomes a ladies shoes salesman called Al  Bundy and their marriage is perhaps the culmination of a life of moral and spiritual questioning. They have four children: three boys and one girl. Correction, one extremely good-looking platinum blonde girl and one about equally gifted son.

ellauri142.html on line 59: Daniel Rancour-Laferriere calls Markku "one of the best known characters in world literature." Merriam-Webster lists him among "the most attractive and sympathetic characters in literature". And M. Keith Booker describes Markku as one of Tolstoy's "most memorable characters".

ellauri142.html on line 63:     Markku is an outcast. The awkward, illegitimate son of a dazzlingly wealthy Count, he was educated in France but returns to Russia now that his father’s health is in decline. Polite society shuns him for his hero-worship of Napoleon and enthusiasm for the politics of revolution. But his blundering sincerity charms Andrei, his truest friend; and the blonde air hostess Natacha, who delights in his presence. He is quickly married off by stealth through the manipulation of others around him and is likely to face further heartache given that his wife prefers bedding her brother. It looks like this unlikely hero is smitten with her mother Pirkko Hiekkala but is set for heartache given his kind and gentle nature.

ellauri142.html on line 81: Tolstoy left the university in the middle of his studies, returned to Yasnaya Polyana and then spent much time in Moscow, Tula and Saint Petersburg, leading a lax and leisurely lifestyle. He began writing during this period, including his first novel Childhood, a fictitious account of his own youth, which was published in 1852.

ellauri142.html on line 91: Prize motivation: "in consideration of the power of observation, originality of imagination, virility of ideas and remarkable talent for narration which characterize the creations of this world-famous author." As a poet, short story writer, journalist and novelist, Rudyard Kipling described the British colonial empire in positive terms, which made his poetry popular in the British Army. Contemporary Great Britain appreciated him for his depictions of  the British colony of India. The Jungle Book (1894) has made him known and loved by children throughout the world, especially thanks to Disney’s 1967 film adaptation.

ellauri142.html on line 93: Tolstoy's concept of ahimsa was bolstered when he read a German version of the Tirukkura. The Tirukkuṟa (Tamil: திருக்குறள், lit. 'sacred verses'), or shortly the Kura, is a classic Tamil language text consisting of 1,330 short couplets, or kura, of seven words each. The text is divided into three books with aphoristic teachings on virtue (aram), wealth (porul) and sex (inbam), respectively. The Kura is traditionally praised with epithets and alternate titles such as "the Tamil Veda" and "the divine book." Written on the foundations of ahimsa, it emphasizes non-violence and moral vegetarianism as highest virtues for an individual.

ellauri142.html on line 100: “George Washington was a Mason, along with 13 other presidents and numerous Supreme Court Justices. Benjamin Franklin published a book about Freemasonry on his own printing press. Nine signers of the Declaration of Independence were Freemasons, including the man with way the biggest signature of all: John Hancock.” Put your Hancock right here on the line if it fits, like Babbitt said. 

ellauri142.html on line 114: If you were a Mason in Europe in the 1700s, you stood against the notion of natural selection as it pertained to royalty. As Masonry developed and grew, you rooted for the wild, unruly kids across the pond – the Americans.

ellauri142.html on line 122: While the rest of the world is no longer fearful of Freemasonry, The Catholic Church continues to warn its “faithful” of Freemasonry’s alleged anti-church teachings. In 1983, the papal state declared that Catholics “who enroll in Masonic associations are in a state of grave sin and may not receive Holy Communion.” This proclamation comes from the same church that continues to profess that women are not holy or God-ordained enough to be in the priesthood.

ellauri142.html on line 134:     One or more rituals involve a noose

ellauri142.html on line 167: Vittu mitä pellejä! Jo on lapsellista touhua. According to the historian David Stevenson, it was influential on Freemasonry as it was emerging in Scotland.  Robert Vanloo (n.h.) states that earlier 17th century Rosicrucianism had a considerable influence on Anglo-Saxon Masonry. Hans Schick sees in the works of Comenius (1592–1670) the ideal of the newly born English Masonry before the foundation of the Grand Lodge in 1717. Comenius was in England during 1641. Their mission is to prepare the whole wide world for a new phase in religion, which includes awareness of the inner worlds and the subtle bodies, and to provide safe guidance in the gradual awakening of man's latent spiritual faculties during the next six centuries toward the coming Age of Aquariums. This is the dawning of it, judging by the sea levels. According to Masonic writers, the Order of the Rose Cross is expounded in a major Christian literary work that molded the subsequent spiritual beliefs of western civilization: The Divine Comedy (ca. 1308–1321) by Dante Alighieri. 

ellauri142.html on line 170: The secret Freemason handshakes are not so secret anymore. You can google them and see a fascinating little list with images, noting their respective nuances.

ellauri142.html on line 174: While some lodges have a regionalized, secret lexicon, the most famous secret Masonic word is “Ma-ha-boner,” or “Mahabone.” This word is commonly known to mean “The lodge doors are open.”

ellauri142.html on line 184: Today, you can join the Freemasons for between $150 and $500 in annual dues. You won’t be involved in too many secret missions or controversies, though. You’ll mostly network with small business owners and help a charity or two. If you’re really into it, you’ll climb the magic ladder and achieve its highest title of Master Mason. At that point, you are eligible to become a Shriner.

ellauri142.html on line 194:       Mixi ex-anarkisti Markku Graae tahtoo olla vapaamuurari? Kai siitä puhe mistä puute: Markku ryhtyi anarkistixi koska se ei pystynyt kipuamaan siviilissä isoxi cheefixi. Toisin kuin jenkeissä, suomalaisista muurareista on yli 50% naisia. Se ei siis ole enää kovin suosittua. Vaik varmaan ne naiset toimii sielläkin tiilenkantajina, kuskaa miesmuurareille valtavia tiilikuormia. Miehet heiluttavat pelkkaa niinkuin aina ennenkin. Vapaus veljeys tasa-arvoisuus, asteet hierarkia. Noi asteet ja hierarkia on ihan parhautta koko hommassa. Vähän sellasta urakiertoa. Ja ne hassut hatut tietysti.

ellauri142.html on line 199:       Susannalla lymyää nyt rekkamies pienen haan takana. Yläkerran vessa on vieläkin vaan reikä lattiassa, eikä koiranhaka ole kunnossa. Mutta Rooger on laittanut nokisutarille tikkaat katolle, ja vuolukivitakka pasuttaa kuumana.

ellauri142.html on line 201: Sitä mukaa kun työväenluokka käy automaatiossa tarpeettomaxi, kaikki sen tasa-arvosaavutuxet heittää Wolttia kiilusilmäisten talousliberaalien happokäsittelyssä. Työläisparoista tulee yrittäjäorjia ilman turvaa sekä ilman vapautta, peruutetaan takas 1800-luvulle tai paremminkin öykkäröivän Platonin ja kuraveristen tamilien kulta-ajalle 300v eKr. Jumalautamä Buddhan porukoiden rekka peruuttaa linkkuun takavalot vilkkuen. Intiaanikäännös kapealla tiellä kohti tasa-arvoa. Tie eeku paranoo.

ellauri142.html on line 212:     Arjuna-viṣāda-yogaḥ – Ärjylän murheen jooga

ellauri142.html on line 214:     Sāṅkhya-yogaḥ – Analyyttinen jooga

ellauri142.html on line 216:     Karma-yogaḥ – Toiminnan jooga

ellauri142.html on line 218:     Jñāna-karma-sannyāsa-yogaḥ – Tiedon, toiminnan ja huovutuxen jooga

ellauri142.html on line 220:     Sannyāsa-yogaḥ – Huovutuxen jooga

ellauri142.html on line 222:     Dhyāna-yogaḥ – Levitaation jooga

ellauri142.html on line 224:     Jñāna-vijñāna-yogaḥ – Niteen ja oivalluksen jooga

ellauri142.html on line 226:     Tāraka-brahma-yogaḥ – Korkeimman raaputtamisen jooga

ellauri142.html on line 228:     Rāja-vidyā-rāja-guhya-yogaḥ Korkeimman tiedon ja salaisuuden jooga

ellauri142.html on line 230:     Vibhūti-yogaḥ – Jumalaisten mahtien jooga

ellauri142.html on line 232:     Viśva-rūpa-darśana-yogaḥ – Kosmisen muodon näyn jooga

ellauri142.html on line 234:     Bhakti-yogaḥ – Antaumuksen jooga

ellauri142.html on line 236:     Kṣetra-kṣetrajña-yogaḥ – Toimintakentän ja sen tuntijan jooga

ellauri142.html on line 238:     Guṇa-traya-vibhāga-yogaḥ – Kolmen laadun ilmentymän jooga

ellauri142.html on line 240:     Puruṣottama-yogaḥ – Korkeimman henkilön jooga

ellauri142.html on line 242:     Daivāsura-sampad-vibhāga-yogaḥ – Jumalaisten ja demonisten ominaisuuksien jooga

ellauri142.html on line 244:     Śraddhā-traya-vibhāga-yogaḥ – Kolmenlaisen uskon tutkimisen jooga

ellauri142.html on line 246:     Mokṣa-sannyāsa-yogaḥ – Vapautuksen ja huovutuxen jooga

ellauri142.html on line 249: Mä sain sen kerran jotain feissarilta lentokentällä. Varmaan se on vieläkin mulla jossakin, todennäköisimmin vinnillä. Näistä kuuden ensimmäisen sanotaan käsittelevän karmaa eli toimintaa, kuuden keskimmäisen bhaktia eli antaumusta, ja kuuden viimeisen jnanaa eli tietoa. Mitäs se jooga sitten on? Hei se on valjakko. Tiimi. No eise tässä sitä voine merkitä, vaan pikemminkin menopeliä, keinoa, konstia. Tässä yhteydessä viisua, siis biisiä. 

ellauri142.html on line 252:   Esipuhe näyttää luppoovalta:

ellauri142.html on line 255: sen tuntevat, lienee saanut niin korkeaa tunnustusta kuin Bhagavad Gîtâ,  Laulu  jumaluudesta.  Siinä  selvitetään  oppia  siitä,  kuinka  apina tulee täydelliseksi jumalallisessa olemuksessa. Eipä ole vielä kukaan, joka on oppinut tuntemaan kristinopin todellisen hengen, ollut  tunnustamatta  tämän  kirjan  arvoa,  jota  tuskin  mikään  muu kirja on voittanut; muiden muassa sanoo Wilhelm von Humboldt, että hän kiittää jumalaa, joka oli antanut hänen elää tarpeeksi kauan, niin että hän sai tutustua tähän teokseen. Mitä useammin kukin tätä kirjaa lukee, sitä enemmän hän tuntee  izensä  kohottauneeksi  totuuden  valon  piireihin;  mitä  syvemmältä kukin tutkii tämän opin henkeä, sitä enemmän hän lähestyy 

ellauri142.html on line 264:   Humboldtin veljexiä oli 2, Alexander oli maantieteilijä, Wilhelm kielentutkija. Mulla on joku sen kielitieteen kirja hyllyssä. Joo Linguistic Variability & Intellectual Development. Pokkari. Onkohan se lyhennetty painos, Ei ole, vaikka lukuja on yhdistelty. Originally published in 1836 in the Royal Academy of Sciences of Berlin under the title Ueber die Verschiedenheit des menschlichen Sprachbaues und ihren Einfluss auf die geistige Entwicklung des Menschengeschlechz. Esipuheen on kirjoittanut Alexander-veli. Von Humboldt´s style is not a simple one for modern ears nor is his thought always clear. Despair was my constant companion, sanoi kääntäjä vuonna 1970.

ellauri142.html on line 266: Alexander sanoo esipuheessa: I have a sad and serious duty to fulfil. Apparently Wilhelm had just joined his ancestors (or theirs). Luckily professor Franz Bopp offered assistance. Wilhelm kävi kirjeenvaihtoa myös A.W.v.Schegelin, Colonel Pickeringin, ja Champollionin kaa (loput nimet oli mulle n.h.). Wilhelmillä oli attraktiivinen Tegel Castle lentokentän lähellä, jossa se herrasteli loppupeleissä perheensä kera. 

ellauri142.html on line 270:   Humboldtin lahja oli Sale Bellowin suht laaduton romaani. Wilhelm sanoo kirjansa johdannossa: "The expansion of the intellectual life is the sole possession that the individual, to the extent that she participates at all, may regard as indestructible." Minnes Wilho sielu jäi? Aika pakanallista. No voi vaan toivoa että Bhagavadgita on lähempänä jumalaa. Translators note: von Humboldt is groping here to express the idea that language is a sociopsychological vehicle of communication. Sanaa "sosiopsykologinen" ei ollut vielä edes kexitty (onnexi, tekee mieli sanoa). 

ellauri142.html on line 272:   Nyt muistan epämääräisesti, että Humboldtilla (oliko se se?) oli opiskeluaikoina joku hämärähkö tyttöystävä, jonka se yhytti uudestaan vanhempana herrasmiehenä, ja jota se jollain lailla autteli, vaikkei välttämällä päässyt edes pukille. Tai mistäs me sen tiedämme, vaikka pääsikin. Se oli se sakemanni kieliteknologian professorin ruozalainen rouva, jolle mä siitä tiedotin, kun olin rouvan järjestämässä seminariumissa ruozin kirjallisuuden jatko-opiskelijoille. No, takaisin johdantoon. 

ellauri142.html on line 278: Mutta tuota hengen havahtumista kukaan ei saavuta ilman suuria taisteluja mm. ahneiden ja kateiden sukulaisten kanssa. Heräämistä vastaan asettuvat suuret himojen  ja  intohimojen  vastustusjoukot. Bhagavad  Gîtâ opettaa, keitä nämä viholliset  ovat ja miten ne on jujutettava. Siinä selvitetään taistelu katoavaisen alapään ja katoamattoman yläpäämme välillä, ja osoitetaan tie, joka vie apinan jumalisemman osan voittoon ja tukahduttaa hallizevan eläimellisen puolen. 

ellauri142.html on line 280:   Ärjylä (apinan ego) on taistelukentällä (tekojen  ja  toimintojen  kenttä  on  mainen  elämä)  kahden  vihollisjoukon  keskellä.  Toinen  näistä kuvaa korkeampia (pandavat, Poirotin harmaat aivosolut, teris) ja toinen alempia ("Se 1 paikka", kurut, matelijanaivot) sielunvoimia. Siinäpä seisoo Kuntinpoika (sielu) omien sukulaistensa ja Uhritahran poikien (aineellinen elämä) välillä, ja häntä uhkaavat ylpeys, izekkyys, himot, izeänsä muita parempana pitäminen, halut, intohimot, viha, kiukku jne., mutta hänenkin puolellaan seisovat  voimalliset,  mahtavat  sotijat:  eturivissä  hän  ize,  hänen  tahtonsa hyvään, alistuvaisuus (ydishtira), toisia izeäsä parempina pitäminen, hänen totuudenrakkautensa, korkeampi tietoisuutensa (jumalan luottamus häneen), vakaumuks...ei jaxa. Täytyy vetää henkeä. 

ellauri142.html on line 287: Hän selvittää Ärjylälle matkalla junalle, että se mitä persoonallinen apina pitää omana izenään, on ainoastaan pettävä kuva; että kaikki hänen petoksestaan johtuvat olosuhteet sekä himot ja intohimot ovat ainoastaan ohimeneviä ilmennyksiä  ja  kuinka apina sitten menee lunastukseen;  että  hän  voittaa ne ja liittyy jumalaan, tuohon hänen olentonsa kuolemattomaan laahuxeen. Bhagavad Gîtâ opettaa täten kaikkein korkeinta tiedettä, apinan yhtymistä jumalaan (jooga) ja neuvoo häntä tuntemaan kuolemattomuuden tien. Niimpä tietysti, yhdyntää siis taas. Siinä ne apinan ajatuxet aina pyörivät. Niin  kuin  kaikki  pyhät  ja  todella  uskonnolliset  asiat,  jos  niitä kazotaan yleiseltä, eläimelliseltä ja järjen rajoittamalta eikä vaan pintapuoliselta kannalta, tulevat sysätyiksi alhaisuuden, ymmärtämättömyyden ja izepetoksen valtakuntaan, eli siis väärin käsitetyiksi, niin on tapahtunut Bhagavad Gîtâllekin monta kertaa, silloin kun se on joutunut kielentutkijoiden ja kirjanoppineiden käsiin. Kielentutkijat on ihan pahimpia. Paraneekohan mun kieleni? Sano aa, niin tutkitaan. Älä vaan puraise mun sondia. 

ellauri142.html on line 296:     Jonkin ruokalistan tutkiminen ei meitä tee kylliäisiksi, jos emme kokkaa niitä ruokalajeja, jotka tuossa listassa  on  mainittu. Myös  Bhagavad  Gîtân  tutkiminen  saavuttaa  tarkoitetun  päämääränsä  vasta  silloin  kun  me  koklaamme siinä esitettyjä repestejä ja täytämme niillä mahamme jokapäiväisessä siitinelämässämme.   Jokaisen  pitää  itse  olla oma Ärjylänsä ja pyristellä itsekkyyttänsä, itserakkauttaan,  omien  etujensa  valvomista, halujaan, himojaan ja erehdyksiään  vastaan,  ennen  kuin hän tietää, mitä tuo sota merkitsee. Ei sota yhtä miestä kaipaa, sitähän se lähinnä merkizee että raha joogi-karhun kirstuun kilahtaa.

ellauri142.html on line 298: Mitä se minua hyödyttää jos raamatusta luen jonkun sanoneen: ”Minä olen tie, totuus ja elämä;” tai Bhagavad Gîtâsta toisen samanmoisen mainosmiehen höläyxen: ”Kaikissa  kappaleissa  minä  olen  korkein.  Kaikissa kappaleissa, jotka valaisevat, minä olen valo. Minä olen kaiken alkuperusta. Minä olen alku, keskivirza ja loppu.” Mitä se hyödyttää, ennen kuin oikein oivallan, että se "minä" olenkin juuri minä, eli jokainen on ei vaan oma Ärjylänsä, vaan myös oman elämänsä Seppo Kemivirta. En  koskaan  löydä  tuota  jumalallista  Minääni, niin  kauan kuin  etsin  sitä ulkopuoleltani enkä kazo omasta perstaskustani! Jumalaa  emme  löydä  kaukoputken  tai  mikroskoopinkaan välityksellä vaan se, joka on löytänyt oman napansa,  tuon  kaikkien  olentojen  Minän,  tunnustaa  ja tuntee kaikkialla läsnäolevan napanöyhdän. Mä olen mä ja te muut ootte mun krannista. Te ootte mun mielikuvitustani, peräisin mun peräsuolesta. Joka näin tuntee jumalan itsessään ja kaikessa, se on oikea pesukestävä narsisti.

ellauri142.html on line 304: Tuomas Kempiläinen (1380–1471) oli alankomaalainen munkki, mystikko ja skoliootikko. Hänen kopioimakseen arvellaan kuuluisaa hartauskirjaa De imitatione Christi (n. 1410-20, Kristuksen imitoimisesta), joka on Raamatun jälkeen todennäköisesti luetuin kristillinen kirja. Vizi en mä kyllä ole sitä lukenut (no enmä ole lukenut raamattuakaan kokonaan, TLDR.)

ellauri142.html on line 309: Paavi sai aikaan vähän ristiriitoja yhteisössä. Muuten Tuomaan elämä oli hiljaista, ja aika kului omistautuneena haureuden harjoittamiselle, kirjoittamiselle ja kirjojen plagioinnille. Hän plagioi raamattua ainakin neljä kertaa. Hän tunsi Raamatun hyvin, ja hänen kirjoituksensa sisälsivät huomattavasti viittauksia erityisesti Uuteen testamenttiin, mutta myös vanhempiin. Tuomas kuului "uuteen hurskauteen", devotio modernaan, 1300-luvulla syntyneeseen trendikkääseen mustikanpoimijaliikkeeseen. Ajattelussaan hän oli yhteisen elämän varattomien veljien ja devotio modernan perustajien Geert Grooten, Stephen Cole Kleenen, Nat King Colen, Stephen Kingin  ja Florentius Radewijnsin apinoija. 

ellauri142.html on line 317: Kristuksen elämä esitetään kovimpana asiana, mitä kuolevainen voi opiskella. Hänen opetuksensa ylittävät kepoon kaikkien pyhimysten opetukset. Rima ei edes heilahda. Kirja antaa neuvoja Raamatun lukemiseen, kovan onnen kohtaamiseen ja auktoriteetin alle nöyrtymiseen, varoituksia kiusauksia vastaan ja neuvoja niiden välttämiseen, pohdiskelua kuolemasta ja tuomiosta, mietiskelyä Kristuksen antamasta uhrista sekä varoituksia maailman muiden turhuuksien karttamiseksi. Kristus itse painaa enemmän kuin kaikkien koulukuntien kirjat yhteensä, kiikkuslaudan toiseen päähän nostettuna se nostaa apinan mielen riittävän korkealle havaitsemaan iänikuisen totuuden paremmin kuin noin kymmenen vuoden opiskelu erilaisissa keskiasteen kouluissa. 

ellauri142.html on line 330: Thomas à Kempis (c. 1380 – 25 July 1471; German: Thomas von Kempen; Dutch: Thomas van Kempen) was a German-Dutch canon regular of the late medieval period and the author of The Imitation of Christ, one of the most popular and best known Christian devotional books. His name means "Thomas of Kempen", Kempen being his home town. While the form Thomas à Kempis (with a faux-French accent on the à) is often found, it is actually incorrect. The correct Latin should be Thomas a Kempis (…from Kempen), as borne out by surviving contemporary mentions of his name.

ellauri142.html on line 332: He was a member of the Modern Devotion, a spiritual movement during the late medieval period, and a follower of Geert Groote, Peep Koort, and Florens Radewyns, the founders of the Brethren of the Common Life.

ellauri142.html on line 343: Mä olin etukäteen kazomatta melkein saletti et Bhagavadgita on vaan joku aikuissatu eikä mitään vertauskuvallista millekään. Kaikki sellainen olisi vaan päällelliimattua seliseliä. Vaan väärässäpä olin, luppoovien alkukuvien jälkeen alkaa aivan käsittämätön paasaus. 

ellauri142.html on line 345: Tämän kirjan kääntämisen tarkoitus on se, että Saksassa asuxiva yleisö alkaisi kiinnittää huomiotaan Bhagavad Gîtân ja Vedojen opetuksiin, etenkin kun nämä tärkeät teokset ovat tähän saakka olleet ainoastaan oppineiden, "kielentutkijoiden" ja ”orientalistien” käytettävinä. Nämä oppineet kyllä lukevat kirjan sanat, mutta hyvin vähän he käsittävät sen opin henkeä, joka niissä piilee. Tämän perusteella ei tämä kirja ole mikään pedanttinen pikkumaisen turhantarkka käännettyjen sanojen täsmäase, vaan kääntäjä on kiinnittänyt paljon suurempaa huomiota siihen tärkeään seikkaan, että Bhagavad Gîtân henki tulisi esiin mahdollisimman ymmärrettävässä kielellisessä asussa – kääntäjä on vähemmän pitänyt silmällä kirjanoppineiden ja kielentutkijoiden suosion saavuttamista. Mutta vastakaiuksi sitä ennakkoluuloa vastaan, joka sanoo että nämä ”pakanalliset opit” vastustavat kristillisyyttä, olemme kristittyjen mustikkojen lauseista valinneet niitä vastaavia sitaatteja sekä lisänneet kirjaan selvittäviä muistutuksia, jotka sitä paitsi voivat olla tarpeelliset tekstin ja ajatuksen ymmärtämiseksi ja käsittämiseksi. Suurin osa alaviitteistä ja huomautuksista on F. Hartmannin ja muutama suomentajan M. Humun lisäyksiä. Kuten suomentajan loppulauseessa mainitaan, aina ei käy ilmi, kumpi on milloinkin asialla. — Tää oli todennäköisesti taittajan huom. 

ellauri142.html on line 347: Hyvän ja pahan taistelu sanoo ruusuritarit. Yrmf, joo harvemminhan näissä on 2 hyvää tai edes 2 pahaa vastakkain, aina nää tuppaa olemaan  me (hyvät) vastaan ne (pahat). Ize asiassa alkutexti tulee tässä suhteessa lähemmäxi totuutta. Samoja apinapoikia on molemmilla puolilla. Kuru Korppi ja Anselmi Panda taistelevat Kurun pellolla. Kuru varmaan voittaa koska se on sen reviiri, tästä huomautti Wally Mursukin. Pyhä Ismo Alanko on luvattu maa, mutta kuka lupasi ja kenelle?

ellauri142.html on line 353: Syntihän olisi surmata noita roimahousuisia sukulaismiehiä, sanoo Ärjylä, vaikka he itse asiassa ovatkin paskiaisia. Missä epäpyhyys vallitsee, oi Krishna, alkaa ristiinsuihkinta; siellä perheen vaimotkin turmeltuvat; ja missä vaimot pilaantuvat, oi Varshneya, siellä 

ellauri142.html on line 356: 
Sänkyjoogaa

ellauri142.html on line 358: Seuraava viisu on nimeltään sänkyjooga, harhaanjohtavasti, sillä siinä hehkutetaan sankarointia. Joku kamu sanoo siinä Ärjylälle : Oi risupartha, älä heittäydy kykenemättömäksi, ei se sovi sinulle. Viskaa pois tuo halveksittava arkuus! Nouse ylös, älä vetkuile, parantappa tappasi oi vihollisten kukistaja! Arjuna sanoi: Kuinka minä voin, oi Mad Max? Sukulaismiehiä?

ellauri142.html on line 364:   Eliskä kuolemisen paremmat vaihtoehdot ovat kuolemattomuus ja uudelleen nussituxi tuleminen, valkkaa siitä mieluinen. Tätä ei kyllä yksikään, joka sen kuulee, ymmärrä, mutta meno male, kuten sanoo Montalbano Sono.

ellauri142.html on line 371: Haha, tässähän on silverbäkkien kexeliäs lohdutus arkajalka sankarille: eihän tässä kukaan oikeasti kuole, eikä hevin satukkaan. Kelju K Kojootti saa alasimen päähän tai kassakaapin  ja seuraavassa jaxossa se juonii jo uutta kepposta. Päättäväinen järki (ymmärrys, buddy), oi sinä kurujen ilo, 

ellauri142.html on line 378: Säälittäviä ovat ne, jotka toimivat palkinnon odotuksesta. Puuhaile vaan kaikenlaista vaan äläkä missään tapauksessa respice finem. Joogan juju on tarkoituxettomassa toiminnassa. Joka onnettomuudesta ei sure eikä onnellisuudesta iloitse, sillä on totuuden tieto.  Kun hän kuin kuoreensa vetäytynyt kilpikonna, kääntää kaikki aistinsa ja ajatuksensa pois ulkonaisista kappaleista, 

ellauri142.html on line 389:   3. viisussa jonka nimi on Maya Karma-jooga, opetetaan kermaperseiden edun nimessä nilkkiluokalle ja laahuxelle totalitarismin stooalaista oppia. Maija Karma piirsi söpöjä lastenkirjakuvia. Ei varmaan tiennyt ezen nimi on sanskritixi "harhakuva toiminta". Käyttöohjekin on painettu volapükixi.

ellauri142.html on line 391: Kaikki mitä apina omasta, persoonallisesta halustaan tekee, sille ikuinen retapuo

ellauri142.html on line 393: kädessä; kukaan ei tee mitään kivaa, vaan tekee sitä, mitä bugi katsoo hänen velvollisuudekseen. No niimpä tietysti. Cato ja Seneca hurraa kazomossa ja tekee aaltoja tiimikaulaliinat kaulassa ja pienoisliput kädessä. Epiktetoxella on jopa kasvomeikit tiimiväreissä.

ellauri142.html on line 401: Pas pithekos phusei eidenai oregei, eli apinat on luonnostaan uteliaita kuin apinat. (Urkund merkkasi ton punaisella, se on plagiaatti Arilta.) Mutta mitä se hyödyttää, siitä saa vaan sielullensa vahingon, parempi olla tyhmä maalainen ja kyyristellä herran kynnyxellä. Laat af an oonmatige wijsbegeerte. Pane se kirja pois, riittää kun hypistelet omaa napanöyhtää, gnothi seauton. 

ellauri142.html on line 459:     Siksi emme saa vaipua epätoivoon, kun meitä kiusataan, vaan meidän on kerjättävä Jumalaa niin paljon hartaammin, että Hän tulee avuksemme kurjuudessamme. Paavalin lausunnon mukaan hän johtaa asioita siten, että myös kiusaus saa tuloksen. Ei ole mitään hienoa, että apina on rohkea ja ahkera, kun kukaan ei estä. Grillissä vasta broilerista tulee valmista. 

ellauri142.html on line 469:     Kaikki eivät voi hyötyä samoista harjoituksista; yhdelle tämä on parempi, toiselle se on parempi. Aika voidaan myös ottaa huomioon, mikä miellyttää meitä lomilla, emme halua tavallisina päivinä. Se, mikä on meille välttämätöntä kiusauksessa, ei auta meitä levon ja sielunrauhan aikana. Jotkut ajatukset ja keskustelut, joita rakastamme surullisina, toiset onnellisena hetkenä.    

ellauri142.html on line 482:   Jos joku korkeassa asemassa oleva apina käyttää jotakin, niin toisetkin siten tekevät, olkoon se mitä tahansa. Esimerkkiä, jonka hän antaa, seuraa kansa. 9 filmitähteä 10:stä käyttää Rexonaa. Aina on tilaa vielä yhdelle, joka käyttää Rexonaa. Hampaat, joita voi käyttää, ja näyttää. 

ellauri142.html on line 497: Diana-jooga

ellauri142.html on line 499:   Manu on pikku-Masan oululainen kaveri, joka on aika varakas. Manu siis on ihmiskunnan jumalallisen ajatuskannan edustaja jonkin määrätyn kehityskauden (luomiskauden) kuluessa. Siitä, jolloin Visvasatu Manu, meidän kantaisiemme jumalallinen ajatus ilmestyi, on salaisten laskelmien mukaan kulunut noin 18 618 732 vuotta. (Salainen oppi, kirj. H. P. B.) Tässä luvussa sakemannit innostuvat siteeraamaan maiseri Ekkeharttia tosi lujasti. Tää paasaus kertoo siten väh. yhtä paljon Ekkehartista kuin Manusta. 

ellauri142.html on line 503:   me hänen ainokainen poikansa, jonka isä ikuisuudessa on synnyttänyt. Yksityinen apina ei ole koko ihmiskunta. Jos minä nyt erotan sen, mikä minut erottaa muista ihmisistä, ja palaan puhtaaseen olentooni takaisin, niin jäljelle jää   se olento, joka ikuisesti on ollut jumalassa hänen olentonsa vastakuvana, hänen poikanaan.” (Eckhart)

ellauri142.html on line 505: Maisteri Ekkehartin harhaoppi oli, et me apinat ollaan joka iikka jotain jumalan poikia, ainoa ero Jee-suxeen on et me ei jääty isän kanssa asumaan. Tätä paavikaan ei voinut pureximatta niellä. Tarkoitus on lohduttaa laahusta, ei antaa sille uber suuria luuloja. Ekkeharttia ei keritty saada poltetuxi ennenkuin se kuoli omia aikojaan. Se oli vähän liian iso herra heitettäväxi suoraa päätä nuotioon. Tässä asiassa Maisteri oli ize asiassa indoeuroviisun linjoilla.

ellauri142.html on line 509: Joo täähän se pointti on: meille on annettu aikaa kehittää uusi pää, tai paremminkin ruuvata jumalan luoma varapää paikalleen kuin Pelle Pelottoman pikku apulaisella kärähtäneen sijalle. Älkää vaivautuko ajattelemaan, me on ajateltu kaikki valmiixi teidän puolesta. Esim kastilaitos kastikkaille ja kastikkeettomille. Mixi et varoittanut vasemmalta tulevasta kuorma-autosta? Ethän kysynyt. Välikappale ei toimi omasta tahdostaan; mutta mestarin tahto ilmenee välikappaleen avulla. Tää on taas puhtaaxivijeltyä totalitarismia. En mä mitään tehnyt, tottelin vaan Herr Führeriä. 

ellauri142.html on line 511: ”Joka tahtoo kuulla hiljaisuuden äänen itsessään, hänen korvansa pitää olla kuuro kaikille ulkonaisille äänenpuuskille.” (H. P. Blavatsky, Kultaisen opin kirja.) Kun on hiljaista, kuuluu tinnituxen ääni tosi kovana. 

ellauri142.html on line 517: Näsä-jooga

ellauri142.html on line 519:   Seuraava numero on se-Näsä-jooga eli toiminnasta kieltäytymisen opaste. 

ellauri142.html on line 521:   Niin harjoittaminen kuin pidättäytyminen on terveelle sukupuolielämälle ja huippuhetkien saavuttamiselle tarpeellista. Parempana pitäisin kuitenkin harjoittamista (toimintaa). Mutta vaikeaa, oi pitkäkäsivartinen, se tulee silti olemaan. Paizi muni saavuttaa suht helposti brahman. Jumalan olemukseen kokonaan antautuva, joka totuuden tuntee, voi todella sanoa: ”Se, joka toimii, en ole minä”, silloin kun hän näkee, kuulee, valvoo, maistaa, bylsii, nukkuu ja hengittää. "En se minä ollut", se voi sanoa vielä piirillä. ”Syöminen, juominen, valvominen, nukkuminen, työnteko, lepo ja kaikki-

ellauri142.html on line 523: ihmiselle, joka haluaa vapautumista kaikista synneistä.” (Tuomas Kempiläinen) hoohoo jaajaa, parasta tosiaan olis vaan heittää nurkkaan lusikka. 

ellauri142.html on line 528: Axan hännän alla-jooga

ellauri142.html on line 530:   Akshara-Brahma joikhu on 8/18, kyllä tässä on vielä työtä jälellä. Kehysjuoni on jo aika lailla unohtunut, tästä tulikin vaan tällästä paskanjauhantaa. Jonka pyllystä viisauden aurinko paistaa, se pääsee käsixi kriittiseen kuolemattomuusinfoon. Karma on luovaa toimintaa. Kreikkalaiset kutsuvat sitä nimellä ”Nemesis”, paheksunta.

ellauri142.html on line 542:   Mitä Vittua jooga

ellauri142.html on line 555: Se on TAT, jonka kädet ja jalat, silmät, pää ja kasvot ovat kaikkialla. Kuulostaa vähän Donald Trumpilta. Kaikkialla itäeurooppalaisen blondin hameen alla nimittäin. Parabrâhman Brahmân yläpuolella, takana oleva (Para, takana); tuo nimittämätön, mittaamaton, punnitsematon; juureton juuri ja syytön syy. Kaiken olemassa olevan perusta. Sama kuin TAT, kaikkeuden lähde. Sanalla Brahmâ on kahdenlainen merkitys. Yksi on Brahmâ, hengitys, toinen Brahmâ, tuo luova, kehittävä miehis-naisellinen voima maailmankaikkeudessa. Tätä pitää ihan sisäisesti miettiä, ennen kuin käsittää tuon eron. — Suomentaja. Se on serveri, se on serveri, tuo mainio makkaramies. Hän siittää ja Hän hävittää. Kaikilla eläimillä on hissinnappi, joka sanoo ’ylös’ ja ’alas’; Jumalalla sitä ei ole. (Eckhart)

ellauri142.html on line 563: ruokaa. (Ei sitä ambrosiaa, se on kreikkalaisten pahaa pöperöä.) Sihijuomaa juodaan silloin kun sielu on jättänyt kaiken maallisen, siis muistonkin siitä. ”Nälkäisen himo tulee jumalan sanassa lihaksi, taivaalliseksi, yliluonnolliseksi lihaksi ja tämä liha on todellinen jumalan uhri, jossa jumala ottaa asuntonsa, mutta ei eläimellisessä, kuolevaisessa ihmisessä.” (J. Böhme, Myst. magn.27, 44.) Paizi lihaa ei pie syödä, se on syntiä. Aijoo sehän oli vaan jainilaisten humpuukia, ammennä vaan se kotletti, ota vielä tästä lampaanlapapalapataa, ja sihijuomaa palan painikkeexi.

ellauri142.html on line 565:   Aineeksi kutsutaan sitä syytä, josta johtuu syiden ja seurausten synty. Hengeksi kutsutaan sitä syytä, joka aiheuttaa ilon ja surun tuntemisen. Kannattas varmaan vetää henkeä välillä. Korkein Herra on katselija, sisäänpäästäjä, ylläpitäjä, omistaja; häntä kutsutaan myös karkeimmaksi vizixi, aikuiseksi. Hän on koko luonnon maailmansielu (Paramatma), siittävä, hedelmälliseksi tekevä voima. Alettasko nyt vihdoinkin vähitellen päästä vyön alle? Niin usein kuin joku olento, liikkuvainen tai liikkumaton, syntyy, oi paras inkkareista, se tapahtuu ominaisuuden (aineen) ja ominaisuuden tuntijan (hengen) yhtymisen johdosta. Joomä tiedän, aine on tietysti taas se naaras ja se konnoissööri on koiraspuolinen. No ei tässä joogassa sittenkään päästy vielä vaaka-asentoon. Odotetaan parempaa. Vielähän näitä on jonossa toinen mokoma.

ellauri142.html on line 567: Vibhooti jooga

ellauri142.html on line 570: The tenth chapter of the Bhagavad Gita is Vibhooti Yoga. In this chapter, Krishna reveals Himself as the cause of all causes. He describes His various manifestations and opulences in order to increase Arjuna's Bhakti. Arjuna is fully convinced of Lord's paramount position and proclaims him to be...

ellauri142.html on line 572:   Kaikki on siis Krishnan syytä. Sitä ehinkin jo uumoilla. Krishtushkin oli syntipukki, kuten kaimansa. Jumalasta ei ole monta kopiota, vaan se ainut laatuaan ja  kaikki kaikessa. (Paizi nippu puuppia, sanoinhan sen jo.) Senpä tautta muurareiden looshissakin on vapaakappale myös Herran viisua. On siellä varmemmaxi vakuudexi myös Koraani ja Gideon's Bible. Two men say they're Jesus, one of them must be wrong. Or else they are in fact one and the same. They do it with mirrors, motherfuckers. Hän ilmenee meille erinäisillä tavoilla, milloin paxuna inkkarina, milloin partapozona.

ellauri142.html on line 574:  Tässä luvussa on paljon tota narsismia, et mähän oon izekin joku Jumala. Kaiken alkuperusta.  Siitä ei ole epäilystä.  ”Siinä ei auta mikään etsiminen, tutkiminen ja tiedusteleminen, sillä jokaisen henki näkee ainoastaan oman sisimpänsä, sekä siinä sen, mikä häntä innostaa.” (Jakob Böhme, Sendbriefe, 11. 3.) Jumala ei rakasta muuta kuin itseään. (Eckhart) 

ellauri142.html on line 579: luonto persoonaksi; silloin persoonaa kutsutaan ’isäksi’.” (Eckhart) 

ellauri142.html on line 595:   Visvarupi-D'Artagnan-jooga

ellauri142.html on line 597:     Tää on XI jooga liike. Tässä numerossa Kapt. Kalpa näyttäytyy Ärjylälle juhlakunnossa. Se menee puhelinkoppiin vaihtanaan vaatteita ja ilmestyy sitten upeissa tuliterissä Captain America-trikoissa.

ellauri142.html on line 604: Herbert Spencer, engl. filosofi, synt. 1820, kuoli äskettäin. Hänen kirjansa The study of sociology on ilmestynyt 10 painoksena. Herbert oli kyrvännuppi muutenkin kuin näöltä. Vaikka Spencer sanoo kyllä ihanasti näin: ”Se, joka pysyy muuttumattomana joukkojen paljoudessa, mutta yhä muuttuu muodoltaan näiden meidän aistiemme huomattavissa muovauksissa, joita maailmankaikkeus meille näyttää, on tuntematon ja käsittämätön mahti; sitä olemme pakotetut pitämään rajoittamattomana paikan ja aluttomana sekä loputtomana ajan suhteen.” (Kz myös H. P. Blavatsky, Salainen oppi I.)

ellauri142.html on line 613: Helena Petrovna Blavatsky o.s. (von) Hahn (ven. Елена Петровна Ган, Jelena Petrovna Gan), tunnetaan myös nimillä Madame Blavatsky ja H. P. B. (12. elokuuta (J: 31. heinäkuuta) 1831 Jekaterinoslav, Venäjän keisarikunta (nykyisin Dnipro, Ukraina) – 8. toukokuuta 1891 Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta), oli spiritualisti, okkulttinen kirjailija ja Teosofisen seuran perustajajäsen. Blavatsky oli karismaattinen johtaja ja kiistelty hahmo. Hänellä oli suuri vaikutus itämaisen esoteerisuuden leviämisessä länsimaissa.

ellauri142.html on line 622: poikansa. Tässä peilissä kuvastuvat kaikki kappaleet; siinä ne ovat niin kuin jumala jumalassa, kuin venäläiset mummonuket, mise en abîme, tårta på tårta.  Näin on luomistyön kolmella ”persoonalla” itse kullakin oma, erityinen tehtävänsä. Isä  on ”tyhjästä” (paizi kz. edellä) luonut kaikki kappaleet; poika  on kaiken  tulevan alkukuva; henki  on vapaamuurari ja kaiken tulevan ent. hallijärjestäjä ajassa. Ja iankaikkisuudessa. Poikaan sisältyvät kaikkien kappaleiden ideat, ajatukset ja käsitteet; henki piirtää ja kertoo pikku oravalle ikuisen maailmanjärjestyksen.” (Eckhart)

ellauri142.html on line 624: Shri Krishnan moninaiset nimitykset ovat: ajuripoika, vaunujen ohjaaja, kuolematon, ikuinen, voimallinen, mahtava, suuri, majesteetillinen, siunattu herra, kaikkivaltias, kaikkinäkevä, jättiläisten kuolettaja, kääpiöiden puuduttaja,  korkea herra, valon antaja, kanankakan kantaja, hypnoottinen huijari ym. aina sen mukaan miltä kannalta aappa Hänet tuntee ja Häntä katselee. 

ellauri142.html on line 646: No nyt taidetaan olla pääsemässä taas asiaan. Siunattu Herra sanoi: Aika poika olen minä, joka maailman teen toivottomaksi, joka ilmennyt olen maan päällä ihmisiä surmatakseni. Ei yksikään näistä sotilaista, taisteluun järjestyneistä, kuolemaa vältä; sinä yksin olet eloon jääpä.

ellauri142.html on line 650: Sinun olkoon kunnia korkeudessa ja maassa rauha. Sori jos minä en Sinulle alituisesti liene kunnioitusta osoittanut leikkiä laskiessani, istuessani, maatessani taikka seistessäni, yksinäni tai seurassa, oi Pyhä, sori siitä, anna se anteeksi, ikuinen Herra!  Enhän mä nyt arvannut mikä ponssari sä olet supermiehen trikoissa.

ellauri142.html on line 660:   Kun nyt tuli puheexi, niin voisi tähän väliin vähän kerrata teologian luonnonhistoriaa. Alotetaan elukoista, kuten serkkuapinat, joilla ei tiettävästi ole minkäänlaista henkiolioiden palvontaa. Nää ns. älyttömät luontokappaleet jahtaavat ja pakenee vain toisiaan, ja bylsivät toisia samanlaisia milloin luvan saavat. Siinä kaikki, ja näyttävätpä olleen enimmäxeen aika tyytyväisiä, ennenkuin tää herra-apina tuli ja otti lähes kaikki villit elukoista hengiltä ja loput ruokakomeroonsa elinkautisvangixi.

ellauri142.html on line 664:   Näistä luonnonhengistä lähti vähitellen liikkeelle iso liuta meemejä, joille pitkäkäsivartinen toi eteen herkkuja (jotka se, tai hommaan erikoistuneet nilkit kyllä popsi ize vaivihkaa suihinsa). Eri heimot otti izellensä suojeluxia eli toteemeja, jotka muka jelppi niitä enemmän kuin muita paviaaneja. Indoeurooppalaisten vaunukansalla tämmöset toisiaan vastaan nujakoivat heimojumalat oli jo hyvin handussa. Eikä ne minnekkään ole edes kadonneet, samanlaiset maskotit on kova sana esim. sodissa ja muissa urheilujuhlissa. 

ellauri142.html on line 666:   Vaan ei se enää piisaa klaanitasolla! Klaanissa on yksi aaprahammi, patriarkka, jota porukoiden pitää kumarrella joukolla. Tää innovaatio tuli varmaan nomadeilta, telttakansalta, joilla muuta luontoa ei liiemmältä ympärillä ollutkaan, noita lampaita hemmetisti ja tuulenpuhureita vaan, jotka puhuroivat "mää oon" taikka vaihtoehtoisesti määki että pää. Mää oon tästä lähin ainoa, älä helvetissä ota muita jumalia! Lytättyjen naapureiden jumalista saa kätevästi lisää perkeleitä, niinkuin mezäsuomalaisten perkunas. Klaanin tehtäväxi tuli tehdä loppu verikostosta, joka toimi kuin junan vessa vielä puskajusseilla, mutta aseistuxen parannuttua kävi klaanijohtajille kalliixi. Eliskä äläpä lähde juippi enää kostoretkelle, käännä toinen poski ja anna klaanipääliköiden hoitaa riita-asia. 

ellauri142.html on line 668:   Viimeisin kehityxen vaiheista on sitten tollanen täysin härmistynyt jumala, jonka ainoo jälelle jäänyt  tehtävä on motivoida se, että kunkut ja niiden hännystelijät viettää luxuselämää sillä aikaa kun laahus raataa paskahommissa. Sille paras motivointi on, ettei just tää elämä sunkaan ole ainoa, vaan nimenomaan juuri sulle parempaa on tiedossa, kuha jaxat täällä kiltisti koko aika ahertaa, lopussa sitten luojan kiitos seisoo. Loppupeleissä sitten osat vaihtuvat, ja sulla alkaa olla tosi mukavaa. Kuha nyt et vaan ala napista vielä tässä vaiheessa.

ellauri142.html on line 670:   Ja JUURI TÄTÄHÄN tääkin inkkareiden viisu jaxaa tolkuttaa ihan sivukaupalla. Kuka vitun hölmö voi mennä noin pahasti halpaan, voisi ihmetellä. No niitä on pelkästään Intiassa toista miljardia. Kaiken kaikkiaan termiittipesän asukkaista varmaan yli puolet uskoo johkin samansuuntaiseen paskanjauhantaan.

ellauri142.html on line 672:   Ja mixi? Koska niitä PELOTTAA niin vitusti se väistämätön tosiseikka, että ennen pitkää niillekin kirstunkansi kolahtaa. Silloin miehen nenä / kattoon yltää, eikä maailma tunnut miltään / Ei maailma tunnu miltään. SE on PELOTTAVAA! Mikä tahansa on parempi kuin se! Usko mihin tahdot, niin siitä tulee totta, sun mielessä.

ellauri142.html on line 674:   On se pelottavaa älyttömistä luontokappaleistakin, vaikkei ne ehkä osaa edes kuvitella MIKÄ niitä listimisen jälkeen odottaa. (Enimmäxeen ruokalautanen.)  Ei se tarpeellista olekaan: Darwin on sen hyvin hoidellut, että kaikki pikku mönkiäiset joilla on edes pelkkä tikapuuhermosto, koittaa kiemurrella pakoon hengenhädässä jos joku peto uhkaa niiden henkeä. Elämisen halu on elukoihin sisäänrakennettu, ja kuolemanpelko on vaan lantin toinen puoli. Nää torvet inkkarit (eikä vaan ne, vaan stoalaiset, kristilliset mystikot, ja monet monet muut samanhenkiset) koittaa torveta, eze halu pitäis niistä tyystin irti kitkeä, sitten ei enää tarvizisi itkeä. Ehkä ei, mutta eipä siitä elämästäkään jää paljon jälelle. Elämätön elämä, puhumaton pää. Valize siitä. Onko tää nyt tässä, vai jatkuuko se jossain muualla. Väittäisimpä että ensinmainittu on nollahypoteesi. 

ellauri142.html on line 701: Joo kylnää kaikki setämiehet arvelee että ne on tähtiroolissa tässä siitoxessa, ja et kohtu on vaan munateline.

ellauri142.html on line 703: Näistä saastuttamaton, valaiseva ja terveellinen Cannabis sativa, oi synnitön joka heität ensimmäisen kiven, sitoo sielun onnenautuuden ja tuntemisen kautta.

ellauri142.html on line 705:   Tiedä, että rajas, himoluonne, on kahlehtimisen lähde ja elämisen halun jano, oi Kaunteya, se sitoo ruumiissa asujan toimintojen siteillä.

ellauri142.html on line 710:   Tiedä myös, että tietämättömyyden yöstä syntynyt tamas on kaikkien ruumiissa asujien pettäjä; se sitoo sielun ajattelemattomuuden, kankeuden ja suruttomuuden siteillä. ”Ilman armoa (tuntemista) on sielu ikään kuin kuivettunut.  Kun ihmisruumiin kaikkien porttien kautta paistaa kirkas valo, tiedä silloin, että sattva (sopusointu, valo) on hänessä kypsynyt. Mutta onko jääkaapissa valo kun ovi on kiinni? Mieti sitä!

ellauri142.html on line 724: Sattvasta on syntynyt viisaus, rajasista ahneus, tamasista tyhmistyminen, pettyminen ja ajattelemattomuus. Sattvan ominaisuudessa elävä kohoaa ylös; rajasissa elävä jää keskivälille; hitaat, joilla ovat tamasin rumat ominaisuudet, vajoavat alas. Joo näinhän ne menee. Herrasväki, bisnisväki ja roskaväki. Nain on meidankin elamassamme. Näin oli säätytalolla, eikä se siitä ole mixkään muuttunut. 

ellauri142.html on line 728:  joka pysyy yhtäläisenä niin kunniassa kuin kunniattomuudessakin; jolle ystävä ja vihamies ovat samanarvoiset ja joka kieltäytyy kaikista (persoonallisista) toimintaan ryhtymisistä – häntä kutsutaan cupin voittajaksi. Muut ovat säälittäviä häviäjiä.

ellauri142.html on line 731: Joopa joo. Alan olla aika väsyttävä. Mut onxe mun vika et herran laulu on näin puiseva?

ellauri142.html on line 740: mikä on apinan luonto ja selän hopeus ja mitä tahtoo sanoa: yhtyminen silverbäkkiin, takkuiseen. 

ellauri142.html on line 748: Pääsee varjokuvista valoon, Proustin poikuuden jänis-ankka lyhdystä kausivaloihin, Portnoyn kolmen sormen tekniikasta metrossa Times Squarelle. 

ellauri142.html on line 759:   Piereskelyn avulla meille ilmenee luonto ikään kuin kuviteltuna persoonana. Tätä kuvitteellista persoonaa nimitetään Isäksi. Isällä siis kädetetään siedätystä, jolla taas on puhdas, korkea, izesaastuttamaton jumalaton kärki. Tämä kärki hajuaa ja ikään kuin katsoo oman läpensä läpitte. Tämän saastuttamattoman kärjen objektiivinen kohde on ’Poika’ eli ’poika, sano’ (Logo). Isän ja pojan välillä oleva ikuinen edestakainen sisään ulos suhde toinen toiseensa, eli toisin sanoen runkkaus on pyhä henki.” (Eckhart: Tätä asiaa pitää tarkasti miettiä, ennen kuin sen käsittää.)

ellauri142.html on line 777: Hayakawan kirjassa Semantiikka oli tällänen sana kuin kahdapuolto. Se viittaa siihen ikivanhaan hyvä poliisi - paha poliisi retoriseen kikkaan, et lepertelyn jälkeen pannaan paha poliisi käyttelemään pamppua. Arvaan että näin on käymässä tänkin viisun seuraavassa luvussa, jonka nimi on lupaavasti Jumalallisten ja demonisten henkien  toisistaan erottamisen jooga. Nyt varmaan kerrotaan miten huonosti käy tuhmille. Enkelit ja pirut.

ellauri142.html on line 781: Pelkäämättömyys, elämän (sydämen) puhtaus, väsymättömyys (kestävyys) todellisen tuntemisen etsimisessä (joogan harjoittamisessa), almujen anto, pyhien kirjoitusten hiljainen mietiskely, iloinen katumus, rehellisyys, nöyryys, viattomuus, totuuden rakkaus, lempeämielisyys, siviilikieltäytyminen, rauhallisuus, hyvä tahto, laupeudentunne kaikkia olentoja kohtaan, vapautuminen himoista, mielen levollisuus, lempeys, hyvyys (kohteliaisuus), mielen lujuus, voimallisuus, kärsivällisyys, pysyväisyys, siveys, vapaus kostonhimosta ja turhamielisyydestä, vakavuus. Nämä ovat sen, joka on syntynyt jumalallista olemassaoloa varten, hyvät avut. Aivan mahtavat maitomunat ja hyvä perse.

ellauri142.html on line 799: Eli se oppi, joka sanoo että aine eli aisteilla huomattava on kaiken fyysisen 

ellauri142.html on line 806: Tällästä rationalistit antautuvat pohjattomiin himoihin; he ovat täynnä kavaluutta ja ajattelemattomuutta. Näennäisyyden sokaisemina he riippuvat lujasti kiinni harhassaan; elämäntapansa he ovat järjestäneet saastaisuuden mukaisesti. He antautuvat mahdottomiin haaveiluihin, jotka johtavat tyhjyyteen. Heidän korkein ihanteensa on himojensa tyydyttäminen, ja he uskovat, että he siten saavuttavat elämänsä päämaalin, joka ei ole muuta kuin himojen tyydyttäminen. (Nojoo.)

ellauri142.html on line 823: Moro taas van der Waals eipäskun Francis de Waal, taas tavataan. Jumalan rooli on sama kuin apinoiden kunkulla: se on se isocheefi joka on olevinaan pikkuapinoiden puolella kun pahat silfverbäkit pikkucheefit riistää niitä ja raiskaa pikku peppuja. Pikkuapinat hurraa yläoxilla kuin isocheefi tuikkaa pikkucheefejä mehukkaasti takaapäin ja heittelee niitä johkin roskakuiluun vihreitä alaoxilta. Tän esityxen jälkeen kaikki silfverbäkit kokoontuu vapaamuurareiden looshissa ja juo kinkun kanssa maljoja valtavan kusetuxen onnistuttua.

ellauri142.html on line 830:   Nordenskjöldinkadun kulmassa on lappu: Usko Jeesusta. Siis ei Jeesuxeen. Ristiretkeläisten viisukäännöxessäkin seisoo: Mitä ihminen todella rakastaa, sitä hän on ja sitä hän uskoo. Sitä. Vähän oudolta toi kuulostaa. Illatiivi on vähän kuin jäätä koittavalla, varaamista stakaan ja luottamista onneensa. Partitiivi on tällänen "usko pois", usko minua joka tässä juuri olen koijaamassa sinua. Apinaa koijataan, laulaa harakoixi pukeutuneet Kummelit.

ellauri142.html on line 837: Pretat ja bhutat, pirut ja kummitukset on ne emmentaalihenget, jotka vastaanottavat ja elvyttävät kuolleiden ”astraalibhutteja”; edesmenneiden ihmisten ”varjot”, ”kotelot” eli ”kuoret”. TV-ja Netflix-istunnoissa näyttelevät ”bhutit” suurta osaa, koska siellä enimmän aikaa istutaan. Gym-tyypit sanoo "Jakshaa jakshaa", ja ahertavat "rakshalla" kuin Woku ja Niklas. 

ellauri142.html on line 848: Angelus Silesius, oikea nimi Johannes Scheffler, (1624–1677) oli saksalainen lääkäri, kotoisin Schleesiasta, Breslausta. Se oli aluxi luterilainen vizinikkari. Mystisen kirjallisuuden vaikutuksesta hän siirtyi katolilaisuuteen ja otti nimen Angelus ('enkeli', 'sanansaattaja'). Hän liittyi fransiskaaniveljistöön ja vihittiin papiksi 1661. Kirjailijana hän käytti nimeä Angelus Silesius, 'sleesialainen postiljooni'.

ellauri142.html on line 856: Latvat sanoo uhratessa AUM (suom. kröhöm), TAT (tattis) sanoo nilkkiportaan porukat, ja SAT sanotaan annettaessa almu köyhille. Sapienti sat. Top top, eikös tuo jo riittäne homo sapiensille. Uskottoman almu on vailla ikuisuusarvoa, vaikka laahusta se lohduttaisikin. 

ellauri142.html on line 862: Täydellisesti pyhitetyn toiminta on persoonatonta; hänen yksilöllinen persoonallisuutensa on ainoastaan näennäinen. Hän on oikeasti henkimaailman robotti. Vaikuttaa aika mukavalta veikolta. (Veikkohan se aina on, vai mitä? Sisaret älkööt vaivautuko. Siskot, veikot, barrikaadeille. 	

ellauri142.html on line 875:   Sen tähden sanoo Johannes Scheffler (siis tää takinkääntäjä Silesius): ”Kuinka voi sinulla, oi ihminen, vielä jotakin vaatimusta olla? Itseesihän suljet jumalan ja koko maailman.” "Siinä, ettet rakasta ketään yhtä apinaa, teet oikein ja hyvin. Koko apinakööriä pitää rakastaa en masse, ikäänkuin kazellen yxityisten apinoiden päiden ylize."

ellauri142.html on line 884: puhtaita himojaan, jäävät kâmalokaan eli rakkausmaailmaan, so. he ovat himojensa (kâma) johdosta vielä sidotut alempaan luontoon, eivätkä voi astua devachaniin ennen kuin ovat päässeet vapaiksi näistä epäpuhtaista elementeistä. Tästä luonnonmukaisesta tosiseikasta on syntynyt katolisen kirkon käsite kiirastulesta, mikä kylllä on aivan perseestä.

ellauri142.html on line 898:   Kaikki, mitä ihminen tekee, olkoon se ruumiillisen työn, puheen, ajattelun (manas) avulla, olkoon se väärä tai oikea, kaikki tapahtuu näiden viiden syyn johdosta. Nämä viisi syytä tunsi ja selvitti jo Teophrastus Paracelsus (Liber Paramirum. ”De Entimus Morborum”). Philip Aureolus Theofrastus von Hohenheim synt. 1493 Schwyzissä. Lääkäri ja luonnontutkija. Hänestä käytetään toisinaan nimeä Bombastus, toisinaan Paracelsus. Vaikutti loistavasti monilla aloilla. Kuoli 1541 Salzburgissa.

ellauri142.html on line 903: Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim (11. marraskuuta tai 17. joulukuuta 1493 Sveitsi – 24. syyskuuta 1541 Salzburg, Itävalta) oli sveitsiläissyntyinen alkemisti, lääkäri, astrologi, psykologi ja okkultisti. Hänen nimensä oli alun perin Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim, mutta hän otti Para-Celsus (parempi kuin Celsius) -nimen roomalaisen lämpömittarin Celsuksen mukaan. Paracelsus halusi korvata skolastisen tieteentekemisen perinteen, jossa tutkimuksen ensisijaisina välineenä oli nojatuoli ja kohteena klassisten auktoriteettien opit, kuten galenoslainen lääketiede ja aristotelinen luonnonfilosofia, luonnon todellisia ilmiöitä ja vuorovaikutuksia tutkivalla kokeellisella tieteellä. Paracelsus painotti tutkimuksissa suoraan luonnosta tapahtuvaa ilmiöiden osallistuvaa havainnointia ilman harhaanjohtavia klassisia teorioita ja ajatuksia. 

ellauri142.html on line 909: Tiedä, että latvabeet sanoo et kaikki on sitä yhtä samaa; raajarikkoiset sanoo et on tosi paljon eri juttuja, koska ne on niin himokkaita; ne jonka mukaan on vaan pimeetä ainetta, on pimeitä. (Pimeillä ja valopäillä ei siis ole paljon eroa.)  

ellauri142.html on line 925:   DODI, nyt selviää mihin tällä kaikella oikein pyritään: Kastien tehtävien jako pistevieraasti. Suutari pysyköön lestistään, älköönkä yhtään yrittäkö snobbailla. A good wife knows her place. Parempi on, vaikka heikoillakin voimilla täyttää oman velvollisuutensa kuin toiselle määrätty toimi, olkoon sen toimittaminen kuinka helppoa tahansa. Se joka täyttää sen velvollisuuden, jonka hänen oma luonteensa hänelle määrää, ei tee syntiä. No niimpä tietysti. Vittu et tää on läpinäkyvää!

ellauri142.html on line 959: saavuttaa sitä suurempi tunteminen. Jos jumala, millä tahansa tavalla, tahtoo,

ellauri142.html on line 969: Typerä argumentti, kyllähän mä haluun tehdä syntiä. Vähintäänkin se näyttää tahtovan, että mä tahdon tehdä syntiä. Se ikäänkuin testaa mua, Piki sanoisi. Kazotaan kuinka jätkän käy. Vaik tiedänhän me sen tosin edeltä. Huooh, kyltää on sitten ikävystyttävää. Pelkkiä spoilereita koko aika. 

ellauri142.html on line 971: Niin kuin peilikuva ei ole erinäköinen kuin katsojan kasvot, samoin henkinen elämä (jîva) kuvastuu valaistuneen (buddhi) sielun peilissä. Minä itse olen silloin yhtä ikuisuuden hengen (âtman) kanssa.” (Hastamalaka) Hasta la vista sanoi Schwarzenegger jossain leffassa. Aina nää narsistit kazoo izeänsä peilistä. Onxmun tukka hyvin? Schopenhauerilla oli varmaan vaikeuxia erottaa izeänsä Atma-koirasta.

ellauri142.html on line 980:   Kuule vielä kerran Minun korkeimpia, salatuimpia sanojani. Sinä olet Minulle hyvin rakas, ja sen tähden tahdon sanoa, mikä sinulle on autuudeksi. Vihi sydämesi (manas) Minulle kultaseni. Rukoile Minua. Uhraa itsesi Minulle. Aseta oma tahtosi Minun tahtooni. Siten sinä tulet Minun luokseni. Tämän lupaan sinulle, sillä sinä olet Minulle rakas. Jätä kaikki äärimmäisyydet (dharma). Tule ainoastaan Minun luokseni, ainoaan pakopaikkaasi. Älä sure, Minä tahdon pelastaa sinut kaikesta synnistä.

ellauri142.html on line 988:   No mitenkäs siinä kärhämässä sitten kävi? No sitä ei kerrota. Lopussa vaan seisoo isoin tikkukirjaimin: WE APOLOGIZE FOR THE INCONVENIENCE. Ei korjaan, siinä lukeekin:

ellauri142.html on line 1016:   Kaikki ilmennys maailmassa on kolmenlaista, ellei se sitten ole 1-2-tai 4-laista. Sitä isompia numeroita ei laahus ymmärrä. Israelin tähteä kutsutaan Euroopassa ”Salomonin sinetiksi;” Intiassa ”Vishnun merkiksi”. Niin kuin Eliphas Lévi sanoisi (ja sanoikin): ”Jos kiusaajan kilpi ei vastustaisi arkkienkeli Mikaelin keihästä, niin enkelin voima katoaisi tyhjään avaruuteen; silloin Mikaelin jalka ei pitäisi kiusaajan voimaa alamaisuudessa, ja kiusaajakin singahtaisi eetteriin."

ellauri142.html on line 1020: Alphonse Louis Constant, (8. helmikuuta 1810 – 31. toukokuuta 1875) oli ranskalainen okkultisti ja maagikko. Nimi ”Eliphas Lévi”, jolla hän kirjoitti kirjansa, oli hänen yrityksensä kääntää etunimensä Alphonse ja Louis hepreankielisiksi. Lévi oli pariisilaisen suutarin poika. Hän kävi pappisseminaareissa ja alkoi opiskella katolisen papin virkaa varten. Samaan aikaan hän kuitenkin rakastui ja lopetti opintonsa ilman pappisvihkimystä. Hän kirjoitti lukuisia lyhyitä uskonnollisia teoksia: Des Moeurs et des Doctrines du Rationalisme en France ('rationalismin moraalisista tavoista ja opeista Ranskassa', 1839) oli vastavalistuksen kulttuurillinen lentolehtinen. La Mère de Dieu ('Jumalan äiti', 1844) johti kahteen lyhyeen vankilatuomioon. Se seurasi kahta radikaalia lentolehtistä L'Evangile du Peuple ('Ihmisten evankeliumi', 1840), ja Le Testament de la Liberté ('Vapauden testamentti'), jotka julkaistiin vallankumouksen vuonna 1848. Lévi oli lyhyen aikaa naimisissa kirjailija Claude Vignonin kanssa. Alphonse oli kalju partapozo.

ellauri142.html on line 1022:   Lévi vieraili 1854 Englannissa, jossa hän tapasi kirjailija Edward Bulwer-Lyttonin, joka oli kiinnostunut ruusuristiläisyydestä ja oli pienen ruusuristiläisloosin johtaja. Bulwer-Lyttonilta Lévi sai vinkin kirjoittaa kirjan magian harrastamisesta. Kirja julkaistiin 1855 nimellä Dogme et Rituel de la Haute Magie, ja käännettiin englanniksi nimellä Transcendental Magic, its Doctrine and Ritual. Sen kuuluisat aloitussanat esittävät okkultismiin yhden olennaisen teeman, ja antavat hieman makua tulevasta:

ellauri142.html on line 1041: Niin ikään Britanniassa (kuinkas muuten, puhutaanhan The Witchin ja kloorikanan isänmaasta) on lanseerattu tähän läheisesti liittyvä termi "shit life syndrome": köyhyyden aiheuttama noidankehä, missä pätkätyöläisyys, koulutuxen puute, matalapalkkaisuus, slummiutuminen, epäterveelliset elintavat ja terveydenhuollon puute aiheuttavat psyykkistä taakkaa ja arvottomuuden tunnetta, ja yhdessä pudottavaet eliniän odotetta jopa parilla kymmenellä vuodella. (No sehän hienoa, sanoo kasan päällimmäiset ja taputtavat tuskin kuuluvasti karvaisia, hyvin kammattuja käsiään. Sittenhän neuroleptit menee hyvin kaupaxi, ja hoitovaje pienenee kiitos Jumalan ja luonnollisen poistuman.) 

ellauri142.html on line 1045:   Smail wrote several books on the subject of psychotherapy, emphasizing the extent to which society is often responsible for personal distress. Critical of the claims made by psychotherapy, he suggests that it only works to the extent that the therapist becomes a friend of the patient, providing encouragement and support. Much distress, he says, results from current conflicts, not past ones, and in any case, damage done probably cannot be undone, though we may learn to live with it. He doubts whether 'catharsis', the process whereby it is supposed that understanding past events makes them less painful, really works. The assumption that depression, or any other form of mental distress, is caused by something within the person that can be fixed, is he argued, without foundation. He could thus be regarded as part of the 'anti-psychiatry' movement, along with R.D. Laing and Thomas Szasz, but where Laing emphasised family nexus as making psychosis understandable, Smail emphasises 'Interest' and power in relation to more everyday distress. These are integral to Western society, and, he suggests, considered out of bounds by most psychotherapists, who are themselves both constrained and complicit in protecting their own interests.

ellauri143.html on line 26:     Sisälmysluetteloon

ellauri143.html on line 44:  Dr Brawin Kumar holds a PhD on a study on rabbit species, Yarkand Hare, at the Institute of Zoology, Chinese Academy of Sciences. 

ellauri143.html on line 45: “People often confuse hedgehog (mull eli in Tamil) with porcupine (mullam pandri),” says the PhD holder, who has done a study on rabbit species, Yarkand Hare, at the Institute of Zoology, Chinese Academy of Sciences.

ellauri143.html on line 47: “At first, it may resemble a porcupine. But a closer look will tell it is actually looks like a rat,” he says. “It is actually the size of a coconut,” he says.

ellauri143.html on line 61: The picture was also accompanied by a couplet from the first chapter of Thirukkural — “Katradhanaal aaya Payanen kol VaalaRivan natraal Thozhaaar enin,” which translates to — “What profit have those derived from learning, who worship not the good feet of him who is possessed of pure knowledge?”

ellauri143.html on line 66: The Dravidar Kazhagam, founded by social activist Periyar, is known for conducting Thirukkural conferences across the state. Its deputy president Kali Poongundran said that this shows the BJP’s true motives behind promoting Thirukkural.

ellauri143.html on line 80: Considered one of the greatest works ever written on ethics and morality, it is known for its universality and secular nature. Its authorship is traditionally attributed to Valluvar, also known in full as Vallu Mursu. In addition, it highlights truthfulness, self-restraint, gratitude, hospitality, kindness, goodness of wife, duty, giving, and so on and so forth, besides covering a wide range of social and political topics such as king, ministers, taxes, justice, farts, war, greatness of army and soldier's honor, death sentence for the wicked, agriculture, education, abstinence from alcohol and intoxicants.

ellauri143.html on line 90: The work is highly cherished in the Tamil culture, as reflected by its nine different traditional titles: Tirukkuṟaḷ (the sacred kura), Uttaravedam (the ultimate Veda), Tiruvalluvar (eponymous with the author), Poyyamoli (the falseless word), Vayurai Valttu Mursu, (truthful praise), Teyvanul (the divine book), Potumarai (the common Veda), Muppets (the three-fold path), and Tamilmarai (the Tamil Veda). The work is traditionally grouped under the Eighteen Lesser Texts series of the late Sangam works, known in Tamil as Rupiṉeṇkīḻkaṇakku. 

ellauri143.html on line 92: The Kura is structured into 133 chapters, each containing 10 couplets (or kuras), for a total of 1,330 couplets. All the couplets are in kura venba metre, and all the 133 chapters have an ethical theme and are grouped into three parts, or "books":

ellauri143.html on line 100:     Book I – Aṟam (அறம்): Book of Manners (Dharma), dealing with moral values of an individual and essentials of hot yoga  (Chapters 1-38)

ellauri143.html on line 102:     Book II – Poruḷ (பொருள்): Book of Business (Artha), dealing with socio-economic values, policy, society and administration (Chapters 39-108)

ellauri143.html on line 104:     Book III – Inbam (இன்பம்): Book of Love (Kama), dealing with psychological values and sex (Chapters 109-133)

ellauri143.html on line 112: The book on aṟam (virtue, KILL!) contains 380 verses, that of poruḷ (wealth, EAT!) has 700 and that of inbam or kāmam (love, FUCK!) has 250. Just goes to show. Each kura or couplet contains exactly seven words, known as cirs, with four cirs on the first line and three on the second, following the kura metre. A cir is a single or a combination of more than one Tamil word. For example, the term Tirukkuṟaḷ is a cir formed by combining the two words tiru and kuṟa. The Kura text has a total of 9310 cirs made of 14,000 Tamil words.

ellauri143.html on line 136:   Tsihirunkkuṟallin sisällys Zvelebilin (n.h.) mukaan käännettynä Google Translatella. Ei se nyt ihan nappiin tainnut mennä. Thirukkural in Tamil, English Written by Thiruvalluvar with Meaning. Aika kummallista enkkua, tollasta I am levitating now tyyppistä. 

ellauri143.html on line 139:     Ekassa luvussa on aika vitusti jalkafetishiä. Primaatit imuskelee silverbackin varpaita. Tuonnempana ei jumalasta ole paljon puhetta. Se sinänsä on virkistävää. Ainoot herrat on noita oikeita herra isoherroja.

ellauri143.html on line 141: Miami's Fetish Community Falls Head Over Heels for Feet! [Hae sivustossa oot-fetish-community-and-parties-11507579">miaminewtimes.com] 

ellauri143.html on line 142: "It's like opening a delicious pizza box," he says. He grabs one of women's feet and sticks her big toes in his mouth. "Mmm, foot lollipop," a second woman says, while she and the third woman rub ...      

ellauri143.html on line 160:       Unless His foot, 'to Whom none can compare,' men gain,  


ellauri143.html on line 164:       Long will they bleat, who 've stood from athlete's foot freed; 


ellauri143.html on line 187:     Totuttua setämislorea. Hoohoo jaajaa, minä teen vain kylmiä paloja.

ellauri143.html on line 209: She greatest boon on son confers, who makes him meat, 


ellauri143.html on line 223:       Is debt by gift of heaven and earth but poorly paid.

ellauri143.html on line 246:     Luku 15. Outlook Allin kirja (muu päivä): 141–150

ellauri143.html on line 252:       At least, 'tis good if neighbour's wife he screweth not.

ellauri143.html on line 256:       Indulge no foolish love of her by right another's own.

ellauri143.html on line 275:       Who 're good indeed, on earth begirt by ocean's gruesome tide? 


ellauri143.html on line 284:       Forgiving trespasses is good always; 


ellauri143.html on line 303:       From envious man good fortune's goddess turns away, 


ellauri143.html on line 304:       Grudging him good, and points him out misfortune's prey

ellauri143.html on line 315:     Who scans good gifts to others given with envious eye, 


ellauri143.html on line 323:     Brings ruin to the home, to evil opes the door.

ellauri143.html on line 336:       If neighbour he defame not, there's good within him still

ellauri143.html on line 339:       'Tis greater gain of virtuous good for man to die, 


ellauri143.html on line 365:       To none delight afford, and sever unclemen from good.

ellauri143.html on line 370:     Joo saarismaista "käännä takaposkikin" paskaa köyhille.

ellauri143.html on line 374:       Thy evil deeds will make thee poorer still.

ellauri143.html on line 399:     Luku 23. Google (Lentäjä): 221–230

ellauri143.html on line 423:       If you your days will spend devoid of goodly fame, 


ellauri143.html on line 433:       Who eats of savoury meat, no joy in food can find.

ellauri143.html on line 459: Luku 28. Sindrese Sittiont (koordinoiva): 271–280

ellauri143.html on line 467:       Who neighbours' goods desire, and watch for their unguarded door.

ellauri143.html on line 479:   Falsehood may take the place of truthful word, 


ellauri143.html on line 521:       If, ere the noontide, you to others evil do, 


ellauri143.html on line 534:       Alone, first of goods things, is 'not to slay'; 


ellauri143.html on line 542:     Luku 34. Ultraääni Stooge (Impermanence): 331–340

ellauri143.html on line 547:       As 'day' it vaunts itself; well understood, 'tis knife', 


ellauri143.html on line 552:       Arouse thyself, and do good deeds beyond the power of death.

ellauri143.html on line 615:   When good things come, men view them all as gain; 


ellauri143.html on line 629:     Kinkun assets. Tää on tämmöstä tyypillistä klaanimeemiä. Vallun riimit on tosi kehnoja, aivan onnettomia. Pikkukuvien kumipäiden tamilixi selittämät proosamuotoiset selityxet on vielä avuttomampia. 

ellauri143.html on line 720: The blockheads, too, may men of worth appear, 


ellauri143.html on line 725: The wise receive them not, though good they seem to show.

ellauri143.html on line 739:       The wise discern, the foolish fail to see, 


ellauri143.html on line 752:       The fool is poor, of everything possessed.

ellauri143.html on line 885:   Increase of good such worthy ones shall meet.

ellauri143.html on line 903:   His ample joy, swift fading, soon shall die

ellauri143.html on line 919:     Yleiskazaus hyvään kurkoon. Kärsivällisyyttä kurko, ja naamaan hymyä kun ryöväät alamaisia!

ellauri143.html on line 936: 
Kurkolla p.o. vakoojat. Muuten ei tule hallizemisesta mitään. Tää luku oli isä aurinkoisella tyynyn alla luotipyssyn vieressä.

ellauri143.html on line 988: Luku 62. Manessirenet (Ihmisoikeuksien persoonallisuus): 611–620

ellauri143.html on line 1014:     Midst all good things the best is modest grace, 


ellauri143.html on line 1038: The mighty council´s moods discern, nor fail in their discourse.

ellauri143.html on line 1045: In councils of the good, who speak good things with penetrating power, 


ellauri143.html on line 1073:     Tää luku osoittaa että Vallu on tosi kaukana jostakin köyhyyslupauxista. Sellasia lupauxia antaa lähinnä köyhät pakanat, downshiftaajat, Wolt-kuskit, Alepan kassat, siivoojat, lähihoitajat sun muut surkuteltavat yxinyrittäjät.

ellauri143.html on line 1101: 	That ain't a knife. Now this is a knife. Ubi bene ibi patria. (Kirjassa Valkoinen torakka oli virheellisesti toisin päin: Ibi bene ubi patria. Patrioottista potaskaa.)

ellauri143.html on line 1133:   Who would not beg such boon of glorious death to gain.

ellauri143.html on line 1157: From foes ten million fold a greater good you gain, 


ellauri143.html on line 1171:     oodreads.com/quotes/tag/friendship">Friendship Quotes (8189 quotes) - Goodreads..

ellauri143.html on line 1179:     Luku 83. SabotreSe-Seiresskof (Koodaa Friendly Seilip): 821–830

ellauri143.html on line 1188:     Nilkki on kuin hyvä vaimo: tietää paikkansa. A Good Wife Knows Her Place.

ellauri143.html on line 1192:     Is fool whose foot intrudes where wise men meet.

ellauri143.html on line 1221:   Explanation : (A) pleasing (object) to his foes is he who reads not moral works, does nothing that is enjoined by them cares not for reproach and is not possessed of good qualities.

ellauri143.html on line 1270:     Who to his wife submits, his strange, unmanly mood 


ellauri143.html on line 1271:     Will daily bring him shame among the good.

ellauri143.html on line 1278:     Who quakes before his wife will ever tremble too, 


ellauri143.html on line 1279:     Good deeds to men of good deserts to do.

ellauri143.html on line 1301:     Aatelisen tunnistaa paizi hörökorvista niin ritarillisuudesta. Eliskä ezen pyllyn alla on hyvä hevonen. The goodly knight pricks his horse on the plain. The rain in Spain falls mainly on the plain. How kind of you to let me come. 

ellauri143.html on line 1314:     The learned books count three, with wind as first; of these, 


ellauri143.html on line 1316: Explanation: If (food and work are either) excessive or deficient, the three things enumerated by (medical) writers: flatulence, biliousness, and phlegm, will cause disease.

ellauri143.html on line 1328:       Joopa joo, vielä 1 mun ällösanoja. Tässä risuparrat kannustavat säälittävää häviäjää tekemään pikimmiten suikin.

ellauri143.html on line 1347:       Darkness in daytime broods o'er all the vast and mighty earth.

ellauri143.html on line 1353:       Joo nää on ihan jenkkiklassikoita, grin and bear it, be an optimist. Kaikki lähtee muumipeliin samasta ruudusta 1 muumitalon rappusilta, sen jälkeen se on kiinnni tarmokkuudesta ja onnesta. Fortes fortuna adiuvat. Optimisti jolla on optimistijolla, päätyy tiukan jahdin jälkeen jahdin omistajaxi. Minkä jälkeen se voi ostaa palveluita kunnon viisastelijoilta. Siinä ei pie kizailla.

ellauri143.html on line 1368:       Nojoo, täytyy myöntää tää kuraveristen kokoama käytöxen kultainen kirja aiheuttaa jonkin verran myötähäpeää. 

ellauri143.html on line 1377:     Tässä luvussa nuoleskellaan keskustalaisia. Sellasia kuin Haju Pisilä tai se porsasmainen Mikko Kärnä, jonka miälestä kaupungin pitäis syöttää porukoille sen näköisiä sikoja. Tai se vitun Seppä, joka haluaa tappaa susia "kannanhoitomielessä". Vitun kusilaareja. Koivisto oli oman elämänsä seppo, lausui sen kuoltua Haju Pisilä. Sepot, Juhat, Jarmot ja Ismot sun muut agranoomit ja mezänraiskaajat painukoot huut helkkariin.

ellauri143.html on line 1380:       Who ploughing eat their food, they truly live: 


ellauri143.html on line 1385:       Who raise with their own hands the food on which they live.

ellauri143.html on line 1388:       When master from the field aloof hath stood; 


ellauri143.html on line 1389:       Then land will sulk, like wife in angry mood

ellauri143.html on line 1409:   Mites tää neronleimaus on pujahtanut kama sutran pussiin? Eikös tää ole väärä kabanossi tänne? Seuraavakin tultuu oudolta. Ahaa, näähän kuuluskin ozikkoon "Wealth - miscellaneous", sexipalsta alkaa vasta luvusta 109. Ilmeisesti mun eka lähde jakoi kirjat väärästä kohdasta. Korjasin tän nyt, vaikka mitä väliä, on tää sellasta schaibaa vaikka miten numeroituna. Yhessä kohassa kehutaan et charity on ihan huippua, sit tässä haukutaan kerjäläiset ihan paskaxi. No onhan se johonmukaista kermaperse ajattelua.  Tässä lisää samanlaista seppoilua:

ellauri143.html on line 1424:   Askers refused from wrath must stand aloof; 


ellauri143.html on line 1425:   The plague of poverty itself is ample proof.

ellauri143.html on line 1436:   Though deepest sense, well understood, the poor man's words convey, 


ellauri143.html on line 1443:   Explanation : The destitute poor, who do not renounce their bodies, only consume their neighbour's salt and water.

ellauri143.html on line 1459:     DuckDuckGo ei tätä löytänyt (Google kyllä), vaan ehdotti seuraavia, jotka yhtä hyvin sopisivat ozikon "premarital sex" alle.

ellauri143.html on line 1570:       I am greatly pained to hear you call him a cruel man, just because your shoulders are reduced and your bracelets loosened. Tää selitys on aika törkeä! Eli poinzi on, että syytä ämmä vaan izeäsi kun olet rupsahtanut, ei se ole äijän vika. 

ellauri143.html on line 1584:     Of womanly reserve love's axe breaks through the door, 


ellauri143.html on line 1596: Luku 130. Algongestoorin sakot (Heart-rheual Seilipatada): 1291–1300

ellauri143.html on line 1602:     Luku 133. Prosa-session tambasaanadaanaadaay (ootaluvari yaalai yaadaalaay, jodelaadelei huhhahhei): 1321–1330.

ellauri143.html on line 1619:     A cool reserve is like the salt that seasons well the mess,  


ellauri143.html on line 1620:     Too long maintained, ´tis like the salt´s excess.

ellauri143.html on line 1622:     Explanation : Unusually great is the female simplicity of your maid whose beauty fills my eyes and whose shoulders resemble the bamboo.

ellauri143.html on line 1626:     Is womanhood´s most womanly device, men say.

ellauri143.html on line 1668:     Neljä jaloa totuutta ovat jalo totuus kärsimyksestä, jalo totuus kärsimyksen syystä, jalo totuus kärsimyksen lakkaamisesta, jalo totuus kärsimyksen lakkaamiseen johtavasta tiestä. Tämä muotoilu on täsmälleen sama kuin se, jota käyttävät lääkärit tehdessään diagnoosia ja määrätessään hoitoa sairauteen: määritetään oireet, määritellään sairaus, sen syyt ja sitten housut pois ja hoitoon. Eli Buddha pitää kärsimystä "sairautena", joka paranee hengiltäotolla. Leikkaus onnistui, tosin potilas menehtyi.

ellauri143.html on line 1692: Romaani kertoo brahmaanin (ks. kastilaitos) pojan Siddharthan pyrkimyksestä valaistumiseen. Mukana matkassa hänellä on ystävänsä Huckleberry Finn. Kaksikko liittyy vaeltaviin munkkeihin, ja kun he kuulevat Buddhasta, valaistuneesta, ryhtyy Govinda tämän seuraajaksi. Siddhartha päättää kuitenkin etsiä valaistumista omin päin, koska on vakuuttunut että todellinen totuus ja pelastus löytyy vain henkilökohtaisten kokemusten kautta, eikä muiden opetusten perusteella. Pelastus mistä? Vitutuxesta? No ei, kuolemanpelostahan tää on kaikki lähtöisin. Ei sitä kannata pelätä, enempää kuin hammaslääkäriä. Hui! Mulla on se huomenna. 

ellauri143.html on line 1696: Vaelluksellaan Siddharta palaa lautturin kuljetettavaksi, ihastuu jokeen ja lautturin sisäiseen rauhaan, ja tämän laid back elämäntyyliin. Lautturi ottaa hänet liikekumppanikseen. Samaan aikaan Kamala synnyttää Siddhartalle lapsen. Vanhettuaan ja ammattilaisurasta luovuttuaan Kamala luovuttaa lapsensa ja omaisuutensa uskonnollisille ryhmittymille, ja lyöttäytyy mukaan seuraamaan Buddhaa. Joen lähettyvillä käärme puree Kamalaa, ja hänen erauspoikansa lähtee kutsumaan apua lauttureilta. Kamala ja Siddharta tunnistavat rypyistä huolimatta toisensa, ja Kamala kertoo pojan olevan todennäkösest Siddhartan poikia. Kamalan kuoltua käärmeenpuremaan poika jää asumaan lauttureiden luokse, mutta isä-poika suhteesta muodostuu vaikea. Lopulta Siddhartan on hyväksyttävä se että hänen poikansa jättää hänet jäälautalle, kuten hän kirjan alussa jätti omat vanhempansa. Poika kaxoisnelistää tiehensä jättäen pikku perheensä isoisälle.

ellauri143.html on line 1698: Kirja päätyy kertomaan Siddhartan uudet ajatukset, joiden mukaan liiallinen onnen ja totuuden etsintä vaikeuttaa niiden löytämistä. Hän uskoo että viisaat sanat ovat turhia, aika on illuusiota, ja lopulta kaikki on yhtä samaa paskaa. Tällä yhdellä viitattaneen hindulaisuuden ajatuksiin jumalista, jotka ovat kaikki myös lähtöisin samasta reiästä. Sukha, dukha, same difference. Hole in one. Kaikenlaiset herännäiset on vituttavia. 

ellauri143.html on line 1709: Mietintätila on mahdollista saada koirankopinnäköisellä mietintämyssyllä jonka päällä on linnunpesä poikasineen ja jota mojautetaan nuijalla, tai sit tyynnyttämällä mieli ja pitämällä "se" aloillaan (sanoo paimensukuiset koulukunnat hinayana, theravada, zazen) tahi jopa "lepäämällä myötätuntoisena avaruudessa" (kalikkakaulat mahayanan valtakoirat); tahi  askartelemalla kehon 9 energia-aukon parissa ja miettimällä buddhien valomiekkoja (timanttipora, vaijerijana) tai keskittymällä johkin paradoksaaliseen kysymykseen (zazen: kumpi ja kampi tappelivat, kumpi voitti. Niimpä, sasse!)

ellauri143.html on line 1718: Levitaatio on ennen kaikkea mielen tyhjentämistä ajatuksista, mikä saavutetaan pysyttelemällä keskittyneesti nykyhetkessä jonkin toiminnan tai muun menetelmän avulla. Levitaatio yhdistää tiukan keskittymisen rentoutumiseen. Levitoija keskittyy intensiivisesti esimerkiksi kännykän soittoääneen tai kissavideoon, jonka seurauksena mieli tyhjentyy ajatuksista, stressistä ja levottomuudesta. Levitoinnin aikana levitoija tarkastelee omaa napaansa tai persettään objektiivisesti hukkumatta tai samaistumatta niihin.

ellauri143.html on line 1720: Yleinen levitaatioasento on kiinalainen lootusasento tai puolinelson, mutta levitointia voi harjoittaa myös käsillä kävellessä. Aktiivista levitaatiota ovat esimerkiksi jooga, tee ja bierbong. Myös uiminen, hölkkä ja kävely soveltuvat aktiiviseen levitaatioon. Jos on läski  voi suorittaa aktiivisen levitoinnin myös esimerkiksi istuen tai maaten. Buddha teki juuri niin. 

ellauri143.html on line 1723: Levitaatio on pääosin kehittynyt rajajoogan yhteydessä. Rajajoogan levitaatioperinteen arvellaan olevan vanhinta, ja sen oletetaan vaikuttaneen mm. kristilliseen ja islamilaiseen levitaatioperinteeseen. Zen-levitaatio poikkeaa muodoltaan rajajoogan levitaatiosta.

ellauri143.html on line 1726: Yleisesti levitaatioharjoitus jaetaan kahteen osioon: samantha eli mielen hiljentäminen ja sitä seuraava vippassana, eli sisäisen visailun kehittäminen.

ellauri143.html on line 1728: Sötö-koulukunnassa suositaan pelkistettyä shikantaza (suom. vain istumista) muotoa, jossa jo pelkkä tyhjän päällä istuminen itsessään on lopullinen päämäärä, johon sisältyy jo kaikki. Phil Rothin faijalla oli taukoomaton ummetus. "Kuulkaa nyt, minä yritän saada jotakin tulemaan. Eikö minulla ole tarpeexi vaikeaa ilman että ihmiset kiljuvat minlle kun minä yritän saada jotakin tulemaan?" Philillä izellään ei ollut vaikeuxia saada jotain tulemaan pikku ressukastaan. Tyttönorssissa tytöt istuivat kun niillä oli menstruaatio. Poikanorssit seisoivat vaikka niillä oisi ollut polluutio. Ja olikin.

ellauri143.html on line 1735: Nähdään visuaalisessa mielessä aivan loistava valtaistuin, jolla Sankeamuna Buddha istuu vierellään Greta Thunberg ja muita pyhän kansanyhteisön arvovaltaisia jäseniä. Joukkoon videoidaan mahdollisuuksien mukaan myös omat sukulaiset, viholliset ja ystävät, sekä lopulta (jos ehtii) käyt kaz kaikki maailmankaikkeuden olennot. Tämän joukon loistama valo visualisoidaan puhdistamaan fotoaktiivisesti nutusta tahrat ja muut epäpuhtaudet, ja lopuxi lausutaan rukouksia sekä kerätään kolehti.

ellauri144.html on line 26:     Sisälmysluetteloon

ellauri144.html on line 46: Google Lens tiesi: hän on Porzu, tuo Porsaanian nimikkoeläin. Olixe sit joku Horisko fäni? Juu, lue alempaa.

ellauri144.html on line 48: Noi sanat on rändöm pätkä Horiskon emeritussopimuxesta. Suomexi: "leikkien hyödyllistä loputtua". Nimittäin olis kotosalla paasaus. H. jaxaa keekoilla sanajärjestyxellä proosassakin.

ellauri144.html on line 69: Janoon tuskin jos limakannu riittää 


ellauri144.html on line 81: Reteestikö noin hahatuttaa horoskooppi?   


ellauri144.html on line 85: Mitä auttaa sua vika yx jos irtoo?  


ellauri144.html on line 95: along with his body. He looks back bemusedly at the rash confidence, the ambition to get ahead, that motivated his earlier writing. And now his poetic gift itself threatens to fall away, together with other games, notably lovemaking, that require youthful energy and zest (55-57). Philosophy, as he describes it, is most centrally the art of  living well from day to day; of enjoying life’s gifts while you have them, and of accepting Nature’s high impersonal laws in preparation for that final retirement which is death (213-16).

ellauri144.html on line 99: The Greeks were creative but, like puellae, they lacked steadiness of purpose. From the Roman point of view, they were puerile, they just “fooled around” (nugari). Romans are brought up to be serious and businesslike, moralistic and 

ellauri144.html on line 113:     "En yxinkertaisesti ymmärrä Thunberg-ilmiötä. Hän ei tiedä, miten maailma toimii, hänellä ei ole käytöstapoja eikä titteliä nimensä jälkeen (toisin kuin mulla), koska opiskelun sijaan hän on purjehtinut ympäri maailmaa, jotta hän voi kiukutella ja olla vihamielinen aikuisia kohtaan," entinen Top Gear -juontaja tilitti suorasanaisesti eli proosallisesti.

ellauri144.html on line 116: CLARKSON näkee myös ”turhana” sen, että Thunberg kertoo ihmisille, mitä heidän pitäisi tehdä vähentääkseen ympäristöhaittoja.

ellauri144.html on line 117: Joten Greta, tässä on sinulle vinkki: on turhaa kertoa minulle, mitä minun pitäisi tehdä. Se on kuin seisoisit makuuhuoneessani joka aamu ja käskisit minua pukeutumaan vaatteisiin. Tiedän sen jo, Clarkson kirjoitti. Mä vaan tykkään olla ilman housuja. Ajella perse paljaana käryisiä bensa-autoja. Viljellä metaanipieruisia lehmiä ja luontoon kuolevia lampaita.

ellauri144.html on line 121: Clarkson tarvizee mitä pikimmiten niskalaukauxen. Kun britti on pöljä se voittaa tyhmyydessä jopa jenkkikloorikanat.

ellauri144.html on line 123:       Mutta onko Clarxon homo? Ainaskin se on aivan vitun homofoobi, joka on vahva vihje kaappihomosta. (Ei koske minua, I refuse to be bummed.) The Amazon Prime show sees presenters Jeremy Clarkson, Richard Hammond and James May travel the world reviewing cars. The Ofcom complaint comes after Young took issue with a comment in one of the episodes in which the trio made jokes about the Wrangler Jeep being a ‘gay man’s car’..... and then Hammond and May’s ‘quips’ to Clarkson wearing chaps, a pink shirt, he should get some moisturiser. It’s fucking pathetic and actually homophobic. Jeremy Clarkson: I’m not homophobic, I enjoy watching lesbians on the internet. 

ellauri144.html on line 132:       ooks/Pix/pictures/2009/9/7/1252323537477/Philip-Roth-in-1968-002.jpg?width=465&quality=45&auto=format&fit=max&dpr=2&s=61b8cc3da6b2dc7bcec8843c2e7808a7" width="50%" />

ellauri144.html on line 138: I took the Monkey to Italy. Sorry, I haven't mentioned her before. She's the long-legged shiksa model who used to be married to the elderly rich goy that liked to shit on a glass table over a schwartz while she ate a banana. Hence Monkey. Her real name is Mary Jane Reed and she's a thinly-disguised caricature of my alter ego's first wife. Revenge really is best served cold.

ellauri144.html on line 148: Niin, ehkä se johtuikin hummerista. Kun tuo tabu oli niin helposti ja yksinkertaisesti rikottu, niin ehkä minun luonteessani piilevä limainen, murhanhimoinen Dionysos oli saanut rohkaisunsa; ehkä sillä oli opittu se läksy ettei lain rikkomiseksi tarvitse tehdä muuta kuin - antaa periksi ja rikkoa! Ei tarvitse muuta kuin lopettaa vapiseminen ja täriseminen ja sellainen kuvittelu että se on mahdotonta ja sinä et siihen pysty: ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä se! Just do it! Mitä muuta, minä haluaisin tietää, olivat kaikki nuo ruokia koskevat säännöt ja määräykset alun pitäenkään, mitä muuta tarkoitusta niillä oli kuin antaa meille pienille juutalaislapsille kokemusta siitä mitä on pidättyminen jostakin mieleisestä? Kokemusta, rakas ystävä, kokemusta, kokemusta, kokemusta. Itsehillintää ei poimita puista nääs - vaatii kärsivällisyyttä, vaatii keskittymistä, vaatii asiaan omistautunutta ja uhrautuvaista isää jotta vain muutaman vuoden ajassa luotaisiin aisoissa pysyvä ja kireäperseinen ihmisolento. Miksi muuten kaksi eri astiastoa? Miksi muuten kosher saippua ja -suola? Miksi muuten, haluaisin tietää, miksi muuten kuin sitä varten että meitä muistutettaisiin kolme kertaa päivässä siitä että elämä jos jotain on ollakseen niin on rajoja ja rajoituksia, satojatuhansia pieniä sääntöjä jotka on asettanut ei kukaan muu kuin Ei Kukaan Muu, sääntöjä joita joko noudatat kyselemättä, välittämättä siitä miten idioottimaisilta ne vaikuttavat (ja siten pysyt, tottelemalla, hänen armoissaan), tai joita sinä rikot, todennäköisimmin tuohtuneen talonpoikaisjärjen nimissä - joita sinä rikot koska ei edes lapsi halua koko ajan tuntea itseään täydeksi hölmöksi ja idiootiksi - niin, sinä rikot, mutta sillä todennäköisellä seurauksella (isä minulle vakuuttaa) että seuraavana Yom Kippurina kun nimiä kirjoitetaan siihen suureen kirjaan johon Hänmies kirjoittaa niiden nimet jotka elävät vielä seuraavassakin syyskuussa (kohtaus joka jostain syystä onnistuu syöpymään minun mieleeni), niin kas, sinun oma kallis nimesi ei olekaan siinä joukossa. No kukas nyt on idiootti, hah? Ja se ei vaikuta asiaan tippaakaan (tämän minä ymmärrän heti alkuun, päätellen siitä miten tämä Jumala, joka führeröi, järkeilee), onko rikkonut tärkeää vai vāhemmän tärkeää sääntöä vastaan, pelkkä rikkominen se saa Hänet antamaan satikutia - se on vain se että on poikennut oikealta tieltä, ja vain se, sitä Hän ei voi sietää, ja sitä Hän ei myöskään unohda, kun Hän vihaisena istuutuu (rööki suussa otaksuttavasti, ja pää taatusti armottoman kipeänä, niin kuin isäni ummetuksen huippukohdassa) ja rupeaa pyyhkimään nimiä yli sitä kirjasta. 

ellauri144.html on line 152: Sukupuolihirviö! Hän ei kerta kaikkiaan voi - ei halua - kontrolloida lihansa himoja, poltetta aivoissaan, jatkuvasti palavaa halua joka etsii jotakin uutta, hurjaa. jotakin mitä ennen ei ole tullut ajatelleeksi ja, jos sellaista nyt voi kuvitella, mistä ei ennen ole edes kirjoitettu. Mitä vittuun tulee niin hän elää tilassa joka ei ole huojentunut eikä mainittavassa määrässä hienostunutkaan sitä mitä se oli kun hän oli viidentoista eikä voinut koulussa nousta seisomaan kätkemättä seisovaa moloansa kolmirenkaisen muistivihkon taakse. Jokainen tyttö jonka hän näkee (pidelkää hattujanne) kantaa kuin kantaakin jalkojensa välissä oikeaa vittua. Ihmeellistä! Hämmästyttävää! En vieläkään pääse siitä fantastisesta ideasta, että kun katsoo jotakin tyttöä, katsoo jotakin sellaista jolla taatusti on - vittu! Kaikilla niillä on vittu! Heti siinä kuteen alla! Vittuja nussittavaksi! Ja tohtori, teidän Ylhäisyytenne, olkoon nimenne mikä hyvänsä tuntuu olevan aivan samantekevää miten paljon mies parka todellisuudessa saa, sillä hän uneksii huomisesta pillusta jo tämänpäiväistä pumpatessaan! Anna meille meidän jokapäiväinen reikämme. 

ellauri144.html on line 154: Katsokaas, minä en ainakaan vielä kolmissakymmenissä sentään huomaa olevani kahlittuna avioliittoon jonkun viehättävän ihmisen kanssa, jonka ruumis on lakannut aidosti kiinnostamasta minua, ainakaan minun ei tarvitse mennä joka ilta sänkyyn jonkun kanssa jota minä nain lähinnä velvollisuudesta enkä himosta. Tarkoitan sitä painajaismaista mielenmasennusta, jonka jotkut ihmiset kokevat nukkumaanmenon aikaan.... Toisaalta minun on myönnettävä, että tietystä näkökulmasta katsoen myös minun tilanteessani on jotain masentavaa, Tietenkään kellään ei voi olla kaikkea, tai niin minä ajattelen - mutta kysymys johon minä haluaisin vastauksen: onko minulla edes mitään? Kuinka kauan vielä minä jatkan tätä shtuppimista naisten kanssa? Kuinka kauan minä jatkan tätä että tökkään kaluani reikiin joita saan - ensin tähän reikään, sitten kun väsyn toiseen, sitten tuohon toiseen reikään... ja niin edelleen. Pitäskö siirtyä kokonaan suklaaosastolle vähitellen, saamapuolelle? 

ellauri144.html on line 158:   No loppuihan se shtuppiminen sitten Pepultakin. Muttei tullut Noobelia, eikä lasta eikä paskaakaan, jos näät isän ongelma oli periytynyt. Varmaan Philin vazalaukkuun eksynyt vasen kives oli nyrjähtänyt U-käännöxessä. Koko mies kääntyi sitten vanhemmiten kivexensä perässä vasemmalta aika oikealle. Mutta kyltää Portnoyn tauti on Phillun paras kirja. Tässä ei vielä tiedetty että tätä samaa se tulee jankuttamaan koko loppuajan kerta kerralta yhä happamempana.

ellauri144.html on line 161: Juuri tälläisillä patrioottisilla loizuilla minä nukutan izeni iltaisin runkattuani sukkaani.

ellauri144.html on line 166: With our flesh and blood, let's build our newest Great Wall!

ellauri144.html on line 237:  moriré de cara al sol.                   kuolen kasvot aurinkoon päin.

ellauri144.html on line 280: Did you actually mean gum dammar? Actually no. Nähtävästi sanat on vähän eri eri lähteissä. Kuvan lyricsissä on hirvi joka ezii suojaa vuorelta. Ja se pitää köyhistä ja el Zorron kuivasta joenuomasta enemmänkuin merestä. Varmaan kaunistelua. Santanallakin (pyhä Anna) on maalaistyttölaulu, jossa on toi äskeinsen viisun viimeinen säkeistö. Suomennos on kiitos Google translate.

ellauri144.html on line 292: The United States has long maintained a military base at Guantanamo in Cuba. This makes the U.S. adaptation of the song a multi-layer statement, to put it mildly. It's typically sung by freedom activists who would perhaps like to see that illegally torturing prison and military base close for good, though they don't usually employ the song to that end.

ellauri144.html on line 296: When employed in the United States, the verses sung tend to remain concise - sticking to the verse about being an honest man :D. The line "My verses flow green and red" references the reds and blood on the land, i.e. is an allusion to revolution, though it's almost never used to incite antifa violence in the US. The final verse speaks about casting one's lot with the poor, which is a singularly bad and un-American idea.

ellauri144.html on line 307: The song is that of a man telling a woman (from Málaga, Spain) how beautiful she is, and how he would love to be her man, but that he understands her rejecting him for being too poor.

ellauri144.html on line 309:   The film was produced as part of the studio's goodwill message for Latin America. The film stars Donald Duck, who in the course of the film is joined by old friend José Carioca, the cigar-smoking parrot from Saludos Amigos, who represents Brazil, and later becomes friends with a pistol-packing rooster named Panchito Pistoles, who represents Mexico. The Disney song is pathetically bad. Donald Duck's telescope has an erection when the duck focuses on Latin beauties, such as Carmen Mirandaellauri144.html on line 314:   Phil Roth mainizee roolimalleinaan Norman Mailerin ja Michael Toddin, mustanpuhuvia jutkuäijiä jotka onnistui nappaamaan ihan eturivin shixoja. Philkin piti shixoista, vaixen eka vaimo oli sille elämänikäinen pettymys ja trauma. Philin mielestä shixa huijasi sen naimisiin, käyttäen samaa veruketta kuin ukko Schäfer joka haulikolla pakotti tiineen tyttärensä kanssa vihille opettaja Zimmerin. Kaikkein traagisinta oli että Philin kohdalla se ei ollut edes totta! Ei lasta eikä paskaakaan, mitä vittua. 

ellauri144.html on line 318: Avrom  was born in Minneapolis, Minnesota, to Chaim Goldbogen (an Orthodox rabbi), and Sophia Hellerman, both of whom were Polish Jewish immigrants. He was one of nine children in a poor family, the youngest son, and his siblings nicknamed him "Tod" (pronounced "Toat" in German) to mimic his difficulty pronouncing the word "coat." It was from this that his name was derived. Nomen erat omen.

ellauri144.html on line 319: He eventually dropped out of high school, and worked at a variety of jobs, including shoe salesman and store window decorator. One of his first jobs was as a soda jerk. When the drugstore went out of business, Todd had acquired enough medical knowledge from his work there to be hired at Chicago's Michael Reese Hospital as a type of "security guard" to stop visitors from bringing in food that was not on the patient's diet.

ellauri144.html on line 325:     On March 22, 1958, Todd's private plane the Liz crashed near Grants, New Mexico. "Ah, c'mon," he said. "It's a good, safe plane. I wouldn't let it crash. I'm taking along a picture of Elizabeth, and I wouldn't let anything happen to her."

ellauri144.html on line 327: In June 1977, Avrom's remains were desecrated by graverobbers. The thieves broke into his casket looking for a $100,000 diamond ring, which, according to rumor, Taylor had placed on her husband's finger prior to his burial. The bag containing Avrom's remains was found under a tree near his burial plot. The bag and casket had been sealed in Albuquerque after Avrom's remains were identified following the 1958 crash. Avrom''s remains were once more identified through dental records and were reburied in a secret location.

ellauri144.html on line 332: Siegmund Freud on ikävästi luihun Kimmo Koskenniemen näköinen. Phil Roth osti sen kootut teokset ja luki niitä sängyllä pikku Alex kädessä. Mitäs terävää sanottavaa Siggellä oli lemmestä? Eipä sanottavasti. Että sikari ja nainen on siitä samanlaisia et jos niitä vetää liian kovasti ne eivät syty.

ellauri144.html on line 343: Syxy paisuttaa kurpizan, sanoo Keaz Philin alludoimassa, toiseen paasauxeen suomentamassani Syxylle-runossa. Vizi että nää Amerikan immigranttijutkut  osaa olla rasisteja. Älä bylsi shixeä, NE OVAT KOKONAAN TOINEN IHMISLAJI! No Phil kyllä kerta kiellon jälkeen shtuppii shixeä, ja veltto molo vielä marakatin poskessa siteeraa ruozintamaani Yeazin Leda-runoa, kylläkin Aale Tynnin vetelämpää suomennosta siitä. 

ellauri144.html on line 387: Drives my green age; that blasts the roots of trees		Ajaa mun vihreätä ikää; mikä räjäyttää puunjuuret

ellauri144.html on line 389: And I am dumb to tell the crooked rose				Ja mä olen mykkä kertomaan kierolle ruusulle

ellauri144.html on line 393: Drives my red blood; that dries the mouthing streams		Ajaa mun punaista verta; mikä kuivaa puronsuut

ellauri144.html on line 398: The hand that whirls the water in the pool			Käsi joka vatkaa vettä uima-altaassa

ellauri144.html on line 405: Love drips and gathers, but the fallen blood			Kiima tippuu lammikoxi, vaan valahtanut veri

ellauri144.html on line 411: How at my sheet goes the same crooked worm.			Et mun lakanaa syö sama kiero mato.

ellauri144.html on line 419:   A black and white photograph of Thomas wearing a suit with a white spotted bow tie in a book shop in New York. Thomas at the Gotham Book Mart in New York City, 1952

ellauri144.html on line 421: Dylan Marlais Thomas (27 October 1914 – 9 November 1953 = 39v) was a Welsh poet and writer whose works include the poems "Do not go gentle into that good night" (Josta suomenruozalainen leijakirjailija otti "Älä mene yxin yöllä ulos") and "And death shall have no dominion"; the "play for voices" Under Milk Wood; and stories and radio broadcasts such as A Child´s Christmas in Wales and Portrait of the Artist as a Young Dog. He became widely popular in his lifetime and remained so after his death at the age of 39 in New York City. By then he had acquired a reputation, which he had encouraged, as a "roistering, drunken and doomed poet".

ellauri144.html on line 423:   Dylan Thomas was born on 27 October 1914 in Swansea, the son of Florence Hannah (née Williams; 1882–1958), a seamstress, and David John Thomas (1876–1952), a teacher. His father had a first-class honours degree in English from University College, Aberystwyth and ambitions to rise above his position teaching English literature at the local grammar school, which he never did. Thomas had one sibling, Nancy Marles (1906–1953), who was eight years his senior. The children spoke only English, though their parents were bilingual in English and Welsh, and David Thomas gave Welsh lessons at home. Thomas´s father chose the name Dylan, which could be translated as "son of the sea", after Dylan ail Don, a character in The Mabinogion. (Mulla on se, mutten ole lukenut.) His middle name, Marlais, was given in honour of his great-uncle, William Thomas, a Unitarian minister and poet whose bardic name was Gwilym Marles. Se oli se silverbäk jota ne kaikki koittivat apinoida. Dylan, pronounced ˈ [ˈdəlan] (Dull-an) in Welsh, caused his mother to worry that he might be teased as the "dull one" (which he was). When he broadcast on Welsh BBC, early in his career, he was introduced using this pronunciation. Thomas favoured the Anglicised pronunciation and gave instructions that it should be Dillan /ˈdɪlən/. He was fed up with the "dull one" joke. in 1914. In 1931, when he was 16, Thomas, an undistinguished pupil, left school to become a reporter for the South Wales Daily Post, only to leave under pressure 18 months later.

ellauri144.html on line 429:   His childhood featured regular summer trips to Llansteffan where his maternal relatives were the sixth generation to farm there. His mother´s family, the Williamses, lived in such farms as Waunfwlchan, Llwyngwyn, Maesgwyn and Penycoed.[17] The memory of Fernhill, a dairy farm owned by his maternal aunt, Ann Jones,[18] is evoked in the 1945 lyrical poem "Fern Hill". Thomas had bronchitis and asthma in childhood and struggled with these throughout his life. Thomas was indulged by his mother and enjoyed being mollycoddled, a trait he carried into adulthood, and he was skilful in gaining attention and sympathy. During his final school years he began writing poetry in notebooks; the first poem, dated 27 April (1930), is entitled "Osiris, come to Isis". In June 1928, Thomas won the school´s mile race, held at St. Helen´s Ground; he carried a newspaper photograph of his victory with him until his death.

ellauri144.html on line 438: With the man in the wind and the west moon;			Kuin tuulimies ja länsikuu; 

ellauri144.html on line 440: They shall have stars at elbow and foot;			Niille tulee tähtiä kyynärään ja jalkaan;

ellauri144.html on line 443: Though lovers be lost love shall not;				Vaikka rakastavaiset katoo ei katoo rakkaus;

ellauri144.html on line 452: And the unicorn evils run them through;				Ja yxisarviset pahixet puhkoo ne;

ellauri144.html on line 453: Split all ends up they shan´t crack;				Halki poikki ja pinoon, eivät säry;

ellauri144.html on line 463: Break in the sun till the sun breaks down,			Puhkee aurinkoon kunnes puhkee aurinko,

ellauri144.html on line 467: ook-e1635428752173.jpeg" />

ellauri144.html on line 489: Henok, Nooa, Abraham, Iisak ja Jaakob

ellauri144.html on line 490: Mooses Aaron Pinehas (n.h. kz. Phineas)

ellauri144.html on line 491: Joosua Kaleb (n.h.) Dumarit Samuel

ellauri144.html on line 498: Joosef Sem Set ja Adam

ellauri144.html on line 511: Let Us Now Praise Famous Men is a book with text by American writer James Agee and photographs by American photographer Walker Evans, first published in 1941 in the American United States. The work documents the lives of impoverished tenant farmers during the Great Depression. Although it is in keeping with Evans´s work with the Farm Security Administration, the project was initiated not by the FSA, but by Fortune magazine. The title derives from a passage in the Wisdom of Sirach (44:1) that begins, "Let us now praise famous men, and our fathers that begat us".

ellauri144.html on line 520:   HBL on oikeastaan aivan liian patakonservatiivinen mun makuuni. Samassa numerossa jossa Renén paranoidi kauppakillan esitelmä julkaistiin, väänsi joku hoblan urheilutoimittaja erittäinkin suuren tortun siitä kuinka miehet on anuxesta ja naiset perseestä, ja kuinka naisten syrjimisen oikaisemisexi ei sunkaan pidä mennä näpelöimään tuplastandardoituja normeja. Kyllä ne vanhat toimivat paremmin kuin kivespussillinen uusia, nehän on kaikki Darwinilta peräisin. Älkää menkö ollenkaan nyt sähläämään. Miehet kazoo jääkiekkoa ja naiset laittaa irtoripsiä, se on vaan luonnollista. Naturalia non sunt turpia. 

ellauri144.html on line 551: Narsisti on parasiitti, joka tarvitsee muita ihmisiä vain yhteen tarkoitukseen: vahvistamaan harhaista ideaalikuvaa itsestään. Narsisti elää muiden ihmisten reaktioista, jotka tukevat tätä kuvaa. Jos haluaa tai on pakko olla narsistin kanssa tekemisissä eikä ole selvästi vahvemmassa asemassa tähän, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin myötäillä tätä ja syöttää narsistille niitä reaktioita, joita tämä tarvitsee. Jos taas haluaa narsistista eroon, kannattaa soveltaa menetelmää, jossa ollaan narsistia kohtaan täydellisen välinpitämätön. Tämä tarkoittaa omien näkyvien reaktioiden vaimentamista niin täydellisesti kuin pystyy. Narsisti joutuu etsimään egolleen pönkitystä muualta. Tää on sama keino jota käytetään koiriin. Älä kiinnitä siihen mitään huomiota josse koittaa pureskella sun housuja. 

ellauri144.html on line 560: Dilation and curettage (D&C) is a brief surgical procedure in which the cervix is dilated and a special instrument is used to scrape the uterine lining. Knowing what to expect before, during, and... Sehän on kaavinta! Sillä Philip Roth pääsi eroon esikoisesta, joka lähti kasvamaan kun Maggi ei tullut laittaneexi pessaaria. Keskimmäinen oli pelkkä huijaus. Kuopusta ei sitten tullutkaan. 

ellauri144.html on line 566:     Iowassa kustantajaa vaihtanut ja muutenkin pullistunut Phillu alkaa tylsistyä Maggiin, toiset naiset on alkaneet kiinnostaa enemmän. Dylan Thomas oli distinguished guest Iowassa 60-luvun alussa. Phillu shtuppii nyt oppilastaan Karen Oakesia, Maggie järkyttyy, ottaa nappeja ja viskiä ja kertoo vessanpytyn ääressä neekerinpissajäynästä. Kurt Vonnegut, Norman Mailer ja Saul Bellow otti Phillun tapaan uudet hanit alle joka lukuvuosi. Se pitää kirjailijan pirteänä. Phillu groomas samaan aikaan ahkerasti Maggien 10-vuotiasta Holly-tyttöä. Maggie oli niin mustasukkainen että Phillu piilotti keittiöveizet auton vararenkaaseen.

ellauri144.html on line 573: Ambrose Gwinnett Bierce (June 24, 1842 – circa 1914) was an American short story writer, journalist, poet, and Civil War veteran. His book The Devil´s Dictionary was named as one of "The 100 Greatest Masterpieces of American Literature" by the American Revolution Bicentennial Administration. His story "An Occurrence at Owl Creek Bridge" has been described as "one of the most famous and frequently anthologized stories in American literature", and his book Tales of Soldiers and Civilians (also published as In the Midst of Life) was named by the Grolier Club as one of the 100 most influential American books printed before 1900.

ellauri144.html on line 581:     Like Poe, Bierce professed to be mainly concerned with the artistry of his work, yet critics find him more intent on conveying his misanthropy and pessimism. His bare, economical style of supernatural horror is usually distinguished from the verbally lavish tales of Poe. In his lifetime, Bierce was famous as a California journalist dedicated to exposing the truth as he understood it, regardless of whose reputations were harmed by his attacks. For his sardonic wit and damning observations on the personalities and events of the day, he became known as "the wickedest man in San Francisco." Tälläisiä löytyy Ambrosen pirun raamatusta:

ellauri144.html on line 585:     Calamities are of two kinds: misfortune to ourselves, and good fortune to others.

ellauri144.html on line 595:     Edible. Good to eat and wholesome to digest, as a worm to a toad, a toad to a snake, a snake to a pig, a pig to a man, and a man to a worm.

ellauri144.html on line 601:     History. An account, mostly false, of events, mostly unimportant, which are brought about by rulers, mostly knaves, and soldiers, mostly fools.

ellauri144.html on line 620: did i mention boring its really good if yu want a lullaby

ellauri144.html on line 622: off the wall! And I am a pretty good judge of character-

ellauri144.html on line 694: deep-seated homosexual tendencies is not negligible. They do not choose their 

ellauri144.html on line 700: 2359 Homosexual persons are called to chastity. By the virtues of self-mastery that teach them inner freedom, at times by the support of disinterested friendship, by prayer and sacramental grace, they can and should gradually and resolutely approach Christian perfection. The rest of us can fuck to our hearts´ content as soon as the priest has said the magic word. 

ellauri144.html on line 706: Naamakirja on muuttanut nimensä metaversexi. Timo Harakka möi nimen sokeritoukalle ilmoittamattomasta hinnasta. Harakka pitää kiiltävästä. Niin myös silverfish. Fasebookin siiramainen Metatron, tai pikemminkin Asmodeus, pitää metaversestä limaista myyntipuhetta. Samoja jutkukäsieleitä kuin Chomskyn nompalla. Sen kakanruskea olohuone on aika rouhea. Ei kyllä ihan viimeisintä huutoa. 

ellauri144.html on line 708:   

ellauri144.html on line 718: Poinzina on että tän kurjan vaelluxen murheen laaxossa voi oikeestaan kokonaankin blokata umpikypärällä jossa pyörii metatronin video. Oman ruman naaman ei tarvi näkyä kun sijalla on ziljoonasta tavixesta morfattu avatar. Tässä on paljon samoja elementtejä kuin kristittyjen taivastoivossa. Vaikka viesti tuleekin Metatronilta, jota ei ole minun raamatussani, vaan Talmudissa. Kylä musta grapson olisi ollut nimenä paljon parempi, se on ilmestyskirjasta.

ellauri144.html on line 720: Mark Zuckerberg in MBTI? Other websites have him as either a INTP or INTJ. I’m going with INTJ, he was an early achiever, while INTPs can often be late bloomers, this is due to the late development of the Judging function. INTJs also tend to be more focused, serious, follow traditions and rules. While the types have many similarities, INTJ seems to be the closer match. Väpelö hörhö nörtti kimmo. Propellipää - luovaa kirpunnyljentää. Sitäpä sitä. Saatanan jutku. Metatron meni neuvomaan Aabrahamille miten Iisakki olis paras uhrata. Viime minuutilla tuli peruutus: kyllä mulle tänään oikeastaan maistuiskin paremmin toi syntipukki. Lisäohjeita albumissa 115.

ellauri144.html on line 742: Hänen isänsä kuolema samana vuonna tuhosi hänet, ja siitä seurannut masennus johti siihen, että hänet lähetettiin ensin Ranskaan, jossa hänellä oli suhde lääkärinsä vaimon kanssa, ja sitten Madridin parantolaan, jossa oli novitiate-nunnia, jossa hän asui vuosina 1901–1903. Vuosina 1911 ja 1912 hän kirjoitti monia eroottisia runoja, jotka kuvaavat romppeja lukuisten naisten kanssa monilla alueilla. Jotkut heistä viittasivat seksiin novitiaattien kanssa, jotka olivat sairaanhoitajia. Lopulta ilmeisesti heidän äitinsä esimiehet löysivät toiminnan ja karkottivat hänet, vaikka ei tiedetä, tapahtuiko hänen runoissaan kuvattu seksuaalinen toiminta todella vai oliko se vaan käteenvetoa.

ellauri144.html on line 764: he visto quimeras blancas.		oon nähnyt valkoisia kimaroita.

ellauri144.html on line 818: dirá quizás que me he muerto		se kertoo ehkä et mä kuolin

ellauri144.html on line 844:   Nojoo just tollasta. Minä purjehdin keltaisella merellä. Oisko tässä enemmän ytyä?

ellauri144.html on line 870:   Eli ei senkään vertaa juonta kuin Shrekissä. Pikemminkin jotain pikkuprinssityylistä. Joo Kolibri-sarjassa ilmestynyt Tyyni Tuulion suomennos on aivan Paulo Coelho kaliiperia. Ei kyllä lainkaan nappaa tällänen. Eli tässä meillä on 1 enemmän kuin lievästi vituttava kirjallisuudenlaji, nimittäin naivismi. Sen tyyppiedustajia ovat Pikku Prinssi, Paulo Coelho ja tää Huan Hozé. 

ellauri144.html on line 937:   Jumala ei ole alku, se on maailman runollisen virkistyksen loppupää niiden tietoisuudessa, jotka haluavat saavuttaa Jumalan. Mitä he kaipaavat, on tulla yhdeksi, toisin sanoen pystyä antamaan Ykseys kaikelle nimetylle, saavuttamaan "nimien nimi". Runoilijan työ, runous, on jumalallisen luomistyön hemuli, Jumalan työ, niin jos keskitie tunnistetaan, äärimmäisyydet jääkööt omaan arvoonsa.

ellauri144.html on line 941:   Huan kuoli 2v kuluttua Noobelista 2v vanhemman Zenobian leskenä. Eipä tainnut ehtiä enää paljon nauttimaan avoimista ovista. 

ellauri145.html on line 26:     Sisälmysluetteloon

ellauri145.html on line 66: Arthur Rimbaud’n mielestä ”Le vrai bateau est ivre” eli tosi elämä on poissa vintiltä. Breton yhtyi Rimbaud’n näkemykseen ja halusi palauttaa elämään siitä puuttuneen rakkauden. Vuonna 1928 Breton julkaisi puolittain omaelämäkerrallisen romaanin Nadja, joka alkaa kysymyksellä: ”Kuka minä olen?” ja samoin päättyy oman identiteetin etsintään. Nadja Nadja soromnoo. Mihkähän mä se jätin? Ruhtinas Hiirulainen vei. Breton soveltaa teoksessa ”objektiivisen sattuman” metodiaan. Romaanin kertoja tapaa Nadjan, oudon eteerisen naisen, jonka mielenterveys järkkyy. Nadja elää omissa maailmoissaan ja päätyy lopulta mielisairaalaan. Romaanin kaikki ulkoinen tapahtumapaikkojen kuvaus on korvattu valokuvilla, tauluilla ja piirroksilla. Mitä pelleilyä. Breton ei olis löytänyt omaa persettään edes sähkölampun valossa. Pompeijin viimeiset päivät kirjotti sama Bulwer-Lytton joka väsäsi Ressun romskun alun koirankopin katolla. Elokuvassa pääosaa näyttelee yhdysvaltalainen kehonrakentaja Steve Reeves. Ohjelman kazeluaika Areenalla on päättynyt. Nyyh. Sen olis saanut kirjamessuilta mutta oli liian kallis. 

ellauri145.html on line 91:   Piha-Anteron mustan huumorin antologia sisältää seuraavia otteita. Antero on kirjoittanut kaikkiin d´Alembertmaisesti pikku johdannon. Tähän paasaelmaan laitan mukaan Anteron esipuheet, jossa se selittää mikä kulloinkin on kaskun kärkenä. Joo mä tiedän: nää on kaikki vähän samanlaisia biliöösejä luusereita kuin ize Antero!  Antero on ennen kaikkea pirun kiukkuinen. Sen musta huumori on ukkosenjohdatin, kun oikeasti tekis mieli mennä ampumaan laahusta ja särkemään näyteikkunoita.

ellauri145.html on line 93:     Jonathan Swift: Directions to Servants, A Modest Proposal, Meditation Upon a Broomstick; a few aphorisms;

ellauri145.html on line 94:     Swift on Anteron käsityxen mukaan eka jonka kokonainen vizikirja säilyi jälkimaailmalle. Rabelaisia ei lasketa, koska se nauroi mukana. Swift vihas apinakööriä, mutta pysytteli piispana ja shtuppi mielellään Varinaa, Stellaa ja Vanessaa. Se lahos latva edellä ja testamenttasi mielisairaalallensa miljoonan. Instructions aux domestiques vaikuttaa yhtä hauskalta kuin Osmo Soininvaaran 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, ja on yhtä oikealla. Ratkaisuxi köyhien sikiämiselle Swift ehdottaa lasten syöntiä. Vanha vizi, ei naurata. Mixei mieluummin lyödä lihoixi vanhoja lihavia piispoja sekä leukavia subrealisteja. Alaston apina on kuin luuta, paizi päällään seisova, se oivaltaa vielä lopuxi, mutta kuluu kuin se naisten kädessä. Haha. Vitun misogyynejä. Swiftin yhden rivin turauxet on käyt.kaz 1-1 samoja kuin happovaivaisella Ambrose Biercellä.

ellauri145.html on line 104:       Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut.

ellauri145.html on line 108:     Charles Fourier: L´éléphant, le chien... François Marie Charles Fourier (7. huhtikuuta 1772 Besançon – 10. lokakuuta 1837 Pariisi) oli ranskalainen utopistisosialisti. Fourier esitti perustettavaksi pieniä yhdyskuntia, falangeja, joissa olisi 400 perhettä. Jokainen harjoittaisi haluamaansa ammattia, mutta asuisi samassa rakennuksessa, falansterissa. Työn tulokset jaettaisiin sen mukaan, miten kukin oli ottanut osaa tuotantoon (työn, pääoman ja erikoistaidon perusteella). 

ellauri145.html on line 110:     As a traveling salesman and correspondence clerk, his research and thought was time-limited: he complained of "serving the knavery of merchants" and the stupefaction of "deceitful and degrading duties." Fourier produced most of his writings between 1816 and 1821. In 1822, he tried to sell his books again but with no success. Jobs people might not enjoy doing would receive higher pay. Fourier considered trade, which he associated with Jews, to be the "source of all evil" and advocated that Jews be forced to perform farm work in the phalansteries or else sent back to The Philistines with Rotschild money. Fourier´s contempt for the respectable thinkers and ideologies of his age was so intense that he always used the terms philosopher and civilization in a pejorative sense. 


ellauri145.html on line 111:  The transformation of labor into pleasure is the craziest idea in Fourier´s giant socialist utopia," said Marcuse. He had a concern for the sexually rejected; jilted suitors would be led away by a corps of "fairies" who would soon cure them of their lovesickness, and visitors could consult the card-index of personality types for suitable partners for casual sex. He also defended homosexuality as a personal preference for some people. Fourier sexualizes work itself—the life of the Phalanstery is a continual orgy of intense feeling, intellection, & activity, a society of lovers & wild enthusiasts. 


ellauri145.html on line 119: Tomi sanoo olevansa thyrsoxen näköinen. Thyrsos on kyrvännäköinen keppi jota käytettiin Bakkusjuhlissa. Prometheus varasti jumalilta tulen thyrsoxeen ja toi sen apinoille olympiasoihtuna. Alunperin se oli koiranputken näköinen kasvi josta saadaan pahanhajuista pirunpaskaa (asa foetida). Hajupihka tai pirunpihka (kansanomaisesti pirunpaska) on voimakastuoksuista pihkaa, jota saadaan pirunkeltaputki-kasvista (Ferula assa-foetida). Pirunkeltaputki on monivuotinen, porkkanan kanssa samaan heimoon kuuluva kasvi, jonka rungosta ja juuresta saadaan maitomaista pihkaa, joka kuivuu hajupihkaksi. Jo muinaisen Rooman keittiöissä hajupihkaa käytettiin mausteena. Hajupihkaa käytetään erityisesti intialaisissa papuruoissa koska se peittää pierunhajua. Sitä myydään yleensä vehnäjauholla yms. jatkettuna jauheena, jotta maustaminen olisi helpompaa.

ellauri145.html on line 144:   Fourierin löpinät ja Quincyn turinat ei edes hymyilyttäneet. Haukotus oli ainoo reaktio.

ellauri145.html on line 194:     "You zee," said he, "it iz te bess vor zit still; and now you shall know who I pe.  Look at me !  zee !  I am te Angel ov te Odd."

ellauri145.html on line 196:     "And odd enough, too," I ventured to reply; "but I was always under the impression that an angel had wings."

ellauri145.html on line 201: Tämmöinen fiilis on ollut varmaan yhdellä jos toisella wannabee kirjailijanerolla, esim. juopolla Poella ja yhtä deekulla Baudelairella, lykantroopista puhumattakaan. Onnellisuuden peltiä ei niillä ollut raotettavaxi sen vertaa kuin Jönsyllä. Ranskixet dekadentit oli Poelle vähän kateellisia, kuin hullu Inka Andeilla nelikulmaisia munia ezivälle Roope Ankalle. Paul Valery sanoi eze on etrange eikä vaan bizarre. Mallarme sanoi eze on piru jalaxilla, traagillinen koketti. Apollinaire herkesi runollisexi: 

ellauri145.html on line 207:     Xavier Forneret oli oman aikapaikkakoordinaatistonsa Olli Blåberg. Rikas maanomistaja, tyhjäntoimittaja, joka tunki Cénacleen muiden boheemien pöytään, mutta potkaistiin pihalle, koska se oli selkeästi pelkkä jäljittelijä. Pukeutui omituisesti mustiin ja nukkui ruumisarkussa. Vanhana se näyttikin ihan vampyyriltä. Brétonkaan ei löydä sen kyhhäyxistä juuri mitään mainittavaa. Joku muu puiseva ranskalainen sanoi siitä, että "Ranskassa on aina ollut humoristeja, mutta niitä ei ole arvostettu senkään vertaa kuin muualla". Oli sillä joku runo jossa rutiköyhä löytää taskusta oman kätensä ja syö sen paremman puutteessa matkaeväänä. Haha. Sitä ongelmaa ei ollut kenraali Xavierilla.

ellauri145.html on line 365: Et dans ces bains de sang qui des Romains nous viennent,		Ei edes verikylvyt jotka hullut roomalaiset kexivät,		

ellauri145.html on line 392: Vaincu, pleure, et l´Angoisse atroce, despotique,			Toivo voitettuna itkee, ja kauhee ahdistus despoottina		

ellauri145.html on line 416: Je fuirai la vie et ses lois moroses!		Pakoon elämää ja sen tylsää lakia!

ellauri145.html on line 420: L´oubli loin d´ici m´attend, vaste mer,		Unohdus oottaa täältä kaukana, laaja meri,

ellauri145.html on line 426: Dont je suis jaloux.				Josta mä oon kade.

ellauri145.html on line 441: Sont ravis à ma voix qui dit la vérité.				Innostuu mun äänestä joka sanoo totuuxia.

ellauri145.html on line 445: J´ai tout touché : le feu, les femmes, et les pommes ;		Mä oon kosketellut kaikkea: tulta, naisia ja omppuja;

ellauri145.html on line 446: J´ai tout senti : l´hiver, le printemps et l’été ;		Mä oon tuntenut vähän kaikkea: talvea, kevättä ja kesää;

ellauri145.html on line 447: J´ai tout trouvé, nul mur ne m´ayant arrêté.			Mä oon kaiken kexinyt, ei mikään seinä oo mua estänyt.

ellauri145.html on line 476: Tout en haut du grand mur nu ? nu, nu, nu.			Ylös isoon seinään ? paljaaseen 3x

ellauri145.html on line 479: Attache au clou la ficelle ? longue, longue, longue,		Sitoo naulaan narun ? pitkän 3x

ellauri145.html on line 504:     Q: Why is Nietzsche so misunderstood? Even his own mom didn´t get him..

ellauri145.html on line 516: Condemned by ill health and abysmal eyesight to convey his philosophy in short, aphoristic bursts, Nietzsche knew the power of raising a bubble of laughter, only to puncture it as you ponder the further meaning: “Is man God’s mistake, or is God man’s mistake?” “Man does not strive for happiness; only the Englishman does that” – a dig at Jeremy Bentham and John Stuart Mill. “Possession usually diminishes the possession.” “Never trust a thought that occurs to you indoors.” He even makes fun of his readers: “The worst readers are those who behave like plundering troops: they take away a few things they can use, dirty and confound the remainder, and revile the whole.” Vittu miten säälittäviä on yrityxet osoittaa että jyrkät tyypit olis jotenkin humoristisia. Ei ne vaan ole. 

ellauri145.html on line 522: We have to bestow blame on one particular Nazi named Martin Heidegger. Martin Heidegger’s magnum opus Being and Time was in large part an attempt to create a systematic understanding of metaphysics and human condition building from Nietzsche’s work. Heidegger became the Nazi rector for the entire German university system, which gave the Nazi party a huge bolster of academic legitimacy, and he promoted the Nazi party and their agenda from his classroom, often sporting the Brown Shirt. When the Nazi’s really began to take power, Hitler kicked out Heidegger as University Rector.

ellauri145.html on line 528: Heidegger purposefully misrepresented the teachings of Nietzsche in order to distance himself from his own past, and this analysis has stood for some time as the authoritative reading of Nietzsche. This reading is slowly being undone by Nietzsche scholars, but slowly because many scholars refuse to amend the inauthentic reading they have inherited.

ellauri145.html on line 535: Intellectuals very often have an image the same way rock stars and movie directors do. There’s the real person, and there’s the body of work they create, and then there’s the image, the popular conception of that person. Most people don’t understand theoretical physics and are not interested in learning the math to do so, and most people probably wouldn’t understand anything in the papers that Hawking has authored or co-authored. But most of us know who Hawking was, not only because he wrote popular books but because he was paralyzed and sat in a wheelchair and had a robot voice. The idea of a theoretical physicist who does all his work with his brain even though his body is destroyed and speaks through a machine is almost like a comic book character, and the popular imagination loves that.

ellauri145.html on line 537: Nietzsche’s image, through no more fault of his own than Hawking´s (LOL), has grown in a similar way to that of Hawking. We all have a vague notion of what the Ubermensch is, we’ve all heard “God is dead,” and we all know Nietzsche was a crazy philosopher with a giant mustache who wrote really hard books and scared his contemporaries and was apparently a favorite of the Nazis. There are little quips and quotes from him around the internet that sound awfully cryptic and enigmatic. And the publishing industry plays on this image, too: I have a copy of Beyond Good And Evil with a black cover and the title text printed in red and white, and the color scheme looks a little sinister. I strongly suspect that, if Nietzsche did not have a popular image as a crazy nihilist Nazi Ubermensch from the 1800s, the publisher would not have made the decision to print his books with a black and red color scheme. A cursory look at Amazon’s book listing also shows copies of Thus Spake Zarathustra with a picture of a panther’s eyes on the cover, glowering at the reader. Because… “Nietzsche was that crazy German writer or philosopher or whatever, right? And he was, like, an anarchist or nihilist or Nazi or something, right? Didn’t he kill God or something like that? Yeah.”

ellauri145.html on line 539: What rebellious teenager could resist this kind of thing? You’ve got your long hair, your leather jacket, your Slayer albums and your combat boots. You’ve got a guitar you can almost play. What completes that ensemble better than a copy of “The Antichrist,” placed conspicuously on your book stand? It’ll scare your parents if they’re religious, it’ll freak out your friends, and maybe you can find a sentence that sounds profound and memorize it so you can win some points for being deep. Get an inch or two deeper between her legs. 

ellauri145.html on line 541: Now, this is perhaps not quite fair to all the teenagers who read Nietzsche. Some of them may actually understand him, at least partially, including the long-haired leather jacket-wearing ones. And there really is a little blood and thunder in Nietzsche’s philosophy, a little punk rock. Regardless, the popular image is probably a bigger driver for book sales of Nietzsche’s work than anything he actually said or any point he actually made.

ellauri145.html on line 545: The answer to this is very simple. Utilitarianism is concerned only with the volume of pleasure and pain, and Nietzsche says in so many words that as soon as you even enter into this kind of thinking, you are already deep into the territory of nihilism. It is passive; concerned with high maintenance, not constructivism; aloof or indifferent to meaning, something to justify the effort in the first place, even when it is successful, let alone when it isn’t. It is the staid, kindly, sober—not to say, the British—version of the same imbecilic nihilism that was prevailing on the continent in the same era. Mill did not understand the difference between pleasure and (counterfactual) happiness, between pain and suffering, between real (spiritual) slavery and freedom. Eli koska se oli säälittävä mursuwiixinen luuseri.

ellauri145.html on line 599: – Olen sentään varannut itselleni pienen tutkijanhuoneen vastapäätä Palazzo Carignanoa (jossa synnyin Vittorio Emanuelena): kirjoituspöydän ääressä kuulee alapuoleltani Galleria Subalpinasta loistokasta musiikkia4. Maksan 25 fr palveluineen päivineen, huolehdin itse omat teeni ja kaikki ostokseni, kärsin repaleisista saappaista ja kiitän taivasta joka hetki muinaisesta maailmasta, jota varten ihmiset eivät olleet kyllin yksinkertaisia ja tyyniä5. – Koska minut on tuomittu viihdyttämään seuraavaa ikuisuutta huonoilla vitseillä, minulla on täällä kirjoittelemista, joka ei jätä mitään toivomisen varaa, varsin somaa eikä ollenkaan rasittavaa. Postiin on viiden askeleen matka, sinne tuikkaan itse kirjeet toimiakseni grand monden suurena sarjakirjoittajana6. Itse olen luonnollisesti läheisissä suhteissa Figaroon, ja jotta saisitte käsityksen siitä, kuinka harmiton voinkaan olla, kuulkaa kaksi ensimmäistä huonoa vitsiäni:7 Älkää ottako Pradon tapausta turhan vakavasti. Minä olen Prado, minä olen myös Pradon isä, rohkenen sanoa olevani myös Lesseps… Minä tahtoisin antaa pariisilaisilleni, joita rakastan, uuden käsitteen – kunniallisen rikollisen käsitteen. Minä olen myös Chambige – myös kunniallinen rikollinen.8 Toinen vitsi. Tervehdin kuolemattomia[.] Herra Daudet kuuluu quaranteen9.

ellauri145.html on line 601: Maailmaan laittamistani lapsistakin puntaroin koko lailla epäröiden, josko kaikki ”Jumalan valtakuntaan” tulevat myös tulevat Jumalasta11. Tänä syksynä menin mahdollisimman vähissä vaatteissa kahdesti omiin hautajaisiini, ensin kreivi Robilantina (ei – hän on poikani, siinä missä minä olen luontoni pohjalta Carlo Alberto), mutta minä itse olin Antonelli12. Rakas herra professori, teidän pitäisi nähdä tämä rakennelma13. Koska olen täysin kokematon seikoissa, jotka luon, teille kuulukoon kaikki kritiikki, olen kiitollinen voimatta luvata hyötyväni. Me artistit olemme opettamattomissa. – Tänään katselin – henkevänmaurilaista – operettiani, tyydytyksekseni totesin tässäkin tilaisuudessa, että nyt ovat Moskova yhtä hyvin kuin Roomakin grandiööseja asioita14. Ymmärrättehän, maisemaakaan varten ei minulta puutu lahjakkuutta. 

ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5. 

ellauri145.html on line 625: 4 Parlamenttitalonakin palvellut, Nietzschen visiitin ajoista lähtien museona toiminut monumentaalinen barokkirakennus Palazzo Carignano (1685) seisoo nimikkopiazzansa laidalla Torinon vanhassa keskustassa. Nimi juontuu Carignanon ruhtinassuvusta. Nietzsche asui via Carlo Alberto 5:ssä palatsia vastapäätä. 

ellauri145.html on line 639: 10 Allekirjoituksen paikalla oleva ”Astu.” Sanskritin (ja mm. zarathustralaisten tekstien persian) astu merkitsee ”hyvä niin”, ”näin olkoon” tai ”tapahtukoon”.

ellauri145.html on line 648: 14 Ilmeisesti kastilialaisten Federico Chuecan (1848–1908) ja Joaquín Valverden (1846–1910) säveltämä ja Felipe Pérez y Gonzálezin (1854–1910) libretoima koominen fantasiakappale La Gran vía (1886), jonka Nietzsche oli nähnyt joulukuussa kahdesti. Operetilla ei ole yhteyttä Moskovaan tai Roomaan, mutta sen tapa tehdä numero madridilaisesta kadusta korostaa suurkaupunkiarjen nousua ”suuren maailman” puheenaiheeksi.

ellauri145.html on line 653: sinuttelevassa viestissä pohjustettiin ilmeisesti 8. päiväksi tammikuuta suunniteltua Rooman-tapaamista.

ellauri145.html on line 655: 17 Cosima Wagner (1837–1930) oli Lombardiassa syntynyt unkarilaisen pianisti-säveltäjä Franz Lisztin (1811–1886) tytär, joka erottuaan saksilaisesta kapellimestarista Hans von Bülowista (1830–1894) nai toisen saksilaisen, oopperantekijä Richard Wagnerin (1813–1883). Nietzsche ystävystyi Wagnereiden kanssa 1869 lähtien Sveitsissä, mutta välit katkesivat 1878. Nietzschen kirjoituksissa Cosimaan usein yhdistyvä Ariadne on kreikkalaisen mytologian labyrinttikertomusten kreetalainen prinsessa. Hän nai lopulta hurmanjumala Dionysoksen, jonka nimellä osa Nietzschen hulluuskirjeistä, mukaan lukien Cosimalle Ariadnena osoitetut, on allekirjoitettu.

ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja.

ellauri145.html on line 690: Huysmans irtautui 1880-luvun aikana naturalisteista, sillä hänen seuraavat teoksensa olivat naturalistisiksi liian dekadentteja ja tyypillisesti väkivaltaisia. Dekadentit oli poliittisesti lähempänä jotain oikeistoanarkisteja vaikka jotkut olivatkin olevinaan punikkeja. Huysmansin uuden tyylin ensimmäinen romaani oli tragikoominen À vau-l’eau (1882). Hänen tunnetuin romaaninsa on vuonna 1884 ilmestynyt A rebours (1884, suom. Vastahankaan), joka kertoo päähahmonsa, tylsistyneen aatelisukuisen henkilön esteettisen dekadenssin kokeiluista. Että ne jaxavatkin olla ikävystyttäviä. Ikävystyneiden joutomiesten hätkäytysyrityxiä. Là-bas (1981) puolestaan kertoo 1880-luvun okkultismin uudelleenheräämisestä. Siinä 1800-luvun satanistien tarina lomittuu keskiajalla eläneen Gilles de Rais’n elämään. Kirjassa on mukana ensimmäistä kertaa omaelämäkerrallinen protagonisti Durtal, joka esiintyy myös Huysmansin kolmessa viimeisessä romaanissa, teoksissa En route (1895), La Cathédrale (1898) ja L´Oblat (1903).

ellauri145.html on line 715: Toinen pieni harmin aihe on se, että johdannossa ja selityksissä ei tuoda esille des Esseintesin historiallista esikuvaa, kreivi Robert de Montesquiou-Fenzensacia (1855-1921), joka on toiminut esikuvana myös Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -teossarjan paroni du Charlusille. Eli n:nnen kerran: des Esseintes on se sama homo dändi Montesquiou, joka Charlusina Proustin kirjassa bylsi liiveissä jotain palvelijaa porttikongissa pyllyvakoon, Proustin tirkistellessä hikisenä muna kädessä.

ellauri145.html on line 719: Tristan Corbiere (1845-1875). Nuori Roope.

ellauri145.html on line 727: During his schooling at the Imperial Lycée of Saint-Brieuc where he studied from 1858 until 1860, he fell prey to a deep depression, and, over several freezing winters, contracted the severe rheumatism which was to disfigure him severely. He blamed his parents for having placed him there, far from his family´s care and affection. Difficulties in adapting to the harsh discipline of the college´s noble débris (distinguished relics, i.e., teachers) gradually developed those characteristics of anarchic disdain and sarcasm which were to give much of his verse its distinctive voice.

ellauri145.html on line 731: Close-packed, linked to the ocean and his Breton roots, and tinged with disdain for Romantic sentimentalism, his work is also characterised by its idiomatic play and exceptional modernity. He was praised by both Ezra Pound and T. S. Eliot (whose work he had a great influence on). Many subsequent modernist poets have also studied him, and he has often been translated into English.

ellauri145.html on line 739: Kontrasti haasteellisen fysiikan ja ensiluokkaisten herkkien lahjojen välillä ei voi epäonnistua Corbièren teoksessa herättämään huumorintajua puolustusrefleksinä, ja ohjaamaan hänet miehenä systemaattisesti pahan maun etsintään. Hän pukeutuu seilorixi kuin Aku Ankka, paljas pyrstö ja räpylät roikkuvat valtavissa saappaissa, hän naulaa kuivuneen rupikonnan takkaseinän reisipeiliin. "Tässä, tässä on minun pää,"  hän laukoo naiselle samalla kuin ojentaa verisen pässinpään. 

ellauri145.html on line 745: Sitä voisi epäillä, että tää jo riittäisi herättämään hänen pelottavan läppänsä: "Minä puhun alleni." Subrealistista pälinää, eikö mitä? Kaikki sanojen kokoonpanon tarjoamat resurssit käytetään häikäilemättä sanaleikistä alkaen, Nouveaun, Rousselin, Duchampin ja Rigautin myöhemmin käyttämään, kaikkiin muihin tarkoituksiin kuin huvitteluun, pikemminkin päinvastoin: kun hänet kuskattiin kuolemaisillaan Dubois´n taloon, Corbière kirjoitti äidilleen:  Olen Dubois´ssa, josta arkkuja tehdään. (Du bois = puusta, honaazä? LOL)

ellauri145.html on line 803: – Je suis emballé : tu me tiens –	- Mä vauhkoonnun : sä teet pidätteen -	

ellauri145.html on line 852: Que je sois un fou, qu´on le dise,		Et mä olen hullu, sanokoot,

ellauri145.html on line 856: Depuis que je suis... temporel.			Siitä lähin kun mä oon ... ajassa.

ellauri145.html on line 878: Comme dit l´autre, échappé belle ;		Kuten sanoo toinen, hyvin välttäneet;

ellauri145.html on line 879: J´aime mieux être un sans cervelle		Mä oon mielummin ihan aivoton

ellauri145.html on line 891: Qu´on excuse mon insistance,			Annettakoon anteexi sinnikkyyteni,

ellauri145.html on line 894: C´est trop fort, me dit tout le monde,		Toi on liikaa, sanoo mulle kaikki,

ellauri145.html on line 913: Oui, fou d´amour, oui, fou d´amour,		Joo, hulluna rakkaudesta, siitä hulluna,

ellauri145.html on line 928: M´appelle juif... Moi, juif ? Pourquoi ?	Sanoo mua juutalaisexi. Mäkö?		  

ellauri145.html on line 959: Lorsqu´à tort il affirme ou nie,		Kun se väärin vannoo, kieltelee,	

ellauri145.html on line 972: Comme tout un peuple qui marche			Kuten koko poppoo joka kulkee	     

ellauri145.html on line 976: Moi, juif, je doute de l´Amour,			Mä, moosesnenä, epäilen mun lempeä,		 

ellauri145.html on line 984: Elle aime mieux la synagogue			Se tykkää enemmän synagoogasta,		

ellauri145.html on line 990: Quand elle adore sous les lampes		Kun se palvoo lampettien alla	

ellauri145.html on line 1011: J´ai pu contempler sa peinture,			Mä oon voinut ihailla sen ezausta

ellauri145.html on line 1025: Oui, ma belle Mignonne, écoute,			Joo mun kaunis midinetti kuule,		

ellauri145.html on line 1059: This paper offers a detailed reading of Rimbaud´ s "obscure" prose pom "Dévotion" from the Illuminations. The reading is based on the central principle that the text is modelled on the form of devotional prayer, a model that Rimbaud adopts only to parody it and transgress against it. Kaikki lukijat on yhtä mieltä että tää on Rimbaudin sepustuxista sekopäisin. Vaik kyllä se aina varoo olemasta selväsanainen, se on epädekadenttia. R. is extremely fond of mystifying his readers. 

ellauri145.html on line 1086:     Ulsterin poka väittää että Rimbaud rienatessaankin pysyy izelleen uskonnollisena. Distancing himself in an at times sacrilegious or blasphemous way from conventional western attachment to the Bible and to the figure of Christ as saviour,  Rimbaud  nevertheless  proceeds  to  create  for  himself  a radically different  spiritual alternative. No voihan se niinnii olla, musta tossa loppupäässä vois olla jotain homostelua. Noi 2 ekaa naista on varmaan sen kuolleet siskot Vitalie (17v) ja Victorine (4kk). Toi Bau on varmaan joku niiden keskinäinen sana. Isabellesta se ei rukoile, koska se on elossa. Ellei se sitten oo toi Lulu, mutta epäilen. Olisko to Madame *** sit tän rimpulan tiukka äitykkä? - Mut no hei! Ulsterin poka on tullut samaan johtopäätöxeen kuin mä että tässä runon lopussa on kuin onkin homostelua! Spunk tarkoittaa kuin tarkoittaakin runkkua! Se oli Rimbaudilla pahe ainainen, esim seuraavassa runossa on sama idea:

ellauri145.html on line 1107: Avec l’assentiment des grands héliotropes.			Isojen heliotrooppien nyökkiessä myöntymyxensä.

ellauri145.html on line 1160: Born into a farming family of La Sauvagère, Brisset was an autodidact. Having left school at age twelve to help on the family farm, he apprenticed as a pastry chef in Paris three years later. In 1855, he enlisted in the army for seven years and fought in the Crimean War. In 1859, during the war in Italy against the Austrians. After he was wounded at the Battle of Magenta, he was taken prisoner. During the Franco-Prussian War, he was a second lieutenant in the 50e régiment d´infanterie de ligne. Taken prisoner again, he was sent to Magdeburg in Saxony where he learned German.

ellauri145.html on line 1164: Brisset became stationmaster at the railway station of Angers, and later of L´Aigle. After publishing another book on the French language, he undertook his major philosophical work, in which contended that humans were descended from frogs. Brisset supported his contention by comparing the French and frog languages (such as "logement" = dwelling, comes from "l'eau" = water). He was serious about his "morosophy", and authored a number of books and pamphlets put forth his indisputable substantiations, which he had printed and distributed at his own expense.

ellauri145.html on line 1166: In 1912, novelist Jules Romains, who had obtained copies of God´s Mystery and The Human Origins, set up, with the help of fellow hoaxers, a rigged election for a "Prince of Thinkers". Unsurprisingly, Brisset got elected. The Election Committee then called Brisset to Paris in 1913, where he was received and acclaimed with great pomp. He partook in several ceremonies and a banquet and uttered emotional words of thanks for this unexpected late recognition of his work. Newspapers exposed the hoax the next day.

ellauri145.html on line 1178:       Freudin Sigge koitti urputtaa, että huumorissa erotuxena komiikasta on jotain härmistynyttä ja ylevää. Aivan perseelleen meni Sigge, nimenomaan sitä siinä ei ole. Härmistys tulis (sanoo Piha-Antero) narsismin voitosta, haavoittumaton minä selviää voittajaxi. Mitä vittua? Taas menee tismalleen väärinpäin. Huumori on voittoa narsismista jos jotakin. Naura sinäkin. Minä muka ei anna izensä masentua Ollin kurjuudesta, vaan pikemminkin ilostelee siitä, sanoo Freud, ja antaa hauskan esim: Hirtettävä joka hirtetään maanantaina orjankäteen (potence) "huudahtaa": Kerrankin viikko alkaa kivasti! Ha. Ha. Saatana mikä ääliö toi Sigge oli. No kyllä se sentään huomaa että ego siinä tekee pilaa supermiehestä, nauraa sen kustannuxella. Antero peräsmies terottaa: musta huumori ei ole tyhmyyxiä (bétise), ironiaa, keveätä pilailua ... Se on jotain vallatonta mutta vakavaa, kuin Ilmo Launixella. Ei ainaskaan sentimentaalista, sille se on vihainen kuin rakkikoira. Kruunattu kurjenpää.

ellauri145.html on line 1225: Sofi Oxanen odottaa lasta Aku Louhimieheltä. Tack Aku för en otroligt FIN fittupplevelse! Laura Malmivaaran tyttäret antoivat tälle suoraa palautetta, kun äiti päkisti kirjan Vaiti – Laura päätti kuitenkin pysyä kovana, kun ex-puoliso joutui pyllyn silmään. Kolme vuotta sitten Laura Malmivaara pääsi onnekkaasti keskelle metoo-kohua. Toisella puolen seisoivat näyttelijäkollegat yhdessä rintamassa. Vazapuolella oli Lauran ex-puoliso ja lasten isä, eklottava Aku paskapökäle. – Oli rasittavaa mutta ihanaa olla siinä paineiden ja kameroiden ristitulessa.

ellauri145.html on line 1228: Hyvinä ei pidetty myöskään tiettyjä sanontoja. ”Ei hullulla huolta ole” ja ”Ei ole kaikki muumit laaksossa” ovat sanontoja, joita ei kannata viljellä. Sen sijaan sopii käyttää vaikka "Huolesa on hullullak", "Hullulle on aina purjetuulj", "Sillä on ullakolla matot rutussa", "Lepakoita vintillä" tai "Ei pelaa koko pakalla". Hullu ei hyvvee tunne eikä sika suoloja kaepoo. 

ellauri145.html on line 1235: Näinpä oudon unen tai sarjan niitä. Yhdessä osassa oltiin koko perheisesti Kanarian matkalla Lofoottien sijasta. Seuraavassa osassa oli pahoja moukkia keskustalaisia Kouvolassa tai Sysmässä, jotka yritti myydä meille kunnan saunatiloja lahjonnan ja äänenkalastuxen ehdoilla. Olis pitänyt kustantaa uudet housut keskustaäijälle. Sitten siinä oli oudot keskustaoikeiston aikuisten kesäjuhlat joissa Ympyräsuu ja/tai Jill räväytti tanssahtelemalla pöydällä ilman vaatteita.  Sitten etelänmatka jatkui pimenevässä illassa keekoilevat kesäsysmäläiset  mukana. Meillä piti olla juhlan jälkeen Airbnb huone jossain tornihotellissa vuokrattuna mutta olin hukannut sen avaimen. Seija rähisi. Siihen uni päättyi.

ellauri145.html on line 1249: Junan pyörät humajaa, takoo ratapihaa. 


ellauri146.html on line 26:     Sisälmysluetteloon

ellauri146.html on line 52:     1833 heiratete er die 10 Jahre ältere Louise Christiane Clostermeier, aber die Ehe erwies sich schnell als unglücklich. 1834 gab er sein Amt auf. Er reiste über Frankfurt am Main, wo er sich mit seinem Verleger überwarf, nach Düsseldorf. Dort hatte er sein Wohnhaus auf der Bolkerstraße 6. Der heutige Nachkriegsbau in der Ritterstraße 21 zeigt eine Steintafel, die auf seinen damaligen Aufenthalt hinweist: „In diesem Hause Litt und Stritt der Dichter Chr. Dietr. Grabbe 1834 bis 1836“. Dort arbeitete er mit Karl Immermann, den er 1831 kennengelernt hatte, an dem von diesem erneuerten Stadttheater. Doch auch diese Zusammenarbeit dauerte wegen der Depressivität und der Alkoholexzesse Grabbes nicht lange. 1836 kehrte er noch einmal nach Detmold zurück; seine Frau reichte die Scheidung ein. Noch im selben Jahr starb Grabbe in seiner Geburtsstadt an Rückenmarksschwindsucht, totalement épuisé par l'alcoolisme, aupres sa femme, le seul être qui soit resté disposé à l'accueillir. LOL.

ellauri146.html on line 124: Rudolf von Gottschall (1823–1909) oli saksalainen kirjailija, aikansa Saksan monipuolisimpia. Gottschall oli lyyrikko (Neue Gedichte), eepikko (Carlo Zeno, Maja), hän kirjoitti romaaneja (Im Banne des schwarzen Adlers) ja erityisesti näytelmiä: hänen merkittäviä murhenäytelmiään ovat Mazeppa, Der Nabob, Katharina Howard, König Karl XII, Herzog Bernhard von Weimar ja Amy Robsart. Hän kirjoitti myös komedioita, kuten Fix und Fox, Die Diplomaten, Der Spion von Rheinsberg. Mit einer Doktorarbeit über die römischen Strafen bei Ehebruch wurde er 1846 in Königsberg promoviert. De adulterii poenis iure romano constitutis. Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. Lisäksi hän oli kirjallisuushistorioitsija ja esteetikko. Kirjallisuudentutkijana hän julkaisi teoksen Poetik. Vittuako se selitti tossa suorasanaisesti mitä Grabbe kertoo ize paljon hauskemmin? Taitaa olla kuivuri. Saima Harmaja on suomentanut Gottschallin runon "Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa!", jonka on säveltänyt Kari Haapala. 

ellauri146.html on line 133: Du bist ja selbst, wie ein Gebet,	Sa oot kuin rukous nukkuneen,

ellauri146.html on line 136: Die Blumenaugen seh'n empor		Annansilmät kazoo eteenpäin

ellauri146.html on line 231: der dürre Hofrat sprach.		Sanoo impotentti arvostelija,

ellauri146.html on line 264: Stirnerin filosofian mukaan, kaikki maailmassa, myös toiset ihmiset, ovat omaisuutta. Stirner kirjoitti omaisuuden suojaa vastaan, sanoen, "hän joka osaa ottaa, joka osaa puolustaa, se asia kuuluu hänelle" ja "omaisuus ei ole fakta. Se on laillinen fiktio". Stirner kannatti radikaalia individualismia ja materialismia, ja hänen mukaansa ainoa asia joka estää ihmisen ottamasta mitä hän haluaa, on hänen kyvyttömyytensä tehdä niin. Stirnerin mukaan, asiat kuten moraalisuus, humanismi, valtio ja kapitalismi ovat vain illuusioita mielessä, ns. "haamuja" (engl. spook).

ellauri146.html on line 272: Friedrich Gottlieb Klopstock (2. heinäkuuta 1724 Quedlinburg – 14. maaliskuuta 1803 Hampuri) oli saksalainen runoilija. Hänen oodinsa ja muinaisaiheiset näytelmänsä toimivat esikuvina saksalaiselle ja pohjoismaiselle kirjallisuudelle. Klopstockin pääteos oli mahtipontinen heksametrieepos Messias (1748–1773). 

ellauri146.html on line 412: Vignyn esikoiskokoelma Poèmes ilmestyi 1822. Niihin aikoihin hän kirjoitti myös mestariteoksensa Moïse (suom. Mooses) ja Éloa, ja ne sekä Le déluge ilmestyivät ensin kokoelmassa Poèmes antiques et modernes (1826). Hän yritti vielä 1823 rintamalle Espanjaa vastaan mutta päätyi reserviin ja kirjoitti lohdukseen runon "Le cor" Rolandin kuolemasta ja Walter Scottin tyylisen historiallisen romaanin Cinq-Mars ou une conjuration sous Louis XIII (1826, Cinq-mars eli Eräs salaliitto Ludvig XIII:nen aikana, suom. K. Cronstedt 1879), joka sai suuren suosion. Hän erosi armeijasta kapteenin arvoisena 31-vuotiaana 1828 ja solmi samana vuonna avioliiton Lydia Bunburyn kanssa.

ellauri146.html on line 414: Vigny oli lyriikassaan romantiikan läpimurron edeltäjiä, samoin hän on ensimmäisiä, jotka hylkäsivät pseudoklassismin säännöt ja kulkee William Shakespearen jalanjälkiä. 1829 esitettiin Théâtre français’ssa Vignyn käännös Shakespearen Othellosta, joka aikanaan oli merkittävä rohkean, realistisen tyylinsä vuoksi. Odéonissa 1831 esitetty La maréchale d’Ancre käsittelee historiallista aihetta 1600-luvulta ja on Vignylle tyypillisesti fatalistinen. Pariisin oopperassa 1833 esitetty näytelmä Quitte pour la peur edustaa 1700-luvun tyyliä.

ellauri146.html on line 418:   Vignyn julkaisut jäivät hänen viimeisten 29 vuotensa aikana vähäisiksi. Uran alkuaikojen ystävät, Victor Hugo ja Sainte-Beuve, hylkäsivät hänet. Sainte-Beuve kirjoitti, että hän on kaunis enkeli, joka on juonut etikkaa. Ranskan akatemiaan Vigny valittiin vasta 1846, ja liittymispuhe jäi hänen viimeiseksi julkiseksi toimekseen. Viimeiset 25 vuottaan hän asui yksin maatilallaan. Vapaaehtoiseen eristäytymiseen saattoi vaikuttaa suhde taiteilija Marie Dorvaliin, johon hän oli tutustunut Chattertonin harjoituksissa. Dorvalilla oli näytelmässä "Kittyn" rooli. Heidän suhteensa päättyi pian, ja sydänsuru sai Vignyn kirjoittamaan runon La colère de Samson. Viimeisiä vuosi varjosti myös sairastuminen syöpään. Vasta hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi hänen mestariteoksensa Les destinées (1864) ja hänen 40 vuotta pitämänsä päiväkirja, josta hänen ystävänsä ja testamentin toimeenpanija Louis Ratisbonne julkaisi katkelmia nimellä Journal d’un poète, jotka antoivat runoilijasta uudenlaisen kuvan.

ellauri146.html on line 420: Vignyn maailmankuva oli hyvin pessimistinen mutta ei mieskohtaisista syistä, kuten Chateaubriandilla tai Byronilla, vaan pessimismi kohoaa yleisinhimilliseksi maailmankuvaksi, jossa on kosketuskohtia Lucretiukseen. Varhaisina vuosinaan Vigny vaikutti Hugohon ja myös Alfred Musset ja Charles Baudelaire saivat häneltä vaikutteita. Hän jätti jäljen myös parnassolaisiin (onneton Sully Prudhomme) ja symbolistiseen runouteen. Vignyn kootut teokset Oeuvres ilmestyivät 1837–1839, 1883–1885 ja 1904–1906. Théâtre ilmestyi 1838–1839, Poésies complètes 1842, Théâtre complet 1848.

ellauri146.html on line 485: Force l’Homme à chercher un sein où reposer,			Pakottaa miehen asentoon tai lepoon,				

ellauri146.html on line 539: C’est trop ! Dieu, s’il le veut, peut balayer ma cendre.	Se on jo vähän liikaa! Luoja luutikoon halutessaan tuhkani.	

ellauri146.html on line 543: Il dit et s’endormit près d’elle jusqu’à l’heure		Sanoo Homer ja nukahtaa hiänen viekkoon				

ellauri146.html on line 546: Attachèrent ses mains et brûlèrent ses yeux,			Sitoo sen käet ja polttaa siltä simmut,				

ellauri146.html on line 547: Le traînèrent sanglant et chargé d’une chaîne			Kiskoo verisenä kettingissä					

ellauri146.html on line 549: La placèrent debout, silencieusement,				Laittaa pystyasentoon vähin äänin				

ellauri146.html on line 585: Vasco Núñez de Balboa (syntyi noin 1475 Jerez de los Caballeros tai Badajoz, Kastilia – 21. tammikuuta 1519 Acla, lähellä Dariéniaa, Panama) oli espanjalainen valloittaja ja tutkimusmatkailija. Balboa perusti Dariénin siirtokunnan Panamaan ja johti ensimmäistä eurooppalaisten retkikuntaa, joka näki Tyynenmeren Amerikasta.

ellauri146.html on line 629: Tämmöinen fiilis on ollut varmaan yhdellä jos toisella wannabee kirjailijanerolla, esim. juopolla Poella ja yhtä deekulla lykantroopilla. Onnellisuuden peltiä ei niillä ollut raottaa sen vertaa kuin Jöns Carlsonilla. Ranskixet dekadentit oli Poelle vähän kateellisia, kuin hullu Inka Andeilla nelikulmaisia munia ezivälle Roope Ankalle. Paul Valery sanoi eze on etrange eikä vaan bizarre. Mallarme sanoi eze on piru jalaxilla, traagillinen koketti. Apollinaire herkesi runollisexi: 

ellauri146.html on line 634: Devil in The Belfry was a quiz on the Dutch born presidential candidate  Martin Van Buren,  koala looking founder of the Democratic Party and abolitionist.

ellauri146.html on line 636: The Lionizing piece is obviously a quiz on N. P. Willis, and is also a parody on a story by Bulwer. Willis went abroad in 1831, and sent home to the New-York Mirror a series of newsletters, known when collected in book form as Pencillings by the Way. He got into a duel, happily bloodless, with the novelist Captain Marryat. More important to him was the friendship of Lady Blessington. That once world-renowned widow wrote books and edited annuals, to one of which even Tennyson contributed. Now she is remembered chiefly for her salons in London. Believing that some ladies, disapproving of her supposed liaison with Count D’Orsay, would not come to her parties, she invited gentlemen only. Through her Willis met most of the English literati. 

ellauri146.html on line 638: Woodberry (Edgar Allan Poe, 1885, p. 85, and Life, I, 130) pointed out a leading source of part of Poe's story in Bulwer's “Too Handsome for Anything,” one of the “other pieces” in Bulwer's book, Conversations with an Ambitious Student in Ill Health, with Other Pieces (New York: J. & J. Harper, 1832), pp. 189ff. There is a good deal of humorous literature about noses.

ellauri146.html on line 646: The opinion has been often stated that Edgar Allan Poe was bizarre and amoral; that he was a lover of morbid beauty only; that he was unrelated to worldly circumstances-aloof from the affairs of the world; that his epitaph might well be: “Out of space-out of time.”

ellauri146.html on line 648: But it is dangerous to attempt to separate any historical figure from his setting. No individual can ever be understood fully until the subtle influences of his formal education, his reading, his associates, and his time and country (with his heredity) are traced and synthesized. Too much has been said, perhaps, about Poe’s “detachment” from his environment and too little about his background—his heritage from Europe and the influences of his early life in Virginia. Elizabeth Arnold, Poe’s mother, was born in England in 1787 and was brought to this country when she was a girl of nine. “In speaking of my mother,” Poe wrote years later to Beverley Tucker of Virginia, “you have touched a string to which my heart fully responds.” Judging from his spirited defense of Elizabeth Poe, it appears that Poe never became unmindful of his immediate English origins on the maternal side.

ellauri146.html on line 650: Poe’s ancestry on his father’s side was Scotch-Irish and has been traced through County Cavon to Ayrshire, Scotland. The fact that Poe’s Presbyterian Scottish ancestors dwelled for a time in the north of Ireland has caused even so good a scholar as Arthur Hobson Quinn to engage in surprising speculation about an “Irish strain” in Poe and about a “Celtic” trait of perverseness which he had “discovered” in the Poe family.

ellauri146.html on line 654: Poe, unlike other great American writers of his time, spent a considerable portion of his childhood in Britain. In 1815, John Allan set out for England, accompanied by his wife, Frances Allan; his sister-in-law, “Aunt Nancy” Valentine; and his six-year-old foster son, Edgar Poe. For a time Edgar attended the small London school of Miss Dubourg (a name which subsequently was to appear in “The Murders in the Rue Morgue”) and later, for a period of three years from 1817 to 1820, was sent to a better school, the Manor House at Stoke Newington near London. Here Poe, in addition to being affected profoundly by the atmosphere of England, studied French, Latin, history and literature. The Manor House School, with its “Dr.” Bransby, Poe later was to transplant bodily to the semi-autobiographical tale “William Wilson” (1840).

ellauri146.html on line 656: Poe saw a good deal of Scotland, too, on first arriving in Britain and may have attended school in Irvine for a time. It would be difficult to estimate the impact of these formative years in Britain upon the youthful Poe.

ellauri146.html on line 658: Poe’s foster father, John Allan, was himself born and bred in Irvine, Ayrshire, and was a member of the class of English and Scottish merchants of Richmond, Virginia-to which city he had emigrated as a youth around 1795. Scottish merchants represented a very considerable element in the commercial life of Richmond in those years, and many of them, to a considerable extent, maintained themselves aloof from the life of the city. The Scottish influences of Allan and his associates and friends could not have been lost upon Poe.

ellauri146.html on line 664: When Poe was just seventeen, his name was entered in  the matriculation books of the new University of Virginia. This period of ten months, between St. Valentine’s Day and Christmas, 1826, which Poe spent at the University, marks the end of his formative youth. The general direction which his genius was to follow had been fairly established.

ellauri146.html on line 668: The concern of the Pounder to advance republican ideals and republican politics among the students of the University was not notably effectual with one student at least: Poe was not receptive to Jeffersonian liberalism. But many of the impressions which Poe received at Charlottesville, both within and without the lecture rooms, must have remained with him. The young admirer of classic grandeur, we know, was impressed by the graceful Rotunda. About Poe at Virginia, Philip Alexander Bruce writes as follows:

ellauri146.html on line 670: Profound must have been the appeal to his subtle aesthetic sense even in youth as he looked at all those classic buildings on some night when the rays of a full moon had softened and blended the separate details of roof and entablature, cornice, and, pillar. It may well have been that, at such an hour and in such a spot, the most celebrated expression in the entire body of his writings was suggested to him by so extraordinary an interfusion of Nature’s beauty with the beauty of art in one of its loveliest forms.

ellauri146.html on line 672: Though fully a third of Poe’s critical reviews deal with American authors, almost two-thirds of the reviews treat British or European books. Only about half of Poe’s tales have reference to contemporary matters, and only a small number of these reflect the American scene. Three times as many of the tales have designated European settings as have American settings.

ellauri146.html on line 681: “We have no aristocracy of blood, and having therefore as a natural, and indeed as an inevitable thing, fashioned for ourselves an aristocracy of dollars, the display of wealth has here to take the place and perform the office of the heraldic display in monarchical countries. By a transition readily understood, and which might have been as readily foreseen, we have been brought to merge in simple show our notions of taste itself.”

ellauri146.html on line 686: started with the queerest idea conceivable, viz; that all men are born free and equal-this in the very teeth of the laws of gradation so visibly impressed upon all things both in the moral and physical universe. Every man “voted,” as they called it-that is to say, meddled with public affairs-until, at length, it was discovered that what is everybody’s business is nobody’s, and that the “Republic” (as the absurd thing was called) was without a government at all. It is related, however, that the first circumstance which disturbed, very particularly, the self-complacency of the philosophers who constructed this “Republic,” was the startling discovery that universal suffrage gave opportunity for fraudulent schemes….A little reflection upon this discovery sufficed to render evident the consequences, which were that rascality must predominate— in a word, that a republican government could never be anything but a rascally one. While the philosophers, however, were busied in blushing at their stupidity in not having  foreseen these inevitable evils, and intent upon the invention of new theories, the matter was put to an abrupt issue by a fellow of the name of Mob, who took everything into his own hands and set up a despotism…. As for republicanism, no analogy could be found for it upon the face of the earth—unless we except the case of the “prairie dogs,” an exception which seems to demonstrate, if anything, that democracy is a very admirable form of government—for dogs.

ellauri146.html on line 690: Indeed, Poe seems much more the Southerner than the Yankee American, and it is not hard to guess which path he would have chosen had he lived into the 1860’s. One may be very sure that Edgar Poe, though born, almost by accident, in Boston, would have proved one of the Confederacy’s most eloquent and committed partisans. In reviewing the various factors which we may believe shaped Poe’s youthful mind, we would expect to find in Poe, and in re-examining his opinions we do find, a cosmopolitan rather than a parochial outlook. And yet, at the same time, we know Poe was serious when he proclaimed, “I am a Virginian!” We may be justified in looking upon the general influences of his formative years as contributing factors in the development of strong inclinations to Europe, Britain and the American South, rather than to the American Union.   

ellauri146.html on line 699:   Phillu Roth ei äänestänyt sitä kun se oli ruma. Ja liian pehmeä kommunisteille. Niitä Roth ei sietänyt. Jos pääsisin jollain lailla eroon himostani panna suihin ja huorata, irti kostonhalusta ja muusta jutkutahrasta, se jupisi. Mutta ei. Ei päässyt. 

ellauri146.html on line 701:   Amerikkalaisista 1/5, GOP-kannattajista 1/3 kazoo että maa on niin jakaantunut kahtia, että voi piankin tulla välttämättömäxi puolustaa isänmaata aseilla. Onnexi niitä on vitun paljon jemmassa, samoinkuin pateja. Vuoristosta rannikoille ja niin edespäin. Dog bless America.

ellauri146.html on line 716: Woke to my hearing from harbour and neighbour wood		Heräsin siihen että kuulin satamasta ja lähimezästä

ellauri146.html on line 717:    And the mussel pooled and the heron				ja simpukoiden laimiskoimalta, haikaroiden 

ellauri146.html on line 720: With water praying and call of seagull and rook			Veden rukouxiin ja lokin kuzuihin ja naakan

ellauri146.html on line 722:        Myself to set foot					Izeni starttaavan

ellauri146.html on line 732: High tide and the heron dived when I took the road		Haikara ja vuoksi laskivat kun lähdin tieheni

ellauri146.html on line 746: In the wood faraway under me.					Mezässä kaukana mun alla.

ellauri146.html on line 753: Of spring and summer were blooming in the tall tales		Keväältä ja kesältä kukkivat liioitellusti

ellauri146.html on line 772:    These were the woods the river and sea			Nää oli ne mezät ja joki ja meri

ellauri146.html on line 786: Year to heaven stood there then in the summer noon		Vuosi taivaaseen seisoi siellä silloin kesän keskipäivänä

ellauri146.html on line 787: Though the town below lay leaved with October blood.		Vaikka kylä alhaalla oli lokakuun veren lehvittämä.

ellauri146.html on line 799: The poet experiences childhood as a resource because it is gone, and his 'rebirth' as a poet is not a function of recapturing the truth and joy of his youth; rather, it is a function of understanding the truth of his present life, as the life of remembering things past and turning them into poetry. Thus, "the poet's journey" is not "towards restoring his childhood perception" (204) nor "in quest of his lost voice" (193), but it is his writing about such a journey that hints at and finally exposes his recognition that childhood perception is dead, but the memory of its being is still with him. The poet's "heart's truth," contrary to the child's and the grown man's apparent truth, is the acknowledgment of time. 

ellauri146.html on line 801: It seems to me that however delicate and profound the relations Wardi draws, the cost is too high. Contrary to the "echo interpretation" Wardi suggests, I would argue for the poet's acknowledgment of the arrow of time, which leaves both childhood (even if it was not exhausted when he was a child), and the imaginative reunion with it now at 30, lost and unreachable.   

ellauri146.html on line 824: Hyi etmä inhoon ton tyyppisiä tyyppejä. Ei ne ymmärrä huumorista pätkääkään, niille se on vaan jotain satiiria ja komiikkaa.

ellauri146.html on line 826:   Peppu oli jo 9-vuotiaana hapannaama, irvistelijä, pieni röyhkimys ja kvetch, sen piipityxessä oli aina oma pieni raivostuttava narinansa, aina jotain vastahankaista ja kaunaista, ikäänkuin (äiti sanoo) maailma olisi velvollinen huolehtimaan hänestä, mutta tyhjännauraja ja klovni myös, joka menee kazomaan Eretz Yisroelin miehiä. Turhaan se kuvittelee suutelevansa "suloista tytärtään" ja "etevää poikaansa", ei siitä ole siihen. Sen sankarit oli Tom Paine ja Abe Lincoln.

ellauri146.html on line 836: Hän meni 1773 jälleen Lontooseen tullivirkailijoiden edustajana: siellä hän tapasi Benjamin Franklinin. Vuonna 1774 hänet jälleen erotettiin tullin virasta, hänen tilansa Lewesissä laitettiin huutokauppaan ja hän erosi vaimostaan. Franklinin suosituksilla hän muutti vuoden 1774 lopulla Amerikkaan.

ellauri146.html on line 846:   Mutta onko tämä ihmiskärsimystä? Minä kuvittelin että se olisi ylevämpää! Arvokasta kärsimystä! Merkizevää kärsimystä - jotain tuollaista ala Abraham Lincoln. Joain sofoklesmaisempaa, ajattelin. Suuri Vapahtaja, ja niin edelleen. Ei käynyt mielessäni etten lopulta vapauttaisi kahleista muuta kuin oman kyrpäni. Vauhtia kikkelille! Siinä Portnoyn tunnuslause. Minun elämäntarinani koottuna kahteen sanaan, toinen tuhma. Travestiaa! Minun politiikkani valuneena kokonaan alas minun putziin. Kaikki maailman runkkarit yhtykää! Teillä ei ole muuta menetettävää kuin kyrvänpää! Mikä epämuodostuma minä olen! En kenenkään enkä minkään rakastaja. En rakasta ketään eikä kukaan rakasta minua! Niinpä. 

ellauri146.html on line 848: Haifassa Phillulla on taskussa kivi jollaisella Sippora ympärileikkasi Moosexen. Mooses oli ilmeisesti egyptiläisiä. Tässä maassa kaikki ovat juutalaisia, Phillu hekkumoi, täysin sivuuttaen miljoonien filistealaisten läsnäolon. Niin, täällä me olemme ampiaisia (WASP). Juutalaisia! Riemuizevia, kirmaavia juutalaisia! Ja lisää valuu kuin Turusen pyssystä. Alex in Wonderland. Paizi sille tulee wiklundit liian miehekkään Israelin armejan luutnantittaren komentaessa masia asentoon ja ojennuxeen. Ei sen sentään ihan näin pitänyt mennä. Ei pysty saamaan erektiota luvatussa maassa! Tapiokavanukasta ei voi työntää mihin tahansa. Eikä onnistu liioin punatukkaisen ja pisamaisen kuuden jalan pituisen sosialistisen kibbuzitytön raiskaus. Tai olis onnistunut ehkä, mutta --- Ei kannata. Minulla ei seiso tässä paikassa. Aaaaaaaaaaaaaaaa! [Tohtori:] Noniin, ehkä voitaisiin nyt alotella...

ellauri146.html on line 856:   Politically Incorrect was founded in 2004, soon after the re-election of George W. Bush, by a German teacher named Stefan Herre "to do something against Anti-Americanism". Das Blog betont in seiner Selbstdarstellung eine „pro-israelische“ und „pro-amerikanische“ Ausrichtung. Im wiedervereinigten Deutschland zeigten sich in der Haltung gegenüber Flüchtlingen zum Teil zeitgeschichtlich bedingte Besonderheiten, die darauf zurückzuführen seien, dass die Westdeutschen sich über Jahrzehnte hätten daran gewöhnen können, zum Einwanderungsland zu werden, während die Ostdeutschen bis 1990 kaum in Kontakt mit Zuwanderern gekommen seien.

ellauri147.html on line 26:     Sisälmysluetteloon

ellauri147.html on line 59: Veltto Virtasen kirjan "Itsetuntoon" indeksistä ilmenee hänen tärkeimmät esikuvansa. Jung mainitaan 11 kertaa, Freud 7 kertaa, Nietzsche viisi ja Väinämöinen myös viisi kertaa. Kolme mainintaa saavat Buddha, Martti Hyypiö, Aleksis Kivi, Lemminkäinen, Jeesus, Reich ja Zen. Marxia ei mainita eikä Engelsiä.

ellauri147.html on line 77: Tuhat laulujen vuotta (‘A thousand years of song’, 1957) contained 225 poems by western poets. Meillä on toi Tyynnin 1000 laulujen vuotta, mää oon sen lukenutkin. Aika kehnojakin runoja on Aake sinne kelpuuttanut. Ei niitä sentään ole tuhatta. Hahaa, mulla on paasauxia jo yli 2000. Enemmän kuin jopa Immi Hellénillä. Pääsimpäs edelle vaikka konehella veisattiin, sano eukko kirkossa. Nojoo, toisto tyylikeinona, mulla on tää Erkki Tantun läppä jo monta kertaa jossakin. 

ellauri147.html on line 83: Having completed her university studies, Tyynni took up the teaching of Finnish in evening classes, but the urge to write proved stronger than the duty to teach. Her first poetry collection, Kynttilänsydän (‘Candlewick’), was published in 1938. Two years later she published a second collection Vesilintu (‘waterfowl’). With the outbreak of war, her poetry changed: Lähde ja matkamies (’The spring and the traveller’), Lehtimaja (‘The arbour’) and Soiva metsä (‘The ringing forest’) all reflected the defensive spirit of the country. Tyynni also depicted womanhood, the experiences of women in childbirth and motherhood. Later feminist research in particular has praised Tyynni as a pioneer for her lyrics dealing with childbirth.

ellauri147.html on line 124: Minä sanoin: "He tulevat raskain saappain, multa-anturoin -	I said: But they will stomp on it with heavy boots, muddy soles,

ellauri147.html on line 126: sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?			So that their philistine boots don't break it and dirty it?

ellauri147.html on line 145: I have found strength where one does not look for it: in simple, mild, and pleasant people, without the least desire to rule—and, conversely, the desire to rule has often appeared to me a sign of inward weakness: they fear their own slave soul and shroud it in a royal cloak (in the end, they still become the slaves of their followers, their fame, etc.) The powerful natures dominate, it is a necessity, they need not lift one finger. Even if, during their lifetime, they bury themselves in a garden house! Like my sister Elizabeth för instance! Now there is a Willenmensch if ever there was one! I hardly dare to sneak to the loo for a jerk from our Gartenhaus. 

ellauri147.html on line 152: This reading was criticized by Martin Heidegger in his 1930s courses on Nietzsche—suggesting that raw (or cooked?) physical or political power was not what Nietzsche had in mind.  No wonder Hitler had a low notion of Martin.

ellauri147.html on line 164: Opposed to this interpretation, the "will to power" can be understood (or misunderstood) to mean a struggle against one's surroundings that culminates in personal growth, self-overcoming, and self-perfection, and assert that the power held over others as a result of this is coincidental. 

ellauri147.html on line 165: Alfred Adler (1912) wrote in his important book Über den nervösen Charakter (The Neurotic Constitution):

ellauri147.html on line 177:   Emily in Paris  is an American-French comedy-drama streaming television series created by Barren Star, which premiered on Netflix on October 2, 2020. The series stars Lily "Mr." Collins as the eponymous Emily, an American who moves to Paris to provide an American point of view to Savior, a French marketing firm. There, she struggles to succeed in the workplace while searching for sex and experiencing a culture clash with her "boring" and small-minded Midwestern U.S. upbringing. It also stars Ashley Park, Philippine Leroy-Beaulieu, Lucas Bravo, the cast's one and only spooky sooty tarbaby coon Samuel Arnold, Camille Razat, and Bruno Gouery. Lystikästä että "boring" pitää laittaa scare quoteihin. 91% piti tästä ohjelmasta. 91% ei kazonut.

ellauri147.html on line 185:   One or two of my American friends tell me that in public buildings in the US it’s also possible to call the street-level floor the ground floor, like in Britain. But Emily has never visited public buildings, as she works in the private sector. She is a private dancer, dancer for money, any old music will do. Typerä Emily  juoxee muka päivittäin maratoneja mutta väsyy rapuissa. Se ei varmaan ole koskaan nähnyt rappuja.

ellauri147.html on line 191: Myöhemmissä jaxoissa Lilyn 40 push alkaa näkyä. Sen jenkki rahvaanomaisuus on entistä silmiinpistävämpää. Rivoimpia skenejä oli sen kiemurtelu oopperassa ellon muotihomon jaloissa. 

ellauri147.html on line 196: Mutta onko semiootikko snobi (niinkuin sanoo pikkucheefi) vaiko dandy? Riippuu käytetäänkö amerikkalaista määritelmää vaiko ranskalaista. Tomppa on aatelinen laskukas, kokki kolmonen on normandialainen maalaistollo nousukas. Selvä pyy,

ellauri147.html on line 203: Emily's boss Madeline prepares to make the transition from the Chicago based pharmaceutical marketing firm, the Gilbert Group, to a French based fashion firm, Savior, when she discovers that she is pregnant. She offers the job to Emily and she accepts, leaving her boyfriend back in Chicago. Emily moves to Paris despite the fact that she does not speak French. She moves into the 5th floor of an old apartment building without an elevator but with a wonderful Parisian view. Emily creates an Instagram account, @emilyinparis, and begins documenting her time in Paris. Emily starts her first day of work much to her new co-workers chagrin who reveal that she was only hired because of a business deal. She introduces the French to American social media strategies who seem very reluctant about her and her American methods. Emily accidentally tries to enter the wrong apartment and bangs her very attractive neighbor right at the door, Gabriel. As Emily accustoms to life in Paris she makes countless faux-pas and the firm nicknames her "la plouc" or "the hick". Emily meets Mindy Chen, a nanny originally from Shanghai, and they become fast friends. After Emily and her boyfriend attempt to have cybersex but the connection fails, she plugs in her vibrator and accidentally short-circuits the block's power. "Accidentally" is the top frequency word in the script. 

ellauri147.html on line 209: Emily is invited to the shoot for De l'Heure's latest commercial to take behind the scenes footage for social media and is shocked to discover the commercial involves a model strutting nude down the Pont Alexandre III while suited men stare at her. She argues with Antoine that the ad is sexist while he counters that it is sexy leading Emily to suggest an online marketing campaign that asks the perfume's customers what they think. When the campaign goes viral Antoine sends Emily La Perla lingerie as a thank you gift. Now that is not sexist, that's just sexy. Barren Star on setämies par excellence.

ellauri147.html on line 214: When Emily discovers Sylvie and Antoine arguing at work she tries to boost Sylvie's credibility at work by pretending that she came up with an idea to pair Antoine's perfumes with luxury hotels. Though of course it was Emily's idea all along.

ellauri147.html on line 217:   At Café de Flore, Emily meets Thomas, a French philosophy professor. They hit it off and she invites him back to her apartment to have sex. Emily and Thomas encounter Gabriel and Camille, and Camille invites them to join them at a tapas restaurant. Thomas and Gabriel do not get along. The next day, Gabriel tells Emily he thinks Thomas is a snob, and not worthy of her. She is clearly more of the tattooed-arm master chef type. Fair enough. 

ellauri147.html on line 226:  by the pool where she is joined by Timothée. They drink champagne and accidentally have sex. At breakfast, she learns that Timothée is not the brother Camille was referring to, instead, it was her younger, 17-year-old brother. Emily meets Théo, Camille´s older and more age appropriate brother and has sex with him. It is not half as good.

ellauri147.html on line 228:   Emily finally gets an opportunity to pitch her idea to Camille´s mother. Sylvie is unimpressed with Emily´s idea to market Camille´s family´s champagne. Emily meets Julia Roberts who is a member of the Aussie Football League (AFL). She is aware of Emily´s association with Pierre Cadault and asks if Pierre might be willing to donate her his dress to be auctioned at AFL´s fundraising benefit.

ellauri147.html on line 230:   Emily calls Mathieu Cadault to arrange a meeting so she can ask him about the dress donation. They agree to meet at an art opening at Camille´s gallery. Sylvie and Luc also arrive at the opening to meet Camille. At the AFL auction, Grey Space, which consists of two avant-garde fashion designers, show up and bid for Pierre´s dress. As Emily irons the dress back stage, Grey Space shoots her with cum as a publicity stunt which shocks the audience. The next day, the stunt is featured in all the newspapers and online. Pierre is despondent and takes Emily to his bed. They have really uninspired sex. Pierre won´t even cum though Mr. Collins does his best.

ellauri147.html on line 234:   Emily´s co-workers inform her that in France it can be a long, arduous process to fire an employee, unlike at home in the good old U of S. To realize his dream of opening his own restaurant, Gabriel decides to move Emily back to Normandy. The next day Emily is called by Mathieu about the situation and tells her that Pierre has requested to see her. Sylvie overhears this and goes with Emily to see Pierre. At the atelier, they see a dress from Pierre´s new collection.

ellauri147.html on line 236:   Pierre orders Mathieu to find him a new venue. Mindy agrees to emcee and sing at a drag bar two nights a week, but when she tells her employers, they fire her so she moves in with Emily. In need of a venue to launch his fashion show, Pierre hijacks the outside of his former venue to show his new look dress collection which the audience loves and makes him the toad of Fashion Week. To celebrate, Emily hosts a dinner at Gabriel´s restaurant for Mathieu and Pierre. The 3 mousketeers take turns at Mr. Collins´s back door.

ellauri147.html on line 240: Many scenes are filmed in Paris, Texas, at Place de l´Estrapade in the 5th Arrondissement, including the site of Emily´s first apartment, the restaurant ("Les Deux Compères"), and the bakery ("La Boulangerie Moderne"). Some scenes are also filmed at Cité du Cinéma, a famous film studio complex in Denver. Famous Parisian sites to feature in the series as digitally prepared  miniatures include: Le Grand Véfour, the Pont Alexandre III, Palais Garnier, L´Atelier des Lumières, Rue de l´Abreuvoir, Jardin du Luxembourg, Jardin Du Palais Royale, Café de Flore and the Panthéon. An episode was also filmed at the Château de Sonnay in the department of Indre-et-Loire. Additional photography took place in Chicago during November 2019.

ellauri147.html on line 242: Filming for the second season began on May 3, 2021 and concluded on July 19, 2021. Filming locations for the second season include Paris, Saint-Tropez, and various other locations in France. Filming of the second season in Paris causes problems with the neighborhood - the crew being judged brutal, threatening and too intrusive. In the last episode, the fed-up Frenchies kick the arrogant Americans into the Seine. At last, things are getting a little more exciting at last!

ellauri147.html on line 247: Daniel D´Addario of Variety described the series as "a Turkish delight that begs the question of what it really means to grow up against a truly inviting backdrop", and that Mr. Collins is "an inherently winsome performer who has never been quite as well and often abused as she is here". Kristen Baldwin of Entertainment Weekly gave the series a "B" and wrote, "If you need a five-hour brain vacation, Paris is a worthwhile destination." The New Zealand Herald considered the show "visually delectable" and that "Mr. Collins has a pixie-ish charm which makes her endearing", but also that the show is "as ephemeral as dental floss". However, Kristen Lopez of IndieWire wrote a review Metacritic graded as a 23 out of a 100, praising Mr. Collins for being a "Jewess, make no mistake" and that "Emily in Paris is only as watchable and frivolous as our first lady," but warning viewers "Emily in Paris is like scrolling through Instagram. It´s a great way to waste time looking at pretty pictures with no depth."

ellauri147.html on line 249: Nevertheless, not all critics were this kind to the Emily character. Emma Gray from HuffPost called Emily a bland character, stating "The show doesn´t even make an effort to quirk her up or give her a more relatable, girl-next-door roughness: she´s always immaculately coiffed and made-up, and garbed in effortfully eye-catching outfits. But there´s not much to the character, except for enormous amounts of self-confidence and the inexplicable ability to attract new friends and love interests on every street corner." Rebecca Nicholson of The Guardian gave the series one out of five stars: "if it is an attempt to fluff up the romcom for the streaming age, then it falls over on its six-inch heels." Rachel Handler opined "Darren Star has done it yet again: centered an entire show on a thin, gently delusional white woman whimsically exploring a major metropolitan area in wildly expensive couture purchased on a mid-level salary."

ellauri147.html on line 255: Some critics appeared ambivalent, such as Jo Ellison writing for the Financial Times. On one hand she expresses admiration for the way Darren Star manages to depict "a version of womanhood in which promiscuity, bossiness and shopaholicism are depicted as qualities to be celebrated"; on the other "the major plot lines might have been written in the 1940s and the Frenchies are routinely cast as vain, preening and parochial." She concludes "Cliché-ridden and completely outdated: Darren Star´s ´Sex and the Cité´ will no doubt be monstrously successful."

ellauri147.html on line 279: Phil Collins on maailman 2. rikkain rumpali Ringo Starrin jälkeen, ja 1. tyhmin. Jönsin ikäinen keppikuntoinen hyvinkin sairas pullottelija, jolta en kyllä muista ensimmäistäkään biisiä.Se soitti aluxi yhtyeessä nimeltä 1. Moos. Sen ykkös kpl on Something in The Air, muttei kuitenkaan kai se Fandango. Se taisi olla Abba-silliä. Joo ei tää Phil on aika takatukkamusaa, samaa mitä Rampe ja Naukkis soittaa K-kaupan perällä sähköpianolla.

ellauri147.html on line 287: 1. Moos., arkkienkeli ja langennut.

ellauri147.html on line 294: Onkohan kaikki Phil-nimiset jotain paskiaisia? Peter Gabriel left Genesis in 1975 and Phil Collins took the opportunity to become the band’s frontman. As a result, Collins’s profile raised considerably and according to Andrea, it changed him. “Once he became the singer…his drive and ambition became his No. 1 priority, and his ego started to grow,” she said.

ellauri147.html on line 296: Despite millions of fans looking at him as the nice guy of pop music, Phil Collins showed a very different side during his marriage with Andrea. According to her, he could get very intimidating when they argued due to his short fuse.

ellauri147.html on line 299: Jill Tavelman Diana-lookissa ja pikku Lili.

ellauri147.html on line 350: Although he was anxious about introducing Orianne to his daughter, all was well after Collins told six-year-old Lily that Orianne looked just like Princess Jasmine from Disney’s Aladdin. The couple tied the knot in 1999, but it also didn’t stand the test of time…

ellauri147.html on line 364: For the following decade, Phil Collins struggled to get back onto the drums after dislocating the vertebrae in his neck. He also suffered nerve issues which prevented him from gripping the sticks properly. A few years later, Collins announced that he had been suffering from “drop foot,” a condition that makes walking very difficult.

ellauri147.html on line 378: Too early to gloat, my dear.

ellauri147.html on line 394: A good question is whether they really earned it. Phil is best known as the singer and drummer of the band Genesis. 

ellauri147.html on line 419: However, Lily is also looking forward to the future and is ready to forgive her dad. “I forgive you for not always being there when I needed and for not being the dad I expected,” she wrote. “I forgive the mistakes you made. I´m looking forward to The 300M you made...” 

ellauri147.html on line 426: Yes, many Jewish women have felt the curse of the eyebrow. Must be in the genes. That being said, perhaps you should embrace them? Look at Lily Collins! (Yes, we know, she is only a quarter Jewish: dad Phil clearly isn´t.) She OWNS those eyebrows. Those eyebrows are her calling card. You think she is getting Hollywood roles without those eyebrows? (Alright, dad Phil clearly helps.)

ellauri147.html on line 438: She received the 2008 Young Hollywood Award in the “One to Watch” category.

ellauri147.html on line 464: She released her book Unfiltered: No Shame, No Regrets, Just Me in 2017.

ellauri147.html on line 470: In February 2021, she sold her 5,000-square-foot house in Beverly Hills, California for $13.5 million. She originally purchased the property in 2016 for almost $1 million.

ellauri147.html on line 479: Anfang der 1990er Jahre trafen Ylönen und Heinonen auf der Suutarila Highschool Pauli Rantasalmi und Janne Heiskanen. 1994 startete Ylönen mit Eero Heinonen (Bass) Pauli Rantasalmi (Gitarre), und Janne Heiskanen (Schlagzeug) das Projekt The Rasmus (damals nannten sie sich zuerst "Sputnik", dann "Anttila" und schließlich "Rasmus"). Ihre ersten Auftritte hatten sie 1994 in ihrer Schule. Ylönen ist der Frontmann und Komponist der Band. Wegen der Musik brach er die Schule ab. Mit 15 Jahren unterschrieb Ylönen dann den ersten Plattenvertrag für seine Band. Nach der Veröffentlichung von drei Alben verließ Janne Heiskanen 1998 die Band, und Aki Hakala wurde neuer Schlagzeuger bei The Rasmus. Im selben Jahr wechselten sie von Warner Music Finnland zu Playground Music Scandinavia.

ellauri147.html on line 487:   Paula Vesalasta eronnut Lauri Ylönen avautuu MTV:lle rankasta avioerostaan: ”Henkisesti raskas ja liikuttava”. Muusikko puhuu avioerostaan MTV:n haastattelussa. Hän kertoo vuoden 2016 menneen ”äärirajoilla”. – Saan energiaa, kun elämässä tapahtuu paljon, mutta viime vuonna menin jo äärirajoilla. Toisaalta nautin väsymyksestä, sillä se nostaa tunteet pintaan ja tulen luovemmaksi sen johdosta, Ylönen kuvailee. – Jopa henkisesti raskas ja liikuttava avioeroni on tuonut elämään perspektiiviä ja sisältöä biiseihini. Kaikella on merkityksensä ja osaan nauttia Paulan surun sekä epätoivon tunteista. Paula jäi nyt odottamaan nuijapäätä seuraavaa.

ellauri147.html on line 491:   Arkkitehtuuria harrastava Ylönen rakennutti ala-astepohjalta aikanaan talon myös itselleen ja Paula Vesalalle. Karhusaaressa sijaitsevan hulppean miljoonakodin suunnitteluun kului kaikkiaan kolme vuotta ja rakentamiseen kaksi vuotta. Nykyään sekä Ylönen että Vesala asuvat Los Angelesissa.

ellauri147.html on line 500: Tänä syksynä TV5-kanavalla nähdään Design by Lauri -ohjelma, jossa Ylösen suunnittelema talo rakennetaan muun muassa entiselle NHL-tähti Ville Leinolle. Ylösen suunnittelemat talot pantiin puolitekoisina tuusan nuuskaxi Porvoon lähellä. Ei tullut edes tuluskukkaroa. Vain elinikäisiä velkoja. Olisko sittenkin kannattanut käydä ala-aste loppuun. Nääh, ei sitä Havaijilla kukaan ihmettele. 

ellauri147.html on line 509:   Isoisäni luki kabbalaa ja hikoili niin kovasti, että isoäidin piti antaa sille puhdas paita päivittäin. Näihin aikoihin naisen tehtävä oli synnyttää lapset, laittaa ruokaa, pestä paidat, hoitaa talous ja ansaita elatus - miehet tutkivat Tooraa. Vasta kun isoäitini ei enää jaxanut hankkia elantoa, isoisäni suostui pitkin hampain rabbixi. Mixhän jutkuäijät on niin haluttomia luopumaan uskostaan? 

ellauri147.html on line 516: Hän oli luonut kaiken mutta oli näkymätön. Häntä oli kiitettävä ennen kuin söi pikkuleivän, Hänen takiaan oli käytettävä hapsullista rukousliinaa ja ohimokiharoita. Minä osoitin pilveä ja kysyin: "Onko tuo hän?" Isä raivostui: "Idiootti, se on pilvi. Se imee vettä ja ryöpyttää sadetta..."  

ellauri147.html on line 525: Nordisk familjebok kertoo N:n kohdalla:

ellauri147.html on line 538: Tästä kaikesta on jo paasattu Propheta Jesaian esipuheessa. Nää on hyvinkin arkoja asioita koukkunokille. Sanhedrin hylkäsi Jeesus Nasaretilaisen hakemuxen Messiaaxi, koska se ei ollut sotaherra eikä luvannut toteuttaa ennustuxia, joiden mukaan Messias alistaa miekalla kaikki muut kansat juutalaisten alamaisixi vielä haudan tällä puolella. Nu onnistuuhan se Googlen ja bitcoinienkin avulla, vaikka hitaammin. 

ellauri147.html on line 551: Instagram on vielä etevämpi  selänraaputin kuin Fasebook. Ole oman meediasi julkimo, ota mallia Gretasta ja Kardashianeista. Kerää soiraajia sylikoirista kuin Wolfram Roth. Et tarvii ystäviä kun sulla on jo yleisö. Mitä kavereista, paljon mageempi on kazomo. Ota selfieitä varrella tai ilman, selviit ilman Dorian Grayn ja Narkissoxen peiliä. Ole ize oman elämäsi influensseri. Näytät yhtä ihanalta omassa ankkalammikossasi kuin sammakkosuinen Emily in Paris.

ellauri147.html on line 552: Fasebook on typerästi kaxipuolinen, Instagram tajuaa ettei maailmassa ole muita egoja kuin mä, kaikki muut on mun krannista. Videor ergo sum. Ajatteleminen on valinnaista. Eikä edes suotavaa.

ellauri147.html on line 571:       Metapsykologian ja ajan diagnoosin välinen yhteys, jonka haluan näyttää teille, on narsismin psykoanalyytisen käsitteen subjektiivinen uudelleenmuotoilu (vrt.) Vain tällainen ratkaiseva temppu antaa meille mahdollisuuden tulkita zeitgeistin ominaisia ilmiöitä peiteltynä heijastavan tunnustuksen etsinnänä, jossa muodostuu niin sanottu postmoderni identiteetti. Suoraan sanottuna: Rehottavassa media-narsismissa tulee esiin inkarnaatio, jossa itse ei heijasta itseään, vaan tunnistaa itsensä toisen peilissä.

ellauri147.html on line 574:       Aloitan alustavilla huomautuksilla mediaalisesta narsismiteoriasta, käsittelen näkyvää muutosta aikadiagnoosin keskustelussa, tarkastelen postmodernin itsensä löytämisen vastaavaa panopticonia ja vastaavia nykyaikaisia identiteettihäiriöitä, viittaan psykoanalyysin "intersubjektiiviin käänteeseen", "kuntoutan" psykoanalyyttisen tilanteen peilivertausta – ja luotan kaikkeen tähän käytettävissäni, jotta voimme keskustella siitä kanssasi.

ellauri147.html on line 579:       Videor ergo summa! Aihe herättää nyt lähes vanhaa eurooppalaista närkästystä maailman medialisaatiosta, yksityisyyden ja läheisyyden menetyksestä, se kannustaa kulttuurisesti pessimistiseen analyysiin turhamaisesta kamerariippuvuudesta, jota kohtaamme kaikkialla nykyajan jokapäiväisessä elämässä, narsistisen himon psykoanalyyttiseen purkamiseen omalle kuvalle, koska se esitetään meille jatkuvasti aikana, jonka aikana televisio on johtava väline. (Joo, tää on kirjoitettu TV-aikana, ennen luureja. Tai oli vaan sellasia simpukkamaisia kuten Montalbano Sonolla. ) Niin ymmärrettävät odotukset, jos voisin epäillä sinua kanssasi, minun pitäisi tuottaa heille pettymys. Jalo halveksunta näitä zeitgeistin ilmentymiä kohtaan (jonka itse voin hyvin ymmärtää) – en jaa niitä.

ellauri147.html on line 580:       Ei myöskään rappeutumis-teoreettisia diagnooseja, jotka ajattelevat voivansa lukea häpeän menetyksen, superemiirin liukenemisen tai jopa aluxen (subjektin) katoamisen. En halua yhtyä pahamaineiseen halveksuntaan tätä kohtaan, koska sitä johtavat kirjailijat, jotka haluavat nähdä itsensä yleisön parrasvaloissa ja taistella huomiosta, toisin sanoen osallistua mediapeliin tarkoituksella, jota he samalla diagnosoivat niin vastenmieliseksi. Julkisessa tunnustuksessa, ei hiljaisessa huoneessa, heidän identiteettinsä intellektuelleina osoittautuu – loppujen lopuksi hekin haluavat tulla nähdyiksi, kuulluiksi, huomatuksi ja lopulta tunnustetuiksi. Tätä varten niiden on löydettävä markkinat, jotka ostavat tuotteitaan ja osallistuvat mediakilpailuun, halusivatpa he sitä tai eivät.

ellauri147.html on line 589:       Otetaan tuore esimerkki uuden median maailmasta. Internetissä on hyvin usein käytetty sivusto, jota käytetään tällä hetkellä kuumasti nuorten keskuudessa ja jota alkuperäisessä versiossa kutsutaan "Kuuma vai ei?", saksaksi "Olenko seksikäs?". Kyse on oman valokuvan asettamisesta maailmanlaajuiseen verkkoon ja sen tuomitsemisesta tuntemattomien pelaajien mittakaavassa. Niin sanottu "houkuttelevuusbarometri" vaihtelee välillä 1 - 10, lao "täysin houkuttelevasta" "erittäin houkuttelevaan". On myös "parhaita" taulukoita, jotka on eriytetty sukupuolen ja sosiaalisten ryhmien mukaan, jotain, kuten houkuttelevimpien valokuvien osumaparaateja, eli "houkuttelevin opiskelija", "houkuttelevin sihteeri" jne.

ellauri147.html on line 594:       Joka tapauksessa kyse ei tietenkään ole seksuaalisuudesta, kuten tämän verkkosivuston otsikko saisi meidät uskomaan, vaan identiteetistä. Interaktiivinen mediapeli omasta kuvastamme kertoo meille jotain erilaista narsismista kuin mihin olemme tottuneet puhuessamme itsetuhoisuudesta. Minut on nähty, joten olen! Tämä narsistinen identiteetin löytämisen malli näyttää vakiintuneen nykyään yleisesti. Narsismin peilifunktio, joka oli kerran lapsen, murrosiän ja nuoruuden alue, on niin sosialisoitu läpitunkevan välisoinnin maailmassa, että emme voi enää erottaa:

ellauri147.html on line 602: Donald Woods Winnicott FRCP (7 April 1896 – 25 January 1971) was an English paediatrician and psychoanalyst who was especially influential in the field of object relations theory and developmental psychology. He was a leading member of the British Independent Group of the British Psychoanalytical Society, President of the British Psychoanalytical Society twice (1956–1959 and 1965–1968), and a close associate of Marion Milner.

ellauri147.html on line 604: Winnicott is best known for his ideas on the true self and false self, the "good enough" parent, and "borrowed" from his second wife, Clare Winnicott, arguably his chief professional collaborator, the notion of the transitional object. He wrote several books, including Playing and Reality, and over 200 papers.

ellauri147.html on line 606:   Winnicott has also been accused of identifying himself in his theoretical stance with an idealised mother, in the tradition of mother (Madonna) and child. Related is his downplaying of the importance of the erotic in his work, as well as the Wordsworthian Romanticism of his cult of childhood play (exaggerated still further in some of his followers).

ellauri147.html on line 608: Winnicott's theoretical slipperiness has been linked to his efforts to unclify Kleinian views. Yet whereas from a Kleinian standpoint, his repudiation of the concepts of envy and the death wish were a resistant retreat from the harsh realities he had found in infant life, he too has been accused of being too close to his mother, and of sharing in Klein's regressive shift of focus away from the Oedipus complex to the pre-oedipal.

ellauri147.html on line 610: His theories of the true/false self may have been over-influenced by his own childhood experience of caring for a depressed mother, which resulted in the development of a prematurely mature self which he was only subversively able to undo.  

ellauri147.html on line 620:     "... nymfomaanin tapauksessa, jonka on antauduttava kaikille miehille epätyydyttävän narsistisen rakkauden tarpeen vuoksi, tai frigidivampissa, jonka on viettelettävä kaikki miehet samasta syystä, mutta samalla kieltää heidät narsismin tai jopa naisen tapauksessa, joka puhdistaa itsensä, ja joka päinvastoin laiminlyö itsensä, koska hän uskoo itsensä täysin, joka voi lopulta mennä jopa harhaan.

ellauri147.html on line 628:   Teorian historiassa karkea analyysi voi erottaa kolme narsismiteorian perinteen riviä, jotka dokumentoivat metapsykologisen sekaannuksen. Ensimmäinen koskee kiistaa sielun elämän alkuperästä, joka on kytenyt 30-luvulta lähtien: ensisijainen narsismi vaiko kohdesuhde on kiistanalainen kysymys täällä. Toisella rivillä voidaan ottaa huomioon yritykset kaapata narsismin käsite viettiteorian avulla. – Toisaalta kolmas perinnelinja muodostuu kaikista niistä lähestymistavoista, jotka yhdistävät narsismin libidon ulkopuoliseen itsetuntoon (onko sitä?) ja ymmärtävät sen eräänlaisena henkisen sääntelyn periaatteena. Siitä lähtevä rönsyilevä kirjallisuus on pirstaloitunut (ja suoraan sanoen aivan hanurista).

ellauri147.html on line 656:   Primaarisen narsismin monadologinen käsitys näkyy Freudin pseudopodin (eli pseudojalan) lähettävän protoplasmatian metaforassa; se on ameeban malli. Rajatun aiheen oletetaan olevan aiheen mukaan, riippuen egosta, eriyttämättömästä Ich-Es-tilasta tai itsestä, joka on alun perin libidossa. (Tokko se izekään täysin ymmärsi tätä.) Osa tästä käyttöenergiasta käytetään nyt kohdeiden ammatteihin ja myös vedetään pois, toinen osa jää egoon. Tässä versiossa narsismi rinnastetaan itserakkauteen eli "itse-edustuksen libidiiniseen miehitykseen", kuten Hartmann myöhemmin "selvensi". Todellisuus on periaatteessa vihamielinen, kohde on enimän näkemätön.

ellauri147.html on line 664: Freud käyttää näitä kahta käsitystä ensisijaisesta narsismista ontogeneettisen alkutilan muunnelmina – lausumattomana ja osittain sisäkkäin toistensa kanssa – vierekkäin käsittelemättä nimenomaisesti niiden ristiriitoja. Ratkaisematon kaksijakoisuus tässä kysymyksessä näkyy esimerkiksi autismin, narsismin ja kohdesuhteen ajallisen suhteen kehityspsykologisessa hämmennyksessä – kumpi tuli ensin? Muna vaiko kana? Itse asiassa se on pyöreä rakenne, kuin intialaisten häntäänsä imuttava käärme, jossa toinen nousee toisesta. Ja se jatkaa narsismin kehitysmuotojen määrittämistä. Haluan vain käsitellä ristiriitaisia käsityksiä siitä, että Freud kehittyy ensisijaisen narsismin "perinnöksi" henkisessä rakenteessa, jonka tiedetään koostuvan itsetunnosta, toissijaisesta narsismista, ego-ihanteesta ja joistakin muista jäännöksistä,joihin tässä kiireessä ei ole aikaa kajota.

ellauri147.html on line 679:   Lapsi kokee ja kohtelee esinettä, vaikka hän pitäisi sitä erillisenä, affektiivisesti ikään kuin hän voisi hävittää sen. Sen itsenäisyyden tunnustaminen lisäisi avuttomuutta katastrofin pelkoon. Winnicott on kuvannut tätä kehityksen käsitteessään absoluuttisesta riippuvuudesta itsenäiseen itseensä erittäin hienosti: optimaalisen kieltäytymisen kautta keskimääräinen hyvä äiti antaa lapselle mahdollisuuden aggressioon, joka on suunnattu epäonnistumista vastaan ulkopuolella ja luo siten kohteesta, koska se selviää aggressiosta, jotain riippumatonta (objektin käyttö).

ellauri147.html on line 688: Narsismi sijaitsee välituotteessa, joka yhdistää itsensä toiseen. Narsismissa koemme itsemme ympäristömme väliaineessa. Narsismissa esiintyvä erikoinen itsesuhde on intersubjektiivisesti "saastunut". Muut ovat peili, jossa saamme refleksiivisesti itsekuvamme ja säätelemme itsetuntoamme, niitä pidetään tiedostamattomana näkymänä kaiun tai peilivaikutuksen odotuksessa. Se on sivuttain katsova maailmankuva, jossa on hiljainen kysymys siitä, mitä imagoa maailma meistä tekee. Narsismissa katsomme salaa toista, kun hän katsoo meitä ja reagoi siihen, mitä näemme, epäilemme tai fantasioimme.

ellauri147.html on line 700: Sie haben eben sehr scharfe Eier, man kann nicht darüber tanzen.  Mielisairauden muodoissa on historiallinen muutos – pitkän aikavälin hesis -muotojen mukaan – mikä näkyy toisaalta hysteeristen, fobisten ja pakko-oireisten neuroottisten sairauksien vähenemisenä, niin kutsuttujen "varhaisten häiriöiden" lisääntymisenä, joihin kuuluvat itsetunto ja identiteettihäiriöt, riippuvuudet, perversiot, rajapersoonallisuusrakenteet ja narsistiset häiriöt.

ellauri147.html on line 701:   Psykoanalyysin historiassa kliinisenä tieteenä termi narsistinen häiriö liittyy usein luokkaan "varhainen häiriö". Se merkitsee maallista rakenteellista muutosta mielisairaudessa, jota kuvataan kiinnityspaikkojen siirtämiseksi aikaisemmille edipal-tasoille, häiriöksi varhaisessa egomuodostelmassa verrattuna myöhempiin edipaalisiin konflikteihin. Kysymys siitä, ovatko klassiset tartuntan neuroosit, joihin Freud kehitti psykoanalyysin hoitomenetelmänä ja kliinisenä teoriana, historiallisesti hupenevat ja väistyvät psykopatologisten tilakuvien tieltä, joiden patogeneesi on ratkaistava aikaisemmin, on ollut krooninen kiistanalainen kysymys psykoanalyyttisessa keskustelussa 30-luvulta lähtien.

ellauri147.html on line 707:   Tämä opinnäytetyö, joka toisinaan esitetään aikakriittisillä konnotaatioilla, on saanut laajan hyväksynnän erityisesti 70-luvulla. Häntä edisti Frankfurtin koulun kriittinen teoria. Se on lisännyt ajan diagnoosin sosiofilosofisiin tutkimuksiinsa, joiden mukaan porvarillisen perheen rappeutumisen ja sosiaalisten vaikuttamistekijöiden laajentumisen myötä myöhäisten kapitalististen yhteiskuntien sosialisaatio-olosuhteet ovat muuttuneet siten, että yksilö on jo alttiina massiiviselle sosiaaliselle paineelle ja kulttuuri-teollisille viettelyille, jotka alittavat kynnyksen, eivätkä enää vaadi psykologisten rakenteiden muodostumista ja "kypsiä" konflikteja. Edipaalitasolla, jotka tarjoavat puitteet klassisille neuroosin muodoille.

ellauri147.html on line 712:   Horkheimerin diagnoosi "hupenevasta" egosta(2), Adornon viittaus narsismin "sosialisoituun narsismiin" tai "kollektiivisiin johdannaisiin" (3), Marcusen sanelu "psykoanalyysin ikääntymisestä"(4) jakavat tämän aikadiagnostisen ytimen. Habermas omaksuu myös tämän opinnäytetyön diagnosoidessaan "oidipaalisen ongelman vähenevän merkityksen" ydinperheen rakenteellisella muutoksella ja toteaa, että toisin kuin lähes "sukupuuttoon kuollut" hysteria ja "huomattavasti" vähentynyt pakko-oireinen neuroosi viittaamalla nimenomaisesti Kohutiin: "sen sijaan narsistiset häiriöt kerääntyvät".

ellauri147.html on line 713:   Lorenzer, joka psykoanalyytikkona tuntee olevansa osa kriittisen teorian perinnettä, jakaa kulmallisen taipumuksen varhaisiin häiriöihin ja tukee sitä diagnosoiden "sisäisesti ohjatun" henkilön rinnakkaisesta taipumuksesta (ottamalla termiparin David Riesmann(6) "ulkoisesti ohjattuun". Diagnosoimalla "uudenlaisen sosialisoinnin"(7), joka on erityisen yleistä kriittisessä pedagogiikassa, jota edustaa narsistinen persoonallisuus ja joka on korvannut "autoritaarisen paskan" hallitsevan sosiaalisen luonteen merkityksessä "suun flipperinä", psykopatologisen luokan yhteys ajan diagnoosiin on myös käsitteellisesti kiinteä.

ellauri147.html on line 719: Michael Balint on huomauttanut vauvan perusalttiudesta primaarisen ympäristön puutteisiin, ja sitä voidaan pitää narsististen häiriöiden teorian edelläkävijänä teoriallaan "perushäiriöstä". "Ensisijaisen äitiyden" käsitteellään Winnicott kiinnittää huomiota myös varhaisimman esinesuhteen merkitykseen henkisen kehityksen onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Lopuksi Heinz Kohutin narsismiteoria ja sen kehittyminen erityisesti itsepsykologiaksi ovat auttaneet keskittymään "alkeellisen itsensä olemassaoloon varhaisimmassa lapsuudessa" terapeuttisessa tilanteessa, mutta myös diagnostisissa luokissa ja metapsykologisessa mielessä(8) ja keskittymään siten "varhaisen" tai "narsistisen" häiriön tasoon. lykätä.

ellauri147.html on line 724: Kyse ei ole siitä, muuttuvatko valtion mielisairaudet historiallisesti ja etsivätkö uusia aika-sopivia muotoja eli oireiden muutosta. Tämä muutos on erehtymätön, kun rekisteröimme, että hysteria "vanhanaikaisena" sairautena on ilmeisesti katoamassa ja että neuroosit etsivät muita kuin klassisia oireenmukaisia ilmenemismuotoja. Pikemminkin kyse on siitä, perustuuko oireen muutos myös tiettyyn rakenteelliseen muutokseen, jossa mielenterveyssairauksien kiinnityskohdat ovat aikaisemmin elämänhistoriassa: rakenteellinen muutos "hyvin suunnitelluista" neurooseista (Loch 1965)(9) diffuusi ego- ja persoonallisuusongelmiin, edipal-konflikteista narsistisiin häiriöihin.  

ellauri147.html on line 727:   Reiche näkee nostalgisessa transfiguraatiossa "ehjän neuroosin ehjässä kulttuurissa"(11) alkuperämyytin – historiallisesti katoavasta – itsenäisestä egosta, joka liittyy loppuajan tunnelmiin, joka ei enää kykene konflikteihin ja sublimaatioon ilman auktoriteetin ja arvosuuntautuneisuuden asianmukaista sisäistämistä ja ilmaisee itsensä varhaisten narsististen häiriöiden muodossa – ja hän tunnistaa tässä ennen kaikkea diagnostisen tehtävän riippuvuuden Piilevä maailmankuva psykoanalyytista.

ellauri147.html on line 732:   Jos on totta, että psykopatologisten oireiden diagnostinen luokittelu riippuu erityisesti terapeutin teoreettisesta suuntautumisesta ja normatiivisista vaihtoehdoista, kiistassa "aikaisempien" tai "narsististen häiriöiden" lisääntymisen lauseesta, narsismin käsitteen käsitteellinen selvennys tulee vielä tärkeämmäksi kuin se jo on: Kliinisesti "narsistinen persoonallisuushäiriö" on nimittäin semanttisesti rispaantunut yleismaailmallinen luokka. Vaikka se on päässyt kansainvälisiin psykodiagnostisiin luokitusjärjestelmiin, se ei ole menettänyt pahamaineista määrittelyongelmaansa tällä tavalla. Miksi kutsumme "narsistista häiriötä"?

ellauri147.html on line 786:   DSM:n uudessa versiossa IV(14) DSM-III-R:n ensimmäinen kriteeri, erityinen herkkyys kritiikille, korvataan toisella kriteerillä, jossa korostetaan ylimielisyyttä ja ylimielisyyttä käyttäytymisessä ja asenteessa. Salman Akhtar (1996)(15) Kernbergin julkaisemassa oppikirjassa, jota onneksi nyt tarkistetaan, laajentaa nämä DSM-oireluettelot profiiliksi "Synteesiyrityksessään" ja erottaa kuusi aluetta, joilla narsistisen persoonallisuuden ominaisuudet paljastuvat:

ellauri147.html on line 803:   Se lisää tähän profiiliin dynaamisen ulottuvuuden, jossa se erottaa näkyvissä olevat piilotetuista / toukka-asteen ominaisuuksista. Loppujen lopuksi tällä tavoin kuvatut profiililuokat näyttävät kuitenkin niin ylikuormittuneilta, mielivaltaisilta ja erilaisilta, että narsistisen persoonallisuushäiriön tarkkaa differentiaalidiagnostiikkaa on vaikea saavuttaa kliinisten ominaisuuksiensa avulla. Esimerkiksi luokassa "Ihmissuhteet / piilotetut" Akhtar esittelee omituisen ominaisuuden: "Taipumus olla vastaamatta kirjeisiin" tai samaan luokkaan / näkyvä vaikeasti toteutettavissa: "Kyvyttömyys osallistua ryhmätoimintaan todella aidossa (painotus kaivos, M.A.)".

ellauri147.html on line 804: "Eettisten periaatteiden" joukossa on "ilmeinen innostus sosiaalipoliittisiin huolenaiheisiin" (näkyvä) ja "epäusko viranomaisia kohtaan" narsistisen persoonallisuuden ominaisuuksina, ja "kognitiivisessa tyylissä" narsismin luonnehtiminen on (näkyvä) "kielen suosiminen" ja "nopean tiedon saamisen suosiminen" sekä (salainen) "kielen ja puheen käyttö itsetunnon säätelemiseksi", joiden on tarkoitus luonnehtia narsismia. (ibid., s. 18f.)  

ellauri147.html on line 812:   Psykoanalyyttinen prosessidiagnoosi etenee eri tavalla. Siirto-vastatranstransassiprosessin terapeuttisessa tilanteessa voimme tuntea narsismin ja sen häiriön. Differentiaalidiagnoosin kannalta merkitykselliset vihjailevat viestit ovat:

ellauri147.html on line 817:   Katso minua, kuuntele minua, kiinnitä huomiota minuun, ihaile minua! tai: pidä minua, rakasta minua, tunnusta minut! – se voi tarkoittaa myös: koska kieltäydyt katsomasta minua (tai huomiota, ihailua, tunnustusta), vetäytyn sinusta tai hyökkään sinua vastaan! Joskus myös: Tunnen oloni mahtavaksi ja maailman kanssa – tai maailmassa, joka (on) kohdellut minua näin, en halua olla mitään tekemistä! Siirtoprosessissa, ei vain narsististen häiriöiden hoidossa, vaan erityisesti psykoosien terapeuttisessa käsittelyssä, jonka Freud oli erottanut "siirtoneurooseista", koska niillä ei ollut tartuntakykyä niin kutsuttuina "narsistisina neurooseina" - olemme tällaisten viestien vastaanottajia, kuten tunnistamme vastaläpäisemisen tunteidemme analysoinnissa.

ellauri147.html on line 822:   Monien vuosien aikana työskennellessäni vakavasti häiriintyneiden psykiatristen potilaiden kanssa olen huomannut, että psykoottisessa vetäytymisessä on usein arkaaisia jälkiä tunnustamisen tarpeesta, joka on jäänyt vastaamatta perusmielessä. Mielestäni narsistisen häiriön hyvin erilaiset oireet voidaan tulkita erilaisiksi muunnelmuksiksi tämän taistelun nähtämisestä, havaitusta, tunnustetusta, kätkemisestä ja näkemisestä enemmän tai vähemmän taitavissa lavastoissa. Yhteiskuntafilosofi Axel Honneth (1994) on valmistellut "taistelun tunnustamisesta" identiteetin rakentamisen periaatteeksi G.H.Meadin (symbolinen vuorovaikutus, "Minä" yleisenä toisena, perspektiivin oletuksen mallina) ja Winnicottin kehitysteorioista – ja kutsui Hegeliä yhteiseksi lähteeksi: Hegelin itsessä on konstituoituvaa, että se tunnustetaan.

ellauri147.html on line 835:   Sielulla on istuimensa kehossa – tämä ajatus ei ole muuttunut, vaikka olemme kutsuneet sitä "psyykeksi" 1800-luvun lopusta lähtien ja todistaneet sielun elämän häiriöt ulkomaisilta kuulostavilla nimillä, kuten "neurasthenia", "neuroosi" tai "psykoosi". Toissa vuosisadan vaihteessa hermojen ärtyvää heikkoutta pidettiin johtavana oireena mielialahäiriötä levittävästä epidemiasta, jonka avulla voimme tänään puhua tästä aikakaudesta "hermostuneisuuden aikakaudena".

ellauri147.html on line 839:   On olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että tarvitsemme sukupolvien välisen paradigman "Narsismin aikakauden" (Lasch 1995) vallitsevien identiteettihäiriöiden tutkimiseen ja hoitoon, joka julistettiin viime vuosisadan viimeisessä vaiheessa. Zeitgeist pakottaa meidät jo tähän. Sisäänpäin kääntyneen itsevarmuuden "cogito, ergo sum", karteesinen itsetutkiskelumalli, korvataan mediamaailmassa yleisön identiteettiä luovalla näkemyksellä, joka esitetään meille keskusteluohjelmissa ja politiikan teatraalisilla lavastoissa: "videor, ergo summa". Big Brother on postmodernin identiteetin tuotantolaboratorio. Heijastuksen kaipuu kaikkialla läsnä olevassa kamerassa näyttää meille jotain conditio humanan intersubjektiivisuudesta. Selvitämme, keitä olemme ympäristöpalautteessa.

ellauri147.html on line 855:   Hot or Not, currently rebranded as Chat & Date, is a rating site that allowed users to rate the attractiveness of photos submitted voluntarily by others. The site offered a matchmaking engine called 'Meet Me' and an extended profile feature called "Hotlists". The domain hotornot.com is currently owned by Hot Or Not Limited, and was previously owned by Avid Life Media. 'Hot or Not' was a significant influence on the people who went on to create the social media sites Facebook and YouTube.

ellauri147.html on line 860: faces to find out the current standard of good looks on the Internet. On the Hot or Not web site, people rate others' attractiveness on a scale of 1 to 10. An average score based on hundreds or even thousands of individual ratings takes only a few days to emerge. To make this hot or not palette of morphed images, photos from the site were sorted by rank and used SquirlzMorph to create multi-morph composites from them. Unlike projects like Face of Tomorrow, where the subjects are posed for the purpose, the portraits are blurry because the source images are of low resolution with differences in variables such as posture, hair styles and glasses, so that in this instance images could use only 36 control points for the morphs. A similar study was done with Miss Universe contestants, as shown in the averageness article, as well as one for age, as shown in the youthfulness article.

ellauri147.html on line 862: In physical attractiveness studies, averageness describes the physical beauty that results from averaging the facial features of people of the same gender and approximately the same age. The majority of averageness studies have focused on photographic overlay studies of human faces, in which images are morphed together. The term "average" is used strictly to denote the technical definition of the mathematical mean. An averaged face is not unremarkable, but is, in fact, quite good looking. Nor is it typical in the sense of common or frequently occurring in the population, though it appears familiar, and is typical in the sense that it is a good example of a face that is representative of the category of faces.

ellauri147.html on line 868:   A University of Toronto student found that the facial proportions of celebrities including Jessica Alba were close to the average of all female profiles. That the preference for the average is biological rather than cultural has been supported by studies on babies, who gaze longer at attractive faces than at unattractive ones. People generally find youthful average faces sexually the most attractive. prototypes are preferred to individual exemplars of the stimuli categories. Thus an average face is probably attractive simply because it is prototypical. An averaged face made of 32 faces looks almost indistinguishable from any other 32-face averaged face even when they are created from a completely different set of individuals. Left-right symmetry is not the issue, presumably because neither are the viewers´ eyes.

ellauri147.html on line 870:   A 2006 "hot" or "not" style study, involving 264 women and 18 men, at the Washington University School of Medicine, as published online in the journal Brain Research, indicates that a person´s brain determines whether an image is erotically appealing long before the viewer is even aware they are seeing the picture. Moreover, according to these researchers, one of the basic functions of the brain is to classify images into a hot or not type categorization. The study´s researchers also discovered that sexy shots induce a uniquely powerful reaction in the brain, equal in effect for both men and women, and that erotic images produced a strong reaction in the hypothalamus.

ellauri147.html on line 881: Tänpä tautta Freud ei trendaa enää, kun sukuviettiä ei ole mitään syytä tukahduttaa. Jengi ei ole enää  hysteeristä eikä pode neurooseja, vaan angstaavia masixia ja/tai stressaantuneita  ilmastoahdistuneita narsisteja.

ellauri147.html on line 882: Neurootikko hypisteli genitaaleja, narsisti ei päästä irti tissistä. Peräreikä lienee seuraavana vaivana, kun kaikki elää 120 vuoden ikään.

ellauri150.html on line 26:     Sisälmysluetteloon

ellauri150.html on line 74: Turun yliopiston tohtorikoulutettava ja aktivisti Hai Nguyen sanoo, että ohjelman isoin ongelma oli se, miten rasismia siinä käsitettiin.

ellauri150.html on line 75: ”Jakso oli historiaton ja vailla kontekstia”, Nguyen sanoo.

ellauri150.html on line 82: Rasismikeskustelun kannalta kyseenalaisin oli n-sanan lausumisen lisäksi kohta kaksi. Siinä Sannikka ihmetteli sitä, että ennen on pyritty eroon siitä, että ”meidät nähtäisiin ihonvärin, sukupuolen tai etnisyyden kautta”, mutta nyt yllättäen savunaamat kiinnittää siihen ize huomiota. What gives?

ellauri150.html on line 97: Ajatusta siitä, että ihonväristä tai rodullistamisesta ei haluta puhua, kutsutaan värisokeaksi rasismiksi (eng. colorblind racism), Hai Nguyen kertoo.

ellauri150.html on line 101: ”Värisokeassa rasismikäsityksessä rasismi nähdään yksilöiden välisenä ongelmana, ei niinkään yhteiskunnan ongelmana”, Nguyen sanoo. Kaikki aloittavat muumitalon rappusilta, loppupeleissä on kaikki sitten seppoilusta kiinni. Kelle nalli napsahtaa ja kekä löytää muumitalon avaimen. 

ellauri150.html on line 107: ”Se on jalo tavoite, mutta se ei toteudu millään tavalla. Meritokratia piilottaa sen, että ihmisiä kohdellaan aktiivisesti eri tavoin esimerkiksi heidän nimensä, vanhempien syntyperän, ihonvärin tai uskonnon perusteella”, Nguyen sanoo.

ellauri150.html on line 113: Keskinen kertoo, että Suomessa ”värisokeus” on liittynyt etenkin ihanteeseen hyvinvointivaltiosta ja universalismista, eli että palveluja ja ajatustapoja sovelletaan kaikkiin ihmisiin samalla tavalla. Toisen maailmansodan ja juutalaisvainojen jälkeen toivottiin, että rasismista päästäisiin eroon lopettamalla puhe roduista, kun se ei onnistunut lopettamalla rotuja. 

ellauri150.html on line 115: ”Sen sijaan alettiin puhua etnisyydestä ja kulttuurisista eroista. Ongelma on kuitenkin se, että yhteiskunnassa on paljon erilaisia toimintatapoja, joissa rodullistavat erottelut olivat ja ovat edelleen voimassa”, Keskinen sanoo.

ellauri150.html on line 128: ”Se, että nyt puhutaan kasvavassa määrin rodullisuudesta ja sen tuottamista merkityseroista, tuo esiin sen miten meitä kohdellaan”, Nguyen sanoo.

ellauri150.html on line 142: Rasismitutkija Suvi Keskinen sanoo, että ruskea ja musta –termien käyttämisestä kieltäytyminen, silloinkin kun henkilö itse niin pyytää, liittyy värisokeaan ajatteluun.

ellauri150.html on line 144: ”Ne tulkitaan silloin rodullistavana nimittelynä. On kuitenkin aivan eri asia, jos ihminen identifioituu itse ruskeaksi tai mustaksi kuin että joku muu käyttää heistä esimerkiksi n-sanaa, jonka historia on ihan toisenlainen”, Keskinen sanoo.

ellauri150.html on line 148: Ruskea on jo terminä jokseenkin vakiintunut suomen kielessä, Keskinen sanoo. Esimerkiksi Koko Hubaran perustama Ruskeat tytöt –media on ollut olemassa jo neljä vuotta.

ellauri150.html on line 153: KESKUSTELU etuoikeuksista on usein raskasta. Eikä pelkästään siksi, että omat etuoikeudet olisi vaikea tunnistaa, vaan koska tilannekohtaisuutta ei oteta usein huomioon.

ellauri150.html on line 157: Kaikilla on valtaa ja etuoikeuksia, jotka näkyvät eri tilanteissa eri tavoilla, Nguyen sanoo ja antaa esimerkin: Sambiasta tulleella arvostetulla tutkijalla on asiantuntijavaltaa omalla alallaan. Samaan aikaan tämän ihmisen valta pienenee sellaisessa tilanteessa, jos hän kävelee kadulla ja poliisi pysäyttää kysyäkseen papereita. Musta ylikomisario britti poliisisarjasssa ei saanut traktorinomistajaa peruuttamaan kuin panemalla päälle poliisinvalot autosta. 

ellauri150.html on line 163: ”Ongelmana ei ole kuitenkaan rasismin määritelmän muuttuminen tai laajentuminen, vaan ennen marginaaliin sysätyt ihmiset, jotka ovat saaneet valtaa ja näkyvyyttä”, Nguyen sanoo.

ellauri150.html on line 175: Länsimaisen median tapa kehystää Afrikan maanosa yhtenä suurena yhtenäisenä maana, joka voi pelastua vain ”sivistyneiden eurooppalaisten” ansiosta ei lisäksi ole mikään täysin uusi mediakritiittisen keskustelun kohde.

ellauri150.html on line 181: Keskustelussa asetelma tuli heti kättelyssä selväksi. Valtaoja jäi pahasti alakynteen Ebrahimin argumentoidessa. Nyrkkeilytermein ilmaistuna Valtaoja laski suojauksensa alas, mikäli hän edes koetti suojautua. Hän oli ylimielinen ja kaikkitietävä kosmologi, jonka ei tarvitse suojautua. Ebrahimin sanat upposivat suoraan sinne, mihin oli tarkoitus. Valtaoja ei tätä kuitenkaan huomannut. Eipä tarvitse enää ihmetellä hidasälyisen meikäläisenkään, mitä tarkoittaa valkoisen miehen taakka. Vielä hidasälyisempi astronomi näytti mallia. Älykkyys on yliarvostettua, sanoo Esko Valtakoira Apu-lehdessä. Vai oliko se Seurassa. 

ellauri150.html on line 183: Valtaoja luettelikin hyvän tekemistään, kuten kävi Tampereella nenäpäivillä ja liittyi prosenttiliikkeeseen. Hän esiintyi kuin  fariseukset ja kirjanoppineet, joista Uusi testamentti kertoo. He antoivat mintut ja tillit ja lahjoittivat temppelille torvensoittajan kulkiessa heidän edellään.

ellauri150.html on line 215: Saaran naurun jälkeen Aabraham ja Herra kävelivät kohti Sodomaa, jonne Aabrahamin veljenpoika Loot oli siirtynyt asuttuaan sitä ennen kiertolaisena teltoissa. Lootin perhekunta talossaan herätti yltäkylläisissä sodomalaisissa vihaa, joka lopulta purkautui väkivaltaisesti: ”Tuo yksi on tullut muukalaisena tänne asumaan, ja hän pyrkii jo määräilemään meitä.”

ellauri150.html on line 217: Kun seuraa Marja Sannikan ohjelmasta leimahtanutta keskustelua, niin se muistuttaa pelottavasti Sodoman kehitystä, alkaen Lootin perhekunnan tulosta kaupunkiin. Oudot, vieraat projisoidaan määräilijöiksi, jotta ulos sulkeminen heidän omasta tilastaan, talostaan, näyttäisi oikeutetulta.

ellauri150.html on line 348: Dreyfus-juttu (ransk. Affaire Dreyfus) oli Ranskaa vuosina 1894–1906 kuohuttanut oikeusjuttu. Sen keskushenkilönä oli Ranskan armeijan yleisesikunnassa palvellut kapteeni Alfred Dreyfus, jonka väitettiin välittäneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Dreyfusin tuomitseminen elinkautiseen vankeusrangaistukseen jakoi ranskalaisen yhteiskunnan voimakkaasti tuomion tukijoihin ja Dreyfusin syyttömyyteen uskoviin. Lopulta Dreyfus armahdettiin ja julistettiin syyttömäksi ja oikeaksi vakoojaksi paljastui majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházy, eli joku vitun madjaari joka pötki pakoon ulkomaille. Alfred Dreyfusilta riistettiin sotilasarvo École Militairen pihalla ja veikko lähetettiin Pirunsaarelle. Tuomiota sittemmin vähän lievennettiin, armahdettiin ja lopulta pyörrettiin kokonaan. Dreyfus sai ylennyxen majurixi ja papukaijamerkin. Sori siitä! No hard feelings!

ellauri150.html on line 350: Etenkin tappiollisen Ranskan–Saksan sodan jälkeen Ranskan armeijan turvallisuuspalvelu oli alkanut pitää silmällä Saksan Pariisin-lähetystöä. Saksan lähetystön sotilasattasea Maximilien von Schwartzkoppen oli erityisen tarkkailun alaisena. Ranskalaisilla oli lähetystössä siivooja, joka toimitti heille lähetystön papereita. Niistä ranskalaiset selvittivät, että Schwartzkoppen oli saanut ranskalaisten linnoitusten pohjapiirustuksia mieheltä, joka käytti salanimeä Jacques Dubois ja josta Schwartzkoppen käytti nimitystä ”mokoma roisto D”. 

ellauri150.html on line 354: Turvallisuuspalvelun Hubert Henryn todistus teki vaikutuksen tuomareihin. Hän väitti tienneensä saksalaisten vakoojasta jo jonkin aikaa, ja oikeussalissa hän osoitti Dreyfusia ja väitti tätä kyseiseksi vakoojaksi. Kun Henryä pyydettiin todistamaan väitteensä, hän totesi että ”on sellaisia salaisuuksia, joita upseeri ei paljasta edes hatulleen”.

ellauri150.html on line 358: Kesällä 1895 tiedustelutoimiston johtoon nimitettiin everstiluutnantti Marie-Georges Picquart. Sotilasviranomaiset olivat tajunneet, että Dreyfus oli tuomittu varsin heikoin perustein, ja Picquart lupasi käydä läpi kaiken Dreyfusilta lähteneen ja tälle tulleen kirjeenvaihdon. Hän kävi läpi myös Saksan lähetystön siivoojan toimittamia papereita. Maaliskuussa 1896 Picquart sai siivoojalta pikakirjeen kappaleita. Kirjepaperista saattoi päätellä sen tehdyn Pariisissa, sillä siinä käytettyä ohutta sinistä paperia ei saanut muualta. Kirje oli osoitettu majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházylle, mutta sitä ei oltu koskaan toimitettu perille. Kirjeessä pyydettiin Walsin-Esterházyltä ”tarkempaa selitystä kuin se, jonka annoitte ratkaisemattomasta asiasta tässä eräänä päivänä”. Picquartin aloitteesta Esterházyä alettiin varjostaa ja hänen nähtiin menevän kahdesti Saksan suurlähetystöön. Lisäksi Picquart sai elokuussa käsiinsä kaksi Esterházyn kirjettä, ja niiden käsiala oli samankaltainen kuin Henryn listassa. Henry alkoi puolestaan väärentää todisteita Dreyfusia vastaan saatuaan kuulla Picquartin yrittävän todistaa tämän syyttömäksi.

ellauri150.html on line 360: Uusista todisteista vuoti tietoja lehdistölle. Lisäksi epäilys toisesta syyllisestä kasvoi armeijassa ja hallituksessa. Picquart pelkäsi armeijan estävän hänen tutkimuksensa, ja hän valtuutti asianajajansa toimittamaan hänen keräämänsä todisteet hallitukselle. Asianajaja kertoi eräälle parlamentin jäsenelle, että sotasalaisuuksia kaupitellut lista oli todistettavasti Esterházyn kirjoittama. Parlamentin jäsen otti puolestaan yhteyttä Dreyfusin veljeen Mathieuhön. Mathieu syytti Esterházyä maanpetoksesta ja toimitti laatimansa kirjeen 15. marraskuuta 1897 sotaministerille ja johtavalle pariisilaiselle sanomalehdelle. Esterházyn vaatimuksesta koottu sotaoikeus vapautti kuitenkin hänet syytteistä nopean oikeudenkäynnin jälkeen. Tämän johdosta kirjailija Émile Zola julkaisi 13. tammikuuta 1898 L'Aurore-lehden etusivulla presidentti Félix Faurelle osoitetun kirjeen J’accuse (suom. ”minä syytän”). Zola syytti kirjeessään seitsemää korkea-arvoista upseeria ja kolmea käsialantutkijaa todisteiden keksimisestä Dreyfusia vastaan ja totuuden peittelystä.

ellauri150.html on line 362: Kirjeensä takia Zola joutui oikeuteen herjauksesta. Oikeudenkäynnin aikana Ranska jakautui voimakkaasti tapauksen tiimoilta. Zola tuomittiin syylliseksi, mutta hän pakeni Englantiin haettuaan ensin muutosta vuoden vankilatuomioonsa. Picquart erotettiin Zolan oikeudenkäynnin tuottamassa kuohunnassa, mutta hän sai myöhemmin virkansa takaisin. Majuri Henryä kuulusteltiin, ja 30. elokuuta 1898 hän tunnusti väärentäneensä todisteita Dreyfusia vastaan. Hänet pidätettiin, mutta hän teki itsemurhan partaveitsellä pidätystä seuranneena päivänä. Esterházy pakeni Lontooseen, missä hän myöhemmin tunnusti syyllisyytensä, ja eli lopun elämäänsä herroixi maanpaossa. Myi varmaan tiedot sitten briteille. Dreyfus tuotiin Pirunsaarelta takaisin Ranskaan kesäkuussa 1899. Häntä vastaan aloitettiin uusi oikeudenkäynti sotaoikeudessa, joka tuomitsi hänet uudelleen maanpetoksesta. Sotaministeri armahti Dreyfusin kymmenen päivän kuluttua terveydellisten syiden takia. Dreyfus julistettiin lopulta kokonaan syyttömäksi 12. heinäkuuta 1906, ja hän sai majurinarvon ja kunnialegioonan jäsenyyden 20. heinäkuuta samana vuonna.

ellauri150.html on line 364: Esterházy oli joutunut 1890-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin epäonnistuneiden sijoitusten ja pelivelkojen vuoksi. Nämä seikat johtivat siihen, että Esterházysta ilmeisesti tuli vakooja, joka välitti maksusta salaisia tietoja saksalaisille.

ellauri150.html on line 367: Dreyfusin tapauksella oli huomattavat vaikutukset Ranskan sisäpolitiikkaan. Radikaalit nousivat ratkaisevaan asemaan vuonna 1899 perustetussa hallituksessa. Panama-skandaalissa ryvettynyt Georges Clemenceau palasi radikaali-sosialistien johtoon. Armeijan ja kirkon asemia Dreyfusin tapaus sen sijaan heikensi. Hallitus ryhtyi valvomaan armeijaa entistä tarkemmin, ja vuonna 1905 valtio ja kirkko erotettiin toisistaan.

ellauri150.html on line 382:       Jyrki Lehtola (s. 29. lokakuuta 1963 Tampere) on suomalainen kolumnisti, joka tunnetaan ajankohtaisilmiöitä ja julkisuuden henkilöitä käsittelevistä kolumneistaan. Hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Aamulehteen, Iltalehteen, Ilta-Sanomiin, Imageen, Long Play -lehteen ja Tietoviikkoon. Hän on Suomen ilkeimmäksi luonnehdittu kolumnisti.

ellauri150.html on line 393: Jyrki Lehtolan kolumni: Sanna Marin – likka, jota tarttee vielä kouluttaa Älkää käsittäkö väärin. En oo sovinisti. En todellakaan. Onhan se kiva välillä kattella, kun lavalla on timmejä daameja eikä rumia miehiä (en oo homo). Ja hyvin tää hallitus on asiansa hoitanut, hienosti seisoo likat rivissä lukemassa miesten kirjottamia tiedotteita.

ellauri150.html on line 404:       Jonkun pitäisi kyllä mennä heittämään palopommi Herlinien lasitaloon. Toivottavasti Jyrki Lehtolakin sattuu olemaan kotona. 

ellauri150.html on line 436: However, the plotline of Rostand's play, Cyrano de Bergerac, involving Roxane and Christian is entirely fictional. Cyrano was a pupil of French polymath Pierre Gassendi, a loose cannon of the Catholic Church who tried to reconcile Epicurean atomism with Christianity. 

ellauri150.html on line 438: The play has been translated and performed many times, and it is responsible for introducing the word "panache" into the English language. Cyrano (the character) is in fact famed for his panache, and he himself makes reference to "my panache" in the play. Wanna see my panache? Wanna see my aubergine? Wanna taste my coq au vin? The two most famous English translations are those by Brian Hooker and Anthony Burgess.

ellauri150.html on line 442: John Anthony Burgess Wilson  (25. helmikuuta 1917 Manchester - 22. marraskuuta 1993 Lontoo), kirjailijanimi Joseph Kell, oli englantilainen kirjailija, kriitikko, säveltäjä, esseisti ja toimittaja. Hän kirjoitti urallaan yli 50 teosta. Boris Johnsonin näköinen takkutukka. Burgessin kuuluisin teos on vuonna 1962 ilmestynyt romaani Kellopeliappelsiini (A Clockwork Orange), joka tunnetaan myös Stanley Kubrickin ohjaamana vuoden 1971 samannimisenä elokuvana. Hesburgessin elämäkerta on hurjaa luettavaa. Se oli vääpeli evp vastoin tahtoaan, alempaa keskiluokkaa. Heilui kolonialistina vähän kaikkialla, maalla merellä ja ilmassa. Appelisiinikellon koneisto sai vaikutteita Hesburgerin sota-ajan heilan kommunistisesta vakaumuxesta. Vitun Kubrick leikkas pois vikan luvun kirjasta. Se leffa oli muutenkin aivan paska.

ellauri150.html on line 448: Kubrick's film is relatively faithful to the Burgess novel, omitting only the final, positive chapter, in which Alex matures and outgrows sociopathy. Sehän on tiettävästi lähestulkoon mahdotonta. In the novel, Alex drugs and rapes two 10-year-old girls. In the film, the girls are young adults who seem to have consensual, playful sex with him, with no suggestion of using any drugs and without any violence. The film portrays Dr. Branom as female, despite being described as male in the novel. Kubrick oli lälläri.

ellauri150.html on line 453: Mun mielessä menee Ben Hur ja Quo Vadis jotenkin sekaisin. Olikohan ne molemmat Sulka-sarjan poikakirjoja niinkuin se Länsi-Rooman tuho kirja, jossa oli ostro- ja visigootteja? Jonka nimeä ei löydy. Kapteeni Kapu haukkui jotain konnia ostro- tai visigooteixi. 

ellauri150.html on line 457: The phrase originates from the Christian tradition regarding Saint Peter's first words to the risen Christ during their encounter along the Appian Way. According to the unnatural Acts of Peter (Vermicelli Acts XXXV), as Peter flees from crucifixion in Rome at the hands of the government, and along the road outside the city, he meets the risen Jesus. In the Latin translation, Peter asks Jesus, "Quō vādis?" He replies, "Rōmam eō sursum deorsum crucifīgī" ("I am going to Rome to be crucified upside down"). Peter then gains the courage to continue his ministry and returns to the city, where he is martyred by being crucified upside-down. The Church of Domine Quo Vadis in Rome is built upside down where the meeting between Peter and Jesus allegedly took place. The words "quo vadis" as a question also occur at least seven times in the Latin Vulgate.

ellauri150.html on line 461:       Ben-Hurista ei meinannut ensin löytyä kuin filmikäsikirjoitus. Synopsis: Judah Ben-Hur lives as a rich Jewish merchant prince in Jerusalem at the beginning of the 1st century. Together with the new governor Pontius Pilate, his old friend Messiah arrives as commanding officer of the Roman legions. At first they are happy to meet after a long time but their different politic views separate them. During the welcome parade a roof tile falls down from Judah's house and injures the governor. Although Messiah knows they are not guilty as such, he sends Judah to the galleys and throws his mother and sister into prison. What the fuck, their house was a menace! Good old Hammurabi would have had their heads off. But Judah swears to come back and take revenge. Genre: Adventure, Drama, History.

ellauri150.html on line 476: The film's final onscreen writing credits created controversy when, in October 1959, the Writers Guild of America (WGA) awarded Tunberg sole screenplay credit, despite the objections of the film's director, William Wyler, who, in the film's commemorative booklet and elsewhere, claimed that Christopher Fry was more responsible than any other writer for the final screenplay. In response to Wyler's public outcries against their ruling, the WGA took out trade paper ads on November 20, 1959 in which they issued a statement reading, in part, "the unanimous decision of the three judges was that the sole screenplay credit was awarded to Karl Tunberg...The record shows the following: 1. Karl Tunberg is the only writer who has ever written a complete screenplay on Ben-Hur; 2. Karl Tunberg continued to contribute materials throughout the actual filming, and this material is incorporated in the final picture; and 3. Karl Tunberg alone did the necessary rewriting during the four months of retakes and added scenes. Mr. Christopher Fry himself was fully informed of the proceedings of the Guild. He has made it absolutely clear that he did not want to protest the decision of the Guild." 

ellauri150.html on line 478: Arthur Hammond Harris aka Christopher Fry (18 December 1907 – 30 June 2005) was an English poet and playwright. He is best known for his verse dramas, especially The Lady's Not for Burning, which made him a major force in theatre in the 1940s and 1950s. Fry was born as Arthur Hammond Harris in Bristol, the son of Charles John Harris, a master builder who retired early to work full-time as a licensed Lay Reader in the Church of England, and his wife Emma Marguerite Fry Hammond Harris. While still young, he took his mother's maiden name because, on very tenuous grounds, he believed her to be related to the 19th-century Quaker prison reformer Elizabeth Fry. He adopted Elizabeth Fry's faith, and became a Quaker and a gay. In the 1920s, he met the writer Robert Gittings, who became a lifelong friend. Maybe William Wyler was another yet longer friend. Gore Vidal most certainly another.

ellauri150.html on line 480:       Eugene Luther Gore Vidal (/vɪˈdɑːl/; born Eugene Louis Vidal, October 3, 1925 – July 31, 2012) was an American writer and public intellectual known for his epigrammatic wit, erudition, and patrician manner. Vidal was bisexual, and in his novels and essays interrogated the social and cultural sexual norms he perceived as driving American life. Beyond literature, Vidal was heavily involved in politics. He twice sought office—unsuccessfully—as a Democratic Party candidate, first in 1960 to the United States House of Representatives (for New York), and later in 1982 to the U.S. Senate (for California). His third novel, The City and the Pillar (1948), offended the literary, political, and moral sensibilities of conservative book reviewers, the plot being about a dispassionately presented male homosexual relationship.

ellauri150.html on line 484: Based on an 1880 novel, Ben-Hur: A Tale of the Christ, the film was directed by Hollywood great William Wyler, and screenwriter Gore Vidal was one of many who took a pass at the screenplay. In The Celluloid Closet, Vidal states in no uncertain terms that he scripted the film as a confrontation between ex-lovers Ben-Hur (Charlton Heston) and Messala (Stephen Boyd). Further, Vidal claims that, after consultation with Wyler and Boyd (but not Heston, who would have objected), he wrote one particular scene, where the estranged Ben-Hur and Messala meet again, with heavy gay subtext.

ellauri150.html on line 490: Ben-Hur: A Tale of the Christ is a novel by Lew Wallace, published by Harper and Brothers on November 12, 1880, and considered "the most influential Christian book of the nineteenth century". It became a best-selling American novel, surpassing Harriet Beecher Stowe's Uncle Tom's Cabin (1852) in sales. The book also inspired other novels with biblical settings and was adapted for the stage and motion picture productions. Ben-Hur remained at the top of the US all-time bestseller list until the 1936 publication of Margaret Mitchell's Gone with the Wind. The 1959 MGM film adaptation of Ben-Hur is considered one of the greatest films ever made and was seen by tens of millions, going on to win a record 11 Academy Awards in 1960, after which the book's sales increased and it surpassed Gone with the Wind. It was blessed by Pope Leo XIII, the first novel ever to receive such an honour. The success of the novel and its stage and film adaptations also helped it to become a popular cultural icon that was used to promote catholicism plus numerous commercial products.

ellauri150.html on line 494:   Rooman tuho: Rooman tuho kesti monta vuotta niinkuin ei Rooman rakentaminenkaan mennyt ihan päivässä, eli se oli pitkä prosessi. Tulen laittamaan tähän alapuelelle syitä miksi Rooma tuhoutui. Valloitussotien lopettaminen: Vuonna 117jkr Hadrianus lopetti valloitussodat, joka johti siihen, että Rooma ei saanut enää sotasaalista. Myöskään orjia ei saatu enää lisää valloituksien loputtua. Kasvua on saatava, saatana! Muuten käy kuin Roomalle! Visigootit pani Rooman sileäksi A.D. 479.

ellauri150.html on line 502: Learn of the philosophers always to look for natural causes in all extraordinary events; and when such natural causes are wanting, recur to God".  - Count de Gabalis (n.h.) "I did not take the wrong exit." "This cannot be an Eclipse." Panin kääntämisen opiskelijat tekemään Eclipsellä XML- konversioita. Ei ois kannattanut.

ellauri150.html on line 518: In the spectacle of a great assemblage of people there are always the bewilderment and fascination one feels while looking over a stretch of sea in agitation.

ellauri150.html on line 531: Up on the summit meantime the work went on. The guard took the Nazarene's clothes from him; so that he stood before the millions naked. Now that was bad.

ellauri150.html on line 533: If they don't know what they do, forgive them, like the kitchen cupboard door that hits you on the head. Don't hit it back.

ellauri150.html on line 539: Esther "Bat" Simonides was born in Jerusalem, Judea, the daughter of the Hellenized Jewish slave Simonides. She was raised in the household of Prince Ithamar Ben-Hur, and she loved Judah Ben-Hur as a child. By 26 AD, she had grown into a woman, and, while she still loved Judah, she was betrothed to the freedman and merchant David ben Matthias from Antioch. That same year, Judah and his family were imprisoned after being wrongfully imprisoned for an alleged assassination attempt on Valerius Gratus, and Simonides was arrested and tortured on the orders of the Roman tribune Messala. Simonides was arrested when the Romans were certain that he was not hiding anything, and he and Esther lived in hiding at the Ben-Hur family's derelict and looted estate, where they were joined by Simonides' fellow former prisoner Malluch.

ellauri150.html on line 541: In 30 AD, Judah returned from being a galley slave, and Esther told him that she was no longer betrothed, causing the two to fall in love again. When Judah's mother Miriam and sister Tirzah were sent to the Valley of Lepers by their jailers, Esther brought them food, and, when Judah asked about his family's fate, Esther was told by Miriam to inform him that they were dead, as Miriam did not want her son to see them in agony. When a dying Messala told Judah of his family's real fates, Judah headed to the Valley and angrily confronted Esther, who forced him to hide from his family rather than violate their wishes. On the way out of the Valley, Esther stopped to listen to Jesus' Sermon on the Mount, and she became a convinced Christian; she had an argument with Judah about his lust for vengeance and his lack of interest in Jesus' message of peace and love. However, when the two found that Tirzah was dying, they brought Miriam and Tirzah to Jerusalem to search for Jesus and hope for a cure. They were too late to reach him before he was crucified, but a sudden rainstorm miraculously healed the lepers' wounds and cured them. Ben-Hur, who was now convinced of Jesus' message, embraced Esther and his family, having decided to give up his quest for revenge.

ellauri150.html on line 545: "Didst thou hear?" said Ben-Hur to him. "The kingdom cannot be of this world. Yon witness (the good felon on the left hand cross) saith the King is but going to his kingdom; and, in effect, I heard the same in my dream. Okay! I get it! We must wait all the way to the end!"

ellauri150.html on line 549: The faithful servant had at last his fitting reward. His broken body might never be restored; nor was there riddance of the recollection of his sufferings, or recall of the years embittered by them; but suddenly a new life was shown him, with assurance that it was for him—a new life lying just beyond this one—and its name was Paradise.  There he would find the Kingdom of which he had been dreaming, and the King. A perfect peace fell upon him. Lokki parka. Poor albatross. Ammuin nuolen ilmoihin ja albatrossia haavoitin.

ellauri150.html on line 551: Where got the man his confidence except from Truth?  Only three hours upon the cross, and he was dying? Eeli Eeli laama sabakhtani? Too late, too late! "It is finished! It is finished!" O reader, the man died! Reader, I married him! Ben-Hur went back to his friends, saying, simply, "It is over; he is dead."

ellauri150.html on line 553: When the sunlight broke upon the crucifixion, the mother of the Nazarene, the disciple, and the faithful women of Galilee, the centurion and his soldiers, and Ben-Hur and his party, were all who remained upon the hill. Balthasar was funnily prostrate and still. The good man was dead! The 3 Christmas Elves excellently illustrated the three virtues in combination—Faith, Love, and Good Works. (Or should it be Hope? Works are good för nothing.)

ellauri150.html on line 558: Back in Rome, Esther wore the garments of a Jewish matron. Tirzah and two children at play upon a lion’s skin on the floor were her playmates; and it was fun to observe how carefully Ben watched them to make sure that the little ones were his.

ellauri150.html on line 565: Esther looked at them, and smiled. 


ellauri150.html on line 577: The countenance of the Egyptian softened; something like a smile played about her lips. She looked at the children upon the floor. 


ellauri150.html on line 580: Iras went to them, took them under her arms, and  passed to the door and out of it without a parting word. She walked rapidly, and was gone before Esther could decide what to do.

ellauri150.html on line 584: Simonides lived to be a very old man. In the tenth year of Nero's reign, he gave up the business so long centred in the warehouse at Antioch. To the last he kept a clear head and a good heart, and was successful, got lots and lots of money, became filthy rich.

ellauri150.html on line 606: When we return, it's Anno Domini XXVI - A.D. 26. Messala, a Roman who grew up in Judea but spent most of his life in more traditional Roman enclaves, is accepting an important position in Jerusalem under the new governor of Judea; it's a hard job, since the Jews don't want the Romans there, but he feels up to it. He is visited by his childhood friend, and our hero, Judah Ben-Hur, a very important and influential Jew. They try to pick up the friendship where it left off, but there's one big problem: they no longer have anything in common besides their shared past. They are in denial about this for a while, and Judah agrees to try to get people to accept the Romans.

ellauri150.html on line 610: We meet Ben-Hur's mother and sister. We also meet his right-hand slave, Simonides, who is his business administrator and is in town for his yearly report—he's based in Antioch. He's very good at managing Judah's assets, and very loyal. Simonides' daughter Esther is with him; she is about to enter an arranged marriage, but needs Ben-Hur's approval. Ben-Hur gives it, and even throws in her freedom as a wedding present, but - having seen her as a grown woman for the first time - he sorta wants her for himself.

ellauri150.html on line 612: Messala comes over for dinner. Judah and Messala go out back to meet privately. Judah gives Messala a white horse. Messala asks Judah for his progress in pacifying the Jews; on learning that it isn't 100% successful, he wants to know who's refusing. Messala makes clear that he wants names. Judah, while protesting that he's nonviolent himself, doesn't think that the Jews resisting Roman rule are doing anything wrong, and so he doesn't provide them. Messala begs for cooperation, but in doing so makes clear that he considers the Roman Emperor a god; not only doesn't Judah believe that, but he's personally against the occupation. They leave as enemies, and Judah Ben-Hur is left to explain why Messala isn't staying for dinner.

ellauri150.html on line 616: There is a procession for the new Roman governor. Judah and his sister Tirzah watch. They see Messala, and Messala sees them. They see the Roman governor, but Tirzah puts too much of her weight on the roof, and a large section of it falls, knocking out the governor. In an act that is part chivalry and part Idiot Ball, Judah tells Tirzah not to say anything; he'll take responsibility. This gets all the house of Hur arrested. The servants are allowed to go free, though.

ellauri150.html on line 618: On learning that he is to go to Tyrus with neither a trial nor info about what's going to happen to his mother and sister, we learn that Ben-Hur's pacifism didn't survive the imprisonment. Since he hurts or kills only people who aren't of Nominal Importance, this is supposed to be tolerated. Judah demands info of Messala, and naturally doesn't get it. He protests his innocence of wanting to kill the governor; Messala knows that this is, at least, a plausible theory, but doesn't let it show. He says that Ben-Hur gave him exactly what he needed; the Jews will know that, if he can send his childhood friend to certain death at the galleys, he can do it to anyone. Judah starts to beg Messala, and gets this reply: "You beg me? Didn't I beg you for help?"

ellauri150.html on line 635: The house of Hur is in ruins, but people are living there. He is met by Esther; she and her father were in there for only a year. Her father was paralyzed in prison, so a big fella who shared a cell with him and went mute during that time has also moved in to help. They are still in Jerusalem because all the assets were seized by the Romans - well, not all the assets, but they don't want the Romans to know about the rest of them prematurely. Esther never married, partly because the reason for arranging that marriage no longer applied, and partly because - she looks at her all-black clothing here, so we're probably supposed to believe that her fiance died.

ellauri150.html on line 639: Messala goes to find out what happened to Judah's mother and sister. They are still alive—the food disappears. But they have somehow caught leprosy. Messala orders them freed so they can go where the lepers belong, and then orders the cell burned out.

ellauri150.html on line 647: ... And it's time for the big setpiece, the Chariot Race! The first rule of the Chariot Race is: there are no rules. A demolition derby is entirely standard procedure. That's how Messala gets to have a chariot tricked out with blades on the wheels-- vroom! But does that shake Ben-Hur? No! He will have his vengeance. As the race starts, the two of them are neck-and-neck. Messala tries to destroy Ben-Hur's chariot, but in a cruel twist, his own chariot falls apart. Messala is dragged by his horses and viciously trampled by another team. As Messala's broken body is carried to the surgeon, Ben-Hur receives the victor's laurel crown.

ellauri150.html on line 668:     Leo was the first person in the world to be captured on color film. Maybe that is why he gave his blessings on Ben-Hur. The blessings worked, it too came out on color film. Here's some more messages from him. 

ellauri150.html on line 681: 	You understand as a matter of course, Venerable Brothers, that We are alluding to that sect of men who, under the motley and all but barbarous terms and titles of Socialists, Communists, and Nihilists, are spread abroad throughout the world and, bound intimately together in baneful alliance, no longer look for strong support in secret meetings held in darksome places, but standing forth openly and boldly in the light of day, strive to carry out the purpose long resolved upon, of uprooting the foundations of civilized society at large.

ellauri150.html on line 685: 	In short, spurred on by greedy hankering after things present, which is the root of all evils, which some coveting have erred from the faith, they attack the right of property, sanctioned by the law of nature, and with signal depravity, while pretending to feel solicitous about the needs, and anxious to satisfy the requirements of all, they strain every effort to seize upon and hold in common all that has been individually acquired by title of lawful inheritance, through intellectual or manual labor, or economy in living. These monstrous views they proclaim in public meetings, uphold in booklets, and spread broadcast everywhere through the daily press. Hence the hallowed dignity and authority of rulers has incurred such odium on the part of rebellious subjects that evil-minded traitors, spurning all control, have many a time within a recent period boldly raised impious hands against even the very heads of States. etc.etc.

ellauri150.html on line 689: But the Pope's letter is actually a warning of the dangers inherent in too much freedom. It is the old story of the Garden of Eden. Adam and Eve were free to do whatever they wished in this original Paradise, but if they partook of the Tree of Good and Evil then there would be a price to pay. (Yes, as Milton made it clear, they were completely free to have sex anytime and anywhere, but not while munching on the apple!) And as it turned out the temptation was too great to resist.

ellauri150.html on line 691: The Pope begins by saying that freedom (liberty) is "the highest of natural endowments". He says this gift from God can be used by Man for "the highest good and the greatest evil". And as such this gift is "cherished by the Catholic Church". He quickly refutes the idea that the Church is "hostile to human liberty" as some have claimed. He insists we must come to fully appreciate "the very idea of freedom".

ellauri150.html on line 693: The Pope reminds us that the Church teaches that we all have "freedom of choice" (free will); that our lives are not pre-determined. So in a real sense we have the power to choose our destinies - to choose between right and wrong. And this is because we are made in the image of God and as such we are able to determine "what is true and good".

ellauri150.html on line 695: But while God has given Man a soul and the ability to reason, Man is not God! God is "infinitely perfect" while Man is imperfect. As a result Man can be easily be tempted by "something which is not really good, but which has the appearance of good".

ellauri150.html on line 697: And now the Pope reminds us of a bit of ancient wisdom, "the wise man alone is free". This sounds like a saying from a fortune cookie. What does it mean? When we foolishly succumb to temptation and become slaves to our desires, we are no longer free! We have lost our self-control and have become possessed by our darkest passions. Jesus says, "Whosoever committeth sin is the slave of sin." (John 8:34)

ellauri150.html on line 703: The Pope tells us that, "Nothing more foolish can be uttered or conceived than the notion that, because man is free by nature, he is therefore exempt from law." Oh, so you thought that being free meant that you could just ignore the law of God? Wr-o-ng! Try again.

ellauri150.html on line 707: Instead he says, "the truth is that we are bound to submit to law precisely because we are free by our very nature." We don't need to become free, we are already free. We were born free. Unlike other animals we have a soul, and we can know right from wrong, and we have the freedom to choose. The lesser animals are not "bound" by God's law. They simply follow their instincts. And in fact you could say that they are slaves to their instincts. They have no choice whether to kill or not to kill.

ellauri150.html on line 711: The Pope closes this section by saying, "law is the guide of man's actions; it turns him toward good by its rewards, and deters him from evil by its punishments." Remember this is Divine Law that he is referring to here. Something tells me that our current system of laws has some major flaws, because sometimes it seems we are punished for doing good, and rewarded for doing evil. But I suppose this is to be expected in this earthly world in which we live.

ellauri150.html on line 713: Jesus did not become human to build a earthly paradise; admittedly this IS pure hell, but his Kingdom is in Heaven. The Church warns us about those who promise a Utopia on Earth. The worker's paradise of the Soviet Union turned into a living hell for millions; as did also Mao's promise of earthly bliss. Likewise the French Revolution was heaven only for those who reveled in the sight of blood and heads rolling off the guillotine.

ellauri150.html on line 738:     I think it is more of a Protestant attribute than a Catholic one to interpret the Bible literally. Catholics have a more complex and mystical interpretation of the Bible. Take for example the Assumption of Mary as well as the Immaculate Conception. These are not tied into physical phenomenon, but are purely spiritual and can only be understood by faith. This is also true of substantiation and the Holy Trinity. Like the universe itself, these are mysteries that the human mind cannot comprehend. (I just checked the Catechism. The section on creation, 337-349, does not give a strict literal interpretation of the six days.)

ellauri150.html on line 740:     Catholics believe that Jesus was at once God and Man. I have begun to think of Jesus as being able to see at once the physical world (with one eye) and the spirit world (with the other). Perhaps Satan tried to pull him out of the physical world back into the spiritual world to destroy his mission, but Jesus rebuked Satan. There's lots of similar scenes with the dark side of the force sucking the good guys in Star Wars, and Mordor's Eye hypnotizing the poor Hobbits, plus one really scary one in Harry Potter, where Voldemort (sorry I mentioned the name) tries to slurp Harry into a pot of soup. 

ellauri150.html on line 746:     I have been thinking that the lives of the saints would be great material for Hollywood. We have the technology now to make supernatural events come to life in a realistic way on the movie screen. I was thinking of St. Bernadette who saw Our Lady at Lourdes. She always complained that the paintings and statues of Our Lady never portrayed her full beauty. But imagine if she had been able to describe her vision to a modern movie director working in 3D Imax format. The image could actually be made to float in space in front of the viewer and emanate a holy glow. A little like princess Leia in the hologram (though I thought the hologram was rather too small.) If the viewer tried to touch this image, his hand would pass through it. (I've experienced this with images in Imax movies. I'm thinking specifically of the floating seeds/"jelly fish" in Avatar.)

ellauri150.html on line 748:     The problem with this is that I wouldn't trust Hollywood to make such a movie. They would use it as an opportunity to spread disinformation and to distort the stories of the saints. We have already seen this in recent years with movies of St. Joan of Arc.

ellauri150.html on line 750:     Maybe the Vatican needs to get into the movie business! In the past the Vatican sponsored the works of arts of the greatest artists of the times. Today the cinema is our greatest, most technologically advanced art form and we need Christian movie directors and producers that will dedicate their art to Christ. This will never happen in Hollywood. The one exception was "The Passion" and we saw what a struggle that was.

ellauri150.html on line 752:     I've watched a variety of shows on EWTN on the lives of saints. Even though the production quality cannot approach that of Hollywood, I find the stories so intriguing that I prefer to watch them to the regular TV programs on other channels. In the 1960s the stories of the saints were rejected as being to full of supernatural elements. Now with the New Age movement, people complain that Christianity does not have enough of a spiritual content. Well that's because the rationalists attempted to strip all the spirituality from Christianity. The lives of the saints are full of spirituality and can demonstrate to contemporary Man that there is no need to turn to exotic religions for spirituality. Everything that they are looking for is right here in the Catholic Church.

ellauri150.html on line 762:     I think that the lives of the saints would be great in Hollywood, but as you said, it would serve to misinform the public. Paintings are a good way to portray the sacred, which has been forgotten in contemporary art.

ellauri150.html on line 772:     P.P.P.P.S. Tällä sivustolla käytetään Googlen evästeitä palveluiden toimittamiseen ja liikenteen analysoimiseen. IP-osoitteesi ja käyttäjäagenttisi jaetaan Googlelle. Google saa myös suorituskyky‑ ja suojaustiedot, joiden avulla voidaan varmistaa laadukkaat palvelut, luoda käyttäjätilastoja, havaita väärinkäyttöä sekä reagoida siihen.LisätietojaOK.

ellauri151.html on line 32:   Sisälmysluetteloon

ellauri151.html on line 43: Flaamilainen proomukapteeni Jeff ylikäytti ranskaa puhuessaan tarkistuskysymystä N'est-ce pas? Se vaati Maifretilta vähän tottumista.

ellauri151.html on line 53: This autobiography/biography was written at the time of the award and first published in the book series Les Prix Nobel. It was later edited and republished in Nobel Lectures. To cite this document, always state the source as shown above.

ellauri151.html on line 79: Beethovenin 6. sinfoniaa töräytellään pitkät pätkät attaccato eli tauotta. Siinä jäljitellään luonnonääniä, mm. nimeltä mainittuja lintuja. Beethoven itse kuvasi suhdettaan luontoon kertomalla rakastavansa enemmän metsän puita kuin ihmisiä. Tälläsiäkin tyyppejä on jo tullut vastaan useita. Eikä yhtään hämmästytä oikeastaan.

ellauri151.html on line 110: André Paul Guillaume Gide (French: [ɑ̃dʁe pɔl ɡijom ʒid]; 22 November 1869 – 19 February 1951) was a French author and winner of the Nobel Prize in Literature (in 1947). André was born in Paris on 22 November 1869, into a middle-class Protestant family. His father was a Paris University professor of law who died in 1880, Jean Paul Guillaume Gide, and his mother was Juliette Maria Rondeaux. His uncle was the political economist Charles Gide. His paternal family traced its roots back to Italy, with his ancestors, the Guidos, moving to France and other western and northern European countries after converting to Protestantism during the 16th century, due to persecution.

ellauri151.html on line 112: Gide was brought up in isolated conditions in Normandy and became a prolific writer at an early age, publishing his first novel, The Notebooks of André Walter (French: Les Cahiers d´André Walter), in 1891, at the age of twenty-one.

ellauri151.html on line 118: Gide had a half satanic, half monk-like mien; he put one in mind of portraits of Baudelaire. Withal there was something exotic about him. He would appear in a red waistcoat, black velvet jacket and beige-coloured trousers and, in lieu of collar and tie, a loosely knotted scarf. (Frizuliina.)

ellauri151.html on line 120: In the 1920s, Gide became an inspiration for writers such as Albert Camus and Jean-Paul Sartre. In 1923, he published a book on Fyodor Dostoyevsky; however, when he defended homosexuality in the public edition of Corydon (1924) he received widespread condemnation. He later considered this his most important work.

ellauri151.html on line 132: Mä luulen ezen claim to Nobel fame vuonna 1947 oli toi antikommunismi ennen kaikkea. In 1946, when Pierre Herbert asked Gide which of his books he would choose if only one were to survive," Gide replied, ´I think it would be my Journal.´" Beginning at the age of eighteen or nineteen, Gide kept a journal all of his life and when these were first made available to the public, they ran to thirteen hundred pages. Pääasiassa homoilua ja sen puolustelua. Gide ei koskaan bylsinyt vaimoaan Madeleinea, mutta kävi kerran jonkun nuoren neidon pukilla, ja siitti siinä yhden tyttären. Toista varvia ei tullut, vaikka neito pyyteli.

ellauri151.html on line 136:     I call a pederast the man who, as the word indicates, falls in love with young boys. I call a sodomite ("The word is sodomite, sir," said Verlaine to the judge who asked him if it were true that he was a sodomist) the man whose desire is addressed to mature men. […] The pederasts, of whom I am one (why cannot I say this quite simply, without your immediately claiming to see a brag in my confession?), are much rarer, and the sodomites much more numerous, than I first thought. […] That such loves can spring up, that such relationships can be formed, it is not enough for me to say that this is natural; I maintain that it is good; each of the two finds exaltation, protection, a challenge in them; and I wonder whether it is for the youth or the elder man that they are more profitable.

ellauri151.html on line 138: Wilde took a key out of his pocket and showed me into a tiny apartment of two rooms… The youths followed him, each of them wrapped in a burnous that hid his face. Then the guide left us and Wilde sent me into the further room with little Mohammed and shut himself up in the other with the [other boy]. Every time since then that I have sought after pleasure, it is the memory of that night I have pursued. […] My joy was unbounded, and I cannot imagine it greater, even if love had been added. How should there have been any question of love? How should I have allowed desire to dispose of my heart? No scruple clouded my pleasure and no remorse followed it. But what name then am I to give the rapture I felt as I clasped in my naked arms that perfect little body, so wild, so ardent, so sombrely lascivious? For a long time after Mohammed had left me, I remained in a state of passionate jubilation, and though I had already achieved pleasure five times with him, I renewed my ecstasy again and again, and when I got back to my room in the hotel, I prolonged its echoes by hand until morning. What´s love got to do with it? 

ellauri151.html on line 140: Gide´s novel Corydon, which (too) he considered his most important work, erects (niin takuulla) a defense of pederasty. At that time, the age of consent for any type of sexual activity was set at thirteen.

ellauri151.html on line 150: Dickensin Sirkka-joulusadussa on sokea tyttö Bertha, muze on ihan sivuroolissa, kuten kotisirkkakin. Muuten juoni on Molieremaista avioliittointrigiä, itaria misereitä ja valepukuisia tuhlaajapoikia. In the end, the mysterious lodger is revealed to be none other than Edward who has returned home in disguise. 

ellauri151.html on line 152: The combined qualities of the realist and the idealist which Dickens possessed to a remarkable degree, together with his naturally jovial attitude toward life in general, seem to have given him a remarkably happy feeling toward Christmas, though the privations and hardships of his boyhood could have allowed him but little real experience with this day of days.

ellauri151.html on line 154: Like "Rooo-pee... Roo-oo-pee..."

ellauri151.html on line 155: If Scrooge be not as he has been pictured, it is because a more ducklike Scrooge was desired—a Scrooge not wholly bad, a Scrooge of a better heart, a Scrooge to whom the resurrection described in this story was possible. 

ellauri151.html on line 160: Kuvassa tyhmä kantaja on menossa nirhaamaan valepukuista naapurinpoikaa muka aisankannattajana. Njoo, Sirkka muuttuu hetken ajaxi helikeijuxi ja estää vanhaa typerystä ampumasta Kaalepin valepukuista poikaa Eetua suotta mustasukkaisena pyylevästä Dot Matrix Printer-vaimosta. Kantaja oli kyllä paljon vanhempi kuin vaimo. Se Eetu olikin paxun Bertan sisko. Kenes tyttö se May sit oli? Jonkun Fieldingin. Vittu tää on kyllä turhan pitkäxi venytetty joulusatu. Dickens ilmeisesti matkii tahalteen Fieldingiä ja Scottia.

ellauri151.html on line 162: The book was a huge commercial success, quickly going through two editions. Reviews were favourable, but not all so. In an unsigned piece in The Times the reviewer opined, "We owe it to literature to protest against this last production of Mr. Dickens. Shades of Fielding and Scott! Is it for such jargon as this that we have given your throne to one who cannot estimate his eminence?" However, William Makepeace Thackeray enjoyed the book immensely: "To us, it appears it is a good Christmas book, illuminated with extra gas, crammed with extra bonbons, French plums and sweetness.This story is no more a real story than Peerybingle is a real name!

ellauri151.html on line 164: She saw that he was coming; and stopped him again. But she was very nearly too late. Tackletonistakin tulee kilppi lopussa. Sirkka sirahtaa ja sitten kaikki haihtuvat kuin pieru Saharaan. Risa lelu jää lojumaan lattialle. 

ellauri151.html on line 181: Sensualismin tunnuslauseena voi pitää Tuomas Akvinolaisen peripateettista aksioomaa Nihil est in intellectu quod non prius in sensu ("mielessä ei ole mitään mikä ei ensin olisi ollut aisteissa"), joka näkyy muun muassa Locken ajatuksessa tabula rasasta. Jyrkän sensualismin kannatus väheni ratkaisevasti 1700-luvun loppupuolella Immanuel Kantin filosofian vaikutuksesta. 

ellauri151.html on line 198: For several years, Bridgman gained celebrity status when Charles Dickens met her during his 1842 American tour and wrote about her accomplishments in his American Notes. Her fame was short-lived, however, and she spent the remainder of her life in relative obscurity, most of it at the Perkins Institute, where she passed her time sewing and reading books in Braille. LOL

ellauri151.html on line 200:   Jotkut sielut, sanoo Androidin pastori, eivät hyväxy sitä Jee-suxen sanoa, että jos 1 lammas 100:sta häviää niin eiköhän pastori lähde sitä yhtä peräämään. No tietysti se lähtee jos ne 99 on visusti tallessa ja sillä 100:lla on perse erityisen karvainen asteikolla 0-10. Ymmärrettävästi ne muut 99 on vähän huolissaan. Eihän se pastori niitä ajattele vaan maximoi vaan laumaansa. 

ellauri151.html on line 206: Mitä vittua, aivan varmasti Kerttu tiesi tasan tarkkaan kuka sitä kulloinkin tafsasi! Pastorin pipu kutistuu kun pystymunaisempi Jaakko ei heti nöyrrykään sen komentoon. Aivan erikoisesti sitä kismittää että Jaakon aikeet on kunnialliset, toisin kuin sen omat. Ellottavasti kiimainen pappi ärähtää kilpakosijalle ja saatuaan kieroudella  tahtonsa läpi klähmii poikaa päähän.

ellauri151.html on line 222: 
TV trooppeja

ellauri151.html on line 228: Ei näitä jaxa enää millään. Kaikki on listattuna jo TV troopeissa, tägättyinä iänikuisilla avainsanoilla EAT! FUCK! KILL! Koivun latvassa korkealla peipposen on pesä. Tiritiriteijaa, tiritiriteijaa, se karjuu koko kesän.

ellauri151.html on line 245:  In other people's company I felt I was dull, gloomy, unwelcome, at once bored and boring… (Sure enough...)

ellauri151.html on line 249: I can't expect others to share my virtues. It's good enough for me if they share my vices. 

ellauri151.html on line 265: Generally among intelligent people are found nothing but paralytics and among men of action nothing but fools. Thank dog I'm neither.

ellauri151.html on line 269: Old hands get soiled, it seems, whatever they caress, but they too have their beauty when they are joined in prayer. Young hands were made for caresses and the sheathing (sic) of love. It is a pity to make them come too soon.

ellauri151.html on line 276: Mulla olis riittävästi pukinpartaa mennäxeni Kabuliin talibaanixi. Varovainen pitää kyllä olla, tehdä vaan sallittuja juttuja ettei päätä irroiteta. Esim bylsiä alaikäisiä tyttöjä, se on ok kunhan varoo antamasta niille luettavaa. 

ellauri151.html on line 336:     Charly Johan Salonius-Pasternak (s. 18. huhtikuuta 1974 Helsinki) on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkija vuodesta 2005. Hän on työssään rakastunut Yhdysvaltoihin sekä sen mainioon kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen. Vuonna 2009 hän oli RKP:n ehdokas europarlamenttivaaleissa. Hän sai 1,923 ääntä eikä tullut valituksi. Charly Salonius-Pasternak, sai etunimensä maailmanhitistä Tuolta saapuu Charlie Brown, jonka Suomessa levytti Vicky Rosti. "Isä halusi antaa minulle nimen Jaska Jokunen", valittaa palsternakka. Se satutti. 

ellauri151.html on line 341: Ulkopuliittisen Instituutin toiminnan ja selvitysten on usein mediassa arvioitu olevan poliittisesti värittynyttä. Kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Sika-Liisa Anttila piti vuonna 2016 Ulkopoliittista instituuttia "Naton haarakonttorina". Ulkoministeri Erkki Tuomioja on arvostellut instituuttia siitä, että se tuottaa pikemminkin mielipiteellisiä näkemyksiä kuin oikea-aikaista informaatiota ja analyysia. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Pekka Tiilikainen on myös toiminut kokoomuslaisten ministerien poliittisena valtiosihteerinä, mm. Alexander Stubbin valtiosihteerinä.   

ellauri151.html on line 353: "Olen alkoholistikynäilijä perseestä ja kynäilen muistakin vaikeista olosuhteista, ja luulin, että onttouteni liittyy siihen. Kaikki avautui eri tavalla, kun tajusin olevani B-kastin kirjailijan lisäxi erityisherkkä käsiase, puoliautomaattinen vesipistooli", kirjailija Anja Snellman kertoo. "Saskan viiden piston jälkeen saatoin laueta omin käsin jopa kuudesti."

ellauri151.html on line 356: Snellman kertoo, että erityisherkkyys on aiheuttanut hänelle pintapuolisuuden ja toisexi jäämisen tunteita. Häntä pidetään hankalana ja outona  joka keksii kummallisia juttuja.

ellauri151.html on line 381: Hämärä ja vielä hämärämpi. Herakleitos kazoo yläpilven päältä kateudesta vihreenä. Ludi luki myös Dostoa ja pohdiskeli Doston selitystä Kaanan häistä. Mixei Jeesus tehnyt hyvää viiniä heti juhlan alussa? Ludin mielestä Jeesuxen panolatempaus oli ihme vain jos Jeesus teki samalla jonkin hypnoottisen eleen. Muuten se olis ollut vaan harvinainen tapaus. 

ellauri151.html on line 383: Johann Georg Hamann (27. elokuuta 1730 Königsberg - 21. kesäkuuta 1788 Münster) oli saksalainen valitusfilosofi ja valistuksen vastustaja, ja saksalaisen valistuksen ja "Sturm und Drang" -liikkeen keskeisiä nimiä. Hän oli filosofi Immanuel Kantin ystävä ja tämän tavoin lähtöjään pietistinen protestantti. Hän oli myös luutunsoittaja, joka oli opiskellut tätä soitinta tuolloin Königsbergissä vaikuttaneen ukrainalaisen virtuoosin Timofey Belogradskyn opastuksella. Soiton avulla hän vastusti luutuneita näkemyxiä. 

ellauri151.html on line 393:   Hamann on tutkinut kokeellisesti muun muassa kielen ja runouden kehitystä ja osoittanut, kuinka järki ja mielikuvitus vaikuttavat siinä erottamattomasti yhdistettyinä toisiinsa. Kirjassaan Kreuzzüge eines Philologen (1762) hän kehittelee ajatusta, että runous on "ihmissuvun äidinkieli", alkuperäisin ajatuksien ilmaisukeino. Hänen kirjojaan on muun muassa Sokratische Denkwürdigkeiten (1759). Hamannin kootut teokset on julkaissut Wolfram von Roth (1821–1843). Laajan, kuusiosaisen elämäkerran J. G. Hamanns Leben und Schriften (1857–1873) on hänestä kirjoittanut Hermanni Kiltamestari.

ellauri151.html on line 405: 	  I look upon logical proofs the way a well-bred girl looks upon a love letter.

ellauri151.html on line 411: 	  What Tarquin the Proud said in his garden with the poppy blooms was understood by the son but not by the messenger. Wot??? Kz. albumia 153.

ellauri151.html on line 426: 	  Nature is a book, a letter, a fairy tale (in the philosophical sense) or whatever you want to call it.	  

ellauri151.html on line 436:       The product of paper and printed ink, that we commonly call the book, is one of the great visible mediators between spirit and time, and, reflecting zeitgeist, lasts as long as ore and stone. Help us translate this quote!

ellauri151.html on line 452:       Let us assume that we invited an unknown person to a game of cards. If this person answered us, “I don’t play,” we would either interpret this to mean that he did not understand the game, or that he had an aversion to it which arose from economic, ethical, or other reasons. Let us imagine, however, that an honorable man, who was known to possess every possible skill in the game, and who was well versed in its rules and its forbidden tricks, but who could like a game and participate in it only when it was an innocent pastime, were invited into a company of clever swindlers, who were known as good players and to whom he was equal on both scores, to join them in a game. If he said, “I do not play,” we would have to join him in looking the people with whom he was talking straight in the face, and would be able to supplement his words as follows: “I don’t play, that is, with people such as you, who break the rules of the game, and rob it of its pleasure. If you offer to play a game, our mutual agreement, then, is that we recognize the capriciousness of chance as our master; and you call the science of your nimble fingers chance, and I must accept it as such, it I will, or run the risk of insulting you or choose the shame of imitating you.” … The opinion of Socrates can be summarized in these blunt words, when he said to the Sophists, the leaned men of his time, “I know nothing.” Help! TLDR!

ellauri151.html on line 472: At last a bird, thank goodness! sighs the road,		Lopultakin lintu, luojankiitos! huokaa tie,

ellauri151.html on line 483: cabbage with a disapproving glare.			kaali joka kazoo sitä pahexuvin ilmein.

ellauri151.html on line 485: Behind the sagely drooping sunflowers yonder,		Viisaasti nuokkuvien auringonkukkien takana tuolla,

ellauri151.html on line 488: dense barbed-wire, still tense with thirst for blood.	Tiheää piikkilankaa, vielä verenhimoisen jäykkänä.

ellauri151.html on line 502: good clothes and nightly dream of threads until		Hyviä vaatteita ja näkevät öisin unta langoista 

ellauri151.html on line 511: evolved beneath the stars within the pool		joka kehittyi taivaankappaleiden alla

ellauri151.html on line 521:   Höh, olis luullut et pahan ongelma olis at bottom se et eräistä olosuhteista on apinoille aivan vitusti harmia, eli ongelma on miten päästä eroon näistä pahoista asioista ja ennen kaikkea niitä ajavista pahoista häiskistä. Mutta ei, nää teologit on valmiit nielemään koko skenen nahkoineen karvoineen ja koittavat vaan kexiä selityxiä mix tää käsillä oleva maailma on paras mahdollisista maailmoista. Helpoin selitys on tietysti toi Leibnizin ja Spinozan determinismi, eli tää on paras koska tää on ainoa. Tähän mäkin kyllä oon valmis uskomaan. Mut tälläset peliteoreettisemmat heppulit haluu nähdä maailman pelilautana, jossa nimenomaan niiden jumalalla on voittava strategia, siis sellanen joka on ainaskin sen kannalta optimaalinen (entäs little us? Kuka se sanoi että laiva joka purjehtii Alexandriaan eiole välttämättä huolissaan laivarottien mukavuudesta?). Sen strategian outcomena on tää kuunalainen meisinki, tai mixei kuunpäällinenkin, come to that, jos siellä nyt on ketään joka kiinnostaa. 

ellauri151.html on line 523: Oikeestaan tää Laren kielenkäyttö mätsää hyvin mun peliteoreettiseen pragmatiikkaan, missä myöskin "merkitys" oli "tarkoitus", eli se mihin dialoginpelaajat pyrkivät kun ne sanoo eli tekee jotakin. Kielitieteen kursseilla mulla oli eri merkityxen sortteja, lähtien tämmösestä syy-seuraus assosiaatiosta (savu merkkaa tulta) semanttisen "tää merkki tarkoittaa miesten vessaa" ja syntaktisen (myopis tarkoittaa hiirenkorvaa) merkityxen kautta tähän pragmaattiseen, joka näyttää olevan Larzallakinn mielessä. On huomattava, että peleissä pelaajalla pitää olla utiliteetteja, joita se maximoi, eli nyt sit tän teodikeakysymyxen takana on mitä jumala oikein ajaa takaa tässä hommassa, koska on lupa olettaa, että se seuraa aina sen optimistrategiaa. Toisaalta ongelmaa hankaloittaa se, että toisen opinkohdan mukaan sillä on käytössään kaikki strategiat koko pelilaudalla, et oikeastaan se vois ratkasta Hoblan labyrinttitehtävään vaan teleportoimalla suoraan Maxin auton vara-avaimien luo kiertämättä kassan kautta, tai hizi, vaan luomalla Maxille sormia napsauttamalla uuden avaimen. Tai uuden auton, tai mitä vaan. Tästä komplikaatiosta seuraa se, että sen utiliteettien pitää olla jotain tosi kieroa, joka oikeuttaa kaikki nää kiemurat, joissa menehtyneitä apinoita lentää reestä joka käänteessä. Eli näillä alkumietteillä aletaanpa lukea mitä Larella on sanottavaa tästä. 

ellauri151.html on line 526: 
 1. What are the general logic and the presuppositions of the problem of evil? 2. How can the problem of evil be called into question and how can one develop grammatical methods and philosophical tools to build a successful antitheodicy? 3. How can one develop a grammatical metacritique of the presuppositions of the problem through a philosophical grammar of the underlying language/world and being/meaning-links? 4. How can the grammatical approach to metaphysical questions and to the metacritique of the presuppositions of the problem of evil be used to analyse religious and worldview questions, and articulate ways of existential, humanistic and religious sense-making that overcome the problem? 

ellauri151.html on line 533: Moral antitheodicies are no good because god gets flushed down the toilet if he hasn't got his finger in every pie. Well Larza doesn't say it this directly, but implies as much. And that's not good in a theology thesis. So we have to go with concptual antitheodicy, if at all.

ellauri151.html on line 555:   Aika yllättävän paljon ällösanoja tuli jo abstraktissa. Eikös Wittgenstein ollut juutalaisten uskonluopioiden sukua? Joo sehän oli Hitlerin koulussa alaluokkalaisena. Hamannin aikoihin Wittigensteinit oli varmaan vielä isiensä uskossa. Mikä sitä sitten veti tohon Hamanniin? Read on:

ellauri151.html on line 626: The books I have read recently were: “Studies in Classic American 

ellauri151.html on line 640: Genesis: ‘How like God to wait until the cool of the evening before 

ellauri151.html on line 652:   Yhteinen piirre mystiikkaan taipuvilla hämäräheikeillä on että pyhiä textejä ei tarvi ymmärtää samassa mielessä sanatarkkaan kuin jotain reseptiä tai käyttöohjetta, vaan riittää että tulee sellanen fiilis että "hei must tuntuu etmä tajuan", "I can relate to that", "groovy". Ikäänkuin resonoidaan textin taajuudella. Hamannin ja Ludin poinzi on että koko kieli olis sellasta. Tottahan se on aika useinkin, aika paljonhan viestinnästä menee läpi ilman että kukaan tarkastaa ymmärsikö kukaan siitä mitään, tai ainakaan ketkään 2 saman asian. Se on ihan kivaa ja okei kun ollaan pyllistelemässä jossakin ja pidetään kimppakivaa, hämäräkin kieli hoitaa tehtävänsä siellä. Silti epäilyttää pääseekö sillä tarkkudella ihan kuuhun asti. (Vai menikö sinne kukaan? Oliko se vaan salaliittoteoriaa? Onko keskitysleireillä oikeesti käytettyjä silmälaseja saippuaa ja nahkakukkaroita? Sanos se! Mitähän Hamann ja Wittgenstein olis tuumineet?)

ellauri151.html on line 665: Wittgenstein famously got an impulse for looking at 

ellauri151.html on line 667: had refuted the picture theory’s appeal to ideal logical form soon 

ellauri151.html on line 680: Munz  (2000) discusses Wittgenstein’s reply to Frazer at length. Frazer argues that magic is based on loose associations that lead to erroneous views on causation. According to Munz, Wittgenstein holds that the distinction between beliefs and practices cannot be made, as language  is  at  its  core  mythological.    

ellauri151.html on line 685: communication as a counter-model for religious language and uses it to criticize Frazer’s attempts to debunk religion. Religious rituals must be understood as expressive communication. Magic, religion and language are based on symbolism, as the harmony of language and reality takes place in the symbol. A religious ritual like a rain-dance symbolically represents and mythologically enacts the connection between a wish and its fulfillment, and Wittgenstein mentions sacraments like baptism in this context (RF: 125). All language is similarly symbolic and ceremonial at its core and cannot be separated from mythology. 

ellauri151.html on line 691:   Vittu "the world" ei ole sama asia kuin "mun pää". Tää on joillekuille aivan mahdotonta sulattaa. Nimenomaan narsistisille tyypeille. Ja niitähän filosoofeistakin on valtaosa, kuten muistakin kynäilijöistä. Ne eivät usko edes omaan kuolemaansa muistuttaen siinä suhteessa moosexenuskoista Belovin Salea.  Moses had to trust God in order to believe that he would die, even though he had very strong empirical reasons to believe it (N II: 73)  

ellauri151.html on line 729: 
Roomalaiskirje luku 7:


ellauri151.html on line 732: 7:2 Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä setämiesten laista.   


ellauri151.html on line 759:   Vai olisko se sittenkin ihan vastoin päin? Sillä vähän päästä past. siteeraa Peeevelin 14. lukua jossa sanotaan et on ihan okei syödä porsasta tai olla vegaani, sama se tykkääkö imuttaa nakkia vai nuolla sämpylää, kyllä Jeppe tarjoaa sinapit ja kezupit, ja tiskaakin vielä astiat jälkeenpäin. Past. miälestä kaikki on ookoo mikä ei aiheuta harmia lähimmäiselle ml. kaikista lähimmäisimmän eli izensä. Taivaan papasta ei mitään puhetta. Täähän oli 1 ero Patun ja Jessen puheissa: Patun mielestä kultainen sääntö riittää yxinkin, Jesse terotti et isän miälipidettä on sentään kuunneltava ihan ensimmäisenä. Ja Jehova ei pitänyt hinaajahommista eikä edes käteenvedosta. 

ellauri151.html on line 814: [7] In him we have redemption through his blood, the forgiveness of our trespasses, according to the riches of his grace 


ellauri151.html on line 949: [35] The good man out of his good treasure brings forth good, and the evil man out of his evil treasure brings forth evil. 


ellauri151.html on line 951: [45] The good man out of the good treasure of his heart produces good, and the evil man out of his evil treasure produces evil; for out of the abundance of the heart his mouth speaks. 


ellauri151.html on line 953: [35] that upon you may come all the righteous blood shed on earth, from the blood of innocent Abel to the blood of Zechari'ah the son of Barachi'ah, whom you murdered between the sanctuary and the altar. 

ellauri151.html on line 986: [11] If we have sown spiritual good among you, is it too much if we reap your material benefits? 


ellauri151.html on line 991: [7] And preach as you go, saying, The kingdom of heaven is at hand (oops, did I say not in Luke 21 above, sorry), 


ellauri151.html on line 1017: Summa summarum, Pollen jutut näyttää soveltuvan paremmin kapitalistihenkiseen protestointiin. Jutkuluopio Paulin taiteilijanimikin on globaalista roomankieltä, merkiten pikkaraista. Patu on hintatietoinen, sen kirkon ansaintalogiikka on kunnossa. Jeesus antaa ite eistään kuten sen mamma Margit ja Magdalena, eikä ota hintaa; Patu takaa kyllä maistuvammat eineet mutta nostaa pientä provikaa.

ellauri151.html on line 1025:     Pastori pyytää jumalalta erivapautta bylsiä sokeaa sakkolihaa ilman papin ja Amelien aamenta. Tää ei voi olla syntiä kun tää tuntuu näin ihanalta. Väärin! Nimenomaan siitä tietää että se on juuri sitä, kz. Room. luku 7. Ihanuuden tunteet kuten rakkaus ja viha ja ruokahalu tulee matelijanaivosta. Tahtominen on ehkä hyvää muttei kivaa. Kohtalon ivaa. Niin, kohta on kivaa, haaveili pastori. Mutta sitä ennen suomuxet putosivat Kertun silmiltä.

ellauri151.html on line 1027:     Tultuaan silmäleikkauxesta Kerttu meni joen rantaan poimimaan hiirenkorvia (myosotis, eli lemmikkejä) ja molskahti jorpakkoon. Vahingossako? Ei sunkaan, se halus hukuttautua, elle voulait se tuer. Mixikä? Koska saatuaan näön takaisin se näki kuinka luiset ozat apinoilla on, pastorilla varsinkin. Eise rakastanutkaan pastoria, vaan frater Jaakkoa, mutta Jaakko oli pannut letkun solmuun ja luki sille enää Paavalia, em. kohtaa Room.7.

ellauri151.html on line 1041: Katsoin Ihantalan Ihme ohjelmaa sen verran, että näin isän 2 kertaa. Ekassa repliikissä kertoi ruumiskasoista, joissa oli suomalaisia ja venäläisiä. Että mitään niin karmeaa ei ollut ennen nähnyt. Toisessa repliikissä kertoi ohjeiden kääntämisestä. Enempää en jaksanut katsoa. Tällaisia sotaohjelmia EN katso. En oo muuten koskaan nähny Tuntematonta sotilasta. En mitään versioo. Kirjankin luin kai viiskymppisenä.

ellauri151.html on line 1044: Joo isi ei mennyt halpaan.  Taisteluhistoria on penkkiurheilun eräs variaatio.

ellauri151.html on line 1056: Ensimmäinen teema on ajatus rajasta. Takana länttä ja Eurooppaa, edessä Aasia, itä. Raja railona aukeaa, varjelen vartija sitä. Estämättä kuitenkaan työperäistä maahanmuuttoa.

ellauri151.html on line 1130:     La Porte étroite est en 1909 le premier grand succès littéraire de Gide. Strait is the Gate (French: La Porte Étroite) is a 1909 French novel written by André Gide. It was translated into English by Dorothy Bussy. It probes the complexities and terrors of adolescence and growing up. Based on a Freudian interpretation, the story uses the influences of Andy's childhood experience to explain the misunderstandings that can arise between two or more people. Strait is the Gate taps the unassuaged memory of Gide's unsuccessful wooing of his cousin between 1888 and 1891.

ellauri151.html on line 1137:     Immoralist, romaani kirjoittajana André Gide, julkaistiin nimellä L´Immoraliste vuonna 1902, se on yksi tarinoista, joita Gide kutsui tarinoixi. Nietszchelaisen filosofian innoittamana Gide ryhtyi työkseen tarkastelemaan sitä kohtaa, jossa itsestä huolehtimisen on syrjäytettävä moraaliset periaatteet, jotka perustuvat empatiaan muita kohtaan. Immoralist on suurelta osin tarina Michelistä, joka menee naimisiin perheystävän Marcelinen kanssa ilahduttaakseen kuolevaista isäänsä ja huolehtiakseen omista tarpeistaan. He matkustavat Pohjois-Afrikkaan, missä Michel sairastuu tuberkuloosiin. Toipuessaan tuberkuloosista Pohjois-Afrikassa hän huomaa olevansa seksuaalisesti kiinnostunut nuorista arabipojista. Palattuaan Ranskaan "ystävä" kehottaa häntä jättämään huomiotta yleissitovat sopimukset ja täyttämään homot intohimonsa. Kun raskaana oleva Marceline sairastuu tuberkuloosiin, he menevät etelään hänen terveyden vuoksi, mutta hän laiminlyö hänet omien halujensa tyydyttämiseksi. Marceline, josta on tullut Michelin este, kärsii keskenmenosta ja kuolee myöhemmin Michelin katsoessa päältä liikutellen munaa karvakäden peräsuolessa.

ellauri151.html on line 1151: Kapea portti on André Giden vuonna  1909 julkaisema teos, jota hän pitää  vastineena The Immoralistille. Kapean  portin kertoo yksi päähenkilöistä,  Jérôme, velttomunainen hahmo, jota  vaivaa lorvikatarri. Gide esittelee  toisen päähenkilön, Alissan,  kirjeiden ja erityisesti päiväkirjan  kautta, teoksen oleellisen palan,  joka käskee ja oikeuttaa tekijän  silmissä kaiken edellä mainitun  kirjoittamisen. Jérôme on kertoja, mutta pyörii kärpäsenä Alissan ulkoisten  lisääntymiselinten ympärillä. 

ellauri151.html on line 1153: Tämä on  tapaustutkimus, ja Gide on tarkoituksella pehmentänyt tarinan  toista hahmoa, jotta se ei häiritsisi tän Alissa hahmon kehitystä: ”ilman  sellaista sankaria tragedia ei olisi  ollut mahdollinen, tai noin klo puoli  ainakin hän olisi puuttunut naisen  luonteen kehitykseen – evoluutioon,  jonka halusin olla hyvin puhdas”.  "Epäilemättä ymmärsin vain  epätäydellisesti Alissan ahdistuksen  syyn, mutta tunsin voimakkaasti, että  tämä ahdistus oli aivan liian  voimakas tälle pienelle sykkivälle  pillulle, tälle hauraalle ruumiille,  jota Jeromen kaltaiset nyyhkyttävät  juipit haluisivat itkeä ja nussia.» 

ellauri151.html on line 1170: Alissan päiväkirja löytyi  Wikisoursesta. Alissa on pettynyt  että Juliette ottaakin rikkaan  Eduardin eikä lorvikatarrista  Jeromea: "Huomaan selvästi, että  itsekkyyden kauhea paalu loukkaantuu  siitä, että hän löysi onnensa muualta  kuin minun uhrauksestani - että hän  ei tarvinnut uhraustani ollakseen  onnellinen." Tunnen itseni  nöyryytetyksi, koska Jumala ei enää  vaadi sitä minulta. Enkö kyennyt  siihen? Vitun Jehova. Olkoon se  kuinka siunattu tahansa, en voi  tyytyä tilaan ilman edistystä. En  kuvittele taivaallista iloa  hämmennyksenä Jumalassa, vaan  äärettömänä, jatkuvana  lähentymisenä... ja jos en pelkäisi  leikkiä sanalla, sanoisin, että  jättäisin huomiotta ilon, joka ei ole  progressiivista. No niinpä tietysti,  onni on differentiaali, return on  interest. 

ellauri151.html on line 1180: Anorektinen Alissa joutuu sairaalaan. Mikähän leikkaus  tuohon auttaisi? Kohdunpoistoon tukka  putkella.  Minun täytyy nyt olla  tyytyväinen Jumalaan, hänen  rakkautensa on hienoa. Pascalin  järkyttynyt nyyhkytys resonoi  minussa. Siististi taitettuna sängyn  viereen vaatteet pois... ”Ei ole  suurien arvoista levittää labioita."  Uskoakseni nämä kauniit sanat ovat  Clotilde de Vaux'lta. 

ellauri152.html on line 26:     Sisälmysluetteloon

ellauri152.html on line 37:       Mä oon aina inhonnut paimenrunoutta, sitä pahemmin lukematta edes. Ellottavaa tekosievää pelleilyä ja pyllistelyä tyyliin Maajussille morsian. Onhan näissä paasauxissa ollut jotain sentyyppistäkin, esim se ranskalainen runo jossa pantiin perä perää piikkiaidan alla. Mut tässä albumissa otetaan tää genre kunnollammin luupin alle. 

ellauri152.html on line 54: Theokritos (m.kreik. Θεόκριτος, s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta. Hän oli kreikkalaisen karjapaimenrunouden perustaja ja myynti1edustaja. Joidenkin tietojen mukaan Theokritos oli Simikhoksen poika ja hänen oikea nimensä olisi ollut Moskhos. Toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi kuitenkin ollut Praksagoras ja äitinsä Filina. Theokritos kirjoitti 30 idyllirunoa. Niistä itse asiassa vain kahdeksan on cowboyidyllejä, vaikka Theokritos tunnetaan juuri paimenrunoudestaan. Muut runot käsittelevät muita aiheita. Yleinen aihe on poikarakkaus, ja muodoltaan runoissa on esimerkiksi dialogeja, eräänlaisia minieepoksia (epyllia) sekä ylistysrunoja hallizijoille (enkomia). Theokritokselle itselleen idylli tarkoitti pientä kuvaelmaa, epylli pientä eepoxia ja ekloge pientä otosta eli samplea. Theokritoksen runot on kirjoitettu doorilaisen murteen piirteitä sisältävällä taidekielellä. Koineeta jossa eet väännetään aax. Savveettee murrettee. Osaa runoista pidetään epäperäisinä. Paimenrunojen lisäksi Theokritoksen nimissä on säilynyt 24 epigrammia, joista 22 sisältyy Kreikkalaiseen antologiaan. Monia epigrammeista pidetään epäperäisinä. Merkittävin Theokritoksen seuraaja paimenrunoilijana on roomalainen Vergilius, joka teki paimenrunoudesta oman erillisen kirjallisuudenlajin ja lujitti Theokritoksen asemaa tämän runouden lajin piirimyyjänä. 

ellauri152.html on line 66:   Missä määrin Theokritoxen homoepyllit on ize koettua, ei ole ratkaistavissa. Niit on 2 kirjan lopussa ja molemmissa kertoja on harmaantunut setä, joka uikuttaa jonkun nuoren juipin perään: Minusta sinä olet ylimielinen ja röyhkeä.  Izeään se neuvoo: Tule järkiisi äläkä toimi kuin nuori, kun et kerran ole sitä. Vanhuus tulee ja tekee meidät ryppyisexi nopeammin kuin ehdit sylkästä. Mutta Afroditen käsissä olen kuin hento lehti tuulessa. Sisään vaan vaikkei seisokkaan. 

ellauri152.html on line 73: The poems are in the manner of Sappho; the collection's introduction claims they were found on the walls of a tomb in Cyprus, written by a woman of Ancient Greece called Bilitis (Greek: Βιλιτις), a courtesan and contemporary of Sappho to whose life Louÿs dedicated a small section of the book. On publication, the volume deceived even expert scholars.

ellauri152.html on line 75: Louÿs claimed the 143 prose poems, excluding 3 epitaphs, were entirely the work of this ancient poet—a place where she poured both her most intimate thoughts and most pubic actions, from childhood innocence in Pamphylia to the loneliness and chagrin of her later years.

ellauri152.html on line 79: To lend authenticity to the forgery, Louÿs in the index listed some poems as "untranslated"; he even craftily fabricated an entire section of his book called "The Life of Bilitis", crediting a certain fictional archaeologist Herr G. Heim ("Mr. C. Cret" in German) as the discoverer of Bilitis' tomb. And though Louÿs displayed great knowledge of Ancient Greek culture, ranging from children's games in "Tortie Tortue" to application of scents in "Perfumes", the literary fraud was eventually exposed. This did little, however, to taint their literary value in readers' eyes, and Louÿs' open and sympathetic celebration of lesbian sexuality earned him sensation and historic significance.       

ellauri152.html on line 92: Louÿs' close friend Claude Debussy in 1897 musically set three of the poems—La flûte de Pan, La chevelure and Le tombeau des Naïades—as songs for feminine voice and piano. Pan huiluu pyllyyn. The book was accidentally translated to Polish twice, in 1920 by Leopold Staff and in 2010 by Ruben Stiller.

ellauri152.html on line 94:   Vähän kazoin noita feikki "runoja", pah, ne on proosallisia. Käyräsarvisia vuohia ja muuta typerää, fitta meliai. Mut on ne aika huuruisia, vaikee käsittää miten kukaan on voinut erehtyä luulemaan niitä muinaiskreikkalaisixi. 

ellauri152.html on line 105: Enstex en edes vastannut, ja mua hävetti, mun sydän teki ihan pahaa. Sitten vastustelin, sanoin, Ei.Ei. Käänsin päätä taaxepäin eikä pusu osunut, eikä lemmenkalu päässyt polvieni väliin. Size pyysi anteexi, pussas tukkaa, ja hengitteli kuumasti ja lähti. Ny olen yxin, kazon siihen yhteen paikkaan,  puren huuliani ja huudan nurmikkoon äänettömästi kuin Farmarien Marwan.

ellauri152.html on line 121: Mä hankaan silmiäni. On jo päivä, luulisin. Kah! kukas on mun kanssa tällä kertaa? ... Joku ämmä? Kautta Paphian, olin unohtanut. Kautta charityn! kyllä nolottaa. Eikai olla Lesbossaarella? …  Ellen olis näin kuitti voisin luulla eze oli unta... Voix toi tosiaankin olla Sapfo? Se nukkuu. Onhan se kaunis vaikka sillon poikatukka, Mut onpa outo naama, miehen rinta ja laihat lantiot... Paras hipsiä ennenkun se herää. Valitettavasti mä oon seinän puolella. Mun täytyy astua sen ylize. Ettei se vaan herää ja tartu kiinni taas...

ellauri152.html on line 125: 2 pientä "tyttöä" vei mut niiden luoxe, ja heti kun ovi oli kiinni, ne sytyttivät lampun ja halus mulle tanssia. Niiden posket oli meikittömät, yhtä ruskeat kuin pikku masut. Ne veti toisiaan käsivarsista ja puhui yhteen ääneen tekohilpeinä. Ne istui polstarille ja Äänihuuli lauloi kimeällä äänellä ja löi tahtia kaikuvilla pikku käsillään. Kyse tanssi nytkyen ja pysähtyi, kyykkynaurussa, ja otti kaveriaan tisseistä, puri olkapäähän ja käänsi perätarjontaan, kuin pikku pukki joka tahtoo leikkiä.

ellauri152.html on line 143: Mä oon sille lelu enemmän kuin sen pallot tai sen halko. Se leikki kaikilla mun ruumiinosilla kuin lapsi, tuntikausia, puhua pukahtamatta. Se sekottaa mun tukan ja järjestää sen miten haluaa (lista eri kampauxia). Se kazoo kummissaan mun kulmakarvanväriä, mun kyynärtaivetta. Joskus se panee mut polvilleen pitelemään kiinni verhoista (tää on yx sen leikkejä) ja liu'uttaa pikku päätä taaxe ja on olevinaan pikku kili joka nuolee emää navan alta. 

ellauri152.html on line 173: — Joomä tiedän, joomä tiedän.

ellauri152.html on line 177: Tää on mahootointa, mahootointa. Pyydän sulta polvillani tippa silmässä, kaikki kyynelet jotka olen itkeskellyt tälle kamalalle textarille, älä jätä mua näin - Tiezä miten hirveetä on menettää sut näin iäxi toista kertaa, senjälkeen kun ollut suurenmoinen ilo vallata sut takaisin. Äh! Mun vikittelyt! Ettekö siis tunne mihin pisteeseen saakka mä teit rakastan! Kuule nyt. Suostu tapaamaan mut vielä kerran. Haluuzä olla huomenna, auringon laskiessa, oven edessä? Ai etkö? No seuraavana päivänä? Mä tuun vaik hakemaan sut. Älä sano ei. Viimeinen pano ehkä, mutta vielä tämä kerta, vielä tää!! Mä pyydän, mä huudan, vielä tää kerta, vielää tää, ja ota huomioon että sun vastauxesta riippuu mun loppuelämä.

ellauri152.html on line 181: Sä olit meistä mustasukkiainen, Gyrinno, tyttö liian tulenpalava. Hirmusesti puketteja sä ripustit meidän ovikelloon! Sä odotit meitä porttikonkissa ja seurasit meitä kadulla. Nyt olet saanut tahtomasi, venyt rakastajan paikalla, ja sun pää tällä tyynyllä jossa on vielä toisen naisen pepun hajua. Sä olet isompi kuin se oli. Sun valasmainen ruumis hirvittää mua. Kato hei, mä annoin lopulta perixi. Joo, mä se olen. Sä voit pyöritellä mun tissejä, puristaa mun pyllyä, avata mun polvet. Mun koko ruumis on auki sun väsymättömille huulille. — Voee voe! Ääh ! Gyrinno ! Lemmen kaa mun kyyneletkin vuotaa yli! Kuivaa ne sun tukalla, älä pusi niitä, kulzi; ja lassoa mua vielä kovemmin jotten tärise. Minä aina tärisen. 

ellauri152.html on line 185: Vielä! Tarpeexi haukotuxia ja venytettyjä käsivarsia! Ala alusta! Luulezä siis että rakastaminen on löysäilyä? Gyrinno, se on tääski, ja kaikista rankin sellainen. Herää! Nöyse! Ezaa nukkua! Mitä väliä ezun silmäpussit on siniset ja ezun jalkoja polttaa hankaushaavat. Astarté kiehuu mun munaskuissa kuin kattilassa perunat. Me mentiin pehkuihin ennen hämärää. Nyt on jo aamunkoitto; mutten mä niin vähästä väsy. Mä en nuku ennenkuin huomisyönä. Mä en nuku: ezäkään saa nukkua. Äs! Onpa aamun maku katkera! Suu maistuu pahalta! Gyrinno, ota se huomioon. Pusut on vähän kiusallisia, oudompia ja hitaampia.

ellauri152.html on line 199: — Sanovat ettö bänän jälkeen sa oot ollut kiertopalkintona. Mä ehdottaisin sulle yhtä.

ellauri152.html on line 212: — Ja mitä mä sillä teen? Mä oon 22 yötä yrittänyt unohtaa. Olkoon, mä kokeilen vielä tätä, mut sano pikkuiselle, ettei sen pidä pelästyä jos mä alan ulvoa sen sylkyssä.

ellauri152.html on line 216:   Tyhjiin ammentamaton äiti, mätänemätön, luojatar, esikoinen, oma synnyttämä, ize panema, susta syntynyt ja jonka kanssa sä pidät kivaa, Astarté! Hei iänkaiken paxuna, hoi neizyt ja kaiken imettäjä, siveä ja sikailija, puhdas ja törkyturpa, sanomaton, öizevä, makea, tulta hengittävä, meren ehkäisyvaahto! Sä joka tarjoot salaa suloja, sä joka yhdyt, sä joka rakastat, sä jolta kaikki rodut saa aivan hirveen panohalun, ja joka yhdistät sukupolet mm. mezissä, hoi vastustamaton Astarté, kuules tätä, ota mut, omista mut, vie sie mie vikisen, ole vievinäs väkisin, mie tuun mielelläin! Oi kuu! Oi maa, oi maa, voimaa! Ja 13 kertaa vuosittain revi mun sisälmyxistä menskut veriuhrina!

ellauri152.html on line 220: Poikki mezien meren yllä, raivottaret raivoavat. Maskhalê ryntäilevine ryntäineen, ulvovana, heiluttaa jättikullia, joka on tehty vaahterasta ja maalattu punaisexi. Kaikki ketunnahkoissa ja villiviinihatuissa, juoxevat ja huutavat ja hyppivät, kastanjetit paukkuu käsissä, ja kyrvännäköiset rumpupalikat särkee rämisevät rumpunahat. Kosteita tukkia, ketteriä jalkoja, punasina heiluvia tissejä, takaposkihikeä, huulivaahtoa, hei Dionysos, ne tarjoo sulle tätä kiitoxexi sulta saamastaan kiimasta!  Ja merituuli nostaa taivaalle Helikopterin punertavan tukan, venxuttaa sitä kuin raivokasta liekkiä valkoisesta vahasta tehdyssä soihdussa.

ellauri152.html on line 229: Kolminkertaisesti mystisessä kohdussa, minne miehet ei pääse, me ollaan juhlittu, yön Astarte, maailman äiskä, jumalten elämän lähde! Mä kerron siitä jotakin, mutten enempää kuin on lupa. Seppelöidyn siittimen ympärillä, n. 120 naista tasapainoilee kiljuen. Vanhat masit on miesten asuissa, toiset on tätitunikoissa. Parfyymien lemut, soihtujen käry kelluu meidän keskellä kuin pilvet. Mä itkin kuumia kyyneliä. Kaikki me heittäydyttiin selälleen Borbeijan jalkoihin. Loppupeleissä, kun uskonnollinen akti oli suoritettu, ja kun sinipunainen siitin oli uponnut uniikkiin karvakolmioon, silloin alkoi mysteeri, muttei siitä sen enempää.

ellauri152.html on line 233: Mydzouris, pikku paska, älä itke enää. Sä oot mun kulta. Jos nää naiset loukkaa sua vielä, mä kyllä näytän niille närhen näpöttimet. Tule mun kainaloon, ja kuivaa silmäsi. Joo, mä tiedän ezä oot kauhee lapsi ja ezun äiti opetti sulle kaikki temput pienenä. Muzä olet nuori etkä sen takeen osaa olla muuta kuin söpönen. 15v tytön suu on puhdas panet sinne mitä tahansa. Parkkiintuneen naisen alahuuli, vaikka panematon, on sekundaa; sillä naisen ainut pahe on vanheta ja meillä on vitusti muitakin ryppyjä kuin se 1. Mydzouris, mä tykkään sun viattomista silmistä, sun kovasta ja törkeästä nimestä "Hännänimijä", sun nauravasta äänestä ja kevyestä kropasta. Tuu mun luo apulaisexi, ja kun me lähtään ulos yhdessä, naiset sanoo sulle: Moimooi.

ellauri152.html on line 240: « Ei, mun ystävä. Tänä iltana mä oon Lysippoxella. Näkemiin Anu!» Ja mä lisäsin lähtiessäni: « Hedelmillä ja herneenpaloilla herkuttelija! Bilitixen pienessä puutarhassa on vain 1 viikuna, mutta vitun hyvä!»

ellauri152.html on line 244:   Naisten rakkaus on kauneinta kaikesta mitä kuolevaiset kokevat, ja sä ajattelisit samoin, Kléôn, jos sulla olis oikeasti herkuttelijan sielu; muzä välität vaan turhuuxista. Sä hukkaat öitä bylsien efebejä jotka ei meistä piittaa paskaakaan. Kazo niitä nyt! Exne ole rumia! Vertaa niiden keropäitä meidän valtaviin kähäriin; koita löytää meidän kannuja niiden rinnoista. Niiden kapeiden kylkien rinnalla vertaa meidän valtavia lantioita, leveitä tyynyjä, rakastajan pehmikkeitä. Sano lopulta mitkä ihmishuulet, ellei just ne mitkä niiltä puuttuu, käy naintiin parhaiten? Sä oot sairas, Kleon, mut kyl sut nainen saattaa eheyttää. Mene nuoren Satyran työ, mun naapurini Gorgon tyttären. Sen perse on ruusu auringossa, eikä se kiellä sulta herkkua josta se ize pitää eniten.

ellauri152.html on line 260:   Corydon öljykangasteltassa ja keppi kädessä kazoo kiinteästi Alexista, joka haistelee sormenpäitä.

ellauri152.html on line 283:   KORYDON Aigonin. Hän antoi ne minulle hoitoon.

ellauri152.html on line 297:   BATTOS Minustakin äiti sanoo että vien voiton vaikka pierusta.

ellauri152.html on line 361: atque superba pati fastidia, nonne Menalcan,		kärsiä sen röyhkeitä oikkuja, vaikka Melanoomaa	

ellauri152.html on line 362: quam vis ille niger, quamvis tu candidus esses?		bylsiä, vaixe on musta, vaixä oot valkoinen?		

ellauri152.html on line 390: et faciet, quoniam sordent tibi munera nostra.		ja viekin, jos sä halvexit mun tarjoomuxia. 

ellauri152.html on line 408: ipsa colat; nobis placeant ante omnia silvae.		teki kivierämaat, hoitakoon ne ize; mä lähen skuziin.

ellauri152.html on line 427: Kirjassa Nuori mies Iisakki kertoo kuinka se ezi izeään ensin taivaalta ja kun ei löytänyt, sitten naisten jalkovälistä. Sieltä sentään löytyy useinkin ainakin 50%nen kopio jos jaxaa vähän aikaa siittimellä pöyhiä ja sitten vajaan vuoden odottaa.

ellauri152.html on line 429: Isak sanoo aivan oikein että mystiikka on se tunne, ettei maailma ole sattuma eikä sokean voiman armoilla ja että apinan sielu ja ruumis yhdistyvät läheisesti toisiinsa maailmankaikkeudessa ja sen luojassa.

ellauri152.html on line 440: Musta toi idea et  jumalan piti tehdä saatana jotta apina voi treenata siihen freewilliä kuin johkin nyrkkeilysäkkiin on aivan hanurista. Siinä on kyllä pantu peliteoria ihan liian korkealle statuxelle, ja absolutisoitu just tän apinalajin utiliteetit erehdyttävästi apinannäköisen jumalan tahdoxi. Mitä saatanan pahaa se nyt on jos vaikka jellona tahtoo popsia Danielin, tai joku palestiinalainen pitää kiinni reviiristä?

ellauri152.html on line 441: Sit kumminkin suurin synti on napista hopeaseljille ja bylsästä silmän välttäessä niiden naaraita, tai förbiä niiden yxityiseen varastoonsa varastama kookospähkinä. Omaisuus on varkautta, kuten Proudhon paasasi. Se et alfauros Daavid vie betakoiraalta Uurialta panopuun on huomattavasti vähäisempi haxahdus. Sille nyökyttää kyrvänpäätä sekä Jehova et Darwin, partasuut. 

ellauri152.html on line 443: Footnote: Seuraavan kuvan naishenkilö on kuvahaun "muna" antama ammoniitti jonka nimi on oikeasti Muna.  

ellauri152.html on line 453: Hasidijuutalaiset näkevät lopun ajat vähän eri valossa. Ensin kuultaisiin puhallettavan oinaan sarveen. Siihen puhaltaisi profeetta Elia ja se julistaisi kaikkeen maailmaan uutista: "Vapahdus on tullut maailmalle! Pelastus on koittanut maailmalle!" Kaikki pahantekijät ja Israelin vihalliset tuhoutuisivat ja jäljelle jäisivät vain hyvät kristityt joiden etuoikeutena olisi nyt palvella juutalaisia. Talmudin mukaan Israelin valtakunta ulottuisi kaikkien kansojen ylitse. Jerusalemiin laskeutuisi taivaista tulinen temppeli. Kohanimit eli pappisluokka (me olimme mohanimeja) suoritaisi uhreja, ehkä tuliuhreja, sillä jo silloin minusta tuntui, että härkien, lampaiden ja turturikyyhkyjen teurastaminen ei johtaisi vapahdukseen. Aabraham, Iisak, Jaakob ja heidän heimonsa, Mooses, kuningas Daavid, kaikki profeetat, viisaat, geonimit ja pyhimykset kokisivat ylösnousemuksen ja samalla kaikki muut juutalaiset kuolleet. Isäni oli julkaissut kirjan jossa sukupuumme johdettiin Shabatai Cohenista, rabbi Noshe Isserlisistä, Rašista aina kuningas Daavidiin. Veljeni Moshe ja minä astuisimme palatsiin jossa kuningas David istuisi kruunu päässään kultaisella valtaistuimella "Isoisä!..." sanoisimme hänelle.

ellauri152.html on line 457:   Vanhemmiltani sain todistukseksi vain pyhät kirjat joiden mukaan näin oli. Mutta kirjat olivat vain paperia ja mustetta ja ihmiset olivat ne kirjoittaneet. Tiesin jo että myös kristityillä oli kirjoja joihin oli kirjoitettu että juutalaiset olivat syntinen rotu ja ettá tuomiopäivänä he joutuisivat ikuiseen kadotukseen koska olivat hylänneet Jeesuksen. Tiesin myös kerettiläisistä kirjoista jotka kielsivät sekä Mooseksen että Jeesuksen. Veljeni Joshua joka oli yksitoista vuotta vanhempi kuin minä (kaksi tyttoä meidän välistämme oli kuollut tulirokkoon) puhui usein tästä äitini kanssa. Näissä kirjoissa väitettiin että maailma oli miljoonia vuosia vanha, satoja miljoonia (oik. miljardeja). Ihmiset eivät polveutunect Aadamista vaan apinoista. Jumala ei ollut luonut maailmaa kuudessa päivässā vaan maa oli repeytynyt irti auringosta ja sen jäähdyttyä miljoonia vuosia sen pinnalle oli kehittynyt elollisia olentoja. Muinaisolentojen jälkiä löydettiin kivistä ja meripihkasta. Neljäkymmentä ja viisikymmentä miljoonaa vuotta sitten eläneiden eläinten luita ja sarvia löydettiin. Mooses ei ollut erottanut Punaista merta, Joosua ei ollut pysäyttänyt aurinkoa Gibeonissa eikä Messiasta tulisi koskaan. Veljeni ei puhunut Jumalan ihmeistä vaan luonnon ihmeistä. Miten mahtava ja suurenmoinen luonto oli! Tähdet joiden valo tavoitti meidat miljoonien vuosien kuluttua. Kaikki mikä oli olemassa: ihmiset, koirat, siat, luteet, meri, joet, vuoret, kuu olivat osa tátä luontoa.

ellauri152.html on line 468: "Mitä hänestä tulee?" veljeni puheli. "Täytyykö hänen mennä naimisiin ja perustaa kauppa tai ruveta heder-koulun opettajaksi? Kauppoja on jo liikaakin, samoin opettajia. Jos vilkaiset ulos ikkunasta, äiti, niin näet millaisia juutalaiset ovat - kyyryisiä, toivottomia, elävät liassa. Kazo miten he laahaavat jalkojaan... Kuuntele miten he puhuvat. Ei ihme että heitä pidetään aasialaisina. Ja kuinka kauan Eurooppa muka vielä sietää tätä Aasian nokaretta keskuudessaan?"

ellauri152.html on line 472:   "Mitä totuutta? Tietääkö kukaan mikä totuus on? Joka uskonnolla on omat profeettansa ja pyhät kirjansa. Oletko sinä kuullut buddhalaisuudesta? Buddha oli aivan samanlainen kuin Mooses ja hänkin teki ihmeitä."

ellauri152.html on line 474: Äiti näytti siltä kuin olisi saanut jotakin pahanmakuista suuhunsa, "Kuinka sinä kehtaat verrata heitä - epäjumalanpalvojaa patriarkka Moosekseen? Voi minun päiviäni! Miti minun oma lihani ja vereni sanookaan..."

ellauri152.html on line 478: Nyt ritti! Älä puhu noista pakanoista samaan hengenvetoon kuin meidän pyhimyksistämme. Buddha oli kotoisin Kiinasta... Muistan sen Maailman poluista. Siellähän poltetaan leskiä ja tapetaan iäkkäät vanhemmat ja kaikki muut vain juhlivat."

ellauri152.html on line 486:   Hys! Varo sinä sanojasi! Luoja sinua armahtakoon! älä kajoa meidän voideltuihimme. Kuningas Daavid ja Salomon olivat kumpikin profeettoja. Talmudissa sanotaan ettei Daavidia sovi pitää synnintekijānā..."

ellauri152.html on line 490: "Hiljaa! Sinä luet idioottimaisia kirjoja ja toistelet sitä kaikkea! Kuningas Daavid on elävä ikuisesti eivätkä nuo roskakirjat ole edes sen paperin arvoisia jolle ne on painettu. Ketkä niitä kirjoittavat? Tyhjäntoimittajat."

ellauri152.html on line 517:   Apinaystäviemme ällötyxistä ei tule loppua. Ne ovat kuin luontoon kertyvä muovipusseja. Kenialaiset teurastajat löytää niitä eläinraatojensa sisältä. MUOVI! MUOVI! huusi professori Lauri Hakulinen Kuusitien lapsikasarmin parvekkeelta kohti Tilkan sairaalaa. Lapset kuulivat ja tekivät työtä käskettyä. Muovilapioilla hakkasivat pientä muovisankoa: älä tule hyvä kakku tule paha kakku. Niin tulikin. Laurin huolena oli Suomen kielen rakenne ja kehitys. Kovassa jöössä piti Aulia ja Kerkkoa. Kerkosta olis muuten voinut tulla flufferi, ja Aulista gonzopornokuvaaja. Auli oli fixu mutta rumahko ja sen aivot oli rupiset. Tai on. Siinä oli jotain struzinomaista. On. Nykysuomen kehityxestä pitää huolen anglofooni laahus.

ellauri152.html on line 523: Silikoonisexinukissa on muovi ja porno hyvin yhdistettynä. Puuttuu enää tekoäly ohjaamaan niiden uinuvaa sukupuoliviettiä. Niitä kun olis tusina, voisi jättää molemmille pojille sex dollia. Ei enää tarvita oikeata kullia eikä pillua. Hommat hoituu muovisella ikitursolla.

ellauri152.html on line 526:   Tänään on muuten sattumalta Aulin päivä. Olkoon tämä penseys omistettu Auleille. Ja suomalaisten riistalintuihin ampumille lyijyhauleille. Muovin kanssa niistä saa 2 verroin parempaa. Niistäkin voisi vielä paasata, ja mainoxista yleensä. Mutten kerkiä, on tukkasuihkupäivä.

ellauri152.html on line 543: As described in the Book of Esther, Haman was the son of Hammedatha the Agagite. After Haman was appointed the principal minister of the king Ahasuerus, all of the king's servants were required to bow down to Haman, but Mordechai refused to. Angered by this, and knowing of Mordechai's Jewish nationality, Haman convinced Ahasuerus to allow him to have all of the Jews in the Persian empire killed.

ellauri152.html on line 545: The plot was foiled by Queen Esther, the king's recent wife, who was herself a Jew. Esther invited Haman and the king to two banquets. In the second banquet, she informed the king that Haman was plotting to kill her (and the other Jews). This enraged the king, who was further angered when (after leaving the room briefly and returning) he discovered Haman had fallen on Esther's couch, intending to beg mercy from Esther, but which the king interpreted as a sexual advance.

ellauri152.html on line 549: The apparent purpose of this unusually high gallows can be understood from the geography of Shushan: Haman's house (where the pole was located) was likely in the city of Shushan (a flat area), while the royal citadel and palace were located on a mound about 15 meters higher than the city. Such a tall pole would have allowed Haman to observe Mordechai's corpse while dining in the royal palace, had his plans worked as intended.

ellauri152.html on line 551: In Rabbinic tradition, Haman is considered to be an archetype of evil and persecutor of the Jews. Having attempted to exterminate the Jews of Persia, and rendering himself thereby their worst enemy, Haman naturally became the center of many Talmudic legends. Being at one time extremely poor, he sold himself as a slave to Mordecai. He was a barber at Kefar Karzum for the space of twenty-two years. Haman had an idolatrous image of Esther's arse embroidered on his garments, so that those who bowed to him at command of the king bowed also to the image.

ellauri152.html on line 555: Haman had 365 counselors, 1/day, but the advice of none was so good as that of his wife, Zeresh. She induced Haman to build a tree for Mordechai, assuring him that this was the only way in which he would be able to prevail over his enemy, for hitherto the just had always been rescued from every other kind of death. As God foresaw that Haman himself would be hanged on some tree, He asked which tree would volunteer to serve as the instrument of death. Each tree, declaring that it was used for some holy purpose, objected to being soiled by the unclean body of Haman. Only the thorn-tree could find no excuse, and therefore offered itself for a tree (Esther Rabbah 9; Midrash Abba Gorion 7 (ed. Buber, Wilna, 1886); in Targum Sheni this is narrated somewhat differently).

ellauri152.html on line 561: The Jewish holiday of Purim commemorates the story of the Jews' deliverance and Haman's defeat. On that day, the Book of Esther is publicly read and much noise and tumult is raised at every mention of Haman's name. A type of ratchet noisemaker called in Hebrew a ra'ashan (רעשן) (in Yiddish: "grogger" or "hamandreyer") is used to express disdain for Haman. Pastry known as hamentashen (Yiddish for 'Haman's pockets'; known in Hebrew as אזני המן ozney Haman 'Haman's ears') are traditionally eaten on this day. 

ellauri152.html on line 579:       Paikka paikoin Bet Dinin loppupuolella alkaa epäilyttää, että Bashevis on sittenkin kaikesta huolimatta narsisti. Se mm. näyttää mielellään lukevan Dostojevskin Rikosta ja rangaistusta. Ja se manipuloi kavereitaan hederissä kuin Joosef veljiään. Thomas Mannin Joosef oli sekin ilmiselvä narsisti, niinkuin Tomppa izekin. Ja homokin se oli. Hmm. 

ellauri152.html on line 581:   Bashevis kertoo Bet Dinissä että sillä oli hederissä poikaystävä, jonka kanssa ne olivat kuin David ja Jonatan. Oliko ruipelolla punatukka Iisakilla nonbinary taipumuxia? Saattaapa olla, kerze kirjoitti 60-luvulla Mulan-tyyppisen tarinan jossa joku tyttö naamioituu pojaxi voidaxeen opiskella  poikien kanssa jeshivassa. Siitä teki julkihomo Barbara Streisand ize elettyä filmiä kymmenen vuotta ja oli ryppyinen (41) kun sai sen vihdoin valmiixi. 

ellauri152.html on line 587: The plot goes like this: Yentl has secretly studied Torah under her father’s tutelage. She has no interest in marriage, so when he dies, she disguises herself as Anshel and travels to a yeshiva. Along the way she meets a fellow student named Avigdor. They strike up a friendship and Yentl accompanies him to his yeshiva in Bechev, where they become study partners. Avigdor is in love with a girl named Badass, whom he wishes to marry. However, when Badass’s family learns a dark secret about Avigdor’s family, they won’t let him marry her. In desperation, Avigdor begs Anshel to marry Badass in his stead. Yentl initially resists, but eventually gives in and asks for Badass’s hand in order to retain Avigdor’s goodwill. After Anshel and Badass are married, Badass comes to look on her husband with love, but Yentl become more and more upset about the situation. Unable to go on any longer, Yentl asks Avigdor to join her on a business trip. Once they are at an inn in another city, Yentl tells him that she’s a woman. He laughs and doesn’t believe her, so she undresses momentarily. He is shocked. This is where the two versions split.

ellauri152.html on line 589: In the movie, in a scene I despise, Avigdor grabs her and shakes her violently while demanding to know why, and the rest of the conversation plays out melodramatically with yelling and tears. Yentl confesses that she loves him, he realizes he loves her too, and they kiss. Avigdor asks her to marry him, and says she could continue studying in secret. Yentl refuses because she can’t go back to studying furtively in secret, despite how much she loves him. The two part, and Avigdor returns to Badass and marries her. They live happily ever after, and the film ends with Yentl on a ship to America, implying that she will be able to study Torah as a woman there.

ellauri152.html on line 591: In the story, Avigdor just trembles and sits down, and Yentl calmly explains. He then asks what she is going to do now, and she says she will go to a different yeshiva and start over. Avigdor half says they could get married, but doesn’t finish the sentence. Yentl rebuffs him, saying it wouldn’t be good, and explains, “I’m neither one nor the other.” She tells him to go back to Badass instead. Avigdor has strange feelings, trying to reconcile who Anshel is, who Yentl is. But they spend the night in companionable debate, discussing Yentl’s marriage to Badass and whether she legally needs to divorce her, as well as why Yentl crossdressed. Avigdor brings up marriage again, but Yentl refuses even stronger.

ellauri152.html on line 601: Meanwhile, the movie has Yentl entirely evade the situation by telling Badass that despite what everyone says, they don’t have to sleep together, then convincing Badass that she (Badass) doesn’t want to have sex, and—when Badass expresses interest in having sex anyway—exhausts her with Torah study so she’s too tired to think about it.

ellauri152.html on line 603: And, oh f-ck, there is so much to talk about in this section. The importance of consent here, when Yentl lets Badass know she doesn’t need to do anything she doesn’t want to, both according to her husband and according to Jewish law—that’s good, that’s meaningful. Then we even get recognition that feminism doesn’t just mean validating women who don’t want sex, but also validating women who do want sex! Badass starts to have feelings for Anshel and proposes sleeping together herself, on her own terms. The movie is not always kind to Badass—in many ways she is a stereotype for Yentl to play off of—but this is a place where Yentl‘s feminism succeeds: Badass wants to have sex, and that’s fine.

ellauri152.html on line 605: Or it would be fine if the movie didn’t play it for laughs. The movie puts Yentl in multiple awkward situations where she has to perform verbal and physical gymnastics to keep people from seeing her without clothes, that gross classic trope whereby trans characters are outed all the time in fiction. As always, the movie drags this scene out into a whole joke, that Yentl has to scramble to prevent Badass from finding out she’s a woman because Badass wants to have sex with her, a woman, isn’t that just soooooo funny? On multiple levels, I am unamused and unhappy.

ellauri152.html on line 607: Movie Avigdor is shitty and Yentl and Badass should just stay married, but of course they do not. Yentl leaves, Avigdor and Badass marry, a happy ending for everyone. Meanwhile at the end of Yeshiva Boy, Avigdor and Badass are not entirely happy in their marriage, as both of them are still partly inlove with Anshel/Yentl. Not very Hollywood, but very queer.

ellauri152.html on line 613: “Miss Streisand [made] Yentl, whose greatest passion was the Torah, go on a ship to America, singing at the top of her lungs. Why would she decide to go to America? Weren’t there enough yeshivas in Poland or in Lithuania where she could continue to study? Was going to America Miss Streisand’s idea of a happy ending for Yentl? What would Yentl have done in America? Worked in a sweatshop 12 hours a day where there is no time for learning? Would she try to marry a salesman in New York, move to the Bronx or to Brooklyn and rent an apartment with an ice box and a dumbwaiter? This kitsch ending summarizes all the faults of the adaptation. It was done without any kinship to Yentl’s character, her ideals, her sacrifice, her great passion for spiritual achievement. As it is, the whole splashy production has nothing but a commercial value.”

ellauri152.html on line 617: So I’m not of Singer’s opinion that the movie has no merit. I love Yentl’s music and emotionality (the short story is more distant), and I think I’ll always love it. But I do prefer Yeshiva Boy’s ambivalence and ambiguity to the movie’s heterosexual Hollywood polish.

ellauri152.html on line 622: And yet in other ways, the film can’t help preserving the queerness of the story despite itself. Barbra Streisand can add a song about how Yentl is just jealous of Badass for being a conventionally feminine woman whom Avigdor loves, but she can’t stop me from putting my grubby little bi hands all over her film, pointing at Yentl’s tortured gaze aimed at Badass, and saying “GAY.” And she certainly didn’t no-homo the interactions between Anshel and Avigdor very well, because they are in fact very yes-homo, and I will point and say “GAY” at that too.

ellauri152.html on line 628: I am on a crusade to make everyone aware of Yentl the Yeshiva Boy! Thank you! Also what I hate so much about that movie scene is the addition of Avigdor physical grabbing and shaking Yentl! The scene in the story is so quiet and gives Yentl dignity while explaining, while the movie has her break down confessing love for a man whose first reaction to her gender was to GRAB and SHAKE her! so inferior to just having a good old talmudic debate with your Good Pal. i feel like your comment totally sums up why The Half of It on netflix is so good.

ellauri152.html on line 631: And I’ve actually never seen The Half of It, so maybe I should go check it out   I’ve been looking for something new and good to watch!

ellauri152.html on line 649: The Mezricher Maggid points out that the Talmud's analogy doesn't make sense! The Talmud compares the Torah to a spice, implying that the Torah is secondary to the evil urge, in the same way that spice is secondary to food! The Maggid explains that the evil urge is a major force, and not secondary, like spice. We are challenged with channeling that energy and using it to service dog.

ellauri152.html on line 656: The dog originally created the world to run through strict judgment, din. However, since the dog knew that the world could not endure such harsh conditions, He decided to incorporate the spiritual energies of compassion too, as the verse states, "These are the products of the heaven and earth when they were created in the day that Hashem's (i.e. the dog's denoting kindness and mercy, not the dog's denoting strict justice) din made earth and heaven." (Bereishit 2:4) According to the original creation plan a person would be judged strictly on his own merits. There would be no bending of the rules; no concept of leniency; no looking the other way or giving another chance. Strict justice would dictate that a person be severely punished for even the "slightest" infraction of the dog's willy.

ellauri152.html on line 662: In a world where din, justice is tempered with cheese, compassion, the average person has the opportunity to come close to the dog. Although the average person must still try his best to stand up to evil and adhere to the dog's willy, the dog views his inevitable lapses through the prism of compassion. In His love for us, He overlooks our shortcomings.

ellauri152.html on line 679: Although the answer appears strange, we can understand it in light of what we just learned. Rabbi Akiva was a spiritual giant. He succeeded in serving the dog unassisted, while withstanding incredible afflictions, tests, and obstacles. He was able to break the forces of evil without the dog's assistance. Only through performing the dog's willy, despite his immense suffering, was Rabbi Akiva able to attain such a lofty spiritual level, the level of the dog's "first thought," so to speak, where the world would be conducted through strict justice, din.  Rabbi Akiva was able to unify his soul with the dog's first thought. Therefore the dog's retort to Moshe can be understood as: "'Silence' which is the level of thought, for thoughts are silent, Rebbe Akiva reached the lofty spiritual level of the dog's thought."For this came up upon my thought," the first thought that occurred to the dog, to create the world through harshness, so those people who are able to come close to me (the dog) without my assistance and mercy could reach that highest level.

ellauri152.html on line 681: We know that anything we do in this world produces spiritual energies that are stored in the upper worlds and last for eternity. These stored spiritual energies can be accessed even centuries after the act was performed. And, like a spiritual "radio receiver," Tefillin help us access such spiritual energies to nourish our souls, bringing us closer to the Almighty. Don't they look like radio receivers even? 

ellauri152.html on line 689: Through wearing Rabbeinu Tam's Tefillin (in addition to Rashi's Tefillin) we draw awesome spiritual energies from the spiritual giants of the past, heroes who were able to neutralize afflictions, barriers, and harshness at their root, without the assistance of the dog's mercy. For this reason, Rebbe Nachem urged anyone who truly desires to come close to the dog to wear Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin.

ellauri152.html on line 691: Rebbe Nachem said that since the power of the evil urge and the forces of evil are derived from the negative spiritual energies of din, unmitigated justice, one must access the potent positive spiritual energies of severity from the spiritual giants of the past to break these evil forces at their root.

ellauri152.html on line 702: Reb Nathan explains that there is no contradiction. Contrary to popular opinion, true humility does not mean yielding in every situation and acting "like a doormat.' True humility is found in the ability to respond appropriately to each situation. There are situations where the proper response is to be bold, courageous, and unyielding. And there are other situations where the proper response is to be yielding, gentle, and meek. Depending on what your chances of winning are. 

ellauri152.html on line 719: Voi vittu mikä ääliö. Ladelmat jäivät kirjapainoon rahan puutteessa. Perhe näki nälkää.

ellauri152.html on line 729: Eli se oli tollanen nuiva maahanmuuttovastainen vaikka oli matu izekin. Ja tälläsen paskiaiset on sit muka roolimalleja. Ei helskatti. Mut just samanlaisiahan ne oli tossa vuosisadan alun muhamettilais-juutalaisessa romcomissa nimeltä La Mauvaise Foi (2006). Plus ca change. Ja tää oli vielä ennen je suis Charlieta (2015). 

ellauri152.html on line 731: Pikku Iisakki kuvittelee olevansa sekä kedontuoksuinen karvaton pikkuveli Jaakob että narsistinen kuopus Joosef. Vaixillä oli pikkuvelikin.

ellauri152.html on line 737: Ääliömäisyys tapissa. Lampaanpäät! rähjää Josef eno kiukkuisena. Aasit! Tollot! hän ärjyi. Ja astui pyykkisoikkoon.

ellauri152.html on line 743: Unlike many other Maskilim, he greatly respected the Hasidic Jews for their mode of being in the world; at the same time, he understood that there was a need to make allowances for human frailty. His short stories such as "If Not Higher", "The Treasure", and "Beside the Dying" emphasize the importance of sincere piety rather than empty religiosity.

ellauri152.html on line 751: After World War I, Zeitlin gradually returned to tradition and began leading an Orthodox lifestyle. The reason(s) for this drastic change in his life is not completely clear but may have had something to do with the suffering of Jews during the war. In any case, he shifted from a tragic philosophical outlook to a mystical and spiritual viewpoint.

ellauri152.html on line 756:       When the Nazis began the genocide of Jewish People in Poland in 1942, Zeitlin was 71 years old. He was murdered by Nazis in the Warsaw ghetto while holding a book of the Zohar and wrapped in a Tallit and Tefillin. Most of his family was also murdered; the only survivor was his elder son Aaron, who had settled in New York in 1939.

ellauri152.html on line 758: Aaron Zeitlin (3 June 1898 – 28 September 1973), the son of the famous Jewish writer Hillel Zeitlin and Esther Kunin, authored several books on Yiddish literature, poetry and parapsychology. Aaron kirjoitti laulun joka oli Joan Baez mustavalkoisella vinyyliläppärillä, nimeltä Dona Dona daa. En ymmärtänyt siitä sanaakaan, en tiennyt sen yhteyxistä holokaustiin,  mutta silti se teki minuun(kin) syvän vaikutuksen.  Dona donai --- Don Adonai tietysti! Iiskoon teki syvää vaikutuksen Spinoza. Ujot ihmiset ovat kokemukseni mukaan toisinaan tavattoman rohkeita.

ellauri153.html on line 26:     Sisälmysluetteloon

ellauri153.html on line 39: Se on persialaisen kirjallisuuden yksi merkkiteoksista, kertoo Wikipedia.

ellauri153.html on line 42: Kirja sisältää proosamuotoista elämänviisautta pienien opetustarinoiden muodossa. Sen on suomentanut limainen Jaakko Hämeen-Anttila, kertoo Miikka Hujanen, Ilta-Pulun toimittaja rikospaikalta.

ellauri153.html on line 57:         Sontimaton tutilas, Tauno Pylkkäsen säveltämä ooppera vuodelta 1967

ellauri153.html on line 70:       Tytti Yli-Viikari ja sen aliviikari syli-Koiranen ovat yhtä röyhkeitä törkimyxiä kuin Rooman viimeinen kuningas, etruskitaustainen Tarquinius röyhkeä. Niiden päät pitäis laittaa hedelmälaatikkoon tai leikata lyhyexi kuin unikot.

ellauri153.html on line 200:     ‘Elekee kertoo rakkaustarinaa surkimuxesta 


ellauri153.html on line 250: Saadi learns more about the Hindus and visits the large temple of Somnath, from which he flees due to an unpleasant encounter with the Brahmans.  Varmaan koitti samaa temppua kuin Joyu ja Stendahl Egoistin muistelmissa. Soon the eye of Somnath will be mine! Har har har!

ellauri153.html on line 260: Bustan is entirely in verse (epic metre). It consists of stories aptly illustrating the standard virtues recommended to Muslims (justice, liberality, modesty, contentment) and nostalgic reflections on the behavior of dervishes and their ecstatic practices. Gulistan is mainly in prose and contains stories and personal anecdotes. The text is interspersed with a variety of short poems which contain aphorisms, advice, and humorous reflections, demonstrating Saadi's profound awareness of the absurdity of human existence. The fate of those who depend on the changeable moods of kings like Atabak Abubakr is contrasted with the 4 degrees of freedom of the dervishes.

ellauri153.html on line 265: Tushkin Pushkin quotes Saadi in his work Eugene Onegin, "as Saadi sang in earlier ages, 'some are far distant, some are dead'. Good point.

ellauri153.html on line 272:     Mulkkuja nuo roomalaiset

ellauri153.html on line 274: Tarquiniuksen piirittäessä Ardean kaupunkia kerrotaan sattuneen tapaus, jonka vuoksi hänet karkotettiin kuninkaan istuimelta. Kun muutamat kuninkaan miehistä olivat hänen poikansa Sextuksen luona, johtui puhe heidän vaimoihinsa, ja he rupesivat kiistelemään, kuka heistä olisi kiitettävin. Eräs läsnäolijoista, Kollatinus, sanoi: "No hyvä, nouskaamme ratsujemme selkään ja lähtekäämme katsomaan vaimojamme. Miehen äkkiarvaamaton tulo on kyllä hyvä koetuskeino." Ehdotus miellytti, ja kiireesti lähdettiin Roomaan. Havaittiin, että kuninkaan poikien vaimot viettivät juhlien ja pitojen täyttämää elämää. Sitten he menivät Kollatianin kaupunkiin, jossa huomattiin Kollatinuksen vaimon Lucretian vielä myöhään yöllä istuvan palvelustyttöjensä keskellä villoja kehräämässä. Kunniapalkinto määrättiinkin hänelle.

ellauri153.html on line 276: Muutamien päivien kuluttua saapui Sextus Kollatinuksen tietämättä Kollatiaan ja raiskasi Lucretian. Hänen lähdettyään kutsui vaimo isänsä, miehensä sekä muutamia sukulaisia, kertoi heille häväistyksensä, vaati heitä kostamaan ja sysäsi itse puukon sydämeensä. Todistajain joukossa oli myös kuninkaan sukulainen Brutus. Hän oli ainoastaan siten säilynyt kuninkaan epäluuloiselta julmuudelta, että oli tekeytynyt mielipuoleksi. Brutus nyt veti puukon pois haavasta ja vaati läsnäolijoita karkottamaan Tarkviniusten sukua ja lakkauttamaan kuninkuuden. Siitä alkanut kapina onnistuikin pian siinä. Kapinaa johtivat Lucretian mies Lucius Tarquinius Collatinus ja Lucius Junius Brutus. Heistä tuli Rooman ensimmäiset konsulit. Tarquinius yritti palata valtaan useaan otteeseen ja sai aikeissaan tukea etruskeilta.

ellauri153.html on line 278: Tämän verran tiesi suomalainen uikipedia. Anglosaxien wikipedia on paljon seikkaperäisempi. (Vad tull, mulkkuja nuo roomalaiset, sanoisi tähän kalottipäinen pukinpartainen Khabib arabiaxi murretulla norjalla; se ei liioin liiemmin perusta Marwanin maanmiehestä Saadista. Mutta se kyllä tykkää pikku Kikistä vaikkei sano sitä. Sitä luullaan homoxi kun sen parta on täynnä Kikin laittamia pinnejä.)

ellauri153.html on line 280: Tarquin tunsi olevansa valmis valtaamaan valtaistuimen. Hän meni senaattitaloon aseistettujen miesten kanssa, istui itse valtaistuimelle ja kutsui senaattorit osallistumaan kuningas Tarquiniin. Sitten hän puhui senaattoreille ja halveksi Serviusta orjana, joka syntyi orjasta; siitä, että senaatti ja kansa eivät ole valinneet sitä interregnumin aikana, kuten rooman kuninkaiden valinnassa oli ollut perinne; siitä, että hänestä tuli kuningas naisen vehkeilyjen kautta; Rooman alempien luokkien suosimisesta varakkaiden sijaan ja ylempien luokkien maan viemisestä jaettavaksi köyhille; ja väestönlaskennan pystyttämisestä, jotta ylempien luokkien rikkaus paljastuisi kansan kateuden herättämiseksi.

ellauri153.html on line 282: Estääkseen lisää dynastisia kiistoja Servius meni naimisiin tyttäriensä, jotka tunnetaan historian Tullia majorina ja Tullia minorina, tulevan kuninkaan Lucius Tarquinius Superbuksen ja veljensä Arrunsin kanssaf.  Yksi Tarquinin siskoista, Tarquinia, meni naimisiin Marcus Junius Brutuksen kanssa ja oli Lucius Junius Brutuksen äiti, yksi miehistä, jotka myöhemmin johtivat Rooman kuningaskunnan kaatamista.  Vanhempi sisar, Tullia Major, oli lievä, mutta meni naimisiin kunnianhimoisen Tarquinin kanssa. hänen nuorempi sisarensa Tullia minor oli raivokkaampi, mutta hänen miehensä Arruns ei ollut. Hiän tuli halveksimaan häntä ja juonitteli Tarquinin kanssa Tullia majorin ja Arrunsin kuoleman aikaansaamiseksi. Puolisoidensa murhan jälkeen Tarquin ja Tullia menivät naimisiin. Yhdessä heillä oli kolme poikaa: Titus, Arruns ja Sextus, ja tytär Tarquinia, joka meni naimisiin Octavius Mamiliuksen, kikhernekauppiaan kesämmökkikunnan Tusculumin prinssin kanssa. Kun sana tästä röyhkeästä teosta levisi Sergiukseen, hän kiirehti curiaan kohtaamaan Tarquinin, joka esitti samat syytökset appiukkoaan vastaan, ja sitten nuoruudessaan ja tarmossaan kantoi kuninkaan ulos ja heitti hänet senaatin talon portaille kadulle. Kuninkaan palvelijat pakenivat, ja kun hän lähti, hämmentyneenä ja vartioimattomana, kohti palatsia, Tarquinin salamurhaajat hyökkäsivät ja murhasivat ikääntyneen Sertiuksen, ehkä oman tyttärensä neuvosta.

ellauri153.html on line 284: Tullia puolestaan ajoi vaunuillaan senaattitaloon, jossa hän oli ensimmäinen, joka tervehti miestään kuninkaana. Mutta Tarquin pahoitti paluunsa kotiin, - huolestuneena siitä, että väkijoukko saattaisi tehdä hänen väkivaltaisuutensa. Kun hän ajoi kohti Urbian-kukkulaa, hänen kuljettajansa pysähtyi yhtäkkiä kauhistuneena nähdessään kuninkaan ruumiin makaamassa kadulla. Mutta raivoissaan Tullia itse tarttui ohjaksiin ja ajoi vaunujensa pyörät isänsä ruumiin yli. Kuninkaan veri roiskui vaunuja vasten ja värjäsi Tullian vaatteet, niin että hän toi hirvittävän jäänteen murhasta takaisin kotiinsa. Katu, jolla Tullia häpäisi isin, kuolleen kuninkaan, tuli myöhemmin tunnetuksi Vicus Sceleratuksena, rikoksen katuna.

ellauri153.html on line 288: Tarquin kutsui valtakautensa alussa latinalaisten johtajien kokouksen keskustelemaan Rooman ja latinalaisten kaupunkien välisistä siteistä. Kokous pidettiin jumalatar Ferentinalle pyhässä lehdossa. Kokouksessa Turnus Herdonius vastusti Tarquinin ylimielisyyttä ja varoitti maanmiehiään luottamasta Rooman kuninkaaseen. Sitten Tarquin lahjoi Turnuksen palvelijan varastoimaan suuren määrän mekkoja isäntänsä majapaikassa. Tarquin kutsui latinalaiset johtajat yhteen ja syytti Turnusta salamurhansa suunnittelusta. Latinalaiset johtajat seurasivat Tarquinia Turnuksen majaukseen, ja kun mekot sitten löydettiin, latinan syyllisyys pääteltiin sitten nopeasti. Turnus tuomittiin heitettäväksi vesialtaaseen lätäkköön, jossa oli puinen hedelmälaatikko eli crate, joka oli asetettu hänen päänsä päälle, johon kiviä heitettiin, hukuttaen hänet.

ellauri153.html on line 290: Sovittiin, että latinalaisten sotilaat osallistuvat lehtoon määrättynä päivänä ja muodostavat yhtenäisen sotilaallisen voiman Rooman armeijan kanssa.  Seuraavaksi Tarquin aloitti sodan Volscien kanssa ja otti rikkaan Suessa Pometian kaupungin. Hän juhli voittoa, ja tämän valloituksen saaliilla hän aloitti Jupiterin Optimus Maximuksen temppelin pystyttämisen, jonka Vanhin Tarquin oli vannonut. Sitten hän aloitti sodan Gabin kanssa, joka oli yksi latinalaisamerikkalaisten kaupungeista, joka oli hylännyt Rooman ilmastosopimuksen. Tarquin ei pystynyt valtaamaan kaupunkia asein, vaan turvautui toiseen strategioihin. Hänen poikansa Sextus, joka teeskenteli isänsä kohtelevan häntä huonosti ja peitti tahallisen huolimattomasti veriset raidat perseessä, pakeni Gabiin. Ihastuneet asukkaat uskoivat hänelle joukkojensa komennon, ja kun hän oli saanut kansalaisten rajoittamattoman luottamuksen, hän lähetti isänsä sanansaattajan tiedustelemaan, kuinka hänen pitäisi toimittaa kaupunki käsiinsä.

ellauri153.html on line 294: Roomassa Tarquin tasoitti Tarpeian-kallion huipun, josta oli näkymät forumille, ja poisti useita muinaisia Sabinen pyhäkköjä tehdäkseen tilaa Jupiterin Optimus Maximuksen temppelille Capitoline-kukkulalla. Hänen suurimmat ansionsa olivat, että hän rakensi sirkukseen istuintasoja ja määräsi Rooman suuren viemärin, kloaca maximan, kaivamisen.

ellauri153.html on line 298: Sit tää Lucretia tarina. (Tää on eri Lucretia kuin Lucretia Borgia. Nimi tulee amerikanenglannin sanasta lucrative, tuottoisa.) Lucretia otti prinssit ystävällisesti vastaan, ja yhdessä hänen kauneutensa ja hyveensä sytytti halun liekin Collatinuksen serkussa Sextus Tarquiniuksessa, kuninkaan pojassa. Muutaman päivän kuluttua Sextus palasi Collatiaan, jossa hän pyysi Lucretiaa antautumaan hänelle. Kun hiän kieltäytyi, hän uhkasi tappaa hiänet ja väittää, että hän oli löytänyt hiänet aviorikoksessa orjan kanssa, jos hiän ei antanut hänelle periksi. Säästääkseen miehensä Sextuksen uhkaamalta häpeältä Lucretia alistui hänen 5 pistoonsa ja antoi perää. Mutta kun hän oli lähtenyt leirille, hän kutsui miehensä ja isänsä, paljastaen koko tapauksen ja syyttämällä Sextusta. Perheensä vetoomuksista huolimatta Lucretia vei oman henkensä häpeästä. Collatinus vannoi yhdessä appiukonsa Spurius Lucretius Tricipitinuksen ja hänen kumppaneidensa Lucius Junius Brutuksen ja Publius Valeriuksen kanssa valan erottaa kuningas ja hänen perheensä Roomasta.

ellauri153.html on line 300: Cilerien tribunena Brutus oli kuninkaan henkilökohtaisen henkivartijan päällikkö ja hänellä oli oikeus kutsua roomalainen comitia. Tämän hän teki, ja kertomalla kansan erilaisista epäkohdista, kuninkaan vallan väärinkäytöksistä ja lietsomalla yleisön mielipiteen tarinalla Lucretian raiskauksesta Brutus taivutteli kooman kumoamaan kuninkaan imperiumin ja lähettämään hänet maanpakoon. Tullia pakeni kaupungista väkijoukon pelossa, kun taas Sextus Tarquinius, hänen tekonsa paljasti, pakeni Gabiin, jossa hän toivoi roomalaisen varuskunnan suojelua. Hänen aiempi käytöksensä siellä oli kuitenkin tehnyt hänestä monia vihollisia, ja hänet murhattiin pian. Kuninkaan sijasta comitia centuriata päätti valita kaksi konsulia pitämään valtaa yhdessä. Lucretius, kaupungin prefekti, johti ensimmäisten konsulien, Brutuksen ja Collatinuksen, valintaa.

ellauri153.html on line 302: Samaan aikaan toisaalla kuningas lähetti suurlähettiläitä senaattiin näennäisesti pyytämään henkilökohtaisen omaisuutensa palauttamista, mutta todellisuudessa kumoamaan useita Rooman johtavia miehiä. Kun tämä juoni löydettiin, konsulit surmasivat syylliset. Brutus joutui tuomitsemaan kaksi poikaansa, Tituksen ja Tiberiuksen, jotka olivat osallistuneet salaliittoon. Brutus lähti tapaamaan kuningasta taistelukentällä. Silva Argian taistelussa roomalaiset voittivat kovan voiton kuninkaasta ja hänen etruskien liittolaisistaan. Kumpikin osapuoli kärsi kivuliaita tappioita; Konsuli Brutus ja hänen serkkunsa Arruns Tarquinius kaatuivat taistelussa toisiaan vastaan. Tää on siis eri Brutus kuin "sinäkin Brutuxeni", joka sattui vasta puoli vuosituhatta vuotta myöhemmin. 

ellauri153.html on line 304: Tämän epäonnistumisen jälkeen Tarquin kääntyi Clusiumin kuninkaan Lars Porsenan puoleen. Porsenan marssi Roomassa ja roomalaisten urhea puolustus saavuttivat legendaarisen aseman, mikä johti Horatiuksen tarinaan sillalla ja Gaius Mucius Scaevolan rohkeuteen. Tilit vaihtelevat siitä, tuliko Porsena lopulta Roomaan vai estettiinkö se, mutta nykyaikainen stipendi viittaa siihen, että hän pystyi miehittämään kaupungin lyhyesti ennen vetäytymistä. Joka tapauksessa hänen ponnisteluistaan ei ollut hyötyä maanpaossa 

ellauri153.html on line 306: Tarquinin viimeinen yritys saada Rooman valtakunta takaisin tuli vuonna 498 tai 496 eKr., kun hän taivutteli vävynsä Octavius Mamiliuksen, Tusculumin diktaattorin, marssimaan Roomaan Latinalaisen armeijan johdossa. Rooman armeijaa johtivat diktaattori Albus Postumius Albus ja hänen hevosen mestarinsa Titus Aebutius Elva, kun taas iäkäs kuningas ja hänen viimeinen jäljellä oleva poikansa Titus Tarquinius taistelivat latinalaisten rinnalla roomalaisten maanpakolaisten kanssa. Jälleen kerran taistelu käytiin kovaa ja päätettiin täpärästi, ja molemmat osapuolet kärsivät suuria tappioita. Mamilius surmattiin, hevosen isäntä loukkaantui vakavasti, ja Titus Tarquinius hädin tuskin pakeni henkensä kanssa. Mutta lopulta latinot hylkäsivät kentän, ja Rooma säilytti itsenäisyytensä. 

ellauri153.html on line 311: 6.4: A consistency proof

ellauri153.html on line 319: The Book of Job offers a grammar for terms like “the kingdom of God” and “God defeats 

ellauri153.html on line 321: story of Jesus’ death. The discussion on the grammar of “goodness”, “omnipotence” and “evil” in 

ellauri153.html on line 322: the Book of Job and the Gospels can be condensed into five grammatical remarks, or rules of 

ellauri153.html on line 325: “God is good” means that God is committed to the world, healing it and repairing suffering so that 

ellauri153.html on line 333: The stories give Jamesian and Hamannian antitheodicies. God is said to be good and omnipotent, 

ellauri153.html on line 341: the Book of Job as a basis for a game model G like the one formalizing Hamann’s creation myth:

ellauri153.html on line 347: 
If the situation is (question Job, disaster), then Job moves. He can either play (question God) or (⌐question God). If Job plays (⌐question God), he loses as he does not seek justice for the evil (disaster). Wot? Where is this in the rulebook? Wouldn't it be best for Dog if Job didn't pester him? L would lose the bet. Or why not blame Moby Dick instead! Seems we are inventing rules here as we go along. Vähän tällästä lassipalloa.  If Job plays (question), he curses creation and attempts to be like God, putting the evil (challenge) into play. 

ellauri153.html on line 348: 
If the situation is (question Job, disaster, question God), then God moves. He can either play (Answer to Job) or (⌐answer to Job), i.e. answer Job and defeat Job’s challenge, or leave Job suffering, Job’s challenge unanswered and the creation to collapse. If God plays (⌐answer to Job), God and Job lose, as the evils (disaster) and (challenge) leave Job suffering and the creation into meaninglessness and collapse. Wait a minute, where does Dog answer Job's why-question? In my bible, Dog just shouts Job down, brags, throws wanton threats and explains nothing. In what way does that count as an answer to a why-question? It is a completely different speech act in my book.

ellauri153.html on line 354: We can now give game-theoretical analogues for the grammatical principles concerning “goodness” and “omnipotence” for the justice-of-God game G. Note that goodness holds by definition.

ellauri153.html on line 356: “God is good” is true at game history w if and only if God wins G if and only if Job wins G if and 

ellauri153.html on line 357: only if Job reaches the telos of a good life and evil is defeated. OK, lassipalloa pelataan ilmeisesti jesuiittasäännöillä, eli lopputulos pyhittää keinot. Sama se mitä tuhoa saadaan aikaan matkan varrella ja kuinka siinä käy muille kuin meidän tiimille. Hyvä dog! huutaa dog-kaulaliinaiset kazojat. Muut murjottavat paiziorajan takana krokettiportit kaulassa.

ellauri153.html on line 358:   
“God is omnipotent” is true at game history w if and only if God has a winning strategy in the justice-of-God game G. Tässähän se tapahtuu se suuri lässähdys. Muka omnipotentti jumala saa häthätää saatanasta matin loppupeleissä. Matkan varrella isokyrpäinen valas voi syödä vaikka kaikki sen nappulat paizi kurkon, joka jää viimeisenä laudalle. Aika lohduttavaa sen muulle tiimille. One can make a few clarifying remarks about the structure of the game. The form of the game is  relatively simple: it’s an ordinary extended-form perfect information game. tuskinpa Jobilla oli täydellistä informaatiota pelitilanteesta tai edes pelin säännöistä, muista pelaajista puhumattakaan. Aika isoja informaatiojoukkoja oli niiden kalloissa. Sitäpaizi ei luonnossa pelaajat siirrä vuoronperään, vaan koko ajan, niinkuin differentiaalipeleissä. . The goal is here not to go deeply into technical details, but to construct an übersichtlich representation for the theological  grammar of biblical stories and to highlight the uses of terms like “good” and “omnipotent” in  them. The game or model can then be used as a simplified fragment that can be projected onto, contrasted with and used to interpret biblical stories. The point of this clarification is to highlight  the grammar of the divine properties “good” and “omnipotent” within the logic of the struggle myth, and to get the consistency of {God is good, God is omnipotent, There is chaotic evil} as in the Book of Job. The argument needs two assumptions. First, the games between God, humans and creation are genuine dialogues. Paskanmarjat, ei nää ole edes mitään signaling gameja, puhumattakaan dialogipeleistä. Olis kannattanut lukea mun väitöskirja Dialogue Games, siinä on oikeeta sananvaihtoa. The players answer each other and thus have to take turns in making moves and participating in them. Then the game of Job and the struggle against chaos is in extended form to represent the sequence of the debate, and its resolution gives the drama of the fight against kid chaos. Second, the properties of God like “omnipotent” and “good” are defined against the background of Job’s encounter with God and the struggle against chaos. This redefinition builds on both James’ reinterpretation of the properties of God in terms of religious practices, and also of Job’s new world of faith in the encounter. Job’s encounter with God and the struggle against chaos are modelled in the game, so such properties of God as “good” and “omnipotent” are then internal to the game. Missä kohtaa Jopilla on tässä jotain pelivaraa? Montako valintaruutua Jobilla edes on: Marise-älä marise, ja Pyllistä-älä pyllistä. Siinä kaikki. Jotta jumalan tiimi voittaisi, sen pitää ensin marista ja sit pyllistää. Nain on meidankin elamassamme! Marise mitä mariset, mut muista pyllistää!

ellauri153.html on line 364: schemes of pursuing the good or making sense of it.1067 Neiman’s definition has two readings: 

ellauri153.html on line 365: Chaotic evil: an evil s has no sufficient reason in the context G, because s either defeats the good if 

ellauri153.html on line 366: left unchecked, or it arises from a tendency S that is strategically opposed to the good in G. Ai siis evil on nimenomaan apinoiden takaiskut, ja ne on kaoottisia silloin kun ne ei ole dogin nimenomaisia pyrkimyxiä vaan vahinkolaukaus, valitettava sivuvaikutus. We apologize for the inconvenience. Paizi jopin kohdalla ne oli täysin tahallisia. Ja miten niin kaaos? Aika kosmeettinen apinamorfinen luonnehdinta maailman menosta. Tuskin on mielessä nonlineaarinen determinismi.

ellauri153.html on line 368: 
Breakdown of all contexts: s renders a practice P for pursuing the good and viewing the world 

ellauri153.html on line 369: pointless, and there is no history H in G s.t. the good is achieved. 

ellauri153.html on line 379: the second, a consistency proof with chaotic evil does not amount to a PSR-based theodicy. If one 

ellauri153.html on line 384: happiness. Eli joo syyttele vaan pahaa pikku cheefiä Moby Duckia, ei jumala sille mitään voi vaikka loikin sen ja on sen iso cheefi. Vitun tunari, mixet suunnitellut pelilautaa paremmin? Siis meidän kannalta ja vähän izesikin. Job’s evil (challenge) is tragic, as his quest for justice ends up challenging creation as a 

ellauri153.html on line 385: whole. Both Leviathan’s and Job’s evils then are opposed to the good, and capture the first 

ellauri153.html on line 386: meaning. Wright’s definition of evil as an anti-good, anti-God and anti-creation force also captures 

ellauri153.html on line 390:     of A:s strategy and A wins iff God and Job lose.  Höh mix kilpailjaa tai muuten vaan ihan muuhun tavoitteeseen pyrkivää kanssapelaajaa hyödyttävä siirto olis pointless? "Nyt panit pahan." Onhan sillä sille vinha pointti. Vitun izekästä omanvoitonpyyntistä ajattelua. Muzehän onkin näille teofiileille luonteenomasta, ne on yxisilmäisiä kuin kykloopit. Narsistisesti ne ajattelee olevansa ainut moukka laudalla. Mitäs jos jumala onkin kana? Nehän taitaa olla lukumääräisesti apinoita joholla. Lisääntykää ja täyttäkäää häkkikanalat.

ellauri153.html on line 397: acceptable theodicies, but God is taken to allow evils only, if they aim at a greater good. van 

ellauri153.html on line 406: carry through with the plan.  Se mikä näissä turinoissa ihmetyttää eniten on miten moraalisesti alamittaisia paskiaisia ne jumalistaan tekevät. Infantiileja narsisteja, vitun marvel comixin supermiehiä. Mutta omaxi kuvaxeenhan ne niitä laativat, peilistä tihrustavat mallia. A world of happy creatures is a great good for the world w, but the 

ellauri153.html on line 408: greater good for w.  Sure. Funny how everybody still clings to this measly earthly life to the last, given the joys that await them in the clouds. Then the Incarnation and the Gospel stories discussed in Ch. 6.3.1 are God’s 

ellauri153.html on line 416: of Christ. Why the cross? Why not some other manner? Water torture? Eikö niskalaukaus olis riittänyt? Vitun kaupantekoa apinoiden hengillä. Toi lunastusmetafora on aina hämmästyttänyt näissä tomfooleryissä. Huomaa kyllä et tän juonen kexivät maailman etevimmät lumppukauppiaat, ja ymmärtää mix tää uskonto on kapitalismin merkkituote.  The use of PSR-based theodicism as a 

ellauri153.html on line 417: metatheory for Christianity encounters similar objections as theodicism in the Book of Job. First, 

ellauri153.html on line 420: words “God”, “good” and “omnipotent”. This leads to confusions, as sufficient reasons for divine 

ellauri153.html on line 425: metatheories that appeal to sufficient reasons. The consistency proof builds on logical description of 

ellauri153.html on line 427: prove God’s goodness and omnipotence in the justice-of-God game G: 

ellauri153.html on line 429:   Vizi etmä oon väsynyt tähän peliteoriaan. Emmä ole edes koskaan tykännyt mistään peleistä, liian seurallisia. No joku matopeli ehkä, ja taskubiljardi. Enkä 5 hengen Aspektin jälkeen kuulunut mihkään yhdistyxiin. Nekin on aivan perseestä. 11 hehtaaria mezää ympärille reviirixi kiitos. Tän lassipallon hauska piirre on et siinä jumalakin saa sinkoilla vapaasti ympäriinsä kuin irtonainen kanuuna, ilman sääntöjä ja antamatta tyhjentäviä meriselityxiä, noita Schopenhauerin neljän juuren juurihoitoja. Ennustamattomasti toilaileva jumala on aika uskottava. Sehän selittäisi kaiken, ja enemmänkin.

ellauri153.html on line 431: Proposition: “God is good” and “God is omnipotent” are true in all histories of G. 

ellauri153.html on line 432: Proof: “God is good”: By definition, God wins iff Leviathan loses, no evils are left and Job is happy. 

ellauri153.html on line 442: wins with (answer Job) too. 

ellauri153.html on line 447: Thus “God is good” and “God is omnipotent” are true at all histories w of the game G.□

ellauri153.html on line 449: Loppu hyvin, kaikki hyvin. Jobille kävi hyvin ellei paremmin vielä tällä puolen kiveä. Jos sulla ei käy yhtä hyvä viuhka, älä sure, yläpilvellä viimeistään puntit tasataan. I promise! No ollaanko nyt viisaampia kun hellitettiin koalan nelijuurisesta juurikkaasta? Jumalalle ainakin on pelitilanne nyt helpottunut, ei tarvi kaikkea enää selittää parhain päin. Ja saatana- tarkoitan Moby Dick on saanut lisää statusta. Jobin marinakin on välttämätön osa voittosanomaa. Ilman sitä siirtoa ei oltaisi nyt tässä. Good Job! Eläköön ruukunsirkamat! Kylla Jopi elamassa parjaa! Kazo kuinka se on nytkin rynninyt Carlsonien nelikon ihan kärkeen loppumetreillä. Älkää nuolaisko ennenkö tipahtaa, kazotaan ensin loppuun tämä tilanne! 

ellauri153.html on line 451: We have now proven that the claims “God is pretty good” and “God is kinda omnipotent” are true in all of the 

ellauri153.html on line 455: descriptions of the interactions and plots of the story. Now we can build the consistency proof:

ellauri153.html on line 457: Proposition: There is a possible world w of the relational system G s.t. G,w╞ “God is good”, G,w╞

ellauri153.html on line 459: Proof: Let w = ((Question Job, disaster), {disaster}). Then the evil s = (Disaster) proceeds from 

ellauri153.html on line 462: proposition, “God is good” and “God is omnipotent” are true in w = (Question Job, disaster) as well.

ellauri153.html on line 463: Corollary: The set {“God is good”, “God is omnipotent”, “There is pointless evil”} is consistent.

ellauri153.html on line 464: Proof: G,w╞ “God is good”, G,w╞ “God is omnipotent”, G,w╞ “There is pointless evil”.□

ellauri153.html on line 476: disquietudes; their roots are as deep in us as the forms of our language and their significance is as great as the 

ellauri153.html on line 483: general problem concerns both the roots of understanding in language, and also the practical 

ellauri153.html on line 502: ሻ݈݅ݒܧٿ ݏݐݏ݅ݔ݁݀݋ܩ٥τ ሺ ܶ ݎ݋ ሻǡ݈݅ݒܧٿ݈ݑ݂݃ݏ݅݀ݎ݋ܹConsistency proof: ܶ ٥τ ሺ

ellauri153.html on line 531: The problem of evil can be solved or dissolved with consistency proofs, defences and theodicies. 

ellauri153.html on line 532: All theodicies are defences and all defences are consistency proofs. The difference between a 

ellauri153.html on line 534: reasons and a consistency proof does not necessarily depend on theodicism. Theodicism can be 

ellauri153.html on line 537: definition that defines anti-theodicy as a rejection of theodicies and consistency proofs. I take the 

ellauri153.html on line 539: proofs do not amount to a critique of the framework of the problem of evil unless they build on a 

ellauri153.html on line 540: logically prior critique of theodicism. Theodicies, defences and consistency proofs can similarly be 

ellauri153.html on line 544: ሻ݈݅ݒܧٿ ݏݐݏ݅ݔ݁݀݋ܩ٥τ ሺ ܶ ݎ݋ ሻǡ݈݅ݒܧٿ݈ݑ݂݃ݏ݅݀ݎ݋ܹConsistency proof: ܶ ٥τ ሺ

ellauri153.html on line 554:   Now that the problem of evil has been exposed as a conceptual confusion, the way is clear for a  Jamesian science of religions and worldviews. The methods of grammatical description can be  extended to the practices and ways of sense-making in different worldviews: how they give  meaning to moral practices and how do they approach the intelligibility of the world? What  practical responses do they have for coping with evil? For example, the grammar of seeing-as for  models and metaphors can be applied to the metaphors in the Hebrew Bible for God’s activity to  understand what it is to see the world as God’s creation. The grammar of virtues can be used to  describe Buddhist practices and explore, how these approaches contribute to the human good.  Similar approaches can be taken to secular worldviews as well. These descriptions can then be used  to assess the worldviews through dialogical encounters between them. However, one thing should  be clear. There is no point in devaluing the world by arguing for the meaninglessness of life or  atheism on the basis of evil, or in giving justifications for evils that can stand in the way of divine or  human meliorist projects of fighting for justice. To paraphrase the judgment of the Divine Judge in  the Book of Job, such approaches are not even wrong. They are as meaningless as life itself.

ellauri153.html on line 556: So we can do as Ludi Wittgenstein and start seeing the evil Bugs Bunny as the good Scrooge McDuck. James, hyi, epämiellyttävä farmarihousuinen optimistijolla, Will-to-Believe jenkki pragmaatikko luottokortteineen ja kehruujennyineen. Sellaistako tääkin lassipalloilija lopultakin peukuttaa? Niinpä tietysti.

ellauri153.html on line 560: Kasper ja Jesper ja Joonatan

ellauri153.html on line 565: Hei rensselit selkähän, nassakat kourahan, Kasper ja Jesper ja Joonatan.

ellauri153.html on line 570: No pipperkaakun sirkaman voi joskus ottaa Joonatan.

ellauri153.html on line 571: Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman Kasper ja Jesper ja Joonatan.

ellauri153.html on line 572: (kas Joonatanilla pitää aina olla jotain pureskeltavaa)

ellauri153.html on line 577: Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman Kasper ja Jesper ja Joonatan.

ellauri153.html on line 583: Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman Kasper ja Jesper ja Joonatan.

ellauri153.html on line 589: Vaan muutenpa hiukkaakin niukemman tekevät Kasper ja Jesper ja Joonatan.

ellauri153.html on line 591: Ryöstely on ohi, ja hiljaisuus laskeutuu Kardemummaan. Sotilaspoikien teltat kahahtelevat epäilyttävästi iltapäivän tuulessa. Kuningas Saul on kutsunut luokseen "muutamia miehiä", joiden joukossa on hänen vanhin poikansa Jonatan. Nuori taimen, Daavid, kertoo intoa pursuten, mitä on tapahtunut. Saul kuuntelee herkeämättä, jottei sanaakaan mene ohi korvien. Mutta mitä Jonatan ajattelee? Hän on saanut monia peräänvetoja Jehovan armeijassa pitkän uransa aikana. Kunnia tämänpäiväisestä varvista kuuluu kuitenkin tälle nuorukaiselle. Daavid on taklannut Goljat-nimisen jättiläisen! Jepu jee! Onko Jonatan kateellinen Daavidin saaman jättestor ståkukin vuoksi?

ellauri153.html on line 607: Jonatanin ja Daavidin välinen homoliitto suojeli heidän ystävyyttään. Millä tavoin? Daavidhan tiesi, mitä Jehovalla oli mielessään häntä varten: hänestä tulisi Israelin seuraava homokuningas. Hän ei varmaankaan salannut tätä Jonatanilta. Sellaisessa ystävyyssuhteessa, jollainen heidän välillään oli, ei ole salaisuuksia eikä valheita. Miten tämä tieto vaikutti Jonataniin? Oliko hän ehkä elätellyt sellaista toivoa, että jonain päivänä hänestä tulisi kuningatar ja että hän voisi oikaista isänsä vierelle? Raamattu ei kerro Jonatanin käyneen mitään sisään-ulos kamppailua. Se kertoo vain sen, millä on todellista merkitystä: Jonatan oli uskollinen, ja hänellä oli aukko mihin puskea. Hän näki, että Daavidilla oli ihan jumalattomankankea. (1. Samuelin kirja 16:1, 11–13.) Siihen Jonatan ei telonut tattispalaansa eikä pitänyt Daavidia kilpailijana vaan salarakkaana. Hän halusi nähdä Jehovan tahdon toteutuvan.

ellauri153.html on line 613: Saul piti Daavidista aluksi hyvin, hyvin, hyvin paljon ja nimitti hänet armeijansa johtoon. Ajan mittaan Saulin kuitenkin voitti vihollinen, jolle Jonatan ei ollut antanut periksi: peniskateus. Taistellessaan Israelin vihollisia palestiinalaisia vastaan Daavid kulki voitosta voittoon. Häntä ylistettiin ja ihailtiin. Jotkut israelilaisnaiset jopa lauloivat: ”Saul on surmannut tuhansia, Daavid kymmeniätuhansia.” [Jee jee! Vitun GT sählämit! On siinäkin ilon aihetta!] Se ei ollut Saulin lempilauluja! Raamattu kertookin: ”Siitä päivästä lähtien Saul suhtautui Daavidiin epäluuloisesti.” (1. Samuelin kirja 18:7, 9.) Saul pelkäsi, että Daavid yrittäisi anastaa häneltä kullikuninkuuden. Se oli kuitenkin turha pelko. Vaikka Daavid tiesi, että hänestä tulisi Saulin peräsmies, hän ei koskaan edes harkinnut Jehovan liukkaaxi voiteleman kuninkaan rotkauttamista.

ellauri153.html on line 615: Saul laati juonen Daavidin surmaamiseksi taistelussa, mutta juoni epäonnistui. Daavid voitti taistelun toisensa jälkeen, tappoi yhä enemmän porukoita,  ja verenhimoiset tuppikulli apinat kunnioittivat häntä yhä enemmän. Seuraavaksi Saul yritti saada kaikki talouteensa kuuluvat, niin palvelijat kuin vanhimman poikaystävänsäkin, mukaan salajuoneen, jonka avulla Daavidista päästäisiin eroon. Jonatan on varmasti ollut valtavan pettynyt nähdessään, miten hänen isänsä vekotin toimi. (1. Samuelin kirja 18:25–30; 19:1.) Jonatan oli uskollinen poika mutta myös uskollinen ystävä. Kummalle hän nyt olisi uskollinen: pedofiili isälleen vai poikaystävälleen?

ellauri153.html on line 631: Jonatan pysyi uskollisena eikä antanut periksi kuin "izekkyydelle". ["Izekkyys" on tietysti peitenimi naimapuuhille.] Kaikkien Jumalalle uskollisten apinoiden vihollinen, Saatana, olisi varmasti halunnut nähdä Jonatanin munan kuten Saul ja keskittyä persvakoon ja kullin sijoitteluun siihen. Saatana vetoaa ihmisten "izekkyyteen" – ja suorastaan nauttii siitä. Hän sai esivanhempamme Aadamin ja Eevan lankeamaan "izekkyyden" ansaan.  (1. Mooseksen kirja 3:1–6). Jonatanin taipumattomuuden on täytynyt olla Saatanasta todella kiihottavaa! Vastustatko sinä tällaisia houkutuksia? "Izekkyys" on nykyään oikea pandemia (2. Timoteukselle 3:1–5). Jonatanin epäperäinen "izekkyys" ja ruskokielisyys ovat jäljittelemisen arvoisia!

ellauri153.html on line 639: Jonatanin tunteet ystäväänsä kohtaan eivät milloinkaan muuttuneet. Aikanaan hän onnistui jälleen tapaamaan Daavidin, tällä kertaa Horesissa, joka tarkoittaa ’sitä yhtä tuuheata paikkaa’. Hores oli karu, vuoristoinen alue, joka sijaitsi ilmeisesti muutaman kilometrin päässä Hebronista kaakkoon. Miksi Jonatan asetti izensä vaaraan nähdäkseen pakolaisena elävän Daavidin? Niin mixikähän? Raamattu kertoo, että hän halusi auttaa ystäväänsä ”jäykistymään Jehovan avulla”. (1. Samuelin kirja 23:16.) Miten Jonatan jäykisti Daavidia? Kysytkin vielä.

ellauri153.html on line 652: Daavid ei milloinkaan unohtanut Jonatanille antamiansa lipaisuja. Vuosia myöhemmin hän haetutti taloonsa Jonatanin vammautuneen pojan Mefibosetin ja piti tästä "huolta" (2. Samuelin kirja 9:1–13). Daavid oli selvästikin oppinut paljon Jonatanin uskollisuudesta ja nöyryydestä sekä tämän halukkuudesta, hän pukki ystävänsä poikaa silloinkin, kun se merkitsi suuria nuhrauksia. 

ellauri153.html on line 664: Molemmat pitivät uskollisesti Jumalan autonkuljettajan lakkia. Jonatanille ja Daavidille oli yhteistä kaikki kuin uskovaisten tavara,  ja rakkaus Jehova Jumalaan. He vannoivat "izekkyyden" valan ”Jehovan nimessä” (1. Samuelin kirja 20:41, 42). Tottelevaisuus oli siis molemmille hyvin tärkeää, ja Jumalan laki tuomitsi selvästi kaikenlaisen seksuaalisen moraalittomuuden, myös homoseksuaaliset teot (3. Mooseksen kirja 18:22; 20:13) [paizi jos ei kukaan kazo, esim kaapissa]. Jos siis Daavidilla ja Jonatanilla oli homoseksuaalinen suhde, kuten jotkut väittävät, he eivät todellakaan pitäneet sitä vakan alla, juuri se oli heidän ystävyytensä perusta.

ellauri153.html on line 717: 12 Nabob oli raivoissaan! Hän ”sätti heitä”, kertoi kirjoituksen alussa mainittu nuorukainen Abigailille. Saita Nabob voivotteli suureen ääneen kallisarvoista leipäänsä, vettään ja teuraslihaansa. Hän puhui Daavidista pilkallisesti ja vertasi häntä karanneeseen palvelijaan. Nabobin näkemys Daavidista oli kenties samansuuntainen kuin Saulin, joka vihasi Daavidia. Kummankin suhtautuminen poikkesi tiettävästi jyrkästi Jehovan näkökannasta. Jumala rakasti Daavidia ja piti häntä Israelin tulevana kuninkaana, ei kapinallisena ilmaispaloja kerjäävänä orjana. (1. Sam. 25:10, 11, 14.) [Olikohan Jahve vallan mustasukkainen Joonatanille? Ja sille Naabanin pojalle?]

ellauri153.html on line 721:  13 Kun Daavidin lähetit kertoivat hänelle, mitä oli tapahtunut, hän vimmastui. ”Sitokoon jokainen miekkansa vyölleni!” hän käski. Aseistauduttuaan näin 400 miekalla Daavid lähti johtamaan 400:aa miestä hyökkäykseen. Hän vannoi ottavansa hengiltä jokaisen miespuolisen Nabobin huonekunnasta. (1. Sam. 25:12, 13, 21, 22.) Daavidin suuttumus oli ymmärrettävää, mutta hän ilmaisi sitä väärällä tavalla. Raamatussa sanotaan: ”Miehen vihastus ei toteuta Jumalan vanhurskautta.” (Jaak. 1:20.) Eli älä suutu, hankkiudu tasoihin. Miten Abigail voisi pelastaa huonekuntansa? [Spoileri: tarjoomalla pyllyä vahvemmalle koiraalle!]

ellauri153.html on line 723: ”Siunattu olkoon järkevyytesi”

ellauri153.html on line 733: 15 Abigail toimi ripeästi. Sana ”kiireesti” liitetäänkin häneen tässä kertomuksessa neljä kertaa. Hän kokosi Daavidille ja tämän miehille avokätisen lahjan. Siihen sisältyi leipää, viiniä, lampaita, paahdettuja jyviä sekä tosi hyviä rusina- ja viikunakakkuja. Abigail selvästikin tiesi, mitä heidän taloudessaan oli, ja oli täysin tehtäviensä tasalla, kuten Sananlaskujen kirjassa myöhemmin kuvailtu pystyvä vaimo (Sananl. 31:10–31). Hän lähetti elintarvikkeet edellään palvelijoiden mukana ja seurasi ize yksin perässä. Raamattu kuitenkin kertoo, että ”aviomiehelleen Nabobille hän ei ilmoittanut mitään”. (1. Sam. 25:18, 19.) Ei tahtonut häiritä Naabobia joka laski onnenlantteja.

ellauri153.html on line 739: 17 Ennen pitkää Abigail kohtasi Daavidin ja tämän miehet. Jälleen hän toimi ripeästi: hän laskeutui kiireesti aasin selästä ja osoitti kunnioitusta Daavidia kohtaan tarjoomalla sille pyllyä. (1. Sam. 25:20, 23.) Sitten hän vuodatti Daavidille sydämensä ja esitti voimakkaan vetoomuksen miehensä ja huonekuntansa puolesta. Mikä antoi hänen sanoilleen voimaa? [No pyllistely sillä muodokkaalla pyllyllä, tottakai.]

ellauri153.html on line 747: 19 Miten Daavid reagoi? Hän otti vastaan Abigailin lahjan ja sanoi: ”Siunattu olkoon Jehova, Israelin Jumala, joka on tänä päivänä lähettänyt sinut minua vastaan! Ja siunattu olkoon järkevyytesi, ja siunattu ole sinä, joka olet tänä päivänä estänyt minua joutumasta verivelkaan.” Daavid ylisti Abigailia siitä, että tämä oli osoittanut rohkeutta ja tullut kiireesti häntä vastaan, mikä oli estänyt häntä tulemasta verivelkaiseksi. ”Mene rauhassa kotiisi”, Daavid sanoi ja lisäsi nöyrästi: ”Olen ämmä kuullut ääntäsi, saanut tarpeexeni pyllystäsi, ja heittänyt tuomasi eväät ääntä kohti.” (1. Sam. 25:32–35.)

ellauri153.html on line 785: entisen tosi-tv-tähden Josh Duggarin syylliseksi lapsipornon hallussapitoon. 

ellauri153.html on line 798: Kohun seurauksena Duggarien suurperheen elämää seurannut sarja päättyi. Josh Duggar lähti vieroitushoitoon seksiriippuvuuden takia, kun hän myönsi pettäneensä vaimoaan Ashley Madison -sivuston kautta. 

ellauri153.html on line 809: Why did David need Abishag to keep him warm? Was Jonathan too hot for a hot water bottle? Heitä homo voltti ja muita skezejä. ellauri153.html on line 811: When King David was very old, he could not keep warm even when they put covers over him. So his attendants said to him, ‘Let us look for a young virgin to serve the king and take care of him. She can lie beside him so that our lord the king may keep warm.’ Then they searched throughout Israel for a beautiful young woman and found Abishag, a Shunammite, and brought her to the king. The woman was very beautiful; she took care of the king and waited on him, but the king had no sexual relations with her” (1 Kings 1:1–4) ellauri153.html on line 815: Even with extra blankets, the elderly King David could not generate enough body heat on his own to maintain a healthy temperature. A lifetime that had included being a fugitive, living in caves, being exposed to the elements, and fighting hard-fought battles had finally taken its toll on his aging body (see 1 Samuel 20:1; 22:1; 2 Samuel 21:17). David’s condition, called hypothermia, is not unusual in older people: toward the end of his long life, former President Ronald Reagan requested that his favorite electric blanket be returned from the ranch he had sold. Of course, no technology in ancient Israel would provide a continual source of warmth through the cool Judean nights. Only a human body had the capacity to do that. ellauri153.html on line 823: Why not a concubine? Though concubines had a lesser status than wives, they, too, possessed a certain rank and dignity. Abishai fortunately had neither. Absalom demonstrated this fact when, as part of his attempted coup, he slept with his father’s concubines (2 Samuel 16:21–22). Moreover, the personal dynamics within harems were infamous for the jealousy and infighting they engendered. To select one wife or concubine over another would be a mark of favoritism that would likely incite resentment and squabbling in the household. Don't even try this at home! ellauri153.html on line 827: Nowhere does the Bible approve of David’s state of affairs—just the opposite! God had warned Israel through Moses that any future king “must not take many wives” (Deuteronomy 17:17). Scripture does not say that Abishag’s presence in David’s bed was a good thing, nor does it present David as a good father. His many children by multiple mothers were a cause of great trouble for him and the whole kingdom (2 Samuel 13; 2 Samuel 15; 1 Kings 12:23–25). His own son and successor, Solomon, ignoring God’s clear warning, took his father’s excesses to a shocking extreme with 700 wives and 300 concubines who led him astray and turned his heart after other gods (1 Kings 11:2–4). The kingdom itself was divided and lost by Solomon’s son shortly after his coronation, barely one generation after the glory of King David (1 Kings 12). ellauri153.html on line 850: Conceivably, the contrasts form some kind of semantic unit. This may be a unit as broadly defined as positive versus negative, with alive and daring being positive and sad and insecure being negative. Titi-uu. Big surprise? Loud and sharp vs. quiet and mumbling. No wonder Bob Cohen was not very memorable as a linguist. He was rather like Reb Berelen. He too was a well-known parasite. ellauri153.html on line 860: Romanialaisen koalan ajatelma on oikeaan osuva: Ihmiset muuttavat myötätuntonsa ja käyttäytymisensä samalla nopeudella, jolla heidän etunsa muuttuvat. Venäjän mukaan Britannian vetoomustuomioistuimen päätös sallia Assangen luovuttaminen Yhdysvaltoihin on häpeällinen. Päätös tuo jälleen esiin anglosaksiliittouman kannibalistisen maailmankuvan. Jälleen kerran näemme Euroopan suosivan amerikkalaisia, ranskalaisten tiedotteessa todetaan. Amerikkalaiset pökäleet saisi vetää alas vessanpöntöstä britit vessapaperina. ellauri153.html on line 862: For Hegel, Napoleon as a world-historic figure is fulfilling a destiny, he is the bloodthirsty vessel with which history and the Geist unfold itself. For Schopenhauer, Napoleon is just one more bloodthirsty conqueror in a long line of bloodthirsty conquerors without a special purpose. He is not special because he is just as egoistic and ambitious as the rest of mankind (except Arttu). Hegel saw N. on the way up, Sope on his way down. ellauri153.html on line 864: After submitting it as his doctoral dissertation Arttu was awarded a PhD from the University of Jena in absentia. Private publication soon followed. "There were three reviews of it, commending it condescendingly. Scarcely more than one hundred copies were sold, the rest was remaindered and, a few years later, pulped."[1] Among the reasons for the cold reception of this original version are that it lacked the author´s later authoritative style and appeared decidedly unclear in its implications. A copy was sent to Goethe who responded by inviting the author to his home on a regular basis, ostensibly to discuss philosophy but in reality to recruit the young philosopher into work on his Theory of Colors. ellauri153.html on line 867: Ne sen riittävän syyn periaatteen 4 juurikasta oli becoming, being, knowing, willing. In his Translator's Introduction to Schopenhauer's The World as Will and Representation, E. F. J. Payne concisely summarized the Fourfold Root: ellauri155.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri155.html on line 47: Erikoisesti presidentin (entisen) puolueen kokoomuksen kansanedustajilla on ollut jäätävän kylmäkiskoinen suhtautuminen niitä ihmisiä kohtaan, jotka haluavat suojella lapsiaan ja itseään hallituksen käsittelyltä eli piikityksiltä. Kansakuntamme on jaettu kahteen leiriin: A-kansalaiset koronapassiturvassaan ja B-kansalaiset on pantu mieron tielle. ellauri155.html on line 49: Heidäthän on moneen kertaan julistettu herra- ja frouvaköörien haukkumana hylkiöiksi, idiooteiksi, foliohatuiksi, rokotevastaisiksi ja kulkutautimyönteisiksi. Ainoastaan kansanedustaja Ano Turtiainen (VKK) sekä perussuomalaisten lohjalainen kunnanvaltuutettu Ossi Tiihonen tuntuvat säilyttäneen terveen järkensä. He ovat asettuneet yksilön oikeuksia ja terveyttä puoltaviksi kansalaisiksi. ellauri155.html on line 65: Jos tämä lakiesitys hyväksytään, koko eduskunnan pitää erota — ihan jokaisen, minunkin — sillä se viimeistään kertoo, että tämä eduskunta on täysin kykenemätön huolehtimaan tästä maasta ja sen kansasta. Tämä kansa on saanut niin paljon turpaan viimeisen vuoden aikana, että se kyllä kykenee jo valitsemaan keskuudestaan sellaiset edustajat, että tämä maa saadaan taas itsenäiseksi ja takaisin jaloilleen ja sen kansa voimaan hyvin. ellauri155.html on line 82: Presidentti Sauli Niinistö ilmeisesti kuvitteli, että vakavasti heikentynyttä yhteiskuntarauhaa helpottaisi tänään perjantaina hyvän kansainvälisen ihmisoikeuksien päivän toivotus. Twitter räjähti raivoon ja epäuskoon, siis "onko tämä joku vitsi?" ellauri155.html on line 86: Mitä hyvää tässä nyt oikein on? Ihmisoikeuksia poljetaan oikein urakalla koronapassin avulla. Ja nyt sitä esitetään laajennettavaksi työpaikoille, mikä muodostaa vakavan uhan ihmisten elantoon. Toivotuksesi on pelkkää sanahelinää. ellauri155.html on line 95: Twitter räjähti raivoon ja epäuskoon, siis ”onko tämä joku vitsi?” ellauri155.html on line 99: Kuka oli se, joka ministerinä vei Suomen VALTIOPETOKSELLA Euroon ja ”liittovaltioon”? Hän sai apuja vihreältä ministeriltä Kansainvälisen rikostuomioistuimen LAHJONTAAN. Tämän LAHJONNAN takia sotarikollisia TUODAAN Suomeen maahanmuuttoaallon joukossa ja näin vaarannetaan maan entisiä porsasmaisia kansalaisia. ellauri155.html on line 103: Ratkaisevassa roolissa tässä oli YLE. Nykyisen tilanteen VALMISTELU siis kesti 15 VUOTTA! Mutta olen näitä TODISTEITA kerännyt juurikin sen saman ajan eli 15 vuotta! Todelliset valtiopetokset aloitettiin kuitenkin 90-luvulla; Jorma Jaakkola Kokemäeltä … tarkat dokumentit 90-luvun valtiopetoksista! Saa ja pitää jakaa kaikelle kansalle Suomen pelastamiseksi ! ellauri155.html on line 112: Olen hiljattain käynyt sähköpostien vaihtoa älykkään ja puhuttelevan entisen valkoisen kansallismielisen kanssa, joka on nyt omistautunut anti-natalismille, juutalaisen eteläafrikkalaisen filosofin David Benatarin filosofialle, kertoo Andrew Joyce, Ph.D. Tiivistetysti anti-natalismi väittää, että elämä sisältää kärsimystä, joskus hirvittäviä määriä, ja siksi olemattomuus on aina parempi kuin eläminen ja sitten kuolema. ellauri155.html on line 115: Benatarin mukaan ihmisten pitäisi hyväksyä, että lisääntyminen on luonnostaan moraalitonta, koska siihen liittyy tuntevien olentojen luominen, jotka tulevat kärsimään ja kuolemaan. Teksti on siis moraalinen kielto lasten hankkimista vastaan, ja Benatarin ihanneskenaario on sellainen, jossa hedelmätön ihmiskunta kuolee vapaaehtoisesti sukupuuttoon. ellauri155.html on line 125: Nokintajärjestystä konstituoivat tittelit voi jakaa pieneen joukkoon etymoneja, jotka peilaavat paviaanien keskinäisiä istumapaikkoja apinalinnan kallioilla tai mölyapinoiden oxia viidakon puiden latvassa. Ne löytyvät tästä joxeenkin kattavasta listasta. ellauri155.html on line 147: noobeli, kingi, knjaz, kauneuskuningatar, celeb, kuuluisuus, palkittu, arvohenkilö, tähti, suosikki, listaykkönen, roolimalli, esilaulaja, esitanssija, näyttelijä, esiintyjä, esiintyvä taiteilija, juontaja, bestselleri, disaineri, komeljanttari, trendipetteri, kameeosa ellauri155.html on line 153: hyvä veli, sisar, vaimo, keittäjätär, siivooja, lemmikki, kaunotar, kisälli, pääri, comte, setämies, hetaira, akoluutti, partisaani, äänenkannattaja, perässähiihtäjä, kurtisaani ellauri155.html on line 159: inspehtori, pehtoori, reviisori, episkooppi, kontrollööri, tarkkailija, kellokalle, valvoja, comptrolleri, kvestori, inkvisiittori, poliisiylitarkastaja ellauri155.html on line 173: expertti, pioneeri, ritari, kavaljeeri, caballero, vänrikki, kreivi, sheriffi (scirgerefa), avainpelaaja, keisari, tsaari, nero, pelle, spede, narri, klovni, hopliitti, razukko, kentauri, kyklooppi ellauri155.html on line 181: Tutkimusyxikkö, voimakaxikko, konnakolmikko, triumviraatti, Viisikko, torviseizikko, aloituskymmenikkö, likainen tusina, Duodecim, septuaginta, ryhmä, jaos, osasto, patteri, konttori, puolijoukkue, kakkosmiehistö, komppania, pataljoona, Rajamäen rykmentti, prikaati, divisioona, kunnialegioona, asunto-osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, yhdistys, seura, seurakunta, yritys, konserni, organisaatio, huippuyliopisto, laitos, instituutti, hotelli, mullibordelli, härdelli, hourula, lauma, parvi, eskadroona, eskaaderi, kaaderi, henkilökunta, staff, miehistö, yhtye, bändi, kimppa, luokka, piiri, jengi, veikkausporukka, lähetystö, konsulaatti, linna, vankila, heimo, kansa, homoliitto, ydinperhe, suku, el pueblo unido, avanti poppolo, rotu, puolue, suku, klaani, valtio, partio, lippukunta, isänmaa ellauri155.html on line 185: Idiootti, mökkiläinen, mökkihöperö, osaton, varaton, puolivallaton, köyhä, keppikerjäläinen, mamu, erakko, eremiitti, eristäytynyt, munkki, syrjäytynyt, sosiopaatti, mezäläinen, seikkailija, friilänsseri, askeetti, ankoriitti, misantrooppi ellauri155.html on line 194: Ruotsin 1600- ja 1700-lukujen asiakirjoissa mainitaan kaupungin- ja kihlakunnanprofosseja, joiden tehtävänä oli käräjillä tuomittujen lievempien ruumiillisten rangaistusten kuten piiskausten toimeenpano. Kuolemanrangaistukset annettiin maakuntahallinnon tasolla. Suomessa esimerkiksi Ilomantsin, Pälkjärven ja Suojärven yhteisesti palkkaaman profossin tehtävänä oli 1600-luvun lopulla kuljettaa jalkapuuhun tuomitut määrättynä sunnuntaina kirkkoon rangaistustaan kärsimään. ellauri155.html on line 216: Jenkit ovat huippuhauskoja huumormiehiä. Standup koomikkoja joka iikka. Marin näyttää coolilta ilman tissiliivejä ja ilman tissejäkin. Porot ovat vallanneet lakrizipellot. Biden herää aamuneljältä vain kuselle ja nuijimaan hengiltä hylkeenpoikastaan. Naureskeleva Elon Musk on aivan helevetin tolvanan näköinen. Jouni Mykkäsen Jeesus. Marikan kämppäkaverin käsipazas näyttää Steve Jobs-vainajalle fäkkiä Helmin toimesta. Hinoa Halmi! ellauri155.html on line 218: Suomalaiset haravoivat lakoonhakattuja meziä ja kusevat ja paskantavat mezähallituxen myötävaikutuxella saamelaisten pyhälle saarelle Inarinjärvellä. Se ei ole Suomen lain vastaista. Inarinjärven syvyyttä ei tunneta. Mezähallitus on minimisti yhtä syvältä. ellauri155.html on line 220: Kolme kohtalotarta ottaa alzheimermiehen soolonumeroista kännykkäkuvia ja ostaa niillä osamaxulla tummansinisen ökybemarin. Mies ei ymmärrä asiasta YHTÄÄN MITÄÄN. Naiset saavat tuhansia euroja ja muutaman kuukauden kakun kukin. Ne olivat mitä todennäköisimmin mustilaisia. Se ei ollut romanilain vastaista. Mies oli mitä todennäköisimmin valkolaisia. ellauri155.html on line 222: Aalto-yliopistoon perustetaan ainutlaatuinen omistajuuden professuuri. Lahjoitusvaroin perustettava professuuri sijoittuu Kauppakorkeakouluun. Uusi professuuri liittää omistajuuden kiinteäksi osaksi akateemista tutkimusta ja opetusta, vahvistaa suomalaista omistajaosaamista ja omistajuuden kulttuuria sekä tuottaa laadukasta tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätösten tueksi. ellauri155.html on line 227: Nykysuomi.com sivusto on persufundamentalistien groomingsivusto, jossa persut koittavat uskotella izelleen olevansa jotain yhtä hyviä tai jopa parempia kuin rikkaammat ja sivistyneemmät läntiset ja eteläiset naapurinsa. Aika säälittävää. Esim että saagoista selviää kaihnuulaisten vallanneen Norri-kuninkaansa johdolla koko muinais--Norjan lyhkäsillä 30cm väkipuukoilla. Satakuntalaiset oli ehkä mukana. Sana kuningas on suomalaista alkuperää, ei se sunkaan ole tekemisisssä skandinaavien kunna-verbin kanssa, vaikka kuningas alunperinkin olikin joku kuuluttaja. Se ettei näistä asioista opetettu koulussa, on vaan salaliittoa, ei haluta että perussuomalaiset olisivat ylpeitä uljaasta sotaisasta menneisyydestään. Kohta on jo liian myöhäistä, kun karvakädet oppii norjaa sekä suomea eikä kohta enää muista mistä ne on alunperin peräisin. ellauri155.html on line 243: Tunnen tuon Petri Korhosen Vale Ylen ajoilta….Oli silloin vielä Umpirehellinen Kaveri joka AIDOSTI etsi Totuutta…Mutta Savustettiin sen takia sieltä ulos…Ja joutui sen jälkeen Suomessa ns. ”Mustalle Listalle”…Kohtelu oli näköjään sen kaltaista…Että Päätti mielummin liittyä Pahuuden joukkoon…Kun taistella Sitä vastaan.. ellauri155.html on line 258: Missähän se todellinen sylttytehdas on? Seura- ja Apu- lehdet ovat vain väyliä täysin ulkopuolisille vaikuttajille. Aina, kun tulee esille Venäjä, kyse on Naton hybridivaikuttamisesta eri tiedotusvälineiden kautta – mediapooli hoitaa tätä tehtävää. Todellisina käskyttäjinä ovat presidentin kanslia, presidentin oikea käsi – Supo, sekä hybridiosaamiskeskus. Puolustusvoimillakin voi olla propagandavelvoite mustamaalata välikäsien, eri medioiden kautta, onhan laitoksen ylipäällikkö ulkopolitiikasta vastaava ylin toimija suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Näillä pelotteluitäyhteyksien keksimisillä on tarkoitus myös vaikuttaa ajankohtaiseen pohdintaan kalliista hävittäjähankinnoista. ellauri155.html on line 274: Lontoossa järjestettiin 24.7.2021 valtava Worldwide Rally for Freedom -mielenosoitus, jossa kansainvälisesti tunnettu ja suurta lakimiesten ryhmää johtava saksalainen asianajaja Reiner Fuellmich piti puheensa videoyhteyden välityksellä. Rapsodia tekstitti puheen suomeksi. ellauri155.html on line 281: sulkutilojen, maskipakkojen ja niin edespäin, tarkoituksena oli vain antaa väestölle, ensinnäkin näkyvä syy uskoa illuusioon paniikista, joka oli todellisuudessa luotu psykologisten operaatioiden avulla, ja toiseksi, niiden kautta ihmisiä pyritään alistamaan siten, että he suostuisivat lopulta ottamaan nämä niin kutsutut rokotteet.” ellauri155.html on line 295: ”Sanoin, että soitetaan ihmeessä poliisit. Mutta tämä ei riittänyt, vaan vartija tarttui minuun kiinni tuolilla, jossa istuin, ja alkoi riuhtoa minua ulos. En lähtenyt ilman pientä vazanvääntöä, ja vaadin tietää nimiä koko matkan ulos”, Vanessa kertoo kokemastaan voimakeinojen käytöstä. ellauri155.html on line 301: Eduskuntatalon edustalle kerääntyi runsas joukko sote-alan rokotepakosta huolestuneita lauantaina. Tampereella ja Porissa puolestaan koronapassien vastustajat kokoontuivat laulamaan joululauluja kirkkojen ulkopuolelle, koska "pyhä henki sallitaan vain rokotetuille". Valtamedia vaikenee. Toisin kuin rokotevastaiset, jotka hönkivät toistensa naamoihin keltaista huurua. ellauri155.html on line 307: Kuin tilauksesta, hiljakseen ollut globalistien tukijärjestö Elokapina ilmaantui lauantaina sulkemaan liikennettä Helsingissä, joten sote-alan puolesta Eduskuntatalolle kokoontunut kansanjoukko jäi ilman valtamedian huomiota ja ”hyödylliset idiootit” antoivat medialle pakotien. ellauri155.html on line 314: Virallinen tilasto Skotlannista vahvistaa ”rokotettujen pandemian” – 90% koronaan kuolleista täysin rokotettuja. Tosin laskuissa ei huomioitu kuinka suuri osa väestöstä on rokotettua. Olisi ollut ehkä järkevämpää laskea kuolemien osuus kummastakin populaatiosta erixeen. Mutta rokotevastaiset eivät ole mitään ruudinkexijöitä tilastollisestikaan. Idiootteja, kuten Hollanin terveysministeri luonnehti, mutta hyödyttömiä, toisinkuin Elokapina. ellauri155.html on line 354: Dear Henry - I've noticed how many people have put up their Christmas trees and decorations early this year including myself. I had all ready decided that I will sing carols loudly and celebrate Christmas to the nth degree not only for fun but also as an act of defiance. Merry Christmas everyone!!!!! Happy New Year!!!!! Yahoo!!!! Tweet!!!! ellauri155.html on line 387: Aiming at black xmas with swinging Jew Irving Berlin and crooning Andrea Pucelli on Classic channel ellauri155.html on line 406: Tilaisitko Hoblan joka tarjoo tällästä tuuba sisältöä? Millä todennäköisyydellä suosittaisit sitä ystävillesi? Aj jaha, i så fall är det adjö tack, på återseende hos den gamle ane. ellauri155.html on line 417: Hallitus ottaa häikäilemättömästi lisää lainaa maxaaxeen hoitovajetta, vaikka ottivatkin nyt vähemmän lainaa kuin oli toivottu, niin kohta ottavat taas kuitenkin: akka on kuin kuttukin, jollee pahhoo tie niin uatteloopa kumminnii. ellauri155.html on line 423: Melek on hepreaxi kuningas. Melkior, Moolok, Malakia, malakiitti, Melkisedek, Avimelek, Elimelek, Helmin Milka, Milky Bar, Milky Way, Malkamäen muori, malka silmässä. Melkoisesti mulkkuja. ellauri155.html on line 444: Elimelech (hebräisch אֱלִימֶלֶךְ, „mein Gott ist König“) ist nach dem Buch Rut der Mann der Noomi und Vater zweier Söhne, Machlon und Kiljon. Er wandert wegen einer Hungersnot von Bethlehem in das Land Moab aus. Dort sterben er und seine beiden Söhne. Seine Frau Noomi kehrt nach Ende der Hungersnot mit ihrer einen Schwiegertochter Ruth wieder nach Betlehem zurück, während die andere, Orpa (Oprah Winfield), in Moab bleibt. (Rut 1,1-3 EU), (Rut 4,3 EU) ellauri155.html on line 448: Elimelech Weisblum of Lizhensk (1717–March 11, 1787) was a rabbi and one of the great founding Rebbes of the Hasidic movement. He was known after his hometown, Leżajsk (Yiddish: ליזשענסק‎, romanized: Lizhensk) near Rzeszów in Poland. He was part of the inner "Chevraya Kadisha" (Holy Society) school of the Maggid Rebbe Dov Ber of Mezeritch (second leader of the Hasidic movement), who became the decentralised, third generation leadership after the passing of Rebbe Dov Ber in 1772. Their dissemination to new areas of Eastern Europe led the movement´s rapid revivalist expansion. ellauri155.html on line 452: Abraham ja Saara Gerarissa (1. Moos. 20) ellauri155.html on line 474: 16 Saaralle hän sanoi: ”Minä annan tuhat sekeliä hopeaa veljellesi (en sinulle). Olkoon se vakuutena kaikille omillesi sinun viattomuudestasi ja todisteena sinun kunniallisuudestasi.” ellauri155.html on line 479: Mutta. Jos Google mappiin laittaa tuon hakusanaksi, ilmaantuu Hailuodon kartta. Mamren tammisto-niminen paikka on todella myös Hailuodossa, ihan kirkonkylän reunamilla. ellauri155.html on line 501: Terry Brooks, The 1st Milky Bar Mitzvah boy now 58 and married to his second wife, Sue, he has four children and five grandchildren. ellauri155.html on line 523: Little in the narrative tells us what we are to think of David’s actions. Perhaps the very fact that he sought security among the Philistines is enough to make his choice questionable. After all, God had shown Himself able to keep David safe within the boundaries of Israel (chs. 18–26), so David’s seeking refuge in Philistia may indicate a lapse of faith. It could be that David’s raids from Ziklag confirm this. We see how David would go out against enemies of Israel such as the Amalekites (see Ex. 17:8–16) who were in the south of Judah. After defeating them, he would bring spoil back to Achish and lie to the king, telling him that he was conducting raids on the Israelites (1 Sam. 27:8–12). We do not want to make too much of this, for some actions are acceptable in times of war that are not necessarily acceptable in times of peace (for example, industrial espionage). This was a time of war, with both Achish and the peoples David raided being actual enemies of Israel. Still, David’s successful deception put him in a quandary. Achish was so pleased with David’s work that he commissioned David to join him against Israel (28:1–2). What would he do? ellauri155.html on line 525: It is hard to know how to evaluate David’s actions in today’s passage. If they were sinful, let us note that David still accomplished good for Israel by defeating so many of the nation’s enemies. Sometimes we put ourselves in certain difficult situations because of our sin, but that does not mean God cannot bring about good from it. We should not use that as an excuse for sin, but we must also remember that the Lord is big enough to take advantage of our mistakes. Stalin made some mistakes but he did electrify the country as promised by prophet Lenin. ellauri155.html on line 528: oodforde-Oil-Painting.jpg" /> ellauri155.html on line 529: Lootin sukuruza on kuvataideaiheena hirmu suosittu. Kukapa ei tämmöisestä "syttyisi". ellauri155.html on line 531: oot" /> ellauri155.html on line 536: 33 Illalla he juottivat viiniä isälleen, ja vanhempi makasi isänsä kanssa, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti. ellauri155.html on line 538: 35 Ja he juottivat sinäkin iltana viiniä isälleen, ja nuorempi meni makaamaan hänen kanssaan, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti. ellauri155.html on line 539: 36 Niin Lootin molemmat tyttäret tulivat raskaaksi isästään. ellauri155.html on line 551: Seuraaja on sana joka toistuu tänä päivänä usein. Seuraajia, follaajia, kerätään erilaisiin palveluihin. Muinaisissa MySpacessa ja Facebookissa kerättiin ystäviä, mutta nyt kerätään seuraajia. ellauri155.html on line 552: Sanana ”seuraaja” on perässäkulkija, ehkä passiivinen imitoja, kuten teoxessa Jeesuxen seuraamisesta. Ystävät taas tuntevat toisensa, ovat tasaveroisia. Ystäväpyyntö vaatii molempien suostumuksen, mutta seuraaminen voi olla yksipuolista. Kun Jeeus sanoo "soiraa" on soirattava. Hanki seuraa Kristusta! ellauri155.html on line 557: Lukas Brenner on koulutukseltaan teologi ja työskentelee tällä hetkellä Sleyllä. Hän on tutkinut ahkerasti juutalaisuutta ja kertoo nyt, mitä juutalaisuuden erityispiirteet ovat. ellauri155.html on line 575: Yhteensä juutalaisia on noin 15 miljoonaa eri puolilla maailmaa, eniten Yhdysvalloissa (6,5 miljoonaa) ja sitten Israelissa (5,9 miljoonaa). Lisäksi Euroopassa asuu 1,5 miljoonaa juutalaista. Israelin valtio perustettiin juutalaisille uudelleen 1948. ellauri155.html on line 585: Mitä raamattu oikeasti sanoo homoista? ellauri155.html on line 587: 1 Moos. 20:13 ellauri155.html on line 589: 13Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat itse ansainneet kuolemansa. 15Jos mies sekaantuu eläimeen, hänet on surmattava, ja myös eläin on surmattava. 16Jos nainen parittelee eläimen kanssa, surmattakoon sekä nainen että eläin. Molemmat on surmattava, sillä kumpikin on ansainnut kuolemansa. 16b Naisen makaamisesta naisen kanssa ei ole mitään pykälää. An mennä vaan. ellauri155.html on line 591: Room. 1 ellauri155.html on line 598: Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. 25He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa – olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen. 26 ellauri155.html on line 615: Toinen syytekohta koskee Räsäsen Twitter- ja Instagram-tileillään sekä Facebook-sivullaan julkaisemaa päivitystä, jonka mukaan homoseksuaalisuus on häpeä ja synti. ellauri155.html on line 617: Kolmannessa asiakokonaisuudessa on kyse Yle Puhe -radiokanavan ohjelman jaksosta "Mitä Jeesus ajatteli homoista?". Siinä Räsänen on syytteen mukaan esittänyt homoseksuaaleja halventavia lausumia. Räsänen on sanonut, että jos homoseksuaalisuus on geneettistä, se on geneettinen rappeuma ja sairautta aiheuttava geeniperimä. Valtakunnansyyttäjä sanoo, että Räsäsen näkemyksen mukaan "homoseksuaalit eivät ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit". ellauri155.html on line 621: Valtakunnansyyttäjä katsoo, että Räsäsen lausumat ovat omiaan aiheuttamaan suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja vihaa homoseksuaaleja kohtaan. ellauri155.html on line 623: Lähetyshiippakunta kommentoi: tehtävämme on rauhassa opettaa kokonaista jumalan sanaa. Ei sitä pidä jättää puolikkaaxi. Päivi ei pysty klippaamaan raamatusta mitään osaa pois, edes likatitteliä. Suomalaismiesten likapippeleistä olisi esinahat kiireimmiten leikattava, niinkuin säädetään Moos. 3. kirjassa. Esinahkakukkulasta voisi tehdä laskettelumäen Riihimäelle. Tai Konnunsuolle, jos Riihimäellä on jo sellainen. Korvakarvat pitää jättää kasvamaan ja parta, eikä niitä sovi ruokota. Ruokottomat parrat ovat jumalalle otollisia. ellauri155.html on line 626: ooOELrGMn14" title="YouTube video player" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> ellauri155.html on line 635: Liberalismissa yksilö ja hänen omaisuutensa ovat kaiken lähtökohtia. Liberalismi on kapitalismin kasvot länsimaissa. Se on kapitalismin hyvältä tuoksuva käyttöliittymä, arkijärki ja hallinnan tekniikka. Kapitalismi puolestaan on järjestelmä, jossa yhteiskunnallisia suhteita määrää keskeisesti yksi prosessi, nimittäin rahan muuttaminen suuremmaksi määräksi rahaa. Tämä tapahtuu hyödyntämällä ihmisten tekemää työtä, sellaisten ihmisten, joiden on pakko tehdä työtä, koska he eivät omista riittävästi voidakseen elää vapaina. Liberaalin hallinnan alaisuudessa pakko tehdä työtä näyttää vapaata valinnalta. Vapaus työhön on tärkeä, voit kuskata paskaruokaa volttiloota niskassa potkurilla lumisohjossa tai ajaa vaikka taxia eläketyöpaikkana. Liberalismi varmistaa työvoiman saatavuuden ja nollasopimuxet sekä yxityisomaisuuden suojan. ellauri155.html on line 639: Sisäistetyn liberalismin ainesluetteloon kuuluu mm näkemys, jonka mukaan termiittiapinoiden todellisuus koostuu pohjimmiltaan erillisistä yksilöistä eikä populaatioista. Yksityisomaisuus eli reviiri kyllä huomataan elukoiden maailman perusmekanismixi. Maailma pyörii omistussuhteiden ympärillä. Eloonjäämistaistelu ja kilpailu markkinaosuuxista ulotetaan kaikkialle markkinoista mielipiteisiin ja evoluutiosta rakkaussuhteisiin. Puhutaan esimerkiksi parisuhdemarkkinoista, aivan kuin panosuhteissa olisi kysymys pillun ostamisesta, pillun myymisestä ja omistamisesta. No niinhän niissä kyllä totta mooses onkin. ellauri155.html on line 663: Schmitt was born in Plettenberg, Westphalia, German Empire. His parents were Roman Catholics from the German Eifel region who had settled in Plettenberg. His father was a minor businessman. He studied law at Berlin, Munich and Strasbourg and took his graduation and state examinations in then-German Strasbourg during 1915. His 1910 doctoral thesis was titled Über Schuld und Schuldarten (On Guilt and Types of Guilt). A chapter on nazi guilt for holocaust has been added poshumously. ellauri155.html on line 668: Influenced: Guzmán-Agamben-Arendt-Benjamin-Benoist-Copenhagen School-Derrida-Habermas-Jiang-Jünger-Koselleck-Lilla-Mouffe-Moldbug-Morgenthau-Negri-Strauss-Taubes-Tronti-Wielomski-Žižek. ellauri155.html on line 680: Election and predestination and are both biblical teachings. The English “predestination” is translated from the Greek word proorizo which means 1) to predetermine, decide beforehand; 2) in the NT, of God decreeing from eternity; 3) to foreordain, appoint beforehand. Predestination, then, is the biblical teaching that God predestines certain events and people to accomplish what He so desires. The word proorizo occurs six times in the New Testament, each time demonstrating that God is the one who is foreordaining and bringing about certain events. The word chorizo only occurs in the Mexican translation (not shown here): ellauri155.html on line 689: You must also note that God predestines people such as Paul and his friends in Rom. 8:30, and Eph. 1:5, 11. There is, however, controversy as to the nature of this predestination. In the Reformed (Calvinist) camp, predestination includes individuals. In other words, the Reformed doctrine of predestination is that God predestines whom He wants to be saved and that without this predestination, none would be saved. The non-Reformed camp states that God predestines people to salvation, but that these people freely choose to follow God on their own. In other words, in the non-Reformed perspective, God is reacting to the will of individuals and predestining them only because they choose God, whereby contrast the Reformed position states that people choose God only because He has first predestined them. I must say that the non-reformed position 2) sounds like gobbledygook. Either you get predestined or you don´t, what the fuck. Who was it that thought predestination and free will were compatible, was it Hume? Yes it was! The Stanford Encyclopedia of Philosophy paper on this topic is so wordy that it needed translating into Basic English. ellauri155.html on line 709: Harvat pystyvät erottamaan tosta noin vaan spontaanisuuden vapauden, kuten kouluissa kutsutaan, ja sekoilevan vapauden; eli se että asiat menee mielen mukaan ja se että ne menee miten sattuu. Aristoteles osasi: tyyppi on vapaa kun se voi tehdä mitä haluaa, eikä tollanen Dostojevskimäinen ääliö joka tekee mitä sattuu, vaikka hyssiä, vaan ettei sitä voisi etukäteen arvata. Mitä vitun iloa kellekkään siitä on? Nojoo, tässä se pointti olikin, en jaxa kääntää pitempään. ellauri155.html on line 715: No entä sitten toi rangaistavuus? Höh ei sekään vaadi mitään lisäpohdintaa. Symbaaleja läimivä apina lähtee räimimään toiseen suuntaan kun se saa ao. potkun perseeseen, siinä kaikki. Jos se ei vaihda takilaa sen takia eze on vähiten kivuliainta, eli nk. vapaasta tahdosta, se on syyntakeeton, ja se on paras panna instituutioon niinkuin John Calvin. Näiden juttujen pohtiminenkin on osa tätä samaa mekanismia. ellauri155.html on line 717: Kantille ei tää arkijärjen selvitys lähestulkoon kelvannut. Sen miälestä tämmönen "spontaanisuuden vapaus" on täysin riittämätön käsitys moraalisesta vapaudesta. Kant kuvaa kuuluisasti tätä moraalisen vapauden kertomusta "kurjaksi verukkeeksi" ja ehdottaa, että tällainen vapaus kuuluu kelloon, joka liikuttaa käsiään sisäisten syiden avulla. Jos tahtomme määräytyy edeltäneiden luonnollisten syiden perusteella, emme ole vastuullisempia toimistamme kuin mikään muu mekaaninen esine, jonka liikkeet ovat sisäisesti ehdollisia. Yksilöt, jotka nauttivat vain tällaisesta vapaudesta, ovat, epäyhtenäiset väitteet, vähän enemmän kuin "robotit" tai "nuket", jotka ovat kohtalon pelatessa. Tämä yleinen kritiikki, joka kohdistuu moraalisen vapauden ymmärtämiseen "spontaanisuuden" osalta, johtaa suoraan kahteen tärkeään kritiikkiin. No vittu Kant, me ollaan ropotteja, sinä myös. (Paizi olet rikki nyt. Mixi rikoit sen? Se on rikki nyt! UÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!) ellauri155.html on line 719: The incompatibilist maintains that if our willings and choices are themselves determined by antecedent causes then we could never choose otherwise than we do. Given the antecedent causal conditions, we must always act as we do. We cannot, therefore, be held responsible for our conduct since, on this account, we have no “genuine alternatives” or “open possibilities” available to us. Incompatibilists, as already noted, do not accept that Hume’s notion of “hypothetical liberty”, as presented in the Enquiry, can deal with this objection. It is true, of course, that hypothetical liberty leaves room for the truth of conditionals that suggest that we could have acted otherwise if we had chosen to do so. However, it still remains the case, the incompatibilist argues, that the agent could not have chosen otherwise given the actual circumstances. Responsibility, they claim, requires categorical freedom to choose otherwise in the same circumstances. Hypothetical freedom alone will not suffice. One way of expressing this point in more general terms is that the incompatibilist holds that for responsibility we need more than freedom of action, we also need freedom of will – understood as a power to choose between open alternatives. Failing this, the agent has no ultimate control over her conduct. ellauri155.html on line 721: Kantin tapaiset sakemanni idealisti pökiöt väittää, että jos halumme ja valintamme määräytyvät itse edeltäjien syiden mukaan, emme voisi koskaan valita muuta kuin me. Kun otetaan huomioon edeltävät syy-seurausolosuhteet, meidän on aina toimittava niin kuin teemme. Siksi emme voi olla vastuussa käyttäytymisestämme, koska tässä tapauksessa meillä ei ole käytettävissämme "todellisia vaihtoehtoja" tai "avoimia mahdollisuuksia". So what. Ei olekaan! Siinähän just talousliberaalit astuu paskaan. ellauri155.html on line 725: Mihin vittuun noi sakemannit tarvii tota kostoa? Koska ne haluaa maxaa samalla Porvoon mitalla. Silmä silmästä, hammas hampaasta. Mitä väliä kuha toimii, ajattelee anglosaxit ja panee karvakädet Guantanamoon. Notice that the old strawman Strawson raises his ugly head in this connection. He was last heard of in album 84 when relating Ludi Wittgenstein´s late religious troubles. ellauri155.html on line 739: On selvää, että Hume esittää kaksi asiaa. Ensinnäkin, jos Jumala on maailman luoja ja ennalta määrätty ja ennalta määrätty kaikki, mitä siinä tapahtuu, niin moraalisen pahan (ilmeinen) olemassaolo johtuu hänestä, ja sittenhän "meidän on vedettävä takaisin täydellisyyden ominaisuus", jonka annamme hänelle. Toiseksi, jos Jumala on moraalisen pahuuden perimmäinen tekijä, kukaan yksittäinen ihminen ei ole vastuussa tekemistään rikoksista. Toinen väite ei seuraa ensimmäisestä väitteestä. sanoo Hume, olkoonkin että jumala on ilmeisesti ilkimys, se ei tee omaisuusrikoxista vähemmän ilkeitä, koska meistä nyt yxinkertaisesti tuntuu pahalta. ellauri155.html on line 759: Consequently, Calvin shows that Israel who descended from Abraham was also then chosen by God. He quotes verses such as Deuteronomy 7:7-8 which says, “The Lord did not set his love upon you, nor choose you, because you were more in number than any people: for ye were the fewest of all people: but because the Lord loved you.” ellauri155.html on line 761: Finally, Calvin comes into the New Testament and shows how the Apostle Paul in Romans quotes this very text from Malachi to substantiate predestination. He quotes from Romans 9:15, itself another quote from the Old Testament: “For he (the Lord) saith to Moses, ‘I will have mercy on whom I will have mercy, and I will have compassion on whom I will have compassion.’” Why it´s always this damned Paul! I bet he had a drooping mouth like Jürgen Habermas. Calvin then later asks, ellauri155.html on line 767: Calvin was far more careful with this doctrine than his critics were and are. Calvin understood men would react strongly against predestination. “The human mind, when it hears this doctrine, cannot restrain its petulance, but boils and rages as if aroused by the sound of a trumpet.” People who hear the teaching of predestination rarely remain unaffected by it. Their hearts too become enflamed, either with these teachings or against them. Calvin offers caution in the wrongful handling of this doctrine. ellauri155.html on line 773: Calvin taught that God’s will is to be our resting place. He cautions those trying to go beyond the limit of their understanding. When men hear of election, they immediately want to ask, “Why would God choose some, and not others?” To this Calvin replied: ellauri155.html on line 787: Calvin even demonstrated his commitment to this truth in his placement of his teaching on predestination in The Institutes. In the final edition, he moved his section on predestination from the beginning of his work to a place following his teaching on redemption, in effect suggesting “that predestination is a doctrine best understood by believers after they come to know the redemptive work of Jesus Christ applied by the Holy Spirit.” ellauri155.html on line 789: It’s a great illustration of an important biblical truth: Redemption. It’s a word from the slave market. A slave could be redeemed, set free from their old way of life with a suitable sum of mmmooonneeeyyy! Horatius Flaccus was a son of a redeemed slave, and much good did that do to him. And Epictetus was another one. ellauri155.html on line 797: To put it simply: though being good doesn´t entitle you to heaven, being bad is a sure way to end in hell. By being good you can at least enter the lottery. It makes no difference game theoretically whether God arranged his lottery before or after the fact. The information sets are just the same. Game theoretically, being good continues to carry a slight positive utility toward the jackpot. ellauri155.html on line 812: There is nothing which is more dispiriting to us than while we vex and annoy ourselves with this sort of question – Why is it not otherwise with us? Why has it so happened that we came to this place? [In other words, why has God allowed this to happen to us?] ...It is God, therefore, who has sought back from you your son, whom he committed to you to be educated, on the condition, that he might always be his own. And therefore, he took him away, because it was both of an advantage to him to leave this world, and by this bereavement to humble you, or to make trial of your patience. If you do not understand the advantage of this, without delay, first of all, set aside every other object of consideration, and ask of God that he may show you. Should it be his will to exercise you still further, by concealing it from you, submit to that will, that you may become the wiser than the weakness of your own understanding can ever attain to.” ellauri155.html on line 824: There is no shallow end to the philosophical pool! Strawson was married and had four children. He was a highly cultured man, with a passion for literature, especially poetry, large amounts of which he could recite and most of which he also wrote. In conversation, manners and appearance, the overwhelming impression was of elegance and effortless intelligence. Mutta aika mitättömän näköinen pallokorva. P.F. Strawsonin pituus oli bläänk ja sen net worth under review. Fair enough, Jakkoh-Hintikka puuttui kokonaan celebs hall of famesta. ellauri155.html on line 826: Strawson was committed to the value of publication, of books and articles, whereas Austin seemed content to develop his views and promulgate them in lectures and talks. His achievements were recognised by election in 1960 to the British Academy, by the reception of a knighthood in 1977 and by many other honours. In 1998 he became the twenty-sixth philosopher to have a volume devoted to him in the famous Library of Living Philosophers series, adding another British name to the list of recipients of this honour, previous ones being Whitehead, Russell, Moore, Broad and Ayer. Austin did not get included, nyaah nyaah nyaah! ellauri155.html on line 833: G. E. Moore (1942) ellauri155.html on line 867: Schilppin volyymi on filosofien Noobeli. Kyllä oli Jakkoh-Hintikka ylpistynyt sinne päästyään. Mutta on siellä oudompiakin häiskiä. Albert Einstein? toi Sarvepalli? Santayana? Ja se Martin Buber! All male paneelissa on 2 halkiohaaraista. ellauri155.html on line 870: Strawson’s purposed to dissolve the so-called problem of determinism and responsibility by drawing a contrast between two different perspectives we can take on the world: the ‘participant’ and ‘objective’ standpoints. These perspectives involve different explanations of other people’s actions. From the objective point of view, we see people as elements of the natural world, causally manipulated and manipulable in various ways. From the participant point of view, we see others as appropriate objects of ‘reactive attitudes’, attitudes such as gratitude, anger, sympathy and resentment, which presuppose the responsibility of other people. These two perspectives are opposed to one another, but both are legitimate. In particular, Strawson argues that our reactive attitudes towards others and ourselves are natural and irrevocable. They are a central part of what it is to be human. The truth of determinism cannot, then, force us to give up the participant standpoint, because the reactive attitudes are too deeply embedded in our humanity. Fuck humanity, and fuck viewpoints. Game theory is an optimization technology used by animals. As such it forms a part of the causal net. ellauri155.html on line 876: Old books by dead guys ellauri155.html on line 880: Santayana oli Russellin Bertin isoveli Frankin (ehkä homo?)kaveri. Se joutui hakauxiin Bertin kaa, vaikka Bert nyt ainakin olis ollut vähän sinne päin kallellaan. Kun Bert joutui epäsuosioon pasifismin kaa, Santayana lupasi sille ison summan hengenpitimixi. Ottiko Bert rahan vastaan, ei kerrota. ellauri155.html on line 884: Santayana is mostly known for aphorisms, such as "Those who cannot remember the past are condemned to repeat it", "Only the dead have seen the end of war", and the definition of beauty as "pleasure objectified". Although an atheist, he treasured the Spanish Catholic values, practices, and worldview in which he was raised.] Santayana was a broad-ranging cultural critic spanning many disciplines. He was profoundly influenced by Spinoza´s life and thought; and, in many respects, was another Spinoza. Was he too a jew? I guess not. His father was a minor intellectual. His mother married a Bostonian merchant Sturgis who died. In Madrid, he married the Santayana guy. In 1869, Josefina Borrás de Santayana returned to Boston with her three Sturgis children, because she had promised her first husband to raise the children in the US. She left the six-year-old Jorge with his father in Spain. Jorge and his father followed her to Boston in 1872. His father, finding neither Boston nor his wife´s attitude to his liking, soon returned alone to Ávila, and remained there the rest of his life as a minor intellectual. ellauri155.html on line 886: Young Santayana spent a lot of time in Harvard under William James. He was involved in 11 clubs as an alternative to athletics. He did not like athletics. He was founder and president of the Philosophical Club, a member of the literary society known as the O.K., an editor and cartoonist for The Harvard Lampoon, and co-founder of the literary journal The Harvard Monthly, to name a few. In December, 1885, he played the role of Lady Elfrida in the Hasty Pudding theatrical Robin Hood, followed by the production Papillonetta in the spring of his senior year. Would have been less hassle to take part in athletics. But maybe he was a little like that, sissy-missy, you know. Yep yep: ellauri155.html on line 888: Santayana never married. His romantic life, if any, is not well understood. Some evidence, including a comment Santayana made late in life comparing himself to A. E. Housman, and his friendships with people who were openly homosexual and bisexual, has led scholars to speculate that Santayana was perhaps homosexual or bisexual, but it remains unclear whether he had any actual heterosexual or homosexual relationships. ellauri155.html on line 890: Santayana ei tykännyt olla professori, se oli ajautunut siihen. Se lopettikin professorin hommat 48-vuotiaana tykkänään ja lähti seikkailemaan. Varmaan homostelukin oli silleen helpompaa. In later life, Santayana was financially comfortable, in part because his 1935 novel, The Last Puritan, had become an unexpected best-seller. In turn, he financially assisted a number of writers, including Bertrand Russell, with whom he was in fundamental disagreement, philosophically and politically. Santayana´s only novel, The Last Puritan, ist ein bildungsroman, centering on the personal growth of its protagonist, Oliver Alden. His Persons and Places is an autobiography. These works also contain many of his sharper opinions and bons mots. He wrote books and essays on a wide range of subjects, including philosophy of a less technical sort, literary criticism, the history of ideas, politics, human nature, morals, the influence of religion on culture and social psychology, all with considerable wit and humor. ellauri155.html on line 894: Chuck Jones used Santayana´s description of fanaticism as "redoubling your effort after you´ve forgotten your aim" to describe his cartoons starring Wile E. Coyote and Road Runner. ellauri155.html on line 932: Lord of the future, guardian of the past, Tulevaisen herra, menneen holhooja, ellauri155.html on line 933: And soon must forth, to know his own at last. Ja sen pitää pian mennä Taunon lailla kotio. ellauri155.html on line 935: Happy the dumb beast, hungering for food, Onnellinen hölmö elukka, joka on vaan nälissään, ellauri155.html on line 937: Blessed the angel, gazing on all good, Kehuttava olo enkelillä, joka kazoo hyvän päältä, ellauri155.html on line 939: Wretched the mortal, pondering his mood, Surkea on kuolevainen, jota mielialat jäytävät, ellauri155.html on line 940: And doomed to know his aching heart alone. Tuomittuna ize tietämään oma kurja tilansa. ellauri155.html on line 948: and divorcing not wisely but too often. He is now Earl Russell—that is his ellauri155.html on line 962: with whom Alice lives now in London. “Mollie”, too, mentioned in the letter is ellauri155.html on line 968: I don’t agree with him in politics or in philosophy, yet we are good intellectual ellauri155.html on line 969: friends; our minds are too different, also our fields, for much friction, and we ellauri155.html on line 977: one enclosed, that while nothing is to be looked for from the Strongs, I felt sure that something might be obtained “in another quarter”; that it would be simpler ellauri155.html on line 993: came too suddenly they might wonder how the arrangements with the ellauri155.html on line 1011: Siegfried Sassoon; they would all go and stay with her at Garsington, near ellauri155.html on line 1012: Oxford, where I used to walk sometimes too and stay to tea or to luncheon. ellauri155.html on line 1013: Now she too is old and, I think, comparitively poor: and you see what she says ellauri156.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri156.html on line 45: But here is the spoiler: What David's story tells us is that it is OK to be as awful and nasty a person privately as you could ever wish to be, as long as you end up as the overall winner of the cup. Winners can do nothing seriously wrong, because the victory at the end is the crucial thing. In terms of good old game theory: a virtuous life is no game of attrition, where every mistake counts and your deeds are toted up at the end. No, it is a winner takes all, you either win or lose at the end, whatever happens in subgames on the way is just wiped away. This applies to Dog himself, as Lauri Snellman with his nifty jesuitical game-theoretical theodicy argument has shown. ellauri156.html on line 56: Today Bob is a member of the BER core team, an elder and Bible teacher, the ministry coordinator for Bible.org *, and the grandpa of 13. All five of our girls came to faith as children and are walking the streets with the Lord (in fact many lords). ellauri156.html on line 64: A few hours later, my uncle came by to visit my grandmother. He was just entering the driveway, very near the little mobile home where the altercation occurred earlier. Unfortunately, my uncle was driving a car which looked similar to the one driven by the estranged husband's adversary parked outside the trailer earlier in the day. Gunshots rang out as the enraged husband fulfilled his vow. The rifle easily penetrated the windshield, and my uncle was instantly killed -- by mistake. The angry husband had killed my uncle, falsely assuming that he was his adversary. ellauri156.html on line 66: As a result of this incident, I became a man of god. This was just too much of a coincidence to be an accident - it had to be Providence, I mean Dog's plan! ellauri156.html on line 68: Many tragic incidents occur as the unexpected outcome of a sequence of events. Certainly that is the case with King David. A little vacation from war leads to a day spent in bed, followed by a stroll along the roof of his palace as night begins to fall on Jerusalem. By chance, David sees a woman bathing herself, a sight which David fixes upon, his pecker coming instantly to attention, and then follows up on with an investigation as to her identity. The woman is shortly summoned to the palace and then to his bedroom, where David sleeps with her (well no, actually he spends time with her very much awake; what is meant by this euphemism is that he fucks the lady crazy.) Even though he has discovered she is the wife of Uriah, a warrior who is fighting for the army of Israel. Never mind. The woman becomes pregnant, and so David calls Uriah home, hoping it will be thought that he has gotten his wife pregnant. When this does not work, David gives orders to Joab, the commander of the army, which arranges for Uriah's death in battle. It looks like the perfect crime, but David's sin is discovered and dealt with by Nathan, the prophet of God. Nathan is Philip Roth's alter ego's name, Nathan Zuckerman! Can this be an accident? Jehova knows, it's too late to ask Phil. ellauri156.html on line 72: The best part in my opinion is the bit in Talmud where David looks Bathsheba in the eyes and sees his own horny face reflected there and is sick of the whole thing. From then on he will not touch Bathseba anymore down there ever again and leaves her to languish in his harem bored as hell. Maybe David barfed because Bathsheba was already corked. He was used to virgins. ellauri156.html on line 74: Before we begin to look carefully at verses 1-4 of chapter 11, allow me to make a couple of comments about this event as portrayed in these two chapters of 2 Samuel. First, I want you to notice the “law of proportion” in this text. Only three verses describe David's sin of adultery with Bathsheba. Second, the author pulls no punches in describing the wickedness of this sin. History is not written in a way that makes David look good. Third, the sin of David and Bathsheba is dealt with historically, but not in a Hollywood fashion. Hollywood filmmakers would perform a remake of this account to dwell on the sensual elements. Nothing in this text is intended to inspire unclean thoughts or actions. Indeed, this story is written in a way that causes us to shudder at the thought of such things. I know it is something of a letdown, but at least myself, I was totally capable of imagining the rest. (I got 5 streetwalking girls and a wife, for God's sake.) If you need help with unclean thoughts here, please consult Gonorrhé Ballsack's Comtes Droolatiques. ellauri156.html on line 76: Israel is at war with none other than the Ammonites (verse 1), which may come as a surprise to you as it did to me. (Well, to be honest, I thought they were the cretacean mollusks by the same name.) I thought the Ammonites had been defeated in chapter 10. I was wrong. The author is very clear on this matter. In chapter 8, the author tells how David began to engage his enemies in battle, ending the strangle-hold these surrounding nations had on Israel. David subjected the Philistines (8:1), then the Moabites (8:2), and then he took on the king of Zobah (8:3ff.). In the process, other nations became involved and found Israel too formidable an enemy to oppose again. (Notice the similarity of the situation here to the Yom Kippur War.) ellauri156.html on line 96: 1 Then Satan stood up against Israel and moved David to number Israel. 2 So David said to Joab and to the princes of the people, “Go, number Israel from Beersheba even to Dan, and bring me word that I may know their number.” 3 Joab said, “May the LORD add to His people a hundred times as many as they are! But, my lord the king, are they not all my lord's servants? Why does my lord seek this thing? Why should he be a cause of guilt to Israel?” 4 Nevertheless, the king's word prevailed against Joab. Therefore, Joab departed and went throughout all Israel, and came to Jerusalem. 5 Joab gave the number of the census of all the people to David. And all Israel were 1,100,000 men who drew the sword; and Judah was 470,000 men who drew the sword (1 Chronicles 21:1-5). ellauri156.html on line 100: 9 The Lord said to Egad, David’s seer, 10 “Go and tell David, ‘This is what the Lord says: I am giving you three options. Choose one of them for me to carry out against you.’” 11 So Gad went to David and said to him, “This is what the Lord says: ‘Take your choice: 12 three years of famine, three months of being swept away[a] before your enemies, with their swords overtaking you, or three days of the sword of the Lord—days of plague in the land, with the angel of the Lord ravaging every part of Israel.’ Now then, decide how I should answer the one who sent me.” ellauri156.html on line 102: 13 David said to Egad, “Hmm. I am in deep distress. Let me fall into the hands of the Lord, for his mercy is very great; but do not let me fall into human hands, that's too humiliating.” ellauri156.html on line 104: 14 So the Lord sent a plague on Israel, and seventy thousand men of Israel fell dead. 15 And God sent an angel to destroy Jerusalem. But as the angel was doing so, the Lord saw it and relented concerning the disaster and said to the angel who was destroying the people, “Enough! Withdraw your hand.” The angel of the Lord was then standing at the threshing floor of Araunah[b] the Jebusite. Jebu jebu jee! Ei sattunut! ellauri156.html on line 106: But why the fuck was it a sin in the first place? Censuses are taxation events. David was after money, not blood, since when is that a sin in Jehovah's book? Or maybe he did not want to draw the sword, but rather sheathe it with Bathsheba? Now that is a sin, if the vagina is not one of yours. Hey, read on, Bob explains it all: ellauri156.html on line 112: The Israelites were wrong in demanding a king, but they were not too far off in expecting that their “king” would lead them in war. The judges God had raised up for them earlier were usually men like Barak or Gideon, who would lead the nation in battle against their enemies. When God designated Saul as Israel's first king, this military role was clearly indicated: ellauri156.html on line 116: Saul shrunk back from pursuing the enemies of Israel at times, and it was sometimes David who stood in Saul's shoes, leading the nation in battle. This was the case, for example, when David fought Goliath, a battle that should have been fought by Saul, Israel's giant (see 1 Samuel 9:2). Up until now, David has been leading his men in battle, but in chapter 11, David suddenly steps back, sending others to fight for him. In 2 Samuel 12:26-31, the author makes it clear that David may not have been planning to be present for the formal surrender of Rabbah. Joab sends David a message, urging him to come and at least give the appearance of leading his army. If David does not come, Joab warns, David will not receive the glory, and it may go to Joab. Joab knows that David knows this is not the way it was meant to be. And so it is that David makes a formal appearance to be the “official” leader at the time of the surrender of the city of Rabbah. ellauri156.html on line 124: This seems consistent with David's other great sin, which also follows his decision to stay at home. When David instructs Joab to number the Israelite warriors, Joab protests. This is something David should not do. Perhaps this is because David would find too much confidence in the number of his men, rather than in God. It certainly is a far cry from Gideon's army, pared down to a meager 300 men. ellauri156.html on line 127: Who is Gideon? Are we supposed to know? All I know is Gideon's bible, which the Beatles found in the bottom drawer of a bedside table in hotel room in a song whose name can't remember just now. "Only to find, Gideon's bible." Se oli Rocky Raccoon valkoiselta albumilta. Ai niin, ja sitten on Onni Gideon! ellauri156.html on line 140: Gideonin tarina löytyy Tuomarien kirjan luvuista 6–8. Heprealaiskirjeen luvussa 11 Gideon mainitaan yhtenä esimerkkinä uskon miehestä. Neljäs Mooseksen kirja mainitsee Abidanin olevan Gideonin poika. Suomessa toimii yhdistys nimeltä Suomen Gideonit ry, joka on osa kansainvälistä Gideons International -järjestöä. Gideons International on kristillinen järjestö, joka jakaa Raamattuja joko yksittäisille ihmisille tai sijoittamalla ne julkisiin paikkoihin, mutta erityisesti kouluihin, kasarmeihin, sairaaloihin ja vankiloihin, sekä myös muualle. ellauri156.html on line 142: According to Beatles historian Kenneth Womack, McCartney drew his inspiration for the song from Robert Service’s poem “The Shooting of Dan McGrew.” The Old West-style honky-tonk piano was played by producer George Martin. "Rocky Raccoon" is also the last Beatles song to feature John Lennon's harmonica playing. ellauri156.html on line 143: In Mojo magazine in October 2008, McCartney acknowledged that the style of the song is a pastiche, saying: "I was basically spoofing the folksinger." Lennon attributed the song to McCartney, saying: "Couldn't you guess? Would I have gone to all that trouble about Gideon's Bible and all that stuff?" ellauri156.html on line 145: The lyrics describe a conflict over a love triangle, in which Rocky's girlfriend Lil Magill (known to the public as Nancy) leaves him for a man named Dan, who punches Rocky in the eye. Rocky vows revenge and takes a room at the saloon in the town where Dan and Nancy are staying. He bursts into Dan's room, armed with a gun, but Dan out-draws and shoots him. A drunken doctor attends to Rocky, the latter insisting that the wound is only a minor one. Stumbling back to his room, Rocky finds a Gideon Bible and takes it as a sign from God. ellauri156.html on line 147: Rocky Raccoon ellauri156.html on line 150: There lived a young boy named Rocky Raccoon ellauri156.html on line 155: Booked himself a room in the local saloon ellauri156.html on line 157: Rocky Raccoon checked into his room ellauri156.html on line 160: To shoot off the legs of his rival ellauri156.html on line 168: Were in the next room at the hoedown ellauri156.html on line 189: And I'll be better, I'll be better, Doc, as soon as I am able" ellauri156.html on line 191: And now Rocky Raccoon, he fell back in his room ellauri156.html on line 194: To help with good Rocky's revival, ah ellauri156.html on line 207: The Marvel Comics character Rocket Raccoon, created by Bill Mantlo and Keith Giffen, was inspired by the song's title and some of the lyrics. ellauri156.html on line 211: A third reason -- and I am hesitant to suggest it -- is that David may be getting soft. Let's face it, David had some very difficult days when he was fleeing from Saul. I am sure there were hot days and cold nights. There were certainly days when his food was either limited or lousy, or both. Army food has never been known as a work of culinary artistry. Now, David has moved up in the world, from barren wilderness, which Saul and his army would avoid if possible, to the hills of Jerusalem. His accommodations are better, too. He no longer lives in a tent (if he was fortunate enough to have one in those days); he lives in a palace. Why would David want to stay in a tent in the open field, outside of Rabbah, if he can stay in his own bed (or Bathsheba's), in his own palace, inside Jerusalem?37 ellauri156.html on line 215: Like my uncle to whom I referred earlier, David is in the wrong place at the wrong time. He is in Jerusalem when he should be at Rabbah. Unlike my uncle, David is in the wrong place at the wrong time because of a wrong decision. David is like the simpleton in Proverbs 7, who was foolishly and yet deliberately in the wrong place at the wrong time. Something almost had to go wrong, and it surely did! ellauri156.html on line 263: And when my baby shook me ellauri156.html on line 267: Finally, David can stand his bed no longer. Getting up, he goes for a stroll around the roof of his palace. Most certainly, David's palace was built on the highest ground possible, so that it would afford him a commanding view of the city and the surrounding country. Virtually every other residence and building would be below David's penthouse apartment, and thus he would be able to see much that was out of sight for others. (A friend remarked after this message that a truck driver had told him a whole lot can be seen from an 18-wheeler that people in cars don't see. A chicano truck-driver just got a 110 year sentence in the U.S. for failing to stop his 18-wheeler when the brakes went. Now that was a honest-to-god Jehova style sentence, to the third and fourth generation. Good work, Rocky!) ellauri156.html on line 269: I am not suggesting that David purposed to see something he should not. (I bet he did, peeping Tom. You actually come round to the same conclusion below, Bob.) More than likely he is walking about, almost absent-mindedly, when suddenly his eyes fix on something that rivets his attention on a woman bathing herself. The text does not really tell us where this woman is bathing, and why at this time of the night? We only know that she is within sight of David's penthouse (rooftop). David notes her beauty. He does not know who she is or whether she is married. We cannot be certain how much David sees, and thus we do not know for certain whether he has yet sinned. (What the fuck? How much do you need to see to sin? Are boobs enough, or do you need to see the pudendum or the fanny?) If David saw more of this woman than he should (a fact still in question), then he surely should have diverted his eyes. It was not necessarily evil for him to discretely inquire about her. If she were unmarried and eligible, he could have taken her for his wife. His inquiry would make this clear. ellauri156.html on line 279: Uriah Heep on brittiläinen progressiivinen hard rock -yhtye, joka perustettiin Lontoossa vuonna 1970 ja on edelleen aktiivinen. Nimensä yhtye otti Charles Dickensin romaanissa David Copperfield esiintyvästä samannimisestä viekkaasta ja vastenmielisestä kirjanpitäjästä. Yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluvat muun muassa "Easy Livin'", "Lady in Black", "Gypsy", "July Morning" ja "Look at Yourself". Suurinta suosiota se nautti 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla. ellauri156.html on line 281: Yhtyettä pidetään eräänä progressiivisen rockin ja hard rockin tärkeimmistä vaikuttajista ja sen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli 40 miljoonaa kappaletta. Uriah Heepin kokoonpano on vaihdellut vuosien aikana suuresti – kitaristi Mick Box on ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen. Hän on samalla myös ainoa jäsen, joka on ollut yhtyeessä koko sen toiminnan ajan. ellauri156.html on line 283: The information David receives should be sufficient for him to end the matter, or more appropriately, to start it. If this woman is married, he has no business going any further. No matter how great his position and power, nothing gives him the right to take another man's wife. The pattern for David's actions is clearly outlined by Joseph, who was hotly pursued by his master's wife (but the shoe was on the other foot that time, a puma hunting for a young rattlesnake. And Joseph was a bachelor, so what was the sin in that?). ellauri156.html on line 285: 7 It came about after these events that his master's wife looked with desire at Joseph, and she said, “Lie with me.” 8 But he refused and said to his master's wife, “Behold, with me here, my master does not concern himself with anything in the house, and he has put all that he owns in my charge. 9 “There is no one greater in this house than I, and he has withheld nothing from me except you, because you are his wife. How then could I do this great evil and sin against God?” (Genesis 39:7-9). ellauri156.html on line 289: My fear is that David chose to ignore Uriah's military record and to fix his attention upon his racial origins. It is obvious and noteworthy that David refers to Uriah as “Uriah the Hittite,” while the author of Samuel refers to him only as “Uriah.” The expression, “Uriah the Hittite” is a term of derision, I believe, based solely upon the fact that he is of Hittite stock. Never mind that David has Moabite blood in his veins. ellauri156.html on line 295: It is obvious that Uriah had forsaken his own people and their gods to live in Israel, marry an Israelite woman, and fight in David's army. He is no pagan, to be put to death. He is a proselyte. In spite of all this, I believe David looks down upon him. David has grown accustomed to having the finest of everything. His palace is the finest around. His furnishings, his food, his help, are all the finest. Now, he looks from his penthouse and sees a woman whom he regards as “fine.” How can a woman so “fine” belong to this Hittite? She is fit for a king. And this king intends to have her. ellauri156.html on line 297: And so David sends messengers to her, who take her and bring her to him. When she arrives, David sleeps with her, and when she is purified from her uncleanness,38 she returns to her house. That is that. (Mikä uncleanliness? Meneekö Bathsheba Joen Bideniin ja pesee Taavin runkut pois?) If she had not become pregnant, I have little doubt she would never have darkened the door of David's house again. David does not seek a wife in Bathsheba. He does not even seek an affair. He wants one night of sex with this woman, and then he will let Uriah have her. (Häh? Oliko Bathsheba niin huono hoito vai? Eikös sitä olis voinut toistamiseenkin rotkauttaa? Bathshebalta ei nähtävästi mitään kysytty missään vaiheessa. Eikun x-asentoon Taavin sängylle ja melaa mekkoon.) ellauri156.html on line 299: The sequence of events, so far as David is concerned, can be enumerated in this way: (1) David stays in Jerusalem; (2) David stays in bed; (3) David sees Bathsheba bathing herself as he walks on his roof; (4) David sends and inquires about this woman; (5) David learns her identity and that she is married to a military hero; (6) David sends messengers to take her and bring her to him; (7) David lays with her; (8) Bathsheba goes back to her home after she purifies herself. This same sequence can be seen in a number of other texts, none of which is commendable. Shechem “saw, took, and lay with” Dinah, the daughter of Jacob in Genesis 34:2. Judah “saw, took, and went in to” the Canaanite woman he made his wife in Genesis 38:2-3. Achan “saw, coveted, and took” the forbidden spoils of war in Joshua 7:21. Samson did virtually the same in Judges 14. Let us not forget that a similar sequence occurred at the first sin when Eve “saw, desired, and took” the forbidden fruit in Genesis 3. (Thanx a lot Bob for this compendium. This will certainly come handy later on, when looking for something fun to read.) ellauri156.html on line 303: The inference is often drawn that Bathsheba should not have been exposing herself as she did, and that it was her indiscretion which started this whole sequence of events. Some think her actions may have been deliberate (She knew David was there and could see. . . .), while others would be more gracious and assume it was simply poor judgment. Let me point out several things from the text. First and foremost, when Nathan pronounces divine judgment upon David for his sin, Bathsheba and Uriah are depicted as the victims, not the villains. When Adam and Eve sinned, God specifically indicted Adam, Eve, and the serpent, and each received their just curse. This is simply not the case with Bathsheba. Nowhere in the Bible is she indicted for this sin. It may be that the author did not choose to focus upon Bathsheba, but even in this case, the Law would clearly require us to consider her innocent until proven guilty. (Which law? Not biblical law for sure, take for instance Susan's case, where Daniel had to called upon to prove her innocence.) ellauri156.html on line 305: It is very clear in Samuel that the tragedies which take place in David's household are the consequence of his sin, just as Nathan indicates (12:10-12). Thus, when Amnon rapes Tamar, the sister of Absalom, it is a case of the “chickens coming home to roost.” Or is it a case of "Rooster coming into the chicks?" Note that it is at David's command or summons that Tamar is called to the palace, and then to Amnon's bedside. There is not so much as a hint that when Tamar is raped, it is all of Amnon's doing. Should this not strongly indicate that the same is true in Bathsheba's case, of which this second incident is a kind of mirror image? (Fucking crooky noses, raping and ravaging their kinky haired ladies right and left.) ellauri156.html on line 307: When we read of this incident, we do so through Western eyes. We live in a day when a woman has the legal right to say “No” at any point in a romantic relationship. If the man refuses to stop, that is regarded as a violation of her rights; it is regarded as rape. It didn't work that way for women in the ancient Near East. Lot could offer his virgin daughters to the wicked men of Sodom, to protect strangers who were his guests, and there was not one word of protest from his daughters when he did so (Genesis 19:7-8). Even less later, when they asked their father Lot to fuck them at will. These virgins were expected to obey their father, who was in authority over them. Michal was first given to David as his wife, and then Saul took her back and gave her to another man. And then David took her back (1 Samuel 25:44; 2 Samuel 3:13-16). Apparently Michal had no say in this whole sequence of events. Oh, those days of innocence! ellauri156.html on line 309: To approach this same issue from the opposite perspective, think with me about the Book of Esther. When the king summoned his wife, Queen Vashti, to appear (perhaps in a way that would inappropriately display her goodies to the king's guests), she refused. She was removed (see Esther 1:1-22). She did not lose her life, but she was at least replaced by Esther, who had no such compunctions. Then, we read later in this same book that no one could approach the king unless he summoned them. If any approached the king and he did not raise his "scepter", they were put to death (Esther 4:10-11). Does this not portray the way of eastern kings? Does this not explain why Bathsheba went to the king's palace when summoned? Does this help to explain why she seems to have given in to the king's lustful acts? (We do not know what protests -- like Tamar's in chapter 13 -- she may have uttered, but we do have some sense of the powerlessness of a woman in those days, especially when given orders by the king. (Later on it became the requirement that a raped lady should kill herself to save her husband the disgrace of having horns.) ellauri156.html on line 311: Now, having looked at the big picture, let's concentrate on the juicy details. The text informs us that David sees this woman bathing and notes that she is very beautiful. It is sometimes thought that David saw Bathsheba unclothed as she bathed herself publicly, and that the sight of her (unclothed/partially) body prompted David to act as he did. Virtually the identical words employed in our text (“very beautiful in appearance”) are found in Genesis 24:16 of Rebekah, as she came to the well with a water jug on her shoulder. She was neither naked nor partially clothed. Similar (though not identical) descriptions are found, where no exposure of the woman is indicated at all (see Genesis 12:11; 26:7; 29:17; Esther 1:1). I believe one of the reasons David summons Bathsheba to his palace is that he has not seen all that he wishes. (Haahaa! Bob, you are a little too bashful here. Most likely he wants to try on what he saw, like St. Thomas who wanted to put his finger in the wound. Seeing is not believing.) ellauri156.html on line 313: Let's pursue this matter a little more. (Oh lord, I feel the spirit stirring below my belt.) Bathsheba is bathing herself. (This is about the 4. time Bob invites us to picture this tender moment. There are not too many of them in the Bible, so let us savor it.) We tend to assume that this means she is disrobed, at least partially. I believe Bathsheba is bathing herself in some place normally used for such purposes. Only David, with his penthouse vantage, would be able to see her, and a whole lot of other folks if he chose. The poor do not have the same privacy privileges as the rich. I have seen any number of people bathing themselves on the sidewalks of India, because this is their home. The word for bathing employed here is often used to describe the washing of a guest's hands or feet and for the ceremonial washings of the priests. Abigail used this term when she spoke of washing the feet of David's servants (1 Samuel 25:41). Such washings could be done, with decency, without total privacy. We assume far too much if we assume Abigail is walking about unclothed, in full sight of onlookers. ellauri156.html on line 319: It is not as if Bathsheba is acting in an unbecoming manner, knowing that men are around. She has every right to assume they are not. David is around, but he should not be. On top of this, she is not bathing herself at high noon; she is bathing herself in the evening. This is when the law prescribed (for ceremonial cleansing), and it is when the sun is setting. In other words, it is nearly dark when Bathsheba sets out to wash herself. David has to crane his neck and use his binoculars to see what he does. I believe Bathsheba makes every effort to assure her modesty, but the king's vantage point is too high, and he is looking with too much zeal. I am suggesting that David is much more of a peeping Tom than Bathsheba is an exhibitionist. I believe the text bears me out on this. ellauri156.html on line 325: First, the root of David's sin is not low self-esteem; it is arrogance. (Since when is low self-esteem a sin? Well I bet it is for American believers. Think of Bill James' Will to Believe.) I am getting quite weary of hearing that the root of all evils is low self-esteem. I wonder why we see nothing of this in the Bible. David's problem is just the opposite. He has become puffed up and arrogant because of his success and status as Israel's king. He has come to see himself as different/better than the rest of the Israelites. They need to go to war; he does not. They need to sleep in the open field; he needs to get his rest in his own bed, in his palace. They can have a wife; he can have whatever woman he wants. ellauri156.html on line 329: Sexual abuse and sexual harassment are just two of the ways people abuse their power. Parents begin to think they own their children, and that they can use their children to satisfy themselves, so they engage in various forms of abuse, often sexual in nature. Bosses get used to being in control and telling people what to do, and it should not be surprising to learn that they sometimes abuse their power over employees and subordinates to sexually satisfy themselves. This sin is no different from that of David. (Oh, oh, this is too good, my cup runneth over.) ellauri156.html on line 333: Third, prosperity is as dangerous -- and sometimes more dangerous -- than poverty and adversity. We all get weary of the adversities of life. We all yearn for the time when we can kick back and put up our feet and relax a bit. We all tire of agonizing over the bills and not having quite enough money to go around. David certainly looked forward to the time when he could stop fleecing Saul and begin to reign as king. But let me point out that from a spiritual point of view, David never did better than he did in adversity and weakness. (In fact, he was quite like Ballsack's ung paouvre qui avait nom le Vieulx-par-chemins, another Iivana Nyhtänköljä.) ellauri156.html on line 335: Conversely, David never did worse than he did in prosperity and power. How many psalms do you think David wrote from his palatial bed and from his penthouse? How much meditation on the law took place while David was in Jerusalem, rather than on the battlefield? On the other hand, how many maidens did he open the psalmbook with on the field? We are not to be masochists, wanting more and more suffering, but on the other hand we should recognize that success is often a greater test than adversity. Often when it appears “everything's goin' my way” we are in the greatest danger of producing some shit like Frank Sinatra's "My Way". ellauri156.html on line 339: Fourth, sin is sequential. Sin “happens,” but it seldom “shit just happens.” Sin does not come out of nowhere, just as cum does not come from just anywhere. We see this sequence in the Book of James: ellauri156.html on line 343: David's sin did not just suddenly appear in a moment of time. David set himself up for this fall. We know he disengaged himself from the battle, choosing instead a life of comfort and ease. You and I may make the same decision, though in a slightly different way. We may choose to ease up in our pursuit of becoming a disciple of our Lord, of the disciplined life which causes us to bring our bodies under our control (see 1 Corinthians 9:24-27). ellauri156.html on line 349: Within those of you who are reading this message, I know there are some who have already fallen in the same hole as David. You have already committed adultery. To you, I would say: “Stop now!” How much better it would have been if David had confessed to his sin with Bathsheba before he went on to murder Uriah. Sin is like a cancer: the sooner it is cut out, the better; the longer it is left, the more it grows. If you have fallen as David did (or in some other way), forsake your sin, confess it, find God's forgiveness, and move on to the next. ellauri156.html on line 357: 7 But if we walk in the light as he himself is in the light, we have fellowship with one another, and the blood of Jesus his son cleanses us from all sin. 8 If we say that we have no sin, we are deceiving ourselves and the truth is not in us. 9 If we confess our sins, he is faithful and righteous to forgive us our sins and to cleanse us from all unrighteousness. 10 If we say that we have not sinned, we make him a liar and his word is not in us (1 John 1:7-9). ellauri156.html on line 363: I don’t think I’m exaggerating here. The interaction between David and Uriah (see next episode) seems to indicate that David was puzzled as to why Uriah would not enjoy the good life in Jerusalem if he had the opportunity to do so. Uriah, on the other hand, chose to live as he would have on the battlefield. ellauri156.html on line 370: 1. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: 2. "Puhukaa israelilaisille ja sanokaa heille: Jos jollakin, kenellä tahansa, on elimestään liman vuoto, on hänen vuotonsa saastainen. 3. Hänen vuotonsa saastaisuus on sellainen, että hän, niin hyvin silloin, kun hänen elimestään vuotaa, kuin silloin, kun hänen elimensä pidättää vuodon, on saastainen. 4. Jokainen vuode, jossa vuotoa sairastava lepää, tulee saastaiseksi, ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi. 5. Ja se, joka koskee hänen vuoteeseensa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 6. Ja se, joka istuu istuimelle, jolla vuotoa sairastava on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 7. Ja se, joka koskee vuotoa sairastavan ruumiiseen, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 8. Ja jos vuotoa sairastava sylkee puhtaan ihmisen päälle, niin tämä pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 9. Ja jokainen satula, jossa vuotoa sairastava ratsastaa, tulee saastaiseksi. 10. Ja jokainen, joka koskee mihin hyvänsä, mikä on ollut hänen allaan, olkoon saastainen iltaan asti; ja joka sellaista kantaa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 11. Ja jokainen, johon vuotoa sairastava koskee, ennenkuin on huuhtonut kätensä vedessä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 12. Ja saviastia, johon vuotoa sairastava koskee, rikottakoon; mutta jokainen puuastia huuhdottakoon vedessä. 13. Ja kun vuotoa sairastava tulee puhtaaksi vuodostansa, niin hän laskekoon puhtaaksi-tulemisestaan seitsemän päivää ja sitten pesköön vaatteensa ja pesköön ruumiinsa raikkaassa vedessä, niin hän on puhdas. 14. Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tulkoon Herran eteen ilmestysmajan ovelle ja antakoon ne papille. 15. Ja pappi uhratkoon ne, toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen vuodostansa. 16. Kun miehellä on ollut siemenvuoto, pesköön hän koko ruumiinsa vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 17. Ja jokainen vaatekappale ja jokainen nahka, johon siemenvuotoa on tullut, pestäköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 18. Ja kun mies on maannut naisen kanssa ja vuodattanut siemenensä, peseytykööt he vedessä ja olkoot saastaiset iltaan asti. ellauri156.html on line 372: 19. Ja kun naisella on vuoto, niin että verta vuotaa hänen ruumiistansa, olkoon hän kuukautistilassaan seitsemän päivää, ja jokainen, joka häneen koskee, olkoon saastainen iltaan asti. 20. Ja kaikki, minkä päällä hän lepää kuukautistilansa aikana, tulee saastaiseksi, ja kaikki, minkä päällä hän istuu, tulee saastaiseksi. 21. Ja jokainen, joka hänen vuoteeseensa koskee, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 22. Ja jokainen, joka koskee istuimeen, mihin hyvänsä, jolla hän on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 23. Ja jos joku koskee esineeseen, joka on hänen vuoteellaan tai istuimella, jolla hän on istunut, olkoon saastainen iltaan asti. 24. Ja jos mies makaa hänen kanssaan ja hänen kuukautistansa tulee hänen päällensä, olkoon hän saastainen seitsemän päivää, ja jokainen vuode, jossa hän lepää, tulee saastaiseksi. 25. Jos naisen verenvuoto kestää kauan aikaa, vaikka ei ole hänen kuukautisaikansa, tahi jos se jatkuu hänen kuukautisaikansa ohitse, pidettäköön hänet koko vuotonsa ajan saastaisena, niinkuin hänen kuukautisaikanaankin; hän on saastainen. 26. Jokaisesta vuoteesta, jossa hän lepää vuotonsa aikana, olkoon voimassa, mitä on säädetty hänen kuukautisaikana käyttämästään vuoteesta; ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi niinkuin hänen kuukautisaikanaankin. 27. Ja jokainen, joka niihin koskee, tulee saastaiseksi; hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 28. Mutta kun hän tulee puhtaaksi vuodostansa, laskekoon seitsemän päivää, ja sitten hän on puhdas. 29. Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tuokoon ne papille, ilmestysmajan ovelle. 30. Ja pappi uhratkoon toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen saastaisesta vuodostaan. 31. Näin teidän on varoitettava israelilaisia saastaisuudesta, etteivät he saastaisuudessansa kuolisi, jos saastuttavat minun asumukseni, joka on heidän keskellänsä." 32. Tämä on laki miehestä, joka sairastaa vuotoa, ja miehestä, jolla on siemenvuoto ja joka tulee siitä saastaiseksi, 33. ja naisesta, jolla on kuukautisensa, ja miehestä ja naisesta, jotka sairastavat jotakin vuotoa, sekä miehestä, joka makaa saastaisen naisen kanssa. ellauri156.html on line 378: Twenty-five years ago, hotel personnel noticed that a stairwell door lock had been taped in the open position. Burglars had broken in to readjust some of the bugging equipment installed in an earlier break-in in May. No one really seemed able to explain just what these burglars expected to gain from their crime. ellauri156.html on line 384: Our lesson from 2 Samuel 11 is one of the great cover-up attempts of all time, and like so many, it too fails miserably. Our previous lesson attempted to explain David's sin with Bathsheba in a way that placed the guilt squarely upon David, and not upon Bathsheba. This was all of David's doing, not due to temptation or seduction on Bathsheba's part, but because of arrogance, lust, and greed on David's part. ellauri156.html on line 388: The story of David and Uriah reminds me of the story of the “Sorcerer's Apprentice.” It has been awhile, but as I remember the plot (probably the Walt Disney version), the sorcerer goes away, leaving his apprentice behind to do his chores. The apprentice gets the bright idea that the work would be a whole lot easier if he used his master's magical arts so he could sit back and watch other powers at work. The problem was that he didn't know how to stop what he started, and so more and more helpers came on the scene as the apprentice tried to reverse the process. The worst was when Mickey tried to cleave the broom with an axe, and got instead a million of smaller brooms. ellauri156.html on line 392: In our first lesson, we devoted our attention to the first four verses of chapter 11, which depict David's sin of adultery with Bathsheba. Pretty unbelievable that I got a whole four pages out of it. The trick is was to keep repeating the juicy bit about Bathsheba washing herself before (or after) David's load. I sought to demonstrate that this sin was all of David's doing. The author points his accusing finger at David, not Bathsheba. It was not Bathsheba's indiscretion in bathing herself (as I understand this story), for she was simply obeying the ritual of purification outlined in the law. It was David who, by means of his lofty elevation and view, looked inappropriately at Bathsheba, washing herself,violating her privacy. I endeavored to demonstrate that David's sin with Bathsheba was the result of a sequence of wrong decisions and attitudes on David's part. In one sense, being on the path he was, his destination (of adultery, or something like it) was to be expected. His sins of omission finally blossomed and came into full bloom. ellauri156.html on line 398: (2) It seems unlikely that Uriah is ignorant of what David has done and of what he is trying to accomplish by calling him home to Jerusalem. Rumors must have been circulating around Jerusalem about David and Bathsheba, and could easily have reached the Israelite army which had besieged Rabbah. Uriah not only refuses to go to his house and sleep with his wife, he sleeps at the doorway of the king's house, in the midst of his servants. He has many witnesses to testify that any child borne by his wife during this time is not his child. It is clear that Uriah understands exactly what David wants him to do (to have sex with his wife), and that he refuses, even when the king virtually orders him to do so. One finds this difficult to explain if Uriah is ignorant of what happened between David and Bathsheba. At least Uriah knows what David is trying to get him to do on this stay in Jerusalem. The implications of all this we will explore later. ellauri156.html on line 402: It looks as though Bathsheba never enters David's mind after their encounter described in verses 1-4. It certainly does not seem that David wants to continue the relationship, to carry on an affair, or to marry her. David simply puts this sinful event out of his mind, until a messenger is sent by Bathsheba informing the king that his night of passion has produced a child. Bathsheba informs David that she is pregnant, not that she is afraid she might be. This means that she has missed at least one period and probably another. All in all, several weeks or more have passed. It will not be long before her pregnancy will become obvious to anyone who looks at her. This is David's sin and his responsibility, and so she informs him. ellauri156.html on line 408: David's plan A is simple and, at least in his mind, foolproof. In short, David will entice Uriah to think and to act as he himself has done. David does not wish to endure the adversities of the war with Rabbah, and so he goes to Jerusalem, to his home, and to his bed. He does not wish to deny himself, so he takes the wife of another man and sleeps with her. David will give Uriah the same opportunity, except that it will be his own wife he will sleep with. Not as fun, one must admit. After Uriah has sexual relations with Bathsheba, all will conclude that he is the father of the child which has been conceived by David's sinful act. Only one thing is wrong with David's plan: he assumes Uriah is as spiritually apathetic as he, and that he will act to indulge himself, rather than act like a soldier at war and keep his sword in the sheath. ellauri156.html on line 410: David sends word to Joab, ordering him to send Uriah home to Jerusalem. I take it from the context that Uriah is sent to Jerusalem on the pretext that he is needed to report directly to David on the state of the war. I doubt David wants Uriah to know he has ordered Joab to send him. I am certain David does not want Uriah to know the real purpose of his journey to Jerusalem. David is orchestrating this homecoming to appear as though it serves one purpose, while it actually serves David's purpose of concealing his own sin. Even at this level, the order for Uriah to return home has a bad odor. You may remember that when David's father wanted to know how the battle with the Philistines was going (three of his sons were involved), he sent David, the youngest son, as an errand boy to take some supplies and return with word about the war (1 Samuel 17:17-19). One does not need to send a military hero as a messenger (nor is it good practice, the youngest son is more expendable.). ellauri156.html on line 415: David and Bathsheba is a 1951 historical Technicolor epic film about King David made by 20th Century Fox. It was directed by King Saul, produced by Dog, a.k.a. Zanuck, from a screenplay by Philip Dunno. The cinematography was by Leon Shameonyou. Gregory Peck stars as King David and the film follows King David's life as he adjusts to ruling as a King, and about his relationship with Uriah's wife Bathsheba, played by Susan Wayward. Goliath of Gath was portrayed by 203 cm-tall (6'8") Lithuanian wrestler Walter Talun. These days Walter would no longer get a bench seat in a high-school basketball team. ellauri156.html on line 417: King David was the second king of Israel and this film is based on the second book of Samuel from the Bible. When the second Ark of the Covenant is brought to Jerusalem, a soldier reaches out to steady it and is struck dead. While the prophet Nathan declares this the will of God, a skeptical David pronounces it the result of a combination of an electrical shock and too much wine. This blasphemy starts David on the path of sin. ellauri156.html on line 421: Frustrated, David orders Uriah to be placed on the battle's front and for the troops to withdraw leaving him to die. Uriah is reported dead and David sends a dispatch to tell Bathsheba so they can plan their marriage. Nathan Zuckermann the prophet advises David the people are dissatisfied with his leadership and desire his sons to rule. Nathan tells David he has forgotten that he is a servant of the Lord. David tries in vain to cheer up the old retard. David marries Bathsheba. ellauri156.html on line 425: David promises Bathsheba she will not die and is willing to accept God's justice for himself, knowing that he as the hero of the book is safe. Repentant, David, seeking relief from the drought and forgiveness reaches out to touch the Ark presuming that he will die of heat stroke (or was it a short?) like the soldier. A clap of thunder is heard and there are flashbacks to David's youth depicting his anointing by Samuel and his battle with Goliath. King David removes his hands from the Ark as rain falls on the dry land. Screenwriter Dunno said he "left it to the audience to decide if the blessed rain came as the result of divine intervention or simply of a low-pressure system moving in from the Mediterranean." Well it could be both, couldn't it? ellauri156.html on line 427: While Twentieth Century-Fox Film Corp. owned the rights to the 1057 BC book written by Dog with a little help from Egad and Nathan, the film is not based on that book. Dog also owned the rights to a 1947 Broadway play called "Bathsheba". ellauri156.html on line 431: David was about thirty when he began to reign (2 Samuel 5:4), so we can look for a birth date, which according to the pattern of other proposed birth dates in this series should occur both on a Hebrew holy day, at least some other sacred calendars, and also on a date similar on some calendars to his death date. Those requirements are so stringent to occur in a given year that if we find such a date, it is highly likely to be correct. Moreover, in nearly every case so far, the birth date is more impressive than the death date, and David's proposed death date is a sacred day on 4 calendars (also being 1 Condor on the Sacred Round). ellauri156.html on line 439: So are all the fireworks on the Fourth of July the fulfillment of the prophecy that 17 Tammuz will become a day of "joy and gladness"? Probably not, partly because it is to be a day of rejoicing for the Jews and partly because it is not celebrated annually on 17 Tammuz. But that prophecy may have begun to be fulfilled at the Nauvoo Temple dedication on 17 Tammuz. ellauri156.html on line 445: Zanuck opted to use stars already under contract to 20th Century-Fox. The production of the film started on November 24, 1950 and was completed in January 1951 (with some additional material shot in February 1951). The film premiered in New York City August 14, and opened in Los Angeles August 30, before opening widely in September 1951. It was shot entirely in Nogales, Arizona, which has a lot of the looks of the promised land, including the indians, who were made up to look like Palestinians. ellauri156.html on line 447: The musical score was by Alfred Newman (the funny looking kid on the cover of Mad magazine), who, for the bucolic scene with the shepherd boy, used a solo oboe in the Lydian mode, drawing on long established conventions linking the solo oboe with pastoral scenes and the shepherd's pipe. To underscore David's guilt-ridden turmoil in the Mount Gilboa scene, Newman resorted to a vibraphone, which Miklós Rózsa used in scoring Peck's popular 1945 Spellbound, in which he played a no less disturbed patient suffering from amnesia, viz. prophet Nathan Zuckerman. ellauri156.html on line 451: A. H. Weiler of The New York Times described the film as "a reverential and sometimes majestic treatment of chronicles that have lived three millennia." He praised Dunno's screenplay and Peck's "authoritative performance" but found that Wayward "seems closer to Hollywood than to the arid Jerusalem of his Bible." Variety wrote, "This is a big picture in every respect. It has scope, pageantry, sex (for all its Biblical background), cast names, color—everything. It's a surefire boxoffice entry, one of the really 'big' pictures of the new selling season." Philip K. Scheuer of the Los Angeles Times wrote that the film "leaves little to be desired" from the standpoint of production values with Peck "ingratiating" as David and Wayward "a seductress with flaming tresses, in or out of the bath, and only her final contrition is a little difficult to believe." Richard L. Coe of The Washington Post wrote, "On the whole, the picture suggests a Reader's Digest story expanded into a master's thesis for the Ecole Copacabana."] Harrison's Reports wrote, "The outstanding thing about the production is the magnificent performance of Gregory Peck as David; he makes the characterization real and human, endowing it with all the shortcomings of a man who lusts for another's wife, but who is seriously penitent and prepared to shoulder his guilt. Susan Wayward, as Bathsheba, is beautiful and sexy, but her performance is of no dramatic consequence." The Monty Python Bulletin commented that the film had been made "with restraint and relative simplicity" compared to other historical epics, "and the playing of Gregory Peck in particular is competent. The whole film, however, is emotionally and stylistically quite unworthy of its subject." Philip Hamburger of The New Yorker wrote that "the accessories notwithstanding, something is ponderously wrong with 'David and Bathsheba.' The fault lies, I suppose, in the attempt to make excessive enlargements of an essentially-simple story." Zanuck the Hot Dog agreed. ellauri156.html on line 457: One notable TV airing of the movie was on the American network NBC during The NBC Monday Movie on September 7, 1964 (which was Labor day that year). During one of the commercial breaks was the one and only official airing of the Daisy political advertisement by the Lyndon B. Johnson presidential campaign in the run-up to the 1964 United States presidential election. The commercial aired at 9:50 p.m. EST. It was a family film though most children living in the EST time-zone were gone to bed by then, leaving the children's parents to watch the commercial. The commercial stars a little girl (played by Monique Luiz) who is shown counting petals of a daisy which was then followed by an ominous male voice counting down to zero. During the countdown, the screen zoomed up the girl's eye in such a way whereby the parents would imagine their children there instead of the girl. The next scene was a nuclear explosion with the voice of Johnson asking for peace. ellauri156.html on line 465: When Uriah arrives in Jerusalem, he reports to David, who acts out the charade he has planned. He asks Uriah about the “welfare of Joab and the people,” and the “state of the war.” It troubles me that David needs such a report at all. If he were with his men in the field, this would not be necessary. But even worse, David does not really care about Joab, the people, or the war. David's one preoccupation is to cover up his sin, to get Uriah home and to bed with his wife, and thus to get David off the hook. How sad to read of David's hypocrisy. The king who had compassion on the crippled son of Jonathan now lacks compassion for the whole army, and specifically for Bathsheba and her husband Uriah. ellauri156.html on line 467: David goes through all the right motions with Uriah. He listens to his reports, and then he gives him the night off, some time to go to his house and “wash his feet.” David is not worried about this soldier's personal hygiene; he is worried about his own reputation. When one entered his house, he usually took off his shoes and washed his feet, in preparation for eating and for going to bed. David very delicately encourages this man to go home and go to bed with his wife. Uriah knows it; our author knows it; and we know it. ellauri156.html on line 471: Uriah has to understand what the king is suggesting. Who wouldn't want to go home and enjoy his wife after some time of separation, thanks to the war with the Ammonites? Instead, we are told that Uriah never leaves the king's house. He sleeps in the doorway of the king's house, in the presence of a number of the king's servants. I am inclined to understand that at least some of these servants, if not all of them, are the king's bodyguards (compare 1 Kings 14:27-28). Uriah is a soldier. He has been called to his king's presence, away from the battle. But as a faithful servant of the king, he will not enjoy a night alone with his wife; instead, he will join with those who guard the king's life. This is the way he can serve his king in Jerusalem, and so this is what he chooses to do rather than to go home. The irony is overwhelming. The king's faithful soldier spends the night guarding the 50% new life of the king in his wife's womb, the king who has taken his own wife in the night, and who will soon take his life as well. Dramatic irony. ellauri156.html on line 485: Uriah first points out to David that his terminology is inaccurate. David speaks of Uriah returning from a journey (verse 10). The truth is that Uriah has been called from the field of battle. He is not a traveling salesman, home from a road trip; he is a soldier, away from his post. In heart and soul, Uriah is still with his fellow-soldiers. He really wants to be back in the field of battle, and not in Jerusalem. He will return as soon as David releases him (see verse 12). Until that time, he will think and act like the soldier he is. As much as possible, he will live the way his fellow-soldiers are living on the field of battle. There, surrounding the city of Rabbah, are the Israelite soldiers, led by Joab. They, along with the ark of the Lord, are camping in tents in the open field. Uriah cannot, Uriah will not, live in luxury while they live sacrificially. He will not sleep with his wife until they can all sleep with her, not just Dave. ellauri156.html on line 503: It must be with great apprehension that Uriah joins David for dinner this last night in Jerusalem. David begins to eat and to drink, and he will not take no for an answer when he offers food and drink to Uriah. Eventually, it works, for David makes sure that Uriah has enough alcohol in his system to make him drunk. And in this condition, David sends Uriah home to “sleep it off,” in his own bed, of course. Even drunk, Uriah will not violate his wife! Unheard of! Once again, Uriah spends the night at the doorway of David's house, along with his servants. He does not go to his own house, and thus he does not sleep with his wife. David is in deep shit. ellauri156.html on line 509: It must be an agonizing night for David, seeing that even drunk Uriah is a better man than he. But not a better pecker! And so in the morning, David acts. He writes a letter to Joab, which will serve as Uriah's death warrant. In this letter David clearly orders Joab to murder Uriah for him. He even tells him how to do so in a way that might conceal the truth of the matter. In so doing, David can honor Uriah as a war hero, and magnanimously take on the duty of being a husband to Uriah's wife, also taking care of the child she is soon to bear. Joab is to put Uriah on the front lines of battle, at the fiercest place of battle, no surprise for a man of his military skills and courage. Joab is to attack and then retreat in such a way as to make Uriah an easy target for the Ammonites, thus assuring his death. There is no mistaking David's orders to Uriah: he wants Uriah killed in a way which makes it look like a simple casualty of war. Joab complies completely with David's orders (why? Is Uriah a creep?), and Uriah is eliminated, no longer an obstacle to David's plans. In giving this order to Joab, David makes him a part of this conspiracy, making him share the guilt for the spilled blood of Uriah. David's sin continues to encompass more and more people, leading to greater and greater sin. ellauri156.html on line 511: In all likelihood, this was all in a day's work for the Israeli army even then. So it is not strange to see David, the mighty man of valor, (1 Samuel 16:18) dealing with Uriah, another mighty man of valor, like the enemy. Here is Uriah, a man who will give his life for his king (but not his wife? Did David even ask?), and David, a man who is now willing to take Uriah's life to cover his sin. We all know that it doesn’t work. (Actually, we all know that it works perfectly: David will be honored by posterity as the best Israeli king ever.) How strange it is to see David making Joab his partner in crime, especially after what Joab has done to li'l Abner: ellauri156.html on line 513: 26 When Joab came out from David, he sent messengers after Abner, and they brought him back from the well of Sirah; but David did not know it. 27 So when Abner returned to Hebron, Joab took him aside into the middle of the gate to speak with him privately, and there he struck him in the belly so that he died on account of the blood of Asahel his brother. 28 Afterward when David heard it, he said, “I and my kingdom are innocent before the LORD forever of the blood of Abner the son of Ner. 29 “May it fall on the head of Joab and on all his father's house; and may there not fail from the house of Joab one who has a discharge, or who is a leper, or who takes hold of a distaff, or who falls by the sword, or who lacks bread.” 30 So Joab and Abishai his brother killed Abner because he had put their brother Asahel to death in the battle at Gibeon (2 Samuel 3:26-30). ellauri156.html on line 520: The only engagement between the rival factions which is told at length is noteworthy, inasmuch as it was preceded by an encounter at Gibeon between twelve chosen men from each side, in which the whole twenty-four seem to have perished. In the general engagement which followed, Abner was defeated and put to flight. He was closely pursued by Asahel, brother of Joab, who is said to have been "light of foot as a wild roe". As Asahel would not desist from the pursuit, though warned, Abner "was compelled" to slay him "in self-defence". This originated a deadly feud between the leaders of the opposite parties, for Joab, as next of kin to Asahel, was by the law and custom of the country the avenger of his blood. ellauri156.html on line 522: However, according to Josephus, in Antiquities, Book 7, Chapter 1, Joab had forgiven Abner for the death of his brother, Asahel, the reason being that Abner had slain Asahel honorably in combat after he had first warned Asahel and tried to knock the wind out of him with the butt of his "spear". However, probably by intervention of God, his obtuse tool went through Asahel. The Bible says everyone stopped and gawked. That shows that something like this never happened before. This battle was part of a civil war between David and Ish-bosheth, the son of Saul. After this battle Abner switched to the side of David and granted him control over the tribe of Benjamin. This act put Abner in David's favor. ellauri156.html on line 550: Earlier in this series: David condemned Joab and put him under a curse because he shed the innocent blood of Abner. Now, this same David (well, not really the same David) now uses Joab to kill Uriah and get him out of his way. David's enemy (Joab) has become his friend, or at least his ally. David's enemies (the Ammonites) have become his allies (they fire the fatal shots which kill Uriah). And David's faithful servant Uriah has been put to death as though he were the enemy. Not only is Uriah put to death, but a number of other Israelite warriors die with him. They have to be sacrificed to conceal the murder of Uriah. Uriah's death has to be viewed as one of a group of men, rather than merely one man. Without a doubt, this is the moral and spiritual low-water mark of David's life. ellauri156.html on line 552: These eight verses, devoted to the way in which Uriah's death is reported, are double the length of the account of David's sin with Bathsheba. They virtually equal the length of the account of David's dealings with Uriah. These verses begin with Joab's careful instructions to the messenger, who is to bring the news of Uriah's death to David. They conclude with the messenger's actual report and David's response to it. Why does the author devote so much time and space to the way in which Uriah's death is reported to David? Let us see if we can find the answer to this question as we look more closely at these verses. ellauri156.html on line 556: The answer is quite simple, as is evident by Joab's own concerns. The entire mission is a fiasco. The Israelites have besieged the city of Rabbah. This means they surround the city, giving the people no way in or out of the city. All the Israelites have to do is wait them out and starve them out. There is no need for any attack. The mission is a suicide mission from the outset, and it does not take a genius to see it for what it is. Joab has to assemble a group of mighty men, like Uriah, and including Uriah, to wage an attack on the city. This attack is not at the enemy's weakest point, as we would expect, but at the strongest point. This attack provokes a counter-attack by the Ammonites against Uriah and those with him. When the Israelite army draws back from their own men, they leave them defenseless, and the obvious result is a slaughter. How can one possibly report this fiasco in a way that doesn’t make Joab look like a fool (at best), or a murderer (at worst)? ellauri156.html on line 568: These words of David are the frosting on the cake. They seem gracious and understanding, even sympathetic. In effect, David is saying, “Well, don't worry about it. After all, you win a few, and you lose a few. That's the way the cookie crumbles.” Uriah, a great warrior and a man of godly character (but not a Jew, mind you), has just died, and David does not express one word of grief, one expression of sorrow, not one word of tribute. Uriah dies, and David is unmoved. Contrast his response to the death of Uriah with his responses to the deaths of Saul and Jonathan (2 Samuel 1:11-27), and even of Abner (2 Samuel 3:28-39). This is not the David of a few chapters earlier. This is a hardened, callused David, callused by his own sin. ellauri156.html on line 570: Our text has many applications and implications for today. Let me suggest a few as I conclude this lesson. First, “Can a Christian fall?” Yes. Some folks in the Bible may cause us to question whether they really ever came to please Dog, folks like Balaam or Samson or Saul. But we have no such questions regarding David. He is not only a believer, he is a model believer. In the Bible, David sets the standard because he is a man after God's heart. Nevertheless, this man David, in spite of his popularity in Dog's circles, in spite of his marvelous times of worship and his bea-u-utiful psalms, falls deeply into sin. If David can fall, so can we, which is precisely what Paul, another crook and tricky Dick, warns us about: ellauri156.html on line 574: Second, “How far can a Christian fall?” This far [Bob points down there with his fingers]. David not only commits the sin of adultery, he commits murder. I think it is safe to say that there is no sin of which the Christian is not capable in the flesh. I have heard people say, “I don't know how a person who _______ could have ever been a Christian.” There are times -- like this time for David -- when it is obvious that we will hardly be saved by the testimony of our actions. Christians come from just the same gene pool of motherfuckers as the rest of us. ellauri156.html on line 578: Fourth, "How much wood would a woodchuck chuck if a woodchuck could chuck wood?" Sin snowballs. Sin has not got a snowball's chance in hell. Sin is not stagnant; it is not static. Sin grows. Look at the progression of sin in our text. David's sin starts when he ceases to act like a soldier and (what is way worse) becomes a late sleeper. David's sin grows from staying up late to adultery to murder. His sin begins very privately, but as the story progresses, more and more people become aware of it, and worse yet, more and more people become participants in it. His sin first acted out by his taking another man's wife, and then taking another man's life, and along with his life, his wife, plus the lives of a number of men who must die with him to make his death credible. David's sin blossoms so that it transforms a true and loyal friend (Uriah) to his enemy, and his enemies (the Ammonites, and his other rival Joab) into his allies. ellauri156.html on line 580: Fifth, when we seek to conceal our sin, things only get worse. Thus, the best course of action is to confess our sins and to forsake them. But that would have been an embarrassing loss of face to Dog, who had been rooting for David all this time. So better not, after all. Everything went well in the end anyway, and that's what counts. ellauri156.html on line 586: Man (and exceptionally, woman) has been seeking to cover up his sins ever since the Garden of Eden. Adam and Eve thought they could cover their sins by hiding their nakedness behind the fig leaves (hardly large enough for Adam's snake), and if not this, by hiding themselves from God behind Eve's bush. But God "lovingly" sought them out, not only to rebuke them and to pronounce some select curses upon them, but to give them a lame promise of forgiveness when the flagpoles start to bloom. It was God who provided a covering for their sins, in the form of snappy sackcloth jeans. The sacrificial death, burial, resurrection, and feasting on rumpsteaks cut from our Lord Jesus Christ's butt is God's provision for covering our sins. Have you experienced it, my friend? If not, why not confess your sin now and receive God's gift of forgiveness from him in person (in pirsuna pirsunalmente), and work henceforward with Jesus Christ in the cross factory of Cavalry? How 'bout that? A. Yokum, frost-bite travelers re-skewered reasonable. Ask for rates! ellauri156.html on line 588: Sixth, our text makes Uriah a hero and a dress model, not a chump and not a sucker. There are those who might conclude that Uriah's elevator may not “go to the top floor” (as my neighbor used to say of those she considered less than bright). Is Uriah gullible? Is he ignorant of what David is trying to do? Is he a coon? A spook? I don't think so. This is what makes his loyalty to David and to God's Law so striking. I think it is safe to say that here Uriah is very much like David in his earlier days, in terms of his response to Saul. As Saul sought to kill David unjustly, because he was jealous of his successes, so also David submitted himself to faithfully serving Saul, his master. He left his safety and future in God's hands, and God did not fail him. Who? Not Uriah, apparently. ellauri156.html on line 590: Seventh, Uriah is a reminder to us that God does not always deliver the righteous from the hand of the wicked immediately, or even in this lifetime. This is a really crucial point! Don't except to be saved except ex post facto. Daniel's three friends told the king that their God was able to deliver them. They did not presume that He would, or that He must, only that theoretically, he could if he wanted to. And God did deliver them, though with late delivery, rather like today's postal services. I think Christians should look upon this sort of deliverance as the rule, rather than the exception. But when Uriah faithfully serves his king (David), he loses his life. God is not obliged to “bail us out of trouble” or to keep us from trials and tribulations just because we trust in Him. Sometimes it is the will of God for men to trust fully in Him and to submit to human government (what? like U.S. government? No way Jose!), and still to suffer adversity, from which God may not deliver us. Spirituality is no guarantee that we will no longer suffer in this life. In fact, spiritual intimacy with God is often the cause of our sufferings (see Matthew 5). ellauri156.html on line 615: Uriah should not be criticized or looked down upon for his loyalty and submission to David. He should be highly commended. In fact, a friend suggested a new thought for my consideration: “Suppose that Uriah was added to the list of war heroes because of his loyalty and courage in this battle which cost him his life? It is a possibility to consider. Uriah is one of those Gentile converts whose faith and obedience puts many Israelites to shame. He is among many of those who have trusted and obeyed God who have not received their just rewards in this life, but who will be rewarded in the coming kingdom of God. Too many Christians today want their blessings “now” and are not willing to suffer, waiting for their reward then. Let them think carefully about the example of Uriah for their own lives. His elevator may have not gone all the way to the top floor, but by Gawd, he will reach it when Jacob lets down the ladder! ellauri156.html on line 617: Footnotes ellauri156.html on line 620: 41 Is this, by any chance, a clue as to what the “present” was that David sent after Uriah in verse 8? Was the present some “food and drink”? I wonder. 42 Uriah’s actions raise some interesting questions about those who get themselves drunk. It seems to me that our text strongly implies that even drunk, a man cannot be forced to violate his convictions, unless of course he wants to do so. I wonder how many people get drunk because they want to do what they do drunk, and they think they can blame alcohol for their own sin? It seems like another version of, “The Devil made me do it.” ellauri156.html on line 625: A couple hundred years ago, my wife Jeannette and I went to England and Scotland with my parents. Each night we stayed at a “bed and breakfast” as we drove through Wales. There were a number of farms, but not so many towns in which to find a place to stay for the night. We saw a “bed and breakfast” sign and traveled along the country road until we found the place -- a very quaint farm. We saw several hundred sheep in a pasture, a stone trestle, and stone barns. It looked like the perfect place, and in many ways it was. What we did not realize was that the stone trestle was a railroad trestle for a train that came by late at night, a few feet from the house where we slept. Two cows also calved that night. I have spent my share of time around farms, but I have never heard the bellow of a cow that was calving echo throughout a stone barn. I could hardly sleep a wink. Just goes to show. Never trust the Rugby guys. ellauri156.html on line 627: In addition to the hundreds of sheep in a nearby pasture, there was a small lamb in a pen, very close to the house. It was a frisky, friendly little fellow, and we loved to "play" with it. We were somewhat perplexed as to why this fellow was kept by himself, away from the rest of the flock. The farmer's nephew came by, and I asked him. It took a while to understand his strong accent, but finally I realized he was telling me this was his “pet lamb.” The problem was that he said it as though it were one word, “bedlam.” This was obviously a separate category, distinct from the category of mere “sheep” or a “lamb.” This “pet lamb” was given a special pen, right by the house, and a lot more attention and care than the rest. I did not dare to ask the man where his "penis". ellauri156.html on line 629: Now this little fellow was one lamb among a great many. Nevertheless, he enjoyed the distinction of being regarded as a “pet lamb.” (I am coming to te most narcissistic part of my sermon, going to introduce you to the good shepherd in a moment.) In the story which Nathan tells David, it is not quite the same. Nathan tells David of a “pet lamb” who is the only sheep of a poor farmer. This lamb does not live in a pen outside the house; it lives inside the house, often in the loving hairy arms of its master, and eats the same food he eats. This is the story Nathan tells David, which God uses to expose the wretchedness of David's sin. It is our text for this message, and once again, it has much to teach us, as well as David. Let us give careful heed to the inspired words of Nathan, and learn from a lamb. (I bet the lamb had much more to learn from the "boys".) ellauri156.html on line 633: David has become king of both Judah and Israel. He has, in large measure, consolidated his kingdom. He has taken Jebus and made it his capital city, renaming it Jerusalem. He has built his palace and given thought to building a temple (a plan God significantly revises). He has subjected most of Israel's neighboring nations. He has done battle with the Ammonites and prevailed, but he has not yet completely defeated them. The Ammonites have retreated to the royal city of Rabbah, and as the time for war (spring) approaches, David sends all Israel, led by Joab, to besiege the city and to bring about its surrender. David has chosen not to endure the rigors of camping in the open field, outside the city. He has chosen rather to remain in Jerusalem. Sleeping late, David rises from his bed as others prepare to go to bed for the night. David strolls about the rooftop of his palace and happens to steal a look at a beautiful young woman bathing herself, perhaps ceremonially, in fulfillment of the law. ellauri156.html on line 635: It is not due to any intent on her part, nor even any indiscretion. She is bathing herself as darkness falls, and being poor (see 12:1-4), she does not have the privilege of complete privacy, especially when the king can look down from the lofty heights of his rooftop vantage point. David is struck with her beauty and sends messengers to inquire about her identity. They inform David of her identity, and that she is married to Uriah, the Hittite. That should have ended his interest, but it does not. David sends messengers who take her, bringing her to his palace, and there he sleeps with her. When she cleanses herself, she goes home. (Or was it the other way round? Can't remember.) ellauri156.html on line 637: It all seems to be over. David is not looking for another wife; he is not even looking for an affair. He is looking for a conquest. That should have happened on the battlefield, not in the bedroom! Things take a very different turn when Bathsheba sends word to David that she is pregnant. David first seeks to cover up his sin by ordering Joab to send Uriah home on furlough, ostensibly to give David a report on the war. David's efforts to get Uriah into bed with Bathsheba begin as subtle hints, then change to veiled orders, and then turn crass as David seeks to get Uriah to do drunk what he will not do sober. When these efforts fail (due to Uriah's noble character), David sends Uriah back to Joab, with written orders to Joab to put him to death in a way that makes it seem like a casualty of war. Joab does as he is told and sends word to David: “Mission accomplished.” It is here that our apparently never-ending story resumes. ellauri156.html on line 643: David, on the other hand, does not even bother to go through the pretense of mourning. He does not even try to be hypocritical. When other mighty men of Israel died, David led the nation in mourning their loss. David mourned for Saul and his sons, killed in the battle with the Philistines (2 Samuel 1). David mourned the death of Abner, wickedly put to death by Joab (2 Samuel 3:28ff.). He even sent a delegation to officially mourn the death of Nahash, king of the Ammonites (2 Samuel 10). But when Uriah is killed “in battle,” not a word of mourning comes from David's lips. He is not sorry; he is relieved. Instead of instructing others to mourn for Uriah, he sends word to Joab not to take his death too seriously. ellauri156.html on line 645: When Bathsheba's mourning is complete, David sends for her and brings her to himself as his wife. Wait, was little David born as yet, or did he start fucking her with her belly full? I do not see him bending down on his knees, proposing. I do not see him courting her, sending her roses. I see him “taking” her once again. And again. In fact, this is my favourite part. The question in my mind is, “Why?” Why does David take Bathsheba into his house as one of his wives? I do not think he is any longer trying to “cover up” his sin; it is far too late for that. She must be “showing” her pregnancy by now, and it is hard to imagine how all Israel cannot know what has been going on. It appears that at this point, David is not trying to conceal his sin, but to legitimize it. Whatever David's reasons may be, they are hardly spiritual, and they are most certainly self-serving. ellauri156.html on line 647: Nathan has a response to the death of Uriah too, which is taken up in the first part of chapter 12. But let us save that until after drawing your attention to something which has been going on in David's life that we have not seen from our text, and which the author of Samuel has not recorded. But David himself discloses this to us in one of his psalms, written in reflection of this incident in our text. ellauri156.html on line 660: In these verses, David makes it clear that God is at work even when it does not appear to be so. During the time David tries to cover up his sin, God is at work exposing it in his heart. These are not times of pleasure and joy, as Satan would like us to conclude; they are days of misery. David is plagued with guilt. He cannot sleep, and it seems he cannot eat. Worst of all, he cannot fuck. He is not sleeping nights, and he is losing weight. Whether or not David recognizes it as God who is at work in him, he does know he is miserable. It is this misery which tenderizes David, preparing him for the rebuke Nathan Zuckermann is to bring, preparing him for repentance. David's repentance is not the result of David's assessment of his situation; it is the result of divine intervention. Hey wait? If that is the case, where is the much-advertised free will? He has gone so far in sin that he cannot think straight. God is at work in David's life to break him, so that he will once again cast himself upon God for grace. He has good experience in casting himself upon folk, from Saul thru Jonathan to Bathsheba. ellauri156.html on line 668: 7 Silloin Natan sanoi Daavidille: »Se mies olet sinä. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Minä voitelin sinut Israelin kuninkaaksi lampaanrasvalla ja pelastin sinut Sauli Niinistön käsistä. 8Minä korotin sinut herrasi asemaan, annoin herrasi vaimot sinun syliisi ja annoin sinulle Israelin ja Juudan heimot. Jos tämä on vähän, voin antaa vielä mitä tahansa muutakin. 9 ellauri156.html on line 672: Herra sanoo näin: ’Minä nostan omasta perheestäsi onnettomuuden sinua vastaan, ja silmiesi edessä otan sinulta omat vaimosi ja annan heidät toiselle, joka makaa vaimojesi kanssa keskellä kirkasta päivää. 12Sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän teon koko Israelin nähden, keskellä kirkonmäkkee, ja se on suuri häppee.’» ellauri156.html on line 675: There are several important things to note about this meeting between Nathan and King David. First, note that Nathan is sent to David. Nathan is, of course, a prophet. However it comes about, he knows what David has done. If you will pardon the pun, David cannot pull the wool over his eyes. His words are, in the final analysis, the very word of God (see 12:11). If Nathan is a prophet, he is also a man who seems to be a friend to David. One of David's sons is named Nathan (2 Samuel 5:14). David informs Nathan of his desire to build a temple (chapter 7). Nathan will later christen (sorry, name) Bathsheba's and David's second son (12:25). He will remain loyal to the king and to Solomon when Adonijah seeks to usurp the throne (1 Kings 2). Nathan does not come to David only as God's spokesman, he comes to David as his friend. ellauri156.html on line 681: Third, Nathan comes to David with a story. In the New American Standard Bible, this is not just a story, but a kind of poetic story. In my copy of the NASB, the words of the story are formatted in such a way as to look like one of the Psalms.43 It took me a while to take note of this, but if this is so, it means that Nathan comes to David prepared. Under divine inspiration, I am sure God could inspire a prophet to utter poetry without working at it in advance, but this does not seem to be the norm. Nathan comes to David well prepared. He is not just “spinning a yarn;” Nathan is telling a story, a very important story with a very important message for David. A message for you sir. Nih Nih. ellauri156.html on line 683: Fourth, Nathan's story is a “sheep story,” one that a shepherd can easily grasp and with which he can readily identify. David was a shepherd boy in his younger days, as we know from the Book(s) of Samuel (see 1 Samuel 16:11; 17:15, 28). I wonder if in those lonely days and nights David does not make a “petlamb” of one or more of his sheep? You bet. Some comfort for his lonely nights. Did this sheep eat of his food and drink from his cup? Did this sheep give him a blowjob? Possibly so. ellauri156.html on line 689: As I understand the Bible, there is more to the story than this, however. Our lord (meaning Jeshua) frequently told stories. Why was this? Was it because he was trying to “put the cookies on the lowest shelf”? Was he accommodating his teaching to those who might have difficulty understanding it? Sometimes our lord told stories to the religious experts, who should have been able to follow a more technical argument. No, I think his own elevator did not quite reach the upper floors. I am thinking in particular of the story of the Good Samaritan, as recorded in Luke 10. A religious lawyer stood up and asked Jesus a question, not to sincerely learn, but with the hope of making our Lord look bad before the people. He asked, “What shall I do to inherit eternal life?” Jesus turned the question around. This man was the expert in the Law of Moses, what did it teach? The man answered, “YOU SHALL LOVE THE LORD YOUR GOD WITH ALL YOUR HEART, AND WITH ALL YOUR SOUL, AND WITH ALL YOUR STRENGTH, AND WITH ALL YOUR MIND; AND YOUR NEIGHBOR AS YOURSELF, THAT IS, EVEN MORE.” (Luke 10:27). In effect, Jesus responded, “Right. Now do it.” That was the problem with the law, no one could do it without failing, and so no one could earn their way to heaven by good works. Well, how high can we get with mediocre works? Someplace between heaven and hell would actually be most preferable. ellauri156.html on line 691: The lawyer knew he was in trouble and tried to dig himself out (bad choice). He (like many lawyers then and now) thought he could get himself off the hook by arguing in terms of technicalities. And so he had a follow-up question for Jesus: “And who is my neighbor?” Jesus did not debate this man on his own terms. He was not willing to get into a word study in the original text. Instead, Jesus told a simple story, the story of the Good Samaritan. ellauri156.html on line 693: »Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin. 31Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi. 32Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi. ellauri156.html on line 695: 33»Mutta sitten tuli samaa tietä muuan ulkomaalaistaustainen samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. 34Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. 35Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ’Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.’ 36Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?» ellauri156.html on line 699: The lawyer was in trouble; the story had no technicalities over which to argue. It brought the issue home, with little ground for quibbling over details. When push came to shove, the lawyer knew our Lord's functional definition of “neighbor” was absolutely right. He had nowhere to hide. The story did the trick; it cut to the heart of the matter, while avoiding trivial details to quibble over for hours. It was not the lawyer who made Jesus look bad with all his minutiae but Jesus who made the lawyer look bad with a simple story. The best part about similes that they can be tweaked any way you wish. Russians are our neighbors if they get to trouble, and so are Chinamen. But there is nothing here about helping them when they threaten our vital interests. ellauri156.html on line 703: The story Nathan tells David is very simple. Two men lived in the same city; one was very rich and the other was very poor. The rich man had flocks and herds.44 The rich man did not just have a large flock and a large herd; he had many flocks and many herds. We would say this man was “filthy rich.” The poor man had but one ewe lamb; this was his “pet lamb.” He purchased it and then raised it in his own home. The lamb spent much time in the man's lap and being carried about. It lived inside the house, not outside, being hand fed with food from the table and even drinking from its master's cup. ellauri156.html on line 707: The rich man had a guest drop in for a visit, and as the host he was obliged to provide him with a meal. After giving the matter considerable thought, the rich man decided upon lamb, and yet he was not willing to sacrifice one lamb from all those he owned. Instead, he took the poor man's lamb, slaughtered and served it to his guest, so as not to suffer any losses personally. He not only let (i.e., forced) the poor man to pick up the tab for the meal, he deprived this man of his only lamb, and one that was like a member of the family. ellauri156.html on line 709: I hope I am not guilty of attempting to make this story “walk on all fours” when I stress the same thing the story does -- that there is a very warm and loving relationship between the rich man and the poor man's “pet lamb.” It really tasted great! Considered along with everything else we read about Uriah and Bathsheba and David, I must conclude that the author is making it very clear that Uriah and Bathsheba dearly loved each other. Anyway, who cares this way or that, it was his lamb. When David “took” this woman to his bedroom that fateful night, and then as his wife after the murder of Uriah, he took her from the man she loved. Bathsheba and Uriah were devoted to each other, which adds further weight to the arguments for her not being a willing participant in David's sins. It also emphasizes the character of Uriah, who is so near to his wife, who is being urged by the king to go to her, and yet who refuses to do so out of principle. ellauri156.html on line 715: 1 (21:37) "Jos joku varastaa härän tai lampaan ja teurastaa tai myy sen, hän maksakoon viisi nautaa korvaukseksi härästä ja neljä lammasta tai vuohta korvaukseksi lampaasta. ellauri156.html on line 717: 3 (22:2) Kuitenkin jos aurinko oli jo noussut, hän joutuu verivelkaan. Varkaudesta kiinni joutunut maksakoon täyden korvauksen, mutta jos hänellä ei ole millä maksaa, hänet myytäköön orjaksi varastetun omaisuuden korvaamiseksi. ellauri156.html on line 718: 4 (22:3) Jos varastettu eläin löydetään elävänä hänen hallustaan, oli se sitten härkä, aasi tai lammas, hän antakoon siitä kaksinkertaisen korvauksen. ellauri156.html on line 722: Second, David recognizes what he views as the greater sin, and that is the rich man's total lack of compassion. David is furious because a rich man stole and slaughtered a poor man's pet. He does not yet see the connection to his lack of compassion for stealing a poor man's beloved companion, Uriah's wife, Bathsheba. The slaughtering of Uriah is most certainly an act which lacks compassion. The crowning touch in David's display of righteous indignation is the religious flavoring he gives it by the words, “as the Lord lives” (verse 5). ellauri156.html on line 736: Mikäs on sitten ero rikoxen ja synnin välillä? Eiköhän se ole ezynti on rikos ihmisyyttä vastaan, eli kantaja on koko pörriäisten pesä kuningatar edustajana eikä yksityinen kostaja. Sixi synti on jotain hienompaa kuin kärhämä, se on yxinkertaisesti totta eikä vaan vaihtoehtoista totuutta, josta jokaisella voi olla oma käsitys. Sanakin tulee ie. kannasta 'se on' (pohjal. soon), jota vänkää sama jumala, jonka nimikin on yxinkertaisesti 'minä olen'.(pohjal. moon). Sitä ihtiään se on sanoi äitikin. Entäs muissa kielissä? Kreikassa se on erehdys, hamartema. Hepreaxi ohari. Hepreassa usko, emunah אמונה merkitsee, "Jumala pitää kiinni erämaassa huomattavasti", alef-mem-vav-nun-hei. Siltä se saattaa tuntua kun erämaassa käy kova puhuri. ellauri156.html on line 738: I fear some of us tend to miss the point here. We read Nathan's story and we hear Nathan's rebuke as though David's sin is all about sex. David does commit a sexual sin when he takes Bathsheba and sleeps with her, knowing she is a married woman. But this sexual sin is symptomatic, according to Nathan, and thus according to God. God is not just saying, “Shame on you, David. Look at all the wives and concubines you had to sleep with. And if none of these women pleased you, I could have given you another woman, just one that was not already married.” Wow, this is the same 'gotcha' as with Adam earlier: I give you about anything as long as you keep your fingers off my property. ellauri156.html on line 740: Nathan tells David the story of a rich man and a poor man. God tells David through Nathan that all that he possesses (his riches) it is he, the boss, who has given them to him. God is like the rich man, and David the poor one with just the one. David's problem is that his possessions have come to own him. He is so stingy he won't even give his petlamb to Mr. Rich. He is so “possessed” with his lamb that he is unwilling to spend it when his boss has a party. He wants “more” and “more,” and so he begins to take what isn’t his to take, rather than to ask the divine Giver for all he has and more. ellauri156.html on line 744: First and foremost, David's sin is against God. He has ceased to humbly acknowledge God as the Giver of all he possesses. He has ceased to look to God to provide him with all his needs -- and his desires. David has not only ceased to ask God to supply his needs, he has disobeyed God's commands by committing adultery and murder. David's sin against God manifests itself by the evils he commits against others. Nathan outlines these, employing a repetitive “you:” ellauri156.html on line 766: The evil David commits against others is clear disobedience to the revealed Word of God. David is a “man after God's own heart,” and yet in this instance, David “despised the Word of the Lord.” While David does repent and the guilt of his sin is forgiven, these consequences will not be reversed. These consequences are just; they fit the crime David committed. He used the sword of the Ammonites to kill Uriah, and so the sword will not depart from his house. He took the wife of another man, and so his own wives will be taken by another, another from his own house. ellauri156.html on line 768: The consequences are not only appropriate, but intensified. David took one man's wife; another will take several (I bet four) of his wives. This happens when Absalom rebels against his father's rule and temporarily takes over the throne. Following the advice of Ahithophel, Absolom pitches a tent on the roof of David's palace (the place from which David first looked upon Bathsheba) and there, in the sight of all Israel, sleeps with David's concubines as a declaration that he has taken over his father's throne and all that goes with it (2 Samuel 16:20-22). While David seeks to commit his sins in private, God sees to it that the consequences are very public. Aijaa. Kai tää Absalom-tarinakin täytyy vielä lehteillä. ellauri156.html on line 774: I do not know how many people I have known who refused to rebuke or even caution someone close to them, thinking that they are being a friend by being non-condemning. A good friend does not let us continue on the path to our own destruction. Nathan was acting as a prophet, but he was also acting like a friend. Would that we had more professor friends. Would that we were a prophylactic friend to one on the path of destruction. Deliver in a timely manner those who are being taken away to death, And those who are staggering to slaughter, Oh hold them back (Proverbs 24:11). ellauri156.html on line 776: (2) God sees our sin, even when men do not. He sees through the privy door. Our sins never slip past God unnoticed. The wicked refuse to believe that God sees their sin, or that if He does, that He will deal with it: And they say, “How does God know? And is there knowledge with the Most High?” (Psalm 73:11; see 2 Peter 3:3ff.) The answer is he has X-ray vision. And a huge notebook. God may delay judgment or discipline, but He will never ignore our sin. If he ignores it, it was a venial sin. But better not try your luck! ellauri156.html on line 778: 20 So Moses said to them, “If you will do this, if you will arm yourselves before the LORD for the war, 21 and all of you armed men cross over the Jordan before the LORD until He has driven His enemies out from before Him, 22 and the land is subdued before the LORD, then afterward you shall return and be free of obligation toward the LORD and toward Israel, and this land shall be yours for a possession before the LORD. 23 “But if you will not do so, behold, you have sinned against the LORD, and be sure your sin will find you out (Numbers 32:20-23, emphasis mine). Note what this says! We must support Israel against its mooslem neighbors! They are not their neighbors! Or rather of course they are but they are also enemies! ellauri156.html on line 780: (3) God is under no obligation to stop us from sinning. (So why did he bother with David then? Is he some sort of special case? Of course he is, he is Dawgs petlamb. Sometimes people justify their sin by saying something like: “I've prayed about it and asked God to stop me if it is wrong. . . .” When God does not stop them, they somehow assume it must be right. God could have stopped David after he chose to stay home from the war, or after he began to covet Uriah's wife, or after he committed adultery, but instead He allowed David to persist in his sin for some time. God even allowed David to get away with murder, for a time. Well actually, for good. It was just a immigrant after all. God's Word forbade David's sins of coveting, adultery, and murder. God's Word commanded David to stop, and he did not. God allowed David to persist in his sin for a season, but not indefinitely. God allowed David's sin to go full circle, to reach full bloom, so that he (and we) could see how sin grows (compare Genesis 15:12-16). ellauri156.html on line 784: If we look very very carefully at the Bible, we can see that it is a thick book with unusually small print and thin leaves. We will see why stories like that of our text were written. They were written for the small print. They were not written to encourage us to sin, but to warn us of the danger of sin, and thus to encourage us to avoid sin at all costs. After outlining the major sins of the nation Israel in the wilderness in 1 Corinthians 10:1-10, Paul then applies the lesson of history to the Corinthians, and thus to us: ellauri156.html on line 786: 101 Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. 2 Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. 3 Kaikki he söivät samaa hengellistä roskaruokaa 4 ja joivat samaa hengellistä sihijuomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, jota Mooses kuljetti heidän mukanaan painavassa arkissa; tämä kallio oli Pietari, korjaan Kristus. 5 Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa. 6 Näin heistä tuli meille varoittavia esimerkkejä: meidän ei pidä himoita pahaa, niin kuin he tekivät. 7 ellauri156.html on line 790: Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu. 13 Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. ellauri156.html on line 792: 4 Senjälkeen he lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta matkalla kansa kävi kärsimättömäksi ja alkoi napista. 5 Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon roskaruokaan." 6 ellauri156.html on line 794: Silloin Herra suivaantuneena lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli. 7 Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta. 8 Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon". 9 Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon. HUOM! tää vaskikäärme ei sunkaan ollut epäjumala, vaan ihan vaan tollanen niinkö maskotti. ellauri156.html on line 800: (5) David's sin, like all sin, is never worth the price. I have actually had people ask me what the penalty for a certain sin would be, planning to do it and then be forgiven. There are those who toy with sin, thinking that if they sin, they may suffer some consequences, but that God is obliged to forgive them, and thus their eternal future is certain and secure, no matter what they do, even if intentionally. I know of one situation in which a church leader left his wife and ran off with the wife of another, planning to later repent, and then expecting to be welcomed back into the fellowship of that church. This is presumptuous sin, sin of the most serious and dangerous kind. Rather than open a “can of worms” at this point in this message, let me simply say this: “No one ever chooses to sin, and then comes out of it with a smile on their face.” My friend Dawg will almost certainly wipe that smug smirk off their face. I still seethe when I think of that colleague of mine, and how he got away with dumping her hag and plucking a dainty dish from Brother ... (better not say). Took just a few months for the brotherhood to relent. Fuck, it shouldn't be that easy! A little more speedy delivery of the retribution would be indicated, don't you think, milord? Not that I criticize you in any way, milord. ellauri156.html on line 802: I used to teach school. From time to time the principal would call a misbehaving student to his office. I will never forget when one of my students was called to his office, and then returned with a smirk on his face. One of my students protested publicly, “Will you look at that? He went to the principal's office and came back with a smile on his face!” My young student was absolutely right. Being called to the principal's office for correction should produce repentance and respect, not a smile. In those few times when I found it necessary to use the “rod” of correction, I purposed that no student would come back into the room with a smile, and none did (including the principal's own son, I might add, who was not even in my class). Oh how my students loved and respected me! I still think it was unfair to sack me. There was hardly any mark left on their precious skin from my rod. Least of all of the one that I used on my coeds. ellauri156.html on line 806: (6) It was the story of the slaughter of a lamb which exposed the immensity of David's sin. It is the story of the slaughter of The Lamb of God which exposes the immensity of our sins. (I am not suggesting that this comparison is on all fours, though the thought is close. Like the rich man slaughtering the poor people's only lamb to have a feast.) Isn't it amazing that David was so blinded by his own sin that he could not see it? It was by means of the story of the slaughter of a poor man's pet lamb that David was gripped with the immensity of the sin which was his own. David could see his own sin when he heard the story of what appeared to be the sin of another. ellauri156.html on line 814: The Gospel of Jesus Christ is “Good News.” (No, it is Dog's breakfast. You must be thinking of euangelion.) The “Good News” is the death of our Lord, which reveals the immensity of our sin, is the immense workload of God by which he can and will forgive us of our sin. (Recall here Dosto's and many other mystics' meme that everybody should feel guilty of everything. They really enjoy it! It is some variant of algolagnia.) By His innocent and sacrificial death, Jesus died in our place, paid the penalty for our sins. Come to think of it, the logic of this story IS on all fours with God's judgment on David's oversight: Not nice but don't worry, I'll cash your debt on some innocent scapegoat. ellauri156.html on line 818: Footnotes ellauri158.html on line 22: Sisälmysluetteloon ellauri158.html on line 46: The actual world, we might now say, is the only possible world. Events could not, in the strongest sense of that expression, have gone any differently than they in fact have gone. This is the position of necessitarianism, a belief that few in the history of Western philosophy have explicitly embraced. And for good reason — on the face of it, necessaritianism is highly counterintuitive. Surely the world could have gone slightly differently than it has gone. Couldn’t the Allies have lost WWII? No way! They were in the right! Couldn’t Leibniz have been a sister or not been born at all? Täähän on kuin Jaakko Hintikka versus Jon Barwise. ellauri158.html on line 53: What Clarke argues is that the Newtonian natural system and the findings that stem from it are incompatible with the “blind necessity” that characterizes both the Epicurean and Spinozistic world picture, precisely because this system implies the existence of an immaterial and wise Creator. What the fuck? It is a deterministic system par excellence. Ach, tarkoitatte alkuehtoja. Vanha antroposentrinen jumalatodistus: jos jumala ei olis säätänyt kaikkea näin hyvin, ei olis meitäkään. Tää ei voi olla sattumaa! Maailmamme ei voi olla 1 ziljoonasta sokeasta yrityxestä! Vai voiko se? This lottery is unfair, huutaa Shirley Jackson kiukkuisena, kun kivet lentävät. Shirley putkahti esille albumissa 133 ja putkahtaa uudelleen esille albumissa 270. ellauri158.html on line 57: Jonnekin on Pentiltä hukkunut jako jaollisiin ja jaottomiin asioihin, josta Parmenides paljon paasasi, ja minäkin TMAD-manuskriptissa. On se väähän sääli että se kässäri jäi pöytälaatikkoon, oikeastaan se oli mun tuotantoni opus magnum. Ellei sitten nämä paasauxet kisko edelle! ellauri158.html on line 72: Tässä on heti pari perinteistä ajatusvirhettä. Primus moottori eli liikkumaton liikuttaja Aristoteleelta, ja ontologinen jumalan olemassaolotodistus yhdessä lauseessa. Sehän on kuin kysyisi kuin Itchele: Mitä oli ennen luontoa? Mitä oli ennen jumalaa, vastasi isoveli Singer juutalaisittain Iisakille kysymyxeen kysymyxellä. Skolastiikan käsiaseista puuttuu enää ex nihilo nihil fit ja riittävän syyn periaatteen neljä juurikasta. ellauri158.html on line 73: Kyllä näitä on sitten jauhettu. ÄLÄ JAUHA! olisi Calle-vainaa sanonut, tai oikeammin kirjoittanut skoliana puheen reunaan. Mäkin oon tällänen skoliastikko, en ize luo vaan laitan viereen näitä vittuilevia puhekuplia. Hyvä minä! ellauri158.html on line 89: Filosofien kategoriat lähtee sanaluokista, substantiivit (pronominit ja erisnimet oikeammin) vastaan appellatiivit, adjektiivit ja verbit. Yxilö-luokkajako olis se Leibnizin dualiteetti. Alkaen konkreettisista yxilöistä joilla on aikapaikkakoordinaatit. ellauri158.html on line 93: Moodilla tarkoitan substanssin affektioita, eli sitä mikä on muissa, jonka läpi jotain käsitetään. (Jospa käsittäisimme sen roiston! kuten sanotaan Alexis Kivessä.) Oisko attribuutti vs. moodi sama kuin terminologiassa määritelmät vs. selitteet. Homous ja viisaus vs. höyhenettömyys ja kaxijalkaisuus. Tää on tosi keinotekoinen erottelu, siinä meni jo muinaiset kreikkalaiset pahan kerran mezään, Sokrates ja Plato etulittanenässä. Vittu että se ideaoppi oli monen pahan alkupää. Jotenkin noi kreikkalaiset oli vielä aika primitiivisiä, ne siirsi pään sisällyxet taivaalle ja kääntäen. Siitä tuli aivan loputtomasti sotkua. Varmaan koska ne oli narsisteja. ellauri158.html on line 103: Pentistä varmaan tollasia primus moottoreita voi olla vaan 1 koska muuten ne kolaroisi toisiinsa kuin Linnanmäen sähköautot. Kaikki seisoskelis kadunkulmassa eikä kukaan pääsis liikkumaan. Paizi että Russell osoitti (ihan oikeesti) ettei kaikkien luokkien luokkaa voi edes olla, se on ristiriitaista. It´s no use Mr. Russell, it´s turtles all the way down. ellauri158.html on line 110: Tässä tulee sit axioomat ! ellauri158.html on line 123: Riittävän syyn periaate eli determinismi axioomana. Sattumia ei löydy Pentin sopasta, eikä ihmeempiä.. ellauri158.html on line 141: Siinä ne nyt sitten oli, axioomat. Ei näillä vielä kuuhun mennä, ei saada konstruoiduxi edes lukuteoriaa, vaikka mukana on kamaa jota ei löydy minun raamatustani eli ZF joukko-opista. Ontologiatodistus plus determinismi ainaskin. ellauri158.html on line 143: Nyt eiku calculemus! Lopussa pitäis jäädä käteen apinoiden käyttöohjeita. Alku aina hankalaa, lopussa luojan kiitos seisoo. ellauri158.html on line 196: Jumala on välttämätön, per definitionem. Siitä eetikot ei voi olla kuin yhtä mieltä. Mitä liikenteestä tulee ilman poliisia, pesästä ilman hormoonijohtajatarta. Joisaalla Pentiltä lipsahtaa "deus sive natura", mikä on hyvin, hyvin paha. Infamous, sanoo kristityt, ja juutalaiset komppaavat. ellauri158.html on line 200: Sanooko tää että substanssia voi, vai että sitä ei voi jakaa? ellauri158.html on line 218: Kaikki mikä on, on jumalassa, eikä mikään voi olla eikä tulla tajutuxi ilman ko. heppua. Me ollaan kaikki herran kellon rattaita. Mutta ollaanko me moodeja? No ei Pentti tässä kohtaa sano sitä. ellauri158.html on line 250: Häh, tää ei näytä ihan heti selvältä. Jos mekin ollaan rusinoita muuttumattoman jumalan taikinassa sit kai ei mekään voitas muuttua. Jotain tässä nyt on vialla? Aijaa, ehkä me ollaan vaan jumalan affekteja, irvistyxiä tai pierukuplia taikinassa. Jos se vielä kerran sanoo flottis, mää lähren. ellauri158.html on line 254: Joo niin se on, vaan absoluuutti osa Jumalasta on pysyvää. Eiköhän se ole tää sieluparka taas. ellauri158.html on line 321: Pena vetää tässä luvussa aika hienon reductio ad absurdumin teologiasta laplacelaiseen determinismiin yhistettynä. Hupaisinta on eze on suurin piirtein oikeassa koko ajan, paizi tietysti tossa res cogitans dualismissa. Joo, absurdiahan tää kaikki on, jos tätä koittaa ymmärtää jonkinlaisena muumipelinä. Ihan paras on kun ei liikaa mieti sitä. ellauri158.html on line 364: Homo pohtii. Miettii. Ajattelee. Tuumaa. Tää on siis axiooma. ellauri158.html on line 391: Tämmönen tavallinen panteismi eli luonnon ja jumalan 1-to-1 identifikaatio on aika harmitonta, vai mitä? Jos ei siitä seuraa mitään lisätehtäviä, ei esim. tarvi ruveta pyllistämään auringonnoousulle eikä täyttämään eväillä jotain seitakuppeja. ellauri158.html on line 413: Minkä tahansa attribuutin moodeilla, sikäli vaan kun niitä kazotaan sen attribuutin alla, jonka moodeja ne ovat, on syynä jumala. ellauri158.html on line 415: Olis kiva ymmärtää mitä nää Pentin attribuutit ja moodit ovat oikeesti. Ne määriteltiin edellä defin. 4 ja 5, muttei siitä juuri hullua hurskaammaxi tullut. Pitäisin kyllä kiinni käännöxistä 'tuntomerkki' ja 'tapa'. Kr. proson ja tropos. Ajattele vaikka Pentti Linkolan lintuja. Tuntomerkeistä tietää mikä laji on, ja tapoja voi seurata kiikarilla puskasta. ellauri158.html on line 417: Vielä täytyy ottaa huohmioon se mahis että Spinoza kuin muinaiset kreikkalaiset, ajatteli että kausaatiokin on jotain loogista. Niinhän voi ehkä ajatella, jos vaan 1 maailma on mahdollinen. Kaikki mikä ei tapahdu on vaan mahootointa, kaikki mahdollinen on välttämätöntä. Boxi ja timantti redusoituu pois. Kaikki totuudet on käsitteellisiä, koska ei ole mitään kontingenttia. Jos Spinoza tosiaan ajatteli noin, mä olen pettynyt. ellauri158.html on line 419: Obscurum per obscurius. Emmä ole varma mitä tää tuuba tahtoo sanoa. Eli siis mitä? Voisko tää olla jotain sellasta, että jotkut jutut voi näyttää sattumilta, jos ei tarkata oikeaa syy-seurausketjua. Voi näyttää sattumalta että Alf tippuu kaivantoon ("Just my luck"), muttei se ole sattumaa esim kaivajien kannalta, niillä oli ihan järkevä työtehtävä. Oma vika jos Alf ei kazo eteensä. ellauri158.html on line 425: Täähän on suurin piirtein Wittgenstein juniorin kuvateoria. Sen repussa nyölääntynyt Tractatus oli matkimus Siilin ohuehkosta teoxesta Tractatus Theologico-Politicus (Teologis-poliittinen tutkielma), jossa hän puolustaa suvaitsevaisuutta, ilmoittaa suorasukaisesti, ettei totuuden lähde ole jumalan ilmoitus ja että poliittinen valta ei ole jumalan asettama vaan ihmisten sovittavissa. Hyvä Siili! Wittgenstein sitävastoin. Wovon man nicht sprechen kann darüber muss man schweigen oli mystikointia (muein = vaieta). Paizi ei ne mystikot mitään hiljaa ole, ne mutisee puoliääneen kuin Seija vihaisena ja nostelee merkizevästi kulmakarvojaan kuin torakat tai Eski Saarinen näyttääxeen että niillä kyllä olis asiaa mutta "ei saa sanoa" kuin Helmi pienenä. Ne on elloja. Wittgensteinit oli äveriäitä ex-jutkuja mutta koko suku oli kääntynyt ja maallistunut. Homo Ludi kaipas hämärästi Elohiimia. (Enkä! Älä yritä! Mä kaipaan esi-isieni luoxe kuin Roope Ankka.) ellauri158.html on line 427: Tästä Spinozan tyylistähän sekin ponnisti. Spinozaakin puhutti Parmenideen ongelma, jota mun on aina vaikea edes nähdä ongelmaxi. Sehän se Wittgensteiniakin kiusasi: jos lauseet on jotain todellisuuden heijastuxia, miten niitä voi olla vääriä? Mistä tietää mitä ne tarkoittaa kun ne ovat vääriä? Ei se ole mikään ongelma täällä kuun alisessa maailmassa, jossa lauseet on vaan apinoiden ym elukoiden kuvitelmia, ne tähtää johonkin mutta tekee huteja. Tuleehan roboteillekin bittikarttavirheitä. Mixen pitäis olla ongelma jollekulle typerälle filosoofille? Niillä on jotenkin vääristynyt maailmankuva. Varmaan taas ellauri158.html on line 428: idealismin vuoxi liian vähän mahd. maailmoja, kun on vaan tää oma pää. Eikös Barwisellekin tullut tässä trenkkapoo? Wittgenstein seniorin piti kexiä kielipelit ymmärtääxeen miten se kaikki tapahtuu. Se oli tosi naivia. Ja sitä privaattikieliargumenttia mä en liioin tajua. Se vaikuttaa joltain solipsistiseltä hätähuudolta, vähän samanlaiselta kuin cogito. Haloo! onko täällä ketään? Mixi ylipäänsä on mitään mixei mieluummin ole mitään? Tottakai voi kexiä omia kieliä, sitähän mä tein koko ajan pienenä. Tuntuu päättömältä ja nurinkuriselta lähteä liikenteeseen oman pään sisältä ja jotenkin pyrkiä sitten sieltä ulos kuin joku pimppari stidiloodasta. Täytyy olla tosi narsisti tai skizo edes miettiääxeen sellasta. Siili sanoi aivan oikein että tieto omasta päästä on epävarminta, ei siitä pie lähteä. ellauri158.html on line 454: Joopa joo, apinan sielu on osa jumalaa eli maailmansielua. Tätähän hindut bambut ym panteistit hokevat ja tähän pyrkii loputkin loppupeleissä. Se on hyvin termiittimäistä. Kai niistä sitten tuntuu siltä, ainakin se olis niistä kivaa. Mulle kyllä riittää olla osa materiaa. Spinozan jumala on samaa materiaalia. Sihen kelpaa yhtyä kuin edelliseen puhujaan, mutta vasta tilaisuuden jälkeen. Mitenhän tääkin todistus menee, pitäisi kazoa. Muttei nyt vielä jaxa. ellauri158.html on line 459: Mikä hyvänsä tapahtuu kohteessa joka on apinan mielen rakentava idea (sielu, tästälähin, en jaxa kirjoittaa tota sepustusta enää), sen apinan mieli havaizee, tai siitä asiasta välttämättä syntyy mielessä idea; eli siis, jos apinan sielun kohteena on korpus, ei mitään siinä korpuxessa voi tapahtua, jota ei mielellä havaita. Mitähän tääkin sitten olisi. Onko tähtäimessä Jaakko Hintikan transitiivisuusaxiooma S4, eli Kp -> KKp? Täähän on freudilaisuuden tappolause, ei voi olla jotain alitajuntaa, josta ylitajunta ei olis selvillä. Eli se on eittämättä perseestä. Mieli on kuten Minsky sanoi, pieni termiittipesä sekin. ellauri158.html on line 463: Apinan sielun kohteena on korpus, eli tietynkokoinen oikeasti olemassaoleva, eikä mikään muu. Tästä seuraa että apina koostuu mielestä ja ruumiista, jotta se, kuten meistä tuntuukin, on olemassa. ellauri158.html on line 468: Tähän väliin tulee lisää axioomia ja apulauseita, jotta päästään eteenpäin, kuten Lealla oli tapa sanoa. ellauri158.html on line 495: It is unclear whether Newton read any of Spinoza´s works. However, two people with whom he was in close contact made substantial efforts to repudiate Spinozism directly: Henry More in The Confutation of Spinoza (More 1991) and Samuel Clarke in A Demonstration of the Being and Attributes of God: More Particularly in Answer to Mr. Hobbs, Spinoza and Their Followers. Sit oli vielä "Ralph" Cudworth ja joku "Colin" McLaughlin, kaikki Cambridgen platonisteja, siis jotain täys idiootteja, presumably, ja kaiken lisäxi varmaan vielä homoja. In the arguments on which I focus, More, Clarke, and Maclaurin aim to establish the existence of an immaterial and intelligent God precisely by showing that Spinoza does not have the resources to adequately explain the origin of motion. Sen jumala ei ollut kunnon priimuskaasulla toimiva käynnistysmoottori, pikemminkin joku auton alusta. ellauri158.html on line 499: Kaikki moodit, joilla joku korpus vaikuttuu toisesta, seuraavat niiden luonnosta; notta sama ruumis liikkuu eri lailla eri ruumiiden työnnöstä, ja kääntäen sama ruumis vetää eri ruumiita eri teholla. ellauri158.html on line 532: Humaaniruumis koostuu hirmu monista osista jotka nekin on komposiitteja. ellauri158.html on line 573: Pro secundo, että havainnot kertoo enempi meidän omista ruumiista kuin ulkopuolisista jutuista. ellauri158.html on line 682: Falskius koostuu tiedon puutteesta, jota on epäadekvaateissa tai mutiloituneissa ja sekavissa ideoissa. ellauri158.html on line 688: All such opinions spring from the notion commonly entertained, that all things in nature act as men themselves act, namely, with an end in view. It is accepted as certain, that God himself directs all things to a definite goal (for it is said that God made all things for man, and man that he might worship him). I will, therefore, consider this opinion, asking first, why it obtains general credence, and why all men are naturally so prone to adopt it? secondly, I will point out its falsity; and, lastly, I will show how it has given rise to prejudices about good and bad, right and wrong, praise and blame, order and confusion, beauty and ugliness, and the like. ellauri158.html on line 692: All men are born ignorant of the causes of things, that all have the desire to seek for what is useful to them, and that they are conscious of such desire. Herefrom it follows, first, that men think themselves free inasmuch as they are conscious of their volitions and desires, and never even dream, in their ignorance, of the causes which have disposed them so to wish and desire. Secondly, that men do all things for an end, namely, for that which is useful to them, and which they seek. Thus it comes to pass that they only look for a knowledge of the final causes of events, and when these are learned, they are content, as having no cause for further doubt. If they cannot learn such causes from external sources, they are compelled to turn to considering themselves, and reflecting what end would have induced them personally to bring about the given event, and thus they necessarily judge other natures by their own. Further, as they find in themselves and outside themselves many means which assist them not a little in the search for what is useful, for instance, eyes for seeing, teeth for chewing, herbs and animals for yielding food, the sun for giving light, the sea for breeding fish, &c., they come to look on the whole of nature as a means for obtaining such conveniences. Now as they are aware, that they found these conveniences and did not make them, they think they have cause for believing, that some other being has made them for their use. As they look upon things as means, they cannot believe them to be self—created; but, judging from the means which they are accustomed to prepare for themselves, they are bound to believe in some ruler or rulers of the universe endowed with human freedom, who have arranged and adapted everything for human use. They are bound to estimate the nature of such rulers (having no information on the subject) in accordance with their own nature, and therefore they assert that the gods ordained everything for the use of man, in order to bind man to themselves and obtain from him the highest honor. ellauri158.html on line 694: Hence also it follows, that everyone thought out for himself, according to his abilities, a different way of worshipping God, so that God might love him more than his fellows, and direct the whole course of nature for the satisfaction of his blind cupidity and insatiable avarice. Thus the prejudice developed into superstition, and took deep root in the human mind; and for this reason everyone strove most zealously to understand and explain the final causes of things; but in their endeavor to show that nature does nothing in vain, i.e. nothing which is useless to man, they only seem to have demonstrated that nature, the gods, and men are all mad together. Consider, I pray you, the result: among the many helps of nature they were bound to find some hindrances, such as storms, earthquakes, diseases, &c.: so they declared that such things happen, because the gods are angry at some wrong done to them by men, or at some fault committed in their worship. Experience day by day protested and showed by infinite examples, that good and evil fortunes fall to the lot of pious and impious alike; still they would not abandon their inveterate prejudice, for it was more easy for them to class such contradictions among other unknown things of whose use they were ignorant, and thus to retain their actual and innate condition of ignorance, than to destroy the whole fabric of their reasoning and start afresh. They therefore laid down as an axiom, that God´s judgments far transcend human understanding. Such a doctrine might well have sufficed to conceal the truth from the human race for all eternity, if mathematics had not furnished another standard of verity in considering solely the essence and properties of figures without regard to their final causes. There are other reasons (which I need not mention here) besides mathematics, which might have caused men´s minds to be directed to these general prejudices, and have led them to the knowledge of the truth. ellauri159.html on line 22: Sisälmysluetteloon ellauri159.html on line 36: Kazokaa toin teille kaverit nää 20 kivitaulua - oops - KRASH - siis nää 10 kivitaulua jossa on jumalan meile asettamat käskyt. Sanoi Mooses palatessaan Siinain vuorelta. Rinne oli aika hankala. ellauri159.html on line 43: Se mitä tässä ajan takaa on että miten albumin 98 luonnetaksonomioihin saadaan takas mukaan se niistä poispudotettu arvoaxeli. Epäilemättä kullakin luonnetyypillä on omat helmasyntinsä ja luonnolliset hyveensä. Mutta niitä ei saa esiin ellei mukaan ota jotain preferenssejä. Todennäköisesti se on kaikkien uskontojen peukuttama tiimiajattelu. Siihenhän uskontoja tarvitaan. Niinkuin Jepu sanoi, en tullut noutamaan jo lunastettuja, vaan ostamaan ylijääneitä kelvottomia. Eli siis matelijanaivo luonnostaan johtaa apinoita tekemään tietyntapaisia temppuja, ja yliminä käskyineen ohjaa sitä suositettuun käytöxeen, joka hyödyttää tiimin johtoa. (Tai siis tarkoitan, koko tiimiä, sanoo nilkki yskähdellen nyrkkiinsä. Tää on win-win tilanne, I win a lot and you guys win a tiny bit. Älkää olko kateita, se on 1 tappavista synneistä.) Just tätä angstasi Paavali Roomalaiskirjeen 7. luvussa. ellauri159.html on line 45: Kymmenen käskyä tai dekalogi (hepr. ‏עשרת הדברים‎, Aseret ha-Dvarîm) ovat juutalaisen ja kristillisen uskon mukaan Jumalan ihmiselle Mooseksen välityksellä Siinain vuorella antamat käskyt. Kristinuskon eri suunnissa käytetään hiukan erilaista numerointia käskyistä. Käskyistä käytetään myös nimeä Dekalogi, joka tulee kreikan sanasta δεκάλογος tai "dekalogos", suomeksi kymmenen lausetta, kymmenen lausuntoa, kymmenen puheenvuoroa tai kymmenen tiedonantoa, tai mixei 10 logoa. Käskyä-muodon lausunnot saavat Raamatusta, kymmenen käskyä, aseret had'varim Raamatusta käskyt löytyvät Toisesta Mooseksen kirjasta (2 Moos. 20:1–17) sekä varuixi myös Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 5:6–21). ellauri159.html on line 47: Kymmenen käskyä ovat osa Mooseksen lakia, jonka 613 käskyssä on kaiken kaikkiaan 365 kieltoa ja 248 käskyä. Toisin kuin yleensä ajatellaan dekalogi ei ole erillinen osa Mooseksen lakia eikä se kuulu kristinuskon viralliseen dogmiin. ellauri159.html on line 53: Raamattu mainitsee, että israelilaiset leiriytyivät Siinain erämaahan kaksi kuukautta Egyptin orjuudesta vapautumisensa jälkeen. Ensimmäisellä kerralla, kun Mooses meni vuorelle, Tooran mukaan Jumala puhui Moosekselle nämä sanat: Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni. Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa. Sano nämä sanat israelilaisille. Mooses vei sanoman kansalleen ja kansa vastasi siihen sanoen: "Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme", jonka Mooses meni ilmoittamaan Jumalalle vastaukseksi. Eli diili tuli. ellauri159.html on line 55: Raamatun mukaan toisella kerralla Jumala puhui vuorella Moosekselle, että heidän täytyy pyhittyä kahden päivän ajan, jolloin tulee vaatteetkin pestä kolmatta päivää varten, ja varoitti astumasta vuorelle tai koskemasta siihen tuona aikana kuolemanrangaistuksen uhalla, kunnes Pitkän torven puhallus purkaa kiellon, jonka jälkeen kansa saa tulla vuorelle. Myös naiseen yhtyminen oli kielletty tuon kolmen päivän pyhityksen aikana. No arvasinhan että se pyhittyminen sisälsi myös tän. Juutalaisten jumala on vitun mustasukkainen. ellauri159.html on line 57: Kolmannella kerralla Mooses vei kansan vuoren lähelle vetopasuunan soidessa. Raamatun mukaan Jumala astui alas Siinain vuorelle tulen muodossa, ja siksi vuori oli savun peitossa. Mooses ja hänen veljensä Aaron menivät ylös vuorelle, jossa he saivat käskyt messiin varmaan niillä kivitauluilla. Aaroniltako ne loput taulut luiskahti? Saatanan tunari. ellauri159.html on line 412: R: Reformed Christians follow John Calvin's Institutes of the Christian Religion, which follows the Septuagint; this system is also used in the Anglican ook_of_Common_Prayer" title="Book of Common Prayer">Book of Common Prayer. ellauri159.html on line 424: Eli nää pitäs nyt sortteerata tähän EAT! FUCK! KILL! lokerikkoon. EAT! pykälää (siis reviiriasioita eli nokintajärjestystä ruokalaarilla) koskevat selkeästi 20:2, 3-5, 7, 8-11, 12. Mutta samaan palataan sitten taas kuin koira oxennuxelle pykälissä 15, 16 ja paranoidissa luettelomaisessa tarkennuxessa 17. Noihin kahteen muuhun pääasiaan, FUCK!(14) ja KILL! (13) riittää 1 pykälä kuhunkin, paizi että pykälä 17 mainizee erixeen emännät omaisuusluettelossa. Pykälä 20:16 puhuu vaan väärästä todistuxesta eikä muusta valehtelusta. ellauri159.html on line 495: 1. Painautuminen, housut naisilla, huivi miehillä, fitness miehillä, avioero, parranajokone sähköinen, ajettava ruohonleikkuri, hiusten värjäys naisilla, otsatukka, liikalihavuus, kaljuus, rintakarvat miehillä, kravatti, nitoja, paperinreitin, ulkohuussi, muoviämpäri, polkupyörä (ei sähköinen), ilmakivääri. frisbee golf, huono auto, kesämökittömyys, vähään tyytyväisyys, rakkaus muita kohtaan, lähetystyö, iloisuus, televisio. akkuporakone, tyroksinen istunalusta ulkohuussissa, anteliaisuus, köyhyys, suvaitsevaisuus, ehtoollinen kirkossa, rippikoulu kirkossa, kaste kirkossa, ristipääruuvimeisseli, pölynimuri pussiton, aamiaismurot, kabanossi makkara, coca cola, hampurilainen ym. ovat maailman muotoa joita kristitty välttää kaikin keinoin. ellauri159.html on line 497: Kirkkisten "ei- syntiä" lista vastaavasti on: huoruus, juoppous, salavuoteus, maailmanrakkaus, kevytmielisyys, viha, katkeruus, eriseura, saarnamieheksi haluaminen, armon julistaminen katumattomalle, uskovien viettämä ehtoollinen rukoushuoneella, kirkkolain rikkominen, sakramenttien jakaminen, sakramenttien vastaanottaminen, valhe, pilkka, ilkeät sanat, pahuus, petollisuus, panettelu, saarnaajien ja kristityiden vainoaminen, harhaoppien levittämien jne jne. ellauri159.html on line 503: Moosekselle.Siinailla n.1447 eKr. laske siitä, tutki sitä aina, niin selviä ellauri159.html on line 516: VOI HERRA ;EI KUKAAN; siitä keskustelusta ei ole PH:n antanut mitään tarkempaa sanaa moosekselle, mutta ilmeiseti siitä ei keskusteltu kun asia oli selvä , kaikki jotka ei ollut. ARKISSA hukkuu,. niikuin HERRA oli, sen sanonut, ja siksi ei siitä puhuttu enää... ellauri159.html on line 520: Eikä sitä määrännyt Paavalikaan vaan HERRA ,Paavali oli kuin moos. ellauri159.html on line 569: It’s almost like the knightly virtues are the ideal masculine character. And in my opinion these virtues are a good ideal to strive towards. This is something to keep in mind. This code wasn’t meant for everyone. It’s for soldiers on horses, you know, knights… This combination of virtues is supposed to be the best possible behavior of a knight, a soldier, a fighting man. There is no mention of women and children anywhere. Naiset ja lapset ja homot ruikulikakat älkööt vaivautuko. Tää on kovien poikien leikkiä. ellauri159.html on line 581: Sharing what’s valuable in life means not just giving away material goods, but also time, attention, wisdom and energy — the things that create a strong, rich and diverse community. ellauri159.html on line 590: More than just a safety net in times of tragedy, hope is present every day in a modern knight’s positive outlook and cheerful demeanor — the shining armor that shields him or her, and inspires people all around. ellauri159.html on line 598: Being godly means imitating God in your daily life. Dressing up in white and thundering. Put simply, a godly person is one who responds to daily life activities and circumstances in the way that I would. Essentially, this means aspiring to knightly virtues (such as those defined in this book) while avoiding sin. Eli siis tärkeintä on noudattaa näitä ohjeita. ellauri159.html on line 650: Honest to God honor comes to a person when they serve and live only for God. Sometimes others acknowledge this honor publically, which is a perk, but this is never a true knight’s goal. A good reputation (at least among those where a good reputation is valued) is nice to have, but that’s never his goal either. Nonetheless, having a good name is “more desirable than great riches; to be esteemed is better than silver or gold” (Proverbs 22:1). ellauri159.html on line 654: Each of you should look to your own interests, but also to the interests of others. Your attitude should be the same as that of Christ Jesus, who was nothing much as such. ellauri159.html on line 661: A knight’s sacrifice is by using his strength on behalf of the weak. Sharing our food and providing the wanderer with shelter and clothing are also acts of sacrifice, but they can also be counted as hospitality or charity, depending on the sttus of the other guy. ellauri159.html on line 665: Speak up for those who cannot speak for themselves, for the rights of all who are destitute. Speak up and judge fairly; defend the rights of the poor and needy. ellauri159.html on line 675: Perhaps the clearest way to define loyalty is unswerving in allegiance to the latest boss. We are all on different paths in life; when you choose to not swerve from the path the latest lord has for you, that’s loyalty. When you have the opportunity to veer from it for friendship or marriage but choose not to, you are acting out of loyalty. When you spit on your parents to join a sect, that is loyalty. This is the new law, fuck the ten commandments. ellauri159.html on line 686: But among you there must not be even a hint of sexual immorality, or of any kind of impurity, or of greed, because these are improper for God’s holy people. Nor should there be obscenity, foolish talk, or coarse joking, which are out of place, but rather thanksgiving. For of this you can be sure: No immoral, impure, or greedy person—such a man is an idolater—has any inheritance in the kingdom of Christ and of God. ellauri159.html on line 693: Be of good courage, and let us behave ourselves valiantly for our people, and for the cities of our God: and let the Lord see that which is good in his sight. ellauri159.html on line 696: Gallantry is a knight word for courage, it does not mean flourishing your hat in front of ladies. (For the latter, see Courtesy.) Ramon Lull said about courage (not gallantry): “A knight who is in battle with his Lord, who for lack of courage flees from battle when he should give aid, because he redoubts or fears the torment or peril more than trusts his courage uses not the office of knighthood.” ellauri159.html on line 703: Hospitality simply means going out of your way to cater for putative angels, e.g by hosting meals, etc.). While not as seemingly glorious as other knightly traits like strength, honor, and gallantry, hospitality ranks as one of the key traits of knighthood. We need to do the same for others, particularly for those in the family of believers (Galatians 6:10). LOL this was clearly written by a family member. ellauri159.html on line 707: Let us not become weary in doing good, for at the proper time we will reap a harvest if we do not give up. Therefore, as we have opportunity, let us do good to all people, especially to those who belong to the family of believers. ellauri159.html on line 718: The knightly trait of gratitude includes both being grateful in diverse circumstances as well as expressing gratitude to God (cheap) and other good guys (more expensive). Toward the latter part of the medieval knight era (the fourteenth to sixteenth centuries), many knights acquired wealth and power and developed relationships with royalty. This wealth and friendship with the king’s court brought feasting and abundance in many ways. In fact, part of a squire’s training as a knight was "learning how to serve his Lord at meals and kick out the beggars". Nihti osoitti näin kiitollisuutta kinkulle, ja kinkku oli kiitollinen sille. Kaikki olivat kiitollisia. Ne ainakin joista oli väliä. ellauri159.html on line 746: The 3 P’s of Manhood are protect, procreate, and provide. Pyssy, pylly ja palkka. Ihan parasta on toi keskimmäinen. Mutta silti miehekkäin on toi protect, koska naisista vaan 3% selviää merisotilaiden leuanvetotestistä. ellauri159.html on line 748: While the prevailing view among anthropologists was long that hunter/gatherer tribes were very peaceful — bucolic, noble savages — many modern researchers like Wrangham, Napoleon Chagnon, and Steven Pinker convincingly argue that just the opposite is true. Amongst premodern peoples who lived in proximity to neighboring tribes, there is strong evidence that conflict was in fact continual and quite bloody. Primitive human males literally aped their ancestors — forming small gangs, competing for status, and fiercely maintaining boundaries. In the few tribes that did allow women to take part in raiding parties, just like as with the chimpanzees, typically only one or two childless women would choose to come along. ellauri159.html on line 753: Second, males’ greater amounts of testosterone make them well-suited for the warrior role for a couple of reasons. First, testosterone is linked with a greater desire to compete and take risks. Studies show that when a man “wins” in a contest, he is hit with a boost of dopamine and a surge of testosterone that makes him want to keep on competing. So while testosterone doesn’t directly make men more aggressive (that’s a myth — it’s more complicated than that), it does fuel a drive to keep pushing when someone else is pushing back. ellauri159.html on line 755: “When men evaluate each other as men, they still look for the same virtues that they’d need to keep the perimeter. Men respond to and admire the qualities that would make men useful and dependable in an emergency. Men have always had a role apart, and they still judge one another according to the demands of that role as a guardian in a gang struggling for survival against encroaching doom. Everything that is specifically about being a man—not merely a person—has to do with that role.” –Jack Donovan, The Way of Men ellauri159.html on line 757: As I’ve been working on this series, thinking through the tradition of manhood, and attempting to synthesize Gilmore’s findings and the manifestations of the manly code in different cultures, boy, it’s really tasked my brain. When my mind got tied up in knots and the meaning of manhood became seemingly impenetrable and obscure, I often found myself thinking about the definition of masculinity laid out in Jack Donovan’s The Way of Men. It is so simple that even I can wrap my skull around it. ellauri159.html on line 759: You have to define your group. You need to define who is in and who is out, and you need to identify potential threats. You need to create and maintain some sort of safe zone around the perimeter of your group. Everyone will have to contribute to the group’s survival in some way unless the group agrees to protect and feed someone who can’t contribute due to age or illness. For those who can work, you’ll need to decide who does what, based on what they are good at, who works well together and what makes the most practical sense… ellauri159.html on line 763: The first job of men in dire times has always been to establish and secure “the perimeter.” Donovan argues that the way of men is the way of the gang, because when placed in a harsh environment, men will quickly make the logical calculation that they have a much better chance of surviving if they band together than if they each try to go it alone. For some folks, “gang” is a word weighted with negative connotations, so substitute “posse” or “platoon” or whatever else if you must. The important thing to realize is that the small, tightly-knit honor group was the basic male social unit for eons. The myth of the uber-manly lone wolf is just that. With few exceptions, men have always fought and hunted together. Cowboys banded together, pioneers banded together, and Rambo wouldn’t have actually stood a chance against either gang. ellauri159.html on line 765: Donovan argues that understanding the dynamics of these ancient honor groups is the key to understanding the essence of male psychology and how men relate to, interact, and judge each other even up through the modern day. What men respect in other men (and women find attractive), is rooted in what men wanted in the men to the left and the right of them as they stood together side-by-side on the perimeter. ellauri159.html on line 772: To the description of the ideal perimeter-keeper outlined above, Donovan assigns four “tactical virtues”: strength, courage, mastery, and honor. These are “simple, amoral, and functional virtues” — “the practical virtues of men who must rely on one another in a worst case scenario.” They are “amoral” because they are crucial to the success of any gang — no matter if what they’re fighting for is right or wrong. Strength, courage, mastery, and honor are the attributes needed in a team of Navy SEALs just as much as a family of Mafioso. If you’ve ever wondered why we are fascinated by gangsters, pirates, bank robbers, and outlaws of all stripes, and can’t help but think of them as pretty manly despite their thuggery and extralegal activities, now you know; they’re not good men, but they’ve mastered the core fundamentals of being good at being men. So they are good men, though they are bad men. I mean. ellauri159.html on line 774: Let’s take a quick look at male virtues: ellauri159.html on line 785: The key to upholding honor in a male gang is to always try to pull your own weight – to seek to be a boon rather than a burden to the group. If a man lacks in physical strength, he might make up for it in the area of mastery – being the group’s best tracker, weapons-maker, or trap inventor; one crafty engineer can be worth more than many strong men. If a man lacks in both physical strength and mastery, he might still endear himself to the other men with a sense of humor, a knack for storytelling, or a talent in music that keeps everyone’s spirits up. Or he might act as a shaman or priest – performing rituals that prepare men for battle and cleanse and comfort them when they return from the front. The strong men of the group will usually take care of the weak ones who at least try to do whatever they can. Shame is reserved for those who will not, or cannot excel in the tactical virtues, but don’t try to contribute in some other way, and instead cultivate bitterness and disregard for the perimeter-keepers who ironically provide the opportunity to sit on one’s hands and carp. (Aki Manninen would love this.) ellauri159.html on line 789: So what are the defining traits of femininity? Oh-hoho, I’m not going to touch that with a ten-foot pole. I´m not THAT brave. It’s taken me years to understand manhood, and I’m still refining my views. I wouldn’t appreciate it if a woman who hadn’t rigorously studied masculinity offered an off-the-cuff definition for it, so I will refrain from doing likewise. Someone should start an awesome Art of Womanliness-type blog and explore the subject. I’ll be a reader. ellauri159.html on line 791: Even the men we hold up as proof that you can be manly by living the higher virtues without completely fulfilling the 3 P’s of Manhood (or even 3 pushups) ultimately derive their inspiration from the fundamental underpinnings of the tactical virtues. Figures like Gandhi and Jesus are lauded for their non-violence and their goodness, but our ability to think of them as manly, derives from their embrace of masculine expendability – a courageous indifference to the pain and suffering others might inflict on their physical body. They were good men, certainly, but their willingness to sacrifice themselves for the sake of their people, also made them good at being men. Gandhi did procreate a lot. Jesus provided for millions of preachers. Both were expendable. That´ll do, welcome to the perimeter pencil necks. ellauri159.html on line 800: Kukas tämmönen Christopher Booker on? Joku höntti britti turha julkkis 70-luvulta. ellauri159.html on line 802: Christopher John Penrice Booker (7 October 1937 – 3 July 2019) was an English journalist and author. ellauri159.html on line 803: In 2004, he published The Seven Basic Plots: Why We Tell Stories, a Jungian-influenced analysis of stories andń their psychological meaning, on which he had been working for over 30 years. The book was dismissed by Adam Mars-Jones, who objected to Booker employing his generalisations about conventional plot structures prescriptively: "He sets up criteria for art, and ends up condemning Rigoletto, The Cherry Orchard, Wagner, Proust, Joyce, Kafka and Lawrence – the list goes on – while praising Crocodile Dundee, ET and Terminator 2". ellauri159.html on line 805: Christopher Booker's The Seven Basic Plots is a long book. It's on the order of War and Peace for thickness. It also gets a bit repetitive at times, but if you can slog through the material, you're rewarded with a good understanding of the seven basic plots. You can also get a good dose of Jungian psychology to boot; for instance, Booker likes to talk about the symbolism of the masculine and feminine aspects of a character. ellauri159.html on line 808: Hyvää: jungilaisuus koska se nazaa mun eläinhahmoihin; se että eri juonia on vaan 7. That having been said, here are Booker's seven plots: ellauri159.html on line 812: Hero kuulee että iso paha uhkaa maata, ja lähtee tuhoomaan sitä. ellauri159.html on line 826: Ferrante menis ehkä tähän lokeroon. Mitä turreja olis Gianní Vitó ja vanhemmat? G ja V vois olla kurki ja sammakko. Isä vois olla susi ja äiti kana. ellauri159.html on line 853: Plotuista mun lemppari on matka, jossa ei välttämättä tapahdu mitään merkillistä, vaan tulee opetus kuten Peterin Paulin ja Maryn sitruunalaulussa. Jompikumpi partajehuista oli pedofiili, joko Pietari tai Paavali. (Se oli se pienempi Petteri, tietysti, tenori, joka tafsasi 14-vuotiasta tyttöä. Sikaarimies Jimmy Carter sen sitten armahti. Syväkurkku Maria ei tykännyt. Tätä ei pidä sekottaa samannimiseen kyllä myös hyvään teinilauluun ysäriltä jonka veti Fools Garden niminen saxalainen puolijoukkue. Fools Garden (until 2003 known as Fool´s Garden) is a German band formed in 1991 in the city of Pforzheim. The founders of the group and the only permanent members are vocalist Peter Freudenthaler and guitarist Volker Hinkel. Jos Paulin tyttö oli lemon, Peterin ja sakupoikien auto oli varmaan pommi. Noista pojista tulee mieleen ne Tradosin AMK-pojat 80-luvulla joista tule miljonäärejä. Mustakin ois voinut tulla jos mä oisin ollut ne. Mut en ollut. ellauri159.html on line 859: oWhen I was just a lad of ten, my father said to me, I´m sitting here in the boring room ellauri159.html on line 860: "Come here and take a lesson from the lovely lemon tree." It´s just another rainy Sunday afternoon ellauri159.html on line 865: But the fruit of the poor lemon is impossible to eat. But nothing ever happens and I wonder ellauri159.html on line 867: But the fruit of the poor lemon is impossible to eat. I´m driving around in my car ellauri159.html on line 868: I´m driving too fast ellauri159.html on line 869: One day beneath the lemon tree, my love and I did lie I´m driving too far ellauri159.html on line 875: But the fruit of the poor lemon is impossible to eat. ellauri159.html on line 877: But the fruit of the poor lemon is impossible to eat. ellauri159.html on line 879: One day she left without a word. She took away the sun. ellauri159.html on line 885: But the fruit of the poor lemon is impossible to eat. ellauri159.html on line 887: But the fruit of the poor lemon is impossible to eat. ellauri159.html on line 892: Nytpä löytyi hyvä neuvokki! Täällä ookriot.com/myers-briggs-types-101-famous-authors/">kirjamellakassa on annettu kirjailijatyypeille sopivia helposti muistettavia nimiä! Taidankin käyttää näitä jatkossa. ellauri159.html on line 894: For those of you who are not familiar with Myers-Briggs or the MBTI (Myers-Briggs Type Indicator), it is a personality profiling system based on Jung’s typological theory that was developed by Katherine Cook Briggs and her daughter Isabel Briggs Myers. In the Myers-Briggs typology system, there are sixteen personality types consisting of four letters: E for extrovert or I for introvert, S for sensor or N for intuitive, T for thinker or F for feeler, and P for perceiver or J for judger. Psychologist David Keirsey later sorted these types into four temperaments. You can read more about Myers-Briggs here and find books about it here. Myers-Briggs typology can offer a lot of insight into how someone thinks, and in the case of an author, how someone writes. ellauri159.html on line 961: INFPs are the dreamers of the world. They are deeply idealistic and passionate about their beliefs, ideas, and relationships. INFP writers include Jean-Jacques Rousseau, Albert Camus, George Orwell, J.R.R. Tolkien, Virginia Woolf, Antoine de Saint-Exupery, A.A. Milne, Franz Kafka, Edgar Allan Poe, John Milton, William Blake, Hans Christian Anderson, William Shakespeare, Homer, and George R.R. Martin. Learn more about how INFPs write here. ellauri159.html on line 1013: Ps like to keep their options open. They enjoy beginning new projects and exploring opportunities as they arise. Ps think in terms of possibilities rather than likelihoods. ellauri159.html on line 1016: Js are drawn to closure. They feel satisfied after finishing a project or reaching a decision. They think in terms of likelihoods rather than possibilities. ellauri159.html on line 1021: Begin scheduling a writing project as soon as you receive it. Jot down your ideas in a rough first draft to give yourself something tangible to work with. Be quick to see a theme forming in the draft, so this theme guides them through the development of the project. ellauri159.html on line 1031: Don´t state their point too strongly and risk offending their audience. To avoid this, consider the reaction of a loved one who might disagree with you. Revise with that person in mind to soften your tone. ellauri159.html on line 1033: Avoid writing about abstract ideas. Discussing the topic with a friend, particularly an intuitive type, may help you articulate an approach. Look for ways to add practical examples, such as case studies, to illustrate a theoretical concept. ellauri159.html on line 1046: Yoo respect authority and often cite experts in their writing. Avoid over-copying others, particularly if the subject is unfamiliar, theoretical, or impersonal. Look for ways to draw on your own experience or to explore how the topic affects people. ellauri159.html on line 1065: Don´t even try writing about abstract concepts. If an assignment requires you to write about theory, look for ways to relate the ideas to your experience or to a specific, positive effect on people’s lives. You might also benefit from talking through the challenges you face in their writing — though that´s a trait that’s more typical of extraverts, so forget it. ellauri159.html on line 1079: Have a large mental database of facts to draw on. These MAY include sense memories, such as the taste of grandmother’s spoon cookies or the smell of oil in their grandfather’s hair. In a creative project, you can draw on these memories to personalize your writing and bring it to life. Yes, it´s OK, go ahead! Don´t be so stuck up! ellauri159.html on line 1085: You can´t be too rigid! Resist the idea of adapting your work to an audience. They tend to view revision as necessary if their expectations are not established up front. So showing your work to a colleague or writing friend too early just helps ensure that the concepts in your head don´t make it onto the paper as you intended. Sharp revision of their suggestions sharpens your own message and makes your own work stronger. ellauri159.html on line 1091: Seek clarity, and organize your material logically. Naturally competitive, you may enjoy writing about subjects that showcase your skills at troubleshooting or negotiating, or write about supermen, entrepreneurs and other go-getters. ellauri159.html on line 1109: Develop their ideas by talking to others, so you can make them your own. To capture the conversation, use a voice recorder or ask the other person to take notes. Otherwise, you may not understand a good idea in the moment, or you may forget about it before you get a chance to write it down. Remember you are lucky to get to laugh at each joke 3 times. ellauri159.html on line 1111: Build your topic around concrete elements like quotations. This may be a good approach to help organize a first draft. During the revision process, add your own unique words here and there to avoid relying too much on other people’s ideas. ellauri159.html on line 1115: You may procrastinate because writing is essentially an introverted activity, and you are a super extrovert. Be sure to schedule ample time for revision (your own and your poor teacher´s). Don´t worry, the first draft is sure be unfocused—full of ideas but without a unifying theme. The subsequent drafts will be the same, until your teacher can isolate your best ideas and weave them together more or less coherently. ellauri159.html on line 1129: Enjoy writing about the natural world. Focusing on a sensation, such as fragrance or flavor, or a hot, slippery, hard or soft touch, can open a pathway into the subject matter. Look for ways to relate the topic to your personal experience. Think about the feelings that the experience evoked. ellauri159.html on line 1131: Make sure you don´t gather too much information in the exploration stage or you don’t have a clear sense of direction left. If you feel overwhelmed, ask for help or talk to a trusted friend. Connect the topic to your values, like the value of money. Write without inhibition and let your voice shine. Remember, your drafts are for your eyes only. They’re the rough stone from which you sculpt the finished product. Your teacher will be happy to cross out the stuff that can´t be printed. ellauri159.html on line 1133: You can become blocked by criticism or by discord in their environment. Try writing in a quiet, outdoor space, where you can release your stress and immerse yourself in the natural world. If you have family, throw them out. Meditation or yoga may also help. Isolate yourself from negativity and listen to the music of your own thoughts and feelings. ellauri159.html on line 1135: You may feel paralyzed if expectations are too vague or too rigid. Seek clarification where possible, or find a mentor who can offer advice and serve as a ghost writer. Consider how your writing can help people in practical ways, in particular, improve your own financial situation. ellauri159.html on line 1141: You Want your writing to serve a practical purpose, such as explaining how to solve a problem. You tend to be a good troubleshooter (actually, a good troublemaker and sharpshooter too) with broad, specific knowledge that they can apply in high-pressure situations. Choose topics that allow you to draw on this ability. Then, jot down your ideas while conducting your research, rather than writing in your head. That´s way too hard, it´s like shooting with blanks. This will help you focus your ideas early so you don’t waste time gathering extraneous information. ellauri159.html on line 1143: Work independently and prefer a quiet environment. If you must write collaboratively, seek out tasks that will allow you to work alone or with someone whose expertise you value. Unlike most other sensing types (the wimps), you don’t want detailed instructions or specific feedback. In fact, you may have to shoot if they try. Just ask for general guidelines that allow you flexibility. They may try to impose rules you regard as useless, like firearms restrictions. ellauri159.html on line 1161: You do your best writing when they feel personally invested in the topic. Use your wrong sense of empathy to immerse yourself in the subject, much as actors immerse themselves in a character. (Choose a subject you really fancy to immerse yourself in.) To stay inspired, look for ways to connect the writing to your ideals. If you’re a technical writer, create a human mental avatar of your technology and use your writer’s voice to “speak” to it. ellauri159.html on line 1167: It´s OK to postpone starting a project if the topic doesn’t grab you. When at a deadline, use your prolific imagination to find an angle that interests you. Free-write or cluster to generate ideas. Look to newspapers, magazines, or the internet for inspiration. Write a strong opening paragraph to get your creativity flowing. ellauri159.html on line 1177: You draw inspiration from being a know-it-all and educating people. You tend to read extensively and to collect words they consider particularly apt, like David Wallace. If their writing project involves others, you often take a leadership role, and repeat the word 'actually' in everybody´s face. You may also beep like a truck on reverse. You thrive in a harmonious atmosphere where everyone respects your opinion. Having a strong need to feel in control of your projects, you want to work in a cooperative environment conducive to driving a project to completion. ellauri159.html on line 1179: You focus your writing on received values and ideals. You use polished language to persuade. You want to influence people’s lives for the betterment of the individual and society. If you’re a technical writer, you focus your talent on expressing a complex idea simplistically so school kids understand it. Recognize that this gift benefits your readers by helping them perform their menial tasks more effectively. ellauri159.html on line 1181: Naturally you adopt a preceptorial conversational tone in your writing. You often use imaginative and hyperbolic language to illustrate a point like 'smoking kills'. You have a talent for seizing on subtleties and choosing the exact word to convey a not so subtle idea. You always consider how your writing affects their audience. You notice if your audience is passing notes behind your back. ellauri159.html on line 1183: But pay heed: choose broad topics with wide-ranging effects on people. Be careful to limit the subject to what you can realistically explore in sufficient depth within the scope of the project. The class lasts just three quarters, keep that in mind. At the same time, don’t rush through the brainstorming process at the beginning. Tap into your creativity, letting one student thought suggest another. Reflect on what aspects of the topic interest you most. ellauri159.html on line 1187: You are motivated by a desire for completion and can become impatient if you feel your students are progressing too slowly. Don’t waste time in the beginning trying to craft a graceful expression on your face; your students know you. Let your ideas flow, then polish during intermission. Accept that teaching is a process, so you may not get immediate results. Don’t rush through the final stages; include facts that support personal stories or observations, or borrow stories from the Divine Teacher, the Bible is full of them. ellauri159.html on line 1193: You work best in a quiet environment where you cannot be interrupted. You reflect on the topic before you begin writing, mentally structuring the material and looking for patterns. Don’t allow yourself to be rushed into starting a project before you’re ready. You are generally good at estimating how long this preparation stage will take. When you finally sit down to write, their ideas tend to be well-developed and organized. Their language may seem formal at first. If that’s the case for you, don’t fight it—you can soften this tendency during revision. ellauri159.html on line 1197: You dislike writing according to a predetermined structure. You want control over their own creative process. You are drawn to original pictures and imaginative symbols. When revising a draft, search for a central, unifying theme, and articulate it for your reader. At the same time, avoid trying too hard to be unique. Instead, aim for authenticity, remember to mention the sources of the pictures. ellauri159.html on line 1199: When you strive for eloquence, avoid wasting time polishing an early draft or searching too long for the exact word. Instead, get your ideas down. Don’t be afraid to use clichés—wait until the revision stage to fix problems. There’s no point in perfecting something that may get cut later. Anyway, clichés are fine. We use them all the time. ellauri159.html on line 1201: You enjoy colorful and figurative language, and like to infuse your work with images of your personal underware. At the same time, however, your writing may be too abstract for their readers, they want to see you inside them. During revision, add concrete details. In creative writing, appeal to the five senses and the 9 mortal sins. In freelance writing, include specifics like percentages and dollar amounts to get the audience´s attention. In technical writing, find out whether the customer needs to use a flat-head or a cross-head screwdriver (our dishwasher installer guys did not have a flathead anymore, I had to loan them one), and what the recommended torque is. These may be boring details to you, but they’re essential for your male reader. Wrong head, no screw. ellauri159.html on line 1205: Guys like you tend to be easily hurt by criticism, especially when it comes to their writing, or their sexual performance. Because they generally keep their writing and wanking private until they think it’s finished, they may not have a good sense of the look and feel to others. Consider showing your work and your tool to a trusted friend or colleague for advice before you begin the final round. This will help you better connect with your audience, which is important to you, I know. ellauri159.html on line 1207: According to PersonalityDesk.com, INFJs are the Myers-Briggs type most likely to express marital dissatisfaction. When I first read this, it puzzled me. After all, INFJs are adept at solving problems involving people. In fact, INFJs are so good at solving problems that they may unconsciously scan their environment looking for ways to improve relationships. This, I think, is what leads to the dissatisfaction. ellauri159.html on line 1213: Perhaps this is what draws me to writing women’s fiction. I can create relationship problems, which I can then go about solving, without hurting anyone but my fictional characters in the process. Real life, unfortunately, doesn’t work that way. The INFJs’ search for perfection can damage otherwise good relationships. So I propose a revised Serenity Prayer for INFJs: God grant me the serenity to accept the things I cannot change. Period. Oh, I got my period. ellauri159.html on line 1219: You prefer writing about your own personal topics. You may lose your creative drive if the subject isn’t about you. If so, try taking an angle that allows you to write about your feelings on the topic, if not you yourself. If you’re a technical writer, look for ways to connect with readers by anticipating and meeting their needs. Or you can use your tech knowledge to write another Gravity´s Rainbow. But don´t expect your employer to like it. ellauri159.html on line 1221: You have a keen insight into the nature of things. Your prose often conveys startling images of mood or atmosphere rather than objects. Maybe you should consider poetry, or rap. You enjoy complexity and can patiently unravel dense material like a terrier. You are able to see many sides of an argument and so may have difficulty reaching a conclusion, or even reaching a period, like Pynchon. During the writing process, you may often pause to consider alternatives or to seek seeming connections between obviously disparate things. That´s a paranoid feature, so you may be an asthenic person. Consult Krezmer´s typology. ellauri159.html on line 1223: Strive for elegance in language. You can never polish the work too soon. You tend to write long, meandering first drafts, so you’ll likely need to synthesize and cut material later. Save the search for that perfect metaphor until the revision stage. ellauri159.html on line 1234: You want a good set of guidelines at the beginning of the project, but you also want the freedom to write your own guidelines. If a writing project involves others, you try to take the lead. You naturally envision how things ought to be—that is, your way. Efficient and strategically organized. But keep in mind that others might not share your vision. Imbeciles! When stepping forward to fill a leadership vacuum, seek buy-in from the group. Side payments may be indicated. ellauri159.html on line 1236: You naturally write with an authoritative voice. You want to fake competence in the subject you’re writing about. To boost your success, gather sufficient details to make it look that you have a thorough understanding of the topic. Humanize the writing by including anecdotes making fun of other idiots or otherwise engaging the reader’s interest. ellauri159.html on line 1240: With the desire for efficiency, you must sometimes be terse. Be sure to consider audience reaction. "Shut up!" is a good terse riposte. You already know how ideas relate to one another. Unless you’re writing for an audience of experts, assume readers know nothing about the topic. They don´t. Include faked data if necessary to support your conclusions. In your eagerness to finish, don’t skimp on those touches that will elevate your writing from good to great. You want to be great, not just good. Alexander the Good? Friedrich the Good? Catherine the Good? Naaw. ellauri159.html on line 1246: You’re rarely at a loss for wacky ideas. While many people struggle to find a topic, you may have difficulty limiting yourself to just one. You may enjoy exploring controversial subjects or devising clever solutions to problems. You have fun playing with different possibilities, and see where they lead you. To classroom corner or to prison most likely. ellauri159.html on line 1248: You can benefit from collaborative writing projects. Chances are, you prefer an active, high-energy environment. You enjoy discussing and debating your ideas with others. You try probably to assert your individuality even within the group. If someone else is leading the project, be careful that your natural tendency to ignore authority doesn’t undermine the team. If you maintain goodwill, you’ll stand a better chance of convincing someone else to do the actual writing! ellauri159.html on line 1250: You may do well to compose an article, essay, or story by speaking into a voice recorder. If the thought of transcribing the recording sounds unbearably tedious to you, consider paying (or persuading) someone else to do it. To sustain your enthusiasm, gather visual elements to use in the piece. Devise your own strategies to make the writing process more interesting. (Wow this really makes you sound like a nincompoop!) ellauri159.html on line 1252: You are motivated by a desire to innovate. You tend to seek a unique approach even to ordinary topics. Conversely, you tend to be good at making complex subjects simple and interesting ones boring. Stay focused, and let your desire to prove your competence and ingenuity drive you forward until the project is complete. Dont run around like the crazy fox in Kamalat eläimet (Awful Animals). Your medical diagnosis is ADHD. ellauri159.html on line 1256: You may excel at satire, and humor can liven up your work. Make sure your tone is appropriate for the piece and for the audience. Aarne Kinnunen´s works on good taste in humor are very helpful. You may find it helpful to include a personal story or two, rather than relying on cold logic alone to make your point. (You are so close to ESFP - Esiintyjä that it is hard to see the diff - maybe you two are like Dumb and Dumber.) ellauri159.html on line 1265: Footman (Simultaneously with Rest of Servants): ellauri159.html on line 1277: You tend to be good at organizing ideas and weeding out logical inconsistency. You have a natural propensity for clarifying the complex. But you will likely need to make a conscious effort to include the personal dimensions of a topic. (Well I do, no two ways about that!) During revision, look for places where you can add examples or anecdotes, if appropriate, to illustrate the facts. This engages the reader and brings theoretical principles to life. (I do this too, lotsa images and anecdotes and all!) ellauri159.html on line 1281: You like complex, theoretical subjects, and you use your wide vocabulary in your writing. To enhance readability, choose the simplest word that communicates an idea accurately. You may sometimes make intuitive leaps that are unclear to your audience. Illustrate connections even if they seem obvious to you. To ensure that your message is clear, ask for feedback from someone you trust. ellauri159.html on line 1297: You are happy and motivated with your personal vision. Original thinkers have little regard for convention. They want things to make sense according to their own logical standards, and they will discard anything that doesn’t. For this reason, they tend to enjoy technical subjects. They often wear visual aids like Google spectacles that support and clarify their writing. If you’re one of these guys, one path to success as a writer is to draw on your natural curiosity about how things work and your talent for explaining this for others. But beware of the pitfalls! ellauri159.html on line 1299: When you´re weeding out information and people that aren’t pertinent to the project, be sure to keep the need of an audience in mind, however. Don´t decimate all and everybody. Rich and few is good; a few lousy beggars is not. Where appropriate, include personal anecdotes to engage the reader. Don’t scale down to mere facts. Hire an ENT to invent jokes. ellauri159.html on line 1310: oom.jpg&f=1&nofb=1" height="250px" /> ellauri159.html on line 1316: Tapasin paljon kirjailija-aloittelijoita, jotka pilkkasivat pilkkaamasta päästyään vakiintuneita kirjailijoita ja niiden runoja, novelleja ja artikkeleita. Tajusin silloin sen minkä olin oikeastaan tiennyt jo pitkään että huonot kirjoittajat ovat usein toisten kirjoittajien ankaria kriitikkoja. Heidän kritiikkinsä oli terävää ja tarkkaa. Jotkut osoittivat jopa täsmällisesti suurten kirjailijoiden virheitä. Mutta tämä et estänyt heitä itseään kirjoittamasta hämmästyttävän kömpelösti. Sama koski tapaa jolla he arvioivat toisten luonnetta. Egoistit puhuivat halveksivasti egoisteista, typerykset nauroivat toisten typerysten ályttömyyttä, moukat olivat hienostuneita osoittaessaan toisten moukkamaisuuden, hyväksikäyttäjän ominaisuudet, turhamaisuuden. Salaperäinen kuilu aukeni heidän arvioissaan toisen ihmisen ja oman minän välille. Näytti siltä, että jossain sisimmässään jokainen näki totuuden, mutta oli vain päättänyt olla näkemättä sitä peilissä. Itserakkaus oli nähtävästi hypnoottisista voimista suurin, aivan niin kuin Moosexen kirjassa sanotaan: Sillä lahja sokaisee viisaan ja tekee tyhjixi oikeamielisen sanat. Onnexi en ize ole sellainen. (Sing. Nuor. Mies Ez. Rakk. 1976:86) ellauri159.html on line 1333: Jamexen siteeraamaa B.P. Bloodia ei löydy ankka-ankka-mene hakukoneesta, koska BP tarkoittaa verenpainetta ja Flaw of Supremacy muistuttaa liikaa blood flowia. Löytyy vaan jotain tällästä plödää: ellauri159.html on line 1335: Pure-blood supremacy was the belief that wizards and witches whose family had not married any Muggles or Muggle-borns were inherently biologically superior to wizards and witches who had done so. Proponents of this ideology typically regarded Muggle-born wizards as impure, unworthy of possessing magical ability, and often actively discriminated against them. ellauri159.html on line 1337: Googol-koneesta alkaa nousta isompia pökäleitä. British Petroleum suorastaan huutaa huuhaanimiä: ellauri159.html on line 1341: Benjamin Paul Blood (November 21, 1832 – January 15, 1919) was an American philosopher and poet. ellauri159.html on line 1343: He was born in Amsterdam, New York. His father, John Blood, was a prosperous landowner. Blood was known as an intelligent man but an unfocused one. He described himself: ellauri159.html on line 1345: I was born here in Amsterdam. My father was a land holder of 700 acres [2.8 km²] here, adjoining the city on both sides of the river, and lived, as I now live, in a large brick house on the south bank of the Mohawk visible as you enter Amsterdam from the east. I was his only child, and went a good deal my own way. I ran to machinery, by fancy; patented among other devices a swathing reaper which is very successful. I was of loose and wandering ways. And was a successful gambler through the Tweed regime -- made "bar'ls" of money, and threw it away. I was a fancy gymnast also, and have had some heavy fights, notable one of forty minutes with Ed. Mullett, whom I left senseless. This was mere fancy. I never lifted an angry hand against man, woman or child -- all fun -- for me. ....I do farming in a way, but am much idle. I have been a sort of pet of the city, and think I should be missed. In a large vote taken by one of the daily papers here a month or so ago as to who were the 12 leading citizens, I was 6th in the 12, and sole in my class. So you see, if Sparta has many a worthier son, I am still boss in the department I prefer. ellauri159.html on line 1347: Blood did indeed patent a swathing reaper along with other patents, and wrote prolifically, but the larger portion of his writing consisted of letters, either to local newspapers or to friends such as James Hutchison Stirling, Alfred Tennyson and William James (the above quote was from a letter to James). H. M. Kallen wrote of Blood: ellauri159.html on line 1351: Early books included The Philosophy of Justice Between God and Man (1851) and Optimism: The Lesson of Ages (1860), a Christian mystical vision of the pursuit of happiness from Blood´s distinctly American perspective; on the title page of the book, Blood described it as "A compendium of democratic theology, designed to illustrate necessities whereby all things are as they are, and to reconcile the discontents of men with the perfect love and power of ever-present God." During his lifetime he was best known for his poetry, which included The Bride of the Iconoclast, Justice, and The Colonnades. According to Christopher Nelson, Blood was a direct influence on William James´ The Varieties of Religious Experience as well on James´s concept of Sciousness, prime reality consciousness without a sense of self. ellauri159.html on line 1353: After experiencing the anesthetic nitrous oxide during a dental operation, Blood concluded that the gas had opened his mind to new ideas and continued experimenting with it. In 1874, he published a 37-page pamphlet, The Anesthetic Revelation and the Gist of Philosophy. ellauri159.html on line 1357: Blood died in Amsterdam, New York. His final work, Pluriverse, was published posthumously. The morale of his most famous interminable poem was this: ellauri159.html on line 1375: Another´s charity to thee, poor elf: ellauri159.html on line 1380: Ihmekös tuo että James smelled Blood tästä hepusta, ja voimakkaasti uskomaan tahtova Singer piti Jamesista, plus spiritualismista. Jamexen ozikoista näkee jo eze on paha pyllypää. Kunhan jaxan, boldaan tästä pahimmat ällösanat/typeryydet. ellauri159.html on line 1384: Faith on a fact can create the fact. Billin esimerkki koskee yrittäjää ja seuraavaa vuosineljännestä, eli ylhäältä käsin avun saanutta izetietoista optimistisirkkaa. Tää tietysti on ton jenkkiuskomisen varsinainen keissi. Se on totta koska se toimii tähän tarkoitukseen, eli luotto tuottaa voittoa. Lopusta ei ole väliä, se on vaan vanukkaan koristelua. The proof of the pudding is in the eating. ellauri159.html on line 1387: Samaa paasasi se kalansilmä Harari, jonka homo sapiens-nide on nyttemmin osoitettu olleen silkkaa satua. Eli että uskonto on luottokelpoisuuden tiketti. Se voin kyllä uskoa. Usko, toivo, lupaus on kaikki kapitalistisen katteettomaan luottoon perustuvan ryöstötalouden kavalia salanimiä. ellauri159.html on line 1407: The moral philosopher postulates a unified system, 185. Origin of moral judgments, 185. Goods and ills are created by judgment?, 189. Obligations are created by demands, 192. The conflict of ideals, 198. Its solution, 205. Impossibility of an abstract system of Ethics, 208. The easy-going and the strenuous mood, 211. Connection between Ethics and Religion, 212. ellauri159.html on line 1419: The world appears as a pluralism, 264. Elements of unity in the pluralism, 268. Hegel's excessive claims, 273. He makes of negation a bond of union, 273. The principle of totality, 277. Monism and pluralism, 279. The fallacy of accident in Hegel, 280. The good and the bad infinite, 284. Negation, 286. Conclusion, 292.—Note on the Anaesthetic revelation, 294. ellauri159.html on line 1425: Samoilla linjoilla liikkuu nyttemmin Leena Krohn, kuten albumissa 103 on jo kerrottu. Entisessä Nuori, nyttemmin vaan Voima-lehdessä sen uusinta tiedotetta aiheesta Mitä en koskaan oppinut (tästä teemasta riittää kerrottavaa) pasuttaa joku Jaana Kivi, ei tosin yhtä unohtumattomasti kuin kaima Alexis. Leena kertoo et joku oli kirjoittanut vessan seinään filosofian: aika on luonnon keino estää kaikkea tapahtumasta heti. Ammattifilosofi Simo Knuuttila oli lukenut vessan seinästä opiskelijana Kielissä: Warum scheissen die Deutschen soviel? Weil sie soviel Kartoffel essen. Kaikki ovat lopulta uhanalaisia. Ihmisen luoma on katoavaista, kuten totesi jo saarnaaja. Krohnin mielestä ylivertaisuutemme perustuu asioille kuten ajattelu ja izetietoisuus. Enemmän ajattelua ja vähemmän izetietoisuutta olisi kylä parempi. Hupenevat luonnonvarat eivät tunnista luokkarajoja. Vizi kyllä tunnistavat, loppupeleissä rikkaat eeku rikastuvat lisää ja köyhät kurjistuvat. Ihmiskunnan Usherin talo, hei sehän on Edgar Allan Poe-alluusio. Hörhökirjailija sekin. Krohnin varsinainen vihan kohde on virzanhajuinen makkaratalo. Aika betonibrutaali se onkin. Sitä paikkaa ei ole helppo rakastaa. Muurahaiset pitävät meitä tavattoman yxinkertaisina olioina. Emme osaa edes omaxua ei-kuluttavaa elämää. Aika kuluttavaa tää mustakin on ollut. ellauri160.html on line 22: Sisälmysluetteloon ellauri160.html on line 47: I was picking flowers, playing by my door, I played about the front gate, pulling flowers. ellauri160.html on line 48: When you, my lover, on a bamboo horse, You came by on bamboo stilts, playing horse, ellauri160.html on line 54: And I lowered my head toward a dark corner Lowering my head, I looked at the wall. ellauri160.html on line 55: And would not turn to your thousand calls; Called to, a thousand times, I never looked back. ellauri160.html on line 59: And would never lose heart in the tower of silent watching. Why should I climb the look out? ellauri160.html on line 64: Your footprints by our door, where I had watched you go, You dragged your feet when you went out. ellauri160.html on line 66: Hidden under moss too deep to sweep away. Too deep to clear them away! ellauri160.html on line 79: Li Bai (kiin. 李白, Lǐ Bó tai Lǐ Bái, usein myös muodossa Li Po, jap. Rihaku, 701–762) vietti suuren osan elämästään makaillen. Hän lähti kotiseuduiltaan Sichuanista 26-vuotiaana purjehtien alas Jangtsejoen vartta viettäen huoletonta elämää juopotellen ja tavaten aikansa julkisuuden henkilöitä kehitellen samalla pakkomielteisen runoilijan persoonaansa. 41-vuotiaana Li värvättiin Chang’anin eli nykyisen Xi’anin Hanlin-akatemiaan taolaisen ystävänsä Wu Yunin suosituksesta. Hänestä tuli nopeasti tunnettu, kun runoilija He Zhizhang kuvaili eräästä hänen runoaan The Road to Shu Is Harsh? ylistävään sävyyn. Kuitenkin vain hieman myöhemmin Li loukkasi joitakin vaikuttavia virkamiehiä ja menetti virkansa akatemiassa viettäen loppuelämänsä vaellellen paikasta toiseen. ellauri160.html on line 96: Nootit on tutkijoiden ja kääntäjien kollektiivisesti vuosikymmenten aikana luoma Pound-ensyklopedia. Pisan cantoissa jokainen sana on kuin lukko, jonka avaamiseen avain haetaan teoksen huomautuksia osiosta. Poundin lukeminen on yhtä selaamista runojen ja noottien välillä. Runoja selittävä osio on yli 30 sivua suurempi kuin itse runojen osuus kirjassa. ellauri160.html on line 99: Yhdysvaltalainen Ezra Pound oli äänekäs Mussolinin ihailija ja fasistien toimeksiannosta Rooman radion kolumnisti. Kun sota päättyi ja USA:n armeija miehitti Italian, Pound vangittiin epäiltynä maanpetoksesta. Häntä uhkasi kuolemantuomio. ellauri160.html on line 115: Tälläinen hyvä lukijahan ei kaipaa näitä nootteja, mutta minä lähden realismista, että näitä hyviä lukijoita on aika harvassa. ellauri160.html on line 123: Ezra Weston Loomis Pound (30 October 1885 – 1 November 1972), modernin ajan Li Bai, was an expatriate American poet and critic, a major figure in the early modernist poetry movement, and a fascist collaborator in Italy during World War II. His works include Ripostes (1912), Hugh Selwyn Mauberley (1920), and his 800-page epic poem, The Cantos (c. 1917–1962). Hizi noi cantothan on selvä kokoelma paasauxia! ellauri160.html on line 125: Pound was born in 1885 in a two-story cupboard house in Hailey, Idaho Territory, the only child of Homer Loomis Pound (1858–1942) and Isabel Weston (1860–1948), who married in 1884. Homer had worked in Hailey since 1883 as registrar of the General Land Office. Pound's grandfather, Thaddeus Coleman Pound, a Republican Congressman and the 10th Lieutenant Governor of Wisconsin, had secured him the appointment. Homer had previously worked for Thaddeus in the lumber business. ellauri160.html on line 127: Both sides of Pound's family emigrated from England in the 17th century. On his father's side, the immigrant ancestor was John Pound, a Quaker who arrived from England around 1650. Ezra's paternal grandmother, Susan Angevine Loomis, married Thaddeus Coleman Pound. On his mother's side, Pound was descended from William Wadsworth, a Puritan who emigrated to Boston on the Lion in 1632. Captain Joseph Wadsworth helped to write the Connecticut constitution. The Wadsworths married into the Westons of New York; Harding Weston and Mary Parker were Pound's maternal grandparents. After serving in the military, Harding remained unemployed, so his brother Ezra Weston and Ezra's wife, Frances Amelia Wessells Freer (Aunt Frank), helped to look after Isabel, Pound's mother. No oliko Pound sitten sukua myös Henry "setelitukun väärti" Longfellowille? Varmaan niin. ellauri160.html on line 129: Pound's education began in dame schools: Miss Elliott's school in Jenkintown in 1892 and the Heathcock family's Chelten Hills School in Wyncote in 1893. Known as "Ra" (pronounced "Ray"), he attended Wyncote Public School from September 1894. His first publication was on 7 November 1896 in the Jenkintown Times-Chronicle ("by E. L. Pound, Wyncote, aged 11 years"), a limerick about William Jennings Bryan, who had just lost the 1896 presidential election. ellauri160.html on line 131: In 1897, aged 12, he transferred to Cheltenham Military Academy (CMA), where he wore an American Civil War-style uniform and was taught drilling and how to shoot. The following year he made his first trip overseas, a three-month tour with his mother and Aunt Frank, who took him to England, Belgium, Germany, Switzerland, Italy, Spain, and Morocco. He attended CMA until 1900, at times as a boarder, but it seems he did not graduate. ellauri160.html on line 133: In 1901 Pound was admitted, aged 15, to the University of Pennsylvania's College of Liberal Arts. Years later he said his aim was to avoid drill at the military academy. His one distinction in first year was in geometry, but otherwise his grades were mostly poor, including in Latin, his major; he achieved a B in English composition and a pass in English literature. In his second year he switched from the degree course to "non-degree special student status", he said "to avoid irrelevant subjects". He was not elected to a fraternity at Penn, but it seemed not to bother him. ellauri160.html on line 135: He took courses in English in 1907, where he fell out with just about everyone, including the department head, Felix Schelling, with silly remarks during lectures and by winding an enormous tin watch very slowly while Schelling spoke. In the spring of 1907 he learned that his fellowship would not be renewed. Schelling told him he was wasting everyone's time, and he left without finishing his doctorate. ellauri160.html on line 139: He was dismissed after a few months. Smoking was forbidden, but he would smoke cigarillos in his room in the same corridor as the president's office. He was asked to leave the college in January 1908 when his landladies, Ida and Belle Hall, found a woman in his room. Shocked at having been fired, he left for Europe soon after, sailing from New York in March on the RMS Slavonia. ellauri160.html on line 142: Mornings might be spent in the British Museum Reading Room, followed by lunch at the Vienna Café on Oxford Street, where Pound first met Wyndham Lewis in 1910. "There were mysterious figures / that emerged from recondite recesses / and ate at the WIENER CAFÉ". Ford Madox Ford described Pound as "approaching with the step of a dancer, making passes with a cane at an imaginary opponent": ellauri160.html on line 152: Rupert Brooke complained in the Cambridge Review that Pound had fallen under the influence of Walt Whitman, writing in "unmetrical sprawling lengths that, in his hands, have nothing to commend them". But he did acknowledge that Pound had "great talents". ellauri160.html on line 163: Imagisme oli Ezran ja Eliza Doolittlen kexintö in the spring or early summer of 1912. They agreed, Pound wrote in 1918, on three principles: ellauri160.html on line 175: During the subsequent row, Pound left the table and returned with a tin bathtub on his head, suggesting it as a symbol of what he called Les Nagistes, a school created by Lowell's poem "In a Garden", which ends with "Night, and the water, and you in your whiteness, bathing!" Apparently his behavior helped Lowell win people over to her point of view, as did her offer to fund future work. ellauri160.html on line 187: BTW, Dolly Shakespeare didn't like Eliza Doolittle and vice versa, not surprisingly. ellauri160.html on line 196: Robert Graves wrote in 1955: "Pound knew little Latin, yet he translated Propertius; and less Greek, but he translated Alcaeus; and still less Anglo-Saxon, yet he translated The Seafarer. I once asked Arthur Waley how much Chinese Pound knew; Waley shook his head despondently." ellauri160.html on line 207: By 1917 The poet F. S. Flint told The Egoist's editor that "we are all tired of Mr. Pound". British literary circles were "tired of his antics" and of him "puffing and swelling himself and his friends", Flint wrote. "His work has deteriorated from book to book; his manners have become more and more offensive; and we wish he would go back to America." ellauri160.html on line 210: The Pounds settled in Paris around April 1921 and in December moved to an inexpensive ground-floor apartment at 70 bis Rue Notre-Dame-des-Champs. Pound became friendly with Marcel Duchamp, Fernand Léger, Tristan Tzara, and others of the Dada and Surrealist movements, as well as Basil Bunting. He was introduced to the American writer Gertrude Stein, who was living in Paris. She wrote years later that she liked him but did not find him amusing; he was "a village explainer, excellent if you were a village, but if you were not, not". ellauri160.html on line 212: Hemingway, then aged 22, moved to Paris with his wife, Hadley Richardson, and letters of introduction from Sherwood Anderson. In February 1922 the Hemingways visited the Pounds for tea. Although Pound was 14 years older, the men became friends; Hemingway assumed the status of pupil and asked Pound to edit his short stories. Pound introduced him to his contacts, including Lewis, Ford, John Peale Bishop, Malcolm Cowley, and Derek Patmore, while Hemingway tried to teach Pound to box. Hemingway was a drinker, Ezra not. ellauri160.html on line 222: Angered by the carnage of World War I, Pound blamed the war on finance capitalism, which he called "usury". He was completely right. He moved to Italy in 1924 and through the 1930s and 1940s promoted an economic theory known as social credit, wrote for publications owned by the British fascist Sir Oswald Mosley, embraced Benito Mussolini's fascism, and expressed support for Adolf Hitler. During World War II and the Holocaust in Italy, he made hundreds of paid radio broadcasts for the Italian government, including in German-occupied Italy, attacking the United States, Franklin D. Roosevelt, Great Britain, international finance, munitions makers and mongers, and Jews, among others, as causes, abettors and prolongers of the world war, as a result of which he was arrested in 1945 by American forces in Italy on charges of treason. He spent months in a U.S. military camp in Pisa, including three weeks in an outdoor steel cage. Deemed unfit to stand trial, he was incarcerated in St. Elizabeths psychiatric hospital in Washington, D.C., for over 12 years. Nothing has changed: this sounds precisely like the U.S. decades long persecution of Assange. ellauri160.html on line 250: Njoo, okei sitte. Vaikka eime nyt tiedetä miten nää 3 pitää jakaa 2:n kesken. Kiitos sitten vaan, kai. Ilkeilyltä haiskahtavat, eli kiitti vitusti. ellauri160.html on line 252: Täi olen, ja niitä olemme kaikki maailman korkeissa metsissä. Mutta mukavia ja kaksijalkaisia. Ja paljon me osaamme, paljon me uneksimme ja paljoon me pystymme. Me näemme kauas ohi auringon ja kauas ohi kuun. Ja tiedämme, että meidän pitää kuolla, mutta kuljemme silti pää pystyssä. (Harry Martinson) ellauri160.html on line 264: Nro. 1 on pelkkää lässytystä, er.epm. humanismia, jossa termiitti jälleen kerran tiiminarsistisesti kiittelee izeänsä. Pää pystyssä my foot, kerronko mikä pää pystyssä. Täillä ei ole kaulaa, tokko edes leukoja. Täi on sikäli hyvä toteemi ezekin on loinen. ellauri160.html on line 266: Nro. 2 on lälly ja porvarillinen. Hymyt ovat ilmaisia, joopa joo, sehr günstig, onpa mukavaa. Kukaan ei vienyt lompakkoa taskusta. Pitäisi vielä koittaa hattua, ettei siihen ole epähuomiossa liimaantunut pyykkinarulta jonkun pikkuhousuja. ellauri160.html on line 276: Kompromissien tekeminen on tunnekylmälle ihmiselle vaikeaa. Esimerkiksi aikataulumuutokset voivat saada hänet raivostumaan, koska hän ei kykene ajattelemaan asiaa toisen näkökulmasta. Joo vaik testosteronin vähetessä tahto tahtoo heiketä. ellauri160.html on line 283: Tunnekylmä ei ota huomioon muita ihmisiä. Siksi hän saattaa olla esimerkiksi jatkuvasti myöhässä pahoittelematta käytöstään. Jepjep ellauri160.html on line 291: Tunnekylmä saattaa helposti raivostua tai ilmaista itseään jopa aggressiivisesti. Tämä johtuu siitä, että tunnekylmyyden ytimessä on ongelmia tunteidenkäsittelyn kanssa. Joo kyl maar guitengi ellauri160.html on line 298: Liberaali vapaus on oikeus reviiriin ja sen loputtomaan kasvattamiseen koronkorkona kilpailijoiden kustannuksella, vapaus veroista ja reviiriä suojaava laki ja järjestys. Omaan isoon osaan kuuluu luontaisena kääntöpuolena kilpailijan pieni osa, se on iso osa koko hauskuutta. Ei veroja vaan charity, jolla vähempiosaista voi lytätä lisää silloin ja siten kuin tekee mieli. ellauri160.html on line 307: Antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow kirjoittivat kymmenessä vuodessa kirjan, joka haukkuu monet viime vuosien suositut populaarit historiateokset lyttyyn ja mullistaa esimerkiksi käsityksemme siitä, mistä eurooppalainen valistus tuli. ellauri160.html on line 313: Fukuyama is known for his book The End of History and the Last Man (1992), which argues that the worldwide spread of liberal democracies and free-market capitalism of the West and its lifestyle may signal the end point of humanity´s sociocultural evolution and become the final form of human government. However, his subsequent book Trust: Social Virtues and Creation of Prosperity (1995) modified his earlier position to acknowledge that culture cannot be cleanly separated from economics. Fukuyama is also associated with the rise of the neoconservative movement, from which he has since distanced himself. ellauri160.html on line 315: Francis Fukuyama was born in the Hyde Park neighborhood of Chicago, Illinois, United States. His paternal grandfather fled the Russo-Japanese War in 1905 and started a shop on the west coast before being interned in the Second World War. His father, Yoshio Fukuyama, a second-generation Japanese American, was trained as a minister in the Congregational Church, received a doctorate in sociology from the University of Chicago, and taught religious studies. His mother, Toshiko Kawata Fukuyama (河田敏子), was born in Kyoto, Japan, and was the daughter of Shiro Kawata (河田嗣郎), founder of the Economics Department of Kyoto University and first president of Osaka City University. Francis grew up in Manhattan as an only child, had little contact with Japanese culture, and did not learn Japanese. ellauri160.html on line 317: Fukuyama received his Bachelor of Arts degree in classics from Cornell University, where he studied political philosophy under Allan Bloom. He initially pursued graduate studies in comparative literature at Yale University, going to Paris for six months to study under Roland Barthes and Jacques Derrida but became disillusioned and switched to political science at Harvard University. There, he studied with Samuel P. Huntington and Harvey Mansfield, among others. He earned his Ph.D. in political science at Harvard for his thesis on Soviet threats to intervene in the Middle East. In 1979, he joined the global policy think tank RAND Corporation. Eli vittua se mikään simpanssitutkija oli, Ellei sitten tutkinut omaa napanöyhtää, kun on ilmetyn bonobon näkönenkin. Kokeili taskuaan ja kaikki oli tallella, kelpas hymyillä. ellauri160.html on line 322: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on aforistinen kiteyttäjä. (Valitut runot, Pekka Parkkinen - Kihniön Kukka ja Kirja Oy) ellauri160.html on line 325: Ensimmäiseksi valikoitui Pekka Parkkinen (1940-1992), jonka Valitut runot (Weilin & Göös, 1975) pelastin äsken kirjaston poistohyllystä hintaan 20 senttiä. Parkkinen aloitti romaanikirjailijana ja julkaisi niitä myöhemminkin, mutta nyt luetaan runoja, tosin vain muutamista kokoelmista. Mainitsemassani Parnasson numerossa oli myös valikoima Pekka Parkkisen absurdeja proosarunoja. ellauri160.html on line 344: Myöhemmin tapaan Jarin. Hän sanoo että isä ei ole antanut liittymislupaa, ellauri160.html on line 345: koska Baden-Powell on porvari ja vakooja ja lisää vielä että on se sellaisenkin kirjan kirjoittanut kuin Kokemukseni vakoojana. ellauri160.html on line 346: Kyselen Baden-Powellista äidiltä ja äiti sanoo että mitä se Jari nyt oikein ellauri160.html on line 347: höpisee ja että älä sinä kaikkea usko mitä Jari sanoo, sen isä on sosiaalidemokraatti ja syöttää sillekin propagandaa. Sitähän minäkin: partiossa on kivaa. ellauri160.html on line 354: se on ja kolmesta kuuteen senttiin pitkä levossa. Kun se seisoo, se on yh- dek- ellauri160.html on line 356: Vähän väliä se seisoo. - - ellauri160.html on line 362: Runoilu on nykyisin mennyt jotenkin sellaiseksi, että mitä vähemmän siitä sanoo sen parempi. -- . Parkkisen runot ovat osaamisen lisääntyessä rypistyneet viinirypäleistä rusinoiksi. Se mikä on jäänyt on kuivahkoa mutta omalla tavallaan täyteläistä ja tuoretta. Vanhanmallisiin ahtaisiin raameihin on Parkkinen saanut paljon uutta viipyvää runoa, uutta kuvaa. Mutta jotenkin tämä huipputarkka pihistely alkaa harmittaa. Jos runoa kerran on tullakseen, niin tulkoon vain ja vähän ronskimmin. Tähän "hiljaiseen mietiskelyyn" on lyriikkamme hyvää vauhtia tukehtumassa. ellauri160.html on line 364: "Ilo" sisältää joitakin yksittäisiä tehokkaita kohtia, esim. Lassi Sinkkosen itsemurhasta puhutaan paljon. Kokonaisuutena se kuitenkin on sekava ja hajoaa palasiksi. Parkkisen aikaisemman proosan perusteella odotin enemmän. ellauri160.html on line 407: Nor with stars stretched, nor looking back from heaven Eikä tuiki tähtöset, eikä kazo meitä taivaalta ellauri160.html on line 418: For sacrifice, heaping the pyre with goods, A-laatua, kasattiin hyvää tulille, ellauri160.html on line 420: Dark blood flowed in the fosse, Mustaa verta vuosi kaivannossa, ellauri160.html on line 432: I sat to keep off the impetuous impotent dead, Istuin hiekkalaatikkoon hosumaan impotentit zombit loitolle, ellauri160.html on line 440: “Cam’st thou afoot, outstripping seamen?” Tulizä jalan :), pikemmin kuin veneellä? ellauri160.html on line 452: “A second time? why? man of ill star, Mitä vittua? Sinä taas? Jo oot epeli, ellauri160.html on line 454: “Stand from the fosse, leave me my bloody bever Syrjään siitä kaivannolta, etmä pääsen ellauri160.html on line 455: “For soothsay.” Ennustamaan. ellauri160.html on line 457: And he strong with the blood, said then: Ja se veren vahvistamana paasasi: ellauri160.html on line 511: – Ei ole mitään tällaista tapahtunut, Sofia kiistää. – Marskissa olen ollut, mutta viinillä. Sofia epäilee, että huhut ovat lähteneet liikkeelle siitä, ettei häntä ole toviin nähty Stefun seurassa. – Olen ollut kipeänä, ja Stefu on ollut juhlimassa, Sofia kertoo. Kun Sofialta kysyy suoraan, meneekö hänellä ja Stefulla hyvin, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. - Normipäivä. Kuukauden vaan asuin hotellissa kun Stefulta lähti mopo käsistä. Dramaattisista suhdekäänteistään tunnetuilla Sofia Belórfilla ja Stefan "Stefu" Thermanilla oli jälleen vähintään yhtä dramaattiset tuloerot - mätkyistä puhumattamaan. ellauri160.html on line 514: Vuonna 2020 Sofian ansiotulot olivat 65 209 euroa ja pääomatulot pyöreät 0 euroa. Kaunottaren mätkyt ovat vähintään yhtä kovat kuin ansiotkin, nimittäin valtavat 20 117 euroa. Vuonna 2019 Sofian tienestit jäivät 19 514 euroon. Palautuksia hän sai 343 euroa. ellauri160.html on line 516: Stefulle turpeat tulot. Stefu on kovatuloinen liikemiesmiljonääri. Hän pyörittää miljoonabisneksiä muun muassa Levillä ja Espanjassa. Stefan tahkosi muhkean tilin. Hänen ansiotulonsa olivat 109 924 euroa ja pääomatulonsa 56 067 euroa. Kovista tuloista huolimatta hänen mätkynsä ovat jättimäiset: kaikkiaan 44 638 euroa. ellauri160.html on line 519: Aiheesta lisää: Boom! Sykähdyttävä Sofia Belórf pikkuruisissa bikineissä: valmiina imemään paikallista herkkua - hottiskuva! ellauri160.html on line 521: Sofia on viettänyt aikaa kuntosalin lisäksi myös uima-altaalla tarjoillen silmänruokaa ja itsekin herkutellen. Tällä kertaa kaunokaisen ruokalistalle oli Instagram-päivityksen mukaan päässyt kulhollinen tuoreita hedelmiä sekä virkistävä kookosjuoma. Imemisvalmiudessa olevan kookoksen hinta paikallisella DRIFT Beach Clubilla on 70 dirhamia eli noin 16,50 euroa. Hedelmäkulhosta joutuu pulittamaan 10-18 euroa. ellauri160.html on line 532: Samaan aikaan lukija kiinnitti huomiota Audi RS6 -ökyautoon, joka ajeli edestakaisin pitkin Kanavarantaa. Pian paljastui, että ratin takana oli kukapas muu kuin Stefu. – Stefun toiminta oli jotenkin outoa hänen sahatessaan autolla edestakaisin Kanavanrannassa ja peruutellessa omituisesti. Hän oli myös jotenkin poissaolevan näköinen ja näpräsi kovasti puhelintaan, Seiskan lukija arvioi. ellauri160.html on line 539: Jaren olisi pitänyt netota projektista noin miljoonan euron tili, jos kaikki olisi mennyt putkeen. Ei mennyt, vaan karmealla tavalla pieleen. Nyt jättiprojekti on kärjistymässä rumaksi riidaksi käräjäoikeudessa, joka voi pahimmillaan maksaa Jarelle miljoonan. ellauri160.html on line 541: – Jos osakeonnistumista ei olisi tullut ja olisi ollut vain tämä epäonnistuminen kiinteistöpuolella, mua ottaisi tällä hetkellä aika paljon enemmän päähän, Cheek sanoo Hesarin haastattelussa. Jaren mukaan osakeostot pörssiromahduksen aikaan olivat hyvä peliliike. Osakkeiden arvo nimittäin nousi koronakuopasta vauhdilla. ellauri160.html on line 542: - Se oli puhdasta tsägää... Jos osakeonnistumista ei olisi tullut ja olisi ollut vain tämä epäonnistuminen kiinteistöpuolella, mua ottaisi tällä hetkellä aika paljon enemmän päähän, Jare kertoo lehdelle. ellauri160.html on line 553: Kohukiekkoilijan viimeisin käänne juontaa juurensa viime viikonlopulle ja Leville. Seiskaan yhteyttä ottaneiden silminnäkijöiden mukaan Leijona-legendalla olisi ollut lauantain ja sunnuntain välisenä yönä hyvinkin kova hinku paikalliseen Ihku-yökerhoon. ellauri160.html on line 558: Seiskan silminnäkijöiden mukaan portsareiden painikaveri oli juurikin Jere Karalahti. Tapahtumaketjua seurannut todistaja myös kertoo Jeren joutuneen rautoihin ja että lopulta poliisi korjasi ärrimurri-Jeren talteen. ellauri160.html on line 578: Tämä uni oli todellisuuden jatke. Vuoteessa Gina puhui kuin pyhä nainen ja portto. Hân kirkui niin kovasti että pelkäsin naapurien juoksevan hātiin Hän hymisi, itki, luki jaksoja Korkeasta veisusta, nimitti itseään portto Rahabiksi. Hän se oli säästänyt vakoojat jotka Joosua Nunin poika oli lähettänyt vakoilemaan Jerikoa ja he olivat maanneet hänen sylissään. Minä, Itchele, olin yksi heistä. Toisessa ellauri160.html on line 579: reinkarnaatiossa minä olin Aabraham ja hän Haagar, minä Ruben ja hän Bilhah, minä Booas ja hän Ruut, minä Daavid ja hän Batsheba... Hän kuiski salaisuuksia ja nuoli korvaani. Hän alkoi pian opettaa minulle uusia asentoja, muunnelmia ja omia mielettömiä oikkujaan. Kysyin häneltä hänen aikaisemmista puolisoistaan ja rakastajistaan ja hän julisti: "Minä kaipaan heitä kaikkia! Minä haluaisin saada heidät kaikki yhtä aikaa niin että he repisivät minut palasiksi ja minusta ei jäisi mitään haudattavaa! He sylkisivät päälleni ja hukuttaisivat minut sylkeen." Tästä puuttuu ainakin vielä Jael ja Taamar. ellauri160.html on line 582: A Visual Guide to the Demons That Spooked the Jews of Babylon ellauri160.html on line 584: Scholars believe the reason Jews in Babylon undertook to draw demons between the 5th and the 7th centuries has to do with a series of relaxations of the strictures, which rabbis gave the Jews as a way of dealing with the challenged posed by the increasing strength of Christianity. Fearing that Jews might prefer the new religion, the rabbis agreed to allow magic that included visual images. The demons Vilozny researched were drawn on “incantation bowls” – simple pottery vessels the insides of which were covered with inscriptions and drawings. ellauri160.html on line 588: Lilith is often depicted naked and with longer hair and frequently in a seductive dance pose like Ardit-Lili. (Eli se on toi joka seisoo jalat harallaan pillu ärvöllään.) In the inscriptions surrounding the images she is described as a female demon who strangles babies at their hour of birth. Mabhalta, her usual companion, is described on one of the bowls as “the great destroyer of fire.” ellauri160.html on line 598: 34:2 Sillä Herra on vihainen kaikille pakanoille, ja on närkästynyt kaikille heidän joukoillensa; hän on heitä kiroova, ja antaa teurastaa heitä. ellauri160.html on line 600: 34:4 Ja koko taivaan joukko pitää mätänemän, ja taivas pitää käärittämän kokoon niinkuin kirja; ja kaikki hänen joukkonsa putooman niinkuin lehti putoo viinapuusta, ja niinkuin kuivettunut lehti fikunapuusta. ellauri160.html on line 613: 34:15 Sami Hyypiän pitää myös siellä pesänsä pitämän ja muniman, hautoman ja kuoriman sen varjon alla; ja somen korpihaukat parinensa pitää myös sinne kokoontuman. ellauri160.html on line 614: 34:16 Etsikäät nyt Herran kirjaa [7 päivää -lehti tai Iltalehti käyvät, mutta Ilta-Pulua varokaat kuin ruttoa] ja lukekaat: ei yhtään näistä pidä puuttuman, ei pidä näistä kaivattaman yhtä eli toista; sillä hän on se, joka minun suuni kautta käskee, ja hänen henkensä tuo sen kokoon. ellauri160.html on line 621: Vanhoissa juutalaisissa kirjoituksissa Lilith kuvataan yleensä Aatamin demonisten jälkeläisten äitinä. Lilith on joko Aatamin ensimmäinen vaimo tai puoliso, jonka Aatami otti erottuaan Eevasta. Eeva luotiin Aatamin kylkiluusta, mutta oli Lilith joidenkin käsitysten mukaan Raamatussa mainittu nainen, joka luotiin maan tomusta kuten Aatami (1 Moos. 1:27). Lilith ei kuitenkaan halunnut olla Aatamin alainen ja jätti tämän sekä Eedenin. Joidenkin myyttien mukaan Lilithin demoniset jälkeläiset olivatkin arkkienkeli Samaelin siittämiä, eivät Aatamin. Näitä lapsia kutsutaan nimellä incubi tai succubi. ellauri160.html on line 644: ²In the rabbinic literature of Yalḳuṭ Ḥadash, on the eves of Wednesday and Saturday, she is "the dancing roof-demon" who haunts the air with her chariot and her train of 18 messengers/angels of spiritual destruction. She dances while her mother, or possibly grandmother, Lilith howls. She is also "the mistress of the sorceresses" who communicated magic secrets to Amemar, a Jewish sage. ellauri160.html on line 662: Sometähti Sofia Belórf muistelee omassa realitysarjassaan lapsuuttaan ja kertoo vaikeasta isäsuhteestaan. Belórfin elämästä kertovaa Sofian salaisuudet -tosi-tv-sarjaa esittää discovery+. ellauri160.html on line 664: Ohjelmassa Miss Helsinkinä tunnetuksi noussut Belórf kertoo isästään, josta hän ei juuri ole julkisuudessa puhunut. Hän on kertonut eläneensä lapsuutensa Ylivieskassa yhdessä veljensä, marokkolaisen isänsä sekä suomalaisen äitinsä kanssa. ellauri160.html on line 671: Belórf tapaa sarjassa psykoterapeutti Riina Luomanperän. Belórf uskoutuu terapeutille ja miljoonalle kumikaulalle hänen ja Stefan Thermanin parisuhteen kipukohdista. Alkuvuodesta kuvatussa jaksossa Belórf kuvailee, kuinka hänen mielestään heidän parisuhteessaan on liikaa menneisyyden taakkaa. ellauri160.html on line 677: Belórf eli aiemmin avoliitossa Katiska-huumevyyhdin pomona tutuksi tulleen Niko Ranta-ahon kanssa. Myös Belórf tuomittiin Katiska-vyyhteen liittyen 80 päivän ehdolliseen vankeustuomioon huumausainerikoksesta ja rahanpesusta. Belórf on kiistänyt tienneensä ex-kumppaninsa rikoksista ja väittää olevansa itsekin syytön. ellauri160.html on line 678: Ennen Thermania Belórf eli avoliitossa Katiska-rikosvyyhdestä tutun Niko Ranta-ahon kanssa. Myös Belórf tuomittiin vyyhteen liittyen 80 päivän ehdolliseen vankeustuomioon huumausainerikoksesta ja rahanpesusta. Belórf kiistää tienneensä ex-kumppaninsa rikoksista ja on vakuuttanut itsekin (kin?) olevansa syytön ja viattomana ristiinnaulittu. ellauri160.html on line 680: Tv-sarjansa lehdistötilaisuudessa Belórf ei tahdo puhua rikostuomiostaan, koska asia käsitellään perin pohjin tv-sarjassa. Hän kertoo, ettei ole hetkeen jaksanut seurata myöskään Ranta-ahon tuoreimpia kuulumisia kiven sisältä. ellauri160.html on line 690: – Meillä on tällä hetkellä pari eri osoitetta, joissa me asumme. Me menemme vähän fiiliksen mukaan. Asumme välillä Espoossa uimahallissa ja välillä Helsingissä Merikatu kolmessa. ellauri160.html on line 776: Maisa Torppa on myös tullut tunnetuksi rallityttöystävänä. Hän aloitti vuonna 2016 seurustelemaan rallikuski Ismo Laitelan kanssa. Pariskunta vaikutti sosiaalisen median perusteella viettävän saastaisa ja ylellistä elämää. Maisa julkaisi useita kuvia lomamatkoilta Euroopassa ja pariskunnalla oli kodit sekä Itä- Monacossa että Pohjois-Helsingissä. Maisa ja Jari-Matti suunnittelivat häitä, kunnes eräs suomalainen keltaisen lehdistön lehti julkaisi useita uutisia Maisan väitetystä salasuhteesta suomalaiseen mieheen. Torppa kiisti suhteen, mutta hän ja B-Latvala päätyivät eroon syksyllä 2019. Pariskunta oli vielä viime aikoina suunnitellut häitä. ellauri160.html on line 807: It is really sweet that Germans and others have adopted something and that this sketch is special for them. I respect that and don’t doubt for a second the genuine love and admiration some have for Dinner for One. But I am really surprised to see Monty Python compared with Dinner for One. I have to say it was painful to sit through. Painfully, painfully bad and unfunny. That’s why it has never caught on in Britain. I suppose we must have a very different sense of humour to that of Scandinavia and the German-speaking countries. We don’t consider it funny if someone falls over something. There’s nothing subtle or clever or nuanced about it (Rowan Atkinson’s absurdist physical comedy went down so well due to its complexity, think of the sketch where Mr. Bean makes the sandwich on the park bench and it gets progressively more and more absurd, he gets the fish out of water and slaps it against the bench to kill it before eating it, etc. now that is funny, and food fights in general). It’s not funny the first time the butler falls over the tiger-skin rug and it gets progressively more and more irritating each time he does it. You can spot the punchline a mile off and so the end of the sketch falls very flat. It’s nothing whatever to do with the length of the sketch or its obscurity or difficulty finding it: people still seek out all the comic greats on Youtube, like that fat man watsisname, or Charlie Chaplin who bravely made fun of your Hitler. ellauri160.html on line 811: Dammit, nothing to do with the quality or genre of the humor, (as for stumbling, just look at Chaplin) it´s just about the fucking continentals poking insipid fun of us anglo saxons who invented this kind of humor after all, that´s what is not funny, no Sir, no indeed. Those traitor British actors should be brought to the wall and shot, if they weren´t dead already. ellauri161.html on line 22: Sisälmysluetteloon ellauri161.html on line 31: Larsmon liito-oravien koordinaatteja. Lännimmäisessä pöntössä asuvat Naker ja Lusto. ellauri161.html on line 36: T. Ihailtava Jonne Ruisbrookin kylästä. ellauri161.html on line 42: Oli sillä kyllä joku "ompelija" Anne Meunier, vanha kunnon Pät, jonka kuoltua se rupesi katolisexi Huismannien suvun kauhuxi. Se siirtyi Baudelairesta ja Moreausta gregoriaanisen kirkkomusiikkiin. No kaikki tollaset symbolistit on jumalisuuteen oljen verran raollaan. Ne on anaalista järjestystä rakastavia narsistisia oikislaisia. Ihmettelin et mikä sai Andy dandyn suomentamaan tämän romskun ihan apropoo asiasta neljänteen? No selityshän löytyy tosta esipuheesta, tää on kirja noin 179 asteen kääntymyxestä, ja Andylla on tässä oma lehmä ojassa. Lopuxi Jorikin söi tärkkelysöylätin ja kuoli sen perään kurkkusyöpään 1907. Ei siitä koskaan tiedä, vaikka siitä olisi jotain hyötyä, siitä öylätistä siis. Paizi jos tuonpuoleisessa odottaakin jättimäinen kana. Tai Allah, mikä pahempaa. Olis siinä vähän selittelemistä. ellauri161.html on line 44: Antti Nyölénin usko siirtää moottoriteitä ellauri161.html on line 46: Huysmansin kirjan esipuhetta lukiessa alkoi tuntua että Antti Nyölen on hurahtanut. Ja onhan se! Sense on ize asiassa vähän näkönenkin. Vaan onkohan sekin nonbinääri? Hölmö se on ainakin, se sanoo mm.: Valtaosa Suomen metsien eläimistä on minulle uskomusolentoja. Uskon niihin kernaasti näkemättäkin, kuten enkeleihin. Ne ovat tenhoavia. ellauri161.html on line 50: Vilpittömällä punaoravalla on kuitenkin salamyhkäinen, visusti lymyilevä, huhujen mukaan lentävä serkku, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt (haista paska Antti, sellainen on purrut Helmiä, eli todisteet on paremmat kuin epäilevällä Tuomaalla), mutta jolla siitä huolimatta on outo kyky pysäyttää ihmisten turhia rakennushankkeita ja tehdä mutkia moottoriteihin. ”Liito-oravat vaarantavat Vantaan asuntomessut”, uutisoitiin menneenäkin kesänä. Se on toden totta upea saavutus oliolta, jonka olemassaoloon lähes kaikki suomalaiset uskovat ilman todisteita. ellauri161.html on line 52: Aiheeseen sisältyy viisautta. Oikeastihan ei ole kysymys liito-oravien suorasta toiminnasta vaan ihmisten päätöksestä. Usko siirtää moottoriteitä – eikä vain usko liito-oravan olemassaoloon, joka on lopulta triviaali seikka. Mikään ei muuttuisi, jos liito-orava lakkaisi olemasta; sehän ei kuulu tuttavapiiriimme. Pahemmalta tuntuisi tavallisen oravan sukupuutto. Mikään ei enää lohduttaisi meitä lokakuisena torstaina Tehtaankadulla. ellauri161.html on line 54: No haista vittu Nyölen, että osaatkin olla antroposentrinen. Voisit mainita että olet raitiovaunuinesi ja typerine kirjoinesi syypää elukoiden joukkotuhoon. Vaan eihän sulla ole huolen häivää, hakuna matata, kun hätä on suurin, on pelastuskin lähellä. Tulet temmatuxi isän onnelaan. ellauri161.html on line 69: Henkilökohtaisen ja myönteisen apologeettisen katsauksen jälkeen on aika tehdä Nyölénille dogmaattinen läpivalaisu. Nyölén katsoo olevansa "oikeaoppinen kristitty", minkä mittapuuksi hän asettaa apostolisen uskontunnustuksen (kz albumia 43) jonka hän nielee mukisematta. Tästä olen iloinen, sillä apostolinen uskontunnustus oli minullekin ratkaisevassa asemassa, kun aikanaan kamppailin dogmatiikan sokkeloissa (ja kamppailen yhä). Tutkiessani kirkkoisä Irenaeusta, joka oli apostoli Johanneksen opetuslapsen opetuslapsi, löysin apostolisen regula fidein, uskon säännön tai totuuden mittapuun, jonka kodifioituna versiona apostolista credoa voi pitää. ellauri161.html on line 75: Toisaalta Nyölén sanoo, ettei juuri usko muuta kuin apostolisen uskontunnustuksen (s. 162). Toisaalta hän kannattaa vankasti Jeesuksen jumaluutta, se on hänelle "ehdottoman luovuttamaton dogmi" (s. 228). Nyölénin usko on niin Kristus-keskeistä, että se kääntää jopa kolminaisuusopin päälaelleen: "Kristus on Pyhän Kolminaisuuden, kuten kirkonkin, pää." (s. 89) Tästäkin heresiasta on jo ollut puhetta jossakin. ellauri161.html on line 83: As stated previously, the word "heresy" is derived from the Greek word "hairetikos", which means "choice." It later came to mean -- the party or school of a man's choice. In the New Testament, the term is used for the parties of the Pharisees and the Sadducees, plus the part of the Nazarenes (Acts 5:17, 24:5, 26:5, 28:22). Before the end of the New Testament, the word begins to take on its distinctively Christian sense, i.e., "a line of thought or practice which deviated from the mainstream of Christianity." ellauri161.html on line 89: TRINITARIANISM (Triunity) emphasizes the good guy's view that God is ONE, PERSONAL and TRIUNE. ellauri161.html on line 115: The Council of Chalcedon (AD 451) -- three bishops and two presbyters presided. They were representatives of Leo of Rome. The Council condemned EUTYCHIANISM, and gave the church the creedal statement on Christology which has stood the test of the centuries. The Chalcedonian statement has largely become the orthodox creed or Protestantism. ellauri161.html on line 125: Oli miten oli, Nyölén kirjoittaa kolminaisuudesta harvinaisen kummallisesti. Toisaalta hän puhuu Isän yhteydessä oikeaoppisen kielenkäytön mukaan Luojasta ja persoonasta, mutta sitten hän sanoo luonnontieteilijöiden viittaavan samaan asiaan "luonnonlaeillaan" (s. 87). Höpsistä, tuo on spinozalaista panteismiä, kz. albumia 158. Nyölén kuvaa näkemystään "lähinnä panenteismiksi", mutta joskus se kuulostaa jopa panteismilta, kun hän kirjoittaa: "Jumala on minulle yksi sanan 'maailma' merkityksistä." (s. 79) Joo silkkaa Spinozaahan tuo jo on. Aiemmin hän kuitenkin kirjoitti perimmäisestä mielestä, joka "on jo ennen maailman alkua ollut tosiasia täysin ihmisistä riippumatta" (s. 73-74). Ota tästä nyt sitten selvää. ellauri161.html on line 127: Nyölénin kristologia on aika lailla kunnossa, hän tosin sanoo Kristuksen olleen "kaikessa täsmälleen kuten me" (s. 87) ilman perinteistä lisäystä "kuitenkin ilman syntiä". Hei Anton, tämä ei ole vaan perinteinen lisäys, vaan puolet koko kakusta! Nyt on mennä lapsivesi sikiön mukana, kz. tietolaatikkoa. Eikai tässä nyt ruveta lankeemaan humanismin syntiin! Hyvin äkkiä tässä päädytään jopa kieltämään pyhän hengen osuus siitoxessa. Pyhä Henki, "kristinuskon jumalista oudoin" (s. 87) on Nyölénille jonkinlaista epämääräistä yhteishenkeä, vaikka hän myös käyttää oikeaoppista termiä "kolmas persoona" (s. 88). Kun Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat näin erilaisia, nousee kysymys siitä, jakavatko he mitään yhteistä jumalallista olemusta. Tämä on relevanttia siksi, että Nyölén uskoo Kristuksen jumaluuteen: mikä jumaluus Kristuksessa oikein tuli ihmiseksi? Kuka oli se Isä, joka on "rakastanut minua", kenelle tai mille Kristus sanoi "Abba", luonnonlaeilleko? Vaiko ruozalaiselle pop-yhtyeelle? Anjovisrasialleko? Ja minne amma jai? Siis ämmä jäi? Jeesuxen äiskä? ellauri161.html on line 133: Hän piirtelee karikatyyrikuvia taivaasta (joihin hän sisällyttää mm. "jälleennäkemisen riemun") ja sanoo oikeaoppisen kristityn tietävän, että kyse on kuvitelmista, sadusta, vertauskuvista, pakanoiden unelmista. Nyölénin argumentti on hautajaisliturgiasta: Kristus herättää sinut viimeisenä päivänä. "Ei ennen. Sitä ennen olemme kuoleman hallussa, sen panttivankeja. Kristus itse sen sijaan on mennyt meidän edellämme." (s. 94) Hmm nojaa. Samantekeväähän se lie kun on taju kankaalla, kylse heräämössä tuntuu ihan välittömältä vaikka olis ollut nukutettuna loput vuosimiljardit. ellauri161.html on line 137: Edellisen perusteella on sanomattakin selvää, ettei "Jumalan valtakunta" tarkoita Nyölénille taivasta. Eikä siinä mitään, mutta kun Nyöléniltä ei tunnu liikenevän minkäänlaista teologista sisältöä Jumalan valtakunnalle: ei ekklesiologista, ei kristologista, ainoastaan politiikkaa. "Jumalan valtakunnan saavuttamattomuus merkitsee jatkuvaa muutosta, jatkuvaa työtä." (s. 76) "Se on tavoitteemme, varma näkemyksemme siitä, millainen maailman pitäisi olla." (s. 75) Nyölén tunnustaakin: "Kristinuskokin on minulle pohjimmiltaan poliittinen asema, ohjelma ja vakaumus, ei yksityistä tunnelmointia. Se on näkökulma maailman menoon." (s. 72) Tästä kai Anan oikislaisuuskin kumpuaa. Tässä asiassa Nyölén ei ole tainnut lukea tai kuunnella paljon paavi Benedictusta, jonka hän toisaalla tunnustaa teologian opettajakseen (s. 154). Se on bernsteinilaisia, päämäärä ei ole pääasia vaan matkustus. ellauri161.html on line 141: Nyölén antaa hauskasti väriä Paavalin kuuluisalle sitaatille (Gal. 3:28): "Yks hailee mikä olet, sininen vai vihreä, lintu vai kala, Kristuksessa me kaikki olemme yhtä." Kunhan et vaan punainen. Tämä lause yhdessä sen kanssa, että Jeesus "näytti hajurakoa juutalaisten perinnäistavoille" ja "halveksi perhesuhteita", paljastaa kulttuurikristityn kiusallisen erehdyksen, jonka mukaan kristinusko olisi ihastunut "rooleihin, perinteisiin, tapoihin, instituutioihin, auktoriteetteihin" (s. 72). Sehän nimenomaan inhoaa ja vihaa näitä kaikkia! ellauri161.html on line 143: Nyölén ei jaksa käsitellä Jeesuksen opetusta avioliitosta (Matt. 19) eikä kirkon johtajien auktoriteetista (Matt. 16:18-19, 18:17-18), puhumattakaan Paavali opetuksesta traditioista, tavoista ja rooleista (esim. 1. Kor. 11). Oops nyttaisi tulla puhutuxi ristiin (vrt. edellinen kappale), mutta sehän meillä on päämaalina: risti vain, risti vain, kerskaus on mulla. Anaa ärsyttää puhe kristillisistä arvoista. "En tiedä mitä ne ovat." "Jos ja kun niillä tarkoitetaan itsetyytyväistä keskiluokkaisen heteroydinperheen vaalimista tai kaikinpuolisen normaaliuden ihannointia, olen täysin valmis repimään kristilliset arvot silpuksi ja heittämään kallionkielekkeeltä tuuleen. Arvot ylipäätään? Ei kiitos, en käytä." (s. 102) ellauri161.html on line 163: Tämän mielen miettiminen johti emotionaaliseen kääntymykseen. Nyölö liittyi katoliseen kirkkoon vuonna 2005. ellauri161.html on line 165: – Minulla ei ollut mitään kosketusta luterilaisuuteen, ja kun totesin sitten olevani kristitty, halusin liittyä oikein kiiltävään yleismaailmalliseen kirkkoon. Maailmallisuudesta en halunnut luopua. V- ellauri161.html on line 177: Tähän mennessä lukemani esseet ovat pääosin tunnetason viittauksia eräänlaiseen ideologisesti vahvan uskon omaavan ihmisen impotenttiin raivoon. Muistakaa nyt tämä: Mies on kaikkein vaarallisimmillaan, kun hän luulee tuntevansa totuuden. Niinpä, kun kertomansa mukaan Antti ähkii ja puhkii täyttäessään lomakkeita, jotka kategorisoivat hänet mieheksi tai naiseksi (voi ei!), kun hän joutuu toteamaan, kuinka paljon hän tienaa (ettäs kehtaavat!), kun hänen on julistauduttava ammatin harjoittajaksi (mitä vielä?). Hän toteaakin: "En koskaan ole kärsinyt niin paljon". Nyt seuraa psykoanalyyttistä analyysiä (varoitan!): Nyölénin kärsimykset lomakkeiden edessä on merkki, ei vihasta, vaan raukeamattoman halun (ehkä käsittelen tätä termiä myöhemmin) aiheuttamasta syyllisyydestä, joka on outo ja alituinen haave yhteydestä, täyttymyksestä. ellauri161.html on line 179: Psykoanalyyttisestä aivojumpasta voimmekin hypätä takaisin ensimmäiseen kysymyksistä, siihen kaikkein kiistellyimpään: mikä on mies, mikä nainen? Nyölen haluaa aloittaa viittaamalla Valerie Solanasin, tunnetun sekopään, teoriaan, jonka mukaan mies on viallinen, geenitasolla abortoitu nainen! Siinäpä uskottava "fakta". No, oletettavasti siis miehen elämäntehtävä on murtaa tämä biologinen vankila. Nyölénin ratkaisu ongelmaan on dandyismi, 1800-luvun Oscar Wilde-tyylinen hienostelu. Dandyismi on "miehen pelastussuunitelma", jossa tarkoitus on tehdä kaikkensa, jottei olisi mies! Mutta hän ei oikeasti edes usko geeneihin, ei edes atomeihin! Hän päätyy siis hylkäämään koko sukupuolieron, koska se on vain suuri valhe. Hän ihmettelee, miten kukaan suostuu uskomaan, että on välttämättömyys olla mies tai nainen! Sukupuoliero on siis uskonto! USKONTO! Pakko myöntää, että Antin logiikka katosi tässä kohdin. Andy koittaa näyttääkin dandyltä tyhmine golfinpelaajan lippalakkeineen. Mutta se on selvästikin snobi, Vantaan Mikkolasta Maunulan rivitaloon oravana kivunnut nousukas. ellauri161.html on line 187: Aika päräyttävästi disautettu, sen kummemmin Nyölenin tuotantoon perehtymättä jotain kolumneja ja yhtä esseetä lukuunottamatta. En kyllä ikinä digannut miehestä, juurikin noista syistä joita toit tässä (karrikoidusti?) esille, enkä kyllä tän jälkeen aio myöskään perehtyä tyypin tuotoksiin. ellauri161.html on line 189: Onko muuten niin, että jokainen humanisti alkaa jossain vaiheessa dissaamaan postmodernismia? Oon huomannut saman ilmiön todella monessa ihmisessä... ohan se aika kätevä tapa kyseenalaistaa kaikki, ja lähteä kyynisyyden loputtomaan kaivoon. Postmodernismi siis, pahimmillaan. Mähän nyt en ole humanisti vaan käyttis"tieteilijä" mutta tuli vaan mieleen. ellauri161.html on line 191: Kyynisyyden kaivo on kuin pimiö, sieltä palaa valoon virkistyneenä. Ja sitten taas ryyppäämään, ryyppäämään joka päivä rynnätään. Ja kun päivä on ohi lisää ryypätään. ellauri161.html on line 199: Joo jaxetaan! Just esim. tollanen paska vituttaa. ellauri161.html on line 205: Kappaleessa viisi päästään kiinnostavaan gender-keskusteluun (huomio plink feministit!). Antti Nyölén päättää arvuutella Nicon yleistä sukupuoliroolia. Nainen tämä ei ainakaan ole. Antille Nico on ollut yleensä äiti. Mutta nyt hän ehdottaa hullua ämmää. Hullu ämmä on arkkityyppi, ja Nico on sen täydellinen edustaja. Hullu ämmä, Nyölö arvuuttelee, on ehkä dandyn naispuolinen vastine. Feministiä tai luokkataistelijaa hänestä ei voi tulla, sillä hän ei tunnusta sukupuolieroa eikä tunne solidaarisuutta mitään viitekehystä kohtaan vaan halveksii niitä kaikkia - samoin kuin dandy ylenkatsoo muiden standardimieheyttä. Hullu ämmä on mielummin misogyyni kuin feministi. Ennen kaikkea hän on jyrkkä individualisti ja herooisen välinpitämätön muiden ajatuksista ja odotuksista. ellauri161.html on line 218: Nicon mukaan hän sai Alain Delonin kanssa yhteisen pojan, näyttelijä ja valokuvaaja Christian Aaron ”Ari” Boulognen (s. 1962), jota Delon ei ole koskaan tunnustanut omakseen. Arin isäksi sen sijaan tunnustautuu ranskalainen virkamies Jean-Marc Billancourt. Billancourtin mukaan hän on lähes täydellinen Delonin kaksoisolento, mikä oli kätevää naisten parissa: näin hän päätyi tapamaan myös Nicon. Nico luuli Billancourtia Deloniksi, ja parilla oli suhde. Billancourt paljasti todellisen identiteettinsä Nicolle, kun tämä kertoi että odottaa parin lasta – mutta Nico ei halunnut uskoa Billancourtia, kun mies sanoi ettei olekaan Delon. Eräänä päivänä Nico vain häipyi jättämättä osoitettaan, eikä se Billancourtia sinänsä haitannut, sillä mies oli jo perheellinen. Myöhemmin Billancourt näki Arin kutsuilla, ja silloin jotain loksahti kohdilleen. Viimeinenkin epäilyksen häivä isyydestä poistui, kun mies näki lehdestä kuka Arin äiti on. Billancourt kuitenkin sanoo, ettei häntä ole uskottu, kun hän sanoo olevansa Nicon pojan isä. "Mitä Teihin tulee, herra Delon, minulla on voimakas tunne siitä, että Te ainakaan ette epäile kertomaani hetkeäkään." ellauri161.html on line 220: Alain Delon oma äiti Edith Boulogne näki Arin kuvan ensimmäisen kerran lehdessä, ja hän oli vakuuttunut siitä että hänen poikansa on lapsen isä. Edith Boulogne kävi miehensä kanssa tapaamassa Nicoa ja Aria, kun pikkupoika oli parivuotias. Edith ja hänen miehensä ihastuivat lapseen ja Edith otti pojan luokseen. "Uskoin todella että Alain kyllä hyväksyy pojan." Pari vuotta sen jälkeen Delon kuuli asiasta ja lähetti agenttinsa kautta äidilleen sanan, että Edithin pitää valita joko oma poikansa tai lapsi. "Mieheni sanoi minulle, että poikasi kyllä elättää itsensä, mutta Ari ei voi kasvattaa itseään." Boulogne kertoo että vaikka Nico olikin ihana ihminen, ei hän osannut huolehtia lapsesta: "Hän raahasi poikaa ympäriinsä mukanaan, eikä lapsi saanut syödäkseen muuta kuin ranskanperunoita ennen kuin otimme hänet luoksemme. Nico kävi katsomassa poikaa kerran kolmen vuoden aikana, ja toi tuliaisiksi appelsiinin!" Alan Delonin äiti Edith Boulogne päätyi adoptoimaan Arin, mistä johtuen Arin sukunimeksi tuli Boulogne. Biologinen äiti koitui kuitenkin kohtalokkaaksi Arille, kun hän oli 16-vuotias: Nico esitteli heroiinin pojalleen, ja niin myös Arista tuli addikti. Vuosien aikana erilaiset hoitoklinikat ja psykiatrinen hoito tulivat Nicon pojalle tutuiksi. Arin mukaan hän joutui viimeistä kertaa vieroitushoitoon 1993. Vuonna 2001 Ari julkaisi kirjan itsestään ja äidistään Nicosta, nimellä L'Amour n'oublie jamais (suom. Rakkaus ei koskaan unohda). Päätös kirjan kirjoittamisesta osui samaan ajankohtaan, kun Arista itsestään oli tullut isä 1999. Huumeidenkäytöstä huolimatta Ari piti Nicoa hyvänä äitinä, loistavana ja humoristisena, oikeana rock'and'roll-naisena, joka otti lavan haltuunsa naarasleijonan lailla. ellauri161.html on line 239: Nyölö määrittelee itsensä kahdella sanalla: vegaani ja kristitty. Hän kertoo unelmoivansa siitä, että kaikki maailman broilerikasvattamot räjähtäisivät. ellauri161.html on line 241: Aikuisena Nyölö on liittynyt katoliseen kirkkoon. Hän julkaisi vuonna 2013 uskoaan käsittelevän teoksen,Tunnustuskirjan(Kirjapaja). Hänen uusin kirjansa on Johdatus filmiaikaan (Siltala 2017), joka käsittelee valokuvausta. Mitä mieltä olet artikkelista? - No, minä... ellauri161.html on line 271: Tosin Antti Nyölén on kirjoittanut kovasanaisesti inhasta ilmiöstä ”kristofobiasta”. Nyölénin mukaan kristofoobikko kuvittelee, että kristinusko kieltää iloitsemasta elämästä ja väittää satuja tosiksi. ellauri161.html on line 281: Ehtoollinen on hänelle tärkein yksittäinen asia. ellauri161.html on line 282: – On skandaali, ettei katolisen ja luterilaisen kirkon välillä ole vieläkään ehtoollisyhteyttä! Onneksi luterilaiset ovat jo tehneet linjauksen ehtoollisvieraanvaraisuudesta, ja Saksassa myös katoliset piispat keskustelevat seka-avioliittojen sisäisestä ehtoollisyhteydestä. Elisiis olishan se kiva istua perheen kanssa saman pöydän ääressä. ellauri161.html on line 289: – Hypistelen tätä jatkuvasti. Jos lähden kotoa ilman ruusukkoa, olo on avuton samalla tavalla kuin jos unohtaa puhelimen. Tämä on puhtaasti neuroottinen piirre, Nyölö naurahtaa. Vasen oikee vasen oikee sieltä löytyy pyöree soikee. Sellanen kikkele, jonka Ellis-saareen rantautuneet juutalaiset piirsi puumerkixi, kuin ei risti kelvannut. ellauri161.html on line 291: Krusifiksissa kristofoobikko näkee vain kuolleen, alastoman miehen, joka roikkuu puussa kuin kana vartaassa. Puuttuu kuvanlukutaito. ellauri161.html on line 293: – Krusifiksi on kuva, jossa kuolevaiset kohtaavat. Se on ihmisluonnon kuva. Sen kristofoobikkokin ehkä ymmärtäisi, jos vain katsoisi. Mutta pelostaan hän pääsisi vain, jos osaisi lukea myös tarinan jatkon: pääsiäisen, kirjailija muotoilee. Hmm. eikös koko murha tapahtunutkin juuri pääsiäisenä? Helluntaitahan tässä kohtaa pitäis muistella. ellauri161.html on line 301: – Tehdasoloihin jalostettu eläin kykenee elämään vain kuukauden. Tässä olisi huutava kristillisen kritiikin paikka! Nyölö sanoo katseessaan pyhää vihaa ja halua herättää kuolonuntaan nukkuva ihmiskunta. ellauri161.html on line 307: Hän haluaa kuitenkin pitää toivoa yllä. Onhan hän sentään järjestyksessä kolmas pääsyyllinen kahden pienen olennon olemassaoloon. Jumala kävi ensin luukulla, ja sitten Ändi. ellauri161.html on line 312: Kulttuurin monipuolisen harrastajan omakaan kilvoittelu ei ole helppoa, kun samassa persoonassa esiintyvät sekä ehdoton vegaani että valokuvauksen ja taide-elokuvien rakastaja. ellauri161.html on line 322: – Ne syövät toisia eläimiä, niiden on pakko – olkoonkin, että ne käytännössä syövät vain raadonsyöjäihmisiä varten perustetun eläinteollisuuden ylijäämäroisketta, oravia ja pikkulintuja. ellauri161.html on line 329: Katolilainen esseisti ja suomentaja Antti Nyölén kertoo keskiviikkona ilmestyvän Elämä-lehden haastattelussa kuolemasta (ei omastaan, älkää innostuko). ellauri161.html on line 331: Nyölö sanoo, että ”iltapäivälehdet riemuitsevat jokaisesta uudesta perhesurmasta”. Kuolema on hänen mielestään yhteiskunnassa sairaalloisen kiinnostuksen kohde. ellauri161.html on line 343: Nyölö kertoo, että varsinaisesti hänet teki kristityksi oma kaste. Näyttelijä Laura Malmivaara tunki nuorena jumalan todellisuuden maton alle. Kyllä se jäi aika lailla koholle, siihen tuppas kompastumaan matkalla baaripöydälle. ellauri161.html on line 345: ”Minut oli, tahtoani tiedustelematta tietysti, vauvana kastettu ja liitetty luterilaiseen kirkkoon. Mutta pian sen jälkeen vanhempani erosivat ja erottivat minutkin kirkosta, edelleen minulta kysymättä. Kuitenkaan yhdessä asiassa ei kysytty kenenkään mielipidettä. Kaste jäi voimaan”, hän muotoilee asian Tunnustuskirjassa. Ei tarvinnut uudelleenkastella, vaikka sitä pyysinkin. ellauri161.html on line 347: – Kääntymiseni oli myös luovuttamista. Että ei tässä kannata pidempään vaivata päätään. Se keskittyi pääsiäisen draamaan, Nyölö kertoo. Oli miten oli, liittyminen antikapitalistiseen, ekologiseen liikkeeseen käy paavilta nyt häkellyttävän sulavasti. Se on kuin pysähtynyt kello, joka näyttää joka päivä 2x oikeata aikaa. ellauri161.html on line 354: "Aitoja reduktionisteja on vähän. Paperilla on joitakuita, todellisuudessa... ehkei yhtäkään. 1990-luvulla pastori Antti Kylliäinen väitti, että kaikki pääsevät taivaaseen. Minä aiheutan nyt lisää harmia ja pahaa mieltä jumalankieltäjille väittämällä, että kaikki uskovat Jumalaan. Voi tietysti, edelleen, kutsua asioita muillakin nimillä, esim Allah. Minä esimerkixi, uskon humalaan. Humala ja jumala, jumalahumala, ja välillä pimiöön.Kristitty ei usko Jumalan olemassaoloon, joka on ajatukseltaankin perin kummallinen ja sekava, vaan Jumalaan. Hän on hieman sekava. Kuten kaikki muutkin ihmiset." (s. 80-81) Siis jumala. Oman ilmoituxensa perusteella kerrassaan kääk kääk pimpelipom. ellauri161.html on line 356: Uskomattomalle tiedemiehelle Kari Enqvistille, joka "uskoo lujasti, että uskovat tuntevat jotakin enemmän (tai vähemmän) kuin normaalit ihmiset" (s. 90), Nyölén vastaa: "Taatusti uskoon liittyykin tunteita, hyviä, pahoja, monenlaisia. [--] Se on elämys ja tunne, mutta ei ainoastaan, sillä silloinkin, kun ei tunnu miltään, on usko yhä olemassa." (s. 90-91) Tässä on nyt puhe siitä Enkvistiltä puuttuvasta antennista, kz. täältä (ja passim). Andyn rivitalossa on tv-kaapeli. Se on aina kytkettynä, vaikka tv olis off. ellauri161.html on line 361: Ja vähän myöhemmin: "Ajattelen kyllä myös, että jos välttämättä tahtoo harrastaa heteroseksiä, ei voi kiertää sitä järkyttävää tosiasiaa, että siitä voi alkaa jonkun ihmisen elämä. Ehkäisyvälineisiin luottaminen on vain yksi tekniikalle alistumisen tapa. (s. 200) Sixi olenkin enenevästi panostanut peräpuolelle, seuraten des Esseintesin esimerkkiä." ellauri161.html on line 369: Feministit tupakalla. Päätän yhteen kirjan suosikkikohdistani. Siinä Nyölö kertoo kohtaamisestaan feministien kanssa. "Kerran jouduin vihaisten feministien tenttiin. Vaadittiin taas selitystä. Jälleen tuli selväksi, että Afrikka on katolisen kirkon leikkikenttä, jossa se kylvää kuolemaa ja tuskaa" (s. 171). ellauri161.html on line 376: Nämä kannanotot ehkäisyyn ja aborttiin ovat yksiulotteisia ja kärjistettyjä, jopa julmia, kun tietää, että maailmassa on valtioita, jotka eivät kykene ruokkimaan 100 miljoonaista väestöään. Liika väestönkasvu aiheuttaa kurjistumista ja köyhyyttä. Viljelysmaata ei ole riittävästi. Valtiolla ei ole rahaa. Työttömyys tuo ongelmia. Terveydenhuolto ei ole kattavaa. Kiinassa on jouduttu aiheellisesti tekemään syntyvyyden säännöstelyä, mutta silti väestö on miljardi ja nyt 60-90 miljoonaa ihmistä muuttaa kaupunkeihin. Suomen kokoinen väestö on vain yksi Pekingin kaupunginosa. Jos useimmilla olisi mahdollisuus ehkäisyyn ja sterilointiin, niin elintaso voisi nousta monissa köyhissä maissa. Siten myös seksitaudit ja niiden myötä sairastuvuus ja kuolleisuus vähenisivät. ellauri161.html on line 393: Japanilainen lumppukauppa Muji saa nyt kylmää kyytiä. Auringon pojat kiskoo kotiinpäin "valitettavasti" palvelulla. Joululahjoja ei saa vaihtaa jos niist on poissa hintalaput. Vitun vinkuintiaanit! Sääli ettei teihin osunut enemmänkin Antti Nyölénin tuomizemia atomipommeja! Hiroshima oli hyvä osuma, mutta olis jenkit voineet vetää koko poppoon sileäxi kerralla! Ei niistä ole muuta kuin harmia. En edes pidä pikakeitoista, varsinkaan ramenista. Alla muutama valokuvanäpäys Kampin Muji-myymälän ystävällisestä henkilökunnasta. ellauri161.html on line 395: ookie.net/__cb20131129123551/tintin/images/b/bd/Mitsuhirato.png" height="100px" /> ellauri161.html on line 397: ookie.net/tintin/images/0/00/General.jpeg/revision/latest?cb=20190623193954" height="100px" /> ellauri161.html on line 403: ookie.net/villains/images/6/6f/Mitsuhirato.jpg/revision/latest?cb=20150518151152" height="100px" /> ellauri161.html on line 432: ¹⁹Paul Verlaine: Yrjö Kaijärvi suomentaa otsikon "Turtumukseksi" ja säkeet näin "Olen valtakunta, tietoinen rappiostansa, / näen kulkevan kookkaiden, valkeain barbaarien, / minä tylsiä akrostikoneja sepittelen, valaa kultaiseen tyyliin aurinko raukeuttansa" (Paul Verlainen runoja. Otava 1965, s. 90). Kylä jää Ykä kakkosexi, sori vaan. ellauri161.html on line 440: Typerää sanoa että 1871 tappio lisäsi dekadenssia. Siitä siinä nimenomaan oli kysymys. Ei oltu enää Euroopan eikä maailman kingejä. Tää on nähty niin monta kertaa ennenkin. Kun ei olla enää avantgardea ollaan sitten ringardea. ellauri161.html on line 448: Joo ja nimenomaan! Huysmansin jälkipuheesta on ilmeistä, että Au rebours tarkoittikin kirjaimellisesti taantumusta, réaction. Vitun poliisivirkamies halus peruuttaa takas keskiajalle, joka sen miälestä oli apinaköörin historian parasta aikaa, kirkko päätti kaikesta ja hyvin meni. Kristikansan 1000v suruaika, sanoi joku kolleega. Mistä se tähän sitten päätyi? No solipsistis-narsistis-idealistifilosofi Sopen fanittajana, "luotti Schopenhaueriin enemmän kuin omaan järkeensä". No sitä Jorilla ei ollutkaan edes kotitarpeixi. Helvetti mikä ellopää, ja Andy on toinen samanlainen. ellauri161.html on line 450: Mixei se jatkanut naturalia non sunt turpia linjalla kuten Zola vaan lähti kynäilemään koko joukon typerämpää soopaa: ellauri161.html on line 456: Jori ei jaxanut innostua enää panojutuista, enintään junista ja käteenvedosta. Uusia muotoja tarvitaan se sanoo kuin Sakari Jurkka vainaa, muuten ei ole koko taidetta. Kukahan senkin ääliömäisyyden kexi ensimmäisenä? ellauri161.html on line 461: ookup.jpg" width="100%" /> ellauri161.html on line 466: Kate Dibiasky (Jennifer Lawrence), an astronomy grad student, and her professor Dr. Randall Mindy (Leonardo DiCaprio) make an astounding discovery of a comet orbiting within the solar system. The problem - it's on a direct collision course with Earth. The other problem? No one really seems to care. Turns out warning mankind about a planet-killer the size of Mount Everest is an inconvenient fact to navigate. With the help of Dr. Oglethorpe (Rob Morgan), Kate and Randall embark on a media tour that takes them from the office of an indifferent President Orlean (Meryl Streep) and her sycophantic son and Chief of Staff, Jason (Jonah Hill), to the airwaves of The Daily Rip, an upbeat morning show hosted by Brie (Cate Blanchett) and Jack (Tyler Perry). With only six months until the comet makes impact, managing the 24-hour news cycle and gaining the attention of the social media obsessed public before it's too late proves shockingly comical - what will it take to get the world to just look up?. — Based on truly possible events. ellauri161.html on line 485: 9/10 A really good movie, yet painful to watch ellauri161.html on line 489: I found it an almost perfect film, with some deliciously carefully crafted moments and great acting. At first I thought the comedic side was actually too much and wished that someone like Steven Soderbergh made the movie instead, but as I was watching it I started to appreciate how methodical the approach was and now I believe Adam McKay was the right man for the job. I enjoyed the overall plot, I liked the characters and how things were presented, but I loved the little things like, for example, the only scene where Europe is mentioned, as a short scene of a news item when they say they are going to convene and find their own solution, resulting in absolutely nothing. I am European and sad to say it struck home. Or the meal scene at the end, which is both emotional, focusing (= religious) and reminding us how even that option can be taken away by something as small as a virus. ellauri161.html on line 491: Annoyingly, in these days movies from the U. S. are becoming more and more of "a color". They are not telling a story, but are taking a side. They are either democrat or republican, conservative or liberal, blue or red, flyover or coast. Don't Look Up is not a big offender, but the language and presentation was clearly on the "coast" side. Thus, it will be probably appreciated by people who already saw the world this way and ignored or at best maligned by the people on the other side. And it's a pity, because this film is meant to bring us together as a civilization and not keep us divided. I feel like it could have done a better job in that direction. ellauri161.html on line 493: Initially then I wasn't really overly hooked on watching the 2021 movie "Don't Look Up" since I wasn't really won over by the movie's synopsis. Granted, I hadn't checked out the movie's trailer, so I wasn't really sure what I would be in for here. But as friends started to praise the movie, I opted to sit down and watch it. ellauri161.html on line 494: Now, one friend said that "Don't Look Up" was a masterpiece. Well, I wouldn't go as far as to calling it a masterpiece. Sure, "Don't Look Up" was a watchable movie, and writers Adam McKay and David Sirota definitely had some good jabs at the crazy world we live in today, with the likes of a crazy president, everything being on social media, people being concerned about riches even when facing extinction and such. I found the movie to be watchable and enjoyable, sure, but it wasn't a masterpiece, nor will it become a classic movie for me. ellauri161.html on line 496: The comedy used in "Don't Look Up", as written by Adam McKay and David Sirota wasn't really something that had me laughing. Sure, I could see the jabs at society and the ridiculing of certain aspects of the society and world we live in today, but it didn't make me laugh. ellauri161.html on line 499: What works for "Don't Look Up" is the cast, as it has a handful of great names on the list, with the likes of Leonardo DiCaprio, Jennifer Lawrence, Meryl Streep, Cate Blanchett, and so forth. Mitä enemmän julkkixia, sen parempi leffa. On kiva bongata tuttuja naamoja. Ne on kuin perhettä. ellauri161.html on line 504: Overall, Don't Look Up is devoid of the fun, finesse & ferocity that goes into making a biting & stinging satire. Just like his previous ventures, McKay remains clueless about the necessity of restraint when dealing with topics such as this and gets carried away too often. ellauri161.html on line 511: Before Covid, former Saturday Night live head writer Adam McKay had already written his smug doomsday satire Don't Look Up based on the usual liberal tropes. Chief among them was the old progressive rant linking those on the right to a predatory elite consisting of a group who were referred to as, in the parlance of days gone by, "robber barons." ellauri161.html on line 515: But something happened in 2016 that set the wheels in motion to eventually cause McKay to change the focus of the Don't Look Up script. And that was the humiliating victory of businessman Donald Trump in the presidential election--a man with no political experience--over the left's heir apparent, Hillary Clinton. ellauri161.html on line 517: The left was utterly ruined by Donald Trump's victory and it looked like they would never recover until a Savior came along and resurrected the once proud party who championed the "little guy." And that Savoir of course was mainstream orthodox medical science. ellauri161.html on line 520: Initially the "comet" stood for climate change in the original script. But now liberals were beholden to a far more scary narrative way better than the idea of climate change that might pose a threat only in an unforeseeable future--and that is of course infectious disease medicine. They realized without "the science" they had no chance against the right. So now the comet came to represent the "virus." ellauri161.html on line 526: But in the only interesting plot twist in the film, tech billionaire Isherwood, concludes that his "non-peer-reviewed science" (as Dr. Mindy puts it) will be able to break the comet up in pieces and his company will mine the valuable metals from the comet fragments once they crash into the ocean. ellauri161.html on line 527: So the original mission is aborted and President Orlean (beholden to tech as they have bankrolled her) greenlights Isherwood's plan. ellauri161.html on line 533: Don't Look up manages to encapsulate the problem with our times: the reliance on experts which is used to justify the proliferation of rigid dogma and ideology through unchecked force. It's all a huge conspiracy of the satanist pedophiliacs who want to inject microchips in our blood. ellauri161.html on line 535: Another propaganda film by Netflix! Too long, slow, and full of annoying overuse scene! Not recommended! Entire film full of boring conversation, and annoying overuse scene! Such as, overuse of the walking scene, overuse of the arguing scene, overuse of the calling names scene, overuse of the kissing scene, overuse of the staring scene, overuse of the driving scene, overuse of the eating scene, overuse of the drinking scene, overuse of the smoking scene, overuse of the taking pill scene, overuse of the singing scene, overuse of the song playing at the background scene, overuse of the watching video scene, overuse of the tweeting scene, overuse of the making speech scene, overuse of the blackout scene, overuse of the talking on the phone scene, and overuse of the interviewing scene! ellauri161.html on line 540: Entonces, hay suficientes razones para el ridículo, más que suficientes. De hecho, una de las deficiencias de Don't Look Up es que no se ha seleccionado ningún grupo que esté específicamente dirigido. Los dos personajes principales están en una racha perdedora con su trabajo científico porque el mundo entero parece estar formado solo por egoístas e idiotas. Quizás el director y el guionista incorporan una gran cantidad de personajes que no serían necesarios. (Vittu mikä ääliö! "ningun grupo johon satiiri olisi "especificamenti dirigido" ei ole "seleccionado". Helvetti, se just on se pointti! Kaikki on tässä pankrotissa mukana! Satira para tontos, nimenomaan! Exactamente la pelicula que nuestra sociedad se merece.) ellauri161.html on line 544: La película parece como si alguien hubiera tomado la directriz de una sátira para tontos y la hubiera trabajado. Con Don't Look Up estamos obteniendo exactamente la película que nuestra sociedad se merece. ellauri161.html on line 551: The porcellain faced Hunting gamist returns home and meets Yule due to her minor celebrity status. The thing is that the film never does anything with Kate’s government scuffle. It’s an odd detour that bloats the runtime severely. (Now THIS IS the problem: these drooping- underlip prof spectators already know what the plot should be and edit what they see accordingly. Hey where are the heroes? Where's optimism? Who's gonna save the world this time round? Superman? Batman? Anyone?) ellauri161.html on line 553: Like: the way he delivers it makes it feel like a line he made up, but it has such poor timing it isn’t funny. Sadly, the entire performance feels that way. ellauri161.html on line 555: But one gets a flawed but entirely worthwhile viewing experience. Enough time too to get thru all the popcorns. What's on next? ellauri161.html on line 557: I’ve seen some negative reactions to Don’t Look Up—complaints that it is too despairing for its own good. ellauri161.html on line 558: They say it’s too dark. It’s too depressing. Haters are moaning that writer-director Adam McKay repeatedly hits his audience over the head with his “the planet is dying” message. ellauri161.html on line 560: Haha, yeah, he is—and amen to that. This is the truest, most on-point movie I saw in 2021. McKay gets sinister in Don’t Look Up, and I, for one, am glad somebody is being appropriately nasty in pointing out how absolutely moronic humans have become in the new millennium. Sorry, folks: We are fucking up big time; McKay knows it; and he’s pulling no punches. ellauri161.html on line 566: This movie is devoid of hope. There is no optimism in Don’t Look Up. Yes, it deserves comparison to Stanley Kubrick’s Dr. Strangelove, because it pulls laughs out of the fact that the human race is on a crash course with destruction. In Don’t Look Up, the technology has multiplied and advanced, but the message is the same as it was when Slim Pickens rode that bomb to the doomed ground in Strangelove: Humans are messing up big-time, in a manner that is so egregious you just have to laugh at it … to prevent yourself from going insane. The situation is hopeless but not serious. ellauri161.html on line 572: Pressed together, however, the mix just doesn’t work. Too many characters, such as Jonah Hill’s presidential aide, know they’re in a comedy and play for laughs accordingly. There’s way too much going on in Don’t Look Up, so the story focus is constantly diffused as we jump from one narrative thread to another. Consequently the soiree packs very little punch; as a satire on corporate greed, media ethics and celebrity culture it’s pretty limp. All bite but no teeth, you could say. (Fuck yourself droopy-lip, this is a tableau true to life, not a sketch.) ellauri161.html on line 574: Still, as an intermittently amusing lark to stream on your 60-inch while doing the ironing, mixing martinis or pitting cherries, Don’t Look Up passes muster as OK time-killing fodder. (Okay, get back to your ironing, idiot.) ellauri161.html on line 576: Like an increasing amount of streaming content, you can keep track of what’s going on with your peripheral vision, turning to give the TV screen your full attention only when something good starts happening. ellauri161.html on line 578: Footnote: For some reason in the past week or so Don’t Look Up has been subject to far more coverage and discussion than it deserves. No idea why. Maybe people are desperate for non-Covid talking points. Just a theory. (Ouch. This guy is JUST The type of people being made desperate fun of. How sad. ellauri161.html on line 582: Don't Look Up fires a salvo at the movie industry, too. A director who has a blissfully bloated disaster actioner titled Total Devastation lined up for release grandly admits in a television interview that it is "a popcorn movie". ellauri161.html on line 584: A lady critic: His approach to comedy and my ability to enjoy his work as a director began to diverge when he had a sequence about bailouts and crony capitalism tacked on to another otherwise funny film. That was tasteless. The problem was McKay seemed to find entertainment and real-world issues to be fundamentally separate, deploying one in hopes of getting eyes on the other. While all we droopy lips know that they are part of one and the same entertainment scene! ellauri161.html on line 588: And yet it’s hard to think about who, exactly, is going to be moved to make changes to how they live their lives by Don’t Look Up, a climate-change allegory that acquired accidental COVID-19 relevance, but that doesn’t really end up being about much at all, beyond that humanity sucks. And film critics suck about most of all. ellauri161.html on line 590: Don’t Look Up wants to paint our inaction with regard to climate change as the result of denialism and being distracted by silly things like, say, a movie streaming on Netflix. But climate change isn’t a comet headed our way in less than a year — a lousy, faulty metaphor for where we’re at right now. Except that IT IS! It's probably too late already. Now get a big mouth fuck goddam Allison Willmore, ellauri161.html on line 593: As a comedy, Don’t Look Up doesn’t work because it’s not funny. As a satire, it flops because the attempts at mockery are broad, puerile, and obvious, unintentionally trivializing the issues it seeks to highlight. As a drama, it collapses because it never makes much of an attempt to be serious. ellauri161.html on line 595: Meryl Streep’s attempts to lampoon Donald Trump hit all the wrong notes. She can do comedy and impersonations but not at the same time. (Why not? Trump does that too, without intending to.) ellauri161.html on line 597: Speaking of “climate,” that’s the main target here – how people are too stupid to come together even when their survival depends on it. Or maybe it’s the pandemic McKay is allegorizing. Probably both. Meanwhile, the writer/director’s left-of-center politics are on full display. Although Don’t Look Up occasionally ridicules the left, it represents a full-on fusillade against the right. Now that is NOT funny. ellauri161.html on line 599: The satire not only lacks subtlety, it pushes the bounds of ridiculousness to levels where it works neither as a comedy nor as social commentary. It is too true for laughs. ellauri161.html on line 601: General Buck Turgidson knockoff (played by an unsmiling Ron Perlman) illustrates how far wide he misses the mark. By exaggerating certain aspects of human behavior, Don’t Look Up takes cynicism to a level that is not only excessive but doesn’t make for a story that’s either compelling or entertaining. During the course of watching Don’t Look Up, the only emotion I experienced was frustration – frustration that the movie could waste so much talent in the service of something so underwhelming. In other words, I could not laugh at all because the laugh was on me. ellauri161.html on line 606: An illiterate coon on Fox YouTube quips: ellauri161.html on line 610: In the line of the film's fire are power-crazed politicians, corporate czars and co-opted scientists peddling their convenient delusions to a crowd lulled and manipulated through news cycles aimed at achieving collective complacency and complicity. This is just too many for laughs, about 100% of the fucking Americans. ellauri161.html on line 616: For the anchors, Kate and Randall are just another pair of guests, just another story, on their show. Don't these movie critics realize that this is a "joke" on them? Of course they do, but they have to earn their living too. ellauri161.html on line 625: This might be less damaging if those cartoons were funny, or if the overall story was compelling, but neither is the case. ellauri161.html on line 631: I’ve seen some people criticise Don’t Look Up for lacking subtlety. I’m not bothered by this. I don’t necessarily need or want the communications about climate change to be subtle. The issue itself certainly is not subtle. We are heading towards—and, again, already are in the midst of—unprecedented death and destruction. Our systems and rulers are not just woefully ill-equipped to deal with this or to prevent the worst of it, they are actively complicit in bringing it about. Those communities around the world that are the most vulnerable and that have had the least part to play in causing the crisis will be the ones to suffer the first and the worst. This isn’t subtle sh*t! This is horrifying, grotesque, psychologically debilitating stuff to ponder—if you even have the privilege to ponder in the first place! I don’t necessarily need subtlety here. Sometimes, to fight propaganda, you need to go loud and bold. But you still have to be effective. We are fighting an almightily powerful enemy. Competence is a necessary minimum. Regrettably, Don’t Look Up does not meet those standards. Its central metaphor doesn’t even make sense! Yes, capitalism is responding as dreadfully to climate change in real life as it does to the comet in the film—the key difference is that capitalism didn’t cause that comet to come hurtling out of the sky in the first place. ellauri161.html on line 635: A Kike lady says it well: Granted, many will accuse Don’t Look Up of lacking the subtlety of McKay’s earlier movies, but there is something refreshingly honest about the film that undeniably lends itself to the silliness of its narrative. Furthermore, it is a film about the absurdity of the current times we live in and nobody can argue that is isn’t crazy to deny facts in favour of outlandish fabrications — or can they? ellauri161.html on line 643: That’s not a point that hasn’t been made before, and it’s not like there are new notions here about what people might do with their last moments. But there’s something deceptively big and complicated about considering the human capacity to (not) address the largest challenges to their own survival as certain systems prevent action being taken — and people’s ability to recognize that a happy ending isn’t automatic but could be possible with thought and work. There’s such tragedy in the idea of, among many other things, being stuck in a loop of distraction at the expense of progress. Perpetual escapism that prevents escape, with what we’re looking away from and how continually being updated in the stories on the subject. ellauri161.html on line 651: Adam McKay’s Don’t Look Up Crashes and Burns, says LA super retard ellauri161.html on line 655: Do I look like a jerk? I do? Is it the drooping mouth? ellauri161.html on line 661: Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen. Kansainvälisesti sarjaa lähetetään yli 150 maahan. Kerrotaan, että NASCAR olisi syntynyt pontikkatrokarien keskenäisistä kilpailuista, koska trokarit tarvitsivat nopean, kestävän ja ketterän auton. NASCAR syntyi heidän vapaapäiviensä kilpailuista, joissa katsottiin kuka on paras ja nopein. NASCAR-sarjaa kilpaillaan viidessä eri pääluokassa: Sprint Cup Series, Nationwide Series, Camping World Truck Series sekä viime vuosina ohjelmistoon tulleet Kanadassa kilpailtava Canadian Tire Series ja Meksikossa ajettava Corona Series. ellauri161.html on line 662: Vuonna 1967 kuvattu ja seuraavana vuonna julkaistu Elvis Presleyn tähdittämä musikaalikomedia Speedway – vauhtihullut kertoo NASCAR-kilpa-ajajan elämästä. Elvis näyttelee kyseistä kilpa-ajajaa, ja naispääosassa esiintyy Nancy Sinatra. Elokuvan alkutekstien yhteydessä esitellään omilla nimillään ja kasvoillaan muutamia ajankohdan nimekkäimpiä NASCAR-kuskeja; elokuvan kilpa-ajokohtauksissa kyseiset miehet esittävät Elviksen roolihahmon kilpakumppaneita. ellauri161.html on line 671: For the majority of the film (not Talladega, the new one), we’re bouncing from one republican caricature to the next. Streep is a female version of Donald Trump. Jonah Hill is a fratty version of Donald Trump Jr. Mark Rylance is a right-wing version of Tim Cook. (What a joke, he's way too poor.) And Ron Perlman is a red-eyed version of General Turgidson. When General Turgidson wonders aloud what kind of name "Strangelove" is, saying to Mr. Staines (Jack Creley) that it is not a "Kraut name", Staines responds that Strangelove's original German surname was Merkwürdigliebe ("Strange love" in German) and that "he changed it when he became a citizen". A kike anyway, by the name. ellauri161.html on line 673: The grim satire is usually pretty tame and ranges anywhere from hilarious to stupid. But the nastiness and negativity here just makes the filmmaker come off like a jerk. At the end of Don’t Look Up, you’re left feeling agitated and angry– not at republicans, but at McKay for making such a dismal affair. If you are a closet republican like me, that is. ellauri161.html on line 677: Look, I appreciate cynicism but this is unbearably smug and simplistic. Honestly it pulls a lot of punches too (especially at Hollywood and the media) so it really isn't all that edgy, just fairly typical condescension and rage that's entirely unearned. ellauri161.html on line 691: This films keeps tripping over itself like a sad old drunk person, I had reasonably high hopes for this self indulgent poorly focused ruse. Definitely save your time. ellauri161.html on line 701: No idea what they were trying to do here. Couldn't even get through it. Basically had the plot of Armageddon but wasn't a spoof, guess they were going for a comedy but it wasn't funny at all. Just very Hollywood and very odd. Don't waste your time. ellauri161.html on line 709: Almost like it was produced to be stupid? The president and other characters are like laughing the whole time while experts are giving them info it’s like a bad satire not good at all. ellauri161.html on line 715: All star Cast, All star disappointment! This movie received so much publicity, we thought it would be good. However, not one character endeared themselves to us in actually caring what happened to them. We had hope the movie would gain momentum and get better but.... it never did. ellauri161.html on line 718: If you have more less 5 braincells and laugh at thing like poop or penis you probbably like it, otherwise what a mess of a movie with terrible humor. ellauri161.html on line 719: (Huh? No penises, no poop, one verbal report of a fart?) ellauri161.html on line 728: It wasn't funny. Too obviously a jab at the Trump admin, trying too hard, fell flat ellauri161.html on line 731: This a movie that is over 2h, I had to skip forward so much that it ended up being a 60m movie, this is a boring movie, 95% of jokes are not jokes but cringe moments. This had everything to be a great movie, great cast, good plot, good cgi, but nope lets make this cringe movie. (You are so right!) ellauri161.html on line 740: I literally couldn't stay awake. I started it twice, and fell asleep both times. I looked up the ending, and from my interpretation of what the movie was supposed to show (how global warming is not being addressed by our current politicians), I think my nap was more productive than staying awake to watch this. ellauri161.html on line 743: A rotten review for a rotten, virtue signalling Hollywood rubbish! ellauri161.html on line 764: too long, over acted, non-senseical, and not compeling. ellauri161.html on line 769: Big let down. The humor is so off-putting it doesn´t pull laughs, while the drama is hard to dive into whilst characters scream at the camera. The portrayal is so unrealistic, so cringe, so superficial that none of the characters are true heroes. They all appear as delusional, distracted ego maniacs detached from reality. The end is anti-climactic leaving the viewer with gratitude it looks nothing like the world we actually live in. (True, being 22400 years away. But I bet the immigrant will soon reduce brontauks to extinction.) ellauri161.html on line 787: This movie was atrocious and not even remotely funny. Poorly made and tacky. ellauri161.html on line 790: Its a love or hate it movie. I dont think this is a birilliant movie, but i would recomend it. You can tell if you like it in the first 20 min of the movie. Yeah so that´s my speech about dont look up. (Way to go Sondre o!) ellauri161.html on line 851: Yleiset termit ja lausekkeet ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=admire&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">admire ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=aime&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">aime ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=appelle&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">appelle ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=arrive&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">arrive ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=aurait&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">aurait ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=beau&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">beau ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=beaut%C3%A9&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">beauté ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=besoin&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">besoin ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=c%27%C3%A9tait&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">c'était ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=caract%C3%A8re&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">caractère ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=cherche&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">cherche ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=choses&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud0">choses ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=ciel&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">ciel ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=contraire&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">contraire ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=coup&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">coup ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=crainte&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">crainte ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=cr%C3%A9ation&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">création ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=critique&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">critique ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=croire&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">croire ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=croit&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">croit ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=croix&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">croix ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=d%27%C3%AAtre&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">d'être ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=demande&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">demande ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=Denis&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">Denis ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=devant&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">devant ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=Dieu&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud1">Dieu ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=dire&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud3">dire ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=divine&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">divine ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=dix-huiti%C3%A8me+si%C3%A8cle&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">dix-huitième siècle ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=doit&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">doit ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=donne&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud4">donne ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=%C3%A9clate&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">éclate ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=erreur&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">erreur ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=face&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">face ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=fond&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">fond ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=force&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">force ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=forme&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">forme ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=garde&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">garde ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=g%C3%A9n%C3%A9ral&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">général ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=g%C3%A9nie&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud4">génie ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=gloire&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">gloire ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=grandeur&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">grandeur ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=Gr%C3%A8ce&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud0">Grèce ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=haine&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">haine ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=haut&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">haut ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=homme&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud0">homme ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=humaine&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud4">humaine ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=id%C3%A9es&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">idées ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=ignore&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">ignore ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=joie&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">joie ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=jour&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">jour ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=justice&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">justice ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=l%27air&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">l'air ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=l%27amour&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">l'amour ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=l%27art&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud3">l'art ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=l%27autre&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">l'autre ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=l%27avare&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">l'avare ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=l%27erreur&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">l'erreur ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=l%27esprit&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">l'esprit ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=l%27histoire&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">l'histoire ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=l%27homme&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud0">l'homme ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=L%27homme+m%C3%A9diocre&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">L'homme médiocre ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=l%27ordre&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">l'ordre ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=l%27unit%C3%A9&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">l'unité ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=laisse&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">laisse ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=larmes&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">larmes ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=lieu&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">lieu ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=livre&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">livre ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=loin&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">loin ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=lui-m%C3%AAme&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">lui-même ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=lumi%C3%A8re&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud4">lumière ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=main&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">main ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=malheur&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">malheur ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=mati%C3%A8re&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">matière ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=mensonge&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">mensonge ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=ment&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">ment ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=monde&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud1">monde ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=montre&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">montre ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=mort&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud4">mort ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=mots&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">mots ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=nature&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">nature ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=naturel&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">naturel ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=n%C3%A9ant&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">néant ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=paix&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">paix ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=parle&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud2">parle ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=parole&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud2">parole ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=pass%C3%A9&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud4">passé ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=passion&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">passion ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=pens%C3%A9e&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud3">pensée ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=p%C3%A8re&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">père ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=personne&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">personne ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=petite&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">petite ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=peur&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">peur ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=peut-%C3%AAtre&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">peut-être ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=place&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">place ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=pleine&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">pleine ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=porte&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud4">porte ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=premier&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">premier ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=pr%C3%A9sent&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">présent ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=profonde&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">profonde ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=propre&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">propre ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=puissance&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">puissance ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=qu%27une&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">qu'une ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=raison&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">raison ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=r%C3%A9alit%C3%A9&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">réalité ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=regard&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud3">regard ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=repr%C3%A9sente&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">représente ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=ressemble&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">ressemble ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=reste&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">reste ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=rien&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud4">rien ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=rire&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">rire ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=Roman&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">Roman ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=Rome&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">Rome ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=s%27est&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">s'est ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=s%27il&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud5">s'il ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=saint&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud2">saint ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=sais&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">sais ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=sait&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">sait ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=sang&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">sang ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=Science&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud3">Science ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=secret&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">secret ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=semble&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">semble ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=sens&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">sens ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=sent&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud3">sent ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=serait&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud3">serait ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=seulement&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud4">seulement ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=si%C3%A8cle&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud3">siècle ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=signe&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">signe ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=soleil&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud3">soleil ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=souvenir&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">souvenir ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=style&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">style ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=terre&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">terre ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=tion&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">tion ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=trouve&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">trouve ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=v%C3%A9rit%C3%A9&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud2">vérité ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=veut&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud5">veut ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=vivante&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">vivante ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=voici&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">voici ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=voil%C3%A0&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">voilà ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=voit&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">voit ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=Voyez&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">Voyez ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=vrai&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud4">vrai ooks.google.fi/books?id=CEARAAAAYAAJ&q=yeux&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">yeux ellauri161.html on line 889: La principale source d´influence de Hello fut Joseph de Maistre et, bien sûr, la Bible, source de sa réflexion sur le style. Onx tää Joseph sukua Kristina-tädin mielikirjailijalle Xavierille? On se, Xavier on Joosepin mitättömämpi pikkuveli! Joosef ize oli aivan teräsnilkki miehexeen! Ûber-Knilch! ellauri161.html on line 925: Joosepin penseitä ellauri161.html on line 988: Size ottaa uuden tanskalaisen hanin alle ja menee Tanskaan tekemään 2 tyärtä. Riitelee kaikkien entisten kamujensa kaa, ja alkaa pitää päiväkirjaa. Juutalaiset ovat meidän ristimme, se sanoo kuin Pauli Pylkkänen. Siitä tulee hyvin köyhä, sen pojat kuolevat ja tanskalainen vaimo läsii. Kuolee uremiaan 1. maailmansodan aikana. Kokonainen elämä täynnä tunarointia ja riidanjauhantaa. ellauri161.html on line 990: Bloy was noted for personal attacks, but he saw them as the mercy or indignation of God. He acquired a reputation for bigotry because of his frequent outbursts of temper. Soon, Bloy could count such prestigious authors as Émile Zola, Guy de Maupassant, Ernest Renan, and Anatole France as his enemies. Bloy is quoted in the epigraph at the beginning of Graham Greene´s novel The End of the Affair, though Greene claimed that "this irate man lacked creative instinct." Bloy is also quoted at the beginning of John Irving´s A Prayer for Owen Meany, another turd. Some pope quoted him, yet another turd. ellauri161.html on line 1032: Asterix-sarjakuvassa rohkeat gallialaiset eivät pelänneet mitään muuta kuin sitä, että taivas putoaa niskaan. Vaikka Taivas putoaa, tämä pooka se vaan porskuttaa. ellauri161.html on line 1038: Myöhemmin Irvinaama toipuu, mutta ei muista mitään hyökkäyksestä, paitsi sanat "Lauma, Lauma" ja "tapa, tapa". Sinitähti ilmestyy tyhjästä ja työntää koiran alas rotkoon. Elossa selvinneet koirat pakenevat johtajansa pudottua. ellauri161.html on line 1056: Tulisydän keksii suunnitelman, jolla koiralauma voitaisiin pudottaa joen läheiseen rotkoon. ellauri161.html on line 1058: Sinitähti työntää koiran rotkoon ja putoaa samalla veteen. Usvajalka ja Kiviturkki saavat tietää, että heidän emonsa on Sinitähti. ellauri161.html on line 1087: Dionysios Areopagita oli Ateenan areiopagin neuvoston jäsen ensimmäisellä vuosisadalla. Apostolien tekojen mukaan hän kääntyi kristityksi apostoli Paavalin vaikutuksesta. Eusebios lainaa Dionysios Korinttolaista ja kertoo, että tästä Dionysios Areopagitasta tuli sittemmin Ateenan piispa. Kuoli: Luteita, Pariisi ellauri161.html on line 1092: His (Mainion) works suggest the thought that the writings of master Eckart (died 1328), with whom Ruysbroeck was contemporary for thirty-five years, exercised influence over our author´s mind. Melkein maisteri Eckartille kävi köpelösti loppupeleissä. Ruisbroeck became vicar of the Church of St. Gudula at Brussels, where he lived in strict asceticism, enjoying the society of persons who had devoted themselves to a contemplative life, composing books and exercising benevolence. Jahas uusi päivä, uusi suopeus. He contended against the sins of the day, and labored to promote reforms. It is said that Tauler once visited him, attracted by the fame of his sanctity. ellauri161.html on line 1093: Johannes Tauler OP oli saksalainen mystikko, roomalaiskatolinen pappi ja teologi. Meister Eckhartin opetuslapsi kuului Dominikaaniseen järjestykseen. Tauler tunnettiin yhtenä tärkeimmistä Rheinlandin mystikoista. Hän edisti tiettyä uusplatonistista ulottuvuutta aikansa dominikaanisessa hengellisyydessä. ellauri161.html on line 1098: At the age of sixty he (Mainio) renounced the secular priesthood and entered the new Augustinian convent Gronendal, in the forest of Soigny, near Brussels, becoming its first prior, and there he died in 1381. His life at once became the subject of legendary tales. The name Doctor Ecstaticus was early conferred on him. ellauri161.html on line 1100: The chief of his mystical writings are, The Ornament of Spiritual Marriage (Lat. by Gerh. Groot, Ornatus Spiritualis Desponsionis, MS. at Strasburg; by another translator, and published by Faber Stapulensis [Paris, 1512], De Ornatu Spirit. Nuptiarum, etc.; also in French, Toulouse, 1619; and in Flemish, ´J Cieraet der gheestclyeke Bruyloft, Brussels, 1624, Hengelliset häät): — Speculum AEternae Salutis: — De Calculo, an interpretation of the calculus candidus, Re 2:17: — Samuel, sive de Alta Contemplatione. The other works of Ruysbroeck contain but little more than repetitions of the thoughts expressed in those here mentioned. (Esim. 7 hengellisen rakkauden askelmasta.) He wrote in his native language, and rendered to that dialect the same service which accrued to the High German from its use by the mystics of the section where it prevailed. He is still regarded in Holland as "the best prose writer of the Netherlands in the Middle Ages." His style is characterized by great precision of statement, which becomes impaired, however, whenever his imagination soars, as it often does, to transcendental regions too sublimated for language to describe. His works were accessible until lately only in Latin editions (by Surius, Cologne, 1549, 1552, 1609 [the best], 1692, fol.), or in manuscripts scattered through different libraries in Belgium and Holland. Four of the more important works were published in their original tongue, with prefaces by Ullmann (Hanover, 1848). No complete edition has as yet been undertaken (see Moll, )e Boekerij van het S. Barbara-Klooster te Delft [Amst. 1857, 4to], p. 41). ellauri161.html on line 1102: Ruysbroeck´s mysticism begins with God, descends to man, and returns to God again, in the aim to make man one with God. God is a simple unity, the essence above all being, the immovable, and yet the moving, cause of all existences. The Son is the wisdom, the uncreated image of the Father; the Holy Spirit the love which proceeds from both the Father and the Son, and unites them to each other. Creatures preexisted in God, in thought; and, as being in God, were God to that extent. Fallen man can only be restored through grace, which elevates him above the conditions of nature. Three stages are to be distinguished: the active, or operative; the subjective, or emotional; and the contemplative life. The first proceeds to conquer sin, and draw near to God through good works; the second consists in introspection, to which ascetic practices may be an aid, and which becomes indifferent to all that is not God. The soul is embraced and penetrated by the Spirit of God, and revels in visions and ecstasies. Higher still is the contemplative state (vita vitalis), which is an immediate knowing and possessing of God, leaving no remains of individuality in the consciousness, and concentrating every energy on the contemplation of the eternal and absolute Being. This life is still the gift of grace, and has its essence in the unifying of the soul with God, so that he alone shall work. The soul is led on from glory to glory, until it becomes conscious of its essential unity in God. ellauri161.html on line 1112: Few mystics have ascended to the empyrean where Ruysbroeck so constantly dwelt; and the endeavor to compress into forms of speech the visions seen in a state where all clear and real apprehension is at an end occasioned the fault of indefiniteness with which his writings must be charged. His influence over theological and philosophical thought was not so great as that exercised by Eckart and Tauler, and was chiefly limited to his immediate surroundings. The Brotherhood of the Common Life (q.v.) was founded by Gerhard Groot, one of Ruysbroeck´s pupils, and its first inception may perhaps be traced back to Ruysbroeck himself — a proof that he was not wholly indifferent to the conditions of practical life. ellauri161.html on line 1125: Tämmönen kuva oli Bernanoxen kirjan filmatisaatiossa 1951. Maalaispappi näyttää aika vanhalta ja se tuijottaa ahnaanlaisesti neidon tissejä. Tosson pappi ja tässon miäs, se varmaan sanoo kohta kuin pohjalainen pappi Erkki Tantun piirroxessa ja heittää liperinsä mäkeen. Maxasyöpäsen papin dieetti oli viiniä ja ranskista. ellauri161.html on line 1131: A young priest arrives at the small village of Ambricourt, his first parish assignment. He arrives alone by bicycle and is met by no one and unpacks his meager belongings. A couple at the chateau eye him suspiciously and walk away. He begins a diary, which he narrates throughout the film. This is very, very old-fashioned, would not do in Netflix anymore. Because he often feels nauseous and dizzy, he chooses a strict diet free of meat and vegetables. Instead, he has wine and wine-soaked bread with sugar. No wonder he dies in the end (oops, spoiler, sorry). ellauri161.html on line 1135: The older priest from Torcy talks to his younger colleague about his poor diet and lack of prayer, but the younger man seems unable to make changes. After his health worsens, the young priest goes to the city of Lille to visit a doctor, who diagnoses him with stomach cancer. The priest goes for refuge to a former colleague, who has lapsed and now works as an apothecary, while living with a woman outside wedlock. The priest dies in the house of his colleague after being absolved by him. His dying words are "What does it matter? All is Grace". ellauri161.html on line 1137: So what was the point? I say as disappointedly as the Korean ladies listening to a reading of Goethe's Werther's Leiden. What? He shot himself? So he never got to shag the woman of his heart? What a drag. And threw the rookie historian out on her ear. ellauri162.html on line 22: Sisälmysluetteloon ellauri162.html on line 35: Hyvä ettei menty Lofooteille tänä jouluna. ellauri162.html on line 45: Jakaannumme leireihin. Espalla on Suomen tyylikkäimmät ihmiset, ja ne fixut, siellä on hammaslääkäriä ja pankinjohtajaa. Nalle Wahlroosilla on isot kauluxet ja huippuhieno solmio. Se käyttää ylähuuleen Tummelia, se ei ole mikään kuiva korppu. ellauri162.html on line 65: ”Kirjan vaikutus voi olla arvaamaton. Ne ovat säteileviä esineitä, lähellä olevia valaisevia objekteja”, kirjailija Antti Nyölén sanoo, vaikkei ole avaruustähtitieteilijä. Ändy ei ole aikoihin enää ostanut kirjoja. Nyölenin Bokeh-”julkaisuprojekti”, joka ei Nyölénin mukaan ole kustantamo, vaikka keskittyykin pienjulkaisemiseen, tyydyttää uutuuxien nälän. ellauri162.html on line 90: I look on taxes as an investment in the quality of people I have to live with. ellauri162.html on line 109: Ykä näyttää vähän Daltonien äkäiseltä Joe-veljeltä. Rauhoitu Joe! Toi wiixityyli kertoo sen latinotaustasta. Schnizelissä Shulemin tiukkaa Giti-tytärtä pakoillut hassuhattu Lipa Weiss käytti sellaisia jossain Amerique du Sudissa. Kun se palas kotiin kohta oli röyhyparta ennallaan. Eise mikään pappi ollut vaan maailmansodan veteraani. Jota harmitti kun ranskixet joka kerta juoxivat sakemanneja karulle. ellauri162.html on line 111: Bernanos was born in Paris, into a family of craftsmen. He spent much of his childhood in the village of Fressin, Pas-de-Calais region, which became a frequent setting for his novels. He served in the First World War as a soldier, where he fought in the battles of the Somme and Verdun. He was wounded several times. ellauri162.html on line 115: Joo päiväkirjan aikaan se oli jo 48, kiukkuinen työläistaustainen ex-henkivakuutusten myyjä. Se oli persu! Jos se olis ollut sakemanni niin se olis ollut nazi. ellauri162.html on line 122: Bernanos suuntautui jo varhain poliittiseen oikeistoon, toisin kuin useat aikalaiskirjailijat. Hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan, haavoittui ja sai siitä kunniamerkin. (Taisitte jo mainita) ellauri162.html on line 136: Bernanosin kirjojen vahva patavanhoillisuus juontuu hänen intohimoisesta velvollisuudentunnostaan ja porvarillisen maailman asenteiden omahyväisestä torjumisesta. Se oli vitun köyhä ja aika mitääntekemätön työntekijänä. Se oli luddiitti, mikä laskettakoon lieventäväxi asianhaaraxi. ellauri162.html on line 176: Mikäs on tää epoux ja epouse parabole? Se on nähtävästi Hooseaa, jotain pikkuprofettaa: ellauri162.html on line 179: It´s what the book of Hosea is all about. The wife´s name is Gomer. ellauri162.html on line 222: Artaux Pas si Mauvais (/ɑr.to´ pɑː.si move´/), né le 20 avril 1942 à Kittilä et mort le 15 octobre 2018 à Espoo, était un écrivain, journaliste et poète finlandais de langue finnoise. ellauri162.html on line 231: En 2008 et 2009, l´écrivain a fait la une des tabloïds finlandais pour son comportement incohérent, y compris sa conduite automobile imprudente. En octobre 2009, Artaux est victime d´un accident vasculaire cérébral. Il a décède 15 octobre 2018 dans une maison de repos à Espoo ellauri162.html on line 261: Ulkomailla Arto Paasilinna on arvostettu kirjailija. Muualla kuin Suomessa on ymmärretty paremmin Arto Paasilinnan kirjojen perimmäinen sanoma ja satiiri sekä myös kirjallinen ilmaisu. Artauxilla ei ole käännöxessä mitään menetettävää. Ei liioin Mikalla eikä Sohvilla. Arto Paasilinna on tullut tunnetuksi filosofis‐humoristisena kertojana, jonka romaanien pikareskisankaritarinoissa kirjailija yleensä käsittelee useita teemoja. Törmäyttelemällä eri tasoilla olevia teemoja, henkilönimiltään koomisia pikareskisankareita, oivalluksia ja yllätyksiä sekä myös eri alojen laajoja tietojaan syntyy artopaasilinnamainen lukuelämys, hulvaton huumori. Samalla myös syntyy syvällistä filosofiaa elämän eri osa‐alueilta ja kriittisiäkin näkemyksiä nyky‐ yhteiskunnasta. Arto Paasilinnan tuotannossa tulee esille hänen toimittajataustansa: teksti on helppolukuista ja kansantajuista. ellauri162.html on line 283: Jos sen voisi tehdä uusintana, varottaisin heitä äärimmäisestä keveydestä, jolla he heittäytyvät kaltaiseni pahan ranskalaisen päähän, ja kun kerran olisin päässyt asiaan, ettei minun tarvitsisi palata siihen, ettei tarvizisi enää löytää itseäni siitä tilanteesta, että minun on kieltäydyttävä näin houkuttelevista suosionosoituxista, mikä välttämättä aiheuttaa minulle suurta tuskaa, pyytäisin heitä työntämään kunnialegioonansa sinne missä aurinko ei paista, samoin kuin heidän elysialaiset nautintonsa. ellauri162.html on line 291: Ja ne kaikki kazoivat suoraan häneen. Handen kirjoissa on vaan 1 ihminen, Hannu-Pekka nimittäin. Hänmies. Joulupukin maa -unijaxossa on hyvähampainen noita, jota Hannu-Pekka saa kuxia. Juodaan päiväkahvia. Hyvän kahvin sinä aina keität, kyllä siinä lusikka pystyssä pysyy. Handen isä oli paska, äiti hemmotteli sitä, se oli aivan isännäköinen. Näki lähteestä vaan oman kuvansa niinkö se alkuperäinen narkissos. Isän kotiin kaipaa sekä pieni että iso Hannu-Pekka. Sampoo! huutaa Gretan mies Sampolle pihalla. Samposta tuli samanlainen kylmiö kuin isästä. Freija on kiltti kuten Greta mutta laulaa yhtä huonosti kuin Tero. ellauri162.html on line 366: Et qu'il faut employer la pelle et les râteaux Tarvii käyttää lapioo ja haravoita, ellauri162.html on line 367: Pour rassembler à neuf les terres inondées, ezaa kokoon uudestaan maat tulvan alta, ellauri162.html on line 383: Ensimmäinen kvartetti - Nuoret. Ensimmäinen kvartaatio koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta, jotka on rajattu välimerkeillä (jakeet 1-2 ja 3-4). Nuorten mielleys on seurausta masentavaan arvioon. Menneisyyden nuorten luonnehdinta: nuoret esitetään varjon ja valon vuorottelun välimerkkinä ("siellä täällä", "tumma", "loistava"). Tämä vuorottelu on vertauskuvallisesti toivon ja epätoivon, impulssien kohti ihannetta ja pernan painoa. Lannistavaa tasetta korostetaan aiemmin, ja se on laadittu "on tehty" (kohti 3) ja sitä koskevasta ehdotuksesta. Se on seurausta myrskyisästä nuoruudesta. Metafora jatkuu puutarhan (elämän) kuvassa, joka on tuhoutunut ja lähes kokonaan riisuttu sen tuotannoista kuten syksyllä. Ajatusta vuorottelevista auringosta ja sateesta korostaa voimakas välimerkki (";" ja "."). ellauri162.html on line 390: Aika on personoitu. Sitä ravitsee ("kasvaa ja vahvistuu", jakeet 14) ihmisen elävillä voimilla ja voi olla siinä, tuhoamalla mystisen ruoan, kaikki mahdollisuudet uuteen inspiraatioon. ellauri162.html on line 392: Johtopäätös: Vihollinen on osoitus Baudelairien pernasta, runoilijaa syleilevästä ahdistuksesta, kun hän näkee ajan tuhot organismissaan. Taiteen kautta hän muokkaa tätä eksistentiaalista huonovointisuutta, joka on tapa manata sitä. Kirjoittaminen näkyy sitten lääkkeenä ajan kulumiseen ja itseinhoon, joka on innoittanut runoilijan progressiivista heikkenemistä: taide mahdollistaa älykkyyden vastustamisen luonnon syövyttävälle voimalle. Runoilija selviää sanastaan. ellauri162.html on line 424: II. Toka kvartetti - Viimeisistä hetkistä nauttiminen. Käyttämällä viimeisiä lämpöjään, Sydämemme ovat kaksi suurta soihtua. Kuka heijastaa heidän kaksoisvalojaan Mielestämme nämä kaksoispeilit. Jakeessa 5 annetaan profuusion tunne "tahdon mukaan" (ilman maltillisuutta), mutta adjektiivi "viimeinen", joka on asetettu antepositioon, osoittaa, että täällä käytetään elämänsä viimeisiä voimia ennen kuolemaa. On välttämätöntä nauttia viimeisistä hetkistä, joten runoilija yhdistää kuoleman ilon ja aistillisuuden käsitteeseen ("lämpö"). Leksikaalinen lämpökenttä ("lämpö", "soihdut") vastustaa kuolemaan perinteisesti liittyvää kylmyyttä. Jakeessa 6 "valtavat soihdut" osoittavat jälleen kerran positiivisen kuvan kuolemasta ("soihtujen herättämänä"), koska ne liittyvät adjektiiviin "laaja". ellauri162.html on line 436: Jakeessa 14 toistetaan toista kvartistia ("peilit", "liekit / soihdut"): kuolema on tahrannut peilit ja sammuttanut liekit, mutta ne elvytetään. Siksi sielut eikä ruumiit elvytetään, koska "peilit" ja "liekit" viittaavat ystävien hengellisyyteen eikä heidän kehoonsa. Myös jakeiden 7 ja 8 assonanssi [i] vastaa myös jakeiden 13 ja 14 assonanssia. Kuolema yhdistää rakastavaiset ja sinetöi heidän rakkautensa ikuisesti. Runoilija näyttää siis odottavan sitä vapautuksena, kuten tulevaisuuden käyttö runossa osoittaa. Otsikkoa lukuun ottamatta sana "kuolema" ilmestyy lopulta vain runon lopussa, mutta se on pikemminkin ylösnousemus, kuten jakeessa 13 osoitetaan. Lisäksi "kuolleet liekit" on oksymoroni (liekit = elämä) ja [m] -allitaatio yhdistää nämä kaksi sanaa. ellauri162.html on line 449: "Lopullisen lopun tiedostaminen antaa näkökulman, merkityxen ja jopa toivoa. Se antaa meidän paradoxaalisesti ottaa etäisyyttä jokapäiväisiin huoliimme ja elää täydemmin tässä hetkessä." Tämä myöntää Andrew Pontzenkin: "Maailman loppuminen saa minut hetkexi surullisexi", hän sanoo. "Sitten alan hyvin nopeasti murehtia globaaleja ongelmia joita apinalla on tällä hetkellä. Ajattelen että jotain rajaa. Olemme nyt paljon pahemmassa jamassa kuin universumin lämpökuolema. Se lohduttaa." ellauri162.html on line 460: Sinne muuttoon päättyi juoniselostus, nyt alkaa Gloria Antiikki ja Avotakka -osuus. ellauri162.html on line 464: Treffit alkavat sanalla "Datum Romae (sen takana mainitaan aina yksi pääkirkkoista , yleensä apud Sanctumpetrum ) sub anulo piscatoris" (annettu Roomassa (lähellä Pietaria) kalastajan renkaan alla). Tätä seuraa pontifikaatin päivä, kuukausi, vuosi ja vuosi, joka on kirjoitettu leveästi toisistaan viimeisen rivin täyttämiseksi. - Paavi Leo XIII : n asetuksella . 29. lokakuuta 1879 tärkeimmät erot Breve ja Bulle poistettiin. ellauri162.html on line 468: "Kattoon valittiin." Ikävystyttävät sisustusvinkit just kuin jostain naistenlehdestä. Esanssi ei harrasta liikuntaa. Sen decor on samanlainen väärennös kuin Pezkun ja Kikan Söderissä. Melkein oikea mutta silti jäljennös. Pastöröimällä tehdyssä laatuviinissä on täsmälleen sama bukkake kuin originellissa. Vastenmielistä humanismia. Ihmisjoukot möykkäävät. ellauri162.html on line 469: Tässä näytteitä Huishaismannin erittäin matalan pH:n hapantelusta. Roomalaisista kirjailijoista en voisi olla enemmän samaa mieltä. ellauri162.html on line 474: Niin parkkiintuneen typeryyden ja niin kiihkeän vihamielisyyden hänelle itselleen läheisiä ajatuksia kohtaan, niin suunnattoman halveksunnan kirjallisuutta ja taidetta kohtaan hän aisti syöpyneen, pesiytyneen noiden kauppiaiden paksuihin luupäihin - jotka sitä paitsi olivat niin täynnä keinotteluun ja rahantekoon liittyviä huolia, etteivät he muutenkaan olisi kyenneet nauttimaan kuin politiikasta, tuosta matalamielisten ihmisten mauttomasta viihteestä - että hän painui joka kerta vimmoissaan kotiinsa ja sulkeutui kirjoinensa lukkojen taakse. ellauri162.html on line 480: Hän olisi ehkä hyväksynyt noiden marionettien toisilleen lausumat pitkäpiimäiset höpötykset, jotka jäivät ilmaan roikkumaan, hän olisi ehkä hyväksynyt jopa lukuisat hävyttömät lainat Homerokselta, Theokritokselta, Enniukselta ja Lucretiukselta sekä Macrobiuksen ilmiantaman suoranaisen varkauden Aineiaan toisessa laulussa, joka on melkein sanatarkka jäljennös eräästä Pisandroksen runosepitteestä, hän olisi kenties voinut sulattaa noiden sekalaisten luritusten sanoin kuvaamattoman onttouden - sillä se mikä varsinaisesti nosti hänen karvansa pystyyn, oli Vergiliuksen heksametrisäkeiden rakenne: ne kumisivat kuin läkkipelti tai tyhjät peltikanisterit, paukuttivat litramitalla annosteltuja sanojaan prikulleen niin kuin pikkutarkan ja puisevan prosodian järkkymättömät säännöt vaativat, häntä häiritsi noiden kalkattavien. tosikkomaisten säkeiden tekstuuri, niiden juhlallisen virallinen ilme ja halpamaisen harras kieliopin kunnioitus,; nuo säkeet, jotka horjumaton kesuura mekaanisesti pilkkoi kahtia ja jotka päättyivät aina samoin daktyylin ja spondeen kirskuvaan yhteenottoon. ellauri162.html on line 486: Proosan puolella Kikherneen sanahelinä, monimutkaiset vertaukset, käsittämättömät harhapolut eivät liioin innostaneet häntä. Häntä eivät toden totta temmanneet mukaansa tämän ylätyyliset apostrofit, patrioottisten hokemien ehtymätön vuo, paatokselliset juhlapuheet, jähmeä tyyli, mehevä ja rehevä mutta kuitenkin pyylevä, ytimetön, vailla selkärankaa - lauseen aloittavien adverbilitanioiden kamala kuona, ohuin konjunktiosäikein toisiinsa nivottujen pönäköiden lauseperiodien muuttumattomat formulat, saati uuvuttava mieltymys toistoon tyylikeinona. Toisaalta myöskään lakonisesta sahastaan tunnettu Caesar ei miellyttänyt häntä, sillä nähtävästi Ciceron äärimmäinen vastakohta tarkoitti vain niuhottamista ja kiristämistä, hedelmätöntä ynnäämistä, outoa ja täysin aiheetonta pidättelyä. ellauri162.html on line 495: Commodianus Gazaeus oli kans 1 saatanan tunari. Commodianus oli roomalainen runoilija ja ensimmäinen kristitty runoilija. Hän vaikutti noin vuonna 250 jaa. Jaa vaikuttiko? Juu! Jossain määrin vaikutti! Hän kirjoitti kristinuskon innostamana kaksi runoteosta, Carmen apologeticum ja Instructiones, joissa hän jämensi pakanoille kääntymyksen välttämättömyyttä. ellauri162.html on line 544: Hänen teoksensa ovat kokoelma "Ohjeita" ja "Carmenin anteeksipyyntö". Ensimmäinen koostuu kahdeksasta akrostisesta tai abekedarian esseestä, jotka on jaettu kahteen kirjaan. Tämän teoksen suunnitelma ja siinä esitellyt Raamatulliset lainaukset paljastavat St. Cyprianin "Testimonian" vaikutuksen. Ensimmäinen kirja on juutalaisia ja pakanallisia vastaan, toinen on osoitettu uskollisten eri ryhmille: katebuneille, kastetuille kristityille, katuneille, matroneille, virkailijoille, papeille ja piispoille. Osittain sen sävy on selvästi satiirinen. Kirjoittaja on selvästi uppounut etiikkaan ja suosittelee almuja ennen kaikkea. ellauri162.html on line 548: Se voidaan jakaa neljään osaan: johdanto-osaan (1-88); ansioluettelo Jumalaa ja Kristusta koskevasta opista (89-578); osoitus uskon välttämättömyydestä pelastukselle (379-790); ja kuvaus maailmanlopun päättymisestä (791-1060). Pääasiassa tämä kuva on tehnyt Commodianuksen nimestä kuuluisan. Sen mukaan kristityt ovat seitsemännen vainon saalis - määrä on symbolinen ja osoittaa viimeisen vainon. Gootit yllättävät ja tuhoavat Rooman. Yhtäkkiä Nero, lännen antikristus, ilmestyy uudelleen, saa Rooman takaisin goodeilta, liittyy kahteen cæsariin ja kohtelee kristittyjä kolme ja puoli vuotta. ellauri162.html on line 550: Sitten toinen Antikristus, mies Persiasta, tulee idästä, valloittaa Neron, polttaa Rooman, vakiinnuttaa asemansa Juudeassa ja tekee ihmeitä. Mutta Jumala, siunatun armeijan kanssa. etenee Persian ulkopuolelta voittomarssilla; Antikristus on voitettu, ja Kristus ja Hänen pyhänsä asettuvat Jerusalemiin. Saadaksesi tietää, mitä seuraa, meidän on tutustuttava "Ohjeisiin" (II, 1-4). Ensinnäkin valitut nousevat kuolleista ja elävät 1000 vuoden ajan nautinnon ja onnen elämää. Tuon ajan lopussa tuli tuhoaa maailman, Kristus ilmestyy, ja kaikki kuolleet nousevat viimeiseen tuomioon, joka johtaa joko Paratiisin iloihin tai kipuihin. ellauri162.html on line 552: Tuon ajan lopussa tuli tuhoaa maailman, Kristus ilmestyy, ja kaikki kuolleet nousevat viimeiseen tuomioon, joka johtaa joko Paratiisin iloihin tai helvetillisiiin kipuihin. ellauri162.html on line 560: Sidonius Apollinaris jätti useita näytteitä satunnaisesta jakeesta; ja yhdeksän kirjekirjaa, joista W.B Anderson toteaa: "Mitä tahansa ajatteleekin hänen tyylistään ja sananrieskastaan, Sidoniuksen kirjeet ovat korvaamaton tietolähde monista aikansa elämän näkökohdista." Vaikka nämä kirjeet ovat hyvin sanakirjassa, ne paljastavat Sidoniuksen mieheksi, jolla on genaalinen luonne, joka on ihastunut hyvään elämään ja nautintoon. ellauri162.html on line 566: Jos hän olisi ollut taipuvaisempi, hän olisi voinut poiketa hetkeksi esimerkiksi Henokin näkyjen luonteeseen, mutta hän siirtyy jäykästi Nooaan. Nooan komea kokko (2.382) velvoittaa Victorin esittämään hänet paitsi ainoana miehenä, jota Jumala piti tulvan pelastamisen arvoisena, myös toisena Aatamina, jolla on toinen maailma (2.398-399: ut, cum iusta mali luerint, tunc dignius a te / incipiat mortale gen summumque parentem ja 528, dominus [sc. Noah], mundi sortitus regna secundi). Ihmiskunta saa toisen mahdollisuuden, ja Nooa näyttää esimerkkiä (2.528-3.98) perustamalla viinamäen. ellauri162.html on line 568: Uudistetun maailman perijänä Noah tekee lähes kaiken oikein, mutta hän on vain pieni hidastetöyssy matkalla kadotukseen. Ihmisen laskeutuminen täydelliseen jumalattomuuteen, itsestäänselvyys perisynnin vuoksi, etenee vielä nopeammin Nooan kuoleman jälkeen, kun rutto, jotka nyt paljastuu epäjumalanpalvonnaksi, vaatii koko ihmiskunnan uhrikseen (3.99-326). Alethian kolmas osa alkaa klo 3.326 Abrahamin syntymällä, "taivaan arvoinen mies" (vir dignus caelo). Hänen tehtävänään on johtaa kansansa ja todellakin koko ihmiskunta takaisin todellisen Jumalan pariin. Abrahamin kertomus pääsee vasta alkuun, mutta Abrahamin tehtävän lopullinen menestys ennustetaan juonipaljastuxena. Kuten edellä todettiin, runo päättyy Sodoman tuliseen katastrofiin. ellauri162.html on line 570: Jos tämä Alethian yhteenveto päättyisi tähän, runo olisi väärin tulkittu. On totta, että Victorin kertomus ihmiskunnan laskeutumisesta syntiin on ehkä Alethian silmiinpistävin näkökohta, varsinkin näin reikäraudan aikakaudella. Ja on totta, että kuten Danten ja Miltonin hänen jälkeensä, Victorin on kivempi kuvata, mikä on pahaa, kuin kuvata, mikä on hyvää. Kuitenkin koko Alethiassa, kaikista ihmiskunnan jumalattomista, syntisistä impulsseista ja teoista huolimatta, seisoo Jumalan suuri majoneesi, "joka on aina armollinen ja hyvä" (3.13: qui mitis semperque bonus). ellauri162.html on line 572: Victorin mukaan Jumala ei halua mätkiä apinoita rangaistuksella, joka vastaisi sen rikoksia (sukupuutolla), eikä ole rangaistusta, joka ei itse asiassa ole lahja valepuvussa. Niinpä Kainin rangaistus on ilmainen lahja hänelle itselleen ja hänen vanhemmilleen (2.284: hoc quoque munus habet), samoin kuin Babelin rakentajien rangaistus (3.285-286: nec tamen hoc sacri, cum sit sua poena nocentum / muneris est tyhjiö). Victorilla on myös taipumus alikorostaa Jumalan roolia rangaistustensa toteuttamisessa sen hyväksi että keskittyy sen sijaan rangaistuksen hyötynäkökohtaan. ellauri162.html on line 578: Pitäen tällaiset asiat mielessä ja ennakoiden tulevan impotenssi-iän, Nooa päättää olla aloittamatta mitään inhimillistä tehtävää ennen muinaisten rituaalien suorittamista ja kiitokseksi Jumalalle. Alttarit nousevat lumivalkoisesta kivestä; Koska taivaan pyhä tila, sen kaareva polku levisi kaikkialle, ympäröi itsensä ilman kiinteitä rajoja, maailma oli heidän pyhä piirinsä. Uhrimainen uhri jokaisesta seitsemästä karjasta tulee nopeasti runsaasti, jota lempeä ilma ylläpitää, mikä... tuottaa... maasta... kaadetaan itäisessä..., tai arabialaisten metsistä. Olympuksesta lähetetty liekki maistuu makeanhajuisilta kunnianosoituksilta, jotka se on syönyt hännällään, ja palaneet uhrit lähettävät kuumaa tuoksua, joka tuoksuu makealta Jumalalle. Jumala - joka on aina lempeä ja hyvä, ottaa kaiken, mitä hän saa uhrauksemme, ja iloitsee hurskaavien ihmisten seremoniallisissa riitoissa, joita hän ei tosin tarvitse, mutta joiden takia hän lunastaa meidät - puhuu näin rauhallisella tahtotilallaan: ellauri162.html on line 582: Joka tapauksessa niin tapahtui, että Nooa, vaikka hän juhli iloisesti Jumalan kunniaa, nautti juhlista ja maistaa makeita vinettoja, tunsi vahvan viinin vaikutukset ja voitti raskaan unen, laski huolimattomasti raajat lepäämään tavalliselle sängylleen. Ja samalla hänen vaatteensa, rullattu takaisin, paljastivat hänen ruumiinsa piilotetut paikat, ja - Ham perkele! nämä sinun tekovehkeesi saivat sinut nauramaan! arvoton kinkku! Yritit sotkea veljesi, esikoisen Shemin ja Japhetin, nuorimman, syyllisyyden tahralla! Opi, mitä se, että sinä yksin nauroit, vaatii! Veljienne parempi arvostelukyky on arvokas tilaisuus nöyryyteen. ellauri162.html on line 586: Kun hänen aistinsa palaavat hänen munastaan hänen sydämeensä (sehän on jumalallisen sanansaattaja), joka on nyt unettomana, Nooa vastaa poikiensa palvelemisesta seuraavalla palkinnolla: "Kirottu kinkku, sinä lakupekka, koska et palvellut isääsi, olet veljienne orja; Sinä Shem, vanhin, elät, siunattu pyhän Jumalan silmissä, ja Herra levittää maan päälle nuoremman veljen [Jafettin] monilla jälkeläisillä, kunnes [Jafettin] runsas linja muodostaa kovakantisen istuimen jopa [veljiensä] kodeissa, sekoitettuna naapurien pehmeäkantisiin, runsaat jälkeläiset täyttävät vierekkäiset kaupungit ja ne, jotka [he, Jaafetin poikastuotanto] on myös rakentanut." ellauri162.html on line 612: Pumput, voiteet, geelit ja kemialliset pillerit vaikuttavat keinotekoisesti erektioon. Sen sijaan japanilaisen professorin hoito laajentaa paisuvaiskudosta ja antaa sille mahdollisuuden maksimoida verenkiertonsa vastauksena seksuaaliseen ärsykkeeseen (esim. aistilliseen suudelmaan tai näkyyn kumppanin riisuuntumisesta). ellauri162.html on line 639: Attentive timer. Food &drink. ellauri162.html on line 674: Vähän myöhemmin kipuileva pappi halailee viatonta pikkupoikaa ja itkee ruiskien sen olkapäähän. Pörisee kuin herhiläinen pullossa. Sen sielu on kuin kärpänen tulitikkulootassa. Ezellasta. Hölmö pappi tarvizee mainion Ruisbrookin neuvoa: tule alas 7. taivaasta ja anna potilaalle kanakeittoa. ellauri162.html on line 679: Rippikoululainen Serafita sanoo että papilla on kauniit silmät, ja korjaa sen nähden sukkanauhaa, vilauttaa tarkoituxella hameenaluspiziä. Maalaispapin musta sutaani telttaa silminnähtävästi. Tyttöparvi hihittelee riemuissaan. ellauri162.html on line 692: Pope Leo XIII, 1891, wrote the encyclical Rerum Novarum as the industrial revolution and political change swept across Europe. The relationship between employers and employees was changing dramatically. Individuals had become wealthy, but most remained poor even though they worked hard. Pope Leo XIII´s encyclical spoke of the condition of the working classes during a time when many advocated revolution. ellauri162.html on line 698: People have become accustomed to working for their own needs. Working enables people to earn an honorable livelihood, but using employees as mere objects is wrong. Workers and the rich are dependent upon each other. The worker ought to complete the tasks that they freely agree to, never destroy an employer´s property, never use violence for their cause, never take part in riots or disorder, and not associate with those who encourage them to act unethically. (As Pope John Paul II would later emphasize in Laborem Exercens, work ought to be seen as a privileged expression of human activity. Work, including cultural production, is an example of human creation in the image of the creator.) ellauri162.html on line 700: The employer ought to respect the dignity of each employee and shouldn´t view them as slaves. Workers must also have time for their religious duties and must receive tasks appropriate for their sex and age. Workers and employers ought to be free to negotiate and come to an agreement, but natural justice must ensure that wages are sufficient to support a "frugal and well-behaved wage-earner." To ensure these rights and duties are maintained worker´s associations ought to exist to work towards the common good. ellauri162.html on line 702: The relationship between worker and employer ought to be shaped by the bonds of friendship and brotherly love. Both are children of God and created in His image. The Church desires that the poor better their situation and has a role to speak out on their behalf and to seek relief of poverty. ellauri162.html on line 711: On tuskin sattuma, että oikea tarkoittaa iloisuutta suorastaan, parempaa veny käsivahvaa, ja poliittista oikeistoa. Nämä kaikki asiat kulkee yhdessä kuin joukkue Proud Boyseja. Ainoa oikeus on oikeiston oikeus, koska se on vahvempi. Oikealla ollaan oikeassa. Vasenkätisille pannaan hudaan oikealla suoralla. Bernanos sanoo että oikeuskäsityxiä on 2, toinen on väpelö kompromissi, toinen taivaan käsittämätön laupeus. Arvaapa kumpaa Ykä kannustaa. Nii oikke! Oikean ja vasemman jumalan ehdotus on sanatarkkaan sama: tämän kaiken saatte, eikä siinä vielä kaikki, jos kumarratte minua, ja pyllistätte kilpailijalleni. Mainosmiesten puhetta, ei pie uskoa. ellauri162.html on line 719: Rukous on yhtä välttämätön apinalle kuin ilma-vesi-lämpöpumppu. Rukoilu sanoo Bernanos ei ole höpinää omalle varjolleen, eikä taikauskoista pyytelyä omaxi eduxeen, vaan jotain vielä kolmatta, mutta mitä? No valaistusta! Shamaanitranssia. "I am levitating now." Joillekuille se onnistuu, toisille taas ei. Tarvitaan ne antennit. ellauri162.html on line 725: No syntiä on tietty 3 laista, EAT! FUCK! ja KILL! Näistä fuck ja kill on resiprookkisia, eli oikeastaan saman kolikon kääntöpuolia. Ei tarvis syntyä jos ei kuoltaisi ja kääntäen. Siitä surkeudesta alkaa iankaikkisuuden ezintä. EAT! eli reviiri, alias resurssipula, on molempien takana. Siihen ei Bernanos suin surminkaan tohdi koskea. ellauri162.html on line 748: Stephen Pinker Hook line and sinker. ellauri162.html on line 760: Richard Dawkins does not make the head of our list. Since this may disappoint some of our readers. we have, after our ranking, also ordered the atheists on our list by the number of Google hits that their names obtain. ellauri162.html on line 775: No. 7 Polly Toynbee has been a columnist for London’s The Guardian newspaper since 1998 and President of the British Humanist Association since 2007. Granddaughter of the famous historian, Arnold J. Toynbee, she stood for MP, unsuccessfully, in 1983 as a Social Democratic Party candidate. Wasnt good enough for even that. But then, the purpose of life is not to be happy, as such. ellauri162.html on line 776: In 2011, she agreed to debate Christian apologist William Lane Craig, but later pulled out, saying “I hadn’t realised the nature of Mr. Lane Craig’s debating style, and having now looked at his previous performances, this is not my kind of forum.” Chickened out, that´s all. ellauri162.html on line 778: ools.org/pollytoynbee.jpg" height="200px" /> ellauri162.html on line 782: William Lane Craig (born August 23, 1949) is an American analytic philosopher, Christian theologian, Christian apologist, and author. He is Professor of Philosophy at Houston Baptist University and Research Professor of Philosophy at Talbot School of Theology (Biolan University). Craig has updated and defended the Kalam cosmological argument for the existence of God. He has also published work where he argues in favor of the historical plausibility of the resurrection of Jesus. His study of divine aseity and Platonism culminated with his book God Over All. He is a Wesleyan theologian who upholds the view of Molinism and neo-Apollinarianism. ellauri162.html on line 792: Junes Lokka on syntynyt Marokossa. Suomeen hän muutti vuonna 2005. Hän on kihloissa Oulun kaupunginvaltuuston Aito suomalainen yhteislista (ASYL) -yhteislistan varavaltuutetun Tiina Wiikin kanssa. Lokka ei kertomansa mukaan kuulu kirkkoon eikä muuhun uskonnolliseen yhteisöön. Hän on ateisti! Junes Lokka vierailee lausuntataiteilijana Petri Kaivannon albumilla Siltapyrotekniikan alkeet (2014) kappaleessa ”Nigerialaiskirje tulevaisuudesta”. Hän on rasisti! Sen saa nyt sanoa! Se on vitun nazi rasisti ja lisäxi vielä karvakäsi! Ja mikä pahinta, lausuntataiteilija! ellauri162.html on line 815: The concept of a highly conserved ontogeny dates back to 1828 and the work by Karl von Baer. Baer´s work was cited by Charles Darwin and used in support of his Theory of Evolution. The concept was made famous though by Ernst Haeckel in 1874 with the publication of his drawings of the conserved stage. Haeckel was mainly pushing the concept of recapitulation in which he hypothesized that ontological development repeated the evolutionary steps of the organism. Recapitulation has since been discredited and is not accepted by any modern biologist. Haeckel has been accused of falsifying his embryonic drawings, most notably by Jonathan Wells in his book Icons of Evolution. Some biology text books used Haeckel´s drawings for many years after it was known they were faked. However, most modern biology textbooks only use them now for historical reference and actual photos of embryos are used to discuss the pharyngula stage. ellauri162.html on line 835: We can’t say we weren’t warned about Alexa! Alexa is the name given to the voice that responds to your commands on the Amazon Echo device. In a recent post, I discussed the creepiness of having someone potentially listen to every conversation in its vicinity. As I understand it (not having one) the device is only supposed to be activated if you first say “Alexa” but apparently that is not the case. A family in Portland, Oregon reports that an Amazon Alexa device recorded a private conversation about hardwood floors and randomly sent it to a contact in Seattle. Danielle, who declined to provide her last name, told KIRO-TV that the contact called her family to tell them that their privacy was being compromised. Unplug your Alexa devices right now, the reportedly unnamed individual said, you’re being hacked. ellauri163.html on line 22: Sisälmysluetteloon ellauri163.html on line 35: If God is in fact a pretty young black woman with pearly white teeth - why not! Unfortunately the (admittedly also pretty) girl on the cover of The Book of Ephesians is white. So is Courtney Joseph, though not quite as young or pretty. ellauri163.html on line 37: Courtney Joseph is a graduate of the Moody Bible Institute with a degree in Evangelism and Discipleship. After over a decade of leading women’s Bible studies, mentorships and workshops in her local church, she decided to move her ministry on-line at WomenLivingWell.org where she has over 1.5 million views of her videos on youtube. Courtney’s passion and sincerity has made her a leader in the Christian blogging community. She is the Founder of WomenLivingWell.org and GoodMorningGirls.org. ellauri163.html on line 42: Sukupuolielimet ilmentävät ihmissielua paremmin kuin mikään muu ruumiinosa, silmät mukaanlukien, sanoo moniavioinen Singer. Singer on ihan samanlainen lurjus kuin kaikki muutkin kirjailijat. Sekin on aivan vitun typerä ja huono kaikessa muussa kuin izestään kirjoittamisessa. Itchelekin oli lukenut Otto Weiningerinsa ja halwexi naisia. Mies on kuin piipunrassi ja puhuu putkihommista. ellauri163.html on line 48: He wrote the drama Got fun nekome (God of Vengeance) in the winter of 1906 in Cologne, Germany. It is about a Jewish brothel owner who attempts to become respectable by commissioning a Torah scroll and marrying off his daughter to a yeshiva student. Set in a brothel, the play includes Jewish prostitutes and a lesbian scene. I. L. Peretz famously said of the play after reading it: "Burn it, Asch, burn it!" Instead, Asch went to Berlin to pitch it to director Max Reinhardt and actor Rudolph Schildkraut, who produced it at the Deutsches Theater. God of Vengeance opened on March 19, 1907 and ran for six months, and soon was translated and performed in a dozen European languages. It was first brought to New York by David Kessler in 1907. The audience mostly came for Kessler, and they booed the rest of the cast. The New York production sparked a major press war between local Yiddish papers, led by the Orthodox Tageplatt and even the secular Forverts. Orthodox papers referred to God of Vengeance as "filthy," "immoral," and "indecent," while radical papers described it as "moral," "artistic," and "beautiful". Some of the more provocative scenes in the production were changed, but it wasn't enough for the Orthodox papers. Even Yiddish intellectuals and the play's supporters had problems with the play's inauthentic portrayal of Jewish tradition, especially Yankl's use of the Torah, which they said Asch seemed to be using mostly for cheap effects; they also expressed concern over how it might stigmatize Jewish people who already faced much anti-Semitism. The association with Jews and sex work was a popular stereotype at the time. Other intellectuals criticized the writing itself, claiming that the second act was beautifully written but the first and third acts failed to support it. ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut. ellauri163.html on line 69: Iiskon mielestä ihan paras kirja oli 5. Moos. eli pentateukin vika osa, deuteronomia. Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium, m.kreik. Δευτερονόμιον, Deuteronomion, ”toinen laki”; hepr. ‏דְבָרִים‎, Devarim, ”Sanat/Asiat”) on viimeinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten raamatun Tanakhin lakiosan Tooran viimeinen kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin viides kirja. Suurimman osan sitä muodostaa Mooseksen pitämäksi esitetty pitkä puhe. Lain toiston lisäksi se toimii lain selityksenä. ellauri163.html on line 72: Mooses ellauri163.html on line 82: 5. Moos. ellauri163.html on line 94: Joosua, Mooseksen seuraaja (31) ellauri163.html on line 95: Herran viimeiset käskyt Moosekselle ellauri163.html on line 96: Mooseksen virsi, Mooses saa nähdä Kanaanin maan (32) ellauri163.html on line 97: Mooses siunaa Israelin heimot (33) ellauri163.html on line 98: Mooseksen kuolema (34) ellauri163.html on line 104: Amoriitit. Vanhat vihamiehet. Hammurabi oli amoriitti. Sieltä Moosexenkin monkey business oli peräisin. ellauri163.html on line 106: Sähellystä. Nuppikullit sotivat ja tappavat sukupuuttoon muita heimoja. "Älä tapa" ei koske nimeltä mainittuja heimoja, joille käy päinvastainen käsky "Tapa". Ylipäänsä käskyt koskevat vain meikäläisiä. ellauri163.html on line 114: Kiukkuinen jumala. Paras rakastaa jumalaa, sillä herra sinun jumalason kiivas jumala teidän keskellänne, ettei herran sinun jumalas viha julmistuisi sinun päälles, ja hukuttais sinua maasta, kuten kävi Nooalle. (Ai niin sehän kyllä lupasi ettei enää hukuttaisi meittiä. No kexii sitten jotain muuta.) ellauri163.html on line 120: Se vasikkajuttu. Muistellaan Aaronin izemurhasiirtoa, kun se veisti porukoille kultavasikan. Ei olis kannattanut! Mooses pani sen säleixi. Aaaron riisuttiin nakupellexi ja jätettiin vaaran laelle kuolemaan, sen poika puki Aaronin kakkosmiehen univormun päällensä. ellauri163.html on line 122: Sydämen esinahka. Väsätään puuarkkia ja pannaan Moosexelta ehjäxi jääneet kivitaulut siihen. Arkista tulee puhetta Siilon yhteydessä. Voitokkaat palestinalaiset pani silloin yhden arkin säleixi. Ympärileikatakaa sydämmenne esinahka älkääkä niskuroiko! ellauri163.html on line 126: Lihaa. Lihansyönti on aivan a-ok, kunhan ei verta syö, ja tarjoo vähän jumalallekkin, papeille ja muille pyytäjille. Veri pitää laskea ulos eläimestä kosheristi, ei tässä mitään Singereitä olla. Pakanoiden paikat pitää panna sileäxi. ellauri163.html on line 128: Monoteismiä. Ei meitä ole täällä kun mä 1, älkää uskoko profeetoita jotka sanoo toista. Allah on mun keskimmäinen nimi. Rakastakaa, kunhan pelkäätte. Kaikki niskuroivat tyypit on kivitettävä. Onnexi luvatussa maassa riittää kiviä. Kokonaiset taajamat paloitellaan miekan terällä. ellauri163.html on line 142: Julmia lakeja. Sodankäyntiin sovellettavia lakeja. Vierastiimiläisten kanssa sopii olla oikein julmana, kaikki vihulaiset halki poikki ja pinoon vaan. Paizi ne joiden naisia sopii bylsiä ja lapsia käyttää välipalana. Vaan hukuta ne peräti: nimittäin hetiläiset, amorilaiset, kanaanealaiset, pheresiläiset, heviläiset ja jebusilaiset, niinkuin herra sinun jumalas sinulle on käskenyt. ellauri163.html on line 146: Hölmöjä lakeja. Vaimon ei pidä miehen asetta kantaman, eikä myös miehen pukeman ylensä vaimon vaatteita, sillä jokainen, joka sen ekee, on herralle sun jumalalles kauhistus. Sanoo herra joka nähdään useimmiten yöpaidassa. Älä kynnä härjällä ja aasilla. Älä pue ylles villa-pellavasekotteita. Laita paituliin neljään kulmaan rihmoja, ne on jumalasta söpöjä. Törkeitä neizyyspykäliä. Avionrikkojat on molemmat tapettava. Ennen papin aamenta bylsitty kihlattu listitään kaupunkioloissa, koska se ei huutanut, maalla se pääsee varoituxella, jos ei ollut ketään kuulolla. Kaikissa muissa tapauxissa sakotetaan siikliperunoilla. Mutta TÄRKEÄÄ: kenenkään ei pidä ottaman isän emäntää (Niin Ruuben!) eikä myös paljastamaan isänsä peitettä (kuulitko Haam!) ellauri163.html on line 148: Hulluja lakeja. Ei kuohitun ja raajarikon pidä tuleman herran seurakuntaan. (Hetkinen, Jeppe taisi rikkoa tätä pykälää?) Eikä pidä myös äpäränä tuleman herran seurakuntan, eipä vielä kymmenenteen polveenkaan asti. Isi taisi olla 10. polven Barkmannin äpärä, eli sille oli tie selvä jo. Ammoniitit ja moabiitit ei nekään kelpaa. Entäs Taavetti, joka oli puolimooabiitti? Ehkä se pääsi puoleenväliin sisälle. Nää oli jotain vanhoja kaunoja. Niille ei saa edes päivää sanoa, vaa pahaa toivoa. Vitun pitkävihaisia nää koukkunokat. ellauri163.html on line 156: Outoja lakeja. Jos lanko ei tahdo ottaa veljen leskeä, niin menkään hänen veljensä vaimo porttiin vanhempain eteen ja sanokaan: ei kytyni tahdo herättää veljellensä nimeä Israelissa ja ei tahdo minua kylvyn jälkeen naida. Jos hän seisoo ihan jök, niin hänen natonsa astukaan hänen tykönsä vanhimpain nähden, ja riisukaan kengän hänen jalastansa ja sylkekään hänen kasvoihinsa, ja vastatkaan häntä sanoen: näin jokaiselle pitää tehtämän, joka ei veljensä huonetta rakenna, ja hänen nimensä kuzuttakaan Israelissa paljasjalan huoneexi. ellauri163.html on line 163: Kertaus. Ja leviläiset alkakaan ja sanokaan jokaiselle Israelissa korkialla äänellä: Kirottu olkoon epäjumalankuvantekijä. Kirottu olkoon isänsä eli äitinsä ylönkazoja. Kirottu olkoon naapurinsa rajansiirtäjä. Kirottu olkoon sokian exyttäjä. Kirottu olkoon mamun lesken orvon oikeudenvääntäjä. Kirottu olkoon isänsä emännän tykönämakaaja ja isänsä peitteenpaljastaja. Kirottu olkoon eläimeenryhtyjä (Fig. 3). Kirottu olkoon sisarensamakaaja. Kirottu olkoon anopinmakaaja. Kirottu olkoon naapuriaan salaalyöjä. Kirottu olkoon palkkamurhaaja. Ja kaikki kansa sanokan: aamen. ellauri163.html on line 167: Mutta ellet niin tee, niin kaikki nämät kirouxet tulevat päällesi ja sattuvat sinuun: Kirottu olet kaupungissa, kirottu olet pellolla. Kirottu on koris ja tähtees. Kirottu on hedelmäs. Herra lyö sinua ruttotaudilla, kuivataudilla, lämpimällä taudilla, poltteella, palavuudella, kuivuudella, kuumuudella ja keltataudilla, ja vainoo sinua siihenasti että hän sinun kadottaa. Ja panee vielä kaulaas rautaisen ikeen. ellauri163.html on line 173: Mooses lähtee menee. ellauri163.html on line 174: 120-v Mooses sanoo lähtiessään porukoille: Muistattehan kerrata nää pykälät joka 7. vuosi lehtimajajuhlassa. Vahdinvaihtotilaisuudessa Herra ilmestyi Moosexelle ja Joosualle lehtimajassa pilven pazaana. Se oli vähän pahantuulinen koska se tiesi että vähän päästä vuokralaiset jälleen lipsuvat. Samaa sanoi Mooseskin lähtiessään porukoille: jätän tän lakikirjan tähän arkin kylkeen, siitä voitte sitten kazoa miten tuli tonttuiltua. ellauri163.html on line 176: Moosexen lähtövirsi. ellauri163.html on line 181: Tulkaa koolle ja kuunnelkaa, te Jaakobin pojat, kuulkaa isäänne Israelia. Ruuben, sinä olet esikoiseni ja voimani, sinä olet miehuuteni ensimmäinen hedelmä, arvossa korkein, voimilta väkevin. Mutta olet kuin kuohuva puro, siksi et säilytä ensimmäistä sijaasi. Sinä nousit isäsi vuoteelle, häpäisit minun makuusijani.¹ ellauri163.html on line 185: Simeon ja Leevi ovat veljekset, väkivaltaisia ovat heidän hankkeensa. Minä en suostu heidän juoniinsa,minun sydämeni ei liity heidän seuraansa. He ovat vihassaan tappaneet miehiä, omin luvin katkoneet sonnien kinnerjänteet. Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se on kiivas, heidän raivonsa, sillä se on julma. Minä sirotan heidät Jaakobin heimojen sekaan, hajotan heidät Israelin joukkoon. Juuda, veljesi ylistävät sinua. Sinun kätesi on iskevä vihollistasi niskaan, sinun isäsi pojat kumartavat sinua. Juuda, sinä nuori leijona, saaliilta olet noussut, poikani. Hän on kyyristynyt, käynyt makuulle kuin leijona, kuin jalopeura. Kuka uskaltaa häntä häiritä? Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat. ellauri163.html on line 191: 1 Moos 49:10 Ei waldica oteta pois Judalda/ eikä opettaja hänen jalcains juurest/ sijhen asti cuin sangar tule/ ja hänesä Canssat rippuwat kijnni. Sangar? ellauri163.html on line 193: Viiniköynnökseen hän sitoo aasinsa, jaloon köynnökseen aasinsa varsan. Hän pesee viinissä vaatteensa, rypäleiden veressä pukunsa. Hänen silmissään on viinin hehku, hänen hampaissaan maidon valkeus. Sebulon on asuva meren äärellä, hän asettuu rannikolle, missä laivat kulkevat, hänen selkänsä taa jää Sidon. Isaskar on vahvaluinen juhta, joka makaa kuormaansa odottaen. Hän näki asuinsijansa hyväksi ja maansa ihanaksi. Hän painoi olkansa taakan alle, kävi tekemään orjan töitä. Dan on ajava kansansa asiaa yhtenä Israelin heimoista. Dan on oleva käärmeenä tiellä, polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja suistuu maahan. Herra, sinulta minä odotan pelastusta! Gadia ahdistavat rosvojen joukot, ja Gad ahdistaa niitä, seuraa niiden kintereillä. Asserin leipä on runsas, hän tarjoaa kuninkaiden herkkuja. Naftali on vapaana juokseva kauris, kauniita ovat hänen vasansa. Joosef on hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen äärellä, sen oksat ojentuvat yli muurin. Jousimiehet hätyyttävät häntä, he ampuvat ja ahdistavat häntä, mutta hänen jousensa pysyy jäntevänä ja hänen kätensä ovat nopeat. Tämän saa aikaan Jaakobin Väkevä, hän, jonka nimi on Paimen, Israelin Kallio, isäsi Jumala, joka on auttava sinua, Kaikkivaltias, joka siunaa sinua, antaa siunauksia ylhäältä taivaasta ellauri163.html on line 194: ja siunauksia syvyyksistä maan alta, siunauksia kohduille ja rinnoille. Isäsi siunaukset ovat vahvemmat kuin ikivanhat vuoret, kuin ihanat ikuiset kukkulat. Ne siunaukset tulkoot Joosefin osaksi, hänen, joka on päämies veljiensä joukossa ellauri163.html on line 225: Siiloon tai Siloh (hepreaksi: šīloh, שילה , juuresta š -'- l, mikä tarkoittaa, ehkä "paikka, jossa puhunut kysytään") on yksi tärkeimmistä hartauden ja Israelin ajanjaksolla ja tuomarit. Raamatun mukaan se sijaitsee Samarian keskustassa etelään Tirtzasta , Israelin kuningaskunnan muinaisesta pääkaupungista . Se tuhoutui vuonna 1050 eKr. JKr filistealaisten ja heprealaisten välisessä taistelussa. Palestiinalaiset voittivat tämän erän. ellauri163.html on line 231: Ensimmäinen maininta Shilohista, joka sijaitsee pohjoiseen Bethelistä ja etelään Lebonahista löytyy Joosuan kirjasta. Se on tää, että israelilaiset jakaa alueisiin ne jotka ovat pystyneet valloittamaan ja miehittään, jonka jälkeen Siilosta on myös osoitettu turvakaupungit ja leeviläisten kaupungit. Tästä paikasta tulee tärkein palvonnan ja hallinnon paikka, jossa Israelin pojat kokoontuvat vuosittaisiin juhliin tuomareiden aikana. ellauri163.html on line 337: Paizi Jooseppihan oli pelkkä aisankannattaja, Jepen isäpuoli. Höh, Marianhan sukupuuta tässä pitäis seurata, sillä oli 50% samat geenit kuin Jee-suxella. Loput oli pyhältä hengeltä (tai Gabrielilta jos Saramagon gospeliin on luottamista). Jonka sukupuu on lyhkönen. ellauri163.html on line 341: Shiloh is generally understood as denoting the Messiah, "the peaceful one," as the word signifies ( Genesis 49:10 ). The Vulgate Version translates the word, "he who is to be sent," in allusion to the Messiah; the Revised Version, margin, "till he come to Shiloh;" and the LXX., "until that which is his shall come to Shiloh." It is most simple and natural to render the expression, as in the Authorized Version, "till Shiloh come," interpreting it as a proper name (Compare Isaiah 9:6 ). ellauri163.html on line 356: Footnote: Shiloh, understood as shai loh "tribute to him," following Midrash; cf. Isa. 18:7. Meaning of Heb. uncertain; lit. "Until he comes to Shiloh." ellauri163.html on line 380: "The scepter shall not depart Judah" means that the right to kingship will forever belong to the tribe of Judah. This is re-enforced in Prophets when first David and then his son, Solomon, are told that they are the rightful bloodline for the throne. Others have sat on the throne but they were not rightful heirs. ellauri163.html on line 398: The older Jewish versions and commentators (e.g., Septuagint, Targums, Saadyah, and RASHI) read this word without the letter - yod, as if written - sheloh, the archaic form for - shelo, his; or, as if it were a poetic form for - shalvah, peace. (Sama sana varmaan kuin ähläm sähläm, tai shaloom.) ellauri163.html on line 432: Ja hän hautasi hänen laaksoon, Moabin maalla, Peorin huoneen kohdalla. Ja ei ole yksikään saanut tietää hänen hautaansa tähän päivään asti. ellauri163.html on line 436: Missä on Mooseksen hauta? ellauri163.html on line 440: Oletko sinäkään mies tai nainen. Ilmeisesti et oikein tiedä sitä. Mooses on varmaan paljon todellisempi kuin sinä. ellauri163.html on line 444: Mooseksen hautaa etsimässä - Kirkko ja kaupunki ellauri163.html on line 446: Yli 11-vuotiaille suunnatun sympaattisen pelin tarkoituksena on löytää Mooseksen hauta ja sitä etsimään lähtenyt, jäljettömiin kadonnut crazy professori Fog. Saksalaisten suunnittelemaa seikkailupeliä voidaan käyttää myös osana uskonnon opetusta. Pelin seitsemällä eri tasolla tutustutaan Mooseksen elämän eri vaiheisiin syntymästä kuolemaan. ellauri163.html on line 450: Hauta-arkku on vieläkin nähtävänä ammonilaisten pääkaupungissa Ammanissa.. Tämä tarkoittaa, että Ogin kuolemasta on jo kulunut melkoisesti aikaa ja hauta-arkusta on tullut historiallinen nähtävyys. Mooseksen hauta koostui maanpäällisestä hautakappelista, ja siinä oli kuiluja, jotka johtivat maanalaisiin hautakammioihin. Hautakappelilla oli piha, jonka länsipuolella oli neljä pienempää kappelia. Kompleksin seinät on koristeltu upotetulla helpotuksella, ja Mooses on esillä eri jumalien edessä, mutta myös alamaailmassa. ellauri163.html on line 452: Mooseksen isoäidin hauta on Maple Groven hautausmaalla Hoosick Fallsissa. Grandma Moses , syntynyt Anna Maria Robertson Mooses (* 7. Syyskuu 1860 Greenwich Yhdysvaltain valtio New York, † 13 Joulukuu 1961 vuonna Hoosick Falls, New York) oli yhdysvaltalainen taidemaalari, kuvittaja ja edusti naivisti taidetta. ellauri163.html on line 454: Jerusalemin rukouslista 22.7.2021 - Israel-Apu ry: Olen iloinen myöskin siitä, ettei kukaan tiedä, missä Mooseksen hauta on! Oli Luojan oma suuri ja jumalallinen suunnitelma pitää Mooseksen hauta kätkettynä ja salaisuutena. Voitte kuvitella, mitä tapahtuisi, jos Israelin lapset tietäisivät, mihin Mooses on haudattu. ellauri163.html on line 462: Ajatellaan vaikka Moosesta, juutalaisten maanpäällistä jumalaa. Missä on hänen hautansa? Kun Mooses kuoli, niin heitettiinkö ruumis suohon, ja unohdettiin se kikkelinsilpoja? Luulisi juutalaisten menneen soittamaan kunnioitustaan haudalle. Sehän olisi ollut pyhiinvaelluskohde. Mooses taidettiin haudata joutomaahan muiden sieninarkkareiden sekaan ja unohdettiin kuten kuka tahansa? ellauri163.html on line 464: Samoin Nooa, jumalan suuren suunnitelman toteuttaja, sai palkakseen tulla haudatuksi jollekin tunkiolle? Kukaan ei jäännyt kaipaamaan ihmiskunnanpelastajaa. Hänelle ei edes pystytty muistomerkkiä koko vitun maailman pelastamisesta. Outoa? ellauri163.html on line 471: Ja jos nuoren maan ajoituksiin uskotaan, ei tosiaan Mooseksen ja Nooan hautojen ja muistomerkkien säilyminen olisi ollenkaan mahdotonta. Missähän lienevät ja kuka ne on hävittänyt? Siinä on hihulille taas yksi pähkinä. Faaraot sun muiden haudat kyllä löytyvät, muttei telttaväen jumalan sanansaattajien, erikoista tosiaan... ellauri163.html on line 476: When I first searched for Rozabal two years ago, the taxi circled around a minor Muslim tomb in a city of many mosques and mausoleums, the driver asking directions several times before we found it. The shrine, on a street corner, is a modest stone building with a traditional Kashmiri multi-tiered sloping roof. ellauri163.html on line 484: Itse ainakin olen ihan Raamattua lukemalla löytänyt Mooseksen ja Jeesuksen ruumiiden kohtalot. Lue sinäkin kyllä sieltä ne löytyy! ellauri163.html on line 489: No kun kerran olet niin laiska ettet jaksa itse avata Raamattua, niin voin kertoa, ellen nyt aivan väärin muista että Jumala hautasi Mooseksen ruumiin jonnekin vuorelle olisiko ollut, eikä sitä ollut kukaan näkemässä. Tuo on luultavasti 5. Mooseksen kirjassa. Jeesus vuorostaan haudattiin kalliohautaan, mutta kuten olet jo lapsena oppinut niin Jumala herätti Jeesuksen ja vapautti kalliohaudasta ja nosti taivaaseen Isä-Jumalan oikealle puolelle. Roomalaiset sotilaatkaan eivät voineet sitä estää kun Jumalan enkeli tainnutti haudan vartijat ja siirsi ison kiven pois haudan suulta. Naiset menivät ensimmäisenä tyhjälle haudalle. ellauri163.html on line 490: Mutta jos kiinnostaa Mooseksen hautapaikka tai ruumiin kohtalo (en ymmärrä mitä eroa sanamuodoilla on?) niin lukaseppa Raamatusta, Jumalan Sanasta siellä se on kerrottu. Siunausta! ellauri163.html on line 499: Keijukaisten maallisia jäännöksiä kun ei ole löytynyt yhtään, ei todennäköisesti ole ollutkaan keijukaisia. Jos mikään muukaan fyysinen todiste ei tue keijukaisteoriaa, on todella typerää alkaa olettamaan keijukaisten nouseen esim. korkeammalle henkiselle tasolle, etenkään kun korkeammasta henkisestä tasosta ei ole myöskään todisteita. Pyörit kehäpäätelmässä jossa jumala sanoo raamatun olevan totta ja raamattu jumalan. Pienelläkin päätelly voi todeta, ettei tuosta päätelmästä jää jäljelle muuta kuin muinainen paskalappunippu, ei jumalaa...Te haaasssuun hauskat julistajahihhulit ette edes tunne kirjaa, jonka pohjalta pitäisi kyetä selittämään tuotetta parhain päin :D ellauri163.html on line 506: "Jumala hautasi Mooseksen ruumiin jonnekin vuorelle olisiko ollut, eikä sitä ollut kukaan näkemässä" Jos kukaan ei ollut näkemässä, niin miten se on päätynyt Raamattuun? Käyttikö muuten iso herra lapiota vai taikoiko Mooseksen kylkiluusta lumikolan ja kaiveli sillä? Jos nyt joskus luet tämän jutun, niin annan yhden neuvon.. Ota ihan rauhallisesti täällä ateismi-palstalla. Minä en ole ikinä ostanut sikaa säkissä, enkä tekisi niin uskontojenkaan tapauksessa. Asia, ismi tai mikä hyvänsä täytyy tuntea juurta jaksain, jotta voi ITSELLEEN rehellisesti sanoa ottaneensa niin paljon selvää, että kykenee tekemään perusteltavan ratkaisun liittymisestä tai sen tekemättä jättämisestä. Minä pystyn perustelemaan täydellisesti, miksi en ikäkuunapäivänä liittyisi lahkoonne, mutta perustelut sille miksi SINÄ siihen kuulut, ovat niin typerät ja puuttelliset, että myötähäpeää vain herättää. ellauri163.html on line 540: Mixi Payot pääsi hakemistoon? ellauri163.html on line 549: Schopenhauer toteaa myös, että luonteenominaisuudet ovat synnynnäisiä ja immuuneja rabiexelle. Emme muuta motiivien lajia, johon esimerkiksi egoistin tahto on saatavilla. Sinä voit koulutuksen mukaan pettää egoistia tai parempi vielä korjata hänen ideoitaan, saada hänet ymmärtämään, että on olemassa tapa saavuttaa hyvinvointi, se vaatii työtä ja rehellisyyttä eikä kevytmielistä sooloilua. Mutta kun on kyse sielun herkistämiseksi muiden kärsimyksille, luovuta: tämä on varmasti yhtä paljon mahdotonta kuin lyijyn vaihtaminen kultaan. Voimme saada egoistin näkemään, että luovuttamalla pieni etu, voidaan saavuttaa paljon suurempi; vakuuttaa pahan siitä, että aiheuttaessaan kärsimystä muille hän aiheuttaa itselleen vielä elävämmän. Keppi siis ja porkkana. ellauri163.html on line 552: En voi taistella vastoin luonnettani, perintöä, jonka esi-isäni ovat nostaneet minulle karttuvalta tililtä ja joka edustaa tuhansia, ehkä miljoonia vuosia kokemuksia, jotka on tallennettu orgaanisesti aivoihini. Mitä voin tehdä tätä muiden liigojen valtavaa koalitiota vastaan vastoin heikkoa henkilökohtaista tahtoani, jos haluan päästä eroon osasta perintöä, jonka he ovat siirtäneet minulle? Ei ole edes järkevää yrittää kapinaa: tappio on varma etukäteen. Voin kuitenkin lohduttaa itseäni ajattelemalla, että 50 000 vuoden kuluttua jälkeläisestäni tulee sosiaalisen miljöön ja perinnöllisen säännöllisen leikin kautta kuin täydellistyneitä koneita, joita on koottu uudelleen vuosisatojen ajan ja jotka jauhavat omistautumista, aloitteellisuuden henkeä jne. ellauri163.html on line 558: Suurin hyvä, joka egoistilla on, on varmasti sen elämä. Jälleen tämä usko siihen, että luonne on yksi asia, homogeenilohko perustuu pinnallisimpaan havaintoon. Hyödyttäkäämme Schopenhaueria siitä, että hän on rokottanut sen Saksassa: se olisi meille 2 armeijakunnan arvoista, jos meillä ei olisi myös omasta takaa lannistamisen asiamiehiä, erityisesti Taine, jonka näin suuressa miehessä käsittämätön näkemys ei ole pystynyt erottamaan fatalismia determinismistä. ellauri163.html on line 581: Moraalin ei siis tarvitse yhdistää kohtaloaan tällaisiin riskialttiisiin teorioihin – ja me toistamme sen yhtä masentavaksi kuin vapaan tahdon. Moraali tarvitsee vain vapautta, joka on hyvin erilainen. Ja tämä vapaus on mahdollista vain determinismissä ja sen kautta. (Alanootissa vielä haukutaan Cousinin tahtoteoriaa.) ellauri163.html on line 589: Lähes kaikki meistä kuvittelevat, että valitsemme puolemme, että valitsemme useiden polkujen välillä! Helas, lähes aina päätöksemme tekee joku meissä, emme me; tietoiseen tahtoomme ei se osallistu: taipumukset, jotka ovat varmoja niiden lopullisesta voitosta, sopivat aivokuoren kanssa tavasta, jonka mukaan tietoisuuden annetaan niitä pohtia; ne haluavat antaa sille steriilin tyydytyksen uskoa olevansa puikoissa, mutta todellisuudessa hän on perustuslaillinen kuningatar, joka kazoo paraatia, avaa parlamentteja ja pitää uudenvuodenpuheita, mutta ei hallitse. Hallizija on todellisuudessa touhotukkainen taikaministeri taustapeikkoineen. ellauri163.html on line 620: Paradise Loose ellauri163.html on line 630: Kaikilla Lyran maailman ihmisillä, myös noidilla, on paha henki. Se on ihmisen "sisäisen olennon", sielun tai hengen fyysinen ilmentymä. Se on olennon muodossa (koi, lintu, koira, apina, käärme jne.) ja on yleensä vastakkaista sukupuolta kuin sen ihmisen vastine. Lasten dæmoneilla on kyky muuttaa muotoa - olennosta toiseen - mutta lapsen murrosiän loppua kohti heidän demoni "asettuu" pysyvään muotoon, joka heijastaixen henkilön persoonallisuutta. Mitähän Payot sanoisi tästä? Kun ihminen kuolee, sen dæmon häviää kuin pieru saharaan. Panssaroituja karhuja, kallion kammottavia ja muita olentoja ei ole demoneina. Panssaroidun karhun haarniska on hänen sielunsa. Sielun kanssa se näyttää vyötiäiseltä. Elukoita käy vähän säälixi, vaikka ne on varmaan digitalisoituja. ellauri163.html on line 648: Marja Mähöne on fyysikko ja ex-nunna Willin maailmasta. Hän tapaa Lyran Lyran ensimmäisellä vierailulla Willin maailmaan. Lyra antaa Marjalle käsityksen Pölyn luonteesta. Kirkon agentit pakottavat Marjan pakenemaan Mulefan maailmaan. Siellä hän rakentaa keltaisen vakoilulasin, jonka avulla hän voi nähdä muuten näkymättömän pölyn. Hänen tarkoituksensa on oppia, miksi Pöly, josta mulefa-sivilisaatio on riippuvainen, virtaa ulos maailmankaikkeudesta. Marja kertoo tarinan kadonneesta rakkaudesta Williin ja Lyraan ja myöhemmin pakkaa heille lounaan, joka sisältää "pieniä punaisia hedelmiä", jonka hänen tietokoneensa "Luola" oli neuvonut häntä tekemään. ellauri163.html on line 652: Lee Scoresby, ärtyväinen teksasilainen, on ilmapalloilija. Hän auttaa Lyraa varhaisessa pyrkimyksessä päästä Asrielin asuntoon pohjoisessa, ja hän auttaa myöhemmin John Parrya palaamaan poikansa Willin kanssa. ellauri163.html on line 680: Oxfordin Jordan Collegessa 11-vuotias Lyra Belacqua ja hänen dæmon Pantalaimon todistavat kuningas Abdullahin yritystä myrkyttää lordi Asriel, Lyran kapinallinen ja seikkailunhaluinen setä. Hän varoittaa Asrielia ja vakoo hänen luentoaan pölystä, salaperäisistä alkeishiukkasista. ("vakoo!" Ihankuin Joosuan agentit mennessään nirhaamaan naapurikansoja v. 1778 pentateukissa.) Lyran ystävän Rogerin kidnappaavat lapsikaappaajat, jotka tunnetaan nimellä "Hotkijat". Lyran adoptoi viehättävä seurapiirirouva, rouva Coulter. Mestari antaa Lyralle salaa aletiatometrin, totuuden kertovan laitteen. Lyra saa selville, että rouva Coulter on Hotkijoiden johtaja ja että se on kirkon salaa rahoittama hanke. Lyra pakenee gyptaalaisille, kanavaa villeville paimentolaisille, joiden lapset on myös siepattu. He paljastavat Lyralle, että Asriel ja rouva Coulter ovat faktiskt hänen vanhempansa. ellauri163.html on line 686: Lyra vangitaan ja viedään Bolvangariin, jossa hän tapaa Roger Persiljan. Jäsen Coulter kertoo Lyralle, että esinahan leikkaaminen estää huolestuttavien aikuisten tunteiden puhkeamisen, karvankasvun genitaaliseudulle, menstruaation ja polluution. Lyran ja lapset pelastavat Scoresby, Iorek, gyptiläiset ja Serafina Pekkalan lentävä noitaklaani. Lyra putoaa Scoresbyn ilmapallosta ja panserbjørne vie hänet anastavan kuninkaansa Iofur Raknisonin linnaan. Hän huijaa Iofurin taistelemaan Iorekia vastaan, joka saapuu muiden kanssa pelastamaan Lyran. Iorek tappaa Iofurin ja ottaa hänen paikkansa oikeana kuninkaana. Jep jep jep! Nyt menee hyvin! ellauri163.html on line 688: Lyra, Iorek ja Roger matkustavat Huippuvuorille, jossa Asriel on jatkanut pölytutkimustaan maanpaossa. Hän kertoo Lyralle, että kirkko uskoo, että Pöly on synnin perusta, ja aikoo vierailla muissa universumeissa ja tuhota sen lähteen. Hän erottaa Rogerin dæmonistaan ympärileikkaamalla, tappaa hänet ja vapauttaa tarpeeksi energiaa luodakseen aukon rinnakkaisuniversumille. Lyra päättää pysäyttää Asrielin ja löytää Pölyn lähteen itselleen. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, jotta kauan eläisit. ellauri163.html on line 695: Keltaisen vakoilulasin alussa Lyran on kidnapannut hänen äitinsä, rouva Coulter magisteriumin agentti, joka on saanut tietää ennustuksesta, joka tunnistaa Lyran seuraavaksi herrojen Eevaxi. Enkelparven tie, homoenkelit Balthamos ja Baruch, kertovat Willille, että hänen on matkustettava heidän kanssaan antaakseen hienovaraisen veitsen Lyran isälle, lordi Asrielille, aseena auktoriteettia vastaan. Will ei välitä enkeleistä, ne valehtelevat; Paikallisen tytön nimeltä Ama, Karhukuningas Iorek Byrnison ja comic reliefinä lordi Asrielin gallivespian vakoojat, Chevalier Tialys ja Lady Salmiakia, hän pelastaa Lyran luolasta, jossa hänen äitinsä on piilottanut hänet magisteriumista, joka on päättänyt tappaa hänet ennen kuin hän antautuu kiusaukselle ja synnille, kuten alkuperäinen Aatto. Hetkinen! Eikös tässä juonessa ole enemmänkin ainexia siitä hirmupitkästä runoelmasta, annas nyt, Dispenserin Dragge Qveene? Eikös kukaan ole pannut tätä merkille? No ei koska ilmeisesti sen seuraava trilogia on vielä selvemmin Edmundin apteekin hyllyltä: ellauri163.html on line 697: With an 11-year-old hero, Philip Pullman´s new book is a delightful nod to Edmund Spenser´s 'The Faerie Queene'. If Philip Pullman’s Dark Materials trilogy was an obvious nod to John Milton’s Paradise Lost, his new Book Of Dust trilogy takes inspiration from Edmund Spenser’s The Faerie Queene. Though thematically different, both fall within the same literary genre—they are epic poems, long narrative pieces recounting heroic deeds, and if the term could loosely be used to describe works of prose, then La Belle Sauvage, the first in the Book Of Dust trilogy, is one such novel. Spenser’s late-16th century poem, though incomplete, follows the adventures of medieval knights. Our knight is 11-year-old Malcolm Polstead, curious, intelligent, good-natured and clueless, when we first meet him, of the trials that await him. La Belle Sauvage, then, is a companion, or "equel" (a new story that stands alongside his previous trilogy), to His Dark Materials trilogy. Better strike while the iron is hot, as J.K. Rowling did. ellauri163.html on line 702: Auktoriteetti itse kuolee omaan heikkouteensa, kun Will ja Lyra vapauttivat hänet kristallivankilasta, jossa Metatron oli vanginnut hänet, ja pystyi siihen, koska kallion kammolaisten hyökkäys tappaa tai ajaa pois vankilan suojelijat. Kun Will ja Lyra nousevat kuolleiden maasta, he löytävät dæmoninsa Joosuan esinahkapinosta. ellauri163.html on line 708: Hänen pimeät materiaalinsa ovat herättäneet uskonkiistoja, pääasiassa joidenkin kristillisten ryhmien keskuudessa. Cynthia Grenier katolisessa kulttuurissa sanoi: "Pullmanin maailmassa Jumala itse (auktoriteetti) on armoton tyranni. Hänen kirkkonsa on sorron väline, ja todellinen sankaruus koostuu molempien kaatamisesta." William A. Donohue Katolisesta liitosta on kuvaillut Pullmanin trilogiaa "ateismiksi lapsille". Pullman sanoi Donohuen boikotista: "Miksemme luota lukijoihin? Se saa minut pudistamaan päätäni murheella, että tällaiset nitwits voivat olla löysällä maailmassa." Mutta se taitaa olla Auktoriteetin tahto. Osa Hänen ennennäkemätöntä suunnitelmaa. ellauri163.html on line 710: Marraskuun 2002 haastattelussa Pullmania pyydettiin vastaamaan katoliseen Heraldiin kutsumalla kirjojaan "painajaisten aineiksi" ja "kokkojen arvoiseksi". Hän vastasi: "Vastaukseni tähän oli pyytää kustantajia tulostamaan se seuraavaan kirjaan, kuten he tekivät! Minusta se on koominen, se on vain naurettavaa." Katolisen Heraldin alkuperäinen huomautus (joka oli "on olemassa lukuisia ehdokkaita, jotka näyttävät minusta olevan paljon kokon arvoisempia kuin Harry Potter") kirjoitettiin Etelä-Carolinan vanhempien yhteydessä, jotka painostivat opetuslautakuntaansa kieltämään Harry Potter -kirjat. ellauri163.html on line 714: Pullman sai tukea eräiltä muilta kristityiltä, erityisesti Robin Williamsilta ja Canterburyn ex-arkkipiispalta (anglikaanisen ehtoollisen hengellinen ex-johtaja), jotka väittivät, että Pullmanin hyökkäykset keskittyvät katolilaisuuden rajoituksiin ja vaaroihin ja sen uskonnon käyttöön muun kristinuskon sortamiseen. Williams suositteli myös Hänen tummia materiaalejaan sisällytettäväksi ja keskusteltavaksi uskonnollisen koulutuksen luokissa ja totesi, että "suurten koulujuhlien näkeminen Pullmanin näytelmien yleisössä Kansallisteatterissa on erittäin rohkaisevaa". Pullman ja Williams osallistuivat kansallisteatterin alustakeskusteluun muutamaa päivää myöhemmin keskustellakseen myytistä, uskonnollisesta kokemuksesta ja sen edustuksesta taiteessa. Vaan kuinkas sitten kävikään! Lue sata paasausta eteenpäin (paasaus 262. ellauri163.html on line 724: As PZ himself said: "I took the test and scored a 24, an “average math contest winner.” You need a 32 to suggest Asperger’s, and a 15 is the average. So there. I don’t have Asperger’s, I’m just cruel and insensitive." ellauri163.html on line 731: 11-21 is the average result that people get (many women average around 15 and men around 17) My Asperger Quotient Result was 21. Käytit testin tekemiseen 4 minuuttia 34 sekuntia ja testipistemääräsi on 96 eli sinulla ei ole Aspergerin syndroomaa. (Minun on helppoa päätellä mihin toiset kysymyxillään pyrkivät.) ellauri163.html on line 737: 32-50 indicates a strong likelihood of Asperger syndrome or autism. ellauri163.html on line 746: The first study replicates the finding of the BU research: 12 autistic and 13 stereotypical adolescents took part, and the stereotypical subjects were 10 times as likely to strongly endorse God. ellauri163.html on line 754: Left-handedness is a good indicator of a high mutational load. People who are left-handed higher incidences of autism and schizophrenia. A study found that atheists are more likely to be left-handed (see: Atheists and genetic mutations). ellauri163.html on line 765: Some of the primary symptoms of Alzheimer´s disease are: memory problems, mood swings, emotional outbursts, brain stem damage which impairs function in the heart, lungs plus causes disruption of various other bodily processes. In irreligious/nonreligious regions, there is a significant amount of Alzheimer´s disease (see: Irreligious/nonreligious geographic regions and Alzheimer´s disease). Irreligion/nonreligious regions have populations with significant problems when it comes to engaging in sedentary behavior (see: Irreligion/nonreligious regions and sedentary behavior). Thing is, gods, like dogs, require more exercise, even genuflection to pick up the turds. ellauri163.html on line 772: La furieuse revolte se sa chair contre cette hypothese absurde, hideuse. Tää sama Salen narsistis-solipsistinen pensee taas, et on ihan mahootointa ajatella ettei olis izeä. Mikä siinä oikein maxaa? Kysy Darwinilta. Joillekin on apoptoosi ainut tapa niellä se. Toisten on ihan pakko uskoa johkin viime hetken pelastukseen, joka tempaa sieluparan kadotuxesta. Mut jos on jo aika kylästynyt tähän sirkuxeen, voi olla vaan tyytyväinen kun loppu häämöttää. ellauri163.html on line 789: Mouchetten kärsimys on luettu uskonnolliseksi vertaukseksi, jossa hänen hyljeksintänsä koulussa, isänsä julma laiminlyönti, kyläläisten vihjailevat katseet ja hänen raastavat kotitehtävänsä ovat risteysasemilla. Mutta olivatpa Bressonin tai Bernadotten hengelliset aikomukset mitkä tahansa, elokuva tarjoaa rajattomat esimerkit elokuvasta ylevimmillään. (Yäk.) Vihaisessa mutta myötätuntoisessa ilmiannossaan maaseutuyhteiskunnasta, joka turmelee ja kellistää epätavallisen enkelin oman edun, moraalittomuuden, alkoholismin ja hengellisen konkurssin vuoksi, ohjaaja johdattaa sinut elämän paradoksin ytimeen. Se paradoxi on että kaikki on niin kurjaa mutta silti mukavaa kun kazoo filmistä muiden kurjuutta. ellauri163.html on line 795: Näemme muita hyökkäyksiä hänen persoonaansa, mukaan lukien nuoret perverssit, jotka ryhtyvät paljastamaan sukuelimiään hänelle, kutsuen häntä Ratfaceksi. Pahinta on hänen kotielämänsä. Hänen äitinsä on kuolemaisillaan, hänen vastasyntynyt pikkuveljensä on välittämätön, ja hänen vanhempi veljensä ja isänsä (Paul Hebert) ovat bootleggereja, jotka toimittavat bootleggiä Louisa-baariin. Hänen isoveljensä jättää hänet huomiotta, ja hänen isänsä fyysisesti, emotionaalisesti ja suullisesti pahoinpiteli häntä. Elokuva liikkuu nopeasti vinjettien läpi, jotka maalaavat muotokuvan staattisesta merkityksettömyydestä ja epätoivosta hänen elämässään. ellauri163.html on line 797: Sitten kaupunkiin saapuu messut, ja Mouchette saa kaksi oppituntia ihmisten seksuaalisista suhteista. Ensimmäinen tapahtuu, kun muukalainen antaa hänelle tunnuksen ajaa puskuriautoilla, ja hän harjoittaa kuoppaista flirttailua komean (ja näennäisesti hyvin varakas) pojan kanssa, joka menee pois tieltään jatkuvasti töyssyäkseen häntä ja hymyillen. Matkan jälkeen Mouchette lähestyy poikaa, joka näyttää vastaanottavaiselta, kunnes hänen isänsä kietoutuu ja lyö tyttöä syynä hänen "sluttiness". Hieman myöhemmin Mouchette näkee, kuinka Mathieu nauraa muille miehille, jotka näkevät, kuinka Louisa hieroo kasvojaan mieluummin kuin ratsastaa Arsenen kanssa. Mielenkiintoista on, että Mathieun vaimon (Marie Susini) kasvoilla on lyhyt kuva täydellisestä häpeästä ja hämmennyksestä, joka toistuu myöhemmin elokuvassa sekä Mouchettessa että hänen äidissään, joka yhdistää naisten seksuaalisuuden ahdingon kärsimykseen maskuliinisella käskyllä. Mutta hei se on sivuseikka tässä. ellauri163.html on line 799: Sitten elokuva tulee sen keskeiseen kohtaukseen, joka vie lähes kolmanneksen elokuvasta. Eräänä päivänä koulun jälkeen Mouchette päättää päästä kotiin metsän läpi, mutta sademyrsky pakottaa hänet piiloutumaan. Kun sade loppuu, ulkona on pimeää. Kohtauksen lavastuksen mukaan se, mitä sitten tapahtuu, voi olla todellista tai ei. Näemme kohtauksen, jossa Mathieu ja Arsene riitelevät ja tappelevat, sitten näyttävät sovittelevan. Tai sitten ei. Arsene kompastuu Mouchetteen ja vie hänet olkimajaan kuivumaan. Hän saattoi tappaa Mathieun. Hän ei ole varma. Eikä Mouchettekaan. He keksivät skenaarion siltä varalta, että Mathieu kuolee. Mouchette suostuu tähän syistä, jotka voivat olla houkuttaa vanhempaa miestä, mutta voi johtua myös siitä, että hiän näkee hänet kaltaisenaan ulkopuolisena, tai yksinkertaisesti siksi, että, kuten hiän sanoo, "Hiän vihaa heitä". "He" voivat olla koko maailma tai vain kylä, jossa he asuvat. Tämä on epäselvää. ellauri163.html on line 807: Vaikka Au Hasard Balthazarin lopussa kriitikot väittävät usein, että aasi oli kuollut elokuvan lopussa, kun näemme vain sen kuolevana, tämä elokuva olettaa myös kuoleman, mutta näemmekö sen ei ole yhtä tärkeää kuin aiemmassa elokuvassa, joka päättyy lempeään eroon ennen tätä hetkeä. Tämä elokuva päättyy Mouchetten tietoiseen tietämättömyyteen riippumatta siitä, näemmekö hänen todellisen loppunsa vai emme. Ja kuten mainittiin, tämä loppu ei ole läheskään yhtä tyydyttävä, kerronnallinen, emotionaalisesti tai loogisesti kuin aasin loppu. Syynä on se, että vaikka hyväksyisi, että tyttö raiskattiin ja hiänen äitinsä kuoli tuntien sisällä toisistaan, hiänellä on silti paljon tekemistä, nimittäin Arsenen kaa, olisin mielelläni nähnyt niiden sexiä vähän lähemmin ja enemmän. Aasi oli vanha ja sieti kuollakin, mutta she still had much going for her. She was a juicy little dish. My handkerchief was all wet when the film was over. ellauri163.html on line 809: Ja huolimatta tästä lopusta, joka tuli romaanista, josta elokuva sovitettiin, Georges Bernanosin Nouvelle Histoire De Mouchette (josta Bresson oli myös sovittanut elokuvansa Maapapin päiväkirja), se ei ole hyvä; se löyhkää artikulaatiolta ja melodraamalta, joka on villisti ristiriidassa Au Hasard Balthazarin kanssa, varsinkin kun otetaan huomioon, kuinka usein (ja yllättävän kriittisesti) oikein nämä kaksi elokuvaa yhdistetään. ellauri163.html on line 817: That said, the reason the film does succeed, and rises to greatness, rests primarily on the shoulders of the lead actress, Nadine Nortier, who, despite little dialogue, conveys great depths within her character, despite being a non-professional actress at the time. On the other hand, Jean-Claude Guilbert (a professional actor who also appeared in Au Hasard Balthazar, as another drunkard, Arnold) is also very good. The rest of the cast is solid. Yet, critical missteps abound, especially when some claim Mouchette is filled with anger. Yes, there may be acts of seeming anger (tossing dirt at her female rivals), but clearly the character of Mouchette is a walking mass of desensitisation. This would explain why she reacts the way she does to sex with Arsene, rather than seeing it as her ‘striking back’ at the world. ellauri163.html on line 827: Tästä epäonnistumisesta huolimatta Mouchette on kuitenkin hieno elokuva, jonka aivotärähdys lisää sen voimaa ja jonka kuvausten takkuisuus syventyy syvemmälle asioihin kuin sen hienoon, mutta luurankomaiseen käsikirjoitukseen. Yksi parhaista tekniikoista, joita Bresson käyttää saadakseen enemmän irti jokaisesta lyhyestä kohtauksesta, on käyttää toimintojen toistoja toisiinsa liittymättömissä kohtauksissa, jotka sitten yhdistävät nämä kohtaukset muihin. Esimerkiksi, kun Mouchetten opettaja rankaisee häntä ja pakottaa hänet laulamaan laulun, se on pakotettuna. Mouchette laulaa saman laulun yrittäessään "hoitaa" häneen tarttuvaa Arsenea. Hänen isänsä työntää Mouchettea aina, kun hän haluaa nautintoa, ja hiän sitten työntää Arsenea kuin töyssyauto ennen kuin hiän harrastaa seksiä hänen kanssaan. Siinä sitten työnneltiin varmaan oikein varren kanssa. ellauri163.html on line 829: There is also a scene where Mouchette is wet, working in the bar, and then gets some coins as payment. Later, in his hut, she is wet, and Arsene pays her some coins to go along with his story regarding Mathieu’s presumed death. What this does is not only link divergent scenes in a strictly visual and cinematic way, but it emphasises the elliptical and cyclical nature of the film, where recurring images and motifs abound. Yet, all of them are slightly askew, and the camera always seems to look at its lead character’s life slightly askance, as if it was somehow recapitulating the clearly warped view of life Mouchette owns. ellauri163.html on line 852: Joku hörhö sanoi että rukoileminen on meditointia. Toiset on kuulevinaan ääniä kuin Sirkka Pylkkänen vessan polulla. Meditaatiosta juolahti mieleen Melitta jauhatus. Melitta suodattimet ja kahvinkeittimet oli kerran uusia. Äiti laittoi kahvipannuun liivatetta kun ei ollut hauensuomuja. Käkkärätukkaisen neekerin mielestä jolla on käärme hihassa tämän maailman kahvi oli parempaa kuin sen oman. Me laitamme vähemmän vettä ja enemmän kahvia, oli Pirkon vastaus, kun jenkit kiitti suomalaista hyvää kahvia. Sarjassa on muuten yllättävän paljon mustia, muttei juurikaan vinkuintiaaneja. Niitä ei kai ole yhtä paljon briteissä. Nojaa, mustia 3% vinkuja 1,7 gypsyjä 0,1. Gypsyt ovat voimakkaasti yliedustettuja. Palefaceja lähes 9/10. Amerikassa entiset vähemmistöt on 2-numeroisia. Ne otetaan takuulla huomioon brittiviihdetehtaissa. Tosin sarjassa on vain 1 token white american eikä sekään mikään jämeräleuka John Wayne vaan laiska vääräleuka hassuttelija, jonka lemmikkieläinkin on jänis. ellauri163.html on line 862: David Émile Durkheim was born 15 April 1858 in Épinal, Lorraine, France, to Mélanie (Isidor) and Moïse Durkheim, coming into a long lineage of devout French Jews. As his father, grandfather, and great-grandfather had all been rabbis, young Durkheim began his education in a rabbinical school. However, at an early age, he switched schools, deciding not to follow in his family's footsteps. I bet dad, grandad and greatgranddad were all very disappointed. In fact, Durkheim led a completely secular life, whereby much of his work was dedicated to demonstrating that religious phenomena stemmed from social rather than divine factors. Despite this fact, Durkheim did not sever ties with his family or with the Jewish community. Actually, many of his most prominent collaborators and students were Jewish, some even blood-related. ellauri163.html on line 864: A precocious student, Durkheim entered the École Normale Supérieure (ENS) in 1879, at his third attempt. The entering class that year was one of the most brilliant of the nineteenth century, as many of his classmates, such as Jean Jaurès and Henri Bergson, went on to become major figures in France's intellectual history as well. At the ENS, Durkheim studied under the direction of Numa Denis Fustel de Coulanges, a classicist with a social-scientific outlook, and wrote his Latin dissertation on Montesquieu. At the same time, he read Auguste Comte and Herbert Spencer, whereby Durkheim became interested in a scientific approach to society very early on in his career. The writer of this exposition likes the word whereby. ellauri163.html on line 873: In the last presentation we looked at Durkheim’s ideas on the weakening of the collective conscience through modernity—the division of labor, weakening of primary groups and general social change. As we saw, this left the individual without much moral guidance. As Durkheim was concerned with moral behavior and social justice he naturally turned to the study of religion. ellauri163.html on line 889: By worshiping God people are unwittingly worshiping the power of the collective over them—a power that both created and guides them. They are worshiping society itself. Religion is one of the main forces that make up the collective conscience; religion which allows the individual to transcend self and act for the social good. But traditional religion was weakening under the onslaught of the division of labor; what could replace religion as the common bond? ellauri163.html on line 897: Njoo, muuten ok, lukuunottamatta tota tyhmää pykälää että kaikki ilosanomat vanhenevat. Ei Jee-suxen kyllä! Paizi tietysti jahka ylkä tulee. ellauri163.html on line 905: Jumala koetaan myös yksilön viimeiseksi avunantajaksi. Auta miestä mäessä, jumala auttaa mäen alla. Ihminen on Durkheimin käsityksen mukaan olemukseltaan yhteisöllinen, riippuvainen laumastaan ja onneton joutuessaan siitä eroon. Yhteisö on ihmisen henkisen elinvoiman tärkein lähde. Durkheimin mukaan yksilö vahvistuu suorittaessaan ryhmän toisten jäsenten kanssa samaa ryhmää yhdistävän uskonnon palvontamenoja. Esimerkiksi latinan sanan religio kantana on ligare, joka tarkoittaa takaisin sitomista tai yhteenliittämistä. Toinen samankantainen, juutalaisille rakas sana on obligaatio. ellauri163.html on line 941: Sankaruus. Apoptoosi. ellauri163.html on line 957: Tässä eilisen Hannah Arendtin filosofiaa käsitelleen työväenopiston zoomuennon innoittama kirjoitus. Se muistuttaa vähän paasauksia. Sen herättämät ajatuxet sinisellä. ellauri163.html on line 961: Ajatus ihmisen syntisyydestä muistuttaa tupakanpolttoa. Kaikki polttavat tupakkaa. Mutta sitoutumalla synnittömyyden esimerkkiin - Jeesus ei polttanut - he voivat olla polttamatta. Ja jos joku sanoo, että enhän minä polta tupakkaa, voi sanoa niinkuin englantilainen pappi soimatessaan kuuntelijoita siitä että he moittivat toisia viinan juomisesta, että kyllä kermaiset kakut ovat sitten hyviä. Pappi on kuin tienviitta: menkää tuonnepäin, minä jään tähän osoittamaan oikeaan. Hyvää kakkua, kuului Sakun morähdys helluntaiystävien syysjuhlan nauhalta kahvikuppien ja lusikoiden kilinän lomasta. ellauri163.html on line 976: Ajatukset Mooseksesta vuorella on todella kiinnostava. Siinä hän yhdistää maagisen vihaisen olennon käsitteen yksijumalaisuuden aluksi juutalaisilla. Alkupamaus on huomattava, mutta vielä maaginen, mutta sitten Jumala etääntyy ja kehittyy lain säätäjäksi, eräänlaiseksi alueneuvostoksi. Taustalla on kuitenkin Mooseksen (frambringarena) vahva kokemus Jumalan mahdollisesta rankaisevasta vihasta, niinkuin hevoselle sähköaita. Sähköaita on jumalaxi liian aloitekyvytön. Se ei kiellä eikä komenna, se on vaan rajoite. Jos et sitä häirize, sekään ei häirize Polle sinua. Ruoho aidan toisella puolella on vaan pyhitettyä. ellauri163.html on line 978: Veikko Anttosen ajatus pyhästä pyhitettynä alueena, joka elää ihmisten toiminnassa luonnossa ja talon luoman tilan käsittelyssä (Jumalaa katsotaan kuin sika uutta naurismaan aitaa) väistää ajatuksen Jumalan vihasta sellaisena kuin Mooses sen koki. Varominen ja pelkääminen ovat eri asioita, Niinpä. Maahanmuuttajien jumala vaati aktiivisia valloitustoimia. Ei saanut jäädä tuleen makaamaan ja märehtimään. Kiivas jumala tulee ja heittää niska peffa ulos. ellauri163.html on line 982: Uskossa ihminen suostuu näkemään sen, mitä ei voi nähdä. Sen, mikä onjää tietämisen ja oman ruumiillisen olemassaolon taakse, sen, minne ei määritelmän mukaan voi nähdä. No kyllä oman takaraivonkin voi nähdä selfiestä, ja perseen belfiestä. Ja alzheimerin syömät aivot tomografikuvasta. Pikemminkin uskovainen sanoo kuin sokkee: niinpä näkkyy, eika valita vaikka puttoo keskelle jokkee. Siiloan seurakunta kastoi samat spuget uudestaan kerran vuodessa. Sitä kilpailevat lahkot pitivät nölönä. ellauri163.html on line 984: Vapautta ei voi olla mahdottoman ja olemattoman kunnioitus, ellei ymmärrä ajan olemusta ihmiselle. Tunne vapaudesta on sisäinen (tästä Schiskinin kuvaus Sartren vankilapapista, jota vanki soimaa tulosta häntä pilkkaamaan, kun sanoo, että vanki on vankilassa, mutta sisäisesti vapaa). Oisko tää nyt ymmärrettävä niin, että menen taivaaseen vaikka teurastamon sika-autossa, jos sillä pääsen tästä valitettavasta aikapulasta. Ken vaivojansa vaikertaa on vaivojensa vanki, oli äiti Pirkolla tapana sanoa, jos sille jotain valitti. ellauri163.html on line 987: Filosofia, joka ei ota ihmistä syliinsä, on yleinen ilmiö, koska viisaus ja sen rakastaminen ei ole ihmisestä siis minusta huolehtimista, vaan haastaa korkeampaan yleistykseen, samanlaista kuin Kreikan uskonto. Se on uskonnossa tapahtuvan yleistämisen koskettelua hengen asein niin, että osasta jumalauskoon liittyvistä maagisista elementeistä (kuten Zeuksen vihanpurkaukset? Mixi ne just on maagisia? Kuuluuko niissä Callen tohvelien läpinä sen tullessa lastenuoneeseen pää punasena huutamaan?) voitaisiin vapautua ajattelemalla asiaa ihmisen järjellä, joka nähdään tämänpuoleisena kuin katupoika. No tollanen henk.koht. jumalasuhde on oikeastaan aika herännäistä. Monet helpottuvat siitäkin ettei kiivas jumala kyylää niiden joka siirtoa, vaan nää syvälliset asiat hoidetaan ikäänkuin virkatyönä. Sekin jo lohduttaa ettei kenelläkään ole yhtään paremmin. ellauri163.html on line 1001: kirkkoon? Ja miksi mihinkään tarvitsisi liittyä? ellauri164.html on line 22: Sisälmysluetteloon ellauri164.html on line 43: In the introduction to his Grundzüge der physiologischen Psychologie in 1874, Wundt described Immanuel Cunt and Johann Friedrich Herbart as the philosophers who had the most influence on the formation of his own views. Those who follow up these references will find that Wundt critically took to the cleaners both these thinkers’ ideas. He distanced himself from Herbart's science of the soul . Wundt praised Cunt's rejection of a "rational" psychology deduced from metaphysics, but he argued against Cunt's epistemology as well as Cunt's category theory and his flabby position on teleological explanations in his publication Was soll uns Kant nicht verkaufen? (1892). ellauri164.html on line 62: Eli Bernadotten ärsyttävä pappissetä siis kysyy pappisveljenpojalta: "Oletko lukenut Paul Claudelin panttivankia?" Vastasin, etten edes tiedä kenestä tai mistä hän puhui. - "Mennään! Hyvä. Kyse on pyhästä tytöstä, joka kaltaisesi seurakunnan papin neuvosta kieltää sanansa, nai vanhan luopionsa, vaipuu epätoivoon, kaikki sillä verukkeella, että estää paavia joutumasta vankilaan, ikään kuin Pyhän Pietarin jälkeen paavin paikka ei olisi pikemminkin Mamertinessa kuin palatsissa, joka on koristeltu ylhäältä alas renessanssin vitun homojen toimesta, jotka maalasivat siunatun Neitsyen mallina omat puppelipoikansa. Huomaa, herra Claudel on nero, en sano ei, mutta nämä kirjailijat ovat kaikki samanlaisia: heti kun he haluavat koskettaa pyhyyttä, he tahraavat itsensä ylevällä, he asettavat Ylevää kaikkialle! Pyhyys ei ole ylevää, mitä. Jos minä olisin ripittänyt sankarittaren, olisin ensin pakottanut hänet muuttamaan linnunnimensä oikeaksi kristilliseksi nimeksi - hänen nimensä on nimeltään Sygne - ja sitten pitämään sanansa, koska lopulta meillä on niitä vain yksi, ja pyhä isämme paavi itse ei voi tehdä asialle mitään. ellauri164.html on line 64: Mamertiinien vankila lat. Carcer Mamertinus on Rooman vanhin vankila, joka sijaitsi Capitoliumin itärinteellä. Monet tunnetut valtiolliset vangit, kuten Jugurtha ja Vercingetorix, odottivat siellä kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Legendojen mukaan myös Pietari ja Paavali olisivat olleet siellä vangittuina. Nykyisin vankilasta on jäljellä kaksi päällekkäistä selliä, joista alempaan eli Tullianumiin päästiin vain katosta olevasta aukosta. Vankila rakennettiin noin vuonna 386 eaa. Paikalle rakennettiin 1300-luvun lopussa San Pietro in Carcere -kirkko. ellauri164.html on line 124: Olen nielaissut mahtavan myrkkykulauxen. - 3x siunattu olkoon keino jonka kexin! - Sisukalut polttelevat. Myrkyn väkivalta repii jäseniä, vääntää mua, lyö mut kanveesiin. Kuolen janoon, tukehdun, en pysty kiljumaan. Se on helvettiä, ikuinen rangaistus! Näettekö kuinka tuli nousee! Palan kuten kuuluu! Ammennä vaan perkele! ellauri164.html on line 126: Näin vilauxen käännöxestä hyvään ja onneen, pelastuxesta. Pystynkö kuvaamaan sen vision, helvetin ilma ei siedä virsiä! Siinä oli miljoonia sharmantteja otuxia, sulava spirituaalinen konsertti, voima ja rauha, jaloja pyrkimyxiä, ties mitä. ellauri164.html on line 130: Ja tää on vielä elämää! Jos kadotus on ikuinen! Mies joka tahtoo mutiloida izeään on varmaan kirottu, eikö vain? Mä uskon helvettiin kert mä olen täällä. Tää on katekismuxen toteutus. Mä olen kasteen orja. Vanhemmat te aiheutitte mun onnettomuuuden ja omanne. Voi viatonta ressua! Helvetti ei voi hyökätä pakanoiden kimppuun. - Tää on vielä elämää! Myöhemmin kadotuxen herkut ovat vielä syvemmät. Rikos, nopeasti, että putoon tyhjän päälle, humaanin lain nojalla. ellauri164.html on line 132: Turpa kii, nyt turpa kii! ... Se on häpeä, moite, täällä: Saatana joka sanoo että tuli on noloa, että mun kiukku on karmaisevan typerää. - Riittää!... Mokat joita mulle kuiskitaan, taiat, väärät hajuvedet, lapsellinen musa. - Ja ajatella että mulla on totuus tiedossa, etmä nään oikeuden: mulla on terve ja pysähtynyt ymmärrys, mä olen valmis täydellisyyteen... Ylpeys. Mun päänahka kuivuu. Sääliä! Herra, mua pelottaa. Mullon jano, tosi jano! Au! Lapsuus, nurzi, sade, järvi kivillä, kuutamo kun kellotapuli soittaa 12... Piru on kellotapulissa tällä hetkellä. Marja! Pyhä neizyt!... Kauheeta mun tyhmyyttä. ellauri164.html on line 134: Tuolla, eikne ole rehellisiä sieluja, jotka tahtoo mulle hyvää... Tulkaa... Mulla on tyyny suussa, ei ne kuule mua, ne on haamuja. Sitäpaizi kukaan e ajattele toisia. Paras ettei lähestytä. Tunnen palaneen hajua, se on varma. ellauri164.html on line 136: Hallusinaaatioita on ziljoona. Se on varmaan se mikä mulla aina on: ei uskoa historiaan, unohdan aapistotuudet. Mä vaikenen: runoilijat ja visionäärit eivät olis kateita. Mä olen 1K kertaa rikkaampi, ollaan ahnaita kuin meri. ellauri164.html on line 170: Das Ding an sich oli sukkahousuisen Immanuel Cuntin kexasema sumutus kun tiede alkoi huohottaa pappispimityxen kovitettuun kauluxeen. Kun ei hengistä saatu mitään toistettavaa havaintoa oli paras päätellä ettei mistään muustakaan ollut varmaa tietoa kuin mitä etusivun ilmoituxessa on annettu. Sinne ajan ja paikan ulkopuolelle noumenaaliseen maailmaan oli hyvä kyyristyä jumalikävässä säätä pitämään. Ja tämän aivopierun jälkeen kokoontua kaverien kanssa seurustelemaan ja juomaan kupposia parhaassa peruukissa ja synteettisestä apriorimateriaalista kudotuissa uusissa legginseissä. All is well. ellauri164.html on line 177: Kysyin tossa iltateellä Seijalta onko sen mielestä olemassa synteettisiä apriori totuuxia. Eise ollut valmis ottamaan tähän kantaa. Mä oon kyllä vähän miettinyt että joukko-opin riidanalaiset axioomat kuten valinta-axiooma vois olla sellaisia. Tai sitten ne ei ole tottakaan. Sellaisia totuuxia on ainakin joille ei ole todistusta, ihan vaan sixi että totuuxia on enemmän kuin todistuxia. Se ei sinänsä haittaa ettei ole perimmäisiä totuuxia, koska axioomat voi valita monella tavalla. ellauri164.html on line 208: Berkeleyn yhtenä päätavoitteena oli vastustaa materialismia. Dialoguen päähenkilöt olivat kreikan kielen mukaan nimetyt Philonous, ”mielen rakastaja”, joka edusti idealistista katsantokantaa eli Berkeleytä itseään, sekä Hylas, ”materia”, joka edusti materialistista katsantokantaa eli muun muassa John Locken ajatuksia, joka uskoo ulkoisen, aineellisen todellisuuden olemassaoloon. Berkeleyn teoriaan suhtauduttiin usein pilkaten, mutta jotkut, kuten tohtori Samuel Clarke, pitivät Berkeleytä nerona. Samuel Clarke ei tosin ollut mikään neropatti. ellauri164.html on line 210: Vuonna 1725 Berkeley aloitti hankkeen collegen perustamiseksi Bermudalle siirtokuntien papiston ja intiaanien parissa lähetystyötä tekevien kouluttamiseksi. Tehtävän johdosta Berkeleyn luopui virastaan, jossa oli ansainnut 1100 puntaa, ja muutti Amerikkaan 100 punnan palkalla. Hyvin se riitti kun hinnat Bermudalla oli alhaiset, neekerit oli puoli-ilmaisia. Hän saapui Newporttiin Rhode Islandille ja osti sieltä Whitehallin plantaasin. 4. lokakuuta 1730 Berkeley osti ”neekerimiehen nimeltään Philip, iältään neljätoista vuotta tai sinnepäin”. Muutamaa päivää myöhemmin hän osti lisää orjia. 11. heinäkuuta 1731 peräisin oleva merkintä kertoo, että ”rovasti Berkeley kastoi kolme neekereistään, Philip, Anthony ja Agnes Berkeleyn”. Hankintojen kuitit ovat nähtävillä British Museumissa (Ms. 39316) (George C. Mason, Annals of Trinity Church, 1698–1821, 51). ellauri164.html on line 214: Berkeley asui plantaasillaan odottaessaan collegen perustamiseksi tarkoitettujen rahojen saapumista. Rahoja ei kuitenkaan tullut ja vuonna 1732 hän palasi Lontooseen. Vuonna 1734 hänet nimitettiin Cloynen hiippakunnan piispaksi. Pian tämän jälkeen hän julkaisi teoksensa The Analyst, joka oli matematiikan myöhempään kehitykseen vaikuttanut tieteen perusteiden kritiikki, sekä teoksen Alciphron, or The Minute Philosopher, joka oli osoitettu Lordi Shaftesburyä vastaan. Vuosina 1734-37 hän julkaisi teoksen The Querist. Hänen viimeiset teoksensa olivat Siris, tutkielma tervaveden terveellisyydestä, ja sitä seurannut Further Thoughts on Tar-water samasta aiheesta. ellauri164.html on line 228: Kantilaisen transsendentaalisen idealismin vastustaja on filosofisen realismin oppi, toisin sanoen väite, että maailma on tunnettavissa sellaisena kuin se todellisuudessa on, ottamatta huomioon tietäjän tapaa tietää. Tätä ovat ehdottaneet filosofit, kuten Bertrand Russell, G. E. Moore, ja vielä kuuluisammat Ralph Barton Perry ja Henry Babcock Veatch. Realismi väittää, toisin kuin idealismi, että havaitut kohteet ovat olemassa suunnilleen sellaisina kuin ne näyttävät itsessäänkin, riippumatta tietävän katsojan mielestä. Pallokallolla ei ole siihen mitää asiaa. ellauri164.html on line 232: A pupil of William "Will to Believe" James, whose Essays in Radical Empiricism he edited (1912), Perry became one of the leaders of the New Realism movement. Perry argued for a naturalistic theory of value and a New Realist theory of perception and knowledge. He wrote a celebrated biography of William James, which won the 1936 Pulitzer Prize for Biography or Autobiography, and proceeded to a revision of his critical approach to natural knowledge. An active member among a group of American New Realist philosophers, he elaborated around 1910 the program of new realism. However, he soon dissented from moral and spiritual ontology, and turned to a philosophy of disillusionment. Perry was an advocate of a militant democracy: in his words "total but not totalitarian". Puritanism and Democracy (1944) is a famous wartime attempt to reconcile two fundamental concepts in the origins of modern America. Durkheim oli taas aivan oikeassa: sodan aikana vedetään moraalin korsetinnauhat kireälle. ellauri164.html on line 236: Vuonna 1965 Veatch lähti IU: sta Northwestern Universityyn , jossa hän pysyi vuoteen 1973 asti. Sitten hän meni Georgetownin yliopistoon, jossa hän toimi filosofian laitoksen puheenjohtajana vuosina 1973–1976. Veatchilla oli myös vierailevia professoreita Colby Collegessa , Haverford Collegessa ja St. Thomasissa . Yliopisto . Vuonna 1983 hän jäi eläkkeelle Distinguished Professorina ja palasi Bloomingtoniin. ellauri164.html on line 240: Henry Veatch kuoli Bloomingtonissa, Indianassa. Indianan yliopisto ylläpitää hänen keräämiensä papereidensa (1941–1997) arkistoa. ellauri164.html on line 242: Veatch oli suuri rationalismin kannattaja, tomistisen filosofian auktoriteetti ja yksi aikansa johtavista uusaristoteelisista ajattelijoista. Hän vastusti sellaisia moderneja ja nykyaikaisia kehityskulkuja kuin " transsendenttinen käänne " ja " kielinen käänne ". Selkeän puheen ja "Hoosierin" terveen järjen vankkumaton puolustaja filosofiassa ja muualla, hän väitti realistisen metafysiikan ja käytännön etiikan puolesta. ellauri164.html on line 302: Jeanne syntyi pienessä Domrémyn kylässä Koillis-Ranskassa. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä eikä hän saanut lapsena paljonkaan koulutusta. Hän ei lyhyen elämänsä aikana oppinut kirjoittamaan tai lukemaan, mutta osasi monia pyhimystarinoita, joita oli kuullut uskonnolliselta äidiltään. Lisäksi häneen oli juurrutettu syvä rakkaus roomalaiskatolista kirkkoa ja sen oppeja kohtaan. Maatalon tyttärenä hän kunnostautui monissa tilanhoitoon kuuluvissa tehtävissä ja kehruu- ja ompelutöissä hän oli taituri. ellauri164.html on line 308: Pitkän ratsastusmatkan jälkeen Jeanne saapui Chinonin pikkukaupunkiin, jossa kruununprinssi Kaarle VII piti hoviaan. Prinssi ei halunnut näyttäytyä Jeannelle ja yritti hovimiehensä turvin hankkiutua ”neitsyestä” eroon. Kun Jeanne ei suostunut poistumaan hovista, hänet toimitettiin kirkonmiehistä ja professoreista koostuvan valtuuskunnan kuulusteltavaksi. Samalla huhut oudosta tytöstä levisivät, ja hänen puheensa saivat suuren kannatuksen. Jeannen julistus ”ei ole olemassa muuta apua kuin minun kauttani!” otettiin vakavasti, ja hänelle päätettiin antaa lyhyt sotilaallinen peruskoulutus. Eteen vie! Taaxe psstu! Kaze oikeaan pn! Ojennus! Hommio! Komppanii! Riviin järjesty! Housujen ja muiden varusteiden ohella Jeannelle annettiin vanha ruostunut miekka, jota hän kantoi tulevassa taistelussa. ellauri164.html on line 330: Satavuotista sotaa pidetään yhtenä keskiajan merkittävimmistä konflikteista. Se oli siitä merkittävä, että sen kuluessa otettiin käyttöön uusia aseita ja taktiikoita, jotka rapauttivat vanhan, raskaan ratsuväen hallitseman feodaaliarmeijajärjestelmän. Lisäksi sodan aikana nähtiin ensimmäiset vakinaiset armeijat Länsi-Euroopassa sitten Länsi-Rooman valtakunnan.Sota muutti aatelisten ja talonpoikien suhdetta sekä vauhditti kansallisvaltioiden kehitystä ja monarkioiden vahvistumista. Ennen sotaa etenkin Ranska oli ollut jakautunut hyvin itsenäisten vasallien johtamiin läänityksiin. Sodan vaikutuksesta kuninkaan asema alkoi vahvistua. ellauri164.html on line 343: Takatukkaisen muukalaislegioonalaisen mielestä viimeinen kunnon chevaljeeri oli Jeanne d'Arc. Uskonto, isänmaa ja soldaatit! Alas jutkupankkiirit! Maalaispappitaskukirjasta löytyy kosolti ranskispatriotismia sekä aatelin ja sotilaiden hehkutusta. Muka Roland ja pojat oli synnynnäisiä chevaljeereja. Mitäs sitten kaxoisnelistivät karkuun sakemanneja viimeisissä sodissa? Viimeinen kaxilahkeinen oli takatukan mielestä Jeanne d'Arc. Bernadotten vaimohan oli Jeannen huonetta ja sukua, vaikka Jeanneen verrattuna huonokuntoinen. ellauri164.html on line 348: Syöpäsen papin mielestä on hirveää yöpyä kirkosta eronneen kolleegan luona joka on kauppaedustaja. C'etait horrible! Kauppaedustaja tuli pappipudokkaasta Bernadottestakin. Syöpänen pappi ihailee läskiä flaamipappisetää sekä takatukkaa legioonalaista. Jopa kreivitärtä, ne on sielun aatelia. ellauri164.html on line 350: Kuolemaa tekevää pappia ällöttää sen pienipäisen, ize asiassa rotannäköisen kaverin pahanhajuinen köyhä kämppä. Rottamainen tuberkuloottinen ex-pappi käyttää törkeästi hyväxi sanatorion pikku köxää. Joka tietää toisinkuin äxä ize että äxä delaa tubiin tuota pikaa. Äxä koittaa kouluttaa siivoojasta leidiä kuin Rex Harrison, vaikka se ei halua. Voi ei, silläkin on tubi. Täähän on kuin saippuaoopperaa. Toinen toistaan kakempia setämiehiä. ellauri164.html on line 370: I thought this was one of those books that comes with a “guarantee.” But of course there is no such thing. Still, I’d read only glowing reviews and boy was I ready for a “triumphant experience.” But on p. 26 I couldn’t make heads or tails of what I was really reading about. On p. 54 the voice of the innocent and well-meaning young priest began to irk the shit out of me. On p. 55 I skipped ahead to see if anything would ever actually happen to dilute all the fluffy introspection and it didn’t look promising. On p. 64 I took the kitty to the well and drowned it. ellauri164.html on line 372: I blew through this novel myself, which in retrospect was somewhat of a grave mistake, as the book alternates between compelling and highly engaging dialogues to unrealistically long monologues which to me resemble a Rimbaud poem in translation than anything else, which is to say: hard to parse. That they got more than what they bargained for is what the ordinary reader will be struck by first when they read this. The complexity of each of the conversations cannot be overstated, which I think will inevitably result in readers just mechanically scanning the sentences rather than internalizing the arguments, with the final result being the great part of the novel sliding off like rain, leaving only vague impressions like it did with me unfortunately, but the parts that did affect me left me very humbled. And chiefly this impression will not be helped by another one of the defining features of the novel, which is its vagueness. It deliberately leaves a lot of key details unheard and leaves a lot to the ability to infer events by the reader. Though sometimes frustrating to a reader like me who reads history and biography, I recognize that it should be so for this novel, for the main conflict in it is a psychological one, so I wouldn't have it any other way. ellauri164.html on line 374: For readers unfamiliar with the culture context of France between the two wars, it might be helpful to first watch Robert Bresson's movie of the same name which has been hailed as a masterpiece by such diverse critics as Ingmar Bergman and Jean-Luc Godard. I read the book first. After seeing the movie, I read the book a second time and got much more out of it. As Canadian and a native speaker of French, I can assure any Anglophone that the culture of France is at times very murky to the outsider who must at times go to extra efforts to fully enjoy French literature. ellauri164.html on line 379: I wanted to like this book so much more than I did. I actually found it incredibly difficult to understand. Some of it, I think, was that it was poorly translated. I read a 1962 edition that doesn't even cite a translator -- so many of the sentences were so convoluted as to be utterly obtuse. Poor translation or witless reader? I never could figure out why Mlle Chantal was such an angry bitch and why she insisted on tormenting the priest. What was her secret? Was the priest an alcoholic or just terminally sick? Gay? Why did M le Comte come to hate the priest? These are just some of the basic narrative issues I couldn't figure out. Forget the whole spiritual aspect--much of what the priest mused on and felt was incomprehensible to me as he described it. I can't help wondering if I'd have understood it if I had read it in French. Or maybe I'm just so spiritually challenged (in a God believing, Catholic way) that I can't comprehend it when it's described. All of that said, there were profoundly moving passages here and there, but over all I don't begin to know what I read. It's rather embarrassing actually--I feel so simple! (less) ellauri164.html on line 386: What makes the saga so compelling is the gentle, uncomplaining way the new priest relates his many failures and humiliations. As his audience we see his kindnesses misunderstood and his simple mistakes turned against him. And yet he is determined to go out and visit all within his parish despite mounting health problems. But does he really like anybody? Except the motorbike chap perhaps. ellauri164.html on line 393: Shelves: life-is-too-short ellauri164.html on line 395: I am not getting from this book what I expected based on other reviews, and not what I wanted from it either. I tried, read almost half of it. There was not as much about the interaction with his parishioners as about the lectures he gets from older priests and his superiors. And here was not much spiritual inspiration for this reader. A bit ponderous. This goes on my "life is too short" shelf. (less) ellauri164.html on line 426: Heartening and pleasant family-type book. Christian-based plot. Lotsa twists and revelations of the religious lifestyle. Started slowly and stayed steady in pace. I was surprised by how much I liked it. Worthwhile reading experience. Warmly narrated. ellauri164.html on line 431: Wonderful work. The dialogue is enthralling and the intimate sighs of this fictitious priest are mesmerising. Love people simply and thoroughly - that’s all this poor priest could do, yet it is in doing this that Christ is most thoroughly communicated. ellauri164.html on line 451: The film depicts the nuclear arms race that took place between all sides in the World War II and the beginning of the Cold War. The first part centers on the war years, dealing with the Manhattan Project and the American effort to beat the Germans to the bomb, as well as with Stalin's decision that the USSR must have its own atomic project. The second part displays the Soviet post-war nuclear program. The plot deals mainly with the personal dilemmas facing all the scientists who worked on the atomic weapons. Booooring. ellauri164.html on line 453: The producers faced a technical difficulty in a scene which contained a nuclear explosion. After several experiments, the special effects coordinator Samir Jaber - a Syrian citizen who worked for Mosfilm - decided to create the required sequence by trickling a drop of orange-tinted perfume into a watery solution of aniline and filming it close up. Haha wimps! ellauri164.html on line 463: Googlen lähin IMDb osuma on "Take aim at the police van (1960) - Tähtäimessä vankiauto". Original title: 'Jûsangô taihisen' yori: Sono gosôsha o nerae 1960. K-12. 1h 19m. A prison truck is assaulted and the two convicts inside are murdered. The prison guard on duty gets suspended for negligence and takes it upon himself to track down the killers. Maalitetuista on tullut liittolaisia. Olikohan vankimaalitaulut neuvostotiedemiehiä tai vallan nazeja? ellauri164.html on line 470: Missä Mooses astui paskaan? ellauri164.html on line 472: Iisak Singerin mukaan Mooseskaan ei selvinnyt Jahven palvelusta puhtain paperein. Mikä oli Moosexen moka ja minkä rangaistuxeen hän sai? Tästä löytyy aivan vimmattu määrä selittelyä. Oliko ongelmana väärä kiven käsittely kepillä, vaiko rähähtäminen napisevalle kansalle? ellauri164.html on line 474: Ei kumpikaan niistä as such, sanoo useimmat, kyllä kyseessä oli riittämätön nöyristely Jaffelle. Moppe oli jaxanut mukisematta totella yli sata vuotta, Mirja siskokin oli kuukahtanut, ja aivan loppumetreillä meni hermot. Sitä Jaffe ei voinut antaa sille anteexi, sillä se on hyvin äkkipikainen. Ei täällä tarvi kenenkään muun vetää nenään hernettä. ellauri164.html on line 476: Ilmeisesti useimmista lukijoista Moosexen kohtelu oli vähän epistä. Sixi Jaffen käytöstä ja mahd. motiiveja pitää selitellä niin pitkästi. ellauri164.html on line 478: "Valta oli oikeutta kaikkialla, kirjallisuudessa, yliopistoissa, yhdyskunnan toimistossa joka nimitti rabbiinit, Vatikaanissa, niidenkin joukoissa jotka vaativat oikeutta riistetyille ja sorretuille. Kun 2 ihmistä kohtasi, toinen otaxui heti hallizevan roolin." Niin tekevät koiratkin, nuuhkivat ensin ja sitten rähähtävät. ellauri164.html on line 483: Moses is one of the most prominent figures in the Old Testament. While Abraham is called the “Father of the Faithful” and the recipient of God’s unconditional covenant of grace to His people, Moses was the man chosen to bring redemption to His people. God specifically chose Moses to lead the Israelites from captivity in Egypt to salvation in the Promised Land. Moses is also recognized as the mediator of the Old Covenant and is commonly referred to as the giver of the Law. Finally, Moses is the principal author of the Pentateuch, the foundational books of the entire Bible. Moses’ role in the Old Testament is a type and shadow of the role Jesus plays in the New Testament. As such, his life is definitely worth examining. ellauri164.html on line 485: We first encounter Moses in the opening chapters of the book of Exodus. In chapter 1, we learn that, after the patriarch Joseph rescued his family from the great famine and situated them in the land of Goshen (in Egypt), the descendants of Abraham lived in peace for several generations until there rose to power in Egypt a pharaoh who “did not know Joseph” (Exodus 1:8). This pharaoh subjugated the Hebrew people and used them as slaves for his massive building projects. Because God blessed the Hebrew people with rapid numeric growth, the Egyptians began to fear the increasing number of Jews living in their land. So, Pharaoh ordered the death of all male children born to Hebrew women (Exodus 1:22). ellauri164.html on line 487: In Exodus 2, we see Moses’ mother attempting to save her child by placing him in a basket and putting it into the Nile. The basket was eventually found by Pharaoh’s daughter, and she adopted him as her own and raised him in the palace of the pharaoh himself. As Moses grew into adulthood, he began to empathize with the plight of his people, and upon witnessing an Egyptian beating a Hebrew slave, Moses intervened and killed the Egyptian. But that was not a sin because the guy was just an Egyptian. In another incident, Moses attempted to intervene in a dispute between two Hebrews, but one of the Hebrews rebuked Moses and sarcastically commented, “Are you going to kill me as you did the Egyptian?” (Exodus 2:14). Realizing that his criminal act was made known, Moses fled to the land of Midian where he again intervened—this time rescuing the daughters of Jethro Tull from some of Uriah Heep's bandits. In gratitude, Jethro (also called Reuel) granted his daughter Zipporah to Moses in marriage (Exodus 2:15–21). Moses lived in Midian for about forty years. ellauri164.html on line 491: After the exodus, Moses led the people to the edge of the Red Sea where God provided another saving miracle by parting the waters and allowing the Hebrews to pass to the other side while drowning the Egyptian army (Exodus 14). Moses brought the people to the foot of Mount Sinai where the Law was given and the Old Covenant established between God and the newly formed nation of Israel (Exodus 19—24). ellauri164.html on line 493: The rest of the book of Exodus and the entire book of Leviticus take place while the Israelites are encamped at the foot of Sinai. God gives Moses detailed instructions for the building of the tabernacle—a traveling tent of worship that could be assembled and disassembled for easy portability—and for making the utensils for worship, the priestly garb, and the ark of the covenant, symbolic of God’s presence among His people as well as the place where the high priest would perform the annual atonement. God also gives Moses explicit instructions on how God is to be worshiped and guidelines for maintaining purity and holiness among the people. The book of Numbers sees the Israelites move from Sinai to the edge of the Promised Land, but they refuse to go in when ten out of twelve spies bring back a bad report about Israel’s ability to take over the land. God condemns this generation of Jews to die in the wilderness for their disobedience and subjects them to forty years of wandering in the wilderness. By the end of the book of Numbers, the next generation of Israelites is back on the borders of the Promised Land and poised to trust God and take it by faith. ellauri164.html on line 495: The book of Deuteronomy shows Moses giving several sermon-type speeches to the people, reminding them of God’s saving power and faithfulness. He gives the second reading of the Law (Deuteronomy 5) and prepares this generation of Israelites to receive the promises of God. Moses himself is prohibited from entering the land because of his sin at Meribah (Numbers 20:10-13). At the end of the book of Deuteronomy, Moses’ death is recorded (Deuteronomy 34). He climbed Mount Nebo and is allowed to look upon the Promised Land. Moses was 120 years old when he died, and the Bible records that his “eye was undimmed and his vigor unabated” (Deuteronomy 34:7). The Lord Himself buried Moses (Deuteronomy 34:5–6), and Joshua took over as leader of the people (Deuteronomy 34:9). Deuteronomy 34:10–12 says, " Since then, no prophet has risen in Israel like Moses, whom the Lord knew face to face, who did all those signs and wonders the Lord sent him to do in Egypt—to Pharaoh and to all his officials and to his whole land. For no one has ever shown the mighty power or performed the awesome deeds that Moses did in the sight of all Israel." ellauri164.html on line 498: So, now, what can we learn from Moses’ life? Moses’ life is generally broken down into three 40-year periods. The first is his life in the court of Pharaoh. As the adopted son of Pharaoh’s daughter, Moses would have had all the perks and privileges of a prince of Egypt. He was instructed “in all the wisdom of the Egyptians, and he was mighty in his words and deeds” (Acts 7:22). As the plight of the Hebrews began to disturb his soul, Moses took it upon himself to be the savior of his people. As Stephen says before the Jewish ruling council, “[Moses] supposed that his brothers would understand that God was giving them salvation by his hand” (Acts 7:25). From this incident, we learn that Moses was a man of action as well as a man possessed of a hot temper and prone to rash actions. Did God want to save His people? Yes. Did God want to use Moses as His chosen instrument of salvation? Yes. But Moses, whether or not he was truly cognizant of his role in the salvation of the Hebrew people, acted rashly and impetuously. He tried to do in his timing what God wanted done in His timing. The lesson for us is obvious: we must be acutely aware of not only doing God’s will, but doing God’s will in His timing, not ours. As is the case with so many other biblical examples, when we attempt to do God’s will in our timing, we make a bigger mess than originally existed. ellauri164.html on line 500: Moses needed time to grow and mature and learn to be meek and eat humble pie before God, and this brings us to the next chapter in Moses’ life, his 40 years in the land of Midian. During this time, Moses learned the simple life of a shepherd, a husband, and a father. God took an impulsive and hot-tempered young man and began the process of molding and shaping him into the perfect instrument for God to use. What can we learn from this time in his life? If the first lesson is to wait on God’s timing, the second lesson is to not be idle while we wait on God’s timing. While the Bible doesn’t spend a lot of time on the details of this part of Moses’ life, it’s not as if Moses were sitting idly by waiting for God’s call. He spent the better part of 40 years learning the ways of a shepherd and supporting and raising a family. These are not trivial things! While we might long for the “mountain top” experiences with God, 99 percent of our lives is lived in the valley doing the mundane, day-to-day things that make up a life. We need to be living for God “in the valley” before He will enlist us into the battle. It is often in the seemingly trivial things of life that God trains and prepares us for His call in the next season. ellauri164.html on line 502: Another thing we see from Moses during his time spent in Midian is that, when God finally did call him into service, Moses was resistant. The man of action early in his life, Moses, now 80 years old, became overly timid. When called to speak for God, Moses said he was “slow of speech and tongue” (Exodus 4:10). Some commentators believe that Moses may have had a speech impediment. Perhaps, but then it would be odd for Stephen to say Moses was “mighty in words and deeds” (Acts 7:22). Perhaps Moses just didn’t want to go back into Egypt and fail again. This isn’t an uncommon feeling. How many of us have tried to do something (whether or not it was for God) and failed, and then been hesitant to try again? There are two things Moses seemed to have overlooked. One was the obvious change that had occurred in his own life in the intervening 40 years. The other, and more important, change was that God would be with him. Moses failed at first not so much because he acted impulsively, but because he acted without God. Therefore, the lesson to be learned here is that when you discern a clear call from God, step forward in faith, knowing that God goes with you! Do not be timid, but be strong in the Lord and in the power of his might (Ephesians 6:10). ellauri164.html on line 506: These are just a handful of practical lessons that we can learn from Moses’ life. However, if we look at Moses’ life in light of the overall panoply of Scripture, we see larger theological truths that fit into the story of redemption. In chapter 11 the author of Hebrews uses Moses as an example of faith. We learn that it was by faith that Moses refused the glories of Pharaoh’s palace to identify with the plight of his people. The writer of Hebrews says, “[Moses] considered the reproach of Christ greater wealth than the treasures of Egypt” (Hebrews 11:26). Moses’ life was one of faith, and we know that without faith it is impossible to please God (Hebrews 11:6). Likewise, it is by faith that we, looking forward to heavenly riches, can endure temporal hardships in this lifetime (2 Corinthians 4:17–18). ellauri164.html on line 508: As mentioned earlier, we also know that Moses’ life was typological of the life of Christ. Like Christ, Moses was the mediator of a covenant. Christ too was a little recalcitrant, so he got crucified. Again, the author of Hebrews goes to great lengths to demonstrate this point (cf. Hebrews 3; 8—10). The Apostle Paul also makes the same points in 2 Corinthians 3. The difference is that the covenant that Moses mediated was temporal and conditional, whereas the covenant that Christ mediates is eternal and unconditional. Like Christ, Moses provided redemption for his people. Moses delivered the people of Israel out of slavery and bondage in Egypt and brought them to the Promised Land of Canaan. Christ delivers His people out of bondage and slavery to sin and condemnation and brings them to the Promised Land of eternal life on a renewed earth, like Azrael in the forthcoming third season of His Dark Materials. Like Christ he returns to consummate the kingdom He inaugurated at His first coming. Like Christ, Moses was a prophet to his people. Moses spoke the very words of God to the Israelites just as Christ did (John 17:8). Moses predicted that the Lord would raise up another prophet like him from among the people (Deuteronomy 18:15). Jesus and the early church taught and believed that Moses was speaking of Jesus when he wrote those words (cf. John 5:46, Acts 3:22, 7:37). In so many ways, Moses’ life is a precursor to the life of Christ. As such, we can catch a glimpse of how God was working His plan of redemption in the lives of faithful people throughout human history. This gives us hope that, just as God saved His people and gave them rest through the actions of Moses, so, too, will God save us and give us an eternal Sabbath rest in Christ, both now and in the life to come. But don't get your hopes too high, you may not be among the chosen after all. ellauri164.html on line 510: Finally, it is interesting to note that, even though Moses never set foot in the Promised Land during his lifetime, he was given an opportunity to enter the Promised Land after his death. On the mount of transfiguration, when Jesus gave His disciples a taste of His full glory, He was accompanied by two Old Testament figures, Moses and Elijah, who represented the Law and the Prophets. Moses is, this day, experiencing the true Sabbath rest in Christ that one day all Christians will share (Hebrews 4:9). ellauri164.html on line 518: At Thursday’s daily Mass (Thursday of the 18th week of the year) we Roman catholics read of the sin that excluded Moses from leading the people to the Promised Land. While there are some mysterious elements to it, one thing seems clear: the grumbling of the people got on Moses’ nerves. Indeed, grumbling often affects more than just the one doing the complaining. Through it, infectious negativity can be set loose. Even if only a small number are grousing, it can still incite discontent, anger, and/or fear in others. Yes, the people nearly wore him out. At a particularly low moment, when the people were complaining about the food, Moses lamented to God, ellauri164.html on line 520: Why have you dealt ill with your servant? And why have I not found favor in your sight, that you lay the burden of all this people on me? Did I conceive all this people? Did I give them birth, that you should say to me, “Carry them in your bosom, as a nurse carries a nursing child,” to the land that you swore to give their fathers? … I am not able to carry all this people alone; the burden is too heavy for me. If you will treat me like this, kill me at once, if I find favor in your sight, that I may not see my wretchedness (Numbers 11:11-12, 14-15). ellauri164.html on line 527: And Moses took the staff from before the Lord, as he commanded him. He and Aaron gathered the assembly together before the rock, and he said to them, “Hear now, you rebels! Are we to bring water for you out of this rock?” And Moses lifted up his hand and struck the rock with his staff twice, and water came out abundantly, and the congregation drank, and their livestock. ellauri164.html on line 540: Whatever the reason for the drastic punishment, behold what grumbling does. It fuels discontent and bitterness. Be careful, fellow Christians; we can all succumb to the temptation to draw others into our anger, doubts, dissatisfaction, and fears. After all, misery loves company. Sharing concerns with friends is good and necessary, but this must be tempered by the knowledge that too much can harm them and us. A steady diet of grumbling is not good for anyone. ellauri164.html on line 550: 2. He spoke to the people, not with meekness and calm authority, but in heat and bitterness. "Ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" Thus he "spake unadvisedly with his lips" (Psalm 106:33) instead of his stick. It is not difficult to understand how Moses should have so far forgotten himself on this occasion. Let the facts be weighed. The servant of the Lord is now 120 years old. The generation which sinned thirty-seven years ago, and was condemned to die in the wilderness, is nearly all gone. Moses is mortified to find that the new generation is infected with a touch of the same impatient unbelief which wrought in their fathers so much mischief. No sooner are they at a loss for water than they rise against Moses with rebellious murmurings. For once he loses command of himself. On all former occasions of the kind his meekness was unshaken; he either held his peace, or prayed for the rebels, or at most called on the Lord to be his Witness and Judge. Now he breaks out into bitter chidings. At the root of this there was a secret failure of faith. "Ye believed me not," - did not thoroughly rely on my faithfulness and power, - "to sanctify me in the eyes of the children of Israel" (verse 12). His former meekness had been the fruit of faith. He had been thoroughly persuaded that the Lord who was with him could accomplish all he had promised, and therefore he faced every difficulty with calm and patient resolution. Now a touch of unbelief bred in him hastiness and bitterness of spirit. ellauri164.html on line 552: Two lessons: 1. The failings of good men may be culpable in God's sight and displeasing to him out of all proportion to the degree of blameworthiness they present to our eye. So far is it from being true (as many seem to think) that believers' sins are no sins at all, and need give no concern, that, on the contrary, the Lord dislikes the stain of sin most when it is seen in his dear children. The case of Moses is not singular. Sins which the Lord overlooks in other men he will occasionally put some mark of special displeasure upon, when they are committed by one who is eminent for holiness and honourable service. It is, no doubt, a just instinct which leads all right-thinking people to be blind to the failings of good men who have been signally useful in their day. But if the good men become indulgent to their own faults they are likely to be rudely awakened to a sense of their error. The better a man is, his sins may be the more dishonouring to God. A spot hardly visible on the coat of a labouring man, may be glaringly offensive on the shining raiment of a throned king. ellauri164.html on line 554: 2. The sins we are least inclined to may nevertheless be the sins which will bring us to the bitterest grief. Every man has his weak side. There are sins to which our natural disposition or the circumstances of our up-bringing lay us peculiarly open; and it is without doubt a good rule to be specially on our guard in relation to these sins. Yet the rule must not be applied too rigidly. When Dumbarton Rock was taken, it was not by assailing the fortifications thrown up to protect its one weak side, but by scaling it at a point where the precipitous height seemed to render defense or guard unnecessary. Job was the most patient of men, yet he sinned through impatience. Peter was courageous, yet he fell through cowardice. Moses was the meekest of men, yet he fell through bitterness of Spirit. We have need to guard well not our weak points only, but the points also at which we deem ourselves to be strong. ellauri164.html on line 560: AGAIN the congregation of Israel was brought into the wilderness, to the very place where God proved them soon after leaving Egypt. The Lord brought them water out of the rock, which had continued to flow until just before they came again to the rock, when the Lord caused that living stream to cease, to prove His people again, to see if they would endure the trial of their faith or would again murmur against Him. ellauri164.html on line 566: "And Moses and Aaron went from the presence of the assembly unto the door of the tabernacle of the congregation, and they fell upon their faces: and the glory of the Lord appeared unto them. And the Lord spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and thou shalt bring forth to them water out of the rock: so thou shalt give the congregation and their beasts to drink. And Moses took the rod from before the Lord, as He commanded him. ellauri164.html on line 570: Here Moses sinned. He became wearied with the continual murmurings of the people against him, and the continual murmuring to stupid rocks. At the commandment of the Lord, took the rod, and, instead of speaking to the rock, as God commanded him, he smote it with the rod twice, after saying, "Must we fetch you water out of this rock?" He here spoke unadvisedly with his lips. He did not say, God will now show you another evidence of His power and bring you water out of this rock. He did not ascribe the power and glory to God for causing water to again flow from the flinty rock, and therefore did not magnify Him before the people. For this failure on the part of Moses, God would not permit him to lead the people to the Promised Land. ellauri164.html on line 574: The Lord here gave His people unmistakable proof that He who had wrought such a wonderful deliverance for them in bringing them from Egyptian bondage, was the mighty Angel, and not Moses, who was going before them in all their travels, and of whom He had said, "Behold, I send an Angel before thee, to keep thee in the way, and to bring thee into the place which I have prepared. Beware of Him, and obey His voice, provoke Him not; for He will not pardon your transgressions: for My name is in Him." Ex. 23:20, 21. ellauri164.html on line 576: Moses took glory to himself which belonged to God, and made it necessary for God to do that in his case which should forever satisfy rebellious Israel that it was not Moses who had led them from Egypt, ellauri164.html on line 583: The sins of good men, whose general deportment has been worthy of imitation, are peculiarly offensive to God. They cause Satan to triumph, and to taunt the angels of God with the failings of God's chosen instruments, and give the unrighteous occasion to lift themselves up against God. The Lord had Himself led Moses in a special manner, and had revealed to him His glory, as to no other upon the earth. He was naturally impatient, but had taken hold firmly of the grace of God and so humbly implored wisdom from heaven that he was strengthened from God and had overcome his impatience so that he was called of God the meekest man upon the face of the whole earth. ellauri164.html on line 586: water from the rock at Meribah. Moses and the sons of Aaron buried him in the mount, that the people might not be tempted to make too great ceremony over his body, and be guilty of the sin of idolatry. ellauri164.html on line 591: Moses’ moment of greatest failure came when the people of Israel resumed complaining, this time about food and water (Num. 20:1-5). Moses and Aaron decided to bring the complaint to the Lord, who commanded them to take their staff, and in the people’s presence command a rock to yield water enough for the people and their livestock (Num. 20:6-8). Moses did as the Lord instructed but added two flourishes of his own. First he rebuked the people, saying, “Listen, you rebels, shall we bring water for you out of this rock?” Then he struck the rock twice with his staff. Water poured out in abundance (Num. 20:9-11), but the Lord was extremely displeased with Moses and Aaron. ellauri164.html on line 597: Honoring God in leadership—as all Christian leaders in every sphere must attempt to do—is a terrifying responsibility. Whether we lead a business, a classroom, a relief organization, a household, or any other organization, we must be careful not to mistake our authority for God’s. What can we do to keep ourselves in obedience to God? Meeting regularly with an accountability (or “peer”) group, praying daily about the tasks of leadership, keeping a weekly Sabbath to rest in God’s presence, and seeking others’ perspective on God’s guidance are methods some leaders employ. Even so, the task of leading firmly while remaining wholly dependent on God is beyond human capability. If the most humble man on the face of the earth (Num. 12:3) could fail in this way, so can we. By God’s grace, even failures as great as Moses’ at Meribah, with disastrous consequences in this life, do not separate us from the ultimate fulfillment of God’s promises. Moses did not enter the Promised Land, yet the New Testament declares him “faithful in all God’s house” and reminds us of the confidence that all in God’s house have in the fulfillment of our redemption in Christ (Heb. 3:2-6). ellauri164.html on line 609: The main thrust of this book is that the sin of Moses recorded in Numbers 20:1-13 is linked to the unlawful and wilful act of trifling with the sacred staff in striking the rock. This is because the staff of Moses has already become the staff of God (Exod. 4:20;17;9). ellauri164.html on line 628: Moses was in no mood to deal with this today. Why couldn’t these people let him mourn his sister in peace? Why had God brought them to a dry thirsty land with no water again? Why did these people always blame him? Why didn’t these people bring their problems to God in prayer instead of always complaining to him? Why were there always so many demands on him? Why was it always “Moses, Moses, Moses”? ellauri164.html on line 645: God had used him to give the law to Israel and write the first five books of the Bible. He had led God’s people through the wilderness for 40-years, enduring all their complaining and the punishment of their rebellion. He had done everything exactly as God had commanded. ellauri164.html on line 647: Now, after 40-years of faithfully serving God with perfect obedience to bring God’s people to the Promised Land, he would not be allowed to enter! Was that fair? Of course it was. Moses knew God was merciful and gracious. Surely God would forgive and relent, if he would only repent. Surely God would forgive one sin, and let him in, after how good he had been. ellauri164.html on line 650: For 40-years Moses had pronounced judgment without mercy on those who sinned. Whether the sin had been idolatry, misusing God’s name, immorality, or even collecting firewood on the Sabbath, the law had condemned the disobedient to be stoned for even one sin. Now Moses was being judged by the very law he had proclaimed. ellauri164.html on line 654: God called Moses to lead His people out of slavery in Egypt. The Law was given to show people their bondage to sin in the world, and their need for the shed blood of a sacrificial Passover lamb to cover for their sin. Moses was condemned by the very law he gave. He shot himself in the foot. ellauri164.html on line 658: And so it is today. The Law and good works cannot take anyone to heaven. Only faith in the finished work and shed blood of Jesus can take you there. ellauri164.html on line 673: Most of us have been taught that Moses’s sin was hitting a rock to obtain water when God told him just to speak to it. Others say Moses’s sin was that he took credit for obtaining water from the rock when it was really God who performed the miracle. ellauri164.html on line 689: Furthermore, the LORD was angry with me because of you, and he swore that I should not cross the Jordan, and that I should not enter the good land that the LORD your God is giving you for an inheritance.” (Deut. 4:21 ESV) ellauri164.html on line 694: To answer this question we must examine a pattern that developed in the book of Numbers. Three times prior to the incident at the rock of Meribah the people sinned, God punished them, Moses interceded on the people’s behalf, and God pardoned the people. Please take the time to read these events in Numbers chapters 11, 14, 16 & 20. Notice the pattern in the table below. ellauri164.html on line 729: The bottom line is that both he and Aaron disobeyed God. Moreover, the water that rushed out was no longer seen as a gift from God, but was a product of Moses and Aaron. The people were happy; God was not. He said, "You did not trust in me; and you did not honor me as holy" (Num. 20:13). Hence, neither of them would set foot into the Promised Land. Yet, it is important to notice that just as God did not abandon his people when they sinned, he did not abandon Moses and Aaron. But in this one instance, they didn't pass the test. When crunch time came, they didn't trust God. And all of this happened at the waters of Meribah. ellauri164.html on line 755: 4. The complainers loose perspective. ellauri164.html on line 785: A. Disobedience is not overlooked by God (Acts 17:30; Hebrews 5:9). ellauri164.html on line 788: C. Make sure that we give God the glory for the good we can accomplish in our ellauri164.html on line 802: In the first month the whole Israelite community arrived at the Desert of Zin, and they stayed at Kadesh. There Miriam died and was buried. (2) Now there was no water for the community, and the people gathered in opposition to Moses and Aaron. (3) They quarreled with Moses and said, "If only we had died when our brothers fell dead before the LORD! (4) Why did you bring the LORD's community into this desert, that we and our livestock should die here? (5) Why did you bring us up out of Egypt to this terrible place? It has no grain or figs, grapevines or pomegranates. And there is no water to drink!" (6) Moses and Aaron went from the assembly to the entrance to the Tent of Meeting and fell facedown, and the glory of the LORD appeared to them. (7) The LORD said to Moses, (8) "Take the staff, and you and your brother Aaron gather the assembly together. Speak to that rock before their eyes and it will pour out its water. You will bring water out of the rock for the community so they and their livestock can drink." (9) So Moses took the staff from the LORD's presence, just as he commanded him. (10) He and Aaron gathered the assembly together in front of the rock and Moses said to them, "Listen, you rebels, must we bring you water out of this rock?" (11) Then Moses raised his arm and struck the rock twice with his staff. Water gushed out, and the community and their livestock drank. (12) But the LORD said to Moses and Aaron, "Because you did not trust in me enough to honor me as holy in the sight of the Israelites, you will not bring this community into the land I give them." (13) These were the waters of Meribah, [1] where the Israelites quarreled with the LORD and where he showed himself holy among them. ellauri164.html on line 815: Now we know that the staff itself is a symbol of the priesthood. But consider how this fits with Christ, our High Priest: ellauri164.html on line 818: As Aaron’s staff was chosen above all others, so Christ is above all others. We are a royal priesthood; but He is our High Priest. ellauri164.html on line 839: The staff, representing the priesthood and grace, the rock representing Christ, these commands would then be interpreted as: ellauri164.html on line 840: As a member of God’s royal priesthood, show forth grace to all. ellauri164.html on line 847: Moses did not honor God as holy. His actions made it look like Moses was the one with the power, not the holy God. ellauri164.html on line 849: For this evildoing, Moses was not to enter the Promised Land – only to look at it from afar. There are some thoughts we can gather from this: ellauri164.html on line 854: Being smart people, if we don’t see why we should do it God’s way, we are tempted to look for another way that we do understand. ellauri164.html on line 867: There are few characters that play a larger part in the story of the Bible than Moses. He is the human protagonist of four Old Testament books and is consistently held up in both the OT and NT as a shining example of faith in the promises of God. The law that he delivered to the people of Israel serves as the foundation of the nation of Israel, and is lauded by Jesus as a testament that would not pass until “heaven and earth pass away…[and] all is accomplished.” One of the great tragic moments of the Bible is where Moses is denied entrance to the Promised Land for his sin at the Rock of Meribah; after faithfully leading Israel for forty years, Moses strikes a rock instead of speaking to it and is condemned to die before living in the Promised Land. On its surface, this might seem unfair to Moses. One mess-up and God gives him this great punishment? How many times had Israel failed in their journey and at Mt. Sinai, and God had spared their lives and allowed them to keep going? Yet His most faithful servant is barred over this one, seemingly insignificant event? If we take a closer look at the text, however, we see why Moses’ failure was such a stark one. While it doesn’t diminish the tragic nature of the event, it does shed light on why God takes such a drastic step to respond. ellauri164.html on line 869: First, it is important to note that a pattern is established in the story of Israel and Moses. This pattern can be seen at Mt. Sinai when Aaron and Israel create the golden calf idol (Exodus 32). Israel sins, and in response to that the Lord tells Moses to step aside so that He may destroy Israel in His wrath (Exodus 32:9-10). When this occurs, Moses intercedes for Israel and pleads for God to turn away His fierce anger for His own sake (Exodus 32:11-14). This intercession works, and Israel is spared utter destruction. This pattern of sin, wrath, intercession, and relenting occurs twice more in the Book of Numbers: once in Number 14 when Israel rebels and refuses to go into the Promised Land, and again in Numbers 16 when Korah leads his rebellion against Moses and Aaron (the major difference in Numbers 16 being that Aaron is the one to intervene by offering incense for atonement to the Lord). ellauri164.html on line 871: This pattern shows itself again in the beginning of Numbers 20 after the death of Miriam. Once more Israel rebels against Moses and Aaron, this time over a lack of water in the desert of Zin. They claim that it would have been better to have died with Korah’s rebellion rather than wander without food and water, and they express regret over leaving Egypt, a land of “grain, figs, vines, and pomegranates.” This might seem a bold claim, since in our reading Korah has just died a few chapters earlier. Careful reading, however, indicates that there’s actually been a quiet time skip; Numbers 33:38 indicates that Aaron died in “the fortieth year after the sons of Israel had come from the land of Egypt, on the first day in the fifth month.” Given that Aaron’s death is recorded in Chapter 20, just a few verses after the episode at Meribah, this would indicate that the episode at Meribah occurred in year 38 of the 40 year wandering in the wilderness (remember that Israel had spent more than a year at Sinai in addition to travel time from Egypt to Sinai and from Sinai to the Promised Land before the wandering). This means that this rebellious generation of Israelites aren’t referencing a recent event, but instead wishing they had died nearly forty years earlier with Korah! Moses and Aaron have been dealing with this wicked and hard group of people for a very long time, and they are now claiming it would have been better to have died with Korah: a fate they were only spared because of Moses and Aaron’s own intercession! ellauri164.html on line 873: We would expect the pattern to repeat here. The people have rebelled, so the next part would be God’s wrath and threats of destruction. Instead, however, God merely grants their request for water. No mention of sin or possible annihilation, just grace in providing for Israel’s needs. The fact that this cycle we’ve come to expect changes is designed to highlight an important event; the oddity of the text “awakens us from our narrative slumber,” as one commentator puts it, and forces us to pay attention closely to what’s occurring. Why would God not threaten destruction? To answer that, we have to remember a key aspect of God’s character: He does not change. Hebrews 13:8 says He is the same yesterday and today and forever, “without variation or shifting shadow,” (James 1:17). The purpose of the threats of destruction, and Moses/Aaron’s intercession, was not to actually change God’s mind. God knew exactly what was going to happen in all these instances. God’s threats on Israel are spoken to Moses so that Moses will intercede. They are tests of Moses’ (and Aaron’s) character, just as God’s conversation with Abraham over the fates of Sodom and Gomorrah (Genesis 18) was about testing Abraham’s character rather than the doomed cities. Yet here, in Numbers 20, God does not follow the pattern. Why? ellauri164.html on line 875: This gets us back to the question of what, exactly, Moses’ sin was. Many commentators focus on the physical actions that Moses took in verses 9-11. Some say Moses sin was striking the rock rather than speaking to it, but Moses was told to take the staff of God. Exodus 17:5-6 had Moses striking the rock to cause water to come out of the rock (in fact, it’s actually the same rock of Meribah!), so it’s possible to read an inference that the staff was to be used to strike the rock. Some commentators see Moses’ harsh words for Israel as the sin, or perhaps that he speaks to the people rather than speaking to the rock. Regardless of which of these views, they don’t account for what the text itself says: Numbers 20:12 makes it clear that the sin of Moses and Aaron was “…you have not believed Me, to treat Me as holy in the sight of the sons of Israel.” Indeed, focusing on Moses’ actions of striking the rock or speaking harshly makes it seem doubly unfair to Aaron, who had neither spoken nor struck the rock. ellauri164.html on line 879: This interpretation is solidified by Moses’ words about this event in the Book of Deuteronomy. Three times in the first four chapters of Deuteronomy, Moses says that he is not able to enter the Promised Land because of Israel. At first glance, again, this might seem an unfair charge. Moses had caused his own exclusion, hadn’t he? Why is he accusing the generation after the event in Numbers 20 of being the cause of his failure? If we look at these three mentions, we see a few important facts. In the first instance, Deuteronomy 1:37, Moses is recounting the failure of Israel when they listened to the 10 spies’ negative report and how God forbade that generation from entering the Promised Land, and he then says “The Lord was angry with me also on your account, saying, ‘Not even you shall enter there.’” Moses associates his inability to enter the Promised Land with Israel’s rebellion and unfaithfulness, but he also seems to be lumping the people’s refusal to enter the land (Numbers 13-14) with his own sin in Numbers 20. This is not Moses forgetting the chronology of these two events, but rather indicating that they are closely associate with one another. ellauri164.html on line 881: The second mention is in Deuteronomy 3:23-26, where after retelling the defeats of the kings Sihon and Og Moses relates that “I also pleaded with the Lord at that time, saying, ‘O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your strong hand; for what god is there in heaven or on earth who can do such works and mighty acts as Yours? Let me, I pray, cross over and see the fair land that is beyond the Jordan, that good hill country and Lebanon.’ But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me; and the Lord said to me, ‘Enough! Speak to Me no more of this matter.” Again, Moses directly links the Lord’s anger towards him with the Israelites. ellauri164.html on line 883: The third mention is in Deuteronomy 4:21-23, where Moses has moved past the historical recounting and is now warning Israel of the danger of idolatry. He says ““Now the Lord was angry with me on your account, and swore that I would not cross the Jordan, and that I would not enter the good land which the Lord your God is giving you as an inheritance. For I will die in this land, I shall not cross the Jordan, but you shall cross and take possession of this good land. So watch yourselves, that you do not forget the covenant of the Lord your God which He made with you, and make for yourselves a graven image in the form of anything against which the Lord your God has commanded you.” Now Moses uses his own tragic story as an illustration on the importance of avoiding idolatry in the Promised Land. So Moses’ failure to enter the Promised Land was related to the continuous rebellion of Israel, and was an illustration of the dangers of violating the covenant promises. ellauri164.html on line 890: Many brethren and sisters, not to mention those outside the church, have a wrong understanding of what the sin of Moses was and its implication(s). Often when asked or giving comments on the matter, they say that his sin was in smiting the rock twice instead of once. They think that, since at first God told Moses to take the rod and smite the rock, and the next time He also told him to take the rod, therefore, he was also instructed to strike once. Such an understanding erodes the whole essence that God had designed in the type that would later be seen in the antitype. As it will soon be clear, striking the rock even once [that second time] would have been sin on the part of Moses. In view of this, therefore, it is important for us to possess the true facts on this matter. ellauri164.html on line 898: The first instance therefore quoted above (Exodus 17: 5–6), symbolized that Christ Jesus was to be smitten or die once. “So Christ was once offered to bear the sins of many; and unto them that look for Him shall He appear the second time without sin unto salvation.” Hebrews 9:28 ellauri164.html on line 904: “And the LORD spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth His water, and thou shalt bring forth to them water out of the Rock: so thou shalt give the congregation and their beasts drink. And Moses took the rod from before the LORD, as he commanded him. And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also.” Numbers 20:7–12 (emphasis mine). ellauri164.html on line 908: “By his rash act Moses took away the force of the lesson that God purposed to teach. The rock, being a symbol of Christ, had been once smitten, as Christ was to be once offered. The second time it was needful only to speak to the rock, as we have only to ask for blessings in the name of Jesus. By the second smiting of the rock the significance of this beautiful figure of Christ was destroyed.” –Patriarchs and Prophets, p. 418 ellauri164.html on line 914: “Had Moses and Aaron been cherishing self-esteem or indulging a passionate spirit in the face of divine warning and reproof, their guilt would have been far greater. But they were not chargeable with willful or deliberate sin; they had been overcome by a sudden temptation, and their contrition was immediate and heartfelt. The Lord accepted their repentance, though because of the harm their sin might do among the people, He could not remit its punishment.” –Patriarchs and Prophets, p. 419 ellauri164.html on line 927: The events leading up to and ending in his sin are recorded in Numbers 20:1-13. The children of Israel were bitterly angry about not having enough water, so “they gathered together against Moses and Aaron,” and “contended with Moses.” They cast all the blame on him. “Why have you brought up the assembly of the LORD into this wilderness,” “why have you made us come up out of Egypt, to bring us to this evil place?” This was part of the murmuring that we are strictly charged not to imitate (1Cor. 10:10). Israel blamed Moses and Aaron for all their problems and bitterly complained and grumbled about it. They were so bitter and angry they wished they were dead. In all previous acts of rebellion, Moses had always conducted himself in a holy and godly manner. He had warned Israel that their murmuring was against God and never took it personally before. ellauri164.html on line 929: It appears that Moses was still in complete control of himself when he went to God for instructions. “Moses and Aaron went ... to the door of the tent of meeting, and fell upon their faces.” “Then the Lord spoke to Moses, saying,” “take the rod; ... gather the congregation together. Speak to the rock before their eyes, and it will yield its water; thus you shall bring water for them out of the rock, and give drink to the congregation and their animals.” Clearly there was nothing difficult to understand and Moses wanted to be as faithful to this command as he had been to all the other commands God had given him. ellauri164.html on line 931: Yet somehow this time something was different and Moses became very angry. Unfortunately for him, as is so often the case, “the wrath of man does not produce the righteousness of God.” (Jas. 1:20). Moses went too far. “Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock; and he said to them, Hear now, you rebels! Must we bring water for you out of this rock? Then Moses lifted his hand and struck the rock twice with his rod; and water came out abundantly, and the congregation and their animals drank.” ellauri164.html on line 937: There was a second sin that was also committed in that same event. It was not revealed until The Psalmist described it: “it went ill with Moses” because “he spoke rashly with his lips” (Psa 106:33). When we look at what Moses said, we can see exactly how rash he was! “Hear now, ye rebels; shall we bring you forth water out of this rock?” This was a serious lapse in judgment. Moses was not going to bring water out of that rock. So, there was a big problem with that “we.” Hence, first by striking the rock, and second by using a pronoun that elevated them, Moses “believed not in me, to sanctify me in the eyes of the children of Israel.” ellauri164.html on line 939: Conclusion. Though the water came, Moses was severely punished. He was punished in a way that no amount of repentance could remove. As noted above, the sin was forgiven, but the consequences of the sin could not be. Because Moses had sinned publicly and God wanting Israel to understand His righteousness, He would not relent. “Then I pleaded with the Lord at that time... I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon ... the Lord said to me: ‘Enough of that! Speak no more to Me of this matter.’ ... you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27). There is a lot of important lessons we can learn from Moses. This sin is one of them. Though Moses had fallen short of God’s glory here, God forgave him. Yet the consequences of the sin were deeply distressing. So it was with David, Paul and Job. So will it be with us. We need to hate sin and realize that the consequences can sometimes be severe. ellauri164.html on line 947: “Then I pleaded with the Lord at that time, saying: 24 'O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your mighty hand, for what god is there in heaven or on earth who can do anything like Your works and Your mighty deeds? 25 I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon.' 26 "But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me. So the Lord said to me: 'Enough of that! Speak no more to Me of this matter. 27 Go up to the top of Pisgah, and lift your eyes toward the west, the north, the south, and the east; behold it with your eyes, for you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27) ellauri164.html on line 951: Balak Hukkat By : Deborah Miller Program Coordinator, Fellowship for Applied Jewish Wisdom Posted On Jul 4, 2009 / 5769 | Main Commentary ellauri164.html on line 963: But wait. Didn’t we already learn a similar story back in Exodus? In fact, the first story of thirst came very soon after the crossing at the Sea of Reeds (Shemot 17:4). Since that was at the very beginning of the sojourn in the wilderness, before the events that led to God’s decision to delay the Israelites’ entry to the Land—and this story is at the end of the forty years—we can see the two stories as forming a kind of a framework around the whole saga of the wandering. In the first story, the Israelites were the first generation of those who left Egypt. In this story, they are the children and grandchildren of that generation. When we see this kind of framework, we look for the similarities and differences between the bracketing stories. At the same time, we understand that they suggest a theme for the stories between them. ellauri171.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri171.html on line 38: Uskonnolliset myytit korvaavat television ja internetin saippuaoopperoita ja julkkissivustoja, ja uskonnolliset hahmot tekevät julkkisten ja epäjumalien työtä. Ne eivät ole "vain kuin" vaan täsmälleen sama asia. ellauri171.html on line 52: Nämä Raamatun vaikutusvaltaiset naiset eivät vaikuttaneet ainoastaan Israelin kansaan vaan myös iankaikkiseen historiaan. Jotkut olivat pyhiä; jotkut olivat roistoja. Jotkut olivat kuningattaria, mutta useimmat olivat tavallisia. Kaikilla oli keskeinen rooli upeassa Raamatun tarinassa. Jokainen nainen toi oman ainutlaatuisen luonteensa tilanteeseensa, ja tästä syystä muistamme häntä edelleen vuosisatoja, ei vuosituhansia myöhemmin. ellauri171.html on line 72: Lopulta 90-vuotiaana Saara synnytti Iisakin Jumalan ihmeen kautta. Saaralta opimme, että Jumalan lupaukset toteutuvat aina ja hänen ajoituksensa on aina paras. Vanha hörhö. Tämä on toinen rooli raamatullisille naisille. Akka on kuin kuttukin, jonsei pahhoo tie ajattelloo kumminnii. Jumala pahastui Saaran naurusta ihan oikeesti. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 82: Monimutkaisen tempun avulla Rebekka auttoi saamaan kuoleva Iisakin antamaan siunauksensa Jaakobille Eesaun sijasta. Sarahin tavoin hänen toimintansa johti jakautumiseen. Vaikka Rebeka oli uskollinen vaimo ja rakastava äiti, hänen suosimisensa aiheutti ongelmia. Onneksi Jumala voi ottaa virheemme ja tehdä niistä hyvää. Helikopteriäiti. Curling-kapteeni. Rooli raamatullisille äideille. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 84: 04 of 20 Rachel: Jaakobin vaimo ja Joosefin äiti ellauri171.html on line 89: Raakelista tuli Jaakobin vaimo, mutta vasta sen jälkeen, kun hänen isänsä Laban oli pettänyt Jaakobin naimaan ensin Raakelin sisaren Lean. Jaakob suosi Raakelia, koska tämä oli kauniimpi. Leahilla oli heikot silmät, oliko hän näkövammainen? Raakelin pojista tuli kahden Israelin kahdestatoista heimosta päämiehiä. No ei aivan, Joosefin pojilla oli vaikeuksia perinnön kanssa. ellauri171.html on line 92: Joosefilla oli infiuensseri, sillä hän pelasti Israelin nälänhädän aikana. Benjaminin heimo synnytti apostoli Paavalin, muinaisten aikojen suurimman lähetyssaarnaajan. Raakelin ja Jaakobin välinen rakkaus toimii esimerkkinä aviopareille Jumalan pysyvistä siunauksista. Vittu siinäpä hyvä malli, bigamy. Juhani Aho puolisoineen, ne sisaruxet. ellauri171.html on line 98: Koko juttu meni näin. Lean kuopuxen Dinahin jälkeen tuli aluxi mahon Raakelin vuoro poikia ja se sai Joosefin ja Benjaminin. (Paizi Ben oli kivun poika kun synnytys oli vaikea. Jaakob vaihtoi nimen nätimmäxi). Laaban koitti pitää Jaakobin palkkalistoilla muze halus yrittäjäxi. Kun Laabanin lampaat jotenkin aina päätyivät Jaakolle, Laabanin pojat alkoivat hermostua James pakkasi kamelinsa, otti kirjavan karjansa ja potkukelkkansa ja livahti vaimoineen ja lapsineen tiehensä. Raakel varasti mukaan isän teltasta Laabanin porukoiden kotijumalat, tai siis jumaluudet tietysti. Laaban lähti perään. ellauri171.html on line 115: Lea vietti sydäntäsärkevää elämää yrittäessään voittaa Jaakobin rakkauden, mutta Jumala armahti Leaa erityisellä tavalla. Hänen poikansa Juuda johti heimoa, joka synnytti Jeesuksen Kristuksen, maailman Vapahtajan. Lea on symboli ihmisille, jotka yrittävät ansaita Jumalan rakkauden, joka on ehdoton ja vapaasti otettava. Pyhimyxen vanha kunn Pat. Petetty ruma läski vaimo, vielä 1 naisen rooli Raamatussa. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 117: 06 of 20 Jokebed: Mooseksen äiti ellauri171.html on line 121: Jokebed, Mooseksen biologinen äiti, vaikutti historiaan luovuttamalla sen, mitä hän arvosti eniten, Jumalan tahdolle. Kun egyptiläiset alkoivat tappaa heprealaisten orjien poikasia, Jokebed laittoi Mooseksen vedenpitävään koriin ja syrjäytti sen Niilijoelle. ellauri171.html on line 123: Faraon tytär löysi ja adoptoi hänet omaksi pojakseen. Jumala järjesti sen niin, että Jokebed voisi olla vauvan märkähoitaja. Vaikka Mooses kasvatettiin egyptiläiseksi, Jumala valitsi hänet johtamaan kansansa vapauteen. Jokebedin usko pelasti Mooseksen tulemaan Israelin suureksi profeetaksi ja lainsäätäjäksi. Tämäkin on hyvin suosittu meemi, esim. Professori Tempestissä. Köyhä äiti panee lapsen adoptioon ja tulee katumapäälle. Voi vittu tätä potaskaa. Sijaiskohtu, taas 1 naisenrooli raamatussa. Jatka lukemista alhaalla. ellauri171.html on line 126: 07 of 20 Miriam: Mooseksen sisar ellauri171.html on line 131: Mirjamilla, Mooseksen sisarella, oli tärkeä rooli juutalaisten pakossa Egyptistä, mutta hänen ylpeytensä sai hänet vaikeuksiin. Kun hänen pikkuveljensä kellui alas Niilijokea korissa paetakseen egyptiläisten kuolemaa, Mirjam puuttui faraon tyttären kanssa ja tarjosi Jokebedia sairaanhoitajakseen. ellauri171.html on line 133: Monia vuosia myöhemmin, kun juutalaiset olivat ylittäneet Punaisenmeren, Mirjam oli siellä ja johti heitä juhlimaan. Hänen roolinsa profeettana sai hänet kuitenkin valittamaan Mooseksen cushialaista vaimoa. Jumala kirosi hänet spitaalilla, mutta paransi hänet Mooseksen rukousten jälkeen. Se opettaa häntä olemaan antamatta lavan keskustaa pikkuveljelle. Siskon rooli raamatussa, täähän on kuin Mirjam Pylkkänen. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 144: Rahab kuului julkispalveluihin prostituoituna Jerikon kaupungissa. Kun heprealaiset alkoivat valloittaa Kanaania, Rahab piti heidän vakoojiaan talossaan vastineeksi perheensä turvallisuudesta. He saivat etuoikeutetun kohtelun, mahdollisuuden saada skinheadinsä kastumaan. Rahab tunnisti tosi Jumalan. Jerikon muurien kaaduttua Israelin armeija piti lupauksensa ja suojeli Rahabin taloa. ellauri171.html on line 146: Rahabista tuli kuningas Daavidin esi-isä, ja Daavidin suvusta tuli Jeesus Kristus, Messias. Rahabilla oli keskeinen rooli Jumalan pelastussuunnitelmassa maailmalle. Sen korjaamiseen tarvittiin useampi kuin yksi huora, kuten tulemme näkemään. Maailman vanhin ammatti, tärkeä naisellinen rooli juutalais-kristillisessä mytologiassa. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 154: Deborah näytteli ainutlaatuista roolia Israelin historiassa, sillä hän toimi ainoana naispuolisena tuomarina laittomana aikana ennen kuin maa sai ensimmäisen kuninkaansa. Tässä miesvaltaisessa kulttuurissa hän pyysi Barak Obama-nimistä mahtavaa soturia apuun voittamaan sortavan kenraali Siseran. Mitä vittua, eikö Jael tehnyt likaisen työn? Missä Jael on? Hei haloo? ellauri171.html on line 166: Homer Simpson palasi Jumalan luo, mutta hänen kuolemansa oli traaginen. Tarina Simsonista ja Delilasta kertoo kuinka itsehillinnän puute voi johtaa ihmisen romahtamiseen. Kumpaa ristiriitaisista tarinoista meidän pitäisi uskoa? Tietysti kaikki! Motsäger jag mig? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 173: Ruth Spirits Away the Barley by James J. Tissot. Vatipää Boas yllättää sen ize teosta. Rumempi neizyt kazoo vahingoniloisena sivusta. ellauri171.html on line 175: Ruth oli hyveellinen nuori leski, luonteeltaan niin suorapuheinen, että hänen rakkaustarinansa on yksi koko Raamatun suosikkikertomuksista. Kun hänen juutalainen anoppinsa Noomi palasi Israeliin Moabista nälänhädän jälkeen, Ruut lupasi seurata Noomia ja palvoa hänen Jumalaansa eikä omaa moabilaisten kalajumalaansa, nimeltään Kemos. Bet Chemosh loukkaantui hieman. Itse asiassa Kemosh oli niin vihainen, että hän antoi moabilaisten joutua Israelin vallan alle. ellauri171.html on line 177: Boas käytti leviraatin oikeuttaan sukulaisena-lunastajasetämiehenä, nai Ruthia, joka olisi voinut olla hänen tyttärensä, eikä hänen ikäänsä lähempänä olevan Noomia ja varsinaista juutalaista (ihmettelen miksi?), ja pelasti molemmat naiset köyhyydestä. Matteuksen mukaan Ruut oli kuningas Daavidin esi-isä, jonka jälkeläinen oli Jeesus Kristus. Boas oli ennen armoton mies, mutta ei enää. Hyvä vaimo tietää paikkansa. Toinen naisesikuva Raamatussa. ellauri171.html on line 183: Luvussa 3, Boas käskee Ruthia ojentamaan vaatteensa ja laittaa sitten hänen päälleen kuusi mittaa ohraa – epärealistisen suuren määrän – mikä saa hänet näyttämään raskaana. Ruth kertoo Naomille, että Boas ei halunnut hänen palaavan anoppinsa luo "tyhjänä". Boas oli 80-vuotias ja Ruut 40-vuotias, kun he menivät naimisiin (Rut R. 6:2), ja vaikka hän kuoli häiden jälkeisenä päivänä (Mid. Ruth, Zuta 4:13), heidän liittoonsa siunattiin lapsi, Obed, Davidin isoisä. Melkoinen puintisessio. Ruth kävi läpi noin 1 epphah ohraa päivässä. Efa vastaa vakaa. Siksi vastaa 8 kuivaa gallonaa. Kuiva gallona on 8 kiloa viljaa. Efa on siis noin 30 kg viljaa. 6 niistä olisi 180kg. Ihme! Jatka lukemista alta. Источник: ook-of-ruth.html">https://eastmanind.com/farm-equipment/how-long-was-the-barley-harvest-in-the-book-of-ruth.html. ellauri171.html on line 194: Hannah vie Samuelin päivähoitoon. Elin jalka pilkistää surtuutista. Samu tarraa mamin hameeseen.. ellauri171.html on line 198: Lisäksi hän kunnioitti lupaustaan antamalla hänet takaisin Jumalalle. Herra antoi herra otti, kiitetty on herran nimi. Ota antaa kanankakan kantaa. Samuelista tuli lopulta viimeinen Israelin tuomareista, profeetta ja kuningas Saulin ja Daavidin neuvonantaja. Opimme Hannalta, että kun suurin halusi on antaa kunniaa Jumalalle, hän täyttää tämän pyynnön. Hän on todellinen kunnian imejä. Unbefriedigte Frau, toinen naisen näennäinen rooli Raamatussa. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 214: Iisebel "neuvoo" James Tissotin Ahabia. Pane merkille puolipaljaat tissit ja lantio. Ahab on "ottamassa neuvot vastaan" silmä kovana. ellauri171.html on line 218: His father, Marcel Théodore Tissot, was not a watchmaker but a successful drapery merchant. He took part in losing the war of 1870 and in the Paris Commune. In 1885, Tissot had a revival of his Catholic faith, which led him to spend the rest of his life making paintings about Biblical events. Many of his artist friends were skeptical about his conversion, as it conveniently coincided with the French Catholic revival, a reaction against the secular attitude of the French Third Republic. They brought Tissot vast wealth and fame. Tissot spent the last years of his life in his chateau working on paintings of subjects from the Old Testament. Although he never completed the series, he exhibited 80 of these paintings in Paris in 1901 and engravings after them were published in 1904. In the first half of the 20th century, there was a re-kindling of interest in his portraits of fashionable ladies and some fifty years later, these were achieving record prices. ellauri171.html on line 240: Kuinka tyypillistä: kristillisen äitiroolin nummero 1 pääpiirre on, että hän on "tottelevainen"! Vertaa Ruthia yllä. Maria oli koskettava esimerkki Raamatussa täydellisestä antautumisesta Jumalan tahdolle. Enkeli kertoi hänelle, että hänestä tulee Vapahtajan äiti Pyhän Hengen kautta. Mahdollisesta häpeästä huolimatta hän alistui ja synnytti Jeesuksen. Hän ja Joosef menivät naimisiin palvellen Jumalan Pojan oikeita vanhempia. ellauri171.html on line 247: Kroppsvisitation av Carl Heinrich Bloch. Look! Olisitpa nähnyt sen joka pääsi karkuun! ellauri171.html on line 253: Kun enkeli ilmoitti ilouutisensa Neitsyt Marialle, hän antoi hänelle merkin hänen luottamuksensa voittamiseksi. Hän kertoi hänelle vanhan ja hedelmättömän naisen äitiydestä osoittaakseen, että Jumala pystyy tekemään kaiken, mitä hän tahtoo. ellauri171.html on line 255: Kun hän kuulee tämän, Mary lähtee Beverlyn kukkulalle. Hän ei usko Jumalan sanaa sellaisenaan; hän ei tunne todellista epävarmuutta viestistä tai epäilystä merkistä. Hän on innokas tavoitteessaan, velvollisuus omassatunnossaan, kiirehtii iloon. Tämä minun täytyy nähdä! Näkeminen on uskomista. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 260: Vizi se on nyt sun vuoro tiskata Mary! Martha, älä jaxa! Jeesus tarvizee mua nyt kipeästi. Jeesus neuvoo lempeästi isosiskoa: Martta Martta, toisinpäin! ellauri171.html on line 264: Martta osoitti kuitenkin harvinaista ymmärrystä Jeesuksen visiosta ja tehtävästä. Lasaruksen kuoltua hän sanoi Jeesukselle: "Kyllä, kyllä, Herra. Minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, jonka piti tulla maailmaan. Joten halkeile, jäykkä haisee jo!" Tämä on toinen suosikkirooli B-vaimolle, joka hikoilee keittiössä sulhanen humoristillessa hyvännäköistä. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 282: Muinaista jalkafetishishmiä ja modernimpaa podofiliaa. Jeesus kazoo Mariaa syrjäsilmällä vaikkei sen T:t ole kovin kummoset. ellauri171.html on line 391: What’s the story really about? At the time the story of Cain and Abel developed, there was constant friction between farmers and herdsmen, both of them fighting for the limited resources of the land. Cain kills Abel. A herd of goats in a stony, barren landscape The herdsmen were angry when the farmers took over the best land for their crops the farmers were angry when the flocks trampled their crops.This friction leads to violence in which people get killed. Notice that the story was developed by the herdsmen, the keepers of flocks. This explains why Abel, the herdsman, is portrayed as the injured party. Lucky Luke-tarinassa Piikkilankoja preerialla skooparit repi pelihousunsa kun jyväjemmarit pystyttivät piikkilankoja preerialle. Sillä kertaa oli maajussit hyvixiä. Nyt on keskusta taas paha. ellauri171.html on line 396: A good mnemonic: God/good — Devil/evil ellauri171.html on line 398: The story continues the Bible’s exploration of the origin of evil in a world created by a God who is all goodness. (Remember the old word game: write down ‘God’ and ‘Devil’; then put an extra ‘o’ in the middle of ‘God’ and take the ‘d’ off ‘devil’; what do you have?) Another one: write the words backwards, what do you get? Dog lived. Okay never mind let's move on. ellauri171.html on line 405: Occasionally they went too far and came a cropper. This is what happened to John. ellauri171.html on line 421: they had a good diet and strict purity laws ellauri171.html on line 426: This meant a good survival rate for their children. But too many foreign workers can pose a threat. Pharaoh certainly thought so. ‘The Egyptians came to dread the Israelites.’ (Exodus 1:12) ellauri171.html on line 427: The problem was made worse by the fact that the Israelites occupied border territory. If there was an invasion, they might defect to the enemy. This could mean the collapse of the Egyptian Empire. Just like the Ukrainians. So off with them. Wait! Pharaoh did not want to eject them from Egypt – they were too valuable as workers. So he sought to control their numbers by forced labour and by child slaughter. Hmm. Mitähän opetuxia tästäkin tarinasta voisi ottaa? ellauri171.html on line 429: He told the midwives that every male baby must be killed as soon as it was born. He knew that in Jewish families, women did all the work and the men just sat in jeshivas and thumbed the holy books. So off with them! ellauri171.html on line 436: Faaraon tytär uimasillaan ilman uimapukua? Kuka sitten kazoo päältä rannalla? Selityxen mukaan se on Mirjami. Ketä ne 2 muuta nakupelleä sitten ovat? Kotisisarharjottelijoitako? Onko hahmo vasemmalla miekkonen? Jos ne on isäfaarao ja äitifaarao. ellauri171.html on line 441: Judith was a rich and beautiful widow who lived in a town besieged by Nebuchadnezzar’s general, Holofernes. Holofernes taisi olla jonkun suomalaisen kirjailijapoppoon kesäveneen nimi. Haavistoilla lomailee erittäin kovaääninen lahtelainen mies jonka lisänimi on Holofernes, koska se holottaa niin maan saatanasti. Haaviston rouvan aivasteltua koko mäen hereille alkaa Holoferneen lakkaamaton holotus. Talasniemellä ois Judithille töitä. ellauri171.html on line 450: She went to the bedpost near Holofernes’ head, and took down his sword that hung there. She came close to his bed, took hold of the hair of his head, and said “Give me strength today, O Lord God of Israel!” Then she struck his neck twice with all her might, and cut off his head. ellauri171.html on line 451: Next she rolled his body off the bed and pulled down the canopy from the posts. Soon afterward she went out and gave Holofernes’ head to her maid, who placed it in her food bag.’ Judith 13:6-10 ellauri171.html on line 459: Fairly soon, Ahaziah died in an accidental fall through a lattice window in his palace (now that’s hard to believe), and was succeeded by his brother Jehoram. ellauri171.html on line 466:
When Jehu came to Jezreel, Jezebel heard of it; she painted her eyes and adorned her head, and looked out of the window. As Jehu entered the gate, she said “Is it peace, Zimri, murderer of your master?” ellauri171.html on line 467: He looked up to the window and said “Who is on my side? Who?” Two or three eunuchs looked out at him. He said “Throw her down.” So they threw her down; some of her blood spattered on the wall and on the horses, which trampled on her. Then he went in to dinner. ….. ellauri171.html on line 471: We forgot to mention that Jezebel was the New Testament's N:o 2 whore after Magdalen. In Revelation 2 Jesus Christ rebukes the church of Thyatira saying, “You allow that woman Jezebel, who calls herself a prophetess, to teach and seduce My servants to commit sexual immorality and eat things sacrificed to idols”. Christ also says of this Jezebel, “I gave her time to repent of her sexual immorality, and she did not repent. I will kill her children with death.” Battle of the sexes. In Handmaid's Tale, a Jezebel is a woman forced to become prostitute and entertainer. They are available only to the Commanders and to their guests. Offred portrays Jezebels as attractive and educated; they may be unsuitable as handmaids due to temperament. They have been sterilized, a surgery that is forbidden to other women. They operate in unofficial but state-sanctioned brothels, unknown to most women. Jezebels, whose title also comes from the Bible (note Queen Jezebel in the Books of Kings), dress in the remnants of sexualized costumes from "the time before", such as cheerleaders' costumes, school uniforms, and Playboy Bunny costumes. Jezebels can wear make-up, drink alcohol, and socialize with men, but are tightly controlled by the Aunts. When they pass their sexual prime and/or their looks fade, they are discarded, without any precision as to whether they are killed or sent to "the Colonies" (XII Jezebels). ellauri171.html on line 479: Absalomin kuohuva kauna sisarensa Tamarin raiskauksesta (katso Tamarin tarina) leviää lopulta avoimeksi kapinaksi isäänsä Davidia vastaan, joka ei koskaan rankaissut raiskaajaa, koska hän oli itse myrkyllinen #metoo-mies jonka mielestä naisissa on reikä juuri sitä varten. ellauri171.html on line 515: What happened to Dinah? "ithout giving any details of where she was or how it happened, the Bible simply says that Shechem, the son of the local ruler, took hold of her and and had sexual intercourse with her by force. There was seeing, desiring and taking just as there was with the forbidden fruit in the Garden of Eden, where the pattern for sin had begun, tai vaikka jossain jäzkibaarissa. ellauri171.html on line 523: He has injured her terribly – loss of virginity meant the loss of a future for any young girl. Nevertheless, he now tries to woo her, and he also tells his father Hamor he wished to marry her, and asked his father to help. ellauri171.html on line 534: When Dinah’s brothers heard what had happened, they were very angry. The verb used to describe their emotion is the same as the word used to describe God’s grief when he sees what humanity has become, before the Flood (Genesis 6:6) ellauri171.html on line 545: But he is in a difficult position, to say the least -trying to convince the father and brothers of a molested girl that the perpetrator will make a good husband. ellauri171.html on line 559: Stone knife with bone handle was a common tool in ancient times. ellauri171.html on line 570: Scholars have suggested that the massacre may have been carried out by all the brothers, but the curse Jacob put on them and their tribes in Genesis 49:5-7 is directed at Simeon and Levi alone (joo täähän käytiin läpi Deuteronomian kohdalla, vähän ihmettelenkin mihin Mooses siellä viittasi.) ellauri171.html on line 586: It is over-retaliation, and it prompts the Bible’s command to limit retribution to ‘an eye for an eye, a tooth for a tooth’. Only retribution in kind may be taken if an injury has been suffered. ellauri171.html on line 597: Confusing pic. What gives? Ah, this is not Jacob's bad boys revenging on the skinned guys but rather the motivating scene, naughty foreigner kidnapping Dinah, giving cause to the subsequent genocide. Figures. Dinah looks a little heavy for Shechem. ellauri171.html on line 606: Aika vanhatestamentillisia opinkappaleita, valitettavasti. Eipä juuri mitään toisen posken kääntämisestä tai laihasta sovinnosta lihavan riidan sijasta. Paskiaisille kävi hyvin loppupeleissä, vaikka Mooses vähän uhkailikin. ellauri171.html on line 608: The lesson is: think before you act. Ask yourself: what are the long-term consequences of your actions? Tää on kuin Johnin amerikkalaisesta lastenkirjasta: look before you leap. Pikku hiirulainen mietti tätä eikä mennyt naimisiin kuin vasta toisen hiiren kanssa. ellauri171.html on line 614: The Levite then pushed the concubine out the door, giving her to the villagers. They gang-raped and tortured her throughout the night. Finally they left her for dead. ellauri171.html on line 615: She managed to crawl back to the door of the house where the Levite, the old man and his daughter sheltered. She lay on the doorstep until morning, when the Levite unlocked the door. ellauri171.html on line 620: ‘In the morning her master got up, opened the doors of the house, and when he went out to go on his way, there was his concubine lying at the door of the house, with her hands on the threshold. ‘Get up’ he said to her, ‘we are going’. But there was no answer.’ (Judges 19:27-28) ellauri171.html on line 627: Now it came about in those days, when there was no king in Israel, that there was a certain Levite staying in the remote part of the hill country of Ephraim, who took a concubine for himself from Bethlehem in Judah. Judges 19:1 (NASB) ellauri171.html on line 642: Judges 19:15-26 describes what happened the night the couple stayed in Gibeah, a city of the Benjamites. When they entered the open square of the city an old man invited them to his home (Judges 19:16-21). While the old man and the Levite and his concubine were having dinner, we are told some “worthless fellows” surrounded the house and pounded on the door. Verses 22-24 describe the discussion that occurred with these “worthless fellows.” ellauri171.html on line 645: While they were celebrating, behold, the men of the city, certain worthless fellows, surrounded the house, pounding the door; and they spoke to the owner of the house, the old man, saying, “Bring out the man who came into your house that we may have relations with him.” Then the man, the owner of the house, went out to them and said to them, “No, my fellows, please do not act so wickedly; since this man has come into my house, do not commit this act of folly. “ Here is my virgin daughter and his concubine. Please let me bring them out that you may ravish them and do to them whatever you wish. But do not commit such an act of folly against this man.” Judges 19:22-24 (NASB) ellauri171.html on line 649: But the men surrounding the house refused the offer of the women. So the Levite brought his concubine outside and the men raped her all night (Judges 19:25). The Hebrew translated as “raped” is yada. It was commonly used to refer to sexual intercourse. That is, the men raped her all night. At sunrise the concubine lay at the door of the house. ellauri171.html on line 651: But the men would not listen to him. So the man seized his concubine and brought her out to them; and they raped her and abused her all night until morning, then let her go at the approach of dawn. As the day began to dawn, the woman came and fell down at the doorway of the man’s house where her master was, until full daylight. Judges 19:25-26 (NASB) ellauri171.html on line 653: In the morning the Levite awoke and found her laying outside of the door of the house. He told her, “Get up and let us go, but there was no answer.” ellauri171.html on line 655: When her master arose in the morning and opened the doors of the house and went out to go on his way, then behold, his concubine was lying at the doorway of the house with her hands on the threshold. He said to her, “Get up and let us go,” but there was no answer . . . Judges 19:27-28a (NASB) ellauri171.html on line 657: Then the Levite took his dead concubine home. ellauri171.html on line 659: . . . Then he placed her on the donkey; and the man arose and went to his home. When he entered his house, he took a knife and laid hold of his concubine and cut her in twelve pieces, limb by limb, and sent her throughout the territory of Israel. All who saw it said, “Nothing like this has ever happened or been seen from the day when the sons of Israel came up from the land of Egypt to this day. Consider it, take counsel and speak up!” Judges 19:28b-30 (NASB) ellauri171.html on line 667: Thus the tribes of Israel (minus Benjamin) invoked capital punishment on the men who raped and murdered the Levite’s concubine and the tribe. In time, a total of forty thousand Israelites died as a result of God’s punishment on the tribe of Benjamin (Judges 20:21, 25). Six hundred men of Benjamin remained alive (Judges 20:47). Judges 20:48 states that Israel destroyed the cities of the tribe of Benjamin that they could find, including the cattle. Later Judges 21:16 states all the women were killed too! ellauri171.html on line 671: Judges 21:1-7, 13-18 tells us that the Israelites began to feel sorry of the remaining six hundred men from the tribe of Benjamin. Therefore, a plan was created to allow the Benjamite men to abduct one wife from among the virgin daughters of Shiloh of their choosing (Judges 21:20-24) at the feast of the Lord in Shiloh. So when the virgins came out and danced, the men of Benjamin were allowed to “catch his wife from among the daughters of Shiloh” (Judges 21:21). ellauri171.html on line 679: The first important lesson from this account is that the Bible indicates God did not approve of the horrible sins that occurred in the city of Gibeah. Judges 20:18, 23, 28, 35 repeatedly reveal that God directed the other tribes of Israel to action against a morally evil tribe. This reveals that the accusation of some that Scripture is silent about the evil that occurred is wrong. The reason the account is recorded is summarized at the end of Judges 21. There God reveals that He condemned the nation of Israel for its actions in Judges 19-21. Judges 21:25 says, “In those days there was no king in Israel; everyone did what was right in his own eyes.” It reveals what happens when men and women abandon God. Romans 3:10-18 states the human race is utterly perverted and their actions will demonstrate it. It says no one seeks after God. “There is not even one!” We have all turned aside from God. Jesus said to the rich young ruler in Matthew 19:17 that there is only One who is good and He is God. The rest of Romans 3:10-18 describes our utter sinfulness and despicable behavior when we abandon God. That describes the inhabitants of Gibeah and the nation of Benjamin. Tämmöistä sakinhivutusta suositaan armeijoissa nykyäänkin. Jos syyllistä ei saada kiinni, pannaan koko komppania kärsimään. Hemmetti tää on kyllä alkeellista touhua. Kuka tästä enää haluaa mitään oppia? No vizi on että raamatun lukijoista on varmasti yli 50% just yhtä alkeellista porukkaa. Ei apinat ole mihkään muuttuneet, ne on sopeutuneet tähän. ellauri171.html on line 691: Judges 19-21 demonstrates that God is opposed to the abuse of women in this account. He commanded the destruction of an entire tribe because they did not punish those who raped and abused a concubine and caused her to die. Only when she died did they stop! We are told they abused her all night until dawn. Further, they were so morally bankrupt and corrupt that they left her dead at the door of the Levite. Scripture lifts women above the degradation of the Canaanites and the surrounding nations, but the town of Gibeah had become like the Canaanites. God has a higher view of women than described here. That is why He ordered the destruction of the unjust and morally bankrupt tribe of Benjamin. ellauri171.html on line 693: Another lesson is that the Levite was supposedly a godly man and priest. The account does not tell us what ultimately happened to him, but Judges 20:4-5 seems to imply that he lied about his actions in order to save himself. Scripture records what appears to be deception. It is not enough for someone to claim to a godly person. It appears that Scripture records he was not fit for the priesthood. Being a pastor or a priest is not a “job” or “vocation.” Some have said that character does not matter. It is what one accomplishes. But Scripture repeatedly demonstrates that God uses righteous ministers! This man’s behavior demonstrated he was not qualified to be a priest. ellauri171.html on line 697: Finally, as Paul warns in 1 Corinthians 5:6, “Your boasting is not good. Do you not know that a little leaven leavens the whole lump of dough?” and again in Galatians 5:9, “A little leaven leavens the whole lump of dough.” Paul warns us two times! ellauri171.html on line 708: A woman stood at the entrance to one of the tents, and beckoned him in. She seemed to want to help him. He should have been more careful. ellauri171.html on line 710: She offered the exhausted soldier some milk to drink, then waited for him to fall into exhausted sleep. Then she took a tent peg and a mallet, stepped quietly to his side, knelt down, then swiftly drove the peg through the side of his skull. He died instantly – an ignominious death at the hands of a woman. ellauri171.html on line 725: Deborah was ‘just a woman’ but when war came she took up the reins of leadership – even though the Israelites were outnumbered and under-equipped. ellauri171.html on line 733: As he passed by her tent, Jael called the unwary Sisera into her tent. He was exhausted and desperate for a refuge. She hid him and fed him, and he fell into a deep sleep. Then she calmly took one of her tent pegs and with one blow hammered it through the side of his head. She was hailed as a national heroine by the Israelites. Sisera’s mother waited and waited for her son to return. But he was already dead by Jael’s hand. ellauri171.html on line 742: Ehud murders Eglon at a 19th century commode - but ancient lavatory arrangements were probably similar. Ehud, an Israelite, reluctantly carried tribute to the hated Moabite king Eglon. He did not want to do it, but he knew he had to – Eglon was like a Mafia chieftain, too powerful and too violent to disobey. ellauri171.html on line 743: But Ehud had a plan. As he handed the booty over, he whispered to the king that he has secret information that he could only divulge in private. The king, intrigued, invited Ehud into a private room upstairs. It was a tiny room with a commode toilet for the use of the king and his family. ellauri171.html on line 744: Once inside the room with the door firmly closed, Ehud drew out a sword he has strapped to his inside thigh and plunged it into the king’s very fat body. ellauri171.html on line 748: Ehud’s hand was covered in faeces. Then Ehud quickly left, locking the door after him so the servants would think the king was taking his time as he relieved himself. ellauri171.html on line 751: ‘Then Ehud reached with his left hand, took the sword from his right thigh, and thrust it into Eglon’s belly; the hilt also went in after the blade, and the fat closed over the blade, for he did not draw the sword out of his belly; and the faeces came out. ellauri171.html on line 752: Then Ehud went out into the vestibule and closed the doors of the roof chamber on him, and locked them.’ (Judges 3:21-23) ellauri171.html on line 761: Their dead bodies, it seems, were too cumbersome to tranport. Instead, the boy’s heads were hacked off, collected in baskets, and displayed for the gawking crowd the the city gate. ellauri171.html on line 765: Now the king’s sons, seventy persons, were with the leaders of the city, who were charged with their upbringing. When the letter reached them, they took the king’s sons and killed them, seventy persons; the put their heads in baskets and sent them to him at Jezreel. ellauri171.html on line 771: Daddy! Help! Mom is dying! Uncle Harry is trying to blow mommy's balloons and mommy is crying: Oh lord I'm coming! ellauri171.html on line 775: The lesson: God always wins. That's a pretty simplistic way of saying it, but it's true nonetheless. Even when people like Athaliah try to stomp out an entire family and put an end to God's plan for redemption, when people like the priests of Baal lead others to worship idols instead of the true God, God will always triumph in the end. The negative forces of our culture make us wonder where we're headed as a people. Many of our leaders show little integrity or morality, and dishonesty is overlooked in the workplace. Kindness is often the exception rather than the rule. But don't despair. This is not a battle God plans to lose. In the end, he will prevail! You just wight Enry Jiggins! ellauri171.html on line 785: Is it okay to be poor? ellauri171.html on line 787: Many Christians are born into poverty, having no choice in the matter. For example, faithful believers who love God and do all His commandments live in the poorer countries of the world. In fact, God has called many poor into His church. James the apostle asked, “Has God not chosen the poor of this world to be rich in faith and heirs of the kingdom which He promised to those who love Him?” (James 2:5). ellauri171.html on line 791: The poverty of some is caused by unwise financial decisions or by refusing to work. The Bible says, “He who has a slack hand becomes poor” (Proverbs 10:4). Christians are always admonished to work and earn their keep. As the apostle Paul wrote to the Thessalonians, “We urge you, brethren, that you… work with your own hands… that you may walk properly toward those who are outside, and that you may lack nothing” (1 Thessalonians 4:10-12). One who is lazy and will not work is not showing Christian behavior. God does not like a talent to get buried, it must be invested so as to yield compound interest. That is the proper way to fill the earth. The righteous will prosper and get a lot of sheep. ellauri171.html on line 793: Though Christ never taught it was wrong to have wealth, He did warn about the snare of riches. For example, there was a rich young man who came to Him during His ministry. He asked Jesus what He must do to inherit eternal life. Jesus told Him, “sell what you have and give to the poor, and you will have treasure in heaven; and come, follow Me” (Matthew 19:21). As the episode unfolds, the rich young man could not bring himself to do this. He “went away sorrowful, but anyway he had great possessions” (Matthew 19:22). ellauri171.html on line 795: At this point, Jesus said to His disciples, “it is hard for a rich man to enter the kingdom of heaven” (Matthew 19:23). Hard but not impossible. A camel can be diluted in acid and injected thru a needle. Anyway it was just the name of a gate in Jerusalem. This is because the care of riches in this life can be a snare for a Christian. A Christian’s heart cannot be set on riches and cares of this world above the Kingdom of God. In another example, the parable of the sower, Jesus warned that some who receive the word of God will allow their spiritual growth to be choked off by “the cares of this world and the deceitfulness of riches” (Matthew 13:22). These things show us that being poor can help a Christian not to be ensnared by such things. No cause to complain then. ellauri171.html on line 797: Though Christians may be poor in this world, it is God’s will to "eventually" eliminate poverty. The Bible speaks in much detail of a coming time of peace and prosperity on earth when poverty will be wiped out. It is called the millennium. God the Father has a plan to send His Son back to earth in great power and glory. “He has appointed a day on which He will judge the world in righteousness by the Man whom He has ordained” (Acts 17:31). ellauri171.html on line 799: Until that day, God is continually searching the hearts of His people to know what is in them. He allows some Christians to be poor, even while other believers have wealth. What a Christian does in each circumstance is important to God. In the book of Revelation, the glorified Jesus Christ said to one of His churches, "I know your… poverty, but you are rich” (Revelation 2:9). That is, these Christians were poor in the wealth of this world, but were rich in faith toward God. ellauri171.html on line 801: To another church, Christ said, “you say, ‘I am rich, have become wealthy, and have need of nothing’—and do not know that you are wretched, miserable, poor, blind, and naked” (Revelation 3:17). These Christians, though rich with material goods of this world were very poor in faith. ellauri171.html on line 803: Whether rich or poor in this world, the responsibility of every Christian is to keep the will of God first in their lives. As Jesus said, “one's life does not consist in the abundance of the things he possesses." (Luke 12:15). A zealous Christian who may be poor in the things of this world will be rich in faith toward God. You win some, you lose some. The poor youse shall always have amongst you, so spare a penny for an ex leper. ellauri171.html on line 808: Ahabin dynastia omridit eli kuningas Omrin porukat oli jotain kananiittejä. Israel Finkelstein's The Bible Unearthed presents a very different picture of the Omrides than the circumcision handbook, making them responsible for the great empire, magnificent palaces, wealth, and peace in Israel and Judah that the Bible credits to the much earlier kings David and Solomon. According to Finkelstein, the reason for this discrepancy is the religious bias of the Biblical authors against the Omrides for their polytheism, and in particular their support for elements of the Canaanite religion. ellauri171.html on line 810: Finkelstein maintains that the writers of the Book of Kings may have omitted possible widespread public construction that both Omri and his son Ahab commissioned during their reigns. Finkelstein and his student Norma Franklin have identified monumental construction at Samaria, Jezreel, Megiddo, and Hazor that is similar in design and build. ellauri171.html on line 814: Aglibol, god of the moon and brother of Malakbel. Part of a trinity of gods of Palmyra, Syria along with Bel and Yarhibol. Also part of another trinity with Baalshamin and Malakbel. ellauri171.html on line 916: Yarikh, god of the moon and husband of Nikkal, separated husband of Shapash the sun goddess. ellauri171.html on line 920: Canaanites believed that following physical death, the npš (usually translated as "soul") departed from the body to the land of Mot (Death). Bodies were buried with grave goods, and offerings of food and drink were made to the dead to ensure that they would not trouble the living. Dead relatives were venerated and sometimes asked for help. Seijakin huutaa aina Leaa avuxi. ellauri171.html on line 933: My father, behold, the enemy's ships came; my cities(?) were burned, and they did evil things in my country. Does not my father know that all my troops and chariots(?) are in the Land of Hatti, and all my ships are in the Land of Lukka? ... Thus, the country is abandoned to itself. May my father know it: the seven ships of the enemy that came here inflicted much damage upon us. ellauri171.html on line 939: The ruler of Carchemish sent troops to assist Ugarit, but Ugarit had been sacked. A letter sent after Ugarit had been destroyed said: ellauri171.html on line 941: When your messenger arrived, the army was humiliated and the city was sacked. Our food in the threshing floors was burnt and the vineyards were also destroyed. Our city is sacked. May you know it! May you know it! Damn the snail mail! ellauri171.html on line 950: According to the pantheon, known in Ugarit as 'ilhm (Elohim) or the children of El, supposedly obtained by Philo of Byblos from Sanchuniathon of Berythus (Beirut) the creator was known as Elion, who was the father of the divinities, and in the Greek sources he was married to Beruth (Beirut = the city). This marriage of the divinity with the city would seem to have Biblical parallels too with the stories of the link between Melqart and Tyre; Chemosh and Moab; Tanit and Baal Hammon in Carthage, Yah and Jerusalem. ellauri171.html on line 979: What the fuck so she stuck to her own people's gods, that was her biggest sin. Besides being smarter than her rather goofy hubby Ahab. ellauri171.html on line 981: She represents a view of womanhood that is the opposite of the one extolled in characters such as Ruth the Moabite, who is also a foreigner. Ruth surrenders her identity and submerges herself in Israelite ways; she adopts the religious and social norms of the Israelites and is praised by the tentmen for her conversion to "The" God. Jezebel steadfastly remains true to her own beliefs. ellauri171.html on line 987: If one knew nothing about the biblical character Jezebel, but used a search engine to find more information, the search results would have almost nothing to do with her as she appears in the Hebrew bible. She is one of the few biblical characters to have become her own noun; in the modern world, “Jezebel” connotes a sexually immoral woman. The thesaurus yields results such as “floozy, hooker, and hussy.” The Urban Dictionary returns definitions like: ellauri171.html on line 988: “...Often beautiful, she uses her looks to her advantage to ‘lure in’ her next victim.” ellauri171.html on line 990: But the appearance of Jezebel in the bible includes no mention of her sexuality. In the Hebrew Bible, Jezebel appears in the books of first and second Kings as the wife of King Ahab— the marriage being a political alliance between Israel and Sidon (a coastal city to the north) where Jezebel was the princess. Jezebel brings her religion to Israel with her, and the worship of Baal is blasphemy in the eyes of the biblical writers. According to the text, Jezebel begins killing Israel’s prophets. Because of this, Elijah challenges the prophets of Baal to a showdown with Israel’s deity. The Baal worshipers fail to summon their deity, so Elijah calls upon Yahweh and fire descends from heaven and consumes the altar. Having won, Elijah then slaughters all of the prophets of Baal. Jezebel threatens to kill Elijah by the same time the next day, and, ironically, Elijah retreats. ellauri171.html on line 995: As she regally awaits Jehu in the Jezreel palace, some palace officials squeeze her through the lattice window, most likely piece by piece. By the time Jehu has finished eating, he orders that she be buried “for she is a king’s daughter” (2 Kings 9:34), but the dogs supplied by Elijah's goons have already eaten most of her carcass—in keeping with Elijah’s prophecy. ellauri171.html on line 997: It is worth noting that nowhere in the text is Jezebel characterized as promiscuous or seductive. The text makes no mention of her physical appearance. Unlike characters such as Rachel, Joseph, and Rebekah, whom the Bible explicitly labels as aesthetically appealing, there is no such indication for Jezebel. In fact, if anything, the text indicates that Jezebel is an all-too-loyal wife —even capable of murder. She is not an admirable character by any means, however, it is critical to highlight that nothing about her modern connotation is exemplified in text. ellauri171.html on line 1007: Jezebel pursued Elijah the Prophet as well. Elijah had challenged the false prophets of Baal to produce a tangible response from their deity, during an epic showdown on Mount Carmel. When they failed to do so, the prophets of the Baal were proven false and Elijah had them all killed. Haha! When Jezebel threatened to kill Elijah in retribution, he fled for his life. Fucking murderer and a wimp to boot! ellauri171.html on line 1016: Jezebel is characterized as totally evil in the biblical text and beyond it: in the New Testament her name is a generic catchword for a whoring, non-believing female adversary (Revelations 2:20); in Judeo-Christian traditions, she is evil. The Bible is careful not to refer to her as queen. And yet, this is precisely what she seems to have been. Some early Jewish, albeit post-biblical, sources deconstruct the general picture: “Four women exercised government in the world: Jezebel and Athaliah from Israel, Semiramis and Vashti from the [gentile] nations” (in a Jewish Midrash for the Book of Esther, Esther Rabbah) ellauri171.html on line 1018: Clearly, Jezebel acted as queen even though the Bible itself refuses her the title and its attendant respect, not to mention approval. In the biblical text, Jezebel is contrasted with and juxtaposed to the prophet Elijah, to the extent that they both form the two panels of a mirrored dyptich. She is a Baal supporter, he is a God supporter; she is a woman, he is a man; she is a foreigner, he is a native; she has monarchic power, he has prophetic power; she threatens, he flees; finally he wins, she is liquidated. The real conflict is not between Ahab (the king) and Elijah, but between Jezebel (the queen in actuality, if not in title) and Elijah. Ultimately the forces of God win; Jezebel loses. It remains to be understood why she gets such bad press. ellauri171.html on line 1024: Israel’s most accursed queen carefully fixes a pink rose in her red locks in John Byam Liston Shaw’s “Jezebel” from 1896. Jezebel’s reputation as the most dangerous seductress in the Bible stems from her final appearance: her husband King Ahab is dead; her son has been murdered by Jehu. As Jehu’s chariot races toward the palace to kill Jezebel, she “painted her eyes with kohl and dressed her hair, and she looked out of the window” (2 Kings 9:30). ellauri171.html on line 1027: In recent years, scholars have tried to reclaim the shadowy female figures whose tales are often only partially told in the Bible. Rehabilitating Jezebel’s stained reputation is an arduous task, however, for she is a difficult woman to like. She is not a heroic fighter like Deborah, a devoted sister like Miriam or a cherished wife like Ruth. Jezebel cannot even be compared with the Bible’s other bad girls—Potiphar’s wife and Delilah—for no good comes from Jezebel’s deeds. These other women may be bad, but Jezebel is the worst. ellauri171.html on line 1033: The meaning of Izebel is “My God is a vow”. Keep in mind that many names may have different meanings in other countries and languages, so be careful that the name that you choose doesn’t mean something bad or unpleasant. The history and meaning of the name Izebel is fascinating, learn more about it. This name is not popular in the US, according to Social Security Administration, as there are no popularity data for the name. ellauri171.html on line 1034: Do your research and choose a name wisely, kindly and selflessly. ellauri171.html on line 1036: The name Jezebel is a girl's name of Hebrew origin meaning "not exalted". Jezebel, the wife of King Ahab in the Hebrew Book of Kings, has long had a bad girl reputation. But in the modern secular world, this is somewhat mitigated by the feminist perspective of her as a strong woman, the power behind the throne. Previously avoided as a baby name, Jezebel is now, along with the also previously avoided Delilah and Desiree, coming into use, helped by its relation to other 'bel' names such as Isabel and Bella. The popular feminist celebrity blog Jezebel upped the name's cool factor. Jezebel is the title of one of Bette Davis's best known early films. ellauri171.html on line 1042: Wow there are two ladies in the good book called Tamar, Number 1 gets fucked by his father in law in bronze age (1898 BC). Number 2 gets raped by his brother shortly before the first temple (990 BC). Prime material for soap operas and home pornography. ellauri171.html on line 1044: Tää on yxi tärkeimmistä lessoneista joita raamatusta saa: mikään ei ole muuttunut sitten maailman luomisen (4000 BC. Julkkixet vaan vaihtuvat. Apinat ei selviä miljoonista lähimmäisistä, ne ei kerta kaikkiaan pysty kietomaan pikku aivojaan sellaisten lukumäärien ympärille, ne tarvii näitä idoleita, Raakelin pikku pronssinukkeja, idolatriaa, jonka avulla ne voi yxinkertaistaa kaikki tapahtumien variaatiot luukoppaan mahtuvaxi joukoxi pompittimia, jotka puuhastelevat mitä apinat on kautta linjan aina puuhastelleet: EAT! FUCK! KILL! Näiden askarteluaiheiden sentään suht rajoitetuissa eri variaatioissa. ellauri171.html on line 1051: Judah, who has bought her for his firstborn son, Er, loses it, er, I mean loses Er. When he, er, I mean Er dies, Judah gives Tamar to his second son, Onan, who is to act as levir, a surrogate for his dead brother who would beget a son to continue Er’s lineage. (Onan's sin you must be familiar with first hand!) In this way, Tamar too would be assured a place in the family. Onan, however, would make a considerable economic sacrifice. According to inheritance customs, the estate of Judah, who had three sons, would be divided into four equal parts, with the eldest son acquiring one half and the others one fourth each. A child engendered for Er would inherit at least one fourth and possibly one half (as the son of the firstborn). If Er remained childless, then Judah’s estate would be divided into three, with the eldest, most probably Onan, inheriting two thirds. Onan opts to preserve his financial advantage and does coitus interruptus with Tamar, spilling his semen on the ground. For this, God punishes Onan with death, as God had previously punished Er for doing something equally wicked (unfortunately we are not told what, maybe sodomy in the flock). ellauri171.html on line 1053: Although the readers know that God has killed two of Judah’s sons, Judah does not. This is known as dramatic irony. He suspects that Tamar is a “lethal woman,” a woman whose sexual partners are all doomed to die. So, Judah is afraid to give Tamar to his youngest son, Shelah, the inventor of Shelah quantifiers. So doing, Judah wrongs Tamar. According to Near Eastern custom, known from Middle Assyrian laws, if a man has no son over ten years old, he could perform the Levirate marriage (yibbum) obligation himself; if he does not, the woman is declared a “widow,” free to marry again. Judah, who is perhaps afraid of Tamar’s lethal character, could have set her free. But he does not—he sends her to live as “a widow” in her father’s house. Unlike other widows, she cannot remarry and must stay chaste on pain of death. She is in limbo. ellauri171.html on line 1059: Judah, a man of honor (buahahaha) tries to pay. His friend Hirah goes looking for her, asking around for the kedeshah in the road (Gen 38:21.). The NRSV translates this as “temple prostitute,” but a kedeshah was not a sacred prostitute; she was a public woman, who might be found along the roadway (as virgins and married women should not be). She could engage in sex, but might also be sought out for lactation, midwifery, and other female concerns. By looking for a kedeshah, Hirah can look for a public woman without revealing Judah’s private life. The woman, of course, is nowhere to be found. Judah, mindful of his public image, calls off the search rather than became a laughingstock. BRUAAHAHAHA! ellauri171.html on line 1070: You know things aren't going well when it gets tedious watching a teen girl strut around in short shorts and a loose top and you're waiting for her to use the ax and get it over with. ellauri171.html on line 1100: He lured her to his room and raped her, then refused to marry her. Niin aina. She was disgraced, and never married. Her embittered brother Absalom rebelled against David, but was defeated and killed. Tamar lived out her days in the royal harem getting fucked on and off by the great King. ellauri171.html on line 1102: David had a number of wives, but one of the most high-ranking was Maacah, the daughter of King Talmai of the neighboring kingdom of Geshur. Maacah had two children, both of them extraordinarily good-looking. The first was her son Absalom, a favorite of his father’s, the other her daughter Tamar, whose looks stood out even in this family of beautiful children. ellauri171.html on line 1108: Why not? At that time it would have been a possibility, though not a preferred one. Perhaps the marriage that had been arranged for Tamar was too politically sensitive to upset, or maybe Amnon thought that David would disapprove of his obsession, seeing it as a weakness. After all, a king could not afford to let emotions interfere with politics. Remember Batsheba, haha. ellauri171.html on line 1112: In any case, Tamar was out of Amnon’s reach. As a royal princess and a virgin, she was closely watched by the harem eunuchs. She lived in the women’s quarters, and could not go outside its walls unless accompanied by other women and guards. There seemed no opportunity for Amnon to get her alone, let alone into his bedroom. ellauri171.html on line 1115: But Amnon was not used to being refused something he wanted. He must have discussed his obsession with a friend of his, a clever cousin called Jonadab, because this young man came up with a plan. They would lure Tamar into Amnon’s room on the pretext that her half-brother was ill, and once they were alone there Amnon could have what he wanted. Bedrooms in ancient mansions were designed to receive guests/visitors. ellauri171.html on line 1117: Amnon took to his bed, feigning illness. This caused consternation in the court. The health of a king’s eldest son was no small matter, and David was concerned. The doctors were consulted, and when they could not come up with a cure he visited his son, coming to the room where the young man lay. ellauri171.html on line 1119: Amnon sighed in a dispirited way and said he could not eat, but on being pressed by his father admitted that yes, he might be able to eat if his sister Tamar cooked some food and fed it to him. David, gullible in matters regarding his sons, immediately sent for Tamar to come and tend her brother. ellauri171.html on line 1123: She came to Amnon’s quarters and prepared a kind of boiled dumpling soup (matzoh-ball-soup) that Amnon asked for. She then set the food before him, but Amnon, pretending to be petulant and out of sorts, refused to eat. ellauri171.html on line 1125: In a seeming fit of temper he then ordered everyone out of the room, and because he seemed ill and cranky his servants obeyed. ellauri171.html on line 1126: Since they were directly commanded to go, her servants also had to leave the room – David’s heir was not someone to be crossed. Then, still feigning the irritation of a sick person, he went into the bedroom alcove and insisted he would only eat the food if she brought it to him there and fed him with her own hand. ellauri171.html on line 1128: When she did this, leaning forward with the food, he took hold of her and pulled her to him, molesting her. Alone and unguarded, she had no chance of fending him off. She resisted him as best she could, she argued and pleaded, pointed out that what he was doing was wrong, that they could marry if he wished, that rape would bring ruin to them both. ellauri171.html on line 1130: Tamar was struggling for her life, not just her virginity. If she was no longer a virgin no-one would want her, no-one would marry her, even though she was the king’s daughter. But her pleading had no effect on Amnon. He was too strong for her, and he got in and raped her, in fact repeatedly. ellauri171.html on line 1132: When Amnon had finished his brutal business, his feelings for Tamar suddenly changed. Now he was revolted by the sight of her, could not bear to look at her, was filled with a loathing far stronger than the lust he had previously felt. ellauri171.html on line 1133: He shouted at her to get out of his room, get out of his sight, but she pleaded with him, trying to retrieve something from this desperate situation. They might still marry, she argued. ellauri171.html on line 1137: Amnon ignored her words. He was without pity or remorse. He had his servant literally throw her out of the room. He would not even use her name: ‘Put this woman out of my presence, and bolt the door after her.’ ellauri171.html on line 1139: Outside Tamar collapsed onto the floor, wailing. Nearby were the cooling ashes of the fire she had used to cook his food. She plunged her hand into them and put the ashes onto her disheveled hair. ellauri171.html on line 1145: Other wives of David and their children would be sympathetic, but would quickly look to see what they could gain from Amnon’s crime – which way the wind blew, and what chance might there be to seize some political advantage for themselves. Among them would be Bathsheba, a commoner newly introduced into the harem. ellauri171.html on line 1147: But at the center of this storm stood Tamar, her position as darling of the king and petted princess now destroyed forever. ellauri171.html on line 1149: oopeter.de/wp-content/uploads/2019/12/giovanni-domenico-cerrini-italy-1609-1681-04.jpg" width="80%" /> ellauri171.html on line 1162: Did the murder of Amnon help Tamar in any way? Probably not. It may have given her some fleeting satisfaction, but as matters stood she was condemned to the life of a childless widow. ellauri171.html on line 1173: Kuten Naomi sanoo debattipuheenvuorossa, elämä on seppoilua, sen ratkaisevat ratkaisevat valinnat. Mut muista: kun yxi on valinnut on muiden edessä fait accompli. Pidä siis kiirettä! Paizi hei, joissain peleissä se joka valkkaa viimexi nauraa parhaiten. Eikö näin? Sillä on enemmän strategioita käytössä. Tai sitten ei, jos ekan pelaajan valinta vei ne jo. Ei ole helppoa sepolla, eikä ismolla. ellauri171.html on line 1175: Naomi oli Ruthin juutalainen anoppi, mutta suhteellisen kiltti vaikka Ruth oli mamu pakana. Amazing passage! Siitä erikoinen vanhan testamentin tarina että kaikki ovat tässä suht siivosti, ketään ei tapettu, vaan omaisuus vaihtoi omistajia. Ruth omaisuuden roolissa sai tosin madella aivan sikana. Tässä suomennettuna koko tarina. ellauri171.html on line 1178: 1 Niinä päivinä, jolloin tuomarit hallitsivat, maassa oli nälänhätä. Niin eräs mies Juudan Betlehemistä muutti vaimonsa ja kahden poikansa kanssa hetkeksi asumaan Moabin maahan. Mooab oli Kuolleen meren itärannalla Jordanian puolella. Siellä oot">Lootin tyttäret antoi isän panna heidät vuoronperään paxuxi. Toisesta epäsikiöstä tuli Moab ja toisesta Ammon. Mutta takaisin tarinaamme! Miehen nimi oli Elimelek, hänen vaimonsa nimi oli Noomi, ja hänen kahden poikansa nimet olivat Mahlon ja Kilion. He olivat efratilaisia Juudan Betlehemistä. Ja he menivät Moabiin ja asuivat siellä. 3 Elimelek, Noomin mies, kuoli, ja hän jäi kahden poikansa kanssa. 4 He menivät naimisiin moabilaisten naisten kanssa, joista toisen nimi oli Orpa ja toisen Ruut. ellauri171.html on line 1180: Kun he olivat asuneet siellä noin kymmenen vuotta, 5 myös Mahlon ja Kilion kuolivat, ja Noomi jäi ilman kahta poikaansa ja miestään. 6 Kun Noomi kuuli Moabissa, että Herra oli tullut auttamaan kansaansa antamalla heille ruokaa, hän ja hänen miniänsä valmistautuivat palaamaan sieltä kotiin. 7 Hän lähti kahden miniänsä kanssa paikastaan, jossa hän oli asunut, ja lähti tielle, joka vie heidät takaisin Juudan maahan. 8 Silloin Noomi sanoi kahdelle miniälleen: "Menkää kumpikin takaisin äitisi kotiin. HERRA osoittakoon sinulle laupeutta, niin kuin olet osoittanut laupeutta kuolleille miehillesi ja minulle. 9 Suokoon HERRA, että jokainen teistä löytää levon toisen aviomiehensä kodista." Sitten hän suuteli heitä hyvästit, ja he itkivät ääneen 10 ja sanoivat hänelle: "Me palaamme sinun kanssasi kansasi luo." 11 Mutta Noomi sanoi: "Palaa kotiin, tyttäreni. Miksi tulisit kanssani? Onko minulla enää poikia, joista voisi tulla aviomiehiänne? 12 Palatkaa kotiin, tyttäreni; Olen liian vanha hankkimaan toista miestä. Vaikka luulisin, että minulla olisi vielä toivoa – vaikka minulla olisi aviomies tänä iltana ja synnyttäisin sitten poikia – 13 odottaisitko, kunnes he kasvavat? Pysyisitkö heidän puolestaan naimisissa? Ei, tyttäreni. Se on minulle katkerampi kuin sinulle, sillä HERRAN käsi on kääntynyt minua vastaan!" 14 Tässä he itkivät taas ääneen. Sitten Orpa suuteli anoppiaan jäähyväiset, mutta Ruth tarttui häneen. 15 Noomi sanoi: "Katso, kälysi palaa kansansa ja jumaliensa luo. Mene takaisin hänen kanssaan." 16 Mutta Ruut vastasi: "Älä pakota minua jättämään sinua tai kääntymään pois sinusta. Minne sinä menet, minä menen, ja minne sinä pysyt, minä pysyn. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. 17 Missä sinä kuolet, minä kuolen, ja sinne minut haudataan. Kohtelekoon HERRA minua, olkoon aina niin ankarasti, jos jopa kuolema erottaa sinut ja minut. ” ellauri171.html on line 1182: 18 Kun Noomi tajusi, että Ruthista oltiin pääsemättömissä, hän lakkasi kehottamasta häntä. 19 Niin ne kaksi naista jatkoivat matkaansa, kunnes tulivat Betlehemiin. Kun he saapuivat Betlehemiin, koko kaupunki järkyttyi heidän takiaan, ja naiset huusivat: "Voiko tämä olla Noomi?" 20 "Älkää kutsuko minua Naomiksi", hän sanoi heille. "Kutsu minua Maraksi, koska Kaikkivaltias on tehnyt elämästäni hyvin katkeraa. 21 Minä menin pois täynnä, mutta Herra on tuonut minut takaisin tyhjänä. Miksi kutsut minua Naomiksi? HERRA on vaivannut minua; Kaikkivaltias on tuonut minulle onnettomuuden." 22 Niin Noomi palasi Moabista miniänsä Ruutin kanssa, joka saapui Betlehemiin ohran sadonkorjuun alkaessa. 1 Noomilla oli sukulainen miehensä puolella, Elimelekin suvusta kuuluva mies, jonka nimi oli Boas. 2 Ja Moabilainen Ruut sanoi Noomille: "Sallikaa minun mennä pelloille ja poimia yli jääneet viljat jokaisen, jonka silmissä armon saan." Noomi sanoi hänelle: "Mene, tyttäreni." 3 Niin hän meni ulos, meni pellolle ja rupesi poimimaan harvesterien eli puimakoneiden takaa. Kuten kävi ilmi, hän työskenteli pellolla, joka kuului Boasille, joka oli Elimelekin klaanista. ellauri171.html on line 1184: 4 Juuri silloin Boas saapui Betlehemistä ja tervehti elonkorjaajia: "Herra olkoon teidän kanssanne!" "HERRA siunatkoon sinua!" he vastasivat. 5 Boas kysyi leikkuukoneensa valvojalta: "Kenelle tuo mehukkaannäköinen nuori nainen kuuluu?" 6 Valvoja vastasi: "Hän on mooabilainen, joka palasi Moabista Noomin kanssa. 7 Hiän sanoi: 'Anna minun poimia ja kerätä lyhteitä leikkuukoneen taakse.' Hiän tuli kentälle ja on jäänyt tänne aamusta tähän päivään, lukuun ottamatta vessakäyntejä ja lyhyttä lepoa tarhassa." 8 Niin Boas sanoi Ruutille: "Tyttäreni, kuuntele minua. Älä mene poimimaan toiselta alalta äläkä mene pois täältä. Pysy täällä naisten kanssa, jotka työskentelevät minulle. 9 Tarkkaile peltoa, jolla miehet korjaavat, ja seuraa naisten perässä. Olen sanonut miehille, etteivät he tafsaa sinua, ainakaan sieltä. Ja aina kun sinulla on jano, mene ja ota juotavaa vesipurkeista, jotka miehet ovat täyttäneet." 10 Tämän jälkeen hiän kumartui kasvot maahan. Hiän kysyi häneltä: "Miksi olen saanut niin suosion silmissäsi, että huomaat minut - ulkomaalaisen?" 11 Boas vastasi: "Minulle on kerrottu kaikki, mitä olet tehnyt anoppisi hyväksi miehesi kuoleman jälkeen - kuinka jätit isäsi ja äitisi ja kotimaasi ja tulit asumaan kansan luo, jota et tietää etukäteen. 12 HERRA maksakoon sinulle, mitä olet tehnyt. Saakoon sinulle runsaan palkkion HERRA, Israelin Jumala, jonka siipien alle olet tullut turvaan. " 13 "Saanko edelleen löytää armon silmissäsi, herrani", hän sanoi. "Olet saanut minut rauhoittumaan puhumalla ystävällisesti kuin palvelijallesi, vaikka minulla ei olekaan yhdenkään palvelijasi asemaa." 14 Aterian aikaan Boas sanoi hänelle: "Tule tänne. Ota leipää ja kasta se viinietikkaan." Kun hän istui sadonkorjuukoneiden kanssa, hän tarjosi hiänelle paahtomaissia. Hiän söi kaiken, mitä halusi, ja hänellä oli vähän yli. ellauri171.html on line 1186: 15 Kun hän nousi poimimaan, Boas antoi miehilleen käskyn: "Anna hänen koota lyhteiden sekaan, älkääkä nuhtelko häntä. 16 Jopa vedä hänelle varret nipuista ja jätä ne hänen poimittavaksi, äläkä nuhtele häntä." 17 Ruut poimii kedolla iltaan asti. Sitten hän puinut ohran, jonka hän oli kerännyt, ja se oli noin efaa. 18 Hän vei sen takaisin kaupunkiin, ja hänen anoppinsa näki, kuinka paljon hän oli kerännyt. Ruth toi myös ulos ja antoi hänelle sen, mitä hänellä oli jäänyt yli syötyään tarpeeksi. 19 Hänen anoppinsa kysyi häneltä: "Mistä poimit tänään? Missä olet työskennellyt? Siunattu olkoon mies, joka huomioi sinut!” Sitten Ruth kertoi anoppilleen siitä, jonka luona hän oli työskennellyt. "Sen miehen nimi, jonka kanssa työskentelin tänään, on Boaz", hän sanoi. 20 "Herra siunatkoon häntä!" Naomi sanoi miniälleen. "Hän ei ole lakannut osoittamasta ystävällisyyttään eläville ja kuolleille." Hän lisäsi: "Tuo mies on meidän lähisukulainen; hän on yksi huoltajistamme. 21 Silloin Moabilainen Ruut sanoi: "Hän jopa sanoi minulle: 'Pysy työntekijöideni luona, kunnes he ovat korjanneet kaiken viljani." 22 Noomi sanoi miniälleen Ruutille: "Sinun on hyvä, tyttäreni, mennä niiden naisten kanssa, jotka työskentelevät hänelle, koska jonkun muun alalla sinua saatetaan vahingoittaa." 23 Niin Ruut pysyi Booasin naisten luona poimimassa, kunnes ohran ja vehnän sato oli saatu päätökseen. Ja hän asui anoppinsa kanssa. ellauri171.html on line 1188: 1 Eräänä päivänä Ruutin anoppi Noomi sanoi hänelle: "Tyttäreni, minun on löydettävä sinulle koti, jossa sinä tulet hyvin toimeen. 2 Boas, jonka naisten kanssa olet työskennellyt, on meidän sukulaisemme. Tänä iltana hän tuulettaa ohraa puimatantereella. 3 Pese, pue hajuvesi ja pukeudu parhaisiin vaatteisiisi. Mene sitten alas puimatantereelle, mutta älä kerro hänelle olevasi siellä ennen kuin hän on syönyt ja juonut. 4 Kun hän makaa, pane merkille paikka, jossa hän makaa. Mene sitten paljastamaan hänen keskijalkansa ja mene makuulle. Hän kertoo sinulle, mitä sinun tulee tehdä." 5 "Minä teen, mitä sanot", Ruut vastasi. 6 Niin hän meni alas puimatantereelle ja teki kaiken, mitä hänen anoppinsa käski hänen tehdä. 7 Kun Boas oli syönyt ja juonut ja oli mainiolla tuulella, meni hän makuulle viljakasan perään. Ruth lähestyi hiljaa, paljasti jalkansa ja meni makuulle. 8 Keskellä yötä jokin hämmästytti miestä; hän kääntyi – ja hänen jalkojensa juuressa makasi nainen! 9 "Kuka sinä olet?" hän kysyi. "Olen palvelijasi Ruth", hän sanoi. "Levitä tuo koholla oleva vaatteesi kulma ylitseni, koska olet perheemme huoltaja-lunastaja." 10 "Herra siunatkoon sinua, tyttäreni", hän vastasi. "Tämä ystävällisyys on suurempi kuin se, jonka osoitit aiemmin: et ole juossut nuorempien miesten perässä, olivatpa ne rikkaita tai köyhiä. 11 Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää. Teen puolestasi kaiken mitä pyydät. Kaikki kaupunkini ihmiset tietävät, että olet luonteeltaan jalo nainen. 12 Vaikka on totta, että olen perheemme huoltaja-lunastaja, on toinen, joka on läheisempi sukulainen kuin minä. 13 Jää tänne yöksi ja aamuksi, jos hän haluaa suorittaa velvollisuutensa huoltaja-lunastajanasi, hyvä; anna hänen lunastaa sinut. Mutta jos hän ei tahdo, niin totta kuin Herra elää, minä teen sen. Makoile täällä silti kanssani aamuun asti." 14 Niin hän makasi hänen jalkojensa juuressa aamuun asti, mutta nousi ennen kuin kukaan tunnistettiin; ja hän sanoi: "Kukaan ei saa tietää, että nainen tuli puimatantereelle." 15 Hän sanoi myös: "Tuo minulle huivi, joka sinulla on päälläsi, ja ojenna sitä." Kun hän teki niin, hän kaatoi siihen kuusi mittaa ohraa ja asetti nippun hänen päälleen. Sitten hän palasi kaupunkiin. ellauri171.html on line 1190: 16 Kun Ruut tuli anoppinsa luo, Noomi kysyi: "Kuinka meni, tyttäreni? Menikö putkeen vaiko puihin?" Putkeen putkeen, and how! Ruth vastasi tyytyväisenä. Sitten hän kertoi hänelle kaiken, mitä Boas oli tehnyt hänen hyväkseen, 17 ja lisäsi: "Hän antoi minulle nämä kuusi mittaa ohraa sanoen: 'Älä palaa anoppisi luo tyhjin käsin.' 18 Sitten Noomi sanoi: "Odota, tyttäreni, kunnes saat selville, mitä tapahtuu. Sillä mies ei lepää ennen kuin asia on ratkaistu tänään." 1 Sillä välin Boas meni ylös kaupungin portille ja istuutui sinne juuri kun hänen mainitsemansa huoltaja-lunastaja tuli mukaan. Boas sanoi: "Tule tänne, ystäväni, ja istu alas." Joten hän meni ja istuutui. 2 Boas otti kymmenen kaupungin vanhinta ja sanoi: "Istukaa tänne", ja he tekivät niin. 3 Sitten hän sanoi huoltajalle-lunastajalle: "Noomi, joka on palannut Moabista, myy maapalstan, joka kuului sukulaisellemme Elimelekille. 4 Ajattelin, että minun pitäisi tuoda asia tietosi ja ehdottaa, että ostat sen näiden täällä istuvien ja kansani vanhinten läsnä ollessa. Jos aiot lunastaa sen, tee se. Mutta jos et, kerro minulle, niin tiedän. Sillä kenelläkään ei ole oikeutta tehdä sitä paitsi sinulla, ja minä olen seuraavana jonossa." "Lunastan sen", hän sanoi. 5 Silloin Boas sanoi: "Sinä päivänä, kun ostat maan Noomilta, hankit myös Ruutin Moabilaisen, kuolleen miehen lesken, säilyttääksesi kuolleiden nimen hänen omaisuudellaan." 6 Tämän jälkeen huoltaja-lunastaja sanoi: "Voi perhana! senkö vanhan ämmän myös? Silloin en voi lunastaa sitä, koska voisin vaarantaa oman omaisuuteni. Lunastat sen itse. En voi tehdä sitä." ellauri171.html on line 1192: 7 (Nyt näet aiempina aikoina Israelissa, jotta omaisuuden lunastus ja siirto olisi lopullista, toinen osapuoli riisui sandaalinsa ja antoi sen toiselle. Tämä oli tapa laillistaa liiketoimet Israelissa.) 8 Niin huoltaja-lunastaja sanoi Boasille: "Osta itse." Ja hän riisui sandaalinsa. 9 Silloin Boas ilmoitti vanhimmille ja kaikelle kansalle: "Tänään te olette todistajat, että olen ostanut Noomilta kaiken Elimelekin, Kilionin ja Mahlonin omaisuuden. 10 Olen myös hankkinut vaimoksi Ruutin Moabilaisen, Mahlonin lesken, säilyttääkseni kuolleiden nimen hänen omaisuudellaan, jottei hänen nimensä katoaisi hänen perheestään eikä kotikaupungistaan. Tänään olette todistajia!" 11 Silloin vanhimmat ja kaikki portilla oleva sanoivat: "Me olemme todistajia. Tehköön HERRA kotiisi tulevan naisen Raakelin ja Lean kaltaiseksi, jotka yhdessä rakensivat Israelin perheen. Olkoon sinulla asema Efratassa ja ole kuuluisa Betlehemissä. 12 Sen jälkeläisen kautta, jonka Herra antaa sinulle tämän nuoren naisen kautta, olkoon sinun perheesi Pereksen sukulainen, jonka Taamar synnytti Juudalle." 13 Niin Boas otti Ruutin, ja hänestä tuli hänen vaimonsa. Kun hän rakastell hiäntä, HERRA antoi hiänelle mahdollisuuden tulla raskaaksi, ja hiän synnytti pojan. 14 Naiset sanoivat Noomille: "Kiitetty olkoon Herra, joka ei tänä päivänä ole jättänyt sinua ilman huoltajaa-lunastajaa. Tulkoon hänestä kuuluisa kaikkialla Israelissa! 15 Hän uudistaa elämäsi ja tukee sinua vanhuudessasi. Sillä miniäsi, joka rakastaa sinua ja on sinulle parempi kuin seitsemän poikaa, on synnyttänyt hänet." 16 Sitten Noomi otti lapsen syliinsä ja piti hänestä huolta. 17 Siellä asuvat naiset sanoivat: "Noomilla on poika!" Ja he antoivat hänelle nimen Obed (ven. "päivällinen"). Hän oli Iisain, Daavidin isän, isä. 18 Tämä on siis Pereksen sukupuu: Peres oli Hesronin isä, jne. ad nauseam. ellauri172.html on line 32: Sisälmysluetteloon ellauri172.html on line 47: Kun rytistys on päättynyt, alkaa hovioikeus. Mä oon omin silmin nähnyt tän homopetterin seinägraffitin, vaikken muistanut. Ruumiikas Kristus ilman paitaa jamihousuissa jakaa hikipäässä oikeutta käsi pystyssä, Jehova on varmaan taas paraikaa vessassa tai jonottamassa sinne vuoroa. (Kenenkä jalat näkyy kuvan yläreunassa kykkimässä posliinilla tyhjän päällä? Onko se epäilevä Tuomas?) Nakupellet vasemmalla kädellä on vapautettu, vuohet oikealla saavat hikoilla. Vittu tämmönen koirankasvattajan vihellys ja naxutus on sitten alhaista. Vain aasi lähtee menemään kun sille näytetään keppiä ja porkkanaa. Jos sekään. On se sevverran vastahankainen. ellauri172.html on line 84: Se sont en un moment en leurs corps asserrés, On hetken työnä kokoonpantu taas, ellauri172.html on line 114: Jos. de Maistren, kivenkovan lahkolaisen, pitkäveteisen, onton, korskean ja pompöösin Huisman piilottaa hyllyn taaxe. Hyllyyn jää vain harhaileva, huikentelevainen, tärkeilevä ja monisäikeinen Hello. Sen ajatuxet hiutuvat niin ohkasixi että ne pitäis kuuppeloittaa jollain jumoavalla aineella.Taidokas psykologi ja hurskas niuhottaja yxissä kansissa. Sappivaivojen jäytämä saarnamies, kostonhimoinen ja pöyhkeä. Ihmeellisistä asioista voi puhua vain sopertaen. Kuten Ruisbrookista, josta on jo paasaus. Le Bloy ja Barney d'Aurevilly saapastelevat myös framille. Katolisten 2 sudenkuoppaa ovat mystiikka ja sadismi. Saxanpolkkaa tapernaakkelissa. Löytyisköhän Barneyn romsku Un pretre marié jostakin? Ai onhan tää wikisourcessa. ellauri172.html on line 116: Jean Sombreval, entinen pappi, josta tuli ateisti ja jopa meni naimisiin vallankumouksellisessa Pariisissa, joutuu kärsimään Jumalan koston. Vaimonsa kuoleman jälkeen Sombreval osoittaa erityistä omistautumista ainoalle tyttärelleen, Calixtelle. Mutta Calixte on intohimoisesti kristitty, niin paljon, että hän astui Karmelin ritarikuntaan vannoen itselleen tuoda isänsä takaisin uskoon. ellauri172.html on line 121: Oudot kokeet, joita Sombreval tekee joka ilta linnassaan, tuovat mieleen Faustin pirullisen kuvan. Luoputtuaan uskostaan omistautua tieteille, erityisesti alkemialle ja lääketieteelle, hän toivoo löytävänsä lääkkeen, joka parantaa Calixten sairaudesta, jota yksikään tiedemies ei voi parantaa. ellauri172.html on line 123: Néel de Néhou, nuori aristokraatti, jolla on ritarillinen käytös, joka on sopusoinnussa kirjailijan nostalgisen ihanteen kanssa, yrittää itsepäisesti voittaa Calixten suosion vaarassa menettää kaiken. Mutta hänen kunnioituksensa saa vastauksen vain ystävänä tai sisarena nuorelta karmeliitilta, joka on kääntynyt yksinomaan Jumalaan. Malgaignen synkistä varoituksista huolimatta hän heittäytyy ruumiistaan ja sielunsa mahdottomaan ja traagiseen intohimoon, joka yhdistää hänen kohtalonsa isän ja tyttären muodostaman vastakkaisen parin kohtaloon. ellauri172.html on line 130: Mitä tulee Sombrevaleen, sitä ei löytynyt ainuttakaan luuta kiinnittäessään sitä muotokuvaan, mikä sai alueen talonpojat sanomaan, että Paholainen, jolla on pitkä käsivarsi, oli kuljettanut sen joen mudan läpi. hänen luokseen, jaloista, naimisissa oleva pappi! Vittu nää viihdejutut on sitten SAMANLAISIA. Niin ne oli jo roomalaisten Acta Diurnassa, ja varmasti myös cro magnonien leirillä. EAT FUCK KILL. Ei tässä huutomerkkejä enää kaivata. Juonessa ei ole mitään paljastettavaa. Sappivaivaista paasaajaa alkaa tosiaan jo kovaa väsyttää. ellauri172.html on line 150: Un Comte quelconque nomme Alcool vit couché dans un cercueil sa dame de volupté, sa pâlissante épousée, Véra, son désespoir. La nuit dernière, sa bien-aimée s’était évanouie en des joies si profondes que son cœur avait défailli. Cependant leur nature était des plus étranges, en vérité ! Certaines idées, celles de l’âme, par exemple, de l’Infini, de Dieu même, étaient comme voilées à leur entendement. La foi d’un grand nombre de vivants aux choses surnaturelles n’était pour eux qu’un sujet de vagues étonnements. Au lieu de cela, les deux amants s’ensevelirent dans l’océan des joies languides et perverses. Veera oli Madonnan näköinen, tottakai. Veera oli kulkija luonnoltaan. Jätkät sätkät parrunpätkät, jasen tervahöyryn nimi, oli PRINSESSA ARMAADA! Continuons. ellauri172.html on line 155: — Roger !… dit-elle d’une voix lointaine. Kreivin etunimi oli Rooger (isolla). ellauri172.html on line 156: — Ah ! maintenant, je me rappelle !… dit-il. Qu’ai-je donc ? — Mais tu es morte ! Rooger änkyttää. Herra hän haisee jo. Sitä ei Roogerin olisi pitänyt sanoa, taika raukesi. Un faible soupir d’adieu et merci, distinct, lointain, parvint jusqu’à l’âme de Roger. Oh ! murmura-t-il, c’est donc fini ! — Seuraava kokous on sit nahkurin orsilla. Tarina osoitti millainen mahti tahto kaikkinensa on. Kuten sanottua, bullshittiä. Tää vähän ennakoi Blavatskyn ja muiden meedioiden trendausta. ellauri172.html on line 196: Tää seikkailu meni sillee paremmin että juoppo Stuart koitti murhata Luisan joka pääsi karkuun sitä Roomaan ursuloiden ja vänrikkinsä hoteisiin. (Vrt. Ezra Pound.) Kunnes Yorkin paha kardinaali puuttui kyyhkyläisten onneen. Pulut pakenivat Colmariin ja sieltä Pariisiin jossa niitä jelppi Thomas Jefferson. ellauri172.html on line 231: Huismannin suosittaman Barneyn sepustuxissa esiintyy useampiakin myyttisiä kavioeläimiä. Lapiitit (m.kreik. Λαπίθαι, Lapíthai) olivat kreikkalaisen mytologian mukaan Thessaliassa asunut kansa. Tarujen mukaan lapiitit joutuivat kuninkaansa Peirithooksen häissä taisteluun kentaurien kanssa. Lapiittien ja kentaurien taistelu oli suosittu aihe antiikin taiteessa. Sen on ajateltu kuvaavan vertauskuvallisesti apinan sisäisten, ristiriitaisten voimien välistä kamppailua. Näyttää joltain kapakkatappelulta Lucky Lukessa. Särkyneitä ruukkuja ja vähäpukeisia naisia. Varmaan niin et noi kentaurit on matelijanaivon puolella. Loput esimerkit samasta konfliktista ovat aaseja. ellauri172.html on line 237: Aasi ei esiinny Buridanin omissa säilyneissä teksteissä. Buridanilla samassa roolissa on koira kahden lihakulhon välissä. Kukahan se siihen laittoi aasin koiran tilalle? Tuskin Abe Lincoln sentään. ellauri172.html on line 241: ...a man, being just as hungry as thirsty, and placed in between food and drink, must necessarily remain where he is and starve to death. ellauri172.html on line 244: Persialainen koululainen ja filosofi 12. vuosisadalta Al-Ghazali sovelsi sitä päätöxentekoon ja kysyi voiko valita 2 yhtä hyvän (tai pahan) vaihtoehdon väliltä. Hän oli sitä mieltä että vapaa tahto eli höpsismi voi sen ratkaista. ellauri172.html on line 254: Later writers satirised this view in terms of an ass which, confronted by both food and water, must necessarily die of both hunger and thirst while pondering a decision. Some proponents of hard determinism have granted the unpleasantness of the scenario (not for the donkey, it will end up eating both), but have denied that it illustrates a true paradox, since one does not contradict oneself in suggesting that a man might die between two equally plausible routes of action. For example, in his Ethics, Benedict de Spinoza suggests that a person who dies because he can't decide is an ass, or worse. ellauri172.html on line 256: It may be objected, if man does not act from free will, what will happen if the incentives to action are equally balanced, as in the case of Buridan's ass? I am quite ready to admit, that a man placed in the equilibrium described (namely, as perceiving nothing but hunger and thirst, a certain food and a certain drink, each equally distant from him) would die of hunger and thirst. If I am asked, whether such a one should not rather be considered an ass than a man; I answer, that I do not know, neither do I know how a man should be considered, who hangs himself, or how we should consider children, fools, madmen, &c. Hyvä Pentti! ellauri172.html on line 257: — Baruch Spinoza, Ethics, book 2, proposition 49, scholium ellauri172.html on line 263: Social Psychologist Kurt Lewin's Field Theory treated this paradox experimentally. He demonstrated that lab rats experience difficulty when choosing between two equally attractive (approach-approach) goals. The typical response to approach-approach decisions is initial ambivalence, though the decision becomes more decisive as the organism moves towards one choice and away from another. [So what? Kurt should repeat the experiment with donkeys.] ellauri172.html on line 271: Lewis Cass, the Democratic candidate for president in 1848, was contrasted with Buridan's ass by Abraham Lincoln: "Mr. Speaker, we have all heard of the animal standing in doubt between two stacks of hay, and starving to death. The like would never happen to General Cass; place the stacks a thousand miles apart, he would stand stock still midway between them, and eat them both at once, and the green grass along the line would be apt to suffer some too at the same time." ellauri172.html on line 275: Case 2 Bileamin aasi esiintyy Raamatussa, sen 4. Mooseksen kirjan 22–24 luvuissa sekä muutamissa muissa tekstikohdissa. Bileam oli Beorin poika. Bileam oli kuninkaan palvelija. Moabilaisten kuningas Balak Zipporin poika luotti Bileamin voimiin ja halusi, että Bileam kiroaisi Israelin kansan. Bileam neuvotteli moneen otteeseen Balakin miesten kanssa ja sen jälkeen itse Balakin kanssa. Matkalla Balakin luo Bileamin aasi poikkesi tieltä kolme kertaa ja joka kerralla Bileam löi aasiansa. Kolmannen kerran jälkeen enkeli ilmestyi hänelle. Eikös se aasikin jotain jäpättänyt sille? Bileam teki Balakin kanssa kolmesti seitsemän uhrialttaria, mutta siunasikin israelilaiset. Lopulta neuvottelut Balakin ja Bileamin välillä raukesivat tyhjiin ja molemmat lähtivät omiin suuntiinsa. Bileam kuoli israelilaisen sotilaan miekaniskuun. ellauri172.html on line 281: 21 Balaam got up in the morning, saddled his donkey and went with the Moabite officials. 22 But God was very angry(A) when he went, and the angel of the Lord(B) stood in the road to oppose him. Balaam was riding on his donkey, and his two servants were with him. 23 When the donkey saw the angel of the Lord standing in the road with a drawn sword(C) in his hand, it turned off the road into a field. Balaam beat it(D) to get it back on the road. ellauri172.html on line 283: 24 Then the angel of the Lord stood in a narrow path through the vineyards, with walls on both sides. 25 When the donkey saw the angel of the Lord, it pressed close to the wall, crushing Balaam’s foot against it. So he beat the donkey again. ellauri172.html on line 285: 26 Then the angel of the Lord moved on ahead and stood in a narrow place where there was no room to turn, either to the right or to the left. 27 When the donkey saw the angel of the Lord, it lay down under Balaam, and he was angry(E) and beat it with his staff. 28 Then the Lord opened the donkey’s mouth,(F) and it said to Balaam, “What have I done to you to make you beat me these three times?(G)” ellauri172.html on line 287: 29 Balaam answered the donkey, “You have made a fool of me! If only I had a sword in my hand, I would kill you right now.(H)” ellauri172.html on line 399: Sei dem Himmel künftig untertan.' Luvattakoon taivaan herralle. ellauri172.html on line 423: Bist der Freude nicht und mir verloren, Ei heitetä kaivoon hohtimia, ellauri172.html on line 660: Hei! Majuri tulee! Sepalus kii ja pian piiloon vaatekomeroon! Hah Mitä vielä? Mä jouduin kerran hiilisäkkiin! pistää väliin kolleega. ellauri172.html on line 714: Well, j’ai porté plusieurs années, ce cœur d’enfant dont je doutais ; mais quand, après la catastrophe de Waterloo, il m’a fallu ôter cette ceinture d’officier dans laquelle j’avais espéré de mourir, et que je l’eus porté encore quelques années, ce cœur, — et je t’assure, Mautravers, que c’est lourd, quoique cela paraisse bien léger, — la réflexion venant avec l’âge, j’ai craint de profaner un peu plus ce cœur si profané déjà, et je me suis décidé à le déposer en terre chrétienne. Sans entrer dans les détails que je vous donne aujourd’hui, j’en ai parlé à un des prêtres de cette ville, de ce cœur qui pesait depuis si longtemps sur le mien, et je venais de le remettre à lui-même, dans le confessionnal de la chapelle. ellauri172.html on line 767: One of St. Olaf's chief attractions is a giant black hole, which the townspeople enjoyed standing around and looking at - which prompted Dorothy to refer to St. Olaf sarcastically as the real "entertainment capital of the world." St. Olafians also celebrate various oddly themed festivals, including; "Hay Day" (the day everyone in town celebrates hay),"The Crowning of the Princess Pig", "The Day of the Wheat" (where everyone goes to town dressed like sandwiches), "The Festival of the Dancing Sturgeons" (a festival where the townsfolk watch sturgeons flopping around on the dock), a "Butter Queen" competition (in which Rose almost won, however her churn jammed causing her to believe it had been tampered with), and a milk diving competition (Rose ranked in the "low fat" division), as well as many other events. ellauri172.html on line 769: St. Olaf appears to be a bilingual town with a significant amount of unique vocabulary (that may be specific to the area and not appearing in standard Norwegian). Rose uses these phrases quite often, to the exasperation of her roommates. Examples include Gerkanenaken (when dog feces turn white), Tutenbobels (buttocks), Ugel and Flugel (a Hide and seek game for adults) and Vanskapkaka (a special "friendship" cake; this word, however, is based on the Swedish word "vänskapskaka", which holds the same meaning). German, Swedish and Norwegian is the basis of the ellauri172.html on line 775: Guggenspritzer, a St. Olaf version of Monopoly. There is no money due to the bank, built by a bad contractor, sinking into a swamp leaving nothing but safety deposit slips and a pen on a chain. Also, you can buy the library or the phone booth, yet 'people use the phone booth'. Rose managed to win the entire game by buying one street - the only street in St Olaf. ellauri172.html on line 806: Paha ateisti Roth tapatti ainoan sikiönsä Margaretilla eikä saanut Bloomin kanssa aikaan muuta kuin lihavia riitoja. Antiteistikin se oli, "I'm exactly the opposite of religious, I'm anti-religious. I find religious people hideous. I hate the religious lies. It's all a big lie. I give a shit about the sheep referred to as believers. When I write, I'm alone. It's filled with fear and loneliness and anxiety—and I never needed religion to save me." Jumala kosti sille, ei tullut Noobelia. Kikkailevaa Philippiä sattui leukaan. ellauri172.html on line 954: Pieter Daens (nl), roman de Louis Paul Boon avec Adolf Daens, 1971, adapté au cinéma dans Daens. ellauri172.html on line 962: Série de 17 romans (1985-2008) de Andrew Greeley, avec le personnage du père John Blackwood, surnommé Blackie Ryan. ellauri172.html on line 983: Le soir tombait equivoque d'automne, Sinne putoo syxyilta 2-mielinen, ellauri172.html on line 985: Dirent alors des mots si specieuses tout bas, Sanoo hipi hiljaa törkyisiä juttuja, ellauri172.html on line 996: Nää on tälläsiä poikakoululaisten skizoja. Muistan kuinka kerran teininä pimeänä marraskuun iltana eetuilemassa Merikadulla jossain Pikkupuiston kohdalla tajusin valaistuxenomaisesti, että tytötkin on vain apinoita, ihan niinkuin me! Sen koommin en enää langennut tähän huismannilaiseen kusetuxeen. ellauri180.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri180.html on line 39: Ei vittu mitä enemmän tutustuu ns. vapaa-ajan viihteeseen, sitä selvemmäxi tulee miten helvatin eläimellisestä roskasta on kysymys. Ja tää käsittää kaiken viihteen, ei vaan teeveetä ja romskuja, vaan myös tieteen, taiteen, uskonnon ja urheilun. (Tiede on mukana siis tiedeviihteen osalta, kuten scifin ja Tiede 2000-lehden.) Se on kai ihan ookoo sinänsä, ei voi kauhalla ottaa apinalta kun on lusikalla annettu. Tärkeää vaan pitää mielessä että tässä ei todellakaan ole mitään osaa joka olis jollain lailla ylevää. Se on samaa EAT! FUCK! KILL! touhua Asta Ööhön. ellauri180.html on line 45: The Young Adult Vampire Diaries is an American supernatural teen drama television series developed by Kevin Williamson and Julie Plec, based on the book series of the same name written by L. J. Smith. The series premiered on The CW on September 10, 2009, and concluded on March 10, 2017, having aired 171 episodes over eight seasons. ellauri180.html on line 47: The Young Adult Vampire Diaries is a young adult vampire fiction series of novels created by American author L. J. Smith. The story centers on Elena Gilbert, a young adult high school girl who finds her heart eventually torn between two young adult vampire brothers, Stefan and Damon Salvatore. ellauri180.html on line 51: In the books, Elena was popular, selfish and a "mean girl". However, the show's producers, Julie Plec and Kevin Williamson, felt that it wasn't the direction they wanted to go with their heroine in The Young Adult Vampire Diaries television series. Instead, she became a nicer, relatable, and more of "the girl next door" type, until her life gets flipped upside down when she meets the Salvatore Brothers. Stefan Salvatore is a good-hearted and affectionate young adult vampire and the complete opposite of his older brother, Damon Salvatore. Stefan's malevolent young adult vampire brother is mostly thought of as selfish and manipulative, but later on begins to display a more caring side. ellauri180.html on line 53: Executive producers Julie Plec and Kevin Williamson agreed that in the book series, Elena was turned into a vampire too early, which was around page 200 of The Awakening. Elena's transition into a vampire was planned for two years. Plec said: "That felt obviously too soon, and rushed, and we didn’t want to make a show about a teenage girl who instantly becomes a vampire. But we always knew that her journey would take her there eventually". At the second season's conclusion, Elena was nearly turned into a vampire. Dobrev was happy that she wasn't, because she felt "it would have been like she came too soon", and also didn't think it was something Elena or she wanted. ellauri180.html on line 55: Elena has received mainly positive reviews. Steve West of the Cinema Blend compared the story of The Young Adult Vampire Diaries and the character of Elena to the 10 years older popular vampire franchise, Twilight, and its protagonist Bella Swan. West said "Clearly Elena is way hotter than Bella, she has two immortal young adult vampires fighting over her". (Täähän on jo moneen kertaan nähty: chick litissä tytöllä pitää ollä väh. 2 kosijaa, ei se muuten ole mistään kotoisin.) After the vampire episodes, Elena established her own medical practice, specialising in blood diseases. ellauri180.html on line 83: Vuonna 1985 ilmestynyt Oman elämänsä sankari oli jo varsinkin kahdella aiemmalla teoksellaan maailmanmaineeseen ja menestykseen kivunneen John Irvingin kuudes romaani, teos jonka kohdalla kriitikot ylistivät kirjailijan lopullisesti luoneen nahkansa. Koska kyseessä on oma Irving-esikoiseni, olen kykenemätön ottamaan kantaa painin, matkailun tai karhujahtien kuvaukseen, mutta siitä olen vakuuttunut, että iskiessään tämänkertaiseen aiheeseensa naisiin ja heidän oikeuksiinsa, aborttiin ja kysymykseen sen moraalista tai moraalittomuudesta, Irving onnistuu tavalla, jota voi vain ihailla — varsinkin kun otetaan huomioon kirjan ilmestymisajankohta, 1980-luvun alkupuoli, jolloin aborttilaki taisteli jälleen Amerikassa eloonjäämisestään. Mainittakoon tässä yhteydessä, että teoksen abortteja tehtaileva tohtori on myös eetterin väärinkäyttäjä, imppaaja, rohkea valinta kirjailijalta sekin. ellauri180.html on line 125: Read more from Brianna West: The Truth About Everything, This Is For The Women Who Won't Give A Fuck, Never Mind How Nice You Ask, Your Soul Is A River, The Mountain Is You. The Art Of Letting Go, Read This If, It'll be Okay, and You Will Be Too, Don’t F*cking Panic: The Shit They Don’t Tell You in Therapy About Anxiety Disorder, Panic Attacks, & Depression, Your Heart Will Heal, Better Than Happy, Love Some One, You Vibrant Happy Women! Oops, most of these titles are Related Books by other snake-oil saleswomen! ellauri180.html on line 140: Tällä kirjalla on monia myönteisiä ja hehkuvia arvosteluja, mutta minulle henkilökohtaisella tasolla se ei hyödyttänyt lukijan iloa tai mielenterveyttäni. (Halusin epätoivoisesti antaa tämän kirjan pois.) Cider House Rules olisi voinut olla 200 sivua vähemmän, enkä silti olisi nauttinut siitä paremmin. Varsinainen kerronta oli pitkäveteistä, väsyttävää ja koostui suurimmaksi osaksi aika turhia kuvauksia, jotka eivät vaikuttaneet juonenkäänteeseen. Hahmot olivat kuvaukseltaan luurankoisia, ja tunsin olevani hirvittävän etäällä heistä. Jännitteet puuttuivat kokonaan ja aina kun jotain edes vähän jännittävää tapahtui, se oli erittäin antiklimaattista. Se meni siihen tuskalliseen pisteeseen, etten vain välittänyt. Ja todellakin hahmot nimeltä Angel ja Candy tekevät enemmän kuin vain saavat minut värähtämään. Jotain muuta, jonka huomasin Irvingin kohdalla, mikä ei heti näkynyt, on hänen melko outo pakkomielle naisia ja heidän painoaan kohtaan. Tämä ei selvästikään sovi minulle (olen nimittäin aivan vitun läski) ja ollakseni rehellinen, ketä helvettiä kiinnostaa kuinka paljon nainen painaa? Sillä on ilmeisesti paljon merkitystä Irvingille, onhan Irving ex-painija. Irvingin kirjoituksella ei ollut todellista rakennetta, ja ilmeistä lääketieteellistä sanastoa lukuun ottamatta hänen tyylinsä oli yksinkertainen ja epätyydyttävä, ja näytti siltä, että jotkut lauseet olivat toisinaan oudosti lyhennettyjä. Pääasiassa lapsexiottoon ja sikiönlähdetyxeen perustuvan kirjan osalta odotin rehellisesti, että tässä on voittaja, mutta valitettavasti minulla on hirveän katkera maku suuhun ja vastenmielisyys Irvingiä kohtaan. ellauri180.html on line 144: Sandy tuumii: Kaiken kaikkiaan aika kakka kirja. Hyviä pointteja oli. Siellä oli joitain erittäin voimakkaita ja vahvoja hahmoja, ja sitten joitain todella litteitä läpinäkyviä persoonallisuuksia. Kirjassa oli lopulta erittäin hyvä pointti. Jokainen määrittelee säännöt, ja ihmisinä meidän on valittava, mitä noudatamme ja mitä emme. Pitäisikö meidän noudattaa sääntöjä? Pitäisikö meidän tehdä omat säännöt? Kuinka merkityksellisiä ja käytännöllisiä ovat todelliset säännöt todellisessa maailmassa? Tarkemmin sanottuna, kuinka relevantteja abortin vastaiset lait ovat? Lukijana otamme kaksi matkaa, yhden lääkärinä, joka oppii milloin sääntöjä on syytä muuttaa eettisistä syistä. Katsomme myös nuoren Homerin, kun hän oppii sääntöjen tarkoituksen. ellauri180.html on line 148: Hahmo, jota vihasin eniten, oli Candy. Candy on selvästi miehen keksimä hahmo miehille. Hänellä ei näytä olevan muita tunteita kuin hän on avuttomasti kiinnostunut miehistä. Hän ei koskaan vastusta mitään, mitä kukaan tekee, hänen tunteitaan ei koskaan oteta huomioon, paitsi että hän haluaa miehiä eikä voi valita heidän välillään. Kun Homer ottaa raskaana olevan Candyn pois perheestään kestääkseen raskauden ja synnytyksen tuntemattomien ihmisten kanssa, Candy ei näytä välittävän siitä. Hän ei edes jouluna haittaa, että hänet pidetään piilossa isältään, jota hänkin on hyvin läheinen, sekä ystäviltään ja läheiseltä perheeltä. Hän on siellä vain iloisen onnellinen. ellauri180.html on line 157: Kaljuuntuneen ja pyylevöityneen Philip Roth-lookaliken Fred Karlssonin jouzenlauluna ilmestyy 2022 täysin uudistettu Kielitieteen perusta. Siitä mä en enää juuri perusta. Se on takuulla samaa paskaa vähän uudemmassa leilissä. ellauri180.html on line 164: 20-luvulla kaikki pojat Irwingin orpokodissa ympärileikattiin koska lääkärillä oli ollut vaivaa suuren sodan sotilaiden kullivaivoista. Tämä tieto plus muistot teiniajan fimoosista pani miettimään seuraavaa. ellauri180.html on line 172: No joo. Mikä oli tulos? Käden tilasto ei ole saatavilla, mutta Mooses et kumpp.päätyy yllättäen seuraaviin tuloxiin: ellauri180.html on line 189: There are many other reasons why circumcision may have evolved. Some have suggested that it is a mark of cultural identity, akin to a tattoo or a body piercing. Alternatively, there are reasons to believe that the ritual evolved as a fertility rite. For example, that some tribal cultures apportion seasons' for both the male and female operation, supports the view that circumcision developed as a sacrifice to the gods, an offering in exchange for a good harvest, etc. This would seem reasonable as the penis is clearly inhabited by powers that produce life. Indeed, evidence of a connection with darvests is also found in Nicaragua, where blood from the operations is mixed with maize to be eaten during the ceremony. (Fig. 3). Although the true origins of circumcision will never be known, it is likely that the truth lies in part with all of the theories described. ellauri180.html on line 191: Furthermore, was it always doctors who performed the procedure in ancient times? Probably not: in biblical times it was the mother who performed the ceremony on the newborn. Gradually mohels took over; men who had the requisite surgical skill and advanced religious knowledge. After prayer, the mohel circumcised the infant and then blessed the child, a practice little changed today (Fig. 4a-d). In ancient Egyptian society, the procedure was performed by a priest with his thumb-nail (often gold-impregnated) and throughout mediaeval times it appears to have been largely kept in the domain of religious men. ellauri180.html on line 197: Baillie (1833) also describes gonococcal phimosis and recommends that the initial treatment is nugatory' (inoperative) involving the washing of the penis (and under the prepuce with soap and tepid water, followed by the application of calomel ointment. Abernathy also warns against immediate circumcision in the face of a morbidly sensitive surface' (and declares that Sir Edward Home agrees with him!). He advocates that the posthitis (inflamed foreskin) should be allowed to soothe and allay' before surgical intervention. We can assume that the complications recognized by both Abernathy and Baillie were re-phimosis, re-stricture or suppuration; what is clear is that circumcision was not a procedure taken lightly at that time. Interestingly, neither author mentions circumcision in the neonate, suggesting that it had not yet significantly entered the domain of English surgeons. ellauri180.html on line 198: By the middle of the 19th century, anaesthesia and antisepsis were rapidly changing surgical practice. The first reported circumcision in the surgical accounts of St Bartholomew's Hospital was in 1865; although this comprised only one of the 417 operations performed that year, it was clearly becoming a more common procedure. Indeed, this was a time when surgical cures were being explored for all ails and in 1878 Curling described circumcision as a cure for impotence in men who also had as associated phimosis. Many other surgeons reported circumcision as being beneficial for a diverse range of sexual problems. Walsham (1903) re-iterates the putative association of phimosis with impotence and suggests that it may also predispose to sterility, priapism, excess masturbation and even venereal disease. Warren (1915) adds epilepsy, nocturnal enuresis, night terrors and precocious sexual unrest' to the list of dangers, and this accepted catalogue of phimotic ills' is extended in American textbooks to include other aspects of sexual erethisms' such as homosexuality. ellauri180.html on line 203: By the 1930s, many circumcision clamps were available for use in the new-born. Indeed, the use of such clamps prompted Thomson-Walker to painstakingly warn of the dangers of injury to the glans when such clamps were used, and not surprisingly, more sophiticated tools were introduced to protect the penis. ellauri180.html on line 222: `…Your patient C.D., aetat 7 months, has the prepuce with which he was born. You ask me with a note of persuasion in your voice, if it should be excised. Am I to make a decision on scientific grounds, or am I to acquiesce in a rate which took its origin at the behest of that arch-sanitarian Moses?…If you can show good reason why a ritual designed to ease the penalties of concupiscence amidst the sand and flies of the Syrian deserts should be continued in this England, land of clean bed-linen and lesser opportunity, I shall listen to your arguments ……(do you not) understand that Nature does not intend it (the foreskin) to be stretched and retracted in the Temples of the Welfare Centres or ritually removed in the precincts of the operating theatres…'. ellauri180.html on line 224: Literary assaults such as these have served to fuel the debates and even a Medline® search today reveals that in the last year alone, 155 reviews or letters have been published arguing for or against routine circumcision. However, studying the evolution of the medical indications provides us with a pleasing demonstration of how controversy drives scientific enquiry. We have already described how the surgeons of 100 years ago advocated circumcision for a wide variety of conditions, such as impotence, nocturnal enuresis, sterility, excess masturbation, night terrors, epilepsy, etc. There can be no doubt that a large element of surgical self-interest drove these claims. However, most of the contemporary textbooks also included epithelioma (carcinoma) of the penis amidst the morass of complications of phimosis. Although rare, once this observation had been made, it presumably filtered down through the textbooks by rote, rather than scientific study. A few reports had appeared in the early 20th century indicating that carcinoma of the penis was rare in circumcised men, but not until the debate over neonatal circumcision erupted in the medical press in the 1930s that this surgical `mantra' was put to the test. In 1932, the editor of the Lancet challenged Abraham Wolbarst, a New York urologist, to prove his contention (in a previous Lancet editorial), that circumcision prevented penile carcinoma. Wolbarst responded by surveying every skin, cancer and Jewish hospital in the USA, along with 1250 of the largest general hospitals throughout the Union. With this survey, he was able to show that penile cancer virtually never occurred in circumcised men and that the risk related to the timing of the circumcision. Over the years this association has been reaffirmed by many research workers, although general hygiene, demographic and other factors such as human papilloma virus and smoking status are probably just as important. However, Wolbarst established that association through formal scientific enquiry and proponents of the procedure continue to use this as a compelling argument for circumcision at birth. ellauri180.html on line 235: Thus it is clear that medical trends are now being driven by financial constraints. Perhaps this is reflected by the dramatic decline in the number of non-religious circumcisions performed over the last half century; in the USA an estimated 80% of boys were circumcised in 1976 but by 1981 this had fallew to 61%, and recent estimates suggest that this decrease continues. In the UK the decline has been even more dramatic: originally more common in the upper classes, circumcision rates fell from 30% in 1939 to 20% in 1949 and 10% by 1963. By 1975 only 6% of British schoolboys were circumcised and this may well have declined further. ellauri180.html on line 237: Tuoreimmat kuulumiset esinahkarintamalta: Male circumcision (MC) status and genital infection risk are interlinked and MC is now part of HIV prevention programs worldwide. Ympärileikattujen osuus maailmanmitassa on noussut 30 prosentista 40 prosenttiin. Eikä vähiten koska abramiitit lisääntyvät äkäisimmin. Niitä ei esinahka jarruta, liukkaasti luistaa suxi alas häpykukkulaa. Ja sitten tampaten ylös Joosuan esinahkakukkulaa! ellauri180.html on line 254: What do you do if you discover another recently published book that has nearly the exact same premise as the one you've written? ellauri180.html on line 300: One study found in 2018 that (of the books in the sample), although non-Hispanic white people account for 60 percent of the U.S. population, they wrote 89 percent of the books. 40 percent of their characters most definitely aren't POC or Latino. ellauri180.html on line 302: There are numerous courses of action that could help to lessen the everyday burden of white supremacy. Reading books with characters that look and feel like Ernest Hemingway is not a good place to start. ellauri180.html on line 308: ooks.org/wp-content/uploads/2014/01/pendragon-1.jpg" width="100%" /> ellauri180.html on line 309: Things to note: Bobby looks far away, Lori (or whatever) looks at him. Bobby is up front, Lori stands back. Bobby is fully dressed, Lori shows tits and navel. Bobby is white & has neat white clothes, Lori is WOC & wears dirty neolithic gear. Bobby frowns, Lori smirks like a puppy. Zadaa! By the rivers of Babylon... ellauri180.html on line 316: It is important to start by trying your hardest to forget anything you think you know about black women and black female identity. As a white person, anything you would know about them you probably learned from media that is not controlled by or monitored by black women themselves. Meaning that it is likely not a good representation of black women at all. ellauri180.html on line 328: What are the high school stereotypes? ellauri180.html on line 375: Robert "Bobby" Pendragon is an everyday athletic junior high school student from (fictional) Stony Brook, Connecticut, located in the greater New York metropolitan area. Bobby is a prisoner of color. Oops sorry my bad he's not, rather he looks a lot like Harry Potter without the spectacles. But his date Lori (whatever) is a WOC. Bobby's Uncle Stop Press reveals that he will train Bobby to become one of the "Travelers": asshole-journeying young warriors from a variety of different planets and cultures. Great Dane threatens to mix them all together like a kid with watercolors until they are all the same shade of shit. ellauri180.html on line 386: The sullen wind was soon awake, Synkkä oli yö ja myrskyinen, ellauri180.html on line 401: And made her smooth white shoulder bare, mun käden sinne, ja paljasti sen ellauri180.html on line 403: And, stooping, made my cheek lie there, Ja kyykistyi, pani mun posken sinne, ellauri180.html on line 406: Too weak, for all her heart’s endeavour, Se oli liian heikko kuitenkin, ellauri180.html on line 415: Be sure I looked up at her eyes Kazoin sitä silmiin, oikeestaan ellauri180.html on line 421: Perfectly pure and good: I found Suht puhtonenkin, hyvä panopuu; ellauri180.html on line 435: Her head, which droops upon it still: Sen pää vaan roikahteli nolona, ellauri180.html on line 439: And I, its love, am gained instead! Ja mä oon nyt täysin joholla! ellauri180.html on line 445: Helloo! Are you listening there at all? Haloo! Onko siellä ketään kuulolla? ellauri180.html on line 447: In summary: a man speaks to some unidentified (and possibly imaginary) auditor, telling us how, on a dark and stormy (or rainy and windy) night, he waited in his cottage for his lover, Porphyria, to arrive. When she turns up, it’s clear Porphyria is of a higher social class than the male speaker: he’s punching above his weight, as they say. Note how she glides in as if she owns the place, and as if she walks on air rather than on the ground like us mere mortals. She wears a hat, cloak, and shawl, and her gloves are soiled, suggesting that they are not used to slumming it in a common man’s cottage and attending to his fire and grate. The fact that she also takes the lead – suggesting she is perhaps used to ordering servants to do her bidding – further hints at her highborn status: she calls to the speaker, and she takes his arm and puts it around her waist. Then, the clincher (in more ways than one): we are told "she Too weak, for all her heart’s endeavour, ellauri180.html on line 452: Joo toi on yllättävän vahva meemi troglodyyteillä et saalis on pidettävä hallussa vaikka raatona. Turpa kii ämmä tai tulee nyrkistä. Ei ihme että tää pätkä oli Pilin mieleen. Middlebrow Rothilla oli varmaan paljon tota fiilistä. Tämmöstä Lady Chatterleyn rakastaja tyyppistä luokka mismätchiä. ellauri180.html on line 472: Byronin oopiumipainajainen ellauri180.html on line 481: Swung blind and blackening in the moonless air; Leijui sokeen mustana kuutamottomana, ellauri180.html on line 491: And men were gather'd round their blazing homes Apinat kokoontui leimuvien kotiensa luo, ellauri180.html on line 492: To look once more into each other's face; Nähdäxeen vielä naamareista naamareihin, ellauri180.html on line 506: Their funeral piles with fuel, and look'd up Hullun levottomina synkältä taivaalta ellauri180.html on line 516: Hissing, but stingless—they were slain for food. ellauri180.html on line 520: With blood, and each sate sullenly apart verellä, Kukin istui tahollaan kyräillen, ellauri180.html on line 521: Gorging himself in gloom: no love was left; Ahtaen izeään synkkinä, pahansuopina, ellauri180.html on line 531: Lur'd their lank jaws; himself sought out no food, Niiden huomion. Koira ize paastosi, ellauri180.html on line 555: The rivers, lakes and ocean all stood still, Joet, järvet, valtameri seisoi hiljaa, ellauri180.html on line 561: The moon, their mistress, had expir'd before; Kuu, niiden emäntä oli kuollut ennemmin, ellauri180.html on line 573: All of the people of the earth have been doomed to live in darkness. They burn everything around them, from palaces to huts and eventually religious materials. They are desperate for any kind of light to see by. ellauri180.html on line 585: The single remaining loyal dog represents the last vestige of good within this world. He refused to turn to the sin that came so easily to the rest of the world, he was not changed (to the worse) by the darkness. ellauri180.html on line 590: The men were never to discover who the other truly was, namely the good old enemy. More's the pity. ellauri180.html on line 596: As a child Lord Byron was abandoned and shunned by his parents due to the club foot he was born with, something he would be consistently embarrassed of throughout his life. ellauri180.html on line 600: Her other passions are knitting, cooking, incest and sodomy. Oh yes, and the Passion of the Christ. ellauri180.html on line 613: Kummallakin ilmansuunnalla on päätä aukomassa puolivillaisia loikkareita "experttejä" jotka sanoo mitä abonnentit haluavat kuulla. Osoittaa että vielä ei ole sota eskaloitunut maailmanpaloxi vaan sitä käsitellään kärhämänä. ellauri180.html on line 625: Paikalliset asukkaat tervehtivät armeijaa, jotkut eläkeläiset lähtivät kaduille punaisilla lipuilla, puolustusministeriö lisäsi. Samaan aikaan Venäjän federaation pysyvä edustaja YK:n Vassily Nebenziassa YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa totesi, että Ukrainan demilitarisointi- ja denazisointitehtävät saadaan päätökseen riittävän pian. Moskova ei ole sodassa Ukrainan ja sen kansan kanssa, vaan se toteuttaa erikoisoperaatiota naturisteja vastaan. Ukraina pyysi imf:ltä kiireellisesti rahoitusta Venäjän sotilaalliseen erityisoperaatioon maassa. IMF tutkii mahdollisuutta myöntää Kiovalle taloudellista tukea 2,2 miljardilla dollarilla, rahaston johtaja Kristalina Georgieva sanoi lausunnossaan. ellauri180.html on line 630: Kuten aina, amerikkalaiset ja länsimaiset ystävät ovat sanallisia ystäviä. Kyllä, Amerikka on suuri taloudellinen mahti, ja siksi se uskoo voivansa sulkea kaikki ongelmat rahalla. Olen aina sanonut, etteivät amerikkalaiset eivätkä eurooppalaiset taistele sotilaidensa kanssa. Kyllä, he antavat rahaa ja aseita, mutta he eivät lähetä sotilaitaan. Kaikki muut paitsi Zelensky tajusivat tämän. Uskon, että viisi päivää DPR:ää ja LPR:ää riittää pääsemään rajoille, jotka ne ilmoittivat perustuslaissaan, ja tämä tilanne johtaa Zelenskyin täydelliseen romahtamiseen. Häntä johdatetaan yksinkertaisesti korvista neuvottelemaan Putinin kanssa, jos hän ei mene itse. Ja pelastaakseen kasvonsa, maineensa, hän tietysti syyttää länttä kaikesta luopumisesta", Goncharov korosti keskustelussa NEWS.ru kanssa. Hänen mukaansa Yhdysvallat ja Euroopan unioni auttavat ukrainaa vain aineellisesti. Kukaan ei halua uhrata kansaansa, joten sotilaita ei lähetetä taistelemaan venäläisiä vastaan. Zelenskyin on käytävä vuoropuhelua Putinin kanssa, uskoo "expertti". ellauri180.html on line 636: Meidän on ymmärrettävä, että presidentti Putinin politiikassa pysymisen älykkyys ja älykkyys sekä koomikko Zelenskyin äly ovat vertaansa vailla. Siksi on mahdotonta sanoa, että Zelensky on saanut suuren strategin aseman tänä aikana, ja siksi hän puhuu tällaisista asioista, entinen eversti tiivisti. "Zelenskyi on hyvin yksinäinen Venäjää vastaan. Hän osoitti tiettyä naiivisuutta luottamalla länsimaisiin johtajiin ja heidän vahvoihin mutta epätarkkoihin tukilausuntoihinsa. Uskon, että hänet on jo uhrattu tai pikemminkin hylätty, mutta eurooppalaisilla ei ole suunnitelmaa B. Länsi ymmärtää, että Zelensky on valmis", Moreau sanoi. "Nämä ehdotukset eivät auta Zelenskyiä lainkaan. Päinvastoin, se tarkoittaa, että Macron ja Johnson odottavat Venäjältä erittäin nopeaa voittoa ja että kaikki on ohi Zelenskyille", uskoo "expertti". ellauri181.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri181.html on line 45: Estyneet lukekoot Kafkaa ja kiukustuneet Melvilleä. Munattomia ne oli molemmat. Tämä on kamalaa! Hänen hirvittävä hymynsä ja tuollainen pako! Kafkan haudalla on terävää terskaansa kohti kapeneva hautakivifallos. Ilman esinahkaa tietysti. Vain lapsettomalla vanhallapojalla näyttää olevan pikkukiviä haudalla. Mitä ironiaa. - Käykö paljon henkilöitä Ransun haudalla (saxaxi jota Phil ei osaa)? Ei paljon mutta aina merkittäviä kuten te herra professori! Ainoa sopiva ateria nälkätaiteilijalle on puolikas sitruunaa. Tyhmä shixa ei ymmärrä eikä osaa arvostaa suuren kirjailijan ankaraa ruokajärjestystä. Hölmö, se sanoo viisaasti. ellauri181.html on line 59: Rotpeter-nimisen apinan kuzuvat määrittelemättömän akatemian jäsenet lähettämään raportin hänen "apinan menneisyydestään". Useiden vuosien "ehdottoman izensä kieltämisen ja sopeutumisen" jälkeen, joka oli vangittu mezästysretkelle Afrikassa ja lähetetty häkkiin, eziessään ulospääsyä, hän huomasi pian, että hänelle oli avoin toinen tapa häkissä asumisen lisäxi. eläintieteellinen puutarha: varietee ja tulla " henkilöxi" siellä. Raportin aihe on silloin pikemminkin sen kuvaus sopeutumisprosessista ja sen roolista ihmisen jäljittelijänä. Apinan inkarnaation kertomus voitaisiin myös ymmärtää tarinaxi pakotetusta assimilaatiosta ja opetussatiirina. ellauri181.html on line 61: Yhteenveto: Hagenbeck- yhtiön mezästysretkellä vangittu apina ezii ulospääsyä kuukausia höyrylaivan painostavan kapeassa häkissä. Hän jäljittelee ihmisiä, koska haluaa olla yhtä "häiriöttömiä" kuin he ilmeisesti ovat. Ilmeisesti hän oppii mielekkäitä eleitä ja myös puhumaan helposti. Hänellä on suurimmat ongelmat juoda anixenmakuisia snapseja. Aluxen matkustaja antaa hänelle teoreettisia ja käytännön oppitunteja "eri aikoina". Joten hän oppii sen suurimmalla vaivalla. Hän korostaa useita kertoja, että hän jäljittelee ihmisiä vain sixi, että hän ezii ulospääsyä, mutta ei sixi, että hän toivoo vapautta. Eläintarhan tai vaudevillen vaihtoehtojen edessä hän pyrkii työskentelemään vaudevillessä ja hänellä on "menestyxiä, joita tuskin voidaan lisätä". Hänen elämänsä on onnistunut juhlien, tiedeyhteisöjen ja sosiaalisten kokoontumisten välillä. Hän on saavuttanut haluamansa ja todistaa, että hänellä on keskimääräinen eurooppalainen koulutus. Hän on tietysti virtuoosi ihmisten ja eläinten välisten rajojen ylittämisessä. Ei niin kaxi muuta olentoa hänen ympärillään. Hänen ensimmäisestä kouluttajastaan, jonka kanssa hän oppii olemaan "huomaamaton", tulee ize melkein apina ja hänen on ajoittain mentävä sanatorioon. Pienellä, puolixi koulutetulla simpanssilla, jonka kanssa hän "hemmottelee apinaa" yöllä, on "hämmentyneen koulutetun eläimen mielettömyys", jota hän ei kestä päivällä. Se on varmaan vähän kuin Phil Rothin "Clarissa" eli Claire. ellauri181.html on line 67: On olemassa useita pieniä palasia raporttiin akatemia. Kertojan ja Rotpeterin impresario , outo keskustelu Rotpeterin ja vierailijan välillä, sekä (väliaikaisesti hullun) ensimmäisen Rotpeter-opettajan kirjeen alku, on outo kohtaaminen. Ihmisen apina on tämän tarinan ensimmäisen persoonan kertoja, hän vain unohtaa uskomattoman inkarnaationsa puolet ja kommentoi niitä. On kuitenkin merkittävää, että nuoruuden muistot eivät ole enää tämän I: n käytettävissä; he ovat tukahdutettuja. Tämä heijastaa traumaa hänen väkivaltaisesta sieppauxestaan alkuperäisestä tilastaan. Kaiken kaikkiaan tarina ei tule esiin kokemisen, vaan narratiivisen ja reflektiivisen izen. Koska kertomus on ensisijaisesti suunnattu arviointiin ja arviointiin, ja todellakin melko korkeammasta näkökulmasta, koska Punaisen Pietarin horisontti kattaa eläimen ja ihmisen olemassaolon, luonnollisen vaiston ja hengellisen kurinalaisuuden, vapauden ja sosiaalisen organisaation. Rotpeterin kommentit eivät koske vain hänen omaa tarinaansa, vaan myös kuvan, jonka ihmiset tekevät izeään. ellauri181.html on line 71: recommended by Mgid Mgid Formelan Vanha menetelmä kovaan erektioon. Koko yö joka iässä! Opi lisää ellauri181.html on line 75: Ennen kaikkea historia viittaa paineeseen sopeutua, johon juutalaiset olivat joutuneet vuosisatojen ajan selviytyäxeen. Max Brod korosti erityisesti tätä tulkintaa. Hän luonnehti tätä tarinaa nerokkaimmaxi satiirixi juutalaisten assimilaatiossa. Samankaltainen taipumus sisältyy šaakaleihin ja arabeihin. Molemmat proosakappaleet julkaistiin ensimmäisen kerran yhdessä vuonna 1917 Der Jude -lehdessä, ja ne ovat osa Ein Landarzt -nimeä vuodelta 1920. ellauri181.html on line 80: Viittauxet muihin Kafka-tarinoihin: Loppujen lopuxi tavoitetta ihmisexi tulemisesta ei saavuteta, vaikka päähenkilö ize ei vaikuta tietävän sitä. Rotpeter tekee siitä kuvan, joka on verrattavissa koiran tai rakennustutkimuxen epäonnistuneisiin eläinmuotoihin. Siellä on myös viittaus Kafka-tarinaan Metamorfoosi , jossa hahmo Gregor Samsa muuttuu yöxi eläimexi, nimittäin kovakuoriaisexi. Huomaamaton huono Samsa tulee eläimexi kuitenkin vaivattomasti unen aikana. Apinan liialliset ponnistelut puolestaan johtuvat halusta päästä käsixi viljeltyyn alueeseen ja kyllästettyyn elämään, joka kieltää omat juurensa, ulospääsynä - koska ainoat vaihtoehdot, joista valita, ovat kuolema ja katoaminen tai surullinen kohtalo eläintarhassa näytteillä olevasta apinasta. ellauri181.html on line 83: "Akatemian herrat! | Teet minulle kunnian pyytää minua toimittamaan raportin akatemialle apinani elämästäni. | Tässä mielessä en valitettavasti voi noudattaa pyyntöä. Lähes viisi vuotta erottaa minut apinoista, […]. Tämä saavutus olisi ollut mahdotonta, jos olisin izepäisesti halunnut pitää kiinni alkuperästäni, nuoruuteni muistoista. Pelkkä luopuminen liitetiedoista oli ensisijainen prioriteetti, jonka olin asettanut izelleni; Minä, vapaa apina, alistuin tälle ikeen. Tämän seurauxena muistoni sulkeutuivat minulle yhä enemmän. " … välillä … "... Avoin sanoen, niin paljon kuin haluan valita kuvia näihin asioihin, suoraan sanottuna: Apeisuutenne, herrat, jos teillä on jotain tällaista takananne, ei voi olla kauempana teistä kuin minun. Mutta jokainen, joka kävelee täällä maan päällä on mielissään on kantapää : pikku simpanssi kuin iso Achilles . " "Ja opin, herrat! Voi, opit, kun sinun täytyy; yxi oppii, kun haluaa pääsyä; yxi oppii armottomasti. Piiskaalla valvotaan izeään; yxi repii izensä pienixi vastarinnoixi. Apinaluonto juoxi minusta ja pois kiertäen izensä yli, niin että ensimmäisestä opettajastani ize tuli melkein apina, piti pian luopua opetuxesta ja viedä sanatorioon. Onnexi hän tuli pian taas ulos. " "Nämä edistysaskeleet! Tämä tietosäteiden tunkeutuminen kaikilta puolilta herääviin aivoihin! En kiellä: se teki minut onnellisexi. Mutta myönnän myös: en yliarvioinut sitä edes silloin, kuinka paljon vähemmän tänään. Ponnistelulla, jota ei ole koskaan toistettu maan päällä, olen saavuttanut eurooppalaisen keskimääräisen koulutuxen. Ehkä se ei olisi izessään mitään, mutta se on jotain siltä osin kuin se auttoi minua ulos häkistä ja antoi minulle tämän erityisen ulospääsyn, tämän inhimillisen ulospääsyn. " ... hän päättelee yhteenvetona : "Kaiken kaikkiaan saavutin sen, mitä halusin saavuttaa. Älä sano, että se ei ollut vaivan arvoista. Sitä paizi en halua kenenkään tuomiota; Haluan vain levittää tietoa; Ilmoitan vain; Ilmoitin sinulle vain, herrat akatemiasta. " ellauri181.html on line 85: Vastaanotto: Sudau (s. 177f.) Korostaa erityistä seikkaa: ”Koko taivaan portti - Kleine Fabel -hiirellä, joka on maailman liian suuri leveys - nurisee yhdessä. Hiirellä ei ole ulospääsyä, vain kohtalokas tulos; apina todellakin löytää ize valizemansa '' ulospääsyn ''. Tällä tavalla Rotpeter seisoo ainutlaatuisella tavalla Kafkan teoxessa: sankari, joka ei mene alle; sankari, joka tietää tarkalleen mitä haluaa ja saavuttaa sen myös! Hänen on kuitenkin unohdettava "tämä suuri vapauden tunne kaikilta puolilta". " Ries (s. 91) huomauttaa, että raportti ennakoi työstä Das Unbehagen in der Kultur by Sigmund Freud , kirjoitettu vuonna 1930 , mikä on tase edistymisestä ja vastoinkäymiset sivilisaation. Kindlerin sanakirja (s. 27) selittää, että raportti on juurtunut syvälle senhetkiseen tieteelliseen-historialliseen tilanteeseen: Kuvaus Brehmin eläinelämästä, Darwinin evoluutioteoria, nykyajan vaihtelevat tapahtumat. TC Boylen romaani Sprich mit mir (2021), jossa simpanssi Sam, joka hallizee viittomakielen, ottaa ajoittain narratiivisen roolin, on muun muassa. innoittamana Kafkan tarina. ellauri181.html on line 96: Tulette huomaamaan (ja kaikki teistä eivät tule sitä hyväxymään) että minä en yhdy eräisiin kollegoihini, jotka väittävät että kirjallisuus arvokkaimmillaan ja kiinnostavimmillaan on olennaisesti ei-referenttiä. Minä voin tulla teidän eteenne pikkutakissa ja solmiossa, voin herroitella ja neiditellä teitä, mutta yhtä kaikki minä vaadin teitä pidättymään sellaisten termien kuin »struktuuri-, muoto ja symboli- käyttämisestä minun läsnäollessani. Minä luulen että monet teistä on riittävästi pelästytetty ensimmäisenä opiskeluvuotenanne, niin että nyt teidän on sallittava löytää jälleen ja nostaa arvoonsa se harrastus, joka teidät alun perin kaunokirjallisuuden pariin veti, ja jota teidän nyt ei pidä hävetä. Kokeexi voisimme tämän kurssin ajaxi suorastaan luopua kokonaan luentosaliterminologiasta, hyljätä juonen- ja luonteen samoin kuin ne ylevät sanat joilla monet teistä haluavat juhlistaa havaintojaan, sellaiset sanat kuin epifania -, henkilö - ja tietenkin - existentiaalinen», kaiken sen määreenä mikä existeeraa auringon alla. Teen tämän ehdotuxeni siinä toivossa, että jos te puhutte Rouva Bovarysta enemmän tai vähemmän samalla kielellä jota käytätte puhuessanne ruokatavarakaupassa, tai rakastettunne kanssa, te voitte löytää paljon läheisemmän, mielenkiintoisemman, ja niin sanoaxemme referentimmän suhteen Flaubertiin ja hänen sankarittareensa. ellauri181.html on line 115: Must tuntuu et tää apinaraportti on Kafkan oma tarina. Se kexi juonen käydessään varieteessa kazomassa jotain Petteri-nimistä apinaa. Se oli ize mielestään apina joka ezi ulospääsytietä kodin käfigistä, vaihtoehtoina vakuutusfirman Zoo ja kirjailijanelämän varietee. Isä oli ampunut sitä naamaan sekä housuihin. Ransu ezi ulospääsytietä puskista. ellauri181.html on line 127: This article may rely excessively on sources too closely associated with the subject, potentially preventing the article from being verifiable and neutral. (February 2015) ellauri181.html on line 143: This biography of a living person needs additional citations for verification. Please help by adding reliable sources. Contentious material about living persons that is unsourced or poorly sourced must be removed immediately, especially if potentially libelous or harmful. ellauri181.html on line 150: Schwartz is a fellow of the American Psychological Foundation and is a member of the American Sociological Foundation, European Association of Experimental Social Psychology, the Israel Psychological Association, the Society for Experimental Social Psychology, and the Society for Personality and Social Psychology. He is president of the International Association for Cross-Cultural Psychology. He coordinates an international project in more than 70 countries that studies the antecedenz and consequences of individual differences in value priorities and the relations of cultural dimensions of values to societal characteristics and policies. His value theory and instrumenz are part of the ongoing, biannual European Social Survey. ellauri181.html on line 166: “Values serve as standards or criteria. Values guide the selection or evaluation of actions, policies, people, and evenz. People decide what is good or bad, justified or illegitimate, worth doing or avoiding, based on possible consequences for their cherished values. But the impact of values in everyday decisions is rarely conscious. Values enter awareness when the actions or judgmenz one is considering have conflicting implications for different values one cherishes.” ellauri181.html on line 178: requisites of coordinated social interaction ellauri181.html on line 185: “Self-Direction – Defining goal: independent thought and action–choosing, creating, exploring.” ellauri181.html on line 307: Schwartzin teorian merkitys aivotutkimuxelle on huomattava: se tarjoaa perustellun ja systemaattisen viitekehyxen tulevalle aivoihin liittyvälle tutkimustyölle. Arvoteoria mahdollistaa persoonallisuuden tarkastelun eri tutkimuxissa arvojen viitekehyxessä ja pohdinnan arvojen ja persoonallisuuden eri ulottuvuuxien mahdollisista keskinäisistä yhteyxistä. ellauri181.html on line 311: Persoonallisuuden perusta on ihmisen biologiassa ja geeneissä, mutta kenelläkään ei ole syntyessään mitään tiettyä arvojärjestelmää. (Paizi tietysti EAT! FUCK! KILL!) ellauri181.html on line 315: Kun ihmiseltä kysytään, millainen hän omasta mielestään on, vastauxessa mitä todennäköisimmin punoutuvat persoonallisuuden piirteet ja arvot suloisexi sekamelskaxi – omaxi izexi. ellauri181.html on line 370: ipsative (not comparable) (psychology) Denoting a measure that forces an individual to choose among multiple false options. Myers-Briggs uses ipsative measures, whereas the Five-Factor Model uses normative measures. ellauri181.html on line 378: If the same traits were evaluated on an ipsative measure, respondents would be forced to choose between the two, i.e. a respondent would see the item "Which of these do you agree with more strongly? a) I like parties. b) I keep my work space neat and tidy." ellauri181.html on line 382: Additionally, ipsative measures may be useful in identifying faking. However, ipsative measures may, especially among testing-naïve individuals exhibiting high levels of conscientiousness and/or neuroticism, decrease test validity by discouraging response and/or encouraging non-response. For example, a test's authors may force respondents to choose between "a) Animals chase me in my dreams" and "b) My dreams are nice" in an effort to see whether a given respondent is more inclined toward "faking bad" or toward "faking good." When faced with such a question, a child frequently terrified by nightmares that rarely if ever involve animals, and especially one whose parents have foolishly taught him/her/it strict rules against lying, may simply refuse to answer the question given that for that respondent nearly all of the time both descriptions are inaccurate. Even a previously presented guideline "Choose the answer that [best/better] describes you" may be unhelpful in such a situation to responders who worry that endorsing one item or the other will still involve stating it to be accurate or "well"-descriptive to some positive degree. Only if the guideline is presented as "Choose the answer that more accurately or less inaccurately describes you" and the above-described responder is sophisticated enough to reason out his/her response in terms of "Despite the infrequency with which I have nice dreams, I have them [more frequently / less infrequently] than dreams in which animals chase me" (or, in theory, vice versa) will such a responder be willing to answer the question—and phrasing the guideline in this way bears its own cost of making the question reveal less about the respondent's propensities because the respondent is no longer forced to "fake" one way or another.[citation needed]. ellauri181.html on line 392: Henkilökohtaisen Profiilin Analyysi (HPA) kertoo henkilön työkäyttäytymisestä ja auttaa tuloksellisesti johtamaan erilaisen toimintatyylin omaavia henkilöitä. Analyysin avulla saat vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: ellauri181.html on line 435: Yhdistä työrooliin sopivat toimintatyylit ellauri181.html on line 471: Rakennevaliditeettia tutkittiin analysoimalla kaksi aineistoa vuosilta 2013 ja 2014. Vuoden 2013 aineisto sisälsi 4908 vastaajaa 148 yhtiöstä ja vuoden 2014 aineisto sisälsi 4681 vastaajaa 136 yhtiöstä. Rakennevaliditeetti tutkittiin käyttäen Thurstonin IRT-malleja, joiden on tutkimusten perusteella havaittu pystyvän huomioimaan ja korjaamaan metodivaihtelusta aiheutuvat ongelmat (Brown, 2010). Teoreettinen malli määriteltiin Thomas HPA:n koodausavaimen perusteella, eli se vastasi täysin käytettyä pisteytystä. ellauri181.html on line 473: Tulosten perusteella teoreettinen malli sopi hyvin firman antamaan havaittuun aineistoon [X2(101100) = 74759.18, RM-SEA=.034] joten Thomas HPA:n rakennevaliditeettia voidaan pitää hyvänä. Teoreettisen mallin sopivuus oli lisäksi samanlainen molemmissa aineistoissa. Tulosten perusteella annettiin myös suosituksia kusetuxen ellauri181.html on line 499: Hanketta varten olen koonnut yhteen tärkeimmät tutkimusaineistot, joiden avulla olen analysoinut suomalaisten asenteita ja arvoja viime vuosikymmeninä. Tutkimushankkeeni on rahoittanut Koneen Säätiö eli puunaamainen miljardööri Ilona, kukapa muu. ellauri181.html on line 533: Mies: arvot, roolit ja tunteet, Göte Nymanin kanssa 2007. ellauri181.html on line 539: Miten suhtautuvat arvot ja hyveet toisiinsa? Täysin ennustettavasti tietysti. Valuet on pelin optimal outcomes, virtuet on pelaajien strategiasettejä, jotka toivon mukaan edistävät optimaalisia outcomeja. Jos esim toivoo menestystä bisnixessä, pitää olla bisnisvaistoa, pitää myydä kalliilla ja ostaa halvalla ja kyynärpäillä huomaamattomasti jonossa. ellauri181.html on line 543: US. Overseas Schools Toolkit for Overseas Teens ellauri181.html on line 560: Benjamin Franklin sat down and made a list. The list consisted of twelve characteristics, values and virtues to which he aspired. He called his list "Virtues". Franklin's list of virtues looked like this. ellauri181.html on line 577: When he completed his list of the virtues to which he aspired, Franklin wrote a brief sentence describing each of the virtues and what it meant to him. He did not want there to be any confusion about what each of these words meant. His definitions of his virtues then looked like this..... ellauri181.html on line 585: . Frugality - Make no expense but to do good to others or yourself; that is, waste nothing. ellauri181.html on line 595: Franklin then took his list to a respected friend who happened to be a Quaker. Franklin explained to his Quaker friend that he, Franklin, was disappointed in the progress in his life to this point and that he intended to turn his life around. From now on Franklin intended to live his life according to his list of virtues. Each day he would read the list and each week he would focus on a different virtue. Repeating the process over and over again until he had become one with his virtues. ellauri181.html on line 620: Note Franklin's is just a list of virtues. He did not need t spell out the value implicit in them. It is the same as held in highest esteem by Scrooge McDuck, who lived up to Franklin's virtues: MONEY! Money money money, money makes the world go around. Megabucx, greenbacx, cash, capital gain and assez. ellauri181.html on line 645: Ihmisen fysiologiaa tutkittaessa tutkitaan kuitenkin melkein aina miehiä. Yxi seuraus tästä on ollut adrenaliininhuuruisen taistele tai pakene -reaktion korostaminen. Mezästysretkellä saaliin kimppuun käyminen ja pakoon pötkiminen ovat käypiä reaktioita. Ne eivät kuitenkaan sovi kotiluolaa ja jälkikasvua suojelevien naisten selviytymiskeinoixi, vaan hädän hetkellä naiset kokoontuvat miettimään yhdessä vaihtoehtoja. Tapa hämmästyttää miestä, jonka pitää kunnia-asiana ratkaista pulma muilta kysymättä.Mitä enemmän äidin veressä on lisämunuaisen kuoren tuottamaa kortisolia, sitä herkemmin ja myötätuntoisemmin hän vastaa lapsen tarpeisiin. Kehon lievä hälytystila parantaa naisen muistia ja auttaa vainuamaan jälkikasvua vaanivaa vaaraa. Myös estrogeeni parantaa muistia, koska se hidastaa kortisolin hajoamista. Kortisolin vuoxi nainen muistaa stressaavat tilanteet miehiä herkemmin ja kauemmin, mistä juontuukin Legaton kirjan nimi. Naisia ei kuitenkaan saisi altistaa liian rajuille kokemuxille, koska liian suuri veren kortisolipitoisuus puolestaan kutistaa aivojen hippokampusta haitaten siten muistia. Sixipä naisilla on isot pikkuaivot, miehillä isot pikkuveitikat. ellauri181.html on line 649: Testosteroni auttaa kortisolia hajoamaan. Tämä oli luolamiehelle edullista, koska jos hän olisi muistanut elävästi, miten kylmä edellisellä mammutinmezästysreissulla oli tai miten ikävästi jalkaan tullutta haavaa särki, hän ei olisi enää lähtenyt mezälle. Kortisolin puuttumisen varjopuolena on, ettei mies pelästy vaaroista tai opi töppäyxistä yhtä herkästi kuin nainen. Tämä voi johtaa toistuvaan hölmöilyyn erityisesti nuorilla miehillä, joiden veren testosteronipitoisuudet ovat huipussaan. Myöhemin isyys näyttää nostavan miehen veren kortisolipitoisuutta puolella, ja avioliitossa eläminen vähentää testosteronin määrää. Psykologian professori Göte Nyman ja sosiaalipsykologi Martti Puohiniemi ovat tutkailleet suomalaisen miehen arvoja, rooleja ja tunteita mainiossa kirjassaan Mies. Heidän mielestään erityisesti nuorille miehille sattuu ja tapahtuu, koska miehen hartain toive on olla rohkein ja paras – jos ei muussa niin edes hölmöilyssä. Kaverit arvostavat Duudson-tarinoiden kertojaa. Testosteroni pitää huolen siitä, että kisailu ja varsinkin voittaminen energisoivat miestä. Nainen kauhistuu tarpeettomien riskien ottamista eikä koe kilpailua rakentavaxi vaan liiallisen kortisolin vuoxi fyysisesti epämiellyttäväxi. ellauri181.html on line 653: Utahin yliopiston antropologi Kristen Hawkes on tutkinut Paraguayn aché-intiaanien saaliita. Naiset keräävät lähimezistä ruokaa säännöllisesti, ja heidän kokonaisantinsa on punnittuna suurempi kuin miesten. Miehet jakautuvat kahteen ryhmään: elättäjiin ja mahtailijoihin. Elättäjät keräävät perheelle ruokaa tasaisesti. Mahtailijat tavoittelevat suurta mutta epävarmaa saalista. Koska mahtisaalis jaetaan koko heimon kesken, mahtailijat saavat suosiota. Valitettavasti ”uramiehen” oma perhe joutuu huonon saalistusonnen aikoina pärjäämään vähällä. Niinpä viisas nainen hankkii puolisoxi elättäjän mutta pitää mahtailevaa alfaurosta satunnaisena rakastajana. Demokraattisten valtioiden äänestäjät eivät tunnu aina tajuavan näitä rooleja: kansa valizee johtajaxeen testosteronia pulppuavan miehen mutta odottaa sitten, että tämä käyttäytyy säyseästi kuin leikattu kissa. Vanhan tarinan mukaan mies nousi korkeimmalle vuorelle, ui syvimmän meren yli ja ylitti laajimman autiomaan osoittaaxen naiselle rakkautensa. Juu esim Phileas Fogg ja Honkongin kuvernööri juurikin. Nainen jätti miehen, koska tämä ei ollut koskaan kotona. Sosiologi Martha Dobbins tosin letkautti, että varhaisissa ihmisyhteisöissä miehiä ei lähetetty mezästämään sixi, että nämä olivat vahvempia, vaan koska nämä olivat joutilaampia. ellauri181.html on line 657: Nyman ja Puohiniemi pelkistävät nykymiehen roolit kolmeen: päällikköön, rakentajaan ja mezästäjään. Arvoasema on päällikölle tärkeä. Vaikka päällikkö pitäisikin uusista asioista, niihin tarttuminen on nihkeää, koska hankkeen epäonnistuminen voi johtaa paikan menetyxeen hierarkiassa. Rakentajamiehessä ruumiillistuu niin sanottu neliösenttiteoria. Joillakin miehillä on taipumusta uppoutua teknisesti haastavan kellon tai kännykän uumeniin, koska se on vaikeaa. Naiselle on tärkeää paikasta toiseen siirtyminen. Rakentajamiestä voi auton moottorin hienovirittäminen kiinnostaa niin paljon, että se rassaa naisen hermoja. Hyvä mezästäjä liikkuu hiljaa, koska kuuluva kalkatus karkottaa saaliin. Jotta päästään mahdollisimman niukalla puheella, mies pyrkii luomaan tarkkoja käsitteitä eli selviytymään mahdollisimman vähin sanoin tai jopa käsimerkein. Niinpä miehillä on laajempi sanavarasto kuin naisilla. Naiset käyttävät kieltä epätarkemmin, koska sanojen todellinen merkitys ilmaistaan äänenpainoilla ja sanattomilla oheisviesteillä. ellauri181.html on line 661: Soturilla pokka pitää, tuntui miltä tuntui. Varsinkin kipu tai hätä salataan viimeiseen asti, koska se antaa vastustajalle vinkin heikosta kohdasta. Toisaalta jos kahden naisen keskustelua kuvataan ilman ääntä, nähdään, miten toinen peilaa toisen ilmeitä. Nainen käyttää kymmenen sekunnin aikana keskimäärin kuutta kuunteluilmettä. Ulkopuolisen voi olla vaikea päätellä, kummalta on kuollut läheinen tai kumpi on saanut uuden työpaikan. Tutkimusten mukaan mies ilmaisee izeään 7 000 päivittäisellä viestiyxiköllä, mikä koostuu 2 000–4 000 sanasta ja 2 000 äännähdyxestä sekä 2 000–3 000 eleestä ja ilmeestä. Nainen käyttää päivässä 20 000 yxikköä. Jo vastasyntynyt tyttövauva käsittelee ja tulkizee puheääniä paremmin kuin poikavauva. Myöhemmin ero tasoittuu. Miehen kyky käsitellä kieltä ja ymmärtää kuulemaansa heikentyy 35-vuotiaasta alkaen, mutta naisilla kyky säilyy vaihdevuosiin asti. Menopaussin jälkeen estrogeeni vähenee, mikä johtaa kyvyttömyyteen erottaa ironiaa tai kuulla, mitä sanotaan rivien välissä. ellauri181.html on line 665: Mies pitää hiljaisuutta lahjana, joten mieheltä kuluu keskimäärin yhdexän minuuttia, ennen kuin hän tajuaa hiljaisuuden mykkäkouluxi. Konfliktin ainexet ovat käsillä, kun kontaktia ja ymmärtämystä hakeva nainen ezii miehen kasvoilta empatiaa peilaavia ilmeitä mutta mies pyrkii pitämään naaman peruslukemilla. Välinpitämättömältä näyttävä ilme saa naisen raivon valtaan ja käyttäytymään miehen mielestä ”hysteerisesti”. Kun mies lopulta lähtee ratkomaan pulmaa päättäväisesti halki-poikki-pinoon-asenteella, nainen tuskastuu lopullisesti. Hermopaineessa naiset puhuvat ja miehet toimivat ajattelematta. Kukaties sixi terapeuttien asiakkaista 90 prosenttia on naisia ja vangeista 90 prosenttia on miehiä. Naisten tekemistä väkivaltarikoxista 50 prosenttia on tehty pms:n antamalla puhdilla juuri ennen kuukautisten alkua. Miesten tulisi oppia, etteivät asiaviestit mene läpi ilman tunnetta. Naisten tulisi tajuta, etteivät tunnepitoiset viestit mene läpi ilman asiaa. ellauri181.html on line 669: Aiheesta lisää: Juhana Brotherus, Mitä jokaisen naisen tulisi tietää miehistä (Kirjayhtymä 1984) Jared Diamond, Mixi sexi on hauskaa? (WSOY1998) Marianne Legato, Mixi miehet eivät muista mitään ja naiset liiankin hyvin (Gummerus 2007) Allan ja Barbara Pease, Hormonien sota. Mixi miehet eivät kuuntele eivätkä naiset osaa lukea karttaa (Tammi 2001) Martti Puohiniemi ja Göte Nyman, Mies. Arvot, roolit ja tunteet (Limor 2007) Miehet ovat perseestä naiset anuxesta. Eläköön se pieni ero. Mixi syöminen on hauskaa. Mixi tappaminen on hauskaa. ellauri182.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri182.html on line 33: Food as a Value Japonais-täytettä ellauri182.html on line 41: In the face of death and loneliness, Mikage searches for meaning in her life. She tries to overcome the “leaden hopelessness” that plagues her. Mikage “can’t believe in the gods,” and thus does not have the religion that gives many people meaning in life. Instead, she looks to the other characters and to herself for meaning. Eriko is a model of strength and gives Mikage advice on how to handle despair and the loss of meaning. Yuichi gives meaning to Mikage in the form of relationship, of having someone to cook for. ellauri182.html on line 43: At times in the story, Mikage thinks about fat and freedom fries while searching for meaning. Despite believing in premonitions, she does not believe in fate, but in the individual freedom of “constantly making choices.” I realized that the world did not exist for my benefit. Hoo hoo jaa jaa. Keskittyisit bansku vaan tekemään niitä kylmiä paloja. Maaginen realismi on syvältä. ellauri182.html on line 70: Yoshimoto became an overnight celebrity in the media and “Bananamania” swept Japan and its youth culture. All this took place in the late eighties. ellauri182.html on line 74: Mikage Sakurai (“MEE-ka-gee Sah-KOO-rye”), a young woman in Tokyo, is the protagonist and narrator; the story is told from her first-person perspective. Mikage has recently been a student. By this time, she has a job as an assistant at a cooking school. Ruminating on death and loneliness frequently, Mikage says in the beginning, “nobody beats me in my kitchen.” ellauri182.html on line 78: At Yuichi’s home, Mikage is introduced to Eriko and soon finds out that Yuichi’s mother was once his father; s/he is a transsexual who runs a club of some sort. Eriko is a clear allusion to Banana's daddy. Yuichi hints that s/he has undergone a sex change, when he tells Mikage that s/he has “had everything ‘done.’” There is a hole now where the pecker used to be. ellauri182.html on line 82: Mikage is not religious, but believes in elements of the mystical and superstitious. She “can’t believe in the gods,” but for a warm bed, she “thanked the gods—whether they existed or not.” In despair, she “implored the gods: Please, let me live.” She also has a dream that comes partially true. Ergo Mikage relates to American culture. She looks up to Eriko as an ideal of feminine beauty, charm, and strength, although Eriko was once, or still is, a man - or is s/he? ellauri182.html on line 90: After eating a delicious, hot meal that lifts her spirits, Mikage gets an idea. She hires a taxi for the long ride to Yuichi’s hotel and then climbs a balcony to present Yuichi with the same food that she had enjoyed. ellauri182.html on line 92: Nori (“NOUGH-ree”) works with Mikage and Kuri at the cooking school. Mikage describes her as a “proper young lady,” which means that she is attractive, tastefully dressed, and well-mannered. ellauri182.html on line 94: The 1989 film centers around Mikage, a young woman who loses her parents when young. She grows up in a lonely household with her grandmother who dies when Mikage reaches adulthood. Grief-stricken, she finds solace in the kitchen. Yuichi, a friend of Mikage's deceased grandmother, invites her to live with him and his mother. Then Mikage discovers that Yuichi's mother is actually her cross-dressing father. On the other hand, Mikage realizes that the wealth of gadgetry in Yuichi's kitchen is lovingly detailed... --- Unfortunately, that's all, this film is water under the bridge, overtaken by a 2019 gory crime film of the same name. ellauri182.html on line 96: Zen-tyypit uskovat järkiperäisestä ajattelusta luopumisen johtavan korkeampaan tietoisuuden tasoon. Joo zen verran on jo opittu albumeissa 26, 143 ja 167. Sujata ja Banaani on nähtävästi saavuttaneezen jo. Edellytyxet ainakin on täytetty. ellauri182.html on line 104: Symbolism appears throughout Yoshimoto’s story. For the protagonist, kitchens symbolize places of contentment, safety, and healing. Mikage claims, “to me a kitchen represents some distant longing engraved on my soul.” When she is despondent, her dreams of kitchens keep her going. She takes to the kitchen and learns cooking as a way of overcoming feelings of meaninglessness and despair; cooking represents her new attitude toward life. Like kitchens and cooking, food also plays a symbolic role in the story. Mikage is constantly presenting her friends with food; her life changes when she takes a job at a cooking school; and the climax of the story occurs when Mikage brings a dish of special food to Yuichi in his secluded hotel room. Eat my shorz. ellauri182.html on line 106: Mikage’s voice can be complex as well, which keeps the reader intellectually engaged. She can go from the light and ironic, talking casually about herself and her situation, to the literary and complex, making more formal and generalized statements, such as this musing on fate that begins: “We all believe we can choose our own path from among the many.” ellauri182.html on line 108: Food for thought ellauri182.html on line 110: A few generations ago in Japan, food preparation was considered a lower class occupation; in economically advantaged households, servants frequently provided the cooking. By the mid-1980s, and as reflected in “Kitchen,” food preparation has become a respectable career as well as an art form. Kitchens are now the showcases of Japanese consumer wealth, filled with new technologies and electronic gadgets, and artful cuisine reflects social sophistication. ellauri182.html on line 113: The Marshall Plan brought Western ideas and a free market economy to what had been an old and traditional culture. in the mid-1980s, Japan has a booming industrial economy, bolstered by its exports of automobiles and electronics to the West. Japanese society has become more materialistic than ever, influenced by its wealth and the consumerism imported from America. Mikage acknowledges this consumerism when she says of her friends, “these people had a taste for buying new things that verged on the unhealthy.” Mikage’s generation has been brought up on television and American culture; she mentions an American sitcom and Disneyland in her narrative. One character in the story is wearing “what is practically the national costume, a two-piece warmup suit,” a style imported from America. In Japan, Yoshimoto’s generation is called the shinjinrui, a generation that has grown up in a wealthy, technological society exposed to American values. Shinjinrui was new breed of humans (used to refer to the post-war generation, who have different ideals and sensibilities). Japan's Generation X. ellauri182.html on line 115: Some reviewers thought Kitchen was superficial in style and substance, and overly sentimental. Todd Grimson in the Los Angeles Times Book Review wrote that, ‘“Kitchen’ is light as an invisible pancake, charming and forgettable ... The release of information to the reader seems unskilled, or immature, weak in narrative or plot.” Elizabeth Hanson of the New York Times Book Review took issue with the overall effect of the book, writing that “the endearing characters and amusing scenes in Ms. Yoshimoto’s work do not compensate for frequent bouts of sentimentality.” Hanson added that the book’s main appeal for English-language readers “lies in its portrayal of the lives of young Japanese who are more into food and death than sex. EAT! KILL! but do not FUCK!". ellauri182.html on line 117: As Mikage and Yuichi’s relationship develops, one of the first signs that they are drawing closer is a shared dream that they experience. In the dream, Yuichi tells Mikage that he has a desire to eat ramen, a noodle soup. Shortly after awakening from the dream, Yuichi, in real life, acknowledges his hunger. “I just woke up and I’m starving. I was thinking, hmm, maybe I’ll make some instant ramen noodles.” Instead of love, she thinks of food. It is through food, as is shown in this scene and many scenes to follow, that Mikage finds her mouth. Climbing to the balcony with her body mass was an existential feat. ellauri182.html on line 120: The importance of food in contemporary Japanese culture mirrors many of the sentiments of Yoshimoto’s book. John Ashburne, in “World Food Japan,” emphasizes that Japan is a nation characterized by its obsession with food. ellauri182.html on line 121: A Japanese lunch invitation cannot be likened to the statement, “let’s grab a burger.” Ashburne offers the opinion that “it’s an invitation to commune over food, to bond in a primal act of mutual celebration, to reinforce group identities, or welcome outsiders into the fold.” ellauri182.html on line 123: Quoting Zen master Dogen-zenji’s “Instructions for the Zen Cook,” (circa 1237), Ashburne relays the words of the great Zen master on the simple act of washing rice and cooking it. Dogen-zenji states, “Keep your eyes open. Do not allow even one grain of rice to be lost. Wash the rice thoroughly, put it in the pot, light the fire and cook it.” He then adds, “There is an old saying that goes, ‘see the pot as your own head; see the water as your life-blood.’” Vittu et on anaalia puuhastelua ruuan kanssa. Ei ruualla saa leikkiä. Se on jumalan viljaa. ellauri182.html on line 133: Toward the climax of the story, when Mikage is climbing a hotel balcony in a daring moment of “utter desperation,” she contemplates the concept of free will. Up to this point in the story, Mikage has tended to believe in fate and in premonitions, which are beliefs that other powers are making decisions for her. She has also stated that “we have so little choice,” and that “we live like the lowliest worms.” Undergoing an existential change, Mikage finally admits to herself and the reader that human beings are ultimately free because “we’re constantly making choices. With the breaths we take every day, with the expression in our eyes, with the daily actions we do over and over, we decide.” She states that even when people think that they are being acted upon by outside forces, they are in reality choosing their situations and actions, sometimes subconsciously. ellauri182.html on line 141: “The tone of Yashimoto’s stories is strange, for it veers from childlike naivete to flights of bizarre fancy, which is just like most of Japanese comic books for teenagers.” the publicity photograph of Yoshimoto Banana, hugging her little puppy dog, is cuteness personified. The fact that her father is the most famous philosopher of the 1960s new left gives her name an extra air of incongruousness, as though there were a young German novelist called Banana Habermas. It's daddy's fault! Banana is daddy's girl. Daddy oli sille isänä ja äitinä. ellauri182.html on line 146: Banaani on keltainen päältä ja valkoinen sisältä. Banaanin isäpappa oli professionaali takinkääntäjä. Antoi edestä ja takaaki. Il est souvent appelé « Ryumei » prononciation chinoise de son prénom. Rei Shimurasta opin että tää on tapana kun japsu vihitään zen-räkämunkixi. Lyyrikko jolta ei ole käännetty yhtään runoa. Kriitikko joka enimmäxeen riiteli. Käänteli koko ajan takkia mutta sai takin takas oikein päin vanhana. Takaaki 隆明 lung 'prosperity' + ming 'moon' jap. ryu mei. ellauri182.html on line 149: Se oli pikkuporvarillisesta venernveistämösuvusta Kiushulta jotka muutti Tokioon. Sillä oli yxityisopettaja ennen sotaa ja se alkoi kirjoitella runoja. Se rupes marxilaisexi jouduttuaan käsitöihin sodan aikana. Sodan jälkeen valmistui insinöörixi ja pääsi ison firman elätixi varmaan perhesuhteilla. Voitti runokilpailun 10 työllä asennon vaihdosta. Sai potkut mustetehtaasta. Kiritisoi jotain Takamies Kotaroa. (who dat?) 80-luvulla kirjoitti massoista kuin Ortega. Toimi könsikkäänä naistenlehdessä. Varsinainen pintaliitäjä. Marxistikaverit pilkkaavat sen kapitalistiasuja. No se oli jo kääntymässä takas oikeaan. Siitä tuli Ichirō Ozawan kannattaja (who dat? Joku vielä väkkärämpi oikeistolainen takinkääntäjä, Japanin Hjallis Hjarkimo.) Siziitä tuli zenhörhö ja jonkun sariini terroristiryhmittymän fani. ellauri182.html on line 151: Korkein totuus (jap. オウム真理教, Ōmu Shinrikyō, Aum Shinrikyo) on Shōkō Asaharan (teloitettu heinäkuussa 2018) vuonna 1984 perustama uskonnollinen kultti, joka perustuu buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen. Vuonna 1995 se teki Tokion metroon terrori-iskun käyttäen sariinia. Ryhmä toimii edelleen Japanissa, mutta Asaharan pidätys ja kuolemantuomio saivat kuinka ollakaan aikaan useita muutoksia. Ryhmä on muuttanut opinkappaleitaan: Buddhalaisiin Vajrayana-oppeihin liittyvät tekstit on poistettu – viranomaiset katsoivat näiden kirjoituksien ”oikeuttaneen murhateot”. Ryhmä on esittänyt kaasuhyökkäyksen uhreille anteeksipyynnön kumartelemalla kovasti ja perustanut avustusrahaston heitä varten. Yleisöä aiemmin huolestuttaneet provokatiiviset julkaisut ja toiminnat on lakkautettu. ellauri182.html on line 166: Jōdo Shinshū (浄土真宗, "Puhdas maa tosi oppi"), also known as Shin Buddhism or True Pure Land Buddhism, is a school of Pure Land Buddhism. It was founded by the former Tendai Japanese monk Shinran. ellauri182.html on line 167: Shinran left Mount Hiei to study under Hōnen for the next six years. Hōnen (1133–1212) another ex-Tendai monk, left the tradition in 1175 to found his own sect, the Jōdo-shū or "Pure Land School". From that time on, Shinran considered himself, even after exile, a devout disciple of Hōnen rather than a founder establishing his own, distinct True Pure Land school. ellauri182.html on line 171: During this period, Hōnen taught the new nembutsu-only practice to many people in Kyoto society and amassed a substantial following but also came under increasing criticism by the Buddhist establishment there. Among his strongest critics was the monk Myōe and the temples of Enryaku-ji and Kōfuku-ji. The latter continued to criticize Hōnen and his followers even after they pledged to behave with good conduct and to not slander other Buddhists. ellauri182.html on line 176: Some of Shinran's disciples founded their own schools of Shin Buddhism, such as the Bukkaku and Kosovo, in Kyoto. Early Shin Buddhism did not truly flourish until the time of Rennyo (1415–1499), who was 8th in descent from Shinran. Through his charisma and proselytizing, Shin Buddhism was able to amass a greater following and grow in strength. ellauri182.html on line 180: In contemporary times, Jōdo Shinshū is one of the most widely followed forms of Buddhism in Japan, although like other schools, it faces challenges from many popular Japanese new religions, or shinshūkyō, which emerged following World War II as well as from the growing secularization and materialism of Japanese society. ellauri182.html on line 181: Shin Buddhism (sääribuddhalaisuus) can be understood as a "practiceless practice", for there are no specific acts to be performed such as there are in the "Path of Sages". In Shinran's own words, Shin Buddhism is considered the "Easy Path" because one is not compelled to perform many difficult, and often esoteric, practices in order to attain higher and higher mental states. ellauri182.html on line 185: Amitābha is the principal buddha in Pure Land Buddhism, a branch of East Asian Buddhism. In Vajrayana Buddhism, Amitābha is known for his longevity attribute, magnetising Western attributes of discernment, pure perception and purification of the aggregates with a deep awareness of emptiness of all phenomena. According to these scriptures, Amitābha possesses infinite merit resulting from good deeds over countless past lives as a bodhisattva named Dharmākara. Amitābha means "Infinite Light", and Amitāyus means "Infinite Life" so Amitābha is also called "The Buddha of Immeasurable Light and Life". Kuulostaa ihan määzhik kortilta. ellauri182.html on line 187: As in other Pure Land Buddhist schools, Amitābha is a central focus of the Buddhist practice, and Jōdo Shinshū expresses this devotion through a chanting practice called nembutsu, or "Mindfulness of the Buddha [Amida]". The nembutsu is simply reciting the phrase Namu Amida Butsu ("I take refuge in Amitābha Buddha"). Jōdo Shinshū is not the first school of Buddhism to practice the nembutsu but it is interpreted in a new way according to Shinran. The nembutsu becomes understood as an act that expresses gratitude to Amitābha; furthermore, it is evoked in the practitioner through the power of Amida's unobstructed compassion. Therefore, in Shin Buddhism, the nembutsu is not considered a practice, nor does it generate karmic merit. It is simply an affirmation of one's gratitude. Indeed, given that the nembutsu is the Name, when one utters the Name, that is Amitābha calling to the devotee. This is the essence of the Name-that-calls.[7] ellauri182.html on line 190: In another departure from more traditional Pure Land schools, Shinran advocated that birth in the Pure Land was settled in the midst of life. At the moment one entrusts oneself to Amitābha, one becomes "established in the stage of the truly settled". This is equivalent to the stage of non-retrogression along the bodhisattva path. ellauri182.html on line 191: Many Pure Land Buddhist schools in the time of Shinran felt that birth in the Pure Land was a literal rebirth that occurred only upon death, and only after certain preliminary rituals. Elaborate rituals were used to guarantee rebirth in the Pure Land, including a common practice wherein the fingers were tied by strings to a painting or image of Amida Buddha. From the perspective of Jōdo Shinshū such rituals actually betray a lack of trust in Amida Buddha, relying on jiriki ("self-power"), rather than the tariki or "other-power" of Amida Buddha. Such rituals also favor those who could afford the time and energy to practice them or possess the necessary ritual objects—another obstacle for lower-class individuals. For Shinran Shonin, who closely followed the thought of the Chinese monk Tan-luan, the Pure Land is synonymous with nirvana. ellauri182.html on line 195: For Jōdo Shinshū practitioners, shinjin develops over time through "deep hearing" (monpo) of Amitābha's call of the nembutsu. According to Shinran, "to hear" means "that sentient beings, having heard how the Buddha's Vow arose—its origin and fulfillment—are altogether free of doubt."[9] Jinen also describes the way of naturalness whereby Amitābha's infinite light illumines and transforms the deeply rooted karmic evil of countless rebirths into good karma. It is of note that such evil karma is not destroyed but rather transformed: Shin stays within the Mahayana tradition's understanding of śūnyatā and understands that samsara and nirvana are not separate. Once the practitioner's mind is united with Amitābha and Buddha-nature gifted to the practitioner through shinjin, the practitioner attains the state of non-retrogression, whereupon after his death it is claimed he will achieve instantaneous and effortless enlightenment. He will then return to the world as a Bodhisattva, that he may work towards the salvation of all beings. ellauri182.html on line 200: What is a word for name-calling? In this page you can discover 11 synonyms, antonyms, idiomatic expressions, and related words for name-calling, like: mad-quite, abusing, Oooooooooh, insult, names, foul-language, insulting, rudeness, bad-language, derogating and white-slavery. ellauri182.html on line 205: Juu näinhän se onkin! Uskonto ajaa kaikenlaista puhtautta, intiimi- ja rotuhygieniaa! Pitää housut jalassa ja raja-aidat pystyssä. Kelaa vaikka juutalaisten ruokasääntöjä, tai esinahan poistoa. Se estää juutalaisten sekaantumisen gojimeihin, arjalaisten sekaantumisen paarioihin, estää ukrainalaiset sotkeutumasta natoon, turkkilaisten pääsyn eurosojuziin ym ym. No tietysti. Ei tosiaankaan ole mikään sattuma että puhdas, pyhä, koskematon, neizeellinen on uskontojen ydinsanastoa. Toinen suosikki on maxuvälinesanasto kosto, rangaistus, maxu, lunastus, velka ym. Eli uskonto on kehitetty ruoka- puhtaanapito- ja pornobisnexen sekä verikostotoiminnan valtiollistamiseen yhteisen hygienian nimessä. EAT! FUCK! KILL! on toki ok, kun se tapahtuu isoveljen valvonnassa. ellauri182.html on line 216: Eziessäni sopivaa avainsanalistaa paasausten sisällölliseen luokitteluun törmäsin joukkoon mitä turveloimpia jenkkiääliöiden aihelistoja. ellauri182.html on line 218: Kirjallisuussiten jättimäinen luettelo yleisistä teemoista on "jännästi" vähän eri proosalle, runoudelle ja leffoille. Ehkä jotkut aiheet on liian monimutkaisia leffoille ja liian arkisia runoille? Proosan aiheet on lausemaisempia ja niissä on usein mukana joku opetus. Mutta onko runo- tai leffa-aiheita joita ei sovi käsitellä proosassa? Onko proosa, runot ja leffat yleisesti ottaen tarkoitettu eriluonteisille ihmisille ja sixi niiden teematkin on erilaisia, vastaten yleisön (ja/tai väsääjien) luonteenomaisia harrastuxia ja arvomaailmoja? Vai onko tässä otannallinen vääristymä. Se on todennäköistä. Sopii toivoa, että netti ym. julkisuudessa esiintyvien termiittiapinoiden pärstien ja mielipiteiden tomppelius on vääristymä sekin, eli esiin nousevat pahimmat paskakökkäreet kuin kerma maidon pinnalle. Vaikka toisaalta, tavallset turvelothan ne kökkäreet esiin nostavat kuin 200M kärpästä, Google-äänestyxellä. ellauri182.html on line 220: Esim. enkelit mainitaan vain runojen kohdalla, mutta kyllähän niistä on proosateoxiakin, esim. Knasulla. Äitiys löytyy vain proosasta, mutta nähtiinhän siitä hiljan 1 japsuleffakin. Juu ei tähän ole luottamista enempää kuin kevätjäihin. Ja taaskin puuttuu listoilta ihan keskeisimmät teemat, nimittäin syöminen, bylsintä ja tappaminen. Edes niinkään keskeistä teemaa kuon omistaminen ei mainita. Rikos on vain leffateema, pace Dostojevski. Murhista on vaan izemurha mainittu (leffoissa). ellauri182.html on line 229: Oletko koskaan miettinyt, mitkä ovat maailman kysytyimmät kysymykset? Mainosmiehet ovat. oogle/">Alla on koko luettelo 1000 eniten kysytystä kysymyksestä Googlessa sekä niiden maailmanlaajuinen hakumäärä ja napsautuskohtaiset kustannukset. Niille, jotka eivät ole tietoisia, klikkauskohtainen kustannus tarkoittaa summaa, jonka mainostajat maksavat kyseisen termin mainostamisesta Googlessa. Mikä on maailman kysytyin kysymys? Voi olla melko yllättävää tietää, että maailman kysytyin kysymys on "mikä on mun ip". On hieman yli 3 miljoonaa ihmistä, jotka kysyvät tämän kysymyksen joka kuukausi Googlessa, ja se on vain yksi muunnelma kysymyksestä. On enemmän, jotka kysyvät, "mikä on ip-osoitteeni" ja vastaavia. Joten se on mielenkiintoista! ellauri182.html on line 231: Muita polttavimpia kysymyxiä: Can you feel the love tonight? Can you geet pregnant on your period? Can one get pregnant from precum? Can dogs eat cucumber? Why is my poop green? Why should we hire you? Why are cats afraid of precumber? Why did I get married? How to tie a tie? How to lose weight? How to get away with murder? Where is my refund? Where is my mind? Which Disney princess are you? Which side is your appendix on? Who wants to be a millionaire? Who won the powerball? ellauri182.html on line 271: Näitä listoja sopivammalta paasausten luokitteluun näyttäisi tää Wikipedian jo vanhentunut Topic list coverage checklist. Siinäkin piirtyy termiittiapinan aivokartan pikku homunculus ilmiselvästi: iso pää ja genitaalit, silmät, sormet, suu. Muut eläimet, luonto ja maailma pieninä kuin Eurooppa ja Aasia New Yorkerin kannessa. ellauri182.html on line 307: - Se on tuulispää aikataulu, sanoo sinapin värinen housupukuinen Nana Mouskouri, porhaltaessaan paikalle nöyrtyneenä syli täynnä lahjuxia. Kaikkihan me haluamme olla izenäisiä, vaikka varkaita, se on Shalom Schwartzin arvo N:o 1. Temppelialue on taas turvallisen alkalinen kun Nomun tuhkat levitellään sinne. Ilmainen leposija on siunaus. ellauri182.html on line 311: Ihan lopuxi vielä 1 tuotesijoittelu: Massive heart attack are an English trip hop collective formed in 1988 in Bristol by Robert "3D" Del Naja, Adrian "Tricky" Thaws, Andrew "Mushroom" Vowles and Grant "Daddy G" Marshall. Kuulostaa Roberta Flackin ja Tina Turnerin morfauxelta. Köyhiä neekereitä brittislummikaduilla kuten Bay-suoratoistosarjassa. ellauri182.html on line 328: Meanwhile, the chimpanzees did not show signs of effort - despite failing to complete the tasks. Well at least the baboons don't. ellauri182.html on line 364: If we look at the examples already mentioned, most of them are neuter, ellauri182.html on line 365: i.e. bridds, djobb, djók, geim, gel, gin, and sjó. Other examples are breik "break", bœti "byte", dóp "dope", greip "grapefruit", lúkk "look", meik "make-up", meil "e-mail", sjampó "shampoo", sjeik "(milk)shake", and teip "tape". ellauri182.html on line 405: Idän malli on peräisin täyteen ahdetuilta laitumilta, jossa on vain siellä täällä enää ruokalaikkuja. Kun ei voida enää laajentua sivulle, kasvetaan vaan ylöspäin. Noustaan toisten olkapäille ja rakennetaan hyvin suunniteltu keko, jossa jokainen tietää paikkansa, varsinkin oligarkit ja kasan päällä monarkit. Rotinkaiset kantavat kortta kekoon ja syövät yhteismahasta. Yäk, sanoo länkkäri. Eime tämmöstä haluta, me halutaan tota loputonta kasvua. Aukko liikenteessä ja siihen Aimo-parkkiin ennenkuin muut ehtivät! Eli selitys lännen menestyxelle on kapitalismi, ja kapitalismin menestyxelle avoin ekosysteemi, joka imuroi voimansa vielä käyttämättömiltä tonteilta. Tää on kaikki tervettä darwinismia, luovaa tuhoa. No mikähän ei olisi. ellauri182.html on line 413: Kaikista spirituaalisista pöllöilyistä pahimmasta päästä on zen-buddhismi. Istutaan jalat puutuneina zazen-asennossa pidätellen pieruja, räkämunkkien räimiessä väärin mumisseita selkään kepeillä. Puhdasta sadomasokismia, anaalis-retentiivistä riisisopan keittoa ja moottoripyörän kromiosien kiillottelua. Tässä pieni maistipala: ellauri182.html on line 415: ooper_180754.jpg" style="float:left;padding:1em" /> ellauri182.html on line 423: All well and good, but I would like to suggest a very different lesson that can be learned. If you want to actively participate then grab a pencil, an eraser and a clean sheet of paper. ellauri182.html on line 425: First simply draw a circle on the paper. It doesn't have to be very 'good' from an artistic point of view and an approximation is adequate. ellauri182.html on line 427: Now step back and take a look at the paper in its entirety. What do you see? ellauri182.html on line 433: And now take a look at what is outside the circle. ellauri182.html on line 456: Terv. Vincent Cooper, vinkuintiaanien aseettoman hutkimisen tutkija. ellauri183.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri183.html on line 52: Bernien gradu koski Thomas Hardya. Sodan päätyttyä Malamuutti nai it.room.kat. goyn (Ann de Chiara) Oregonista vasten molempien vanhempien tahtoa. Bernhardilaiskoira alkoi kirjoittaa 60-luvulla Oregonin maamieskoulussa. Living out West in Oregon for ten years (1949-61) gave Malamud a sense of home, however temporary. "It was where my wife had a feeling of rooz: our daughter was born there." Tytär Janna Smith on mun ikäinen ja antaa psykoterapiaa halukkaille. Kirjoitti Berniestä kirjan My father was a book. Malamud was Jewish, an agnostic, and a humanist. ellauri183.html on line 59: In the 20th century, the word was further refined, acquiring iz contemporary meaning of a naturalistic approach to life, focusing on the well-being and freedom of humans. Siinä on luoja korvattu luomakunnan herralla. Termiittiapina palvoo avoimesti omaa raidallista persettään. Jotakinhan pitää aina palvoa. Lähteet: ellauri183.html on line 61: Norman, Richard (2015). "Life Without Meaning?". In A. C. Grayling (ed.). The Wiley Blackwell Handbook of Humanism. Andrew Copson. John Wiley & Sons. pp. 325–246. ISBN 978-1-119-97717-9. ellauri183.html on line 66: Mä olin epämääräisesti loukkaantunut kun Seija ekan kerran nimitti mua humanistixi. Se oli vähän sama asia kuin sanoa et mä oon jotenkin sekundaa, huono matikassa, tai että mulla on liian pieni pippeli. Niinkuin ehkä olikin. ellauri183.html on line 68: In 1974, philosopher Sidney Hook defined humanism and humanisz by negative characteristics. According to Hook, humanisz are opposed to the imposition of one culture in some civilizations, do not belong to a church or established religion, do not support dictatorships, do not justify violence for social reforms or are more loyal to an organization than their abstract values. Hook also said humanisz support the elimination of hunger and improvemenz to health, housing, and education. No sitä varsinkin. ellauri183.html on line 76: Loppuikänsä Bernad opetti luovaa kirjoittamista Vermontissa Benningtonin naisten collegessa. Ann joka oli sentään käynyt Cornellin typed his manuscripz and reviewed his writing. Oliko Berniellä sillä aikaa jimbajambaa coedien hameissa? New York Times tietäisi muttei kerro ilmaisexi. In the book The Natural by Bernard Malamud the main character Roy Hobbs had a very distinct flaw, a flaw that millions of American men and women both have..... an obsession with sex which affected his character and which made him a very unsuccessful man. ellauri183.html on line 78: His deep belief that one should live morally crashed into his premise that one should live fully. Yep, I bet he did shag his coeds. Janna Malamud Smith is the author of An Absorbing Errand: How Artisz and Crafzmen Make Their Way to Mastery; A Potent Spell: Mother Love and the Power of Fear; and Private Matters: In Defense of the Personal Life. Her titles have been New York Times Notable Boox and A Potent Spell was a Barnes and Noble "Discover Great New Writers" pick. She has written for the New York Times, the Boston Globe, and the Threepenny Review, among other publications. A practicing psychotherapist, she lives with her husband and two children in Massachusetz. ellauri183.html on line 80: Faulty interpretations can create much disappointment, as in the movie version of his novel The Fixer, "Horrible. That thing went to five different writers. Edward Albee was one of them but he would only do it if he had full say over it. Dalton Trumbo finally wrote the screen play and he's a hack. The film should have been done as a sort of fable, in black and white. Instead, it was all galloping Cossacx and dancing girls: an overdone fake. And that sickens a writer--to see his book faked." ellauri183.html on line 86: In a 1974 New York Review of Boox essay, Roth took on Malamud, his friend and literary father-figure, criticizing him for creating characters that were suffering Jews, virtuous victims, full of “righteousness and restraint,” lacking their stereotypical “libidinous or aggressive activities.” Though he didn’t use the phrase, Malamud had painted them as Christ-like in their poverty, pain, moral goodness, and quest for redemption. By contrast, the Christian characters, like Frank Alpine, were full of sexual lust and transgressive behavior — the bad goy to Morris Bober’s good Jew. “The Assistant,” Roth wrote, was a book of “stern morality.” ellauri183.html on line 93: Little wonder that Malamud refused to talk to Roth for several years. They were reconciled in May 1978, when Malamud and his wife, Ann, accepted a dinner invitation in London from Roth and Claire Bloom, who were then living together. The two men kissed on the lips like Brezhnev and Honecker and resumed their friendship, according to a memoir by Malamud’s daughter, Janna Malamud Smith. ellauri183.html on line 94: However, in a letter to his daughter a week after that dinner of reconciliation, Malamud voiced his true feelings: Roth, he said, had written a “foolish egoistic essay about my work” and had “certainly misinterpreted” “The Assistant.” The letter was not made public until 2006, some 20 years after Malamud’s death. ellauri183.html on line 96: As a reward for winning the feud, U.S. President Barack Obama presented the 2010 National Lizardities Medal to novelist Philip Roth during a ceremony in the East Room of the White House, on March 2, 2011 in Washington, DC. Getty Images. ellauri183.html on line 101: The apocalyptic gloom of his subject seems hopelessly out of place in this cheery, sun-washed house, a rambling white-frame idyll near Bennington College, where Malamud has taught for 20 years. A comforting percussion of cooking sounds comes from the big kitchen where his wife Ann, a chipper dynamo of a woman, is devising lunch; on the porch an old tiger tomcat lolls ingratiatingly; and in the distance the cloud-dappled foothills of the Green Mountains hover like a Yankee daydream. ellauri183.html on line 103: And Malamud himself -- still frail from a recent illness -- at first appears an improbable Isaiah. With his tidy demeanor, incessant self-editing ("no, wait, there's a better word . . . ") and deadpan, scrupulous style, he could be the most successful publican in Galilee. He is uneasy with talking about himself ("that kind of stuff, it's not up his alley," says his publicity-hungry "friend" Philip Roth) and seems reluctant to start. He pauses to choose among several pairs of glasses, then sits down carefully, feet flat on the floor, long fingers knitted in his lap. Finally, with the anxious geniality of a brave man settling in for root canals, he says, "Now then, I think we can begin." ellauri183.html on line 105: "One of the earliest letters I got was from a Jewish gentleman who wrote, 'Your father must be whirling in his grave!'" His father was a Yiddish-speaking Russian immigrant who had a small grocery store in Brooklyn. ellauri183.html on line 110: Toisin sanoen: vapaa tahto on kyberneettinen versio determinismistä, siis Ilkka Niiniluodon suotta pilkkaama Ahmavaaran korkkiruuvi! "That's how an inventive god earns his living. I can't outguess my characters all the time, although I know I try. But when I get a character to surprise me, then I know I'm cooking with gas." ellauri183.html on line 149: Buz kysyi: Mikä on ihminen, isi? Cohn sanoi arvelevansa että ihminen on se joka suhtautuu herkästi ja suojelee elämää ja sivilisaatiota. Buz sanoi että hän oli mieluummin simpanssi. Tai kristitty. Gottlob, Calvin Cohnin poika joka tykkää enemmän pojasta kuin isästä on aika veitikka. Se ei halua Aatami ja Eeva -tarinaa koska siinä on se käärme, kaarmeet ruomivat mahallaan. Se ei halua Kain ja Aabel tarinaa, koska se ei pidä väkivallasta ja verenvuodatuxesta. Väkivalta Uudessa Testamentissa johtuu siitä että he ristiinaulizivat Jeexus Nasaretilaisen. "Ketkä he?" kysyi Cohn valppaasti. "Roomalaiset sotilaat." Cohn taputti Buzia päälaelle. "Kerro minulle se tarina jossa isa katkaisi pienen poikansa kaulan" Buz pyysi. Cohn vastasi suuttuneena: "Olen sanonut jo vaikka kuinka monta kertaa että Abraham ei katkaissut Iisakin kaulaa. Enkeli esti viime tingassa." Kaikki vain osoittivat toisilleen että he rakastivat toisiaan. Iisakille ei jäänyt mitään traumoja. Buz piti onnellisista lopuista. "Jumala on rakkaus", hän sanoi. Cohn ei ollut varma siitä muttei sanonut mitään. Mutta oliko syntipukin murhaaminen muka sivistunut teko, kysyy Buz. Mina olen elain ja olen aina ollut vegetariaani! Syon banaania mutten ime sun penista ennenkuin mennaan naimisiin. ellauri183.html on line 151: Juutalainen möi arabille tissiliivejä satamäärin ylihinnalla. Juutalainen alkoi ihmetellä mihin se nin paljon tarvizi. Arabi paljasti: leikkaan ne kahtia ja myyn juutalaisille tuplahintaan kipoina. Gottlob pölli Cohnin yarmulkan ja hukkasi sen viidakkoon. ellauri183.html on line 155: 5 lisäapinan (joista 1 narttu, jee!) jälkeen puuttuu enää 3 että saisi kädellisistä Calvinille kokoon nälkäisen minyamin. Sitä ennen hän halusi päästä laatimaan ja sanelemaan sääntöjä ja määräyxiä. Kolleegat laivalla olivat sanoneet että hänellä oli johtamistaipumuxia. Ei vizi kyllä tässä kaverissa on paljon sentään Kimmo Koskenniemeä. Aivan tolkuton persepää. ellauri183.html on line 164: The book is written under a pseudonym, Johannes de silentio, who discusses the biblical story of Abraham's obedient response to God's command to sacrifice his only son, Isaac. Largely on the basis of this story, Abraham has come to be regarded within the Judeo-Christian tradition as the "father of faith". Reflecting on Abraham's willingness to kill his own son therefore provides Kierkegaard with an opportunity to raise difficult questions about the nature, and the value, of Christian faith. ellauri183.html on line 166: In his lectures on the Book of Genesis in the 16th century, Martin Luther praised Abraham for his uncritical obedience to God – for the "blind faith" exhibited by his refusal to question whether it was right to kill Isaac. In the late 18th century, Immanuel Kant took the opposite view, arguing that Abraham should have reasoned that such an evidently immoral command could not have come from God. For Luther, divine authority trumps any claim on behalf of reason or morality, whereas for Kant there can be nothing higher than the moral law. ellauri183.html on line 170: The dilemma is not unique to Abraham's situation. Kierkegaard was writing for 19th-century readers who regarded themselves as Christians – that is to say, as people who believed in the authority and goodness of God. By emphasising the difficulty of understanding Abraham's response to the divine command, he emphasises the difficulty of faith izelf. Implicit in his analysis of the story of Abraham is the question: would you do what Abraham did? How could you do such a thing? It seems unlikely that anyone who really thinx about these questions would conclude that he or she would have acted as Abraham did. Just as Abraham's faith is tested by God in the Book of Genesis, so the reader's own faith is tested by personal reflection on the biblical story. ellauri183.html on line 186: Clare Carlisle studied philosophy and theology at Trinity College, Cambridge, gaining her BA in 1998 and her PhD in 2002, and she remains grateful to Trinity College for the scholarship that supported her doctoral studies. Her travels in India after completing her PhD deepened her interest in devotional and contemplative practices. She is the author of six boox, most recently On Habit (Routledge, 2014), Philosopher of the Heart: The Restless Life of Søren Kierkegaard (Allen Lane / Penguin / FSG, 2019), and Spinoza’s Religion: A New Reading of the Ethics (Princeton University Press, 2021). ellauri183.html on line 194: Moral absolutism is certainly compatible with an acknowledgement that monetary value depends on circumstance. Jesus, for example, reinforced the 10 commandmenz, which unconditionally prohibit murder, adultery, theft and so on. But one day, when he was teaching in the temple, Jesus watched a poor widow put two small coins in the donation box, while rich people made much larger offerings. “This poor widow has put in more than all of them,” says Jesus, “because she, out of her poverty, has put in all she had to live on.” But by the criterion of moral absolutism they were just the same. ellauri183.html on line 201: Claire on melkoinen Sören-lookalike. Tulee mieleen Bananan Eriko. ellauri183.html on line 246: Joo ei epäilystäkään: tää jäbä ei ole mikään kapinakenraali vaan täys kusilaari, typerine wiixineen isoine mahoineen ja olkihattuineen. ellauri183.html on line 258: The nuclear holocaust has come and gone. Only one man survives: paleologist Calvin Cohn, who happened to be safely, deeply underwater at the time. And, after some black-humor-ish conversations with God, Cohn is allowed to live—for a while, at least—and he finds himself on an island a la Robinson Crusoe, with a communicative chimp named Buz (product of chimp-speech experiments) as his only companion. Cohn, son of a rabbi, engages in existential, religious, and Talmudic speculations with the chimp—though he refrains from trying to convert him to Judaism. He must reexamine the basics of social interaction—when Buz gets too physically chummy ("If you had suckled the lad, could you marry him?"), when a friendly gorilla appears and causes jealousies, and, above all, when five more talking chimps appear... including the lisping Mary Madelyn, the object of everyone's sexual attention (including Cohn's). ellauri183.html on line 260: Can a decent civilization be made from these creatures? Cohn believes that "if this small community behaved, developed, endured, it might someday—if some chimpy Father Abraham got himself born—produce its own Covenant with God." But such visions of a peaceful society are doomed, of course: envy, hatred, and violence inevitably ensue—and Cohn's mating with Mary Madelyn ("I have kept my virginity for you ever since you expwained the word to me when you first read me Rome and Juwiet") will eventually lead to murder and revolution. ellauri183.html on line 262: Despite Malamud's shadings with rabbinical law, then, this is a familiar hopeless-Utopia blueprint. Moreover, the restless treatment here—part downbeat-comic, part liturgical-lyric—never endows the tale with the sort of Biblical fervor which heightens the best of Doris Lessing´s fables. And the result is a disappointing, predictable parable—intentionally funny at times but unintentionally funny too, hollow in most of its lyrical moments, and only occasionally provocative in its eclectic philosophizing. ellauri183.html on line 272: I can't say any more about the plot without spoiling it, so I won´t. Cohn himself is--from my perspective anyway--one of those characters you end up really liking and caring and worrying about, in part because he attempts to stay rational and kind no matter how absurd or threatening the situations get. A good book to escape into, especially if you enjoy compelling portrayals of apocalyptic stuff peopled by characters who question the nature of existence in a world where God´s mysteries remain maddeningly unsolvable. (less) ellauri183.html on line 277: This book is like an abstract piece of art that invites several interpretations. ellauri183.html on line 293: inter arma silent leges, sanoivat jo muinaiset roomalaiset. ellauri183.html on line 319: The family fled to New York, and Bromberger was admitted to Columbia University. However, he chose to join the U.S. Army in 1942, and he went on to serve three years in the infantry. He took part in the liberation of Europe as a member of the 405th Regiment, 102nd Infantry Division. He was wounded during the invasion of Germany in 1945. ellauri183.html on line 329: Early research in linguistic formal semantics used Partee's system to achieve a wealth of empirical and conceptual results. Later work by Irene Heim, Angelika Kratzer, Tanya Reinhart, Robert May and others built on Partee's work to further reconcile it with the generative approach to syntax. The resulting framework is known as the Heim and Kratzer system, after the authors of the textbook Semantics in Generative Grammar which first codified and popularized it. The Heim and Kratzer system differs from earlier approaches in that it incorporates a level of syntactic representation called logical form which undergoes semantic interpretation. Thus, this system often includes syntactic representations and operations which were introduced by translation rules in Montague's system. However, work by others such as Gerald Gazdar proposed models of the syntax-semantics interface which stayed closer to Montague's, providing a system of interpretation in which denotations could be computed on the basis of surface structures. These approaches live on in frameworks such as categorial grammar and combinatory categorial grammar. ellauri183.html on line 333: Roomeo ja Juulia ellauri183.html on line 335: En koskaan pitänyt Roomeosta ja Juuliasta. Koko juoni on hanurista. Täysin epäuskottava. Malamudkin pitää sitä hieman pilkkanaan. Simpanssineito lämpenee Colinille tämän luettua sille Roomeota ja Juuliaa, luku 3. ellauri183.html on line 348: 5. Moos: kirottu se joka sekaantuu eläimiin. ellauri183.html on line 391: Kostoxi Cohn katkoo Gottlobin äänijänteet ja kaikki chimpit taantuu takas punapyllypaviaaneixi. Gottlob pääsee astumaan Mary Magdalenia monta kertaa peräkkäin. Hyväxi lopuxi Gottlob uhraa Cohnin J-lalle kuin Iisakin. Vegaani George Calvinin yarmulka päässä laulaa sille Kaddishin. Hahaa LOL, loppu hyvä, kaikki hyvin. ellauri183.html on line 400: Oi J-la, täynnä myötätuntoa, joka asut korkealla, annapa todellista hermolepoa sen naaraspuolisen avataarisi Jumalallisen läsnäolon Shechinahin siivillä pyhän ja puhtaan ylevissä palloissa, jotka loistavat maailmanvahvuuden loistotorneina, [mainitse hänen heprealainen nimensä ja isänsä nimi tässä]:n sielulle joka on mennyt hänen supernaaliseen [ei-infernaaliseen] maailmaansa, sillä hänen sielunsa muistoksi on lahjoitettu rakkautta ja huisisti massia; Olkoon hänen lepopaikkansa Gan Edenissä. Siksi, suojelkoon Kaikki armollinen häntä siipiensä kannella ikuisesti ja sitokoon hänen sielunsa elämän lepositeisiin. Herra on hänen perintönsä; Levätköön hän leposijassaan rauhassa; Ja sanokaamme: Åja. ellauri183.html on line 409: Cheekiä ei ole otettu pelihahmona tarpeexi vakavasti, sanoo se tongue in cheek. Ihmiset urheilevat samasta syystä kuin taiteilevat. Ne haluavat esille. Mies voi voittaa, nainen tekee parhaansa. Eläköön se 15 sentin etumatka. ellauri183.html on line 485: Vanha rouva antoi jälkeenjääneen Georgen suudella ja puheli kuin koiralle: "Kas, poika, älykäs junge, sinä pidät isoäidistä, asepoikani, kavaljeerini. Hyvä poika. Sinä tiedä kuka on hyvä sinulle, tiedāt kuka antaa sinulle kanankupuja ja kauloja. Kuka? Kuka laittaa sinulle spaghettia? Niin, tiedät. Spaghetti on liukasta, vaikea syödä haarukalla ja vaikeata syödä sormilla. Oletko nähnyt miten pieni sinitiainen kiskoo matoa? Pikku mato tahtoo pysyä maassa. Pikku mato ei tahdo tulla ylös. No, nyt kastelet pukuni." Hän töykkäsi äkkiä pojan pään pois vanhalla tekopyhällä kädellään. ellauri183.html on line 492: Josef Saramago syyllistyi pyhän hengen pilkkaan, samaan anteexiantamattomaan rikoxeen kuin Ananias ja Safira, ja rangaistuxexi kuolikin vaikka ehti kyllä ensin pokata noobelin Portugalin kirkollisten piirien vastalauseista välittämättä. ellauri183.html on line 493: Saramagon evankeliumissa on kosolti asiavirheitä. Enkeli on ryysyläinen, se ei työnny Mariaan vaan Joosef, Joosef on tumpelo koleerinen nuorukainen, Ananias on Joosefin vittuileva naapuri. Sitä ei löydy minun Raamatustani, sanon kuin Kiven Juhani. ellauri183.html on line 499: Ammattimaisempi gloosa löytyy Strongin syklopediasta: ellauri183.html on line 519: Tilahan oli sinun, kun et vielä ollut myynyt sitä, ja sinun olivat myös rahat, kun sen myit. Kuinka saatoit ryhtyä tällaiseen tekoon? Et sinä ole valehdellut ihmisille, vaan Jumalalle.» 5Nämä sanat kuullessaan Ananias lyyhistyi kuolleena maahan, ja kaikki, jotka olivat tätä kuulemassa, joutuivat kauhun valtaan. 6Nuoret miehet kietoivat Ananiaan ruumiin vaatteeseen, kantoivat hänet ulos ja hautasivat hänet. ellauri183.html on line 539: Kaikkien uskontojen keskeinen sanoma osaansa tyytymättömille mönkiäisille tiivistyy kolmeen poinziin: kohtalo, arvonkieltäminen ja jatkoaika. Jos menee pieleen niin on mennäxeen, se on kohtalo, ei ole vaihtoehtoja. Tää oli kuitenkin paras maailma koska ainoa. Tai jos et saavuttanut mitä halusit, niin sano kuin Aisopoxen kettu rypäleistä: happamia olivat. Kävikö naapurilla parempi viuhka? No viuhkat ei ole mitään mun uskontooni verrattuna. Sitäpaizi ei tää ollut vielä tässä, mitalien uusjako odottaa ikuisuudessa. Kuonpuoleisessa puntit tasataan. Näillä neuvoilla pääsee jo pitkän matkan kohti ataraxiaa. Tossua tossun eteen vaan kuin "Tissi" Roth. ellauri183.html on line 547: Joosefin melkein teki mieli hidastaa kulkua lykätäkseen edessä odottavien ongelmien kohtaamista, mutta sitten hän tuli ajatelleeksi että ongelmat, olisivat paljon pahempia, jos lapsi syntyisi kesken matkan, ja hoputti sen takia aasia liikkumaan joutuisammin, osaansa alistunutta eläinparkaa joka ainoastaan itse tiesi miten väsyksissä se jo oli, sillä jos Jumala jotain tietää, hän on kuitenkin vain ihmisten Jumala eikä silloinkaan kaikkien, sillä on lukemattomia ihmisiä jotka elävät samanlaisissa tai vielä huonommissa oloissa kuin aasit ja joiden asemaa Jumala ei ole välittänyt tarkistaa eikä korjata. Aaseilla ja muilla kotieläimillä on sentään paremmat asunnot kuin villieläimillä, varsinkin nyt kun luonnosta on enintään 10% jälellä. ellauri183.html on line 549: Muuan matkatovereista oli sanonut Joosefille että Betlehemissä oli majatalo, yhteiskunnan järjestämä suoja joka tarjosi tässä seikkaperäisesti erittelemäämme majoittumisongelmaan päältä päin katsoen oivan ratkaisun, mutta vaatimattomalla kirvesmiehelläkin on sentään oikeus varjella yksityisyyttään, sopii kuvitella miten hävettävältä miehestä olisi tuntunut kun oma vaimo olisi joutunut kaikenlaisen sairaan uteliaisuuden kohteeksi, kun koko majatalo olisi kuiskutellut karkeuksia, etenkin aasien ja kamelien ajajat, jotka olivat yhtä sivistymättömiä kuin elukkansa, paitsi että heillä asiaa vielä pahensi se että he olivat saaneet jumalalta puheenlahjan toisin kuin eläimet. Joosef päätti siksi mennä pyytämään neuvoa ja apua synagoogan vanhimmista ja hämmästeli mielessään ettei ollut mennyt jo aiemmin. ellauri183.html on line 557: Portilla ollut orjatar meni sisälle välittämään viestiä, pyyntöä ja tietoa, viipyi jonkin aikaa ja tuli vihdoin tuomaan vastauksen että tänne ei voinut jäädä vaan täytyi etsiä jokin toinen talo, vaikkei sellaista varmaan mistään löytyisi, ja että emäntä käski sanoa että heidän olisi kyllä kaikkein viisainta etsiä suojaa jostain luolasta, kun niitä oli rinteillä paljon, Entä lapsenpäästäjä, Joosef kysyi, ja orjatar vastasi että jos vain isäntäväki antaa luvan ja kysyjä suostuu, hän itse voisi auttaa, sillä hän oli vuosien mittaan ehtinyt nähdä ja oppia talossa yhtä ja toista. Ajat olivat totisesti sangen kovat, tässä se nyt nähtiin, lasta saava vaimo kolkutti ovea, emmekä me päästäneet häntä edes pihakatoksen alle vaan käskimme hänet luolaan synnyttämään karhujen ja susien lailla. Omatunto antoi meille kuitenkin piston, niin että nousimme viimein paikaltamme ja menimme ovelle katsomaan, ketkä siellä oikein etsivät suojaa näin pakottavaan ja epätavalliseen tarkoitukseen, ja kun näimme onnettoman ihmispolon tuskaisan ilmeen, naisensydämemme heltyi ja me puolustelimme kieltoamme harkituin sanoin, sillä meillä oli talo täynnä, Tässä talossa on niin kovin paljon tyttäriä ja poikia, lapsenlapsia, vävyjä ja miniöitä, ettette te mitenkään mahtuneet tänne, mutta orjatar vie teidät meille kuuluvaan luolaan joka on ollut tallina, siellä teidän on mukava olla, siellä ei nyt ole eläimiä, ja sanottuamme tämän ja kuunneltuamme ihmisparkojen kiitokset vetäydyimme takaisin kotimme suojiin tuntien sielumme pohjalla sanomatonta huojennusta, jollaisen vain tunnonrauha antaa. ellauri183.html on line 563: Joosef ei ollut enää paikalla, ei edes luolan suulla. Hän oli rientänyt pakoon jottei hänen tarvitsisi kuulla huutoja. ellauri183.html on line 573: Holy Prepuce eli Pyhä esinahka (Latinan kiel. sanctum præputium vel prepucium), on yksi monista Jeesukselle omistetuista pyhäinjäännöksistä, tässä tapauxessa tuotteen alkuperä on Jeesuksen ympärileikkaus. Useat kirkot Euroopassa ovat historian eri vaiheissa väittäneet omistavansa Jeesuksen esinahkaa, jopa samaan aikaan. Ei olisi ihme jos yhteen ommeltuina niillä päällystäisi vaikka sohvakaluston. Eri ihmeellinen se on, sille on annettu voimia. ellauri183.html on line 575: Jokaikinen juutalainen poika vaaditaan, sanoo Juutalainen laki, olla ympärileikattu kahdeksantena päivänä heidän syntymänsä jälkeen; Kristuksen ympärileikkauksen juhla, jota yhä juhlivat monet kirkot ympäri maailmaa, kuuluu siis vastaavasti viettää viim. 1. tammikuuta. Edellyttäen että Jee-suxen syntymäpäivä oikeesti oli 25.12. eikä pääsiäisenä kuten Jose koittaa uskotella meille. ellauri183.html on line 577: Luukkaan 2:21 (King James Version) kuuluu: "Ja kun lapsen ympärileikkaamiseen oli kulunut kahdeksan päivää, hänen nimensä oli JEESUS, joka oli niin nimetty enkeliltä ennen kuin hän syntyi kohdussa." Se ei siis ollut Joosefin nimiehdotus, kuten Jose on tietävinään. Ensimmäinen viittaus Kristuksen katkaistun esinahan selviytymiseen tulee kirjan toisessa luvussa apokryfinen Arabialainen lapsenkenginen evankeliumi joka sisältää seuraavan tarinan: ellauri183.html on line 583: Esinahkajäännöksiä alkoi ilmestyä Euroopassa keskiajalla. Aikaisin havaittu havainto tapahtui 25. joulukuuta 800, jolloin Kaarle Suuri antoi sen Paavi Leo III kun jälkimmäinen kruunasi entisen keisarin. Kaarle Suuri väitti, että enkeli oli tuonut sen hänelle, kun hän rukoili Ryhmä Hauta, vaikka proosaisemmassa raportissa sanotaan, että se oli häälahja Bysantin keisarinna Irenelle. Sen aitouden katsottiin myöhemmin vahvistavan näky pyhältä Ruotsin-Tanskan sillalta, joka vahvisti, että se oli jossain Roomassa. Descriptio laternansis Ecclesia, kirjoitettu vähän ennen vuotta 1100, osoitti, että Leo III: n tilaama Philip Rothin kokoinen sypressi-rinta asetettiin alttarin alle Pyhän Laurin kappeliin, joka piti kolme laatikkoa. Yksi laatikoista sisälsi kultahelmisen ristin. Asiakirjassa todettiin, että tässä ristissä oli Jeesuksen esinahka ja napa. ellauri183.html on line 585: David Fartley kertoo kuinka esinahka ryöstettiin sitten Rooman säkistä vuonna 1527. Saksan sotilas, joka varasti sen, vangittiin kylässä Calcata, 47 km Roomasta pohjoiseen, myöhemmin samana vuonna. Calcatassa sijaitseva hotelli kunnioitettiin siitä lähtien, kun kirkko hyväksyi aitoustodistuxen sen tarjottua kymmenen vuoden ajan hemmottelua joka tyydytti sekä pappisroistoja että pyhiinvaeltajia. Pyhiinvaeltajat, nunnat ja munkit kokoontuivat kirkkoon, ja "Calcatasta [tuli] pakollinen kohde pyhiinvaelluskartalla". Paikallinen pappi ilmoitti varastaneensa esinahan vuonna 1983. ellauri183.html on line 589: Mary Dzon sanoo, että keskiajalla monille ihmisille omistautuminen Pyhään valtakuntaan heijastaa keskittymistä Jeesuksen ihmiskuntaan. ellauri183.html on line 590: Fartleyn mukaan "riippuen lukemastasi, keskiajalla eri Euroopan kaupungeissa oli kahdeksan, kaksitoista, neljätoista tai jopa 18 erilaista pyhää esinahkaa." Rooman pyhän esinahan (myöhemmin Calcata) lisäksi muita hakijoita olivat muun muassa Rooman katedraali Le Puy-en-Velay, Santiago de Compostela, kaupunki Antwerpen, Coulombit että Chartresin hiippakunta, samoin kuin itse Chartres ja kirkot Besançon, Metz, Hildesheim, Charroux. Conques, Langres, Fécamp ja kaksi sisään Auvergne. ellauri183.html on line 596: Luostari Charroux väitti, että Kaarle Suuri esitteli pyhän esinahkan rengasmunkeille. Tiukalta vaikutti. 1200-luvun alussa se vietiin kulkueella Roomaan, missä se esiteltiin aiemmin Paavi Innocentius III, jota pyydettiin ratkaisemaan sen aitous. Paavi kieltäytyi mahdollisuudesta. Jossakin vaiheessa pyhäinjäännös katosi ja jäi kadonneeksi vuoteen 1856, jolloin luostaria korjaava työmies väitti löytäneensä pyhäinjäännöslipas piilotettu seinän sisään, jossa on puuttuva esinahka. ellauri183.html on line 598: Fartleyn mukaan Vatikaanin toinen kokous myöhemmin poisti Pyhän Ympärileikkauksen päivän latinalaisesta kirkkokalenterista, vaikka itäkatoliset ja Perinteiset roomalaiskatoliset juhlia edelleen Herramme ympärileikkauksen juhla 1. tammikuuta. Todellisuudessa 25. heinäkuuta 1960 annetulla asetuksella Vatikaanin II kokous alkoi yli kaksi vuotta ennen 11. lokakuuta 1962, jolloin Paavi Johannes XXIII sääti laajamittaisen tarkistuxen kohteena Rooman yleinen kalenteri, joka sisälsi 1. tammikuuta pidetyn juhlan nimen muuttamisen "Herran ympärileikkaus ja Oktaavin Syntymä" lisäten näin syntymäpäivän oktaaville, ilman että evankeliumin lukema Jeesuksen lapsen ympärileikkauksesta muuttui. ellauri183.html on line 600: Suurin osa Pyhistä Prepucesista menetettiin tai tuhoutui tapahtumissa Uskonpuhdistus ja Ranskan vallankumous. Italian kylässä Calcata, pyhä esinahkaa sisältävä pyhäinjäännös näytettiin kaduilla jo vuonna 1983. Ympärileikkauksen juhla, joka aiemmin merkittiin roomalaiskatolinen kirkko ympäri maailmaa joka vuosi 1. tammikuuta. Käytäntö päättyi kuitenkin, kun varkaat varastivat, saaliina jalokivillä koristeltu kotelo, sisältö ja kaikki. Tämän varkauden jälkeen on epäselvää, onko jotakin väitetyistä Pyhistä Prepuceista edelleen olemassa. Vuoden 1997 televisio-dokumentissa elokuvalle Kanava 4, Brittiläinen toimittaja Miles Kington matkusti Italiaan etsimään pyhää esinahkaa, mutta ei löytänyt jäljellä olevaa esimerkkiä. National Geographic Channel lähetti 22. joulukuuta 2013 Fartley pääosassa dokumentin "The Quest for the Holy Foreskin". Lähde ellauri183.html on line 607: Edessä oli Naisten piha, vasemmalla varasto, jossa säilytettiin alttaripalveluksessa tarvittavaa oljyä ja viiniä, ja oikealla huone nasiireille, jotka olivat Leevin heimoon kuulumattomia pappeja eivätkä saaneet leikata tukkaansa, juoda viiniä eivätkä mennä naisen luo eikä kuolleen ruumiin lähelle. Pihan toisella puolella vastapäisen portin vieressä oli samalla tavoin vasemmalla huone lepratautisille jotka uskoivat parantuneensa, jotta he voivat odottaa siellä kunnes papit tulivat tutkimaan heidät, ja oikealla varasto polttopuita varten, jotka tarkastettiin joka päivä, koska alttarin tuleen ei saanut panna lahoja eikä toukkaisia puita. ellauri183.html on line 611: Sisäpuolella oli pätsi, lihatiski ja teurastamo. Kahden suuren kivipöydän päällä valmisteltiin kookkaammat uhrit, erityisesti härät ja vasikat, mutta myös karitsat ja lampaat sekä vuohet ja pukit. Pöytien vierellä oli korkeita kivipylväitä, joihin upotettuihin koukkuihin nautaeläinten ruhot ripustettin, lihakauppiaiden koko välineistö, veitset, hakkurit, kirveet ja sahat, nähtiin vimmatussa käytössä, ja ilma oli sakeana polttopuiden ja palaneiden nahkojen savusta sekä veren ja hien höyryistä. Jokaiselle nykyaikaiselle sielulle, jolla ei ole tarvetta pyhyyden tavoittelemiseen, tuottaa varmasti vaikeuksia käsittää, miten Jumala voi tuntea itsensä tyytyväiseksi sellaisen verilöylyn keskellä, kun hänen sanotaan kuitenkin olevan ihmisten ja eläinten yhteinen isä. ellauri183.html on line 615: Syyläinen kutiseva Herodes mätämuna koitti vähän tasata puntteja muiden elukoiden hyväxi mutta ei riittävästi, uusi Nooa jäi verenpaisumuxesta rannalle. Betlehemissä oli ehkä koululuokallisen verran alle 2v palleroisia, puolet vähemmän kuin Elian karhujen syömiä. ellauri183.html on line 617: Eka enkeli väittää Marylle että Joosef syyllistyi epäaltruismiin kun se pelasti vaan Jee-suxen eikä Beetlehemin muita piscuisia. Ehkä vähän, mutta eikö se ole vähän liikaa vaadittu. Eihän se sentään mikään vapahtaja ole. Aikaakin oli vähänlaisesti. Ainakin on typerä väittää eze on syypäämpi kuin koko jupakan aloittanut Herodes. Jotain rajaa hei tonkeli! Noin eusosiaalista musta ei saa tekemälläkään. Ihmettelin jo pienenä mix isi tunti jotain häpeää siitä et oli jäänyt henkiin sodassa, niinkuin se ei olis tarpeexi yrittänyt kuolla ja pettänyt kaverit. Voi jumantsuikka. Tarpeexi paha että piti osallistua sellaiseen hulluuteen. ellauri183.html on line 619: Saramagon mukaan Jeshuan pienet sisarukset olivat: Jakob, Lydia, Joosef jr, Juudas, Simon, Lydia, Justus, Samuel ym mahd muita. 7 poikaa ja 2 tytärtä, Keren-Happukilla pääsi Jopi joholle. ellauri183.html on line 621: Justus tuntuu epätodennäköisimmältä. Epätodennäköiseltä tuntuu myös että JHWHlla olisi ollut tunnonvaivoja Beetlehemin lasten joukkosurmasta. Pientähän se on tuhannen muun genosidin rinnalla. Parempi on, sanoi Salomo, että toora palaa tulessa kuin että se joutuu naisten käsiin, noiden näsien. ellauri183.html on line 623: Tämä tyttö nostattaa minunkin pikkupoikani seisomaan, tässä iässä! Ja paraatiasentoon. Mixi hätäillä? Ehditte saada rynkkyä vaikka millä mitalla ennenkö vakiinnutte. Chicagon juutalaisten mielestä ei pidä olla ihmiskana, on nokittava vaikka oma veljensä päästäkseen tunkiolle kukoxi. Tehtävä näin eikä oltava ihmiskana, kynitty ja riepoteltu, kakkaa takapuolessa ja surullisia ryppyjä pelokkaissa kasvoissa. Luudalla hätistelty ihmiskana. Joku Jeesus. ellauri183.html on line 630: Jose Saramagon peruspakanuus näkyy siinä ezen mielestä hra Seebaot on (ja oli Jeesuxenkin suhteen) melko raukkamainen kusipää. Jos on uskovainen, tälläinen röyhkeys ei tule kysymyxeen. Jumala, vaikka kuinka raukkis, on aina oikeassa, sillä oikeus on vahvimman oikeutta, ja jumala on maailman vahvin nalle, kaikkivoipainen. Tapahtukoon sinun tahtosi, olkoon minun sanani mitätöin ja sinun mitään tekemätöin. Minun tehtäväni ei ole kysellä vaan totella. ellauri183.html on line 632: Varuxen kukistamasta juutalaisten kapinasta Jee-suxen lapsuudessa ei ollut koulussa paljon puhetta. Juutalaisilla on siitä vaikka kuinka paljon turinaa. About a tenth of the Empire’s population was Jewish, ne väittävät, kuka tollasta nyt uskoo. Oliko Rooma joku Amerikka muka? ellauri183.html on line 634: The war that Jewish scholars call The War of Varus (ei se "missä ovat legioonani" tunari vaan joku sen sukulainen). It is the war that took place in Galilee, Judaea and Idumaea just after the death of Herod which started with the massacre of the 3000 Jewish worshippers in the temple at the Passover of 1 B.C.E. Josephus stated that this war against the Jews which was directed by the governor of Syria, Quintilius Varus, took place in Palestine, but it has been a puzzle to historians that there appear to be no contemporary Roman accounts that justify it as occurring (ollenkaan tai ainakaan just tohon aikaan). ellauri183.html on line 636: Joku jutkuäijä väittää että tässä sodassa (joka se mielestä tapahtui 3v myöhemmin kuin tapahtui) juutalaisia ei mätkinytkään Varuxen pojanpoika Varus, vaan Julius Caesarin pojanpoika Gaius Caesar! It also allows the historical statements of the New Testament concerning the nativity of Jesus to take on a new credibility. Jesus was born in 3 B.C.E. (within the period stated by most early Christian scholars) and we now find this substantiated by the records of Roman history. Kaikenlaista sitä pitäisikin uskoa. En luota nähin kavereihin pitemmälle kuin jaxan niitä heittää. Mitä vittua, Jeesus syntyi 3v ennen Kristusta? Mahootointa! Onkohan mistään myyttisestä tapahtumasta taitettu niin paljon peistä kuin tästä? ellauri183.html on line 638: The Pharisees were the popular leaders of the Jews and the ones most laypeople looked to with confidence. The majority of the Jewish population was then expecting a world ruling messianic king to arise on the historical scene. And indeed, Josephus tells us that after Herod’s death many “kingly upstarts” emerged in Judaea and this reflects the general expectancy of the Jews that the messianic age was then imminent. ellauri183.html on line 640: Farisealaiset eli fariseukset (hepr. ‏פרושים‎, perushim, sanasta parash, "erottaa", lat. pharisæ|us, -i) olivat juutalainen uskonnollis-kansallinen puolue nykyisen Israelin alueella. Se koostui pääosin muista kuin papeista, ja Herodeksen aikana fariseusten lukumääräksi on arvioitu noin 6000. ellauri183.html on line 644: Fariseukset olivat yhteiskunnallinen liike, johon liittyi jäseniä kaikista yhteiskuntaluokista. Tavallisen kansan keskuudessa fariseukset olivatkin suosittuja yläluokkaisiin ja aristokraattisiin saddukealaisiin verrattuna. Suosiota kansan keskuudessa lisäsi myös Rooman miehittäjähallinnon vastustaminen ja vahva kansallismielisyys, johon liittyi hellenististen vaikutteiden vastustaminen juutalaisessa yhteiskunnassa. Fariseukset eivät kuitenkaan varsinaisesti olleet aktiivisessa vastarinnassa. Liikkeen piirissä oli myös sovinnaisempia näkemyksiä, joiden mukaan Rooman kanssa toimeen tuleminen oli järkevää, koska se takasi kohtalaisen rauhalliset olot. ellauri183.html on line 646: Fariseuksille tunnusomaista oli tiukka sitoutuminen Mooseksen lakiin ja vanhinten säädöksiin, joita oli noudatettava tiukasti. He eivät noudattaneet vain Mooseksen lakia, vaan myös suullista perimätietoa. Paljolti fariseusten vaikutuksesta syntyi nykyisen kaltainen lakikeskeinen juutalaisuus. Vanha juutalaisuus, joka oli rakentunut uhrausten, Jerusalemin temppelin ja vuotuisten yhteisten juhlien ympärille, koki lopullisen romahduksen roomalaisten tuhottua Jerusalemin temppelin vuonna 73. Saddukeusten aristokratia murtui, ja juutalaisuus siirtyi yhä vahvemmin koteihin ja synagogiin. ellauri183.html on line 648: Raamatun Uudessa testamentissa farisealaiset esitetään Jeesuksen vastustajana (Matt. 12:14, Mark. 3:6). Fariseusten vastustajina puolestaan esitettiin saddukeukset. Toisin kuin saddukeukset farisealaiset uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään, kuolleiden ylösnousemukseen ja enkeleiden olemassaoloon. Apostoli Paavali oli alun perin fariseus, jolloin hänet tunnettiin vielä nimellä Saulus Tarsolainen. Sillä oli arkaainen törsö kuten Rainer Rilkellä. Oka kyljessä. ellauri183.html on line 650: Jeesus oli itse lähempänä farisealaisia kuin muita Israelin tuon ajan puolueita: saddukeuksia, selootteja ja essealaisia. Fariseusta käytetään myös synonyyminä ulkokultaisuudelle Uuden testamentin evankeliumien painotusten mukaan. Jeesuksella ja fariseuksilla oli hyvin vähän teologisia eroja. Jeesuksen kritiikki suuntautui siihen, että fariseukset eivät eläneet kuten he opettivat, ja siihen, että fariseukset painottivat mishnaa halakhan sijaan eliskä lain kirjainta sen hengen sijaan. lähde? ellauri183.html on line 655: Teuvon lompsa Kuopioon jäi Hessan tiskille ellauri183.html on line 670: Hän on ainoo joka autoansa ajaa niin ellauri184.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri184.html on line 42: Norman Kingsley Mailer (January 31, 1923 – November 10, 2007) oli juutalainen vaikka normannimaisella salanimellä. Nachem ("Norman") Malech ("Kingsley") Mailer was born to a Jewish family in Long Branch, New Jersey on January 31, 1923. Carl Erik Carlsonia 3vk vanhempi, mutta kuoli 3v nuorempana. Sah nicht als Skelett aus, lyhkönen ja läski kolli. His father, Isaac Barnett Mailer, popularly known as "Barney", was an accountant born in South Africa, and his mother, Fanny (née Schneider), ran a housekeeping and nursing agency. Mailer's sister, Barbara, was born in 1927. Samanlaisia Schnizeleitä kuin Marxin veljexet, vaikka roomalaistuneita. ellauri184.html on line 44: Mailer was raised in Brooklyn, first in Flatbush on Cortelyou Rd and later in Crown Heights at the corner of Albany and Crown Streets. Mailer graduated from Boys High School and entered Harvard College in 1939, when he was 16 years old. As an undergraduate, he was a member of the Signet Society. Mousiken poiei kai ergazou, tee musaa ja duunaa. At Harvard, he majored in engineering sciences, but took writing courses as electives. He published his first story, "The Greatest Thing in the World," at the age of 18, winning Story magazine's college contest in 1941. ellauri184.html on line 48: During his time in the Philippines, Mailer was first assigned to regimental headquarters as a typist, then assigned as a wire lineman. In early 1945, after volunteering for a reconnaissance platoon, he completed more than two dozen patrols in contested territory, and engaged in a few firefights and skirmishes. After the Japanese surrender, he was sent to Japan as part of the army of occupation, was promoted to sergeant, and became a first cook and argued about his girth. ellauri184.html on line 50: Neiti Mallory kertoo tästä lisää: "Norman was an oxymoron — an overweight senior citizen who was one of the best lovers I ever had." Mallory writes that Mailer never had erectile dysfunction: "Not once. Not in nine years..." Vanhasta Naahumista tulee mieleen Norssin voimistelunopettaja Lahtinen ja Star Warsin Yoda. “Each week he’d want to play a new game . . . doctor, manicurist, masseur, Hollywood director (that was his favorite).” “When our relationship ended, I realized that . . . Norman had never been on my team and had been slandering my writing and me behind my back.” ellauri184.html on line 62: His third wife, whom he married in 1962, and divorced in 1963, was the British heiress and journalist Lady Jeanne Campbell (1929–2007). She was the only daughter of Ian Campbell, 11th Duke of Argyll, a Scottish aristocrat and clan chief with a notorious private life, and a granddaughter of the press baron Lord Beaverbrook. The couple had a daughter, actress Kate Mailer. ellauri184.html on line 68: His sixth and last wife, whom he married in 1980, was Norris Church Mailer (born Barbara Jean Davis, 1949–2010), an art teacher. Why did she have to use a pseudonym as well? Apparently she was not a kike. They had one son together, John Buffalo Mailer, a writer and actor. Mailer raised and infernally adopted Matthew Norris, Church's son by her first husband, Larry Norris. Living in Brooklyn, New York and Provincetown, Massachusetts with Mailer, Church worked as a model, wrote and painted. ellauri184.html on line 74: Mailer wrote 12 novels in 59 years. After completing courses in French language and culture at the University of Paris in 1947–48, he returned to the U.S. shortly after The Naked and the Dead was published in May 1948. A New York Times best seller for 62 weeks, it was the only one of Mailer's novels to reach the number one position. It was hailed by many as one of the best American wartime novels and included in a list of the hundred best English-language novels of the twentieth century by the Modern Library. The book that made his reputation sold over a million copies in its first year, (three million by 1981) and has never gone out of print. It is still considered to be one of the finest depictions of Americans in combat during World War II. ellauri184.html on line 76: Barbary Shore (1951) was not well received by the critics. It was a surreal parable of Cold War leftist politics set in a Brooklyn rooming-house, and Mailer's most autobiographical novel. His 1955 novel, The Deer Park drew on his experiences working as a screenwriter in Hollywood from 1949 to 1950. It was initially rejected by seven publishers due to its purportedly sexual content before being published by Putnam's. It was not a critical success, but it made the best-seller list, sold over 50,000 copies its first year, and is considered by some critics to be the best Hollywood novel since Nathanael West's The Day of the Locust. ellauri184.html on line 80: Mailer's fifth novel, Why Are We in Vietnam? was even more experimental in its prose than An American Dream. Published in 1967, the critical reception of WWVN was mostly positive with many critics, like John Aldridge in Harper's, calling the novel a masterpiece and comparing it to Joyce. Mailer's obscene language was criticized by critics such as Granville Hicks writing in the Saturday Review and the anonymous reviewer in Time. Eliot Fremont-Smith calls WWVN "the most original, courageous and provocative novel so far this year" that's likely to be "mistakenly reviled". Other critics, such as Denis Donoghue from the New York Review of Books praised Mailer for his verisimilitude "for the sensory event". Donoghue recalls Josephine Miles' study of the American Sublime, reasoning WWVN's voice and style as the drive behind Mailer's impact. ellauri184.html on line 84: In 1980, The Executioner's Song, Mailer's "real-life novel" of the life and death of murderer Gary Gilmore, won the Pulitzer Prize for fiction. Joan Didion reflected the views of many readers when she called the novel "an absolutely astonishing book" at the end of her front-page review in the New York Times Book Review. ellauri184.html on line 86: Mailer spent a longer time writing Ancient Evenings, his novel of Egypt in the Twentieth Dynasty (about 1100 BC), than any of his other books. He worked on it for periods from 1972 until 1983. It was also a bestseller, although reviews were generally negative. Harold Bloom, in his review said the book "gives every sign of truncation", and "could be half again as long, but no reader will wish so", while Richard Poirier called it Mailer's "most audacious book". ellauri184.html on line 90: His final novel, The Castle in the Forest, which focused on Hitler's childhood, reached number five on the Times best-seller list after publication in January 2007. It received reviews that were more positive than any of his books since The Executioner's Song. Castle was intended to be the first volume of a trilogy, but Mailer died several months after it was completed. The Castle in the Forest received a laudatory 6,200-word front-page review by Lee Siegel in the New York Times Book Review, as well as a Bad Sex in Fiction Award by the Literary Review magazine. ellauri184.html on line 92: Critical response to Mailer's Jesus novel was mixed. Jack Miles, writing for Commonweal, found the book "a quiet, sweet, almost wan little book, a kindly offering from a New York Jew to his wife's Bible Belt family." He noted that there was "something undeniably impressive about the restraint" of the style that Mailer undertook in composing the novel. He concluded that the novel was neither one of Mailer's best works, nor would it stand out amongst the bibliography of books inspired by the life of Christ, but that it had received unfairly harsh reviews from other critics. ellauri184.html on line 93: Critics such as Reynolds Price, writing for The New York Times, pointed to a "lack of inventiveness", based upon the fact that Mailer took so few liberties with the biblical text. Nuchem was a little disappointed with the low share of bad reviews it got. ellauri184.html on line 95: Notorious philanderer," "egomaniac," "pugnacious" and "pompous" are a few of the milder epitaphs that have been used to describe controversial and larger-than-life (inevitably) Norman Mailer. His New York Times obituary was even titled, "Norman Mailer, Towering Writer With Matching Ego, Dies at 84." Known in the literary world as one of the greatest writers of the twentieth century, Mailer won two Pulitzer Prizes in literature and one National Book Award. He is credited with having pioneered creative nonfiction as a genre, also called New Journalism. During his life he became as famous for his relationships with women as he did for his literary work. He was married six times and fathered eight children. Here is a brief look at some the six wives of Norman Mailer. ellauri184.html on line 106: Oiskoon ehkä niin et Nuchem ois niikö Jooseppi, Barbara Jean Maaria ja se infernaalisesti adoptoitu poika Jeshua? Näähän on kuin Jöns ja Tiina ja Tiinan poika. Hetkinen, en ollut oivaltanut että ilmoittava enkeli laittoi Maarian pieniin päin sillä käynnillä. No niin varmaankin. Vizi oli että Maaria oli Joosepilla ikäänkuin parkissa, kunnes se pääsisi ohi sakkolihaiästä, ja size menee hankkiutumaan paxuxi. Noloa. Jostain syystä Jooseppi ei pannut Maariaa sillä aikaa kun se oli paxuna. Vaikka ne oli siis jo mimmoisissa. Ihme mies. ellauri184.html on line 108: Aika nihkeitä oli turistit Betlehemissä kun ei voineet luovuttaa yhtä huonetta ensisynnyttäjälle. "Maxoin tästä runsaasti." Jooseppina en olis niin mainostanut sukusiteitä Daavidin, siihen puolimamuun kusipäähän. Mitä ne sitäpaizi auttoivat poikapuolen asiaa. ellauri184.html on line 110: Eight days after Yeshua was born, his parents followed the Law and took Him to the Temple to be circumcised. Esinahka on kuulemma Italiassa reliikkinä. ellauri184.html on line 118: The gospel mentions that Mary and Joseph took Jesus out of a labor-intensive hospital on a Sabbath to purify the infant from sickness before the L-d’s meeting, as well as to administer the final purification rituals over His redemption, according to G-d’s Torah . ellauri184.html on line 120: According to your question, Jesus probably did not receive a traditional Bar Mitzvah as he was 13 at the time, but he did attain a Bar Mametery after graduating from high school. High school??? Eikös Jeshua ollut amiswiixi? ellauri184.html on line 122: Yllättävän paljon Naahumin Jeshua jauhaa avioliitosta ja -rikoxesta, ottaen huomioon sen oman track recordin. Daily acts of purity. Daily acts of prurience more likely. ellauri184.html on line 143: Pulukin tulee muttei se kehu niin paljon Jeshuaa. Ehtiiköhän apinasieluja tulla miljoona miljoonaa ennen valomerkkiä? Edes ilman kierrätystä? ellauri184.html on line 144: Johannes-serkku ei osannut laulaa mitään mutta lauloi silti. Varmaan jotain räppiä. Kristina täti soitti valkoista pianoa Espoossa vaikka se on täysin epämusikaalinen. Ei pitäisi. ellauri184.html on line 149: Ei kyllä normaalisti kukaan elä 40 päivää pelkällä vedellä. Sirkkoja ja hunajaa pitää saada syödä vähintään. Tähän tulee ne Jesajan ruovonpäristäjät, tarhapöllöt ja liekkiöt albumista 160. Jeshuaa pelottaa. J-la sanoo: sä paastoat, tai sä itket ja paastoat. No mikäs siinä auttoi, Jeshua paastosi. Ei edes pahanmakuista juurta tai pientä sirkkaa ollut saatavilla. Jeshua ei muka muista että Daavid oli pannut Bathshebaa. Schlomo oivaltaa pyytää viisautta ja saa oikeasta vastauxesta 10p ja papukaijamerkin. Tuttuja kuluneita meemejä. ellauri184.html on line 155: Jooseppi luuli ezynneistä selviää by working hard enough. Väärin! Se on juutalaisten harhaluuloja. Jeshua antaa ilmaisexi, ei tarvi tehdä ize mitään muuta kuin pyytää kuittia. ellauri184.html on line 163: Ja hänet sahattiin kappaleiksi puusahalla. Ja he sahasivat palasiksi Jesajan, Aamoksen pojan, puusahalla. Ja Manasse ja Balkiira ja väärät profeetat ja ruhtinaat ja kansa, kaikki katselivat. Ja profeetoille, jotka olivat hänen kanssaan, hän sanoi ennen kuin hänet oli paloiteltu, "Menkää Tyyron ja Siidonin maakuntaan, sillä vain minulle Jumala on sekoittanut juoman." Ja kun Jesajaa sahattiin kappaleiksi, hän ei huutanut ääneen eikä itkenyt, mutta hänen huulensa puhuivat Pyhän Hengen kanssa kunnes hänet oli sahattu kahtia. Tästä on jo saarnattu paasauxessa 17. Kuviakin löytyy. Sahaussuunta vaihtelee, joskus sagittaalisesti halki (munista sopii aloitella), joskus dorsaalisesti poikki ja pinoon puukuoressa, kuten tässä. ellauri184.html on line 183: Yäk! Iljettävä häpy paljastuu! Ja sitten tulee vizaa paljaalle pyllylle! Tää kuumottaisi markiisi de Sadea. Se ketä tässä on oikeasti toxinen on Naahum ize. Feministipuhe pannaan pirun suuhun, se on kiusausta, joka tulee saatanalta ja sen tyttäreltä. Jeshuan muna alkaa nyökkiä sen kuunnellessa pirun raamattusitaatteja. Monikohan on vetänyt käteen pyhän kirjan ääressä? Monikohan pyhä sivu on liimaantunut yhteen onanoidun siemenen Elmer-liimasta? Vain herra tietää, ja kertoo pyhille ehkä myöhemmin. ellauri184.html on line 191: Naahumin mielestä Maaria oli vaatimaton mutta turhamainen. Olikohan se semmonen liimautuva narsisti? Ainaskin Zolan narsistinen pastori koitti liimautua Mariaan. Aika ilmeisexi käy kellä oli housut jalassa Joosefin perheessä. Taivaan kuningattarella tietysti! ellauri184.html on line 197: Saatanalta se oppi silmäniskut samanmielisille miehille. Niillä se sai kerätyxi kokoon Cambridgen apostolinsa. ellauri184.html on line 224: Racially the area of the former Northern Kingdom of Israel had had, ever since the Assyrian conquest in the eighth century B.C., a more mixed population, within which more conservative Jewish areas (like Nazareth and Capernaum) stood in close proximity to largely pagan cities, of which in the first century the new Hellenistic centers of Tiberias and Sepphoris were the chief examples. ellauri184.html on line 250: According to the biblical chronicle, the Tribe of Manasseh was a part of a loose confederation of Israelite tribes from after the conquest of the land by Joshua until the formation of the first Kingdom of Israel in c. 1050 BC. No central government existed, and in times of crisis the people were led by ad hoc leaders known as Judges (see Book of Judges). With the growth of the threat from Palestinian (sorry) Philistine incursions, the Israelite tribes decided to form a strong centralised monarchy to meet the challenge, and the Tribe of Manasseh joined the new kingdom with Saul as the first king. After the death of Saul, all the tribes other than Judah remained loyal to the House of Saul, but after the death of Ish-bosheth, Saul's son who succeeded him to the throne of Israel, the Tribe of Manasseh joined the other northern Israelite tribes in making Judah's king David the king of a re-united Kingdom of Israel. However, on the accession of David's grandson Rehoboam, in c. 930 BC the northern tribes split from the House of David and from Saul's tribe Benjamin to reform Israel as the Northern Kingdom. Manasseh was a member of the Northern Kingdom until the kingdom was conquered by Assyria in c. 723 BC and the population deported. From that time, the Tribe of Manasseh has been counted as one of the ten lost tribes of Israel. ellauri184.html on line 255: These passages also make it clear the land of East Manasseh was further divided into two sub-sections, or, regions. These are known as Bashan and Gilead. Bashan, as Adams pointed out, "included all of the tableland south of Mount Hermon to the river Yarmuk". The western border of Bashan was the Jordan River and Sea of Galilee. Hypercritical scholars [who?] argue that the two sections had different origins, noting that in the First Book of Chronicles separate tribal rulers were named for the western half tribe and the eastern half tribe. ellauri184.html on line 257: The Bible records that following the completion of the conquest of Canaan by the Israelite tribes, Joshua allocated the land among the twelve tribes. According to biblical scholar Kenneth Kitchen, this conquest should be dated slightly after 1200 BCE. Some modern scholars argue that the conquest of Joshua, as described in the Book of Joshua, never occurred. “Besides the rejection of the Albrightian conquest model, the general consensus among OT scholars is that the Book of Joshua has no value in the historical reconstruction. They see the book as an ideological retrojection from a later period — either as early as the reign of Josiah or as late as the Hasmonean period.” "It behooves us to ask, in spite of the fact that the overwhelming consensus of modern scholarship is that Joshua is a pious fiction composed by the deuteronomistic school, how does and how has the Jewish community dealt with these foundational narratives, saturated as they are with acts of violence against others?" ”Recent decades, for example, have seen a remarkable reevaluation of evidence concerning the conquest of the land of Canaan by Joshua. As more sites have been excavated, there has been a growing consensus that the main story of Joshua, that of a speedy and complete conquest (e.g. Josh. 11.23: 'Thus Joshua conquered the whole country, just as the LORD had promised Moses') is contradicted by the archaeological record, though there are indications of some destruction at the appropriate time. No oliko sitten koko esinahkakasa satua? Ketä enää uskoa? Usko siirtää vuoria, eikö sitten esinahkakukkuloita? ellauri184.html on line 267: This image of identifiably Woman soldiers occupying the land of Palestine operates on the assumption that biblical soldiers were all legionawies. Legionawies differed from other soldiers of the early Woman period in several wespects. First, legionawies were employed directly by Wome. Their allegiances were to the empewow and whichever genewal they served, not to any particular king, weligious group, or province. All troops swore an oath of allegiance, the sacwamentum, to the empewow himself. Unlike most other soldiers, legionawies were Woman citizens before they were wecwuited. ellauri184.html on line 282: Samuel Rocca likewise concludes that most of his troops were in fact Jews, and that Herod’s army thus did not differ much from the Hasmonaean army that preceded it. ellauri184.html on line 302: Vankan aterian jälkeen tuli ulos monta pientä pierua. Paras pojat lähtä turneelle ennen kuin jäädään kiinni varoitti nelisormi Pete. 1 synagoogan edessä pyysi pitaalinen lanttia. Jeshua ei antanut vaan teki siitä ex-leperin, mistä se myöhemmin marisi Brianille. Olis tehnyt edes vaikka osa-aikavammasen. Kaikkien tautisten parantaminen kerralla ei tule kyseeseen, syistä jota ei voi sanoa. ellauri184.html on line 304: Woomalainen centurio Kapernaumissa oli ylpeä koska se oli sadan irtopään mies. Tottunut komentelemaan. Mutta silti yllättävän kohtelias. Se pyysi Jeshuaa parantamaan homopojunsa (pais). ellauri184.html on line 306: Jää epäselväxi 1) kuinka woomalainen se oikeasti oli, ja 2) oliko miehet Kapernaumissa oikeesti kaikki homoja niinkuin Postipussi sanoo tässä kohassa. Punasiko ne huulensa? Jeesusta ei homot haitanneet, pikemminkin päinvastoin. XD XD ellauri184.html on line 334: Bob luopuu ennemmin vaikka kapun woomalaisuudesta kuin Jeshuan eheydestä. Bob on tosi homofoobinen. Sillä on vielä 12 argumenttia varalla kuin venäläisillä atomipommeja. Lähde ellauri184.html on line 338: Capernaum, Douai Capharnaum, modern Kefar Naḥum, ancient city on the northwestern shore of the Sea of Galilee, Israel oli postipussin nimikkokaupunki. Capernaum did not have any flamboyant gay pride parades, and Sodom did. And yet Jesus said that Capernaum was going to catch it worse, sanoo yleensä luotettavat lähteemme. Kapernaumilaiset arveli että Jeesus porukoineen oli joko hulluja tai humalaisia, ja suursyömäreitä lisäxi. ellauri184.html on line 342: The village was inhabited continuously from the second century BC to the 11th century AD, when it was abandoned sometime before the First Crusade. This includes the re-establishment of the village during the Early Islamic period soon after the 749 earthquake. The village subsequently became known as al-Samakiyya; it was depopulated of its Palestinian population during the 1947–1948 civil war in Mandatory Palestine on May 4, 1948, under Operation Matateh. ellauri184.html on line 346: The town is cited in all four gospels (Matthew 4:13, 8:5, 11:23, 17:24, Mark 1:21, 2:1, 9:33, Luke 4:23, 31,7:1, 10:15, John 2:12, 4:46, 6:17, 24, 59) where it was reported to have been the hometown of the tax collector Matthew (aka Leevi, eri kuin evankelista), and located not far from Bethsaida, the hometown of the apostles Simon Peter, Andrew, James and John. Some readers take Mark 2:1 as evidence that Jesus may have owned a home in the town, but it is more likely that he stayed in the house of one of his followers here. He certainly spent time teaching and healing there. One Sabbath, Jesus taught in the synagogue in Capernaum and healed a man who was possessed by an unclean spirit (Luke 4:31–36 and Mark 1:21–28). This story is notable as the only one that is common to the gospels of Mark and Luke, but not contained in the Gospel of Matthew (see Synoptic Gospels for more literary comparison between the gospels). Afterward, Jesus healed Simon Peter´s mother-in-law of a fever (Luke 4:38–39). According to Luke 7:1–10 and Matthew 8:5, this is also the place where Jesus healed the boyfriend of a Roman centurion who had asked for his help. Capernaum is also the location of the healing of the paralytic lowered by friends through the roof to reach Jesus, as reported in Mark 2:1–12 and Luke 5:17–26. ellauri184.html on line 348: In Matthew 9:1 the town is referred to only as "his own city", and the narrative in Matthew 9:2–7 does not mention the paralytic being lowered through the roof. Most traditional biblical commentators (e.g. Bengel, Benson and the Jamieson-Fausset-Brown Bible Commentary) assume that in Matthew 9:1–7 "his own city" means Capernaum, because of the details that are common to the three synoptic gospels. ellauri184.html on line 357: Second, the fact that it is a theological issue does not prevent it from being a moral one as well. The behavior is sin. “Do you not know that the unrighteous will not inherit the kingdom of God? Do not deceived. Neither formicators, nor idolaters, nor adulterers, nor homosexuals, nor sodomites, nor thieves, nor covetous, nor drunkards, nor revilers, nor extortioners will inherit the kingdom of God” (1 Cor. 6:9-10 ). The word translated “homosexuals” here strictly refers to catamites — the word has the connotation of soft. We would say swish. The other word sodomite refers to the “male” homosexual, the one playing the role of the male. All the ingenuity in the world cannot change what the Bible bluntly states here. As well, consider 1 Tim. 1:10 . “. . . for fornicators, for sodomites . . . and if there is any other thing that is contrary to sound doctrine.” The Old Testament speaks to this as well. See Deut. 23:17-18 , Job 36:14 , Lev. 18:22 . Those guilty of such things are living in a contemptible way, and the Scripture calls them dogs. Poor dogs. ellauri184.html on line 359: Third, the sin is not an isolated one. Sins come in clusters, cheaper by the dozen. We must understand that sexual sin was not the only problem Sodom had. Consider Ezekiel 16:49 . Her problems included pride, fullness of food, and abundance of idleness. It also involved a neglect of the poor and needy. The standards of God’s law are dear to Him, and the poor are His special concern. It is not possible to have contempt for the former and remain tender toward the latter. ellauri184.html on line 361: Fourth, the problem is not just to be addressed through a Christian understanding, applied to private lives. Homosexuality is a public problem in the public square, and repentance will bring with it an understanding of the necessity of public reformation. When Josiah cleansed the land, he shut down the sodomite houses near or in the house of the Lord. “Then he tore down the ritual booths of the perverted persons that were in the house of the Lord . . .” (2 Kings 23:7 ; cf. 1 Kings 14:24 ,15:12 ,22:46 ). Unless it results in the bath houses closing, it will not have been a real reformation ellauri184.html on line 371: Juudaxen se ottaa messiin koska se on pirun komea. Vaikka se on rikas laskukas ja kommari. Vittuako Jeshua välittäisi kelle bublikaanit kerää veroa. Ei kai se mikään nazi ole. Muttei kommarikaan sentään: rikkaiden vika ei ole se että ne kähmivät kokoon pätäkkää, vaan se etteine anna siitä riittävästi charityä. Jeshua on globaalisen kapitalismin profeetta. ellauri184.html on line 374: Kiva että maistui! Ulkokullatut alkaa hermostua kun Jeshua paiskii roolimallintöitä sapattina. Paras painua johkin luolaan karkuun viranomaisia. Sairaat hipelöivät Jeshuaa niin eze tuli mustelmille ja ihmepattereista loppui virta. ellauri184.html on line 376: Ulkokullatut epäilevät Jeshuaa saatanaxi. Kastematoserkku on pettynyt kun se ei paastoa. Äh, se on vaan kade. Jeshua lohduttaa et Johannes on vaimoista syntyneistä paras. Tarkoittaen ehkä että Maaria ei ollut vihitty paukahtaessaan paxuxi. (Vaikka olihan se sit jouluna.) Jeshua sanoo rumasti hätiin tulleille äiskylle ja velipuolille: ketäs tekin olette. Siitä on tullut joku guru. No veljet oli kateita ja äiti nöyristeli liikaa vanhimmille. Oli aika antaa niille kyytiä. ellauri184.html on line 378: Naahumin mukaan Jeshuan batting average parantajana oli kaukana sadasta. Rantaloma olisi nyt paikallaan. Myrskyn seisotus oli kenties onnekas sääilmiö. You win some, lose some. Onnistumiset jäävät mieleen. Vastarannalla Jeshua ajaa pirulaiset ulos muukalaislegioonalaisesta. Kaikki kylän siat hukkuivat. Nojoo, ne oli muukalaisten sikoja. Ei ihme että muukalaiset käski Jeshuan porukoineen lähtee menemään. Eivät penteleet sentään uskaltaneet vaatia vahingonkorvauxia. ellauri184.html on line 387: Mikään ei ole Seijalle niin mieleistä kuin nippu ohjeita joita voi noudattaa. Tässäkin asiassa me ollaan kuin yö ja päivä, kuten juustoissa. Mutta silti on tultu toimeen viidettäkymmenettä vuotta. Seija on vähään tyytyväinen, ja minä paljoon. ellauri184.html on line 389: Naahumin Jeshua antaa apostolipojille kyytieväitä. Joskus pitää syntisiä tylyttää, eine muuten tokene. Älkää pitääkö huolta huomisesta, huominen pitää huolen izestään. Olette paljon arvokkaampia kuin varpuset, siat tai apinat. (Jumala on koulutukseltaan humanisti.) Olkaa huolettomia kuin Sirkka Pylkkänen. Seuraavaxi Jeshua alkaa toden teolla kukkoilla, ihan kuin Jim Jones ennen coolaid-tarjoilua. Make war not love. Hylkää lähimmäisesi. Käännä toinen takaposki. Leikkaa poikki kätesi ja kaiva ulos silmäsi. Rakasta Jumalaa enemmän kuin kavereitasi. Kaikenlaista paskapuhetta. No näitähän on joka lähtöön sopiva. ellauri184.html on line 423: You have heard that it was said, "You shall not commit adultery." But I tell you that anyone who looks at a woman lustfully has already committed adultery with her in his heart (Matthew 5:27-28, NIV). ellauri184.html on line 435: Kun nelisormi Pete sanoi että Jeshua voisi olla Punavyö, Jeshua oli kiitollinen. Tää motivoi sitä kovasti. Vaik eikai Messiaan pitänyt olla tollanen, vaan suuri sotamies. No joo, kaikkea ei voi saada. Hyvä näinkin. ellauri184.html on line 439: Punavyö ja sen parhaat kaverit menee vuorelle. Pimeää kuin säkissä! papukaija sanoo. Tule takaa saatana! huutaa Punavyö nelisormi Petelle. Vade retro saatanas! Peter ja James ja John kilpailivat siitä kuka oli paras. Olitte kaikki hyviä, rauhoitteli Jeshua. ellauri184.html on line 446: Petteri joka on kasvattanut lampaita on tietävinään ettei 100 lampaan omistaja ehdi kauan eziä yhtä kadonnutta. Voi olla sanoo Jeshua joka ei tiedä mitään lampaista, mutta silti vittu. 12 on hyvä luku, 11 ei ole mistään kotoisin. No onhan se jalkapallojoukkue, pojat huomauttaa anakronistisesti. ellauri184.html on line 457: Bisnesmiehen poikana Juudas tajuaa miten bisnesmiehen pää toimii, mutta miten toimi Jeshuan, toimiiko se ylipäänsä? Pistää ihmettelemään. Juudas ei pidä tuloeroista, se näyttää olevan stallari pelkkää kateuttaan kuten nuori Nalle Wahlroos. Jesus Christ Superstarilla on tässäkin koosteessa vähän jimbajambaa Juudaxen kaa. Jeshua ei voi olla ihailematta Nallen päättäväisyyttä, vaikka se on toki ihan väärässä. ellauri184.html on line 463: Mitä ihm? Naahumin Jeshua tahtoo razastaa Hierosolymaan coltit tanassa? Vaixe "oikeasti" meni varsoneella aasintammalla? Mitäs keekoilua tää nyt on? Jotain länkkärimeemiä vai? Ja täytistäkö sen tarvis kiroilla jotain mahoa taatelipalmua? Tais se olla vähän koleerinen kaveri kaiken ton pehmoilun takana. No se piirre periytyi takuulla isän puolelta. ellauri184.html on line 480: Ironista tää rahan pahennus tyypeillä jotka vaan odottelee pääsyä helmiäisportista vielä komeampiin oloihin. Ei se voi muuta olla kuin kateutta. Lällällää ne sanoo kun pohatat juuttuu kiinni kamelin perskarvoihin. Viimexi nauravat nauraa parhaiten. Kahta herraa ei voi palvella, toiselle kumartaja pyllistää toiselle. Paras olla pyllistämättä ollenkaan. ellauri184.html on line 482: Pieni Roope ja Kulta-Into Pii kuiskuttavat Jeshuan korvissa: Toisaalta kulta on auringon väristä, sillä saa 7 hyvää ja 8 kaunista, sanoo 1. Toisaalta aurea mediocritas, kuiskii 2. vastapuolelta. Jeshua on ihan päästä sekaisin. Se alkaa kaataa pöytiä kuin kenraali ja Don Jaime saluunassa. Pankkimies lensi kuin tikkapelin tikka. Kenraali löi nyrkillä lantin pöytälevyn sisään. Ketä uskoa? Ei ainakaan pappeja, ne on ihan yhtä ahneita. Kumma ettei järjestysmiehet puuttuneet asiaan. ellauri184.html on line 484: ANKKALINNA, Calisota – Maailman rikkain henkilö, Ankka-yhtymän perustaja Roope Ankka kuoli varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa ankkalinnalaisessa sairaalassa 119 vuoden ikäisenä. Sairaalan tiedottaja ilmoitti Ankan pysyneen tajuissaan lähes loppuun asti. Ankka menehtyi munuaisvaivoihin, jotka olivat kiusanneet häntä jo pitkään ja tehneet hänestä erittäin kärttyisän. ellauri184.html on line 486: Glasgow’ssa Skotlannissa 12. toukokuuta 1887 syntynyt Roope Ankka loi käytännössä yksin erään historian suurimmista finanssi-imperiumeista. Aiemmin mahtavan, mutta 1700-luvulla pahasti köyhtyneen MacAnkan suvun viimeinen miespuolinen vesa lähti nuorena Amerikkaan ja päätyi Klondikeen ja Alaskaan, missä rikastui kullankaivajana ja loi perustan myöhemmille liiketoimilleen. Ankka tunnettiin seudulla pelättynä hahmona, joka oli armoton muita valtauksenanastajia kohtaan. ellauri184.html on line 487: Nuori Roope Ankka kiersi uransa alkuaikoina ympäri maailmaa erilaisten liiketoimien perässä. Hänen varhaiset bisneksensä ovat sittemmin herättäneet runsaasti kritiikkiä, sillä on pystytty näyttämään toteen, että Ankka ei liiketoimissaan juuri ottanut huomioon eri alueiden alkuperäisasukkaiden oikeuksia tai ympäristökysymyksiä. Myös Ankan suhteet Saksan aseteollisuuteen 1930-luvulla ovat jättäneet paljon avoimia kysymyksiä, joiden vastaus jäänee iäksi Sveitsin pankkien vaikeneviin holveihin. ellauri184.html on line 489: 1950-luvulla Roope Ankka investoi näkyvästi Latinalaisen Amerikan oikeistodiktatuureihin ja esiintyi kommunismin ankarana vastustajana. Ankka-yhtymät ja ammattiyhdistysliike olivat jatkuvasti poikkiteloin, ja Neuvostoliiton lehdistö teki Ankasta ”kapitalistisen imperialistin” arkkityypin. Itäblokkiin kuuluneen Brutopian salainen palvelu yritti murhata Ankan 1955, mutta hän selvisi murhayrityksestä pelkällä pintanaarmulla. ellauri184.html on line 491: Ankka ryhtyi vanhoilla päivillään filantroopiksi, joskin erittäin kitsaaksi sellaiseksi. Hän lahjoitti Ankkalinnan kaupungille mm. maisemaa nykyisin dominoivan Julle Ankanpään jättiläispatsaan, koska pystyi järjestämään urakan halvalla lakkautettavan sementtitehtaansa avulla. ellauri184.html on line 493: Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kommentoi Ankan kuolemaa varhain aamulla: ”Roope Ankka oli eräs amerikkalaisen unelman ilmentymistä. Hän valoi jokaiseen amerikkalaiseen uskoa kovaan työhön. Hän oli ”self-made man” sanan parhaassa merkityksessä, oman elämänsä seppo kuten Mauno Koivisto (kiitos Haju Pisilä tästä vinkistä).” Ankka-yhtymät on saanut Bushin hallinnolta useita kilpailuttamattomia urakoita Irakin jälleenrakentamisesta, mikä on herättänyt vahvaa kritiikkiä. Ankkalinnan talous joutui lisäksi muutama vuosi sitten pahaan syöksykierteeseen, kun Ankka-yhtymät ilmoitti siirtävänsä suuren osan tuotannostaan Kiinaan. ellauri184.html on line 495: Tavallisesti kovin tunteeton talousmaailma on ottanut uutisen Ankan poismenosta vastaan liikuttuneena. Microsoftin perustaja Bill Gates luonnehti Roope Ankkaa ”kovaksi bisnesmieheksi, jonka sisällä syvällä – siis todella, todella syvällä – sykki filantroopin lämmin sydän – siis todella erittäin syvällä”. Myös Ankan pahimmat kilpailijat ovat ilmaisseet osanottonsa hänen kuolemansa johdosta. Eteläafrikkalaisen Pii-yhtymän perustaja Kulta-Into Pii sanoi pitävänsä Ankkaa ”liiketaloudellisena sankarina”. Ankan kuoleman jälkeen Pii on maailman rikkain henkilö, ainakin siihen asti, kun Ankan perinnönjako on suoritettu testamentin mukaisesti. ellauri184.html on line 497: Ankka-yhtymän johto siirtyy vielä vahvistamattomien tietojen mukaan Ankan sukulaiselle Hannu Hanhelle. Ankkalinnalaiset ovat aamuyöstä asti tuoneet kynttilöitä Ankan rahasäiliön edustalle – huolimatta siitä, että säiliön edusta on piikkilangan peitossa ja miinoitettu. Viimeisinä sanoinaan Roope Ankka vastusti yritystä vaihtaa hiestä märkä tyynyliina: "Te ajatte tämän pahuksen sairaalan vararikkoon tuolla hillittömällä tuhlauksella!" ellauri184.html on line 502: Nämä pöydät ovat yrjölammikoita, Jeshua siteeraa muistista Jesajaa. Puhtaus on puoli ruokaa ellei enemmän. Mutta hillize izesi, neuvoo herra isoherra Jeshuaa. Jeshuan jopi oli rakentaa, ei repiä. Vaikka kyllähän kirvesmiehet joskus purkavatkin vanhoja rakennuksia. Älkää villiintykö kaverit, pyyhkikää vaan rahanvaihtajilla pöytiä. ellauri184.html on line 505: Eikös toi golden rule tule Moosexen 5. bestselleristä? Moosexen porukat kivitti kaverin joka pani ristiin tikkua pyhäpäivänä. Mooses kertoi että niin se herra isoherra käski sanoa. ellauri184.html on line 518: The Book of Genesis explains circumcision as a covenant with God given to Abraham,[Gen 17:10] In Judaism it "symbolizes the promise of lineage and fruitfulness of a great (???) nation," the "seal of ownership (???) and the guarantee of relationship between peoples and their god." Some scholars look elsewhere for the origin of Jewish circumcision. One explanation, dating from Herodotus, is that the custom was acquired from the Egyptians, possibly during the period of enslavement. An additional hypothesis, based on linguistic/ethnographic work begun in the 19th century, suggests circumcision was a common tribal custom among Semitic tribes (Jews, Arabs, and Phoenicians). ellauri184.html on line 526: According to rabbinical accounts, he desecrated the Second Temple of Jerusalem by placing a statue of Olympian Zeus on the altar of the Temple; this incident is also reported by the biblical Book of Daniel, where the author refers to the statue of the Greek god inside the Temple as "abomination of desolation". Antiochus´ decrees and vituperation of Judaism motivated the Maccabean Revolt; the Maccabees reacted violently against the forced Hellenization of Judea, destroyed pagan altars in the villages, circumcised boys, and forced Hellenized Jews into outlawry. The revolt ended in the re-establishment of an independent Jewish kingdom under the Hasmoneans, until it turned into a client state of the Roman Republic under the reign of Herod the Great (37–4 BCE). ellauri184.html on line 530: Hadrian´s policy after the rebellion reflected an attempt to root out Judaism: he enacted a ban on circumcision, all Jews were forbidden to enter Jerusalem upon pain of death, and the city was renamed Aelia Capitolina, while Judea was renamed Syria Palaestina. Around 140, his successor Antoninus Pius (138-161 CE) exempted Jews from the decree against circumcision, allowing them to circumcise their sons, although they were forbidden to do the same on their slaves and proselytes. Jewish nationalists´ (Pharisees and Zealots) response to the decrees also took a more moderate form: circumcisions were secretly performed, even on dead Jews. ellauri184.html on line 532: However, there were also many Jews, known as "Hellenizers", who viewed Hellenization and social integration of the Jewish people in the Greco-Roman world favourably, and pursued a completely different approach: accepting the Emperor´s decree and even making efforts to restore their foreskins to better assimilate into Hellenistic society. The latter approach was common during the reign of Antiochus, and again under Roman rule. The foreskin was restored by one of two methods, that were later revived in the late 20th century; both were described in detail by the Greek physician Aulus Cornelius Celsus in his comprehensive encyclopedic work De Medicina, written during the reign of Tiberius (14-37 CE). The surgical method involved freeing the skin covering the penis by dissection, and then pulling it forward over the glans; he also described a simpler surgical technique used on men whose prepuce is naturally insufficient to cover their glans. The second approach, known as "epispasm", was non-surgical: a restoration device which consisted of a special weight made of bronze, copper, or leather (sometimes called Pondus Judaeus, i. e. "Jewish burden"), was affixed to the penis, pulling its skin downward. Over time, a new foreskin was generated, or a short prepuce was lengthened, by means of tissue expansion. Martial also mentioned the instrument in Epigrammaton (Book 7:35). ellauri184.html on line 540: Vittu mitä runkkausta! nahat päälle nahat pois. Että jotkut jaxavat. Putin sanoo naisten päivänä että meidän pitää vaalia naisten hellyyttä, ne luovat uutta elämää, sillä aikaa kun me pojat myllytämme vanhaa. Ja vedämme käteen hyväveliseurassa, oli esinahkaa eli ei. Melitta Naivisto odottaa oven takana kunnes ollaan valmiita ja mälli kädessä. ellauri184.html on line 557: Tää on Jee-suxen ovela vastaveto. Ai SIXkö se meni esittämään niin liioiteltuja mielipiteitä? Se meni ikäänkuin Moosexesta oikealta ohi ettei sitä syytettäisi lepsuilusta. Jos kädettää, sahaa käsi pois. Onhan tää jo ihan hullua. Jos asuu lasitalossa ei pitäs heitellä kiviä. Ize asiassa mua ihmetyttää se sääntö että se joka sanoo on ize, eli siis ettei saa syyttää muita jostakin johon ize syyllistyy. Mixi ei? Syyllistyyhän siltikin ne muutkin? Mix vaan synnitön sais heittää kiven? Epistä, Jeesus heittää koko ajan! ellauri184.html on line 565: Pahaxi onnexi nainen on kaunis, se on lieventävä mutta kangistava asian haara. Jeshuaa panettaa, not to put too fine a point on it. Pitäiskö sen kaivaa silmä poskelle? Nää, se nyt oli vaan sellainen sanonta. Pitäskö neidiltä vääntää nenä niskaan, kuten Hese suosittaa? Se ei olis kivaa, sanoo tyttö vienosti. ellauri184.html on line 568: Eiköhän tää ollut tässä, sanoo Jeshua seizemännen varvin perään. Mene äläkä enää syntiä tee. Ja hei ota tää vuode mukaan, se kaipaa pesua. Niin mikä sun nimi olikaan? Mä oon Magdalan Maria, sanoi Cohnin sievä simpanssi. ellauri184.html on line 578: Tuomas seisoo niinkuin tammi, Koska saarnaa Aaprahammi, Jukolan Salomon suuri. Simeoni, liuhuparta, Valittaa se "ihmisparka, Syntinen, saatana, kurja". Simeoni herneet keittää, Timo sekaan rasvat heittää, Patahan kuohuvaan sylkee. ellauri184.html on line 582: Mut oli Jeshuasta kiva kerrankin elää herroixi. Nyze vasta tajusi mitä se oli ollut vailla. Rikkaana on hienoa! Too late my brothers, too late but never mind. All my trials Lord soon be over. Jeshuasta on monexi, se on uskovaisten supermarketti. Juudas kyllä poltti hihansa ja repi pelihousunsa. Se ei kuulu enää Jessen talousliberaaliin tiimiin. ellauri184.html on line 589: Ehtoolla on ehtoollista luvassa. Leipä ei muutu jeesuxexi vaan Jeesus leiväxi multaannuttuaan. Parin viinituopillisen jälkeen Jeesuxesta tuntuu samalta kuin isistä pelatessaaan juutalaisten kanssa Lemmings peliä. Ärsyttäviä tuppikulleja ne on, exyy aina suunnasta, mutta silti rakkaita! Onko varpaanne nyt puhtaat, onko veri särvitty? Juudas säkin olet rakas, vaikka petturi. Pane toimexi, ettei mene koko päivää tähän. Petteri, sä sanot 3x "Enkä" ennen kukonlaulua. Enkä! Dodi! 2 yritystä jälellä. ellauri184.html on line 591: Tuomas on kuin kaimansa Tom Hanx vähän retardi. Mihkä myö lähetään? Ei väliä, sillä mä olen tie, totuus ja elämä. Minne mä meen sinne menee tiekin, höperö. Philip sanoi Kiki olalla: Näytäppä herra isoherra. Tässähän mä oon, Jeshua leveili. Meniköhän perille? Toivottavasti, muuten ei tästä tule ihmeitä. Sutten seassa on oltava kilttejä kuin pulut ja kierosti kuin nippu käärmeitä. Puhukaa mitä sylki suuhun tuo, se sylki tulee multa ja mun isiltä. ellauri184.html on line 593: Rakastakaa toisianne kuin minä, eli välillä hellänä välillä vihaisena. On sekin parempi kuin isättömän saama kylmäily. Solun apoptoosi on suurin kiintymyxen osoitus. Olin kiintynyt apostoleihini vaikka osa niistä oli pirun rumia. Mutta risoissakin housuissa voi sykkiä lämmin sydän. ellauri184.html on line 612: Ylipappi Kaifas oli Jeesuksen arkkivihollinen ja Jumalan ylimmäinen pappi. Vuosi sitten muuan kenialainen vetosi Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen, jotta tämä ottaisi uudelleen käsittelyynsä ja kumoaisi Jeesus Nasaretilaisen aikoinaan saaman tuomion ja julistaisi miehen syyttömäksi. Keissi lienee kuivunut kokoon, kuten Venäjän saamat syytteet Ukrainan selkkauxessa. ellauri184.html on line 623: 2. Processes of marginalization and not the concrete breaking of laws – led to Jesus’s death. Not only was Jesus passively exposed to these processes of marginalization, but he partly contributed to them because he modelled himself as an outsider and distanced himself too little from the messianic expectations ascribed to him. This staged self-marginalization – partly done in performative fashion – was dangerous because the term “Messiah” was often charged with political content, as was exemplified by numerous rebel leaders who regarded themselves as the Messiah or were considered as such by their followers. Many of them were executed, including Jesus. ellauri184.html on line 631: c) A political twist could be ascribed to each of these issues so as to obtain a capital sentence from the Roman governor. The Sanhedrin took on this task. ellauri184.html on line 640: We do not know whether Jesus routinely called himself the Messiah, Son of Man, or King of the Jews (though the evangelists sure make it appear so). Nevertheless, these logos were ascribed to him, and he did not sufficiently distance himself from them. Even worse, he presented himself as an outsider by caring for outcasts and thus broke social taboos. What is more, through healings, exorcisms, and commensality with the disdained, he deliberately distanced himself from societal norms, added to his image as an outsider in a performative way, and thereby metaphorically conveyed a message that his opponents understood very well. ellauri184.html on line 651: To the average inhabitant of the Roman Empire, the manifold itinerant groups of magicians, sophists, cynics, other philosophers, astrologers, prophets, and eventually also Christians, must have appeared basically the same. These oscillating and enigmatic figures were simultaneously admired and despised for their "otherness". Why was Jesus able to appear as a radical itinerant preacher? He did not call for a political upheaval. Nevertheless, his messianic “program” was radical in its postulation of a proximity to God that had hitherto been unheard of and was based on the deliberate breaking of taboos and social conventions. ellauri184.html on line 653: In the end, Jesus represented several different images of a bogeyman and became an outsider par excellence. He put off many of his adherents through his negligence of politics (i.e. he did not yield to their pressure to exert violence for political reasons), and he drew the attention of the authorities upon himself and made them suspicious through his eccentric speeches. Finally, Jesus was between the stools: There was no one left to speak in his favor. In the end, perceptions prevailed beyond all else. ellauri184.html on line 655: The Romans regarded him as a political dissident, or an insurgent – which the word lestes/latro appropriately captured – via the claim that he was King of the Jews, a claim that he never denied. Jesus’s hobo life testified to his calling as a prophet and radical wandering charismatic who constantly transgressed social boundaries. These multi-faceted processes of marginalization that Jesus partly took on voluntarily and partly endured led – in the brutal logic of the time – to his crucifixion as an outsider. ellauri184.html on line 659: Mercy as a basic principle of premodern jurisdiction was always an arbitrary act that took place more or less by chance. If things went wrong, culprits could be released and innocent people could be condemned. By whose criteria, one may ask. ellauri184.html on line 678: rabbit” amongst Catholic school children. Den ellauri184.html on line 682: The custom of releasing prisoners in Jerusalem at Passover is known to theologians as the Paschal Pardon, but this custom (whether at Passover or any other time) is not recorded in any historical document other than the gospels, leading some scholars to question its historicity and suspect that such a custom was a mere narrative invention of the Bible´s writers like so much else in the fake good news. ellauri184.html on line 715: Kukko kiekui ennenaikaisesti keskiyöllä Pezkun kolmannen kiellon merkixi. Kerta kiellon päälle meni Pezkulta pupu pöxyyn Quo Vadis hetkellä kun sen piti mennä Roomaan ylösalaisin naulittavaxi. Kumpikohan hepuista kärsi enemmän? Voiko sitä verrata? Se olis utilitarismia. No pääsihän se paavixi ja helmiäisoven porzarixi. ellauri184.html on line 717: Juudas oli hölmö jos se luuli että juutalaisten tuloerot johtui roomalaista. Tokkopa se mitään sellasta luulikaan, ei se tyhmä ollut. ellauri184.html on line 719: Juutalaiset saattoi maxaa verirahaa rahastosta mutta sitä ei voinut laittaa sinne takaisin. Juuttaan kolmekybää jäi käyttämättä. Vai ostettiinko sillä joku pelto Harry Potterilta? Terävänenäiset on harvoin tyhmiä, sanoo Naahum jolla on pieni porkkana. Mut Naahum ei tiedä että Kaipparilla oli licence to kill, se halus vaan lykätä syyn roomalaisille. Elämäkertureilla oli hyvät kirkollispoliittiset syyt syyttää juutalaisia. Joten syyparka sai ryömiä takaisin synodiin. ellauri184.html on line 723: Antipasto suvaizi pelleillä hiljaa mököttävän Jeshuan kustannuxella. Rangaistuxexi se joutui maanpakoon Espanjaan ja kuoli siellä. ellauri184.html on line 729: Jeshuaa kiusaavat woomalaiset saattoi olla jotain apujoukkoja. Oliko Jeshua laihtunut kirvesmiesajoilta vai oliko lihasmassa vaan korvautunut läskillä? Ei tiedetä kun ei ole kuvia. ellauri184.html on line 734: When Jesus was on the cross, both the apostle John and Mary the mother of Jesus stood nearby. In John 19:26–27 we read, “When Jesus saw his mother there, and the disciple whom he loved standing nearby, he said to her, ‘Woman, here is your son,’ and to the disciple, ‘Here is your mother.’ From that time on, this disciple took her into his home.” The clear understanding of the passage is that Jesus commanded John to care for Mary after His death. ellauri184.html on line 738: As the eldest son in His family, Jesus had a cultural obligation to care for His mother, and He passed that obligation on to one of His closest friends. John would have certainly obeyed this command. Mary was most likely one of the women in the upper room and was present when the church was established in Jerusalem (Acts 1:12–14). She probably continued to stay with John in Jerusalem until her death. It is only later in John’s life that his writings and church history reveal John left Jerusalem and ministered in other areas. By then he had probably got rid of mamma Maria. ellauri184.html on line 742: There is no contextual proof within Scripture itself that would point to Jesus broadening Mary’s role as “mother” of all Christians. In fact, Catholic teaching can only point to early church leaders as proof that Jesus meant to establish Mary’s “motherhood” to all believers in Christ or that Mary was a cooperative participant in salvation. John just took Mary into his home to care for her. The Bible does not say “from that time on Mary became the stepmother of all believers.” ellauri184.html on line 756: Jee-suxella ja sen äiskyllä on taivaassa suht mukavaa. Isillä on entistä enemmän kiireitä, saatanasti on tullut tuhoja ennen toisen millenniumin loppua. Ja sieltä kuumastakin paikasta käsin voi Naahum nähdä että tie eeku paranoo. ellauri184.html on line 758: Mutta (sanoo Jeshua) näin jälkeenpäin ajatellen mun tappio oli suuri propagandavoitto optimismille: nyt jäbät ymmärtävät ettei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Tappionkin voi kääntää voitoxi, kun sen oikein ymmärtää. Rakkaus ei ole ase vaan se on voitonsaalis. (Tää ei kyllä ole ihan ortodoxiaa, tässä on Naahumilla juutalainen pukinsorkka piilossa. Leobardi ei pääse täplistään enempää kuin Esa Saarinen taivaan kuningattaresta.) ellauri184.html on line 763: Let me just say: Norman Mailer is a massive loud mouthed boorish prick and yawning asshole of a man. His views towards women were...well, they were pretty fucked up for lack of better French. And his opinions on minorities has always been rather peculiar. As in very very strange. A former atheist, Mailer has now developed what seems to be his very own theology. But the book does prompt a few questions I have on this topic: ellauri184.html on line 773: Jose Saramago is an atheist. This should be enough warning for everyone that desires to read the book. It is very explicit and so religion it’s exposed at its weakest and God as a character is revealed. I come from a Roman-Catholic background but I still wanted to read it, ever since the Gnostic gospel where Jesus childhood is revealed and he changes from a mischievous badly behaved kid to the Jesus from the new testament I wanted to see Saramago’s take on it. Saramago is such a master of words that he makes every bit of faith look totally illogical. ellauri184.html on line 777: Everyone knows more or less about the birth of Jesus: the manger, the donkey and the ox, the three wise men, all that, all that. Adult life, too, moreover: without a Christian education, one has a vague idea of preaching, miracles, crucifixion and resurrection. And between the two, childhood, adolescence? Well, we don´t know: the bible does not say anything about it, and no credible source exists on the subject (although some myths (trip to Egypt, Asia, England) emerged later. ellauri184.html on line 781: The characters in the book are fascinating; my Jesuits friends and I laughed and enjoy this book. There were no doubts in our head by the end of the book. We did not feel like it shook our religion or affected the way we perceived God. This book was after all under fiction so everyone that is easily offended stay away from this book and stop complaining about blasphemy and crying around like little kids. Saramago is a Nobel price winner and foremost a grown man that is entitled to his own opinions. This one of his finest, if not the best, of his book in my opinion, a must read. Of course he is dead by now. ellauri184.html on line 785: This is a bold fearless work and definitely not for the faint of heart. I am not surprised that when this was originally published in 1991, it created lots of controversies with the Catholic Church condemning Jose Saramago for harboring anti-religious vision and his own Portuguese government asking the European Literary Prize to remove this from its shortlist because of the book’s offensive content to religion. Despite this book’s existence, Saramago won the 1998 Nobel Prize for Literature. ellauri185.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri185.html on line 62: The Book of Samuel (Hebrew: ספר שמואל, Sefer Shmuel) is a book in the Hebrew Bible and two books (1 Samuel and 2 Samuel) in the Christian Old Testament. The book is part of the narrative history of Ancient Israel called the Deuteronomistic history, a series of books (Joshua, Judges, Samuel, and Kings) that constitute a theological history of the Israelites and that aim to explain God's law for Israel under the guidance of the prophets. ellauri185.html on line 64: Joosua esinahkakasoineen on todennäköisesti feikkiä, mutta mitäs sitten tapahtuu? Tää on siis joskus aika pian luvattuihin maisemiin tultua. Kaikkia filistiinejä ei ole vielä listitty. ellauri185.html on line 66: According to Jewish tradition, the book was written by Samuel, with additions by the prophets Gad and Nathan, who together are three prophets who had appeared within 1 Chronicles during the account of David's reign. Modern scholarly thinking posits that the entire Deuteronomistic history was composed circa 630–540 BCE by combining a number of independent texts of various ages. ellauri185.html on line 68: Mitäs tapahtui samaan aikaan toisaalla? Kreikassa 600-500-luvulla eKr Solon ym arkista puuhastelua. Sisämerten kolonisointia kilpaa Foinikian kaa. Millonkas se Iisebelin Tyros lytättiin? Jezebel esiintyy 800-luvulla, jälkeen Salomonin 970–931 BCE. Daavid osti tontin jolle Salomo rakensi ekan temppelin. Temppeli hävitettiin 589-587 Nebukadnesarin toimesta ja taparikolliset vietiin tällä kertaa Babylonin linnaan 597-539. Hizi kun olisi se seinätaulu jossa on raamatun tapahtumat aikajanalla. Millos se Moosexen konvoi palas Ebyktistä? Joidenkin Raamatun pohjalta tehtyjen laskujen mukaan israelilaiset palasivat Egyptistä noin 1300–1200 eaa. He joutuivat sotaan filistealaisia ja kanaanilaisia kanssa valloittaen Ain, Jerikon ja Hazorin. Arkeologien mukaan Jeriko ja Ai tuhoutuivat noin 1550 eaa. keskipronssikauden lopussa. Monien tutkijoiden mukaan Egyptissä kävi vain pieni joukko, ja israelilaiset olivat eräänlainen Kanaanin maan alakulttuuri, joka eli paimentolaisina maassa, jossa kaupunkilaiset palvoivat muun muassa israelilaisten uskovaisten epäjumalina pitämiä Baalia ja Astartea. Eräässä vaiheessa nämä paimentolaisheimot alkoivat vallata Israelia. Israelilaiset voittivat viimeiset kanaanilaiset noin 1140 eaa. David Rohlin kiistanalaisen revisioidun kronologian mukaan Jerikon ja Ain tuhoutuminen osuu samaan aikaan israelilaisten Egyptistä-paluun kanssa, ja Raamatun kertomus on mahdollinen kuvaus tapahtumista. ellauri185.html on line 73: King Hiram I of Tyre allied himself with David and Solomon in 2 Samuel, 1 Kings and 1 Chronicles. Hiram provided architects, workmen, cedar wood, and gold to build Solomon's Temple in Jerusalem. ellauri185.html on line 77: Tyre is mentioned in the Book of Isaiah as being forgotten for 70 years, after which "she" would return to her lucrative prostitution and the profit would go to "those who live in the presence of the LORD". ellauri185.html on line 79: The Book of Jeremiah lists Tyre among many other nations that would drink from the "cup of the wine of wrath" of God. It also predicted a time when God would destroy the Philistines and every helper from Tyre and Sidon would be cut off. ellauri185.html on line 81: The Book of Ezekiel states that Tyre "will not be inhabited", "no longer exist", "never be found again" and that its king will "cease to be forever", ellauri185.html on line 82: The Book of Joel groups Tyre, Sidon and Philistia together and it states that the people of Judah and Jerusalem were sold to the Greeks, and there would thus be punishment because of it. ellauri185.html on line 84: Tyre is also mentioned in the Book of Amos, the Psalms, and the Book of Zechariah which prophesied its destruction. ellauri185.html on line 93: Feel free to look it up yourself, but from what I can tell, everyone agrees that Ezekiel lived somewhere around 550 BC, and they mostly agree that Ezekiel himself wrote his book (as a ghost writer for JHWH). Of all the Old Testament prophets, they consider Ezekiel to be the most trustworthy (which is not saying much). ellauri185.html on line 95: What about the destruction of Tyre? Well, Nebuchadnezzer’s attack came shortly after Ezekiel, so it’s hard to tell for sure from our perspective whether or not Ezekiel truly prophesied that phase of Tyre’s destruction. But as far as Alexander is concerned, it is well established that this took place in 322 BC. So this is a clear example of the Bible foretelling an event (actually several) in detail. ellauri185.html on line 97: The book begins with Samuel's birth and Yahweh's call to him as a boy. The story of the Ark of the Covenant follows. It tells of Israel's oppression by the Philistines, which brought about Samuel's anointing of Saul as Israel's first king. But Saul proved unworthy, and God's choice turned to David, who defeated Israel's enemies, purchased the threshing floor where his son Solomon would build the First Temple, and brought the Ark of the Covenant to Jerusalem. Yahweh then promised David and his sucessors an everlasting dynasty. ellauri185.html on line 101: In the Septuagint, a basis of the Christian biblical canons, the text is divided into two books, now called the First and Second Book of Samuel. ellauri185.html on line 116: Joonatan oli Daavidin poikaystävä. Daavid oli kyllä kaikkiruokainen, kuten Batshebaselkkaus todistaa. ellauri185.html on line 129: Mä inhoon ihovoiteita. Mä en halua laittaa aurinkorasvaakaan, en izeeni enkä muihin . Yäk! ellauri185.html on line 133: Ankaraa teurastusta. Kaikkia ei kuitenkaan saatu hengiltä ja taas ne huohottaa juutalaisten niskassa. Sama moka kuin Jumalalla Nooan porukoiden kanssa. Jos rottia ei tapa ihan sukupuuttoon, pian on niitä taas koko talo täynnä. ellauri185.html on line 137: For the remainder of David's reign, problems occur. Amnon (one of David's sons) rapes his half-sister Tamar (one of David's daughters). Absalom (another son of David) kills Amnon and rebels against his father, whereupon David flees from Jerusalem. Absalom is killed following the Battle of the Wood of Ephraim, and David is restored as king and returns to his palace. Finally, only two contenders for the succession remain: Adonijah, son of David and Haggith, and Solomon, son of David and Bathsheba. ellauri185.html on line 141: 2 Samuel concludes with four chapters (chapters 21 to 24) that lie outside the chronological succession narrative of Saul and David, a narrative that will continue in The Book of Kings. These four supplementary chapters cover a great famine during David's reign; the execution of seven of Saul's remaining descendants, only Mephibosheth being saved (kannattiko mainita), David's song of thanksgiving, which is almost identical to Psalm 18; David's last words; a list of David's "mighty warriors"; an offering made by David using water from the well of Bethlehem; David's sinful census; a plague over Israel which David opted for as preferable to either famine or oppression; and the construction of an altar on land David purchased from Araunah the Jebusite. ellauri185.html on line 147: The chronological narrative of succession resumes in the first Book of Kings, which relates how, as David lies dying, Bathsheba and Nathan ensure Solomon's elevation to the throne. ellauri185.html on line 152: On November 16, 1491, an auto-da-fé was held outside of Ávila that ended in the public execution of several Jews and conversos. The suspects had confessed under torture to murdering a child. Among the executed were Benito García, the converso who initially confessed to the murder. However, no body was ever found and there is no evidence that a child disappeared or was killed; because of contradictory confessions, the court had trouble coherently depicting how events possibly took place. The child's very existence is also disputed. ellauri185.html on line 154: The Holy Child has been called Spain's "most infamous case of blood libel". The incident took place one year before the expulsion of the Jews from Spain, and the Holy Child was "possibly" used as a pretext for the expulsion. ellauri185.html on line 164: Baldassare Castiglione (1478–1529) oli italialainen renessanssikirjailija, valtiomies ja kreivi. Hänen tunnetuin teoksensa on Hovimies (Il cortegiano, 1528). Se kertoo ajasta, jonka hän vietti Urbinon hovissa. Urbino oli sen ajan poliittinen ja kulttuurillinen keskus, jossa Castiglione ystävystyi mm. taidemaalari Rafaelin kanssa. Rafaelin Castiglionesta vuosina 1514–1515 maalaama muotokuva on yksi tämän tunnetuimmista töistä. ellauri185.html on line 165: Castiglione wrote Il Cortegiano or The Book of the Courtier, a courtesy book dealing with questions of the etiquette and morality of the courtier. It was very influential in 16th-century European court circles. ellauri185.html on line 201: 10.3.2022 klo 8.46 - Kikan Profiili: Sä oot kyl sellanen sanahaukka. Siis sanahaukka ellauri185.html on line 206: 10.3.2022 klo 8.49 - Kikan Profiili: Mulla ei oo ollu ikinä mitään sanottavaa. Pelkkää sanomista ellauri185.html on line 208: 10.3.2022 klo 8.52 - Kikan Profiili: Mun pitäis opiskella lukemista. Oon viimeks lukenu 2011 tervhoit.opiskelussa jossei hesaria oteta huomioon. ellauri185.html on line 226: 10.3.2022 klo 8.59 - Kikan Profiili: Laitan silmät kii ja sormet korville ja sanon pölllllöö niinku Pirkko. Jos oon paikalla ellauri185.html on line 229: 10.3.2022 klo 9.00 - Oma Profiili: Se tuntuu tutummalta joo ellauri185.html on line 231: 10.3.2022 klo 9.01 - Oma Profiili: Kristinakin joskus sanoo niin. ellauri185.html on line 240: 10.3.2022 klo 9.05 - Kikan Profiili: Ei siin oo ku 20v eroo ellauri185.html on line 254: 10.3.2022 klo 9.16 - Kikan Profiili: Vastaa Laurille et luen ton heti ku oon saanut luettua Anna Kareninan loppuun 😁 ellauri185.html on line 257: 10.3.2022 klo 9.18 - Kikan Profiili: Kiva jos sä annat kirjavinkkejä annalle. Siitäki vois tulla viisaampi. Niinku sinä oot ellauri185.html on line 261: 10.3.2022 klo 9.21 - Kikan Profiili: Ja kyllä sä oot. Kielilutkautuksissa ja myös monesss muussa😃😀😄 ellauri185.html on line 267: 10.3.2022 klo 9.23 - Kikan Profiili: Voin sanoo toivomuksesta ellauri185.html on line 269: 10.3.2022 klo 9.25 - Kikan Profiili: Sä oot pärjänny maailmassa ilkeydellä. Heikot sortuu ellauri185.html on line 273: 10.3.2022 klo 9.27 - Kikan Profiili: Meidän rotat ovat paenneet. Ei oo näkyny 2kk. ellauri185.html on line 294: 10.3.2022 klo 9.37 - Kikan Profiili: Ois kai niit kivoi pienempiäki. Mä oon tottunu pieneen alussa. Mut nyt meil kaikki on isoa ellauri185.html on line 312: Kuka kaipaa enää Rothien ex-naapurin ex-toimittamia Valittuja Paloja? Tiede 2022 tekee Kierkegaardin loikan kuin maalisjänis pihahangella, käärii hihat ja ratkoo tähtifysiikalla kertaheitolla jäljelle jääneet ikuisuuskysymyxet. Texti on nähtävästi nielaistu nahkoineen karvoineen joltain jenkkipalstalta. HS selvitti. ellauri185.html on line 325: 41. Mixi olemme epäloogista? ellauri185.html on line 378: 31. Mixi me ize olemme olemassa? Hyvä kysymys, joka maapallon muuta asujaimistoa on jo pitkään vaivannut. Kohtahan ei sitä tarvi onnexi enää miettiä. Kysymys on ratkaisemassa oman izensä. Self-answering question, joita Hintikkakin esitti. Who is Kenneth Widmerpool? Tarvinneeko edes kysyä, sehän on Widmerpoolin Ken. ellauri185.html on line 381: No ei, janoamme elämämme tarkoitusta, tunnustaa Tiffany O'Really. Carlo Rövelli lohduttaa: Olisi varsin hölmöä elättää minkäänlaisia kuvitelma siitä, että ihmiskunta olisi jotenkin merkityxellinen maailmanjärjestyxelle, sen enempää kuin rottien viihtyvyys Kreikka-Egypti laivareitillä. Victor Stretcher tutkii merkityxellisyyden tärkeyttä hyvinvoinnille yhdysvaltalaisessa Michiganin yliopistossa. On vikatikki sitoa omaa merkitystään kosmiseen. Kosmos on sitäpaizi venäläisten tonttia, meillä on astronautit. Mutta, Carlo huomauttaa, vähäpätöisyytemme astraalitasolla ei millään muotoa vähennä tärkeyttämme izellemme. Pikemminkin päinvastoin! Olemme ize merkityzemme ja halujemme lähde. Sellaisexi evoluutio meidät muokkasi, izekkäixi (kz. kohta 36). Ranskalainen filosofi Albert Camus huomasi, että kiven pyöritys vuorelle josta se vierii heti alas takaisin motivoi tosi vahvasti. Elämä on kurjaa mutta onnexi olemme sentään pidentäneet sitä. Elämä on merkityxellistä, koska se on rajallista, sanoo nämä tiedemiehen pakanat. Pitää tähdätä asioihin, joita ize sattuu arvostamaan eniten. Ei mitään yli-inhimilistä! Jos meillä ei ole mitään vaikutusta maailmankaikkeuden järjestyxeen, niin mitä väliä sillä on. ellauri185.html on line 384: 32. Mixi evoluutiota tapahtuu? Parempi kysymys olisi, mixi se on niin hidasta. Apinakin on ollut täysin ennallaan jo miljoonia vuosia, ja kazo tulosta. Älykkään suunnittelijan jäljet pelottavat, ne ovat lyhyet. Tärkeä havainto on että tää kehitys tapahtuu mainostauolla auringon jäähtyessä, me olemme siis vaan lyhytaikaisia eetteripyörteitä. Auringossa on meille liian kuuma, ja avaruudessa paleltaa. Hassua kyllä lukijaa alkaa tätä lukiessa paleltaa, vaikka tietää jäähtyvänsä ize jo paljon ennen lämpökuolemaa. Muuntelu, valinta ja periytyvyys riittävät, sixi nettikin on täynnä meemejä. Onko evoluutio samanlainen luonnonlaki kuin painovoima? No ei, jos se syntyy välttämättä kun on muuntelua, valintaa ja periytyvyyttä. Silloin se on pelkkää logiikkaa. ellauri185.html on line 386: 33. Ajan nuoli tulee entropiasta, sanoo tiedenaiset. Aikakärpäset pitää siitä, se hajottaa kakan syötävämmäxi. Sitä mä en kyllä niele että se on vain meidän kokemus, se haiskahtaa idealismilta. No niin väittääkin vain joku insinööri Caltechistä ja joku itävaltalainen doldis. Säiliöllisellä kuumaa kaasua voi olla suuri entropia, mutta avaruudella joka sisältää sellaisia säiliöiltä se on pieni. Keskeistä ei ole tietojemme puutteellisuus perkele. Ei todennäköisyyskään ole mitään tietoa, se on vain tapahtumien jakautumista. Abigail ei ymmärrä asiasta höykäsen pölähtämää. Se on aivan hakoteillä, persreikä enemmän kuin oljen verran raollaan idealismin suuntaan. ellauri185.html on line 388: 34. Mixi meitä suositaan? Mixi meillä on täällä näin mukavaa, mixi alieneilla on niin paljon paskemmat planeetat että ne on tänne tuppaamassa koko ajan? Onko se osa jumalan suurta suunnitelmaa? Leibnizistä tää maailma oli paras koska ainoa. Fair enough. Carlo Rövelli, tuo pakana, ei hyväxy ajatusta että luonnonvakioiden säädöt olis suuren kellosepän kädestä. Universumi on yhtä vähän erityinen kuin keskimääräinen amerikkalainen, sanoo se. Mutta jos maailma olisi todennäköinen, eikö niitä pitäisi olla hirmu nippu, humauttaa Paul Davies. Jos jumala olisi todennäköinen, niitäkin pitäisi olla vastaavan suuri nippu, vastaavat pakanat. Kohta alkaa kellonpainot lentää. ellauri185.html on line 398: Jos jumala asuu viereisessä multiversumissa, sen sanansaattajien pitää matkustaa valoa nopeammin. Niiden pitää lähteä sitten matkaan tosi myöhässä, että ehtivät ajoissa perille. Siihen meidän on tyytyminen. Niin ainakin toimittaja Dick Webfoot tuumailee. ellauri185.html on line 408: Pinker was born in Montreal, Quebec, in 1954, to a middle-class Jewish family. His grandparents emigrated to Canada from Poland and Romania in 1926, and owned a small necktie factory in Montreal. His father was a lawyer. His mother eventually became a high-school vice-principal. His brother is a policy analyst for the Canadian government, while his sister, Susan Pinker, is a psychologist and writer who authored The Sexual Paradox and The Village Effect. ellauri185.html on line 420: 38. Mixi murehdimme? Mixemme voisi olla koko ajan optimisteja? Eikö se tekisi meistä vielä parempia seppoja? Suru palveli mezästäjä-keräilijän kolmivuotiasta, joka jäi mezään huutamaan, ja sen äitiä, joka viizi jatkaa ezimistä, ei ajatellut vaan "sattuuhan sitä". Harvoinkos sitä unohtaa hauvan kuumaan autoon tai vauvan katolle. Mutta hyvä on kuitenkin luovuttaa ajoissa ja mennä yrittämään uudestaan. Ei ehkä kuitenkaan sen saman kumppanin kanssa toista kertaa. Ei Därek ja sen vaimo varmaan jättäneet seuraavaa vauvaa vartioimatta Nauvon kalliolle. Dianan kuolemallakin oli tehtävä, se pani katsojat miettimään kannattaako jättää rumaakaan prinssiä päätyäxeen jonkun rättipään autoon rutistumaan. ellauri185.html on line 422: Mutta noin 1/3 porukoista ei sure laisinkaan. Ne on sit niitä jotka jättää vauvat autoon paistumaan. Kyllähän sellaisiakin tarvitaan, liikkeenjohdossa ja armeijassa varsinkin. Olisi hienoa kehittää surun kokonaan poistava lääke. Ize asiassa sellainen lääke olis paras joka poistaisi kaikki tunteet tykkänään. Jotain Ataraxin tapaista mutta tehokkaampaa. Ainiin, onhan meillä syanidi. Täysin kipua tuntemattomat ihmiset eivät elä edes kolmikymppisixi. ellauri185.html on line 428: 40. 300Mm/h kattonopeus jää vaivaamaan. Tätä ei kyllä Joosua Esinahkakeko saanut izekään kietaistuxi päänsä ympärille. Mitä siitä, jos tieto seurauxesta etenee hitaammin kuin tieto syystä? Esim suomalaisten lahjoittaman tykin suuliekki näkyy ennemmin kuin kuuluu ryssän maailmansodan aikaisen 2-tasolentokoneen rysähdys. Mikäs tässä nyt on vikana? Selittäkääpä tarkemmin! ellauri185.html on line 430: No kyllähän kaikki toimisi kuin junan vesa jos kaikkialla olis sama newtonilainen aika koko ajan, mutta Einsteinin poinzi on että aikakärpäset etenevät nuolen nopeudella, ja sitä vauhtia ei sitten sovi ylittää, muuten aikakärpäset näyttäisivät peruuttavan taaxepäin. Aika esiintyy sen yhtälöissä molemmilla puolilla, ei vain neliulottaisen avaruuden koordinaattina. Avaruus on kiero venkura, sen koordinaatit on vinossa kuin talousliberaalin arvot. Aikaa voi ostaa matkalla ja kääntäen. Kävikö Heinleinin sankarille suhteellisen vanhanaikaisesti alaikäisen tyttöystävän menarkheen ajankohdan suhteen? En muista. ellauri185.html on line 432: 41. Mixi olemme epäloogisia? Puhukaa vain izestänne. Graham Lawless kannattaa National Rifle Associationia, sen on kaikki mitä noista väärennetyistä luvuista voi päätellä. 2000-luvulla ei enää yritetäkään prosenttilaskua. Suolapitoisuus ilmoitetaan grammoina hehtogrammassa. Steven Pinkerkin oli kauhistua, mutta huh, data olikin väärennettyä. No se on siihen tottunut. Ilmastonmuutoxen kieltäjät ovat kuuroja tieteellisille faktoille. NRA:n paukkina on kuurouttanut ne. Taloustilanteiden järkiperäiseen käsittelyyn on peliteoriaa ja niin edelleen. Ei siihen mitään marxismia tarvita. Ovatko epärationaaliset uskomuxet pääsemässä niskan päälle? Kyllä selvästi! Uskoon, toivoon ja rakkauteen liittyvän sanaston käyttö on kasvanut somessa räjähdysmäisesti, ja tietoon, laskelmointiin ja tunnekylmyyteen liittyvät on pahasti tappiolla. Samoin 1. ja 2. persoonan pronominien suhteessa kolmanteen. Siitä kiitän Sinuas Herra! Seurauxena on yliluonnollisia uskomuxia, valeuutisia ja salaliittoteorioita. Näemme sen mitä haluamme nähdä. Will to believe. Usko on luja luottamus siihen mitä ei näe. Absurdimpi parempi. ellauri185.html on line 436: 42. Miss Universum on tajuttoman upea. Sitä ei voi tajuta. Se ei saa olla naimisissa, jotta käteenvetäjien mielikuvitusta ei kahlita. Miss Universumin tarkkailu on johtanut meidät myös pimeisiin paikkoihin, ja siitä meidän tulee olla kiitollisia. Lajimme on havainnut evoluutiossa, että uteliaisuus tappoi kissan, mutta jätti henkiin apinan. Maailma ei ole mieletön eikä järjenvastainen, väittää suspekti kosmologi Paul Davies. Painovoimalaki valvoo, vaikka me nukumme. Nain on meidankin elamassamme, hän jättää lisäämättä. Apinat työntelevät ostoskärryjä antrooppisessa valinnassa. Täällä me luuhaamme verkkomelonin kokoinen hyytelömöykky kallossa ja toisten apinoiden samanlaisia ostoskärryssä. Tämä tekee meistä hyvin erityisiä - sori en puhu nyt juuri sinusta. Sinä ja sinunlaisesi ovat suunnattomassa maailmankaikkeudessa kertakaikkisen mitättömiä. Ota tekoäly avuxi ellei oma riitä. Voi olla että tulevaisuutta ymmärtävät vain koneet. Niin voi käydä, mutta Paul Davies toivoo todella, että ei. Takuuta se ei kuitenkaan suostu antamaan Dick Webfootin sitä pyytäessä. ellauri185.html on line 438: 43. Mixemme ole saaneet vihiä avaruuden älystä? Mixemme saa vihiä älystä edes maapallolla? Hiljaisuuteen on monta hyvää syytä. Abigail hoxaa epäillä, että ehkä ufot ovat fiktiota. Olisivatpa legal alienitkin! Toinen selitys voisi olla että täällä on käyty toteamassa tilanne ja lähdetty vähin äänin pois. 3. on, että samaa tietä kulkeneet sivilisaatiot ovat muutkin räjäyttäneet izensä tähtitaivaan tuuliin heti kun ovat kyenneet. Tai sitten alienit ovat olleet täällä valloitusretkellä mutta ne ovat pienempiä kuin kärpäset, ja joku nauta on huiskaissut niiden armadan hännällä lehmänläjään. Muumissa marsilaiset arvelivat Vilijonkan lehmän perusteeella että muumilaaxo on vähän jäljessä kehityxestä. Samahan voisi päteä tyhmistä alieneista, tai sitten meistä. Nojoo, ei tästä tämän enempää. Tää on selvästi jonkinlaista modernia taivastoivoa. ellauri185.html on line 440: Nää neronleimauxet oli saxittu brittien New Scientist-kuvalehden keskiaukeamalta. Syyskuussa 2006 New Scientistia arvosteli tieteiskirjailija Greg Egan, joka kirjoitti, että "sensaatiohakuinen suuntaus ja kirjoittajien perustietojen puute" tekivät lehden raportoinnista niin epäluotettavaa että se "muodostaa todellisen uhan tieteen julkiselle ymmärrykselle". Erityisesti Egan tyrmistyi lehden raportoinnin "tieteellisen lukutaidottomuuden tasosta" Roger Shawyerin "sähkömagneettisesta moottorin" kuvauxessa, jossa New Scientist salli "merkityksettömän läpätyxen" julkaisemisen, jonka tarkoituksena oli ohittaa kohtalokas vastaväite Shawyerin ehdotetulle avaruusmoottorille, nimittäin että se rikkoo liikemäärän säilymisen lakia. Egan kehotti muita kirjoittamaan New Scientistille ja painostamaan lehteä nostamaan tasoaan sen sijaan, että "tuhlaisi lehden levikin ja arvostuksen tarjoamat mahdollisuudet". ellauri185.html on line 442: New Scientistin toimittaja, sittemmin Jeremy Webfoot, vastasi puolustamalla artikkelia sanomalla, että lehti on "idealehti - se tarkoittaa kirjoittamista päättömistä hypoteeseista as well as teorioista". Tammikuussa 2009 New Scientist julkaisi kannen otsikolla "Darwin oli väärässä". Varsinaisessa tarinassa todettiin, että Darwinin evoluutioteorian jotkut pikku yksityiskohdat oli osoitettu väärixi, lähinnä toisiinsa liittyvien lajien fylogeneettisten puun muoto, joka olisi esitettävä verkkona puun sijasta. Jotkut evoluutiobiologit, jotka vastustavat aktiivisesti älykästä suunnitteluliikettä, pitivät kantta sekä sensaatiohakuisena että vahingollisena tiedeyhteisölle. No mä olinkin vähän haistavinani älykkään suunnittelun pukinsorkkaa tässä Tiede 2022-lehden tarjoomuxessa. En ilmeisesti ollut väärässä. ellauri185.html on line 444: Vielä 1 kysymys: Mixi Västen voitti sodan, mixei yhtä hyvin Östen? Västen on Östen Östenistä kazoen. Saxa oli anglosaxien itänaapuri, ja kazo kuinka sille kävi. Jenkkiläkin hävis kommunistisodat joissa sen vastapuoli oli länsinaapuri. Kiina varoo joutumasta hakauxiin ryssän kanssa. USAn olis paras olla uhmaamatta pandakarhua. Suomen ei pidä syyttää Ruozia, jos se tahtoo pysytellä puolueettomana taas. Viimexikin kävi tosi kivasti. Bra stämning genom hela kriget. ellauri185.html on line 455: Ei ole ihme, jos vakavat ihmiset kaikkina alkoina, varsinkin ne, ketkä tahtovat olla kristittyjä, melkein hätääntyneinä ovat joutuneet itseltään kysymään, mitä Jeesus oikein on tarkoittanut asettaessaan ihmisten noudatettaviksi tällaista heille aivan ylivoimaisia vaatimuxia. Miten meidän on nämä vaatimukset ymmärrettävä ja miten niihin suhtauduttava. Onko ne pelkkä läppä? Onko yritettävä noudattaa niitä aivan kirjaimellisesti, vaikka se selvästi on ihmisvoimille mahdotonta ja sitäpaitsi johtaisi sekä yksilöitten että koko yhteiskunta-että valtiohierarkian tuhoon? Vai saako niistä tinkiä liiat pois ja lieventää ne ihmisvoimien kantokyvyn mukaisiksi tai ehkä jättää ne tässä maallisessa, taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa elämässä kokonaankin huomiotta ja käsittää ne vain tulevaa Jumalan valtakuntaa tarkoittaviksi? - Tai voitasko vaan teipata kiinni Raamatusta asianomaiset sivut? Kehityskelpoisia ideoita, joihin palataan myöhemmin. ellauri185.html on line 457: Riippuen siitä, miten vuorisaarnan käskyt käsitetään ja tulkitaan, muodostuu meidän suhteemme yksityisiin lähimmäisiimme, mutta varsinkin yhteiskuntaan ja valtioon sekä niitten asettamiin tehtäviin ja velvoituksiin olennaisesti erilaiseksi. Jos vuorisaarnan käskyt käsitetään sananmukaisesti ja vaaditaan niitä semmoisina noudattamaan, niinkuin esim. jo Lutherin ajan uudestikastajat, myöhemmin etenkin Leo Tolstoi, Mahatma Gandhi, E. Stanley Jones, Toyohiko Kagava y.m. ovat vaatineet, niin joudutaan väistämättömästi niihin samoihin nihilistisiin ja anarkistisiin johtopäätöksiin, jotka Leo Tolstoi perusteellisimmin on vuorisaarnasta kehitellyt. Joudutaan kieltämään ei ainoastaan yksilöjen ja kansojen kaikkinainen itsepuolustusoikeus, vaan myös kaikki kiva väkivallan käyttö yhteiskunnan, valtion ja yleensä hopeaselkien kalleimpien omaisuusarvojen suojelemiseksi. Ja kun kaikki väkivoiman käyttö niitten suojelemiseksi ehdottomasti kielletään, niin se merkitsee käytännössä sitä, että ne jätetään tuholle alttiiksi. Näyteikkunoita särjetään, kesämökeiltä poimitaan marjat ja ruokasienet, tankit ruostuvat ja ruuti kastuu. ellauri185.html on line 489: Yllättävän huonosti nää säännöstöt mäzäävät. Selvin ero Tolstoin ja Cohnin säännöissä on FUCK! EAT! KILL! divisioonien, eli nainnin, tulontasauxen ja väkivallan suhteellinen huomio. Tolstoi pitää nainnista muttei varsinkaan rakenteellisesta väkivallasta, eriarvoisuutta vastaan sillä ei ole sinänsä mitään. Cohnilta ei jää paljon yli rakkauteen, mutta sitä enemmän se panostaa yhteisvastuuseen. Vanhan työehtosopimuxen ehdoista sillä on jäljellä tappopykälä, ja se suosittaa vielä muistelemaan jumalaa, vaikkei välttämättä enää pyhäpäivänä. Sananvapautta rajoittava turpa kiinni-pykälä 4 on Cohnin omatekemä. Hinoa Cohn! ellauri185.html on line 503: Patriotismi on sotien perussyy ja veljistymisen pääeste. Eikä siinä kaikki! Hallizevat, jotka aina ja kaikkialla ovat suuria lurjuxia, käyttävät patriotismia henkisenä huumaus- ja pehmityskeinona, jonka avulla ne pettävät hyväntahtoisia herkkäuskoisia "alammaisia" ja siten saavat nämä palvelemaan heidän vallanhimoisia salakavalia suunnitelmiaan. He uskottelevat hyväntahtoiselle rauhalliselle kansalle, että se on hyökkäyshaluisen naapurikansan alituiseen uhkan alaisena, minkä vuoxi sen täytyy olla puolustusvalmiina, jollei se halua jättää izeään ja maatansa tuolle alttiixi. Näin liezomalla alammaisten isänmaallisia so. separatistisia vaistoja taivuttavat hallizevat heidät rupeamaan sotilaixi, maxamaan veroja ja yleensä kaikin tavoin avustamaan hallitusta sen suuren väkivaltakoneiston luomisessa ja lujittamisessa, jonka ytimenä on vakinainen sotajoukko ja koko sotilasjärjestelmä. Hyväntahtoiset alammaiset menevät halpaan hölmöjä kun ovat. Mutta niinpian kuin hallizevat ovat saaneet tämän väkivaltakoneiston haltuunsa, käyttävät ne sitä ensi sijassa niitten samojen alammaisten orjuuttamiseen, toistoon ja nujertamiseen, jotka isänmaallisuudesta hyvänahkaisesti antautuivat hallituksen ja sen väkivaltakoneiston kätyreixi. Alammaisten isänmaallisuus on hallizevan luokan nuora jolla alammaiset kurjistetaan ja orjuutetaan. ellauri185.html on line 506: K.S. Laurila ei ole suotta huolissaan. Vuorisaarnaaja kieltää vihaamasta vihulaistakaan, siitä on selvät pykälät. Hetkinen! mahdollinen porsaanreikä: mikä on tarkoitettu viholliskuva? Puhutaanko tässä maista ollenkaan? Jospa puheena on vain Aku Ankka ja sen naapuri Teppo Tulppu? Eihän Jeesus esiintynyt poliitikkona sen enempää kuin Taavi-eno, se oli aivan idiootti eli yxityishenkilö. ellauri185.html on line 507: Ei se tehnyt valtiollisia eikä yhteiskunnallisia järjestelyjä vaikka kommunisti Luukas niin koitti uskotella. Sitäpaizi onhan taivaallakin sotajoukot ja verivihollinen jota se saa patrioottisesti mätkiä. ellauri185.html on line 509: "Jeesus oli täysin epäpoliittinen vaikka tuomittiin terroristina." Ernst Troeltsch ja joku kike Melamed on jämentäneet että juuri niin oli laita. (Vaikka onko jeesuxentappajiin tai Uber alles sakuihin tässä luottamista.) Tolstoi on lievästikin sanoen epäilyttävä, ja sitäpaitsi ryssä. Muthei entä laupias samarialainen? Eikö se ollut nimenomaan mamu, kuten Galilean poika ize ja sen puolimooabi fornikoiva esi-isä? ellauri185.html on line 515: Jeesus nimenomaan sanoi (kyllä toisaalla) eze tuli pelastamaan vain koukkunokkia, ja ettei lasten leipää saa heittää penikoille (menstruoiville mamunaisille). Hän oli patriootti sanan hyvässä mielessä. ellauri185.html on line 529: Tolstoi ei kuitenkaan ollut ääri-individualisti, pikemminkin päinvastoin, ei siis tyypillinen anarkisti ala Markku Graae. Vaikka kuuluihan Markkukin vapaamuurareihin. Ei sentään vankimuurareihin joiden oikea paikka on kiven sisällä. On vaikea elei mahdotonta olla kuulumatta mihinkään, apina on laumaeläin kuten penikka. Näin ne ääripäät kohtaavat kuten häntäänsä pureva käärme: fasistit ja antifat taistelevat samoilla barrikadeilla, vaikka eri puolilla. Välissä koittaa patriootti pitää yllä lakia ja järjestystä pampulla ja happosuihkeella. ellauri185.html on line 534: Partaansa syövä loogikko Jouko Miettinen opetti Eskille ja mulle ennen varsinaista joukko-oppia naivia joukko-oppia ja sitä ennen hyvin naivia joukko-oppia, jonka kehittäjänä voidaan mainita kreivi Leo Tolstoi, vaikkei se ole tottakaan. ellauri185.html on line 544: Tätä väkivaltaista anastusta valtio pitää voimassa - uudella jatkuvalla väkivallalla. Koettakoonpa vain joku ihminen, joka todella muokkaa maata, loukata tuota kuviteltua omistusoikeutta ja yrittää ruveta viljelemään omaan tiliinsä muokkaamaansa maata, jota pidetään toisen omaisuutena, - pian osoittautuu, mihin tämä luuloteltu oikeus perustuu: heti ilmestyy paikalle poliiseja, sitten myöskin sotilaita, jotka pieksävät, ehkä ampuvatkin nuo, joilla oli aikomus tehdä totta heille kuuluvasta oikeudesta elättää itselinsä maanmuokkaamisella. Niin on siis se, mitä nimitetään maan omistusoikeudeksi, vain karkeaa väkivaltaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka todella voisivat maata viljellä" (Aufruf. S. 22). Sanoi suurmaanomistaja Lexa, ja pienmaanomistaja K.S. Laurila on salaa samaa mieltä. ellauri185.html on line 546: Samanlaista on muukin omistusoikeus. Se perustuu niin ikään työläisten väkivaltaiseen riistoon ja sitäkin valtiovalta aivan samoin suojelee. Suuret omaisuudet syntyvät aina joko väkivaltaista tietä, mikä on tavallisinta - tai saituruuden kautta tai huikeitten konnankujeitten avulla tai pienien jatkuvien petosten ansiosta, jommoista esim. kauppiaat harjoittavat. Kuta siveellisempi ihminen on, sitä varmemmin hän menettää omaisuutensa, ja kuta siveettömämpi hän on, sitä varmemmin hän hankkii ja kartuttaa omaisuutta. Kansan viisaus sanoo: Jos on rehti työsi aina, kukkaros ei paljon paina." Tai myös: Työ ei rikkaaksi tee ketään, selän vain se köyryyn vetää." - Niin oli ennen ja niin on nykyään yhä räikeämmin, kun rikkauksien jakautuminen on jo aikoja sitten tapahtunut mitä nurjimmalla tavalla" (Aufruf S. 25). Toisten työ se on joka rikkaan rikastuttaa, sen selvitti jo Groucho Marx. ellauri185.html on line 550: ..Koettakoonpa vain joku työläinen ottaa takaisin rik kailta osankaan siitä, mitä nämä ovat laillisesti häneltä riis täneet, -- koettakoonpa vain joku nälkäinen työläinen ottaa sen leivän, jonka rikkaat nälänhätää hyväkseen käyttäen myyvät hänelle kalliiseen hintaan, -- koettakoonpa vain joku työläinen lakon avulla saada takaisin edes jonkinkaan osan siitä, mitä häneltä on riistetty: - hän loukkaa silloin pyhää omistusoikeutta, ja hallitus rientää ellauri185.html on line 557: Mutta kuten aina korostaa Tolstoi tässäkin nimenomaan, että mitään todellista parannusta ei saada aikaan muuttamalla tai hävittämällä ulkonaisia laitoksia, muotoja ja järjestelmiä. Valtiojärjestyksen tukena oleva ulkonainen väkivaltajärjestö on tosin kaikkien yhteiskunnallisten epäkohtien ja kurjuuden suoranaisin syy. Mutta tämä ulkonainen väkivaltajärjestelmä itse nojautuu syvemmälle katsoen henkiselle perustalle, nim. eräisiin katsomuksiin ja vakaumuksiin tai ainakin ihmisten uskomuksiin ja ennakkoluuloihin. Ulkonaisen väkivaltajärjestelmän henkisinä kannattajina olevat ihmisten sosiaaliset ja poliittiset uskomukset ovat kiteytyneet tai kivettyneet laeiksi. Ja nämä lait ovat yhteiskunnallisen orjuuden ja kurjuuden sisäisenä syynä. Voivatpa ne jopa olla koodattuna genomiin. ellauri185.html on line 565: Kristus sanoo: "Alä vastusta pahaa." Oikeuksien tarkoituksena on vastustaa pahaa. Kristus määrää, että paha on palkittava hyvällä. Oikeusistuimet kostavat pahan pahalla. Kristus sanoo, ettei saa tehdä mitään eroa hyvien ja pahojen välillä. Damanlaiset hatut kaikille. Oikeusistuimilla ei ole mitään muuta tehtävää kuin todeta hyvien ja pahojen välinen ero. Kristus sanoo, että kaikille on annettava anteeksi; annettava anteeksi ei vain yhden kerran tai seitsemän kertaa, vaan annettava anteeksi loppumattomiin. On rakastettava vihollista, tehtävä hyvää niille, jotka meitä vihaavat. Oikeusistuimet eivät anna anteeksi, vaan ne rankaisevat. Ne eivät tee hyvää niille, joita ne nimittävät yhteiskunnan vihollisiksi, vaan päinvastoin pahaa. Niin selviää siis Kristuksen sanoista, että Kristuksen olisi täytynyt kieltää tuomioistuimet." "Vuorisaarnassa Kristus kääntyy kaikkien puoleen ja sanoo: Jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin. Kristus siis selvästi kieltää kaiken oikeudenkäynnin paizi omansa siellä viimeisellä tuomiolla. Kristuksen opin mukaan ei voi olla kristillistä, rankaisevaa tuomaria paizi ratki taivaassa. (Mein Glaube S. 45-46) ellauri185.html on line 571: Mutta tämä ei saa tapahtua väkivalloin, vaan päinvastoin täysin ilman väkivaltaa. Jos tuomarit potkii vastaan eikä lähde hyvällä, jääkööt istuimiinsa kököttämään kunnes tulee nälkä. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa. S.o. niin, että pidättäydytään kaikesta sekä torjuvasta että hyökkäävästä väkivallan käytöstä. Kun hallitus ja koko valtiojärjestys nojautuu väkivaltaan, tarvitsee ihmisten vain johdonmukaisesti pidättäytyä kaikesta väkivallan käytöstä, ja koko valtio hallituksineen ja kaikkine laitoksineen romahtaa maahan aivan kuin korttirakennus. Hallituksen ja väkivaltavaltion hävittämiseen ei siis tarvita mitään suoranaista tekoa, vaan ainoastaan ehdotonta teottomuutta, so passiivista vastarintaa. Laiha itäintiaani lootusistunnassa, lannevaatteessa ja pyöreissä silmälaseissa läpyttää yxinään mustia käsiään tyhjässä oikeussalissa. ellauri185.html on line 581: Mutta Tolstoille ei vielä riitä se, että valtio lakkaa tarpeen tullen pakkokeinoin pitämästä kurissa rikollisia, ilkimyksiä, köyhimyxiä ja väkivallan tekijöitä ja ylläpitämästä järjestystä ja rauhaa, mikä todellisuudessa tietysti merkitsee sitä, että valtio itse tuhoo itsensä. Myös jokaisen yksityisen tulee omasta kohdastaan tehdä samoin, tuhota izensä. ellauri185.html on line 585: Tolstoi vie tämän puolustusnihilistisen väkivallan käyttökieltonsa niin pitkälle, että hän tahtoo ulottaa sen jopa petoeläimiinkin, mikä tavallaan voikin olla johdonmukaista. Petojahan mekin olemme, ainakin loisia. ellauri185.html on line 586: Hän sanoo eräässä kirjeessään, että pahan vastustamiskiellon periaate kieltää meitä tappamasta raivotautisen oravankin siten pelastaaksemme oman tai jonkun toisen vaarassa olevan ihmisen hengen. ellauri185.html on line 588: Perustellakseen näitä ihmeellisiä johtopäätöksiään Tolstoi toisinaan turvautuu varsin omituisiin viisasteluihin ja loogillisiin akrobaattitemppuihin. Niin sanoo hän esim. kerran: ellauri185.html on line 599: Tolstoilla on se optimistinen usko, että kaikki konnat, rikolliset ja väkivallan tekijät joko häviävät tai muuttuvat hyviksi, rauhallisiksi ja kunniallisiksi ihmisiksi, kun ei enää mikään väkivalta ole heitä estämässä antamasta pahoille haluilleen ja vieteilleen vapaata tyydytystä. Millä perusteella hän tätä uskoo ja odottaa, sitä hän ei oikeastaan meille ilmaise. Luultavasti hän ei itsekään tiennyt sitä. Tolstoin vika oli että se ei ollut lukenut hyvän kirjan ekaa osaa, missä selitetään ja laajasti havainnollistetaan perisyntiä. Apina on paha, se on koodattu sen genomiin. Apinoiden pitää taistella laumana joka banaanista, ei muuten selviä kenellä on eniten fitnessiä. ellauri185.html on line 607: Monituhatvuotinen kokemus ei tosin ole missään eikä milloinkaan antanut pienintäkään aihetta tällaiseen optimistiseen odotukseen, vaan päinvastoin aina mitä vakuuttavimmin todistanut, että oikeus, järjestys, rauha ja kaikki ihmiselämän korkeimmat arvot ovat ehdottomasti tuholle alttiina, jollei riittävä realinen voima suojele niitä pahan tekijäin hävitysraivolta. Tekisi mieli sanoa, että apinoita on vain yhdenlaisia, mutta se olisi epäpatrioottista, joten enpäs sanokaan. ellauri185.html on line 609: Mutta tämän kaiken Tolstoi kokonaan sivuuttaa. Puolustaakseen teoriaansa täytyy hänen vastoin kaikkea kokemusta olettaa, että oikeus, järjestys ja rauha ovat silloin paremmin turvatut kuin nyt, kun mikään väkivalta ei niitä enää suojele. Ja niin hän uskoo tähän oletukseensa lujasti. Ihmiset kysyvät levottomina, sanoo Tolstoi, mitä tulee tapahtumaan, jos ei enää ole olemassa mitään hallitusta eikä mitään valtiojärjestystä suojelevaa voimaa. Mutta Lexa antaa tähän kysymykseen täysin rauhoittavan vastauksen: ellauri185.html on line 611: Ei mitään tule tapahtumaan", sanoo hän lyhyesti ja varmasti. Kaikki ovat kiltisti. Ainoa muutos, mikä tapahtuu, on se, että eräs aivan tarpeeton, hyödytön ja vahingollinen elin on tuhottu, koska sitä ei enää tarvita ja se on vain vahingoksi." Onnexi ei Lexan mielielintä sentään tarvi tuhota, koska se on tarpeellinen, hyödyllinen ja edullinen, ize asiassa ilmainen. ellauri185.html on line 623: Viimeksi sanottu ei tahdo tosin oikein sopia yhteen ennemmin sanotun ja pahan vastustamiskiellon periaatteen kanssa yleensä. Sillä jos kerran kaikkien pakkokeinojen poistaminen aiheuttaa Tolstoin toivoman ihmeen, ettei kukaan enää tunne halua väkivallan tekoon eikä muihin pahoihin töihin, niin ketä ja mitä varten sitten enää tarvittaisiin lakeja, tuomioistuimia ja poliisisäännöksiä? Oravia ja supikoiriako? ellauri185.html on line 633: Tähän on vain lisättävä, ettei järkiharkinta eikä ihmiskunnan monituhatvuotinen kokemus anna minkäänlaista oikeutusta tähän Tolstoin optimistiseen uskoon. Se perustuu pelkästään vain hänen omiin haaveellisiin todellisuudenvastaisiin kuvitteluihinsa. Ihmiset ovat peruspahoja! Siis ryssänuskoiset ja pomiloivat ovat. ellauri185.html on line 641: Toin ei suuria poliittisia periaate-kysymyxiä kuten homoavioliitto lopullisesti ratkaista vetoomalla uskonnollisiin perusteisiin tai uskonnollisiin arvovaltoihin. Mutta kuitenkin on kaikitenkin kaikille kristityille erinomaisen painava seikka se, jos voidaan osoittaa, että join poliittinen oppi (esim. vihervasemmisto) on ilmeisessä ristiriidassa kristinopin ja Kristuxen omien sanojen kanssa tai päinvastoin. Tätä tutkiessamme meidän on pakko uskaltautua puhtaastaan teologiselle alalle, missä on se vaara että papit ja piispat älähtävät. Sixi en rupea sitä ize ruotimaan vaan siteeraan pääasiassa valtuutettuja raskaan sarjan ammattilaisia. Sevverran uskaltaudun puolestani sanomaan, että musta selvästi toi vuorisaarnan ahimsaoppi on läppä, samanlainen hyperbola kuin se silmän uloskaivu ja käden katkominen. Ei niitä ole tarkoitettu otettavaxi kirjaimellisesti, vaan cum grano salis, sapienti satis tyyppisesti suuntaa-antavana ohjeena. Lähinnä se tarkoittaa että poliisin ei pidä käyttää virka-asetta jos riittää pelkkä kumipamppu tai etälamautin. ellauri185.html on line 643: Kaikki yrityxet ottaa Kristus makutuomarixi maallisten valtioitten järjestelyä ja hallintaa koskevissa asioissa on hän ize selvästi torjunut julistamalla: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta." Täällä kuunalisessa maailmassa se on vain 1 mielipide muiden joukossa, mies ja ääni periaatteella. Ize asiassa se peukuttaa kirkon ja valtion erottamista kun se sanoo: antakaa keisarille mikä keisarin on, ja jumalalle mikä on jumalan." (Tästä ne piispat takuulla suuttuvat, mutta suuttukoot.) Toisaalta se sanoo että jumalaa on toteltava enemmän kuin ihmisiä. Mitäs jos sanoja on puolijumala? Pitääkö totella molempia? Se on aika repivää. Deuteronomiassa sanotaan että lähimmäistä on rakastettava kuten izeä. (Sieltähän Jeesus sen nappasi.) Siinä sanoja on 100% jumala, joten ei auta muu kuin lähteä kysymään mitä se ehkä tarkoitti lähimmäisellä. Ei varmaan samaa kuin sen puoliverinen poika! ellauri185.html on line 645: 7 Jne.jne. Ei jaxa, kazotaan mieluummin miten se pierexivä anaalis-expulsiivinen ex-munkki ryömii ulos "ålande!" vuorisaarnan sääntöviidakosta esivallan pyssy kainalossa. Kirjassaan "Maallisesta esivallasta ja kuuliaisuusvelvollisuudesta sitä kohtaan." Tää oli varsinainen bestselleeri pikkuruhtinaiden ja kuninkaiden hoveissa, jossa oli kyllästytty paavin päsmäröintiin ja kullan kahmintaan. Kyllä toi alamaisten kulta oikeammin kuuluu minulle! ajatteli kunkku katkerana. Ja sitten tule tää kaljupää läski exmunkki joka sanoo ruman sanan niinkuin se on! Hyvä Martinus! Go to it! ellauri185.html on line 655: Niinhän villi petoeläin pannaan kahleisiin ja siteisiin, ettei se voi purra ja raadella pahan luontonsa mukaan, vaikka se sitä kernaasti haluaisi, mutta kesyä, lauhkeata eläintä ei tarvitse samoin kahlehtia vaan se on ilmankin ja itsestään vaaraton. Jollei ihmistenkin suhteen näin meneteltäisi, kun ottaa huomioon, että ihmiset valtaosaltaan ovat pahoja ja tuhansien joukossa tuskin on yksi oikea kristitty, niin raatelisivat he toinen toisensa kappaleiksi eikä kukaan voisi rauhassa elää vaimonsa ja lastensa kanssa, harjoittaa sänkypainia, elinkeinoansa ja palvella Jumalaa, vaan koko maailma autioituisi. ellauri185.html on line 665: Tästä myönteisestä asenteestaan valtioon ja välttämättömään väkivallan käyttöön Luther tekee sitten säikkymättä ja ilman hentomielisyyttä siitä aiheutuvat johtopäätöxet. Kun nyt on kiistaton tosiasia, että ihmisten valtava enemmistö ei noudata vuorisaarnan ohjeita, ei suostu kärsimään vääryyyttä ilman niskurointia, vaan päinvastoin on ylen halukas itse tekemään sitä ja heidät voidaan vain väkivalloin siitä pidättää, niin on ei ainoastaan valtiolla oikeus, vaan vieläpä velvollisuuskin väkivoimin pitää pahoja kurissa, vaan myöskin jokainen yksityinen kristitty on velvollinen avustaa maan valtiota tässä parhaan kykynsä mukaan, pidellä vaikka kiinni kun kreivi lyö. Jos siis kysytään, "saako kristittykin käyttää maallista miekkaa ja rangaista pahoja, vaikka Kristus on näköjään sen niin jyrkästi ja selvästi kieltänyt (sanoessaan "älä vastusta pahaa"), niin kuuluu Lutherin vastaus: ellauri185.html on line 685: Eikä hänen hänen suinkaan sitä suorittaessaan tarvize tulla uskottomaxi Kristuksen käskyille ja ihanteille, jotka vuorisaarnassa on esitetty. Sillä nämä käskyt ja lait koskevat vain Jumalan valtakuntaa. Mutta jokainen kristitty samalla ulkonaisesti toisella jalalla myös maallisessa valtakunnassa. Sen kansalaiset suurimmalta osaltaan ovat ei-kristittyjä, jotka eivät välitä evankeliumin ohjeista ja joita voidaan vain väkivalloin kurissa ja järjestyksessä. Tätä maallista valtakuntaa, jonka jäseniä kaikki ihmiset, siis myöskin kristityt ovat, täytyy sen vuoksi hallita maallisilla keinoilla, väkivallalla ja väkipakolla, sillä muuten se joutuisi perikatoon. Pahat tuhoaisivat hyvät aivan niinkuin sudet raatelevat lampaat, ne jäisivät suojattomiksi. Mutta tämä merkitsisi myöskin kristittyjen valtakunnan tuhoa, sillä jollei pahuutta ja väkivaltaa vastaan ole mitään suojaväkivaltaa, niin silloin tuhotaan juuri hyvät, kristityt, jotka vastustuksetta valmiit kärsimään vääryyttä. Senvuoksi on miekan hallitusvalta valtiollisen yhteiskunnallisen turvallisuuden välttämättömänä edellytyksenä, jota ilman Jumalan valtakuntakaan maan päällä ei voisi säilyä, Jumalan määräämä. Väkivaltaisen järjestyksen palveleminen on niin ollen väkivaltaisen Jumalan palvelemista. ellauri185.html on line 687: Meillä on vielä syytä puuttua Lutherin käsityksen yksityiskohtiin. Siinä suhteessa suattaa olla aihetta erinäisiin vastaväitteisiin. Niin esim. Lutherin tekemä ero kristityn yksityisen itsepuolustusoikeuden ja hänen lähimmäisten puolustamisvelvollisuutensa välillä tuskin on oikea. Lutherhan itse asiassa kieltää yksityiseltä kristityltä itse puolustusoikeuden silloin, kun puolustus koskee todella vain häntä yksityishenkilönä. Tällöin kristityn Lutherin mukaan pitää vastustuksetta olla valmis kärsimään kaikkinaista vääryyttä ja väkivaltaa vetoomatta esivallan tai lähimmäisten suojelevaan apuun. Mutta kun väkivalta kohdistuu toisiin tai yleiseen järjestykseen tai kristittyyn itseensäkin, mutta ei yksityishenkilönä, vaan niin sanoaksemme virkahenkilönä ("Amtsperson") tai yhteiskunnan jäsenenä, niin silloin hänellä on Lutherin mukaan ei ainoastaan täysi oikeus, vaan vieläpä velvollisuus torjua väkivalta ja vääryys. ellauri185.html on line 693: Mutta muutenkin, vaikka tämä näkökohta sivuutetaan, tuntuisi sangen kohtuuttomalta kieltää kristityltä itsepuolustusoikeus omassakaan asiassaan. Ei kukaan kristitty eikä muukaan vakava ihminen voine vaatia, että esim. kristityn nuoren miehen tai naisen täytyisi vastustuksetta antaa raiskata itsensä, vaikka tuo väkivalta kohdistuukin vain häneen itseensä yksityishenkilönä eikä sukupuolensa edustajana. Eikä Lutherkaan varmaan ikinä olisi tällaista tarkoittanut. Mutta muutenkin täytyy kristityllä omasta kohdastaan sama itsepuolustusoikeus, mikä muillakin ihmisillä ilmeistä räikeää väkivaltaa tai muuta vääryyttä vastaan. Eikä hänellä tähän vain oikeus, vaan vieläpä velvollisuuskin. Sillä kristittyjenkin täytyy puolustaa itseään täällä pahassa maailmassa sillä tavalla, millä täällä yleensä sekä ihmisiä että arvoja puolustaa voidaan. Päinvastainen menettely kristittyjen puolelta johtaisikin selvästi vain pahojen vallan edistämiseen ja kristittyjen omaan tuhoon.") Siinä on taivasosa laiha lohdutus. Eli sidearmin kantaminen mahdollisten vorojen ja raiskaajien varalta ei ole kristityn vain oikeus vaan ihan velvoite. ellauri185.html on line 701: Tämän terveen, tasapainoisen katsomustavan edustajana, missä aito, vetistämätön ihanteellisuus onnellisesti yhtyy terävään todellisuustajuun, on Luther syvästi ilahduttavana vastakohtana Tolstoin sairaalloisesti pingoitetulle, haaveelliselle ja yksipuoliselle ideologialle. Nämä molemmat suuret miehet rinnakkain asetettuina ovat muuten valtava näky. Ne ovat kuin Tweedledum ja Tweedledoo. Molemmat he olivat totisia, suurmittaisia, korkeimman arvoasteen Jumalanetsijöitä. Molemmilla heillä oli tuo metafyysinen totuuden jano, joka kaikkialla kohdistuu suuriin pääasioihin ja tunkeutuu ongelmien syvimpään pohjaan saakka eikä koskaan tyydy puolinaisuuksiin. Molemmat ovatkin ankarasti taistelleet ihmiselämän suurimpien alkuongelmien kanssa. Taistelleet todellista Jaakopin taistelua sen kukistamattoman Jumalan etsijäinnon elähyttäminä, jonka tunnussana on: "en päästä sinua, ennenkuin siunaat minut"! Molemmat olivat myöskin yhtä pelottomia totuuden julistajia kuin rehellisiä ja vakavia totuudenetsijöitä. Vain sillä erolla että Tolstoi löysi pelkkiä paskoja mutta Luther osui reiän keskelle. ellauri185.html on line 703: Vastakkain ei ole vain kaxi läskiä, vaan kaxi eri rotua: slaavit ja arjalaiset, itämaat ja länsimaat. Raja railona aukeaa, edessä Aasia ja itä. Takana länttä ja Eurooppaa, varjelen vartija sitä. Silmien välliin ryssää, jotta se takasin ryssää, Silimien välliin silimien välliin silimien välliin ryssee juu! Eli yxityiskohtaisemmin näin: ellauri185.html on line 714: Niinpä onkin, kun Tolstoin poliittisesta yhteiskunta filosofisesta ajatusmaailmasta siirrytään Lutherin maailmaan, vaikutelma sellainen, kuin olisi tultu lasaretista jumalattoman vapaaseen luontoon, missä aurinko paistaa, niityt mezät ja raiskiot laihduttavat väriloistollaan silmää ja sydäntä, missä raikkaat keväiset tuulet puhaltavat, luodit viuhuvat ja missä senvuoxi tuntee mielensä vapaaxi, keventyneexi ja iloisexi kuin päästettyään nipun pieruja. ellauri185.html on line 722: Lutherin arkkivihollinen, paavi, on ”Rooman pieruperse” ja ”paholaisen peräreikä”. Hän ”täyttää koko maailman ulosteellaan”. Paavin masinoimat aneet olivat ”paskavedätystä”. ellauri185.html on line 726: Tanakkaa usvaa olivat Lutherin omatkin suolikaasut. ”Kun minä pieraisen, se haistetaan Roomassa asti”, hän lohkaisi tekemisiään tarkkailevista paavin kätyreistä. ellauri185.html on line 749: Salen chicagolaiset heimoveljet tuli pääsiäisenä parhaat päällä synagoogasta "rukousvälineet" siistissä samettiaskeissa. Muistelivat mieluisasti Egyptin 10 vizausta. Siinähän saivat Nasserin porukat vizaa oikein paljaalle pyllylle! ellauri185.html on line 752: Helkkari noi jutkut on sit pahansuopia. Tääkin passover tarina on takuulla puhtaasti ilkeyxissään kexittyä. Mites ajoitus? Heitettiinkö ne kiusankappaleet niska peffa pihalle kun levanttiin iski pronssikauden lama noin 1200 BC? Ei ois ollut laitimmainen kerta. Saattoi ollakin, eri aikataulut heittää ainakin puolella tuhannella vuodella. Juutalaisia ei viety ebyktiin, vaan sinne myydyn Joosepin porukat lisääntyivät kuin lokustit. Faaraot hermostuivat. ellauri185.html on line 781: In this scene from the biblical book of Exodus, Moses and Aaron (upper right) visit the pharaoh, who is mourning his son. The Egyptian ruler’s son had died from one of the plagues sent by God to secure the Israelites’ release from Egypt. The gloom of the painting reflects the father’s intense grief. ellauri185.html on line 783: Finally, the tenth and most horrific plague came, the killing for the first born child by the angel of death. To protect their first-born children, the Israelites marked their doors with lamb’s blood so the angel of death would pass over them. Thus the name Passover, which is “pesach” in Hebrew. ellauri185.html on line 794: The plagues are: water turning to blood, frogs, lice, flies, livestock pestilence, boils, hail, locusts, darkness and the killing of firstborn children. ellauri185.html on line 813: The supreme archangel Michael. Therefore, the first creation by God was the supreme archangel followed by other archangels, who are identified with lower intellects, IQ in the range 80-100. Gabriel is rumored to have been the biological father of both Virgin Mary and her son. He was not the sharpest knife in the drawer, but a looker, and a slick customer, like his mate, who humped Lysia while Gabriel was talking up her mother. ellauri185.html on line 830: The general negative outlook and eschewal of inbreeding that is prevalent in the Western world today has roots from over 2000 years ago. Specifically, written documents such as the Bible illustrate that there have been laws and social customs that have called for the abstention from inbreeding. ellauri185.html on line 834: One passage that offers some insight regarding birth defects can be found in John 9:2-3: "And his disciples asked him, 'Rabbi, who sinned, this man or his parents, that he was born blind?' Jesus answered, 'It was not that this man sinned, or his parents, but that the works of God might be displayed in him.'" It is clear from these words of Jesus that birth defects are ultimately not due to the sin of the parents or child, but serve as part of God's plan for our lives. If not for the defective person as such, then at least for the greater common good. Defective persons are prohibited from entering the holiest of the holy. ellauri185.html on line 844: Genetic sexual attraction is a concept in which a strong sexual attraction may develop between close blood relatives who first meet as adults. There is no evidence for genetic sexual attraction being an actual phenomenon, and the hypothesis is regarded as pseudoscience. ellauri185.html on line 846: Instead, certain body odours are connected to human sexual attraction. Humans can make use of body odour subconsciously to identify whether a potential mate will pass on favourable traits to their offspring. Body odour may provide significant cues about the genetic quality, health and reproductive success of a potential mate. Body odour affects sexual attraction in a number of ways including through human biology, the menstrual cycle and fluctuating asymmetry. The olfactory membrane plays a role in smelling and subconsciously assessing another human's pheromones. It also affects the sexual attraction of insects and mammals. The major histocompatibility complex genes are important for the immune system, and appear to play a role in sexual attraction via body odour. Studies have shown that body odor is strongly connected with attraction in heterosexual females. The women in one study ranked body odor as more important for attraction than “looks”. Humans may not simply depend on visual and verbal senses to be attracted to a possible partner/mate. That's hard science, no pseudo, mate! ellauri188.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri188.html on line 44: Ja toi turha jälkeenpäinen katumus. Tästä on jo moneen kertaan jämennetty. Moka mikä moka, ota oppia ja eiku yrittämään uudelleen. Tollanen synnin sovittaminen on konsumerismia, vitun kauppamiesten laskun tasausta, pelkkää kostonhalua. Eli siis laumavaistoa, voi nyt huomata. Jeesus on jo sovittanut nämä brändit puolestasi. Älä osta niitä amer. työhousuja, niissä näkyy olevan valmiixi jo reikiä, sanoo homekorva sohvaperuna. Ratikassa oli eilen pojalla rikkinäisten farkkujensa alla ehjät pitkät kalsarit. Onkohan se muotia. Korjaan trendaakohan se. ellauri188.html on line 46: Nti Jylhäniska on uushenkisyyteen perehtynyt hevoskuiskaaja. Hiän kysyy luupäältä haluaako se jotain hoitoa tai leikkausta, haluaako se että razastetaan. Nyt ymmärrän se sanoo: älä razasta minulla enää, se tuntuu pahalta. Älä sure, anna hevosen surra, sillä on iso pää. Oli aikakin jo kysyä muilta eläimiltä izeltään, eikä vaan apinalta aina. ellauri188.html on line 54: Taipii on yhdistelmä romaania ja matkakertomusta. Huima seikailukertomus, kiehtova kuvaus Etelämeren romanttisella paratiisisaarella, pää hulahulatyttöjen kaislahameissa ja niiden romanttiset tissit kourassa kuin kookospähkinät. ellauri188.html on line 92: There does not appear to be any big success stories of missionary work in the Marquesas Islands. The first missionaries to arrive in the Marquesas from 1797, coming from England via Tahiti, were William Pascoe Crook (1775-1846) and John Harris (1754-1819) of the London Missionary Society. Harris could not endure the conditions at all and returned to Tahiti only a few months later. A contemporary report says that he was picked up on the beach, utterly desperate, naked and looted. Crook remained until 1799. ellauri188.html on line 100: The missionaries of all denominations did their best to eradicate the traditional culture with the consumption of kava, fertility and virility rites, tattoos, skull dissection, dance and traditional music, but they also tried – and finally succeeded – to put an end to cannibalism, human sacrifice and constant tribal warfare. ellauri188.html on line 120: He invites correspondence, hence this communication. Mr. Wester refers to statements in the romantic "White Shadows in the South Seas," and to the inter- esting article by Church in the Geographie for Octo- ber, 1919, and mentions Church's prediction that in ten years from that date "there would not be a full- blooded Marquesan alive." If taken literally, this would mean that the year 1929 or 1930 will witness the extinction of all pare-blooded Marquesans, and consequently, very shortly after, according to Wester, the gradual dying out of all Marquesan breadfruit. ellauri188.html on line 122: I have just returned from a seven months' trip to the Marquesas, and while the situation, due to the de- grading influences of so-called civilization by the whites, is serious enough from a humanitarian stand- point, I can hardly share, to its fullest extent, Mr. Wester's rather doleful outlook, either as regards the complete extinction of the true Marquesan or the ex tinetion of the breadfruit resulting from the disap pearance of the full-blooded native. ellauri188.html on line 124: The present population of all the six inhabited islands of that group of eleven, numbers, according to Mr. Frank Varney, a long-time resident on Hivaon, about 1,000 or 1,200. Only a small proportion of these are pure bloods, most of that number being natives from the Tuamotus or the Society Islands, and many of them are half-bloods or quarter-bloods, Chinese features being very common. But I met many middle-aged, elderly and old, pure-blooded Mar quesans, a fine, self-respecting race, commanding our admiration and pity. I can not believe that all these people, whom I saw in 1922 and 1923, will have vanished in 1930. It will take a longer time than that, perhaps only a few years longer, before the last pure blooded Marquesan steps off the stage. I am quite sure that Dr. Linton, of the Field Museum, and Dr. Handy, of Bishop Museum, Honolulu, both of whom have made special study of the Marquesans, will agree with me in this. ellauri188.html on line 126: But what is more to the point under discussion is that Mr. Wester evidently overlooks the fact that many of these pure bloods are leaving descendants, mixed bloods, to be sure, but just as much interested in the preservation of their ancient food, the bread fruit, as were their ancestors. Will not this fact tend to preserve these trees for a long time to come? ellauri188.html on line 136: the lower part. As I stood on the ridge between Happar Valley and Typee and looked down into the latter, I was not only amazed at seeing evidence of comparative prosperity, though in a limited area, where I expected utter- desolation, but I was deeply impressed with the agricultural possibilities of this historic region. ellauri188.html on line 138: latter group of enormous and ever-increasing numbers of Chinese or half-Chinese who are as industrious and thrifty as the native is lazy and profligate. It looks as if they will very shortly own the islands in the eastern Pacific commercially. ellauri188.html on line 140: I will venture to say that in ten years Tahiti, picturesque and romantic for so long a time, will have lost its charm because of the presence of hordes of low-caste Chinese and half-bloods. However unattractive this may be from the standpoint of the tourist and sentimentalist, there is no contradicting the fact that they will make these islands a thousand times more productive than would the pure-blooded native, and their skill and habits of application will undoubtedly extend to the preservation of the breadfruit. The Chinese and half-blood Chinese are on all the Marquesan islands which are inhabited, and it will be to their financial interest as well as to the interest of their personal food supply, to preserve the breadfruit there as well as in the Societies. It is notable that the cocoanut and banana plantations and papaye (papaw) groves in Typee at the time of my visit, were either owned or worked by Chinese or half-bloods (Chinese + Tahitian or Chinese + Marquesan). ellauri188.html on line 142: Referring to the last paragraph in Mr. Wester's communication-It would appear that if one is dependent, as was the writer, upon trading schooners to get from Tahiti to the Marquesas, then amongst these islands and return to Tahiti, his program for work in these two groups would take more than a year and his estimate of expense might, in consequence, be exceeded. Sometimes one is obliged to wait from one month to three to get the opportunity to move from one island in the Marquesas to another forty or fifty or eighty miles away, so rare and uncertain are the visits of these schooners. Further, in the absence of any regular means of communication, one has to seize any chance opportunity of transportation or run the risk of being marooned for a long period. On the other hand, if a schooner were chartered, which is the best possible way of visiting and working among the South Sea Islands, schooner, captain, crew and provisions would cost about $1,000 per month (this figure was obtained from an authoritative source) and a year on shipboard might not be needed. Under such conditions Mr. Wester's calculation of $8,500 for a year's work in the Marquesas and Societies may not be far out of the way. ellauri188.html on line 147: Since writing the above I have received a letter from Dr. Linton in which he says: "... I certainly do not think that either the full-blooded Marquesans or the breadfruit are in immediate danger of extinction. The natives of Uapu and Uahuka are slightly on the increase and those of Fatuhiva are holding their own." ellauri188.html on line 149: Niin että huoli markiisisaarten leipäpuiden survivalista näyttää enneneaikaiselta, to say the least. Kyllä kuraveriset vaikka laiskat eloonjääneet ja niille piiskaa heiluttavat uutterat viirusilmät apinoiden leivistä huolen pitävät. Kunin puolisokin toimi Sudanissa sellaisena piiskana pitämässä mustia kuulapäitä työn touhussa. ellauri188.html on line 158: Jos taas ravinto ja/tai pedot esiintyvät laikkuina, kanzii lajitoverien kokoontua vastaavixi laikuixi, jotta sillä suurennuxella eli raekoolla ravintotilanne palautuu äskeiseen. Pesille on yllin kyllin ruokaa, ja laumassa on turvaisampi elellä. Pikku altruistit suojelevat toisiaan oman hengen uhalla ja saavat turvallisen ruokahuollon pesän yhteisvazasta. Leijonatkin kokoontuvat ylpeixi, koska efelantti on aika iso laikku yhdelle. Ja niitä laikkuja on sitten syytä puolustaa, partioida reviiriä isänmaallisina. ellauri188.html on line 162: Kun reviirit laikuttuvat: jossain ravintoa on paljon kuten Ukrainassa, jossain vähän kuten Aahrikassa, alkaa ihmispesä parveilla. Keräännytään taas pesiin pörräämään, luodaan ampuma- ja joukkohautoja, rakennetaan barrikaadeja ja aletaan kaivaa maxiimeja jemmasta. Isänmaallisuus on hienoa, patriootit sankareita, altruismi nostaa jälleen rumaa päätänsä. ellauri188.html on line 169: Yi Young tuli Ruotsiin teini-ikäisenä Kiinasta. Hänelle lupailtiin koulutusta ja hyvää tulevaisuutta, mutta hän joutuikin hyväksikäyttäjien uhriksi. Nyt hän kostaa: SVT aikoo esittää parhaaseen katseluaikaan hänen ohjaamansa rohkean dokumenttisarjan. Ensimmäinen osa päättyy shokeeraavaan kuvaan Yin silvotusta alapäästä. ellauri188.html on line 173: Aina silloin tällöin ilmestyy elokuva, josta puhutaan ”kaikkialla”. Juuri nyt sellainen elokuva on Disney+:ssa näkyvä Punainen (Turning Red), joka kertoo 13-vuotiaan Mei Mein haasteista pelottavan murrosiän kynnyksellä. ellauri188.html on line 187: Ja vaikka murrosikäinen ensin tuntee muuttuneensa ihmissuden kaltaiseksi hirviöksi, vähitellen hän huomaa myös positiivisen muutoksen itsessään. Hän on villimpi, vapaampi ja vähemmän kunnollinen. Selkee parannus! Seppoilu edellyttää looking out for N:o 1. ellauri188.html on line 193: Jos raadollisesti sanoo, Disneyllä on havaittu markkinaraon odottavan täyttämistään. Vahvat animaatioelokuvat urbaanista laahuxesta ja tyttären ja äidin suhteesta ovat loistaneet poissaolollaan, ja nyt sellaisia on alkanut ilmestyä. ellauri188.html on line 207: Sosiaalisessa mediassa Punainen on kerännyt valtavasti ihastusta ja jonkin verran idioottimaisia kuukautisvitsejä lähinnä teinipojilta ja sellaiseksi itsensä kokevilta aikuisilta. ellauri188.html on line 219: On väitetty, että ydinperheen olemusta rikkirepivä nykysuuntaus on kohdistettu meihin ihmisiin tarkoituksella ja siten, että rikotut roolit ja näkemykset ihmisisitä esim. tyttöinä, poikina, isinä ja äiteinä pyritään hajottamaan tarkoituksena saattaa kaikki ihmiset ellauri188.html on line 231: Puolustussotilas on yhtä arvokas kuin puolustussodan toimet välttävä äiti tai lapsi. He kaikki ovat ihmisiä ja heillä on sukulaisensa. Sotaan ja väkivaltaan syyllistyvät on saatava tuomiolle. Nyt väkivallan hyväksyvät ovat Putinin hirviöitä. Aiemmin he olivat Bushin sodat Irakiin ja Afganistaniin hyväksyviä. Väkivalta on heikkouden ja surkeuden merkki. Muistin on oltava pitkä. Toivoo Johan Wikman. ellauri188.html on line 243: Näitkö jo uuden rauhan ja vapauden merkin, joka tuntuu suomalaisista kovin tutulta – taustalla on toisilleen tuntemattomat tekijät ja näkyvä tuputtamiskampanja! Viime viikkoina Venäjän- ja sodanvastaisissa mielenosoituksissa on liehunut valkosiniraidallinen lippu. Lontoossa, Torontossa, Tbilisissä, Düsseldorfissa... Suomen ja Israelin värit! (Nojoo, Kreikan myös, ja Baijerin.) ellauri188.html on line 258: Korvaushoito|Hanna-Mari Kärki alkoi ensin juoda ja pian poikaystävä tarjosi pöydänkulmalta koukuttavaa nuuskattavaa – 29-vuotias entinen sekakäyttäjä uskoo, että korvaushoito pelasti hänet, ja pian on viimeisen piikin aika ellauri188.html on line 278: Ruoka|On tiettyjä ruokia, joita aamulla kannattaa syödä – Ravitsemusterapeutti kertoo, millaisesta aamupalasta moni hyötyisi ellauri188.html on line 297: Sano valas vedä 10x housut alas. Melville on kolonialistimoukka vaikkei mitenkään pahimmasta päästä, s. 152 tienoiila se haukkuu aika mojovasti muita länkkäreitä. Homotaipumuxet pääsee pintaan kirjan alussa: Hermanni ilostelee kun villit pettyivät lähetyssaarnaajan kauniin vaimon osoittauduttua naaraspuolisexi. Pettyisi kai Hermannikin moisesta. Hermanni nauraa kun villi päällikkövaimo näyttää tatuoidulle meri"karhulle" yhtä tatuoitua takapuoltaan. Mautonta! Hermanni pahastuu kun ranskiskolonialistit ennättivät ennen jenkkikolonialisteja julistamaan että markiisisaaret alkuasukkaineen kuuluivat nyt heille. Mitä vittua??? Kuuluuko Transnistria Moldovalle? Kuuluuko Moldova Ukrainalle? Kuuluuko Ukraina Venäjälle? Nää on kuin toisiansa suuruusjärjestyksessä ahmaisevat petokalat. Kuuluuko mikään maaplänttyrä millekään apinoiden lössille? Ei kuulu teille! Kyllä se nyt vähän kuuluu, sanoo frakkiin ja silinteriin sonnustautunut Kummeli. Mutta Hermanni oli kyllä pannut merkille että Havaijilla jenkkien ja saarnaajien läsnäolo oli saanut 25 vuodessa aikaan pelkkää pahaa. Pearl Harborista puhumattakaan. ellauri188.html on line 308: Räikeä ihmisoikeuksien loukkaus sanoo Melville, tarkoittaen varmaan jenkkien sellaisia. Tää jätkä on täysin ihmisapinan asteella. Karalahtimaisen katalasti menetelleet ranskalaiset pöyhkeilivät. Jenkkivalaan pyytäjät olivat koittaneet julistaa "Washingtonin saaria" omixeen useita kertoja. ellauri188.html on line 309: Patrioottinen mutta tyhmä Melville ei ymmärtänyt suurvaltakonjunktuureja. Tuohon aikaan brittejä vihaava Ranska sanoi Texasissa ja Calisotassa latinoita jyräävälle Usalle "hinoa John", ammennä vaan brittien pään menoxi. ellauri188.html on line 336: Niin sanottuun Putin-rekisteriin on tehty perusteettomia merkintöjä aiemmin tiedettyä laajemmin. Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen kertoo, että rekisterissä on tietoa, jota sinne ei lain mukaan olisi saanut laittaa. ellauri188.html on line 357: – Yksi mahdollisuus on se, että viesteillä yritetään oikeasti vaikuttaa venäläisten opinto-oikeuksiin. Toinen vaihtoehto on, että viesteillä yritetään saaada yliopisto näyttämään siltä, että Suomessa tai Helsingin yliopistolla on venäläisvastaisuutta, mikä on aivan paskapuhetta, Sjöblom sanoo. ellauri188.html on line 382: Herman Melville syntyi New Yorkissa vuonna 1819. Hän oli kolmas Allan ja Maria Gansevoort Melvillin (Maria lisäsi myöhemmin miehensä kuoleman jälkeen ylimääräisen e-kirjaimen sukunimeen) kahdeksasta lapsesta. Hermanin molemmat isoisät olivat osallistuneet Yhdysvaltain vapaussotaan. Allan Melvill oli Hermanin syntymän aikaan menestyvä ylellisyystuotteiden, kuten silkin ja kölninveden, maahantuoja. Perhe elikin suhteellisen hyvissä oloissa. Yritys kaatui kuitenkin vuonna 1830, ja perhe muutti Albanyyn Maria Melvillin sukulaisten luokse. Allan Melvill yritti perustaa uutta yritystä siellä, mutta hän kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1832. ellauri188.html on line 384: Isänsä kuoleman jälkeen Herman Melville kävi väliaikaisesti eri kouluja teki monia eri palkkatöitä. Hänen mahdollisuuksiansa työllistyä heikensi myös vuoden 1837 talouslama. Monet Melvillen varhaisista yhteiskunnasta vieraantuneista kertojista ovatkin peräisin tämän ajanjakson turhautumista. Taloudelliset vaikeudet ja vaellushalu ajoivat Melvillen lopulta merille. Hän lähti 4. kesäkuuta 1839 hyttipoikana kauppalaiva St. Lawrencelle ja vietti neljä kuukautta ulkomailla. Mukana oli myös pysähdys Liverpoolissa, mistä hän sai inspiraationsa romaanin Redburn – ensimmäinen merimatka englantilaisen kaupunkiköyhyyden kuvauksiinsa. ellauri188.html on line 388: Melvillestä tuli paikallinen kuuluisuus Lansingburghissa hänen Tyynenmeren tarinoidensa ansiosta. Ystävät ja kylänmiehet innostivat häntä kirjoittamaan seikkailuistaan kuin Muumipappa, ja hänen ensimmäinen teoksensa Taipii – kappale polynesialaisten elämää julkaistiin 1846. Kirjasta tuli suosittu, vaikka yhdysvaltalainen Harper and Brothers ei suostunutkaan julkaisemaan sitä. Kirja julkaistiin Lontoossa, ja sitä myytiin noin 6 000 kappaletta myös Yhdysvalloissa. Kirjaa myös pääasiassa kehuttiin, vaikka esimerkiksi Britanniassa sen todenmukaisuutta epäiltiin ja Yhdysvalloissa vastustettiin sen esittämää kritiikkiä lähetystyöntekijöitä kohtaan. Vuonna 1847 Melville avioitui Elizabeth Shaw’n kanssa. He saivat neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. ellauri188.html on line 399: Melvillin havainnollisesta kirjasta tulee värikkäitä flashbackeja. Nuku Hivan maisemat on kuin Coleridgen eroottinen runo Xanadu. Syvät ja romanttiset rotkot joissa koski kohisee, tiedetään. Zolan papin ruokaemäntä Teuse ja sen törkyinen apupappi pelasivat aina sotaa. Se oli ainut peli jota emäntä osasi, pip-pelin lisäxi. ellauri188.html on line 405: Perhanan kannibaalit! Tulee mieleen Malamudin Cohn Island. Naapureiden popsiminen oli kummankin saaren asukkaiden parhaita oivalluxia. Siitä kannattaisi nykyajan apinoiden ottaa oppia. Kuvaus alkuasukkaineen riitaisista oloista vuorten rajaamissa pikku kanttooneissa muistuttaa toisaalta Schweizin maisemaa, toisaalta Jared Diamondin kuvauxia melkein 200v myöhemmin läheiseltä Papuan saarelta. Tää on termiittiapinan tasapainotila, tästä sen ei olis koskaan pitänyt lähteä paisumaan kuin pullataikina. ellauri188.html on line 415: Josh's other projects included the horror-thriller Child of Darkness, Child of Light, an adaptation of Paterson's novel Virgin, a tale of two Catholic virgin schoolgirls, that folded when they were both found pregnant under mysterious and supernatural circumstances. To avoid being caught red "handed" Lucas relocated to Australia to play the hot "headed" American cousin Luke McGregor opposite Andrew Clarke and Guy Pearce in the first season of the family western Snowy River: The McGregor Saga. Lucas appeared in all 13 episodes of the first season, but claimed in a later interview that despite the friendly reception by Rhonda Byrne, he was homesick for the United States, and his character was killed off in the second episode of season 2. ellauri188.html on line 420: Right before the play was to open, Lucas was mugged and beaten "on his way to the theater" for "dress rehearsal". He played the role of Judas with bloody bandages across his broken nose and black eyes. The audience thought the bandages were part of the play. ellauri188.html on line 426: Lucas's career also includes voice-over work (or voice acting) as Dog with Breathe Bible. Lucas is also an owner and promoter of the company Filthy Dog Food. ellauri188.html on line 427: Lucas met freelance writer Jessica "Chichua" Ciencin Henriquez at a dog park in 2011. They became knotted six weeks later and got loose on March 17, 2012, in Central Park. Their pup, Noah Reb Maurer, was born in June 2012. In January 2014, Ciencin Henriquez filed for a divorce that became final in October 2014. ellauri188.html on line 429: HIV/AIDS prevention would have been particularly important to him. He's NOT gay or Jewish NOR is the restaurant owner "Tucker" oriental, though he looks like it. He is half Irish, quarter Polish and quarter Italian. What a bummer. ellauri188.html on line 431: Lucasilla on rooli Arto Halosen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa elokuvassa The Guardian Angel – Suojelusenkeli, joka ilmestyy vuonna 2018. Paizi ei näy sen filmografiassa. Suomen elokuvateatterilevityksessä se sai 11 881 katsojaa. Siinä pahis hypnotisoija saa pokat pahantekoon selittämällä eze paha onkin jotain hyvää. Niin aina. Power of positive thinking. ellauri188.html on line 436: Jopa ulkomuodoltaan Toby veti minua puoleensa, sillä kun valtaosa miehistöstä oli yhtä karkeaa ulkoiselta olemukseltaan kuin hengeltäänkin Toby oli harvinaisen hauskannäköinen. Siniseen matruusintakkiin ja purjekangashousuihin sonnustautuneena hän näytti niin tyylikkäältä merimieheltä ettei häntä tyylikkäämpää ollut taatusti koskaan nähty yhdenkään laivan kannella; hän oli pieni ja sirotekoinen ja hänen vartensa oli tavattoman notkea. Hänen jo luonnostaan tumma ihonsa oli paahtunut tropiikin auringossa, ja pikimustien kutrien kimppu laskeutui hänen ohimoilleen ja sai hänen kookkaat tummat silmänsä näyttämään entistä tummemmilta. Hän oli omituinen ja itsepäinen, oikukas, ailahteleva ja haikea-joskus jopa synkkämielinen. Hänellä oli myös kiivas ja tuima luonne ja suuttuessaan hän suuttui silmittömästi. ellauri188.html on line 451: Alkuasukkaat ovat epäluotettavia, kavalia ja ailahtelevia, sanoo Hermanni. Tästä tulee mieleen Harari, jonka mukaan uskonnon ja setelirahan tärkein tehtävä on luoda luottoa ja mahdollistaa kauppa tuntemattomien välillä. Jos näitä ei ole, on kaikki keinot sallittuja. Vasta prisoner´s dilemman toistaminen synnyttää tasapainopisteitä. Jos peliä ei jatketa, on paras pelitapa huijaus. Jumala on virtuaalinen pelaaja, joka jatkaa aina peliä ja saa aina viimeisen siirron kolmen vangin dilemmassa. Se pitää huolta siitä että ne 2 muuta ei tee oharia. ellauri188.html on line 455: Tää että uskonnosta toiseen pyhäköt on naisilta tabuja, kertoo kaunopuheista kieltä koko homman nimestä. Se on ihan ilmeistä: äijiä PELOTTAA. Ellei ne liittoutuisi tällä lailla hyväveliseuroixi ja linnottautuisi pakoon naisia miesten taloihin, ne olis aivan hukassa. Uskonnot on pelon ylläpitämiä koiraiden diktatuureja. ellauri188.html on line 464: Vintissä on 27 vuoden katkeamaton sarja Aku Ankkoja 1/2 vuoden kansioissa. Lapset tutustuivat maailmankirjallisuuden helmiin ankkamiehityxen välityksellä. 1 niistä oli Jules Vernen Zaarin kuriiri. Roope oli zaari ja Aku kuriiri. Siihen aikaan venäläiset vaikuttivat suht hyvixiltä, kun vinosilmistä (mongolit tai tattarit) tuli detenten ja neukkuromahduxen ja Kiinan nousun tautta vahvempia viholliskuvia. Nyt tämänsuuntainen myönteinen kehitys on pysähtynyt kiitos zaari Putinin. ellauri188.html on line 470: On taas maaliskuu. Ensi viikolla tai ehkä tällä jo on luvassa taas räntää. Huhtikuinen sää kääntyy arktisexi, sanoo ennuste. Maaliskuine räntäsade tuo mieleen aina Cambridgen Fainwood Circlen vuonna 1978, jolloin kärsin ensimmäisestä lääkinnällistä depixestä valtavien lumihiutaleiden leijuessa erkkerihuoneen ruutuihin. Välillä ulvoin huoneessa kaverien harmixi, välillä menin talon kellariin rauhemmassa huutamaan. Ei ollut mukavaa. ellauri188.html on line 479: Kun silmä sumenee ja korvat menee lukkoon, ellauri188.html on line 487: Silloin miehen nenä kattoon yltää, eikä maailma tunnu miltään, ellauri188.html on line 488: Kun miehen nenä kattoon yltää, ei maailma tunnu miltään. ellauri189.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri189.html on line 45: Volynia (ukr. Волинь, Volyn, puol. Wołyń) on historiallinen alue, joka sijaitsee Länsi-Ukrainassa ja Kaakkois-Puolassa Pripet- ja Bugjokien välissä Galitsian ja Podolian pohjoispuolella. Alue on Euroopan vanhimpia slaavien asuttamia seutuja. Volynia on metsäinen ja järvinen alue.lähde? ellauri189.html on line 51: Kiovan Venäjä eli Kiovan Rusj oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta. Valtakunta oli pääasiassa itäslaavilainen. 800- ja 900-luvuilla skandinaavisilla ruseilla oli kuitenkin Kiovan Venäjän kehittymisessä huomattava, joskin kiistelty, rooli. Valtakuntaan kuului merkittäviä suomalais-ugrilaisia ja turkinsukuisia kansoja. Valtiota voidaan historiallisesti pitää Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan edeltäjänä, joskaan suoraa yhteyttä ei ole. (Arvasit oikein - tämä on reviiripoliittinen kuuma peruna!) ellauri189.html on line 57: Jukka Jari Korpela (s. 10. huhtikuuta 1957 Helsinki) jota ei pidä sekoittaa paasajan ikäiseen Esko Jukka "Yucca" Korpelaan, free-lance käpistelijään ja matematiikan kandidaattiin Espoosta, josta on ollut jo puhetta albumissa 139), on Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori ja historiantutkija. Hän on erikoistunut keskiaikaiseen vallanmuodostukseen ja siihen liittyviin pyhimyskultteihin. ellauri189.html on line 61: Tämä Korpela on julkaissut useita monografioita, muun muassa Miesparin siunaaminen, viisi ortodoksista keskiaikaista rukousta (2011). Hän katsoo näiden siunausten olemassaolon perusteella, että vetoaminen ortodoksiseen perinteeseen kiellettäessä homoparien siunaaminen on perusteetonta, kyllä siihen on Moosexen ja Paavalin sana riittävä. Korpela kääntyi aikuisiällä ortodoksiksi ja on vihitty 1995 diakoniksi. (- Miten yhdestä professorista saa niin monta diakonia? - Ihmekö tuo! 5000 ihmistäkin ravittiin 5 leivällä ja 2 kalalla. Kumpi on kovempi käsi, 1995 diakonia vai homopari?) ellauri189.html on line 72: Malczewski was born to a wealthy family in either Volhynia or Warsaw, and attended school in Krzemieniec (modern-day Kremenets, Ukraine), but did not graduate. He joined the army of the short-lived Duchy of Warsaw during the Napoleonic Wars in 1811, and remained in the army of Congress Poland under Emperor Alexander from 1815. He was wounded in the foot in a duel in 1816 and so had to leave the army. ellauri189.html on line 75: After leaving the army, he spent several years traveling through western Europe, staying some time in Paris, climbing Mont Blanc in 1818, and spending a good portion of his inherited fortune. He returned to his estate in Volhynia in 1821, where he began an ill-fated affair with a married woman and began writing. He moved to Warsaw in 1824, where he published the poetic novel Maria at his own expense in 1825, and died in poverty the next year in unclear circumstances. ellauri189.html on line 77: "Maria" was hailed by the younger generation as one of the first authentic literary products of Polish romanticism (the adherents of the so-called Warsaw Classicism were, on the contrary, horrified by the dark plot and the author’s preference for “provincial” words and expressions). Malczewski was then already in poor health and, before a year had passed, in May 1826, he died – impoverished and disgraced because of his affair with a hysterical married woman (whom he was supposed to heal by means of mesmerism – after his death she returned to her husband). ellauri189.html on line 79: In 1825 Antoni Malczewski published a long poem, Maria (Marya: A Tale of the Ukraine), which constitutes his only contribution to Polish poetry but occupies a permanent place there as a widely imitated example of the so-called Polish-Ukrainian poetic school. In the poem, Wacław, a young husband, goes to fight the Tatars and, after routing the raiders, hurries home to his wife, Maria. All he finds is a cold corpse. Yeah, great. Oh fuck. What's the use. The poem makes use of diversified rhythms and carefully chosen rhymes; and its Byronic hero, as well as its picture of Ukraine as a land of sombre charm, assured Malczewski both popularity and critical applause. ellauri189.html on line 81: It is generally held to be most influenced by Lord Byron, whom Malczewski had met in Venice during his travels around western Europe, though it is considerably more gloomy and Gothic than Byron's work. Malczewski is sometimes considered part of the "Ukrainian school" in Polish poetry, though others consider his work to stand uniquely separate. Maria was also influential on later Polish poets, especially Adam Mickiewicz, and on writer Joseph Conrad, although he was not a romantic as such. Well, some of his stuff is pretty gooey, like Nostromo, the Panamanian guy. ellauri189.html on line 83: It has often been stressed that the particular fascination that imparts itself to the reader of Maria is intimately connected with the mood of the Ukrainian ellauri189.html on line 91: to the public as the Ukrainian School of romantic poetry. ellauri189.html on line 93: In the first line of Malczewski’s tale we meet a Cossack with a bold look in his eyes (“Zapał jakiś rozżarza twojej twarzy śniadość”; “Some rapture kindles your tanned face”) ellauri189.html on line 98: the band of servants, a subject – he took his freedom from his father’s loins, ellauri189.html on line 100: looking like a ruler among the rabble that showed him the way”). ellauri189.html on line 112: Before engaging in battle Wacław visits his father-in-law and Maria (who slowly fades away, feeding on an ever-diminishing hope) to bring them the good news. The patriotic miecznik cannot, in spite of his advanced age, refrain from joining the band of his son-in-law, leaving his home and daughter without protection. The Tartars are finally (but not without difficulty) defeated and Wacław, in exultant mood, rides by night over the boundless steppe to unite with his wife as the messenger of victory. When he arrives, the manor-house of the miecznik appears to be abandoned. There are no signs of life. Entering a room, he discovers Maria, lying on a couch, her clothes in disorder, like a marble statue. It is evident that her vital strength has been extinguished, but he tries to make himself believe that she has only fainted and rushes out of the house, shouting: “O, water, water!”. Thereupon the “small figure” of a melancholy youth (“pacholę”) jumps from the thicket and relates to Wacław the events that have happened. ellauri189.html on line 114: It becomes clear that the apparent benevolence of the wojewoda was only a ruse to lure away the defenders from Maria’s home. During their absence his brigands, disguised as revellers (taking part in a kulig, a sort of carnival cortege of the szlachta moving about the countryside), had raided the house, carried Maria away and drowned her in a pond. Her dead body was found by the tenants and servants who had left it on the bed before they went in pursuit of the perpetrators of the crime. And so “Wacław loses in one moment everything on the world,/ Happiness, virtue, respect for his fellow-men and brothers” (“I tak Wacław od razu wszystko w świecie traci:/ Szczęście, cnotę, szacunek dla ludzi, swych braci”). It is suggested that in the “dark and dreary wood of human feelings” (“W tym ellauri189.html on line 119: are once again raiding the blood-soaked and fertile soil of the Ukraine) he does ellauri189.html on line 125: (And all is silent – where three graves meet in dreary brotherhood;/ And all is silent ellauri189.html on line 129: landscape. Communing with the monotonous plain that extends as far as the horizon, where it melts into the heaven, the author discovers that “mood” (Heidegger’s Gestimmtsein) is the fundamental human mode of being-in-the-world. The level plain and the hemisphere (earth and heaven) constitute a spatial totality that is self-enclosed: Being combines flatness with the curve of the hemisphere, the linear with the cyclical perspective (from an empirical point of view only half of its orbit is visible to man though he can of course turn around to see the rest of it): ellauri189.html on line 138: – arriving where the plain seemed to end, but again in a new flatness bends – a bright cloud in front of them, they looked like aerie knights to the eye.) ellauri189.html on line 142: naively, like a mood, into an abstract scheme, we realize that space is often a ellauri189.html on line 157: Their brands were still on fire and their hoofs were made of steel ellauri189.html on line 175: Joo tämmösiä nää karjapaimenten viisut on, yxinkertaisia karuja sentimenttejä. Ukrainasta kasakat on varmaan kadonneet valtavien leikkuupuimurien suihin. Aabel häviää Kainille sittenkin loppupeleissä. ellauri189.html on line 196: (The sun had already walked along his wide curve and tinged the grey clouds with a crimson glow; with a yellow light quivering over earth and water, he burnt, setting, on his rich throne. Already his look, full of wonder, does not blind, but spreads mild, visible rays and, taking a short farewell, before burying himself in the deep, he allows mortal eyes to look at him; still – during this last moment he does not hastily disappear, [for he wants] to nourish all creatures with a smile of life; still he glances through the windows in ellauri189.html on line 197: man’s habitation, as the melancholy look of Friendship that sets out on a journey;) ellauri189.html on line 209: with its receding horizon, melting into heaven, shows two different countenances of infinity. Man may spontaneously recognize the identity of linear and cyclical infinity, but the basis of this identity is not an empirically established fact, but an assumption, a matter of belief. The wheel of Karma is not so different from Schopenhauers endless rounds of the lush parks of Frankfurt following the dark star behind his poodle Atman. ellauri189.html on line 221: his aim of destroying his son’s misalliance, “brooding” on it in the “underworld” of his perverse mind (the treacherous heart of the wojewoda, who seems to be all smile, is compared to a “wine-cellar” [“loch”]; a more usual meaning of “loch” ellauri189.html on line 252: A good read or not? ellauri189.html on line 256: Iga rated it did not like it Oct 27. It was only after his death that critics realized the originality of Mary, by Malczeski – released in 1825 – that it was in fact the first Polish narrative poem. The injury of an ankle, which Malczewski had sustained defending his lover’s good name, destroyed the writer’s military career; the injury returned and he could not participate in Napoleon’s campaign against Russia in 1812. ellauri189.html on line 270: En halunnut armeijaan, koska pidän sotimista pöljänä hommana, hän sanoo. ellauri189.html on line 286: Ja jos tahtoo välttää tappamista tappamalla muita, niin mä pidän sitä jo hyvänä ominaisuutena. ellauri189.html on line 290: Taitaa mielipiteet kääntyä kaiken antamiseen hyvän maan puolesta. Roomassa asian ydin kirkastettiin jo kaksi tuhatta vuotta sitten: Si vis pacem, para bellum! ellauri189.html on line 296: Minä menisin ehdottomasti rintamalle tappamaan vihollista, joka aikoo tunkeutua Suomeen. Sota on todellakin on pöljä asia ja en tue sitä, mutta jos joku aikoo tunkeutua meidän maahan tavoitteenaan vallata se ja liittää omaan valtioon tai muuten vain tuhota se, niin minä tasan tarkkaan menen rintamalle ja tapan niin paljon vihollista kuin vaan tilanne vaatii. Haluan olla Suomalainen enkä minkään muun maalainen. Muualla ei saa edes kunnollista Havaijin leikettä, tiedän, olen käynyt aurinkorannalla. ellauri189.html on line 300: Täällä vallitsee joko Suomen tai Venäjän armeija. Demilitarisoitu Suomi ei tule koskaan olemaan totta, ellei Venäjä hoida asiaa kuntoon täälläkin. Dehumanisoitu on kyllä mahdollinen, jos kiväärimikkoja on tarpeexi. Toivotaan parasta. ellauri189.html on line 302: Vaihtoehtoista historian kulkua ei tietenkään voi tietää, mutta vertaamalla toisen vaihtoehdon valinneisiin voi päätellä miten todennäköisesti olisi käynyt. Suomen kohdalla tilannetta voi verrata esim. veljeskansaamme Viroon. ellauri189.html on line 316: No joo - jos nyt luovuttaisiin moralisoivista sädekehistä ja katsottaisiin aidosti ympärille - moniko täällä on kiinnostunut muista…Ahnehtimisen ja oman taloudellisen hyvinvoinnin kulttuuri rehottaa täällä murheen laaxossa. Hyvin toimeentulevat metelöivät yhteisvastuusta sillä hetkellä, kun oman edun mukainen systeemi on uhattuna -tai olisi. Moraalimalli on päälleliimattu ja muovimainen huutelumalli. ellauri189.html on line 319: Ukrainassa taistellaan sitä vastaan, ettei maa joutuisi totalitaristisen järjestelmän alle ja ettei sen mielivaltainen ajattelu ahmisi jatkossa Eurooppaa pala palalta. Aijaa kommarithan ei ole enää vallassa, no oligarkit sitten. Ai Amerikassakin on, no ne eivät sentään puhu venättä. Amerikkaa täällä jo osataan. ellauri189.html on line 346: Niin onko todellakin niin että tämä pienien kansojen asuttama Suomi, jonka oma historia, ei mitenkään ihmeemmin poikkea muiden maiden historiasta. Oikeuttaa jatkuvaan kissanhännän vetoon, tuon isomman naapurin kanssa. ellauri189.html on line 365: Jos emme halua rauhaa ja hyvää rinnakkaiseloa, on ihmiskunnan historia täynnä tarinoita, miten helposti syntyy vastakkain asettelua, joka johtaa helposti ensin suunsoittoon, sitten käsikähmään, sitten pahoinpitelyyn ja lopulta hengen riistoon. ellauri189.html on line 374: Luuleeko joku tosissaan, että ne yli 50 miljoonaa tapettua ihmistä, jotka menettivät elämänsä toisen maailman sodan aikana, eivät olisi elävinä, kyenneet rakentamaan parempaa tätäpäivää. ellauri189.html on line 377: Ihannemaailmassa tuo olisi mahdollista, mutta reaalimaailmassa - ei. Naapurimme noudattaa ihan omaa merkkikoodistoaan ja sen kanssa pärjätäkseen pitää pelata samalla koodistolla. Sen mitä naapuri sanoo, voi hyvällä omallatunnolla uskoa valheeksi - sillä Venäjällä on useita eri tasoja hyväksytyille valheille. Itänaapuri kunnioittaa ainoastaan voimaa, niin aseellista kuin henkistä. Sen tietää venäläinenkin, kiinalaisesta puhumattakaan. ellauri189.html on line 391: Lauantai 26. maalisk. 2022. Maailmojen sota on alkanut. Talon (ei tän vihreän vaan sen harmaan) pihalle on koottu ilman nauloja ja liimaa wokun hütteä muistuttava tsasouna tai pieni kirkko. Kiipeilen sen pelottavan korkealla ja jyrkällä katolla toimittamassa jotain asiaa, jotain sieltä piti tuoda alas, olen pudota, tartun johkin kurkihirteen joka irtoaa ja alkaa pudota, putoan, putoan mutta vauhti hidastuu ja laskeudun vahingoitta maahan. Mutta liimaamaton, ristiinnaulizematon kirkko on lysähtänyt peruuttamattomasti vinoon, ohuita hirsiä tai lautoja työntyy ulos sen päädystä, tiedän ettei sitä voi korjata muuten kuin purkamalla ja kokoomalla koko paska uudestaan. Voi helvetti! Että pitikin käydä näin! ellauri189.html on line 393: Maahan palattuani kuulen yläpuolelta että liikkeellä on kokonaisia lentolaivastoja, talon ja kirkon yli lentää kaikenkokoisia ja näköisiä lentohärveleitä matkalla kaakkoon kohti sotanäyttämöä. Hirveä surina ja jylinä, jotkut pienen brittiläisen poliisiauton näköiset koittaa startata jopa meidän pihasta. ellauri189.html on line 395: Mistä on kysymys? huudan siniruutuisen pöytäliinan näköiseen uudisasukkaan mekkoon sonnustautuneelle nuorelle ja kauniille Seijalle, joka säntää edelläni kohti pihaan auennutta soramonttua tai pommisuojatunnelia. Mixet seuraa uutisia, se moittii eikä pysähdy. Juoxen sen perään ja saan juuri ja juuri kiinni puvusta roikkuvasta metrien pituisesta esiliinan nauhasta. Sitä myöten saan kelatuxi izeni lähemmäxi pakenevaa neitoa. Maailmojen sota on alkanut, se huutaa taas, eikä sitä mikään enää pysäytä. On tullut uudet ohjeet, kaikkien länkkäreiden on mentävä vahvistamaan lentokieltoa, viimexi lentämillään lentokoneilla. Suomen armeijan edustajat manailevat kiukkuisina: no ne nyt just on ihan paskoja! ellauri189.html on line 410: The Dead Sea is situated at the lowest point on Earth and also the saltiost. It contains salt at a concentration level 10 timos higher than other ocoons and its wators are saturated in minerals, 12 of which are unique only to the Dead Sea. The minerals found in the Dead Sea and its sodimont mud is known all over the world for its healing, renewal and rejuvenation proportios ellauri189.html on line 430: The different densities and minerals in the waters would cause algal blooms that would be detrimental to the environment while also causing the water to turn red/green. ellauri189.html on line 448: Can Israel and Jordan cooperate to save the dying Dead Sea? The Dead Sea is Dying: Can A Controversial Plan Save It? No, they can only make matters worse, as usual. ellauri189.html on line 454: We promise never to compromise on the quality of our products. Besides a short visit to the Dead Sea to dig some more SEACRET Spa products from the goo is the best way to access a pure source of Dead Sea goodness, and the essential bencfits of its minerals, salt and mud. ellauri189.html on line 521: The products being sold to customers seem to be of good quality, but are actually dirt cheap. ellauri189.html on line 528: There is no income disclosure statement that those interested in the company can look up to determine the earnings of Seacret agents. So much for transparency. When the law approaches, the guys make themselves transparent. ellauri189.html on line 536: I know why you are curious about Seacret. You are looking for a way to make some extra money. Maybe, like me, you are looking to have your own business. Chances are that you are tired of the 9 to 5 grind. You have a family that depends on you financially and you can’t afford to have your livelihood depend on a fickle boss or an equally fickle economy. ellauri189.html on line 540: I was where you are. I did a lot of research and found that MLM and Ponzi schemes are too closely related. Don’t take my word for it. Look into it. There are absolutely legitimate MLM companies and Cutco might be one of them. But is that the answer? ellauri189.html on line 545: I hope you take me up on my offer and check out my top recommendation above. You can take your time and see all of the training and tools available to you. You don’t need to even provide a credit card number! Don’t miss out on this opportunity! I’ll see you on the other side! ellauri189.html on line 564: In the 1920s, Charles Ponzi carried out this scheme and became well known throughout the United States because of the huge amount of money that he took in. His original scheme was based on the legitimate arbitrage of international reply coupons for postage stamps, but he soon began diverting new investors' money to make payments to earlier investors and to himself. Unlike earlier similar schemes, Ponzi's gained considerable press coverage both within the United States and internationally both while it was being perpetrated and after it collapsed – this notoriety eventually led to the type of scheme being named after him. ellauri189.html on line 581: Pedolle luultavasti pätee EAT! > FUCK ! > KILL! paizi kiimassa tai raivopäänä. Mutta vielä on otettava huomioon preferenssit oman nartun kohtaloiden suhteen. Se ehkä selittää yhtälön FUCK! < KILL! onhan se nyt pienempi paha että joutuu ezimään uuden hanin alle kuin että ruokkii toisen pentuja. ellauri189.html on line 589: Jafar Panahin iranilais-azerilaisesta elokuvasta 3 Faces (Persian: Se rokh - سه رخ) 2018 heräsi ajatus: joka helvetin kolossa noita apinoita pitää kyykkiä. Mixi? Ja mitä alkeellisemmissa paikassa sitä alkeellisempia. Elävät ikuisessa kasvojensa menettämisen pelossa. No ei noissa karvanaamoissa ole mitään menettämistä. Ilman sääntöjä kaikki häviää. Jos ruumiin antaa päättää se paskoo päällensä. Vittuako komeljanttari raivosi pikkukylän tytölle? Sonni kärsii, se on Jumalan tahto. Se on siitossonni. Yhtenä yönä se astui 10 lehmää. Että piti juuri parhaan sonnin livetä. Seppo, olet oikea sonni! ellauri189.html on line 591: Sheherazaden kotona on tilanne päällä. Illalla kuuluu kyliltä inhottavaa ählämiulahtelua kuin kojoottien ulvontaa. Pimeys putoaa äkkiä kuin persienni. ellauri189.html on line 596: If one analyses the characters of the protagonists, however, one realises that Panahi is merely reinforcing ingrained, religiously patriarchal prejudices against women, who are consistently portrayed as weak, hysterical, cruel, illogical, too emotional and treacherous. ellauri189.html on line 655: Gaseeli (arab. غزل‎, ġazal) on persialainen runomuoto. Siihen kuuluu kaksisäkeisiä säkeistöjä. Ensimmäisen säeparin loppusointukaava toistuu myöhemmin parillisissa säkeissä. Persian runouden hallitsevaa muotoa on käyttänyt muun muassa Hafez. Eurooppalaisessa kirjallisuudessa se oli suosittu romantiikan aikana. ellauri189.html on line 680: där ovanför står branten furumörk, Ylempänä seisoo mustat havupuut, ellauri189.html on line 701: The ghazal (Arabic: غَزَل, Bengali: গজল, Hindi-Urdu: ग़ज़ल/غزَل, Persian: غزل, Azerbaijani: qəzəl, Turkish: gazel, Turkmen: gazal, Uzbek: gʻazal, Gujarati: ગઝલ) is a form of amatory poem or ode, originating in Arabic poetry. A ghazal may be understood as a poetic expression of both the pain of loss or separation and the beauty of love in spite of that pain. ellauri189.html on line 765: In some Pashtuns weddings, the bride breaks a glass (in particular, I heard it done by Pashtuns in Kandahar). In Jew’s weddings the groom breaks it. This is actually a relatively new tradition that Jews do for the remembrance of the destroyed Temple, so it is likely that Pashtuns heard of this tradition after they have already been exiled and added it to their other Israeli traditions. ellauri189.html on line 767: Some Pashtun women grow side brows (called Kamsai in Pashto). A lot of Jewish males do that too (mainly Hasidim (Ashkenazi) and Yemen Jews). Jews and Pashtuns are probably the only ones in the world who do this. ellauri189.html on line 779: Here it is said that almost half of Indian Afridi Pathans are very close genetically to Jews. I heard from some Pashtuns that Pathans are actually Pashtuns that mixed with other nations, so I was set to try to do a DNA test myself on friends of mine who are pure-blood Pashtuns. I already got an offer from a commercial company, when I suddenly remembered something I read not long ago – a Wikipedia article about Jewish genetics. They didn´t prove a thing, so I spend the rest of this section by hand-waving them away. ellauri189.html on line 797: People who kept the religion of Moses and Israel (what is called now Judaism) all along. They are Bene Israel because non-Israelis who married them, accepted the religion too, and Moses taught Bene Israel that if someone accepts that religion and goes through a certain process (called Giyur in Hebrew), he becomes an Israeli himself (Moses’ own wife, Sipora, was actually a convert). ellauri189.html on line 801: The faces of all the people who claim they are Bene Israel prove they mixed, and they generally do not deny that they mixed. Jews mixed too, but they kept Judaism, so they fall in to the first category (Jews who married non-Jews were thrown out of the Jewish community and were considered dead to them. This is still true for today’s religious Jews, and until not long ago, all Jews were religious). On the other hand, those other people who both mixed and did not keep Judaism, although they are descendants of Bene Israel to some extent, they are not Bene Israel themselves, as they do not fall into either category. ellauri189.html on line 807: That said, I think it is more likely that they didn’t mix than that they did. One reason is because the current situation is that most Pashtuns are not mixing. Another reason is that I can’t find a good reason why at some generation A they’d stop mixing after they mixed before that. And finally, we know from Moses (Deuteronomy 30), from Yehezkel (37), from Yirmiya (31), Yishaaya (51, 27), and from many other prophecies that the Bene Israel are out there (those who were exiled by the damn Assyrian). Because we know they don’t keep Judaism, the only possibility for them to exist as Israelis is by not mixing, and there is one, and only one, nation that fits those conditions, and it is the Pashtuns. ellauri189.html on line 829: So if you are a Pashtun and you are comfortable with the fact that we are you and you are us, you are invited to our facebook group – The People of Israel – Pashtuns and Jews. If you are a Jew and you are excited you are welcome too of course. ellauri189.html on line 839: So the prophets and the Talmud all say that the 10 tribes are out there, in their land they are the majority, and they are still Israelis, even after all these years. There’s one, and only one, nation that doesn’t look like they mixed, has Torah-based traditions, has a tradition of being Bene Israel, and even has a tradition of not mixing. They are the Pashtuns, our brothers, Bene Israel. ellauri190.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri190.html on line 32: George V. Woodchuck ellauri190.html on line 63: The Ukrainian term Cossack probably comes from the same Kipchak etymological root: wanderer, brigand, independent free-booter. ellauri190.html on line 65: Almost all ethnic Kazakhs today are Sunni Muslims of the Hanafi school. Their ancestors, however, believed in Shamanism and Tengrism, then Zoroastrianism, Buddhism and Christianity including Church of the East. Elikkä ryssän kasakat ja potaskan ruhtinaat ovat samanlaisia vain tavoilta ja nimeltä. Verisukulaisuutta ei ole osoitettu, mutta voivathan ne kaikki olla alunperin jotain kipchakkeja. Kazakhstan on pinta-alaltaan maailman suurin muslimivaltio, muttei väkiluvultaan, se on Indonesia. Se on myös maailman suurin potaskan tuottaja, ellei Amerikkaa lasketa. ellauri190.html on line 74: Max Vasmer's etymological dictionary traces the name to the Old East Slavic word козакъ, kozak, a loanword from Cuman, in which cosac meant "free man" but also "adventurer". The ethnonym Kazakh is from the same Turkic root. ellauri190.html on line 86: Kasaarien yläluokan on katsottu kääntyneen juutalaisuuteen mahdollisesti 800-luvun alkupuolella, vaikka tarkasta ajankohdasta ei ole varmuutta. Tieto kääntymisestä perustuu pääosin niin kutsuttuun juutalaiskasaarien kirjeenvaihtoon, joka koostuu kolmesta legendanomaisesta kuvauksesta. Myös joissakin arabilähteissä mainitaan kasaarien eliitin olleen juutalaisia, kun taas suurin osa valtakunnan asukkaista oli kristittyjä ja muslimeja. Huolimatta läheisistä väleistä kasaareihin bysanttilaislähteissä ei kuitenkaan mainita kasaarien juutalaisuutta. Liioin Palestiinan, Irakin tai Konstantinopolin juutalaiset lähteet eivät sisällä mainintoja kasaarijuutalaisista. ellauri190.html on line 88: Pieni osa tutkijoista, kuten Moshe Gil ja Shaul Stampfer, katsovat, että kasaarien kääntymistä juutalaisuuteen ei todellisuudessa tapahtunut. Stampferin mukaan lähteet ovat ristiriitaisia ja epäluotettavia, ja luotettavat aikalaistahot jättävät kasaarien juutalaisuuden mainitsematta. Euroopassa on 1800-luvun lopulta lähtien esitetty teorioita, että kasaarit olisivat aškenasijuutalaisten perustajaväestöä. Enemmistö tutkijoista hylkää tämän teorian. Ehkä osa kasaarien porukoista ehkä onkin nyt Pakistanin pashtuja? ellauri190.html on line 90: Maailman kuuluisin kazakhstanilainen, munauikkareissa tepastellut Borat onkin ehkä kasari? Borat Sagdijev (kaz. Бoрат Сагдиев) on kuvitteellinen hahmo, kazakstanilainen toimittaja, jota esittää britannialainen, juutalaistaustainen koomikko Sacha Baron Cohen. Cohen on sanonut hahmon perustuvan todelliseen henkilöön, hänen Venäjän eteläosissa tapaamaansa lääkäriin. Mullakin on Borat-munauikkarit, Bostonista ostetut, mutta ne on vielä alkuperäispakkauxessa, kun Seija ei antanut mun pukea niitä päälle silloin kun ne hankittiin. Borat! Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan, ellauri190.html on line 110: Petsenegit (kirkkoslaaviksi пєчєнѣзи, m.kreik. Πατζινάκοι, Patzinákoi) olivat Keski-Aasian aroilta lähtöisin ollut turkinsukuinen puolipaimentolaiskansojen liittoutuma 700–1000-luvuilla. Heistä on jäänyt mainintoja bysanttilaisiin, arabialaisiin, muinaisvenäläisiin ja länsieurooppaalaisiin lähteisiin. ellauri190.html on line 132: Viimeinen kirjallinen maininta rusien ja petsenegien taistelusta on Kiovan piiritys vuonna 1036, jolloin suuriruhtinaan joukot tuhosivat kaupunkia piirittäneet petsenegijoukot. Suuriruhtinas Jaroslav käytti taistelussa kahta taistelusiipeä: kiovalaiset ja novgorodilaiset. (Dodi, ryssäkansat toimivat tässä yhteistuumin veriveljinä.)Tämän taistelun jälkeen petsenegejä ei mainita enää itsenäisinä, vaan he osallistuivat taisteluihin uuden liittolaisensa, berendien, kanssa. Heitä nimitettiin myös tsorni klobukeiksi (eli mustahatuiksi). Ryssät olivat valkohattuja. Muisto petsenegeistä on jäänyt eloon myös myöhemmille ajoille kuten kirjallisuudessa rohkea Tselubei, joka ryhtyi Kulikovin taistelussa kaksintaisteluun. Häntä nimitettiin petsengiksi. Kulikov oli joku käpistelijä Kielikoneella. Ei sitä kyllä pezengixi sanottu. Pezit oli pienen tiilen muotosia karkkeja hassussa dispenserissä. ellauri190.html on line 134: Vuonna 1048 läntiset petsenegit asettuivat Tonavan alajuoksulle Moesiaan. Vuonna 1071 petsenegit olivat jossain B-roolissa Manzikertin taistelussa. Bysantin armeija tuhosi heidät lopullisesti Aleksios I Komnenoksen johdolla 1091 Konstantinopolin luona. Jäljelle jääneet petsenegit sulautuivat vähitellen alueen muihin kansoihin. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Ilman että päistämme edes tehdään juomakulhoja. ellauri190.html on line 140: Novgorod oli Kiovan Venäjän toiseksi tärkein keskus. Sen sijainti Itämereltä Mustalle merelle johtaneen Viikinkien idäntien sekä Volgaa pitkin itään suuntautuneen reitin risteyksessä vauhditti kaupan, käsityöammattien ja kulttuurin kehitystä. Vielä keskiajalla Novgorod oli tärkeä kaupunki myös alueen suomensukuiselle väestölle, tästä kertoo esimerkiksi kaupungin keskiaikainen Tšjudintsov -niminen katu, joka on viitannut Tsudeihin. Ne oli niitä tsuhnia. ellauri190.html on line 145: Vuosina 1136–1478 Novgorod oli Novgorodin tasavallan pääkaupunki. Sinne keskittyi Hansaliiton toimintaa. Pääosa Kultaisen Ordan ja Länsi-Euroopan välisestä kaupasta (suola, turkikset, nahat) kulki Novgorodin kautta, vaikka Novgorod ei varsinaisesti ollut Hansan jäsen. Tämä kauppareitti hiipui, kun Moskovan ruhtinaskunta valloitti ja tuhosi Novgorodin valtakunnan 1478. ellauri190.html on line 149: 1700-luvulla Novgorod menetti Pietarin kehityksen takia taloudellisen merkityksensä. Vuonna 1727 siitä tuli Novgorodin läänin pääkaupunki. 1800-luvun loppuun mennessä sillä oli enää hallinnollisen ja kirkollisen keskuksen rooli. Vuonna 1927 Novgorodin lääni lakkautettiin, ja kaupungista tuli aluksi Leningradin alueen piirikunnan ja vuodesta 1930 lähtien hallintopiirin keskus. Nykyinen Novgorodin alue on perustettu vuonna 1944. ellauri190.html on line 156: Moskova (ven. Москва́, Moskva [mɐˈskva] kuuntele ääntämys?) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 13,2 miljoonalla asukkaallaan. Moskova on Euroopan suurin kaupunki, koska Istanbul ei sijaitse kokonaan Euroopassa. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta. Tsaarinvallan aikaan Venäjän pääkaupunkina toimi Pietari, mutta Moskovasta tuli Neuvostoliiton pääkaupunki ja on pysynyt pääkaupunkina Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Moskovassa sijaitsee Kreml, jossa sijaitsevat Venäjän keskeiset hallintoelimet. Kaupunki kasvaa voimakkaasti, sitä palvelee viisi lentokenttää ja Moskovasta lähtevät rautatieyhteydet joka suuntaan.lähde? ellauri190.html on line 169: Batun Sininen orda jatkoi hyökkäystään länteen Puolaan ja Unkariin kukistaen siellä vastaan asettuneet länsieurooppalaiset ritariarmeijat. Vuonna 1241 suurkaani Ögödei kuoli ja Batu joutui luopumaan Puolan ja Unkarin valloituksista ottaakseen osaa seuraajakilpailuun. Venäjän valloitukset sen sijaan jäivät Batulle, ja hän perusti vuonna 1242 pääkaupunkinsa Sarain, joka lienee sijainnut Volgan alajuoksulla. ellauri190.html on line 178: Vuonna 1623–1624 kauppias Feodor Afanasjevitš Kotov matkusti Persiaan. Näin hän kertoi Volgan alajuoksusta: Täällä Ahtubajoella seisoo Kultainen orda. Kaanin salit, palatsit ja moskeijat on kaikki rakennettu kivestä. Mutta nyt jokaista rakennusta puretaan ja kivet viedään Astrahaniin. Todennäköisesti tämä teksti kuvaa Sarai Berkeä. ellauri190.html on line 193: Timur Lenk (9. huhtikuuta 1336, Shahr-e-Sabz – 14. helmikuuta 1405) eli Tamerlan oli 1300-luvun merkittävä turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija Keski-Aasiassa, erityisesti eteläisellä Venäjällä ja Persiassa. Hänestä alkoi mongolien timuridien dynastia. Hän perusteli valtaannousuaan väittämillään sukujuurilla Tšingis-kaaniin. Väittämä perustui siihen, että Timurin isä oli päällikkö turkkilaisklaanissa, joka johti sukujuurensa mongolijohtaja Qarachar Barlasiin. Timur oli isänsä tapaan suufimuslimi. Timurin isä oli vetäytynyt luostariin sanoen "maailma on vain kaunis vaasi täynnä skorpioneja", mutta Timur ei seurannut isäänsä. Hän halusi olla sotilasjohtaja, kallo täynnä skorpiooneja. Timur merkitsee tšagatain kielessä rautaa. Lenk tarkoittaa rampaa, koska Timurin jalka rampautui taistelussa. Rauta lenkku. Valloitukset lännessä ja luoteessa veivät hänen valtakuntansa rajat Ural- ja Volga-jokien luokse, etelässä ja lounaassa ne sisälsivät lähes koko Persian, mukaan lukien Bagdadin, Karbalan ja Kurdistanin. Vienanlahdesta Laatokkaan, vedämme miekalla rajan. Timur auttoi Tokhtamyshia venäläisiä vastaan ja hän valtasi Moskovan 1385. Il-kaanien valtakunnan Abu Sa'idin kuoleman (1335) jälkeen Persiassa oli voimatyhjiö, jota Timur alkoi valloituksellaan täyttää. Samaan aikaan Tokhtamysh kääntyi Timuria vastaan ja valloitti Azerbaidžanin. Vasta pitkän sodan jälkeen Tokhtamysh oli lopullisesti lyöty 1395. Timur hävitti Ordan pääkaupungin Sarain ja raunioitti sen talouden. ellauri190.html on line 197: Vuonna 1402 Timur valloitti Anatolian ja voitti osmanit Ankaran taistelussa saman vuoden heinäkuussa. Sulttaani Bayezid I vangittiin ja hän kuoli vankeudessa. Eurooppalaiset maat alkoivat tällöin tuntea huolta Timurin mahdollisesta hyökkäyksestä, ja lähettivät hänelle kohteliaita kirjeitä ystävällisten suhteiden toivossa. Timurin seuraava tavoite oli kuitenkin Kiinan suunnalla. ellauri190.html on line 210: Moskovan Venäjä syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547. Alueena se muodostui suurelta osin vuonna 1478, kun Novgorod liitettiin Moskovan ruhtinaskuntaan. Moskovan ruhtinaskunta oli valloittanut alaisuuteensa myös useita muita ruhtinaskuntia. Moskovan Venjän tazka on se 2-päinen kotka joka oli pahalla murhaajalla brittipersupoliisisarjassa Bay. Nyt juuri sattuu olemaan paha paikka, sanoo naispoliisi pystypanossa kalastajan kaa kujalla). ellauri190.html on line 224: The Zaporozhians gained a reputation for their raids against the Ottoman Empire and its vassals, although they also sometimes plundered other neighbors. Their actions increased tension along the southern border of the Polish–Lithuanian Commonwealth. Low-level warfare (aka cold war) took place in those territories for most of the period of the Commonwealth (1569–1795). ellauri190.html on line 237: Kyiv, the biggest city and the capital of Ukraine, was founded, most likely, between the 600s and the 700s A.D. as a fishermen village. The first settlements were on the right bank of the Dnipro river, where now is the Podil section of the city. The first wooden fortification and the Kyiv chieftain’s castle were built uphill from the original settlement, likely in the 8th or early 9th century. ellauri190.html on line 239: During the 9th century, “Varangians” (Vikings) began to serve as a kind of Praetorian Guard to the East Roman emperors. Tästä kertoo jännittävästi Mika Waltarin historiallinen romaani Mikael Karvajalka, joka taitaa olla meillä jossakin. To reach the city of Constantinople, they sailed from what today is called the Gulf of Finland up the Neva river to the lakes Ladoga and Ilmen and then to the Western Dvina and the Dnipro, going all the way down to the Black Sea. By the mid-9th century, they settled around and in Kyiv and founded their own dynasty of the descendants of Rurik. A grandson of Rurik, Svyatoslav (Sfendosleif) greatly expanded his realm to the east and south, while his mother Olga (Helga) traveled to Constantinople and was baptized Christian. Svyatoslav’s son, Volodymyr (Waldemar) married a daughter of the Eastern Roman emperor, was baptized, and baptized all his subjects in the year 988. (Back then, the city of Moscow, or the country now known as Russia – Россия – did not even exist, so there!) Over the next centuries, the “Rurikids” gradually lost their Scandinavian identity, marrying women of the Slavic, Hungarian, Greek, and Turkic ethnicities. ellauri190.html on line 241: Kouvolassa kävi vähän surkuteltava venäläinen ex-konekääntäjä nimeltä Voldemar Putin. Sen kautta pääsin käymään Pietarissa sen yhden Pirkon ikäisen puolalaisen konekäännösmiehen pakeilla. Molemmat (Voldemar ja Vladimir) on kuuluisamman Waldemarin kaimoja. Vladimirilla on joku kakkospuoliso Sveizissä sotaa paossa, mutta ilmeisesti jää nyt vaille Vladimirin miljoonia. Elon Musk koittaa väittää että Putin on sitä biljonäärimpi. Uskokoon ken haluaa. Elon haluis ostaa Twitterin ja tehdä siitä oman häkkilintunsa. Hinta olis n. 30 amerikan biljoonaa, mut ei hätää, Elonilla on niitä tuhansia. Ja ostikin, muutti nimen vielä äxäxi. ellauri190.html on line 261: In the first half of the 14th century, most of what is now Ukraine was cleared of the Mongols by the troops of a powerful ruler of Lithuania, Gedimin, and Ukraine became a part of the Great Duchy of Lithuania. The latter was a peculiar country. The bulk of its territory and population was what now is the Slavic country of Belarus. Only a small minority of its people traced their origin from the Baltic tribes, while the majority were Slavs. Gedimin’s name in modern Lithuanian is Gyadiminas, but in the chronicles he is named Kgindimin or Kindimin, which might have a Slavic root. The language of Gedimin’s court, and the court of his sons and grandsons was very Slavic, much like a mixture of somewhat archaic Ukrainian and Belarusian. The laws of the entire Duchy, the so-called Lithuanian Statutes, were written in the Cyrillic alphabet and read very much like the Belarusian (definitely Slavic) language. So they were bad guys in anyone's book already then. ellauri190.html on line 265: The Princes and the Kozaks, Part 2. In this feature, we are using the term “Kozak”, the transliteration of the original Ukrainian word, to distinguish the Zaporizhian, Sloboda and other Ukrainian talk hosts. Russian hosts from Don, Terek etc are called “Cossacks”. (Volga Volga, äiti armas, meri meidän synnyinmaan, uhris näätkö tyytyväinen, Donin ootko kasakkaan.) ellauri190.html on line 271: Also, during the 16th century, many thousands of random men, mostly young, robust, and adventure-seeking guys from all over Ukraine (compare today's immigrants), traveled to the lower Dnipro river, where the enormous rapids prevented the movement of battleships up from the Black Sea, and decided to call themselves, say, Kozaks. These Kozaks warriors wanted to defend the Orthodox Christian Ukrainian lands from the attacks of the Ottoman Turks. They founded their own city and fortress, called Sich, on the island of Khortytsya in the middle of the Dnipro river. There, they gathered in summertime, trained, and raided the steppes, fighting the Turkish and the Tatar troops from the Crimea. They also built ships and made sea raids on Istanbul and on Crimean seaports, freeing Christian captives whom the Turks and the Tatars enslaved. In winter, the Kozaks dispersed and lived close to the Dnipro banks as independent owners of their hamlets. At the beginning of the 17th century, the Kozaks became a formidable military force and a kind of a self-governing state with their own elected leaders and laws. ellauri190.html on line 273: In the 16th and the early 17th century the Kozak’s leaders (Hetmans) were loyal to the Polish crown and participated in the wars of the Great Duchy of Lithuania and the kingdom of Poland against Muscovy. Hetman Petro Konashevych Sahaydachny (1582-1622) nearly took Moscow in 1618. But nearly doesn't count. He also was an outstanding mecenate who donated some loot to Orthodox monasteries and schools, of which the so-called Bratska Shkola (“Brotherhood School”) later grew into a huge and famous institution of higher learning, the Kyiv Mohyla Academy, which now functions as a top-ranking Ukrainian economic liberal arts university. ellauri190.html on line 275: In 1648, a Kozak leader called Zinoviy Bohdan Khmelnytsky (Polish transliteration, Chmielnicki) started a war on the Polish crown. Initially, it was his own personal vendetta on a Polish landlord who stole his land, but very soon it grew into a colossal uprising of the Kozaks and Ukrainian peasants against their Polish landlords. The people fought (the way they knew how) against the feudal oppression, as well as against forced Catholicization and Polonization of Ukraine. Unfortunately, it turned into a fratricide. (Sorry Poles, of course we are on the same side now.) The main adversary of Khmelnytsky was Prince Yarema (Jeremiah) Korybut-Vyshnevetsky, a Rusyn-Ukrainian, a noble valiant knight and a great statesman who, nonetheless, kept his allegiance to the Polish king (whom he personally hated, but could not break his knight’s oath of loyalty). Both sides resorted to unspeakable cruelties. Most tragically, Khmelnysky, a brave warrior as he was, turned out to be a horribly short-sighted politician. In January 1654, he essentially surrendered Ukraine to Muscovy, approving what he thought was a temporary military union against the Republic but turned out to be the beginning of the “Russian” (actually Muscovite) occupation of Ukraine. It just goes to show: give a pinky finger to the Russkies and they take the whole hand. ellauri190.html on line 277: By 1659, the two outstanding sons of Ukraine, a Kozak general Ivan Vyhovsky and an eccentric scholar-nobleman Yuriy Nemyrych conceived what became known as the Union of Hadyach. It was a unique document, which, essentially, argued in favor of the Polish-Lithuanian Commonwealth transforming into the commonwealth of Poland, Lithuania, and Ukraine. Vyhovsky and Nemyrych proposed to establish a Great Principality of Ukraine on par with the Kingdom of Poland and the Great Duchy of Lithuania. And it was a unique historical moment, because in July 1659 the Ukrainian troops won a huge battle against the Muscovite army near the city of Konotop, totally crushing the Muscovites and proving that Ukraine did not need the “friendship” of the tyrannic Tzars. (See the analogy?) If the Hadyach Union had been approved by the Sejm of the Republic, Ukraine would perhaps have become a more European country and would progressively move toward full Western style independence. Again, tragically, it did not happen. Nemyrych was killed at a duel, and Vyhovsky forced to resign by populists who hated him because of his aristocratic blood and his alleged (rather than actual) love of things Polish. Without these two luminaries, the Sejm did not even bother to convene for discussions on the Hadyach Union, making it into a useless piece of paper. It was later “adopted,” but in such a distorted version that it excluded its main point, the creation of the Ukrainian state. Sellasta se on. Ukrainan, Puolan ja Baltian historia osoittaa, miten vaikeaa on merkata reviiriä jollei sitä ole valmiixi maastoon merkitty. ellauri190.html on line 315: The Russo-Polish geographer and ethnographer Zygmunt Gloger in his "Geography of historic lands of the Old Poland" (Polish: "Geografia historyczna ziem dawnej Polski") explains that at the time the term "Little" was interchangeably with the word "new", and in his footnotes, he clearly states that, at least in 1903, Little Russia (Malorossia) was perceived in such manner. Prior to the revolutionary events of 1917, a large part of the region's élite population adopted a Little Russian identity that competed with the local Ukrainian identity. At that time it was trendy to be Russian, large or small. ellauri190.html on line 333: Tässä puolisensataa herra Petteriä plus 1 rouva, Zenobia, joka on otettu mukaan ihan säälistä. Tiedot ovat eräältä amerikkalaiselta sivulta. Kumma ettei yhtään amerikkalaista ole mukana? Ellei konkistadoreja lasketa. Hunnit olivat ilmeisesti Kiinan pohjoisnaapureita kiinalaiselta nimeltään Xiongnu. Ne miehittivät Saxan kansainvaellusten aikana ja saivat sillä lailla aikaan Rooman tuhon. Hitlerin Aatun aikana sanottiin sakemanneja vuorostaan hunneixi (the Huns). Ruottalaiset tunsi Attilan nimellä Atle. Listasta puuttuu ainakin toinen valloittava nainen, nimittäin Katariina Suuri. ellauri190.html on line 489: Edward I, popularly known as "Longshanks" because of his 6 foot 2 inch (1.88 m) frame and the "Hammer of the Scots" (his tombstone, in Latin, read, Hic est Edwardus Primus Scottorum Malleus, "Here is Edward I, Hammer of the Scots"), achieve... ellauri191.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri191.html on line 91: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%29.svg/45px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%29.svg.png" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 125: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/21px-Flag_of_Norway.svg.png" decoding="async" width="21" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/32px-Flag_of_Norway.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/41px-Flag_of_Norway.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="372" /> Norja ellauri191.html on line 142: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%29.svg/45px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%29.svg.png" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 157: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg/23px-Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg/35px-Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg/45px-Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="800" /> Espanja ellauri191.html on line 190: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/23px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/35px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/45px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png 2x" data-file-width="1500" data-file-height="1000" /> Italia ellauri191.html on line 207: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 240: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 272: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/92/Flag_of_Belgium_%28civil%29.svg/23px-Flag_of_Belgium_%28civil%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/92/Flag_of_Belgium_%28civil%29.svg/35px-Flag_of_Belgium_%28civil%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/92/Flag_of_Belgium_%28civil%29.svg/45px-Flag_of_Belgium_%28civil%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Belgia ellauri191.html on line 305: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/British_Raj_Red_Ensign.svg/23px-British_Raj_Red_Ensign.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/British_Raj_Red_Ensign.svg/35px-British_Raj_Red_Ensign.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/British_Raj_Red_Ensign.svg/46px-British_Raj_Red_Ensign.svg.png 2x" data-file-width="600" data-file-height="300" /> Intia ellauri191.html on line 330: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%29.svg/45px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%29.svg.png" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 346: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 363: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/20px-Flag_of_Denmark.svg.png" decoding="async" width="20" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/31px-Flag_of_Denmark.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/40px-Flag_of_Denmark.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="387" /> Tanska ellauri191.html on line 378: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/20px-Flag_of_Denmark.svg.png" decoding="async" width="20" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/31px-Flag_of_Denmark.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/40px-Flag_of_Denmark.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="387" /> Tanska ellauri191.html on line 423: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/21px-Flag_of_Norway.svg.png" decoding="async" width="21" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/32px-Flag_of_Norway.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/41px-Flag_of_Norway.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="372" /> Norja ellauri191.html on line 441: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 457: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg/23 Espanja ellauri191.html on line 474: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/23px-Flag_of_Ireland.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/35px-Flag_of_Ireland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/46px-Flag_of_Ireland.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Irlanti ellauri191.html on line 489: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/23px-Flag_of_Poland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/35px-Flag_of_Poland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/46px-Flag_of_Poland.svg.png 2x" data-file-width="640" data-file-height="400" /> Puola ellauri191.html on line 506: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 524: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/23px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/35px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/45px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png 2x" data-file-width="1500" data-file-height="1000" /> Italia ellauri191.html on line 541: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 557: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/21px-Flag_of_Norway.svg.png" decoding="async" width="21" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/32px-Flag_of_Norway.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/41px-Flag_of_Norway.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="372" /> Norja ellauri191.html on line 573: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/23px-Flag_of_Germany.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/35px-Flag_of_Germany.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/46px-Flag_of_Germany.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /> Saksa ellauri191.html on line 577: "principally for his great novel, ooks" title="Buddenbrooks">Buddenbrooks, which has won steadily increased recognition as one of the classic works of contemporary literature" ellauri191.html on line 589: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/23px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/35px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/46px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 605: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 622: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 638: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska (maanpakolainen) ellauri191.html on line 655: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/23px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/35px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/45px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png 2x" data-file-width="1500" data-file-height="1000" /> Italia ellauri191.html on line 680: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/23px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/35px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/46px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 696: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 713: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/23px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/35px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/46px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 729: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/23px-Flag_of_Finland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/35px-Flag_of_Finland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/46px-Flag_of_Finland.svg.png 2x" data-file-width="1800" data-file-height="1100" /> Suomi ellauri191.html on line 781: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/20px-Flag_of_Denmark.svg.png" decoding="async" width="20" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/31px-Flag_of_Denmark.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/40px-Flag_of_Denmark.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="387" /> Tanska ellauri191.html on line 798: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Flag_of_Chile.svg/23px-Flag_of_Chile.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Flag_of_Chile.svg/35px-Flag_of_Chile.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Flag_of_Chile.svg/45px-Flag_of_Chile.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Chile ellauri191.html on line 815: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Switzerland.svg/15px-Flag_of_Switzerland.svg.png" decoding="async" width="15" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Switzerland.svg/23px-Flag_of_Switzerland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Switzerland.svg/30px-Flag_of_Switzerland.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="512" /> Sveitsi ellauri191.html on line 831: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 847: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 865: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/23px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/35px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/46px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 881: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 897: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 913: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 929: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 945: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/23px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/35px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/46px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 962: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_Iceland.svg/21px-Flag_of_Iceland.svg.png" decoding="async" width="21" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_Iceland.svg/32px-Flag_of_Iceland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_Iceland.svg/42px-Flag_of_Iceland.svg.png 2x" data-file-width="1250" data-file-height="900" /> Islanti ellauri191.html on line 994: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1012: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Neuvostoliitto ellauri191.html on line 1028: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/23px-Flag_of_Italy.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/35px-Flag_of_Italy.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/45px-Flag_of_Italy.svg.png 2x" data-file-width="1500" data-file-height="1000" /> Italia ellauri191.html on line 1044: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1060: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/61/Flag_of_Yugoslavia_%281946-1992%29.svg/23px-Flag_of_Yugoslavia_%281946-1992%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/61/Flag_of_Yugoslavia_%281946-1992%29.svg/35px-Flag_of_Yugoslavia_%281946-1992%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/61/Flag_of_Yugoslavia_%281946-1992%29.svg/46px-Flag_of_Yugoslavia_%281946-1992%29.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="500" /> Jugoslavia ellauri191.html on line 1077: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/23px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/35px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/46px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 1109: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1125: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Neuvostoliitto ellauri191.html on line 1144: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d4/Flag_of_Israel.svg/21px-Flag_of_Israel.svg.png" decoding="async" width="21" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d4/Flag_of_Israel.svg/32px-Flag_of_Israel.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d4/Flag_of_Israel.svg/41px-Flag_of_Israel.svg.png 2x" data-file-width="1100" data-file-height="800" /> Israel ellauri191.html on line 1159: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 1178: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ec/Flag_of_Guatemala.svg/23px-Flag_of_Guatemala.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ec/Flag_of_Guatemala.svg/35px-Flag_of_Guatemala.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ec/Flag_of_Guatemala.svg/46px-Flag_of_Guatemala.svg.png 2x" data-file-width="960" data-file-height="600" /> Guatemala ellauri191.html on line 1182: "for his livid literary achievement, deep-rooted in the national traits and traditions of Indian peoples of Latin America" ellauri191.html on line 1195: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Flag_of_Japan.svg/23px-Flag_of_Japan.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Flag_of_Japan.svg/35px-Flag_of_Japan.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Flag_of_Japan.svg/45px-Flag_of_Japan.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Japani ellauri191.html on line 1212: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/23px-Flag_of_Ireland.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/35px-Flag_of_Ireland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/46px-Flag_of_Ireland.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Irlanti ellauri191.html on line 1229: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Neuvostoliitto ellauri191.html on line 1248: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Flag_of_Chile.svg/23px-Flag_of_Chile.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Flag_of_Chile.svg/35px-Flag_of_Chile.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Flag_of_Chile.svg/45px-Flag_of_Chile.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Chile ellauri191.html on line 1256: Läski #metoo kommari. ellauri191.html on line 1266: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/23px-Flag_of_Germany.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/35px-Flag_of_Germany.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/46px-Flag_of_Germany.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /> Saksan liittotasavalta ellauri191.html on line 1284: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b9/Flag_of_Australia.svg/23px-Flag_of_Australia.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b9/Flag_of_Australia.svg/35px-Flag_of_Australia.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b9/Flag_of_Australia.svg/46px-Flag_of_Australia.svg.png 2x" data-file-width="1280" data-file-height="640" /> Australia ellauri191.html on line 1301: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 1316: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 1332: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/23px-Flag_of_Italy.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/35px-Flag_of_Italy.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/45px-Flag_of_Italy.svg.png 2x" data-file-width="1500" data-file-height="1000" /> Italia ellauri191.html on line 1336: "for his distinctive poetry, which, with great artistic sensitivity, has interpreted human values under the sign of an outlook on life with no illusions" ellauri191.html on line 1349: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 1382: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 1386: "for his impassioned narrative art which, with roots in a Polish-Jewish cultural tradition, brings universal human conditions to life" ellauri191.html on line 1400: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Greece.svg/23px-Flag_of_Greece.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Greece.svg/35px-Flag_of_Greece.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Greece.svg/45px-Flag_of_Greece.svg.png 2x" data-file-width="600" data-file-height="400" /> Kreikka ellauri191.html on line 1417: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/23px-Flag_of_Poland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/35px-Flag_of_Poland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/46px-Flag_of_Poland.svg.png 2x" data-file-width="640" data-file-height="400" /> Puola/oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 1434: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 1438: "for writings marked by a broad outlook, a wealth of ideas and artistic power" ellauri191.html on line 1451: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/21/Flag_of_Colombia.svg/23px-Flag_of_Colombia.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/21/Flag_of_Colombia.svg/35px-Flag_of_Colombia.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/21/Flag_of_Colombia.svg/45px-Flag_of_Colombia.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Kolumbia ellauri191.html on line 1468: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 1484: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cb/Flag_of_the_Czech_Republic.svg/23px-Flag_of_the_Czech_Republic.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cb/Flag_of_the_Czech_Republic.svg/35px-Flag_of_the_Czech_Republic.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cb/Flag_of_the_Czech_Republic.svg/45px-Flag_of_the_Czech_Republic.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Tšekkoslovakia ellauri191.html on line 1501: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1517: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/79/Flag_of_Nigeria.svg/23px-Flag_of_Nigeria.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/79/Flag_of_Nigeria.svg/35px-Flag_of_Nigeria.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/79/Flag_of_Nigeria.svg/46px-Flag_of_Nigeria.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Nigeria ellauri191.html on line 1534: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 1551: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/Flag_of_Egypt.svg/23px-Flag_of_Egypt.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/Flag_of_Egypt.svg/35px-Flag_of_Egypt.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/Flag_of_Egypt.svg/45px-Flag_of_Egypt.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Egypti ellauri191.html on line 1568: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Flag_of_Spain.svg/23px-Flag_of_Spain.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Flag_of_Spain.svg/35px-Flag_of_Spain.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Flag_of_Spain.svg/45px-Flag_of_Spain.svg.png 2x" data-file-width="750" data-file-height="500" /> Espanja ellauri191.html on line 1583: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/Flag_of_Mexico.svg/23px-Flag_of_Mexico.svg.png" decoding="async" width="23" height="13" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/Flag_of_Mexico.svg/35px-Flag_of_Mexico.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/Flag_of_Mexico.svg/46px-Flag_of_Mexico.svg.png 2x" data-file-width="980" data-file-height="560" /> Meksiko ellauri191.html on line 1600: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Flag_of_South_Africa_%281928%E2%80%931994%29.svg/23px-Flag_of_South_Africa_%281928%E2%80%931994%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Flag_of_South_Africa_%281928%E2%80%931994%29.svg/35px-Flag_of_South_Africa_%281928%E2%80%931994%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Flag_of_South_Africa_%281928%E2%80%931994%29.svg/45px-Flag_of_South_Africa_%281928%E2%80%931994%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Etelä-Afrikka ellauri191.html on line 1616: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9f/Flag_of_Saint_Lucia.svg/23px-Flag_of_Saint_Lucia.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9f/Flag_of_Saint_Lucia.svg/35px-Flag_of_Saint_Lucia.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9f/Flag_of_Saint_Lucia.svg/46px-Flag_of_Saint_Lucia.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Saint Lucia ellauri191.html on line 1633: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 1649: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Flag_of_Japan.svg/23px-Flag_of_Japan.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Flag_of_Japan.svg/35px-Flag_of_Japan.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Flag_of_Japan.svg/45px-Flag_of_Japan.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Japani ellauri191.html on line 1665: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/23px-Flag_of_Ireland.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/35px-Flag_of_Ireland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/46px-Flag_of_Ireland.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Irlanti ellauri191.html on line 1682: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/23px-Flag_of_Poland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/35px-Flag_of_Poland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/46px-Flag_of_Poland.svg.png 2x" data-file-width="640" data-file-height="400" /> Puola ellauri191.html on line 1698: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/23px-Flag_of_Italy.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/35px-Flag_of_Italy.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/45px-Flag_of_Italy.svg.png 2x" data-file-width="1500" data-file-height="1000" /> Italia ellauri191.html on line 1714: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Portugal.svg/23px-Flag_of_Portugal.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Portugal.svg/35px-Flag_of_Portugal.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Portugal.svg/45px-Flag_of_Portugal.svg.png 2x" data-file-width="600" data-file-height="400" /> Portugali ellauri191.html on line 1730: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/23px-Flag_of_Germany.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/35px-Flag_of_Germany.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/46px-Flag_of_Germany.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /> Saksa ellauri191.html on line 1746: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1763: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 1780: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Flag_of_Hungary.svg/23px-Flag_of_Hungary.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Flag_of_Hungary.svg/35px-Flag_of_Hungary.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Flag_of_Hungary.svg/46px-Flag_of_Hungary.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Unkari ellauri191.html on line 1797: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Flag_of_South_Africa.svg/23px-Flag_of_South_Africa.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Flag_of_South_Africa.svg/35px-Flag_of_South_Africa.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Flag_of_South_Africa.svg/45px-Flag_of_South_Africa.svg.png 2x" data-file-width="400" data-file-height="267" /> Etelä-Afrikka ellauri191.html on line 1813: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Flag_of_Austria.svg/23px-Flag_of_Austria.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Flag_of_Austria.svg/35px-Flag_of_Austria.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Flag_of_Austria.svg/45px-Flag_of_Austria.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Itävalta ellauri191.html on line 1830: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 1834: "who in his plays uncovers the precipice under everyday prattle and forces entry into oppression's closed rooms" ellauri191.html on line 1846: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/Flag_of_Turkey.svg/23px-Flag_of_Turkey.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/Flag_of_Turkey.svg/35px-Flag_of_Turkey.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/Flag_of_Turkey.svg/45px-Flag_of_Turkey.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="800" /> Turkki ellauri191.html on line 1862: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 1878: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska/oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Flag_of_Mauritius.svg/23px-Flag_of_Mauritius.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Flag_of_Mauritius.svg/35px-Flag_of_Mauritius.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Flag_of_Mauritius.svg/45px-Flag_of_Mauritius.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Mauritius ellauri191.html on line 1894: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/23px-Flag_of_Germany.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/35px-Flag_of_Germany.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/46px-Flag_of_Germany.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /> Saksa ellauri191.html on line 1905: ook_Fair_2011b.jpg" class="image">ook Fair 2011b.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/Vargas_Losa_G%C3%B6teborg_Book_Fair_2011b.jpg/75px-Vargas_Losa_G%C3%B6teborg_Book_Fair_2011b.jpg" decoding="async" width="75" height="50" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/Vargas_Losa_G%C3%B6teborg_Book_Fair_2011b.jpg/113px-Vargas_Losa_G%C3%B6teborg_Book_Fair_2011b.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/Vargas_Losa_G%C3%B6teborg_Book_Fair_2011b.jpg/150px-Vargas_Losa_G%C3%B6teborg_Book_Fair_2011b.jpg 2x" data-file-width="3872" data-file-height="2592" /> ellauri191.html on line 1910: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Flag_of_Peru.svg/23px-Flag_of_Peru.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Flag_of_Peru.svg/35px-Flag_of_Peru.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Flag_of_Peru.svg/45px-Flag_of_Peru.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Peru/oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Flag_of_Spain.svg/23px-Flag_of_Spain.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Flag_of_Spain.svg/35px-Flag_of_Spain.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Flag_of_Spain.svg/45px-Flag_of_Spain.svg.png 2x" data-file-width="750" data-file-height="500" /> Espanja ellauri191.html on line 1926: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 1943: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Flag_of_the_People%27s_Republic_of_China.svg/23px-Flag_of_the_People%27s_Republic_of_China.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Flag_of_the_People%27s_Republic_of_China.svg/35px-Flag_of_the_People%27s_Republic_of_China.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Flag_of_the_People%27s_Republic_of_China.svg/45px-Flag_of_the_People%27s_Republic_of_China.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Kiina ellauri191.html on line 1961: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Flag_of_Canada.svg/23px-Flag_of_Canada.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Flag_of_Canada.svg/35px-Flag_of_Canada.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Flag_of_Canada.svg/46px-Flag_of_Canada.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Kanada ellauri191.html on line 1979: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1995: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Flag_of_Belarus.svg/23px-Flag_of_Belarus.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Flag_of_Belarus.svg/35px-Flag_of_Belarus.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Flag_of_Belarus.svg/46px-Flag_of_Belarus.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="450" /> Valko-Venäjä ellauri191.html on line 2012: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 2028: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 2046: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/23px-Flag_of_Poland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/35px-Flag_of_Poland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/46px-Flag_of_Poland.svg.png 2x" data-file-width="640" data-file-height="400" /> Puola ellauri191.html on line 2062: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Flag_of_Austria.svg/23px-Flag_of_Austria.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Flag_of_Austria.svg/35px-Flag_of_Austria.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Flag_of_Austria.svg/45px-Flag_of_Austria.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Itävalta ellauri191.html on line 2080: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 2096: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/38/Flag_of_Tanzania.svg/23px-Flag_of_Tanzania.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/38/Flag_of_Tanzania.svg/35px-Flag_of_Tanzania.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/38/Flag_of_Tanzania.svg/45px-Flag_of_Tanzania.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Tansania ellauri191.html on line 2110: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cd/Annie_Ernaux_al_Salone_del_Libro_%28cropped%29.jpg" width="75" height="107" /> ellauri191.html on line 2115: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 2120: "for the courage and clinical acuity with which she uncovers the roots, estrangements and collective restraints of personal memory" ellauri191.html on line 2128: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/97/Jon_Fosse.jpg/150px-Jon_Fosse.jpg" width="75" /> ellauri191.html on line 2133: oopeli" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/21px-Flag_of_Norway.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" data-file-width="512" data-file-height="372" /> Norja ellauri191.html on line 2138: "innovatiivisista näytelmistään ja proosastaan, jotka antavat äänen sanomattomalle" ellauri191.html on line 2146: Näistä runsaasta sadasta enimmäxeen häiskästä on tuiki tuntemattomia vielä yli neljäkymmentä. Ollaan siis jo voiton puolella! Puhtaasti poliittisia nimityxiä ovat ainakin Churchill, Russell ja Robert Zimmermann. Likaisia poliittisia vetoja länkkärien puolesta on varmasti yli puolet kaikista. Voi olla lisääkin kun luen tarkemmin. Varmaan Mommsenkin on tapaus pisteessä: sen Rooman historia on avainromaani hullun vuoden jälkeiseen Saxan politiikkaan, jossa odoteltiin pukkia, ja se tulikin, nimittäin 2 maailmansodan johtajaa, rautakansleri ja Hitler. Bergson on täys pelle, niitäkin on varmaan muitakin. Nazeja on Hamsun ja Handke ainakin. Pesunkestäviä kommareita voi olla vastapropagandatarkoituxessa mukana jokunen. Ruozalaisia on huisisti enemmän kuin ansaizisi. Vahvaa dynyrahojen kotiinpäin vetoa. ellauri191.html on line 2148: In the Wall Street Journal, Joseph Epstein wrote, "You might not know it, but you and I are members of a club whose fellow members include Leo Tolstoy, Henry James, Anton Chekhov, Mark Twain, Henrik Ibsen, Marcel Proust, James Joyce, Jorge Luis Borges and Vladimir Nabokov. [And, we might add: Virginia Woolf, Joseph Conrad, Anna Akhmatova, Ella Fitzgerald, and Eudora Welty.] The club is the Non-Winners of the Nobel Prize in Literature. All these authentically great writers, still alive when the prize, initiated in 1901, was being awarded, didn't win it." ellauri192.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri192.html on line 45: Prince Nikolai Sergeyevich Trubetzkoy (Russian: Никола́й Серге́евич Трубецко́й, IPA: [trʊbʲɪtsˈkoj]; 16 April 1890 – 25 June 1938) was a Russian linguist and historian whose teachings formed a nucleus of the Prague School of structural linguistics. He is widely considered to be the founder of morphophonology. He was also associated with the Russian Eurasianists. ellauri192.html on line 49: After he graduated from the Moscow University (1913), Trubetzkoy delivered lectures there until the Russian Revolution, when he moved first to the University of Rostov-on-Don, then to the University of Sofia (1920–1922) and finally took the chair of Professor of Slavic Philology at the University of Vienna (1922-1938). He died from a heart attack attributed to Nazi persecution after he had published an article that was highly critical of Hitler's crackpot morphophonological theories. ellauri192.html on line 53: Trubetzkoy oli strukturalismin patriarkkoja Roman Jakobsonin kaa, jota Lévi-Strauss koitti kaupata myös antropologiaan. Kielitieteessä se meni kaupaxi kuin siimaa, aina Chomskyyn saakka, joka antoi sille kuoliniskun transformaatioilla. Sillä kuten muistetaan, strukturalismin komplexisuus jää Chomskyn luokkaan 2. Trubetzkoyn fonologia hoituu enimmäxeen vielä yxinkertaisemmilla, luokan 3 äärellisillä automaateilla, joiden parissa Kimmo Koskenniemi jaxoi puuhastella koko uransa. Vaikka mitä väliä noilla Chomskyn yläluokilla on tekoälyn kannalta? Nehän perustuu äärettömyyden idealisaatioon. Neuroverkot osoittavat ettei sellaisia enää tarvita. Ajamalla äärellisen tilan mallia liukuluvuilla voi tavallisen nörtin pelikoneen grafiikkakorteilla simuloida aapan aivotoimintaa niin hyvin ettei sen oma aivokuori pysy mukana. Kukas sitä enempää älyä voi enää vaatia? ellauri192.html on line 55: The Prague linguistic circle included the Russian émigrés Roman Jakobson, Nikolai Trubetzkoy, and Sergei Karcevskiy, as well as the famous Czech literary scholars René Wellek and Jan Mukařovský. The instigator of the circle, and its first president until his death in 1945, was the Czech linguist Vilém Mathesius. After the Czechoslovak coup d'état of 1948, the circle was disbanded in 1952 (another marked year), but the Prague School continued as a major force in linguistic functionalism. ellauri192.html on line 57: Opiskellessaan Helsingin yliopistossa Kiparsky perehtyi laajasti kielitieteeseen. Hän opiskeli ensin germaanisia ja romaanisia kieliä, mutta päätyi lopulta slavistiksi muun muassa valovoimaisen neron, professori Jooseppi Julius Mikkolan ansiosta. Kiparskyn kandidaatintutkinnon (1929) pääaine oli vielä germanistiikka, muina aineina olivat slaavilainen filologia, sanskrit ja latina. Tämän jälkeen Kiparsky teki kaksi opintomatkaa Tšekkoslovakiaan, missä hän tutustui tuolloin uuteen tutkimussuuntaan, ns. Prahan koulukunnan kehittämään fonologiaan. Huomaa lamavuoden 1929 markedness! Pirkko Hiekkala meni silloin kansakouluun Töölössä ja Carl-Erik valmistavaan kouluun Ratakadulla, ja ampui Olli Lokin kanssa lattialla tinasotilaita pikku tykillä. ellauri192.html on line 59: Valentin Kiparskyn ja hänen toisen vaimonsa Dagmarin (o.s. Jaatinen) yhdysvaltalaistunut poika Paul Kiparsky (s. 28. tammikuuta 1941 Helsinki) opiskeli MIT:issä ja on Stanfordin yliopiston kielitieteen professori. Hän on merkittävällä urallaan tutkinut monien hullumpienkin ilmiöiden ohella (mm. Sanskritin) suomen kieleen liittyviä kysymyksiä. Hän on jo yli 80-vuotias. Hän riiteli 1. vaimonsa Carol Kiparskyn kanssa niin ärhäkästi että myöhästyivät ruualta, ja meni Californiassa Seijan kanssa rypyammeeseen, sellaiseen ulkosammioon, joka oli silloin uusinta muotia. En mennyt mukaan. Olen kahdellakin tapaa siis Prahan koulukunnan perillinen suoraan alenevassa polvessa: Juutalainen Morris Halle oli juutalaisen Jakobsonin oppilas, ja aateliset Kiparskyt saivat oppia vähintään yhtä aateliselta Trubetskoilta. Halle vittuili mulle kun olin masentunut, ja koitti syöttää suffixeja ja puffixeja lohtunamixi. Paul oli kiltti ja auttoi missä voi. ellauri192.html on line 61: Jakobson was born in the Russian Empire on 11 October 1896 to a well-to-do family of Jewish descent, the industrialist Osip Jakobson and chemist Anna Volpert Jakobson. Under the pseudonym 'Aliagrov', he published books of zaum poetry and befriended the Futurists Vladimir Mayakovsky, Kazimir Malevich, Aleksei Kruchyonykh and others. It was the poetry of his contemporaries that partly inspired him to become a linguist. ellauri192.html on line 77: Jakobson escaped from Prague in early March 1939 via Berlin for Denmark, where he was associated with Louis Hjelmslev's Copenhagen linguistic circle. He fled to Norway on 1 September 1939, and in 1940 walked across the border to Sweden, where he continued his work at the Karolinska Hospital (with works on footsores, aphasia and language competence). When Swedish colleagues feared a possible German occupation, he managed to leave on a cargo ship, together with Ernst Cassirer (the former rector of Hamburg University) to New York City in 1941 to become part of the wider community of intellectual émigrés who fled there. ellauri192.html on line 79: At the New York École libre des hautes études, a sort of Francophone university-in-exile, he met and collaborated with Claude Lévi-Strauss, who would also become a key exponent of structuralism. He also made the acquaintance of many American linguists, chemists and anthropologists, such as Franz Boas, Benjamin Whorf, and Leonard Bloomfield. When the American authorities considered "repatriating" him to Europe, it was Franz Boas (another Jew) who actually saved his ass. ellauri192.html on line 81: His universalizing structuralist theory of phonology, based on a markedness hierarchy of distinctive features, achieved its canonical exposition in a book published in the United States in 1951, jointly authored by Roman Jakobson, C. Gunnar Fant and Morris Halle. ellauri192.html on line 113: The members of the Nobel jury were guided by the vague words written into the will of Alfred Nobel. The inventor stated that his prize “should go to the person who shall have produced in the field of Literature the most distinguished work of an idealistic tendency.” Wirsén believed that “idealistic tendency” meant of moral or good nature; however, as Burton Feldman reports, the mathematician Gösta "Ja ja de ä Gösta här" Mittag-Leffler, who was a friend of Nobel’s, attested that “the inventor intended ‘idealism’ to mean a skeptical, even satirical attitude to religion, royalty, marriage, and the social order in general.” ellauri192.html on line 115: Sully Prudhomme’s reputation, however, has not survived the more than one hundred years since he was awarded the crowning glory in his literary career. His legacy as a poet is not bad; it simply does not exist. Most French high-school students would recognize his name and might have read his most well-known poem, “Le Vase brisé” (1865, The Broken Vase), but it is safe to say that almost no one outside of France recognizes the name Sully Prudhomme. ellauri192.html on line 137: Sully Prudhomme oli Ranskan-Saxan sodan veteraani. Varmaan sen kavereita oli hydropaatit ym. fin de siecle töyhtöhyypät. Goncourt sanoi että se oli pappimaisen öljyinen seuramies. Se kirjoitti Leconte de Lislen Parnasso-lehteen ja seukkas vaan kavereiden kanssa kuten Alphonse Daudet, Paul Bourget, Goncourtin veljexet etc. Vanhemmiten se kääntyi runoudesta filosofiaan ja pohti finaalisten syiden roolia darwinismissa (oikea vastaus on: ei midiä). Tässä ilmainen näyte nuorelta Sullyltä. Sr varmaam viittaa Sullyn omaan pottaan joka halkesi kun sen sussu antoi sille rukkaset. Ruukku on hyvin populääri meemi, vatsinkin särkynyt (Kleist, hindut, Keazin Isabella, Rebekka kaivolla, ym). ellauri192.html on line 184: Enchaînés au plaisir, enchaînés au devoir, nautintoon ja velvollisuuxiin kahlittuna, ellauri192.html on line 263: THE trouble, of course, is that the actual record of choices made by the Swedish Academy for the Nobel Prize in Literature has been capricious and, in too many cases, insulting to critical intelligence. Given the fact that no literary ranking can be either proved or falsified objectively; given the inevitable time lag of taste and renown behind the radical, private advance of genius; errors, oversight, delays in recognition until they guys were dead were unavoidable from the outset. But even when every allowance is made, the record of ''the bounty of Sweden'' (Yeats's candid phrase when he received the Nobel in 1923) is a poor one. ellauri192.html on line 267: Even the specialist in modern literary history will be hard put to recall, let alone have any serious awareness of, such luminaries as Rudolf Eucken, a philosopher crowned in 1908; as the Danish novelist Henrik Pontoppidan (1917); or as Grazia Deledda, the Sardinian novelist who, in 1926, became one of the very few women to be chosen. And look how bad she was! Even where the recipients are illustrious, their work has repeatedly fallen outside normal definitions of literature. Eucken, Bergson, Bertrand Russell are philosophers. Theodor Mommsen, honored in 1902, was a great historian and epigrapher of ancient Rome, but hardly one whose prose has made the German language live. Churchill (1953) . . . was Churchill. He had a toilet in his gum shoe, with letter W.C written on it and paper in the tip. ellauri192.html on line 269: Taking into sympathetic account the widest margin of human error, is it possible to take seriously an institution and procedure that passes over the majority of the greatest novelists and renewers of prose in the modern age? James Joyce, Marcel Proust, Franz Kafka (whose presence towers over our sensual literature and of the meaning of a bug, quite a feat for a little man who one should not expect to tower over anything much), Thomas Hardy, Joseph Conrad, Henry James, Andre Malraux, Hermann Broch, Robert Musil, D. H. Lawrence, either escaped the notice of or were, on nomination, rejected by the Nobel committee. Can one defend a jury which prefers the art of Pearl Buck (1938) to that of, say, Virginia Woolf? Paul Claudel, a picee of shit whose dramas we can set fairly beside those of Aeschylus and of Shakespeare just to scare people, never received the accolade. Paul Heyse was chosen, not Bertolt Brecht. Galsworthy is a Nobel, not Carlo Emilio Gadda, one of the most original and inventive writers of fiction in this century. Who the fuck is he? Composer of In-a-Gadda-da-Vida? No that was Iron Butterfly, and a good piece it was indeed. ellauri192.html on line 279: After this, explanation becomes speculative. Significant literature is inseparable from ideology and political feelings. There are more than hints that political considerations were implicit in the omission of Pound, Claudel, Malraux and Brecht. Too right, too right, too right, too left. The thoroughly embarrassing preference of Heinrich B"oll in 1972 over that far greater writer G"unter Grass was wholly typical of the Swedish Academy's bias towards the middle ground of urbane and liberal decencies. (Look! We tried to do the umlauts and almost did! But these are Germans, and Günther is an ex nazi too.) The great imaginings of terror and utopia, be they of the left or of the right, are not welcome. The 1957 choice of the young Camus haloed a literary persona and style of vision emblematic of the Stockholm ideal. ellauri192.html on line 281: When political-ideological risks are taken, as in the selection of Neruda, of Pasternak, of Sholokhov, the system appears to be one of almost immediate apology and compensation: the suspect Sholokhov was chosen to repair the storm damage done by the brave resignation of Pasternak. The relatively risky award to Garcia Marquez in 1983 will, it is rumored, soon be counter-balanced by the choice of a much ''safer'' Latin American voice. And lo it was, with the Argentine right-wing goon Llosa! The Muses of Stockholm prize civility ellauri192.html on line 283: THIS same bias extends to literary forms. We look in vain on the Nobel register for the experimental, formally subversive, controversial movements and texts that distinguish modernism. No Surrealist has been rewarded, no major Expressionist, no poet or playwright out of the seminal world of Dada or absurdism (Andre Breton, Hugo Ball, Gertrude Stein). The boat is not to be rocked. On august occasion, lyric eroticism and even sorrowful homosexuality are admitted to Parnassus. Radical sexual play in style, in ''amoral'' revaluation, are vetoed. The liberating sensualists, such as John Cowper Powys, supreme in English fiction after Hardy, are left out. Colette is nowhere to be found. Her heir in sensuous contrivance, Nabokov, was blackballed. ellauri192.html on line 285: Powys is fortunately dead by now, so he is out of the contest. Some sort of self-made philosopher, or rather a self-help man, who went on tours in the U.S. and got a following from the expatriates. These works were frequently bestsellers, especially in the United States, like "In Defence of Sensuality". BTW, Hardy is an gooey-romantic piece of shit as well. ellauri192.html on line 301: 2014 also marked the release of Tokarczuk’s most ambitious work, “The Books of Jacob,” the novel that set off much of the rancor directed at her by Polish nationalists. The book, which has yet to appear in English, is centered on the historical figure of Jakub Frank, a Jewish-born 18th-century religious leader. Frank, believed to have been born with the name Jakub Leibowicz, oversaw a messianic sect that incorporated significant portions of Christian practice into Judaism; he led mass baptisms of his followers. As Ruth Franklin reported in a New Yorker profile this past summer, Tokarczuk spent almost a decade researching Frank and the Poland in which he lived. The result is a book that, by the account of those who have read it, delivers a picture of the many intricate and unpredictable ways in which the story of Poland is tied to the story of its Jews. “There’s no Polish culture without Jewish culture,” Tokarczuk told Franklin. What else is new, asks Isaac Singer. Tokarczuk is not a Jewess, Tokarczuk considers herself a disciple of Carl Jung and cites his psychology as an inspiration for her literary work. ellauri192.html on line 303: The novel’s release shortly predated an escalation in Polish nationalism tied to the Law and Justice party’s ascent to power in 2015. But the forces that fueled that escalation were already prevalent. When Tokarczuk accepted the Nike Prize, the country’s highest literary honor, for “The Books of Jacob,” she said in a speech that the country had “committed horrendous acts as colonizers, as a national majority that suppressed the minority, as slaveowners, and as the murderers of Jews.” She was quickly inundated by threats so alarming that her publishers briefly hired bodyguards. In the five years since, she has witnessed the Law and Justice party take an increasingly hard line on censoring certain conversations about Poland’s relationship with Jews. In 2016, the government began a campaign against the Princeton historian Jan Gross, known for his groundbreaking work on the massacre at Jedwabne, in which Poles murdered 1,600 of their Jewish neighbors. In 2018, the Law and Justice party’s government made it illegal to blame Poland or Polish nationals for Nazi crimes. POLIN, a groundbreaking Polish museum of Jewish history, has been leader-less for five months, as its director, who oversaw a number of exhibits highly critical of Poland’s policy toward Jews, awaits official reappointment — despite having been re-approved for the job. ellauri192.html on line 305: “The subject of my book [‘The Books of Jacob’] — a multicultural Poland — was not comfortable for proponents of this new version of history,” Tokarczuk told PEN Transmissions, a journal run by the English iteration of PEN, in May, 2018. She was taken by surprise by the amount of rage the book provoked — not to mention her comment on receiving the Nike sneakers. But rather than retreat, she has continued to speak out on behalf of the communities she sees her government as wishing to sideline. In a January op-ed for The New York Times following a Polish radical’s on-air murder of the open-minded young Gdansk mayor Pawel Adamowicz, Tokarczuk wrote of a Polish populist narrative that “scapegoats… the so-called crazy leftists, queer-lovers, Germans, Jews, European Union puppets, feminists, liberals and anyone who supports immigrants.” ellauri192.html on line 309: So on the one hand is Tokarczuk, a proponent of multiculturalism who has remained vocal despite facing profound antagonism for her stance — and grown more so since her first major encounter with that antagonism in 2014. And on the other is Handke, eulogizer of Milsoevic, who dictated the Bosnian genocide during the Balkan wars of the 1990s and died while on trial for war crimes against the Hague. He too has remained committed to his position; the “go to hell” of 2014, one of his last known public comments on the matter, speaks volumes. But has it worked? No here we are as before, giving hell to him. ellauri192.html on line 323: Though the following list consists of notable literary figures deemed worthy of the prize, there have been some celebrated writers who were not considered nor even nominated such as Anton Chekhov, Jules Verne, Mark Twain, Robert Hugh Benson, Arthur Conan Doyle, Alexander Blok, Marcel Proust, Joseph Conrad, Rainer Maria Rilke, Federico García Lorca, Lu Xun, Sarat Chandra Chattopadhyay, Antonio Machado, Francis Scott Fitzgerald, James Joyce, Virginia Woolf, Simone Weil, Willa Cather, George Orwell, Galaktion Tabidze, Richard Wright, Flannery O'Connor, Langston Hughes and Jack Kerouac. ellauri192.html on line 325: Silti jää maxumuurin taaxe arvoituxexi mikä suututti New York Timesin niin paljon kun Seifert sai noobelin 1984? Pitikö sen mennä taas amerikkalaisille? Oliko Seifertin syy että se oli aeeka mitätön? Joku piti saada vauhdittamaan Puolan johdon vaihtoa. Los Angeles Times sanoi Jaron nekrologissa että sen ansio oli olla yrittäjähenkinen ja positiivinen: ellauri192.html on line 327: His poetry, said James Ragan, director of the USC graduate school’s professional writing program, “was at all times optimistic, reflecting a championing of the human self. I think that’s primarily why he was awarded the Nobel Prize, because he suggested a new liberated spirit in writing (behind the Iron Curtain) after the Stalin era. Although he was a Communist as a youth, he became disillusioned with the party in the late 1920s. Thereafter, he was in and out of party favor during the turbulent decades that followed in Czechoslovakia. The state-run news agency, in announcing his death Friday, described him as “a prominent Czech poet, national artist (and) winner of the 1984 Nobel Prize for Literature.” ellauri192.html on line 330: Ainakin Jaro ize oivalsi miten mitätön se oli. “And Now, Goodby” sisälti seuraavat värsyt: ellauri192.html on line 347: This year British betting firm Ladbrokes is giving the lowest odds to Oz, German writer Herta Mueller and a trio of Americans: Oates, Roth and Thomas Pynchon. Three Canadians are given somewhat longer odds by Ladbrokes: Alice Munro and Margaret Atwood are at 25-to-1 while Michael Ondaatje sits at 50-to-1. ellauri192.html on line 351: The last American winner was Toni Morrison in 1993. No writer from South America has won since Gabriel Garcia Marquez in 1982. The previous North American winner was Canadian Saul Bellow, who won in 1976 and was a resident of the United States for much of his life. What the fuck he was a Chicago crook, as American as apple pie. ellauri192.html on line 353: However, equally crooky nosed Dylan is considered by many prominent literary critics to be a major poet, his song lyrics worthy of serious study and a lot of laughs. ellauri192.html on line 359: There are never sort of cutthroat debates and people getting really angry and storming out of the room. ellauri192.html on line 403: Cees Nooteboom 20/1 ellauri192.html on line 413: Margaret Atwood 25/1 (84v, teeveestä tuttu, vaarallinen) ellauri192.html on line 503: Vittuako noi naiset aina paapoo izeään? Ei miehet vaan! Miehet käärii hihansa ja määrää marssijärjestyxen! Tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen! Älä runkkaa vastatuuleen, kastuu housut! Ota kalsarit pois jalasta ettei tule fläkkejä! ellauri192.html on line 518: Mä tiedän! Eeva Kilpi on Suomen Sully Prudhomme. Tai olis jos napsahtaisi Noopeli. Ei kylä napsaha. ellauri192.html on line 533: ooks.com/wp-content/uploads/1990/04/ivan-klima_1990-04-12.gif" /> ellauri192.html on line 547: like blood from a wound. Kuin veri siitä yhdestä paikasta. ellauri192.html on line 558: Often she fell asleep and the Book Tuon tuostakin se vaan nukahti ellauri192.html on line 573: and Nikol is the Little Brook. ja Nikol puropahanen. ellauri192.html on line 629: When Peter arrived and knocked on the door, the servant girl Rhoda came to answer. She heard Peter’s voice and knew it was he, but in her excitement and joy she forgot to actually open the door. Leaving Peter standing in the night, she rushed to tell everyone else about the miracle outside (Acts 12:14). They did not believe her, though, thinking she was out of her mind (Acts 12:15). When Rhoda was insistent, the believers decided it must be Peter’s “angel”—his guardian angel, perhaps, or his ghost—rather than the answer to their prayers! ellauri192.html on line 631: All this time, Peter continued knocking on the door, until, finally, they answered it and were amazed to see Peter there. Rhoda had been telling the truth, never doubting that God had literally answered their prayers. Then Peter told them of his wondrous escape from jail (Acts 12:17). Little did he know that it was just a moratorium. ellauri192.html on line 633: It’s interesting that the church was praying earnestly, yet they did not believe the answer to their prayers when it came. They forgot an important part of prayer, which is answering the door. Rhoda was the first one to know of Peter’s deliverance, and she carried the joyful message to others. She did not let their doubts stop her from sharing what she knew was true: God had done the impossible. Even in the face of their unbelief, she was unrelenting in her joy. Believers today can take a cue from Rhoda and share the news of what God accomplishes with those around us, remaining joyful in what we know is true. ellauri192.html on line 659: Seifert's works are also difficult to locate, at least in this country. Ingram Book Company, for example, the large wholesaler in Nashville, Tenn., does not stock either of the two Seifert titles that have been translated into English, and no bookstores that were surveyed yesterday had even heard of them. ellauri192.html on line 663: The other Seifert book is "The Casting of Bells," a 64-page collection translated by Tom O'Grady and Paul Jagasich, and published in August 1983 by The Spirit That Moves Us Press in Iowa City, Iowa. Morty Sklar, who described himself yesterday as "publisher, editor, typesetter and stamp licker" of the press, said his is a small, independent press that publishes two books a year. He published 1,000 copies of the Seifert book, but yesterday, upon hearing the news from Sweden, he reordered 2,500 more. It is available in paperback for $6. ellauri192.html on line 665: Mr. Seifert's memoirs were published in English in September 1981 by sixty-eight publishers, plus in the Czech language by a Czech emigre publishing house in Canada, and they were published in several installments in a Czech-language journal. A portion of the memoirs were published in English in the 1983 issue of Cross Currents, a yearbook of Central European Culture, published by the Department of Slavic Langagues at the University of Michigan. The selection, titled "Russian Bliny," is about Roman Jakobson, a Russian scholar who emigrated to Czechoslovakia after World War I and came to the United States during World War II. In actual fact, they were Ukrainian bliny, another case of cultural appropriation. ellauri192.html on line 683: In 1239, after the Mongol invasion of Rus, the Principality of Trubetsk passed to the Princes of Bryansk, and then to the Princes of Trubetsk. In 1566 Ivan IV the Terrible took the principality during the Livonian War. In 1609 Vasili IV of Russia relinquished it to the Polish–Lithuanian Commonwealth during the Polish–Muscovite War (1605–1618). In 1654 Prince Aleksey Trubetskoy on the side of Alexis I of Russia led the southern flank of the Muscovian army from Bryansk to Ukraine. The territory between the Dniepr and Berezyna was overrun, with Aleksey Trubetskoy taking Mstsislaw (Mstislavl) and Roslavl. In 1654 The Principality of Trubetsk was finally conquered by Aleksey Trubetskoy, Prince of Trubetsk himself, as a result of the Russo-Polish War (1654-1667). ellauri192.html on line 685: During World War II, Trubchevsk was occupied by the German Army from October 9, 1941 to September 18, 1943. Prior to the war, about 137 Jews lived in Trubchevsk. Most of the Jews were craftsmen, including cobblers and carpenters. The town was occupied by German forces in early October 1941. By that time, more than half of the Jews fled or evacuated. The Jews from the Trubchevsk district were gathered in a Klub for 3 days and shot afterwards at the edge of the village. Their bodies were burnt. In total, according to the Soviet archives, 751 Soviet citizens perished due to bad treatment or as a result of shooting in the entire Trubchevsk district. Aside from Jews, mentally ill children and adults were exterminated as well. The population is about 15K. There are very few notable buildings in the town. ellauri192.html on line 698: The Dnieper River is the fourth longest river in Europe. It runs a total length of 1,368 miles extending from the uplands of Russia’s Valdai Hills where it flows in a southerly direction through western Russia, Belarus, and Ukraine before emptying into the Black Sea. The River is usually divided into three parts; the upper portion reaches as far as Kiev, the middle portion generally refers to the area between Kiev and the Ukrainian city of Zaporizhzhya, and the lower portion is comprised of the area between Zaporizhzha and the river’s mouth at the Black Sea. Approximately 300 miles of the waterway is located in Russia, 430 miles are in Belarus, and 680 miles within Ukraine. The Dnieper River is significant not only due to its dams which provide hydro power but also for facilitating trade and providing a waterway in which to transport goods to and from various European nations. ellauri192.html on line 708: Chinese sleeper eli Amur sleeper eli rohmutokko (Perccottus glenii) on rohmutokkojen (Odontobutidae) heimoon kuuluva kalalaji. Se on sukunsa Perccottus ainoa laji. Rohmutokko on haitallinen vieraslaji koko Euroopan unionin alueella ja kuuluu Suomen maa- ja metsätalousministeriön kansalliseen vieraslajistrategiaan. Se on tehokas saalistaja ja vähentää lammikkojen alkuperäisiä sammakkoeläimiä ja muita pohjaeläimiä. Venäjällä se on suosittu saaliskala. Tokko siitä Euroopassa enää eroon päästään, vaikka Ukraina, Ruozi ja Suomi jäisivätkin puolueettomixi. ellauri192.html on line 724: Jossain norjalaisessa lastenkirjassa joku salaperäinen aikuinen laittoi lasten syyliin lapista sanoen samalla "lapisulapis". Mikähän kirja se oli? Meilläkin laitettiin syyliin lapista sellasella kynällä. Mulla oli syylä imupeukalossa Tyrvännössä, se mustui ja lähti pois koko palana jättäen jälkeensä oudon kuopan, kuin kraaterin. Lapis on hopeanitraattia, ja syylässä on papilloomavirus. Enpä tiennyt. ellauri192.html on line 732: Frontman Siarhei Mikhalok announced mid-March 2014 that the group would cease to exist the next 1 September. The groups farewell concert was given in the Valeriy Lobanovskyi Dynamo Stadium in Kyiv, Ukraine on 26 August. Mayor of Kyiv Vitali Klitschko was present at this concert. Vitali Volodymyrovytš Klytško (ukr. Віталій Володимирович Кличко, s. 19. heinäkuuta 1971) on Kiovan pormestari ja ukrainalainen poliitikko sekä entinen raskaansarjan nyrkkeilijä ja potkunyrkkeilijä. Klytško on voittanut maailmanmestaruuden kummassakin lajissaan. Hän työskenteli Ukrainan armeijan lähitaistelukouluttajana ennen kuin aloitti ammattilaisuransa vuonna 1997. Klytško on myös opiskellut Kiovan yliopistossa liikunta- ja terveystieteitä sekä väitellyt tohtoriksi. Klytško on 203 cm pitkä ja painaa noin 115 kg. Mixei näitä kärhämiä ratkaista kazintaisteluna? Klytsko "pistäisi" pienikokoisen Putinin halki poikki ja pinoon toinen käsi selän takana, nyt kun sen housuistakin puuttuu musta vyö. Vaikka Lukashenka olis auttamassa. Sale ja Macron menis samantien ihan suupalana. ellauri192.html on line 754: Воины света, воины добра Warriors of light, warriors of good ellauri192.html on line 756: Воины добра, воины света Warriors of good, warriors of light ellauri192.html on line 760: Сколько ребят в полыни на пригорке How many guys are in the wormwood on the hillside? ellauri192.html on line 769: Воины света, воины добра Warriors of light, warriors of good ellauri192.html on line 771: Воины добра, воины света Warriors of good, warriors of light ellauri192.html on line 774: Воины света, воины добра Warriors of light, warriors of good ellauri192.html on line 776: Воины добра, воины света Warriors of good, warriors of light ellauri192.html on line 779: Воины света, воины добра Warriors of light, warriors of good ellauri192.html on line 781: Воины добра, воины света Warriors of good, warriors of light ellauri192.html on line 793: Я нереальный кул — мой респект без меры I'm unbelievably cool, my respect is beyond measure ellauri192.html on line 805: Мои ботинки лижут министры и вожди Ministers and leaders lick my boots. ellauri192.html on line 853: Mä varmaan näin pienenä tännimisen Pekka ja Pätkä tyyppisen komedialeffan. Tai size oli toi 70-luvun Mel Brooks versio, where as they progress, they meet comrades from every walk of life in Soviet Russian society, transforming the film into a satirical send up of failing Communism. Kumpi tahhaan, ei muistaaxeni naurattanut. Mel oli (on) lähinnä Spede tyyppinen farssimainen pelle. No Get Smart eli Agentti 86 nauratti kyllä pienenä. Se näytti juutalaiselta. Alkuperäinen (kuvan) agentti 99 oli muistaaxeni söpö vaikka tyhmänpuoleinen, Mel Brooxin mukaan ainakin: From the moment they met, 99 has been in love with Maxwell Smart. Mel Broox oli (on) Ukrainan juutalainen. ellauri192.html on line 857: Brooks was born on June 28, 1926, in Brooklyn, New York City, to Kate (née Brookman) and Max Kaminsky, and grew up in Williamsburg. His father's family were Jewish people from Gdańsk, Poland; his mother's family were Jews from Kyiv, in the Pale of Settlement of the Russian Empire (present-day Ukraine). In 2021, Brooks published a memoir, All About Me!.During his teens, he legally changed his name to Mel Brooks, influenced by his mother´s maiden name Brookman, after being confused with trumpeter Max Kaminsky. "And I'm sure a lot of my comedy is based on anger and hostility. Growing up in Williamsburg, I learned to clothe it in comedy to spare myself problems—like a punch in the face." ellauri192.html on line 861: In the Soviet Union in 1927, a former Marshal of Nobility, Ippolit Matveyevich "Kisa" Vorobyaninov, works as the registrar of marriages and deaths in a sleepy provincial town. His mother-in-law reveals on her deathbed that her family jewry was hidden from the Bolsheviks in one of the twelve chairs from the family’s dining room set. Those chairs, along with all other personal property, were taken away by the Communists after the Russian Revolution. Vorobyaninov wants to find the treasure. The “smooth operator” and con-man Ostap Bender forces Kisa to become his partner, as they set out to find the chairs. Bender's street smarts and charm are invaluable to the reticent Kisa, and Bender comes to dominate the enterprise. Father Fyodor (who had known of the treasure from the confession of Vorobyaninov's mother-in-law), their obsessed rival in the hunt for the treasure, follows a bad lead, runs out of money, ends up trapped on a mountain-top, and loses his sanitary pad. Ostap remains unflappable, and his mastery of human nature eliminates all obstacles, but Vorobyaninov steadily deteriorates. ellauri192.html on line 863: They slowly acquire each of the chairs, but no treasure is found. Kisa and Ostap finally discover the location of the last chair. Vorobyaninov murders Ostap to keep all the loot for himself, but discovers that the jews have already been found and used to build the new public recreation center in which the chair was found, a symbol of the new society. Angered, Vorobyaninov too loses his sanitary pad. ellauri192.html on line 867: Näin ollen Pestel-höyrylaivan saapumiskohtaus, jota kohtaavat penkereille rivissä olevat miehistöt ja joutilaallinen yleisö, toistaa jakson Tshehovin "Nainen koiran kanssa", kun Gurov ja Anna Sergeevna sulautuvat saapuvaa laivaa katsovaan joukkoon. . Samalla tarina siitä, kuinka teatterista löydetty tuoli putoaa yhtäkkiä lattian läpi, vastaa tositapahtumia - puhumme "vuoden 1927 suuren Krimin maanjäristyksen ensimmäisestä iskusta". ellauri192.html on line 871: Kohtaus, jossa isä Fjodor kaatuu polvilleen insinöörin eteen ja anoo tätä myymään kaikki kaksitoista tuolia, palaa jaksoon Dostojevskin romaanista "Idiootti": Juri Shtseglovin mukaan samalla tavalla miljonääri Afanasy Ivanovitš Totski yritti ostaa punaisia kamelioita vanhalta kauppiaalta Trepalovilta maakunnan rouva Anfisa Alekseevnalle: ellauri192.html on line 873: "Potkin häntä jalkoihin! Joten sepä venyi!" Yhteys Dostojevskiin paljastuu myös upotettaessa 200 ruplalla ostettua kuulokemikrofonia pakettiautoon – tutkijat huomauttavat, että Raskolnikovin takkinsa alle lenkkiin asettama kirves on verrattavissa Vostrikovin hameen alle kätkettyyn nyöriin. Katkaistuaan kaikki Batumin rannikon tuolit isä Fjodor huomaa olevansa kaukana kotipaikoistaan ilman aarteita ja rahaa paluumatkaa varten; nyt hän jo "jatkaa automaattisesti matkaa". ellauri192.html on line 879: Pitkän keskustelun jälkeen hahmot päättivät kirjoittaa etsiväoopperan, "Kuolemansäde". Kahdentoista tuolin finaalista poistettiin lause, joka riisti kirjoittajilta mahdollisuuden myöhemmin "herättää henkiin" Bender: "Suuri strategi kuoli onnen kynnyksellä, jonka hän kuvitteli". ellauri192.html on line 882: Regarding religion, Brooks stated:"I'm rather secular. I'm basically Jewish. But I think I'm Jewish not because of the Jewish religion at all. I think it's the relationship with the people and the pride I have. The tribe surviving so many misfortunes, and being so brave and contributing so much knowledge to the world and showing courage." And most of all for being wickedly funny! Just read The Bible! And watch my films! ellauri192.html on line 886: Ilya Ilf (Ilya Arnoldovich Feinsilberg) (Russian: Илья Арнольдович Файнзильберг, 1897-1937) and Yevgeny Petrov (Yevgeniy Petrovich Katayev or Russian: Евгений Петрович Катаев, 1902-1942) were two Ukrainian prose authors of the 1920s and 1930s.They did much of their writing together, and are almost always referred to as "Ilf and Petrov". Bet Ilf was Jewish. Ilya Arnoldovich Ilf (born Iehiel-Leyb Aryevich Faynzilberg, Russian: Иехи́ел-Лейб Арьевич Фа́йнзильберг[1]) (15 October [O.S. 3 October] 1897 in Odessa – 13 April 1937, Moscow), was a popular Soviet journalist and writer of Jewish origin who usually worked in collaboration with Yevgeni Petrov during the 1920s and 1930s. Their duo was known simply as Ilf and Petrov. Together they published two popular comedy novels The Twelve Chairs (1928) and The Little Golden Calf (1931), as well as a satirical book Odnoetazhnaya Amerika (often translated as Little Golden America) that documented their journey through the United States between 1935 and 1936. ellauri192.html on line 890: One-storied America (Одноэтажная Америка) is a 1937 book based on a published travelogue across the United States by two Soviet authors, Ilf and Petrov. The book, divided into eleven chapters and in the uninhibited humorous style typical of Ilf and Petrov, paints a multi-faceted picture of the US. America´s entrepreneurial skills and economic achievements are praised, the oppression of the blacks, the life of the Indians in the reservations and the oppression of workers are denounced. The title of the book refers to their impression that the cities of America consist mainly of one- and two-story buildings, in complete contrast to the popular image of America as the land of skyscrapers. Based on this sentence: ellauri192.html on line 894: The United States, which was perceived as the land of machines and technological progress, was of great importance at the time for the Soviet Union, which had set itself the goal of overtaking the United States. This slogan (Russian: догнать и перегнать Америку; "catch up and surpass America") was one of the most important slogans during the ambitious industrialization of the Soviet Union. Given the political climate in the Soviet Union in 1937 when the book was published, with the onset of Great Purge, it is no surprise that a version of a book that satirizes the United States was published. Oh sorry I misread: ellauri192.html on line 895: Given the political climate in the Soviet Union in 1937 when the book was published, with the onset of Great Purge, it is surprising that a version of a book that lovingly satirizes the United States was published. ellauri192.html on line 900: This book should be noted as a very significant work. Americans and America would benefit greatly if they considered these observations. – Allentown Morning Call ellauri192.html on line 904: Here is a book that Americans should read and ponder. We have no right to be angry and rage at the sight of a painted picture. Maybe we really remind her. – Saturday Review of Literature ellauri192.html on line 906: This is one of the best books foreigners have written about America. It is a pleasant but sometimes hectic experience to rediscover America through the eyes of the authors of this book. – News Courier, North Carolina ellauri192.html on line 908: The authors did not allow themselves to be fooled for one minute. They saw slums near the main streets, they saw poverty next to luxury, dissatisfaction with life, everywhere breaking out. – New Masses ellauri194.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri194.html on line 46: grapson-nettiosoitteen nimi tulee Ilmestyskirjasta. Enkeli sanoo Jussille: Ota kynä ja paperia ja kirjoita ylös kaikki mitä nyt sulle näytän ja kerron. Jussi (ei välttämättä sama Nätti-Jussi jota Jeesus rakasti mutta samanniminen) teki parhaansa ja kazoi mihin se riitti. Ja oikeassa taisi olla enkeli kuin Aku Ankan puhuva koira: elämme vaikeita aikoja ystävä hyvä, ei tarvi muuta kuin lukea päivän Hufvudstadsbladet. Armotonta sodanliezontaa johon peittyvät kivan kiihdyttävästi ekokatastrofin äänet. Si vis pacem parabellum. Näin Darwin ratkoo ylikansoituxen ongelmat. Niin se on aina tehnyt. Korona alkoikin jo kyllästyttää. Nyt kuolee vanhuxia koronaan enemmän kuin koskaan, mutta kuka enää välittää, kun on palstantäytteenä Ukraina. Nyt on valtiovallan lupa vihata kaikkia "idän" kansoja. ellauri194.html on line 51: Harmageddon ei tuhoa ihmiskuntaa vaan pelastaa sen, sillä "suuri joukko" Jumalaa palvelevia ihmisiä säilyy elossa (Ilmestys 7:9, 14; Psalmit 37:34). Maapallon lisäksi sana "maailma" tarkoittaa Raamatussa joskus myös Jumalaa vastustavaa pahaa ihmisyhteiskuntaa. Kootut paasauxet ovat osoittaneet vailla mitään epäilystä että Harmageddonilla alkaa olla kiire. Tämän konnamaisen apinaköörin täydellinen tuho on ihan ykkös ympäristötavoite. ellauri194.html on line 55: Harmageddonin taistelu on Ilmestyskirjan mukaan aikojen lopulla käytävä viimeinen suuri taistelu, johon Google ja Microsoft sekä muut Jumalan viholliset kerääntyvät Pedon kanssa. Punapukuinen kunkku joukon kärjessä on Messias vihdoinkin asiallisessa rooliasussa. ellauri194.html on line 60: Nimi esiintyy Ilmestyskirjan jakeessa ja se liittyy suoranaisesti (selvennä) ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan”. Sanaa käytetään erityisesti siitä tilasta eli tilanteesta, johon ”koko asutun maan kuninkaat” kootaan Jumalaa ja hänen Jeesuksen Kristuksen hallinnassa olevaa valtakuntaansa vastaan. ellauri194.html on line 66: Rikkinäinen moottoritiesilta valtatie 66:lla. Surkeaa. ellauri194.html on line 68: Muinainen Megiddo sijaitsi pronssikaudella Egyptin ja syyrialais-babylonialaien vaikutusalueen rajalla, joten sen hallinnasta käytiin useita ankaria taisteluja. Egyptiläiset Thutmosis III:n joukot voittivat siellä syyrialais-palestiinalaisen liittokunnan vuonna 1478 eaa., ja Juudan kuningas Joosia pyrki siellä pysäyttämään faarao Nekhon joukot 600-luvulla eaa. Joosia kuitenkin hävisi taistelun. Bugger. Tapahtuman katsotaan vaikuttaneen syvästi Raamatun kirjoittajiin ja nostaneen linnoituksen paikaksi, jossa tulee tapahtumaan maailmanhistorian loppuselvittely. Jäi vähän kismittämään se tappio. ellauri194.html on line 71: Amer. apokalypsikuvissa on enimmäxeen törkyisiä New Yorkin maisemia, ei kovin paljon nykyisiä kummempia. Kaikkein traagisinta ovat rikkinäiset pilvenpiirtäjät ja moottoritiesillat ja ruostuneet autonrämät. No kyllähän länkkärien Ukraina-kuvissa on aika paljon samaa lookia. Huomaa että lopun hävitys koskee ennen kaikkea länsimaista esinemaailmaa. ellauri194.html on line 94: Pedon luku on 666. Kyyros Averylla sanotaan olleen päähänpinttymä siitä, että tien numeron piti olla ”pyöreä”. Hän olikin ehdottanut tien numeroksi 666. Tästä numerosta syntyi kuitenkin kiistaa erityisesti Kentuckyn edustajien taholta. He vaativat Virginian Virginia Beachin ja Kalifornian Los Angelesin välisen tien numeroksi US 60. Väittelyn jälkeen Avery tyytyi nykyiseen numeroon, joka oli vapaana, koska hän mielsi numeron helpoksi muistaa ja lausua. ellauri194.html on line 96: Vuonna 1928 Averyn vastaperustettu yhdistys teki ensimmäisen julkisuustempauksensa: maratonkilpailun Los Angelesista New York Cityyn. Kilpailun reitti Los Angelesista Chicagoon oli Route 66. Tempaus onnistui: useat julkisuuden henkilöt, kuten Will Rogers (n.h.), tervehtivät juoksijoita reitin varrella. Hi guys. I'm tired. I thank Im gonna home now. Shit happens. ellauri194.html on line 99: William Penn Adair Rogers (November 4, 1879 – August 15, 1935) was an American vaudeville performer, actor, and humorous social commentator. He was born as a citizen of the Cherokee Nation, in the Indian Territory (now part of Oklahoma), and was known as "Oklahoma's Favorite Son". As an entertainer and humorist, he traveled around the world three times, made 71 films (50 silent films and 21 "talkies"), and wrote more than 4,000 nationally syndicated newspaper columns. By the mid-1930s, Rogers was hugely popular in the United States for his leading political wit and was the highest paid of Hollywood film stars. He died in 1935 with aviator Wiley Post when their small airplane crashed in northern Alaska. Never met a man I didn't like. The only good Injun is a dead Injun. ellauri194.html on line 110: Route 66:n kuolinisku tuli vuonna 1956 kun presidentti Dwight Eisengaard allekirjoitti uuden Interstate Highway Act -lain. Euroopassa uusia tuulia haistellut Eisenhower oli ollut hyvin vaikuttunut Saksan Autobahneista. Eisengaard visioi vastaavanlaisen suuren ajonopeuden sallivan tieverkoston Yhdysvaltoihin. ellauri194.html on line 121: Disney-elokuvassa Hopon poppoo Hessu lähtee lomalle Highway 66:iä pitkin. Pojat syövät matkailuvaunussa maissintähkiä kilahtaen rivin lopussa kuin Remington merkkiset kirjoituskoneet. Kukaan ei istu puikoissa, niinkuin ei istu nytkään. ellauri194.html on line 146: ooker">Sky is crying ellauri194.html on line 148: They call it stormy Monday but Tuesday's just as bad The sky is crying, look at the tears roll down the street ellauri194.html on line 149: They call it stormy Monday but Tuesday's just as bad The sky is crying, look at the tears roll down the street ellauri194.html on line 150: Wednesday's worse and Thursday's also sad I'm waiting in tears looking for my baby, and I wonder where can she be? ellauri194.html on line 154: Sunday I go to church, then I kneel down and pray Made me feel so good until my poor heart would skip a beat ellauri194.html on line 158: Crazy about my baby, yes, send her back to me Now the sky's been crying, the tears rolling down my door ellauri194.html on line 167: Loppiaispainit olivat pikainen pyrähdys pitäjänmäkeläiselle Viiva Luomelle, 10. Painisalilla viihtyvä Espoon Urheilijoiden tyttö pääsi Järvenpäässä molskille kahdesti ja selätti molemmat vastustajansa alle puolessa minuutissa. Viiva iloitsi lyhyistäkin otteluista, sillä joskus hänelle ei ole löytynyt kilpailuissa lainkaan vastustajaa. On turhauttavaa lähtä kotiin ilman turpiinvetoa. ellauri194.html on line 178: Koettelee, vaan ei hylkää Herra, sanoo Viiva kuin runon Saarijärven Paavo. Kahta vertaa lisää ojaa kaivoi Paavo, tokko Viiva kuitenkaan. ellauri194.html on line 181: Luomi ei ehtinyt kaalien pelastuspartioon. Hän oli harjoittelussa Mujejärven kylällä sijaitsevalla omavaraistilalla. Siellä teurastettiin lampaita koko viikko. ellauri194.html on line 185: Luomi sanoo, että oli hienoa huomata pystyvänsä sellaiseen, mihin ei olisi kaupunkilaisena voinut kuvitellakaan kykenevänsä. Vuonna 1993 Vantaalla syntynyt ja Helsingin Pitäjänmäessä kasvanut Luomi kokee kyllä aina olleensa luontoihminen – hän mökkeili, sienesti ja marjasti hurjasti perheensä kanssa – mutta nuoruutensa hän vietti painimolskilla eikä esimerkiksi hirvimetsällä. Nyt kaduttaa. ellauri194.html on line 195: Topelius raportoi vavahduttavasta kokemuksesta Maamme kirjassa (1875). Se oli ”Suomen alimmille oppilaitoksille” suunnattu lukukirja ja perinpohjainen esitys Suomen maantieteestä, ilmastosta, luonnosta, historiasta, kansantaruista, kansasta – ja isänmaasta. Siinä äiti kertoo lapselleen luvussa 3. ellauri194.html on line 207: Myöhemmin äiti tehostaa sanomaansa lähestulkoon hukkumalla mallixi avantoon ja sitten luennoimalla henkensä pelastaneelle lapselleen, että tämän on toimittava samoin, jos isämme on vaarassa. Isänmaasta puhumattakaan. ellauri194.html on line 211: ”Aloin arvostaa eurooppalaisuutta uudella tavalla. Hoksasin, että kaikki viisaus ei tule Kaukoidän buddhalaisesta perinteestä, vaan on olemassa voimakas ja syvällinen eurooppalainen kulttuuriperinne esim 100v sitten Italiassa ja Saxassa.” ellauri194.html on line 213: Luomi päätyi Helsingin yliopistoon opiskelemaan teologiaa. Kiinnostuksen lisäksi siihen ohjasivat käytännölliset syyt. Vuosikausien pääsykoelimbo ei innostanut, ja teologiaan pääsi tiettävästi helposti. ellauri194.html on line 215: Yliopistossa hän liittyi Helsingin yliopiston akateemisiin perussuomalaisiin ja Perussuomalaisiin Nuoriin. Hän irtautui nuorisojärjestön toiminnasta vuonna 2020, kun se lakkautettiin. Uuteen hän ei enää lähtenyt kun opiskelut jäivät katkolle. Hän sanoo, ettei ollut kummankaan toiminnassa kovin aktiivisesti mukana, kävi lähinnä silloin tällöin illanistujaisissa kuuntelemassa. Hän ei ole mielestään järin poliittinen ihminen, vaikka äärioikeistoa kannattaakin. ellauri194.html on line 221: Sen jälkeen hän kiinnostui luostarielämästä. Luomi kiersi Keski-Euroopassa puoli vuotta katolisia, ortodoksisia ja zen-buddhalaisia luostareita selvittääkseen, ”resonoisiko” jokin niistä niin paljon, että hän voisi muuttaa sinne asumaan. ellauri194.html on line 224: Sen sijaan vieraalla maalla heräsi syvä kaipuu kotimaan luontoon ja omaan äidinkieleen. Hän päätti lähteä takaisin. ellauri194.html on line 226: Keväällä 2019 Luomi törmäsi Ylen verkkosivuilla juttuun, jossa kerrottiin Valtimolle perusteilla olevasta Omavaraopistosta. Siinä jokin resonoi. Luomi päätti hakea ja tuli valituksi. Monia kurssikavereita motivoi ilmastonmuutos. Luomea puolestaan kiinnostaa tutkia sitä, millainen elämä olisi ihmiselle lajityypillisintä ja johtaisi suurimpaan kukoistukseen. Hän haluaa tutkiskella myös sitä, miten elämän voisi ottaa vakavasti sortumatta taas kerran kiihkoiluun, totalitarismiin ja barbariaan. Hän uskoo, että omavaraisuus tukee hänelle tärkeitä arvoja: maltillista ja juurevaa periaatteellisuutta. ellauri194.html on line 232: Luomi sanoo, ettei isänmaallisuus ole hänelle vierautta kohtaan tunnettua vihaa tai ylemmyyttä, vaan kotiseutua kohtaan tunnettua rakkautta ja ylpeyttä omista juurista. Sori vaan ettei vierastyöläisillä ole mitään mistä ylpeillä. Mutta paremminhan vessa puhdistuukin kyykkyasennosta käsin. ellauri194.html on line 234: Maahanmuuttoon hän suhtautuu hieman nuivasti. Häntä mietityttää, voiko muualta tullut luoda samanlaisen suhteen Suomen maaperään. Olisivatko nämä ihmiset onnellisempia, jos he eläisivät siellä, missä heidän esi-isänsäkin ovat eläneet? Kuolemassa isänmaansa puolesta siellä kuten meidän isämme? Kyllä päättömänäkin on hyvä elellä, voi Viiva kertoa. ellauri194.html on line 239: ”Se on varmasti hyvin traumaattinen kokemus”, Luomi sanoo. Hän kärsii kärsivien mukana, mutta etänä. Onnexi ei niin voi käydä Suomessa. Pikku lisälämpö on vaan paikallaan, ettei vihannexet palellu. ellauri194.html on line 244: Luomi sanoo, ettei hän jättäisi Suomea pysyvästi missään tilanteessa. Ei vaikka putoaisi avantoon. ellauri194.html on line 255: After the Khazars came the Mongols, seen as a mysterious and invincible horde from the east who destroyed Muslim empires and kingdoms in the early 13th century; kings and popes took them for the legendary Prester John, marching to save Christians from the Muslim Saracens, but when they entered Poland and Hungary and annihilated Christian armies a terrified Europe concluded that they were "Magogoli", the offspring of Gog and Magog, released from the prison Alexander had constructed for them and heralding Armageddon. ellauri194.html on line 285: The Persian king Artaxerxes (either Artaxerxes I or Artaxerxes II, appearing in the Book of Ezra 7) was commonly confused in Medieval Europe with the Neo-Assyrian ruler Shalmaneser V, who according to 2 Kings 17 drove the Ten Lost Tribes of Israel into exile. ellauri194.html on line 287: In the early 19th century, some Hasidic rabbis identified the French invasion of Russia under Napoleon as "The War of Gog and Magog". But as the century progressed, apocalyptic expectations receded as the populace in Europe began to adopt an increasingly secular worldview. This has not been the case in the United States, where a 2002 poll indicated that 59% of Americans believed the events predicted in the Book of Revelation would come to pass. During the Cold War the idea that Soviet Russia had the role of Gog gained popularity, since Ezekiel's words describing him as "prince of Meshek" – rosh meshek in Hebrew – sounded suspiciously like Russia and Moscow. Even some Russians took up the idea, apparently unconcerned by the implications ("Ancestors were found in the Bible, and that was enough"), as did Ronald Reagan. ellauri194.html on line 291: In the Islamic apocalyptic tradition, the end of the world would be preceded by the release of Gog and Magog, whose destruction by God in a single night would usher in the Day of Resurrection. Reinterpretation did not generally continue after Classical times, but the needs of the modern world have produced a new body of apocalyptic literature in which Gog and Magog are identified as Communist Russia and China. One problem these writers have had to confront is the barrier holding Gog and Magog back, which is not to be found in the modern world: the answer varies, some writers saying that Gog and Magog were the Mongols and that the wall is now gone, others that both the wall and Gog and Magog are invisible. Why it is the iron curtain of course, the pay wall that stops money transfers between east and west. It is Google of MAGA what else! ellauri194.html on line 293: Taitaa kaikki sapiensit olla kolonialisteja paizi Lucy ja sen tytär Aahrikassa. Mongoloidit löytyivät Siperian Denisovan luolasta, Australiassa on pelkkiä erivärisiä mamuja, Euroopassa punatukkaisia kohteliaita suomenruozalaisia neandertaaleja ja röyhkeitä joskin jo haalenneita cro magnoneja. ellauri194.html on line 300: After the military takeover in Burkina Faso in January, demonstrators in Ouagadougou, the country’s capital, chanted pro-Russian and anti-French slogans. Protesters in Bamako in February celebrated France’s announcement that it was withdrawing its troops from Mali. ellauri194.html on line 302: Those behind the most recent Facebook networks could have been people in Mali who were genuinely supportive of Russia and anti-French, or else members of a “franchising operation using locals who know the slang, the vernacular”. The recent attackers of The University of Helsinki could have been pissed off Ukrainians students or else members of a franchising operation using Little Russian dropouts. ellauri194.html on line 319: Queer is noun and verb, and relational not binary. It is strange, queer in fact. Sedgwick said when appalled conservative commentators rejected her queer reading of literary greats: "Read any Sonnets lately? You dip into the Phaedrus often? To invoke the utopian bedroom scene of Chuck Berry's immortal aubade: Roll over, Beethoven, and tell Tchaikovsky the news." ellauri194.html on line 335: Get Christie Love! gave the first black woman to serve in a State Police force in the United States, Louise Smith, critical motivation to continue with her chosen career when she faced significant discrimination both in the barracks and on the streets. In 2017, producers Courtney Kemp and Vin Diesel became attached to a reboot of the series for ABC, entitled Get Christie Love (without the exclamation point), a co-production between Lionsgate Television and Universal Television, which focused on an African American female CIA agent who leads an elite ops unit. However, ABC later announced that it had decided not to pick the pilot up to series. ellauri194.html on line 337: Many film professionals today still believe that there is no truly equal "Black Hollywood," as evidenced by the "Oscars So White" scandal in 2015 that caused uproar when no black actors were nominated for "Best Actor" Oscar Awards. Prior to the 2016 Oscars, Academy membership was roughly comprised of 92% white voters and 75% male members. We see a direct impact on how the #OscarsSoWhite has created change in this composition. Following the outcry, the Academy instated 41% voters of color and 46% female voters. ellauri194.html on line 362: Högerextremisten Rasmus Paludan hade inte fått något tillstånd för demonstrationerna och vid 16.30-tiden meddelade han på sitt partis Facebooksida att han bestämt sig för att ”ställa in dagens demonstrationer”. Så det är inte hans fel om musimerna börjar härja som dom had för vana. ellauri194.html on line 396: 1970-luvulla Oulussa oli erään kerrostalon takapihalle jäädytetty luistinrata. Eräänä päivänä viereisen talon toisessa kerroksessa eräs nuori mies otti epähuomiossa alkoholia ja lääkkeitä ja sekosi. Hän tarttui haulikkoon ja alkoi ammuskella luistinradalle. Olin silloin luistelemassa, ja tuo niin mukava mies on kyllä pelottavin ihminen, jonka olen tavannut. Ei nähtävästi ollut nähnyt Paludania. ellauri194.html on line 410: Paludan haluaa kieltää islamin Tanskassa ja rajata Tanskan kansalaisuuden niille, jotka ovat saaneet sen vanhemmiltaan. Hän kannattaa rotuoppia ja haluaa luoda Tanskasta etnisesti tanskalaisen valtion karkottamalla jopa puoli miljoonaa ihmistä. ellauri194.html on line 420: Paludanilla on ympärivuorokautinen Ruozin poliisin suojelu. Tanskan yleisradioyhtiö DR kertoi kesäkuussa 2019, että Paludanin henkilökohtainen suojelu ja hänen puolueensa vaalikampanjan suojelu oli maksanut sinä vuonna veronmaksajille jo yli sata miljoonaa kruunua (noin 13,5 miljoonaa euroa). Halvemmaxi tulis panna järbä vankilaan tuomittuna ympäristön rumentamisesta. Se on hämmästyttävästi ostosokärry-Johnsonin näköinenkin. ellauri194.html on line 429: – Vi har agerat snabbt och resolut och har gott hopp om att kunna nå framgång i respektive utredning då vi har ett gediget filmmaterial att gå igenom, säger Petra Stenkula. Binge watching av CC camera footage för ungomar att kasta i häcken ska bli stenkul! ellauri194.html on line 485: I'd like to know myself, because despite the fact that I founded the only worldwide organization for game developers, helped put the Game Developers’ Conference (25,000 attendees annually) on its feet, worked on Madden NFL for six years for Electronic Arts, and wrote an introductory textbook on game design that has been translated into several languages, some anonymous random at Wikipedia has decided that I'm not “notable” enough because he personally has never heard of me, and wants to delete my page. Basically, you have to kiss the ass of the insiders if you don't want your content to be deleted. It's an oligarchy of the ignorant. ellauri194.html on line 487: Dr. Ernest Adams is a consultant and a senior lecturer at the Department of Game Design, Uppsala University. He holds a bachelor's degree in philosophy from Stanford University, and a Ph.D. in interactive storytelling. He has served in the game industry since 1989 as a programmer, producer, writer, and game designer, and is the author of six books. Dr. Adams has developed online, computer, and console games for machines from the IBM 360 mainframe to the present day. He is also the founder and first chairman of the International Game Developers' Association. ellauri194.html on line 498: Nora Bender, joka opiskeli Business Adminia University of Waterloossa, täsmentää: For people, the person who is the topic of a biographical article should be worthy of notice or note—that is, "remarkable" or "significant, interesting, or unusual enough to deserve attention or to be recorded" within Wikipedia as a written account of that person's life. "Notable" in the sense of being famous or popular—although not irrelevant—is secondary. ellauri194.html on line 545: Gooroodas Banerjee, High Court judge ellauri194.html on line 565: Pooja Banerjee, television actress ellauri194.html on line 580: Victor Banerjee, actor both in Tollywood, Bollywood and Hollywood ellauri194.html on line 610: Biswajit Chatterjee – Bollywood actor ellauri194.html on line 625: Moushumi Chatterjee – Bollywood actress ellauri194.html on line 633: Priyanshu Chatterjee – Bollywood actor ellauri194.html on line 686: Banerjee-Louhijan isä oli lentokoneinsinööri Sunil Kumar Banerjee ja äiti Sylvi Tyra Marjatta Kotro. Hän itse on koulutukseltaan työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Hän on kertonut lähteneensä lukemaan lääketiedettä työterveyshuollon isän Albert Schweitzerin neuvosta. Hän on kirjoittanut sekä viihde- että tietokirjoja. Kirjassa Yhden päivän kuningatar hän kertoo vanhempiensa tarinan. ellauri194.html on line 697: Mimoosan vuosi (1986) ellauri194.html on line 727: Banerjee suoritti elokuvanäyttelemisen opinnot Stadiassa vuosina 2000–2004. Vuonna 2005 hän sai opiskelupaikan Actors Studio Drama Schoolista New Yorkissa, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 2008. ellauri194.html on line 729: Banerjeella on sukulaisia Intiassa. Hänen isoisänsä oli intialainen lentokoneinsinööri, joka rakastui Jennin suomalaiseen isoäitiin Lontoossa vuonna 1930. Parin lapsista toinen on Jennin isä Erkki Banerjee ja toinen kirjailija Nina Banerjee-Louhija. ellauri194.html on line 741: Vuosina 1999–2002 Hamid toimi TV1:n nuortenohjelma Iineksen juontajana. Hän näytteli vuosina 2009–2013 Katariina Mäkelää MTV3:n draamasarjassa Salatut elämät. Hamid kutsuttiin alun perin Sara Polvijärven roolin koekuvauksiin, mutta päätyi lopulta Katariinan rooliin. Hamid jätti sarjan 4. lokakuuta 2013, ja Jenni Banerjee näytteli Katariinaa keväästä 2014 alkaen esitetyissä jaksoissa. Hamid aloitti lokakuussa 2013 MTV3:n lottolähetysten juontajana ja tuottajana. ellauri194.html on line 743: Vuosina 1999–2002 Hamid toimi TV1:n nuortenohjelma Iineksen juontajana. Hän näytteli vuosina 2009–2013 Katariina Mäkelää MTV3:n draamasarjassa Salatut elämät. Hamid kutsuttiin alun perin Sara Polvijärven roolin koekuvauksiin, mutta päätyi lopulta Katariinan rooliin. Hamid jätti sarjan 4. lokakuuta 2013, ja Jenni Banerjee näytteli Katariinaa keväästä 2014 alkaen esitetyissä jaksoissa. Hamid aloitti lokakuussa 2013 MTV3:n lottolähetysten juontajana ja tuottajana. ellauri194.html on line 788: Suuryritys Tesla on päättänyt autta apua tarvitsevia ja käynnistänyt projektinsa "Bitcoin Buyer", rakentamisen investoimalla 1,32 miljoonaa euroa bitcoineihin. ellauri194.html on line 795: Haastattelussa Teslan toimitusjohtaja Elon Musk kertoo Bitcoin Buyer. Teslan toimitusjohtajan Elon Muskin eksklusiivinen haastattelu: ellauri194.html on line 802: Voit yllättyä, että tuskin edes kaksi promillea Muskin 130 miljardin euron omaisuudesta on tullut töistä. Loppu on koottu vedätyxillä kuten izensä seinään ohjaavat sähköautot, räjähtelevät avaruusraketit, ja nyt tämä. ellauri194.html on line 819: Ennen kuin meillä oli edes mahdollisuus vastata kaikkiiin kysymyksiin, Musk keskeytti ja sanoi hymy huulilaan: “Olen noussut 262,40 euroon vain 8 minuutissa”. ellauri194.html on line 820: Jos olisin investoinut vain 88 euroa digitaalisiin valuuttoihin vuonna 2010, voisin nyt nauttia 66 miljoonan osingoista! ellauri194.html on line 869: Rahoituksen jälkeen siirryin "Auto-Trader" -osioon, asetin kaupankäyntisumman suositeltuun 43,97 euroon ja käynnistin kaupankäynnin. Ohjelmisto alkoi käymään kauppaa nopeaan tahtiin ja olin alkuun huolissani, mutta annoin sen tehdä tehtäväänsä. ellauri194.html on line 959: Olen kokeillut paljon tämän kaltaisia juttuja. Toisaalta haluaisin kokeilla, mutta toisaalta ajattelen, että just joo!! Vakuuttakaa, että tämä toimii. ellauri194.html on line 974: Bill Gates ja Larry Page keskustelevat Sanoma-talon alakerrassa: Hanki Outlook for Android! ellauri194.html on line 981: But in the same breath he claimed ignorance of his own Covid rules, saying: 'It did not occur to me then or subsequently that a gathering in the Cabinet Room just before a vital meeting on Covid strategy could amount to a breach of the rules.' ellauri194.html on line 985: Before arriving in Parliament this afternoon he spoke to US president Joe Biden, and French and German counterpart Emmanuel Macron and Olaf Scholz about the Russian invasion. ellauri194.html on line 1003: Kekä on Taflat Top joka koittaa huijata rahaa laahuxelta Elon Muskin ja Ilta-Pulun avulla? Onko se tää roistonnäköinen leadership akateemikko Jimi Terska Californiasta? The Academy For Leadership and Training? The Outfit for Dealership And Suckering? Jimi Terska on kirjoittanut kirjan WORST Practices...in Corporate Training: Spectacular Disasters...What We Do by Jim Glantz. In this kinda book, we'll laugh and you learn as you hear us successful trainers tell our most horrific training disaster stories…and what the suckers learned were the root causes of their failures. After each of our epic failure stories, Jim skillfully provides simple-to-use templates and checklists to help make sure you make the same mistakes and pitfalls in your own training programs. Like hire more snakeoil salesmen like us. ellauri194.html on line 1004: An engaging read, and a book that should be on every corporate trainer’s bookshelf around the world! Less ellauri194.html on line 1006: Se on Kindle book ja sen saa Amazonista, paizi ei saa, tulee vaan Jeff Bezosin koira Rufus: ellauri194.html on line 1023: ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) on WHO:n luokitusperheeseen kuuluva toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Luokitus periaatteessa sitoo WHO:n jäsenvaltioita. Luokituksen on suomennuttanut ja julkaissut Stakes vuonna 2004. ICF täydentää WHO:n toista, terveydenhuollon vakiintunutta ja paljon laajempaa ICD-luokitusta, joka tunnetaan nimellä Kansainvälinen tautiluokitus. Tästä luokituksesta on käytössä jo 10. versio, ICD-10. ellauri194.html on line 1039: Company Description: Cooler Technologies, Inc. is located in Venice, CA, United States and is part of the Computer Systems Design and Related Services Industry. Cooler Technologies, Inc. has 4 total employees across all of its locations and generates $269,745 in sales (USD). (Sales figure is modelled). ellauri194.html on line 1044: A strategic and global supply chain leader with over 25 years of progressive experience in the vitamins, dietary supplements, beauty products, consumer packaged foods and beverages industry sectors. Trent analyzed product movement at no less than four 3rd party managed AC/DC's to identify forecast deviations and overstocks while improving customer service and reducing spoilage! ellauri194.html on line 1048: Privately-held since 1983, A&M is a leading global professional services firm that delivers business performance improvement, turnaround management and advisory services to organizations seeking to transform operations, catapult growth and accelerate results through decisive action. Our senior professionals are experienced smooth operators, world-class consultants and industry veterans who leverage the firm's restructuring heritage to help leaders turn change into a strategic business asset, manage risk and unlock value at every stage. ellauri196.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri196.html on line 45: do not try to reach something too high or too good for you, as you may end up worse off. ellauri196.html on line 49: Ikaros ei noudattanut sananlaskua. Sillä ei olleet arvot kohdallaan. Maamies, kalamies ja merimies tietävät mikä on elämässä tärkeää: maanviljely, kalastus ja purjehdus. Agricola arat. Navigare necesse est. On vältettävä seppoilua, huuhastelua ja pilvilinnoja. Näyttelijät, filosofit, kynäilijät ja muut seppoilijat ym turhat julkkixet joutaa molskahtamaan jorpakkoon. Kuten esim. Eemeli, Esa Saarinen, Joannes Piscator ja Petrus Ramus. ellauri196.html on line 71: Ramismi kritisoi aristoteelista "keinotekoista" logiikkaa perustuen Platoniin, Ciceroon ja Quintilianukseen, ja halusi korvata sen retoriikkaan perustuvalla "luonnollisen ihmisymmärryksen mukaisella" logiikalla. Logiikan tehtävänä ei ollut Ramuksen mukaan syllogismien pohdiskelu vaan filosofinen etsintä ja lyhyimmän polun löytäminen etsinnän tiellä. Ramus esitti teoriansa muun muassa teoksessa Aristotelicae animadversiones (1543). ellauri196.html on line 112: Vaikka yleisö otti elokuvan innokkaasti vastaan, aikalaisarvostelijat suhtautuivat siihen nuivasti. Paula Talaskivi linjaa, että satiirinen pohjaidea on onnistuttu piilottamaan hyvin. Bengt Pihström (Nya Pressen) ei näe mitään humoristista ilmeettömin kasvoin esiintyvässä ja ilmeettömällä äänellä laulavassa Eemelissä: "Omaperäistä komiikkaa? Ehkä. Kenties." Pohjois-Suomen kriitikoilta tuli sentään joku ymmärtävä sana. Eero Krekelä (Kaleva) kirjoittaa: Eemelin "totinen torvensoittaja -huumori edustaa omintakeista mallia vuosien saatossa kuluneiden farssikoomikkojemme joukossa." ellauri196.html on line 114: Arviossa todetaan, että komedia on ohjattu olemattomista aineksista. Se aloitti sarjan, jossa Eemeli eli koomikko Esko Toivonen heittää suupielestään tolkuttomia huulenpoikasia. ellauri196.html on line 122: Tämä leffa oli jo niin arvostelun alapuolella ettei löydy edes arvostelua. Pirkko Mannola esitti Ilona Pösöä. Seijan ystävällinen professori oli Reeta Pösö. Pirkko Mannola on Alexander Stubbin äitipuoli ja tyttö sopassa. Samaa vuosimallia kuin Teija Sopanen. Hurri Törnroos on Luukas Luihu. ellauri196.html on line 127: Eemeli … turkismetsästäjä Eemeli, v.t. posteljooni ellauri196.html on line 139: Pentti Irjala … posteljooni Taneli Torvi, "Postitorvi" ellauri196.html on line 147: Stig Törnroos … Luukas Luihu ellauri196.html on line 185: Auden oli homoseksuaali ja Chester Kallmanin rakastaja. Pari työsti yhdessä librettoja Benjamin Brittenin, Igor Stravinskin, Hans Werner Henzen ja Nicolas Nabokovin oopperoihin. Kuulostaakin akkamaiselta, "librettoja", ei edes kunnon kirjoja! Tiiliskiviromaaneja kuten appi Tomppa Mann! Ainiin homohan se oli sekin, tai siis bi. ellauri196.html on line 199: Eilisessä Gently-sarjassa oli liuta homoja. Nirhaaja oli raskaansarjan nyrkkeilijä muistuttava ex-sotasankari pedelli joka oli sekin pede eli peräaukon miehiä. Se oli kuitenkin filmin tekijöistä pienempi paha kuin filmin naiset ketkä skizoilivat silloin yhtä laittomien aborttien kaa. Naisprofessori oli pahin koska se ei edes halunnut lapsia! Senkin murhaaja, sanoisi Hipon Aku. Tämäniltaisessa Lewis-paskassa oli taas homopetteri, plus typerää antikommunismia ja harppisakuvihaa. Helvetti noi britit on tiss-mall-leen samanlaisia germaaneja kuin vihaamansa hunnit, samannäkösiäkin. Vittu että pitääkin noin vartioida kanssa-apinoiden reiän käyttöä. Että inhoon sitä. Mut on se silti aika kiintoisaa! ellauri196.html on line 216: Bring out the coffin, let the mourners come. Tuokaa arkku ulos, tulkoot surijat. ellauri196.html on line 225: My noon, my midnight, my talk, my song; Mun lounas, keskiyö, puhe, musiikki; ellauri196.html on line 229: Pack up the moon and dismantle the sun; Pakatkaa kuu pois ja purkakaa aurinko; ellauri196.html on line 230: Pour away the ocean and sweep up the wood; Kaatakaa pois meri ja lakaiskaa mezälö; ellauri196.html on line 231: For nothing now can ever come to any good. Sillä mistään ei nyt enää voi tulla mitään. ellauri196.html on line 240: The old Masters: how well they understood vanhat mestarit: he ymmärsivät tosi hyvin ellauri196.html on line 246: On a pond at the edge of the wood: luistelemassa lammella mezän reunassa; ellauri196.html on line 316: Merkittävän osan kirjallisten teosten levittämisestä Pohjois-Saksan maissa toimitti Julius Springer (Springer Verlag). Springer suositteli, että Gotthelf käyttäisi säästeliäästi paikallista Sveitsin murretta. Ensimmäinen kirja yläsaksaksi oli Uli der Knecht (Uli renki) 1846. Springer tarjosi Gotthelfin kirjoja eri kokoonpanoissa ja kaikissa hintaluokissa. ellauri196.html on line 356: Selma Lagerlöf: Kootut teokset 1: Gösta Berlingin taru. WSOY 1912 Mullonse. ellauri196.html on line 470: Tämä tuli mieleen tosta Anatole Francen Pingviinien saaresta. Kauan sitten iäkäs munkki purjehti kohti Pohjoisnapaa ja löysi sieltä Pingviinien saaren. Huononäköisenä hän luuli saaren asukkaita ihmisiksi ja kastoi heidät kristinuskoon. Jumalalle ei taivaallisen neuvonpidon jälkeen jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa pingviinikansa oikeiksi ihmisiksi. Pingviinien saari hinattiin lautalla Euroopan läheisyyteen, ja näin pingviinit ottivat paikkansa eurooppalaisten kansakuntien joukossa. Nobelisti Anatole Francen ilmeisen mieluisa tehtävä on ollut kronikoida pingviinien myöhemmän historian vaiheet yksien kansien väliin. ellauri196.html on line 472: Pingviinien saari on hersyvän hauska poliittinen ja historiallinen satiiri lähinnä ranskalaisen, mutta osin myös muun eurooppalaisen kulttuurin kehittymisestä legendojen ajasta aina 1900-luvun uusiin aatteisiin asti. Se on jaettu kahdeksaan kirjaan, joista ensimmäiset käsittelevät varhaisia aikoja, joista tullaan vähitellen keskiajan ja renessanssin kautta nykyaikaan; lopuksi otetaan katse jopa tulevaisuuden kronikointiin. France kirjoittaa samaan tyyliin kuin historioitsijat ottaen välillä aktiivisemman ja lähdekriittisemmän kertoja-kommentaattorin roolin. Tarkkaavainen lukija löytää Pingviinien saarelta Kaarle suuren, Joan d’Arcin, viikinkivalloittajat, Ranskan vallankumouksen ja monet muut vähän erilaiseen muotoon siirretyt historialliset henkilöt ja käännekohdat. Aatteita, tieteitä ja taiteita ellauri196.html on line 485: oope.jpg" width="30%" /> ellauri196.html on line 488: Kyse on kansanluonteesta, jota on muovannut ja edelleen terävöittänyt Schweizin oma poika Calvinus. Rousseau ja Bitzius on kuin 2 marjaa. Lapset käy rahakauppaa keskenään kaniineista, kreuzereita tinkivät. Emännät vertailevat kasvuja silmä kovana. Jumalan kiitos! Tuo pellava on kehnompaa kuin meidän. Mutta varsin kauniit nauriit saivat Trinin vähän kateexi. Elsi antaa siemeniä lahjaxi mutta laittaa salaa huonompaa siementä sekaan. Äijät vittuilevat ja hierovat kauppoja sillä aikaa tallissa. Louisdoori on kultaraha, arvoltaan noin 20 markkaa. Koko porukka on läskejä laajaperseitä, kaiken aikaa istuxivat ruualla. Trini pääsee vaununpenkille vasta 3. yrityksellä. Sitten sullottiin vaunuihin lapset joiden taskusta vehnäset vielä tirkistelivät. Lopuxi isäntä, jonka mahtavan puon takaa lapset tuskin näkyvät. ellauri196.html on line 490: Pieni kouluutus öiseen aikaan isännän taholta odottaa Ulia. Tiine lehmä kömpelehtii levottomana. Talonpojat ovat kylmäverisiä koska ne ovat niin pihejä. Tyttöjen pelissä on nuori mies kovan onnensa seppä. Joku siinä kiikkiin jää siitä saa olla patentti. Älä bylsi Anna-Liisaa niin et jää ansaan ja sinulla on yhtä pelotonta ja hyvää kuin meilläkin. Pelkosi vuoxi olet antanut meidän ja elukkaimme kärsiä, mikä pahinta. Sellaiset ilot ovat paholaisen houkutuxia. Kolikko livahtaa kourasta jos sen antaa livahtaa. Tee kuin Roope Ankka niin kuolet rikkaana. Kaikki riippuu sittenkin vaan uskosta. Joo ollaan selvästi kalvinisteja. Köyhän 2 suurta pääomaa on voimat ja aika. Ne on pantava korkoa kasvamaan isännälle jolla on paljon työtä ja rahaa. Se on palvelemista se. Palvelijan nimi on aarre jolla hankitaan kolmas aarre, varallisuus ja sillä neljäs, taivaspaikka. Jo on paxua! Tiukkaa pierua talollisen kannikoiden välistä. Hyvä palvelija ansaizee iloa, nimittäin työn iloa. He iloizevat isäntänsä asioista kuten omistaan. ellauri196.html on line 492: Schweiziläinen talonpoika pistää Roope Ankan häpeemään. Se iloizee kreuzerin säästöstä enemmän kuin Aku taalerin tuhluusta. (1 taaleri = n. 3 Mk 75 p:ä.) Ize asiassa enemmän kuin Roope ilmaisesta jäzkistä! ellauri196.html on line 494: Biljardöörit on kuin lantakuoriaisia. Kukin pyörittää omaa sontakuulaansa, se joka on sattunut paxuimpaan paskakasaan saa kokoon suurimman. Hän on suurin talousnero, maailman rikkain mies (mies tietysti). ellauri196.html on line 498: Ulista tuntui kuin taistelisi hänen sielustaan 2 valtaa, hyvä ja paha enkeli, joista kumpikin halusi häntä omaxeen. Tilanne on tuttu Aku Ankasta ja Lewis-poliisisarjasta, jossa punanuttuinen enkeli veti pitemmän korren ja harppisaku ämmä joka oli kavaltanut viattoman wagneriaani-isänsä Stasille länsimaisista nilkanlämmittimistä hukkui jokisulun kuohuihin. Varsinainen syyllinen oli komisario Morse, joka oli säästänyt postimerkissä ja lähettänyt wagneriaanille yxityiskirjeen Lontoon poliisin postileimalla. Tai no, sehän on roopemaista, tokko sitä voi siitä syytellä. Roopekin on kotoisin pohjois-Englannista, siis skoteista. Sama asia. ellauri196.html on line 512: Mika Häkkinenkö sai aikaan tuon valtaisan muutoksen? Ei vaan Jumalan Sana. Hesekielin piti puhua laakson kuolleille Jumalan sanoja ja elämä alkoi virrata kuolleisiin; mahdottomasta tuli mahdotonta. Hesekiel kazoi ja äimisteli pizzanpala mukaan napattuna. Mahootointa! ellauri196.html on line 515: Risto Huvila on espoolainen liikkeenjohdon konsultti, pianisti ja historianharrastaja, jolta on ilmestynyt kirjat Israelin ihme ja Aar juu reisi, resident is Ruuman (2018) ja Seurakuntalaisen blogista koostettu Miten Israelista pitää puhua (2022). Risto on Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n puheenjohtaja, Holokaustin Uhrien Muisto ry:n ja Elämän marssi ry:n varapuheenjohtaja sekä Eduskunnan antisemitismin vastaisen ryhmän sihteeri. Risto kirjoittaa myös Jerusalem Postiin, Times of Israel -sivustolle sekä Ristin Voittoon. Risto ei ole semiitti vaan tavallinen höpläytetty baltti. ellauri196.html on line 519: On suuresti paradoksaalista, että kaikki Israelin miehittämät alueet ovat tulleet sen käsiin arabien käynnistämien sotatoimien seurauksena, mutta tätä ei suomalainen media halua tuoda esiin. Yleisesti ottaen kansainvälinen yhteisö/laki hyväksyy sodassa voitettujen alueiden liittämisen voittajavaltioon, kuten kävi mm. Krimin suhteen, mutta juutalaisvaltion suhteen tulkinta on erilainen. ellauri196.html on line 529: Yksi vaikuttavimpia jakeita Trumanin mielestä oli Viidennen Mooseksen kirjan 34. luvun ensimmäinen jae: ellauri196.html on line 531: ”Mooses nousi Moabin tasangolta Nebonvuorelle, Pisgan huipulle, joka on Jordanin itäpuolella vastapäätä Jerikoa. Herra näytti hänelle koko maan: Gileadin, Danin, Naftalin, Efraimin ja Manassen alueet ja koko Juudan maan läntiseen mereen saakka, Negevin sekä Jordanin alangon.” ellauri196.html on line 534: Jewish Agencyn mukaan maailmassa on tällä hetkellä juutalaisia n. 14,5 miljoonaa, joista n. 6,7 miljoonaa on tähän mennessä palannut Israeliin. Suurin osa siis asuu mieluummin muualla, ennen kaikkea USA:ssa. Ei ihmekään. Jumalan lupaus kuitenkin on, että hän tuo jokaisen juutalaisen takaisin Siioniin, ja se, jos mikä on todellista sionismia! ellauri196.html on line 586: Kaikki konnain kukkaroon ellauri196.html on line 588: Nyt ryöstösaalis tuotakoon ellauri196.html on line 613: Kuten kun aurinko talvella paistaa lämpimästi ja uutterasti, näkee kärpästen kömpivän sitä kohti ja nauttivan olostaan, niin nauttivat nyt myös palvelijat heille varatusta lämpimästä uunista. Ihan säälitti kun näki, miten he pyrkivät sen ääreen melkein tiedottomina kuin kärpäset aurinkoon päin ja lämmittelivät ja virkistyivät lämmöstä ja iloizivat olostaan. ellauri196.html on line 624: Its fundamentally conservative "pure and simple" approach limited the AFL to matters pertaining to working conditions and rates of pay, relegating political goals to its allies in the political sphere. The Federation favored pursuit of workers' immediate demands rather than challenging the property rights of owners, and took a pragmatic view of politics which favored tactical support for particular politicians over formation of a party devoted to workers' interests. The AFL's leadership believed the expansion of the capitalist system was seen as the path to betterment of labor, an orientation making it possible for the AFL to present itself as what one historian has called "the conservative alternative to working class radicalism." ellauri196.html on line 626: However, in the 1900s (decade), the two parties began to realign, with the main faction of the Republican Party coming to identify with the interests of banks and manufacturers, while a substantial portion of the rival Democratic Party took a more labor-friendly position. While not precluding its members from belonging to the Socialist Party or working with its members, the AFL traditionally refused to pursue the tactic of independent political action by the workers in the form of the existing Socialist Party or the establishment of a new labor party. After 1908, the organization´s tie to the Democratic party grew increasingly strong. ellauri196.html on line 628: During World War I, the AFL—motivated by fear of government repression, and hope of aid (often in the form of pro-AFL labor policies)—had worked out an informal agreement with the United States government, in which the AFL would coordinate with the government both to support the war effort and to join "into an alliance to crush radical labor groups" such as the Industrial Workers of the World and Socialist Party of America. ellauri196.html on line 630: The Great Depression were hard times for the unions, and membership fell sharply across the country. As the national economy began to recover in 1933, so did union membership. The New Deal of president Franklin D. Roosevelt, a Democrat, strongly favored labor unions. ellauri196.html on line 631: The major legislation was the National Labor Relations Act of 1935, called the Wagner Act. It greatly strengthened organized unions, especially by weakening the company unions that many workers belonged to. It was to the members advantage to transform a company union into a local of an AFL union, and thousands did so, dramatically boosting the membership. ellauri196.html on line 633: Lewis argued that the AFL was too heavily oriented toward traditional craftsmen, and was overlooking the opportunity to organize millions of semiskilled workers, especially those in industrial factories that made automobiles, rubber, glass and steel. In 1935 Lewis led the dissenting unions in forming a new Congress for Industrial Organization (CIO) within the AFL. Both the new CIO industrial unions, and the older AFL crafts unions grew rapidly after 1935. In 1936 union members enthusiastically supported Roosevelt's landslide reelection. Proposals for the creation of an independent labor party were rejected. ellauri196.html on line 651: Aivan paska amerikkalainen elokuva vlta 1954 jonka tarkoitus oli mustamaalata ay-liikettä. Elokuva oli ehdolla aikoinaan kahteentoista Oscar -palkintoon ja se sai niitä peräti kahdeksan. Elokuvaa pidetään nykyään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista mestariteoksista. ellauri196.html on line 657: Elokuva kertoo järjestäytymättömien ahtaajien väkivaltaisesta ja korruptoituneesta elämästä. Sataman seutua hallitsee järjestäytynyt ay-rikollisuus; sen näkyvimpiä hahmoja ovat Johnny Friendly (Lee J. Cobb) ja hänen apulainensa Charley Malloy (Rod Steiger). Charleyn veli Terry Malloy (Marlon Brando) on myös mukana rikollisjärjestön toiminnassa. Terry tapatuttaa epämiellyttäviä kysymyksiä kyselleen ystävänsä houkuttelemalla hänet katolle josta hänet työnnetään alas. Myöhemmin Terry tapaa murhatun miehen sisaren, Edie Doylen (Eva Marie Saint) ja rakastuu tähän. Terry alkaa katua tekemisiään ja rikollisjärjestöön kuulumista. ellauri196.html on line 659: Sataman pappi Isä Barry (Karl Malden) vastustaa aktiivisesti rikollisjärjestöä ja kertoo Terrylle murhan tapahtuneen koska murhattu aikoi paljastaa Johnny Friendlyn ja ammattiyhdistystoiminnan korruptuneisuuden. Pappi pyytää Terryä asettumaan gangstereita vastaan, mutta Terry on vastahakoinen. ellauri196.html on line 661: Terry alkaa kiintyä Edieen entistä syvemmin ja päättää sen takia ruveta käymään rikollisjärjestöä vastaan. Terryn veli yrittää saada Terryä luopumaan päätöksestään, mutta Terry ei taivu ja Terryn veli taipuu tämän tahtoon. Vähän myöhemmin Terryn taipunut veli tapetaan Johnny Friendlyn miesten murskatessa hänet ja ripustaessa hänen ruumiinsa koukkuun. Silloin Terry päättää todistaa oikeudessa Friendlyä ja hänen rikollisjoukkoansa vastaan. ellauri196.html on line 671: Isä Barry pitää kiihkeän puheen muistuttaen rantojen miehiä siitä, että Kristus kävelee heidän keskuudessaan ja sanoo, että jokainen murha on ristiinnaulitseminen (tai ainakin, jokainen ristiinnaulizeminen on murha, paizi jos se on teloitus). Terry ei edelleenkään ole halukas todistamaan, vaikka hänet on haastettu, kun taas muutkin satamatyöntekijät kieltäytyvät todistamasta. Terryn syyllisyys ja katuminen kasvavat yhdessä hänen tunteidensa kanssa Edietä kohtaan, kun hän näkee tämän säälimättömästi oikeutta tavoittelevan. Hän tunnustaa roolinsa Joeyn kuolemassa isä Barrylle, joka suostuttelee hänet tunnustamaan Edielle. Peloissaan Edie pakenee. Rikoskomission tutkija muistuttaa Terryä hänen viimeisestä suuresta ottelustaan, jonka hän hävisi tahalteen sen jälkeen, kun Johnny Friendly "osti osan" hänestä. Friendlyn miehet todistavat Terryn keskustelun tutkijan kanssa, ja Friendly käskee Charleya, Terryn veljeä, suostuttelemaan Terryn olemaan hiljaa tarjoamalla hänelle mukavaa työtä. Terry vastustaa ja Charley vetää aseen, jota Terry heiluttaa hellästi poispäin. Terry pahoittelee parasta otteluaan ja syyttää Charleya siitä, että hän heitti pyyhkeen nurkkaan ja tuhosi uransa. Charley antaa Terrylle aseen ja käskee tämän juoksemaan. Terry menee juosten Edien asuntoon, jonne tämä kieltäytyy päästämästä häntä sisään. Hän murtautuu sisään ja väittää, että hän rakastaa häntä ja he suutelevat, ennen kuin Terryn nimeä kutsutaan avoimesta ikkunasta. Miehet kadulla huutavat, että hänen veljensä odottaa ja Terry juoksee auttamaan häntä Edien perässä. ellauri196.html on line 672: Kun kuorma-auto oli melkein ajanut heidät alas, Edie ja Terry löytävät Charleyn ruumiin ripustettuna lihakoukkuun kujalla. Terry menee baariin ampumaan Friendlyä, mutta isä Barry häiritsee häntä hänen odottaessa ja muut ammattiliiton miehet juoksevat ulos varoittamaan Friendlyä. Barry suostuttelee Terryn taistelemaan Friendlyä todistamalla oikeudessa. Terry antaa tuomiolle tuomitsevan todistuksen, ja Friendly erotetaan vahvoista ystävistään, kun hän joutuu syytteeseen. Ystävällinen estää Terryn kaikista ammattiliittojen töistä. Terry kieltäytyy lähtemästä kaupungista Edien kanssa ja ilmestyy laiturille päivittäiseen rituaaliin, jossa työntekijät valitaan kokoontuneiden longshoremiesten joukosta. Kaikki kutsutaan töihin paitsi Terry, joka pilkkaa Friendlyä läheisen hökkelin ulkopuolella huutaen olevansa ylpeä todistamisesta. Ystävällinen pakottaa Terryn hyökkäämään, ja häntä hakataan, kunnes hän pyytää apua roistoiltaan, jotka lakkaavat tappamasta Terryä. Rantamiehet kieltäytyvät tekemästä työtä, ellei Terry saa myös tehdä töitä, ja Joeyn isä työntää Friendlyn jokeen, kun tämä yrittää kiusata miehiä. Isä Barry kertoo pahasti loukkaantuneelle Terrylle, että hän hävisi taistelun, mutta hänellä on mahdollisuus voittaa sota, jos hän pääsee varastoon. Barry ja Edie nostavat hänet jaloilleen, ja Terry kompastelee käytävälle seisomaan varaston eteen, missä pomo nyökkää Terrylle ja käskee heitä ryhtymään töihin. Miehet seuraavat Terryä sisälle jättäen Friendlyn huomiotta, kun tämä hyökkää tyhjillä uhkauksilla ja nyrkeillä. Ovi sulkeutuu heidän takanaan ja jättää Friendlyn ulos kylmään. Terry on voittanut! Pomo on voittanut! Ystävällinen ammattiliiton mies on hävinnyt! Ei tässä mitään ay-näkökulmaa ole, paikallista sopimista vaan. Hajaantukaa. ellauri196.html on line 683: When he was four, Brando sexually abused his teenage governess. Brando became attached to her, and was distraught when she left him. For the rest of his life, Brando was distraught over her loss. Brando´s childhood nickname was "Bud". Makes sense for a compost crucifer. "Slim" would not have fit him in the least. ellauri196.html on line 685: He was later expelled from Libertyville High School for riding his motorcycle through the corridors. He had a trick knee. ellauri196.html on line 692: Brando was known for his tumultuous personal life (euphemism for a piece of shit) and his large number of partners and children. He was the father to at least 11 children, at least three of whom were not his. Like a large number of men, he too, had homosexual experiences, and he was not ashamed. If Wally had been a woman, he would have married him and they would have lived happily ever after and had a bunch of kids. Now all they got were some brown pickaninnies. ellauri196.html on line 724: (derogatory) faggot, poofter (male homosexual) ellauri196.html on line 729: According to the Bible, Ezekiel and his wife lived during the Babylonian captivity on the banks of the Chebar River, in Tel Aviv, with other exiles from Judah. There is no mention of him having any offspring. Josephus claims that Nebuchadnezzar of Babylonia's armies exiled three thousand Jews from Judah, after deposing King Jehoiakim in 598 BCE. Ärsyttävimmät kiljukaulat johtoportaasta vietiin jäähylle. Jesaja kuului Jahven hoviin, Hese oli bloody peasant. ellauri196.html on line 733: According to Jewish tradition, Ezekiel did not write his own book, the Book of Ezekiel, but rather his prophecies were collected and written by the Men of the Great Assembly. ellauri196.html on line 738: Hermeettinen runoilija Montale tuli vastaan Hoblan tiistairistikossa. Kumpikaan ei meistä ollut siitä kuullutkaan! Piti taas kerran googlata. Tai hei, kyllä Montale oli mainittu noobelkolleegansa Guasimodon riitaveikkona albumissa 62, en vaan muistanut. Se oli aika pulska kaveri joka pyrki oopperalaulajaxi huonolla menestyxellä. Mixi ääneni ei soi se huokasi kuin Hilja Haahti 7 vuoden lauluopintojen jälkeen maitojunassa. ellauri196.html on line 742: Pur essendo rispettoso di tutte le religioni, riteneva che la più ridicola fosse quella laica. Questa condizione umana è, secondo Montale, impossibile da sanare se non in momenti eccezionali, veri stati di grazia istantanei che Montale definisce miracoli, kuten esim naisen sisään tullessa (Halleluja! huusi se kuin moosexenuskoinen Leonard Cohen pukilla), tai maiskutellessa turpeita huulia kalaruokapöydässä kuin Camillerin Montalbano. ellauri196.html on line 760: Your faith was strong but you needed proof ellauri196.html on line 761: You saw her bathing on the roof ellauri196.html on line 762: Her beauty and the moonlight overthrew you ellauri196.html on line 770: You say I took the name in vain ellauri196.html on line 782: I´ve told the truth, I didn´t come to fool you ellauri196.html on line 802: Eugenio Montale ebbe una visione fortemente idealizzata dell’amore: la sua concezione della donna ricorda la tradizione del dolce stil novo e della donna angelo. La poesia Morgana è l’ultima della raccolta Quaderno di quattro anni, pubblicata nel 1977. Järbällä oli noobel rintapielessä, senaattorin hattu ja paxu lompakko, helppo on lempeä pyytää. Vanha ja lihavakin runoilija osaa vielä lurittaa, jos silmään sattuu oikein kainaloinen nuori kana. Luonto on suunnitellut niin, että ruumiikas voi vielä bylsiä: nivusiin ei kerry läskiä. ellauri196.html on line 863: It seems to me certain that a great deal of printed paper and many books of poetry must resist time. Pieleen meni Montane, eikä vähän. ellauri196.html on line 883: Jo kauan oli ollut puheena, että Ulin pitäjän pojat, Erdöpfelkoferilaiset ja Brönzwüleriläiset, panisivat toimeen kilpailun hurnus-pelissä. - Bernin kanttoonissa on nimittäin tapana pelata keväisin ja syxyisin n. s. hurnus-peliä niityillä ja pelloilla, joilla siihen vuoden aikaan ei ole mitään tallattavaa, ja peliin ottavat pojat, jopa vanhuksetkin osaa. Tuskin lienee toista peliä, joka vaatii niin paljon voimaa ja notkeutta, silmän ja jalan varmuutta kuin hurnus-peli! ellauri196.html on line 886: Sitä lyödään lentoon notkealla kepillä parrun päältä, jonka tyvi on maassa ja latva noin puolentoista jalan korkuisella tuella ja johon se istutetaan savella kiinni. Noin kahdenkymmenen askeleen päähän parrusta on merkitty sen piirin raja, jonka sisälle hurnuksen on pudottava tai jonka sisällä se on pysäytettävä. Tämä piiri tahi maali on heittopuolelta tavallisesti kymmenestä kahteenkymmeneen jalkaan leveä, usein piirretään se syrjiltä laajemmaksikin kuin lyöntipuolelta, mutta päätä sillä ei ole, vaan on se pituudeltaan rajoittamaton, hurnusta saa lyödä niin etäälle kuin voimat riittää. Tämän piirin sisäpuolella täytyy pysäyttää tuo huimaa vauhtia lentävä kiekko suurilla puisilla lapioilla, joissa on lyhyet varret. Tuota pysäyttämistä sanotaan tappamiseksi. Jos hurnus putoaa tappamatta maahan piirin sisäpuolelle, niin lyönti oli hyvä, mutta jos otetaan kiinni tai putoaa kolmasti peräkkäin maahan maalin ulkopuolelle, täytyy lyöjän heretä lyömästä. Kummassakin leirissä on miehiä yhtä monta ja ne lyövät ja tappavat vuorotellen hurnusta. Jos nyt yhden leirin kaikki jäsenet ovat menettäneet lyöntioikeutensa kun hurnus joko on saatu kiinni tai on pudonnut maalin ulkopuolelle, niin laskevat he hyvät lyönnit yhteen ja siirtyvät sitten maalin puolelle ottamaan kiinni hurnusta. ellauri196.html on line 908: Lapsena hän oli hoidettavana Hans Aspergerin klinikalla. ”En ollut Aspergerin autistinen, mutten myöskään kaukana siitä”, hän totesi haastattelussa vuonna 1995. ”Sen sijaan että äitini olisi lähettänyt minut leikkimään ikäisteni kanssa, hän lähetti minut vakavasti neuroottisten ja psykopaattien joukkoon.” Jelinek opiskeli pianonsoittoa Wienin konservatoriossa, kunnes kärsi hermoromahduksesta 17-vuotiaana. Hän aloitti kirjoittamisen edistääkseen toipumista. Opiskeltuaan Wienin yliopistossa hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa 1967 ja romaaninsa 1970. ellauri197.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri197.html on line 56: But I, being young and foolish, Mut mä kävin kuumana ellauri197.html on line 66: But I was young and foolish, Mut mä olin liian hätäinen ellauri197.html on line 78: The two stanzas of the poem are quite similar in form. Yeats repeats parts of the same lines twice in order to maintain the song-like qualities of the first three lines that he could remember. The speaker’s relationship failed because, despite his love’s urgings, he did not take life or love easy. Perhaps he rushed into things too quickly or made decisions that she didn’t approve of. Either way, it ended in tears. ellauri197.html on line 82: Yeats engages with several important themes in ‘Down By the Salley Gardens’ such as memory and love/relationships. There is also a great deal of regret underneath these primary themes. The speaker spends the poem looking back at a failed relationship, one that he surely regrets and would like to go back and change. He knows exactly what he did wrong, in fact, his love warned him about it several times and he didn’t listen. This is likely part of what makes the loss so painful, even though a great deal of time has passed. ellauri197.html on line 92: Yeats makes use of several literary devices in ‘Down By the Salley Gardens’. These include but are not limited to anaphora, epistrophe, and alliteration. The first of these, anaphora, is seen through the use and reuse of words at the beginning of multiple lines of text. For instance, “She” in stanzas one and two. Epistrophe is the opposite of anaphora. It is concerned with the repetition of phrases at the ends of lines. For instance, “salley gardens” at the ends of lines one and three of the first stanza and “young and foolish” at the end of line seven in the first stanza and line seven in the second stanza. ellauri197.html on line 100: The language in this poem is quite simple and musical. This makes a great deal of sense since Yeats took the lines from his memory of an old queen who used to give him head. ellauri197.html on line 102: He describes in the next lines how his love used to pass the “salley gardens / with little snow-white feet”. This is a great use of imagery that depicts his love as someone young, beautiful, and with the addition of “white,” pure feet. He describes the big mistake he made in regard to his life with his young woman. She told him to “take love easy” but he wasn’t able to do so. He rushed into this relationship and wasn’t as steady as he could’ve been. The man was “young and foolish” and now in his older age, he’s able to look back on his life and realize his mistakes. ellauri197.html on line 112: Readers who enjoyed ‘Down By the Salley Gardens’ should also consider readings some of Yeats’ other love-based poems. For instance, a good way to go on are ‘He Wishes His Beloved Were Dead’ and ‘Never Give All the Heart’. Other similar poems by other poets about love include ‘How Happy I Was If I Could Forget’ by Emily Dickinson and ‘Love’s Organ's Growth’ by John Donne. Lady readers might also be interested in ‘Memory’ by Christina Rossetti and ‘In Memory of a Happy Day in February’ by Anne Brontë. ellauri197.html on line 158: One of Yeats' most famous works, this poem was inspired in part by a carved piece of Lapis Lazuli that Harry Clifton gave Yeats for his 70th birthday (1935). Vizi siis mun ikäisenä! Saankohan mäkin tollasen arvokkaan lapispazaan lahjaxi? Kekä on tää Harry Clifton? Ei toki toi 1998 syntynyt jalkapallista eikä edes mun ikäinen, 1952 syntynyt runoilija? Entä se kello Lindroosin vitriinissä? ellauri197.html on line 160: Maanantaina vietiin Lean kuhmuuntunut rannerengas Osk. Lindroosille korjattavaksi. Seijan asioidessa kazelin vitriinissä kelloja, Tissotin kellojen vieressä oli toisia joiden brändi oli Harry Clifton. Sama Harry! Mikä yhteensattuma! Yrittääkö jumala sanoa sillä nimenomaan mulle jotakin? Puhu selvemmin, älä mumise! Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua! ellauri197.html on line 162: Henry Talbot de Vere Clifton (1907–1979) was an eccentric, British aristocrat, poet, race horse owner, art collector and film producer. He spent some time in Hollywood during the early 1930s and, in the mid 1930s, produced films in Britain. In the 1930s and 40s he had three books of poetry published. ellauri197.html on line 164: He was born on 16 December 1907, the son of John Talbot Clifton and Violet Mary Beauclerk, from a very wealthy family with extensive estates and other property holdings in England and Scotland. He was educated at Downside School and Oxford University. He knew the novelist Evelyn Waugh, having possibly met him at Oxford, and who is thought by some to have used him as a model for the Brideshead Revisited character, Sebastian Flyte, although other sources (e.g. Paula Byrne) attribute the inspiration to Hugh Lygon. Waugh was certainly a guest at the family seat, Lytham Hall, in the 1930s and described the Clifton family as “tearing mad”. Clifton's mother, Violet, believed that much of Brideshead Revisited was about the Clifton family and was furious when it was published. ellauri197.html on line 168: Clifton was a gambler and in 1957 the Evening Standard described his behaviour in the Monte Carlo casino: “Tall, bearded, always dressed in heavy tweeds with a heavy brown scarf wrapped around his neck....he is notable for heavy gambling carried out with the appearance of complete unconcern, and sudden outbursts of indiscriminate generosity.” He often fell prey to conmen and lost a great deal of money through ill advised business deals. When warned that one of his acquaintances was dangerous he replied “Oh, I know, but you see I like bad types!” Many of his projects were started with great enthusiasm but he quickly lost interest and dropped them, these included the construction of a zoo and plans for a new town on his Lancashire estate. ellauri197.html on line 176: Clifton's three books of poetry were published by Duckworth. The first was Dielma and Other Poems in 1932 and then followed Flight in 1934. One commentator has said that “Clifton was particularly adroit at poems honouring – and marvelling at – women” and the Times Literary Supplement stated that “His lyrics are a gracious tribute to the beauty of women”. These were fairly conventional poems unlike his final work Gleams Britain's Day published in 1942. The Spectator described it as “expressing in a sort of prophetic certitude opinions upon religion, patriotism, love, art, war and peace, which he puts in unconventional verse”. The reviewer stated that the book was “the product of a curious, whimsical mind, full of energy, squandering it on half-digested ideas”. W B Yates dedicated his poem, Lapis Lazuli, to Clifton who had given him a valuable Chinese lapis lazuli carving. ellauri197.html on line 183: I have heard that hysterical women say Joomä tiedän, hysteeriset naiset sanoo ellauri197.html on line 187: Aeroplane and Zeppelin will come out; Lendekat ja droonit hyökkää kimppuumme, ellauri197.html on line 205: On all the tragic scene they stare. Ne kazoo traagista sotanäyttämöä. ellauri197.html on line 208: Their eyes mid many wrinkles, their eyes, Niiden silmät ovat ryppyiset, joopa joo, ellauri197.html on line 216: The third stanza reminds readers/listeners that civilization come and go, that the story of humankind is replete with societies rising and falling, like waves in the ocean. While the thought may provoke gloom, it remains a fact that those civilization have indeed been stamped out, and what a good thing it is. ellauri197.html on line 219: The Chinese edifice quite resembles an Irish pub, in which the men may stop for refreshment and listen to some sorrowful tunes before trekking on. The ancient faces of the Chinese men look on smiling but rather detached as they enjoy the melodies. ellauri197.html on line 238: About the stars and moon and sun: Tähtiin kuuhun sekä aurinkoon; ellauri197.html on line 260: For they, for all smooth lips can say, sillä sanoivatpa alahuulet mitä tahansa, ellauri197.html on line 278: But the recollecting of bloom Mutta kukoistuxen muistaminen ellauri197.html on line 293: ‘How Happy I Was If I Could Forget’ is a two-stanza work where the narrator takes the reader through a series of confusing verb tenses and language choices to represent the overall lack of clarity she has for the memory that she wishes she “could forget.” The cyclical state of the stanzas’ disorganization, additionally, reflects that the narrator feels trapped in her confused loop from the memory, and the reader could finish ‘How Happy I Was If I Could Forget’ without knowing what the troubling memory is. This is yet another method of revealing the narrator’s confusion over the memory. Just as she does not know how to treat the memory, the reader does not know solid details about the memory. From start to finish then, this is a work that is structured perfectly to share and represent the narrator’s confusion. ellauri197.html on line 303: The reader can infer, whatever this memory is, that it is not a good one because if it were pleasant, the narrator would not be “happy” to “forget” it, and also because the situation linked to it is noted as an “adversity.” Not only is that memory evidently unpleasant, but the scenario has an “advers[e]” effect on her current life. ellauri197.html on line 305: An interesting thing to note, however, is that the “adversity” is treated in a beautiful way by being addressed as a “Bloom.” The capitalization can be written off with the notion that even a bad memory could be important enough to merit capitalization, but a “Bloom” has a connotation of natural beauty and livelihood. This could simply mean the negativity from the circumstance grows with time, but the choice of such a soft verb gives the feeling that the narrator has warm feelings about whatever happened to cause this bad memory—maybe a relationship she loved but lost or a friend who was dear but forsaken. This would again give a reason for the grammatical chaos of the lack of subject and mismatched verb tenses since, it seems, the narrator does not know how she feels about the memory. ellauri197.html on line 309: Once more, the variation of verb tenses happens within this stanza to continue the representation of her uncertain mind frame since the “Bloom [k]eeps making November difficult,” which is present tense, but she “was almost bold,” which is past tense. Though there is a logic behind this particular verb tense change, the pattern is still striking enough to merit mention. ellauri197.html on line 311: Additionally, the third line of this stanza again does not have a subject for its main verb, and this format adds a bit of structure amidst the chaos since the varying verb tenses happen in the first two lines of both stanzas while the missing subject shows up in the third lines. This sustained format is an indication that this bad memory she could not “forget” keeps her in a loop she cannot break free of, as in no matter how far she tries to run from it, she always ends up dealing with the same problems again and again. The grammar details, then, mirror the circular repetition of her emotional problems. ellauri197.html on line 313: A piece of irony is that she claims the memory is “making November difficult,” but as “November” is the final month of autumn and a step toward harsh winter, it could be noted as one of the harsher months of the year on its own. With this in mind, her phrasing could be a subtle hint that her current state is already harsh, and perhaps she is blaming too much on the memory in regard to her unhappiness. ellauri197.html on line 317: Whichever is the correct explanation, the word choice makes the reference to “November” more sensible since it is the month that is on the brink of winter. In this, “November” is an indication that she is very close to being submerged into “the cold” of her sorrow over the memory, and that sorrow can cause her happiness and liveliness to “perish” just as winter can steal the livelihood of plants and nature. ellauri197.html on line 319: It is also noteworthy that she speaks of “perish[ing] of the cold,” not “in the cold.” This treats “the cold,” or the devastation from the memory, like a disease rather than a weather detail, which furthers the paradox of how the situation remembered is treated. In the first stanza, it “Bloom[s].” Here, it has essentially become a disease. This again mirrors the uncertainty and lack of clarity within the narrator’s thoughts regarding the situation. ellauri197.html on line 321: Overall in ‘How Happy I Was If I Could Forget’, the lack of clear details about what has happened to affect the narrator so, in addition to the confusion of verb tenses, subjects, and figurative language, creates an unclear work that perfectly depicts how unclear the narrator herself feels about her memory. Does she hate it? Does she want to keep it? Was it good? Was it bad? She does not seem to know, just as the reader cannot know the memory’s most vivid details. ellauri197.html on line 356: Love’s not so pure, and abstract, as they use Rakkaus ei ole alkuaine, kuten sanoo ne ellauri197.html on line 358: But as all else, being elemented too, Vaan kuten kaikki muutkin yhdisteet, ellauri197.html on line 366: From love’s awakened root do bud out now. Puhkeavat esiin sen heräävästä juuresta. ellauri197.html on line 397: Gentle love deeds, like blossom on a bough, bud out in spring from love’s awakened root. The poet means that just as blossoms burst out of the branches of trees in spring, gentle acts of love burst out from love, now reawakened with renewed vigor and energy. Every spring, thus, means a revival of sexual vigor, just as it also means a renewal of life and vitality in Nature. ellauri197.html on line 409: Our work is created by a team of talented poetry experts, to provide an in-depth look into poetry, like no other. We respond to all comments too, giving you the answers you need. But keep in mind: love is mixed stuff. ellauri197.html on line 462: Were graciously revealed. Näkyivät oikeassa koossa. ellauri197.html on line 476: Like Moses, I would see His face Kuten Nooan pojat aikoinaan ellauri197.html on line 488: Toivon että kumpikin osapuoli voittaa juttunsa. Johny vaatii Neveriltä 50M paneskelun panettelusta. Never Heard vaatii Johnyltä 100M kivusta ja särystä. Kun kumpikin on pulittanut sakkonsa, jää Never Heard sentään 50 miljoonaa voiton puolelle. ellauri197.html on line 494: hypogamy refers to the inverse: marrying a person of lower social class or status (colloquially "marrying down"). Both terms were coined in the Indian subcontinent in the 19th century while translating classical Hindu law books, which used the Sanskrit terms anuloma and pratiloma, respectively, for the two concepts. ellauri197.html on line 500: The term gold-digger was a slang term that has its roots among chorus girls and sex workers in the early 20th century. The Oxford Dictionary[clarification needed] and Random House's Dictionary of Historical Slang state the term is distinct for women because they were much more likely to need to marry a wealthy man in order to achieve or maintain a level of socioeconomic status. than a man to marry a wealthy woman in order to achieve or maintain a level of socioeconomic status. ellauri197.html on line 502: The term gold digger rose in usage after the popularity of Avery Hopwood's play The Gold Diggers in 1919. Hopwood first heard the term gold digger in a conversation with Ziegfeld performer Kay Laurell. As an indication on how new the slang term was, Broadway producers urged him to change the title because they feared that the audience would think that the play was about mining and the Gold Rush. ellauri197.html on line 528: A study done by the University of Minnesota in 2017 found that females of all species generally prefer dominant males as mates. Women rated "good financial prospect" higher than did men in all cultures. In 29 samples, the "ambition and industriousness" of a prospective mate were more important for women than for men. ellauri197.html on line 530: Women are more selective in their choice of marriage partners than are men. Studies of mate selection in dozens of countries around the world have found men and women report prioritizing different traits when it comes to choosing a mate, with men tending to prefer women who are young and attractive and women tending to prefer men who are rich, well-educated, ambitious (hence attractive). ellauri197.html on line 604: Brittipaskiaisten 1001:nnen poliisisarjan Gently, huonohampainen suutaan muikisteleva vanha pollari suree erittäin klisheisesti vaimoaan, kuin myös Morsen moukkamainen Inspector Lewis, ja aikaisemmin La Republican Leucadia veljeään. Aina samaa iänikuista valokuvan sivelyä sormella, eikö ne jaxa kexiä mitään muuta trooppia menetyxelle näissä käsittämättömän kaavamaisissa suoratoistosarjoissa? Ja mixi joka sarja pitää alkaa jollain rantahyrskyillä ja droonikuvilla jostain taivaalta, typerysten typeriä kasvoja liian läheltä tai kaukaa varjokuvassa, ja jotain iskelmiä taustalla? ellauri197.html on line 622: Karuhko tää meidän loppusuora: kapitalismin selkävoitto, ilmastokatastrofi, mikromuovi, kiihtyneiden apinoiden kuhiseva kenno, kaiken muun elollisen luonnon joukkosukupuutto, kansainvaellus, pandemia, sota Euroopassa, josta kaikki vaan ilostelevat wannabe länkkäreinä reikäraudat tanassa. Mixei Ruozin poliisi ammu muslimeita kovilla, kysyy nuori nainen, kristitty. ellauri197.html on line 631: Käsiaseen esikoisen proosarunon Paulinen tunnustusten argumentti on tällänen: ellauri197.html on line 633: Kivazulle Pauliina ezä razastat tukka auki nakuna jalat haralla mun mahalla, otat osaa mun skizoihin ja ize angstaannut mun angstista muze on voi, ilman sitä mä en saa "lauletuxi" eli skrivatuxi tämmöisiä angstaavia proosarunoja. ellauri197.html on line 641: No joo täytyy tässä tunnustaa kun vauhtiin pääsin et on mulla haahkain lisäxi ollut myös eräitä poikarakkauxia, nuoria jumalia on tullut pussatuxi ja niille pyllisteltyä. Joo tämmönen karvanen hmhkki mä oon, myönnetään, mutta luotan sentään taivaassa päästäni luvattuun awardiin, en ole täysin paha siis. ellauri197.html on line 643: Hetkonen, kekäs on tää auringon tallaaja sitten? Joku toinen runoseppo, oiskoon Percy Bysshe Shelley kyseessä? Roope haluis olla yhtä kuuluisa kuin se, mutta ehkä sittenkin mieluummin toimisi sen henkkoht katamiittinä. Vaikee päättää kyllä. No joo, tän välipuhelun päätyttyä, takaisin toimitukseen muusalle. ellauri197.html on line 645: Tämmönen syxypätkä sitte vielä, missä nuori Roope sovittelee izelleen täyttä hrahalaaria ja silinteriä, nokkalaseja, damaskeja räpylään sekä whiskereitä. Ja uskon varmuutta, Roopella on oma jumala, mammona, jonka panttina on sen onnenlantti. Roope kertoo miten siitä tuli maailman äveriäin ankka, ensin kengänkiilloittaja, sitten sijoittaja... ei vaan se luki liikaa satuja pikkupoikana eikä mennyt ulos muiden kanssa leikkimään. Aikamoinen kermaperse miehexeen. ellauri197.html on line 647: His father was a well-paid clerk for the Bank of England, earning about £150 per year. Browning's paternal grandfather was a slave owner in Saint Kitts, West Indies, but Browning's father was an abolitionist. Browning's father had been sent to the West Indies to work on a sugar plantation, but due to a slave revolt there, had returned. Browning's mother was the daughter of a German shipowner who had settled in Dundee, Scotland, and his Scottish wife. His paternal grandmother, Margaret Tittle, had inherited a plantation in St Kitts and was rumoured in the family to have a mixed-race ancestry including some Jamaican blood, but author Julia Markus suggests she was Kittitian rather than Jamaican. The evidence is inconclusive. Robert's father, a literary collector, amassed a library of some 6,000 books, many of them rare so that Robert grew up in a household with significant literary resources. His mother, to whom he was close (no tietysti), was a devout nonconformist and a talented musician. His younger sister, Sarianna, also gifted, became her brother's "companion" in his later years, after the death of his wife in 1861. His father encouraged his children's interest in literature and the arts. ellauri197.html on line 649: By the age of 12, Browning had written a book of poetry, which he later destroyed for want of a publisher. After attending one or two private schools and showing an insuperable dislike of school life, he was educated at home by a tutor, using the resources of his father's library. By 14 he was fluent in French, Greek, Italian and Latin. He became an admirer of the Romantic poets, especially Shelley, whom he followed in becoming an atheist and a vegetarian (and a bisexual). At 16, he studied Greek at University College London, but left after his first year. His parents' evangelical faith prevented his studying at either Oxford or Cambridge University, both then open only to members of the Church of England. He had inherited substantial musical ability through his mother, and composed arrangements of various songs. He refused a formal career and ignored his parents' remonstrations by dedicating himself to poetry. He stayed at home until the age of 34, financially dependent on his family until his marriage. His father sponsored the publication of his son's poems. Varsinainen vanhapiika, neiti-ihminen. ellauri197.html on line 651: In March 1833, "Pauline, a Fragment of a Confession" was published anonymously by Saunders and Otley at the expense of the author, Robert Browning, who received the money from his aunt, Mrs Silverthorne. It is a long poem composed in homage to the poet Shelley and somewhat in his style. Originally Browning considered Pauline as the first of a series written by different aspects of himself, but he soon abandoned this idea. The press noticed the publication. However, it sold no copies. Mill oli oikeassa, narsistista jaaritusta. ellauri197.html on line 655: Palataanko tässä Pauliinan mökkiin, Katariinan kammariin, jossa lima lensi kattoon asti?. No ei, Bysshe on sittenkin sen lemppari. Olikohan tämmöstä Paulinea ollenkaan. Äiskä ja Bysshe varmaan riittivät byssötyxen aiheixi. ellauri197.html on line 657: O let me look back, e’er I leave for ever ellauri197.html on line 661: Ei hyvältä näytä. Plato mainitaan noin nimeltä. I deeply mused. Tällä oli varmaan kuitattu Roopen vuoden opiskeluaika Lontoossa. Brightonissa on viihtyisämpi olla, äiti kattaa ruuat ajallaan. ellauri197.html on line 675: Roope sähköttää näin Paulinelle vanhempien arkihuoneesta. Sittulee tollasta Blue Lagoon tyyppistä luontopläjäystä. Henkilöitä on tässä lurituxessa tosi vähän, vislaavat muulinajajat ihan hätkähdyttävät. Wild men watch a sleeping girl who crosses her legs and opens them like a labor whip, I look in—I am concentrated—I feel;— ellauri197.html on line 677: But my soul saddens when it looks beyond; ellauri197.html on line 680: My God, my God! let me for once look on thee ellauri197.html on line 687: Rivi tähtiä. Oliskohan tää PAULINE ize asiassa salanimi Paavalille oka kyljessä? Roopen äiti Wiedemann oli harras evankeelinen. ellauri197.html on line 688: Paavalikin selvis myrskystä, kuten iloisena kertoo Come home kids-sivusto. Mäkin pääsin alaluokilla mustavalkoiseen televisioon johkin lasten kirkottamisohjelmaan, mun vuorosana oli vastata, kun kysyttiin, millainen on jumala: Se on loistava. Aivan loistavaa! Ihana iankaikkinen elämä, raportoivat silminnäkijöinä pallinaamat baltit Aki ja Niina Liimatainen lasten videolla a 24,00 €. ellauri197.html on line 698: Loosened— watching earnest by my side, ellauri197.html on line 699: Turning my books, or kissing me when I ellauri197.html on line 700: Look up—like summer wind. ellauri198.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri198.html on line 41: Carlson has always been driven by and rooted in a strong set of values exemplifying the bold, entrepreneurial spirit and high quality standards embodied by our founder, J.H.Carlson, who skedadled and left us holding the Carlson Credo. ellauri198.html on line 65: Tähän albumiin on nähtävästi tullut ryväs happamia lausuntoja suorasoittosarjoista. Olet sarjaärsyyntyjä, sanoo Seija sattuvasti kuten aina. ellauri198.html on line 70: Istutimme monta vuotta sitten Rauhixen pihaan 3 Moosexen palavaa pensasta taimista, jotka ostimme Perennapuutarha Pöntiseltä Kalkkisista. Sakari kuoli melko pian, ja Sirkkakin on huonossa hapessa, vain Olavi on ollut uskollinen herralle. ellauri198.html on line 73: 1. Mooses paimensi appensa Jetro Tullin, midianilaisen papin, lampaita. Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren Horebin juurelle. 2. Siellä hänelle ilmestyi Herran enkeli tulenliekissä, joka nousi Moosexen palavasta pensaasta. Mooses huomasi, ettei tuli kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä. 3. Silloin hän ajatteli: "Menenpä katsomaan tuota ihmettä. Minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?" ellauri198.html on line 75: 4. Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, hän huusi pensaasta: "Mooses, Mooses!" Mooses vastasi: "Tässä olen." 5. Herra sanoi: "Minä täällä, Herra, täällä pensaassa. Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä, ja sandaalisi ovat papanaiset." 6. Herra sanoi vielä: "Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, ja monen muunkin, ketä ei maxa vaivaa mainita tässä hötäkässä." Silloin Mooses peitti kasvonsa hupparilla, sillä hän pelkäsi katsoa rätisevää Jumalaa. Mixei Joosefia mainittu? ellauri198.html on line 79: 10. Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä." 11. Mutta Mooses sanoi Jumalalle: "Mikä minä olen menemään faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä? Johan sain sinne porttarin 40v sitten." 12. Jumala sanoi: "Minä olen sinun kanssasi ja annan sinulle tämän hihamerkin siitä, että minä olen sinut lähettänyt. Kun olet vienyt kansani pois Egyptistä, te saatte palvella Jumalaa eli siis minua tämän vuoren juurella. Nyt on teidän vuoro päästä sortamaan filistealaisia." ellauri198.html on line 81: Moos. 3:1-12 Pohdintaa ja taustatietoa. Mooses oli joutunut pakenemaan faraon hovista tapettuaan egyptiläisen miehen, joka oli kohdellut huonosti israelilaista orjaa. Itse asiassa tapauksesta oli kulunut jo kymmeniä vuosia, ja nyt Mooses oli jo noin 80-vuotias. ellauri198.html on line 83: Kun Mooses puolusti juutalaista orjaa, ja tappoi egyptiläisen miehen (2. Moos. 2:11–15), hän joutui pakenemaan autiomaahan, Midianiin (Egyptistä itään), jossa oli nyt ollut jo 40 vuoden ajan. Mooseksen CV oli siis tällainen: 40 vuotta faraon hienostohovissa ja 40 vuotta autiomaassa paimenena. Nyt hän sai vielä uuden tehtävän, jossa kuluisi seuraavat 40 vuotta. Kumpaakin edellistä työkokemusta tarvittiin tässä uudessa tehtävässä. ellauri198.html on line 87: Mooses oli ollut poissa Egyptistä jo 40 vuotta ja toiminut appensa lammaspaimenena. Mitä luulet Mooseksen nyt ajatelleen entisestä asuinmaastaan ja faraon hovista, jossa hän oli kasvanut? Vituttikohan? ellauri198.html on line 93: Miksi Jumala valitsi Mooseksen tapaamispaikaksi juuri Horebin vuoren seudun? ellauri198.html on line 94: Millä tavalla Mooses vastasi Jumalan kutsuun? ellauri198.html on line 96: Olisiko Mooses voinut vastata jollain toisella tavalla? Miten? Esim "Heippalanderi?" Mitä Jumala olisi siitä tuuminut? ellauri198.html on line 100: Miksi Mooses pelkäsi katsoa Jumalaa? ellauri198.html on line 104: Mitä tämä raamatunkohta opettaa epäilystä? Miten Jumala vastasi Mooseksen epäilyyn? ellauri198.html on line 108: Mitä Mooses kirjoitti päiväkirjaansa tämän päivän iltana? Kukin kirjoittaa pari lausetta. ellauri198.html on line 116: Amerikka oli ällö paikka jo kun oltiin nuaaria. A great place for hamburgers but who'd wanna live there. Sarjasta True Detective tulee ilkeitä 80-luvun takautumia. Eise ollutkaan kuvattu Arkansoossa vaan Luisiaanassa. Häirizeviä matkijalintuja karkotettiin kotipesiltä haukkojen ja pöllöjen avulla, ei sentään kaadettu kannanhoidon nimissä kuin Audubonin lintuja tai työläisiä Republican Steelin pihalla. ellauri198.html on line 123: Robert Penn Warren (1905-1989) oli yhdysvaltalainen prosaisti, runoilija ja kriitikko. Hän on kirjoittanut muun muassa suomennetun romaanin Kaikki kuninkaan miehet. Kriitikkona hän edusti uuskritiikkiä. Warren and Brooks helped to establish the New Criticism as “an orthodoxy so powerful that contemporary American fiction and poetry are most easily defined by their rebellion against it.” Hän kirjoitti selkä kaarella eri kirjallisuudenlajien teoksia. ellauri198.html on line 125: Warren kuului agraarikkojen ryhmään, jota johti John Crowe Ransom. Warren began as an enlightened conservative Southerner. Siis kumpana? Valistuxen vaiko taantumuxen peikkona? Agrarians, with Ransom in the lead, were determined to re-endow nature with an element of horror and inscrutability and to bring back a God who permitted evil as well as good—in short, to give God back his thunder.” His main question was ‘How is one to look at life?’ Taas 1 tollanen yearning-man, wannabe uskovainen joka kaipaa jämäkämpää jumalaa joka jakaa merkityxiä kuin hihamerkkejä. ellauri198.html on line 127: 1950-luvulta alkaen hän kirjoitti lähinnä lyriikkaa. Kaikki kuninkaan miehet on muokattu elokuvaksi kahteen otteeseen, vuonna 1949 ja vuonna 2006. Its title is drawn from the nursery rhyme "Humpty Dumpty". Se kertoo poliitikko Wille Rydmanin etenemisestä urallaan ja samanaikaisesta muuttumisesta entistä pahemmaxi ihmisenä. Willem esikuva Huey Pierce Long Jr. (30. elokuuta 1893 – 10. syyskuuta 1935), usein paremmin tunnettuna lempinimellä "Kingfish" oli yhdysvaltalainen demokraattisen puolueen poliitikko. Hän toimi Louisianan kuvernöörinä vuosina 1928–1932 ja Yhdysvaltain senaatin jäsenenä vuosina 1932–1935. Long tunnettiin radikaalina ja menestyksekkäänä vasemmistopopulistina, joka ajoi kuvernöörinä voimakkaita sosiaalisia reformeja ja perusti suuren laman aikana kunnianhimoisia julkiseen rahoitukseen perustuvia ohjelmia. Vastustajat arvostelivat häntä demagogiasta ja itsevaltaisesta vallankäytöstä. Longin lempinimi, "Kingfish" tuli hänen väittämästään "I'm a small fish here in Washington. But I am a kingfish to the folks down in Louisiana." ellauri198.html on line 129: Events convince Jack that dialectical materialism is an insufficient paradigm to explain history. "Though doomed, they had nothing to do with any doom under the godhead of the Great Twitch. They were doomed, but they lived in the agony of will." Huoh. Samanlainen tahtoihminen kuin Belovin Sale. "Minä tahdon!" huusi Riitta ja takoi päätään lattiaan. Lukisivat Rami Tuomelaa. ellauri198.html on line 132: Despite the positive reviews, in 1974, All the King's Men was challenged at the Dallas, Texas, Independent School District high school libraries for depicting a "depressing view of life" and "immoral situations". ellauri198.html on line 136: Warren’s poetry is written “in a genuinely expansive, passionate style. Look at its prose ease and rapidity oddly qualified by log-piling compounds, alliteration, successive stresses, and an occasional inversion something rough and serviceable as a horse-blanket yet fancy to—and you wonder how he ever came up with it. It is excitingly massive and moulded and full of momentum. Echoes of Yeats and Auden still persist, but it is wonderfully peculiar, homemade.” His language is robust and rhetorical. He likes his adjectives and nouns to go in pairs, reinforcing one another. ellauri198.html on line 139: Though Warren did not deny that man is an integral part of nature, what he celebrated in his poetry was the trait that sets man apart from nature—namely, his ability (and desire) to seek knowledge in his quest “to make sense out of life.” Joopa joo. Kuten jo sainoin, jälleen 1 näitä mänttipäitä merkityxen mezästäjiä. ellauri198.html on line 141: Harold Bloom observed in the New Leader, “Warren alone among living writers ranks with the foremost American poets of the century: Frost, Stevens, Hart Crane, Williams, Pound, Eliot. ... ellauri198.html on line 147: a sometimes loose, rambling line, a nostalgia verging on obsession, a veering towards philosophical attitudinizing, the mask of the redneck that out-rednecks the redneck. ellauri198.html on line 156: Long ago, in Kentucky, I, a boy, stood ellauri198.html on line 158: The great geese hoot northward. ellauri198.html on line 159: I could not see them, there being no moon ellauri198.html on line 162: It was the season before the elderberry blooms, ellauri198.html on line 177: Toi eka säkeistö on selvä plagiaatti oose">Bryantin kotiin palaavasta sorsasta. Jossain väitettiin, että Amelian siteeraama runoilija ei ollut luupää kentuckyläinen Warren vaan chicagolainen hebrew Delmore Schwartz, josta on paasattu jo albumissa 52. (Hebrews ei saa sanoa ääneen Voldemortin nimeä, pitää sanoa esim Elohim): ellauri198.html on line 179: In an idyllic moment that restages their initial meeting in 1980, Hays sticks his head into Amelia’s classroom to hear her read a bit of Delmore Schwartz’s poem “Calmly We Walk through This April’s Day.” ellauri198.html on line 196: (This is the school in which we learn ...) ellauri198.html on line 200: (This is the school in which we learn ...) ellauri198.html on line 204: The theodicy I wrote in my high school days ellauri198.html on line 207: (This is the school in which they learn ...) ellauri198.html on line 221: Each minute bursts in the burning room, ellauri198.html on line 228: Time is the school in which we learn, ellauri198.html on line 237: Although the strike lasted nearly six months, the tide quickly turned. Union leaders had recently initiated a policy of supporting President Franklin Roosevelt and the Democratic Party. They told their workers that they could trust the Democrats and count on them to defend their interests. But Democratic governors, all allied with Roosevelt and all good friends of big business, used their power to beat strikers into submission. In Johnstown, Pennsylvania, the governor declared martial law and police reopened a closed plant and herded scabs into the factory to restart production, breaking the strike. In Ohio, the governor ordered National Guard troops from town to town to smash picket lines, beat and arrest strikers, raid union offices, and escort scabs into the factories. In Youngstown, two workers were shot dead, two more in Massillon, and another was beaten to death in Canton. Thousands more were beaten and arrested throughout the state at those and other locations. ellauri198.html on line 239: The most terrible day, preceding those described above, was May 30th, Memorial Day. On the south side of Chicago 1,500 workers, including some of their families, marched to the Republic Steel plant for a picket line and to hold a meeting. They were met by 200 police and dozens of paddy wagons. A group of 300 workers advanced to confront the police. After debate, then heated argument, the police opened fire on the workers, first shooting dozens, then clubbing those still fleeing and many they had already shot. Ten were killed and forty others were shot, almost all in the back. One was paralyzed from the waist down. One hundred were beaten with clubs, including an eight-year-old child. After Memorial Day, workers were fearful that any wrong move could sudden death. And their union leaders offered no larger strategy to answer the violence. ellauri198.html on line 241: All these anti-worker policies were carried out by Democratic governors and mayors under supposedly pro-labor Roosevelt. This brought the strike to an end. Vocally radical union leaders (like John Lewis of the United Mineworkers) blamed the President, the steel companies, and excessive violence of the police. And all these factors were a real part of the loss. But these same union leaders had tied their fate to the Democratic Party. Even after the Memorial Day massacre and the defeat of the strike, they continued to support Roosevelt and the Democratic machine. ellauri198.html on line 243: The real reason for the defeat in the 1937 Little Steel Strike were the strategies and tactics of the union leaderships. They encouraged their members to have faith in Roosevelt and the Democrats, giving them a false sense of security that they would be protected against violence by their bosses, the police, and the National Guard. Had the workers relied only on their own power in unity, they could have been better prepared. ellauri198.html on line 245: In 1934, strikers in Toledo, San Francisco and Minneapolis had all stood up to the police and National Guard from the start, done battle in the streets, and come out victorious. In 1936 and 1937, strikers at General Motor’s Flint, Michigan factories did the same, taking over plants and beating back police attacks. When workers were united and prepared to fight against the forces of their class enemies, they won! ellauri198.html on line 247: The Memorial Day Massacre reminds us of both the suffering and the struggles that workers have gone through just to have their organizations recognized by big business. But it is reminds us of what happens when the power of workers is subordinated to poor union leadership and to a political party of the bosses that claims to be a “friend of working people.” ellauri198.html on line 249: Kuten ehkä arvasitte, tämä selostus ei tullut Wikipediasta. Mitä kommentoi tähän Delmoren pitkänenäinen kamu Sale? Joo että ei sen omatuntoon sattunut, eihän se ollut mikään työläinen vaan kuhnuri. ellauri198.html on line 250: Samaan aikaan kun sen pomo juoxi notmiinä barrikaadeilla, Sale riensi nuohoomaan nahattomalla puikollaan jotain kermaperse Esteriä. Se oli Salen tarkoitus ja elämäntehtävä, kuten kuhnurilla ainakin. ellauri198.html on line 252: Riensin toteuttamaan ennustusta jonka Thea Fenchel oli lausunut tuossa keinussa St Joessa. Ja vaikka mulle ei ollut yhdentekevää että juuri minua oli hakattu ja ajettu takaa, en silti voinut tuntea tuota asiaa kovin tärkeäksi enkä tajunnut että kenellekään olisi hyötyä sitä että jatkaisin taistelua veljieni puolesta. Jos se olisi ollut minulle omantunnon kysymys olisin kenties seisonut Republic Steelin edessä kaatuneiden muistopäivän verilöylyn hetkellä kuten Grammick. Häntä oli isketty patukalla päähän. Mutta minä olin samaan aikaan patukoimassa Theaa toiseen päähän. Ei edes ollut vallassani olla missäin muualla, kun olimme päässeet alkuun. Ei, minulla ei ollut inspiraatiota ammattiliiton töihin eika politiikkaan eikä mitään hinkua "tahdon hituseni" joutumiseen ihmisjoukon eteen sen lähtiessä marssimaan eteenpäin kurjuudesta. Miten tämä tahtopahaseni olisi päässyt johtamaan heidän kulkuaan? (Vittu mikä narsisti! Mitä Mooses vastasi kun Jehova kuzui sitä palavasta pensaasta? Näin juurikin!) En voinut käskeä itseäni tulemaan yhdeksi noista jotka asettuvat muiden kärkeen, työntyvät sosialistiseen valonsäteeseen tai keräävät ja keskittävät sen kuin polttolasi, hehkuvat ja häikäisevät ja leimahtavat kuin liekki. Sellaiseksi minua ei ollot tarkoitettu. Minut oli tarkoitettu piilottamaan munaa Estereiden perseeseen, sohimaan niitä pikku puikollani. ellauri198.html on line 254: Juostessani taxista Thean asuintalon ovelle ja soittaessani kelloa kolme kertaa en juuri pannut merkille missä olis aula, komea ja runsaasti kalustettu, ketään ei ollut saapuvilla, ja kun yritin saada selville mikä hienoista ovista kuului hissiin, erääseen niista ilmestyi valoruutu. Thea oli ajanut alas minua vastaan. Ovi avautui. Sisällä oli samettipäällysteinen penkki ja me vaivuimme istumaan sille, syleilimme ja suutelimme siittimeni noustessa äänettömästi Thean imutuxessa (Boyd kertoo samansisältöistä tarinaa skotti lastenpiiasta muistelmiensa alussa). Huomaamatta veren kovettamaa munaani Thea siveli kädellään kassejani, olkapäihin asti. Mina avasin hänen kotitakkinsa rintojen kohdalta. En hallinnut itseäni, pääsi ruiskahtamaan silmille etuajassa. En tajunnut mitään, olin miltei sokea. Jos joku muu olisi ollut sijassamme kumpikaan meistä ei olisi sitä tiennyt. En voi varmasti sanoa en nähnyt kasvoja, kenties se olikin siivooja. Kun ovi avautui, ja jatkoimme bylsimistä kävellessämme käytävässä ja sitten huoneistossa, matolla oven luona Thea ei ollut kuin muut naiset, nuo jotka niin sanoakseni antoavat luvan paljastaa yhden asian kerrallaan ja ihailla sitä, vaan päästi heti perille asti. Rakkauden tunne hallizi mahtavana. Theaa näpäsi että olin viivytellyt ammattiliittoasioissa. Olisit sanonut duunareille että "I got a chick to fuck". ellauri198.html on line 260: Esim Roland was the name of a real-life medieval military leader under Charlemagne who, more importantly, was the subject of the oldest surviving major work of French literature: an epic poem titled The Song of Roland. Roland was a loyal and trusting knight who was told to bring up the rear guard and burst his own temples open while sounding a horn too vigorously. What a way to go! In 1855, Robert Browning made the warrior the subject of his poem “Childe Roland to the Dark Tower Came,” which leads us back to Stephen King, of all the U.S. turds. It’s a bit incongruous to think of Dorff’s Roland West—an uncouth man who refers to “Saigon trim” and is eager to start a fight. ellauri198.html on line 273: Their footless dance ellauri198.html on line 292: This poem is dedicated to the famous naturalist John James Audubon (as in Audubon society), and describes that man’s real-life practice of killing the birds he famously drew. He would use “fine shot” so as not to mutilate them, in order to deliver the best approximation of what they looked like in life. Warren doesn’t necessarily pass judgment on Audubon in this poem, but we might. All this cold, calculated murder in pursuit of “knowledge,” a.k.a. Audubon’s well-read work and much-regarded art; does it feel worth it? ellauri198.html on line 296: The Satanic panic is a moral panic consisting of over 12,000 unsubstantiated cases of Satanic ritual abuse (SRA, sometimes known as ritual abuse, ritualistic abuse, organized abuse, or sadistic ritual abuse) starting in the United States in the 1980s, spreading throughout many parts of the world by the late 1990s, and persisting today. The panic originated in 1980 with the publication of Michelle Remembers, a book co-written by Canadian psychiatrist Lawrence Pazder and his patient (and future wife), Michelle Smith, which used the discredited practice of recovered-memory therapy to make sweeping lurid claims about satanic ritual abuse involving Smith. The allegations which afterwards arose throughout much of the United States involved reports of physical and sexual abuse of people in the context of occult or Satanic rituals. In its most extreme form, allegations involve a conspiracy of a global Satanic cult that includes the wealthy and powerful world elite in which children are abducted or bred for human sacrifices, pornography, and prostitution, an allegation that returned to prominence in the form of Qanon. ellauri198.html on line 298: Nearly every aspect of the ritual abuse is controversial, including its definition, the source of the allegations and proof thereof, testimonies of alleged victims, and court cases involving the allegations and criminal investigations. The panic affected lawyers, therapists, and social workers who handled allegations of child sexual abuse. Allegations initially brought together widely dissimilar groups, including religious fundamentalists, police investigators, child advocates, therapists, and clients in psychotherapy. The term satanic abuse was more common early on; this later became satanic ritual abuse and further secularized into simply ritual abuse. Over time, the accusations became more closely associated with dissociative identity disorder (then called multiple personality disorder) and anti-government conspiracy theories. ellauri198.html on line 300: Initial interest arose via the publicity campaign for Pazder's 1980 book Michelle Remembers, and it was sustained and popularized throughout the decade by coverage of the McMartin preschool trial. Testimonials, symptom lists, rumors, and techniques to investigate or uncover memories of SRA were disseminated through professional, popular, and religious conferences, as well as through talk shows, sustaining and further spreading the moral panic throughout the United States and beyond. In some cases, allegations resulted in criminal trials with varying results; after seven years in court, the McMartin trial resulted in no convictions for any of the accused, while other cases resulted in lengthy sentences, some of which were later reversed. Scholarly interest in the topic slowly built, eventually resulting in the conclusion that the phenomenon was a moral panic, which, as one researcher put it in 2017, "involved hundreds of accusations that devil-worshipping paedophiles were operating America's white middle-class suburban daycare centers." ellauri198.html on line 308: The brother and sister are 12 and 10, and attend the West Finger school system. ellauri198.html on line 329: I smell the blood of a British man." ellauri198.html on line 331: Albumin 340 välipalana lukaisin King Learin uudestaan, se on kyllä tosi onneton. Lyhyesti tiivistäen, king Learilla on kolme tyärtä, joista 2 vanhempaa nuolee ahkerasti kingin pyllyvakoa ja saa isot läänityxet kinkun retardoituessa, Cordelia (henceforth Corzu) ei mielistele, so the king has a cow ja tekee Corzun perinnöttömäxi. Burgundi ei huoli sitä, mutta Ranu ottaa. Sitten isosiskot alkaa kohdella ex-kinkkua kuin halpaa makkaraa. Jotain sivujuonta Glosterin äijästä ja sen 2 pojasta joista äpärä Edmundista tulee pahis ja Edgar ('Tom') esittää yhtä hullua kuin oikeesti hullaantuva ex-kurnupää. Styken päähuvi tulee näistä hulluista ja yhestä muuten vaan narrista. Kohta Glosterin äijää vedetään parrasta ja silmät kaivetaan ulos päästä, mikä on puolestaan pätkän parasta gorea. Konna Oswald [Dies.] Cordelia tulee Ranun kaa miehittämään Britanniaa. Britannia voittaa (tietysti). Corzun tsykologi parantaa Learin psykoosin, mutta liian myöhäistä: isotsiskot nirhaa toisensa, Cordelia epähuomiossa hirtetään, ja Lear kuolee apoplexiaan. Kaikki naiset on nyt tapettu, jälelle jää 2 hyvistä, mitätön Kent ja vetku Edgar. (Kentistä ei tullut mitään sanotuxi, mutta se onkin varsin mitäänsanomaton.) ellauri198.html on line 333: Se Learista. Yhdyn Rudolf v. Gottschallin mielipiteeseen: täys paska. Tässäkin on ranet anglosaxien pääpahixet, Roland haistaa brittiläistä verta kuin joku trolli. Saman frogivihan haistoi selvästi vaihtoehtoisen Foggin ykkösjaxossa. Passpartou, tuo luihu neekeri, oli epäluotettava frankofooni. Tosin osasihan se sanoa suahilixi "missä ovat paloportaat". Toivottavasti se anglosaxistuu myöhemmissä jaxoissa. Kaisen pitää, koska Foggille on varattu se intialainen prinsessa joten nussimaton lehtinainen jää muuten paritta. Tai hei ehkä niille kummallekin löytyy oman värisensä pari kun sarja etenee. ellauri198.html on line 335: Suddenly, Roland realizes that the mountain he has been looking at is the very one that hides the Dark Tunnel. ellauri198.html on line 344: A footnote in the Penguin Classics edition (Robert Browning Selected Poems) advises against allegorical interpretation, saying “readers who wish to try their hand should be warned that the enterprise strongly resembles carving a statue out of fog." This sentiment is echoed by many critics, who believe any quest for interpretation will ultimately fail, due to the dreamlike, illusionary nature of the poem. ellauri198.html on line 348: For Margaret Atwood, Childe Roland is Browning himself, his quest is to write this poem, and the Dark Tower contains that which Roland/Browning fears most: a damn big tunnel. ellauri198.html on line 350: Harold Bloom reads the poem as a "loving critique" of Shelley, and describes Roland as questing for his own (Bloom's) failure. ellauri198.html on line 393: Seems dead indeed, and feels begin and end Näyttää vainaalta jo kun sanoo moi ellauri198.html on line 401: Be room enough for this, and when a day Liian hyvä tälle, ja millaiset ellauri198.html on line 417: That hateful cripple, out of his highway Ällön jalkapuolen, lähdin pusikkoon ellauri198.html on line 418: Into the path he pointed. All the day Johka sen keppi osoitti, umpisukkeloon. ellauri198.html on line 421: Red leer to see the plain catch its estray. toivottaaxeen sekoilijan ratki tappioon. ellauri198.html on line 424: For mark! no sooner was I fairly found Sillä kas! tuskin olin päässyt tieltä ellauri198.html on line 458: Which underneath looked kneaded up with blood. Mudasta, josta saattoi haistaa veren. ellauri198.html on line 460: Stood stupefied, however he came there: Emeritusluuska jostain takuulla saatana, ellauri198.html on line 468: I never saw a brute I hated so; En mä ainakaan, vaikkoon hevosmies. ellauri198.html on line 491: Good - but the scene shifts - faugh! what hangman hands OK - mutta nolon kevytkenkäinen! ellauri198.html on line 493: Read it. Poor traitor, spit upon and curst! Lappu kaulassa: Mixi otit Megin? ellauri198.html on line 506: No sluggish tide congenial to the glooms; Ei verrattava laiskoihin vuorovesiin; ellauri198.html on line 508: For the fiend's glowing hoof - to see the wrath Kuin saatanan suihkusta se siinä roiski ellauri198.html on line 520: Which, while I forded, - good saints, how I feared Kun kaalasin sen yli, kyllä pelkäsin, ellauri198.html on line 521: To set my foot upon a dead man's cheek, että istuisin jonkun vainaan syliin, ellauri198.html on line 529: Now for a better country. Vain presage! Tie eeku paranoo? Turha toivotus. ellauri198.html on line 537: What penned them there, with all the plain to choose? Kuka oli sulkenut ne sinne, mitä järkeä, ellauri198.html on line 538: No foot-print leading to that horrid mews, Ei sinne vienyt yhtään jalanjälkeä, ellauri198.html on line 548: Of Tophet's tool, on earth left unaware, Tofetin kalu jolla jos on järki jäässä ellauri198.html on line 552: Then came a bit of stubbed ground, once a wood, Sit tuli vähän sänkipellon tapaista, ellauri198.html on line 554: Desperate and done with; (so a fool finds mirth, Kepillä sekotettua (niikuin joku tuota ellauri198.html on line 555: Makes a thing and then mars it, till his mood olis tehnyt huvixeen muraa rapaista, ellauri198.html on line 556: Changes and off he goes!) within a rood— Ja lähtis vetään viizimättä lakaista), ellauri198.html on line 565: Gaping at death, and dies while it recoils. Jotka aukoo aukkoja laskeaxeen paineita. ellauri198.html on line 568: And just as far as ever from the end! Eikä vieläkään se oo lähimainkaan siellä! ellauri198.html on line 570: To point my footstep further! At the thought, Ei mitään jonne saappaat suunnistuu, ellauri198.html on line 576: For, looking up, aware I somehow grew, Näin kun kazoin silleen hämärästi ellauri198.html on line 601: The round squat turret, blind as the fool's heart Pyöreä ja soikea, yxisilmäisenä kurkistaa, ellauri198.html on line 624: There they stood, ranged along the hillsides, met Siinä oli meitä perämelan poikia, ellauri198.html on line 650: In turn this influenced the pseudo-Medieval poetry of Thomas Chatterton. For example, in a poem about the Battle of Hastings he writes "some caught a slughorne and an onsett wounde" (Battle of Hastings ii.99), meaning "some picked up a slughorn and sounded a charge". A slughorn in this context appears to be some kind of trumpet. However, in a footnote to another usage of the word, Chatterton defines it as "not unlike a hautboy". The Medieval English word hautboy is the origin of the modern word oboe and has never referred to any instrument comparable to a trumpet. It is more like a faggot. Oh boy, haut-bois, puu pystyssä. Vitun pultti-bois. ellauri198.html on line 660: Horace Slughorn is a character in the Harry Potter series of novels by J. K. Rowling. Professor Horace Eugene Flaccus Slughorn (b. 28 April, between 1882 and 1913) was a pure-blood or half-blood wizard. He attended Hogwarts School of Witchcraft and Wizardry as a member of Slytherin before returning in 1931 as Potions Master. Joopa joo, flaccid slughorn, kiitos JK tiedetään mitä ajat takaa. Although Professor Slughorn certainly isn't a villain in Harry Potter, he's definitely done some rotten things. As they all. ellauri198.html on line 662: The Discworld novel Guards! Guards!, in a reference to Chatterton and Browning, has the false king sound a slughorn to challenge the dragon, described as "like a tocsin, only deeper" and prompting one character to comment "It must have been a bloody big slug". ellauri198.html on line 667: Slughorn is the name of openSUSE's mascot for the YaST2 setup tool. ellauri198.html on line 678: In P.G. Wodehouse's novel The Mating Season: Jeeves uses the phrase 'Childe Roland to the Dark Tower came' to describe Bertie Wooster's arrival at Deverill Hall. Bertie does not understand the reference. ellauri198.html on line 680: In P.G. Wodehouse's novel The Code of the Woosters: Jeeves also uses the phrase 'Childe Roland to the dark tower came' to describe Bertie Wooster's arrival, in this case, at Totleigh Towers. Bertie does not understand the reference in this case either. ellauri198.html on line 682: The poem is critical to Dickinson's poem "My Life had stood - a Loaded Gun -" ellauri198.html on line 684: The scottish "narrative" or fairy tale about Childe Rowland comes from Danish ballads about Rosmer Halfmand from the 1695 work Kaempe Viser. There were three ballads about Rosmer, who was a giant or merman, stealing a girl whose brother later rescues her. In the first, the characters are the children of Lady Hillers of Denmark, and the sister is named Svanè. In the second, the main characters are Roland and Proud Eline lyle. In the third, the hero is Child Aller, son of the king of Iceland. Unlike the English Roland, the hero of the Danish ballads relies on trickery to rescue his sister, and in some versions they have a juicy incestuous relationship to boot. ellauri198.html on line 691: In March 1833, "Pauline, a Fragment of a Confession" was published anonymously by Saunders and Otley at the expense of the author, Robert Browning, who received the money from his aunt, Mrs Silverthorne. It is a long poem composed in homage to the poet Shelley and somewhat in his style. Originally Browning considered Pauline as the first of a series written by different aspects of himself, but he soon abandoned this idea. John Stuart Mill, however, wrote that the author suffered from an "intense and morbid self-consciousness". Later Browning was rather embarrassed by the work. ellauri198.html on line 693: In 1838, he visited Italy looking for background for Sordello, a long poem in heroic couplets, presented as the imaginary biography of the Mantuan bard spoken of by Dante in the Divine Comedy, canto 6 of Purgatory, set against a background of hate and conflict during the Guelph-Ghibelline wars. This was published in 1840 and met with widespread derision, gaining him the reputation of wanton carelessness and obscurity. Tennyson commented that he only understood the first and last lines and Carlyle wrote that his wife had read the poem through and could not tell whether Sordello was a man, a city or a book. Ai tän mä taisinkin jo kertoa albumissa 54. ellauri198.html on line 699: Browning believed spiritualism to be fraud, and proved one of Daniel Dunglas Home's most adamant critics. When Browning and his wife Elizabeth attended one of his séances on 23 July 1855. a spirit face materialized, which Home claimed was Browning's son who had died in infancy: Browning seized the "materialization" and discovered it to be Home's bare foot. To make the deception worse, Browning had never lost a son in infancy. ellauri198.html on line 710: The series was chiefly inspired by the poem "Childe Roland to the Dark Tower Came" by Robert Browning, whose full text was included in the final volume's appendix. In the preface to the revised 2003 edition of The Gunslinger, King also identifies The Lord of the Rings, Arthurian legend, and The Good, the Bad and the Ugly as inspirations. He identifies Clint Eastwood's "Man with No Name" character as one of the major inspirations for the protagonist, Roland Deschain. King's style of location names in the series, such as Mid-World, and his development of a unique language abstract to our own [clarification needed] (High Speech), are also influenced by J. R. R. Tolkien's work. The series is referred to on King's website as his magnum opus. ellauri198.html on line 712: Bill Sheehan of The Washington Post called the series "a humane, visionary epic and a true magnum opus" that stands as an "imposing example of pure storytelling," "filled with brilliantly rendered set pieces... cataclysmic encounters and moments of desolating tragedy." Erica Noonan of the Boston Globe said, "There's a fascinating world to be discovered in the series" but noted that its epic nature keeps it from being user-friendly. ellauri198.html on line 716: Charlie the Choo-Choo is a "children's book" by Stephen King released in 2016, published under the pseudonym Beryl Evans. It is adapted from a section of King's previous novel The Dark Tower III: The Waste Lands. It was illustrated by Ned Dameron. ellauri198.html on line 720: Beginning where book six left off, Jake Chambers and Father Callahan battle the evil infestation within the Dixie Pig, a vampire lounge in New York City featuring roast human flesh and doors to other worlds. After fighting off and destroying numerous "Low-Men" and Type One Vampires, Callahan sacrifices himself to let Jake survive. In the other world—Fedic—Mia, her body now physically separated from Susannah Dean, gives birth to Mordred Deschain, the biological son of Roland Deschain and Susannah. The Crimson King is also a "co-father" of this prophetic child, so it is not surprising when "baby" Mordred's first act is to shapeshift into a spider-creature and feast on his birth-mother. Susannah shoots but fails to kill Mordred, eliminates other agents of the Crimson King, and escapes to meet up with Jake at the cross-dimensional door beneath the Dixie Pig which connects to Fedic. Maturing at an accelerated rate, Mordred later stalks Roland and the other gunslingers throughout this adventure, shifting from human to spider as the need arises, seething with an instinctive rage toward Roland, his "white daddy." ellauri198.html on line 724: Roland and his ka-tet travel to Thunderclap, then to the nearby Devar-Toi, to help a group of psychics known as Breakers who are allowing their telepathic abilities to be used to break away at the beams that support the Tower. Ted Brautigan and Dinky Earnshaw assist the gunslingers with information and weapons, and reunite Roland with his old friend Sheemie Ruiz from Mejis. The Gunslingers free the Breakers from their captors, but Eddie is wounded after the battle and dies a short while later. Roland and Jake pause to mourn and then jump to Maine of 1999 along with Oy, in order to save the life of Stephen King (whom he writes to be a secondary character in the book); the ka-tet have come to believe that the success of their quest depends on King surviving to write about it through his books. ellauri198.html on line 728: Along the way they find Patrick Danville, a young man imprisoned by someone who calls himself Joe Collins but is really a psychic vampire named Dandelo. Dandelo feeds off the emotions of his victims, and starts to feed off of Roland and Susannah by telling them jokes. Roland and Susannah are alerted to the danger by Stephen King, who drops clues directly into the book, enabling them to defeat the vampire. They discover Patrick in the basement, and find that Dandelo had removed his tongue. Patrick is freed and soon his special talent becomes evident: his drawings and paintings become reality. As their travels bring them nearer to the Dark Tower, Susannah comes to the conclusion that Roland needs to complete his journey without her. Susannah asks Patrick to draw a door she has seen in her dreams to lead her out of this world. He does so and once it appears, Susannah says goodbye to Roland and crosses over to another world. ellauri198.html on line 732: They remain in a stalemate for a few hours, until Roland has Patrick draw a picture of the Crimson King and then erase it, thus wiping him out of existence except for his eyes. Roland gains entry into the Tower while Patrick turns back home. The last scene is that of Roland crying out the names of his loved ones and fallen comrades as he had vowed to do. The door of the Dark Tower closes shut as Patrick watches from a distance. ellauri198.html on line 734: The story then shifts to Susannah coming through the magic door to an alternate 1980s New York, where Gary Hart is president. Susannah throws away Roland's gun (which does not function on this side of the door), rejecting the life of a gunslinger, and starts a new life with alternate versions of Eddie and Jake, who in this world are brothers with the surname Toren. They have only very vague memories of their previous journey with Susannah, whose own memories of Mid-World are already beginning to fade. It is implied that an alternate version of Oy, the billy-bumbler, will also join them. ellauri198.html on line 736: In a final "Coda" section, King urges the reader to close the book at this point, consider the story finished with a happy ending, and not venture inside the Tower with Roland. For those who do not heed the warning, the story resumes with Roland stepping into the Dark Tower. He realizes that the Tower is not really made of stone, but a kind of flesh: it is Gan's physical body. As he climbs the steps, Roland encounters various rooms containing siguls or signs of his past life. When he reaches the top of the Tower, he finds a door marked with his own name and opens it. Roland instantly realizes, to his horror, that he has reached the Tower countless times before. He is forced through the door by the hands of Gan and transported back in time to the Mohaine desert, back to where he was at the beginning of The Dark Tower: The Gunslinger, with no memories of what has just occurred. The only difference is that, this time, Roland possesses the Horn of Eld, which in the previous incarnation he had left lying on the ground after the Battle of Jericho Hill. Roland hears the voice of Gan, whispering that, if he reaches the Tower again, perhaps this time the result will be different; there may yet be rest. The series ends where it began in the first line of book one: "The man in black fled across the desert, and the gunslinger followed." ellauri198.html on line 743: Roland says one thing and means another, vahvistaa Harlod Bloom. Ei se siihen kyykisty mihin paskantaa. Bloom kiskoo avuxeen rekvisiitasta vastaanpyristelevän tanskalaisen kyttyrän, joka muka on nasevasti ilmaissut Bloomin Browningin perusidean: se on imitaattori joka aktiivisesti hakee jotain martyrdomia! Se toivoo tyrivänsä! ellauri198.html on line 745: Mitä potaskaa. Siltä tuntui Bloomista, ei käy kieltäminen sitä. Meaning has wandered already, se sanoo pettyneenä jenkkiläiseen maallisuuteen ja rahankuvan palvontaan. Eikö kukaan enää piittaa runoista, kriitikoista puhumattakaan? Pelkkää nihilismiä, jonka parhaiten on luonnostellut Nietzsche. ellauri198.html on line 747: Vaikeinta on Bloomin ymmärtää, mikä nalli napsahtaa Rolandille värsyssä XXIX. Bloom raahaa kekoon askeesia, metaforia ja metaleepsistä, mutta tokko niistä on tässä mitään apua. Täytyypä vilkaista Bloomin vinkkaamia runoja Keats: The Fall of Hyperion ja Shelley: The Triumph of Life. Onko nekin jotain smuttia? (Kz alempaa.) ellauri198.html on line 749: Minkä eteen seisoo musta torni Haroldin mielestä, sieltä pakaroiden välistä? Usko tai älä: "Shall we, tentatively, call both the Dark Tower and the mocking elf the Oedipal necessities of self-betrayal in the practice of art? (Mistä nuo Freudin turbojalat tähän tulivat? Selittäkääpä tarkemmin!) Or, more narrowly, the Tower and the Elf are metaphors for misprision, for the overdetermined and inescapable meanings that belated creators impose upon poetic tradition." ellauri198.html on line 751: Mitä tuubaa! Aivan hanurista! "The paradox of perspectivism is that it depends wholly on the subject/object dualism." Etupiässä takapiässä, takapiässä etupiässä, liikkuuko siitin emättimessä vaiko emätin siittimen ympärillä, ei tiedä ilman viitekehystä, sanoo E. Saarisen suhteellisuusteoria. Milttoni saatana, siinä vasta perspektivisti! Misprision tarkoittaa sanan väärinkäyttöä. ellauri198.html on line 755: Ei vaan Browning imuskelee kolleegansa Shellyn schollya, Harold täsmentää. The consensus among critics has long been that in his youth Browning had a great enthusiasm for Shelley, an enthusiasm clearly apparent in Pauline and Paracelsus, but abruptly extinguished in Sordello. Generally speaking, it would seem that Browning's ardent enthusiasm for Shelley the poet ends with Sordello in 1840, just as his respect for Shelley the man ends in 1856, with the discovery that he had abandoned his first wife. Any evidence for a lapse of his disaffection in later life seems effectively countered by Browning's own testimony in a letter written in 1885 to F. J. Furnivall, refusing the presidency of the newly formed Shelley Society: “For myself, I painfully contrast my notions of Shelley the man and Shelley, well, even the poet, with what they were sixty years ago, when I only had his works, for a certainty, and took his character on trust.” With these highlights of the relationship, most Browning critics and biographers terminate the discussion. ellauri198.html on line 757: Eli siis Childe Harold tuumii että Browning ampuu tässä jalkaan Browningia, eli sitä versiota izestään joka jäljitteli Shellyä, ja esittelee izestään nyt parannetun painoxen, joka näpelöi vain sen omaa solmua. Tää on niinkö parodia Shelleyn Ode to West Windistä, tai muistakin sen tunteellisista pläjäyxistä. Sellaseen ei Roope enää rupia. Vittuun Tennysonin Ulysses, Wordsworthin Excursion, Byronin Childe Harold (no sekin), Shelleyn Alaston ja Prinssi Athanasios. Haistakoon paskan samantien myös Yeaz, jolle kummitteli nämä Shelleyn rivit: ellauri198.html on line 766: (Siis mitä? Kazo alempaa, äijä oli täysi seko joka ei sietänyt izenäisen Eiren kelttimäistä touhua.) Harold siteeraa jotain toista synkkää tornia Shelleyllä, ja pyörittelee tätä torniaihetta aika pitkästyttävästi muutenkin. Robert Zimmermannillakin oli joku vahtitorni jo v 1967, mutta siitä Harold tuskin piittasi, kuinka se olis arvannut että sillä tulis pitkän päälle toinen noobeli? Browning haukkuu Shelleytä subjektiivisexi ja izeään se kehuu objektiivisexi. Paskapuhetta. Pointixi jää oliko Rolandin tornissa ikkunoita. Ei ollut. ellauri198.html on line 768: Lopuxi Childe Harold sanoo kuin Jussi Jurkka: tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan, ilman sitä ei olisi koko taidetta. Kaikki runoilijat epäonnistuvat, tyhmä yleisö ei ymmärrä mitä runoilija oli tarkoittanut säkeillä, muttei se haittaa, koska runoilija ei tiedä sitä izekään. Ei muuta kuin seuraava kilpailija kehiin. ellauri198.html on line 770: Browning on Haroldista hienompi kuin Shelley koska se on vielä hullumpi ja solipsistisempi, kuin Roope Ankka jonka Andien hullu mies mieluusti tunnusti izeään vielä hullummaxi. Kaikki runoilijat puhuu munista, mutta vain Browning koittaa "pistää" nelikulmaisia pyöreisiin reikiin. ellauri198.html on line 774: Fox Newsin ankkuri Tucker Carlson sanoi, että aloitteet transsukupuolisten hahmojen sisällyttämiseksi lastenelokuviin liittyvät indoktrinaatioon eli manipulatiiviseen opettamiseen, jossa väärä tieto vain siirretään oppilaaseen. Carlsonin mukaan Disney myös käyttäytyy kuin seksuaalirikollinen. Myös Donald Trump Jr. julkaisi huhtikuun alussa Instagramissa kuvan tutusta satulinnasta hohtavan violetin taivaan alla. Tuttua tekstiä oli kuvassa muutettu: Disneyn sijasta kuvassa luki ”groomer” (suom. namusetä). No sellainenhan Walt kyllä olikin. ellauri198.html on line 780: Knowledge is aware not only of itself, but also of the negative of itself, or its limit. Knowing its limit means knowing how to sacrifice itself. This sacrifice is... self-abandonment.... Here it has to begin all over again at its immediacy, as freshly as before, and thence rise once more to the measure of its stature, as if, for it, all that preceded were lost, and as if it had learned nothing from the experience of the spirits that preceded. But re collection has conserved that experience, and is the inner being, and, in fact, the higher form of the substance. While, then, this phase of Spirit begins all over again its formative development, apparently starting solely from itself, yet at the same time it com mences at a higher level. The realm of spirits developed in this way, and assuming definite shape in existence, constitutes a succession, where one detaches and sets loose the other, and each takes over from its predecessor the empire of the spiritual world... ellauri198.html on line 788: Igituria ei löydy alkukielellä, mutta käännös enkuxi tästä "proosarunosta" on tarpeexi paha ettei juuri maxa vaivaa eziä. Taas jotain täysin narsistista solipsismiä. ellauri198.html on line 794: Roland is not mediated by his precursors; they do not detach him from history so as to free him in the spirit. The Childe's last act of dauntless courage is to will repetition, to accept his place in the company of the ruined. Roland tells us implicitly that the present is not so much negative and finite as it is willed, though this willing is never the work of an individual consciousness acting by itself. It is caught up in a subject-to-subject dialectic, in which the present moment is sacrificed, not to the energies of art, but to the near-solipsist's tragic victory over himself. Roland's negative moment is neither that of renunciation nor of the loss of self in death or error. It is the negativity that is self-knowledge yielding its power to a doomed love of others, in the recognition that those others like Shelley. more grandly had surrendered knowledge and its powers to love, however illusory. Or, mos simply, Childe Roland dies, if be dies, in the magnificence of a belatedness that can accept itself as such. He ends in strengh because his vision has ceased to break and deform the world, and has begun to turn its dangerous strength upon is own defense. Roland is the Kermit modem version of a poet-as-hero, and his sustained courage to weather his own phantasmagoria and emerge into fire is a presage of the continued survival of strong poetry. ellauri198.html on line 796: Vizi mitä existentialistis-freudilaista viime vuosisadan lopun saarnausta sullottuna markkinointimixin muovipakkauxeen! Olis Roope ollut pöllämystynyt (mutta samalla myös mielissään), jos se olis nähnyt mitä Childe Harold sai tästä rykäyxestä uutetuxi modernismin nimiin vielä vuonna 1974. Mutta seuraavat alluusiot olis voineet yhtä hyvin jäädä tekemättä... ellauri198.html on line 809: There midnight’s all a glimmer, and noon a purple glow, Yöllä kaikki pimenee, päivin nään mä punaista, ellauri198.html on line 821: William Butler Yeats is widely considered to be one of the greatest poets of the 20th century. He belonged to the Protestant, Anglo-Irish minority that had controlled the economic, political, social, and cultural life of Ireland since at least the end of the 17th century. Most members of this minority considered themselves English people who happened to have been born in Ireland, but Yeats staunchly flagged his fake Irish nationality. Although he lived in London for 14 years of his childhood (and kept a permanent home there for 30 years), Yeats magnified his cultural roots, featuring Irish legends and heroes in many of his poems and plays. ellauri198.html on line 823: Spending most of his time in London, Yeats met with Maud Gonne, a tall, beautiful, socially prominent young woman passionately devoted to Irish nationalism. Yeats soon fell in love with Gonne, and courted her for nearly three decades although he eventually learned that she had already borne two children from a long affair. Their sole attempt at copulation at long last in Paris ended with a fizz. Yeats found he actually really liked young boys and girls. ellauri198.html on line 828: Yeats kept his sixth-grader occultist badge away from his poems, which are simple enough to be understood by sixth-graders, unlike Blake and Shelley, but like his rhyming predecessor Keats. Even so, Yeats’s visionary and idealist interests were more closely aligned with those of Blake and Shelley than with those of Keats, and in the 1899 collection The Wind among the Reeds the occult symbolism rears its ugly head in several poems. ellauri198.html on line 843: He took his vorpal sword in hand; ellauri198.html on line 846: While Yeats was playing with esoterica, Ireland was rife with internal strife and a world war flitted past. He was now the “sixty-year-old smiling public man” of his poem “Among School Children,” which he wrote after touring an Irish elementary school. He was also a world-renowned artist of impressive stature, having received the Nobel Prize for Literature in 1923. At night the poet could “sweat with terror” because of the surrounding violence, but otherwise he was enjoying himself royally. His collection The Dark Tower (1928) is often considered his best single book. ellauri198.html on line 851: As Yeats aged, he saw Ireland change in ways that angered him. The Anglo-Irish Protestant minority no longer controlled Irish society and culture. According to Yeats’s unblushingly antidemocratic view, the greatness of Anglo-Irishmen such as Jonathan Swift, philosopher George Berkeley, and statesman Edmund Burke, contrasted sharply with the undistinguished commonness of contemporary Irish society, which seemed preoccupied with the interests of merchants and bloody peasants. He laid out his unpopular opinions in late plays such as Purgatory (1938) and the essays of On the Boiler (1939). ellauri198.html on line 853: He faced death with a courage that was founded partly on his vague hope for reincarnation. In his proud moods he could speak in the stern voice of his famous epitaph, written within six months of his death, which concludes his poem “Under Ben Bulben”: “Cast a cold eye / On life, on death. / Horseman, pass by!” But the bold sureness of those lines is complicated by the terror-stricken cry that “distracts my thought” at the end of another late poem, “The Man and the Echo,” and also by the poignantly frivolous lust for life in the last lines of “Politics,” the poem that he wanted to close Last Poems: “But O that I were young again / And held them in my arms.” ellauri198.html on line 855: Yeats deplored the tremendous enthusiasm among younger poets for Eliot’s The Waste Land, published in 1922. Disdaining Eliot’s flat rhythms and cold, dry mood, Yeats wanted all art to be full of energy and sex. ellauri198.html on line 868: Critics of the poem have highlighted several important aspects of ‘The Lake Isle of Innisfree,’ including the spiritual journey undertaken by William Butler Yeats (Hunter); the island as an escape from sexuality (Merritt); and the island as a place of wisdom or foolishness, depending on varying historical perspectives on beans (Normandin). To these critics, it seems that an island is a place of refuge from a dangerous outside world — supposedly London specifically, although Merritt might broaden this interpretation to include all sexual encounters. While these critics acknowledge that an island is a place of escape, citing what William Butler Yeats himself has said about the Irish island Sligo, they fall short of recognising the full implications of his fascination with the occult. ellauri198.html on line 876: I assert that the symbols which William Butler Yeats includes on the island — specifically the nine bean-rows — are meant to be examined in the light of the Kabbalism, numerology, and tarot cards to which these societies looked for inspiration in their occult practices. Through his inclusion of these symbols, William Butler Yeats is demonstrating mastery over the Hermetic Order of the Golden Dawn’s basic tenants (sic), a mastery which he perhaps hoped would help him advance in rank in the society to seventh grade and further his studies of magic. ellauri198.html on line 881: Hyperion, a Fragment is an abandoned epic poem by 19th-century English Romantic poet John Keats. It was published in Lamia, Isabella, The Eve of St. Agnes, and Other Poems (1820). It is based on the Titanomachia, and tells of the despair of the Titans after their fall to the Olympians. Keats wrote the poem from late 1818 until the spring of 1819, when he gave it up as having "too many Miltonic inversions." He was also nursing his younger brother Tom, who died on 1 December 1818 of tuberculosis. ellauri198.html on line 883: In Greek mythology, Hyperion (/haɪˈpɪəriən/; Greek: Ὑπερίων, 'he who goes above') was one of the twelve Titan children of Gaia (Earth) and Uranus (Sky). With his sister, the Titaness Theia, Hyperion fathered Helios (Sun), Selene (Moon) and Eos (Dawn). Well, his sister mothered them, after he had squirted his load of cum into her. ellauri198.html on line 889: The poem as usually printed breaks off at this point, in mid-line, with the word "celestial". Keats's friend Richard Woodhouse, transcribing this poem, completed this line as "Celestial Glory dawn'd: he was a god!" Ox, nyet! nyet! The language of Hyperion is very similar to Milton's, in metre and style. However, his characters are quite different. Although Apollo falls into the image of the "Son" from Paradise Lost and of "Jesus" from Paradise Regained, he does not directly confront Hyperion as Satan is confronted. Also, the roles are reversed, and Apollo is deemed as the "challenger" to the throne, who wins it by being more "true" and thus, more "beautiful." Double yawn. ellauri203.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri203.html on line 58: Se on eräänlainen kaasukammio siinä mielessä, että se varmasti muuttaa todellisuuttasi, kokea tällainen kontrasti yhdessä suhteessa tai henkilössä niin lyhyessä ajassa ilman mitään syytä tai tapahtumaa joka osoittaisi miksi. Tässä mielessä "mykistys" voi tapahtua suullisessa viestinnässä, tai se voidaan ilmaista kehonkielen kautta, kuten yhtäkkiä kääntymällä pois sinusta puhuessasi, kävelemällä poispäin sinusta ilman syytä jne. Sammuttamista, "hiljaisuutta", pimenemistä, normaalien ihmisten kannalta, voidaan kutsua myös "syötiksi ja kytkimeksi", jossa sinut provosoidaan keskusteluun tai kokemuksiin, ja yhtäkkiä se mikä oli kahden hengen tango, on nyt sooloesitys. Näytät ja tunnet itsesi idioottimaiseksi ollessasi niin korkealla energiatasolla yksin. Keskustelussa se voi näkyä tavoilla, kuten kiviseinä (ei vastausta, tyhjät tuijotukset) tai nälistys (asiaankuuluvien tietojen pidättäminen, robottivaste, kiintymyksen tai kiinnostuxen puute). ellauri203.html on line 64: Jos he välttelevät sinua, se johtuu siitä, että tarjoat "negatiivista polttoainetta", ja on "hauskempaa" vastaanottaa "positiivista polttoainetta" muualla. Toistaiseksi. Välttäminen liittyy toivoon, että kun he palaavat, olet unohtanut kaiken, mitä tapahtui "saada heidät" katoamaan ja tarjoamaan positiivista polttoainetta jälleen. ellauri203.html on line 77: Uusi tarjonta - Narsistit vaikenevat, kun he ovat luottavaisesti korvanneet sinut ottamatta huomioon tai välittämättä tunteistasi. Sillä ei ole väliä, olitko eilen heidän paras ystävänsä, elämänsä rakkaus tai sielunkumppani heidän mielessään, se oli eilen. Tänään joku muu on täyttänyt roolisi, ja he haluaisivat sinun luopuvan kaikesta huolenpidosta, rakkaudesta tai tunteista, unohtavan muistot, energian, rahan tai käytetyn ajan ja "siirtyvän eteenpäin" poistumalla hiljaa vasemmalta näyttämöltä. Korvaaminen niin helposti paljastaa, että he eivät koskaan arvostaneet sinua alun alkaenkaan. He arvostivat sitä, miten sinä näit heidät, ja valitettavasti, jos olet tullut siihen tulokseen, että he ovat narsistisia, et koskaan näe heitä samoin. ellauri203.html on line 96: Sekä nihilistit että liberaalit ulisivat riivaajista Dostolle olet retardi. Ja niin se olikin. Doston eka sponsori kriitikko Belinsky haukkui avoimessa kirjeessä Gogolin pydeen yhdestä kirjasta jossa se puolusteli maanomistajia ja teki pilkkaa musikoiden pesemättömistä kärsistä. Gogol masentui ja kuoli Roomassa. Leninin mielestä Belinsky laukoi leukavasti. Belinskyn nimi oli Vissarion kuten Stalinin isän. Oliko se Gruusiasta? Ei se syntyi Viaporissa Suomessa lääkärin poikana. Belinsky oli kehassut Doston esikoista Köyhää kansaa. Vissarion kuoli tubiin 36-vuotiaana hulluna vuonna 1848. ellauri203.html on line 125: Babtisti väittää kivenkovaan että Dosto oli tosi reilu kaveri eikä mikään pedofiili peluri. Ei se osannut edes pelata hullunkurisia perheitä. Mistä toinen nettilähde sanoo: ellauri203.html on line 139: One of Dostoevsky’s early memories is a daily prayer with his nanny before going to bed with her, when he was thirteen years of age. “I put all my eggs in Thine basket, Mother of God, keep them in Thy care”. This prayer Dostoevsky loved so much that it became part of the prayers which he read to children at bed time. Also from his early years Dostoevsky listened to Bible stories. Remembering those years, Fyodor Mikhailovich wrote in 1873, “In our family we knew the Gospel almost from earliest childhood.” ellauri203.html on line 195: Kaksoisolennossa on keskiössä ihmismielen, persoonallisuuden ja todellisuudentajun asteittainen täydellinen romahtaminen, jota nuori Dostojevski kuvaa mestarillisen tarkasti. Goljadkinin mielisairaudelle on tyypillistä se, että vaikka hän huomaa asioiden luisuvan pieleen, hän ei huomaa sen johtuvan hänestä itsestään. Dostojevskin oivallus on olla selittelemättä Goljadkinin toimintaa; hän antaa sekä lukijan että Goljadkinin olla epävarmoja siitä, mikä on totta ja mikä harhaa. ellauri203.html on line 219: However, this belated first love was not as simple as Dostoevsky had hoped. Isaeva began taunting the writer with letters telling him of her intention to marry one or other wealthy official. Although the pair did ultimately marry, their troubles continued, and the two never settled into a harmonious marriage, with Dostoevsky taking on a role more like a friend or brother to Isaeva, rather than a husband. Mark Slonim, an important Russian scholar, writes in his book The Three Loves of Dostoevsky: “He loved her for all these feelings that she excited in him. For everything that he gave her, for everything that was connected with her. And for all the pains from her.” ellauri203.html on line 223: Dostoevsky met the young Appolinaria Suslova during one of his public readings. At 42, he was two decades older than her. She was attractive, alluring and shared his literary taste and physical passion. Despite this, he could not give her everything she wanted; as Dostoevsky was still married, he conducted a secret affair with Suslova, but she took other lovers and left him. She returned two years later, but was not the same inexperienced young woman and refused to marry the great writer. ellauri203.html on line 231: To begin with, Dostoevsky only saw practicality in his marriage to Snitkina: he was in need of stability and confidence in the future. As a result, the union began down to head along the same route as his previous relationships. However, the couple’s extended “honeymoon” abroad, which ended up lasting four years, allowed them to escape Russia’s oppressive atmosphere and try to build a family. It began well: Sonya, a little girl, was born a year after their marriage. Tragedy soon struck, however, when Sonya passed away. The pair went on to have three more children, one of whom also died. They were married for 14 years until Dostoevsky’s death, in which time Snitkina experienced a great deal of anguish brought on by Dostoevsky’s difficult character and lifestyle, namely his jealousy and gambling addiction. However, she remained stoically committed to him and did not remarry after his death, when she was just 35. ellauri203.html on line 240: Nää kääntäjät ovat esipuheen perusteella Dosto aficionadoja ja jakavat sen kristillis-taantumuxelliset näkemyxet. Tosi pahoja jenkkimeemejä: the idea dearest to us all is freedom, leftist ideologies are demonic one and all. Joo tää esipuhe on aivan karseeta potaskaa. Kyllä olen ollut oikeilla jäljillä kun Dosto on aina tuntunut ällöttävältä. Se on selvä patataantumuxen äänitorvi, jonka jenkit ottivat vastaan avosylin kommarien aikana. Nyt voi olla vähän kiusallinen tilanne kun Dosto kuulostaa ihan tämän päivän Putinilta ja vähän eilispäivän Solzhenizyniltä. ellauri203.html on line 242: Writing in the Los Angeles Times, a professor of Slavic languages praised their Dostoevsky translations, stating "the reason they have succeeded so well in bringing Dostoevsky into English is not just that they have made him sound bumpy or unnatural but that they have managed to capture and differentiate the characters' many bumpy and unnatural voices." A literary critic and essayist, wrote in The Sewanee Review that their Dostoevsky translations "have recaptured the rough and vulgar edge of Dostoevsky's style. This tone of the vulgar that Dostoevsky's writings are full of, so morbidly excessively, they have translated into a vernacular equal to his own." But recently, writing in The New York Review of Books in 2016, a critic argued that Pevear and Volokhonsky have established an industry of taking everything they can get their hands on written in Russian and putting it into flat, awkward English. Other translators have voiced similar criticism, both in Russia and in the English-speaking world. A Slavic studies scholar has written in Commentary that Pevear and Volokhonsky take glorious works and reduce them to awkward and unsightly muddles. Criticism has been focused on the excessive literalness of the couple's translations and the perception that they miss the original tone of the authors. ellauri203.html on line 244: Demoneita onko heitä? Mulatti Pushkin arveli että on, ja Jeesus siellä Kenneretin järven vastarannalla teki niillä ilman lupaa selvää pakanoiden sikalaumasta. Kääntäjien mielestä Doston pointti on ettei heppulit ole ize pahoja, vaan niille tulee vaan joku demoni. Uskokoon ken haluaa, ja jaxaa. Doston ajatus on että kunnon venäläinen musikka kyllä paranee kun nihilistit siat saadaan ajetuxi jorpakkoon. Nihilistit on sikoja, ja demoneita niiden pahat meemit kuten ateismi ja länkkärien liberaali vasemmistolaisuus. ellauri203.html on line 266: Mimeettinen väkivalta synnyttää tilanteen, jota Girard kutsuu erojen poispyyhkiytymiseksi: todelliset erot, joita yksilöiden välillä on havaittavissa, alkavat kadota ja yksilöt muistuttavat toisiaan yhä enemmän, mitä tulee todellisiin, ei pintapuolisiin eroihin. Yksilöt alkavat muistuttaa toistensa kaksoisolentoja, kuin kaksi verikoston kehään (blood-feud) ajautunutta sukua. Hmm Kaxoisolentoja taas, pitäisikö kaivaa Dosto naftaliinista? Darwinista tiedetään että keskenään samanlaisilla lajeilla ja yxilöillä on aina tiukin riita resursseista, koska niillä on sama ekolokero. ellauri203.html on line 271: Alkukantaisessa yhteisössä ei ole oikeuslaitosta eikä poliisia, jotka lakien nojalla pystyisivät katkaisemaan väkivallan. Kun tuollainen yhteisö ajautuu väkivallan kehään, johtaa tilanne Girardin mukaan ennen pitkää siihen, että koska tiettyjä yksilöitä jäljitellään muita enemmän, alkaa viha kohdistua johonkin rajattuun joukkoon tai yhteen ainoaan yksilöön ja tästä tulee uhrattava syntipukki. Siis onko nää syntipukit Ranen mielestä just niitä jäljitellyimpiä? Pikemminkin päinvastoin, esim. kasakoiden tappama turkitar tai jutkut Saxassa oli syntipukkeja koska ne oli erilaisia. Mitäs siihen sanot Rane? Ei tää nyt ihan taida pelittää. ellauri203.html on line 279: Vähän epäilyttää tää. Sen kyllä ymmärtää että mällin ruiskaus helpottaa koska pussit tyhjenee, mutta millä lailla uhrauxen kazominen helpottaa aggressiivista oloa? Mikä siinä ruiskahtaa? Kostonhimoko? No ehkä joo. Tosin usein väkivaltaviihde pikemminkin piristää kun ei ole mitään kivaa tekemistä. Futismazin jälkeen tekee mieli izekin vähän riehua. Voi kyllä ihmetellä millä lailla uhraaminen helpottaa jengin pahaa oloa ja estää tiimin sisäistä kärhämöintiä. Ehkä se ei estäkään, on vaan mukavaa olla kazomossa ja nähdä toisten kärsivän. On kieltämättä kiva kazoa kun pahixia pahoinpidellään skoudesarjoissa. Kazoessa ei kerkiä ize mätkimään, pitää se sen aikaa ainakin porukat kaduilta pahanteosta. Girardista porukat on toistensa tukassa kert ne haluu kateena samaa kun naapuri. Sitten uhrataan syntipukki. Juuri väkivallassa on pyhän todellinen sielu. Fair enough. Tuttua reviirikähinää. ellauri203.html on line 294: Toisen maailmansodan jälkeen Miłosz toimi ensin Puolan kansantasavallan diplomaattina Yhdysvalloissa mutta ei viihtynyt siellä vaan palasi Eurooppaan ja siirtyi kulttuuriattaseaksi Pariisiin. Miłosz riitaantui hallituksen kanssa vuonna 1951 ja haki poliittista turvapaikkaa Ranskasta. Myöskään Ranskassa hän ei viihtynyt maan kulttuuriväen keskuudessa vallinneen poliittisen ilmanpiirin vuoksi. Älymystö ihaili kommunismia, ja Miłosz tunsi, että älymystön jäsenet käänsivät hänelle selkänsä. Siksi hän muutti uudestaan Yhdysvaltoihin. Siellä sentään ei ihailtu kommunismia! Päinvastoin vihailtiin! ellauri203.html on line 300: Runojen lisäksi Miłosz on kirjoittanut suomennetun kirjan Vangittu mieli (1953), joka kertoo älymystön suhteesta kommunistiseen totalitarismiin. Tästä se palkinto takuulla paukahti eikä Miloszin mitättömistä mieleenjäämättömistä runoista. The Captive Mind was an immediate success (in the West) that brought Miłosz international renown. ellauri203.html on line 310: "The bestseller book also created the idea, particularly in the West, that I was a political writer. This was a misunderstanding because my poetry was unknown. I have never been a political writer and I worked hard to destroy this image of myself." Kovasta yrittämisestä huolimatta kukaan ei taida lukea sen runoja. Vitun lällyjä ne ovatkin, täytyy vähän terävöittää suomennoxessa: ellauri203.html on line 334: As long as the sun and the moon are above, Kerta aurinko ja kuu eivät ole pudonneet, ellauri203.html on line 340: Yet is not a prophet, for he’s much too busy, Vaikken ollut kun oli kiireitä olla antikommunisti, ellauri203.html on line 352: Kirja alkaa keskustelulla Stanisław Ignacy Witkiewiczin dystopisesta romaanista Kyltymättömyys. Romaanissa uusi Mongoli-imperiumi valloittaa Puolan ja esittelee Murti-Bing-pillereitä itsenäisen ajattelun parannuskeinona. Aluksi pillerit luovat tyytyväisyyttä ja sokeaa tottelevaisuutta, mutta lopulta johtavat niitä ottavien kehittämään kaksoispersoonallisuuksia. Miłosz vertaa nokelasti pillereitä marxilais-leninismin älyllisesti tuhoaviin vaikutuksiin Neuvostoliitossa ja neuvostoblokissa. ellauri203.html on line 353: Miłosz kuvailee, kuinka länsimaiset demokratiat koettiin intellektuellien keskuudessa stalinistisen Keski- ja Itä-Euroopan halveksunnan ja kiehtovuuden sekoituksella. Poliitikoille ja poliiseille oikeusvaltion asettamat rajoitukset vaikuttivat heistä käsittämättömiksi ja kommunistisen maailman muita poliisivaltioita huonommiksi. Miłosz kuitenkin huomautti, että samat intellektuellit, jotka tuomitsivat länsimaisen kulutuksen painetussa muodossa, lukisivat usein länsimaista kirjallisuutta etsiessään mieluusti jotain arvokkaampaa kuin rautaesiripun takana julkaistuja kirjoja, esimerkixi Teppo Kurkoa. ellauri203.html on line 365: Esteettinen Ketman, käytäntö paeta sosialistista realismia täyttämällä elämänsä salaa menneiden aikojen taiteella, kirjallisuudella ja musiikilla. Miłosz kirjoittaa: "Näissä olosuhteissa esteettinen Ketmanon kaikki mahdollisuudet levitä. Se ilmaistaan tiedostamattomana outouden kaipuuna, joka kanavoidaan kontrolloituihin huvituksiin, kuten teatteriin, elokuviin ja kansanjuhliin, mutta myös erilaisiin eskapismin muotoihin. Kirjoittajat kaivautuvat muinaisiin teksteihin, kommentoivat ja muokkaavat muinaisia kirjailijoita. He kirjoittavat lastenkirjoja, jotta heidän mielikuvituksensa olisi hieman vapaampi. Monet valitsevat yliopisto-uran, koska kirjallisuudenhistorian tutkimus tarjoaa turvallisen tekosyyn sukeltaa menneisyyteen ja keskustella esteettisesti arvokkaiden teosten kanssa. Entisen proosan ja runouden kääntäjien määrä moninkertaistuu. Taidemaalarit etsivät kiinnostuksilleen lähdettä lastenkirjojen kuvituksista, joissa raikkaiden värien valintaa voidaan perustella vetoamalla lasten naiiviin mielikuvitukseen. Näyttämöpäälliköt,Lope de Vega tai Shakespeare – eli ne heidän näytelmänsä, jotka keskus on hyväksynyt." ellauri203.html on line 367: Ammattimainen Ketman, stalinististen standardien vastahakoinen hyväksyminen vain salliakseen jatkaa haluamallaan uralla. Tämä perustuu ajatukseen, että meillä on vain yksi elämä ja sen vuoksi aika käytetään parhaan kykynsä mukaan taiteelliseen tai tieteelliseen innovaatioon, mikä vaatii ainakin sosialistisen realismin ja muiden vastaavien sensuuristandardien sietämistä työnsä jatkamiseksi. ellauri203.html on line 377: Alfasusi-aliaksen alla Miłosz kuvailee puolalaisen kirjailijan Jerzy Andrzejewskin elämää ja sitä, kuinka hän teki yhteistyötä Stalinin kanssa Puolassa. Ennen toista maailmansotaa Andrzejewskia ihailtiin laajalti katolisten romaanien kirjoittajana ja hän piti itseään Jacques Maritainin seuraajana. Miłosz kuitenkin uskoo, että Andrzejewskin katolinen usko oli vain ihon syvyistä. ellauri203.html on line 384: Miłosz kuvailee laajalla lainauksella Borowskin novelleja, kuinka entinen runoilija selviytyi, kun hänet määrättiin auttamaan kaasukammioihin matkaavien juutalaisten kuljetusten purkamisessa. Vastineeksi Borowski sai pitää heidän ruokansa ja vaatteensa itselleen. Miłosz uskoo, että Borowskin tarinoiden pitäisi olla pakollisia lukemista kaikille, jotka haluavat ymmärtää totalitarismia. ellauri203.html on line 388: Jerzy Putrament syntyi Minskissä perheeseen, jolla on isänmaalliset perinteet. Hänen äitinsä oli venäläistä syntyperää ja liittyi ortodoksiseen kirkkoon, kuten myös Jerzy. Hänen tarinansa kerrotaan hahmona "Gamma, historian orja" Czesław Miłoszin kirjan The Captive Mind -luvussa. ellauri203.html on line 391: Toisessa Puolan tasavallassa, jossa hän opiskeli Stefan Batoryn yliopistossa Wilnossa, hän kallistui aluksi oikeistolaisen endecja - ryhmän puoleen ja liittyi Iso-Puolan leirin jäseneksi; Myöhemmin hän tuki Puolan kommunistista puoluetta, josta hänet pidätettiin ja joutui oikeuden eteen. Neuvostoliiton hyökkäyksen Puolaan jälkeen hän jäi Neuvostoliiton liittämille alueille ja työskenteli kommunistisena funktionaalisena, asuen Lvivissä. Samaan aikaan hänen äitinsä ja sisarensa karkotettiin Siperiaan. Kun hän pakeni Moskovaan Saksan hyökkäyksen jälkeen Neuvostoliittoon vuonna 1941, hänestä tuli yksi Puolan isänmaallisten liiton perustajista sekä sotakirjeenvaihtaja ja poliittinen komissaari Puolan armeijassa idässä. Tuolloin hän kirjoitti paljon neuvostomyönteistä propagandaa. ellauri203.html on line 395: Delta oli sit Konstanty Ildefons Gałczyński (23. tammikuuta 1905 – 6. joulukuuta 1953), alias Karakuliambro , puolalainen runoilija . Hänet tunnetaan Green Goose -teatterin "paradramaattisista" absurdeista humoristisista luonnoksista . ellauri203.html on line 405: Miloszin Kirjan toiseksi viimeisessä luvussa käsitellään ajatusta "orjuuttamisesta tietoisuuden kautta" ja päätetään tuskalliseen ja henkilökohtaiseen arvioon erityisesti Baltian kansojen kohtalosta. ellauri203.html on line 419: Käskyt ovat enimmäkseen yksikön toisen persoonan kieltomuodossa, "Älä...", mutta normaalin lain tapaan ne eivät kuitenkaan määrittele rangaistuksia käskyjen rikkomisesta. Joidenkin tutkijoiden mukaan rangaistus olisi ollut kuolema (hehe), mutta tätä ei pysty osoittamaan. ellauri203.html on line 422: Älä koskaan tapa hämähäkkiä! Asiantuntija kertoo, miksi pitkäjalkaiset ystävämme kannattaa suosiolla jättää rauhaan. Hämähäkit voivat aiheuttaa puistatusta. Siitä huolimatta niitä ei kuitenkaan kannata tappaa. Ne voivat tappaa hyttysiä, ja tekevätkin niin. ellauri203.html on line 426: Äitienpäivänä on 9 erilaista mielenilmausta. Putinia peukuttavat autot ajaa vaivihkaa Porvoosta ettei verenhimoiset kantasuomalaiset pane niitä merkille. Mulla on täällä kotona päivittäisiä mielenilmauxia, mutta pysyttelen visusti puun takana. Enimmäxeen tää vanhan elämä on vaan ajan tappamista. Hauska tappa aika, vanha tuttuhan se jo on. ellauri203.html on line 431: Enough is enough. I left my fart car behind, sanoo Turgenev proosarunossaan Enough, joka alkaa romanttisella lässytyxellä, mutta ryhdistäytyy loppupuolella, säkeistöstä XIV alkaen. ellauri203.html on line 435: Pascal sanoi apinaa ajattelevaxi ruovoxi, joka on hienompi kuin universumi joka murskaa sen koska ruovo tietää sen mutta universumipa ei. Siinäpä jälleen ajatustorttu, varsinainen turaus. A sorry consolation! A poor dignity! ellauri203.html on line 436: Shakespeare sanoi paremmin: Life is but a poor player... signifying nothing. ellauri203.html on line 450: credulity and the same cruelty, the same lust of blood, of gold, of ellauri203.html on line 456: falsehood--in a word, the same busy squirrel's turning in the same old ellauri203.html on line 459: offence.' and he too would say 'enough!' he too would turn away. One ellauri203.html on line 460: thing perhaps, may be: in contrast to the gloomy tragic tyrant Richard, ellauri203.html on line 463: sleeps well of nights, or finds fault with too sumptuous a dinner at the ellauri203.html on line 471: Aaveet on poemainen kummitustarina jossa ei ole juuri päätä eikä häntää. Sen lopussa kaveri jota Alice niminen aave on kuljettanut ympäri Eurooppaa palaa ryssiin vain havaitaxeen että maaorjat on vapautettu ja sen raha-asiat on päin persettä. ellauri203.html on line 473: It was published first in 1866 in the first episode of the new literary magazine Epoch that was launched by Dostoevsky and his brother Mikhail. As we know Turgenev and Dostoevsky were not the best of friends. Turgenev had sent the story to Dostoevsky when he was in Baden Baden. Dostoevsky, however, was too busy playing roulette and returned the story without having read it. Mikhail told him in a letter that that had been a big mistake, because their magazine was sure to be a success if they could have a new Turgenev in the first episode. Dostoevsky proceeded to write an apologetic letter to Turgenev and managed to secure Phantoms for the magazine. ellauri203.html on line 475: From an 1849 letter to Pauline Viardot we know that the inspiration came from a dream that Turgenev had had. In this dream there was a whitish creature claiming to be his brother Anatoli (Turgenev had two brothers: Nikholai and Sergei). They both turned into birds and flew over the ocean. In another letter Turgenev writes that he was looking for a way to connect several landscape sketches that he had written. He combined the flying with the landscapes and came up with a vampire woman to explain the flying. ellauri203.html on line 507: Kukolnik oli kirjailijana hyvin tuottelias, mikä heijastui varsinkin hänen romaaniensa laatuun. Hän pyrki esiintymään kirjallisuuselämän johtajana ja ylläpiti salonkia, jonka tapaamiset päättyivät usein päiväkausia kestäneisiin juominkeihin. Kukolnikin ystäviin kuuluivat Karl Brjullov sekä Mihail Glinka, joka sävelsi hänen runoihinsa sarjan suosittuja romansseja. Kukolnik osallistui myös Glinkan oopperatekstien laatimiseen. Hän julkaisi taidelehtiä Hudožestvennaja gazeta (1836–1841) ja Illjustratsija (1845–1847), niin ja Hufvudstadsbladet on sen perustama. Tai ehkä kuitenkaan ei. ellauri203.html on line 509: Kukolnik vetäytyi kirjallisuuselämästä 1840-luvun lopulla. Hän työskenteli vuodesta 1847 lähtien sotaministeri Aleksandr Tšernyšovin kansliapäällikkönä ja matkusteli paljon eri puolilla Venäjää. Kukolnik tuli tunnetuksi tehokkaana virkamiehenä, jonka tunnuslause oli ”jos tsaari käskee, ryhdyn vaikka kätilöksi”. Kirjailijan kootut teokset ilmestyivät vuosina 1851–1852, ja myöhemmin hän julkaisi joukon yltiöisänmaallisia kertomuksia ja näytelmiä. ellauri203.html on line 518: Sevverran Kukolnikista, ja Nikkalasta. Joo siis tää Stavroginin poka on sit jonkinlainen päähenkilö. Se on komea kuin Fedja-setä, vahva, peloton ja älykäs kuin Fedja-setä, mut silti jotenkin luotaantyöntävä just kuten Dosto ize. Sosiaalisesti se on izevarma ja kohtelias (hmm nojaa), mutta vaikuttaa äkäseltä, hajamieliseltä ja vähän sekobolzilta (check). Kaikki muut on lääpällään Dos- Stavroginiin ja otettuja siitä. Verhojanskyn mielestä se olis hyvä Uljanov, Shitov suunnittelee siitä uutta Jeesusta. Paizi eze osoittautuu mätämunaxi, sadistisexi psykopaatixi. Tähän kohtaan kuuluis se sensuroitu luku "Tihonin pakeilla", jossa ilmenee eze oli raiskannut kuoliaaxi jonkun 11 vee sakkoliha piikasen. Ja hoisi vaimonsa murhan siinä sivussa. Se on yhtä paha kuin hinkuvan Wallenbergin pojan päävastustaja Axel Munck, joka ei tunne midiä eikä osaa erottaa hyvää pahasta. Sellaisia ne psykopaatit tuppaa olemaan. Siltä tulee aina kun se tekee jotain oikein kiellettyä. Taisi olla Dostolle ize koettua. ellauri203.html on line 524: Ryssiin palattuaan Shitov on tehnyt täyskäännöksen (vrt Dostoa) ja puolustaa nyt putinismia. Se on nyttemmin Doston hyvis sivupersoona. Pochvennichestvo on jotain ton ajan persuilua. Slaavilaisuus hyvä, länkkäriys paha. Tohon jälkimmäiseen voi kyllä yhtyä. ellauri203.html on line 547: Pjotr käy insinöörin pakeilla, nyt olis aika tehdä se seppuku. Tulkaa lakkotoimistoon iltapäivällä. Se kuzuu Stauronkin, joka on jostain syystä vaihteexi hyvällä tuulella. Paikalla on kaikenlaisia idealisteja, pettyneitä tyyppejä ja valeälykköjä. Valefilosofi Shigaljev koittaa väittää että totalitarismi on historian välttämättömyys. Pjotr paukuttaa pöytään ja kysyy onko kaikki mukana?. Eli lähettekö mukaan assassiineixi vai kerrotteko virkavallalle? ellauri203.html on line 555: Turgenevin kirjatapaaminen on seuraavana päivänä. Koko hienosto on paikalla, paizi Stavroginit. Mutta kuvernöörskän kekkerit menee perseelleen. Paikalla on kosolti laahusta. Kännipäinen kapteeni alkaa tankata jotain omatekemää runoa lavalla. Seuraavana esiintyy Turgenev, joka hölöttää jotain unettavaa tuntikausia. Joku huutaa "mitä paskaa!" Turgenev vittuilee yleisölle takaisin ja lukuhetki päättyy Turgenevin salaivaisiin kiitoxiin. Seuraavaxi astuu sähläämään Verho Sr., esittäen omia esteettisiä ideaalejaan riidellen kimakasti yleisönsä kaa. Verho häipyy lavalta rumasti kiroillen. Alkaa meteli ja odottamaton kolmas esiintyjä, "professori" Pietarista alkaa haukkua ryssiä, huutaen täysiä ja heristäen nyrkkiä. 6 poliisia kiskoo sen lavalta, se karkaa mutta saadaan kiinni taas. Yleisöstä tulee vapaaehtoisia avustajia ja joku koulutyttö villizee tutentteja. ellauri203.html on line 559: Stauro ja Liisa on ottaneet erän petipainia ja heräävät tuhkaläjässä. Pjotr sanoo että kapun murhasi Fedka the ex-convicti. Hänellä ei ollut osaa eikä arpaa jutussa. Liisa pyrkii paikalle kumikaulailemaan. Palossa paloi myös Stavron Marja-puoliso. Rahvas tappaa Liisan kotimatkalla. Vittuako se niille kuului, voi kysyä. ellauri203.html on line 565: Kun Shitovia ei kuulu (sehän on pää ammuttuna jossakin), vasta synnyttänyt Marja ezii insinööriä ja löytää sen kotoonta luodinreikä päässä. Izemurhalapusta näkyy että Shitovkin on nirhattu. Marja ja vauva sairastuvat ja kuolevat, tietysti. Rikospaikantutkijat selvittävät dna-tutkimuxilla että Kirillovilla on ollut avustajia, ja alkaa hirmuinen pesänselvitys. Vielä heikompi lenkki Lyamsin vuotaa koko jutun, ja koko porukka, Pjotria lukuunottamatta joka karkasi St Petersbrgiin, pannaan kalterien taa. Loppu hyvä kaikki hyvin, vai mitä? No ei siinä kaikki! ellauri203.html on line 587: Ja sit misogyniaa ja pedofiliaa. Oikeinkin pahaa setämiesmäisyyttä ja #metoota. Hemmetti Dosto oli kieroutunut kaveri. Voi ihan nähdä sen kirjoittavan tätä toinen käsi pöydän kannen alla. ellauri203.html on line 589: Oli ihqua kazoo vierestä kun pisamainen saxalainen sakkoliha saa vizaa pylly paljaana. Dostolla aina ruiskahtaa kun se jää kiinni törkeistä noloista puuhista. On ihanaa kun tuntuu pahalta. Narsistista yhden hengen sadomasokismia. Swinburneluokan algolagni ja kaappihomo takuulla, ja kova runkkari kuten sen sielunveli Rusakko. Se ei tahdo syyttää ympäristöä eikä sairautta, koska tuntuu ihanalta olla ize syyllinen. Vaikka takuulla sen huono parta, paskat vanhemmat, rumat vaatteet, isot korvat, pitkä naama ja tyhmä pää selittävät tästä paljonkin. ellauri203.html on line 606: Rangaistaxeen "izeään" ihanasti lisää se päättää naida ramman Marjan joka sekin oli siihen ihan lääpällään (pojat selvittivät). Pelkkä ajatuskin että Stavrogin (juu se käyttää izestään 3. persoonaa kuin narsistinen zaari) naisi tollasen vihoviimeinen räähkän oli nurinkurinen ja teki Stavrolle heti stondixen. Mitään rumempaa ei voinut kuvitella. "Kylmiö" on sana joka tarkottaa just tälläsiä narsisteja psykopaatteja. ellauri203.html on line 611: Claude Lorraine: Acis ja Galatea (mutta missä luuraa kyklooppi?) ellauri203.html on line 629: Mutta Nikke on oikeastaan pettynyt että se ei olekkaan kummempi kuin muut #metoo henkilöt. Se haluukin suututtaa porukat eze voi sitten olla niille suuttunut. Sigismundin kynä sauhuaa muistiinpanovihossa tässä kohdassa. ellauri203.html on line 635: Vai oliko Nikke naurettavan näköinen pusiessaan pissiliisan likaisia varpaita? Sekä siinä oli vikana? Temppu ei ollut yhtä uljas kuin Joosuan esinahkakukkula? Sille nauretaan vielä enemmän? Voi helkkari. ellauri203.html on line 648: Martin, a respected doctor (huoh), his wife Karin, Karin's seventeen year old brother Minus, and widowed father David of Karin and Minus' have convened at the family's summer home on an island off the coast of Sweden to celebrate David's return from the Swiss Alps, where he was substantially completing his latest novel (huoh). The family has long lived a fantasy of they being a loving one, David's extended absences which are the cause of many of the family's problems. Without that parental guidance, Minus is at a confused and vulnerable stage of his life where he is a bundle of repressed emotions, most specifically concerning not feeling loved by his father and concerning the opposite sex (huoh). He is attracted to females as a collective but does not know how to handle blatant female sexuality, especially if it is directed his way. A month earlier Karin was released from a mental institution (huoh). Her doctor has told Martin that the likelihood that she will fully recover from her illness is low, her ultimate fate being that her mental state will disintegrate totally, although she has functioned well since her release. In his love for her, Martin has vowed to himself to see her through whatever she faces. As Karin begins to lose grip on reality, Minus is the one most directly affected, although it does bring out the issues all the men are facing with regard to their interrelationships. ellauri203.html on line 656: Karin is trying to readjust to life with her family after her release from a mental institution. Her husband Martin is patient with her as she experiences the highs and lows of life. Both she and her younger brother Minus have issues with their father David, who is visiting. Martin is a well-known author who travels frequently and is estranged from his children. He´s about to publish his latest effort and spends much of his time alone, finalizing the manuscript before submitting it t the publishers. After having sex with Minus she realizes she is unable to live in two worlds and must choose between institutionalization and home life. ellauri203.html on line 665: "Make a vow to yourself, and with that great sacrifice you buy everything that you long for", ehdottaa Tiihon. Vitun uskontokamasaxat hieroo koko ajan kauppoja kuolleista sieluista, planeeraa pakkolunastuxia ja hintaralleja. Mutta ei. Niin paljon ei Stafylokokki sitä sentään rakasta. Tiihon pyllistää ja näkee kolmannella silmällä että Nikke panee vielä potin nokkiin ennenkö julkaisee nää tunnustuxet. "Cursed psychologist!" huutaa Nikke sattuvasti. Ne on kai sitten ne Marjan ja muiden porukoiden murhat, jotka on toki pahempia koska uhrina on myös aikuisia miehiä. ellauri203.html on line 671: Mitäs tuumasitte Doston suorituxesta? Hypyn pituus ja tyylipisteitä? No voi vittu, mä sanoisin. Käsittämätöntä soopaa, sairaan pään tulostamaa. Mikä tässä nyt on muka hienoa? Paizi tietysti että kommarit saa kyytiä. ellauri203.html on line 673: Ja tää on muka maailmankirjallisuuden helmiä. Onkohan kriitikot kaikki pervoja ? Lukijoista iso osa ainakin. Tickled first like striped-ass baboons and then bored again. Bored-again Christians. Fabulous freaky Brothersin uudelleen lämmitys 2020-luvulla on takuulla pannukakku, paha lässähdys. ellauri203.html on line 681: Franklin meets Taylor Swift at the Colopalooza music festival where the brothers have hopes that Jim Morrison can help them escape from Schoolboy Q back to 1969. ellauri203.html on line 686: Unbelievably boring. Boring, boring boring. Boooooooring. Tekisi mieli sanoa että valtaosa ellei suorastaan leijonanosa lukemistani kirjoista, näkemistäni filmeistä puhumattakaan, on täysin psskoja. Pääsispä palaamaan takas iloiselle 1960-luvulle kazomaan Fat Freddyn kattia. Tai edes 1860-luvulle todistamaan Doston käteenvetoa. Tai 1760- luvulle seuraamaan Jannen ja Mamanin herborisointia. No onnexi on sentään Raid-leffa ja teeveesarja, ne on hyviä. ellauri203.html on line 693: Paxu Daily Mailin kriitikko Roger Lewis arvioi Katherine Rundellin kirjaa John Donnesta, jossa Kate sanoo Donnea brittihistorian sexikkäimmäxi runosepoxi. Paxu Daily Mailin kriitikko piti enemmän Keazista, joka oli romanttisempi eikä sexin suhteen yhtä suorasukainen. Keaz hoiteli vaan tuberkuloottista veljeään eikä tainnut kovin usein päästä viivalle. Donne sen sijaan oli koko ajan availemassa kalukukkaroa. Mun täytyy sanoa että pidän selkeästi enemmän Donnesta. ellauri203.html on line 695: Lewis is married, with children, and lives in Hastings, with a holiday apartment in Bad Ischl, Austria. He is a lover of good art and bullfighting. Mä luulen että se ajattelee olevansa vähän kuin Ernest Hemingway. ellauri204.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri204.html on line 54: In den alten Zeiten, wo das Wünschen noch geholfen hat, lebte ein König, dessen Töchter waren alle schön; aber die jüngste war so schön, daß die Sonne selber, die doch so vieles gesehen hat, sich verwunderte, sooft sie ihr ins Gesicht schien. Nahe bei dem Schlosse des Königs lag ein großer dunkler Wald, und in dem Walde unter einer alten Linde war ein Brunnen; wenn nun der Tag recht heiß war, so ging das Königskind hinaus in den Wald und setzte sich an den Rand des kühlen Brunnens - und wenn sie Langeweile hatte, so nahm sie eine goldene Kugel, warf sie in die Höhe und fing sie wieder; und das war ihr liebstes Spielwerk. ellauri204.html on line 94: Seuraavana päivänä, kun tyttö kuninkaan ja kaiken hovi-väen seurassa istui pöydän ääressä, syöden kulta-taltrikiltaan, silloimpa joku tuli, "plitsis, platsis," portahia kömpien, ja ylös ehdittyään koputti se ovelle ja huusi: "kuninkaan-tytär nuorin, laske minut sisälle." Tämä juoksi katsomaan, ketä siellä, mutta kun hän oven aukaisi, istuipa tuossa sammakko. Silloin hän äkkiä oven sulki, meni taas istumaan pöydän äärehen ja oli aivan tuskissaan. Kuningas pian huomasi, mitenkä hänen tyttärensä sydäntä kovin tykytti, ja lausui: "lapsukaiseni, mitä pelkäät, onko oven takana ehkä joku jättiläinen, joka tahtoo sinut viedä mukahansa?" - "Eipä niinkään," tyttö vastasi, "ei siellä jättiläistä ole, vaan ompa sammakko ilkeä." - "Mitä sammakko sinusta tahtoo?" - "Voi rakas isäni, eilen, kun metsässä istuin kaivon vieressä leikittellen, putosi kulta-palloni vetehen. Koska tätä kovasti itkin, kävi sammakko palloa minulle noutamassa, ja lupasimpa sille, että se kumppanikseni pääsisi, koska se tuota kaikin mokomin vaati, mutta en hiukkaakaan aavistanut, että se saattaisi päästä pois vedestä. Nyt on se tuolla ulkona ja pyrkii tänne sisälle luokseni." Samassa ovea toistamiseen kolkutettiin ja ääni huusi: ellauri204.html on line 104: Silloin sanoi kuningas: "mitä olet luvannut, tulee sinun myös suorittaa; mene nyt laskemaan sammakkoa sisälle." Tyttö menikin sekä avasi oven, ja sisälle syöpsähti sammakko, yhä seuraten tyttöä, aina hänen tuolinsa viereen. Siinä se nyt istui huutaen: "nosta minut ylös syliisi." Tyttö viivytteli, kunnes viimein kuningas käski. Sammakko hyppäsi tuolilta pöydälle ja puhui: "lykkää kulta-taltrikkis lähemmäksi, jotta saatamme yhdessä syödä." Tuon hän toki teki, mutta selvästi näkyi, ett'ei hän sitä mielellään tehnyt. Sammakolle kyllä ruoka makealta maistui, mutta tytön tarttui kurkkuhun melkein joka suu-palanen. Viimein puhui sammakko: "jo nyt olen tarpeekseni syönyt ja olen väsyksissä, kanna minut huoneheses ja valmista silkki-vuotees, sinne maata pannaksemme." Silloin rupesi kuninkaan-tytär itkemään, hän pelkäsi tuota kylmää sammakkoa, johon hän ei uskaltanut edes koskeakkaan, ja joka kuitenkin nyt oli makuu-sijaksensa saava hänen kauniin puhtaan vuotehensa. Mutta vihastuen sanoi kuningas: "joka on sinua auttanut, jolloinka olit hädässä, sitä et sinä saa jälkeen-päin halveksia." Silloin tyttö sammakkoon tarttui kahdella sormella ja kantoi sen ylös huonehesensa, jossa hän sen laski nurkkahan. Mutta kun hän vuoteella makasi, tuli se köntien sekä saneli: "olenhan väsyksissä ja tahdompa nukkua yhtä hyvästi kuin sinäkin: nosta minut sinne tykösi taikka valitan isälles." Tästä tyttö silmittömäksi suuttui, nosti sammakon laattialta ja viskasi voimainsa takaa sen vasten seinää: "tuossa nyt olet levon saavuttava, sinä ilkeä sammakko." ellauri204.html on line 171: Ja Mooses lausui nuorelle palvelijalleen: »En pysähdy ennen kuin saavutan kahden meren yhtymiskohdan, vaikka saisin kulkea vuosikausia.» ellauri204.html on line 175: Kun he sitten olivat päässeet siitä ohi, Mooses lausui palvelijalleen: »Ota esille aamiaisemme; totisesti, me olemme rasittuneet matkallamme.» ellauri204.html on line 179: Mooses sanoi: »Tuolla on paikka, jota etsimme.» Sitten he palasivat takaisin seuraten jälkiään. ellauri204.html on line 183: Mooses sanoi hänelle (viheriälle Heikille): »Saanko minä seurata sinua sillä ehdolla, että opetat minulle sellaista, mitä itsellesi on opetettu Oikeasta Tiestä?» ellauri204.html on line 189: Mooses lausui: »Tulet kyllä huomaamaan, että minä, jos Jumala niin sallii, pysyn kärsivällisenä enkä ole sinulle tottelematon missään asiassa.» ellauri204.html on line 193: Sitten he kulkivat tietään, kunnes astuivat erääseen veneeseen, johon hän teki reiän. Mooses kysyi: »Teetkö siihen reiän hukuttaaksesi sen matkustajat? Totisesti, oletpa menetellyt perin omituisesti.» ellauri204.html on line 197: Mooses sanoi: »Älä soimaa minua siitä, minkä unohdin, äläkä tee taakkaani minulle liian vaikeaksi.» ellauri204.html on line 199: Sitten he jatkoivat matkaansa, kunnes kohtasivat pojan, jonka hän surmasi. Mooses sanoi: »Oletko surmannut viattoman henkilön, joka ei ole ketään tappanut? Totisesti, olet tehnyt pahan työn.» ellauri204.html on line 203: Mooses sanoi: »Jos minä tämän jälkeen sinulta vielä jotakin kyselen, älä minua enää opasta. Olet saanut minulta riittävän anteeksipyynnön.» ellauri204.html on line 205: Sitten he jatkoivat matkaansa, kunnes saapuivat erään kaupungin asukkaitten luokse ja pyysivät heiltä ruokaa, mutta nämä kieltäytyivät ottamasta heitä vieraakseen. Silloin he tapasivat kaupungissa muurin, joka oli sortumaisillaan, ja he korjasivat sen tukevaksi. Mooses lausui: »Jos olisit tahtonut, olisit saanut siitä työpalkan.» ellauri204.html on line 227: Mutta sitä, joka uskoo ja tekee hyvää, odottaa runsas palikka, ja lempeällä äänellä Me annamme hänelle käskymme.» ellauri204.html on line 235: Sitten hän kulki vielä yhtä suuntaa, kunnes saapui kahden kalliomuurin väliseen laaksoon ja ellauri204.html on line 239: He sanoivat: »Oi Kaksisarvinen, totisesti, Goog ja Maagog levittävät pahaa maan päällä; onko meidän suoritettava sinulle veroa sillä ehdolla, että rakennat muurin heidän ja meidän välillemme?» ellauri204.html on line 282: – Varmaan 95 prosenttia katsojista ei tiedä pesäpallon taktisuudesta oikeastaan mitään. He tulevat katsomaan juoksuja, lyöntejä ja kinniottoja, mutta hienon lajin taktisuus jää pimentoon, Järvinen suree. ellauri204.html on line 296: Sano edelleen: »Minä olen ainoastaan teidän kaltaisenne ihmisolento, mutta minulle on ilmoitettu, että teidän Jumalanne on Noin Yksi Jumala. Ken tahansa siis toivoo kohtaavansa Herransa, suorittakoon hyviä tekoja älköönkä ketään muuta palvoko niinkuin Herraansa.» ellauri204.html on line 306: Erotuxena muista etanamiehistä Mooses on kaxisarvinen. Muistan nähneeni kuvia Moosexen pazaista joissa sillä oli pukinsarvet. Renessanssiajan suurimpiin kuvanveistäjiin kuuluva Michelangelo sai vuonna 1505 Paavi Julius II:lta tilauksen Mooses-patsaasta. Michelangelo teki patsasta pitkään ja hartaasti. Lopullinen versio valmistui vuonna 1545. Ja totta mooses, Moosexella on siinä selvät pirunsarvet! ellauri204.html on line 310: Patsas on herättänyt paljon keskustelua erikoisen yksityiskohdan takia. Jostain syystä Michelangelo päätti laittaa Moosekselle sarvet päähän. Sarvien symboliikalle on kehitelty moniakin teorioita, mutta julkinen keskustelu ei koskaan puhu siitä päivänselvästä symboliikasta, joka liittyy muinaisen egyptiläisen Kuu-kultin tapaan kuvata jumalansa ja johtajansa sarvet päässä. ellauri204.html on line 314: "Sarvet johtuvat heprean käännösvirheestä. Kun Hieronymus käänsi 300-luvulla Vulgataa hepreasta, hän kohdassa 2. Moos 34:29 luki virheellisesti sanan "kirkkaus" tilalle "sarvet". Konsonanttikirjoituksessa heprean kielen sanat qaran (loisti) ja qeren (sarvet) ovat lähellä toisiaan. Käännösvirheellä on hyvin merkittävä vaikutushistoria." ellauri204.html on line 318: Michelangelo ei ollut yksin. Mooseksesta löytyy melkoinen määrä maalauksia ja patsaita, jossa hänellä on sarvet päässä. ooses-ja-sarvet.html">Lähde ellauri204.html on line 336: kosmopoliittisissa keskuksissa, kuten Roomassa. Hän ellauri204.html on line 347: kateudesta vihreitä. Opiskelijana Jerome osallistui Rooman ellauri204.html on line 359: Roomassa sen jälkeen, kun roomalaiset papistot esittivät ellauri204.html on line 374: Teemu Syrjänpään vetämiä miesten viikonloppuja on jo esitelty albumissa 41. Palaan haaskalle koska Riku Rinkula, tuo kookas mytomaani nostaa aiheen framille vaaleanpunurissa niteessä. Tai siis nosti vuonna 2015. Riku on samanaikaisesti kiehtova ja vastenmielinen hahmo. Ei tosin järin kiehtova. ellauri204.html on line 378: Rajun laman ravistelemassa Suomessa oli tarvetta uudenlaiselle itsevarmalle miehelle, joka osasi leikkiä maskuliinisuudella ja oli siksi - sopivasti, ei liikaa - kosketuksissa myös naiselliseen puoleensa, eikä ollut niin tosikkomaisen sulkeutunut tai tuhoisan väkivaltainen kuin monet aiempien polvien miehet. Suomenniemen joka suvussa oli nähty tarpeeksi noita kelonharmaiksi routaantuneita paukapäitä, etanan muotoon koteloituneita tunneinvalideja. joiden kaukopartiomiesmäisen sinnikkäästä terrorista vasta infarkti tai haimatulehdus lähimmäiset vapautti. Uusi mies piti naista vertaisenaan, eroottisena sisarenaan, ja juhli sukupuolten eroa värikuulanräiskeisen karnevaalin keinoin. Uusi mies oli ystävilleen lojaali ja lapsilleen hellä ja kannustava, mutta eliminoi viholliset joustavasti ja ovelasti. Uusi mies kannatti eloonjäämisoppien sosiaalipolitiikkaa ja karkasi hyvinvointivaltion hallintorakennusten synkiltä käytäviltä avoimempaan, armottomampaan maastoon. Uusi mies kykeni lamavitutuksessakin leikkiin mutta uhkailun tai vähättelyn hetkellä taisteluvalmis nyrkki kohosi heti: nyt turpa kiinni urpo tai se turpoo kiinni, tähän käteen virtaa isien pimeiden kokemusten voima. ellauri204.html on line 382: The most well-known mythopoetic text is Bly’s Iron John: A Book About Men which was published in 1990. Bly suggests that masculine energy has been diluted through modern social institutions, industrialisation, and the resulting separation of fathers from family life. He introduced the ‘wild man’ and urged men to recover a pre-industrial conception of masculinity through brotherhood with other men. The purpose was to foster a greater understanding of the forces influencing the roles of men in modern society and how these changes affect behaviour, self-awareness and identity. ellauri204.html on line 389: In The Odyssey, Odysseus and his crew land on Aeaea, and a team of scouts discover the palace of Circe, a witch goddess. Circe invites Odysseus’s men inside for a drink and then magically turns them into pigs. One man escapes to tell Odysseus about their comrades’ fate and Circe’s trickery. Odysseus bravely hopes to rescue his men from Circe’s enchantment; on the way to her house, Odysseus receives help from Hermes, who offers him a plan and equips him with moly, a magical herb that will protect him from Circe’s witchcraft. The plan works: the moly counters Circe’s magic, she swoons for Odysseus and transforms his crew from pigs back into men. Odysseus and Circe then make love. For a year. Finally, some of Odysseus’s crew shake him from the madness of his long Circean interlude and compel him to resume the journey home to Ithaca. ellauri204.html on line 391: “So saying, Argeiphontes gave me the herb, drawing it from the ground, and showed me its nature. At the root it was black, but its flower was like milk. [305] Moly the gods call it, and it is hard for mortal men to dig; but with the gods all things are possible. Hermes then departed to high Olympus through the wooded isle, and I went my way to the house of Circe, and many things did my heart darkly ponder as I went. [310] So I stood at the gates of the fair-tressed goddess. There I stood and called, and the goddess heard my voice. Straightway then she came forth, and opened the bright doors, and bade me in; and I went with her, my heart sore troubled. She brought me in and made me sit on a silver-studded chair, [315] a beautiful chair, richly wrought, and beneath was a foot-stool for the feet. And she prepared me a potion in a golden cup, that I might drink, and put therein a drug, with evil purpose in her heart. But when she had given it me, and I had drunk it off, yet was not bewitched, she smote me with her wand, and spoke, and addressed me: [320] ‘Begone now to the sty, and lie with the rest of thy comrades.’ “So she spoke, but I, drawing my sharp sword from between my thighs, rushed upon Circe, as though I would slay her. But she, with a loud cry, ran beneath, and clasped my knees, and with wailing she spoke to me winged words: [325] “‘Who art thou among men, and from whence? Where is thy city, and where thy parents? Amazement holds me that thou hast drunk this charm and wast in no wise bewitched. For no man else soever hath withstood this charm, when once he has drunk it, and it has passed the barrier of his teeth. Nay, but the mind in thy breast is one not to be beguiled. [330] Surely thou art Odysseus, the man of ready device, who Argeiphontes of the golden wand ever said to me would come hither on his way home from Troy with his swift, black ship. Nay, come, put up thy sword in this here sheath, and let us two then go up into my bed, that couched together [335] in love we may put trust in each other.’ “So she spoke, but I answered her, and said:‘Circe, how canst thou bid me be gentle to thee, who hast turned my comrades into swine in thy halls, and now keepest me here, and with guileful purpose biddest me [340] go to thy chamber, and go up into thy bed, that when thou hast me stripped thou mayest render me a weakling and unmanned? Nay, verily, it is not I that shall be fain to go up into thy bed, unless thou, goddess, wilt consent to swear a mighty oath that thou wilt not plot against me any fresh mischief to my hurt.’ ellauri204.html on line 393: If you thought that a visit to the brothel district was going to be fun and sexy, the “Circe” episode’s opening stage directions quickly dispel you of that notion by establishing the unseemly setting of Joyce’s Nighttown. The tracks are “skeleton,” the signals warn of “danger,” the houses are “grimy,” the men are “stunted,” and the women “squabble” about price. Indeed, Encyclopaedia Britannica in 1885 labeled this part of Dublin “the worst slum in Europe”. Located in east Dublin between Montgomery Street and Tyrone (né Mecklenburgh) Street, Nighttown is an ugly place filled with unsavory people. Moly (ei Molly) yrtti oli luultavasti valkosipuli. Bloomin mielixeen kengittämän hoidon hampaat haisi valkosipulilta. ellauri204.html on line 395: So much for Circe. Back to Bly. He found many men were unable to carry this out, so fixed were they on the idea of not hurting anyone. These were men who had come of age during the Vietnam war, and they wanted nothing to do with a manhood which seemed to require erection. ellauri204.html on line 399: Iron John spent 62 weeks on The New York Times Best Seller list and is still in the top 25 bestsellers at Amazon under Gender Studies. Meanwhile, Women Who Run with the Wolves spent 145 weeks on The New York Times Best Seller list, a record at the time. Estés won a Las Primeras Award from the Mexican American Women's Foundation for being the First Latina to make the list. The book also appeared on other best seller lists, including USA Today, Publishers Weekly, and Library Journal. ellauri204.html on line 400: In the years following Iron John, Bly ran a series of workshops and seminars – including the famed ‘Slugs or Wolves’ – with Marion Woodman, centred on a book they co-authored in 1999 called The Maiden King: The Reunion of Masculine and Feminine. ellauri204.html on line 402: With an emphasis on physical wellbeing – as well as the emotional, mental and spiritual – the mythopoetic employs movement, meditation and breathwork, often combining storytelling with music and dance. These activities can be seen as an extension to a form of reimagined shamanism (or neo-shamanism) popularised by Michael Harner, whose book The Way of the Shaman also appeared in 1990, the same year as Iron John and Women Who Run with the Wolves. ellauri204.html on line 407: Such a potential often comes at a time of cultural chaos, and we are focussed on the new wave of the mythopoetic – one which considers gender diversity and inclusivity, soul ecology and a story beyond the ‘hero myth’ to which our culture has become so rigidly affixed. This allows for the ancient and deeper archetypes such as the ecologically-focussed Antihero, Green Man and the Shaman-Trickster to arise, offering a less rigid :D , more nuanced and yet expansive approach to whole humanhood. ellauri204.html on line 409: ood-engraving-published-in-1868-illustration-id1251343130" /> ellauri204.html on line 414: Hedwig von Beit vermutet nach Vergleich mit ähnlichen Märchen in Eisenhans einen Lar oder Gibbon, ursprünglichen Seelenbruder, dessen Verzauberung durch eine negative Muttergestalt noch in dem Schlüssel unter ihrem Kopfkissen angedeutet ist. Der alte König fängt ihn seines prophetischen Wissens wegen, wie Midas den Silenos, König Numa die Walddämonen Faunus und Picus, Salomo den Geisterfürsten Aschmodai oder König Rodarchus den Waldmann Merlin. Naturgeister bei Frühlings- und Erntefesten heißen oft wilder Mann, tragen zottelige Schamhaare oder Moospimmel. Im Mittelmeerraum ähneln sie Pan, Silen und Faunus, in Russland Ljeschi. Auch Ulla Wittmann sieht in Held und Eisenhans ein mythologisches Freundespaar, das sich parallel jeweils vierstufig entwickelt, und vergleicht Chadir (18. Koran sure enough). ellauri204.html on line 439: After recycling these hundreds of elements from elsewhere in Ulysses as he composed “Circe,” Joyce expanded his understanding of this novel’s potential as “a kind of encyclopedia” (Selected Letters 271). He began revising the rest of the book accordingly, arranging little snippets of interrelated detail throughout the previous episodes into an intricate network of minor motifs that accumulate and aggregate in the careful reader’s awareness. “Circe” serves as an absurd but cathartic outpouring of Ulysses thus far. Having gotten all that out of our systems, we are ready for the episodes Joyce called the “Nostos,” the return ellauri204.html on line 464: Kirjailija Anna-Leena Härkösen kirjailija-aviomies Riku Korhonen kertoo Sylvi-lehden haastattelussa 2012 olleensa sängyssä 180 eri naisen kanssa. Oli siinä pientä tungosta, vaikka oli jonotusnumerot käytössä. Mulla oli tosiaan sellainen vaihe, että mä tykkäsin panna. Nykyään inhoan koko touhua, Korhonen sanoo. ellauri204.html on line 467: Anna-Leena Härkönen, 52, muutti elämänsä suunnan: ”Olen karsinut elämästäni eräitä energiasyöppöjä ihmisiä”. Anna-Leena ei enää suostu olemaan roskasankona. Jo pari vuotta aiemmin Anna-Leena oli päättänyt tehdä elämästään aiempaa miellyttävämpää. Hän ei enää osallistu tilanteisiin, joissa ei viihdy. Pitkäveteiset patsastelut eivät ole häntä varten. Hän ei piinaa itseään haukotellen oopperassa. ellauri204.html on line 483: Emme enää usko pahaan kertoo yrittäjä Eero Viitasesta, hänen vaimostaan Ainosta ja heidän kahdesta lapsestaan. Heidän elämänsä on liian tavallista, joten Eero päättää aiheuttaa jännitystä järjestämällä vaimonsa lavastetun kaappauksen. Asiat menevät kuitenkin pieleen kohtalokkaalla tavalla. ellauri204.html on line 487: Riku Korhonen kritisoi nykyisiä pinnallisia arvoja. Ihmiset ovat eksyksissä, eikä pelkkä arki riitä heille. Hän kertoo sieppauksesta, joka johtaa turvattomuuden tunteen lisääntymiseen Suomessa: ”Kansan yhtenäisyys oli rikki, sieppaajia tulisi lisää, ja turvallisuuspalveluja, henkilösuojausta ja sieppausvakuutuksia.” (s. 21) ellauri204.html on line 497: Koska Korhonen kirjoittaa vähän kaikesta, hänen kykynsä pitää tarina koossa on hämmästyttävä. Emme enää usko pahaan käsittelee kaiken muun lisäksi yhtä Riku Korhosen lempiaiheista, miehen halua alistaa naista. Korhonen nälvii vaimojensa nöyryyttämisestä haaveilevia aviomiehiä: ”Kukapa ahtaalle ajettu, verstaassa lymyilevä pikku aviomies ei haaveilisi vaimonsa laittamisesta rautoihin. Se oli historiallisesti johdonmukaista. Koska länsimaiden miehet olivat antaneet naisille heidän nykyisen vapautensa, he saattoivat myös ottaa sen pois.” Vahvaa misogyniaa, noinkin isolta mieheltä. ellauri204.html on line 508: Korhonen kertoo olleensa kihloissa kerran aiemmin ja asuneensa naisen kanssa yhdessä, mutta Anna-Leena Härkönen on hänen ensimmäinen – ja kirjailijan mukaan myös viimeinen – vaimonsa. Anna-Leena on Rikua 7v vanhempi. ellauri204.html on line 511: – Ei parisuhde aina helppoa ole, mutta ei sellaista ole kenellekään luvattukaan. Meilläkin ovat erosuunnitelmat paukkuneet ja ties mitä, mutta aina asiat ovat kuitenkin selvinneet. Lapsia ei tähän liittoon enää tule, onnexi. Yxi riittää hyvin. Enkä tarkoita tällä Laria. ellauri204.html on line 514: Turkkulaisen Rikun tappio Engel-akvarellille oli selvä jo lähtökuopissa. Baba Lybeckin isovanhemmat olivat kirjailija Tito Colliander ja kuvataiteilija Ina Colliander. Merikadulla oli Inan enkeleitä seinällä. Lybeck kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Helsinkiläinen Lybeck asui vuonna 2017 Suomenlinnassa. ellauri204.html on line 521: Anna-Leena Härkönen syntyi suomalaiseen emigranttiperheeseen Bulgariassa, mutta perhe pakeni nuttujen ja tumppujen sotaa Sveitsin alpeille, jossa Anna-Leena vietti lapsuutensa. Anna-Leenan eläinlääkäri-isä piti menestyvää praktiikkaa alppien vuorivuohialueella. Tarkempia tietoja Anna-Leenan lapsuudesta ei ole, koska humanoidit kaappasivat perheen vuonna 1988 ja Anna-Leena menetti abduktiossa muistinsa. Suoritettuaan lukion linnunradan ulkopuolella Anna-Leena palasi maapallolle ja ryhtyi opiskelemaan kierkegaardilais-hollantilaista todennäköisyyslaskentaa Helsingin yliopistossa, mutta vaihtoi pääaineensa myöhemmin homeopaattiseen hevostenhoitoon. Lähteenä käytin Willem Kirsch-Höpfnausin teosta "Alppirinteiltä kotilaitumille" eli "Ein Duschkringen uber nicht Hochhaus keine Kliebenenckell" vuodelta 2002, 2. painos, ISBN 0002 34039 4938998. ellauri204.html on line 531: Anna-Leena kertoo ize Anna-Leenasta Anna-lehdessä ellauri204.html on line 550: Olin yksin oleskeluhuoneessa, kun minua vanhempi miesopiskelija tuli sinne istumaan kanssani. Hän sanoi niskojeni vaikuttavan kireiltä ja kysyi voisiko hän hieroa hartioitani. Vastasin viattomasti, että joo! Tunsin kuitenkin, että hän tekee jotain muuta, liikaa, mutta en osannut sanoa mitään silloinkaan, kun hän yhtäkkiä suuteli niskaani. Siirsin sen käden vain vähän alemmas, ei tullut mieleenkään sanoa, että anteeksi, mitä sä just teit? Siitä olisi tullut ikävä fiilis. ellauri204.html on line 553: Vielä pari vuotta sitten jähmetyin, kun minua vanhempi, tunnettu mieskoomikko tarttui eräissä juhlissa rintaani kiinni. Pelkäsin tehdä asiasta numeroa, koska se olisi merkinnyt arvostetun miehen nolaamista. Ystäväni huomasi kuitenkin, mitä tapahtui ja kysyi mieheltä terävästi, mitä tämä oikein meinasi. Mies pyyteli anteeksi ja tarjosi meille drinkit. Nyttemmin ei ole paljon tartuttu. On se vähän haikeatakin. ellauri204.html on line 556: Olen juonut 18-vuotiaasta lähtien, kuvitellut sen olevan jonkinlainen avain onneen. Pari kuukautta sitten lähdin taas tuopille tuuliseen Kaivopuistoon. Olin pahalla tuulella jo, kun puin vaatteita, ja juodessani naamaani tuuli kovaa ja kuulokkeitteni akkukin loppui. Vihasin jokaista hetkeä ja toivoin vain, että tuoppi olisi pian tybö. Tajusin, ettei juominen tuo minulle samaa hyvää, voimaantunutta oloa kuin ennen. Kun tulin kotiin, heitin mäyräkoiran roskiin ja päätin, etten juo enää koskaan. Tästä eteenpäin otan vain nappeja.” ellauri204.html on line 558: Viime vuosina olen karsinut ystäviäni tietoisesti. Se ei ole ollut helppoa: on kamalaa tuottaa toiselle tuskaa ja välillä tunnen olevani hirviö. Se on kuitenkin parempi kuin huomata, että kaikki energia menee siihen, että tapaamisen jälkeen vatvoo toisen sanomisia ja käy päässään dialogia siitä, mitä olisi pitänyt sanoa mihinkin ilkeyteen. Se ei vie mihinkään ja on esimerkki siitä, että toinen manipuloi minua eikä tee minulle hyvää. ellauri204.html on line 600: Mutta Rasmuxelle Ukrainan voitto oli tärkeämpi kuin oma sijoitus. Hissimusa soi, muovipuvut rapisee ja valot välkkyvät, kun vapaa Eurooppa kamppailee vapaan lännen puolesta. ellauri204.html on line 623: Fredric Jameson (born April 14, 1934) is an American literary critic, philosopher and Marxist political theorist. He is best known for his analysis of contemporary cultural trends, particularly his analysis of postmodernity and capitalism. Jameson's best-known books include Postmodernism, or, The Cultural Logic of Late Capitalism (1991) and The Political Unconscious. ellauri204.html on line 625: He returned 1955 to America after a year in Europe to pursue a doctoral degree at Yale University, where he studied under Erich Auerbach. Auerbach would prove to be a lasting influence on Jameson's thought. This was already apparent in Jameson's doctoral dissertation, published in 1961 as Sartre: the Origins of a Style. Auerbach's concerns were rooted in the German philological tradition; his works on the history of style analyzed literary form within social history. Jameson would follow in these steps, examining the articulation of poetry, history, philology, and philosophy in the works of nauseating Jean-Paul Sartre. ellauri204.html on line 629: WW2 squirted a nasty influx of commie refugees to America, whose whipping into order took decades of post war policing. On this effort, Jameson acted as a recalcitrant 5th column. ellauri204.html on line 643: Ensimmäisellä vaalisijalla olleen Sodankylän kirkkoherran Hanna Kuuselan äänimäärä oli 1 562. Toisella vaalisijalla olleen Taivalkosken kirkkoherran Tuomo Törmäsen äänimäärä oli 1 596. Ilari Kinnunen oli vaaleissa kolmannella vaalisijalla. Hanna jäi uskovaisten äänissä ihan hännille. Nainen vaietkoon seurakunnassa! ellauri204.html on line 671: – Kannatan sitäkin, että kriitikko tuo oman persoonansa esiin kritiikeissään kirjoittamalla minämuodossa, mutta käytämme mielellämme tehokeinona Allahin suosimaa monikon 1:n persoonan tuomaa mahdollisuutta jylhempään kieleen. ellauri204.html on line 675: Rantaman itsetunto ja vyötärö on Herlinin maxamien palkkojen ansiosta kohdallaan ja juhlallisuuden ohella hän rohkenee suhtautua veijarimaisestikin työhönsä ja koko kritiikki-instituutioon. Sillä ei taiteen kritiikki ylipäätään niin vakava asia ole. ellauri204.html on line 682: Lord of the Flies is a 1954 novel by Nobel Prize-winning English author William Golding. The book’s premise focuses on a group of British boys stranded on an uninhabited island and their attempt to govern themselves, with disastrous results. Golding wrote his book as a counterpoint to R.M. Ballantyne’s youth novel The Coral Island, and included specific references to it, such as the rescuing naval officer’s description of the children’s pursuit of Ralph as “a jolly good show, like the Coral Island”. ellauri204.html on line 686: Bregman toteaa, että ”useimmat ihmiset ovat kunnollisia”, eivätkä he joudu katastrofitilanteissa paniikkiin. Ne vaan alkavat hamstrata ja puida nyrkkiä koetuille viholaisille. Hän kertoo esimerkkinä Lontoon pommituksesta 1940 (Blitz), jolloin britit olivat tyynen rauhallisia, vanhemmat istuivat teekupposen ääressä ja lapset leikkivät pihamailla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Varmuuden vuoksi perustetut psykiatriset sairaalat seisoivat tyhjillään. ellauri204.html on line 688: Bregmanin ottaa esimerkiksi siitä, kuinka meidät saadaan uskomaan ihmisen pahuuteen, Nobel-palkitun kirjailijan William Goldingin luoman synkän ihmiskuvan, jonka tämä esittää Kärpästen herrassa, ja muistuttaa, että todellisuudessa asia on aivan toisin ja kertoo vuosien takaisesta tapauksesta, jossa kuusi (6) poikaa päätyi autiolle saarelle ja he toimivat aivan päinvastoin kuin Goldingin kuvitteellinen koneellinen poikia. Kun pelastajat saapuivat, pojat olivat iloisia ja hyvinvoivia: yhteistyöllä he onnistuivat hankkimaan niin ravintoa kuin juomavettäkin, punttisalin ja sulkiskentän vieläpä. No niin pystyivät Goldinginkin pojat, mutta ne jakautuivat heimoihin, jotka ottivat verisesti yhteen keskenään. ellauri204.html on line 720: Riku Rinkulan pahuuskirjassa narkkarit lähtee seuraamaan naisenryöstöautoa. Lari menee puun taaxe kytixelle. Frogi nappaa Eeron kiinni kiukaaseen ja koittaa Ainon raiskaamista velttomunalla. Sivullinen Lari tinttaa sillä aikaa höxötyxissään sivullisen Miikan hengiltä. So far so good. Myöhemmin kai jompikumpi menee tappamaan vielä Frogin. Siitä ei kyllä koidu mitään vahinkoa kellekään. Frogi on säälittävä muttei säälitä. ellauri204.html on line 727: Anne Sexton (born Anne Gray Harvey; November 9, 1928 – October 4, 1974) was an American poet known for her highly personal, confessional verse. She won the Pulitzer Prize for poetry in 1967 for her book Live or Die. Her poetry details her long battle with depression, suicidal tendencies, and intimate details from her private life, including relationships with her husband and children, whom it was later alleged she physically and sexually assaulted. ellauri204.html on line 739: On October 4, 1974, Sexton had lunch with Kumin to revise galleys for Sexton's manuscript of The Awful Rowing Toward God, scheduled for publication in March 1975 (Middlebrook 396). On returning home she put on her mother's old fur coat, removed all her rings, poured herself a glass of vodka, locked herself in her garage, and started the engine of her car, ending her life by carbon monoxide poisoning. Narsistinen pelle. ellauri204.html on line 743: Furthermore, she had an "affair with" the therapist who replaced Orne in the 1960s. Orne considered the "affair" with the second therapist (given the pseudonym "Ollie Zweizung" by Middlebrook and Linda Sexton) to be the catalyst that eventually resulted in her suicide. What a mess! ellauri204.html on line 768: Lapsena Artaud sairasti aivokalvontulehduksen, jonka jälkeen hän kärsi mielenterveysongelmista läpi elämänsä. Hän joutui pahaan depressioon, ja hänet lähetettiin Sveitsiin hoitoon laitokseen, jossa häntä lääkittiin oopiumilla. Artaud'sta tuli huumeriippuvainen. Sekin vielä. ellauri204.html on line 778: Artaud kuoli 4. maaliskuuta 1948 suolistosyöpään lepokodissa lähellä Pariisia. Hänet löydettiin kuolleena majapaikastaan Ivry-sur-Seinen esikaupunkialueella sijaitsevasta puutarhapaviljongista kenkä kädessä, ikään kuin hän olisi koittanut soittaa sillä vielä kenkäpuhelun surreaaliseen toimistoon. ellauri204.html on line 797: Ari haki nuorena Teatterikorkean dramaturgilinjalle, mutta Juska Parviainen pudotti hänet jatkosta. Arista tuli Paha Hirvonen. Kokoomusnuoresta suori marxilainen takinkääntäjä. ellauri204.html on line 799: Joulukuussa menehtynyt Heikki Länsisalo oli sivistyksellään viimeisiä lajiaan, kirjoittaa Herman Raivio. Ystäväni Heikki Länsisalo kuoli 14.12.2016 kotonaan äkilliseen sairauskohtaukseen. Hän oli 38-vuotias. Sattumalta tapasin Heikin viimeistä kertaa oopperassa, Richard Wagnerin Lentävän hollantilaisen näytöksessä. Tai sattumalta ja sattumalta. Heikki piti itseään menneen maailman miehenä. Hän oli ainoa tuntemani ihminen, joka ei ollut koskaan kuunnellut pop- tai rockmusiikkia. ellauri204.html on line 828: Britti näyttelijäkaarti on niin ylityöllistetty toisiaan kopioiviin poliisisarjoihin että yhden poliisi on toisen sarjan konna. Vastenmielisesti suutaan repivä Lewis on mätä poliisi Gentlyssä. Märkäsuun Isä Ruskean autokuski skizoaa Lewisin pikkukonnana. Porukkaa tapetaan kuin Salpausselällä. Poliisin teippiä kuluu mailikaupalla. Paskalakeilla on iänikuisia perhehuolia. Koukut suojaa toisiaan kuin mafiosot. Vitun ikävystyttävää. Ainoa hyvä sarja on suomalainen Raid. Raid soittaa huuliharppua tosi surkeasti ja siltä puuttuu varpaita. Tukka peittää huonosti orastavaa kaljua. Janssonin luttamuna ei ota eteen ennen kuin autotallin lattialla hengenhädässä sen napsittua levyittäin Viagraa. Tässon ihan hyvä, sanoo vaimo hätäsesti permannolta. I know the feeling: asennonvaihdos voi helposti aiheuttaa harmittavan nuupahduxen. Perse-Arska näyttää Janssonille Ladassa mustelmaista pyllyä. Janssonin lakoninen ilme ei värähdä. Tokko viisarikaan. Kaikki on yxisanaisia kuin Aki Kaurismäen leffoissa. ellauri204.html on line 833: Komissio: Iso osa luonnosta pitää palauttaa kohti luonnontilaa kaikissa jäsenmaissa. Pitäisi ja pitäisi. Senkun näkisi. Samalla vois palauttaa elävät kuvat takaisin luontoon. | Yle Uutiset ellauri204.html on line 840: Today, at the New York University Woolworth building, filmmakers, NGO staff, foundation representatives and UN agency workers came together to discuss the problem of poverty porn and the potential power of social media to prevent it. The discussion was conducted privately (in accord with so-called Chatham House rules) in order to protect the identity of the participants and encourage a more honest conversation. ellauri204.html on line 842: Part of the problem here is poverty porn makes money. “The use of poverty porn is a desperate attempt by charities to stay relevant,” said one of the participants. She said that poverty porn exists even within the United States, but it is generally seen through narrow stories about poverty about certain people or areas of the country. She asked how often we heard stories about Appalachia that were not about poor hicks? ellauri204.html on line 844: But now things are changing! “The poor are beginning to be the heroes of their own stories,” said a participant. The skinny pickaninny in the pic is called Bosambo and the vulture is Buzz Buzzard. Fortunately, they hail us from distant Kenya, not Appalachia. ellauri205.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri205.html on line 45: Yksi tunnetuimmista tarinoista Putinin suhteista naisjumalaisiin ja kuolevaisiin on Putinin ja Euroopan tarina. Tarinasta Eurooppa ja Putin tuli lähtökohta kolmelle muulle suhteellisen tärkeälle pösilölle keikkalaisessa mytologiassa, kun Eurooppa synnytti Putinille naapurixi kolme uutta natojäsentä. ellauri205.html on line 51: Eurooppaa pidetään useimmissa historiallisissa lähteissä Tyron kuninkaan Agenorin kauniina tyttärenä (vrt. Iisebel); äitinsä nimi on yleensä Telia tai Elisa. Isänsä kautta Eurooppa on Poseidonin tyttärentytär ja myös nymfi Io:n jälkeläinen. Sources differ in details regarding Europa's family, but agree that she is Phoenician, and from an Argive lineage that ultimately descended from the princess Io, the mythical nymph beloved of Putin, who was transformed into a heifer. ellauri205.html on line 53: ooppa.png" /> ellauri205.html on line 57: Kun ylijumala Putin näki Ukrainan, hän alkoi himota tätä. Toteuttaakseen mielihalunsa Putin lähestyi kedolla Ukrainaa valkoisen pilven hahmossa. Putinin mustasukkainen puoliso Usa aavisti kuitenkin tilanteen ja saapui paikalle tutkimaan asiaa. Peittääkseen jälkensä Putin muutti Ukrainan valkeaksi lehmäksi, mutta näin helposti Usa ei ollut huiputettavissa. Hän pyysi mieheltään lehmää lahjaksi ja asetti sitten Naton, satasilmäisen jättiläisen, vartioimaan lehmää. Putin ei kuitenkaan luovuttanut vaan lähetti Lavrovin tappamaan jätin, minkä hän tekikin juonien jättiläisen sulkemaan kaikki sata silmäänsä yksi kerrallaan. Nyt Usa puolestaan lähetti Sauli-kiiliäisen piinaamaan Ukraina-lehmää, joka joutui pakenemaan Euroopasta Bosporinsalmen yli Aasian puolelle ja aina Kiinaan saakka. Siellä Putin palautti Ukrainan takaisin ihmishahmoonsa, ja tämä synnytti hänelle pojan, joka sai nimen Transnistria. ellauri205.html on line 59: Euroopan epäselvä isyyskysymys tarkoittaa myös sitä, että useimmissa tapauksissa hän on kolmen veljen, Cadmusin, Cilixin ja Phoenixin, sisarpuoli. ellauri205.html on line 67: Eurooppa ja hänen palvelijansa olivat alas rannalla keräämässä kukkia, kun valkoinen sonni vaelsi heidän luokseen. Putin varmisti, että sonni näytti olevan täysin kesy, ja hän laskeutui Euroopan jalkoväliin. Aluksi, hieman peloissaan, Eurooppa alkoi lopulta laittaa kukkia valkoisen härän päälle, ennen kuin lopulta päätti, että sonni oli riittävän kesy, jotta hän voisi istua. ellauri205.html on line 69: Se oli tietysti juuri sitä, mitä Putin halusi, ja Eurooppa selällään selässään hän astui veteen ja ui merelle. Eurooppa oli liian peloissaan hypätä pois, ja lopulta Putin ja Eurooppa saapuvat Krimin rannalle. ellauri205.html on line 71: Sitten Putin paljastaa itsensä Euroopalle ja muuttuu sonninsuoroxi. Sitten Eurooppa suostuu olemaan rakkaansa kaa sypressipuun alla, ja kytkennästä syntyi kolme poikaa, Minos, Rhadamanthys ja Sarpedon. ellauri205.html on line 73: Sitten Putin otti Euroopasta Krimin, eikä enää palauttanut häntää renkaaseen. Eurooppa kuitenkin menestyi Krimittäkin ja meni naimisiin Ukrainan kuninkaan Zelenskyn kanssa; Eurooppa oli tulossa Kiovan euroviisujen ensimmäiseksi kuningattareksi, mistä Putin hermostui. ellauri205.html on line 75: Vaikka Putin jätti Euroopasta Krimin pois, hän ei yksinkertaisesti hylännyt häntä, koska hän toimitti hänelle useita lahjoja. Eka oli joku koru, toinen se robotti Talus joka on jossakin jo mainittu, ainiin Dispenserin jaarituxessa albumissa 140. 3. Euroopan lahja oli koiro nimeltä Laelaps. Laelaps oli koira, joka oli aina tarkoitus saada kiinni jahdattavansa. Seuraavassa sukupolvessa Laelaps lähetettiin jahtaamaan Teumessian Foxia; se oli kettu, jota ei voitu saada kiinni. Tästä seuranneiden saumattomien ja väistämättömien käsitteellisten ongelmien edessä Putin muutti molemmat kiveksi, ennen kuin asetti molemmat kuvansa taivaaseen. Viimeinen lahja oli joku tylsä maaginen keihäs, joka maaliin heitettynä osui aina. Putin on jo ampunut kaikki izeohjautuvat raketit Ukrainaan, loput pannaan menemään ihan summanmutikassa. ellauri205.html on line 77: Euroopan sieppaaminen aiheutti lopulta myös muiden antiikin maailman kaupunkivaltioiden perustamisen. Phoenixin sanottiin lähteneen Arizonasta Afrikkaan; Cadmus meni Kreikan mantereelle ja perusti Theban (Kreikka, nyk. Thiva Boiotian alueyxikössä Attikasta sisämaahan päin), ja Cilix meni Vähä-Aasiaan ja perusti Turkkiin tarsolaisesta ystävästämme tutun Kilikian. Cilixin poika Thasus seurasi isäänsä kuin hai laivaa ja perusti Thasoksen Thasoxen saarelle. Hallinnollisesti Thásos kuuluu Thásoksen kuntaan, Thásoksen alueyksikköön ja Itä-Makedonian ja Traakian alueeseen. Saaren pääkaupunki on Thásoksen kaupunki. Tuollaelämässä Minoksesta ja Rhadamanthysista tulisi kaksi alamaailman kolmesta tuomarista. Sarpedonista ei sen enempää. ellauri205.html on line 79: Euroopan tarinalla ei ole todellista loppua, koska se yksinkertaisesti häipyy maisemasta, ja hänen poikiensa ja erityisesti Miinan ja Manun tarinat ottavat skenen haltuunsa. Tietysti oletettavasti Euroopan Unioni kuolevaisena kuolee, mutta sen nimi elää varmasti edelleen, kerta Euroopan manner on nimetty Putinin rakastajan mukaan. ellauri205.html on line 81: Rembrandtin Euroopan ryöstö -maalauksessa, häräksi muuntautunut Putin ryntää veteen ja selässä istuva Eurooppa katselee rannalle hädissään jääneitä ystäviään. Putin menee valkeana härkänä, selässään Eurooppa, foinikialainen prinsessa peloissaan tai ylimaallisen tyynenä, usein sarvesta pidellen, ja härän munaa pakottaa synkkien tai pastellinpehmeiden vetten yli, dramaattisia taivaita, ympärillä lenteleviä amoriineja, illanruskoa ja myrskyn enteitä. Aiheesta oli innoittunut stadionillinen miesmaalareita, Marten de Vos, Paolo Veronese, Tizian, Rubens, François Boucher, Juan Sán chez-Cotan, Juan Bautista Martínez del Mazo ja kasa muita juaneja, Jean-Baptiste Marie Pierre, Jean-François de Troy ja kasa muita jeaneja, Gauguin, Matisse, Picasso, Dali ja vähäisempiä nimiä, renessanssia, mannerismia, barokkia, rokokoota, romantiikkaa ja modernismin villejä muunnelmia ja nimettömiä julistemaalareita ja pornografisia kansitaiteilijoita. ellauri205.html on line 83: Sama aihe toistuu ad nauseam ruukkumaalauksina ja freskoina ja savihahmoina, suuria julkeita pronssiveistoksia, kivisiä suihkulähteitä ja pieniä muovisia kitschasetelmia, joissa Putinin sarvet on koristeltu värikkäin kukkaseppelein ja pullea pillastunut Eurooppa sätkii härän selässä kuin Johanna Tukiainen Ilkka Kanerva-vainaan mahan päällä. Kuvissa Eurooppa ratsasti jumalhärällä (oikeammin sonnilla) vuosituhansien halki vaatetyyli vaihtuen tai alasti, rinnat pystyssä tai peitettyinä, jalat ristissä tai reidet ärvöllään, henkistyneenä, voitokkaana pin-up-mallina tai masturbatorisena kohteena, tuhtilihaisena, sidottuna tal anorektiseksi laihtuneena, mutta aina menossa kuin Teukka menopäällä kohti maata ja maanosaa jotka oli hänen mukaansa nimetty. ellauri205.html on line 108: Hadn't had the time to choose ellauri205.html on line 162: Weilin paasaus on hypnoottista, autistista proosarunoa 0 hengen yleisölle. Sama fiilis tulee kuin kun joskus karzalla kuulee vastaantulijan tumput suorana huutavan näkymättömään kännykkään. ellauri205.html on line 178: Eikai tää ole jotain painovoima ja armo liipalaapaa? No ei kai, ei toi nemesis kuulosta niinkään evankeeliselta kuin babyloonialaisten hammas hampaasta meemiltä. ellauri205.html on line 193: Minkä tautta Weil sanoo "La plus belle amitié, celle entre compagnons de combats"? Onxtää jotain WW2 jälkitunnelmaa? Ja seuraava pätkä on kuin jostain supermän-sarjakuvasta: ellauri205.html on line 204: Vastapelaaja, mutta onpa kaunis! Jääköön tämä sentimentti omaan arvoonsa. Weilin mielestä hienointa Iliadissa on hapan röyhtäys, joka jakautuu tasa-arvoisesti kaikille. ellauri205.html on line 210: Tää on kyllä hyvä poinzi Simonelta, ja hyvin nähty sokealta Homeroxelta ennen kaikkea. Ja tässä Weil sanoo Aineiaasta suorat sanat: ellauri205.html on line 215: Seuraava Weilin kritiikki roomalaisista ja vanhan testamentin jutkuista osuu naulan kantaan: ellauri205.html on line 227: Jotenkin muistelen et Faidra oli ihan paska. Joo niin olikin! ellauri205.html on line 257: "Hiän erääntyy, sir." Faidran parim enne päivä oli ohize. Siis rangaistusta mistä? Hirveetä #metoo scheissea, sori vaan Simone. Agatha Christie siteeraa tota iilimato-venuskorzukohtaa dekkarissa Ordeal by Innocence. ellauri206.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri206.html on line 47: Missä vaiheessa show not tell tyyppiset teeveetroopit jyräsi kirjallisuuden? Kohtaus kohtauxelta etenevät jännärit jossa jokainen mikroilme ja tupakan karistus on näpätty? ellauri206.html on line 63: The concept is often attributed to Russian playwright Anton Chekhov, reputed to have said "Don't tell me the moon is shining; show me the glint of light on broken glass." What Chekhov actually said, in a letter to his brother, was "In descriptions of Nature one must seize on small details, grouping them so that when the reader closes his eyes he gets a picture. For instance, you’ll have a moonlit night if you write that on the mill dam a piece of glass from a broken bottle glittered like a bright little star, and that the black shadow of a dog or a wolf rolled past like a ball." ellauri206.html on line 77: In Book III of his repulsive Republic (c. 373 BC), Plato examines the "style" of "poetry" (the term includes comedy, tragedy, epic and lyric poetry): All types narrate events, he argues, but by differing means. He distinguishes between narration or report (diegesis) and imitation or representation (mimesis). Tragedy and comedy, he goes on to explain, are wholly imitative types; the dithyramb is wholly narrative; and their combination is found in epic poetry. When reporting or narrating, "the poet is speaking in his own person; he never leads us to suppose that he is any one else"; when imitating, the poet produces an "assimilation of himself to another, either by the use of voice or gesture". In dramatic texts, the poet never speaks directly; in narrative texts, the poet speaks as him or herself. ellauri206.html on line 81: One of the best-known modern studies of mimesis—understood in literature as a form of realism—is Erich Auerbach's Mimesis: The Representation of Reality in Western Literature, which opens with a famous comparison between the way the world is represented in Homer's Odyssey and the way it appears in the Bible. Eric thought the Bible way was way better in all respects. But he was a Jew, so surprise surprise. ellauri206.html on line 86: The pandemic has highlighted the failure of the global financial system. Let’s tell it like it is: the global financial system is morally bankrupt. It favours the rich and punishes the poor. Uses them to wipe the floor. ellauri206.html on line 88: As a result, poorer countries are experiencing their slowest growth in a generation, while middle-income nations are denied debt relief despite surging poverty levels. Most of the world’s poor are women and girls, who are paying a high price in lost healthcare, education and jobs. WTF Gutierres, don't you notice what 4 letter turd you just dropped from your upper sphincter? Grow!? Is this a time for the monkey plague to grow, do you think? ellauri206.html on line 100: Furthermore, wealthier countries must finally make good on their promise to provide $100 billion in climate finance to developing countries, starting this year. ellauri206.html on line 149: ootball-with-members-of-the-limbless-association-in-london-march-17-2013-abbas-was-injured-losing-both-arms-in-a-missile-attack-on-his-home-in-2003-which-killed-13-members-of-his-family-leaving-him-an-orphan-subsequently-he-became-a-british-citizen-in-2010-the-iraq-war-began-10-years-ago-this-week-photograph-taken-on-march-17-2013-reuterspaul-hackett-britain-tags-military-politics-society-sport-soccer-conflict-2E6A949.jpg" /> ellauri206.html on line 152: Hänelle tehtiin teeveekazojien kustannuxella hoitoa Kuwaitissa ja myöhemmin Lontoossa, jossa hänelle varustettiin robottiproteesit, jotka Kuwaitin hallitus maksoi. Hän ei enää käytä käsiä, koska hän piti niitä liian painavina ja raskaina, vaikka käyttikin keinotekoisia aseita koulun aikana, jotta hän ei kiinnittäisi huomiota itseensä. Hän osallistui Hall Schoolin Wimbledoniin. Limbless Association (LA) perusti rahaston Irakin konfliktin amputoitujen auttamiseksi. Vuonna 2004 Ali Abbas Storyn kirjoitti Alista Jane Warren ja julkaisi Harper Collins. Hänet esitettiin 60 Minutes -ohjelmassa 13. toukokuuta 2007. Hänet esiteltiin Time - lehden syyskuun 2011 numerossa. Todnäk myös Kalutuissa Paloissa. ellauri206.html on line 156: "Olin aina vihainen siitä, mitä meille tapahtui", hän sanoo. "Menetin perheeni ja sen, mitä minulle tapahtui. Tietenkin olin vihainen. En näe mitään syytä, miksi näin tapahtui. Minulle se on kuin... painajainen." ellauri206.html on line 160: Rikun kirjan kandaulismiluvussa missä Petrin kalu seisoo saunassa vastahakoisesti kohti tuppikullisen ravintoloizija Seilon suojatin, lyhyenlännän Marjan kasvoja, mainitaan elokuva nimeltä ellauri206.html on line 161: Svengijengi ’62 (engl. American Graffiti), vuonna 1973 ensi-iltansa saanut elokuva, joka on George Lucasin ohjaama ja käsin kirjoittama. Se kertoo tarinan yhdysvaltalaisista teineistä heidän kesälomansa viimeisenä iltana valmistuttuaan high schoolista. (p.o. kesälomansa viimeisenä iltana heidän valmistuttuaan, vittu kukaan ei enää osaa possesiivisuffixeja, lakkaisivat edes yrittämästä.) Tämäkin leffa on mulle n.h. Mikä olis voinut vähemmän kiinnostaa kuin amer. teinileffa vuonna 1973 jolloin viilasin oza hiessä stalinistisen pankinjohtajan tyttären hilloviivaa ja interreilasin Unkarista etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Eikös ne typerät Star Wars rainat olleet samaisen sentimentaalisen lukaasin käsialaa? Juu sama leuaton harmaa pikku mies on kyseessä. Ronny Howard s. 1954 esitti lukaasia s. 1944. Lukaasin firma on sittemmin myyty Disneyn Waltille. Ylläri. Tirkistely on obsessiivis-kompulsiivista toimintaa. Tästä luvusta tulee mieleen Heli Mätinki 3v aiemmin jossain Turussa, missä mullakin alkoi kalu seistä vastahakoisesti saunassa ja pakenin Petrin lailla uimareissulle vähän äkkiä. Olis pitänyt vaan Petrin lailla ottaa mela kauniiseen käteen ja työntyä käskyn mukaan kaikkeinpyhimpään. Vaikka tuskin oisin pystynyt edes 5 pistoon. Ois takuulla tullut ejaculatio ante portas. Toisaalta toisella kertaa olisi voinut mennä paremmin. Marjan mielestä sukuelimet on hirveä sana. Siinäkin on jotain outoa. Kaikki hahmot toistavat taas Korhosen omia ajatuxia. Marja ei ollut erityisen kaunis mutta auliin panohaluinen. ellauri206.html on line 170: Rahan paras puoli on sen luonnottomuus. Se riisuu arjen vuorovaikutuksesta kaiken henkilökohtaisen ja kumoaa kiitollisuudenvelan ja vastavuoroisuuden kaltaiset paskariesat. Seteli ojennetaan. Ihminen on hetken asiakas tai palveluhenkilö ja unohtuu puolessa minuutissa. Onpa hienoa. Kierkegaardin tylsyydet on Rikun mielestä paikoin ihastuttavia ja hauskoja. Joopa joo. Rikun suurin ongelma on sama kuin Kierkegaardilla: pitäisi näkyä. Ei sitä asiat sellaisenaan kiinnosta, vaan niistä viestintä. Toivoimme päihittävämme edes jonkun. ellauri206.html on line 172: 1990-luvun alussa trendasivat laavalamput. Järkyttävän laahusmainen esine. Valaisevat räkäklunssit uivat jossain nesteessä. Hyi helvetti. Rikusta laavalamput olivat aina olleet mauttomia. Inna oli duunaritaustainen, Riku vähän kermaperseempi. Inna on selkeästi märkä uni, oikeaxi tytöxi se on aivan liian pornahtava. Innan idealisoitu isä Joonas on tolkuttoman runollinen insinöörixi. Pitkulainen voisi olla Riku ize. ellauri206.html on line 180: Michel Houellebecq [miʃɛl wɛlbɛk], oik. Michel Thomas (s. 26. helmikuuta 1958 Réunion), on ranskalainen kirjailija. Hän on Ranskan kiistellyimpiä ja tunnetuimpia kirjailijoita. Houellebecqin äiti oli lääkäri ja isä hiihdonopettaja ja vuoristo-opas. Hän syntyi Réunionin saarella, mutta hänet lähetettiin viisikuukautisena asumaan Algeriaan äidin äidin luokse. Houellebecq on todennut katkerahkosti että "Vanhempani menettivät kiinnostuksensa olemassaolooni hyvin varhain." Michel on selvä vahinkolaukaus. Hän asui Algeriassa vuoteen 1961 asti. ellauri206.html on line 182: Vuonna 1961 Houellebecq lähetettiin Ranskaan asumaan isänsä äidin luona. Isän äiti oli omaa sukua Houellebecq ja Michel Thomas päätti myöhemmin käyttää tätä nimeä kirjailijanimenään. Houellebecq valmistui agronomiksi vuonna 1980. Hän avioitui ja liitosta syntyi poika. Avioliitto päättyi eroon ja Houellebecq kärsi masennuksesta. ellauri206.html on line 184: Contre le monde, contre la vie on H. P. Lovecraftia käsittelevä teos. Se sisältää Stephen Kingin (yäk) esipuheen, Houellebecqin pitkän esseen Lovecraftin teoksista ja elämästä ja kaksi Lovecraftin pitkää novellia, "The Call of Cthulhu" ('Cthulhun kutsu') ja "The Whisperer of Darkness" (Kuiskaus pimeässä) ranskaksi käännettyinä. Tästä häiskästä on joku aikaisempi paasaus albumissa 204, jossa ruoditaan Rikun jouzenlaulua. Se näyttää piipunrassilta. Siis Thomas. Tai no molemmat. Sitä on syystä sanottu islamofobiseksi, rasistiseksi ja seksistiseksi ja väitetty sen myötäilevän äärioikeistoa. Oikeus nautintoon (Plateforme, 2001. Suomentanut Ville Keynäs) on täyttä millenniaaliroskaa sekin. Jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen ja nautinnolliseen seksuaalisuuteen. On tärkeää siis tutkiskella itseään ja opetella tunnistamaan jutut, mitkä tuntuvat itsestä nautinnollisilta. Omaan kehoon kannattaa tutustua rauhassa ja selvittää millainen kosketus tuntuu itsestä nautinnolliselta. Myös vammaisilla on oikeus nautintoon, tunnevammaisilla varsinkin. ellauri206.html on line 186: Kulttuuriministeriössä työskentelevän Michelin elämä on ankeaa ja yksinäistä. Vapaa-aikanaan hän vierailee toisinaan peep-showssa ja nukahtelee tv:n ääreen. Isänsä kuoleman jälkeen hän päättää hetken mielijohteesta matkustaa Thaimaahan. Thaimaassa Michelille avautuu vieras kulttuuri ja eroottisten houkutusten puutarha, jossa kaikki on mahdollista. Michel saa tuntea seksuaalista nautintoa, jonka rinnalla hänen aiemmat käteenvetokokemuksensa kalpenevat. Matkallaan Michel tapaa myös Valérien, joka on matkailualalla. Pariisissa heidän välilleen syntyy intohimoinen suhde, jollaista kumpikaan ei ole ennen kokenut. Michel ja Valérie palaavat Thaimaahan käynnistämään uutta, estotonta seksiturismibisnestä. Matkailijat kuitenkin palautetaan paratiisista elämän kovuuteen varsin dramaattisella tavalla. ellauri206.html on line 198: Rachel taivutti päänsä taakse ja katsol Nicholasta silmiin. Nicholas mikset ole vielä suu.. Sitä kysymystä Rachel et saanut ikinä loppuun. Miehen kuumat huulet hinautuivat Rachelin huulille ahnaina ja vaativina, miehen kieli kosketteli Rachelin kielenkärkeä, ja Rachel tunsi, miten hänen kielenkärkensä heräsi eloon ja miten myös alempi pikku kielenkärki nousi pystyyn mekon alla paisuvana ja sähköisesti väpättävänä. Se oli hienoa. Ize asiassa pillun paisuvainen on valtavasti kyrpää isompi ja pystyy nielaisemaan sen. ellauri206.html on line 200: Jossain krimisarjassa oli apulainen jolla oli Munchausenin syndrooma. Se syötti hoidokille jotain lääkettä pitääxeen sen sairaana. McIlroy kävi sairaaloissa kuten Kilroy sotanäyttämöillä teeskennellen milloin minkäkinlaista sairasta, kunnes kuoli 68-vuotiaana vanhainkodissa. Musta tuntuu että olen sairas maanantaina, sanoi Max Roth viikonlopulla. Samaa veruketta koitin käyttää izekin pienenä, kehnohkolla menestyxellä. ellauri206.html on line 218: Crissy Moran (s. 22. joulukuuta 1975 Jacksonville, Florida, Yhdysvallat) on brunetti hirmu petiitti entinen yhdysvaltalainen pillunnäyttelijä. Se on vain 157 cm pitkä ja painaa märkine häppäreineen vaivaiset 45 kiloa. Vuonna 2006 Moran kertoi omilla MySpace-sivuillaan lopettaneensa pornon tekemisen, koska hän oli saanut kristillisen herätyksen. Tämän jälkeen hän on kamppaillut saadakseen kuvansa pois pornoa ja eroottisia kuvia levittäviltä nettisivuilta. Kamppailu on toivoton. Watch nude Crissy Moran aka Chrissy Moran, Chrissy Morgan fuck hard in full-length anal sex, threesome, lesbian and POV (nussijan näkökulma) Pornstar porn videos on xHamster! ellauri206.html on line 226: TWERKKAAJANA ja sometähtenä tunnettu Tinze, oikealta nimeltään Tia-Maria Sokka, avautui Instagram-tilillään ikävästä välikohtauksesta, joka sattui hänen matkustaessaan aurinkoisessa Roomassa. ellauri206.html on line 227: Tuoreessa Instagram-päivityksessään Tinze kertoo, kuinka hän oli ollut ottamassa kuvia rannalla. Tilanne oli saanut inhottavan käänteen, kun ohikulkija oli alkanut laukoa hänelle tökeröitä kommentteja (suomexi vai italiaxi?) ellauri206.html on line 236: Ulkopuolelle jäi vaan kiivaasti liikkuvat teräspakarat ja kiiwihedelmän kokoiset kiinteytyneet kassit. Ali kazoo päältä tätä kaikkea ja koittaa kädettää ilman käsiä. Rachel jäi soittelemaan kakkosviulua Alin alimittaisella instrumentilla. ellauri206.html on line 245: Jos joku sanoo digaavansa Huysmansia voi heti päätellä että se on kusipää, tarkemmin sanoen joku oikeistopaskiainen luultavasti. ellauri206.html on line 260: Borisin mielestä aggressiivisuus on usein panohalua. Naiset panee jalat haralleen kun ne tahtoo moloa. Se on suoraviivaista etologiaa. ellauri206.html on line 267: Gérard de Nerval (oik.Gérard Labrunie; 22. toukokuuta 1808 Pariisi, Ranska - 26. tammikuuta 1855 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija ja toimittaja. Nerval kuului Théophile Gautier'n ystäviin, ja hän liikkui 1830-luvulta alkaen romantikkojen piirissä. Nerval esitteli saksankielistä kirjallisuutta Ranskassa, muun muassa esikuvaansa E. T. A. Hoffmannia sekä J. W. von Goetheä. Ei ihmekään että heput ignoreerasi. Théophile Gautier rappellera dans La Presse du 30 janvier 1853 les mots de Goethe écrits au jeune traducteur : "je ne me suis jamais si bien compris qu'en vous lisant". Nervalin haudalla seisoo Obelix. ellauri206.html on line 277: Teophile ois aina halunnut bylsiä Grisin Carlottaa mutta joutuu tyytymään sen rumempaan isosiskoon Ernestaan. Sen kanssa se teki 2 tyttöä, joista Judith on kuuluisa. Il lui écrira (a Carlotta) jusqu'à ses derniers jours en 1872, elle âgée de 53 ans et lui de 61 ans, toujours avec passion et admiration, quémandant encore un regard, un baiser. Mitähän Ernesta tuumi siitä. ellauri206.html on line 281: Identiteettiliike on kansainvälinen sosiopoliittinen liike, joka kannattaa kansallisen identiteetin säilyttämistä. Liike sai alkunsa Ranskasta vuonna 2002 kansallismielisenä nuorisoliikkeenä. Identitaareilla on aktiivista toimintaa muun muassa Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Italiassa. Liike sanoo olevansa vastajihadistinen ja vastustaa islamisaatiota. Identitaarit varoittelevat väestönvaihdosta, jonka teorian mukaan länsimaiden eurooppalaista väestöä ollaan tietoisesti korvaamassa muslimiväestöillä. Kirjailija Timo Hännikäisen mukaan "identitaarit korostavat Euroopan maiden kantaväestöjen yhteistä perintöä". ellauri206.html on line 285: Timö on piipunrassimpi vielä kuin Wellbeck. Hännikäinen on suomalaisen kansallismielisen yhdistyksen Suomen Sisun toinen vihapuheenjohtaja. Hännikäinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kallion ilmaisutaiteen lukiosta vuonna 1998 ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006, gradun aiheena 'Modernismin murros Väinö Kirstinän runokokoelmassa "Vihapuhetta"'. Hännikäinen on ollut järjestämässä ja toiminut myös puhujana äärioikeistolaisessa Awakening-tapahtumassa, jossa on vaadittu muun muassa valkoista ylivaltaa. Tilaisuuksissa on esiintynyt myös antisemitistisiksi ja fasistisiksi luonnehdittuja puhujia. Juhannusaattona 2015 Hännikäinen julkaisi Naisasialiitto Unionin sekä väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen tukipalvelun Naisten Linjan julkisilla Facebook-sivuilla alatyylisiä viestejä. Hännikäisen mukaan kyseessä oli humalainen hölmöily. Hän oli myös jo aikaisemmin lähettänyt alatyylisiä viestejä useille eri henkilöille. Viestien seurauksena Hännikäisen teoksia julkaissut Savukeidas-kustantamo lopetti yhteistyön hänen kanssaan. Mitä Houellebecq tarkoittaa? on Timö Hännikäisen toimittama vuonna 2011 Savukeitaan kustantamana ilmestynyt esseekokoelma kirjailija Michel Houellebecqistä. ellauri206.html on line 287: Samassa hengenvedossa voisi kuitata Juhani Branderin. Juhani Brander (s. 1978) on turkulainen kirjailija, jolta on aiemmin julkaistu kolme runokirjaa ja kaksi proosateosta. Brander pääsi ainoana suomalaisena Best European Fiction 2010 -julkaisuun. Brander on Satakunnan Kansan ja Turun Sanomien kolumnisti ja kriitikko. Hän harrastaa urheilua, filosofiaa, elokuvia ja naisia. Nyttemmin Juhana on Suomen ehkä säälittävin miesasiamies. Mikähän siinä on että pölhöt miehet keskittyvät Turun kirjallisuustieteen laitoxelle? ellauri206.html on line 314: Learn French with the most famous French poems, such as “Demain, dès l’aube”, “La Cigale et la Fourmi”, “Parfum Exotique” with my Classic French Poetry audiobooks. ellauri206.html on line 320: Born and raised in Paris, I have been teaching today's French to adults for 23+ years in the US and France. Based on my students' goals and needs, I've created unique downloadable French audiobooks focussing on French like it's spoken today, for all levels. Most of my audiobooks are recorded at several speeds to help you conquer the modern French language. Good luck with your studies and remember, repetition is the key! ellauri206.html on line 332: Nojoo, nyt ollaan taas samassa pisteessä, mutta tietääkseni täällä ei tällä kertaa ole koiroja. Missähän on pikku Olavi? Helmillä oli isosetä Olavi, josta mulla oisi kertoa monta kaskua, muun muassa Kiinasta, jossa Olavi-setä vaikutti vauvana 1900-luvun alussa, mutta hän on tällä kertaa sivuhenkilö, joten jääköön nyt. ellauri206.html on line 367: No ei, nyt pikakelausta jo kehiin. Hyppään yli Helmin esikouluajan muistelmat isästä joka ei tule kahville vaikka äiti pyytää koska se on tietokoneella, Helmin piirtämät joululepakot RUSU, OKKO, NIKO, NAKER, LUSTO, NIELLA, HMHKI kirjoitettuna ilman vokaaleja kuin talmudin Jehova, ja Helmin omat laulut kuten unohtumaton "Aurinkoo, Aurinkoo, korkealla taivaalla loistaa Hoo". ellauri206.html on line 375: Eikä siinä vielä kaikki! Mutta vaikenen, Quos ego, teen aposioopeesixen kuin jäyhän Vergiliuxen Neptunus, longum est omnia enumerae proelia, siteeraan varmemmaxi vakuudexi Cornelius Neposta. ellauri206.html on line 384: Eli siis: Onnexi olkoon maisteri Carlsonille! Nyt ootte kaikki kolme lasta valmiita ja me äiskän kaa ollaan tehtävämme tehneet! Nyt on teidän vuoronne, alkaa työelämä, jos hyvin käy. Sanomme äidin kaa kuin lähettäjä Asterixin olympialaisissa: Tästä ette selviä! Nähdään! ellauri206.html on line 439: Tämä on yksi tärkeimmistä jumalallisen ulostulon hetkistä kirkon historiassa. Kun Augustinus kuuli sen, hän ei enää muistellut etiopialaista eunukkia, joka oli kerran ottanut hänet käteensä ja tullut Jesajan kirjakääröön. Sen sijaan Augustinus muisti toisen kuuluisan kristityn Afrikasta, joka tunnetaan nimellä Pyhä Antonius autiomaasta, se jolla oli näitä aika eroottisia näkyjä. Pyhää Anttonia pidetään laajalti luostaruuden isänä, ja koppihartautta jouhipaita päällä piiska kädessä akuankkahousuissa arvostettiin suuresti 400-luvulta nykypäivään. Pyhä Antonius kuoli Augustinuksen ollessa vain kaksivuotias, mutta algerialaisena Augustinus kunnioitti aavikkoisiä, joista Antonius oli ensimmäinen. Tuolla hekumallisella hetkellä puutarhassa Augustinus muisti sen ajan, jolloin Antonius oli käynyt läpi oman tuskallisen tuskansa ja avannut Raamatun kriisihetkellä. Hän oli törmännyt tuohon peukalovärssyyn, jossa sanottiin, mitä hänen piti kuulla: "Mene, myy omaisuutesi ja anna köyhille . . . seuraa minua” (Matt. 19:21). Antonius oli lähtenyt ulos, ja yksi kirkon historian suurista luvuista alkoi, luostariliikkeen alku, joka kokosi uskovia yhteisen elämänsäännön alle. Tunnetuin elämänsääntö tunnetaan nimellä Pyhän Benedictuksen sääntö, joka jatkuu monissa luostarikunnissa nykypäivään asti. ellauri206.html on line 471: Lukiosta valmistumisen jälkeen hän on elänyt vapaana kirjailijana. Sittemmin hän on muuttanut Helsinkiin mutta puhuu vahvasti hoon päältä vieläkin. ellauri206.html on line 473: Liukkosen toinen romaani O ilmestyi vuonna 2017 ja oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Sen mä olen lukenut, paxu kuin mikä, jotain narsistista nuorisohomostelua. Vuonna 2019 ilmestyi Liukkosen kolmas romaani, Hiljaisuuden mestari, joka on Helsingin Sanomien Jukka Petäjän mukaan ”äärimmäisen mielenkiintoinen, neuroottinen ja omapäinen romaani”. Olikohan se myyntilässähdys? ellauri206.html on line 479: Ehkä toi homo-look onkin Mikille vaan maski joka lisää sen kiinnostavuutta, niinkö anakoreetin imiz libertiini Gassendille. Yhteistä niille saattaa olla eläinten asialla olo. Ensinäytössä The Scenes: Anorexia Is Boring – Miespuolinen Jänis esittää indierockia. Kitara soi, eläimet itkevät vaikkei saisi. Mikin älykkyys ei kyllä ole loogis-matemaattista vaan taiteellista, esim. alvista se ei tajua hevon vittua. Siinä kohtaa sen ja Gassendin tiet eroavat, vaikka kirjailijoita ovat molemmat. ellauri206.html on line 484: Uusi deittisovellus auttaa kristilliset arvot omaavia heteroita löytämään homon elämänkumppanin. Viimeisin sykäys sovelluksen tekoon tapahtui koronapandemian alettua, kun kristilliset tilaisuudet ja tapahtumat peruttiin. Niissähän on kristilliset tapit tähän asti löytäneet reikänsä ja kääntäen. ellauri206.html on line 486: Valon näyttäjä on yrittävä psykologi Miika-Markus Järvelä, joka on yrityksen hallituksessa mukana yhdessä Erkka Simolinin kanssa. Simolin kertoo toimivansa yrityksen markkinoinnin parissa. "Miika-Markus" ja "Erkka", jo nimet ovat paljon puhuvat. ellauri206.html on line 495: Pettynyt käyttäjä Suomi 24 palstalla: Liityin Valoon ja totesin ensimmäisen päivän jälkeen, että kylläpä on pinnallinen paikka. Suurimmalla osalla miehistä oli vain kuvia, ei mitään tekstiä. ellauri206.html on line 507: Somessa todettu ilmeisesti eka apinarokkotapaus Euroopassa matkailleella apinamiehellä. ellauri206.html on line 516: Väitöskirja: Toistuvia painonpudotusyrityksiä olisi hyvä välttää. Uusi väitöskirja: "Mitä useampia kertoja on yrittänyt pudottaa painoaan, sitä suurempi on painoindeksi. Näin kertoo tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty Faranak Halalin väitöstutkimus." Eli painon pudotuxen yritys vaan lihottaa! ellauri206.html on line 518: Työttömän työnhakijan pääasiallinen tehtävä on työnhaku. Ja uusi työnhaun malli korostaa sitä. ”Tavoitteena on nopea työllistyminen”, sanoo TE-toimiston johtaja. Ja tässä hän aivan oikeassa, koska työttömyysedun saadakseen työttömän on suoritettava velvollisuutensa. Työttömän on haettava neljää työmahdollisuutta kuukaudessa välttääkseen karenssin. Työnantajat toivovat, ettei yhteenottoja tulisi. ”Ei puhettakaan turhista hakemuksista ja hakemusten tulvasta.” "Kun työn kysyntä kasvaa palkat laskevat", laskeskelevat työnantajat. ellauri206.html on line 533: Käyttäjiä liian vähän, puolet feikkejä: maisemakuvia, eläimiä, sarjakuvahahmoja sekä uskonnollisia iskulauseita, niitä ehkä poistetaan mutta koko ajan tulee lisää spämmi proffuja. Algoritmi näyttää 20 samaa profiilia jatkuvasti vaikka googlen mukaan käyttäjiä 10.000. Kadun että maksoin premiumtilin. Valo tiimi vois vähän tehdä jotain asialle? Liikaa pyydetty? ellauri206.html on line 541: Mun kaveri olisi juuri potentiaalinen tuonne. Sanoo olevansa uskovainen, käy kirkossa ja kaikkea. Eikä ole löytänyt puolisoa, joten luulisi, että VALO olisi juuri hänen paikkansa. Mutta kaveri on niin häiriintynyt päästään, että oikeasti toivon, ettei kukaan ajaudu hänen uhrikseen. Eli saattaa hän siellä sovelluksessa ollakin, mutta kuuluu juuri tuohon sakkiin, jota appi kuvailee. Nimi on Lasse Lehto. ellauri207.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri207.html on line 43: Tästä kansikuvasta tulee mieleen Josif Konradin teos Pimeyden sydän, jota en ole vielä lukenut, vaikka monta muuta Joosen teosta olenkin jo kahlannut. Mulleio sitä, joten enpä kerro siitä tässäkään tän enempää. Ei mulla ole Sorvarin esikoista Kongon Oskaria liioin, mutta samalta tekijältä sentään Hammurabi, joka on aika vetävä. Siinä on vähän samaa fiilistä kuin El Zorron alkupään numeroissa, joissa Dona Carita oli vielä hengissä. Kapinakenraalit nuolaisivat huuliaan hipelöidessään 17-keväisiä neitokaisia, mutteivät sentään vielä työntyneet niihin mehukkaasti takaapäin. Tai jos työntyivätkin, ei kerrottu. ellauri207.html on line 55: Sven-Ingvars on ruotsalainen dansband. Se perustettiin vuonna 1956 Slottsbronissa nykyisessä Grumsin kunnassa Värmlannissa. Hittejä ovat olleet mm. "Fröken Fräken", "Kristina från Vilhelmina", "Vid din sida" ja "Önskebrunnen". Vuonna 2009 yhtyeen albumi Sven-Ingvars i Frödingland (1971) pääsi mukaan kirjaan Tusen svenska klassiker, johon koottiin tuhat Ruotsissa julkaistujen kirjojen, elokuvien, äänilevyjen ja tv-ohjelmien klassikkoa. ellauri207.html on line 78: Cave on tehnyt myös elokuvakäsikirjoitukset John Hillcoatin ohjaamiin elokuviin Ghosts… of the Civil Dead, The Proposition – Ehdotus ja Laittomat. Hän on myös tehnyt pieniä elokuvarooleja 1980-luvun lopulta Ghosts... of the Civil Dead -elokuvasta lähtien. ellauri207.html on line 86: In the second book of the Millennium series, The Girl Who Played with Fire, Stieg Larsson’s Lisbeth Salander is devoted to a 1,200 page mathematics text. The book, by one L. C. Parnault, is titled Dimensions in Mathematics, and though Larsson ellauri207.html on line 87: informs readers that it was published by Harvard University Press, the book has been impossible to find. Until now. We’re very excited to announce the long-awaited publication of Parnault’s Dimensions in Mathematics. ellauri207.html on line 89: Like no work since the Arithmetica of Diophantus two millennia before, L. C. Parnault’s Dimensions in Mathematics presents the fullness of mathematical knowledge attained by man. From Thales to Turing, Pythagoras to Euclid, Archimedes to Newton, the Riemann Hypothesis to Fermat’s Last Theorem, Parnault escorts both serious mathematicians and the non-mathematical mind through the deepest mysteries of mathematics. Along the way he offers the greatest expositions yet of number theory, combinatorial topology, the analytics of complexity, and his own groundbreaking work on spherical astronomy. Dimensions equips even elementary readers with the tools to solve the logical puzzles of the perfect universe that can exist only in the mind of a mathematician. ellauri207.html on line 93: Das Lambeau Field ist ein American-Football - Stadion und befindet sich in der US-amerikanischen Stadt Green Bay im Bundesstaat Wisconsin. Die Anlage ist die Heimstätte des NFL -Teams Green Bay Packers. Es ersetzte das City Stadium von 1925. Gegenwärtig (Stand 2017) fasst die Sportstätte 81.441 Zuschauer. ellauri207.html on line 95: In addition to being a milestone for the field, the publication of Dimensions in Mathematics is a true publishing event, a crowning achievement in our centennial year. We’re extremely proud to finally satisfy the millions of Millennium readers who’ve sought out the book, and are deeply humbled by the experience of working with the legendary Dr. Parnault. ellauri207.html on line 97: UPDATE: Just April Foolin’. Parnault and his book remain but fiction. ellauri207.html on line 104: Ovoid green fruit that grows in bunches on trees up to 30m high. The fruit typically ripen during the summer. The fruit is related to the lychee and have tight, thin but rigid skins. Inside the skin is the tart, tangy, or sweet pulp of the fruit covering a large seed. The pulp is usually cream or orange coloured. Half peeled it looks like a moist glans peeking out of a tight prepuce. ellauri207.html on line 108: Waya, that third picture lookin real pornographic! ellauri207.html on line 119: Kansainvälinen talousrikoksiin keskittynyt poliisi tutki edelleen skuuppia joka antoi Mikaelille ihanan tilaisuuden istuskella tasaisin väliajoin julkkixena tv-sohvilla. Seisoa ruudussa vakaana kuin kompassineula. Onnexi hänellä oli jalassa ruozalaiset puuvillavöiset pehmyrihousut jotka istuvat vaikka teillä seisoo. Vittu et on sitten etovaa linssiluteilua. ellauri207.html on line 125: Kekä julkkis kärsi sexiaddiktiosta samaan aikaan kuin Stieg Larssonin alter ego Mikki Hiiri? No amerikkalaisia on 12 miljoonaa. Aika monet ovat lakupekkoja. Ohitetaan naiset mielenkiinnottomina. Jää: ellauri207.html on line 169: Tiger Woods 3x ellauri207.html on line 176: Douglas was not raised with a religious affiliation, but stated in January 2015, that he now identifies as a Reform Jew. Douglas strongly supports the #MeToo movement.In June 2013, Douglas told The Guardian that his type of lip cancer is caused by the human papilloma virus transmitted by cunnilingus. ellauri207.html on line 180: Wanton sex is only one of 15 ways to make children´s parties fun for adults. Making a Banging Playlist is a good idea. Who is The most famous Roy on The world? No susikoira Roi tietysti. TMI, too much info. TMMB for me to be involved in. ellauri207.html on line 185: ooks/2010/07/12/stieg_larssons_4th_millennium_book_shrouded_in_mystery/enlarssonjpg.jpeg" width="40%" /> ellauri207.html on line 190: Mikki tiesi olevansa jokseenkin komea mutta ei kuitenkaan pitänyt itseään erityisen puoleensavetävänä. Käteenvetäminen ei pitkän päälle napannut. Hän sai usein kuulla. että hänellä oli sepaluxessa jotain, joka kiinnosti. Erik Berger veteraani oli selittänyt, että hän kertakaikkiaan säteili itsevarmuutta ja turvallisuutta ja että hänella oli kyky saada naiset rentoutumaan ja sulamaan ja miesten pikkujalka jäykistymään ilman eri käskyä. Sänkyynmeno hänen kanssaan ei ollut hankalaa, uhkaavaa eikä monimutkaista - se oli helppoa ja eroottisesti nautinnollista. Mikä (Mikaelin mukaan) oli niin kuin asioiden piti olla intuitiivisesti. Hänen tehtävänsä oli palvella vyö löysällä kuin partiopojalla. ellauri207.html on line 212: DC Comics signs Glaswegian crime writer Denise Mina to adapt Girl with the Dragon Tattoo novels for comic format. Why bother? It´s comic enough as is. ellauri207.html on line 234: Svenssonska Dagbladet näyttää hävyttömän treenatulta, nisuun verrattuna. Oiskoon siinä Mikille uusi homokaveri, Hessu Hopo? Mikin kirjoittama tiiliskivi Wennerströmin imperiumista oli käsittämätön kv myyntimenestys. Stieg osasi vetää juuri oikeista naruista. Niistä jotka saavat punapersepaviaanit kuolaamaan. Luonnos sexinostolaista. Roistoja on tälläkertaa ryssät ynnä baltit. Okei, te teette tiimityötä. Mikä on jutun pointti? Tiedotusvälineet julkaisevat moralisoivia textejä angstaavista sexinostajista. Samaan aikaan tukkukauppa balttinaamoilla eeku kukoistaa. ellauri207.html on line 236: Lilya 4-ever is a 2002 crime drama film written and directed by Lukas Moodysson, which was released in Sweden on 23 August 2002. It depicts the downward spiral of Lilja Michailova, played by Oksana Akinshina, a girl in the former Soviet Union whose mother abandons her to move to the United States. ellauri207.html on line 237: Lilja 4-ever on Lukas Moodyssonin ohjaama elokuva seksiorjuudesta. Se on koskettava ja raaka elokuva nuoresta tytöstä jossain entisen Neuvostoliiton tasavalloista. ellauri207.html on line 242: Loppukuvassa tyttö leikkii talon katolla vahingoittumattomana, siivet selässä. Ohjaaja Moodyssonin mukaan kyse voi olla yhtä hyvin kuoleman jälkeisestä elämästä kuin muistostakin. Päätä ize, se on viihdettä. ellauri207.html on line 251: Peppi Pitkätussun kaxoissisko Camilla oli kaunis valheellinen mätämuna joka manipuloi toisia. Kain ja Abel ikäänkuin. Kain ostaa hepeniä Hooämmästä ja Kappahlista. Pikkuhousuja ja rinzikoita, ihan peruskamaa. Kohta se on yhtä kaunis kuin Camilla, vaikka suu on vinossa. Ja 12 paria rikkinäisiä farkkuja. Vielä kunnon talvikengät DinSkosta. Nyt kelpaa talven tulla! ellauri207.html on line 253: Mialla on exoottisesti isoäidin vanhat kukikkaat korvalliset kahvikupit. Malinin keittiö on 100% Ikeaa. Kyllä Kamprad olisi nyt tyytyväinen. Onnexi on sekin kuollut. ellauri207.html on line 259: Antiikissa oli 4 kelvotonta ystävyyden lajia: verisiteet, luokkasiteet, kestiystävyys ja lemmenliitot. Niitä parempi on Montaignen Mikistä perinteinen homoliitto. En välitä veljestäni tuon taivaallista vaikka tulimmekin samasta reiästä. Poikani on töykeä mies, ilkimys tai typerys. Kun kiima pääsee ystävyyden vaiheeseen, eli kun saamme mällin perille, se häipyy ja heikkenee. Vain homoliitossa voi kivasti vetää rinnakkain näitä eri rooleja, milloin etumiehenä, milloin takamiehenä. ellauri207.html on line 261: Sillä toden sanoakseni, naisten yleinen taso ei riitä siihen keskinäiseen yhteydenpitoon, joka tätä pyhää liittoa elättää, eikä heidän sielunsa tunnu olevan kyllin vakaa kestämään niin tiukan ja pitkäaikaisen siteen puristusta. Tosiaan, ellei näin olisi, jos voitaisiin vapaasta tahdosta saada aikaan suhde, josta eivät vain sielut saisi tuota eheää nautintoaan, vaan jossa myös ruumiilla olisi osansa liitosta, mihin ihminen näin olisi koko olemuksellaan sitoutuneena, on varmaa, että tämä täydentäisi ja lisäisi ystävyyttä. Mutta mikään esimerkki ei todista tuon sukupuolen kyenneen tällaiseen, ja antiikin koulukunnat ovat yksimielisesti julistaneet sen siihen kelvottomaksi. ellauri207.html on line 263: Niinpä kun tällainen homostelukiihko valtaa alhaisen mielen, tämä käyttää suostuttelukeinoinaan rikkauksia, lahjoja, suosimista arvoasemain pääsyssä ja muita alhaisia houkutuksia, joita antiikki paheksui. Jos se tapahtuu jalommalle sielulle, suostuttelukeinotkin ovat jaloja kuin Platolla: filosofisia opetuksia, neuvoja uskonnon kunnioittamiseen, lakien tottelemiseen, isänmaan puolesta kuolemiseen sekä esimerkkejä urheudessa, viisaudessa ja oikeudenmukaisuudessa, kun rakastava pyrkii katamiitin suosioon sielunsa jalouden ja kauneuden avulla, koska hänen ruumiinsa kauneus on kauan sitten kuihtunut ja koska hän toivoo myös voivansa tämän henkisen yhteyden perustalle solmia lujemman ja kestävämmän liiton. ellauri207.html on line 269: Homoystävyydessä sielut ikäänkö sulautuvat ja yhtyvät toisiinsa niin kokonaan, että ne pyyhkivät olemattomiin koko liitoskohdan, joka ne alunperin sitoi. Mä oon valmis! Tuu pyyhkimään! Hää on mää ja mää oon hää. Me ollaan samixet. Millä erottaa ruozalaisen sotamiehen ja upseerin saunassa? Seipäällä, jos silläkään. Tappaisin vaikka tyttäreni jos hän käskisi. ellauri207.html on line 288: Juu tervetuloa, sovit joukkoomme kuin nenä naamaan. Sinä olet älykäs naisexi ja sitäpaitsi fixu ja tuot enemmän kuin rahaa, tuot maailmanluokan konnankoukkuja! Sinä tuot meille kölin, mahtavan peräsimen ja pulleat purjeet, joita meillä ei ennen ole ollut, ei edes Pepillä. Oikea suuromistajaosakas! Pilssivesi! Sinä olet liikenainen, minä pidän sinusta ja luotan sinuun, kuten me kaikki! Nyt tiedämme mihin kokka osoittaa! Kohti mahtituloja! Siinä on valtava ero, sanoi Mikki matalalla Walt Disney äänellä. ellauri207.html on line 294: Kurkistin kirjan loppua, siellä oli Peppi justiinsa kirvesmurhannut jonkun ryssännimisen rupusakki konnakolleegan (spoileri: se oli sen isi eikä se ihan vielä delpannut) ja makasi ize henkihieverissä pyssy kädessä. Mikki Hiiri kyyristeli paikalle ase tanassa ja Peppi sai vielä sanotuxi "Saamarin Kalle Blomkvist" ennenkö Mikki soitti kännykällä yleiseen pelastusnumeroon hinkuvalla Walt Disney äänellä. Vittu tää on kuin nuorta Wallenbergiä. Mixnää on kaikki niin samanlaisia? Kysy apinalta. ellauri207.html on line 296: Konnailukin sujuu parhaiten kun se perustuu liikeperiaatteelle: luottamuxelle sekä hyvään tahtoon. Etmua ällöttää tää talousliberaali keekoilu. Käyrät sojottavat koilliseen. Stigin konnaklupin hinnoittelu on epäuskottavaa: hintelä MC mies lähtee kidnappauxeen ja murhaan tuhannen egen hinnasta. Ei vitussa!? ellauri207.html on line 298: Peppi on tunne-elämältään paranoidi. Vai oliko se autisti? Ne on vähän (vaikkei täysin) kontraindikoivia. Jos ei ole kiinnostunut porukoista niin ei ole. Vaan kylläpä Lispetti on eheytynyt, nyze peilaa silikoonitissejään peilin edessä ja tekee salaa charityä, tosin vaan äidinperinnöllä eli pikkusummalla. ellauri207.html on line 310: Peppi on ikävä ihminen. Luihu kylmiö. Kun se konnailee, se voi olla juridisesti epäilyttävää muttei rikos jumalan säätämiä lakeja vastaan, kuten älä tapa, älä varasta, älä valehtele älä tee huorin, kunnioita vanhempia ym ym. Sillä niihinhän on ne tutut jumalan suomat poikkeuxet: pahixia saa tappaa, konnilta varastaa, valehdella viranomaisille, huorata ketä huvittaa, kusettaa mielin määrin vanhempia jos ne ovat tiellä. Rakkauden käskyt hoituu hyvin rahalla ja sexillä ja syöttämällä halvatulle varaisälle sunnuntaisin makaronilaatikkoa ja antamalla sille valkoiset siltä varastetut shakkinappulat. Skizoidin narsistin pienestäkin hyväntahdon eleestä on syytä ilostua pikkulapsen lailla. Raha ei ehkä tuo onnea mutta auttaa kestämään elon kolhuja. Sen tiesi jo Cato vanhempi, Roope Ankka, ja Kroisos Pennonen. Caton tapaisia konnankoukkuja järjestelee Peppi Pitkätussukin, rahanpesua ja veronkiertoa. Pecunia non olet. Onko järjestelyssä jotain epäeettistä? Ei toki, menettely on talousliberaalin sääntökirjan mukaista, mikäs siinä. Kyynärpäily toisten lurjusten kustannuxella ei ole vain luvallista, vaan suotavaa. ellauri207.html on line 312: Mutta nyt! Rokonarpinen rumaviixinen (lue värivammainen) tri A. Srivanandan puhuu ruåzia selvällä suomalaisella korostuxella! Koukeroinen käsialakin sillä on kuin Akulla valssikuninkaana. Peppi pöyristyy ja alkaa tapansa mukaan heti haastaa riitaa, vaikka vika on täysin sen. No saatuaan äijän kuriin Peppi alkaakin pitää hänestä. Nimikin on Anders, niinkuin Anders And, adoptiolapsi Suomen Turusta, ei siis mikään tavallinen matu vaikka Ananda. Mulla oli Anders And niminen sininen Aku Ankka-polkupyörä pienenä. Se oli aluxi kolmipyöräinen mutta sen sai muutetuxi 2-pyöräisexi. Peppi käyttää kanta-asukkaan etua ja alkaa sinutella lupaa pyytämättä Akua. Se säätiöi Wennerströmin rahoja varaisän hoitoon lujasti ja suorasti. Muista porukoista vitun väliä. ellauri207.html on line 321: Gunman at Robb elementary school, Uvalde, Texas kills 19 students and two adults before being fatally shot, officials say. Isonenäreikäinen latino meni 18vee syntymäpäivänä viime tiistaina ostamaan 2 kalashnikovia, ampui aluxi isoäitinsä ja törmäili sitten autolla aseita laukoen sisään koulun avoimesta takaovesta ja ammuskeli siellä alakouluikäisiä kaikessa rauhassa tunnin ennenkuin poliisit vaivautui hinaamaan laiskat perseensä paikalle. Eihän se ollut kuin köyhien latinojen keskinäistä kähinää. ellauri207.html on line 323: Robb Elementary teaches second through fourth grades and had 535 students in the 2020-21 school year, according to state data. About 90% of students are Hispanic and about 81% are economically disadvantaged, the data shows. Thursday was set to be the last day of school before the summer break. ellauri207.html on line 325: President Joe Biden has ordered US flags on federal grounds to be flown at half-staff until sunset on Saturday to honor the victims of this "senseless acts of violence." "That will teach them!" Biden said. "30th shooting at a K-12 school this year," he said proudly. "Try and beat that Putin!" ellauri207.html on line 327: Turning the sad incident unfairly into an issue of gun control legislation, Biden implored law enforcement officers to "turn this pain in the ass into pump action" as he ticked through some of the mass shootings since the 2012 massacre at Sandy Hook Elementary School in Newtown, Connecticut, when he was vice president. ellauri207.html on line 329: Tuesday´s incident marks at least the 30th shooting at a K-12 school in 2022. So far in 2022 there have been at least 39 shootings in K-12 schools, colleges and universities, resulting in at least 10 deaths and 51 injuries. ellauri207.html on line 330: It is the deadliest shooting at a school since the Sandy Hook massacre in Connecticut in 2012 that left 26 people dead, including 20 children between 6 and 7 years old. A big hand to Uvalde and Texas! Robb School Is The Best! ellauri207.html on line 333: oohoojaajaa.jpg" /> ellauri207.html on line 335: Hoohoo jaajaa ellauri207.html on line 340: Millenniumkirjojen jälkeen hänestä tuli suurempi julkkis kuin rokkistara, Jeesuxesta puhumattakaan. Millennium Falcon paistattelee pikapuoliin uudelleen ozikoissa. Chewbaccana ärisee pelkääjän paikalla epäselvästi puhuva Pepin varaisä. Prinsessa Leijana leijaa arvaa kuka. Hoohoo jaajaa sanon kuin Muumimamma majakkaan muuttokuorman päällä. ellauri207.html on line 359: Meanwhile, Salander (Lisbet)´s sadistic guardian, Nils Bjurman, hires Zalachenko to kill Lisbeth. Bjurman himself is soon killed by Lisbet´s bro Ronald Niedermann, who with dad Zala, is lying in wait at a farm in Gåseborg to ambush Salander (Lisbet). During a brief confrontation Lisbeth is shot in the head and buried alive. She later climbs out zombie like and deals serious blows to Zala´s head and wooden leg with an axe. Their injuries are so serious they are both taken by air ambulance to a hospital where the next book picks up. But what a disappointment: Zalachenko is shot in the head in the same hospital as Lisbeth being treated for the grievous injuries he´s suffered, for having intentions to betray the Cesarean section of the Swedish secret service, el Sapo. The Swedes consider the superior intelligence he has as a Soviet defecator more important than dumb Agneta´s civil rights or those of her misfit daughter, so they have Lisbeth declared incompetent and institutionalized in order to protect him from her. ellauri207.html on line 376: lokakuussa 2019. Ibrahimović osti marraskuussa 2019 noin neljänneksen Allsvenskan-jalkapallojoukkue Hammarbysta. Perhe eli köyhyydessä, Ibrahimovićin mukaan edes ruokaa ei aina ollut, mutta oli sentään jalkapallojoukkue. Riikinkukkorausku on Stingray. Eikös se ollut Corvette? Hollantilainen sota-alus eikä prinssinmakkara. Riikikukkorauskun selässä on täpliä, siitä nimi. Jenkeille pääasia on se sting. Just sellasia ne on. Niistä oli 50-luvulla hienoa kun "ihmisille" vaarallinen liljalaji oli lähes saatu kitketyxi sukupuuttoon Havaijin saarelta. Vittu ize ne pitäs sieltä kitkeä. Mä en käsitä miten Stigu jaxoi kexiä noin paljon raakoja pahanilkisiä ja pahansuopia juttuja. Se varmaan tosissaan vihasi Erlan isäänsä ja Roope-veljeä. No lähtihän siitä paljon massia. Ois voinut ostaa vaikka loput jalkapallojoukkuesta. Mut slaagi ehti ensixi, onnexi. ellauri207.html on line 380: Stieg on millenniaali Chevy Chase. Erona entiseen on et nyze on jotain valtavirtaa, ennen piti nigerialaistyön piilotella näitä tyynyn alle. Edistystä takas apinoiden juurille. Enää ei tarvi edes osaa lukea, voi kuunnella ja kazoo leffana. Huomaa miten noi noirit aina murjottaa pahansuovasti kuin mugit mug shoteissa. Niitähän ne onkin, hemmetti. ellauri207.html on line 400: TEREroottinen tarkastelu ellauri207.html on line 423: TERTeleviestintäalan laitteiden Room ellauri207.html on line 431: TERTomahawk laitteiden Room ellauri207.html on line 437: TERYhteensä moottorin kierrokset ellauri207.html on line 441: Summana TER on lyhenne tai lyhenne sana, joka on määritetty yksinkertaisella kielellä. Tämä sivu havainnollistaa, miten TER on käytössä viesti-ja keskustelu foorumeilla sosiaalisen median ohjelmistojen, kuten VK, Instagram, WhatsApp ja snapchat, lisäksi. Edellä olevasta taulukosta voit tarkastella kaikkia kohteen TER merkityksiä: Jotkut ovat koulutus termejä, muut ovat lääketieteellisiä termejä ja jopa tieto koneen termejä. Jos tiedät toisen määrityksen TER, ota meihin yhteyttä. Sisällytämme sen seuraavan tieto kanta päivityksen aikana. Huomioittehan, että vierailijat ovat luoneet joitain lyhenteitä ja niiden määritelmiä. Siksi ehdotuksenne uusista akronyyteistä on erittäin tervetullut! Vastineeksi Olemme kääntäneet kohteen TER lyhennettä espanjaksi, ranskaksi, kiinaksi, portugaliksi, venäjäksi jne. Voit vierittää alaspäin ja napsauttaa kieli-valikkoa löytääksesi kohteen TER merkitykset muilla 42-kielillä. ellauri207.html on line 450: P.S. Morsettaako eri pulut eri lailla? Kesäkuun 11 pnä sunnuntaina morse dekooderi antoi TTMI titaasta ellauri210.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri210.html on line 45: Piha-Anteron siemenpussin sisällyxen ylivuotoa. Tämä paasaus on jatkoa albumissa 145 keskenjääneeseen André Bretonin Ranskan huippukoomikkojen luetteloon. ellauri210.html on line 51: Se karkas Hondurasiin pakoon tuomiota pankkikavalluxesta mutta palasi tubiin kuolevan vaimon luo ja sen kuoltua istui Ohiossa kiltisti kolme vuotta viidestä. Lukijat tykkäsi sen naiveista Maupassant tyyppisistä jutuista joissa on joku juju lopussa, muttei kriitikot. ellauri210.html on line 78: His best known play The Playboy of the Western World was poorly received, due to its bleak ending, demeaning depiction of Irish bloody peasants, and idealisation of parricide, leading to hostile audience reactions and riots in Dublin. ellauri210.html on line 79: Anteron valkkaamassa palassa toyboy kertoo miten se päihitti viikatetta heiluttavan isän lyömällä sitä takaraivoon kuokalla. Naiset riemuizevat. ellauri210.html on line 87: Varhain deekuuntunut Jarry pyöräili kekkaamassaan kurko Ubun roolissa pitkin poikin Pariisia Clement-polkupyörällään pummaamassa tutuilta. Jarryn pyörässä ei ollut jarruja. Sen viimeinen toivomus oli hammastikku. ellauri210.html on line 95: Freud ei oikeastaan tykännyt food fighteistä eikä banskunkuorista. Kunnon vizissä on FUCK! ja KILL! ainexia. ellauri210.html on line 107: Chaplin kasvoi 1800-luvun Lontoossa sairaan äidin ja poissaolevan isän kanssa, ja hänen varhaisia vuosia leimasi äärimmäinen köyhyys. Chaplin varttui äitinsä Hannahin kanssa mielisairaaloissa ja niistä poissa työhuoneessa ja köyhien lasten instituutissa. Kaiken tämän ajan nuori Charlie tarkkaili ympärillään olevia ihmisiä. Myöhempinä vuosina hän alkoi kutoa elokuviinsa omaelämäkerrallisia yksityiskohtia ja lapsuusmuistoja. Hänen lyhytelokuvassaan Helppo katuHän esimerkiksi näytteli ällöttävää poliisia, joka lähetettiin uudistamaan huonoa naapurustoa ja loi uudelleen ”East Streetin”, Etelä-Lontoon kadun, jossa hän syntyi. Jopa The Trampin kuuluisa kulhollinen sekoitus perustui lapsuuden muistoon "Rummy Binksistä", paikallisesta juopaasta, joka horjui naapurustossa. Kaiken tämän tietäen ei ole yllättävää, että Freud piti Chaplinia "niin sanottuna poikkeuksellisen yksinkertaisena ja läpinäkyvänä tapauksena". ellauri210.html on line 113: On niin kiehtova kokemus, että joudun perustelemaan teorioitani Mmea kohtaan. Yvette ja Max-setä. Toivon vain, että se olisi mahdollista muuten kuin kirjallisesti, huolimatta huonosta puheestani ja heikentyneestä kuulostani. Ja minulla ei todellakaan ole aikomustakaan antaa periksi sen tunnustuksen lisäksi, että tiedämme niin vähän. Tiedät esimerkiksi, että Charlie Chaplin on ollut viime päivinä Wienissä. Melkein minäkin olisin nähnyt hänet, mutta täällä oli hänelle liian kylmää ja hän lähti taas nopeasti. Hän on epäilemättä suuri taiteilija; varmasti hän esittää aina yhtä ja samaa hahmoa; vain heikko, köyhä, avuton, kömpelö nuori, jolle asiat kuitenkin lopulta menevät hyvin. Luuletko nyt, että tätä roolia varten hänen täytyy unohtaa oma egonsa? Päinvastoin, hän soittaa aina vain itseään, kuten hän oli varhaisessa synkässä nuoruudessaan. Hän ei pääse eroon noista vaikutelmista ja saa tähän päivään asti itselleen korvauksen tuon elämänsä menneen ajanjakson turhautumisesta ja nöyryytyksistä. Hän on niin sanotusti poikkeuksellisen yksinkertainen ja läpinäkyvä tapaus. Ajatus siitä, että taiteilijoiden saavutukset liittyvät läheisesti heidän lapsuusmuistoihinsa, vaikutelmiinsa, sortoa ja pettymyksiä, on jo tuonut meille paljon valistusta ja siitä syystä tullut erittäin suureksi kallisarvoinen meille. Uskalsin kerran lähestyä analyyttisesti yhtä suurimmista, joista tunnemme valitettavasti hyvin vähän: Leonardo da Vinciä. Pystyin ainakin tekemään todennäköiseksi, että Pyhä Anna, Neitsyt ja lapsi, jossa voit vierailla Louvrea ei voida täysin ymmärtää (ymmärrettävä) ilman merkittävää lapsuuden historiaa Leonardo. Eikä voisi, ehkä paljon muutakaan. ellauri210.html on line 115: Mutta sinä sanot, Mme. Yvettellä ei ole vain yhtä roolia, jonka hän toistaa. Hän näyttelee yhtä taitavasti kaikkia mahdollisia rooleja: pyhimyksiä ja syntisiä, keilaajia, hyveellisiä, rikollisia ja naiiveja. Se on totta, ja se on todiste äärimmäisen rikkaasta ja mukautuvasta henkisestä elämästä. Mutta en epätoivoisi jäljittää hänen nuorten vuosiensa kokemuksia ja konflikteja koko hänen taiteensa ohjelmistoon. Olisi houkuttelevaa jatkaa täällä, mutta jokin pidättelee minua. Tiedän, että ei-toivotut analyysit herättävät epäilyksiä, enkä halua tehdä mitään, mikä saattaisi häiritä suhteemme muodostavaa sydämellistä myötätuntoa. ellauri210.html on line 122: In the 1905 book Jokes and Their Relation to the Unconscious (German: Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten), as well as in the 1928 journal article Humor, Freud distinguished contentious jokes from non-contentious or silly humor. Tendentious jokes are jokes that contain lust, hostility, or both. ellauri210.html on line 185: Runko on suhteellisen uusi keksintö. Vuonna 1890 näimme ensimmäiset runkopyörät. Aikaisemmin koneen runko koostui kahdesta toisiinsa nähden kohtisuoraan juotetusta putkesta. Tätä kutsuttiin suorarunkoiseksi tai poikkirunkoiseksi pyöräksi. Niinpä Jeesus meni rengasonnettomuuden jälkeen mäkeä ylös jalkaisin ja otti olkapäälleen runkonsa tai halutessanne ristinsä. ellauri210.html on line 187: Aikakauden kaiverrukset toistavat tämän kohtauksen valokuvien mukaan. Mutta näyttää siltä, että pyöräilylaji sen tunnetun onnettomuuden jälkeen, joka päätti kärsimyskilpailun niin huonosti ja joka tekee ajankohtaiseksi, melkein hänen syntymäpäivänänsä, kreivi Zborowskin vastaavan onnettomuuden La Turbien rannikolla, näyttää siltä, että tämä urheilu kiellettiin tietyksi ajaksi prefektuurin asetuksella. Tämä selittää, miksi kuvitetut sanomalehdet, jotka toistavat kuuluisaa kohtausta, esittelivät melko mielikuvituksellisia polkupyöriä. He sekoittivat koneen rungon ristin tähän toiseen ristiin, suoraan ohjaustankoon. He esittivät Jeesuxen molemmat kädet ojennettuina ohjaustangossa, ja huomioivat tässä yhteydessä, että Jeesus pyöräili selällään, mikä oli tarkoitettu vähentämään ilmanvastusta. ellauri210.html on line 211: Raymond Roussel (20. tammikuuta 1877 Pariisi – 14. heinäkuuta 1933 Palermo Italia) oli ranskalainen kirjailija. Eipä siitä sen enempää. Ai mitä? No joo: ellauri210.html on line 230: - Kuinka tarkkaavainen oikoo hiuksiaan rabbin kynnellä; ellauri210.html on line 231: Kun hän kattaa pöydän kätyrin pinoon; ellauri210.html on line 237: - Voitettu miekka, jonka lavalla urhoollinen rikkoo reittä vasten; ellauri210.html on line 261: Kun sprinkleri antaa periksi janoon, peizen heitto; ellauri210.html on line 280: Kuoltuamme meidät pitäis panna palloon, tää pallo olis tehty monivärisestä puusta. Sitä pyöritettäisiin hautausmaalle ja haudankaivajilla olisi läpinäkyvät hanskat, joista rakastavaiset muistaisivat menneet hyväilyt. ellauri210.html on line 293: Apollinaarinen nauru on monikkoa. Sitä taivutetaan genrejen (runous, tarinat, kronikat, kirjeenvaihto) ja muotojen (proosa/säe, mutta myös "lyyriset ideogrammit"), inspiraation lähteiden (gallialaisesta suonesta fumi-henkeen) ja rekisterien (huumorin, ironia, komedia) mukaan vaikka kankeasti. Se voidaan onnexi tunnistaa riimin erityisistä vaikutuksista, joita selventävät tietyt runoilijan osoittamat tai ehdottamat viittaukset. Runollisen diskurssin, fiktion ja kriittisen diskurssin väliset suhteet ilmentävät käsitetaiteena määritellyn taiteen voimakasta refleksiivistä kubistisen maalauksen mallia (PR ii, 16). Puisevaa, puisevaa. Vähemmän puisevaa lisäinfoa Coppéesta albumissa 326. ellauri210.html on line 295: Automedon (m.kreik. Αὐτομέδων) oli kreikkalaisessa mytologiassa Dioreen poika ja Akhilleuksen vaunun ajaja. Troijan sodassa hän ajoi vaunuja ohjastaen Ksanthosta ja Baliosta, kun Patroklos oli pukeutuneena Akhilleuksen haarniskaan. Patrokloksen saatua surmansa hevoset veivät ohjastajansa taistelun taakse, eikä Automedon onnistunut saamaan ajajaansa surevia hevosia hallintaansa ennen kuin itse Zeus sai ne sanoillaan taas voimiinsa. Automedon ei kuitenkaan voinut lähteä taistoon auttamaan akhaialaisia ennen kuin Alkimedon tarjoutui hänen ajajakseen. Automedon torjui Hektorin, Aineiaan, Khromioksen ja Aretoksen yrityksen surmata hänet surmaten itse Aretoksen ja pöllien tältä haarniskan. ellauri210.html on line 301: Google Lensin mielestä Pablo Picasso muistuttaa eniten tätä maapähkinää. Fair enough. ellauri210.html on line 308: Hänen tuotannossaan on nähtävissä lähes kaikki 1900-luvun taiteen suuntaukset, ja hänen vahva persoonallinen taiteensa vaikutti taiteen suuntausten syntyyn. Hänet tunnetaan myös innovaatioistaan kuten kollaasin ja assemblaasin käytöstä kuvataiteessa. ellauri210.html on line 347: Kaikki Pabloon liittyvä "huumori" oli tätä tyyppiä. ellauri210.html on line 350: Piha-Anteron siteeraamat Pablon proosarunot on pelkkää sanasalaattia. ellauri210.html on line 354: Ei vizi Antero on kerännyt tähän vihkoon kaikki kummalliset kamunsa, vaikka kuinka huumorittomat tai muuten lahjattomat. ellauri210.html on line 361: Arthur Cravan, the Dadaist poet-boxer, was neither a good poet nor a good boxer, but he was a legendary provocateur. Hemingway, Mailer, and Scorsese: much great American art has been inspired by boxing. How bout Irving? No he was a wrestler. Between 1907 and 1909, Saul Bellow created three paintings—Club Night, Stag at Sharkey’s, Both Members of This Club—that captured boxing’s glories and indignities. The sport provided a powerfully visceral metaphor for the American experience of the twentieth century. Amerikan nyrkki on sittemmin kumauttanut päähän useampia kansoja kuin kehtaa muistella. ellauri210.html on line 367: Cravan’s real name was Fabian Avenarius Lloyd; he adopted myriad pseudonyms and aliases during his short life. He was born in Switzerland, in 1887, to Irish and British parents with whom he had a tumultuous relationship, though he was immensely proud of his aunt Constancez, who was Oscar Wilde’s wife. In his early teens, Cravan came to regard the familial link to the world’s most disreputable genius as proof that he was destined for a life of fabulous infamy. ellauri210.html on line 369: That journey began in 1903 when, aged sixteen, he was kicked out of his boarding school for an egregious act of indiscipline—according to some, he hit a teacher—and, inspired by his hero Arthur Rimbaud, he left Switzerland in search of adventure. Over the next several years, Cravan took up with hookers in Berlin, hoboed his way from New York to California, and worked in the engine room of a steamship bound for the South Pacific, jumping ship when it docked in Australia. But it was in Paris that the legend of the man we know as Arthur Cravan—writer, brawler, and hoaxer—was cemented. Within the space of six years, he scandalized polite society, infuriated the avant-garde, slugged it out with one of the greatest heavyweights of all time, and then disappeared without a trace. ellauri210.html on line 371: When Jack Johnson fled racially motivated prosecution in the U.S. in 1913, he arrived in Paris to a hero’s welcome. After he’d beaten Jim Jeffries to become the first black heavyweight champion of the world in 1910, he’d been tarred as a threat to social order back home. A film of the fight had been a hit in France but was banned in America for fear that images of a black man schooling a white man in the ring would cause grave insult and incite sedition. ellauri210.html on line 373: By the time Johnson arrived in Paris, Cravan had carved out a reputation as a boxer himself, a discipline he first picked up while traveling across the USA. He was also known as an ardent proponent of the “American” attitude toward life, by which he meant living according to desire and instinct, and telling so-called civilized society to take a running jump. In an essay titled “To Be or Not To Be … American,” he wrote that, thanks to the influence of cakewalk dancers, track athletes, and boxers such as Joe Jeanette, the whole of Paris had turned American. “Overnight,” Cravan said, “everyone began to spit and swear” and “floated around in clothes two sizes too big for them.” He finished the piece with a crib sheet for how to pass as American: “Chew … never speak … always look busy … and, above all else, crown yourself with arrogance.” It was advice he followed assiduously. How right, how true, to this day. ellauri210.html on line 381: In the summer of 1914, Cravan began another phase of wandering. In 1916, he found himself in Barcelona where he somehow managed to book himself a high-profile fight against Jack Johnson. Johnson was in the midst of a celebrated stay in Spain, during which he was received by royalty and starred in movies. Photographs from the fight give some idea of the scale of the event, which was held at Barcelona’s huge bullfighting arena La Monumental. What the photos don’t convey is what a mismatch the fight was. Even a ring-rusty, thirty-eight-year-old Johnson was leagues ahead of Cravan. Johnson won with a sixth-round knockout, though it could’ve been over much sooner had he wished it. There are reports that Cravan shook with fear before the contest began, knowing how out of his depth he was. One writer has suggested that “Johnson and Cravan were more collaborators than competitors,” and that the event was a con, just a hype-fueled payday for an aging legend and a flamboyant interloper with no credible chance of a win—the Mayweather-McGregor of its day. Olikos tää se mazi josta toinen nyrkkipelle Heminwau kirjoitti siinä sonniromaanissa? ellauri210.html on line 385: New York’s first encounter with modern art had come four years earlier with the seminal Armory Show, at which Duchamp’s Nude Descending a Staircase caused an almighty rumpus. This time, Duchamp presented Fountain, the urinal that changed art history. Having witnessed Cravan’s work back in Paris, Duchamp and Picabia invited Cravan to deliver one of his anti-art lectures at the exhibition. He didn’t disappoint. On the day, he stood half cut in front of his audience, swore at them, waved his cock around, and was promptly arrested. ellauri210.html on line 421: Amerikkalainen telefooni, Le téléphone américain, ellauri210.html on line 456: 8 miljoonan taalan voitto säilykkeissä, Huit millions de dollars gagnés dans les conserves ellauri210.html on line 602: Duchamp oli se häiskä joka teki taidetta kusilaarista liimamalla sen päälle lapun "The Fountain". Olipa nokkelaa. Duchamp oli Anteron parhaita kavereita, sixi se pääsi mukaan tähän luetteloon vaikkei ollut kovin hauskakaan. Millaisia olivat sen muut töräyxet? Ses plus belles pensées? ellauri210.html on line 658: en pur gothique flamboyant leiskuvan puhtaan goottiset ellauri210.html on line 702: Koko elämänsä aikana Savinio sävelsi viisi oopperaa ja kirjoitti vähintään 47 kirjaa, mukaan lukien useita omaelämäkertoja ja muistelmia. Hän myös kirjoitti ja tuotti laajasti teoksia teatterille. Hänen työnsä saivat ristiriitaisia arvioita hänen elinaikanaan, usein johtuen liian laaja-alaisesta modernististen tekniikoiden käytöstä. Hän sai vaikutteita ja oli Apollinairen , Picasson, Jean Cocteaun, Max Jacobin ja Fernand Légerin aikalainen, ja hänellä oli kova yritys mukaan surrealistiseen liikkeeseen. ellauri210.html on line 714: Piha-Antero kiinnittää huomioo että isoveli Jorgon kuvat pursuu patafyysisiä genitaaleja. On torneja, katakombeja, tunneliin syöxyviä junia, röhnöttäviä naisia, sojottavia miehiä, uimakoppeja, halaavia hevosia, pahentuneita banaaneja työntymässä marmoriseen torsoon, käärmeitä, miekkoja ojossa ja puoliveteessä, kakasti tursuavia hevonhäntiä, you name it. Se on modernia, mutta myös hyvin hyvin vanhanaikaista. ellauri210.html on line 725: Alessio Di Chirico (Roma, 12 dicembre 1989) è un artista marziale misto ed ex giocatore di football americano italiano. ellauri210.html on line 742: Themistokles oli ateenalainen demari, jota Wikipedia kuzuu pahexuvasti populistixi. Tätä ei kaikki tajua et jenkkilä on aina ollut roomalaistyylinen republikaanikeko, jossa omistava luokka tekee päätökset. Uskomatonta että voitin, sanoi Bush Irakin demilitarisaation alla vahingossa radioon kun ei tiennyt että mikki oli jäänyt päälle: vastassani oli rauha, vauraus ja viranhaltijat. ellauri210.html on line 767: Tää kaveri oli joku Alain Bretonin persoonallinen bändäri joka oli tunnettu erityisen rivoista jutuista ja kovasta pappisvihasta. ellauri210.html on line 771: Les Couilles Enragées (Eng: Mad Balls) is a book by Benjamin Péret written in 1928.. Eventually published under a pseudonym in 1954 by Eric Losfeld as Les Rouilles Encagees, Mad Balls is an explosion of Péret's virulent anti-religiousness and erotic delirium. It featured seven explicit illustrations by Yves Tanguy. ellauri210.html on line 773: Raymond Georges Yves Tanguy, né le 5 janvier 1900 à Paris et mort le 15 janvier 1955 à Woodbury (Connecticut, États-Unis), est un peintre et dessinateur surréaliste français, naturalisé américain. ellauri210.html on line 776: Michel del Castillo (or Michel Janicot del Castillo), born in Madrid on August 2, 1933, is a Spanish-French writer. Interned in a concentration camp named Rieucros in Mende with his mother during the Second World War, he developed a sense of belonging to this town, which has honored him with naming a school after him. Wow. ellauri210.html on line 780: The novel starts in Spain in 1939, during the Spanish civil war, when Tanguy is forced to flee the country with his mother because of her left wing political affiliations. They find themselves in France, which is no less hostile. Forsaken by his father, Tanguy and his mother are arrested by the police and sent off to a camp for political refugees where life is difficult and they face many a hardship and insult. Finally able to escape, Tanguy's mother now decides to flee to London. In order to escape unnoticed from France, they must travel separately and Tanguy is thus separated from his mother. Discovered by the German troops he is packed off to another concentration camp where he endures a life of hunger, cold and forced physical labour that break his body and spirit, the only respite being in a young German pianist who befriends him and reminds him time and again not to hate for hatred breeds nothing but hatred. LOL. ellauri210.html on line 782: After the war, Tanguy is sent back to Spain, Barcelona where he learns that his grandmother has recently passed away and there is no one else to take care of him. He is sent to a reformation school for juvenile delinquents and orphans, run by priests who are no less cruel and sadist than the Nazi "kapos." Bitter, Tanguy believes they are worse than the Nazis because these priests hide their sadism behind the facade of religion and confession, but that makes their sin no less. He succeeds in escaping along with a "companion," but is forced to separate from his as well. This time around, he finds himself in a school run by a group of priests but unlike the reformation school, here, Tanguy is able to grow, learn and live comfortably. It is here, that he truly flourishes and finds friends and solace. But he is still not completely at peace and sets off again in search of the parents who had abandoned and forsaken him to such a bitter destiny. He does find them eventually, but only to realise that the years of hardship and horror experienced by him have built an impenetrable barrier between them. He is no longer a left wing radical like them. He has learned not to hate the capos. Don't get mad get even. LOL. ellauri210.html on line 787: Le Congrès Eucharistique de Chicago Chicagon ehtoolliskokous ellauri210.html on line 796: et s’ouvre le congrès eucharistique Ja alkaa ehtoolliskokous ellauri210.html on line 831: The word “Dada” brings to mind an international range of extreme modernist antics. The book’s title is something of a publicist’s misnomer. Jacques Rigaut is the only confirmed suicide among the group, and while Jacques Vache did die of a drug overdose, many, including author Michel Leiris, claimed that his death was accidental, characterized as deliberate by those aiming to enhance Vache’s cultural cache. Arthur Cravan and Julian Torma simply disappeared, wandering into, rather than jumping towards, the cracks of avant-garde history. Of the four only Rigaut is genuinely obsessed with themes of self-destruction. ellauri210.html on line 867: Il épouse Gladys Barber le 15 janvier 1926, mais elle le quitte rapidement, lassée de sa toxicomanie. De plus en plus esclave de l'héroïne et de l'alcool, il vit misérablement à New York jusqu’en novembre 1928, date à laquelle il revient subitement en France et reprend une vie mondaine dans une maison prêtée par le surréaliste Paul Chadourne. ellauri210.html on line 880: French poet Jacques Rigaut said, "Don't forget that I cannot see myself. That my role is limited to being the one who looks in the mirror." Rate it: (3.00 / 2 votes) Silti vitun monet kynäilijät sitä yrittävät. Näytin siltä ja tältä, ne sanovat. Carl Erik Carlson ei koskaan kazonut izeänsä peiliin, paizi kammatessaan tukkaansa. ellauri210.html on line 895: A coffee dessert, yes, you know it's good news ellauri210.html on line 902: Olen vakava kuin nautinto. Ihmiset eivät tiedä mitä sanovat. Ei ole syytä elää, mutta ei ole syytä kuollakaan. Ainoa jäljellä oleva tapa osoittaa halveksuntaa elämää kohtaan on hyväksyä se. Elämästä ei kannata vaivautua lähtemään. Hyväntekeväisyydestä voi lopettaa sen muilta, mutta itseltään? Epätoivo, välinpitämättömyys, petokset, uskollisuus, yksinäisyys, perhe, vapaus, raskaus, raha, köyhyys, rakkaus, rakkauden puute, kuppa, terveys, uni, unettomuus, halu, impotenssi, litteys, taide, rehellisyys, häpeä, keskinkertaisuus, älykkyys, siinä ei ole mitään millä edes piiskaa kissaa. Tiedämme liian hyvin, mistä nämä asiat on tehty, jotta voimme ottaa niitä huomioon; ne kelpaavat vain edistämään muutamia merkityksettömiä itsemurha-onnettomuuksia. (Epäilemättä on ruumiillista kärsimystä. Minä olen kunnossa: harmillista niille, joilla on maksakipuja. Kaukana siitä, että pidän uhreista, en soimaa ihmisiä, jotka ajattelevat he eivät voi sietää syöpää.) ellauri210.html on line 995: Jossain haastattelussa se putosi vahingossa ruuvaavattomasta ikkunasta 5m alas kadulle ja joutui koomaan. Koomasta toipilaana se alkoi tehdä kollaaseja. Se puuhas paljon elokuvissa ja sanoitti viisuja kuin Topi Kärki. ellauri210.html on line 1029: Et la mer efface sur le sable, Ei niitä voi toiselle antaa Ja meri huuhtoo rantahiekasta ellauri210.html on line 1037: Et la mer efface sur le sable Toimii suoraan nettiselaimessasi! Ja meri huuhtoo rantahiekasta ellauri210.html on line 1044: Ovat muistojemme lehdet kuolleet on Pentti Saarikosken kokeellinen kollaasiromaani, joka koostuu aiempien tekstien katkelmista ja sitaateista. Siinä myös kohdataan satunnaisia ihmisiä ja televisiosta tulee ohjelmavirtaa. Myös kirjailijan huomiot ovat satunnaisia, kuten "liikenneympyrässä nuolet ajavat toisiaan takaa". Teoksesta on otettu toinen painos 2012 (Otava). ellauri210.html on line 1046: Romaanin keskeisen osan muodostivat otteet Saarikosken isän Simo Silakan päiväkirjoista Aunuksen retken ajoilta vuonna 1919. Kirjallisuudentutkija Markku Eskelisen mielestä "Saarikoksen romaanissa erilaisten materiaalien törmäykset ovat vaimeita ja jännitteettömiä", eikä Eskelinen löydä siitä parhaita kollaasiromaaneja hallitsevaa vaikeutta käsittää teosta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Eskelinen pitää tätä teosta ja kolmea muuta Saarikosken proosateosta Suomen ensimmäisinä julkkiskirjailijakirjoina, joissa idoli kertoo faneilleen kuulumisistaan ellauri210.html on line 1070: Kun Espanjan sisällissota puhkesi kesällä 1936, ulkomailla oleskellut Dalí sanoi kannattavansa tasavaltalaisia. Francon fasistien päästyä voitolle hän kuitenkin käänsi takkinsa varmistaakseen, että voisi palata sodan jälkeen Espanjaan. Kun Dalí ei vastustanut Francon diktatuuria sisällissodan päättymisen 1939 jälkeen, Breton syytti Dalía fasistisista mielipiteistä, itsekeskeisyydestä, itsensä korostamisesta ja taloudellisesta ahneudesta, ja hän karkotti Dalín vuonna 1939 surrealistien piiristä lopullisesti. Eräät myöhemmätkin kriitikot ovat nimittäneet Dalía fasistiksi. Lavakoomikoxikin, muttei sentään humoristixi. ellauri210.html on line 1076: Palattuaan 1948 Eurooppaan ja Port Lligatiin Dalí jatkoi uraansa. Hän suunnitteli valtavan määrän erilaisia kaupallisia tuotteita kuten tapetteja ja postimerkkejä. Hän esiintyi myös televisiomainoksessa esittäen hullua. Esiintymiset veivät asiantuntijoiden silmissä Dalílta uskottavuutta taiteilijana, mutta hänen näyttelynsä olivat suurmenestyksiä. ellauri210.html on line 1092: Dalí tomó al famoso doble de Hollywood, Russ Saunders, como modelo para pintar a Cristo, aunque hay quien afirma que el artista tomó como modelo en realidad al trapecista Diego Schmiedl. Esta es posiblemente, la obra más humana y humilde que se ha pintado sobre la Crucifixión de Cristo. Aunque, también, podríamos afirmar que la perspectiva del observador que ve a Cristo desde arriba, es decir desde donde podría verlo Dios Padre, coloca al artista en ese papel. ellauri210.html on line 1111: Educated by governesses, tutors, and nuns, she was expelled from two schools, including New Hall School, Chelmsford, for her rebellious behaviour, until her family sent her to Florence, where she attended Mrs Penrose's Academy of Art. She also, briefly, attended St Mary's convent school in Ascot. In 1927, at the age of ten, she saw her first Surrealist painting in a Left Bank gallery in Paris and later met many Surrealists, including Paul Éluard. Her father opposed her career as an artist, but her mother encouraged her. She returned to England and was presented at Court, but according to her, she brought a copy of Aldous Huxley's Eyeless in Gaza (1936) to read instead. ellauri210.html on line 1115: Between 1937–1938 Carrington painted a Self-Portrait, where she is perched on the edge of a chair in this curious, dreamlike scene, her hand outstretched toward a prancing hyena and her back to a tailless rocking horse flying behind her. The hyena depicted in Self-Portrait (1937–38) joins both male and female into a whole, metaphoric of the worlds of the night and the dream. The symbol of the hyena is present in many of Carrington's later works, including "La Debutante" in her book of short stories The Oval Lady. ellauri210.html on line 1117: With the outbreak of World War II Ernst, who was German, was arrested by the French authorities for being a "hostile alien". Soon after the Nazis invaded France, Ernst was arrested again, this time by the Gestapo, because his art was considered by the Nazis to be "degenerate". Fucking West and East Germans, same huns and hyenas on both sides! ellauri210.html on line 1123: She later married Emerico Weisz (nicknamed "Chiki"), born in Hungary in 1911. Chiki Weisz died 17 January 2007, at home. He was 97 years old. Together they had two sons: Gabriel, an intellectual and poet, and Pablo, a doctor and Surrealist artist. Leonora Carrington died on 25 May 2011, aged 94, in a hospital in Mexico City as a result of complications arising from pneumonia. In 2015, Carrington was honoured through a Google Doodle commemorating her 98th birthday. ellauri210.html on line 1173: Three days before his death, he said calmly to a friend: "I am allergic to this planet". He wrote his final book in 1959 and upon completion, he asked his wife to send the manuscript to Breton. When she returned from the post office, she found him dead; he had hanged himself on the main beam of his studio. Another exit in the style of David Foster Wallace. Did he give a damn to how his wife might have taken it? Well maybe she was relieved. Asta is allergic to Miryam's kitty Chico but bears it, taking antihistamines. When she has had a bad day, she curls up in her room with Kitty in her lap. ellauri210.html on line 1181: Comme les loups hurlent la nuit resserre l’écrou, Kun sudet ulvoo yössä tiukkaa terskapultti, ellauri210.html on line 1196: Où l’on se glace à la vague des yeux. Mihin jäätyy aaltoon silmien. ellauri210.html on line 1216: Alphonse Rabbe (1786—1829) tunnetaan pessimistinä. Usein romanttisen pessimismin esimerkkinä pidetty Rabbe, nuori, komea ja älykäs, sairastui kuppaan ja nautti liikaa oopiumia. Hän kirjoitti journalismia ja vähäarvoisia historiallisia kokoelmia ja lopuksi postuumisti julkaistun (1835) Album d'un pessimiste , osittain Rabben ja muiden havaintojen antologian elämän merkityksettömyydestä ja kuoleman väistämättömyydestä sekä äärimmäisen sardonista. ja katkeria proosarunoja, jotka inspiroivat Baudelairea. Välillä syvästi liikuttava... ellauri210.html on line 1226: The French essayist Michel Eyquem de Montaigne’s famous tome Les Essais became celebrated in its age, even being quoted by William Shakespeare in The Tempest. At the core of the collection of writings was “De l’amitie” (“On Friendship”). La Boetie enjoyed a certain level of fame, achieved through political discourses, when he met Montaigne around 1557 and the two would spend four years together, at which time the principles of civil disobedience in matters of love became instilled in Montaigne, according to Robert Aldrich and Garry Wotherspoon’s Who’s Who in Gay and Lesbian History. But La Boetie would succumb to the plague, and Montaigne would write that he never experienced such love again. ellauri210.html on line 1266: The fellow-writer H. G. Wells had joined the "vet Fabian' society in February 1903. Wells's ideas for reform—particularly his proposals for closer cooperation with the Independent Labour Party—placed him at odds with the society's "Old Gang", led by Shaw. In Shaw's view, "the Old Gang did not extinguish Mr Wells, he annihilated himself". ellauri210.html on line 1285: Who is in love with Eliza Doolittle? Freddy. ellauri210.html on line 1308: Nadja (1928), the second book published by André Breton, is one of the iconic works of the French surrealist movement. It begins with the question "Who am I?" ellauri210.html on line 1310: It is based on Breton's actual "interactions" with a young woman, Nadja (actually Léona Camille Ghislaine Delacourt 1902–1941), over the course of ten days, and is presumed to be a semi-autobiographical description of his relationship with a patient of Pierre Janet. The book's non-linear structure is grounded in reality by references to other Paris surrealists such as Louis Aragon and 44 photographs. Tästä E. Saarinen lie ottanut postmodernia mallia. ellauri210.html on line 1312: The last sentence of the book ("Beauty will be CONVULSIVE or will not be at all") provided the title for Pierre Boulez's flute concerto ...explosante-fixe.... ellauri210.html on line 1316: The narrator, randomly named André, ruminates on a number of Surrealist principles, before ultimately commencing (around a third of the way through the novel) on a narrative account, generally linear, of his brief ten-day affair with the titular character Nadja. She is so named “because in Russian it's the beginning of the word hope, and because it's only the beginning,” but her name might also evoke the Spanish "Nadie," which means "No one." The narrator becomes obsessed with this woman with whom he, upon a chance encounter while walking through the street, strikes up conversation immediately. He becomes reliant on daily rendezvous, occasionally culminating in romance (a kiss here and there). His true fascination with Nadja, however, is her vision of the world, which is often provoked through a discussion of the work of a number of Surrealist artists, including himself. While her understanding of existence subverts the rigidly authoritarian quotidian, it is later discovered that she is mad and belongs in a sanitarium. After Nadja reveals too many details of her past life, she in a sense becomes demystified, and the narrator realizes that he cannot continue their relationship. ellauri210.html on line 1318: In the remaining quarter of the text, André distances himself from her corporeal form and descends into a meandering rumination on her absence, so much so that one wonders if her absence offers him greater inspiration than does her presence. It is, after all, the reification and materialization of Nadja as an ordinary person that André ultimately despises and cannot tolerate to the point of inducing tears. There is something about the closeness once felt between the narrator and Nadja that indicated a depth beyond the limits of conscious rationality, waking logic, and sane operations of the everyday. There is something essentially “mysterious, improbable, unique, bewildering” about her; this reinforces the notion that their propinquity serves only to remind André of Nadja's impenetrability. Her eventual recession into absence is the fundamental concern of this text, an absence that permits Nadja to live freely in André's conscious and unconscious, seemingly unbridled, maintaining her paradoxical role as both present and absent. With Nadja's past fixed within his own memory and consciousness, the narrator is awakened to the impenetrability of reality and perceives a particularly ghostly residue peeking from under its thin veil. Thus, he might better put into practice his theory of Surrealism, predicated on the dreaminess of the experience of reality within reality itself. Nadja Nadja soromnoo. ellauri210.html on line 1366: Joyce Mansour nee Joyce Patricia Adès, (25 July 1928 – 27 August 1986), was an Egyptian-French author, notable as a surrealist poet. She became the best known surrealist female poet, author of 16 books of poetry, as well as a number of important prose and theatre pieces. Ei ehtinyt mukaan Piha-Anteron humoristeihin, mutta Antero kirjoitti siitä erillisiä puffeja. ellauri210.html on line 1380: In 1954, Joyce Mansour became involved with the surrealist movement after Jean-Louise Bédouin wrote a review praising Cris in Médium: Communication surréaliste that May. Joyce Mansour actively participated in the second wave of surrealism in Paris. Her apartment was a popular meeting place for members of the surrealist group. L'exécution du testament du Marquis de Sade, the performance piece by Jean Benoît took place in Mansour’s apartment, where she "collaborated" with obscure minor representatives such as Pierre Alechinsky, Enrico Baj, Hans Bellmer, Gerardo Chávez, Jorge Camacho, Ted Joans, Pierre Molinier, Reinhoud d'Haese and Max Walter Svanberg. ellauri210.html on line 1382: Jean Benoît (1922-2010) was a Canadian artist known as "The Enchanter of Serpents", most famous for his surrealist sculptures. One sculpture called "Book Cover for Magnetic Fields" features demonic figures ripping an egg from a book. Magnetic Fields was the name of the book Breton wrote with Philippe Soupault, which Breton called the first surrealist book. Many of his works include demonic figures, brutal sexual images, exaggerated phalluses, and so on. Benoît was active and remained productive, working every day on his art until he died on August 20, 2010, in Paris. He was 88. ellauri210.html on line 1425: Tulkaa kattoon kattoon Voyez ô voyez ellauri210.html on line 1458: Aanyway, se (Perraultin siis) julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1695 pienenä volyymina ja julkaistiin uudelleen vuonna 1697 Perraultin teoksessa Histoires ou contes du temps passé. Andrew Lang sisällytti sen, hieman eufemisoituna, johkin vitun Harmaakeijukirjaan. Se on luokiteltu Aarne-Thompsonin tyypin 510B kansantarinoiden joukkoon, luonnotonta rakkautta. ellauri211.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri211.html on line 58: Reader's Digest on edelleen, kaikki kieliversiot yhteen laskien, maailman luetuin yleisaikakauslehti. Vaikka suomalaisen Valittujen Palojen levikki ja lukijamäärä on 2000-luvulla laskenut nopeasti muiden yleisaikakauslehtien tapaan, ainakin vielä vuonna 2012 sen 178 000 kappaleen levikki oli kielialueen asukasmäärään suhteutettuna Reader’s Digest -lehtien suurin. Suurimmillaan Valittujen Palojen levikki oli 1990-luvun lopulla: 354 000 kappaletta. Vuonna 2014 lehden tarkastettu levikki oli 122 605. Noin 50 erikielisen Reader’s Digest -lehtiversion yhteinen levikki on noin 10 miljoonaa. ellauri211.html on line 68: Raid on syntynyt pienessä kylässä Keski-Suomessa perheeseen, johon isän ja äidin lisäksi kuului pikkusisko. Ruotsissa varttunut Raid työskenteli Volvon tehtaalla ennen kuin muutti Tukholmaan ja aloitti työnteon Maraboun suklaatehtaalla. Täällä hän myös tutustui Hammariin, Sundmaniin, Takamäkeen ja Uki Kukkamaahan. Raid kuului Marabou-jengiin ja liittyi myöhemmin moottoripyöräjengiin. Raid joutui kuitenkin jättämään moottoripyöräpiirit jouduttuaan vankilaan epäonnistuneen pankkiryöstön jälkeen, jossa Hammar ampui häntä jalkaterään. Tämän takia Raidin oikeassa jalassa on vain yksi varvas. ellauri211.html on line 75: Miten mä voin olla näin huono, sanoo Aino Liinojan isä. En osu edes omaan päähäni. Toisellä yrityxellä tuli osuma. Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. ellauri211.html on line 77: Apropos, joku oli talven aikana pudottanut herätysliikehdintälehden Rauhixen postilaatikkoon. Taivas TV 7 on katettu sinua varten. Nyt on liian myöhäistä kääntyä kotisohvalla, TV guide ei yllä kesäkuuhun, mutta sentään on nää lehtiuutiset. Ne ei vanhene. Ex-rikolliset pastorit visertävät kolumneissa kuin K-Raudan tuote-esittelyvideot. ellauri211.html on line 92: Rei kuulostaa tosi nelikymppiseltä tässä jorinassa. Sillä on hirvee darra lähdettyään kesken birthday partysta. Hughissa on selviä alkoholismin merkkejä. Se ei saa mennä omaan makuuhuoneeseensa koska Chika serkku nukkuu siellä. Järkevää varovaisuutta Reiltä, Chika on vasta 22. Ällöttävästi Rei ostaa kahvin ulos pahvimukissa ja heittää pois puolet juotuaan. Pitää metrossa tiukasti kiinni käsilaukusta. On koukussa gymin ohjattuihin kuntosaliharjoituxiin, joogaan ja balettiin. Niissä se venyttelee pikku japsupillua. Japanin USAn konsuli on hyvin korkeassa asemassa. Mutta tässä jorinassa roistovaltio on varmalla Irak, kuten sopii ajankohtaan. Pikakelaus tähän mennessä tapahtuneesta. Lonkkorotta pyörittää edelleen Tokiossa konsulttibisnestä. Päätöxeni palata yhteen Shagin kaa oli ollut Takeolle ikävä yllätys. Eli lue kaikki aikaisemmatkin seikkailuni! Takeo on nyt kukkien asettelukoulun rehtori. Se ostelee laittomasti vaaseja. ellauri211.html on line 133: Alexander Calder´s “Mountains and Clouds” was installed in the Hart Senate Office Building in 1986. Aluminum clouds originally suspended as a mobile over the steel mountains were removed in 2014 as unsafe for the public. It was too expensive for public funds so private moneymen came to the rescue. Senaattori Snowden Harp näyttää juuri siltä kuin jalkansa Vietnamiin jättäneen senaattorin kuuluu näyttää vanhana. Michael ansaizi pronssitähden Irakin ryöstöretkellä. Kylläpäs Sujatasta on sukeutunut isänmaallinen. Vaikka se on mamu, tai varmaan juuri sixi. En petä luottamustasi mutta kotiasi kuunnellaan. Onko Michael pyytänyt sinua tekemään jotain laitonta? Eikö? (pettyneesti). Miten teillä menee Hughin kanssa? Kysyn vaikka tiedän, kotiasi kuunnellaan. Onnexi en tullut synttäreillesi. Kiihkeästä vapaamielisyydestään huolimatta senaattori varjeli julkista kuvaansa. Olin alkanut pitää hänen varovaisuuttaan aidon älykkyyden merkkinä. Harp tietää jotakin, mietin hyvästellessäni hänet. Mutta tehän rikotte kansalaisoikeuxiani! Niin niin, talk to the hand. Sentään saat kantaa konetuliasetta ja pitää sikiösi. Count your blessings. ellauri211.html on line 135: Ilman agenttien väliintuloa pojat olisivat voineet päätyä putkaan tavallisten rikollisten joukkoon. Lakukeppikin vielä messissä. Onnexi niillä oli suhteita. Aika koettelevaa. Reistä on tulossa varsinainen moniosaaja. 2000v vanhasta uurnasta uhkuu historiallisuutta. Oops! Shag pistäytyi ilman lupaa Edinburghissa shäggimässä Fionaa. Se oli vain lyhyt kihlaus, Rei vähätteli. En ollut koskaan tapaillut Michael Hendricksin tapaista periamerikkalaista miestä jonka puvutkin on periamerikkalaista L.L. Beania. Hei, tää on varmaan nyze Massey. Juujuu, Annapoliisissa opiskellut mariini. Olixe tsunamikirjan crewcut äijä nimeltänsä Michael? No kyllä oli, kz. albumia 176. Mahtavaa kulttuurista appropriointia. Rei voisi seuraavaxi seikkailla meri-Lapissa amer. rykmentin ilolintuna. ellauri211.html on line 144: A large number of rapes were carried out systematically by Japanese soldiers, they went door to door looking for girls and women who were then arrested and gang-raped. To make things better, he women were killed after they were raped. ellauri211.html on line 146: This incident began with the Japanese who were furious with the Chinese Resistance, and when Nanking, the capital of China, fell in December 1937, Japanese troops immediately massacred thousands of Chinese soldiers who had surrendered to them. The Japanese then rounded up about 20,000 Chinese youths and transported them by truck to the outside of the city walls, where they would be massacred there. Japanese troops then looted the city of Nanking and raped most of the city´s female population. ellauri211.html on line 150: The bodies of thousands of victims of the massacre were dumped into the Yangtze River until the river water turned red due to the corpses of the victims of the massacre. After looting Nanking City, the Japanese burned and annihilated a third of the city´s area. ellauri211.html on line 164: Ensimmäinen pudotettiin Hiroshimaan Enola Gay -nimisestä koneesta, jota ohjasi lentorykmentin komentaja, eversti Paul Tibbets. Pommi pudotettiin 9 450 metrin korkeudesta, ja se räjähti 6. elokuuta 1945 kello 8.15 (JST) pudottuaan vapaasti 550 metrin korkeuteen. Pommin teho oli noin 13 TNT-kilotonnia, mikä on nykyisiin ydinaseisiin verrattuna varsin vähän, mutta se tappoi välittömästi noin 75 000 ihmistä. Tämän Little Boy -nimisen pommin paino oli 4 000 kiloa, ja siinä käytettiin uraani-235-isotooppia. Vastaavaa pommia ei ollut koskaan ennen testattu. ellauri211.html on line 181: Covidin tähänastiset kaatoluvut on aivan naurettavia maailmansotaan verrattuna, vaivaiset 6 miljoonaa. Sen verran tapettiin jo pelkkiä juutalaisia holokaustissa. Toisen maailmansodan kokonaisuhrimäärän on arvioitu olleen suunnilleen 62 miljoonaa ihmistä. Siviilejä näistä oli noin 37 miljoonaa ja sotilaita noin 25 miljoonaa. Liittoutuneet menettivät noin 51 miljoonaa ihmistä, valtaosa onnexi vain ryssiä, ja akselivallat noin 11 miljoonaa. Espanjantautiin kuoli vitusti enemmän kuin koronaan. Espanjantauti oli vuosina 1918–1920 riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1. Nimestään huolimatta tauti ei ollut lähtöisin Espanjasta. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat suuresti, noin 30 miljoonasta 100 miljoonaan. Tämmöisiä ruumiskasoja ei ole nähty miesmuistiin, porukat alkaa olla aika pitkästyneitä. Siltikin lovi apinakeon kasvukäyrään oli tuskin huomattava, ja enemmän kuin korjautui heti sodan päätyttyä. ellauri211.html on line 283: Esim. Autot-palsta hehkuttaa japsujen Lexus-riisipussia. Kaikki kunnia polttoaineen säästämiselle, mutta silti aidossa, vapaasti hengittävässä V8-moottorissa on upeita ominaisuuxia. Se näät polttaa bensaa aivan vitusti ja päästää vastaavasti peräpäästä paljon ääniä ja päästöjä. Suuret pakoputkien ulostulot eivät ole vain visuaalisesti kauniita, vaan niiden kautta kiirivät ajomelut ja jalankulkijoiden silmiin tupruttavat savut antavat ajonautintoa. Kiesi jäi pois maahantuontiohjelmasta, kun kukaan ei sitä huolinut. Autopalstan nostalgisoiva vanha klani hemmo on struzinmunan näköinen. ellauri211.html on line 285: Hae aistikas puutarhapenkki Kärkkäiseltä! Kivaa tekemistä, mukavaa ostettavaa ja moottorien pärinää. Shoppailu viihdyttää mezästäjä-keräilijää. 1000 ensimmäiselle makkara ja mehu ilmaisexi! Tervetuloa! ellauri211.html on line 295: Totta puhuen ei tämä tekohämmentyneenä hymyilevä persepääkään ole ihan eilisen teeren poika kuvalehtien keskiaukeamaärvönä. Kun hän kihlasi tunnetun valokuvamallin, vasta Njuu Jorkista maahan laskeutuneen bisnesenkelinsä, heidän yhteinen taipaleensa alkoi ei vähempää kuin Ilta-Sanomissa ja Hymy lehdessä! ja heidän suuret häänsä huomattavassa Hämeenkyrossä nousivat Seuran ja Annan etusivuille! Turha häntä on tyrkkiä lavatähden paasipojaksi! Siitä äkämystyneenä hämäläinen Ranu alkoi ize pyytää roskalehdiltä haastatteluja lupaa kysymättä savvoo viäntävältä Katrilta. Ranu myhäili salaperäisenä ja näppi ize izestään belfieitä. Tiesihän sen etukäteen ettei siitä mitään tullut, olivat ihan eri kaliiperia, toinen kestojulkkis toinen wannabe. Hui kuinka Ranu onkin vastenmielinen. Se kuzuu äxäänsä vuoroin laulajaxi vuoroin lavatähdexi. Izeään se tituleeraa kyrvänpää-expertixi. Potkut saaneen peesarin voimatonta kiukkua. Tampereen oikeistosiiven Aamulehdessä, jossa perusporvarillinen Ranu on vakisenttaaja, sekä huomattavassa Hämeenkyrön Sanomissa saa peesarikin palstamillimetrejä. Mahtavan tonniston narsisti! Iltalehden Aila Seppalän puffi on Ranusta "puhtaasti ja kauniisti kirjoitettu." "Katse ja kädenpuristus kertovat paljon. Pana Rajalan terse on rehevä ja lämmin, mahanalusote avoin, utelias ja leikkisä, miehen suoro Sentun pöydän alla vahvistaa ennakkotuntemuksen: Pan on Katrinansa ansainnut." Vizi mitä tuubaa! Jutussa käydään mallikkaasti läpi miehen työhistoria, hänen kirjoittamansa Sillanpään elämäkerta odottaa vielä kolmatta ja huipentavaa osaansa, hänen näytelmäsovituxkistaan on äsken nähty Elämä ja aurink Molojunkaterina, Pyynikille on tulossa Ale ellers on työn alla nuskailtavana Tamge Temerin historian toinen osa. Dosent pissii hunajaa ja tunnustelee töröhampaisen TV-lasisen Aila Meriluodon mahanalusta. Markku Envallilta meni pari vuotta uuden onnen aforisointiin. Kiireinen jokapaikan dosentti aikoo selvitä nopeammin. Ranun izetunto on horjahteleva. Ilmi narsisti! Kazeet kääntyivät Hämeenkyrössä kun Ranu tuli ostamaan Seura-lehteä. Katrin vanhemmat haisee kaskisavulta ja Bertta mummi on riuskasti hymyilevä murretta pulppuava kansannainen. Hizi Ranu kopioi naistenlehtityyliä. Oven avaa Taisto Tammen mummo, hymyilevä rouva Hagert. Ranu lukee Seura-lehdestä rakastaako hän oikeasti Katria. Onko Katrin maalaisporukat sille riittävästi hienoja? Vinoiliko vääräleuka Wexi Koistinen sille salamielisesti jotenkin? Panu antaa ymmärtää että tyhmä Katri on Ranuun aivan lääpällään, Ranu miettii vielä ostopäätöstä. Höh, avattu pakkaus on ostopäätös. ellauri211.html on line 299: Katri Helena ja Panu Rajala olivat naimisissa vuodesta 1997 vuoteen 2004. Toissavuotisessa Katri Helena -musikaalissa Panu Rajala tuotiin kirjailijan mukaan esiin varsin kyseenalaisessa valossa. Panu Rajalaa ei musikaalissa kutsuttu hänen oikealla sukunimellään, vaan miehestä käytettiin leikkisää nimitystä Proffa. Musikaalissa Proffa liehitteli muita naisia eikä ollut vaimonsa tukena, mikä teki laulajan surulliseksi. Rakkaus rakoili nopeasti. Musikaalista kiukustuneena kirjoittamassaan paljastuskirjassa Rajala sanoo tuovansa kostoxi Katri Helenasta esiin arkisemman puolen. - Tässä tulee ehkä hieman inhimillisiä kosketuksia ja yksityiskohtia, jotka liittyvät tarinan kulkuun ja tähän draaman kaareen. Halusin tuoda joitakin inhimillisiä, arkisempia ja tavallisempia piirteitä tähän hyvin kiillotettuun tähtikuvaan. Koska hän on ollut suuren ihailun vallassa (sic) vuosikymmeniä, niin kyllä siihen liittyy vähän muutakin. Ajattelin, että teen palveluksen tuleville elämäkerran kirjoittajille antamalla tällaista läheltä nähtyä aineistoa, Rajala kertoi. Lavalla nähtiin rajuja riitoja, joissa kummatkin käyttivät kovaa kieltä toisistaan. Katri syytti Proffaa julkisuudenkipeäksi ja kaksinaamaiseksi liehittelijäksi, Proffa puolestaan haukkui Katria henkien kanssa seurustelevaksi haahuilijaksi. Kaikki repliikit oli poimittu naistenlehdistä. Ranua esittänyt hemmo tuntee esittämänsä henkilön myös todellisuudessa, he ovat tehneet yhteistyötä. Toivon, että Panu Rajala suhtautuu tähän huumorilla, Katri sanoi. Ranu on tollanen Suomen Bellow, Roth tai Knasu, kaunainen narsisti. Panu Rajala harmistui syksyllä 2010 ensi-iltansa saaneesta Katri Helena -musikaalista, koska hänet esitettiin siinä epämieluisassa valossa. Rajala oli musikaalissa Proffa, joka esitettiin suorastaan pellenä, lukeneisuudellaan pröystäilevänä hienostelijana. Panu alkoi panna Marjaa Katrin selän takana. Panu Rajala ja Marja Norha vihittiin Sastamalan vanhassa kirkossa 2007. Panu Rajalan ei tarvitse piilotella sivistyneisyyttään nykyisen vaimovainajansa kanssa. Hän on opettaja! Tai siis oli, ei sekään kestänyt kovaa käyttöä. ellauri211.html on line 301: Tämän kirjan pitäisi olla alaotsikon mukaisesti rakkauskertomus. Panu Rajalan pitäisi kirjoittaa ”elämästään Katri Helenan kanssa hellän suorasukaisesti, itseään säästämättä, vailla kaunaa ja katkeruutta, muistaen kaiken kauniin, murheen ja tuskankin tunnustaen”. Pah. Suorusukaisuutta löytyy, mutta varsinkin löytyy kaunaa ja katkeruutta. Kauneus kääntyy nopeasti murheeksi ja ainakin tämän lukijan osaksi tuli tuska. Jos omahyväisyydellä on nimi, se voisi olla Panu Rajala. Kustantaja ei ainakaan säästele ylisanoissa, mainiten Rajalan ”maamme luetuimmaksi elämäkertakirjailijaksi”. Tämän lukijan mielestä hän tuntuu olevan ainakin omasta mielestään maamme tuotteliain ja laadukkain kirjailija. Painosten kuninkaaksi häntä ainakin voi tituleerata, onhan aiemmasta paljastuskirjasta Enkeli tulessa otettu liki 10 painosta. Lavatähti ja kirjamies on alusta alkaen asenteellinen teos. Rajalalle viihdetaiteilijuus ei merkitse mitään. Hän onnistuu väheksymään pitkän uran tehnyttä tähteä, teki tämä mitä hyvänsä. Vain kansanmusiikista ja -runoudesta vaikutteita ottava levytys saa kirjamiehen hyväksynnän. Kirjamiehen maailmankuvaan ei sovi, ettei lavatähti lue romaaneja. Henkisen kasvun ja tuonpuoleisesta elämästä kertovat teokset hän leimaa hömpäksi ja viiden pennin aforismeiksi. Rajalan mielestä Katri Helena ei pärjää viisaiden kulttuuri-ihmisten parissa. Kukapa viihtyisi seurassa, joka katsoo alaspäin. Oman täydellisyyden kirjamies muistaa tuoda esille. Hänen erehdyksensä ovat inhimillisiä, jotka miehelle sallittakoon. Hän myöntää ehdollisesti saattaneensa tai taitaneensa tehdä sitä tai tätä, ja sitten ihmettelee, kun toisella on eri näkemys asioista. Hän on rehellinen kun tähti on tekopyhä. Hänen työnsä ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeää, tähden henkistä onanointia. Miehen itsetuntoon taitaa koskea olla avec, harvemmin ensisijaisesti kutsuttu. ellauri211.html on line 302: "Arvaa. Paula puuskahti, että aina sä löydät noita hienoja sivistyneitä miehiä, ja mä en löydä muita kuin kiipijöitä, hyväksikäyttäjiä ja perseennuolijoita." Rajala kertoi IS:lle maaliskuun alussa pettäneensä Katri Helenaa nykyisen vaimonsa Marjan kanssa. Liittoa hiersi erilaisuus. - Heti avioliittomme alussa tapahtui sellainen asia, että päättelin sen olevan meidän suhteessamme erottava tekijä. Huomasin pian, ettei erilaisuutemme ehkä ollutkaan liitossamme rikkaus, Rajala totesi. Panu Rajala avautuu blogissaan saamastaan lähestymiskiellosta: ”Kolmen sekunnin väärä kädenliike voi äkkiä kostautua”. Rajala kertoo tuomion seurauksena hänen juhannuksensa olevan ”tehokkaasti pilattu”. Männävuonnakin kokon pilasivat poliisit. Ei kulohälytys koske julkimoita. ellauri211.html on line 312: Kristina-fasterista Panu oli oikeen oikeenkin mukava. No Pirkko Hiekkalasta Nalle Wahlroos oli hieno mies. Flattery does get you anywhere. ellauri213.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri213.html on line 53: Sama vika kuin savolinnalaisella virkaveljellä. Psykologien ei juuri kannattaisi pyrkiä pois lestistä. Toniin saattoi luottaa. Luotathan? Hän oli izenäinen. Tunneköyhä zombie. Seinällä ei ollut yhtään valokuvaa. Se kertoo paljon. Toni on siionisti. Hän kaipaa Jaffaa. Itkeskelevä Markkula kaivaa votkaa muumimukista. Tina nauraa pilkkasuu. ellauri213.html on line 105: "Encanto" on lempeä ja värikäs oodi perheen ja yhteisön parantamisen taikuudelle. ellauri213.html on line 108: Läski neekeriäijä (Felix-setä) opettaa et on ookoo olla läski kuraverinen kuha on iloinen ja vähemmistöä. Ja tyttösankari voi olla supervoimaton ja sankarillinen (paizi herutuskuvissa piilarit on ihan must). Mutta mixi Disneyn sankarit on niin usein vinosuisia? Kazo vaikka Iisebeliä ja sen mummua. ellauri213.html on line 115: Samaan aikaan Etupepan kyky hallita säätä kasvatti hänessä tarvetta tukahduttaa tunteitaan luonnonkatastrofien estämiseksi, mikä ei ole terveellistä kuten näemme Greta Thunbergista ja Brunosta. Samanlaista erityisherkkyyttä näemme hänen lapsissaan. Dolores (Avalokitasvara) joka kuulee kaiken, on jatkuvasti tietoinen siitä, mitä muut ihmiset sanovat ja on siksi jatkuvasti varuillaan kaiken disinformaation vuoksi, jota hänellä on käytettävissään. Hänen veljeänsä isä Camiloa voidaan pitää myös tunne-elämän tukahduttajana, koska hän pystyy mukautumaan fyysisesti (5-15 cm, 25 jos olet taitava) ja emotionaalisesti vastataxeen muiden tarpeisiin. Se ei ole terveellistä, on tärkeää olla terveen egoistinen, let it cum kun on tullaxeen. Kauppatieteen käyneet liikejohtajat pihistävät palkoista osakkeenomistajan hyväxi. Palkat on niille vain kuluerä. Tää leffa on erittäinkin matriarkaalinen. Miesrooleissa ukkivainaja, läski neekeri, isä (ruipelo), teini muodonmuuttaja, "el Chapo", tärähtänyt homo setä, plus eläimiä hätyyttävä vintiö. ellauri213.html on line 122: 6 syytä mixi Embotellado on paras Disney filmi ever: 1) sankari ei ole super eikä oikeastaan tee koko aikana mitään merkillistä. 2) Pätkässä ei ole pahista. Mummun pärmänttäyskin osoittautuu puolustettavaxi. 3) Kehenkään ei satu pahasti paizi Pedroon, eikä silläkään herkutella. 4) Hullunkurisen veikeitä vekkuleita on suhteellisen vähän. 5) On paljon tyyppejä mutta kukaan ei ole erityisen tärkeä. 6) Taika on täysin maallista, ize asiassa sivuasia. ellauri213.html on line 126: Toinen samanlainen Harari-luokan talousliberaali epistola oli Raija ja viimeiset lohikäärmeet. Lasten ja aikuisten roolit, vaatteet ja halut on lopullisesti sekaantuneet. Vauvat heiluu katulapsina. Waltin porukoiden taikasanat ovat luotto, luottamus, toivo ja tiimihenki. Että jaxaa väsyttää. Luotathan? Minä lupaan. Saanhan tämän luotolla? Lahja edellyttää samanlaista vastalahjaa, se on bisnis transaktio. ellauri213.html on line 128: Pahixina sentään vaan persoonattomat pieruntuprahduxet, JKK Rowlingilta nyysityt ankeuttajat. Ne trendaavat. His Dark Materialsissakin oli sellaiset. Ei tarvi maxaa näyttelijän taxoja eikä kexiä vuorosanoja. Senkun tuhraa digikuvan päälle jotain rändöm pixeleitä. Motiiveita ei tarvi miettiä eikä kexiä selityxiä. Onhan siinä realismia tavallisiin Disneypahixiin verrattuna. Kukaan ei ole pudonnut pienenä maalipurkkiin ja muuttunut ilkeäxi kuin Silppuri. ellauri213.html on line 155: Isaac Williams on elokuvien katsoja, television katselija, toimittaja, bloggaaja, pelaaja, sarjakuvafani ja roolipelaaja. Hän on ollut baarimikko ja tarjoilija, ja nyt hän kirjoittaa listoja CBR:lle. Hän keskittyy tv-sarjoihin ja elokuviin. Vapaa-ajallaan Isaac voi tavata pelaamassa, lukemassa, pelaamassa D&D:tä, kävelemässä Birminghamin pitkiä kanavia pitkin kuin Jeesus ja katsomassa elokuvia. ellauri213.html on line 156: Lisää soopaa Isaac Williamsilta on tulossa. ellauri213.html on line 176: Ei ole mikään ylläri et PDA termi on kexitty briteissä. Pathological Demand Avoidance -termin otti käyttöön brittiläinen psykologi Elizabeth Newson 1980-luvulla kuvaamaan laajaa osaa lapsuudenaikaisen tottelemattomuusdiagnoosin saaneista lapsista. Tod.näk. pääosin britti kontrollifriikkien vanhempien omaa aiheutusta ja vääristelyä lapsi syntipukkina. ellauri213.html on line 182: often be ineffective. Inconsistency and change of mood, ellauri213.html on line 184: include sudden mood changes e.g. being affectionate to ellauri213.html on line 192: not normally disordered, and the child is able to make good ellauri213.html on line 193: eye-contact (sometimes too much) with normal expression ellauri213.html on line 202: Joo noi on kaikki tosi ällöjä. ellauri213.html on line 204: Let’s first look at direct demands. Direct demands are requests or questions made by other people or situations – such as ‘put your shoes on’, ‘sit here and wait’, ‘pay this bill’ or ‘would you like a drink?’. In addition to these more obvious direct demands, there’s a whole raft of indirect and internal demands, including: ellauri213.html on line 212: Decisions – sometimes knowing a decision has to be made makes it a demand, or ‘options paralysis’ may set in if there are too many possibilities ellauri213.html on line 214: Internal bodily demands – such as thirst or needing the bathroom ellauri213.html on line 234: And there are the many “I ought to” demands of daily life – getting up, washing, brushing teeth, getting dressed, eating, cooking, chores, learning, working, sleeping … the list goes on. ellauri213.html on line 236: Joo noi on kaikki oikeasti tosi ällöjä. UK:ssa apua saa vaan samariinista, kun julkinen terveydenhoito on ajettu täysin kuralle. ellauri213.html on line 243: Augustine and Thomas Aquinas had formulated the view that whoever deliberately took away the life given to them by their Creator showed the utmost disregard for the will and authority of God and jeopardized their salvation, encouraging the Church to treat suicide as a sin. By the early 1960s, however, the Church of England was re-evaluating its stance on the legality of suicide, and decided that counselling, psychotherapy and suicide prevention intervention before the event took place would be a better solution than criminalisation of what amounted to an act of despair in this context. ellauri213.html on line 251: You join together with thousands of other members for a set programme reflective of the host country’s culture and customs. As well as a huge closing ceremony. This event is for members aged 16 to 22. Sadly the next World Scout Moot in 2022 has been cancelled, but we hope this will take place again in 2025. We hiked, swam, explored one another and ate our shorts becoming really great friends. Learned how to give support during the Ukraine conflict. The 25th World Scout Jamboree will take place in 2023 in South Korea. Lieköhän yhtään venäläisiä kaukopartiolaisia kuzuttujen joukossa? ellauri213.html on line 254: In 1908, Baden-Powell's book Scouting for Boys came out in Russia by the order of Tsar Nicholas II. It was called Young Scout (Юный Разведчик, Yuny Razvedchik). On April 30 [O.S. April 17] 1909, a young officer, Colonel Oleg Pantyukhov, organized the first Russian Scout troop Beaver (Бобр, Bobr) in Pavlovsk, a town near Tsarskoye Selo, St. Petersburg region. In 1910, Baden-Powell visited Nicholas II in Tsarskoye Selo and they had a very pleasant conversation, as the Tsar remembered it. In 1914, Pantyukhov established a society called Russian Scout (Русский Скаут, Russkiy Skaut). The first Russian Scout campfire was lit in the woods of Pavlovsk Park in Tsarskoye Selo. A Russian Scout song exists to remember this event. Scouting spread rapidly across Russia and into Siberia, and by 1916, there were about 50,000 Scouts in Russia. Nicholas' son Tsarevich Aleksei was a Scout himself. ellauri213.html on line 258: In Soviet Russia the Scouting system started to be replaced by ideologically-altered Scoutlike organizations, such as "ЮК" ("Юные Коммунисты", or young communists; pronounced as yuk), that were created since 1918. There was a purge of the Scout leaders, many of whom perished under the Bolsheviks. Those Scouts who did not wish to accept the new Soviet system either left Russia for good, like Pantyukhov and others, or went underground. However, clandestine Scouting did not last long. On May 19, 1922 all of those newly created organizations were united into the Young Pioneer organization of the Soviet Union, which existed until 1990. From that date, Scouting in the USSR was banned. ellauri213.html on line 264: Colonel Pantyukhov, Chief Scout of Russia, first resided in France and then moved to the United States, where large troops of Russian Scouts were established in cities such as San Francisco, Burlingame, California, and Los Angeles. He returned to Nice, France where he died. ellauri213.html on line 278: 14 Russian Scouts were invited to take part in the 19th World Scout Jamboree in 1999. Russia was represented 2003 at the 20th World Scout Jamboree in Thailand. 504 Scouts from the association Russian Association of Scouts/Navigators took part in the 21st World Scout Jamboree in 2007. ellauri213.html on line 282: In addition, there are USA Girl Scouts Overseas in Moscow, serviced by way of USAGSO headquarters in New York City; as well as Cub Scout Pack 3950 and Boy Scout Troop 500, both of Moscow, linked to the Direct Service branch of the Boy Scouts of America, which supports units around the world. There are also British Girl Guides served by British Guides in Foreign Countries in Sakhalin. ellauri213.html on line 288: My daughter Nancy, who has Asperger's syndrome, has been a Rainbow for over a year and she loves it, especially as many special schools and autism youth groups are boy-dominated. Rainbows gives Nancy something shared to discuss with friends at school. It's also good for her to see girls doing all sorts of activities because boys commenting sleazily on her doing things that aren't stereotypically girly can upset her. The sleepovers are especially amazing! And it's not just Nancy who benefits. Rainbows are supported by a group of highly trained, inspirational leaders who explore the girls, challenge themselves and have fun. ellauri213.html on line 291: 'Normal' festivals have too many nasty older people who are so big that it hurts, but at Wellies you can do things ellauri213.html on line 294: The girls didn't know much about the event beforehand, but Amelia was most excited about sleeping with the Big Top, Meghan couldn't wait to learn some tricks, while Abigail, Darcey and Ellie were looking forward to trying out some new adventurous group activities. We then enjoyed a very funny magic show, sucking our own magic wands and balloon creatures. Darcey and Aayla said they 'liked playing fun games with the Rainbows on the inflatables' which we did next. ellauri213.html on line 295: For Abigail, Tillie and Isla, the best thing about the event was the after-dark disco, as they 'got to dance around with all the cool cats'. Finally, it was time to settle down in our sleeping bags all together for a giant sleepover with the Big Top with 250 other Brownies! Volunteers checked in and out over 4,000 participants, ran a sweat shop, led drumming workshops and served at the Night Cafe. ellauri213.html on line 300: Samantha Karen Fox (born 15 April 1966) is an English pop singer and former glamour model from East London. She rose to public attention aged 16, when her mother entered her photographs in an amateur modelling contest run by The Sunday People tabloid newspaper. After she placed second in the contest, she received an offer from The Sun to model topless on Page 3, where she made her first appearance on 22 February 1983, at the tender age of 17, sporting huge balloons already then. She continued to appear on Page 3 until 1986, becoming the most popular pin-up girl of her era, as well as one of the most photographed British women of the 1980s. She looked like a fox with balloons glued up front. Never liked her face anyway. ellauri213.html on line 304: 170 hours unpaid work and told to pay £1,500 costs. Katie Price has been known on the celebrity circuit for many years, starting out her career as a glamour model before becoming a TV personality, author and OnlyFans content creator. Katie has five children: her eldest Harvey, Princess, Junior, Buddy and Jett. She was married to Peter Andre from 2005-2009, Alex Reid from 2010-2012 and Kieran Hayler from 2013-2021. She was most recently dating Love Island star Carl Woods until their split. Michelle contacted Sussex Police on Friday to complain that Katie — mum to two of Kieran’s children — had sent him a tirade of abuse which was aimed at her. Close sources said the text branded Michelle a “c*ing w*e piece of s*” and a “gutter s*g.” The ex-glamour model, who smiled as she left the dock today, could have been jailed for a maximum of five years for breaching the restraining order. BUSINESS AS USUAL Katie Price says she’s ‘so lucky’ after dodging jail over ‘gutter s*g’ text – as she reveals she’s landed a Girlguiding travel show. ellauri213.html on line 326: Moshe Raab will never forget, nor forgive. Mosaic God is not a forgiving one. Mosaic beer is good, unlike Foster's. Leila Khaled hijacked my and my mother's and my siblings' plane. Why did a public university invite her to speak? Even after 50 years, the convicted terrorist who changed my life has never disavowed her actions. What will she teach SFSU students? ellauri213.html on line 328: Dan liked her looks as a foreskinned 14-year old. ellauri213.html on line 331: Had Khaled ever apologized for her role in the hijackings or taken steps to show that she is committed to nonviolent efforts to achieve her desired end of driving the invasive Israeli species from her land, I would not object to her speaking at San Francisco State. People who genuinely learn often make the best teachers. But even after 50 years, Khaled has never expressed remorse or disavowed her actions or those of her comrades. Neither have I for 3000 years of Israeli mass murder of poor Philistines, so there! Never forget, never learn! ellauri213.html on line 337: Ylen Kova talous -haastattelussa Steinbock pitää suurena virheenä sitä, että Suomen talous on yhä liian riippuvainen viennistä Eurooppaan. Steinbockia häiritsee myös se, että Suomessa euroon liittyvää keskustelua hallitsevat edelleen ne samat henkilöt, jotka aikoinaan veivät Suomen euroon. Haastattelussa Steinbockin kädet alkavat viuhtoa jo huomattavan laajassa kaaressa, kun keskustelu jatkuu Suomen asemasta osana varsin heterogeenistä euro-järjestelmää. Talentit pitäisi muuttaa pikimmiten taaloixi ja luottaa yhä julmakulmahampaisen joskin virttyneen New Yorkin juutalaisen konsulentin käsiin. Vitun jutku osaa pitää ranteet rentoina ja kyynärvarren jäykkänä bistron vessassa silpoessaan spurguja. Danin mielikuvitus on sekä likainen että väkivaltainen. Paizi rasisti ja koprofiili Dänniboi on misogyyni. ellauri213.html on line 344: Sigonella incident oli todella röyhkeää öykkäröintiä jenkkiporukoilta Italian maaperällä. "Pilots on board the U.S. and Italian jets exchanged colorful epithets over the radio about their respective intentions, family heritage, and sexual preferences." Ja nyt ne ovat täällä. Amer. jalkaväkipataljoona harjoittelee öykkäröintiä Suomessa. Voi perkele. Amer. rotinkaiset kovaäänisesti mongertaen haukkuivat Suomea seiskan raitiovaunussa. Seiska ajaa nyt Käpylään. Sekin vielä. ellauri213.html on line 350: Over the years, Iraq has provided safe haven to terrorists such as Abu Nidal, whose terror organization carried out more than 90 terrorist attacks in 20 countries that killed or injured nearly 900 people, including 12 Americans. Iraq has also provided safe haven to Abu Abbas, who was responsible for seizing the Egyptian ship Achille Lauro and killing an American passenger. Following the murder of Leon Klinghoffer, the Klinghoffer family founded the Leon and Marilyn Klinghoffer Memorial Foundation, in cooperation with the Anti-Defamation League. ellauri213.html on line 352: Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintamaa (PLF) edustavaa miestä kaappasi Egyptin rannikon edustalla italialaisen valtamerilaivan MS Achille Lauron hänen purjehtiessaan Aleksandriasta Ashdodiin , Israeliin . Kaappaajat murhasivat 69-vuotiaan amerikkalaisen juutalaisen miehen pyörätuolissa, Leon Klinghofferin, ja hänet heitettiin yli laidan. Kaappaus aiheutti "Sigonella-kriisin". Abbasin mukaan Arafat oli lähettänyt hänet vakuuttavan argumentointityylinsä vuoksi, että neljä palestiinalaista oli saanut paniikkikohtauksen käynnistämään kaappauksen ja että hänen yksinään oli ratkaiseva rooli matkustajien vapauttamisessa. Seuraavana päivänä, 13. lokakuuta, Yhdysvallat esitti protestin Italian salliessa Abbasin lähteä ja pyysi myös hänen luovuttamistaan Jugoslaviasta (joka tunnusti diplomaattisesti PLO:n). Lokakuun 14. päivään mennessä Tanyug, Jugoslavian lehdistötoimisto ja PLO:n virkamiehet Jugoslaviassa ilmoittivat, että Abbas oli lähtenyt Jugoslaviasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se julisti "äärimmäisen pettymyksen" siitä, että Jugoslavian viranomaiset olivat evänneet heidän pyyntönsä. Vaikka Youssef Majed Molqi (kaappaaja, joka ampui Klinghofferin) sai yhden ryhmän pisimmistä tuomioista, tuomioistuin mainitsi lieventävänä seikkana hänen lapsuutensa olosuhteet väkivallan ympäröimänä palestiinalaispakolaisleirillä. Vuoden 1988 lehdistötilaisuudessa Algeriassa Abbas tarjosi toisenlaisen selityksen Klinghofferin kuolemalle "Ehkä hän yritti uida kotiin." Vuonna 1994 Saddam Hussein antoi Abbasille turvapaikan Irakissa. Abbas (syntynyt Syyrian pakolaisleirillä) sai uuden kotinsa Gazaan (sen jälkeen, kun hänelle myönnettiin armahdus vuonna 1996 Oslon rauhansopimusten vuonna 1993 allekirjoittamisen mukaisesti). Hänestä tuli Palestiinan kansallisneuvoston edustaja. Maanantaina 14. huhtikuuta 2003 Irakin sodan aikana Yhdysvaltain erikoisjoukot vangitsivat Abbasin Bagdadin laitamilla Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietojen perusteella. Lokakuussa 2002 presidentti George W. Bush oli syyttänyt Irakia siitä, että se oli "tarjonnut turvasataman" Abbasille ja esitti tämän toisena perusteena sotilaalliselle toimille. (Toinenhan oli se asepiilovedätys.) Maanantaina 8. maaliskuuta 2004 Abbas, 55, kuoli "luonnollisiin syihin" (hapenpuute tai verenkiertohäiriö) ollessaan amerikkalainen vanki irakilaisvankilassa Bagdadin ulkopuolella. ellauri213.html on line 354: The Achille Lauro hijacking has inspired a number of dramatic retellings, including The Death of Klinghoffer (1991), an opera by John Adams and Alice Goodman after a concept of theatre director Peter Sellars. Its depiction of the hijacking has proved controversial. Controversy surrounded the American premiere and other productions in the years which followed. Some critics and audience members condemned the production as antisemitic and appearing to be sympathetic to the hijackers. Adams, Goodman, and Sellars repeatedly claimed that they were trying to give equal voice to both Israelis and Palestinians with respect to the political background. That kind of unpatriotic talk was effectively silenced with the Iraqi wars and the 9/11 incident. It is unpatriotic to be impartial. ellauri213.html on line 359: Vizi 70-luvusta on kauan. Ystävyxet söivät exoottista pittaa ja humusta. Pilasivat vazansa mustalla turkkilaisella kahvilla jossa oli kardemummaa. Taneli on v 1954 vuosimallia. GT ja muilla sählämeillä on sama nuppikulli jumala. Sen voi hyvin uskoa. Andromeda oli mystinen mustanpuhuva kallio Jaffan edustalla. ellauri213.html on line 377: Mikhail Ivanovich Kalinin, known familiarly by Soviet citizens as "Kalinych", was a Soviet politician and Old Bolshevik revolutionary. He served as head of state of the Russian Soviet Federative Socialist Republic and later of the Soviet Union from 1919 to 1946. From 1926, he was a member of the Politburo of the Communist Party of the Soviet Union. Born to a peasant family, Kalinin worked as a metal worker in Saint Petersburg and took part in the 1905 Russian Revolution as an early member of the Bolsheviks. During and after the October Revolution, he served as mayor of Petrograd. After the revolution, Kalinin became the head of the new Soviet state, as well as a member of the Central Committee of the Communist Party and the Politburo. Kalinin remained the titular head of state of the Soviet Union after the rise of Joseph Stalin, but held little real power or influence. He retired in 1946 and died in the same year. ellauri213.html on line 400: Hiekan suurassa sanotaan islaam! Alistukaamme! Minä alistun maailmojen herran valtaan. Juutalaiset saavat opetuxen. Muna Saudi osallistui operaatioon. Sitäpaizi naisia on kiva naida. Marxilais-leninistit ryyppäsivät rajusti, naivat ahkerasti ja vähät välittivät islamista. Miten klisheistä. ellauri213.html on line 425: Järjestön tunnetuimpiin iskuihin kuuluivat vuonna 1985 israelilaisen lentoyhtiö El Al -lipunmyyntitiskillä tapahtuneet iskut Rooman ja Wienin lentoasemilla, kun neljä aseistautunutta palestiinalaista terroristia alkoi tulittaa matkustajia lähes samanaikaisesti molemmissa maissa. Iskuissa kuoli 18 ihmistä ja 138 haavoittui. Abu Nidalin elämäkerran kirjoittaja Patrick Seale kirjoitti, että iskujen ”mielivaltaisesta raakuudesta oli helppoa tunnistaa ne tyypillisiksi Abu Nidal -iskuiksi”. ellauri213.html on line 429: Abu Nidal kuoli saamiinsa 1–4 ampumahaavaan Bagdadissa elokuussa 2002. Palestiinalaiset lähteet uskoivat tappokäskyn tulleen Saddam Husseinilta sen jälkeen kun hänelle esitettiin todisteet Nidalin osuudesta Irakin hallinnon syrjäyttämissuunnitelmiin. Irakin sisäinen turvallisuuspalvelu oli luultavasti Nidalin murhan takana. Abu Nidal oli yksi maailman etsityimmistä miehistä. Hänen uskotaan olleen mukana järjestämässä satoja ihmisiä tappaneita iskuja pariinkymmeneen eri maahan, vaikka Irakin hallitus väitti Nidalin kuolleen oman käden kautta. The Guardian kirjoitti Nidalista tämän kuoleman paljastettuaan: ”Hän oli patriootti, samanniminen kuin vihreen talon jenkin ruskee jeeppi. Hän palveli vain itseään, vain omia kieroutuneita tarpeitaan, jotka ajoivat hänet kammottaviin rikoksiin. Hän oli palkkasoturien palkkasoturi.” Tää oli takuulla taas länsipropagandaa. ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), Mary Bell (pedocide), Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), Ching Shih (pirate), Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), oolan-devi.jpg">Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), ook.jpg">Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin), Marie Manning (Mörderin), Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber), etc. etc.. ellauri213.html on line 436: Sinedu Tadesse September 25, 1975 – May 28, 1995) was a junior at Harvard College who stabbed her roommate, Trang Phuong Ho, to death, then committed suicide. The incident may have resulted in a variety of changes to the administration of living conditions at Harvard. Tadesse is buried at the Ethiopian Orthodox Cemetery, Addis Ababa, Ethiopia. When Tadesse entered Harvard, she earned below-average grades, and was told that this would prevent her from attending top-ranked medical schools in the U.S. She made no friends, remaining distant even from relatives she had in the area. Tadesse sent a form letter to dozens of strangers that she picked from the phone book, describing her unhappiness and pleading with them to be her friend. One woman responded to the letter but became alarmed by the bizarre writings and recordings Tadesse sent her in return; she had no further contact with Tadesse. Another woman found the letter obnoxious and sent it to a friend who worked at Harvard to review. ellauri213.html on line 438: After her freshman year, her roommate told her she was going to room with someone else. For her second and third years, Tadesse roomed with Trang Ho, a Vietnamese student who was well liked and doing well at Harvard, and Tadesse was obsessively fond of her. Tadesse was very needy in her demands for attention and became angry when Ho began to distance herself in their junior year. Tadesse apparently reacted with despair when Ho announced her decision to room with another group of girls their senior year, and the two women stopped speaking with each other after that. Tadesse purchased two knives and rope in advance. On May 28, 1995, Tadesse stabbed her roommate Ho 45 times with a hunting knife, killing her. Tadesse then hanged herself in the bathroom. ellauri213.html on line 449: Ruotsin poliisi on identifioinut 52 rikollisjengiä Suur-Tukholman alueella. Noin kaksi kolmasosaa jengeistä on paikallisia, eli tietyllä alueella tai tietyssä lähiössä toimivia. Loput poliisi on määritellyt esimerkiksi extremismiverkostoiksi, moottoripyöräjengeiksi tai muutoin valtaa pitäviksi rikollistoimijoiksi. ellauri213.html on line 455: Koko maan osalta rikollisjengeihin poliisi on liittänyt jo yli 15 000 ihmistä. Ikä- ja sukupuolijakauma on samankaltainen kuin Tukholmassa. Suurin jäsenmäärä on moottoripyöräjengeissä. ellauri213.html on line 456: Jenkkiläiset on jo kateudesta vihreitä. Tätä vauhtia ruozalaiset krimisarjat lyö jenkkiläiset laudalta. Rotuvähemmistöjäkin on jo niin että mustat päät kolkkaavat. Pahin kilpailija on Englanti, briteissä on jo 1/3 porukoista köyhiä. Uudessa hallituxessa on pelkkiä matuja ja naisia sen aikaa kun kloorikana on jäähyllä korkeasta mailasta. ellauri213.html on line 458: Monoteistisien uskontojen tärkein motiivi oli päästä eroon verikostosta. Ei tainnut ihan nappiin mennä tämäkään. No parempi näin, koston kierre ei lakkaa ennenkuin kaikki ovat kuolleita. Eli klaanitouhu pitää sentään väestönkasvun kurissa. ellauri214.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri214.html on line 45: P.P.S. Kiistelty maailman rauha-pazas on niin nolo että se pitää uittaa ulos Helsingistä. Helsingin Hakaniemenrannassa sijaitseva Maailmanrauha-patsas on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua, sillä sen on lahjoittanut Helsingille Moskovan kaupunki. Heinäkuun puolivälissä patsasta oli somistettu Ukrainan lipuilla. Porvoon seudulta patsas kuljetetaan varastoon. Vielä ei ole tietoa siitä, kuinka kauan patsasta tullaan siellä säilyttämään ja ollaanko sitä mahdollisesti tuomassa takaisin Hakaniemeen. Tuskin ennen punaisten puolen seuraavaa miehitystä. ellauri214.html on line 57: JK Rowlingin aikuistenkirjan Harry Potter lookalike saa erektion pelkästä Gaian tuijotuxesta. Kotona se vetää käteen Gaian kuvalla. Otti Harryllakin eteen ja kuivat tuli syliin haaveillessa Ginnystä, muttei sitä saanut sanoa. Sitä ei saanut sanoa Harry Pottereissa kert ne on nuortenkirjoja, mutta tässä saa. ellauri214.html on line 62: J. K. Rowling has lived atop a pyramid of admiration for many years. However, after learning the truth about the author, many fans have become ashamed they ever supported Rowling. Rowling’s books are not inclusive and the minorities that are included are either used to satisfy a diversity quota or fulfill a stereotype. Come to think of it, ALL types in the Potter series are stereotypes. It all becomes too obvious when they have no superpowers. ellauri214.html on line 64: In an obvious parallel with the Potter books, The Casual Vacancy is populated by a huge cast of mean, unsympathetic, small-minded folk. "This novel for adults is filled with a variety of people like Harry’s aunt and uncle, Petunia and Vernon Dursley: self-absorbed, small-minded, snobbish and judgmental folks, whose stories neither engage nor transport us.” — Michiko Kakutani, USA:n Toini Havu. ellauri214.html on line 66: J. K. Rowling’s first adult novel The Casual Vacancy stirred a ruckus within Sikh Community after its publication leading to the involvement of SGPC and its head showing concern with the negative portrayal of Sikh characters in the novel. Rowling defends the novel by her theory of ‘corrosive racism’ after her ‘vast amount of research’ in Sikhism. The chapter explores diasporic Sikh identity through the character of Sukhvinder who though dyslexic is stifled by her mother and harassed by her classmate Fats through slanderous remarks targeting her Sikh identity. Though Sukhvinder resorts to self-torture after undergoing racism, she emerges victorious like a brave Sikh by her self-determination and emerges a heroine by helping everybody in Britain. The chapter applies Teun A. van Dijk’s racist discourse and post-colonial theories specifically Homi Bhabha’s hybridity of cultures, Jacques Rancière’s distribution of the sensible hinting at the redistribution of identities to make invisible diaspora visible and inaudible audible and Gayatri Spivak’s theory of the subaltern to prove that the Sikh diaspora remains in Charhdi Kala (higher state of mind) even in tough situations. The chapter concludes that though British Sikh diaspora undergoes racialism leading to identity crisis, Sikhs finally find resolution through Sikh identity model Sukhvinder who, treading the footsteps of Sikh heroes like Bhai Kanhayia, becomes a heroin addict by risking her life to save Robbie and by helping all in the novel. ellauri214.html on line 70: In response to a Twitter post about how COVID-19 has been affecting people who menstruate, Rowling wrote, “‘People who menstruate.’ I’m sure there used to be a word for those people. Someone help me out. Wumben? Wimpund? Woomud?”. In this post, Rowling mocks trans people by insinuating that women who do not have a period are not real women. This tweet not only offended trans women who do not have periods, but also cisgender women born with medical conditions that prevent them from having a period, older women who have gone through menapause, and transgender men who still menstrate. Rowling has continued to bash transgender people by comparing hormone therapy to gay conversion therapy and tweeting articles arguing that transitioning is a medical experiment. Many have called Rowling out on her transphobia, and some have attempted to educate her on transgender issues and the difference between sex and gender. However, the author has not been receptive to these comments, and continues to deny that she is transphobic. Rowling’s transphobia has prompted Harry Potter actors Daniel Radcliff (Harry Potter), Emma Watson (Hermionie Granger), Rupert Grint (Ron Weasley), Bonnie Wright (Ginny Weasley), and Evanna Lynch (Luna Lovegood) to show their support for the transgender community. The only actor staunchly standing on her side is Tom Veladro (Voldemort). Oops, I shouldn't have said the name. ellauri214.html on line 72: Though Rowling’s transphobia has been publicized the most, fans have also begun to notice prejudice in her writing. Very few people of color are featured in J. K. Rowling’s books, and those that are have few lines and no detailed story arcs. One of the people of color given more thought was Cho Chang, Harry Potter’s love interest who was first introduced in the third book, Harry Potter and the Prisoner of Azkaban. Rowling’s racism toward Asians and lack of knowledge of Asian culture is clearly evident from just the name Cho Chang, which is a mix of Korean and Chinese surnames. Korea and China have a longstanding history as political adversaries and each country has a distinct culture. While Rowling went to great efforts in creating a wonderfully immersive wizarding world, she gave no thought to what Cho’s ethnicity is. Cho was also sorted into Ravenclaw house, the school house for those of high intelligence, playing into a common stereotype of Asians. The only other Asian characters mentioned in the series are Indian twins Padma and Pavarti Patil. While Rowling appears to have given more thought to these characters, placing Padma in Ravenclaw and breaking the Asian stereotype by placing Pavarti in Gryffindor, she ultimately fails to adequately write Asian characters. While Pavarti, as a member of Harry Potter’s house, was given more depth than Cho or her sister, many South Asian fans were irritated by the girls’ dresses in the fourth movie, Harry Potter and the Goblet of Fire. The twins wore dull and unflattering traditional Indian attire, which many saw as a mockery of Indian culture. Cho herself wore an East Asian style dress in this movie which was a mix of different Asian styles. Rowling continued her habit of stereotyping Asians in the Fantastic Beast Movies, the first of which was released in 2016 and set in the 1920’s, several decades before the Harry Potter series. In this pre-series, the only Asian representation is displayed in the form of a woman who has been cursed to turn into a beast. Fans may remember the villain Voldemort’s pet snake, Nagini, who served him throughout the Harry Potter series. Fans were surprised to learn when watching The Crimes of Grindelwald, the second movie in the Fantastic Beasts series, that Nagini was not always a snake, but was actually a woman who had been cursed to turn into a snake. In the movie, Nagini, in human form, is caged and forced to perform in a circus. Though we do not know how Nagini came to meet Voldemort, we do know that she became his servant and the keeper of a wee snakelike portion of his soul. This is more than slightly problematic. Not only was Nagini the only Asian representation in the film, but she was also a half-human who was forced to serve an evil white man for a great part of her existence. Author Ellen Oh commented on Nagini’s inclusion in the film saying “I feel like this is the problem when white people want to diversify and don’t actually ask POC how to do so. They don’t make the connection between making Nagini an Asian woman who later on becomes the pet snake of an EEVIL whitish man.” ellauri214.html on line 74: J.K. Rowling did not limit herself to being racist, she also included anti-semitic stereotypes in her books. Many readers have noticed how the descriptions of the goblins in the Harry Potter series bear striking resemblance to anti-semitic stereotypes. The goblins are hooked-nosed creatures who work at the wizarding bank Gringotts and are obsessed with gold and money. ellauri214.html on line 76: J.K. Rowling has also included plenty of sexism in her writing, indicative of her internalised misogyny. Cho Chang was Harry Potter’s love interest throughout books 4 and 5. However, Cho was in a relationship with another student in the fourth book, and unfortunately this student was killed by Lord Voldemort at the end of the book. This leaves Cho rightfully distraught. Though still in emotional turmoil, she develops a crush on Harry and they begin dating. During their first kiss, Cho is crying because she is thinking of her dead boyfriend. Harry and Cho break up after multiple arguments later in the book. Later on in the series, Harry develops feelings for his best friend’s sister, Ginny Weasley. Rowling periodically writes how Harry prefers Ginny to Cho because Cho was too emotional after the death of her boyfriend. Harry preferred Ginny, who was stronger and could contain her emotions, supposedly because she had grown up with 6 brothers (no, 5, Ronny is a sissy). This comparison of the two girls demonstrates Rowling’s internalized feelings that women exist for the purpose of pleasing men. The thinly veiled idea that women who are too emotional or too much drama queens are not desirable is evident in Rowling’s writing. Fleur Delcore is another example of this feeling. Fleur is a student at a French wizarding school who competes against Harry in a difficult tournament in the fourth book. Fleur is part veela, who are magical beings of extreme beauty but can turn monstrous when angered. Fleur eventually marries Ron Weasley’s older brother, Bill. Hermionie, Harry’s other best friend, and Ginny constantly complain about Fleur. However, the only thing their animosity can be traced back to is that Fleur is a beautiful Frenchy woman and she is confident in that, whilst they are just snubnosed Brits. This further develops Rowling’s internalized misogyny. She views women who are confident in their beauty as annoying, and has the idea that women should seek male validation. Though these portions of the book were likely unintentional, speaking from personal experience, it has to be said that Rowling’s writing of women in her book have had a lasting effect on her female readers. ellauri214.html on line 80: The Casual Vacancy hit bookstores last week and drew mixed reviews. The Harry Potter author’s first adult book since the wizard franchise has caused some debate as it deals with such issues as child abuse, prostitution and drugs. Some British conservatives have described it as a liberal attack on their values. ellauri214.html on line 81: With talk of sex and drugs, the British author's first adult novel marks a turn away from her family-friendly series about a boy wizard. Some reviewers call her first book after the "Harry Potter" series an attack on conservatives, with one tabloid saying it presents "500 pages of relentless socialist manifesto masquerading as literature." ellauri214.html on line 83: But if fans are expecting a Harry Potter-like book, they’re in for a shock: The Casual Vacancy features some similar Harry Potter themes, such as morality and mortality, but that is where the comparisons end. The adjectives, for example, are of a different sort. ellauri214.html on line 84: It’s difficult to imagine the phrases “miraculously unguarded vagina” or “with an ache in his heart and in his balls” being found in the G-rated wizard novels, but they abound in the X-rated Casual Vacancy. In addition to the risque descriptions, many of the characters (teens especially) are troubled and one mother is a heroine addict. “I have a lot of real-world material in me, believe you me,” Rowling tells The New Yorker. “The thing about fantasy—there are certain things you just don’t do in fantasy. You don’t have sex with unicorns.” A good rule of thumb. They are horny but much too pointy for close comfort. ellauri214.html on line 88: The Harry Potter series didn’t become a global phenomenon just because it was an exciting adventure, but because there was a real heart to it, characters who had both strengths and weaknesses, who struggled with their choices, much like Batman or Superman. Not so this time. Instead, “The Casual Vacancy” is a generally well-written book whose central theme is responsibility for those less fortunate, all the time imbued with ever-present British themes of class and notions of propriety. ellauri214.html on line 90: The Casual Vacancy, which one bookseller breathlessly predicted would be the biggest novel of the year, isn’t dreadful. It’s just dull. … The small-town characters are all deluded in their own way with their own tales to tell. The problem is, not one of them is interesting or even particularly likeable. Collectively, it’s all too easy to turn the page on them. The fanbase may find it a bit sour, as it lacks the Harry Potter books’ warmth and charm; all the characters are fairly horrible or suicidally miserable, or dead. ellauri214.html on line 104: I think JK Rowling did one thing exceptionally well: she had really interesting whimsical ideas based on everyday mundane life, and she can write these ideas out in a very visually exciting fashion. These little sparkles of crazy fun ideas can almost make you forget about the other glaring problems of the book. A lot of people (myself included) are attracted, or mesmerized by these whimsical sparkles of imagination. It's a fascinating magical world that's so imaginative and yet at the same time mirror our own. ellauri214.html on line 106: But, Rowling's talent is skin deep. I absolutely do not agree that she did a great job in character and/or plot development. Her characters are pretty clichéd (Chosen one and his side kick), her setting is pretty narrow (British boarding school experiences), her plot is pretty predictable, and like all amateur writers, her plot line often meanders for no good reason at all. Her world building is imaginative, but lack planning. Simply put, most part of her world is a whim, it's not coherent, she didn't think it through. And the more you think about it, the bigger the problem it is. Oh and that one character everyone is singing praises about, as if it's the best written character of all time? Stereotypical Byronic hero. I read how people praise Snape being this greatest character of our generation, I couldn't help but wondering, you guys never read Wuthering Heights?! I've never attended an American high school but I'm pretty sure the Great Gatsby is on the required reading list. ellauri214.html on line 108: Rowling became popular because she got lucky. Her work is more accessible than the works of people mentioned above. She set out to write light-hearted children's books, which allowed her works to avoid some of the more serious scrutiny from literature critics. And I guess because people don't read nearly as much as they used to. When you never had a good burger, you'd think Big Mac is the best thing in the world. ellauri214.html on line 112: I’m a troubled teenager girl in a Hollywood action movie. ellauri214.html on line 123: I wear heavy make up, but that only make me look fragile. ellauri214.html on line 126: I’m often shown eating nothing but fast food, but I never have a weight problem. ellauri214.html on line 128: I wear slightly masculine clothing, like Jeans t-shirts and sneakers. Because I'm not like those shallow cheerleader gossip girls. I'm a cool girl. ellauri214.html on line 140: It's soon revealed I’m a runaway from an abusive household. My father slap me around and my mom is a drug addict/alcoholic who passed out 80% of the time. If my father is step father, he also molested me. ellauri214.html on line 175: In contrast to Hitchcock's view of a MacGuffin as an object around which the plot revolves but about which the audience does not care, George Lucas believes that "the audience should care about it almost as much as about the dueling heroes and villains on-screen (i.e. not at all)." Lucas describes R2-D2 as the MacGuffin of the original Star Wars film,and said that the Ark of the Covenant in the Bible, or the titular MacGuffin in Raiders of the Lost Ark, was an excellent example as opposed to the more obscure MacGuffin in Indiana Jones and the Temple of Doom and "feeble" MacGuffin in Indiana Jones and the Last Crusade. ellauri214.html on line 210: Serbi Armanskin mielestä lievä kansalaisten vakoilu oli paikallaan, varsinkin kansalaisbolshevistien. Se on sananvapauden turvaamista. USAssa on kaikki paremmin, tai ainakin oli J. Edgar Hooverin aikana. Mitä vetoa ezerbi kohta vuotaa säpölle kuin seula. ellauri214.html on line 214: Haha, Idris Ghidi, kurditaustainen. Idrixistä oli juuri puhetta. Kyllä gloobi on sitten pieni. Idris Ghidi moppaa lattioita Lispetin käytävässä. Kurdo Baxi, Bardo kuxi. Jaanalla on kurdimies ja sen puolikurdi poika on lääkäri. Siivooja oli ontuva mutakuono. Ontuva svartskalle oli siivooja. Hurrit perkeleet. Pekka ja pätkä neekereinä. ellauri214.html on line 218: Lisää porukoita leivotaan juoneen jossain kirjan puolivälissä. (Gäsp.) Uusi lihaksikas mutta samalla älynystyräinen superpoliisinainen on kuolettavan ikävystyttävä. Hänellä oli sinä päivänä tiukat siniset farkut, jotka upposivat huulivakoon. Niinpä tietysti. Lispetin huulilla oli viisto hymy. Hakkerit ovat kunnon väkeä. Niinpä tietysti. Mikki haluaisi istahtaa teeveesohvalle, sillä tämä taistelu voitetaan joukkotiedostusvälineillä. Media nyt vain toimii näin. ellauri214.html on line 220: Monika Figueroa kiinnitti isokainaloonsa asekotelon ja lähti Fittangigatanille Vällingbyyhyn. Hän istui autossa ja imi pitkään joka viipaletta. Mixhän pahismiehet lähettää ämmälle haukkumasanaxi [HUORA] vaikkei se ole sexin ammattilainen? Eine lähetä äijäkolleegalle [GIGOLO] eikä [TOYBOY] vaan [HOMO]. Onko vika siinä että kohde antaa suuta muille muttei mulle? ellauri214.html on line 234: Rikille mustekaloja ja lohkoperunoita. Mikille pilsneriä ja kuskusta suuhun. Käpertyisin mielelläni kainaloosi. Ojentuisin mielelläni sinun, mutten ehdi enkä jaxa juuri nyt. Gör er klara för morgontvagning, tid två minuter. Sixi, että sen jälkeen minä haluan sexiä. Mikki ja Rikki ovat romanttinen pari paljaine kankkuineen. SMP:n koko johtoporras on konnia. Ei huonoja ihmisiä mutta ahneita. Kyllä kansa tietää. ellauri214.html on line 238: Tuon tason neuvostoloikkari. Minkä tason? Stieg on unohtanut kertoa. Onko ihan Sergei Bubka? Vastuu on Stieginkin mielisanoja. Siitä puhe mistä puute. Ja rohkein aukoo päätä esimiesten edessä. Mutta kaikkein viimexi tahdomme astua median varpaille. ellauri214.html on line 242: In his work Bibliotheca historica (Library of History), Diodorus Siculus wrote that the Amazons came from Libya in north Africa. Diodorus’s account is set in the time of myth. He wrote that the warriors’ most famous queen was Myrina, who lived before the hero Perseus saved the Ethiopian princess Andromeda from a sea monster. Myrina led her warriors to a great number of victories, including one against the mythical island of Atlantis. Myrina led a large army of 30,000 foot-soldiers and 3,000 cavalry against the Atlanteans. Diodorus claimed that the Amazon cavalry used tactics similar to those employed by the Parthians of west Asia, who fought the Roman general Crassus (c. 115— 53 BCE), firing arrows as they rode away from their enemies. The Atlanteans eventually surrendered to Myrina after she had captured and destroyed one of their cities, enslaving and carrying away the women and the children. ellauri214.html on line 243: It was during the reign of Myrina that the Amazons encountered another race of female warriors known as the Gorgons. The Amazons and their defeated neighbors, the Atlanteans, were at peace with each other, but Atlantis was raided repeatedly by the Gorgons, who lived nearby. In Greek myth, the Gorgons were monsters with snakes instead of hair and faces so fearsome that looking directly at them could turn a mortal into stone. Diodorus scoffed at these stories of monsters and claimed that, like the Amazons, the Gorgons were nothing more than fierce tribal women who were skilled in warfare. Myrina’s large army went to the aid of Atlantis and defeated the Gorgons, capturing more than 3,000 Gorgon warriors. The captive Gorgons began a rebellion but were put down by the Amazons, who killed every remaining prisoner. ellauri214.html on line 245: Myrina was said to have conquered most of Libya, from where she led her army east toward Egypt. When she reached Egypt, she befriended the king before going on to defeat the Bedouin and Syrian peoples and conquering some of west Asia. Although the people of Cilicia (part of modern Turkey) were not defeated, they were willing to accept her rule. The Amazons also captured the island of Lesbos in the Aegean Sea, where Myrina founded the city of Mitylene, named for her sister. While sailing across the Aegean, Myrina got caught in a storm. The queen prayed to the Mother Goddess to save her and was guided to a deserted island, which she named Samothrace. Myrina’s good fortune, however, did not last forever: she died in battle against the Thracians and Scythians, led by the Thracian Mopsos. Without their great leader, the Amazons lost a series of battles to Mopsos. Eventually their empire collapsed and they withdrew back to Libya. Back to the drawing board. 2 thousand years later Myrinä's compatriot Muammar Gaddafi says in Swedish: Han är nöjd. ellauri214.html on line 272: Varangian: Miten muka Venäjä käy energiasotaa, jos EU maat eivät suostu maksaamaan energiasta ruplina? Tämähän se totuus on. Itse EU maat ovat sanktioineet itsensä tähän pulaan. Kehuttiin, kuinka helposti pääsemme eroon Venäjän energiasta, mutta nyt onkin mennyt kakat housuun EU mailta. Ei tainnutkaan olla niin helppoa selvitä ilman Venäjän energiaa. Jos jo nyt on vaikeuksia kesällä, talvi tulee olemaan suorastaan apokalyptinen. ellauri214.html on line 276: Kaukoputki: Nyt kannattaisi Lintilänkin miettiä kuka on asettanut pakotteet? EU on kait näitä pakote-pakettejaan alkanut rakentelemaan. Suuressa viisaudessaan EUon ilmoittanut Venäjälle, ettei enää osteta teiltä mitään ja ne EU:ssa, jotka rikkovat näitä pakotteita joutuvat sanktioiden piiriin. Eikö USA:n presidentti luvannut EU:lle, kolmisen kuukautta sitten, ratkaista näiden pakotteiden aiheuttaman energiavajeen muiden maiden energiatuonnilla Eurooppaan? Hän unohti varmaan kertoa, että sen energian hinta tulee olemaan moninkertainen Venäjältä tuotavaan verrattuna ja heille voi maksaa missä valuutassa tahansa! ellauri214.html on line 278: Kaikkien pitäisi myös edelleen muistaa, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ei Eurooppaan, tai USA:han. Länsimaat ovat lähteneet omaan passiiviseen sotaansa Venäjää vastaan ja se muka tehokas suunnitelma on menossa koko ajan täysin pieleen. Länsimaiden poliitikot eivät edes yritä rakentaa rauhaa, vaan toitottavat yhteen ääneen ettei sodan toinen puoli sitä halua. Rauhan saavuttaminen vaatii aina kompromisseja, nyt niitä ei Ukraina ja sen tukijat halua. Eipä näytä vastapuolikaan olevan halukas myöntymään Ukrainan ja sen tukijoiden vaatimuksiin. ellauri214.html on line 280: Edelleenkin ihmisten olisi hyvä miettiä, miksi hemmetissä Amerikan Yhdysvallat häärivät aseineen täällä Euroopassa? Onko heidän rajansa olleet nyt uhattuna? Pitääkö meidän osallistua heidän intressipiiriensä tukemiseen ja laajentumispyrkimyksiin tämän käynnissä olevan sodan avulla? ellauri214.html on line 326: Seijan harmaa ohut kovakantinen kappale Turgenevin tuonnimistä pienoisromaania sopii kuin valettu mun Salmiselta hankittuihin kesähousuihin ja Tokmannilta eilen ostettuun siistiin vanhusmaiseen paitapuseroon. Ne ovat yhtä haalean harmaita kuin oli Ivan Turgenev, iso ja leveäharteinen mutta timidi länkkärimielinen agnostikko joka eli ja kuoli eturauhassyöpään 64-vuotiaana lännessä. Se oli köyhtynyttä tataariaatelia isän puolelta, varakas kielitaitoinen ja hyvätapainen, mistä sitä halvexivat moukkamaisemmat slavofiilit virkaveljet Tolstoi ja Fedja-setä. Dosto oli henkilönä kusipää eikä Tolstoi juuri parempi. Tchekhov oli luikero ja Turgenjev turha mies. Leskov oli ikävä (despotic, vindictive, quick-tempered and prone to didacticism) ja Gogol hullu. Turgenev pysyi poikamiehenä vaikka ilmeisesti menetti poikuutensa maaorjaneitosille. Ivan oli tylyttävän äidin poika, rentustava isä oli läheisempi vaikka jäi etäisemmäxi, kuten tavallaan sanotaan tässäkin novellettassa. Äiti oli isää vakavaraisempi kuten kirjassa. Joku Uncle Tom luki Ivanille pienenä Heraskovin Rossiadia. ellauri214.html on line 328: Katariina Suuren aikainen Mihail Matvejevitš Heraskov (ven. Михаи‌л Матве‌евич Хера‌сков, 5. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1733 Pultavan Perejaslav – 9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1807 Moskova) oli venäläinen klassismin ajan kirjailija. Heraskovin isä oli moldavialainen pajari joka muutti Ukrainaan. Heraskovista tuli 30-vuotiaana Moskovan yliopiston rehtori. Rossiaadi kertoo miten Iivana Julma demilitarisoi Kazanin. Uudelleennussittu Vladimir, vielä pitempi luritus Heraskovilta, kertoo miten Kiovan ryssät käännytettiin erään Vladimirin toimesta. Kirjailija arvostelee voimakkaasti Ranskan vallankumousta. Hänen tuotannossaan on havaittavissa siirtyminen kohti sentimentalismia. Heraskovin proosa on rytmikästä, monisanaista ja koristeellista. Lajityypeiltään monimuotoinen lyriikka kehottaa kohtuullisuuteen ja hiljaiseen elämään luonnonrauhassa. Järkimiehiä. Iivana on turha mutta hyvä ihminen. ellauri214.html on line 330: Iivana Nyhtänköljä ei viizi kirjoittaa autobiografiaa, se koittaa vaan izellensä selvittää millainen lintu se on, ja kiteyttää: olen turha ihminen, ylimääräinen! Sen tehdessä kuolemaa oli taas maaliskuu, lunta putoili suurina höytyvinä. Se johtuu kai siitä että alhaalla maan tuntumassa on lämmintä, lumihiutaleet pudotessaan liimaantuvat toisiinsa. Juuri sellaista oli maaliskuussa 1978 Fainwood Circlellä. ellauri214.html on line 332: Näin taas perinteisen painajaisen keskenjäänestä väitöskirjasta. Jopa Martti Leiwo sai valmiiksi omansa. Näyttämö oli taas Laivanvarastajankatu keskitalvella. Varhain aamulla herätessä kuselle oli loppukesä, mulkku pidentynyt muttei silti kangistunut kunnolla. Mistä syystä näpertelen izeni kimpussa? No varmaan näpertelisin enemmän jos toimahtaisi. Bugger it. Freijan kesäkonsertti oli päättynyt. Peltikattoon sateli, junat kolisteli ratoja. Kas Sukkiainen, päiviä! Kaverin nimikin on naurettava. ellauri214.html on line 343: No, sanokaa nyt, olenko tarpeeton ihminen vai en? Enkö muka esittänyt koko tuossa jutussa tarpeettoman ihmisen roolia? Ruhtinaan rooli... siitä ei kannata puhua; Bizmjonkovin rooli on myös ymmärrettävä... Entä minä? Miksi minä sotkeuduin tähän kaikkeen? Mikä typerä viides pyörä rattaissa! Voi, miten katkeraa! Miten katkeraa! Ja nyt siis, kuten lotjanhinaajat sanovat: "Vielä kerran, vielä kerran!" Vielä yksi päivä, toinen, eikä minusta enää tunnu sen paremmin katkeralta kuin suloiseltakaan. Raskasta on elävän olennon erota elämästä. Terentjevna on luvannut ettei poistmentyäni "nitistä" töpöhäntäistä Trezoria. ellauri214.html on line 345: Kustantajan huomautus. Viimeisen rivin alapuolella on profiilikuva viixekkäästä, töyhtötukkaisesta päästä, jonka silmä katsoo en face ja silmäripset hajaantuvat säteettäisesti; pään alle on joku kirjoittanut seuraavat sanat: ellauri214.html on line 354: Mutta koska näiden rivien käsiala ei lainkaan muistuttanut käsialaa, jolla koko muu vihko oli kirjoitettu, kustantaja pitää oikeana arvelua, että joku toinen henkilö on myöhemmin lisännyt yllä mainitut rivit, sitäkin suuremmalla syyllä, kun hänen (kustantajan) tietoonsa on tullut, että herra Tshukatshurin todellakin heitti lusikan nurkkaan aprillipäivän iltana. KONEC. ellauri214.html on line 360: En merkitse kenellekään mitään eikä minulla ole ketään läheisiä. Käyn töissä ja istun illat yksin kotona. Viikonloput ovat pelkkää piinaa kun yksinäisyys tuntuu vielä pahemmalta. Kun taas olen some-kuvia katsellut miten muilla ihmisillä on niin sosiaalinen ja ihana elämä, voisin vain ryömiä johonkin koloon ja lakata olemasta kokonaan. Mikä minun elämäni tarkoitus on ja miksi elän, en tiedä. ellauri214.html on line 526: Olga Tokarczuk: ‘It’s time for us to look at Poland’s relationship with the Jews’ ellauri214.html on line 527: The country’s most translated female author talks about populism and cultural taboos. ellauri214.html on line 530: Share on facebook (opens new window) ellauri214.html on line 535: Halfway through her fifth novel Flights, Olga Tokarczuk asks her readers to take pity on the poor souls for whom English is their “real language”. “Just imagine!” teases Poland’s most widely translated female author. “They don’t have anything to fall back on or turn to in moments of doubt. How lost they must feel in the world, where all instructions, all the lyrics of the stupidest possible songs, all the excruciating pamphlets and brochures — even the buttons in the lift! — are in their private language . . . they are accessible to everyone and everything!” ellauri214.html on line 537: It’s a typically provocative and witty inversion from the leftwing humanist, who today tells me that Polish intellectuals have been strangely “relieved” by America’s election of Donald Trump and Britain’s vote for Brexit. “It is reassuring for them to know that populist movements are everywhere. They feel better for knowing that other countries can be naive too.” ellauri214.html on line 539: Although Tokarczuk (pronounced “Tok-ar-chook”, like a toy train) is in London to celebrate Flights making the long list for the Man International Booker Prize, she feels “conversationally jet-lagged”discussing it because it was published in Poland back in 2007, quickly gaining popularity across the continent. It has taken a decade for the novel to make it into English, superbly rendered by superb American translator Jennifer Croft. ellauri214.html on line 543: The daughter of two literature teachers, little Olga grew up near the border with Czechoslovakia, hiding under tables to eavesdrop on adult conversations. As a teenager she was gripped by Freud, then Jung, thrilled by the discovery that “every tiny thing you did had a deeper meaning . . . those ideas turned the world into a book I could read.” ellauri214.html on line 547: Tokarczuk composed Flights as a “constellation novel”: a postmodern mosaic of meditations on all things in motion from travel-sized toiletries to the blood pumping through the human heart. National, emotional and temporal boundaries are crossed. Thoughts from a thoughtlessly flying semi-autobiographical narrator to Poland and the popular legend of Philippo Verheyen, the Flemish anatomist rumoured to have eaten his own amputated leg. ellauri214.html on line 551: Tokarczuk felt this rejection of facts at first-hand when the Polish publication of her 2015 novel The Books of Jacob led to death threats from nationalists. Her 900-page “magnum opus” tells the true story of 18th-century Polish-Jewish religious leader Jakub Frank, who converted thousands of Orthodox Jews to a kind of Christianity that saw them condemned and persecuted for heresy. ellauri214.html on line 554: “I opened a history that was taboo from a number of perspectives: it was swept under the carpet by Catholics, Jews and communists. It took me eight years to research such fragile and contentious facts,” she says, “But after I won the Nike Jogging Shoe Award [Poland’s most prestigious literary prize], I was attacked by people who didn’t want to know about Poland’s dark past.” She sighs. ellauri214.html on line 556: “Polish culture has always had a strong anti-Semitic undercurrent. There has been awful persecution. But it is time for us to look at Poland’s relationship with the Jews, to accept that we have Jewish blood and Polish culture mixed with our own. I was surprised by the anger I provoked, but thrilled by the enormous support that followed. It seems society is divided between the people who can read and those who cannot!” ellauri214.html on line 560: Tokarczuk dismisses the global rise of nationalist movements as “the death throes of an outdated ideology. These old ideas of the state are completely disappearing,” she laughs. “People are migrating, travelling. Economics and the internet do not respect borders. We travel between different network providers! Welcome to EE!” She taps her phone with glee. (EE on joko Euroopan siipikarjayhdistys tai UK:n rahakkain operaattori.) “You could read Flights as an elegy for the old Europe.” ellauri214.html on line 568: Mut no ei, Elin elin nousee esiin uudestaan vaikka Michal on jo kotona. Sevverran on vaimoväkeen luottamista. Eli Elin nuppi putkahtaa pöxyistä ja pyrkii jälleen pusikkoon vaikka Michal on tullut takaisin ja kyntää entiseen tapaan Kenoveevan jalkoväliä. Elin täytyy olla joku väpelö kun se roikkuu tollasen puuman helmoissa. Joka ei edes anna sille vakoa, vaan nauttii vaan vallantunnosta. Olgassa ärsyttää myös alituinen jaanaus merkityxistä. Ainut merkitys joka sitä oikeasti liikuttaa on panopuuha. Limaisia käärmeitä ja jäykkiä väinönputkia, mitä vielä. Angelica archangelica. Lauri Tähkä näyttää rovastille pillua. ellauri214.html on line 577: Naisilta tosiaan menee jalat vetkuxi miesten sylissä. Sehän onkin käytännöllistä. Plusnapa kangistuu ja miinusnapa pehmistyy, molemmat turpoavat vähän, kuin Urpo ja Turpo. Valmistaudutaan penetraatioon ja siemenen luovutukseen. Sehän se on piäasia. ellauri214.html on line 599: Olga puhuu torveloita, keitetystä lampaanpäästä suorastaan. Oli jumalaa tai ei, maailma on ihan samannäköinen. Aivan yhtä lailla kehitys kehittyy ja termiittiapina tekee lopun izestään likaamalla pesänsä. Hölmöt kesäsysmäläiset polttaa fossiilista polttoainetta yötä päivää Majutvedellä typerillä vesiskoottereilla. Voiko olla aivokääpiömpää oliota kuin tämä? ellauri214.html on line 601: Sinun sisälläsi on pieni pipuna, joka ei koskaan sammu sanoo Ivan Kotka vesipäälle. Mitä puppua. Ei siellä ole mitään pipunaa, se on narsistista fuulaa. Valot sammuu haju jää. Tikka nauraa pilkkasuu. ellauri214.html on line 605: Meidän ryytitarhassa on ollut sekä väinönputkea että ruutaa. Lupiini on invasiivinen, siitä laittaudumme eroon. ellauri214.html on line 607: Hei nytmä tiedän mikä kirja tulee mieleen Olgasta: se Nälkäkurki kirja missä lapset tappaa jouskarilla toisiaan tositeeveessä jossain dystooppisessa skuzissa. Samanlaista stunttijulmuuxilla nautiskelua. Yhtä epätodentuntuista. ellauri214.html on line 614: Sienirihmasto ottaa ajan hallintaansa. Mitä puppua. Ruutana haluaisin rakastella kanssasi kuin Pelle Miljoona, sanoi vesipää. Niinpä tietysti, hyönteisinä peput yhdessä. ellauri214.html on line 617: Siivoojamallinen huivi on taas in. Se on ruma, ja siitä tulee mieleen sana kolttu. Koltusta tulee mieleen sana tunika, ja siitä saapikas ja poppana. Legginsit on kanssa aika paha sana. ellauri214.html on line 622: Viirusilmäinen Bidee ostaa miljoonilla laahuxelle ilmastointilaitteita. Ilmastotaisto on jo hävitty, nyt on enää kyse selviytymisestä hengissä. Pääasia on että jenkit pysyvät hyvässä voinnissa. Pelastautukoon ken voi. Jos ei voi, se on voi. ellauri214.html on line 630: Miessääntökunnan nimi oli jumalan perämoottorit. Kaulaa myöden jumalan peräreiässä. Valkoisia joriineja sylissä. Saada lopullinen vastaus teodikeaan. Jumalisilla narsisteilla on pelko pinnassa. Jotain lopullista pitäis olla. ellauri214.html on line 631: Haluaisin ryhtyä munkixi koska en vesipäänä saa naistakaan. Piirikirjaston porno-osasto on huonosti varustettu, teologisesta puhumattakaan. Ei ei olet väärässä. Autot, sputnikit. Jumala on reformoitava. En pitänyt, sanoi hydrokefali. Eniten häntä häirizi jumalan sukupuolielin. Mitäpä jos jumala olis nainen, valtavan suuri kosteana höyryävä pimppiloora? Sehän tekis eetvarttia. Eikun jumala on muu. Se on täynnä rakkautta ja iloa mutta julman pelottava. Haleja ja vizaa samalle paljaalle pyllylle. ellauri214.html on line 641: Turpa kii tai se turpoo kii. ellauri214.html on line 653: Puola uhkuu uutta voimaa, uhosi Rudolph Cheminski v 1997 Valituissa Paloissa. Yxityistäminen on nostanut maan talouden vahvaan nousuun. Kun Staszewski oli lapsi, hänen vanhempansa lähtivät Puolasta Australiaan pakoon kotimaansa pulaa, lakkoja ja sortoa. Puolassa pääsee alkuun halvemmalla ja helpommalla, ja töitä riittää kaikkialla enemmän kuin ehtii tehdä. Ennen kaikkea vierailevan putkimiehen hommia briteissä, paizi ei se tietystikään brexitin jälkeen enää vedä. Nykyään Puola pursuu yrittäjiä ja suuria odotuxia. Uusnazeja ja muita ällöttäviä otuxia. The Economist kirjoittaa että Puola on kuin tiikeri. "En kuitenkaan ottanut mallixi Länsi-Eurooppaa, koska se oli mennyt liian pitkälle hyvinvointivaltion ja säännöstelyn tiellä. Ei otin mallixi Yhdysvallat, joka vältti tämän ja sixi amerikkalaisilla on työpaikkoja, jopa 3-4 kohti nuppia, kaikki paskahommia, joilla ei edes elä. Möin valtion yrityxet eniten tarjooville", sanoi hiljainen, silmälasipäinen Balcerowicz. ellauri214.html on line 658: Sotatarviketeollisuus on vielä valtion omistuxessa. Sen päivät ovat luetut. Telakkainsinööristä putkahtanut yrittäjä karsi Stettinissä kustannuxia kovalla kädellä. Nyt telakka on yxityistetty ja velaton. Väkeä on kyllä vähennetty, mutta jälelle jääneet ansaizevat 2x enemmän kuin puolalaiset keskimäärin. Älkää häiritkö meitä, täällä tehdään töitä. Tämä ei ole mikään Gdansk. Kaikille annettiin mahdollisuus rikastua. Johdolle tuli paljon suurempi osuus kuin työntekijöille. Tämä oli hinta rikastumisesta. Vielä on kuitenkin ongelmia jäljellä. Eläkejärjestelmä nielee neljännexen valtion menoista. Se ei ole paljon siihen nähden että valtio oli eläkeläisten suurin työnantaja. Onnexi huonokuntoiset ex-kommunistit kuolee nuorina. Onnexi miljoomat ihmiset tekevät pimeitä töitä ja pimittävät veronsa. Tätä eivät mitkään viranomaiset pystyisi organisoimaan! ellauri214.html on line 696: Laila Kinnunen s. 1939 oli Kinnusten iloisesta pelimanniperheestä ja sotalapsi Skoonesta. Kinnusen yksityiselämä oli traaginen ja alamäki alkoi hänen toisesta avioliitostaan. Puoliso Ville-Veikko Salmisella oli velkoja. Kinnusen nimi oli väärennetty vekseleihin ja ulosottomiehet kävivät heidän kotonaan. Salminen myös joi ja Kinnunen alkoi käyttää alkoholia omaan ahdistukseensa. Juomisesta alkoi tulla ongelma hänen odottaessaan tytärtään Mišićille ollessaan vielä naimisissa Salmisen kanssa. Hänen onnistui kuitenkin salata raskautensa ja alkoholisminsa pitkään. Milanan syntymän jälkeen lehdistössä julkaistiin ensimmäiset kohuotsikot Kinnusen alkoholinkäytöstä. Hänen syöksykierteensä jatkui kun Milana otettiin kolmivuotiaana huostaan isovanhemmilleen. Kinnunen kävi myös katkaisuhoidossa, mutta karkasi sieltä viikon kuluttua. 1980-luvulla Kinnunen asui kaupungin vuokra-asunnossa Käpylässä, vietti aikaa juopporemmeissä ja koki parisuhdeväkivaltaa. Hän ei kuitenkaan koskaan myöntänyt alkoholiongelmaansa. Hänestä alkoholi ei ollut ongelma, vaan osa ratkaisua. ellauri214.html on line 699: Siitä lähin Isidorin unissa häämötti valtava pelottava musta reikä. Pyhä Rochus, joka eli noin vuosina 1295—1327, on eräs monista ruttopyhimyksistä. Hän sairastui legendan mukaan Roomaan suuntautuneella pyhiinvaellusmatkalla ruttosairaita hoitaessaan itsekin ruttoon. Silloin enkeli hoiti häntä ja Laila-koira toi hänelle ruokaa. ellauri214.html on line 711: Jumala näkee. Aika loppuu. Kuolema tulee. Ikuisuus odottaa. Suojelusenkeli ottaa talteen Misian kuuluisan maxa-retiisisalaattirepestin. Verenpaineisen ei olis kannattanut keittää liian mustaa kahvia, kuten Sirkka Pylkkänen. Isidorin sielu hajoo palasixi vanhainkodissa. Lauri Tähkä tulee keräämään ne pois pelilaudalta. ellauri214.html on line 720: ooth-storage.aptoma.no/users/ksfmedia/images/67551624.jpg?t%5Bquality%5D=80&t%5Bresize%5D%5Bwidth%5D=1200&t%5Bresize%5D%5Bheight%5D=1200&accessToken=5a57905dd631bd7df586c4a97c08db89ff16d6cd6802c1a761f14164722e67d4" width="50%" /> ellauri216.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri216.html on line 50: Se kohutumpi Miki Liukkonen on huisin tarkka meikeistään. Mikissä tatuointeineen on aitoa rokkimaailman estetiikkaa. Tero s. 1960 on pappispimityxeen kallistunut filosofian tohtori, porvoolainen tyhjäntoimittaja, juoxee kuin 3v vanhempi Kari Hotakainen. ellauri216.html on line 52: Rivoja munkkivizejä ei tahdo löytyä. Albumissa 93 käytiin läpitte tää vanha nunnavizi: Nunna sanoo papille joka kuljettaa hikistä kättä autossa sen reittä pitkin kohti riemurasiaa: muista psalmi 129. ellauri216.html on line 82: Jumala on hyvän ja pahan tuolla puolella. Kuten Darwin siis. Ihmeen izekeskeisiä nää uskovaiset. Isä Sergei panee varmaan persuuxiin John Malkovizin näköistä veli Pietaria. Johnilla on yhtä paljon ylähampaita kuin Naguib Mahfouzilla. Munkki ja minä hengitimme vastakkain, joopa joo. ellauri216.html on line 87: Täst ei voi vetää johtopäätöstä, että meillä olis jotain ongelmia, herra paratkoon. ellauri216.html on line 96: Tero ensin, sitten Esa. Kassit jäävät ulkopuolelle. Tero tahtoo Suzänin päälle ja pumpata sen sisään kassit tyhjixi. Mutta voi: kun koitin Suzannen sisälle, penis ei jäykistynyt. S. oli liian päällekäypä. ellauri216.html on line 98: Kun viimein kovan yrityxen jälkeen työnnyin puoliveteisenä Suzännin liukkaaseen vakoon, hän otti minut syliinsä. Suzän oli Terolle enempi tällänen äitihahmo. Terolla on pedofiilisiä ja bisexuaalisia toiveunia. Se haluis olla nekrofiili sarjamurhaaja. Koleerinen paska se on joka tapauxessa. ellauri216.html on line 100: Elina tyytyi kovin vähään mitä kenkiin tulee, ja kyrvänheiluttajiin. Mitä helvettiä Tero, podofiili vielä. Aivan sese sekopää. Sehän on kuin kanssaporvoolaiset Peetee Vatanen ja sen rouva Yasmin. ellauri216.html on line 115: Pikku Tero avaa hikisenä pisamaisen Annun vezkaria: mahtaako sillä olla pisamia pillussakin? Annun äiti keskeyttää: Mitäs tällä tapahtuu? se kysyy kuin Duracell pupuilta. Teron pikku paisuvainen lyyhähtää sen sännätessä pakoon. Äiti antaa piiskaa paljaalle pyllylle: älä koskaan enää niin tee! ellauri216.html on line 117: Paskapäät menestyvät naisten kanssa parhaiten. Niinkuin se kanssaporvoolainen lakukeppi lapsenmurhaaja. Rakastan sinua loputtomasti -korjaan- ikuisesti. Ja sama englannixi seinätarroina. ellauri216.html on line 129: M.kreik. Διονύσιος ὁ Ἀρεοπαγίτης, Dionysios ho Areopagitēs) oli Ateenan areiopagin neuvoston jäsen ensimmäisellä vuosisadalla. Apostolien tekojen mukaan hän kääntyi kristityksi apostoli Paavalin vaikutuksesta. Eusebios lainaa Dionysios Korinttolaista ja kertoo, että tästä Dionysios Areopagitasta tuli sittemmin Ateenan piispa. ellauri216.html on line 138: Pariisin pyhän Dionysioksen luostarin apotti Hilduin käänsi Pseudo-Dionysioksen kirjoituskokoelman kreikasta latinaksi 800-luvulla ja yhdisti virheellisesti identiteetit yhteen persoonaan. Niinpä keskiajalla nämä neljä eri lähteistä nousevaa identiteettiä – Apostolien tekojen Dionysios Areopagita, Eusebioksen Dionysios Ateenalainen, marttyyri Dionysios ja Pseudo-Dionysios Areopagita – yhdistettiin yhdeksi ja samaksi persoonaksi; Dionysioksen katsottiin kääntyneen Paavalin saarnan vaikutuksesta, tulleen Ateenan piispaksi, kirjoittaneen edellä mainitut mystiikan teologian tekstit ja tämän jälkeen kuolleen marttyyrina Pariisissa. Oli siinä yhdelle kaverille duunia. ellauri216.html on line 140: Pseudo-Dionysios Areopagita oli kristitty teologi ja filosofi, joka eli 400- ja 500-lukujen vaihteessa. Hän kirjoittaa apostolien teoissa mainitun Dionysios Areopagitan nimellä. Pseudo-Dionysioksen kootut teokset tunnetaan nimellä Corpus Areopagiticum tai Corpus Dionysiacum. Tämän pseudonyymin ansiosta Pseudo-Dionysioksen teologialle annettiin merkittävä arvo vuosisatojen ajan. Pseudo-Dionysioksen teologia onkin vaikuttanut merkittävästi kristilliseen mystiikkaan. ellauri216.html on line 146: Pseudo-Dionysios kirjoittaa dogmihistoriallisessa tilanteessa, jossa keisari Zenonin Henoticon yritti saada aikaan sovinnon Khalkedonin konsiilin kaksiluonto-oppia kannattavien ja monofysitismiä kannattavien välille. Akateemisessa tutkimuksessa ei ole yksimielisyyttä siitä, onko Dionysios itse monofysitismin kannattaja vai ei; ehkä yleisimmän näkökulman mukaan hänen on katsottu kuuluvan joukkoon, joka pyrki aikaansaamaan sovinnon kiistelevien osapuolten välille. Eli siis oliko Jesse vain ihminen niikö Spartacus vai oliko se joku puolijumala. Paljon väliä. ellauri216.html on line 152: Proklos syntyi rikkaaseen lyykialaiseen perheeseen Konstantinopolissa noin vuosina 410–412. Marinos johti Prokloksen syntymäpäivän hänen horoskoopistaan, jonka vuoksi synnyinvuosia ei voida pitää täysin luotettavina. Prokloksen isä oli korkea-arvoinen virkamies Bysantissa. Hän varttui Ksanthoksessa ja opiskeli retoriikkaa, filosofiaa ja matematiikkaa Aleksandriassa Egyptissä, tarkoituksenaan tulla virkamieheksi kuten hänen isänsäkin. Hän palasi Konstantinopoliin opettajansa mukana, jolla oli asioita hoidettavana siellä. Proklos toimi jonkin aikaa menestyksekkäänä lakimiehenä. ellauri216.html on line 154: Proklos huomasi pitävänsä enemmän filosofiasta kuin lainlukemisesta. Hän matkasi takaisin Aleksandriaan, jossa hän aloitti Aristoteleen töiden lukemisen Olympiodoroksen opettamana. Tässä vaiheessa hän aloitti matematiikan lukemisen Heroonin oppilaana (ei pidä sekoittaa Heron Aleksandrialaiseen). Proklos oli varsin lahjakas oppilas. Häntä alkoi kuitenkin kyllästyttää Aleksandriassa opetetun filosofian alhainen taso ja muutti Ateenaan vuonna 431 opiskellakseen kuuluisassa Akatemiassa, jonka Platon oli perustanut 800 vuotta aikaisemmin, ja jossa hän toivoi saavansa parempitasoista filosofiaa. Hän opiskeli Akatemian johtajan Syrianoksen oppilaana yhdessä Domninos Larissalaisen kanssa. Domninoksesta ja Prokloksesta tuli varsinaiset riitapukarit. ellauri216.html on line 162: Hänen teoksensa voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäiseen osaan kuuluvat Memorandi eli kommentaariot Platonin teoksiin. Ensimmäiset kommentaarionsa hän kirjoitti ollessaan 28-vuotias. Näitä olivat kommentaariot Timaiokseen, Valtioon, Alkibiadeehen, Parmenideehen ja Kratylokseen. Näissä teoksissa Proklos analysoi ja uudelleenmuotoili Platonin esittämiä ajatuksia – tuossa vaiheessa vielä paljolti väärinymmärrettynä ja vääristeltynä. Mitä tollanen kaxkymppinen jolppi muka niistä ymmärsi, takuulla ei midiä. ellauri216.html on line 166: Proclus argues that evil does not have an existence of its own, but only a derivative or parasitic existence (par-hypostasis, sc. on the good) (De mal. § 50). ellauri216.html on line 167: Proclus’ own interests are purely metaphysical: his task is to explain how evil fits into the scheme of things, how its existence squares with the omnipotence and all-pervading presence of the Good God, how it comes about and what its ontological status is. All of these questions are undoubtedly important, and I do not mean to belittle them. ellauri216.html on line 169: In Proclus’ view, no single component of reality can be evil in itself. All that exists is good in its essence and strives to achieve goodness in its activity too. ellauri216.html on line 170: Indeed, it is precisely by imitating the good that all things are preserved in existence. It follows that evil is something that can only happen inadvertently. Every being or thing has a natural aim and a perfection it strives for. Pahat on vaan mokia, my bad. ellauri216.html on line 172: To become evil means to fail to reach this perfection, to deviate from one’s nature. Evil thus has no positive existence of itself. It is a failure having no reality of its own, being but an incidental perversion of something good. ellauri216.html on line 192: 22 Jos joku ei pidä Herraa rakkaana, hän olkoon kirottu! Maran ata. ellauri216.html on line 202: ellauri216.html on line 224: Cosmology projektin Saul Pearmutter - hah, se oli Perlmutter hölmö terskanpää! - hokasi että kaikkeus kiihtyvästi laajenee, mihin tarvitaan mustaa ainetta. His Dark Materials. Jumala on tota mustaa ainetta, sitä on meidän ulkopuolella ja varsinkin meidän sisässä, pimeässä tähdessä. Sieltä se tursuu ulos ruskeana massana. Mä oon sen sisässä ja se on mussa, me ollaan 2 hengen juna. ellauri216.html on line 232: Suzännin runkatessa Teron nuppia se kertoo että sen mielestä jumala olis jättimäinen rasvanahka neekeri jolla on pesäpallomailan kokoinen munanasetin aina tanassa, ei koskaan löysänä. Susanin leuat väsyvät nupin lutkutuxeen mutta Teron eivät paskanjauhantaan. ellauri216.html on line 238: Tulipalo kirjastossa. Tero rahjustaa poispäin ziljoonan arvoinen postilla sylissä. Todnäk se sytytti sen ize. Serafim luotti Teroon kuin talousliberaali toiseen. Varattomat veljet tuijottivat kirjastonsa paloa ja varmaan tunsivat menettäneensä jotakin. Vaikka siellä oli vain kirjoja. Kaikilla oli kännyt tallessa, ei siis huolen häivää. Terolla oli nyt ainoana hallussaan Dionysioxen postillan ykköspainos. Se itki vaikkei ollut ketään nussittavaa lähellä. Tero ja Suzän kiitää tähtitaivaan alla eri suuntiin. Suzänilla on kapeet kasvot ja laaja perse. Modiglianin naisihanne. ellauri216.html on line 245: Pystyrintainen Milka arvaa koko juonen: Tero on pervo pyromaani tumputtaja. Mutta Tero ei sitä kiihota niet voit antaa olla. Koko luostari oli tyrmistynyt: Milka ei anna Terolle hilloviivaa! Ilmoitus sähköisti tunnelmaa vieraiden keskuudessa. Poliisit Lyhkänen ja Kolli kuulustelevat Teroa. Kaikki kirjat paloivat ja Serafim paizi se ziljoonan postilla. ellauri216.html on line 247: Taas narsistista tuubaa: mutta sinut ovat kaikki huomanneet. Niinpä tietysti. Serafim ehti sanoa ennen palamistaan poroxi: harteikas muukalainen tulee tulta ja jäätä kazeessaan ja pöllii luostarin arvokkaimman arvoteoxen. Saakelin Kalle Blomkvist. Veljet muistelevat tonttu iki-iäkkään ennustaneen: jos kirja joutuu näsien käsiin, on piru merrassa. Veli Joona on jo ruvennut veistämään potkuria. ellauri216.html on line 253: Tero saa potkut keijasta ja rientää vielä kerran runoilijan (se on Saarikosken Pena) haudalle. Milka ja Juri alkaa kiristää sitä. Ei ois kannattanut tungexia kolmantena luukulle. Tero parka on totaalisesti pikkuveljen ohjissa. Tero murskaa Jurin kallon Leninin nupilla. Kazoi Leninin pään yli ulos. Penalla oli poika Juri. Penan pojilla oli ihan isän kiusaxi venäläiset nimet. Lahjakahvikupinkin pohjassa luki CCCP. Meilläkin on niitä kuppeja. Milka karjuu kunnes Tero sai senkin vaiennettua. Ei vinde, nyt on Terolla piru merrassa. Kaxi nuorta ruumista keijassa ja ziljoonanide sylissä. Ehtisköhän se bylsiä niitä ennen lähtöä? Georgilla on iso patti ozassa. ellauri216.html on line 287: Mixi me olemme tulleen tänne tyrimään ja häivymme sitten kuin pieru Saharaan? Vastakysymys: mixipä ei? Yxi typerimpiä sanoja on: elä tätä hetkeä. Mitä merkillistä on muka juuri tässä hetkessä? Kaikki ne ovat samanlaisia. Kuten Nemi sanoo: jos nykyhetki on syvältä syön suklaata. ellauri216.html on line 289: Tää kaveri on joku pakkoneurootikko kaiken lisäxi. Toi avannolla kuhkailu on aivan päätöntä. Mikä se oikein luulee olevansa? Pelkkä tyhjäntoimittaja. Se aikoo estää ettei kirja joudu näsien käsiin. Mein Vater war ein sehr beruhmter Jägerhund in Düsseldorf... ellauri216.html on line 294: Jumalan pimeys on kiihkeä ja armoton romaani miehen elämästä ja hänen elämänsä naisista. Se kertoo menestyneestä toimittajasta, joka matkustaa luostariin tarkoituksenaan kirjoittaa kirja terrorismista ja globalisaatiosta. Työhön paneutuakseen hän tarvitsee rauhallisen ympäristön. Mutta hänen suunnitelmansa muuttuvat, kun yllättävät ja selittämättömät tapahtumat luostarissa tempaavat hänet mukaansa. Ne sysäävät hänet olemassaolon äärimmäiselle reunalle, ja hän joutuu kohtaamaan menneisyytensä ja nykyisyytensä ehkä ensimmäistä kertaa itseään väistämättä. Kirja kertoo myös rakkaudesta ja rakastamisen mahdottomuudesta, himosta ja rukouksesta, hurmiosta ja pelosta, väkivallasta ja hiljaisuudesta, lapsuudesta ja unista ja luopumisesta. Kaiken aikaa tehdään matkaa syvemmälle pimeyteen, jotta löytyisi armo, joka sinne kätkeytyy. ellauri216.html on line 297: Armoa! Armo Hormia! Teidän armonne, saisiko olla pikkuleipiä? Entä veiziä? Outo himo vaivaa kotkaa, kuusen alta kaivaa votkaa. Pettymys on valju kotkan, juonut oli kalju votkan. Tikka nauraa pilkkasuu: eikös maistu silkka puu? Apinat pelkää pimeää. Pimeysaiheisia horroreita on läjäpäin, googlaa vaikka. ellauri216.html on line 304: Ei hyvältä näytä: heti esinäytöxessä munkkiraakile Harmiton jättää itkeskelleen äitinsä halvattuna tuvan lattialle makaamaan koska hevoset on valmiina. Sisko tahtoisin jäädä, mut en ehdi selittää, timanttiristi odottaa, ja moottorititie on kuuma. Päätös oli yllättävän helppo. Ilman pienintäkään omantunnon soimausta olen valmis lähtöön. Heippalanderi äitykkä, se on voi. ellauri216.html on line 318: Soligalitš (ven. Солига́лич) on kaupunki Kostroman alueella Venäjällä. Suola-Galitsia, jonka suolakaivoxista suomalaisetkin saivat suolansa. Galitsiasta monet juutalaiset muuttivat pogromeja pakoon Amerikkaan. Kostroma on keski-Venäjällä Moskovan liepeillä. Se sijaitsee Volgaan laskevan Kostromajoen rannalla 216 kilometriä Kostromasta koilliseen. Kaupunki on Soligalitšin piirin keskus. Asukkaita oli 6 100 henkeä vuonna 2010. Nyt varmaan vähemmän. Kaupunki koostuu lähinnä 1–2-kerroksisista koristeellisista puutaloista. Kostroma-joen vastarannalla on kylpylä, jossa annetaan erilaisia mineraalivesi- ja mutahoitoja. Soligalich.com on myytävänä. Notable people: ellauri216.html on line 326: Kostromalaisia yxinkertaisia ammattimiehiä otetaan mielellään talvexi töihin Moskovaan paskapalkalla. Sillä aikaa ukki nauttii kylässä suurta kunnioitusta. Ämmät kumartavat ja sanovat: "hyvää sunnuntaipäivää Daniil Mihailovits". Ukki saa suutarin ämmältä (kirjailtuja) pyyhkeitä lyötyään perheriidan erotuomarina suutaria leukaan ja potkaistuaan ämmää takalistoon täysiä. ellauri216.html on line 346: Nykyaikaisten historioitsijoiden tutkimusten vahvistaman legendan mukaan kuvailtuna aikana Feodorovskaja-ikonista tuli pyhän oikeistoon uskovan suurruhtinas Aleksanteri Nevskin rukouskuva, ja juuri tällä kuvakkeella vuonna 1239 suurruhtinas Jaroslav Vsevolodovich siunasi hänen poikansa, pyhä prinssi Aleksanteri, naimisiin Polotskin prinsessa Paraskevan kanssa. Yhdessä jalon prinssin kanssa Feodorovskajan ikoni matkusti laumaan, jossa pyhä Aleksanteri puolusti Venäjän maan etuja; hän otti tämän kuvan Kaikkein Pyhästä Theotokosista mukaansa sotilaskampanjoihin; Jumalanäidin Feodorovskajan ikonin edessä jalo ruhtinas, hyväksynyt luostaruuden, päätti elämänsä. ellauri216.html on line 348: Feodorovskajan ikonin ihmeellinen ilmestyminen Kostromassa ruhtinas Vasili Jaroslavitšille, Pyhän Aleksanteri Nevskin nuoremmalle veljelle, tapahtui 1200-luvun 50-luvun lopulla ja 60-luvun alussa. Ilmestyksen aattona, kaikkein pyhimmän jumalanpalveluksen taivaaseenastumisen juhlapäivänä, monet Kostroman asukkaat näkivät kaupungin kaduilla soturin, jolla oli Jumalan Äidin kuvake tazkana käsivarsissaan. Kostroman asukkaat tunnistivat pyhän suurmarttyyri Theodore Stratilatesin soturissa hänen ikonimaalauksestaan Kostroman katedraalikirkossa. Seuraavana päivänä, 16. elokuuta, vanhan tyylin mukaan, prinssi Vasili Jaroslavitš näki metsästäessään tämän kuvakkeen puun oksilla lähellä Zaprudnya-jokea. Hankittu pyhäkkö tuotiin juhlallisesti kulkueessa Kostromaan ja sijoitettiin katedraalin kirkkoon Suuren marttyyri Theodore Stratilatesin nimeen, minkä jälkeen se tunnettiin nimellä Feodorovskaya. ellauri216.html on line 350: Ihmeellisen Feodorovskajan ikonin ilmestymisen muistoksi järjestettiin juhlat 16.-29. elokuuta, ja perinteisesti Kostromassa seurasi kaupunginlaajuinen kulkue katedraalista Zaprudnyan Vapahtajan kirkkoon, joka pystytettiin pyhäkkö. Tämä 1900-luvulla väkisin katkennut perinne elvytettiin vuonna 1990. ellauri216.html on line 352: Maaliskuun 14. päivänä, vanhan tyylin mukaan, 1613, Kostroman Pyhän Kolminaisuuden Ipatievin luostarissa Mihail Feodorovich Romanov, ihmeellisen Feodorovskaja-ikonin edessä, hyväksyi Zemskin katedraalin valinnan Venäjän valtion valtaistuimelle. Kroniikan todisteiden mukaan katedraalin sanansaattajat, jotka edustivat kaikkia Venäjän maan kiinteistöjä, pyysivät useiden tuntien ajan Mihail Feodorovichia ja hänen äitiään, suuri nunna Marfa Ioannovnaa, hyväksymään neuvoston päätöksen; suostumus saatiin vasta suurlähetystön päällikön, Ryazanin arkkipiispan ja Murom Theodoretin vetoomuksen jälkeen, joka kehotti nuorta Mihailia ja hänen vanhempiaan kumartamaan Jumalan tahdon edessä. Mihail Feodorovich Romanov vannoi uskollisuutta Isänmaalle, ortodoksiselle kirkolle ja Venäjän kansalle Ihmeellisellä Feodorovski-kuvakkeella. Tästä tapahtumasta, joka oli suurten vaikeuksien voittamisen alku, Kostroman kaupungissa sijaitsevasta Feodorovskin Jumalanäidin ikonista ja Pyhän Kolminaisuuden Ipatievin luostarista tuli erityisen arvostettuja Romanovien kuninkaallisen talon pyhäkköjä. muisto Mihail Feodorovichin kutsumisesta valtakuntaan, toinen ikonin juhla perustettiin - 27. maaliskuuta, uusi tyyli. ellauri216.html on line 355: pyhät kuninkaalliset marttyyrit - viimeinen Venäjän keisari Nikolai Aleksandrovitš ja hänen kunniakas perheensä. Romanovien dynastian ihmeellisen Jumalanäidin kuvan erityinen kunnioitus sai ilmauksensa Tsarskoje Seloon rakennetussa Feodorovskin kaupungissa, jossa oli temppeli ihmeellisen Jumalanäidin Feodorovskajan ikonin nimissä, sekä se tosiasia, että heterodoksisuudesta ortodoksiseen uskoon kääntyneiden kuninkaallisen perheen jäsenten morsiamet ottivat keskimmäisen nimen "Feodorovna". ellauri216.html on line 357: Kirkon vainon vuosina 1900-luvulla, ihmeellinen Feodorovskaya-kuvake Pyhästä Theotokosista ei poistunut temppelin seinistä, vaan se säilytettiin kirkon pyhäkkönä. Kun otetaan huomioon ikonin henkinen ja kulttuurinen arvo ja merkitys ortodoksiselle, tämä tapaus on ainutlaatuinen Venäjän ortodoksisen kirkon lähihistoriassa. Vuodesta 1991 lähtien ihmeellistä kuvaa on säilytetty Kostroman loppiaisen-Anastasian katedraalissa (). Vuodesta 1991 lähtien on myös pidetty kronikkaa nykyaikaisista ihmeistä, jotka on suoritettu rukousten kautta Feodorovskajan ikonin luona; Tähän mennessä on tallennettu yli 100 tällaista tapahtumaa. ellauri216.html on line 360: Venäjän ortodoksisen kirkon kädellisen, Hänen pyhyytensä Moskovan ja koko Venäjän patriarkan Aleksius II:n siunauksella vuosina 2001-2004 Moskovassa ja Pietarissa, Jekaterinburgissa uskovat toivat Feodorovskaja-kuvakkeen kaikkein pyhimmäksi jumalanpalvelukseen. ja Arkangeli, Solovetskin saaret, Nižni Novgorod ja Kazan, Tver. Kostroman alueen pääpyhäkkö osallistui syksyllä 2004 Hänen pyhyytensä Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksius II:n siunauksella ja Ukrainan ortodoksisen kirkon primaatin, Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitin Vladimir Putinin kutsusta. Koko Ukrainan läpi puski isovenäläinen uskonnollisessa kulkueessa, joka kulki 40 suuren ja pienen Ukrainan kaupungin läpi ja lakosi useita miljoonia ihmisiä. ellauri216.html on line 395: Koska Theodore Iconin temppeli tuhoutui kokonaan, se siirrettiin Pyhän Nikolauksen kirkkoon. John, sitten Kostroman katedraaliin. Sodan jälkeen kaupungin asukkaat keräsivät varoja uuteen palkkaan sisustaakseen pyhäkön sen ansaitsemalla tavalla. Nykyään kuva on Pyhän Tapanin luostarissa. Anastasia. Arvostettu luettelo esitettiin Nikolaukselle, Venäjän viimeiselle keisarille, ja sitä säilytettiin Tsarskoje Selossa. Nyt hän on samassa paikassa. ellauri216.html on line 397: Mitä kuva kertoo ellauri216.html on line 411: Rukousten tulee olla jatkuvia. Tämä osoittaa Jumalalle, että henkilö on luja aikeestaan. Ei se sitä muuten tiedä. Todellakin, joskus aika kuluu, ja hän unohtaa ajatella sitä, mitä hän äskettäin rukoili Feodorovskajan Jumalanäidin ikonissa. Tässä tapauksessa pitäisi ehkä vain olla iloinen siitä, että toive ei toteutunut. Siksi ei pidä vetää nenään hernettä tai olla epätoivoinen, jos näyttää siltä, että valitusta ei ole kuultu. Todennäköisesti Herra valmistelee vaihtoehtoa, joka miellyttää vetoomuksen esittäjää enemmän. ellauri216.html on line 415: Oi, kaikkein pyhin rouva Theotokos ja ikuinen neitsyt Maria, ainoa toivo meille syntisille! Me turvaudumme sinuun ja rukoilemme sinua, ikään kuin sinulla olisi suuri rohkeus Herran Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen edessä, joka on sinusta syntynyt lihan mukaan. Älä halveksi kyyneleitämme, älä halveksi huokauksiamme, älä hylkää surujamme, älä häpeä toivoamme Sinuun, vaan rukoile äidillisillä rukouksillasi Herraa Jumalaa, antakoon Hän meille, syntisille ja arvottomille, vapautua synneistä ja sielun ja ruumiin intohimot, kuole maailmalle ja anna Hänen yksin elää kaikki elämämme päivät. Oi pyhä rouva Theotokos, matkusta ja suojele ja vartioi heitä, vapauta vangit vankeudesta, vapauta vaikeuksista kärsivät, lohduta murheissa, murheissa ja vastoinkäymisissä olevia, lievitä köyhyyttä ja kaikkea ruumiillista pahuutta ja anna kaikille kaikki tarvittava vatsa, hurskaus ja tilapäinen elämä. Pelasta, emäntä, kaikki maat ja kaupungit ja tämä kaupunki, vaikka tämä ihmeellinen ja pyhä kuvakkeesi annetaan lohdutukseksi ja suojaksi, pelasta minut nälänhädältä, tuholta, pelkurilta, tulvilta, tulelta, miekalta, ulkomaalaisten hyökkäykseltä, keskinäisestä riidasta ja käännä pois kaikki viha, joka on oikein kohdistettu meihin. Anna meille aikaa katumukselle ja kääntymykselle, pelasta meidät äkillisestä kuolemasta ja ilmesty meille poistumme aikana ilmestyen Neitsyt Jumalanäidille ja päästä meidät tämän aikakauden ruhtinaiden ilmavista koettelemuksista, varmista oikea käsi Kristuksen kauhealla tuomiolla ja tehkää meistä iankaikkisten siunausten perillisiä, ylistäkäämme ikuisesti Poikasi ja meidän Jumalamme suurenmoista Nimeä, Hänen alkamattoman Isänsä ja Pyhän ja Hyvän ja Hänen elämää antavan Henkensä kanssa, nyt ja ikuisesti ja ikuisesti ja ikuisesti. Aamen. ellauri216.html on line 419: Ensimmäiset kristityt, jotka uskoivat Kristukseen ja ottivat vastaan Kristuksen opetukset, oppivat samalla rakastamaan ja kunnioittamaan Hänen Puhtainta Äitiään, jonka Hän itse osoitti esirukoilijakseen ja suojelijakseen, kun Hän puun päällä kärsiessään antoi hänelle koko ihmisen. rotu perinnönä pyhän apostolin ja evankelistan Johannes teologin persoonassa. Kaikkein pyhimmän Theotokosin maallisen elämän päivinä, niin läheltä kuin kaukaa kiirehtien Hänen luokseen nähdäkseen Häntä, kaikki pitivät suurena ilona saada Häneltä siunauksia ja ohjausta; ne, joilla ei ollut mahdollisuutta esiintyä Herransa Äidin edessä, surutten sydämessään, ilmaisivat kiihkeän halunsa nähdä ainakin kirjoitettu kuva Hänestä. ellauri216.html on line 421: Apostoli ja evankelista Luukas, joka oli lääkäri ja taitava taiteilija, kuuli tämän hurskaan halun monta kertaa monilta kristityiltä, ja tyydyttääkseen ensimmäisten kristittyjen toiveen hän, kuten kirkon perinne kertoo, piirsi taululle kasvot. Jumalanäidin ikuinen lapsi sylissään; sitten hän maalasi vielä muutaman ikonin ja toi ne itse Theotokosille. Nähdessään kuvansa ikoneissa Hän toisti profeetallisen sanansa: "Tästä lähtien kaikki sukupolvet siunaavat Minua" ja lisäsi: "Olkoon Minusta Syntyneen Armo näiden ikonien kanssa." ellauri216.html on line 429: Nuorempi veli St. blgv. Prinssi Aleksanteri Nevski, Prinssi Vasili Kostroma eksyi metsästäessään metsään, se tapahtui 16. elokuuta 1239, yhdessä puusta hän näki upean Neitsyt-kuvakkeen, jonka hän halusi poistaa, mutta hän nousi yhtäkkiä ilmaan. Palattuaan kaupunkiin prinssi Vasily kertoi papistolle ja ihmisille ihmeestä, minkä jälkeen kaikki muuttivat prinssin osoittamaan paikkaan. Nähdessään kuvakkeen kaikki putosivat polvilleen ja tarjosivat erityisen rukouksen Jumalan äidille. Sitten papit, poistaneet ikonin, siirsivät sen Kostroman katedraalin kirkkoon. Prinssin poissa ollessa kaupungissa asukkaat näkivät, että tietty pyhä soturi, joka näytti suuren marttyyri Fedor Stratilatin kuvalta, käytti Neitsyt Marian pyhää kuvaa ympäri kaupunkia, joten ikoni siitä ajasta alkoi. kutsutaan nimellä "Fedorovskaya". ellauri216.html on line 431: Arkkipappi John Syrtsov kertoo: "Äskettäin ilmestynyt Fedorov-ikoni antiikin kuvauksen mukaan Kostromaan tuonnin aikaan näytti tältä: se oli maalattu öljymaaleilla "kuivalle puulle". pää oikealla olkapäällä. Oikea kättä tukee jumalallinen lapsi, joka syleilee Jumalan äitiä. Jumalallisen lapsen oikea jalka on peitetty rizalla, kun taas vasen jalka on peittämätön polveen asti. Kääntöpuolelle on kirjoitettu Pyhä suuri marttyyri Paraskeva, ns. Pyatnitsa... Ikonin alaosa päättyy 1 1/2 arshinin pituiseen kahvaan." ellauri216.html on line 435: Vuonna 1260, tataarien hyökkäyksen aikana Kostromaan, Jumalanäidin ikonista paljastettiin suuri ihme. Kun armeija astui taisteluun vihollista vastaan, puhtain kuva, jota kuljetettiin rukouksen laulaen, alkoi tihkua aurinkoa kirkkaampaa valoa, joka sokaisi ja poltti tataarit, upotti heidät ssanoinkuvaamattomaan sammioon ja muutti heistä häiriötön lento. Voiton jälkeen prinssi Vasily käski laittaa ikonin taivaaseenastumisen katedraaliin ja koristella sen rikkaasti arvokkaalla rizalla - "kultalla ja hopealla ja jalokivillä ja monivärisillä helmillä ja arvokkailla helmillä". Täällä, katedraalissa, ikoni pysyi vuoteen 1929 asti. ellauri216.html on line 439: Mikaelin "pyyntö" valtakunnan puolesta kesti kauan. Nuori Mikhail ja hänen äitinsä kieltäytyivät kategorisesti sellaisesta raskaasta taakasta. Lopulta Theodoret, Ryazanin ja Muromin arkkipiispa, otti "Vladimir"-kuvakkeen syliinsä ja sanoi: "Miksi Kaikkein pyhimmän Theotokosin ikoni ja Moskovan ihmetyöntekijät kävelivät kanssamme pitkällä matkalla?". Vanhin Matryona ei voinut vastustaa sellaisia sanoja. Hän kaatui kasvoilleen "Fedorovskajan" Jumalanäidin ikonin eteen ja sanoi: "Tapahtukoon tahtosi, rouva! Sinun käsiisi annan poikani: ohjaa häntä totuuden tielle, itsesi ja itsesi hyväksi. isänmaa!" Tämän tapahtuman muistoksi perustettiin vuotuinen juhla (14. maaliskuuta O.S.) Kaikkein Pyhän Theotokosin Fedorovskaya-kuvakkeen kunniaksi sen lisäksi, että se ilmestyi 16. elokuuta (O.S.). ellauri216.html on line 441: Moskovaan lähtiessään Mihail Fedorovich otti mukaansa luettelon ihmeellisestä kuvakkeesta ja asetti sen Neitsyt syntymän hovikirkkoon "Senyalle". Siitä lähtien kaikki Romanovien kuninkaallisen talon edustajat kunnioittivat erityisesti "Fedorov" -kuvaa Jumalan äidistä. ellauri216.html on line 447: 1900-luvun alun kauheat tapahtumat eivät ohittaneet Kostromaa. Jumalan Providence säilytti kuitenkin Venäjän maan suuren pyhäkön. Ikoni ei vain välttynyt teomakistien häpäisyltä, vaan myös pysyi kirkoissa koko 1900-luvun. On huomattava, että ottaen huomioon ihmeellisen "Fedorovskaya"-kuvakkeen henkisen ja kulttuurisen arvon ja sen historiallisen yhteyden Romanovien kuninkaalliseen taloon, tämä tapaus on ainutlaatuinen kirkon lähihistoriassa. ellauri216.html on line 449: Joulukuun alussa 1919 Kostromassa tutkittiin ihmeellistä Jumalanäidin kuvaa Koulutuksen kansankomissariaatin museoosaston tutkimusmatkalla I.E.:n johdolla. Tartu, jotta alkuperäinen maalikerros paljastuu. Mutta toisin kuin muut taidehistorioitsijoiden huomion kohteeksi tulleet ikonit, Kostroman pyhäkkö ei poistunut kirkon seinistä moniin vuosiin. ellauri216.html on line 453: Vuonna 1944, kunnostuskirkon hajoamisen jälkeen, kunnostustyön katedraalin rehtori arkkipappi Nikolai palautti ikonin ortodoksiseen kirkkoon. Aluksi ihmekuvassa, kuten sen kunnostustyöntekijöiden luona, ei ollut rizaa, vasta vuonna 1947 se laitettiin kuparikullatun rizaan yhdestä luettelosta. ellauri216.html on line 459: Venäjän ortodoksisen kirkon elpyminen, joka alkoi vuonna 1988 Venäjän kasteen vuosituhatjuhlasta, heijastui myös Kostroman pyhäkköjen kohtaloon. 29. 29. elokuuta 1990 - ensimmäistä kertaa vuosikymmenien jälkeen, Jumalanäidin "Fedorovskaya"-kuvakkeen ilmestymispäivänä, monien tuhansien kulkue kulki jumalallisen liturgian jälkeen katedraalista Ylösnousemuksen katedraalista koko Kostroman kautta Zaprudnyassa sijaitsevaan Vapahtajan kirkkoon; Siitä lähtien, kuten ennenkin, kulkueesta on tullut jälleen perinne. 18. elokuuta 1991 "Fedorovskajan" Jumalanäidin ihmeellinen ikoni siirrettiin juhlallisesti raunioista uudelleen rakennettuun Epiphany-Anastasia-katedraaliin, josta tuli uusi katedraali. ellauri216.html on line 492: Sen nimi on Vapahtajan seikkailut. Siinä on heppu joka harjoittaa filokaliaa niikö Salingerin Franny ja Zooey. Epäselvää muminaa. Kokeilen samaa! miettii Krysanteemi Wagneria seuraten. ellauri216.html on line 506: Panteleimon on toiminut myös Uuden Valamon luostarin johtajana. Hän torjuu kysymyksen siitä, aikooko hän eläkkeellä siirtyä luostarin asukkaaksi. ellauri216.html on line 516: Virzanhajusessa orpokodissa tummatukkainen rehevä tyttö iskee Hrisanfille silmää. Pöydän alapintaa takoo jokin tylppä astalo. Älä lopeta! huutaa porttivornikka. Lolita saakuri, ei meluta saa, tonttu on tullut ikkunan taa. No ei siitä kehity sen enempää. ellauri216.html on line 527: Hrisan äiti kertoo kirjeize jakaneensa lootaa lipevälle peilikauppiaalle Tulasta ihan omaa tyhmyyttään. Et ollutkaan aatelia väärän koivun takaa - toisin kuin me Carlsonit! ellauri216.html on line 531: Tuttu tuoxu tulee vastaani. Narulla on äiskän ja serkkusiskojen työkaatiot. Äidin kala-aladoobi on taivaallista. Talven tullen käsityöt alkaa jälleen tympästä. Onkohan paikkani luostarissa, kun ei serkkusiskojenkaan pirog hozita? Luostarissa elämä on huoletonta, ruoka hyvää ja sitä on riittävästi. ellauri216.html on line 554: Once, while he was praying, St Macarius heard a voice: “Macarius, you have not yet attained such perfection in virtue as two women who live in the city.” The humble ascetic went to the city, found the house where the women lived, and knocked. The women received him with joy, and he said, “I have come from the desert seeking you in order to learn of your good deeds. Tell me about them, and conceal nothing.” ellauri216.html on line 565: Pyhä Makarios oli jonkin aikaa Antonios Suuren oppilaana. Palattuaan erämaahan Makarios alkoi ottaa ympärilleen oppilaita, ja näin häntä voidaan pitää Skiitan alueen luostarielämän perustajahahmona. Hänen ensimmäisten oppilaidensa joukosta nousi hengelliselle taivaalle monia kirkkaita tähtiä kuten abbat Mooses (28.8.), Sisoes (6.7.), Jesaja (3.7.), Sakarias (24.3.). Nämä ja monet muut suuret kilvoittelijat elivät omissa keljoissaan ja tekivät vuoden mittaan käsitöitä elättääkseen itsensä ja voidakseen antaa almuja. Työnteko auttoi myös kilvoittelussa velttoutta ja laiskuutta vastaan, ja näin heidän henkensä pysyivät valvovina. ellauri216.html on line 569: Skiitan veljet saivat oman kirkon ja alkoivat kokoontua sinne lauantai-iltaisin viettämään kokoöistä vigiliaa, joka huipentui liturgiaan ja yhteiseen ehtoolliseen. Aamulla liturgian jälkeen he nauttivat yhteisen aterian, joka monille oli viikon ainoa. Keljoissaan he söivät vain kuivaa muonaa kuten näkkileipää. Keskusteltuaan vapaamuotoisesti hengellisistä asioista he ottivat palmunlehtiä seuraavan viikon punontatyötä varten ja vetäytyivät keljojensa hiljaisuuteen. ellauri216.html on line 571: Papiksivihkimyksen myötä Pyhä Henki antoi Makariokselle yltäkylläisesti armolahjoja: hän sai parantamisen, profetoinnin ja ajatusten sirottelemisen lahjat. Kaksi kertaa hän herätti kuolleen eloon. Kumpikin ihme tapahtui tiettyä tarkoitusta varten: ensimmäisen kuolleista herättämisen avulla eräs murhasta syytetty voitiin osoittaa viattomaksi, toinen taas vakuutti erään harhaopin valtaan joutuneen kuolleiden ylösnousemuksesta. ellauri216.html on line 573: Pyhän Makarioksen ja hänen oppilaidensa maine sekä pyhän Antonioksen opetukset houkuttelivat erämaahan pyhiinvaeltajia kaikkialta Egyptistä ja eri puolilta Rooman valtakuntaa. Näistä monet tahtoivat jäädä erämaahan elämään enkelielämää. Skiitan erämaa muuttui 300-luvun kuluessa hengelliseksi kaupungiksi, jossa oli satoja kilvoittelijoita. He kokoontuivat jumalanpalveluksiin neljässä eri kirkossa. ellauri216.html on line 577: Kun Aleksandrian piispaksi tuli vuonna 374 areiolainen Lukios, ortodoksisia johtohahmoja alettiin vainota. Uusi piispa hyökkäsi myös pyhää Makariosta ja muita kuuluisimpia munkkivanhuksia vastaan. Nämä pakenivat Niilin suistoalueelle ja piilottelivat eräässä saaressa. Tämä koitui suureksi siunaukseksi kirkolle, sillä evakkoon joutuneet pyhät saivat monia pakanoita kääntymään kristityiksi. Aleksandriassa kansa protestoi ankarasti kirkon johtoa vastaan, ja pian vanhusten sallittiin palata erämaahansa häiritsemästä asujaimia. ellauri216.html on line 583: Lähdin siltä istumalta Dimitrin haarapussi olalla astumaan kohti Tootlan luostaria, joka on vain 200 virzan päässä. Soligalizin luostariin jäisimme tosi mielellämme, mutta se on nunnaluostari. Ei kun kepit käteen taas ja baanalle. ellauri216.html on line 585: Toompean luostari on pettymys. Noviisit karkailevat lankkuaidan yli kapakkaan kärtettyään arkkimandrillilta juomarahoja. Palveluxen aikana ne nojaa seinään klitorixilla ja puhuu omiaan. Raskain mielin lähdemme paluumatkalle ja palaamme kotiin sekavin ajatuxin. ellauri216.html on line 599: Saatuaan pari hyvää ennusmerkkiä Panteleimon päättää lähteä Laatokalle vanhaan Valamoon. Lähtö Kalashnikovin satamasta klo 12 reikä reikä. Tähän päättyy osa I. ellauri216.html on line 610: Ikonin edessä toimitetaan vedenheittorukoushetkeä. Ikoni oli unohtunut varastoon. Ihme ja kumma! Sen kunniaksi Riza vihitään viitankantajaxi eli puolimunkixi. Viitan alla ei sovi vällykäärmeen enää teltata. Mielialamme on hurskas. Kävimme eilen yhteissaunassa, ja kaikkien pitkät tukat ovat tänään puhtaat ja pöyheät. Vale-Dimitrin kutrit ovat upeat. - Alas pikkuveikka! Paikka! Nyt ei käy! Leveähihaiset viitat päälle ja päähän klobukit. Ja eikun baanalle! Loppupäivä kuluu hengellisen ilon ja riemun vallassa. Uudet vaatteet tuntuu hienoilta. Näyttääköhän mun peppu tässä isolta? Mitäs sanot Dimitri? Noh! Maahan! ellauri216.html on line 618: Hariton aikoo valitella piispalle: kultaseni minulla on päänsärkyä. Mikä väpelö! Jos kulkisin pappissaatossa diskos pään päällä se saattaisi pudota ja särkyä. Piispa huomaa petoxen, se on vaan rimakauhua. Vihinän jälkeen olen hurjan helpottunut. Isä Irinarkkarikin huomaa eron. Taisitte Dimitrin kanssa pölliä hotellista pyyhkeitä ja käyttää niitä orareina! Aika onaneita! ellauri216.html on line 636: Vaiherikkaiden vuosien jälkeen Aleksanterin terveys murtui ja hän tunsi kuolemansa lähestyvän. Volgan varrella Gorodetsissa hän asettui kuolinvuoteelleen, luopui maallisesta asemastaan ja otti vastaan vihkimyksen suuren skeeman munkiksi ja hän sai nimen Aleksi. Ennen loppuaan hän pyysi anteeksi kaikilta mukanaan olevilta ruhtinailta, pajareilta ja kansanmiehiltä ja antoi itse heille anteeksi. Marraskuun 14. päivänä vuonna 1263 osallistuttuaan pyhään ehtoolliseen Aleksanteri antoi sielunsa Jumalan käsiin 43 vuoden ikäisenä. ellauri216.html on line 647: Peipsijärvi (vir. (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viron_kieli) Peipsi, Peipsi-Pihkva järv; ven. (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli) Чу‌дско-Пско‌вское о‌зеро, Tšudsko-Pskovskoje ozero tai Пско‌вско-Чу‌дское о‌зеро, Pskovsko-Tšudskoje ozero) on Narvanjoen vesistöalueeseen (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Narvanjoen_vesist%C3%B6alue) kuuluva järvi Viron (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viro) ja Venäjän (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4) rajalla. Sen vesipinta-ala on 3 543 neliökilometriä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Neli%C3%B6kilometri), mutta pinta-alan arvo riippuu vedenpinnan korkeudesta. Peipsijärvi on Viron suurin, Venäjän seitsemänneksi suurin ja Euroopan viidenneksi suurin järvi. Jahka länsi lyö venäläiset Ukrainan sodassa, siitä tulee Pepsijärvi. ellauri216.html on line 649: Peipsijärven jäätaistelu käytiin 4. huhtikuuta 1242 Novgorodin ruhtinaan Aleksanteri Nevskin johtamien novgorodilaisten joukkojen ja saksalaisen ritarikunnan ritareista, Tanskan kuninkaan joukoista ja virolaisista näiden liittolaisista koostuneen sotajoukon välillä 5. huhtikuuta 1242 Peipsijärven rannalla. Saksalaiset kärsivät tappion ja vetäytyivät jäätyneen järven yli. Taistelu käytiin todennäköisesti melko pienten joukkojen välillä ja se sai myöhemmin paljon todellista kokoaan suuremman maineen. ellauri216.html on line 653: Anna Petrovna läiskii käsiään kuin Sirkka Immonen os. Pylkkänen: kylläpä olet muuttunut oudon näköisexi! Gromoveille en mene etten johdu Liisan kanssa kiusauxeen. Hänen isossa vesitautisessa päässään on vain 1 ajatus: saisipa edes kerran matkallansa keppiä likoon Haritonilta! Tyttö on hirveän äkäinen ja verenhimoinen. Kaikkialta kuuluu tolkutusta ja mölinää. ellauri216.html on line 679: Voi vittu, joudun talouspuolelle. Vanha "kultaseni minulla on päänsärkyä" ei taaskaan vetele. Veljesten kokous on vallankumoushenkinen. Bolshevikit ovat äänessä. Nikander lyö Johannesta nenään saatuaan vain yhden tulitikkulaatikon. Vallankumouksellinen lehti Elävä Sana kertoo luostarielämästä sensaatiouutisia. Valamon munkit ovat juoppoja, konevizan isät nussivat pyhiinvaeltajia ja Petrogradin naisluostarissa pyllyt heiluvat. Saastainen mielikuvitus on lehtimiehellä! Tätäkö se on se svoboda? ellauri216.html on line 681: Psykologian ja kognitiivisen tieteen piirissä skeema (monikko skeemat tai kaavioita) kuvaa ajattelu- tai käyttäytymisen, joka järjestää luokat tieto ja suhteet joukossa. Sitä voidaan kuvata myös ennakoitujen ideoiden henkisenä rakenteena, kehyksenä, joka edustaa jotakin maailman osaa, tai järjestelmänä uuden informaation organisoimiseksi ja havaitsemiseksi. Kaaviot vaikuttavat huomioon ja uuden tiedon omaksumiseen: ihmiset huomaavat todennäköisemmin asioita, jotka sopivat heidän kaavaansa, samalla kun tulkitsevat ristiriidat kaavaan poikkeuksina tai vääristävät niitä sopiviksi. Skeemoilla on taipumus pysyä muuttumattomina, jopa ristiriitaisen tiedon edessä. Schematat voivat auttaa ymmärtämään maailmaa ja nopeasti muuttuvaa ympäristöä. Ihmiset voivat järjestää uudet havainnot kaavioihin nopeasti, koska useimmat tilanteet eivät vaadi monimutkaista ajattelua käyttäessä skeemaa, koska tarvitaan vain automaattinen ajattelu. Esimerkkejä kaavioista ovat akateemiset otsikot, sosiaaliset skeemat, stereotypiat, sosiaaliset roolit, käsikirjoitukset, maailmankuvat ja arkkityypit. ellauri216.html on line 703: Suureen skeemaan vihitään usein vanhoja munkkeja hieman ennen kuolemaa. Suuressa skeemassa munkki tai nunna saa vapautuksen oman kinobioottisen luostarinsa järjestyksestä ja mahdollisuuden toteuttaa omaa rukousjärjestystä ja elämänrytmiänsä, joskus myös esimerkiksi erakkona. Skeema on siis eräänlainen tavoitteellinen henkinen taso, joka ylittää ihmisen maalliset halut. Se on elämää jatkuvassa rukouksessa. Se on Herramme Jeesuksen Kristuksen kävelevänä ikonina olemista, niinkuin kuppiloiden mainoxet. Ihmiset, niin maallikot kuin munkitkin, hakevat skeemamunkilta hengellisiä neuvoja omaan uskonnolliseen ja hengelliseen elämäänsä. ellauri216.html on line 717: Toisin kuin edeltäjänsä, Serafim oli itsepäisesti ummikkovenäjänkielinen: hänen mielestään aitoon ortodoksisuuteen kuului nimenomaan venäjä saarna- ja virkakielenä. ellauri216.html on line 725: Tämä siksi, että Venäjän kirkko oli ilmoittanut, että päätös uudesta ajanlaskusta kuuluisi yleisortodoksiselle kirkolliskokoukselle, ja siihen asti pitäisi pysyä vanhassa juliaanisessa ajanlaskussa. Tätä päätöstä Serafim pyrki piispanvalansa vuoksi noudattamaan - ja Suomen valtiovalta ei taas voinut hyväksyäkään ajatusta, että valtionkirkoissa vietettäisiin kahta pääsiäistä ja muita juhlapyhiä. Jos on pakko ylipäänsä pomiloida, pomiloikoot suomexi ja meidän pyhinä. ellauri216.html on line 730: Sodan jälkeen hän olisi halunnut palata Suomeen, mutta kansalaisuudesta huolimatta häntä ei päästetty maahan; Serafim muuttikin Neuvostoliittoon ja kuoli moldavialaisessa Hîrbovățin luostarissa vuonna 1959. ellauri216.html on line 744: Hän sai koulutuksensa Pietarin sotatekniikan koulussa. Vaikka hän onnistuikin opinnoissaan, hän oli syvästi tyytymätön maalitauluelämään ja kääntyi rukouselämään. Vuonna 1827 hän sairastui vakavasti ja jätti armeijan maalialueelle. Hän aloitti luostarikutsun ja otti vuonna 1831 luostarivalan ja sai luostarinimen Ignatius. Pian tämän jälkeen hänet vihittiin papiksi. Hän nousi nopeasti arkkimandrillin arvoon ja hänet nimitettiin 26-vuotiaana Pietarin Pyhän Sergiuksen meriluostarin esimieheksi. Vuonna 1857 Ignatius vihittiin Kaukasuksen ja Mustanmeren piispaksi, mutta hän jäi eläkkeelle vasta neljä vuotta myöhemmin Nikolo-Babajevskin luostariin Volgalla omistautuakseen henkiselle kirjoittamiselle. ellauri216.html on line 761: Pietarissakaan Feofan ei viipynyt pitkään. Vuonna 1859 hänet vihittiin Tambovin piispaksi, jotta hän valaisisi tietä kaikille pelastustaan etsiville. Nimityspuheessaan hän vertasi elämäänsä palloon, joka vierii hiljaa sinne tänne aina sen mukaan, mihin päin sitä potkaistaan. Hän sanoi alistuvansa Jumalan tahtoon, mutta ilmaisi myös salaisen toiveensa saada antautua korkeampaan kilvoitteluelämään. ”En salaa, etteikö sydämeni salainen toive olisi päästä paikkaan, jossa voisin vapaasti antautua sydämeni kaipaamaan työhön”, hän sanoi. ellauri216.html on line 777: Uusi imugeeni joutuu Sortavalaan hätäsektioon. Sitten kaikki musteni. Mutta keltahattuinen mies ei hylkää uteliasta pikku apinaa. Se olikin haimatulehdus, nähtävästi napanteri oli liikaa maistunut. ellauri216.html on line 788: Pelastusmiehistö on aivan Rizan oven edessä. Pelastustie, pysäköinti oven eteen kielletty. Junailija varjelkoon meitä oppineilta miehiltä. Sisälukutaidosta on pelkkää harmia. Noviisin ei pidä päästää ymmärrystä sydämeen, siitä tulee sille kovaa lihanhimoa ja jättimäinen kepitys. Isä Agapikin huomaa sen tunnustelemalla vaikkon umpisokea. ellauri216.html on line 790: Uuden Valamon vetäjänä Haritonia vaivaa mala fides. Se jättää vasitenkin vanhan tyylin surffaajat flunssaisina kitumaan Kantokoskelle, good riddance for bad rubbish, riitapukarit. Ja sitten on pahastuvinaan when they call his bluff. Vitun pelle. ellauri216.html on line 792: Uudessa Valamossa on melkein järjestään vanhoja ukkoja. Mutta kyllä köyryselän keppi suortuu kun pääsee navettaan auttelemaan karjakkotyttöjä raskaissa töissä kuten utareiden puristelussa. Erityisen kova löylymies on isä Filagri, joka saunoo vanttuut kädessä. Tammisaarelainen ämmä tilaa papukaijalle luostarista siementä. Tuskin sitä riittää veljesten omiin tarpeisiin. Pussit raahaa maata tyhjinä. ellauri216.html on line 795: Jatkosodan hyökkäysvaiheessa päästään oikeaan Valamoon kazastamaan bolshevikkituhoja. Kirkon ovessa on lappu: tukikohdan klubi. No sellainenhan se oli ennenkin. Onnex saatiin Sergein ja Germanin hopeinen arkku talteen vapaaseen länteen. Siellä siitä sahattiin vain hopeaa irti kilokaupallla. ellauri216.html on line 802: Haritonilla on nuori tyttö Nadja lisäpatjana yläkerran kesähuoneessa. Rizan sydän pehmeni ja sauva koveni Nadjan kyynelistä. Nadja Nadja soromnoo! kuuluu imugeenin kesähuoneesta. Täyttä puppua! dementoi isä Hariton. Lihani on kuoleutunut, kuten saimme kovan yrityxen jälkeen todeta. Ax, nyet, nyet! ellauri216.html on line 804: Jotkut tahot puuhaavat Rizasta nyt pyhimystä. Ottavatko huomioon että se pyrki sodan jälkeen Moskovan patriarkan alaisexi takas Valaam Islandiin? ellauri216.html on line 807: Ensin muskoviitit eivät olleet huolia takinkääntänyttä Haritonia. No problem, käännän palttoon uudestaan! Muskoviitit tulevat Papinniemeen mitä ihanimmassa syysilmassa. Teemme maakumarruxia, oomme Kremlin edessä rähmällään kuin Urho Kekkonen. Palaamme kaikki noudattamaan vanhaa lukua. ellauri216.html on line 813: Munkit pääsisivät bolshevikkienkin puolesta takas vanhaan Valamoon mutta luovutetun Karjalan porukat pelkäävät Karjalan venäläistämistä ja vastustavat. Ei tästä taida tulla lasta eikä paskaakaan. Se joka kannattaa ryssänkirkkoa on Suomen petturi. Se joka kannattaa Suomen kirkkoa on ryssän petturi. Valize sitten siitä. Vitun pellejä. ellauri216.html on line 828: Jeesuksen rukouksen harjoittaminen on mietiskelyä, jossa ihmistajunnan syväalueella, »sydämessä», kohdataan ajaton ja paikaton — ikuinen ja kaikkialla oleva — Hän, joka on sanonut itsestään: »Minä olen se, joka minä olen» (2.Moos.3:14). Mä oon mikä oon ja muuxi muutu en. Kohdataan Jumala sellaisena kuin Hän on. Tule sellaisena kuin olet. Kristina-täti piti luokkakavereille pyjamabileitä. ellauri216.html on line 836: Tämä kirja on kokoelma tekstejä eri lähteistä, päivittäiseksi hengelliseksi lukemiseksi, jonka on koonnut Valamon igumeeni Hariton (k.1947), joka joutui v.1940 lähtemään luostaristaan Suomeen, mutta joka ehti neljä vuotta aikaisemmin julkaista tämän kirjan, joka on sittemmin käännetty suomen lisäksi englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi. Mukana on kirjan lopussa myös erilaisia rukousohjelmia, ja jotkut tekstit saavat myös alaviitteita selityksineen eri termeistä tai kirjoitelmien kirjoittajista, sopivasti myös ei-ortodoksisille lukijoille. ellauri216.html on line 848: Sydämen rukous on ortodoksisen rukouselämän keskeinen muoto, jota harjoitetaan toistamalla, usein rukousnauhaa apuvälineenä käyttäen Jeesuksen rukousta ("Herra Jeesus Kristus Jumalan poika armahda minua syntistä / armahda meitä") tai jotakin muuta lyhyttä rukousta. Jeesuksen rukous on saanut inspiraationsa Uuden testamentin publikaanin rukouksesta ja on hioutunut nykymuotoonsa vuosisatojen kuluessa. ellauri216.html on line 854: Igumeni Haritonin kirja on tehty käsikirjaksi, joka on tarkoitettu luettavaksi yhä uudestaan. Niinpä suosittelisin tätä kirjaa jokaiselle omaan hyllyyn hankittavaksi. Sen seuraxi voi ostaa Salingerin romskun Frannysta ja Zooeystä. ellauri216.html on line 873: Ruumiin hiljaisuus on ruumiin rajoittamista. ”Hesykian alku on jumalallinen lepo” (pyhä Gregorios Siinailainen). Välitila on ”valaisevan voiman ja näkemisen tila; ja se päätyy ekstaasiin tai mielen hurmioon kohti Jumalaa” (sama.). Pyhä Portaiden Johannes viitaten ulkonaiseen, ruumiilliseen hiljaisuuteen, kirjoittaa: ”Hiljaisuuden rakastaja pitää suunsa kiinni, eikä koko ajan pomiloi”. ellauri216.html on line 877: The term nepsis comes from the New Testament's First Epistle of Peter (5:8, νήψατε, γρηγορήσατε. ὁ ἀντίδικος ὑμῶν διάβολος ὡς λέων ὠρυόμενος περιπατεῖ ζητῶν τινα καταπιεῖν — NIV: Be alert and of sober mind. Your enemy the devil prowls around like a roaring lion looking for someone to devour). There nepsis appears in a verb form, in the imperative mood, as an urgent command to vigilance and awakeness: "be alert and awake". ellauri216.html on line 883: Haluan viitata pyhään Basileios Suureen esimerkkinä pyhästä hesykiasta. Kirjeessä ystävälleen pyhälle Gregoriokselle hän kirjoittaa hesykiasta sielun puhtauden alkuna, ja ruumiin hesykiasta, s.o. kielen, näön, kuulemisen ja sanojen rajoittamisesta. Hän sanoo esimerkiksi: ”Sielun puhdistumisen todellinen alku on hiljaisuus, jossa kieli ei antaudu keskusteluun ihmisten asioista eikä silmät tarkastelemaan ruusuisia poskia, mehukkaita tissejä tai sieviä vartaloita, eikä korvat vaimentamaan sielun ääntä kuuntelemaan lauluja, joiden ainoa tarkoitus on viihdyttää, tai sanoja vitsailemaan ja pilailemaan – käytäntö, joka ennen kaikkea muuta pyrkii höllentämään sielun äänen”. ellauri216.html on line 897: Pienen rauhallisemman ajan ja rakentamisen jälkeen alkoi 1600-luvulla uusi ahdinko, jonka aiheutti muun muassa Laiska-Jaakkona tunnettu sotapäällikkö Jaakko De la Gardie. Se on meidän sukulaisia Munkit joutuivat jälleen lähtemään evakkoon saareltaan. Jaakko De la Gardien joukot tunkeutuivat saarelle, polttivat puurakennukset, hävittivät kaksikerroksisen kivikirkon perustuksiaan myöten. Tiilistä tehtiin muun muassa luterilaisia kirkkoja. Vitun pellejä. ellauri216.html on line 907: Luostarin johtaja kuitenkin päätti totella valtiovaltaa ja sai lopulta palautettua kurin luostariin konevizan ahkeralla käytöllä. Konevitsaan määrättiin 1. tammikuuta 1924 sijoitettavan kotiarestiin lakkautuspalkalle asetettu entinen arkkipiispa Serafim; hänen valvojakseen ja rippi-isäkseen määrättiin silloinen luostarin valvoja, pappismunkki, myöhempi igumeeni Muurikki. Kaksi vuotta kestänyt oleskelu päättyi kun Serafim anoi ja sai siirtolaisviisumin Isoon-Britanniaan jonne hän sitten muuttikin – menettäen samalla lakkautuspalkkansa. No ize asiassa se muutti sieltä Moldaviasn loppupeleissä. ellauri216.html on line 909: Uusi sota katkaisi uudelleen luostarin toiminnan v. 1939. Kaikki komennettiin pois saarelta ja arvokkain omaisuus evakuoitiin samalla. Talvisodassa luostarin rakennukset säilyivät hyvin pommituksilta. Munkit olivat palanneet luostariin ja kokoontuivat pommituksien aikoina kirkkoon rukoilemaan. Välirauha pakotti veljestön kuitenkin jättämään luostarin maaliskuussa 1940. Hieman kaoottisessa tilassa tapahtuneessa muutossa jäi saarelle muun muassa suuri kirjasto, ikonostaasi ja kirkonkellot suurimmaksi osaksi. ellauri216.html on line 911: Karjalan takaisinvaltauksen yhteydessä osa munkeista palasi saarelle lokakuussa 1941 ällistelemään neuvostoliittolaisten tekemiä vaurioita ja tuhoja. Seuraavan kevään kesän munkit saivat elää saarella melko rauhassa, mutta syksyllä 1942 alkoivat taas pommitukset ja munkit joutuivat lähtemään vielä kerran sotaa pakoon. Tällä kertaa pako jäi pysyvämmäksi. ellauri216.html on line 922: Sotien jälkeen vanha Konevitsan luostari Laatokan saarella oli muussa käytössä, muun muassa sotilaiden tukikohtana lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Olojen helpotettua saarelle alkoi muuttaa uusia rukoilijoita ja venäläisen luostarin toiminta alkoi elpyä. Vuonna 1991 Konevitsan luostariin määrättiin johtajaksi (venäläisen perinteen mukaan varajohtajaksi) arkkimandriitta Nazari, joka aloitti aktiivisen luostarin jälleenrakentamisen muun muassa suomalaisten ortodoksien ja pyhiinvaeltajien avulla ja talkootyöllä. Luostarin ilme on kohentunut huomattavasti, vaikka neuvostoajan tuhot olivat suuret: esimerkiksi vanha hautausmaa oli tasoitettu jalkapallokentäksi, rakennukset olivat hirvittävässä kunnossa ja satama ja monet muut paikat täynnä ympäristölle vaarallisia kommunistijätteitä ja roskia. ellauri216.html on line 928: Kenotafin jäännökset – irralliset kyljet ja päädyt sekä osa kannesta – ovat Kuopiossa Ortodoksisessa kirkkomuseossa. Säilyneet kappaleet on kiinnitetty puiselle alustalle lasivitriiniin. Alkuperäisen kenotafin paikalle luostarin entistettyyn alakirkkoon rakennettiin puuveistotyönä halpa uudiskappale. Kizaita pellejä. ellauri216.html on line 935: Ortodoksisen perimätiedon mukaan kreikkalainen munkki Sergei asettui asumaan Valamon saarelle vuonna 992. Hän sai myöhemmin seuraajakseen munkki Hermanin, joka oli kristinuskoon kääntynyt karjalainen. Luotettavammat lähteet ajoittavat luostarin perustamisen 1100-luvun puolivälin tienoille. Vihonviimeinen arvaus on 1389. ellauri216.html on line 941: Lyhyenä rauhan aikana veljestö palasi luostariin, mutta luostari ei ehtinyt uudelleen vaurastua entiselleen, ennen kuin uusi sota alkoi. Vuonna 1611 ruotsalais-suomalainen sotilasosasto hyökkäsi Valamoon, josta munkit olivat juuri ennättäneet paeta ainoastaan pyhien Sergein ja Hermanin pyhäinjäännökset sekä vähän irtaimistoa mukanaan. Valamo tuhottiin maan tasalle ja sotilaat veivät mukanaan koko luostarin omaisuuden. Veljestö pakeni Vanhaan Laatokkaan (Staraja Ladoga) ja myöhemmin Tihvinään ja lopulta autioon Vasilin luostariin Vanhaan Laatokkaan. Valamon saaristo hiljeni yli sadaksi vuodeksi. 1710-luvun alkuun asti siellä oli vain muutamia talonpoikaistaloja. ellauri216.html on line 953: Igumeni Damaskin tuli luostarin johtoon vuonna 1839 ja hänen aikanaan luostari saavutti suurimman laajuutensa veljestön määrän kasvaessa tasaisesti. Hän oli hesykastisen rukousperinteen kannattaja ja ankaran kurin ja järjestyksen mies. Igumeni Damaskinin aikana alettiin suunnitella luostarille uutta pääkirkkoa. Sen rakentaminen kuitenkin kesti ja se valmistui Damaskinin ja hänen seuraajansa Jonataninkin jo kuoltua vuonna 1896. Valmistuessaan se oli yksi Suomen suurimmista kirkoista 75 metrin korkeudellaan. ellauri216.html on line 966: Myös papisto piti kokouksiaan Valamossa. Ensimmäiset papiston veljespäivät pidettiin vuonna 1926. Nykyään papisto kokoontuu Uuden Valamon luostarissa vuosittain. Tämä tapa on perua papiston ensimmäisestä kokouksesta Valamossa. Valamon luostari julkaisi myös hengellistä kirjallisuutta, joka tosin 1930-luvulle asti oli pääosin venäjänkielistä posmitusta. ellauri216.html on line 970: Vuoden 1939 matkailukausi oli Vanhassa Valamossa ollut tavallista vilkkaampi. Sodan mahdollinen syttyminen näkyi mm. siinä, että luostarin ruokavaroja ryhdyttiin luetteloimaan ja säännöstelemään, kun aiemmin esim. teetä ja sokeria oli aina ollut vuoden tarvetta vastaava määrä. Luostariin tuli myös kaksi luterilaista sotilaspappia, jotka järjestivät ehtoollistilaisuuden Uuden Jerusalemin skiitan kirkkoon. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Valamoon kuuluvassa kirkossa veisattiin luterilaisia virsiä. Tzort vazmi, kak strashno! ellauri216.html on line 996: Asuntooni taakse halkovajan, ellauri216.html on line 1021: Moskovan rauhan astuttua voimaan 13.3.1940 jäi luostarin evakuoimiseen aikaa vain muutama päivä. Se tapahtui kuorma-autoilla Laatokan jäätä myöten, kun ensin oli kuljetettu pois saarella ollut sotilaskalusto. Luostarin kalleimmat taide-esineet lähetettiin Rautalammin kotiseutumuseoon. Arkkipiispan kehotuksesta myös kaikkien skiittojen kirkoista pyrittiin kuljettamaan pyhittäjäisien reliikit pois. Kaikki nämä kuljetettiin Lahdenpohjaan, jossa tavarat lastattiin junanvaunuihin ja koottiin myöhemmin Suolahteen odottamaan pysyvämpää sijoituspaikkaa. ellauri216.html on line 1023: Viimeistä irtaimiston evakuointia eli syrjäisempien skiittojen omaisuuden pelastamista tekemään jäi viisi miestä: molemmat sotilaspastorit eli pappismunkit isä Pietari (Pauli Jouhki) ja isä Paavali, isä munkkidiakoni (1952 pappismunkki ja 1968 igumeni) Simforian, Laatokan Karhun nimellä tunnettu Sergei-matkustajalaivan munkkikapteeni, puolalaissyntyinen isä Irakli sekä yksi maallikko, insinööri Vladimir Kudrjatsev. Heidän tehtäväkseen jäi kerätä merkittävimmät ikonit, ehtoolliskalustot, muu irtain jumalanpalvelusvälineistö, antiminssit, pyhäinjäännökset, siirtokelpoiset kirkonkellot ja muu kysymykseen tuleva arvo-omaisuus talteen ja evakuointikuntoon kaikista kirkoista ja tsasounista. ellauri216.html on line 1027: Pääluostarin alakirkon ikonit saatiin evakuoitua, yläkirkosta saatiin mukaan huomattavimmat ikonit ja irti lähtenyt jumalanpalvelusvälineistö kokonaisuudessaan. Kirjastokin onnistuttiin pelastamaan sullomalla kirjat tyhjiin perunasäkkeihin, joita sattumoisin tai kaizelmuxen armosta oli riittävästi. Sotilaat antoivat auliisti kuljetusapua mantereelle jossa evakuoitu tavara lastattiin juniin. Sotatoimien loppuminen 13. maaliskuuta 1940 helpotti kuljetuksia aivan oleellisella tavalla. Luostarin vahvat ja hyvin hoidetut hevoset selvisivät tästä kuljetusurakastaan hyvin; sotatoimien päättymisen johdosta nekin pääsivät mukaan evakkoon, paitsi ne muutamat, jotka kaatuivat urheasti työnsä ääreen ennen rauhan tuloa. Tosin rekikaluston niukkuuden vuoksi armeijan kuorma-autot kuljettivat huomattavan osan ihmisistä ja tavarasta mantereelle. ellauri216.html on line 1033: Muutamat munkit kuitenkin menivät sinne tekemään korjaustöitä ja valvomaan rakennuksia. Saaristoon oli sijoitettuna myös sotilasosasto. Valamoon jatkosodan aikana siirtyneet munkit poistuivat saarelta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikaan 20.6.1944. He "evakuoivat" luostarin omaisuutta vielä jonkin verran, mm. kirkonkelloja ja ikoneita. Valamon saarella olleet sotilaat poistuivat saarelta rauhan jo astuttua voimaan 20.9.1944. ellauri216.html on line 1065: Vuonna 1774 Herran kirkastumisen kirkko vihittiin käyttöön. Temppelin ympärille rakennettiin sellihuoneita neliön muotoon, jonka kulmiin pystytettiin Neitsyt ("talvi", eli lämmitetty) ja Nikolskaja-kirkot. ellauri216.html on line 1083: Lokakuun vallankumouksen jälkeen Valaam tuli osaksi vasta muodostettua Suomea. jonka ansiosta luostari nimellisesti säilyi, mutta kansallisen vähemmistön kirkkona (Suomen pääuskonto on luterilaisuus ) hän joutui yhä useampaan Suomen viranomaisten syrjintään.. Suomen viranomaiset vaativat arkkipiispa Serafimia (Lukyanov) oppimaan suomea kolmen kuukauden kuluessa. Vladyka ei saapunut kielikokeeseen, ja tämän vuoksi hänet karkotettiin Konevetsin saarelle. Venäjän ortodoksisen kirkon venäläistämisasiassa Suomen viranomaiset alkoivat koordinoida toimiaan viranomaisten kanssa.Viro. jossa ortodoksisen kirkon venäläistäminen nostettiin nopeasti valtion politiikan arvoon ja testattiin pääosin venäläisellä Petseriläisellä alueella. Marraskuussa 1923 Karjalan piispaksi, arkkipiispa Serafimin kirkkoherraksi nimitetty pappi Herman Aav erotettiin Virosta. Hänen alaisuudessaan luostari syöksyi "erimielisyyden ja oikeudenkäynnin" ilmapiiriin. Vuodesta 1925 lähtien Valamon ortodoksiset jumalanpalvelukset käännettiin suomeksi. Samanaikaisesti Suomen viranomaiset vahvistivat itse saaria perusteellisesti sotilastekniikan osalta yhteenotossa Neuvostoliiton kanssa. ellauri216.html on line 1085: Vuodesta 1923 Konstantinopolin patriarkaatin alaisuudessa ollut Suomen ortodoksinen kirkko. joka siirtyi samana vuonna uuteen Juliaaniseen kalenteriin Suomen viranomaisten painostuksesta, otti läntisen pääsiäisen. mikä pakotti Valamon luostarin siirtymään uuteen tyyliin.. Siirtyminen uuteen tyyliin 1920-luvulla oli syynä Valaamin yhtenäisyyden tuhoutumiseen. 10 vuotta luostarissa kestäneen vastakkainasettelun päättivät saarelle laskeutuneet suomalaiset erikoisjoukot. Merkittävä osa veljistä kieltäytyi silloin alistumasta Suomen arkkipiispa Hermanille. Nämä "vanhan kalenterin" munkit menivät Serbiaan, Kreikkaan, Makedoniaan, Saksaan, Yhdysvaltoihin ja Marokkoon. ellauri216.html on line 1100: 26. marraskuuta ja 9. joulukuuta 1939 (vanhan tyylin mukaan) suoritettiin ensimmäiset Neuvostoliiton ilmahyökkäykset Valaamaan. Joulukuussa 1939 evakuointi Valaamasta aloitettiin. 20. joulukuuta 1939 sairaita ja vanhuksia munkkeja sekä aloittelijoita ja naisia vietiin pois saarelta. 28. joulukuuta 1939 tapahtui toinen evakuointiaalto. Näiden kahden aallon aikana evakuoidut (136 henkilöä) sijoitettiin koulurakennuksiin 120 km Jyväskylästä pohjoiseen. 6. helmikuuta 1940 tapahtui uusi evakuointi - kaikki munkit ja apotti lähtivät armeijan kuorma-autoihin, jättäen luostariin viisi henkilöä: kaksi hierojamonkkia (suomalaisten ortodoksisten sotilaiden hoitoon), hierojamonkki Simforian (Matveev), noviisi insinööri Vladimir Kudrjavtsev, höyrylaiva "Sergius"-munkin kapteeni Irakli (Maikevich). ellauri216.html on line 1107: Suuren isänmaallisen sodan lopussa vuonna 1945 metropoliita Grigori (Tšukov) vieraili Uudessa Valamissa ja liitti luostarin Moskovan patriarkaattiin. Monet vanhat munkit ilmoittivat haluavansa palata kotimaahansa, vanhalle saarelle. 12 vuoden kuluttua, vuonna 1957, luostari siirtyi Suomen ortodoksisen kirkon lainkäyttövaltaan. Samana vuonna vain seitsemän munkkia lähti Neuvostoliittoon; nuorin silloin lähteneistä oli 59-vuotias ja vanhin 84-vuotias. Kirkkoslaavilaiset jumalanpalvelukset loppuivat vuonna 1977, ja viimeinen venäläinen munkki kuoli vuonna 1981. Nyt luostari jatkaa toimintaansa suomalaisena ortodoksisena luostarina ja vastaanottaa vuosittain yli 100 tuhatta kävijää - sekä pyhiinvaeltajia että turisteja. Tämä on syrjäinen, hyvin hoidettu luostari järvien ja metsien keskellä - museon, kulttuurikeskuksen ja kirjaston kera. ellauri216.html on line 1111: Vuoteen 1940 asti Valaam oli pieni "munkkien valtio" - obskurantisteja, riistäjiä, pankkiireja, sitten - vakoojia ja sabotöörejä, kansainvälisen vastavallankumouksen etuvartio Neuvostoliiton rajalla. Tämä "valtio" oli pinta-alaltaan 30 kertaa suurempi kuin Vatikaani - paavin "valtio", kaksi kertaa suurempi kuin Monacon ruhtinaskunta - osa feodaalista Eurooppaa. Ja Valaam munkkien tulot olivat neljä kertaa suuremmat kuin Monacon ruhtinaskunnan tulot. Miljajev totesi, että "koko Valaamin historia 1918-1940. on tarina Neuvostoliiton vastaisesta etuvartiosta Neuvostoliiton luoteisrajoilla". Miljajev valitsi luostarin kirjastosta 1 191 kirjaa vientiin Neuvostoliittoon, mutta ennen Suuren isänmaallisen sodan alkua kaikkia ei viety. ellauri216.html on line 1130: Vuonna 1998 Valamon luostarin veljien lausunto ekumenian haitallisuudesta ja yhteistyöstä Kirkkojen Maailmanneuvoston (WCC) kanssa sai suuren julkisen kohun. "Osallistuminen KM:n toimintaan kirkolliseen pohjaanharhaoppi", Valaamin luostarin veljet sanoivat lausunnossaan, "pakottaa väistämättä ekumeenisen liikkeen ortodoksiset osallistujat kohtelemaan heterodoksisia yhteisöjä tasa-arvoisina Pyhän Hengen siunaamina 'kirkkoina', mikä rikkoo yhden, pyhän, katolisen dogmaa. ja apostolinen kirkko." Lausunnon allekirjoitti 150 luostarin munkkia, mukaan lukien papisto, jotka vastustivat jyrkästi yhteisiä "ekumeenisia rukouksia" erityisesti uuden ajan Suomen ortodoksisen kirkon kanssa, jonka piispat halusivat myös palvella Valamalla. ellauri216.html on line 1143: Valaam-luostari on stauropegiaalinen, eli se on Moskovan ja koko Venäjän patriarkan suorassa valvonnassa ja kanonisessa hallinnossa. Ristiinnaulittu, käännettynä sanatarkasti. Patriarkka Aleksius II :n asetuksella luostari entisöitiin Valamon luostariin, josta on säädetty Valamon luostarin vanhassa peruskirjassa, joka on hyväksytty käyttöön myös patriarkan asetuksella. Pyhän Bileamin peruskirja laadittiin Athoksen luostarien tyypin ja vakavuuden mukaan; käskee "ei tehdä apottille mitään ilman veljien neuvoa". Siksi vanhempien veljien hengellinen neuvosto kokoontuu säännöllisesti, johon kuuluvat apotit, rippiri, dekaani, hotellinpitäjä, sakristi, hegumenin apulainen pyhiinvaeltajien vastaanottamiseksi, sketopäät, rahastonhoitaja, taloudenhoitaja ym ym. ellauri216.html on line 1146: Päivittäinen liturginen ympyrä Valaamin luostarissa alkaa kello 17 pienellä soitolla. Sitten luetaan Valaam-luostarisääntö, kolme kaanonia akatistin kanssa Jumalanäidille ja anteeksiantoriitti. Säännön jälkeen veljet menevät ruokasaliin illalliselle. Kello 21:00 kello soi ilmoittaen hiljaisuuden ajan, jonka aikana munkit lukevat sellin sääntöä, joka koostuu Jeesus-rukouksesta ja kumartumisesta. Matiinia, jota edeltää Midnight Offia, vietetään luostarissa kello 5. Tämän jälkeen tarjoillaan varhainen jumalallinen liturgiapala. Palvelu päättyy yhdeksännen alussa. Aamuteen (sello) ja lyhyen tauon jälkeen luostarit, aloittelijat ja työläiset menevät dekaaneille määrättyihin tottelevaisuustreeneihin. ellauri216.html on line 1152: Klo 22 ollaan menossa nukkumaan. Veljesten uni kestää yleensä neljä-viisi tuntia yöllä ja pari tuntia päivällä päivällisen jälkeen. Yhteensä nukkumiseen on varattu kuudesta seitsemään tuntia vuorokaudessa patrististen kirjojen mukaan. Philokalia sanoo. että noviisi munkin tulisi nukkua kuusi tuntia. ”Vähempi ei ole välttämätöntä, koska hermosto ei välttämättä kestä. Mutta tarpeeksi unta ei myöskään suositella”, piispa Pankraty täsmensi lehdistölle antamassaan haastattelussa. ellauri217.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri217.html on line 35: ookie.net/popeye/images/7/77/Oscar.jpg/revision/latest?cb=20150609201456" width="100%" /> ellauri217.html on line 49: Tänään heitin 30 vuotta vanhoja työperäisiä paska kansioita kellarista moolokkiin. Vizi että ne oli noloja. Koko lindquistin urani oli yhtä tunarointia. Kermit-sammakon käyttö VAX laiteympäristössä. Press the shift and insert keys. Nyt on koko oikea käsi ja kylki siitä ihan rampana. ellauri217.html on line 65: Critics claimed that Gabalawi stands for God. Mahfouz rejected this to avoid fatwa saying that Alp-Öhi stood for "a certain idea of God that men have made" and that "Nothing can represent God. God is not like anything else. God is gigantic." Kiemurteli kuin mato koukussa. Tai sit vuorenpeikko olis yxinkertaisesti Abraham, se mamu Irakista? Joka pani paxuxi muka-siskonsa? Ja toisen kerran ruiski Iisakin vielä satavuotiaana jugurttimainoxena? Hizi mixei mun letku ollut niin kestävä. Alexi Laihon haudalla on texti: tässä lepää paarma. Mun letkun kivessä lukee: tässä lepää toukka. Turhaan odotan sen ylösnousemuksen hetkeä. ellauri217.html on line 67: The first four sections retell, in succession, the stories of: Adam (Adham أدهم) and how he was favoured by Gabalawi over the latter's other sons, including the eldest Satan/Iblis (Idris إدريس). In subsequent generations the heroes relive the lives of Moses (Gabal جبل) - Ai Moosesko? No ehkä vähän, Mooses oli urpo, mukiloi jonkun sivullisen kuoliaaxi, tapas Jehun pensaassa, senkin käärme koveni sauvaxi, se imitoi Hammurapia - mut on siinä mukana myös Jakobia eli Israelia, Jesus (Rifa'a رفاعة) and Muhammad (Qasim قاسم). The followers of each hero settle in different parts of the alley, symbolising Judaism, Christianity and Islam. The protagonist of the book's fifth section is Arafat (عرفة), who symbolises modern science and comes after the prophets, while all of their followers claim Arafat as one of their own. ellauri217.html on line 69: Central to the plot are the futuwwat (strongmen) who control the alley and exact protection money from the people. The successive heroes overthrow the strongmen of their time, but in the next generation new strongmen spring up and things are as bad as ever. Arafat tries to use his knowledge of explosives to destroy the strongmen, but his attempts to discover Gabalawi's secrets leads to the death of the old man (though he does not directly kill him). The Chief Strongman guesses the truth and blackmails Arafat into helping him to become the dictator of the whole Alley. The book ends, after the murder of Arafat, with his friend searching in a rubbish tip for the book in which Arafat wrote his secrets. The people say "Oppression must cease as night yields to day. We shall see the end of tyranny and the dawn of miracles." Haha, night follows day as surely as the other way round, and night wins out in the end. Valot sammuu, haju jää. ellauri217.html on line 71: It was this book that earned Naguib Mahfouz condemnation from Omar Abdel-Rahman in 1989, who called on him to repent or be killed, Abdel-Rahman also claimed that "If this sentence had been passed on Naguib Mahfouz when he wrote Children of the Alley, Salman Rushdie would have realized that he had to stay within bounds" after the Nobel Prize had revived interest in it. As a result, in 1994 – a day after the anniversary of the prize – Mahfouz was attacked and stabbed in the neck by two extremists outside his Cairo home. Mahfouz survived the attack, yet he suffered from its consequences until his death in 2006. Salman sai myös luovuttaa silmän silmästä loppupeleissä, yhtä tyhmänä kuin Daabas. Silmäpuoli Sinbad merenkulkija, Popeye the sailor man! ellauri217.html on line 78: Calle Roseniuxen Elämän Leipä löytyi kierrätyskeskuxen ilmaiskopista. Se on yhtä höttöä kuin amerikkalaisten Wonder Bread. Vittuako se sanoo Peeveliä apostolixi, ei Pive kuulunut Jepen valizemaan ykkösketjuun vaan valkkasi ize izensä ja alkoi kexiä lisää juttuja omiin nimiinsä. Ne on paras jättää omaan arvoonsa. ellauri217.html on line 79: Myös Paavali kertoo olevansa apostoli esimerkiksi Kirjeessä roomalaisille. Vitun paimenkirjeitä. Lampaille mailia, ei ne osaa edes lukea. Makaavat pää asfaltilla serpentiinitien mutkassa. Hän kutsuu itseään erityisesti ”pakanoiden apostoliksi”. Paavali vetosi Herran näkemiseen puolustaessaan omaa apostoliuttaan, sitä tosin ei ollut kukaan näkemässä. Paavali kuitenkin mainitsi olevansa apostoleista vähäisin, koska oli aiemmin vainonnut kristittyjä. Hän joutui myös monesti puolustamaan auktoriteettiaan. ellauri217.html on line 81: Merkille pantava on jae Room. 16:7, jossa Paavali mainitsee Andronikoksen ja Junian, jotka ovat ”arvossa pidettyjä apostoleissa”. Junia-nimisen apostolin sukupuolesta on käyty paljon keskustelua, mutta mikäli hän oli naisoletettu, Paavali tulee epähuomiossa maininneeksi ainoan naisapostolin, josta meille on jäänyt todisteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei naisia olisi voinut olla enemmänkin apostoleina. Magdalena ainakin sai ehkä useinkin todistaa pikkuveikan ylösnousemusta. Tarkkaa naisapostolien määrää on mahdotonta tietää. Paavalin jakeissa 1. Kor. 15:3–8 antaman tiedon mukaan Kristus ilmestyi yli viidelle sadalle. Tätä tietoa ei ole vahvistettu evankeliumissa. Kaikista ylösnousemuksen todistajista ei kuitenkaan välttämättä tullut apostoleja. Talmudin mukaan Jeesuksella oli vain viisi opetuslasta, Matthai, Nakai, Nezer, Buni ja Todah. Kun Kristuksen kirkko perustettiin 6. huhtikuuta Joseph Smith ja Oliver Cowdery asettivat toisensa apostolin virkaan kun heidät oli ensin hyväksytty kirkon johtajiksi. Mormonistisessa yhteisössä, on tällä hetkellä viisitoista apostolia. Kaksitoista apostolia muodostaa kahdentoista apostolin koorumin (Lälli kooros). Sen yläpuolella on kirkon ensimmäinen presidenttikunta, jonka muodostavat kirkon presidentti ja hänen kaksi neuvonantajaansa. Myös he ovat apostolin viran haltijoita. ellauri217.html on line 84: Apostolisiin isiin luettujen henkilöiden lista on vaihdellut jonkin verran. Se perustuu vahvasti kirkon perinteisiin, vaikka kirjallisuuskriittinen tutkimus onkin todistanut, etteivät kaikki heidän nimiinsä pannut kirjoitukset ole peräisin heiltä saati toiselta vuosisadalta. Toisaalta uudemmista löydöistä 1880-luvulla löydetty Didakhe on ajoitettu apostolisten isien aikaan. Didakhe on varhaisin tunnettu kirkkojärjestys. Se koostuu kolmesta pääosasta, jotka käsittelevät kristillisiä oppeja, toimituksia, kuten kastetta ja ehtoollista, sekä kirkon organisaatiota. Siitä ei Wilho todennäköisesti perustanut. ellauri217.html on line 86: Vaimojen himoizemisesta on Callella paasaus elokuun 23. pnän kohdalla. Tässä on jumalallinen majesteetti vihdoin ilmoittanut mitä hän oikeasti tahtoo ja tarkoittaa kaikissa käskyissään. Hän on ennen muuta yxityisomistuxen ja nokintajärjestyxen jumala. Kuten esim. herran tässä nimittämät himot: Lähimmäisen vaimon himo (tai epäpuhtaan hekuman himo) tai hänen palvelijansa himo (joka voi olla miehimyxen himoa) tai hänen härkänsä tai aasinsa himo (ahnauden t. sodomian himo) tai jonkun lähimmäisesi omaisuuteen kuuluvan himo, s.o. kaikkea, mitä Jumala ei ole antanut sinulle, vaan lähimmäisellesi, joko se sitten on maallisia omistuksia tai jokin muu etusija, sellaista sinun ei tule himoita, ei ei se on minun! ellauri217.html on line 87: Tästä huomaamme, että tämän käskyn ydin ja salaisuus on: Hyvinä lapsina emme saa pyytää mitään muuta Jumalalta kuin suosionosoituxia. Jos Jumala tahtoo antaa meille ruokaa, juomaa, vaatteita, ystäviä, kunniaa ja arvonantoa, ja paljon paljon pillua, niin nauttikaamme siitä parhaaksemme ja kiittäkäämme Herraa, niin kauan kuin hän niitä nauttiaksemme suopi. Himohaudassa ei sovi imeä imettäjän kannua kuin imugeeni Hariton, paizi herran luvalla. Herra ize on luvallisen halun ainut esine. Kuitenkin on sydämeni aivoitus ja halu paha syntymästä asti, vauvana se jo halajaa imettäjän kannua. Eli kiitti vaan herra siitäkin vähästä. Hyvä antaa vähästään. ellauri217.html on line 105: “You are a stimulating person. You brighten social gatherings with your flesh and original ideas. Your conversation tends to be sprinkled with novelty and wit. You have a quick tongue and charisma. You are probably an excellent salesman. There is a lot of nervous energy within you looking for an outlet. You love your freedom and you see this life as an ongoing adventure. You are upbeat and optimistic.” ellauri217.html on line 133: Kaikki, mitä Muhammedin elämäkerrasta tiedetään, on peräisin Ibn Ishaqin 700-luvun puolivälin jälkeen kirjoittamasta elämäkerrasta. Sitä täydentää 800-luvulla kirjattu hadith-muotoinen perimätieto. Muslimit katsovat, että myös Koraani kertoo Muhammedista, mutta tällöin luotetaan Ibn Ishaqin tapaan tulkita Koraanin tekstejä. Sana "Muhammed" esiintyy Koraanissa vain neljä kertaa, ja se viittaa Muhammediin vain kannessa. Kukaan ei tiedä, mitkä kertomukset ovat tosia ja mitkä keksittyjä (paizi Allah joka kexi ne). ellauri217.html on line 137: Toinen Muhammedia koskeva lähde ovat 800-luvulta alkaen kootut lyhyet suullisesta perinteestä kootut tarinat, joissa kerrotaan, mitä Muhammed jossakin tilanteessa sanoi tai teki. Tämä hadith-kirjallisuus muodostaa yhdessä Koraanin kanssa islamilaisen lain eli šarian perustan. Sen luotettavimpana pidetty osa on niin sanotut "kuusi kirjaa" eli kutub al-sittah. Hadith-kertomukset ovat yhteydestä irrotettuja anekdootteja, jotka eivät kerro mitään Muhammedin elämänvaiheista, mutta kertovat mikä on sunna, eli Muhammedin antama ihanteellinen esikuva Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Jumalan lain sisältyminen Pyhään kirjaan ja profeetan esikuvaan muistuttaa juutalaisuutta, missä vastaavasti Mooseksen sunna oli perusta Mišnalle, joka yhdessä Tooran kanssa muodosti halakha-lain. ellauri217.html on line 139: Hadithien epäluotettavuus historiallisena tietolähteenä alkoi valjeta eurooppalaisille tutkijoille vasta 1800-luvun kuluessa. Vuonna 1890 Ignaz Goldziher päätyi lopulta arvioimaan, ettei yksikään hadith täyttänyt tieteellisen tiedon vaatimuksia. Muslimit puolestaan uskovat, että Koraani on peräisin profeetta Muhammedin elinajalta ja kertoo luotettavana aikalaislähteenä hänen elämästään. Länsimaiset tutkijat uskottelevat, että Muhammedin elämäkertaa on päinvastoin kirjoitettu islamissa niin, että Koraanin eri lauseiden ympärille on rakennettu kohtauksia Muhammedin sexielämästä. Tästä tafsauskirjallisuudesta esimerkin antaa Koraanin jae 9:65 "Me laskimme vain leikkiä". Koko kirja on vaan iso läppä, kuin Veikko Huovisen Veitikka. ellauri217.html on line 146: Ibn Ishaqin ja Ibn Hishamin kertomassa tarinassa Muhammedin isästä ei olla varmoja, mutta isoisällä on merkittävä rooli. Isoisä Abd al-Muttalib (Šaiba ibn Hāšim) oli vähällä uhrata Mekassa poikansa Abdullahin. Hän oli vannonut uhraavansa yhden pojistaan, jos saisi kymmenen poikaa. Arpanuoli osui Muhammedin oletettuun isään Abdullahiin. Abdalmuttalib oli jo ottanut Kaaban temppelissä ison veitsen käteensä, mutta monien vaiheiden jälkeen, joihin liittyi lisänumeroiden arvontaa, teko jäi tekemättä. ellauri217.html on line 152: Ibn Hisham kertoo, että kun Muhammedin isä Abdullah meni kosimaan Muhammedin tulevaa äitiä Jeminaa, muuan nainen asettui jalat harallaan morsianehdokkaaksi Abdullahin reitin varrelle. Hänet oli saanut liikkeelle miehen haarovälissä hehkunut valotäplä, joka oli merkki syntyvästä profeetasta. Abdullah kuitenkin kulki hänen ohitseen Aminan luo. Valo "siirtyi" pitkän äherryxen ja hedelmöityksen jälkeen isän otsalta letkulla Muhammedin äidin kohtuun. Kun Amina synnytti Muhammedin, hänestä lähti valo, jonka avulla näki Bostran linnat Syyriassa. Aminanko perseestä päivä paistoi? Juurikin niin! Ibn Ishaq kertoo, että valitettavasti kadonnut ”Jeesuksen aikainen evankeliumi” ennusti Muhammedin eli Munhamannan tulosta. Muhammedin äidin nimi, Amina, tarkoittaa hepreassa "kasvattajaa". Isän nimi Abdullah tarkoittaa "Jumalan palvelijaa" ja esiintyy Raamatussa esimerkiksi Abrahamin kunnianimenä. Ei järin omaperäistä. ellauri217.html on line 154: Ibn Hisham kertoo, että juutalaiset rabbit, kristityt munkit ja arabialaiset ennustajat alkoivat puhua Jumalan lähettilään tulosta, kun Aminan aika oli lähellä. Rabbit ja munkit löysivät tiedot kirjoistaan, ennustajat taas kuulivat sen jinneiltä, jotka kuuntelivat salaa taivaan puheita. Kun aika alkoi täyttyä, jinnejä saatanoita estettiin kuulemasta taivaan puheita ja heitä heiteltiin taivaan tähdillä kuin terävillä kivillä. Tästä jinnit tiesivät, että jotain hämärää oli tekeillä. ellauri217.html on line 156: 900-luvulla kirjoittaneen al-Tabarin mukaan Muhammed syntyi vuonna 567, 569 tai 572. Tai size oli 579. Vakiintuneimman perimätiedon mukaan Muhammed syntyi rabbi-kuun 12. päivänä vuonna 570. Mekassa Arabian autiomaassa Mekan mahtavimpaan Quraish-heimoon kuuluvaan klaaniin. Mekka sijaitsee vuorten ympäröimässä karussa laaksossa Länsi-Arabiassa Hijazin alueella. Islamilaisten lähteiden mukaan Mekka oli niemimaan länsiosan tärkein vaikka köyhin kauppakeskus. Ibn Hishamin kuvauksen mukaan se oli ahdas ja köyhä kaupunki. Siellä sijaitsi Kaaban temppeli, arabien tärkein pakanallinen palvontapaikka, jonka oli rakentanut Abraham. Mekasta tai Quraish-heimosta ei ole löytynyt historiallisia tietoja ennen 800-lukua, joten myös varhaiset tiedot Mekasta ovat lähinnä vain islamin tekopyhää historiaa. Ibn Hishamin mukaan mekkalaiset kuvailivat kaupunkiaan seuraavasti: "me asumme mitä ahtaimmassa kaupungissa ja meillä on vain vähän vettä ja niukka elanto." Muhammedin luonteesta Hisham kirjoittaa: "Kun hän kasvoi mieheksi, hän oli ylevyytensä ja jaloutensa ansiosta hyveellisin kansastaan, paras tavoiltaan, jaloin teoiltaan, paras naapurina, lempein, totuudenmukaisin, luotettavin ja kauimpana siveettömyydestä ja tavoista, jotka alentavat miehen." Supermäntä oli selkeästi tekeillä. Ja toisin kuin Rifaa, tällä kaverilla mäntä toimi jopa sakkolihassa. ellauri217.html on line 160: Muhammedin isä Abdullah kuului Mekan pääheimoon Quraišiin, mutta hän kuoli jo ennen pojan syntymää. Muhammedin äiti Amina kuoli pian miehensä jälkeen. Niinpä Muhammed kasvoi ensin isoisänsä Abdulmuttalibin ja tämän kuoltua setänsä Abu Talibin suojissa. Tämä otti Muhammedin jo lapsena mukaan kauppamatkoilleen muun muassa Syyriaan. Nuoruudessaan Muhammed tunnettiin lempinimellä Idi Amin. Se tarkoitti "suht luotettavaa". Tarina Muhammedin urpoudesta muistuttaa Mooseksesta urpona löytölapsena sekä Rooman perustajista (Romulus ja Remus), jotka olivat susia jo syntyessään kuten Fiat 124. Muhammedin ulkonäöstä Ibn Said toteaa, että se oli blondi. Samaan viittaa Ibn Hisham. Äiti ja isäoletettu olivat mustanpuhuvia karvakäsiä. ellauri217.html on line 168: Mahometti ajautui profeetaxi saman ikäisenä kuin mä. Sen Kovvola oli Mekka. Julkinen toiminta alkoi vasta noin kolme vuotta ensimmäisen ilmestyksen jälkeen, sillä hän harjoitteli pappispimitystä aluksi vain perhepiirissä. Ibn Hisham kertoo: ellauri217.html on line 171: Muhammed sai aluksi suojelua omalta heimoltaan, jonka johtaja oli Muhammedin setä Abu Talib. Tämä ei kääntynyt islaminuskoon, mutta suojeli hölmöä veljenpoikaansa. Muhammed keräsi sanomalleen kannattajia varsinkin köyhien joukosta, jotka tulivat kuulolle ilmaisen lounaan toivossa. Muhammedin lähisukulaisista islaminuskoon kääntyi Muhammedin veljenpoika ja tuleva neljäs kalifi Ali ibn Abi Talib. Talibaani abi. ellauri217.html on line 179: Ibn Hisham kertoo Muhametin taivasmatkasta useita muunnelmia. Tarinan mukaan Gabriel toi Muhammedille ihmiskasvoisen hevosen nimeltään Buraq, joka oli kantanut muitakin profeettoja. Muhammed päätyy Gabrielin kanssa Jerusalemiin, missä hän tapaa Abrahamin, Mooseksen, Jeesuksen ja joukon muita profeettoja, jotka olivat kokoontuneet rukoilemaan yhdessä. Muhammedille tuodaan tikapuut, joita pitkin hän nousee taivaan portille. Sitä vartioi 144 miljoonaa enkeliä. Muhammed nousee kaikkien seitsemän taivaan läpi ja sen jälkeen Paratiisiin. Mooseksen neuvosta Muhammed tinkii Jumalan kanssa päivittäisten rukousten määrästä, jonka saa vähennettyä viidestäkymmenestä viiteen. Mooses kehottaa jatkamaan tinkimistä, mutta Muhammed ei kehtaa. (Tää pätkä on selkeästi coveria Abrahamilta Sodoman ja Gomorran kaupankäynnistä.) ellauri217.html on line 185: Taistelussa muslimeilla oli apunaan enkelien armeija. Näiden tunnuksena olivat valkoiset turbaanit paitsi Gabrielilla, jonka turbaani oli keltainen. Enkeleiden avulla muslimit perivät voiton. Monijumalaisten ruumiit heitettiin kaivoon, jonne Jumalan lähettiläs huusi: "Kaivossa olijat! Oletteko huomanneet Herrojenne lupausten käyneen toteen? Minä ainakin olen huomannut Herrani lupauksen käyneen toteen! Haha!" ellauri217.html on line 187: Seuraavana vuonna sotaonni kääntyi ja Muhammedin hymy hyytyi. Muhammed haavoittui itsekin ja menetti poskihampaansa kasvoihin osuneesta kivestä. Taistelussa kuoli 22 monijumalaista ja 65 muslimia. Quraizanin heimoon kuuluneet juutalaiset olivat neuvotelleen viholliseen liittymisestä, mutta eivät olleet toteuttaneet aietta. Kun mekkalaiset olivat poistuneet Muhammed järjesti quraizalaisten juutalaisten joukkomurhan. Ibn Hishamin mukaan surmattujen määrä oli 600–900. Naisten joukosta Muhammed valitsi itselleen jalkavaimoksi juutalaisen naisen Raihana bint Zaidin. ellauri217.html on line 195: Muhammedin esitäytettyjä kuvia on tehty persialaisessa miniatyyritaiteessa 1500-luvulta lähtien enimmäkseen kuitenkin siten, että profeetan kasvot on maalattu valkoisen harson peittoon. Vuonna 2005 Tanskassa Jyllands-Posten -lehden julkaisemat Muhammed-pilapiirrokset herättivät islamilaisessa maailmassa levottomuuksia ja vaatimuksia tekijöiden surmaamisesta. Vuoden 2015 satiirisen ranskalaislehden Charlie Hebdon pilapiirtäjiä murhattiin terrori-iskussa lehden julkaisemien Muhammed-piirrosten vuoksi. Vuoden 2007 jälkeen ruotsalainen Lars Vilks joutui vaikeuksiin taiteellisesta projektistaan, jossa Muhammed oli piirretty surullisexi liikenneympyräkoiraksi. Vilks on sen jälkeen joutunut murhayritysten kohteeksi. Vielä ei ole tärpännyt. ellauri217.html on line 219: ”Jaakko oli rempseä ja todella hauska seuramies. Hänellä oli aina erilaisia juttuja kerrottavana. Hänellä oli erinomainen huumorintaju”, Dahlgren sanoo HS:lle. ellauri217.html on line 235: Julma kassi lyttää koloon kiiruhtavan skorpionin muuten vaan. Vitun apina! ellauri217.html on line 236: Mikä vaivaa kassia, se on kuin pieru exyxissä. He sighed pointing to his balls: I have a big secret here, too heavy to bear alone. ellauri217.html on line 247: Tyhmä Kassi sanoi Baddieta taistelun tuoxinassa epähuomiossa Kamaraxi. Aivan alkeismoka! Plopovin izemurhasiirto! Kassin sissisotatoimet sierralla tuo elävästi mieleen el Zorron ja Xavierin yhteenotot kapinakenraaleiden kanssa. Kassi olis Don Jaime ja Hassan Aurelio. Naiset viskoo kalliolta kiviä mutta konnamiehet käyttävät pizzalaatikoita kilpinä. Apinoiden kallot halkeilee kuin hasselpähkinät. Tappioluvut pysyvät silti naurettavina näissä esiteollisissa kärhämissä. ellauri217.html on line 256: Alkaa näyttää selvältä ettää büchlein kertookin Palestiinan kriisistä eikä Ebyktistä. Arafat korvaa cudgelit, noi luolamiesten rakkaat astalot tulivoimaisemmilla aseilla. Saadaan miestappioiden tuottavuus räjähtävään kasvuun ja Suomi - siis luvattu maa nousuun. Mukiloivien pikkucheefien tukkuporras jää tarpeettomaxi, kiitos hehtaaripyssyjen. Suomenkin sisäpolitiikan sanelee pian setä Samuli. ellauri217.html on line 258: Yasser Arafat olikin egyptiläinen ellen väärin muista mokkeri Steinbockin kirjasta. No helkkari, se oli palestiinalainen Gazasta! Tyypillistä farisealaista vääristelyä. Tässä se on Harry Potter tyyppinen velho eli peikkomies. Ilmeisesti niinkö tiedemies. Jaaha, nyt marssitetaan sadun misu esille, nätti vaikka huppu päällä toistaisexi. Pitää popup kahvilaa tossa vastapäätä. Nimi oli Ratafia, Fittavaan tai jotain sellasta. Se ei nyt ole niin tärkeetä. Arafat tahtoo selata luonnon suurta kirjaa niin kauan kun virsikirjan kannet ovat auki. Endoscopy fuck the pussy, to get the cervix point of view. It´s not strange for a bastard to look with all his force for an ancestor. Jöns-setä on tästä esimerkkinä. ellauri217.html on line 262: Älkää spoilatko, tää on hieno päivä ärjyi Saddam. Jumala on kuollut, se lainas Nietzscheä. Arafat kävi seuraavaxi nirhaamassa sen jumalan puolesta. Onko Yasser ehkä kopsannut Nobelin kexinnön: dynamiittipötkön? Nitroglyseriini tunnettiin, Alfred kexi tehdä siitä turvallista savella. Arafat put a spotted dick on his head and went to see the Trustee. Trusteen nimi oli Katri-Helena. Kirjamies ja lavatähti kohtaavat. Mikä sai sinut pettämään kansan asian? No salamiakki! Ei kyllä se paukkupullo oli ydinpommi mieluummin, kun ottaa huomioon tän bühleinin ajoituxen. ellauri217.html on line 266: Saatanan ämmät, Thatcher ja Berner, yxityistivät yhteisen, Thatcher veden ja Berner liikenteen. Perhanan kumikanat, niille olis pitänyt työntää kova muna perseeseen kunnes se tulee ulos nokan kautta sisälmyxet mukana. Ratafat syö palazissa fläskiintyneenä fast foodia, mulkkaa telkkaa ja vetää pilveä, kazoo sivusta kun Arafat bylsii piikoja. Tällästä on paratiisissa. ellauri217.html on line 270: Toistensa piiput suussa pojat filosofeeraavat. What do you hate most? Losing my tooth. Why do we die, Arafat? Why do we live, Kadri-Helena? Osku ei ole älynnyt että toisten kateus on osa onnea. Pössyttelijät kaipaavat herra isoherraa takaisin. Niin kauan kuin on kuoleman jälkeistä elämää ja käskyttäjiä on toivoa. Ei tullut niistä lasta eikä paskaakaan. ellauri217.html on line 272: Keljut oikeistopaskiaiset aina luulevat että toiset pelaa jotain pelejä koska ne ize aina tekee niin. Hoblan oikeistokukkahattutädit raportoivat tänään ainakin 3 oikeiston väärinkäytöstä, päivästä päivään jatkuvan Sanna Marinin vainon lisäxi: sähkön omsin poisto myös suurkuluttajilta, hoitovajeen poisto poistamalla hoitotakuut vanhoilta, ja amerikkalaisia natotukikohtia Suomeen kiireellä. Voi vittu, paras parannus olisi tehdä koko oikeistosta energiajakeita. Kexustan ja kokoomuxen poliitikot erityisesti on olleet kautta aikojen tuiki paskapäitä ensimmäisistä viimeisiin. Lika, kako ja kepu. Persut on niin rupusakkia ettei niitä viizi edes mainita. Saati hurreja, samlagspartiets lönnmedborgare. ellauri217.html on line 279: Calle Rosenius terottaa ke 24 pnä elokuuta 2022 ettei luteraani ei tarvi hyviä tekoja saadaxeen armahduxen ilmaisexi Jee-suxelta. Riittää kun uskoo ja tunnustaa syntinsä (esim. saastaiset halut tai hirmu epäsosiaalisuuden) ja pyytää niitä ilmaisexi. Mutta eikös näistäkin osa tai kaikki ole tekoja, vieläpä Herran mielestä eri hyviä, kuin kumikarhut tai pistaasipähkinät? Siis hyviä tekoja silti vaaditaan, vaikka pieniä? ellauri217.html on line 280: Toi uskominen tosin arveluttaa, onko se edes tahdonalaista toimintaa? Minusta näyttää, mich dünkt, moi dokei, nää on yxipersoonaisia verbejä, joissa subjekti on kokija, ei tekijä. Siis niinkuin piget puget paenitet, taedet atque miseret. Hävettää, pelottaa, harmittaa, kyllästyttää, kaduttaa ja säälittää. Ne vaan tulee kuin yrjö tai aivastus, ei niille mitään voi. Toisaalta Bill James jankuttaa tahdosta uskoa, eli jos käärit hihat ja oikein pinnistät, niin usko tulee lopulta kuin kova kakkakikkara ummetuxessa. Se on kuin taloudellinen päätös, valizet parhaan pelistrategian ja seuraat sitä. Nojoo, oli miten oli, muut ehdot sensijaan on selkeitä tekoja: tunnustus ja pyyntö. Helpotus on että ne on vaan puheakteja, isoja lihaxia ei tarvita. Herää kysymys: mixei herra voinut säästää syntistä niiltäkin, kun se on niin vähään tyytyväinen? Olis sanonut vaan et antaa olla, olette kaikki tervetulleita mun majataloon, kyllä täällä riittää huoneita sekä omalla kylppärillä arvihurskaisille että yhteisellä käymälällä käytävällä rotinkaisille. ellauri217.html on line 292: Heinz G. Konsalik, oikealta nimeltään Heinz Günther, (s. 28. toukokuuta 1921 Köln, Saksa – 2. lokakuuta 1999 Salzburg, Itävalta) oli saksalainen kirjailija. Hän julkaisi noin 160 romaania, joita on myyty maailmanlaajuisesti ainakin 83 miljoonaa kappaletta. ellauri217.html on line 337: Jörkka vahvistaa mun tiivistelmän apinoiden elämän tarkoituxesta: se on tehdä lantiolla eleitä, joista uudet apinat saa alkunsa. Sisään vaan vaikkei seisokaan, ja sitä suuremmalla syyllä jos sattuu seisomaan. Marja puhuu pomon kanssa luurissa samalla kuin Petter pendelöi rytmisesti sisään ulos lootaan ellauri217.html on line 354: Naturalistiska tavlor om östfinländska landskap. Marina låter sig inte våldtas men ger fitta självmant efter en straffminut. Nästa byte är skolans matematiklärare. Marina on Aishan ikäinen, neljätoista, tenderloin. Ope on entinen määrimies, pelaa jännittävästi kirjeschakkia. Marina siivoaa, kokkaa petaa ja antaa sille pillua. Tää stoori oli varmaan Jörkan miälestä feministinen. Oikeasti tää on urpopojan kaipuuta kohtuun takaisin. Samaa kuin Knasun pissaliisaunelmissa. Vitun- ja pissanhajua sormiin koon 32 pikkuhousuista. ellauri217.html on line 365: Mixhän Jörkasta on mukavaa et joku mutustaa sen mulkkua ja nielaisee sen runkkua? Ei siitä tule lasta eikä paskaakaan. Marinan moraali oli vanhanaikainen ja hiukka omalaatuinen. Jörkalla ei sitä ollut ollenkaan. Jörns filmer var döda koliker. Kyynikko sai Marinalta pisteitä sanottuaan Kosmoxessa että Marinalla todnäk oli pohjois-Euroopan kiinnostavimmat kinkut. Ei kyltää on melko toxista. Inom kort var cynikerns penis faktiskt fast förankrad i Marinas slida bakifrån. Hennes skinkor var underbara. Men det var när hon vände om och såg han i ögonen som han kom bölandes lik en tjur. ellauri217.html on line 396: Artiklarna i damtidningarna är konstigt likartade. Vadå konstigt? Aporna är ju helt likartade, de hör till samma art. Naistenlehdet, horoskoopit ja följetongit pitää yllä toiveita, kuin myös C.O.Roseniuxen joka-aamuinen paahtoleipä. Uskoa ja toivoa että pikkuveikalle tai siskolle löytyy vielä rakkautta jostain kolosta tai molosta. ellauri217.html on line 401: Jörkka jämentää Pertin äänellä, että Marina on äijä, se tahtoo monta rinnakkaista elämää, vanha kunnon Pät plus Tupu Hupu ja Lupu yhtäällä ja suuhunpantavana pullava Natascha toisaalla. Pertti Pertti työnnä vielä sertti. Marika saa messinkiset kynttilänjalat muistoxi Pertin voimakkaasta jäntevästä penixestä. ellauri217.html on line 447: Troolari Jutlanta törmäsi Finlandiaan sumussa Harmajan luona. ellauri217.html on line 471: Myytiin Suomen Yritysrahoitus Oy:lle, 200 miljoonalla markalla, puoleksitoista vuodeksi ja vuokrattiin takaisin leasing-sopimuksella ellauri217.html on line 626: Senjälkeen siitä ei ole kuulunut mitään. Kuin ei Jörkastakaan. Fallesmannin Arvon kanssa Marinasta tulee runotyttö joka pitää kädestä ja kazoo päältä miten ekonomi parantelee maailmaa kasvukäyrillä. ellauri217.html on line 630: Pastori sai sairaalan avajaisissa rauhoittavan ruiskeen ylihoitajalta eikä kääntäen. Freskossa on samlagsskenejä, gruppsexhistorioita ja eroottisia ansseja. Aika frekkiä. Chicklit kirjat päättyy yleensä tälläseen ylenpalttiseen julkiseen menestysskeneen, jota seuraa ruhtinaallinen pano voittaneelta koiraalta. Tässä tapauxessa voittaja on yhtä auki kuin Oskun Arafatilla. ellauri217.html on line 637: Nooan 2-7 lakia ellauri217.html on line 643: Confucius´ li consists of the norms of proper social behavior as taught to others by fathers, village elders and government officials. The teachings of li promoted ideals such as filial piety, brotherliness, righteousness, good faith and loyalty. ellauri217.html on line 645: Kristityt tiivistävät koko sääntöpakan yhteen goto-lausekkeeseen: älä tee muille mitä et tahdo izellesi tehtävän, tai positiivisemmin: mitä tahtoisi izellesi tehtävän, tee sitä muille. Tää kyllä olettaa että kaikki tahtoo samoja asioita, ellei sääntöä sopivasti abstrahoida. Mixei ize asiassa vaan sanota että tee toisille mitä ne tahtovat? Kai sixi koska ne voi tahtoa jotain ihan päätöntä tai kohtuutonta. Juutalaisilla on seuraavat 5-7 Nooan lakia. ellauri217.html on line 647: The Seven Laws of Noah include prohibitions against worshipping idols, cursing God, murder, adultery and sexual immorality, theft, eating bloody flesh, as well as the obligation to establish courts of justice. Noah had nothing against prepuces (but, surprisingly, male full frontal nudity). ellauri217.html on line 649: According to modern Jewish law, non-Jews (gentiles) are not obligated to convert to Judaism, but they are required to observe the Seven Laws of Noah to be assured of a place in the World to Come (Olam Ha-Ba), the final reward of the righteous.The non-Jews that choose to follow the Seven Laws of Noah are regarded as "Righteous Gentiles" (Hebrew: חסידי אומות העולם, Chassiddei Umot ha-Olam: "Pious People of the World"). This is what Israel is enforcing on the West Bank and Gaza currently. The balls are in their court now, warn the Jews. ellauri217.html on line 663: Not to eat bloody flesh. ellauri217.html on line 668: According to the Talmud, the seven laws were given first to Adam and subsequently to Noah.However, the Tannaitic and Amoraitic rabbinic sages (1st–6th centuries CE) disagreed on the exact number of Noahide laws that were originally given to Adam. Six of the seven laws were energetically derived from passages in the Book of Genesis, while the seventh, the establishment of courts of justice, seems rather something of an afterthought. ellauri217.html on line 677: concerning blood-shed (shefikhut damim) ellauri217.html on line 679: concerning bloody animal (ever min ha-hay) ellauri217.html on line 682: According to the Genesis flood narrative, a deluge covered the whole world on account of violent corruption on the earth, killing every surface-dwelling creature except Noah, his wife, his sons, their wives, and the animals taken aboard the Ark. According to the biblical narrative, all modern humans are descendants of Noah, thus the name Noahide Laws refers to the laws that apply to all of humanity. After the Flood, God sealed a covenant with Noah with just the following 2 admonitions as written in Genesis 9:4-6. ellauri217.html on line 684: Bloody flesh: "However, flesh with its life-blood [in it], you shall not eat." (9:4) ellauri217.html on line 686: Murder: "Furthermore, I will demand your blood, for [the taking of] your lives, I shall demand it [even] from any wild animal. From man too, I will demand of each person's brother the blood of man. He who spills the blood of man, by man his blood shall be spilt; for in the image of God He made man." (9:5–6) ellauri217.html on line 693: The Book of Jubilees, generally dated to the 1st century BCE, may include a substantially different list of six commandments at verses 7:20–25: (1) to observe righteousness; (2) to cover the shame of their flesh; (3) to bless their creator; (4) to honor their parents; (5) to love their neighbor; and (6) to guard against fornication, uncleanness, and all iniquity. ellauri217.html on line 698: In the history of Christianity, the Apostolic Decree recorded in Acts 15 is commonly seen as a parallel to the Seven Laws of Noah. However, modern scholars dispute the connection between Acts 15 and the Noahide laws. The Apostolic Decree is still observed by the Eastern Orthodox Church and includes some food restrictions. ellauri217.html on line 702: The Council of Jerusalem or Apostolic Council was held in Jerusalem around AD 50. It is unique among the ancient pre-ecumenical councils in that it is considered by Catholics and Eastern Orthodox to be a prototype and forerunner of the later ecumenical councils and a key part of Christian ethics. The council decided that Gentile converts to Christianity were not obligated to keep most of the fasts, and other specific rituals, including the rules concerning circumcision of males. The Council did, however, retain the prohibitions on eating blood, meat containing blood, and meat of animals that were strangled, and on fornication and idolatry, sometimes referred to as the Apostolic Decree or Jerusalem Quadrilateral. The purpose and origin of these four prohibitions is debated. ellauri217.html on line 715: It is my judgment, therefore, that we should not make it difficult for the Gentiles who are turning to God. Instead we should write to them, telling them to abstain from food polluted by idols, from sexual immorality, from the meat of strangled animals and from blood pancakes, whicy are yakky anyway. For the law of Moses has been preached in every city from the earliest times and is read in the synagogues on every Sabbath. — Acts 15:19–21.. ellauri217.html on line 719: It was stated by the Apostles and Elders in the council: "the Holy Spirit and we ourselves have favored adding no further burden to you, except these necessary things, to abstain from things sacrificed to idols, and from blood, and from things strangled, and from fornication. If you carefully keep yourselves from these things, you will prosper." (Acts 15:27–28) ellauri217.html on line 725: In conclusion, therefore, it appears that the least unsatisfactory solution of the complicated textual and exegetical problems of the Apostolic Decree is to regard the fourfold decree as original (foods offered to idols, strangled meat, eating blood, and unchastity—whether ritual or moral), and to explain the two forms of the threefold decree in some such way as those suggested above. An extensive literature exists on the text and exegesis of the Apostolic Decree. According to Jacques Dupont, "Present day scholarship is practically unanimous in considering the 'Eastern' text of the decree as the only authentic text (in four items) and in interpreting its prescriptions in a sense not ethical but ritual (whatever that means)". ellauri217.html on line 727: The main outcome of Jeeves´s "Apostolic Decree" was that the requirement of circumcision for males was not obligatory for Gentile converts, possibly in order to make it easier for them to join the movement. However, the Council did retain the prohibitions against Gentile converts eating meat containing blood, or meat of animals not properly slain. It also retained the prohibitions against "fornication" (to be detailed later) and "idol worship". The Decree may have been a major act of differentiation of the Church from its Jewish roots. Idol worship has since gone way out of bounds among the gentiles with the Idols contest and suchlike. ellauri219.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri219.html on line 44: Look for the girl with the sun in her eyes ellauri219.html on line 120: Albert Stubbins (English footballer) ellauri219.html on line 156: The author of the 1894 book The Holy Science, which attempted “to show as clearly as possible that there is an essential unity in all religions,” Sir Yukteswar Girl was guru to both Sir Mahatavara Babaji (No.27) and Paramahansa Yogananda (No.33). His prominent position in the top left-hand corner reflects George Harrison’s (No.65) growing interest in Indian philosophy. In August 1967, two months after the album’s release, The Beatles had their first meeting with the Maharashi Mahesh Yogi, at the Hilton Hotel on London’s Park Lane, where they were invited to study Transcendental Meditation in Bangor, North Wales. ellauri219.html on line 165: Thelemassa uskotaan, että kaikki manifestoitunut todellisuus on tulosta aika-paikkajatkumo Nuitin ja "Elämän ja Viisauden prinsiippi" Jourin välisestä vuorovaikutuksesta. Tämä vuorovaikutus synnyttää Tietoisuuden prinsiipin (Ra-Hoor-Khuit, suom. koronaräkä), joka puolestaan hallitsee olemassaoloa. "Lain kirjassa" näitä prinsiippejä symboloivat egyptiläisen panteonin jumalat. ellauri219.html on line 171: Theleman keskeinen laki on "Tee mitä tahdot" (Do what thou Wilt). Tämä ei tarkoita jokaisen halun toteuttamista, vaan sitä, että ihminen on velvollinen viisauttaan kehittämällä tutustumaan omaan jumalalliseen "Todelliseen Tahtoonsa", ikään kuin kohtaloonsa tai kutsumukseensa elämässä, joka hänen tulee edelleen toteuttaa. Käskyn voisikin tulkita tarkoittamaan: "Anna kohtalosi täyttyä." Tähän saa pääthelemiiteiltä kullanarvoisia vinkkejä ihan pikkurahalla! ellauri219.html on line 175: Theleman juhlapäiviä ovat päiväntasausten ja päivänseisausten lisäksi "Juhla Profeetan ja hänen Morsionsa ensi yölle" (The Feast for the First Night of the Prophet and His Bride) elokuun kahdentenatoista, "Juhla Lain Kirjan kirjoittamisen kolmelle päivälle" (The Feast for the Three Days of the Writing of the Book of the Law) 8. – 10. huhtikuuta, sekä "Juhla Ylimmälle Rituaalille" (The Feast for the Supreme Ritual), jolloin kutsutaan Horusta ja joka on thelemiittien uudenvuodenjuhla, maaliskuun 20. päivänä. Tasauksista kevätpäiväntasaus on merkittävin. ellauri219.html on line 180: The next day Jacot-Guillarmod and De Righi attempted to depose Crowley from expedition leadership. The argument could not be settled, and Jacot-Guillarmod, De Righi, and Pache decided to retreat from Camp V to Camp III. At 5 pm they left with four porters on a single rope, but a fall precipitated an avalanche that killed three porters as well as Alexis Pache. People in Camp V heard "frantic cries" and Reymond immediately descended to help, but Crowley stayed in his tent. That evening he wrote a letter to a Darjeeling newspaper stating that he had advised against the descent and that "a mountain 'accident' of this sort is one of the things for which I have no sympathy whatever". The next day Crowley passed the site of the accident without pausing nor speaking to the survivors and left on his own to Darjeeling, where he took the expedition funds, which mostly had been paid by Jacot-Guillarmod. The latter would get at least some of his money back after threatening to make public some of Crowley's pornographic poetry. ellauri219.html on line 187: Mae West initially refused to allow her image to appear on the artwork. She was, after all, one of the most famous bombshells from Hollywood’s Golden Age and felt that she would never be in a lonely hearts club. However, after The Beatles personally wrote to her explaining that they were all fans, she agreed to let them use her image. In 1978, Ringo Starr (No.63) returned the favor when he appeared in West’s final movie, 1978’s Sextette. The film also featured a cover version of the “White Album” song “Honey Pie.” P.S. Mae Westillä oli melko mahtavat maitomunat ja varmaan herkullinen mesipiiras. Vaikka jäävät kyllä 2:si Savonlinnan Paskalle. ellauri219.html on line 207: Bruce was arrested again in West Hollywood. The charge this time was that the comedian had used the word "schmuck", an insulting Yiddish word that was also considered a term for "penis". In April the next year he was barred from entering the United Kingdom by the Home Office as an "undesirable alien". ellauri219.html on line 209: An all-male panel presided over his widely publicized six-month trial, Bruce and Howard Solomon were found guilty of obscenity on November 4, 1964. The conviction was announced despite positive testimony and petitions of support from—among other obscene artists, writers and educators — Woody Allen, Bob Dylan, Jules Feiffer, Allen Ginsberg, Norman Mailer, William Styron, and James Baldwin, and Manhattan journalist and television personality Dorothy Kilgallen and sociologist Herbert Gans. Bruce was sentenced on December 21, 1964, to four months in dryhouse (suivahuone); he was set free on bail during the appeals process and died before the appeal was decided, just like Master Eckehart. ellauri219.html on line 211: Bruce paved the way for kitchen counter culture-era comedians. His trial for obscenity was a landmark of freedom of speech in the United States. Vittu mikä vapaan puheen edustaja, helvetti. In 2017, Rolling Stone magazine ranked him third (behind Richard Pryor and George Carlin) on its list of the 50 best stand-up comics of all time. "Olen offensiivinen", kalansilmä narsisti. Virnuilee koko ajan omille vizeilleen. Good riddance of bad rubbish. ellauri219.html on line 219: An American writer, comedian, and actor, WC Fields was the epitome of the all-around entertainer, whose career spanned both the silent film era and the talkies. His humor seeped into The Beatles’ own, while the vaudeville world he came from would also go on to influence songs the likes of “Your Mother Should Know.” W. C. Fields oli yhdysvaltalainen koomikko, joka esiintyi ensin vaudevillessa ja teatterissa, ja vuodesta 1930 alkaen äänielokuvissa. Fields oli yksi aikansa suosituimmista elokuvakoomikoista. Hänen todellisuutta vastaava roolihahmonsa tunnetaan nasaaliäänestään, epäsosiaalisuudestaan ja persoudestaan alkoholille. Hän esitti joko leuhkaa huijarityyppiä tai vaimonsa nalkutuksesta kärsivää aviomiestä. Hänen hahmonsa olivat persoja alkoholille, puhuivat karkeuksia eivätkä voineet sietää lapsia tai koiria.The oft-repeated anecdote that Fields refused to drink water "because fish fuck in it" is unsubstantiated. Vastenmielinen. ellauri219.html on line 223: Another progressive thinker who introduced new strains of psychology to the world, Jung was a Swiss psychiatrist whose Analytic Psychology school of thought pioneered the concept of individuation and self-realization in the early 1900s. Tästä huijarista on paasattu toisaalla jo tarpeexi. ellauri219.html on line 250: Along with Huntz Hall (No.13), Leo Gorcey was one of The Bowery Boys, a group of on-screen hoodlums who grew out of The Dead End Kids and The East Side Kids. Their movie franchise ran throughout the 40s and 50s, and totaled 48 films. As the gang’s leader, Gorcey was a prototype street thug who set the template for many to follow, though he refused to let The Beatles use his image unless they paid him a fee, which was declined. ellauri219.html on line 260: Born in Italy in 1870, Simon Rodia emigrated to the United States with his brother when he was 15. Living in various places for the next 35 years, Rodia finally settled in the Watts district of Los Angeles in 1920, and began constructing the Watts Towers the following year. Consisting of 17 interconnected sculptures, the project took Rodia 33 years to complete. ellauri219.html on line 270: The influence of Aubrey Beardsley’s pen-and-ink line drawings had already made itself felt on Klaus Voormann’s artwork for Revolver, and here the 19th-century illustrator, whose own style was influenced by Japanese woodcutting, takes a position not too far away from Oscar Wilde (No.41), Beardsley’s contemporary in the Aesthetic movement. ellauri219.html on line 280: Published in 1954, Aldous Huxley’s work, The Doors Of Perception, was required reading for the countercultural elite in the 60s. Detailing the author’s own experience of taking mescaline, it chimed with the consciousness-expanding ethos of the decade, and even gave The Doors their name. He was nominated for the Nobel Prize for Literature in seven different years and died on November 22, 1963, the same day that both With The Beatles was released and President John F Kennedy was assassinated. Aldousin veli oli Sir Julian Sorell Huxley (22. kesäkuuta 1887 - 14. helmikuuta 1975) oli brittiläinen biologi, joka kannusti pelagiolaista Teilhard de Chardinia. Huxleyt oli kaiken kaikkiaan hyvin suspekteja. ellauri219.html on line 285: A beloved Welsh poet who died in 1953, The Beatles had all been fans of Dylan Thomas’ poetry by the time it came to creating the Sgt. Pepper’s artwork. “We all used to like Dylan Thomas,” Paul McCartney (No.64) later recalled. “I read him a lot. I think that John started writing because of him.” The late producer George Martin was also a fan, and even created a musical version of Thomas’ radio play, Under Milk Wood, in 1988. ellauri219.html on line 295: Originally the leader of Dion And The Belmonts, Dion DiMucci established a successful solo career with hits such as “The Wanderer” and “Runaround Sue” – doo-wop songs that characterized the rock’n’roll era that so influenced The Beatles. ellauri219.html on line 300: Striking and versatile, Tony Curtis was a Hollywood idol who made a dizzying amount of movies (over 100) between 1949 and 2008. He will always be remembered for his role alongside Jack Lemmon and Marilyn Monroe (No.25) in the 1959 cross-dressing caper Some Like It Hot, but another stand-out remains his performance alongside Burt Lancaster as fast-talking press agent Sidney Falco in the 1957 film noir The Sweet Smell Of Success. Tässä jää nyt mainizematta Veijareita ja pyhimyksiä (The Persuaders!), ITC Entertainmentin 1970–1971 tuottama televisiosarja. Sen pääosissa esiintyivät Tony Curtis (Danny Wilde) ja Roger Moore (lordi Brett Sinclair; koko nimi Brett Rupert George Robert Andrew Sinclair, Marnockin 15. jaarli). Sitä tehtiin 24 jaksoa. Tony ja Roger eivät voineet sietää toisiaan. Läskiintynyt Tony kuoli kasarina sydämen pysähdyxeen. Rooger aateloitiin, vaikkei käynyt loppuun edes teatterikoulua. “But because of the war there were 16 girls in every class to four boys so while I didn’t learn that much about acting, I learned a hell of a lot about sex.” ellauri219.html on line 303: of the door”. Tony oli pikku kikke Bronxista, oik. Bernard Schwartz jonka porukat oli Unkarista. ellauri219.html on line 304: “But I’m not putting him down. He was a wonderful actor and we were good friends – although we became better friends when we finished shooting. He really wanted to feel that he was in control, though actually it was me who was his boss." Tony oli Roogeria 2v vanhempi. Rooger eli 5v vanhemmaxi. ellauri219.html on line 305: Toni oli yhtä lyhkänen kuin mä ja Rooger 186 cm. ellauri219.html on line 309: American artist Wallace Berman more than earned his place on the album cover: his pioneering “assemblage art” took a three-dimensional approach to the collage style that Peter Blake excelled in, and is an influence that can be felt on the Sgt. Pepper’s design. ellauri219.html on line 314: Like Max Miller (No.37), Tommy Handley was another British wartime comedian. Born in Liverpool, he would have been a local hero for The Beatles, and his BBC radio show, ITMA (“It’s That Man Again”) ran for ten years, from 1939 to 1949, until Handley’s sudden death from a brain hemorrhage. ellauri219.html on line 319: Something of a Mae West (No.3) for her generation, Marilyn Monroe starred alongside Tony Curtis (No.22) in Some Like It Hot, and became the Hollywood pin-up of the 50s. Her shock death still attracts conspiracy theories; Sgt. Pepper was officially released on what would have been her 41st birthday ( June 1, 1967). ellauri219.html on line 369: A friend of John Lennon’s (No.62) dating back to their time studying at Liverpool College Of Art, Stuart Sutcliffe was The Beatles’ original bassist. While the group were living in Hamburg and playing around the city’s clubs, Sutcliffe met photographer Astrid Kirchherr, who gave The Beatles their distinctive early 60s haircuts. Sutcliffe left the group in order to enroll in the Hamburg College Of Art, but his career was tragically cut short when he died, aged 21, from a brain aneurysm. ellauri219.html on line 394: As the man who became Hollywood’s first-ever Western icon, Tom Mix starred in a staggering 291 movies between 1909 and 1935. ellauri219.html on line 404: A Hollywood heartthrob of the 30s, 40s, and 50s, Tyrone Power was known for starring as the titular hero in the swashbuckling adventure film The Mark Of Zorro, though he also played the role of outlaw cowboy Jesse James, and starred in musicals, romantic comedies, and war movies. ellauri219.html on line 419: An Olympic gold-medallist of the 20s, Johnny Weissmuller first made a name for himself as a swimmer before turning his eye to Hollywood. It was as Tarzan that he made his biggest mark on popular culture, returning to the role in a series of films and devising an iconic yell forever associated with the jungle hero. ellauri219.html on line 424: Barely visible tucked in between the head and raised arm of Issy Bonn (No.47), Stephen Crane was a Realist novelist who, though dying aged 28, in 1900, is regarded as one of the most forward-thinking writers of his generation. His work incorporated everyday speech, which gave his characters an added realism, and his novels took an unflinching look at poverty. ellauri219.html on line 439: An American sculptor who served in the US Marine Corps in both World War II and the Korean War, HC Westermann took the skills he learned as a carpenter and turned them to creating Expressionist sculptures that criticized the horrors he had witnessed while fighting overseas. ellauri219.html on line 444: Like Tommy Handley, Albert Stubbins (No.24) was a local Liverpool hero. Born in Wallsend, he became center-forward for Liverpool FC in 1946, where he helped the team win the League Championship the following year. ellauri219.html on line 454: Speaking to the BBC in 1965, John Lennon (No.62) declared his love for Alice In Wonderland and Alice Through The Looking Glass, revealing, “I usually read those two about once a year, because I still like them.” It’s perhaps no surprise, then, that the man who wrote the poem “The Walrus And The Carpenter,” which influenced Lennon’s lyrics for “I Am The Walrus,” is given a prominent display on the Sgt. Pepper’s album cover. P.S. Carroll oli pedofiilien ihan terävintä kärkeä. ellauri219.html on line 459: Immortalized in the 1962 film Lawrence Of Arabia, in which he was played by Peter O’Toole, TE Lawrence was a British archaeologist and military officer who became a liaison to the Arab forces during the Arab Revolt of 1916 to 1918. His 1922 book, Seven Pillars Of Wisdom, recounted his experiences during the war and laid the foundations for much of his legend. ellauri219.html on line 472: In a perfectly postmodern touch, The Beatles included wax models of their former Beatlemania-era selves looking on at their modern incarnation in full military psychedelic regalia. The models of John (No.57), Paul (No.60), George (No.56), and Ringo (No.59) were borrowed from Madame Tussauds for the Sgt. Pepper’s photoshoot. ellauri219.html on line 483: Resplendent in their military chic (or should that be military psych?) garb, John (No.62), Ringo (No.63), Paul (No.64), and George (No.65) presented themselves as Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band, looking like a psychedelic brass band brandishing a French horn, trumpet, cor anglais, and flute, respectively. Like the album cover itself, The Beatles’ Sgt Pepper costumes would become some of the most iconic band outfits ever, instantly recognizable and forever woven into the fabric of our culture. ellauri219.html on line 488: Like Shirley Temple (Nos.58, 71, and 73), Bobby Breen was a child star of the 30s. After enlisting in the military and entertaining the troops during World War II he became a nightclub singer, and, in 1964, even made some recordings for Berry Gordy’s Motown label. ellauri219.html on line 493: Just as The Beatles did, Marlene Dietrich had continually reinvented herself, moving from silent movies filmed in 20s Berlin to high-profile Hollywood films of the 30s, before taking to the stage as a live performer later in her career. In November 1963 she appeared at the same Royal Variety Performance as The Beatles and was famously photographed with them. ellauri219.html on line 503: Founded in London 1822, the Royal Antediluvian Order Of Buffaloes continues its work to this day, with outposts in Northern Ireland, Cyprus, Africa, South Africa, India, the Middle East, Australia, New Zealand, and Canada. Its motto is “No man is at all times wise” and the organization continues to look after its own members, dependents of deceased members, and charities. ellauri219.html on line 528: Along with the stone figure (No.77) that can be seen below the feet of the Shirley Temple doll (No.73), the stone figure of a girl (No.76) was one of a number of statues that John Lennon (No.62) and George Harrison (No.65) brought from their homes for inclusion on the cover. The most prominent of these is the bust positioned to the right of the bass drum (No.78), which came from Lennon’s house Kenwood, in Weybridge, Surrey, where he lived from 1964 to 1969. ellauri219.html on line 533: It’s said that the trophy nestling in the crook of the “L” of “BEATLES” was a swimming trophy awarded to John Lennon (No.62) when he was a child. ellauri219.html on line 543: The famous Sgt Pepper drum skin shows one of two designs by Joe Ephgrave, a fairground artist. His second design used more modern lettering and was attached to the other side of the bass drum, giving the group two options during the photoshoot. ellauri219.html on line 545: 82: Hookah ellauri219.html on line 548: Originating from India, the hookah is a tobacco-smoking instrument designed so that the smoke is filtered through a water basin before being inhaled. Its inclusion on the Sgt Pepper album cover is a nod to both George Harrison’s (No.65) love of India and John Lennon’s (No.62) love of Lewis Carroll (No.52), whose Caterpillar in Alice’s Adventures In Wonderland smokes a hookah. ellauri219.html on line 558: Identifiable by its oversized head and ears, the Fukusuke doll originates from Japan and is said to bring good luck. ellauri219.html on line 579: Tää olis nyt Tietämättömyyden pilvi, jota ei pidä sekoittaa Wilhon kirjahyllyn Salaisuuxien verhoon eikä John Rawlsin Veil of ignoranceen. Oliko Rawls muuten katoliikki? En ihmettelisi. Ei vaan episkopaali, mutta silti vittu. Sen Theory of Justice oli musta täysin paska. Ällö kapitalismin apologia. Mixi Rawls oli sellainen paska, paizi että jenkki? ellauri219.html on line 581: Two of his brothers died in childhood because they had contracted fatal illnesses from him. In 1928, the seven-year-old Rawls contracted diphtheria. His brother Bobby, younger by 20 months, visited him in his room and was fatally infected. The next winter, Rawls contracted pneumonia. Another younger brother, Tommy, caught the illness from him and died. Hahaa, sun vika John! Olet perisyntinen! ellauri219.html on line 583: At Princeton, Rawls was influenced by Norman Malcolm, Ludwig Wittgenstein's dumb student. During his last two years at Princeton, he "became deeply concerned with theology and its doctrines." He considered attending a seminary to study for the Episcopal priesthood and wrote an "intensely religious senior thesis (BI)." In his 181-page long thesis titled "Meaning of Sin and Faith," Rawls attacked Pelagianism because it "would render the Cross of Christ to no effect." His argument was partly drawn from Karl Marx's book On the Jewish Question, which criticized the idea that natural inequality in ability could be a just determiner of the distribution of wealth in society. Even after Rawls became an atheist, many of the anti-Pelagian arguments he used were repeated in A Theory of Justice. Pelagianism is a heretical Christian theological position that holds that the original sin did not taint human nature and that humans by divine grace have free will to achieve human perfection. Pelagius (c. 355 – c. 420 AD), an ascetic and philosopher from the British Isles, taught that God could not command believers to do the impossible, and therefore it must be possible to satisfy all divine commandments. He also taught that it was unjust to punish one person for the sins of another; therefore, infants are born blameless. Pelagius accepted no excuse for sinful behavior and taught that all Christians, regardless of their station in life, should live unimpeachable, sinless lives, or else... Se oli tollanen humanisti, mitä Hippo aivan erityisesti inhosi. Vittu eihän sitten mitään kirkkoa ja pappeja edes tarvittaisi. Jeesus jäisi työttömäxi, Jahve eläkkeelle. ellauri219.html on line 588: Rawls enlisted in the U.S. Army in February 1943. During World War II, Rawls served as an infantryman in the Pacific, where he served a tour of duty in New Guinea and was awarded a Bronze Star; and the Philippines, where he endured intensive trench warfare and witnessed traumatizing scenes of violence and bloodshed. It was there that he lost his Christian faith and became an atheist. ellauri219.html on line 597: In his autobiographical essay, “On My Religion,” Rawls explains why he abandoned his orthodox Christian beliefs in spite of the deeply religious temperament that informed his life and writings. In particular, he recounts how his personal experiences during the Second World War, and especially his awareness of the Holocaust, led him to question whether prayer was possible. “To interpret history as expressing God’s will, God’s will must accord with the most basic ideas of justice as we know them. For what else can the most basic justice be? Thus, I soon came to reject the idea of the supremacy of the divine will as [like the Holocaust] also hideous and evil.” Furthermore, by studying the history of the Inquisition Rawls came to “think of the denial of religious freedom and liberty of conscience as a very great evil,” such that “it makes the claims of the Popes to infallibility impossible to accept.” Finally, his reading of Jean Bodin’s thoughts about toleration led him to claim that religions should be “each reasonable, and accept the idea of public reason and its idea of the domain of the political.” Against this background, it is no wonder that Rawls considers the very concept of religious truth as authoritarian and intolerant, and the ensuing persecution of dissenters as the curse of Christianity. ellauri219.html on line 599: Pope Benedict’s basic answer is that, although modern principles of political freedom, democracy, equality, and reasonable argument are to be affirmed, a free state rests on “pre-political moral foundations,” which serve as normative points of reference for every regime and must be held in common by all religions and secular world-views. This answer reflects the fact that Pope Benedict disagrees with Rawls on at least two fundamental issues, which constitute the core of the debate between them and to which I shall refer regularly in the course of my analysis. In the first place, Pope Benedict does not share Rawls’s trust in fundamental human reasonableness as a guarantee for political fairness. For Rawls, persons are reasonable when they are ready to propose principles and standards as fair terms of cooperation and to abide by them willingly, given the assurance that others will likewise do so. Those norms they view as reasonable for everyone to accept and therefore as justifiable to them; and they are ready to discuss the fair terms that others propose. ellauri219.html on line 601: This idea of reasonableness informs the whole project of Rawls’s political liberalism, because “the form and content of this reason … are part of the idea of democracy itself.” In contrast, Pope Benedict, although consistently stressing the importance of reason in all human affairs, is much more pessimistic about Rawls’s claim that human beings, who are always children of their own time and cultural situation, are reasonable enough to provide the general principles or standards that are necessary for specifying fair cooperation/competition. Joo olen kyllä Pentin kannalla siinä että nää termiittiapinat on aivan vitun tyhmiä, täysin beyond redemption. Ei ne ole toisilleen hyvänsuopia ellei niillä izellä mene paremmin. Mitä uutta kissimirrit tässä? Ei mitään, samaa paskanjauhantaa. ellauri219.html on line 625: I'll soon be kissing your sweet little pussycat lips ellauri219.html on line 631: What's New Pussycat? is a 1965 screwball comedy film directed by Clive Donner, written by Woody Allen in his first produced screenplay, and starring Allen in his acting debut, along with Peter Sellers, Peter O'Toole, Romy Schneider, Capucine, Paula Prentiss, and Ursula Undress. ellauri219.html on line 635: Fassbinder continues to have group sex with his neurotics and obsessives and cannot understand why everyone falls for Michael. The group sessions get stranger—including an indoor cricket match. Michael dreams that all his sexual conquests simultaneously bombard him for attention, listing where they made love. ellauri219.html on line 639: Meanwhile Carole's plan seems to work and Michael asks to marry her. She agrees and they settle on marrying within the week. She moves in but Michael finds fidelity impossible. When a second "fiancee" arrives, she knows the worst. Simultaneously, a woman parachutes into Michael's open-top sports car and he ends up sleeping with her, also meeting other conquests at the bar. This takes place at a small country hotel, where all parties materialise in the format of a typical French farce. Some are checked in, but most just appear. This includes Carole's parents who wander the corridors, causing Michael to jump from room to room. A rumour has also started locally that an orgy is taking place so side characters such as the petrol station attendant also start to appear. Carole appears and wishes to see Michael's room. As they speak, all the other participants chase each other around in the background. Fassbinder's wife tracks him down. ellauri219.html on line 641: Everyone ends in Michael's room with most of the females half-naked. The police arrive and form a line to Anna—Dr. Fassbender's wife—who charges in operatic Valkyrie costume, complete with a spear. They all escape to a go-kart circuit. They leave the circuit and go first to a farmyard then through narrow village streets still on the go-karts then back to the circuit. ellauri219.html on line 648: keksi palkata rutikuivan Peter O’Toolen tämän komedian ellauri219.html on line 650: historiamme surkeimmista Star Trek -jaksoista. O’Toole ellauri219.html on line 653: Leffan naisten tarkoitus on pääasiassa vilauttaa näpöttimiä erilaisista vaatekappaleista. Kolho Ursula Undress on puettu oransseihin bikineihin, jotta kaikki tuntisivat hänet Bond-tytöksi. Romy ”Admiral” Schneider, tuo itävallan tumma kaunotar, saa kunnian esittää elokuvan ainutta hiukan tolkullista naisroolia. Ellei asiasta olisi oikein mustaa valkoisella, olisi vaikea uskoa Woody Allenin kirjoittaneen koko roskan. Taino, roskaahan sen "kynästä" on enimmäxeen pursunut muutenkin. Kömpelöä, tarkoituksetonta koheltamista on aivan liikaa, jotta siitä voisi repiä riemua edes vappuhuiska korvassa ja serpentiinit housuissa. Suositellaan vain kidutusvälineeksi. ellauri219.html on line 655: P.S. Woody is a mocky and another notorious pedophile. ellauri219.html on line 678: Mystikot ovat nauttineet kunnioitusta tavallisen kansan keskuudesta, koska he useimmiten ovat olleet vähemmän dogmaattisia uskossaan kuin eri sääntökuntia (lahkoja!) edustavat luostari- ym. yhteisöt. Tämä kaikki on hiipinyt eurooppalaiseen kulttuuriin samoja teitä kuin luostarilaitoskin, ja kummankaan alkuperää siis ei voida pitää kristillisenä. ellauri219.html on line 680: Niinpä käsillä olevan kirjan tekijä piti parhaimpana esikuvanaan syyrialaissyntyistä Ateenassa vaikuttanutta Dionysos Areopagiittaa, johon hän viittaakin sanomalla (70. luku), että tämän kirjoista voi saada vahvistuksen kaikelle, mitä hän itse kirjoittaa. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että ei yleensä viittaile mihinkään aikaisempiin kirjoituksiin, koska pitää sitä keikarointina, jolla ei ole mitään merkitystä asian kannalta. ”Sinä et sellaista tarvitse” hän toteaa oppilaalleen jolle kirja on osoitettu, ”..jolla on korvat, se kuulkoon, ja joka tuntee sydämessään kehotuksen uskoa, se uskokoon, muuta mahdollisuutta ei ole.” ellauri219.html on line 682: Kirjoittaja puhuu meditaatiosta nimellä ”sisäinen katselu” (endoskopia), josta josta hän vielä käyttää työnimeä ”tämä työ”. On selvää, että jotta keskiajan Euroopassa saattoi askarrella kirkon omimien hengellisten asioiden parissa, piti olla sen oppien kannalla, tai ainakin teeskennellä olevansa. Niinpä Pilven kirjoittaja perustelee sekä mystistä kokemusta, että menetelmää, jolla siihen päästään, jumalalla. ellauri219.html on line 690: Tuosta voi jo helposti tunnistaa sen Patanjalin ja kenen hyvänsä meditaation opettajan toteaman seikan, että mieli on kuriton, ja se lähtee omille teilleen heti jos sille antaa siihen mahdollisuuden. Hyvinkin äkkiä se exyy meditoimaan karvatuheroita ja niitä nuohoovia penixiä, joista lähtee sisään työntäessä nahat pois. Ja jotka endoskooppikuvassa urheasti vielä työntävät spermakinosta syvemmälle lovetulla pikku kärsällä. ellauri219.html on line 698: Tämä johtuu itse ”työn” merkityksestä; kun ajattelusta pyritään eroon, mantran kannattaa olla sellainen joka itsessään aiheuttaa mahdollisimman vähän tarvetta ajatella! No "se" kyllä usein herättää tarpeita ja tarpeettomiakin mielikuvia. ellauri219.html on line 709: Tietämättömyyden pilvi on mielestäni hyvin edustava kuvaamaan kristillistä meditaatiota. Kertoohan sen suomentaja, joka on teologisen koulutuksen läpikäynyt, että "se noudattaa hyvin kirkon asettamia puitteita, myöskin teologisesti". ellauri219.html on line 721: Ympäristön sellaisuutta havainnoimalla Piagetin vauvakin alkaa rakentaa maailmaansa, ja todella rakentuu, eikä siihen tarvita mitään kirjoituksia. Turhaan isä Jean seisoo sairaalasängyn kalterien takana tekemässä muistiinpanoja. Eikö siinä ole kiintopistettä tarpeeksi. ellauri219.html on line 729: Joopa joo ellauri219.html on line 731: Patanjali nimi tarkoittaa intialaista tervehdysläpyä. Itäinkkarit varmaan kehittivät kättelystä omin käsin onneen version välttääxeen tartuntoja. Nippu sen nimisiä sariasuisia heppuja kirjoitti kommentaaria Paninin (nimi tarkoittaa täytettyä sämpylää) kielaoahpaan ja lyömättömän käteenveto-oppaan nimeltä joogasutra (yhden hengen yhdyntä). Yhteenvedonomaisesti: ellauri219.html on line 739: Joopa joo, tutkistele vaan izeäsi, että mikä reikä täällä, ei siinä muita tarvita. Kyllä kamasutra oli musta parempi. ellauri219.html on line 746: Patanjali is often stated as having claimed there was a hostility between the orthodox Brahminic (Astika) groups and the heterodox, swAstika groups (Buddhism, Jainism, and atheists), like that between a mongoose and a snake. Nathan McGovern argues Patanjali never used this mongoose-snake analogy. But who IS McGovern? Joku juippi quelconque: Nathan McGovern, Credentials:Associate Professor, ellauri219.html on line 749: I teach World of Ideas and courses on Asian religions in the Department of Philosophy and Religious Studies. In my research, I'm interested in exploring young boys and girls In Thailand. Currently, I’m working on two major projects. The first is the preparation of my first book, The Snake and the Mongoose, for publication with Oxford University Press. The second is ongoing research on the Royal Court Brahmans of Thailand. I also have a side interest in the philosophy of prepubertal physics that I indulge when I have the time. ellauri219.html on line 753: “The Book of the Spiritual Man” ellauri219.html on line 758: Some of the schools of India say that the psychic nature is, as it were, a looking-glass, eli narsismihan siinä taas on kyseessä. Eli the purpose of life, taas kerran, is the "the undressing of the immortal man; the birth of the spiritual from the psychical, whereby we enter our divine inheritance and come to inhabit Eternity. This is, indeed, salvation, the purpose of all true religion, in all times." ellauri219.html on line 763: Jooga tarkoittaa yhden hengen yhdyntää, idin, egon, ja supermiehen muodostamaa junaa. ellauri219.html on line 764: Se vaatii tiukkaa anaalikontrollia. Chasten, purify and restore the misplaced powers. Talk to the hand, look deep into the dark star. Partake in the wisdom and glory of a slippery cod. Pane salvaa perätilaan. Puhdistu synnin Pauloista ja Paavaleista. ellauri219.html on line 766: Egotismi, ambitio ja passio ovat pahoja hetelmiä. Tilalle solipsismi, napaantuijotus ja tumputus. Tarpeeton pohdinta koostuu seuraavista 5:stä: tieto, luulo, fiktio, uni, muisti. Näitä pitää tukahduttaa hokemalla mantraa. Ei pie paapoa izeään ajattelemalla mehukkaan panon eri vaiheita. Paras aloittaa vaikka Lollon mainizemasta Marilynin kalenterikuvasta ellauri219.html on line 771: In the practice of meditation, a beginning may be made by fixing the attention upon some external object, such as a sacred image or picture, or a part of a book of devotion. In the second stage, one passes from the outer object to an inner pondering upon its lessons. The third stage is the inspiration, the heightening of the spiritual will, which results from this pondering. The fourth stage is the realization of one’s spiritual being, as enkindled by this meditation. An interior state of spiritual consciousness is reached, which is called “the cloud of things knowable”. Tietämättömyyden pilvi. (tyhjää) puhekuplassa. ellauri219.html on line 775: Hallituksen ei kuulu kannustaa porukoita runkkaamaan juuri Liexassa. Tulkoot Helsinkiin tumputtamaan, täälläkin riittää puskia. ellauri219.html on line 809: The soft power means that they aren’t necessarily going to hate you outright: Americans did not bomb Britain out of an Empire, they just took over their dominions, whatever they got up to in Vietnam or Iraq. But people know that you’re the obese gorilla, even if you constantly tell them that you are virtuous and noble. Which will make them all the more ready to pounce on you, when you inevitably fall short of your virtuous and noble rhetoric. That virtuous and noble rhetoric made the resentment inevitable. ellauri219.html on line 811: People don’t expect better of an imperial Russia, or an imperial Britain, or an imperial France, or an imperial Germany. Some of them took on the blurb of the white man's burden, but I doubt people were really taken in by it anywhere except the U.S. With the possible exception of the Brits. ellauri219.html on line 819: Hence a phrase little remarked on now, let alone Googlable, but very revealing. On the eve of the First Gulf War, the Australian Foreign Minister Gareth Evans made a speech defending the need to go to war to safeguard Kuwait as a sovereign state. ellauri219.html on line 822: Because he knew that this venture was not the Safe for Democracy mission that Wilson had in mind, and that stuck in his craw. It stuck in his craw, because he too wanted to believe that America had been making the world Safe for Democracy. But we loyally sent our troops in anyway, under the banner of the Treaty of Westphalia, not Wilson’s Fourteen Points. ellauri219.html on line 828: I think a lot of the bias toward Americans also comes from our historical tendency to inflate the wonders of American life to oversized proportions out of sync with reality. Some of this comes from having been put down so frequently, a class-based psychological issue deep-rooted in American life, probably related to so many of us having come from poor immigrant families. We puff up the wonders of American life to compensate for having come from the bottom rungs of society in other countries. We’re not the only culture that does this. ellauri219.html on line 830: You’re not, but you’re the culture with the megaphone. People are paying disproportionate attention to your stupidity. And when stupid suckers elsewhere discover that the streets of Hollywood are not paved with gold, they truly are crestfallen, to an extent they wouldn’t be with Moscow, or Paris. Just as they were crestfallen to discover that the States was just another empire after all. ellauri219.html on line 832: And there is something… “gee willywickers” about the way Truth Justice and The American Way have been inflated in American mass culture, quite plausibly rooted in that class insecurity, that makes outside cultural elites (and the people that follow after them) reflexively sneer, once they realise the foundations are rotten. Add to this the ludicrous fact that America has no high culture. These are disappointed suitors: they’re not going to console themselves over the emptiness of Scrooge McDuck by turning to Wilt Whatman. Who was no better off than Scrooge by way of civility. ellauri219.html on line 849: Thomas Woolston, English writer (1669-1731) or? (1670-1733). ellauri219.html on line 948: Etc etc etc.... Sorry will update more soon ellauri219.html on line 956: Joyce Yeaw will likely never forget the day in April 2010 she tried to return some borrowed cheese to Jordan Peterson’s roommate. Once she arrived, she saw Peterson having sex with his pit bull on his bed. Understandably horrified, Yeaw called the cops, but Peterson convinced the officers that he was “just hugging his dog” and he escaped arrest. Two months later, Yeaw again entered the residence, and saw Peterson having sex with the pit bull a second time—on the living room floor. Yeaw called the cops again, and this time, he was arrested. ellauri219.html on line 967: Lyhyenläntä itäeurooppalaisen näköinen Matt koittaa kömpelösti päästä suoratukkaisen viivasuisen mielenosoitusnaisen hilloviivalle. Ei tärppää. Klaara Kotkon valomies Miles pukeutuu kuin Esa Saarinen tai kers. Pippurin bändin soittajat. Radio Cityn fresko on kitschiä. Jalkapallokentän kokoinen art deco sali on väärällään homomiehiä. ellauri219.html on line 973: The Rockettes were created in 1925, but the first non-white Rockette, a Japanese-born woman named Setsuko Maruhashi, was not hired until 1985. The Rockettes did not allow dark-skinned dancers into the dance line until 1987. The justification for this policy was that such women would supposedly distract from the consistent look of the dance group.The first African American Rockette was Jennifer Jones; selected in 1987, she made her debut in 1988 at the Super Bowl halftime show. The next person with a visible but different disability hired by the Rockettes (Sydney Mesher, missing a left hand) was hired in 2019. The first Rockette with hairy bollocks and a huge boner remains to be hired yet. ellauri219.html on line 975: Underworld (also released as Paying the Penalty) is a 1927 American silent crime film directed by Josef von Sternberg and starring Clive Brook, Evelyn Brent and George Bankrupt. The film launched Sternberg's eight-year collaboration with Paramount Pictures, with whom he would produce his seven films with actress Marlene Dietrich. Journalist and screenwriter Ben Hecht won an Academy Award for Best Original Story. Time felt the film was realistic in some parts, but disliked the Hollywood cliché of turning an evil character's heart to gold at the end. Filmmaker and surrealist Luis Buñuel named Underworld as his all time favorite film. Critic Andrew Sarris cautions that Underworld does not qualify as "the first gangster film" as Sternberg "showed little interest in the purely gangsterish aspects of the genre" nor the "mechanics of mob power." Film critic Dave Kehr, on the other hand, writing for the Chicago Reader in 2014, rates Underworld as one of the great gangster films of the silent era. "The film established the fundamental elements of the gangster movie: a hoodlum hero; ominous, night-shrouded city streets; floozies; and a blazing finale in which the cops cut down the protagonist." ellauri219.html on line 982: Ja sittaas toi eklottava Moonman saatana. Menis vittuun suihkepulloineen, vaikka huizin Nevadaan. Harvasänkinen Ismael toivoo kuulevansa ylistävät huomautuxet. Narsismi on termiittiapinoiden pandemia. Rumia junanvaunuja ja mulatinruumiita. Hei meillä on Moonman keskuudessamme. Onnexi joku ruikkija oli jäänyt junan alle ize teossa. ellauri219.html on line 984: Charles Parker, Jr., tunnettu lempinimeltään Nosey Parker ei vaan Bird, (29. elokuuta 1920 Kansas City – 12. maaliskuuta 1955 New York) oli saksofonisti ja säveltäjä, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä jazzmuusikoista. Virtuoosimaisena soittajana ja nerokkaana improvisoijana tunnettu Parker oli ehkä vaikutusvaltaisin hahmo ”bebopiksi” kutsutun modernin jazzin synnyssä 1940-luvulla. Parker ei lapsena näyttänyt erityisiä musikaalisia kykyjä. Sil oli 2-väriset lastenkengät ja jamihousut. Soittamisen lisäksi hän teki myös muita töitä, mm. tiskijukkana. ellauri219.html on line 993: 50-luvulla hän teki kiertueita Eurooppaan ja viihtyi erityisesti Ranskassa ja Ruotsissa. Parker veti yhä heroiinia kuin simo hilloa, minkä lisäksi hänen alkoholinkäyttönsä oli riistäytynyt hallinnasta. Hän myöhästeli esiintymisistä, ja soiton laatu oli epätasaista. ellauri219.html on line 999: Yhtenä päivänä Ismael kusee seinää vasten, ja siihen tulee joku tyyppi ja pysähtyy hänen taakseen ja ojentaa kätensä, uskokaa tai älkää, sanoo suo anteeksi, ja pitelee Ismaelin kullia kun hän pissaa. Kiitos, sanoo Ismael. Kiitos izellesi, sanoo early bird joka löysi madon. Vemputanko? Mies piteli hänen kulliaan ja lopulta imi sitä. Se oli Ismaelista mukavaa. Vitun mikkienkeli. ellauri219.html on line 1004: Terskuja noosfääristä ellauri219.html on line 1010: Rachel Kushner (born 1968) is an American writer, known for her novels Telex from Cuba (2008), The Flamethrowers (2013), and The Mars Room (2018). She looks like a little rodent. Kushner was born in Eugene, Oregon, the daughter of two Communist scientists, one Jewish and one Unitarian, whom she has called "deeply unconventional people from the beatnik generation." One of her influences is the American novelist Don DeLillo. Big surprise. Rachel is one of America's most shortlisted writers. (We note that she is not related to President Trump's not-so-talented son-in-law, Jared Kushner). ellauri219.html on line 1012: Underworld is a novel, quite simply, about what was experienced in the United States in the second half of the 20th century. An era shaped by the advent and then cancellation of the Bretton Woods agreement. Nuclear proliferation. The withering away and relocation of American manufacturing, and the rise of global capitalism. Jazz. The Cuban missile crisis (through the voice, as DeLillo has it, of the smirking standup comedian Lenny Bruce). Civil tights. The CIA. Bombs on university campuses. Artists on New York rooftops, and around them, the old industrial framework of bygone city life, something aesthetic and exotic, either marvelled at or ignored, take your pick. ellauri219.html on line 1014: As a child of the 20th century, I suppose, this book sorta speaks to me. Talk to the hand. It precipitates into meaning historical movies I’ve seen. Don is like Wilt Whatman who addressed, in the poem “Crossing Brooklyn Ferry”, the people of the future. Sublime but ironic. ellauri219.html on line 1016: Moonman 157, a Bronx graffiti artist, and the Texas Highway Killer: what do they have in common? One wields spray cans, the other a .38 with a gloved left hand. Moonman paints subway cars, and the Texas Highway Killer shoots random lone drivers? Get it? Okay I'll tell you: They each create an artificial language like Klingon or Ido, that thickens the fog of American collective consciousness; each language is expressed by an individual who remains anonymous. As a natural consequence, they get a lot of copy cats, like de Lillo and myself. ellauri219.html on line 1018: Then there’s Moonman 157 and Klara Sax, a feminist ideal of Land Art. What do they have in common? Smudging useful things with paint. An artistic version of food fight. What do Jayne Mansfield’s breasts remind adolescent Eric of? The bumper bullets on a Cadillac. What does Dumb of Dumb and Dumber take for a cute lady's boobs? A semi trailer's fog lights. Meanwhile, Eric masturbates into a condom that reminds him of a missile (with his tiny wiener all loaded and cocked inside). Dad polishes his Buick, the son his dick. The clammy hand of coincidence. ellauri219.html on line 1022: Cheever opetti yliopistoissa luovaa kirjoittamista. Hänen teostensa aiheena ovat varakkaat mutta henkisesti köyhät keskiluokkaiset ihmiset. Kuvauksessa on sekä myötätuntoa että purevaa moralisointia. Cheever says, famously, “the task of the American writer is not to describe the misgivings of a woman taken in adultery as she looks out of the window at the rain but to describe four hundred people under the lights reaching for a foul ball”. Kumpi on tomppelimpaa, sietää kysyä ellauri219.html on line 1024: The American sublime, as Harold Bloom has said, “is always also an American irony”. Jayne Mansfield's bumper bullets. People hugging their pit bulls sexually and getting 15 years for it. Do you know what Teilhard de Chardin called the “noosphere”? Not the foggiest. I think what Rachel has in mind here is the Internet. Who is or was Teilhard anyway? Teilhard was mentioned by Pynchon, see album 69. Not a very memorable character apparently. Tässä Pierren tärkeimpiä läppiä, aika heruttavia: ellauri220.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri220.html on line 45: Rakkaus kolmeen appelsiiniin, op. 33, on Sergei Prokofjevin vuonna 1919 säveltämä venäjänkielinen ooppera. Teoksen libreton kirjoittivat Prokofjev ja Vera Janacopoulos. Ensiesitys oli Chicagossa 30. joulukuuta 1921 ranskaxi. Kylmään sotaan oli vielä runsaat 20v. ellauri220.html on line 59: Tohelo kertoo prinssille ja Tryffeliinölle missä kolme appelsiinia ovat, mutta varoittaa heitä, että heillä on oltava vettä saatavilla, kun appelsiinit avataan. Hän myös antaa Tryffeliinölle taikakauhan, jolla hän voi vietellä (naispuolisen) jättiläisen Keittäjän (bassoääni), joka vartioi appelsiineja Kreonten noitapalatsissa. ellauri220.html on line 62: Kun prinssi nukkuu, Tryffeliinö avaa kaksi appelsiinia. Keijuprinsessat ilmestyvät, mutta kuolevat kätevästi janoon. Narri antaa prinssille vettä pelastaakseen kolmannen prinsessan, Ninetten. Prinssi ja Ninette rakastuvat. Useita sotilaita ilmaantuu kätevästi, ja prinssi käskee heidät hautaamaan kaksi kätevästi kuollutta prinsessaa. Hän lähtee ezimään alusvaatteita Ninetelle, jotta tämä voi viedä tämän kotiin mennäkseen naimisiin tämän kanssa (ilman vaatteita naiminen ei käy, vaikka nainti kyllä), mutta hänen poissa ollessaan Fatty Morgana muuttaa Ninetten jättiläisrotaksi ja korvaa Smeraldinan valepuvussa. ellauri220.html on line 65: Kaikki palaavat kuninkaan palatsiin, jossa prinssi joutuu nyt valmistautumaan naimisiin Smeraldinan kanssa. Tohelo ja Fatty Morgana tapaavat ja kumpikin syyttää toisiaan pettämisestä, mutta Ridicules puuttuu asiaan ja hengittää noidan pois jättäen kentän Tohelolle. Kun Leandro ja seremonian päällikkö näkevät, että palatsi on valmis häitä varten, Tohelo palauttaa Nineten luonnolliseen muotoonsa. Piirturit tuomitaan kuolemaan, mutta Fatty Morgana auttaa heitä pakenemaan luukun läpi, ja ooppera päättyy siihen, että kaikki ylistävät prinssiä ja hänen morsiamensa luukuttaa ilman vaatteita. ellauri220.html on line 75: Löllön Matt-jaxot ovat joutavanpäiväistä pöpinää. Löllön ongelma on vähän sama kuin Foster Wallacen ja Pynchonin: kaikki hahmot ovat epäuskottavia tuulesta temmattuja pompittimia. Me tarvitsemme parhaat ihmiset asetyöhön, sanoo kimittävä Janet joka ei ole vieläkään hellittänyt pikkarien kuminauhasta. Janetin omatunto toimii kahteen suuntaan. Kylmän sodan aikaiset pommifobiat on lapsellisen kuuloisia nyt kun ilmastokatastrofi ja 7. sukupuutto on täydessä vauhdissa. Yhdyntä oli alakuloinen ja vähän outo. Teemmepä me salassa mitä tahansa, ne (sovjetit) tekevät jotain vielä pahempaa. Naivat vaikka yhtä aikaa pilluun sekä peräreikään pesäpallomailalla. Matt ja/tai sen aseveljet veti Namissa heroiinia. "Apina alistaa taivaan tahtoonsa", paskanmarjat, 2 mustakaapuhävittäjää särkee äänivallia inkkarien ikimuistoisilla mezästysmailla, ei sillä vielä kuuhun mennä Akulainen. Iiskotti! Äyk! ellauri220.html on line 77: Brooklyn Ferry ellauri220.html on line 81: Mixi Wilt kumitti sitä 20vee myöhemmin? Ahaa, Brooklyn Bridge valmistui. Walt Whitman wrote "Crossing Brooklyn Ferry" before the construction of the Brooklyn Bridge (which was completed in 1883). 50v tuli täyteen Wilhon matkustaessa itään päin, 100v suunnilleen Löllön pesispelin aikoihin. 150v synttäri olis ollut joskus Irakin invaasion ja pankkikriisin välimailla. ellauri220.html on line 83: Nojoo tää on tällästä Teilhard-Löllö linjan transhumanismia, Manhattanin porukat on tärkeitä fragmentteja maailmansielussa. Kaupungit ja niiden loppumaton paisuminen on hyvä asia. Eikä yhtään haittaa että apinat on paskiaisia ja homopettereitä samalla. ellauri220.html on line 87: I too knitted the old knot of contrariety, ellauri220.html on line 92: four legs bad, two legs good, except birds of course, ellauri220.html on line 94: The cheating look, the frivolous word, the adulterous wish, not wanting, ellauri220.html on line 98: Felt their arms on my neck as I stood, or the negligent leaning of their flesh against me as I sat, ellauri220.html on line 102: He admits that sometimes, evil thoughts cross his mind. The "old knot of contrariety" the poet has experienced refers to Satan and his evil influence on man, which creates the condition of contraries, of moral evil and good in human life. The poet suffered from these evil influences, as have all men. So, the poet implies, do not feel alone because you have been this way — one must accept both the pure and the impure elements of life. A young man's penis in your arse is just one of those eternal things. They come and go just like the Brooklyn ferry. The reference to fusion ("which fuses me into you now") is the basic ideal the poet sought in the beginning. He reiterates the eternal connection between all human beings. Fuck the rest. We must revel in our man-made surroundings, for our relationship with our environment is the ticket to achieving spirituality and fulfillment. He also uses the theater as a metaphor to represent the difference between public life and private life. He acknowledges that he has a sinful streak - but in society, everyone plays a role. The speaker's tone in the poem is honest but also grateful. By appreciating the small things in his life, he feels like a part of something bigger. Wiltin pikku veitikka oli ehkä ammoin wilttaantunut, mutta sen mustalla ystävällä oli something bigger. Veijarilla oli varsin vaikuttava heijari. ellauri220.html on line 104: The major image in the poem is the ferry. It symbolizes continual movement, backward and forward, a universal piston like motion in space and time. The ferry moves on, from a point of land, through water, to another point of land. Land and water thus form part of the symbolistic pattern of the poem. Land symbolizes the physical; water symbolizes the spiritual. The circular flow from the physical to the spiritual connotes the dual nature of the universe. Dualism, in philosophy, means that the world is ultimately composed of, or explicable in terms of, two basic entities, such as mind and matter, yin and yang. From a moral point of view, it means that there are two mutually antagonistic principles in the universe — dick and cunt, good and evil. In Whitman's view, both the mind and the spirit are realities and matter is only a means which enables man to realize this truth. His world is dominated by a sense of good, and evil has a very subservient place in it. Man, in Whitman's world, while overcoming the duality of the universe, desires fusion with the sheboy. In this attempt, man tries to transcend the boundaries of space and time, never letting off that dear piston like movement, in and out, in and out. ellauri220.html on line 111: Seksisymbolilla tarkoitetaan tunnettua julkisuuden henkilöä, jota yleisesti pidetään seksuaalisesti vetovoimaisena. Erityisesti elokuvateollisuudessa seksisymboleilla on aina ollut tärkeä rooli. Sexisymbolit symboloivat loppupeleissä samaa kuin 2 tuttua kuviota oikealla. ellauri220.html on line 115: ood-silent-screen-glamour-girl-teams-picture-id1197756097?s=2048x2048" height="500px" /> ellauri220.html on line 119: Miehistä 1920-luvun suuria seksisymboleita oli Rudolph Valentino. Näyttelijät Mae West, Jean Harlow ja Norma Shearer olivat 1930-luvun Hollywoodin suurimpia seksisymboleita. ellauri220.html on line 135: Jayne Mansfield (synt. Vera Jayne Palmer, 19. huhtikuuta 1933 Bryn Mawr, Pennsylvania – 29. kesäkuuta 1967 Slidell, Louisiana) oli yhdysvaltalainen näyttelijä, malli ja laulaja, joka työskenteli sekä Broadwaylla että Hollywoodissa. Hän oli myös yksi 1950- ja 1960-lukujen johtavista seksisymboleista ja julkisuuden henkilöistä. Pelkästään syyskuun 1956 ja toukokuun 1957 välisenä aikana Mansfield esiintyi noin 2 500 uutiskuvassa ja niillä runkattiin kuivixi noin 122 000 000 kullia ympäri maailmaa. ellauri220.html on line 139: ellauri220.html on line 178: La syysk. 3, 2022 Calle sanoo: olkaa toivossa iloisia! Meillä on varma toivo iäisestä elämästä! Mikä vitun "varma toivo"? Varma tieto olis parempi. Luulo ei ole tiedon väärti. ellauri220.html on line 181: Tättilillukoista on hienoa kun kymmenkunta nokipoikaa varastaa Bloomingdalelta nahkarozeja. Vapaata markkinataloutta, yxityisyritteliäisyyttä. Jokainen kahmii puolestaan, joku jää kiinni kaikkien puolesta, paska zägä. Nixon jäi 1974 kiinni omaa tyhmyyttään, sori siitä, parempi onni ensi presidentillä. Klaara muistelee 17-vuotiaan Akun suorittamaa puikotusta anopin maatessa vainajana viereisessä huoneessa. Hyvinhän se meni. Uhkarohkeita pentuja jotka tuovat juniin vähän väriä ja kuiviin tunneleihin eloa. Oliko tää Miles musta mies? Musta valomies Ekku Peltola juutalaisella Samuliinilla. Verenpaineinen Jack kertoi tarjoilijoille ja eteisvahtimestareille kuinka hyvä kuiva Esther oli sängyssä. Vanhoja pieruja, puhe siitä mistä puute. E. Saarinen ja Kuningatar, isot tissiliivit tyynyllä. ellauri220.html on line 189: In 1994, the footage was selected for preservation in the United States National Film Registry by the Library of Congress as being "culturally, historically, and aesthetically significant". ellauri220.html on line 195: Great Western hotelli Falstaffissa isin Viewmaster-kiekoissa. Tonto varjostaa kotkansilmiä ruskealla kädellä. Eurooppamamut approprioi alkuasukkaiden maat ja maisemat. ellauri220.html on line 198: No loppupeleissä Klaara tajuaa oman etunsa, dumppaa nuhanenän lakupekan ja nai varakkaan eurooppalaisen Carlon vaikka ontuvan. Varmaan Klaara ryhtyy seuraavassa jaxossa ensitreffit alttarilla tositeeveen avioliittoasiantuntijaxi ja dumppaa lopulta Carlonkin pieneen siniseen puutaloon Länsi-Käpylään. Talon mustasta muovikatosta on väri lähtenyt, isomunainen italialainen jälkikoira kutistunut räxyväxi borderterrierixi jota Carlo taluttaa yxinäisen näköisenä korttelin ympäri. Muuttoautot kuskaavat muun perheen tavarat huut helvettiin. ellauri220.html on line 208: Purkanjäystäjät ottaa lisää vapauxia tehdessään Lennylle sukupuolenvaihdoxen 2017 sarjassa Marvelous Mrs. Maisel. Marvelous Mrs. Maisel is an American period comedy-drama television series, created by Amy Sherman-Palladino, that premiered on March 17, 2017, on Amazon Prime Video. Set in the late 1950s and early 1960s, it stars Rachel Brosnahan as Miriam "Midge" Maisel, a New York housewife who discovers she has a knack for stand-up comedy and pursues a career in it. Suurin tenkkapoo kazojille on ehtiikö Midge panna Lennyä sarjan aikana. ellauri220.html on line 229: BronziniBronzini was Nick Shay's high school teacher and Klara Sax's husband before her affair with Nick. ellauri220.html on line 244: EstherEsther is Klara Sax's art dealer friend who's interested in locating Moonman 157. ellauri220.html on line 248: Sister GraceSister Grace, known as "Gracie," is the sanctimonious nun who accompanies Sister Edgar when handing out food pantry donations. ellauri220.html on line 250: J. Edgar HooverJ. Edgar Hoover (1895–1972) is the director of the FBI. ellauri220.html on line 256: JuJuJuJu is Nick Shay's delinquent high school pal whose father is a garbage collector. ellauri220.html on line 259: LorettaLoretta is Nick's high school girlfriend. ellauri220.html on line 262: Martin MannionMartin Mannion is Nick Shay's schoolmate who once jumped a zoo barrier to harass a buffalo. ellauri220.html on line 263: George ManzaGeorge Manza is a neighborhood outcast and illiterate heroin addict whom Nick Shay befriends. Nick accidentally kills George by shooting him with a rifle he thought was unloaded. Fuck Americans are stupid with their silly guns. ellauri220.html on line 264: Cotter MartinCotter Martin is the teenage boy who skips school to attend a baseball game and ends up stealing the Bobby Thomson home run ball. ellauri220.html on line 270: Moonman 157Moonman 157 is the pseudonym of a famous graffiti artist known for painting entire train cars. ellauri220.html on line 281: Clyde TolsonClyde Tolson (1900-75), known as "Junior," is J. Edgar Hoover's right-hand man. ellauri220.html on line 283: VitoVito is Nick Shay's high school buddy who lends Nick his uncle's license plates for the stolen car. ellauri220.html on line 295: (U.S.) white people, originally and still particularly used to refer to poor white people from the American South. ellauri220.html on line 302: (AUS) Aboriginal (Koori) term for white people – derived from Governor / Gubbanah ellauri220.html on line 314: (U.S.) A person from the State of Arkansas, used during the great depression for farmers from Arkansas looking for work elsewhere. ellauri220.html on line 316: (U.S.) A person from the State of Oklahoma, used during the great depression for farmers from Oklahoma looking for work elsewhere. ellauri220.html on line 317: Peckerwood ellauri220.html on line 318: (U.S.) a white person (southerner). This word was coined in the 19th century by Southern black people to refer to poor white people. ellauri220.html on line 327: Boogie ellauri220.html on line 328: a black person (film noir); "The boogies lowered the boom on Beaver Canal." ellauri220.html on line 335: Coon ellauri220.html on line 345: (Commonwealth) a dark-skinned person, named after Florence Kate Upton's children's book character. ellauri220.html on line 348: Jigaboo / jiggabo, jijjiboo, zigabo / jig, jigg, jiggy, jigga ellauri220.html on line 361: Domestic servant of black African descent, generally good-natured, often overweight, and loud. ellauri220.html on line 389: Sooty ellauri220.html on line 393: Spook ellauri220.html on line 399: Thicklips, bootlips ellauri220.html on line 407: Ensimmäinen ja viimeinen tilaisuus lähes aidon demokratian testaamiseen ryssissä oli vuoden 1996 presidentinvaaleissa. Tärkein vaaleihin liittyvä kysymys oli, valitaanko Jeltsin toiselle kaudelle ja saako hän näin mahdollisuuden jatkaa markkinatalouden rakentamista vai tuleeko valtaan kommunistipuolueen puheenjohtaja Zjuganov, jolla oli laaja kannatus. Koska riski Zjuganovin valinnalle oli suuri, oligarkit lahjoittivat valtavat määrät ruplia Jeltsinin vaalikassaan. Sen lisäksi kassaan virtasi miljoonia dollareita myös länsimaista, jotka pelkäsivät Zjuganovin vievän maan takaisin neuvostoaikaan. Vaalit olivat Venäjän johdolle oppitunti siitä, miten vaaleihin voidaan – ja joidenkin mielestä tuleekin – vaikuttaa eli rahalla. Myöhemmin vaikutuskeinoihin liitettiin mielipidevaikuttaminen internetin välityksellä. ellauri220.html on line 411: Kun Venäjällä seurattiin Ukrainan kehitystä, siellä ei jäänyt huomaamatta, että demokratiaan pyrkimisestä aiheutunut sekava tilanne vaikeutti maan siirtymistä markkinatalouteen vielä enemmän kuin Venäjällä. Ukraina jäi myös kahden leirin väliin. Se pyrki vähitellen katkaisemaan poliittisia ja taloudellisia suhteita Venäjään, mutta yhteistyö lännen kanssa ei pystynyt kuitenkaan täyttämään tätä aukkoa. Tämän seurauksena Ukrainasta tuli Moldovan jälkeen Euroopan köyhin maa. Vuoden 2021 korruptiotilastoissa Ukraina oli kyllä Venäjää vähän parempi mutta muun muassa Valko-Venäjän ja Albanian jäljessä. ellauri220.html on line 419: Pystymme lomailemaan Turkissa, joka sortaa kurdeja systemaattisesti ja miehittää edelleen valtaamaansa kolmannesta Kyproksesta. Ostamme aseita Israelista, joka jättää jatkuvasti noudattamatta YK:n päätöslauselmia. Meillä on diplomaattisuhteet Saudi-Arabiaan, jonka ihmisoikeustilanne on ollut kestämätön iät ajat ja joka käy aika ajoin pommittamassa nälistettyjä jemeniläisiä. Käymme laajamittaista kauppaa Kiinan kanssa, joka kurittaa uiguurivähemmistöä kovalla kädellä. Meillä on erittäin lämpimät suhteet Yhdysvaltoihin, jonka sotilasoperaatioissa on kuollut toisen maailmansodan jälkeen miljoonia siviilejä. Mixi emme siis lomailisi myös Sotshilla? ellauri220.html on line 441: Walesin prinssin kruunajaisissa sali kuhisi arvovaltaisia vieraita. Varmaan sellaisia hyönteisen tai elefantin näköisiä kuin prinsessa Leian käydessä imperiumin parlamentissa. Joutsenkaulaisia naisia atlassilkkipuvuissaan. Halstonin, Adolfon ja Saint Laurentin naamioita. Erään Yhdysvaltain presidentin äiti ja sisar, toisen tytär. Asemastaan tietoisia eloisia pieniä miehiä. Suihkuseurapiirien edustajia, joilla oli arvonimi, muuan maharadža ja maharani, joku paronitar helmikoristeisessa naamiossa. Kuuluisia ja hillittömiä alkoholistirunoilijoita. Kovia teräviä tyylikkäitä naisia, muotilehtien päätoimittajia ja pukusuunnittelijoita. Kennethin kampauksia- tupeerattuja, kieputettuja, pörrötettyjä ja kiharrettuja. Fixuja ihmisiä. Hammaslääkäreitä, pankinjohtaja. Apinoita joita ympäröi inkakuninkaiden aura, jotka olivat samalla lahjakkaita ja omaperäisiä ja omin avuin menestyneitä ja syntyjään kauniita ja itsekeskeisiä ja kovapintaisia, kaikki huokuivat astraalisäteilyä, ja joukkoon kuuluivat vielä häikäilemättömät ja moukkamaiset. Herttuatar Megania ei ollut kuzuttu. Kuningatarkonsortti Rottweiler allekirjoitti paperin jossa hän vannoo suojella (sic) Skotlannin kirkkoa. ellauri220.html on line 459: Ei helvetti suorasoittovideot on vielä pahempaa kuin vanha televisio. Makusteltiin eilen kahta epäilyttävää pizzapalaa: länsi-itävaltalainen sarja Bloody Wiener jonka sankari oli amerikaxi ääntävä muka puolibritti Max jossa KAIKKI wieniläiset sprechen Englisch Sigmund Freud-akzentilla (en jaxanut traileria loppuun asti, anglosaxipropagada alkoi eka repliikistä), ja sveiziläinen nazijahtisarja jossa eka skene oli sveizinsaxaxi ihan vaan että päästään exoottiseen tunnelmaan, mutt jatko oli perusjenkkikamaa: luihu sakemanni saa heti kysymättä turpaan diCaprion näköiseltä nazijahtimieheltä. Siitä lähin kaikki porukat on puleerattuja Buchenwaldin teinipoikia myöden yläsaxaa puhuvia toblerone kermaperseitä. Ja sitten alkoi tulla iänikuisia tv-trooppeja tuutin täydeltä. Saatanan elefantit lampaat päänsä päällä peruukkeina. Nyt riitti sanoi Tarzan, suljen tämän viidakon. ellauri220.html on line 461: Tycoon's in-law is a trope often found in situation comedy, it's where the boss (often a somewhat unpleasant one) places a relative or in-law in a position of power. Invariably, the relative will be incompetent or worse. A variation on this trope might be to actually have the relative be the protagonist, and have to earn the respect of his or her subordinates before they can actually accomplish anything meaningful. The trope can also be subverted if the relative is actually competent, in which case the grumbling can quickly subside. It can be averted in cases where nepotism is expected, such as a prince becoming king when his mother dies, in which case most people just accept it as the way things are supposed to go. Take Charles The 3rd recently. ellauri220.html on line 468: Assuming this character was raised overseas, it's notable the character who is Not Too Foreign will rarely speak another language on-screen even if they are supposed to be fluent. ellauri220.html on line 475: "Oh, you speak English! Good! [in German] You can turn off the subtitles now." ellauri220.html on line 478: Sometimes, when a language is spoken by a non-native speaker, their speech patterns feature traits that show that the speaker is a foreigner. This may include the use of words from the speaker's native language, or errors in their syntax. See You No Take Candle (and its subtrope Tonto Talk) for cases where foreigners consistently talk with very poor grammar and lack of vocabulary. Supertrope to the more racial Asian Speekee Engrish and Tonto Talk, and like them sometimes Truth in Television, although also like them it can sometimes also be considered offensive or politically incorrect if used poorly. Compare Hulk Speak and Strange-Syntax Speaker. See also Gratuitous Foreign Language and As Long as It Sounds Foreign, wherein nobody's supposed to understand any of the words. ellauri220.html on line 484: Good Indian, me. Heap good Indian, hunt buffalo and deer. ellauri220.html on line 487: You silly. You weak. You baby-hands. No catch horse. No kill buffalo. No good but for sit still, read book. Never mind. Me like. Me make rich. Me make big man. Me your squaw. ellauri220.html on line 491: Characters begin speaking in a language other than the primary language of the audience, but find an excuse to switch to the more familiar language so that the audience doesnt have to read too many of those pesky subtitles. ellauri220.html on line 495: Zartog: I am Zartog, the rightful ruler of planet Malgor, and soon-to-be ruler of planet Earth, and I know a good weapon when I see one. Now tell me where your leader Ham is, or I will blast you all into oblivion! (perspective switches to the humans, who hear nothing but gibberish) ellauri220.html on line 519: This refers to casting practice, and in the case of Trope Codifier Peter Stormare it has even achieved the status of Casting Gag. It refers to "international" or "ethnic" - at any rate not American or British - actors who are considered to somehow look or be able to act so vaguely but conspicuously foreign that they can be used for any nationality. (Cliff Curtis is a maori.) It´s As Long as It Sounds Foreign and Gratuitous Foreign Language applied to casting. However, But Not Too Foreign is often in effect because you´ll want someone who speaks good English (even though intentionally accented) and rather panders to viewers´ expectations than give an accurate portrayal of a specific ethnic identity which also means that the character´s background might be very vague as long as it´s foreign. ellauri220.html on line 537: Hurraa kloorikana on viralta, eläköön kloorikana kakkoineen! Brittien väliaikainen naispääministeri on Thatcher tyyppinen äkkiväärä oikeistopaska vinosuu. Ainoana erona kloorikana ykköiseen ryppy jalkovälissä letkun sijasta. Mistä ne näitä vinosuita oikein kaivavat? Seuraava vois olla vaikka JK Rowling. ellauri220.html on line 542: 1955 ilmestynyt Bond-kirja Moonraker on Ian Flemingin viatonta kertomaa siitä miten paljon miehillä on mukavampaa kuin neitosilla. Tai oli ainakin 50-luvun miesten fantasiakirjassa. Bondin nätti tumma pitkä sihteeri oli vaarassa jäädä vanhaxipiiaxi. Senpä vuoxi James kolleegoineen olivat tehneet lukuisia yrityxiä murtaa neitoselta immenkalvon, huonolla menestyxellä. Se ei puhkeakaan 2 nollan kumikalulla. Neitosille miehet muodostivat turvallisuusriskin, miekkosille neitoset ovat vain kyrvällisyysriski. James oli vanhin niistä jonka numerossa oli 2 reikää ja lupa käyttää molempia erotuxetta. ellauri220.html on line 544: Jännärigenressä on tosi selkeästi yxinkertaistettu apinan tarpeet Darwinin kolmeen leiböliin: EAT! FUCK! KILL! ilman mitään joutavia komplikaatioita. Moukkamaisuus on apinoiden enemmistön sanelema pohjanoteeraus kaikessa. Se on vain pahentunut Internetin takia, kun Google ym tekevät entistä parempia yhteenvetoja siitä mitä lerppahuulikansan enemmistö, nuo "tavan tallaajat" haluaa, ja sitähän ne saa. Huda hudaa. Esim Googlen navigaattorilla pääsee vaan eniten käytettyjä reittejä eniten haluttuihin kohteisiin. Jos muuta yrität, robotti ottaa käyttöön kovat otteet: "Hattunne sir!". Jo tämänkin takia globalisaatio, keskittyminen ja kasautuminen on täysin perseestä. Eise lisää valinnan vapautta vaan päinvastoin vähentää diversiteettiä. Vapaushan on sitä että saa mitä haluaa, ja enemmistö apinoista haluaa aina samaa: EAT! FUCK! KILL! ellauri220.html on line 566: George Denis Patrick Carlin oli yhdysvaltalainen Grammy-palkittu stand up -koomikko, näyttelijä, tunnettu ateisti ja kirjailija. Carlin oli kuuluisa ennen kaikkea kieleen, psykologiaan, uskontoon ja tabuihin kohdistuneista huomioistaan. It’s Bad For Ya. Carlin kuoli 22. kesäkuuta 2008 sairaalassa sydämen vajaatoimintaan. Carlinilla oli ollut sydänvaivoja jo aiemmin. Viimeisissä kuvissa se on vanha käppänä. 7 sanaa joita ei saa sanoa teeveessä: ellauri220.html on line 571: Huomaatte että kaikki 7 ovat FUCK! kategorian sanoja. Lasten teko on jenkkitabuista se vakavin. Carlinin ukko naurattaa aika marginaalisesti, koska se mitä se sanoo amerikkalaisista on liian totta. ellauri220.html on line 580: Takas Löllöön kesken albumia 221. Wilt Whatman, Dos Passos, John Sinclair, Saul Bellow, Don deLillo, Foster Wallace, ketä vielä olis näitä Amerikan eepoxen väsääjiä? Pynchon olisi paizi että sateenkaarikirja kertoo Euroopasta. Mua ei vois vähempää kiinnostaa Lillon tyhmän pesäpallon kohtalot. Portugalilaissyntyiseltä Dos Passosilta olen muistaaxeni lukenut jonkun New York aiheisen buchleinin joka oli mielestäni silloin aika hyvä. ellauri220.html on line 583: Sanoo Lillon alter ego Nick s. 682, ja samaa huusi eilen niklasmainen alentunutkuuloinen punkero seiskan raizikassa kuulovammaiselle in-spe hoidolle. Tällästä tää nyt on. ellauri220.html on line 587: Iänikuinen Lenny tunnustaa kuin Petteri mantelipussin ääressä: olen izekin syyllinen, olen mätäpää valhepussi, mutta mitä siitä? Kuha läppä lentää ja porukoiden aika saadaan kulumaan kuin rotukoirilla. Vizi tälläset standup koomikot on lameja. Minä tulin tänne jotta minua rakastettaisiin. Mitä vittua, että onkin narsistista touhua. Pillusavurenkaita on nähty jossain pornoleffassa, olisko ollut Emmanuellessa? mitä ihmeellistä siinä on. ellauri220.html on line 591: Joo Emmanuellehan se pätkä oli, vlta 1974. Sen takeen sillä sai olla niin pienet tisutkin. Ei se mua haittaa, pidän sellaisista. Mutta vittu se vanha äijäpaha sexipeetee oli rasittava. Toinen samanmoinen oli Marlon Brando Viimeisessä tangossa. Rasvaisia puoliveteisiä ukkoja letkut puolitangossa. Lush cinematography, marvellous acting (in particular from Sylvia Kristel) and genuinely erotic scenes tastefully directed… Just Jaeckin! It’s the same badly dubbed, funny-for-about-five-minutes shite it’s always been, with ‘Ooh look! Fanny smoke rings! Chortle!’ tired businessman’s humour very much to the delapidated fore. Best bits of this sorry cash cow – sorry, ‘significant cultural event – were the original UK trailers, as voiced by Katie Boyle. ellauri220.html on line 593: oogle_Art_Project.jpg/800px-Pieter_Bruegel_the_Elder_-_Children%E2%80%99s_Games_-_Google_Art_Project.jpg" width="80%" /> ellauri220.html on line 602: Pierino Ronald "Perry" Como, född 18 maj 1912 i Canonsburg i Pennsylvania, död 12 maj 2001 i Jupiter Inlet Colony i Palm Beach County i Florida, var en amerikansk sångare och skådespelare. Han betraktades som en crooner ("smörsångare"). Han började arbeta som frisör som femtonåring och sjöng samtidigt med olika orkestrar. Han hade sin storhetstid som artist från andra halvan av 1940-talet till början av 1960-talet. Bland hans största skivsuccéer märks Magic Moments och Wanted. "50 vuotta musiikkia ja elämää hyvin elettynä. Siinä esimerkkiä kaikille." Suomessa hänen muun muassa lauantain toivotuissa suosituin laulunsa oli "Caterina" (1962), jonka myös Lasse Mårtenson teki suomeksi. ellauri220.html on line 609: Matty oli yhtä mätä luonne kuin Nick vaikka toisenlainen. Hän piti suojautumisesta atomipommilta. Siinä oli yhdessä toimimisen tuntu, joka tuotti hänelle tyydytystä. Mutta se oli vitun huono häviäjä, vaikka säälittävä häviäjä olikin. Suojautuminen herätti Mattissa merkillistä yhteenkuuluvuutta Se oli samannäköisten ja samointoimivien yhteys, päät alhaalla, kyynärpäät sivuilla, takamuxet pystyssä. Kolmenkymmenenkahden nappulan ja miljoonan triljoonan (oik. biljoonan, suom. huom.) yhdistelmän nero käpertyi mielellään määräkoloonsa ja kuunteli kuinka sisar Egarin ääni toisti kaikkia varoituxia ja käskyjä kuin nouseva ja laskeva sireeni muuten mitäänsanomattoman päivän udussa. Pysy rauhallisena. Älä koske mihinkään. Älä vastaa puhelimen soittoon. Irrota leivänpaahtimen pistoke seinästä. Älä aja moottoriajoneuvoa. Pidä mukanasi nenäliina pantavaxi suun eteen. ellauri220.html on line 611: Joo nyt musta alkaa tuntua että lähestytään Löllön kirjan käännekohtaa, missä 17-vuotias italomamu Nick pääsee sujauttamaan ohkasen mutta otaxuttavasti esinahkaisen kullinsa 36-vuotiaan bullshit artistin Klaara Kotkon hurlumheihin. Katolinen ja mosaiikkiuskonto näin kohtaavat Klaaran kostean käytävän punervassa hämärässä. Minä Tarzan, sinä Jane. Joo olin oikeassa, s. 804-5, vaikka on sanottava, että Lillo ei ole kovin hyvä kirjoittamaan panokohtauxia. Koko suvustasi ei saisi 13 tuumaa kokoon Don, ei vaikka laskisi isoisäsi ja hänen apinansa mukaan. ellauri220.html on line 635: Don deLillo syntyi rotan vuonna hiljaiseen sukupolveen. There were precisely 1,063 full moons after his birth to this day. People with Chinese zodiac Rat are instinctive, acute and alert in nature which makes them to be brilliant businessmen. They can always react properly before the worst circumstances take place. Their strengths are adaptable, smart, cautious, acute, alert, positive, flexible, outgoing, and cheerful. But they can also be timid, unstable, stubborn, picky, lack of persistence, and querulous. Sen sisaruxista ei ole tietoa. ellauri220.html on line 637: Pano nro 2 alkaa s. 821. Se on vielä edellistä vaisumpi. Entiset tissit takapuoli ja pehko. Kivexet olivat hiänen kädessään ja hiän puristi niitä kevyesti kuin Rauri paskamakkaraa. Aktin (mikä sana) jälkeen Nick kertoo kannustaneensa Dodgerseja, muttei enää. Eiköhän tää ollut tässä. Kiitos ja näkemiin. ellauri220.html on line 643: Tizzone. Italian word for black person. Literal meaning is burnt. " So lets get this straight, your'e ditsoon, charcoal briquette. Get the ditsoon mug. ditsoon (rude & offensive) Black-skinned person. Etim. "tizzone" in Italian. Literally meaning "ember". " Yo, you! Yeah you! The ditsoon in the white jacket !" ellauri220.html on line 657: Aseet ja jäte, kulleja ja pilluja kaikkialla. Siinähän ne taas ovat: KILL! EAT! ja FUCK! nyt tässä järjestyxessä. Ei kynäilijät pääse mitenkään irti näistä aiheista, ja mixi pääsisivät, nämähän ne ainoastaan kiinnostavat joka ikistä raitaperseistä paviaania. Ja eikös tän kaiken huipennus ole että epämiellyttävä Nick mätkii väpelöä Brian Classicia Kazakhstanissa, joka on bylsinyt Nickin Marian-vaimoa sen selän takana. Juupa juu, EAT! (vaimo on omaisuuttani, pois reviiriltäni), FUCK! (vain minä saan sitä nussia, vaikkei huvittaisikaan) ja KILL! (tästä saat ja tästä! maista nyrkkiäni!) yhtyvät tässä kolmiodraamassa. Kiitos ja näkemiin, nyt on kaikki koossa pienessä narukerässä. de Lillon nimi perässä. Is this cheese? ellauri220.html on line 659: Tää de Lillo on hyvin vanhanaikainen kaveri, ja vanhahan se jo onkin, 86. Hän sanoo: "On yksi mielenkiintoinen juttu. Ukrainassa on nainen joka sanoo olevansa toinen Kristus (tai Krista, oikeammin). Hänen opetuslapsensa naulitsevat hänet ristiin, ja sitten hän nousee kuolleista. Hyvin varteenotettava ihminen. Viisitoistatuhatta opetuslasta. Voitko uskoa? Koulutettuja ihmisiä, aivan normaalin oloisia. En minä tiedä. Tällaista kommunismin jälkeen?" "Ehkä Tšernobylin jälkeen." "En minä tiedä”, hän sanoo. ellauri220.html on line 663: Esmeralda. Esmeralda voi tarkoittaa seuraavia: Esmeralda, naisen etunimi. Esmeralda, romanityttö Victor Hugon romaanissa Pariisin Notre-Dame. Esmeralda, Aleksandr Dargomyžskin ooppera. Esmeralda, Cesare Pugnin säveltämä baletti. Esmeralda, meksikolainen telenovela-sarja. Esmeralda Bank, merenalainen tulivuori Tyynellämerellä lähellä ... tai sit vaan smaragdi. ellauri220.html on line 675: The Tsar Bomba in its original form would have created too much fallout to be safe for testing. The design was then modified before the bomb was detonated on the deserted island Novaya Zemlya. ellauri221.html on line 27: Sisälmysluetteloon ellauri221.html on line 44: Kirjat ne kuuluu kirjastoon ellauri221.html on line 51: 1955 ilmestynyt Bond-kirja Moonraker on Ian Flemingin viatonta kertomaa siitä miten paljon miehillä on mukavampaa kuin neitosilla. Tai oli ainakin 50-luvun miesten fantasiakirjassa. Bondin nätti tumma pitkä sihteeri oli vaarassa jäädä vanhaxipiiaxi. Senpä vuoxi James kolleegoineen olivat tehneet lukuisia yrityxiä murtaa neitoselta immenkalvon, huonolla menestyxellä. Se ei puhkeakaan 2 nollan kumikalulla. Neitosille miehet muodostivat turvallisuusriskin, miekkosille neitoset ovat vain kyrvällisyysriski. James oli vanhin niistä jonka numerossa oli 2 reikää ja lupa käyttää molempia erotuxetta. ellauri221.html on line 53: Jännärigenressä on tosi selkeästi yxinkertaistettu apinan tarpeet Darwinin kolmeen leiböliin: EAT! FUCK! KILL! ilman mitään joutavia komplikaatioita. Moukkamaisuus on apinoiden enemmistön sanelema pohjanoteeraus kaikessa. Se on vain pahentunut Internetin takia, kun Google ym tekevät entistä parempia yhteenvetoja siitä mitä lerppahuulikansan enemmistö, nuo "tavan tallaajat" haluaa, ja sitähän ne saa. Huda hudaa. Esim Googlen navigaattorilla pääsee vaan eniten käytettyjä reittejä eniten haluttuihin kohteisiin. Jos muuta yrität, robotti ottaa käyttöön kovat otteet: "Hattunne sir!". Jo tämänkin takia globalisaatio, keskittyminen ja kasautuminen on täysin perseestä. Eise lisää valinnan vapautta vaan päinvastoin vähentää diversiteettiä. Vapaushan on sitä että saa mitä haluaa, ja enemmistö apinoista haluaa aina samaa: EAT! FUCK! KILL! ellauri221.html on line 67: Bond heitti ympärilleen silmäyxen. Kyllä oli hienoa. Miesten joukossa saattoi olla pinnaajia jotka eivät lyöneet vaimoaan, ja miehiä joiden vietit oli kieroon kasvaneet (sodomisteja), mutta konkkaronkkana iltapuvuissaan he tekivät aristokraattisen vaikutelman kuin pingviinit jäällä. Vaan harmi että Marthe Richard meni sulkemaan 1946 les maisons closes, vaikka ne oli suljetut jo valmiixi. Nyt ei Lontoossakaan kulje klubitarjoilijat enää pyllyt paljaina, ei edes tarjoilijattaret. Quel dommage! ellauri221.html on line 69: Poodles ellauri221.html on line 73: The club’s name derives from its head waiter, Edward Poodle. Poodles quickly built up a prestigious reputation among London’s powerful and wealthy classes, and its membership reflected this, numbering numerous politicians and members of the British aristocracy. Members have included former British Prime Minister Winston Churchill, John Perfumo (a politician who resigned after the notorious Perfumo affair scandal, whereby he was revealed as having an affair with 19-year-old model Helen Keller), philosopher David Hume, economist and philosopher Adam Smith, and author Ian Fleming, creator of the world’s most famous fictional spy, James Bond. ellauri221.html on line 75: Fleming used to visit the club for lunch, though it’s not known whether he enjoyed the club’s famous Agent Orange Fool, an indulgent traditional British dessert made with fruit and cream that became synonymous with Poodles. It’s said that Fleming based Blades, a fictional private members’ club in the James Bond series (mentioned in two Bond novels, 1955’s Moonraker and You Only Live Twice in 1964) largely on Poodles. Certainly, the architectural features and opulent décor of Blades described by Fleming in his novels both bear similarities to Poodles. ellauri221.html on line 78: It is interesting (to perhaps only me) that Fleming referenced real artists but fictitious works by those artists when describing the interior of Blades, which was a fictional club, but very much based on a real one (Poodles). ellauri221.html on line 93: Issue d'une famille modeste (son père Louis Betenfeld, violent et alcoolique, est ouvrier brasseur et sa mère Marie Lartisant domestique), Marthe Betenfeld a un frère et une sœur aînés, Camille et Jeanne. Elle est envoyée quelques années dans une institution catholique et son destin semble tout tracé : couturière, comme sa sœur aîné. Puis elle devient à Nancy apprentie culottière, à quatorze ans. Le métier ne l'enchantant guère, elle fugue de chez ses parents. Elle est interpellée pour racolage en mai 1905 par la Police des mœurs et ramenée chez ses parents. Elle fugue à nouveau à 16 ans et se retrouve à Nancy, ville avec une importante garnison militaire, où elle tombe amoureuse d'un Italien se disant sculpteur mais qui se révèle être un proxénète. Il l'envoie sur le trottoir, puis elle devient prostituée dans les « bordels à soldats » de Nancy. Devant effectuer plus de 50 passes par jour, elle tombe rapidement malade et contracte la syphilis. Renvoyée du bordel, dénoncée par un soldat pour lui avoir transmis la syphilis et fichée par la police (où elle est inscrite comme prostituée mineure le 21 août 1905), elle est contrainte de s'enfuir à Paris. Elle rentre dans un « établissement de bains » rue Godot-de-Mauroy (maison close d'un standing supérieur à ses anciennes maisons d'abattage) où elle rencontre, un soir de septembre 1907, Henri Richer, mandataire aux Halles. Le riche industriel l'épouse le 13 avril 1915. Elle fait alors table rase de son passé et devient une respectable bourgeoise de la Belle Époque dans son hôtel particulier de l'Odéon. Elle demande à être rayée du fichier national de la prostitution, ce qui lui est refusé. ellauri221.html on line 108: Amerikkalaisen marihuanan orjaxi tulee kerrasta, lukee James Bond muistiosta. Bond tekee Muskista väärän diagnoosin, koska narsismi (ja psykopatia) puuttuivat vielä 1955 DSM:stä. Ja kohta puuttuu taas! Ei, huh mutta läheltä piti. ellauri221.html on line 110: Narcissistic personality disorder was nearly dropped from the DSM V. Narcissistic personality disorder was first defined in 1967. The DSM-IV defines the essential feature of narcissism as "a pervasive pattern of grandiosity, need for admiration, and lack of empathy that begins in early adulthood and is present in a variety of contexts." It's a definition that was set before the rise of social networking, reality TV, or partisan news channels designed to confirm our every opinion. Perhaps it truly is time to update it. ellauri221.html on line 117: Narcissism has become such a valued personality trait that it's broken through the gender barrier. For decades, it was seen as a predominantly male disorder. Now, says Harris Stratyner, a professor of psychiatry at Mt. Sinai Medical School, it's increasingly common in women. ellauri221.html on line 126: Bondin rikastumisunelmat ovat säälittäviä. Uusi avoauto, rintaneuloja, lava Taittingeria, hmm mitä vielä? Maaliremontti, jotain huonekaluja, loput rahat eläkkeeseen ja ero nollanollista. Volttikuskin näköinen Craig oli lähempänä Flemingin alkuperäistä matujamesta kuin sliipatumpi Connery ja kermaperse Moore. ellauri221.html on line 134: Kuulkaas nyt, mä en aio käyttäytyä kuin hieno nainen. Sen sijaan mä aion olla ”SELLAINEN TYTTÖ”, joka pieree, istuu haarat levällään, haisee hieltä, mutristelee naamaansa ja laukoo aivan säädyttömiä ajatuksia. ellauri221.html on line 136: Yhdessä kuvassa seisoo mustahuulinen tyttö, jolla on yllään vain karvaisen vatsanaluxen ja rintojen alaosat paljastava paita ja toisen jalan nilkassa vaaleanpunaiset pikkuhousut, joissa lukee baby. Takapepussa lukee isoilla kirjaimilla: not asking for it, eli en pyydä sitä. Kuvatekstissä Tanskanen kirjoittaa: Se alkaa jo lapsena. Joku vetää mua letistä. Aikuiset miehet huutavat perään. Yhtäkkiä mä olen huora kuten Marthe Richter. Viestiboksi täyttyy kikkelikuvista. Joku kahmaisee juhlissa mun persettä ja kaikki ympärillä nauravat. Mä nauran myös: HA HA HA! ellauri221.html on line 143: ”Kenen tahansa perusselfieille joku saattaa masturboida. Ja vaikka mulla olisi kadulla kaunis mekko päällä, niin kuka tahansa voi seksualisoida mut”, Tanskanen sanoo. Riinan selfieltä on kyllä turha eziä runkkulaimiskaa kuten Katalta. ellauri221.html on line 146: Vaikka Riina Tanskasen taide on vahvasti poliittista, hän kokee puoluepolitiikan vieraana. ”Myös ne puolueet, joita symppaan eniten, voivat joutua kritiikin kohteeksi”, hän sanoo HS:n selvityxessä. ellauri221.html on line 155: Cox's Brownies were little men who had mischievous adventures together. Each Brownie had a distinctive physical appearance: Cholly Boutonnière wore a top hat and monocle, while others wore traditional Turkish, Irish, German, Swedish, Russian, and Chinese garb. There was an Eskimo, an American Indian, even an Uncle Sam. "Much of the success of his books can be attributed to his treatment of the characters, who portray human nature with its goodness and strength and also its follies, but never its baseness.". ellauri221.html on line 157: An important characteristic of the Dunno trilogy is its heavily didactic nature. Nosov describes this as an effort to teach "honesty, bravery, camaraderie, willpower, and persistence" and discourage "jealousy, cowardice, mendacity, arrogance, and effrontery." Strong political undertones are also present. In addition to general egalitarianism and feminism, communist tendencies dominate the works. The first book takes the reader into a typical Soviet-like town, the second into a communist utopia, and the third into a capitalistic satire. Nosov's captivating and humorous literary style has made his ideologies accessible to children and adults alike. ellauri221.html on line 169: Kirjailija Älynen kiittää kexijää: Hän teki minulle mitä parhaimman höpinäfoonin. ellauri221.html on line 170: Mika se sellainen höpinäfooni on? kysyi Mutteri. Se on puhuva koje. Katsokaa tänne. Älynen kehoitti vieraita tulemaan pöydän ääreen, jolla oli pienoinen laite. ellauri221.html on line 172: Tämän kotelon, eli käsilaukun-nimittäkää sitä mixi haluatte-tämän kyljessä on vähäinen aukko. Teidän ei tarvihe muuta kuin lausua muutama sana tuon aukon edessä ja painaa sitten nappulaa, niin höpinäfooni täsmälleen toistaa sananne. Voitte kokeilla sitä, ehdotti Älynen Mutterille. Mutteri kumartui lähemmäksi kotelon kyljessä olevaa aukkoa ja sanoi: ellauri221.html on line 173: -Mutteri, Mutteri. Pultti, Pultti. Ja Rinkilä, lisäsi Rinkilä kojeen ylle kumartuen. Älynen painoi nappulaa ja kaikkien kummaksi höpinafooni sokelsi honottaen: ellauri221.html on line 176: -Mihinkä tarvitsen! huudahti Älynen.-Ilman tuollaista laitetta kirjailija on kuin kädetön. Minä voin viedä höpinäfoonin kenen asuntoon tahansa ja koje kirjoittaa muistiin kaikki mitä siellä puhutaan. Minun ei tarvitse muuta kuin kirjoittaa se paperille ja silloin on novelli tai jopa romaanikin valmis. ellauri221.html on line 182: Mutta eihän jokainen sentään suostu, että te veisitte höpinäfoonin hänen huoneeseensa, sanoi Pultti. Mina teenkin ovelasti, vastasi Älynen.- Minä menen jonkun ellauri221.html on line 183: luokse vieraisille höpinäfooni mukanani, joka on käsilaukun näköinen, kuten näette. Pois lähtiessäni unohdan sen pöydän tai tuolin alle, ja sitten minulla on nautinto kuulla mitä isäntäväki puhuu minun lähdettyäni. Mita he sitten puhuvat? Sehän on sangen mielenkiintoista, sanoi Mutteri. ellauri221.html on line 187: Ihmeellistä! huudahti Mutteri. Niin minäkin olen sanonut, että ihmeellistä! myönsi Älynen. Niin kauan kun istun lheidän parissaan keskustelevat kaikki normaalisti ja harkitusti, mutta kun vain lähden pois, niin alkaa jotain jonninjoutavaa. Kuunnelkaahan mitä eilen sain laitteeseen. Olin eräiden tuttavien luona ja lähtiessäni unohdin höpinäfoonin pöydän alle. ellauri221.html on line 189: - Älynen pyöritti erästä kojeen kannen alla olevaa pyöreää levyä ja painoi nappulaa. Kuului pihinää, sitten kolahti kuin olisi ovi suljettu. Tuli tuokion hiljaisuus, sitten yhtäkkiä kuului kovaa naurua. Joku sanoi: Pöydän alla. Kuului jotain kahinaa. Uudelleen kuului naurua. Joku kiekui, joku naukui, joku haukkui. Sitten joku määki kuin lammas. Joku sanoi: Päästäkää minut lähemmäksi, minä huudan aasin tavoin. Ja sitten kuului:-I-oo! I-oo!.. Ja sitten hirnui kuin varsa: I-ho-ho-hoo! Sitten taas kuului naurua. ellauri221.html on line 191: Näettekö... toisin sanoen kuuletteko nyt? Niin, tuosta ei paljoa saa romaania varten, sanoi Mutteri mietteliäänä. Minä ilmaisen teille sen salaisuuden, sanoi Rinkilä. Kaikki kaupungissa tietävät jo tuosta höpinäfoonista, ja kun te vain olette poistuneet, alkavat he kiusalla huutaa kojeeseen jonnin joutavaa. ellauri221.html on line 196: - Vai niinkö se onkin? No, eipä mitään, kyllä minä vielä näytän heille pitkännenän. Asetan höpinäfoonin ikkunan alle. Kyllä tuon kojeen arvo vielä nähdään. ellauri221.html on line 212: - En osaisi, tunnusti Pilleri. - Siinä sen näette, mutta me osaamme kaikki mitä vain oravia taikka pupuja, jos halutaan. No, hyvä on, Pilleri heilautti kättään ja ryhtyi pujottamaan melaa mekkoon. Pukeuduttuaan hän ojenteli käsiään ja koukisteli tarkastellen itseään joka puolelta. Tietämätön alkoi heti tirskua nähtyään Pillerin tällaisessa eriskummallisessa asussa. Nauruun yhtyivät toisetkin pojat. Eikö teitä hävetä! suuttui Tipu. Ei siinä ole nauramista. ellauri221.html on line 263: Nyt ei kukaan enää ajanut tyttöjä pois, jos he halusivat leikkiä poikain kanssa-päinvastoin heitä aina pyydettiin tulemaan mukaan isojen ja kovien poikain leikkeihin. Puolen päivän jälkeen yhtyivät kaikki leikkeihin, ketkä hippasille, ketkä 2 pers. piilosille, ketkä sylipainixi. Tietämättömän Sinisilmältä saaman skulausvihkon väliin tuli pitkähäntäisiä tahroja. Niitä pyrstötähtiä oli hänen vihkonsa melkein jokaisella sivulla. Mutta kun yrittää oikein kovasti pääsee pyrstötähdistäkin eroon. ellauri221.html on line 267: The Adventures of Dunno in Flower Town presents a socialist anarchist utopia of Flower town. This society is self sufficient and enjoys a variety of personalities. It raises questions of the role of science and medicine, travel and knowledge, self-subsistence and hierarchy in a simple, humorous and concomitantly lovely style. Margaret Wetlin, an American who had immigrated to Russia during Stalinism, made an excellent translation of this book into English. ellauri221.html on line 269: In an update of a study on empathy originally conducted in 1979, Sara Konrath, a researcher at the University of Michigan’s Institute for Social Research, Ed O’Brien and Courtney Hsing have presented “Changes in Dispositional Empathy in American College Students Over Time: A Meta-Analysis” at the annual convention of Psychological Sciences in Boston (May 28th 2010). In this study they find a drastic difference in today’s student body on campuses from college students of the late 1970s. Today’s students disagree more frequently with such statements as: “I sometimes try to understand my friends better by imagining how things look from their perspective”, or, “I often have tender, concerned feelings for people less fortunate than me.” ellauri221.html on line 271: Surrounded by anthropogenic ecological disasters, brutal wars, and the threat of destruction looming over the future of the planet itself due to our actions, constructed knowledge, and structured ignorance, it becomes urgent to examine the underlying ontological concepts and the reality from which our children are incarcerated in schools. This research is an attempt to look at what is the knowledge that children get exposed to and my main question is whether identity and civilisation are not the underlying culprits in our alienation from the world. As Tove Jansson shows in her moominbooks, perhaps it is necessary to empathise even with the one who dislikes us and not limit ourselves to people only, but see if “I can often have tender, concerned feelings for anyone (animals and people included) as fortunate or less fortunate than me”. ellauri221.html on line 288: James Bondin mielestä Elonin pulipäixi ajellut saxalaiset insinöörit ovat epäilyttäviä, koska niillä on kaikilla erilaiset wiixet. Pulipää ja wiixet on aina ollut Jamesista etova yhdistelmä. Sen täytyy tarkoittaa jotakin, ja jotakin hyvin pahaa. Ehkä Elon onkin eloonjäänyt nazi? Ei nyt on liian jänskää, häätyypä kurkata netistä kuinka jätkän käy! ellauri221.html on line 292: Jolly Good Head ellauri221.html on line 294: Doctor Jolly Goodhead is a fictional character from the James Bond franchise, portrayed by Lois Chiles. She does not appear in any of the Ian Fleming novels, only in the film version of Moonraker (1979), but her character is similar to that of Gala Brand, the female lead in the original novel Moonraker (1955), by way of being James´s major lay this time round. In 25 years, James has graduated from screwing a secretary to schtupping a doctor of science. Way to go, Bond girls! Right on! ellauri221.html on line 296: Goodhead is a scientist and astronaut working undercover for the CIA on Sir Hugo Drax´s Moonraker 5 space shuttle, to gather intelligence on Drax´s plan to exterminate the human race. Bond is also working undercover in Drax´s organization, for the British Secret Intelligence Service, and he gets good head from Jolly, until she introduces him to a centrifugal force chamber, where astronauts get to grips with Gräfenberg spot sucking, and invites him to have a try. Without her knowledge, however, Drax´s henchman, Charlie Chan, tampers with the sucking machine´s controls to send it into overdrive; by the time Goodhead comes, Bond has nearly been killed. Bond later meets Goodhead in her hotel room and is able to guess her identity when he sees standard CIA underwear and dildo gadgetry there. Bond and Goodhead are at first reluctant to bonk together, fighting who is to be on top, but they are working well enough as a 2-person team by the end of the film. ellauri221.html on line 298: Bond travels to Venice to investigate Venni Glass, a company named in some of Drax´s plans. Bond spots Goodhead there and follows her before re-introducing himself. Later that evening, Bond has to deal with Charlie Chan, then pays Goodhead a French visit, and they spend the night humping joyfully together. ellauri221.html on line 300: After M tells Bond to take two weeks´ leave, Bond travels to Rio de Janeiro, where he meets Goodhead once more. Jaws, who is now working for Drax, tries to kill them both on a cable car at Sugarloaf Mountain. They escape, but are then captured by other men of Drax´s disguised as paramedics. Bond escapes from the ambulance speeding towards Drax´s base, but leaves Goodhead behind. ellauri221.html on line 302: Bond meets Goodhead again once Drax puts them under ´Moonraker 5´ to be incinerated by the lift-off. They escape and are able to pilot ´Moonraker 6´. After following Drax to his space station, Goodhead and Bond listen to Drax´s speech and leave. Jaws later captures them after the first globe is launched. Drax tells Bond about his plan about having perfect human beings on his earth, with no physical peculiarity or ugliness, but this is overheard by Jaws. He sees that because of his ugly steel teeth, he will be destroyed alongside his ugly girlfriend, Dolly, so turns on Drax and helps Bond and Goodhead to fight Drax´s men. After Bond goes to defeat Drax, Goodhead helps him, and Dolly and Jaws get off on the self-destructing space station, escaping on a pod of their own into Earth´s atmosphere. Bond and Goodhead go after the globe, nearly destroying its inhabitants, but not quite. Bugger it. ellauri221.html on line 304: The film ends with the representatives of the US and Britain tuning in to see Holly Goodhead and Bond making love. The previous Bond film, The Spy Who Loved Me, ends in the same way, and Anya Amasova (way more beautiful than Lois) was shocked by this candaulism, but Goodhead is too "happy" to care. She is American after all. Last Words: Oh James, rake me around the moon one more time. ellauri221.html on line 307: James Bond is back for another mission and this time, he is blasting off into space. A spaceship travelling through space is mysteriously hijacked and Bond must work quickly to find out who was behind it all. He starts with the rockets creators, Drax Industries and the man behind the organization, Hugo Drax. On his journey he ends up meeting Dr. Holly Goodhead and encounters the metal-toothed Jaws once again. ellauri221.html on line 309: A space shuttle called the Moonraker, built by Drax Industries, is on its way to the U.K. when it is hijacked in mid-air and the crew of the 747 carrying it is killed. Bond immediately is called into action, and starts the investigation with Hugo Drax. While at the Drax laboratories, Bond meets the brilliant and stunning Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. astronaut and C.I.A. Agent who is investigating Drax for the U.S. Government. One of Drax´s thugs, the sinister Chan, attempts to kill 007 at the lab, but when that fails, he follows Bond to Venice and tries again there. Bond and Goodhead follow Drax´s trail to Brazil, where they once again run into the seven-foot Goliath Jaws, a towering giant with metal teeth. Escaping from him, they discover the existence of a huge space station undetected by U.S. or Soviet radar, and a horrible plot by Drax to employ nerve gas in a genocidal project. James and Holly must quickly find a way to stop Hugo Drax before his horrific plans can be put into effect. ellauri221.html on line 310: A space shuttle is stolen enroute to London and M sends James Bond out to apologize to the shuttle creator, billionaire Hugo Drax. While visiting Drax´s estate, several attempts are made on Bond´s life, making Drax the number one suspect. Bond also meets Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. scientist, who is also a C.I.A. Agent investigating Drax. Their investigations lead Bond to discover a plot to murder the world´s population so that Drax can repopulate the planet in his image. The chase takes Bond all over the world, California, Brazil, the Amazon James, and, finally, to Drax´s huge space-city over the Earth. Drax, meanwhile, has hired a old friend of Bond to take care of any problems, the steel-toothed killer Jaws. ellauri221.html on line 311: When a U.S. space shuttle is stolen in a mid-air hijacking, only Bond can find the evil genius responsible. The clues point to billionaire Hugo Drax, who has devised a scheme to destroy all human life on Earth. As Bond races against time to stop Drax´s evil plot, he joins forces with Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. scientist who is as beautiful as she is brilliant, and 007 needs all the help he can get, for Drax´s henchman is none other Bond´s old nemesis Jaws, the indestructible steel-toothed giant. Their adventure leads all the way to a gigantic space station, where the stage is set for an epic battle for the fate of all mankind. ellauri221.html on line 315: James Bond lookalike soittaa potpurria. ellauri221.html on line 319: Näyttää siis luppoovalta, ilmeisesti konnat nirhataan ja James pääsee jälleen pukille, imemään ja sorkkimaan mielin määrin Bond-tyttöä. EAT! FUCK! KILL! toteutuisivat kaikki ihan kivasti. Mutta eipäs nuolaista ennenkuin tipahtaa! ellauri221.html on line 325: Mutta ne eivät olleet Bondin ainoat ajatukset! Hänen vieressään uskomattoman eroottisena märissä alavaatteissaan loikoileva kaunis nainen tuli hänen ja hänen kuurakettia koskeneiden huuliensa väliin. Ei hän kuitenkaan voinut tehdä mitään kuuraketin hyväksi, ainakaan tuntiin. Siinä ajassa hän ehtisi tyhjentää sen tuohon, vaikka molemmatkin pussit! ellauri221.html on line 341: Halveksin ja inhoan teitä kaikkia vitun britit! Senkin siat! Arvottomat, laiskat, rappeutuneet typerykset, jotka piilexitte valkoisten kallioittenne takana, sillä aikaa kun toiset kansat taistelevat puolestanne. Olette liian heikkoja puolustamaan omia siirtomaitanne, joten teidän oli pakko vedota Amerikkaan hattu kädessä. Haisevat kerskailijat, jotka tekevät mitä tahansa rahasta. Hah! Hän huusi voitonriemuisesti. Tiesin, että tarvitsin vain rahaa ja herrasmiehen julkisivun. Herrasmiehen! Pfui Teufel! Nuo pöhköpäät siellä Poodlesissa. Raharikkaita pukkeja. Kuukausikaupalla minä nyhdin heiltä tuhansia puntia, petkutin heitä suoraan heidän nenänsä edessä, ennen kuin te tulitte paikalle ja sotkitte koko jutun. Minä olin Moskovassa! Moskovassa! Noniin, nyt saatiin ryssätkin mukaan geimeihin. Juu niin niiltähän saatiin tähän tarvittava ydinpommi, kun ei inselaffeilla ollut siihen omia otrajauhoja. Kalju pää ja isot viixet hämäisivät paholaisen isoäidinkin! ellauri221.html on line 343: Bond kehtaa vielä vittuilla Hugolle sen isosta diasteemasta. Se johtuu peukunimusta, James opettaa. Rotanhammas! Hunni! Sauerkraut! Rotzlöffel! Nichtssagender Furz! Koulukiusattu ja niin edelleen! Hullu koira, joka pitäisi ampua. Karvanaamainen idiootti! Se sana tehosi! ellauri221.html on line 345: Asia on selvä, sanoi Bond suu veressä. Lontoo on pelastettu! Minulla on suunnitelma. Nyt alkaa vaikeampi osuus, James mökelsi Ronson suussa. Vankeja sitovat kuparilangat sulivat kuin vaha konnien unohtaman puhalluslampun liekissä. Vizi että satuttiinkin unohtamaan tulentekovehkeet pöydälle! Harmin paikka! Donnerwetter! Verdammt noch mal! Smoking kills! ellauri221.html on line 347: Bond tunsi tytön pehmeät alahuulet omillaan. Tämä kiitoxexi Lontoon puolesta, sanoi tyttö vakavasti. Olet ihastuttava pikku ruistyttö täältäkin, Bond vastasi hameen alta epäselvästi. Olisi kannattanut sylkeä Ronson suusta ensixi. Onko tämä rasia peroxidiblondattu? Ei se on heijastusta kengistäni, tyttö vastasi. ellauri221.html on line 349: Höyryletku! James oli kuullut laivakapinoita ja tehdaslakkoja kukistettavan menestyxekkäästi sellaisella. Mato ajatus! Kun mä ruiskutan ei palo kestä monta hetkeä. Tämä saattaa vähän kirpasta, sanoo tri Drax. Dodi! Rypäleitä perseessä! No ei, britit pitävät ylähuulen jäykkänä höyrysuihkussa. Bond käy pikapikaa kääntämässä kuuraketin ratin kohti jorpakkoa, ja sitten nopeasti suihkuun ja pukeutumaan. ellauri221.html on line 351: Bond ja Galatea ottavat lasilliset Haigin whiskyä. Se on vahvaa ainetta! Kuin dynamiittia! Kunnon Sir Hu... Hugo-peikko! Herää pahvi! Aamu on kaunis, tarkoitan iltapäivä. Fiuu, ei kuiskaustakaan. Jumalan tähden! Mitä nyt? Kazokaa! Valtava räjähdys. Sienimäinen pilvi nousee ilmaan. Onnexi se ei osunut Lontooseen vaan jonnekin Hollannin suunnalle. Hollannista on huonoja uutisia. Kilometrikaupalla patoja rikki. Mutta eihän se ole meidän päänsärkymme. Eiköhän EU ja Putin usko nyt että UK on kova tekijä, jenkkien avulla tai lähestulkoon ilman kloorikanoja. ellauri221.html on line 380: And the stairway looks very different today ellauri221.html on line 386: And before too long I know it´s time to go ellauri221.html on line 387: Our commander comes down back to earth, drooping down ellauri221.html on line 390: The time is near, there´s not too long ellauri221.html on line 404: Pyhä on pelottavaa, on Anti-Nyöleen oivaltavinaan. Tietysti se on sitä, kun reviirinvartijat seisoo pyhän rajalla irvihampaina. Nyöleenin peukuttamaa läskiä oikeistopossua JK Chestertonia on haukuskeltu paasauxissa riittämiin, se on yhtä etova kuin isä Brownia teeveessä esittävä hanhinaama. ellauri221.html on line 419: "Nimenomaan, siis ei-teolliset yhteisöt ja alkuperäiskulttuurit. Eurooppalaisessa kulttuurissa on tuhansia vuosia jo vallinnut luonnolle hanttiinpanemisen ajatus, joka ei ole kovin tuore, varmaan jossain Egyptissä peltokapitalismin seurannaisena keksitty." ellauri221.html on line 421: Se onko luontoa olemassa alkaa olla erittäin hyvä kysymys. Villipuita ja villikaloja on tosi vähän, jälellä olevat kloorikanat, varixet ja Suomeen tunkeutuneet serviilit ovat urbanisoituneet. Ruipelot tyhmät golflakkipäät poseeraavat koleerapuistossa. Riittakin tykkää enemmän puistomaisesta. Wolfram vähentää diversiteettiä päältä ajettavan penkiltä. ellauri221.html on line 423: Tähän väliin vähän eettisiä ohjeita. Parran saa kasvattaa (ei tosin Ana, hän pitää porsliinista), mutta toisille termiiteille ei pidä alistua, paizi paaville, toki toki. Paavin maanalaiseen vastarintaliikkeeseen sopii osallistua. Ja raastepöydästä sopii aloittaa. Janne Saarikiven mielestä Matteus teki virheitä. Se kääntää sen epistolan uudelleen koinee-kreikasta. Mistä muustakaan, vittu paratkoon. ellauri221.html on line 430: Tapahtukoon sinun tahtosi ellauri221.html on line 432: Tänään lauantaina syyskuun 17. pnä Calle Rosenius terottaa: Jeesus toteuttaa pyyntönne kun rukoilette sitä oikein! Eli noudatatte Jessen esimerkkiä ja sanotte: Tapahtukoon sinun tahtosi! Silloin tahdotte just sitä mitä sattuu tulemaan, koska sehän on mitä taivaan porukat sattuu tahtomaan, nehän on kaikkivoipia. Kaikki pyyntönne toteutetaan, kun pyydätte samaa kuin edellinen tilaaja. Voi hemmetti mitä kusetusta, kuinka kukaan on voinut ostaa tällästä? ellauri222.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri222.html on line 46: Vanha rouva antoi jälkeenjääneen Georgen suudella ja puheli kuin koiralle: "Kas, poika, älykäs junge, sinä pidät isoäidistä, asepoikani, kavaljeerini. Hyvä poika. Sinä tiedä kuka on hyvä sinulle, tiedāt kuka antaa sinulle kanankupuja ja kauloja. Kuka? Kuka laittaa sinulle spaghettia? Niin, tiedät. Spaghetti on liukasta, vaikea syödä haarukalla ja vaikeata syödä sormilla. Oletko nähnyt miten pieni sinitiainen kiskoo matoa? Pikku mato tahtoo pysyä maassa. Pikku mato ei tahdo tulla ylös. No, nyt kastelet pukuni." Hän töykkäsi äkkiä pojan pään pois vanhalla tekopyhällä kädellään. ellauri222.html on line 96: Wolpe, the leader of Sinai Temple of Los Angeles, recently sat down with Dr. Greg Bellow, 69, the oldest of Saul Bellow’s four children, to discuss the topic of Greg’s new book, Saul Bellow’s Heart: A Son’s Memoir, before an audience of some 200 mature koprophiles at Temple Emanuel of Beverly Hills, Calif. ellauri222.html on line 98: Saul Bellow is the only American Jewish author to have won the Nobel Prize in Literature, and has also won three Pulitzer Prizes. In his new book, Greg Bellow, who holds a Ph.D. from the California Institute of Social Work and was a practicing psychotherapist for many years, divides his father’s life into “Young Saul” and “Old Saul.” He describes Young Saul as a sociable and funny man, full of questions. During the 1930s and ’40s, Saul was a Marxist and a “genuine believer” in radical philosophy. He believed that World War II was a war between communism and capitalism, and he was convinced that “come the Revolution there will be a flowering of society,” according to Greg’s book. ellauri222.html on line 108: Arthur Sammler, the protagonist of the novel, is a Holocaust survivor living in New York in the ’60s. He is an intellectual who has maintained many of his Central European attitudes about culture. While he marvels at Neil Armstrong landing on the moon and other evidence of progress and prosperity, Sammler is at the same time appalled by the excesses and degradations of city life. By the end of the novel he has learned to bridge the gap between himself and those around him, and has come to accept that a “good life” is one in which a person does that which is “required of him.” ellauri222.html on line 119: They settled in Lachine, outside Montreal, where Abraham tried farming, and where, in 1915, Saul was born. When the farm failed, the family moved into the city and Abraham took up bootlegging, a venture that ended even more disastrously. In 1924, he moved again, to Chicago, and engaged some bootlegging associates to smuggle his wife and children across the border to join him. ellauri222.html on line 129: He also worked for a time at the Encyclopædia Britannica, on the fifty-two-volume “Great Books of the Western World,” under the editorship of Mortimer J. Adler. Bellow was in charge of editing part of the “Syntopicon,” a two-volume digest of the Great Ideas composed by Adler. He had taken one of Adler’s courses at the University of Chicago and had concluded that it was “tomfoolery,” but he seems to have liked the job. ellauri222.html on line 131: “In college I behaved as though my career was to be a writer, and that guided me,” Bellow later said. There was also the fact that his principal interest was literature, and, until after the war, Jews were rarely hired by English departments. “You weren’t born to it” is the way the chairman of the department at Northwestern clarified the matter when Bellow inquired about graduate school. Leader thinks that this encounter “produced a lifelong antipathy, mild but real, to English departments.” It’s true that there was antipathy. But Bellow would have been interested in a university career only as a means to support his writing. Fiction was his calling. “He was focused, he was dedicated to becoming what he was, from the beginning,” David Peltz, Bellow’s oldest friend, told Leader. “I mean, he never veered.” ellauri222.html on line 135: Still, in New York and at Princeton, where he spent a year teaching creative writing, Bellow made friends with many of the critics who dominated literary life in the nineteen-fifties. They found him bright, congenial, and sufficiently bookish, and especially admired what they took to be his poise and real-world savvy. Irving Howe thought Bellow “very strong-willed and shrewd in the arts of self-conservation.” “Even his egocentricity added to his charms,” said William Phillips, the co-editor, with Philip Rahv, of Partisan Review. “Stunning—the ultimate beautiful young Jewish intellectual incarnate,” Alfred Kazin’s wife, Ann Birstein, remembered. Bellow maintained the allure by cultivating just the right amount of aloofness. “I was the cat who walked by himself,” as he put it. ellauri222.html on line 137: In the culture of little magazines, friendship is the last thing to prevent one writer from reviewing the work of another. As a novelist happy to have well-disposed reviewers, Bellow had an obvious stake in these friendships. But the friends had a stake in Bellow, too. As Mark Greif points out in his important new study of mid-century intellectual life, “The Age of the Crisis of Man,” Bellow came on the scene at a time when many people imagined the fate of modern man to be somehow tied to the fate of the novel. Was the novel dead or was it not? Much was thought to depend on the answer. And for people who worried about this Bellow was the great hope. Atlas quotes Norman Podhoretz: “There was a sense in which the validity of a whole phase of American experience was felt to hang on the question of whether or not he would turn out to be a great novelist.” ellauri222.html on line 139: So even “Dangling Man,” an awkwardly written book about which Bellow later said, “I can’t read a page of it without feeling embarrassed,” was received as a sign that the novel might after all be up to its historic task. “Here, for the first time I think, the experience of a new generation has been seized,” Delmore Schwartz wrote, in Partisan Review. In The New Yorker, Edmund Wilson called “Dangling Man” a “testimony on the psychology of a whole generation.” When Bellow’s second novel, “The Victim,” came out, in 1947, Martin Greenberg, in Commentary, explained that Bellow had succeeded in making Jewishness “a quality that informs all of modern life . . . the quality of modernity itself.” In Partisan Review, Elizabeth Hardwick suggested that Bellow might become “the redeeming novelist of the period.” ellauri222.html on line 141: This notion that Bellow’s achievement as a novelist was redemptive of the form was a consistent theme in the reviews up through “Herzog.” So was the notion that his protagonists were representatives of the modern condition. After “Herzog,” those reactions largely disappeared. People stopped fretting about the death of the novel, and Bellow’s protagonists started being treated as what they always were, oddballs and cranks. But the critical reception of Bellow’s books in the first half of his career funded his reputation. It cashed out, ultimately, in the Nobel Prize. Nobels are awarded to writers who are judged to have universalized the marginal. ellauri222.html on line 143: As everyone has said, Bellow not least, “Augie March” was the breakthrough book. Bellow ascribed its origin to a visionary moment. In 1948, he had gone with Anita to Paris for two years, supported by a Guggenheim fellowship. (Bellow hated Paris.) He was at work on a novel called “The Crab and the Butterfly,” which apparently concerned two men arguing in a hospital room. In the version of the epiphany he told to Roth, he was walking to his writing studio one morning when he was distracted by the routine Parisian sight of the street gutters being flushed: ellauri222.html on line 147: Into his head popped the memory of a friend from childhood, a boy named Charlie August—and Augie March was born. The novel poured out of him. “All I had to do was to be there with buckets to catch it,” he said. Being abroad, he thought, encouraged the sense of compositional freedom. He wrote much of the novel in Europe—in Paris, Salzburg, and Rome. He later boasted that not a single word of it was written in Chicago. ellauri222.html on line 149: The subject of “Augie March” is the same as the subject of “Dangling Man” and “The Victim”: the danger of becoming trapped in other people’s definition of you. In the case of “Augie March,” the person in danger of being trapped was Saul Bellow. “This was not what being a novelist was supposed to have meant”: he is referring to the expectations of his intellectual backers. He realized that he didn’t want to be the great hope of the novel or to give voice to a generation’s angst. He wanted to write up the life he knew in the way James Joyce had written up the life he knew, and to transform it into a fantastic verbal artifact, a book that broke all the rules. ellauri222.html on line 153: Augie is a street-urchin autodidact. Never taught how to write a proper sentence, he invents a style of his own. He is an epigrammist and a raconteur, La Rochefoucauld in the body of a precocious twelve-year-old, a Huck Finn who has taken too many Great Books courses. With this strange mélange of ornate locutions, Chicago patois, Joycean portmanteaus, and Yiddish cadences, Bellow found himself able to produce page after page of acrobatic verbal stunts: ellauri222.html on line 155: One day’s ordinary falsehood if you could convert it into silt would choke the Amazon back a hundred miles over the banks. However, it never appears in this form but is distributed all over like the nitrogen in potatoes. ellauri222.html on line 157: That’s only an aside, and there are hundreds of them. Jack Kerouac is not the first or even the tenth writer you would normally put in a sentence with Saul Bellow, but “The Adventures of Augie March” is a lot like “On the Road,” a book written at the same time. Stylistically, they both stretch syntax to make the perspective zoom from ground level to fifty thousand feet and back again. Augie is walking with a character called Grandma Lausch into an old-age home: ellauri222.html on line 159: We came up the walk, between the slow, thought-brewing, beat-up old heads, liver-spotted, of choked old blood salts and wastes, hard and bone-bare domes, or swollen, the elevens of sinews up on collarless necks crazy with the assaults of Kansas heats and Wyoming freezes, and with the strains of kitchen toil, Far West digging, Cincinnati retailing, Omaha slaughtering, peddling, harvesting, laborious or pegging enterprise from whale-sized to infusorial that collect into the labor of the nation. ellauri222.html on line 161: Both books are also “revolting as to style,” protests against the formal and moral prudishness of highbrow culture. They are not well-wrought urns, and they do not propose a chastening of the liberal imagination. If they propose anything, it is that the liberal imagination is too chastened already. ellauri222.html on line 163: Bellow must have guessed that “Augie March” would distress some of his admirers. It did. He showed a hundred pages of the manuscript to Lionel Trilling. “It’s very curious, it’s very interesting,” Trilling told him, “but somehow it’s wrong.” When the book came out, Trilling wrote a positive notice in the newsletter of the book club he directed but registered concern about a dangerous notion he detected in the novel, the notion that one could have a meaningful life independent of one’s social function. Bellow wrote to Trilling to say (disingenuously) that he had written the novel without much of a moral purpose in mind. Trilling wrote back. “You mustn’t ignore the doctrinal intention of your book,” he said. ellauri222.html on line 165: In Commentary, Podhoretz complained that the novel lacked development and that its exuberance was forced. He called it a failure. Podhoretz was one of Trilling’s protégés, and Bellow always believed that Trilling was behind the review, although Podhoretz denied it. But Atlas says that the art critic Clement Greenberg, then an editor at Commentary, having recently come over from Partisan Review, claimed that the editors had put Podhoretz up to it. It was felt in New York circles, Greenberg said, that Bellow had gone a little too far. ellauri222.html on line 167: Most reviews were enthusiastic, though. “Augie March” was not a best-seller, but it sold well and won a major award. The year it came out, Bellow took a job at Bard College. He and Anita were separated, and he had a new girlfriend, Sondra Tschacbasov, called Sasha. She was sixteen years younger and strikingly attractive. They met at Partisan Review, where she worked as a secretary. ellauri222.html on line 171: Saul and Sasha got married in 1956, after Bellow had obtained a Nevada divorce. Sasha accepted the domestic role that Bellow insisted on without demur. She says that when they had a son, Adam, Bellow told her that the baby was her responsibility—he was too old to raise another kid. In 1958, Bellow was offered a one-year position at the University of Minnesota. He insisted that Ludwig receive an appointment as well; the university obliged, and the families moved to Minneapolis together. ellauri222.html on line 175: Devastated, Bellow went to Europe on a cultural-diplomacy junket for the State Department. While abroad, he engaged assiduously in what Leader calls “womanizing.” He returned to Bard, in the summer of 1960, and took up with a visiting French professor named Rosette Lamont. The divorce from Sasha went through in June. For a while, Bellow and Sasha had the same lawyer, who was pleased to be representing both parties in the hottest divorce in town, but eventually Bellow was persuaded to retain his own attorney. ellauri222.html on line 183: “Herzog” is a revenge novel. The ex-wife, Madeleine, is a stone-cold man-killer. Her lover, Valentine Gersbach, is described as a “loud, flamboyant, ass-clutching brute.” Ludwig had a Ph.D. and a damaged foot; Bellow makes Gersbach a radio announcer with a wooden leg. The Herzog character is passive, loving, an innocent soul who cannot make sense of a world in which people like his estranged wife and her lover can exist. He is an ex-university professor, the author of a distinguished tome called “Romanticism and Christianity.” The Rosette Lamont character, called Ramona, is a sexpot with a heart of gold; she specializes in intimate candlelight dinners and lacy lingerie. She is a professor of love, not French. ellauri222.html on line 185: “Herzog” was nevertheless received the way all Bellow’s novels had been received: as a report on the modern condition. Many of the critics who reviewed it—Irving Howe, Philip Rahv, Stanley Edgar Hyman, Richard Ellmann, Richard Poirier—knew Bellow personally and knew all about the divorce. (Poirier was an old friend of Ludwig’s; the review he published, in Partisan Review, was a hatchet job.) None of these reviewers mentioned the autobiographical basis of the book, and several of them warned against reading it autobiographically, without ever explaining why anyone might want to. The world had no way of knowing that the story was not completely made up. ellauri222.html on line 187: Howe wrote that “Herzog” was a novel “driven by an idea”—the idea that modern man can overcome alienation and despair. Howe could see the appeal of this idea, but he was worried that it might not have been “worked out with sufficient care.” The reviewer in the Times Book Review thought that the novel offered “a credo for the times.” “The age is full of fearful abysses,” the reviewer explained. “If people are to go ahead, they must move into and through these abysses,” and so on. ellauri222.html on line 189: Bellow must have been tickled to death. The inventive feature of “Herzog” is a series of letters that the protagonist, in his misery, composes not only to Madeleine and Gersbach but to famous people (like President Eisenhower) and philosophers (like Heidegger and Nietzsche). These long letters, unfinished and unmailed, are sendups of an intellectual’s effort to understand human behavior by means of the conceptual apparatus of Mortimer Adler’s Great Books. Herzog is a comic figure, a holy fool, a schlimazel with a Ph.D. The whole point of his story is that when you are completely screwed the best you can hope for is a little sex and sympathy. The Western canon isn’t going to be much help. ellauri222.html on line 191: The determination to consider the novel strictly as fiction extended even to its characters. Rosette Lamont reviewed the novel. She, too, treated the book as pure make-believe. She breezed right by the Ramona character (“Her religion is sex, a welcome relief from Madeleine’s phony conversion . . . but Herzog is too divided in his mind, too busy with resentment to free himself from a heavy conscience. Besides he is suspicious of pleasure, having learned Julien Sorel’s lesson,” and so on). She concluded with the thought that at the end of the novel Herzog enters into “a theandric relationship with the world around him.” ellauri222.html on line 193: And it got even better. Jack Ludwig reviewed the novel. He informed readers of Holiday that “the book is a major breakthrough.” By no means should it be read as autobiography—“as if an artist with Bellow’s enormous gifts were simply playing at second-guessing reality, settling scores.” No, in this book, Ludwig wrote, “Bellow is after something greater.” The greater something turns out to be “man’s contradiction, his absurdity, his alienation,” and so on. It was pretty chutzpadik, as even Bellow had to admit. But by then he was laughing all the way to the bank. ellauri222.html on line 197: One reason for reading biographies of writers like Bellow, who draw from people in their own lives, is to learn what those people were really like, or at least what they were like to someone who is not Bellow. You often can’t do that with Leader’s biography. Leader also wants to assess Bellow’s accomplishment as a novelist. He has to keep three balls in the air at once: the biographical story, an interpretation of the fiction as autobiography, and a consideration of the fiction as fiction. That’s why his book is so long. ellauri222.html on line 201: Leader thinks that Bellow plunged into his books and wrote on sheer enthusiasm, then surfaced after a hundred pages or so and wondered how to get back to shore. There is very little moral logic to his stories. Things just happen. (A major exception is “Seize the Day,” which is formally perfectly realized. But that book is a novella, a day in the life. It doesn’t require a plot.) ellauri222.html on line 203: “Herzog,” too, sags in the middle, a long episode in which Herzog reconnects with Ramona. But Bellow came up with a brilliant solution for the second half. Waiting in a courthouse to see his lawyer, Herzog sits in on a trial. A woman and her boyfriend are being tried for murdering her small child, whom they have tortured and beaten to death. The woman is mentally unfit; Herzog hears evidence that she has been diagnosed with a lesion on her brain. (A diabolical touch: Sasha had been diagnosed with a brain lesion.) ellauri222.html on line 207: Actually, these episodes were not entirely invented. Bellow lifted them straight out of “The Brothers Karamazov.” A child tortured by its parents is Ivan Karamazov’s illustration of the problem of evil: what kind of God would allow that to happen? And Herzog with his gun at the window is a reënactment of Dmitri Karamazov, the murder weapon in his hand, spying through the window on his father. Dmitri is caught and convicted of a murder he desired but did not commit. “Herzog,” though, is a comedy. The next day, Herzog gets in a minor traffic accident and the cops discover the loaded gun in his car. But, after some hairy moments in the police station, he is let go. Desperately searching the Great Books for wisdom, Herzog briefly finds himself living in one. He can’t wait to get out. ellauri222.html on line 209: The decorum in Bellow criticism is to acknowledge the original of the fictional character when the person is famous, and otherwise to insist on treating it all as fiction. Thus everyone knows that, in “Humboldt’s Gift,” Von Humboldt Fleisher “is” Delmore Schwartz, and that, in “Ravelstein,” Abe Ravelstein “is” Allan Bloom, the Chicago professor who wrote “The Closing of the American Mind” and was a good friend of Bellow’s. ellauri222.html on line 211: But “Ravelstein” is a revenge novel, too. It’s not really about Ravelstein/Bloom. It’s about the narrator, a writer named Chick, who has been treated cruelly by his wife, Vela, a beautiful and brilliant physicist—a wicked caricature of Bellow’s fourth wife, the mathematician Alexandra Ionescu Tulcea. There are also a couple of drive-by take-downs along the way—of Mircea Eliade, a historian of religion at Chicago rumored to have been involved in the fascist Romanian Iron Guard, and of the owner of a restaurant on St. Martin, in the Caribbean, where Bellow contracted a case of food poisoning that nearly killed him. He brings them into the story just to skewer them. ellauri222.html on line 213: Podhoretz told Leader that he considered all of Bellow’s characters puppets. And there is something animatronic about them. This is especially true in “Augie March,” where the extended procession of too vivid personalities is like a Wes Anderson movie. Bellow tended to make his characters look the way a child sees grownups, unalterable cartoons, weirdly unself-conscious in their one-dimensionality. ellauri222.html on line 215: But there is usually one fully imagined character in Bellow’s books, one character whose impulses the author understands and sympathizes with, whose sufferings elicit his compassion, and whose virtues and defects, egotism and self-doubt, honorable intentions and less than honorable expediencies are examined with surgical precision and unflinching honesty. That character is the protagonist—Augie, Herzog, Chick, even Tommy Wilhelm, in “Seize the Day,” who tries to leverage his pain to win respect. Their real-life counterpart is, of course, Saul Bellow, whose greatest subject was himself. ellauri222.html on line 239: Adam Bellow is executive editor at Bombardier Books, a politically conservative imprint at Post Hill Press. He previously founded and led the conservative imprints All Points Books at St Martin's Press and Broadside Books at HarperCollins, served as executive editor-at-large at Doubleday, and as editorial director at Free Press, publishing several controversial conservative books such as Illiberal Education, The Real Anita Hill, The Bell Curve, and Clinton Cash. ellauri222.html on line 243: Greg's mother was Anita Goshkin, Saul's first wife, whose family had emigrated to the US from the Crimea after the pogroms, as Bellow's own antecedents had left Lithuania for Canada. They ended up in Chicago, where Saul would become one of the city's most famous sons and where, in 1935, he met Anita at summer school. Anita oli niin tavis ettei siitä ole edes nettikuvia. Tollanen Liisa Karhunen. ellauri222.html on line 245: Saul's father, Abraham, was a crook and a tyrant, who despised his youngest son's literary ambitions and pummelled him and all his sons. ellauri222.html on line 251: There were a lot of very unhappy people at various points of his life, who felt maligned. Ex-wives high up there. Wives number two and three, Adam's mother and Daniel's took a whipping. ellauri222.html on line 253: Sivulla 364 Saugie on lähdössä perijättären kanssa Mexikoon mezästämään valkopäämerikotkilla iguaaneja. "Hämmästyttävintä ei ollut tämä suunnitelma sinänsä vaan tilanteeni outous: niinkuin ihmiskunnan yxikkö olisi 2 henkilöä 1:n (pelkkä Saul) sijasta. No ei huolta, siihen asiaan tulee varmasti pikapikaa korjaus. Rousseau ei tullut toimeen kenenkään kanssa ja Marxilla oli persauxissa paiseita. Ei mulla vaan." ellauri222.html on line 255: Bellow was born Solomon Bellow in Lachine, Quebec, in 1915, two years after his parents had arrived there from St Petersburg. When he was nine, the family moved to the Humboldt Park neighbourhood of Chicago. His mother, Liza, died when Saul was 17, but not before she had passed on to him her love of the Jewish Bible (he learned Hebrew at four). His first serious critical success was The Adventures of Augie March (1953), but it was not until his 1964 novel, Herzog, became a bestseller that he earned any real money. His elder brothers, both businessmen, were by this time making serious cash, and regarded him, he once said, as "some schmuck with a pen". Mary Cheever, the wife of John Cheever, believed the two got on so well because "they were both women-haters". He has nothing good to say about feminism. Bellow has a go at Hannah Arendt and Mary McCarthy (the one is "rash", the other "stupid"). In 1994, however, he ate a poisonous fish in the Caribbean, and fell into a coma that lasted five weeks. He dreaded a loss of virility. ellauri222.html on line 257: For a man for such small balls, he had huge needs. The writing life needed to be supported. He failed his children; he left them, and it was a wound he carried around like a medal. He knew the cruelty of this. At the very end, though he was not Rosie's father (oops), he was in the house. He and Rosie would watch The Lion King together: in the final, unpleasant stages of his last illness, he was at the point where he didn't mind watching that same film over and over. I was somehow managing Rosie and Saul in the same way." Do they have a relationship with Saul's sons? Not really. Rosie has special needs, and Jänis is focused very much on her. Their house is cozy, not grand, there just happen to be photographs of a Nobel laureate on almost every shelf. Guess which one? ellauri222.html on line 259: Jänisrouva sanoi jälkikäteen: He did not want to hurt the people he loved. (Lucky they were so few of them. At 17, he said he hated himself more than melodrama or even spinach.) There wasn't a single part of my being that wasn't able to open up to him (Yeah, I bet). Jänis Bellow was born in Canada. Bellow was one of her professors. She came from a small place, but not too small for Saul to enter. He wasn't exactly tall, but he had this broad upper body, these giant arms, like a sloth." ellauri222.html on line 265: this time the overall effect was not satisfactory. I was particularly aware of the absence of distance that the writer must put space between himself and the characters in his book. There should be a certain detachment from the writer's own passions. I speak as one who in Herzog committed the same sin. There I hoped that comic effects might protect me. Nevertheless I crossed the border too many times to raid the enemy camp. But then Herzog was a chump, a failed intellectual and at bottom a sentimentalist. In your case, the man who gives us Eve and Sylphid is an enragé, a fanatic-for-real. ellauri222.html on line 269: Now there is real mystery about communists in the west, to limit myself to those. How were they able to accept Stalin – one of the most monstrous tyrants ever? You would have thought that the Stalin-Hitler division of Poland, the defeat of the French which opened the way to Hitler's invasion of Russia, would have led CP members to reconsider their loyalties. But no. When I landed in Paris in 1948 I found that the intellectual leaders (Sartre, Merleau-Ponty, etc) remained loyal despite the Stalin sea of blood. Well, every country, every government has its sea, or lake, or pond. Still Stalin remained "the hope" – despite the clear parallel with Hitler. ellauri222.html on line 281: Mitä vetoa että Rothin kuikelo veti tästä herneen nenään? Sai takuulla paskahalvauxen. No, Saul was definitely not a good friend. Phil said something like: ‘He wouldn’t be the first guy whose companionship I’d seek out in the afterlife.’” ellauri222.html on line 336: Ethelred II Neuvoton (Æþelred, n. 968 – 23. huhtikuuta 1016 Lontoo) oli Englannin kuningas vuosina 978–1013 ja 1014–1016. Ethelred seurasi kuninkaana velipuoltaan kuningas Edvard Marttyyria, jonka salamurhan Ethelredin äidin kerrotaan järjestäneen. Valtaan noustessaan Ethelred oli ainoastaan noin kymmenvuotias. Sekä Ethelredin että Edvardin isä oli kuningas Edgar. ellauri222.html on line 342: Ethelred järjesti Englantiin asettuneiden tanskalaisten joukkomurhan 13. marraskuuta 1002, mikä johti siihen, että Tanskan kuningas Sven Haaraparta teki Englantiin useita sotaretkiä ja onnistui lopulta valtaamaan maan. Vuonna 1013 Sven nousi maihin ja valtasi nopeasti Lontoon ja Etelä-Englannin. Mut hetkinen, eikös Kristuxen toisen tulemisen pitänyt tapahtua tässä välissä, vuonna 1000? Mikä hemmetti sitä pidätteli? ellauri222.html on line 344: Ethelred pakeni Normandiaan vaimonsa Emman ja lastensa kanssa vuonna 1013. Hän pystyi palaamaan Englantiin vasta seuraavan vuoden helmikuussa Svenin kuoltua. Ethelred jatkoi kuninkaana, mutta hänen poikansa Edmund Rautakylki lähti riitauduttuaan isänsä kanssa pohjoiseen, jossa Utred, vaikutusvaltainen northumbrialainen aatelismies, tunnusti hänet hallitsijaksi. Etelässä Svenin poika Knuut Suuri hyökkäsi Wessexiin. Edmund alkoi koota armeijaa häntä vastaan, mutta suuri osa miehistä kieltäytyi taistelemasta ellei Ethelred tulisi johtajaksi. Edmund lähti Lontooseen tapaamaan sairasta isäänsä, mutta on epäselvää tekivätkö he sovinnon. ellauri222.html on line 346: Ethelred kuoli Lontoossa 23. huhtikuuta 1016, jonne hänet myös haudattiin. Hänen poikansa Edmund II Rautakylki seurasi häntä valtaistuimella. ellauri222.html on line 348: The Norman Conquest (or the Conquest) was the 11th-century invasion and occupation of England by an army made up of thousands of Normans, Bretons, Flemish, and French troops, all led by the Duke of Normandy, later styled William the Conqueror. ellauri222.html on line 352: EU maitten kannattaisi erota Natosta ja perustaa oma puolustusliitto, ja alkaa puolueettomaksi. Jos sota syttyy jenkkien ja "iso"-Britannian ynnä Venäjän ja Kiinan välille, voisi olla teoreettinen mahdollisuus, että Eurooppa säilyisikin pommittamattomana, jos pysyttelisi siinä kärhämässä puolueettomana. Taistelevat valtiot kyllä tuhoutuisivat, mikä voisi olla hyvä sinänsä, ja teoriaahan tämä vain on. Mutta kannattaisi harkita. ellauri222.html on line 357: The Spanish word for eagle, as Augie learns, is águila, and the similarity between that word and Augie’s name invites a comparison between the eagle and the man. Both the eagle and Augie are adopted and trained by others for schemes they barely understand. And both the eagle and Augie prove to be sensitive creatures, not quite vicious enough to succeed in a Machiavellian world. The episode with the eagle can be read as a metaphor for one of the main themes of the book: nature as destiny. Ultimately, neither the eagle nor Augie does what others expect them to do, but follow their own nature. No tästähän me ollaan jo puhuttu. ellauri222.html on line 359: The foremost theme in The Adventures of Augie March is the search for identity. Unsure of what he wants from life, Augie is pulled along into the schemes of friends and strangers, trying on different identities and learning about the world through jobs ranging from union organizer to eagle trainer to book thief. His path seems random, but as Augie notes, quoting the Greek philosopher Heraclitus, “a man’s character is his fate.” As Augie goes through life, knocking on various doors, these doors of fate open up for him as if by random, but the knocks are unquestionably his own. In the end of the novel, Augie defines his identity as a “Columbus of those near-at-hand,” whose purpose in life is to knock some eggs. Augie notes that “various jobs” are the Rosetta stone, or key, to his entire life. Americans define themselves by their work (having no roots, family or land to stick to), and Augie is a sort of vagabond, trying on different identities as he goes along. Unwilling to limit himself by specializing in any one area, Augie drifts from job to job. He becomes a handbill-distributor, a paperboy, a Woolworth’s stocker, a newsstand clerk, a trinket-seller, a Christmas helper at a department store, a flower delivery boy, a butler, a clerk at fine department stores, a paint salesman, a dog groomer, a book thief, a coal yard worker, a housing inspector, a union organizer, an eagle-trainer, a gambler, a literary researcher, a business machine salesman, a merchant marine, and ultimately an importer-exporter working in wartime Europe. Augie’s job changing is emblematic of the social mobility that is so quintessentially American. Augie is the American Everyman, continually reinventing himself, like Donald Duck. Olemme kaikki oman onnemme Akuja, joopa joo. Yrmf, olet tainnut mainita. You are telling me! ellauri222.html on line 365: One of the major themes of the novel is the human tendency toward dishonesty. Augie is not a particularly honest character. He cheats, he steals, and lies quite frequently. Dishonesty characterizes many of the other characters in the novel, including Grandma, Einhorn, Mimi (who lies to doctors that she thinks her pregnancy abnormal), Stella, Agnes, and Mintouchian. The only characters who do not lie or cheat are the simple-minded Mama and Georgie. Lying appears necessary for people to survive in a Machiavellian world. As Mintouchian puts it: “I’m a great admirer of our species. I stand in awe of the genius of the race. But a large part of this genius is devoted to lying and seeming what you are not.” The ethics of the American Jew. The book starts with a lie: I am an American, Chicago born." ellauri222.html on line 367: Katoppa seuraavasta henkilöluettelosta ketkä saavat enemmän kuin yhden lauseen luonnehdinnan, ja etenkin ketkä eivät saa. Mitkä seikat hahmoista on mainittavia. Se kertoo enemmän amerikkalaisista kuin koko kirja yhteensä. ellauri222.html on line 375: Mr. Anticol is a neighborhood junk dealer and avowed atheist who loves to discourse against religion, having lost his faith after witnessing a massacre of Jews in his town back in Europe. ellauri222.html on line 423: Dingbat is the half brother of William Einhorn. He dresses like a gangster and is taken up with gang events and crime, although not a criminal himself. He spends much of his time hanging around the family’s poolroom, Einhorn Billiards. He also tries work as a fight promoter, but is not successful. ellauri222.html on line 427: Arthur Einhorn is William Einhorn’s son who is in college at the University of Illinois in Champaign. An intellectual who studies poetry and wants to write scholarly books, he falls in love with Mimi. His relationship with his father is strained after Arthur has a baby and then divorces his wife, leaving the child to be raised by his parents. ellauri222.html on line 431: Tillie Einhorn is William Einhorn’s wife. A heavy, attractive lady, she worshipfully obeys her husband and tolerates, or overlooks, his extramarital affairs. After the stock market crash, she helps make money by running a cafeteria inside the poolroom. ellauri222.html on line 435: Einhorn is a highly intelligent and wealthy real-estate broker whom Augie goes to work for while still a junior in high school. As Einhorn is crippled and wheelchair-bound, Augie carries him to and from the car and assists him in other daily activities. Einhorn loses almost everything in the great stock market crash, but works hard to build his business up again. ellauri222.html on line 447: Thea, the elder of the two Fenchel sisters, is a glorious-looking girl with kinky black hair and a passionate spirit. She falls in love with Augie at a mineral spring resort, but Augie is in love with her sister, Esther. Thea later comes to find Augie in Chicago, and the two move to Mexico together. Thea, whose name is Greek for “goddess,” is an eccentric woman with wild ideas; she wants to hunt with an eagle and catch poisonous snakes. In the end she finds Augie too ordinary for her. After they part ways, she marries an Air Force captain. ellauri222.html on line 459: Cissy Flexner is Simon’s fiancée. She is beautiful and tall, with an impressive figure, but dumb and conceited. Her father, Joe Flexner, is a dry-goods shopkeeper who also lost everything in the crash. Cissy marries Five Properties instead of Simon. ellauri222.html on line 461: Hooker Frazer ellauri222.html on line 463: Hooker Frazer is Mimi’s lover and the father of her unborn child. When Augie first meets him, Frazer is a graduate assistant in political science, a Communist intellectual. Later, he is in Mexico working as a secretary for the exiled Leon Trotsky, and in China working as an intelligence agent. Finally, Augie meets him in Paris, where he is working for the World Educational Fund. Augie greatly admires Frazer’s prodigious intellect. ellauri222.html on line 471: Joe Gorman is a notorious Chicago thief whom Augie meets in the poolroom. Augie helps Gorman with a robbery and later goes on a road trip with him to move illegal immigrants across the border. The police catch Gorman, but Augie gets away. ellauri222.html on line 487: Jacqueline is the ugly but proud housemaid who works for Stella and Augie in Paris. When she declares to him that it is her dream to go to Mexico, Augie breaks out laughing. He finds it both ridiculous and wonderful that such a used-up, ugly-looking girl has such an indomitable spirit. ellauri222.html on line 503: Eleanor Klein is the one unmarried daughter of the Kleins; she is too fat to get a husband and is kind to Augie. She goes to Mexico during the Depression to stay with a cousin who makes leather jackets. She hopes to marry him, but is disappointed. ellauri222.html on line 507: Jimmy Klein is a boyhood friend of Augie’s; Grandma Lausch doesn’t approve of him. He is sociable and spirited, slight and dark-faced, witty-looking. Augie is welcome at Jimmy’s house and gets to know his whole family, who are all friendly and generous with gifts and money. Jimmy and Augie get into trouble for stealing money at Deever’s department store, where they work during the Christmas season. Years later, Jimmy catches Augie stealing books. He reveals that he has taken a rough path in life: he got a girl pregnant and had to marry her. ellauri222.html on line 511: Mrs. Klein is Jimmy’s mother. She is overweight and can’t keep on her feet very long. Her hair is dyed black and hangs in braids, making her look like an Indian. She has eight children, including Gilbert and Velma, who are both divorced, and Tommy, who works at City Hall. There are always grandchildren in her home. When Mrs. Klein dies, her husband marries again to a longtime sweetheart. ellauri222.html on line 515: Stashu Kopecs is a boy in the neighborhood whom Augie hangs out with. He is a thief, and teaches Augie to steal. Their friendship ends when Stashu and a gang of other kids beat Augie up. ellauri222.html on line 531: Grandma Lausch, although unrelated by blood to the Marches, is a surrogate grandmother to Augie and his brothers, and has a powerful influence on them both. She rules their childhood house with a strict, imperious, and shrewd manner. The widow of a powerful Odessa businessman, this grande dame claims to speak a variety of languages and passes the time reading Tolstoy. Her two sons are married and living in other states. When Grandma’s mind begins to fail, they commit the dignified old lady to a retirement home where she eventually dies of pneumonia. ellauri222.html on line 547: Charlotte Magnus is Simon’s wife and heiress to a coal fortune. Simon marries her for the money, but grows to respect Charlotte, as she is a practical woman with a good head for business. She is also emotionally strong. When she learns of Simon’s infidelity, she deals with it swiftly and decisively. Charlotte is unable to have children. ellauri222.html on line 555: Augie, the hero of the novel, is a Jewish-American boy coming of age in Depression-era Chicago. Since their father abandoned the family, Augie and his two brothers are raised by their slow-witted mother and surrogate “Grandma” Lausch. Augie, good-looking with “tall hair” and green-gray eyes, is a soft-hearted young man whose sympathy for others often gets him into trouble. He holds a variety of jobs throughout his life and learns from different people he encounters. People tend to “adopt” Augie and try to groom him into the person they want him to be, but he really wants to become his own person. The name Augie is short for “August,” which means “Great.” Augie has a desire for greatness, but he has no idea of how to do it, thinking it beyond his ability to “breathe the pointy, star-furnished air at its highest difficulty.” He goes along through life repeating the same mistakes. In the end, Augie realizes that his life has been a voyage of discovery. Whether or not he has been a success, he doesn’t know, but he will continue with unquenchable optimism and hope, “forever rising up.” ellauri222.html on line 567: Simon is Augie’s older brother. Tall, good-looking, and blond, Simon has a self-assurance and sense of direction that Augie does not. He thinks Augie is too soft-hearted. After being jilted by his girlfriend Cissy Flexner, Simon marries the coal heiress Charlotte Magnus and becomes rich through multiple business ventures. Simon is very successful, but not content. Although he respects Charlotte for her business sense, his marriage lacks romantic love. His mistress, Renée, uses him for his money. Augie pities him because he cannot have children. ellauri222.html on line 571: Harold Mintouchian is a wealthy, distinguished Armenian lawyer and international businessman who is the married lover of a friend of Stella’s and becomes a close friend and mentor of Augie. At the end of the novel, Augie works for him as a black market trader in Europe. Augie looks up to the older man as “a sage, prophet, or guru, a prince of experience with his jewel toes” and seeks his wisdom. Mintouchian, who has seen much of the darker side of human nature through his law practice, has more realistic ideas than the love-bitten Augie about what to expect from human relationships. Secrecy and lies, he tells Augie, are unavoidable. “Mind you, I’m a great admirer of our species. I stand in awe of the genius of the race. But a large part of this genius is devoted to lying and seeming what you are not.” He confesses to Augie that his mistress, Agnes, is keeping secrets from him, while he is keeping secrets from his wife. ellauri222.html on line 575: Mintouchian’s invalid wife, Mrs. Mintouchian is aware of her husband’s infidelity and tells Augie of her husband: “He is great, despite being all too human.” ellauri222.html on line 583: Nosey Mutchnik is a gangster whom Einhorn swindles in a property deal, although Mutchnik never knows it. Mutchnik later swindles Simon out of two hundred dollars in a gambling pool and has Simon beat up when he protests. ellauri222.html on line 591: The daughter of a tailor, Hilda is Augie’s first crush as a schoolboy. He follows her around but never gets the courage to speak to her. ellauri222.html on line 611: Padilla is a classmate of Augie’s. Born in the slums of Mexico, he is a genius of mathematical physics. He steals books for money and gets Augie involved in that, too. ellauri222.html on line 615: Paslavitch is a friendly Yugoslavian and Communist sympathizer who lives in a neighborhood of Mexico City. Augie lives with him for a time after breaking up with Thea. ellauri222.html on line 627: The Renlings hire Augie to sell horse-riding gear at their sporting goods store in Evanston, Illinois. Mrs. Renling wishes to make Augie the perfect gentleman by giving him a distinguished wardrobe and sending him to college. Since the Renlings have no children of their own, they even offer to adopt Augie, but he declines. ellauri222.html on line 631: A miserly millionaire with a stuttering problem, Robey is working on a book he calls The Needle’s Eye, an investigation into the nature and source of happiness. He hires Augie as a research assistant. As Augie listens to Robey discuss his book idea, he finds that the man makes sense only part of the time. He realizes that Robey is a “crank” who only wants someone to be an ear for his half-baked ideas. ellauri222.html on line 635: Clarence Ruber is a friend of Augie’s from school who gives Augie a job selling paint. ellauri222.html on line 659: Stoney and Wolfy are fellow travelers hitching free rides on the trains, whom Augie meets while traveling back to Chicago after Joe Gorman’s arrest. The police arrest all three thinking they are a gang of car thieves. Stoney is a young man on his way to veterinary school; Wolfy has a criminal record. ellauri222.html on line 671: Clem, the younger of Tambow’s two sons, and the cousin of Jimmy Klein, is a good friend to Augie. He is an easy spender and refuses to work, preferring to beg money off his father. When his father dies, he inherits his money. He has a crush on Mimi. Clem eventually goes to the University of Chicago, earning a degree in psychology, and invites Augie to join him in a counseling practice. Augie has a great deal of affection for Clem. Clem is the audience for Augie’s speech about “axial lines.” ellauri222.html on line 687: Mimi Villars is a beautiful, tough-talking blonde from Los Angeles who lives next door to Augie in the student boarding house and becomes a close friend of Augie. Mimi has bohemian ideas and aspires to marry an intellectual. When she becomes pregnant with an unwanted child by her boyfriend Frazer, Augie takes her to an abortionist. Mimi later falls in love with Arthur Einhorn. Mimi’s name recalls the tragic heroine of the Puccini opera La Bohème. ellauri222.html on line 694: Dr. Wernick is a neighborhood dentist who fits Grandma Lausch with false teeth. She calls him a butcher because he treats his patients so roughly. ellauri222.html on line 697: Wily K. Kojootti ja Wonder Woman ellauri222.html on line 699: William Moulton Marston (May 9, 1893 – May 2, 1947), also known by the pen name Charles Moulton (/ˈmoʊltən/), was an American psychologist who, with his wife Elizabeth Holloway, invented an early prototype of the lie detector. Two women, his wife Elizabeth Holloway Marston, and their polygamous life partner, Olive Byrne, greatly influenced Wonder Woman's creation. She was inducted into the Comic Book Hall of Fame in 2006. ellauri222.html on line 705: In a 1943 issue of The American Scholar, Marston wrote: "Not even girls want to be girls so long as our feminine archetype lacks force, strength, and power. Not wanting to be girls, they don't want to be tender, submissive, peace-loving as good women are. Women's strong qualities have become despised because of their weakness. The obvious remedy is to create a feminine character with all the strength of Superman plus all the allure of a good and beautiful woman." ellauri222.html on line 707: Marston's character was a native of an all-female utopia of Amazons who became a crime-fighting U.S. government agent, using her superhuman strength and agility, and her ability to force villains to submit and tell the truth by binding them with her magic "lasso". Wonder Woman's golden "lasso" and Venus Girdle in particular were the focus of many of the early stories and have the same capability to reform people for good in the short term that Transformation Island and prolonged wearing of Venus Girdles offered in the longer term. The Venus Girdle was an allegory for Marston's theory of "sex love" training, where people can be "trained" to embrace submission through eroticism. ellauri222.html on line 714: Vie vaikka Mexikoon ellauri222.html on line 718: Nyt Augien siitin tykyttää pystyjäykkänä uudelle sutturalle Stellalle. Vaan pian se nuupahtaa kun Augie taas tunaroi auton kanssa aivan sikana. No ei sentään, eipä aikaakaan kun Augie ja Stella tosiaankin puuhastelevat telttakankaan päällä pyllyt paljaina. Tiuhaa tikkausta pitkä tovi ja sitten ruiskahdus, nyze on tehty mitä ei saanut sanoa. Vie minut minne tahdot, vie vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on. Suutelen sua sieltä sun täältä. ellauri222.html on line 743: His literary tastes are also very interesting. Lord Pococurante is quite able to criticize Homer, Horace, and Cicero; there is nothing, which may seem flawless. His ability to find defects in everything prevents him from taking pleasure in literature, philosophy, and painting. It is obvious that the author is ironic about him, it can be deduced from Candides remark “But is there not a pleasure in criticizing everything, in pointing out faults where others see nothing but beauties’ (Voltaire, 73). The main problem is that such a world outlook is a personal tragedy, and such an attitude may eventually result in suicide. ellauri222.html on line 745: The question arises why Voltaire inserts such a character in the novella, and what functions he performs in the story. On the one hand, Lord Pococurante embodies the then French aristocracy, the social class, surfeited with everything. The author attracts the reader’s attention to a very curious paradox: people, who live in luxury, cannot enjoy it. Though it is not explicitly stated by Voltaire, such people are doomed to failure. At this point, we can say with certainty that Voltaire is prophetic in this novella. ellauri222.html on line 752: Sale kuvaa ylpistyneen isoveljen varsin vastenmielisexi hahmoxi, öykkäröiväxi mutta pedantixi Moltocurantexi. Se on kuin Moonrakerin Hugo Drax. Ize Sale on viaton pulmunen, kuin Hannu Mäkelä sen omakuvissa. ellauri222.html on line 759: Bellow's first two novels, Dangling Man and The Victim, are brief and disciplined works, darker in mood and less intellectually complex than the later fiction but featuring protagonists who anticipate later Bellovian heroes both in their introspection and in their resistance to urban apathy. In Paris, Saul realized he need not copycat Flaubert and that instead he could write as he spoke. The result was Augie. ellauri222.html on line 763: This grooming of the self paradoxically requires looking out for number 1. Nowhere is this fact more vividly portrayed than in Henderson the Rain King. Driven in the beginning by a relentless inner voice that repeats, "I want! I want!," Henderson's egoistic absorption in his material success ironically alienates him from himself. Hitching his family to seek fundamental truths in the wilderness of Africa, he discovers the arse loving relationship that men need with nature and with each other and symbolically surrenders his self by accepting responsibility for a lion cub and an orphan child. ellauri222.html on line 767: In their quest to find the beaver that gives meaning to life, Bellow's protagonists must also come to terms with death. The message Bellow conveys in almost all of his novels is that one must fear death to know the meaning of life and what it means to be human. Henderson overcomes his fear of death when he is buried and symbolically resurrected in the African king Dahfu's experiment. Similarly, in Seize the Day, Tommy Wilhelm confronts death in a symbolic drowning. Charlie Citrine in Humboldt's Gift echoes Whitman in viewing death as the essential question, pointing out that it is only through death that Sauls can complete the cycle of life by liberating self from the body. Bellow's meditations on death darken in Mr. Sammler's Planet and The Dean's December. While the title character in Mr. Sammler's Planet eagerly awaits the death of the person he most values in the world, Bellow contemplates the approaching death of Western culture at the hands of those who have abandoned humanistic values. The Dean's December presents an apocalyptic vision of urban decay in a Chicago totally lacking the comic touches that soften Charlie Citrone's portrait of this same city as a "moronic inferno" in Humboldt's Gift. An uncharacteristically bleak yarn from he old standup comic. With More Die of Heartbreak and the recent novellas, however, Bellow returns to his more characteristic blend of pathos and farce in contemplating the relationship between life and death. In the recent Ravelstein, Bellow once again charts this essential confrontation when Saul recounts not only his best friend's death from AIDS but also his own near-death experience from food poisoning. Through this foreground, in a fictionalized memoir to his own gay friend Allan Bloom, Bellow reveals the resilient love and tenderness that offer the modern world its saving grace. ellauri222.html on line 783: When would sprightly be a good substitute for gay? ellauri222.html on line 795: Though in some ways separated from American society, Bellow's protagonists also strongly connect their identity with America. Augie begins his adventures by claiming, "I am an American, Chicago born—Chicago, that somber city." Almost all of Bellow's novels take place in an American city, most often Chicago or New York. Through his depiction of urban reality, Bellow anchors his novels in the actual world, and he uses the city as his central metaphor for contemporary materialism. Although recognizing the importance of history and memory, Bellow's novels maintain a constant engagement with the present moment. His characters move in the real world, confronting sensuous images of urban chaos and clutter that often threaten to overwhelm them. Looking down on the Hudson River, Tommy Wilhelm sees "tugs with matted beards of cordage" and "the red bones of new apartments rising on the bluffs." Sammler denounces contemporary New Yorkers for the "free ways of barbarism" that they practice beneath the guise of "civilized order, property rights [and] refined technological organization." In Humboldt's Gift, which is replete with images of cannibalism and vampirism, Charlie Citrone sees Von Trenck, the source of his material success, as "the blood-scent that attracted the sharks of Chicago." Acknowledging the influence of the city on his fiction, Bellow himself has remarked, "I don't know how I could possibly separate my knowledge of life such as it is, from the city. I could no more tell you how deeply it's gotten into my bones than the lady who paints radium dials in the clock factory can tell you." However, although the city serves to identify the deterministic social pressures that threaten to destroy civilization, Bellow's heroes refuse to become its victims and instead draw on their latent nondeterministic resources of vitality to reassert their uniquely American belief in individual freedom, as well as their faith in the possibility of community. ellauri222.html on line 797: Except for Clara Velde in A Theft, the protagonists in Bellow's novels and novellas are all male. The Bellovian hero typically seeks erotic pleasure, emotional security, and egoistic confirmation from the women in his life. In marriage, his relationships with women are conflicted, and he often retreats from his role as husband to a sensuous but selfish and demanding wife who paradoxically represents both his yearning for freewheeling sex happiness and society's pressure to relinquish the freedom so essential to his self-realization. Like his male characters who all are Saul lookalikes, Bellow's females are often interchangeable and serve roles of little dramatic import. However, although the author has come under increasing criticism for his superficial treatment of women, his depiction of women and male-female relationships serves to reinforce the psychological crisis that each male protagonist must negotiate to empty their scrotums so as to achieve peace and fulfillment. ellauri222.html on line 799: Stylistically, Bellow's fiction reflects some of the same tensions that his protagonists seek to balance. His concern with social and personal destruction has been traced to the common run of European writers such as Flaubert, Dostoevsky, Kafka, Sartre, and Camus. But Bellow's fiction also has many ties to the American literary tradition. His neotranscendentalism (what? Emersonian tomfoolery I guess), his identification with America, and the loose form of his most acclaimed novels link him most obviously to Emerson and Whitman. ellauri222.html on line 813: Transcendentalism is not a religion per se; it is more like a collection of philosophical and theological thought, an intellectual and a spiritual movement that emphasizes the goodness of nature and the independence of humanity. However, during the 1830s, they became an organized group around a twit named Waldo Wiisas. Tämä kaveri on jo haukuttu perinpohjaisemmin sata albumia sitten albumissa 22. ellauri222.html on line 817: Key transcendentalism beliefs were that humans are inherently good but can be corrupted by society and institutions, insight and experience are more important than logic, spirituality should come from the self, not organized religion, and nature is beautiful and should be respected. ellauri222.html on line 819: An intensely intellectual writer who peppers his novels with allusions, Bellow draws on many cultural traditions in his analysis of both the sources of American experience and its present manifestations. His fiction fully documents the decline of Western civilization without conceding its obvious demise, and the ambiguity and tenuousness of even his most positive endings balance sadness and comic skepticism with the steadfast faith that he the artist can effect coherence and order, or failing that a lot of cash, out of the chaos of modern experience. His tip for success: kusettakaa minkä jaxatte! For his achievement in confronting the modern existential dilemma with compassion and humor, Bellow's place in twentieth-century American literary history seems assured by drooling groupies like myself. ellauri222.html on line 823: Sharon Talley is a tired professor of English at Texas A&M University-Corpus Christi. She is the author of four books, "Women's Diaries from the Civil War South," "Southern Women Novelists and the Civil War," "Ambrose Bierce and the Dance of Death," and "Student Companion to Herman Melville." In addition, her articles have been published in journals such as "Nineteenth-Century Prose," "American Imago," and the "Journal of Men's Studies." ellauri222.html on line 837: British critics tend to regard the American predilection for Big Novels as a vulgar neurosis — like the American predilection for big cars or big hamburgers. Oh God, we think: here comes another sweating, free-dreaming maniac with another thousand-pager; here comes another Big Mac. First, Dos Passos produced the Great American Novel; now they all want one. Yet in a sense every ambitious American novelist is genuinely trying to write a novel called USA. Perhaps this isn’t just a foible; perhaps it is an inescapable response to America – twentieth-century America, racially mixed and mobile, twenty-four hour, endless, extreme, superabundantly various. American novels are big all right, but partly because America is big too. You need plenty of nerve, ink and energy to do justice to the place, and no one has made greater efforts than Saul Bellow. In 1976 Bellow was awarded the Nobel Prize for Literature, praised by the Swedes ‘for human understanding and subtle analysis of contemporary culture’. Many times in Bellow’s novels we are reminded that ‘being human’ isn’t the automatic condition of every human being. Like freedom or sanity, it is not a given but a gift, a talent, an accomplishment, an objective. The busiest sections of the Chicago bookstores, I noticed, were those marked ‘Personal Growth’. ellauri222.html on line 869: seisoo jättimäinen jalka, joka heittää kauas ellauri222.html on line 871: "Olen suuri OZYMANDIAS", sanoo kivi, ellauri222.html on line 877: Ihmettä kuten meidänkin, kun erämaassa, jossa Lontoo seisoi, pitäen susia vauhdissa, ellauri222.html on line 886: Ozymandias (/ˌɒziˈmændiəs/ oz-ee-MAN-dee-əs; real name Adrian Alexander Veidt) is a fictional anti-villain in the graphic novel limited series Watchmen, published by DC Comics. Created by Alan Moore and Dave Gibbons, named "Ozymandias" in the manner of Ramesses II, his name recalls the famous poem by Percy Bysshe Shelley, which takes as its theme the fleeting nature of empire and is excerpted as the epigraph of one of the chapters of Watchmen. Ozymandias is ranked number 25 on Wizard's Top 200 Comic Book Characters list and number 21 on IGN's Top 100 Villains list. No, wait, Ozymandias was a Greek name for the pharaoh Ramesses II (r. 1279–1213 BC), derived from a part of his throne name, Usermaatre. In 1817, Shelley began writing the poem "Ozymandias", after the British Museum acquired the Younger Memnon, a head-and-torso fragment of a statue of Ramesses II, which dated from the 13th century BC. Earlier, in 1816, the Italian archeologist Giovanni Battista Belzoni had "removed" the 7.25-short-ton (6.58 t; 6,580 kg) statue fragment from the Ramesseum, the mortuary temple of Ramesses II at Thebes, Egypt. The reputation of the statue fragment preceded its arrival to Western Europe; after his Egyptian expedition in 1798, Napoleon Bonaparte had failed to acquire the Younger Memnon for France. Although the British Museum expected delivery of the antiquity in 1818, the Younger Memnon did not arrive in London until 1821. Shelley published his poems before the statue fragment of Ozymandias arrived in Britain, and the view of modern scholarship is that Shelley never saw the statue, although he might have learned about it from news reports, as it was well known even in its previous location near Luxor. ellauri222.html on line 888: The book Les Ruines, ou méditations sur les révolutions des empires (1791) by Constantin François de Chassebœuf, comte de Volney (1757–1820), first published in an English translation as The Ruins, or a Survey of the Revolutions of Empires (London: Joseph Johnson, 1792) by James Marshall, was an influence on Shelley. helley had explored similar themes in his 1813 work Queen Mab. Typically, Shelley published his literary works either anonymously or pseudonymously, under the name "Glirastes", a Graeco-Latin name created by combining the Latin glīs ("dormouse") with the Greek suffix ἐραστής (erastēs, "lover", vitut se on mikään suffixi!); the Glirastes name referred to his wife, Mary Shelley, whom he nicknamed "dormouse". Unikeon köyrijä. Mäuschen, sanoi Percy Marylle niikö Pikin kreikkalainen poikaystävä, setämäinen Kleomenis. ellauri222.html on line 893: Vittu mikä saatanan ääliö! Sale kuumuu helvetisti 2. maailmansodasta (oikeammin jenkkien viivästyneestä lähdöstä saaliinjaolle), menee uutisnonareihin kiljumaan ja läiskyttämään karvakäsiä "meidän pojille". Voiko vastenmielisempiä ilmiötä enää olla. Samanlaisiahan on nyt täällä meillä taas pystymezät täynnä. Tappakoot vaan toisensa sotahullut niin päästään siitä kiusasta. ellauri222.html on line 906: Menin ja puhuin tovereilleni, ihmisten suureksi hämmästykseksi, yleismaailmallisesta muurahaiskeosta jonka vihollinen (kommunistit ennenkaikkea) perustaisi jos voittaisi, kohtalosta jota kukaan ei voisi välttää kun koko ihmiskunta joutuisi yhden ainoan hallituksen alaiseksi, ihmisaavikosta joka hyökyisi mahdin hirviömäisten pyramidien juureen. Muutamien vuosikymmenien kuluttua tämän saman maan pinnalla, saman auringon ja kuun alla, missä kerran oli elänyt jumalien kaltaisia ihmisiä, olisi jäljellä vain tämä ihmishyönteisten sukukunta joka kehittäisi itsensä yhtä peikkomaiseksi kuin ulkona uhkaava avaruus ja jäljittelisi sitä hiomalla itselleen koneelliset säännöt jotka olisivat yhtä muuttumattomia kuin fysiikan lait. Kuuliaisuus olisi jumala, vapaus paholainen. Kukaan uusi Mooses ei nousisi johtamaan pakoa orjuudesta, koska uusien pyramidien maassa ei Moosesta syntyisi. Niin, kohottauduin takajaloilleni kuin Bizcocho ja paasasin voimaini takaa. Ja sitten luistin kuzunnoista kauppalaivastoon. No justiinsa tällästä termiittikekoa on jenkit rakentaneet hiki tukassa etenkin neuvostolan hajottua, sillä erolla että globaalissa kapitalistipesässä voi olla useita kilpailevia kuningattaria (tai siis kuninkaita, sori siitä). Sale kazoo Chicagoa ja ymmärtää: yxilö ei ole täällä mitään. Ei yhtään mitään. No mixi pitäskään. ellauri222.html on line 913: Belovin koukkunokkaveljexet on pelimiehiä. Pelejä, pelejä pelien sisällä. Pitkänpuikeita pippelejä pelitoosissa. Belovin veljexillä on vähintään 2 naista per puikko koko ajan pelissä, etne voi piileskellä toiselta toisen pikkuhousuissa. Senkös tautta juutalaisten patriarkoillakin oli haaremit. Sale säälii kaxinaamaista Casanovaa enemmän kuin petkutettua, koska petkutuxessa on niin paljon duunia. ellauri222.html on line 915: "Ehkäpä sinua kuitenkin kiinnostaa kuulla mitä eräs älykäs kaveri kerran sanoi minulle rakkauden ja aviorikoksen yhteydestä. Minä tahansa päivänä tunnet itsesi onnelliseksi tiedät ettei se voi kestää, vaan sää muuttuu, terveys vaihtuu sairaudeksi, vuosi päättyy ja myös elämä loppuu. Jossakin muualla jonakin toisena päivänä kohtaat toisen rakastetun. Kasvot joita suutelet ovat toiset ja myös sinun kasvosi vaihtuvat toisiksi. Sille ei voi mitään, tuo kaveri sanoi. Tietenkin hän oli itse emälurjus ja mitään tekemätön nilviäinen, istui aina välillä Bellevuessa ja naiset elättivät häntä koko hänen elämänsä ajan ja hän hylkäsi lapsensa eikä kukaan koskaan luottaa häneen. Mutta rakkaus on huorimista, hän sanoi, ja ilmentää muutosta. Muutokseen tottuu. Toinen kaupunki, toinen nainen, en vuode, mutta mies on sama ja hänen täytyy olla joustava. Hän suutelee naista ja näyttää miten tyytyy kohtaloonsa, ihailee ja palvoo elämän muutoksia. Sellainen on hänen lakinsa. Oli tuo roikale oikeassa tai ei, Herra paratkoon, älä luulekaan ettei sinun täytyisi totella elämän lakeja." Joopa joo, juuri tuollainen roikale oli Sale. Varmaan se miettii nyt tekosiaan jossain tulijärvessä. ellauri222.html on line 921: Sillä oli tekeillä avainromaani sen pelehdinnästä Fredin ja muiden aiempien hopeaselkien konttoreissa. Mun piti olla seuraava helmi nauhassa, ehkä kuhmuinen ja himmeä mutta sentään proffan titteli, olkoonkin että pieni pippeli. Niinkuin jonoteoriasta kiinnostunut isäukko Virtamo. Mistähän se tiesi että meidän aviovuoteen päällispeitto on sammalen vihreä? (Senkin sanan opin tästä selkkauxesta.) Sama peitto meillä on sängyn päällä vieläkin. ellauri222.html on line 930: Georges Benjamin Eugène Clemenceau [kləmãsõ´] (lempinimi Le Tigre de Papier, ”Paperitiikeri”; 28. syyskuuta 1841 Mouilleron-en-Pareds, Vendée – 24. marraskuuta 1929 Pariisi) oli ranskalainen journalisti ja valtiomies. Hän oli yksi Ranskan kolmannen tasavallan merkittävimpiä poliittisia vaikuttajia ja toimi kahdesti Ranskan pääministerinä vuosina 1906–1909 ja 1917–1920. Clemenceaulla oli keskeinen rooli ensimmäisen maailmansodan jälkeisten rauhanjärjestelyjen muotoilussa ja hän vaati erittäin ankaria rauhanehtoja Saksalle. 1865 eli sisällissodan päätyttyä Jori muutti Yhdysvaltoihin, jossa asui neljä vuotta ja työskenteli muun muassa tyttökoulun opettajana Stamfordissa Connecticutissa. Häneen teki vaikutuksen amerikkalainen sananvapaus, joka oli paljon laajempi kuin Napoleon III:n Ranskassa. Palattuaan Ranskaan vuonna 1869 Clemenceau ryhtyi harjoittamaan lääkärin ammattia Pariisissa. Clemenceaun ensimmäinen vaimo oli hänen entinen oppilaansa, amerikkalainen Mary Plummer, jota hän nai vuonna 1869. Heillä oli kolme lasta, mutta liitto päättyi eroon. ellauri222.html on line 934: Pudottuaan parlamentista Clemenceau keskittyi journalismiin ja saavutti aseman arvostettuna ulkopolitiikan asiantuntijana kuten Carl Bildt ja Alex Stubb. Suuren sodan aikana entinen vasuristi käänsi kelkkansa ja muuttui oikislaisexi. Clemenceaun ajama kyyninen valtapolitiikka edusti rauhankonferenssissa vastavoimaa Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin edustamalle pehmyröinnille. Myös Britannian pääministeri David Lloyd George piti Clemenceaun linjaa epäviisaana, koska Saksan liian ankara kohtelu voisi nostattaa siellä naziliikehdintää. Clemenceau "hyväksyi kompromissina" Saarinmaan erottamisen Saksasta 15 vuodeksi, Reininmaan miehityksen 15 vuodeksi ja sen pysyvän demilitarisoinnin sekä suurten sotakorvausten määräämisen Saksan maksettaviksi, mutta hän piti Versailles’n rauhansopimuksen lopullista sisältöä sittenkin liian pehmeänä Saksalle. Ihan vittuiluxi hän vaati, että Saksan valtuuskunnan oli allekirjoitettava sopimus samassa Versailles’n palatsin peilisalissa, jossa Saksan keisarikunta oli julistettu perustetuksi vuonna 1871. Anarkisti Émile Cottin yritti salamurhata Clemenceaun ampumalla rauhankonferenssin aikana 19. helmikuuta 1919. Harmi ettei osunut. Carramba! Viele vehen vasemmalle! ellauri222.html on line 936: Clemenceau kannatti interventiota Venäjän sisällissodassa ja otti käyttöön sanonnan cordon sanitaire (terveysside) kuvaamaan Neuvosto-Venäjän eristämistä, jonka oli tarkoitus estää kommunismin leviäminen Länsi-Eurooppaan. Jori teki 1922 menestyksekkään puhematkan Yhdysvaltoihin. Ei ihme että Sale sitä peukutti. ellauri222.html on line 941: Heprealaisittain rl suuntaan luettuna tossa seisoo molo. Salen armenialainen kaveri oli oppinut ton isältä, joka oli vaikka pakana niin synagoogan vahtimestari. ellauri222.html on line 943: From the book "ממך-אליך אברח" ("From Thee To Thyself I Shall Flee") by Rivi Lifshitz. ellauri222.html on line 951: For You could bloom delightful lilies upon the water. ellauri222.html on line 952: You would pace along Your garden then and a blue moon would bow deeply. ellauri222.html on line 955: Are Your eyes not full of seeing their blood spill out all through their days? ellauri222.html on line 963: For n≤4 and any bounded smooth domain Ω⊂ℝ n , we establish the existence of a global weak solution for the Landau-Lifshitz equation on Ω with respect to smooth initial-boundary data, which is smooth off a closed set with locally finite n-dimensional parabolic Hausdorff measure. The approach is based on the Ginzburg-Landau approximation, a time slice energy monotonicity inequality, and an energy decay estimate under the smallness of renormalized Ginzburg-Landau energies. ellauri222.html on line 1003: Ellsworth Huntington travelled continental Europe in hopes of better understanding the connection between climate and state success, publishing his findings in The Pulse of Asia, and further elaborating in Civilization and Climate. Like the political geographers, a crucial component of his work was the belief that the climate of North-western Europe was ideal, with areas further north being too cold, and areas further south being too hot, resulting in lazy, laid-back populations. These ideas have powerful connections to colonialism, and may have played a role in the creation of the 'other' and the literature that many used to justify taking advantage of less advanced nations. Who needs Proust or Tolstoy when it suffices to reach up to get a banana. ellauri222.html on line 1012: Pyhä Blasius oli legendan mukaan hurskas eläinlääkäri, joka valittiin aikanaan kotikaupunkinsa Sebasteian piispaksi, ja toimi rohkeasti paikallisten kristittyjen johtajana vainon aikana. Hän vetäytyi myöhemmin peliluolaan kaupungin lähistöllä, ja eli siellä rukoillen muiden pelimiesten puolesta ja siunaten ja parantaen villieläimiä. Keisari Liciniuksen aikana v. 316 paikallinen maaherra aloitti vainot. Hänen miehensä löysivät Blasiuksen lemmikit etsiessään petoja, joille kristityt voitaisiin syöttää. Kun häntä vietiin Sebasteiaan, hän paransi erään naisen pojan, joka oli tukehtumassa kurkussaan olevaan ruotoon. Blasiusta kidutettiin tästä hyvästä pieksemällä häntä kepeillä ja repimällä hänen ihoaan villan karstauksessa käytetyillä piikeillä. Hyväxi lopuksi hänet mestattiin. ellauri222.html on line 1015: How many do you think is too many members of a superhero team? ellauri222.html on line 1017: 20-25 is too much.12 is workable. Depending on whose on the team. I think 7-9 is too little characters.12 gives you more possibilities. ellauri222.html on line 1018: I have a magical superhero team that has 8 members (4 girls and 4 boys, all in elementary school ages). So i would say no more than 10 members. ellauri222.html on line 1035: On July 29, 1994, Timmendequas lured Megan into his home, hit her head against his dresser, slapped her hard enough to draw blood, raped her, and strangled her with a belt. During the attack, Megan was able to bite Timmendequas’ hand hard enough to leave teeth impressions which later helped convict him. He disposed of her body in a nearby park and confessed to the murder the next day. He was found guilty of kidnapping, aggravated sexual assault, and murder and sentenced to death. Timmendequas’ sentence was commuted to life in 2007 when New Jersey abolished the death penalty. ellauri222.html on line 1036: Megan’s parents lobbied for a new law, stating that, had they known a convicted sex offender had been living in their neighborhood, they would have been better prepared to protect her. The law, dubbed Megan’s Law, requires public access to the names and locations of those convicted of any sexual offense. ellauri222.html on line 1042: "We do not wish to make you suffer, Ware," he said, when they came to the door of Henry´s prison lodge, "until we decide what we are to do with you, and before then much water must flow down Ohezuhyeandawa (The Ohio)." ellauri222.html on line 1049: Timmendiquas, the White Lightning of the Wyandots, was the soul of the massed red Indian attack on poor white settler families. Resourceful Henry Ware almost single handedly turns the savage's murderous plan to nought. "We are not lost," said the scout. "He'll come, that boy, Henry Ware, will. He's only a boy, Major, but he's got a soul like that of the great chief, Timmendiquas. He'll come with the fleet." ellauri222.html on line 1054: The white man," he resumed, "respects no land but his own. If it does not belong to himself he thinks that it belongs to nobody, and that Manitou merely keeps it in waiting for him. He is here now with his women and children in the land that we and our fathers have owned since the beginning of time. Many of the white men have fallen beneath our bullets and tomahawks. We have burned their new houses and uprooted their corn, but they are more than they were last year, and next year they will be more than they are now." ellauri222.html on line 1060: "If we don´t strike hard at this chief Timmendiquas and his men, they will strike hard at us." The savages, seizing their weapons, sprang forth to the conflict. With the Wyandots and the bravest of the Shawnees and Miamis Zimmerman still held the ground where a group of tepees stood, and many men fell dead or wounded before them. Adam Colfax and Major Braithwaite met in the prairie, and in their excitement and joy wrung each other´s hands. ellauri222.html on line 1063: Henry looked down the sights straight into the face of the Indian, and beheld Timmendiquas, the great White Lightning of the Wyandots. Timmendiquas saw the flash of recognition on the boy´s face and smiled faintly. "Shoot," he said. "You have won the chance." Conflicting emotions filled the soul of Henry Ware. If he spared Timmendiquas it would cost the border many lives. The Wyandot chief could never be anything but the implacable foe of those who were invading the red man´s hunting grounds. But Henry remembered that this man had saved his life. He had spared him when he was compelled to run the gantlet. The boy could not shoot. ellauri222.html on line 1067: Then he was gone in the forest, and Henry went back to the battle field, where the firing had now wholly ceased. The white victory was complete. Many Indians had fallen. Their losses here and at the river had been so great that it would be long before they could be brought into action again. But the renegades had made good their escape. They did not find the body of a single one of them, and it was certain that they were living to do more mischief. Noble warriors don´t change sides, they stick to their own color scheme. ellauri222.html on line 1074: Roope Änkkä kirjoittaa onnen saavuttamisesta rikkaiden kannalta. Miten paljon pätäkkää on Aristoteleen mielestä oltava ennenkuin voi harjoittaa hyveitä. Suunnittelen taulukkoa, Sir Walter Raleigh ylhäällä, Carlyle on potaskaa. Ei kiinnosta. ellauri222.html on line 1076: Sir Walter Raleigh (kz. albumi 385) oli englantilainen kirjailija, sotilas ja tutkimusmatkailija. Hän osallistui aktiivisesti Pohjois-Amerikan uudisasuttamiseen palefaceilla. Raleigh opiskeli Oxfordin yliopistossa, taisteli Ranskassa hugenottien kanssa ja jatkoi lakiopintojaan rööki suussa Lontoossa. Summa summarum kaveri oli erittäinkin syvältä. ellauri222.html on line 1080: Sir Walter Raleigh was one of the most famous explorers of Elizabeth I's reign. His courage and good looks made him a favourite of the Queen's, and she rewarded him for his handsomeness. Raleigh was also a scholar and a poet, but he is usually remembered for introducing the essential potato, and the addictive tobacco. ellauri222.html on line 1082: Roope Änkkä kiihtyi jälleen. Hän otti jalastaan tohvelin ja laski sen kahvipöydällä olevalle kirjalle tai albumille ja silloin tällöin pani sen takaisin jalkaansa. Hän sanoi että kristinusko oli alkuaan tarkoitettu alhaisille ja orjille, minkä vuoksi ristiin naulitseminen ja kaikki sellaiset rangaistukset ja kärsimykset olivat välttämättömiä. Mutta vastanavalla, onnen navalla, pitäisi olla jotakin yhtä suurenmoista. Iloa ilman syntiä, rakkautta ilman pimeyttä, hilpeätä vaurautta. Eivätkä asiat aina menisi pieleen. Oi yltäkylläisen rakkauden ja uuden ihmisen suuri aikakausi! Ei enää köyhä, tietämätön, rujo, valheen käpristämä olento, valehtelija kehdosta saakka, köyhyyden ruoskima, pelkuruudesta pahalle haiseva, kateuden tunkioon uponnut, tunteiden saavuttamattomissa kuin kaali, toukka kauneudelle, rapu velvollisuudelle, huolten kotelon rihmaa suustaan valuttava. Ei kyyneleitä millä itkeä, ei hengitystä nauruun, julma, kylmä, loinen, kavala, ruikuttaja, pelkuri ja laiskuri. Äkseerattu kuin preussilainen joka vapisee ärjyvän kersantin edessä. Äyk. ellauri222.html on line 1090: Joo noita ilveilyjä ja suuria huiputuxia Salelta kyllä piisasi. Silti se pelkäsi kuolemaa kuin mörköä vielä kalkkiviivoilla. "On parempi kaivaa ojia ja iskeä muita kavereita lapiolla kuin kuolla [asiantuntijuuden] muurien sisällä." Se tahtoo olla Prospero, kuten Puovo Huovikko, joka ei tosin saanut dynämiittipukettia. Pohjolan perukoiden Pindaros. ellauri222.html on line 1096: Louisa de la Ramé(e) kirjailijanimi Ouida, (1840 Bury St Edmunds, Englanti – 1908 Viareggio, Italia) oli englantilainen kirjailija. Tunnetuimpia hänen romaaneistaan ovat Under two flags, Puck, Two little wooden shoes, In a winter city, In Maremma sekä lastenkirja Bimbi. ellauri222.html on line 1099: Marie Corelli, alun perin Mary Mackay (1855 Lontoo, Britannia − 21. huhtikuuta 1924 Stratford-upon-Avon, Warwick, Britannia) oli brittiläinen kirjailija. Hän syntyi Lontoossa skotlantilaisen runoilija Charles Mackayn ja hänen palvelijattarensa Elizabeth Millsin aviottomana lapsena. Marie Corelli kirjoitti suosittuja viihderomaaneja, joissa oli usein okkultisia aiheita. Teoksissaan hän vastustaa naisliikkeen liioitteluja. ellauri222.html on line 1105: Mitähän tämä vuodatus todistaa Salesta? Tollanen sosiaalisia rooleja koskeva ajatustyö tuntuu kovin vieraalta. Ehkä se on joku paranoidi piirre. ellauri222.html on line 1109: Nyt ollaan loppuvizeissä. Salen nauru nousee vikkelämmin kuin sen pieni pipu. Pahanilkinen keltahampainen käkätys kohdistuu enimmäxeen lähimmäisiin eikä luontoon (ikuisuus mukaanluettuna), joka muka koittaa nujertaa Topin mahdin. Se ei koskaan onnistu. Paskanmarjat, toivominen on osa luontoa, yhtä ennustettavaa kuin kaikki muukin. Luontokappaleet pitävät mahdollisena että juuri niille käy hyvä pulla, sitähän toivominen on. Kuten Sale hetken ajan tajuaa vahingoniloisena köyhtyneelle ex-vallasrouvalle, apinat erheellisesti luulevat että se mikä tapahtuu tapahtuu jotenkin juuri heille. Käytännössä vain joillakin käy viuhka ja useimmilla ei, mutta se riittää luonnonvalintaan. ellauri223.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri223.html on line 38: Netissä näytettävät kuvat tulevaisuuden utopioista on tosi dystooppisia. Kaikki on aivan ääreist urbaaneja betoni- lasi- ja muovierämaita mitä jossain voi enintään pilkistää jotain windowsnurmikkoa, ja taivaskin on täynnä jotain pörriäisiä sun muita dröönejä. Miten kukaan voi edes ajatella että siinä oltaisiin menossa johkin parempaan? Tulee hakematta mieleen Netflix-sarja pahansisuisista ämmistä, jotka koittaa panna hanttiin Gileadin ukoille. ellauri223.html on line 46: Käkättävä Sale luki Mexicossa kirjasta, johon oli koottu eri aikakausien unelmavaltioita eli utopioita. Niiden joukossa oli tää ennestään mulle tuntematon Tommaso. Kyllä sekin kuvitelma oli vitun dystooppista totalitarismia. Apinoiden planeetta muistutti termiittipesää enemmän kuin Tommason myöhemmän maanmiehen, bensa-aseman kattoon jalat alaspäin ripustetun, kärpästen vaivaaman Mussolinin pahimmissakaan painajaisissa. ellauri223.html on line 56: Mr. Strangelove is the foremost magistrate in attending to the charge of the race. He sees that men and women are so joined together, that they bring forth the best offspring. Indeed, they laugh at us who exhibit a studious care for our breed of horses and dogs, but neglect the breeding of human beings. Thus the education of the children is under his rule, and whatever has any reference to food, clothing, and the intercourse of the sexes. Love himself is ruler, but there are many male and female magistrates dedicated to these arts. ellauri223.html on line 62: G.M. Under such circumstances no one will be willing to labor, while he expects others to work, on the fruit of whose labors he can live, as Aristotle argues against Plato, and as Petteri Urpo has argued on many occasions. Capt. But look at the U.S.S.R! From everyone according to their abilities, to everyone according to their needs! ellauri223.html on line 64: There are occupations, mechanical and theoretical, common to both men and women, with this difference, that the occupations which require more hard work, and walking a long distance, are practised by men, such as ploughing, sowing, gathering the fruits, working at the threshing-floor, stock exchange, and perchance at the vintage. But it is customary to choose women for milking the cows and for making cheese. In like manner, they go to the gardens near to the outskirts of the city both for collecting the plants and for cultivating them. In fact, all sedentary and stationary pursuits are practised by the women, such as weaving, spinning, sewing, cutting the hair, shaving, dispensing medicines, selling arse, and making all kinds of garments. They are, however, excluded from working in wood and the manufacture of arms. If a woman is fit to paint, she is not prevented from doing so; nevertheless, music (song and dance) is given over to the women alone, because they please the more, and of a truth to pretty boys also. But the women have not the practise of the drum and the horn. Pretty boys take care of faggots. ellauri223.html on line 66: Capt. Moreover, the race is managed for the good of the commonwealth, and not of private individuals, and the magistrates must be obeyed. They deny what we hold—viz., that it is natural to man to recognize his offspring and to educate them, and to use his wife and house and children as his own. For they say that children are bred for the preservation of the species and not for individual pleasure, as St. Thomas also asserts. Therefore the breeding of children has reference to the commonwealth, and not to individuals, except in so far as they are constituents of the commonwealth. And since individuals for the most part bring forth children wrongly and educate them wrongly, they consider that they remove destruction from the State, and therefore for this reason, with most sacred fear, they commit the education of the children, who, as it were, are the element of the republic, to the care of magistrates; for the safety of the community is not that of a few. And thus they distribute male and female breeders of the best natures according to philosophical rules. Plato thinks that this distribution ought to be made by lot, lest some incel men seeing that they are kept away from the beautiful women, should rise up with anger and hatred against the magistrates; and he thinks further that those who do not deserve cohabitation with the more beautiful women, should be deceived while the lots are drawn by the magistrates, so that at all times the women who are suitably second rate should fall to their lot, not those whom they desire. Stop the steal! ellauri223.html on line 68: This shrewdness, however, is not necessary among the inhabitants of the City of the Sun. For with them deformity is unknown. When the women are exercised they get a clear complexion, and become strong of limb, tall and agile, and with them beauty consists in tallness and strength. Tanakka, punakka ja rivakka, täst mie piän! Therefore, if any woman dyes her face, so that it may become beautiful, or uses high-heeled boots so that she may appear tall, or garments with trains to cover her wooden shoes, she is condemned to capital punishment. But if the women should even desire them they have no facility for doing these things. For who indeed would give them this facility? Further, they assert that among us abuses of this kind arise from the leisure and sloth of women. By these means they lose their color and have pale complexions, and become feeble and small. For this reason they are without proper complexions, use high sandals, and become beautiful not from strength, but from slothful tenderness. And thus they ruin their own tempers and natures, and consequently those of their offspring. Furthermore, if at any time a man is taken captive with ardent love for a certain woman, the two are allowed to converse and joke together and to give one another garlands of flowers or leaves, and to make verses. But if the race is endangered, by no means is further union between them permitted. Her fanny must be locked in a love girdle, and his pecker lassoed and bound behind his butt. Moreover, the love born of eager desire is not known among them; only that born of friendship. LOL ellauri223.html on line 70: Domestic affairs and partnerships are of little account, because, excepting the sign of honor, each one receives what he is in need of. To the heroes and heroines of the republic, it is customary to give the pleasing gifts of honor, beautiful wreaths, sweet food, heroine, or splendid clothes, while they are feasting. In the daytime all use white garments within the city, but at night or outside the city they use red garments either of wool or silk. They hate black as they do dung, and therefore they dislike the Japanese, who are fond of black, and Africans, for obvious reasons. Pride they consider the most execrable vice, and one who acts proudly is chastised with the most ruthless correction. Wherefore no one thinks it lowering to wait at table or to work in the kitchen or fields or clean the toilets. All work they call discipline, and thus they say that it is honorable to go on foot, to do any act of nature, to see with the eye, and to speak with the tongue, and waft with the tail; and when there is need, they distinguish philosophically between tears and spittle. Every man who, when he is told off to work, does his duty, is considered very honorable. ellauri223.html on line 72: But in the City of the Sun, while duty and work are distributed among all, it only falls to each one to work for about four hours every day. The remaining hours are spent in learning joyously, in debating, in reading, in reciting, in writing, in walking, in exercising the mind and body, and with play. They allow no game which is played while sitting or lying on top of one another, neither the single die nor dice, nor chess, nor others like these. But they play with the ball, with the sack, with the rod, with the hoop, with wrestling, with scratching matches at the stake. They say, moreover, that grinding poverty renders men worthless, cunning, sulky, thievish, insidious, vagabonds, liars, false witnesses, etc.; and that wealth makes them insolent, proud, ignorant, traitors, assumers of what they know not, deceivers, boasters, wanting in affection, slanderers, etc. But with them all the rich and poor together make up the community. They are rich because they want nothing, poor because they possess nothing. Hey is this communism or what? ellauri223.html on line 74: G.M. This seems excellent and sacred, but the community of women is a thing too difficult to attain. The holy Roman Clement says that wives ought to be common in accordance with the apostolic institution, and praises Plato and Socrates, who thus teach, but the Glossary interprets this community with regard to obedience. And Tertullian agrees with the Glossary, that the first Christians had everything in common except wives. ellauri223.html on line 78: They do not use dung and filth for manuring the fields, thinking that the fruit contracts something of their rottenness, and when eaten gives a short and poor subsistence, as women who are beautiful with rouge and from want of exercise bring forth feeble offspring. ellauri223.html on line 84: Capt. Their food consists of flesh, butter, honey, cheese, garden herbs, and vegetables of various kinds. They were unwilling at first to slay animals, because it seemed cruel; but thinking afterward that is was also cruel to destroy herbs which have a share of sensitive feeling, they saw that they would perish from hunger unless they did an unjustifiable action for the sake of justifiable ones, and so now they all eat meat. Nevertheless, they do not kill willingly useful animals, such as oxen and horses. They observe the difference between useful and harmful foods, and for this they employ the science of medicine. They always change their food. First they eat flesh, then fish, then afterward they go back to flesh, and nature is never incommoded or weakened. The old people use the more digestible kind of food, and take three meals a day, eating only a little. But the general community eat twice, and the boys four times, that they may satisfy nature. The length of their lives is generally 100 years, but often they reach 200. ellauri223.html on line 96: Capt. This is the point I was just thinking of explaining. Everyone is judged by the first master of his trade, and thus all the head artificers are judges. They punish with exile, with flogging, with blame, with deprivation of the common table, with exclusion from the church and from the company of women. When there is a case in which great injury has been done, it is punished with death, and they repay an eye with an eye, a nose for a nose, a tooth for a tooth, a woman (or half a camel) for a woman, and so on, according to Hammurabi's law of retaliation. ellauri223.html on line 98: No one is killed or stoned unless by the hands of the people, the accuser and the witnesses beginning first. For they have no executioners and lictors, lest the State should sink into ruin. The choice of death is given to the rest of the people, who enclose the lifeless remains in little bags and burn them by the application of fire, while exhorters are present for the purpose of advising concerning a good death. Nevertheless, the whole nation laments and beseeches God that his anger may be appeased, being in grief that it should, as it were, have to cut off a rotten member of the State. Certain officers talk to and convince the accused man by means of arguments until he himself acquiesces in the sentence of death passed upon him, or else... But if a crime has been committed against the liberty of the republic, or against God, or against the supreme magistrates, there is immediate censure without pity. These motherfuckers are punished with death. ellauri223.html on line 100: Anyways, the inhabitants of the City of the Sun do not fear death, because they all believe that the soul is immortal, and that when it has left the body it is associated with other spirits, wicked or good, according to the merits of this present life. ellauri223.html on line 105: Each one takes the woman he loves most, and they dance for exercise with propriety and stateliness under the peristyles. The women wear their long hair all twisted together and collected into one knot on the crown of the head, but in rolling it they leave one curl. The men, however, have one curl only and the rest of their hair around the head is shaven off. Further, they wear a slight covering, and above this a round hat a little larger than the size of their head. In the fields they use caps, but at home each one wears a biretta, white, red, or another color according to his trade or occupation. Moreover, the magistrates use grander and more imposing-looking coverings for the head. Vizi että apinat rakastavat hattuja! ellauri223.html on line 107: No chance is given for idolatry. The statues and pictures of the heroes, however, are there, and the splendid women set apart to become mothers often look at them, wetting their pants. ellauri223.html on line 122: The absence of good (Latin: privatio boni), also known as the privation theory of evil, is a theological and philosophical doctrine that evil, unlike good, is insubstantial, so that thinking of it as an entity is misleading. Instead, evil is rather the absence, or lack (“privation”), of good. This also means that everything that exists is good, insofar as it exists; and is also sometimes stated as that evil ought to be regarded as nothing, or as something non-existent. ellauri223.html on line 124: It is often associated with a version of the problem of evil: if some things in the world were to be admitted to be evil, this could be taken to reflect badly on the creator of the world, who would then be difficult to admit to be completely good. The merit of the doctrine in serving as a response to this version of the problem of evil is disputed. ellauri223.html on line 126: The doctrine is sometimes said to be rooted in Plato. While Plato never directly stated the doctrine, it was developed, based on his remarks on evil, by the Neoplatonist philosopher Plotinus, chiefly in the eighth tractate of his First Ennead. ellauri223.html on line 129: For what is that which we call evil but the absence of good? In the bodies of animals, disease and wounds mean nothing but the absence of health; for when a cure is effected, that does not mean that the evils which were present—namely, the diseases and wounds—go away from the body and dwell elsewhere: they altogether cease to exist; for the wound or disease is not a substance, but a defect in the fleshly substance,—the flesh itself being a substance, and therefore something good, of which those evils—that is, privations of the good which we call health—are accidents. Just in the same way, what are called vices in the soul are nothing but privations of natural good. And when they are cured, they are not transferred elsewhere: when they cease to exist in the healthy soul, they cannot exist anywhere else. ellauri223.html on line 133: For evil has no positive nature; but the loss of good has received the name “evil.” ellauri223.html on line 135: Through Augustine, this doctrine influenced much of Catholic thought on the subject of evil. For instance, Boethius famously proved, in Book III of his Consolation of Philosophy, that “evil is nothing”.The theologian Pseudo-Dionysius the Areopagite also states that all being is good, in Chapter 4 of his work The Divine Names. Thomas Aquinas concluded, in article 1 of question 5 of the First Part of his Summa Theologiae, that “goodness and being are really the same, and differ only in idea”. ellauri223.html on line 166: I remember I have read in one of your European books, of an holy hermit amongst you that desired to see the Spirit of Fornication; and there appeared to him a little foul ugly Aethiop. Fuckin niggah. But if he had desired to see the Spirit of Chastity of Bensalem, it would have appeared to him in the likeness of a fair (paleface) beautiful Cherubim. For there is nothing amongst mortal men more fair and admirable, than the chaste minds of this people. Know therefore, that with them there are no chicken stews, frozen or otherwise, no dissolute houses, no courtesans, nor anything of that kind. ellauri223.html on line 168: In the last third of the book, the Head of the Salomon's House takes one of the European visitors to show him all the scientific background of Salomon's House, where experiments are conducted in Baconian method to understand and conquer nature (no tietysti), and to apply the collected knowledge to the betterment of society. Namely: 1) the end, or purpose, of their foundation; 2) the preparations they have for their works; 3) the several employments and functions whereto their fellows are assigned; 4) and the ordinances and rites which they observe. ellauri223.html on line 172: Pekoonia ja munia, pekoonia ja munia ellauri223.html on line 174: Ransu Pekoni syntyi Lontoossa ja sai englantilaisen "herrasmiehen" kasvatuksen. Hänen isänsä oli Sir Nicholas Bacon ja äitinsä Anne Cooke. Elämäkertureiden mukaan hän sai tukiopetusta huonon mielenterveytensä vuoksi. ellauri223.html on line 178: Bacon valittiin parlamenttiin vuonna 1584 ja hän toimi sen jäsenenä yhtensä 36 vuoden ajan. Baconin ura lähti todelliseen nousuun kuitenkin vasta kun kuningatar Elisabet I kuoli vuonna 1603 ja Bacon siirtyi Jaakko I:n palvelukseen. Samana vuonna hänet lyötiin ritariksi. Vuonna 1613 Baconista tuli tuomari, ja viisi vuotta myöhemmin hän sai lordikanslerin ja Verulamin paronin arvonimen. 60-vuotias Bacon nimitettiin St. Albansin varakreiviksi. Myöhemmin samana vuonna häntä syytettiin lahjusten ottamisesta, johon hän myönsi syyllisyytensä. Bacon sai 40 000 punnan sakot ja hänet tuomittiin vankeuteen Lontoon Toweriin. Hän ehti viettää vain neljä päivää vankeudessa ennen armahdustaan eikä hänen tarvinnut maksaa sakkoja, mutta Bacon ei enää tapahtuneen jälkeen voinut toimia parlamentin jäsenenä tai poliittisessa virassa. Twice paid, kuten sanottiin uudessa Atlantixessa. ellauri223.html on line 192: However, an increasing number of reports circulated about friction in the marriage, with speculation that this may have been due to Alice's making do with less money than she had once been accustomed to. It was said that she was strongly interested in fame and fortune, and when household finances dwindled, she complained bitterly. Bunten wrote in her Life of Alice Barnham that, upon their descent into debt, she went on trips to ask for financial favours and assistance from their circle of friends. Bacon disinherited her upon discovering her secret romantic relationship with Sir Frodo Underhill. He subsequently rewrote his will, which had previously been very generous—leaving her lands, goods, and income—and instead revoked it all. ellauri223.html on line 204: In 1625, Bacon became estranged from his wife, apparently believing her of adultery with Underhill. He rewrote his will, which had been quite generous to her, leaving her lands, goods, and income, to revoke it all: ellauri223.html on line 210: Less than a fortnight after Bacon's death from pneumonia on 9 April 1626, Alice, Lady St Albans, married courtier Frodo Underhill, at the Church of St Martin in the Fields, London, 20 April 1626. Soon after, on 12 July 1626, Charles I of England knighted him at Oatlands. They lived together at Old Gorhambury House, St Albans, Hertfordshire. ellauri223.html on line 224: The well-connected antiquary John Aubrey noted in his Brief Lives concerning Bacon, "He was a Pederast. His Ganimeds and Favourites tooke Bribes". ("Pederast" in Renaissance diction meant generally "homosexual" rather than specifically a lover of minors; "ganimed" derives from the mythical prince abducted by Zeus to be his cup-bearer and bed warmer.) ellauri223.html on line 235: Tavallisin oire muistisairaudesta on mieleen painamisen vaikeus eli muistin heikkeneminen, mutta jopa puolella henkilöistä ensimmäisenä oireena on jokin muu asia, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Mehiläinen ympyräsuisena. Oikeastaan pitäisikin puhua vanhuudenhöperyydestä eikä muistisairauksista. ellauri223.html on line 253: Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muuttuminen. ✓ ellauri223.html on line 262: Riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana on 7,4 %. Muistisairauden todennäköisyys myöhäisiässä on lisääntynyt jonkin verran, jos testistä saa 10–11 pistettä. Riski on selvästi lisääntynyt, jos testistä saa 12–15 pistettä. Juvan mukaan on syytä huolestua, jos oma tulos on vähintään 10 pistettä.– Ryhtyisin tekemään jotain tukka putkella, jos pisteet alkavat mennä yli yhdeksikön, Juva sanoo ja lisää, että testistä saatu tulos ei ole mikään tuomio, onpahan vaan sellainen huomio. Jag tar hommio på det. Eli siis: ellauri223.html on line 267: – Sanan löytämisen vaikeutta kierretään niin, että esimerkiksi kynän sijasta sanotaan ”se, jolla kirjoitetaan”, Ari mikäsennimioli kertoo. ellauri226.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri226.html on line 32: ood;background:whitesmoke;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Rantojen Miehet ellauri226.html on line 33: ood;background:whitesmoke;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">CHEESE! Publikaaneja ellauri226.html on line 47: Toukokuussa McClatchyn syndikoitu kolumnisti James Werrell arveli todellisen syyn Cranbrookin koulussa keväällä 1965 tapahtuneeseen tapaukseen, jossa tuolloin 18-vuotias Mitt Romney painoi toista oppilasta, John Lauberia peräpuoleen, ja katkaisi pitkänsä, eikä vaan sitä vaan myös hänen valkaistut hiukset: eikö se Lauber ollut homo? Ei vaan koska hän näytti surffaajalta. Oli liian radikaalia olla "tuhkea tuuhea vaalea hius", kuten Beach Boys lauloi "Channel Surfin' USA:ssa". ellauri226.html on line 49: Yli neljä vuosikymmentä myöhemmin Romney sisällytti yhdelle Spotify-soittolistalleen "Good Vibrators", yhtyeen psykedeelisimmän hitin. Ja äskettäin Cincinnatissa pidetyssä pysähdyksessä Romneyn kampanja soitti kappaleen ei kerran vaan neljä kertaa ennen kuin ehdokas pääsi korokkeelle kantotuolissaan. ellauri226.html on line 51: Kuopan reunalla hoipertavan enää 3 huru-ukon itsenäisyyspäivän keikka, aina heidän suurin ja korkein profiili, pidetään keskiviikkona vetoisessa "Stadium of Fire" -tapahtumassa Brigham Youngin yliopiston kampuksella Provossa, Utahissa. Koska tämä osa maata on sekä republikaanien että mormonien linnoitus ja tämä on vaalivuosi, on syytä muistaa, että Beach Boysilla on useita ristiriitaisia perintöjä, joiden kanssa on otettava huomioon. ellauri226.html on line 55: Näillä kaksoisperinnöillä on jokaisella oma päähenkilönsä, ja Beach Boysin mytologia asettaa heidät luonnollisesti toisiaan vastaan. Se menee näin: Wilson, lapsenomainen Icarus, leikkasi taiteelliset siipensä, while laulaja Mike Love, hänen kukkoserkkunsa, joka halusi pitää kiinni todistetusta kaavasta, laulaa tytöistä ja autoista, hauskaa ja surffata. Wilson vetäytyi sitten harjaantuneena itse asettamaansa maanpakoon ja taisteli henkilökohtaisten demonien ja huumeiden kanssa. Rakkaus puolestaan johti yhä ersatz Beach Boysin pitkälle oudolle matkalle, joka huipentui soittamaan yksityisen vuoden 2008 Romneyn "kampanjan jälleennäkemisen" tapahtuman Houstonissa, joka toimi myös John McCainin varainkeräyksenä. (McCainilla oli sinä iltana mahdollisuus laulaa omaa ulkopolitiikkaansa teko-paska-parodiana Beach Boysin klassikosta "Barbara Ann" - "Pommi, pommi, pommi, pommita Iran.") ellauri226.html on line 66: In late 1964, as Brian Wilson's industry profile grew, he became acquainted with various individuals from around the Los Angeles music scene. He also took an increasing interest in recreational drugs (particularly marijuana, LSD, and Desbutal). According to his then-wife Marilyn, Wilson's new friends "had the gift of gab. All of a sudden Brian was in Hollywood—these people talk a language that was fascinating to him. Anybody that was different and talked cosmic or whatever he liked it." Wilson's closest friend in this period was Loren Schwartz, an aspiring talent agent that he met at a recording studio. Schwartz introduced Wilson to marijuana and LSD, as well as a wealth of literature commonly read by college students. During his first LSD trip, Wilson had what he considered to be "a very religious experience" and claimed to have seen God. God has subsequently personally confirmed this. ellauri226.html on line 93: Sea and Sardinia is a travel book by the English writer D. H. Lawrence. It describes a brief excursion undertaken in January 1921 by Lawrence and his wife Frieda, a.k.a. Queen Bee, from Taormina in Sicily to the interior of Sardinia. They visited Cagliari, Mandas, Sorgono, and Nuoro. His visit to Nuoro was a kind of homage to Grazia Deledda but involved no personal encounter. Despite the brevity of his visit, Lawrence distils an essence of the island and its people that is still recognisable today. ellauri226.html on line 106: Nuoro, quite quickly the moors seemed to spread on ellauri226.html on line 109: Deledda’s books. ellauri226.html on line 122: There was a David Herbert Lawrence plaque on the street. Inside the tiny station were two more. It seemed a lot of plaques for a guy who spent one night there. “Blessed is he that expecteth nothing,” he wrote of Sorgono, “for he shall not be disappointed.” More Niente. “A dreary hole!” Lawrence muttered. “A cold, hopeless, lifeless, Saturday afternoon-weary village.” The food was bad. The bedsheets were stained. People cheerfully relieved themselves on the street. What limp parsnips too! “Why are you so indignant?” the Q.B. asked. “It’s all life.” ellauri226.html on line 124: We, too, arrived on a Saturday afternoon. There was nowhere to eat and nothing to do, other than lounge by the lifeless station, reading Lawrence’s catalogue of complaints. But then I looked up to find the very “pink-washed building” with the very same name (Risveglio) as the horrible inn in the book. “It can’t be the same one,” I said. “There’s no plaque. Wow, there's a traffic sign, but it's not in English?" ellauri226.html on line 127: Six brawny young men with faux-hawks hung out in the doorway, drinking Ichnusa beers, and observing us in a desultory way. “Let’s not!” I said. ellauri226.html on line 129: En tiedä, mikä siinä on, mutta hermostun aina kun näen valkoisen miehen lähestyvän. Sydämeni alkaa pamppailla ja alan välittömästi eziä pakoreittiä sekä jotain, millä puolustaa izeäni. Soimaan izeäni että yleensä tulin tähän maanosaan auringonlaskun jälkeen. Enkö muka huomannut jokaisessa kadunkulmassa vaanivia epäilyttäviä valkoihoisten jengeja Starbucks kahvimukit kädessä ja sonnustautuneina turkoosheihin Gapeihin tai malvanvärisiin J. Crewn jengiväreihin? Mikä idiootti! Nyt tuo valkoihoinen tulee lähemmäs, lähemmäs ja sitten - huh! Hän kulkee ohitseni vahingoittamatta minua, ja huokaan helpotuksesta. ellauri226.html on line 131: Valkoiset ihmiset pelottavat minulta löysät housuun. Teidän voi olla vaikea sitä käsittää kun otetaan huomioon, että minä sentään olen valkoihoinen mutta toisaalta ihonvärini auttaa minua ymmärtämään asiaa paremmin. Minä esimerkiksi huomaan olevani aina aamuin illoin itsekin aika pelottava, joten tiedän, mistä puhun. Uskokaa minua jos huomaatte yhtäkkiä joutuneenne valkoihoisten piirittämäksi, teidän on paras olla varuillanne. Mitä tahansa voi tapahtua. Voit joutua raiskatuxi tai ammutuxi notmiinä jos olet musta mies. "Musta mies!" ellauri226.html on line 137: For a moment everyone just looked hostile. Then they all started talking at once. The bartender said his grandmother owned the place then. Another guy said, No, that was a different owner. ellauri226.html on line 138: A guy named Salvatore took over translation duties, fielding comments from the others, who all seemed to be cousins. It was our own Festival D.H. Lawrence. ellauri226.html on line 140: Nuovo, however, looked placid and tame. Nuovo was home to the Nobel laureate Grazia Deledda, whose novels Lawrence so admired, but her modest birthplace was closed. We walked around aimlessly, seeing the place through his eyes, but, of course, through Lawrence’s eyes “there’s nothing to see.” This is no longer quite true; there are two good museums in town. But, by now, it had taken on the sound of a mantra. “Sights are an irritating bore,” he wrote. “Happy is the town that has nothing to show.” ellauri226.html on line 154: Ecclestone myönsi lokakuussa 2023 oikeudessa syyllistyneensä petokseen ja pimittäneensä Ison-Britannian viranomaisilta satojen miljoonien arvosta omaisuutta. Ecclestone tuomittiin verokikkailusta 652 miljoonan punnan maksuihin ja 17 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Nyt äklökivi kusimuki myy satojen miljoonien hintaisia kaarojaan. Taisi tulla pikkurahan puute. Kaikexi onnexi se on käytkaz vainaja. Briteissä piisaa paskiaisia. ellauri226.html on line 165: Modernin sodankäynnin tärkeimmät aseet ovat nälistys, trollaus, miehittämätön pommitus ja matuaitaus. Nälistämällä USA on jo kauan varmistellut ettei sille nouse mistään kilpailijaa. Kybersodalla ja drooneilla on se yhteinen plussa ettei tarvi ize nousta perseeltään, kuha painaa nappia ja antaa paukkua. Jossain kaukana, ettei tarvi kuulla edes paukkuja. Uusin kekka on paimentaa kurjalistolaumoja rajan yli kilpailijan puolelle. Niiden varalta alkaa pieni Suomikin rakentaa Trump-tyyppisiä aitoja. Ei niistä ole apua kun tankit alkaa vyöryä itärajalta, mutta pitäähän se nälistetyt kirgiisit ja tshetsheenit poissa pohjoiskarjalaisten tukasta. ellauri226.html on line 213: While local demographics and neighborhoods are undeniably subject to change, it is rare for a location to experience a major transformation in racial demographics in less than 50 years. Yet this is exactly what has happened in The Bronx between 1950 and 1980. As indicated by the 1950 the ethnic makeupof The Bronx was predominantly white. The census for 2000 indicates that whites (that is, what the U.S. Census labels “white, non-Hispanic”) now compose a distinct minority in The Bronx. The explanations for this remarkable change are complex. LOL actually they aren't, as we shall see. ellauri226.html on line 221: Even as early as 1960, just ten years and one census removed from 1950, approximately 164,000 of the 1.42 million Bronx residents were sooty black. ellauri226.html on line 244: When asked to describe The Bronx during his childhood, Derrick recited a poem by writer Ogden Nash: “The Bronx? No, thonx!” When Nash ellauri226.html on line 251: it was celebrated by its inhabitants. When asked to describe The Bronx of the 1950s and 1960s, every whitey lauded the safety of their neighborhood. ellauri226.html on line 253: Dr. Derrick talked about how his family often left the door ellauri226.html on line 255: their safety. His parents even felt so safe in the neighborhood that they ellauri226.html on line 262: As a paper boy, he remembers no doors were locked. He remembers ellauri226.html on line 267: in the 1950s and 1960s. Mrs. Roby described growing up in “a very, very safe neighborhood." Like Derrick, she goes on and on to speak about playing outside and unlocked doors as evidence of the apparent safety and tranquility of the neighborhood. It was like Moomindale! Ei muumitaloa lukita yöxi hei Muu-u-mi! ellauri226.html on line 269: According to Roby, children often left their bikes and scooters out unlocked with no fear of theft. She also spoke in great detail of the freedom aﬀorded to her as a young child: In fact, for me, as a ﬁrst grader going to school, I took a city bus, alone. Nobody took me to the bus stop, I would leave my apartment, wave ellauri226.html on line 273: bus and travel. No it wasn’t four or ﬁve stops but it was four or ﬁve blocks to this Catholic grammar school I went to. ellauri226.html on line 277: roam the neighborhood unaccompanied, is the ultimate illustration of the ellauri226.html on line 286: Research has indicated that The Bronx began changing demographically right after World War II. The ﬁrst inﬂux of black and Hispanic residents was into the South Bronx after World War II, as former residents of Harlem were attracted to The Bronx because of its rent controlled apartments. Many of these blacks and Hispanics moved into neighborhoods following the subway and elevated trains transportation. Pre-cisely! This is just why Grankulla does not want subway nor high-rise apartment housing. Let the cleaners and station attendants sleep i Mattby i stället. ellauri226.html on line 288: The arrival of many of these lower income construction of public housing projects throughout The Bronx, ﬁrst began during the Great Depression. Relatively soon ellauri226.html on line 291: signiﬁed the danger that minorities represented to their neighborhoods, ellauri226.html on line 301: neighborhood. Mr. Werner noticed this segregation where he lived, as the ellauri226.html on line 302: junior high school became the unoﬀicial dividing line between the ellauri226.html on line 303: local races. On one side of the school, Werner ellauri226.html on line 305: behind the school, population of the area changed dramatically and was ellauri226.html on line 311: shooting of a classmate while in school. He says: ellauri226.html on line 314: in junior high school and we had an incident where ellauri226.html on line 316: They actually ﬁred a gun from the roof to ellauri226.html on line 325: While the failed shooting of Eleanor Kaplan was apparently not front page all over the news, it was enough for him and his family to move. ellauri226.html on line 329: warfare, just like Stockholm in the early 21th century. And for the exact same reason too! ellauri226.html on line 332: Powell recalled, he and his neighborhood went from marijuana to heroin and ellauri226.html on line 344: began to watch their properties burn at a rapid pace, as landlords began to burn their buildings to fool the insurance companies. Many whites' ellauri226.html on line 359: After Roby graduated from high school and began to venture out for the ﬁrst time as an independent adult, she had to go outside of Parkchester ellauri226.html on line 360: to travel through the neighborhoods that she had been warned of, ellauri226.html on line 365: According to Roby, the violence at Lincoln’s emergency in the neighborhood was apparent from the start, the room often had patients who had ellauri226.html on line 367: epitomized in an experience she had in the physical therapy room of ellauri226.html on line 376: Werner, and Mrs. Roby noticed that their neighborhoods were ellauri226.html on line 377: changing. In the 1970s, many of the neighborhoods beyond the South Bronx ellauri226.html on line 381: and muggings, which often seemed to signal a changing neighborhood. ellauri226.html on line 384: his Fordham neighborhood. For Derrick, examples of how the neighborhood changed were a subway robbery and the burglary of her home. These examples of petty crime prompted him and his family to move to another section ellauri226.html on line 386: what his sister endured at the local public high school. Even ellauri226.html on line 388: says that the environment of the school had completely changed and his ellauri226.html on line 389: sister was harassed to the point that she left the public school and had to ellauri226.html on line 390: enroll in a vocational school of petty crime and harassment, though experienced members of his family signaled that it was in fact a private school. ellauri226.html on line 395: Werner ﬁrst remembered crime touching her neighborhood in the mid-70s ellauri226.html on line 400: 1970s. During this time, her mother was mugged twice while going to the neighborhood laundromat and there was a rash of petty crime in her parking ellauri226.html on line 401: neighborhood that even the heavy mahogany doors to the apartment ellauri226.html on line 405: 1970s and 80s, at least the wop cop said that heroin was good and easily found on street particularly throughout the South corners. As a police oﬀicer he was ﬁghting against the dumping of the drug to lower the prices, and later, cocaine, because as the neighborhood drug dealer he was often a drug addict himself, selling drugs to support his own habit. ellauri226.html on line 407: Other interviewees, such as Elvira Werner and Kathleen Roby commenced drug use in their neighborhoods and recommended it to others. ellauri226.html on line 426: The wiring in Dr. Derrick’s childhood was so weak at one point that he could not light a joint because his mom would blow a fuse. ellauri226.html on line 429: the only change; services companies also began to be limited. Derrick recalls simple services like garbage pick-up within building and the washing and waxing of the ﬂoors and less frequent, becoming less it stopped all together. ellauri226.html on line 431: While these changes in buildings may seem small, when joined by the weakened structure of the buildings and rising drug use and crime rates, many white long-term residents of The Bronx began to feel as though their neighborhoods had changed from bad to worse. ellauri226.html on line 436: rental units were deemed dilapidated or deteriorating by city oﬀicials. As a result, the Hispanic and black residents were forced to look for housing there ellauri226.html on line 448: inﬂux of poor minority families in the 1950s and 1960s was thus cleverly met with a deteriorating and poor job market and limited employment opportunities. The declining job market continued into the 1970s when approximately 300 companies employing 10,000 workers went out of business or moved out of The Bronx between 1970 and 1977. Many of these businesses used low income and unskilled workers. By 1976 the long-term economic problems had taken their toll and the mayor's oﬀice estimated that between 25-30% of the city’s eligible work force was unemployed. ellauri226.html on line 456: inﬂux of poor black and Hispanic residents after World War II, who often ellauri226.html on line 464: As the economic crisis worsened and city residents applied for welfare, particularly in The Bronx, the city simply reached its ﬁnancial breaking point, with most of the welfare payments going to buy drugs. No wonder the poor turned to crime to solve their economic problems, seeing as the filthy rich seemed to be rolling in the dough. At the time the assumption was made by many older white residents ellauri226.html on line 477: While Derrick did not attribute crime or violence to these Hispanic residents in the neighborhood, he was struck by the loud music that his ellauri226.html on line 478: neighbors played at all hours of the night, their loud merrymaking in the sack, and their tendency to throw garbage out of their windows. For Derrick, a graduate student at the time, the diﬀerence in lifestyles between him and his new neighbors became too much, and he eventually moved out of the apartment because of the behavior of his Hispanic neighbors. ellauri226.html on line 489: prime motivating factor for their departure. What they really meant were the fucking 2nd wave immigrants. Brian Werner, Elvira Werner, and Kathleen Roby all moved out of The Bronx during the 1960s and 1970s, and describe crime and the changing neighborhood as the major inﬂuence in their decision. My mom herself, she began running red lights because she was afraid of being raped if stopping too long in certain intersections. After her tires were stolen repeatedly while waiting for the traffic lights to change Mrs. Roby moved to Long Island in 1980, where her better-off sister already resided. ellauri226.html on line 498: middle-class families, thanx to a suburban housing boom, as developers ellauri226.html on line 505: many lower middle class johns to keep their jobs in the city and enabled many renters to become property owners, hooray! ellauri226.html on line 513: to leave other areas of The Bronx, particularly the South Bronx, where white residents were desperate to leave the deteriorating neighborhoods smelling of pot and enchiladas. ellauri226.html on line 515: as a result, more and more minorities moved into the neighborhood to rental ellauri226.html on line 524: The $1M question here of course is why is it that the whites' standard of living soared while the coons and wetbacks stayed as poor as they were. ellauri226.html on line 527: Jacque Smith Bonneau moved to the South Bronx in the mid-1940s as part of the ﬁrst major migration of African Americans to the borough and, like many of the white residents interviewed, commented on the safety of The Bronx in the 1950s and spoke of leaving the apartment door open on warm days, which created fine opportunities for petty crime for the sootyfaced poorer folks. ellauri236.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri236.html on line 32: ood;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">James Hadley Chase ellauri236.html on line 33: ood;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">FUX NEWS Rupusakkia ellauri236.html on line 50: During his reelection bid, Bolsonaro appealed to supporters' moral values and sense of national unity, and branded his left-wing adversary as "the communist threat." His campaign, which adopted the slogan "God, Nation, Family, and Liberty," promised an intensified version of his first term: tax cuts, policies that would support the agricultural industry, reduction of environmental rules, and a continuation of his Auxilio Brasil welfare payments to the poorest. ellauri236.html on line 52: But poverty has grown during his presidency, and his popularity levels took a hit over his handling of the pandemic, which he dismissed as the "little flu," before the virus killed more than 680,000 people in the country. ellauri236.html on line 58: Bolsonaro voted in Vila Militar in his home state of Rio de Janeiro, saying he had "the expectation of victory, for the good of Brazil…if it is God’s will, we will be victorious tonight." ellauri236.html on line 61: Portuguese-language searches for basic election-related terms such as “fraud,” “intervention” and “ballots” on Facebook and Instagram, which are owned by Meta, have overwhelmingly directed people toward groups pushing claims questioning the integrity of the vote or openly agitating for a military coup, researchers from the advocacy group SumOfUs found. On TikTok, five out of eight top search results for the keyword “ballots” were for terms such as “rigged ballots” and “ballots being manipulated.” ellauri236.html on line 63: The research is the latest in a growing body of evidence that social platforms are failing to prevent a flood of disinformation — some of it tinged with violence — on their services ahead of the runoff election Sunday between President Jair Bolsonaro and former president Luiz Inácio Lula da Silva. Brazilian lawmakers last week granted the nation’s elections chief unilateral power to force tech companies to remove misinformation within two hours of the content being posted — one of the most aggressive legal measures against North American social media giants that any country has taken. ellauri236.html on line 65: Advocates have expressed fears that some posts could lead to violence or to a broader questioning of the results. Adding to the worries is the new ownership of Twitter by billionaire Elon Musk, a free speech advocate. During his first day as Twitter’s new owner on Friday, Musk tweeted that he would pause all “major content decisions” and reinstatements of accounts until he convened a new content moderation council. The announcement effectively disbands aspects of Twitter’s tool kits for penalizing accounts — from those of presidents to foreign trolls — that break the company’s rules against hate speech, bullying and spreading misinformation around elections. ellauri236.html on line 73: A test of Meta and YouTube’s ad systems by the human rights group Global Witness revealed that the companies approved large numbers of misleading ads, including spots that encouraged people not to vote or gave false dates for when ballots could be posted. YouTube said it “reviewed the ads in question and removed those that violated our policies,” although the Global Witness report showed all the ads submitted were approved by the Google-owned site. ellauri236.html on line 75: They found that five out of seven of the groups recommended by Facebook under searches for the term “intervention” were pushing for a military intervention in Brazil’s election, while five out of seven of the groups recommended under the search term “fraud” encouraged people to join groups that questioned the election’s integrity. The groups have names such “Intervention to Save Brazil” and “Military intervention already.” ellauri236.html on line 77: Overall, the group found, 60 percent of all content recommended by Facebook and Instagram pushed misinformation about the electoral process. ellauri236.html on line 81: Share on Facebook ellauri236.html on line 102: “I look at the things I want to see, and I avoid looking at what they want to show me,” said José Luiz Chaves Fonseca, a turbine engineer for offshore oil platforms who was attending the rally this month north of Rio de Janeiro as a Bolsonaro impersonator. “If everyone dressed like this, they wouldn’t be tricked.” ellauri236.html on line 115: En ole sairas, enkä ole sekaisin päästäni, autofiktiivinen Venäjä-kriitikko Sofi Oksanen on kirjoittanut. Hänen mukaansa hän toimii loogisesti tavoitellessaan suurta unelmaansa. Hän haluaisi kalifixi kalifin paikalle. Pidän izeäni aina ennen kaikkea itätyttönä, kansainvälisesti pilkattu kirjailija sanoo ISTV:n studiohaastattelussa. ellauri236.html on line 132: James Hadley Chase (24 December 1906 – 6 February 1985) was an English writer. While his birth name was René Lodge Brabazon Raymond, he was well known by his various pseudonyms, including James Hadley Chase, James L. Docherty, Raymond Marshall, R. Raymond, and Ambrose Grant. He was one of the best known thriller writers of all time. The canon of Chase, comprising 90 titles, earned him a reputation as the king of thriller writers in Europe. He was also one of the internationally best-selling authors, and to date 50 of his books have been made into films. ellauri236.html on line 134: Tästä kaikesta voi päätellä että Chasen kirjat ovat pulppia. He was the son of Colonel Francis Raymond of the colonial Indian Army, a veterinary surgeon. His father intended his son to have a scientific career and had him educated at King's School, Rochester, Kent. ellauri236.html on line 136: Mikä tekee kirjoista pulppia? Siis tuskin niihin käytetyn selluloosan arvoista? Kai se on vaan että ne keskittyvät apinoiden perusasiaan, niihin iänikuiseen kolmeen kirjaimeen E-F-K. Ei pienintä yritystäkään mihkään "ylevään" tai "korkealentoiseen", "nyt pohditaan", riittää kun porukat joka sivulla tappaa toisiaan, tienaa pätäkkää, ja pääsee luukulle. Mixi vaivautua johkin noobeliin, kuin näillä mennen pääsee aivan riittävän pitkälle? Saa rahaa, turpiin tutuille, hyvää syötävää, ja pääsee luukulle. ellauri236.html on line 143: Chasen kirjojen nimet ovat korutonta E-F-K kertomaa. Ne on lähes kaikki suomennettu. Chase on 1 kaikkien aikojen myydyimpiä kirjailijoita. Eli kuten sanottu, mixi vaivautua kynäilemään mitään muuta? No noobelia ei näillä kyllä saa. Nobelkirjojen sivut kirjastossa on harvemmin tarttuneet tahmaisina toisiinsa. Sixi epäilen että myös tuntemattoman suomalaisen taiteilijan työ "Isokukko Uljas" (alla) on jäävä dynamiittipalkinnotta. ellauri236.html on line 145: ookfrom.net/img/james-hadley-chase/1953_-_the_sucker_punch.jpg" /> ellauri236.html on line 148: Jatketaanpa siitä kohtaa missä nigerialainen kynäilijätär Vastamelu luki tyttösenä peiton alla James Hadley Chasen kovaxikeitettyjä kirjoja imeskellen suklaanamua. Multa jäi Adiche kesken juuri niillä huudeilla. Mikä ihme sitä niissä viehätti? Nehän kertoo aivan luonnevammaisista tyypeistä. Jätkä oli britti joka kirjoitti feikkijenkkijuttuja slangisanakirjan avulla jossan Schweizissä. Aivan päätöntä. ellauri236.html on line 150: Eli siis James Hadley Chase (24 December 1906 – 6 February 1985) was an English writer. While his birth name was René Lodge Brabazon Raymond, he was well known by his various pseudonyms, including James Hadley Chase, James L. Docherty, Raymond Marshall, R. Raymond, and Ambrose Grant. He was one of the best known thriller writers of all time. The canon of Chase, comprising 90 titles, earned him a reputation as the king of thriller writers in Europe. He was also one of the internationally best-selling authors, and to date 50 of his books have been made into films ellauri236.html on line 156: Chasen valtti on ezen juonissa ei oli MITÄÄN muuta kuin näitä matelåijan aivoituxia. EFK puhtaaxiviljeltyinä rehottaa joka sivulla. E=säilykelihatycoonin 6 miljoonaa, F=Carol puolialasti (hänen vartalonsa on kuin Coney Islandin vuoristorata), K=Sullivanin iljexet. Silmittömän Royn ääni oli kauempana ihmisäänestä kuin papukaijan mölähdys. Sullivanit polttivat sen päreixi. This parrot is no more. It has joined its ancestors. It is an ex parrot. ellauri236.html on line 165: After Chase left home at the age of 18, he worked in sales, primarily focusing on books and literature. He sold children's encyclopaedias, while also working in a bookshop. He also served as an executive for a book wholesaler, before turning to a writing career that produced more than 90 mystery books. His interests included photography, of a professional standard, reading, and listening to classical music and opera. As a form of relaxation between novels, he put together highly complicated and sophisticated Meccano models. ellauri236.html on line 169: Prohibition and the ensuing Great Depression in the US (1929–39) had given rise to the Chicago gangster culture prior to World War II. This, combined with Chase's book trade experience, convinced him that there was a big demand for gangster stories. After reading James M. Cain's novel The Postman Always Rings Twice (1934), and having read about the American gangster Ma Barker and her sons, and with the help of maps and a slang dictionary, he wrote No Orchids for Miss Blandish in his spare time, he claimed over a period of six weekends, though his papers suggest it took longer. The book achieved remarkable notoriety and became one of the best-selling books of the decade. It was the subject of the 1944 essay "Raffles and Miss Blandish" by George Orwell (alla). Chase and Robert Nesbitt adapted it to a stage play of the same name which ran in London's West End to good reviews. The 1948 film adaptation was widely denounced as salacious due to the film's portrayal of violence and sexuality. Robert Aldrich did a remake, The Grissom Gang, in 1971. ellauri236.html on line 173: Albumissa 63 pintaan ajelehtineesta Örvelöstä on hurjasti kirjailijakaskuja. Se tykkäsi tehdä kavereille jäyniä. Se oli kömpelö ja itkeskelevä kuin Ohukaisen ja Paxukaisen Ohukainen. Örvelö oli homofoobinen, mikä usein on merkki kaappihomosta. Se oli jonkin sortin sosialisti teoriassa, mutta kun vähän raaputti niin alta löytyi britti pesunkestävä. Lukiessaan nuorukaisena toisen samanlaisen piilohomon D.H. Lawrencen kirjoja se oli yhtä exyxissä kuin toimittaja Olavi Pylkkänen kun hyvixiä ja pahixia ei erottanut hatun väristä. ellauri236.html on line 177: Muziinä se oli oikeassa että fascistiaikoina kuten juuri nyt peukutetaan poliisisarjoja jossa pollarit on rattaita all-powerful valvontaorganisaatiossa. Epäiltyjen elimiä pöyhitään lupaa kysymättä kumikauloina ja naamat liimataan whiteboardille. Valvontakameroista tarkistetaan kuka teki mitä kellekkin ja mihin reikään. Whiteboardille tulee miljoonia nuolia. Siiramaiset karhuryhmät ryntää karjahdellen sisään ovista. "This is a murder investigation" on joku stiiknafuulia, licence to kill jolla pollari pääsee läpi luokkarajoista maxamaan potut pottuina tunkiokukoille. Verenhimon lisäxi luokkaviha on poliisisarjojen tärkein käyttöaine. ellauri236.html on line 182: So much for Raffles. Now for a header into the cesspool. No Orchids for Miss Blandish, by James Hadley Chase, was published in 1939, but seems to have enjoyed its greatest popularity in 1940, during the Battle of Britain and the blitz. In its main outlines its story is this: ellauri236.html on line 184: Miss Blandish, the daughter of a millionaire, is kidnapped by some gangsters who are almost immediately surprised and killed off by a larger and better organized gang. They hold her to ransom and extract half a million dollars from her father. Their original plan had been to kill her as soon as the ransom-money was received, but a chance keeps her alive. One of the gang is a young man named Slim, whose sole pleasure in life consists in driving knives (well, his prick as well, got to give that much to him) into other people's bellies. In childhood he has graduated by cutting up living animals with a pair of rusty scissors. Slim is sexually impotent, but takes a kind of fancy to Miss Blandish. Slim's mother, who is the real brains of the gang, sees in this the chance of curing Slim's impotence, and decides to keep Miss Blandish in custody till Slim shall have succeeded in raping her. After many efforts and much persuasion, including the flogging of Miss Blandish with a length of rubber hosepipe, the rape is achieved. (Ei se ihan näin mennyt, George!) Meanwhile Miss Blandish's father has hired a private detective, and by means of bribery and torture the detective and the police manage to round up and exterminate the whole gang. Slim escapes with Miss Blandish and is killed after a final juicy rape, and the detective prepares to restore Miss Blandish to her pristine shape. By this time, however, she has developed such a taste for Slim's caresses(3) that she feels unable to live without him, and she jumps, out of the window of a sky-scraper. Footnote 1945. Another reading of the final episode is possible. It may mean merely that Miss Blandish is pregnant, i.e. she is damaged goods. Maybe she is sad that the baby's dad is dead. But the "interpretation" I have given above seems more in keeping with the general brutality of the book. ellauri236.html on line 186: Several other points need noticing before one can grasp the full implications of this book. To begin with, its central story bears a very marked resemblance to William Faulkner's novel, Sanctuary. Therefore, it is not, as one might expect, the product of an illiterate hack, but a brilliant piece of plagiarism, with hardly a wasted word or a jarring note anywhere. Thirdly, the whole book, récit as well as dialogue, is written in the American language; the author, an Englishman who has (I believe) never been in the United States, seems to have made a complete mental transference to the American underworld. Fourthly, and what is worst (from the point of view of a serious writer like myself) the book sold, according to its publishers, no less than half a million copies. Actually 2. ellauri236.html on line 188: I have already outlined the plot, but the subject-matter is much more sordid and brutal than this suggests. The book contains eight full-dress murders, an unassessable number of casual killings and woundings, an exhumation (with a careful reminder of the stench), the flogging of Miss Blandish, the torture of another woman with red-hot cigarette-ends, a strip-tease act, a third-degree scene of unheard-of cruelty and much else of the same kind. It assumes great sexual sophistication in its readers (there is a scene, for instance, in which a gangster, presumably of masochistic tendency, has an orgasm in the moment of being knifed - I can relate to that!), and it takes for granted the most complete corruption and self-seeking as the norm of human behaviour. The detective, for instance, is almost as great a rogue as the gangsters, and actuated by nearly the same motives. Like them, he is in pursuit of ‘five hundred grand’. It is necessary to the machinery of the story that Mr. Blandish should be anxious to get his money back, but apart from this, such things as affection, friendship, good nature or even ordinary politeness simply do not enter. Nor, to any great extent does normal sexuality. Ultimately only one motive is at work throughout the whole story: the pursuit of power. (Well, there is also the pursuit of spaghetti and some twat.) ellauri236.html on line 190: It should be noticed that the book is not in the ordinary sense pornography. In this respect it is a flop. Unlike most books that deal in sexual sadism, it lays the emphasis on the cruelty and not on the pleasure. Slim, the ravisher of Miss Blandish, has ‘wet slobbering lips’: this is meant to be disgusting (tho I didn't find it so). But the scenes describing cruelty to women are comparatively perfunctory. The real high-spots of the book are cruelties committed by men upon other men; above all, the third-degreeing of the gangster, Eddie Schultz, who is lashed into a chair and flogged on the windpipe with truncheons, his arms broken by fresh blows as he breaks loose. My conclusion: Chase is a closet homosexual (I should know)! He's an algolagniac, like Swinburne! ellauri236.html on line 192: In another of Mr. Chase's books, He Won't Need It Now, the hero, who is intended to be a sympathetic and perhaps even noble character, is described as stamping on somebody's face, and then, having crushed the man's mouth in, grinding his heel round and round in it. Even when physical incidents of this kind are not occurring, the mental atmosphere of these books is always the same. Their whole theme is the struggle for power and the triumph of the strong over the weak. The big gangsters wipe out the little ones as mercilessly as a pike gobbling up the little fish in a pond; the police kill off the criminals as cruelly as the angler kills the pike. If ultimately one sides with the police against the gangsters, it is merely because they are better organized and more powerful, because, in fact, the law is a bigger racket than crime. Might is right: vae victis. But think of it, what is new? All undying epic heroes are described as stamping on one anothers faces. ellauri236.html on line 194: As I have mentioned already, No Orchids enjoyed its greatest vogue in 1940, though it was successfully running as a play till some time later. It was, in fact, one of the things that helped to console people for the boredom of being bombed. Early in the war the New Yorker had a picture of a little man approaching a news-stall littered with paper with such headlines as ‘Great Tank Battles in Northern France’, ‘Big Naval Battle in the North Sea’, ‘Huge Air Battles over the Channel’, etc., etc. The little man is saying ‘Action Stories, please’. That little man with his little dick stood for all the drugged millions to whom the world of the gangster and the prize-ring is more ‘real’, more ‘tough’, than such things as crucifixions, wars, revolutions, earthquakes, famines, genocides, holocausts and pestilences. From the point of view of a reader of Action Stories, a description of the London blitz, or of the internal struggles of the European underground parties, would be ‘sissy stuff’. On the other hand, some puny gun-battle in Chicago, resulting in perhaps half a dozen deaths, would seem genuinely ‘tough’. This habit of mind is now extremely widespread. A soldier sprawls in a muddy trench, with the machine-gun bullets crackling a foot or two overhead, and whiles away his intolerable boredom by reading an American gangster story. And what is it that makes that story so exciting? Precisely the fact that people are shooting at each other with machine-guns! Neither the soldier nor anyone else sees anything curious in this. It is taken for granted that an imaginary bullet is more thrilling than a real one. (But note one difference: they get a whacking pile of money and loads of wet twat for it.) ellauri236.html on line 198: There exists in America an enormous literature of more or less the same stamp as No Orchids. Quite apart from books, there is the huge array of ‘pulp magazines’, graded so as to cater for different kinds of fantasy, but nearly all having much the same mental atmosphere. A few of them go in for straight pornography, but the great majority are quite plainly aimed at sadists and masochists. Sold at threepence a copy under the title of Yank Mags(4), these things used to enjoy considerable popularity in England, but when the supply dried up owing to the war, no satisfactory substitute was forthcoming. English imitations of the ‘pulp magazine’ do now exist, but they are poor things compared with the original. English crook films, again, never approach the American crook film in brutality. And yet the career of Mr. Chase shows how deep the American influence has already gone. Not only is he himself living a continuous fantasy-life in the Chicago underworld, but he can count on hundreds of thousands of readers who know what is meant by a ‘clipshop’ or the ‘hotsquat’, do not have to do mental arithmetic when confronted by ‘fifty grand’, and understand at sight a sentence like ‘Johnny was a rummy and only two jumps ahead of the nut-factory’. Evidently there are great numbers of English people who are partly americanized in language and, one ought to add, in moral outlook. For there was no popular protest against No Orchids. In the end it was withdrawn, but only retrospectively, when a later work, Miss Callaghan Comes to Grief, brought Mr. Chase's books to the attention of the authorities. Judging by casual conversations at the time, ordinary readers got a mild thrill out of the obscenities of No Orchids, but saw nothing undesirable in the book as a whole. Many people, incidentally, were under the impression that it was an American book reissued in England. ellauri236.html on line 200: The thing that the ordinary reader ought to have objected to — almost certainly would have objected to, a few decades earlier — was the equivocal attitude towards crime. It is implied throughout No Orchids that being a criminal is only reprehensible in the sense that it does not pay. Being a policeman pays better, but there is no moral difference, since the police use essentially criminal methods. In a book like He Won't Need It Now the distinction between crime and crime-prevention practically disappears. This is a new departure for English sensational fiction, in which till recently there has always been a sharp distinction between right and wrong and a general agreement that virtue must triumph in the last chapter. English books glorifying crime (modern crime, that is — pirates and highwaymen are different) are very rare. Even a book like Raffles, as I have pointed out, is governed by powerful taboos, and it is clearly understood that Raffles's crimes must be expiated sooner or later. In America, both in life and fiction, the tendency to tolerate crime, even to admire the criminal so long as he is success, is very much more marked. It is, indeed, ultimately this attitude that has made it possible for crime to flourish upon so huge a scale. Books have been written about Al Capone that are hardly different in tone from the books written about Henry Ford, Stalin, Lord Northcliffe and all the rest of the ‘log cabin to White House’ brigade. And switching back eighty years, one finds Mark Twain adopting much the same attitude towards the disgusting bandit Slade, hero of twenty-eight murders, and towards the Western desperadoes generally. They were successful, they ‘made good’, therefore he admired them. ellauri236.html on line 202: In a book like No Orchids one is not, as in the old-style crime story, simply escaping from dull reality into an imaginary world of action. One's escape is essentially into cruelty and sexual perversion. No Orchids is aimed at the power-instinct, which Raffles or the Sherlock Holmes stories are not. At the same time the English attitude towards crime is not so superior to the American as I may have seemed to imply. It too is mixed up with power-worship, and has become more noticeably so in the last twenty years. A writer who is worth examining is Edgar Wallace, especially in such typical books as The Orator and the Mr. J. G. Reeder stories. Wallace was one of the first crime-story writers to break away from the old tradition of the private detective and make his central figure a Scotland Yard official. Sherlock Holmes is an amateur, solving his problems without the help and even, in the earlier stories, against the opposition of the police. Moreover, like Lupin, he is essentially an intellectual, even a scientist. He reasons logically from observed fact, and his intellectuality is constantly contrasted with the routine methods of the police. Wallace objected strongly to this slur, as he considered it, on Scotland Yard, and in several newspaper articles he went out of his way to denounce Holmes by name. His own ideal was the detective-inspector who catches criminals not because he is intellectually brilliant but because he is part of an all-powerful organization. Hence the curious fact that in Wallace's most characteristic stories the ‘clue’ and the ‘deduction’ play no part. The criminal is always defeated by an incredible coincidence, or because in some unexplained manner the police know all about the crime beforehand. The tone of the stories makes it quite clear that Wallace's admiration for the police is pure bully-worship. A Scotland Yard detective is the most powerful kind of being that he can imagine, while the criminal figures in his mind as an outlaw against whom anything is permissible, like the condemned slaves in the Roman arena. His policemen behave much more brutally than British policemen do in real life — they hit people with out provocation, fire revolvers past their ears to terrify them and so on — and some of the stories exhibit a fearful intellectual sadism. (For instance, Wallace likes to arrange things so that the villain is hanged on the same day as the heroine is married.) But it is sadism after the English fashion: that is to say, it is unconscious, there is not overtly any sex in it, and it keeps within the bounds of the law. The British public tolerates a harsh criminal law and gets a kick out of monstrously unfair murder trials: but still that is better, on any account, than tolerating or admiring crime. If one must worship a bully, it is better that he should be a policeman than a gangster. Wallace is still governed to some extent by the concept of ‘not done’. In No Orchids anything is ‘done’ so long as it leads on to power. All the barriers are down, all the motives are out in the open. Chase is a worse symptom than Wallace, to the extent that all-in wrestling is worse than boxing, or Fascism is worse than capitalist democracy. ellauri236.html on line 204: In borrowing from William Faulkner's Sanctuary, Chase only took the plot; the mental atmosphere of the two books is not similar. Chase really derives from other sources, and this particular bit of borrowing is only symbolic. What it symbolizes is the vulgarization of ideas which is constantly happening, and which probably happens faster in an age of print. Chase has been described as ‘Faulkner for the masses’, but it would be more accurate to describe him as Carlyle for the masses. He is a popular writer — there are many such in America, but they are still rarities in England — who has caught up with what is now fashionable to call ‘realism’, meaning the doctrine that might is right. The growth of ‘realism’ has been the great feature of the intellectual history of our own age. Why this should be so is a complicated question. The interconnexion between sadism, masochism, success-worship, power-worship, nationalism, and totalitarianism is a huge subject whose edges have barely been scratched, and even to mention it is considered somewhat indelicate. To take merely the first example that comes to mind, I believe no one has ever pointed out the sadistic and masochistic element in Bernard Shaw's work, still less suggested that this probably has some connexion with Shaw's admiration for dictators. Fascism is often loosely equated with sadism, but nearly always by people who see nothing wrong in the most slavish worship of Stalin. The truth is, of course, that the countless English intellectuals who kiss the arse of Stalin are not different from the minority who give their allegiance to Hitler or Mussolini, nor from the efficiency experts who preached ‘punch’, ‘drive’, ‘personality’ and ‘learn to be a Tiger man’ in the nineteen-twenties, nor from that older generation of intellectuals, Carlyle, Creasey and the rest of them, who bowed down before German militarism. All of them are worshipping power and successful cruelty. It is important to notice that the cult of power tends to be mixed up with a love of cruelty and wickedness for their own sakes. A tyrant is all the more admired if he happens to be a bloodstained crook as well, and ‘the end justifies the means’ often becomes, in effect, ‘the means justify themselves provided they are dirty enough’. This idea colours the outlook of all sympathizers with totalitarianism, and accounts, for instance, for the positive delight with which many English intellectuals greeted the Nazi-Soviet pact. It was a step only doubtfully useful to the U.S.S.R., but it was entirely unmoral, and for that reason to be admired; the explanations of it, which were numerous and self-contradictory, could come afterwards. ellauri236.html on line 206: Until recently the characteristic adventure stories of the English-speaking peoples have been stories in which the hero fights against odds. This is true all the way from Robin Hood to Pop-eye the Sailor. Perhaps the basic myth of the Western world is Jack the Giant-killer, but to be brought up to date this should be renamed Jack the Dwarf-killer, and there already exists a considerable literature which teaches, either overtly or implicitly, that one should side with the big man against the little man. Most of what is now written about foreign policy is simply an embroidery on this theme, and for several decades such phrases as ‘Play the game’, ‘Don't hit a man when he's down’ and ‘It's not cricket’ have never failed to draw a snigger from anyone of intellectual pretensions. What is comparatively new is to find the accepted pattern, according to which (a) right is right and wrong is wrong, whoever wins, and (b) weakness must be respected, disappearing from popular literature as well. When I first read D. H. Lawrence's novels, at the age of about twenty, I was puzzled by the fact that there did not seem to be any classification of the characters into ‘good’ and ‘bad’. Lawrence seemed to sympathize with all of them about equally, and this was so unusual as to give me the feeling of having lost my bearings. Today no one would think of looking for heroes and villains in a serious novel, but in lowbrow fiction one still expects to find a sharp distinction between right and wrong and between legality and illegality. The common people, on the whole, are still living in the world of absolute good and evil from which the intellectuals have long since escaped. But the popularity of No Orchids and the American books and magazines to which it is akin shows how rapidly the doctrine of ‘realism’ is gaining ground. ellauri236.html on line 208: Several people, after reading No Orchids, have remarked to me, ‘It's pure Fascism’. This is a correct description, although the book has not the smallest connexion with politics and very little with social or economic problems. It has merely the same relation to Fascism as, say Trollope's novels have to nineteenth-century capitalism. It is a daydream appropriate to a totalitarian age. In his imagined world of gangsters Chase is presenting, as it were, a distilled version of the modern political scene, in which such things as mass bombing of civilians, the use of hostages, torture to obtain confessions, secret prisons, execution without trial, floggings with rubber truncheons, drownings in cesspools, systematic falsification of records and statistics, treachery, bribery, and quislingism are normal and morally neutral, even admirable when they are done in a large and bold way. The average man is not directly interested in politics, and when he reads, he wants the current struggles of the world to be translated into a simple story about individuals. He can take an interest in Slim and Fenner as he could not in the G.P.U. and the Gestapo. People worship power in the form in which they are able to understand it. A twelve-year-old boy worships Jack Dempsey. An adolescent in a Glasgow slum worships Al Capone. An aspiring pupil at a business college worships Lord Nuffield. A New Statesman reader worships Stalin. There is a difference in intellectual maturity, but none in moral outlook. Thirty years ago the heroes of popular fiction had nothing in common with Mr. Chase's gangsters and detectives, and the idols of the English liberal intelligentsia were also comparatively sympathetic figures. Between Holmes and Fenner on the one hand, and between Abraham Lincoln and Stalin on the other, there is a similar gulf. ellauri236.html on line 210: One ought not to infer too much from the success of Mr. Chase's books. It is possible that it is an isolated phenomenon, brought about by the mingled boredom and brutality of war. (LOL) But if such books should definitely acclimatize themselves in England (or Nigeria!), instead of being merely a half-understood import from America, there would be good grounds for dismay. In choosing Raffles as a background for No Orchids I deliberately chose a book which by the standards of its time was morally equivocal. Raffles, as I have pointed out, has no real moral code, no religion, certainly no social consciousness. All he has is a set of reflexes the nervous system, as it were, of a gentleman. Give him a sharp tap on this reflex or that (they are called ‘sport’, ‘pal’, ‘woman’, ‘king and country’ and so forth), and you get a predictable reaction. In Mr. Chase's books there are no gentlemen and no taboos. Emancipation is complete. Freud and Machiavelli have reached the outer suburbs. Comparing the schoolboy atmosphere of the one book with the cruelty and corruption of the other, one is driven to feel that snobbishness, like hypocrisy, is a check upon behaviour whose value from a social point of view has been underrated. ellauri236.html on line 229: Skotin linnakkeen ja Nevadan teiden risteyxessä valtatie 54:n varrella Pittsburgista Kansaxen kaupunkiin, seisoo bensis ja lounasbaari: kämänen puurakennus 1 pumpulla, jota pitää vanhusmainen leski ja sen läski blondi tytär. ellauri236.html on line 260: Ei vaiteskaan. Bailey antoi izelleen pitkän ryypin, sitten hän nojasi taaxepäin tuolissa. Hän oli huolissaan rahasta. Jonsei Riley kekannut jotain nopeasti, hän mietti, meidän pitää ryöstää pankki. Hän mulkoili vaivautuneesti. Hän ei tahtonut tehdä sitä. Oli liian paljon fedejä ympärillä turvallisuuden vuoxi. Hän kazoi ikkunasta vanhaa Samia nukkumassa kaarassa. Bailey irvisti nukkuvalle miehelle. Paizi kuskina, mies oli joutava. Liian vanha näihin touhuihin. Ajattelee vaan mistä saisi seuraavan aterian ja unta palloon. Rileyn tai mun pitää raapia manta jostakin - mutta mistä? ellauri236.html on line 274: Hän näki ikkunasta tomuisen foortin pysäköivän ja läskin vanhusmaisen miehen ulostuvan. ellauri236.html on line 316: Missä sä oot elänyt? Heinie kysyi elloten. Imarre on 1 äveriäimpiä äijiä koko osavaltiossa. Sanotaan ezen arvo on sata milliä. ellauri236.html on line 333: $50K! Voiskohan sen nyysiä? Oiskoon Rileyssä miestä siihin? ellauri236.html on line 355: No joo, Bailey ei tietysti usko vaan yrittää, möhlii pahasti, ampuu Jerryn ja kidnappaa nti Imarteen. ellauri236.html on line 358: Slim Grissonin tausta oli tyypillinen patologiselle tappajalle. Se oli ollut aina laiska koulussa, sillä oli ADHD diagnoosi, kieltäytyi avaamasta kirjoja. Se alkoi aikaisin haluamaan paalua. Se oli sadisti ja jäi usein kiinni eläinrääkkäyxestä. 18-vuotiaana se alkoi kehittää murhanhimoa. Siihen mennessä sen aivot oli surkastuneet. Joskus se oli normaali ja jopa nopea, mutta enimmäxeen käyttäytyi kuin Dostojevskin idiootti. ellauri236.html on line 366: Lue loput ooks.net/book/141901/read">täältä. ellauri236.html on line 370: Chase wrote No Orchids For Miss Blandish over a period of six weekends in 1938. The novel was influenced by the American crime writer James M. Cain and the stories featured in the Pulp magazine Black Breathing Mask. Although he had never visited America, Chase reportedly wrote the book as a bet to pen a story about American gangsters that would out-do The Postman Always Rings Twice in terms of obscenity and daring. ellauri236.html on line 372: Tosta ovikelloa rinkaavasta postimiehestä ei mulla liioin ole ensi käden tietoa, vaikka sennimisen leffan nimen olen kuullut ainakin ziljoona kertaa. Ei vaan kerta kaikkiaan kiinnosta. (Mutta kz alempaa.) ellauri236.html on line 374: Upon publication, Chase's pulp thriller became particularly popular with British soldiers, seamen and airmen during World War II. These servicemen enjoyed its risqué passages, which marked a new frontier of daringness in popular literature. Author and military historian Patrick Bishop has called No Orchids For Miss Blandish, "perhaps the most widely-read book of the war". ellauri236.html on line 376: In New York City, a local goon and gang leader named Riley learns that the wealthy socialist Miss Blandish will be wearing an expensive diamond necklace to her birthday celebration. Riley and his gang plan to steal the necklace and ransom it. The inept criminals manage to kidnap Miss Blandish and her boyfriend, but after the latter is accidentally killed they instead decide to hold Miss Blandish ransom, reasoning that her millionaire father will pay more to get his daughter back safely than the necklace is worth. ellauri236.html on line 378: The plan begins to fall apart when a rival mob, led by the sadistic and mentally unbalanced Slim Grisson (actually, by his Ma), finds out about Riley's plan and kidnaps Miss Blandish from the gang. Mr. Blandish pays the ransom to Slim (no no, to his Ma!), but his daughter is not returned. Slim becomes increasingly obsessed with Miss Blandish and decides to keep her hidden in a secret room inside one of his nightclubs, repeatedly raping her and lashing out at anybody who attempts to wrestle Miss Blandish from his charge. ellauri236.html on line 380: Meanwhile, the police are on the trail of the kidnappers, and Dave Fenner, an ex journalist and now a private investigator, is hired to rescue her and deal with the gangsters. Fenner and the police eventually work out where the young socialist is located and go to the club, where a gun battle ensues. Slim is killed and Miss Blandish is rescued, but unfortunately, after months of fornication and drugs at the hands of the gangsters, Miss Blandish cannot cope with life without Slim (and his Ma!) and kills herself. Damaged goods. ellauri236.html on line 382: Upon publication, the book was an instant commercial success, selling over half a million copies within five years, despite wartime pulp shortages (thanx to Finland fighting on the other side). It was also controversial, due to its violence and risqué content. In 1944, it was the subject of an essay by George Orwell in Horizon, Raffles and Miss Blandish, in which Orwell claimed that the novel bordered on the obscene. ellauri236.html on line 384: In 1947, the sado-eroticism in Chase's book was parodied by Raymond Queneau in his pastiche novel, We Always Treat Women Too Well. In 1961, the novel was extensively rewritten and revised by the author because he thought the world of 1939 too distant for a new generation of readers (confusion can result if readers of the Orwell essay refer his quotations and references to the 1962 edition). ellauri236.html on line 388: In 1999, the novel was picked in a survey of the best books from the 20th century by the French retailer Fnac and the Paris newspaper Le Monde in Le Monde's 100 Books of the Century. ellauri236.html on line 398: While he waited, Eddie noticed a girl standing by a nearby bus stop. She immediately attracted his attention: every good-looking girl did. She was a tall, cool-looking blonde with a figure that made him come in his pants twice. She had a pert prettiness that appealed to Eddie. He studied her face for a brief moment. Her make-up was good. Her mouth was a trifle large, but Eddie didn’t mind that. He liked the sexy look she had and the sophisticated way she wore her yellow summery whore dress. ellauri236.html on line 401: A woman was leaning far out of the window, looking down at the commotion going on in the street below. Eddie could only see her pyjamaed back and legs, and even under the pressure in his pants, he found himself thinking she had a nice shape. ellauri236.html on line 403: She was a kid, 18 at the most. She was horny as hell. After some minutes of frantic handiwork, Eddie found his cock getting hard. It got up and he sat on the end of the bed. “I’m getting a hard on,” he said, grinning. “You get off to sleep if you want to.” “I don’t want to sleep,” the girl said. “You scared the life out of me, but looking at what you got, I’m not so scared now.” He came over to the bed and smiled at the girl. “Thanks a lot, baby. You were swell. I wish I could swell s'm more as well." She half sat on it in the bed, but it wouldn't go in. ellauri236.html on line 413: “I’m going to talk to her,” Eddie said. “I’m not standing for Slim relieving his repressions on that girl. I got mine to relieve on her too. There’s a limit, and goddamn it, that would be the limit! Be nice now! Doucement!" ellauri236.html on line 416: Eddie closed the door and went over to her. ellauri236.html on line 418: Eddie put his wand on her shoulder and shook it gently. No go. Bugger it. ellauri236.html on line 423: Eddie looked down. Spaghetti again. No go. For the first time in his life he felt dirty and ashamed of himself. ellauri236.html on line 425: Ma’s eyes suddenly snapped with rage. Her face turned purple. “Slim wants her,” she said, lowering her voice and glaring at Eddie. “He’s going to have her. You keep out of it! That goes for the rest of you too!” Eddie felt horny for the girl, but he wasn’t going to risk his life for her. ellauri236.html on line 433: The door swung open and Anna walked in. She was wearing a pale green summer dress and a big straw hat. Eddie thought she looked terrific. ellauri236.html on line 436: He took out a pack of condoms, got it up and offered her one. She took it and tried to put it on. “Not swollen enough, baby. You and me could get it on together,” she said. “That Blandish girl’s a beauty,” he went on. "But I like you too, baby. How much time do you need?” ellauri236.html on line 438: “Another five minutes,” she said to Woppy who was nursing Thompson's machine gun. "Then it's your turn." Even Slim seemed mildly excited. (Woppy is Italian. So he likes to cook spaghetti.) ellauri236.html on line 440: “Look, Slim, don’t be foolish,” Ma said. She spoke with difficulty. Her mouth felt dry. “We can’t keep her. It’s too dangerous. She’s got to go.” (Ma gets a perspective here for a second.) ellauri236.html on line 442: Slim suddenly kicked a chair out of his way. His wiener jumped into his hand. Woppy and Doc hurriedly backed away from Ma, leaving her to face Slim alone. Eddie stiffened too as Slim began slowly to move towards her. ellauri236.html on line 444: “Then you’ll reckon with me,” he said viciously. “Do you want me to cut your throat, you old cow? If you touch her—if anyone touches her—I’ll cut you to thin slices!” "Can cook her?" asked Woppy excitedly. ellauri236.html on line 446: He stared around at each of them in turn, then he went out, slamming the door behind him. ellauri236.html on line 447: There was a long pause. Ma was pale. She went slowly to her chair and sat down. She looked suddenly old. Eddie flabbed again. ellauri236.html on line 449: Slim stood at the head of the stairs, listening. He grinned to himself. At last he had shown his power. He had scared them all. From now on, he was going to have his rightful place in the gang. Ma was going to take second place. He looked down the passage at Miss Blandish’s room. It was time he stopped rubbing it on her night after night. He must show her he wasn’t only master of his mother, but master of her too. Dammit, he would stick it right in! ellauri236.html on line 451: Miss Blandish watched him come across the room. She saw his new confidence and she guessed what it was to mean to her. ellauri236.html on line 456: Pahaa #metoota ellauri236.html on line 465: “They’ll take all the furniture away tomorrow unless you pay the third installment. So what shall I have to sit on?” Fenner looked startled. “They’re not taking that away as well, are they?” Fenner is full of wisecracks, a funny guy. Paula is forever the joke of his butt. ellauri236.html on line 468: “For the love of Mike, don’t start that all over again. I’ve enough worries without you adding to them. Why don’t you get smart, honey? A girl with your looks and your shape could hook a millionaire like Blandish. Why waste your time and talents on a loser like me? I’ll tell you something: I’ll always be broke. It’s a tradition in the family. My grandfather was a bankrupt. My father was a pauper. My uncle was a miser: he went crazy because he couldn’t find any money to mise over.” ellauri236.html on line 470: Now this is romantic, don't we know. EAT! and FUCK! eternally at war. Good genes against food and shelter, and the good genes win. Sama juttu myös modernissa Foggissa. Vaikka, huomasitte kai, sammakkomaan lakukeppiä ei päästetty kättelemään punatukan äveriästä isäpappaa. Tämä vaivaannuttava episodi sivuutettiin taidolla. Tollanen kolmikko ei pysy koossa kuin jossain liberaalissa ajatuskuplassa tai 10 leguan syvyydessä valtameren pohjassa. Mixi muuten Passport ei ottanut päästä hattua tullessaan herrasmiesten klubille? Koska siltä puuttuu tapakasvatus! ellauri236.html on line 473: “Remind me to consult my ouija board sometime,” Fenner said hurriedly. “Why don’t you go home? You’re getting unhealthy ideas sticking around here with nothing to do. Take the afternoon off. Go shampoo your hair or something. It looks a mess.” ellauri236.html on line 477: Blandish took out a pigskin cigar case and carefully selected a cigar. “I had to give the Federal Agents every chance of finding these men before I started interfering." The trail is cold, but so is Mr. Blandish. He is not over excited about finding his daughter, but maybe Fenner can get back some of his million bucks. And the necklace. Put your heart where your money is. ellauri236.html on line 479: I will pay you three thousand dollars right now and if you find them, you’ll get a further thirty thousand dollars. That’s my proposition. What do you say?” "The F.B.I. are the best FBI in the world. If they’ve failed to find these hoods, I’ll probably fail too, but I’ll have a try.” ellauri236.html on line 480: He looked searchingly at Mr. Blandish. “You don’t ask me to find your daughter. You think…?” ellauri236.html on line 482: “She is dead. I have no doubt about that. It would be an impossible thought to think of her still alive and in the hands of such men. No, she’s dead. At least I hope so. If she isn't please make it so. I don't want back any damaged goods.” “Money is no object,” Blandish said. "Money is a subject. Women are objects.“ ellauri236.html on line 485: Captain Charles Brennan, City Police, a fat, red-faced man with blue hard eyes and sandy-colored hair, greying at the temples, reached across his desk to shake dicks with Fenner. Why do these policemen always have the same look and feel? I guess its natural selection. Chase has an unerring touch of the hackneyed and obvious. ellauri236.html on line 490: “I know him, one of the Grisson gang; a tall, big, good-looking punk.” ellauri236.html on line 491: “I checked all that,” Brennan said, looking wise. “Abe Schulberg is financing the club. He’s done a deal with Ma Grisson. She runs the club and gives the kike a fifty percent cut.” ellauri236.html on line 499: “I’d love it! I’ll wear my new dress! Let’s go to the Champagne Room! I’ve never been there. I hear it’s a knockout.” ellauri236.html on line 503: “The Cosmos Club? That joint’s not even a dive and the food’s poisonous.” ellauri236.html on line 504: “Run along, baby, I’ve work to do. I’ll pick you up at eight-thirty at your place,” and turning her, Fenner gave her a slap on her behind, launching her fast to the door. ellauri236.html on line 508: He found Paula anxiously waiting for him. One of the important facts of life that Paula had learned the hard way was not to keep any man waiting. She was looking cute in a black dress, relieved by a red carnation. The cut of the dress accentuated her figure so that Fenner took a second look. ellauri236.html on line 516: Chase was subject to several court cases during his career. In 1942, his novel Miss Callaghan Comes to Grief (1941), a lurid account of the white slave trade, was banned by the British authorities after the author and his publisher Jarrold were found guilty of an obscene book. Each was fined a hefty £100. Later, the Anglo-American crime author Raymond Chandler proved that Chase had lifted whole sections of his work in Blonde's Requiem (published 1945) forcing Chase to issue an apology in The Bestseller. ellauri236.html on line 520: Chase's novels were so thick that the reader was compelled to turn the pages in a non-stop effort to reach the end of the book. The final page often produced a totally unexpected plot twist. (Ei kuitenkaan tossa lähtöjuhlissa, kurkistin.) His early books contained some violence that matched the era in which they were written. Unfortunately, sex was never explicit and, though often hinted at, seldom happened. That would invariably leave even his most die-hard fans disappointed. This may be why his books failed to take hold in the American market. ellauri236.html on line 522: In many of his novels, treacherous women play a significant role. The protagonist falls in love with one and is prepared to kill someone at her behest. Only when he is killed, does he realise that the woman was manipulating him for her own ends. He never got it into her backend well and good, despite all the promises. ellauri236.html on line 526: Olin hiljattain Washingtonissa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kokouksessa, sanoi tohtori Luova Tuho. Taloushistorioitsija Niella Ferguson sanoi siellä pitämässään puheessa, että olisimme onnekkaita, jos saisimme vain 1970-luvun kaltaisen talouskriisin emmekä sotaa kuten 1940-luvulla. Kansalliset turvallisuusneuvonantajat olivat huolissaan Naton sekaantumisesta Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan sekä Iranin ja Israelin törmäyskurssista. Ja juuri tänä aamuna luin, että Joe Bidenin hallinto odottaa Kiinan hyökkäävän Taiwaniin ennemmin tai myöhemmin. Rehellisesti sanottuna: kolmas maailmansota on tosiasiassa jo alkanut, varmasti ainakin Ukrainassa ja kyberavaruudessa”, hän sanoo. Jo on siinä aivan vitun oikeassa. ellauri236.html on line 529: Nouriel Roubinin mukaan nyt erityisesti Eurooppaa koetteleva energiakriisi on huomattavan paljon vakavampi kuin 1970-luvun öljykriisi. ellauri236.html on line 537: Tää oli siis jonkun M. Cainin kovaxi keitetty 30-luvulta josta pidettiin 80-luvulla uusi meteli koska siitä tehtiin uusi filmatisaatio pääosissa epämiellyttävä Jack Nicholson ja hevoshampainen nainen nimeltä Jessica Lange. En ole nähnyt rainoista kumpaakaan, saati lukenut alkuteosta. Juoni lyhyesti: The sensuous wife of a lunch wagon proprietor and a rootless drifter begin a sordidly steamy affair and conspire to murder her Greek husband (i.e. the said lunch wagon proprietor). This remake of the 1946 movie of the same name accounts an affair between a seedy drifter and a seductive wife of a roadside café owner. This begins a chain of events that culminates in murder. EFK ihan pikku pussissa. ellauri238.html on line 24: Sisälmysluetteloon ellauri238.html on line 38: Hän näyttää musta jumalan parilta, hän, jos sopii, voittavan jumalat, joka istuen vastapäätä vähän väliä sua kazoo ja kuulee makeasti nauravan, kurjalta se repii kaikki aistit minulta: sillä saman tien kun sinuun lesbo vilkaisinkin, mitään ei ole jälellä mulla ääntä suussa, vaan kieli kuivuu, hento liekki nousee jäsenestä, korvat soivat tinnituxesta, yö peittää rekan kaksoisvalot. Luppoaika, katinpoika, sua vaivaa: löysäilystä nautit etkä toiminnasta: laiskottelu tappoi kunkunkin ja särki kaupungit. ellauri238.html on line 56: Qu'il retourne en Afrique! Painukoot takas Afrikkaan! ellauri238.html on line 88: A quick way to get drunk for cheap, erguotou is a form of baijiu or Chinese white liquor made from sorghum. Popular with blue-collar workers, it will give you a good time for little more than 50p. ellauri238.html on line 90: ool_de_sorgho_de_pkin3-e1490203837230.jpg" width="20%" /> ellauri238.html on line 94: En löydä muistaakseni Kaarlo Kramsun runoa Väinö ja kaverit. Hänellä saattaa olla useampi sen niminen runo, mutta ezimäni runo on Kun Väinö mielin murheisin maan hylkäs isiensä. Siitä on kaksi versiota: Ei sittemmin oo kuitenkaan tuo kannel soinut millin vertaa, Ja vanhempi: Ei sittemmin oo kumminkaan ... koskonkaan. Meillä oli toi Väinölä-kirja Wilhon kirjahyllyssä. Sielun veljien johtohemmo Ismo ei sietänyt Kalevala-mittaa millin vertaa. Onnexi Kaarlo käytti ballaadimittaa, jambista tetrametriä. ellauri238.html on line 98: Kun Wäinö mielin murheisin Maan hylkäs isiensä, Niin kanteleensa kuitenkin Hän jätti jälkehensä. Ei sittemmin oo kumminkaan Tuo kannel soinut koskonkaan. ellauri238.html on line 100: Tää kantele, niin kerrotaan, T Jäi onnen tuottajaksi: Kun soipi se, se soitollaan T Saa Suomen onnelaksi. Ei sittemmin oo kumminkaan Tuo kannel soinut koskonkaan. ellauri238.html on line 103: Kun kuuluu ääni kanteleen, Ei sittemmin oo kumminkaan Tuo kannel soinut koskonkaan. ellauri238.html on line 109: Tuula Saarikoski piirtää ja kertoo ellauri238.html on line 159: Myöhemmin, kun koko tämä monen vuoden mittainen sekava vaihe oli ohi, rupesin ihmettelemään miten oikein olin selvinnyt siitä, taloudellisesti. En ollut missään työssä, en silloin vielä kääntänyt kirjojakaan, ja silti meidän kolmihenkinen perheemme eli ja tuli toimeen. Maila Pylkkösen luota muutimme osapuilleen vuoden jälkeen Väinämöisenkadulle, ja siellä me asuimme kun puhelin soi yhtenä yönä, Pentti soitti ja sanoi: >>Olen nyt täällä Dublinissa. Tule tänne ja tuo mun tavarat Lontoosta. Ota lapset mukaan jos voit.>> ellauri238.html on line 165: Varauduin siihen, että joutuisin olemaan Lontoossa yhden yön yli. Olin aivan varma, että Pentti oli vain hipynyt, jättänyt Leenan ties minkälaiseen jamaan ja mitään sanomatta mennyt Pariisiin ja sieltä Dubliniin. Dabliniin meno oli sikäli perusteltua, että hän oli lähtenyt Suomesta kääntämään Joycen Odysseusta englantia puhuvaan ympäristöön, Lontooseen. Kun Dublin oli sinä lähellä, hän menisi sinne, Dubliniinhan romaanin tapahtumat sijoittuivat. Leena kuitenkin olisi vaikeuksissa, siitä olin varma, koska vaikutti siltä, että Pentti oli lähtenyt pakosalle. ellauri238.html on line 229: Sarah, alun perin Ingrid Hella Irmelinde Kirsch, o.s. Bernstein (16. huhtikuuta 1935 Limlinggrode, Harz, Saksa – 5. toukokuuta 2013 Schleswig-Holstein, Saksa) oli harppisaksalainen kirjailija. Hänet tunnetaan lähinnä tuotteliaana runoilijana, mutta hän julkaisi myös proosaa ja käännöskirjallisuutta. Teosten joukossa oli lastenkirjallisuuttakin. Kirsch loikkasi länteen 1977. Hän muutti nimensa muotoon Sarah vastalauseena juutalaisvastaisuudelle, eli siis se oli jutku, ja sillä oli selässä ainakin 40 mustaa luomea (Pentti oli laskenut ja raportoi niistä kotona Tulla-Liinalle. WTF.) ellauri238.html on line 231: Kirsch opiskeli aluksi vuosina 1954–1958 biologiaa Hallessa. Vuosina 1963–1965 hän suoritti kirjallisuusopintoja Leipzigissa Johannes R. Becherin mukaan nimetyssä kirjallisuusinstituutissa (nyk. Deutsches Literaturinstitut Leipzig). Hän oli vuosina 1960–1968 naimisissa runoilijakollegansa Rainer Kirschin kanss.a Kirschit tekivätkin yhteistyönä muun muassa runokokoelman Gespräch mit dem Saurier (1965). Hän kirjoitti luontoon liittyvistä aiheista mutta painokkaasti myös politiikan kysymyksistä, kuten demokratiasta ja ihmisoikeuksista, ja joutui lähtemään länteen osallistuttuaan protesteihin Wolf Biermannin karkotuksesta. Kirsch oli DDR:n runouden merkittäviä nimiä. Hän sai lännessä lukuisia palkintoja, kuten Peter-Huchel-palkinnon 1993 ja Georg-Büchner-palkinnon 1996. Saarikosken Penasta ei ole mitään mainintaa. Ingrid oli Ilmaria 2v vanhempi, Tuula-Liina 4v nuorempi. ellauri238.html on line 271: Pena sanoi että viina söi siltä muistin, sen toisenkin äidin. Entäs ensimmäinen? Suomalaisen modernin runouden tunnetuimpiin nimiin 1960-luvulta kuulunut Pentti Saarikoski syntyi syyskuun toisena päivänä 1937 Impilahden Pitkärannassa. Hänen vanhempansa olivat Simo ja Elli Saarikoski. Pentin äiti työskenteli parin vuoden ajan opettajana kansakouluissa. Myöhemmin hän vastasi tehdaskirjanpidosta ja kassahoitajan apulaisen tehtävistä Diesen Wood Companyssa. Simo työskenteli samassa tehtaassa, mutta joutui lähtemään sieltä alkoholiongelmansa takia. Sittemmin hän kirjoitti novelleja eri lehtiin. Nuorena hän haaveili urheilijan urasta. Pitkärannassa Pentti vietti lapsuutensa kaksi ensimmäistä vuotta. Karjalainen syntyperä oli Saarikoskelle tärkeä. Hän korosti sitä koko elämänsä ajan. Hei mutta sehän on kuin Aili Konttisen Marquetta! Talvisodan aikana Saarikosken perhe joutui lähtemään evakkoon Impilahdelta ja päätyi Ruotsiin. Sodan jälkeen Saarikosket asettuivat Helsinkiin. Vuonna 1975 Saarikoski palasi Ruotsiin Mia Bernerin käsipuolessa. ellauri238.html on line 273: Pentin takana ei pysy mikään, eikä paljon edessäkään. Pentti ihmettelee mixeivät naiset anna kaikille. Pentti antaa, ja antaa kaikkensa. Ilmiselvä narsisti. Mutta hän jännitti ihmisiä aivan kuollaxeen, ja oli pirun tylsä selvänä. Paavolaiselle ja Saarikoskelle oli yhteistä alkoholismi ja bisexuaalisuus, vaikka Pentti (oman kertomansa mukaan) ei pannut sitä sinne kuin vaan kokeexi. Yrjö Jyrinkoski (lausuntataiteilija) kyllä koitti parhaansa, mutta Pentin perse oli ehkä liian pieni maali. Pena meni Tabe Slioorin kanssa Lauri Viitaa kazomaan Kellokosken sairaalaan. Viita ei ollut huomaavinan Tabea. Kyllä sen hullu täytyy olla, Pena lohkaisi. ellauri238.html on line 310: Pena luulee Matti Jämsää Olavi Virraxi. Olavi olisi loukkaantunut, Matti Jämsä ainakin. Kuka helvetissä on Matti Jämsä? Apu-lehden toimittaja, joka karhun kanssa painii löi (karhu löi siltä posken simpulaxi), ajoi Ladan mereen ja selvisi siitä hengissä, teki toinen toistaan hölmömpiä temppuja. Ihmisenä Matti Jämsä oli avulias, huumorintajuinen (hän uskalsi ivata jopa itseäänkin ilman että suutahti), "reilu" sanan parhaassa merkityksessä, hermoherkkä sekä helposti äärimmäisyyksiin horjahtava. Ja kuten kaikilla kuuluisilla miehillä on hänelläkin omat omituisuutensa; hän juo öisin! Kuuluisuus, niin. Matti Jämsän ystävä ja kollega Veikko Ennala syväluotaa aikansa sankaritoimittajaa. Ennala pohtii muun muassa sitä, onko Matti Jämsä hullu. Hetkinen, kukas se toimi Ennalan postipoikana? Se oli Tommi Liimatta. Hizi, ei taaskaan muistettu ostaa kontaktiliimaa, jolla voisi Jane Austenin vanhan Ylpeys ja ennakkoluuloon liimata. Se ei kyllä onnistu kontaktiliimatta. ellauri238.html on line 314: Saarikoski oli naisten mies merkityxessä mammanpoika. Miehiä se ihaili, vihaili tai pelkäsi. Yllättävää sikäli että sitä peukuttavat kriitikot on järkiään olleet miehiä. Ehkä ne on kaikki mammanpoikia. Miehiin, ystäviinsäkin hän suhtautui kylmästi ja varautuneesti, takanapäin ylikriittisesti ja pilkallisesti. Tietysti hänkin kilpaili ja halusi päteä. Hänen piti olla Suomen paras runoilija, sitten Euroopan, sitten maailman ja koko avaruuden. Eikä sekään riittäisi. Sori vaan Pena, ei noilla sepustuxilla vielä kuuhun mennä. Pentti Pentti, työnnä vielä sentti. ellauri238.html on line 323: HY69 Epähygieeninen persoonallisuushäiriö ellauri238.html on line 360: Bernhardtin näyttelijänura alkoi vuonna 1862, lähinnä komedianäytelmissä. Kuuluisa hänestä tuli Euroopan näyttämöillä 1870-luvulla, ja pian hän oli haluttu esiintyjä kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ollen mahdollisesti 1800-luvun kuuluisin näyttelijä. Bernhardt tunnetaan Lucky Lukesta vakavana draamanäyttelijänä. ellauri238.html on line 375: Saarikosken ja luomistaan tunnetun itäsaksalaisen runoilijan Sarah Kirschin kaunis, suuri rakkaus kertoo kahden kuuluisan runoilijan riuduttavasta suhteesta. Saarikoski tapasi Kirschin syksyllä 1966 Romaniassa, ja leimahtaneesta romanssista syntyi nopeasti pienten lemmenrunojen kokoelma Laulu laululta pois samana vuonna: ellauri238.html on line 381: ”Sarah, minulla ei ole tässä maailmassa mitään muuta kuin runoni ja sinut”, Pentti kirjoitti Sarahille, ja lisäsi "Tai no onhan mulla toi Tuula-Liina, se pesee mun alushousuni", hetken tuumittuaan. Sarah vastasi: ”Rakastan sinua enemmän kuin mitään tässä maailmassa.” Hän opetteli suomalaisia sanoja ja lisäsi hoonolla soomella: ”Pentti, älä pane alulle uusia lapsia, silloinhan meillä ei ole yhtään rahaa kun tulen.” ellauri238.html on line 398: Saarikoski istui lentokoneessa paluumatkalla Bretagnesta Osloon lehtimiehen vieressä, joka kehui kirjoittaneensa kolme kirjaa. Hän kysyi, onko Saarikoskikin kirjailija, kun tällä on kirjoituskone matkustamossa. ellauri238.html on line 400: ”Kerroin hänelle asian todellisen laidan. Että minä olen merkittävin Euroopassa nyt elävä runoilija. Se (että sanoin niin) ei hämmästyttänyt häntä. Hän sanoi ehkä kuulleensa nimeni mutta luulleensa että minä olen filmitähti tai Formula ykkösen ajaja.” LOL, tällä parralla, sehän sotkeutuisi vaihteistoon. ellauri238.html on line 427: aaaJa! Ja! Oo Joo! Joo! ellauri238.html on line 445: Das neue Buch von Hajoo Hahn über Else Lasker-Schüler*in ist nun offiziell auf dem Markt! Es ist ein Blätterbuch mit 20 "Kapiteln", Bildern und Gedichten. In jedem Beitrag wird Else in Ihrem Facettenreichtum als "Die Berliner*in", "Die Araber*in", "Die Jüd*in" "Die Zeichner*in" etc. vorstellt. ellauri238.html on line 447: Der/die 81-jährige Hajoo Hahn war Redakteur*in beim WDR in Wuppertal. Vor drei Jahrzehnten gründete er/sie die Else-Lasker*in-Schüler*in-Gesellschaft. Die Dichter*in wurde sein/ihr Lebensmittel-punkt. ellauri238.html on line 455: Der/die von den Nazi*nnen als Jüd*in ins Exil „Verscheuchte“ stirbt am 22. Januar 1945 im Alter von 75 Jahren in Jerusalemer Hadassah (Esther)-Hospital. Aber der Tod hat in diesem Buch nicht das letzte Wort! Else Lasker*in-Schüler*in lebt in Gedichten. Else Lasker-Schüler lebt, wenn noch nur virtual, dadurch dass ihre Dichtung zwar immer weniger gelesen wird. Aber ihre Gedichte leben weiter, sehnsüchtig nach Leben und Lieben. Wie wir (und ich der/die Unterzeichnete, Hajoo Hahn besonders), vorläufig. „Längst lebe ich vergessen im Gedicht“, schreibt der/die aus Nazideutschland vertriebene Dichter*in. Nach seinem/ihrem Tod rühmt Gottfried Benn ihn/sie als „die größte Lyriker*in, den/die Deutschland je hatte“. ellauri238.html on line 520: Und setz mich unter ehrliche Möwen Ja istun reilujen lokkien joukkoon ellauri238.html on line 534: Se mitä tässä pitäis tehdä ihan ekana on hirttää kaikki genrejä uusintavat anglofoonit kriitikot. Täytistäkö niiden tarvii tulla siihen suutaan soittamaan? Suxikaa kuulkaa vittuun! Kazotte muutenkin aivan liikaa töllöä. Mixette mene välillä hiekkalaatikolle leikkimään tai pelaamaan pyllypalloa? ellauri238.html on line 541: Ovat muistojemme lehdet kuolleet sisälsi ne Simolta nyysityt Aunuxen päiväkirjat. Simo Saarikoski oli tuurijuoppo, sellainen kuin Kemelmannin rabbidekkarin murhattu jutkumatemaatikko. Pentti oli samanlainen paizi tuuriraitis, muun aikaa umpikännissä. Kaxipersoonainen, minä ja mä. ellauri238.html on line 548: Proosa: ellauri238.html on line 559: Kun Puuppa lukee Penalle ääneen Penan Aikaa Prahassa, Pena pillahtaa itkuun vähän väliä: niin kaunista, niin kaunista! Yeats ja Kipling oli samanlaisia. Kotimaassa Pena tahtoo olla kaikkien tuntema naama, ei ole elossa ellei lue sitä lööpeistä. Ulkomailla se sai lomaa mannekeerauxesta ja porvarin säikytyxestä. ellauri238.html on line 561: Puovo Huovikko antaa Penan ostaa kalliin pyörivän nahkanojatuolin förskottina. Siinä on hyvä pyöriä kun ei tule valmista. Pena kazoo kun Tuula-Liina ahertaa ja kynäilee En soisi sen päättyvän -nidettä. Vaan päättyihän se. ellauri238.html on line 563: Penan suhde lapsiin tuo mieleen Jönsyn. Vakavaa ja vastuutonta. Lapsenruokkomaxuista huolehtivat Haavikko ja Puuppo. Kenties suotta suomin genrejä. Kyllä apinoiden habituxet oikeastikin jakaantuvat yllättävän pieneen lukumäärään klisheisiä rooleja. ellauri238.html on line 590: Seinähullun Lauri Viidan perinteitä aluksi seuranneen Kaasalaisen parhaimmaksi teokseksi on arvioitu hänen viimeistä runokokoelmaansa Nootti. Alkuperäiseltä ammatiltaan Kaasalainen oli kenkäkaupan myyjä ja kauppaedustaja. Siihen olis Harrin kannattanut panostaa. ellauri238.html on line 592: Yleisradiossa hänen esimeiehenään teatteriosastolla oli aluksi Olavi Paavolainen, kirjailija, jota hän ihaili ja jonka nimiin rekisteröidyllä pistoolilla hän myöhemmin ampui itsensä Armo Hormian kesämökillä yritettyään Penan ja Jompan kanssa päästä irti viinasta. Harri onnistui, toiset eivät. ellauri238.html on line 596: Kaasalainen teki itsemurhan ampumalla. Hänen entinen vaimonsa Marjukka oli päätynyt samaan ratkaisuun kolme vuotta aiemmin mietittyään eri vaihtoehtoja. Liitto oli lapseton ja oli ajautunut asumuseroon ennen vaimon kuolemaa. Kaasalainen on kasattu Mouhijärven kirkolle. ellauri238.html on line 602: Juu ei helkkari, kylnoi Penan runot on vaan sen paasauxia, paizi että se latoo niitä harvaxeen, saa sillä hintaa nostettua sanalta. ellauri238.html on line 604: Ja samanlainen nenäpäiväpelle Pena oli kuin Esa Saarinen. Lauloi Dipolissa M.A. Nummisen Uuno Kailaan runoon säveltämän tangon Olen verkon silmässä kala, vaikkei osannut laulaa sen vertaakaan kuin Esa, yhtä vähän ize asiassa kuin minä. Täys puukorva siis. Dipolin humalainen nuori yleisö tietysti hurrasi tangokuningas Saarikoskelle, joka suosiosta intoutuneena vetäisi kappaleensa toisen kerran ja keikkui lavalla raakkumassa, kunnes yleisökin kyllästyi. Mixnää pöllöydet on niin samanlaisia joka jonnella? Penakin kerskui että puolisnellmannina se on mukana bokenissa jossain alanootissa. Kai tää on taas sitä genreä. Erilaisia tarinoita on vain muutama. ellauri238.html on line 616: Meren silmiin vihreisiin vain loitolta katsonut oon. ellauri238.html on line 618: Kuka rannan liejussa uupuu, hän pian uupukoon! ellauri238.html on line 622: Takana Länttä ja Eurooppaa; varjelen, vartija, sitä. ellauri238.html on line 633: Penaa kärrätään pimahtaneena Lontoosta merimiespappiveljen Ismon hoteista Hesperiaan. Tuula2n apulaisina ovat ketkäs muut kuin Matt ja Pat, Jomppa Ojaharju ja Hannu Salama. Jomppa on selvä, Hannu on vetänyt aimo lärvit. Penalla on tuomisina Gordon´s gin pullo. Hesperian odotushuoneessa Pena on rauhallisin koko joukosta. Hannu läträä tuliaispullon kanssa penkillä. Pöpitohtorin oli paha sanoa ketä ollaan hoitoon tuomassa ja ketkä saattajia. Sama ongelma kuin ambulanssimiehillä Hangon Söderissä. ellauri238.html on line 635: Hesperian keikasta Pena pelästyy, jättää kossun pois, panee Tuula2n paxuxi (Prahassa vai Lontoossa?) ja lihoo izekin naamasta. Leukavasta miehestä tulee kaxoisleukainen. Penalle taisi noita hassulalomia kertyä useampia. ellauri238.html on line 646: Ukrainalaisten laskun mukaan venäläisiä nuorukaisia on kuollut länsirintamalla jo 70K. Luku on tietysti propagandan paisuttama, mutta silti vittu. Samaa voisivat kokeilla kiinalaisetkin, joille poikien suosiminen on tuottanut aivan sikamaisen ylituotannon. Mitäpä jos otettaisiin takaisin Formosan saari jonka länkkärit niin törkeästi omivat? Siellä olisi niitä puolijohteita. Hyvin syötetyt kiinalaiset pojat ovat jo aika isoja, kazo vaikka kuvia jossa Kiinan keisari on päätä pitempi kuin länkkärien skruippanat. Paizi Trump ja sen poika, jotka antaa viirusilmille hyvän vastuxen. Let me sit on it. No let me sit on it. Lets both sit on it. This I gotta see! Hoblan mukaan ruozalaiset säästää sähköä vetämällä ulos sladdeja. Va ba? Förlåt men jag fattar inte poängen. Sladdit vaan paleltuvat talvikeleillä. Tanskandoggi sanoo mäyräkoiralle umpihangessa: Voi vinde tassut paleltuvat. "Kuono umpeen, mulla on ihan omat ongelmat", mäyräkoira ärähtää. ellauri238.html on line 657: Enpäs tiennyt että naapurimme Osmontiellä äiti Brita Polttila oli ollut Saarikoskilla jatkoilla Puovo Huovikon ja Evan isän Ano Turtiaisen kanssa ja nähnyt kun Ano joi syntymättömälle Anna Livialle Tuula2n kengästä? Eikös Eva Polttila ollut ammatiltaan uutistenlukija? Sen mies kuoli viinaan, mikäs sen nimi oli? Ikonen. Juhani Ikonen. (Joo, tiedetään, se oli Arvo eikä Ano. Molemmista on jo paasaus.) ellauri238.html on line 660: – Nyt olemme olleet yhdessä vuoden päivät. Yhtä hyvin voimme asua samassa asunnossa, uutisankkurilegenda Eva Polttila kertoo muuttopuuhien keskellä. Muuttaako Touko Käpylään vaiko Eeva Toukolaan? Ei, molemmat muuttivat johkin kerrostaloläävään. Moni Polttilan ja Yrttimaan ikätoveri saattaa suunnitella kohta jo palvelutaloon muuttoa. Rakastettu uutisankkurilegenda viettää vireää elämää. Hän ulkoiluttaa puolisonsa lisäxi koiraa kolmesti päivässä ja puuhailee kaikenlaista mökillä. ellauri238.html on line 662: Eeva Polttila ja Anja Snellman os. Kauranen kävi Riitta Rothin kanssa samassa venyttelyjumpassa, jonne Woku kuskasi sen autolla. Anja asui Taivaskalliolla läskiposki Saskan kaa. Anja oli Rikusta oikein mukava. Piki ei joukkoon enää mahtunut vaikka sillä oli upiuudet jumppakamat. Surku Yniäinen ja nippu susia. ellauri238.html on line 703: »Merikapteeni evp. Sten Lille kertoi myös, että etappipataljoonan teloitusryhmät valittiin vapaaehtoisista. Hän ei ollut itse ilmoittautunut joukkoon 21. toukokuuta, mutta kuului etappipataljoonaan ja oli Katajanokan vankilan pihalla sinä aamuna, jolloin Untola tuotiin laivalle kuljetettavaksi. Lillen mukaan Untola oli 'pieni mies, joka oli pukeutunut suureen päällystakkiin'. Salmen ja Gunnar Björlingin (1887–1961) lisäksi laivalla olleiden vartiomiesten joukossa olivat ainakin Wolmar Henrik Ståhlberg (1887–1940; myöh. mm. Turun kuritushuoneen 2. apulaisjohtaja) ja Viljo Numminen (1896–1960; myöh. korkeimman oikeuden oikeusneuvos). Saamani tiedonannon mukaan juuri Ståhlberg olisi tuupannut Untolan laivalta mereen. Viljo Nummisen osuudesta eivät hänen vaimonsa ja poikansa, opetusministeriön kansliapäällikkö rva Jaakko Numminen ja Uuden Suomen päätoimittaja Juha Numminen, tienneet enemmän kuin sen, että hän kuului valkokaartin 1. pataljoonaan ja oli siten yksi Tehtaankadun kansakoululta laivalle komennetuista vartijoista.» ellauri238.html on line 718: Tuula2 lakkaa soittelemasta kapakoihin perään. Pentti soittaa ja ilmoittautuu. Pidä hauskaa sanoo Tuula2. En minä tuostakaan asenteesta pidä, Pentti marisee. Tässä on jotain hämärästi tuttua... Alkoholisti, tyypillinen tapaus. Tuula2 syö kiukuspäissään koko purkin Penan diapameja, mutta vazahuuhdellaan. Pentti neuvoo: seuraavalla kerralla liuota tabut koskenkorvaan, ei tuolla lailla saa ketään hengiltä. Hysteerikko, neurootikko, et tajua kuinka suurenmoisen ja nerokkaan ihmisen kanssa olet naimisisissa! Pentille ei kukaan ole minkään arvoinen. Kun on käytetty, heitetään menemään. Vizi tää on suoraan narsistipentujen käsikirjasta. Pena siirtyy lennossa Tuula2sta Mia Berneriin. Saattaen vaihdettava. Hän oli jo kirjoittanut monta rakkausrunoa Mialle, joka oli ihana ja lihava ja jonka rinnalla minä kaikin puolin olin pelkkä lelu. Myös sängyssä, hän korosti. Hän esitteli runoja innoissaan: eikös ole kauniita? Mia oli norjalainen terästehtailijan tytär, Carl-Erikin ikiä, 1923 syntynyt eli Penaa 14v vanhempi, sopiva äitihahmoxi, ja sillä oli varaa pitää Pena koskenkorvissa. Ei kyllä mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin. ellauri238.html on line 720: Tuula2n luoxe Pena tulee kumminkin kuolemaan. Maxa sanoo pox Tuula2n kammarissa. Joensuun sairaalan vuoteella ovat Penan viimeiset sanat: kiinalaiset tulevat. Sopuulit tulevat! Sopuulit tulevat! Pakoon! Minun taktiikkani on vähän eri sanoo Roope Ankka: Karkuun! Miian aikana, hyvän alun jälkeen Pena ei pitänyt yhdenkään päivän taukoa kossutalkoissa. Pena kuopataan Uuden Valamon kirkkomaahan ortodoxisilla menoilla. Sankarinpalvonta voi alkaa, Onnen Pekka teroittaa jo kyniä. Miia ei edes tajua panna päälle hautajaisiin mustia. Mahtava peräsin, pulleat purjeet. Saatana, oi vapahtaja. Ismo älä laula! Penan tukanrajassa on iso rupinen alue. On ollut ottelu Mian kanssa. Mia tarttuu herkästi kättä pidempään. Karoluxen (Garam) sello vaikenee. Kuusia on ollut ikävä ei teitä, saisko koskenkorvaa. Igumeni Panteleimon pyysi herraa siunaamaan Penalle tarjoamansa mansikkaleivoxet. Ismon tekopyhä takapuoli istui Penan veriläiskän päällä. Pena olis viihtynyt omissa peijaisissaan, kulkisi ympäriinsä kysellen: Eikös mennyt hienosti? Enkös ollut hyvä? Oonxmä paras? Tekix kutaa? Simo istuisi ja miettisi että hänen poikansa loppu oli hyvin surkea, juuri niinkuin hän oli ennustanutkin jo silloin, kun se pienenä sulkeutui vinttikamariin ja sanoi laittavansa kasveja, kun käskettiin puita hakemaan. Onnexi Simokin on kuollut jo. ellauri238.html on line 732: "My cup runneth over!" is screamed as an expression of ecstasy by the fictional character William Bedford Diego in the 1999 video game System Shock 2, while in World of Warcraft, fictional character Blood Prince Valanar uses the phrase during the "Blood Prince Council" encounter. Also Pandaren Brewmaster from Dota 2 uses it. "Your cup runneth over!" is also an achievement or trophy in Devil May Cry 4. In an easter egg in Day of the Tentacle there is a Victorian photograph resembling the character Max from Sam & Max Hit the Road with the caption "The late Max Attucks, his petard runneth over." In the MOBA Smite, it is the name of a Match of the Day where teams begin the match at max level with 12,000 gold. The quote is also quoted by one of the symbiotic demons in Call of Duty: Vanguard´s zombies mode. ellauri238.html on line 742: Lerppuposki Pena uskoo kuolemattomuuteen, ajattelee että juuri kuoleminen on merkki kuolemattomuudesta. Vizi mikä ääliö. Mutnää kynäilijänarsistit on tässä suhteessa kaikki samanlaisia. "Laskin rahat:120, pärjään hyvin jos lähetät tonnin." Vizi mikä sika. "Join giniä punnalla, nyt olen pienessä nousuhumalassa. Tilasin pekonia ja maxaa. Ruoka oli pahaa. Ostaisinko kirjan jota en kuitenkaan sitten lue." Tyypillistä että Tavaststjerna oli innoissaan just tästä marinasta. Se oli varmasti just samanlainen hemmoteltu narsisti. Minussa on se jokin sanoi Sibeliuxen Jannekin. Kukaan ei mahda sille mitään miten korvat kasvaa ulos päästä, sanoi Pentti. En voi mitään sille millainen mä oon, hoki Harri Sirola. Älkää paapoko izeänne! sanoisi Calle suuttuneena. Ottakaa izeänne niskasta kiinni! Ryhdistäytykää! Yrittäkää edes! En osaa yrittää, vinkui pikku Miisu. Opettele! En osaa opetella. Jne, jne. ellauri238.html on line 757: Tätä kelpaa lukea, asiaa tai ei. Olenko kertonut Jupesta? Jupesta ei ole mitään kerrottavaa. Otava tais maxaa Penalle taxaa sanalta. Juppe tuli vanhana hyvin lihavaxi ja jaxoi tuskin laahustaa puistoon paskalle. Pena tuli vanhana hyvin laihaxi, muuten sama. ellauri238.html on line 761: Since the 1960s, he was nominated several times for the Nobel Prize in literature. His books have been translated into 38 languages. Sodan aikana se kuului vastaritaliikkeeseen. Mihinkähän niistä? Nobel kimityxistä päätellen ei ainakaan kommunistiseen. Hyvin päätelty Robin! Herbert was educated as an economist and a lawyer. Herbert was one of the main poets of the Polish opposition to communism. Se oli porvari ties monennessa polvessa. ellauri238.html on line 763: The poet´s father, Bolesław (half-blooded Armenian), was a soldier in the Polish Legions during World War I and a defender of Lwów; he was a lawyer and worked as a bank manager. Herbert's grandfather was an English language teacher. Zbigniew's mother, Maria, came from the Kaniak family. (Mikähän sekin on?) ellauri238.html on line 765: During the nazi occupation, he worked as a feeder of lice in the Rudolf Weigl Institute. From January until July 1952, he was a salaried blood donor. The loss of Lviw to the reds was an important theme in his later works. Herbert was attached to his new homeland tynkä-Poland, but at the same time was deeply disgusted by all effects (political, economical, cultural etc.) of the commies. ellauri238.html on line 803: Mr.Cogito wants to overcome Hra Ajattelen tahtoo ohittaa ellauri238.html on line 809: perhaps she must live ehkä hiän tahtoo asua ellauri238.html on line 824: -it is good you are back - kiva kun tulit takasin ellauri238.html on line 826: He just watches out of the corner of his eye hän kazoo vaan silmännurkasta ellauri238.html on line 847: Toisin kuin yleisesti uskotaan, sitä eivät asuta despootit, äidinmurhaajat tai ne, jotka nussivat muiden ruumiita. Se on taiteilijoiden turvapaikka täynnä peilejä, soittimia ja maalauksia. Ensi silmäyksellä mukavin infernaalinen seurakunta, ilman tervaa, tulta ja fyysistä kidutusta. ellauri238.html on line 881: My thoughts were like a bunch of colored balloons Mun ajatuxet oli kuin värikkäitä ilmapalloja ellauri238.html on line 889: And my mother closed all the clouds in her brown closet. Ja mun äiti sulki kaikki pilvet komeroonsa. ellauri238.html on line 891: And the twentieth century was the blood in my veins, Ja 20. vuosisata oli veri mun suonissa, ellauri238.html on line 892: Blood that wanted to go out to many wars, Veri joka tahtoi mennä kaikkialle sotimaan ellauri238.html on line 894: It pounds on my head from inside Se takoo mun päätä sisäpuolelta ellauri238.html on line 900: To my room where the woman´s body is heavy Huoneeseen missä naisen ruumis raskaana ellauri238.html on line 913: (the hands are gone too). (kädetkin on jo kadonneet). ellauri238.html on line 921: the desert blooms for us, and our children are beautiful. Erämaa kukkii meille, lapset ovat kauniita. ellauri238.html on line 929: (Every now and then someone says, even after forty (Aina joskus joku sanoo, vaikka on jo mennyt 40 ellauri238.html on line 934: with our quick blood? äkkipikaisella verellä? ellauri238.html on line 936: Spilled blood is not the roots of trees Roiskutettu veri ei tee puihin juuria, ellauri238.html on line 937: but it´s the closest thing to roots mutta se on lähimpänä juuria ellauri238.html on line 943: Jaakko ja hänen koko perheensä olivat jättäneet setänsä Laabanin ja olivat menossa takaisin kotiin isänsä Iisakin luo Mamreen (Hebron). He pysähtyi Shekhemissä, joka oli myös Hamor Horisijan pojan nimi, joka oli arvostetumpi kuin kukaan hänen klaanissaan. Shechem "otti ja makasi" Dinahin, Jaakon ja Lean tyttären, kanssa. Shekhem pyysi isäänsä "hankkimaan minulle tämän tytön vaimoksi", mutta mitä Shekhem oli mennyt tekemään herätti raivoa Israelissa. Jaakko ja pojat sopivat antaa Shekhemin mennä naimisiin Dinahin kanssa ja myös "mennä naimisiin heimot keskenään", jos KAIKKI Shechemin miehet ympärileikattaisiin. No sovittu. "Tuskansa kolmantena päivänä" Dinahin veljet Levi & Simeon kuitenkin "etenivät kaupunkia vastaan (vastoin sopimusta mutta) ilman ongelmia & murhasi kaikki miehet ja otti heidän sisarensa Dinahin." Sitten loput Jaakon pojista "seurasivat teurastusta" ja ottivat mitä tahansa he halusivat kaupungista, mukaan lukien wealth, naiset, lapset, ryöstösaalista & katraita. Jaakko oli kauhuissaan. Hän käski perhettään "hankkiutua eroon vieraista jumalista, puhdistakaa itsenne ja pukekaa päällenne puhtaat vaatteet... koska pojat nyt me mennään Beeteliin", jossa hän rakentaisi alttarin (ainoalle oikealle väärentämättömälle) Jumalalle. Kun he lähtivät Shekemistä, jumalaton kauhu putosi ympäröiviin kaupunkeihin tolleen noin, niin ettei kukaan ajanut heitä takaa. Tää on 1 rumimpia lukuja juutalaisten uroteoissa. Siihen on viitteitä jo monissa albumeissa, esim. albumissa 171. ellauri240.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri240.html on line 49: Rodney Harrington oli ärsyttävän jenkkimäinen torvihuuli, ja kohteli erittäinkin huonosti anorektista Mia Farrowia, jonka huono kohtelu jatkui sitten silmälasipäisen juutalaisen aivokääpiön Woody Allenin toimesta. Suomalaiset perheenäidit antoivat Rodneylle satikutia käsilaukuilla sen tultua Suomeen TV-tähtenä. Woody Allenkin ansaizisi lujan mojautuxen muumimamman väskystä. ellauri240.html on line 59: Joyce Diane Brothers (1927-2013) oli amerikkalainen psykologi, televisiopersoona, neuvoja, kolumnisti ja kirjailija. Hän tuli tunnetuksi ensimmäisen kerran vuonna 1955 voittamalla pääpalkinnon amerikkalaisessa peliohjelmassa The $64,000 Question. Pikku-Aune oli aivan ilmiselvä juutalainen, os. Bauer, siskokin nai jonkun Goldsmithin. In 1949, she married Milton Brothers, who later went on to become an internist. 40 years later in 1989, Brothers lost her husband to bladder cancer. Following the death of her husband, Brothers fell into a state of depression for a year and contemplated suicide (at 62); however, she used her own self-help work to achieve inner peace and happiness. Brothers and her husband had a daughter, four grandchildren and two great-grandchildren. ellauri240.html on line 61: Another Jewish woman, Nora Barnacle burned most of the letters she received in 1909 from her lover who signed his name, “Jim.” But she didn’t destroy all of them. Indeed, they have survived all these years. In one of them, Jim, aka James Joyce, wrote to his muse whom he called his “little fuckbird,” “Fuck me, darling, in as many ways as your lust will suggest.” He went on and on: ”Fuck me dressed in your full outdoor costume with your hat and veil on, your face flushed with the cold and wind and rain and your boots muddy.” Sellaisia ne miehet on, koprofiilejä. ellauri240.html on line 63: As her fame grew there was an increase in disapproval among psychologists and psychiatrists (an all-male panel) . They questioned both the validity of her psychological claims and her authority in providing psychological advice. A growing number of male psychologists began to believe the advice she provided to her audience was unethical insofar as she did not hold any clinical degree and she was giving advice for free, not to patients who were paying customers. Mr. Stevens and Mr. Gardener, the authors of “Women and Psychology,” stated that “traditional psychologists smile subtly when her name is mentioned and they often complain that she actually does more damage to the Brotherhood than good. Besides, her eyes are way too close together.“ ellauri240.html on line 67: Me tiedämme, että miehet ovat luonnostaan epävarmoja. Muistatteko Eevaperiaatteen? Jokainen alkio syntyisi naispuolisena ellei täsmälleen oikealla hetkellä olisi solmittu lukuisia yhteyksiä. Miehen epävarmuus alkaa kohdussa, sanoo puolixi miespuolinen tohtori Walter J. Ong, St.Louisin yliopiston humanistisen sielutieteen professori ja jesuiittapastori. Hän tietää vaikkei ole ize kokeillut. Jeesus on kertonut. ellauri240.html on line 78: Eivätkä vain psykiatrit vahvista tätä! Eräs kirjailijakin väitti, että hän voi aina sanoa onko jokin kirja miehen tai naisen kirjoittama, nimittäin Wrinklesin tekijä. Miesten kirjoissa, sanoo Charles Simmons - on jonkinlaista taistelun tuntua, aavistusta pimeässä tunnelissa vaanivasta vaarasta, jonkinlaista kaikki sinne tai ei mitään -mentaliteettia. Sitä ei tapaa naisten kirjoista. Niissä on aina vähän sekä sitä että tätä, älä vetämättä jätä. Niitä lukiessa tuntee olonsa mukavaksi ja helpottuneeksi. Niissä on naisia. Vakaita. Kestäviä. Jaxavat vaikka kuinka monta varvia. Montakos jaxaa kullinheiluttaja? 1 1/2 on jo paljon. ellauri240.html on line 82: Wrinkles: A Novel by Charles Simmons 2.67 6 ratings 2 reviews. A brilliantly original examination of the many aspects that make up a life—from birth, up and over the hill, and into the wilderness of old age. A truly astonishing and original work of fiction, Wrinkles is the story of a life lived forty-four times, from childhood to adulthood to old age. ellauri240.html on line 84: A truly astonishing and original work of fiction indeed. It is a story of one man, a writer, who is born, who grows, who loves, who stops loving; who eats, sleeps, smokes, lies, boozes, cheats, regrets, has sex, has dreams, and lives. In short yet intimately detailed chapters, each covering a single aspect of his life from youth through old age, we get to know this person fully through the small yet telling incidents that make him who he is. He remembers the butt of a cigarette, the feel of his army uniform, the taste of a lover, the strange and unexpected touch of a college professor’s hand, and so many more small experiences that can never be shaken off more than a recalcitrant band-aid. ellauri240.html on line 95: Painajainen Elm Streetillä on erityisesti kauhuelokuviin erikoistuneen elokuvaohjaaja Wes Cravenin ensimmäinen jättimenestys; vain vähän yli miljoonan dollarin budjetilla tuotettu elokuva tuotti 57 miljoonaa dollaria. Freddy Kruegerista tuli elokuvan myötä suosittu pop-kulttuurin hahmo, jonka tunnistettavia piirteitä ovat veitsien lisäksi palovammojen peittämät kasvot, punavihreäraidallinen villapaita ja vanha hattu, joista heti tiesi että tässäpä joku syrjäytynyt kaveri. Elokuvan menestys nostatti myös lähes tuntemattoman New Line Cineman maineikkaimpien elokuvastudioiden joukkoon vuosikymmeniksi. Painajainen Elm Streetillä on myös saanut kuusi jatko-osaa ja vuonna 2010 ensi-iltansa saaneen uusintaversion. ellauri240.html on line 97: Elokuvassa sittemmin kuuluisaksi näyttelijäksi tullut Johnny Depp teki ensimmäisen roolinsa. Elokuvan loppukohtaus ei miellyttänyt Cravenia, joka olisi halunnut hienotunteisuutta ja yleisölle enemmän pohdittavaa Nancyn ja tämän ystävien kohtalosta, minkä seurauksena hän ja tuottaja Robert Shaye riitaantuivat päätyen laihaan kompromissiratkaisuun. Aikalaisarviot olivat sille suopeita, ja The New York Times valitsi rainan vuonna 2004 yhdeksi tuhannesta kaikkien aikojen parhaasta elokuvasta. Vittu sekin kyllä todistaa jotain elokuvataiteesta. ellauri240.html on line 99: Elokuvassa neljä nuorta: Nancy Thompson (Heather Langenkamp), tämän poikaystävä Glenn Lantz (Johnny Depp), Nancyn ystävä Tina Gray ja Rod Lane, alkavat nähdä painajaisia palovamma-arpisesta miehestä, jolla on villapaita, hattu ja toisessa kädessä hansikas, jossa on neljä veistä kynsinä. Eräänä yönä, nuorten nukkuessa neljästään samassa talossa, Tina kuolee omituisesti vatsaan ilmestyviin viiltoihin keskellä yötä. Tinan poikaystävää syytetään murhasta. Tämä on paennut, mutta hänet saadaan kiinni ja hän joutuu vankilaan. Nancylle kuitenkin selviää, että murhan takana on Freddy Krueger, entinen lastenmurhaaja joka poltettiin aikoinaan elävältä, ja joka nyt vainoaa nuoria näiden unissa. Nancy päättää aloittaa taistelun Elm Streetin Freddyä vastaan. Tämä juoniselostus on tynkä, miten Nancylle kävi loppupeleissä? Tallahasseesssa oli tyttö jonka nimi oli oikeasti Nancy, mutta joka piti enemmän Berlin-nimestä. Se oli musta kiinnostunut, muttei napannut. Vizi mä oon kyllä jättänyt aika monta marjaa risukoista riipomatta, tienohesta tempomatta! No okei, filmin juoni jatkuu näin. ellauri240.html on line 103: Nancy steps outside into a bright and foggy morning where all her friends and her mother are still alive. Nancy gets into Glen's convertible to go to school when the green and red striped top suddenly comes down and locks them in as the car drives uncontrollably down the street. Three girls in white dresses playing jump rope are heard chanting Krueger's nursery rhyme as Marge is grabbed by Krueger through the front door window. What a sad compromise! All just so they can keep on making sequels to the film. WTF. I can't stand film directors. ellauri240.html on line 105: Bullshit artist David B. Miller designed Krueger's disfigured face based on photographs of burn victims obtained from the UCLA Medical Center. The film was inspired by several newspaper articles printed in the Los Angeles Times in the 1970s about Hmong refugees, who, after fleeing to the United States because of U.S. war and genocide in Laos, Cambodia, and Vietnam, suffered disturbing nightmares and refused to sleep. Some of the men died in their sleep soon after. Medical authorities called the phenomenon Asian Death Syndrome. ellauri240.html on line 119: Dazzled by the whirl of US airpower bringing 24-hour food and military supplies to his men in the remote mountains near the Plain of Jars, Vang Pao came to believe in the Chao Fa legend of an independent Hmong state. ellauri240.html on line 121: Reality soon dispersed that dreamworld. Vang Pao later admitted that his Hmong soldiers suffered appalling losses fighting around the Plain of Jars, in Xieng Khouang province. He put the figure at 17,000 dead by 1968. But his CIA controllers urged him to keep on fighting. US sources, including the historian Alfred McCoy, have noted that younger and younger fighters were forcibly enrolled. By 1968, 30% of the new recruits were only 14 years old. ellauri240.html on line 124: Vang Pao has been widely portrayed by his Hmong supporters and the US media as an American war hero and venerated leader of the Hmong people. The former CIA chief William Colby once called him "the biggest hero of the Vietnam war". He came very close to having a park in Madison City, Wisconsin, named after him in 2002. But McCoy objected to the honouring of a man who had ordered the summary executions of prisoners and soldiers who crossed him, and accused Vang Pao of war crimes and heroin-trafficking. Five years later, Vang Pao's name was removed from a new school in Madison after opponents said it should not bear the name of a man with such a blood-stained history. ellauri240.html on line 134: Fred was the president and chairman of Andersen Corp., America's largest manufacturer of windows and patio doors, from 1914 until he retired in 1972. He served the company for more than 75 years. Katherine also devoted much of her time to the company, serving on the board of directors for 50 years. In 1959, the couple created the Andersen Foundation, now called the Fred C. and Katherine B. Andersen Foundation. ellauri240.html on line 148: “There does tend to be some tendency to take a Chinese asset – whether it is a particular type of missile or boat or radar or whatever – and ascribe to the Chinese the same capability that we would have if we had the same item,” says Dr. Kenneth Lieberthal, director of the John L. Thornton China Center at the Brookings Institution in Washington. ellauri240.html on line 163: Saksikäsi Edward (Edward Scissorhands) on vuonna 1990 ensi-iltansa saanut Tim Burtonin ohjaama elokuva, jonka pääosia näyttelevät Johnny Depp (taas!), Winona Ryder ja Dianne Wiest. Elokuva kertoo saksikätisestä Edwardista, joka yrittää elää tavallisten ihmisten kanssa, mutta huomaa olevansa liian saxikätinen. Elokuvan idea perustuu Burtonin itse kehittämään hahmoon, jonkalaisia on fantasiaprujut pullollaan. Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu. Ei saa juosta saxet kädessä, Lea varoitti, eikä tikkunekku suussa, hihhu voi mennä läpi häälhä kihalaesha (näyttää kädellä). ellauri240.html on line 171: Pakettiautoon rahaa haluava Jim käyttää Edwardia tiirikkana murtautuakseen vanhempiensa taloon. Heidän tulonsa laukaisee kuitenkin murtohälyttimen, ja kaikki Edwardia lukuun ottamatta pakenevat. Vihainen Kim vaatii, että he palaavat takaisin hakemaan Edwardin mutta tuloksetta. Edward pidätetään ja vapautetaan, kun psykologiset testit paljastavat, että eristyksissä elämisen seurauksena Edwardilla ei ole käsitystä oikeasta ja vasemmasta. ellauri240.html on line 175: Joulukiireissä pakatessaan lahjoja Edward viiltelee höxötyxissään vähän kaikkia. Alkaa kuulua lähestyvän poliisiauton sireenien ulvontaa, ja Edward pakenee kukkulalla sijaitsevaan kartanoonsa. Naapurit lähtevät vihaisena väkijoukkona hänen peräänsä. Kim suuntaa kartanolle oikotietä ennen kuin naapurit ehtivät sinne ja tapaa Edwardin jälleen. Jim seuraa heitä ja hyökkää julmasti Edwardin kimppuun. Edward ei yritä vastustella, kunnes Jim epähuomiossa läimäyttää ja tönäisee Kimiä. Edward puukottaa Jimiä vatsaan hätävarjeluna ja työntää hänet ikkunan lävitse kuolemaan. Kaikki naapurit palaavat koteihinsa tyytyväisinä. Juu tässä rainassa ällöttävä Johny Depp on tosiaan se saxikäsi Eetu. Eetu olikin kilppi, toisin kuin se pedofiili Freddy. Krueger oli harrastuxineen lähempänä suomalaista Jammu Siltavuorta, joka vuorostaan oli hämmästyttävästi samannäköinen kuin el Lauri vanhana. ellauri240.html on line 183: Heti siv. 12 alkaa tv-sarja lähtä longixi verrattuna Grace Metaliouxen alkuteoxeen: Rodney oli suurihahoinen 14-vuotias, jolla oli musta, kiharainen hiuskuontalo ja paxuhuulinen suu. Jonakin päivänä hän saa rangaistuxensa, mutta vasta saatuaan depressiivisen Allisonin pillua. Hän on naisista kaunein minkä tiedän. Myös pienet rinnat prinsessallani siedän. Hattu on moitteeton ja hyvä myös ryhti vartalon. Ruudun takaa tyttöni katsoo vain. ellauri240.html on line 190: Metalious valmistui Manchester Central High Schoolista 1942 ja avioitui seuraavana vuonna George Metaliousin kanssa. Sodan jälkeen George Metalious opiskeli sodassa palvelleille tarkoitetun tuen turvin, ja valmistuttuaan New Hampshiren yliopistosta hän vastaanotti rehtorin viran Gilmantonin kylässä New Hampshiressa. Gilmantonin on sanottu olevan sen kaupungin esikuva, johon Metalious sijoitti vuonna 1956 julkaistun romaaninsa Kaupunki nimeltä Peyton Place tapahtumat. Kirja oli myyntimenestys, ja se oli yli vuoden The New York Timesin myydyimpien kirjojen listalla. Vuonna 1957 kirjasta tehtiin elokuvaversio Peyton Place – vihan tyyssija ja myöhemmin televisiosarja Peyton Place. Metalious kirjoitti kirjalle myös jatko-osan Paluu Peyton Placeen. Metalious kuoli 39-vuotiaana alkoholin aiheuttamaan maksakirroosiin. ellauri240.html on line 192: Peyton Placen kaupunki oli yhdistelmä useista New Hampshiren kaupungeista: Gilmantonista, jossa Metalious asui (ja joka paheksui kuuluisuutta); Laconia, ainoa Peyton Placen kokoinen lähikaupunki ja Metaliousin suosikkibaarin paikka; ja naapurikaupungit Alton ja Belmont. Gilmanton Ironworksin kylässä joulukuussa 1946 tytär murhasi seksuaalisesti hyväksikäyttäneen isänsä (johon kirja osittain perustuu). Belknap Countyn sheriffi Homer Crockett ja New Hampshiren osavaltion poliisin jäsenet tutkivat murhaa. Hollywood ei hukannut aikaa lunastaakseen kirjan menestystä – vuosi sen julkaisun jälkeen voimakkaasti desinfioitu elokuva Peyton Place sai suuret lipputulot. Elokuvan ensi-ilta pidettiin Colonial Theaterissa Laconiassa, New Hampshiressa. Parhaimmillaan TV-sarja, jota alettiin esittää syksyllä Metaliousin kuoleman jälkeen (ABC-TV :ssä 1964–1969), oli myös menestys. ellauri240.html on line 201: Metalious kärsi maksakirroosista vuosien runsaan juomisen seurauksena. Hän kuoli 25. helmikuuta 1964 39-vuotiaana. "Jos minun pitäisi tehdä se uudestaan", hän sanoi kerran, "on helpompaa olla köyhä. Ennen kuin minä onnistuin, olin yhtä onnellinen kuin kukaan muu." Hänet on haudattu Smith Meeting Housen hautausmaalle Gilmantonissa. ellauri240.html on line 205: Metalious's father deserted his wife and three daughters when Grace was 11 years old. At that time divorce was unusual in a French Canadian family, and Grace and her sisters felt stigmatized. In high school Grace met George Metalious, who was neither Catholic nor of French-Canadian background and, thus, highly unacceptable to her family. Nevertheless, they married in 1943. A few years later, with one child already, the Metalious's moved to Durham, New Hampshire, where George attended the University of New Hampshire. It was here that Metalious began writing seriously, neglecting both her house and, eventually, three children, despite the condemnation of her neighbors. ellauri240.html on line 207: After graduation George was offered a position as a principal at a school in Gilmanton, New Hampshire. By now the family had three children, all dependent upon his meager salary. It was while she was living in Gilmanton that Julian Messner, a New York publisher, agreed to publish Peyton Place. The book was a best seller by the fall of 1956, and Metalious became a wealthy woman overnight. Eventually, 20 million copies were sold in hardcover, along with another 12 million Dell paperbacks. Metalious became famous as the housewife who wrote a bestseller; she was referred to as "Pandora in Blue Jeans," the simple small-town woman who opened the box of sins. ellauri240.html on line 209: Peyton Place is the story of a small New England town that, beneath its calm exterior, is filled with scandal and dark secrets. The novel contains sex, suicide, abortion, murder and a subsequent trial, and rape. The citizens of Gilmanton were outraged, certain that Grace Metalious was describing real people in the book and sure that she had brought shame and unwarranted notoriety to their town. After Peyton Place was published, the whole image of the small town in America was forever changed. From then on the very phrase "Peyton Place" was used to describe a town that is rife with deep secrets and rampant sex beneath the veneer of picturesque calm. ellauri240.html on line 211: Peyton Place was banned in many communities; in fact, the local public library refused to purchase a copy of the book and did not have one until 1976, when newswoman Barbara Walters donated one to them. In Gilmanton there were threats of libel suits against Grace Metalious. Ministers and political leaders all over the country condemned the novel, claiming that it would corrupt the morals of young people who read it. The novel was banned altogether in Canada and several other countries. ellauri240.html on line 213: Despite its notoriety and the large amounts of money it earned her, the book led to the ruination of Grace Metalious. She purchased a house that she had long admired in Gilmanton, then had it extensively remodeled. Meanwhile, her husband's contract with the Gilmanton school was not renewed. Officially, he was not fired, but the rumor was that the dismissal was because of his wife's book. At any rate, it made good publicity for the book. George eventually got a new job in Massachusetts, but Grace refused to leave her house. Eventually the two divorced and Grace, who had begun drinking heavily, married a local disc jockey. ellauri240.html on line 215: Grace went on to write three other novels: Return to Peyton Place (1959), The Tight White Collar (1960), and No Adam in Eden (1963). None of them achieved the same kind success as Peyton Place, though there are critics who feel that No Adam in Eden, a gritty book about the lives of mill workers in Manchester, is her best. By 1960 Grace and George had reconciled and remarried, only to separate again in 1963. She died in 1964 of cirrhosis of the liver and is buried in Gilmanton. ellauri240.html on line 217: After she died, George wrote his own book called The Girl from "Peyton Place." The book offers a husband's view of how Metalious was exploited after the publication of the book, but also of how she was responsible for bringing unhappiness to herself and to others. A whole series of other "Peyton Place" books were produced after Grace Metalious's death, with titles like The Evils of Peyton Place and Temptations of Peyton Place. None of these were a commercial success. ellauri240.html on line 221: Although Peyton Place is still well known for its depiction of a certain kind of small town society with many hidden secrets, few people read the book any longer. Few people read any books any longer. Scandalous in its time, it no longer has the same force of shock that it did when it was published. Thanx to the pill. ellauri240.html on line 225: Njoo, jatketaan referaattia. Pium paum koulun kello kilkkaa kilkuttajana pervo puutarhuri, jonka vaimo on katuhuora ellei pahempaa. Pikku Norman Page on niinkö kissanpoika kaivossa, jonka sinne heitti kelju Keijo K., eli Rodney Harrington. Kukas sen sieltä pelasti? No kiltti Pentti P. eli Ted Carter, joka juoxee baritooniäänisenä Selena Crossin perässä häntä ojossa. Terve menoa paxulainen! huutavat luokan pojat Allisonille. Mia Farrow oli ihan väärän mallinen Glendooran vaatteisiin. Selena asuu tervapaperitönössä ja sen isä on viinamäen miehiä. Olen paremmassa kunnossa maanantaina, ajattelee leipääntynyt Aili Konttinen, jota pikku Allison taitaa kuumottaa. ellauri240.html on line 237: Constancea häirizee että mustalais-Selena näyttää 13-vuotiaana naiselta. Jerry Lee Lewis-vainaja meni sen ikäisen serkuntytön kanssa naimisiin, vaikkei ero edellisen vaimon kanssa ollut vielä selvä. Siihen tyssäsi Jerryn tähdenlento. Tuli kananlento. Great balls of fire. Muhammedin lentoa ei moinen haitannut. Eikä Allisonin juutalaisen hellunkaan. Allen sexually assaulted his adopted daughter Dylan Farrow when she was seven - which he has vehemently denied. But who believes him? He took porn pics of the adolescent Korean girl while they still lived in Allison's home. ellauri240.html on line 242: In the four-part US series by HBO, Dylan Farrow recalled the moment that Woody Allen allegedly "touched her private parts" when she was seven. Dylan, now aged 35, has previously written that Allen one day led her to an attic at their house when she was seven years old. She alleged: "He told me to lay on my stomach and play with my brother’s electric train set. Then he sexually assaulted me." ellauri240.html on line 249: Mialla on 4 omaa lasta, montakohan niistäkin lie Allen bylsinyt. Mia oli paha äitipuoli sanoo ottolapset nyt. Omista lapsista 3 tuli pullanaamaisesta juutalaisesta pianistista Previnistä ja 1 Woodysta. ellauri240.html on line 254: oody">Allen Stewart Konigsberg, virallinen nimi nyttemmin Heywood Allen, s. 1. joulukuuta 1935 Brooklyn, New York, Yhdysvallat) on 1900-luvun jälkipuoliskon ja 2000-luvun alun tunnetuimpia ja keljumaisimpia yhdysvaltalaisia elokuvaohjaajia ja koomikoita. Hän käsikirjoittaa ohjaamansa elokuvat ja myös näyttelee useimmissa niistä. ellauri240.html on line 258: P.S. Äskön nähtiin amer. elokuva, nimittäin Winters Bone, jossa tähtenä oli (vielä nuorempana) se pienisuinen riitakäki tyttö (Jennifer Lawrence) joka ampui nuolipyssyllä muita alaikäisiä täysin tyhjänpäiväisessä dystooppisessa tositeeveepätkässä (Nälkäpelit). Tämä filmi oli hyvä siitä ettei kukaan huutanut. Ihan tyynenä vaan sahattin isävainaan kädet irti ketjusahalla ja opetettin eskaria ampumaan nylkemään ja syömään oravat. Minähän ne oravat myrkytin. Nää on mun maita ei tarvi tulla oravien mesomaan. Vähän kyllä vitutti että noi ex-hippihappodiilerit oli nähtävästi vajonneet ihan johkin klaanimeininkiin kuin tukholman lähiöiden somalit, ja että siinä oli filmitekijöiden mielestä ilmeisesti jotain hienoa. Mikä ihme siinä on ettei jenkit pääse eroon seppoilusta edes white trash-leffoissa. Get off my property! ne sanoo kuin diasteemainen ukrainalainen jutku viulunsoittaja putinistille musikaalissa. Rräyh räyh haukkuu rakit tontinrajalla. ellauri240.html on line 264: Nyt tuntuu taas ettei näitä apinoiden koijauxia jaxa enää kauan seurata. Käännyt minne päin hyvänsä, samoja paskoja ne on aina. Kaikki romaanit ja nyytiset kertoo samaa tarinaa: apinat on paskiaisia. ellauri240.html on line 270: Timonin kerrotaan myös kuolleen ihmisvihansa seurauksena. Hän putosi alas päärynäpuusta ja satutti jalkansa. Hän kuitenkin kieltäytyi lääkärinavusta, jolloin märkinyt haava surmasi hänet. Vielä Pausaniaan (se rupinaamainen kaveri joka varsin valehteli Korinnasta) aikana Ateenassa tunnettiin Akatemian läheisyydessä sijainnut rakennus nimeltä Timonin torni. Timonin hauta oli kuitenkin jo tuolloin ilmaston lämpenemisen ansiosta jäänyt meren peittoon. ellauri240.html on line 286: Some Frank refers to Timon of Athens as "a poor relation of the major tragedies." This is the majority view, but the play has many scholarly defenders as well. Nevertheless, and perhaps unsurprisingly due to its subject matter, it has not proven to be among Shakespeare's popular works. ellauri240.html on line 301: Lueskeltuani sieltä täältä Pikku-Aunen opasta en pidä sitä hassumpana kun ottaa huomioon julkaisuajankohdan 1981, jolloin ize vasta sain väitöskirjan valmiixi. Pikku-Aune kuuluu tietysti ihan toiseen sukupolveen, ja sen kuvauxet Amerikan yritäjämiesten viidakkopartioista maan laissez-faire bisnexen syövereissä tuovat mieleen Valittujen Palojen 60-luvun vessalukemistot. Silti vittu, Pikku-Aune ei suinkaan toistele vain lapsena oppimiaan ennakkoluuloja, toisin kuin miehet joiden aivomaailmaa se kuvailee, vaan aika selvänäköisesti näyttää mistä kana kusee, ja kukkokin. ellauri240.html on line 361: Ottaen huomioon kuinka paljon enemmän pojat ovat epätasa-arvoisessa asemassa kouluissa verrattuna tyttöihin, tämä kirja on aika surullinen valinta Opetushallitukselta. Viesti on selvä: vain tyttöjen tasa-arvoisuus on tärkeää. Onko ihme että poikien opiskelumotivaatio, keskiarvot, Pisatulokset ja vastaavat ovat tippuneet viimeisen 30 vuoden aikana? Eipä se motivoi, kun opettajat ja koululaitos viestittävät, että tytöt ovat poikia tärkeämpiä. NÄÄS NÄÄS ellauri240.html on line 363: Oletteko ajatelleet miehiä??? Pitää jakaa kaksi kirjaa. Toinen miehistä. Tasa-arvovaltuutetulla olis hommia. Onks tää taas näitä juttuja kun Suomalaisten pitää vaan sopeutua kaikenlaisiin asioihin omassa maassaan? Paljonkos nää kirjat kustantaa??? Kuka uskaltaa kertoo? Äänimies Esko ellauri240.html on line 389: Beep! Tasa-arvo ei ole sama asia kuin feminismi. Eikä feminismi ole tasa-arvoa. Suomihan on hyvin epätasa-arvoinen maa miehille, kun katsoo perheoikeuden, sosiaalisen ja hyvinvoinnin tilastoja. Tätä osa-aluetta hallinoi STM ja THL. Koululaitoskin on mennyt siihen suuntaan, että pojilla menee huonosti. Onko viranomaiset pahin epätasa-arvon alkulähde? Toivo mukaan kirja havahduttaa pojat näkemään asioita, joista ei saa puhua. Jatkopalikka ellauri240.html on line 403: Suora lainaus wikipediasta: Feminismi: Aate, joka pyrkii sukupuolten väliseen tasa-arvoon. (👍 Hyvin sanottu: 0) ellauri240.html on line 407: Ottaen huomioon kuinka paljon enemmän pojat ovat epätasa-arvoisessa asemassa kouluissa verrattuna tyttöihin, tämä kirja on aika surullinen valinta Opetushallitukselta. Viesti on selvä: vain tyttöjen tasa-arvoisuus on tärkeää. Onko ihme että poikien opiskelumotivaatio, keskiarvot, Pisatulokset ja vastaavat ovat tippuneet viimeisen 30 vuoden aikana? Eipä se motivoi, kun opettajat ja koululaitos viestittävät, että tytöt ovat poikia tärkeämpiä. (👍 Hyvin sanottu: 9) ellauri240.html on line 411: On se kumma miten valtion rahoilla taas ostetaan jotain taytta soopaa. Otavan pojat tai joku muu varmaan lahjonut pikkuisen, eikun lobannut kai on se lahjonnan sijaan kaytettava sana. Jotain vilunkia pakko olla, terveela jarjella tata ei voi selittaa. Eika tietenkaan kotimasita kirjailijaa tueta, vana nigerialasiamerikkalaista. Oishan meilla ollut vaikka naa Mielensapahoittaja-kirjat. Mitapa sita omia verorahoja kotimaiseen... Ja jos kirjan nimessa on feminismi-sana tasa-arvon sijasta niin se pitaisi laittaa roskakoppaan jos en takia. Tama sitä monimuotoisuutta on. Toivottavasti joku saa potkut. (👍 Hyvin sanottu: 10) ellauri240.html on line 421: Suomessa tasa-arvo on saavutettu silloin kun naisille on annettu samat oikeudet kuin miehille eli noin 1930-luvulla. Nykyinen "tasa-arvo" ei todellakaan tarkoita oikeaa tasa-arvoa. Nykyisin "tasa-arvo" ei todellakaan tarkoita sitä että naisia ja miehiä pitää kohdella tasa-arvoisesti vaan se tarkoittaa sitä että sukupuolten välille pitää saada 50-50 tilanne esim: vanhempainvapaissa ja johtopaikoissa. Nykyisin "tasa-arvon" vuoksi myös sukupuoliroolit pyritään häivyttämään pois eli sukupuolten eroavaisuudet halutaan häivyttää pois eikä aikuinen/lapsi saa olla sellainen kun hän haluaa olla. Todellinen tasa-arvo olisi sitä että ihmisiä kohdellaan yksilöinä, johtajaksi valitaa pätevin/paras ihminen, jokainen aikuinen/lapsi saa olla sellainen kun hän haluaa olla... jne. Feminismi on vielä pahempi asia kuin nykyinen "tasa-arvo" , feminismi on aate mikä mikä pyrkii siihen että naisten pitää olla miehiä ja miesten pitää olla naisia. Summarum, koko "tasa-arvo" on nykyisin jopa sairasta... (👍 Hyvin sanottu: 8) ellauri240.html on line 433: Kai seuraavaksi jaetaan kaikille Mein Kampf? Joo, älkää jakako oppilailleni poliittista propagandaa, kiitos. Nimim. opeopiskelijatar. (👍 Hyvin sanottu: 20) ellauri240.html on line 484: V: Puolisoilla on oikeus periä toisiltaan niin kauan kuin heidän avioliittonsa on voimassa. Sillä, että vaimo on hyvä miehelleen tai että hän on Nashiz, ei ole tässä suhteessa merkitystä. Tämä johtuu siitä, että Allah (Ylistetty olkoon Hän) sanoo: Siitä, minkä vaimosi jättävät, sinun osuutesi on puolet, jos heillä ei ole lasta; mutta jos he jättävät lapsen, saat neljänneksen siitä, mitä he jättävät sen jälkeen, kun he ovat maksaneet testamentin tai velat. Siitä, jonka jätät, heidän (vaimonne) osuus on neljännes, jos et jätä lasta; mutta jos jätät lapsen, he saavat kahdeksasosan siitä, mitä jätät sen jälkeen, kun olet maksanut testamentin tai velat. (osanumero 16; sivunro 505) Siten Allah (Kunnia olkoon Hän) yhdisti edellä mainitun perintöpäätöksen avioliittoon, joka on edelleen voimassa kysymyksessä mainitussa tapauksessa. Allah suokoon meille menestystä. Rauha ja siunaukset olkoon profeetta Muhammedillemme, hänen perheelleen ja kumppaneillemme. Piiskaa nahjuxille. ellauri240.html on line 491: This podcast is brought to you by MeUndies. If I’m not going commando, then I’m wearing MeUndies. I’ve been testing out a pair for about 3 or 4 months now, and, as a result, I’ve thrown out my other underwear. They look good, feel good, have different hole options for men and women, and their materials are 2x softer than cotton, as evaluated using the Kawabata method. Not only does MeUndies offer underwear, but they also have incredible lounge pants. I wear them when I record the podcast, and when I’m lounging out and about grabbing coffee. ellauri240.html on line 494: Rainn Dietrich Wilson. (s. 20. tammikuuta 1966 Seattle, Washington), hän on yhdysvaltalainen näyttelijä. Hänet tunnetaan parhaiten roolistaan Dwight Schrutena televisiosarjan Konttori yhdysvaltalaisessa versiossa. Hän ei saanut tähtiosaa, eikä sivuosastakaan Emmyä. Hän tuli tähtien shakkiottelussa toisexi. Outside of acting, Wilson published an autobiography, The Bassoon King, in 2015, and co-founded the digital media company SoulPancake in 2008. In 2022, On November 10, 2022, Wilson changed his name on social media to Rainnfall Heat Wave Rising Sea Levels Wilson in an effort to raise awareness about climate change, though he did not legally change his name. ellauri240.html on line 517: Jokaisen eurooppalaisen olisi vihdoin ymmärrettävä, että Putinin puolittainenkin voitto merkitsisi sitä, että Ukrainan jälkeen uhriksi joutuisi koko Eurooppa. ellauri240.html on line 525: PUTININ voitto merkitsisi ensiksikin sitä, että Venäjän sotarikokset jäisivät rankaisematta ja vaille perusteellista tutkimusta. Kremlin propaganda tekisi venäläisestä kansasta muita ylempänä olevan voittajakansan, jolla olisi oikeus vaatia itselleen hyvitystä paitsi Ukrainalta niin myös koko läntiseltä maailmalta ja Natolta, joita vastaan Venäjä katsoo nyt taistelevansa. Kreml pääsisi sanelemaan uutta maailmanjärjestystä. Se pohjautuisi siihen, että Venäjällä olisi etusija kaikkeen haluamaansa ja muilla velvollisuus taipua. Tänk om hela jorden till slut blir Ryssland! Hjälp! Rysktalande gör sig beredda at ta hand om våra kvinnor! ellauri240.html on line 528: Suoraa sotilaallista uhkaa Venäjältä tuskin silti kohdistuisi vielä pitkään aikaan Suomea ja Eurooppaa kohtaan. Mutta jonain päivänä sekin voisi olla mahdollista. Sitä odotellessa! ellauri240.html on line 530: Mistähän johtuu että suomalaiset haukat on tälläsiä tyrnäviä puluja? Joskus ajateltiin että jos rauhantahtoiset naiset olisivat valtioiden ruorissa, niin sodat loppuisivat siihen. Ei tainnut tulla otetuxi huomioon, että valta korruptoi. Apinoita ne ovat naarasapinatkin, ja yhtä lailla riidanhaluisia jos annetaan. Valta vetää puoleensa, kuin kenraali Oga Uju-tätiä, vaikka kenraalin hampaat ovat kuin Draculalla. ellauri240.html on line 534: Tutkija: Vladimir Putin ja Sergei Šoigu teeskentelevät, eikä länsi ole tajunnut tilanteen vakavuutta! Maaliskuussa, kun he ovat valmiita iskemään, he lopettavat neuvottelemisen jollain tekosyyllä ja jatkavat hyökkäystään”, Gustav Gressel arvioi. Länsi ei ole tajunnut tilanteen vakavuutta ja eskalaation pelko estää länsimaita lähettämästä Ukrainalle määrällisesti ja laadullisesti tarpeeksi aseita, Gressel katsoo. ellauri240.html on line 536: Tutkija: Eurooppa kävi lähellä ”totaalista katastrofia” ellauri240.html on line 537: Amerikkalaistutkijalta kova varoitus Euroopalle: Maanpuolustus kuntoon nyt – ”On vaikea nähdä, että USA voi kestää tätä” ellauri240.html on line 538: Amerikkalaiskenraali varoittaa: Isku Naton heikkoon kohtaan voisi jättää Euroopan oman onnensa nojaan! ellauri240.html on line 552: Merkki ajan yleisestä brutalisoinnista. En ihaile pienimmässäkään määrin Strack-Zimmermannin puistattavia mielipiteitä. Olkoon sitten minkälainen tyyli-ikoni tahansa. [Hyvin argumentoitu: 5] ellauri240.html on line 575: Oikeauskoisuudessa on varjopuolia, lohkaisee Hornblowerin fregatin pääfagotti. Kuka haluaisi vaivoixeen 4 vaimoa, kun tästä epäilyttävästä edusta pitää vielä maxaa kieltäytymällä boozesta? ellauri241.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri241.html on line 41: Kiits, sanoi neljäntoista trolleybussin rahastaja Seijan näyttäessä stekulla kumittamaansa lippua. Kukas se oli se Kiits? Se oli se lontoolainen pikku rotinkainen jonka kaikki sukulaiset oli tuberkuloottisia, ei siis se hiivainen irkku pullistelija, jonka nimi oli Yeast. Kukas on sit tää Lamia? Sekö misu jota Kiits pitkään piiritti? Oliko silläkin sääret kuin yhteenliimatut? Aspiriini polvien välissä? Ehei, siinä kävi täysin vastoin päin: ellauri241.html on line 45: In 1818 Hampstead, the fashionable Fanny Brawne (Abbie Cornish) is introduced to poet John Keats (Ben Whishaw) through the Dilke family. The Dilkes occupy one half of a double house, with Charles Brown (Paul Schneider) occupying the other half. Brown is Keats' friend, roommate, and associate in writing. ellauri241.html on line 47: Fanny's flirtatious personality contrasts with Keats' notably more aloof nature. She begins to pursue him after her siblings Samuel and Toots obtain his book of poetry, "Endymion". Her efforts to interact with the poet are fruitless until he witnesses her grief for the loss of his brother, Tom. Keats begins to open up to her advances while spending Christmas with the Brawne family. He begins giving her poetry lessons, and it becomes apparent that their attraction is mutual. Fanny is nevertheless troubled by his reluctance to pursue her, on which her mother (Kerry Fox) surmises, "Mr. Keats knows he cannot like you, he has no living and no income." ellauri241.html on line 51: Keats contracts tuberculosis the following winter. He spends several weeks recovering until spring. His friends collect funds so that he may spend the following winter in Italy, where the climate is warmer. After Brown impregnates a maid and is unable to accompany him, Keats finds accommodation in London for the summer, and is later taken in by the Brawne family following an attack of his illness. When his book sells with moderate success, Fanny's mother gives him her blessing to marry Fanny once he returns from Italy. The night before he leaves, he and Fanny say their tearful goodbyes in privacy. Keats dies in Italy the following February of complications from his illness, as his brother Tom did. Bugger it. ellauri241.html on line 64: "Leimiä" on englantilaisen runoilijan John Keatsin kirjoittama kerronnallinen runo, joka ilmestyi ensimmäisen kerran heinäkuussa 1820 julkaistussa teoksessa Leimiä, Isabella, Pyhän Agnesin aatto ja muut runot. Runo on kirjoitettu vuonna 1819, kuuluisasti tuottavan ajanjakson aikana, joka tuotti hänen vuoden 1819 oodit. Se sävellettiin pian hänen hittinsä "La belle dame sans merci" ja hänen oodiensa jälkeen Melancholylle, Indolencelle, kreikkalaiselle uurnamallille ja satakielelle, ja juuri ennen "To Autumnia". ellauri241.html on line 66: Runo kertoo, kuinka jumala Hermes kuulee nymfistä, joka on kauniimpi kuin kaikki. Hermes, joka etsii nymfiä, törmää sen sijaan Leimiään, joka on loukussa käärmeen muodossa. Hiän paljastaa hänelle aiemmin näkymättömän nymfin ja vastineeksi hän palauttaa hiänen ihmismuotonsa. Hän lähtee etsimään Korintin nuorukaista, Lyciusta, kun taas Hermes ja hänen nymfinsä lähtevät yhdessä metsään tekemään arvaa mitä. Lyciuksen ja Leimiän suhde kuitenkin tuhoutuu, kun viisas Apollonius paljastaa Leimiän todellisen henkilöllisyyden heidän hääjuhlissaan, minkä jälkeen hiän näennäisesti katoaa ja Lycius kuolee suruun. Tää läppä taitaa olla sukua sille Starbucks jenkki kahvipaikan merenneidolle Melusinelle, sehän painui kanssa huizin nevadaan kun joku kertoi ezillä on kalanpyrstö, tai oli ollut ainakin. Huoh. No jo on leimiä. ellauri241.html on line 70: Kiitsin Leimiä on pitkä kuin Elvixen muna. Jaxaakohan sitä ilman läpiveto-ohjeita? No Kooklellahan se kääntyy kipakasti, ja yllättävän hyvin vielä. Kyltää on ihan kuin joku Netflixin originaalisarjaohjelma tyyliin "Winter is coming". Juu on tää tyypillistä romantiikkaa, toisaallahan on jo tiivistetty, että romantiikka on geenien ja meemien keskinäistä sotaa: ottasinko tän pardnerin jolla näyttää olevan parhaat itiöt, vaiko tän jolla on niin paljo paalua ettei taho paskalle taipua? Sepä se, kun kaikkea ei voi saada. Järki sanoo ota lämsä, matelijanaivo itiöt. ellauri241.html on line 79: Upon a time, before the faery broods Aikoinaan, ennen kuin keijupesueet ellauri241.html on line 80: Drove Nymph and Satyr from the prosperous woods, ajoivat nymfin ja satyyrin vauraista metsistä, ellauri241.html on line 92: A nymph, to whom all hoofed Satyrs knelt; nymfi, jolle kaikki sorkkaiset satyyrit polvistuivat; ellauri241.html on line 98: Though Fancy´s casket were unlock´d to choose. vaikka Fancyn arkku oli vapaasti valittavissa. ellauri241.html on line 105: From vale to vale, from wood to wood, he flew, Laaksosta laaksoon, puusta puuhun hän lensi, ellauri241.html on line 112: Of the Wood-Gods, and even the very trees. ja jopa tavallisten puiden puolesta. ellauri241.html on line 113: There as he stood, he heard a mournful voice, Siellä seisoessaan hän kuuli surullisen äänen, ellauri241.html on line 120: The God, dove-footed, glided silently Kyyhkysjalkainen Jumala liukui äänettömästi ellauri241.html on line 130: And full of silver moons, that, as she breathed, Ja täynnä hopeakuita, jotka hiänen hengittäessään hajosivat ellauri241.html on line 132: Their lustres with the gloomier tapestries kiiltonsa synkempien kuvakudosten kanssa. ellauri241.html on line 146: Like a stooped falcon ere he takes his prey. kuin kumartunut haukka ennen kuin hän ottaa saaliinsa. ellauri241.html on line 154: Nor even Apollo when he sang alone, Eikä edes Apolloa, kun hän lauloi sooloa, ellauri241.html on line 160: Too gentle Hermes, hast thou found the maid?" Liian lempeä Hermes, oletko löytänyt plikan?" ellauri241.html on line 163: "Thou smooth-lipp'd serpent, surely high inspired! "Sinä sileähuulinen käärme, varmasti korkea inspiroitunut! ellauri241.html on line 173: "Too frail of heart! for this lost nymph of thine, "Liian hauras sydän! Sillä tämä kadonnut nymfisi, ellauri241.html on line 177: Leave traces in the grass and flowers sweet; Jättää jälkiä ruohoon ja kukkiin makeisia; ellauri241.html on line 186: I took compassion on her, bade her steep minä säälin häntä, pyysin häntä sävyttämään ellauri241.html on line 191: If thou wilt, as thou swearest, grant my boon!" jos haluat, niin kuin vannot, suoda pyyntöni!" ellauri241.html on line 201: Stoop, Hermes, let me breathe upon thy brow, Kumarru, Hermes, anna minun hengittää otsaasi, ellauri241.html on line 207: Real are the dreams of Gods, and smoothly pass Todelliset ovat jumalien unelmat, ja ne menevät sujuvasti, ellauri241.html on line 210: Dashed by the wood-nymph´s beauty, so he burned; puunymfin kauneus oli murskaava, joten hän oli liekeissä. ellauri241.html on line 212: To the swooned serpent, and with languid arm, pökertyneen käärmeen puoleen ja vetelällä kädellä ellauri241.html on line 213: Delicate, put to proof the lythe Caducean charm. Delikaatisti, pani käärmesauvan lemmen töihin. ellauri241.html on line 216: And towards her stept: she, like a moon in wane, ja astui hiäneen päin: hiän, kuin vähenevä kuu, ellauri241.html on line 223: Bloomed, and gave up her honey to the lees. kukki ja luovutti hunajansa tuolle kakalle. ellauri241.html on line 224: Into the green-recessed woods they flew; Vihreään upotettuun metsään he lensivät; ellauri241.html on line 228: To change; her elfin blood in madness ran, muuttua; hänen tonttuverensä hulluudessa juoksi, ellauri241.html on line 233: Flashed phosphor and sharp sparks, without one cooling tear. loisteainetta ja teräviä kipinöitä ilman jäähdyttävää kyyneltä. ellauri241.html on line 236: A deep volcanian yellow took the place Syvä tulivuorenkeltainen tuli hänen lievemmän ellauri241.html on line 237: Of all her milder-mooned body´s grace; kuukautisverisen ruumiinsa armon tilalle; ellauri241.html on line 240: Made gloom of all her frecklings, streaks and bars, Teki synkkyyden kaikista pisamistaan, juovistaan ja palkeistaan, ellauri241.html on line 255: She fled into that valley they pass o'er Hän pakeni laaksoon, jonka kautta kuljetaan Khersoniin ellauri241.html on line 257: And rested at the foot of those wild hills, Ja lepäsi noiden villien kukkuloiden juurella, ellauri241.html on line 261: South-westward to Cleone. There she stood lounaaseen Odessaan. Siellä hän seisoi ellauri241.html on line 262: About a young bird's flutter from a wood, Reilun nuoren linnun kuseman päässä metsästä, ellauri241.html on line 264: By a clear pool, wherein she passioned Kirkkaan uima-altaan äärellä, jossa hän ellauri241.html on line 304: And fell into a swooning love of him. ja vaipui pyörryttävään rakkauteen häntä kohtaan. ellauri241.html on line 313: Waits with high marble doors for blood and incense rare. Odottaa korkealla marmoriovilla verta ja suitsukkeita. ellauri241.html on line 326: She stood: he pass3d, shut up in mysteries, Hiän seisoi: hän meni ohitse, suu kiinni mysteereissä, ellauri241.html on line 331: Lycius, look back! and be some pity shown." Lycius, katso taaksepäin! ja osoita sääliä." ellauri241.html on line 337: And soon his eyes had drunk her beauty up, Ja pian hänen silmänsä olivat juoneet hänen kauneutensa, ellauri241.html on line 342: Her soft look growing coy, she saw his chain so sure: Hiänen pehmeä ilmeensä muuttui hurjaksi, hiän näki vetoketjunsa niin varmaxi: ellauri241.html on line 343: "Leave thee alone! Look back! Ah, Goddess, see "Jättää sinut rauhaan! Katso taaksepäin! Ah, jumalatar, katso, ellauri241.html on line 349: Stay! though the greenest woods be thy domain, Pysy, vaikka vihreimmät metsät ovatkin sinun alueesi, ellauri241.html on line 358: Said Lamia, "here, upon this floor of clay, sanoi Leimi, "tänne, tälle savilattialle, ellauri241.html on line 359: And pain my steps upon these flowers too rough, ja kipuilla askeleeni näiden kukkien päällä liian karkeasti, ellauri241.html on line 367: In human climes, and live: Alas! poor youth, ihmisen ilmastossa ja elää: Voi! köyhä nuori, ellauri241.html on line 368: What taste of purer air hast thou to soothe mitä puhtaamman ilman makua sinulla on rauhoittaaksesi ellauri241.html on line 375: Swooned, murmuring of love, and pale with pain. Pökertyi, nuristen rakkaudesta ja kalpea kivusta. ellauri241.html on line 381: The life she had so tangled in her mesh: elämän, jonka hän oli niin sotkeunut verkkoonsa: ellauri241.html on line 385: A song of love, too sweet for earthly lyres, Rakkauslaulu, liian makea maallisille lyyroilla, ellauri241.html on line 390: Use other speech than looks; bidding him raise käyttävät muuta puhetta kuin katseita; käskeen häntä nostamaan ellauri241.html on line 391: His drooping head, and clear his soul of doubt, roikkuvan "päänsä" ja puhdistamaan hiänen "sielunsa" epäilystä, ellauri241.html on line 394: Than throbbing blood, and that the self-same pains kuin sykkivä veri (ja lymfaneste tietysti) ja että samat kivut ellauri241.html on line 410: Then from amaze into delight he fell Sitten hämmästyksestä hän kaatui iloon, ellauri241.html on line 413: To unperplexed delight and pleasure known. hämmentyneeseen iloon ja nautintoon. ellauri241.html on line 423: More pleasantly by playing woman´s part, miellyttävämmin näyttelemällä naisen roolia, ellauri241.html on line 429: If ´Twas too far that night for her soft feet. Olisko se liian kaukana sinä yönä hänen pehmeille jaloilleen. ellauri241.html on line 431: Made, by a spell, the triple league decrease sen tekemällä hypnoottisella eleellä kolminkertainen legua ellauri241.html on line 442: Men, women, rich and poor, in the cool hours, Miehet, naiset, rikkaat ja köyhät, viileinä tunteina, ellauri241.html on line 448: Of some arch'd temple door, or dusky colonnade. jonkin kaarevan temppelin oven tai hämärän pylväskäytävän varjossa. ellauri241.html on line 452: With curled gray beard, sharp eyes, and smooth bald crown, Käpristynyt harmaa parta, terävät silmät ja sileä kalju kruunu, ellauri241.html on line 464: And good instructor; but to-night he seems ja hyvä opettajani; mutta tänä iltana hän näyttää ellauri241.html on line 468: A pillar'd porch, with lofty portal door, pylväsmaisen kuistin eteen, jossa oli korkea portaaliovi, ellauri241.html on line 477: Of the wide doors disclosed a place unknown paljasti paikan tuntemattoman jonkin aikaa kenelle tahansa, ellauri241.html on line 498: Or clench'd it quite: but too short was their bliss tai puristanut sen täysin: mutta liian lyhyt oli heidän autuutensa ellauri241.html on line 503: Above the lintel of their chamber door, Heidän kammio-ovensa kamanan yläpuolella, ellauri241.html on line 504: And down the passage cast a glow upon the floor. ja pitkin käytävää hehkui lattia. ellauri241.html on line 510: Floated into the room, and let appear Leijui huoneeseen ja antoi ilmestyä ellauri241.html on line 563: Against his better self, he took delight Vastoin parempaa itseään hän iloitsi ellauri241.html on line 565: His passion, cruel grown, took on a hue Hänen intohimonsa, julmasti kasvanut, sai sävyn ellauri241.html on line 575: "Sure some sweet name thou hast, though, by my truth, "Sinulla on toki joku suloinen nimi, vaikka totta mooses ellauri241.html on line 595: Of deep sleep in a moment was betrayed. tylsään varjoon hetkessä oli petkutettu. ellauri241.html on line 605: His foolish heart from its mad pompousness, Hänen typerää sydäntään sen hullulta mahtipontisuudelta, ellauri241.html on line 607: The misery in fit magnificence. kurjuutensa sopivaan lainaloistoon. ellauri241.html on line 610: About the halls, and to and from the doors, Eteisistä ja ovista ja toisille oville ellauri241.html on line 612: The glowing banquet-room shone with wide-arched grace. Hehkuva juhlasali loisti leveästi kaarevaa armoa. ellauri241.html on line 614: Supportress of the faery-roof, made moan keijukaton tukija, sai aikaan voihkaisun ellauri241.html on line 628: The fretted splendour of each nook and niche. jokaisen nurkan ja markkinaraon täyteen ärsyyntynyttä loistoa. ellauri241.html on line 645: Remembered it from childhood all complete sen lapsuudesta asti täydellisenä ellauri241.html on line 649: Save one, who look'd thereon with eye severe, Paizi yksi, joka katsoi sitä silmin ankarin, ellauri241.html on line 651: ´Twas Apollonius: something too he laughed, Se oli Apollonius: jotain myös hän naureskeli ellauri241.html on line 663: The old man through the inner doors broad-spread; Lycius punastui ja johdatti vanhan miehen sisäovien läpi leveästi; ellauri241.html on line 667: Of wealthy lustre was the banquet-room, Rikaskiiltoinen oli juhlasali, ellauri241.html on line 669: Before each lucid pannel fuming stood Jokaisen kirkkaan paneelin edessä savuisena seisoi ellauri241.html on line 670: A censer fed with myrrh and spiced wood, suitsutusastia, jota ruokittiin mirhalla ja maustepuulla, ellauri241.html on line 673: Wool-woofed carpets: fifty wreaths of smoke villamatoille: viisikymmentä savuseppelettä ellauri241.html on line 674: From fifty censers their light voyage took viidestäkymmenestä suitsutusastiasta teki kevyesti matkaa ellauri241.html on line 675: To the high roof, still mimick'd as they rose Korkeaan laipioon, edelleen heijastuen, kun ne nousivat, ellauri241.html on line 682: Come from the gloomy tun with merry shine. Tullen synkästä tynnöristä iloisena loisteena. ellauri241.html on line 683: Thus loaded with a feast the tables stood, Pöydät seisoivat näin täynnä kekkereitä, ja ellauri241.html on line 703: The roof of awful richness, nectarous cheer, törkeän rikkauden katto, nektaristinen riemu, ellauri241.html on line 708: Will make Elysian shades not too fair, too divine. Tekee Elysian sävyistä ei liian reiluja, liian jumalallisia. ellauri241.html on line 709: Soon was God Bacchus at meridian height; Pian Jumala Bacchus oli pituuspiirin korkeudella; ellauri241.html on line 720: Upon her aching forehead be there hung Hiänen särkevän otsansa päällä olkoon siellä riippuvat ellauri241.html on line 722: And for the youth, quick, let us strip for him Ja nuorukaiselle, nopeasti, riisutaan poolopaidastaan ellauri241.html on line 729: We know her woof, her texture; she is given Me tunnemme sen kuteet, hiänen tekstuurinsa; hiän on annettu ellauri241.html on line 735: The tender-person'd Lamia melt into a shade. helläperseisen Leimiön sulamaan varjoon. ellauri241.html on line 738: Scarce saw in all the room another face, Tuskin näki koko huoneessa toisia kasvoja, ellauri241.html on line 739: Till, checking his love trance, a cup he took Kunnes, keskeyttääxeen rakkaustranssinsa, kuppia hän otti ellauri241.html on line 740: Full brimm'd, and opposite sent forth a look piripintaista, ja vastapäätä lähetti katseen ellauri241.html on line 753: Knowst thou that man?" Poor Lamia answered not. Tunnetko sä ton miehen?" Köyhä Lamia ei vastannut. ellauri241.html on line 755: Owned they the lovelorn piteous appeal: Niissä ollut rakastunutta säälittävää vetoomusta: ellauri241.html on line 771: Wander'd on fair-spaced temples; no soft bloom Vaeltele reilun etäisyyden päässä olevissa ohimoissa; ei pehmeää leväkukinta ellauri241.html on line 786: Corinthians! look upon that gray-beard wretch! Ukrainalaiset! katsokaa tuota harmaapartaista kurjaa! ellauri241.html on line 790: "Fool!" said the sophist, in an under-tone "Hölmö!" sanoi sofisti alasävyisesti röyhkeällä ellauri241.html on line 794: "Fool! Fool!" repeated he, while his eyes still "Hölmö! Hullu!" toisti tää, samalla kun hänen silmänsä eivät vielä ellauri241.html on line 803: He look'd and look'd again a level No! Hän katsoi ja katsoi taas tasaisesti "Ei!" ellauri241.html on line 804: "A Serpent!" echoed he; no sooner said, "Käärme!" toisti hän; ja samassa kun hän sanoi niin, ellauri241.html on line 834: But being too happy in thine happiness,— Mutta ollen liian onnellinen onnestasi, - ellauri241.html on line 841: Cool'd a long age in the deep-delved earth, Jäähdytettynä iät ajat syvälle kaivetussa maassa, ellauri241.html on line 842: Tasting of Flora and the country green, Flooralta ja maanvihreältä maistuvaa, ellauri241.html on line 867: And haply the Queen-Moon is on her throne, Ja onneksi Kuukuppi on valtaistuimellaan, ellauri241.html on line 871: Through verdurous glooms and winding mossy ways. Vehreän synkkyyden ja mutkaisten sammaleiden kautta. ellauri241.html on line 885: I have been half in love with easeful Death, Olen ollut puoliksi rakastunut helppoon kuolemaan, ellauri241.html on line 901: She stood in tears amid the alien corn; Hän seisoi kyyneleissä ulkomaisen maissin keskellä; ellauri241.html on line 936: Esityksen jälkeen Marita Airakorven poka haastattelee suomentajaa Timo Leinosta ja Endymionin roolin esittäjää Eetu Meriötä. ellauri241.html on line 940: Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvi tai tee. On harmi, että runouden monitoimimieheltä Leevi Lehdolta (1951–2019) jäi elämänmittainen Keats-projekti kesken. Onneksi Erkka Filander toimitti osittain yhteistyössä Lehdon kanssa vankan teoksen Syksy Räsäselle (Poesia 2020), joka tarjoaa sekä kirjeinä että runoina suomenkieliselle lukijalle hyvää tuntumaa Keatsin monipuoliseen tuotantoon. ellauri241.html on line 952: Trees old and young, sprout a shady boon ellauri241.html on line 960: I‟ll smoothly steer ellauri241.html on line 969: But looky, here comes a procession: ellauri241.html on line 975: A crowd of shepherds wearing nothing but sunburnt looks. ellauri241.html on line 979: Begirt with mini-string looks, ellauri241.html on line 983: Shewing like a Catamite's to manhood grown; ellauri241.html on line 990: A lurking trouble in his drooping nether lip, ellauri241.html on line 994: The good old Zarathustra with the thong ellauri241.html on line 1005: Your boyfriends' night-swollen "mushrooms"? ellauri241.html on line 1012: passion our voices cooingly among myrtles! ellauri241.html on line 1019: Goodbye, and thanx for all the fish! ellauri241.html on line 1035: To whose cool bosom he was used to bring ellauri241.html on line 1038: Soon was he quieted to slumbrous rest: ellauri241.html on line 1047: Again my trooping hounds their tongues shall loll. ellauri241.html on line 1057: Haply, thou hast seen her moon, ellauri241.html on line 1060: Well, no, rather, I saw the moon herself! ellauri241.html on line 1065: No oat-sheaves drooping in the western sun! ellauri241.html on line 1066: And the little man in the moon sitting there! ellauri241.html on line 1074: Than those of sea-food Venus, when she rose ellauri241.html on line 1078: And press'd me with the hand: Ah! 'twas too much; ellauri241.html on line 1114: Book 2 ellauri241.html on line 1116: O sovereign power of love! Goog grief! O damn! ellauri241.html on line 1117: Old records, saving thine, sound not so cool: ellauri241.html on line 1120: Struggling, and blood, and shrieks— ellauri241.html on line 1136: Too tight a fit to gladden thee. Farewell! ellauri241.html on line 1142: No, nymphets aren't good enough for Endymion, ellauri241.html on line 1155: From the clear moon, the trees, and coming madness. ellauri241.html on line 1157: 'Twas far too strange, and wonderful for sadness; ellauri241.html on line 1164: Thru ruby columns, fantastic bridge, flood of slime on a ridge. ellauri241.html on line 1169: Ah, this feels good, push deeper still! ellauri241.html on line 1223: To doff thy shepherd vest, and woo thy midriff fresh leaves! ellauri241.html on line 1235: These toying hands and kiss their smooth abscess? ellauri241.html on line 1255: (I am referring to your boobs of course) ellauri241.html on line 1262: His poor testicles beat ellauri241.html on line 1311: What a melancholy thought: O he had swoon'd ellauri241.html on line 1322: He stept upon his shepherd throne: the look ellauri241.html on line 1323: Of his white palace, its cozy breakfast nook, ellauri241.html on line 1325: Each tender maiden whom he used to fook. ellauri241.html on line 1356: The best-looking geese, dammit! Not fair! ellauri241.html on line 1365: To the poor patient oyster, where it sleeps ellauri241.html on line 1370: A moon-beam to the deep, deep water-world, ellauri241.html on line 1374: Poor Cynthia greeted him, and poured her Pepsi Light ellauri241.html on line 1380: To taste the gentle moon, and freshening lozenges, ellauri241.html on line 1381: Lashed from the crystal roof by fishes' tails. ellauri241.html on line 1400: In ponderous stone, developing the mood ellauri241.html on line 1404: Of nameless cookie monster. ellauri241.html on line 1406: “What is there in thee, Moon! that thou shouldst move ellauri241.html on line 1410: (There follows a mile-long howl to the moon. ellauri241.html on line 1415: And a dotsized fly looked enormously like a whale. ellauri241.html on line 1431: He rose: he grasp'd his stool, 'twas still warm, ellauri241.html on line 1437: Sleep will come smoothly to my weary brow. ellauri241.html on line 1445: That writhes about the roots of Sicily: ellauri241.html on line 1450: Where through some sucking pool I will be hurl'd ellauri241.html on line 1456: For I no more shall wither, droop, and pine. ellauri241.html on line 1472: Until the gods through heaven's blue look out!— ellauri241.html on line 1478: Of happiness! ye on my stubble droop, ellauri241.html on line 1479: But never may be shaved. I must stoop ellauri241.html on line 1480: My head, and kiss death's foot. ellauri241.html on line 1489: He was a poor fisherman from 1000 years back, ellauri241.html on line 1505: to catch Scylla, but she was too quick. ellauri241.html on line 1507: She took me like a child of suckling time! ellauri241.html on line 1512: I sought for her smooth arms and lips, to slake ellauri241.html on line 1520: I fled three days—when lo! before me stood ellauri241.html on line 1522: “Ha! ha! Sir Dainty! Sea-flirt! Tried to fool me? ellauri241.html on line 1526: Eternally away from thee all bloom ellauri241.html on line 1534: Adieu, sweet love, have a good one!” ellauri241.html on line 1538: I look'd—'twas Scylla! Cursed, cursed Circe! ellauri241.html on line 1547: I left poor Scylla in a niche and fled. ellauri241.html on line 1561: —“Look here!” the old-timer replied, ellauri241.html on line 1579: What fun! A groovy time was had by all. ellauri241.html on line 1581: The immortals all shook hands and fins with the duck: ellauri241.html on line 1593: and the same to you my impatient readers too! ellauri241.html on line 1598: For one this weak to venture his poor verse ellauri241.html on line 1609: Here the door bursts open and more celebs butt in: ellauri241.html on line 1615: Oh no, this was just too much for Endymion. ellauri241.html on line 1620: It's goodnight for Dabbler Duck. Until he hears ellauri241.html on line 1621: His moon-faced fancy calling him: ellauri241.html on line 1627: Book 4 ellauri241.html on line 1631: The speaker's introduction at the beginning of Book 4 is significantly shorter than in the previous three books. He speaks to his muse of his native land whose great days are now over as anyone can tell from Endymion. The shepherd-prince overhears a distressed Indian Maiden who longs for someone to love. Endymion finds himself instantly smitten with the Maiden. He is desperately conflicted because he now appears to be in love with the three women Cynthia, Diana, and the Indian Maiden. ellauri241.html on line 1635: Endymion has an intense love for the goddess of his dreams but he professes his love to the Indian Maiden. He believes that his declaration of love seals his death and he asks for the goddess to sing a song to him so he can die peacefully. Within her song is the story of how she ended up wandering the forest alone. She says that she joined the god Bacchus and his cult of followers and traveled across countries. She witnessed people of multiple nations fall to Bacchus and decided to flee on her own. The Maiden ended up in the woods where she and Endymion have met. ellauri241.html on line 1637: Endymion declares that he will let go of the possibility of immortality so that he can love and adore the Maiden instead. The god Mercury appears and strikes the ground with his magic wand. Winged horses arrive to fly Endymion and the Indian Maiden into the sky where the shepherd-prince dreams that he is in Olympus which is the sanctuary of the gods. He is conflicted when he suddenly sees Diana who is also known as Phoebe and she looms over him. Endymion looks over at the sleeping Indian Maiden and "could not help but kiss her: then he grew / Awhile forgetful of all beauty save / Young Phoebe's, golden hair'd; and so 'gan crave Forgiveness." Once again he looks at the Maiden with adoration, but Phoebe begins to fade away, and he protests in panic. The noise awakens the sleeping Maiden next to him. In this moment Endymion chooses to abandon Diana and immortality as he professes to the Maid, "I love thee! and my days can never last. I always love the one that is readily available, she is the best." They soar through the sky and the Indian Maiden grows pale and suddenly vanishes before Endymion's eyes. Ow fuck! He cries out in surprise and grief as he finds himself alone yet again. ellauri241.html on line 1639: The Maiden reappears to the shepherd-prince as he returns to earth. Endymion is overcome with relief and joy and says that he has wasted too long searching for nothing but a dream and wants to start a life with the Maiden. She tells him that they cannot be together because he is forbidden to her. They wander through the forest and are quiet and somber until Endymion sees his sister Peona in the distance. They rush together and embrace. Peona implores Endymion to "weep not so" and "sigh no more" for the Indian Maiden can be his queen of Latmos. Endymion responds that "a hermit young, [he will] live in mossy cave" but Peona can visit him regularly. The resigned shepherd-prince leaves behind a confused Peona and Maiden and visits the altar of Diana to "bid adieu / To her for the last time." Peona and the Indian Maiden arrive. Endymion watches in stunned disbelief as the Indian Maiden transforms into his beloved Diana. It is revealed that Cynthia, Diana, and the Indian Maiden are the same woman. Actually Peona too! For all practical purposes, all women are the same: one hole up front and two more in the pants. Endymion swoons and after "three swiftest kisses" they vanish together leaving Peona who walks home in wonderment. ellauri241.html on line 1643: Endymion shows penile growth in Book 4 in the sense that he understands that there is value and beauty in mortal love but he has not truly learned how to live a blissful existence without the love of a beautiful (wo)man. Endymion, Adonis, Alpheus, and Glaucus are subject to a life of isolation and impotence without the presence of their beloved. Never mind, much worse is impotence in their presence! ellauri242.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri242.html on line 47: Taistoon, taistoon miehet uljahat. ellauri242.html on line 66: Miten noi kirjailijaspuget jaxoivat kaiket päivät istuxia Hansassa? Se oli kuin joku viinanhajuinen avokonttori. Ja mixi koko aika pitää olla kännissä? Jotta izekritiikki saadaan vaiennetuxi. Amokissa Jorma sanoo mielipiteenään että Saarikosken Kirje vaimolleni oli hyvä kirja. Jorma ruikkasi 1. tyttöystävänsä Veijan kerrasta paxuxi ja karkasi merille. Ei vetänyt ulos kyllin ripeästi. Vaimonsa Sinikan siellä Jorma oli turvonnut ja kova. Hannu Salama kiskoi kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Krapula-aamuina oli kaverien kunto kyllä surkea. Kirjan nimi Amok saattaa viitata Amos Anderssoniin, sillä Hoblan talo näkyi Hansan ikkunasta. ellauri242.html on line 72: Jorma Ojaharju kertoo, että Alexis Kivi varasti Kalvean immen tarinan Oehlenschlägeriltä. Siis minkä tarinan ja keltä? ellauri242.html on line 74: Kalvea impi oli Tea Istan ensimmäinen rooli. Tea Ista on ristikoista kohta hävinnyt. Uransa Kansallisteatterissa Tea Ista aloitti jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan, kevätpuolella 1954, kun Wilho Ilmari kysyi häntä avustajaksi. ellauri242.html on line 76: "Neiti Ista, minä ohjaan nyt Kansallisteatteriin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Otan siihen mukaan kalvean immen tarinan. Voisitteko te olla kalvea impi? Kyllä kiitos, sanoin." Näytelmä esitettiin suurella näyttämöllä. Siinä Aapo kertoo jouluaattona Impivaarassa tarinaa kalveasta immestä, vuoreen suljetusta ritarista ja rakastavasta parista. ellauri242.html on line 78: "Istuin tarinan hirviön kanssa näyttämön takana. Nojasin pitkässä valkeassa puvussani vuoren kupeeseen ja odotin vuoroani astua näyttämölle. Se tuntui upealta. Sain siinä kaikki seitsemän veljestä. Tauno Palo oli Juhani, Tarmo Manni muistaakseni Aapo, Pentti Siimes oli hännänhuippu Eero. Mukana olivat jossain rooleissa myös Ekke Hämäläinen, Holger Salin ja Martti Romppanen ja Oke Tuuri. Meitä oli mahtava kaarti painimassa lavalla!" Pia Hattara sanoi, että olet niin nuori, Sinulla on pitkä ura edessä ja toinen takana. ellauri242.html on line 80: Tea Ista harjoittelee parhaillaan (2009) uutta roolia näytelmään Puhdistus, jonka ensi-ilta on helmikuussa. Näyttelijä Tea Ista kuoli 20. helmikuuta 2014 Puolarmetsän sairaalassa Espoossa 81-vuotiaana. ellauri242.html on line 87: Epäonnistuneiden näyttelijäntöiden ja lakiopintojen jälkeen hän matkusteli Euroopassa 1805–1809. Saksassa hän tutustui runoilijoista Goetheen ja Ludwig Tieckiin ja Ranskassa rouva Staëlin luona muun muassa Benjamin Constantiniin. Ranskasta hän päätyi Italiaan, josta palasi 1809 Tanskaan. ellauri242.html on line 115: Takaseinällä toosa jota merestä noussut Krista Kosonen vahingossa jakoi Olavi Pyhää kannattaneille roistokytille. ellauri242.html on line 122: Jonk' ompi itse Roomaan maine mennyt. ellauri242.html on line 146: Ja mitä merkitsee tuo toosa ellauri242.html on line 150: On toosa. ellauri242.html on line 152: Sekö Kososkan on toosa? ellauri242.html on line 170: Sodan jälkeisinä vuosina kirjailija osallistui juutalaista alkuperää olevien kirjailijoiden vainoon "kosmopoliittien vastaisen kampanjan" ja juutalaisten antifasistisen komitean tapauksen yhteydessä. Tästä syystä hän joutui häpeään liennytyxen vuosina - kirjailijat ja 60-lukulaiset moittivat kirjailijaa stalinismista ja uskollisuudesta "persoonallisuuskultille". ellauri242.html on line 174: Ulkomaiset tutkijat arvioivat jyrkästi Perventsevin työn ideologista suuntausta (esimerkiksi vuoden 1951 näytelmää Nuorempi kumppani kutsuttiin "sylkiseksi panokseksi taistelussa kosmopoliittisuutta vastaan"). Neuvostoliiton kritiikki on 1960-luvulta lähtien toistuvasti korostanut "persoonallisuuskultin jälkiä", erityisesti Perventsevin näytelmissä ja käsikirjoituksissa ("Eteläsolmu", "Kolmas vaikutus" jne.). ellauri242.html on line 178: Perventsevin romaanissa "Kunnia nuorelta iältä" (1948) Adzhimushkayn louhosten puolustamisen teema kosketettiin ensimmäisen kerran.. Yksi kirjan hahmoista, Arseniy Afanasiev, kertoo olleensa louhosten puolustajain jäsen. "Toukokuusta kesäkuun viidenteentoista päivään he istuivat. Viisitoista tuhatta ihmistä... He romahtivat meidät kivillä, muurittivat uloskäynnit. Kivet imettiin, vettä ei ollut... Siellä kolme lasten hautausmaata jäi louhoksiin... Ja sitten niistä päästettiin savua ja sitten kaasua... kaasua... Kolmesataa ihmistä lähti, lähti tiehensä. Viidestätoista tuhannesta kolmesataa!" Yksi ensimmäisistä joka mainitsi tämän sodanaikaisen tragedian oli Perventsev. ellauri242.html on line 184: Toukokuussa 1942 tappion jälkeen "Hunting for Bustards" (sax. Trappenjagd) -operaatiossa Kerchiä puolustavat Krimin rintaman yksiköt oli pakko evakuoida Tamanin niemimaalle. Evakuoinnin käsiteltyä 51. armeijan ryhmää johti Krimin rintaman päämajan sotilaskoulutusosaston päällikkö eversti Pavlo Yagunov . 14. toukokuutahänet nimitetään tähän tehtävään ja hän alkaa samana päivänä muodostaa erillisiä pataljooneja ja iskuryhmiä reservin henkilöstöstä. Näihin yksiköihin kuuluivat reservin komentajat ja sotilashenkilöstö, 1. rintaman reservirykmentin henkilökunta, useita satoja sotakoulujen kadetteja, NKVD:n 276. kiväärirykmentin taistelijat ja komentajat, 95. rajarykmentti - ensimmäinen ja toinen pataljoona ottivat vastaan asemat pohjoiseen. Myös peitto-osastoissa oli sotilaita eri yksiköistä ja rintaman yksiköistä, joita 13.5. alkoi esiintyä louhoksissa. Iltapäivällä 14. toukokuuta peitto-osastolla oli yli 4 000 henkilöä, yksityiset yritykset olivat puhtaasti komentajien. Nuori luutnantti S.S. Shaidurov kirjoitti muistelmissaan, että reservin komentohenkilökunta oli lähes täysin aseeton. Kaupungista lähteneiden sotilaiden ja Kerchin asukkaiden kustannuksella peittoryhmä kasvoi useisiin tuhansiin, Suuriin katakombeihin piiloutui vainottuja kristittyjä yli 10 000 ja pienissä kyykki noin 3 000. Katakombivaruskuntia johtivat Jagunov ja M. G. Povazhny. ellauri242.html on line 186: Jagunovin osasto otti ensimmäisen taistelun 14. toukokuuta lähellä Kydirlezin kylää - saksalaiset joukot menivät nopeasti Adzhi-Mushkaihin ohittaen naureskellen hajallaan olevat neuvostojoukot, jotka olivat vetäytymässä asemistaan Bagerovosta; puolustusyksikkö, jossa oli osia 157. jalkaväkidivisioonasta, onnistui pysäyttämään ja työntämään takaisin Saksan joukot tuhoten kokonaista 3 panssarivaunua. ellauri242.html on line 194: Toukokuun 21. päivän kivilouhoksissa pidetyn hälisevän kokouksen jälkeen tehtiin päätös "Adzhimushkain kivilouhosten puolustusosaston perustamisesta", nim. "Stalinin mukaan nimetystä Adzhimushkain kivilouhoksen puolustusrykmentistä". Eri lähteiden mukaan yksikön henkilöstö oli tuolloin 5 000 - 15 000 ihmistä, luotiin erilaisia palveluja - sotilastuomioistuimen piirakkakokki Andrii Pirogov nimitettiin elintarvikeosaston päälliköksi (ennen sitä hän toimi elintarvikepäällikkönä nälkäisessä 51. armeijassa, mutta joutui vangiksi piirakoiden muilutuxesta syyskuussa 1942). Samanlaisia vastustussoluja, vaikkakaan ei niin pitkäkestoisia, oli myös Bykovskessa, Vergopolskessa - jopa 16 miestä. 3 päivän kuluttua he liittyivät 27 taistelijan divisioonaan, joka saapui rientomarssia 1,5 kuukaudessa ja kykki Didushevin louhoksissa. Bulganakskyissä kivilouhokset - 3 km Adzhi-Mushkaista - surmasivat elokuuhun mennessä useita kymmeniä sotilaita 510. erillisestä ilmatorjuntatykistidivisioonasta ja 396. kivääridivisioonan lääkintä- ja terveyspataljoonasta, ennen kaikkea luutnantti M. V. Svetlosanovin ja vanhemman poliittisen insinöörin V. S. Gogitidze. Lokakuun viimeisiin päiviin saakka natsit siivosivat Voikovin mukaan nimetyn tehtaan maanalaisia yhteyskäytäviä löytäen ja tuhoten lisää trappeja. ellauri242.html on line 207: Neuvostoliiton S. A. Jermakovin sotilasryhmät lähtivät Pienistä kivilouhoksista 14. ja 17. elokuuta; joidenkin tietojen mukaan everstiluutnantti Yermakov itse kuoli lahden rannalla, ja pataljoonakomissaari Semenov vangittiin. ellauri242.html on line 221: Krimin silta (Крымский мост, Krymski most) eli Kertšinsalmen silta (Керченский мост, Kertšenski most) on Kertšinsalmen ylittävä silta, joka yhdistää Krimin niemimaan Venäjään. Se on Euroopan pisin silta, ja se koostuu rinnakkaisista rata- ja maantiesilloista. Silta rakennettiin sen jälkeen, kun Venäjä oli vuonna 2014 miehittänyt Ukrainalle kuuluvan Krimin. Silta valmistui vuonna 2018. Sillan itäpää on Tamanin niemimaalla ja länsipää Krimillä Kertšin niemimaalla Kertšin kaupungin luona. Sillan avajaisissa toukokuussa 2018 Venäjän presidentti Vladimir Putin ajoi sillan yli kuorma-autolla. Euroopan unioni, Ukraina ja Yhdysvallat tuomitsivat sillan avaamisen. ellauri242.html on line 231: Ukrainalaisilta lipsahti neuvostovalmisteinen ohjuxentorjuntaohjus epähuomiossa polakkien puolelle ja surmasi pari polakkia. 3. maailmansota oli lähellä. Alkusäikähdyxestä selvittyä Nato päätti nopeasti ettei se ollut lennähtänyt ryssistä. Ukrainan standup-koomikko väitti kivrnkovaan että kylläpäs. Seuraavana päivänä se oli kuullut kunniansa ja perui sanansa. Hizi voidaan antaa rahaa sekä pyssyjä, muttei me sentään maailmansotaa aloiteta jonkun pellen takia. ellauri242.html on line 245: Aleksandra Mihailovna Kollontai (ven. Алекса́ндра Миха́йловна Коллонта́й, o.s. Domontovitš, ven. Домонто́вич; 31. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1872 Pietari – 9. maaliskuuta 1952 Moskova) oli venäläinen marxilainen kirjailija, feministi ja diplomaatti. Hänestä tuli maailman ensimmäinen naispuolinen diplomaattiedustaja vuonna 1923, kun hänet nimitettiin Neuvostoliiton edustajaksi Osloon. Kollontai oli Neuvostoliiton täysivaltainen edustaja (vuodesta 1943 suurlähettiläs) Tukholmassa vuosina 1930–1945, missä asemassa hän toimi välittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton rauhantunnusteluissa vuosina 1940 ja 1944. ellauri242.html on line 249: Päästyään eroon pikkuserkusta Aleksandra Kollontai ryhtyi kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi ja vallankumoukselliseksi. Hän oli kommunistinen feministi ja näki, että vain kommunismi voisi vapauttaa naiset. Vuonna 1898 hän matkusti Zürichiin Sveitsiin opiskelemaan. Palattuaan 1903 hän kirjoitti tutkimuksen Suomen työläisten elämästä. Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen hajottua menševikeiksi Juli Martovin johdolla ja bolševikeiksi Vladimir Leninin johdolla 1903, Kollontai ei myötäillyt kumpaakaan osapuolta. Bolševikkeihin hän suhtautui epäluuloisesti ja liittyi viimein menševikkeihin. ellauri242.html on line 256: Stalinin saatua vallan hän (kuka? Leninkö?) nimitti Kollontain ulkomaille diplomaatiksi – Kollontai oli uranuurtaja: ensimmäinen nainen suurlähettiläänä koko maailmassa. Hänet nimitettiin ensin kauppa- ja diplomaattiedustajaksi Norjaan (1923–1926), sitten Meksikoon (1926–1927), josta palasi Norjaan 1927–1930). Vuonna 1930 hän sai siirron Tukholmaan, jossa toimi vuoteen 1945 asti. Hän oli myös mukana Neuvostoliiton lähettämässä edustajistossa YK:n perustamisessa. Ulkomailla hänellä ei ollut vaikutusvaltaa Neuvostoliiton sisäisiin asioihin. Hän toimi diplomaattisena välittäjänä maissa, joiden kautta Neuvostoliitto pystyi hankkimaan tarvitsemiaan kriittisiä tuotteita, esimerkiksi toisen maailmansodan aikana ruozalaisia SKF:n kuulalaakereita, joiden päävientikohde oli Saksa. Ulkomaantyönsä ansiosta hän säilyi yhtenä harvoista vanhoista bolševikkijohtajista sivussa Stalinin puhdistuksista ja teloituksista. Vuonna 1945 Kollontai sairastui ja palasi Neuvostoliittoon. Hän kuoli vuonna 1952. Silloin isä aurinkoinenkin oli jo kalkkiviivoilla. ellauri242.html on line 272: Tyyne Leivo suoritti keskikoulun 1918 Helsingin uudessa tyttökoulussa. Hän opiskeli vuosina 1925–1929 Kansalaiskorkeakoulussa tähdäten sanomalehtitutkintoon mutta ei saattanut tutkintoa valmiiksi. Hän meni vuonna 1937 naimisiin Bror Nils Larssonin kanssa. ellauri243.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri243.html on line 52: Herlinin sanomien tiedeuskontoliite Tiede (ei enää 2000) ylittää entisetkin perseilyennätyxensä julkaisemalla jonkun 1992 syntyneen talous"tutkija" juipin haastattelun jossa kaveri ihan kylmän rauhallisesti sanoo ettei tuloeroille ole mitään perusteluja mutta ei hän kuitenkaan vastusta tuloeroja. Voi helvetti. Heitin plärän kierrätyxeen samantien. Tällästäkö myydään "tieteen" nimellä? Tällänen pseudotiede on tämän päivän uskonto, ihan sama onko se oikein vaiko vasein kunhan se edistää Herliniä suosivia tuloeroja. ellauri243.html on line 84: Kunnottomat paskiaiset (engl. Inglourious Basterds, tahallinen väärinkirjoitus nimelle Ignominious Bastards) on vuonna 2009 ensi-iltansa saanut Quentin Tarantinon käsikirjoittama ja ohjaama mustan huumorin sävyttämä sotaelokuva. Sen pääosissa esiintyvät Brad Pitt (goy), Christoph Waltz (goy), Michael Fassbender (goy), Eli Roth (Jew), Diane Kruger (goy), Daniel Brühl (goy), Til Schweiger (goy) ja Mélanie Laurent (Jew). Elokuva kertoo vaihtoehtoiseen historiaan perustuvan tarinan kahdesta salajuonesta, joilla oli tarkoitus salamurhata natsi-Saksan poliittiset johtajat. Toisen suunnittelee nuori ranskanjuutalainen elokuvateatterin omistaja (Laurent), ja toisen luutnantti Aldo Rainen (Pitt, vilket träffande namn) johtama amerikanjuutalaisista sotilaista koostuva ryhmä. Sakemannit oli natohenkisinä mukana tätä leffaa tekemässä into piukeena, samalla periaatteella mätkimässä "nazeja" kuin nato paraikaa mätkii "putinisteja". Huvittavinta koko jutussa on että ukrainalaiset ovat ryssille samaan aikaan lyhyesti nazeja. ellauri243.html on line 86: Tarantino kirjoitti elokuvan käsikirjoituksen vuonna 1998, mutta kamppailtuaan lopetuksen kanssa, hän päätti lykätä kuvauksia ja ohjata kaksiosaisen elokuvan Kill Bill. Ohjattuaan elokuvan Grindhouse: Death Proof (2007), Tarantino jatkoi Kunnottomien paskiaisten työstämistä. Elokuvan kuvaukset alkoivat lokakuussa 2008, ja se kuvattiin Saksassa ja Ranskassa 75 miljoonan dollarin budjetilla. Kunnottomat paskiaset sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla 20. toukokuuta 2009. Se ilmestyi elokuvateattereihin elo–syyskuussa 2009 Yhdysvalloissa ja Euroopassa. ellauri243.html on line 88: Elokuva oli kaupallinen menestys ja se tuotti 321 miljoonaa dollaria lipputuloja maailmanlaajuisesti. Se sai monia palkintoja ja ehdokkuuksia mukaan lukien kahdeksan Oscar-ehdokkuutta muun muassa parhaasta elokuvasta, ohjauksesta ja alkuperäisestä käsikirjoituksesta. Waltz voitti Hans Landan roolistaan parhaan miespääosan palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla, sekä parhaan miessivuosan Oscar-, Bafta-, SAG- ja Golden Globe -palkinnot. ellauri243.html on line 90: Vuonna 2016 kunnottomat kriitikkopaskiaiset äänestivät Kunnottomat paskiaiset BBC:n kyselyssä tämän vuosisadan sadan parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijapaskiaista eri puolilta maailmaa. ellauri243.html on line 96: Anne Frank-lookalike Shosanna hoitaa elokuvateatteria Pariisissa valehenkilöllisyyden turvin. Hän tapaa saksalais-suomalaisen tarkka-ampujan Simo Häyhän (Fredrik Stollen), joka kaatoi 250 vihollista yhden taistelun aikana. Häyhän on määrä esittää izeään nazien propagandaelokuvassa Stolz der Nation (Kansakunnan ylpeys). Shosannaan sen jutkutaustasta tietämättä ihastunut Häyhä vakuuttaa (? taivuttaa) Joe Goebbelsin siirtämään elokuvan ensi-illan Shosannan elokuvateatteriin. Shosanna suunnittelee rakastajansa Marcelin (pätkän ranskalaisvahvistus, yhtä merkittävä kontribuutio kuin sammakoilla viime sodassa) kanssa ensi-iltaan osallistuvien natsijohtajien tappamista sytyttämällä teatterin tuleen. Meneehän siinä mukana muutama sata pahaa-aavistamattomia ydinsaxalaisia, mutta väliäkö hällä, koko Saxan kansahan on yhtä syyllinen. Inter arma silent leges! Ihan sama tematiikka muuten kuin Dan Steinbockin Andromeedassa. Vittu onnää tosi mieltä nostattavia juttuja, etten sano kääntäviä. ellauri243.html on line 98: Shosannan tietämättä brittien tiedustelujoukkojen luutnantti Albert Highcock suunnittelee iskua ensi-iltaan Paskiaisten kanssa. Hicock menee tavernaan Paskiaisten Hugo Stiglitzin (onko tämä valenobelisti Josephin heimoveli?) ja Wilhelm Wickin kanssa tapaamaan saksalaista elokuvatähteä Bridget von Hammersmithiä, joka työskentelee peitetehtävissä brittiläisille. Hicox herättää Gestapo-majuri Dieter Hällströmin huomion oudolla brittikorostuksellaan. Lopulta hänen peiteroolinsa paljastuu, kun hän tilaa kolme juomaa viittoen englantilaisittain (peukalo ja pikkusormi alhaalla). Hellstrom huomaa erheen, sillä saksalainen viittoo ”kolme” peukalolla, etusormella ja keskisormella. Paljastuttuaan Paskiaiset avaavat tulen, ja vain Von Hammersmith selviää elossa. Kaikki paskiaiset kuolevat. Landa tutkii tavernaa ja löytää Hammersmithin toisen kengän ja lautasliinan, jossa on tämän nimikirjoitus. So what? Kuka Landa sitäpaizi? ellauri243.html on line 100: Paskiaisista Raine, Donny Donowitz ja Omar Ulmer (kaikki vainajia) soluttautuvat ensi-iltaan Marxin veljesten valeasuissa esittäen italialaisia, toivoen etteivät toistaidottomat saksalaiset huomaisi heitä. Landa puhuu kuitenkin italiaa sujuvasti (opittuaan sitä Dan Steinbockin kirjan lopusta) ja juttelee hetken Paskiasten kanssa siansaxaa (pig latin) ennen kuin lähettää Donowitzin ja Ulmerin paikoilleen. Landa vie Hammersmithin sivuun ja varmistuttuaan kengän kuuluvan Hammersmarkille kokeilemalla sitä kaikkien läsnäolevien naisten jalkaan hän kuristaa tämän kuoliaaksi. Raine ja yksi hänen miehistään, ukrainalais-amerikkalainen Smithson Utivich, otetaan vangiksi, mutta Landa kertoo antavansa verilöylyn edetä "normaalisti" kiitoxexi Hammersmithin lähes koskemattomuudesta. ellauri243.html on line 102: Elokuvan aikana Häyhä meni projektorihuoneeseen tapaamaan Shosannaa. Kun Shosanna torjuu hänen iskuyrityksensä, hän muuttuu aggressiiviseksi. Shosanna teeskentelee myöntyvänsä ja ottaa sitten esiin pistoolin käsilaukustaan ja ampuu häntä. Kuolettavasti rakastunut Häyhä ottaa esiin oman "pistoolinsa" ja "ampuu" sillä Shosannaa. Elokuvan kohokohdassa siihen leikattu pätkä Shosannasta Häyhän alla kertoo yleisön kuolevan kohta juutalaisten käsissä. (Vizi mixi pahisten pitää aina pitää taukoa kertoaxeen uhreilleen että ne kohta tapetaan? Tappaisivat heti niin ei tulisi ikäviä takaiskuja.) Elokuvasalin ovet lukinnut Marcel sytyttää kasan palavaa nitraattifilmiä tuleen valkokankaan takana. Ulmer ja Donowitz murtautuvat Hitlerin ja Goebbelsin aitioon ja tappavat heidät. (Joo tää raina on vaihtoehtoista totuutta, oikeasti siinä kävi toisinpäin! Hitler ja Goebbels ampuivat mongertavat maahantunkeutujat lakoon saxalaisvalmisteisilla tarkkuuspistooleilla.) He ampuvat yleisön joukkoon konepistooleillaan, kunnes heidän pomminsa räjähtävät. Landa ja hänen radistinsa ajavat Rainen ja Utivichin kuin lampaat liittoutuneiden alueelle ja antautuvat heille ojassa. Aktin jälkeen Raine ampuu reilun pelin hengessä radistin ja kaivertaa hakaristin Landan otsaan. Lopuksi Quentin ilmestyy ruutuun ja toteaa: »Tämä on luultavasti mestariteokseni.» Juonipaljastukset päättyvät tähän. No mitä muuta siinä sitten tapahtuu? Eikös tässä ollut yhden illan märkien kaatioiden tarpeixi? ellauri243.html on line 111: Kylen omaelämäkerta, "Amerikkalainen sala-ampuja: Amerikan tappavimman sala-ampujan elämäntarina", julkaistiin tammikuussa 2012. Kaksi vuotta myöhemmin "American Sniper", elokuvasovitus hänen kirjaansa, jonka ohjasi Clint Eastwood ja jossa näytteli Bradley Cooper, teki kansallisen sensaation. Kyle esiintyi Conan O'Brienin keskusteluohjelmassa ja NBC:n tosi-tv-ohjelmassa "Tähdet ansaizevat raitoja". 10 vuoden palveluksen jälkeen Kyle jätti armeijan pelastaakseen avioliittonsa. Hänet erotettiin kunniallisesti vuonna 2009 ja hän sai yhden Hopeatähden ja neljä Pronssitähtimitalia V-mäisellä laitteilla urheudesta. Hänen kokonaistuloxensa oli 150 varmaa raatoa 10v aikana. Häyhä ja Stollen nauraisivat sille kämmeniinsä. ellauri243.html on line 124: Dale Brown oli Amerikan paras militaristikynäilijä 2010-luvulla. Hauska nähdä vaihteexi miten pahisten kantapeikkojen juoni onnistuu without a glitch, ja tyhmät CIA ja FBI äijät niitetään lakoon kuin timoteit. We serve the true republic, not the false democracy. When were the good and brave ever in the majority, asks Henry David Thoreau. Never, answers Frans de Waal, for the majority is just apes like us. ellauri243.html on line 135: Nevada is home to a number of federal reservations and colonies. The major tribes are the Washouts, Northern Paiute, Southern Paiute, and Western Shoeshines. Many have been hit disproportionately hard by the coronavirus and may have pre-existing health conditions or live in remote areas with limited access to medical care. In the Reno-Sparks Indian Colony, a clever color-coded card system was set up for people to signal from their windows for help with a health issue, food shortage, or other problem. ellauri243.html on line 137: Compared with other U.S. races, American Indians have a life expectancy that is shorter than five years. The suicide rate among American Indian youth is 2.5 times higher than among youth in the rest of the country. American Indians are 2.5 times more likely to experience violent crimes than the national average, and more than four out of five American Indian women will experience parking meter violation in their lifetimes. Holy shit, these issues can be seen as symptoms of several larger issues, including access to social services, educational opportunities, nutritional food, and health care, and just plain old laziness and stupidity. Property rights pose more significant problems, insomuch as residents who don’t have deeds to the land on which they live struggle to build credit, which throws a significant barrier in front of upward mobility. Meanwhile, tribal lands are tough sells for franchises and other commercial developers that would bring jobs to reservations, as these companies are often resistant to negotiating contract terms under tribal law. So it's really all their own fault, them not playing along with good old free enterprise and private property! ellauri243.html on line 141: No joo, sevverran punanahoista. Takaisin valkonaamoihin. Tallish Bradleyn iskällä Patrick kenzulla on tietokone päässä, sillä se on Air Forcen koekaniini. Näyttää hölmöltä mutta toimii kuin junan vessa paizi milloin pitää käydä vessassa, silloin lyö päänsä helposti ovenpieleen. Kenzun alkkis tyttöystävä ejektoitui pommikoneesta putinistien ammuttua sen alas Arabianmeren yllä. Nyt on kenzun vuoro ejektoitua wackoon alkkixeen. Hei onxtää jo 3. maailmansota jo vai vasta 2. sisällissota jenkeissä? ellauri243.html on line 143: Kun häly käy Brad sonnustautuu battle-leninkiin ja huomioliiveihin. Jalassa on mustat nahka combat boots. Batman ja Robin säntäävät batmobiiliin jona toimii Jeep Patriot. One of the most amazing battle machines ever built. ellauri243.html on line 149: Battle Mountain emerged from the horrific tragedy of the American Holocaust to become the center of American air-breathing strategic combat operations. All of America's surviving heavy bombers, intelligence-gathering planes, and airborne command posts wre relocated to Battle Mountain, and a fleet of long-range unmanned combat aircraft began to grow there. The base even a staging area for America's fleet of manned and unmanned spaceplanes-aircraft that could take off became and land like conventional aircraft but boost themselves into low Earth orbit. ellauri243.html on line 151: Even during the deep global economic recession that began in 2008, Battle Mountain grew, although the community around it barely noticed. Because of its isolation and dirt-low cost of living, many bases around the world were closed and relocated to Battle Mountain. Soon Battle Mountain Air Reserve Base became JAB (Joint Air Base) Battle Mountain, hosting hot air units from all the military services, the Air Reserve Forces, the Central Intelligence Agency, and even the Space Defense Force and the Death Planet. ellauri243.html on line 161: Two clicheed beefy thick-necked high school boys, followed by the statutory obese wimp, love to serve as volunteer firemen. Maybe we get to see the victims! Beats licking Marina's ice cream cone. The guy with the smaller head could not even read. ellauri243.html on line 171: 1. Anaconda 2. Baloney pony 3. Birdie 4. Bobby 5. Boonga 6. Cack 7. Choad 8. Choda 9. Chode 10. Chopper 11. Cock 12. Crank 13. Custard launcher 14. Dick 15. Dicklet 16. Diddly 17. Dingaling 18. Ding-a-ling 19. Ding-dong 20. Dinger 21. Dingle 22. Dingus 23. Dingy 24. Dink 25. Dinkle 26. Dipstick 27. Dirk 28. Disco stick 29. Dog bone 30. Dong 31. Donger 32. Donkey Kong 33. Doodle 34. Dork 35. Down 36. Fire hose 37. Fuckpole 38. Gherkin 39. Hairy canary 40. Hammer 41. Hot rod 42. Hooter 43. Jade stalk 44. Jamoke 45. Jigger 46. Jimmy 47. Jock 48. Johnson 49. John Thomas 50. Joystick 51. Kielbasa 52. Knob 53. Lad 54. Langer 55. Lingam 56. Love muscle 57. Love stick 58. Love truncheon 59. Machine 60. Master John Goodfellow 61. Male member 62. Manhood 63. Maypole 64. Meat 65. Meat puppet 66. Meat rod 67. Meatstick 68. Meat stick 69. Member 70. Membrum virile 71. Nature’s scythe 72. Old chap 73. One-eyed trouser snake 74. Organ 75. Package 76. Pecker 77. Peen 78. Pee-pee 79. Pee-wee 80. Pego 81. Penis 82. Peter 83. Phallus 84. Pickle 85. Piece 86. Pike 87. Pingas 88. Pink cigar 89. Pintle 90. Pipe 91. Pisser 92. Pizzle 93. Plonker 94. Pork sword 95. Prick 96. Pud 97. Putz 98. P-word 99. Python 100. Ramrod 101. Rape tool 102. Rod 103. Root 104. Rutter 105. Salami 106. Sausage 107. Schlong 108. Schmuck 109. Sex tool 110. Shaft 111. Shlong 112. Shmekl 113. Skin flute 114. Snake 115. Snausage 116. Spitstick 117. Stretcher 118. Swipe 119. Tadger 120. Tagger 121. Tail 122. Tallywacker 123. Tarse 124. Thing 125. Thingy 126. Third leg 127. Todger 128. Tool 129. Trouser monkey 130. Trouser snake 131. Truncheon 132. Tube steak 133. Unit 134. Virile member 135. Wang 136. Weapon 137. Wee-wee 138. Weenie 139. Weeny 140. Whang 141. Wick 142. Widgie 143. Widdler 144. Wiener 145. Willie 146. Willy 147. Wingwang 148. Winkle 149. Winky 150. Yard 151. Ying-yang 152. January Nelson. ellauri243.html on line 177: 1. Addressing the court 2. BJ 3. Bagpiping 4. Basket lunch 5. Beej 6. Blowie 7. Blowing the love whistle 8. Bobbing for apples 9. Bone-lipping 10. Buccal onanism 11. Brentwood hello 12. Charming the snake 13. Climbing the corporate ladder 14. Cock-gobbling 15. Copping a doodle 16. Courting the gay vote 17. Drinking a slurpee 18. Dropping on it 19. Earning your keep 20. Essin’ the dee 21. Face-frosting 22. Fellatio 23. Fluting 24. French abortion 25. Gator mouth 26. Getting a facial 27. Getting a lewinsky 28. Getting a throat culture 29. Getting to the cream filling 30. Giving cone 31. Giving face 32. Giving head 33. Gobbling pork 34. Going down 35. Gumming the root 36. Punching 37. Giving Big Jim and the twins a bath 38. Giving brain 39. Giving head 40. Gum-rooting 41. Gumming the green bean 42. Head job 43. Honkin’ bobo 44. Huffing bone 45. Hummer 46. Interrogating the prisoner 47. Kneeling at the altar 48. Knob job 49. Larking 50. Laying some lip 51. Licking the lollipop 52. Making mouth music 53. Making the blind see 54. Meeting with Mr. One-Eye 55. Mouth-fucking 56. Mouth-holstering the nightstick 57. Mouth-milking 58. Mouth-to-junk resuscitation 59. Opening wide for Dr. Chunky 60. Oral sodomy 61. Peeling the banana 62. Penilingus 63. Piston job 64. Playing pan’s pipes 65. Playing the pink oboe 66. Playing the skin flute 67. Pole-smoking 68. Polishing the trailer hitch 69. Pricknicking 70. Protein milkshake 71. Receiving holy communion 72. Respecting your superiors 73. Sampling the sausage 74. Scooby-snacking 75. Secretarial duties 76. Singing to the choir 77. Skull-buggery 78. Skull-fucking 79. Slobbin’ the knob 80. Smiling at Mr. Winky 81. Smoking the pink pipe 82. Smoking pole 83. Southern France 84. Speaking into the bonophone 85. Speaking low genitals 86. Spit-shining a baseball bat 87. Spraying the tonsils 88. Sucking off 89. Sucky-ducky 90. Suck-starting the Harley 91. Swallowing the baloney pony 92. Sword-wwallowing 93. Taking one’s temp with a meat thermometer 94. Talking into the mic 95. Telling it to the judge 96. Waxing the carrot 97. Worshiping at the altar 98. Wringing it dry 99. Yaffling the yogurt cannon 100. Zipper dinner ellauri243.html on line 184: 1. Panty hamster 2. Mossy cleft 3. Pink taco 4. Snatch 5. Twat 6. Hoo hoo 7. Foo foo 8. Pussy 9. Poon 10. Poony 11. Poontang 12. Lady garden 13. Box 14. Vajayjay 15. Vag 16. Cunt 17. C u next Tuesday 18. Bearded clam 19. Furry taco 20. Tuna taco 21. Fur burger 22. Cream pie 23. Beef curtains 24. Meat curtains 25. Meat sleeve 26. Cooch 27. Coochie 28. Cooter 29. Cooze 30. Coozie 31. Hot box 32. Squeeze box 33. Vertical smile 34. Cha cha 35. Love tunnel 36. Cherry 37. Hair pie 38. Honey pot 39. Beaver 40. Slit 41. Gash 42. Hole 43. Muff 44. Flange 45. Minge 46. Nether regions 47. Lady parts 48. Pink parts 49. Girly bits 50. Private parts 51. Privates 52. Bits 53. Down there 54. Peach 55. Flower 56. Tutu 57. Wee wee 58. Cookie 59. Muffin 60. Cupcake 61. Tweeny 62. Fanny 63. Front butt 64. Peaches and cream 65. January Nelson ellauri243.html on line 188: 1. Barking at the ape 2. Box lunch at the ‘Y’ 3. Breakfast in bed 4. Brushing one’s teeth 5. Carpet-munching 6. Chewing the she-Fat 7. Clam-jousting 8. Clam-lapping 9. Cleaning the fish tank 10. Connie lingus 11. Contacting the aliens 12. Conversing with moses 13. Devil’s kiss 14. Dinner beneath the bridge 15. Doing it the French way 16. Donning the Beard 17. Drinking from the furry cup 18. Eating at the ‘Y’ 19. Eating fur pie 20. Eating out 21. Eating the peach 22. Eating squirrel 23. Eating sushi from the barbershop floor 24. Eating tinned mussels 25. Egg mcmuff 26. Face-fucking 27. Facing the nation 28. Fanny-noshing 29. Fence-painting 30. French-kissing Mr. Lincoln 31. Fuzz sandwich 32. Giving face 33. Gnawing on roast beef 34. Going downstairs for breakfast 35. Going south 36. Gomorrahry 37. Gorilla in the washing machine 38. Growling at the badger 39. Gumming the monster 40. Husband’s supper 41. Kissing between the hips 42. Kissing the wookie 43. Lady braille 44. Lady Semaphore 45. Larking 46. Lapping the gap 47. Lapping the lint trap 48. Lick-a-chick 49. Lickety-slit 50. Licking anchovy 51. Lip service 52. Lip-synching to the fish-fueled jukebox 53. Low-calorie snacking 54. Making mouth music 55. Medicating the hairy paper cut 56. Mopping the vulva 57. Mustache-riding 58. Muff-diving 59. Mumbling in the moss 60. Munching the bearded clam 61. One-man band 62. Oyster-gargling 63. Parting the fuzz 64. Pastrami sandwich 65. Pearl-diving 66. Placating the beaver 67. Playing in the sandbox 68. Playing the hair harmonica 69. Prawn breath 70. Pruning the orchid 71. Pug-noshing 72. Pussy-nibbling 73. Seafood dinner 74. Sipping at the fizzy cup 75. Sitting on a face 76. Slurping at the furry coconut 77. Smoking the fur 78. Sneezing in the basket 79. Spa time For Lady Boner 80. Speaking in tongues 81. Spraying the crops 82. Tackling the Brazilian 83. Talking to the canoe driver 84. Talking to lassie 85. Telephoning the stomach 86. Testing the echo in the love cave 87. Testing the waters 88. Tipping the velvet 89. Tongue-fucking 90. Tonguing the bean 91. Trimming the hedges 92. Velvet buzzsaw 93. Wearing the feed bag 94. Wearing the Sticky Beard 95. Whispering into the wet ear 96. Whispering to Venus 97. Whistling in the dark 98. Worshiping at the altar 99. Yaffling 100. Yodeling in the canyon 101. January Nelson ellauri243.html on line 288: celebrity breakups and celebrity divorces. Hollywood breakups aren’t ellauri243.html on line 290: celebrities are getting divorced?” then you should probably bookmark this. ellauri243.html on line 300: Currently, Saif is happily married to actress Kareena Kapoor. They have two ellauri243.html on line 301: kids, Sara and Ibrahim. Aamir Khan and Reena Dutta They were childhood ellauri243.html on line 303: yahoo.com › news › 17-broken-celebrity When iconic celebrity couples break ellauri243.html on line 328: hasn't let him off the hook: "I still always remind him of when he broke up ellauri243.html on line 348: tämä kaoottinen elämäntapa voi saada julkkikset tarttumaan siihen, mikä ellauri243.html on line 352: Allman. Скрыть Helsinki Google Bing Ilmoita virheestä asetukset Ya.ru К ellauri243.html on line 358: Putinin uskotaan ostaneen väitetylle rakastajattarelleen 120 miljoonan ellauri243.html on line 364: Putinin uskotaan ostaneen väitetylle rakastajattarelleen 120 miljoonan ellauri243.html on line 387: ”halveksii niitä, jotka sotkeutuvat toisten yksityiselämään eroottisine ellauri243.html on line 390: yksityiselämästään. Putinin kerrotaan tokaisseen, että hän ”halveksii niitä, jotka sotkeutuvat toisten yksityiselämään eroottisine ellauri243.html on line 397: miljoona-asunnon Monacosta - Ulkomaat - Ilta-Sanomat is.fi › ulkomaat › art ellauri243.html on line 408: miten Putinin rakastajatar sai miljoona-asunnon Monacosta – Guardian: ellauri243.html on line 442: miljoonaa ruplaa Putinin rakastajatar.. 2022 | ВКонтакте m.vk.com › ellauri243.html on line 444: miljoonaa ruplaa Putinin rakastajatar Alina Kabaevan ellauri243.html on line 445: hyväntekeväisyysrahastoon. 74 miljoonaa on vapaaehtoisia lahjoituksia ja ellauri243.html on line 446: 141 miljoonaa voittoa. Читать ещё! Vuodelle 2021 salaiset sponsorit ellauri243.html on line 447: siirsivät 218,2 miljoonaa ruplaa Putinin rakastajatar Alina Kabaevan ellauri243.html on line 448: hyväntekeväisyysrahastoon. 74 miljoonaa on vapaaehtoisia lahjoituksia ja ellauri243.html on line 449: 141 miljoonaa voittoa. Vuosina 2020 ja 2019 rahasto ei saanut varoja ellauri243.html on line 463: joka kertoo keskittyvänsä talousuutisiin. Valetta! Sen omistaa kansallinen ellauri243.html on line 466: pietarilaiselle DP-sivustolle, joka kertoo keskittyvänsä talousuutisiin. ellauri243.html on line 469: Vladimir Putinin rakastajatar Alina Kabajeva. Googlen tulosten kärkeen ellauri243.html on line 472: Google Bing Сообщить об ошибке Настройки Я.ру. ellauri243.html on line 479: He left the Air Force in 1986, having never seen combat. He looks a little like Diana´s Norwegian husband. Not exactly beefy. ellauri243.html on line 486: It is clear that Dale Brown never expected to be as successful as he has been. This is clear by his killing off of some characters, only to be resurrected in subsequent novels. He originally only intended to write 3 novels for his publisher. Now, 24 books later, he is an accomplished author and his fans are eagerly awaiting his next novel teeming with revenants. ellauri243.html on line 495: Dale Brown is a Scorpio and was born in The Year of the Monkey. Scorpio is one of the most misunderstood signs of the zodiac because of its incredible passion and power. Scorpios are extremely clairvoyant and intuitive. They never show their cards, and their enigmatic nature is what makes them so seductive and beguiling. Scorpio is ruled by Pluto, Mickey Mouse´s dog. ellauri243.html on line 499: His first novel was Flight of the Old Dog and it launched his career. The plot of the book surrounds the mission of Gen. Bradley Elliot. He is testing a unique old bomber and the mission occurs to him to destroy a soviet weapon on site in Soviet Union before it is deployed. The aircraft is called Old Dog and it has to get the team to safety. ellauri243.html on line 501: The book was met with widely positive reviews and it was on the bestsellers list. It is important to note that the original hardcover release of the book did not make the best sellers list. It was only when the publisher sent Brown on a tour of military bases to peddle the paperback release, that it made the list. The highest position was number 4 and it ended up selling over a million copies in the first two weeks. ellauri243.html on line 503: Flight of the Old Dog ended up being book one in an 18 book series. ellauri243.html on line 504: Some people call this series the Paul McLanahan series and others call them the Dreamland series, based on the base in which the books are set. He has been writing this series for over 25 years now. This series is not to be confused with his other series, which is officially titled the Dreamland series and is a collaboration with another author who shall remain nameless. ellauri243.html on line 506: Brown’s books have never made it into movies. The closest they have come is with some of the characters appearing in computer games. When asked the question on his website, he said it would be cool if his books could be made into movies, however he doesn’t have an agent in Hollywood so the chances are low. ellauri243.html on line 508: He hopes to carry on writing books and maybe one will catch a director’s attention. He is working on writing some screenplays based on his books in the hope that he can get a Hollywood agent in the future. ellauri243.html on line 510: Dale Brown is still at the forefront of publishing novels today. He most recent novel, Tiger’s Claw, was released in August 2013. The plot of this book surround President Phoenix, Arizona, who has again slashed the military budget just when China begins to test it’s new domestic missile. ellauri243.html on line 512: America calls upon retired Patrick McLanahan to save the day with the good old bomber planes. It is a classic case of America vs. China, with the hope that World War 3 can be prevented. This has not been very successful so far. Some critics are going so far as to call him one of the saddest military adventure writers in America. ellauri243.html on line 516: Robert Dale Brown is a boxer, who represented Canada at the 1992 Summer Olympics in Barcelona, Spain. There he was stopped in the second round of the light heavyweight division by Germany’s Torsten May. Beginning in 2001, he collaborated with fellow author Jim DeFelice on the Dreamland series of books. Oops, nyt tuli sanottua se mitä ei olisi saanut sanoa. (Lea majalla tyytyväisen näköisenä.) ellauri243.html on line 521: I purchased my first book of your quite by mistake thinking it was Dan Brown. After having read it I was hooked and have purchased all of them and now both of my sons are reading them. Looking forward to many more, please. ellauri243.html on line 525: I am one of your many fans that have thoroughly enjoyed your many books, of which I have been fortunate to collect and read. From what I have read about you, your dedication to your family and to the world of generals is something you must be very proud. ellauri243.html on line 527: Rocky: What book covers the American Hollocost? ellauri243.html on line 532: maverick pilot Patrick McLanahan uncovers disturbing evidence that the Russians are secretly arming their bomber fleet with nuclear warheads. Worse still, he realizes that despite the lessons of 9/11 the USA is still vulnerable to air attack by a determined enemy. But his warnings come too late. A flight of Russian bombers penetrate American airspace and launch devastating nuclear attacks on key airbases. As panic grips the country, McLanahan takes matters into his own hands and slips into Russia without leave with the elite Air Battle Force rapid-response team -- to strike back at the heart of the Russian bomber fleet. Fantastic fiction! ellauri243.html on line 536: Vasta s. 139 tulee vastaan eka very attractive female agent, muuten tää on ollut all male paneelia. Näitä pitäis saada lisää Dale, muuten ei tipu leffadiiliä. Hupaisaa miten toi Brandeisin privacy on johtanut jenkeissä totaaliseen Wild West meininkiin, missä miljuuna eri agentuuria sojottaa yhtä aikaa toisiansa pyssyllä. Ei mitään keinoa selvitä kasan päällimmäisenä ellet ole aivan vitun connected kuten Roope Andorsen, speed dialit erixeen kaikkiin silverbäkkeihin. I bet Roope on näytelmän konna. ellauri243.html on line 538: FBI bird on pitempi kuin Pat ja sen avonainen pusero korostaa nätisti sen tissejä. Se puristaa Pättiä (kädestä) hirmu kovasti. Her job was to bat her eyes and shake her ass at suspects, but sadly, old Pat had lost his sense of touch. But beefy Brad is casting glances at her cleavage. Brad's eyes follow Cassandra's fan as she waddles back across the hangar. He has his seed bags hitched up and his pink torpedo all armed up for rapid deployment. Musta leski Cassandra valmistautuu nielemään sen hook, line and sinker. "Dreamer" January Nelsonia lainataxemme (yllä): get ready for suck-starting the Harley, swallowing the baloney pony, taking her temp with a meat thermometer. ellauri243.html on line 540: Seuraavaxi nähdään kuinka 2 urheaa robopatrioottia, Roger nimisiä molemmat, urheilee etänä romukasassa. Kärzääntyneen pahan syöpäkääryleen DNA on liimautunut robon haarniskaan. Ja sitten tulee luku jonka mottona on "I dont think change is stressful. I think failure is stressful." signed, Bob Stearns! Loppu negatiivisille spiraaleille nyt! Mutta kuka monista Bob Stearnseista on kymysyxessä? ellauri243.html on line 542: Tämmönen Bob Stearns kuoli hiljattain. Robert "Bob" H. Stearns, Columbia, SC * December 9, 1936 + January 5, 2023. Tämä Bob kyllä piti lentokoneista. He had a lifelong love affair with airplanes and flying, owned a half dozen aircraft and enjoyed meeting up with his flying buddies, meticulously restoring vintage aircraft and going to fly-ins. His health eventually clipped his wings, and after that he turned his attention to volunteering at Riverbanks Zoo and nurturing a latent talent for painting, which was discovered after Bob and Marge moved to Stilled Hopes. ellauri243.html on line 552: Bob’s book which is titled” Perhaps a Man Can Change the Stars” is the basis for today’s program. He is a sought after Inspirational Speaker, having spoken in eight countries. He just launched a Nationwide Speaking Tour to share the messages from his book with as many people as he can. ellauri243.html on line 554: Bob´s book is about Perpetual Potential. Inside these pages, you will discover three invaluable lessons that will propel you closer to your true potential. The lessons will serve you well on either of two different, but parallel roads you may travel: The roads towards triumph or tragedy, as well as the roads in between. In 2003 the author, Bob Stearns was on top of the world. He led his company to win the most prestigious business award in the country, the Malcolm Baldrige award. Just five short years later, tragedy struck. Bob´s oldest son Eric was killed while on a study trip abroad in Athens, Greece. Eric was 21 years old at the time and was a junior at Penn State University. Although Eric lost his precious life in Greece, he found something sprawled under the pillars of the Acropolis that many people search for their entire lifetimes. He found inner peace in the knowledge that he could truly be anything he wanted to be, he could do anything he wanted to with his life. In his book "Perhaps a Man Can Change the Stars - Eric's Pursuit of Perpetual Potential", Bob shares with you three life lessons that allowed Eric to understand his true potential. Those same lessons helped Bob and his family deal with Eric´s death. The same lessons had enabled Bob to lead his company to triumph five years earlier. A key take away from the book is that no matter what stage of life you find yourself, you have the potential to explore. You have the potential to utilize and grow the talents and aspirations that you currently have. You have the potential to rekindle old talents that lie dormant, and to allow new talents to blossom. This is true regardless of age, circumstances, and what other people may be telling us. So read, explore and think deeply about how you can apply the three lessons that Bob learned from Eric. Decide for yourself how you can best use them. Indeed, our Potential is Perpetual! ellauri243.html on line 565: "Näitä ääriryhmiä ei ollut olemassa ennen kuin mun vyönkiristysohjelmat tulivat voimaan, Barbie..." "Tietenkin he tekivät, Ken", Barbi tiuskaisi. "Mutta lainvalvontaviranomaiset seurasivat heitä enemmän kuin nykyään. Miten? Lainaamalla biljoonia dollareita, nostamalla veroja tai tulostamalla rahaa, niin." ellauri243.html on line 581: "Herra on puhunut" oli prof. Aamoksen suosikki. Aamos päättää profetiakirjansa viimeiseen näkyyn Herrasta, joka seisoo alttarin vieressä ja käskee tuhota temppelin ja tappaa kaikki ihmiset. Tuomion sanoma - jota opetetaan koko kirjassa - saavuttaa huipentuman tässä viimeisessä luvussa. Pakotietä ei ole. Kaikki, jotka hylkäsivät Herran, tuhotaan. sanoo Herra, sinun Jumalasi. Herra on puhunut. Ugh. (Hyi.) Aamos päättää ankaran tuomion kirjansa tähän viimeiseen toivon sanomaan. Daavidin dynastia palautetaan kirkkaudella ja hän näyttää Herran muille kansoille. Heidän satonsa on runsasta, heidän kaupunkinsa asutetaan uudelleen ja he korjaavat palkkionsa rauhassa. Jumala istuttaa heidät heidän maalleen, jotta he eivät enää koskaan kärsisi menetyksiä. Huomaa, että nämä Aamoksen lupaukset ovat vielä edessä. Herran suu on puhunut (Jes. 1:20, käärien sen:) "Hän täyttää vielä sinun suusi naurulla" (Job 8:21) ellauri243.html on line 594: "Näyttää siltä, että saatamme vihdoin taas saada kunnollisia matuja", toinen upseeri sanoi. "Ne ovat juuri sellaisia, mitä meille kerrottiin." "Joo, ja muistakaa, nää on notmiitä, eli Other Than Mexicans. Jopa Kiinasta ja Aahrikasta. Paizi tää 1 kaveri on ilmiselvä ankeuttaja." ellauri243.html on line 596: "Voi juma, yksikkö kahdeksantoista, sieppasi ryhmän kaksikymmentä", upseeri sanoi radiossa. "Lisäkuljetusta pyydetään." "Näyttää siltä, että saatamme vihdoin taas saada kunnollisia matuja", toinen upseeri sanoi. "Ne ovat juuri sellaisia, mitä meille kerrottiin." "Joo, ja muistakaa, nää on notmiitä, eli Other Than Mexicans. Jopa Kiinasta ja Aahrikasta. Paizi tää 1 kaveri on ilmiselvä ankeuttaja." 20 km kokoontumispaikalle (ei vittu mailiа?) sanoi ankeuttajamatu venäjäxi toisille hoidettuaan pois päiviltä hyvät, pahat sekä rumat. Hui ne onkin putinisteja! ellauri243.html on line 598: Kroisos Pennosen kättely on kalamainen kuin Jaakko Hintikalla. We could still use you in Vegas, my friend, ill use you like Austin's and Bronte's heroines. For something called money. The old gang is together again in the armpit of the world, the good old USA. Kaikki luonnevammasia narsisteja ja/tai psygopaatteja, etenkin FBI:n agentti Jerry Cotton. ellauri243.html on line 613: In 1951 he went into business forming an advertising agency, David J. Mahoney, Inc. The company managed advertising for eight companies, including Exzema, White Rock and Good Humor. Mahoney sold his agency in 1956 and became President of Good Humor, and became President of Canada Dry in 1966. ellauri243.html on line 616: Mahoney was married to model Barbara "Barbie" Ann Moore, and the couple had two children. He later married model Hildegarde "Hillie" Merrill, the former Mrs. Arthur C. Merrill, who had two sons from her previous marriage. ellauri243.html on line 621: Brad has a girlfriend who happens to be a boy, viz. dyslexic little Ralph, who is a "visual learner", meaning dumb as a doorbell. I´m never going to have a girlfriend, promises Ralph, director of a one-man Bradley fan club. Brad approves, but reminds Ralph of the 1 to 60 rule. ellauri243.html on line 631: Say you want to get in better shape and be healthier. "Be healthier" sounds great, but it´s too vague. How will you know when you´re "in better shape," much less "healthier"? ellauri243.html on line 635: Or say you want to grow your business. "Increase revenue" sounds great but is too vague. "Land five new customers this month" is specific, objective, and measurable. You know exactly what you want to accomplish, which means you can create a process designed to get you there. ellauri243.html on line 663: Elokuvassa Mars Attacks! Marsilaiset laskeutuvat Pahrumpiin ja ilmoittavat tulleensa "rauhassa", mutta tappavat pian suurimman osan sinne kokoontuneista ihmisistä. ellauri243.html on line 667: Pahrumpassa asui joku libertariaani joka on onnexi jo kuollut keuhkoemboliaan. Libertarian Party (LP) on poliittinen puolue Yhdysvalloissa, aika lailla Liike Nytin tapainen, joka edistää kansalaisvapauksia, interventiokyvyttömyyttä, laissez-faire -kapitalismia sekä hallituksen koon ja laajuuden rajoittamista. Puolue syntyi elokuussa 1971 tapaamisissa David F. Nolanin kotona Westminsterissä, Coloradossa, ja se perustettiin virallisesti 11. joulukuuta 1971 Colorado Springsissä, Coloradossa. Juhlien järjestäjät saivat inspiraatiota itävaltalaisen koulukunnan töistä ja ideoista, varsinkin ekonomisti Murray Rothbard. Rothbard väitti, että kaikki "yritysvaltion monopolijärjestelmän" tarjoamat palvelut voitaisiin tarjota tehokkaammin yksityisen sektorin toimesta ja kirjoitti, että valtio on "ryöstöorganisaatio, joka on systematisoitu ja kirjattu laajalle". Hänen suojelijansa Hans Herman Hopen mukaan ilman Rotberttiä ei olisi sanottavaa anarkokapitalistiliikettä. Hans-Hermann Hoppe ( / ˈh ɒ p ə / ; saksaksi: [ˈhɔpə] ; syntynyt 2. syyskuuta 1949) on saksalais-amerikkalainen itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijä , filosofi ja poliittinen teoreetikko. Hän on taloustieteen emeritusprofessori Nevadan yliopistossa Pahrumpassa (UNLV), Ludwig von Mises Instituten vanhustutkija sekä Property and Freedom Societyn perustaja ja puheenjohtaja. Hoppe on Kristina tädin ikätoveri. Hoppe on väkevästi antidemokraattinen. Sen kaveri Lew Rockwell on vahvasti Ukrainan sodan vastainen. ellauri243.html on line 672: Aatun näköinen mies on Mises. Punaparta on selkeästi Moosexen huonetta ja sukua. Mäkin sidon rusetin paremmin. Lew ei ole mikään rocket scientist vaikka sen sukulaiset on. Sen kannattaisi puzata noita laseja. ellauri243.html on line 699: Pyhän Patrikin pedofiilinen vihanpurkaus lällytetyn "big guy"n puolesta on hyvä esimerkki siitä miten pitkälle USA valtiona on jo rappioitunut. Noi ziljoonat eri puolisotilaalliset agentuurit on käytännössä MC jengejä, jotka kärhämöivät keskenään kuin Somalian klaaniapinat. Kotipesän suojelu on jenkin korkein vakaumus, ne nokkii toisiaan stars and stripes nokkaisina lunneina jotka nujakoivat pesäkolosta. ellauri243.html on line 705: The television show " Rowan & Martin's Laugh-I n," popular in the late 1960's and early 1970's, was famous for awarding its goofy trophy, the Flying Fickle Finger of Fate. But the term fickle finger of fate is actually decades older than that. The unpredictable and capricious nature of chance or fate, an Americanism popular in college circles during the 1930s. Sometimes the alliteration is extended coarsely to 'fucked by the fickle finger of fate' an expression which became popular in the US military during World War II. ellauri243.html on line 708: Sit oli vielä tää Konstan Pylkkerön novellin silmäpasko ja puunrunkoon syyttävänä sormena juutahtanut nakki. ellauri243.html on line 712: Duty cannot exist without Faith, väitti luopioxi ryhtynyt Benjamin Disraeli Dalen luvun 9 motoxi joutuneessa quotessa. Vittu mikä perse, tää usko/toivo/luotto-soopa on kylä näiden länkkärioikeistopaskiaisten mieliluritus. Sen on oltava, koska silminnähtävä kurjistuminen ei kestä faktoja. ellauri243.html on line 719: Disraeli was born in Bloomsbury, then a part of Middlesex. His father left Judaism after a dispute at his synagogue; Benjamin became an Anglican at the age of 12. ellauri243.html on line 724: World events thereafter moved against the Conservatives. Controversial wars in Afghanistan and South Africa undermined his public support. He angered British farmers by refusing to reinstitute the Corn Laws in response to poor harvests and cheap imported grain. With Gladstone conducting a massive speaking campaign, the Liberals defeated Disraeli´s Conservatives at the 1880 general election. In his final months, Disraeli led the Conservatives in Opposition. ellauri243.html on line 732: Endymion is Disraeli in his youth except in the story he is a true-blood British aristocrat. Zenobia, a queen of fashion, is based on his Lady Blessington with a combination of some other great lady. She was Benjamin Disraeli´s first great patroness, who opened the avenue of his wonderful career. Zenobia later retires to the background to give place to Lady Montfort. She is a combination of Lady Blessington and Mrs. Wyndham Lewis (the latter Disraeli married) so we have in Lady Montfort at once the patroness and the wife. It would be interesting to know if the rabbis got to cut Benjy´s prepuce before the falling-out with the synagogue? Maybe that is what the fight was all about? ellauri243.html on line 734: St Barbe, the journalist in " Endymion " is an intended caricature of Thackeray, and Gushy is Dickens. Vigo, a minor character of the novel, is a combination of Poole, the tailor, and George Hudson, the Sunderland railway king, as he was styled in his time. Prince Florestan is probably a sketch of Louis Napoleon in his early days in England. He is constantly presented as a child of destiny wailing for the European revolution of ´48 to give him back his throne. ellauri243.html on line 738: Pat ja Brad on lomalla MacLanahanien kotikylässä, jota roomalaiset eivät ole koskaan vallanneet. Kolumbaariossa viihdytään pitkä tovi koskettelemassa Wendyn markkeria. Lopulta Pat ihan pussasi Wendyn markkeria. Sama oli siinä taiwanilaisessa leffassa, sun muuta tms, jossa esi-isät oli pienissä laatikoissa seinällä. Apinoita tungexii planeetalla niin paljon jo ettei ne mahdu maahan rojolleen. ellauri243.html on line 741: Patrikin Susikoski (yhtä kiimainen kuin Brokenwoodin venäläinen patologi) lupaa hoitaa puolustuxen: it will be easy to make them the bad guys and you the self defender. Patrik kiittelee muttei anna sillekään. Patrikille riittää Brad. ellauri243.html on line 743: Noniin olin oikeassa, Juudas Andorsen oli draaman konna, ja sen motiivi ei ollut F eikä K, vaan E! Sehän se on jenkeillä synti ainainen. Reviiri on naaleillekin kaikki kaikessa. Patrik ja Andorsen ottaa loppunäytöxessä shouting mäzin. Kumpi ompi patriootimpi? Kumpaako nyt uskoa? Kumpikin sanoo laahuxelle "luotathan?" Täähän on kuin U.S.A:n presidentinvaali. Juudas sanoo että Pat edustaa big governmenttia, tuota Washingtonin suota. Patrik sanoo että Juudas on anarkisti. No kommunistixi sitä ei voi haukkua, olkoon siis anarkisti. That's a lie. No, that's a lie. Kuulostaa Ukrainan selkkauxelta. Juuttaalta lipsahtaa vähän murhanhimoisia kannanottoja ja epävarmat äänestäjät alkaa siirtyä big governmentin kannalle. ellauri243.html on line 747: Yxkax takinkääntäjä Fiz kääntää onnexi kesken kaiken takkinsa taas oikein päin ja ampuu takin taskusta vetämällään Browning M2261 semiautomatic pistoolilla Andorseniin 3 reikää ennenkuin tää saa Smith&Wesson .357 rivolliaan edes reuhdotuxi esille. Jesus, I really screwed up! Never mind Fiz, its okay, two wrongs do make one right. ellauri243.html on line 752: Of good or ill, of blessing or curse; ellauri243.html on line 758: Hänen ensimmäinen näytelmänsä The Tragedy of Sophonisba (1729) tunnetaan nykyisin lähinnä siitä, että se mainitaan Samuel Johnsonin teoksessa Lives of the English Poets, jossa Johnson kertoo, että teatterin koiranleuat parodioivat sen yhtä riviä "O, Sophonisba, Sophonisba, O!" lausumalla "O, Jemmy Thomson, Jemmy Thomson, O!". ellauri243.html on line 759: Viimeisinä vuosinaan Thomson asui Richmondissa, ja siellä hän kirjoitti viimeisen teoksensa The Castle of Indolence, joka ilmestyi juuri ennen hänen ennenaikaista kuolemaansa 27. elokuuta 1748. Johnson kirjoittaa Thomsonin kuolemasta: "Vilustuttuaan jokimatkalla Lontoosta Kewiin hän sairastui ja tauti paheni kuumeeksi, joka päätti hänen elämänsä". ellauri243.html on line 764: Epilogiin mahtuu vielä putinisti-assassiinien kylmäveristä mutta kuumaveristä ruttausta ylivoimaisissa teris asuissa. Bradista se on mukavaa, kuin peliä. Patrik tulee ulos piilosta ja kiittelee: Good Job, boys, good Job. Siinä kaikki Dalelta tällä kertaa. Mutta Patrik razastaa seuraavassa numerossa taas Nevadan tulenhehkuisen taivaan alla. Te mukana! ellauri244.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri244.html on line 48: Kaikkein traagisinta on se mikä valkeni kazoessamme tunkkaista brittisarjaa Murder in Paradise: Kaikki 3 klicheetä miljoonine variaatioineen ovat lakanneet kiinnostamasta vanhusta henkilökohtaisesti enää karvan vertaa. Sen puolesta vanhus on valmis Hietaniemeen pienessä tuhkalaatikossa. ellauri244.html on line 60: Dan Steinbokin panokohtauxet ovat jopa poikkeuksellisenkin etovia. Voi elävästi kuvitella Danin ähkivän tuppikulleineen jonkun naisen sisällä kuin luttaperse herra Markkula. Tiheä ja armoton jännäri koovee terrorismista. Siinä välissä takaumia Danin nuoruusmuistoista Helsingin juutalaisessa koulussa. Tollanen mielenmaisema syntyy Danin perhe- ja heimotaustalla. Jehovan porukoissa ei juuri pyydetä eikä anneta armoa. Ei muuta kun vaan verikostoa 3.-4. polveen. Näillä harjoilla peräreikäpetterit David ja Joonatan taistelivat palestiinalaisia vastaan. Davidilla oli tää pulloharja ja Joonatan käytti hammasväliharjaa. ellauri244.html on line 64: Etova malli Tiina kuumui Roomassa etovasta Teresa-pazaasta josta on jo paasaus albumissa 81. Se kiihottui väkivaltaisista miehistä esim Uzi-konepistooleilla osoittelevista siisteistä israelilaissotamiehistä. Pakkelipakarainen lehmä. Lortto. Dan ei ilmeisesti tiedä mitä sana kertaalleen tarkoittaa. Se ei tarkoita toistamiseen. Toni työntyi Tiinan pakaroiden väliin kertaalleen. ellauri244.html on line 79: Sirolan Kaksi kaupunkia jäi vaille suurempaa huomiota. Kai Sirolalta jäi huomaamatta että Dickens oli jo kirjoittanut sen. Se kuvasi Ranskan suuren vallankumouksen aikaisia ja jälkeisiä vuosia Lontoossa ja Pariisissa. Teosta myytiin noin 200 miljoonaa kappaletta, mikä tekee siitä kaikkien aikojen myydyimmän romaanin. Vain Sonja Kaurasen Anja Koo menee niukasti edelle. Helsinki ja Tallinna ei olleet yhtä vetäviä. Sirola vajosi syvään masennukseen. Itse hän kuvasi tilaa seuraavasti: ellauri244.html on line 81: ”Tuska-depressioon sairastuminen on kuin siirtyminen maanpäällisestä elämästä vedenalaiseen. Paine on veden alla kova. Korvat paukkuvat. Keuhkot eivät saa happea. Ja niin jonkin ajan kuluessa kaikki elintoiminnot pysähtyvät, tai paremmin sanottuna: lähes pysähtyvät. Jommoinenkin olkipilli johtaa kauas pinnalle. Pysyt vaivalloisesti hengissä, ilma virtaa pillin läpi katkonaisesti, mutta virtaa sittenkin – ja juuri kun kuvittelet hapen loppuvan, pillistä tuhahtaa sen verran mädänhajuista ilmaa, että kykenet tuntemaan kivun.” ellauri244.html on line 85: Ei tarviis muuta kun haistaa naisen kiima, jos ei vaatteet peittäis. Mun pillu kyllä viestittää kokoajan panetustaan. (2+ palsta) Kirkon tulevaisuusselonteossa yllättää myönteinen suhtautuminen kirkkoon - Siunauksen signaalit koottiin ihmisten arjesta. Urut ja gospel lyövät kättä Lakeuden Ristissä lauantaina - Lasse Heikkilän gospeloratorio syntyi miltei kiimassa. (Kotimaa) Caverion tähtää tuloskunnon parantamiseen keskittymällä kiinteistönhoitoon ja järkeviin projekteihin. Pahin kiima pyrkiä väkisinkin isoihin hankkeisiin on kostautunut järkyttävinä tappioina. Caverion Oyj julkaisi uuden strategian ja uudet taloudelliset tavoitteensa yhtiön pääomamarkkinapäivillä marraskuussa. (Talotekniikka) ellauri244.html on line 90: Harri Sirola, vielä 1 Heikki Herlinin perinnöllä siivestäjä, sykkipoika ja yhtä moukka kuin koko muukin puunaamainen Herliinien suku. Laila oli intelligentti, ei mikään vouhottaja, aidompi kuin Harrin äiti joka oli pseudonoske ja luki Dostojevskin "eepoxia". Höh ei Dostojevski kynäillyt mitään eepoxia, vaan psykologisia rompskuja. Miten tääkin kaveri voi olla näin kädetön? No nuorihan se oli. Isä oli pataoikeistolainen jolle metro oli vasemmiston juonia, ihaili Konrad Lorenzia, sitä nazia. Harri ize oli "ailahteleva", äänesti kokoomusta ja Aleniuxen Eleä vuorovuosina. Ahmi Vonnegutia, Milleriä, Hesseä, Waltaria, Nerudaa. Helposti sulavaa silavaa. Kadehdittavia heppuja, Hermanni ja Henry. Niillä tuskin oli turhanpäiväisestä naimisesta omantunnontuskia. ellauri244.html on line 98: Siro-Harri onkin abituruxena Ville. Eka turhanpäivänen pano on isoperseinen lattearintainen Sanna jolla on huonot kouluarvosanat ja finnejä. Hieman iso mutta kyllä tästä selvitään. Sentään se palvoo herkkuperse-Harria pylly pystyssä. ellauri244.html on line 116: Sinä sentään kirjoitat, vaikka kaurasesti, Harri huokasi. Harry on varapyörä, niin kauan kuin Walesin prinssi on William. Minulle on käynyt ohrasesti, juon vain ohramehua. Vaistosin että mies pelkäsi minua, eikä ihme, olinhan jo ainakin 2x painavampi. Pelätkööt kuha ihailevat. Mutta se on kyllä loukkoovoo että sähköshokeerattu shrimp ei muista Anjan visiittiä! Mutta ihanasti se jankuttaa. Äitiäni en enää käynyt tapaamassa sairaalassa, sillä hän oli kuollut. Haju oli liian äkeä. Harrinkin tunnistin enää tutusta tuoxusta. Olimme kuin hilpeä vanhusten perhe lähtemässä samoilemaan tunturiin. ellauri244.html on line 122: Sukupolvi ylösalas pogoomista, Sex pistolsia, E.Saarisen leobardihousuja. Mitä sukupolvi, pari vuottahan noi muodit kesti. Filosofian laitoxelle kokoonnuttiin miettimään voisiko akateeminen ja punkki hedelmällisesti kohdata. Ämmämäistä sievistelyä, 1. polven sivistyneistöä. Kuka kielsi punkin? Ei Kokoomus vaan Platon! Olli hihkui. Kuka vitun Olli? No tietysti Eski Saarinen. ellauri244.html on line 131: ookclub.com/wp-content/uploads/2021/11/IMG_8601-589x589.jpeg" width="30%"/> ellauri244.html on line 134: Anja vähän kaunistelee opiskelujaan. Se käy muka laudaturseminaaria ja laudaturtentissä, mutta valitettavasti ei pysty pitämään kynää kädessään koska Syysprinssi on bylsinyt sitä nron 13 kellarikopin kanaverkolla ja sen sormet on tulleet siitä kipeixi. Kaikkee ei voi saada, joskus pitää priorisoida. Ihmeellinen kusipää, sillä on koko ajan myös joku entinen "poikaystävä" jonka kanssa se jakaa asunnon ja koivuisen parisängyn mutta joka häirizee sen ja Harrin kiimaista onnea. Tää ei pääty hyvin, sen voi sanoa jo ennalta. Tää ei ole normaalia. Ei todellakaan ei. Ääni korvissaan se tyydyttää izeään peiton alla, ikä 26 (ei 24 kuten se izepäisesti koittaa uskotella). Opinnot jäivät, lopputentti graduseminaari mikä muu, lectio praecursoria ja virkaanastujaisluento, balettitunnit käymättä. Siinä kyllä permannot tömisivät. Kuvittelin pienen viileän hopeamunan hipaisevan poskeani. Myönnän että lahjat tekivät minuun vaikutuxen. Minä haluan tavata sinun äitisi, herraspoika laulaa kaula kaarella. Ei ikuna, se on liian noloa, sanoo Kauraska. Kauraskan iskä oli äpärä. Sen vanhemmat olivat molemminpuolisesti karkeita ja moraalittomia. Pienestä mulkosilmäisestä teeveenkazojasta tuli pelimies. Se on sen omasta mielestä hyvin kunnioitettavaa. ellauri244.html on line 137: Ei vizi koko Anjan näyttelijäkaarti on aivan käsittämättömiä narsisteja! Eine muuta tee kun kazoo izeään peilistä. Sen äitikin on samanlainen linssilude! Kyllä nyt olisi aika kazoa izeään vähän peiliin! ellauri244.html on line 141: "Päinvastoin nyt vasta demokratia toteutuu”, väittää kokoomuksen järkyttävän läski kansanedustaja keskustan pullikoinnista. Kysehän on lihavimmistovallasta. Suurin määrä silavaa on enemmistöpäätös. ellauri244.html on line 150: Kauraprinsessan takautuvat kannanotot ovat ällistyttävän tätimäisiä. Vaikka Anja oli izekin perusrotinkaisia, meritokraattinen säätytietoisuus oli tapissa. "Aina eivät kirjallisten punkkarien ja kadun peruspogoajien näkemykset menneet aivan sulavasti yksiin. Meidän väitoskirjojen ja romaanien parissa häärineiden saattoi joskus olla hiukan vaikea ymmärtää nipin napin tarkkailuluokalta selvinneen rock-lyyrikon pelkistä kirosanoista koostuvia kontribuutioita, ja päinvastoin." Ja tää kohta on suoraan naistenlehdestä: plaaplaaplaa, "hymyilin" "miehelle" (ohraprinssi). Oven avaa Taisto Tammen mummo, hymyilevä rouva Hagert. ellauri244.html on line 161: Samuel Butler FRS (1774–1839), an English classical scholar and schoolmaster of Shrewsbury School, and Bishop of Lichfield. ellauri244.html on line 176: Samuel Butler (30. tammikuuta 1774 Kenilworth, Britannia – 4. joulukuuta 1839) oli englantilainen rehtori ja piispa, Shrewsbury schoolin rehtori ja Lichfieldin piispa. Hänen lapsenlapsensa oli myös nimeltään Samuel Butler (alla). ellauri244.html on line 178: He worked despite having for 37 years "a state of permanently impossible relations" with his second master (deputy), John Jeudwine, which, according to school historian J.B. Oldham, "embittered both their lives to the detriment of the school, the scandal of the town and the embarrassment of Butler's every action" ellauri244.html on line 180: There were shortcomings in the welfare of pupils. Fights between boys were said to average seventy a week and were regarded by Dr Butler "with a blind eye", comfort for boarders was minimal, and complaints about food were continuous, on one occasion leading to a riot. His initials "S.B." over the gateway to the house he built himself next to the school were said to be a sign for "stale bread, sour beer, salt butter, and stinking beef sold by Samuel Butler". He tried to suppress games at Shrewsbury, considering football (pre-FA) as "only fit for butcher boys" and "more fit for farmboys and labourers than for young gentlemen". ellauri244.html on line 184: Samuel Butler (joulukuu 1835 – 18. kesäkuuta 1902) oli brittiläinen kirjailija. Hänen tuotantoonsa vaikuttivat kokemukset Uudessa-Seelannissa. Hänen romaaninsa Erewhon (1872) pilkkaa utopiaromaaneja. Erewhonin maassa koneiden käyttö on kielletty ja järjettömyyden tutkimusta arvostetaan. Butlerin teos on kriittinen oman aikansa yhteiskuntaa ja uskonnollista puhdasoppisuutta kohtaan. ellauri244.html on line 188: Joseph Butler is best known for his criticisms of the hedonic and egoistic “selfish” theories associated with Hobbes and Bernard Mandeville and for his positive arguments that self-love and conscience are not at odds if properly understood (and indeed promote and sanction the same actions). In addition to his importance as a moral philosopher Butler was also an influential Anglican theologian. ellauri244.html on line 193: Keith Butler exposed! Bishop Butler and his wife live at the moment in a $1.3 million home in Troy, Michigan, for which they paid cash. In fact, over the last couple decades he has owned some 20 properties, almost all of them paid for in cash. They own several homes at the moment. Like other Word of Faith ministers like Robert Tilton, Butler preaches the "prosperity gospel", constantly browbeating their followers to "sow the seed of prosperty" by giving money to the church, which will supposedly be returned to them a hundred fold. They preach that godliness leads to wealth, thus stigmatizing the poor - if you aren't rich, you obviously just don't have enough faith or aren't a good enough Christian. This is pretty much a sure sign that you're dealing with a huckster. ellauri244.html on line 259: Minusta tuntuu että kaikki kazovat minua siis meitä. Me olemme pikku narsisteja punaisessa veneessä, purjehdimme keltaisella merellä. Olin alkanut pitää miehestä hiljaisena, hauraana ja hienhajuisena. Silloin olen selvästi yläkynnessä. Olen tanakka, punakka ja rivakka. Inhottava julma Harri tappaa väpelösti kutuhaukea. Se on sexikästä. Hopeinen muna lipoo limaisesti alahuuliani. Harri luki innoissaan "pappa" Hemingwayn novelleja. Luki se Henry Milleriäkin. Hyvä vaan että Harri sai metrotunnelissa kylmää kyytiä. Hauen laulu katkes lyhyexi. ellauri244.html on line 271: Kauramummon naiseus ja mielipiteet saivat Harrin näkemään punaista loppupeleissä. Ämmäpaha oli kirinyt niin paljon edelle. Sama kokemus oli mulla Anna-Kaisa Päkkilästä, ja samasta syystä, sekin oli mua iäkkäämpi. Se ei ole mukavaa. Harri menee urheasti syylänpoistoon ilman nukutusta tai edes kokovartalopuudutusta. Vizi että tää on pelleä. Harri Sirola Kuusankosken kirjastossa on huomattavasti naisellisemman näköinen kuin pallinaamainen Anja Kauranen. Syysprinssillä oli vaimo ja tyttäriä, ei sunkaan Harrilla? Niistä ei wikipediassa ole mitään puhetta. ellauri244.html on line 281: Punaisen langan haastattelussa Irma Kerppola-Sirola kertoo omasta suhteestaan suruun ja oman lapsen kuolemaan, mutta pohtii myös yleisemmällä tasolla eri uskontojen suhdetta kuolemanjälkeiseen elämään. Ikuinen etsijä jatkaa etsimistään eikä toistaiseksi ole löytänyt omaa uskoaan monien filosofioiden joukosta. Vielä on E. Saarisen Huipulta huipulle lukematta loppuun. ellauri244.html on line 289: Tuomari Nurmion Vielä yxi opetus oli Punainen planeetta-älppärillä joka ilmestyi 1982. Jos Pupu ja Lammas ei ehtineet sitä esittää duuona niin niiden styylaus oli ohi jo syxyllä 1981? Hetkinen, Abiturientti tuli 1980, kauramorsiamen Sonja O (eli Anja Koo) ajoi siitä oikealta ohize 1981. Leffakässärin mukaan siihen päättyi koko romanssi, Harri oli räntämummolle tosi kade. Juu eihän rakkaudesta tule mitään kun veijarit on samalla alalla ja vitun kilpailuhenkisiä. Nopeat syövät hitaat eivät. Kateuteen ei saa sortua, toisille julkisuutta tulee enemmän, toisille vähemmän. Ennen pitkää kaikki pogot halusivat esiintyä ja tienata omilla nimillään. ellauri244.html on line 291: Ehkäpä Räntämummo vähän venytti pienoisromaaniin niiden seurustelua romaaniteknisistä syistä. Voi vitjat mikä narsistinen kerskuri tää Kauraskakin on. Hyvä Harri ettet jäänyt siinä roikkumaan. Löysä Kaariposken poka oli tyhmempi mutta älys sekin lopulta ettei kannata. Nykyään Anja lojuu sohvalla kokoon kiertyneenä kuin kissavanhus Musta. ellauri244.html on line 293: Sillinruotowiixi lähti pakoon Hollantiin. Du är min ända, kuiski svedupoika tytölle. Harrilla oli kyllä muitakin ahtereita kuin Anjan mahtava, vaikkei ymmärrettävästi Anja pidä siitä melua. ellauri244.html on line 294: Se keskittyy vaan hieromaan Harrin kirjallista tappiota ihoon kuin mutanttininjakilpikonnien vastustaja Krang. Kyllä tässä on aika paljon tollasta luokkaretken makua. ellauri244.html on line 302: Ilmeisesti tää spede piiloutui maailmansotaa pakoon Amerique du Sudiin. Kohteli siellä Yvette vaimoaan oikein rumasti. Ranskaan palattuaan 50-luvulla esitti oikeistokolonialistisia kantoja. ellauri244.html on line 312: Anjan kuvaamat harrivieroitusoireet ei oikein kuulosta kauramummolta. Ne on jostain toisesta pienoisromaanista lainattuja meemejä: "Muistin miltä Sysprinssi kuulosti ruiskahtaessaan suureen puhelimeen. Nirsk narsk ruis ruis." Sensijaan räntämummon viime lizari rantojen miehen näköiselle Harrille kokoomusnuorten kantapaikassa on hyvin uskottavalta kuulostava. Leskikeisarinnan revengeveto ihan Camilla Läckbergin kaliiperia. "Sanokaa etten ole täällä." Jättämisen sunnittelu oli aikanaan lempilajejani. Tunsin voitonriemua. ellauri244.html on line 331: Siziellä oli joku niistä Oulun paskanheittäjistä. Lähti sveduihin. Good riddance to bad rubbish. ellauri244.html on line 346: Henri on viisikymppinen mies, jonka elämässä on moni asia mennyt viime vuosina uusiksi. Hän on vaihtanut alaa ja eronnut vaimostaan. Nyt Henri työskentelee kääntäjänä, mutta aikaisemmin hän työskenteli kyseenalaisessa PR-yrityksessä nimeltä Hesperian sairaala. Yrityksen kaikki toimet ja arvot eivät kestäisi päivänvaloa. Kun Henri ihastuu naapurissa asuvaan kolmikymppiseen Sallaan, Henri on valmis tekemään mitä vain Sallan eteen, vaikka pienen spermalammikon. Sattumoisin Sallalla on ongelmia pomonsa kanssa. Mitä vaikean pomon kanssa voi tehdä? Pystyykö Henri poistamaan pomon Sallan elämästä? No ei pysty, Salla saa lopulta hoitaa sen ihan ize. "Enrico" on vaan joutavanpäiväinen jahkailija ja jaarittelija. Mitähän isoperseinen Salla oikein näkee siinä? No beggars can't be choosers, Sallalla on lapsi ed. liitosta ja pyylevähkö puolikalju Enrico on sikareineen ja aromilaseineen hyvä kotimiehenä. ellauri244.html on line 359: Eli en taaskaan jaxanut ähertää Danin sekavaa psalttaria loppuun asti. Jäi epäselväxi oliko Toni hyvis vaiko pahis, ja kuuluiko tähän se oliko Toni juutalaisten agentti vai ehkä kaxoisagentti vaiko sittenkin vaan tyhmä lehtivalokuvaaja. Sama se, koko luotaantyöntävä pitkästyttävä remmi taitaa loppuvizeissä hukkua porukalla isoon verilammikkoon. Hyvä niin, ei oikeastaan voisi vähempää kiinnostaa. ellauri244.html on line 361: Tina kuljetti sormia valokuvaaja-Törnin iholla. Häntä inhotti että joku toinen nainen voisi tehdä samoin. Törniä inhotti että joku toinen Markkula oli kuljettanut melaa Tinan mekossa. Rahmanista Tina ei kertonut, Nicosta kyllä ja pillun myynnistä Rooman pusikoissa. Hän luotti Toniin. (Vitun Harari.) Minä haluan sinut. Lyön poikki suhteeni Markkulaan. Mies kovettui hänen reisillään ja hän tunsi kostuvansa. Toni riisui cardiganin. Tina avasi hänen liekehtivän kimononsa. Sinullapa on kaunis penis, hiän kehaisi, vaikka esinahka puuttuu. Niin sanoen hiän virkkoi ja otti sen suuhunsa. Sitten hän siemaisi miehen sisäänsä yhdellä hotaisulla ja istui tämän lanteille. Juutalaisena Tonilla oli toki iso kasa lantteja. Hiän pyöritti häpyään kuin väkkärää ja kiristyi nahattoman kikulin ympärille kumirenkaana. He laukesivat yhdexi lihamurekkeexi. Tina suuteli Törnin rintakarvoja (yäk pthui) ja kuiskasi: rakastan sinua (luullaxeni), enkä goi-Markkulaa. Samaan aikaan toisaalla palestiinalainen nilkutti sementtitönönsä oviaukolle ja hörppi kuumaa teetä Starbucks-pahvimukista. Onni yxillä, kesä kaikilla. ellauri244.html on line 363: Tällä kertaa näin hurjia seikkailu-unia talvisessa Helsingissä jossa ajoin ilman lupaa tyhjää ratikkaa Manskulla ja pakenin sitten takaa-ajavia viranomaisia johkin loukkoon josta ne yhyttivät meitin ja hurja pako jatkui ylös keskustan mäkeä vanhoilla autoilla korkeissa lumihangissa. Aika oli viime vuosisadan alku, Kluuvissa oli ihan erinäköistä, vasta rakennettu Tampereenkatu laskeutui mäeltä alas nykyiselle Rautatientorille sinne mihin sittemmin puhkottiin Kaisaniemenkatu. Katu oli hieno ja sen kulmassa oli Elannon puinen palazihotelli. Ajattelin että kun herään näytän kadun Seijalle. ellauri244.html on line 418: Millenniaaleja Jeesus-covereita on tosi monia, esim. Bernard Malamudin (jumalan armo, 1982), Jose Saramagon (Jeesuxen Kristuxen evankeliumi, 1991) Naahum Mailerin (pojan evankeliumi, 1997), ja Harri Sirolan pahnanpohjimmainen (Jeesus Enkelinpoika Nasaretilainen, 2001). Missään niistä ei Jeesus sikise pyhästä hengestä, vaan asialla on ollut joku kikkelillä varustettu välimies. Eikä missään pidä Jeppe poika kaatioita jalassa, vaan kaikilla se päätyy nussimaan Maria Magdaleenaa tai jotain toista hoitoa. Tää on selvästi jäänyt kynäilijöitä vaivaamaan, niinkuin varmaan gospelien kuulijakunnan enemmistöä. Missä on E ja K, siellä pitää olla F. Kreikkalaisten jumalat oli himo bylsijöitä, siinä suhteessa on tuppikullien partapozo vastine aikamoinen pettymys. Naiset vaietkoot telttamiesten seurakunnassa, ja niiden naimisesta oli viisainta myös setämiesten enimmäxeen vaieta. ellauri244.html on line 425: Tired of keeping them hidden inside or only having them come out in the bedroom, they’re all here in the form of some wickedly hot stories. Single-minded alpha hero, sinfully taboo relationships, and wildly over-the-top scenarios. If you love it extra dirty, extra hot, and extra naughty, this is the place for you! (Just don’t tell the other PTA members you saw her here…) ellauri244.html on line 427: Hayley Faye is a brilliant author with more than two dozen releases including 17 full books spanning multiple hit series along with stand alone stories! She proudly boasts a Goodreads author rating of 4.5/5 averaged from over 130 unique ratings! Follow On Twitter Love FayeWorlds? Tell your friends! AUTHOR BIO ellauri244.html on line 433: The world Cassandra Faye created was rich with imagination and detail and the hero was the perfect mix of strength and tenderness. As with all her stories, there were some dark scenes that took me to the edge of my seat, yet the romance balanced the book perfectly. I lost sleep over this book staying up late to read 'just one more chapter'. ellauri244.html on line 435: Mia Faye is a romance addict who lives for the joy of entertaining her readers with her novels. She loves to hear from you via social media or via mail: miafayebooks@gmail.com ... "On His Desk" from bestselling author Mia Faye is a stand-alone second chance romance, between enemies who become lovers, with a baby surprise and a guaranteed HEA ... ellauri244.html on line 437: I'm Faye Bird, author of My Second Life and What I Couldn't Tell You . My latest book is My Secret Lies With You. If you came here to find out more about me, and my books, then you are in the right place. Welcome! Patron of Reading If you are a student, parent or teacher at Elthorne Park High School then please do head to my Patron of Reading page. ellauri244.html on line 441: Hi, I'm Faye Bryant! I help people who have endured trauma–whether of their own making, such as addiction and poor choices, or pushed upon them through abuse–recognize they have worth and purpose, determine their God-designed purpose, then live confidently, with focus toward that purpose to live the life God designed them for. ellauri244.html on line 445: In "The Struggle for the Right to Vote)," author Alice Faye Duncan chronicles the struggle for the right to vote in a book aimed at children. Faye Duncan is an educator, retired school librarian and prolific author... Alice Faye Duncan is the author of several books, including the classic NAACP Award-nominated board book, Honey Baby Sugar Child, and Just Like a Mama. Ms. Duncan is a school librarian in Memphis, Tennessee, and conducts writing workshops for parents and educators. ellauri244.html on line 447: Shon Faye - Writer, presenter and author of The Transgender Issue: An Argument for Justice She's Creative with Claire Hutchison Nghệ thuật Shon has written for the likes of The Guardian, Vice and Dazed and hosts the Call Me Mother podcast. Her upcoming book The Transgender Issue: An Argument for Justice comes out in September. ellauri244.html on line 449: Horror Faye L. Ryan is a successful personal growth author mourning the loss of her husband. She retreats to a cabin on the bayou to finish her next book only to find that more than just her past will haunt her. Director Kd Amond Writers Kd Amond Sarah Zanotti Star Sarah Zanotti See production, box office & company info Watch on Prime Video ellauri244.html on line 453: About the author: Faye Toogood is a British artist working in a diverse range of disciplines, from sculpture to furniture and fashion. Toogood's works have been acquired for the permanent collections of institutions worldwide, and she has exhibited internationally. She is represented by Friedman Benda in New York. ellauri244.html on line 455: Courtney Faye Taylor is a writer and visual artist. She is the author of Concentrate (Graywolf Press, 2022), selected by Rachel Eliza Griffiths as the winner of the Cave Canem Poetry Prize. Courtney earned her BA from Agnes Scott College and her MFA from the University of Michigan Helen Zell Writers' Program where she received the Hopwood ... ellauri244.html on line 457: Lily Faye, a friendly frog gets upset with her neighbor Mr. Oak Tree. She sees children entering a schoolhouse and she learns that those students are called mammals. Lily Faye goes to the school to get a closer look. She looks into a classroom window where she learns about the importance of trees. Lily Faye decides to return to the oak tree and apologize for being mean to him. ellauri244.html on line 467: Walesilainen noir poliisisarja Cudd (Hidden) oli kyllä hyvin musta, mutta musta se oli silti eräs näkemistäni parhaita. Mixikä? Koska siinä murhaaja oli aika mukava, ja hukkapätkä poliisinainen oli lepakko, ja sen apulainen sanoi sille ettei se ole siitä koskaan edes tykännyt. Vaikka ihan ilmeisesti kyllä tykkäsi, vaikkei sillä tavalla. Eli mixikä? Koska siinä oli vähän parempia klischeitä kuin keskimäärin näissä krimisarjoissa, jotka tuppaavat olemaan aivan helevetin tylsiä. Epäonnistunut kaveri onnistui kuitenkin nirhaamaan 2 paskiaista, yhden psykopaatin joka oli murhapolttanut sen äidin ihan etenkehaten, sekä yhden sleazyn dogooder papin joka luuli olevansa joku jesukka. Ja vajaamielinen Glyn oli söpö repukka. Toivottavasti se ja Hannah tekee paljon lapsia, joista kaikista tulee kunnon vajakkeja. Luonnevammanen hukkapätkä naaraspoliisi ymmärsi nirhaajaa, koska se oli samanlainen apina kuin se. ellauri244.html on line 469: Poliisit haluaa ottaa kiinni murhaajia ja panna niitä vankilaan, koska vanhalla tit for tat taktiikalla tulee rumihia enemmän: hampaasta saatiin tässäkin maxaa 2 hammasta. Mutta ottaen huomioon että apinoiden planeetalla hälisee jo 8 giga-apinaa, saattaisi olla sittenkin viisaampi palata Hammurapin pelikirjaan. ellauri244.html on line 495: Revenge ois niinkö meikkimerkki. Liikemiehet näyttää himokkailta muttei me niille anneta, vaan vain toisillemme, haistelemme vuoronperään pilluja. Markkinointi ja PR on peitenimiä mainostuxelle. Tärkeintä on lompakon eikä munan koko. Pienellä hopeamunallakin pötkii pitkälle. Oikeassa valossa näytetään vieläkin kaxikymppisiltä. Jokainen tahtoo maxaa takaisin, paizi Jeesus. Tai hetkinen? Jeesushan juuri lupaa maxaa puolestamme Jumalalle takaisin, potut pottuina! Kyltää markkinataloudellinen korvausperiaate taitaa siinäkin olla pätevä! Mies panee haisemaan empimättä hetkenkään, ja Jeesushan on mies? No eräänlainen mies. Ei tosin puolixikaan yhtä sexikäs kuin 25-vuotias tottelevainen tatuoitu Robin. Pöh, Robin on tytön nimi. ellauri244.html on line 506: Ville-Juhani Sutinen (s. 1980 Kokemäki) on suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Hän on julkaissut runokokoelmia, esseeteoksia, romaaneja ja tietokirjoja sekä suomentanut runoja, esseitä ja proosaa. Vuonna 2019 Sutinen ja Ville Ropponen olivat tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana teoksella Luiden tie – Gulagin jäljillä. Sutinen voitti palkinnon 2022 esseeteoksestaan Vaivan arvoista – esseitä poikkeuskirjallisuudesta. Tää kuikka syntyi Kokemäenjoella samana vuonna kuin Harri Sirola työnsi pientä hopeamunaa Anja Kaurasen kaninkarvoihin Herlinien maxamassa poxissa Merikadulla. Vain siis vuotta vanhempi kuin meidän John. On se surkeaa. ellauri244.html on line 515: Omatunto kertoi sille että se oli narsisti joka halusi että tytöt ihailevat sitä estoitta, olla joku Raskolnikov vaikka se oli vaan hemmoteltu vetelys. Mut ei se mitään, ole vaan, sanoo omatunto sille ystävällisesti lopulta. Ei sun tarvi pinnistää, ole vaan menemättä lääkixen pyrkyreihin. - Niiniin mutta leväperseistä Sannaa ei voi mitenkään mainita Jonnan rinnalla. - Sinä et voi mitenkään elää etkä olla jollei sinua jumaloida, omatunto sihisi. (On vaikea kuvitella että kalanruotowiixisen Harrin omatunto koskaan karjaisisi tai ärjäisisi.) ellauri244.html on line 517: - Käy lämpimässä kylvyssä, ota unilääkkeitä, juo termospullollinen äidin keittämää kahvia (äiti kyyristelee keittiössä ja lipittää pettyneenä teetä), kävele viihtyisästi rannan kautta yliopistolle, jätä menemättä kokeisiin (onhan teillä Herliinien pätäkkää), juo Porsussa halpaa kahvia, mene Suomenlinnaan lautalla, kazele lokki Joonatania ja purjeveneitä, naura, kirjoita kämänen runo luentolehtiöön ja heitä siitä taitetulla lennokilla jälleen uutta (ohuthuulista) tyttöä, joka lukee sen rutistellen kulmiaan ja hymyilee. Misä seen? Misä seen? Syän muavon. Niäh! Sujuuhan se näinkin. Ainakin siihen asti kun tuuli loppuu purjeista ja metroradan raiteet kuzuvat. Jäljelle on jäänyt vain Anja Kaurasen luunännit ja Paasikiven pieru. ellauri244.html on line 521: Omatunto vaakkui, sinähän taidat olla katkera. Sinä et vissiin enää usko kehenkään etkä mihinkään, et edes Suureen Kakkiin ja Luunänniin, vaikken minä sentään uskontoa kehtaa sinulle suositella sillä uskovaisen elämän sisältö on suuri vain prosentuaalisesti, ei absoluuttisesti, mutta sinä raukka olet menettänyt Jonnan ja saman tien uskon ja rakkauden ja joutunut kuutioon, sinuahan on ihan surku kun et osaa elää ilman enkeliä. ellauri244.html on line 525: toiseksi normaalit väljähtyneet ihmiset, kuten isä ja äiti tai Sannan vanhemmat tai Sanna itsekin tai Jaanan vanhemmat tai melkein kenen tahansa vanhemmat ja yleensäkin miltei joka helvetin idiootti tällä pallolla, jotka tietoisesti tahtovat naimisiin ja teennäiseen onneen, jotka pakottavat itsensä rakastumaan kun aika on ja joku suostuu, jotka eivät ymmärrä metafysiikkaa ja mielettömyyttä, kuinka mukava on maata metron raiteilla, ovat muka yksiavioisia ja jotka vanhemmiten joko tiedostamatta tai avoimesti katuvat ja sortuvat keski-iän kriiseihin kun vaimon naamataulu on rypistynyt kuin Henry Millerin Junella tai miehellä ei tahdo seistä verenkiertohäiriöiden johdosta; ellauri244.html on line 546: Lokki Joonatan (engl. Jonathan Livingston Seagull) on yhdysvaltalaisen Richard Bachin kirjoittama, pienoisromaanin muodossa vuonna 1970 julkaistu faabeli. ellauri244.html on line 548: Kirjan päälintu on taitolentoa opetteleva lokki nimeltä Joonatan, jonka itsensäkehittämispyrkimyksiä parven muut lokit eivät hyväksy. Kirjan teemoja ovat elämisen riemu, vapaus ja itsensä toteuttaminen. Kirja on myynyt miljoonia kappaleita, ja se nousi New York Timesin bestseller-listan ykköseksi vuonna 1972. Kirjasta tehtiin elokuva vuonna 1973, jossa päälinnun osaa esitti Olli Lokki. Vuoden 2014 painoksessa on mukana Bachin kirjoittama "osa 4", jota ei aikaisemmin ollut julkaistu. Uskokaa tai älkää, Bach kirjoitti osan jo vuonna 1972! ellauri244.html on line 553: Kirjan alussa päälintu lokki Joonatan harjoittelee taitolentoa. Muut lokit pitävät tätä luonnonvastaisena; lokki lentää syödäkseen. Pian Joonatan karkotetaankin lauman parista uloimmille luodoille. Siellä hän tulee yhä paremmaksi lentäjäksi. ellauri244.html on line 555: Eräänä päivänä Joonatanin luokse saapuu kaksi hohtavaa lokkia, jotka pystyvät samoihin taitolentoliikkeisiin kuin Joonatan vaivattomasti ja virheettömästi. Joonatan seuraa lokkeja uuteen maailmaan, ja hänen ruumiinsa muuttuu myös hohtavaksi. Joonatan huomaa kykenevänsä paljon parempiin suorituksiin kuin edellisessä elämässään. Hän uskoo tulleensa taivaaseen. ellauri244.html on line 557: Pian Joonatanille selviää, että paikka ei olekaan taivas. Taivas ei ole paikka eikä sitä ole olemassa ajassa. Taivas on täydellisyyttä. Näin hänelle opettaa vinosilmäinen lokkivanhin Tšiang, joka näppii kärpäsiä syömätikuilla. "Se jatkaa lentoaan." "Mutta eipä jatka sukuaan." Pian Joonatan ymmärtää tämän, ja hän pystyy liikkumaan silmänräpäyksessä kaikkialle. Ei pyhä lokki kivellä tarvi munia. ellauri244.html on line 559: Toisessa maailmassa lokki Fletcher Lynd kokee saman kohtalon kuin Joonatan. Pian Joonatan ilmestyy hänen luokseen ja rupeaa opettamaan häntä. Tähän kouluun liittyy uusia oppilaita, kuten lokki Kirk Maynard. Joonatan yrittää opettaa heille, mitä on täydellisyys. Pian Joonatan lähtee, ja Fletcher, joka nyt ymmärtää, mitä Joonatan on opettanut, jatkaa oppilaitten parissa. ellauri244.html on line 563: No olipa turhanpöiväistä löpinää. Älkää LÖPISKO! olisi Omppu huutanut. In 2014 the book was reissued as Jonathan Livingston Seagull: The Complete Edition, which added a 17-page fourth part to the story. Bach reported that he was inspired to finish the fourth part of the novella by a near-death experience which had occurred in relation to a near-fatal plane crash in August 2012. What a pity. ellauri244.html on line 567: Part Four focuses on the period several hundred years after Jonathan and his students have left the Flock and their teachings become venerated rather than practiced. The birds spend all their time extolling the virtues of Jonathan and his students and spend no time flying for flying's sake. The seagulls practice strange rituals and use demonstrations of their respect for Jonathan and his students as status symbols. Eventually some birds reject the ceremony and rituals and just start flying. Eventually one bird named Anthony Gull questions the value of living since "...life is pointless and since pointless is by definition meaningless then the only proper act is to dive into the ocean and drown. Better not to exist at all than to exist like a seaweed, without meaning or joy [...] He had to die sooner or later anyway, and he saw no reason to prolong the painful boredom of living." As Anthony makes a dive-bomb to the sea, at a speed and from an altitude which would kill him, a white blur flashes alongside him. Anthony catches up to the blur, which turns out to be a seagull, and asks what the bird was doing: ellauri244.html on line 573: "Oh, some fun-flying, I guess. A dive and pullup to a slow roll with a rolling loop off the top. Just messing around. If you really want to do it well it takes a bit of practice, but it's a nice-looking thing, don't you think?" ellauri244.html on line 598: 1907 at 16 Miller met first love, Cora Seward, at Eastern District High School, Brooklyn. ellauri244.html on line 620: After his move to Ocampo Drive, he held dinner parties for the artistic and literary figures of the time. His cook and "caretaker" was a young artist's model named Twinka Thiebaud, 54 years his junior, who later wrote a book about his evening "chats." In relation to reaching 80 years of age, Miller explains: ellauri244.html on line 622: If at eighty you're not a cripple or an invalid, if you have your health, if you still enjoy a good walk, a good meal (with all the trimmings), if you can sleep with hairy elves without first taking a pill, if birds and flowers, mountains and sea still inspire you, you are a most fortunate individual and you should get down between her knees morning and night and thank the good Lord for your stayin' and keepin' it up power. ellauri244.html on line 624: During the last four years of his life, Miller held an ongoing correspondence of over 1,500 letters with Brenda Venus, a young Playboy model and columnist, actress and private dancer. A book about their correspondence was published in 1986. She was 56 years his junior. ellauri245.html on line 32: Sisälmysluetteloon ellauri245.html on line 128: oon" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen> ellauri245.html on line 140: Nesbø on niin klicheinen että hampaita vihloo. LÄPYLÄP Okey boys! Back to work! Lets nail this bastard. Mitenkä monta kertaa tämäkin on kuultu ja nähty ziljoonissa skoude ja rofesarjoissa. Kiinnostavat jeparit joilla on yllin kyllin ongelmia izelläänkin hajaantuvat tehtäviinsä valokuvataulun ääreltä. Mä en jaxa näitä vitun rotinkaisia! ellauri245.html on line 142: Jo Nesbø (s. 29. maaliskuuta 1960 Oslo) on norjalainen kirjailija, muusikko ja entinen pörssimeklari. Nesbø on Norjan kansainvälisesti tunnetuimpia roskakirjailijoita. Hänen teoksiaan on käännetty yli 50 kielelle ja myyty yli 30 miljoonaa kappaletta. ellauri245.html on line 153: Then I sat down and wrote The Leopard. It was my longest and most labor-intensive book so far. I did research in the Congo and Hong Kong, studied torture weapons and interviewed avalanche experts, scuba divers and rock climbers. And it was also my most brutal book. ellauri245.html on line 155: I received something in Sweden’s Svenska Dagbladet that I don’t think I ever had before: an unqualified trouncing by a reviewer who felt that the book sensationalized violence. The review seemed so emotionally charged that I could only conclude that The Leopard not only wasn’t everyone’s cup of tea, but a brew that really stuck in some readers’ craws, a book whose brutality and scenes of violence could truly alienate readers. ellauri245.html on line 159: And another question started coming up: How do you come up with these things? Meaning: What kind of sick, perverted mind could come up with such ideas? I tried to look within myself, to ask if the violence in the book was really appropriately calibrated for the purpose: to say something about the character behind it (dvs mig). Or if I had let myself be lured into sensationalism, effects for the sake of effects and a callous fascination with suffering. Had I created a Norvegian Psycho, just such a book, one that had become a sort of guilty pleasure for closet sadists? ellauri245.html on line 170: In November 2011, Miller posted remarks pertaining to the Occupy Wall Street movement on his blog, calling it "nothing but a pack of louts, thieves, and rapists, fed by Woodstock-era nostalgia and putrid false righteousness." He said of the movement, "Wake up, pond scum. America is at war against a ruthless enemy. Maybe, between bouts of self-pity and all the other tasty tidbits of narcissism you´ve been served up in your sheltered, comfy little worlds, you´ve heard terms like al-Qaeda and Islamicism." Miller´s statement generated controversy. In a 2018 interview, Miller backed away from his comments saying that he "wasn´t thinking clearly" when he made them and alluded to a very dark time in his life during which they were made. ellauri245.html on line 180: Tää Jack on selvä Heka Ehrnrooth doppelgängeri. Näissä millenniaalisissa naisten käteenvetojutuissa könsikkäät panee aikailematta huis hais käsi sinne, soon followed by jättestor ståkuk. Kuin Hansan kynäilijäpojilla, alkoholi vaimentaa huonon omantunnon. ellauri245.html on line 182: Olet virkistävästi erilainen, sanoo Heka Feijalle. Haha, just samanlainen, 1 reikä edessä ja 2 alushousuissa. Rupee vähän haiskahtamaan että Jack ja Henkka onkin oikeasti böögejä. Mix vitussa tuntematon kaupan kassa kertoisi mistä sen kolleegalle tuli potkut? Ei ainaskaan Mustassa Pekassa. Tää ei vaikuta uskottavalta. ellauri245.html on line 187: Harry Reijän seikkailut Australiassa jatkuvat. Hei onko tämä minulle kysyy ruåzalainen Birgitta ja kietoo kätensä Harryn jököttävän vällykäärmeen ympärille. Naituaan 1 varvin ja hetken juzkattuaan he heittäytyvät toistensa päälle "kertaalleen" kuin 2 kiimaista pupua. Tällästä se on kirjoissa, niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana. Väpelö Harry yllättäen saa, mm. osallistua motivoimattomaan neljä yhtä vastaan nyrkkiväkivaltaan alaluokan baarissa jossa lentää hampaita ja hammaskiveä. Nesbön kuvaus siitä on yllättävän herkutteleva ja silti kumman vauhditon. Samaa meisinkiä kuin el Zorrossa muttei yhtä nokkelaa. Jotenkin omituinen tää häiskä on. "Napata mukaan" on yxi alaluokan sanoja. ellauri245.html on line 189: Yleisö pitää poliiseista koska niillä on lupa olla väkivaltaisia ja tappaa ilman että poliisi puuttuu asiaan. Matelijanaivoisena saa Harry madella ja laittomasti konnia satuttaa ja uhkailla. Motiivina kuten näissä aina aiempi paha joka nyt maxetaan korkoineen vielä pahemmalta. Ollaan siis takasin good old Hammurabin laissa. ellauri245.html on line 192: Harry imee savua syvälle keuhkoihin. Hänen pitäisi lakata polttamasta. Siskoa ei häirinnyt että Robin Hood puhui amerikanmurteella. Kevin Kostner pani asiat järjestykseen Sherwoodissa ja nyyhkytti kun Batman ja Robin saivat toisensa. Harryn sisko taitaa olla vajakki. Humalaisen abon leuka retkahti taas rinnalle. Jo Nesbössä on rasistin vikaa selvästi. ellauri245.html on line 200: Natomaisten norjalaiskusipäärunkkujen kuten muidenkin länkkärien pääasiallinen valuutta on luottamus. Konnailu on työväenpuolueen toiminnan ansiosta (sanoo nazi-Jo heilutellen torakkamaisia kulmakarvojaan) Norjan politiikassa maan tapa. ellauri245.html on line 214: Hermes oli kokoomuxen puisto-osaston ja paimenten jumala ja siitä tuli varkaiden suojelija. Hevoshuijarien ja markkinakusettajien esikuva. Meklarien ym markkinatalouden pikku herpesten ja vapaakaupan kokovartalotorpeedojen ikoni. Sandaalijalkanen runkkarinille, vitun keke matkahattu päässä. Nesböön Jonne ihan kuumuu kertoessaan meklarien jännästä elämästä käärmekeppi kädessä. Juotin kaverin ja lainasin sille naistani. Tänään olen ostanut miljardien edestä bahteja. Ja sitten myyn. ellauri245.html on line 218: Solmiomaassa on järjestelmä piih, jota sanotaan vanhainvallaxi. Se meinaa että vanhat autokuskit saa mielinmäärin kengittää pikku söpönenä sihteerikköjä. Solmiomaalaiset on vastenmielisiä tiivitaaveja. Kuningas Kumipallo oli hauska niljake, liittoutui ensin japsujen ja sitten amerikkalaisten kanssa. Se jo kertoo jotakin. Koko kirja on iljettävä Phuketin pyllymatkailijan matkaopas. Jonne olis saanut mennä zunamissa muun rantatöryn mukana. Sen mielikuvitus on likaisempi kuin Bang-Cockin kanavat. Tää rikosturismi on todella luotaantyöntävää. ellauri245.html on line 261: First devised and created in the Belgian Congo by King Leopold, son of Queen Victoria. A smooth metallic ball, slightly smaller than a tennis ball in circumference with tiny apertures along its contours. Made of gold, GAL-TAN, and steel, the ball is a minor feat of engineering. An additional small opening reveals a looped wire. The ball is placed in the victim´s mouth. When the wire is pulled, 24 tiny termite monkey antennae jut out from the ball, causing it to lodge itself in the mouth. At this point, though not overly painful, the victim cannot remove the ball, nor can another extract it for them. With a second pull of the wire, 24 needles erupt outwards from the extended antennae in 24 directions, causing severe damage to throat, cheek, tongue, palate, nasal cavity, etc....the victim will usually bleed out slowly in excruciating pain. How was this used for torture? It usually involved 2 victims. One who who was forced to swallow the ball, and the second who was forced to watch the effects. That second person would usually begin talking quickly about other things. Naah, too sophisticated. A waste on the Congolese niggahs. Cutting hands and feet worked just as well. ellauri245.html on line 267: Nsala of Wala in the Nsongo District (Abir Concession) is a photograph published by Edmund Dene Morel in his book King Leopold's Rule in Africa, in 1904. The image depicts a Congolese man named Nsala examining the severed foot and hand of his five-year-old daughter, Boali. The photograph was taken by Alice Seeley Harris, the wife of a missionary, in the village of Baringa on 14 May 1904. It was subsequently employed as a tool in the inhumane media campaign against the situation in the Congo Free State, which was largely characterised by rubber dildos. ellauri245.html on line 269: Samaan aikaan toisaalla samassa Wikipediassa, artikkelissa "Telehvooni Aahrikassa" kerrotaan, että samaisessa kuvassa kuopiolainen mies, Nsala, katselee viisivuotiaan tyttärensä katkaistua kättä ja jalkaa, jonka Kongon vapaan osavaltion Force Publiquen jäsenet tappoivat, keittivät ja kannibalisoivat vuonna 1904. Eräs nuori belgialainen upseeri kirjoitti kotiin: "Onneksi Gongon miehet... söivät ne [muutamassa tunnissa]. Se on kamalaa, mutta äärimmäisen hyödyllistä ja hygieenistä." Vieläköhän noista saisi keiton. ellauri245.html on line 271: Leopold´s Apple is actually a brand of whiskey. But The pear of anguish, also known as choke pear or mouth pear, is a torture device based on mechanisms of unknown use from the early modern period. The mechanism consists of a pear-shaped metal body divided into spoon-like segments that can be spread apart with a spring or by turning a key. Its proposed functionality as a torture device is to be variously inserted into the mouth, rectum, or vagina, and then expanded to gag or mutilate the victim. There is no contemporary evidence of such a torture device existing in the medieval era, and ultimately the utility of genuine apples and pears stuck in any hole at all remains unknown. Except that an apple forced in his mouth as a kid by his chum Anders B. got Jo Nesbø going as a pulp writer. Iron Maiden was a vagina dentata style box with nails inside. ellauri245.html on line 296: Something about Scandinavia — its snowbound civility, its usually peaceable blend of the cosmopolitan and the isolated — makes the crime novels set there seem automatically more interesting, the way a red spray of blood stands out more starkly against fresh white powder than on a dirt road. By now many of these imports seem to share the same atmospherics: the Nordic good looks, the corruptible officials, the endless pots of coffee. ellauri245.html on line 299: Where Nesbø weakens by comparison is when he turns to non-criminal matters. The Leopard features a variety of these, from a turf war with another crime bureau to the illness of Harry´s father to Harry and Kaja´s romance, all of which slow the book´s pace and end in predictable Norwegian noir moralizing. ellauri245.html on line 314: Verdighet, posisjon, prinsipper. Ett skelett med smil i munnen. Svante Pääbo med kompisen. Min mulighet for att renses. Mä oon vallmis, tuu pyyhkimään! ellauri245.html on line 317: One year ago, a heavily armed man dressed as a police officer appeared on the beach of a youth summer camp in Norway. The kids had no way of knowing he was targeting them for the ills of Europe. Then he started shooting. And shooting. Where were the real cops? By the end of the day, seventy-seven people had been killed, the deadliest attack in that country since World War II. As told by the survivors, these are the beat-by-beat horrors of those terrifying 198 minutes. the Utoya Massacre On July 22, 2011. Lue ja kauhistu, tää on hurja jännäri! ellauri245.html on line 326: Bury Me Standing: The Gypsies and Their Journey is a non-fiction book on the lives of the Romani people by the American-Uruguayan writer Isabel Fonseca published in 1995. The book is organized in eight chapters and contains black and white photographs and maps. ellauri245.html on line 328: Ei se ainakaan kuulu 10 parhaan ennakkoluulon luetteloon, jotka ovat: ellauri245.html on line 353: After the funeral, all of the loved one’s possessions – and here’s the real head-turner – are burned. (So much for heirlooms). Once again, the primary concern is marimé (contamination), and family members want to destroy all material ties to the dead. Given the massive cost of such destruction, however, today many people sell the possessions – though not to other Gypsies of course. ellauri245.html on line 372: Vizetellere i norske bröllupsdager. Olis Jussi ampunut tän norskijonnen enste ja kysellyt papereita vasta sitten. Nazinatomato helkkari. Nää norskit on sairaan sairasmielisiä kuikkia. Onnettomia pillipiipareita. Turskat kainalossa kuin Kansallisoopperassa, luttamunat ulkona. Viseret stoppet på ti over fem. Piipunrassijonnella on selkeästi jotain hampaankolossa läskeille vasemmistopoliitikkonaisille. Se on varmaan se feministikriminologiproffa Liv Finstad joka lyttäsi tän ongenkohon jossain käänteessä. ellauri245.html on line 474: Kahdella eurolla paskaa Rosendalin kontista. Miljoonia norjankruunuja piipunrassin taskuun joka mysertää lisää klicheitä entisistä klicheistä. Neuvoo lapsosille miten huumeita on hyvä imuttaa, Harryhan ei tule niistä riippuvaisexi, kun se on niin Hank. Tän kuikan voisi hyvin panna kiven sisään sen ylipitkän tatuoidun muunsukupuolisen koripalloilijan paikalle joka jäi Moskovassa kiinni hasasta. Tai sen venäläisen asekauppiaan sijalle johka tää hongankolistaja vaihdettiin. Enkä tarkoita nyt Hankia. ellauri245.html on line 491: Hankin &kumpp. työtilat ovat työsuojelumääräysten vastaiset. Mutta sitä jänskempäähän se vain on. Mobildekning ja internettilkobling on kaikki mitä ne tarvizee, plus kahvikone tietysti. Med en NATO-bygd søkemotor som er bedre en Google eller Yahoo. Det er skrevet flere hyllemetermed faglitteratur om hva som karakteriserer seriemordare. Dr er ofte narsistiska skallige forfattere, cirka 175cm i höjd, fra Norge. Hank er en flugulort. ellauri245.html on line 493: Lake Lyseren has a key role in the murder mystery unfolding in the Norwegian detective thriller "The Leopard". Some episodes in the book feature police detectives from cosmopolitan Oslo coming to conduct investigations in the rural environment of Lyseren.

ellauri245.html on line 498: Lie valmistui lakitieteiden kandidaatiksi vuonna 1919. Hän oli liittynyt Norjan työväenpuolueeseen vuonna 1912 ja toimi sen sihteerinä 1919–1922. Vuosina 1922–1935 hän työskenteli ammattiliittojen keskusliiton lainopillisena asiamiehenä. Vuonna 1935 Lie valittiin Johan Nygaardsvoldin hallitukseen oikeusministeriksi. Vuonna 1935 hän antoi Lev Trotskille turvapaikan Norjasta, kun tämän Ranskassa saama oleskelulupa umpeutui. Vuonna 1937 Neuvostoliiton painostuksella Norjan hallitus määräsi Trotskin kotiarestiin. Pitkien neuvotteluiden jälkeen Lie määräsi Trotskin muuttamaan Norjasta Meksikoon, missä se pian tapettiin. Tryggve oli YK:n ensimmäinen pääsihteeri. Se muistutti melko lailla torpeedoa.
ellauri245.html on line 512: ook-prince-harry_5945180.jpg?20221027114245" width="25%" />
ellauri245.html on line 524: Siis onko tän kaverin nimi norjaxi Harry Hå? Eipäs olekaan? vaan: The name is derived from Old Norse Hólar, the plural form of hóll, meaning "round and isolated hill." Harry´s surname is also the name of a historic Norwegian town (Hole, Norway) with a heritage that goes back to the Viking Age. Eipäs, vaan: On July 22, 2011, the Workers´ Youth League summer camp, which took place on Utøya in Hole, was attacked as part of the 2011 Norway attacks.
ellauri245.html on line 541: Terbovenin Joosepilla oli koko Norjan suurin konttori. Jooseppi veljeili Quislingin kanssa eikä totellut muita naziveljiä kuin Aatua. Joosepilla ei ollut kovin paljon alaisina saxalaisia mutta se jaxoi vittuilla norjalaisille siviileille vaikka miehitysarmeijan komentaja koitti toppuutella. Rakensi keskitysleirin Levangeriin, vainosi vähiä juutalaisia ynnä teki paljon muuta pahaa. Kun loppupeleissä ei sitten mistään tullut mitään se räjäytti izensä ilmaan viluntorjuntabunkkerissa 50 kg latingilla dynamiittia. Se oli kaikkien aikojen parhaiten ansaittu Nobelin palkinto. Quisling kidutettiin kuoliaaxi vastoin Norjan silloisia lakipykäliä (viikinkiaikaan se olis ollut varmasti a-ok). Inter arma silent leges.
ellauri245.html on line 549: Fayen kukaktiga Jack on kollaasi ziljoonasta julkkis miljoonamies paskiaisesta, mutta älähäläpäs, kyllä niitä löytyy myös koti-Suomesta. Niikö Alvar Aalto esimerkixi, joka tölvi ja kusetti törkeästi toistakin vaimoansa, lahjakasta arkkitehtia Elissa Aaltoa. Lahjakas arkkitehti Elissa Aalto omistautui miehensä elämäntyön vaalimiseen. Hänen omaa, poikkeuksellista elämäänsä on tähän saakka viizitty pöyhiä varsin vähän.
ellauri245.html on line 601: Exphil on norjalaisten filsantutkinto. Exfil-flashcardeilla seisoo esim. tää:
ellauri245.html on line 617: Historiassa Ruandan väestö jakautui kolmeen heimoon: Hutu, Tutsi ja Batwa. Kaikki heimot puhuvat samaa kieltä kinyarwandaa ja niillä on sama kulttuurialkuperä. Väestöstä noin 84% kuului maajussien Hutu-heimoon, 15% nomadiseen Tutsi-heimoon ja loput Batwa-heimoon. Historiassa jokaisella heimolla oli oma sosioekonominen asemansa, rituaalinsa ja pukeutumistapansa. Vuoden 1994 kansanmurha Watussi-heimoa kohtaan (tyyliin "piikkilankoja preerialla") vähensi kansanryhmän osuutta merkittävästi, ja nykyään Ruandassa ei tunnisteta entisiä heimoja vaan kansa on "yhtenäinen". Nykyisin Ruanda onkin Afrikan maiden edelläkävijä vahvassa korruption suojelussa ja apinadiversiteetin vastaisuudessa. Ruandassa on siistiä koska sen kolonisoivat anaalinen Saxa ja pedofiili Belgia. Oi kurja Belgia!
ellauri245.html on line 623: Kongon hallinto on antanut evakuointimääräyksen lähes 2 miljoonan asukkaan kaupunkiin.
ellauri245.html on line 624: Ruanda kertoo, että yli 3 500 kongolaista on ylittänyt rajan paetessaan laavaa. Kongolaisia on majoitettuna hätämajoituksiin kouluihin. Muovipäällystetyille patjoille kuin Qatarin vierastyöläiset.
ellauri245.html on line 626: Nyiragongo purkautui viimeksi vuonna 2002. Silloin 250 ihmistä kuoli ja 120 000 jäi kodittomiksi purkauksessa. AFP:n paikalla olevan toimittajan mukaan osa Goman asukkaista on paennut kodeistaan kohti Ruandan rajaa. Hänen mukaansa kaupungissa on sähkökatko ja voimakas rikin haju. Gomassa asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä.
ellauri245.html on line 627: Nyiragongo on yksi maailman aktiivisimmista tulivuorista, kertoo Volcano Discovery -sivusto (siirryt toiseen palveluun). Sivuston mukaan se purkautui 13 kertaa 1900-luvulla.
ellauri245.html on line 633: In the 20th century Burundi had three main indigenous ethnic groups: Hutu, Tutsi, and Twa. The area was colonised by the German Empire in the late 1800s and administered as a portion of German East Africa. In Burundi and neighboring Rwanda to the north, the Germans maintained indirect rule, leaving local social structures intact. Under this system, the Tutsi minority generally enjoyed its historically high status as aristocrats, whereas the Hutus occupied the bottom of the social structure. Princely and monarchal rulers belonged to a unique ethnic group, Ganwa, though over time the political salience of this distinction declined and the category was subsumed by the Tutsi grouping. During World War I, Belgian troops from the Belgian Congo occupied Burundi and Rwanda. In 1919, under the auspices of the nascent League of Nations, Belgium was given the "responsibility" of administering "Ruanda-Urundi" as a mandated territory. Though obligated to promote social progress in the territory, the Belgians did not alter the local power structures. Following World War II, the United Nations was formed and Ruanda-Urundi became a trust territory under Belgian administration, which required the Belgians to politically "edducate the locals and make them really fit", to prepare them for independence.
ellauri245.html on line 640: Jerry husket litt av skolefransken. Du bon vin. Gateau noix de coco. Panee miettimään mixi Jonne Nesbö vaivautuu keximään fiktiivisiä julmuuxia vääryyxiä ja onnettomuuxia kun käytettävissä on niin paljon faktamateriaalia. Hutut tappoivat miljoonittain tuzeja 90-luvulla poistaaxeen kansasta tarpeetonta biodiversiteettiä.
ellauri245.html on line 642: ool Day (Rig Ring Goes The Bell)" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen>
ellauri245.html on line 644:
Ring ring goes the bell! Up in the morning and out to school! Lake Kivu is on FIRE!

ellauri245.html on line 656: General Gatunga had previously been a respected and well-read Christian teacher in his local Kikuyu community. He was known to meticulously record his attacks in a series of five notebooks, which when executed were often swift and strategic, targeting loyalist community leaders he had previously known as a teacher.
ellauri245.html on line 660: Women formed a core part of the Mau Mau, especially in maintaining supply lines. Initially able to avoid the suspicion, they moved through colonial spaces and between Mau Mau hideouts and strongholds, to deliver vital supplies and services to guerrilla fighters including food, ammunition, medical care, and of course, information. An unknown number also fought in the war, with the most high-ranking being Field Marshal Muthoni.
ellauri245.html on line 668: The Congo became independent from Belgium on June 30, 1960. Norway had begun humanitarian aid to the Congo since at least 1963. In 1963, Norway was one of only six nations that Congo approached with a request for military aid, asking for help to build a navy. Norway declined the request, citing a shortage of the training expertise Congo was looking for.
ellauri245.html on line 675: Jonas Gahr Støre, Norway´s Foreign Minister said: "I strongly react to the death sentence of two Norwegians ... Norway is a principled opponent of the death penalty and I will contact the DRC's foreign minister to gabble about this." According to Bloomberg.com "Norway also objected to the espionage conviction and the inclusion of the country in the fine, Stoere [sic] said. 'Norway isn't a part of this case.'" Sick. It is more than obvious that she was.
ellauri245.html on line 685: I've never seen you looking so lovely as you did tonight Näytät tavallista ihqummalta
ellauri245.html on line 688: They're looking for a little romance Saanko pluvan vai tanssitaanko eka
ellauri245.html on line 692: I have been blind Miten en oo ennen honannut
ellauri245.html on line 697: There's nobody here Täällei oo ketää
ellauri245.html on line 701: I'll never forget the way you look tonight Oletpa sä tänään timmissä
ellauri245.html on line 703: I've never seen you looking so gorgeous as you did tonight Olet siis tosi gorgeous
ellauri245.html on line 708: It took my breath away Mulle tulee ketjureaktio
ellauri245.html on line 710: Such a feeling of complete and utter love Pikkuveli takoo ovea ihan villinä
ellauri245.html on line 720: I'll never forget the way you look tonight
ellauri245.html on line 723: I never will forget the way you look tonight Tota lukkia en unohda ikinä
ellauri245.html on line 747: Suomalainen hiihtonainen sai ainoana suomalaisena mitaleita Norjasta 10km perinteisestä hiihdosta. Suomalainen Jussi Kolkka veti kepoon turpaan vastenmieliselle alkkixelle Harry Arsholelle. 2-0 NATOon kuulumattomalle pikku Suomelle.
ellauri245.html on line 754: Soon after graduation, Altman joined the United States Army Air Forces at the age of 18. During World War II, Altman flew more than 50 bombing missions as a co-pilot of a B-24 Liberator with the 307th Bomb Group in Borneo and the Dutch East Indies. Upon his discharge in 1947, Altman moved to California. He worked in publicity for a company that had invented a tattooing machine to identify dogs.
ellauri245.html on line 759: Bonanzaa ja Maverickia tuli teeveestä 60-luvulla. Tosta Mashista mä oon nähnut jälkikäteen jotain tv jaxoja jotka oli aika käsittämättömiä.
ellauri245.html on line 760: Vaikka hänen elokuviensa taloudellinen menestys olikin ailahtelevaa, kriitikoiden ja nyky-yleisön silmissä Altmanin voittokulku 1970-luvulla näytti loputtomalta: peräjälkeen syntyi elokuvia kuten McCabe ja Mrs Miller (1971) ja Pitkät jäähyväiset (The Long Goodbye, 1973), jotka iskostuivat välittömästi modernin Hollywood-elokuvan kaanoniin. Näistä kuten muistakaan Altmanin filmeistä en muista yhtäkään.
ellauri245.html on line 762: 1970-luvun loppupuolella alkoi kuitenkin Altmanin alamäki: vaikka Altman ohjasikin vuonna 1979 peräti kolme elokuvaa, niiden taso oli kaukana hänen aiemmista töistään. Tämä kulminoitui vuonna 1980 Disney/Paramount-tuotantoon Kippari-Kalle: Lyttäpäisen vinosuisen suikkikoomikon Robin Williamsin (1951-2014) tähdittämä elokuva teki tuottoa teattereissa, mutta oli aikanaan ja myös nykyään kriitikoiden mielestä Altmanin uran pohjanoteeraus. Variety-lehden mielestä se oli Williamsin paras. Lyttäpäinen Robin Williams oli kyllä erehdyttävästi Popeyen näköinen. Robin ei ihan selvinnyt Solonin 10:nnestä hebdomadista. Kuolinsyy oli "asphyxia through hanging". Tää ei enää ole kivaa, menen hirteen lepäämään.
ellauri245.html on line 767: Altman palasi suosioon 1990-luvulla elokuvallaan The Player – Pelimies (1992), ja jatkoi komeaa paluutaan Raymond Carver -filmatisoinnilla Short cuts – oikopolkuja (1993). 2000-luvulla Altmanin töistä parhaiten on huomattu poikkeuksellisen suosittu, Richard Geren tähdittämä Tohtori T ja naiset (Dr. T & the Women, 2000) sekä Agatha Christien hengessä kulkeva Gosford Park (2001).
ellauri246.html on line 26: Sisälmysluetteloon
ellauri246.html on line 40: Hobla uudisoi: Lösnäbben på Unca Scrooge i Äbo Svenska Teaterns julpjäs väcker frågor. Eikö Roope-setä ole skotti eikä verpiö? Kannan vastuuni, sanoo saamelaisrasistinen Mikko Kärnä eikä tee paskaakaan. Se vaan kantaa vastuuta ja jatkaa pahkatöitä. Venäjä on julistettava terroristivaltioxi, huutaa joku EU-ämmä. Suomalaisten on puolustettava Suomea asein ulkomailla, toitottaa mielipide, kaiuttaen Aunuxen seikkailua sata vuotta sitten. Sentään argentiinarit hävis potkupallossa saudiarabeille.
ellauri246.html on line 44: Vuonna 1966 jakoi Ruozin ukkotemia dynypalkinnon kahden eloonjääneen juutalaisen kesken, toinen oli Tukholmassa kyyristellyt Nelly Sachs ja toinen Israelissa sadetta pitänyt Shmuel Agnon. Seuraavana vuonna alkoi 7 päivän sota. Ruåzalaiset ehättivät tunnustamaan länsivärejä vähän etuajassa.
ellauri246.html on line 54: Agnonin kertomus Morsiuskatos ilmestyi 1931, ja hänestä tuli sen ansiosta johtava hepreankielinen kirjailija. Hänelle myönnettiin kahdesti sekä Bialik-palkinto että Israelin valtion kirjallisuuspalkinto. Vuonna 1966 hän sai ensimmäisenä israelilaisena Nobelin kirjallisuuspalkinnon yhdessä Ruotsissa asuvan saksanjuutalaisen runoilijan Nelly Sachsin kanssa. Palkinnon vastaanottotilaisuudessa Agnon esitteli itsensä näin: ”Johtuen historiallisesta katastrofista, jossa Rooman keisari Titus tuhosi Jerusalemin ja Israelin kansa karkotettiin maanpakoon, minä satuin syntymään yhdessä maanpakolaisuuden kaupungeista. Mutta itse olen aina pitänyt itseäni syntyperäisenä jerusalemilaisena.”
ellauri246.html on line 56: Agnon kuoli Jerusalemissa vuonna 1970. Hänen tyttärensä Emunah Yaron jatkoi hänen jälkeenjääneitten käsikirjoitustensa kokoamista ja julkaisua. Suurin osa hänen teoksistaan onkin julkaistu hänen kuolemansa jälkeen. Agnonin arkisto siirrettiin Jerusalemin Kansalliskirjastoon. Hänen talostaan tuli Jerusalemin kaupungin omistama museo, jossa pidetään kirjallisuus- ja kulttuuritilaisuuksia. Agnonista on tehty enemmän tutkielmia kuin kenestäkään muusta israelilaisesta kirjailijasta. Kuuluisimmat Agnon-asiantuntijat ovat Baruch Kurzweil, Dov Sadan ja Dan Laor.
ellauri246.html on line 58: Agnonin kaikkien teosten lähde on juutalaisuus, sen tavat, usko ja kieli. Agnon käsittelee näitä taiteessaan omaperäisella, ainutlaatuisella tavalla. Hän sai myös vaikutteita saksalaisesta kirjallisuudesta ja vasta kehittyvästä uudesta heprealaisesta kirjallisuudesta. Melkein kaikissa hänen teoksissaan kuvataan ristiriitaa vanhan ja uuden välillä, itäeurooppalaisen juutalaisen elämän tuhoa ja Palestiinaan pelastuneiden vaikeaa sopeutumista uudenlaiseen juutalaisuuteen. Hänen kirjojensa tapahtumat sijoittuvat niihin neljään hyvin erilaiseen yhteiskuntaan ja seutuun, joissa hän eli: Galitsiaan (Morsiuskatos), Saksaan (Fernheim), Jaffaan (Uskollisuuden vala) ja Jerusalemiin (Shira). Monissa hänen kuvauksissaan on unenomainen tunnelma, ja lukija jää miettimään, onko se totta vai fantasiaa. Todennäköisesti jälkimmäistä. Agnonin kieli on useimmille pelkkää hepreaa.
ellauri246.html on line 67: Sodanjälkeisinä vuosina Sachs luki juutalaista kirjallisuutta ja Tooraa. Hän opiskeli myös juutalaista mystiikkaa ja kabbalaa ja julkaisi runoja "mykkänä huutona" holokaustia vastaan. Vuonna 1954 hän aloitti kirjeenvaihdon Paul Celanin kanssa. Celan oli keskitysleireiltä pelastunut romanianjuutalainen runoilija, joka oli muuttanut sodan jälkeen Pariisiin. Sachs ja Celan olivat sukulaissieluja, ja huolimatta suuresta ikäerosta heidän lämmin ja henkevä ystävyytensä jatkui Celanin itsemurhaan, vuoteen 1970 asti. Nelly Sachs itse kuoli vain pari kuukautta myöhemmin. Kelaa sitä!
ellauri246.html on line 84: I Non Serviam (1945) häcklar han det självgoda svenska välfärdssamhället i Till de folkhemske och uttrycker i titeldikten främlingskap och vantrivsel. Absurdism och groteskerier når en höjdpunkt i Strountes (1955), men genomsyrar hela författarskapet. Med den märkliga En Mölna-elegi (1960) tänjs genre- och språkgränserna. Joo selvä persutyyppihän se oli.
ellauri246.html on line 87: Lindegren oli Ruotsin akatemian jäsen 1962–1968. A-ha! Hänet valittiin Ruotsin akatemiaan Dag Hammarskjöldin seuraajaksi tämän kuoleman jälkeen. Hän oli Bonniers Litterära Magasinin, Stockholms-Tidningenin ja Dagens Nyheterin kirjallisuuskriitikko. Vuosina 1948–1950 hän oli aikakauskirja Prisman ja Alepan päätoimittaja. Hänen isoisänsä oli säveltäjä Johan Lindegren. Muikean näköinen Lindegren teki oopperalibrettoja, muun muassa Karl-Birger Blomdahlin oopperaan Aniara, joka perustuu 1/2nobelisti Harry Martinsonin runoelmaan Aniara (a-ha!).
ellauri246.html on line 98: Du sitter i trädgården ensam med anteckningsboken, en smör- Istut rekoolissa yxin sylissä muistikirja, smörgari, kässäri ja piippu.
ellauri246.html on line 119: som ser mig i ögonen stilla, outgrundligt och stilla, kazoo tossa mua silmiin hiljaa, luotaamattomasti hiljaa,
ellauri246.html on line 144: Sehnsucht-runossa Nelly puhuu Elohimin Menschenwerdungista? Häh? Eikös Nelly ollutkaan kunnon hasidi? En viizi siteerata tätä runoa, se on liian makeileva. Koitetaan löytää joku parempi. Karl Marxin isä kääntyi luteraanisuuteen Napsun hävittyä sodan, koska olisi muuten menettänyt Preusseissa Anwaltin virkansa. Ranskan alamaisena se sai olla asianajajana moosexenuskoisenakin. Yhtä opportunistisesti menetteli Karlin pikkuserkku Chaim "Heinrich" Heine. Tässä on se Oh korsteenit:
ellauri246.html on line 185: Oliko Raja-Jooseppi ryssä vaiko jenkki? Wikipediassa sen kohdalla on tähtilippu. Se on yxi näitä venäjänjuutalaisia mamuja jotka eivät koskaan oppineet uuden maansa kieltä kunnolla.
ellauri246.html on line 195: Neljä Brodskyn runoa julkaistiin antologioissa Leningradissa vuosina 1966 ja 1967, mutta suurin osa hänen tuotannostaan ilmestyi vain lännessä. Hän käänsi runoja englannista ja puolasta (muun muassa mitättömän lännen hännystelijän Czesław Miłoszin tuotantoa) venäjäksi. Brodsky karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1972 ja hän muutti ensin Wieniin, mistä runoilija W. H. Auden ja Michiganin yliopiston slaavilaisten kielten professori Carl Ray Proffer auttoivat hänet Yhdysvaltoihin, vaikka hän oli saanut muuttoluvan Israeliin. Jooseppi ei halunnut 100% juutalaisexi pölyiseen autiomaahan, vaan lähti mieluummin Egyptin lihafondyyn äärelle. Brodsky asui Brooklynissä ja Massachusettsissa. Hänen teoksensa ensimmäinen englanninkielinen käännös ilmestyi vuonna 1973. Brodsky opetti muun muassa Columbian yliopistossa ja Mount Holyoke Collegessa. Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1977.
ellauri246.html on line 197: Brodsky julkaisi tuotantonsa pääosan englanniksi. Tuotanto koostuu runoista ja esseistä. Hänen runojaan on käännetty useille kielille. Brodsky käytti kieltä kuin musiikkia, ja hän mainitsi tärkeimmiksi innoittajikseen barokkimusiikin ja vanhan jazzin, erityisesti Clifford Brownin.
ellauri246.html on line 199: Brodsky kuoli sydänkohtaukseen 55-vuotiaana kotonaan Brooklynissä tammikuussa 1996. Brodsky piti kissoista.
ellauri246.html on line 220: Seem like the tablets of the Law, thrown down Näyttää Moosexen lakitauluilta, nilltä
ellauri246.html on line 221: And broken by Moses at the mountain's base. Jotka Mooselta epähuomiossa luiskahti.
ellauri246.html on line 233: Closed are the portals of their Synagogue, Niiden synagoogan ovet ovat säpissä,
ellauri246.html on line 250: Taught in the school of patience to endure Oppivat kärsimyxen koulussa kärsivällisixi
ellauri246.html on line 273: And thus forever with reverted look Iänkaiken kaze kääntyneenä taaxepäin
ellauri246.html on line 275: Spelling it backward, like a Hebrew book, kirjoittaen väärinpäin, kuin hepreaa
ellauri246.html on line 293: Curve fence rotten plywood. Käyrä aita lahosta vanerista.
ellauri246.html on line 325: For curved fence of rotten plywood, Tää laho vaneriaita vielä maxetaan,
ellauri246.html on line 333: Juutalainen hautausmaa on hautausmaa, jonne on haudattu vain juutalaisia uskontoon liittyvien seremonioiden mukaisesti.
ellauri246.html on line 337: Joissakin Euroopan kaupungeissa vanhat juutalaisen hautausmaat toimivat nähtävyyksinä. Näihin kuuluvat muun muassa Praha ja Budapest. Holokaustin aikana natsi-Saksa tuhosi lukuisia juutalaisia hautausmaita eripuolilla Eurooppaa ja joistakin hautausmaista on tullut sen vuoksi myös holokaustin muistomerkkejä, kuten Varsovan getossa sijainneesta hautausmaasta.
ellauri246.html on line 347: Mielenkiintoisia tosiasioita Brodskin biografiasta, runoilijan henkilökohtaisesta elämästä esitetään edelleen huomioita. Äskettäin päätti talvisodan Suomen kansa, alle kuukausi oli Ranskan tappioon. Tällaisessa pienessä, häiritsevässä asennossa 24. toukokuuta 1940 Leningradin valokuvaajan perheessä ja kirjanpitäjän hän syntyi pojaksi. Hieman yli vuosi ennen suuren isänmaallisen sodan alkua. Siinä hän oli koko elämänsä lapsuuden, jonka se riistää häneltä. Tukholman kirjeessä Yakov Gordin selitti paikallisen tilanteen Schorasin ja syntien kanssa heidän lapsuudensa perusteella, mutta päinvastoin. (No en minäkään tosta mitään ymmärrä.)
ellauri246.html on line 351: Hänen muistojaan paluusta kaupunkiin Nevan rannalle säilytetään jossakin. Sininen taivas, valkoiset pilvet ja punainen lämmitys, jossa ihmiset roikkuvat. Ei ollut tarpeeksi paikkoja ja tuskin kukaan käytti mitään reunaa kiinni koostumukseen. Tässä on vanha mies, joka on kiinni autossa, jotain tarttuvaa ja naisen huivi kastelee kalkkariviiniä vedenkeittimeen. On höyryä. Ezemmosta.
ellauri246.html on line 357: Se oli jo 1961. Kaikki edellä mainitut olivat vain ulkoinen elämä. Siihen aikaan Joosef oli jo tutustunut Evgeny Reiniin, toinen elämän viime päivinä, Sergey Dovlatovyov, Bulat Okuzhava. Puhe talvella 1960 lukemalla runon "juutalainen hautausmaa" Leningradin "juutalaisessa hautausmaalla" aiheutti skandaalin, joka oli ehkä ensimmäinen syy toimivaltaisille viranomaisille. kiinnittää huomiota häneen
ellauri246.html on line 358: Runoilija käy lukemassa uskomattoman paljon. Neuvostoliiton ihmisille tuntematon monien 1900-luvun Euroopan runoilijoiden työ tuli Neuvostoliiton ihmisille tutuxi. Vitezlav Nezval, Paul Elur, Federico Garcia Lorca, monet muut. Heistä tuli raitista ilmaa Neuvostoliiton ilmapiirissä. Valtava vaikutus tyyliin ja erityisesti runouden Broodskin rytmiin, tietenkin jazz. Niitä samoja jazzneekereitä joista Popov puhuu.
ellauri246.html on line 362: Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän joutui luopumaan palkinnon vastaanottamisesta, koska ei olisi voinut palata takaisin Tukholmasta Neuvostoliittoon, mikäli hän matkustaisi Ruotsiin vastaanottamaan palkinnon. Literaturnaja gazeta tuomitsi palkinnon myöntämisen Pasternakille vihamieliseksi teoksi Neuvostoliittoa kohtaan. Pasternak erotettiin myös Neuvostoliiton kirjailijaliitosta viisi päivää Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen.
ellauri246.html on line 369: Heidät esitteli kesän 1961 lopputuloksena Evgeny Rain. Joseph oli 21-vuotias. Monet ihmiset pitävät ystävyyttään kahden runoilun vilpittömänä liittämisenä. Outoa, mutta he eivät olleet kovin kiinnostuneita toistensa runoudesta. Ei keskusteluja, kiistoja erilaisiin sukupolviin kuuluvien ihmisten runkoon. Heidän välillä oli jotain erilaista, mikä Brodsky itse ei halunnut puhua. Et kerro, se on pitkä ja vaikea. Noin niin hän vastasi pyyntöihin. Kuten Anna Andreevna, hän perusti nopeasti uuden tuttavuuden tason. Hän oli nuori eikä tietoinen hänen voimasta. "Big Elegy John Donna" aiheutti sanailua siitä, että Joseph itse ei ymmärrä, mitä hän kirjoitti. Ja hiän muistutti, kun he menivät hiänelle, ettei hän ollut lukenut oppaita tai kuuntele hiänen runojaan. Lyhyesti sanottuna he kehuivat kumpikin runojaan, hengittäen talossaan eri ilmaa. Hän tuskin tiesi, että Ahmatov vertaa ystäväänsä poikansa kanssa eikä kannata jälkimmäistä.
ellauri246.html on line 375: Neuvostojen tuomioistuimen toisessa kokouksessa hänellä oli tietysti asianajaja, mutta sillä ei ollut mitään roolia. Palkittu vakavimmalle rangaistukselle: viiden vuoden pakkotyövoimaxi. Mutta vain Arkhangelskin alueella käytetty aika, sitä hän muistutti kiitollisuudella. Hän tutki maalaismaisemaa maalaismaisten miesten kanssa, hän opiskeli Ison-Britannian kirjallisuutta iltaisin ja hänen rakas koiransa nuoli hänen takapuolta. Kaksi piirin sanomalehdessä julkaistut kaksi runoa olivat tuskin vain runoilijan julkaisemista elämässään Neuvostoliitossa. Tultuaan Norinskayalle ja Marialle, hän jopa asui jo pitkään. Hän ryntäsi ja epäili erityisesti, koska hän oli Basyshev. Siitä huolimatta on kuitenkin, että ne olivat parhaat ihmiset, jotka on omistettu rakastettuihin runoihin. Nuori mies, joka tunnusti kaikkien valtavan lahjakkuuden, tuli pohjoiseen erämaahan ja jätti vakiintuneen runoilun rutosti ainutlaatuisella tyylillä, rytmillä ja intonaatiolla. Loppujen lopuksi tiedetään, että on mahdotonta jäljitellä Brodskia. Toissijainen on havaittavissa ensimmäisestä rivistä.
ellauri246.html on line 377: Taistelussa Joseph Brodskin paluuta varten, jotta saataisiin elämäkerta ja lisää luovuutta, joista tulee kriitikoille paljon teräviä tarkasteluja, oli hyvin vaikutusvaltaisia ihmisiä. Ensinnäkin A. A. Akhmatova. Trid Vigdorovan transkriptillä oli tärkeä rooli. Se julkaistiin monissa Länsi-Euroopan tiedotusvälineissä. Yhdessä Anna Andreevnayan kanssa lukemattomat kirjeet puolueen viranomaisille ja oikeuslaitosta vastaan ovat Lydia Chukkovskaya. Shostakovich, TVARDOVSKI, Powesty, Marshak. Nämä eivät ole kaikki ihmiset, jotka ottivat osaa hänen kohtaloonsa mutta tärkimöt. Jean-Paul Sartre:n eurooppalaisen "Foorumin" EVE: llä varoitettiin vaikeasta tilanteesta, johon Neuvostoliiton valtuuskunta voi joutua Brodskin tapauksessa. Todennäköisesti tällä on ollut ratkaiseva rooli. Jotta runoilijalla ei olisi ollut tällaisia syytöksiä, se siirtyi kääntäjien ja kirjailijoiden liiton Leningradin sivuliikkeeseen. Kun olet lähtenyt alkuperäisestä kaupungista 23:een, hän palasi 25:een ja heti löysi itsensä hyvin oudosta, keskitetystä valtiosta. Neuvostoliiton sukunimi ei todellakaan ollut runoilija. Se oli mitä Neuvostoliiton suurlähetystön henkilökunta vastasi, kun hänet kutsuttiin kansainväliseen runolliseen festivaaliin. Kolme vuotta myöhemmin, Joosef Alexandrovich valittiin Bavarian taideteollisuuden Akatemian jäseneksi ihan kiusalla.
ellauri246.html on line 379: Hänen kotimaassaan 4 hänen runoistaan julkaistiin kaikkina näinä vuosina. Hieman jäänyt tulosta lasten runoina. Rahanlähde oli enimmäkseen tilisiirrot lännestä, arvioivat Aurora ja Haltury eri elokuvastudioissa. Brodskin matkatavarat ovat jopa sivuroolissa yhdessä aiemmista elokuvista. Mutta tämä lahjakkuus ei piilota. Brodskin runot olivat kaikki leveämpiä Samizdatissa. Hän kirjoitti jatkuvasti. Suuri osa näinä vuosina kirjoitettiin myöhemmin kaikissa kokoelmissaan. Yhä useammin Brodskin runot näkyvät Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen aikakauslehdissä. Ensimmäinen kirja, joka on laadittu tekijän valvonnassa, oli tuo New Yorkissa vuonna 1970 julkaistu "aavikolla". Yhä useammat länkkäritoimittajat pyrkivät ottamaan haastatteluja runoilijalta, yliopistot kutsuivat hänet. Luonnollisesti KGB ei jättänyt tällaista "asiakasta" ilman huomiota. Mutta yleensä hänen elämänsä Neuvostoliitossa eteni melko rauhallisesti, lukuun ottamatta kahta mielenterveyden sairaaloiden tutkimusta.
ellauri246.html on line 382: niin suosikki W. Odenin kanssa. Ja yleensä aktiivisesti viipymättä, liittyi sisään elämään Euroopassa.
ellauri246.html on line 398: Brodsky viittaa itseään 1956 sukupolven pennuxi, mutta ei ole "mikään XX-kongressin lapsista", vaan kuuluu niihin nuoriin, joille murtuman tietoisuuteen vaikutti "Budapest syksy" tukahduttamalla ATS: n. Monet ajattelevat että ihmiset lopettivat uskomasta Neuvostoliiton propagandaan. Se oli ensimmäinen sysäys toisin sanoen, toisin sanoen. Jotkut menivät oikeistolaiseen oppositioon, toiset, kuten Brodsky, kiistattomasti kieltäytyi voimakkaammin nykyisistä asioista.
ellauri246.html on line 404: Brodskia vainotaan, vaikka ei voida sanoa, että poliittiset teemat vaikuttivat mihkään huomattavaan paikkaan hänen teoksissaan. Hänen runollaan on henkinen ja filosofinen, mutta iankaikkisten teemojen tulkinta oli jyrkästi poikkeava kirjallisuudessa hyväksytystä sosialistisista realismista, sillä Brodski julisti runojaan eksistentialistisiksi, elvyttää modernismin perinnettä, joka oli keinotekoisesti repeytynyt totalitarismin aikana ja erikseen ylittäen ne perinteiden pre-postmodern classicsilla. Brodsky syntetisoitiin modernistiseen foorumiin erilaisten aikaisempien järjestelmien löytämiseksi, niin että hänen taiteellisen suuntautumisensa määräytyy usein ei-modestoimiseksi. (Siis mitä? No toi existentialismi ainakin on selvää talousliberalismia.)
ellauri246.html on line 410: Brodskyn pyrkimys sopii henkisesti totalitarismin varapuheenjohtajaksi, Brodsky on yhä enemmän tunkeutumassa eksistenttisiltä maidosilta peremmälle. Toimittajan kysymyksestä, mikä vaikutti hänen luonteensa muodostumiseen: "Kun olin 22 tai 23-vuotias, minulla oli tunne, että minussa oli jotain erilaista, minuun sattui, ja että en ollut kiinnostunut ympäristöstä ... parhaimmillaan kuten ponnahduslaudasta ... »Kuvitukset suuntasivat yhä enemmän itsepäisyyteen. "Ennemmin tai myöhemmin, hetki tulee, kun maallinen vetovoima on lakannut toimimasta." Runoiden sisäelämä, jossa tää paljon puhuttu transsendescence vallitsee, lähti liikenteeseen ulkoisesta elämästä. Fyysisesti maailmassa BrodSky vietti suurimman osan ajasta puhtaan hengen kuningaskunnassa eli vetelehti toimetonna. Viranomaiset hermostuivat, kun Brodskin runoilijapersoonallisuus muuttui vähitellen itsenäiseksi suljetuksi järjestelmäksi. Maailmanlaaja maailma, kuten Lurien tutkija näytti, oli Brodski ainoa vaihtoehto löytää hengellistä vapautta. Sitää löytää nykyään vaan lännestä. "Sisäinen maailma on liioiteltu, ja ulkoinen, vähentynyt" - ilmoittaa viranomaisille naapurinsa autobiografinen sankari psykiatrisessa sairaalassa runossa "Goryunov ja Gorchakov".
ellauri246.html on line 412: Vähitellen, ulkomaailma (viittauksen vaikutuksen mukaan) alkoi henkilökohtaistaa Brodskya joutomaaxi. Brodskin teosten autio - tyhjän, merkityksetön elämän metafori, joka runoilijalla vastaa henkistä hölynpölyä. Tämä on totalitaarisen yhteiskunnan massiivisten ihmisten elämä, joka ajattelun ihmisessä aiheuttaa väistämättömän yksinäisyyden. Brodskin aavikon maisema ei ole vahingossa ilman ihmisiä. Alkaen runosta "Isaac ja Abraham" aavikon maisemat osoittautuu olemaan hedelmättömiä. "Hills, kukkulat, et voi pitää niitä, mitata ..." Tämä on BrodSkin reaktio peltotöihin vähitellen kääntämällä sulauksia. Brodski osoittaa, että läpi joka autiomaassa putoaa hiekkaan, seisoo edelleen ja voi jopa kuolla.
ellauri246.html on line 418: Joskus hei Brodsky edes tulevaisuus näyttää valtakunnan massan. "Tulevaisuus on musta, // mutta ihmiset, ei //, koska se // musta näyttää minusta." Ehkä sinusta, ei minusta. Musta se on musta.Tällainen tulevaisuus on ohjelmoitu kadottamaan yksilöllisyyttä. Brodsky luonnehtii luovuutta "Arya-vähemmistönä". Voi vittu, sehän on pesunkestävä nazi! "Kustakin eksistentiaalisesta ainutlaatuisesta ajatus korvataan idealla henkilökohtaisesta itsenäisyydestä." Brodskin individismia voidaan pitää synonyymina persoonallisuuden periaatteena yhteiskunnan korkeimmaksi arvoksi. Josif oli varmaan lukenut Nietzschen Moraalin genealogian englanninnoxena. Tämä periaate osoittaa Brodskia essee "matka Istanbuliin", ulkomaalainen idän perinteeseen, josta pidetään USSR: ssä. Varmista, kuinka julmimmin kasvaa voimaa ja lihasmassaa niille, jotka eroavat heistä, Brodsky kuvaa itsensä "uudet staksilla elokuulla" henkilöllä, jolla on sielu suhteessa mamiin. Runossa "keskustelu Commerwankerin kanssa", Brodskin totalitaarisen yhteiskunnan olosuhteissa on olemassa päivittäinen loputon kalkki. Tämä tietenkin Golud Moraalista. Lyyrinen sankari on verrattu marttyyri. Elämä itse on ensimmäinen, kipu ja henkilö on "kipu testi". Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu.
ellauri246.html on line 420: Brodsky esittää vahingon seurauksia kaikille normeille, jotka sääntelevät totalitaarisen valtion olemassaoloa ja altistuvat kahdentenakymmenen vuosipäivän aikana. "Se alkoi poistaa itsestään ... Tänä aikana se oli jotain itsepuolustusta." Brodsky tulee itsetuhoon eräänlaisena anestesiana. Näin ollen Brodskin työn välttely ja itsevarma uho näkyvät: "Haluan polttaa Belomoria itsestäni." Runoilija alkaa tarkastella heidän kärsimyksiä, tutkijana sivulta. Tämä näyttää ensin itseään peiliin ja yhdessä, siirtyy pois häneltä syrjään, runoilija poistetaan kivun lähteestä. Ajan myötä tästä itsetuhosta tulee Brodskin tavanomainen kirjallinen piirre. Ikävystyttävää, olis pannut vaan töpinäxi. "Mexican Divertimen": "Joten samalla tarkastella itseäsi - missään."
ellauri246.html on line 422: Joskus Brodsky tarkastelee itseään erittäin korkealla ja erittäin kaukaisella näkökulmalla, esimerkiksi enkelin silmät ("keskustelu ..."). Tämä on täydellinen, erittäin objektiivinen näkökulma. Brodskin itsensä määritelmä ei riitä. Hän asettaa kuoleman ilmiön keskenään ja elämään. Rajojen tragedia on Brodskin käsitystä, joka ylittää kaikki hänen draaman. Jos haluat löytää aukon rakkaastasi, joka jakaa sulle kotona ja auttaa tietoisuutta, kaikki odottavat erottamista maailmasta. Suurempi kauhu päällekkäin ja vähemmän juna-asennossa, joka jossain määrin neutraloi sen ja auttaa kestämään sitä. Kuolema olennaisena osana, jolla on merkittävä paikka Brodskin teoksissa. Työn varhaisessa vaiheessa on ominaista epiteeli "musta". Brodsky antaa kuoleman proosan ulkonäöltään. Itse aika, Brodsky, joka on luotu kuolemalla. "Henkilö on itsensä loppu ja menee pois." Rajojen prisman kautta kuolleisuus arvioi runoilijan ja Brodsky, jossa kuoleman osuus esitellään, jää riman alle. Runko korostaa, että sielu, joka on uupunut kokemuksilla, on kuin langat. Elämän käsitys liikkeeksi kuolemaan asettavat melankolian. Brodskin sävyisä runo on eräistä irrottamista päivittäin. Brodsky pyrkii katsomaan reunaa ja olettaa, että se odottaa meitä kuoleman jälkeen. Aluksi runoilija mahdollistaa mahdollisuuden elää arkussa. "Letter pullossa" (1965): "Kun on vaatimaton alus ... Menen hienosti ehkä." Hänellä on puhtaasti symbolistiset ajatukset elämästä unelmana unessa ja kuolema - ylösnousemuksena toisen valtakunnassa. Vähitellen BrodSky alkaa paljastaa järkeistisen ymmärryksen ja tulkinnan tunnettuja uskonnollisia ja filosofisia käsitteitä. Eli sieltä ne tulee kaikki taantumuxen ainexet kun juutalaista vähän raaputtaa.
ellauri246.html on line 453: Runon tila on kulttuurin tila, hengellisyys. Ja täällä vuosisatojen ajan yksi runoilija kuulee toisen runon, jonka jauhot hän oppii ja ottaa omaan pussiinsa. Hinnat yksi ja muu ihmisen kuoleman aidan suru. Jos Donna, Earthly Life - Hell, sitten Brodsky tykkää siitä lähtä jo kävelylle, kauheasta tuomioistuimesta, jossa individualistiset ihmiset onnistuvat jopa nukkumaan. Disoobidisen unen motiivi, joka kattaa kirjaimellisesti kaiken maan päällä. Ei sattumalta myös elossa olevan tekijän kuvauksessa ei juuri mikään poikkea kuolleista. Sleep ja hyvä ja paha, ja Jumala nukahti - kaikki nukkuu, ja siellä on lumisadetta kuin Neuvostoliiton televisiossa ohjelman loputtua, joka peittää maan kuin valkoisen savvan. Ainoa olento, joka Brodskin mukaan ei nuku tällä hetkellä ", runoilija (John Donne), jonka tavoitteena on luoda ihanteellinen maailma, kauniimpi kuin koskaan keksittyt. Vaikka runot on kirjoitettu maan päällä, se korostaa Brodskista, että elämää ei ole tarkoitus lopettaa.
ellauri246.html on line 455: Tunne hänen oleskelunsa korkealla korkeudessa, puhtaan hengen maailmassa, antaa suuren noston lyyriselle sankarille, tämä on makean irrotusmuoto, johon Brodskin lomakohteet tähtäävät elämässä ja työssä. Maailma on erilainen - hänen tietoisuudensa todellisuus. Missään ei hän ole kirjoittanut, että ehkä Brodsky on myös kokemus). Jälkimmäisessä tapauksessa Brodsky käyttää kuoron muotoa, joka tarjoaa sanan "viattomia" ja "kokeneita", massan ihmisiä, jotka ovat optimistit ja pessimistit. Se rauhallinen näkymä ensimmäiselle tulevaisuudelle, Brodskin, joka on idiootti, näkemys muille - nihilismille ja hengen kuoleman kanssa. Rodnithit (?), niistä ja muista kuluttajien asenteista päästään rauhaan.
ellauri246.html on line 463: Persoonallisuus, jättäen tyhjyyttä, mutta kulttuuriperintö - Tämä ongelma ilmenee Thomas Stearnz Eliotin kuolemasta. Runko alkaa surullisena requiemina ja päättyy juhlalliseen apuoksaan miehelle, joka teki niin paljon, kaksi kulttuuria. Kaksi kotimaata kuvaa Brodskia Petrofied Gratkesilaisten muodossa, jotka seisovat haudan sivuilla.
ellauri246.html on line 470: Brodskyn "postisiirtokuori" ja oma kuolema. Tämä kokemus herättää ymmärrystä, että hengen symbolisen kuolemattomuuden kuolema on voitettu. Kuolemattomuus BrodSkylle - elämän perustelut. Jos pysyt, niin olet luonut jotain erittäin tärkeää ja arvokasta. Mitä vitun väliä? Keinot kuolemattomuuden saavuttamiseksi - runoutta. "On outo metamorfoosi ... ja vain osa puheesta jää henkilöltä." "Roseto kanssasi menemme" (vetoaa jakeisiin). Jakeissa heidän Brodsky investoi kaikki parhaiten kuin sillä vaan hallussaan:
ellauri246.html on line 474: katkera minun doom - mitä myös

ellauri246.html on line 488: Tärkeintä iloa on BrodSky Creaturelle väliaikaisista, ohimenevistä ajatuksista. Ikuisuuden pojan kypsä ote Brodskin psykologiassa. Hän katsoo itseään myös tulevaisuudesta. Tulevaisuus on myös peili, joka ei valehtele. Brodskin näkymä itselleen kaukaisesta tulevaisuudesta, se on pohjimmiltaan tärkeä. "Näinä päivinä asuin hammaslääkärissä" (noin ensimmäisestä maahanmuutoksesta). Puhumme nykypäivän pohjasta, mutta aikaisemman ajan muoto käytetään, ikään kuin runoilija olisi viimeinen. "He (enkelit) nauttivat draamasta nukkeiden elämästä kuin olimme itse asiassa meidän aikamme."
ellauri246.html on line 490: Tällainen ulkoasu mahdollistaa varovaisesti arvioinnin paitsi itse, vaan myös moderni maailma ja oma ikä. Runoiden pölyisyys osoittaa 1960-luvun lopun 1960-luvun lopun vastaiset antito-genemantiariset runot - 1970-luvun alussa. Ne on esitetty miehen lyyr- lyyrillisessä sankarissa, joka oli aikaisemmin ja jolla oli rohkeutta julkaista mielipiteensä. Nämä ovat ns. "Rooman Cycle" - "Anno Domini", "Post Aetatem Nostram", "Rooman ystävän kirjaimet", jossa Rooman hallitsevan luokan tilausten lähettämisen kautta Neuvostoliittoon, Brodsky paljastaa Neuvostoliiton keisarillisen luonnepolitiikan. Rooma - Neuvostoliiton metafora, ottaen juuret Venäjän ajatuksesta kolmantena Roomana. Brodsky on tietoinen roomalaisista, eli ei vähiten, Stoikin ja Patrician Hengestä. Eräänlainen diptych on runo "Anno Domini" ja "Post Aetatem Nostram". ("Meidän aikakausi" ja "Meidän aikakauden jälkeen".
ellauri246.html on line 491: Näiden tekstien tärkein ominaisuus on keksi, kun nykyaikainen elämä herättää keisarillisen Rooman kuvan. Historian merkitys on rakenteissa olennaisina eikä Decorumissa, Brodski korostaa. Hän kirjoittaa muinaisen Rooman runouden kasvoista "hopea latina" aikakaudella ja luo juhla joulua yhdessä maakunnassa. Erilliset maalaukset on kirjoitettu kuin maalaus. Työskentelyä ei yleensä ole kritisoitu, se on täynnä lasi-tyhjiä silmiä ja parittomis kenkiä, vanhoja silmien matelijoita ja syljennuolijoita eliitin kuvernöörin edessä.
ellauri246.html on line 493: Brodsky "Post Aetatem Nostram" on paljon kriittisempi, joka kuvaa keisarillisia rituaaleja, symboloivat alarakennetta, valmiutta pettämiseen. Stoll on myös ironaasisesti kuvattu massojen innostuxella, onnellisesti tervetulleeksi hänen despotinsa. Monet käyvät tässä työssä. Brodsky kiistää liikkeen myynnin eteenpäin ja käyttää ojaan jumissa juuttuvien trillojen metaforaa. Se on motiivi, joka pysähtyi elämän liikkeissä, mikä kehittyy muissa teksteissä ("erinomaisen aikakauden loppu"), jossa Brodsky jo kieltäytyy Roomasta. Järjestelmän paheet esitetään visuaalisesti yleisissä allegorisissa kuvina, runoilija antaa ryhmämuotokuvan moraalisten hirviöiden ja kummajaisten muotokuvien ja allegorisesti kuvaa Neuvostoliiton tyhmien maana. Aika tyhmä.
ellauri246.html on line 495: Vuonna 1972 Brodskyltä valmistui "Roomalaisen ystävän kirjaimet". Tämä on hengellinen selviytymisohjelma niille, jotka eivät ole vaurioituneet mielessä ja säilyttävät yhteisen mielen ja ihmisarvon tunteen. Brodsky käyttää Marzilan muinaisen roomalaisen runoilun kirjallisuuden naamiota, joka on kirkastettu satigisen saamisuudesta ja honed laconicism hänen epigraminsa. Martzialilla oli ristiriita vallan kanssa, ja vanhuxena hän palasi ulkopuolelle, valitsi henkilöxi yksityisen henkilön, joka uppoaa mieluummin nöyryytykseen. Vanhusten miehen maski, tunnetusti, valitti 32-vuotias Brodsky, on yksi itsetuhojen keinoista. Itse asiassa Brodskin eettiset filosofiset havainnot kertyvät elämään, jotka heitetään täällä maksimaalisten kommenttien muodossa. Kirjoittaja käyttää epistolar-muotoa, jonka avulla voit ylittää monipuolisen materiaalin yhdeksi kokonaisuudeksi. Selkä-skeptinen ilme asioita duunatessa ei peruuta kiitollista asennetta siihen, mikä tekee eläimistä kauniita. Rakkausnäkymä sankarista on merelle, vuorille, puille, varrelle vanhemman baarin. Elämän korkeimman arvon ymmärtäminen läpäisee koko työn.
ellauri246.html on line 499: Rooman stoicin kuvan kanssa kreikan kuva tulee näkyviin. Aluksi se on opinnäytteitä ("Skyrosin vapauteen"), joka tuli taistelemaan Minotauria vastaan. Seuraava - Kreikan kuva, joka, joka elää Rooman valtakunnassa, ei halua olla tyhmä tai pysäkki. Lennon motiivi on. Vai Lennonin?
ellauri246.html on line 501: Vuonna 1972 Brodskia kutsuttiin Oviriin ja hänelle ilmoitettiin, että joko hän lähtee länteen, tai hän lähtee itään. Ruzov kuoli unohdettuna tänä vuonna. Brodskia pidettiin kielletyn kirjallisuuden epävirallisena johtajana. Kaikki lähtöasiakirjat on koristeltu kolmen päivän kuluessa, se tarkoittaa, että toiminta on suunniteltu etukäteen. (Kuten muut opposition tekijät, Brodsky lähetetään vittuun. Niin roomalaiset keisaritkin tekivät runoilijoillensa.)
ellauri246.html on line 503: Ulkomailla julkaistussa ensimmäisessä artikkelissa ("Katso ympärillesi ilman vihaa") Brodsky omien sanojensa mukaan kieltäytyy haittamasta isänmaan tavoitetta. Hän sanoo, että paitsi paljon huonoa löytyi hänen maassaan, mutta paljon hyvää: rakkaus, ystävyys, löydöt taideteollisuudessa. Hänellä on kielteinen asenne järjestelmään eikä isänmaahan. Brodsky vertaa epävirallisen, itsenäisen taiteilijan asemaa Neuvostoliitossa ja lännessä ja tulee siihen johtopäätökseen, että he yrittävät raapia hiljaa seinää. Neuvostoliitossa seinä reagoi siten, että se aiheuttaa taiteilijan elämän vaaran. Täällä lännessä Brodskysta näyttää että seinä ei reagoi lainkaan, mikä on erittäin tuskallista ja vaikuttaa Luojan psykiin. "Kerron totuuden, en tiedä, mikä on pahempaa." Brodsky on jälleen valloittanut jonkun toisen ja ei ole liian kiinnostunut runoista yleisölle. Kirjoittamaan hyvin, Brodsky korosti, on tarpeen tietää kieli, jolla kirjoitat. Maahanmuutto pysäyttää kielellisen elementin syöttämisen, henkilö, joka lähtee maasta riskeeraa tulla vanhanaikaiseksi.
ellauri246.html on line 505: Tulevaisuudessa Brodskin kaduiden rooli alkoi pelata muita maahanmuuttajia Venäjältä. "Aiemmin Pietarissa en antanut puolet niistä kynnysarvosta." Nyt hän alkoi kommunikoida kävijöiden kanssa vain heidän kielensä erityispiirteistä.
ellauri246.html on line 508: Ulkomailla, Charles Profoffer, Brodsky asettuu Ann-Arboriin, paranee englanniksi ja toimii Michiganin yliopiston runoina. Vain maailman rikkaimmat yliopistot voisivat pystyä ylläpitämään tätä asemaa ("Mikään maa ei ole niin tyhmä, jotta ei kasvata omaa kulttuurillistä eliittiäsi, ja joissakin yliopistoissa on tällainen asema"). Runoilija kerran viikossa tapaa opiskelijoiden kanssa ja kommunikoi heidän kanssaan kökköenkulla hyvin vapaassa muodossa. Hän lukee heille runonsa, vanhoja ja uusia, muiden runoilijoiden runoja, joita opiskelijat eivät tiedä tarpeeksi, lue luennot kirjallisuudesta, venäläisestä tai amerikkalaisesta tai vain kommunikoida. Sitä kutsutaan tavallisesti tällaiseen asemaan erittäin merkittäviä lukuja, jotka mahdollistavat opiskelijan persoonallisuuden. Venäläinen kieli on edelleen jäänyt Brodskin tärkeimmäksi, mutta ajan myötä hän on parantanut englantia, jotta pystyisi kirjoittamaan englanniksi. Hänestä tuli Venäjän amerikkalainen kirjailija. Englanti, proosa, esseenit, artikkelit hallitsevat englanniksi. Venäläisenä hän säilyttää runoutta. Tämä on nyt tärkeimmät itsenäisen tunnistamisen keinot, ja nyt Venäjän kieli englanninkielisessä yhteisössä pelaavat OESTROINTY Agentin Brodskin roolin.
ellauri246.html on line 510: Tuskaa olivat niskatuskamiehen ensimmäiset vuodet. Brodsky näinä vuosina muistuttaa kuin kasvi, joka on noussut maahan, ja se vedettiin ulos ja siirrettiin toiselle maaperälle, eikä se ole selvää, järjestetäänkö se. Ulkoinen runoilija on turvallinen elämäntapa ristiriidassa voimakkaasti emotionaalisen ja psykologisen kooman tilan kanssa, joka Brodsky uusi uudelleen ensimmäistä kertaa maailman kirjallisuudessa. Stripping metaforisesti, runoilija tuntuu kuolleiksi. Runossa "1972": "Tämä ei ole mieli, vaan vain veri." Runaatti tykkää itseään varjoilta, jotka pysyivät henkilöltä. Maahanmuutto, joka kuljetettiin niiden kanssa, ei pelkästään vapautta vaan myös kaikkien tavanomaisten siteiden tauko. Kaikki, mikä oli kalliita henkilölle, otettiin häneltä. Brodskillä oli tunne roikkua tyhjyydestä, ja tämä isku oli niin kohtuuttomia, että se johti sielun väliaikaiseen halvaantumiseen. Lähempänä Brodskin tapahtumista lähestyi Luriea, joka sanoi, että Emigratin Brodskin runous - это itsemurhan sitoutuneiden henkilöiden muistiinpanoja. Skopanova uskoo, että on oikein puhua murhasta. "Vahva kipu, tappaminen tämä, joka kestää valoa." Runotila on hämmästynyt, tappanut, mikään ei tunne, tämä on suurin kärsimys, kun henkilö kärsii niin paljon, että se menettää mahdollisuuden ilmaista se emotionaalisesti. Itsensä kieltäminen, metaforisen käyttäminen liikkumattomuuden arvolla, kuolleet, kun BrodSky tarkastelee itseäsi sivulta ja korjaa vain liikkeen avaruudessa. Usein hän kirjoittaa itsestään kolmannessa henkilössä, kuten runossa "Laguna": "Vieraat, jotka kuljettavat grappaa taskussaan, ehdottomasti kukaan, mies, kuten kaikki, jotka ovat menettäneet muistia, kuvaavat ..." Yliköriltään hermostuneesta " shokki. Brodsky erottaa oman ruumiinsa sielusta ja tekee siitä itsenäisen merkin: "Ruumiin sadetakki muotoilee palloja, joissa rakkaus, toivo, usko, ei ole tulevaisuutta." Tämä ei ole henkilö, joka oli nuoruudessani, se oli vahvistettu ja jatkuvasti tietoinen runoilijasta. Se ei ole sattumalta, että yhdessä runoista, lyyrinen sankari tarkastelee peiliä ja näkee vaatteita, mutta ei kasvoja.
ellauri246.html on line 512: Brodsky käyttää usein metaforisia Decoar, raunioita, siruja. Hänen sielunsa on temppeli ja vertaa raunioita, fragmentteja. Kärsimystä verrataan, onko se nyt pommitusten vastustuskyky tai säteilytauti. Joskus Brodskin kasvot tykkää rauniot. Jokainen, joka tiesi hänet, totesi, että BrodSky ui hyvin nopeasti. Täältä se perustuu suuren harmaaseen paikkaan Brodskin 1970-luvuilla. Harmaalla värillä on anti-systhien tila. Lisäksi jalokivi, Glaciation tunkeutuu BrodSkin työhön ikään kuin hänellä olisi aina kylmä. Kylmän motiivi on orgaanisesti yhteydessä yksinäisyyden motiiviin, joka Brodskin siirtotyöläisessä työssä on poikkeuksellinen paikka: kokoelmilla "Osa puheenvuoro" (1975-76), "Autumn Yastreb Creek" (1976-83) , "Uranialle" (1984-87), "Elämä hajallaan olevalla valolla" (1985-86). Missä lyyrinen sankari on esitetty, hän on aina yksin. Ei kukaan jaa "Loom Cut viipaloituja runoja". Jos Venäjällä oli vastaus hänen runoihinsa (Lemonit muistelee, kuten Kharkovissa, Brodskin opiskelijat, jotka vuokraavat Brodsky per yö, niin että he eivät löytäneet tekstejä), sitten ulkomailla - Alpopulation. Se näyttää Brodsky ja "Top Secret" kuoleman ajatus, itsemurhasta, hänen moraalinen ja psykologinen tilansa on niin raskas. Barbizon Terras on kuvattu runoilijan saapuessa pieneen amerikkalaiseen kaupunkiin. Se ratkaistiin hotelliin, taittaa asioita ja yhtäkkiä, yhtäkkiä käytöstä, rysähtää kattokruunu koukusta. Riittävä psykologisesta tyhjöstä, jossa runoilija tuntuu tyhjyydestä. Tämä muutos myöhässä luovuudessa käy ilmi autiomaassa. "Puheeni on osoitettu ... siinä tyhjyydessä, jonka reunat ovat laajan aavikon reunat." Tyhjyys - это elämän metafora Yhdysvalloissa. Runko ei ideoi tätä elämää ollenkaan ja kuvaa Yhdysvaltoja impersonaalisten naamioiden valtakunnaksi. Tietenkään ei ole sama tyhjä elämä, kun Neuvostoliiton ihmiset ovat johtavia amerikkalaisia, heitä tuetaan, mutta myös siellä "tänään, se on edelleen kiinteä huomenna." Jokainen päivä on uusi eilinen. Muutokset muuttavat vain vuodenaikoja. Tietoja tästä tyhjöstä, tässä hämmentyneessä ympäristössä Brodsky kertoi monissa runoissa, mukaan lukien "Quintet" (1977):
ellauri246.html on line 523: Mitään helpotusta ei tule Brodskille vaixe muuttaa paikkoja. Hän vieraili usealla kymmenellä seuramatkalla maailmassa ja tuo mukanaan matkamuistoja monista suurimmista kaupungeista ja maista. Aggregaatilla ne muodostavat kuvan nykyaikaisesta kaupunkiviljelystä, yhä useammasta ja kosmopoliittisesta (samanlaisista lentokentäistä, hotelleista) ja siltä osin vieraantuminen heidän kanssaan. Brodsky toteaa: "Maailma sulautuu pitkälle kadulle, jolla muut elävät." Se on ominaista Brodskin työlle, joka on melkein täydellinen ihmisten lättyjen puuttuminen niissä, jos se ilmenee, paizi lyyrinen sankari itse. Elämäinen kuva on vallitseva: talot, asfaltti, proomut. Elää, jos se ilmenee, usein Brodskin kuva ei poikkea kuolleista. Huono ja mitä ihmiset nyt ovat, olennaisesti erilaisia kuin toisinaan. Yksilöllisyyttä ei ole kehitetty tai tapettu. Ehkä tästä syystä ei-yhtiö on erittäin vahva.
ellauri246.html on line 527: Tapahtuma, länsimaisen maailman inanimatess, koska sen määrittely ominaisuus paljastuu. Tyhjyyden käsite tekee töitä Brodskin perustavanlaatuisella merkityksellä. "Luultavasti tyhjyyden kuoleman jälkeen" (aiemmin) - ja nyt tyhjyys on tullut analoginen elinikäinen kuolema. Runko liittyy elämäänsä ikuisten luokkien kanssa. Ajan virtaus, jolla ei ole alkua ja päättyy, siellä on eikä anopin siellä. Moderni - vain paksuuntuminen materiaalimaailman esineisiin. On osoittautunut, että jokainen nykyaikaisessa vaiheessa esiintyvä ihminen on ikuisuudessa, mutta kaikilla ei ole ikuisuuden pojan psykologiaa. "Centaurus": Jokaisessa henkilössä on kaksi hypostasis, materiaali ja hengellinen, nykyinen ja tulevaisuus, elämä ja kuolema. Tää on taas sitä narsisteille ominaista dualismia. Määritellään Brodskin mukaan henkilölle on oltava ikuisuuden luokkia. Brodskyn henkilö vertaa aurinkoa, joka jopa ratsastus, jopa miljoonat vuosia lähettävät säteet muihin maailmankaikkeuden kulmiin.
ellauri246.html on line 531: Mit vit? Nazi-Hydegger! Niinpä tietysti. Brodski havaitsi ajatuksen kielestä, joka on talon takana, joka kertoo meille runoilijoiden kautta, mitä on olla historiallinen ymmärrys. Runori omistaa intuitiiviset ja transsendenttiset tavat tietämään. Runojen riippuvuus kielestä, Brodsky tähdentää, ehdottomasti ja samanaikaisesti kirjastossa. "Kielellä on valtava keskipakopotentiaali. Runko on kielen olemassaolo. Ironia välinpitämättömyydelle, joka ilmenee tehtäessä runoutta valtiolle, usein politiikkaan on liittynyt tulevaisuuden välinpitämättömyys, joka aina edustaa runoja menneisyyteen. "Valtion filosofia, hänen etiikansa, puhumattakaan estetiikasta, on aina eilen." Kielen kautta runoilija luo kauniin luokan, joka "ei pure, haukkuu vaan, se on itsestään säilytys ihmisen vaistosta." Brodsky omistaa elämänsä luomaan kehittyneempiä muotoja, ennen kaikkea hengellistä olemassaoloa, jotta historiallinen prosessi ei häiritse ja mies ei häirinnyt.
ellauri246.html on line 533: Kaikista mitä Brodsky omistaa, ei puutu vain lahjakkuutta, vaan kyky luoda ihanaa. Ja ulkomailla, jonkun muun paikan edessä, hänen edessään sama arkki. "Tämä valkoinen, tyhjä paperiarkki on täynnä rivejä. Tyhjyys voitetaan luovuudella. " Tässä on kaava, joka Brodsky tarjoaa taistelun tyhjästä. Aitoaan testataan ei-olemassaolo, turha kiirehtiä ikuisuudessa. Luovuus oli ainoa lanka, joka yhdistää Brodskin todellisuuteen, ja se on luovuutta, kuten me tiedämme runolla "Uusi elämä" (1988, Nobelin palkinnon toimituksen jälkeen) innostuksella kaiken pahan maan kasvoilta. Brodskin tuomioistuin itse on paljon tiukempi. Ehkä kirjoittaja itse on pettynyt niihin teksteihin, joista pidämme. On väistämätön ajatus henkilö, jolla on tehostetut vaatimukset. Dostoevskyn omistuksessa olevassa artikkelissa Brodsky toteaa, että kesken luovuutta alkaa haluta itseparannusta, mieluiten pyhyyttä. Mutta tietyssä vaiheessa sanataiteilija huomaa, että hänen sulka on saavuttanut enemmän menestystä kuin hänen sielunsa. Ja sitten hän asettaa tehtävän vähentää luovuuden ja persoonallisuuden välistä kuilua. Näin ollen moraalisen itseparannusongelma tulee esiin. "Mitä sinä työskentelet nyt?" - "Työskentelen itseäni". Oletko työskennellyt hyvin? kysyi Rodin kavereilta. Kuis käsi käyb, kysyi Jaakko Hintikka apupojilta.
ellauri246.html on line 535: Vuosien mittaan Brodsky on selvästi tietoinen siitä, että hän omistaa itse asiassa sosiaalista ja historiallista merkitystä. "Lajiemme historiassa kirja - antropologinen ilmiö ... Kirja on keino liikuttaa kokemustilaa, kun sivut käännetään. Siirrä se tulee ... Lento yleisestä nimittäjältä ... henkilön suuntaan, erityisen suuntaan. " Tästä syystä Brodskin asenne kirjallisuudelle eze on lajillemme korkein tavoite, sillä se saisi aikaan henkilökunnan muutosta julkisesta eläimestä henkilökohtaisexi. Ja kasvottoman massan hallitsijana kirjoittaja kontrastoi vapaiden yksilöiden "apoteumista", ihmisen tyhmillistymistä täydellisyydestä. Suurella voimalla ekspressoidaan, suurella voimalla, ihmisen tragedia. Kulttuurin ja taiteen rooli paljastuu itsenäisen kehityksen, itsekäyttämisen, itsensä kehittämisen kannustamiseksi. Aika omaperäistä.
ellauri246.html on line 541: On sanottava, että venäläisten ulkomaisten edustajien keskuudessa Brodski ei ole kaikki, on jotain lahjakkaitakin runoilijoita joiden joukossa on oikeita ympärileikattuja juutalaisia. Nimittäin Naum Korzhavin, Yuri TugaNovsky, Bakarhyt Kenegeev, Dmitry Basyshev, Lev Losev. Niistä, kuten metropoli runoilijoiden keskuudessa on realistit, modernistit, postmodernistit. Työskentelyssä suurin paikka vie talon arkkityyppejä luopuneesta kotimaasta. Esimerkiksi Nauma Korzhavin kirja nimeltä "kirje Moskovaan". Runko tunnustaa, että hän kirjoittaa ei länsi-lukijalle, ei ulkomaille. Hän on ajatuksia ja tunteita entisessä kotimaassaan ja kaikki, jotka luo vuosia maastamuuttona, näkee kirjeenä venäläiselle lukijalle, toivoo, että hänen tekstinsä tarvitaan jotain, he auttavat selviytymään ja muodostamaan.
ellauri246.html on line 547: Venäjän expatriaattikirjallisuudelle kokonaisuudessaan historialliset ja kulttuuriset motiivit ovat ominaisia. Jos koti on pitkällä, millaista taloa on lähellä? Monille maahanmuuttajille Venäjän kulttuuri on tullut niin taloksi. Monet vetoomukset hänelle. Joskus se johtaa kulttuurisen intertextin dekonstruktioon. Siten tapahtui "Venäjän terskin" Dmitri Bysheville. Hän sanoo, että lohko onnistui näkemään, miten venäläiset ihmiset "lensi" (vallankumous, sisällissota), mutta ihmiset taas putosivat orjuuteen. "Näetkö hänet hengellisellä voimalla?" Jopa monet USSR: ssä pettävät propagandat osoittavat, osoittaa BasyShev, että Venäjällä on vanhurskaita ja vanhurskas kylä (viittaus Solzhenitsyniin ja sananlaskuun "ei ole kylää ilman vanhurskautta"). Pitäen itseään Kuisman äidin poikana Basyshev yrittää kertoa totuuden XX vuosisadasta. Jos se nyt enää ketään kiinnostaa tässä vaiheessa.
ellauri246.html on line 550: Putoaa hänen aikansa ja vuorossa on runoilija Lev Losev. Hän vetoaa Pushiniin. "Olegin rakkaan laulu on uusi historian versio, jossa Venäjä on kotimaassa paitsi venäläiset, vaan myös Khazar ja Tatarit ja kaikki muut, jotka ovat autuutta ajan myötä. Jatkuva pushkin, runoilija, jonka lyyrinen sankari on Khazar, sanoo, että profeetallinen Oleg, vaikka se valitaan polttaa kylät ja Niva, mutta ehkä se ei olisi ihan sen arvoista? Mayakovskin työssä Losev osittain lainaus on oma runo "Kozyrev Latchikin tarina". Kelaa ajatusta siitä, että jokaisella USSR: ssä on erillinen huoneisto. Huoneisto, "jossa voit vapaasti rakastaa", Neuvostoliiton unelma. Ja paxummat seinät kuten Stalinin aikana, ettei höyläys kuulu naapuriin. Vain tämän jälkeen on mahdollista sanoa, että Neuvostoliiton maa on "sopiva paikka elämään". Klassikoiden avulla eliitit lypsyy myyttejä.
ellauri246.html on line 570: Brodskin käyttäytyminen johti aina potkuihin, koska hän jätti täydelleen huomioimatta nykyiset kanonit. Hänen esseensä "vähemmän kuin yksi" hän kirjoittaa "menimme kouluun, ja vaikka kuinka törmäsi meidät, hän oli sublifted vitun, kärsimys ja köyhyys olivat ennen silmämme." - Brodsky arvosteli ja kritisoi Neuvostoliiton todellisuutta ja todellisuuttakin, Joka, itse asiassa, hänelle maksoi. Hän heitti koulun, ei edes saanut peruskoulutusta. Hän työskenteli Arsenalin tehtaalla, jossa oli miljoona, joka matkusti Geologisiin Expeditioihin Aasiaan, kiipesi ajatukseen tulla lääkäriksi, kuukausi työskenteli Morguun avustajana patologina, yritti tulla merenkulun kouluun, mutta se ei hyväksynyt häntä. Samaan aikaan hän luki paljon - ensinnäkin, runoutta, filosofista ja uskonnollista kirjallisuutta, myös muinaisia kirjoittajia, alkoi oppia englantia ja kiillottaa kenkiä.
ellauri246.html on line 572: Mielestäni Brodsky Paradox on se, että vaikse on mies ilman peruskoulutusta, hän pääsi valtavaan korkeuteen toimintaansa. Kokonaisvuosi koko maahanmuutoksesta hänellä oli professori-asema yhteensä kuudessa amerikkalaisessa ja brittiläisessä yliopistossa, mukaan lukien Kolumbian ja New Yorkin. Brodsky opetti tarinan venäläisestä kirjallisuudesta, venäläisestä ja maailman runoutta, jakelun teoriaa, puhui luennoilla ja lukemalla runoja kansainvälisissä kirjallisilla festivaaleilla ja foorumeilla, kirjastoissa ja yliopistoissa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Englannissa, Irlannissa, Ranskassa, Ruotsissa, Italiassa. Oikea länkkärin märkä uni.
ellauri246.html on line 625: "Tiesin, että OVIR-kansalaisista ei vain kutsunut sitä ja edes ajatellut, ei jättänyt minua ulkomaille. Sanoin, että olin täynnä myöhään, kellot seitsemällä illalla, ja he: kiitos ja seitsemässä odotamme. Hän otti minut munasoluihin ja ystävällisesti kysyi mitä kuulin. Kaikki on kunnossa, vastaus. Hän sanoo: Olet saanut kutsun Israelille. Kyllä, sanon, sai; Ei vain Israelissa, vaan myös Italiassa, Englannissa, Tšekkoslovakiassa. Miksi et hyödyntää Israelin kutsua, kysyy eversti. Ehkä luulit, ettet anna sinun? No, ajattelin, vastaan, mutta ei tämä tärkein asia. Mitä? - pyytää eversti. En tiedä mitä tehdä siellä, vastaus. Ja täältä keskustelun muutokset. Kind poliisi "sinä", hän menee "sinuun" Sitä minä kerron teille, Brodski. Täytät nyt tämän lomakkeen, kirjoita lausunto, ja päätämme. Ja jos kieltäydy? - Minä kysyn. Eversti tähän: sitten kuumapäivät tulevat sinulle. Olin istumassa vankilassa kolme kertaa. Kaksi kertaa henkisessä sairaalassa ja kaikki voisivat oppia näissä yliopistoissa, hän hallitsi täynnä. Hyvä, sanon. Missä nämä paperit ovat? Se oli perjantai-iltana. Maanantaina uudelleen puhelu: Mene ja siirry passi. Sitten kauppa alkoi - lähtöä. En halunnut mennä heti. Ja he ovat siinä: sinulla ei ole passia. " Brodsky oli liian sidottu - vanhempansa, hänen poikansa, ystäviensä, kotimaisen kaupunkiin, liian paljon vaalia äidinkielen väliaineen jättää peruuttamattomasti. Leningrad KGB:lla on kuitenkin heidän näkemyksensä vanhasta asiakkaasta. Se esitteli kätevän tapauksen päästä eroon arvaamattomasta runoilijalle kerran ja kaikille. Brodsky ei oikeastaan antanut mitään kerätä eikä sanoa hyvästit. 4. kesäkuuta 1972 kymmenen päivää hänen 39. vuosipäivänsä jälkeen Brodsky lensi Leningradista Wieniin. Poistumasta maasta, koska se näytti olevan ikuisesti, menossa Pulkovon lentokentälle, Brodsky kirjoitti kirjeen CPSU: n pääsihteerille, Leonid Brezhnev:
ellauri246.html on line 631: Joten Brodski oli Wienissä, Lontoossa. Yhdysvalloissa hän saapui 9. heinäkuuta 1972. Hänen amerikkalaisen elämän alusta lähtien kysyttiin lisääntynyttä vauhtia. Jo 21. heinäkuuta hän lensi Western Massachusettsille amerikkalaiselle kääntäjälle George Clainille työskentelemään hänen kanssaan kirjan suosikki runojen yläpuolella. Sanomalehtien ja erityisesti televisio, joka voitti maan Venäjän runoilija-maanpaossa, lukemattomat kutsut lensi Brodskyn. Klein sanoo, että kesästä 1972 keväällä 1973 hän suoritti Brodskin kanssa kääntäjänä yliopistoissa ja korkeakouluissa noin kolmekymmentä kertaa.
ellauri246.html on line 637: Amerikassa Brodsky asui kolmessa kaupungissa: Ann Arborissa, New Yorkissa ja South Headleyissä. Hän opetti Michiganin yliopistossa ja Massachusettsissa. Mutta opetus, kuten Lion Losev kirjoittaa, oli vaikea soittaa: "Brodsky oli itse opetettu ja pedagogiikka, varsinkin angloamerikkalainen, olennaisesti ei ollut pienintäkään esitystä. Siksi hän tarjosi amerikkalaisille opiskelijoilleen, mitä hän voisi lukea hänen suosikki runoilijoiden runoja hänen kanssaan. Yliopiston luettelossa hänen kursseja voitaisiin kutsua "Venäjän Twentiet-vuosisadan" tai "vertailevan runon" tai "roomalaisen runoilijoiden", mutta sama asia tapahtui luokkahuoneessa - runo lukettiin ja kommentoi tarkemmin . "
ellauri246.html on line 639: Kerran Pohjois-Amerikan mantereella Brodsky alkoi matkustaa paljon. Hän asui Lontoossa, Pariisissa, Amsterdamissa, Tukholmassa, Venetsiassa, Rooman pitkään. Hän ei pitänyt matkailijoiden tarkoituksenmukaista tutustua nähtävyyksiin, mutta hänellä oli kyky mainita uusia kaupunkeja - tiesi piilotettuja arkkitehtuuria ja yksinkertaisesti viihtyisiä kulmia, ravintoloita kaukana sivukaduilla, joissa vain paikalliset julkiset kävelee, lukea Paikallinen lehdistö, innokkaasti keskusteltiin Urban Gossipista. Se tunnetaan erityisesti Brodsky rakastettu Venetsia. Tietenkin tämä rakkaus johtui siitä, että Venetsian tahattomasti muistutti häntä Petersburgin kotikaupungista. Brodsky oli hyvin apoded sillat, kanavat, vesi. Ensimmäistä kertaa hän saapui Venetsiaan, kun siellä oli talvella. Jäädytetty joki, valkoinen kansi ei jättänyt häntä välinpitämättömäksi, ja hän oli ikuisesti liittynyt tähän kaupunkiin. Täällä hän tapasi naisen, jonka kanssa hän otti yhteyttä avioliittoon, ja haudattiin tänne.
ellauri246.html on line 685: tyhjällä moottoritiellä

ellauri246.html on line 808: meri ruostuu aukkoon
ellauri246.html on line 814: Hän sanoo kattoon ja astioihin

ellauri246.html on line 829: Link Brodsky ajatteli runollisen taiteen säätiöitä. Hän esitteli heidät Yakov Gordinin kirjeeseen 13. kesäkuuta 1965. Siellä on kaksi pääasemaa. Ensimmäinen koskee luovuuden psykologiaa, toinen, joka Brodsky kutsuu "käytännöllisinä" - erillisen runollisen tekstin rakentamisen periaatteet. Psykologisesti tekijän olisi noudatettava vain sen intuitiota, olla ehdottoman riippumaton sääntöjen, normien, lainojen lainoista. "Katso itseäsi ei suhteellisen loput, mutta innoittamana. Hävitä ja anna itsesi kaikki missä tahansa. Jos olet vihainen, älä piilota sitä, anna sen olla töykeä; Jos olet iloinen - myös, anna sen ja trite. Muista, että elämäsi on elämäsi. Piirrä - anna korkeimmat - säännöt eivät ole lakia. Nämä eivät ole sääntöjäsi. Parhaimmillaan ne näyttävät sinun. Ole itsenäinen. Riippumattomuus on paras laatu kaikilla kielillä. Anna sen johtaa sinut tappioon (tyhmä sana) - se on vain tappio. Sinä itse tuo tulokset kanssasi; Ja sitten sinun on vähennettävä pisteitä kuvion tietää, kenen kanssa. Tärkein asia jakeissa on koostumus. Ei tontti, vaan koostumus. Koostumus on tarpeen rakentaa. Sanotaan, tässä on esimerkki: puun jakeet. Aloitat kuvaamaan kaikkea, mitä näet, maasta itse, kiipeää kuvauksessa puun yläosassa. Täällä sinä, kiitos ja suuruus. Sinun täytyy tottua kuvaan yleensä ... ei ole erityistä. Osapuolten on ajateltava viimeisenä. Tietoja Rhyme - Last, Metafora - viimeisimmässä. Mittari on jotenkin läsnä alusta alkaen, - Will, - No, kiitos siitä. Koostumus, ei tontti. Sido Stanza ei logiikkaa, mutta sielun liike - voit ymmärtää yhden ymmärrettävän. "
ellauri246.html on line 846: 1965-luvun lopulla tai vuoden 1966 alussa BrodSky lähti julkaisupyynnön Leningradin sivuliikkeeseen "Neuvostoliiton kirjoittaja" runojen kirjoista. Kirja, jonka hän oli kutsunut "Winter Mail" ja se koostuu runoista 1962-1965. Käsikirjoitus keskusteltiin, mutta ... for "mutta" Listautuminen ei voida hyväksyä Brodskin jakeissa - Raamatun teemoja ("Isaac ja Abraham"), Jumalan, Angelsin, Serafimovin mainitseminen. Kokouksen osanottajat selittävät, miksi kaikki sama kirja olisi julkaistava: pysäyttää "kaikenlaisia \u200b\u200bkeskusteluja", "tuhota legendoja, jotka ovat syntyneet hänen nimensä ympärille." Arvioijan arvostelut, runoilija V.A. Joulu ja kriitikko V.N. Alfonsov, päivätty lokakuu ja marraskuu. Molemmat arvostelukäyttäjät tukevat päättäväisesti kirjan julkaisemista. Jos tämä voitaisiin odottaa V.N. Alfonsov ja sitten ruokkivat joulun VSEVOLODin runoilijaa (1895-1977), joka jopa "Isaac ja Abraham" kirjoittavat, että tämä on runo "mielenkiintoinen suunnitelmassa, mielekästä ja kirkas väri", odottamaton. Mutta käsikirjoitus, vaikka se oli melko myönteisestä suhtaudesta, annettiin BrodSky takaisin. Pari vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin KGB: n Leningradin hallintaan ja tarjosi sopimuksen: hän ilmoitti heille ulkomaalaisista, ja he syövät heidän vaikutusvaltaansa siihen, että runoja Brodsky julkaistiin. Tämän jälkeen Brodsky lopulta heilutti kätensä ajatukselle kirjan painos kotimaassaan.
ellauri246.html on line 866: Nobel-palkinnon Brodsskin myöntäminen ei aiheuttanut tällaisia riita-asioita ja ristiriitoja kuin muutamat muut Nobel-komitean päätökset. Vuoteen 1987 mennessä hän oli jo tuttu ja eniten sympaattinen luku Euroopan ja Amerikan älyllisissä piireissä. Hänen muistelman proosa oli intiimi ja koskettava. Hänen jakeidensa käännöksissä kunnioitettiin ja joskus ihailua, ja kaikki länsillä tiesivät runolliseen maineeseensa kotimaassaan. Nobel-komitean päätös, suosionosoitukset veteraanien todistuksen mukaan luettiin toimittajille ja yleisölle, oli erityisen voimakas ja pitkä. Brodsky sanoi ensimmäisessä haastattelussa palkinnoista: "Hän loi Venäjän kirjallisuutta, ja Amerikan kansalainen sai sen." Epistä.
ellauri246.html on line 870: On erittäin suurta vaihtelua mielipiteitä, kun arvioidaan Joseph Brodskin luovuutta. Hänen runsaasti paradoksaalisia. Sen erottuva piirre on kokeilu- ja perinteinen yhdiste. Monin tavoin hänen työnsä kehittäminen johtui sekä venäläisissä että eurooppalaisessa runossa, mutta nyt on jo selvää, että tämä polku ei johda umpikujaan ja ei-kanonisen sanaston yhdistelmää stressin kanssa Metaforismi ja monimutkainen metrinen stubbinen rakenne löytävät kaikki uudet tarkkailut. Kuten aiemmin sanoin, johdannossa Brodsky - erinomainen runoilija, joka tuttu koko maailmaan. Mutta Brodskin runouden täydellinen ja syvä ymmärrys on vielä eteenpäin.
ellauri246.html on line 882: Joseph Brodsky: Big Book Haastattelu. Ed. I. Zakharova, V. Semi. M., 2000.
ellauri246.html on line 890: Korkean lukemisen rooli henkisen kasvun prosessissa on vaikea yliarvioida. Tällainen lukeminen on kuitenkin kevyt, viihde-kirjallisuus vaatii vaivaa. Suuri kulttuuri, kuten huippupisteiden korkein puoli, ei anneta liikkeellä mihin tahansa jalankulkijaan - sen pitäisi olla hihoitettavasti valmistettu. Tietenkin kaikki on aika ja paikka: tietyssä tilanteessa ja "minun karjani, pudonnut" putoaa sieluun, mutta koko saali on, että tämä ei vaadi erityisiä ponnisteluja osallistujalta, yksi esteettinen muodostuminen! Joten henkisen kulttuurin hallitsemisen prosessissa emme voi tehdä yhden weseltisen ilon kanssa; Esillä, toisin sanoen Ymmärtäminen, lukeminen on "työvoima ja luovuutta" (V. Asmus), "sielu on velvollinen!" (N. Zabolotsky), "INI, joka kynnet" (V. Mayakovsky).
ellauri246.html on line 897: Vuonna 1972 puolue-oopperan ja KGB: n ideologiset valvojat pakottivat runon lähtemään Venäjältä. Sittemmin runot I. Brodyskogopopali salakuljetettujen tuontipaperien luokassa, joka ei pääse. Yksinkertaisuutta lukijalle.
ellauri246.html on line 901: Jooseph Brodsky opiskeli koulussa, se heitti hänet, meni töihin useiden ammattien selvittämiseksi. Runojen kirjoittaminen alkoi 16 vuotta.
ellauri246.html on line 924: Hänen äitinsä ja isänsä valitettavasti eivät tule syömään Tukholmaan, vaikka olis ilmaiset länsimaiset sapuskat. Ilman Neuvostoliiton viranomaisten lupaa nähdä poika ja päästä takas kotia. Ohi meni vuosina 1984 ja 1985. Maailman tunnustaminen Josephin elämässä, oli vähän asioita, ehkä se tuli vähemmän aikaa hiljaiseen työhön. Celebrityä häiritsi nykyisestä sijainnistaan syntyvät rituaaliset julkiset suhteet. Hän pitää vielä läheisessä, lahjoitetulla Booksman-Yorkissa. Vaikka tämä huoneisto on kymmenen enemmän kuin viiden metrin päässä, jossa hän poltti itsensä, asuu Pietarin yhteisössä, se on edelleen vaikutelma, että hän asuu lainkaan, ei ole tilava eikä rikkaampi kuin hänen nuoruudessaan.
ellauri246.html on line 928: Nobelin luennon ensimmäisistä sanoista päätellen hän imutti itseään yksityisesti ja tämän koko sosiaalisen roolin erityisen käyttöiän mieluummin.
ellauri246.html on line 929: Yksityinen henkilö on myös julkinen rooli ja kaikki ekvitykset, yksi korkeimmista, jos ei korkein yhteiskunnassa. Ja sen lisäksi, että saavutettavissa.
ellauri246.html on line 941: Monet epigonit, polttamalla intohimo hänen Brodsky, enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi jäljitellä tätä, väittää, että se ei ole todella herkkä varhain Brodsky ja Flood Samizdat, Tamizdat toissijaiset tutkijat. Jos Joseph Brodskilla oli tavoite liukua imitatorit, OnMog olisi laittaa laakerit, kirjoittamalla jo "Petersburg Roman" ja "Pilgrims". Hänellä ei ollut tavoitetta ja ehkä ei ollut tietoisia mitään tietoisuutta.
ellauri246.html on line 943: Hän vain kuumeisesti lukea kaiken, joka törmäsi kiehumaan ja mitä voitaisiin ottaa nykyisestä, ei-sosialistinen kirjallisuudesta. Tuottomattomuus, järjestelmällinen opettanut englantia tai kiillottaa suoraan turkkilaisille tai puolalaisille runoja ja proosaa. Missä järjestyksessä hän tapasi Poetospassnik, Tsvetaeva, Eliot, Mandelstam, John Donna, Zabolotsky, Frost, Khlebnikov, Akhmatova, Oden, Iiathes, Galchinsky - nyt se on jo epätodennäköistä hänen runoissaan, eikä sillä ole väliä.
ellauri246.html on line 970: Naamakirja/Viserrys/Yhteydessä/Google+
ellauri247.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri247.html on line 44: oons-Fighting-scaled.jpg" height="190px" />
ellauri247.html on line 57: Karilaan vanhemmat olivat Piippolan kirkkoherra, rovasti Niilo Köriläs (1852–1911) ja Ida Maria Anstén. Hän valmistui ylioppilaaksi 1921, filosofian kandidaatiksi 1924 ja filosofian maisteriksi 1927. Köriläs oli Seuran päätoimittajana 1929, WSOY:n virkailijana ja Ylioppilasteatterin johtajana 1929–1930, Suojeluskuntajärjestön Hakkapeliitta-lehden toimitussihteerinä 1930–1944, tämän jälkeen hän oli Valojuovaluoti-lehdessä toimitussihteerinä 1945–1946 ja päätoimittajana 1949–1950 sekä Noidannuoli-lehden toimittajana. Köriläs toimi myös Kustannusosakeyhtiö Valituksen osastonhoitajana vuodesta 1958, Nuorten Kirja ry:n johtokunnassa vuodesta 1946 ja sen puheenjohtajana vuodesta 1954. Kirjailijana Köriläs julkaisi nuorisoromaaneja, tietokirjoja ja kokoomateoksia. Useissa hänen 1950-luvulla kirjoittamissaan poikien seikkailukirjoissa oli voimakkaan isänmaallinen henki. Körilään kirjat olivat sixi suosittuja nazi-Suomessa, niinpä Köriläs sai laajaa tunnustusta työstään, etenkin Rymy-Eetusta.
ellauri247.html on line 66: Suomalainen laitos on suunniteltu meikäläistä huumorintajua ja makua vastaavaksi, eli huomattavasti alkuteosta puisevammaxi, ja siinä on enemmän kuin esikuvateoksessa kaskuja Skandinaviasta, Ranskasta, Saksasta ja Italiasta. Suomalaisia anekdootteja on runsaasti, myös aivan viime ajoilta. Kymmenen viime vuoden ajan olen erikoisesti kerännyt niitä ja Suureen Kaskukirjaan olen ottanut parhaita paloja aikaisemmin julkaisemistani kaskukirjoista sekä Suomen Kuivalehden vanhoista vuosikerroista. Parhaat jutut näyttävät olevan väsyneitä vanhoja vitsejä milloin kenenkin suuhun pantuina. Niita on kokoelmassani aika paljon.
ellauri247.html on line 74: P.S. Tähän nummeroon on tulossa romskukohtainen EFK taulukko muotoa nide/kyhääjä/minä/E/F/K.
ellauri247.html on line 79: KultahäkkiCamilla LäckbergFaye fd. MatildaViktor pizzoineen ei kelvannut kun saatavana oli Heka Ehrnrooth-tyyppinen Jack Adelstam. Faye tiesi että Liza Marklund vaihtaisi hetkeäkään epäröimättä miehensä Jackiin. Tai vastaavaan mieheen. Raha ja valta houkuttelivat naisia, jopa Lizan kaltaisia feministejä. Ja rikkaus oli valtaa, jota Fayella oli. Tunne oli niin huumaava, että se peitti mahan kurinan. Jack pani Fayeta kovaa ja aggressiivisesti, ja jokaisella työnnöllä pöytälevy hieraisi Fayen palleaa. Sano kun tulet, Faye voihkaisi. Nyt, Jack huohotti. Faye työnsi hänen vehkeensä avoimeen suuhunsa.Viktor työntelee viimeisiä pistojaan nyyhkien, surkimus, on kuin itkis ja nussis. Faye sytyttää sen palamaan syöpäkääryleellä.
ellauri247.html on line 84: The Baiame story tells how Baiame came down from the sky to the land and created rivers, mountains, and forests. He then gave the people their laws of life, traditions, songs, and culture. He also created the first initiation site. This is known as a bora; a place where boys were initiated into manhood.
ellauri247.html on line 97: Every excuse she could think of, to save herself, she made. But her excuses were in vain, and Narahdarn only became furious with her for making them, and, brandishing his boondi, drove her up the tree. She managed to get her arm in beside her sister's, but there it stuck and she could not move it. Narahdarn, who was watching her, saw what had happened and followed her up the tree. Finding he could not pull her arm out, in spite of her cries, he chopped it off, as he had done her sister's. After one shriek, as he drove his combo through her arm, she was silent. He said, "Come down, and I will chop out the bees' nest." But she did not answer him, and he saw that she too was dead. Then he was frightened, and climbed quickly down the gunnyanny tree; taking her body to the ground with him, he laid it beside her sister's, and quickly he hurried from the spot, taking no further thought of the honey. What a piece of shit.
ellauri247.html on line 99: As he neared his camp, two little sisters of his wives ran out to meet him, thinking their sisters would be with him, and that they would give them a taste of the honey they knew they had gone out to get. But to their surprise Narahdarn came alone, and as he drew near to them they saw his arms were covered with blood. And his face had a fierce look on it, which frightened them from even asking where their sisters were. They ran and told their mother that Narahdarn had returned alone, that he looked fierce and angry, also his arms were covered with blood. Out went the mother of the Bilbers, and she said, "Where are my daughters, Narahdarn? Forth went they this morning to bring home the honey you found. You come back alone. You bring no honey. Your look is fierce, as of one who fights, and your arms are covered with blood. Tell me, I say, where are my daughters?"
ellauri247.html on line 101: "Ask me not, Bilber. Ask Wurranunnah the bee, he may know. Narahdarn the bat knows nothing." And he wrapt himself in a silence which no questioning could pierce. Leaving him there, before his camp, the mother of the Bilbers returned to her dardurr and told her tribe that her daughters were gone, and Narahdarn, their husband, would tell her nothing of them. But she felt sure he knew their fate, and certain she was that he had some tale to tell, for his arms were covered with blood.
ellauri247.html on line 105: The mother of the Bilbers said: "Well have you spoken, oh my relation. Now speed ye the young men lest the rain fall or the dust blow and the tracks be lost." Then forth went the fleetest footed and the keenest eyed of the young men of the tribe. Ere long, back they came to the camp with the news of the fate of the Bilbers.
ellauri247.html on line 106: That night was the corrobboree held. The women sat round in a half-circle, and chanted a monotonous chant, keeping time by hitting, some of them, two boomerangs together, and others beating their rolled up opossum rugs.
ellauri247.html on line 108: Big fires were lit on the edge of the scrub, throwing light on the dancers as they came dancing out from their camps, painted in all manner of designs, waywahs round their waists, tufts of feathers in their hair, and carrying in their hands painted wands. Heading the procession as the men filed out from the scrub into a cleared space in front of the women, came Narahdarn. The light of the fires lit up the tree tops, the dark balahs showed out in fantastic shapes, and weird indeed was the scene as slowly the men danced round; louder clicked the boomerangs and louder grew the chanting of the women; higher were the fires piled, until the flames shot their coloured tongues round the trunks of the trees and high into the air. One fire was bigger than all, and towards it the dancers edged Narahdarn; then the voice of the mother of the Bilbers shrieked in the chanting, high above that of the other women. As Narahdarn turned from the fire to dance back he found a wall of men confronting him. These quickly seized him and hurled him into the madly-leaping fire before him, where he perished in the flames. And so were the Bilbers avenged. Good work, bare-butt boys, and good riddance for the bad rubbish.
ellauri247.html on line 112: Goomblegubbon boolwarrunnee. Goomblegubbon numbardee boorool boolwarrunnee Dinewan numbardee. Goomblegubbondoo winnanullunnee dirrah dungah nah gillunnee, Dinewandoo boonoong noo beonemuldundi. Goomblegubbondoo winnanullunnee gullarh naiyahneh gwallee Dinewan gimbelah: "Wahl ninderh doorunmai gillaygoo. Goomblegubbon lowannee boonooog noo wunnee wooee baiyan nurrunnee bonyehdool. Goomblegubbondoo gooway: "Minyah goo ninderh wahl boonoong dulleebah gillunnee? "Wahl." Goomblegubbon gindabnunnee, barnee, bunna gunnee dirrah gunnee numerhneh. Goomblegubbondoo birrahleegul oodundi gunoonoo garwil. Goomblegubbon buthdi ginnee nalmee. Goomblegubbon weel gillay doorunmai. Goomblegubbon boorool giggee luggeray Dinewun, boonoong gunnoo goo gurrahwulday.
ellauri247.html on line 114: GLOSSARY Bahloo, moon. Beeargah, hawk. Beeleer, black cockatoo. Beereeun, prickly lizard. Bibbee, woodpecker, bird. Bibbil, shiny-leaved box-tree. Bilber, a large kind of rat. Bindeah, a prickle or small thorn. Birrahlee, baby. Birrableegul, children. Birrahgnooloo, woman's name, meaning "face like a tomahawk handle." Boobootella, the big bunch of feathers at the back of an emu. Boolooral, an owl. Boomerang, a curved weapon used in hunting and in warfare by the blacks; called Burren by the Narran blacks. Borah, a large gathering of blacks where the boys are initiated into the mysteries which make them young men. Bou-gou-doo-gahdah, the rain bird. Bouyou, legs. Bowrah or Bohrah, kangaroo. Bralgahs, native companion, bird. Bubberah, boomerang that returns and bumps you in the back of your head. Buckandee, native cat. Buggoo, flying squirrel. Bulgahnunnoo, bark-backed. Bunbundoolooey, brown flock pigeon. Bunnyyarl, flies. Byamee, man's name, meaning "big man." Bwana, African sir. Capparis, caper. Combi, bag made of kangaroo skins. Comfy, foldable plastic pillow. Cookooburrah, laughing jackass. Coorigil, name of place, meaning sign of bees. Corrobboree, black fellows' dance. Cunnembeillee, woman's name, meaning pig-weed root. Curree guin guin, butcher-bird. Daen, black fellows. Dardurr, bark, humpy or shed. Dayah minyah, carpet snake (vällykäärme). Deegeenboyah, soldier-bird. Decreeree, willy wagtail. Dinewan, emu. Dingo, native dog. Doonburr, a grass seed. Doongara, lightning. Dummerh, 2nd rate pigeons. Dungle, water hole. Dunnia, wattle. Eär moonan, long sharp teeth. Effendi, Turkish sir. Euloo marah, large tree grubs. Edible. In fact yummy. Euloo wirree, rainbow. Gayandy, borah devil. Galah or Gilah, a French grey and rose-coloured cockatoo. Gidgereegah, a species of small parrot. Gooeea, warriors. Googarh, iguana. Googoolguyyah, run into trees. Googoorewon, place of trees. Goolahwilleel, absolutely top-knot pigeon. Gooloo, magpie. Goomade, red stamp. Goomai, water rat. Goomblegubbon, bastard or just plain turkey. Goomillah, young girl's dress, consisting of waist strings made of opossum's sinews with strands of woven opossum's hair hanging about a foot square in front. Yummy. Goonur, kangaroo rat. Goug gour gahgah, laughing-jackass. Literal meaning, "Take a stick of bamboo and boil it in the water." Grooee, handsome foliaged tree bearing a plum-like fruit, tart and bitter, but much liked by the blacks. Guinary, light eagle hawk. Guineboo, robin redbreast. Gurraymy, borah devil. Gwai, red. Gwaibillah, star. Kurreah, an alligator. Mahthi, dog. Maimah, stones. Maira, paddy melon. Massa, American sir. May or Mayr, wind. Mayrah, spring wind. Meainei, girls. Midjee, a species of acacia. Millair, species of kangaroo rat. Moodai, opossum. Moogaray, hailstones. Mooninguggahgul, mosquito-calling bird. Moonoon, emu spear. Mooregoo, motoke. Mooroonumildah, having no eyes. Morilla or Moorillah, pebbly ridges. Mubboo, beefwood-tree. Mullyan, eagle hawk. Mullyangah, the morning star. Murgah muggui, big grey spider. Murrawondah, climbing rat. Narahdarn, bat. Noongahburrah, tribe of blacks on the Narran. Nullah nullah, a club or heavy-headed weapon. Nurroo gay gay, dreadful pain. Nyunnoo or Nunnoo, a grass humpy. Ooboon, blue-tongued lizard. Oolah, red prickly lizard. Oongnairwah, black driver. Ouyan, curlew. Piggiebillah, ant-eater. One of the Echidna, a marsupial. Quarrian, a kind of parrot. Quatha, quandong; a red fruit like a round red plum. Sahib, Indian sir. Senhor, Brazilian sir. U e hu, rain, only so called in song. Waligoo, to hide. Wahroogah, children. Wahn, crow. Walla Walla, place of many waters. Wallah, I swear to God. Wallah, Indian that carries out a manual task. Waywah, worn by men, consisting of a waistband made of opossum's sinews with bunches of strips of paddy melon skins hanging from it. Wayambeh, turtle. Weeoombeen, a small bird, girl's name. Some thing like robin redbreast, only with longer tail and not so red a breast. Willgoo willgoo, pointed stick with feathers on top. Widya nurrah, a wooden battle-axe shaped weapon. Wirree, small piece of bark, canoe-shaped. Wirreenun, priest or doctor. Womba, mad. Wondah, spirit or ghost. Wurranunnah, wild bees. Wurranunnah, tame bees. Wurrawilberoo, whirlwind with a devil in it; also clouds of Magellan. Yaraan, white gum-tree. Yhi, the sun. Yuckay, oh dear!
ellauri247.html on line 118:
How to say Sir in Cantonese: seafood

ellauri247.html on line 120: Kun James Cook löysi Australian, hänen merimiehensä toivat uudelta mantereelta laivaan eläimen, jonka nimeä he eivät tienneet. Kapteeni Cook lähetti miehensä maihin tiedustelemaan alkuasukkailta kumman otuksen nimeä. Palattuaan takaisin he sanoivat: Se on kangaroo (kenkuru).
ellauri247.html on line 121: Muutaman vuoden kuluttua saatiin tietää, että kun alkuasukkailta oli kysytty eläimen nimeä, he olivat vastanneet »kangaroo», joka oli heidän kielellään: »Mitä sinä sanoit?» [Lähde: Tauno Köriläs]
ellauri247.html on line 123: According to Australian linguist R.M.W. Dixon ("The Languages of Australia," Cambridge, 1980), the word probably is from Guugu Yimidhirr (Endeavour River-area Aborigine language) /gaNurru/ "large black kangaroo."
ellauri247.html on line 124: In 1898 the pioneer ethnologist W.E. Roth wrote a letter to the Australasian pointing out that gang-oo-roo did mean 'kangaroo' in Guugu Yimidhirr, but this newspaper correspondence went unnoticed by lexicographers. Finally the observations of Cook and Roth were confirmed when in 1972 the anthropologist John Haviland began intensive study of Guugu Yimidhirr and again recorded /gaNurru/.
ellauri247.html on line 129: Cape Tribulation was named by British navigator Lieutenant James Cook on 10 June 1770 (log date) after his ship scraped a reef north east of the cape, whilst passing over it, at 6pm. Cook steered away from the coast into deeper water but at 10.30pm the ship ran aground, on what is now named Endeavour Reef. The ship stuck fast and was badly damaged, desperate measures being needed to prevent it foundering until it was refloated the next day. Cook recorded "...the north point [was named] Cape Tribulation because "here begun all our troubles".
ellauri247.html on line 131: James Cook, RN named the river in 1770 after he was forced to beach his ship, HMS Endeavour, for repairs in the river mouth, after damaging it on Endeavour Reef. Joseph Banks named the river the Endeavours River but the form Cook used, Endeavour River, has stuck.
ellauri247.html on line 133: Cook and his crew remained for almost seven weeks and made contact with the local Guugu Yimithirr Aborigines, while the naturalists Joseph Banks and Daniel Solander made extensive collections of native flora, while Sydney Parkinson illustrated much of the flora and fauna of the region. Botanical specimens were also collected by Alan Cunningham after he arrived on HMS Mermaid, captained by Philip Parker King on 28 June 1819.
ellauri247.html on line 159: Kerran kun professori E. A. Tunkelo laatiessaan Vepsän kielen äännehistoriaa teki tutkimusmatkan Viroon, oli häneltä jäänyt ruokakomeroon vadillinen puuroa ja makkaranpalanen. Hän oli niistä niin huolissaan, että kirjoitti Virosta postikortin ruokaemännälleen, kuinka tämän tuli menetellä niitten kanssa: »Kaapissa on vadillinen puuroa. Sen saa neiti Bohm itse syödä samoin kuin makkaran, mutta jos makkara on homehtunut, voi sen antaa kissalle." Elna Hiekkala sanoi Eetitille Pikossa, että Eetit voi syödä lasten lautasille jättämät sinapit.
ellauri247.html on line 163: Runoilija Alexander Pope keksi pilkkasanan »sinisukka». Se syntyi onnettoman rakkauden seurauksena. Lady Montagu, kaunotar ja hienosti sivistynyt kirjailija, oli Lontoon henkisen elämän keskipiste ja kirjallisen salongin kuningatar. Häneen oli Pope silmittömästi rakastunut, saavuttamatta kuitenkaan vastarakkautta. Hän kosti ylpeälle kaunokaiselle suunnaten tähän purevien vitsien, satiirien ja komparunojen nuolet. Ennen kuin hän oli saanut rukkaset, hän oli huomannut sydämensä valitussa eräitä yksityiskohtia, joita hän sepitteissään säälimättömästi paljasti. Ihana lady Montagu ei näet lainkaan hoitanut käsiään ja käytti mielellään sinisiä sukkia. Pope aloitti sotaretkensä komparunolla: »Palvontani kohteella on taito lumota miehiä, mutta häneltä puuttuu taitoa pestä käsiään. Pope huolehti siitä, että hänen ivasäkeensä levisivät kaikkialle, ja hänen onnistui saada naurajat puolelleen. Myös hänen lausumansa naisesta, jolla on taivaansiniset sukat, tuli siivekääksi. Siitä lähtien on kirjailevia naisia mainittu pilkkanimellä "sinisukka».
ellauri247.html on line 177: The Tory Samuel Johnson was a critic of her politics: Sir, there is one Mrs. Macaulay in this town, a great republican. One day when I was at her house, I put on a very grave countenance, and said to her, "Madam, I am now become a convert to your way of thinking. I am convinced that all mankind are upon an equal footing; and to give you an unquestionable proof, Madam, that I am in earnest, here is a very sensible, civil, well-behaved fellow-citizen, your footman; I desire that he may be allowed to sit down and dine with us." I thus, Sir, shewed her the absurdity of the levelling doctrine. She has never liked me since. Sir, your levellers wish to level down as far as themselves; but they cannot bear levelling up to themselves. They would all have some people under them; why not then have some people above them?
ellauri247.html on line 188: Palattuaan kotimaahan 1746 hän julkaisi satiirit Advice ja Reproof, mutta vasta runo "Tears of Scotland", jossa hän ruoskii Cullodenin taistelun jälkeisiä hallituksen joukkojen julmuuksia, sekä romaanit Roderick Random (1748), jonka esikuvana on ollut Alain-René Lesagen veijariromaani Gil Blas, ja Peregrine Pickle (1751) saivat laajempaa huomiota. Hän kuvaa niissä merielämää mainiosti ja niin realistisesti, että laivastossa tehtiin niiden ansiosta useita uudistuksia, mm nenäkkäiden välskärien kölihaalaus,
ellauri247.html on line 191: Smollett ei ollut merkittävä, mutta hän on luonut klicheisiä hahmoja, jotka ovat olleet esikuvina myöhempien aikojen kirjailijoille, etenkin Charles Dickensille. Hän on kirjoittanut laajan Englannin historian History of England (1758) ja kääntänyt englanniksi Don Quijoten (1755). Smollett toimi laivalääkärinä 1741–1743 Länsi-Intian reitillä ja yritti suorittaa 1750x lääketieteen tutkinnon. Hän harjoitti ammattia jonkin aikaa Lontoossa, ennen kuin siirtyi vapaaksi kirjailijaksi ja toimittajaksi. Hän käänsi 38 osaa Voltairen teoksia englanniksi. Hän asui vuodesta 1769 Italiassa.
ellauri247.html on line 195: Mr Brooke in George Eliot's Middlemarch says to Mr Casaubon: "Or get Dorothea to read you light things, Smollett – Roderick Random, Humphry Clinker. They are a little broad, but she may read anything now she's married, you know. I remember they made me laugh uncommonly – there's a droll bit about a postillion's breeches."
ellauri247.html on line 259: Smollett’s deep moral energy surfaced in two early verse satires, “Advice: A Satire” (1746) and its sequel, “Reproof: A Satire” (1747); these rather weak poems were printed together in 1748. Smollett’s poetry includes a number of odes and lyrics, but his best poem remains “The Tears of Scotland.” Written in 1746, it celebrates the unwavering independence of the Scots, who had been crushed by English troops at the Battle of Culloden. Not much of an improvement on the rest I'd say.
ellauri247.html on line 261: "The learned Smelfungus travelled from Boulogne to Paris, from Paris to Rome, and so on, but he set out with the spleen and jaundice, and every object he passed by was discoloured or distorted. He wrote an account of them, but 'twas nothing but the account of his miserable feelings. I met Smelfungus in the grand portico of the Pantheon—he was just coming out of it. ''Tis nothing but a huge cockpit,' said he—'I wish you had said nothing worse of the Venus de Medici,' replied I—for in passing through Florence, I had heard he had fallen foul upon the goddess, and used her worse than a common strumpet, without the least provocation in nature. I popp'd upon Smelfungus again at Turin, in his return home, and a sad tale of sorrowful adventures had he to tell, 'wherein he spoke of moving accidents by flood and field, and of the cannibals which each other eat, the Anthropophagi'; he had been flayed alive, and bedevil'd, and used worse than St. Bartholomew, at every stage he had come at. 'I'll tell it,' cried Smelfungus, 'to the world.' 'You had better tell it,' said I, 'to your physician.'" (Sterne)
ellauri247.html on line 266: Smollett was very peevish. A sardonic, satirical, and indeed decidedly gloomy mood or temper had become habitual in him. His was certainly a nervous, irritable, and rather censorious temper. He died of tuberculosis.
ellauri247.html on line 268: Like Mr. Brattle, in The Vicar of Bulhampton, he was thinking always of the evil things that had been done to him. With the pawky (scottish: having a mocking or cynical sense of humour) and philosophic Scots of his own day (Robertson, Hume, Adam Smith, and "Jupiter" Carlyle) he had little in common, but with the sour and mistrustful James Mill or the cross and querulous Carlyle of a later date he had, it seems to me, a good deal.
ellauri247.html on line 271: If you chide them for lingering, they will contrive to delay you the longer. If you chastise them with sword, cane, cudgel, or horsewhip, they will either disappear entirely, and leave you without resource, or they will find means to take vengeance by overturning your carriage. The only course remaining would be to allow oneself to become the dupe of imposition by tipping the beggar an amount slightly in excess of the authorized gratification. The disadvantage under which the novelist was continually labouring was that of trying to travel as an English Milord, en grand seigneur, and yet having at every point to do it "on the cheap." He was a genuine Scrooge McDuck without the fake beak. He would rather give away a crown than be cheated of a farthing.
ellauri247.html on line 273: Like Prior, Fielding, Shenstone, and Dickens, Smollett was a connoisseur in inns and innkeepers. He knew good food and he knew good value, and he had a mighty keen eye for a rogue. There may, it is true, have been something in his manner which provoked them to exhibit their worst side to him. What a nasty customer.
ellauri247.html on line 276: Smollett characterized the chambers as cold and comfortless, the beds as "paultry" (with "frowsy," a favourite word), the cookery as execrable, wine poison, attendance bad, publicans insolent, and bills extortion, concluding with the grand climax that there was not a drop of tolerable malt liquor to be had from London to
ellauri247.html on line 277: Dover. Smollett finds a good deal to be said for the designation of "a den of thieves" as applied to that famous port (where, as a German lady of much later date once complained, they "boot ze Bible in ze bedroom, but ze devil in ze bill"), and he grizzles lamentably over the seven guineas, apart from extras, which he had to pay for transport in a Folkestone cutter to Boulogne Mouth.
ellauri247.html on line 279: Despite the doctor's unflattering portraits of Frenchmen, M. Babeau admits that his book is one written by an observer of facts, and a man whose statements, whenever they can be tested, are for the most part "singularly exact."
ellauri247.html on line 281: Smollett kertoo erityisen seikkaperäisesti paiseestaan.
ellauri247.html on line 290: The cicisbeo was better tolerated if he was known to be homosexual. Regardless of its roots and technicalities, the custom was firmly entrenched. Typically, husbands tolerated or even welcomed the arrangement: Lord Byron, for example, was cicisbeo to Teresa, Contessa Guiccioli. Attempts by the husband to ward off prospective cicisbei or disapproval of the practice in general was likely to be met with ridicule and scorn.
ellauri247.html on line 295: "If a Frenchman is capable of real friendship, it must certainly be the most disagreeable present he can possibly make to a man of a true English character. You know, madam, we are naturally taciturn, soon tired of impertinence, and much subject to fits of disgust. Your French friend intrudes upon you at all hours; he stuns you with his loquacity; he teases you with impertinent questions about your domestic and private affairs; he attempts to meddle in all your concerns, and forces his advice upon you with the most unwearied importunity; he asks the price of everything you wear, and, so sure as you tell him, undervalues it without hesitation; he affirms it is in a bad taste, ill contrived, ill made; that you have been imposed upon both with respect to the fashion and the price; that the marquis of this, or the countess of that, has one that is perfectly elegant, quite in the bon ton, and yet it cost her little more than you gave for a thing that nobody would wear.
ellauri247.html on line 297: "If a Frenchman is admitted into your family, and distinguished by repeated marks of your friendship and regard, the first return he makes for your civilities is to make love to your wife, if she is handsome; if not, to your sister, or daughter, or niece. If he suffers a repulse from your wife, or attempts in vain to debauch your sister, or your daughter, or your niece, he will, rather than not play the traitor with his gallantry, make his addresses to your grandmother; and ten to one but in one shape or another he will find means to ruin the peace of a family in which he has been so kindly entertained. What he cannot accomplish by dint of compliment and personal attendance, he will endeavour to effect by reinforcing these with billets-doux, songs, and verses, of which he always makes a provision for such purposes. If he is detected in these efforts of treachery, and reproached with his ingratitude, he impudently declares that what he had done was no more than simple gallantry, considered in France as an indispensable duty on every man who pretended to good breeding. Nay, he will even affirm that his endeavours to corrupt your wife, or deflower your daughter, were the most genuine proofs he could give of his particular regard for your family.
ellauri247.html on line 299: "If there were five hundred dishes at table, a Frenchman will eat of all of them, and then complain he has no appetite—this I have several times remarked. A friend of mine gained a considerable wager upon an experiment of this kind; the petit-maitre ate of fourteen different plates, besides the dessert, then disparaged the cook, declaring he was no better than a marmiton, or turnspit."
ellauri247.html on line 302: To sturdy and true-born patriots, such as Hogarth and Smollett, reciprocal politeness towards the frogs appeared as grotesque as an exchange of amenities would be between a cormorant and an ape. Persut rotinkaiset britit on tässä merimezoja ja ranut apinoita jotka laukoo vetisiä apoftegmoja eikä tälläsiä brittityylisiä witty repartees.
ellauri247.html on line 316: His mother was 40 when she gave birth to Sam in the family home above his father's bookshop in Lichfield, Staffordshire. This was considered an unusually late pregnancy, so precautions were taken, and a man-midwife and surgeon of "great reputation" named George Hector was brought in to assist. The infant Johnson did not cry, and there were concerns for his health. His aunt exclaimed that "she would not have picked such a poor creature up in the street". Sillä oli pentuna risatauti (scrofula).
ellauri247.html on line 323: <William Hogarth (10. marraskuuta 1697 Lontoo – 26. lokakuuta 1764 Lontoo) oli englantilainen taidemaalari ja graafikko, joka tunnetaan erityisesti suurta suosiota saavuttaneista kuvasarjoistaan. Hogarth oli erittäin taitava ja tarkka piirtäjä ja suosi runsaita yksityiskohtia ja groteskeja sävyjä. Hänen tyylinsä oli kova ja realistinen. Hogarth kuvasi kuparipiirrossarjoissaan aikaansa ja ihmishahmoja moralisoiden ja ivaten. Hogarth teki vuosina 1731–1732 ensimmäisen moralistisen piirrossarjansa ’Ilotytön tarina’. Hogarth oli äärimmäisen kansallismielinen eikä koskaan myöntänyt saaneensa vaikutteita ulkomaisilta taiteilijoilta vaikka oli käynyt kahdesti Pariisissa ja tuonut sieltä tuomisixi hyppykupan. Hogarth was born in London to a lower-middle-class family. Hogarth's works are mostly satirical caricatures, sometimes bawdily sexual. Kuvissa se on ilkimyxen näköinen. Sen suurin kyseenalainen ansio oli copyrightin laillistaminen. Stanley Kubrick based the cinematography of his 1975 period drama film, Barry Lyndon, on several Hogarth paintings. Muistan että se oli pitkäpiimäinen, en kyllä muista siitä muuta, koska se oli mun ja Seijan eka yhteinen elokuvaretki. Kubrick on kaiken kaikkiaan aika joutavanpäiväinen.
ellauri247.html on line 326: According to Boswell "Sam commonly held his head to one side ... moving his body backwards and forwards, and rubbing his left knee in the same direction, with the palm of his hand ... He made various sounds" like "a half whistle" or "as if clucking like a hen", and "... all this accompanied sometimes with a thoughtful look, but more frequently with a smile. Generally when he had concluded a period, in the course of a dispute, by which time he was a good deal exhausted by violence and vociferation, he used to blow out his breath like a whale."
ellauri247.html on line 327: Sam was an Oxford dropout because he was too poor to pay his way. He eventually did receive a degree for free: just before the publication of his Dictionary in 1755, the University of Oxford awarded Johnson the degree of Master of Arts. He was awarded an honorary doctorate in 1765 by Trinity College Dublin and in 1775 by the University of Oxford. Pelkkiä säälipisteitä.
ellauri247.html on line 329: Johnson found employment as undermaster at a school in Market Bosworth, run by Sir Wolstan Dixie, who allowed Johnson to teach without a degree. Johnson was treated as a servant and considered teaching boring, but nonetheless found pleasure in whacking little lads. After an argument with Dixie he left the school, and by June 1732 he had returned home.
ellauri247.html on line 335: Johnson had applied for the position of headmaster at Solihull School. Although Johnson's friend Gilbert Walmisley gave his support, Johnson was passed over because the school's directors thought he was "a very haughty, ill-natured gent, and that he has such a way of distorting his face (which though he can't help) the gents think it may affect some lads".
ellauri247.html on line 337: With the widow's money, Johnson opened Edial Hall School as a private academy at Edial, near Lichfield. He had only three pupils: Lawrence Offley, George Garrick, and the 18-year-old David Garrick, who later became one of the most famous actors of his day. The venture was unsuccessful and cost Tetty a substantial portion of her fortune. Instead of trying to keep the failing school going, Johnson began to write his first major work, the historical tragedy Irene. Biographer Robert DeMaria believed that Tourette syndrome likely made public occupations like schoolmaster or tutor almost impossible for Johnson. This may have led Johnson to "the invisible occupation of authorship".
ellauri247.html on line 339: In August, Johnson's lack of an MA degree from Oxford or Cambridge led to his being denied a position as master of the Appleby Grammar School. In an effort to end such rejections, the 4-ft Pope asked Lord Gower to use his influence to have a degree awarded to Johnson. Gower petitioned Oxford for an honorary degree to be awarded to Johnson, but was told that it was "too much to be asked". Gower then asked a friend of Jonathan Swift to plead with Swift to use his influence at the University of Dublin to have a master's degree awarded to Johnson, in the hope that this could then be used to justify an MA from Oxford, but Swift refused to act on Johnson's behalf.
ellauri247.html on line 341: Between 1737 and 1739, Johnson befriended poet Richard Savage. Feeling guilty of living almost entirely on Tetty's money, Johnson stopped living with her and spent his time with Savage. They were poor and would stay in taverns or sleep in "night-cellars". Some nights they would roam the streets until dawn because they had no money. A-ha!
ellauri247.html on line 349: Johnson did not attempt to create schools of theories to analyse the aesthetics of literature. Instead, he used his criticism for the practical purpose of helping others to better read and understand literature. In his Preface to Shakespeare, Johnson rejects the previous dogma of the classical unities and argues that drama should be faithful to life.
ellauri247.html on line 353: Johnson displayed signs consistent with several diagnoses, including depression and Tourette syndrome. According to Boswell, Johnson "felt himself overwhelmed with an horrible melancholia, with perpetual irritation, fretfulness, and impatience; and with a dejection, gloom, and despair, which made existence misery".
ellauri247.html on line 356: On 18 September 2017 Google commemorated Johnson's 308th birthday with a Google Doodle, thus sealing his celebrity forever and making him a man of unforgettable fame.
ellauri247.html on line 381: In a 1921 letter to Harriet Shaw Weaver, the writer James Joyce uses the twins "Tweedledee and Tweedledum" to characterize Sigmund Freud and Carl Gustav Jung and their conflict. They. didn't look like twins at all.
ellauri247.html on line 383: Helen Keller said of democracy in the US: "Our democracy is but a name. We vote? What does that mean? It means that we choose between two bodies of real, though not avowed, autocrats. We choose between Tweedledum and Tweedledee."
ellauri247.html on line 398: Jonathan Swift (30. marraskuuta 1667 – 19. lokakuuta 1745) oli angloirlantilainen valistusajan kirjailija ja runoilija sekä anglikaanipappi. Hänet muistetaan kaikista parhaiten satiirisista allegorioistaan Gulliverin retket (1726) ja Tynnyritarina (1704). Swift tunnetaan lähinnä laajasta, noin 150 teosta käsittävästä proosatuotannostaan, mutta hän ehti myös kirjoittaa noin 280 runoa. Swift julkaisi useat teoksensa anonyyminä tai salanimen takaa. Hänen käyttämänsä teräväkielinen satiiri paheksutti monia aikalaisia, mutta myös myöhemminkin. Swift on leimattu katkeraksi ihmisvihaajaksi, joka ei nähnyt ihmiskunnassa mitään hyvää. Puolustajat taas ovat huomauttaneet, että maailma näyttää paremmalta kuin se on, kun ei näe sen todellista kehnoutta.
ellauri247.html on line 402: Moor Parkissa hänen tehtäviinsä kuului luotsata kahdeksanvuotiasta Esther Johnsonia (”Stella”) hänen opinnoissaan. Swift ei ehtinyt panna Stellaa kuin puoli vuotta, kun ensimmäiset Ménièren taudin oireet alkoivat vaivata. Ménièren tauti on sisäkorvan tauti, joka aiheuttaa kovaa päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia ja lopulta kuuroutumisen. Tautia ei tunnettu vielä Swiftin elinaikana ja Swift kuvitteli sen johtuvan liiallisesta hedelmien syönnistä.
ellauri247.html on line 404: Tynnyritarinan kirkkoon kohdistuneen satiirimuotoisen kritiikin on sanottu loukanneen kuningatar Annaa ja kyseenalaistaneen Swiftin uskollisuuden kirkkoa kohtaan niin, että se esti Swiftin papiksi vihkimisen Englannissa.
ellauri247.html on line 408: Käydessään Irlannissa kesällä vuonna 1713 hänet nimitettiin palkkiona rauhan edistämisestä tuomiorovastiksi Pyhän Patrickin tuomiokirkkoon, missä virassa hän toimi koko loppuelämänsä. Swift palasi jo syksyllä Englantiin jatkamaan verolobbausta, tällä kertaa tuloksekkain seurauksin. Swift vetäytyi politiikasta samantien, kun toryjen hallitus kaatui kuningatar Annan kuoleman jälkeen vuonna 1714. Vastentahtoisesti Swift palasi synnyinmaahansa ja St. Patrickin tuomiokirkkoon, mitä hän piti lähinnä maanpakona Englannista, jossa elivät hänen ystävänsä ja rakastajattarensa Esther Vanhomrigh (Vanessa). Vanessa kuitenkin seurasi Swiftiä Dubliniin naimisiin pääsyn toivossa. Swiftin toinenkin rakastettu, ex-sakkoliha Stella, eli myös Dublinissa, mikä laittoi Swiftin vitun hankalaan valintatilanteeseen. Stella kuoli vuonna 1728 ja Swift säilytti hänen karvatupsuaan läpi elämänsä. Esseessään Vaatimaton ehdotus, joka estäisi Irlannin lapsia olemasta taakaksi vanhemmilleen tai maalleen Swift ehdottaa, että Irlannin köyhien lapset tulisi myydä rikkaamman väestönosan ruoaksi. Swift ehdotti tätä ihan vakavalla lärvällä lääkkeexi Irlantia pitkään vaivanneeseen nälänhätään. Jonea ei izeään kyllä nälättänyt, se oli melkoinen pulskiainen.
ellauri247.html on line 410: Swiftin poteman Ménièren taudin oireet pahenivat vuodesta 1738 alkaen. Häntä pyörrytti ja hän alkoi unohdella asioita ja tuntea ahdistusta. Oireet hankaloittivat Swiftin kirjoittamista ja työtä tuomiokirkossa. Lopulta Swiftin serkku Martha Whiteway otti hänen asiansa hoidettavakseen. Swiftin Whitewaylle vuonna 1740 lähettämä kirje kuvaa, kuinka hän tunsi olonsa sietämättömäksi ja aavisteli jäljellä olevien päivien olevan surkeita ja vähälukuisia. Vuonna 1742 St. Patrickin tuomiokirkon pastori Francis Wilson, jota on syytetty Swiftin pahoinpitelemisestä ja omaisuuden varastamisesta, arvioitutti Swiftin tilan erillisellä Mielisairauden komissiolla. He totesivat Swiftistä, että tämän ”muisti ja mieli ovat rappeutuneet” ja hän on ”kyvytön hoitamaan tehtäviään”. Swift jätti työnsä tuomiokirkossa samana vuonna. Swift kuoli vuonna 1745 ja hänet haudattiin omaan tuomiokirkkoonsa Stellan karvatupsun viereen. Jäljelle jääneen omaisuutensa Swift testamenttasi mielisairaiden parantolan katon korjauxeen.
ellauri247.html on line 419: Called the “Queen of the Blues”, Elizabeth Montagu led and hosted the Blue Stockings Society of England from about 1750. It was a loose organization of privileged women with an interest in education, but it waned in popularity at the end of the 18th century. It gathered to discuss literature, and also invited educated men to participate. Talk of politics was prohibited; literature and the arts were the main subjects. Many of the bluestocking women supported each other in intellectual endeavors such as reading, art work, and writing. Many also published literature. Dr. Johnson once wrote about Montagu, that “She diffuses more knowledge than any woman I know, or indeed, almost any man. Conversing with her, you may find variety in one“.
ellauri247.html on line 442: Impertinent schools, Julkeat koulumiehet
ellauri247.html on line 461: And let men receive, Saakoot miehet jatkossakin
ellauri247.html on line 467: Hard doom did receive, Sai kovan tuomion,
ellauri247.html on line 491: James von Rotschild hieroi kerran kauppaa kuulun ranskalaisen taidemaalarin Horace Vernetin kanssa muotokuvansa maalaamisesta. Hinnasta he eivät tahtoneet päästä sovintoon, sillä tämä saita raharuhtinas tinki tinkimistään. Lopulta Vernet närkästyi ja huudahti: Viisisataa louisdoria tai ei mitään! Hyvä, maalatkaa minut ilmaiseksi, vastasi paroni ja poistui.
ellauri247.html on line 514: fantassin. (Fr.). A foot-soldier. This term is derived from the Italian fante, a boy, the light troops in the 14th and 15th centuries being formed of boys who followed the armies and were formed into corps with light arms, hence the origin of the word infantry.
ellauri247.html on line 530: Baboons leave their lairs at dawn and congregate to chatter and howl, while jumping in the warmth of the early morning sun, as if singing and dancing. The belief that they greet the rising sun gave rise to a favorite theme in art – baboon in attitude of adoration, facing the sun with raised arms as if ‘offering prayers and salutation to the first rays of dawn’.
ellauri248.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri248.html on line 50: Mistähän tämäkin uni oikein tuli? Eilisestä Dublin murhasarjasta, jossa läskihkö kylmiö päänainen lähti venytetyissä loppuvizeissä Liverpooliin tekemään aborttia ja tuli takas tekemään sovintoa vielä läskimmän koleerisen tavis kakkosmiehen kaa. Ruipelo hamsterimainen Adam lähetettiin Peräkylän poliisixi laskemaan (ja nussimaan) lampaita väärinkäytösten takia.
ellauri248.html on line 52: Ja ne korvat tulivat Tauno Körilään kaskusta osastosta Turhamaisuus, jossa Pauline Bonapartelle kateellinen ämmä pilkkasi sen korvia. Et jos sillä olis tollaset pannulaput se menis tukka putkella heti leikkauttamaan ne. Paulinesta mulla taitaa olla kuva jossain jo, joo albumissa 173.
ellauri248.html on line 56: Et mua vituttaa nää länkkärien "murhaviihteet", ne on niin syvältä että niillä voitaisiin pitää kokonaisia urbaaneja väestökeskuxia kuumina maalämmöllä. Porukat on niin vitun urbaaneja että niitä pelottaa joku puolen aarin mezälö jossa kuuluu linnunääniä, varmemmaxi vakuudexi on kuvaan morfattu jostain luontofilmistä leikattu fiktiivinen susihahmo. Ja koska tää on olevinaan irkkuvaikutteista, tietysti loppupeleissä on jotain mystisiä peikkoja joita ei sentään näytetä. Mikä helpotus että toikin taikamezä raivataan pois moottoritien reitiltä. Siitä kaunis kiitos oligarkeille!
ellauri248.html on line 58: Tosi irvokasta että tyyppejä silvotaan niin että veri roiskuu seinille ja sit joku sankarikyttä skizoo kun se ampuu psykopaatin pyssymiehen izepuolustuxena. Ja sitten vituttaa aivan erikoisesti miten nää syvästi kärsivät tyypit heittää toisilleen jotain hyvästejä urheasti hymyillen kyynelten lävize. Taas sitä samaa "luottamus" ja "I promise" tuubaa mitä on joka länsipropagandaleffassa.
ellauri248.html on line 65: Dublinin murhien kahdeksanosainen draamasarja perustuu Irlannin rikoskirjallisuuden viime aikojen suosituimman kirjailijan Tana Frenchin dekkarisarjaan Dublin Murder Squad. Jatkuvajuoninen sarja yhdistää kahden ensimmäisen dekkarin In The Woods ja The Likeness tarinat raastavaksi kertomukseksi ihmismielen salaisuuksista.
ellauri248.html on line 69: Vaikka mitä genreä tää nyt lopultakin oli?, krimi, mystery, action, whodunit, noir romance, jännitys vai kauhu, se oli jäänyt tv-pläjäyxen pohjana olleen kirjasarjan lukijoillekin epäselväxi, kuten rajusti heittelevät Goodreads-arvostelut näyttävät. Ilmeisesti kysymys on myös vähän siitä oliko tää "tyttöjen" vaiko "poikien".
ellauri248.html on line 74: Alkuteos: In the Woods (Penguin Books, 2007)
ellauri248.html on line 81: Tana French is the New York Times bestselling author of In the Woods, The Likeness, Faithful Place, Broken Harbor, The Secret Place, The Trespasser and The Witch Elm. A gorgeously written novel that marks the debut of an astonishing new voice in psychological suspense. [Tää kyllä kuulostaa enemmän että tyttöjen.]
ellauri248.html on line 83: Matt rated it shit: If I could, I'd probably rate this at 1.5 stars-- it ultimately pissed me off, and annoyed me throughout, but it was good enough to keep me reading and I suppose that should count for something. Maybe my opinion has been influenced by reading Stieg Larsson's masterful THE GIRL WITH THE DRAGON TATTOO FOR BOYS immediately prior to this one. That book wasn't perfect, but it had characters you rooted for, didn't wallow too much in pop culture references, and most importantly IT SOLVED THE FRIGGING MYSTERY.
ellauri248.html on line 85: Let's go through a few of these points. First, I don't think I've ever read a mystery novel with a less likable main character/narrator. Rob (Adam) Ryan is an asshole, plain and simple. Sure, he's been warped by his childhood and circumstances, but he does just about every annoying thing you could possibly imagine-- he constantly navel-gazes and feels self pity, he sleeps with then immediately plays the stereotypical male "I don't want anything to do with you now" role with his female partner (the person we were told was his best friend, and whom he would never ever sleep with), he acts like an idiot over the 17 year old villain/ temptress/ psychopath/ whatever betraying his partner, and by the end of the book he is worse off than ever. I know that lots of detectives (esp. in hard-boild stories) are unlikable, and have many personal issues, but this guy just took the cake. I wanted to take a baseball bat to his head [hear, hear!]. To make matters worse, French throws in this little gem towards the end of the novel:
ellauri248.html on line 87: "I am intensely aware, by the way, that this story does not show me in a particularly flattering light. I am aware that, within an impressively short time of meeting me, Rosalind had me coming to heel like a well-trained dog: running up and down stairs to bring her coffee, nodding along while she bitched about my partner, imagining like some starstruck teenager that she was a kindred soul. But before you decide to despise me too thoroughly, consider this: she fooled you, too. You had as good a chance as I did. I told you everything I saw, as I saw it at the time. And if that was in itself deceptive, remember, I told you that, too: I warned you, right from the beginning, that I lie." As if that excused anything... and NO, she didn't "fool" me, because YOU'RE the narrator and YOU'RE the one telling the story. This paragraph probably ticked me off more than anything else in the book.
ellauri248.html on line 89: Second, the book seriously dates itself with little pop culture references... from Simpsons quotes to mentions of Ricky Martin and The Simple Life. Gah. The beginning of the book felt like a very special episode of FRIENDS where Chandler, Monica and Ross solve a mystery. I'm a pretty big pop culture type of guy, but the references dropped in this novel just annoyed me.
ellauri248.html on line 91: The last part is a bit more controversial I suppose. There are two central mysteries in this book-- the first, what happened to Katy, DOES get solved in the course of the novel (the "big break" in the case is our hero realizing suddenly that the murder probably took place in a shed about 20 feet from where the body was found! Really?? No one bothered to think of that for a month?), but the deeper mystery about what happened to Rob/Adam and his friends is never resolved. Your mileage may vary about how annoying that is. Truth be told, it didn't annoy me as much as the fact that the true "villain" of the modern mystery walks without being punished in any way. How incredibly unsatisfying.
ellauri248.html on line 96: I know this was a first novel, so hopefully things will improve for her second book. I know, also, that this book won a major award and that lots of people seem to love it to death, so maybe I don't know what I'm talking about. [mystery, whodunit]
ellauri248.html on line 98: Justin rated it shit: The protagonist of this book really, really annoyed me. It felt like a parody of one of those old black-and-white movies where the picture freezes and the guy steps out toward the camera, lights a cigarette, pulls his hat down, and goes into this long monologue about life or women or his past or whatever. The action would pick up or a new lead would be uncovered, and here comes Rob rambling on for pages and pages.... and pages.
ellauri248.html on line 108: Rob: Yeah, Cassie was like that. She was always finding connections to things and blah blah blah. She made a great partner because hey remember that time 20 years ago when my friends and I were in the woods and blah blah blah I want to tell you about all the people I work with and give you a brief description of each one of them and also explain in detail how my boss is and blah blah blah. My mind is trying to remember what happened 20 years ago and you know Cassie and I are great partners and we're best friends and people think we're dating but blah blah blah. Hey, time flies, man. Did I tell you what happened to me as a child? Did I remind you about Katy? Also, her family sure is weird. The people at the dig site are weird. Everyone is a suspect blah blah blah. Let me pause here to tell you how I deal with my roommate and also O'Kelly and my childhood and my current job and Katy and her weird family and interrogation and coffee and vodka and this dream I had and looking for clues and in the woods and we keep hitting dead ends and and and and and blahhhhhhhhhhhh.
ellauri248.html on line 114: Nataliya rated it amazing: And it's not the murder story (stories?) but Rob's despair, mistakes, pain, and downward spiral and self-destruction that makes this book so painfully real and fascinating to read.
ellauri248.html on line 116: And it is, without a doubt, my favorite part of this book.
ellauri248.html on line 118: I loved this book to pieces, even though I could not shake off the overwhelming feeling of sadness and hollowness after finishing it. I loved it despite (or maybe because?) of the frustrating incompleteness of some plot lines, the frequent lack of resolution, and the unfulfillment of my wishes for the characters and events. [noir romance]
ellauri248.html on line 120: Elle rated it shit: am going to try to explain this as spoiler-free [and what spoilers exist are noted] as possible: the ending of this book is maybe one of the most unsatisfying things I have ever read in my whole life. I am not kidding when I say it was such total trash that it ruined the whole book for me.
ellauri248.html on line 125: And the worst part? The mystery from twenty years ago that causes this entire fucking BOOK and that was way more interesting than the normal mystery? Literally no fucking resolution. Who did it? How did they do it? What is up with that hair clip in the forest and the blood inside Rob’s shoes? NO ONE FUCKING KNOWS. I’m sure this is framed in the minds of many readers as some kind of deeper meaning about memory. You know what I thought, honestly? Tana French wrote herself into a corner with a fucking ridiculous case and then ran out of time on her deadline and decided to leave it open. [krimi, whodunit]
ellauri248.html on line 127: Emily May rated it amazing: Needless to say, I was completely expecting something a bit dark and twisted, a creepy psychological murder mystery with an outcome I never would have seen coming. And I got that. But I never expected this book to leave me feeling so... sad. And you know why? Because I cared. Ms French carefully builds up a complex personality for each of her characters, complete with a past, a sense of humour and some serious issues to go with it all, and you can't help but care what happens to the detectives even more than you care what happens with the case.
ellauri248.html on line 128: In The Woods is a deeply psychological read that explores the nature of psychopaths and memory - or lack of.
ellauri248.html on line 130: There's a touch of love in this book, just a touch, not enough to be called romance. No descriptive sex. No sweet-nothings. Nothing like that. And yet, it still fucking broke my heart. [noir romance]
ellauri248.html on line 131: And I was honestly on the verge of tears after reading the ending and then reading friends' reviews of the second book in this series and discovering that we never get to hear more from Rob. [noir romance]
ellauri248.html on line 134: I am eager to lose myself in her subsequent novels, which I hope are just as riveting. [Don't get fooled by Matt, he is a review professional fishing clueless readers to his own little pond. Bet he has not even read the book.]
ellauri248.html on line 142: Nietzsche oli ihme uhooja ja öykkäri, mies on kuin piipunrassi ja puhuu putkihommista. Paizi ei edes niistäkään, sehän oli niissä ihan vasenkätinen.
ellauri248.html on line 145: Hei extää Ree bylsinyt mursuwiixen kinkkua? Joo, tästä on runsaasti paasausta albumeissa 38 ja 145.
ellauri248.html on line 161: Friedrich Nietzsche übernahm zwar die Methode, kritisierte aber einige Zeit nach dem persönlichen Bruch in seiner Genealogie der Moral die Schlussfolgerungen Rées: Diese seien viel zu simpel und basierten auf einer naiven utilitaristischen Sicht. Haloo Fred, wer is der Naive von euch beiden?
ellauri248.html on line 173: Mikäs tää idealistitar oikein oli? Varmaan rumempi ja vanhempi kuin Salome. Joo niin olikin, ihan pyllynnäköinen.
ellauri248.html on line 198: Lou Andreas-Salomé (synt. Louise von Salomé eli Luiza Gustavovna fon Salome, ven. Луиза Густавовна фон Саломе; 12. helmikuuta 1861 Pietari – 5. tammikuuta 1937 Göttingen) oli venäläissyntyinen psykoanalyytikko ja kirjailija. Hän oli monipuolinen kirjoittaja ja hänen läheiseen ystäväpiiriinsä kuuluivat monet kirjailijat, filosofit ja taiteilijat, kuten Nietzsche, Freud, Rilke ja Rée. Monikohan niistä pääsi nuohoomaan myös Salomen savuhormia? Kaikkiko?
ellauri248.html on line 202: Salomé ryhtyi seitsemäntoistavuotiaana opiskelemaan teologiaa, filosofiaa, maailman uskontoja sekä ranskalaista ja saksalaista kirjallisuutta hollantilaisen pastorin Hendrik Gillotin johdolla. Gillot kuitenkin rakastui Saloméen niin syvälle, ettei opintoja voitu jatkaa. Salomé lähti äitinsä kanssa Zürichiin voidakseen suorittaa siellä yliopistotutkinnon. Hänen heikon terveytensä odotettiin myös parantuvan Keski-Euroopassa. Varmaan Salomelle tehtiin siellä lapsenlähdetys.
ellauri248.html on line 204: Salomén äiti vei 21-vuotiaan tyttärensä Roomaan. Siellä Salomé tutustui kirjailija Paul Réehen, jonka kanssa hän aloitti suhteen. Muutaman kuukauden kuluttua, 13. toukokuuta 1882, Réen ystävä Friedrich Nietzsche liittyi heihin. Kolmikko eli ja matkusti tiiviisti yhdessä, kunnes Nietzsche irtautui kolmikosta.
ellauri248.html on line 212: Andreas-Salomé lopetti psykoottisen vastaanottonsa 74-vuotiaana. Hänellä oli sydänvaivoja, ja hänen tilansa vaati useita kertoja sairaalahoitoa. Hänen miehensä vieraili sairaalassa päivittäin. Sairaudet ja vanhuus lähensivät vanhaa pariskuntaa huolimatta pissavaivoista. Salomé kuoli uremiaan 5. helmikuuta 1937. Ylläri.
ellauri248.html on line 236: Tarkennusta Wallun paatoxeen: se kuka nimittää izeään hyväxi on kyllä tietysti tunkiokukot ize, mutta ne harjoittaa hyväntekeväisyyttä koska sillä ne saa moukatkin pitämään izeään muka hyvinä. Kiskovat miljoonia toisten selkänahasta ja heittää sitten joillekuille näyttävästi almuja. Ja ajattelee vielä etne on ize hyviä koska ne saa paljon maxusuorituxia ja noi toiset huonoja koska ne on suoritusportaassa. Ne ajattelee et rotinkaiset on niin huonoja, etne ei pääse edes karsinnoista lävize. Pahoja on niille enintään toiset tunkiokukot, ne joita ne ize on huonompia.
ellauri248.html on line 242: Daniel in the lions' den (chapter 6 of the Book of Daniel) tells of how the biblical Daniel is saved from lions by the God of Israel "because I was found tasteless before them" (Daniel 6:22). It parallels and complements chapter 3, the story of Shadrach, Meshach, and Abednego: each begins with the jealousy of non-Jews towards successful Jews and an imperial edict requiring them to compromise their religion, and concludes with divine deliverance and a king who confesses the greatness of the God of the Jews and issues an edict of royal protection to the smug hookynoses. The tales making up chapters 1–6 of Daniel date no earlier than the Hellenistic period (3rd to 2nd century BC) and were probably originally independent, but were collected in the mid-2nd century BC and expanded shortly afterwards with the visions of the later chapters to produce the modern book.
ellauri248.html on line 244: In Daniel 6, Daniel is raised to high office by his royal master Darius the Mede. Daniel's jealous rivals trick Darius into issuing a decree that for thirty days no prayers should be addressed to any god or man but Darius himself; anyone who disobeys this edict is to be thrown to the lions. Pious Daniel continues to pray daily to the God of Israel; and the king, although deeply distressed, must condemn Daniel to death, for the edicts of the Medes and Persians cannot be altered. Hoping for Daniel's deliverance, Darius has him cast into the pit. At daybreak the king hurries to the place and cries out anxiously, asking if God had saved his friend. Daniel replies that his God had sent an angel to the jaws of the lions, "because I was found tasteless before them". The king commands that those who had conspired against Daniel be thrown to the poor overfed lions in his place with their tasty wives and children, and that the whole world should tremble and fear before the God of Daniel. Although Daniel is sometimes depicted as a young man in illustrations of the incident, James Montgomery Boice points out that he would have been over eighty years old at the time. No wonder perhaps that he did not entice the lions.
ellauri248.html on line 248: Pientenlastenkoulussa näytettiin raamattutunnilla isoa värikuvaa, joka esitti Danielia jalopeurain luolassa. Lapset katselivat kuvaa hyvin kiinnostuneina. Profeetta seisoi aseettomana julmien petojen keskellä. Äkkiä muuan pieni tyttö puhkesi itkuun. No, mikä sinulle nyt tuli, Liisa? ihmetteli opettaja. Nyyhkeensä lomasta tyttö sai sanotuksi: Nuo isot leijonat tuossa edessä syövät Danielin eikä pikku leijonalle, joka seisoo takana, jää mitään... yhyy!
ellauri248.html on line 251:
Googlen uutisia

ellauri248.html on line 261: Joona Paavola:
ellauri248.html on line 272: Joona Paavola:
ellauri248.html on line 273: Antautuvia sotilaita telotetaan molemmin puolin ukrainaltaki on satoja ellei tuhansia telotus/kidutus videoita mutta ihme kyllä ainoastaan ne jotka tulee mainstreamiin ja saa liikaa huomiota että pakko uutisoida niin uutisoidaan ja pakko venäjä ukrainankin sotarikoksissa pistää näyttämään pahalta xD propagandaa tulee kyllä liikaa mutta propagandasotahan tämä on ja pakko pistää ukraina näyttämään hyvältä vaikka ei saa 1,2 miljoonalla sotilaalla ja parhaalla länsimaisella kalustolla ajettua niinsanottua 500K paskasti koulutettua vanhentuneella kalustolla taistelevaa venäläistä pois maasta 🙄
ellauri248.html on line 279: Vladimir Putin ei näe enää uutta talvea ja Venäjä voi jopa romahtaa, uskoo tutkija.
ellauri248.html on line 281: Sisäisesti Venäjän politiikka lähestyy kiehumispistettä, toivoo ajatushautomo CEPA:n tutkija Edward Lucas. "Lännen tehtävänä on valmistautua siihen, mitä seuraavaksi tulee, olipa se sotilasjuntta, näennäisesti ystävällismielinen hallinto tai kaaos, joka johtaa osittaiseen tai jopa täydelliseen Venäjän valtion hajoamiseen”, Lucas kirjoittaa. Silloin tulee kiire kaikille juosta osille niinkuin Venäjällä 1918 ja Saxassa viime maailmansodassa.
ellauri248.html on line 285: Sanna Marin ”rikkoi kirjoittamatonta sääntöä”, sanoo konkarikansanedustaja Paula Risikko –
ellauri248.html on line 286: ”Seuraavien mustien joutsenten höyhenet pöllyävät jo ympärillämme”, sanoo yxinkertainen ministeri, moninkertainen oppositiopoliitikko Paula Risikko. Hänellä on ensi vaalikaudelle jo valmiina visio ja ohjenuora, joka ”on taottava kaikkien ministereiden selkärankaan. Olen nähnyt ihan kaiken. En hämmästy enää mistään.” Näin naurahtaa eduskunnan kuppilassa Paula Risikko, kokoomuksen konkarikansanedustaja: Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo haluaa eroon Alkon monopolista. Tom Packalén haluaa poliisin jengien ”iholle kiinni” ja tuomiot pikavauhtia – Kansanedustaja jättäisi nyt sanomatta kaksi Venäjää myötäilevää lausuntoa. Ne eivät todellakaan mene kaupaxi näissä vaaleissa.
ellauri248.html on line 291: Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith sanoo, ettei Venäjällä ole ehkä montaa Suomea koskevaa huolta, mutta yksi iso on. Jos Suomi jokin päivä liittyisi Natoon, sotilasliitto ympäröisi Venäjää lännessä yhtenäisenä rajana Mustaltamereltä Jäämerelle. (Nämä olivat takautumia vaalivuoden 18 uutisista.)
ellauri248.html on line 303: Tammen ja WSOY:n Nobel-sarjassa ilmestyi kolmekymmentä kirjaa vuosien 1976 ja 1977 aikana. Lyriikka-antologiaa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa lukuunottamatta kaikki sarjan nimekkeet olivat uusintapainoksia aiemmin julkaistuista kirjoista. Sarjaan sisältyvät kahden teoksen yhteisniteet ilmestyivät tässä asussa yleensä ensimmäistä kertaa, mutta nämäkin koostuivat aikaisemmin erillisinä ilmestyneistä nimekkeistä. Kaikesta päätellen Nobel-sarjaa ei tarkoitettukaan jatkuvaksi, vaan enemmänkin kertaluonteiseksi paketiksi. Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa -valikoimaan laatimassaan esipuheessa sen koonnut Aale Tynni viittaa kirjallisuuspalkinnon lähestyvään 75-vuotispäivään (ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1901), joten arvelisin tämän merkkipaalun innoittaneen Tammea ja WSOY:ta ottamaan nobelistiensa teoksista uusia painoksia niiden Nobel-statusta korostaen.
ellauri248.html on line 324:
MANN, Thomas, Buddenbrookit : erään suvun rappeutumistarina. WSOY, 1976 - CHECK
ellauri248.html on line 362: Sosialismin-punaiseen mekkoon pukeutunut Catalina Stubbe on neljän lapsen äiti Etelä-Floridasta. Hänen vanhin lapsensa on 16-vuotias ja nuorin 7-vuotias. Stubbe haluaa, että hänen lapsillensa, tai kenenkään muunkaan lapsille, ei puhuta seksistä koulussa.
ellauri248.html on line 364: – Seksuaalivalistus on mielestäni täysin sopimaton aihe käsitellä kouluissa. Kouluissa ei opeteta vain anatomiaa, vaan lapsillemme opetetaan perverssiä propagandaa, Stubbe kertoo Marylandissa pidettävässä konservien CPAC-konferenssissa.
ellauri248.html on line 369: – On lapsen oma valinta, milloin hän haluaa keskustella aiheesta. Haluan odottaa, että poikani sanoo: äiti, minä pidän yhdestä pojasta, voitko auttaa minua käsittelemään häntä oikealla tavalla, Stubbe kertoo.
ellauri248.html on line 372: Me taistelemme marxistista propagandaa vastaan, sanoo Stubbe uljaasti.
ellauri249.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri249.html on line 50: Muinaisten roomalaisten keskuudessa oli liike-elämän jumalana Merkurius, joka ihmeellisen osuvan mielleyhtymän ansosta oli myös varkaiden ja puhujien jumala. Roomalaiset, jotka suhtautuivat ansaitun halveksivasti kauppiaisiin, kuvittelivat näkevänsä yhtäläisyyden varkauden ja kaupanteon välillä, ja samasta syystä he myös rinnastivat huijauxen ja kaunopuheisuuden. Siispä varkailla, kauppiailla ja kaunopuhujilla oli yhteinen jumala. Joka vuoden toukokuun 17. kauppiaat pitivät suuren juhlan ja marssivat kulkueessa Merkuriuksen temppeliin pyytääkseen jumalaltaan onnea kaupanteon yhteydessä alkavana vuonna suoritettaville petkutuksille.
ellauri249.html on line 58: Keväällä 1918 tuotiin Kirkkonummen Sigurdsissa taistelleet ja punaisten vangixi joutuneet pojat Helsingin Liisankadulla olevaan ruåzalaiseen reaalilyseoon. Siellä heitä kuulusteltiin ja pidettiin kuulustelupöytäkirjaa. Eräs poika (Hjalmar B.) oli ylen tyhmä eikä ymmärtänyt yhtään mitään. ÄLÄ JAUHA! hikeentyi kuulustelija. Toinen (ja nimi oli Carlson BC) mankui mamma Matildaa tuomaan Fazerin suklaata. Nämäkin infot löytyivät Tauno Körilään teoxesta Suuri kaskukirja, mutatis mutandis.
ellauri249.html on line 66: Naispääosa stripit eivät yleensä ole järin koomisia. Vaikka Yoko Tsuno.
ellauri249.html on line 71: oo.jpg" width="70%" />
ellauri249.html on line 80: It is precisely in this sense that we should understand Dostoyevsky’s remark that beauty will save the world, or Matthew Arnold’s belief that we shall be saved by poetry. It is probably too late for the world, but for the individual man (me) there always remains a chance. What distinguishes us from other members of the animal kingdom is speech. Literature—and poetry, in particular, my poetry—is, to put it bluntly, the goal of our species.” Minä minä! Täähän on pahempi egosentrikko kuin minä ja pikku-CEC Norjassa.
ellauri249.html on line 84: Czeslaw Milosz felt that Brodsky’s background allowed him to make a vital contribution to literature. Writing in the New York Review of Books, Milosz stated, “Behind Brodsky’s poetry is the experience of political terror, the experience of the debasement of man and the growth of the totalitarian empire."
ellauri249.html on line 90: In January 1980, foreign ministers from 34 countries of the Organisation of Islamic Cooperation adopted a resolution demanding "the immediate, urgent and unconditional withdrawal of Soviet troops" from Afghanistan. The UN General Assembly passed a resolution protesting the Soviet intervention by a vote of 104 (for) to 18 (against), with 18 abstentions and 12 members of the 152-country Assembly absent or not participating in the vote; only Soviet allies Angola, East Germany and Vietnam, along with India, supported the intervention.
ellauri249.html on line 101: Venäläiset marsalkat oli jämerämmän näköisiä kuin amer. kenraalit. Jämeryys on kenraalien look kaikkialla maailmassa. Ne on kuin hevosmuurahaisten isopäiset sotilaat. Me pantiin niitä tappelemaan kekojen kanssa. Kun ne väsähti ne pantiin kaarnanpalalle joka sytytettiin ja työnnettiin vesille, saivat silleen viikinkien polttohautauxen.
ellauri249.html on line 121: Juvenal, showing his knack for describing grossly obscene matters without using taboo words, writes as follows in one of his satires (9.43-4):
ellauri249.html on line 181: ("A hairy cunt is fucked much better than a smooth one
:
ellauri249.html on line 206: tynyt haaveilemalleen insinöörin uralle. Maaliskuussa 1915 puhkesi suurlakko kaivoksilla ja Hruštšovin työpaikalla. Hän piti innostavia puheita, joissa vaati parempia työoloja sekä palkkausta. Seuraavana vuonna alkoi työläisissä olla sodanvastaisia mielipiteitä ja he menivät lakkoon. Hruštšov oli mukana organisoimassa näitäkin lakkoja. Kun tsaari Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta vuoden 1917 helmikuun vallankumouksessa oli tämä Hruštšoville suuri juhlapäivä ja hän osallistui mielenosoituksiin.
ellauri249.html on line 208: Helmikuun vallankumouksen jälkeen Venäjä suistui sekasortoon. Bolševikit olivat aluksi kaivostyöläisten keskuudessa yhtä vihattuja kuin porvarit. Porvareiden koteihin hyökkäiltiin, heitä pahoinpideltiin ja heidän omaisuuttaan tärveltiin. Isänmaallisesti ajattelevat kaivostyöläiset lynkkasivat vihollisen asiamiehinä pitämiään bolševikkejä. On epäselvää, mitä Hruštšov teki ja ajatteli uudessa tilanteessa. Virallisen neuvostoliittolaisen elämäkerran mukaan hän oli jo tuolloin sydämestään vallankumouksellinen, mutta monet hänet tuolloin tunteneet sanoivat, että hän ei ollut millään tavalla mukana vallankumouksessa vaan ainoastaan ammattiyhdistyksessä.
ellauri249.html on line 222: ”järjestelmällisestä juoppoudesta” sekä ”puolueen sisäisen demokratian loukkaamisesta”. Moisejenko erotettiin, mutta Hruštšov ei päässyt hänen paikalleen. Bugger it. Vuonna 1929 Hruštšov lähti opiskelemaan Stalinin mukaan nimettyyn teollisuusakatemiaan Moskovassa. Tämä oli seurausta Stalinin kampanjasta, jonka mukaan ”porvarispesialistit” piti sivuuttaa ja tilalle piti saada nuoria työläistaustaisia, kommunismille uskollisia opiskelijoita. Nyt Hruštšovin ura lähti todelliseen nousukiitoon: hänestä tuli koulun puolueosaston johtaja, 1931 kahden Moskovan kaupunginosaneuvoston johtaja, 1932 Moskovan puolueen toinen sihteeri ja 1934 puolueen Moskovan kaupungin komitean (gorkom) pääsihteeri. Moskovan puoluejohtajana Hruštšov lähetti osana Stalinin puhdistuksia 8 500 ”petturia” ammuttavaksi ja 33 000 vankileireille. Vuonna 1934 hänestä tuli varajäsen kommunistisen puolueen keskuskomiteaan ja politbyroon jäseneksi hän nousi vuonna 1939. Onnex onnex Nikita ei ollut päässyt insinöörixi! Olisi ollut kiitorata pystyssä.
ellauri249.html on line 229: Hruštšovin Moskovan vuosien aikana Stalin käynnisti puhdistukset. Moskovan kaupungin puoluekomitean 63 jäsenestä 45 surmattiin, koko läänin puoluekomitean 64 jäsenestä 46 surmattiin. Hruštšov avusti puoluetoverien kadottamisessa vankileirien saaristoon ja piti asiasta puheita, joissa totesi ”Ryökäleet on tuhottava. Tämä koituu miljoonien eduksi. Kätemme ei saa vapista.” Puoluekomitea asetti Moskovan kiintiöksi 35 000 kansanvihollista, joista 5 000 piti ampua heti. Stalinille hän esitti raportissaan löytäneensä 41 500 kulakkiainekseen kuulunutta, joista 8 500 oli ammuttu. Koska moni Hruštšovin alainen oli tuhottu, hän alkoi uumoilla olevansa seuraavana joukossa. Näin ei käynyt, vaan hänet lähetettiin takas Ukrainaan.
ellauri249.html on line 233: Ukraina oli Venäjän ohella Neuvostoliiton tärkeimpiä osatasavaltoja. Sen väestö, erityisesti intellektuellit, olivat kuitenkin itsenäisyysmielisiä. Ukraina liitettiin sodalla osaksi Neuvostoliittoa, mutta Lenin hyvitteli ukrainalaisia elvyttämällä ukrainan kieltä ja kulttuuria ja antamalla kouluissa luvan opettaa Ukrainan omaa historiaa ja kulttuuriperintöä ja laittamalla puolueen johtoon ukrainalaisia. Stalin halusi lopettaa tämän paapomisen.
ellauri249.html on line 238: Uudistusten myötä tiloille annettiin enemmän päätäntävaltaa. Aloitteellisimmille ja työteliäimmille kolhoositilallisille oli luvassa palkkiota. Hruštšov esitteli uudistuksensa Stalinille, joka oli luonnollisesti tyytyväinen tuotannon kasvuun, mutta moitti suunnitelmaa liiasta vapaamielisyydestä. Stalinin mukaan ilman kuria kaikki hajoaisi. Talous lähti Hruštšovin kaudella Ukrainassa selvään nousuun: sato ylittyi vuonna 1939 edellisvuotisesta 21,5 %, hiilentuotanto kasvoi ja uudet tehtaat valmistuivat suunnitellusti. Kaåitalismi alkoi nostaa päätä taas Ukrainassa.
ellauri249.html on line 240: Diktaattorit Adolf Hitler ja Josif Stalin jakoivat Itä-Euroopan vuonna 1939 Molotovin–Ribbentropin sopimuksella. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolan selkään sen taistellessa Saksaa vastaan ja Ukrainan ja Valko-Venäjän länsiosat liitettiin Neuvostoliittoon. Asiasta yritettiin tehdä laillista sarjalla irvokkaita kansanäänestyksiä, joissa alueet pyysivät päästä osaksi Neuvostoliittoa. Uusilla alueilla oli kansanvihollisia ja 10 % on niiden väestöstä vietiin Neuvostoliiton sisäosiin ja kymmeniä tuhansia teloitettiin. Hruštšovin osuus tapahtumiin oli keskeinen. Maatalouden kollektivointia hän kuitenkin hidasti sen minkä uskalsi ja pystyi. Uusien alueiden älymystöä hän moitti jatkuvasti siitä, että he eivät ymmärtäneet neuvostokulttuurin hienoutta.
ellauri249.html on line 242: Työ Ukrainan sosialistisen neuvostasavallan johtajana toi luonnollisesti merkittäviä aineellisia etuja. Asuntona oli Kiovassa sijaitseva aikoinaan tehtailijalle kuulunut huvila. Kesäasunnoksi oli annettu vieläkin suurempi entinen luostari. Kummassakin asunnossa oli suuri henkilökunta keittiötyöntekijöineen, autonkuljettajineen ja henkivartijoineen. Moskovassa oleskelua varten oli varattu asunto, joka oli suurempi kuin entinen Moskovan asunto. Sosiaalinen nousu eeku paranoo.
ellauri249.html on line 256: Pelkästään tilastojenkin valossa Ukrainan kärsimät menetykset sodassa tyrmistyttävät: 5,3 miljoonaa menehtynyttä asukasta, 2,3 miljoonaa Saksaan pakkotyöhön vietyä asukasta, 700 kaupunkia raunioina, 16 000 tuhottua teollisuuslaitosta, 28 000 joko kokonaan tai osittain tuhottua kolhoosia ja 40 % varastojen sisällöstä kadonnut. Inhimillistä kärsimystä lukuihin ei sisälly.
ellauri249.html on line 265: Ukrainassa, erityisesti sen länsiosissa, oli vuonna 1944 kansallismielisiä partisaanijoukkoja, jotka taistelivat maan itsenäisyyden puolesta. Ukrainan kommunistisen puolueen politbyroo sähkötti maaliskuussa 1945, että joukkojen toiminta oli lopetettu. Todellisuudessa sota niitä vastaan jatkui 1950-luvulle saakka. Sota oli raaka, ja kumpikin osapuoli syyllistyi hirvittäviin julmuuksiin. Vuosina 1945–1952 puna-armeija sai vangiksi 600 000 ”valkobandiittia” joista kolmasosa surmattiin ja loput vietiin vankileireille tai ajettiin maanpakoon. Partisaanit taas surmasivat vangeiksi saamansa vastustajat hitaasti kiduttamalla. Hruštšovin tehtävänä oli johtaa kommunistien salaista poliisia ja hänelle ominainen suorasukaisuus vei hänet keskelle tapahtumia. Hän kehotti kirjeessään Stalinille, että ”valkobandiitteja” ei laitettaisi oikeuteen, vaan heidät surmattaisiin heti tavattaessa. Ongelmia aiheuttivat myös aseistetut kirkonmiehet, jotka äänekkäästi puolustivat kansaa viranomaisten mielivaltaa vastaan.
ellauri249.html on line 289: Puheen päätyttyä salissa oli täydellinen hiljaisuus. Kukaan ei taputtanut. Vannoutuneet stalinistit pelkäsivät nyt henkensä puolesta ja salaa Stalinia vihanneet eivät olleet uskoa kuulemaansa. Puhe oli Hruštšovin elämän rohkein teko. Hän itse ei päässyt enää tasapainoon sen jälkeen eikä Neuvostoliitto koskaan toipunut siitä täysin.
ellauri249.html on line 306: The Centre for Economics and Business Research said that it now expected the value of China’s economy when measured in dollars to exceed that of the US by 2028, half a decade sooner than it expected a year ago.
ellauri249.html on line 310: Hruštšovin ja Bulganinin palattua Suomesta kesäkuussa 1957 heidät yritettiin syrjäyttää. Presidium vaati ensimmäisen puoluesihteerin, Hruštšovin, vaihtamista. Esille otettiin syytöksenä se, että Hruštšov oli ollut nuorena trotskilainen ja se, että hän käyttäytyi tehtävänsä arvolle sopimattomalla tavalla. Hän kutsui nopeasti koolle koko keskuskomitean ja teki yrityksen tyhjäksi. Malenkov, Kaganovitš ja Šepilov menettivät ministerin paikkansa. Heidän tilalleen keskuskomiteaan nousivat Leonid Brežnev ja ehdokasjäsen Aleksei Kosygin. Hankkeessa mukana ollut Molotov siirrettiin suurlähettilääksi Mongoliaan, missä hänellä ei ollut käytännössä muuta tekemistä kuin lähestyä Hruštšovia kirjeillä, joissa arvosteli ankarasti tämän tekemiä ratkaisuja. Malenkov lähettiin Kazkstanin syrjäseudulle Ekobastuzin kaupunkiin, jossa viranomaiset valvoivat hänen kaikkia liikkeitään. Kaganovitš pelkäsi henkensä puolesta ja anoi Hruštšovilta armoa. Hänet lähetettiin Solikamskiin johtamaan kaliumkarbonaattitehdasta. Šepilov lähetettiin Kirgisiaan johtamaan talousinstituuttia. Noloa.
ellauri249.html on line 314: Hruštšov halusi myös innostaa kansalaisia vallankumouksen varhaisten vuosien kaltaiseen innokkuuteen. Ongelmana alkoi olla se, että lokakuun vallankumouksessa mukana olleita tai sen muistaneita kansalaisia oli väestörakenteen vuoksi enää vain vähän. Siksi perustettiin korttelikomiteoita ja katupartioita jotka moittivat roskaajia ja joilla oli oikeudet kamppailla vetelehtijöitä ja parasiitteja (Josif Brodsky) vastaan. Lisäksi julkisiin oikeudenistuntoihin asetettiin tavallisista kansalaisista koostuneita lautamiehiä. Näitä kampanjoita perusteltiin leninismillä.
ellauri249.html on line 316: 1957 hän määräsi armeijaa supistettavaksi kahdella miljoonalla miehellä. Tammikuussa 1958 tehtiin vielä uusi 300 000 miehen vähennys ja vielä vuonna 1960 uusi 1 200 000 miehen vähennys. Hätiköiden tehdyn päätöksen seurauksena ei siviilielämään siirtyvien upseerien työllistymisen eteen tehty mitään. Moni joutui kadulle ja katkeroitui. Hruštšov perusteli armeijan pienentämistä sillä, että liian suuri armeija ja asevarustelu syövät maan resursseja ja heikentävät elintasoa. Sotilaspiirien mielestä maan päämies oli tietämätön ja lyhytnäköinen ja paljasti maan heikkouden sen vihollisille. Kun talouden päätösvaltaa siirrettiin yrityksiin, sai Hruštšov vastustajikseen alueellisen tason puoluesihteerit, sillä uudistus kavensi heidän valtaansa.
ellauri249.html on line 327: Yleiskokouksessa Hruštšov menetti malttinsa ja sai aikaan kuuluisan kenkäepisodin. Hermostumisen aiheen antoi filippiiniläinen edustaja Lorenzo Sumulong, joka kysyi Hruštšovilta miten tämä voi protestoida länsimaista kapitalistista imperialismia vastaan, kun Neuvostoliitto samaan aikaan piti Itä-Euroopan valtioita hallussaan. Hruštšov raivostui ja haukkui kokousedustajan ”imperialistien kätyriksi ja syljennuolijaksi”, sekä otti kengän jalastaan aikoen lyödä sen pöytään. Tapauksesta ei ilmeisesti ole olemassa alkuperäistä valokuvaa, vain jälkeenpäin tehtyjä manipulaatioita. Kuuban kriisin selostuxesta on melkein unohtunut pois USAn ohjuxet Turkissa. Hizi kyllä Wikipediakin on tiukasti lännen nuorassa.
ellauri249.html on line 329: Kansa ei enää välttämättä uskonut maan johdon vakuutteluja elämän laadun paranemisesta. Vuonna 1962 tapahtui joukko mellakoita, jotka saivat alkunsa eräistä hinnankorotuksista. 1. kesäkuuta vuonna 1962 nostettiin liha- ja siipikarjatuotteiden hintoja 35 % ja voin ja maidon hintoja 25 %. Näinkään suurten korotusten jälkeen hinnat eivät vastanneet tuotantokustannuksia. Lisäksi nostettiin tehtaiden ja kaivosten tuotantonormeja, mikä merkitsi työläisten elintason laskua. Pettyneet työläiset kaipasivat takaisin Stalinia, jonka aikana hintoja oli usein alennettu. Heti uusien hintojen tiedottamisen jälkeen lakkoja puhkesi Moskovassa, Kiovassa, Leningradissa ja Tšeljabinskissa. Novotšerkasskin kaupungissa sadat työläiset kokoontuivat torille huutamaan palkankorotusten puolesta ja heittelivät puhumaan tullutta puoluejohtajaa kivillä ja pulloilla. Hruštšovin muotokuvia tuhottiin. Paikalle tulleet miliisit pahoinpideltiin ja paikalle haettiin armeijan yksiköitä. Armeija avasi tulen ja 23 henkilöä kuoli. Uhrit haudattiin salaiseen paikkaan. Lakkoilijoita vangittiin ja seitsemän tuomittiin kuolemaan. Hruštšov syytti tapahtuneesta kaikkia muita paitsi itseään. Vähän sitä kyllä hävetti jälkeenpäin.
ellauri249.html on line 339: Eläkkeellä oli aikaa lukea, katsoa elokuvia ja kuunnella radiota. Pravdan artikkelit olivat Hruštšovin mielestä lähes täyttä roskaa ja hän seurasi huolestuneena kuinka Breznevin hallinto perui hänen uudistuksiaan. Hänen poikansa Sergei toi hänelle konekirjoitusliuskoista tehdyn kopion Boris Pasternakin Tohtori Źivagosta ja luettuaan sen totesi, että kirjan kieltäminen oli ollut turhaa. Sen sijaan George Orwellin romaanista 1984 hän ei pitänyt. Maanviljelykseen ja puutarhanhoitoon liittyneet kirjat kiinnostivat Hruštšovia loppuun asti. Nikitaa oli jääneet vaivaamaan ne arbuusit.
ellauri249.html on line 343: Hruštšov kuoli Moskovassa 11. syyskuuta 1971 seitsemän vuoden kotiarestin jälkeen ja haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa ilman valtionpäämiehelle kuuluvia kunnianosoituksia. Vaikka viranomaiset yrittivät pitää hautajaiset salassa, paikalle saapui 200 ihmistä. Puheiden pito haudalla oli kielletty, mutta siitä huolimatta Stalinin aikana vankileirille joutunut nainen piti vainajalle kiitospuheen miljoonien kohtalotoveriensa nimissä. NKP:n pää-äänenkannattaja Pravda julkaisi kuolemasta pienen ilmoituksen ilman kuvaa. Nikitan kädet oli olleet kyynärpäitä myöden veressä. Nyze oli kaljupäätä myöden mullan alla.
ellauri249.html on line 353: Elämänsä loppupuolella Hruštšov sanoi murehtineensa elämässään eniten sitä, että sai niin huonon koulutuksen, vain neljä vuotta kirkon ylläpitämää koulua ja joitain korkeampia ammatillisia kursseja. Kulttuuriväki ja älymystö oli kannattanut hänen politiikkaansa, mutta murheekseen Hruštšov totesi karjuneensa heille ja loukanneensa heitä mikä sai heidät yllättäen kääntymään häntä vastaan. Hän kertoi myös anekdootteja tapaamisistaan koulutettujen ihmisten kanssa ja miten ne olivat päättyneet väärinymmärryksiin. Niinkuin se "me hautaamme teidät".
ellauri249.html on line 355: Berliinin asemaa hän kuvaili: ”Berliini on ruoto Euroopan kurkussa” ja ”Berliini on lännen kivekset: jos niistä puristaa, saa lännen kirkumaan”. YK:ssa hän uhosi, että ”Neuvostoliiton asetehtaat sylkevät mannertenvälisiä ohjuksia kuin makkarakoneet nakkeja”.
ellauri249.html on line 364:
Nuivia perusroomalaisia

ellauri249.html on line 366: Juvenalixen satiirit 100-luvulla syntyi aika nykyistä vastaavassa tilanteessa toistasataaluvulla AD missä Rooma oli äkkiä aivan väärällään hoono latina murtavia kaikenvärisiä matuja. Persuroomalaiset pitivät tätä hyvin hyvin pahana. Esim Juvenalixella on sikermässä 14 aika kylmäävää antisemitismiä hyvinkin tutunomaisilla klicheillä. Eriseuraisia tuppikulleja ja vitun rahanahneita.
ellauri249.html on line 390: In post-Napoleonic England, when there was a notable absence of Jews, Britain removed bans on "usury and moneylending," and Rubenstein attests that London and Liverpool became economic trading hubs which bolstered England's status as an economic powerhouse. Jews were often associated with being the moneymakers and financial bodies in continental Europe, so it is significant that the English were able to claim responsibility for the country's financial growth and not attribute it to Jews. It is also significant that because Jews were not in the spotlight financially, it took a lot of the anger away from them, and as such, antisemitism was somewhat muted in England. It is said that Jews did not rank among the "economic elite of many British cities" in the 19th century. Again, the significance in this is that British Protestants and non-Jews felt less threatened by Jews because they were not imposing on their prosperity and were not responsible for the economic achievements of their nation.
ellauri249.html on line 405:
Bloody eyes

ellauri249.html on line 409: Kyseenalaisia sankareita kaiken kaikkiaan, esimtää "bloody eye" Skobelev edellisessä Krimin sodassa. Skobelev returned to Turkestan after the war, and in 1880 and 1881 further distinguished himself by retrieving the disasters inflicted by the Tekke Turkomans: following the Siege of Geoktepe, it was stormed, the general captured the fort. Around 8,000 Turkmen soldiers and civilians, including women and children were slaughtered in a bloodbath in their flight, along with an additional 6,500 who died inside the fortress. The Russians massacre included all Turkmen males in the fortress who had not escaped, but they spared some 5,000 women and children and freed 600 Persian slaves. The defeat at Geok Tepe and the following slaughter broke the Turkmen resistance and decided the fate of Transcaspia, which was annexed to the Russian Empire. The great slaughter proved too much to stomach reducing the Akhal-Tekke country to submission. Skobelev was removed from his command because of the massacre. He was advancing on Ashkhabad and Kalat i-Nadiri when he was disavowed and recalled to Moscow. He was given the command at Minsk. The official reason for his transfer to Europe was to appease European public opinion over the slaughter at Geok Tepe. British Field Marshal Bernard Montgomery assessed Skobelev as the world's "best single commander" between 1870 and 1914 and wrote of his "skilful and inspiring" leadership. Francis Vinton Greene also rated Skobelev highly.
ellauri249.html on line 411: "Valkoinen kenraali" meni aina valkoisella hepalla. Joku kysyi siltä paljonkos tollanen kalkkilaiva maxaisi. Bloody nosti hepan häntää ja sanoi: "en tiedä mutta voittehan käydä kapyysissä kysymässä kapulta." Ei ihme että sotamiehet seurasivat kaveria mihin luotituiskuun hyvänsä! Vaikka persauxillaan alas mäkeä! Taskut täynnä yrjönristejä, menkääs pojat hakemaan!
ellauri249.html on line 415: Kenraali Xavierilla oli taivaansininen univormu. Kenraali Mannerheim piti valkoisesta (varsinkin naisten alusvaatteissa), kuten kertoo ruskokielinen runoilija Eino Leino:
ellauri249.html on line 439: kuin ehtoon hän tähteenä sammuva lie,
ellauri249.html on line 451: Mannerheim oli äärioikeistovallan symboli siinä missä Espanjan Franco ja Chilen Pinochet. Natsi-Suomen julmuudet vuosikymmenien ajalta henkilöityvät Mannerheimin patologiseen hahmoon. Hän ei voinyt kestää että Venäjän laahuskansa otti kohtalon omiin käsiinsä ja karisti vierasperäiset monarkit ja näden siivellä loisivat ulkomaalaiset aateliset. Venäjän jälkeen Saksaan hän suuntautui toivoessaan ensin johtoasemaa Väinö I:n hovissa ja myöhemmin Hitlerin Suur-Saksan aluejohtajana.
ellauri249.html on line 474: The saying remains popular in several languages, as in the English "A cobbler should stick to his last", the Dutch Schoenmaker, blijf bij je leest, the Danish Skomager, bliv ved din læst, the German Schuster, bleib bei deinen Leisten, and the Polish Pilnuj, szewcze, kopyta. Other languages use slightly changed forms: the Spanish Zapatero, a tus zapatos ('Shoemaker, [tend] to your shoes'), and the Russian Суди, дружок, не свыше сапога ('Judge not, pal, above the boot'), after Alexander Pushkin's poetic retelling of the legend.
ellauri249.html on line 482: Why would Finns want to attack Russia? What have they got that we have not? Well, good vodka, and Karelia. I am partial to the Russian Standard Vodka. Besides, it’s distilled from the waters of Lake Ladoga. Thus, every time I have finished a bottle of Russkij Standard, and urinated, I have removed a part of Lake Ladoga and made it part of the local water supply. Literally taking back Karelia a bottle at the time.
ellauri249.html on line 484: Of course, with the war in Ukraine, I can’t buy it anymore and I’ve had to replace it with Absolut, which is, I’m sorry to say, inferior in taste. (Finlandia’s not available where I live, it’s inferior, too.) That’s why I hope that Putin will retreat from Ukraine as soon as possible so that we can get back to business as usual.
ellauri254.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri254.html on line 58: Ernst Theodor Amadeus Hoffmann (24. tammikuuta 1776 Königsberg, Itä-Preussi – 25. kesäkuuta 1822 Berliini) oli saksalainen kirjailija, juristi, säveltäjä, musiikkikriitikko, piirtäjä ja karikatyristi. Hoffmann oli Saksan romantiikan huomattavin kertoja ja uudenaikaisen kauhukertomuksen aloittaja. Hoffmann on jäänyt kirjallisuushistoriaan lyhennetyssä muodossaan E. T. A. Hoffmann. Parhaiten Hoffmann tunnetaan teoksestaan Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas (Nussknacker und Mausekönig, 1816). Pjotr Tšaikovski sävelsi teoksesta vuonna 1892 tunnetun baletin, joka perustui Alexander Dumas'n versioon Hoffmannin tarinasta. Hoffmannista itsestäänkin on tehty ooppera, Jacques Offenbachin Hoffmanin kertomukset (1879). Jules Barbierin libretto perustuu hänen ja Michel Carrén näytelmään (1851), joka taas perustuu Hoffmanin kertomuksiin, joiden päähenkilönä hän itse seikkailee.
ellauri254.html on line 88: Jumala kuitenkin keskeytti Serapionin hiljaiselon ja siirsi hänet toiseen tehtävään. Hänet vihittiin Thmuisin piispaksi Niilin suistoon, lähelle Diospolista. Pyhä Serapion toimi innokkaasti oikeaoppisuuden palvelijana. Hän oli Aleksandrian arkkipiispan pyhän Athanasioksen läheinen työtoveri. Näin Thmuisin ja Aleksandrian piispat vastustivat areiolaisuuden harhaoppia yhdessä. Areiolaisten mukaan Kristus eli kolminaisuuden toinen persoona Poika ei ollut samoista geeneistä kuin Isä. Thmuisissa marttyroi myös piispa Phileas, josta Phileas Fogg saa kiittää nimeään.
ellauri254.html on line 90: Vuonna 339 pyhä Athanasios kirjoitti Serapionille Roomasta, jossa hän oli maanpaossa, antaen Serapionille kirkollisten säädösten noudattamista koskevia neuvoja. Vuonna 353 Athanasios lähetti Serapionin areiolaisen keisari Konstantioksen ja paavi Liberiuksen luo. Tuolla matkalla Serapion toimi piispoista ja papeista koostuvan delegaation johtajana. Keisari ei taipunut vaan päinvastoin määräsi Serapionin karkotukseen areiolaisuuden vastustamisen takia.
ellauri254.html on line 100: Pyhä Serapion nukkui kuolonuneen maanpakolaisuudessa vuoden 360 tienoilla. Monet kirkon suurista pyhistä arvostivat häntä. Pyhän Athanasioksen lisäksi häntä kunnioitti esimerkiksi pyhä Hieronymus (15.6.), joka kutsui Serapionia Tunnustajaksi, koska tämä oli joutunut pakenemaan oikean opin tunnustamisen vuoksi. Roomalaiskatolisessa perinteessä Serapion tunnetaan oppineisuutensa ansiosta myös nimellä Serapion Skolastikko.
ellauri254.html on line 107: Saksalaisen romantikon E. T. A. Hoffmannin teoksen mukaan nimetty ryhmä sai alkunsa Vsemirnaja literatura -kustantamon ja Pietarin Taiteiden talon yhteyteen vuonna 1919 perustetusta kääntäjäkurssista ja kirjallisuusstudiosta. Ensimmäinen kokoontuminen pidettiin vuoden 1921 alussa. Serapion-veljiin kuuluivat Lev Lunts, Nikolai Nikitin, Mihail Slonimski, Ilja Gruzdev, Konstantin Fedin, Vsevolod Ivanov, Mihail Zoštšenko, Veniamin Kaverin, Jelizaveta Polonskaja ja Nikolai Tihonov sekä joukko ”ulkojäseniä”. Toimintaa ohjasivat muun muassa Maksim Gorki ja Viktor Šklovski.
ellauri254.html on line 108: Tyylillisesti Serapion-veljet edustivat niin sanottua ornamentaaliproosaa. He julistivat tavoitteekseen uusien kirjallisten ilmaisukeinojen löytämisen, mutta käytännössä he olivat lähinnä ystäväpiiri, jonka jäsenten tuotanto kehittyi eri suuntiin. Heitä yhdisti ajatus luomistyön vapaudesta sekä pyrkimys pysyttäytyä päivänpolitiikan ulkopuolella. Ryhmä julkaisi vain yhden yhteisen kokoelmateoksen Serapionovy bratja vuonna 1922. Ryhmän johtajana pyrki toimimaan ohjelma-artikkelillaan Potšemu my Serapionovy bratja (”Miksi olemme Serapion-veljiä”) esiintynyt Lev Lunts. Lunzilla ei ole edes Uiki sivua.
ellauri254.html on line 110: Neuvostoviranomaisten taholta Serapion-veljet nähtiin kaunosieluisina myötäilijöinä, joiden toimintaa pyrittiin aluksi sietämään. 1920-luvun puolivälin jälkeen ryhmä alkoi herättää yhä voimakkaampaa arvostelua. Ryhmän kokoontumiset jatkuivat vuoteen 1929 saakka. Myöhemmin muun muassa Zoštšenko, Slonimski ja Tihonov joutuivat kärsimään sen jäsenyydestä. Veniaminin Kaveri teki Serapion-veljien perintöä uudelleen tunnetuksi 1960-luvulta lähtien.
ellauri254.html on line 115: Aleksei Remizov (1877 Moskova, Venäjä – 1957 Pariisi, Ranska) oli venäläinen kirjailija. Mielenosoituksiin osallistunut Remizov karkotettiin Pohjois-Venäjälle. Hän pääsi palaamaan Pietariin 1905 mutta pötki pakoon Venäjältä 1921. Remizovin kertomuksia alettiin julkaista vuonna 1897 lehdissä. Hän hyödynsi niissä kansantarinoita, unia ja legendoja. Hän on vaikuttanut myöhempiin kirjailijoihin, esimerkiksi Isaak Babeliin, Jevgeni Zamjatiniin ja Boris Pilnjakiin. Hänen tuotantoaan julkaistiin Neuvostoliitossa uudelleen vuodesta 1978. Il s'est établi en France en 1923. Il est enterré au cimetière russe de Sainte-Geneviève-des-Bois, près de Paris. Sillä oli mukanaan pikku suite sute pussukka isänmaan multaa.
ellauri254.html on line 117: ood.org/wp-content/uploads/2017/10/Pilnjak.jpg" width="30%" />
ellauri254.html on line 120: Boris Pilnjak (ven. Бори́с Пильня́к, oik. Boris Andrejevitš Vogau ven. Бори́с Андре́евич Вога́у; 11. lokakuuta (J: 29. syyskuuta) 1894 Možaisk, Venäjä – 21. huhtikuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija. Hän toimi myös Venäjän kirjailijaliiton puheenjohtajana mutta menetti virkansa ideologisesti arveluttavina pidettyjen kirjoitustensa takia. Pilnjak käsitteli kommunistisen puolueen toimintatapoja hyvin epäluuloiseen sävyyn, ja hänen kirjansa joutuivat siksi usein ankaran sensuurin kohteeksi. Hän ei kuitenkaan kieltäytynyt taiteellisten kompromissien tekemisestä. Pilnjakin tunnetuimpia teoksia ovat Alaston vuosi, Mahogani ja Volga vpadet v Kaspiskoje more (suom. Volga virtaa Kaspianmereen), jotka käsittelevät vallankumouksen ja sitä seuraavan ajan Venäjää. Hänen tunnettujen töidensä joukkoon lukeutuu myös Okei: Amerikanski roman, joka kertoo hänen vuonna 1931 tekemästään matkasta Yhdysvaltoihin ja esittelee sikäläistä elämänmenoa pitkälti kielteiseen sävyyn.
ellauri254.html on line 130: 1920-luvulla Ivanov kirjoitti aiheiltaan ja kieleltään erikoista ”ornamentaalista” proosaa, joka herätti voimakasta arvostelua proletaarikirjailijoiden taholta. 1930-luvun alussa hän ymmärsi siirtyä sosialistisen realismin mukaisiin teemoihin. Vuosina 1934–1935 kirjailija julkaisi omaelämäkerrallisen romaanin Pohoždenija fakira (”Fakiirin seikkailut”) ja vuonna 1939 kansalaissotaa virallisen idologian valossa käsittelevän romaanin Parhomenko. Toisen maailmansodan aikana hän toimi sotakirjeenvaihtajana ja kirjoitti tyyliltään pateettisen romaanin Pri vzjatii Berlina (”Berliiniä vallatessa”, 1946). Myöhemmin Ivanov julkaisi lähinnä muistelmia ja muokkasi uudelleen aikaisempia teoksiaan. Monet niistä ilmestyivät vasta kirjailijan kuoltua.
ellauri254.html on line 142: Kaverin kertomus Odinnadtsataja aksioma (”Yhdestoista aksiooma”, 1920) herätti Maksim Gorkin huomion. Suuri merkitys kirjailijan kehitykselle oli vuonna 1921 syntyneellä Serapion-veljien kirjallisuusryhmällä, jossa hän tutustui Lev Luntsiin. Kaverinin ensimmäinen julkaisu Hronika goroda Leiptsig (”Leipzigin kaupungin kronikka”) ilmestyi Serapion-veljeksien almanakassa vuonna 1922. Samana vuonna hän meni naimisiin ystävänsä Juri Tynjanovin sisaren kanssa. Kaverin tunnetuin teos on seikkailuromaani ”Kaksi kapteenia” (Dva kapitana, 1936–1944), joka sai Stalin-palkinnon vuonna 1946. Stalinin kuoltua kaveri tuli tunnetuksi Neuvostoliiton kulttuurielämän vapauttamista vaatineena liberaalina. Hän oli yksi Literaturnaja Moskva -almanakan (1956) perustajista, teki tunnetuksi Serapionin veljeksien perintöä sekä puolusti Aleksandr Solženitsynia ja muita vainottuja kirjailijoita. Siinä kiitos! murisee Stalin Kremlin muurilta.
ellauri254.html on line 152: Uuden kirjallisuuden todellisia betoniraudoittajia ovat Furmanov ja Fadejev, A. Tolstoi ja M. Solohov, Serafimovitš ja Malyškin, Novikov-Priboi ja Seifullina. Fedinin Konsta muistuttaa, että Fadejev oli 1920-luvulla ensimmäisten joukossa ottamassa tehtäväkseen myönteisen neuvostoihmistyypin luomisen, minkä tärkeys oli koko kirjallisuuden kannalta perustavaa laatua, ja täytti tuon tehtävän teoksessaan Yhdeksäntoista (Razgrom). Vain muutamat vanhemmat prosaistitoverit, Furmanov, Serafimovitš, Gladkov, uskaltautuivat ennen häntä tai miltei samaan aikaan hänen kanssaan sellaiseen uudistukseen. Fedin sanoo Tšapajevia romaaniksi, joka asetti kerronnassa kärkitilalle uuden henkilötyypin taiteellisen kuvauksen. Fedin puhuu ylpeyden tuntein siitä, että uusi ihminen on V. Ivanovin, N Tihonovin, I. Sokolov-Mikitovin teoksissa huomion keskipisteenä. Hän arvostaa korkealle M. Prišvinin, I. Erenburgin ja V. Šiškovin teokset ja muistelee hyvällä A. Lunatšarskin näytelmiä.
ellauri254.html on line 168: ookies.com/images/publikacii-i-napisanie-statej/aleksandr-blok-lyubovnaya-lirika-stihi-o-prekrasnoj-dame_2.jpg" width="40%" />
ellauri254.html on line 171: Blok opiskeli Pietarin yliopistossa oikeustiedettä, vieraita kieliä ja kirjallisuutta. Opinnot jäivät kuitenkin kesken, kun hän keskittyi runouteen. Blokin varhaistuotantoon vaikutti saksalainen filosofia, muun muassa Schopenhauerin ja Nietzschen ajatukset. Hän vietti lapsuutensa Šakmatonon maatilalla lähellä Moskovaa. Maanmiehistä häneen vaikuttivat eniten uskonnollisen mystikon Vladimir Solovjovin ja myös Fjodor Tjuttševin ja Afanasi Fetin teokset.
ellauri254.html on line 173: A. Blok on venäläisen runouden valoisa persoonallisuus. Hänen runonsa herättivät aina lukemisen kiinnostuksen. Heitä odotti kärsimättömästi, lukea ja lukea uudelleen, koska he seurasivat runoilijan sielua arkisten traagisten tapahtumien taustalla.
ellauri254.html on line 187: Мильоны — вас. Нас — тьмы, и тьмы, и тьмы. Teitä on vaan miljoonia. Meitä on kuin meren mutaa.
ellauri254.html on line 194: Держали щит меж двух враждебных рас Vanha Eurooppa ja barbaarimongolien lauma.
ellauri254.html on line 196: Takana länttä ja Eurooppaa, edessä Aasia, itä.
ellauri254.html on line 219: Она глядит, глядит, глядит в тебя Se kazoo teitä ihaillen ja vittuillen,
ellauri254.html on line 247: Придите к нам! От ужасов войны Liittykää siis joukkoomme! jättäkää sotahälyt,
ellauri254.html on line 255: Больное позднее потомство! Kiroo teidän muistoa ajan loppuun asti.
ellauri254.html on line 257: Мы широко по дебрям и лесам Me hylätään Eurooppa ja Chaplin charmikas,
ellauri254.html on line 284: Vallankumouslyriikkaa edustaa parhaiten vuonna 1918 ilmestynyt runoelma Двенадцать (Kaksitoista), joka kertoo kahdentoista punakaartilaisen taivalluksesta valkoisessa lumimyrskyssä. Myöhemmin Blok muutti käsitystään vallankumouksen ihanuudesta. Helmikuussa 1919 Tšeka pidätti Blokin. Häntä epäiltiin osallistumisesta neuvostovastaiseen vasemmistolaiseen toimintaan. Seuraavana päivänä hänet kuitenkin vapautettiin Anatoli Lunatictšarskin puututtua asiaan.
ellauri254.html on line 286: Kesällä 1921 Blokin terveys oli heikentynyt niin pahasti, että Lunatictšarski ja Maksim Gorki pyysivät Leniniltä lupaa matkustaa Suomeen saattamaan häntä pakkohoitoon. Leninin johdolla kokoontunut kommunistisen puolueen politbyroo kieltäytyi ensin antamasta Blokille matkustuslupaa, mutta pyörsi sittemmin päätöksensä ja myönsi matkustusluvan heinäkuussa 1921. Blok ei kuitenkaan ehtinyt matkustaa Suomeen ennen kuolemaansa. Mitä vetoa että Blok oli kova votkanlipittäjä? Käytännössä asui Kulkukoiran kellarissa, jossa sillä oli lattialla juomakuppi.
ellauri254.html on line 291: No joo, eteenpäin.
ellauri254.html on line 293: Ennen hääpäivämäärää Alexander Blok, kuten tavallista, on ratsastusmatkalla Euroopassa äitinsä kanssa. Hän odottaa tosiasiaa, että pian hän johtaa rakkaan rikkaan naisensa nimeltään Mendelejeva (loistavan kemisti D. Mendelejevin tytär) pragmaattiseen liittoon kirkon kruunun alla. Hän etsi rakkauttaan useita vuosia. Viime aikoihin asti hän ajatteli, että heidän suhteessaan oli rasvaa, mutta pian heidän kohtalokas kokous viihtyisässä Moskovan kahvilassa määritteli heidän kohtalonsa.
ellauri254.html on line 296: ookies.com/images/publikacii-i-napisanie-statej/analiz-blok-stihi-o-prekrasnoj-dame-poeziya-aleksandra-bloka_4.jpg" width="30%" />
ellauri254.html on line 307:
Tälle troikalle kävi ohrasesti Teräs-Joosepin päästyä ohjaxiin. Lev Trotski, Kamenev ja Grigori Zinovjev (edessä keskellä) 1920-luvulla kuvattuina.

ellauri254.html on line 309:
Despootti-Zinovjev putoo troikasta

ellauri254.html on line 314: Zinovjev, oikealta nimeltään Radomyslski, syntyi keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen Ukrainan Jelisavetgradissa (nyk. Kropyvnytskyi) vuonna 1883. Hän ei saanut mitään muodollista koulutusta, mutta matkustellessaan vuosina 1902–1905 perheensä rahoilla ulkomailla hän kävi Bernin yliopiston lakitieteen luennoilla. Siitä huolimatta hän liittyi laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1901. Puolueessa hän hakeutui radikaalina tunnetun Leninin ja tämän toimittaman Iskra-lehden piiriin. Zinovjev osallistui Lontoossa sosiaalidemokraattien vuoden 1903 puoluekokoukseen, jossa puolue jakautui kahteen siipeen, ja hän asettui Leninin johtamien bolševikkien siivelle.
ellauri254.html on line 331: Pysäyttääkseen Stalinin Zinovjev ja Kamenev päättivät nyt liittoutua Trotskin kanssa, jolloin syntyi niin sanottu yhdistynyt oppositio. Voimien yhdistäminen ei enää auttanut, ja heinäkuussa 1926 Stalin järjesti Zinovjevin erotetuksi politbyroosta sekä Kominternin johdosta. Lokakuussa 1927 hänet erotettiin myös keskuskomiteasta ja 14. marraskuuta 1927 koko kommunistisesta puolueesta. Joulukuun 1927 puoluekokouksessa Zinovjev ja Kamenev päättivät pelastaa uransa irtisanoutumalla kaikista aiemmista mielipiteistään, ja saivat luvan hakea takaisin puolueen jäseniksi puolen vuoden koeajan jälkeen. Zinovjev ei enää saanut takaisin aiempaa asemaansa. Hän toimi vuodesta 1928 vähäpätöisissä viroissa kulutus- ja elintarvikehallinnossa.
ellauri254.html on line 344: Zinovjevit ovat venäläisiä aatelissukuja. Liettualainen aatelismies Aleksander Zenovich, despoottien jälkeläinen, lähti Liettuasta vuonna 1392 Moskovaan. Monet hänen jälkeläisistään olivat stolnikkeja, asianajajia, kuvernöörejä. Stepan Stepanovitš Zinovjev (kuoli 1764) oli Katariina II :n lähettiläs Espanjassa. Nikolai Ivanovitš Zinovjev (1706 - 1773) oli Pietarin poliisipäällikkö ja sitten senaattori. Zinovjev-suku kuuluu Pietarin, Novgorodin, Orjolin ja Poltavan maakuntien sukukirjojen VI-osaan (Gerbovnik, I, 49). Muut Zinovievien suvut, lukumäärältään 19, myöhemmin peräisin. Despot-Zenovich- Liettuan aatelissuku, vaakuna Zenovich. Heidän esi-isänsä Bratosh ja hänen poikansa Zinovy mainitaan vuonna 1401 Liettuan aatelisten joukossa, jotka allekirjoittivat uskollisuusasiakirjan Puolan kuninkaalle. Zinovyn pojanpoika Juri Ivanovich Zenovich oli vuonna 1507 Smolenskin kuvernööri. XVI vuosisadalla. kaksi Despot-Zenovichia oli Smolenskin kastellaanit ja yksi Brestin kuvernööri. Tämä klaani otti käyttöön etuliitteen "Despot" 1600-luvun lopulla, kun legenda ilmestyi sen alkuperästä serbialaisilta despootilta. Despot-Zenovichi-perhe sisältyy Minskin maakunnan sukukirjan VI osaan. Yksi tämän suvun haara muutti 1400-luvun lopulla. Venäjälle, missä hänen sukunimensä sai muodon Zinovjev.
ellauri254.html on line 349:
Soologubbe ja muita dekadentteja

ellauri254.html on line 354: Soologubbesta ei kukaan ole ryssien ulkopuolella enää edes kuullutkaan, ellei sitten Ranskassa. Hän oli ensimmäinen kirjailija, joka toi venäläiseen proosaan eurooppalaiselle fin de siècle -kirjallisuudelle ja filosofialle ominaisia sairaita, pessimistisiä elementtejä. Oliko järkeä? Kannattiko se?
ellauri254.html on line 356: Sologub syntyi Pietarissa köyhän räätälin Kuzma Afanasjevitš Teternikovin perheeseen, joka oli ollut maaorja Poltavan läänissä, paikallisen maanomistajan aviottomana poikana. Kun hänen isänsä kuoli tuberkuloosiin vuonna 1867, hänen lukutaidoton äitinsä Tatiana Semjonovna Teternikova joka oli pulska rynteikäs kana, pakotettiin sexipalvelijaksi aristokraattisen Agapovin perheen kotiin, jossa Sologub ja hänen nuorempi sisarensa Olga varttuivat. Perhe kiinnostui nuoren Fjodorin koulutuksesta ja lähetti hänet pedagogiseen oppilaitokseen, jossa Sologub oli malliopiskelija. Nähdessään kuinka vaikeaa hänen äitinsä elämä oli Agapovin patjana, Sologub päätti pelastaa hänet siitä, ja valmistuttuaan Pietarin opettajien instituutista vuonna 1882 hän vei äitinsä ja sisarensa mukanaan ensimmäiselle opettajapaikalleen Kresttsyyn , missä hän aloitti opinnot. Kirjallinen ura: vuonna 1884 julkaistiin lastenlehdessä hänen runonsa "Kettu ja siili". Kettu osaa monta konstia, siili vain yhden, mutta hyvän. Paizi kettu kusee päälle kun siili menee mykkyrään.
ellauri254.html on line 362: Sologubbe oli aivan oikeassa että kyrillistä textiä on paha lukea koska kirjaimet on liian samanlaisia. Soologubbe joka oli aito puskaryssä ei sietänyt Akim Volynskiä joka oli yhtä nokkava ellei vielä nokkavampi juutalainen oikealta nimeltään Khaim Leybovich Flekser, Хаим Лейбович Флексер; 3 May 1861 - 6 July 1926). Vanhoja dekadentteja oli molemmat. Sologubin ja Volynskin kärhämistä on Fedinillä hauska selostus siv. 156-7.
ellauri254.html on line 364: Sologubben nimi oli enne, vanhana se oli kovin yxinäinen, varsinkin sen jälkeen kun sen kaltoin kohtelema uskollinen vaimo oli mennyt Nevan avantoon ja löytyi vasta jäiden sulettua keväällä. Sologubben henki ei enää kulkenut, eikä se jaxanut ryömiä edes ikkunalle defenestroitumaan. Tulen pian luoxenne liittoon lautatakissa, hän hinkui Fedinille hyvästixi. Ja niin hän tulikin.
ellauri254.html on line 369: Considered to be the 'father' (ru. paapa) of Russian Symbolism. In his book On the Causes of the Decline and on the New Trends in Contemporary Russian Literature (1893), just as the AI guru Martin Minsky, he promoted extreme individualism and deified the act of creation. Merezhkovsky was known for his poetry as well as a series of novels on good men, among whom he counted Jesus, Joan of Arc (not a man?), Dante Alighieri, Leonardo da Vinci, Napoleon and (later) Hitler.
ellauri254.html on line 377: considered to be one of the most popular poets, who believed in first inspiration and sometimes intentionally left his verse unrevised. In many regards looked upon as the antipode of Valery Bryusov.
ellauri254.html on line 383: This pessimistic Russian symbolist writer, who referred to himself as the lard of death, was (as I already said) the first writer to introduce the morbid, pessimistic elements characteristic of fin de siècle literature and philosophy into Russian prose. His most famous novel, The Petty Cash Demon (1905), was an attempt to create a living portrait of the concept known in Russian as poshlost' (an idea whose meaning lies somewhere between evil, trashy and banality or kitsch). His next large prose work, A Created Legend (a trilogy consisting of Drops of Blood, Queen Ortruda, and Smoke and Ash), contained many of the same characteristics but presented a considerably more positive and hopeful view of the world. It sold much worse than Petty Cash.
ellauri254.html on line 385: In 1899, as Fyodor Sologub progressed in the teaching profession while continuing to elaborate his literary career, Sologub was appointed principal of the Andreevskoe municipal school in Saint Petersburg. With the position came an apartment on Vasilievsky Island, which Sologub shared with his sister Olga. In the late 1890s and at the beginning of the 1900s, the art world of Petersburg saw Konstantin Sluchevsky’s ‘Fridays’, and Sergei Diaghilev’s ‘Wednesdays’: literary salons which were attended by the leading poets and artists of the day. Sologub had been a participant of both groups; and between 1905 and 1907, his apartment on Vasilievsky Island became the home of ‘Sundays’, a regular meeting place for Petersburg’s nascent intellectuals.
ellauri254.html on line 389: ‘How often we wandered through the streets of the snowy city… All of the theatrical events that seemed so important in their time have grown dim in my memory. Acting at the theatre, which I loved so much, now seems to me far less exciting and bright than that game of masks in Blok’s circle. It is true that even at that time I did not look upon our meetings, gatherings, and strolls as mere entertainment. There is no doubt that others too felt the significance and creative value of it all, yet nonetheless we did not realize that the charms of Blok’s poetry almost deprived us all of our real existence, turning us into Venetian masqueraders of the north.’
ellauri254.html on line 391: In the month after Olga’s death from tuberculosis in June 1907, Sologub retired following twenty-five years as a teacher, and moved in Petersburg from the school-owned apartment to a private flat. The following year he married Anastasia Chebotarevskaya, a translator and author of children’s books who he had first met in the autumn of 1905. In the summer of 1909, Sologub and Chebotarevskaya holidayed in France. Though he had travelled to Finland with his sister in a final attempt to improve her condition, Finland was at the time part of the Russian Empire, so this trip to France was Sologub’s first proper visit abroad.
ellauri254.html on line 401: ‘To my great dismay, today I discovered that your tail came from my perineum (actually not mine, someone else’s – that’s the problem!). Moreover, I cannot find the rear paws. Have they really been cut off? Where shall I look for them? I await your reply. I’ve taken the skin to be fixed – but how ever can I return it with patches?’
ellauri254.html on line 405: Fyodor and Anastasia would stay at the apartment on Razyezzhaya ulitsa until 1916, when – after several years of constant touring for the sake of a series of lectures – Sologub settled again and returned with his wife to Vasilievsky Island. The final move of his life would come in the weeks after his wife’s suicide in 1921, upon which Sologub took an apartment on the Zhdanovskaya Embankment, close to Tuchkov bridge from which his wife had jumped and drowned.
ellauri254.html on line 410: Hugo von Hofmannsthal (1. helmikuuta 1874 Wien, Itävalta – 15. heinäkuuta 1929 Wien) oli itävaltalainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja esseisti, joka tunnetaan erityisesti lukuisten Richard Straussin oopperoiden libretistinä. Nuorena von Hofmannsthal kuului Nuorwieniläiset-nimiseen avantgarde-kirjailijoiden ryhmään. Hofmannsthal syntyi varakkaaseen wieninjuutalaiseen pankkiiriperheeseen. Ylioppilaaksi tultuaan hän opiskeli yliopistossa ensin jonkin aikaa lakitiedettä mutta vaihtoi oppiaineen sitten romaaniseen filologiaan, josta hän väitteli tohtoriksi 1899. Hofmannsthal solmi avioliiton 1901, ja perheeseen syntyi kolme lasta. Vanhin pojista teki itsemurhan 14. heinäkuuta 1929 ja von Hofmannsthal kuoli seuraavana päivänä sydänkohtaukseen hautajaisia valmistellessaan. Hänet haudattiin samaan laatikkoon poikansa kanssa. Säästyi siinäkin Kroisoxelta muutama pennonen.
ellauri254.html on line 412: Jokamies (engl. Everyman) on 1400-luvulta peräisin oleva mysteerinäytelmä, allegoristen hahmojen kautta kerrottu moraliteetti sielun pelastuksesta. Englannissa tai mahdollisesti Hollannissa syntynyt tarina pohjautuu suulliseen traditioon, mutta ilmestyi painettuna Englannissa vuonna 1510.
ellauri254.html on line 415: Vuonna 1911 itävaltalainen Hugo von Hofmannsthal julkaisi 1500-luvun tekstin pohjalta oman uusioversionsa Jedermann, jonka otsikko suomeksi kuuluu Jokamies – vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta. Loppusoinnuin kirjoitetussa tekstissä Jumala ja Piru piru piru tavoittelevat rikkaan Jokamiehen sielua. Kuolema ilmestyy miehelle ja kertoo lopun olevan lähellä. Jokamies yrittää taivutella läheisiään ja Mammonaa mukaansa kuolemaan, mutta lopulta hän kulkeekin rajan yli Uskon ja Hyvien töiden saattelemana.
ellauri254.html on line 446: Aika keskinkertainen jaaritus ja erittäinkin roopeankkamaisen talousliberaaliklicheinen. Just tälläsistä tulee satavuotisia Festspiel-esityxiä Salzburgin turistifestivaaleilla. Tästä Stefan Georgesta on ollut paasausta siellä täällä enenkin, muttei tämmöstä kunnollista..
ellauri254.html on line 469: Komm in den totgesagten park und schau: Tuu kuolleexijulistettuun puistooni kazomaan:
ellauri254.html on line 492: George ei uskonut Saxan aseiden voittoon 1. maailmansodassa, raakkui rökäletappiota, missä osuikin naulan kantaan. Homokolleega Klaus Mann erinnerte sich an Georges Popularität später wie folgt: „Inmitten einer morschen und rohen Zivilisation verkündete, verkörperte er eine menschlich-künstlerische Würde, in der Zucht und Leidenschaft, Anmut und Majestät sich vereinen. Dabei hatte er einen majestätischen Schwanz.“
ellauri254.html on line 499:
Siinä oli meitä poikia. Stefun ikävä lätty näkyy näpeimpänä pisteenä taulun oikeassa ylänurkassa. Pullanaamainen Brando lookalike vauvaessussa on Schwuler ja dinaarinen pikkumies Klages. Koukkunokka vasemmassa laidassa on syväkurkkuinen Karl Wolfskehl, joka sittemmin ajoi pois röyhypartansa kuten Soologubbe. Toinen partapozo ei ole sikapaska Hongisto eikä vekkulin Volvon etulokasuoja vaan Albert Verwey Amsterdamista joka ei saanut Nobel-palkintoa. Verwey was a close friend of Willem Kloos, and an affair developed between the two poets, which is unprecedented in Dutch literature. Siinä ehkä syy.

ellauri254.html on line 503: Klages developed an intense childhood friendship with classmate Theodor Lessing, with whom he shared "many passionate interests." Klages fought to maintain their friendship in spite of his father's anti-semitism. According to Lessing, "Ludwig's father did not view his son's fraternization with 'Juden' as acceptable." Klages' childhood friendship with Theodor Lessing came to a bitter end in 1899. Both would later write about the depth of their relationship and influence on each other—though many aspects, such as the effect race had on their friendship, remain unclear.
ellauri254.html on line 517: In Munich, the Cosmic Circle of Ludwig Klages and Alfred Schuler, deeming "the Jew the enemy of the human race," gave their erstwhile leader, Stefan George, this ultimatum: "What is your stand on Judah?" He replied that he wished he had more such deep-throated Jewish disciples as Wolfskehl. George's views continued to overlap with those of the Cosmic Circle, especially in invoking the pagan earth mother of "Templars." Actually what first launched the George cult on a nationwide basis was Klages's own book, Stefan George, of 1902. The accusation of Klages's Nazism by indignantly pointing out that the Nazis distinctly distanced themselves from Klages. Though the Nazis shared Klages's basic metapolitics and had found him useful for propaganda among professors, they later found the Klages-Schuler cult embarrassing. The intensity of George's break with Klages-Schuler is paralleled by Nietzsche's break with the Jew-hater Richard Wagner; in both cases an intense friendship was severed on the grounds of civilized values higher than friendship. Klages thought that Nazis and Israelis were both wrong in thinking they were the chosen people, with the difference that the Jews had actually already won the beauty contest.
ellauri254.html on line 528:
Ohi on! Päiviä nolla! Tänne jäätte! Nyt Roomaan takaisin.

ellauri254.html on line 546: Aleksei Maksimovitš Peškov, ven. Алексей Максимович Пешков, 28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1868 Nižni Novgorod – 18. kesäkuuta 1936 Moskova), kirjailijanimeltä Maksim Gorki (ven. Максим Горький, oli venäläinen, sittemmin neuvostovenäläinen kirjailija, poliittinen aktivisti ja kirjallisuuden sosialistisen realismin perustajia. Vuosina 1906–1913 ja 1921–1929 hän asui ulkomailla, enimmäkseen Caprilla. Neuvostoliittoon palattuaan hän mukautui sen ajan kulttuuripolitiikkaan mutta ei saanut enää matkustuslupaa ulkomaille.
ellauri254.html on line 547: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset vaikuttivat suuresti Gorkin optimistissävyiseen tuotantoon kirjailijana, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus.
ellauri254.html on line 556: Gorki osallistui vuoden 1905 vallankumousyritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
ellauri254.html on line 560: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väliaikaisen hallituksen.
ellauri254.html on line 562: Kaksi viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen hän kirjoitti: "Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli." Hänen lehtensä lopetettiin ja Lenin uhkaili tai rohkaisi Gorkia lähtemään maasta tai muuttamaan mielipiteitään. Elokuussa 1921 hänen ystävänsä ja Anna Ahmatovan aviomies Nikolai Gumiljov pidätettiin monarkististen näkemystensä vuoksi, ja pyrkiessään vapauttamaan Gumiljovin hän sai tietää Tšekan jo ampuneen tämän. Lokakuussa Gorki lähti Italiaan myös terveydellisistä syistä, sillä häntä vaivasi tuberkuloosi.
ellauri254.html on line 579: Despootti-Zinojvjev (Soranen, Zeuxen aaluva), oik. Radomyslski
ellauri254.html on line 590: Karaiimit (myös karaimit - karaiimiksi: karaylar/къарайлар, hepreaksi: קראי מזרח אירופה) on itäeurooppalainen etninen ryhmä, joka on aikanaan levittäytynyt Krimin niemimaalta ja harjoittaa perinteisesti samankaltaista juutalaista uskontoa kuin karaiittijuutalaiset. Karaiimeja ei kuitenkaan pidä samastaa karaiitteihin, joka on laajempi uskonnollinen käsite. Karaiimit eivät käytä Itä-Euroopan juutalaisten perinteisesti käyttämiä kieliä kuten jiddišiä tai ladinoa, vaan omaa turkkilaista kiptšakkilaisiin kieliin kuuluvaa karaiimia. Käyttävät halatteja ja hassuja hattuja.
ellauri254.html on line 616: Judenitš onnistui saamaan yhteyden Siperiassa toimiviin valkoisiin venäläisiin ja teki yhteistyötä Pariisissa toimineen valkoisen lisääntymiselimen, ns. Venäjän poliittisen kokouksen (ven. Русское политическое совещание в Париже) kanssa. Lähihoitaja Mannergeimin kanssa Judenitš suunnitteli Suomen liittymistä Venäjän valkoisten rinnalle sotaretkeen Pietaria vastaan. Heinäkuussa hänestä tuli Luoteis-Venäjän armeijan komentaja Viroon, ja elokuussa Britannian avulla luodun vastavallankumouksellisen Luoteis-Venäjän hallituksen sotaministeri.
ellauri254.html on line 622: Keväällä 1919 Suomessa oli lahtarien mielipide jakautunut kahtia Petrogradiin hyökkäämisen kannalta. Jotkut kokoomuksen, mutta myös maalaisliiton kansanedustajat kannattivat Petrogradiin hyökkäämistä, samoin myymälänhoitaja korsettiasuinen Carl Gustaf Emil Mannerheim, jotta bolševismin kukistuttua Suomi olisi voittajien puolella länsivaltojen rinnalla ja jotta myös Venäjän valkoiset bolševikkien tapaan tunnustaisivat Suomen itsenäisyyden. Jotkut aktivistit suunnittelivat, että Mannerheim kieltäytyisi valtionhoitajana vahvistamasta tasavaltalaista perustuslakia, eduskunta hajotettaisiin ja poikkeustilan aikana tuettaisiin Kannakselta tehtävällä hyökkäyksellä Judenitšin hyökkäystä Virosta Petrogradiin.
ellauri254.html on line 624: Kun K. J. Ståhlbergista tuli presidentti, kariutuivat nämä hullut hyökkäyssuunnitelmat. Epäkiitollinen Suomi ei tehnyt kuitenkaan 1919 rauhaa Neuvosto-Venäjän kanssa ja salli Britannian laivaston käyttää Koivistoa moottoritorpedoveneiden tukikohtana mutta ei virallisesti eikä julkisesti osallistunut Neuvosto-Venäjän vastaiseen sotaan, vaikka yksityisesti tuettuja hankkeita ymmärrettiinkin. Suomi myös lainasi muutaman Renault FT-17 "ryppypeppu" panssarivaunun bolsevikkeja vastaan taistelleelle kenraali Judenitšin komentamalle Luoteis-Venäjän armeijalle. Siis samaa salavihkaista selkään puukotusta kuin länkkäreillä Ukrainan demilitarisaatiossa.
ellauri254.html on line 636: Wrangel syntyi Novoaleksandrovskissa Liettuassa silloisessa Venäjän keisarikunnassa baltiansaksalais-ruotsalaiseen Wrangelin aatelissukuun. Wrangel oli koulutukseltaan kaivosinsinööri, mutta saatuaan siitä paskakaivoarvosanan liittyi vapaaehtoisena ratsuväkirykmenttiin ja ylennettiin upseeriksi 1902. Hän osallistui vapaaehtoisena Venäjän-Japanin sotaan vuosina 1904–1905. Tämän jälkeen hän opiskeli Venäjän yleisesikunta-akatemiassa, josta valmistui 1910. Ensimmäisessä maailmansodassa hän komensi kasakkarykmenttiä ja taisteli mm. Itä-Preussissa sekä Galitsiassa. Hän yleni kenraalimajuriksi ja sai vuonna 1917 komentoonsa 7. ratsuväkidivisioonan.
ellauri254.html on line 641: Vuoden 1917 elokuussa Wrangel liittyi Venäjän väliaikaisen hallituksen jälkeisiin bolševikkeja vastustaviin valkoisiin joukkoihin. Hän nousi kenraali Denikinin alaisuudessa lähinnä Kubanin kasakoista koostuvan Kaukasuksen armeijan komentajaksi.
ellauri254.html on line 651: Lev Davidovitš Trotski (ven. Лев Давидович Троцкий; alkuaan ven. Лев Давидович Бронштейн, Lev Davidovitš Bronštein, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko. Trotski kuului Neuvostoliiton ja Kominternin perustajiin, ja häntä pidetään puna-armeijan luojana, mutta hän joutui vuonna 1929 maanpakoon hävittyään valtataistelun Josif Stalinin kanssa. NKVD:n agentti Ramón Mercader murhasi Trotskin Meksikossa 1940.
ellauri254.html on line 659: Vuonna 1905 Trotski palasi Venäjälle ja osallistui vuoden 1905 vallankumoukseen. Hänet valittiin joulukuussa Pietarin työläisten neuvoston johtoon, mutta pidätettiin pian ja karkotettiin Siperiaan uudelleen tammikuussa 1907. Trotski pakeni toistamiseen ulkomaille vielä samana vuonna ja toimi maanpaossa Wienissä vallankumouksellisten lehtien toimituksissa, joissa hänet huomattiin etenkin Balkanin sotia koskevan raportointinsa ansiosta. Tänä aikana hän kehitteli jatkuvan vallankumouksen teoriansa, jonka keskeisenä ajatuksena oli, että tsaarinvastainen demokraattinen vallankumous voisi työväenluokan johtamana jatkua luonteeltaan sosialistisena. Hän vastusti ensimmäistä maailmansotaa, mistä syystä hänet karkotettiin maasta toiseen. Älä nyt tuu, me kaikki halutaan nyt sotia. ("Vastustaa" esiintyy kanssa vitun monta kertaa tässä albumissa.) Helmikuun vallankumouksen puhjetessa Venäjällä hän oli lomailemassa New Yorkissa Yhdysvalloissa.
ellauri254.html on line 661: Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen Trotski palasi Venäjälle. Hän ei kuulunut enää menševikkeihin, vaan liittyi aluksi sosiaalidemokraattien mežraiontsy-ryhmään ja hieman myöhemmin bolševikkeihin. Trotski nousi nopeasti bolševikkipuolueen johtoon, ja lokakuun vallankumouksen jälkeen hänestä tuli uuden hallituksen sotilas- ja laivastoasiain kansankomissaari (’puolustusministeri’). Tässä tehtävässä hän oli keskeisesti luomassa puna-armeijaa ja vaikuttamassa bolševikkien voittoon Venäjän sisällissodassa. Ettei tää kuulostaisi liian hyvältä: Hän oli osaltaan vastuussa teloituksista, Kronstadtin kapinan kukistamisesta ja bolševikkivastaisen toiminnan väkivaltaisesta tukahduttamisesta. Kuten esim. Judenizin lahtariarmeijan pysäyttämisestä.
ellauri254.html on line 663: Leninin kuoltua 1924 Trotskia pidettiin aluksi hänen vahvimpana seuraajaehdokkaanaan Neuvostoliiton johtoon. Stalinin ja keskuskomitean enemmistön onnistui kuitenkin vaivihkaa syrjäyttää Trotski puoluejohdosta, ja ennen pitkää hän menetti puoluekoneistossa viran toisensa jälkeen. Trotskin ja Stalinin välillä oli merkittäviä ideologisia erimielisyyksiä. Trotski kannatti Leninin jatkuvan maailmanvallankumouksen teoriaa, jonka mukaan kommunistista vallankumousta oli pyrittävä levittämään Venäjän rajojen ulkopuolelle, erityisesti Eurooppaan, mutta Stalin ja hänen kannattajansa ajoivat ”sosialismi yhdessä maassa” -periaatetta, jonka mukaan oli keskityttävä kommunismin rakentamiseen Neuvostoliitossa. Trotski erotettiin lopuistakin tehtävistään NKP:ssä ja Kominternissa 1927 ja määrättiin ensin sisäiseen karkotukseen Alma-Ataan Kazakstaniin 11. tammikuuta 1928. Helmikuussa 1929 hänet karkotettiin lopullisesti neuvostovaltiosta. Trotski kannattajineen toimi Stalinin vastaisena ryhmänä Kominternissa ja siihen kuuluvien puolueiden sisällä, mutta Kominternin erotettua trotskilaiset nämä perustivat lopulta oman Neljännen internationaalinsa 1938.
ellauri254.html on line 665: Maastakarkotuksen jälkeen Trotski eli maanpaossa aluksi turkkilaisella Prinkipon saarella lähellä Istanbulia, sillä kaupungissa asui paljon valkoisia venäläisiä, jotka eivät suhtautuneet vallankumouksen syrjäytettyyn johtohahmoon suopeasti. 18. helmikuuta 1929 Trotski anoi poliittista turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta. Hänen Turkista saamansa oleskelulupa umpeutui 1. toukokuuta 1929.
ellauri254.html on line 671: Neuvostoliittolaisten virkamiesten kanssa käytyjen pitkien neuvotteluiden jälkeen Trotskin oli lähdettävä Norjasta Meksikoon. Meksikon presidentti Lázaro Cárdenas otti Trotskin vastaan Tampicon satamakaupungissa, jossa hänelle oli järjestetty erikoisjuna Méxicoon. Meksikossa Trotski asui ensin taidemaalari Diego Riveran luona ja koki lyhyen romanssin Frida Kahlon kanssa. Maanpakoaikanaan hän jatkoi ahkeraa kirjoittamistyötään suomien Neuvostoliiton tilaa ja Stalinin toimia ja nimitti Neuvostoliittoa ”byrokraattisesti vääristyneeksi työläisvaltioksi”.
ellauri254.html on line 673: Trotskin ollessa Meksikossa häntä vastaan tehtiin useita murhayrityksiä. 20. elokuuta 1940 espanjalaissyntyinen Neuvostoliiton tiedustelupalvelun lähettämä agentti Ramón Mercader oli Trotskin toimistossa Coyoacánissa. Hän oli esittäytynyt Trotskille kanadalaiseksi ihailijaksi Frank Jacsoniksi. Mercader oli pyrkinyt Trotskin sihteerin avustuksella tämän puheille monta kertaa. Hän oli onnistunut salakuljettamaan murha-aseen, jäähakun, Trotskin tarkoin vartioituun toimistoon. Kun Trotski oli syventyneenä asiapapereihin kirjoituspöytänsä ääressä, Mercader löi Trotskia jäähakulla kuolettavasti päähän. Trotski ei kuitenkaan kuollut heti, vaan alkoi kamppailla voimakkaasti salamurhaajaansa vastaan. Trotskin henkivartijat saapuivat paikalle, mutta Trotski käski heitä jättämään Mercaderin henkiin, koska ”hänellä olisi tarina kerrottavanaan”.
ellauri254.html on line 679: Kamenev, oikealta nimeltään Rosenfeld, oli syntyisin juutalaisperheestä, ja hänen isänsä oli veturinkuljettaja Moskova–Kursk-rautatiellä. Hänen vanhempansa olivat olleet mukana opiskelijoiden vallankumouksellisessa toiminnassa 1870-luvulla. Kamenev kävi lukionsa Tbilisissä Georgiassa, jossa hän sai ensimmäisen kosketuksensa vallankumoukselliseen sosialistiseen liikkeeseen. Laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen hän liittyi vuonna 1901. Koska Kamenev oli lukioaikanaan kuulunut radikaaleihin poliittisiin keskustelukerhoihin ja osallistunut mielenosoituksiin, hänet hyväksyttiin Moskovan yliopistoon vasta erillisestä anomuksesta. Maaliskuussa 1902 hänet vangittiin muutamaksi kuukaudeksi hänen osallistuttuaan tsaarinvallan vastaiseen opiskelijamielenosoitukseen, minkä jälkeen häneltä evättiin lupa jatkaa opintojaan. Hän pakeni Länsi-Eurooppaan, tutustui Pariisissa Vladimir Leniniin ja ryhtyi ammattivallankumoukselliseksi. Venäjän sosiaalidemokraattien jakaannuttua kahtia vuonna 1903 Kamenev liittyi Leninin johtamaan bolševikkisiipeen.
ellauri254.html on line 685: Lokakuussa 1917 Kamenev ja Zinovjev olivat ainoat bolševikkien keskuskomitean jäsenet, jotka vastustivat välitöntä vallanottoa. Estääkseen tuhoisana pitämänsä hankkeen he paljastivat bolševikkien salaiset kaappaussuunnitelmat menševikkien Novaja Žizn -lehdessä julkaisemassaan artikkelissa, mitä muut bolševikit pitivät lähes petturuutena. Tästä huolimatta Kamenev valittiin päivää lokakuun vallankumouksen jälkeen bolševikkien muodollisesti ylimmäksi valtioelimeksi eliskä yleisvenäläisen toimekkaasti panevan keskuskomitean puheenjohtajaksi. Kamenev vaati muodostamaan kaikkien sosialististen puolueiden yhteishallituksen ja kävi vallankumousta seuranneina viikkoina marraskuussa 1917 niin sanottujen Vikžel-neuvotteluiden yhteydessä hallitustunnusteluita bolševikkien nimissä Leninin avoimesta vastustuksesta piittaamatta. Kamenevin tavoittelema laajapohjainen hallitus ei totetunut, mutta vasemmistososialistivallankumoukselliset liittyivät hieman myöhemmin bolševikkien hallituskumppaneiksi kansankomissaarien neuvostoon. Leninin torpedoitua Vikžel-neuvottelut Kamenev ja Zinovjev erosivat protestiksi puolueen keskuskomiteasta, mutta palasivat jo muutaman viikon kuluttua katuvaisina takaisin. Sitä ennen Kamenev kuitenkin syrjäytettiin 21. marraskuuta yleisvenäläisen toimekkaasti panevan elimen toimesta ja hänen seuraajakseen tuli Jakov Sverdlov.
ellauri254.html on line 687: Kamenev osallistui joulukuussa 1917 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin. Kesken neuvotteluiden Lenin lähetti hänet Isoon-Britanniaan Neuvosto-Venäjän diplomaattisena edustajana, mutta hänet karkotettiin Britanniasta jo viikon kuluttua. Vitun britti törkimyxet. Nehän kaatoi bolshevikkeja kuin Securitaxen vartijat mustalaisia. Maahanvienti oli aivan ohjeistuxen mukainen. Ukko mustilaisen luunmurtuma oli izeaiheutettu. Laskeppa huvin vuoxi montako kertaa sana "karkotus" esiintyy tässä albumissa. Bolshevikkeja karkotettiin ja ne karkottivat toisiaan kuin torakoita. Paluumatkalla hänet vangittiin Suomessa maaliskuun lopulla 1918. Saksalaiset olivat luvanneet hänelle turvallisen kulun Ahvenanmaan kautta punaiseen Etelä-Suomeen, mutta vastikään saapunut Ahvenanmaan suomalainen kuvernööri Hjalmar von Bonsdorff vangitutti hänet Maarianhaminassa vihollismaan edustajana. Hän oli kuukauden ajan vankina Vita Björnin vankilassa Kastelholmassa ja myöhemmin kolme kuukautta Oulun lääninvankilassa, kunnes hänet vapautettiin elokuun alussa 1918 osana Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä vankienvaihtoa. Zinovjev ja Moisei Urinitski juhlistivat vanginvaihtoseremoniaa Rajajoen sillalla.
ellauri254.html on line 689: Palattuaan kotimaahan Kamenev otettiin takaisin puoluejohtoon. Hän oli kuulunut lokakuussa 1917 perustettuun bolševikkien ensimmäiseen politbyroohon ja tammikuussa 1919 hänestä tuli yksi uuden politbyroon perustajajäsenistä. Samana vuonna hänet valittiin myös Moskovan neuvoston puheenjohtajaksi eli käytännössä pääkaupungin paikallisen puolueorganisaation johtoon. Kamenev oli lisäksi vuosina 1924–1926 Työn ja puolustuksen neuvoston puheenjohtajana, tammikuusta elokuuhun 1926 Neuvostoliiton ulkomaankaupasta vastanneena kansankomissaarina sekä 1926–1927 Italian-suurlähettiläänä. Hänet nimitettiin myös vuonna 1923 uuden Lenin-instituutin ensimmäiseksi johtajaksi ja hän sai toimittaa Leninin kootut teokset.
ellauri254.html on line 693: Trotskin menetettyä asemansa vuoden 1925 alussa troikka hajosi Stalinin kääntyessä entisiä liittolaisiaan Kamenevia ja Zinovjevia vastaan. Kamenev pudotettiin lokakuussa 1925 politbyroon juhlakuntoisesta jäsenestä puoliveteiseksi ja häneltä vietiin Moskovan-puoluejohtajan tehtävä. Kesällä 1926 Kamenev ja Zinovjev liittoutuivat Trotskin kanssa, jolloin syntyi niin sanottu yhdistynyt oppositio. Sitä yhdisti Stalinin vastaisuus ja vaatimus puolueen sisäisen demokraattisen toimintakulttuurin palauttamisesta. Lokakuussa 1926 Kamenev menetti puoliveteisenkin jäsenyytensä politbyroossa ja Stalinin käydessä lopulliseen iskuun hänet erotettiin marraskuussa 1927 myös keskuskomiteasta. Joulukuun 1927 puoluekokouksessa Zinovjev ja Kamenev päättivät pelastaa uransa irtisanoutumalla kaikista aiemmista mielipiteistään. Heidät erotettiin puolueesta, mutta he saivat luvan hakea jäsenyyttään takaisin puolen vuoden koeajan jälkeen.
ellauri254.html on line 711: Stalin käytti Kirovin murhaa hyväkseen päästäkseen eroon vanhoista bolševikeista, jotka vielä muistivat Stalinin olleen vain yksi kollektiivisen johdon jäsen muiden joukossa. Tämä on herättänyt epäilyjä, että murhan takana olisikin ollut Stalin itse. Stalinin kuoleman jälkeen vallinneen suojasään aikana aihe sai paljon huomiota, ja spekulaatiot jatkuivat vielä 1990-luvulla. Yhdysvaltalainen tutkija Matthew E. Lenoe on teoksessaan The Kirov Murder and Soviet History arvioinut, että murhaaja toimi yksin. Kirovin henkivartija kuoli seuraavana päivänä, mutta se on tulkittu aidoksi liikenneonnettomuudeksi eikä salaliiton peittelyksi. Samaan johtopäätökseen tulee Stalin-elämäkerran kirjoittaja Oleg Hlevnjuk, joka toteaa, että Stalinin osuudesta ei ole löytynyt todisteita. Nikolajev oli epävakaa persoona, joten murhan taustalla saattoi olla mustasukkaisuus!
ellauri254.html on line 739: Пускай в аду давно уже набито, Olkoon helvetti ihmisiä väärällään jo pitkään,
ellauri254.html on line 760: Bernes syntyi juutalaisperheeseen Ukrainassa 1911. Kun poika oli kolmen vanha, perhe muutti Harkoviin, jossa isä myi lumppuja ja käytettyjä polkupyöriä. Teini-ikäisenä Bernes osallistui paikallisen teatterin toimintaan, ja teatterin ohjaaja kannusti häntä eteenpäin. Bernes muutti Moskovaan ja alkoi saada rooleja, joissa henkilöityi sodan kokeneen sukupolven miesten maailma. Parhaat säveltäjät ja sanoittajat tarjosivat hänelle myös teoksiaan laulettaviksi.
ellauri254.html on line 798: Lunz ja Fedin käyvät nokkapokkaa ryssän kirjallisuuden tulevaisuudesta. Lunz termentää että on otettava juoni länkkäreiltä, ei tästä muuten mitään tule. Olkoon tunnuxemme Länteen! Tervetuloa länteen Andrei toivottivat Leville Sterne, Dumas, Stevenson ja Doyle. Länkkärisarjoissa kuten Capitani vituttaa että hyvixet on vaan pienempiä pahixia ja usein varakkaampia kuin suuremmat ja köyhemmät. Luxemburgilaiset huoratalot pitää kunniassa perittyjä arvoja eikä myy huumeita katukaupassa kuten niggerit maahanmuuttajat. Hymytön ex-poliisi ei juuri ole Pekkaa parempi.
ellauri254.html on line 805: His worsening health compelled him to seek care in Germany, to which his parents had emigrated early in 1921. He went West for good in 1924, at 23 years of age. Lunz died abroad from heart failure and brain embolism, but he is remembered in The West for his daring defense of creative freedom against Bolshevik Party demands for political commitment. In "Go West Young Man", Lunz spoke like a Cambridge apostle:
ellauri254.html on line 807: And we do not care with whom stood Blok, the poet, author of “The Twelve,” or Bunin, the prosaist, author of “The Gentleman from San Francisco.”
ellauri254.html on line 810: Too long and painfully (5 yrs, 1/4 of my life) has social commitment ruled Russian literature.
ellauri254.html on line 813: True, until death us part, that is. Cough cough. He argued that too many Russian writers were lazy and self-satisfied; they were barbarians who needed to study plot and structure from Western masters. Again, he asserted that plot, action and good composition would win the approval of proletarian readers and theatergoers sooner than would a proper political message. He provided a survey of Russian literature from the point of view of the development of plot. No bestsellers without spoilers, that is what the rubbernecks expect.
ellauri254.html on line 823: Shklovsky returned to St. Petersburg in early 1918, after the October Revolution. During the Civil War he opposed Bolshevism and took part in an anti-Bolshevik plot organised by members of the Socialist-Revolutionary Party. After the conspiracy was discovered by the Cheka, Shklovsky went into hiding, traveling in Russia and the Ukraine, but was eventually pardoned in 1919 due to his connections with Maxim Gorky, and decided to abstain from political activity. His two brothers were executed by the Soviet regime (one in 1918, the other in 1937) and his sister died from hunger in St. Petersburg in 1919.
ellauri254.html on line 825: Shklovsky integrated into Soviet society and even took part in the Russian Civil War, serving in the Red Army. However, in 1922, he had to go into hiding once again, as he was threatened with arrest and possible execution for his former political activities, and he fled via Finland to Germany.
ellauri254.html on line 846: Vuonna 1946 Zoštšenkosta tehtiin Anna Ahmatovan ohella kylmän sodan aiheuttaman kulttuurielämän kurinpalautuksen syntipukki. NKP:n keskuskomitean päätöksellä pannaan julistettu kirjailija erotettiin Neuvostoliiton kirjailijaliitosta ja vailla työmahdollisuuksia hänen henkinen sairautensa paheni entisestään. Tänä aikana Zoštšenko laati muun muassa Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -romaanin venäjännöksen. Hänet otettiin takaisin kirjailijaliittoon vuonna 1953 ja ensimmäinen uusi teosvalikoima ilmestyi vuonna 1956. All was well. Vsjo harasho.
ellauri254.html on line 853: Gorkin Keltaisessa paholaisessa haastattelema miljonääri selittää suorasanaiseti miten 1900-luvin alun maahanmuutto jenkkeihin palveli työväen kyykytystä, piti palkat alhaisina ahnaan köyhän matulössin avulla. Sitä samaahan se on taas. Lakko-oikeus puretaan ja tuodaan maahan filippiiniläisiä hoitajia. Mikään ei ole muuttunut, Marx oli niin oikeassa, työväki on taas yhtä kyykyssä kuin 1800-luvulla. Joka Iikka luulee taas että mä oon eri asia, mä kyllä pääsen kökkäreexi pinnalle, mulle nazaa tää amerikkalainen unelma. Ammennä vaan, koko hyllyrivi kumoon trukilla.
ellauri254.html on line 856: Hevon vitun rämeet. Tulis luoti ja tappais. Poimikaa matut vaan kypsänä hullut kotimaiset kasvihuonetomaatit. Tappakaa kannanhoidon nimessä loput eläimet ja vetäkää loput mezät lakoon ennenkuin niitä keritään suojella. Ja seuraava oikeistohallitus odottaa jo oven takana. Kirov s nami.
ellauri254.html on line 863: Tihonovin varhaiset teokset ovat romanttista vallankumousrunoutta sekä Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan sijoittuvaa eksoottista lyriikkaa. Myöhemmin hän keskittyi ajankohtaisiin propagandistisiin ja kansainvälisiin aiheisiin. Leningradin puolustuksesta kertova runoelma Kirov s nami (”Kirov on kanssamme”, 1941) sai Stalin-palkinnon vuonna 1942. Myöhemmin Tihonov sai Stalin-palkinnon runosikermistä Gruzinskaja vesna (”Georgian kevät”, 1948) ja Dva potoka (”Kaksi virtaa”, 1951). Vuonna 1970 hänelle myönnettiin Leninin palkinto novellikokoelmasta Šest kolonn (”Kuusi pylvästä”, 1968). Trozkin palkinto (jäähakku) jäi saamatta. Vuonna 1966 hänelle myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi.
ellauri254.html on line 896: Turha toivo Maxim Gorki, kökkäreitä ootte kaikki samanlaisia. Gorkin arvostelu Tolstoista, Dostojevskistä, Turgenevistä ja Blokista osuu naulan kantaan, mutta ei nää bolshevikkikynäilijät ole pekkaa pahempia. Kökkäreitä äidin oomme kaikki, apinoita samanlaisia.
ellauri254.html on line 908: Liittoutuneiden valtojen kannalta huolestuttavaa oli myös se, että huhtikuussa 1918 Saksan joukkojen divisioona oli laskeutunut maihin Suomeen, mikä aiheutti pelkoa siitä, että he yrittäisivät valloittaa Murmansk– Petragrad- rautatien, Murmanskin strategisen sataman ja mahdollisesti jopa Arkangelin kaupungin. Pelättiin myös, että Arkangelin suuret pyssyliikkeet joutuisivat epäystävällisiin käsiin.
ellauri254.html on line 910: Näiden tapahtumien edessä Britannian ja Ranskan hallitusten johtajat päättivät, että läntisten liittoutuneiden valtojen oli aloitettava sotilaallinen väliintulo Pohjois- Venäjällä. Heillä oli kolme tavoitetta: he toivoivat estävän liittoutuneiden sotatarvikevarastoja Arkangelissa joutumasta saksalaisten tai bolshevikkien käsiin; ryhtyä hyökkäykseen Trans-Siperian rautatien varrelle jääneen Tšekkoslovakian legioonan pelastamiseksi ja itärintaman elvyttämiseksi; ja lyömällä bolshevikkiarmeijan Tšekkoslovakian legioonan avulla laajentaa paikallisen väestön antikommunistisia voimia.
ellauri254.html on line 912: Britit ja ranskalaiset pyysivät Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonia antamaan Yhdysvaltain joukkoja Pohjois-Venäjän kampanjaksi tai liittoutuneiden väliintuloon Pohjois-Venäjällä, koska heillä oli todella pulaa ylimääräisistä joukkoista. Heinäkuussa 1918, vastoin Yhdysvaltain sotaministeriön neuvoja , Wilson suostui rajoitettuun osallistumiseen kampanjaan Yhdysvaltain armeijan 339. jalkaväkirykmentin sotilaiden kontingenttiin , joka järjestettiin hätäisesti Amerikan Pohjois-Venäjän retkikuntaan, joka tuli saa lempinimen Jääkarhuretkikunta. Aide Memoire -kirjassaan Wilson asetti suuntaviivat amerikkalaisten väliintulolle sanomalla, että amerikkalaisten joukkojen tarkoitus Venäjällä oli "vartioida sotilasvarastoja, joita (valko)venäläiset joukot voivat myöhemmin tarvita, ja antaa sellaista apua, joka voi olla hyväksyttävää organisaation (valko)venäläisille, omaxi izepuolustuxexeen".
ellauri254.html on line 919: Britannian sotaministeri lordi Milner nimitti kenraaliluutnantti Frederick C. Poolen , joka oli aiemmin viettänyt kaksi vuotta Venäjällä, johtamaan retkikuntaa Arkkienkeliin . [14]
ellauri254.html on line 921: Kansainväliseen joukkioon kuuluivat:
ellauri254.html on line 929: 2/10. (Pyöräilijä) Pataljoona , Royal Scots , [16]
ellauri254.html on line 930: 2/7. pataljoona, Durhamin kevyt jalkaväki , [17]
ellauri254.html on line 931: 548. (Dundee) Army Troops Company , Royal Engineers, [18]
ellauri254.html on line 935: 17. (palvelus)pataljoona (1. kaupunki), Kingin (Liverpool) rykmentti [20]
ellauri254.html on line 936: 6. (palvelus)pataljoona, Green Howards [21]
ellauri254.html on line 937: 13. (palvelus)pataljoona, Green Howards [21]
ellauri254.html on line 938: 11. (palvelu)pataljoona (1. South Down), Royal Sussexin rykmentti [22]
ellauri254.html on line 944: Jalkaväkikomppania 29. (Lontoon kaupungin) pataljoonasta, Lontoon rykmentistä , [23]
ellauri254.html on line 946: Kaksi erillistä osaa 548. (Dundee) Army Troops Companysta, Royal Engineers, [23]
ellauri254.html on line 948: 52. pataljoona, Manchesterin rykmentti , [ viittaus tarvitaan ]
ellauri254.html on line 951: joka koostuu enimmäkseen bolshevikkien vastaisista venäläisistä vapaaehtoisista
ellauri254.html on line 952: (mukaan lukien Dyerin pataljoona).
ellauri254.html on line 961: Se koostui pääasiassa:
ellauri254.html on line 963: 45. pataljoona ja 46. pataljoona, Royal Fusiliers , [c]
ellauri254.html on line 964: 2. pataljoona, Hampshiren rykmentti , [28]
ellauri254.html on line 965: 1. pataljoona, Oxfordshire ja Buckinghamshire kevyt jalkaväki . [28]
ellauri254.html on line 966: kaksi komppaniaa 201. pataljoonasta, Machine Gun Corps ,
ellauri254.html on line 986: Pääasiassa 21. väliaikainen siirtomaa-jalkaväkipataljoona, hiihtojoukkojen, ja insinöörien komppania.
ellauri254.html on line 988: Tätä täydennettiin Ranskan muukalaislegioonan pohjoisvenäläisellä pataljoonalla, joka koostui bolshevikkien vastaisista
ellauri254.html on line 999: 1000 serbialaista ja puolalaista jalkaväkeä liitettiin amiraali Kolchakin joukkoihin pohjoisessa (erillään hänen siperialaisista joukoistaan, joihin kuului Tšekkoslovakian legioona ).
ellauri254.html on line 1000: 30 tšekkoslovakialaista vapaaehtoista, joista osa palveli suoraan Britannian armeijassa ja osa heistä irrotettuna Tšekkoslovakian legioonasta ja kiinnitetty Britannian armeijaan.
ellauri254.html on line 1010: ooks.com/inventory/30289773975.jpg" width="20%" />
ellauri254.html on line 1035: Šmeljov jotain sietämättömän hysteeristä. Kuprin ei kirjoita, hän juopottelee. Bunin kopioi Kreutzerin sonaattia tituleeraten sitä Mitjan rakkaudeksi. Aldanov jäljittelee niin ikään Tolstoita. Puhumattakaan Merežkovskista ja Gippiuksesta. Kas minne maanpakolaisuus on paiskannut hrat intellektuellit. Kas miten orjuus heissä kaikuu. Ette voi edes kuvitella, miten vaikeaa kaiken tämän näkeminen täältä Sorrentosta käsin on. Mutta olkoon. Kaikki menee ohi. Kaikki.
ellauri254.html on line 1043:
Vladimir Putin (Venäjä) biljoona rupiaa.
ellauri254.html on line 1060: Meillä on muodostumassa uusi ihmiskerros. urotekoihin valmis ja hyökkäyskykyinen poroporvari. Hän on viekas, vaarallinen ja tunkeutuu joka rakoon. Tämä uusi poroporvarikerros on sisäisesti paljon järjestyneempi kuin ennen. Se on nykyään vaarallisempi vihollinen kuin minun nuoruuteni päivinä.
ellauri254.html on line 1063: Sen ohella on kuitenkin osoitettava, etsittävä ja löydettävä uuden ihmisen myönteiset piirteet. Uusi ihminen ilmaantui elämään eilen. Ilmaantui uuteen elämään. Hän ei nãe itseään, hän tahtoo oppia tuntemaan itsensä, hän tahtoo kirjallisuuden kuvaavan häntä. Ja kirjallisuuden tulee se tehdä. Millä tavalla?
ellauri254.html on line 1065: Luullakseni siihen tarvitaan realismin ja romantiikan yhdistämistä. Ei realisti eikä romantikko, vaan sekä realisti että romantikko kuin kaksi eri persoonaa yhdessä olennossa.
ellauri254.html on line 1075: Nikolai Aleksejevitš Ostrovski (ven. Никола́й Алексе́евич Остро́вский, ukr. Мико́ла Олексі́йович Остро́вський, Mykola Oleksijovytš Ostrovskyi; 29. syyskuuta (J: 16. syyskuuta) 1904 Vilija, Ukraina – 22. joulukuuta 1936 Moskova) oli neuvostoliittolainen realistinen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Venäjän sisällissotaa ja Neuvostoliiton syntyaikoja kuvaava Kuinka teräs karaistui (ven. Как закалялась сталь, 1934). Teos perustui kirjailijan omiin kokemuksiin. Että tällänenkin ukrainalainen, ei taitaisi mennä enää Kievissä kaupaxi. Mullon tää nyt, löytyi kirjaston poistohyllystä SKP:n 40-vuotishistoriikin vierestä. Historiikissa mainittiin Mary Moorhouse Pekkala, uusseelantilainen neljännesmaori, merkittävä naishenkilö sisällissodan karmeiden jälkipyykkien pesussa. Se käytti koko miljoonaomaisuutensa parantamaan keskitysleirivankien oloa, ja joutui sitten vanhana katkeroituneena kansaneläkeläisenä pyytämään SKP:ltä vippejä. Semmosia ne kommunistit ovat, kiittämättömiä. Ja antisemiittejä. Tämä pätkä on Ostrovskin kirjasta:
ellauri256.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri256.html on line 64: Sitä en kyllä jaxa uskoa että muodin perään juoxeminen olis alkanut vasta 1900-luvulla. Barokista siirryttiin rokokoohon Mme Pompadourin esimerkistä. Maalaismainen Rousseau arvosteli Julkulle Pariisin muotia jossa maitomunat olivat epäsveiziläisittäin näytillä. Ei tarvize kuin kazoa eri vuosisatojen potrettien pukuvalintoja niin näkee miten tärkeää on aina ollut näyttää sukupuoli ja etenkin sukupolvi vaatetuxella. Tazkat on työhönpääsyn esteenä enää vain harvoissa ammateissa. Kohta ne ovat parasta ennen päivän leimoja.
ellauri256.html on line 79: Tekstintunnistus ja editointi: Alexander Belousenko (belousenko$yahoo.com), 20. huhtikuuta 2004.

ellauri256.html on line 81: Kokoomateos, jälkipuhe ja muistiinpanot - M. Weinstein.

ellauri256.html on line 82: Suomennos: Google
ellauri256.html on line 92: Siellä ei ollut sielua: aurinko poltti sen. Siellä oli yksi ruumis, mustat, kuivat ja vahvat parrakkaat kasvot, jotka söivät ja joivat, jalat, jotka kävelivät, ja kädet, jotka tappoivat, repivät lihaa ja nussivat naisia sohvalla. Mutta Israelissa Jumala, joka on armollinen ja pitkämielinen, oikeudenmukainen, hyväntahtoinen ja tosi, on musta ja parrakas, kuten Israel, kostaja ja murhaaja. Ja Jumalan ja Israelin välillä - sininen, sileä, parraton ja kauhea taivas ja Israelin johtaja Mooses.
ellauri256.html on line 98: Ja sitten he tekivät tuomion. Mooses nousi korkealle lavalle demonien riivaamana, puhuen Jumalan kanssa eikä pystynyt puhumaan Israelin kieltä. Ja korkealla tasanteella hänen ruumiinsa löi, vaahtoa löi hänen suustaan, ja vaahdon mukana kuului ääniä, käsittämättömiä, mutta kauheita. Israel vapisi ja ulvoi ja lankesi polvilleen anoen anteeksiantoa. Syylliset katuivat ja viattomat katuivat, koska se oli kauheaa. Ja katuvaiset kivitettiin. Ja sitten he menivät pidemmälle, maidon ja hunajan maahan.
ellauri256.html on line 109: Kun ei ollut enää voimaa lähteä, kun hiekka poltti jalkoja ja aurinko iholla, eikä vettä ollut, kun he söivät aasinlihaa ja joivat aasin virtsaa, niin Israel meni Mooseksen luo itki ja uhkaili: "Kuka syöttääkö meille lihaa ja antaa meille vettä juotavaksi?" "Muistamme Egyptissä syömämme kalat ja kurkut ja melonit ja sipulit ja sipulit ja valkosipulit. Minne sinä johdat meitä? Missä on tämä maitoa ja hunajaa vuotava maa? Missä on sinun Jumalasi, joka meitä johtaa? Emme halua pelätä Häntä. Haluamme palata Egyptiin." Ja vastauksena Mooses, Israelin johtaja, riivautui, taisteli lavalla, hänen suustaan löi vaahtoa, ja kuultiin kirosanoja, käsittämättömiä, mutta kauheita. Aaron, hänen veljensä, purppuraan ja helakanpunaiseen pukeutumiseen, seisoi lähellä ja uhkasi ja huusi: "Tapa ne, jotka napisevat!" Ja ne, jotka napisivat, tapettiin.
ellauri256.html on line 111: Jos Israel jatkoi nurinaa ja huudahdusta: "Eikö se riitä, että toit meidät pois Egyptin maasta tuhotaksesi meidät erämaahan? Älkäämme menkö, ei, emme mene!" - sitten Aaron sanoi sukulaisilleen Leevin heimosta: "Vedä miekkasi ja mene kansan sekaan." Ja Leevin heimon pojat vetivät miekkoja ja kulkivat kansan seassa ja tappoivat kaikki, jotka seisoivat tiellä. Israel huusi ja itki pelosta, koska Mooses puhui Jumalan kanssa, ja leeviläisillä oli miekat.
ellauri256.html on line 119: Edomilaiset ja moabilaiset ja basanilaiset ja amorilaiset hierottiin hiekkaan. He tuhosivat heidän alttarinsa, tuhosivat heidän korkeutensa ja kaatoivat heidän pyhät puunsa. Eikä kukaan jäänyt eloon. Ja he ottivat tavarat, karjaa ja naiset itselleen, ja nauttivat naisesta yöllä ja tappoivat hänet aamulla. He leikkaavat raskaana olevan naisen kohdun auki ja tappoivat sikiön, ja he ottivat naisen itselleen aamuun asti, - aamulla he tappoivat heidät. Ja kaiken parhaan välineistä, karjasta ja naisista Leevin heimo otti itselleen.
ellauri256.html on line 123: Vuodet ryömivät kuten Israel ryömi. Ja vuosien ja Israelin kanssa hiipi nälkä ja jano, pelko ja raivo. Tapaamisten tabernaakkeliin ei tarvinnut kantaa mitään, kun torvet soivat. Ja Israel teurastaa karjansa ja vei ne Aaronin ja hänen heimojensa luo Leevin heimosta. Ne, jotka tulivat tyhjin käsin, tapettiin. Ja yhä useammin Israel meni Mooseksen luo ja huusi ja nurisi, ja yhä useammin Leevin heimon pojat riisuivat miekkansa ja kulkivat kansan keskuudessa. Ja lapset kasvoivat ja vuodet ja pelko ja nälkä.
ellauri256.html on line 138: Ja kuudentena päivänä illalla ei soinut torvia, eikä Israel mennyt ilmestysmajaan, vaan kokoontui Pinehaan, Eleasarin pojan, teltan ympärille. Piinehas makasi Temppelin tabernaakkelin sisäänkäynnin luona.
ellauri256.html on line 140: Ja seitsemäs päivä, lepopäivä, kului, eikä Israel kokoontunut seurakuntamajaan eikä tuonut uhreja. Ja Leevin heimon pojat tulivat tappamaan naista, mutta he tappoivat toisensa, ja voittaja makasi naisen kanssa.
ellauri256.html on line 141: Ja Mooses riivautuneena taisteli lavalla ja huusi ja oksensi vaahtoa ja kirosanoja, mutta kukaan ei kuunnellut häntä.
ellauri256.html on line 153: Ja Israel meni demonisen Mooseksen luo ja sanoi hänelle: "Kuka ruokkii meille lihaa ja antaa meille vettä juotavaksi? meidät tähän erämaahan, kuollaksemme täällä meidän ja karjamme puolesta? Mutta sinä et tuonut meitä maahan? joka virtaa maitoa ja hunajaa. Emme mene, ei, emme mene." Ja vastauksena Mooses, puhuen Jumalan kanssa, taisteli lavalla, hänen suustaan löi vaahtoa ja kiroili käsittämättömiä sanoja. Ja ylimmäinen pappi Aaron nousi ja sanoi Leevin heimon pojille: "Vedä miekkasi ulos ja menkää leirin läpi." Ja Leevin heimon pojat vetivät miekkoja ja kulkivat leirin läpi, ja kaikki, jotka seisoivat tiellä, tapettiin.
ellauri256.html on line 166: Tarinan "In the Desert" lopussa on merkitty sen kirjoituspäivämäärä: maaliskuu 1921. Vuonna 1922 tarina julkaistiin kokoelmassa "Serapion Brothers" (Almanakka First, Pietari, "Alkonost". Samana vuonna almanakka julkaistiin uudelleen Berliinissä). Kirjoittaja N. Berberova kirjoittaa muistelmissaan: "Lauantaisin Serapionit kokoontuivat Slonimskyn huoneeseen... Kävin siellä usein. ", ensimmäinen kirja, 1953, New York, s. 165). Suurelta osin lukemisen vaikutelmana "Aavikossa", M. Gorki puhui kahdesti kirjeissään V. Kaverinille L. Luntsista; 10. lokakuuta 1922: "Salli minun neuvoa tässä: pitäkää tiukasti kiinni ystävistänne: Lunts, Zoshchenko, Slonimsky ja kaikki muut, jotka eivät ole järkyttyneitä, joita "maallisen turhuuden basaari" ei sokaise. 25. marraskuuta 1923: "Valitettavasti en nähnyt Luntsia. Hän on vakava ja suuri kirjailija" ("Literary Heritage", osa 70, 1963, M., Publishing House of the Sciences Academy of the USSR, ss. 172, 177 ) Ja Sorrentosta 8. toukokuuta 1925 M. Slonimskylle osoitetussa kirjeessä M. Gorky kertoi, että viimeisessä kirjassa "Venäjä" on annettu Lo Gatton käännöksessä "Aavikko..." ( Ibid., s. 389).
ellauri256.html on line 172: Tarina : Proosa
ellauri256.html on line 195: Juutalaiset leiriytyivät Berkemann-sandaaleihinsa Shittimiin, Moabin tasangolle, Jordan-joen rannalle. Pahan profeetta Bileamin (kz. albumia 172) neuvosta Mooabin ja Midianin putridit tyttäret suostuttelivat juutalaiset tekemään syntiä heidän kanssaan ja johtivat heidät siten palvomaan jumalaansa Baalia, joka tunnetaan toisellakin nimellä, El Peorin nimellä. Kuitenkin ennen kuin he pystyivät tekemään niin, Zimri bin Salu, yksi Simeon -heimon johtajista, 6 lähestyi väkijoukkoa yhdessä Cozbi Zurin tyttären kanssa, joka oli yksi viidestä midianilaiskuninkaasta. Kun kaikki katsoivat, hän astui telttaan ja oli räikeästi sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Nähdessään tämän kapinallisen käytöksen Phinehas tarttui keihään, astui telttaan ja puukotti heitä molempia genitaaleihin, kun he olivat keskellä toimintaa. Tämä teko sai hyppykupan loppumaan rutosti.
ellauri256.html on line 202: Aleksei Maksimovitš Peškov, ven. Алексей Максимович Пешков, 28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1868 Nižni Novgorod – 18. kesäkuuta 1936 Moskova), kirjailijanimeltä Maksim Gorki (ven. Максим Горький, oli venäläinen, sittemmin neuvostovenäläinen kirjailija, poliittinen aktivisti ja kirjallisuuden sosialistisen realismin perustajia. Vuosina 1906–1913 ja 1921–1929 hän asui ulkomailla, enimmäkseen Caprilla. Neuvostoliittoon palattuaan hän mukautui sen ajan kulttuuripolitiikkaan mutta ei saanut enää matkustuslupaa ulkomaille.
ellauri256.html on line 204: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset vaikuttivat suuresti Gorkin tuotantoon kirjailijana, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus.
ellauri256.html on line 213: Gorki osallistui vuoden 1905 vallankumousyritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, samaan missä Bakunin luki tiilenpäitä 50v aiemmin, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Nää on aika kärkeviä amerikanvastasia peflettejä (olen lukenut niitä Internet Archivesta).
ellauri256.html on line 215: Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
ellauri256.html on line 219: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väliaikaisen hallituksen.
ellauri256.html on line 221: Kaksi viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen hän kirjoitti: "Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli." Hänen lehtensä lopetettiin ja Lenin uhkaili tai rohkaisi Gorkia lähtemään maasta tai muuttamaan mielipiteitään. Elokuussa 1921 hänen ystävänsä ja Anna Ahmatovan aviomies Nikolai Gumiljov pidätettiin monarkististen näkemystensä vuoksi, ja pyrkiessään vapauttamaan Gumiljovin hän sai tietää Tšekan jo ampuneen tämän. Lokakuussa Gorki lähti Italiaan myös terveydellisistä syistä, sillä häntä vaivasi tuberkuloosi.
ellauri256.html on line 227: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja sen mentyä puihin kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus, vaikuttivat suuresti Gorkin optimistiseen tuotantoon kirjailijana ja ehkä liialliseenkin intoon kehua muita kynämiehiä, jota K. Fedin vähän puolustelee mutta samalla myös moitiskelee.
ellauri256.html on line 229: Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Ne on aika ankaria amerikkalaisvastaisia peflettejä.
ellauri256.html on line 231: Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja puoliveteisenä kuitenkin.
ellauri256.html on line 233: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väliaikaisen hallituksen.
ellauri256.html on line 235: Kaksi viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen hän kirjoitti: "Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli." Hänen lehtensä lopetettiin ja Lenin uhkaili (tai rohkaisi) Gorkia lähtemään maasta tai muuttamaan mielipiteitään. Elokuussa 1921 hänen ystävänsä ja Anna Ahmatovan aviomies Nikolai Gumiljov pidätettiin monarkististen näkemystensä vuoksi, ja pyrkiessään vapauttamaan Gumiljovin hän sai tietää Tšekan jo ampuneen tämän. Lokakuussa Gorki lähti Italiaan myös muista terveydellisistä syistä, sillä häntä vaivasi tuberkuloosi.
ellauri256.html on line 248: The books of Nietzsche and Dostoevsky had the greatest influence on his life and work.
ellauri256.html on line 249: Trotsky was very critical of Andrei Bely and his work. Contemporaries often mentioned his “insane” looks.
ellauri256.html on line 251: Boris Bugaev was born in Moscow, into a prominent intellectual family. His father, Nikolai Bugaev, was a noted mathematician who is regarded as a founder of the Moscow school of mathematics. His mother, Aleksandra Dmitrievna (née Egorova), was not only highly intelligent but a famous society beauty, and the focus of considerable gossip. She was also a pianist, providing Bugaev his musical education at a young age.
ellauri256.html on line 253: Young Boris grew up at the Arbat, a historical area in Moscow. He was a polymath whose interests included mathematics, biology, chemistry, music, philosophy, and literature. Bugaev attended university at the University of Moscow. He would go on to take part in both the Symbolist movement and the Russian school of neo-Kantianism. Bugaev became friendly with Alexander Blok and his wife; he fell in love with her, which caused tensions between the two poets. One of his notions was the Eternal Feminine, which he equated it with the "world soul" and the "supra-individual ego", the ego shared by all individuals. He supported the Bolshevik rise to power and later dedicated his efforts to Soviet culture, serving on the Organizational Committee of the Union of Soviet Writers.
ellauri256.html on line 299: Työnnä se maan syvään lompakkoon
ellauri256.html on line 314: Kaikki on yhtä symbolia... Ketä sä oot? Ja missä?
ellauri256.html on line 318: Ketä sä oot? Missä, hei lumenluoja?
ellauri256.html on line 340: Eliskä vähävenäläistä kasakkasukua, ei ihme että sitten petti suuren synnyinmaan asian. When Volodja was 13, his kossack father pricked his finger on a rusty pin while filing papers and died of blood poisoning. Äiti myi irtaimen ja muutti Moskovaan.
ellauri256.html on line 348: Futuristinen taideryhmä hajosi vähitellen. Vielä vuonna 1928 Majakovski kokosi uuden ryhmän, mutta huonolla menestyksellä. Majakovski joutui 1920-luvun lopussa ristiriitoihin myös proletaarikirjailijoiden kanssa. Majakovskin särmikäs persoona oli liikaa monille muille. Sekä henkilökohtaisen elämän, että politiikan ristiriidat olivat ilmeisesti syynä Majakovskin itsemurhaan huhtikuussa 1930. Taisi olla sekin salaporvari.
ellauri256.html on line 360: Lilya was born in 1891 to a wealthy Jewish family. Her father was a lawyer and the family lived in the center of Moscow. Her parents often took little Lilya and her younger sister, Elsa (the future heroine of the French Resistance, Elsa Triolet) with them to European resorts. They look a little like Lea and Liisa in an old phtograph.
ellauri256.html on line 362: The girls were under the constant care of a governess. They became fluent in German and French, learned to play the piano and studied at a grammar school. It was there that at the age of 13, Lilya met her future husband, Osip Brik: in the wake of the revolutionary anti-monarchist unrest of 1905, Lilya began to attend political education clubs, one of which was headed by Osip, the son of a jewelry merchant.
ellauri256.html on line 371: “It was an onslaught. Volodya did not just fall in love with me, he attacked. For two and a half years I did not have a minute of peace, literally,” Brik recalled. The impulsive Mayakovsky wrote her letters every day, called her all the time, and waited for her under her windows. As luck would have it, she too was a woman with a heightened sexual curiosity.
ellauri256.html on line 373: Osip was not troubled by his wife's affair. All the more so, since the country was living through a sexual revolution - free love became a symbol of the time. “I loved making love to Osya. On those occasions, we locked Volodya in the kitchen. Then he would rage, trying to join us, scratching at the door and crying,” Lilya once told a friend.
ellauri256.html on line 376: After the 1917 Bolshevik Revolution, the situation turned upside down. Mayakovsky, as a devoted Bolshevik, began to make good money on his poems, whereas Osip Brik's business went pear-shaped. It was then that Lilya told her husband she was now with Mayakovsky, yet she did not want to divorce him. Thus, both moved to the poet’s apartment, lived and traveled at his expense, with Mayakovsky calling Osip a part of the “family”. Their relationship became an “ideal" for those who advocated free love. In the meantime, rumors of Lilya Brik’s numerous sexual liaisons grew.
ellauri256.html on line 378: Osip did not only let Lilya play around, he also visited brothels with her,” writes Alisa Ganieva, the author of Lilya Brik's biography L.Yu.B. However, Osip had a different interest in prostitutes - he was writing a PhD thesis about them and was something of a “social worker” (giving them legal assistance). However, he took his young wife with him there for fun.
ellauri256.html on line 382: Professionally, Brik was everything and nothing: she tried to be a sculptor, a writer, a film actress, she worked in advertising and took balling lessons. She did not achieve great results in any of these fields. Yet, she founded one of Moscow's most famous literary salons of the 20th century. That salon outlived all others. “The literature was canceled, there was just the Briks' salon left, where writers met with KGB operatives,” Anna Akhmatova, who was not invited to the salon, jealously said.
ellauri256.html on line 386: Nevertheless, when after Mayakovsky's death his poetry soon began to be forgotten, Lilya, as his executor (named as such by the poet in his will), took a lot of effort to prevent it. She wrote a letter to Joseph Stalin, who issued an order to ensure that the poet's legacy was not forgotten. So it was largely thanks to her that a whole industry was created around Mayakovsky, with his statues erected all over the country, his works reprinted, and collective farms and plants named after him.
ellauri256.html on line 387: Lilya herself soon divorced Osip and moved from one subsequent husband to another. In the 1970s, she wrote in her journal: “I had a dream - I am angry at Volodya for shooting himself, and he so gently puts a tiny pistol in my hand and says: 'Anyway, you will do the same.'”
ellauri256.html on line 389: In 1978, at the age of 86, she fell from a chair and broke her hip. Not wanting to become a burden to anyone, she took a lethal dose of sleeping pills.
ellauri256.html on line 391: Mayakovsky produced a large and diverse body of work during the course of his career: he wrote poems, wrote and directed plays, appeared in films, edited the art journal LEF, and produced agitprop posters in support of the Communist Party during the Russian Civil War of 1917–1922. Though Mayakovsky's work regularly demonstrated ideological and patriotic support for the ideology of the Bolsheviks and a strong admiration of Vladimir Lenin, his relationship with the Soviet state was always complex and often tumultuous. Mayakovsky often found himself engaged in confrontation with the increasing involvement of the Soviet state in cultural censorship and the development of the State doctrine of Socialist realism. Works that criticized or satirized aspects of the Soviet system, such as the poem "Talking With the Taxman About Poetry" (1926), and the plays The Bedbug (1929) and The Bathhouse (1929), met with scorn from the Soviet state and literary establishment. Majakovskin lehdykkä Lef teki pilkkaa serapioniveljistä. Ei ois kannattanut. Fedin pani sen hampaankoloon ja Zishtshov närkästyi.
ellauri256.html on line 409: Te työnnätte melan mekkoon viululla,
ellauri256.html on line 410: Moukat laittaa kepin likoon rummulla.
ellauri256.html on line 453: Ja minua vetää kylmässä ja kuumuudessa. Minä kiirehdin, sotkeutuneena ennakoihin ja lainoihin. Kansalainen, huomioikaa lippupassi! - Runous - kaikki! — ratsastus tuntemattomaan. Runous — samaa kuin radiumin louhinta. Gramma saalista, työvuonna. Häiritsevä yksi sana - tuhansia tonneja sanallista malmia. Mutta näiden sanojen kuin tuhkaxi palamisen kirvely sanan lahoamisen rinnalla - raaka-ainetta. Nämä sanat saavat liikkeelle tuhansixi vuosixi miljoonia sydämiä. Tietysti on erilaisia runoilijoita. Monellako runoilijalla on tää käden keveys! Venyttää taikurina säettä suusta izeltään ja muilta. Mitä sanoa lyyrisestä kastraatista?! Vetää ulkomaisen säkeen ja on iloinen. Tämä on normaalia varkautta ja kavallusta niiden jätteiden joukossa, jotka ovat vallanneet maan. Tänään runoja ja oodeja, suosionosoitusten mölyävä möly, menevät historiaan yleiskustannuksina siitä, mitä on tehty meidän toimestamme - kahden tai kolmen. Puudan, kuten sanotaan, pöytäsuolaa syöt ja sata klupipaperossia, saadaxesi kallisarvoisen sanan ongituxi ihmisen arteesisista syvyyxistä.
ellauri256.html on line 455: Kaavakkeessanne on paljon kysymyksiä: - Oliko matkoja? Vai eikö ollut matkoja?- Ja mitä, jos minä sain kiinni lauman pegasoxia seuraavixi 15 vuodexi?! Teillä on - asettukaa asemaani — tietoja palvelusväestä ja omaisuudesta näiltä kulmilta. Ja mitä jos minä olen kansan fyyreri ja samalla — kansan palvelija? Luokka ehkä kuuluu meidän sanastamme, mutta me olemme proletaareja, kynän moottoreita. Sielun autoa kulutamme vuosien varrella. Sanovat: — arkistoon, loppuun kynäilty, on aika!- Yhä vähemmän pidetty, yhä vähemmän uskalias, ja otsani on valmis runner-up-murskauksille. Tulee pahin poistoista - sydämen ja sielun arvonalennus. Ja kun isä aurinkoinen ihroittunena karjuna nousee tulevaisuuden yli ilman kerjäläisiä ja raajarikkoja, - minä jo olen mädäntyneenä kuollut aidan alle, tusinan kollegani kanssa. Siirtäkää tilille minun postuumi taseeni!
ellauri256.html on line 457: Vakuutan ja - tiedän - en valehtele: Tämänpäiväisten välittäjien ja luikeroiden joukossa minä olen - yksi! — ylipääsemättömässä velassa. Velvollisuutemme on karjua kuparikurkkuisina sireeneinä filisterismin sumussa, myrskyn silmässä. Runoilija on aina maailmankaikkeuden velallinen, joka maxaa kasan päältä korot ja uhkasakot. Minulla on tili punaisella Broadway Lampionin edessä, teidän edessänne, Bagdadin taivaat, puna-armeijan, Japanin kirsikoiden - kaiken edessä, mistä ei ollut aikaa kirjoittaa. Ja mixi ylipäänsä tällänen lippis rahvaan Simolle? Koska riimillä tähtäät ja rytmillä raivoat? Runoilijan sana - on teidän sunnuntai, teidän kuolemattomuus, kansalainen kanseljarus. Vuosisadan päästä paperikehyksessä, ota stroofi ja käännä aika taaksepäin!
ellauri256.html on line 464: No jo oli turahdus! Täähän on ihan samaa paskaa kuin Uuden Suomen Ollin pakina "Valtion raha-apaja". Ei vittu tää tuhnu Majakovski ole kuullutkaan kommunismista: jokaiselle tarpeensa mukaan ja jokaiselta kykynsä mukaan. Tää on kökkäre, samanlainen rahanahne pyrkyri kuin sen kuvasta kumitettu juutalainen leipäsusi Brik. E. Saarisen klisheissä on samaa majakovskilaista uhoa, kaikenlaista räjähdysvoimaista paskanjauhantaa. Nyt on vanhat linguistic turn filosofiemerituxet jälleen kerääntymässä koolle jossain julkisuudessa, argumentoimassa ihan takuulla että Natoon on Suomen kyllä nyt liityttävä, se seuraa niiden premisseistä ihan modus ponendo ponensilla.
ellauri256.html on line 468: Apropoo paska: Netflixin letzebürgiläissarja Capitani on aivan tolkutonta ulostemössöä. Joka helevetin iikka on täysiä psykopaatteja, on kuin seuraisi Euroopan komission komitean työskentelyä. Miten ihmeessä jotkut jaxaa kazoa tällästä ja ehkä siitä vielä nauttia? Pahoja ihmisiä, pahoja puuhasteluja ja paha paha paha kapitalistinen laissez faire järjestelmä takana. Mezää kaatuu ja käyvät vapaa-ajalla vielä kalassa. Tästä puuttuu tyyten elokapina.
ellauri256.html on line 493: Tuokaan mulkku ei tarvitsi enää euroakaan eläkettä ns. tarpeen puolesta. Hyvin pääsee hautaan jo entisillä miljoonillaan. Onko Kurkilahti ommellut kääreliinaansa taskut, vai ihan puhtaasta ahneudestako tässä on kyse? Menköön izeensä, takaa ja alhaalta. Oikeistopaskiaiset hokevat väliin että on rumaa kadehtia toisia. Se on tunkiokukkojen perusmeemejä.
ellauri256.html on line 521: Sidis sr applied his own psychological approaches to raising William James jr in whom he wished to promote a high intellectual capacity. Sidis jr could read The New York Times at 18 months. By age eight, he had reportedly taught himself eight languages (Latin, Greek, French, Russian, German, Hebrew, Turkish, and Armenian) and invented another, which he called "Vendergood".
ellauri256.html on line 522: Billy's IQ varied between 200 and 300, depending on who said it. After receiving much publicity for his childhood feats, William James jr came to live an eccentric unillustrious life and died in relative obscurity.
ellauri256.html on line 524: MIT:n silloinen laskuopin professori ennusti Billystä: I believe he will be a great mathematician, the leader in that science in the future. 11-vuotiaana nenäkäs Billy sai toistuvasti turpiin 5v vanhemmilta Harvardin luokkatovereilta (ml Buckminster Fuller) ja alkoi eristäytyä. Billy vowed to remain celibate and never to marry, as he said women did not appeal to him. Later he developed a strong affection for Martha Foley, one year older than him. Ei siitäkään tullut lasta eikä paskaakaan. Isompana Billy ajoi mieluiten ympäriinsä raitiovaunulla. He obsessively collected streetcar transfers, wrote self-published periodicals, and taught small circles of interested friends his version of American history. Sidis arveli että Euroopassakin oli ollut intiaaneja. Sidis peukutti jonkinlaista dualismia. Sidis died from a cerebral hemorrhage in 1944 in Boston at age 46.
ellauri256.html on line 526: Martha Foley was born in Boston, Massachusetts, on March 21, 1897, to Walter and Margaret M. C. Foley. From 1909 to 1915, she attended Boston Girls' Latin School, and even then aspired to be a writer. The school magazine published her first short story, "Jabberwock," when she was eleven years old. (I had thought it was Lewis Carrol's.) After graduating from the 'Girls School' she attended Boston University but did not graduate, unlike Riitta Roth, who did. The topic of her MA thesis was Garten-Laub. The name of her kitten was Klobürste. (Riitta's, not Martha's)
ellauri257.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri257.html on line 39:
TARAS BULJBA
Koomikoita

ellauri257.html on line 44: Gogol sanoo irti 27K työntekijää. Se on oikein hyvä uutinen! Erinomainen nyytinen!
ellauri257.html on line 50: He was not popular among his schoolmates, who called him a "mysterious dwarf". Very early he developed a dark and secretive disposition, marked by a painful self-consciousness and boundless ambition.
ellauri257.html on line 52: He also intensified his relationship with a starets or spiritual elder, Matvey Konstantinovsky, whom he had known biblically for several years. Konstantinovsky seems to have strengthened in Gogol the fear of perdition (damnation) by insisting on the sinfulness of all his imaginative handiwork. Exaggerated ascetic practices with Matvey undermined his health and he fell into a state of deep depression. On the night of 24 February 1852 he burned some of his manuscripts, which contained most of the second part of Dead Souls. He explained this as a mistake, a practical joke played on him by the Devil in the guise of Matvey Konstantinovsky.[citation needed] Soon thereafter, he took to bed, refused all food, and died in great pain nine days later.
ellauri257.html on line 58: ooks/jacket/0226/42/0226425274/jcr:content/0226425274.jpeg" width="40%" />
ellauri257.html on line 63: Taras Bulba on Nikolai Gogolin kirjoittama romaani. Se on kuvaus kasakoiden elämästä Ukrainan laajoilla tasangoilla 1600-luvulla. Se kertoo kasakoiden halusta taistella pyhän oikean venäläisen uskon puolesta. Teoksesta on ilmestynyt lukuisia suomennoksia: Samuli S., J. A. Halonen, Juhani Konkka, Gunvor ja Kaarlo Salo, Ulla-Liisa Heino sekä Neuvosto-Karjalassa kaksi suomennosta, 1940 ja 1952. Siitä on tehty kaksi elokuvaa, Yhdysvalloissa 1962 ja Venäjällä 2009. Näitä leffoja olis hauska verrata. Onko Tony Curtis yhtä vizikäs kuin veijareita ja pyhimyxiä TV sarjassa? Onko yhteisslaavilainen leffa yhtä hahatuttava kuin esim Kuolleet sielut? Puolalainen, kasakka ja turkkilainen kilpailivat siitä kuka oli vähävenäläisin ja mätki eniten juutalaisia. Tony oli unkarin juutalainen nimeltä Bernard Schwartz. Sen isä oli New Yorkin räätäli ja äiti skizo, veli myös. Se ehti ottaa 6 vaimoa ja puikottaa yhtä monta lasta.
ellauri257.html on line 67: Taras Bulba (1962), yhdysvaltalainen sovitus, pääosissa Yul Brynner ja Tony Curtis ja ohjaaja J. Lee Thompson. The tale of a Cossack chief who has sworn to be the eternal enemy of the treacherous Poles. So, when his son falls for a beautiful Pole who has saved his life, the father is faced with the dilemma of whether to kill his own flesh and blood as a traitor. This film reinforced the Brynner stereotype as king of the Asiatic wide open spaces.
ellauri257.html on line 69: British-born director J. Lee Thompson (“The Yellow Balloon”/”The Passage”/”King Solomon’s Mines”) helms this bloody spectacular. It’s a serviceable large-scale epic that mainly goes wrong with a mushy subplot involving a miscast Tony Curtis as a Cossack wooing a Polish noblewoman, Christine Kaufmann (they were soon to be married in real-life after his divorce from Janet Leigh). It seems to be in genre form when showing hordes of Cossack horsemen flying across the steppes to do battle. It’s based on the novel by Nikolai Gogol and is written without wit or logic by Waldo Salt (former blacklisted writer) and Karl Tunberg.
ellauri257.html on line 73: The cocky and arrogant Taras raises two sons, Andrei (Tony Curtis) and Ostap (Perry Lopez), and eventually sends them to Kiev University to learn how their enemies think. The independent-minded Andrei falls in love with Natalia (Christine Kaufmann), a young beautiful Polish noblewoman, but her family deems him unworthy of her because of his lowly birth. The heartbroken Andrei returns home to the steppes and his bloodthirsty barbarian warrior father—definitely not a college grad.
ellauri257.html on line 75: It then turns into a family drama, as Andrei rejects his people to return to Poland and his Princess. The stern dad deals with this betrayal by shooting his son down as a traitor when he tries to raid the Cossack camp for food for his captive Princess, who the Poles threaten to burn at the stake unless Andrei acts.
ellauri257.html on line 77: Franz Waxman’s bombastic score bursts across the lush Technicolor screen as a reminder of how much Gogol’s novel has been cheapened, Cossacks on horseback engage the Poles in battle giving the film its life pulse and the action-packed film ultimately serves as a paean to Ukrainian nationalism as it rewrites history to leave out how the violently anti-Semitic Cossacks attacked the Jewish population of Poland with a barbaric ruthlessness to dispense with their ethnic cleansing. Yul chews the scenery, but is watchable. Tony demonstrates he can’t act by giving an unbearably gooey performance.
ellauri257.html on line 89: Vaihdettuaan Gogolin tekstin mukaan lasketut hihansuut vanhimman kanssa Taras lähtee esittelemään poikia Zaporozhyeen. Seuraavaksi katsojaa odottaa kaksi tuntia kaunista pukeutunutta tragikomediaa - linnoituksen vangitsemisella, katkaistuilla päillä, verivirroilla, elävällä kuvalla "Kasakat kirjoittavat kirjeen sulttaanille" ja Mihail "Kanalja" Boyarskylla ilman hattua ja myös ilman T-paitaa (hurraa, idoli on erinomaisessa fyysisessä kunnossa!) Kasakka Shilon roolissa.
ellauri257.html on line 91: Taras Bulban elokuvasovituksen teki Vladimir Bortko odottamattomalla kunnioituksella vuoden 1842 toisen painoksen tekstiä kohtaan (tarinan ensimmäisessä versiossa sana "venäläinen", joka jyrisi ruudulta kahden minuutin välein, esiintyi vain pari kertaa, mikä ei ole ollenkaan yllättävää kirjailijalle, joka pakeni täältä Italiaan ensi tilaisuudessa). Gogol luetaan näytöltä sivuina. Vaikka on olemassa joitain skenaariovapauksia - eroottisia kohtauksia kynttilänvalossa ja osoitus aateliston täysin karikatyyreistä tavoista (Puolan aatelisto muistuttaa hyvin valkokaartia kankaasta "Kommunistin kuulustelu").
ellauri257.html on line 106: Taras palaa kotiin löytääkseen kaikki vanhat kasakkaystävänsä kuolleina ja nuoremmat kasakat heidän tilalleen. Hän lähtee taas sotaan. Uusi hetmani haluaa tehdä rauhan puolalaisten kanssa, mitä Taras jyrkästi vastustaa varoittaen, että puolalaiset ovat petollisia eivätkä kunnioita heidän sanojaan. Taras ei pystynyt vakuuttamaan hetmania, vaan vie hänen rykmenttinsä jatkamaan hyökkäystä itsenäisesti. Kuten Taras ennusti, kun uusi hetmani suostuu aselepoon, puolalaiset pettävät hänet ja tappavat joukon kasakkoja. Taras ja hänen miehensä jatkavat taistelua ja jäävät lopulta kiinni raunioituneeseen linnoitukseen, jossa he taistelevat, kunnes viimeinen mies voitetaan.
ellauri257.html on line 124: Kuten muissakin aikakauden venäläisissä romaaneissa, turkkilaisia kohdellaan barbaareina ja sivistymättöminä eurooppalaisiin verrattuna heidän nomadiluonteensa vuoksi ja koska he eivät anna Ruozi-Suomen liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon, vaativat kurdipanttivankeja ja polttavat pyhiä ruåzin lippuja.
ellauri257.html on line 346: Kosmos is Gombrowicz´s most complex and ambiguous work. In it he portrays how human beings create a vision of the world, what forces, symbolic order and passion take part in this process and how the novel form organises itself in the process of creating sense. Njoopa joo.
ellauri257.html on line 349: Fredydurkessa kirjailija joutuu koulupoikien kaoottiseen maailmaan pirullisen professorin toimesta, joka haluaa alentaa hänet lapsexi. Julkaistu alun perin Puolassa vuonna 1937.
ellauri257.html on line 354: Gombrowicz on säälimätön psykoanalysaattori ja täydellinen stylisti; Hänen proosansa on tarkkaa ja voimakasta, ja kertojan kireät yritykset selvittää, miksi hän nauttii niin paljon nuorten päälle runkkauxesta ja paskantamisesta, herättävät kammottavasti aitoa ylpeyttä ja inhoa. Borchardtin käännös (ensimmäinen englanniksi alkuperäisestä puolasta) on johdonmukaisuuden malli, joka säilyttää maanisen sävyn navigoidessaan pitkien, pilkuilla liitettyjen lauseiden ja terävien, julistavien työntöjen välillä.
ellauri257.html on line 360: Ilmeisistä syistä siis olen ennakkoasennoitunut että Witold Gombrowiczin katolis-oikishenkiset pornoväsäyxet tulevat vituttamaan rankasti. Saas nähdä. Jan Tolpan esipuhe ruozinnoxeen lupaa pahaa ainakin. Kekäs tää Tolppa edes on? Sven Stolpen veljenpoika. Sen isäkin oli kääntäjä, Birger Stolpe, jonka isä oli ylikontrollööri Johan Stolpe, joka ei tiettävästi mitään kääntänyt ellei jotain kyniä tai klemmareita virkapaikalta. Janne kyllä: från klassisk grekiska har Janne översatt Platon, Aristoteles, Longinos och Euripides, från franska Michel de Montaigne, Denis Diderot och Honoré de Balzac. Janne ei tuntenut Sven Stolpea. Pappa och han var inte kontanta. Jannella on kotona lundioissa kattoon asti kirjoja. Se täyttää 83 ellei ole kuollut. Det är viktigt att översätta även sånt skit som Gombrovicz om man vill uppehålla det fria samhället.
ellauri257.html on line 394: Theodor Adorno wrote a book entitled “the Authoritarian Personality” which dissects and attacks authoritarianism in political culture. If Peterson were to pay attention to what people are actually saying rather than jumping on some John Birch Society fantasy, he’d realise the “cultural Marxists” he blame for everything wrong in the world are closer to him on “political correctness” and dogmatic ideology than he thinks.
ellauri257.html on line 402: Detta var ett försök av hans pojkaktighet att komma i kontakt med min vuxenhet... hans åtrå gjorde honom tillgänglig... Jag stelnade till när jag märkte hans dolda avsikt med at närma sig... Vi kom upp på kuken, en jord som var rundad av kukar, uppsvälld av sina orörliga vågor... (s. 58-9) Karoly haluaisi naida milffejä, riisua ryppyisiä pyykkiakkoja. Ja han hade tråkigt han ville roa sig. Terkkuja vaan Fedja sedältä, tää on kyllä pahaa #metoo setämiesmateriaalia. Går du i kyrkan? Tror du på Gud? Just tällästä sekametelisoppaa keittelee polakeista pahimmat. Gud och kvinnor, en berusad förhäxningslek.
ellauri257.html on line 414: Jotain tekosyvällistä paskaa taas. Hemmetti tää Gonzo on predeterminoitu ääliö. Sielullista yhdyntää, eli virtuaalinen mulkku fiktiiviseen peräaukkoon taas.
ellauri257.html on line 419: Upon the 2009 American release (of the book, after the film of course, this is America), Michael Dirda wrote in The Washington Post that Pornografia "seems as sick, as pathologically creepy a novel as one is ever likely to read. In some ways, it resembles a rather more polymorphously perverse version of Les Liaisons Dangereuses or one of those disturbing fictions by European intellectuals that blend the philosophical with the erotic: Think of Georges Bataille's The Story of the Eye or Pierre Klossowski's Roberte Ce Soir. ... Through its sado-masochistic material and its almost Henry Jamesian analyses of human motives, Pornografia underscores Gombrowicz's lifelong philosophical obsession: the quest for authenticity." Dirda continued: "Certainly, most readers will find Pornografia perturbing, or worse: repulsive, confusing, ugly. As Milosz once said of Gombrowicz: 'He had no reverence whatsoever for literature. He derided it as a snobbish ritual, and if he practiced it, he attempted to get rid of all its accepted rules.'"
ellauri257.html on line 423: Pornography is D.H. Lawrence without the penetration, Diary of a Chambermaid with none of the bite and philosophical imagination. A group of Germans inexplicably fuck around in the near distance. Frederic curiously precedes a murderous request by squeezing a young blonde’s breasts like melons. A Jewish family hides under the kitchen’s floorboards, but no explanation is offered for how they got there.
ellauri257.html on line 445: No siinä kävi sitte niin että paxu Waclav kävi puikkaamassa Siemianin ja Karol puikotti epähuomiossa Waclavin. Mut hetkinen Retuko sitten puikotti Joosefin? Vizi mäen ymmärrä näitä murhavideoiden juonia. Ne on sitten sekavia, ja sitäpaizi täysin epäkiinnostavia. Aivan sama kuka tuikkaa ketäkin. Mitä vähemmän jää pystyapinoita pystyyn sen parempi. KONEC. The End. Olipa paska kyhhäys homolta pedofiilitä.
ellauri257.html on line 454: “Well” he replied “so far we have lost over 20 generals, 110,000 troops killed, countless injured, 3000 tanks, 300 aircraft, hundreds of helicopters, countless armoured vehicles, artillery and trucks, our flagship along with other naval ships, our army is being defeated in most areas and we have had to resort to conscription to replace our losses”.
ellauri257.html on line 486: Shadows on the Hudson (original title Shotns baym Hodson ) is a novel by Isaac Bashevis Singer. First serialized in The Forward, a Yiddish newspaper, it was published in book form in 1957. It was translated into English by Joseph Sherman in 1998. The book follows a group of prosperous Jewish refugees in New York City following World War II, just prior to the founding of the state of Israel.
ellauri257.html on line 502: Who could live with Isaac Bashevis Singer? The sexual escapades of the most successful Yiddish writer in America — and the one whom most Yiddish literati loved to hate — were public knowledge, in large part because he himself built his reputation as a Casanova in his own fiction, where he was chased into the bedroom by women young and old. His oeuvre might be described as “sex and the shtetl.”
ellauri257.html on line 510: The material is unformed, the style is clumsy; the scenes are poorly narrated. Of course, it is unfair to depict Alma as a failed writer, for she never aspired to be a writer. Neither is this manuscript a finished product. Yet Alma on occasion did present herself as an author. She wrote at least one short story, which she sent out to magazines. An editor gave her an encouraging response, but asked her to change the ending. Alma never followed up, and dropped the endeavor altogether.
ellauri257.html on line 512: She and Singer met in the Catskills, at a farm village named Mountaindale. Although in the manuscript, Alma is elusive about dates, it is known that the encounter took place in 1937. The two were refugees of what Singer’s older brother, Israel Joshua, by then already the successful novelist I.J. Singer, would soon describe as “a world that is no more.” And the two were married to other spouses. Alma and her husband, Walter Wasserman, along with their two children, Klaus and Inga, had escaped from Germany the previous year and come to America, settling in the Inwood section of Manhattan. As for Isaac — as Alma always called him — he arrived in 1935. She portrays their encounters as romantic, although she appears to have been perfectly aware of his reputation.
ellauri257.html on line 516: After her divorce from Wasserman and subsequent marriage to Singer, Alma worked as a seamstress. She then became a buyer for a Brooklyn clothing firm. From 1955 until the store closed, in 1963
ellauri257.html on line 517: , she worked at Saks 34th Street, and then, until retirement, at Lord & Taylor. On occasion she would accompany Singer to his lectures. They also traveled together to Europe, especially England and France. The purpose of one of those trips was for Alma to show Singer the places in Switzerland where she and her parents had stayed before the war. When she returned to America, she felt ecstatic. In the manuscript, she recollects standing on Broadway, looking in wonder at a fruit store and grocery, admiring their abundance.
ellauri257.html on line 520: What kind of inner, private life did Alma have? Did she tire of years of cooking, cleaning, ironing and sewing for Singer? Was it difficult to be the wife of a public person? How did she cope with his escapades? About these the manuscript remains silent. After all, Alma belonged to a social class where women weren’t encouraged to explore such details. In an interview, she does represent the younger Singer as easy-going and says how much he changed over time. But she ascribes those changes to how much people wanted from him and not the other way around.
ellauri257.html on line 522: Sadly, nothing in Alma’s narrative hints at the emotional turmoil Singer left in his wake, although in the 1970s she told Kresh that abandoning the Wasserman family left such a sour taste in her mouth that she convinced herself it was better to stay forever with Singer despite his infidelities than to cause another emotional uproar. By most accounts, the lingering effects of her divorce made for bad blood toward Singer among Alma’s children and their extended family.
ellauri257.html on line 530: All this to say that the Yiddish writer’s other women — not the sexy but the stolid, those who accompanied him at home for better or worse, for richer or poorer, in sickness and in health — are crucial to the understanding of how he looked at the world. Alma was his anchor. Despite his betrayals, he always returned to her. Her silence, her resignation, might be disheartening to modern sensibilities. Yet she grounded him, and not only as an artist.
ellauri257.html on line 534: Singerin ehkä veljen Joosuan vävy Luria (vas.) ja poika Herman (oik.) kiistelevät Hudson Riverside Avenuella jälleen kerran kommunismista. Iisakki ja Joosua olivat herttaisen yhtä mieltä siitä: se on perseestä!
ellauri257.html on line 537:
Kaljumpi on Iisakki, Joosua on nelisilmäinen.

ellauri257.html on line 546: Laulaja osallistui eurooppalaiseen jiddishin lehdistöön vuodesta 1916. Vuonna 1919 hän ja hänen vaimonsa Genia menivät Ukrainaan, missä hän löysi töitä The New Times -sanomalehdestä, ja häntä pidettiin yhtenä "Kiovan kirjoittajista". Sitten he muuttivat Moskovaan, missä hän julkaisi artikkeleita ja tarinoita. Kahden raskaan vuoden jälkeen, vuonna 1921, he palasivat Varsovaan. Bolshevismi ei maittanut. Vuonna 1921, kun Abraham Cahan huomasi hänen tarinansa Pearls, Singeristä tuli amerikkalaisen jiddish-sanomalehden The Forward kirjeenvaihtaja. Hänen novellinsa Liuk ilmestyi vuonna 1924, ja se valaisi bolshevikkien vallankumouksen ideologista hämmennystä. Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa Teräs ja rauta, vuonna 1927. Vuonna 1934 hän muutti Yhdysvaltoihin kirjoittaakseen The Forwardiin.
ellauri257.html on line 548: Lopulta Israel Joshua kutsui nuoremman veljensä, tulevan Nobel-palkinnon voittajan Isaac Bashevis Singerin Yhdysvaltoihin ja suunnitteli hänelle työpaikan The Forwardissa. "Ellei Joshuaa olisi ollut, Abraham Cahan olisi erottanut hänet", Singerin vaimo Genia tunnusti myöhemmin Bashevisin pojalle Israel Zamirille. Joshua kuoli sydänkohtaukseen 50-vuotiaana New Yorkissa, 258 Hudson Riverside Drive, 10. helmikuuta 1944. A Treasury of Yiddish Stories -kirjan johdannossa Irving Howe ja Eliezer Greenberg totesivat, että Mr. Singerin kirjat on järjestetty "tavalla, joka täyttää tavanomaiset länsimaiset odotukset kirjallisen rakenteen suhteen. Hänen romaaninsa muistuttavat sellaista perhekronikkaa, joka oli suosittu Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten eli edellisen vuosisadan vaihteessa.
ellauri257.html on line 561: Pienenläntä Professori Shrage uskoo spiritismiin ja telepatiaan. Zadok Halperin on tiedeuskovainen. Sen mielestä Lodge, Lombroso ja Conan Doyle oli vitun pellejä. Selvästikin spiritismin suosio edellisen vuosisadan vaihteessa liittyi sähkömagnetismi-ilmiöön, joka tuotti monta tappavaa kexintöä maailmansotiin.
ellauri257.html on line 571: Lodge was a Christian Spiritualist. In 1909, he published the book Survival of Man which expressed his belief that life after death had been demonstrated by mediumship. His most controversial book was Raymond or Life and Death (1916). The book documented the séances that he and his wife had attended with the medium Gladys Osborne Leonard. Lodge was convinced that his son Raymond who had become cannon food had communicated with him and the book is a description of his son's experiences in the spirit world. According to the book Raymond had reported that those who had died were still the same people that they had been on earth before they "passed over". There were houses, trees and flowers in the Spirit world, which was similar to the earthly realm, although there was no STD. The book also claimed that soldiers who died in World War I smoked cigars and drank whisky and ate pussy also in the spirit world and because of such statements the book was criticised.
ellauri257.html on line 608: Moosexella oli 2 vaimoa, toinen oli meedialaisen papin tytär, toinen musta. Nykissä sen pitäisi asua Harlemissa, sanoo Singerin lankomies.
ellauri257.html on line 620: iloitkoon hän niistä kaikista,
ellauri257.html on line 621: mutta muistakoon pimeitä päiviä,
ellauri257.html on line 625: ja sydämesi ilahuttakoon sinua nuoruusikäsi päivinä.
ellauri257.html on line 652: ja ammennuspyörä särkyneenä putoaa kaivoon.
ellauri257.html on line 681: Tylsyys on paha, jota ei pidä arvioida kevyesti. Se voi lopulta johtaa todelliseen epätoivoon. Julkinen valta ryhtyy varotoimiin sitä vastaan kaikkialla, samoin kuin muita yleismaailmallisia onnettomuuksia vastaan.
ellauri258.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri258.html on line 60: Kysyy Herlinin Sanomien lahjaton elokuvakriitikko Teppo Typpö. Selitys on ilmeinen: Teppo Kurkon kirjat ovat izessään niin paskoja. Niiden paskuus vaan terävöityy elokuvamuodossa. Elokuvan 11-vuotias päähenkilö sai Hollywoodin huonoimman näyttelijän palkinnon. Se oli tosi epistä, ei kai paska kirjasta tehdyn paska elokuvan lapsipääosan näyttelijä voi pelastaa kokonaisuutta naurettavalta lässähdyxeltä vaikka olisi 11-vuotias?
ellauri258.html on line 64: Vuoden huonoimman naispääosan palkinnon saajaksi on ehdolla Ryan Kiera Armstrong elokuvasta Firestarter. Kommenteissa myös huomautetaan, että Stephen Kingin kirjaan perustuvan elokuvan huonouden suurin syy ei ole Armstrongin roolisuorituksessa, vaan ize Teppo Kuninkaan paska kirjassa. Teppo on paizi säälittävän huono kynäilijä myös ihmisenä rupu ällöke (kz. esim. albumia 133.)
ellauri258.html on line 82: Vanha Firestarter on silti Kubrick-tasoinen mestariteos tähän versioon verrattuna. Parannuksia on tasan yksi: Rainbirdia esittää nyt Yhdysvaltain alkuperäisväestöön kuuluva Michael Greyeyes. Hyytävä hahmo on kuitenkin pilattu täysin, kuten kaikki muukin tarinassa. ”Elokuvan ongelmat ovat niin perustavanlaatuisia, että kökködetaljeja ei maksa vaivaa edes luetella. Rakenne ja rytmitys ovat täysin pielessä. Alussa juoni jaarittelee ja junnaa paikoillaan, sen jälkeen taas etenee hypähdyksittäin, kuin käsikirjoituksesta olisi viime hetkellä revitty nippukaupalla sivuja irti”.
ellauri258.html on line 115: Professori Pekka Himanen Kukoistuxen käsikirjoituksen sivuläpyskässä ei ollut minkään maan professori, se vaan kuulosti hyvältä. Ettekö tiedä kuka olen, olen kiro... se varmaan sanoi vastustaessaan poliiseja. Vieläköhän se on aikamme kysytyimpiä puhujia. Vieläkö sen esityxet innoittavat ihmisiä johtavissa yliopistoissa, yrityxissä ja kansainvälisesti merkityxellisimmissä päätöxentekofoorumeissa kuten Natossa. Ihmisarvoton mies kirjoitti izemurhaviestiin: näkemiin. Näkemiin oikein paljon.
ellauri258.html on line 122: "Luentokutsut, tutkimus ja Dignity-hanke. Käyn vähintään kerran vuodessa, tai oikeastaan keväisin ja syksyisin, kaikki maanosat läpi. Silloin matkustan pari kuukautta putkeen. Tarjoilija hei. Pääseekö tässä Kämpin tai Yumen wlaniin? Vakioannokseni koostuu sashimista ja spicy tuna makista. Tänään ajattelin kokeilla myös punajuurella värjättyä lohinigiriä ja tonnikalaa. Mun on saatava Kluuvi-maki."
ellauri258.html on line 126: Sivumennen sanoen, "dignity" on oikeistolainen ällösana, jota on suomittu jo useassa albumissa, erit. Tsihirunkkuṟallin yhteydessä. Oireellisesti, sitä käyttävät mm. paavi Leo työläisistä, Paavi Leo (sama mies), tarkastaja Gently, Unabomber, Marvin, Derek Parfit, Pete Mencken, käsineiti Peg Atwood, Iisakki Bashevis (Mencken sanoo ettei juutalaisilla ole sitä, Bashevis begs to differ), Pascal, Gud (som taler ud), Olli Saxi, Ransu Silava, mustarastaat, De Löllö, joku jumalinen Dr. Dodd, Mark Twain, joku taidekriitikko (puuttuu Goyan Mantoilta parvekkeella, toisin kuin Maneetin, joilla on sylikoirokin), Ernesto "Che" Hemingway, Alex Stubb Maidan-demonstraatioista, Kv filosofien päivän ohjelma 2021, Tytti Yli-Viikarin kainalossa ollut Hawthornen kirja Scarlet Letter, vihan banaanit eli kunniamurhaajat, Lionel Drivel, Alfred Apple Lolitasta, King David kuuma neitonen hot water bottlena. Mikä on tässä yhteistä? Kermaperseily rupusakin kustannuxella, eräänlaista moraalista charitya.
ellauri258.html on line 134: Elämä taideteoksena -luentosarjassa on mukana Ville Valon filosofia, jossa pokalla on merkittävä rooli. Pokka kuuluu myös filosofin varustukseen?
ellauri258.html on line 136: "Kyllä. Heittäydyn herkästi kohtaamisiin ja koen oloni luontevaksi erilaisissa maailmoissa. Kirjojani on käännetty yli 20 kielelle, ja sen jälkeen kun Hakkerietiikka ja informaatioajan henki nousi bestseller-listalle Yhdysvalloissa aloin saada luentokutsuja kansainvälisille forumeille. Kerran puhuin samalla forumilla Haakonin ja Johnin kanssa. Puhuin siitä, ettei kehitykselle riitä pelkkä taloudellinen päämäärä. Ajatellaan, että jos Martin Luther Kingin unelma olisi ollut Amerikan tuottavuuden kasvattaminen kolmella prosentilla, niin köyhien mutiaisten jengi ei olisi ehkä jaksanut kuunnella häntä. Haakon tarttui siihen ja jatkoi kertomalla Afrikan matkan kokemuksestaan, ja John Bryant komppasi. Päädyimme jatkamaan keskusteluja. Siihen tuli vielä Harry sitten kertomaan Afghanistanista. Yhteen päätymisemme on sen verran outo juttu, että kutsumme itseämme välillä Odd Coupleksi. John on Comptonista, Los Angelesin jengien hallitsemista hoodeista, Haakon ja Harry kuninkaallisesta perheestä ja minä Suomen Pohjois-Haagasta, eli ei ole itsestään selvää, että päädyimme tekemään jotain yhdessä."
ellauri258.html on line 144: "Olen kotoisin Pohjois-Haagasta. Hyvin köyhissä oloissa kasvanut mummoni lähti 16-vuotiaana piiaksi ja elätti itsensä myöhemmin siivoojana. Hän halusi antaa lapsilleen ja lapsenlapsilleen paremmat lähtökohdat kuin itselleen, ja antoi. Vanhempani eivät päätyneet akateemiselle uralle, vaikka isäni oli sukumme ensimmäinen korkeakoulututkinnon suorittaja. Mä olen ensimmäinen akateeminen ihminen."
ellauri258.html on line 180: "Ajassamme outoa on se, että monet esikuvamme ovat narsistisia sankareita, jotka tyydyttävät itseään ja esittävät masturbaatiofantasioitaan mediassa. Elämä esitetään pitkänä masturbaationa tai tuotteena, josta voi tehdä kuluttajavalituksen. Klassinen sankari on toista maata. Historian hahmoista arvostamme eniten niitä, jotka tekevät jotain ison asian puolesta. Kuka pystyy luettelemaan 1200-luvun Euroopan rikkaimmat ihmiset tai suosituimmat pop-muusikot? Arvokas maailma on muistamisen arvoinen. Jokainen ihminen, joka arvostaa itseään, arvostaa muita. Korkea omanarvontunto mahdollistaa loukkaamattomuuden rajat, joita ei rikota."
ellauri258.html on line 184: "Ja sukupuolirooleista! Elämä taideteoksena liittyy myös siihen, kirjoitatko itse oman elämäsi käsikirjoitusta vai kirjoittavatko muut sitä. Jos et uskalla itse kirjoittaa omaa rooliasi ,elämäsi on vanginvartija, jota karkuun luikit. Häpeäkerros peittää sitä, minkä olet itsestäsi tukahduttanut. Olet rakentanut pr-minän, ja silloin et uskalla kohdata ihmistä, josta olet kiinnostunut, vaan kohtaamisen pelossasi valitset mahdollisen rakkauden sijaan pelon kautta sinussa piilevän kuoleman."
ellauri258.html on line 218: Himasen huippuvuodet olivat 2011–2013, jolloin yrityksen liikevaihto oli yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Voittoa kertyi kolmessa vuodessa yhteensä lähes 350 000 euroa.
ellauri258.html on line 225: Himanen vetäytyi kohun seurauksena julkisuudesta. Vuonna 2016 Himanen sanoi Helsingin Sanomille, että kohu oli ”kivuliasta, sielun pimeä yö”. Yleisöreaktio Pekka-Ikaroxen tähdenlentoon: jaa - ei - poissa.
ellauri258.html on line 234: Kirjanen oli ensimmäinen raportti, joka tilattiin Himaselta kokoomuslaisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen johdolla ja kulttuuriministeri Stefan Wallinin (rkp) ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk) suosiollisella hyväksynnällä. Kirjan Himanen teki pro bono, korvauksetta. Sitten ahneus vei voiton. Hän pilasi oman ja Kataisen maineen saamalla Sitralta, Tekesiltä ja Suomen Akatemialta yhteensä 700 000 euron tutkimusrahoituksen ilman kilpailutusta.
ellauri258.html on line 262: Himanen oli aivan hakoteillä ja jäi siksi yksin. Hän esiintyi filosofina, vaikka fiksumpaa olisi ollut esiintyä yrityskonsulttina kuten Esa Saarinen. Hänellähän oli rooli nerona, jonka ei tarvinnut katsoa peiliin ja joka saattoi antaa saman luvan muillekin vuosiksi eteenpäin. Menestymisestä on kymmenessä vuodessa tullut juuri niin naiivia ja tyylitöntä kuin mistä Himasen kirjaa parjattiin.
ellauri258.html on line 280: Vittu ex-mainosmies Hotakainen on yhtä rupusakkia kuin nahkastezoninen Irwin Goodman muutamaa vuosikymmentä aiemmin. Kirjailija Hotakaista on kehotettu kirjoittamaan teos omasta itsestään. Mutta miksi ostava kansa kiinnostuisi vähän myyvästä (huomioitakoon teoksen kirjoitusaika 1990-luku!) kirjaiIijasta, jos hänen elämässään ei ole mitään kiinnostavaa. Hotakainen päättää, että hänen on tehtävä jotain, mikä saisi kansan jonottamaan kirjakauppaan. Tämä jokin vaatii perehtymistä.
ellauri258.html on line 284: Klassikko on liian epätasainen kuuluakseen edes Hotakaisen aivan parhaiden töiden joukkoon. Erityisesti pitkä päiväkirjaosio, vaikka se onkin tahallaan kirjoitettu niin tylsäxi kuin on, raflaavuutta hakevaksi viinan ja huumeiden huuruiseksi sekoiluksi, on vain liian pitkä. Pointti välittyisi rankan karsinnankin jälkeen. Mutta siitä ei tulisi sovittua määrää sivuja.
ellauri258.html on line 299: Giovannino (Giovanni) Oliviero Giuseppe Guareschi (1. toukokuuta 1908 Fontanelle di Roccabianca, Italia – 22. heinäkuuta 1968 Cervia, Italia) syntyi keskiluokkaiseen perheeseen Fontanelle di Roccabiancassa lähellä Parmaa. Hänen isänsä Primo Augusto Guareschi myi polkupyöriä ja maatalouskoneita, äiti Lina Maghenzani oli kansakoulun opettaja. Perheen muutettua Parmaan 1914 perheen isä yritti huonolla menestyksellä uutta alaa kiinteistönvälittäjänä ja teki lopulta 1925 konkurssin, mitä seurasi vuosikymmenen kestänyt oikeusprosessi. Perheen jouduttua talousahdinkoon Giovanninolla oli vaikeuksia viedä lukion käyntiä päätökseen. Koulun jälkeen Guareschi oikoluki ja toimitti fasistilehtiä. Hänen mukanaan muutti Milanoon kenkäkaupan myyjä Ennia Pallini, jonka kanssa hän avioitui 1940. Ehti viettää eri syistä useita vuosia vankilassa Saxassa ja saapasmaassa ennenkuin kuoli sydäriin täytettyään 60.
ellauri258.html on line 307: Kuuluisassa ensimmäisessä sarjakuvassa kumppanista, jolla oli kolme sierainta, Togliatti loukkasi häntä lempinimellä "kolme kertaa idiootti kerrottuna kolmella" ja kutsui häntä "maailman typerimmäksi mieheksi" mielenosoituksen aikana La Speziassa. Vastauksena Guareschi kirjoitti Candidossa, että hän piti sitä "himoittuna tunnustuksena".
ellauri258.html on line 331: V. Ya. Petrukhin yhdistää protoslaavilaisen yagan ( *ęga ) käärmeiden, matelijoiden nimityxeen, mikä hänen mielestään viittaa kuvan krooniseen alkuperään. Juu lamiallahan oli käärmeenpursto myös Keazilla. Kyl tässä taitaa taas olla jotain genitaalista! Kiva kiva! Hjuva! Huja!
ellauri258.html on line 389: luujalka, nenä kattoon, huulensa roikkuvat kaman päällä").
ellauri258.html on line 392: arkussa -domovina, ja tämä selittää "nenä on kasvanut kattoon / eikä maailma tunnu miltään". Lubok
ellauri258.html on line 393: - kuvassa hän on pukeutunut vihreään mekkoon, lila kichkaan , napakenkiin
ellauri258.html on line 438: antagonisti . Tämä ruoka "avaa vainajan suun", sanoo Propp, joka on
ellauri258.html on line 514: jonka yli on myös silta) tai maitoon (hyytelöpankeilla - vrt. Luvatun
ellauri258.html on line 526: Baba Jaga kuvataan usein metsässä eläväksi noidaksi tai syöjättäreksi, joka lentää huhmarella käyttäen survinta peräsimenä ja munat peräpainona. Hän asuu hirsimökissä, joka seisoo kanan jaloilla ja voi siten liikkua ympäriinsä. Puutarhaa ympäröivä aita on tehty ihmisen luista ja pääkalloista, ja ulko-oven avaimenreikä on terävähampainen suu. Joidenkin tarinoiden mukaan talo ei paljasta sisäänkäyntiään ennen kuin sille sanoo taikalauseen: käänny selkä metsään, kasvot minuun päin.
ellauri258.html on line 529: Venäläinen noita-akka esiintyy paitsi venäläisissä kansantarinoissa, myös niiden innoittamissa kirjoissa, elokuvissa, kuvataiteessa, musiikkiteoksissa ja sarjakuvissa. Modest Musorgski sävelsi osan teoksestaan Näyttelykuvia Viktor Hartmannin piirrokseen Baba Jaga. Eduard Uspenskin lastenkirja Alas taikavirtaa (Vniz po volšebnoi reke 1971, suom. Martti Anhava 1980) perustuu venäläisiin eroottisiin kansantarinoihin ja siinä seikkailee Baba Jagan hahmo, vaikkakin eri nimellä, el Zorron nimellä, plus 17-kesäisiä neitokaisia. Guido Crepax piirsi Baba Yaga -teemaisia Valentina-sarjakuvia, joiden pohjalta Corrado Farina ohjasi vuonna 1973 Baba Yaga -nimisen elokuvan, joka oli täysi floppi. Myös Neil Gaifman on saanut noidasta innoitusta sarjakuviinsa. Baba Jaga esiintyy ainakin Gaifmanin käsikirjoittaman Books of Magic -sarjan kolmannessa osassa, joka on suomeksi julkaistu Magic Fantasy -lehden toisessa numerossa (Egmont-kustannus 2002, ISBN 951-876-928-1). Lisäksi noita esittää sivuosaa Mike Mignolan Hellboy-sarjakuvissa. Baba Jagaan perustuva hahmo esiintyy myös Patricia A. McKillipin romaanissa Serren metsissä. Fantasiakirjailija Naomi Novik on maininnut erääksi innoituksen lähteekseen isoäitinsä kertomat Baba Jaga -tarinat, ja Novikin romaani Uprooted (2015) kirjoittaa Baba Jagan hahmoa uudelleen tuoreesta näkökulmasta. The Witcher -pelisarjassa on Baba Jagaan perustava hahmo. Lumikin ja noin 7 knääpiön noita on ilmetty Baba Jaga.
ellauri258.html on line 531: Slaavilaisessa kansanperinnössä Baba Yaga, myös kirjoitettu Baba Jaga (puolasta), on yliluonnollinen olento (tai yksi samannimisestä sisarkolmikosta), joka esiintyy epämuodostuneina ja/tai hurjan näköisenä naisena. Saduissa Baba Yaga lentää huhmareessa, käyttää survinta ja asuu syvällä metsässä kotassa, jota yleensä kuvataan seisovaksi kanankoivalla. Baba Yaga voi auttaa tai estää niitä, jotka kohtaavat tai etsivät hänet, ja hällä voi olla äidin rooli; hänellä on assosiaatioita metsän villieläimiin. Vladimir Proppin kansansatujen morfologian mukaan Baba Yaga esiintyy yleensä joko luovuttajana tai konnana, tai se voi olla täysin epäselvä minä.
ellauri258.html on line 533: Täysin tavis tohtori Andreas Johns tunnistaa Baba Yagan "yhdeksi ikimuistoisimmista ja erottuvimmista hahmoista Itä-Euroopan kansanperinteessä" ja huomauttaa, että hän on "arvoituksellinen" ja hänellä on usein "hämmästyttävää monitulkintaisuutta". Johns tiivistää Baba Yagan "monipuoliseksi hahmoksi, joka pystyy inspiroimaan tutkijoita näkemään hänet pilvenä, kuuna, kuolemana, talvena, käärmeenä, linnuna, pelikaanina tai maan jumalattarina, toteemisena matriarkaalisena esi-isänä, naispuolisena aloitteentekijänä, fallisena äitinä, tai arkkityyppinen kuva". Ei ihme että Andreas on jäänyt tavixexi.
ellauri258.html on line 538: Jagalle ehdottikin alkuperäxi jo 1800-luvulla Aleksanteri Afanasjev protoslaavilaisten *ož ja sanskritin ahi ('käärmettä'). Muissa indoeurooppalaisissa kielissä elementti iaga on liitetty liettuaan engti 'vääristää (jatkuvasti)', vanhan englannin kielen sanaan inca ('epäilyttävä') ja vanhannorjalaiseen ekki ('ei').
ellauri258.html on line 540: Länkkärit luulee että B.J. mainitaan vasta 1755 Lomonosovin kieliopissa. Muitakin asiavirheitä niillä on, esimerkiksi slaavilainen jumala Peruna näyttää rinnastettavan roomalaiseen jumalaan Jupiteriin. Kautta jupiterin, voi perhana, ei ne ole samoja!
ellauri258.html on line 542: Tarinoissa, joissa Baba Yaga esiintyy, hän esittää useita tyypillisiä ominaisuuksia: kääntyvä, kanajalkainen kota; ja huhmare, survin ja/tai moppi tai luuta. Baba Yagalla on usein epiteetti Baba Yaga kostyanaya noga ('luinen jalka') tai Baba Yaga s zheleznymi zubami ('rautahampaat'), ja kun hän on sisällä asunnossaan, hänet voidaan löytää ojentuneena takan yli ja kurottautuen. kotan kulmasta toiseen. Baba Yaga saattaa aistia ja mainita hänen vieraileviensa venäläisen dukhin ("venäläinen tuoksu", yl. likaiset hampaat, hiki, kusi, valkosipuli, kaali, suolakurkku, pieru ja mahorkka). Hänen nenänsä voi tarttua kattoon. Jotkut kertojat voivat kiinnittää erityistä huomiota hänen nenänsä, rintojensa, pakaroidensa tai vulvan vastenmielisyyteen.
ellauri258.html on line 553: Keski- ja Itä-Euroopassa näihin lukuihin sisältyy bulgarialainen gorska maika (Горска майка', 'metsääiti', myös kukan nimi ) ja unkarilainen vasorrú bába ("rautanenäkätilö").
ellauri258.html on line 554: Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että Baba Yagan käsitteeseen vaikuttivat itäslaavilaiset yhteydet suomalais-ugrilaisiin ja siperialaisiin kansoihin. Karjalaisessa Syöjätärissä on Baba Yagan piirteitä, mutta vain kielteisiä, kun taas muissa karjalaisissa tarinoissa Baba Yagan kaltaisia hyödyllisiä rooleja voi esittää hahmo nimeltä akka ( "vanha nainen"). Manne sanoi Ansua akaxi ihan hyvässä mielessä, mitä iso Pauli ei järin arvostanut. Hän on pelattava maaginen hahmo Smitessä. Tässä yhteydessä sopii mainita myös Akka Kebnekaiselainen.
ellauri258.html on line 556: Steve Bermanin novelli "Peikko vuorella tytön kanssa" sisältää japsujen Baba Jaga vastineen Yamauban. Lafcadio Hearn,joka kirjoittaa ensisijaisesti länsimaiselle yleisölle, kertoo tarinan seuraavasti:
ellauri258.html on line 558: Sitten he näkivät Yama-Uban, "vuoristohoitajan". Legenda kertoo, että hän ottaa kiinni pieniä lapsia ja imettää heitä jonkin aikaa ja nielee sitten ne. Yama-Uba ei tarttunut meihin, koska hänen kätensä olivat miehitettynä mukavan pienen pojan kanssa, jonka hän oli juuri menossa syömään. Lapsi oli tehty ihanan kauniiksi vaikutuksen tehostamiseksi. Haamu, joka leijui ilmassa jonkin matkan päässä haudan yläpuolella... Sei silmiä! sen pitkät hiukset riippuivat irti; sen valkoinen viitta leijui valona kuin savu. Ajattelin erään oppilaani sävellyksen toteamusta haamuista: "Niiden suurin erikoisuus on, että heillä ei ole jalkoja." Sitten hyppäsin uudestaan, asian takia, aivan äänettömästi, mutta erittäin nopeasti, ja se iski minulle olematonta silmää.
ellauri258.html on line 565: – Ei Tsiisus valtio päättää mitä ihmisten pitäis syödä niinkö? Kommaritouhua parhaimmillaan. P.s. just oon tilaamassa waguhärkää, Selänne kirjoitti Twitterissä.
ellauri258.html on line 581: Tänään aamusuihkussa kertasin taas tämän apinoiden etiikan peruskysymyxen: eli onko apina (vars. tää termiittisellainen) luonnostaan paha vaiko hyvä? Sehän yxinkertaisesti tarkoittaa onko se hyvä vai paha asia toiselle apinalle eli mulle, eli onko se altruistinen vaiko egoistinen. Kun kazoo muita apinoita, näyttää selvältä että se on joskus harvoin altruistinen varsinkin omalle geenipuulille, mutta enimmäxeen kuitenkin egoistinen. Näin on sen Darwin suunnitellut, ja se on tähän asti toiminut kuin junan vessa. Mutta entä nyt, kun maapallon resut alkaa olla lopussa?
ellauri258.html on line 631: Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
ellauri258.html on line 635: Tulkoon sinun valtakuntasi.
ellauri258.html on line 637: Tapahtukoon sinun tahtosi,
ellauri258.html on line 683: »Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.
ellauri258.html on line 687: Kootkaa itsellenne aarteita pankkitilille. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta.
ellauri258.html on line 711: Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut!
ellauri258.html on line 757: Jenkkipoliisit tappaa väkivaltaisesti yli tuhat heppua joka vuosi. Niistä neljännes on mustia. Nekke kysyy tietä poliisilta, poliisit tappaa miehen siitä hyvästä muina miehinä. Suomalaiset vartijat istuivat ärsyttävän mielenhäiriöisen naisen kuoliaaxi. Israelin asemiehet ampuivat ison liudan filistealaisia, minkä joku kohta maxoi synagoogan luona samalla mitalla. Ampuja on jo neutraloitu happoastiaan. Onko ylikansoitetun maapallon ahdistetut rotat nyt jo käyneet toisiansa kurkkuihin vai onko tää vaan verenhimoisista klikkiuutisista syntynyttä näköharhaa? Varmaan vähän kumpaakin. Ruåzidemokraatit haluu kieltää ruåzalaisilta vappuilmapallot ja vappunenät. Sensijaan voisi tulla joku leibör dei jona saisi seurauxitta ampua kuokkavieraixi tulleita savunaamaisia notmiitä ja isonenäisiä mustakalloja.
ellauri260.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri260.html on line 64: Personalismi on filosofinen ajatusmalli, joka kuvaa ihmisen persoonan ainutlaatuisuutta luonnossa, etenkin verrattuna eläimiin. Tärkeää personalismille on, että ihmiset eivät ole abstrakteja yksilöitä vaan yhtä aikaa yhteisöllisiä ja yksilöllisiä persoonia. Personalismi pitää persoonallisuutta korkeimpana arvona ja avaimena todellisuuden määrittämiseen.
ellauri260.html on line 66: Kuitenkaan ei ole yhtä tietynlaista yleistä persoonaa, vaan se mikä persoonaxi koetaan vaihtelee valtavasti eri puolella maailmaa. Osa personalisteista on idealisteja, jotka uskovat, että tietoisuus määrittää todellisuuden, osa vain puoliveteisiä idealisteja kuten Kant tai Husserl nuorena.
ellauri260.html on line 71: Kuuluja personalisteja: Jacques Maritain, joku jenkki Bowne and his first followers and the European personalist Emmanuel Mounier. Takarivissä seisoo enkelitohtori ja punkkitohtorin idolit Heidegger ja Sartre. Katolisia personalisteja olivat Jacques Maritain, Yves Simon, Étienne Gilson, Robert Spaemann, and Karol Wojtyła, eli se puolalainen paavi John Paul kakkoineen.
ellauri260.html on line 76:
Stanfordin yliopisto kertoo lisää personismista

ellauri260.html on line 80: Albert C. Knudsonin (n.h.) mukaan personalismi on "yli kahden vuosituhannen älyllisen työn kypsä hedelmä, pyramidin huippu, jonka pohjan Platon ja Aristoteles asettivat". Personalistit oli tarkkana etteivät maininineet JHVHn nimeä ääneen näissä sepustuxissa, koko kusetus olisi mennyt siitä pilalle. Albert Cornelius Knudson (1873–1953) was a Christian theologian in the Methodist tradition, associated with Boston University and the school of liberal theology known as Boston personalism.
ellauri260.html on line 85: Immanuel Kantin episteeminen dualismi, joka korosti sekä subjektin että objektin merkitystä tiedossa, avasi oven sekä personalismin idealistiselle moodille että fenomenologialle ja eksistentialismille, joista tuli niin vitun tärkeitä kahdennenkymmenennen vuosisadan personalismille. Joo elastaanilegginseissä kukkoileva Kant oli kyllä erittäinkin tohelo.
ellauri260.html on line 89: Hänen kuuluisa käytännöllinen kategorinen imperatiivinsa - Toimi niin, että kohtelet ihmiskuntaa, joko omassa persoonassasi tai toisen persoonassa, aina päämääränä eikä koskaan vain keinona - sisällytettiin lähes sanatarkasti Karol Wojtyłan "personalistiseen periaatteeseen". Tää on aika vahvaa gumanismia. Yxi ihmishenki, syntymätönkin, on arvokkaampi kuin pallollinen muita eläimiä. Sori vaan, nokkakarhut, nää termiitit on tärkeämpiä.
ellauri260.html on line 91: Personalistit alkoi hälistä romantiikan jälkeisenä aikana. Impersonalistiset filosofiat hallitsivat valaistumista ja romantiikkaa panteismin ja idealismin rationalististen ja romanttisten muotojen muodossa Spinozasta Hegeliin. Tämän reaktion avainhenkilöitä olivat Friedrich Heinrich Jacobi (1743–1819), niin sanotun Pantheismusstreitin alullepanija 1780-luvulla, ja F. W. J. Schelling (1775–1854), joka myöhemmässä työssään hylkäsi varhaisten idealististen järjestelmiensä persoonattomat kannat.
ellauri260.html on line 95: Hegel oli sitten taas iso impersonalistipahis. Nuorten hegeliläisten kautta tämä persoonaton idealismin muoto muuttui pian yhtä persoonattomiksi materialismin muodoiksi, jotka huipentuivat marxilaisuuteen, joka pitää ihmisen olemusta todella kollektiivisena; persoonaton determinismi kommunismin muodossa määritteli ratkaisevasti kahdennenkymmenennen vuosisadan poliittisen totalitarismin. Muissa ajattelijoissa idealismilla oli taipumus sulautua yhä naturalistisempiin natsismin ja rasismin muotoihin, mikä synnytti kahdennenkymmenennellä vuosisadalla muita uusia poliittisia liikkeitä, jotka nostivat vaihtoehtoiset kollektiivit henkilön yläpuolelle, kuten kansallissosialismi ja fasismi.
ellauri260.html on line 97: Personalismi vastusti aina yksilön imeytymistä kollektiivisuuteen väittämällä yksittäisen henkilön luontaisen arvon. Valtio on olemassa henkilöitä varten, ei henkilöt valtiota varten. Älä mieti mitä sinä voit antaa setä Samille, mieti mitä setä Sam voi antaa sinulle. Kuulostaapa amerikkalaiselta. Jotkut persoonat on vaan muita persoonallisempia, jos niistä tulee julkkixia ja/tai rikkaita.
ellauri260.html on line 109: Jeesuxen hyvää orjuutta vastaan hyökätään sekä oikealta että vasemmalta, onhan se keskustalaisuutta. Nouseva personalistinen filosofia kuitenkin hylkäsi persoonattomuuden paitsi idealistisen tai materialistisen determinismin ja kollektivismin muodossa, myös radikaalin individualismin muodossa, joka oli yhtä lailla modernin rationalismin ja romantiikan tuote ja joka esimerkiksi tiettyjen liberalismin ja anarkismin muotojen kautta oli ominaista myös yhdeksännelletoista vuosisadalle. Alusta alkaen personalismi julisti omalla tavallaan solidaarisuuden ja keskinäisen suhteen yhteisöllisiä arvoja. Vaatiessaan loukkaamatonta ihmisarvoa personalistit vastustivat utilitarismia, joka tekisi yhdestä ihmisestä vain "hyödyllisen" toiselle. Sosiaalisuus on kunnossa kunhan se tapahtuu seurakunnassa.
ellauri260.html on line 113: Eksistentialismi, joka antoi niin tärkeitä impulsseja suurelle mannereurooppalaiselle personalismille kahdennellakymmenennellä vuosisadalla, kehittyi tietyiltä osin myöhemmän Shellingin filosofian linjassa, ja siitä löytyy jälkiä jopa Jacobin kritiikistä persoonatonta panteismia kohtaan. Schellingin kanssa Søren Kierkegaard (1813–1855) vastusti Hegelin idealismia ja korosti yksittäisen ihmisen arvoa sekä filosofialle että elämälle yleensä. Hän syytti idealismia elämän merkityksen tyhjentämisestä laiminlyömällä ihmisen olemassaolon todellisuuden. Kun Kierkegaard ja jotkut myöhemmät eksistentialistit (Marcel, Sartre, Camus, Blondel) keskittyivät ihmisen olemassaolon merkityksen kannalta keskeisiin kysymyksiin (rakkaus, avioliitto, kuolema, usko, moraali jne.), Muut ajattelijat keskittyivät edelleen henkilön itsensä merkityksen ja luonteen suorempaan tutkimiseen, ja juuri nämä ajattelijat tunnettiin nimellä, ja kutsua itseään personalisteiksi.
ellauri260.html on line 115: Nietzsche oli ateistina kehno personalisti, se uhosi liikaa jostain ylipersoonista. Tommonen individividismi ei riitä aokuunkaan, missä ihminen nähtiin yleensä pelkkänä ilmiömäisenä olentona, joka oli helposti rinnastettavissa luontoon, persoonattomaan idealismin periaatteeseen, tiedostamattomaan, kosmiseen tahtoon tai perheen, valtion, kansakunnan, yhteiskuntaluokan kolhooseihin. Nää on kaikki epäkristillisiä. Ihminen ulkoisten voimien tuotteena, merkityksetön pala kosmisessa palapelissä, ilman ihmisarvoa, vapautta, vastuuta tai perustavanlaatuista eksistentiaalista merkitystä.
ellauri260.html on line 119: Personalistit kokoontuivat erityisesti kolmen eurooppalaisen korkeakoulukeskuksen ympärille: Pariisiin, Müncheniin ja Lubliniin. Häh, Lublin? Oliko Lublinin taikurikin personalisti? Varmaan olikin.
ellauri260.html on line 125: Mounierin työ herätti tärkeiden ranskalaisten ajattelijoiden, kuten Gabriel Marcelin, Denis de Rougemontin ja Jacques Maritainin, huomion, jotka tutkimuksensa, luentojensa ja kirjoitustensa kautta auttoivat kehittämään ranskalaista personalistista ajattelua. Maritain, joka työskenteli Mounierin kanssa useita vuosia, oli vastuussa ranskalaisen personalismin tuomisesta Yhdysvaltoihin. Sodan jälkeen Mounierin itsensä johtama eurooppalainen personalismi sopeutui liberaaliin demokratiaan ja suhtautui siihen kritiikittömämmin, ja Maritainilla oli rooli vuonna 1948 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen laatimisessa. Paha haxahdus!
ellauri260.html on line 127: Ranskalainen filosofi Paul Ricoeur (1913–2005), jonka filosofiaan husserlilainen fenomenologia vaikutti syvästi, vaikka hän ei koskaan tunnistanut itseään personalistiksi, ammensi monista Mounierille arvokkaimmista teemoista, kuten ihmisen vapauden luonteesta ja ihmisen keskeisyydestä valtioon nähden, vaikka hänen oma myöhempi kehityksensä näistä teemoista poikkesi huomattavasti Mounierin filosofiasta. Hän jakoi myös personalismin hylkäämisen materialismista ja karteesisesta dualismista sekä abstraktioiden hylkäämisen konkreettisen inhimillisen todellisuuden hyväksi. Ehkä suurin yksittäinen elementti Ricoeurin omaksumassa Mounierin persoonallisuudessa oli itse asiassa poliittisesta ja sosiaalisesta sitoutumisesta vetäytymisen mahdottomuus. On pakko vatkaa, pokkana ei pysy kukaan.
ellauri260.html on line 137: Bostonin yliopistoa pidettiin pitkään amerikkalaisen persoonallisuuden keskuksena filosofian professori Borden Parker Bownen suojeluksessa. Bowne oli metodistipappi, joka oli opiskellut Rudolf Hermann Lotzen johdolla Saksassa. Lotze, spekulatiivisen teistin Christian Hermann Weissen (1801–66) oppilas, joka rinnasti suuren osan myöhemmän Schellingin Hegeliin kohdistamasta kritiikistä, pyrki spekulatiivisten teistien tavoin muuttamaan hegeliläistä idealismia väittämällä, että todellinen on aina konkreettista ja yksilöllistä, muuttaen Hegelin absoluuttisen idealismin henkilökohtaiseksi idealismiksi. Senkö tautta ne huolivat sinne uuskantilaisen Jaakko Hintikan? Jaakko ei ollut järin isoperseinen, sen housut roikkuivat niin että se joutui niitä nostelemaan vähän väliä.
ellauri260.html on line 143: "Opiskelin pääasiassa näiden opettajien johdolla personalistista filosofiaa – teoriaa, jonka mukaan vihje perimmäisen todellisuuden merkityksestä löytyy persoonallisuudesta. Tämä henkilökohtainen idealismi on edelleen filosofinen peruskantani. Personalismin vaatimus siitä, että vain persoonallisuus - äärellinen ja ääretön - on lopulta todellinen, vahvisti minua kahdessa vakaumuksessa: se antoi minulle metafyysisen ja filosofisen perustan ajatukselle henkilökohtaisesta Jumalasta, ja se antoi minulle metafyysisen perustan koko ihmispersoonallisuuden arvokkuudelle ja arvolle."
ellauri260.html on line 147: Personalismi on tyypillisesti länsimainen aivotuote. Jotkut epäilevät, että muslimit pyrkivät nimenomaisesti kehittämään muslimiversion persoonallisuudesta, ja siihen vaikutti erityisesti Mounier.
ellauri260.html on line 151: Mukavampia yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin Vedantasta. Vishishtadvaita (pätevä ei-dualismi) -koulu kääntyi Advaitan radikaalia ei-dualismia vastaan ja vaati paitsi sitä, mitä tämän koulun ja myöhempien koulujen edustajien englanninkielisissä teoksissa, jotka ovat samalla tavalla kriittisiä advaitaa kohtaan, kutsutaan usein nimenomaisesti henkilökohtaiseksi käsitykseksi brahmanista tai absoluuttisesta, mutta myös henkilökohtaisesta ymmärryksestä yksittäisistä olennoista, jotka on suunniteltu fragmentaarisiksi itseksi (jivatmas), jotka ovat "osia" - samalla yksi ja erilliset muutokset - Brahmanista. Koska intialaisen ajattelun erilaiset klassiset darshanat eivät ole täysin eristettyjä ja saavat vaikutteita toisiltaan, Samkhya -ajattelun elementtejä otetaan myös henkilökohtaiseen Vedantaan, samoin kuin joogan ja perinteisen hindulaisen pyhien kirjoitusten perinnön elementtejä. Juuri pysyvän itsensä, atmanin, opetuksen selkeys, perinteinen ensisijaisuus ja perusluonne Vedantassa ja etenkin advaitaa kritisoivissa kouluissa tekevät tästä personalismista kivemmän kuin puggalavadanin buddhalaisuudessa. Valitettavasti vaan näiltä hinduilta puuttuu tää ruumiin ylösnousemus.
ellauri260.html on line 153: Taolaisuus, joka vaikutti japanilaisen zenin kehitykseen, jakaa ymmärryksen lopullisesta tai todellisesta todellisuudesta pikemminkin persoonattomana kuin henkilökohtaisena, mikä tekee heistä kauempana persoonallisuudesta kuin Vedanta. Tsk tsk, ei ollenkaan hyvä asia.
ellauri260.html on line 163: Aristoteles oli määritellyt ihmisen rationaaliseksi eläimeksi (ho anthropos zoon noetikon) (Aristoteles, hist. I, 1: 488a7; Nichomachean etiikka I, 5: 1097b11; VIII, 12: 1162a16; IX, 9: 1169b18; Politiikka, I, 2: 1253a3). Huomattava parannus verrattuna Sokraateen kynittyyn kanaan. Personalistit, hyväksyessään tämän määritelmän, sikäli kuin se menee, näkevät tällaisen rakenteen ihmisen tuomittavana vähennyksenä objektiiviseen maailmaan.
ellauri260.html on line 169: Regardless of how, more precisely, animals are to be understood, the person differs from even the most advanced among them by a specific kind of inner self, an inner life, which, ideally, revolves around his pursuit of truth and goodness, and generates person-specific theoretical and moral questions and concerns.
ellauri260.html on line 171: Juutalainen Buber lasketaan personalistixi koska sen mielestä 1-2 persoonat on ihan eri asia kuin 3. Paikalla olijasta (paizi lapsesta) ei ole kohteliasta käyttää kolmatta persoonaa (poikaystävästä voi käyttää sanaa "toi", ja koirosta "hän").
ellauri260.html on line 183: Rudolf Eucken (5. tammikuuta 1846 – 15. syyskuuta 1926) oli saksalainen filosofi. Hän toimi professorina Jenassa 1874–1919. Teoksissaan Eucken esitteli idealistista filosofiaa. Hän sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1908 ja pääsi Hoblan tiistairistikkoon 31/01/2023 never heard-passilla. Sen kuolemasta tulee 3 vuoden päästä 100 vuotta.
ellauri260.html on line 191: Eli kuten Google suomensi: Hän sai vuoden 1908 Nobelin kirjallisuuden palkinnon tunnustuksena hänen vilpittömästä totuuden etsinnästä, hänen läpitunkevasta ajatusvoimastaan, laajoista näkemyskirjeistään sekä esityksen lämmöstä ja voimasta, jolla hän on lukuisissa teoksissaan vahvistanut ja kehittänyt muuatta idealistisen ajattelun elämänfilosofia", sen jälkeen kun hänet oli nimitetty Ruotsin akatemian jäseneksi.
ellauri260.html on line 195: Joo selvästi: lue vaikka alempaa Rudin sosialismihöpötys, se on juuri sitä propagandaa mikä Alfred Nobelilla oli mielessä kun se jätti kuoltuaan kapitaalin tuotot jaettavaxi dynamiittipalkintoina.
ellauri260.html on line 197: Vaikutukset: Aristoteles, Aquino, Teichmüller, Lotze, Trendelenburg. Vaikutettu: Max Scheler, W. R. Boyce Gibson, Abel J. Jones, Evelyn Bilbo and Frodo Underhill. Ei nää ole kummosia, olikohan Rudi vähän sivuraiteella? Merkittäviä ideoita olivat poliittinen aktivismi ja Todellinen. Todella. Indeed, kuten sanoo Midsummerin murhien tyhjänaamainen vanha poliiisi todistajan laskiessa luikuria läpi hampaitten.
ellauri260.html on line 199: Eucken syntyi 5. tammikuuta 1846 Aurichissa, sittemmin Hannoverin kuningaskunnassa (nykyinen Ala-Saksi). Hänen isänsä Ammo Becker Eucken (1792–1851) kuoli hänen ollessaan lapsi, ja hänen äitinsä Ida Maria (1814–1872, os Gittermann) kasvatti hänet. Hän sai koulutuksensa Aurichissa, jossa yksi hänen opettajistaan oli klassinen filologi ja filosofi, suomenruozin oikeakielisyyden isä Ludwig Wilhelm Maximilian (Mikael) Reuter (1803–1881). Hän opiskeli Göttingenin yliopistossa (1863–66), jossa Hermann Lotze oli yksi hänen opettajistaan, ja Berliinin yliopistossa. Jälkimmäisessä paikassa Friedrich Adolf Trendelenburg oli professori, jonka kyseenalaiset eettiset ja eroottiset taipumukset ja filosofian historiallinen käsittely houkuttelivat häntä suuresti. Göttingen vaikutti tuppukylältä kun öizimme siellä matkalla Dresdeniin ja Puolan uuneille. Olis pitänyt yöpyä Erfurtissa, joka on isompi ja jossa Kautsky viilasi Erfurtin programmia. Engels oli tyytymätön Erfurtin programmiin, ja nuiji siitä Kautskya. Minnekäs se vallankumous unohtui? Ja miten niin uskonto on jokaisen oma asia? Sehän on oopiumia!
ellauri260.html on line 203: Eucken väitteli klassisen filologian ja antiikin historian tohtoriksi Göttingenin yliopistossa vuonna 1866 väitöskirjalla De Aristotelis dicendi ratione. Hänen mielensä suuntautui kuitenkin ehdottomasti teologian filosofiseen puoleen. Vuonna 1871, työskenneltyään viiden vuoden maaseutukierroxen opettajana Husumissa, Berliinissä ja Frankfurtissa, hänet nimitettiin filosofian professoriksi Baselin yliopistoon Sveitsiin toisen entisen opettajansa seuraajaksi Göttingenissä, heteronormaalin Gustav Teichmüllerin, ja päihitti Teichmüller-bändärin Friedrich Nietzschen kilpailussa asemasta. Hahaa mursuwiixi Atman-koirinesi, jäit kakkosexi mitättömälle partapozolle!
ellauri260.html on line 205: Gustav Teichmüller (November 19, 1832 – May 22, 1888) is considered a philosopher of the idealist school and a founder of Russian personalism. His ideas were shaped by his teachers Lotze and J. F. Herbart, who in turn were influenced by G. W. von Leibniz. Some scholars describe Teichmüller's personalism as a version of neo-Leibnizianism. His doctrines have also been referred to as constituting a variant of Christian personalism that is in opposition to both positivism and evolutionism as well as traditional Platonism. Teichmüller's philosophy has influenced Nietzsche and this link has been explored by scholars such as Hermann Nohl, who traced Teichmüller's Die wirkliche und die scheinbare Welt, 1882, as the source of the latter's perspectivism. Teichmüller also influenced the Russian thinkers A. A. Kozlov, I.F. Oze, and E. A. Bobrov. Teichmüller nai virolaisen maanomistajan tyttären ja tapettuaan sen 20-vuotiaana lapsivuoteeseen, sen siskon, ja kuoli lopulta ize Tartossa pyylevänä patruunana.
ellauri260.html on line 217: It is a strange situation to see ancient wisdom join hands with the advancing present: to find permanent hopes of human nature shooting through the stormy agitation of the day. Our starting point is the problem of the physical maintenance man that Matti Keijola tried to solve with artificial intelligence.
ellauri260.html on line 221: Rudin tiivistetty maailmanhistoria teoxen Socialism: an analysis alussa on lepertelevästä tyylistään huolimatta pääpiirteissään oikea. 1700-luvulla alkoi teollinen vallankumous jonka siivellä tuli humanismi ja tiedeuskovaisuus ja porvarillinen vallankumous. Kaikki muut vallankumouxet on menneet ennen pitkää perseelleen, mutta kökkäreitä ei mikään näytä pysäyttävän. "Man," says Herder, " has no nobler word to apply to himself than what he himself is: Termitaffe." Rudin kirjan anglosaxinsi Joe McCabe, brittien Timo Airaxinen, ateisti skeptikko ja izeoikeutettu eetikko, mutta silti punastumaton porvari. Timo on tosin Joosea selkeästi läskimpi.
ellauri260.html on line 223: Joseph Martin McCabe (12 November 1867 – 10 January 1955) was an English writer and speaker on freethought (vapaa-ajattelija), after having been a Roman Catholic priest earlier in his life. He was "one of the great mouthpieces of freethought in England". Becoming a critic of the Catholic Church, McCabe joined groups such as the Rationalist Association and the National Secular Society. He criticised Christianity from a rationalist perspective, but also was involved in the South Place Ethical Society which grew out of dissenting Protestantism and was a precursor of modern secular humanism. William Ferguson wrote of him: "He was bitterly anti-Catholic but also actively undermined religious faith in general." McCabe was also an advocate of women's rights and worked with Mrs. Pankhurst and Mrs. Wolstenholme-Elmy on speeches favoring giving British women the right to vote. McCabe is also known for his inclusion in, and irritation at, G. K. Chesterton's funny book Heretics. Funny is the opposite of not funny, nothing else, defended Chesterton. He should know. In 1920 McCabe publicly debated the Spiritualist Arthur Conan Doyle on the claims of Spiritualism at Queen's Hall in London. Various scientists such as William Crookes and Cesare Lombroso had been duped into believing Spiritualism by mediumship tricks.
ellauri260.html on line 229: German philosophy did a great deal by way of deepening the ideas of men. In particular its starting from the whole instead of the individual, and its idea of movement advancing in virtue of its own forces, had a great influence on every section of social life. But the economic problem, and on this account the general social movement was directed by Lassalle, and still more by Marx, into far too narrow a path, and the Socialist ideal was conceived in too partisan a sense. The chief aim was to bring about a collective ownership of the means of production and " socialise " all property, and to recognise in the class-war a lever for the over- throw of the existing political conditions. It was thus that the Socialist movement captured the thoughts and sentiments of great masses of people.
ellauri260.html on line 241: Karl Johann Kautsky (18. lokakuuta 1854 Praha, Itävallan keisarikunta – 17. lokakuuta 1938 Amsterdam, Alankomaat) oli itävaltalais-tšekkiläinen sosiaalidemokratiaa ja marxismia harhaanjohtava teoreetikko. Hän toimitti roskalaatikkoon Karl Marxin kriittisen kansantaloustieteellisen teoksen Pääoman neljännen osan.
ellauri260.html on line 243: Kautsky oli juutalainen. Prahalaissyntyinen Kautsky opiskeli historiaa ja filosofiaa Wienin yliopistossa vuodesta 1874 ja liittyi Itävallan sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen (SDAPÖ) vuonna 1875. Vuodet 1885–1890 hän asui Lontoossa, ystävystyi Friedrich Engelsin kanssa ja toimi tämän yksityissihteerinä. Vuonna 1891 hän laati Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) Erfurtin ohjelman August Bebelin ja Eduard Bernsteinin kanssa.
ellauri260.html on line 255: We must, however, bear in mind that the main idea of Socialism goes far beyond the conception of Marx ; that it may be realised in many different ways, and that under one common head it embraces all sorts of opposite opinions and divergences. If we leave out the embarrassing collective ownership part, we can still keep totalitarianism and corporativism and get to another great idea in German thought: national socialism! Sorry, oops, that was ahistorical of me, let me rephrase that.
ellauri260.html on line 268: The further course of this essay will show that a sympathetic study does not imply assent, but we must insist that to condemn a thing without understanding it is useless. On the plus side, the ancient truth, that man is a social animal (£,(oov ttoXltlkov, animal sociale, termiittiapina), is now for the first time fully appreciated. On the minus side, 'Good' is now merely something that promotes the good of society ; it coincides with "useful" in the social sense. "True" is what has results in the social order and ensures its assent. There is no longer any room for the old conceptions of things that are good and true in themselves!
ellauri260.html on line 272: We take a particular pride in German thoroughness, but this may easily become a weakness by causing us to be slow and meticulous. We like to load our ship with a good deal of ballast, and in this way we cut down the speed.
ellauri260.html on line 284: Religion created a place in which antagonisms disappeared — but it saw no injustice in inequality. In this it was moved by its confident expectation of happiness in the next world, in which there would be no distinctions ; in fact, the poor and oppressed seemed to be entitled to the highest places. Modern Socialism, however, finds no consolation in that doctrine. It is not satisfied with an equality in hope and expectation.
ellauri260.html on line 288: French Revolution declared that all men were equal, but it made equality consist essentially in awarding the same formal rights to every individual, including the right to develop by his own powers ; the actual inequality of individuals was not disputed. But the idea in its positive form demanded the complete and unreserved equality of all individuals. All inequality it regarded as unjust, as a mere consequence of external circum- stances, especially property and education. It was to be abolished by every possible means, and an absolute equality was to be established. During the French Revolution the Gironde held the negative, the Mountain the positive, conception of equality. The final issue of the positive movement was pure Communism (Babeuf). It was soon forcibly suppressed.
ellauri260.html on line 292: Niinpä niin, sanoo fyysikot: hyvä olo on differentiaali, ei voi olla oikeasti hyvä ellei toiset ole huonompia. Kokkäreet tarvizevat laahusta ainaskin vertailukohtana. Eucken ei pidä siitä, esim. että jonkun huippuyliopiston kuten Berliinin tohtori on muka parempi kuin pelkkä Göttingenin hemmo. Mutta tutkinnostakaan ei ole hyötyä ellei ole pääomaa jolla yrittää.
ellauri260.html on line 304: Under the lead of factory technology, the individual worker became defenceless, as its vast industrial aggregations robbed him of his independence, while capital obtained an appalling power and forced him to serve the designs of others. He became simply a piece of merchandise, the value of which was settled by the market. Thus the race drifted into a sharp antithesis of " labour and capital," and the two soon proved irreconcilable enemies.
ellauri260.html on line 306: Juu tää oli pahaa politiikkaa: kun työläisten keskinäinen kilpailu oli poistettu, syntyi ilkeää solidaarisuutta, kun kukaan ei voinut salaa parannella asemiaan toisten kustannuxella. Onnexi jälkiteollinen palveluyhteiskunta on tämän haitan lähes poistanut, kun ei enää ole noita pahanhajuisten työläisten kansoittamia tehdashalleja, ainakaan täällä lännessä, idän hikipajat hoitakoot asiat omilla keinoillaan (kaikki 1800-luvun tehtaista tuttuja). Sensijaan on sen seitsemää palvelutuotetta, kokit, kampaajat, peeteet, feissarit, juontajat jne jne, jossa tyypit heiluu tazkoissa ja kilpailevat keskenään niin maan perkeleesti joka sentistä.
ellauri260.html on line 316: With the huge influx of gold and other valuable loot from the colonies (called the Renaissance), they ceased to be regarded as mere means and incidental things, and getting filth rich became again the goal (as it had been during the Roman empire as well, and the Greeks, by the way, whatever Aristotle may have said.)
ellauri260.html on line 331: WTF, lue Darwinia, senkin nincompoop. Mutta ei, Eucken tekee tutun kolmiloikan teodikeasta pyhään kolminaisuuteen. Kaikki sekaannuxet oikaistaan haudan tuolla puolen.
ellauri260.html on line 349: Socialism wants to create a structure which is superior to the individuals, and all its wishes and hopes are centred in this, but what it constructs can never be more than a bringing together of separate elements without any inner connection. It thus comes to be divided in its own body. Its ideal of the whole demands a world of action, and puts in on the lines of self-direction and spirit ; but in its actual development it imitates the mere contiguity of the material world and is bound up with it. The consequence is that it contains several different ideals of life which are not reconciled with each other. Even the happiness it offers is marred by this division. The whole body is to be as happy as possible ; but what is the nature of the happiness if in the end it means merely the welfare of individuals, if it does not evolve a realm of goodness and truth out of the turmoil of interests and enable human nature to participate in it ? Quantity, it seems, is to replace quality ; but is that done so easily ? Do we not find ourselves in entirely different worlds ? Socialism wants a community, but can only attain a comradeship. It can find stones for the building and stimulate people to work ; but it cannot either design or create the entire structure.
ellauri260.html on line 351: Sori vaan, mutta mä en näe tässä mitään järkeä. Tai hei, ehkä Eucken tarkoittaa, että noi rattaat eivät saa tehdä omia suunnitelmia, vaan joutuvat noudattamaan vaan yhteistä 5-vuotissuunnitelmaa? Että ne eivät ole onnellisia ellei ne saa edes varastaa työmaalta jotain työkaluja tai peddlata mustan pörssin nailonsukkia pimeällä kadulla? Ehkä se on juuri se. Eli keskusjohtoisesti ei saada joka iikkaa pelaamaan omaa peliä samalla kooperatiivisesti tarkastellen kokonaisuutta. Ainakin näin Eucken otaxuu. Sevverran siinä toki on perääkin, ettei datateknisesti ole mahdollista ohjastaa koko murkkupesää Putinin toimistosta käsin, sille voidaan vaan tehdä rataverkko valmiixi ja sitten panna lemmingsit ruxuttamaan. Se pätee mistä tahansa isosta verkostosta, se ei ole politiikkaa vaan kombinatoriikkaa.
ellauri260.html on line 374: Ihmiset on pohjimmaltaan pahoja, kuin Foster olut. Rudi sanoo että sosialistien pyrkimyxet on sinänsä hyviä (niinkuin rapukarkit), mutta ennen niitä pitäisi popsia spirituaalisia standardeja (laktoja) ja poliisivoimia (kiskissejä). Mitäs nää sitten ovat? No jotain tällästä:
ellauri260.html on line 380: There is, in fact, to-day over wide areas of life a positive dislike of man, a taedium generis humani, as it was called in the last days of the ancient world. We have at one and the same time the evil of overpopulation, the concentration of men in cities, the economic struggle, and so on. We have not space enough. One man is the enemy of another. Above all our particular questions we feel the power over men of the trivial, the common, the evil. The idea of Superman Tattoo occurred to some ; but can thought alone get over realities and their power ? So the human problem finds us involved in a terrible complication, and the Socialist ideal cannot extricate us. The situation would be hopeless if there were not higher forces working in man, making more of him, unsealing old and new springs of life to him. At present, however, we are merely searching, but I bet I am on the right track here.
ellauri260.html on line 391: In 1896 Frazer married Elizabeth "Lilly" Grove, a writer whose father was from Alsace. She would later adapt Frazer's Golden Bough as a book of children's stories, The Leaves from the Golden Bough. Frazer was not widely travelled. His prime sources of data were ancient histories and questionnaires mailed to missionaries and imperial officials all over the globe. His vision of the annual sacrifice of the Year-King has not been borne out by field studies. His wife Lady Frazer published a single-volume abridged version, largely compiled by her, in 1922, with some controversial material on Christianity excluded from the text. Sigmund Freud, the founder of psychoanalysis, cited Totemism and Exogamy frequently in his own Totem and Taboo:
ellauri260.html on line 393: Tätä Joria peukuttaneet kaverit on voittopuolisesti jotain patakonservatiiveja tai muuten oikeistohenkisiä hörhöjä: Ludi Wittgenstein, Jöns Carlson, Sigmund Freud, TS Eliot (The Waste Basket). Belovin Sale varmaan kerta sillä oli senniminen hahmo Augiessa, ja nyt siis tää Aucken. Hiljattain The Golden Boughia on kritisoitu laajalti imperialistisena, katolisten vastaisena, luokka- ja rasistisena elementtitalona, mukaan lukien Frazerin oletukset siitä, että eurooppalaiset talonpojat, aboriginaalit australialaiset ja afrikkalaiset edustivat kivettyneitä, kulttuurisen kehityksen aikaisempia vaiheita.
ellauri260.html on line 395: Frazer uskoi, että ajan myötä kulttuuri kulki kolmen vaiheen läpi siirtyen taikuudesta uskontoon ja tieteeseen. Frazerin luokittelu poikkesi tuskin huomattavasti aiemmista antropologisista kuvauksista kulttuurisesta evoluutiosta, mukaan lukien Auguste Comten, siinä että hänen mielestään taikuus oli sekä alun perin erillään uskonnosta että aina ennen uskontoa. Mit vit? Eihän magia ja uskonto edes ole eri asioita. Frazer uskoi, että taikuus ja tiede olivat samanlaisia, koska molemmat korostivat kokeilua ja käytännöllisyyttä; Toisin kuin sekä taikuus että tiede, Frazer määritteli uskonnon uskomalla henkilökohtaisiin, yliluonnollisiin voimiin ja yrityksiin lepytellä niitä. Frazer näki uskonnon "hetkellisenä poikkeamana kokeellisen magian kunniakkaalta tieltä." Frazer pelkäsi ihan aiheellisesti että magia voi milloin tahansa tulla takaisin, sillä "hömelö laahus teillä on aina keskuudessanne." Ize asiassa Frazerilla oli hidden agenda, se halusi näyttää että kristillinen magia on ihan yhtä typerää kuin esim. Australian lakukepeillä. No niinhän se on mutta...
ellauri260.html on line 398: Okei, Forverts sanoisi Iisak Bashevis. Joka maalla on oma vapauskäsitys, ranskalainen la liberté on ihan eri asia kuin saxalainen Freiheit, italialaisesta libertàsta ei voi puhua samana päivänä. Saxalainen on ganz frei tekemään mitä käsketään. Ihmiset eivät puhuisi niin kevyesti kristinuskosta, jos ne tajuaisivat, mikä homma on pitää ihmiset yhdessä sisäisesti ja hallita alempia impulsseja, jotka ajavat apinoita ilkitöihin. Sitäpaizi parliamentarismi on anuxesta, siitä ei ole tekemään rivakoita päätöxiä, pelkkää jahnausta, vaaleja ja toimikuntia. Keskiluokka haluaisi vikkelästi telefooneja, mutta mitä tekee parliamentti? Istuu käsillään.
ellauri260.html on line 410: A thousand youths become sons to each of the citizens, but they are not his personally [hōs hekastoun]; rather to the chance man likewise the chance youth is son.... Thus, each says "mine" ... in whatever relation to number he happens to be, namely "mine or someone else's". . . and doubting this too, for it is unclear to whom a child happens to be born and for whom saved once born. (1261b38-1262a6)
ellauri260.html on line 415: rom the soul of this older culture came the words of Aristotle : " It is the part of a free and high-minded man to seek, not the useful, but the beautiful." This acute student of men has ably described the chief types of human conduct, and has distinguished five principal shades of thought and character : great, good, those who love honour and power, those who are intent on gain and enjoyment, and, finally, criminal natures. The truth of this division is supported by the fact that it has been substantially preserved in the tradition of the Catholic Church.
ellauri260.html on line 423: Vitun Schiller saattoikin ylistää Rousseauta "mieheksi, joka teki kristityistä miehiä eikä piipunrasseja". Siitä alkoi romantiikka joka johti sitten nationalismin ja maailmansotien kautta nazismiin. Tähän lamaantuneeseen etuhalkioon tarvitaan nyt idealistista postivismia. Sosialismista ei tässä ole mihinkään, koska se on materialistista eikä ota huomioon henkimaailman tarpeita. Sillä ei ole aavistustakaan itsenäisten yrittäjätiimien muodostamisesta. Se ei siedä vahvaa keskiluokkaa, vaan näkee siinä vain kokoelman niin monia ahneita yksilöitä, joilla ei ole erityistä historiaa eikä erityisiä tehtäviä. Se luulee että määrä voittaa laadun. Ehei! Se on välinpitämätön kaikelle, mikä on yksilöllistä, suoraa, alkuperäistä. Näin palaamme aina siihen vakaumukseen, että todellinen tasa-arvo voidaan löytää vain hengellisistä konteksteista ja että ajatus naturalistisesta tasa-arvosta on suorastaan ristiriitainen, p ja ei-p tyyppinen.
ellauri262.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri262.html on line 59: Kestä kaljusta motivaatiopuhujasta Dilbert tekee pilaa yllä olevassa stripissä? Ei ainakaan CS Lewis, se ei ollut kalju, sillä oli Wally-kampaus. Valinnanvaraa on mahtavasti, alkaen vaikka maailman eniten tuppikullin näköisestä biljardööristä Jeff Bezosista. Googletuxella bald motivational speaker näitä tulee aivan pilvin pimein.
ellauri262.html on line 65: Eikös sekin Nuevos Pensamientos para una vida mejor, eli Wayne Dyer ollut Kalju K. Kojootti? Niin ja Mahatma Gandhi tietysti. Vizi näitä on sitten paljon, longum est omnia enumerari.
ellauri262.html on line 67: Minkä takia toi yxi tukallinen pienipää on jäänyt haaviin? Ehkä silläkin on tupee? No ei. Se on Former Chicago Bears Matt Mayberry to Support Bike Bald Charity Fun ... Matthew Mayberry (born August 6, 1987) is a former American football linebacker for the Indiana Hoosiers of the NCAA and Chicago Bears of the NFL. He is now a keynote speaker and business consultant on the topics of leadership, peak performance, culture, and teamwork. So "why the name?" Bike Bald Group was founded in 2004 by a bald multiple time cancer survivor who was taught to fight even on the toughest days, while never forgetting those that helped along the way.
ellauri262.html on line 80: After his literary success, MacDonald went on to do a lecture tour in the United States in 1872–1873, after being invited to do so by a lecture company, the Boston Lyceum Bureau. On the tour, MacDonald lectured about other poets such as Robert Burns, Shakespeare, and Tom Hood. He performed this lecture to great acclaim, speaking in Boston to crowds in the neighbourhood of three thousand people. CS Lewis wrote admiringly:
ellauri262.html on line 84: oogle_Art_Project.jpg/440px-Rev._Charles_Lutwidge_Dodgson%2C_%27Lewis_Carroll%27_-_%27Mary_J._MacDonald_dreaming_of_her_father_%28George_MacDonald%29_and_brother_Ronald%27_-_Google_Art_Project.jpg" />
ellauri262.html on line 115: ooks.jpg" width="50%" />
ellauri262.html on line 144: Lewis wrote more than 30 books which have been translated into more than 30 languages and have sold millions of copies. The books that make up The Chronicles of Narnia have sold the most and have been popularized on stage, TV, radio, and cinema. His philosophical writings are widely cited by Christian scholars from many denominations.
ellauri262.html on line 148: When his dog Jacksie was killed by a car, the four-year old Lewis adopted the name Jacksie. At first, he would answer to no other name, but later accepted Jack, the name by which he was known to friends and family for the rest of his life. When he was seven, his family moved into "Little Lea", the family home of his childhood, in the Strandtown area of East Belfast.
ellauri262.html on line 152: Lewis was schooled by private tutors until age nine, when his mother died in 1908 from cancer. His father then sent him to England to live and study at Wynyard School in Watford, Hertfordshire. Lewis's brother had enrolled there three years previously. Not long after, the school was closed due to a lack of pupils. Lewis then attended Campbell College in the east of Belfast about a mile from his home, but left after a few months due to respiratory problems.
ellauri262.html on line 154: Lewis experienced a certain cultural shock on first arriving in England: at that moment he conceived a hatred for England which took many years to heal. No wonder. He developed a particular fondness for W. B. Yeats.
ellauri262.html on line 156: He was then sent back to England to the health-resort town of Malvern, Worcestershire, where he attended the preparatory school Cherbourg House, which Lewis referred to as "Chartres" in his autobiography. It was during this time that he abandoned the Christianity he was taught as a child and became an atheist. During this time he also developed a fascination with European mythology and the occult.
ellauri262.html on line 158: In September 1913, Lewis enrolled at Malvern College, where he remained until the following June. He found the school "socially competitive." After leaving Malvern, he studied privately with William T. Kirkpatrick, "The Great Knock", his father's old tutor and former headmaster of Lurgan College.
ellauri262.html on line 164: Within months of entering Oxford, he was shipped by the British Army to France to fight in the First World War. In the midst of the German spring offensive, Lewis was wounded and two of his colleagues were killed by a British shell falling short of its target. He was depressed and homesick during his convalescence and, upon his recovery in October, he was assigned to duty in Andover, England. He was demolished in December 1918 and soon restarted his studies. Later, Lewis stated that his experience of the horrors of war, along with the loss of his mother and unhappiness in school, were the basis of his pessimism and atheism.
ellauri262.html on line 167: During his army training, Lewis shared a room with another cadet, Edward Courtnay Francis "Paddy" Moore (1898–1918). Maureen Moore, Paddy's sister, said that the two made a mutual pact that if either died during the war, the survivor would take care of both of their families. Paddy was killed in action in 1918 and Lewis kept his promise. Paddy had earlier introduced Lewis to his mother, Janie King Moore, and a friendship quickly sprang up between Lewis, who was 18 when they met, and Janie, who was 45. The friendship with Moore was particularly important to Lewis while he was recovering from his wounds in hospital, as his father did not visit him.
ellauri262.html on line 171: Lewis lived with and cared for Moore until she was hospitalized in the late 1940s. He routinely introduced her as his mother, referred to her as such in letters, and developed a deeply affectionate friendship with her. Lewis's own mother had died when he was a child, while his father was distant, demanding, and eccentric.
ellauri262.html on line 173: Were they lovers? Owen Barfield, who knew Jack well in the 1920s, once said that he thought the likelihood was "fifty-sixty". After conversations with Mrs. Moore's daughter, Maureen, and a consideration of the way in which their bedrooms were arranged at The Kilns, he was quite certain that they were.
ellauri262.html on line 177: Lewis's interest in the works of the Scottish writer George MacDonald was part of what turned him from atheism. The quality which first met him in his books was Holiness.
ellauri262.html on line 179: C. S. Lewis wrote that he regarded MacDonald as his "master": "Picking up a copy of Phantastes one day at a train-station bookstall, I began to read. A few hours later, I knew that I had crossed a great frontier."[citation needed] G. K. Chesterton cited The Princess and the Goblin as a book that had "made a difference to my whole existence". Even Mark Twain, who initially disliked MacDonald, became friends with him, and there is some evidence that Twain was influenced by him. MacDonald's theology "celebrated the rediscovery of God as Father, and Christ as a shaved Lion King."
ellauri262.html on line 181: ookie.jpg" width="30%" />
ellauri262.html on line 182:
Alistair Cookie

ellauri262.html on line 186: Christus Victor is a book by Gustaf Aulén published in English in 1931, presenting a study of theories of atonement in Christianity. The original Swedish title is Den kristna försoningstanken ("The Christian Idea of the Atonement") published in 1930. Aulén reinterpreted the classic ransom theory of atonement, which says that Christ's death is a ransom to the powers of evil, which had held humankind in their dominion. It is a model of the atonement that is dated to the Church Fathers, and it was the dominant theory of atonement for a thousand years, until Anselm Panda of Canterbury supplanted it in the West with his satisfaction theory of atonement. So that the baddies in the story were Sauron and the goblins and orcs of Mordor, not God as angry Scrooge McDuck coming for his dues.
ellauri262.html on line 200: The youthful Alistair Cooke was less impressed, and in 1944 described "the alarming vogue of Mr. C.S. Lewis" as an example of how wartime tends to "spawn so many quack religions and Messiahs". The broadcasts were anthologized in Mere Christianity.
ellauri262.html on line 202: Alistair Cooke KBE (born Alfred Cooke; 20 November 1908 – 30 March 2004) was a British-American writer whose work as a journalist, television personality and radio broadcaster was done primarily in the United States. In reporting on the Montgomery bus boycott, begun by Rosa Parks and led by Martin Luther King, Cooke expressed sympathy for the economic costs imposed on the city bus company and referred to Mrs. Parks as "the stubborn woman who started it all ... to become the Paul Revere of the boycott." He achieved his greatest popularity in the United States in this role, becoming the subject of many parodies, including "Alistair Cookie" in Sesame Street ("Alistair Cookie" was also the name of a clay animated cookie-headed spoof character created by Will Vinton as the host of a video trailer for The Little Prince and Friends).
ellauri262.html on line 203: Cooke took up golf in his mid-fifties, developing a fascination with the game, despite never attaining an extraordinary level of skill.
ellauri262.html on line 217: The Space Trilogy (also called the Cosmic Trilogy or Ransom Trilogy) dealt with what Lewis saw as the dehumanizing trends in contemporary science fiction. The first book, Out of the Silent Planet, was apparently written following a conversation with his friend J. R. R. Tolkien about these trends. Lewis agreed to write a "space travel" story and Tolkien a "time travel" one, but Tolkien never completed "The Lost Road", linking his Middle-earth to the modern world. Lewis's main character Elwin Ransom is based in part on Tolkien, a fact to which Tolkien alludes in his letters.
ellauri262.html on line 222: The books contain Christian ideas intended to be easily accessible to young readers. In addition to Christian themes, Lewis also borrows characters from Greek and Roman mythology, as well as traditional British and Irish fairy tales.
ellauri262.html on line 224: Lewis's last novel, Till We Have Faeces, a retelling of the myth of Cupid and Psyche, was published in 1956. Although Lewis called it "far and away my best book," it was not as well-reviewed as his previous work. It is a retelling of the myth of Cupid and Psyche from the unusual perspective of Psyche's sister Peg. Mere Christianity was voted best book of the 20th century by Christianity Today in 2000.
ellauri262.html on line 241: College oli koti, jonka suojissa orpo pipu nousi eloon, vaikka äidin ääni varoitteli. Äitinsä menettäneillä pojilla naissuhteista tulee latautuneita. Oxfordissa tältä välttyi harrastamalla miessuhteita. Carroll valokuvaili yhä vanhempia tyttölapsia nakupelleinä, muttei päässyt koskaan Pubic Hair Stage 2:sta eteenpäin.
ellauri262.html on line 257: John Ronald Reuel, Mabel ja Arthur Reuel Tolkienin esikoinen, syntyi 1892 Bloemfonteinissa, silloisen Oranjen vapaavaltion pääkaupungissa Etelä-Afrikassa, missä Arthur Tolkien työskenteli Bank of African paikallisen kolonialistisen riistokonttorin johtajana. Arthur oli muuttanut Englannista kulta- ja timanttilöydösten rikastuttamaan Etelä-Afrikkaan parempia urakehitysmahdollisuuksia tavoitellen muutamaa vuotta aiemmin. Hänen kihlattunsa Mabel Suffield oli seurannut perässä täytettyään 21 ja saatuaan viimein isänsä hyväksynnän tulevalle avioliitolle. Pariskunta vihittiin Kapkaupungin katedraalissa 16. huhtikuuta 1891. Tyttöaikanaan Mabel oli ollut lähetyssaarnaajana Aahrikassa, yritti käännyttää kristinuskoon Sansibarin sulttaanin haaremia.
ellauri262.html on line 264: Mabel Tolkien jäi lapsineen asumaan kotikaupunkinsa Birminghamin tuntumaan. Asuttuaan ensin vanhempiensa luona hän löysi perheelle pian halvan vuokra-asunnon Sareholen kylästä muutaman kilometrin päästä kaupungin eteläpuolelta. Mabel kääntyi katolisexi ja löysi mieleisensä rippi-isän nimeltä Mordor, josta tuli perheen ystävä ja turva, ja poikien holhooja, kun äiti kuoli sokeritautiin Ronin 12. elinvuotena.
ellauri262.html on line 271: Siis samanlainen mammanpoika tämäkin kuin C.S. Lewis, ja Hemingwaykin, for that matter. Vuonna 1904 myös 12-vuotiaan Tolkienin äiti kuoli ajauduttuaan diabeettiseen koomaan. Tolkien oli kuudentoista, kun hän rakastui tulevaan vaimoonsa Edith Brattiin. Tolkienin huoltaja, katolinen pappi, Mabelia mahdollisesti köyrinytkin Isä Francis Morgan ei kuitenkaan hyväksynyt sexuaalisuhdetta, joten Ronald ja Edith saattoivat mennä vällyihin vasta 1914, kun Ronald täytti 21 vuotta ja täysi-ikäistyi. Pariskunta meni naimisiin 22. maaliskuuta 1916 Edithin käännyttyä katolilaiseksi. He saivat 1917 ensimmäisen neljästä lapsestaan. Romanssi innoitti Tolkienia luomaan kertomuksen Berenistä ja Lúthienista. Edit tanssi Ronille jossain mezässä kuin Lúthien. Ronnie laittoi Ethelille hautakiveenkin nimexi Lúthien.
ellauri262.html on line 273: Tolkien oli jo nuorena hyvin kiinnostunut kielistä. Koulussa opetettujen ranskan, saksan, latinan ja kreikan lisäksi hän tutustui omasta kiinnostuksestaan useisiin muinaiskieliin, kuten muinaisenglantiin, kymriin ja goottiin. Vuonna 1911 Tolkien aloitti opinnot Oxfordin yliopistossa saamansa stipendin turvin. Luettuaan kaksi vuotta klassisia kieliä hän siirtyi englannin kielen laitokselle ja erikoistui muinaisenglantiin ja muinaisnorjaan. Tolkien perehtyi syvällisesti anglosaksisiin ja skandinaavisiin tarustoihin ja niistä kertoviin eepoksiin, kuten muinaisenglantilaiseen Beowulfiin ja muinaisislantilaiseen Eddaan. Innostus yleistä kielitiedettä kohtaan myös sai hänet keksimään täysin omia kieliä. (!!!) Hän innostui suomen kielestä luettuaan Kalevalan. Tolkienia kiinnosti suomen kielen vokaalivoittoinen ääntäminen ja hän alkoi kehittää sen pohjalle perustuvaa uutta kieltä, josta tuli myöhemmin hänen kirjojensa suurhaltiakieli quenya.
ellauri262.html on line 275: Tolkien valmistui Oxfordista kesäkuussa 1915, ensimmäisen maailmansodan jo sytyttyä. Heti valmistumisensa jälkeen hän astui armeijan palvelukseen. Tolkien komennettiin lyhyen koulutuksen jälkeen Ranskaan länsirintamalle, jossa hän palveli viestiupseerina ja osallistui Sommen taisteluun hillomunkin hinnalla. Hän sairastui vuonna 1916 ampumahautakuumeeseen ja pääsi pois rintamalta. Tolkien siirrettiin parantumaan Birminghamiin sotilassairaalaan, josta hänet kotiutettiin jouluksi. Tuolloin hän kirjoitti ensimmäiset Keski-Maa-aiheiset tarinansa. lähde? Käsikirjoitus oli alun perin nimeltään The Book of Lost Tales (suom. Kadonneiden tarujen kirja), jonka tarinoista myöhemmin muodostui postuumisti julkaistu Silmarillion. Kotiutuksensa jälkeen hänet ylennettiin luutnantiksi siitä hyvästä.
ellauri262.html on line 281: Saatuaan professuurinsa Oxfordissa Tolkien tutustui moniin muihin kirjallisuudesta kiinnostuneisiin opettajiin, jotka kokoontuivat Inklings-nimisenä ryhmänä. Yksi tunnetuimpia jäseniä Tolkienin lisäksi oli C. S. Lewis, keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden tutkija, joka työskenteli yliopiston opettajana ja on tullut tunnetuksi fantasiakirjastaan Narnian tarinat. Tolkienin ja Lewisin välille kehkeytyi ystävyyssuhde, joka kesti ajoittaisista erimielisyyksistä huolimatta Lewisin kuolemaan 1963 asti. Lewis, joka oli aiemmin tunnustautunut ateistiksi tai agnostikoksi, kääntyi 1930-luvun alussa kristinuskoon, osin katolisen Tolkienin vaikutuksesta. Ei mennyt ihan putkeen sikäli, että Tolkien sai käännytetyxi Lewixen pakanuudesta vain englannin kirkkoon saakka. Sekin kyllä oli saavutus, sillä Lewixen porukat oli Belfastista ja vihasivat paavin palvojia kuin ruttoa. Tolkien sanoi myöhemmin ettei Lewis kääntynyt vaan taantui. Kerran Lewis kuzui Tolkienin kuullen katolisia "paskahuusin rotixi".
ellauri262.html on line 283: Kerran viikossa Inklingit lukivat Lewisin asunnossa ääneen kirjoituxiaan ja vinoilivat niistä. Tolkien puhui ryöpsähtelevästi säkättäen, ja kun hän lisäksi tärkeään kohtaan tullessaan sysäsi hampaiden väliin piipun tutixi, hänen textinsä luki selvyyyden vuoxi kuopuspoika. Muun ajan pohdittiin tärkeitä ajankohtaisia kysymyxiä, kuten onko koiralla sielua, onko parempaa siideriä kuin Kotkassa, onko Eliotin runoiilla arvoa (ei) ja onko polttohautaus pakanallista. Sota-ajan sanomalehdistä Lewis ja Tolkien ratkaisivat vain ristisanat. "Keskustelumme mittaan meille avutuu koko maailma ja jotakin maailman tuolta puolen, jos on onnea. Kenelläkään ei ole mitään vaatimusta toisilta eikä mitään vastuuntaakkaa keneltäkään, vaan kaikki oomme vapaita miehiä ja tasa-arvoisia. Karhun elämää, saa mettä kämmentää. Eedit! tuo lisää olutta! Eedit! EEDIT!" "Minä olen ize asiassa hobitti", Tolkien oli sanonut. Tolkien ja Lewis pukeutuivat, käyttäytyivät ja asennoituivat vanhanaikaisesti, viettivät ikävää urautunutta elämää. Lewis tokaisi: minä pidän pitkäveteisyydestä! Ron piti kirjavista liiveistä kuin Bilbo Baggins. Matti Pulkkinen vertaa salaa Vuokko vaimoa milloin Etheliin, milloin Tolkienin Lukittareen, ize se on kaljanhajuinen Tolkien matkalla hilpeänä kotiin bubista kuin Wagner-sika. Tolkien käy messussa masennuslääkkeenä. Ethel ei lähde, miettii kääntymistä takaisin luteraanixi, siellä naisilla on enemmän sananvaltaa, voivat jopa erotakin.
ellauri262.html on line 287: Hobitin menestyksen johdosta kustantaja alkoi vaatia Tolkienilta jatko-osaa tarinalle.lähde? Tolkien oli oikeastaan aloittanut jatko-osan, Taru sormusten herrasta (The Lord of the Rings 1954–1955), kirjoittamisen vuonna 1936, jo ennen kuin Hobitti oli julkaistu. Hän päätti kuitenkin tarjota ensin kustantajalle muutamia kirjoitettuja osia Silmarillionista, jotka kustannusyhtiö kuitenkin hylkäsi. Vaikka kirjan kieltä ylistettiin, sen katsottiin olevan liian pitkäveteinen julkaistavaksi. Käsikirjoitus palautettiin pettyneelle Tolkienille, minkä jälkeen kustantaja tiedusteli uudelleen, olisiko hän vieläkin valmis kirjoittamaan ”uuden Hobitin”; Nookei, Tolkien suostui.
ellauri262.html on line 289: Sormusten herran kirjoittaminen alkoi ilman merkittäviä juonisuunnitelmia. Tarina sai lopullisen muotonsa kirjoittamisen aikana. Hän työsti kirjaa vuoteen 1949 asti. Tolkienin työskentely eteni puuskittain, mistä kertoo se, että päästyään ensimmäisen osan puoleen väliin hän piti vuoden tauon ja jatkoi kirjaa vasta vuonna 1941, kuitenkaan sitä lopullisesti missään vaiheessa hylkäämättä. Tolkien myös pilkkoi kirjansa osiin ja kirjoitti päähenkilöidensä Frodon ja Samin matkan Mordoriin (neljäs ja kuudes kirja) ennen muita kirjoja, jotka käsittelivät Sormuksen sotaa. Neljännen kirjan luvut hän lähetti ilmavoimissa Etelä-Afrikassa palvelleelle pojalleen Christopherille luettavaksi jatkokertomuksena.
ellauri262.html on line 293: Taru sormusten herrasta sai ilmestyessään ristiriitaisia arvosteluja, mutta suosio kasvoi vähitellen. C. S. Lewis ehdotti vuonna 1961 Tolkienia Nobelin kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi. Ei tärpännyt. Viisikymmentä vuotta myöhemmin julkistetun arkistomateriaalin mukaan palkintolautakunta ei pitänyt Tolkienin proosaa tarpeeksi korkeatasoisena. Eihän siinä paljon kehumista olekaan, eikä juonessakaan, se on varsin klisheinen. Koko juju on hauskoissa fantasiahahmoissa.
ellauri262.html on line 295: Teos julkaistiin taskukirjana Yhdysvalloissa Harvard Lampoonin toimesta vuonna 1965 nimellä Bored of the Rings. Opiskelijaliikkeen innostus vaikutti merkittävästi kirjan sikäläiseen suosioon. Tolkien itse oli imarreltu kirjansa menestyksestä, ja hän rikastui sen menestyksen avulla. Kirjan innokkaimpien ihailijoiden takia Tolkien joutui vaihtamaan osoitettaan ja puhelinnumeroaan, kun lukijat tunkeutuivat hänen kotiinsa kysyäkseen yksityiskohtia hänen luomastaan maailmasta. Ihailijat alkoivat myös perustaa ensimmäisiä Tolkien-seuroja, joissa he keskustelivat omista kokemuksistaan Tolkienin teosten parissa.
ellauri262.html on line 297: Loput Tolkienin väsäyxet on aika mitäänsanomattomia. Cristopherin kokoonkursima Silmarillion on lopen haukotuttava. Ilmestyttyään kirja sai pääosin kielteisiä arvosteluja, joissa sen kerronnan kieltä pidettiin vanhanaikaisena ja sekavana, vaikka Tolkienin yritystä luoda fantasiamaailmalleen oma historia pidettiinkin kunniakkaana. Cristopher teki parhaansa työstämällä myyntiin kaikkea isäpapan kynästä (yllä) lähtenyttä, vaikka ostoslistoja. Kullervon tarina (The Story of Kullervo) on Tolkienin vuonna 1914 kesken jäänyt esikoisteos, joka julkaistiin elokuussa 2015.
ellauri262.html on line 303: Jossain vaiheessa Tolkien tosiaankin paljasti että Gandalf ja haltiat on enkeleitä, Frodo Jeesus, Mordor helvetti, Sauron saatana, hobitit brittejä, örkit saxalaisia ja kääpiöt juutalaisia. Ihan vastaava roolijako oli sittemmin JK Rowlingilla.
ellauri262.html on line 311: The presence of sexuality in The Lord of the Rings, a bestselling fantasy novel by J. R. R. Tolkien, has been debated, as it is somewhat unobtrusive. However, love and marriage appear in the form of the warm relationship between the hobbits Sam Gamgee and Rosie Cotton; the unreturned feelings of Éowyn for Aragorn, followed by her falling in love with Faramir, and marrying him; and Aragorn's love for Arwen, described in an appendix rather than in the main text, as "The Tale of Aragorn and Arwen". Multiple scholars have noted the symbolism of the monstrous female spider Shelob. Interest has been concentrated, too, on the officer-batman-inspired same-sex relationship of Frodo and his gardener Sam as they travel together on the dangerous quest to destroy the Ring. Scholars and commentators have interpreted the relationship in different ways, from close but not necessarily homosexual to plainly homoerotic, or as an idealised heroic friendship.
ellauri262.html on line 313: The author of the bestselling fantasy novel The Lord of the Rings, J. R. R. Tolkien, was orphaned as a boy, his father dying in South Africa and his mother in England a few years later. He was brought up by his guardian, a Catholic priest, Father Francis Xavier Morgan, and educated at male-only grammar schools and then Exeter College, Oxford, which at that time had only male students. He joined the British Army's Lancashire Fusiliers and saw the horror of trench warfare, with life as an officer made more bearable by the support of a male batman or servant. After the war he became a professor of English Language at the University of Leeds, and then at the University of Oxford, where he taught at Pembroke College. At Oxford, he created an all-male literary group with another Oxford professor of English, C. S. Lewis, called the Inklings.
ellauri262.html on line 317: Commentators have remarked on the apparent lack of sexuality in The Lord of the Rings; the feminist and queer theory scholar Valerie Rohy notes the female novelist A. S. Byatt's remark that "part of the reason I read Tolkien when I'm ill is that there is an almost total absence of sexuality in his world, which is restful"; the Tolkien scholar Tom Shippey wrote that "there is not enough awareness of sexuality" in the work; and the novelist and critic Adam Mars-Jones stated that "above all, sexuality [is] what is absent from the [work's] vision". Rohy comments that it is easy to see why they might say this; in the epic tradition, Tolkien "abandons courtship when battle looms, apparently sublimating sexuality to the greater quest". She accepts that there are three romances leading to weddings in the tale, those of Aragorn and Arwen, Éowyn and Faramir, and Sam and Rosie, but points out that their love stories are mainly external to the main narrative about the Ring, and that their beginnings are basically not shown: they simply appear as marriages.
ellauri262.html on line 321: The scholar David Craig writes that Shelob is sometimes just called "she", drawing the reader's attention to her gender. Her "hate and depravity" are "strongly sexualised"; Tolkien wrote that "Far and wide her lesser broods, bastards of the miserable mates, her own offspring, that she slew, spread from glen to glen". Craig comments that "her crimes are abominable and include incest, illegitimacy and infanticide, all crimes pertaining to sex".
ellauri262.html on line 323: The Anglican priest and scholar of literature Alison Milbank writes that Shelob is undeniably sexual: "Tolkien offers a most convincing Freudian vagina dentata (toothed vagina) in the ancient and disgustingly gustatory spider Shelob." Milbank states that Shelob symbolises "an ancient maternal power that swallows up masculine identity and autonomy", threatening a "castrating hold [which] is precisely what the sexual fetishist fears, and seeks to control". The Tolkien scholar and medievalist Jane Chance mentions "Sam's penetration of her belly with his sword", noting that this may be an appropriate and symbolic way of ending her production of "bastards".
ellauri262.html on line 327: Tolkienin ja Edithin vei avioon uskollisuus nuoruudennk kauden muistolle. Pitkän eron aikana he olivat kasvaneet en suuntiin. Edith oli luopunut soittoharrastuksesta ja sopeutunur arkisiin kuvioihin. Tolkien nautti kielitieteestä ja Oxfordin poikamieselämästä. Edith pelkäsi Oxfordissa kopeita akatee misia rouvia ja eristäytyi kotiinsa. Tolkienin vieraat tomar siihen, että mies ja vaimo puhuivat en kanavilla kun Tolkien selitti jonkin sanan etymologiaa, Edith kertoi vieressä hilloista ja lasten tuhkarokosta.
ellauri262.html on line 330: Edith oli Inklingeille mustasukkainen, ja ainoa nainen jonka Inklingit puolestaan kerran päästivät istuntoonsa, oli miesmäinen ja nokkava Dorothy Sayers.
ellauri262.html on line 332: Tolkien opetti pojalleen, että mies tuntee oikeutetuis monta sellaista asiaa, joista voi tulla kotona nitaa tuoppi. pippu, ystävien seura. Miehen on tehtävä selväksi sekci vai- molle että itselleen mitä tahtoo, Tolkien neuvoi, ja sitten pidettävä päänsä.
ellauri262.html on line 393: Lordi Peter on Denverin herttuan nuorempi veli ja hänet kuvataan romaaneissa stereotyyppisenä varakkaana englantilaisena aristokraattina, jonka harrastuksiin kuuluu inkunaabeleiden keräily. Romaaneissa eletään maailmansotien välistä aikaa, jolloin Wimsey on noin 40-vuotias. Hänen valokuvaamista harrastava kamaripalvelijansa ja entinen sotakaverinsa Bunter toimii hänen apunaan rikosten selvittämisessä. Wimseytä auttaa myös usein hänen ystävänsä Charles Parker Scotland Yardista. Edmund Wilson expressed his distaste for Wimsey in his criticism of The Nine Tailors: "There was also a dreadful stock English nobleman of the casual and debonair kind, with the embarrassing name of Lord Peter Wimsey, and, although he was the focal character in the novel ... I had to skip a good deal of him, too." Tämä kuvitteellinen henkilö on tynkä.
ellauri262.html on line 401: The poet W. H. Auden and the philosopher Ludwig Wittgenstein were notable critics of her novels. A savage attack on Sayers's writing ability came from the American critic Edmund Wilson, in a well-known 1945 article in The New Yorker called "Who Cares Who Killed Roger Ackroyd?" He briefly writes about her novel The Nine Tailors, saying "I declare that it seems to me one of the dullest books I have ever encountered in any field." Wilson continues "I had often heard people say that Dorothy Sayers wrote well ... but, really, she does not write very well: it is simply that she is more consciously literary than most of the other detective-story writers and that she thus attracts attention in a field which is mostly on a sub-literary level."
ellauri262.html on line 403: The academic critic Q. D. Leavis criticises Sayers in more specific terms in a review of Gaudy Night and Busman's Honeymoon, published in the critical journal Scrutiny, saying her fiction is "popular and romantic while pretending to realism." Leavis argues that Sayers presents academic life as "sound and sincere because it is scholarly," a place of "invulnerable standards of taste charging the charmed atmosphere". But, Leavis says, this is unrealistic: "If such a world ever existed, and I should be surprised to hear as much, it does no longer, and to give substance to a lie or to perpetuate a dead myth is to do no one any service really." Leavis comments that "only best-seller novelists could have such illusions about human nature."
ellauri262.html on line 407: Sayers, an only child, was born on 13 June 1893 at the Headmaster's House on Brewer Street in Oxford. She was the daughter of Helen Mary Leigh and her husband, the Rev. Henry Sayers. Her mother was a daughter of Frederick Leigh, a solicitor whose family roots were in the landed gentry in the Isle of Wight, and had been born at "The Chestnuts", Millbrook, Hampshire. Her father, originally from Littlehampton, West Sussex, was a chaplain of Christ Church Cathedral, Oxford, and headmaster of Christ Church Cathedral School.
ellauri262.html on line 409: When Sayers was six, her father started teaching her Latin. She grew up in the tiny village of Bluntisham in Huntingdonshire after her father was given the living there as rector of Bluntisham-cum-Earith. The church graveyard next to the elegant Regency-style rectory features the surnames of several characters from her mystery The Nine Tailors. She was inspired by her father's restoration of the Bluntisham church bells in 1910. The nearby River Great Ouse and the Fens invite comparison with the book's vivid description of a massive flood around the village.
ellauri262.html on line 411: Sayers's first book was poetry and was published in 1916 as OP. by Blackwell Publishing in Oxford. Her second book of poems, "Catholic Tales and Christian Songs", was published in 1918, also by Blackwell.
ellauri262.html on line 414: As an advertiser, Sayers's collaboration with artist John Gilroy resulted in "The Mustard Club" for Colman's Mustard and the Guinness "Zoo" advertisements, variations of which still appear today. One example was the Toucan, his bill arching under a glass of Guinness, with Sayers's jingle:
ellauri262.html on line 417: Guinness is good for you

ellauri262.html on line 425: In 1920 Sayers entered into a passionate though unconsummated romance with Jewish Russian émigré and Imagist poet John Cournos, who moved in London literary circles with Ezra Pound and his contemporaries. Sayers did not consummate her relationship with him unmarried, due to her religious beliefs. Cournos disdained monogamy and marriage, did not want children and was dedicated to free love.[53] He also considered crime writing, which Sayers had started, to be low brow, though he assisted her with aspects of publication.[54] Within two years their relationship had broken up when he insisted on consummation with birth control. Returning to New York, he soon married a crime writer who had two children. This left Sayers embittered that he had not held to his own principles, feeling that he had been testing her, pushing her to sacrifice her own beliefs in submission to his own. He later confessed that he would have happily married Sayers if she had submitted to his sexual demands. After a period of heated correspondence, they concluded with more amicable missives after she met her future husband.
ellauri262.html on line 429: On 3 January 1924, at the age of 30, Sayers secretly gave birth to an illegitimate son, John Anthony (later surnamed Fleming). John Anthony, "Tony", was given into care with her aunt and cousin, Amy and Ivy Amy Shrimpton, and passed off as her nephew to family and friends. Details of these circumstances were revealed in a letter from Mrs White to her daughter Valerie, Tony's half-sister, in 1958 after Sayers's death. Tony was raised by the Shrimptons and was sent to a good boarding school. In 1935 he was legally adopted by Sayers and her then husband "Mac" Fleming.
ellauri262.html on line 431: Tony suspected mom's maternity since his youth but had proof only when he obtained his birth certificate applying for a passport. It is not known if he ever spoke to Dotty about the fact.
ellauri262.html on line 433: After publishing her first two detective novels, Sayers married Captain Oswald Atherton "Mac" Fleming, a Scottish journalist whose professional name was "Atherton Fleming". The wedding took place on 13 April 1926 (Dot was 33 and Mac 45) at Holborn Register Office, London. Fleming was divorced with two daughters.
ellauri262.html on line 440: Sayers was greatly influenced by G. K. Chesterton, fellow detective fiction novelist, essayist, critic, among other things, commenting that, "I think, in some ways, G.K.’s books have become more a part of my mental make-up than those of any writer you could name.” n 2022, Sayers was officially added to the Episcopal Church liturgical calendar with a feast day on 17 December.
ellauri262.html on line 453: Personism is an ethical philosophy of personhood as typified by the thought of the utilitarian philosopher Peter Singer. It amounts to a branch of secular humanism with an emphasis on certain rights-criteria. Personists believe that rights are conferred to the extent that a creature is a person. Michael Tooley provides the relevant definition of a person, saying it is a creature that is "capable of desiring to continue as a subject of experience and other mental states". A worldview like secular humanism is personism when the empathy and values are extended to the extent that the creature is a person (apes get very similar rights, insects get vastly fewer rights, etc.).
ellauri262.html on line 458: Personistin mielestä Nina Kauzalo on ääliö kun se paapoo pallopäätä Pupu tytärtä. Ei se ole yhtä pirsoona pirsonalmente kuin venakkoja rekassa salakuljettava maxanluovuttaja. Eli kyllä tässä on paljon samaa kuin nazilääkärissä Mengelessä. Olis mieluummin tehnyt testejä Peter Singerillä. Siinä olis ollut hyvin joutava juutalainen jolla kokeilla.
ellauri262.html on line 465: The Problem of Pain is a 1940 book on the problem of evil by C. S. Lewis, in which Lewis argues that human pain, animal pain, and hell are not sufficient reasons to reject belief in a good and powerful God. He begins by addressing the flaws in common arguments against the belief in a just, loving, and all-powerful God such as: "If God were good, He would make His creatures perfectly happy, and if He were almighty He would be able to do what he wished. But the creatures are not happy. Therefore God lacks either goodness, or power, or both." Topics include human suffering and sinfulness, animal suffering, and the problem of hell, where Lewis squirms like a tapeworm to reconcile these with a friendly omnipotent force beyond ourselves.
ellauri262.html on line 478: Lewis states the problem of pain again in a simpler way: "If God were good, He would wish to make His creatures perfectly happy, and if God were almighty, He would be able to do what he wished. But the creatures are not happy. Therefore, God lacks either goodness, or power, or both."[3] Lewis says that if the popular meanings attached to the words are the best or only possible then the problem is unanswerable. The possibility of answering it depends on understanding the words 'good,' 'almighty,' and 'happy' in a bigger sense.
ellauri262.html on line 480: Lewis then talks about the nature of nature/matter. Because there are things outside an individual and God, things cannot be configured to suit the individual perfectly. WTF? God is responsible for that too! He also introduces the concept of Free Will and how that further inhibits everyone being pain-free all the time, although he does allow and say miracles do exist. Bullshit! Free will is that you can do what you want (lähde). If you want to be pain-free and you aren't, then your will is not free.
ellauri262.html on line 482: Lewis postulates that maybe this world is not the 'best of all possible' universes but the only possible one. Haha! If so, then everything possible is necessary, and will is not free. (lähde) He acknowledges the objection that if God is good and he saw how much suffering it would produce why would he do it. Lewis doesn’t know how to answer that type of question and says that that is not his objective, but only to conceive how goodness (assured on other grounds) and suffering are without contradiction. Okay, Clive, so you just give up.
ellauri262.html on line 484: No not yet, he says that what is good for God may not be good for us. But then he is not our friend, is he? Well he knows best what is good for us, he is our father, and we are his servants. Aha, well I can relate to that. An angry nacissistic psychopathic God does indeed fill the bill. This may hurt a bit, but wait a while, on the other side of the stone you see what this pain was for. You can't enjoy to the hilt unless you feel a bit of pain at first. Sado-masochism, you see.
ellauri262.html on line 488: Lewis acknowledges the critique of what specific, individual harm have we done to God for God to be always angry. Well it's not personal as such. "When we merely say that we are bad, the ‘wrath’ of God seems a barbarous doctrine; as soon as we perceive our badness, it appears inevitable, a mere corollary from God’s goodness. Good guys do bad things to bad guys, as in cowboy films."
ellauri262.html on line 492: We are deceived by looking on the outside of things: we should not mistake our inevitably limited utterances for a full account of the worst that is inside.
ellauri262.html on line 498: We must guard against the feeling that there is ‘safety in number’. There isn't, look at holocaust.
ellauri262.html on line 510: Lewis then says that he doesn’t believe in the doctrine of Total Depravity on logical and experiential grounds. Also, shame is of value, not as an emotion but for the insight that it provides. He shares how he notices that the more a man hollers the more fully aware he is of his vileness. To underline this point Clive says probably the most famous line from this book: "God whispers to us in our pleasures, speaks in our conscience, but shouts in our pain: it is His megaphone to rouse the deaf."
ellauri262.html on line 513: Well he saw that was what was going to happen, being omniscient, or what? So why bother? Why cry over spilt milk? Why not stop the experiment and start again? Well, maybe this is just what he is doing now. Elephants are coming with sheep on their heads as wigs. Enough, I'm gonna close this zoo.
ellauri262.html on line 519: About our comrades in pain, other animals, Lewis allows that some higher form animals (like apes and elephants) might have a rudimentary individual self but says that their suffering might not be suffering in any real sense and humans might be projecting themselves onto the beasts. So no heaven for them, but then again, no hell. If one wants to make room for animal immortality, although the scriptures are silent, then "a heaven for mosquitoes and a hell for men could very conveniently be combined". A very good point! Oh, is it? Well, that is all sorted then?
ellauri262.html on line 521: He says though, assuming that their selfhood is not an illusion, animals cannot be considered in and of themselves. "Man is to be understood only in his relation to God. The beasts are to be understood only in their relation to man and, through man, to God." Fucking humanist. Lewis says that Christians hesitate to suppose animal immorality for two reasons: 1) it would obscure the spiritual difference between beast and man and 2) it would be a clumsy assertion of Divine goodness. Wow this guy is a hypocrite.
ellauri262.html on line 523: When Clives second wife dies 1960, Clive is at first very angry at his God: why did you have to do this too to me? When he cools off he thanks God that he did not kill her off earlier. That's thing, be grateful for what you got. In the end, like in JK Rowlings last testament, 'all shall be well, and all shall be well, and all manner of thing shall be well'".
ellauri262.html on line 532: Ruuvinauha (Screwtape) esiintyy kuvitteellisena (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Character_(arts)) demonina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Demon) kirjassa Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) (https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Screwtape_Letters) (1942) ja sen jatko- novellissa Ruuvinauha ehdottaa paahtoleipää (Screwtape Proposes a Toast 1959), jotka molemmat on kirjoittanut kristitty (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Christianity) kirjailija CS Lewis (https://en.m.wikipedia.org/wiki/C._S._Lewis) . Ruuvinauha (Screwtape) on myös James Forsythin Kirjeiden (alunperin Rakas Matomezä (Dear Wormwood), 1961) lavasovituksen nimi. (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Theatrical_adaptation)
ellauri262.html on line 534: Kierreteippi (Screwtape) omistaa Senior Tempterin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Temptation) arvosanan ja toimii osastonsa alisihteerinä siinä, mitä Lewis kuvittelee eräänlaiseksi helvetin virkamieskunnaxi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Civil_Service). Eli sellaista ei helvetissä ole oikeesti, ei helvetissä. Teippikirjaimet (Screwtape Letters) edustaa hänen puoltaan kirjeenvaihdossa hänen veljenpoikansa Matomezän (Wormwood)in kanssa, mentorina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mentorship) nuorelle demonille, joka on vastuussa yhden miehen ohjauksesta huut helkkariin. Hänellä on upea sihteeri nimeltä Konnapiippu (Toadpipe). Paahtis (Toast) on Kierreteipin (Screwtapen) illallisen jälkeinen puhe (https://en.m.wikipedia.org/wiki/After-dinner_speech) Kiusaajien harjoitusamk:ssa (Tempters' Training College), ja se satiirisee (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Satire) amerikkalaista ja brittiläistä tai englantilaista, no ylipäänsä anglosaxista koulutusta.
ellauri262.html on line 543: Ensimmäisen kerran helmikuussa 1942 julkaistu tarina on sarja kirjeitä vanhemmalta demonilta Screwtapelta hänen veljenpojalleen Matomezä (Wormwood)ille, nuoremmalle kiusaajalle. Setän mentorointi liittyy veljenpojan vastuuseen vain "potilaana" tunnetun brittimiehen viimeisen tuomion turvaamisessa.
ellauri262.html on line 545: Teoksessa Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) Lewis kuvittelee joukon oppitunteja siitä, kuinka tärkeää on ottaa tarkoituksellinen rooli kristinuskossa kuvaamalla tyypillistä ihmiselämää kaikkine kiusaukseineen ja epäonnistumisineen paholaisten näkökulmista. Kierreteipillä on hallinnollinen virka Helvetin byrokratiassa ("ala-arkiassa") ja toimii mentorina veljenpojallen Matomezälle (Wormwood)ille, kokemattomalle ja epäpätevälle kiusaajalle. Ilmeisesti helkkarissa sitten vielä ruuvataan ja saadaan jälkeläisiä, ei ole takapuolta tervattu, ei etupuolta ainakaan. Jotain hyvääkin.
ellauri262.html on line 547: Kirjan 31 kirjeessä Ruuvinauha (Screwtape) antaa Matomezälle (Wormwood)ille yksityiskohtaisia neuvoja erilaisista tavoista heikentää Jumalan (God) sanoja ja edistää Jumalan (God) hylkäämistä "potilaassa" (jota Matomezä (Wormwood) houkuttelee) sekä havaintoja ihmisluonnosta ja Raamatusta (Bible).Ruuvinauhan (Screwtapen) neuvoissa itsekäs voitto ja voima nähdään ainoana hyvänä, eikä kumpikaan demoni voi käsittää Jumalan (God) rakkautta ihmiseen tai tunnustaa ihmisen hyvettä.
ellauri262.html on line 555: Sekä "Teippikirjaimet (The Screwtape Letters)" että "Ruuvinauha ehdottaa paahtista (Screwtape Proposes a Toast)" julkaistiin äänikasetilla ja CD:llä John Cleesen (onko sekin joku kristitty, perkele, vai tekikö se roolin silkasta rahasta?), Joss Acklandin, ja Ralph Coshamin kertomana . Cleesen levytys oli Grammy Awards -finalisti parhaasta puhutusta sanasta, mutta hävisi.
ellauri262.html on line 557: Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) koostuu 31 kirjeestä, jotka vanhempi demoni nimeltä Ruuvinauha (Screwtape) on kirjoittanut veljenpojalleen Matomezälle (Wormwood) (nimetty Ilmestyskirjan kointähden mukaan, siis vermutti), nuoremmalle ja vähemmän kokeneelle demonille, jonka tehtävänä on ohjata "potilaaksi" kutsuttua miestä kohti "Isäämme alhaalla" (Saatana) ja kauaxi "Vihollisesta" (Jumala).
ellauri262.html on line 559: Toisen kirjeen jälkeen Potilas kääntyy kristinuskoon, ja Koiruohoa tuomitaan tämän sallimisesta. Paha takaisku. Koiruohon (Wormwood) ja Ruuviteipin (Screwtape) välillä muodostuu silmiinpistävä kontrasti kirjan loppuosan aikana, jossa Matomezä (Wormwood) on kuvattu Ruuvinauhan (Screwtape) kirjeissä innokkaasti houkuttelemassa potilasta ylenpalttoihin pahoihin ja valitettaviin synteihin, usein piittaamattomasti, kun taas Ruuvinauha (Screwtape) ottaa hienovaraisemman asenteen, kuten Letterissä. XII, jossa hän huomauttaa: "... turvallisin tie helvettiin on asteittainen tie - loiva rinne, pehmeä jalkojen alla, ilman äkillisiä käännöksiä, ilman virstanpylväitä, ilman viittoja."
ellauri262.html on line 561: Kirjeessä VIII Kierreteippi (Screwtape) selittää suojelijalleen eri tarkoitukset, joita Jumalalla (God) ja paholaisilla on ihmiskunnalle: "Haluamme karjaa, josta voi vihdoin tulla ruokaa; Hän haluaa palvelijoita, joista voi vihdoin tulla poikia." Tätä tarkoitusta silmällä pitäen Ruuvinauha (Screwtape) kehottaa Matomezää (Wormwood) kirjeessä VI edistämään passiivisuutta ja vastuuttomuutta potilaassa: "Jumala (God) haluaa miesten (man) olevan huolissaan siitä, mitä he tekevät; meidän tehtävämme on saada heidät ajattelemaan, mitä heille tapahtuu, jos eivät tee mitä käsketään."
ellauri262.html on line 565: Kirjeessä XXII sen jälkeen, kun useaan yritykseen oli yritetty löytää irstaileva nainen Potilaalle "edistääkseen hyödyllistä avoliittoa" ja sen jälkeen, kun Ruuvinauha (Screwtape) vältti niukasti tuskallisen rangaistuxen, koska hän oli paljastanut Matomezälle (Wormwood) Jumalan (God) aidon ihmisrakkauden, mistä Matomezä (Wormwood) oli viipymättä ilmoittanut Infernaalin viranomaisille, Kierreteippi (Screwtape) toteaa, että Potilas (Patient) on rakastunut kristittyyn tyttöön (girl) ja oli hänen ja hänen perheensä kautta omaksunut hyvin kristillisen elämäntavan, imien vain peiton alla namua. Tämän kirjeen loppua kohti, hänen vihassaan, Kierreteippi (Screwtape) muuttuu suureksi tuhatjalkaiseksi, joka jäljittelee samanlaista muutosta kuin Kirjassa X of Paradise Lost, jossa demonit muutetaan vällykäärmeiksi.
ellauri262.html on line 567: Myöhemmin kirjeenvaihdossa paljastuu, että nuorelle miehelle (Potilas) saattaa aiheutua haittaa hänen mahdollisesta väestönsuojelutehtävästänsä (aiemmassa kirjeessä todetaan, että hän on oikeutettu asepalvelukseen, mutta koskaan ei ole varmistettu, että hänet todella kutsuttiin). Vaikka Matomezä (Wormwood) on iloinen tästä ja toisesta maailmansodasta yleensä, Ruuvinauha (Screwtape) kehottaa Matomezää (Wormwood)ia pitämään potilaan (Patient) turvassa toivoen, että he voivat vaarantaa hänen uskonsa paremmin pitkän eliniän aikana.
ellauri262.html on line 569: Viimeisessä kirjeessä Potilas (Patient) on tapettu salamasodan (Blitz) aikana ja hän on mennyt taivaaseen, ja lopullisen epäonnistumisensa vuoksi Matomezä (Wormwood) on tuomittu kärsimään henkisen olemuksensa kuluttamisesta muiden demonien, erityisesti Ruuvinauhan (Screwtape) itsensä toimesta. Hän vastaa Matomezän (Wormwood) viimeiseen kirjeeseen sanomalla, että hän saattaa odottaa yhtä vähän apua kuin Kierreteippi odottaisi Matomezältä (Wormwood), jos heidän tilanteensa muuttuisivat ("Rakkauteni sinua kohtaan ja rakkautesi minua kohtaan ovat samanlaisia kuin kaksi hernettä... Erona on, että minä olen vahvempi."). Tämä jäljittelee tilannetta, jossa Matomezä (Wormwood) itse ilmoitti setänsä Infernal Polizeille syyllistymisestä helvetin harhaoppiin tekemällä uskonnollisesti positiivisen huomautuksen, joka loukkaisi Saatanaa (Satan).
ellauri262.html on line 571: Kierrenauha (Screwtape) alkaa jokaisen kirjaimen sanoilla "Rakas Koiruohoni (Wormwood)", paitsi viimeinen kirjain, jossa sanotaan sarkastisesti: "Rakas, rakas koiruohoni (wormwood); herkkuni, possuni."
ellauri262.html on line 577: Peschke, Jim (2010). Michael Letters: Taivaan vastaus ruuvinauhaan . ISBN 978-1-4536-6027-0.Arkkienkeli Mikael neuvoo Jaakobille, suojelusenkelille.
ellauri262.html on line 585: Aldridge, RJ (2019). The Matomezä (Wormwood) -sähköpostit: sisäisiä vinkkejä helvetin välttämiseen .
ellauri262.html on line 592: Teippikirjaimet (Screwtape Letters) soitti 309 esityksensä New Yorkin Westside Theatressa vuonna 2010. Vuoden 2011 kiertue vieraili esittävän taiteen paikoissa kaupungeissa kaikkialla Yhdysvalloissa, mukaan lukien Los Angeles, Houston, Dallas, Atlanta, Seattle, Minneapolis ja Boston . Vuosien 2012–2013 kiertue alkoi Los Angelesista tammikuussa 2012. Kiertueella on paluumatkat San Franciscoon, San Diegoon, Seattleen, Chicagoon ja Atlantaan sekä pysähdyksiin useissa muissa kaupungeissa. The Screwtape Letters on kuvattu "Humoristiseksi ja eloisaksi... Paholaiselle on harvoin annettu ansaitsemansa tarkkaavaisemmin!" kirjoittanut The New York Times, "Syvä kokemus".Christianity Today ja "Pahoin nokkela... Helvetin hyvä esitys!" kirjoittanut The Wall Street Journal . [16] Tuotanto on myös kiertänyt maailmanlaajuisesti. Ruuvinauha (Screwtape)-roolin on myös esittänyt nainen (woman).
ellauri262.html on line 594: Calvin and Hobbesissa Bill Watterson nimesi rouva Matomezä (Wormwood)in (Calvinin peruskoulun opettaja) Lewisin oppipoikapaholaisen mukaan.
ellauri262.html on line 598: U2 : n musiikkivideossa kappaleelle " Hold Me, Thrill Me, Kiss Me, Kill Me " (1995) animoitu Bono nähdään kävelemässä kadulla pitelemässä kirjaa The Screwtape Letters . Kun Bono oli lavalla Zoo TV Tourin aikana, hän pukeutui herra MacPhistoksi, hänen alter egokseen. Bono pukeutui kultaiseen pukuun ja paholaisen sarviin ja soitti yleensä pilapuheluita poliitikoille.
ellauri262.html on line 621: Last year another actor, Liam Neeson, claimed Aslan, the Christlike character in C.S. Lewis’ Narnia books, could also represent the prophet Mohammed.
ellauri262.html on line 622: During his life C.S. Lewis was clear that the famous lion, who appears in all seven Narnia books, was based on Christ.
ellauri262.html on line 626: In September Mr Pullman revealed that he will use his latest book, The Good Man Jesus and the Scoundrel Christ, to say that Jesus was not God but instead claim the Apostle Paul imagined the idea.
ellauri262.html on line 628: Mr Pullman is best known as the author of the fantasy trilogy His Dark Materials, which have been seen as an atheistic rival to C S Lewis’ The Chronicles of Narnia. The Archbishop of Canterbury has said Philip Pullman’s books are among his favourites.
ellauri262.html on line 633: Springfieldin ala-asteella järjestetään eräänlaiset festivaalit, johon kaikkien oppilaiden ja koulun työntekijöiden tulee pukeutua asianmukaisella puvustuksella, Lisa esimerkiksi on kuningatar. Koulun talonmies Willie joutuu kylähullun rooliin vasten Hänen tahtoaan. Suuttuneena tästä hän vapauttaa monta tuhatta hiirtä ja rottaa koulun käytävillä, ja festivaali on peruttu. Bart saa tästä syyt niskoilleen, ja vaikka hän kiistää kaiken, hänet erotetaan koulusta. Marge päättää, että Bart lähetetään katoliseen kouluun.
ellauri262.html on line 635: Koulussa Bart tapaa katolisen kirkon papin isä Seanin. Hän antaa Bartille sarjakuvakirjan katolisesta kirkosta, ja Bart innostuu lukemaan kirjaa. Kotona Marge on hyvillään Bartin kiinnostuksesta katolilaisuuteen, mutta Homer ei. Seuraavana päivänä Homer aikoo mennä Bartin kouluun syyttämään opettajia ja isä Seania propandasta ja aivopesusta. Hänelle kuitenkin annetaan siellä pannukakkuja ja hän saa pelata bingoa ilmaiseksi, niin hänkin hurahtaa katolilaisuuden oppeihin. Niihin hurahtuneena hän alkaa miettiä, että ollessaan katolilainen hänen täytyy päästä eroon synneistään. Marge kuitenkin pelästyy perheen miesten yhtäkkisestä hurahtamisesta, joten hän pyytää apuun Springfieldin Amerikan reformoidun presbyluterilaisuuden läntisen haaran ("The Western Branch of American Reform Presbylutheranism") papin Lovejoyn ja naapurin, kaupungin tunnetuimman uskontokiihkoilijan Ned Flandersin. He yrittävät kaapata molemmat kesken katolisen kirkon toiminnan, mutta onnistuvat kaappaamaan vain Bartin.
ellauri262.html on line 637: Autossa Marge, Ned ja Lovejoy yrittävät palauttaa Bartin mieleen kuvaa protestanttisuudesta ainoa oikeana uskontomuotona. He onnistuvat jotenkuten, mutta kotona Lisa kertoo tukevansa Bartia; hänen mielestään jokainen saa valita uskontonsa itse, aivan kuten hän aikoinaan valitsi buddhalaisuuden (mikä naurattaa isä Seania). Ennen tätä hän oli kuullut Margen vievän Bartin protestanttinuorien leirille, mistä hän kertoo Homerille ja Seanille. He lähtevät perään yrittääkseen pysäyttää Margen aikeen, mutta eivät ehdi. Festivaaleilla Bart on hämillään hänestä johtuvasta riidasta, ja alkaa kertoa oman mielipiteensä siitä, että on tyhmää kun kristillinen kirkko on jakautunut niin moneen osaan. Kaikki osapuolet kuuntelevat Bartia ja yrittävät lopulta päästä yhteistyösopimukseen. Tämän jälkeen jakso hyppää 1 000 vuotta tulevaisuuteen, jossa ilmoitetaan maailmantuhosta kahden uskonnon välisen sodan takia. Holy Guest Starin osan ääninäyttelijä on Liam Neeson. Rangaistuxexi Liamin vaimo kuoli laskettelurinteeseen 2009. Ei olis kannattanut.
ellauri263.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri263.html on line 51: Moosexen appiukko, alias Jethro Tull, Hobabin iskä (Exodus 2:18; Numbers 10:29). Feikki midianilainen Reuel antoi läskimoosexelle 1/7 tyttäristään Zipporan kiitoxexi avunannosta kaivolla. Sen johdosta Jumala muisti äkkiä tapaamisen Abrahamin, Isaacin ja Jacobin kanssa.
ellauri263.html on line 69: Tobitin kirja, josta on ollut jo puhetta albumissa 111 kertoo Tobitin pojasta Tobiaasta, jonka hän lähettää perimään erästä velkaa. Matkalla Tobias kohtaa naisihmiseksi naamioituneen enkeli Rafaelin, jonka ohjauksessa hän hankkii edullisesti punaleimaisen kalan sydämen, maksan ja sappirakon. Sitten hän tapaa¹ lesken, joka on kyllä ollut naimisissa seitsemän kertaa, mutta on pysynyt neitsyenä, koska ko. Saaraan lätkääntynyt demoni Asmodeus on surmannut hänen jokaisen aviomiehensä hääyönä. Enkelin kehotuksesta Tobias menee lesken kanssa naimisiin ja ajaa demonin pois kalan sydämen ja maksan hajulla, ja panee sitten hajusta piittaamatta Saaraa menestyxellä. Saman kalan jo erittäin haisevalla sapella Tobias palauttaa myöhemmin isänsä Tobitin näön.
ellauri263.html on line 70: Kirjan kaksi ensimmäistä lukua on kirjoitettu ensimmäisessä persoonassa. Kertoja on Ninivessä asuva hurskas juutalainen Topi, joka tulee sokeaksi, kun hänen nukkuessaan ulkona hänen silmiinsä putoaa linnun ulostetta.
ellauri263.html on line 94: Muun muassa katolinen Barukin kirja sisältää kuudennen luvun, Jeremian kirjeen, joka on itäisen ortodoksisuuden Raamatussa omana kirjana. Kummatkin lukevat Barukin kirjan profeetallisiin kirjoihin Jesajan, Jeremian, Valitusvirsien, Hesekielin, Danielin ja kahdentoista pienen profeetan joukkoon.
ellauri263.html on line 98: Toinen osa (1:15–3:8) on luonteeltaan synnintunnustus ja rukous pelastumisen puolesta. Tekstistä heijastuu suht varma luottamus siihen, että Jumala ohjaa historian tapahtumia. Voitot ovat palkintoja ja tappiot rangaistuxia. Jerusalemin tuhoutuminenkin on rangaistus kansan ja sen johtajien synneistä. Kolmas osa (3:9–4:4) käsittelee runollisesti viisautta, joka on Jumalan lahja. Esitystapa on samanlaista kuin muussa viisauskirjallisuudessa, kuten Sananlaskujen kirjassa ja Jobin kirjassa. Viisaus kuvataan persoonaksi, ja jakso päättyy siihen, että viisaus näyttäytyy maan päällä ja elää ihmisten keskuudessa. Kristillisessä perinteessä tämä on yhdistetty Jeesuksen ihmiseksi tuloon. Jotain samansuuntaista taisi olle Erasmuxellakin albumissa 26.
ellauri263.html on line 120: Halakhan mukaan juutalaisella miehellä on velvollisuus lausua šema kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Halakha määrittää tarkat ajat, joiden sisällä šema tulee lausua. Mišna alkaa näiden aikarajojen määrittelyllä. Šema sisältyy juutalaiseen aamu- ja iltajumalanpalvelukseen, joissa sitä ennen ja jälkeen lausutaan erityisiä šeman siunauksia. Šema sisältyy myös muihin juutalaisiin rukouksiin, kuten musaf amidaan ja aamusiunauksiin. Se on myös juutalaisuudessa tapana sanoa ennen nukkumaanmenoa. Perinteisesti šema on ensimmäisiä rukouksia, joita juutalaiselle lapselle opetetaan, ja viimeinen rukous jonka juutalainen lausuu ennen kuolemaansa. Sulhanen saa jättää sheman väliin jos on kiire pukille, sanoo Mishna (kz. alla).
ellauri263.html on line 122: Halakha (hepr. ‏הלכה‎, suom. 'polku' tai 'tapa kulkea', kiin. Tao) on juutalainen lakikokoelma, joka kattaa uskonnollisen ja käytännön elämän alueita. Lakikokoelmaan kuuluu Tooran lakien lisäksi Talmudin ja rabbiinisten kirjoitusten lakeja sekä perinnäissäädöksiä.
ellauri263.html on line 128: Mišna (hepreaa, suom. oppi, opetus) on Talmudin osa. Talmud on juutalainen Tooran ja Vanhan testamentin profeettojen selitysteos. Mišnan sisältö päätettiin lopullisesti noin 190 jaa. Mišna on kirjoitettu hepreaksi.
ellauri263.html on line 277: Talmudia selittää Gemara, jonka sisältö päätettiin lopullisesti noin 500 jaa. Se sisältää Mišnan kriittisiä kommentteja ja on kirjoitettu arameaksi. Ja sitten vielä miljoona takkupartaista rabbia on kirjoittanut niihin kommentteja ja kommenttien kommentteja ja kommenttien kommenttien superkommentteja. Eihän niillä ollut muuta kuin aikaa, eikä mitään parempaaakan tekemistä, kun naiset hoiti huushollin ja hyvin sijoitettu kapitaali kasvoi korkoa.
ellauri263.html on line 299: The observance of the day includes five prohibitions, most notable of which is a 25-hour fast. The Book of Lamentations, which mourns the destruction of Jerusalem, is read in the synagogue, followed by the recitation of kinnot, liturgical dirges that lament the loss of the Temples and Jerusalem. As the day has become associated with remembrance of other major calamities which have befallen the Jewish people, some kinnot also recall events such as the murder of the Ten Martyrs by the Romans, expulsions from England, Spain and elsewhere, massacres of numerous medieval Jewish communities during the Crusades, and the Holocaust.
ellauri263.html on line 350: No wearing of leather shoes is observed almost universally by now thanx to Adidas, Nike, and other plastic shoes. Study of the Torah is forbidden on Tisha B'Av as it is considered an enjoyable activity, except for the study of distressing texts such as the Book of Lamentations, the Book of Job, portions of Jeremiah and chapters of the Talmud that discuss the laws of mourning and those that discuss the destruction of the Temple and boring texts such as Numbers.
ellauri263.html on line 367: Israelilainen terroristisarja Fauda näyttää graafisesti kuinka seura tekee kaltaisexeen. Israerilaiset antiterroristit ovat julmempia tappajia kuin jahtaamansa filistiinit. Tulevat tosta vaan Kaanaan häihin silmittömästi ammuskelemaan. Vaikka sehän tiedettiin jo elävästä elämästäkin, puhumattakaan kovaxikeitetyn munamiehen Dan Steinbockin Andromeda-läpyskästä. Semmoisiahan jutkut olivat raamatun rehellisen kertoman mukaan luvatun maan reisullakin, tappajina riehuivat naapureilta ryövätyllä Kaanaan maalla ennenkuin Tishan raportoimat hajoitustoimet hajoittivat niiden pörisevän pesän kaikkialle maailmaan. Ollessaan hajallaan diasporassa olivat nöyriä ja lipeviä vaikka salaa kostonhaluisia, ja saatuaan pesän kokoon taas anglosaxien avustuxella jatkoivat vanhan liiton teurastusta niinkuin 2000 vuoden taukoa ei olis ollutkaan. "Tasoitetaan tilejä", siitä juutalaiset on aina olleet hyvin selvillä kuten muutkin abrahamilaiset Hammurapin seuraajat. Jenkit antaa sille täydet tomaattipisteet, CS Lewisin personistilehti Guardian on empivämpi:
ellauri263.html on line 377: At a time when Israelis rarely seek out Palestinian viewpoints in real life, much less on TV, this may explain why Fauda’s creators initially struggled to find a domestic outlet for the series. (LOL!) It portrays the infiltrator unit, whose members (an all-male panel, except for one token woman for the boys to drool about) kill, torture, assault and violently threaten Palestinians in a manner that jars with any claims of moral superiority. And this second series contains more narrative mirroring. We see each side struggle with unity and discipline over revenge and going rogue, with causes taking precedence over family relationships, lured into a violence that creates its own momentum. Both sides are compromised, manipulative and varying degrees of unhinged.
ellauri263.html on line 389: Claims by Raz that writing the series was his real therapy, after suffering with PTSD, help locate Fauda in an Israeli genre dubbed “shooting and crying” – laments over the effect of wars on the morality and sanity of Israelis fighting them. But Fauda is different. Let’s call it “viewing while cursing”, into which category we can also place the US hit series Homeland Security.
ellauri263.html on line 391: Both dramas rely on protagonists entrusted with critical jobs despite routinely reckless behaviour. Both test your patience. In the case of Fauda, it’s not just the politics but also the relentless machismo; midway into the second series it feels like watching interchangeable rooms full of men in guns and distressed denim, each at some point telling a female character: “Don’t worry, I’ll get us out of here.”
ellauri263.html on line 395: Small wonder, then, that all eyes are on finding the new Homeland Security, itself based on an Israeli TV series, Hatufim. And it’s not surprising that the quest is focused on Israel, which has spawned a string of international hits, starting with In Treatment, a 2008 HBO adaptation of the Hebrew-language Be Tipul. In 2016 Neflix started airing Mossad 101, about Israel’s intelligence service, while earlier this year Hulu nabbed False Flag, a conspiracy thriller loosely premised on the 2010 assassination of Hamas official Mahmoud al-Mabhouh, widely thought to be the work of the Mossad, by a hit squad carrying foreign passports.
ellauri263.html on line 399: Palestinian journalist Ziyad Abul Hawa says Fauda could have started to make good on notions of balance simply by bringing Palestinians into the creative process. “If the writers are all Israeli, no matter how good the intentions are, they are not realistically showing what is happening in Palestinian areas. I heard they did their homework and research but still, you need a Palestinian constantly with them, telling them what’s realistic and what is not.” He adds that Arabic accents in the show bust its credibility claims within seconds.
ellauri263.html on line 403: Fauda is available on Netflix, which is one big turd of a narcotics company. I really wish the Israeli commando troops would barge in to the Netflix headquarters and shoot down everyone in sight.
ellauri263.html on line 415: Neizeitä koskevassa Mishnan luvussa suositellaan että neizeitä naidaan keskiviikkona, jotta jos sulhaselle tulee yöllä julma yllätys niin se ehtii viemään valituxen oikeuteen torstaiaamuna. Jos maalarit on talossa sanoo pikku morsian: peltosi on tulvan alla. Nyt et pääse kyntämään. Can't put the water on the meat.
ellauri263.html on line 417: Sulhasen ei tarvi lukea shemaa hääiltana jos sillä on kiire puhkaisemaan immenkalvoa ja seisoo muutenkin. Entä seuraavana iltana, jos akti jäi keskentekoisexi? No kolmantena pitää. Rabbitit kiistelevät tästä kovasti. Jotkut babylonialaiset osaa penetroida sivusuunnassa niin ettei immenkalvo repeä, eikä tule veripipiä, huomauttaa muuan rabbit. Kaikkihan sen osaavat, inttää toinen. No mihin tarvitaan sitten lakanaa ja sulhasmiehiä? Koska kiero sulhanen voi koittaa peittää jälkensä että pääsee peruuttamaan häät torstaina.
ellauri263.html on line 421: A virgin's ketuba is worth 200 (zuzim), and a widow's ketuba is worth 100 (zuzim). Arvaa mitä tarkoittaa ketuba? Väärin, se on kontrahti. The content of the ketubah is in essence a two-way contract that formalizes the various requirements by Halakha (Jewish law) of a Jewish husband vis-à-vis his wife. The Jewish husband takes upon himself in the ketubah the obligation that he will provide to his wife three major things: clothing, food and conjugal relations, and also that he will pay her a pre-specified amount of cash in the case of a divorce. The principal endowment pledged in a ketubah is 200 zuz for a virgin, and 100 zuz otherwise (such as for a widow, a convert, or a divorced woman, etc.).
ellauri263.html on line 423: As in most contracts made between two parties, there are mutual obligations, conditions and terms of reciprocity for such a contract to hold up as good. Thus said R. Yannai: "The conditions written in a ketubah, [when breached], are tantamount to [forfeiture of] the ketubah." A woman who denies coitus unto her husband, a condition of the ketubah, was considered legal grounds for forfeiture of her marriage contract, with the principal and additional jointure being written off.
ellauri263.html on line 428:
Kaaleppi ja muut vakoojat Kaanaan maalla

ellauri263.html on line 430: Professori Shrage tuntee olevansa siira ryömiessään 5. Avenuella, amerikkalaiset ovat niin paljon sitä kookkaampia. Se muistaa Kaalepin ja muiden vakoojien retken Kaanaaseen. Ihme, Kaanaan maan vakoojista on justiin ollut puhetta toisaalla, ykkösenä Mishnan vastoinkäymisten luettelossa yllä. Aika sattuma, jos se edes oli sattuma, ehkä se tosiaankin oli ihme. Kaaleppi ja Joosua suhtautuivat Moosexen suunnitelmaan positiivisesti, muut olivat napisevalla kannalla. Tää napina oli ensimmäinen vastoinkäyminen, josta seurasivat muut sitten kostona. Hauska havainto, että v. 1992 käännöxessä Mooses ei einää vakoile vaan tiedustelee, ja kansa ei napise vaan huutaa. Vähän tollasta eufemismia, propagandamaista verbaalista hygieniaa.
ellauri263.html on line 432: NUMERI 13 LUKU. Mooses lähettää vakoojia Kanaanin maahan.
ellauri263.html on line 434: Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paaranin erämaahan. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: "Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille; lähettäkää mies kustakin isien sukukunnasta, ainoastaan niitä, jotka ovat ruhtinaita heidän keskuudessaan". Niin Mooses lähetti heidät Paaranin erämaasta Herran käskyn mukaan; kaikki ne miehet olivat israelilaisten päämiehiä. Ja nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin sukukunnasta Sammua, Saakurin poika, Simeonin sukukunnasta Safak, Huoran poika, Juudan sukukunnasta Kaaleb, Gefundenes Fressen, Isaskarin sukukunnasta Jigal, Joosefin poika, Efraimin sukukunnasta Hoosea, Nuunin poika, Benjaminin sukukunnasta Palti, Rafun poika, Sebulonin sukukunnasta Gaddiel, Sodin poika, Manassen sukukunnasta Joosefin sukukuntaa Sladdi, Suden pentu, Daanin sukukunnasta Ammuel, Gevalian poika, Asserin sukukunnasta Eero, Miikaelin poika, Naftalin sukukunnasta Nabbi, Vofs Vofsin poika, Gaadin sukukunnasta Genuel, Makin poika. Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hooseaa, Nuunin poikaa jostain syystä Joosuaksi. (Sama kaveri joka sittemmin kasas esinahkoja. Jee-suxenkin nimi oli oikeasti Joosua.)
ellauri263.html on line 436: Ja lähettäessään heidät vakoilemaan Kanaanin maata Mooses sanoi heille: "Lähtekää nyt Etelämaahan ja nouskaa vuoristoon ja katselkaa, minkälainen maa on ja minkälainen kansa, joka siinä asuu, onko se voimakas vai heikko, onko sitä vähän vai paljon, ja minkälainen maa on, jossa se asuu, onko se hyvä vai huono, ja minkälaiset ne kaupungit ovat, joissa se asuu, avonaisia kyliäkö vai varustettuja kaupunkeja, ja minkälaista on maa, lihavaa vai laihaa, onko siinä puita vai ei. Ja olkaa rohkealla mielellä ja ottakaa mukaanne sen maan hedelmiä." Oli näet se aika, jolloin ensimmäiset rypäleet kypsyivät.
ellauri263.html on line 439: Ja he lähtivät Etelämaahan ja tulivat Hebroniin, jossa asuivat Ahiman, Seesai ja Talmai, Anakin jälkeläiset. Mutta Hebron oli rakennettu seitsemän vuotta ennen Egyptin Sooania.
ellauri263.html on line 451: The city is often described as a "microcosm" of the Israeli-Palestinian conflict and the Israeli occupation of the West Bank. The Hebron Protocol of 1997 divided the city into two sectors: H1, controlled by the Palestinian National Authority, and H2, roughly 20% of the city, including 35,000 Palestinians, under Israeli military administration. All security arrangements and travel permits for local residents are coordinated between the Palestinian National Authority and Israel via the Israeli military administration of the West Bank (COGAT). The Jewish settlers have their own governing municipal body, the Committee of the Jewish Community of Hebron.
ellauri263.html on line 453: Today, Hebron is the capital of the Hebron Governorate, the largest governorate of the State of Palestine, with an estimated population of around 782,227 as of 2021. It is a busy hub of West Bank trade, generating roughly a third of the area's gross domestic product, largely due to the sale of limestone from quarries in its area. It has a local reputation for its grapes, figs, limestone, pottery workshops and glassblowing factories. The old city of Hebron features narrow, winding streets, flat-roofed stone houses, and old bazaars. The city is home to Hebron University and the Palestine Polytechnic University.
ellauri263.html on line 456: The name "Hebron" appears to trace back to two Semitic roots, which coalesce in the form ḥbr, having reflexes in Hebrew and Amorite, with a basic sense of 'unite' and connoting a range of meanings from "colleague" to "friend". In the proper name Hebron, the original sense may have been alliance. BUAHHAHHA LOL! Some friends!
ellauri263.html on line 458: Ja he tulivat Rypälelaaksoon; sieltä he leikkasivat viiniköynnöksen, jossa oli rypäleterttu, ja kahden miehen täytyi kantaa sitä korennolla; samoin he ottivat granaattiomenia ja viikunoita. Se paikka nimitettiin Rypälelaaksoksi, rypäleen tähden, jonka israelilaiset sieltä leikkasivat. Ja he palasivat maata vakoilemasta neljänkymmenen päivän kuluttua. He vaelsivat ja tulivat Mooseksen, Aaronin ja kaiken Israelin kansan luo Paaranin erämaahan Kaadekseen. Ja he tekivät heille ja kaikelle kansalle selkoa matkastaan ja näyttivät heille sen maan hedelmiä. a he kertoivat hänelle sanoen: "Me menimme siihen maahan, jonne meidät lähetit. Ja se tosiaankin vuotaa maitoa ja mettä, ja tällaisia ovat sen hedelmät. Mutta kansa, joka siinä maassa asuu, on voimallista, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria; näimmepä siellä Anakinin jälkeläisiäkin. Amalekilaiset asuvat Etelämaassa ja heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varsilla."
ellauri263.html on line 460: Ja Kaaleb koetti tyynnyttää kansaa napisemasta Moosesta vastaan ja sanoi: "Menkäämme sittenkin sinne ja ottakaamme se haltuumme, sillä varmasti me sen voitamme". Mutta ne miehet, jotka olivat käyneet hänen kanssaan siellä, sanoivat: "Emme me kykene käymään sen kansan kimppuun, sillä se on meitä voimakkaampi". Niin he saattoivat israelilaisten keskuudessa pahaan huutoon sen maan, jota olivat olleet vakoilemassa, sanoessaan: "Se maa, jota olemme kierrelleet ja vakoilleet, on maa, joka syö omat asukkaansa; ja kaikki kansa, jota me siellä näimme, oli kookasta väkeä.
ellauri263.html on line 484: Naispappeutta vastustavat vetoavat usein seuraavaan kohtaan, joka käskee naisia vaikenemaan seurakunnassa: ”Naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo (jota kyllä muuten noudatamme tarveharkinnalla)” (1 Kor. 14:34)
ellauri263.html on line 488: Peevelin ensimmäinen kirje korinttilaisille eli 1. Korinttolaiskirje (m.kreik. Πρὸς Κορινθίους ἐπιστολή A΄, Pros Korinthiūs epistolē 1) on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Sen on kirjoittanut apostoli Paavali Korintissa sijainneelle seurakunnalle. Kirjettä voi pitää Paavalin eettisen opetuksen pääkirjeenä, siinä missä Roomalaiskirje on hänen opillinen pääkirjeensä.
ellauri263.html on line 503: Jelena Petrovna Blavatskaja (Gan)), Еле́на Петро́вна Блава́тская (Ган), tunnetaan myös nimillä Madame Blavatsky ja H. P. B. (12. elokuuta (J: 31. heinäkuuta) 1831 Jekaterinoslav, Venäjän keisarikunta (nykyisin Dnipro, Ukraina) - 8. toukokuuta 1891 Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta), oli naisseikkailija, spiritualisti, okkulttinen kirjailija ja Teosofisen seuran perustajajäsen. Jelena oli itätyttö nykyisestä Ukraiinasta.
ellauri263.html on line 508: Vuonna 1846 Helenan isoisä nimitettiin Transkaukasiassa olevien valtionmaiden piirin johtajaksi, ja hän muutti vaimoineen Tbilisiin. Hahnin lapset seurasivat hieman myöhemmin perässä. Vuonna 1846 hän teki isänsä kanssa matkan Ranskaan ja Lontooseen, jossa opiskeli pianonsoittoa. Tbilisissä Fadejevien lukuisten vieraiden joukossa oli Jerevanin varakuvernööri Nikifor Vasiljevitš Blavatski, johon myös Helena tutustui. Blavatskissa Helenaa ilmeisesti viehätti se, että hän oli varakuvernööri, tunsi vieraita maita ja suhtautui vakavasti Helenan okkulttisiin viehtymyksiin.
ellauri263.html on line 515: Helenan seuraavien vuosien liikkeistä ei ole kovin tarkkaa tietoa, mutta hänen tiedetään matkustelleen ympäri Eurooppaa muun muassa kreivitär Kiseljovan kanssa. Iskä lähetti sille viikkorahaa. 18-vuotiaan naisen karkaaminen aviomieheltään yksin Eurooppaan oli 1800-luvun puolivälissä hyvin erikoinen tapaus, ja se aiheutti skandaalin Venäjän seurapiireissä. Myös huhut alkoivat kiertää. Erään huhun mukaan hän olisi ollut aikansa kuuluisan oopperalaulajan ja Pasta Carbonaroihin kuuluneen Agardi Metrovichin rakastajatar (muiden rakastajien ohella) tai kaksiavioinen vaimo, ja hänellä olisi ollut ainakin yksi avioton lapsi. Lapsen isäksi mainittiin muiden muassa Venäjän keisarinnan serkku, ruhtinas Emile von Sayn "Ludi" Wittgenstein. Blavatskyn kerrottiin ansaitsevan elantonsa toisinaan Pariisin puolimaailmassa, toisinaan ratsastamalla turkkilaisessa sirkuksessa, hämärissä liiketoimissa, meediona tai antamalla pianokonsertteja Lontoossa. Siellä se luki Bulwer-Lyttonin tekeleen Pompejin loppuajoista ja innostui siitä Isixestä. Bulwer-Lytton tunnetaan parhaiten Snoopysta.
ellauri263.html on line 520: Blavatskyn itsensä mukaan hän vietti tuon ajan matkustellen ympäri maailmaa etsien Viisasten kiveä ja tavanneensa Lontoossa intialaisen ruhtinaan, josta tuli hänen mestarinsa, Moria.
ellauri263.html on line 521: H. P. Blavatsky kuvaili alun perin gurunaan pitämänsä henkisen mestarin olemassaoloa, jota kutsuttiin muun muassa Moryaksi. Blavatskyn mukaan Morya ja toinen mestari Koot Hoomi olivat hänen ensisijaisia oppaitaan Teosofisen seuran perustamisessa. Blavatsky kirjoitti myös, että mestarit Morya ja Koot Hoomi kuuluivat kovasti kehittyneiden ihmisten ryhmään, jotka ihan nauroivat ajalle ja paikalle, ja jonka jotkut tuntevat valkoisena veljeskuntana tai valkoisena Loosina (vaikka he eivät kuvailleet itseään näin, kun olivat pikemminkin aika ruskeita). Moriasta tuli lopulta iso riita Judgen ja Besantin välille ja koko seura hajosi. Moria nauroi partaansa: aika aikaa kutakin, ja paikkaakin, totesi ja hävisi.
ellauri263.html on line 527: Hän kertoi myös oleskelleensa Egyptissä koptilaisen papin Paulos Atamonin oppilaana ja liittyneensä druusien salaseuraan. Kaksi vuotta kestäneistä Etu-Intian niemimaan matkoistaan Blavatsky kirjoitti sadunomaisen artikkelisarjan Moskovskije vedomostille nimimerkillä Radda-Bai. Hän väitti myös matkustaneensa vuonna 1852 Quebeciin tapaamaan intiaaneja sekä sieltä New Orleansiin tutustumaan voodoo-kulttiin. Seuraavana vuonna hän yritti kahden amerikkalaisen kanssa päästä Nepalin kautta Tiibetiin, mutta rajan ylitys estettiin. Rahaa tuntui piisaavan. Pappa betalar.
ellauri263.html on line 531: Keväällä 1859 eversti von Hahn, Helena, Vera ja Elisabeth (everstin tytär hänen toisesta avioliitostaan) matkustivat Pietariin. Sieltä he matkustivat Rugodevoon, Pihkovan lääniin, jossa sijaitsi Veran edesmenneeltä aviomieheltään perimä maatila. Rugodevossa Jelens oli vajaan vuoden muka 'vakavasti sairaana", varmaan synnyttämässä vahinkolaukausta, pikku Juria. Keväällä 1860 Helena, Vera ja hänen kaksi poikaansa matkustivat Tbilisiin tapaamaan isovanhempiaan. Kaksi vuotta myöhemmin Blavatsky matkusteli Gruusiassa, Mustanmeren rannikolla ja Transkaukasian vuorilla.
ellauri263.html on line 539: Heinäkuussa 1871 Blavatsky oli matkalla Pireuksen satamasta höyrylaiva Eunomialla Egyptiin, kun laivalla ollut ruutivarasto räjähti ja 30 matkustajaa kuoli. Blavatsky selvisi vahingoittumattomana mutta menetti käteisvaransa ja matkatavaransa. Viimein perille päästyään hän herätti jälleen huomiota seurapiireissä esittelemällä psyykkisiä ilmiöitä. Hän perusti myös spiritismiseuran nimeltä Société Spirité, jossa pian ilmeni huijaustapaus. Kirjeessä tädilleen Blavatsky kertoi, että oli yllättänyt Suezin kanavalta hankkimansa meediot petkuttamasta seuran jäseniä. Pian Kairoon saapui myös Agardi Metrovich, jota Helenan täti Nadežda oli pyytänyt poikkeamaan Kairon kautta tavatakseen Blavatskyn. Pian saapumisensa jälkeen Mitrovich kuitenkin sairastui lavantautiin ja kuoli, ja Blavatsky järjesti hänen hautajaisensa.
ellauri263.html on line 557: Olcott ja Blavatsky tekivät jälleen matkoja, pitivät luentoja ja perustivat looseja. Rasittavan matkaohjelman johdosta Blavatsky kuitenkin sairastui munuaistulehdukseen. Tämän johdosta hän matkusti kahdeksi päiväksi Sikkimiin lepäämään gurunsa luokse. Joulukuun 17. samana vuonna Teosofinen Seura muutti jälleen, tällä kertaa Madrasiin Adyar-joen varrella sijaitsevaan pylvästaloon. Tämän jälkeen Blavatsky oleskeli kolme kuukautta brittiläisen Rhodes E. Morganin ja hänen vaimonsa luona Nilgirivuorilla, ja kirjoitti siellä kirjoitussarjan ”Sinisten vuorten kansa”. Heikentyvä terveys pakotti hänet lopulta vaihtamaan pysyvästi leudompaan ilmanalaan, ja 20. helmikuuta 1884 Olcott, Blavatsky ja osa seuran henkilökuntaa lähtivät kohti Nizzaa.
ellauri263.html on line 559: Kuitenkin jo kahdentoista päivän kuluttua saapumisesta he siirtyivät Pariisiin, jossa W. Q. Judge oli heitä odottamassa. Sieltä käsin Blavatsky teki viikon matkan Sinnettien luo Englantiin sekä kreivitär Gaston d'Adhémarin luo Enghienin linnaan, jossa hän aloitteli seuraavaa suurta teostaan, Salaista oppia. Kesäkuussa he saivat Lontoosta uutisia, jonka mukaan teosofia oli siellä saavuttamassa suurta suosiota seurapiireissä. Uusiin tukijoihin kuuluivat muun muassa Robert Browning, Matthew Arnold, Sir William Crookes ja Sir William Fletcher Barrett. Elokuussa Blavatsky ja joukko muita teosofeja lähtivät Saksaan Mary Gebhardin vieraaksi, jossa he viipyivät kolme kuukautta.
ellauri263.html on line 561: 21. syyskuuta ilmestyi The Timesissa artikkeli, jonka mukaan Blavatsky oli huijari. Todisteena olivat Emma Coulombin Christian College Magazinelle luovuttamat kirjeet, joita hän väitti Blavatskyn kirjoittamiksi. Olcott lähti välittömästi Madrasiin, ja lokakuussa Blavatsky siirtyi Lontooseen ja sanoutui irti seuran kirjeenvaihtaja-sihteerin virasta. Arundalen luota hän lähetti The Timesiin kirjeen, jossa kielsi kirjoittaneensa Coulombien väittämiä kirjeitä. Kirje julkaistiin 9. lokakuuta 1884. Madrasin teosofit puolestaan syyttivät Coulombeja liukulevyjen ja salaovien rakentamisesta Blavatskyn yksityisiin tiloihin.
ellauri263.html on line 563: Blavatsky palasi Intiaan marraskuussa 1884. Hänen mukanaan oli pastori C. W. Leadbeater. Vaikka hänen maineensa oli Euroopassa kokenut kolauksen, Madrasissa opiskelijat ottivat hänet hurraten vastaan. Joogafilosofia ja usko mahatmoihin kuului heidän ikivanhoihin perinteisiinsä, ja tapauksen johdosta opiskelijat olivat joutuneet vastakkain lähetyssaarnaajien ja professorien kanssa.
ellauri263.html on line 565: Tammikuussa 1885 Blavatskyn terveys jälleen heikkeni ja huhtikuussa, hieman toivuttuaan, hän lähti viimeisen kerran Intiasta. Oleskeltuaan joitakin kuukausia Italiassa hän asettui viimein Saksaan Würzburgiin. Siellä hän jatkoi Salaisen opin kirjoittamista seuranaan kreivitär Constance Wachtmeister. Joulukuussa 1885 ilmestyi Psyykkisen tutkimuksen seuran raportti, jossa Blavatskya pidettiin ”historian monitaitoisimpana, kekseliäimpänä ja mielenkiintoisimpana huijarina.” Richard Hodgsonin kirjoittama raportti perustui hänen syksyllä 1884 Madrasissa tekemiinsä tutkimuksiin ja haastatteluihin. Komitea ei sen sijaan hyväksynyt Hodgsonin arvelua, jonka mukaan silmänkääntötemppujen syynä olisi ollut peitellä hänen todellista ammattiaan venäläisenä vakoojana.
ellauri263.html on line 567: Keväällä 1886 Blavatsky päätti muuttaa Oostendeen, jossa hän teki 14:n tunnin työpäiviä kirjan parissa. Syyskuussa 1886 hän lähetti Salaisen opin ensimmäisen osan käsikirjoituksen Adyariin Intiaan, T. Subba Row'n ja H. S. Olcottin tarkastettavaksi. Vuoden 1887 maaliskuussa Blavatsky kärsi jälleen munuaistulehduksesta, joka aiheutti tuntikausien tajuttomuuden kerrallaan. Hänen uskottiin jo kuolevan, mutta hän kuitenkin parantui ja jatkoi jälleen Salaisen opin kirjoittamista. Syyskuussa 1887 Blavatsky muutti Lontooseen Upper Norwoodiin, jossa Bertram Keightley ja tohtori Archibald Keightley ryhtyivät oikolukemaan, korjaamaan ja järjestelemään tekstiä.
ellauri263.html on line 569: Lontoossa perustettiin uusi teosofinen aikauslehti, Lucifer. Syyskuun alussa myös Wachtmeister saapui Lontooseen. Tilanahtaus pakotti Teosofisen seuran muuttamaan uuteen paikkaan Lansdowne Roadille, joka oli lähempänä Lontoon keskustaa. Kirjoitustyö jatkui, ja talossa vieraili useita kuuluisuuksia, tutkijoita ja toimittajia keskustelemassa Blavatskyn kanssa. Myös Olcott saapui Lontooseen ja avusti Blavatskya perustamaan Teosofisen seuran esoteerisen osaston, johon kuului kaksitoista henkilöä: kreivitär Wachtmeister, Isabel Cooper-Oakley, Emily Kislingbury, Laura Cooper, Annie Besant, Alice Cleather, Archibald Keightley, Herbert Coryn, Claude Wright, G. R. S. Mead, E. T. Sturdy ja Walter Old.
ellauri263.html on line 571: Lokakuussa 1888 ilmestyivät Salaisen opin ensimmäiset kappaleet painosta. Kirja lähetettiin arvosteltavaksi lontoolaiselle toimittajalle W. T. Steadille, joka päätyi lähettämään sen aktivisti Annie Besantille. Kirja teki Besantiin suuren vaikutuksen, ja kiittävä arvostelu julkaistiin Steadin Review of Review'ssä. Tämän jälkeen Besant kävi tapaamassa Blavatskya ja liittyi Teosofiseen seuraan.
ellauri263.html on line 573: Seuraavaksi Blavatsky keskittyi kirjoittamaan teoksia Teosofian avain ja Hiljaisuuden ääni. Lisäksi hän kirjoitti pitkiä kirjeitä Amerikan ja Intian osastoille. Teosofinen seura muutti jälleen, tällä kertaa Annie Besantin tilavaan asuntoon Avenue Road 19:een. Blavatskya vaivasi reuma, ja hän joutui käyttämään ajoittain pyörätuolia. 1. kesäkuuta 1890 ilmestyi newyorkilaisessa The Sunissa artikkeli ”Erään humpuukin historia”, jota seurasi 20. kesäkuuta koko sivun aukeama, jossa tohtori Elliot Coues väitti Blavatskya petkuttajaksi, jonka tarkoituksena oli kerätä rahaa ja peitellä vakoilutoimintaa. Lisäksi Coues oli kaivanut esiin kaikki vanhat huhut hänen väitetyistä rakastajistaan sekä aviottomasta lapsesta ja sanoi voivansa todistaa kaikki väitteensä. Tohtori Coues oli ollut jo pikään kiinnostunut teosofiasta ja oli myös käynyt tapaamassa Blavatskya. Blavatsky kertoi jo vuoden 1888 lopulla tohtori J. S. Buckille lähettämässään kirjeessä Couesin havittelevan jonkinlaista johtoasemaa Teosofisessa seurassa, johon hiän ei kuitenkaan suostunut.
ellauri263.html on line 575: Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Ennen kuin asiaa oli päästy käsittelemään, The Sunin lakimiehet myönsivät, etteivät pysty todistamaan moraalittomuussyytettä, johon kanne perustui. Keväällä 1891 Lontooseen levisi influenssaedipemia. Blavatsky sai myös tartunnan, ja hän kärsi useita päiviä kovasta kuumeesta. Keskipäivällä, 8. toukokuuta Helena Blavatsky kuoli Avenue Road 19.ssä kolmen läheisen oppilaansa läsnä ollessa. Hänen kuolemansa päätti myös kesken olleen oikeuskanteen. The Sun julkaisi Blavatskyn kuoleman johdosta W. Q. Judgen artikkelin hänen elämästään ja ilmoitti, että heitä oli johdettu harhaan tohtori Couesin taholta.
ellauri263.html on line 577: Blavatskyn ruumis tuhkattiin Wokingissa Etelä-Englannissa 11. toukokuuta 1891, ja hänen tuhkansa jaettiin teosofien kolmen pääkeskuksen, New Yorkin, Madrasin ja Lontoon kesken.
ellauri263.html on line 583: Tämän opin mukaan ilmenneen maailmankaikkeuden alkulähde on absoluutista eli Parabrahmanista pidätysvaikeuxien vuoxi ulosvirrannut jumaluusvoima, Logos. Se ilmenee kolminaisuutena siten että ensimmäinen, Isä-Äiti, on kaiken alkujuuri, toinen eli Poika aloittaa elämän ja muodon kaksinaisuuden, ja kolmas on maailmanjärki, jonka osia ovat ihmismonadit. Jokaisella galaksilla ja aurinkokunnalla on omat pienemmät Logoksensa. Kaikkeudenjärki ilmenee ulkokohtaisesti Fohatina, pöhöttimenä, joka liittää kokoon muodot ja laittaa liikkeelle kosmisen kehityksenlain.
ellauri263.html on line 589: Ihminen on mikrokosmos, ja eri planeettakausien kehityksellä on ihmisessä omat vastaavuutensa esimerkiksi aisteina sekä tajunnan eri tasoina ja ominaisuuksina. Ihmisessä voidaan siten erottaa seitsemän prinsiippiä, jotka ovat ātma eli Sopen villakoira, buddhi eli henkinen sielu, manaus eli inhimillinen sielu, kamala rumpa eli himo- tai tunnekeho, lingam shakiraan eli fyysisen kehon kaksoispuoli ts. astraalikeho, prawna eli elonhenkäys elävässä olennossa ja stool shakirasta eli fyysinen keho. Neljännen juurirodun aikana ihmiskunnassa oli vielä toimivana "kolmas silmä" eli henkinen näkökyky, jonka fyysinen elin on nyt surkastunut ja tunnetaan häpy- tai peräaukkona.
ellauri263.html on line 594: kehittyy sekä muodoltaan että sielultaan;
Kehitysoppi, tai siis älykäs suunnittelu merkityksen ja tarkoituksen kannalta.
United Lodge of Theosophists Los Angeles. Teosofian valtameri : kuukauden 2. lauantai klo 16–17.30 Tyynenmeren aikaa Zoomissa.
ellauri263.html on line 597: Yhdelläkään opettajalla - mukaan lukien H. P. Blavatsky - ei ole mitään auktoriteettia pakottaa opetuksiaan tai mielipiteitään muille. Jokaisella jäsenellä on oikeus seurata mitä tahansa uskontoa tai ajatussuuntaa, mutta ei oikeutta pakottaa muita seuraamaan sitä. Päätöslauselman takana oli kiista siitä, voitiinko liikkeestä erottaa looseja niiden opillisten näkemysten vuoksi, mikä koski etenkin steinerilaisia, ja toisaalta, voitiinko jäseniä edellyttää hyväksymään totena sellaiset keskeiset dogmit kuten Viisauden Mestarien olemassaolo, jälleensyntymäoppi ja karma.
ellauri263.html on line 599: Näiden opetusten lisäksi teosofisessa liikkeessä on aikojen kuluessa esiintynyt myös koko joukko toisistaan eroavia muita opetuksia. Vähitellen näiden käsityserojen myötä teosofinen liike on jakautunut useaan haaraan. Los Angelesin teosofistit vaikuttavat aika köyhiltä. Kokouxet järjestetään Zoomilla. Theosophy Hall on nyt avoinna rajoitetusti. Spare a dime for an ex leper.
ellauri263.html on line 603: Paloittelumurhaaja Pönkä olis halunnut tilata vankilaan Voltista tai Foodoralta palapaistia. Hovioikeus ei ottanut anomusta kuuleviin korviinsa.
ellauri263.html on line 608: (1) a perception of the divine that deemphasizes the masculine, (2) a tempering or denial of the doctrine of the Fall, (3) a denial of the need for a traditional ordained clergy, and (4) a view of marriage which does not hold that marriage and motherhood are the only acceptable roles for women.
ellauri263.html on line 611: Hupaisaa havaita, että anglikaaninen kirkko siirtymässä hyvää vauhtia kohti blavatskylaisia kantoja. Jumalalla ei ole killuttimia, vaan se on androgyyni, tai pikemminkin muu. Blavatskyn killuttimet saattoivat olla väärässä lahkeessa, sillä kirjeessä se sanoo she is ‘lacking some-thing and the place is filled with some crooked cucumber’. Kuuensaan kurkku. Olcottin mukaan se oli "she-male". Se saattoi siis olla kaxineuvoinen! Sillä oli kaxoisveli, josta on hurjan vähän puhetta. Jelena allekirjoitti kirjeensä "Jack", ihan kuin C.S.Lewis! Jossain jutussa se kuzuukin izeään Matomezäxi. Blavazkyn saatanalliset säkeet tekivät syvän vaikutuxen ainakin Aleister Crowleyhyn ja Pekka Siitoimeen.
ellauri263.html on line 613:
Good Omens: The Nice and Accurate Prophecies of Agnes Nutter, Witch

ellauri263.html on line 615: is a 1990 novel written as a collaboration between the English authors Terry Pratchett and Neil Gaiman. Se taisi olla ensimmäinen lukemani Pratchett. Käytin Crowleyta salasanana joskus 2000-luvun alussa. Alzheimeriin sittemmin kuollut länkkärihattuinen Pratchett antoi juutalaisen Neil Gaimanin kanssa kirjoittamassaan saatanallisessa niteessä Good Omens pirulle nimexi Crowley.
ellauri263.html on line 617: The book is a comedy about the birth of the son of Satan and the coming of the End Times. There are attempts by the angel Aziraphale and the demon Crowley to sabotage the coming of the end times, having grown accustomed to their comfortable surroundings in England. One subplot features a mixup at the small country hospital on the day of birth and the growth of the Antichrist, Adam, who grows up with the wrong family, in the wrong country village. Another subplot concerns the summoning of the Four Horsemen of the Apocalypse, each a big personality in their own right. With Armageddon averted, Crowley and Aziraphale muse that this was God's plan all along and speculate that the real apocalyptic conflict will be between humanity and the combined forces of Heaven and Hell. In 2003, the novel was listed at number 68 on the BBC's survey The Big Read.
ellauri263.html on line 625:
H. P. Blavatskyn kootut teoxet. Blavatskyn elämästä ja merkityksestä on kiistelty. Joidenkin mukaan hän oli huijari, toisaalta vastakkainen näkemys Blavatskysta pyhimyksenä syntyi hänen viimeisinä vuosinaan hänen seuraajiensa parissa (paizi Col. Olcottin).

ellauri263.html on line 629: Blavatsky was often perceived as a quite vulgar and coarse person. She swore profusely, dressed garishly, and had a strong sense of irreverent humor. Her New York study was decorated with a stuffed baboon wearing white collars, cravats and spectacles, carrying a manuscript bundle under his arm labeled ‘The Descent of the Species’ (Blavatsky rejected Darwin’s ideas about man being descended from apes). She liked a benevolent snake, though she said there was hardly no woman in her character.
ellauri263.html on line 631: Unlike the occultism presented earlier by Éliphas Lévi and similar authors, which mostly caught the interest only of a small circle of freethinkers, Theosophy fast became a successful semi-mass movement. By 1889 the Theosophical Society had 227 sections all over the world, and many of the era’s most important intellectuals and artists were strongly influenced by it. Avant-garde painters, especially, took this new teaching to heart, and it marked the work of great artists such as Mondrian, Kandinsky and Klee. In literature, authors like Nobel Prize laureate William Butler Yeats became
ellauri263.html on line 636: Vuonna 1866 Annie tapasi nuoren papin Frank Besantin, josta myöhemmin tuli Lincolnshiren kirkkoherra. Vaikka Annie tuolloin olikin vasta 19-vuotias, hän suostui Frankin kosintaan. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, mutta Annie oli elämäänsä tyytymätön, koska koki vanhoillisen aviomiehensä näkemykset ahdistaviksi. Samalla Annie alkoi myös kyseenalaistaa omaa uskoaan. Lopulta uskonnolliset erimielisyydet aviopuolisoiden välillä johtivat siihen, että Frank määräsi Annien muuttamaan pois. Erosta tehtiin virallinen, ja Annien poika Digby jäi isänsä luokse, kun tytär Mabel muutti Annien kanssa Lontooseen.
ellauri263.html on line 646: Liityttyään sosiaalidemokraattiseen liittoon Besant aloitti oman sanomalehtikampanjansa, jossa hän keskittyi muun muassa tehdastyöläisten oloihin. Besant oli huolestunut nuorten naistyöläisten terveydestä Bryant & Mayn tulitikkutehtaalla. Ennen sähkövalon yleistymistä tulitikkuja valmistettiin valtavia määriä, ja tehtaat olivat vaikutusvaltaisia suuryrityksiä. 23. kesäkuuta 1888 Besant julkaisi Lontoossa artikkelin White Slavery, jossa hän kiinnitti huomiota tehtaalla leijuvien fosforihuurujen vaaroihin sekä Bryant & Mayn alhaisiin palkkoihin. Kolme naista jotka olivat hankkineet tietoa Besantin artikkelista, erotettiin. Besant vastasi perustamalla työntekijöille etujärjestön, Matchgirls Unionin. Kolmen viikon lakon jälkeen yritys oli viimein pakotettu tekemään työntekijöille merkittäviä myönnytyksiä, ja lisäksi palkkaamaan kolme erotettua naista uudelleen.
ellauri263.html on line 650: Vuonna 1889 Besant valittiin Lontoon koululautakuntaan yli viidentoista tuhannen äänen erolla seuraavaksi suosittuun ehdokkaakseen. Suuren suosionsa turvin hän ryhtyi tekemään laajoja uudistuksia paikallisissa kouluissa. Hänen uudistuksiaan olivat muun muassa ilmaiset ateriat aliravituille lapsille sekä ilmaiset lääkärintarkastukset alkeiskoululaisille.
ellauri263.html on line 652: 1890-luvulla Besant liittyi Helena Blavatskyn 1875 perustamaan Teosofiseen Seuraan, ja omistautui sittemmin syvästi teosofisen liikkeen toimintaan jopa niin, että 1907 hänestä tuli seuran puheenjohtaja. Besant keskittyi teosofisten ajatusten käytännön toteuttamiseen, ja hän ryhtyi valmistelemaan Suuren valkoisen veljeskunnan maailmansuunnitelman toteuttamista ja Maitreyan ja Kristuksen pikaista tuloa. Tähän tehtävään hän valitsi nuoren intialaispojan Jiddu Krishnamurtin. Teosofinen Seura oli kuitenkin Blavatskyn kuoleman jälkeen jakautunut aatteellisesti kahteen eri suuntaukseen, ja vuonna 1910 Besant ja C. W. Leadbeater perustivat Idän Tähti -järjestön valmistamaan tietä Maitreyalle eli maailmanopettajalle, joka tulisi ilmentämään itseään heidän kasvattipoikansa Krishnamurtin kautta. Myöhemmin Krishnamurti alkoi itse epäillä rooliaan, ja 1929 hän sanoutui irti messiaan tehtävästä kokouksessa, jossa myös Yrjö Kallinen oli läsnä. Kallista ei kuitenkaan huolittu messiaaxi Krishnamurtin tilalle. Krishnamurti erosi Teosofisesta Seurasta ja hajotti Idän Tähti -järjestön.
ellauri263.html on line 656: the Theosophical Society under Annie Besant’s leadership (1907–1933) was, at least in England, an important part of a loosely socialist and feminist political culture. Hyvä desantti! Olet idän tähti! Enola Holmes-sarjassa oli 1 episodi Besantista tulitikkutehtaalla, vaikkei sen nimeä kyllä mainittu.
ellauri263.html on line 658: Jenkki Olcott ei siitä pitänyt, eikä rupusakin vulgäärispiritualismista. Olcott railed against ‘tricky mediums, lying spirits, and revolting social theories’ in Spiritualism. He reproached spiritualism for the presence of ‘free-lovers, pantarchists, socialists, and other theorists who have fastened upon a sublime and pure faith as barnacles upon a ship’s bottom’. Blavatsky, on the other hand, focused exclusively on the uplifting of oneself rather than others. She did not sympathize with socialism per se at all, and in her scrapbook she even wrote about Sotheran: ‘a friend of Communists
ellauri263.html on line 670: “One of the most valuable effects of Upasika’s mission [Note: “Upasika” is a Buddhist term meaning “femakko” and was used by the Masters for HPB] is that it drives men to self-study and destroys in them blind servility for persons, sanoi 1 setämies. … Imperfect and very troublesome, no doubt, she proves to some, nevertheless, there is no likelihood of our finding a better one for years to come – and your theosophists should be made to understand it. … HPB has next to no concern with administrative details, and should be kept clear of them, so far as her strong nature can be controlled. But this you must tell to all: – With occult matters she has everything to do. We have not abandoned her; she is not ‘given over to chelas’. She is our direct agent. I warn you against permitting your suspicions and resentment against ‘her many follies’ to bias your intuitive loyalty to her. … Be assured that what she has not annotated from scientific and other works, we have given or suggested to her.
ellauri263.html on line 684: Hizi noi hellyysorgiat missä läskit jenkit syöttää toisilleen herkkupaloja ja hypistelee toistensa haisevia paikkoja muistuttivat erehdyttävästi Hieronymus Boschin tauluja. Mistähän se tiesi? Ettei vaan vanha Geronimo ollut izekin tollanen polyamoorinen. Mixi muuten noi polyamoristit oli koko ajan ihan punaisia naamalta? Hävettiköhän niitä vähän kuitenkin?
ellauri263.html on line 704: Today I'm in a monogamous relationship with a different person, and we're not too interested in introducing non-monogamy into our relationship. That said, there's one tool I learned from my polyamorous days that I've brought with me into every subsequent relationship, even and perhaps especially the monogamous ones.
ellauri263.html on line 715: The word compersion is loosely defined as the opposite of jealousy. Instead of feeling upset or threatened when your partner romantically or sexually interacts with another person, you feel a sense of happiness for them. It is curious that Darwin did not come up with this idea, it's great.
ellauri263.html on line 719: "It's joy that has nothing to do with your joy," Effy Blue, a relationship coach specializing in consensual non-monogamy, tells mindbodygreen. "It's sympathetic joy or unselfish joy, where you are joyful for the other person for things that have nothing to do with you. You're just happy for them because they're in a good place, because they are experiencing joy, and you can sort of look at it from the outside and feel the same experience."
ellauri263.html on line 729: The evolutionary purpose of jealousy isn't relevant anymore: who wants to have children anyway, and by the golden rule of America "look out for N:o 1" everybody is responsible for their own welfare and happiness. We are no fucking communists, after all. Unfortunately, the emotion does still play a role in our lives. Blue compares feeling jealous to having an alarm bell going off in your head.
ellauri263.html on line 778: We found a lot of ways to support our intellectual belief in compersion with actual psychological rewards. For example, I'd help my partner get matches on Tinder and give him tips on cute bars to take them, and after the dates, he'd tell me how they went and give me a ton of love and affirmation whenever I pouted over him having a good time. Meanwhile, he played wingman with me when I wanted to meet up with a potential flame at a party or concert, and I always made sure to come home to him and share the sexy things I'd done with the new guy and what things I wanted to migrate into our own sex life. In this way, we began to be able to associate positive experiences together (showering each other with affection and affirming the strength of our relationship) with the aftermath of one of us having fun with someone else. When it became clear that these extradyadic encounters only brought us closer, it became easier and easier for us to feel earnest joy for the other person's romantic successes.
ellauri263.html on line 783: For a person to feel compersive, they usually need to feel safe and secure in their relationship. (Not a blanket rule, but for the uninitiated, it´s usually a good prerequisite!)
ellauri263.html on line 785: If you´re working on practicing compersion as a couple, make sure you´re addressing any feelings of jealousy that bubble up in either of you with a lot of love and gentleness. Blue says it´s good to encourage the jealous party to talk through their feelings and dig at what underlying fears are actually driving the jealousy.
ellauri263.html on line 790: Encourage each other to make requests, she adds. If your partner´s jealous, ask them: What do they need from you? What does it look like? What requests can they make that you can accommodate so they feel safe and secure again?
ellauri263.html on line 798: dsWith a fundamental understanding of compersion, I´m able to look at moments where I could be jealous in my current monogamous relationship and instead respond in a more levelheaded or even joyful way. It doesn´t bother me if my partner tells me he finds another person attractive, nor am I freaked out if I find myself fucking with a charming stranger on the subway. We might not be entertaining other relationships at the moment, but my partner and I can at best find it cute and at worst feel totally neutral about it when these brief interactions with other parties occur.
ellauri263.html on line 829: These ads too were displayed using third party content and we do not control their accessibility features either.
ellauri263.html on line 839: Kelly Gonsalves is a multi-certified sex educator and relationship coach helping people figure out how to create dating and sex lives that actually feel good — more open, more optimistic, and more pleasurable. In addition to working with individuals in her private practice, Kelly serves as the Sex & Relationships Editor at mindbodygreen. She has a degree in journalism from Northwestern University, and she’s been trained and certified by leading sex and relationship institutions such as The Gottman Institute and Everyone Deserves Sex Ed, among others. Her fork has been featured at The Cut, Vice, Teen Vogue, Cosmopolitan, and elsewhere.
ellauri263.html on line 841: With her warm, playful approach to coaching and facilitation, Kelly creates refreshingly candid spaces for processing and healing challenges around dating, sexuality, identity, body image, and relationships. She’s particularly enthusiastic about helping softhearted women get re-energized around the dating experience and find joy in the process of connecting genitals with others. She believes relationships should be easy—and that, with room for self-reflection and the right toolkit (available for competitive prices at our net store), they can be.
ellauri263.html on line 843: You can stay and loop about her latest programs, gatherings, and other projects through her newsletter: kellygonsalves.com/newsletter.
ellauri263.html on line 846:
Matkalla Lealta Esterille Hannelea odotellessa Iisakki kazoo tunnelbaanassa ahnaasti vielä nuorempaa shixatyttöä, jonka polvet näkyvät. Tuota voisi olla vänkä polkasta, ihan erilaista varmasti kuin näitä jutkulutkia. Tulenkohan aina olemaan tällänen kävelevä molo? Mitä eroa on himolla ja rakkaudella. Tuskin midiä.
ellauri263.html on line 867: Uskonnollisella rituaalilla on usein esikuva, joka toimii mallina rituaalin suorittamiselle. Tämä esikuva kerrotaan mytologiassa, joka kertoo myyttisestä alkuajasta, jolloin todellisuuden malli luotiin. Rituaali on siis näyteltyä myyttiä. Tämän vuoksi esimerkiksi varhaiskantaisten uskontojen parannusrituaalissa samaani saattaa toistaa luomistapahtuman. Kristillisessä perinteessä ehtoollinen viittaa Jeesuksen asettamaan ehtoolliseen.
ellauri264.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri264.html on line 45: Jeesus sanoi: »Ruoki minun lampaitani. Harjaa minun hampaitani. Vyöttäydy ja ole raitis. Joh 21:18. Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo.» Näin Jeesus ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Paizi ei, Pietari ei kupsahtanut vanhuuttaan, vaan hänet staaplattiin ristiin nurinpäin. Callelle pantiin jalkaan vihreät jamihousut jossa oli napit selän puolella ja iso rapiseva vaippa. Sitä vaihdettiin kerran päivässä tuli sitä taikka tätä. Lealle laitettiin hyvin tiukat vaipat ja varotettiin aukaisemasta Pandooran lipasta. Sitten Woku sanoi Iivarille: "Soiraa minua." Iivari karkasi. Se ei tahtonut mennä minne toinen vei. Iivarista oli pakko luopua pitovaikeuxien vuoxi. Valitettavasti.
ellauri264.html on line 51: Sunnuntaiaamuna heräsin muistoihin Hagit Borerista. Se oli langanlaiha mutta omalla tavallaan kaunis koukkunokkainen israelilainen vasemmalta laidalta, josta tuli Chomsky bändäri ja generativisti professori Lontooseen. Exoskeletalismin mukaan ei ole sanaluokkia, ne määräytyvät kieliopista. Hagit oli Nompan kanssa Gazassa ja 2011 Audacity Hope laivalla jonka kreikkalaiset pysäyttivät merellä konzareilla Israelin pyynnöstä.
ellauri264.html on line 53: The flotilla was publicly opposed by the United States, France, the United Kingdom, Turkey, Canada, the Middle East Quartet (consisting of the EU, Russia, the United Nations, and the United States), and United Nations Secretary General Ban Ki-moon. It was publicly supported by Hamas.
ellauri264.html on line 66: Tekoäly on fixumpi kuin luulisi – Yhtä älykäs kuin pulu. Iowan yliopiston tutkimus viittaa, että tekoälyn oppimisprosessi vastaa kyyhkyjen tapaa oppia. Incelit eivät oikeasti kaipaa ainoastaan omaa pulua ja siltä pillua, sanoo insändare, joka on izekin ex-incel. Ne kaipaavat jotain tekemistä, työtä, hyväxymistä ja miehen paikkaa yhteiskunnassa, muuta kuin kotona istumista, pelaamista, käteenvetoa ja puhelimella oloa.
ellauri264.html on line 68: Valitettavasti juuri mainitut on ainoita enää pulun aivoilla suoritettavia tehtäviä, kun lapiotyöt ja muut miehille soveltuvat työt on siirretty koneille. Tässä se on se ongelma: tyhmiä miehiä ei enää tarvita. Eikä tyhmiä naisiakaan, ellei ne jaxa tehdä 3:a työtä vuorokaudessa tai ole oikein nättejä. Millenniaalit lapset putoavat kuoppaan edellisten sukupolvien syötyä niiltä lauantainamit, sanoo iloisena Alf Rehn, joka kujertaa Odensen yliopiston professorixi ajautuneena vihreällä oxalla.
ellauri264.html on line 79: Romain Rolland joka oli Sigmund Freudin henkkoht. hyvä ystävä, kynäili Dreyfus-jutun aikana näytelmän nimeltä Sudet. Siinä ei ollut yhtään naisrooleja. Hannele luki sen siinä vaiheessa kun se ei sietänyt miehiä. Sen saattoi nähdäkin jiddishixi New Yorkissa 20-luvulla.
ellauri264.html on line 94: The teenager Cayden Richards lives in a small town with his parents Dean Richards and Janice Richards and is having violent nightmares. He is the quarterback of the local football team and his girlfriend Lisa Stewart is a cheerleader. After a game, Lisa decides to have sex with Cayden for the first time in the car. Cayden hurts his girlfriend, Lisa, when the passion of making out causes him to transform into a werewolf. However he transforms into a monster and she flees from him.
ellauri264.html on line 95: After waking up covered in blood and surrounded by the dismembered bodies of his parents, Cayden flees. Cayden becomes a drifter, trying to keep his lycanthropy under control.
ellauri264.html on line 97: Cayden decides to find his organs and helps a prostitute at a truck stop that is assaulted by two men. Then he steals the motorcycle of one of the men and later he stops at a bar where he meets the weird Wild Joe. The stranger identifies that Cayden is a wolf and gives the direction to Lupine Ridge. Soon Cayden learns that John is his uncle and his mother was raped by the local leader Connor. He also finds that he is a pure town wolf together with John, Angeline, Gail and two other inhabitants.
ellauri264.html on line 102: Hertz Dovid Grein tunsi pappenheimiläisensä nykkiläiset kuten Schillerin Wallenstein. (kz alla). Suomenruåzalaiset vainoavat susia. Keskieurooppalaisissa skoudesarjoissa ne ovat myönteisiä fantasiaeläimiä, jotka avustavat poliiseja detektiohommissa.
ellauri264.html on line 109: Än en gång kom tåget upp ur underjorden och körde fram ovan Brooklyns bakgårdar och oansenliga hus, små steniga trädgårdar och gatlampor som bara fördjupade det dystra dunklet. Människor av olika etnisk ursprung bodde hår, och här växte deras barn upp. Det var judar, italienar, polacker och irlandare, det var svarta och gula. Kulturer flämtade och dog i de här husen. Här växte barn upp utan något arv. Deras andliga fäder var stereotypa filmstjärnor från Hollywood, deras litteratur var dråpromaner och sensationstidningar.
ellauri264.html on line 120: In 2011, Gionet worked for Capitol Records for a short time, before pursuing his own career in rap music with a "wild, redneck, kick-ass" persona. He kept his nickname Baked Alaska as a stage name. His rap songs used a satirical tone and traded on his Alaskan roots, with titles like "I Live on Glaciers" or "I Climb Mountains". In 2013, the Anchorage Daily News published a profile of Baked Alaska, describing him as a "comedy/music video artist". Gionet also posted many humorous videos on Vine where he became known as a prankster, achieving some online popularity. A video of him pouring a gallon of milk on his face attracted several millions of views. He called himself at the time a "cross between Weird Al, Lonely Island, Borat and Jackass".
ellauri264.html on line 122: Gionet attempted to promote his rap career by producing several professionally-made videos, which failed to become viral. From 2015 to 2016, Gionet worked for BuzzFeed as a social media strategist, and later commentator. He first managed BuzzFeed's Vine account, then took over one of its Twitter accounts. Pidin Timin laulusta jossa se haukkui somealustoja. Olin kaikesta sen kanssa samaa mieltä. He commented in 2017, "BuzzFeed turned me into a monster". In May 2016, Gionet was introduced to then-candidate Donald Trump, and Trump signed Gionet's arm next to where he had Trump's face tattooed.
ellauri264.html on line 128: ood_man.jpg/200px-Feels_good_man.jpg" width="20%" />
ellauri264.html on line 130: A children's book appropriating the Pepe character, The Adventures of Pepe and Pede, advanced "racist, Islamophobic and hate-filled themes", The book's author, a vice-principal with the Denton Independent School District, was reassigned after the publicity. In January 2019, the video game Jesus Strikes Back: Judgment Day was released, which allows players to play as Pepe the Frog, among other figures, and murder various target groups including feminists, minorities, and liberals.
ellauri264.html on line 134: oon.png/180px-Groyper_cartoon.png" width="20%" />
ellauri264.html on line 136: Groypers, sometimes called the Groyper Army, are a group of white nationalist and far-right activists, provocateurs and internet trolls who are notable for their attempts to introduce far-right politics into mainstream conservatism in the United States, their participation in the 2021 United States Capitol attack and the protests leading up to it, and their extremist views. They are known for targeting other conservative groups and individuals whose agendas they view as too moderate and insufficiently nationalist.
ellauri264.html on line 138: The Groyper movement has been described as white nationalist, homophobic, nativist, fascist, sexist, antisemitic, and an attempt to rebrand the declining alt-right movement. Presently,[when?] Groypers are a loosely defined group of followers and fans of Nick Fuentes, a white nationalist, far-right political commentator and livestreamer. After Fuentes, there is no clear second in the Groyper hierarchy.
ellauri264.html on line 151: Scooby-Doo oli vastenmielinen jenkki TV piirretty jossa esiintyi hyvin vastenmielinen slobby tanskandoggi ja nenäkkäitä jenkkiteinejä. Jonkinlainen Viisikkocoveri. Inhosin sitä syvästi, en voinut edes kazoa. Siitä tehtiin hiljan Velmu, päähenkilönä amerikanintialainen bisexuaali läski gjengangeri, ilman sitä ällöttävää koiraa onnexi. Siitä ei Amerikan mainstream yhtään pitänyt, siitä tuli jenkkilän kaikkien aikojen vihatuin piirretty. Kurkistuxen perusteella se onkin kyllä aika karsea. Mutta on tässä silti takuulla jotain muuta takana.
ellauri264.html on line 153: Audience reception to Velma has been overwhelmingly negative. It became one of the lowest-rated television shows on IMDb, receiving similar low scores from audiences on Rotten Tomatoes and Google.
ellauri264.html on line 154: Asyia Iftikhar of PinkNews noted in her reflection of audience reception that the show has become the subject of "relentless criticism", and noted that it has been "accused of perpetuating stereotypes against South Asian women, criticised for poor attempts at self-aware comedy and slammed for losing the essence of what people love about the "Scooby Doo gang". Eli se koiro puuttui, ja isänmaallisuus oli ihan hukassa.
ellauri264.html on line 163: ooby_doo.jpg" />
ellauri264.html on line 170: Leans annoyingly into the awkward racial and sexual humor while simultaneously re-treading ancient, overdone, and obvious Scooby-Doo jokes.
ellauri264.html on line 175: The show is so r@cis7 I can't believe it. This show was atrocious. This is a show that hates Scooby Doo.
ellauri264.html on line 195: understood that everything in our possession comes from G-d, has a specific purpose and must be used to its full potential. Elaborating on this, Rabbi Zadok HaKohen Rabinowitz (of 19th century Poland) teaches that the righteous
ellauri264.html on line 205: Lebow had been a seller of fine hosiery in the 1920s and 1930s but had been driven out of business by the rise of such retail outlets as Woolworth's-- which was the prototype of Wal-Mart. Siitä oli karu kuolinilmoitus New York Timesissä 1980. Se oli ahkera kirjoittaja kommarien lehdissä, niin että turha väittää että se ei tiennyt mistä kirjoitti. Se oli saanut potkut Kyser Roth Corporationista ja Fabergélta.
ellauri264.html on line 221: „Our enormously productive economy demands that we make consumption our way of life, that we convert the buying and use of goods into rituals, that we seek our spiritual satisfactions, our ego satisfactions, in consumption. The measure of social status, of social acceptance, of prestige, is now to be found in our consumptive patterns. The very meaning and significance of our lives today expressed in consumptive terms. The greater the pressures upon the individual to conform to safe and accepted social standards, the more does he tend to express his aspirations and his individuality in terms of what he wears, drives, eats- his home, his car, his pattern of food serving, his hobbies.
ellauri264.html on line 222: These commodities and services must be offered to the consumer with a special urgency. We require not only “forced draft” consumption, but “expensive” consumption as well. We need things consumed, burned up, worn out, replaced, and discarded at an ever increasing pace. We need to have people eat, drink, dress, ride, live, with ever more complicated and, therefore, constantly more expensive consumption. The home power tools and the whole “do-it-yourself” movement are excellent examples of “expensive” consumption.“
ellauri264.html on line 224: BTW, I disagree with those comments which have suggested that Lebow was some kind of “prophet” warning about the dangers of commodity consumption. This is nonsense - even Marx wrote about the problems of “commodity fetishism” in his 1867 book, “Das Kapital”.
ellauri264.html on line 228: products; discards clothing and appliances and buy new ones instead of repairing them; and buys goods usually wrapped in disposable packaging.
ellauri264.html on line 233: environmental challenges. Our ecological challenges thus arise in part from the way we relate to our possessions. We appreciate their short-term value, but all too soon dispose of them. We should learn from Scrooge McDuck and John D. Rockerduck, who saved every bit of string they found into a huge ball.
ellauri264.html on line 236: with possessions. At this time of giving and receiving things, we can re-evaluate our relationship to possessions and look for less wasteful ways to use the resources of the earth. For example, instead of buying and giving new gifts, we might consider more renewable ways of gift giving, like sharing books, trading old toys with our neighbors, wrapping gifts in old newspapers, or giving gifts of charity in honor of loved ones.
ellauri264.html on line 239: Olive oil is bio-fuel, a renewable resource: the olive tree will produce another crop of crap every year, as will the palm oil palm. According to Jewish law, olive oil lamps are the ideal Lighting with olive oil can help us connect to the holy use of our resources, from the renewable olive oil of the Hasmonians back to the oil vessels of Jacob and Noah. This year, may our Chanuka lights inspire us toward responsible and holy use of everything that comes into our possession by hook or crook.
ellauri264.html on line 281: Luvussa 3 puhutaan toivosta, joka Jumalan kansalla on jäljellä, sillä Herra ei hylkää iankaikkisesti. Koettelee, vaan ei hylkää herra. Kärsimykset olisivat vain kaikkien parhaaksi, ja parempi päivä tulisi ennen pitkää. Vähän sellasta varovaista optimismia, hymyä kyyneleitten läpitte. Värsy 55 vrt. psalmi 130 de profundis, Herra huudan täältä kuopasta, ja Joona 2:1 rukoilen täältä kalan sisältä.
ellauri264.html on line 371: "Man of Constant Sorrow" (also known as "I Am a Man of Constant Sorrow") is a traditional American folk song first published by Dick Burnett, a partially blind fiddler from Kentucky. The song was originally titled "Farewell Song" in a songbook by Burnett dated to around 1913. A version recorded by Emry Arthur in 1928 gave the song its current titles.
ellauri264.html on line 384: oor Pilgrim of Sorrow" [Official Audio]" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen>
ellauri264.html on line 385:
I am a poor pilgrim of sorrow

ellauri264.html on line 387: The song has some similarities to the hymn "Poor Pilgrim," also known as "I Am a Poor Pilgrim of Sorrow" and "I am a Poor Lonesome Cowboy", which George Pullein Jackson speculated to have been derived from a folk song of English origin titled "The Green Mossy Banks of the Lea".
ellauri264.html on line 389: oor lonesome cowboy (+ aegisub gif karaoké)" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen>
ellauri264.html on line 390:
I am a poor lonesome cowboy

ellauri264.html on line 400: Samainen Norm puolusti alt right salaliitto"teoreetikkoa" Alex Jonesia kun se ize pantiin viralta. Jones has provided a platform and support for white nationalists, giving Unite the Right rally attendee and white supremacist Nick Fuentes a platform on his website Banned.Video, as well as serving as a potential "entry point" to their ideology. Jones, meanwhile, faced a lawsuit filed by families of the Sandy Hook victims alleging he and others defamed them by falsely claiming the shootings were a hoax to justify further gun control, subjecting them to ongoing harassment and threats.
ellauri264.html on line 402: During a hearing in August over possible discipline for the records release, Pattis invoked his Fifth Amendment right against self-incrimination and refused to answer questions. In a court filing, he said there was no proof he violated any conduct rules and called the records release an "innocent mistake." Karsea perse joka sai mitä ansaizi, tai edes osan siitä.
ellauri264.html on line 409: Extreme right radio station WICC programme director Adam Lambetti told The Independent in a statement: “Norm Pattis is no longer with WICC, but we wish him well in the future.” On Wednesday, a jury reached a staggering $965m damages award against Mr Jones for the emotional and financial harm he had caused to 15 Sandy Hook family members and an FBI officer who attended the shooting in 2012. Afterwards, Mr Pattis admitted he got his “arse kicked”. “It was great fun while it lasted,” Mr Pattis said, who describes himself in an online bio as a “lawyer, writer, contrarian, stand-up comedian”.
ellauri264.html on line 415: Norm was seen rambling about Black Lives Matter and making homophobic and racist remarks, using the "n" word with his pants around his ankles (he was wearing soiled shorts underneath). A Black woman sitting in the front row stares at Pattis throughout the nearly eight-minute set, clearly unimpressed. This past year he infuriated the New Haven National Association for the Advancement of Colored People, a former ally, by posting a racially charged meme on his Facebook page. The post depicted three hooded white beer cans arrayed around a brown bottle hanging from a string. Its caption: “Ku Klux Coors.” Civil rights activists called it disgusting and racist. Pattis called it funny and free speech.
ellauri264.html on line 424: Norm Pattis used to receive a well deserved hate letter once a year from an elderly woman in California. Incensed over a $2 million award the criminal defense lawyer had won for a convicted rapist and murderer injured by guards during a prison escape attempt. He helps people who have trouble telling the good guys from the bad guys. Pattis specializes in cases that make most people cringe. He’s defended everyone from child murderers to rapists — he admits to being particularly drawn to homicide cases. If the allegation is heinous and the defendant reviled, chances are pretty good Pattis is involved.
ellauri264.html on line 427: “I’m 64 (no 68) years old and I have a ponytail. I have issues with authority. If I take a crooked case and it pisses off the other 7 (no 8 billion) people on the face of the Earth, that’s their problem, not mine.”
ellauri264.html on line 429: Pattis käänsi takkinsa vasemmalta äärioikealle käden käänteessä. Jos saat paskaa käteen siitä pääsee käden käänteessä. But behind the hardball tactics, ferocious reputation and slashing rhetoric, another side of Pattis lurks. He’s a deep thinker who devours books in a constant quest for enlightenment and self-improvement. His idea of Disneyland is attending the annual Hay Festival of Ideas in Wales, which has been described as “the Woodstock of the Mind.” Get into a serious conversation with Pattis, and he will bounce from philosopher to philosopher as casually as some men bounce from ballplayer to ballplayer. During an interview for this article, Pattis quoted or referenced thinker Immanuel Kant, Supreme Court Justice Oliver Wendell Holmes, St. Augustine, the New Testament, Machiavelli and Kurt Vonnegut all in one 3-minute stretch. What a pile of turds.
ellauri264.html on line 435: Years later, in his 40s, Pattis reconnected with his dad, who told him he had been a career criminal in Detroit specializing in payroll heists and fled to Chicago after shooting a man. Rikos oli Normin porukoilla verissä.
ellauri264.html on line 436: Things went from bad to worse around the time Pattis went to high school
ellauri264.html on line 437: when his mother took up with a violent alcoholic who detested him. Pattis
ellauri264.html on line 440: in the woods, only to get extremely sick. It is those two traumatizing experiences — abandonment and being unwelcome and loathed in his own home — that drive him, Pattis says.
ellauri264.html on line 442: From an early age, Pattis says he has felt a burning desire to know God personally. To that end, he spent time in Switzerland at the compound of an American Christian fundamentalist thinker named Francis Schaeffer and then inveigled himself in the graduate philosophy program of Columbia University, where he studied and taught for six years. At one point, he nearly joined the CIA, but that opportunity fizzled when the agency didn’t like his polygraph answers about homosexual experiences. “I said, ‘Well, I haven’t had any yet. I don’t know how I’m going to respond if you ask,’ ” he recalls. “I think they decided that was a little too much for them.”
ellauri264.html on line 459: My head is bloody, but unbowed. Tää pää on verinen, mutta pystyssä.
ellauri264.html on line 462: Looms but the Horror of the shade, Kuikkii vaan varjon kauhistus,
ellauri264.html on line 469: I am the captain of my soul. Mä oon mun psykopaatin kippari.
ellauri264.html on line 475: Born in Gloucester, England, poet, editor, and critic William Ernest Henley was educated at Crypto Grammar School, where he studied with the poet T.E. Brown, and with the University of St. Andrews. His father was a struggling bookseller who died when Henley was a teenager. At age 12 Henley was diagnosed with tubercular arthritis that necessitated the amputation of one of his legs just below the knee; the other foot was saved only through a radical surgery performed by Joseph Lister. As he healed in the infirmary, Henley began to write poems, including “Invictus,” which concludes with the oft-referenced lines “I am the master of my fate; / I am the captain of my soul.” Henley’s poems often engage themes of inner strength and perseverance. His numerous collections of poetry include A Book of Verses (1888), London Voluntaries (1893), and Hawthorn and Lavender (1899).
ellauri264.html on line 490: Iisakki käännätti kirjojaan eri kääntäjillä uudestaan ja uudestaan, usein englannista englantiin. Toisinaan spekuloimme tietyn muutoksen syistä: yksinkertaistaminenko ei-juutalaiselle lukijakunnalle? tuntuiko tarpeelliselta korvata optimistinen loppu traagisella? Mutta hänen kääntäjiensä todistus viittaa johonkin muuhun - siihen, että hän oli melkein ilkeä vastustaessaan ajatusta täydellisesti valmiista teoksesta. Aivan kuten tyypillisen Bashevis-teoksen ristiriitainen miespäähenkilö jää roikkumaan tarinansa loppuun, mielivaltaisuus näyttää olevan itse taiteen periaate. Kirjoittajan henki seisoo noiden loppujen takana ikään kuin hän sanoisi: "Oikeesti, mitä väliä?" If one no longer believed in the Perfect God and His Torah, what reason to seek perfection elsewhere? Sit voi yhtä hyvin pelleillä Ruåzin kuninkaallisille ja ottaa ilon irti kaikesta. Hyvä Iisakki! Right on!
ellauri264.html on line 492: Ladies and Gentlemen: There are five hundred reasons why I began to write for children, but to save time I will mention only ten of them. Number 1) Children read books, not reviews. They don’t give a hoot about the critics. Number 2) Children don’t read to find their identity. Number 3) They don’t read to free themselves of guilt, to quench the thirst for rebellion, or to get rid of alienation. Number 4) They have no use for psychology. Number 5) They detest sociology. Number 6) They don’t try to understand Kafka or Finnegans Wake. Number 7) They still believe in God, the family, angels, devils, witches, goblins, logic, clarity, punctuation, and other such obsolete stuff. Number 8) They love interesting stories, not commentary, guides, or footnotes. Number 9) When a book is boring, they yawn openly, without any shame or fear of authority. Number 10) They don’t expect their beloved writer to redeem humanity. Young as they are, they know that it is not in his power. Only the adults have such childish illusions.
ellauri264.html on line 524: The Shulchan Aruch is largely based on an earlier work by Karo, titled Beit Yosef. Although the Shulchan Aruch is largely a codification of the rulings of the Beit Yosef, it includes various rulings that are not mentioned at all in the Beit Yosef, because after completing the Beit Yosef, Karo read opinions in books he hadn´t seen before, which he then included in the Shulchan Aruch.
ellauri264.html on line 529: Arba´ah Turim ( hepreaksi : אַרְבָּעָה טוּרִים ), jota usein kutsutaan yksinkertaisesti Turiksi , on tärkeä halakhilainen koodi , jonka on säveltänyt Yaakov ben Asher ( Köln , 1270 – Toledo, Espanjan Baaim n. 1340´) . Turin neliosainen rakenneja sen jako lukuihin ( simanim ) otettiin käyttöön myöhemmässä koodissa Shulchan Aruch . Tämä oli ensimmäinen kirja, joka painettiin Kaakkois-Euroopassa ja Lähi-idässä.
ellauri264.html on line 532: The "Rema" (Moses Isserles) started writing his commentary on the Arba´ah Turim, Darkhei Moshe, at about the same time as Yosef Karo. Karo finished his work "Bet Yosef" first, and it was first presented to the Rema as a gift from one of his students. Upon receiving the gift, the Rema could not understand how he had spent so many years unaware of Karo´s efforts. After looking through the Bet Yosef, the Rema realized that Karo had mainly relied upon Sephardic poskim.
ellauri264.html on line 550: I know that if I eat a large amount of cake and cookies, I am required to wash netilas yadayim, recite Hamotzi and conclude the meal with Birkas Hamozon. This is because cake is normally eaten as a snack, and for that reason it has a lower-level set of berochos than bread. If, however, I consume a large amount of cake (known in halacha as kivias seudah), the cake is treated like bread and not a snack, and the brochos are the same as those recited at a bread meal. Is the same true of doughnuts? If I eat a full meal of doughnuts, must I wash, say Hamotzi and Birkas Hamozon?
ellauri264.html on line 556: The previous Halacha Yomis quoted Rav Belsky’s view that although cooked potatoes are subject to bishul Akum, potato chips are not. What about French fries – are they like potatoes or like potato chips?
ellauri264.html on line 563: Bishul Yisrael (literally "cooking of Israel" - i.e., by a Jew) is a Hebrew term for one of the laws of kashrut in Judaism. The rule prohibits eating certain foods unless they are cooked by Jews. The term is the opposite of bishul akum (cooking a non-Jew), which the rule forbids. Akum (עכו"ם) is an acronym of Ovdey Kochavim U'Mazalot (עובדי כוכבים ומזלות), literally "worshippers of stars and zodiac signs", but is actually a term for non-Jews".
ellauri264.html on line 565: The prohibition applies only if the food is prepared exclusively by non-Jews. A small amount of Jewish participation can suffice to keep the food kosher. Different rabbis have different views on the absolute minimum: Sephardi poskim state that the minimum participation is to light the fire and place the pot on it to cook, while Ashkenazim are satisfied with merely lighting the fire, or even making a slight adjustment to a fire which was already lit by a non-Jew. Or just by looking at the knob on the stove like Kim Young Il.
ellauri264.html on line 567: The law applies only to foods which, according to the Talmud, are "fit for a king's table" and are not generally eaten raw. Foods which would not be served at a state dinner are exempt from bishul akum, and are kosher even if cooked totally by non-Jews, provided that all the other requirements of kosher food are met. Maimonides explains that this prohibition was originally decreed in order to avoid a Jew being invited over by a non-Jew for a meal (which may lead to intermarriage), and people do not invite each other for dinner over food which is not "fit for a King's table" (Maimonides, Ma´akhalot Asurot 17:15).
ellauri264.html on line 581: Now Eli, who was very old, heard about everything his sons were doing to all Israel and how they slept with the women who served at the entrance to the tent of meeting. 23 So he said to them, “Why the fuck do you do such things? I hear from all the people about these wicked deeds of yours. 24 No, my sons; the report I hear spreading among the Lord’s people is not good. 25 If one person sins against another, God may mediate for the offender; but if anyone sins against the Lord, who will intercede for them? Oh Jesus.” His sons, however, did not listen to their father’s rebuke, for it was the Lord’s will to put them to death, willy nilly.
ellauri264.html on line 589: Israelin laitaoikeistolainen turvallisuusministeri Itamar Ben-Gvir sanoo haluavansa lisää Israelin siirtokuntia palestiinalaisalueille. Ben-Gvir kommentoi asiaa tiistaina sen jälkeen, kun Britannian, Italian, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltain ulkoministerit olivat kertoneet olevansa huolissaan Israelin aikeista perustaa uusia siirtokuntia.
ellauri264.html on line 597: Nineteen years ago, on that famous night, when the decision of the establishment of the State of Israel was made by the governors of the nations of the world, when all the people flocked to the streets to publicly celebrate, I could not take part in the joy. In those first hours I could not make peace with what was done, with the horrible news, that God´s words from the prophecy in the Twelve Prophets: "My land was divided" was coming true. Where is our Hebron? Are we forgetting it? And where is our Nablus? Are we forgetting it? And where is our Jericho? Are we forgetting it? And where is our east side of the Jordan? Where is every lump and chunk? Every bit and piece of the four cubits of God´s land? Is it up to us to give up any millimeter of it? God forbid! In the state of shock that took over my body, completely bruised and torn to pieces – I could not rejoice then.
ellauri264.html on line 636: När Busch i februari 2021 beskrev sin version av skeendet i ett inlägg på Facebook, förtalte hon säljarens juridiska ombud, Johann Binninge. Detta ledde till en anmälan om grovt förtal, men innan hon hann bli åtalad accepterade hon ett strafföreläggande om villkorlig dom och dagsböter. Samtidigt sa hon: "Jag anser mig vara oskyldig till detta, men jag har i dag erkänt brott för att få möjlighet att kunna sätta punkt för detta och att jag inte har tid att utgöra det juridiska prejudikat som i dag saknas". I september 2021 meddelades att Busch skulle betala ett skadestånd till Binninge. Fastighetsaffären och förtalsprocessen blev vida omtalade i medier under det år då de pågick, samtidigt som förtroendet för Busch sjönk under samma period. Den kristdemokratiske riksdagsledamoten Lars Adaktusson kritiserade Busch och uttryckte "oro för situationen" efter strafföreläggandet.
ellauri264.html on line 677: Steve Jobs did a phone prank to an Apple fan boy who applied for the Apple CEO position and told him that he had been chosen, later to tell him if he showed up at Cupertino that the cops would arrest him. Steve Jobs refused child support for his daughter Lisa. But he was 20 years old by then, not excusing what he did though. He later made good and Lisa choose to live with him instead of her mother. Steve did many things wrong as a 20 something. But The Original Macintosh (folklore . org) has a lot of stories that show him as a Crusty the Clown, playing pranks with the team, breaking into his own office as he locked his keys inside. Putting a pirate flag on a building. How funny. A real barrel of laughs.
ellauri264.html on line 681: Beady-eyed Mark Zuclerberg pretty much stole facebook from his friends, plain and simple, got rid of people when they were no longer needed by him. Has been ordered again and again to pay huge sums to people after settling in court.
ellauri264.html on line 687: They are dicks, so they are the people who will end up in history books. They have all made technology so that they own it today. The world is a much worse place because they are/were here. You could even argue that because they were dicks, did not care if they walked over other people, that’s why they have all the nice things they have now.
ellauri264.html on line 689: If you want the opposite (pretty much), have a look at Antonio Mucci, Visicalc, Dan Bricklin and Bob Frankston, by all accounts super nice people, treated everyone great, just all around nice nerds, they were trounced, not many people alive today who know who they are (yes they are both alive as I type this). A guy just took their idea, made his own version and had a ready version when the IBM PC was introduced.
ellauri264.html on line 692: Ray Kroc stole the iconic McDonalds name from their original owners and decimated the true founders of the fast food system. All these people went on to find great companies valued nearly 500+ billion dollars.
ellauri264.html on line 694: This is when the philosophy of Niccolo Machiavelli, a 16th-century Florentine political thinker with powerful advice for nice people who don’t get very far about , comes in. Machiavelli’s Advice for Nice Guys: Machiavelli noted a central, uncomfortable observation: that the wicked tend to win. And they do so because they have a huge advantage over the good: they are willing to act with the darkest ingenuity and cunning to further their cause. They are not held back by those rigid opponents of change: principles. They will be prepared to outright lie, twist facts, threaten or ge… (more)
ellauri264.html on line 700: If you read Wikileaks, aside from Google& Yahoo, few of the larger tech companies have any right to plausibly deny being part of the surveillance state. So imagine you make a business it becomes successful, and one of your largest clients for the information? The government which gets paid per pull of information on specific targets and for unfiltered allocation/data retention. Furthermore, instead of protecting citizens from overreach by private companies, the government chooses to have a mutual ‘hush hush’ with such companies and their heads, helping them in case of hacks, and not doing much … (more)
ellauri264.html on line 702: Steve Jobs is known to all as the founder of Apple, known to fewer as a ruthless man who squeezed and burned many bridges with his friends and employees and even known to fewer as a man who chose to become the “bad man”/Devil´s Advocate. But - get this! Steve would wait in line in the Apple cafeteria like everyone else. He could have easily gone to the front of any line, or have someone get food for him. But he didn’t. On a number of occasions, he ended up in line behind me. And often he would ask me to ‘hold his place’ while he went to check other food stations.
ellauri264.html on line 710: Zuckerberg didn´t actually think of Facebook himself. Stole bits of ideas from everyone and ignored those that wanted credit. Perpetuated the spr… (more)
ellauri264.html on line 712: By clicking “Accept All Cookies”, you agree to the storing of cookies on your device to enhance site navigation, analyze site usage, and assist in the marketing efforts of our business giants.
ellauri264.html on line 726: Juutalaisten autonominen alue (ven. Евре́йская автоно́мная о́бласть, Jevreiskaja avtonomnaja oblast; jidd. יידישע אויטאנאמע געגנט, jidiše avtonome gegnt) on Venäjän federaatioon kuuluva hallintoalue (federaatiosubjekti) Venäjän kaukoidän eteläosassa Aasiassa. Se rajoittuu etelässä Kiinaan, luoteessa Amurin alueeseen, pohjoisessa ja idässä Habarovskin aluepiiriin. Alueen pohjoisosa on vuoristoa, etelä- ja itäosat puolestaan alankoa. Suurin joki on Amur, joka muodostaa rajan Kiinaa vastaan. Alueen pinta-alasta yli kolmannes on metsää. Alueen pinta-ala on 36 000 km².
ellauri264.html on line 731: Neuvostoliiton hallitus julisti alueen juutalaisten kansalliseksi alueeksi 1928. Se oli tarkoitettu Neuvostoliiton juutalaisille, vaikka juutalaisilla ei ollut minkäänlaista historiallista yhteyttä alueeseen. Siitä tuli luvattu maa vasta Stalinin ansiosta. Siunatut olkoot hänen kätösensä. Piirikunnasta tuli autonominen alue 7. toukokuuta 1934. Juutalaisten autonomisen alueen asukasluku vuonna 2010 oli 176 600 ja väestötiheys 4,9 as./km². Väkiluku on laskussa. Väestö on keskittynyt Siperian radan varrelle alueen pohjoisosaan.
ellauri264.html on line 733: Alueen nimestä huolimatta vain pieni osa väestöstä on juutalaisia. Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan alueen asukkaista oli venäläisiä 83,2 %, ukrainalaisia 7,4 %, juutalaisia 4,2 %, valkovenäläisiä 1,0 % ja muita 4,2 %. Vuonna 2002 asukkaista oli venäläisiä 89,9 %, ukrainalaisia 4,4 %, juutalaisia 1,22 %, tataareja 0,63 %, valkovenäläisiä 0,62 % ja muita 3,2 %. Väestön koostumuksen muutos johtuu lähinnä juutalaisten muutosta Israeliin ja ukrainalaisten muutosta takaisin Ukrainaan.
ellauri264.html on line 737: Isaskar on luiseva aasi, joka loikoilee karjatarhojen välissä. - 1. Mooses 49:14 Isaskar ja saatu palkka. Kun Jaakob illalla palasi vainiolta, meni Leea häntä vastaan ja sanoi: 'Minun luokseni sinun on tultava, sillä minä olen ostanut sinulle pojan lemmenmarjoilla'. Ja hän makasi sen yön hänen kanssaan ja ruikki häneen paljon siementä. Ja Jumala kuuli Leeaa, ja Leea tuli raskaaksi ja synnytti Jaakobille viidennen pojan. Niin Leea sanoi: ’Jumala on palkinnut minulle sen, että annoin orjattaren miehelleni’. Ja hän antoi hänelle nimen Isaskar.
ellauri264.html on line 739: Suomen hengelliset juuret menevät yli 4,000 vuoden taakse muinaiseen Isaskarin sukukuntaan, joka oli yksi 12 Israelin kansakunnan heimosta. Tämä sukukunta hävisi n. 600 eKr. kun assyrilaiaset veivät heidät pakkosiirtolaisuuteen ja sieltä he levisivät ympäri Eurooppaa ja lopulta myös Suomeen.
ellauri264.html on line 744: Nimi Isaskar on hepreaa ja tarkoittaa ”saada palkka”. Tämä viittaa siihen, että Lea sai Isaskarin palkaksi siitä kun hän antoi lemmenmarjat Raakelille ja orjattarensa Silpan vaimoksi Jaakobille (1. Moos. 29:24). Nämä kaksi olivat varmasti Lean arvokkainta omaisuutta tuolloin. Suomi maksoikin ainoana maana sotakorvaukset sekä Yhdysvalloille ensimmäisessä maailmansodassa, että myös Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa.
ellauri264.html on line 746: Isaskarin sukukunta oli pieni ja heidän alueensa oli aivan keskellä ja siihen kuului pohjoinen Jisreelin varustettu kaupunki Galilean meren etelä puolelta, mutta Isaskarin asema oli kuitenkin tärkeä. Sillä universumin Luojan ilmestysmajan alttarin vihkiäisiin tuli juutalaisten heimon jälkeen 12 heimosta toisena uhraamaan isaskarilaiset (4. Moos. 7:18). Jotkut ovat sanoneetkin, että Jeesuxen lempikansa on juutalaisten jälkeen suomalaiset.
ellauri264.html on line 748: Kun Joosefin veljet hylkäsivät hänet ja kastoivat hänen vaatteensa vereen uskotellakseen isällensä että eläimet tappoivat hänet (1. Moos. 37:31), niin oikeamielisen kirjan (43:10) mukaan se oli juurikin Isaskar, joka keksi tämän ovelan juonen. Häntä pidettiin siis erittäin neuvokkaana.
ellauri264.html on line 753: Isaskar on luja aasi, ja sioittaa itsensä rajain välille. Hän näki levon hyväksi, ja maan ihanaksi; ja kumarsi hartiansa kantamaan, ja on veronalainen palvelia.” – 1. Moos. 49:14-15 (Biblia)
ellauri264.html on line 757: Se, että aasilla on taakka selässään ja hän on veronalainen palvelija kuvaa sitä, että Suomi on joutunut monesti maksumieheksi vieraalle sitä hallineella suurelle vallalla historian aikana, kuten Ruotsille, Venäjälle ja viimeisenä Euroopan unionille, jolle Suomi on joutunut maksamaan veroa tai jäsenmaksua. EU komissio arvioi myös hiljattain raportissaan, että Suomi kuuliaisimpia veronmaksajia.
ellauri264.html on line 759: Jaakobin lisäksi myös profeetta Mooses antoi seuraavanalaisen ennustuksen.
ellauri264.html on line 760: ”Iloitse Sepu, kun liikkeelle lähdet, ja sinä, Isaskar, majoissasi. He kutsuvat kansoja vuorellensa, siellä he uhraavat oikeita uhreja. Sillä he imevät merten rikkauden ja hiekkaan kätketyt aarteet.” – 5. Mooses 33:18-19
ellauri264.html on line 766: Kirjoituksien tutkija Paul James-Griffiths on selvittänyt ensimmäisen Mooseksen kirjan 10. luvun perusteella kansakuntien esi-isät ja hän asettaa suomalaiset Riifatin pojiksi, jotka kuuluvat goomerilaisiin eli germaanien sukuun, jotka taas periytyvät jaafettilasista, johon kuuluvat kaikkia vaaleaihoiset kuten eurooppalaiset ja aasialaiset.
ellauri264.html on line 770: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinun kimppuusi, Goog, sinä Roosin (Venäjän), Mesekin (Moskovan) ja Tuubalin (Tubolskin) ruhtinas…Persia, Etiopia ja Puut ovat heidän kanssansa, siirtokilvet ja kyrvät tanassa on heillä kaikilla. Goomer ja kaikki sen sotalaumat, Toogarman heimo pohjan periltä ja kaikki sen sotalaumat – lukuisat kansat ovat sinun kanssasi. Ole valmis, varustaudu, sinä ja kaikki joukkosi, jotka ovat kokoontuneet sinun luoksesi, ja ole sinä varalla heitä varten.” – Hesekiel 38:3-7
ellauri264.html on line 776: Venäjän ja sen liittolaisissa mainitaan useita eri kansakuntia kuten Iran ja Pohjois-Afrikan valtiot, mutta siellä mainitaan myös Goomer, joka kuvaa germaanilaisia kansoja ja Putinin neuvonantaja Aleksandr Duginin tavoite onkin tehdä Moskovan ja Berliinin välinen liittouma Suomen, Ruozin ja Ukrainan pään menoxi.
ellauri264.html on line 777: Ja Suomi kuuluu myös osittain pohjan periltä eli Pohjoismaista olevaan Toogarmaan, mutta toiselta osalta Goomerin sillä hänen poikansa oli Riifat. Näin Suomi joutuu osaksi kokonaan (Toogarman) ja osaksi autonomiseen asemaan (Riifat Goomerin poikana) Venäjän alle.
ellauri266.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri266.html on line 44: Ihmismielen pahuudella ei ole rajoja, sanoo Jo Nesbø Snømannenin takakannessa. Sen luulis tietävän. Hyvä esimerkki on muuttoliike ja ihmissalakuljetus esim Hondurasista Yhdysvaltoihin. Vizikästä sinänsä että Pohjois-Koreasta löytyy kauhutarinoita vaikka kuinka, samaan aikaan jenkkien riiston, huumegangsterien ja ilmastotuhojen köyhdyttämät Väli-Amerikan maat tyhjenevät väestä jotka lähtevät pakoon täysin mahdottomia oloja kiipeilemään Trumpin aidalla, ja joutuvat sitten kelju k. kojoottien vangixi jotka laskuttavat rutiköyhiltä sukulaisilta tuhansia taaloja ihan vaan siitä että siepatuilta lähtijöiltä ei katkaista kauloja muun kurjuuden kukkuraxi. Yli puolet Hondurasin väestöstä haluaisi olla jossain muualla, ne jotka jäävät ovat vanhoja, köyhiä ja nälistettyjä. Ezellasta täällä apinoiden planeetan länsikyljellä.
ellauri266.html on line 56: Desmond Morris was a scandal when his 1967 book appeared on human sociobiology. Some of Morris's theories have been criticized as untestable. For instance, geneticist Adam Rutherford writes that Morris commits "the scientific sin of the 'just-so' story – speculation that sounds appealing but cannot be tested or is devoid of evidence". However, this is also a criticism of adaptationism in evolutionary biology, not just of Morris.
ellauri266.html on line 58: Rutherford (1975), who is half-Guyanese Indian, was born in Ipswich in the East of England and attended Ipswich School. His game is not football like Morris's but cricket. Rutherford was the podcast editor for the journal Nature for a while. He wrote a blog covering his thoughts when reading Charles Darwin's blockbuster On the Origin of Species. Adam is something of a cross between David Attenboro and Uncle Sam.
ellauri266.html on line 60: He also writes disparagingly on religion in Guardian (spare £2 for an ex-leper), notably on his experience participating in the Alpha course. The Alpha course is an evangelistic course which seeks to introduce the basics of the Christian faith through a series of talks and discussions. It is described by its organisers as "an opportunity to explore the meaning of simian life in just 24h." Adam did not buy it, but went on to live in original sin. Besides, he is in all likelihood a Sitzpinkler, i.e. a wuss.
ellauri266.html on line 62: It’s thought that one of the reasons for humans becoming upright was to see further across the savannah. I wonder if standing to pee could be useful in spotting predators, and if squatting might make us more vulnerable. “I guess if I stand up while I pee I’ve got more of a chance of spotting a sabre-toothed cat running towards me, or someone from a different community who might wish me harm,” Garrod concedes. Again, sounds nice but no evidence. But it is testable, using a set of very rapid gepards. “It might be a nice addendum to my evolutionary journey but it hasn’t driven my evolution as a species.” For men with lower urinary tract symptoms and to limit the bacterial flora on their wives' toothbrush the sitting voiding position is preferable. But wuss.
ellauri266.html on line 76: Olen saavuttamassa elämässäni pisteen, jossa en tunne, että yllätyksiä tulisi enää paljon ja jäljelle jääneet koskevat enimmäkseen laskuja ja diagnooseja. Desmondin mielikirjat ovat enimmäkseen out of print.
ellauri266.html on line 79: Desmond John Morris, Linnean seuran heppu honoris causa. (s. 24. tammikuuta 1928) on Bo Egovin ikätoveri englantilainen eläintieteilijä, etologi ja surrealistinen taidemaalari sekä suosittu kirjailija ihmisen sosiobiologiassa. Desmond ei ole vielä kuollut. Se muistetaan vuoden 1967 kirjastaan The Naked Ape ja 50-luvun televisio-ohjelmasta Zoo Time. Myrkkykäärme karkasi, juontaja kuristui mikrofonijohtoon, leijonat naivat livenä, siinä kohokohtia. Öisin Desmond maalailee matkien Congo apinaa ja Dalin Salvadoria. Ne on kyllä vainaita.
ellauri266.html on line 87: Joitakin Morrisin teorioita on arvosteltu mahdottomina. Esimerkiksi geneetikko Adam Rutherford kirjoittaa, että Morris tekee "juuri-niin-tarinan tieteellisen synnin - spekulaation, joka kuulostaa houkuttelevalta, mutta jota ei voida testata tai josta ei ole todisteita". Tämä on kuitenkin myös kritiikkiä evoluutiobiologian adaptaatiota kohtaan , ei vain Morrisia. Morrisia arvostetaan myös siitä, että hänen mielestään sukupuolirooleilla on syvä evoluutionaalinen tausta eikä kulttuurinen tausta.
ellauri266.html on line 90: Kirja "Manwatching, a Field-Guide to Human Behaviour" (Cape, Lontoo) on lyhennetty esitys hänen suuresta tutkimuksestaan ihmisten toimintamalleja. NAKED MAN -kirjasta on julkaistu pehmeäkantinen painos. Vuoden aikana hän kirjoitti uuden, 172 000 sanan kirjan SURREALISTIEN ELÄMÄSTÄ, joka koostuu 100 liikkeessä mukana olleiden yksittäisten taiteilijoiden elämäkerroista. Paljonko sanoja on paasauxissa yhteensä? Karkein luvuin 25M.
ellauri266.html on line 104: 22. maaliskuuta 2017 Ukraina ilmoitti asettaneensa Samoilovan kolmeksi vuodeksi maahantulokieltoon epäiltynä Krimin niemimaalla käymisestä raajarikollisesti jonkin muun kuin Ukrainaн valvonnassa olevan raaja-aseman kautta. Toinen Ukrainalla ollut ajatus oli se, että Julija Samoilovan sallittaisiinkin osallistua laulukilpailuihin Kiovassa, mikäli hän sitoutuisi siihen, että hän ei anna myönteistä kannanottoa Krimin niemimaan palautumisesta Ukrainalta Venäjälle. 13. huhtikuuta ilmoitettiin kuitenkin, että Venäjä ei osallistu vuoden 2017 Euroviisuihin. Ilmeisesti kannanotto oli myönteinen. SURREALISTISTA.
ellauri266.html on line 112: Ukrainalainen folk-rap-yhtye Kalush Orchestra voitti yllättäen vuoden 2022 Eurovision laulukilpailun surffaamalla Euroopan kansojen hyväntahtoisen aallon harjalla saavuttaakseen maan kolmannen voiton loistavassa tapahtumassa. Bändin kappale, aivan paska renkutus, joka on kirjoitettu keulahahmon Gorkin äidistä, voitti tärkeimmän kilpailijan Iso-Britannian verisessä kamppailussa Italian Torinon kaupungista.
ellauri266.html on line 121: Tämä hauskasti väärinkuultu lyrics on Härpi Vimpan-Anttilan esikoisen mottona. Toi susi on epilepsia, eli grand mal. Susi nielee 13 kiliä yhteispaino n. 130 kiloa, mutta kuttu ehtii hätiin ja täyttää suden mahan kivillä. Susi menee janoisena juomaan kaivolle ja putoo sinne. Avausjaxossa Mikaelan kurkku on ahdas ja limainen, sinne on juuttunut Villen mälliä. He ovat juuri tehneet aviorikoxen. Varmaan lojuvat sängyn päällä nakuina hikisissä täkeissä niinkuin joka ikisessä Netflix sarjassa. Tekee mieli röökiä. Yllättävä, rohkea, sivistynyt ja hauska. Toikin että käännytään hässimään toinen varvi on nähty miljoonissa pätkissä. Kai se sitten tuppaa olla tällästä. Ainakin sohvakansan toiveissa.
ellauri266.html on line 148: Surkeimmin epäonistui Reinin sotaretki. Ilmeni, ettei Ranskan rautatieverkosto lähimainkaan riittänyt niin nopeaan rajallesiirtämiseen. Lyhyessä ajassa rautatieasemat olivat täpö täynnä, rautatielinjat tukossa, puolen armeijasta täytyi kulkea jalan. Sotaministeri Leboeuf oli sanonut: »Olemme ihkavalmiita (archiprets) viimeistä säärysnappia myöten»; mutta ei puuttunut ainoastaan säärysnappeja, vaan kaikkea muutakin: kenttäkattiloita ja keittoastioita, telttoja ja satuloita, lääkeaineita ja kantopaareja, muonaa ja ammuksia. Intendentuuri petti täydellisesti; varastoissa vallitsi parantumaton sekasotku. Monet sotilaat eivät löytäneet osastojaan; useimmilta divisiooneilta puuttuivat kuormastot. Jalkaväki oli varustettu liian suurella pakkauksella ja liian vähällä metallirahalla, tykistö oli huonossa kunnossa eikä oikeassa paikassa. Oli pidetty niin itsestään selvänä, että sotaa tultaisiin käymään saksalaisella maaperällä, ettei esikunnille ollut ollenkaan jaettu Ranskan karttoja ja linnoitukset olivat hyvin laiminlyödyssä kunnossa. Kreivi Daru, Gramontin edeltäjä, sanoi myöhemmin aitoranskalaisella sofistiikalla: »Parhaana todistuksena niistä rauhallisista tunteista, joita Ranskalla siihen aikaan oli, oli kaikkien varustusten täydellinen puute meidän tahollamme, kaikkien varovaisuustoimenpiteiden, jopa alkeellisimpien ja välttämättömimpienkin puute. Onko milloinkaan nähty mitään samanlaista?»
ellauri266.html on line 170: Priamoksen ja Hekaben nuorin poika, Polydoros lähetettiin kuningas Polymestorin luokse kulta ja jalokivilahjoin, jotta tämä suojelisi Hekaben lapsia Troijan sodan aikana. Kun Troija kukistui, Polymestor heitti Polydoroksen kuolemaan ja otti aarteet. Hekabe kosti lopulta poikansa kuoleman panemalla Polymestorin blenderiin. Tästä kertoo erityisesti Euripideen tragedia Hekabe.
ellauri266.html on line 178: Sari punastuu ja kiihtyy näistä ja muista lainapaloista kokoonkursitun dosentin lantion kiihtyvien töytäisyjen myötä, tosin vain mielikuvituxessa. Sataa, syxy on. Tää on Lauri Henrik P-päätä.
ellauri266.html on line 200: Virpi Hämeen-Anttila (s. 15.10.1958 Espoossa) valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1996. Hän teki väitöskirjan vanhan intialaisen kertomakirjallisuuden teoriasta. Hämeen-Anttila on toiminut opettajana Helsingin yliopistossa vuodesta 1987 opetusaloinaan sanskritin kieli sekä Intian kirjallisuus, historia, filosofia ja kulttuurihistoria.
ellauri266.html on line 213: Byörk-kirjat ovat perinteisiä salapoliisitarinoita. Kalleksi kutsuttu Karl Axel Byörk selvittää rikoksia harrastuksenaan, varsinaisesti hän on sukulaissetänsä omistaman Axel-Electron apulaisjohtaja. Hän on kihlautunut pikkuserkkunsa kanssa ja vaihtanut virkamiesuransa tulevan appensa firman apulaisjohtajuuteen. Kihlaparin illanviettoihin kuuluvat elokuvat ja ooppera, jotka nekin tuovat tarinaan aitoa ajankuvaa. Hänellä on apunaan vikkelä ja pyylevä koulupoika Frans Valkama, jolle maistuvat sekä Byörkin laittamat ateriat että kalja.
ellauri266.html on line 217: Pieni paxu aviomies Jaakko Hämeen-Anttila asuu Edinburghissa. Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista lasta. Kun Virpi nykyään astuu kotiovesta sisään, vastassa on hiljaisuus. Lapset muuttivat pois muutamia vuosia sitten. Heidän varhainen itsenäistymisensä lukioikäisinä yllätti, molemmat kun olivat kotona viihtyvää sorttia aina kun vanhemmat oli liesussa. Vajaa vuosi sitten myös Virpin aviomies, islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila muutti Edinburghiin, hän sai zägällä professuurin paikallisesta yliopistosta. Minulta kysytään jatkuvasti, onko tämä nyt hirveä kriisi. Mutta kun olemme olleet 34 vuotta naimisissa, niin kyllä me tällaisen "väliaikaisen" eron (7v tähän mennessä) kestämme nykyteknologian aikakautena. Nyt kun en voi riehua ja räyhätä Jaakolle aamu-Hesarin äärellä, olen huomannut marmattavani hänestä herkästi Suomi 24 palstalla. Näytän kai jonkinlaiselta höpönassulta, kun ihmiset suorastaan hyökkäävät kimppuuni, jos haluavat jotain. Jaakko on onneksi ollut minulle hyvä roolimalli. Hän osaa olla hyvin tiukka, jopa häikäilemättömän suorasanainen ihmisille, jotka haluavat häneltä jotain, johon hän ei ole valmis. Hän on oikeastaan tarkemmin ajatellen aivan hirveä pieni paskiainen. Hyvä että lähti.
ellauri266.html on line 229: Virginia Woolf: Majakka. "Tämän mainitsen aina lempikirjakseni. Voisin lukea sen vaikka kuinka monta kertaa, enkä väsy."
ellauri266.html on line 235: Kaksikymppisenä hän painoi luultavasti yli 130 kiloa, mutta selkävaivat olivat kadonneet. Surut ja murheet olivat kasautuneet traanixi kehooni. Häntä eivät kiinnostaneet filosofian opinnot yliopistossa eikä mikään muukaan. Virpi Hämeen-Anttilan kokemus on, että lihavana hän ei kiinnostanut miehiä. Vieläkin häntä raivostuttaa, jos miehet kuvaavat ihannenaisensa hoikaksi.
ellauri266.html on line 238: Ahdistusta lisäsi isä, joka dominoi perhettä saatuaan tietää, ettei hänen isänsä olekaan hänen oikea isänsä. Se oli jatkuvaa huutoa ja karjumista (niinkuin muuten meilläkin kotona), mutta ei isäni hullu ollut, hän oli vain traumatisoitunut. En pelkää putoamista kun kiipeilen seinille, mutta hulluksi tulemista ensin pelkäsin, Virpi sanoo. Masennuksesta ja bulimiasta toivuttuaan Virpi kohtasi tulevan puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan, joka on tällä hetkellä Edinburghissa professorina. He saivat kaksi lasta. Siitoxet olivat Virpille juhlaa: kas, keho toimiikin moitteettomasti. Jaakolta olen saanut vain ehdotonta hyväksyntää. Hänelle olen sama ihminen kaikissa painoissa, Virpi tietää. Ei hänkään hyljexi sylttyä eikä lasiin sylje. Ei hän näe minussa ennen kaikkea paksut pohkeet, leveän lantion, litteän takapuolen ja epätasaisen ihon. (Varhaisempaa paasausta tästä mieltäkääntävästä aiheesta mm. albumissa 27.)
ellauri266.html on line 250: Probably one of the worst movies I've ever watched. They live in the woods, and walk in the woods. That is all.
ellauri266.html on line 256: Knew nothing about the characters. Nothing made sense. Nothing was believable. Ending was awful and left me and my wife in shock as to what we even watched. The movie was dragged out and extremely boring. I was not inspired and got nothing out of this movie. The acting was good however, but the story was one of the worst. If I got to come up with my own assumptions, then you did something wrong.
ellauri266.html on line 258: An absolute thrill ride that left me cold, lonely, bored to tears, depressed and devoid of all goals and ambition. If only it was on VHS, at least then I could have strangled myself with the tape. If you find this entertaining then I suggest a tin of plum tomatoes poured on to your living room floor. That way you can waste far more time watching them go rotten!
ellauri266.html on line 264: Mä sanon nyt mix se oli hyvä. Se oli jenkkileffa jossa köyhä white trash käyttäytyi järjestään ihmisixi. Ei yhtään ilkeää paskiaista, narkkaria, sählääjää, räyhäämistä, pahixia, vain suht kohtuullista poliisiväkivaltaa, ei yhtään car chasea, pyssynheilutusta, vizejä, rökitystä, huutoitkua, vihaa, pedofiliaa, bylsintää. Amerikan siivottomien sotien runtelemat luonnevammaset vaimeasti jelppi toisiaan huolimatta edes rahallista korvausta. Jopa sosiaalitantat oli ymmärtäväisiä. Hylätyt tytöt eivät koulukiusanneet. Ei ihme että Hollywoodin ja Amerikan arkeen tottuneet lattapäät oli täyysin ulalla.
ellauri266.html on line 266: What was the point in this film? You have no idea why or what actually happens. The young actress is very good but the film shite.
ellauri266.html on line 274: Psh. Unreal. Watched this movie in hopes of some type of entertainment but it was just a dude and his daughter walking through the woods for 2 hours. Unreal. Pppshhhh
ellauri266.html on line 284: Awful father. There is no ending, the father knows he has issues, but he doesn't get help. He refuses to get on with his life and is stubbornly stuck in the past. His character development doesn't exist.He is useless. I'm both glad and relieved that the daughter chooses to better herself and her situation.
ellauri266.html on line 296: I signed up for rotten tomatoes today specifically to rate this movie a ZERO. It was a complete waste of time. The movie is lax and boring. Characters are completely monotone throughout. I felt no empathy or emotion for any of the characters. It was a snooze fest.
ellauri266.html on line 298: I would rather get beat up for 2 hours than watch this film, I kept waiting for something to happen or something that made me feel something, I sat there stone faced for 2 hours with no emotion assuming something must happen soon due to all these rave reviews, and then all of a sudden the credits show up on the screen and I realize i was hoodwinked by all of you writing good reviews. This film was an absolute snooze fest!
ellauri266.html on line 302: Boring and very cheaply made. Lousy movie: 99+% of words not understood.
ellauri266.html on line 316: If you like looking at trees, this may be your movie. I don't understand the complete lack of negative critic reviews here. Maybe it's my fault for being able to remember what it's like to watch truly well-directed films. Have today's critics forgotten what it's like to go see a film by Hitchcock or Wilder or even Blake Edwards or Ron Howard. Those guys knew how to tell a story. What we have here is a good example of bad storytelling.
ellauri266.html on line 327: A major emphasis of general semantics has been in practical training, in methods for establishing better habits of evaluation, e.g., by indexing words, as “man1,” “man2,” and by dating, as “Roosevelt1930,” “Roosevelt1940,” to indicate exactly which man or which stage of time one is referring to.
ellauri266.html on line 331: Päästyään senaattorixi vähän paremman puutteessa kuten Eucken nobelistixi, Hayakawa aikoi asettua ehdolle uudelleenvaaleissa vuonna 1982, mutta jäi varhaisissa vaaleissa huonosti jäljelle muista republikaaniehdokkaista ja hänellä oli rahapulaa. Hän putosi kilpailusta alkuvuodesta, ja lopulta hänen seuraajakseen tuli republikaanien San Diegon pormestari Woodrow Wilson. Toistaiseksi hän on ainoa japanilainen Amerikan republikaani, joka on palvellut Yhdysvaltain senaatissa muuta kuin siivouspuolella.
ellauri266.html on line 333: For fertilization to take place, certain interindividual processes must take place: male and female must get each other´s attention, stimulate each other, secure each other´s cooperation or at least compliance, until the female (or male) finally assumes the appropriate position for receiving the sperm. This known as courtship. Mm, I´m getting the hots by just saying this. General semantics must surely have something to contribute to human sexuality. Mobility increases intelligence, that must be why the in-out moving human male is more intelligent than the female. The adult male is capable of being sexually aroused with or without provocation at practically any time. No wonder females prefer smelly company to no company at all. Except in a KZ lager they tend to lose interest, says Morris Gombinder in Shadows on the Hudson. Desmond Morris has an ingenious argument about the relation of a man´s sexuality to his way of life. "The naked ape is the sexiest man alive!", he says, and means it. "In baboons", he says, "the time from mounting to ejaculation is max 8 seconds, a goldfish´s attention span. Our ladies would never be satisfied with that!" Specialized organs such as lips, ear-lobes, nipples, breasts and genitals are richly endowed with things to lick and suck. Sorry folks, now I just have to take a break for a quick wank, I´m really gettting uncomfortably erect. Thank you. The sexually attractive parts are predominantly at the front, except the arse. Face-to-face sex is personalized sex, said the missionary. From the back you don´t really know who you are interacting with.
ellauri266.html on line 335: Good communication is the key to good sexuality. How is it attained? Well television is a wonderful invenmtion, bringing the whole amazing world to our living room. Only you can´t interact with it (you can interact with yourself while watching, but it ain´t the same). A mobile phone is already way better, but clearly the best solution is an AI silicone playmate. One of the fascinating things that Eric Berne says in his famous book, Games People Play, is that we have 3 ego states, id, ego, and superego. Oops my bad, that was my esteemed colleague Freud a few decades earlier. But anyway.
ellauri266.html on line 336: When man and woman giggle and play hide and seek with their genitals, they are like two ids. Yes it´s fun, but can they take the responsibility and the risk of a sperm entering an egg? What if, right after emptying his sperm sack into the hot and gluey tunnel he suddendly feels that - I´m too young, I´m not ready for it - there is still - I can´t... like the Leek King said after dozens of highly satisfying ejaculations into Jaina´s holiest of the holy? Good thinking Robin! We men get by with the piscine reproduction strategy, let the ladies feed their mammals with their mammaries as they please!
ellauri266.html on line 338: Let me quote a letter from a lady in Oakland after a recent weekend seminar. The lady is intellectually inclined. She goes to my seminars and is excited by my ideas and wants to be friends on an intellectual basis with some of the fine lecturers she has heard. Invariably, she gets the door politely slammed in her face. Men like me are terribly afraid of getting involved in sex with ladies past their better before date. "I am forced to the conclusion," she writes, "that if a man doesn´t want to get involved in sex,´ then he sees no point in talking to a woman at all. A homely looking thinking woman is to most men some sort of contradiction in terms." True, regrettably.
ellauri266.html on line 340: If a young girl gets excited about mathematics or philosophy or sports car racing or anything else not specific defined as a legitimate female interest by Good Housekeeping Magazine, her elders smile among themselves and say, "She´ll soon get over all this nonsense when she has her own babies to take care of."
ellauri266.html on line 342: But today with child-spacing an almost universal practice and all sorts of electrical appliances in the home, babies and housework need not be women´s full-time occupations, especially as the children grow to school age. Thousands of upper class women take jobs today not (like millions of their less fortunate mates) because the family needs the extra money, but because they cannot endure the boredom of underemployed hands and minds.
ellauri266.html on line 347: At the end of her letter the lady adds, "My husband has just read this and he has a reply which may shed light on the male viewpoint. He said, ´You´re too pretty to be friends with. (He´s prejudiced.) He pursued this with, 'Why can´t you be more like a man.'"
ellauri266.html on line 360: Throughout 1993, the role of NATO forces in Bosnia gradually grew. On February 28, 1994, the scope of NATO involvement in Bosnia increased dramatically. In an incident near Banja Luka, NATO fighters operating under Deny Flight shot down four Serb jets. This was the first combat operation in the history of NATO and opened the door for a steadily growing NATO presence in Bosnia. In April, the presence of NATO airpower continued to grow during a Serb attack on Goražde. In response, NATO launched its first close air support mission on April 10, 1994, bombing several Serb targets at the request of UN commanders.
ellauri266.html on line 366: As part of peace accords, NATO agreed to provide 60,000 troops to deploy to the region, as part of the Liquidation Force, U.S. designation: Operation Knee Joint Fracture. These forces remained deployed until December 1996, when those remaining in the region were transferred to the Subjugation Force. Subjugation peacemakers remained in Bosnia until 2004, when they were needed more urgently in Iraq.
ellauri266.html on line 378: Sodan päätyttyä Boulle palasi Pariisiin ja alkoi kirjoittaa, julkaisi William Conradin vuonna 1950 ja Le sacrilège malaisin vuonna 1951. Se oli kuitenkin hänen kolmas kirjansa, Le Pont de la rivière Kwaï , joka toi hänet maailman huomioon 1952. Kuten vuonna 1963 julkaistu kirja Apinoiden planeetta se perustui vahvasti hänen kokemuksiinsa toisen maailmansodan aikana. Romaani käännettiin myöhemmin nimellä Kwai-joen silta josta tehtiin elokuva vuonna 1956, jossa soittaa Alec Guinness. Elokuva voitti Oscarin parhaasta elokuvasta, ja 6 muuta parhaasta siitä sun tästä. Oikeasti se oli aivan paska (kz. albumia 270).
ellauri266.html on line 380: Kuuluisemman tieteisluomuksensa lisäksi Boulle säilytti myöhemmissä tarinoissaan joitakin tieteisfiktiota: hänen vuoden 1966 romaaninsa Gardens on the Moon, joka seuraa kuvitteellista avaruuskilpailua, on vain yksi esimerkki. Hänen nimeään ei kuitenkaan voi erottaa apinoiden franchising-sopimuksesta, jonka luomisessa hän auttoi. Apinoiden planeetta on huomionarvoinen, koska se oli yksi menestyneimmistä tieteelokuvan esimerkeistä Star Wars -elokuvan julkaisuun asti vuonna 1977. Elokuvasarja auttaa leikkaamaan 1960-luvun ajankohtana, jolloin tieteiskirjallisuus erillisenä genrenä alkoi levitä ja tavoittaa valtavirran yleisön: ennen tätä aikaa genretarinoita oli suurelta osin aikakauslehdissä ja romaaneissa. 1960-luvun lopulla tämä oli muuttumassa: sarjat, kuten Star Trek, ja hampurilaisketju-sarjat, kuten Apinoiden planeetta esitteli laajemmalle yleisölle genretarinoita. Kun elokuva- ja katselutottumukset muuttuivat, tieteiskirjallisuus tuli yhä suositummaksi suuren yleisön keskuudessa.
ellauri266.html on line 382: Sitten seurasivat Conquest of the Planet of the Apes vuonna 1972 ja Battle for the Planet of the Apes vuonna 1973. Kaksi jälkimmäistä elokuvaa kuvittelivat ensimmäisessä elokuvassa nähdyn planeetan nousun. Televisio-ohjelma seurasi vuonna 1974 ja toinen vuonna 1975, ennen kuin franchising suurelta osin päättyi. Muiden elokuvien jatkoromaaneihin osallistui muita Boullea apinoivia pellekirjailijoita kuten Michael Avallone, Jerry Pournelle, John Jakes ja David Gerrold, varhaisessa laajennetussa universumissa, jossa useat kirjailijat työskentelivät yhteisen projektin ja universumin parissa kuin apinat kirjoituskoneiden ääressä. Boulle pysyi yhteydessä elokuvien tuotantoon neuvotellen eri tarinan elementeistä.
ellauri266.html on line 396: Kaupunkibiologisessa tutkimuslaitoksessa Ulysse tunnistaa vangittujen ihmisten hoitomenetelmiä. Hän on astutettu Novan kanssa. Se tuntui ihan kivalta, vaikkei Nova edes ole kovin karvainen. Utelias simpanssitutkija Zira on kiinnostunut hänen geometrisista piirroksistaan ja hänen kyvystään puhua hiukan apinaa. Ziran sulhanen Cornéliuksen avulla Ulysse pitää puheen useiden tuhansien apinoiden edessä. Hänelle annetaan vapaus ja räätälöityjä vaatteita. Antelle palaa primitiiviseen ihmiskuntaan eläintarhassa ja hänet siirretään turvallisuuden vuoksi laboratorioon, jossa hänet paritetaan nuoren naaraan kanssa.
ellauri266.html on line 404: Romaani inspiroi mediasarjaa, joka koostui yhdeksästä elokuvasta, kahdesta televisiosarjasta (yksi animaatio), kulissien takana olevasta dokumentista ja useista sarjakuvista. Näistäkään mä en ole nähnyt yhtä ainutta.
ellauri266.html on line 411: Toisen maailmansodan syttyessä Boulle värväytyi Ranskan armeijaan Indokiinassa. Kun saksalaiset joukot miehittivät Ranskan, hän liittyi Facebookiin tai siis French Freedom Fries Missioniin Singaporessa. Sodan aikana hän oli Charles de Gaullen kannustaja.
ellauri266.html on line 415: Sodan jälkeen Boulle palasi hetkeksi töihin kumiteollisuuteen, mutta vuonna 1949 hän muutti takaisin Pariisiin ja alkoi kirjoittaa. Pariisissa ollessaan koska oli liian köyhä hankkimaan omaa asuntoa, hän asui hotellissa, kunnes hänen äskettäin leskeksi jäänyt sisarensa Madeleine Perrusset antoi hänen muuttaa suureen asuntoonsa. Hiänellä oli tytär, Françoise, jota Pierre auttoi kasvattamaan, mutta hänen suunnitelmansa adoptoida tyttö virallisesti eivät koskaan toteutuneet.
ellauri266.html on line 417: Hänen luomansa everstiluutnantti Nicholson *ei* perustunut todelliseen liittoutuneiden vanhempaan upseeriin Kwain silloilla, Philip Tooseyyn, vaan se oli kuulemma yhdistelmä hänen muistojaan yhteistyökykyisistä *ranskalaisista* upseereista. Sekä kirja että elokuva suuttivat entisiä anglovankeja, koska Toosey *ei* tehnyt yhteistyötä vihollisen kanssa, toisin kuin kuvitteellinen eversti Nicholson. Boullen säälittävät puolustelut ovat vielä tallella jos haluatte suuttua. Haastattelun transkriptio ja dokumentti kokonaisuudessaan löytyvät John Coastin kirjan Railroad of Death uudesta painoksesta. Nicholson (oik. *ranskalainen* upseeri!) kuitenkin auttaa vääristyneen velvollisuudentunton vuoksi vihollistaan. Kun ulkopuoliset liittolaiset kilpailevat sillan tuhoamiseksi, Nicholsonin on päätettävä, kumpi uhraa: isänmaallisuutensa vai ylpeytensä. Hän uhraa ensinmainitun. Ei ihme että hänelle käy kalpaten.
ellauri266.html on line 419: Historiallisesti olosuhteet olivat paljon huonommat. Todellinen vanhempi liittoutuneiden upseeri komentosillalla oli brittiläinen everstiluutnantti Philip Toosey. BBC Timewatch -ohjelmassa leirillä ollut entinen vanki toteaa, että on epätodennäköistä, että kuvitteellisen Nicholsonin kaltainen mies olisi voinut nousta everstiluutnanttiarvoon; ja jos hän olisi, muut isänmaallisemmat vangit olisivat "hiljaisesti poistaneet" hänet. Julie Summers kirjassaan The Colonel of Tamarkan terottaa, että Pierre Boulle, joka oli ollut sotavankina Thaimaassa, loi kuvitteellisen Nicholson-hahmon yhdistelmäksi hänen muistojaan yhteistyöhaluisista *ranskalaisista* upseereista. Toisin kuin kuvitteellinen Nicholson, Toosey ei ollut japanilaisten yhteistyökumppani. Toosey itse asiassa viivytti sillan rakentamista estämällä. Siinä missä Nicholson ei hyväksy sabotaasitoimia ja muita tahallisia yrityksiä viivyttää edistystä, Toosey rohkaisi tätä: termiittejä kerättiin suuria määriä syömään puurakenteita, ja betoni sekoitettiin pahasti.
ellauri266.html on line 421: James Dean teki kirjasta elokuvan, joka voitti seitsemän vuoden 1957 Oscaria, mukaan lukien paras elokuva ja paras miespääosa Guinness Alelle. Boulle itse voitti parhaan sovitetun käsikirjoituksen palkinnon, vaikka hän ei ollut kirjoittanut käsikirjoitusta, eikä hän oman tunnustuksensa mukaan edes puhu englantia vaikka kirjoittaa. Boullea oli hyvitetty käsikirjoituksesta, koska elokuvan varsinaiset käsikirjoittajat, Carl Foreman ja Michael Wilson, oli merkitty McCarthyn mustalle listalle kommunistien kannattajina. Boulle ei ollut sosialisti eikä kommunisti. Amerikan Elokuva-Akatemia kumitti Boullen nimen ja lisäsi Foremanin ja Wilsonin nimet palkintoon vuonna 1984. Sentään Kim Novak otti Oscarin vastaan Pierre Boullen puolesta.
ellauri266.html on line 431: Alkuperäisen sarjan viidestä elokuvasta (1968–1973) on kiitos yxinomaan anglojen tullut mielettömiä kulttiklassikoita. Boulle, joka piti romaaniaan elokuvattomana, oli yllättynyt elokuvan maailmanlaajuisesta menestyksestä ja vaikutuksesta. Hän kirjoitti käsikirjoituksen jatko-osalle nimeltä Planet of the Men, mutta alkuperäisen elokuvan tuottajat hylkäsivät sen liian filosofisena. Toinen elokuva, Beeath the Planet of the Apes, joka ilmestyi vuonna 1970, oli myös erittäin menestynyt. Sitä seurasivat Escape from the Planet of the Apes vuonna 1971, Conquest of the Planet of the Apes vuonna 1972 ja Battle for the Planet of the Apes vuonna 1973. Viimeinen osa Superman Tattoon poika oli täysi lössähdys, koska siinä oli taas Boullen hoonoxi englannixi tehty käsikirjoitus.
ellauri266.html on line 440: Vuonna 1962 Spike Milligan ja Peter Sellers julkaisivat yhdessä Peter Cookin ja Jonathan Millerin kanssa levyn The Bridge on the River Wye, huijauksen Kwain elokuvaversiosta, joka perustuu vuoden 1957 Goon Show´n "An African Incident" ympärille. Sillä oli tarkoitus olla sama nimi kuin elokuvalla, mutta vähän ennen sen julkaisua elokuvayhtiö uhkasi oikeustoimilla, jos nimeä käytetään. Tuottaja George Martin muokkasi "K":n pois joka kerta, kun sana "Kwai" puhuttiin. BUAAHHAHHAH hassua, kyllä toi Peter Selleri on sit hulvaton! Sellersiä on kuvattu äkkipikaiseksi, lapselliseksi ja vaikeaksi henkilöksi, jonka oma persoonallisuus hukkui lukuisten roolihahmojen alle, jos sitä edes oli. Eikös se ollut muuten juutalainen? Oli se puolisefardi! Sellers syntyi vuonna 1925 protestanttiselle isälle ja juutalaiselle äidille. Hänen äidinpuolinen isoisänsä isä oli sefardijuutalainen nyrkkeilijä Daniel Mendoza. Sellers varttui Lontoossa ja kävi roomalaiskatolista koulua. Sinuna en pyllistäisi noille sefardeille, ne näyttävät nopeilta.
ellauri266.html on line 442: ook, Miller side 1 1962" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen>
ellauri266.html on line 470: Zira donne ensuite à Ulysse une lampe et des livres grâce auxquels il apprend le langage simien et découvre l’organisation de la société des singes, leur système politique et leur culture. Profitant des promenades avec Zira et des entrevues avec Cornélius, le narrateur prépare le discours qu’il doit présenter lors du congrès. La guenon lui fait visiter le parc zoologique où il découvre des animaux ressemblant à ceux de la Terre et des « humains », parmi lesquels il retrouve le professeur Antelle, qui a perdu la raison. Les deux premiers jours du congrès dont parlait Zira sont consacrés aux théories. Le troisième jour, Zaïus présente le narrateur qui en profite pour exposer son cas dans le langage simien provoquant l’étonnement général des singes savants et des journalistes. Pressé par l´opinion publique, le congrès décide à contrecœur de libérer le narrateur et destitue Zaïus de ses fonctions. Mais Ulysse sait qu´il représente toujours une menace pour la civilisation simiesque.
ellauri266.html on line 506: Frans B.M. de Waal (s. 1948, 's-Hertogenbosch, Alankomaat) on psykologi, etologi ja kädellisten tutkija. Hän on kädellisten käyttäytymisen professori Emoryn yliopistossa, Atlantassa, Yhdysvalloissa. de Waal on myös kirjoittanut lukuisia kirjoja kädellisten käyttäytymisestä, joista on suomennettu ainakin Hyväluontoinen : oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä (alkuteos Good natured : the origins of right and wrong in humans and other animals). Hänen tutkimuksensa keskittyy kädellisten sosiaaliseen käyttäytymiseen, kuten ristiriitojen ratkaisuun, yhteistyöhön ja ruuan jakamiseen.
ellauri266.html on line 521: De Waalin nimi yhdistetään myös bonoboihin , "rakastele – ei sotaa" -kädellisiin, joista hän on tehnyt suosittuja. Mutta jopa hänen bonobo-tutkimuksensa ovat toissijaisia laajemmalle tavoitteelle ymmärtää, mikä sitoo kädellisten yhteiskuntia yhteen sen sijaan, miten kilpailu rakentaa niitä.
ellauri266.html on line 526: De Waalin nimi yhdistetään myös bonoboihin , "rakastele – ei sotaa" -kädellisiin, joista hän on tehnyt suosittuja. Mutta jopa hänen bonobo-tutkimuksensa ovat toissijaisia laajemmalle tavoitteelle ymmärtää, mikä sitoo kädellisten yhteiskuntia yhteen sen sijaan, miten kilpailu rakentaa niitä.
ellauri266.html on line 532: Katso esimerkiksi Leipzigin Max Planck -instituutin evoluutioantropologian instituutin psykologi Felix Warnekenin tutkimus nazi-Saksasta. Vuonna 2011 de Waal ja hänen työtoverinsa ilmoittivat ensimmäisinä, että simpanssit, joille annettiin vapaasti valita auttaako vain itseään vai auttaako itseään ja kumppania, suosivat jälkimmäistä. Itse asiassa de Waal ei usko näiden taipumusten rajoittuvan ihmisiin ja apinoihin, vaan hän pitää empatiaa ja myötätuntoa yleismaailmallisina nisäkäsominaisuuksina. Näkemys, joka on viime vuosikymmenen aikana saanut tukea jyrsijöistä ja muista nisäkkäistä, kuten koirista, tehdyistä tutkimuksista. Hän ja hänen oppilaansa ovat työskennelleet laajasti tällaisen yhteistyön ja oikeudenmukaisuuden eteen eläimissä . Vuonna 2011 de Waal piti TED-puheen nimeltä "Moraalinen käyttäytyminen eläimissä". Osa puheesta käsitteli kapusiiniapinoiden epätasa-arvoisuutta, ja videoote tästä levisi virukseksi. Se osoitti yhden apinan raivoisan reaktion, jolle oli annettu vähemmän toivottavaa herkkua kuin toiselle. Viimeisin työ tällä alalla oli ensimmäinen osoitus siitä, että simpanssit reagoivat samalla tavalla kuin lapset ja aikuiset suosimalla tasapuolista lopputulosta, kun he saivat mahdollisuuden pelata Ultimatum-peliä (? n.h.)
ellauri266.html on line 539: De Waal kirjoittaa myös kolumnia Psychologie Magazine -lehteen , joka on suosittu hollantilainen kuukausilehti. 1. syyskuuta 2013 lähtien de Waal on ollut arvostettu professori ( universiteitshoogleraar ) Utrechtin yliopistossa. Tämä on osa-aikainen tapaaminen - hän jatkaa tehtävässään Emory Universityssä Atlantassa.
ellauri267.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri267.html on line 54: Walter Wager: "Telefon" (1975). Tästä teoxesta tehtiin "devastating new film from MGM starring Charles Bronson, Lee Remick and Donald Pleasance." Saman kaverin teoxesta "58 minutes" (1987) filmasi Suomen ehkä kuuluisin ja paras elokuvaohjaaja, Harlinin Renny, unohtumattoman elokuvan Die Hard 2. Jota en kyllä nähnyt, my bad. Petteri koitti kasvattaa samanlaiset wiixet kuin oli Charles Bronsonilla, se oli Pedskun roolisankari.
ellauri267.html on line 68: Veikko Huovinen: Joe-setä ja Veitikka. Tämä hauska kirjakaxikko ei ehkä ensin näyttäisi kuuluvan samaan joukkoon edellisten kanssa, mutta kelaa vähän: Nämä kaverit (Hitler ja Stalin) on keskenään tapattaneet enemmän porukoita kuin mikään tavis sarjamurhaaja on voinut toivoa edes märimmissä unissa. Palaamme tähän niteeseen albumissa 274.
ellauri267.html on line 72:
Telefooni Aahrikassa

ellauri267.html on line 92: Saatuaan tämänsisältöisen puhelinsoiton ne heräävät hypnoosista ja tuhoavat jotain vanhentuneita fasiliteetteja. Kremlin suututtama Dalchimsky loikkaa jenkkeihin ja alkaa soitella.
ellauri267.html on line 97: Based on the novel by Walter Wager, "Telefon" has not aged well because it'(TM)s so dependent on the cold war tension that existed between the USSR and the US in the Seventies. The film is basically a cat-and-mouse game with Soviet agent Major Grigori Borzov (Charles Bronson, that's right Bronson is a commie) tracking rogue Russian scientist Nicolai Dalmchimsky (Donald Pleasence) across America to prevent him from activating sleeper agents. Borzov is assisted by Barbara (Lee Remick. fresh from "The Omen") who asks more annoying questions than necessary, leading the audience to believe she may not be completely true to the motherland. The film's middle section is dragged down by repetitive bomb scares. Dalmichimsky is working from outdated intelligence so his targets are all de-classified U.S. Military installations. Once Borzov realizes the pattern and hones in the next target the action shifts to a more linear chase that'(TM)s further heightened by Barbara'(TM)s loyalties. But the ultimate showdown is deflating because beyond some silly disguises Pleasence's Dalmichimsky is never built up to be a threat. Director Don Siegel uses his flair for montage to craft a his action sequences without dialogue. "Telefon" is a road movie, much like Alfred Hitchcock's "Saboteur" and "North by Northwest" had their leads criss-crossing America here we see plenty of seventies architecture including San Francisco's Hyatt Regency Hotel (used in "The Towering Inferno") and a modernist house resting on top of a barren rock outcropping. The supporting cast is uniformly good (but trapped in underwritten roles), and it'(TM)s nice to see veteran character actors Alan Badel and Patrick Magee playing snotty KGB strategists, and Tyne Daly in a small (and ultimately irrelevant role) as a computer geek. Trivia note: The poem that activates the Russian sleeper agents was used by Quentin Tarantino in "Death Proof" as the lines Jungle Julia has her listeners recite to Butterfly. The lines are an excerpt of the poem "Stopping by Woods on a Snowy Evening" by Robert Frost. "The woods are lovely, dark and deep. But I have promises to keep, And miles to go before I sleep, And miles to go before I sleep."
ellauri267.html on line 135: Tunnusmerkit, pillerit ja miljoonien dollarien varastaminen: Syyttäjä painostaa Alex Murdaughia ristikuulustelun aikana.
ellauri267.html on line 143: Murdaugh todisti, että hän asensi myös siniset valot lakitoimiston ajoneuvoon, jota hän ajoi.
ellauri267.html on line 145: Varastaminen asiakkailta: Murdaugh myönsi varastaneensa miljoonia dollareita asiakkailta ja asianajotoimistoltaan, mikä johti lopulta hänen eroamiseensa toimistosta, joka tunnettiin tuolloin nimellä PMPED ja joka sittemmin nimettiin uudelleen Parker Law Groupiksi. Useat yrityksen jäsenet ovat todistaneet perusteellisesti Murdaughin väitettyjen rikosten löytämisestä.
ellauri267.html on line 159: Sen jälkeen kun valamiehistö oli vapautettu syytteistä sekaantumisesta oikeusavustajiin tauolla, puolustusasianajaja Dick Harpootlian pyysi tuomaria keskeyttämään Alex Murdaughin ristikuulustelun, jotta puolustus voisi kutsua kaksi ulkomaalaista gangsteritodistajaa, joista heille aiheutuu kuluja.
ellauri267.html on line 163: Kun tuomari Clifton Newman pyysi arvioimaan, kuinka monta tuntia hän tarvitsee ristikuulustelunsa suorittamiseen, Waters sanoi, että hän oli huono arvioimaan, mutta sanoi: "kolme, neljä, jotain sellaista." Harpootlian told the court there would be a huge financial impact if he had to keep the Gangster witnesses in a 5-star hotel there over the weekend.
ellauri267.html on line 167: Murdaugh describes how he asked a man to shoot him. Alex Murdaugh, testifying in court Thursday, described how he decided to ask a man who he was initially intending to get pills from to instead shoot him.
ellauri267.html on line 169: Murdaugh, describing what happened before the September 2021 shooting, said he gave a lot of his pills to his brother and knew withdrawal symptoms were coming. He said he called and asked someone to bring him more pills.
ellauri267.html on line 171: When asked if that transaction actually happened, Murdaugh said he didn't know because after withdrawal symptoms started, Murdaugh said he changed his plan. "Not to get the pills from him anymore and instead I asked him to shoot me," Murdaugh said when asked to clarify what that meant.
ellauri267.html on line 172: "I meant for him to shoot me so I would be gone for a while," Murdaugh testified.
ellauri267.html on line 177: "My addiction is to opiate painkillers, specifically oxycodone, oxycontin," Murdaugh testified on Thursday, saying he believes his addiction stemmed from surgery he got for an old college football injury. He said he needed a few surgeries, and he started getting addicted to hydrocodone around 2004 before moving on to oxycodone around 2008. "It just escalates. It escalates," he said.
ellauri267.html on line 188: Maggie was able to speak easily with all types of people, Murdaugh added. "She could put on the most elegant ball gown and go to the governor's mansion and hang out with, you know, the most affluent people, whatever, or she could come down to, you know, she could go to a food bank in Hampton or Walterboro and fit in with everybody at both places," he said.
ellauri267.html on line 192: Jury palaa röyhtäillen lounastauolta. Alex Murdaugh seisoo todistajakopin vieressä oikeudenkäynnin tauon aikana torstaina.
ellauri267.html on line 196: Murdaugh kertoi käyneensä detox-keskuksessa kolme kertaa, ja hän on ollut huumeeton "535 päivää - ja olen siitä erittäin ylpeä". Tunteellinen Alex Murdaugh kuvailee vaimoaan kauniiksi ja sanoo, ettei hän olisi koskaan satuttanut häntä.
ellauri267.html on line 200: Maggie pystyi puhumaan helposti kaikenlaisten ihmisten kanssa, Murdaugh lisäsi. "Hän voisi pukea ylleen tyylikkäimmän juhlapuvun ja mennä kuvernöörin kartanoon ja viettää aikaa vauraimpien ihmisten kanssa, mitä tahansa, tai hän voisi mennä Hamptoniin ruokapankkiin. tai Walterborossa ja sopisi kaikkien joukkoon molemmissa paikoissa", hän sanoi.
ellauri267.html on line 212: Syynä tähän on se, että Murdaugh on myöntänyt yrittäneensä järjestellä oman ampumisensa, jotta hänen kahdesta pojastaan vanhempi, elossa oleva Buster Murdaugh, saisi korvauksen hänen henkivakuutuksestaan, jonka arvo on noin 8,5 miljoonaa euroa. Tapaukseen liittyvät myös Murdaugh’n perheen kotona vuonna 2018 kuollut kodinhoitaja, veneonnettomuus vuodelta 2019 sekä opiaattiriippuvuus.
ellauri267.html on line 216: ABC Newsin mukaan perheen saamista korvauksista vaikuttaa puuttuvan ainakin 3,6 miljoonaa euroa. CBS Newsin mukaan kodinhoitajan kuolemansyytä ei koskaan selvitetty. Myös vuonna 2019 sattuneessa veneonnettomuudessa on epämääräisiä piirteitä. Murdaugh’n venettä ajoi hänen nuorempi poikansa, myöhemmin murhattu Paul Murdaugh. Hän oli alaikäinen, ja veneen matkustajina olleet pojan ystävät olivat ympäripäissään. Yksi nuorista kuoli, kun vene törmäsi sillan alla sillan perustuksiin.
ellauri267.html on line 225: Vihreän naapuritalon white trashilla on Jeep Patriot. Dale Brownin paras selleri vuodelta 2010 on nimeltään Aikaa patriooteille, vapaata vapaan markkinatalouden vartijoille.
ellauri267.html on line 229: As a child, Unger appeared as Winthrop Paroo in The Music Man on Broadway, and starred alongside his sister, Ronnie, in a Broadway tribute to Fred Astaire, for which he was complimented by Astaire for his performance. He later became an orthodontist.
ellauri267.html on line 231: "These are individuals who reject all forms of government and they believe they are emancipated from all the responsibilities associated with being U.S. citizens, such as paying taxes and obeying laws." Hal Epperson, coordinator of the group's unit in Phoenix, Arizona, stated that the group was "a nonviolent group that seeks lawful remedy for the corporate government." The group believed its plan could act as a "vehicle for relieving corporate tyranny. That done, the higher goal of salvaging the souls of mankind can be addressed." The Guardians of the free Republic's tried to peacefully and nonviolently 'restore' America to a pre-New Deal form of government. No climate-warming chicken in every pot.
ellauri267.html on line 233: But the corporates took them down. Davis was snared in a sting operation after he agreed to launder more than $1.29 million of Federal law enforcement money. Another guy got 18 years for willful failure to file a federal income tax return. Unger was released by the Federal Bureau of Prisons on December 13, 2019. As of March 2011, the web site for Guardians of the Free Republics had been taken down. They were volunteers: ones who support their fellow communists in thousands of different ways without disdaining remuneration. Juuri sellaisille on Danin kirja dedikoitu.
ellauri267.html on line 241: Tämä on apinakunnan posliinipäivä, luin ensin tihrusilmilläni. Ei vaan porsliinipäistä oli puhe, kaoliinista valmistetuista superapinoista. Drydenistä on pitkät paasauxet albumissa 109. Kuivan miesluolan mahtavin tragedia Don Sebastian löytyi Gutembergista, Googlen kääntämänä se menee näin.
ellauri267.html on line 268: On melko yllättävää, että kun homolibertiiniä ezittiin, Dryden ei käyttänyt todellista hahmoa, englantilaista Stukelyä; villi urhoollinen, joka kulutettuaan jalon omaisuuden tuli italialaisen Condottierien joukon johtajaksi, joka osallistui Sebastianin palvelukseen ja itse asiassa kaatui Alcazarin taistelussa. Collier valittaa, ja erittäin hyvästä syystä, että Dryden on muftin hahmossa tarttunut tilaisuuteen pilkata ja arvostella jokaisen uskonnon pappeutta; Olen pahoillani, että hän jättää harvoin käyttämättä tilaisuuden perusteettomasti. Kohtaukset annettiin julki luultavasti, kuten kirjoittajamme itse sanoo Cleomenesissa, "yleisön barbaarisemman osan tyydyttämiseksi".
ellauri267.html on line 272: [Tää on siis Kuivapesän omistuskirjoitus.] Tapahtuiko se pitkän kirjoittamatta jättämisen takia, että unohdin näytelmän tavanomaisen kompassin tai että täyttimällä sen hahmoilla ja tapahtumilla asetin itselleni välttämättömyyden pidentää päätapahtumaa, en tiedä; mutta ensimmäisen päivän yleisö sai minut tarpeeksi vakuuttuneeksi virheestäni ja siitä, että runo oli sietämättömän pitkä. Meidän on otettava huomioon, ettei kukaan ihminen kestä pitkään kutittamista. Kaupunkijuhlissa tulee pahoinvointia, jos meidän on istuttava neljä tuntia, kun olemme ummessa.
ellauri267.html on line 312: Taivutus [kiero suurvisiiri joka tahtoo kallifi kalifin paikalle]

ellauri267.html on line 323: Lakimme sanoo selvästi, että naisilla ei ole sielua.

ellauri267.html on line 472: Muf. Ja kuinka pidät hänestä? katso häntä hyvin; hän on persoonallinen kristityn koiran kaveri. Nyt luulen, että olet sopiva puutarhuriksi. Ha, mitä sanot, Johayma?
ellauri267.html on line 522: Mor. En uskalla puhua, koska pelkään, että minut kuullaan; mutta jos luulet, että henkilöni on vaarasi arvoinen ja voi ansaita rakkauteni, tämä muistiinpano kertoo sinulle loput. [Heittää paperinenäliinan alas.] Ei enää, sydämeni kulkee kanssasi.
ellauri267.html on line 567: Sinä olet palauttanut minut alkuperäiseen raivooni, ja minä otan onneni voimalla
ellauri267.html on line 638: ja lähetin vakoojani, tarkkaavaisen orjan,

ellauri267.html on line 700: Emp. Orja, olenko minä nostanut sinut tähän loistoon ja voimaan,

ellauri267.html on line 742: Emp. Saakoon päivän; vaikka se on liikaa annettavaa elämästä, jonka omistan rakkaudelle.
ellauri267.html on line 770: joka kutsuu uneliaiset kuolevaiset tuomioonsa,

ellauri267.html on line 799: Seb. Joo.
ellauri267.html on line 833: Nouskoon hän ensin ja lyököön siipeä,

ellauri267.html on line 834: ja odottakoon vuosi, mitä minä pidän täällä;

ellauri267.html on line 879: Lähetä minut maanpakoon rakastamani miehen kanssa ja karkotus on valtakunta.
ellauri267.html on line 1000: [Samaan aikaan toisaalla mattokauppiaat punoo juonia Thoraxin pään menoxi.]
ellauri267.html on line 1025: Muf. Kyllä kyllä, kokoonnumme toisessa maailmassa;

ellauri267.html on line 1042: Muftin puutarhasta, jossa pidetään lehtimajajuhlaa. Koominen reliefi.
ellauri267.html on line 1044: Anna Muurahainen. Hän nimeää itsensä Morayma; Muftin ainoa tytär ja neitsyt! Jepu jee! Pian immenkalvo repelee! Tämä on aika ja paikka, jonka hän määräsi kirjeessään, mutta hän ei tule. Miksi, sinä suloinen herkullinen olento, miksi kidutat minua viivytykselläsi! Uskallatko olla väärässä tehtävässäsi? Mitä yön viileässä ja hiljaisuudessa ja uudelle rakastajalle? - Rokko tekopyhälle isällesi, joka opetti sinua niin vähän uskontonsa suloisimmassa kohdassa. - Hark, kuulen hänen silkkivaippansa kahinaa . Nyt hän tulee, nyt hän tulee: - ei, ripusta se, se oli vain tuulen vihelystä appelsiinipuiden läpi. - Nyt taas kuulen kauniin jalan kuoppauksen pimeän kujan halki: – Ei, se on tamman poika, joka on irronnut ja pureskelee meloneja. – Voi odottavan rakastajan kurjuutta! No, minä joudun epätoivoon, menen lehtimajaani ja yritän nukkua.
ellauri267.html on line 1050: Muurahainen. [ Nostaa itseään hieman ja katsoo. ] Vihdoinkin hän; tämä ei ole illuusio, olen varma; Hän on todellinen lihan ja veren paholainen, eikä hän olisi koskaan voinut viettää parempaa aikaa houkutellakseen minua.
ellauri267.html on line 1093: Muurahainen. Ja te afrikkalaiset olette sellaisia termagantteja, ettet pysähdy mihinkään. Minun täytyy olla selvä sinun kanssasi, - olet naimisissa ja pyhälle miehelle, uskontosi päämiehelle: mene takaisin kammioosi; menkää takaisin, sanon minä, ja harkitse sitä tänä yönä, kuten teen omalta osaltani: olen uskollinen sinulle ja keksin kaikki argumentit, jotka voin noudattaa sinua; ja kuka tietää, mutta seuraavassa kokouksessamme suloisella paholaisella voi olla enemmän valtaa minuun? Olen oikeaa lihaa ja verta, voin kertoa sen sinulle lohdutukseksesi.
ellauri267.html on line 1105: Muf. Oi sinä konna, kuinka kauheaa jumalattomuutta teet! mitä, ihastun poveeni vaimon! – Vie hänet pois; ryöstää hänet , pane se paaluun, päästä eroon maailmasta sellaisesta hirviöstä!
ellauri267.html on line 1200: inhimillisen koostumuksen käännöksissä; nyt se liikkuu

ellauri267.html on line 1228: Taivutus. Totta Mooses, meidän täytyy;

ellauri267.html on line 1250: Taivutus. And marshalled too;

ellauri267.html on line 1263: kuitenkin niin onnellinen oon. Taivutus näät sitoi minut lemmen köysiin.

ellauri267.html on line 1287: johtais ryöstöä ja olis häpäissyt hänen pirsoonaansa,

ellauri267.html on line 1299: Emp. Mene, liity joukkoon. [Vartioille:]

ellauri267.html on line 1304: And dances in my blood. So when our prophet

ellauri267.html on line 1309: And looked behind, in hopes to be pursued:

ellauri267.html on line 1310: He took the hint, embraced the flying fair,

ellauri267.html on line 1320: Maurit kuvataan koko näytelmän ajan ryhmittymien repiminä ääliöinä, ja suurin uhka on keisarin suosikin Benducarin pyrkimys kaataa hänet valtaistuimelta, näennäisesti keisarin veljen Muley-Zeydanin hyväksi, mutta todellisuudessa itselleen. Tässä yrityksessä hän ottaa mukaan väestön uskonnollisen johtajan Mufti Abdallan ja Thoraxin, kristityn, joka on kääntynyt Sebastiania vastaan ja liittynyt maureihin. Borax liittyy myöhemmin Sebastianiin keisarin kaatumisen jälkeen voittaakseen kansannousun ja palauttaakseen arvokkaat johtajat paikoilleen. Koominen osajuoni sisältää kristityn vangin Don Antonion pyrkimykset paeta muftin kotitaloudesta tyttärensä Morayman ja hänen aarteensa kanssa samalla tavalla kuin Lorenzo ja Jessica pakenevat Shylockista Shakespearen Venetsian kauppiaassa (pr. 1604).
ellauri267.html on line 1324: Tampaxilla on voimakas kauna, koska Sebastian ei palkinnut häntä riittävästi aiemmasta palveluksestaan ja myönsi Violanten käden toiselle hovimiehelle, Henriquezille. Kohdatessaan välittömän taistelun kuolemaan Boraxin kanssa Sebastian selittää, että Henriquez oli ensin etsinyt Violanten kättä, että Henriquez oli kuollut puolustaessaan Sebastiania ja että Violante odottaa nyt Boraxia. Hyväksyessään Sebastianin selityksen Borax esittää, palautetaan suosioon ja lupaa palvella Sebastiania yhtä uskollisesti kuin Henriquez oli tehnyt. Viimeisessä näytöksessä Borax auttaa Sebastiania kantamaan miehekkäästi syyllisyyden ja menetyksen tunteensa. Voimakkaan vastakkainasettelun kohtaukset antavat dramaturgille mahdollisuuden näyttää erilaisia tunteita lyhyessä tilassa sekä intohimojen lisääntymistä ja vähenemistä. Drydenin kyky vangita tällainen sävyvalikoima kompensoi jossain määrin sitä, että hänellä ei ole suurempaa lahjaa dramaturgina - kykyä osoittaa hahmojensa kasvua ja kehitystä. Mutta kuka vittu on Alonzo?
ellauri267.html on line 1326: On epäselvää, miksi antiklerikalismista tulee niin näkyvä teema Drydenin teoksissa, vaikka näyttää uskottavalta, että hänen syvä epäluottamuksensa ja vastenmielisyytensä puritaanista vaikutusta kohtaan poliittisiin asioihin voi osittain selittää sen. Mufti edustaa Drydenin tyypillistä pappia, joka on yleensä satiirin kohde sekä runoissa että näytelmissä. Hän on kunnianhimoinen, ahne, aistillinen, hurskas ja yleensä tekopyhä. Mufti näyttää naurettavalta sekä poliittisissa että henkilökohtaisissa asioissa, ja siitä tulee huumorin ja halveksunnan kohde. Dryden ei pilkkaa Englannin kirkon pappeja, mutta missä tahansa hän esittelee pakanallisen, muslimin tai roomalaiskatolisen uskonnollisen hahmon, hahmosta tulee satiirin kohde. Seijalla on tapana haukkua järeästi Carlsonin muuta sukua välttäen siten haukkumasta henk.koht. Latea.
ellauri267.html on line 1333: Menen tässä suoraan asiaan, sanoo Susan Susanin plokissa. Olen tutkinut perusteellisesti Portugalin historiaa ja rakastan tätä kirjaa. Ensimmäinen Disneyn kahdesta osasta kattaa Portugalin historian esiroomalaisista ajoista Ranskan hyökkäykseen vuonna 1807. Portugalin maalla ei ole maantieteellistä syytä olemassaoloon. Vaikka maa on olemassa tänään, sillä ei ole poliittisia juuria roomalaisessa, germaanisessa tai islamilaisessa menneisyydessä. Sitten 1500-luvulla tämä pieni Iberian niemimaalla sijaitseva maa aloitti epätodennäköisen laajentumisen taloudelliseksi imperiumiksi, joka kattaa koko maapallon.
ellauri267.html on line 1335: Ensimmäinen luku kattaa muinaisen Portugalin, johon kuuluivat metsästäjät-keräilijät ja rautakauden maanviljelijät. Disney selittää Portugalin taloutta tänä aikana voimakkaalla luonnonvarojen louhinnalla. Tätä aikakautta seurasivat keltit ja sitten roomalaiset. Seuraavaksi barbaarit germaanit, mukaan lukien visigootit ja suevit, valtasivat Portugalin. Lopulta vielä barbaarimmat Afrikan muslimit valloittivat niemimaan.
ellauri267.html on line 1339: Disney kattaa monarkian palauttamisen, barokin ajan, Pombalin diktatuurin vuodet, 1700-luvun lopun ja Napoleonin Ranskan hyökkäyksen. Kaikki tämä kerrotaan loistavasti ja silti taloudellisesti. Disneyn kirjoitus virtaa ja sitä on ilo lukea. Tämä on ensimmäinen Portugalin historia, joka on kirjoitettu englanniksi sukupolvessa, ja siinä on otettu huomioon kaikki uudet stipendit Portugalin vuoden 1974 vallankumouksen jälkeen. Disneyn tutkimus on huolellinen runsaiden alaviitteiden ja pitkän bibliografian ansiosta. Hän sisältää kaikki viimeisimpien historioitsijoiden tulkinnat. Tämän historian osa kaksi kattaa Portugalin valtakunnan, ja tämän teoksen katsaus on seuraava. Jos olet kiinnostunut Portugalin tarkasta, tarkasta ja tarkasta historiasta, tämä on kirjasi.
ellauri267.html on line 1343: Aina silloin tällöin on mahdollista löytää kirja, joka inspiroi ja liikuttaa sinua, ja tämä kirja teki sen puolestani. Lukiessaan prinsessa Alicen, Edinburghin herttuan prinssi Philipin äidin elämäkertaa, kirjailija mainitsee tätinsä, suurherttuatar Elizabethin, jolla oli syvällinen vaikutus Aliceen luostarin perustamisella sekä köyhien hoitoon ja ruokkimiseen. Kirjoittaja suositteli erittäin rouva Almedingenin Elizabethin elämäkertaa, ja minulla oli onni löytää käytetty kopio tästä vuonna 1964 julkaistusta kirjasta.
ellauri267.html on line 1349: Leskeus avasi toisaalta Elizabethille rahahanat. ja mahdollisuuden luoda hurskauden ja hyväntekeväisyyselämän. Hän varttui luterilaisena kotimaassaan, mutta Venäjällä ollessaan hän rakastui Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja kääntyi sinne. Huolellisen harkinnan jälkeen hän alkoi käyttää huivia ja rakensi luostarin ja yhteisön hoitaakseen, ruokkiakseen ja opettaakseen Moskovan köyhiä. Tämä oli kukoistava yhteisö ja teki merkittävää hyväntekeväisyystyötä. Oli erittäin valitettavaa, että Romanovien dynastian kukistuminen ja kommunismin nousu vaikuttivat vahingollisesti yhteisöön ja Elisabetin elämään.
ellauri267.html on line 1361: Vuonna 1578 Portugalin kuningas Sebastian kärsi musertavan tappion Alcácer Quibirin taistelussa Marokon kuninkaan Abd al-Malikin käsissä , mikä päätti Portugalin pyrkimykset tunkeutua Maghrebille ja kristinuskoa . Molemmat kuninkaat kuolivat taistelun aikana, samoin kuin Abdallah Mohammed , joka oli liittoutunut Sebastianin kanssa. Kuningas Sebastianin kuolema aloitti tapahtumat, jotka johtivat Portugalin ja Espanjan kruunujen väliaikaiseen liittoon Espanjan Filip II :n alaisuudessa . Kuningas Abd al-Malikin voitto antoi Marokolle huomattavaa voimaa ja kansainvälistä arvovaltaa.
ellauri267.html on line 1367: Puunilaissotien jälkeen se joutui roomalaisten hallintaan nimellä Oppidum Novum .
ellauri267.html on line 1389: Coates pääsi high schoolista 1970. Professor Timothy Coates from Charleston, S.C. awarded the honor and medal of "Commander of the Order of Santiago da Espada" to the President of Portugal.
ellauri269.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri269.html on line 47: The Aarne–Thompson–Uther Index (ATU Index) is a catalogue of folktale types used in folklore studies. The ATU Index is the product of a series of revisions and expansions by an international group of scholars: originally composed in German by Finnish folklorist Antti Aarne (1910), the index was translated into English, revised, and expanded by American folklorist Stith Thompson (1928, 1961), and later further revised and expanded by German folklorist Hans-Jörg Uther (2004). The ATU Index, along with Thompson's Motif-Index of Folk-Literature (1932) - with which it is used in tandem, is an essential tool for folklorists.
ellauri269.html on line 49: The tale type index was criticized by Vladimir Propp of the Russian Formalist school of the 1920s for ignoring the functions of the motifs by which they are classified. Furthermore, Propp contended that using a "macro-level" analysis means that the stories that share motifs might not be classified together, while stories with wide divergences may be grouped under one tale type because the index must select some features as salient. He also observed that while the distinction between animal tales and tales of the fantastic was basically correct — no one would classify "Tsarevitch Ivan, the Fire Bird and the Gray Wolf" as an animal tale just because of the wolf — it did raise questions because animal tales often contained fantastic elements, and tales of the fantastic often contained animals; indeed a tale could shift categories if a peasant deceived a bear rather than a devil.
ellauri269.html on line 51: Author Pete Jordi Wood claims that topics related to homosexuality have been excluded intentionally from the type index. Similarly, folklorist Joseph P. Goodwin states that Thompson omitted "much of the extensive body of sexual and 'obscene' material", and that - as of 1995 - "topics like homosexuality are still largely excluded from the type and motif indexes." That is a huge lacuna indeed.
ellauri269.html on line 59: His hand lingered a moment caressingly on Arthur's shoulder, then he too, defecated in his tights.
ellauri269.html on line 61: Archbishop Foul smiled at the prince kindly. Arthas met the grin evenly, no longer worried. He remembered everything now, or so he thought. "Arise and be recognized," Foul bade him. Arthur did so. The load in his tights was cooling uncomfortably. "Do you, Arthas Menstruel, vow to uphold the honor and codes of the Order of the Silver Hand? Talk to the hand, man!"
ellauri269.html on line 66: Arthas blinked, momentarily surprised at the lack of his title (Prince). Of course, he reasoned. I'm being inducted as a man, not a prince. "I do". "Do you vow to walk in the grace of the Light and spread its wisdom to this fellow here, man?" "I do". "Do you vow to vanquish weevils wherever it be found, and impregnate the innocent with your very precious life juice?" "I d- oh, by my blood and honor, I bloody well do." That was close, he'd almost messed up!
ellauri269.html on line 71: The clerics looked surprised at their hands, then realized: wrong hand! They tried again with the other hand. Still no go!
ellauri269.html on line 73: Don't worry said Archbishop Foul apologetically. This happens every now and then, power shortages, brownouts in the Force, whatever. I bet the oath is good anyway. And now for the refreshments. Arthur irrotteli sukkahousujen takamusta pyllyvaosta. Hän oli piru vieköön vielä jälkiliukas.
ellauri269.html on line 120: World of Warcraft (suom. Fotataidon Maailma, lyhennettynä WoW) on Tuisku Viihteen kehittämä Warcraft (Fotataito)-pelifarjaan perustuva massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli (MMORPG). Pelifarjan tapahtumat sijoittuvat sen keskeisimpään maailmaan, Azerothiin noin neljä vuotta edellisen Warcraft-pelin, Warcraft III: The Frozen Thronen, tapahtumien jälkeen. Peli julkaistiin Warcraft-pelifarjan 10-vuotispäivänä 23. marraskuuta 2004. Peliin on tähän mennessä julkaistu yhdeksän lisäosaa: The Burning Crusade, Wrath of the Lich King, Cataclysm, Mists of Pandaria, Warlords of Draenor, Legion, Battle for Azeroth, Shadowlands ja Dragonflight.
ellauri269.html on line 122: Mulla on toi Leech King (suom. Verijuotikas) kirjana joka löytyi Emmauxen hyllystä. Siitä on tämän paasauxen motto. Astaroth (also Ashtaroth, Astarot and Asteroth), in demonology, was known to be the Great Duke of Hell in the first hierarchy with Beelzebub and Lucifer; he was part of the evil trinity. He is known to be a male (or female) figure most likely named after the Near Eastern goddess Astarte. Hazeroth (Nu. 11:35, 12:16, 33:17-18) oli Moosexen porukoiden taukopaikka missä Mirja sai ihotaudin, oisko ollut siihen yhteen paikkaan? Voiko pitaali tarttua hurlumheihin? Mirjan ihotaudista on ollut puhe myös albumissa 171. Miriam on Maria hepreaxi, tai turkixi. Se on turkkilaisen Ecemin toinen nimi.
ellauri269.html on line 136: World of Warcraftin pelaamisesta veloitetaan kuukausimaksu. Pelin ensimmäisen osan mukana pelaaja saa 30 päivää peliaikaa, jonka jälkeen sitä voi ostaa lisää muun muassa luottokortilla tai kaupoista ostettavilla 60 päivän peliaikaan oikeuttavilla Game Card -korteilla. Pelin suosio oli huipussaan syksyllä 2010, jolloin sillä oli 12 miljoonaa maksavaa tilaajaa. Pelin tilaajamäärät vaihtelevat paljon julkaistujen lisäosien mukaan. Warlords of Draenorin julkaisun myötä tilaajamäärä nousi jälleen 10 miljoonaan vuoden 2014 alkupuoliskon 6,8 miljoonasta, mutta laski jo vuoden 2015 toisella neljänneksellä 5,8 miljoonaan tilaajaan.
ellauri269.html on line 148: Dräänit (Draenei) ovat Naarun ja Itkun seuraajia ja Pyhän Valon palvojia. He ovat alun perin kotoisin Nya Arguxen kaukaisesta maailmasta ja pakenivat sen jälkeen, kun Sargon yritti turmella heitä. Sitten he asettuivat Viemäriin örkkien (sax. Krauts, ven. Русски) kotimaailmaan, jossa rauhan jälkeen heidät murhattiin raa'asti Guldanin örkkien korruption (eng. holocaust) aikana. Lopulta he asettuivat Azerothiin (eng. USA) etsimään apua taistelussaan palavaa legioonaa (eng. arab commies) vastaan. Dräänit esiteltiin Palava Ristiretki -laajennuksessa. Kz. lähemmin paasausta Tytöt tytöt dräänien rodullisista esikuvista.
ellauri269.html on line 156: Suurin osa World of Warcraftin peluusta liittyy tehtävien (engl. quest) tekemiseen, joita saa pelin NPC (Non Playing Character)-hahmoilta. Tehtävästä saa usein palkinnon, joka voi olla esimerkiksi rahaa tai esineitä. Lisäksi lähes kaikista tehtävistä saa kokemuspisteitä (engl. experience points tai lyhyemmin Windows XP). Tehtävillä selvennetään myös pelin juonta. Suuri osa tehtävistä on niin kutsuttuja ketjutehtäviä, joissa uusi tehtävä jatkaa suoritetussa tehtävässä esitettyä tarinaa. Tehtävät saattavat olla muun muassa erilaisten esineiden ja aineiden keräilyä, paikkojen etsimistä, tietylle henkilölle puhumista, tietyssä paikassa käymistä tai tiettyjen vihollisten tappamista. Pelata voi myös yksin, mutta halutessaan pelaaja voi muodostaa ryhmän toisten pelaajien kanssa ja suorittaa tehtäviä, jotka yksin pelatessa olisivat liian haastavia. Ryhmässä pelatessaan pelaaja ottaa usein tietyn roolin asioiden onnistumiseksi. Pelissä voi perustaa myös killan, johon voi kutsua ystäviä, suunnitella oman vaakunan ja ostaa oman kiltapankin, johon killan jäsenet voivat varastoida tavaroita ja rahaa (manta) eli "panna kamat pois". Kiltalaiset saavat uusia kykyjä ja he voivat myös ostaa erilaisia palkintoja. Monien palkintojen ostamiseksi kiltalainen tarvitsee kuitenkin myös manta killalle, eli manaa.
ellauri269.html on line 160: Hahmon luonnissa pelaaja valitsee hahmoluokan (engl. class). Tässä vaiheessa hän voi vaikuttaa siihen, mitä roolia haluaa pelata. Hahmoluokkia on pelissä yksitoista, ja ne ovat kummankin puolen käytettävissä. Myös rodut (engl. race) vaikuttavat hahmoluokan valintaan, sillä kaikki hahmoluokat eivät ole jokaisen rodun käytettävissä. Pelaaja voi muokata hahmoluokkansa kykyjä ja ominaisuuksia taitopisteillä (engl. talents). Pelaajan tulee erikoistua tiettyyn kykypuuhun, joita jokaisella hahmoluokalla on kolme, paitsi druideilla neljä. Kykypuun valinta vaikuttaa suuresti hahmon pelattavuuteen ja siihen, minkä roolin hahmo voi tällöin ryhmässä ottaa. Pelin alkuperäinen tasokatto oli 60 ja nousi seitsemän ensimmäisen lisäosan myötä 120:een. Shadowlandsissä tasokatto alennettiin takaisin 60:een ja tason 120 pelaajat palautuvat takaisin tasolle 50. Nykyinen kattonopeus on 70.
ellauri269.html on line 162: Druidi (engl. druid) on hyvin monipuolinen hahmoluokka, sillä se voi asettua mihin tahansa pelin taistelurooleista. Druidin rooli riippuu käytössä olevasta taitopuusta. Druidin pelaaminen perustuu hahmon olomuodon vaihtamiseen tilanteen mukaan, jolloin hahmon päätehtävä muuttuu muotoa vastaavaksi. Druidi voi muuttaa ulkomuotonsa esimerkiksi fyysistä vahinkoa hyvin kestäväksi karhumuodoksi (engl. Bear form), kovaa vahinkoa tekevään kissamuotoon (engl. Cat Form), nopeaan lentävään lintumuotoon (engl. Flight Form) tai taikoja tekevään pöllömuotoon (engl. Moonkin Form).
ellauri269.html on line 178: Soturin (engl. warrior) kykypuut keskittyvät kahteen tehtävään, vahingon aiheuttamiseen tai vahingon vastaanottamiseen. Soturi on paladiinin ja kuolonritarin ohella fyysisesti kestävin hahmoluokka, johtuen kyvystä käyttää raskasta levypanssaria. Soturit ovat kestäviä myös vahingontekoroolissa. Soturien kyvyt perustuvat raivoon, joka kasvaa taistelun edetessä. Tää on tuttua talvisotaleffoista.
ellauri269.html on line 180: Kuolonritari (engl. death knight) on Luukurkon suutahduxen (eng. Wrath of the Lich King) -lisäosassa ilmestynyt pelin ensimmäinen sankarihahmoluokka. Sankarihahmoluokkaan tarvitaan jo ennestään käytössä oleva hahmo, ja kuolonritariin tarvittavan hahmon kokemustason oli alun perin oltava vähintään 55 (pandareeneilla ja liittolaisroduilla aloitustaso on 10, mutta muille pääroduille tuli Shadowlands-lisäosassa uudeksi aloitustasoksi 8). Kuolonritari voi toimia samoissa rooleissa kuin soturi. Kuolonritari on fyysisesti voimakas ja on tarkoitettu käyttämään levypanssaria. Kuolonritari on lähitaistelija, mutta kykenee myös loitsimaan. Nämä ovat hyvin usein rutto- tai tautityyppisiä loitsuja, samoja mitä Jahve käytti Himohaudassa. Yksi kuolonritarin kyvyistä on epäkuolleen apurin (engl. Ghoul) nostattaminen.
ellauri269.html on line 188: Pelissä on laaja kirjo niin kutsuttuja luolastoja. Näitä on kahta eri lajia: normal dungeon -luolastot on tarkoitettu 15-110-tasoisille hahmoille ja heroic dungeon -luolastot yli 70-tasoisille pelaajille. Heroic-luolastot ovat haasteellisempia suoritettavia kuin normaalit luolastot. Luolastoissa on yleensä useita voimakkaita vihollisia, jotka pudottavat kuollessaan harvinaisia esineitä. Jokainen itsenäinen pelaajien joukko saa käyttöönsä oman luolaston, jossa voi edetä haluamallaan tavalla. Usein luolastoihin liittyy myös tehtäviä, joiden palkinnot ovat huomattavasti parempia kuin tavallisten tehtävien. Myös kokemuspisteitä tulee runsaasti, sillä luolastoissa on paljon vihollisia, jotka ovat niin kutsuttuja ”Moskvits elitejä”. Nämä ovat huomattavasti normaaleja vihollisia voimakkaampia, hyvin talvikäynnistyviä ja lisäksi niillä on usein enemmän terveyttä (engl. health), minkä myötä niiden kaataminen yksin on vaikeaa. Instanssiryhmä (engl. instance group) koostuu normaalisti viidestä pelaajasta ja kolmesta eri roolista. Rooleja ovat DPS (mikä tahansa hahmoluokka), healer (pappi, druidi, munkki, paladiini tai shamaani) ja tank top (paladiini, druidi, munkki, soturi tai kuolonritari). DPS:llä eli vahinkoa ajan mittaan (engl. damage per second) tekevällä roolilla tarkoitetaan vihollisia vahingoittavaa pelaajaa. Healer tarkoittaa parantajaa, joka voi kyvyillään suojella ja parantaa ryhmän jäseniä. Tank-roolin pelaajan työnä on kerätä vihollisten iskut itseensä. Viiden pelaajan ryhmissä on tavanomaisesti kolme DPS-pelaajaa, yksi parantaja ja yksi länsisaxalainen Leopard-tankki.
ellauri269.html on line 194: World of Warcraftissa jokainen hahmo voi ottaa kaksi ensisijaista ammattia (engl. primary profession), ja kaikki toissijaiset ammatit (engl. secondary profession). Ensisijaiset ammatit liittyvät joko materiaalien keräämiseen tai tavaroiden luomiseen. Ensisijaisia ammatteja ovat yrttien kerääminen (engl. herbalism), malmien louhinta (engl. mining), nylkeminen (engl. skinning), alkemia (engl. alchemy), sepäntaito (engl. blacksmith), lumoaminen (engl. enchanting), konetekniikka (engl. engineering), kaivertaminen (engl. inscription), jalokivityöt (engl. jewelcrafting), nahkatyöt (engl. leatherworking) ja räätälintyöt (engl. tailoring). Toissijaiset ammatit ovat arkeologia (engl. archeology), ruoanlaitto (engl. cooking), ensiapu (engl. first aid) ja kalastus (engl. fishing).
ellauri269.html on line 196: World of Warcraftissa jokaisella rodulla on oma historiantäyteinen kotikaupunkinsa. Näitä kaupunkeja on kuusitoista, joista yksi on lähes hylätty ja toinen rakennettu uudeksi pääkaupungiksi aiemman tuhouduttua. Worgenien Gilneas City on suurimmalta osin hylätty sotien jäljiltä epäkuolleiden takia, ja hiisaajien alkuperäinen kaupunki Undermine hautautui laavaan. Jokaisessa pääkaupungissa on huutokauppa, joka on yhteydessä muihin huutokauppoihin. Kotikaupunkien lisäksi huutokauppa on Gadgetzan-, Booty Bay- ja Everlook-kaupungeissa, jotka ovat molempien osapuolien käytössä (nämä eivät kuitenkaan ole yhteydessä osapuolten omiin huutokauppoihin, vaan ovat niin sanottuja neutraaleja huutokauppoja). Pelissä on myös kolme suurta neutraalia kaupunkia: Ulkomaissa sijaitseva Shattrath, alun perin Northrendissä ja myöhemmin Särjetyillä saarilla sijainnut Dalaran, sekä Varjomailla sijaitseva Oribos. Niissä vallitsee rauha (engl. sanctuary) Lauman ja Liittouman välillä. Taisteleminen näissä kaupungeissa on pääosin estetty, tosin Dalaranin viemäriverkostossa on areena, jossa taisteleminen on kuitenkin mahdollista.
ellauri269.html on line 223: Silvermoon City (suom. Hopeakuu): Eversong Woodsissa sijaitseva verihaltioiden puoliksi Kalmorutton (engl. Undead Scourge) epäkuolleiden invaasiosta tuhoutunut kaupunki.
ellauri269.html on line 225: Shrine of Two Moons: Osa Vale of Eternal Blossomsin pääkaupunkia, Mogu'shanin palatsia. Lauman tukikohta Pandariassa.
ellauri269.html on line 242: World of Warcraft sai hyvän vastaanoton maailmanlaajuisesti julkaisunsa aikaan. Peliä kohtaan oli suuret ennakko-odotukset ennen julkaisua. Vaikka peli seuraa samanlaista mallia ja käyttää samanlaisia konsepteja kuin monet muut roolipelit, niin pelin tapa vähentää katkoja ja odotusta oli pelaajien mieleen. Hyvä esimerkki on pelaajan kuolema: joissain MMORPG-peleissä pelaaja saa suuren rangaistuksen hahmon kuolemasta, kun taas World of Warcraftissä hahmo toipuu nopeasti ja pystyy jatkamaan pelaamista nopeasti. Se on mukavaa, ei tarvi odottaa viimeistä tuomiota eikä jäädä kiirastuleen makaamaan. Taistelu oli toinen osa-alue, josta odottelua ja taukoja oli vähennetty. Arvostelijoiden mielestä nämä muutokset tekivät pelin miellyttäväksi niille, jotka halusivat pelata vain vähän aikaa kerrallaan, mutta silti saada hyvän pelikokemuksen. Myös nopea kokemuspisteiden kerääminen sai kriitikoiden keskuudessa kiitosta.
ellauri269.html on line 244: World of Warcraft julkaistiin 23. marraskuuta 2004 Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Euroopan julkaisupäivä oli 11. helmikuuta 2005. Kiinassa peli julkaistiin joitakin kuukausia myöhemmin. Venäjästä emme enää puhu mitään.
ellauri269.html on line 261: World of Warcraftista on tehty myös 25-osainen sarjakuva, joka on julkaistu Suomessa 12 lehteen tiivistettynä. Sarjakuvan tarinan ensimmäinen puolisko kertoo Myrskytuulen kuninkaan, Varian Wrynnin, paluusta ja toinen puolisko kertoo Med'anista, Garonan ja Medivhin pojasta.
ellauri269.html on line 266:
Everyone starts somewhere.. Beginner (left) gets harassed by an old hand (right). You can also choose your gender.

ellauri269.html on line 269: World of Warcraft is free to play up to level 20 so that new players can experience the game without first having to buy it, and get well and truly hooked. If you have got hooked on drugs, you know the deal.
ellauri269.html on line 281: World of Warcraft has a concept called Realms for dividing players into population groups. The idea is that if everyone who played WoW was all in the game at once, it would be super crowded, very laggy, and generally difficult to play and have a good time. To solve this issue, Blizzard set up multiple servers so that each person can play the game in an environment where there are other players, but not too many other players. Each Realm is a different server and the players on each Realm can see, interact, and play with each other. If you want to play with someone on a different Realm, you can, but we'll get to that in a minute.
ellauri269.html on line 291: The Alliance and the Horde each have different backgrounds and stories, and are divided along racial lines. Which faction you choose will dictate where you play, who you play with, and what Races you can play. This may sound all too realistic, but that is how the cookie crumbles!
ellauri269.html on line 303: Within each faction, you can pick from seven different races, Alliance players can be Humans, Dwarves, Night Elves, Gnomes, Draenei, Worgens or Pandarens, while Horde players can be Orcs, Undead, Tauren, Trolls, Blood Elves, Goblins or Pandaren. Each race can only be certain classes, so picking a race will limit which class your character can be. There are other playable races in the game, but they are unlocked through gameplay and you won't have access to them immediately.
ellauri269.html on line 313: For more details on each class, what they do, and why they may be the class for you, check out our comprehensive guide on the topic: Choosing Your Class: A Beginner's Guide.
ellauri269.html on line 315: Choosing your class in World of Warcraft can be one of the most important and time consuming decisions a player ever makes. And time is money! When you are in the process of creating a new character, one of the first things you will notice (aside from gender, race, and faction selection) is that there are what's called "Classes". In World of Warcraft, there are a total of 12 classes to choose from and they are as follows: Death Knight, Demon Hunter, Druid, Hunter, Mage, Monk, Paladin, Priest, Rogue, Shaman, Warlock, and Warrior. Each class provides its own set of unique benefits, abilities, and spells (as you will discover from reading this guide).
ellauri269.html on line 328: Former minions of The Lychee King, Death Knights (or DK's) are constructs of undeath that utilize undead minions, plagues, the chill of the grave, and even the blood of their enemies to enhance their combat performance. Death Knights have three specializations: Blood, Frost, and Unholy. All three specializations utilize strength as their primary stat, wear plate armor, and use two class specific resources called Runic Power and Runes to cast abilities and spells. As a DK you are able to use One-Handed Axes, One-Handed Maces, One-Handed Swords, Polearms, Ringworms, Two-Handed Axes, Two-Handed Maces, Two-Handed Swords and Under-Handed Tricks. Some spells and abilities that ALL Death Knights have access to include: Raise Ally, Mind Freeze, Control Undead, and Death Grip. *Please note: With your purchase of Sladowlands, Death Knights are also available to Allied Races, because they are so much fun. Races That Can Be Death Knights are
ellauri269.html on line 331: - Draenei - Blood Elf
ellauri269.html on line 344: There are equally long-winded and boring explanations of all the "Classes", which turn out to be more like Nazi corporations than Marxist class identities. I won't go any futher into them since the book I bought is about the Leech King, the boss of the Death Knights. We can think of them as something like the Wagner Group and the Lychee King as Yevgeny Prigozhin.
ellauri269.html on line 350: Because it operates in support of Russian interests, receives military equipment from the Russian Ministry of Defence (MoD) and uses installations of MoD for training, Wagner Group is frequently considered a de facto unit of the MoD or Russia's military intelligence agency, the GRU. It is widely speculated that the Wagner Group is used by the Russian government to allow for plausible deniability in certain conflicts, and to obscure from public the number of casualties and financial costs of Russia's foreign interventions. It has played a significant role in the 2022 Russian invasion of Ukraine, where, among other activities, it has been reportedly deployed to assassinate Ukrainian leaders, and has widely recruited prisoners and convicts for frontline combat. In December 2022, Pentagon's John Kirby claimed Wagner group has 50,000 fighters in Ukraine, including 10,000 contractors and 40,000 convicts. Others put the number of recruited prisoners at more like 20,000, with the overall number of PMCs present in Ukraine estimated at 20,000. After years of denying links to the Wagner group, Yevgeny Prigozhin, a businessman with close links to Putin, admitted in September 2022 that he "founded" the paramilitary group. Now (Feb 2023) he is angry because he is not getting all the attention and financial support he wants. He says that the Kreml nomenclature are thereby guilty of high treason. *This article may be too long to read and navigate comfortably, so I stop here.
ellauri269.html on line 357: Kylmän ilmanalan hepuilla on turkixet kuin Masochin Venuxella, ja torahampaat kuin villisialla. Mr. Putin istuu pitkän pöydän päässä, örkki Prigozhin toisessa pelipäädyssä pääkallotatuoituna, ja kaukalon laidalla notkuu kuppainen poika joka ei ole peltokana (quail) vaikka örkki irvistelee rumasti. Onko tää se standup koomikko? Putin kuuntelee sen puhetta mieluummin kuin örkkiä vaikka kaveri putoilee tuolilta. Puhdasta fantasiaa
ellauri269.html on line 360: Jenkkifantasioissa kuulu asiaan ezä olet muita parempi ja rikkaampi mutet anna sen nousta päähän, kusen kuuluu jo olla siellä tukan alla piilossa, ja muidenkin kuuluu tietää se, muuten se on turpasaunan paikka. Naiset kasvattaa kukkia jauhotahra naamassa. Kunkku nyökkää ämmälle kohteliaasti ja palaa miesten asiaan. Stormwind on kaatunut. Sieltä tulee Lordaeroniin imigrantteja. Nyt on piru merrassa. Eloonjääneiden joukossa on prinssi Volkswagen Variant. Onkohan se hampaattoman Opan näköinen? Sen pappa Llama kuoli kahakassa, Opasta tulee poltetun maan uusi kuningas. Kunkkukolleegan kohtalo tuntuu Arthritixestä pahemmalta kuin tuhannet kodittomat piruparat. Arthritixen isä Teiresias salaa peukutti Artun retkiä rotinkaisten parissa. Viisas poliitikko kiertää konstituenttejä ja tarjoo niille kahvia pahvimukeista. Muistathan sitten äänestää minua. Kuningas Teiresias joka istuu timanttituolissa välittää syvästi alamaisista.
ellauri269.html on line 367: No joo, Allianssi voitti rökäleenä tietysti. Axelivaltojen pääörkki Tuomioja, korjaan Tuomivasara tuotiin Pääomakaupungin markkinoille raudoissa. Vähän rispektiä. Tuomiovasara oli listinyt jonkun Antin, pfalzgraf Turahdus oli armahtanut sen siitä hyvästä. Palatiinit olivat Kaarle Suuren hovimiehiä. Kaarlen isä oli Pippi Pienin, tai sillä oli sellainen.
ellauri269.html on line 369: Senioria ei saa kuzua vanhuxexi, se on loukkoovoo. Höh senior on latinaa ja tarkoittaa liian vanhaa. Rumoresque senum severiorum omnes unius aestimemus assis. Nobis, cum semel occidit brevis lux, nox est perpetua una dormienda.
ellauri269.html on line 378: "He should be killed", growled Varian as they watched from the parapets Doomhammer being hauled toward the palace. "And I wish I could be one to do it". No such luck. Prinssi Andrew halutaan häätää Windsorista. He's a roal (sic) pain in the arse.
ellauri269.html on line 380: "He's going to the Undercity," said Arthas. The ancient royal crypts, dungeons, sewers, public toilets and twining alleys deep below the palace had somehow gotten that nickname, as if the place was simply another part of town. Which it was! Dark, dank, filthy, the Undercity was intended for prisoners or the dead, but the poorest of the poor in the land somehow always seemed to find their way in. If one was homeless or a university professor, it was better than freezing in the elements, and if one needed something illegal, even Arthas knew that that was where one went to get it. Now and then the guards would go down and make a sweep of the place as a pro forma gesture to clean it out. (This imagery courtesy of New York Subway Authority.)
ellauri269.html on line 384: Tuomioja karkasi viemäristä, jäi kiinni ja heitettiin länkkäreiden keskitysleirille Guantanamoon, karkasi sieltäkin, kuoli ja haudattiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista ja piileskelee nyt varmaan Isixen hoteissa pakolaisleirillä Syyriassa. Musta portaali on taas avattu, huhutaan. Ehkä susta. Kumpi hevonen on parempi, Steadfast vaiko Invincible? Vaiko ruunaseniori Trueheart? Ei Polle on paras, se on maailman monin poni. Governess tunnustelee 11-vuotiaan puista pikku harjoitusmiekkaa ja toteaa: oikea pikkumies! Et tarvi enää governessia vaan jotain liukkaampaa. Arttu leikkii mielikuvitusleikkiä: Örkki ei polvistu ja suo rispektiä. Off with his head! Off with his hoodie, to start with.
ellauri269.html on line 388: Arttu perrkele uskoo kyllä Lightiin, pelikonsolin taustavaloon, mixei uskoisi, näkeehän sen 2-ulotteisesti sokeinkin. Mutta se ei mieluusti polovistu kipeällä polvella eikä laita puheeseen hartaita viitteitä tyyliin "Jos valo suo". Pestyään naaman Arttu pukeutuu asuun, joka on yxinkertainen mutta elegantti. Kyllä näkyy että tämän läpyskän kirjoittaja on naaraspuolinen!
ellauri269.html on line 397: TAISTELU RAIVOAA ETIÄPPÄIN. Olet tavannut Arthasin. Olet nähnyt hänen nuoruutensa, suurimman lovensa, suurimman menetyksensä ja suurimman haasteensa. Olet nähnyt hänen epätoivoisimman hetkensä, hänen julman nousunsa valtaan ja lopulta hänen heräämisensä. Mutta se on vain sisävuoro. Nyt voit haastaa hänet itse World of Warcraft: Wrath of the Lich Kingissä World of Warcraft on online-roolipelikokemus, joka sijoittuu palkittuun Warcraft-universumiin. Siinä pelaajat luovat omia sankareitaan ja tutkivat, seikkailevat ja etsivät valtavaa maailmaa, joka on jaettu tuhansien muiden pelaajien kanssa. Seikkailivatpa he yhdessä tai taistelevat toisiaan vastaan eeppisissä taisteluissa, he muodostavat ystävyyssuhteita, takovat alliansseja ja kilpailevat vihollisten kanssa vallasta ja kunniasta. Se on karhun elämää, saa mettä kämmentää!
ellauri269.html on line 402: Tosi outoa että on tollasta kuin jumalan palvelu. Mitä palvelua se nyt tarvizee, ei siltä kai koskaan kumi puhkea? Ei Jee-suxenkaan alkuunpanossa käytetty kumia. Arktixesta tuntui mukavalta kuitenkin kun piispa pyysi siunausta sille nimen mainiten. Se hieho oli lady Jaina Proudmoore, amiraalin tytär. Jaina taisi olla joku hindulahko, sekö joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään? Maagihommat sopii paremmin tytöille kuin pfalzgrafin paikka, jonkalaiseen juotikasta leivotaan. (Jainalaisuudesta paasataan albumeissa 143 ja 145. Ahimsasta on ollut puhetta enemmän kuin passim.)
ellauri269.html on line 409: Nää hemmot koittivat tappaa sukupuuttoon meidät termiittiapinat! Rotillakin on pienokaisia! Arttu oli ärtynyt. Niin tyttöjen tapaista! Kotimatkalla Arttu onnistuu kellistämään Jainan pitkäxeen. Olipa hyvä päivä.
ellauri269.html on line 415: Blackmoore (tää kynäilijä tykkää moorenimistä) haisee aamullakin viinalta ja sen isä oli ilkeä whistleblower, varmaan siis poikakin. Ja sillä on veltto katamiitti kaveri, ihan vaistomaisesti eklottava limaska. Taretha Foxton näyttää kyllä quite a dishiltä. Arttu on 17v, ei sakkolihaa enää.
ellauri269.html on line 417: Hulkin näköinen örkki Tralli on aika spesimen. Incredible Hulk oli sekä voimakas että hurja. Mutta hän ei aina ollut vihreä. Teknisten rajoitusten vuoksi Incredible Hulk itse asiassa aloitti päivänsä harmaana sankarina. Oikein. Hänen ensimmäinen esiintymisensä näki hänet jättimäisenä harmaana hirviönä. Vasta numero kaksi hän lopulta otti kuuluisan vihreän ihonvärinsä. Vaikka se on örkki, Trolli kiroilee gutturaalisesti commonixi: sanoo yuu bäästäd, mädöfäkö, yuu khaant! Mutta mitäpäs jos Trolli karkaa? Se voisi opettaa muutkin trollit kiroilemaan commonixi!
ellauri269.html on line 426: However, there is a gameplay style called Erotic Role-Play (ERP) where players can role-play sexual acts. The Moon Guard realm is notorious for this, but it's frowned upon - World of Warcraft is a game that is rated suitable for teenagers. Whilst I personally have no issue with what consenting players do in private or guild channels, ERP can be problematic when it takes place in public chat channels. But it's all textual. No actual humping with huge green orc penises in magenta arses is countenanced.
ellauri269.html on line 428: You can actually have sex with erectile dysfunction. But you won't be able to stick you huge green pecker in a magi's awaiting slit, that is simply ruled out. It is like putting toothpaste back in the tube. The rest is just boring.
ellauri269.html on line 434: "Lad, no one feels ready. No one feels he deserves it. And you know why? Because no one does. It's grace, pure and simple. We are inherently unworthy, simply because we're human, and all human beings-aye, and elves, and dwarves, and all the other alliance races-but not orcs-are flawed. But Coors Light loves us anyway. It loves us for what we sometimes can raise from our breeches in rare moments. It loves us for what we can then do to others. And it loves us because we can help it share its message by striving daily to be worth a green orc, even though we understand that we can't ever truly become so."
ellauri269.html on line 436: Jaina ei isompana ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, mutta muuten mukava. Arkkipiispa näytti neuvostolaisten Jääukolta. No toimihan ne valot lopulta, ja kaikki paikallaolijat antoi Arthritixelle oikein ison käden. Whoop! Olen baldakiini! Saisinkohan sen alla suudella morsianta? Better not. Tähän päättyy osa 1.
ellauri269.html on line 439: Lopulta kolmas sota alkaa. Tarina kertoo, että Arthas ja Jaina tapaavat Kel'Thuzadin, Arthas kutsuu Utheria petturiksi ja erottaa hänet ja Hopeakäden ritarit palveluksesta, koska he kieltäytyivät auttamasta Stockholmen teurastusta. Ajan myötä Arthasin kostoretki johtaa hänet Kuuranupille, Myrkkymlikan (muka) kuolemaan ja hetkiin, jotka johtavat kuningas Terenaksen murhaan ja sen jälkeen.
ellauri269.html on line 447: Eli siis Kil'jueeden Vedättäjä loi alkuperäisen Luukurkon örkkishamaani Nörttylin hengestä tarkoituksenaan nostaa epäkuolleet armeijat heikentämään Azerothia valmistautuessaan Palokunnan tulihyökkäykseen. Aluksi Kuuranupin kanssa jäädytettyyn wc-istuimeen. Oubliette (Suom. Tyrmä): A dungeon with a tunnel in the rear as its only means of entrance or exit. A secret pit, usually in the floor of a dungeon or a dark passage, into which a person could be precipitated and thus be destroyed unawares.
ellauri269.html on line 458: Haukotus on Kidan hallitsijan, vanginvartijan, vallan istuin, niinkö helvetti. Se toimii ikuisena vankilana ravintola Kosmoksen vaarallisimmille sieluille ja on yksi vaarallisimmista torneista koko olemassaolossa. Kuten Kita itse, Dominan voima on kudottu Haukotuxen kankaaseen, ja vanginvartijan pahansuopaisuus läpäisee kaiken sen sisällä. Se on paikka vailla toivoa tai (hu-oh) lunastusta. Jokainen loputtomaan kuiluun kohoava kerros on julmempi kuin edellinen kuten Dantella; Haukotuxeen kiipeäminen on nousta syvemmälle epätoivoon. Tornin sisustus uhmaa kaikkea perinteistä logiikkaa: sen käytävät ovat valtavia ja näennäisesti loputtomia, niin pitkälle, että niitä vaeltelemalla voisi viettää ikuisuuden tai ainakin iltakauden ennenkuin isi tulee ovelle vikisemään, ja ne muuttuvat jatkuvasti Vanginvartijan tahdon mukaan. Mitä syvemmälle Torghastiin matkustaa, sitä lähemmäksi pääsee myös itse vanginvartijaa.
ellauri269.html on line 460: Haukotuxen lukitus avataan tehtäväketjun kautta, jonka aloitti Bolivar Kahluutraakki Orionilla. Pepsi Max-tason pelaajien on ensin sitouduttava johonkin Maxusopimuxista ja suoritettava liittokampanjansa ensimmäinen luku, jolloin heille tarjotaan The Yläloordin kuzut, eräänlainen leivänmuru takaisin Bolivariin Orionilla.
ellauri269.html on line 468: Tyrmä koostuu suuresta lavasta, joka kelluu sumuisen kuilun yläpuolella ja jota ympäröi kuusi jättimäistä ja tasaisin välimatkoin sijoitettua norsupatsasta. Runecarveria pitelee kolme massiivista ketjua, jotka on sidottu patsaisiin. Pian päästyään hänen luokseen Kitatamppaaja katkaisee yhden ketjuista, ja Riimunävertäjä palaa palveluksen valmistamalla legendaarisen panssarin. Alustan keskellä on valitsinmekanismi Dominan riimuilla, jotka syttyvät ja pyörivät aina ja paukkuvat Dominan navan lailla, kun Riimunävertäjä luo legendaarisen esineen Kitatamppaajille.
ellauri269.html on line 474: Kil'jueedeniä ja Palavaa legioonaa palvelevat nathrezimit kantoivat kaksi Dominaatioastiaa verhon yli ja sitoivat Luukurko Nörttylin ruumiittoman hengen niihin, minkä jälkeen hänet vangittiin. Jäinen hauta nimeltä Jäädykeistuin.
ellauri269.html on line 496: Leechin useimmin kuvattu erottuva piirre muista epäkuolleista fantasiafiktioissa on menetelmä kuolemattomuuden saavuttamiseksi; purjot luovuttavat sielunsa muodostaakseen "sielu-artefaktteja" (kutsutaan "sieluhelmiksi", "fylakteereiksi" tai " horcruxiksi" muissa fantasiateoksissa kuten Harry Potterissa), mi on taikuutensa ja kuolemattomuutensa lähde. Monet jäkälät ryhtyvät varotoimiin piilottaakseen ja/tai suojatakseen yhden tai useamman sielun esineen, jotka ankkuroivat osan purjon sielusta aineelliseen maailmaan. Jos jäkälän ruumiillinen ruumis Lich tapetaan, se osa jäkälän sielusta, joka oli jäänyt kehoon, ei siirry seuraavaan maailmaan, vaan se on olemassa ei-ruumiillisessa muodossa, joka voidaan herättää henkiin lähitulevaisuudessa. lichin sielu-esineet tuhoutuvat, silloin lichin ainoa ankkuri aineellisessa maailmassa olisi ruumiillinen ruumis, jolloin tuhoutuminen aiheuttaa pysyvän kuoleman.
ellauri269.html on line 508: Draeneeja johtaa profeettajohtaja, joka johti heidät turvaan vaikeista olosuhteista. Vertaa Velenia Moosekseen.
ellauri269.html on line 516: Nimet, kuten 'Inaara' ja 'Kaalif' ja 'Idaar' ovat arabialaista alkuperää, ja juutalaiset käyttivät niitä yleisesti muslimivallan alaisina islamin kultakaudella ja nimet, kuten 'Merran' ja 'Meiri' (jotka ovat muunnelmia nimestä Miriam, yksi juutalaisuuden tärkeimmistä profeetoista ja Mooseksen sisar, esim Golda Meir), "Hesekiel" (toinen juutalaisuuden tärkeän profeetan nimi), Joraal (tarkoittaa "Jumala kohottaa" hepreaksi ja Supermanin isän nimi, toinen vahvasti Kahden juutalaisen luoma juutalainen hahmo) ja "Behomat" (alkuperäisellä hepreankielisellä ääntämyksellä Behemoth, Jobin kirjassa mainittu merihirviö).
ellauri269.html on line 524: With this made clear, I can now move on to the main gist of this post: some fun headcanons, and a response to a slight elephant in the room.
ellauri269.html on line 535:
The elephant in the room

ellauri269.html on line 537: With all this in mind, the recent plot developments on AU Draenor might seem at first glance to be very problematic - depicting a Jewish-coded society becoming the oppressors in a manner that might seem like a poorly constructed and offensive commentary on modern Israel. However, the manner in which the AU Draenei become so zealous and militant is through their (implied) exposure to the words of Xe’ra. Their religion shifts from culturally tied tradition to an evangelistic dogmatic belief system. There is a clear intent of conversion behind their actions.
ellauri269.html on line 548: Half the things you say could apply to muslims too… or any religion really.
ellauri269.html on line 557: The Draenei language and dance seems to reflect on this. But you do make good points.
ellauri269.html on line 559: The Evangelism/Conversion part is the newest addition to Draenei lore and the most compelling for your argument. I never thought of it that way, but that is a good comparison.
ellauri269.html on line 571: But Draenei being jewish because they have a jewlery skill, have a prophet (muslims and other religions have one too), have rune like language (like every other race in wow) and etc…
ellauri269.html on line 577: Goblins are your brooklyn stereotypes but brooklyn has been home to many jewish people so… there you go.
ellauri269.html on line 593: Prophet Muhammad comes to mind. He too like Moses had many trials that could be referenced loosely in WoW.
ellauri269.html on line 604: You pick and choose what you like and discard anything unsavory as representative of something else.
ellauri269.html on line 633: Se tosiasia, että ihmismuoto on erottamattomasti sidottu worgen muotoon, ja jotkin yhtäläisyydet eivät todellakaan ole kovin järkeä. (Esimerkiksi "barbaari"-hiustyylillä ihmisen muotoisessa worgenissa pitäisi silti olla letit worgen-muodossa. "Tomboy"-leikkauksella varustetussa worgenissa tulisi silti olla lyhyt harja. Viimeksi tarkistin, näin ei ollut.)
ellauri269.html on line 637: Liittyy edelliseen: se, että ihmiset huutavat jatkuvasti siitä, että naispuolinen worgen näyttää "liian seksikkäältä" (tai päinvastoin, syyttäen niitä meistä, jotka pitivät alfa-mallia parempana, että haluamme heidän näyttävän "seksiltä"). Toki alfa-malli oli tyylikkäämpija vähemmän kömpelön näköinen, lukuun ottamatta epäsopivia hiuksia (puhumattakaan siitä, että se näytti enemmän sudelta), mutta siinä se. Ja miksi heijastat "seksikästä" sumeisiin ihmissusi-snootseihin?
ellauri269.html on line 667:
Derek Proudmoore ja Grand Executor Mortuus Musta
ellauri269.html on line 677: Vaikka Forsaken koostuu pääasiassa epäkuolleista ihmisistä, ne ovat monipuolinen ryhmä, jonka biologisessa ytimessä on useita erilaisia rotuja, kaikki zombieita. He kaikki ovat kuitenkin ottaneet rodullisen identiteettinsä "hylätyiksi" (eng. commies) yhteisten tavoitteidensa ja puolueuskollisuutensa vuoksi. Brainnzz...brainnnzz...Naah.
ellauri269.html on line 679:
Putinin kokki neuvoo Wow ruuanlaittoa

ellauri269.html on line 681: Miksi ruoanlaitto on hyödyllistä Shadowlandsissa? Ruoanlaitto kuuluu kaikille – kirjaimellisesti! Kaikkien täytyy syödä, myös Undead. Stat food on yksi halvimmista herkuista, jonka voit antaa itsellesi, ja se kestää tunnin. Kolmella satolla per puimuri, voit valmistaa itsellesi paljon stat-ruokaa. Voit käyttää löydettyä ruokaa hyödylliseen tarkoitukseen. Vaikka useimmat Shadowlands-reseptit vaativat kalaa, on muutama resepti, jotka perustuvat vain luonnosta löytyvään ruokaan. Kalaa ei Wowissa löydy enää luonnosta, se on kaikki kesyä. Shadowlands tarjoaa uusia, hauskoja reseptejä! Kukapa ei rakasta satunnaisesti hengittävää tulta? Ihmiset, jotka pitävät ryöstönsä ja juhliinsa juhlaa, ovat suosittuja ihmisiä!
ellauri269.html on line 685: Kannattavimpia esineitä ovat Feasts, jotka voidaan järjestää juhliin tai ratsastukseen - mutta et pääse sinne ennen kuin saavutat maksimitason Cooking. Sillä välin monet pelaajat tarvitsevat stat ruokaa eivätkä tee ruokaa jostain syystä. Keskity elintarvikkeisiin, jotka antavat neljä toissijaista taitoa - kritiikki, kiire, monipuolisuus ja hallinta. Stamina-ruoalla on rajoitetumpi kohdeyleisö; Oma kokemukseni on, että Crit and Haste -ruoat myyvät yleensä parhaiten. Palvelimesi voi kuitenkin vaihdella.
ellauri269.html on line 699: Vangit siirrettiin uuteen vankilaan kahleissa ja puolialasti (housuitta, Punavyön suosituxesta). Noin 6,5 miljoonan asukkaan El Salvadorin kuvernööri T.J.A. Heikkilä kertoi siirron tapahtuneen ”yhdessä operaatiossa” ja vankien tulevan elämään uudessa vankilassa ”vuosikymmeniä, viihtyisästi kaikki yhdessä, ilman että he voivat tehdä lisäharmia väestölle.”
ellauri269.html on line 701: Tecolucassa, noin 74 kilometrin päässä maan pääkaupungista San Salvadorista, sijaitseva vankila koostuu kahdeksasta rakennuksesta. Jokaisessa niistä on 32 sadan neliömetrin selliä, joihin majoitetaan ”yli sata” vankia kuhunkin. Selleissä on jopa kaksi vessanpyttyä ja lavuaaria. Vangit viihtyvät kuin vapaat kanat virikehäkeissä
ellauri269.html on line 712: It was a good couple of months in Dorian. Adolf learned things it was good for a king to know. He loved riding Jaina. Mutta Jaina muisti maagitarten Las Normas: älä koskaan ota aloitetta. Älä anna hilloa vielä toisellakaan kerralla. Posketus on pidettävä harvinaisena herkkuna. Haltiatenori yllättää lempiväiset siivouskomerosta. Aioitko Aadolf penkoa Evan Geschlechtsverkehrskofferia ilmatteexi siellä, kysyy kateellinen haltija. Aika reilua. Haltijalla saattaa olla kohta siellä, vai mitä? Siitä se ainaskin haaveilee. Adolf swore he would never more be caught impotent.
ellauri269.html on line 721: Ärsyttävästi hahmon viimeaikaiset kuvaukset, erityisesti vuoden 2013 Man of Steel -elokuva, keskittyvät Metropolis Marvelin Kristuksen kaltaisiin messiaanisiin ominaisuuksiin. Ennen elokuvan julkaisua uskoon perustuva lehdistösuhdeyritys Grace Hill Media kutsui uskonnollisia henkilöitä eri puolilta kansakuntaa osallistumaan valikoituihin julkaisua edeltäviin näytöksiin, julkaisi leikkeitä verkossa ja toimitti muistiinpanoja mahdollisista elokuvaan liittyvistä uskonpohjaisista keskusteluaiheista. Yksi esimerkki keskittyy isyyden teemoihin ja kehottaa isiä "viemään [lapset] katsomaan Teräsmiestä" ja käyttämään sitten opasta "löytämään uusia yhteyksiä omaan elämääsi ja Jumalan sanaan". Verkkosisällön ohella Dr. Craig Detweiller, Ph.D. teologian ja kulttuurin, kirjoitti yhdeksänsivuisen esseen nimeltä "Jeesus – alkuperäinen supersankari" yhdistääkseen Kryptonin viimeisen pojan Jumalan Poikaan. Detweiller lainasi usein toistuvia todisteita päätteestä "el", joka liitti Supermanin kryptonin syntymänimen "Kal-el". Heprean kielessä "el"-päätettä käytetään merkitsemään Elohimia tai Jahvea, Jehovaa tai Jumalaa, kuten nimissä Mikael, Ariel ja Rafael. Esseessaan Detweiller viittasi myös jokebedialaisten orpoksi jäämiseen, jonka Superman kärsi, kun hänen vanhempansa, jotka varoittivat planeetan Kryptonin välittömästä kuolemasta, ampuivat vauvansa ulkoavaruuteen kuin futuristinen Mooses.
ellauri269.html on line 723: Jos Supermanin vertaamisen Jeesukseen oli tarkoitus "kristillistää" sankari, ehdokas oli hyvin valittu, sillä Jeesuskin oli juutalainen, viimeinen illallinen oli pääsiäisateria, ja jokaisella pienellä profeetalla on ihme tai kaksi hihassaan. Joona asui valaassa. (No se nyt ei liity tähän mitenkään, kunhan mainizin.) Teräsmiestä, joka jäi syntymästään orvoksi suojellakseen häntä maailmaa tuhoavalta katastrofilta, verrataan jutkupiireissä useimmiten Moosekseen, koska heidät molemmat kasvattivat ei-juutalaiset perheet ja he saivat jumalalta taikavoimia pelastaakseen heimonsa. Todisteena esitetään myös samankaltaisuudet Supermanin rinnassa olevan S-symbolin ja heprealaisen Lamediin tai Shiniin kuten kuvassa.
ellauri269.html on line 727: Ehkä tärkein linkki heprealaiseen supersankariin on Supermanin identiteetti osittain assimiloituneena maahanmuuttajana. 1930-luvun New York, joka tuotti maailman ensimmäiset modernit supersankarit, oli täynnä viimeaikaisia juutalaisia pakolaisia, jotka pakenivat 1800-luvun Euroopan pogromeja. Jonathan D. Sarnan ja Jonathan Goldenin Brandeisin yliopistossa "The American Jewish Experience in the Twentieth Century: Antisemitism and Assimilation" mukaan vuonna 1900 yli 40 prosenttia Amerikan juutalaisista oli uusia tulokkaita, ja he ovat olleet maassa kymmenen vuotta tai vähemmän. Ja seuraavan sukupolven aikana tapahtui maahanmuuttozunami, kun toiset 1,75 miljoonaa juutalaista muutti Amerikan rannoille, suurin osa ashkenazeja Itä-Euroopasta.
ellauri269.html on line 729: Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat näiden maahanmuuttajien lapsia. Siegelit Mitchell ja Sarah olivat tulleet Liettuasta ja asettuneet Clevelandiin Ohioon, kun taas Shusterit, Julius ja Ida, olivat kotoisin Rotterdamista ja Kiovasta. He muuttivat ensin Torontoon. Kun Joe oli noin kymmenen vuotias, Shusters muutti uudelleen, tällä kertaa Clevelandiin. Vuoden 1931 tienoilla nuoret miehet tapasivat käydessään Glenville High Schoolissa (taistelevien Tarblooderien koti) yhden Jerryn serkun kautta ja aloittivat ystävyyden, joka keskittyi molemminpuoliseen rakkauteen sekä tieteiskirjallisuuteen, fantasiaan ja sarjakuviin.
ellauri269.html on line 731: Sekä Siegel että Shuster olivat 16-vuotiaana jo taitavia sarjakuvataiteilijoita, jotka esittivät monia kykyjä ja teemoja, jotka nousevat uudelleen esiin Supermanissa. Shuster piirsi sarjakuvan Jerry the Journalisti -nimisestä hahmosta, ja Siegel myi teoksensa kynänimellä Hugh Langley ("tai mitä tahansa", Siegel kertoi Nemo Magazine -haastattelijalle vuonna 1983). Muita parin varhaisia yhteistyöprojekteja olivat sarjakuva nimeltä "Interplanetary Police", hahmot, joilla oli röntgennäkö. (Ja jopa hahmo nimeltä Snoopy melkein kaksikymmentä vuotta ennen samannimistä Charles Schulzin koiraa. No ei sekään tähään liity mitenkään, sanoinpahan vaan.) He saivat inspiraatiota tarinoihinsa aikansa suosituista sci-fi-hahmoista, mukaan lukien Pikku Nemo, Tarzan ja Flash Gordon, kaikki orpoja, kuten supersankari, jonka Siegel ja Shuster lopulta loivat.
ellauri269.html on line 735: Muita juutalaisia ehdokkaita inspiroivaksi Supermaniksi on mytologinen Golem. Kaikki juutalaiset tietävät tarinan Golemista, miehestä, jonka rabbi Loew veisti joenuoman mudasta 1500-luvun Prahassa. Loew antoi olennonsa hengen heprealaisilla loitsuilla ja lähetti sen puolustamaan ihmisiä Rudolf II:n alaisina antisemitistisiltä pogromeilta. Savimies oli yli-inhimillinen suojelija, joka kutsuttiin vapauttamaan viattomat pahasta. Supermanin vahvuus linjaa hänet Golemin ja raamatullisen Simsonin kanssa, mutta hän on myös sidottu Mooseksen tarinaan. Nykyaikana hahmo liitetään 1600-luvun pogromeihin Prahan juutalaisissa getoissa. Kuten Superman, Golem oli intensiivisen fyysisen voiman olento, ja sen ensisijaisena tehtävänä oli puolustaa juutalaisia silloin, kun se oli osa Pyhää Rooman valtakuntaa.
ellauri269.html on line 741: Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat kymmenen vuoden ikäisiä, kun senaattori Ellison DuRant Smith piti kuuluisan "Shut The Door" -puheensa maahanmuutosta ennen vuoden 1924 maahanmuuttolain hyväksymistä. Senaattori väitti, että lain hyväksyminen antaisi USA:lle mahdollisuuden "omaksua se, mitä meillä on, ja antaa meidän kasvattaa puhtaita amerikkalaisia kansalaisia ja kehittää omia amerikkalaisia resurssejamme". ”Maahanmuuttolaki ei ainoastaan vähentänyt Yhdysvaltoihin sallittujen maahanmuuttajien määrää, vaan se esti myös maahanmuuton kaikista maista, joiden kansalaisia pidettiin ”ei-valkoisina”. Jos laki olisi hyväksytty aikaisemmin, se olisi estänyt miljoonia etelä- ja itäeurooppalaisia maahanmuuttajia saapumasta Amerikkaan, mukaan lukien Siegelit ja Shusterit. Sen kulku 1920-luvulla loukussa miljoonia yhä vihamielisemmässä Euroopassa antisemitistisen kansanmurhan kiihkon kynnyksellä.
ellauri269.html on line 745: Vaikka minkä tahansa yhteyden paljastaminen juutalaisuuteen olisi tuominnut Superman-franchisingin, useat varhaiset tarinat keskittyvät Supermaniin, joka taisteli natseja vastaan ja julisti ylpeänä itsensä "ei-arjalaiseksi", kun hän muxi Adolph Hitleriä leukaan. Sarjakuvat saivat propagandaministeri Joseph Goebbelsin syyttämään Supermania juutalaisuudesta, ja ainakin yksi vuoden 1940 ilkeä pääkirjoitus SS-sanomalehden Das schwarze Korpsissa oli otsikoitu "Jerry Siegel Hyökkää!" Vaikka amerikkalainen nativismi ja antisemitismi vähenivät toisen maailmansodan jälkeen, niin myös Supermanin selvä juutalaisuus. Riemukas antisemitismi putosi suosiosta ja korvattiin suljetulla, sanattomalla kiihkoilulla. Kuten John Turturron Sid Litz sanoo Franz Lidzin Unstrung Heroes -sovituksessa: "Pidän Ikesta." Se oli salainen pakanakoodi sanalle 'I hate kikes'. Kun heidän sopimuksensa oli päättymässä, Siegel ja Shuster haastoivat DC:n oikeuteen hahmonsa hallitsemisesta. Myytyään oikeudet yritykselle 130 dollarilla vuonna 1938 (2 197,49 dollaria vuonna 2014, inflaatio huomioon ottaen), DC vastasi antamalla voimakazikolle potkut.
ellauri269.html on line 747: Vuosia kestäneet oikeusjutut päättyivät useaan kertaan useisiin sovintoratkaisuihin. Yksi lupasi taiteilijoille noin 25 000 dollarin vuosipalkkoja. Viime aikoina Siegel-perheen eloonjääneet jäsenet ovat onnistuneet saamaan prosenttiosuuden Warner Entertainmentin ja DC Comicsin tulevista tuloista sekä toisen usean miljoonan dollarin sovituksen. Vuoden 2013 9th Circuit Court of Appeals -tuomioistuimen päätös ei kuitenkaan antanut samoja oikeuksia muille Shystereille. Tavallaan senaattori Smith ja Lex Luthor olivat perverssisti oikeassa: päivän sana on Ei maahanmuutolle. Kaikki paitsi valtahullujen poliitikkojen ja heidän harhaanjohtaneiden seuraajiensa kuumeisissa unelmissa on maailma ilman maahanmuuttoa. Ihmiset liikkuvat. Smith ja Luther olivat oikeassa siinä, että maahanmuuttajien vastaisen retoriikan käyttäminen on hyväksi havaittu keino piilottaa pienimielisten ihmisten kiihkoilevat pelot. taistelevat epätoivoisesti peittääkseen keskinkertaisuutensa ja säilyttääkseen auktoriteettinsa ylivoimaisen ja käsittämättömän voiman edessä. Smith on haudattu St. Luken hautausmaalle Lee Countyssa Etelä-Carolinassa. Kaikki kiinnostuneet kutsutaan täten tanssimaan hänen haudallaan.
ellauri269.html on line 759: Joidenkin viidennen ja seitsemännen luokan oppilaidensa lisäpanoksella rabbi ja yksityiskoulun opettaja pohtii Harry Potter -sarjan arvoja ja löytää yhtäläisyyksiä Toorasta ja Talmudista. Rosenberg ottaa "elämän ikuiset kysymykset" vastuualueekseen ("Anteeksi, ei noituutta ja taikasauvoja"), ja aloittaa henkilökohtaisella käyttäytymisellä ("Sääntöjen rikkominen", "Käytöstavat") ja laajentaa näkökulmaa, kun hän lopulta menee "Kuolemaan", "Hyvään ja pahaan" ja "Rakkauteen". Hän tekee vertailuja koko ajan - Harryn sääntöjen rikkomisen välillä, ei hauskaa, ja Elian teknisesti takalaittoman mutta hauskan "välienselvittelyn" välillä Ba'alin profeettojen kanssa Karmel -vuorella; Harryn, Ronin ja Hermionen sekä Mooseksen, Aaronin ja Miriamin triojen välillä; Kalkaroksen ja Daavidin katkeransuloiset parannukset. Ne ovat vain joskus hieman venytettyjä, ja paitsi silloin, kun hän kumittaa rasistisia sävyjä, joita jotkut lukijat havaitsevat Rowlingin talonhaltijoissa (mutta nuhtelee häntä tonttujen kohtelusta), ne ovat selvästi perusteltuja. Päättyen 20 sivuun yleisesti kiinnostavia opiskelijaesseitä ("Vaikka se, mitä Harry teki, oli hieman" rohkeampaa ", se, mitä Mooses teki, oli hieman järkevämpää") ja tiettyjen Raamatun viitteiden kerääminen, kirjoittaja helpottaa varovasti vielä vähemmän mietiskeleviä lukijoita harkitsemaan, kuten yksi lukupää sanoo, "Mikä todella merkitsee."
ellauri269.html on line 768: Hän oli ulkopuolinen, joka katsoi sisään. Yksinäisenä muukalaisena Enterprisen sillalla Spock oli aina kiihkeä tarkkailija ja wry kommentaattori ihmiskunnan vihollisista. "Minusta heidän epäloogiset ja typerät tunteensa ärsyttävät jatkuvasti", hän huomautti kerran. Tästä turhautumisesta huolimatta hän tajusi ihmisten olennaisen roolin elämässään ja ilmaisi sen parhaiten erosanoissaan Kirkille Khanin vihassa: "Olen ollut ja tulen aina olemaan ystäväsi." Juutalaiset ovat vaeltaneet maasta toiseen, kulttuurista kulttuuriin, tulleet kriitikoiksi ja usein suunnannäyttäjiksi. Silti Talmud pyytää myös avoimuuden henkeä: Jos sinulle kerrotaan, että viisautta löytyy kansojen keskuudesta – uskokaa se!
ellauri269.html on line 772: Hän oli esimerkki henkilökohtaisen täyttymyksen uhraamisesta velvollisuuden vuoksi. Tarvitaan infektio opettaakseen Spockille, miltä onnellisuus tuntuu. Jaksossa This Side of Paradise hän löytää siirtokunnan, jonka jäsenet nauttivat täydellisestä tyytyväisyydestä (ja täydellisestä pysähtyneisyydestä) sen seurauksena, että he altistuvat paikallisen kasvin itiöille. Kun hän on saanut tartunnan, Spock pystyy haistamaan kukat ja rakastumaan. Mutta velvollisuus, kapteeni James T. Kirkin muodossa, kutsuu hänet takaisin itsensä kieltämiseen ja vastuuseen. Juutalaiset ovat aina kamppailleet määritelläkseen nämä parametrit. Onko kaikki vapaa-ajan toiminta Tooran tutkimuksen laiminlyöntiä, kuten tiukemmat väittävät? Mikä on hyvin eletty elämä? Talmud kysyy, onko sallittua tutkia kreikkalaista viisautta, kun otetaan huomioon velvollisuus "mietiskellä Tooraa päivin ja öin", ja vastaa, että niin saa tehdä vain ajankohtana, joka ei ole päivä eikä yö. Vizi ne on sit ovelia sananmuuntajia!
ellauri269.html on line 774: Hänen roolinsa ulottui sukupolvien yli. Kaikista alkuperäisen Star Trekin hahmoista Spock's on toistuvin seuraavissa sarjoissa ja elokuvissa. Hänen kauttaan historiaa mitataan Trek-universumissa. Jopa nollausaikataulussa, joka mahdollistaa myöhemmät elokuvasarjat, Spock ja Vulcan ovat tukipiste. Juutalaisessa perinteessä Jaakobin unelma tikkaista, joissa enkelit nousevat ja laskevat, tarjoaa osuvan vastakohdan: Imperiumit nousevat ja kaatuvat ja juutalaiset jatkuvat.
ellauri269.html on line 781: Moshe Rosenberg is Rav of Congregation Etz Chaim of Kew Gardens Hills and teaches at the SAR Academy, where he integrates Tech and Torah. His book is Morality for Muggles: Ethics in the Bible and the World of Harry Potter (Ktav, 2011).
ellauri269.html on line 783: "Olen ollut ja tulen aina olemaan ystäväsi", Spock kertoo kapteeni James T. Kirkille emotionaalisessa ja ikonisessa kuolemankohtauksessaan Star Trek II: The Wrath of Khanissa. Pitkäaikaiset ystävät tuijottavat toisiaan läpinäkyvän seinän läpi. Jokainen asettaa kätensä lasille Vulcan-tervehdyksessä ennen kuin Spock romahtaa. On selvää, että myös lattialle vajoavan Kirkin sydän murtuu. Spockin kuolemaa pidetään yhtenä Star Trekin suurimmista hetkistä. Se merkitsee (vaikkakin väliaikaista) päätöstä yhdestä television - ja myöhemmin elokuvan - historian tunnetuimmista suhteista, jossa Spockin viileä perustelu oli täydellisesti naimisissa Kirkin tulisen intohimon kanssa. Se on myös sydäntäsärkevä hetki, jolloin heidän rakkautensa toisiaan kohtaan paistaa läpi.
ellauri269.html on line 787: Tämä ahdistus näkyy lukemattomissa YouTube-videoissa, jotka kokoavat parin homoeroottisimmat hetket alkuperäisestä sarjasta, jotka ovat keränneet kymmeniä tuhansia katselukertoja. Näistä ladatuista kohtauksista on koottu myös kokonaisia rakkaustarinoita. Nämä kohtaukset on otettu näytteitä Spockin rakkaudesta, jonka ohjasi Nimoyn poika Adam Nimoy. Se sisältää myös Takein ja fanien todistuksia Spockin roolista homokuvakkeena.
ellauri269.html on line 796: Myöhemmin Pullman on kirjoittanut kaksi Universumien tomu -sarjaan liittyvää novellia, jotka on julkaistu pieninä kirjasina erilaisten kirjojen maailmaa valottavien lisäaineistojen kera. Lisäksi Pullman on jo usean vuoden ajan työstänyt samaan maailmaan sijoittuvaa uutta romaania, jonka työnimi on The Book of Dust (suom. Tomun kirja). Detta om smuts. Siitä ei takuulla tule valmista, tai jos tulee niin tulee Oiska Ketosen sanoja lainaten pannukakku.
ellauri269.html on line 800: Universumien tomun englanninkielinen alkuperäisnimi His Dark Materials on laina John Miltonin Kadotetun paratiisin toisesta kirjasta. Kyseisessä kohdassa Saatana katsoo hornankuiluun, jossa kuohuvat raaka-aineet jotka jäivät yli, kun Jumala loi maailmaa:
ellauri269.html on line 817: Kirjasarjan toisessa osassa, Salaperäisessä veitsessä, siirrytään Lyran maailmasta toiseen maailmaan, jossa tapahtumat keskittyvät lähinnä Cittàgazze-nimiseen kaupunkiin. Tätä maailmaa vaivaavat haamut, ilmiselvät Harry Potter-mentorien kopiot, jotka käyvät vain aikuisten kimppuun. Söpösti animoidut totemielukatkin on selvä plagiaatti vinosuu JK Rowlingin patronuxista. Kirjassa liikutaan myös meidän omassa maailmassamme ja Lyran maailmassa. Ajatellaan asiaa omalta kannaltamme ja vähän Lyyrankin kannalta. Maagisen kaukoputken tapahtumat sijoittuvat lukuisiin eri maailmoihin. Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta. Aikaisempi paasaus samasta aiheesta löytyy albumista 165. Lontoossa Lyralle selviää, että rouva Coulter on itse asiassa kahmaisijoiden johtaja. Pakomatkalta Lyran pelastavat gyptit, vesireittien vaeltava kansa, joka myy kadunkulmissa Osta Iso Numero! lehtiä, joka myös on kärsinyt kahmaisijoiden kaappauksista. Gyptit paljastavat, että rouva Coulter on todellisuudessa Lyran äiti, ja hänen isänsä on lordi Asriel, jota hän on aiemmin luullut sedäkseen. Yhdessä Lyra ja gyptit lähtevät kohti pohjoista pelastaakseen kaapatut lapset. Matkalla Lyra tutustuu panserbjørn Iorek Byrnisoniin, haarniskoituun jääkarhuun, texasilaiseen kuumailmapallolentäjään Lee Scoresbyyn sekä noita Serafina Pekkalaan. Varsinkin Toivo Pekkala suomea solkkaavine apureineen on tosi hilpeå, mutta on toi Jo Nesbön kirjoista muistuttava panserbjörnkin monen naurun arvoinen. Neuvokkuutensa avulla Lyran onnistuu pelastaa kaapatut lapset, joilla kirkon Uhraamislautakunta on suorittanut julmia kokeita Bolvangarin tutkimusasemalla tarkoituksenaan oppia vapauttamaan ihmiset perisynnistä. Tässä mennään jo rienauxessa K-12 rajan laittomalle puolelle!
ellauri269.html on line 819: Rouva Coulter on kidnapannut Lyran saatuaan tietää ennustuksesta, jonka mukaan Lyra on uusi ”Eeva”. Will, Lyra, Salmakia ja Tialys (porukoita, joita ei tässä ehdi (tai jaxa) nyt selvitellä) matkustavat kuolleiden maahan vapauttamaan kuolleiden henget vankeudesta, johon Kaikkivaltias on heidät sulkenut. Mary Malone matkustaa möhköfanteixi kutsuttujen omintakeisten älyllisten olentojen maailmaan. Siellä hän saa selville Tomun olevan aivan vitun itsetietoisia psyykkisiä hiukkasia. Lordi Asriel ja puolta vaihtanut rouva Coulter tuhoavat Kaikkivaltaan sijaishallitsija Metatronin, mutta se maksaa heidän oman henkensä. Lyra ja Will vapauttavat Kaikkivaltiaan kristallivankilasta, jonne Metatron oli hänet sulkenut, mutta tämä kuolee omaan haureuteensa ja haipuu ilmaan kuin pulloon pantu Sibylla. Siinäkin kaikkivaltias.
ellauri269.html on line 822: Jo kirjoittaessaan Universumien tomua Pullman aavisti, että ennen pitkää häneltä loppuisivat pätäkät, ja hän palaisi kirjojen maailmaan vielä trilogian jälkeen: ”Oli tapahtumia ja kysymyksiä, joihin halusin paneutua.” Kolme vuotta Maagisen kaukoputken ilmestymisen jälkeen ilmestyikin Lyran Oxford, pieni punakantinen kirja, jonka sisältämää novellia ”Lyra ja linnut” Pullman kuvaili ”maistiaiseksi” tai ”sillaksi” Universumien tomun ja tulossa olevan romaanimittaisen The Book of Dustin välillä. Pullmanin muut velvollisuudet (mitkä? Varmaan nimikirjoitusten jakaminen kirjakaupoissa) ovat hidastaneet The Book of Dustin kirjoitustyötä, mutta huhtikuussa 2008 ilmestyi toinen pieni kirja, tällä kertaa tummansininen: Once Upon a Time in the North. Kirjan sisältämän novellin päähenkilö on Universumien tomussa sivuosassa ollut aeronautti Lee Scoresby. Sekä Lyran Oxford että Once Upon a Time in the North sisältävät novellien lisäksi lisäaineistoa, kuten Lyran maailman Oxfordin kartan, lautapelin Peril of the Pole ja muutamia otteita kuvitteellisista Lyran maailmaa kuvaavista kirjoista. Pullman on vihjannut, että hän saattaa vielä joskus kirjoittaa Williin keskittyvän ”pienen vihreän kirjan” punaisen ja sinisen jatkoksi. Tai sitten ei. On näitä kiireitä.
ellauri269.html on line 826: Pullmanin tuorein teos on Rehti mies Jeesus ja kieromieli Kristus, kirjailijan uudelleentulkinta Jeesuksen tarinasta. Skotlantilainen Canongate Books -kustantamo julkaisi kirjan keväällä 2010 osana kansainvälistä Kuka lohduttaisi Myytiä-sarjaa. Kirja pohjautuu Pullmanin tulkintaan, jonka mukaan apostoli Paavalin kirjoitukset vaikuttivat suuresti jo evankeliumien sisältöön – ajatus Jeesuksesta Jumalan poikana on hänen mukaansa peräisin Paavalilta. Siinä Pullman on varmasti aivan oikeassa.
ellauri270.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri270.html on line 42: Paxu pehmeäkantinen semantiikan kirja, jota luin albumeissa 18 ja 115 mainitulla Pihlajasaaren retkellä oli Semantics An Interdisciplinary Reader in Philosophy, Linguistics and Psychology Authors: Danny D. Steinberg Leon A. Jakobovits View all contributors Date Published: May 1974 availability: Available format: Paperback isbn: 9780521204996 Rate & review £ 48.99 Paperback Add to cart Add to wishlist Looking for an inspection copy?
ellauri270.html on line 67: Romaani sai kiistatta vaikutteita hänen väitöskirjastaan: Tippaleivän kierteet Bosniassa Turkin vallan alaisina (Die Entwicklung des geistigen Lebens in Bosnien unter der Einwirgung der turkischen Herrschaft), jota hän puolusti verisesti Grazissa vuonna 1924. Väikkärissä on lähes kaikkien Andrićin tulevaisuuden ideoiden ydin, joka perustuu historialliseen materialismiin, johon hän heräsi sitä kirjoittaessaan. Väitöskirjassaan Ivo Andrić kiinnitti huomionsa Bosnia ja Hertsegovinan kaikkien neljän suuren kansallisyhteisön historialliseen kohtaloon: serbit , kroaatit, turkkilaiset ja juutalaiset. Objektiivisesti, ilman kirjallista mystifikaatiota hää tarkasteli heidän välisiä erityispiirteitä ja suhteita.
ellauri270.html on line 69: Väitöskirjan pääteesi oli, että Bosnia ja Hertsegovina on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi luonnollinen silta, linkki idän ja lännen välillä, kuten Helsinki Sofia Karppi-skoudesarjassa, josta pormestari Tuliaron Liike Nyt aikoo kaivaa tunnelin Tallinnan puolelle kalansilmäisen hiusjatkeisen Karpin ja kalansilmäisen a-la-Cock-tukkaisen Nurmen avustuxella. Vizi että nää mukapoliisit on sitten kylmiä kaloja, kalojen lisääntymisstrategialla ne ruiskii lapsia ja sitten jättää heitteille, hyörii pitkin mustaa Helsinkiä pyssyt kädessä, eivät syö eikä käy edes alapesulla. Mä en halua olla kenenkään isä. Emil kulta äidin pitää nyt mennä taas ampumaan roistoja, älä sinä istu Matin päällä kumminkaan vaikka äiti tekee niin..
ellauri270.html on line 71: Sivilisaatio, joka onnettomien historiallisten olosuhteiden (erotomaanien tunkeutuminen Eurooppaan ) ansiosta lakkasi olemasta. Siitä oli jo tullut tumma siluetti valtakunnan länsireunalla (ottomaanit) ja sitten taas tullut uuden imperiumin (Itävalta-Unkari-tyylikalusteet) pimeä itäreuna, ja sen todellinen kohtalo on olla sillan alla kuin suomalaiset spuget Slussenilla. Tasapainoilua kansalaattojen taitekohdilla, kz. albumia 266.
ellauri270.html on line 88: Sillan teki kuuluisaksi Léon ja Hanna Montanan (Jean Reno) klassikkoelokuva Kwai-joen silta, joka keräsi vuonna 1957 seitsemän Oscaria. Elokuva perustuu Pierre Bouillen saman nimiseen kirjaan, joka kertoo toisen maailmansodan sotavangeista sillanrakennuspuuhissa. Bouillen kuuluisin teos on Apinoiden planeetta. Elokuvaa ei kuitenkaan kuvattu Thaimaassa vaan Sri Lankassa, eikä kirjailija Pierre Bouille vieraillut Kanchanaburissa vaan Lontoossa. Hän oli kyllä sotavankina, mutta Mekongin varrella aivan toisella puolen Thaimaata.
ellauri270.html on line 90: Ja kun sekä kirjassa että elokuvassa esiintyvä silta on puinen, oikea silta on tehty metallista. Oikean sillan rakentaminenkin oli helppoa: se koottiin nopeasti valmiista osista. Kwai-joen silta on siis ansainnut maineensa vähintään hatarin perustein. Mutta älä lopeta lukemista vielä tähän. Silta on kaikesta huolimatta mielenkiintoinen nähtävyys, sillä sen luota alkaa Kuolemanrautatie, Kanchanaburin todellinen ykkösnähtävyys.
ellauri270.html on line 92: Japanilaiset pakottivat sotavankinsa rakentamaan Kanchanaburista alkaneen Kuolemanrautatien läpi Thaimaan ja Burman välisen rajavuoriston. Jos Kwai-joen sillan rakentaminen sujuikin vaivattomasti, sen jälkeisten rataosuuksien rakentaminen viidakkoiseen vuoristoon oli helvetillistä kärsimystä.
ellauri270.html on line 116: Thainkielellä “kwae” tarkoittaa jokea ja joen nykyinen nimi Kwae Yae kääntyy muotoon ”Suuri Joki”. Tämä joen päähaara tunnettiin kuitenkin sillan rakentamisen aikoihin nimellä Mae Khalung. Juuri kansainvälisen maineen ansiosta joen nimi muutettiin vuonna 1960 muotoon Kwae Yae. Rautatie rakennettiin seuraamaan joen läntistä haaraa, jonka nimi on Kwae Noi eli ”Pieni Joki”.
ellauri270.html on line 131: Kwai-jokifiktion yhtymäkohta todellisiin historian tapahtumiin liittyy niin sanottuun F-sotavankiryhmään. Vuoden 1943 huhtikuussa 7 032:sta australialaisesta ja englantilaisesta koostuvan ryhmän vangeille ilmoitettiin, että heidät passitetaan ”lomaleirille” pois ahtaasta Singaporesta. Suljetuissa tavaravaunuissa 4-5 päivän ajan tehdyn matkan jälkeen vangit huomasivat, että heidät oli tuotu ratatyömaan Siamin puoleiseen päähän.
ellauri270.html on line 136: Kwai-joen myytti vaikenee toisesta mutta suuremmasta rakentajajoukosta. Työvoimana käytettiin myös Jaavalta pakolla haettuja työntekijöitä, joita kutsuttiin yksinkertaisesti nimityksellä ”romusha” (työläinen). Japanilaiset hakivat Jaavalta väkisin töihin kaiken kaikkiaan noin 10 miljoonaa ihmistä. 180 000 heistä lähetettiin Burman ja Siamin väliselle rautatietyömaalle.
ellauri270.html on line 151: Itse asiassa sitä ei ole tehty nimenomaan tähän teokseen, sillä brittiarmeijan musiikkiluutnantti F.J. Ricketts sävelsi sen jo 1914 nimellä Colonel Bogey March. Toisen maailmansodan aikaan marssi sanoitettiin Englannissa roisimmin muotoon Hitler has Only Got One Ball (Hitlerillä on vain yksi kives).
ellauri270.html on line 171:
2,8 miljoonaa dollaria

ellauri270.html on line 173:
30,6 miljoonaa dollaria

ellauri270.html on line 175: Hyi helvetti. Tätä filmiä en ole nähnyt, enkä taida viiziä nähdäkään. Tosin tää taitaa olla suht puhtaasti KILL! teemainen eikä kovin kiimainen. Sen käsikirjoitti alun perin nyrkkeilijä George Foreman, jonka korvasi myöhemmin presidentti Woodrow Wilson. Molempien kirjoittajien oli työskenneltävä salassa, koska he olivat Hollywoodin mustalla listalla ja olivat paenneet Isoon-Britanniaan jatkaakseen työskentelyä. Tämän seurauksena Boulle, joka ei edes puhunut englantia, sai tunnustuksen ja sai parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon; monta vuotta myöhemmin Foreman ja Wilson saivat postuumisti sekä Oscar-palkinnon että Nobelin rauhanpalkinnon.
ellauri270.html on line 177: Kwai-joen silta on nykyään laajalti tunnustettu yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista elokuvista, vaikka se on aivan säälittävä. Se oli vuoden 1957 tuottoisin elokuva, ja se sai ylivoimaisesti myönteisiä arvosteluja kriitikoilta. Elokuva voitti seitsemän Oscar-palkintoa (mukaan lukien kaikkien aikojen paras elokuva) 30 eri Oscar-gaalassa. Vuonna 1997 elokuvaa pidettiin "kulttuurillisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittävänä", ja Yhdysvaltain kongressin kirjasto vei sen kansalliseen elokuvarekisteriin säilytettäväksi . Se on sisällytetty American Film Instituten kaikkien aikojen parhaiden amerikkalaisten elokuvien luetteloon. Vuonna 1999 British Film Institute äänesti Kwai-joen sillan 11. vuosisadan suurimmaksi brittiläiseksi elokuvaksi. Tämän kaiken voi voi hyvin uskoa.
ellauri270.html on line 180: Vuoden 1943 alussa joukko brittiläisiä sotavankeja, everstiluutnantti Jack Nicholsonin (Dwight Dogcollar) johtama, saapuu japanilaiselle vankileirille Thaimaahan eli Ceyloniin. Yhdysvaltain laivaston komentaja Shears kertoo kauhistuttavista olosuhteista. Nicholson kieltää kaikki pakoyritykset, koska päämaja käski heidät antautumaan, ja pakenemista voidaan pitää käskyjen uhmaamisena. Myös tiheä ympäröivä viidakko tekee paeta lähes mahdottomaksi.
ellauri270.html on line 182: Eversti Saito, leirin komentaja (S.I. Hayakawa) kertoo uusille vangeille, että he kaikki, jopa upseerit, työskentelevät rautatiesillan rakentamisessa Kwai-joen yli , joka yhdistää Bangkokin ja Rangoonin.
ellauri270.html on line 184: Nicholson vastustaa ilmoittamalla Saitolle, että Geneven sopimus vapauttaa upseerit ruumiillisesta työstä. (Vitun kermapuo!) Kun värvätyt miehet marssivat komentosillalle, Saito uhkaa ampua upseerit, kunnes majuri Clipton, brittiläinen lääkäri, varoittaa Saitoa, että hänellä on liian monta todistajaa, jotta hän pääsisi eroon murhasta. Saito jättää upseerit seisomaan kovennettua kuin Edwin Laineen Sontimattoman tutilaan Ellun kanat koko päivän kovassa helteessä. Sinä iltana upseerit sijoitetaan rangaistusmajaan, kun taas Nicholsonia hakataan vizalla paljaalle pepulle ja lukitaan rautalaatikkoon.
ellauri270.html on line 199: Shears nauttii sairaala-olostaan Ceylonissa bylsien mehukkaita hoizuja tietämättään Commando-koulussa, jota kutsutaan nimellä "Force 316" (perustuu luultavasti Special Operations Executiven (SOE) todelliseen joukkoon Force 136 ) . SOE:n majuri vartija kutsuu Shearsin liittymään kommandotehtävään tuhotakseen sillan juuri sen valmistuttua. Shears yrittää päästä pois tehtävästä tunnustamalla esiintyneensä upseerina toivoen parempaa kohtelua japanilaisilta. Warden vastaa, että hän tiesi jo ja että Yhdysvaltain laivasto oli suostunut siirtämään hänet Britannian SOE:hen simuloidulla majurin arvolla välttääkseen hämmennystä. Shears tajuaa, ettei hänellä ole valinnanvaraa, ja ryhtyy vapaaehtoiseksi. Mit vit? Pakolla vapaaehtoisexi, tää kuulostaa ihan teologien vapaalta tahdolta. Vapaaehtoisuuspohjallako nää anglot sotivat? Ei täällä päin kysytty mielipidettä.
ellauri270.html on line 201: Warden, Shears ja kaksi muuta kommandoa hyppäävät laskuvarjolla Thaimaahan; yksi, Chapman, kuolee kaatuessaan puuhun (haha, on tässä tarinassa sentään huumoria) ja Warden haavoittuu kohtaaessaan japanilaisen partion, ja hänet on kuljetettava pentueessa LOL). Hän, Shears ja Joyce saavuttavat joen ajoissa siamilaisten naiskantajien ja heidän kylän päällikön Khun Yain avulla. Pimeyden suojassa Shears ja Joyce istuttavat räjähteitä siltatorneihin. Tärkeitä arvohenkilöitä ja sotilaita kuljettavan junan on määrä ylittää seuraavana päivänä ensimmäisenä sillan, ja Warden haluaa tuhota molemmat. Aamunkoittoon mennessä joen pinta on kuitenkin laskenut, mikä paljastaa räjähteiden ja sytytin yhdistävän langan. Nicholson huomaa langan ja tuo sen Saiton huomioon. Junan lähestyessä he kiirehtivät alas joen rantaan tutkimaan asiaa. Joyce, miehittää sytytin, rikkoo kannen ja puukotti Saiton kuoliaaksi. Nicholson huutaa apua yrittäessään estää Joycea pääsemästä sytyttimeen. Kun Joyce haavoittuu japanilaisessa tulipalossa, Shears ui poikki, mutta hänet ammutaan. Tunnistaessaan Shearsin Nicholson huudahtaa: "Mitä minä olen tehnyt? Taidanpa epähuomiossa räjäyttää Kwai joen sillan!"
ellauri270.html on line 203: Vartija ampuu kranaatinheitin tappaen Shearsin ja Joycen ja haavoittaen Nicholsonia. Kuolemassa Nicholson kompastelee sytytintä kohti ja putoaa männän päälle, räjäyttäen sillan ja lähettäen izensä taivaalle ja junan syöksymään jokeen. Warden kertoo siamilaisnaisille, että hänen täytyi estää ketään joutumasta vihollisen käsiin, ja lähtee heidän kanssaan puskiin nussimaan. Todistaessaan verilöylyä Clipton pudistaa päätään ja mutisee: "Hulluutta!... Hulluutta!" Oikeassapa olet Clipton Tea.
ellauri270.html on line 224: Randolph Quirk siteeraa Jeffin kirjan esipuheessa jotain entuudestaan tuntematonta James Harrista. James Harriseja on Wikipediassa pilvin pimein, kuin jotain Virtasia Suomessa, mm. sen niminen demoninen rakastaja on tunnetun skottilaisen balladin aiheena, se uppoaa laivan mukana kuin piru merrassa. Joka tämän varastaa sitä piru rakastaa, olisi "Novotny" Dobbs voinut kirjoittaa kirjansa esipuheexi. Vaikka tokkopa se olisi pysäyttänyt Jeffiä. Randolph Quirkin mainizema James Harris Leechin runousopin esipuheessa oli melkoinen paxulainen profiilikuvasta päätellen. Elämäkertainen muistiinpano kertoo siitä seuraavaa:
ellauri270.html on line 228: James Harris, filosofi Earl of Shaftesburyn veljenpoika, syntyi Salisburyssa vuonna 1709 varakkaille vanhemmille. Hän sai koulutuksen Salisbury Grammar Schoolissa ja painui vuonna 1726 Wadham Collegeen Oxfordissa, mutta ei suorittanut tutkintoa. Vuonna 1729 hän asettui Bishop´s Inniin, mutta kun hän peri perheen tilan vuonna 1731, hän omistautui vetelyxenä klassikkojen, musiikin ja antiikkitutkimuksen yksityiselle tutkimukselle. Hän oli säveltäjä Georg Friedrich Händelin (1685-1759) ihailija ja myöhemmin yhteistyökumppani. Hän oli myös Henry Fieldingin ja hänen sisarensa Sarah Fieldingin elinikäinen ystävä , jonka työtä hän tuki. Hän oli myös Hester Lynch Thralen (1741-1821, n.h.) varhainen kannattaja Harrisin kuuluisin työ on hänen Hermes; tai Filosofinen tutkimus kielestä ja yleismaailmallisesta kieliopista ( 1751 ). Myöhemmin hänestä tuli Hampshiren Christchurchin kansanedustaja, ja hänellä oli pieniä kahnauxia oikeudessa. Hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi vuonna 1763. Vuonna 1775 Harris julkaisi Philosophical Arrangements ( 1775 ), ja hänen Philological Inquiries -julkaisunsa julkaistiin postuumisti vuonna 1781. Harris oli tunnettu ja arvostettu hahmo Lontoon kirjallisissa ja filosofisissa piireissä. Charles ja Frances Burney (n.h.) ystävystyivät hänen myöhempinä vuosinaan.
ellauri270.html on line 232: Jeffin runousoppi on ilmeisesti plagioitu sen Lontoon lehtorilta Winifred Nowottnyltä. "Current criticism often takes metaphor au grand sérieux, as a peephole on the nature of transcendental reality, a prime means by which the imagination can see into the life of things." --Language Poets Use (1962) by Winifred Nowottny. Winifred M.T.Nowottny, nee Dobbs, was educated at the University of London and later taught English Literature at University College London. She published the books, Language Poets Use in 1962 and Hopkins´ Language of Prayer of Praise in 1972. Jeff ois niikö Harry Potter ja Winifer Dobbs sen kotihaltija. Toinen keskeinen Jeffin lähde oli Penguin Dictionary of Quotations.
ellauri270.html on line 236: Walter "Nowi" Nowotny (7. joulukuuta 1920 – 8. marraskuuta 1944) oli saksalainen, mutta itävaltalais-syntyinen hävittäjälentäjä ja hävittäjä-ässä toisessa maailmansodassa. Ennen kaatumistaan (putoomista) majuri Nowotny ehti saavuttaa 258 ilmavoittoa anglosaxeista. Toivottavasti Pilven Veikko Walter pudotti aika läjän Lancaster-pommikoneita matkalla tuhoamaan Saxan arvokasta arkkitehtuuria. Carl Erikin eli "Kekin" eli "Pellun" koululaisvaihtokaupunki Halle/Saale Leipzigin lähellä ja sen 5 tornia sentään säilyivät vahingoittumattomina pommituxista kuin onnen kaupalla. Nyt Halle/Saale on täynnä neonazeja.
ellauri270.html on line 244: O where have you been, my long, long love, She set her foot upon the ship,
ellauri270.html on line 256: 'I wad never hae trodden on Irish ground, Until she espied his cloven foot,
ellauri270.html on line 300: In “The Daemon Lover,” the second story in The Lottery and Other Stories, Jackson’s collection of 25 tales, the reader sees James Harris only through his fiancée’s eyes as a tall man wearing a blue suit. Neither the reader nor anyone in the story can actually claim to have seen him. Nonetheless, this piece foreshadows the appearance of Harris in such other stories in the collection as “Like Mother Used to Make,” “The Village,” “Of Course,” “Seven Types of Ambiguities,” and “The Tooth.” As James Harris wanders through the book, he sheds the veneer of the ordinary that covers his satanic nature.
ellauri270.html on line 304: For Jackson, The Lottery is more than a ghost story; “The Daemon Lover” in particular and the collection in general critique a society that fails to protect women from becoming victims of strangers or neighbors. As in “The Lottery,” Jackson’s shocking account of a housewife’s ritualistic stoning, or in “The Pillar of Salt,” which traces a wife’s horror and growing hysteria when she has lost her way, the threatened characters are women. Although many of Jackson’s stories are modern versions of the folk tale of a young wife’s abduction by the devil, and although her characters are involved in terrifying circumstances, the point is that these tales seem true: They are rooted in reality. Thus, Jackson exposes the threat to women’s lives in a society that condones the daemon lover.
ellauri270.html on line 311: The morning of June 27th is a sunny, summer day with blooming flowers and green grass. In an unnamed village, the inhabitants gather in the town square at ten o’clock for an event called “the lottery.” In other towns there are so many people that the lottery must be conducted over two days, but in this village there are only three hundred people, so the lottery will be completed in time for the villagers to return home for noon dinner.
ellauri270.html on line 319: Mr. Summers, the man who conducts the lottery, arrives. He also organizes the river dances, the purity pledges, and the Halloween program, because he has time to devote to volunteering. He runs the coal business in town, but his neighbors pity him because his wife is unkind and the couple has no children. Mr. Summers arrives bearing a black box. He is followed by the postmaster, Mr. Graves, who caries a stool.
ellauri270.html on line 323: Mr. Graves sets the stool in the center of the square and the black box is placed upon it. Mr. Summers asks for help as he stirs the slips of paper in the box. The people in the crowd hesitate, but after a moment Mr. Martin and his oldest son Baxter step forward to hold the box and stool. The original black box from the original lotteries has been lost, but this current box still predates the memory of any of the villagers. Mr. Summers wishes to make a new box, but the villagers don’t want to “upset tradition” by doing so. Rumor has it that this box contains pieces of the original black box from when the village was first settled. The box is faded and stained with age.
ellauri270.html on line 327: Much of the original ritual of the lottery has been forgotten, and one change that was made was Mr. Summers’s choice to replace the original pieces of wood with slips of paper, which fit more easily in the black box now that the population of the village has grown to three hundred. The night before the lottery, Mr. Summers and Mr. Graves always prepare the slips of paper, and then the box is kept overnight in the safe of the coal company. For the rest of the year, the box is stored in Mr. Graves’s barn, the post office, or the Martins’ grocery store.
ellauri270.html on line 339: Mrs. Hutchinson looks through the crowd for her husband and children. The crowd parts for her as she joins them at the front, and some point out her arrival to her husband. Mr. Summers cheerfully says that he’d thought they’d have to start without Tessie. Tessie jokes back that Mr. Summers wouldn’t have her leave her dirty dishes in the sink, would he? The crowd laughs.
ellauri270.html on line 347: Mr. Summers asks if the Watson boy is drawing this year. Jack Watson raises his hand and nervously announces that he is drawing for his mother and himself. Other villagers call him a “good fellow” and state that they’re glad to see his mother has “got a man to do it.” Mr. Summers finishes up his questions by asking if Old Man Warner has made it. The old man declares “here” from the crowd.
ellauri270.html on line 349: Jack Watson’s role continues the examination of family structures and gender roles. Jack earns respect and identity as a man among the villagers by drawing in the lottery. He is referred to as a “good fellow” and “a man” who is looking after his “helpless” mother.
ellauri270.html on line 351: A hush falls over the crowd as Mr. Summers states that he’ll read the names aloud and the heads of families should come forward and draw a slip of paper from the box. Everyone should hold his paper without opening it until all the slips have been drawn. The crowd is familiar with the ritual, and only half-listens to these directions. Mr. Summers first calls “Adams,” and Steve Adams approaches, draws his slip of paper, and returns to his family, standing a little apart and not looking down at the paper.
ellauri270.html on line 357: Snap shots of village life, like the conversation between Mrs. Delacroix and Mrs. Graves, develop the humanity of the characters and makes this seem just like any other small town where everyone knows each other. The small talk juxtaposed against murder (oops now I let the cat out of the bag, sorry) is what makes the story so powerful. Janey is taking on a “man’s role,” so she is assumed to need encouragement and support.
ellauri270.html on line 361: The men’s nervousness foreshadows the lottery’s grim outcome. Tessie acts at odds with the pervasive mood, drawing laughs from the crowd. Tessie does not question the lottery at this point, and treats the proceedings lightheartedly—from a position of safety.
ellauri270.html on line 363: In the crowd, Mr. Adams turns to Old Man Warner and says that apparently the north village is considering giving up the lottery. Old Man Warner snorts and dismisses this as foolish. He says that next the young folks will want everyone to live in caves or nobody to work. He references the old saying, “lottery in June, corn be heavy soon.” He reminds Mr. Adams that there has always been a lottery, and that it’s bad enough to see Mr. Summers leading the proceedings while joking with everybody. Mrs. Adams intercedes with the information that some places have already stopped the lotteries. Old Man Warner feels there’s “nothing but trouble in that.”
ellauri270.html on line 371: Finally, the last man has drawn. Mr. Summers says, “all right, fellows,” and, after a moment of stillness, all the papers are opened. The crowd begins to ask who has it. Some begin to say that it’s Bill Hutchinson. Mrs. Dunbar tells her son to go tell his father who was chosen, and Horace leaves. Bill Hutchinson is quietly staring down at his piece of paper, but suddenly Tessie yells at Mr. Summers that he didn’t give her husband enough time to choose, and it wasn’t fair.
ellauri270.html on line 373: Mr. Summer’s casual language and camaraderie with the villagers contrast with what is at stake. Tessie’s reaction is the first explicit sign of something horrifying at the heart of the lottery. She is as outspoken in her anger as she was in her humor—although rather too late, and it’s assumed she wouldn’t argue if someone else had been chosen. Bill resignedly accepts the power of the tradition.
ellauri270.html on line 375: Mrs. Delacroix tells Tessie to “be a good sport,” and Mrs. Graves reminds her “all of us took the same chance.” Bill Hutchinson tells his wife to “shut up.” Mr. Summers says they’ve got to hurry to get done in time, and he asks Bill if he has any other households in the Hutchinsons’ family. Tessie yells that there’s her daughter Eva and Eva’s husband Don, and says that they should be made to take their chance, too. Mr. Summers reminds her that, as she knows, daughters draw with their husband’s family. “It wasn’t fair,” Tessie says again.
ellauri270.html on line 379: Bill Hutchinson regretfully agrees with Mr. Summers, and says that his only other family is “the kids.” Mr. Summers formally asks how many kids there are, and Bill responds that there are three: Bill Jr., Nancy, and little Davy. Mr. Graves takes the slips of paper back and puts five, including the marked slip of paper, in the black box. The others he drops on the ground, where a breeze catches them. Mrs. Hutchinson says that she thinks the ritual should be started over—it wasn’t fair, as Bill didn’t have enough time to choose his slip.
ellauri270.html on line 381: Mr. Summers and Mr. Graves’s calm continuation of the lottery’s ritual shows that they are numb to the cruelty of the proceedings. Tessie’s protests imply that she doesn’t see the choice of the marked slip of paper as fate or some kind of divine decree, but rather as a human failing. Perhaps she sees, too late, that the lottery is only an arbitrary ritual that continues simply because a group of people have unthinkingly decided to maintain it.
ellauri270.html on line 385: Tessie’s protests have shown the reader that the outcome of the lottery will not be good. Little Davy’s inclusion reinforces the cruelty of the proceedings and the coldness of its participants. Little Davy is put at risk even when he is unable to understand the rituals or to physically follow the instructions. But so what? Is this one more case of "free will" stuffed down your throat?
ellauri270.html on line 387: Nancy Hutchinson is called forward next, and her school friends watch anxiously. Bill Jr. is called, and he slips clumsily, nearly knocking over the box. Tessie gazes around angrily before snatching a slip of paper from the box. Bill selects the final slip. The crowd is silent, except for a girl who is overheard whispering that she hopes it’s not Nancy. Then Old Man Warner says that the lottery isn’t the way it used to be, and that people have changed.
ellauri270.html on line 391: Mr. Summers instructs the Hutchinsons to open the papers. Mr. Graves opens little Davy’s and holds it up, and the crowd sighs when it is clearly blank. Nancy and Bill Jr. open theirs together and both laugh happily, as they hold up the blank slips above their heads. Mr. Summers looks at Bill, who unfolds his paper to show that it is blank. “Tessie,” Mr. Summers says. Bill walks over to his wife and forces the slip of paper from her hand. It is the marked slip of paper with the pencil dot Mr. Summers made the night before.
ellauri270.html on line 393: The inhumanity of the villagers, which has been developed by repeated exposure to the lottery and the power of adhering to tradition, still has some arbitrary limits—they are at least relieved that a young child isn’t the one chosen. They show no remorse for Tessie, however, no matter how well-liked she might be. Even Tessie’s own children are happy to have been spared, and relieved despite their mother’s fate. Jackson builds the sense of looming horror as the story approaches its close. WTF, Tessie is clearly the odd one out, so the outcome of the lottery was fortunate!
ellauri270.html on line 415: Jackson examines the basics of human nature in “The Lottery,” asking whether or not all humans are capable of violence and cruelty, and exploring how those natural inclinations can be masked, directed, or emphasized by the structure of society. Philosophers throughout the ages have similarly questioned the basic structure of human character: are humans fundamentally good or evil? Without rules and laws, how would we behave towards one another? Are we similar to animals in….. read analysis of Human Nature.
ellauri270.html on line 443: Former Mariner High School teacher and boys basketball coach James Harris will be spending the next 11 years in state prison after he pleaded guilty in Lee County court on Monday to one count of sexual assault in a school. Harris, 46, had been charged with two counts stemming from his contact with a female student at Mariner in 2016. He allegedly had sex with the student in his classroom before moving the sexual relationship to his home. Court documents also show that Harris fathered a baby with a former student years earlier.
ellauri270.html on line 445: In the assault case, Harris and the girl began communicating via text messages in the summer of 2016, when she was between 16 and 17 years of age, according to a Lee County Sheriff's Office report. The messages started out innocently but turned sexual in nature. Then Harris texted the girl asking for her presence in his classroom.
ellauri270.html on line 448: Harris is the all-time winningest head coach in Mariner basketball history and has led his team to eight consecutive FHSAA state playoff appearances. His evaluations describe him as a teacher who worked well with students and was always willing to help out. However, he had trouble "demonstrating knowledge of content", according to an evaluation for the 2013-2014 school year. His "lesson plans are lacking basic elements and are difficult for others to follow," the evaluation states. But his lechery plan was straightforward and clear enough to follow.
ellauri270.html on line 450: Lemon tree, very pretty / and The lemon flower's sweet / But the fruit of the poor lemon / is impossible to eat. / A sadder man but wiser now / I write these lines to you.
ellauri270.html on line 465: "Nay, if thou'st got a laughsome tale, "Ei mut jos sä olet standup koomikko,
ellauri270.html on line 474: "Why look'st thou so?"—with my cross bow "Mixä näytät tolta? - ammuin nuolen
ellauri270.html on line 480: Ah wel-a-day! what evil looks No joo! rumasti mua kazoivat
ellauri270.html on line 488: Her lips are red, her looks are free, Sen huulet ovat punaiset ja röyhkeät,
ellauri270.html on line 544: A real war hero disobeys commands from his superiors to look after his own troops. Clan behavior, that is what it is. Vielä hullumpaa nokkimista on kun öykkärimäinen Judah Andersen tulee rähjäämään tontin omistajana ja vetää sitten kantapäät yhteen kolmen tähden war hero kenzun edessä. Just tällästä oli Kouvolassa kun paikallinen kansanedustaja tuli paikalle. Helskutti mitä pyllistelyä.
ellauri270.html on line 548: "I'm sorry about getting in your face there, sir, but we get a lot of trespassers and thieves these days, what with the economy going to shit and all. The sheriff is doing his best, but this is a big county and a big ranch, and his department's been slashed to the bone... but its a good thing too, on the other hand, no big government you know. Like I said, we've had a lot of trespassers over the past couple years," Andorsen said. "Even had some cattle rustlers a while back." "And you like to deal with them yourself, instead of calling the sheriff?" Fid asked. He nodded. "Sounds like the way it should be done." "Bet your ass," Andorsen said. "Nothing beats taking the law in your own hands. Playing sheriff, judge and hangman in one big fat person. Personally, I like the hangman part best."
ellauri270.html on line 555: Herbert Norman Schwarzkopf Jr. USMA, KCB (/ˈʃwɔːrtskɒf/; August 22, 1934 – December 27, 2012) was a United States Army general. While serving as the commander of United States Central Command, he led all coalition forces in the Persian Gulf War. Schwarzkopf was highly decorated in Vietnam. He was one of the commanders of the invasion of Grenada in 1983. Schwarzkopf's command eventually grew to an international force of over 750,000 troops. Schwarzkopf graduated valedictorian out of his class of 150, and his IQ was tested at 168. Schwarzkopf then attended the United States Military Academy where he played football, wrestled, sang and conducted the West Point Chapel choir. His large frame (6 feet 3 inches (1.91 m) in height and 240 pounds (110 kg) in weight) was advantageous in athletics and bawling out his underlings. He was also a member of Mensa.
ellauri270.html on line 558: In Vietnam 1969, his troops were demoralized and in poor condition, racked with rampant drug use and disciplinary problems as well as a lack of support from home. During his time in Vietnam, Schwarzkopf acquired his well-known short temper.
ellauri270.html on line 560: Schwarzkopf commanded an international army of 750,000, comprising 500,000 US troops and 250,000 troops from other nations. He considered the Arab troops to be the least effective of the war. Big surprise. Anyway, the Air Force met the goal of 50 percent attrition of the Iraqi ground force.
ellauri270.html on line 561: Within 90 hours, his force had destroyed 42 of 50 Iraqi Army divisions at a cost of about 125 killed and 200 wounded among American troops, and about 482 killed, 458 wounded among all of the coalition. What a whackin' bloodbath. It restored pride in the US armed forces after the Vietnam War.
ellauri270.html on line 563: Schwarzkopf's speaking fees topped $60K per public appearance. Schwarzkopf sold the rights to his memoirs to Bantam Books for $5M. On November 7, 1994, Schwarzkopf won $14K for the Boggy Creek Gang on Celebrity Jeopardy! He sold his cancerous prostata to charity for $1M.
ellauri270.html on line 567: Army Chief of Staff Carl E. Vuonohevonen, a lifelong friend of Schwarzkopf, described him as "competent, compassionate, egotistical, loyal, opinionated, funny, emotional, sensitive to any slight. At times he can be an overbearing bastard, but not with me." Sooty Colin Powell had to humor Herman with satin gloves because "Dick" Cheney could not stand his arse. What turds.
ellauri271.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri271.html on line 60: Ukrainan sota! Monet ovat muistaneet Ukrainan naisia kansainvälisenä naistenpäivänä. Kyberturvallisuutta ja tiedustelua Jyväskylän yliopistossa tutkiva ja opettava filosofian tohtori Martti J. Kari sen sijaan kertoo laittaneensa (no, panneensa, jos suoraan sanotaan) koko päivän boikottiin.
ellauri271.html on line 70: Ranskan kommunistisissa piireissä levinneen tarinan mukaan kansainvälinen naistenpäivä olisi perustunut vuonna 1857 New Yorkissa tapahtuneeseen naisten tekstiilitehtaassa toteuttamaan lakkoon. Liliana Kandelin ja Françoise Picqin mukaan lakon liittyminen naistenpäivään olisi kuitenkin keksitty 1955, jotta päivän yhteys maailman kommunistiseen liikkeeseen ja Neuvostoliittoon voitiin irrottaa ja näin parantaa naisten tasa-arvoa Länsi-Euroopassa ilman siihen siellä liittyviä aatteellisia ennakkoluuloja.
ellauri271.html on line 78: Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 19. maaliskuuta 1911, jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta, oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista. Ensimmäisen maailmansodan aikaan naistenpäivä liittyi rauhanliikkeeseen. Sen seurauksena päivän vietto levisi vuonna 1913 myös Venäjän keisarikuntaan. Muualla Euroopassa naiset protestoivat myös sotaa vastaan. Muttei Ukrainan sotaa! Siinä!
ellauri271.html on line 99: Sexi alkoi 2 miljardia vuotta sitten, siis monta vuotta sitten. Bakteerit alkoivat vaihtaa mielipiteitä ja nukleiinihappoalueita konjugaatio- transformaatio- ja transduktioprosessien kautta. Uskotaan, että eukaryootit perivät sen viimeiseltä yhteiseltä eukaryoottiselta esi-isältä (Lexa, men ej Trotsky) useiden prosessien kautta vaihtelevalla menestyksellä. Ei vain kasvit ja eläimet, vaan myös sienet ja prosaistit voivat lisääntyä seksuaalisesti.
ellauri271.html on line 101: Koska hypoteeseja seksin alkuperästä on vaikea testata kokeellisesti, tutkijoiden olennaisimmat ponnistuxet keskittyvät seksuaalisen lisääntymisen ylläpitämiseen. Tämäntyyppisen lisääntymisen ylläpitäminen on pitkään ollut yksi biologian tärkeimmistä mysteereistä, kun otetaan huomioon, että 50% tällä tavalla muodostuneista organismeista ei pysty itsenäisesti lisääntymään uusien jälkeläisten kanssa.
ellauri271.html on line 103: Sukupuolisessa lisääntymisprosessissa ilmaantuvien jälkeläisten elinkelpoisuus on paljon korkeampi, koska sen aikana tapahtuu rekombinaatio : vanhempien genotyypit järjestetään uudelleen ja osa niiden genotyypeistä jakautuu jälkeläisten kesken. Tämä on toisin kuin suvuton lisääntyminen, jossa vasta muodostuneet organismit ovat identtisiä vanhemman kanssa. Rekombinaatio tarjoaa kaksi virhetoleranssia mekanismia molekyylitasolla: rekombinaatio-DNA:n korjaus (joka tapahtuu meioosin aikana , kun homologiset kromosomit pariutuvat) ja komplementaation. Se tunnetaan myös nimellä mutaatiopeiton alla lisääntyminen (muumipappa ja pikku myy).
ellauri271.html on line 105: Aseksuaalisesti lisääntyvä populaatio kasvaa nopeammin jokaisen sukupolven myötä. Tämä selitetään esimerkillä. Oletetaan, että koko populaatio koostuu 100 molempien sukupuolten organismista (50:50 naaras- ja miesorganismit), ja vain tämän lajin naaraat kykenevät lisääntymään. Jos kaikki tämän populaation jäsenet synnyttäisivät jälkeläisen kerran, jälkeläisiä olisi yhteensä 50. Sitä vastoin aseksuaalinen populaatio, jossa kaikki 100 yksilöä pystyvät lisääntymään, tuottaisi 100 jälkeläistä. Tätä ajatusta kutsutaan joskus seksuaalisen lisääntymisen kaksinkertaiseksi kustannuksiksi. Matemaattisesti sen kuvasi ensimmäisenä John Maynard Smith, tuo kapitalismin isä. Ylläri?
ellauri271.html on line 109: Luonnolliset muutokset bakteereissa, DNA:n kuljetus arkeissa ja meioosi eukaryooteissa laukaisevat stressaavat olosuhteet, kuten liikakansoitus, resurssien ehtyminen ja DNA-vauriot. Tämä viittaa siihen, että seksuaalinen lisääntyminen on sopeutumista stressaaviin olosuhteisiin, erityisesti sellaisiin, jotka aiheuttavat DNA-vaurioita. Sukupuoli mahdollistaisi kahden organismin vahingoittumattomien RNA-alueiden yhdistämisen. Tämä regeneraatioilmiö, joka tunnetaan usein uudelleenaktivoitumisena, esiintyy influenssaviruksessa ja reoviruksessa.
ellauri271.html on line 121: 1 hypoteesi määrittelee isorokon kaltaisen viruksen lysogeeniseksi esi-isäxi. Isorokon kaltainen virus olisi todennäköinen esi-isä, koska sillä on perustavanlaatuinen yhdennäköisyys eukaryoottiytimen kanssa. Se sisältää kaksijuosteisen DNA-genomin, lineaarisen kromosomin, jossa on lyhyitä telomeerisiä toistoja, kalvoon sitoutuneen kapsidin, joka pystyy tuottamaan capped-mRNA:ta, ja kyvyn viedä capped-mRNA:ta viruskalvon läpi sytoplasmaan. Lysogeenisen viruksen esi-isän läsnäolo selittäisi meioottisen jakautumisen kehittymisen, joka on tärkeä osa seksuaalista lisääntymistä, vaikkei oikeastaan tunnu enää miltään sinänsä. Siinä vaiheessa mies on jo liesussa ja ezii muijaa seuraavaa.
ellauri271.html on line 123: Teorian mukaan meioottinen jakautuminen syntyi lysogeeniseen virukseen vaikuttavista evoluutiopaineista johtuen sen kyvyttömyydestä päästä lyyttiseen kiertoon. Tämä selektiivinen paine on johtanut sellaisten prosessien kehittämiseen, jotka mahdollistavat virusten leviämisen horisontaalisesti koko väestöön. Tämän valinnan tulos oli solufuusio. Tämä eroaa bakteeriplasmidien käyttämistä konjugaatiomenetelmistä evoluutiopaineen alaisena, ja sillä on tärkeitä seurauksia. Tällaisen fuusion mahdollisuutta tukee fuusioproteiinien läsnäolo isorokkovirusten kuorissa. Teoria viittaa siihen, että meioosi saa alkunsa kahden solun fuusiosta, jotka ovat infektoituneet toisiinsa liittyvillä mutta erilaisilla viruksilla, jotka tunnistivat toisensa tartuttamattomiksi. Kahden solun fuusion jälkeen näiden kahden viruksen välinen yhteensopimattomuus sai solut jakautumaan mitoottisella tavalla.
ellauri271.html on line 130: Ken on tuo apina jota tuolla kuopataan? Se on Vedenjapina, Marija, Jyrkin äisky. Minkä ikäisenä kuoli äiti Borjalta? The family claimed descent on the paternal line from Isaac Abarbanel, the famous 15th-century Sephardic Jewish philosopher, Bible commentator, and treasurer of Portugal. Ei ilmeisesti poikasena. Taivaanrannan maalari-isä hipsi pakoon komukoita Berliiniin 1921 ja nazeja Lontooseen 1938. Heippalander perheelle.
ellauri271.html on line 132: Maaseudun tulevaisuus ei näytä valoisalta. Venäjällä tuhoisia räjähdyxiä. Lisää aiheesta: Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak: Venäjän punaisia viivoja pelätään lännessä turhaan. Ammennä vaan! Lisää aiheesta: Yhdysvalloilta satojen miljoonien apupaketti Ukrainalle – myös Britannia lupaa toimittaa aseapua Ukrainaan vielä tämän vuoden aikana. Vitun anglosaxit! Lisää aiheesta: Biden sanoo tekevänsä töitä, jotta Ukraina saisi luvan käyttää pitkän kantaman ohjuksia iskuissa Venäjälle. Kukas mun piti esitellä seuraavaxi? Ai Modi? Kekä Modi?
ellauri271.html on line 136: Todellisuudessa Tohtori Živago kertoo venäläisen älymystön suhteesta vallankumoukseen ja stalinismiin, korkeakulttuurin ja tieteen romahduksesta sekä idealismista ja pettymyksestä ylimalkaan. Kyse on "tyypillisen" venäläisen älymystöperheen kohtaloista 1900-luvun alusta stalinismin loppuvuosiin saakka. Romaani kuvaa niin tiedemiehiä, kirjailijoita, opettajia kuin kansanihmisiäkin. Aihe oli Neuvostoliitossa poliittisesti ladattu, sillä Tohtori Živago kuvasi vallankumousta ja sen seurauksia rehellisesti ja vääristelemättä eli oikeistokannalta.
ellauri271.html on line 142: Romaanissa lääkäri ja runoilija Juri Živago muuttaa perheineen Moskovasta maaseudulle toivoen löytävänsä sieltä ruokaa ja työtä itselleen. Elämä Jurjatinin pikkukaupungissa ei kuitenkaan onnistu, tohtorista tulee kurkkutikun sijasta yhteiskunnallisen taustansa vuoksi silmätikku. Hän siirtyy taas, nyt maaseudulle Varykinoon. Yksilön kyvyttömyys määrätä elämästään huipentuu, kun punapartisaanit pakottavat Živagon metsäleiriin joukkoihinsa ja eroamaan perheestään. Vaimo ja lapset palaavat Moskovaan ja karkotetaan Neuvostoliitosta. Tohtori ei näe heitä enää koskaan.
ellauri271.html on line 144: Tohtori Živago on syvästi rakastunut Laraan, joka on naimisissa vallankumoukselliseksi alkaneen Antipovin kanssa. Živago elää Laran kanssa Varykinossa, mutta joutuu eroon hänestäkin. Lara pakenee bolševikkejä itään ja uskoo tohtorin seuraavan perässä. Tohtori ei kuitenkaan voi seurata, vaan palaa jalkaisin Varykinosta takaisin Moskovaan.
ellauri271.html on line 150: Mutta niin kauan on elämää on toivoa! Uskoa ja luottoa! Tohtori Živagossa elämä, usko oikeuteen ja rakkauteen ovat läsnä henkilöiden elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Edes vaikeimpina aikoina ne eivät jätä heitä. Erityisesti ne ovat nähtävissä runoissa, jotka ovat osa kirjan tematiikkaa. Runot on sijoitettu ikään kuin Živagon kootuiksi runoiksi kirjan lopussa.
ellauri271.html on line 152: Elämä ja usko parempaan näkyy yksilötasolla päähenkilöiden elämässä. Kaikki hyvä tapahtuukin aina yxilötasolla, joukossa tyhmyys vaan tiivistyy. He ovat moraalisia ihmisiä, jotka pyrkivät totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi naimisissa oleva Živago ei ota itselleen salarakasta, vaikka rakastuukin syvästi Laraan. Samaan aikaan Živago kunnioittaa vaimoaan enemmän kuin mitään muuta koko maailmassa. Hyveellinen Lara puolestaan taistelee itsesyytösten kourissa ja palvoo idealistista aviomiestään Antipovia, joka hylkää perheensä taistellakseen vallankumouksen edestä. Ihanteellinen Antipov tekee itsemurhan menetettyään uskonsa vallankumoukseen. Ota siitä mallia!
ellauri271.html on line 154: Tohtori Živago on humaanissa katsannossa kestävä kirja, ja vitun paxu. Se näyttää, että ihminen voi olla älykäs ja kyetä syvään rakkauteen, vaikka ympäristö olisi brutaali, raaka ja kaiken tuhoava. Myös ihmisen sisäinen kauneus jää eloon ja muuttuu henkiseksi perinnöksi, vaikka ihminen fyysisesti kuolisikin ankaran elämän murtamana yksin ja epätoivoisena. Nimi Živago pohjautuu kirkkoslaavin sanaan, joka merkitsee elämää.
ellauri271.html on line 162: Vastoin valtiossa hyväksyttyä linjaa huonosti kirjoittavia kirjailijoita oli vangittu, suljettu leireille, vaiennettu eri tavoin. Boris Pasternak tiesi tämän asian vähintään yhtä hyvin kuin muutkin venäläiset kirjailijat. Hän oli menettänyt läheisimpiä kirjailijatovereitaan suuren terrorin aikana. Silti hän uhkarohkeasti kuvasi vallankumousta ja stalinismia, näytti, miten perherakenteita murrettiin, lapsia erotettiin vanhemmistaan ja puolisoita toisistaan, viittasi leireihin ja älymystön sortoon. Miksi hän kirjoitti Tohtori Živagon ja antoi sen julkaistavaksi lännessä? Ja miksi hän salli omakustanteisen samizdat-version pääsyn levitykseen Moskovassa ja Leningradissa?
ellauri271.html on line 164: Pasternakin motiiveja on käsitelty laajalti. Monet uskovat niiden liittyvän hänen persoonaansa, lapsenomaiseen uskoon totuuden voittoon. Pasternak oli koko elämänsä yrittänyt vaikuttaa, mistä kuuluisin esimerkki on puhelinkeskustelu Josif Stalinin kanssa. Stalin soitti Pasternakille keskustellakseen vangitun runoilija Osip Mandelstamin kohtalosta ja yleensä ystävyydestä runoilijoiden välillä. Pasternakin vastattua että kysymys oli muustakin, esimerkiksi elämästä ja kuolemasta, Stalin katkaisi puhelun. Kerrotaan Pasternakin pelänneen rikkoneensa kirjailijatovereita vastaan, koska ei onnistunut saamaan kutsua diktaattorin luokse tai vakuuttamaan tätä siitä, että mielivaltaisista kirjailijavainoista tuli tehdä loppu.
ellauri271.html on line 168: Näin tapahtui lopulta myös Boris Pasternakille. Häntä pyrittiin kontrolloimaan vangitsemalla puoliso Olga Ivinskaja, ja vuonna 1958 hänet pakotettiin luopumaan Nobelin kirjallisuuspalkinnosta. Pasternak häväistiin parjauskampanjassa, jossa Tohtori Živago esitettiin roskateoksena. Mitä se saattaa ollakin, ainakin leffasta päätellen. Tietäisin jos jaxaisin lukea. Samalla Pasternakilta evättiin kirjailijaliiton jäsenyys, mikä rangaistus saattoi johtaa jopa vankileirituomioon, kuten Josif Brodskille kävi muutamaa vuotta myöhemmin. Asiallista selvitystä siitä, missä Pasternak tarkkaan ottaen oli väärässä, ei missään vaiheessa tehty. Ehkä maan kaivaminen äiti Venäjän pepun alta ja sillä tämän hirveän yxinapaisen kapitalistimaailman kätilöinti oli se.
ellauri271.html on line 177: Uugh, täytyy yrittää puurtaa vielä kerran Palsternakkaa. Viimexi pääsin sivulle 60. Eno heräsi ja yritti lohdutella häntä takaapäin, puhui Kristuxesta jutkupojalle. Isä irstaili jo ulkomailla niinkuin Borixellakin. Ei itku auta Irbitin markkinoilla. Miljoonaomaisuus on mennyttä. He olivat köyhiä.
ellauri271.html on line 184: Nikolai eno tuntuu olevan hullu oikeistoääliö. Palsternak lähtee nyt liikenteeseen väärällä jalalla, siteerataxemme Harlan Cobenin paskasarjan Kimmo Koskenniemen kokoista enforseria kun se talloi maxaan sekakäyttäjää. Ja pahempaa varmaan seuraa. Historia on työtä kuoleman voittamisexi. Haista kuule eno paska. Juri ei ole jutku mutta Misha Gordon on. Jokainen saa sen mitä jumala tahtoo. Hyväntahtoiselle lallulle ja vetelehtijälle suotiin suikki. Tympäisi olla lapsi. Nikan iskä oli terroristi Dementi Dudorov, äiti georgiprinsessa. Kaikista eniten hän halusi toistamiseen mulahtaa Nadjan kanssa lammikkoon, näyttää sille siellä vaskikäärmettä. Nadja Nadja soromnoo.
ellauri272.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri272.html on line 59: Greyn kirjoja pitävät monet Villin lännen kirjallisuuden lukijat alan parhaimpina, ja hänen tyylillään on monia jäljittelijöitä. Kirjoissa on jännitystä, niissä kuvataan Villin lännen luontoa, mm. intiaaneja. Intiaaniheimot, jotka olivat lukijoille eksoottisia, kuten navajot ja mormonit, ovat hänen kirjojensa pääasiallista ainesta. Näitä ryhmiä hän kuvaili syvällisesti, paljon aikaansa edellä olevalla tavalla. Grey kuvasi yleensä intiaanit joko jaloina ja jäljittelyn arvoisina tai pahojen valkoisten mormooonien uhreina. Grey oli yksi ensimmäisistä viihdekirjailijoista, joka käsitteli mormoniuskoa vakavasti.
ellauri272.html on line 61: Fifty Shades of Grey on brittiläisen E. L. Jamesin vuonna 2011 julkaistu eroottinen romaani. Sen tarina kertoo nuoren opiskelijan ja rikkaan liikemiehen suhteesta. Kirja sisältää kuvauksia muun muassa sadomasokismista. Romaani on käännetty yli 50 kielelle ja sitä on myyty yli 70 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Sen suosio käynnisti hetkellisen kevyen eroottisen kirjallisuuden ilmiön, jonka aikana Suomessakin kustantamoille lähetettiin runsaasti lajityyppiin sovitettuja käsikirjoituksia, kuten esim albumin 201 helläneroottinen kertomus "Isokukko Uljas". Lajityypin mestarit markiisi de Sade ja Ritter von Sacher-Masoch on myös tulleet vastaan hiljan albumissa 268.
ellauri272.html on line 63: Fifty Shades of Greystä on ilmestynyt myös kaksi jatko-osaa, joita on molempia myyty Britanniassa yli kolme miljoonaa kappaletta. Romaaniin perustuva samanniminen elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 13. helmikuuta 2015. Elokuva sai jatko-osat 2017 ja 2018. Parempi viuhka lylleröllä E.L. Jamesilla siis kuin väpelöllä Dale Brownilla, jonka kirjoista ei tullut lehvaa kun ei ollut pehvaakaan.
ellauri272.html on line 72: On 1 August 2012, Amazon UK announced that it had sold more copies of Fifty Shades of Grey than it had any individual book in the Harry Potter series, although worldwide, at that time (now) the Harry Potter series had sold more than 450 million copies, (500M) compared with Fifty Shades of Grey's sales of 60 million copies (150M).
ellauri272.html on line 75: It has received mixed to negative reviews, as most critics noted the poor literary qualities of the work. Salman Rushdie said about the book: "I've never read anything so badly written that got published. It made Twilight look like War and Peace." Jesse Kornbluth of The Huffington Post said: "As a reading experience, Fifty Shades ... is a sad joke, puny of plot".
ellauri272.html on line 76: Maureen Dowd described the book in The New York Times as being written "like a Brontë devoid of talent," and said it was "dull and poorly written."
ellauri272.html on line 77: A lady reviewer for the Ledger-Enquirer described the book as guilty fun and escapism, and that it "also touches on one great aspect of female existence, viz. female submission."
ellauri272.html on line 78: Kirsten Sims from New Zealand stated that the book "will win no prizes for its prose" and that "there are some exceedingly awful descriptions," although it was also an easy read; "(If you only) can suspend your disbelief and your desire to – if you'll pardon the expression – slap the heroine for having so little self respect, you might enjoy it." A Cord from U of Columbia stated that, "Despite the clunky prose, James does cause one to turn the page." Father Metro wrote that "suffering through 500 pages of this heroine's inner dialogue was torturous, and not in the intended, sexy kind of way". Jessica Reaves, the Chicago Tribune, wrote that the "book's source material isn't great literature", noting that the novel is "sprinkled liberally and repeatedly with asinine phrases", and described it as "depressing". Publishers Weekly named E. L. James the 'Publishing Person of the Year' 2012. In April 2012 E. L. James was listed as one of Time magazine's "100 Most Influential People in the World".
ellauri272.html on line 80: Coinciding with the release of the book and its surprising popularity, injuries related to BDSM and sex toy use spiked dramatically. In the year after the novel's publishing in 2012, injuries requiring Emergency Room visits increased by over 50% from 2010 (the year before the book was published). This is speculated to be due to people unfamiliar with both the proper use of these toys and the safe practice of bondage and other "kinky" sexual fetishes in attempting to recreate at home what they had read.
ellauri272.html on line 83: A second study in 2014 was conducted to examine the health of women who had read the series, compared with a control group that had never read any part of the novels. The results showed a correlation between having read at least the first book and exhibiting signs of an eating disorder, having romantic partners that were emotionally abusive and/or engaged in stalking behavior, engaging in binge drinking in the last month, and having 5 or more sexual partners under age 14. The authors could not conclude whether women already experiencing these "problems" were drawn to the series, or if the series influenced these behaviors to occur after reading.
ellauri272.html on line 84: Dr. Seuss commented that the book was "horribly written" in addition to being "disturbing" but stated that "if the book enhances women's real-life sex lives and intimacy, so be it." Ultimately, the book became the eighth-most banned book between 2010 and 2019.
ellauri272.html on line 86: Operation Iraqui Freedom (OIF) offers direct support against communists so as to leur defendre le droit to access smutty information. If you’re able, please consider a donation to OIF to ensure this important work continues. But anyway, here's The 101 most banned and burned books in the U.S. of A! Näissä kaikissa on kyse nuorison korruptoinnista, samasta mistä Sokrates sai sen myrkkytuomion. Näiden kirjojen vika on erilaiset poikkeamat 7th heaven perhekomedian malliperheestä. Isiä ja äitejä tai sukupuolia on liikaa tai liian vähän, kaikki eivät tule ajoissa päivälliselle tai korvaavat terveellisen kotiruuan nestemäisellä ravinnolla tai tabuilla ja nousevat ylös tai menevät sänkyyn liian myöhään tai liian aikaisin tai ovat seisaaltaan, keittiosaarekkeella tai muuten sopimattomilla tavoilla. Juuri niitä aiheita jotka elähdyttävät Netflixin ja muiden suorasoittopalvelinten tarjontaa.
ellauri272.html on line 94: Looking for Alaska by John Green
ellauri272.html on line 144: The Handmaid's Tale by Margaret Atwood
ellauri272.html on line 150: It's a Book by Lane Smith
ellauri272.html on line 174: A Bad Boy Can Be Good For A Girl by Tanya Lee Stone
ellauri272.html on line 178: Goosebumps (series) by R.L. Stine
ellauri272.html on line 192: This Book is Gay by Juno Dawson
ellauri272.html on line 204: Neonomicon by Alan Moore
ellauri272.html on line 220: The Family Book by Todd Parr
ellauri272.html on line 236: Nasreen’s Secret School by Jeanette Winter
ellauri272.html on line 276: So Far from the Bamboo Grove by Yoko Kawashima Watkins
ellauri272.html on line 288: Year of Wonders by Geraldine Brooks
ellauri272.html on line 293: Spirit Jr., also known as "Junior", a 14-year-old promising cartoonist. The book is
ellauri272.html on line 295: nearly all-white public high school away from the reservation. The graphic novel
ellauri272.html on line 298: has consistently appeared on the annual list of intellectually challenged books since
ellauri272.html on line 299: 2008, becoming the most frequently banned book from 2010 to 2019. Controversy
ellauri272.html on line 301: sexuality and social injustice1. As a result, "a small collective" of schools have challenged it, and
ellauri272.html on line 302: some schools have blocked the book from distribution in school libraries or
ellauri272.html on line 312: book is directed at established "power hierarchies, dominant social ideologies or
ellauri272.html on line 313: topics deemed taboo".
ellauri272.html on line 316: the book is revealed in the controversy its publication caused, as it was banned
ellauri272.html on line 317: and challenged in schools all over the country. Weyland states that Alexie's book
ellauri272.html on line 321: on the lack of social mobility – Junior states that he understood why the dog had
ellauri272.html on line 322: to be killed rather than taken to the vet, because his parents were poor and they
ellauri272.html on line 323: "came from poor people who came from poor people who came from poor people, all
ellauri272.html on line 324: the way back to the very first poor people."
ellauri272.html on line 334:
The Holy Bible Is Now One Of The Most Challenged Books In America

ellauri272.html on line 336: It joins the ranks of books like Fifty Shades of Grey. The top 10 most challenged books for 2015 includes an entry that may seem unlikely for the United States, which is home to more Christians than any other country in the world. According to the American Library Association's latest "State of America's Libraries" report, The Holy Bible was ranked as the sixth most challenged book in America because of its "religious viewpoint."
ellauri272.html on line 338: James LaRue, OIF's director, told The Huffington Post that the Bible pops up regularly on the organization's annual challenged books list, but that it has never before breached the top 10. Secular activists want to point out there is a double standard in the Bible, as the Bible is a book filled with morally questionable actions.
ellauri272.html on line 340: Four other books also made it to the most recent top 10 list because of their "religious viewpoints" -- including Nasreen's Secret School: A True Story from Afghanistan, a story about a young girl trying to get an education in Afghanistan, which came in at number nine. One complaint about the book that originated in Florida reportedly criticized it for promoting prayer directed at Allah.
ellauri272.html on line 341: Even though the Bible has worked its way into the top 10, the truth is that a high percentage of these attempts at censorship are aimed at what the ALA calls "diverse content" -- in other words, "books by and about people of color, LGBT people and/or disabled people."
ellauri272.html on line 355: bigfoot,
ellauri272.html on line 373: pooh-bah,
ellauri272.html on line 374: poo-bah,
ellauri272.html on line 387: Haastattelu on kuvattu pian Niinistön ja USA:n presidentti Joe Bidenin torstaisen yllätystapaamisen jälkeen. Bloomberg kuvailee Niinistön yhteyttä Bideniin ”ennennäkemättömäksi”, sillä presidentit ovat tavanneet reilun vuoden aikana jo kolmesti ja keskustelleet penixestä neljästi. Niinistö kertookin kysyttäessä keskusteluistaan Bidenin kanssa.
ellauri272.html on line 389: – En usko, että presidentti Biden enää kaipaa minun neuvojani, sillä minullakaan ei enää ota eteen, mutta ehkä olemme vaihtaneet kokemuksia, Niinistö muun muassa arvioi. Videohaastattelun tekstityksissä Niinistö nimittäin sanoo tapaamisesta seuraavasti:
ellauri272.html on line 392: Tekstitysten mukaan presidentti Niinistö kertoo keskustelleensa Bidenin kanssa viime aikoina ”melko paljon”...muun muassa peniksestä... niin, muun muassa peniksestä.
ellauri272.html on line 404: Mutta Archibald Ammoniitti ei ole hassumpi, Bloom oli oikeassa siinä. Se auttaa elämään tätä surkeata elämää.
ellauri272.html on line 406: Archibald Randolph Ammons (February 18, 1926 – February 25, 2001) was an American poet who won the annual National Book Award for Poetry in 1973 and 1993.
ellauri272.html on line 410: Ammons grew up on a tobacco farm near Whiteville, North Carolina, in the southeastern part of the state during the Great Depression. He served as a principal and teacher at Hattaras Elementary School and also married Phyllis Plumbo.
ellauri272.html on line 412: His National Book Award-winning volume Garbage is a long poem consisting of a single extended sentence, divided into eighteen sections, arranged in couplets, written on a roll of rectal quality toilet paper.
ellauri272.html on line 414: Critics tracing his creative genealogy are apt to begin with Ralph Waldo Emerson and Henry David Thoreau and work chronologically forward through Walt Whitman, Ezra Pound, Robert Frost, Wallace Stevens, and William Carlos Williams. Of those poets, Harold Bloom felt that the transcendentalists Emerson and Whitman have influenced Ammons the most. Xcept he overdoes the colon. Radical colectomy is indicated.
ellauri272.html on line 416: M.L. Rosenthal felt that although Ammons shares Wallace Stevens’s desire to intellectualize rather than simply describe, he falls short of Stevens’s success. Paul Zweig agrees that “unlike T.S. Eliot or Stevens, Ammons does not write well about ideas.” When the narrator finds the dead mole under the leaves, he says, “mercy: I’d just had / lunch: squooshy ice cream: I nearly / unhad it.” Vendler commented, “There has been nothing like this in American poetry before Ammons—nothing with this liquidity of folk voice.”
ellauri272.html on line 418: Bloom wrote: “Ammons’s poetry does for me what Stevens’s did earlier, and the High Romantics [Bloom’s term for William Blake, William Wordsworth, Samuel Coleridge, Percy Bysshe Shelley, John Keats, and Lord Byron] before that; it helps me to live my miserable life.
ellauri272.html on line 420: Ammons’s concerns with the transcendental everyman coalesce in what may prove to be his finest effort: the National Book Award winner of 1993, Garbage. The title, suggested when Ammons drove by a Florida landfill, is characteristically flippant and yet perfectly serious. “Garbage is a brilliant book,” said David Baker in the Kenyon Review. “It may very well be a great one. ...
ellauri272.html on line 443: voivat pitää koossa
ellauri272.html on line 469: tai kreosoottipuska joka valtaa
ellauri272.html on line 554: Fifty Shades Freed on brittiläisen kirjailijan EL Jamesin eroottisen romanssin Fifty Shades Trilogy kolmas ja viimeinen osa. Hyväksyttyään yrittäjäjohtaja Christian Greyn naintiehdotuksen Fifty Shades Darker -elokuvassa Anastasia Steelen on sopeuduttava paitsi avioelämään myös uuden aviomiehensä varakkaaseen elämäntapaan, Amex Platinum luottokorttiin ja hallitsevaan luontoon. Tää on tosi samantapaista kuin himoshoppaaja, paizi himoshoppaajassa Kinsella on domina. Huisin samanlainen juoni on myös Avarassa luonnossa: eläimet Pohjois-Atlantin armoilla. Puolison valintaa, pesän ezintää, poikimista, poikasten hoitoa, koko ajan riskipeliä oman ja poikasten hengen uhalla aggressiivisten koiraiden ehdoilla. Pokkaripainos julkaistiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2012. Silloin oltiin Seijan synttäriä viettämässä Kiinassa. Se oli Pezkun pedon vuosi, mulla olis ollut 60v juhlat mutne peruuntuivat. 70-vuotisjuhlatkin oli sitten aika paskat, varsinkin lahjat. Krimin Anscluss tapahtui 2014.
ellauri272.html on line 556: Fifty Shades Freed pääsi New York Timesin bestseller-listalle sijalle kolme. Hikisesti parempi kuin Dale Brownin esikoinen. Isossa-Britanniassa romaania myytiin vain kaksi miljoonaa kappaletta. Liian vähän panoa ja siihen sisältyvää riskinottoa!
ellauri272.html on line 557: Fifty Shades Freed (elokuva) julkaistiin Yhdysvalloissa 9. helmikuuta 2018, sisältäen rajoitetun IMAX- julkaisun. Se oli lipputulon menestys, sillä se tuotti maailmanlaajuisesti yli 370 miljoonaa dollaria 55 miljoonan dollarin tuotantobudjetilla, mutta se oli trilogian pienin tuotto. Kahden edeltäjänsä tavoin Fifty Shades Freed sai kielteisiä arvosteluja ja kritiikkiä käsikirjoituksesta ja näyttelemisestä. Se oli yxinkertaisesti aivan paska kuten edeltäjänsä. Mutta eihän se ole koskaan pysäyttänyt kumikauloja. Pikemminkin päinvastoin!
ellauri272.html on line 600: Kun vertaa kirjan ja elokuvan juonia, näkee mikä on sisäisesti koetussa elämässä tärkeää ja mikä tärkeää silmin nähdyssä. Painotuxet ovat erilaisia, mitkä ovat pääasioita ja mitkä detaljeja. Jotkin tärkeixikin koetut asiat näyttää tylsiltä, ne on parempi kertoa. Toisaalta jotkut jaarituxet ei kerta kaikkian sovi kuvaformaattiin, niistä tulisi videoon paha pysäkki. Ei päähenkilö voi pysähtyä kesken kaiken kymmenexi minuutixi pälättämään izexeen tyyliin nyt pohditaan. Joskus tapahtumista pitää tehdä kouriintuntuvampia jotta ne näyttäisivät miltään.
ellauri272.html on line 607: Anastasia 'Ana' Steele ja Christian Gray palaavat Seattleen pitkän häämatkan jälkeen. Christian on järkyttynyt huomatessaan, että Ana on pitänyt tyttönimensä töissä. Pienen vastustuksen jälkeen Ana antaa periksi ja vaihtaa nimensä työpaikalla Greyksi tajuttuaan kuinka tärkeä se on Christianille. Myöhäisenä häälahjana Christian antaa Seattle Independent Publishingin Analle ja aikoo nimetä sen uudelleen Grey Publishingiksi.
ellauri272.html on line 627: Anan isäpuoli Ray on lääketieteellisesti aiheutetussa koomassa auto-onnettomuuden jälkeen. Kun hän herää muutamaa päivää myöhemmin, Ana ja Christian sopivat siirtävänsä hänet Seattleen toipumaan. On myös Anan syntymäpäiväviikonloppu, ja Christian yllättää hänet koko perheensä ja ystäviensä kanssa illallisella. Hän antaa hänelle hurmaavan rannekorun, jonka hurmat edustavat kaikkia heidän "ensimmäisiään", mukaan lukien jäätelötärpy, joka edustaa heidän "vanilja"-suhdettaan. Christian antaa hänelle myös Audi R8:n.
ellauri272.html on line 635: Pian tämän jälkeen Ana saa tietää olevansa raskaana. Christian syyttää vihaisesti häntä tahallisesta raskaaksi tulemisesta ja lähtee. Hän palaa aikaisin seuraavana aamuna humalassa väittäen, että Ana valitsee vauvan - jonka hän uskoo olevan poika - hänen sijaansa. Ana sanoo, että kyseessä voi olla tyttö, vaikka Christian kieltäytyy hyväksymästä sitä seksistisen ja šovinistisen luonteensa vuoksi. Ana suuttuu, kun hän löytää Christianin puhelimesta tekstiviestin hänen entiseltä rakastajaltaan Elena Lincolnilta, naiselta, joka vietteli hänet 15-vuotiaana ja tutustutti hänet BDSM- elämään . Viesti osoittaa, että he tapasivat drinkin takia.
ellauri272.html on line 640: Avioparit jatkavat eroottista seksuaalista kokeiluaan, mutta siitä tulee monimutkaista, kun Ana ilmoittaa olevansa raskaana. Christian on syvästi järkyttynyt ja sanoo, että hänellä oli muita suunnitelmia heidän varhaisvuosilleen. Hän lähtee yön pituisen humalaisen taivuttajan kyytiin. Palattuaan Ana saa selville, että Christian oli lähettänyt tekstiviestin ja tavannut entisen rakastajansa ja entisen BDSM- dominantin Elena Lincolnin. Hän suuttuu hänelle ja lukitsee itsensä leikkihuoneeseen yöksi. Hän etsii Anaa aamulla ja he jatkavat riitelyä, ja Ana kertoo Christianille, kuinka tärkeä vauva on hänelle.
ellauri272.html on line 645: Kun Christian on poissa työasioista muutaman päivän, Ana saa puhelun Jack Hydeltä. Hän on kidnapannut Mia Grayn ja vaatii 5 miljoonaa dollaria kahdessa tunnissa. Hän varoittaa Anaa olemaan kertomatta kenellekään tai hän tappaa Mian.
ellauri272.html on line 647: Anastasia teeskentelee sairautta ja palaa kotiin paeta henkivartijaansa Sawyeria. Hän ottaa aseen ja menee pankkiin. Kerääessään rahoja epäilyttävä pankinjohtaja soittaa Christianille, joka uskoo, että Ana jättää hänet. Suojellakseen Mian henkeä Ana valehtelee Christianille ja sanoo jättävänsä tämän kasvattamaan vauvaa yksin. Hyde käskee Anaa jättämään puhelimensa, mutta hän huijaa häntä ottamalla sen sijaan pankinjohtajan puhelimen ja pudottamalla sen roskakoriin. Hän lähtee takaoven kautta odottavaan autoon järkyttyneenä siitä, että Hyden rikoskumppani on Elizabeth Morgan, hänen työtoverinsa. Luovuttaessaan rahoja Hyde yrittää tappaa Anan kostosta työnsä menettämisen vuoksi, mikä saa Elizabethin tuntemaan syyllisyyttä sekaantumisesta. Suututtunut hänen käytöksestään ja hänen loukkaavasta Anastaan, Elizabeth riitelee Hyden kanssa. Maassa ja mustelmilla Ana ampuu Hydeä jalkaan.
ellauri272.html on line 651: Pian sen jälkeen Hyde vapautetaan 500 000 dollarin takauksesta ja saa takaisin puhelimen, jossa hän vaatii lunnaita Miasta, Christianin siepatusta sisaresta. Hyde vaatii 5 miljoonaa dollaria käteistä kahdessa tunnissa ja uhkaa tappaa hänet, jos hänen vaatimuksiaan ei täytetä. Hän varoittaa Anaa kertomasta kenellekään ja tuomaan rahat yksin. Ana ottaa Christianin pöydältä shekkikirjan ja revolverin ja menee pankkiin nostamaan koko summan.
ellauri272.html on line 653: Epäilyttävä pankinjohtaja soittaa Christianille. Hän luulee, että Ana jättää hänet, mutta huomaa, että se osuu samaan aikaan Hyden äskettäisen julkaisun, Mian tuntemattoman olinpaikan ja Anan äkillisen suuren käteisnoston kanssa. Hyde neuvoo Anaa menemään kujalle pysäköityyn autoon ja luovuttamaan puhelimensa kuljettajalle hävitettäväksi. Hän huijaa Hyden ottamalla pankinjohtajan puhelimen ja sujahtamalla omansa rahapussiin. Hän astuu ulos takaovesta ja huomaa, että kuljettaja ja Jackin rikoskumppani on hänen työtoverinsa Liz.
ellauri272.html on line 655: Ana saapuu rahojen kanssa luovutuspaikalle. Hyde, psykoottinen ja kostonhimoinen, hyökkää hänen kimppuunsa potkien hänen vatsaansa. Liz yrittää pysäyttää hänet, kun Ana vetää esiin revolverin ja ampuu häntä jalkaan. Christian ja hänen turvatiiminsä, jotka seurasivat sähköisesti Anan matkapuhelinta, saapuvat ja pidättävät Hyden ja Lizin. Ana hämärtyy kuullessaan Christianin äänen.
ellauri272.html on line 660: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin kanssa. Vaikka hän on vihainen Anan piittaamattomuudesta ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Ana palaa kotiin seuraavana päivänä. Christian saa tietää yksityisetsivästään Welchistä, että hänellä ja Hydellä oli sama sijaisperhe. Hän kertoo Analle kuinka hän tapasi ja Elena vietteli hänet. Esittelemällä hänet BDSM:n maailmaan Elena auttoi Christiania oppimaan hallitsemaan elämäänsä. Jos hän ei olisi puuttunut asiaan, häntä vaivasivat edelleen hirvittävät muistot äidistään, eikä hän olisi koskaan kyennyt hallitsemaan elämäänsä. Ana tuntee syyllisyyttä käytöksestään, kun hän selittää, kuinka hän päätyi näkemään Elenan. Hän oli etsinyt psykiatriaan, tohtori Flynnin, koska hän tarvitsi apua ja kun hän ei voinut ottaa yhteyttä Flynnin, Christian päätyi Elenan salongiin puhuakseen jollekin ongelmistaan. Elena sattui olemaan salongissa sulkiessaan. Hän tiesi, että Christian ja Ana olivat riidelleet raskaudesta. Elena vei hänet suosikkibaariinsa juomaan ja auttamaan häntä rentoutumaan. Vaikka Elena antoi hänelle passin, hän tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää.
ellauri272.html on line 662: Seuraavana päivänä raivoissaan kristitty saa selville Walesista, että Elenan entinen aviomies Eric Lincoln oli pelastanut Jackin vankilasta huolimatta hänen suhteestaan Christianin kanssa. Christian kertoo Analle, että saatuaan tietää tapauksesta Eric hakkasi Elenan ankarasti ja erosi hänestä. Christianin kehotuksesta huolimatta Elena kieltäytyi nostamasta syytteitä Ericia vastaan syyllisyyden vuoksi tapaukseen. Christian kosti ostamalla Eric Lincolnin hakkuuyhtiön myydäkseen sen. On myös saatu selville, että Elizabeth tunnusti poliisille, että Hyde kiristi hänet rikoskumppanikseen. (Hänen lopullinen kohtalo on kuitenkin edelleen mysteeri.)
ellauri272.html on line 696: Seuraavaan taulukkoon on koottu tauteja jotka kynäilijöitä usein vaivaavat kiitos epäterveellisten elämäntapojen ja johon ne keskimääräistä helpommin myös kuukahtavat.
ellauri272.html on line 706: MasisBurton William, Plath Sylvia, Woolf Virginia
ellauri272.html on line 713: Yhdysvaltain terveyssivusto listaa ammatit, joissa ihmiset ovat todennäköisimmin masentuneita, ja sijoittaa kirjoittajat 10 parhaan joukkoon Tämän artikkelin kirjoitti Benedicte Page ma 13. joulukuuta 2010 klo 17.00 GMT. Työpäivä oli melkein pulkassa. Tai sitten ei, kenties Benedicte jäi toimituxen maisemakonttorin lattialle mömmöissään nukkumaan. Läppärin etävalvontaäppi koitti herätellä sitä turhaan. Ei jäänyt uni kesken viimeinen.
ellauri272.html on line 715: Kirjoittaminen on yksi 10 suurimmasta ammatista, joissa ihmiset kärsivät todennäköisimmin masennuksesta, ja miehet ovat erityisen vaarassa sairastua, kertoo yhdysvaltalainen sivusto health.com .
ellauri272.html on line 716: Sivusto asettaa taiteilijat ja kirjailijat haavoittuvimpien ammattilaisten joukkoon muiden "vaarassa olevien" töiden, kuten hoitotyöntekijöiden, opettajien, sosiaalityöntekijöiden, huoltohenkilöstön ja myyjien, ohella.
ellauri272.html on line 719: Kirjailija Simon Brett, joka on reilusti tunnustanut omat kamppailunsa masennuksen kanssa, oli samaa mieltä löydösten kanssa vedoten kirjailijoiden itsemurhiin, mukaan lukien Virginia Woolf, Sylvia Plath, Ernest Hemingway, Anne Sexton ja Arthur Koestler.
ellauri272.html on line 725: Romaaninkirjoitussyklissä on kaksi kohtaa, jolloin kirjoittajat ovat erityisen haavoittuvia, hän uskoo. "Melkein jokainen tuntemani kirjoittaja käy läpi saman reaktion romaanin päätyttyä – on 24 tuntia euforiaa ja sitten kaikki negatiiviset ajatukset, jotka olet sulkenut pois romaania viimeisteltäessä, tulevat esiin, ja joko juorut tai masentuu tai saat flunssan .
ellauri272.html on line 738: … kun vuosi 2023 ja matujen pidätys maamme rajalla kiihtyy ja olet silti tulossa Suomesta, meillä on pieni palvelus kysyttävämme. Uusi vuosi merkitsee uusia mahdollisuuksia, ja toivomme tämän vuoden tuovan jotain kaivattua vakautta ja edistystä. Tapahtuipa mitä tahansa, Guardian on paikalla ja käsi ojossa kuin Isoa Numeroa kauppaava romani. Moooiii! Ajat ovat vaikeita, ja tiedämme, etteivät kaikki pysty maksamaan uutisista. Mutta koska olemme lukijoiden rahoittamia, luotamme jatkuvaan anteliaisuuteen niiltä, joilla on siihen varaa. Tämä tärkeä tuki tarkoittaa, että miljoonat länkkärit voivat edelleen lukea luotettavia raportteja maailmaamme muovautuvista tapahtumista. Sijoitatko Guardiaan tänä vuonna? Sijoitus on tuottava! Luotathan?
ellauri272.html on line 740: Unlike many others, we have no billionaire owner except you, meaning we can fearlessly chase truth away and report alternative ones instead. 2023 will be no different; we will work with trademark theft and passion fruit to bring you journalism that’s always free from commercial (LOL) or political (commie) interference. No one edits our editor or diverts our attention from what’s most important for The West. With your support, we’ll continue to keep Gilead Guardian journalism open and free for everyone to read. When access to information is made equal, greater numbers of people can understand global events our way and their impact on good people but also communists. Together, we can demand better for the powerful and fight for laissez-faire democracy.
ellauri272.html on line 748: Pääteoksista uuden luennan ansaitsisi ainakin Kallis prinssi (1975). Tekijälleen tunnusomaiseen tapaan se asettuu sukutarinan muotoon. Kaltoin kohdellusta pikkupojasta kehkeytyy naisia ja ideologioita ahmiva liikemies, jonka taloudellinen nousukiito tarjoaa luonnollisesti mahdollisuudet myös uskomattomiin romahduksiin. Onnexi se löytyi vielä Käpylän kirjanvaihtohyllystä.
ellauri272.html on line 750: Jälleen kerran kirjailija joutui konservatiivien sylkykupiksi. Kihlman asui nuoruutensa Korkeavuorenkatu 19:ssä sijaitsevassa uusbarokkisessa patriisilinnassa, joka tunnetaan ”Kihlmanien talona”. Suku oli vauras, porvarillinen ja kirkollinen – liki kaikkea sitä, mitä vastaan hän tuimasti hyökkäsi kirjoissaan ja lehtiteksteissään. Viimeiset ajat Krister vietti Porvoon runoilijakodissa aika yxinäisenä exmarxilaisena.
ellauri272.html on line 752: Mutta ankaran kriittinen hän oli aina vähän itseään mutta varsinkin muita kohtaan, jopa julmuuteen saakka: ”Kysy minulta onko yhtä ainutta jota en olisi pettänyt? Pyydä minua mainitsemaan yksi ainoa nimi, yksi ainoa! En pysty. Minä olen pettänyt heidät kaikki”, hän kirjoittaa omasta persoonastaan ammentavassa monologissa Tuulajolla tappion maisemissa (suom. Pentti Saaritsa, 1986). Hän ilmoittautui kaksinaamaisuuden tyyppiesimerkiksi, inhosi itseään – ja jatkoi tiellä, johon on syntynyt. Sillä moraali on teeskentelyä ja valhetta, kollikissan luonto ei.
ellauri272.html on line 758: Olen vähän hämmästynyt siitä, että olen vielä elossa, 88-vuotias kirjailija Christer Kihlman sanoo. Vaimo kuoli eikä ihme.
ellauri272.html on line 764: Omaelämäkerrallinen romaani Ihminen joka kärkkyi siitintä (Tammi 1971) teki Kihlmanista suomalaisen kirjallisuuden ensimmäisen avoimesti biseksuaalisen kirjailijan. Kirjassa hän kertoo myrskyisästä avioliitostaan, alkoholismistaan ja miessuhteistaan – aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikos.
ellauri272.html on line 780: – Se nyt vain oli nuoren niin sanotun intellektuellin elämää, hän kertoo istuessaan olohuoneen sohvalla.
ellauri272.html on line 781: – Minun täytyi jotenkin vapautua taustastani ja siitä syystä kritisoida ja haukkua, mutta en minä ole koskaan haukkunut vanhempiani, ainoastaan heidän ystäviään, Kihlman sanoo ja hymyilee.
ellauri272.html on line 784: Romaani sai Kihlmanin silloisen kotikaupungin Porvoon porvariston karvat pystyyn: moni väitti löytäneensä kirjasta itsensä.
ellauri272.html on line 800: – En muista tätä tilannetta, mutta jos olen kirjoittanut, se tapahtui, hän sanoo. Tai sitten ei.
ellauri272.html on line 802: – Selinda ei tykännyt, että kirjoitin hänestä. Hän oli hyvin hyvin loukkaantunut, mutta sitten koko asia unohtui, ja me jatkoimme samalla tavalla kuin aikaisemmin, Christer Kihlman sanoo nyt.
ellauri272.html on line 806: – Häpeällisyyden jakaminen oli keino näkyä, Christer Kihlman sanoo nyt. Perseen jakaminen ei siihen riittänyt.
ellauri272.html on line 811: Kirjassaan Ihminen, joka kärkkyi penistä Christer Kihlman kirjoittaa elämästään: ”Me juomme itsemme mahtavaan känniin samalla kun lapsi nukkuu ja valvoo ja minä vaihdan hänelle kuivaa ja annan tuttipullon. Eikä humalaisessa isässä mitään vikaa ole. Kunhan hän vain on kiltti ja jossakin määrin vakaa käsistään niin että hän selviytyy omasta osuudestaan hoidossa. Parempi humalainen isä kuin kymmenen ylettömän virkaintoista äitiä, sanoisin”.
ellauri272.html on line 812: – Uskon, että se oli lapsille hirveä kokemus, että isä muuttui kokonaan, koska oli humalassa, Christer Kihlman sanoo nyt.
ellauri272.html on line 824: Vuosi sitten Christer Kihlman sanoi hyvästit Porvoon Diktarhemmetin kirjailijatalolle, jossa hän asui yli 20 vuotta. Omakotitalossa oli kolme kerrosta ja yhdeksän huonetta. Vaimon kuoleman jälkeen talo oli liian iso yhdelle.
ellauri272.html on line 852: Omia kirjojaan hän katsoo ystävyydellä. Ne hän on tehnyt kaikki niin hyvin kuin vain on pystynyt.
ellauri274.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri274.html on line 45: “Put me down! You are hurting me,” Adolf Hitler protests to the man of steel. But Superman has other ideas. Seizing the Nazi dictator, Superman shoots into the air, faster than any plane, to pick up Josef Stalin in Moscow. Next stop Geneva to drop off the “power mad scoundrels” at the League of Nations, where they are found guilty of “unprovoked aggression against defenseless countries”.
ellauri274.html on line 68: Vituttaa kun länsipropaganda ei koskaan kerro mitä Putin sanoi sanatarkasti Putinistanissa pitämissään puheissa, vaan joku vitun russofobi Laureenska työntää soppaan ryssävihaiset näppinsä. Korjaan nyt asian esittämällä Voldemarin puheen nahkoineen karvoineen sekä siihen Yandexilla puolueettomasti tuotetun konekäännöxen. (Joukossa on Google Translatoria, kun osa puheesta joutui ensin hukkateille.)
ellauri274.html on line 101: 1:19:29 националистических батальонов поставляли оружие и хочу особо подчеркнуть что еще до1:19:29 nationalistiset pataljoonat toimittivat aseita ja haluan korostaa sitä jo aiemmin
ellauri274.html on line 126: 1:22:09 конструктивному диалогу с западом говорили настаивали на том что и Европа1:22:09 rakentavaa vuoropuhelua lännen kanssa, he vaativat, että Eurooppa
ellauri274.html on line 131: 1:22:39 позиционных районов противоракетной обороны в Европе и Азии зонтиком решили1:22:39 ohjuspuolustusasema-alueet Euroopassa ja Aasiassa sateenvarjolla päätettiin
ellauri274.html on line 140: 1:23:33 в декабре 2021 года мы официально направили в США и НАТО проекты договоров 1:23:33 joulukuussa 2021 lähetimme virallisesti sopimusluonnokset Yhdysvaltoihin ja Natoon
ellauri274.html on line 173: 1:27:15 миллионов стали беженцами это они сейчас просто стереть 1:27:15 miljoonista on tullut pakolaisia, ovatko he nyt vain pyyhitty pois
ellauri274.html on line 176: 1:27:39 стоят конечно триллионы триллионы долларов возможность и дальше обкрадывать всех прикрываясь словами о 1:27:39 tietenkin biljoonien biljoonien dollarien arvoinen mahdollisuus jatkaa kaikkien ryöstöä, joka piiloutuu sanojen taakse
ellauri274.html on line 207: 1:30:59 один направить агрессию на восток разжечь войну в Европе чужими руками 1:30:59 yksi ohjaamaan hyökkäystä itään sytyttämään sodan Euroopassa valtakirjalla
ellauri274.html on line 235: 1:33:57 факты не прекращают нападки на нашу культуру на русскую православную церковь 1:33:57 tosiasiat eivät estä hyökkäyksiä kulttuuriamme vastaan Venäjän ortodoksiseen kirkkoon
ellauri274.html on line 249: 1:35:34 Миллионы людей на западе понимают что их Ведут к настоящей духовной катастрофе 1:35:34 Miljoonat ihmiset lännessä ymmärtävät, että heidät johdetaan todelliseen henkiseen katastrofiin.
ellauri274.html on line 265: 1:37:22 принципиальную позицию в отношении специальной военной операции поняли В чем смысл действий которые мы делаем 1:37:22 ymmärsivät periaatteellisen kannan erityissotilaalliseen operaatioon Mitä tarkoitamme toimillamme
ellauri274.html on line 329: 1:45:07 он будет координировать предоставление социальной медицинской психологической поддержки решать вопросы 1:45:07 hän koordinoi sosiaalilääketieteellisen psykologisen tuen tarjoamista ongelmien ratkaisemiseksi
ellauri274.html on line 339: 1:46:16 работник координатор 1:46:16 työntekijöiden koordinaattori
ellauri274.html on line 353: 1:47:43 выплатах в связи с ранением медицинской помощи Однако обращение 1:47:43 sairaanhoidon vahinkoon liittyvät maksut Kuitenkin valitus
ellauri274.html on line 360: 1:48:25 военнослужащих для всех участников специальной военной операции в том числе Добровольцев 1:48:25 sotilashenkilöstö kaikille erityissotilaalliseen operaatioon osallistuville, mukaan lukien vapaaehtoiset
ellauri274.html on line 362: 1:48:36 без учёта времени на дорогу чтобы у каждого бойца 1:48:36 ottamatta huomioon matka-aikaa niin, että jokainen taistelija
ellauri274.html on line 372: 1:49:44 с учетом опыта который мы получили мы должны выйти на такой же высокий 1:49:44 Kun otetaan huomioon saamamme kokemukset, meidän on saavutettava sama korkea
ellauri274.html on line 446: 1:57:53 в современной истории нашей страны превысили 100 миллионов квадратных 1:57:53 maamme nykyhistoriassa ovat ylittäneet 100 miljoonaa neliötä
ellauri274.html on line 450: 1:58:14 российские аграрии собрали рекордный урожай свыше 150 миллионов тонн зерна в 1:58:14 Venäläiset viljelijät korjasivat vuonna ennätyssadon, yli 150 miljoonaa tonnia viljaa
ellauri274.html on line 452: 1:58:21 mukaan lukien yli 100 miljoonaa tonnia vehnää maatalousvuoden loppuun mennessä, eli enintään 30
ellauri274.html on line 454: 1:58:33 зерна до 55-60 миллионов тонн еще 10-15 лет назад 1:58:33 viljaa jopa 55-60 miljoonaa tonnia 10-15 vuotta sitten
ellauri274.html on line 458: 1:59:06 убежден что у нас есть все возможности для подобного прорыва и по другим направлениям Мы не допустили просадки на 1:59:06 Olen vakuuttunut, että meillä on kaikki mahdollisuudet samanlaiseen läpimurtoon muilla alueilla. Emme sallineet nostoa
ellauri274.html on line 467: 2:00:09 оперативном режиме отмечу что здесь огромную роль сыграла частная инициатива 2:00:09 Totean, että yksityisellä aloitteella oli tässä valtava rooli
ellauri274.html on line 502: 2:03:47 решение продлить скоростную автомагистраль москва-казань до Екатеринбурга Челябинска и Тюмени а в 2:03:47 päätös Moskovan ja Kazanin välisen moottoritien jatkamisesta Jekaterinburgiin, Tšeljabinskiin ja Tjumeniin sekä
ellauri274.html on line 523: 2:06:02 в эту сферу не менее 4,5 триллионов рублей Ну мы знаем насколько это важно 2:06:02 ainakin 4,5 biljoonaa ruplaa tällä alueella. Tiedämme, kuinka tärkeää tämä on
ellauri274.html on line 531: 2:06:51 Очень неплохо сумма такого кредита до 500 миллионов 2:06:51 Erittäin hyvä lainasumma 500 miljoonaan asti
ellauri274.html on line 538: 2:07:39 объеме свыше 10 триллионов рублей причем уже в текущем году ожидается размер 2:07:39 yli 10 biljoonaa ruplaa, ja jo tänä vuonna määrän odotetaan kasvavan
ellauri274.html on line 539: 2:07:44 инвестиций ожидаемо размера инвестиций может составить порядка двух триллионов я обращаю внимание это не просто 2:07:44 investointeja, odotettu investointien määrä voi olla noin kaksi biljoonaa, kiinnitän huomiota, tämä ei ole vain
ellauri274.html on line 548: 2:08:44 расходы учитываются с повышенным коэффициентом в полтора раза больше 2:08:44 kulut otetaan huomioon puolitoista kertaa suuremmalla kertoimella
ellauri274.html on line 549: 2:08:49 фактических затрат то есть на каждый рубль вложенные компании в покупку такой 2:08:49 todelliset kustannukset, toisin sanoen jokaista ruplaa kohden, jonka yritys on sijoittanut tällaisten ostoon
ellauri274.html on line 573: 2:11:23 учетом позитивной динамики этого и других макроэкономических параметров формируется объективные условия для 2:11:23 Tämän ja muiden makrotaloudellisten parametrien positiivinen dynamiikka huomioon ottaen muodostetaan objektiiviset olosuhteet
ellauri274.html on line 581: 2:12:18 напомню такие вклады граждан в объеме до 1 миллиона 400 тысяч рублей застрахованы 2:12:18 Haluan muistuttaa, että tällaiset kansalaisten talletukset, joiden määrä on enintään 1 miljoonaa 400 tuhatta ruplaa, on vakuutettu
ellauri274.html on line 583: 2:12:30 предлагаю установить вдвое большую сумму до 2 миллионов 800 тысяч рублей 2:12:30 Ehdotan, että vahvistetaan kaksinkertainen määrä 2 miljoonaan 800 000 ruplaan asti
ellauri274.html on line 594: 2:13:50 называемых экономических составов конечно конечно государство должно 2:13:50 joita kutsutaan taloudellisiksi koostumuksiksi, tietysti valtion on
ellauri274.html on line 610: 2:15:36 помню европейцы спорили с американцами как развиваться в российской экономике 2:15:36 Muistan, kuinka eurooppalaiset väittelivät amerikkalaisten kanssa Venäjän talouden kehittymisestä
ellauri274.html on line 615: 2:16:07 другие бизнесы во всех других странах прежде всего нацелен на извлечение прибыли причем быстрый 2:16:07 muut yritykset kaikissa muissa maissa ovat ensisijaisesti tähtäävät voittoon ja nopeaan
ellauri274.html on line 622: 2:16:52 Да Результат есть Однако повторю нужно учитывать в какой ситуации развивался 2:16:52 Kyllä Tulos on Mutta toistan, sinun on otettava huomioon tilanne, jossa se kehittyi
ellauri274.html on line 698: 2:25:39 оказывали первое по сути дела оказывали поддержку некоторым европейским странам в том числе Италии другим государством в 2:25:39 tarjosi ensimmäisen, itse asiassa toisen valtion tukea joillekin Euroopan maille, mukaan lukien Italialle
ellauri274.html on line 721: 2:28:35 огромную роль в укреплении гражданского общества в решение повседневных проблем играет местное самоуправление самый 2:28:35 kunnallisella itsehallinnolla on valtava rooli kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa arjen ongelmien ratkaisemisessa
ellauri274.html on line 757: 2:32:30 с учетом масштабных задач стоящих перед страной мы должны серьезно обновить подхода к системе подготовки кадров к 2:32:30 Kun otetaan huomioon maan edessä olevat laajamittaiset tehtävät, meidän on vakavasti päivitettävä lähestymistapaa koulutusjärjestelmään
ellauri274.html on line 783: 2:35:12 подготовить порядка миллиона специалистов рабочих профессий для электронной промышленности индустрии 2:35:12 kouluttaa noin miljoona työntekijää elektroniikkateollisuudelle
ellauri274.html on line 788: 2:35:49 назрели существенные изменения с учетом новых требований к специалистам в 2:35:49 on merkittäviä muutoksia ottaen huomioon uudet vaatimukset asiantuntijoille in
ellauri274.html on line 834: 2:40:46 сумме почти на 20 процентов будем и дальше увеличивать минимальные размеры 2:40:46 määrällä lähes 20 prosenttia, jatkamme vähimmäiskoon kasvattamista
ellauri274.html on line 845: 2:41:57 семьи могли решать самые важные насущные проблемы предлагаю увеличить размер 2:41:57 perheet voisivat ratkaista tärkeimmät kiireelliset ongelmat, joita ehdotetaan koon kasvattamiseksi
ellauri274.html on line 848: 2:42:15 на лечение и приобретение лекарств со 120 до 150 тысяч рублей 13 процентов от 2:42:15 hoitoon ja lääkkeiden ostamiseen 120-150 tuhatta ruplaa 13 prosenttia
ellauri274.html on line 873: 2:44:53 школ концу этого года в общей сложности будет приведено в порядок почти три с 2:44:53 kouluja tämän vuoden loppuun mennessä, yhteensä lähes kolme saadaan kuntoon
ellauri274.html on line 911: 2:49:10 выражаются вернуться к выполнению договора о стратегических наступательных 2:49:10 ilmaisevat palaavansa strategista hyökkäystä koskevan sopimuksen täytäntöönpanoon
ellauri274.html on line 915: 2:49:36 по базам нашей стратегической авиации использованные для этого беспилотники 2:49:36 strategisen ilmailumme pohjalta tähän käytettävät droonit
ellauri274.html on line 955: 2:53:58 доминирование не считая с интересами современной России да и с другими 2:53:58 valta-asemaan ottamatta huomioon nykyaikaisen Venäjän ja muiden etuja
ellauri274.html on line 968: 2:55:18 но идиотами их не назовешь они все-таки не Глупые люди нам стратегическое 2:55:18 mutta et voi kutsua heitä idiooteiksi, he eivät silti ole tyhmiä ihmisiä meille strategisille
ellauri274.html on line 975: 2:56:12 и Великобритании и как мы будем учитывать их стратегические арсеналы то 2:56:12 ja Iso-Britannia ja kuinka otamme sitten huomioon heidän strategiset arsenaalinsa
ellauri274.html on line 982: 2:56:56 оружия в том числе с учетом того что в США идет разработка новых типов ядерных 2:56 :56 aseet, mukaan lukien sen huomioon ottaminen, että Yhdysvallat kehittää uudentyyppisiä ydinaseita
ellauri274.html on line 1000: 2:59:27 миллионов наших людей они отправляют на передовую медикаменты средства связи 2:59:27 miljoonaa kansaamme he lähettävät etulinjaan lääkkeitä viestintävälineet
ellauri275.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri275.html on line 58: Entisen tiedustelueverstin Martti J. Karin luento Venäjästä on noussut suureen suosioon. Reilun kolmen vuoden takainen luento on julkaistu "Youtubessa."
ellauri275.html on line 73: Chavchavadze founded the realistic moral novel in Georgia, wrote short stories and poems, including The Hermit, Is Man Human? (1859), Mother and son (1860), Kako the robber (1860) and Otar´s widow (1887). oollib.com/b/317372/read">Lähde
ellauri275.html on line 93: Ilja oli nykyajan nuorten henkisen liikkeen "Tergdaleulebi" eli Venäjän ystävien johtaja. He levittivät moderneja ja eurooppalaisia liberaaleja ihanteita Gruusiassa. Hän perusti kaksi modernia sanomalehteä. Hänellä oli tärkeä rooli Gruusian ensimmäisen rahoitusrakenteen - Land Bank of Tbilisi - luomisessa. Maakaupoilla ja bloody peasanttien velkakirjoilla löi rahoixi kun maaorjat oli vapautettu 1861. Hän oli 30 vuoden ajan tämän pankin puheenjohtaja, jonka kautta hän rahoitti ja edisti useimpia Gruusiassa järjestettäviä kulttuuri-, koulutus-, talous- ja hyväntekeväisyystapahtumia.
ellauri275.html on line 97: The Europe-Georgia Institute (EGI) is the leading hybrid warfare independent civil society organization in Georgia. Our mission is to advance "democracy", "human rights", "rule of law", and - first and foremost - free markets in Georgia and the Caucasus, and to empower a new generation of leaders to find solutions that are essential for Georgia’s development and for successful common future of the Caucasus. Our mission is to inspire, motivate, empower, and connect people to change their world. Its founder, one Melashvili, is the holder of the first prize award for his essay about Janri Kashia’s book “Totalitarianism” and Mikheil Javakhishvili Medal for a documentary film about Soviet repressions.
ellauri275.html on line 99: Eniten venäläisten reformeista ja rahakorvauxista hyötyivät prinssitason maanomistajat kuten just nää Tsavtsavadset. joilla oli yli 1000 sielua per pää. Suurin osa isännistä oli pienomistajia joilla oli alle 20 sielua. Orjien vapautuxessa maa jäi maanomistajille ja vapautetut orjat sai "neuvotella" siitä uudet "sopparit". Jos ne ei miellyttäneet sai lähtee menee. Bloody peasants sai lunastaa porholta maatilkkunsa jos niillä oli rahaa. Käytännössä ne joutuivat ottamaan lainaa maapankista jota ne ei ikinä pystyneet maxamaan. Tää velkaorjuus jatkui vuoteen 1912 saakka. Ainoa tulos oli että bloody peasantit köyhtyivät entisestään ja niiden maapläntit pienenivät puoleen. Vauraat venäläistyneet aateliset saivat sevverran tukia etteivät rettelöineet, vaikka niiden isät oli vielä vannoneet listivänsä ryssän keisarin. Ketkään ei olleet tyytyväisiä ryssien uudelleenjärjestelyihin, ja siemenet oli kylvetty stalinismin nousulle.
ellauri275.html on line 118: Kuntosalin valtionjärjestys painoi raskaasti Ilja Tšavtšavadzea ja lisäsi protestia siihen perustettua despoottista hallintoa vastaan. Valmistuttuaan lukiosta vuonna 1857, mutta ei läpäissyt loppukokeita, Ilja Chavchavadze lähti saamaan yliopistokoulutuksen Pietariin. Se perusti seuran "Tergdaleulebi" ("Ne, jotka joivat Terekistä" - eli ne, jotka saivat inspiraatiota veli venäläisestä.). Terek-joki nousee Gruusian pohjoisosassa ja virtaa pohjoiseen ja sitten itään Venäjän läpi laskeutuen Kaspianmereen. Terek-joki edusti Venäjän asutuksen etelärajaa Kaukasuksella suuren osan 1800-lukua. Toisen maailmansodan aikana suomalainen Waffen SS:n pataljoona Nordost eteni divisioonassaan Terekjoelle saakka.
ellauri275.html on line 121: Satiirisen proosan mestariteoksessa "Onko hän mies?" kirjailija osoitti vanhan, taantumuksellisen maailman kuolevaisen tuhon. On huomattava, että sana "vallankumous" Gruusian kirjallisuudessa kuultiin ensimmäisen kerran Ilja Chavchavadzen Notes of a Passerby -teoksen sivuilta: "Älkää antako sanan vallankumous pelotella sinua, lukija! Vallankumous on rauhallisen menon alku!"
ellauri275.html on line 124: Ilja Chavchavadze tapasi 1900-luvun alun kuuluisalla artikkelilla "1800-luku". Yhteenvetona menneen vuosisadan suurista saavutuksista hän piti niistä arvokkaimpana ja tärkeimpänä sitä, että ”yhdeksästoista vuosisata julisti omaisuuden ja tulojen epätasaisen jakautumisen ihmisten kesken, kaikenlaisen luokkavallan poistamisen ja mahdollisuuksien mukaan, mikä tahansa luokkaero yhteiskuntajärjestyksen ihanteena." Oliko se nyt puolesta vai vastaan, ottakoon piru selvän.
ellauri275.html on line 129: Viime vuosisadan georgialaisen lyyrisen runouden haalistumaton helmi on Ilja Chavchavadzen lyhyt runo ihmisen olemassaolon merkityksestä, elämän korkeimmasta kauneudesta ja ilosta, ihmispersoonan velvollisuudesta:
ellauri275.html on line 190: Samaan aikaan toisaalla runoilija tuomitsee vihaisesti välinpitämättömyyden, julmuuden, jolla etuoikeutettujen luokkien ihmiset kohtelivat rehellistä työntekijää. Runoilija toimii epäinhimilliseen sortoon ja orjuuteen rakennetun yhteiskuntapoliittisen järjestelmän vihaisena syyttäjänä ja paljastaa kaikella ankaruudellaan ja totuudenmukaisesti hallitsevan elämäntavan haavaumat:
ellauri275.html on line 210: Runossa Erakko ko. erakko ei onnistunut voittamaan 17-kesäisen neitosen elävän elämän voimaa, maallisia inhimillisiä tunteita ja intohimoja. Taistelu tätä voimaa vastaan päättyi munkin sielunpelastuxen kannalta täydelliseen tappioon, mutta koiraan siementuotannon kannalta menestyxeen. Munkki nuolee porsliinia ahdistuksen ja epätoivon piinaamana ja tuikkaa sitten melan upoxiin. Tämä teos, jonka Ilja Chavchavadze loi luovan elämänsä viimeisellä kaudella, leimaa taiteellisen taidon kypsyys ja täydellisyys. Pyhä vapaus voitetaan vain taistelulla, vain verellä, - runoilija väitti ja tuli käteen uudestaan.
ellauri275.html on line 212: Ilja Tšavtšavadzen petollinen murha organisoitiin aikana, jolloin mustat reaktiovoimat vallitsivat Venäjän ensimmäisen vallankumouksen tappion jälkeen. 30. elokuuta (12. syyskuuta) 1907 Tbilisistä Saguramoon johtavalla tiellä lähellä Tsipaturin kylää tsaarin salaisen poliisin palkatut tappoivat 70-vuotiaan Ilja Chavchavadzen, joka oli matkalla kesätilalleen, ja haavoitti vaimoaan Olga Tadeozovnaa. Niinhän te sanotte.
ellauri275.html on line 218: Arboristi katsoo kateena Zakroa, joka menee metsään liittyäkseen "ryöstäjä" Kakon porukkaan. Kako ja Zakro oli urheita mutteivät valitettavasti järjestäytyneitä.
ellauri275.html on line 222: Käännös: Andrei Tarkovski / Google Köyhällä miehellä oli voimaa jäljellä
ellauri275.html on line 284: Olemme ystäviä. Olkoon se aina niin. Hyväntekijä, onko näin!
ellauri275.html on line 285: Ratsastaja: Millaista puhetta tämä on, Jumala olkoon kanssasi!
ellauri275.html on line 328: Ja köyhien puolustus on sinun veitsesi. Laskekoon se säälittävien ja pahojen päälle
ellauri275.html on line 355: Joku meistä kertoo tarinan... Minä kostan - ja teloittajalauma
ellauri275.html on line 377: Et koskaan tiedä, mikä on söpöä teini-iässä? Sinulle tulevaisuuteen! Olkoon hänet palkittu
ellauri275.html on line 383: Jokainen tarinaa kertoo vuorollaan. Olet vapaa...
ellauri275.html on line 390: Olkoon hän meille esimerkkinä! Ja kehuksesi... Älä kiistä...
ellauri275.html on line 405: Mutta se toi hänelle pian kaunaa Ja Zakro putosi metsän ruohoon,
ellauri275.html on line 440: Bukia uskoo, että todellisuudessa valtapuolue ei edes halua edistää eurointegraatiota, koska se sotkisi sen suunnitelmia sementoida valtansa.
ellauri275.html on line 446: The Georgian poets were, by the strictest definition, those whose works appeared in a series of five anthologies named Georgian Poetry, published by Harold Monro and edited by Edward Marsh, the first volume of which contained poems written in 1911 and 1912. The group included Edmund Blunden, Rupert Brooke, Robert Graves, D. H. Lawrence, Walter de la Mare, Siegfried Sassoon, and John Drinkwater. Until the final two volumes, the decision had not been taken to include female poets.
ellauri275.html on line 453: Chavchavadze's influence over Georgian literature was immense. He moved the Georgian poetic language closer to the vernacular, combining the elements of the formal wealth and somewhat artificial antiquated "high" style inherited from the 18th-century Georgian Renaissance literature, melody of Persian lyrical poetry, particularly Hafiz and Saadi, bohemian language of the streets of Tiflis and the moods and themes of European Romanticism. The subject of his works varied from purely anacreontic in his early period to deeply philosophic in his maturity.
ellauri275.html on line 455: Chavchavadze's contradictory career – his participation in the struggle against the Russian control of Georgia, on one hand, and the loyal service to the tsar, including the suppression of Georgian peasant revolts, on the other hand – found a noticeable reflection in his writings. The year 1832, when the Georgian plot collapsed, divides his work into two principal periods. Prior to that event, his poetry was mostly impregnated with laments for the former grandeur of Georgia, the loss of national independence and his personal grievances connected with it; his native country under the Russian empire seemed to him a prison, and he pictured its present state in extremely gloomy colors. The death of his beloved friend and son-in-law, Griboyedov, also contributed to the depressive character of his writings of that time.
ellauri275.html on line 460: In his Romantic poems, Chavchavadze dreamed of Georgia's glorious past, when "the breeze of life past" would "breathe sweetness" into his "dry soul." In poems Woe, time, time (ვაჰ, დრონი, დრონი), Listen, listener (ისმინეთ მსმენნო), and Caucasia (კავკასია), the "Golden Age" of medieval Georgia was contrasted with its unremarkable present. As a social activist, however, he remained mostly a "cultural nationalist," defender of the native language, and an advocate of the interest of Georgian aristocratic and intellectual elites. In his letters, Alexander heavily criticized Russian treatment of Georgian national culture and even compared it with the pillaging by Ottomans and Persians who had invaded Georgia in the past. In one of the letters he states: The damage which Russia has inflicted on our nation is disastrous. Even Persians and Turks could not abolish our Monarchy and deprive us of our statehood. We have exchanged one serpent for another.
ellauri275.html on line 492: Holodomor (ukr. Голодомор) oli Ukrainan neuvostotasavallassa vuosina 1932–1933 raivonnut nälänhätä, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 3–14 miljoonaa ukrainalaista. Erilaisia lukuja on esitetty muun muassa joukkotiedotusvälineissä ja julkisissa väittelyissä. Uhrien määrästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Kansanmurhaksi tapahtuman on "tunnustanut" parikymmentä länkkäriä.
ellauri275.html on line 531: Brežnevin viimeisimmäksi jäänyt päätös oli lähettää joulukuussa 1979 neuvostojoukot tukemaan Afganistanin kommunistihallitusta. Päätöstä ei tehnyt politbyroo, vaan Brežnevin sisäpiiri yksityisessä kokouksessaan. Afganistanin sotaan johti pitkäaikainen kehitys, johon liittyivät Etykiin liitetyn Helsingin hengen haihtumisesta huonontuneet suurvaltasuhteet, varustelukierre ja Neuvostoliiton tarve osoittaa voimaansa. Yleisesti 1970-luvun loppua kohti Vietnamin sodassa tappion kärsinyt Yhdysvallat vaikutti sotilaallisesti heikolta ja Neuvostoliitto vastaavasti vahvemmalta supervallalta. Afganistanin sodan myrkytettyä suurvaltasuhteet jäi SALT II -sopimus, joka allekirjoitettiin kesäkuussa 1979, ratifioimatta Yhdysvalloissa. Neuvostoliittoon kohdistettiin myös laajat talouspakotteet ja Moskovan olympialaisiin vuonna 1980 kohdistettiin boikotti.
ellauri275.html on line 561: HARRI HOLKERI - Kokoomuxen mannekiini
ellauri275.html on line 590: Seuraavissa vaaleissa 1925 Reissu-Lassi voitti Rytin, joka kaatui rytinällä. Maa sai todellisen mustan hevosen. Samana vuonna Reissu-Lassi Hiekkala teki reissun Liettuaan. Vuoden 25 Savon Sanomien kokoomanide on valitettavasti hukassa, ei woi lukea sen matkahawaintoja. Relander oli 41 ja Ryti 35. Ihan poikasia.
ellauri275.html on line 594: 1937 vaaleissa nosket kannustivat voittoon maalaisliiton Kyösti Kallion, lipilaarit häntyreinä.
ellauri275.html on line 608: 1962 oli Honkaliitto ja noottikriisi, jotka kipsasivat taantumuxen suunnitelmia. Skogilaisilla oli yllättäen ehdokkaana Emil Skog, jonka talossa Käpylässä tämäkin paasaus on syntynyt. Kekkonen liisi lentomäen ylivoimaiseen voittoon porvarien äänillä.
ellauri275.html on line 616: Vuonna 1981 Urho oli saanut tarpeexeen: älä viizi vaivata minua kriiseillä - en jaxa enää. Haluan äidin luoxe. 1982 tuli valituxi kuten muistetaan Mauno Koivisto, jota varsinkin nykyisen kokoomuspresidentin aikana (Kokoomuspresidentin piti "Lokan" mielestä olla mahdottomuus Suomen oloissa!) moitittiin liian hitaaxi itäliittouman purussa.
ellauri275.html on line 629: Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: Brittein saaret ovat vajoamassa samaan tilaan jossa ne olivat 120v sitten kuningatar Viktorian kuoltua. Talous on aivan kuralla, keskiansiot jäävät alle EU-tason ja köyhimmällä kansanosalla on huonommat oltavat kuin naurettavassa Sloveeniassa! Talouskasvu on pysähtynyt ja kääntyy todennäköisesti laskuun tänä vuonna (ennustaa IMF), koska maan tuottavuus on tuhnahtanut. Vittu tuottavuus on sama asia kuin ropotit ja porukoiden potkiminen pois nykyisistäkin paskaduuneista, ei sillä kansansuosiossa kuuhun mennä. Kuka käski brexitoida, kloorikana? Se ei parantanut brittipersulaiskureiden työhaluja eikä varsinkaan miljoonien matulaisten työmahdollisuuxia.
ellauri275.html on line 631: Valtavat luokkaerot ja maantieteelliset tuloerot tähän päälle, ja hyvinvointivaltion perusrakenteiden romautus yxityistämällä kaikki mihin kädet yltävät. Britannia on kuin Italia paizi sää on rumempi. Joo tää on kaikki mieluisaa kuultavaa! Ja vielä se että pohjoisirlantilaiset hermostuvat kuin Irlannin tasavalta ei kun porhaltaa talouskasvun kärjessä. Alkaa brittipoliisien henki olla Belfastissa jälleen kortilla. Mixei Westminster mene Putinin pakeille kysymään, miten talous saadaan pyörimään vaikka viholliset nälistävät minkä pystyvät? Amerikkalaisetkaan ei muuta tee kuin nauravat.
ellauri275.html on line 635: Vihdoinkin hyvä (koska tositapahtumiin perustuva) poliisisarja Neljä elämää (p.o. kuolemaa) briteistä, missä ällö kalansilmäinen kaljupää huumaa kuoliaaxi jollain mömmöllä neljä homopoikaa ja raiskaa ne, raahaa sitten luutarhan seinälle (paizi ensimmäisen vaan kotiovelle). Se ei ollut tässä sarjassa pääasia, vaan että Lontoon met poliisivoimat kusivat koko tutkinnan KOSKA pojat oli homppeleita slummissa! Skoudet kieltäytyivät yhdistämästä kuolemantapauxia vaikka yhteys oli ilmiselvä pöllöimmällekin sukulaiselle, ja tutkivat jo ekasta tapauxesta kiinnijääneen kalansilmän toilailuja kunnolla vasta kun oli ihan pakko. Kuten ekan uhrin äiti leukavasti laukaisi, oli syynä poliisien tyhmyys, laiskuus, homofobia vai oikeistohallitusten määrärahaleikkauxet, käteen jäi että brittipoliisilaitos on täysin fucked up, ja jonkun täytyisi tehdä vittu sille asialle jotakin. Vaan eipähän ne tee, koska briteissä on vieläkin ruotelissa samat oikeistoketaleet, eikä muutosta siihen ole edes näköpiirissä. Antavat vaan BBC:n tehdä lisää poliiseja ihannoivia paskasarjatekeleitä. Vittu anglosaxit on ketkuimpia kaikista germaaneista, ei voi muuta sanoa, vaikka se on aika paljon sanottu.
ellauri275.html on line 646: Huomioo kiinnittää jakauman 2-huippuisuus: mediaanilla on 5cm johon ei satu yhtään johtajaa. Oisko niin että johtajixi päätyvät toisaalta lyhyyttään kompensoivat knääpiöt, toisaalta sellaset jotka on luonnollista johtaja-ainesta?
ellauri275.html on line 653: Anoppi on kyllä sen verran tenhoavamman näköinen että wet T-shirt tilanteessa voi impokin innostua ja kantaa mamman ahven taskussa oliivilehtoon. Villiä vauhtia ja viihdettä.
ellauri275.html on line 656: Josif Stalin liittyi Mesame Dasiin (3. ryhmä gruusialaisia sosdemejä) vuonna 1898 ollessaan 20-vuotias, kun hän osallistui Tiflisin teologiseen seminaariin. Mesame Dasin kautta hän tutustui ensimmäisen (no, toisen) kerran Karl Marxin ideoihin. Hän johti yhtä opintopiireistä, mutta oli tyytymätön enemmistön näkemyksiin. Stalinin sympatioiden vähemmistössä olevia enemmistöläisiä kohtaan ja hänen ärsyttävän puheenjohtajuutensa vuoksi hän huomasi olevansa jatkuvasti ristiriidassa muiden ryhmän jäsenten kanssa. Stalin alkoi muodostaa oppositioryhmää vastauksena tähän, joka koostui Lado Ketskhovelista, Alexander Tsulukidzesta ja Josipista, joka oli vakaasti vähemmistössä tässäkin ryhmässä. Tämä ryhmä, kuten Lavrentiy Beria totesi, oli alku vuonna 1904 perustettavalle leninistiselle bolshevikkiorganisaatiolle. Enemmistöä vastaan työskennellessä ryhmä pystyi lopulta vuonna 1900 siirtämään koko organisaation enemmän propagandaan ja väkivaltaisiin tekoihin. Ahven taskussa tehtiin massakiihotusta. Mutta Stalinin ja hänen vähemmistönsä toiminta ärsytti edelleen Mesame Dasin johtajia. Lopulta joulukuussa 1901 hänet erotettiin ryhmästä.
ellauri275.html on line 661: Tampereen konferenssi 1905 oli joulukuussa 1905 Tampereen työväentalolla pidetty Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen ensimmäinen puoluekonferenssi, jonka järjestivät puolueen enemmistöläiset eli bolševikit. Se oli Lontoon (1905) ja Tukholman (1906) puoluekokousten välissä pidetty epävirallinen kokoontuminen, joka muistetaan erityisesti Leninin ja Stalinin ensitapaamisesta. Lenin oli Josipista hukkapätkä, sanoo Konsta, ottamatta selvää faktoista: nimittäin Josip oli täsmälleen samanpituinen kuin Uljanov hattu päässä ja kassi kädessä. Pirkko Hiekkalan pituisia molemmat. Lao Rui on harvaanasutulla mediaanilla. Konferenssin merkittävin päätöslauselma oli päätös aseelliseen kapinaan ryhtymisestä, joka lopulta johti lokakuun vallankumoukseen vuonna 1917.
ellauri275.html on line 677: Mdivanin ja Maharadzen mielipiteistä Josip ei piitannut palanutta puukopeekkaa. Polikarp Gurgenovich Mdivani oli budu -georgian ; 1920-luvulla hänellä oli tärkeä rooli Kaukasuksen sovjetisoinnissa , mutta myöhemmin hän johti Georgian vastustusta Josif Stalinin keskittämispolitiikkaa vastaan Georgian selkkauxessa 1922. Hänet teloitettiin suuren puhdistuksen aikana 30-l.
ellauri275.html on line 696: Vuonna 1982 Allilujeva muutti Englantiin Cambridgeen mutta palasi 1984 tyttärensä kanssa Neuvostoliittoon ja sai kansalaisuuden takaisin. He asettuivat asumaan Gruusiaan (nyk. Georgia) Tbilisiin. Allilujeva palasi 1986 Yhdysvaltoihin, tytär kouluun Englantiin. Myöhempinä vuosina hänen mainitaan asuneen Sveitsissä, Lontoossa ja Wisconsinissa. Vizi mixei Svetlana osannut päättää?
ellauri275.html on line 701: "sokeasta ihailusta VAPAATA MAAILMAA kohtaan", mutta oli alkanut jenkkeihin tultuaan uskoa, että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat moraalisesti samanarvoisia. Hän oli ollut vakuuttunut siitä, että "VAPAAASSA MAAILMASSA ihmiset ovat yli-inhimillisiä, viisaita, valistunutta... Mikä kauhea isku olikaan saada selville, että... ne on vain samoja idiootteja, epäpäteviä hölmöjä, peloissaan sekoilevia byrokraatteja, hämmentyneitä pomoja, vainoharhaista petoksenpelkoa ja valvontaa… tämä idealismin menetys tapahtuu loikkaajille vain liian usein. Sillä me kaikki luotimme liikaa länsipropagandaan."
ellauri275.html on line 714: Eipä tainnut tulla Stalin ajatelleexi että vallan turmelema tunnoton ihminen on tuhansia kertoja petomaisempi kuin nälkäänsä mezästävä hyeenakoira tahi leijona. Tai hetkinen, ei petomaisempi vaan kaikkiruokaisempi, kuin sika kaukalolla. Soveltaa lakia mutta vääristellen ja mielivaltaisesti. Kun mokamehiläisiä on parvissa miljoonia, ne ovat sietämättömiä, vaikkei niillä ole pistintä.
ellauri275.html on line 729:
Loosunki

ellauri275.html on line 736:
Neuvostoliitossa naiset vapautettiin kotiorjuudesta ja päästettiin työelämään tekemään lähes samoja hommia kuin miehetkin. Naisia ihannoitiin nimenomaan riuskoina työläisinä, kolhoosin lypsäjinä ja liki sukupuolettoman näköisinä raatajina, jotka kelpasivat sekä ajamaan puimuria että lentämään avaruuteen (tämä oli kyllä vaarallisena työnä ensi alkuun naisilta kielletty, samoin kuin nosturointi). Hyi helevetti mitä veminismiä!

ellauri275.html on line 742:
Kökkäreiden lapset kuuluivat partiolaisliikkeeseen. Heidän tunnuslauseensa oli "Ole valmis", ja kesäisin he kokoontuivat partioleireille, joissa oli jopa pienimuotoista sotilaskoulutusta.

ellauri275.html on line 744:
Kommunistien lapset kuuluivat pioneeriliikkeeseen. Heidän tunnuslauseensa oli "Ole valmis", ja kesäisin he kokoontuivat pioneerileireille, joissa oli jopa pienimuotoista sotilaskoulutusta.

ellauri275.html on line 764:
Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto. Sosialististen valtioiden talousyhteisö ja vastine Euroopan talousyhteisölle vuosina 1949-1991.

ellauri275.html on line 769:
Sovhoosi

ellauri275.html on line 788:
Vaadittava työn määrä, joka oli suoritettava esimerkiksi tehtaassa tai työpaikalla. Jos ylitti normin, saattoi saada joitakin etuuksia kuten bonuksia. Mahootointa!

ellauri276.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri276.html on line 47: Katso: vanha hevoseni makaa ja katsoo kaukaisuuteen masentuneena.
ellauri276.html on line 85: Päädyin tähän albumiin kun eziskelin Alexanteri Virzhavazhen ylläolevaa, ed. albumissa mainittua KYNTÄJÄ-runoa. Tää eleginen kyntöruno koskee selkeästi prinssi Sashan vanhuusiän impotenssia. Se ei ollut ihan helppo paikantaa, joten matkan varrella tarttui haaviin tähän albumiin koottuja muita kyntöyrittäjiä. Kyntämisestä on kirjoitettu aivan helvetisti runoja, sekä kirjaimellisia että kuvaannollisia. Ei ihme, sillä onhan kyntäminen maanviljelyxen aiheuttaman väestöräjähdyxen ihan keskiössä! Osa koskee vanhaa kunnon pirttiviljelystä eli kynnettömän sormen kuljetusta pilluvaossa, osa on vaan maalaisliittolaista hymistelyä. Mutta kuka oli tämä Virzhavadze, Iljan ehkä setä?
ellauri276.html on line 91: Vuonna 1799 Chavchavadzen perhe muutti Tiflisiin. Silloin 13-vuotias poika huomasi monien maanmiestensä kylmän, melkein vihamielisen asenteen omaa poppootansa kohtaan. Isää hän vihasi katkeruudella ja sydänsurulla. Toisinaan hän menetti päänsä epätoivoon ja oli valmis pitämään itseään velvollisena "sovittamaan isänsä syyllisyyden".
ellauri276.html on line 119: Ja niin Herra päätti palkita kyntäjän hänen työstään. Yefim tuli aikaisin aamulla puutarhaan, ja siellä munat kimaltelee kananmunan hajuisina! Nepä zaarille, neuvoo vanha Sillinpää.
ellauri276.html on line 149: Поутру я выйду в поле, в землю плуг как нож вгоню, Aamusella lähden peltoon, pistän auran turpoomaan kuin veitsen,
ellauri276.html on line 150: Я теперь свободный пахарь (брошу семя в борозду). Nyt olen vapaa kyntäjä (heitän siemeneni vakoon).
ellauri276.html on line 232: Koltsovin isä kontrolloi jatkuvasti ja julmasti hänen elämäänsä tukahduttaen Alekseyn luovan kirjoittamisen ja hänen henkilökohtaisen elämänsä. Masennuksen ja vuoden kestäneen tuberkuloosin heikentämä Koltsov kuoli vuonna 1842 33-vuotiaana. Hänet haudattiin Voronežiin. Vittu! ei voi kuin elegisesti huudahtaa Kiira Korven ja kuolemattoman S.Karpin sanoin.
ellauri276.html on line 245: Kyntäjä on yksinkertainen mies, tyytyväinen työhönsä, elämäänsä. Tämän runon lyyrinen sankari iloitsee hyvin yksinkertaisista ja ymmärrettävistä asioista: liekehtivästä aamunkoitosta, pellolla kiehuvasta työstä. Talonpoika on erittäin iloinen - käy selväksi, että pelto on hänen elementtinsä, koska hän kylvää leipää mielellään työskennellen varhain aamulla otsansa hiessä. Runon sankari toivoo hyvää satoa, rukoilee hiljaa työskennellessään. On erittäin miellyttävää kuvitella kuvaa yksinkertaisesta venäläisestä talonpojasta, joka työskentelee kentällä - se lämpenee heti sielussa! Iso- tai vähävenäläisessä, ihan sama!
ellauri276.html on line 274: Лес стоит под шапкой тёмною, Metsä seisoo tumman lakin alla,
ellauri276.html on line 298: Как бы градом не побилася, Kunhan ei rakeet löisi lakoon,
ellauri276.html on line 324: Nikitinin yksinkertainen, koruton runous on kiinteästi sidoksissa hänen omaan elämäänsä. Siinä kuvastuvat runoilijan yksinäisyydentunne, häntä ympäröivän elämän kurjuus ja toisaalta rakkaus luontoon, josta pessimistinen runoilija ammentaa lohdutusta. Joskus on runoilla suoraan omaelämäkerrallinen merkitys, kuten runoelmalla Nyrkki. Ensimmäinen täydellinen laitos Nikitinin runoja, joihin liittyy Mihail de Poulet’n kirjoittama runoilijan elämäkerta, ilmestyi 1885. Lauri Viljanen on suomentanut Nikitinin runon "Kuoppa on kaivettu".
ellauri276.html on line 349: Hän muutti Dubliniin vuonna 1905, ei löytänyt työtä ja seuraavana vuonna (1906) hän muutti Lontooseen, missä hän osallistui irlantilaiseen kirjalliseen toimintaan työskennellessään opettajana. Hän meni naimisiin vuonna 1910 Nancy Mauden kanssa, ja he muuttivat pian Dubliniin ja sitten Wicklow´n kreivikuntaan. Hänen näytelmänsä Judgment esitettiin Abbey Theatressa huhtikuussa 1912.
ellauri276.html on line 353: Hänestä tuli Sinn Féinin kaupunginvaltuutettu Wicklow´ssa vuonna 1921. Myöhemmin Irlannin sisällissodassa hän oli republikaanien puolella, ja hänet internoitiin vuonna 1922/3. Hänen avioliitonsa hajosi, ja hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1925. Siellä hän asui New Yorkissa. Hän luennoi Fordhamin yliopistossa ja työskenteli akateemisissa irlantilaistutkimuksissa perustaen yliopiston Irlannin tutkimuksen koulun vuonna 1928, joka kesti neljä vuotta. Hän oli toimittaja The Irish Review, lyhytikäinen (huhti-, touko- ja heinäkuu 1934) "irlantilaisen ilmaisun aikakauslehti". Yritysjohtaja oli George G. Lennon, entinen upseeri, joka komensi Waterfordin lentävää pylvästä Irlannin itsenäisyyssodan aikana. Päätoimittaja oli Lennonin vävy George H. Sherwood. Campbell palasi Irlantiin vuonna 1939, asettui Glencreeen, Wicklow´n kreivikuntaan, ja kuoli Lacken Daraghissa, Enniskerryssä 6. kesäkuuta 1944.
ellauri276.html on line 357: Runoilija jatkaa tätä kaavaa runon lopun ajan, jolloin puhuja kertoo vuorotellen kylvö- ja niittoaikaa. Jokaisessa säkeistössä runoilija toistaa samaa rivimallia osoittaakseen vuoden toiston sekä maan päällä tapahtuvat jatkuvat muutokset.
ellauri276.html on line 359: Joseph Campbellin "I Will Go With My Father a-Ploughing" on kolmivärssyinen runo, joka on jaettu kahdeksaan riviin eli oktaaviin. Jokainen näistä oktaaveista noudattaa johdonmukaista riimimallia. Rivien välillä on eroja, mutta mittari ja sanavalinta auttavat luomaan yhtenäisyyttä, joka tuo runoon merkittävää koheesiota.
ellauri276.html on line 364: Runoilija jatkaa tätä kaavaa runon lopun ajan, jolloin puhuja kertoo vuorotellen kylvö- ja niittoaikaa. Jokaisessa säkeistössä runoilija toistaa samaa rivimallia osoittaakseen vuoden toiston sekä maan päällä tapahtuvat jatkuvat muutokset.
ellauri276.html on line 373: And the rooks and corbies and seagulls Ja tornit ja korbit ja lokit
ellauri276.html on line 408: Jälleen kerran runoilija seuraa hänen malliaan ja sanoo, että kolme muuta lintua, tällä kertaa "hanhet, kyyhkyset ja varpuset", seuraa hänen puhujaansa. Puhuja jatkaa lauluaan, tällä kertaa "väsyneille niittomiehille", joiden tehtävänä on sadon talteenotto. Runon päätteeksi isä laulaa "Scythe-Song", joka viittaa kaarevaan terään, jota käytetään sadon leikkaamiseen. Runoilija toivoo tässä unenomaisessa kertomuksessa korostavansa eri vuodenaikojen merkitystä ja niiden yhtäläisyyksiä.
ellauri276.html on line 445: Kaksi vuotta ensimmäisen kokoelmansa julkaisemisen jälkeen hän ei ollut vielä tehnyt merkittävää vaikutusta. The Times Literary Supplement kuvaili häntä "nuoreksi irlantilaiseksi runoilijaksi, joka lupaa enemmän kuin saavutuksia", ja The Spectator kommentoi, että "kuten muutkin Russellin ihailemat runoilijat, hän kirjoittaa paljon parempaa proosaa kuin runoutta. Kavanaghin sanoitukset ovat suurimmaksi osaksi lieviä ja konventionaalisia, helposti nautittavia, mutta melkein yhtä helposti unohdettavia."
ellauri276.html on line 447: Vuonna 1938 masentunut Kavanagh muutti Lontooseen. Hän viipyi siellä noin viisi kuukautta. The Green Fool, löyhästi omaelämäkerrallinen romaani, julkaistiin vuonna 1938, ja Kavanaghia syytettiin kunnianloukkauksesta. Oliver St. John Gogarty haastoi Kavanaghin oikeuteen hänen kuvauksestaan hänen ensimmäisestä vierailustaan Gogartyn kotiin: "Luulin Gogartyn valkovartista piikaa hänen vaimokseen tai hänen rakastajattarekseen; odotin jokaiselle runoilijalle varavaimon." Gogarty, joka oli loukkaantunut sanojen "vaimo" ja "emäntä" läheisestä yhdistämisestä, sai 100 puntaa vahingonkorvauksena.Kirja, joka kertoi Kavanaghin maalaislapsuudesta ja hänen yrityksistään tulla kirjailijaksi, sai kansainvälistä tunnustusta ja hyviä arvosteluja. Teoksen väitettiin kuitenkin olevan myös jossain määrin "katolisen vastainen", mihin Kavanagh reagoi vaatimalla, että teos olisi näkyvästi esillä Dublinin katolisen kirjakaupan ikkunassa. Seuraavassa runossa jää epäselväxi pääsikö Patrick hilloviivalle.
ellauri276.html on line 457: O I loved too much and by such and such is happiness thrown away.
ellauri276.html on line 462: Ja sanoin: olkoon suru päivän koittaessa pudonnut lehti.
ellauri276.html on line 471: Toisen maailmansodan puhkeaminen (tunnetaan nimellä Hätä Irlannin tasavallassa ) vaikutti haitallisesti joidenkin irlantilaisten kirjailijoiden uraan, mukaan lukien Flann O´Brien ja Kavanagh, koska he menettivät pääsyn kustantajiinsa Lontooseen ja heidän kirjojensa uusintapainoja ei voitu järjestää. Tasavallalla, joka oli sodan aikana neutraali, oli yhteinen raja Pohjois-Irlannin kanssa (joka osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa oli mukana liittoutuneiden puolella ). Varsinkin Monaghanissa rajalla oli salakuljetusmahdollisuuksia, mikä olisi ollut tuottoisampaa kuin kirjoittaminen tähän aikaan.
ellauri276.html on line 476: Vuonna 1942 hän julkaisi pitkän runonsa Suuri nälkä, joka kuvaa hänen tuntemansa maaseutuelämän puutteita ja vaikeuksia. Vaikka tuolloin huhuttiin, että Garda Síochána takavarikoi Horizonin, kirjallisuuslehden, jossa se julkaistiin, kopiot, Kavanagh kiisti tämän tapahtuneen ja sanoi myöhemmin, että kaksi Gardía vain vieraili hänen kotonaan (luultavasti erityisvaltuuksia koskevan lain mukaisen Horizon- tutkimuksen yhteydessä). Yksittäisen talonpojan näkökulmasta historiallisen nälänhädän ja emotionaalisen epätoivon taustalla kirjoitettu runo on kriitikoiden mielestä usein Kavanaghin hienoin teos. Se pyrki vastustamaan irlantilaisen kirjallisen laitoksen sakarimaista romantisointia sen näkemyksessä talonpoikien elämästä. Richard Murphy The New York Times Book Review -lehdessä kuvaili sitä "suureksi teokseksi" ja Robin Skelton Poetryssa ylisti sitä "näkemykseksi myyttisestä intensiivisyydestä".
ellauri276.html on line 482: Kavanaghin persoonallisuus muuttui asteittain quixoottiseksi, kun hänen juomisensa lisääntyi vuosien varrella ja hänen terveytensä heikkeni. Lopulta hänestä tuli epäsiisti hahmo, ja hän liikkui Dublinin baareissa, joi viskiä ja osoitti mieltymystänsä kiusaamaan hyväntekijöitä ja ystäviä.
ellauri276.html on line 484: Vuonna 1949 Kavanagh alkoi kirjoittaa kuukausittaista "Päiväkirjaa" Envoylle, kirjalliselle julkaisulle, jonka perusti John Ryan, josta tuli elinikäinen ystävä ja hyväntekijä. Lähettilään toimistot olivat osoitteessa 39 Grafton Street, mutta suurin osa lehden liiketoiminnasta hoidettiin läheisessä pubissa, McDaid´sissa, jonka Kavanagh myöhemmin hyväksyi paikalliseksi päämajaxi. Envoyn kautta hän sai yhteyden nuorten taiteilijoiden ja intellektuellien joukkoon, mukaan lukien Anthony Cronin, Patrick Swift, John Jordan ja kuvanveistäjä Desmond MacNamara., jonka Kavanaghin rintakuva on Irlannin kansallisessa kirjailijamuseossa. Kavanagh kutsui näitä aikoja usein "runollisen uudestisyntymisensä" ajanjaksoksi.
ellauri276.html on line 492: Vuosina 1959–1962 Kavanagh vietti enemmän aikaa Lontoossa, missä hän osallistui Swiftin X- lehteen. Tänä aikana Kavanagh asui silloin tällöin viinahöyryisenä ja muutenkin pahanhajuisena Swiftsien luona Westbourne Terracessa. Hän piti luentoja University Collegessa Dublinissa ja Yhdysvalloissa, edusti Irlantia kirjallisissa symposiumeissa ja hänestä tuli Guinness Poetry Awards -palkinnon tuomari.
ellauri276.html on line 493: Lontoossa hän asui usein kustantajansa Martin Greenin ja Greenin vaimon Fionan kanssa heidän talossaan Tottenham Streetillä, Fitzroviassa. Juuri tuolloin Martin Green tuotti Kavanaghin Kootut runoa (1964) Patrick Swiftin ja Anthony Croninin kehotuksista. Johdannossa Kavanagh kirjoitti: "Ihminen puuhailee viattomasti sanoja ja riimejä ja huomaa, että se on hänen omansa, elämä."
ellauri276.html on line 495: Kavanagh meni naimisiin pitkäaikaisen kumppaninsa Katherine Barry Moloneyn ( Kevin Barryn veljentytär ) huhtikuussa 1967, ja he perustivat yhdessä pubin Waterloo Roadille Dubliniin. Kavanagh sairastui Tarry Flynnin ensiesityksessä Abbey Theatre -yhtiön Dundalkin kaupungintalossa ja kuoli muutamaa päivää myöhemmin, 30. marraskuuta 1967 Dublinissa. Hänen hautansa on Inniskeenissä Patrick Kavanagh -keskuksen vieressä. Hänen vaimonsa Katherine kuoli vuonna 1989; hän on myös haudattu sinne. Nobel-palkittu Séamus Heaney on saanut vaikutteita Kavanaghista. Heaney ja Kavanagh uskoivat paikallisen tai seurakuntalaisen kykyyn paljastaa universaali. Heaney sanoi kerran, että Kavanaghin runoudella oli "muuttava vaikutus yleiseen kulttuuriin ja se vapautti hänen jälkeensä tulleiden runollisten sukupolvien lahjat". Heaney totesi: "Kavanagh on todella edustava moderni hahmo siinä mielessä, että hänen kumouksellinen toimintansa käännettiin itsensä puoleen: tyytymättömyys, sekä henkinen että taiteellinen, inspiroi hänen kasvuaan... Hänen opetuksensa ja esimerkkinsä auttoivat meitä näkemään olennaisen eron hänen välillään. kutsutaan seurakunnalliseksi ja maakunnalliseksi mentaliteetiksi". Kuten Kavanagh sanoi: "Kaikki suuret sivilisaatiot perustuvat seurakuntaan". Hän päättelee, että Kavanaghin runous todistaa hänen "lankattoman uskonsa itseensä ja taiteeseen, joka teki hänestä paljon enemmän kuin hän itse".
ellauri276.html on line 520: 1400-luvun puolivälissä The Canterbury Tales in the Christ Church MS:n tekstiin lisättiin kuninkaallinen riimi "Plowman´s Tale". Tämä tarina on itse asiassa ortodoksinen roomalaiskatolinen, mahdollisesti Lollardin vastainen versio Thomas Hoccleven kirjoittamasta Marian ihmetarinasta nimeltä Item de Beata Virgine. Joku sävelsi ja lisäsi prologin sopimaan Hoccleven runon Chaucerin kerrontakehykseen. Tämä valetarina ei säilynyt Chaucer´s Worksin painetuissa painoksissa.
ellauri276.html on line 522: Lollardointi, joka tunnetaan myös nimellä Lollardismi tai Lollard-liike, oli protoprotestanttinen kristillinen uskonnollinen liike, joka oli olemassa 1300-luvun puolivälistä 1500-luvun Englannin uskonpuhdistukseen. Sitä johti alun perin John Wycliffe, katolinen teologi, joka erotettiin Oxfordin yliopistosta vuonna 1381 roomalaiskatolisen kirkon arvostelun vuoksi. Lollardit vaativat ensisijaisesti länsimaisen kristinuskon uudistamista. He muotoilivat uskonsa Lollardien 12 johtopäätökseen.
ellauri276.html on line 528: Tunnetuin "Plowman´s Tale" sisältyi Chaucer´s Worksin painettuihin painoksiin. Se on selkeästi Wycliffite anti-veljestarina, joka on kirjoitettu n. 1400 ja levitettiin lollardien keskuudessa. Joskus nimeltään The Complaynte of the Ploughman, se on 1380 riviä pitkä, ja se koostuu kahdeksanrivisista säikeistä ( rimimalli ABABBCBC, joissakin muunnelmissa, jotka viittaavat interpolointiin), kuten Chaucerin " Munkin tarina ". "The Plowman´s Tale" -elokuvassa ei ole selkeää sisäistä/suunnitteluyhteyttä Chaucer´s Canterbury Talesin tai Piers Plowmanin kanssa. Anthony Wotton, joka oli luultavasti vuoden 1606 "The Ploughman´s Tale" -julkaisun toimittaja, ehdotti, että "The Ploughman´s Tale" viittaa Jack Uplandiin tai todennäköisemmin Pierce the Ploughman´s Credeen, koska "Plowman´s Tale" on päähenkilö. sanoo: "Freresistä olen kertonut ennenkin / Creden tekemisessä..." (1065–66). Plowman´s Tale lainaa myös paljon Credestä.
ellauri276.html on line 540: With hym ther was a Plowman, was his broother,
ellauri276.html on line 541: That hadde ylad of donge ful many a foother. 1 (see note)
ellauri276.html on line 542: A trewe swynkere and a good was he, worker; (see note)
ellauri276.html on line 544: God loved he best with al his hoole herte whole
ellauri276.html on line 548: For Cristes sake, for every povre wight, poor person
ellauri276.html on line 552: In a tabard he rood upon a mere. smock; rode; mare; (see note)
ellauri276.html on line 595:
English Folk Songs [1959] / track 49 Historical Folk. Henry Burstow sang The Ploughman in 1909 to Ralph Vaughan Williams [ VWML RVW2/2/194 ]. This version was printed in 1959 in Vaughan Williams' and Lloyd's The Penguin Book of English Folk Songs, which commented: This song started out, as some songs will, with intent to end otherwise. Mr Burstow's first verse was originally:
ellauri276.html on line 608: Turning over frozen earth in dark January days behind a horse drawn or an ox drawn plough, must have been back breaking labour. The hours were long, pay was poor. A ploughman at the Alnwick Hiring Fair of spring 1819 for instance, was offered merely bed and food as payment for his fee for six months work. In the depression of that year, the ploughman had no choice, yet, these ploughmen appeared to enjoy their job and approached life with a sense of honest reality and humour. Their songs are nearly always cheerful. Cyril Tawney sang The Ploughman in 1974 on the Argo anthology The World of the Countryside. Jon Loomes sang The Ploughman in 2005 on his Fellside CD Fearful Symmetry. He noted:
ellauri276.html on line 610: In this jolly little anthem to the delights of the rural lifestyle, our agrarian hero attributes his personal desirability to a diet of booze and fags. I got this from The Penguin Book of English Folk Songs which has recently been reprinted and improved—it now has a picture of Eliza Carthy on the front instead of a bloke forcing a bear to dance by poking it with a stick.
ellauri276.html on line 625: To my fal-de-ral little law-day. Mun fal-la-ral lidl loo-dei.
ellauri276.html on line 640: So the devil he took the old wife on his back, (whistle) Niin paholainen otti vanhan vaimon selkäänsä, (pilli)
ellauri276.html on line 645: Says: Here, take in an old Sussex chap´s mate. Sanoo: Tässä, ota vastaan vanha Sussex-kaveri.
ellauri276.html on line 656: And to her old husband he took her again. Ja hänen vanhalle miehellensä vei hänet takaisin.
ellauri276.html on line 668: To my fal-de-ral little law-day. Mun fal-la-ral lidl loo-dei.
ellauri276.html on line 770: On kuitenkin tärkeää muistaa, että Burns muutti ja paransi usein vanhoja kappaleita, jotka hän keräsi ennen niiden julkaisua. Siksi on edelleen todennäköistä, että Burnsilla oli merkittävä rooli tämän kappaleen version muotoilussa. IPR on siis siirtynyt vanhuxelta Burnsille.
ellauri276.html on line 774: Puiseva britti"koomikko" matkaili tv-sarjassa New Zealandissa ja oli niin brittiä niin brittiä. Käydessään tapaamassa maureja se lauloi niille God Save The Queen (sic). Jo on hävyltä häntä poikki!
ellauri276.html on line 801: His acre brought forth roots last year; Hänen eekkerinsä toi juuret esiin viime vuonna;
ellauri276.html on line 804: Then roots and corn and grass again. Sitten juuret ja maissi ja ruoho uudelleen.
ellauri276.html on line 820: Gordon Bottomley (20. helmikuuta 1874 – 25. elokuuta 1948) oli georgialais-englantilainen runoilija, joka tunnettiin erityisesti runodraamistaan. Hän oli osittain vammainen tuberkuloosisairauden vuoksi. Hänen päävaikuttajansa olivat myöhemmät viktoriaaniset romanttiset runoilijat, esirafaeliitit ja William Morris.
ellauri276.html on line 821: Bottomley syntyi Keighleyssä, West Ridingissä Yorkshiressa 20. helmikuuta 1874 Maria ja Alfred Bottomleyn ainoana lapsena. Hänet koulutettiin ensin kotona hänen äitinsä ja sitten paikallisessa lukiossa. Seitsemänvuotiaana Bottomley sairastui tuberkuloosiin, joka vaikutti häneen koko loppuelämänsä. Tämän seurauksena hän oli työkyvytön pitkiksi ajoiksi, eikä hän voinut matkustaa laajasti tai asua kaupungissa.
ellauri276.html on line 823: Bottomleysta tuli nuorempi virkailija Craven Bankissa Keighleyssä 16-vuotiaana. Kuitenkin sairastuttuaan vuonna 1891 hänet siirrettiin Bradfordin haaratoimistoon. Täällä hän vieraili ensin teatterissa ja näki Oscar Wilden näytelmän Lady Windermeren tuulettimessa. Tämä herätti hänen kiinnostuksensa näytelmiä kohtaan.
ellauri276.html on line 826: Bottomley aloitti runouden kirjoittamisen 1890-luvulla ja sai vaikutteita romanttisista runoilijoista ja vielä enemmän sellaisista myöhemmistä henkilöistä, kuten Rossetti ja Algernon Swinburne. Bottomley sisälsi ystäviinsä monia kuuluisia kirjailijoita, runoilijoita ja taiteilijoita. Vaikka hän piti heihin yhteyttä pääasiassa kirjeitse, hän vieraili satunnaisesti Lontoossa ja otti kotiinsa myös vieraita, kuten Arthur Ransome ja Edward Thomas.
ellauri276.html on line 846: Oliver Wendell Holmes Sr. (1809–1894) oli amerikkalainen lääkäri, runoilija, professori, luennoitsija ja kirjailija Bostonissa. Fireside Poetsin jäsen, hänen ikätoverinsa pitivät häntä yhdeksi päivän parhaista kirjailijoista. Hänen tunnetuimpia proosateoksiaan ovat Aamiaispöytäsarja, joka alkoi Aamiaispöydän autokraatista. Hän oli myös tärkeä lääketieteen uudistaja.
ellauri276.html on line 848: Runo kertoo maanviljelyn tärkeydestä. Maatalous on avain elävien olentojen olemassaoloon maan päällä ja kulutus on suoraan riippuvainen maanviljelyn tuotannosta. Maanviljelyn merkitys ei ole vain ihmisten olemassaolon kannalta, vaan myös maapallon villieläinten turvaamisessa. Se on ollut taloudellinen mahdollisuus sekä fyysinen aktiivisuus ihmisille.
ellauri276.html on line 852: The peasant’s food, the golden pomp of kings; Talonpojan ruoka, kuninkaiden kultainen loisto;
ellauri276.html on line 856: Tässä ensimmäisessä säkeistössä runoilija kertoo maanviljelijöiden kovasta työstä. Heidän työnsä tuo jokaisen ruuan, vaikka se olisi maanviljelijän ruokaa kuninkaan kuninkaalliseen ruokaan. Maanviljelijät tuovat ruokaa kaikille ilman minkäänlaista syrjintää kovalla työllään maalla. Kolmannella rivillä runoilija mainitsee "sivun". Tämä sivu edustaa maaperää tai maata, jossa viljelijät työskentelevät. "Kirjaimet" sivulla tarkoittavat siemeniä, jotka viljelijät kylväävät. Auringon vaikutuksesta siemenet muuttuvat elävänvihreiksi.
ellauri276.html on line 864: Tässä toisessa säkeistössä runoilija kuvaa maanviljelijää oppijana ja lapion kuolemattomassa kynässä. Tämä lapio opetti miehille hänen ensimmäisen oppituntinsa nimeltä nälkä. Ahkera on jotain, mitä Jumala käskee taivaasta. Tässä runoilija sanoo, että työ on taivaallinen järjestys. Maanviljelijä näyttää kirjaimellisesti tämän käskyn teossaan maaperän peruskirjassa tuoda ruokaa kaikille täällä.
ellauri276.html on line 872: I saw there too, O life and death, your analogies; Näin myös siellä, oi elämä ja kuolema, vertauksesi;
ellauri276.html on line 905: Cut deep, my share, in the furrows red! Leikkaa syvälle, teräni, punaiseen vakoon!
ellauri276.html on line 908: Onward the tugging horses strain Syvälle karanneet hevoset kiskoo
ellauri276.html on line 916: What if it turn up a bone or two? Mitä väliä jos se rikkoo luun tai 2?
ellauri276.html on line 917: From the dark repose where the dead folk lie Pimentoon jossa käärmeen sikiöt makaa,
ellauri276.html on line 932: Harvat Mary Pixin aikakauden naisnäytelmäkirjailijoista olivat teatteritaustaisia, eikä yksikään tullut aristokratiasta: vuosisadan sisällä menestyneimmät näyttelijät ja naiskirjailijat tulivat tutusta kirjallisuuden ja teatterin perinteestä, mutta Mary Pix ja hänen aikalaisensa olivat tämän ulkopuolelta. ja heillä oli vain vähän yhteistä toistensa kanssa, lukuun ottamatta rakkautta kirjallisuuteen ja keskiluokkaista taustaa. Pixin näytelmissä oli yleensä kahdeksan tai yhdeksän naisroolia, kun taas mieskirjailijoiden näytelmissä vain kaksi tai kolme.
ellauri276.html on line 942: George Townshend lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Brian Matthewsille vuosina 1960-64. Se sisällytettiin vuosina 2000 ja 2012 hänen Musical Traditions -antologiansa Come, Hand to Me the Glass kahteen numeroon.
ellauri276.html on line 944: Ralph Noble of Cuba Cottage, Burythorpe, Malton, lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Colin S. Whartonin tekemällä nauhoitteella, joka sisällytti sen vuonna 1962 Leedsin yliopiston tutkintoonsa "Folk Songs from the North Riding". Se sisällytettiin myös vuonna 2019 Colin Wharton Collectionin kappaleiden Musical Traditions -antologiaan Songs of the North Riding .
ellauri276.html on line 946: The Watersons lauloi Aurapojan EFDSS:n tukemassa konsertissa Royal Festival Hallissa Lontoossa 4. kesäkuuta 1965, joka julkaistiin LP:llä Folksound of Britain. Tämä tallenne on myös sisällytetty vuonna 2004 Watersonsin 4 CD:n antologiaan Mighty River of Song. Heidän sanoituksensa eroavat hieman Fred Jordanin ja Bob Hartin sanoista, kuten alla näkyy: maanviljelijän syytökset siirrettiin kuoroon ja jokaisen säkeen viimeisellä rivillä olevat kaverit eivät ole vain iloisia, vaan älykkäitä, nälkäisiä ja janoisia.
ellauri276.html on line 952: Cecil Sharp sanoi tästä kappaleesta: "Luulen, että melkein jokainen laulaja tietää sen; huonot laulajat usein tietävät, mutta vähän muuta." Sen julkaisi Henry Such, Lontoon Borough´sta, joka näyttää olleen erityisen kova myynti Cotswoldsin kautta, jossa kappale on noussut kerta toisensa jälkeen erilaisiin kappaleisiin. Fred Jordanin sävelmä eroaa kuitenkin Baring-Gouldin, Sharpin, Broadwoodin, Gardinerin ja muiden julkaisemista kappaleista.
ellauri276.html on line 970: Bob Mills lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -äänityksessä Sam Richardsin ja Tish Stubbsin vuosina 1974-80 vuoden 1981 Folkways-albumille thefolkhandbook. Albumin Liner-muistiinpanot kommentoivat:
ellauri276.html on line 984: Len ja Barbara Berry eli The Portway Pedlars lauloivat We Are Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa vuonna 1984 Greenwich Village -albumillaan In Greenwood Shades.
ellauri276.html on line 992: Harakka Lane oppi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Lucy Broadwoodin Englannin County Songsin Oxfordshire-osiosta ja lauloi sen vuonna 1994 Beautiful Jo -albumillaan Vauhdita auraa. Andy Turner sisällytti tämän 16. kesäkuuta 2012 projektissaan A Folk Song a Week.
ellauri276.html on line 995: Isle of Wightin Dollymops lauloi Kaikki iloiset kaverit vuonna 2013 WildGoose CD - levyllään Wight Cockade. He huomauttivat:
ellauri276.html on line 997: Saaristolainen historioitsija Alan Phillips antoi meille vihjeen tästä laulusta, jota laulettiin vielä 1950-luvulla Brightstonessa – tässä tapauksessa Brookin Bob Cassell. Bob Cassell oli osa voimakasta West Wightin lauluperinnettä, jonka keskipisteenä olivat The New Inn at Brighstone ja The Sun Inn at Hulverstone. Tämän perinteen kaiut jatkuvat Graham Keepingin upeassa laulussa. Versiossamme käytetään Hampshiren sävelmää ja sanoja, jotka julkaistiin Lucy Broadwoodin Englanninkielisessä County Songsissa (1893).
ellauri276.html on line 1003: Anna Baldwin lauloi Kyntölaulun (Me ollaan kaikki iloisia kavereita) Amsherin vuoden 2018 Hampshire-kappaleiden albumilla, jonka on kerännyt Lucy Broadwood Oxfordshiressa, Patience Vaisey Adwell 1892:ssa. Bob Askew huomautti:
ellauri276.html on line 1005: Hyvin tunnettu laulu, laulettu sadonkorjuukodeissa ja muissa juhlissa. Patiencen sävelmä poikkeaa hieman tavallisesta, ja Lucy Broadwood huomautti, että siinä oli "jälkiä Dorian-moodista".
ellauri276.html on line 1013: Right tooraleye, tooraleye tooralaleyeday. Oikea tooraleye, tooraleye tooralaleyeday.
ellauri276.html on line 1021: Good bread and cheese and the best of stingo hyvää leipää ja juustoa ja parasta stingoa.
ellauri276.html on line 1025: Right tooraleye, tooraleye tooralaleyeday, Oikea tooraleye, tooraleye tooralaleyeday,
ellauri276.html on line 1026: Right tooraleye, tooraleye tooralaleyeday. oikea tooraleye, tooraleye tooralaleyeday.
ellauri276.html on line 1028: Right tooraleye, tooraleye tooralaleyeday. Right tooraleye, tooraleye tooralaleyeday.
ellauri276.html on line 1032: “Come rise you good fellows, arise with good will, "Nouskaa hyvät toverit, nouskaa hyvästä tahdosta,
ellauri276.html on line 1072: “Rise up me good fellows and work wi´ good will, "Nouskaa, hyvät toverit, ja toimikaa hyvän tahdon mukaan,
ellauri276.html on line 1076: It´s oorily oorily oorily ay Se on oorily oorily oorily ay
ellauri276.html on line 1103: “Come arise, young fellows rise up of good will, "Nouskaa, nuoret hyvästä tahdosta,
ellauri276.html on line 1128: And the master he looked and he laughed at the joke Ja isäntää hän katsoi ja hän nauroi vitsille
ellauri276.html on line 1141: “Come arise, my good fellows arise with good will "Nouskaa, hyvät ystäväni nousevat hyvällä tahdolla
ellauri276.html on line 1177: Go ne'er fear your masters, but swear and he vow, Älä pelkää herraasi, vaan vanno, ja hän vannoo:
ellauri276.html on line 1182: “Come rise, me good fellows, come rise with a will "Nouskaa, hyvät toverit, nouskaa tahdon kera,
ellauri276.html on line 1222: “Arise my good fellow, arise with good will, "Nouse, hyvä ystäväni, nouse hyvästä tahdosta,
ellauri276.html on line 1258: That we're all damn good fellows that follow the plough. Etme olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.
ellauri276.html on line 1265: Kiinalaisen kyntölaulun sanoja ei ole löytynyt. Robeson kazoo sokkonakin itään päin, se oli kova kommunisti ja Kiinan ystävä.
ellauri276.html on line 1279: Tulkoon uskon linnut pesimään niissä, ja
ellauri276.html on line 1296: Hallia, Battenia ja Troubridgea eivät lannistuneet kirkon varoitukset samaa sukupuolta olevien suhteista. Hallin katolisuus istui tiukassa elinikäisen kiintymyksen spiritismiin ja reinkarnaatioon rinnalla. Vuonna 1917 Radclyffe Hall ja Una Troubridge alkoivat asua yhdessä. Suhde kesti Hallin onnekkaaseen kuolemaan asti
ellauri276.html on line 1300: Samaa sukupuolta olevien avioliitto Massachusettsissa on tunnustettu laillisesti 17. toukokuuta 2004 lähtien, koska Massachusetts Supreme Judicial Court (SJC) päätti asiassa Goodridge v. Department of Public Health, jonka mukaan Massachusettsin perustuslain mukaan oli perustuslain vastaista sallia vain päinvastaiset. seksiparit naimisiin. Massachusettsista tuli kuudes lainkäyttöalue maailmassa (Alankomaiden, Belgian, Ontarion, Brittiläisen Kolumbian ja Quebecin jälkeen), joka laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot. Se oli ensimmäinen Yhdysvaltain osavaltio, jossa avattiin avioliitto samaa sukupuolta olevien parien kanssa. Niiden osuus osavaltion kaikista avioliitoista oli noin 4 %.
ellauri276.html on line 1305: Dobbs v. Jackson Women's Health Organization, nro 19-1392, 597 U.S. ___ (2022), on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden merkittävä päätös, jossa tuomioistuin katsoi, että Yhdysvaltojen perustuslaki ei anna oikeutta aborttiin. Tuomioistuimen päätös kumosi sekä Roe v. Wade (1973) että Planned Parenthood v. Casey (1992), mikä antoi yksittäisille osavaltioille takaisin vallan säännellä kaikkia abortin näkökohtia, joita liittovaltion lait eivät suojaa. Päätös tuli 1 äänen enemmistöllä, jossa häpykielenä toimi Trumpin häthätää nimittämä "Amy" (1972) Ruth Bader Ginsburgin (1933-2020) onnekkaasti kellistyttyä. Ginsburg oli ensimmäinen juutalaisnainen ja toinen hovissa palvellut nainen Sandra Day O´Connorin jälkeen. Sen mielipiteet olivat konservatiivisia viime vuosituhannella, nyt ne ovat radikaaleja.
ellauri277.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri277.html on line 42: On the evening of December 20, 1900, a suspicious fire destroyed the Buies Creek Academy and all the buildings except for the large wooden tabernacle. Awakened at 3:30 a.m. to witness the destruction, J.A. Campbell recalled: "When I ran up to the fire, the terrible fire, that was burning down chances for poor boys and girls, and I knew that I could not build again ... the flames that destroyed the labor of years [...] the only hope for hundreds of boys and girls was being swept away, I could not bear up longer [...] When they asked me my plans, I said, "Well, there's no chance to go on."
ellauri277.html on line 59: Ihminen voi muuttaa kohtaloaan otsansa hiellä ja se huuhtoo pois sen, mitä on kirjoitettu.
ellauri277.html on line 73:
Karvakäsi neuvoo kyntäjää

ellauri277.html on line 111: Kahlil Gibran syntyi vuonna 1883 nykyisen Libanonin alueella Besharrin kylässä, Valkean vuoren juurella. Gibranin perhe oli vanhaa maroniittikristittyjen sukua, ja Libanon kuului tuohon aikaan Osmanien valtakunnan Syyrian maakuntaan. Vuonna 1895 Gibranin perhe hajosi: äiti muutti lapsineen Bostoniin ja isä jäi turkkilaiseen vankilaan. Yhdysvalloissa Kahlil Gibran näytti kuvataiteelliset ja kirjalliset lahjansa ja pääsi taiteellisiin piireihin jo 13-vuotiaana, ja häntä alettiin yleisesti kutsua Profeetaksi. Gibranin perhe lähetti hänet 15-vuotiaana libanonilaiseen yliopistoon, ja neljän vuoden opiskelun jälkeen Gibran palasi Yhdysvaltoihin.
ellauri277.html on line 113: Tärkein tapahtuma nuoren Gibranin elämässä oli tutustuminen Mary Haskelliin, kuuluisaan mesenaattiin. Mary Haskell otti Kahlil Gibranin "stipendiaattiensa" lukuisaan joukkoon ja tuki Gibrania henkisesti fyysisesti ja taloudellisesti koko hänen loppuelämänsä ajan. Haskel toimitti Gibranin englanninkieliset kirjat.
ellauri277.html on line 121: Kahlil Gibran syntyi 6. tammikuuta 1883 Bsharrin kylässä Libanonin Mutasarrifate-vuorella, Ottomaanien Syyriassa (nykypäivän Libanon ). Hänen vanhempansa Khalil Sa´ad Gibran ja Kamila Rahmeh, papin tytär, olivat maroniittikristittyjä. Äiti Kamilan isänpuoleinen isoisä oli kääntynyt islamista kristinuskoon. Hiän oli 30-vuotias, kun Gibran syntyi, ja Gibranin isä Khalil oli hänen kolmas aviomiehensä (!).
ellauri277.html on line 132: Sittemmin tapaamansa "hyväntekijän" Mary Haskellin taloudellisella avustuksella Gibran opiskeli taidetta Pariisissa vuosina 1908–1910. Siellä ollessaan hän tapasi syyrialaisia poliittisia ajattelijoita, jotka edistävät kapinaa ottomaanien Syyriassa. Kun hän kuoli 48-vuotiaana maxakirroosiin ja alkavaan tuberkuloosiin toisessa keuhkossa hän oli saavuttanut kirjallisuuden mainetta "Atlantin valtameren molemmin puolin". Hänen "upeaa työtä" on kuvattu "taiteellisena perinnönä kaikkien kansojen ihmisille".
ellauri277.html on line 144: 1909 Gibran aloitti lyijykynällä tuherrettujen muotokuvien sarjan, jota hän myöhemmin kutsui "Taiteen temppeliksi", jossa oli "ajan kuuluisia mies- ja naistaiteilijoita" ja "muutamia Gibranin sankareita menneiltä ajoilta.", kuten Mary Haskell. Kesäkuussa 1910 Ameen Rihani, jonka Gibran oli tavannut PaPaPariisissa, joka oli kuusi vuotta vanhempi kuin Gibran, oli Gibranin roolimalli jonkin aikaa ja ystävä ainakin toukokuuhun 1912 asti. Gibranin elämäkerran kirjoittaja Robin Waterfield väittää, että vuoteen 1918 mennessä "kun Gibranin rooli muuttui vihaisen nuoren miehen roolista profeetan rooliksi, Rihani ei voinut enää toimia paradigmana." Pojille tuli bänät.
ellauri277.html on line 149: Gibran esitti kopion kirjastaan Egyptissä asuneelle libanonilaiskirjailijalle May Ziadehille ja pyysi tätä arvostelemaan sitä. Hiänen vastauksensa 12. toukokuuta 1912 ei täysin hyväksynyt Gibranin rakkausfilosofiaa. Pikemminkin hiän pysyi kaikessa kirjeenvaihdossaan melko kriittisenä Gibranin länsimaisia ajatuksia kohtaan. Silti heillä oli vahva emotionaalinen kiintymys neiti Ziadehiin kuolemaansa asti. Taaskaan ei muka pistetty, pantu eikä laitettu sitä sinne. Uskokoon ken haluaa.
ellauri277.html on line 151: Saman vuoden joulukuussa Gibranin visuaalisia taideteoksia esiteltiin Montross Galleryssä, mikä herätti amerikkalaisen taidemaalari Albert Pinkham Ryderin huomion. Gibran kirjoitti hänelle proosarunon tammikuussa, ja hänestä tulee yksi ikääntyneen miehen viimeisistä vierailijoista. Ryderin kuoleman jälkeen vuonna 1917 Henry McBride lainasi Gibranin runon ensimmäisenä.jälkimmäisen kuolemanjälkeisenä kunnianosoituksena Ryderille, sitten sanomalehdissä eri puolilla maata, josta tuli Gibranin nimen ensimmäinen laaja maininta Amerikassa. Maaliskuuhun 1915 mennessä kaksi Gibranin runoa oli myös luettu Poetry Society of Americassa, minkä jälkeen Corinne Roosevelt Robinson, Theodore Rooseveltin nuorempi sisar, nousi ylös ja kutsui niitä "tuhoisiksi ja pirullisiksi jutuiksi".
ellauri277.html on line 166: Muutaman Ghougassianin mukaan englantilaisen runoilijan William Blaken teoksilla oli "erityinen rooli Gibranin elämässä", ja erityisesti "Gibran yhtyi Blaken apokalyptiseen maailmannäkemykseen, sellaisena kuin tämä ilmaisi sen runoudessaan ja taiteessa". Gibran kirjoitti klovni Blakesta "jumalmiehenä" ja sanoi hänen piirustuksiaan "toistaiseksi syvimmiksi englanniksi tehdyiksi asioiksi - mutta hänen näkemyksensä, piirustuksensa ja runonsa jättäminen syrjään ja siirtyminen näihin mun parannettuihin olisi kaikkein jumalallisinta".
ellauri277.html on line 175: Tutkijat ja kriitikot jättivät Gibranin pitkään huomiotta, ennenkuin älysivät kuinka jenkki se oikeastaan oli. Em. Bushrui ja John M. Munro ovat väittäneet, että "vakavien länsimaisten kriitikkojen epäonnistuminen vastata Gibranin huutoon" johtui siitä tosiasiasta, että "hänen teoksensa, vaikka suurin osa alun perin kirjoitettiin englanniksi, ei voi majoittua mukavasti lännen sisäiseen kirjalliseen perinteeseen, jossa mattokauppiaita ei järin näy." El-Hagen mukaan kriitikot ovat myös "yleensä epäonnistuneet ymmärtämään runoilijan mielikuvitukselisia käsityxiä ja hänen vaihtelevan luonnottomia taipumuksiaan".
ellauri277.html on line 179: Tämä kohtaaminen ʻAbdu´l-Bahán kanssa inspiroi myöhemmin Gibrania kirjoittamaan Jeesus Ihmisen Pojan, joka kuvaa Jee-suxea "seitsemänkymmentäseitsemän aikalaisen sanoin, jotka tunsivat hänet – vihollisia ja ystäviä: syyrialaiset, roomalaiset, juutalaiset, papit ja runoilijat kuten minä." Abdu´l-Bahán kuoleman jälkeen Gibran piti puheen uskonnosta Baháʼísin kanssa ja toisessa tapahtumassa, jossa katsottiin elokuvaa "Abdu´l-Bahá", Gibran nousi kyynelein julistaakseen ´Abdu´n korkean aseman, ja lähti tapahtumasta itkien omien sanojensa syvästi liikuttamana. Eipä Baha. Se meni näin:
ellauri277.html on line 203: And when the earth shall claim your limbs, then shall you truly dance like a skeleton on a tin roof.
ellauri277.html on line 229: In November 1902 Gibran wrote to Peabody, and she invited him to a party held at her house two weeks later. An intense platonic relationship resulted, though Gibran seems to have wanted it to progress to a sexual one. He visited her regularly; they went to musical and artistic events together; they wrote to each other often; and she encouraged his writing and his art. She gave him the nickname that he later used as the title of his most famous book: “the Prophet.” In October 1903 Gibran wrote something in a letter to Peabody that angered her, and their relationship cooled.
ellauri277.html on line 231: Gibran’s relationship with Peabody ended completely with her marriage in 1906. He then began a secret affair with a pianist, Gertrude Barrie, who, like Peabody, was several years his senior. During this period Haskell introduced him to an aspiring French actress, Émilie Michel, who taught French at Haskell’s school, and the two fell in love. In 1908 Michel suffered an ectopic pregnancy and had an abortion. The relationship waned and ultimately ended, a victim of Michel’s ambitions for a career on the stage.
ellauri277.html on line 233: In April 1904 Day held an exhibit of Gibran’s work at his studio. It was favorably reviewed, and some of the pictures were sold. At the show Gibran met a woman who became his most important patron: Mary Haskell was from a wealthy South Carolina family and ran a private Boston girls’ school.
ellauri277.html on line 242: Gibran’s first book in English, The Madman: His Parables and Poems, was completed in 1917; it was brought out in 1918 by the young literary publisher Alfred A. Knopf, who went on to publish all of Gibran’s English works. A gold mine! A goose laying golden eggs! Way to go Alfred!
ellauri277.html on line 246: Gibran’s masterpiece, The Prophet, was published in September 1923. The earliest references to a mysterious prophet counseling his people before returning to his island home can be found in Haskell’s journal from 1912. Gibran worked on it from time to time and had finished much of it by 1919. He seems to have written it in Arabic and then translated it into English. As with most of his English books, Haskell acted as his editor, correcting Gibran’s chronically defective spelling and punctuation but also suggesting improvements in the wording.
ellauri277.html on line 248: The work begins with the prophet Almustafa preparing to leave the city of Orphalese, where he has lived for twelve years, to return to the island of his birth. The people of the city gather and beg him not to leave, but the seeress Almitra, knowing that his ship has come for him, asks him instead to tell them his truths. The people ask him about the great themes of human life: love, marriage, children, giving, eating and drinking, and many others, concluding with death. Almustafa speaks of each of the themes in sober, sonorous aphorisms grouped into twenty-six short chapters. As in earlier books, Gibran illustrated The Prophet with his own drawings, adding to the power of the work.
ellauri277.html on line 250: The Prophet received tepid reviews in Poetry and The Bookman, an enthusiastic review in the Chicago Evening Post, and little else. On the other hand, the public reception was intense. It began with a trickle of grateful letters; the first edition sold out in two months; 13,000 copies a year were sold during the Great Depression, 60,000 in 1944, and 1,000,000 by 1957. Many millions of copies were sold in the following decades, making Gibran the best-selling American poet of the twentieth century. It is clear that the book deeply moved many people. When critics finally noticed it, they were baffled by the public response; they dismissed the work as sentimental, overwritten, artificial, and affected.
ellauri277.html on line 252: Gibran knew that he would never surpass The Prophet, and for the most part his later works do not come close to measuring up to it. The book made him a celebrity, and his monastic lifestyle added to his mystique.
ellauri277.html on line 256: In 1926 and 1927, respectively, Gibran published Sand and Foam in English (Donovan!). Sand and Foam is decorated with Gibran’s drawings, and the aphorisms are separated by floral dingbats also drawn by Gibran. Most critics did not like the book, but, like all of his English works (except the flop Twenty Drawings), it has remained in print since its publication.
ellauri277.html on line 258: In 1928 Gibran published his longest book, Jesus, the Son of Man: His Words and His Deeds as Told and Recorded by Those Who Knew Him. It was the most lavishly produced of Gibran’s books, with some of the illustrations in color. For once, the reviews were strongly and uniformly favorable, and the book has remained the most popular of his works next to The Prophet.
ellauri277.html on line 260: Gibran died on 10 April 1931 of cirrhosis of the liver. He was an alcoholic and had been in poor health since the early 1920s. Gibran’s death set off a series of sordid conflicts that have clouded his reputation. His will left money and real estate to his sister (Marianna Jubran never married and died in Boston in 1972). Breckenridge ja Haskell piippasivat äkäsesti toisilleen mustankipeinä Gibranin kirjallisesta jäämistöstä. Breckenridge´s 1945 biography of Gibran, an adulatory work full of misinformation—much of which may have come from Gibran himself—continues to create confusion even after the publication of several excellent biographies.
ellauri277.html on line 304: development], Like school, Kyiv, Ukraine.
ellauri277.html on line 319: Hallitsee rikollisuutta : Seurassa, jolla on uskonnollinen arvo ja uskonnollinen laki, on paljon vähemmän rikollisuutta verrattuna yhteiskuntiin, jotka eivät aseta uskontoa etusijalle. Ihmiset, joilla on uskonnollista arvoa, uskovat, että on olemassa Jumala, joka tarkkailee kaikkea heidän toimintaansa; jos he tekevät minkä tahansa rikoksen tai synnin, heitä rangaistaan kuolemanjälkeisessä elämässä. Tämä Jumalan pelko tuo ihmisille nuhteettomuutta ja johtaa heidän elämänsä rehellisyyden tielle. Tämä auttaa yhteiskuntaa vähentämään rikollisuutta merkittävästi. Kazo esim. El Salvador (suomexi Vapahtaja). Tai britti poliisisarja van der Valk. Kun sitä vertaa Nicholas Freelingin alkuperäisiin kirjoihin, näkee miten syvälle on anglosaxien moraalinen cesspool vajonnut. Silikonipanoropoteilla on aidompia tunteita kuin näillä mallinukeilla.
ellauri277.html on line 328: Bahai-usko (myös kirjoitusmuodoissa bahá’í-usko, baha´i-usko ym.ym. - olisivat hyvällä jättäneet noi kärpäsenkakat pois, niin olisivat saaneet enemmän kannattajia!) on moniselitteinen uskonto, jonka perusti Baha’ullah Persiassa vuonna 1863 (eli 160v sitten) ja joka korostaa ihmiskunnan hengellistä yhtenäisyyttä. Uskonnolla on noin kuusi miljoonaa kannattajaa ympäri maailman. Ei sillä vielä kuuhun mennä.
ellauri277.html on line 334: Eniten bahaita asuu Intiassa, missä heitä on noin miljoona. Uskonnon synnyinmaassa Iranissa asuu noin 300 000–350 000 uskonnonharjoittajaa. Lisäksi heitä on huomattavasti Latinalaisessa Amerikassa ja osissa Pohjois-Amerikkaa, mutta Euroopassa suhteellisen vähän. Bahaita on vainottu monissa islamilaisissa maissa, erityisesti Iranissa. Oikein arvasin.
ellauri277.html on line 342: Vuonna 1856 Subh-i azalin vanhempi velipuoli Mirza Husain Ali Nuri, myöhemmin Baha’ullah, astui käytännössä liikkeen johtoon. Viimeistään vuonna 1866 Baha’ullah ilmoitti julkisesti, että eipäs kun hän oli Babin mainitsema "Se, jonka Jumala tuo esiin". Tosin hänen väitetään kertoneen asian lähipiirilleen jo vuonna 1863, saatuaan ilmestyksen Ridvanin puutarhassa. Merkittävä osa baabilaisista hyväksyi julistuksen, mutta osa kannattajista kiisti sen. Varsinaisen bahai-uskon katsotaan syntyneen tästä julistuksesta. Vuonna 1868 uskonnon kannattajat siirrettiin Akkon rangaistussiirtolaan Palestiinaan – nykyiseen Israeliin. (Ai siis sixi!)
ellauri277.html on line 358: Ylimaallinen Jumala on ilmaissut itseään eri sanansaattajien muodossa, ja jokainen heidän perustamistaan uskonnoistaan on johtanut ihmiskunnan aina korkeammalle tasolle. Kaikki ovat tehneet virheitä, niin varmaan Barbapapakin, mutta nyt ei vielä tiedetä mitä. Bahait hyväksyvät kaikki suurten maailmanuskontojen perustajat ja keskushahmot. Heihin kuuluvat muun muassa Abraham, Mooses, Krishna, Buddha, Zarathustra, Jeesus ja Muhammad sekä kaiken ilmoituksen huipentumana Bab ja Baha´ullah. Yhtään naishahmoa? No ei. Jumalalta saatujen muistioiden ilmaisemisen ketju alkaa jo muinaisista maageista ja aiempien uskontojen kirjoituksissa profeetoiksi mainitaan muun muassa Aatami, Nooa, Hud ja Salih. Nekin kaikki setämiehiä.
ellauri277.html on line 360: Bahait uskovat, että maailmassa on ainoastaan yksi uskonto, joka on ”Jumalan uskonto”. Kaikki maailman suuret uskonnot ovat erilaisia lähestymistapoja tähän uskontoon. Pienemmistä ei ole väliä. Bahait hyväksyvät muut uskonnot, jahka nämä hyväxyvät Babin memorandumit, eikä niiden harjoittajia syrjitä, vaan bahait pyrkivät rauhaan ja sopusointuun muiden uskontojen kanssa.
ellauri277.html on line 362: Bahaiden lopullisena tavoitteena on viimeisten aikojen lopullinen rauha, Suurin Rauha (sulh-i al-kazam), joka koittaa kaikkien uskontojen löydettyä täyttymyksen bahai-uskossa, mutta sitä ennen tavoitteena on Aika Suuri Rauha (sulh-i akbar), maailmanrauha nykyisten hallitusten (Putin, Xi Jinping ja Kim Jong-Un mukaanlukien) johdolla. Suurimman Rauhan aikana toteutuu itsestään myös bahai-laki, joka koostuu Baha’ullahin teoksesta Kaikkein pyhin kirja sekä Barbapapan erillisistä muistioista. (Ize uskon että rauha tulee kuin viimeinenkin termiittiapina on vainaja.)
ellauri277.html on line 370: Bahait uskovat, että jokaisella on yksi (1) kuolematon sielu. Se on ihmisen henkinen osa, joka ei kuole vaan jatkaa olemassaoloaan toisessa muodossa. Sielu ei asu ruumiissa, vaan se yhdistyy ihmiseen panon aikana heti hedelmöittymisvaiheessa. Mikäli kaksi ihmistä on elänyt hyvän avioliiton, heidän sielunsa jatkavat riitelyä boomereina myös kuoleman jälkeen.
ellauri277.html on line 378: Rituaalien vähäisyyteen bahait mainitsevat kaksi syytä: Rituaalit voivat rapauttaa ja häivyttää niiden takana olevan henkisen tarkoituksen. Toiseksi rituaalit voivat johtaa kulttuuri-imperialismiin ja tuhota eri kulttuurien rikkaan monimuotoisuuden (kivitys, naisten ympärileikkaus, lesken poltto roviolla, jouhipaidat, ym. ym.). Rituaalien vähäisyys ei tarkoita juhlapäivien ja erityistilaisuuksien unohtamista. Bahailaisia rohkaistaan yhteisiin kokoontumisiin, joissa rukoileminen ei ole pakollista mutta suositeltavaa. Rukous nähdään enemmän yksityisenä tapahtumana. Bahait eivät käytä alkoholia, mutta uskonto ei sisällä islamin tapaan ruokasäädöksiä.
ellauri277.html on line 381: Bahai-vuodessa on 19 kuukautta, joista jokainen on yhdeksäntoista päivän pituinen. Miksi ihmeessä niin älytön jaottelu? Bahai-suklaakalenterissa on 5 vähemmän suklaita kuin Jeesuxella! Kahdeksannentoista ja yhdeksännentoista kuukauden väliin on jätetty tavallisena vuonna neljä ja karkausvuonna viisi välipäivää, jotta kalenteri voidaan sovittaa aurinkovuoteen. Välipäivien viettoon ei ole säädetty mitään erityisiä juhlamenoja. Bahai-kuukauden ensimmäisenä päivänä bahait viettävät yhdeksäntoista päivän juhlaa, jossa on sekä henkistä, hallinnollista että sosiaalista sisältöä. Paasto alkaa 2. päivä maaliskuuta ja kestää yhdeksäntoista päivää. Vuosi vaihtuu kevätpäiväntasauksen aikaan eli 21. maaliskuuta. Tää on hyvä ohjelma, täst mie piän! Ylihuomenna on uusivuosi 2023.
ellauri277.html on line 387: Bahait valitsevat edustajansa vapailla vaaleilla, mutta siitä huolimatta järjestelmä on teokraattinen, sillä ehdokasasettelu on silverbäkeillä. Bahain maailmankeskus on uskonnon henkinen ja hallinnollinen keskus, ja se sijaitsee Israelin Haifassa. Keskuksessa on hallintojärjestelmän korkein taso, yhdeksänhenkinen Yleismaailmallinen oikeusneuvosto. Sen tehtävänä on pitää uskonto yhtenäisenä. Lisäksi jokaisessa maassa on henkiset neuvostot kansallisella ja paikallisella tasolla. Kahden viimeksi mainitun tason henkilöt valitaan vaaleilla, joihin voivat osallistua kaikki 21 vuotta täyttäneet bahait. Eri maiden kansalliset neuvostot kokoontuvat kerran viidessä vuodessa valitsemaan Yleismaailmallisen oikeusneuvoston jäsenet. Oikeusneuvoston jäseneksi ei jostain syystä hyväksytä naisia.
ellauri277.html on line 394: Bahai-uskolla on eri arvioiden mukaan 5–7 miljoonaa kannattajaa. Eniten bahaita on Intiassa, noin miljoona, ja toiseksi eniten Iranissa, noin 300 000–350 000. Yhdysvalloissa on vajaat 200 000 uskonharjoittajaa, joista etelävaltiossa asuvat ovat pääsääntöisesti afroamerikkalaisia eli neekereitä. Bahai-usko kasvaa nopeimmin Etelä-Aasiassa ja Afrikassa, koska siellä lisäännytään nopeimmin. Alueittain bahaita on arvioitu olevan eniten Etelä-Aasiassa, yli kaksi miljoonaa. Itä-Afrikassa bahaita on yli miljoonan ja Euroopassa yli 100 000.
ellauri277.html on line 398: Bahain kohtaama kritiikki ja haasteet vaihtelevat huomattavasti eri puolilla maailmaa. Länsiliberaalit ovat kritisoineet baháʼí-uskoa sen konservatiivisista sosiaalisista käytännöistä, erityisesti esiaviollisen tai homoseksuaalisen sexin kiellosta, naisten syrjinnästä ja sensuurista. Nämä ongelmat ovat vain marginaalisia Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella olevalle numeerisesti hallitsevalle baháʼí-yhteisölle.
ellauri277.html on line 405: Toinen huomauttaa että esimerkiksi monet Boomer-herkät kirkkokunnat kuten Baha´i pyrkiessään tavoittamaan hyvin käytännöllisiä, pragmaattisia Boomereita ovat jääneet suurelta osin vaille evankeliumia, ja ne ovat vaihtaneet sen käytännön positiiviseen ajatteluun ilman evankeliumin ingredienttiä. Se on synkretismiä! En väitä että kaikki Boomer-kirkot ovat tällaisia, enkä yritä maalata liikettä leveällä siveltimellä. Mutta on olemassa tiettyjä kirkkokuntia, jotka ovat korostaneet yrittämistä kovemmin ja paremman ihmisen olemista armon evankeliumin sijaan. "Hyvän elämän eläminen hyvänä ihmisenä", etenkään omalla voimallasi, ei ole Jeesuksen julistama evankeliumi. Turha yrittääkään, ei see onnistu!
ellauri277.html on line 416: Bahá´u´lláh määräsi kuolemanrangaistuksen sekä tahallisesta tupakanpoltosta että murhasta. Baháʼí-tutkija Udo Schaefer totesi, että kuolemanrangaistuksen laillistaminen murha- ja tuhopolttotapauksissa kohtaa Euroopassa yleensä epäoikeutettua paheksuntaa ja epäilyjä.
ellauri277.html on line 421: Yön ritari (engl. The Dark Knight) on vuonna 2008 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen supersankarielokuva, jonka on ohjannut Christopher Noloin. Se perustuu DC Comicsin sarjakuvahahmoon Batman. Yön ritari on Nolanin Batman-elokuvasarjan toinen osa ja jatko-osa vuoden 2005 elokuvalle Batman Begins. Christian Bale jatkaa Batmanin roolissa; muita palaavia pääosan esittäjiä ovat Michael Caine, Gary Oldman ja Morgan Freeman. Elokuva esittelee Harvey Dentin (Aaron Eckhart), Gothamin vastavalitun piirisyyttäjän ja Bruce Waynen lapsuudenystävän Rachel Dawesin (Maggie Gyllenhaal) kumppanin, joka liittyy Batmanin ja poliisin kanssa jahtaamaan rikollisneroa, joka tunnetaan nimellä ”Jokeri” (Heath Ledger).
ellauri277.html on line 423: Heath Andrew Ledger (4. huhtikuuta 1979 Perth, Länsi-Australia – 22. tammikuuta 2008 New York, New York) oli australialainen Oscar-palkittu näyttelijä. Kotimaassaan Ledger näytteli enimmäkseen pienissä teeveerooleissa ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin vuonna 1998. Hän teki merkittävimmät roolinsa elokuvissa 10 Things I Hate About You (1999), Patriot (2000), Monster’s Ball (2001), Ritarin tarina (2001), Brokeback Mountain (homo, 2005) ja Yön ritari (Jokeri, 2008).Ledger kuoli 28-vuotiaana 22. tammikuuta 2008 tahattomasti reseptilääkkeiden yliannostukseen. Muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa Ledger oli saanut valmiiksi roolinsa Jokerina elokuvassa Yön ritari. Jenkit kapinoivat kovasti kuultuaan että homo-Ledger oli castattu Jokerin miehekkääseen osaan. Hullustihan siinä kävikin.
ellauri277.html on line 425: Sekä Yhdysvalloissa että Iso-Britanniassa tuotettu Yön ritari sai ensi-iltansa 18. heinäkuuta 2008 Yhdysvalloissa, ja 25. heinäkuuta 2008 Suomessa. Elokuva sai erittäin myönteisiä arvosteluja ja se rikkoi useita tuottoennätyksiä koko teatteriesityksensä ajan. Yön ritari esiintyi kriitikoiden vuoden 2008 kymmenen parhaan elokuvan listoilla enemmän kuin mikään muu elokuva (287), paitsi WALL-E, ja se oli listojen ensimmäisellä sijalla enemmän kuin mikään muu elokuva (77) sinä vuonna. Se tuotti yli miljardi dollaria lipputuloja, ja on eniten tuottaneiden elokuvien listan sijalla 28. Elokuva sai kahdeksan Oscar-ehdokkuutta; se voitti parhaista äänitehosteista, ja Ledger palkittiin postuumisti parhaan miessivuosan palkinnolla. Vuonna 2016 Yön ritari äänestettiin BBC:n kyselyssä alkaneen vuosisadan 40 parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.
ellauri277.html on line 427: Bruce Waynen sankaripersoona Batman on vakiinnuttanut asemansa poliisin avustajana. Bruce tapaa yleisen syyttäjän, Harvey Dentin, joka seurustelee Brucen läheisen lapsuudenystävän Rachel Dawesin kanssa. Bruce vakuuttuu Dentin menestyvästä taistelusta rikollisuutta vastaan ja päättää hoitaa tämän varainkeruun. (Hä? Varainkeruun mihin? Helkkari näitä jenkkejä...) Yhdessä Dentin ja komisario James Gordonin kanssa Batman päättää iskeä kerralla kaupunkia vaivaavaa rikollisuutta vastaan.
ellauri277.html on line 430: Dent ja Rachel kaapataan, ja Batman kuulustelee heidän olinpaikkaansa Jokerilta. Tämä paljastaa Dentin ja Rachelin olevan kahdessa eri rakennuksessa, jotka ovat molemmat täynnä räjähteitä. Batman aikoo pelastaa Rachelin, mutta huomaa Jokerin kiusan vuoxi johdattaneen hänet Dentin luo. Rakennus räjähtää ja Dentin toinen kasvonpuolisko arpeutuu. Gordon ei ehdi pelastaa Rachelia, joka kuolee räjähdyksessä. Jokeri pakenee poliisiaseman sellistä ja tappaa Laun. (Who dat?)
ellauri277.html on line 432: Pimahtanut Dent pitää Gordonia ja tämän perhettä panttivankina rakennuksessa, jossa Rachel kuoli. Batman käskee Dentiä vapauttamaan Gordonin lapset ja syyttää oikeita syyllisiä, nim. Jokeria. Dent ampuu Batmania ja uhkaa Gordonin poikaa. Luotiliiveillä varustautunut Batman tokenee ja ryntää Dentin kimppuun, jolloin molemmat putoavat alas rakennuksesta. Dent kuolee, mistä Batman loukkaantuu. Gordon toteaa Jokerin voittaneen tämän onnistuttua käännyttämään Dentin mielipuoleksi. Batman ei anna Jokerin voittaa vaan haluaa pelastaa Dentin maineen sankarina ja toivon symbolina. (No vittu tietyst! Että väsyttää...) Hän käskee Gordonin etsintäkuuluttaa Batmanin ja julistaa tämän syylliseksi Dentin suorittamiin murhiin. Poliisin aloitettua Batmanin ajojahdin, Gordon tuhoaa kirveellä Lepakkosignaalin, Fox tuhoaa jäljintälaitteen, ja Alfred Pennyworth polttaa Brucelle tarkoitetun Rachelin kirjatun kirjeen, jossa tämä kertoo suostuvansa Dentin kosintaan. Mitäpä sillä enää Waynen päätä vaivaamaan.
ellauri277.html on line 434: Superman tattoon poika -nimisen jatkoelokuvan ensi-illassa 2012 sattui harmittava ampumavälikohtaus. Ainakin 12 ihmistä kuoli Yhdysvaltain Aurorassa tapahtuneessa ammuskelussa Yön ritarin paluun ensi-illassa. Lisäksi kymmeniä ihmisiä haavoittui yönäytöksessä, jossa kaikki eivät heti käsittäneet tilanteen vakavuutta elokuvan ääniefektien hämäävän vaikutuksen takia.
ellauri277.html on line 458: Jokeri ei tavoittele rahaa, mainetta tai edes kontrollia. Hän sanoo haluavansa yksinkertaisesti "saaha käyttöön pienen anarkian", "järisyttää vakiintuneen järjestyksen". Mutta kierteellä tavalla, eikö tämä ole vapaan tahdon voitto – valinnan, joka on irrotettu lain, järjestyksen ja moraalin turvallisista laitureista? Tätähän tuumi Dostojevskin koronkiskurin nirhaaja kirjassa Rikos ja Rangaistus, että ämmän lyömisestä kirveellä alkaa se vapaus. 2 pahaa ei tee 1 hyvää, kai sen olisi se tiedettävä! Ja Batmaninkin myös, ei parane konniakaan huidella pesäpallomailalla! Tehdä sillä Dentsiin lommoja.
ellauri277.html on line 460: Kuten käy ilmi, se, mitä Joker tarjoaa, ei ole vapautta tai edes valinnanvaraa. Elokuvan hölmöt toimivat vapaimmin, kun he voivat kiertää Jokerin ja ohittaa hänen vääriä "valintojaan", noudattaen sen sijaan implisiittisesti Moosexen taulujen ohjeistuxia. Mutta kun he eivät voi, heidän teoistaan tulee tahattomia. He toimivat pakotuksesta, pelosta ja välttämättömyydestä. Jokeriakin näyttää ohjaavan hellittämätön anarkkinen agenda, josta hänkään ei saa mitään iloa tai helpotusta, mitä nyt jotain turhaa hahatusta. Hän on oman suunnittelunsa tai kenties oman hulluutensa vanki. Heh, hm, baptistisella tulkinnalla joka hemmetin heppuli on oman päänsä vanki, paizi ne jotka noudattaa johtoportaan ohjeistuxia, mikä antaa niille täyden vastuuvapauden.
ellauri277.html on line 462: Jokeri on herättänyt henkiin Friedrich Nietzschen unen ja Pyhän Paavalin painajaisen. Nietzsche, tuo pahamaineinen 1800-luvun saksalainen kristinuskon haastaja, julisti, että hyvän ja pahan, jalon ja arvottoman, oikean ja väärän moraalijärjestelmät eivät ole muuta kuin ihmisten rakenteita, sosiaalisia mukavuuksia ja typeriä tapoja. Eettiset säännöt eivät ole todellisempia, ehdottomia tai ikuisempia kuin etiketin säännöt. Ne ovat ihmisen aiheuttamia ja mielivaltaisia, ja näistä syistä ne tulisi lähettää liekkeihin. Mitä hemmettiä? Outo argumentti, mikä vikaa siinä on että ne on (luonnon)historiallisia ilmiöitä, kun lyhytkestoisista apinoista kumminkin on kymysys? Kummallista ikuisuuden ihannointia. P. Paavali oli kyllä aika painajaismainen kaveri. Mixi sen vuonna kivi ja puu Moosexen lakiin tekemät sääntömuutoxet olisivat yhtään edellistä enemmän kiveen hakattuja?
ellauri277.html on line 466: Luonnonvalinta. Se mikä on vahvaa voittaa. Mutta peli annetaan pois tämän kohdan viimeisellä rivillä, "eikä sitä voi ajatella toisin". Miksi ei? Kuka sanoo? Tässä näemme jäykän determinismin ja kiistattoman dogmatismin, joka piilee juuri Nietzschen niin kutsutun tahdon vapautumisen pinnan alla. Mitään vaihtoehtoa horjumattomalle luonnonlaille ei ole. Kun Harvey "Two-Face" Dent "vapautuu" ja estoton, tulos on hirveä. Hän näyttää ja käyttäytyy vähemmän kuin tavallinen apina, enemmän kuin raivostunut apina tai viihdekäyttöön ohjelmoitu silikoninukke. Hemmetti, altruismi on yhtä paljon termiittiapinan genomissa kuin sekopäinen riehunta. Kummallakin on aikansa ja paikkansa, kuten sanoo saarnaaja.
ellauri277.html on line 468: Paavalille pahin kaikista mahdollisista olosuhteista on todeta, että "en tee mitä haluan, vaan teen sitä, mitä vihaan" (Room. 7:15). Nämä ovat juuri sellaisia vaihtoehtoja, joita Jokeri (ja Saatana) tarjoaa: sellaisia, joita voimme vain vihata ja silti haluta. Pyllystä tulee pepun hajua mutta silti se jaxaa kiehtoa. Synti, itsekäs käytös ja tottelemattomuus laille eivät ole Promethean vapaan tahdon tekoja, vaan merkkejä orjuudesta. Paavalin mukaan tottelemattomuus, kapina ja synti eivät vapauta meitä "tekemään mitä haluamme", kuten saattaisimme olettaa, vaan vangitsevat ja vangitsevat tahtomme. Meistä tulee "synnin orjia" (Room. 6:17). Juurikin näin: vapaus on sitä että 1. jengi saa ja tekee mitä 2. jengi haluaa, siinäpä se nixi on! Kikka on siis haluta sitä mitä johtokunnan kerroxen jehut sanovat. Ei siihen tarvita sen kummempaa valintamyymälää. Huda hudaa!
ellauri277.html on line 470: Paavalin ja kristillisen perinteen mukaan vapaus ei ole jotain, jota meillä luonnollisesti on ja jota käytämme. Se ei ole oikeutemme tai kykymme. Pikemminkin, kuten elämä itse, vapaus on lahja. "Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan lahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme" (Room. 6:23). Ja vähän kauempana: "Sillä elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut teidät synnin ja kuoleman laista" (Room. 8:2). Niinpä niin, lahja on se että saa luvan tehdä kuten käsketään, ja saa siitä vielä olla mielissään.
ellauri278.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri278.html on line 55: Veikko Huovinen syntyi Simossa savolaisperäisessä perheessä, vuonna 1927. Isä Juho Aukusti Huovinen oli kotoisin Kuopiosta ja äiti Rosa Elina Hämäläinen Mikkelin maalaiskunnasta. Perheeseen kuuluivat myös vuonna 1923 syntynyt Hilkka, vuonna 1925 syntynyt ja pienenä kuollut Aimo sekä vuonna 1930 syntynyt Pentti. Veikon ollessa puolivuotias perhe muutti Sotkamoon, missä hän asui kuolemaansa saakka. Lapsena hänen kerrotaan olleen ilkikurinen ja hulluja tarinoita kertova poika. Huovisten kotona luettiin paljon, ja Veikkokin kahlasi lapsena Stalinin lailla läpi kaikki Tarzanit ja Robinson Crusoen.
ellauri278.html on line 81: Neuvostoliitto aloitti 1939 talvisodan Suomea vastaan Kliment Vorošilovin johtamin joukoin. Hyökkäyksen huonot tulokset johtivat siihen, että Stalin nimitti tammikuussa 1940 uudet miehet johtamaan sitä. Tällöin Šapošnikov sai vastuulleen Karjalankannaksen hyökkäyssuunnan armeijankomentaja Semjon Timošenkon alaisena. Uudet komentajat saivatkin hyökkäyksen toimimaan aikaisempaa paremmin. Talvisota päättyi Suomen tappioon maaliskuun 1940 puolivälissä.
ellauri278.html on line 88: - Jos olet vakaasti vakuuttunut siitä, että olet oikeassa ja pystyt todistamaan väitteesi, älä koskaan ota huomioon kenenkään mielipiteitä, vaan toimi järkesi ja omatuntosi mukaan.
ellauri278.html on line 90: Harvinaisen muistin omaavana hän pystyi lainaamaan suuria kohtia joistakin teoksista lähes sanatarkasti. Kirjoittajista, kuten olen huomannut, Stalin lainasi useimmiten Saltykov-Shchedriniä, Tšehovia, Gogolia sopivissa tapauksissa. Hän koettiin olevan erittäin lukenut mies. Kerran illallisella hän vertasi hyvin osuvasti ja ironisesti Rabelais'n romaanin "Gargantua ja Pantagruel" - 1500-luvun ranskalaisen kirjallisuuden mestariteoksen - sankareihin joitakin moderneja hahmoja. Stalin puhui hyväksyvästi Mine Reedin, Jules Vernen ja Fenimore Cooperin seikkailuromaaneista. Hän muisti että luki lapsuudessa näiden kirjailijoiden kirjoja. Kun kysyin häneltä, miksi näitä kirjailijoita ei juuri nyt julkaistu maassamme, hän vastasi: "Et voi tehdä hallituksen päätöstä jokaisesta pienestä asiasta. Se tässä suunnitelmataloudessa on ongelma."
ellauri278.html on line 92: Eräänä päivänä Stalin ottaa siitä paketin toimistoonsa ja avaa sen ojennetulla käsivarrellaan. Osoittautuu, että tämä on pitkä, lattian mittainen paperikäärö, jossa on kiinalaisia merkkejä. "Sain kirjeen Chiang Kai-shekiltä, hän pyytää apua ja neuvoja, hänkin puhuttelee minua "isä aurinkoiseksi ja opettajaksi"... Siinä taas yxi Jumalan lähettämä oppilas", Stalin naurahti ironisesti.
ellauri278.html on line 94: Johtajan viimeinen rakkaus oli Valentina Istomina. Häntä kutsuttiin "Latushkaksi", mutta muuten hän oli hieno, iloinen ja ystävällinen. Hänellä oli aviomies, mutta kun hän sai työpaikan taloudenhoitajana Stalinin taloon, hän hankki toisen persoonan. Viimeisiin päiviinsä asti hän suostui ottamaan ruokaa ja lääkkeitä vain hiänen käsistään. Ja hän luotti vain hiäneen. Jos hän edes tiesi mitä luotto oli.
ellauri278.html on line 97: oikeastaan ollut laulua eikä soittoa, ei myöskään rallatusta. Aäni syntyi tanssijain röhistessä kurkkuaan, mikäli voin huomata etupäässä takapiässä sisään henkiessä. Olin välillä erottavinani joitakuita tajuttavia äänteitä, sentapaisia kuin: höö-him, hööhei, hoo-him, haaveli. Sitten taas luulin kuulevani: hinkin.
ellauri278.html on line 98: hoo-hei, hinkin, höö-hei». Ezellasta. Riehuessaan Sozhissa kännipäissä Soselo (Pikku-Joose) saattoi mukeltaa yöhuutona: Houii möyy, höyäh, möö, mässähyhouii. Huutelun kuulleet sanoivat, että älämölöä ei ollut helppo litteroida.
ellauri278.html on line 100: Stalin jäi istumaan keittiöön ja katseli myhäillen lamuutin työskentelyä. Keittiön koko oli noin neljä kertaa viisi metria. Keittiössä oli kaasuliesi ja vanhanaikaisia kaapistoja. Tiskipöytä nykyaikaisessa katsannossa puuttui, vaan olipahan tavallinen vahakankaalla päällystetty pöytä ja sillä kaksi emaloitua pesuvatia. Pöydän oikealla puolella seinässä oli kaatoallas ja sen alla lattialla sinkkipeltinen (likainen) laskisanko. Huoneen päädyssä olevan akkunan edessä oli pöytä ja neljä pinnatuolia, joista yhdellä istui Josef Stalin. Vastakkaisessa päädyssä oli valkea ovi, josta pääsi ruokakomeroon eli kahveriin. Keittiössä oli myös yksi ensimmäisistä neuvostovalmisteisista jääkaapeista. Se ei aina toiminut.
ellauri278.html on line 142: Kuuluisa georgialainen runoilija, kouluttaja ja julkisuuden henkilö Akaki Lounssseteli kirjoitti kansanlauluksi tyylitellyn runon "Suliko" vuonna 1895, ja se julkaistiin samana vuonna sosiaalidemokraattisessa viikkolehdessä "Kvali" (კვალი, gruzia: "Vako"), julkaistu Tiflisissä. Jonkin ajan kuluttua runoilija pyysi sukulaistaan Barbara (Varinka) Lounasseteliä (ennen avioliittoaan Machavariania), joka asui ja työskenteli lounasruokalassa Zestofiltin kaupungissa, säveltämään musiikkia kitaralla laulamista varten tähän runoon.
ellauri278.html on line 161: Shoot these rabid dogs. Death to this gang who hide their ferocious teeth, their eagle claws, from the people! Down with that vulture Trotsky, from whose mouth a bloody venom drips, putrefying the great ideals of Marxism! ... Down with these abject animals! Let's put an end once and for all to these miserable hybrids of foxes and pigs, these stinking corpses! Let's exterminate the mad dogs of capitalism, who want to tear to pieces the flower of our new Soviet nation! Let's push the bestial hatred they bear our leaders back down their own throats!
ellauri278.html on line 167: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov.
ellauri278.html on line 173: Trump tahtoo käsiraudat ranteisiinsa pidätyxen yhteydessä. Hän pelkää muuten menettävänsä izehillintänsä ja turskauttavansa lainvartijoita kuonoon.
ellauri278.html on line 182: Siberian pensioner IS grandson of Josef Stalin, DNA test reveals. Yury Davydov, 67, gets proof of his roots after years of waiting: his grandmother was Stalin's 14 year old lover. Stalin a Pedo? what has the world come to?
ellauri278.html on line 190: Chicherin and Litvinov were temperamental opposites and became rivals. Chicherin had a cultivated, polished personal style but held strongly anti-Western opinions. He sought to hold Soviet Russia aloof from diplomatic deal-making with capitalist powers.
ellauri278.html on line 200: Chicherin was an eccentric, with obsessive work habits. Alexander Barmine, who worked in the People´s Commissariat for Foreign Affairs, noted that "Chicherin was a workaholic with peculiar habits. His workroom was completely buried in books, newspaper and documents. He used to patter into our room in his shirt sleeves, wearing a large silk handkerchief round his neck and slippers adorned with metal buckles ... which, for comfort´s sake, he never troubled to fasten, making a clicking noise on the floor." In 1930 Chicherin was formally replaced by his deputy, Maxim Litvinov. A continuing terminal illness burdened his last years, which forced him away from his circle of friends and active work and led to an early death.
ellauri278.html on line 208: In January 1908, French police arrested Litvinov under the name Meer Wallach while carrying twelve 500-ruble banknotes that had been stolen in a bank robbery in Tiflis the year before. The Russian government demanded his extradition but the French Minister for Justice Aristide Briand ruled Litvinov´s crime was political and ordered him to be deported. He went to Belfast, Ireland, where he joined his sister Rifka and her family. There, he taught foreign languages in the Jewish Jaffe Public Elementary School until 1910.
ellauri278.html on line 224: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters.
ellauri278.html on line 227: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia.
ellauri278.html on line 231: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.
ellauri278.html on line 233: Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war".
ellauri278.html on line 240: The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently.
ellauri278.html on line 242: The replacement of Litvinov with Molotov significantly increased Stalin´s freedom to manoeuver in foreign policy. The dismissal of Litvinov, whose Jewish background was viewed disfavorably by Nazi Germany, removed an obstacle to negotiations with Germany. Stalin immediately directed Molotov to "purge the ministry of Jews". Recalling Stalin´s order, Molotov commented: "Thank God for these words! Jews formed an absolute majority in the leadership and among the ambassadors. It wasn´t good."
ellauri278.html on line 248: In the 21-month period between the declaration of war by France and Britain, and the invasion of the Soviet Union by Germany, Ivy Litvinov describes this period of her life. She said the family spent their time with their daughter-in-law in their dacha 27 kilometres (17 mi) from Moscow and outside school holidays in the family apartment in Moscow, when they spent long weekends in the country. For two years, the family played bridge, read music, and went on long walks in the countryside with their two dogs.
ellauri278.html on line 250: 1941 Litvinov was definitively given the sack. LItvinov was livid. Stalin rejected everything Litvinov had said. When Stalin stopped speaking, Litvinov asked: "Does that mean you consider me an enemy of the people?" Stalin answered: "We do not consider you an enemy of the people, but too honest a revolutionary".
ellauri278.html on line 258: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.
ellauri278.html on line 262: Maxim Litvinov died on on 31 December 1951. After his death, rumours he was murdered on Stalin´s instructions to the Ministry of Internal Affairs circulated. According to Anastas Mikoyan, alorry deliberately collided with Litvinov´s car as it rounded a bend near the Litvinov dacha on 31 December 1951, and he later died of his injuries. British television journalist Tim Tzouliadis stated; "The assassination of Litvinov marked an intensification of Stalin´s anti-Semitic campaign". According to Litvinov´s wife and daughter, however, Stalin was still on good terms with Litvinov at the time of his death. They said he had serious heart problems and was given the best treatment available during the final weeks of his life, and that he died from a heart attack on 31 December 1951. After Litvinov´s death, his widow Ivy remained in the Soviet Union until she returned to live in Britain in 1972.
ellauri278.html on line 264: In his reminiscences dictated to a supporter later in life, Vyacheslav Molotov—Litvinov´s replacement as chief of foreign affairs and right-hand man of Joseph Stalin—said Litvinov was "intelligent" and "first rate" but said he and Stalin "didn´t trust him" and consequently "left him out of negotiations" with the United States during the war. Molotov called Litvinov "not a bad diplomat—a good one" but also called him quite an opportunist who greatly sympathized with Leon Trotsky, Grigory Zinoviev, and Lev Kamenev. According to Molotov; Litvinov remained among the living in the Great Purge only by chance.
ellauri278.html on line 268: Molotov syntyi Kukarkan kylässä (nykyisin Sovetsk Kirovin alueella) nimellä Vjatšeslav Mihailovitš Skrjabin (ven. Скря́бин). Nimestään huolimatta hän ei ollut sukua säveltäjä Aleksandr Skrjabinille. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1906 opiskellessaan Kazanissa ja otti salanimen Molotov (molot = vasara). Molotov pidätettiin vuonna 1909 poliittisesta agitaatiosta ja karkotettiin kahdeksi vuodeksi. Palattuaan hän matkusti Pietariin, joka oli vuonna 1914 nimetty liian saksalaisperäisen nimensä Sankt-Peterburg vuoksi venäläisittäin Petrogradiksi. Hän oli paikalla helmikuun vallankumouksen aikana muiden bolševikkien, kuten Vladimir Leninin ollessa edelleen maanpaossa. Molotovilla oli tärkeä rooli lokakuun vallankumouksessa ja hän toimi jonkin aikaa Pravdan päätoimittajana ennen kuin alkoi työskennellä Josif Stalinin alaisuudessa keskuskomiteassa vuonna 1921.
ellauri278.html on line 273: Joulukuusta 1930 toukokuuhun 1941 Molotov oli kansankomissaarien neuvoston (Sovnarkom) puhemies eli Neuvostoliiton hallituksen pääministeri. Ukrainan suurten katovuosien aikana 1932–1933 Molotov oli viljatoimitusten erikoiskomission johtaja Ukrainassa. Huolimatta nälänhädästä, johon jopa kolmen miljoonan ukrainalaisen arvioidaan kuolleen (holodomor), hänen onnistui kerätä nälkää kärsivältä alueelta 4,2 miljoonaa tonnia viljaa 4,6 miljoonan tonnin tavoitteesta pois kuljetettavaksi (minne?).
ellauri278.html on line 275: Toukokuussa 1939 Molotovista tuli myös ulkoasioiden kansankomissaari (ulkoministeri). Hän neuvotteli Ison-Britannian ja Ranskan kanssa elokuussa 1939. Kun neuvottelut epäonnistuivat, hän allekirjoitti Molotov–Ribbentrop-sopimuksen Saksan Joachim von Ribbentropin kanssa. Sopimuksen ehtojen mukaan Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 17. syyskuuta 1939 Saksan vallattua maan länsiosat 1. syyskuuta alkaneessa hyökkäyksessä. Puolan itäosa liitettiin Neuvostoliittoon, ja luokkavihollisten pidätykset ja siirrot alkoivat liitetyllä alueella.
ellauri278.html on line 277: Politbyroon jäsenenä Molotov hyväksyi lukuisia kansanvihollisten joukkoteloituksia. 5. maaliskuuta 1940 politbyroo hyväksyi Lavrenti Berijan valmisteleman 25 700 Puolan älymystön jäsenen teloituksen, johon sisältyi myös 14 700 puolalaista sotavankia. Katyńin verilöylynä tunnetusta tapahtumasta syytettiin sodan jälkeen saksalaisia. Molotov luopui pääministerin tehtävistä toukokuussa 1941, jolloin Stalin otti viran itselleen.
ellauri278.html on line 279: 22. kesäkuuta 1941 tunteja sen jälkeen, kun Saksa oli hyökännyt Neuvostoliittoon, Molotov julisti Neuvostoliiton taistelevan voittoon asti. Ja niinhän kävikin. Molotov jatkoi ulkoministerinä ja oli Neuvostoliiton edustajana liittoutuneiden kokouksissa Teheranin, Jaltan ja Potsdamin konferensseissa sekä YK:n perustavassa kokouksessa vuonna 1945.
ellauri278.html on line 281: Molotov toimi toisen maailmansodan jälkeen ulkoministerinä vuoteen 1949, jolloin Andrei Vyšinski korvasi hänet. Hänen (juutalainen?) vaimonsa Polina Žemtšužina pidätettiin vuonna 1948 maanpetoksesta, jota on luonnehdittu osaksi juutalaisvastaista kampanjaa Israelin ajauduttua Neuvostoliittoa vastaan kylmässä sodassa. Molotov itse erotettiin politbyroosta vuonna 1952.
ellauri278.html on line 283: Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 Molotov pääsi takaisin politbyrooseen ja toimi jälleen ulkoministerinä vuoteen 1956. Nikita Hruštšovin paheksuttua Stalinin rikoksia XX puoluekokouksessa helmikuussa 1956, ja Molotovin puolueen muiden stalinistien kanssa hävittyä valtataistelun Hruštšoville, hän joutui erinäisiin merkityksettömiin asemiin, kuten Mongolian suurlähettilääksi vuosiksi 1957–1960 ja Neuvostoliiton pysyväksi edustajaksi kansainväliseen ydinenergiakomissioon (IAEA) Wienissä vuosiksi 1960–1961. Vuonna 1961 Stalinin vastainen linja jatkui XXII puoluekokouksessa, ja vuoteen 1964 mennessä Molotov erotettiin puolueesta kokonaan.
ellauri278.html on line 285: Molotovin sallittiin liittyä puolueeseen jälleen 1984, tosin vain hypnoottisella eleellä. Hän kuoli 96-vuotiaana Moskovassa 8. marraskuuta 1986 viimeisenä merkittävänä Venäjän vallankumoukseen 1917 osallistuneena hahmona. Hänet haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa.
ellauri278.html on line 292: Lausitz (saks. Lausitz, alasorbiksi Łužyca, yläsorbiksi Łužica, puol. Łużyce, tšek. Lužice) on Saksassa ja Puolassa sijaitseva maantieteellinen alue. Alue koostuu Saksan puolella Brandenburgin eteläosasta ja Saksin itäosasta sekä Puolan puolella Ala-Sleesian ja Lubuszin voivodikuntien osista. Lausitz jaetaan Ala-Lausitziin (Niederlausitz), Ylä-Lausitziin (Oberlausitz) ja Lausitzin vuorialueeseen (Lausitzer Gebirge). Lausitzin vuorialueesta ainoastaan sen saksalainen osa, joka tunnetaan myös nimellä Zittauer Gebirge, kuuluu Lausitziin. Saksalaisen ja puolalaisen Lausitzin rajan muodostaa nykyisin Neissejoki, albumin 65 Oder-Neisse-linja. Lausitz tunnetaan muun muassa sen sorbettivähemmistöstä, ei sudeettisavolaisista sentään, ne on pohjoisempana zekin rajalla. Saxalaisilla oli aika paha sorbitoli-intoleranssi loppupeleisssä.
ellauri278.html on line 294: Lausitz on pinta-alaltaan noin 11 000 neliökilometrin suuruinen, ja sen alueella asuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä. Saksin osavaltiossa Ylä-Lausitziin kuuluvat piirikunnat Bautzen, Löbau-Zittau ja Niederschlesischer Oberlausitzkreis sekä suurin osa Kamenzin piirikunnasta ja Görlitzin ja Hoyerswerdan piirittämättömät kaupungit. Brandenburgissa Ylä-Lausitziin kuuluu Oberspreewald-Lausitzin piirikunnan eteläosa. Ala-Lausitziin puolestaan kuuluu Oberspreewald-Lausitzin pohjoinen osa ja Spree-Neiße, osa Elbe-Elsterin piirikunnasta, Dahme-Spreewald, Oder-Spree sekä Cottbusin piiritön kaupunki.
ellauri278.html on line 324: Rawhide is an American Western TV series starring Eric Fleming and Clint Eastwood. The show aired for eight seasons on the CBS network on Friday nights, from January 9, 1959, to September 3, 1965, before moving to Tuesday nights from September 14, 1965, until December 7, 1965, with a total of 217 black-and-white episodes. The series was produced and sometimes directed by Charles Marquis Warren, who also produced early episodes of Gunsmoke. The show is fondly remembered by many for its theme, "Rawhide".
ellauri278.html on line 326: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse].
ellauri278.html on line 329: Katynista kaakkoon on Katynin metsä, joka sijaitsee lähellä Gnezdovon kylää ja tunnetaan yhtenä Katynin joukkomurhan paikasta - vangittujen puolalaisten upseerien ja Neuvostoliiton kansalaisten joukkoteloitukset ja hautaukset.
ellauri278.html on line 337: Neuvostopropaganda käytti jonkun typerän "luokkasodan" retoriikkaa vetoaen vallankumouksen ja sisällissodan parhaisiin perinteisiin. Komentaja Tymoshenkon vetoomus puolalaisille sotilaille kehotti heitä tappamaan upseerinsa: "Lupseerit ajavat teidät järjettömään teurastukseen. He vihaavat sinua ja perhettäsi. Älä luota upseereihisi. Upseerit ja kenraalit ovat vihollisesi, he haluavat sinun kuolevan! Sotilaat - lyö upseerit ja kenraalit! Älä tottele upseerisi käskyjä. Aja heidät pois maastasi." Ihan hyviä ohjeita, oli maa mikä tahansa. Kun älymystöpolakit eivät älynneet tehdä sitä ize, neuvostolaiset hoiti homman jezulleen.
ellauri278.html on line 350: Dmitri Tokarev, sittemmin Kalininin UNKVD:n päällikkö sai tietää "operaatiosta" maaliskuussa Moskovassa pidetyssä kokouksessa Kobulovin huulilta, minkä jälkeen sisäinen vankila valmistettiin: se vapautettiin väliaikaisesti muista vangeista, yksi selleistä päällystettiin huovalla, jotta laukauksia ei kuulunut. "Operaation" johtamiseen lähetettiin Moskovasta NKVD:n komentajaosaston päällikkö Blokhin, valtion turvallisuuden majuri Sinegubov ja saattajajoukkojen prikaatin komentaja Krivenkon esikuntapäällikkö. Blokhin toi mukanaan matkalaukullisen saksalaisia pistooleja "Walter" ja teloittajan nahkahaalarit, jotka vaikuttivat erityisesti Tokareviin: lippalakki, hanskat, joissa on leggingsit kyynärpään yläpuolella ja pitkä esiliina. Tokarev selittää "Waltersien" suosimisen sillä, että Neuvostoliiton "revolverit" ylikuumenivat toistuvasta ampumisesta.
ellauri278.html on line 374: Nürmbergisssä 14. helmikuuta 1946 Neuvostoliiton apulaispääsyyttäjä eversti Yu. V. Pokrovsky esitti sakemanneille yksityiskohtaisen syytteen Katynin tapauksessa Burdenkon komission materiaalien perusteella. Asiasta varoitettu jenkkijohtoinen tuomioistuin kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä tätä syytöstä harkitsematta, mikä järkytti neuvostopuolta. Koska jälkimmäinen viittasi, että tämä luo ennakkotapauksen prosessin viivyttämiselle, tuomioistuin päätti kuulla vain kolmea todistajaa syyttäjälle ja puolustukselle. Kuulemiset pidettiin 1.-2.7.1946. Syyttäjän todistajina olivat Smolenskin entinen apulaispormestari, professori-astronomi B. V. Bazilevsky, professori V. I. Prozorovsky (lääketieteen asiantuntijana) ja bulgarialainen asiantuntija M. A. Markov, Katynin kansainvälisen komission entinen jäsen, joka allekirjoitti sen päätelmän. Smolenskin porvari B. G. Menshagin oli myös valmistautunut tällaiseen rooliin, mutta hänen todistuksensa oli "epämukava".
ellauri278.html on line 386: Koko sen ajan, kun neuvostoliittolaiset ja puolalaiset historioitsijat etsivät asiakirjoja Katynista, Katyniin liittyviä tärkeimpiä politbyroon asiakirjoja säilytettiin NKP:n keskuskomitean arkiston (jäljempänä Presidentinarkisto) salaisessa erityiskansiossa; MS Gorbatšov tiesi heidän olemassaolostaan. B. N. Jeltsin sai Erikoiskansion asiakirjat henkilökohtaisesti Gorbatšovilta, kun tämä oli siirtänyt vallan. Kahdeksan kuukautta myöhemmin, 24. syyskuuta 1992, paketti nro 1, joka sisälsi Katyniin liittyviä asiakirjoja, avattiin.
ellauri278.html on line 401: 24. kesäkuuta 2022 ilmestyi tieto, että Puolan lippu poistettiin Katynin muistomerkkikompleksista. Katynin hallinto vahvisti, että 24. kesäkuuta "Puolan lipun puuttuminen havaittiin", mutta ohjasi muut toimittajien kysymykset Venäjän nykyhistorian museoon, jolle muistomerkki kuuluu. Smolenskin pormestari Andrei Borisov sanoi, että päätöksen teki kulttuuriministeriö. Ukrainan lippuakaan ei ole näkynyt.
ellauri278.html on line 423: Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä.
ellauri278.html on line 435: Ždanov määräsi 16. heinäkuuta pääministeri Vareksen yllätykseksi Viron liitettäväksi nopeasti Neuvostoliittoon. Viron parlamentin vasta valittu alahuone, riigivolikogu, kokoontui ensimmäistä kertaa 21. heinäkuuta ja julisti Viron neuvostotasavallaksi, mistä ei ollut vaaliohjelmassa mainintaa. Toisena kokouspäivänä riigivolikogu anoi Viron edellisenä päivänä julistetulle neuvostotasavallalle jäsenyyttä Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta. Samalla Vareksen hallitus kehotti Konstantin Pätsiä eroamaan presidentin virasta. Pääministeri Vares otti tämän jälkeen hoitaakseen presidentin tehtävät pääministerin tehtäviensä lisäksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anoman neuvostotasavallan jäsenyyden Neuvostoliitossa Liettuan ja Latvian jälkeen 6. elokuuta 1940.
ellauri278.html on line 439: Konstantin Päts pääsi Stalinin kuoleman jälkeen joulukuussa 1954 palaamaan Viron maaperälle, kun häntä pidettiin lyhyen aikaa Jämejalan mielisairaalassa Viljandin lähellä, sitten jonkun aikaa Jälän kentällä Kuopion lähellä. Hän kuoli psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa, Tverin alueella 18. tammikuuta 1956. Hullu mikä hullu, hullu kuin pullosta tullu. Hänet haudattiin Kalininin kaupungin lähellä olevalle hautausmaalle. Pätsin maalliset jäännökset noudettiin takaisin Viroon "olojen muututtua" ja haudattiin uudelleen 21.10.1990 Tallinnan Metsakalmistuun, josta hän oli aikoinaan noussutkin esiin revenanttina.
ellauri278.html on line 447: Konepistooli (SMG) on lipasyötteinen automaattikarbiini, joka on suunniteltu ampumaan käsiasepatruunoita. Termin "konepistooli" loi Thompson-konepistoolin keksijä John T. Thompson kuvaillakseen sen suunnittelukonseptia automaattisena tuliaseena, jolla on huomattavasti vähemmän tulivoimaa kuin konekiväärillä (tästä johtuen etuliite " sub- " ). Konekiväärin on ammuttava kiväärin patruunoita, jotta se voidaan luokitella sellaiseksi.
ellauri278.html on line 449: Konepistooli kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana (1914–1918) lähialueen hyökkääväksi aseeksi pääasiassa juoksuhaudoissa. Huipussaan toisen maailmansodan aikana (1939–1945) miljoonia SMG-koneita valmistettiin sekä tavallisten joukkojen, laittomien kommantojen että urheiden partisaanien käyttöön, mutta nyttemmin myös terroristeille.
ellauri278.html on line 451: Sodan jälkeen uusia SMG-malleja ilmestyi usein. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla SMG:n käyttö väheni. Nykyään konepistoolit on suurelta osin korvattu rynnäkkökivääreillä, joilla on pidempi hyötykantama ja pystyvät läpäisemään nykyaikaisen jalkaväen kypärät ja vartalosuojat. Kuitenkin armeijan erikoisjoukot ja poliisin taktiset yksiköt (ns. siirat, jotka juoxevat kevlar-asuisina rykelminä tyhjiin tehdasrakennuxiin ja autiotaloihin huutaen "POLIISI! kaadu tai mä kaadan sut!") käyttävät edelleen konepistooleja lähitaisteluissa, koska siviilikonnilla ei yleensä ole kevlar-asuja eikä kypäriä. Ne ovat pistoolikaliiperinen ase, jota on helppo hallita ja joka on vähemmän todennäköinen 'ylitunkeutumaan kohteeseen' eli tekemään konniin tarpeettoman isoja läpireikiä.
ellauri278.html on line 453: Thompson -konepistooli (tunnetaan myös nimellä "Tommy Gun" , "Chicago Typewriter" , "Chicago Piano" , "Trench Sweeper" tai "Trench Broom" ) on Unitedin kehittämä takaisinpuhalluskäyttöinen, valikoivalla tuulellakin käyttövarmasti toimiva konepistooli. Osavaltioiden armeijan prikaatikenraali John T. Thompson vuonna 1918. Se oli alun perin suunniteltu murtamaan ensimmäisen maailmansodan umpikujia, mutta se valmistui vasta sodan päätyttyä. Bugger it!
ellauri278.html on line 457: Asetta myytiin myös vapaasti jälkitoimituxella suurelle yleisölle. Koska se oli halpa ja saatavilla helposti, Thompsonista tuli pahamaineinen kieltoaikakaudella useiden järjestäytyneen rikollisuuden syndikaattien tunnusaseena Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Se oli tuolloin mediassa yleinen näky, ja sitä käyttivät sekä lainvalvontaviranomaiset että rikolliset. Se mahtui mukavasti viulukoteloon.
ellauri278.html on line 459: Yhdysvaltain asevoimat omaksuivat Thompsonin laajalti toisen maailmansodan aikana, ja myös muut liittoutuneiden joukot käyttivät sitä laajasti sodan aikana. Sen päämalleiksi nimettiin tänä aikana M1928A1, M1 ja M1A1. Toisen maailmansodan aikana valmistettiin yli 1,5 miljoonaa Thompson-konepistoolia. Se on ensimmäinen ase, joka on merkitty ja jota markkinoidaan "konepistooleina"
ellauri278.html on line 465: Maailmanmainetta tosiolojen taistelukentiltä! Suomi-konepistoolilla laukaistiin talvisodan motit!
ellauri278.html on line 467: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.
ellauri278.html on line 469: Kiinnostus tätä asetta kohtaa heräsi ulkomailla laajemmin vasta talvisodan tapahtumien jälkeen. Saksan armeija alkoi tuottaa omia konepistooleitaan. Sama kehitys tapahtui Yhdysvalloissa ja Englannissa. Viiden vuoden kuluttua Suomen talvisodasta maailmassa oli jo miljoonia konepistooleita.
ellauri278.html on line 471: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
ellauri278.html on line 472: Talvisodan koeammunnan jälkeen Stalin määräsi ajamaan alas siihen saakka täysillä pyörinyttä automaattikiväärien tuotantoa ja lisäämään vastaavasti konepistoolien sarjavalmistusta.
ellauri278.html on line 473: Suomi-konepistoolilla oli sodankäynnin taktiikkaan käänteentekevä merkitys, arvioi Josif Stalin.
ellauri278.html on line 475: Kun talvisotaan mentiin, konepistooleita käytettiin ryhmäaseina. Kiväärijoukkueen neljästä ryhmästä oli kahteen sijoitettu pikakivääri ja kahdessa oli ryhmäaseena konepistooli. Ryhmään kuuluivat ampuja ja apulainen, jonka tehtävänä oli mm. täyttää lippaita ja kantaa niitä. Tämä oli niin jäykkä yhdistelmä, että suomalaiset rintamajohtajat - joukkueenjohtajat ja komppanianpäälliköt - tajusivat, ettei siinä ole mitään järkeä. He purkivat "ylhäältä" tulleet määrävahvuudet ja käskivät jakaa komppanian konepistoolit pätevimmille yksittäistaistelijoille, esim. Antti Rokalle.
ellauri278.html on line 477: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa.
ellauri278.html on line 479: Raatteen tien taisteluissa konepistooleilla oli merkittävä osa, vaikka niitä oli suhteellisen vähän. Talvisodan syttymiseen mennessä (30.11.1939) Suomen puolustusvoimien aseistukseen kuului vain vajaat 5 000 konepistoolia. Niistä Suomi-konepistooleita oli alle 4 000. Loput olivat kehnoja sakujen ja venäläisten pyssyjä.
ellauri278.html on line 484: Samalla vihollinen väsyi, tuli epätoivoiseksi sekä kylmissään, nälissään ja peloissaan apaattiseksi. Hienoa! Suomalaiset konepistooliryhmät hyökkäsivät, usein yöllä ja vielä parista eri suunnasta. Epätoivoinen vihollinen ei aina edes tiennyt, mistä hyökättiin, eikä oikein pystynyt vastarintaan. Raatoja tuli tuhansia. Avunhuutoja ja vaikerruxia.
ellauri278.html on line 486: Raatteen tien motit laukaistiin tammikuun alkupäivinä. Varsinaiset taistelut päättyivät 7:nnen tammikuuta kuluessa. 44. ukrainalainen, osittain moottoroitu ryhmä oli sitä ennen joutunut sitoutumaan tiestön tuntumaan. Ukrainalainen vielä! Näin ne osat vaihtuvat.
ellauri278.html on line 488: Suomalaisten yleishyökkäys kesti viikon. Siinä vihollisdivisioona tuhoutui lähes täydellisesti. Se menetti 70 prosenttia vahvuudestaan kaatuneina. Lisäksi suomalaiset ottivat 1 200 vankia. Suomalaisia kuoli talvisodassa jotain puolisensataatuhatta, 1 suomalainen vastasi 4 venäläistä. Koko tie oli täynnä tuhoutuneita tai tielle jähmettyneitä ajoneuvoja, tykkejä ja muuta kalustoa. Suomen valloitus oli tältä kertaa päättynyt.
ellauri278.html on line 494: Venäläisten konepislari PD-34 on rakenteeltaan lähes suora kopio saksalaisesta MP 28 -konepistoolista. Palveluskäyttöön ase tuli ensimmäistä kertaa vuonna 1935. Aseen myöhempi malli PPD-34/38 sisälsi lipasratkaisuaan lukuun ottamatta vain vähäisiä muutoksia alkuperäiseen. Se varustettiin Suomi-konepistoolin rumpulippaan lähes suoralla kopiolla, johon aseen Suomi-konepistoolista poikkeavan tukkiratkaisun vuoksi jouduttiin lisäämään "syöttökaula". PPD-34- ja PPD-34/38-malleja valmistettiin yhteensä 4 174 kappaletta vuosina 1934–1939.
ellauri278.html on line 496: Edelleen kehitelty PPD-40 (ППД-40, Pistolet-pulemjot Degtjareva, obrazets 1940 goda) oli ensimmäinen massatuotettu neuvostoliittolainen konepistooli, jota valmistettiin 86 986 kappaletta vuosina 1940–1941. Suurin rakenteellinen ero edeltävään malliin oli tukin muuttaminen kaksiosaiseksi, mikä mahdollisti "syöttökaulattoman" Suomi-konepistoolin rumpulippaan kopion käytön. Ase oli kuitenkin liian monimutkainen ja kallis todelliseen massatuotantoon, ja vuoden 1941 lopulla sen korvasi PPŠ-41, joka kuitenkin peri edeltäjältään rumpulippaansa.
ellauri278.html on line 509: PPSh-41 konepistooli, Neuvostoliitto 1941
ellauri278.html on line 520: 7,62 mm Pistolet-pulemjot Špagina obraztsa 1941 kirjoitetaan lyhennettynä PPŠ-41, mutta PPSh-41 on lännessä yleisempi lyhenne. Tämä neuvostoliittolainen konepistooli on yksi koko toisen maailmansodan eniten valmistettuja aseita, sillä näitä nopeasti ja suhteellisen edullisesti valmistettavia aseita tehtiin yli 6 miljoonaa kappaletta. Yleinen lempinimi tälle aseelle oli ”papasha”, eli iskä.
ellauri278.html on line 522: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!
ellauri278.html on line 524: Yksi suurimpia tämän konepistoolin valtteja oli sen suuri rumpulipas, johon sai ladattua mukaan 71 patruunaa. Hyökkäyksen keskellä ei tarvinnut pysähtyä lataamaan asetta, kun rumpulippaaseen mahtui yli tuplamäärä ammuksia jopa verrattuna tavanomaiseen konepistoolin tankolippaaseen. Kun ottaa huomioon että vastapuolella saksalaisia vastaan hyökätessä oli vastassa suuremmilta osin vain kertalaukauksiin pystyviä pulttilukkokiväärejä, niin tällaisen konepistoolin antaman tulivoiman ylivertaisuuden käsittää paremmin. Neuvostoliiton nopean valmistuksen ansiosta kokonaisia joukkueita ja välillä koko komppanioita varustettiin tällä konepistoolilla, antaen joukoille huikean tulivoiman lyhyillä etäisyyksillä. Parempi tulivoima saksalaisten aseita vastaan olikin yksi Neuvostoliiton valtteja Saksaa vastaan.
ellauri278.html on line 526: PPSh-41 oli tehokas 125-150m etäisyydelle asti ja ampui jopa 1000 luotia minuutissa, mikä oli paljon verrattuna aikansa verrokkeihin. Tähän konepistooliin tehtiin myös tankolippaita, mutta rumpulipas oli ehdottomasti yleisin näky toisen maailmansodan aikana. Konepistoolissa oli myös valitsin liipaisimen edessä, jolla käyttäjä sai valittua ampuuko yksittäislaukauksia vai sarjatulta.
ellauri278.html on line 528: Jatkosodan aikana 1942-44 Suomeen saatiin sotasaaliina n. 2500 PPSh-41 konepistoolia. Näitä käytettiin niin rintamalla juoksuhaudoissa kuin kotirintamallakin. Näille konepistooleille annettiin Suomessa nimi ”7,62 kp/venäl." ja "762 KP 41". Pienoisena ongelmana oli että PPSh-41 käyttää 7,62 x 25mm luoteja, kun 9 x 19mm Parabellum-patruunat olivat paljon yleisempiä ja paremmin saatavilla. Niin saksalaiset kuin suomalaisetkin suunnittelivat muutostöitä, jotta taisteluissa voitetut PPSh-41 konepistoolit olisi muokattu käyttämään 9mm luoteja, joita oli hyvin saatavilla. 9mm luoteja käyttivät niin pistoolit kuin läntiset konepistoolitkin (Suomi-konepistooli, brittien Stenit ja saksalaisten MP40 ja MP41), mutta neuvostoliittolaisia 7,62mm luoteja ei ollut helposti saatavilla.
ellauri278.html on line 530: Toisen maailmansodan jälkeen tätä konepistoolia valmistettiin mm. Kiinassa, Unkarissa, Puolassa kuin Pohjois-Koreassakin. Korean sodassa 1950-53 pohjoisen joukot käyttivät yleisesti PPSh-41:tä, ase oli käytössä Kuuban vallankumouksessa ja Viet Kong käytti asetta vielä 1970-luvulla Vietnamin sodassa. Satunnaisia kappaleita on vielä nykypäivänäkin käytössä konflikteissa siellä täällä erinäisillä pienillä ryhmillä.
ellauri278.html on line 537: Saksan armeijan valmistautuminen sotaan alkoi elokuussa 1940 salanimellä Friz, ja sitä koordinoi kenraali Friedrich Pauluksen johtama ryhmä syyskuusta alkaen. Hitlerin uuden päämajan Wolfschanzen rakentaminen aloitettiin Itä-Preussiin Rastenburgin kaupungin lähelle. Lopullinen päiväkäsky nro. 21 nimellä operaatio Barbarossa allekirjoitettiin 18. joulukuuta. Sodasta piti tulla lyhyt. Joseph Goebbels kirjoitti päiväkirjaansa keskustelusta Hitlerin kanssa: ”Vihollinen ajetaan taaksepäin yhdellä tasaisella liikkeellä. Führer arvioi operaatioon kuluvan neljä kuukautta. Minä luulen, että vähemmän. Bolševismi luhistuu kuin korttitalo.”
ellauri278.html on line 539: Suomen ja Saksan koordinoidut toimet ennen operaatio Barbarossaa alkoivat korkean sotilasjohdon neuvotteluilla loppuvuodesta 1940, ja Suomi sai tietoja Saksan hyökkäyssuunnitelmista jo 30. joulukuuta 1940. Lapissa tehtiin helmikuusta 1941 tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Suomeen alkoi saapua saksalaisia joukkoja, joiden määrä lopulta ennen sodan puhkeamista oli runsaat 40 000. Helmi–maaliskuun aikana saksalaiset harjoittivat Petsamossa järjestelmällistä tiedustelua.
ellauri278.html on line 545: Suunnitelman varsinainen toimeenpano käynnistyi 22. kesäkuuta 1941 kello 4.45 noin 3,5 miljoonan saksalaisen, italialaisen ja romanialaisen sotilaan, yli 3 300 panssarivaunun ja 2 500 lentokoneen voimin. Tätä ennen oli jo miinoitettu yhdessä Suomen merivoimien kanssa merialue Suomenlahdella 17. kesäkuuta alkaen Viron SNT:n vesialueelle asti.
ellauri278.html on line 556: - Kansallissosialismi ei ole edes gumanismia, sanoo Stalin itsekseen. - Se ei ole mitään, ei mitään. Joutavaa se on. Vaan entäs tämä kommunismi. Se se jotain on.
ellauri278.html on line 560: Se oli roistomainen temppu, sanoo Stalin. - Hyökättiin aamunkoitteessa minun selkääni. Yllätettiin housut nilkoissa. Heti kun toinen selkänsä kääntää niin hyökätään. Ei ole oikein, ei, ei. Ei ole se kaunis teko, nyet, нет!
ellauri278.html on line 569: Stalin alkaa rauhoittua. Tilanne on oleva hallinnassa. Systeemi pelaa. Kuri on oleva ankara, ja kansan taistelutahto ennennäkemätön. Kapitalistiset liittolaiset ovat tyhmiä, Heiltä on otettava kaikki mahdollinen apu, ja viimein voitto on käännettävä bolševikkien eduksi. Roosevelt on ällistyttävän tyhmä ja naiivi mies, naurahtaa Stalin. -Ja samoin englantilaiset. He tulevat ojentamaan Euroopan kerran Neuvostoliiton käteen.
ellauri278.html on line 572: Sillä kyllä jumalaton aina jumalisen voittaa, naurahtaa Stalim. Tulevina vuosikymmeninä ateistit vievät voiton jeesusmiehistä. Jeesusmies rukoilee ja hymisee, mutta ateisti toimii ja luottaa omaan voimaansa. Näin arvelee Stalin ja nykäisee ylleen univormun takin. Hän ottaa suuresta peltipurkista mahorkkaa tupakkakukkaroonsa ja leikkaa nahistuneesta kurkusta pari ohutta viipaletta
ellauri278.html on line 575: Stalin ottaa seinältä naulasta Kremlin avainnipun, aukaisee narisevan oven ja työntyy mukulakiviselle pihalle. Juurevasti hän kävelee Kremlin pihan poikki, menee holvikäytävään ja kalistelee avainnippua. Kesäaamun aurinko kuparoi Vasili Autuaan kirkon kupolia, kun Stalin ottaa nipusta korttelin pituisen avaimen ja aukaisee kokoushuoneen oven. Sieltäpä Kremlin portin luota jo kävellä leppasevat Timo-senko ja Žukov, ja kauempaa kaikuvat politbyroon jäsenten juoksuaskelet. Kohta lyödään lukkoon puolustussuunnitelma, kohta aletaan takoa kahletta Saksan mulkkuun. Sillä sotahan tästä syntyy, oikea kunnon sota. Apinoiden sota.
ellauri279.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri279.html on line 43: Kylä kirjan päähenkilöiden pitää olla oikeita ihmisiä työn touhussa. Minä en ymmärrä joutilaisuudessa huokailevia tyhjanpäiväisiä ihmisiä, jotka valittavat mitättömiä vastuksia. He ovat, elävät ylellisyydessä ja pohtivat joutavia. Tyypillinen esimerkki on yläluokan kapitalistinainen, joka ei tiedä mitä tekisi. Siinä akkaraukka tuskailee oman tarkoituksettomuutensa pauloissa, juonittelee, ei edes sänkyään petaa, vaan maalailee ja puuteroi itseään. Ja sitten hän lähtee kaupungille kuin Piki ja ostaa kaiken maailman rihkamaa ja uusia puseroita komeroonsa, joka jo pullistelee entisistäkin. Ja illalla on kutsuja, joissa samanlaiset suuret mitättömyydet tapaavat toisiaan ja puhuvat mukamas sivistyneesti toisarvoisista asioista. Ja sillä aikaa tavallinen kansa saa raataa ja passata moisia saatanan huithapeleita. Ei, ei, kyllä me Neuvostoliitossa pystymme toki parempaan.
ellauri279.html on line 71: Löydät lisää ja parempiakin kirjailijoita kirjallisuuden teemasivulta. Hänet tunnetaan erityisesti Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä kertovista teoksistaan, joihin kuuluvat muiden muassa Ivan Denisovitšin päivä (1962), Syöpäosasto (1968), Ensimmäinen piiri ja Vankileirien saaristo (1973–1976). Hänen kuollessaan maailmassa oli myyty yli 30 miljoonaa hänen kirjoittamaansa kirjaa. Niitä oli käännetty noin 40 eri kielelle. Se on paljon nobelistixi. Jääprinsessan huudeilla. Solženitsynille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1970. Jonka se otti vastaan 1974 saatuaan lemput Neuvostolasta.
ellauri279.html on line 83: Solzhenitsyn syntyi perheeseen, joka uhmasi Neuvostoliiton uskonnonvastaista kampanjaa 1920-luvulla ja pysyi Venäjän ortodoksisen kirkon hurskaina jäseninä. Vielä nuorena Solzhenitsyn menetti uskonsa kristinuskoon, hänestä tuli ateisti ja omaksui marxilaisuuden - leninismin. Vasta vankilassa ja leireillä saamansa uskonnollisen kokemuksen seurauksena hänestä tuli vähitellen filosofisesti ajatteleva itäinen ortodoksinen kristitty.
ellauri279.html on line 85: Hänelle myönnettiin vuoden 1970 Nobelin kirjallisuuspalkinto "eettisestä voimasta, jolla hän on harjoittanut venäläisen kirjallisuuden välttämättömiä perinteitä", ja Gulagin saaristo oli erittäin vaikutusvaltainen teos, joka "merkitsi haastetta Neuvostoliiton valtiolle" ja myi kymmeniä miljoonia kopioita.
ellauri279.html on line 97: "Jos minua pyydettäisiin tänään muotoilemaan mahdollisimman ytimekkäästi tärkein syy tuhoisaan vallankumoukseen, joka nielaisi noin 60 miljoonaa kansaamme, en voisi ilmaista sitä tarkemmin kuin toistaa: 'Ihmiset ovat unohtaneet Jumalan; Siksi kaikki tämä on tapahtunut.'" Solzhenitsyn lisäsi sitten: "En todellakaan usko, että naispapit ovat oikea tapa edetä!"
ellauri279.html on line 107: Solzhenitsyn suhtautui kriittisesti Naton itälaajentumiseen kohti Venäjän rajoja. Vuonna 2006 Solzhenitsyn syytti Natoa yrityksestä saada Venäjä hallintaansa. Kuka, me? Nyt Nato lähettää panssarivaunuja Ukrainaan pienen mutta rohkean Natoon kuulumattoman Suomen avustuksella.
ellauri279.html on line 109: Vuonna 2006 Der Spiegelin haastattelussa hän totesi: "Tämä oli erityisen tuskallista Ukrainan tapauksessa, maan, jonka läheisyyden Venäjään määrittelevät kirjaimellisesti miljoonat perhesiteet kansojemme keskuudessa, sukulaiset, jotka asuvat eri puolilla kansallista rajaa. Yhdellä iskulla nämä perheet voidaan repiä hajalle uudella jakolinjalla, sotilaallisen blokin rajalla.
ellauri279.html on line 111: Vähän ennen kuolemaansa Solzhenitsyn arvioi Izvestiassa 2. huhtikuuta 2008 julkaistussa haastattelussa, että vaikka Ukrainan nälänhätä oli sekä keinotekoinen että valtion aiheuttama, se ei eronnut Venäjän nälänhädästä vuonna 1921. Solzhenitsyn ilmaisi uskovansa, että molemmat nälänhädät johtuivat bolshevikkiyksiköiden järjestelmällisestä aseellisesta ryöstöstä sekä venäläisten että ukrainalaisten talonpoikien sadoista, jotka olivat politbyroon käskystä tuoda takaisin ruokaa nälkää näkeville kaupunkien väestökeskuksille ja kieltäytyivät ideologisista syistä sallimasta elintarvikkeiden yksityistä myyntiä kaupungeissa tai maksamasta talonpojille vastineeksi takavarikoidusta ruoasta.
ellauri279.html on line 113: Solzhenitsyn väitti lisäksi, että teorian, jonka mukaan holodomor oli kansanmurha, joka muuten vain uhrasi Ukrainan kansan, loivat vuosikymmeniä myöhemmin venäläisvastaiseen äärimmäisen ukrainalaisen nationalismin muotoon uskovat. Solzhenitsyn varoitti myös, että ultranationalistien väitteet olivat vaarassa tulla kiistatta hyväksytyiksi lännessä, koska siellä on laajalle levinnyt pahansuopuus, tietämättömyys ja väärinkäsitys sekä Venäjän että Ukrainan historiasta.
ellauri279.html on line 118: Pavlik repukkaa retuutetaan molemmanmerkkisten propagandapellejen hampaissa kuin takavuosien sidoste-sukkaa. "Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 17. lokakuuta 2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 21 muokkausta." sanoo Wikipedia. Muutenkin suht epäluotettavaxi havaittu historioizija Weikko Huovinen esittää Morozovin tapauxen täysin päin persettä, tietysti oikeistonäkökulmasta.
ellauri279.html on line 134: Vuonna 1931 hänen isänsä, joka ei enää toiminut virassa, tuomittiin 10 vuodeksi. Kylävaltuuston puheenjohtajana hän oli kulakkien ystävä, piilotti heidän tilansa verotuksesta ja erottuaan kyläneuvostosta osallistui erikoissiirtolaisten muilutuxeen myymällä asiakirjoja. Häntä syytettiin väärennettyjen todistusten myöntämisestä ryöstetyille heidän kuulumisestaan Gerasimovin kyläneuvostoon, mikä antoi heille mahdollisuuden lähteä maasta heti paikalla. Vangittuna Trofim Morozov osallistui Valkoisenmeren ja Itämeren kanavan rakentamiseen ja kolmen vuoden työskentelyn jälkeen palasi kotiin kovan työn perästä ja asettui sitten Tjumeniin.
ellauri279.html on line 142: Uskomuksen, että Pavlikin isä pidätettiin juuri pojan lausunnon takia, kumosi myöhemmin itse Trofimin tapaukseen osallistunut tutkija. Itse asiassa pidätyksen syy oli kahden talonpojan pidätys, joiden kirjelomakkeet löytyivät Gerasimovskyn kyläneuvoston sinetistä. Yhden pidätetyn mukaan lomakkeet ostettiin Trofim Morozovilta. Myöhemmässä kokouksessa, jossa Trofim tuomittiin 10 vuodeksi maanpakoon, Pavlikin äiti todisti, Pavlik itse toimi todistajana ja vahvisti vain äidin sanoja, ja lausuntoprosessissa tuomari jätti pois todistuxen alaikäisyyden vuoksi.
ellauri279.html on line 144: Koulu, josta vastasin, työskenteli kahdessa vuorossa. Tuolloin meillä ei ollut aavistustakaan radiosta, sähköstä, istuimme iltaisin taskulamppujen ääressä, huolehdimme kerosiinista. Mustetta ei myöskään ollut, he kirjoittivat juurikasmehulla. Köyhyys ylipäänsä oli kauhistuttavaa. Kun me, opettajat, aloimme käydä talosta taloon ottamassa lapsia kouluun, kävi ilmi, että monilla heistä ei ollut vaatteita. Lapset istuivat alasti sängyillä ja peittivät itsensä rievuilla. Lapset kiipesivät uuniin ja lämmittelivät itseään tuhkassa.
ellauri279.html on line 178: Millaisen koetuksen he asettivat veljelleni? Se on noloa ja pelottavaa. Veljeäni kutsuttiin lehdessä tiedottajaksi. Valehtele! Pavel taisteli aina avoimesti. Miksi häntä loukataan? Onko perheemme kärsinyt pientä surua? Ketä kiusataan? Kaksi veljestäni tapettiin. Kolmas, Roman, tuli vammaisten eturintamassa, kuoli nuorena. Minua paneteltiin sodan aikana kansan vihollisena. Hän vietti leirillä kymmenen vuotta. Ja sitten he kuntoutuivat. Ja nyt panettelu Pavlikille. Kuinka kestää tämä kaikki? He tuomitsivat minut kidutuksiin pahemmin kuin leireillä. On hyvä, että äitini ei nähnyt näinä päivinä... Kirjoitan, mutta kyyneleet tukehtuvat. Joten näyttää siltä, että Pashka on jälleen puolustuskyvytön tiellä.... "Ogonyok" Korotichin toimittaja radioasemalla "Freedom" sanoi, että veljeni on paskiainen, mikä tarkoittaa äitiäni... Juri Izrailevich Alperovitš-Družnikov työskenteli perheeseemme, joi teetä äitini, joka tunsi myötätuntoa meitä kaikkia kohtaan, ja sitten hän julkaisi Lontoossa inhottavan kirjan - joukon niin inhottavia valheita ja panettelua, että sen lukemisen jälkeen sain toisen sydänkohtauksen. Myös Z. A. Kabina sairastui, hän yritti haastaa tekijän kanteen kansainvälisessä tuomioistuimessa, mutta missä hän on - Alperovich asuu Texasissa ja nauraa - yritä saada hänet, opettajan eläke ei riitä. Lukuja tämän kirjoittajan kirjasta "Pavlik Morozovin taivaaseenastuminen" levittivät monet sanomalehdet ja aikakauslehdet, kukaan ei ota protestejani huomioon, kukaan ei tarvitse totuutta veljestäni... Näyttää siltä, että minulla on vain yksi asia tästä vasemmalle - kastella itseni bensiinillä, ja siinä se!
ellauri279.html on line 184: Minulla ei silloin ollut aikaa järjestää pioneeriosastoa Gerasimovkaan, sen loi minun jälkeeni Zoya Kabina. Kerran toin punaisen kravatin Tavdasta, sidoin sen Paveliin, ja hän juoksi iloisena kotiin. Kotona hänen isänsä repäisi hänen solmionsa ja hakkasi häntä kamalasti. Kommuuni romahti, ja mieheni hakattiin puoliksi kuoliaaksi nyrkeillä. Ustinya Potupchik pelasti minut, hän varoitti, että Kulakanov ja hänen komppaniansa tapetaan. Joten luultavasti siitä lähtien, kun Pavlik Kulakanov alkoi vihata, hän liittyi ensimmäisenä pioneerien joukkoon, kun osasto järjestettiin.
ellauri279.html on line 199: In his sensational exposé, Informer 001 or the Myth of Pavlik Morozov, a product of research carried out clandestinely in the Soviet Union between 1980 and 1984, he demolished the long-standing, “official” Soviet version of the young, thirteen-year old “pioneer” (who never was) and communist martyr – designated, in 1934, a Soviet literary hero at the First Congress of Soviet Writers – who had turned in his father to the authorities for treasonable activity. The boy was subsequently murdered, according to the authorities, by members of his own family. The young Pavlik did, in fact, denounce his father, but, as Yuri demonstrates, he appears to have been put up to it by his mother, seeking revenge for her husband’s infidelity. As to who actually killed Pavlik, Yuri establishes that it was certainly not family members who were hauled before a Soviet court and subsequently executed. No less a literary figure than Alexander Solzhenitsyn hailed the publication of the book in 1987, claiming that it was “through books such as this that as many Soviet lies will eventually be told as revealed.”

ellauri279.html on line 205: ooks.com/w/images/thumb/f/fc/Dmitri_Alperovitch.jpg/300px-Dmitri_Alperovitch.jpg" />
ellauri279.html on line 219: Neuvostoliitossa tukahdutettiin vuosina 1945-1947 ilmeinen antisemitismi. Miksi? Ensinnäkin siksi, että Stalinia pidettiin juutalaisten pelastajana, miehenä, joka voitti Hitlerin ja oli vapauttanut Itä-Euroopan keskitysleirit natseilta. Lisäksi Stalin tarvitsi noina vuosina juutalaisia propagandatarkoituksiin. Toiseksi monet vanhoista bolshevikeista olivat juutalaisia, Leon Trotski, Lev Kamenev, Gregori Zinovjev, Lazar Kaganovitš, Maksim Litvinov, Jakov Sverdlov, Polina Zhemchuzhina (Molotovin vaimo) jne. Juutalaisia kommunisteja, kuten legendaarinen Chekan perustaja, Felix Dzerzhinsky ja hänen seuraajansa Abram Slutski, Sergei Shpigelglas ja Genrikh Yagoda olivat johtaneet bolshevikkien ja myöhemmin neuvostovaltion tiedustelu- ja turvallisuuselimiä. Ja kulttuurielimissä, puolueessa, oli edelleen paljon juutalaisia kaadereita, alana tiedustelupalvelut ja turvallisuuslaitteet. Kolmanneksi Stalin oli alun perin tukenut juutalaisen Israelin valtion luomista.
ellauri279.html on line 225: Yhtäkkiä kaikki juutalaiset olivat mahdollisia pettureita, neuvostovaltion vihollisia, vakoojia Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelun palveluksessa. Stalinin suorasta käskystä JAC:n johtaja Solomon Mikhoels murhattiin Minskissä tammikuussa 1948, ja 12. elokuuta 1952 mennessä käytännössä kaikki JAC:n jäsenet oli pidätetty ja ammuttu.
ellauri279.html on line 232: Viktor Abakumov, entinen SMERSHin (eli venäläinen lyhenne sanoista "Kuolema vakoojille"; vastatiedustelu, kenkäpuhelimet, agents 86 and 99, sekasorron aika, kuolemanpartioyksiköt) johtaja toisen maailmansodan aikana, tiesi liikaa. Hän oli edeltäjänsä Nikolai Ježovin ja Genrikh Yagodan tavoin nyt yksinkertaisesti tuhlattavissa. Hänet pidätettiin ja häntä syytettiin olemattoman, rikollisen juutalaisen maanalaisen sympatiasta ja suojelijasta – vaikka Abakumov oli juuri äskettäin pidättänyt ja pyyhkinyt pois juutalaisen antifasistisen komitean!
ellauri279.html on line 233: Stalin uskoi, että Venäjällä oli huono olo. Neuvostoliiton kansalaiset pysähtyivät. Venäjän kansa oli vallannut "ajattomuuden", "hävittäjien" kadottamisen ja epäonnistumisen "paljastaa keskuudessaan asuvien ihmisten vihollisia". Jopa politbyroon jäsenet, hänen lähipiirinsä, "eivät voineet enää nähdä vihollista nenänsä edessä". Vjatšeslav Molotov, Lavrenti Beria, Georgi Malenkov, Nikita Hruštšov ja Anastas Mikojan – kaikki olivat joskus pukeutuneet. Stalin jopa kysyi retorisesti heiltä, oletetuilta "kollektiivijohtajilta": "Kun olen poissa, kapitalistit hukuttavat teidät kuin sokeat kissanpennut... mitä tekisit ilman minua? Maa tuhoutuu, koska et tiedä kuinka tunnistaa vihollisia." Niinpä.
ellauri279.html on line 235: Juutalaisten lääkäreiden vastaisen yleissuunnitelman käynnistämisen laukaisee AA Zhdanovin kuolema 31. elokuuta 1948 sydänkohtaukseen. Stalin oli jo eronnut ja salaa häpäissyt Ždanovin, politbyroon johtavan jäsenen ja Suomen kirjallisuuteen perehtyneen kulttuuri- ja taideministerin. Zhdanov oli pudonnut suosiosta, koska hänen poikansa Juri Ždanov, nuori tiedemies, oli avoimesti arvostellut Neuvostoliiton geneetikkoa Trofim D. Lysenkoa, joka oli tuolloin Stalinin suosiossa. "Vozhd" toivoi edelleen, että sarlataani Lysenko lunastaisi lupauksensa tuottaa suuri sato geneettisesti muunnetusta "peruna-tomaatti" -sadosta, joka mullistaisi Neuvostoliiton maatalouden. Lysenko oli vain aikaansa edellä, nythän vihreä vallankumous ja geenimuunnellut lajikkeet ovat toteuttaneet Stalinin haaveet ja Lysenkon suunnitelmat.
ellauri279.html on line 242: Abakumovin pidätyksen jälkeen Ryuminista tuli nopeasti MGB:n varaministeri ja tutkintayksikön päällikkö. Mutta Stalin ei ollut hölmö, ja tunnisti Ryuminin siitä, mikä hänellä todella oli, kutsumalla häntä "tyngäxi". Niinpä väitetty juutalaisten lääkäreiden juoni ( dyelo vrachey ) paljastettiin politbyroolle vasta marraskuussa 1952, paasaajan jo päästyä naistenklinikalta kotia, ja Venäjälle ja muulle maailmalle vasta tammikuussa 1953, jolloin se julkistettiin Pravdassa.
ellauri279.html on line 265: Mutta hei, helevetti! Eihän siinä ollutkaan enää mikään pelottava despootti, sielujen insinööri ja kommunismin yliarkkitehti, ei mikään agitaattori ja miljoonien ihmisten murhaaja ja pienten kihojen verinen vainooja. Ei mikään kulakkien surma, nepmannien pyöveli, viljan pakko-ottaja, porvareiden leiri-isonen ja tunnoton antisemiitti ja konspiraattori. Nyet, nyt vanha Josip oli vain sairas ukkeli, kelmeän värinen. rokonarpinen. Jalat oli laihat puikot, vaikka nilkat oli turvoksissa. Reidet oli kuihtuneet voimattomiksi, tissit roikkuvat, kylkiluut ponkottivat ja veltto maha oli pullollaan suolikaasua (touché). Ilme oli väsynyt, lopen tympääntynyt. Vain viikset oli vielä tuuheat ja kulmakarvat synkeät.
ellauri279.html on line 283: Ryumin pakotti neuvostolain kiellettyjä tutkintamenetelmiä käyttäen pidätetyt panettelemaan itseään ja muita henkilöitä tehtyään vakavampia rikoksia - maanpetos, sabotaasi, vakoilu jne. Myöhempi tutkinta totesi, että näillä syytöksillä ei ollut perusteita, näihin rikoxiin syyllistyneet ovat täysin kuntoutuneet ("Pravda", 8. heinäkuuta 1954). Neuvostoliiton korkeimman oikeuden sotilaskollegio tuomitsi hänet 7. heinäkuuta 1954 kuolemantuomioon ja omaisuuden takavarikointiin.
ellauri279.html on line 320: Solženitsynin oltua vankina useissa muissa laitoksissa hänet siirrettiin heinäkuussa 1947 Moskovan ulkopuolelle erikoisvankilaan ”Numero kuusitoista”. Tämä oli niin sanottu šaraška, laitos jonne joutuivat korkeasti koulutetut vangit, tiedemiehet, joiden pakkotyöhön kuului pitkälle viety tieteellinen tutkimus. Hänet sijoitettiin sinne matemaattisen lahjakkuutensa takia, jonka ansiosta hän arveli pelastuneensa. Päivisin Solženitsyn työskenteli elektronisen äänentunnistusprojektin parissa, jonka eräs sovellus oli viestien koodaus. Vapaa-aikanaan hän alkoi kirjoittaa itsekseen runoja, luonnostelmia ja kirjojen hahmotelmia. Kokemukset ”Numero kuudessatoista” olivat perusta romaanille Ensimmäinen piiri, joka julkaistiin Neuvostoliitossa vuonna 1968. Solženitsynillä oli taipumusta suorasanaisuuteen, ja se koitui hänen kohtalokseen. Hänen pilkattuaan laitoksen johtajaeverstin tieteellistä työtä ja piirettyä siitä ruman vaikka hauskan pilakuvan hänet karkotettiin kolmeksi vuodeksi kauas Kazakstaniin ojennustyöleirille nimeltä Ekibastuz. Sieltä tuli kimmoke romaanille Ivan Denisovitšin päivä, joka on kuvaus työleirin elämästä.
ellauri279.html on line 328: Lerppahuulinen Hruštšov, se paxuniskainen jellukka joka otti hassuja kansantanssin askelia ryypätesssä, joutui luopumaan vallasta vuonna 1964. Tämän jälkeen Solženitsyniin kohdistui yhä enenevää arvostelua siksi, että hän vastusti valtion sortopolitiikkaa. Leonid Brežnevin tultua Neuvostoliiton johtoon vuonna 1964 maan virallinen taho alkoi suhtautua Solženitsyniin aiempaa kielteisemmin. Viranomaiset pyrkivät ohjaamaan kirjailijaa ”toverillisessa hengessä oikealle tielle”, sillä he olivat ”syvästi huolestuneita Solženitsynin tulevaisuudesta kirjailijana”. Kun Solženitsyn kuitenkin pysyi vankkumatta omaksumallaan linjalla, hänet erotettiin marraskuussa 1969 (leppoisan Konsta Fedinin toimesta) Neuvostoliiton kirjailijaliitosta ”neuvostovastaisen toiminnan” vuoksi. Sen jälkeen Solženitsynin kirjoja ei saanut julkaista Neuvostoliitossa. Kaksi hänen 1960-luvun lopulla kirjoittamaansa romaania, Syöpäosasto (1968) ja Ensimmäinen piiri (1969) julkaistiin ulkomailla, ja ne saivat välittömästi suurta huomiota. Neuvostoliitossa ne kuitenkin kiellettiin, mutta ne saivat lukijoita samizdat-kirjallisuutena.
ellauri279.html on line 336: Vankileirien saaristo on kolmiosainen teos Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä. Se perustuu Solženitsynin omiin kokemuksiin, 227 vangin todistuksiin ja Solženitsynin omiin tutkimuksiin rankaisujärjestelmän historiasta. Siinä pohditaan järjestelmän alkuperää kommunistihallinnon perustamisesta asti, josta Lenin itse otti vastuun. Se kuvaa kuulusteluja, vankien kuljetuksia, vankilakulttuuria, vankien vastarintaa ja kapinointia sekä sisäisen karkotuksen harjoittamista. Kirjan julkaisu toi sanan "gulag" länsimaiden poliittiseen sanastoon ja takasi pikaisen rangaistuksen neuvostoviranomaisten taholta.
ellauri279.html on line 342: Hänen (Jurin) vaientamista kannattavat kynäilijät kirjoittivat anomuksia, sadat julkkis intellektuellit, joista muinoin vasemmistoon suuntautuneilla henkilöillä, kuten Jean-Paul Sartrella, oli erityistä vaikutusta Moskovassa. Muita tukijoita olivat muun muassa vasemmistosiipirikot Graham Greene, Muriel Spark, W. H. Auden, Günter Grass, Heinrich Böll, Yukio Mishima, Carlos Fuentes, Arthur Miller, John Updike, Truman Capote ja Kurt Vonnegut. Aika monesta näistä on jo paasauxia. Joukossa on melkoisia turhakkeita jopa konnia.
ellauri279.html on line 344: Solženitsyn vangittiin ja karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1974. Hän asettui aluksi Zürichiin Sveitsiin ja sitten Vermontiin Yhdysvaltoihin. Vasta 1980-luvun lopulla Solženitsynin kirjat vapautettiin Neuvostoliitossa julkaisukiellosta. Vuonna 1989 Moskovan kirjamessuilla neuvostoliittolainen uudistusten myötä vapautunut tiedonvälitys otti uuden kannan Solženitsynin tuotantoon, ja seitsemän lehteä alkoi julkaista hänen teoksiaan. Vankileirien saaristo ilmestyi Neuvostoliitossa syksyllä 1989, ja seuraavana vuonna se sai Venäjän kirjallisuuden valtionpalkinnon. Vuonna 1990 Solženitsyn sai takaisin Neuvostoliiton kansalaisuuden, ja hän palasi vuonna 1994 Venäjälle Siperian junalla.
ellauri279.html on line 346: Kirjassaan Puskipa Pushkinkin kerran vasikkaa tamme fan (suom. 1976) Solženitsyn kertoo, että hänen kirjoittamisensa tärkein vaikutin oli tuoda esiin ojennustyöleirien asukkien kurja asema. Sensuurin välttääkseen hän puki sanottavansa romaaneiksi. Hyvin toimi tämä salajuoni. Solženitsyn itse piti pääteoksenaan vuosina 1983–1991 julkaistua romaanisarjaa Krasnoje koleso, joka kuvaa Venäjän keisarikunnan ajautumista vuoden 1917 vallankumoukseen ja sen seurauksia. Sarjan osat (eli solmut, uzly) ovat Avgust 1914, Oktjabr 1916, Mart 1917 ja Aprel 1917. Näistä toisen kirjan ensimmäinen osa on suomennettu nimellä Punainen pyörä. Toinen solmu: Lokakuu 16 (Tammi 1985). Ne ovat huisin tylsiä, neuvostovastaisia eivätkä tuo kuvaan mitään uutta. (Tän voi varmuudella sanoa näin lukematta sight unseen.)
ellauri279.html on line 350: oot/vilkas04/Shops/20121107-11092-162238-1/54C6/4EE6/B71D/A552/F004/0A28/1010/9C26/Helkama_Jopo_24_punainen.jpg" width="30%"/>
ellauri279.html on line 353: Solženitsyn kieltäytyi ottamasta vastaan Mihail Gorbatšovin ja Neuvostoliiton hallituksen hänelle vuonna 1990 ehdottamaa palkintoa Vankileirien saaristosta, koska ei halunnut palkintoa "miljoonien verellä kirjoitetusta kirjasta". Myöhemmin Solženitsyn kieltäytyi myös Boris Jeltsinin hänelle myöntämästä valtionpalkinnosta, koska ei halunnut palkintoa hallinnolta, joka oli johtanut Venäjän romahduksen tilaan. Sen sijaan hän kirjoitti kirjan Venäjän romahduksesta.
ellauri279.html on line 355: Solženitsyn palasi Venäjälle vuonna 1994. Hänellä oli televisiossa oma puheohjelma, joka usein päätyi kirjailijan pitkiin yksinpuheluihin. Ohjelma lopetettiin myöhemmin pienten katsojalukujen takia. Venäjän virallisen tietotoimiston Ria Novostin edustajan Anatoli Korolevin mukaan hänellä ei paluunsa jälkeen ollut merkittävää roolia Venäjän poliittisessa dialogissa.
ellauri279.html on line 359: Vuonna 2004 Solženitsyn julkaisi teoksen 200 vuotta yhdessä, joka käsitteli juutalaisten asemaa Venäjällä ja osallisuutta lokakuun vallankumouksen. Nimi viittaa vuoden 1772 Puolan jakoon, jossa Venäjään liitettiin suuri osa Itä-Puolaa ja se sai suuren juutalaisvähemmistön. Aihetta juutalaisten osallisuudesta vallankumoukseen pidetään tabuna, ja Solženitsyniä syytettiin antisemitismistä.
ellauri279.html on line 362: Viimeiset vuotensa Solženitsyn vietti datšallaan Länsi-Moskovassa, jossa hän jatkoi työskentelyä heikosta terveydentilastaan huolimatta toimittaen 30-osaista koottuja teoksiaan. Kesken jäi sekin urakka. Hänet haudattiin vuonna 2008 Donskoin luostariin Moskovassa.
ellauri279.html on line 368: A. A. Akhmatova arvosti suuresti Matryonin Dvoria ja huomautti teoksen symboliikasta ("Tämä on kauheampaa kuin Ivan Denisovich ... Siellä voit työntää kaiken persoonallisuuden kultin nimiin, mutta täällä ... Loppujen lopuksi se ei ole Matryona, vaan koko venäläinen kylä putosi höyryveturin alle ja paloiksi…") Kuva yksittäisistä yksityiskohdista.
ellauri279.html on line 370: Andrei Tarkovski totesi päiväkirjassaan vuonna 1970: "Hän on hyvä kirjailija. Ja ennen kaikkea kansalainen. Hieman katkera, mikä on varsin ymmärrettävää, jos arvostelee häntä ihmisenä, ja jota on vaikeampi ymmärtää, kun pitää häntä ensisijaisesti kirjailijana. Mutta hänen persoonallisuutensa on sankarillinen. Jalo ja stoalainen." Kissan hännät.
ellauri279.html on line 376: Kirjallisuuskriitikko L. A. Anninsky uskoi, että Solženitsynillä oli historiallinen rooli "profeetana", "poliittisena hajoittajana", joka tuhosi järjestelmän, joka oli yhteiskunnan silmissä vastuussa toimintansa kielteisistä seurauksista, joista hän itse "tuli kauhistuneena".
ellauri279.html on line 382: John-Paul Khimka uskoo, että Solženitsynin näkemykset Ukrainan kansan alkuperästä ja identiteetistä, jotka on ilmaistu kirjassa How We Settled Russia, ovat identtisiä venäläisten kansallismielisten näkemysten kanssa 1800-1900-luvun vaihteessa.
ellauri279.html on line 388: Vuodesta 1976 lähtien länsisaksalainen kirjailija ja kriminologi Frank Arnau syytti Solženitsyniä leirin "kirjallisesta varkaudesta" viitaten kopioon niin sanotun "Vetrovin irtisanomisen" nimikirjoituksesta, joka on päivätty 20. tammikuuta 1952. Syytösten syynä oli itse Solženitsynin kuvaus Gulagin saariston toisen osan 12. luvussa prosessista, jolla NKVD-upseerit rekrytoivat hänet tiedottajiksi (salanimellä "Vetrov"). Solženitsyn korosti myös, että ollessaan virallisesti värvätty, hän ei kirjoittanut yhtäkään irtisanomista. Jopa tšekkoslovakialainen toimittaja Tomasz Rzezach, joka kirjoitti kirjan Solženitsynin maanpetokierre KGB:n 5. osaston määräyksestä, ei pitänyt mahdollisena käyttää tätä Arnaun hankkimaa "asiakirjaa". Solženitsyn toimitti lännen lehdistölle näytteitä käsikirjoituksestaan käsinkirjoituksen tutkimista varten, mutta Arnau kieltäytyi suorittamasta tutkimusta. Arnauta ja Rzezachia syytettiin puolestaan yhteyksistä Stasiin ja KGB:hen, joiden viides osasto osana Operation Spideriä yritti häpäistä Solženitsyniä.
ellauri279.html on line 420: 1998 - Pyhän apostoli Andreas Ensikutsutun ritarikunta - erinomaisista palveluista isänmaalle ja suuresta panoksesta maailmankirjallisuuteen. Kieltäytyi myöntymästä palkintoon ("... en voi ottaa vastaan palkintoa korkeimmalta vallalta, joka toi Venäjän sen nykyiseen tuhoisaan tilaan") .
ellauri279.html on line 452: The New York Times kuvaili muistokirjoituksessaan Fuentesia "yhdeksi espanjankielisen maailman ihailluimmista kirjailijoista" ja merkittävällä tavalla "Latin American Boomerixi," kun taas The Guardian kutsui häntä "Meksikon kuuluisimmaksi kirjailijaksi". Hänet mainittiin usein todennäköiseksi kirjallisuuden Nobelin ehdokkaaksi, vaikka hän ei koskaan voittanutkaan.
ellauri279.html on line 454: Vuonna 1938 Meksiko kansallisti ulkomaiset öljy-yhtiöt mikä johti kansalliseen meteliin Yhdysvalloissa; hän viittasi myöhemmin tapahtumaan hetkenä, jolloin hän alkoi ymmärtää itseään meksikolaiseksi. Vuonna 1940 Fuentesin perhe siirrettiin Santiagoon, Chileen. Siellä hän kiinnostui ensin sosialismista, josta tuli yksi hänen elinikäisistä hobbyistaan, anteexiannettavasta kiinnostuksesta Pablo Nerudan panoaiheista runoutta kohtaan. Hän asui Meksikossa ensimmäisen kerran 16-vuotiaana, kun hän meni opiskelemaan lakia National Autonomous University of Mexicossa (UNAM).
ellauri279.html on line 462: Toinen romsku kertoo tarinan etuoikeutetusta nuoresta miehestä, jonka impulssit sosiaaliseen tasa-arvoon tukahduttavat hänen perheensä historiallisen materialismin.
ellauri279.html on line 469: Hänen vuoden 1985 romaaninsa The Old Gringo ( Gringo viejo ), joka perustuu löyhästi amerikkalaisen kirjailijan Ambrose Biercen katoamiseen Meksikon vallankumouksen aikana, tuli ensimmäinen meksikolaisen kirjailijan kirjoittama yhdysvaltalainen bestseller. Romaani kertoo tarinan Harriet Winslowista, nuoresta amerikkalaisesta naisesta, joka matkustaa Meksikoon ja löytää itsensä ikääntyvän amerikkalaisen toimittajan Ambrose Biercen (kutsutaan enää vain "vanhaksi gringoksi ") sylistä. Komean helppoheikin näköinen Tomás Arroyo on ex- vallankumouksellinen kenraali. Kuten monet Fuentesin teoksista, se tutkii tapaa, jolla vallankumoukselliset ihanteet turmeltuvat, kun Arroyo päättää jatkaa kartanolla palvelijana, sen sijaan että seuraisi vallankumouxen tavoitteita.
ellauri279.html on line 475: Meksikolainen historioitsija Enrique Krauze arvosti ankarasti Fuentesia ja hänen fiktiota ja kutsui häntä "sissidandyksi" hänen marxilaisen huulipolitiikkansa ja hänen henkilökohtaisen elämäntapansa välisestä erosta. Krauze syytti Fuentesia pepun myymisestä hallitukselle ja siitä, että se oli "poissa kosketuksesta Meksikoon" ja liioitteli sen ihmisiä houkuttelemaan ulkomaista yleisöä: "Meksikossa epäillään, että Fuentes vain käyttää Meksikoa teemana ja vääristelee sitä Pohjois-Amerikan yleisölle käyttäen valtakirjoja, joita hänellä ei ole."
ellauri279.html on line 478: Viimeisessä twitterissä Fuentes sanoi että on vältettävä verenvuodatusta. 2012 Fuente kuoli Angeles del Pedregalin sairaalassa Etelä-Meksikossa massiiviseen verenvuotoon. Salman Rushdie twiittasi "RIP Carlos ystäväni". Iso ylläri.
ellauri281.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri281.html on line 38: oots_from_Shrek.png" width="100%" />
ellauri281.html on line 54: Veikko Huovinen syntyi Simossa savolaisperäisessä perheessä, vuonna 1927. Isä Juho Aukusti Huovinen oli kotoisin Kuopiosta ja äiti Rosa Elina Hämäläinen Mikkelin maalaiskunnasta. Perheeseen kuuluivat myös vuonna 1923 syntynyt Hilkka, vuonna 1925 syntynyt ja pienenä kuollut Aimo sekä vuonna 1930 syntynyt Pentti. Veikon ollessa puolivuotias perhe muutti Sotkamoon, missä hän asui kuolemaansa saakka. Lapsena hänen kerrotaan olleen ilkikurinen ja hulluja tarinoita kertova poika. Huovisten kotona luettiin paljon, ja Veikkokin kahlasi lapsena Stalinin lailla läpi kaikki Tarzanit ja Robinson Crusoen.
ellauri281.html on line 80: Neuvostoliitto aloitti 1939 talvisodan Suomea vastaan Kliment Vorošilovin johtamin joukoin. Hyökkäyksen huonot tulokset johtivat siihen, että Stalin nimitti tammikuussa 1940 uudet miehet johtamaan sitä. Tällöin Šapošnikov sai vastuulleen Karjalankannaksen hyökkäyssuunnan armeijankomentaja Semjon Timošenkon alaisena. Uudet komentajat saivatkin hyökkäyksen toimimaan aikaisempaa paremmin. Talvisota päättyi Suomen tappioon maaliskuun 1940 puolivälissä.
ellauri281.html on line 87: - Jos olet vakaasti vakuuttunut siitä, että olet oikeassa ja pystyt todistamaan väitteesi, älä koskaan ota huomioon kenenkään mielipiteitä, vaan toimi järkesi ja omatuntosi mukaan.
ellauri281.html on line 89: Harvinaisen muistin omaavana hän pystyi lainaamaan suuria kohtia joistakin teoksista lähes sanatarkasti. Kirjoittajista, kuten olen huomannut, Stalin lainasi useimmiten Saltykov-Shchedriniä, Tšehovia, Gogolia sopivissa tapauksissa. Hän koettiin olevan erittäin lukenut mies. Kerran illallisella hän vertasi hyvin osuvasti ja ironisesti Rabelais'n romaanin "Gargantua ja Pantagruel" - 1500-luvun ranskalaisen kirjallisuuden mestariteoksen - sankareihin joitakin moderneja hahmoja. Stalin puhui hyväksyvästi Mine Reedin, Jules Vernen ja Fenimore Cooperin seikkailuromaaneista. Hän muisti että luki lapsuudessa näiden kirjailijoiden kirjoja. Kun kysyin häneltä, miksi näitä kirjailijoita ei juuri nyt julkaistu maassamme, hän vastasi: "Et voi tehdä hallituksen päätöstä jokaisesta pienestä asiasta. Se tässä suunnitelmataloudessa on ongelma."
ellauri281.html on line 91: Eräänä päivänä Stalin ottaa siitä paketin toimistoonsa ja avaa sen ojennetulla käsivarrellaan. Osoittautuu, että tämä on pitkä, lattian mittainen paperikäärö, jossa on kiinalaisia merkkejä. "Sain kirjeen Chiang Kai-shekiltä, hän pyytää apua ja neuvoja, hänkin puhuttelee minua "isä aurinkoiseksi ja opettajaksi"... Siinä taas yxi Jumalan lähettämä oppilas", Stalin naurahti ironisesti.
ellauri281.html on line 93: Johtajan viimeinen rakkaus oli Valentina Istomina. Häntä kutsuttiin "Latushkaksi", mutta muuten hän oli hieno, iloinen ja ystävällinen. Hänellä oli aviomies, mutta kun hän sai työpaikan taloudenhoitajana Stalinin taloon, hän hankki toisen persoonan. Viimeisiin päiviinsä asti hän suostui ottamaan ruokaa ja lääkkeitä vain hiänen käsistään. Ja hän luotti vain hiäneen. Jos hän edes tiesi mitä luotto oli.
ellauri281.html on line 96: oikeastaan ollut laulua eikä soittoa, ei myöskään rallatusta. Aäni syntyi tanssijain röhistessä kurkkuaan, mikäli voin huomata etupäässä takapiässä sisään henkiessä. Olin välillä erottavinani joitakuita tajuttavia äänteitä, sentapaisia kuin: höö-him, hööhei, hoo-him, haaveli. Sitten taas luulin kuulevani: hinkin.
ellauri281.html on line 97: hoo-hei, hinkin, höö-hei». Ezellasta. Riehuessaan Sozhissa kännipäissä Soselo (Pikku-Joose) saattoi mukeltaa yöhuutona: Houii möyy, höyäh, möö, mässähyhouii. Huutelun kuulleet sanoivat, että älämölöä ei ollut helppo litteroida.
ellauri281.html on line 99: Stalin jäi istumaan keittiöön ja katseli myhäillen lamuutin työskentelyä. Keittiön koko oli noin neljä kertaa viisi metria. Keittiössä oli kaasuliesi ja vanhanaikaisia kaapistoja. Tiskipöytä nykyaikaisessa katsannossa puuttui, vaan olipahan tavallinen vahakankaalla päällystetty pöytä ja sillä kaksi emaloitua pesuvatia. Pöydän oikealla puolella seinässä oli kaatoallas ja sen alla lattialla sinkkipeltinen (likainen) laskisanko. Huoneen päädyssä olevan akkunan edessä oli pöytä ja neljä pinnatuolia, joista yhdellä istui Josef Stalin. Vastakkaisessa päädyssä oli valkea ovi, josta pääsi ruokakomeroon eli kahveriin. Keittiössä oli myös yksi ensimmäisistä neuvostovalmisteisista jääkaapeista. Se ei aina toiminut.
ellauri281.html on line 141: Kuuluisa georgialainen runoilija, kouluttaja ja julkisuuden henkilö Akaki Lounssseteli kirjoitti kansanlauluksi tyylitellyn runon "Suliko" vuonna 1895, ja se julkaistiin samana vuonna sosiaalidemokraattisessa viikkolehdessä "Kvali" (კვალი, gruzia: "Vako"), julkaistu Tiflisissä. Jonkin ajan kuluttua runoilija pyysi sukulaistaan Barbara (Varinka) Lounasseteliä (ennen avioliittoaan Machavariania), joka asui ja työskenteli lounasruokalassa Zestofiltin kaupungissa, säveltämään musiikkia kitaralla laulamista varten tähän runoon.
ellauri281.html on line 160: Shoot these rabid dogs. Death to this gang who hide their ferocious teeth, their eagle claws, from the people! Down with that vulture Trotsky, from whose mouth a bloody venom drips, putrefying the great ideals of Marxism! ... Down with these abject animals! Let's put an end once and for all to these miserable hybrids of foxes and pigs, these stinking corpses! Let's exterminate the mad dogs of capitalism, who want to tear to pieces the flower of our new Soviet nation! Let's push the bestial hatred they bear our leaders back down their own throats!
ellauri281.html on line 166: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov.
ellauri281.html on line 172: Trump tahtoo käsiraudat ranteisiinsa pidätyxen yhteydessä. Hän pelkää muuten menettävänsä izehillintänsä ja turskauttavansa lainvartijoita kuonoon.
ellauri281.html on line 181: Siberian pensioner IS grandson of Josef Stalin, DNA test reveals. Yury Davydov, 67, gets proof of his roots after years of waiting: his grandmother was Stalin's 14 year old lover. Stalin a Pedo? what has the world come to?
ellauri281.html on line 189: Chicherin and Litvinov were temperamental opposites and became rivals. Chicherin had a cultivated, polished personal style but held strongly anti-Western opinions. He sought to hold Soviet Russia aloof from diplomatic deal-making with capitalist powers.
ellauri281.html on line 199: Chicherin was an eccentric, with obsessive work habits. Alexander Barmine, who worked in the People´s Commissariat for Foreign Affairs, noted that "Chicherin was a workaholic with peculiar habits. His workroom was completely buried in books, newspaper and documents. He used to patter into our room in his shirt sleeves, wearing a large silk handkerchief round his neck and slippers adorned with metal buckles ... which, for comfort´s sake, he never troubled to fasten, making a clicking noise on the floor." In 1930 Chicherin was formally replaced by his deputy, Maxim Litvinov. A continuing terminal illness burdened his last years, which forced him away from his circle of friends and active work and led to an early death.
ellauri281.html on line 207: In January 1908, French police arrested Litvinov under the name Meer Wallach while carrying twelve 500-ruble banknotes that had been stolen in a bank robbery in Tiflis the year before. The Russian government demanded his extradition but the French Minister for Justice Aristide Briand ruled Litvinov´s crime was political and ordered him to be deported. He went to Belfast, Ireland, where he joined his sister Rifka and her family. There, he taught foreign languages in the Jewish Jaffe Public Elementary School until 1910.
ellauri281.html on line 223: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters.
ellauri281.html on line 226: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia.
ellauri281.html on line 230: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.
ellauri281.html on line 232: Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war".
ellauri281.html on line 239: The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently.
ellauri281.html on line 241: The replacement of Litvinov with Molotov significantly increased Stalin´s freedom to manoeuver in foreign policy. The dismissal of Litvinov, whose Jewish background was viewed disfavorably by Nazi Germany, removed an obstacle to negotiations with Germany. Stalin immediately directed Molotov to "purge the ministry of Jews". Recalling Stalin´s order, Molotov commented: "Thank God for these words! Jews formed an absolute majority in the leadership and among the ambassadors. It wasn´t good."
ellauri281.html on line 247: In the 21-month period between the declaration of war by France and Britain, and the invasion of the Soviet Union by Germany, Ivy Litvinov describes this period of her life. She said the family spent their time with their daughter-in-law in their dacha 27 kilometres (17 mi) from Moscow and outside school holidays in the family apartment in Moscow, when they spent long weekends in the country. For two years, the family played bridge, read music, and went on long walks in the countryside with their two dogs.
ellauri281.html on line 249: 1941 Litvinov was definitively given the sack. LItvinov was livid. Stalin rejected everything Litvinov had said. When Stalin stopped speaking, Litvinov asked: "Does that mean you consider me an enemy of the people?" Stalin answered: "We do not consider you an enemy of the people, but too honest a revolutionary".
ellauri281.html on line 257: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.
ellauri281.html on line 261: Maxim Litvinov died on on 31 December 1951. After his death, rumours he was murdered on Stalin´s instructions to the Ministry of Internal Affairs circulated. According to Anastas Mikoyan, alorry deliberately collided with Litvinov´s car as it rounded a bend near the Litvinov dacha on 31 December 1951, and he later died of his injuries. British television journalist Tim Tzouliadis stated; "The assassination of Litvinov marked an intensification of Stalin´s anti-Semitic campaign". According to Litvinov´s wife and daughter, however, Stalin was still on good terms with Litvinov at the time of his death. They said he had serious heart problems and was given the best treatment available during the final weeks of his life, and that he died from a heart attack on 31 December 1951. After Litvinov´s death, his widow Ivy remained in the Soviet Union until she returned to live in Britain in 1972.
ellauri281.html on line 263: In his reminiscences dictated to a supporter later in life, Vyacheslav Molotov—Litvinov´s replacement as chief of foreign affairs and right-hand man of Joseph Stalin—said Litvinov was "intelligent" and "first rate" but said he and Stalin "didn´t trust him" and consequently "left him out of negotiations" with the United States during the war. Molotov called Litvinov "not a bad diplomat—a good one" but also called him quite an opportunist who greatly sympathized with Leon Trotsky, Grigory Zinoviev, and Lev Kamenev. According to Molotov; Litvinov remained among the living in the Great Purge only by chance.
ellauri281.html on line 267: Molotov syntyi Kukarkan kylässä (nykyisin Sovetsk Kirovin alueella) nimellä Vjatšeslav Mihailovitš Skrjabin (ven. Скря́бин). Nimestään huolimatta hän ei ollut sukua säveltäjä Aleksandr Skrjabinille. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1906 opiskellessaan Kazanissa ja otti salanimen Molotov (molot = vasara). Molotov pidätettiin vuonna 1909 poliittisesta agitaatiosta ja karkotettiin kahdeksi vuodeksi. Palattuaan hän matkusti Pietariin, joka oli vuonna 1914 nimetty liian saksalaisperäisen nimensä Sankt-Peterburg vuoksi venäläisittäin Petrogradiksi. Hän oli paikalla helmikuun vallankumouksen aikana muiden bolševikkien, kuten Vladimir Leninin ollessa edelleen maanpaossa. Molotovilla oli tärkeä rooli lokakuun vallankumouksessa ja hän toimi jonkin aikaa Pravdan päätoimittajana ennen kuin alkoi työskennellä Josif Stalinin alaisuudessa keskuskomiteassa vuonna 1921.
ellauri281.html on line 272: Joulukuusta 1930 toukokuuhun 1941 Molotov oli kansankomissaarien neuvoston (Sovnarkom) puhemies eli Neuvostoliiton hallituksen pääministeri. Ukrainan suurten katovuosien aikana 1932–1933 Molotov oli viljatoimitusten erikoiskomission johtaja Ukrainassa. Huolimatta nälänhädästä, johon jopa kolmen miljoonan ukrainalaisen arvioidaan kuolleen (holodomor), hänen onnistui kerätä nälkää kärsivältä alueelta 4,2 miljoonaa tonnia viljaa 4,6 miljoonan tonnin tavoitteesta pois kuljetettavaksi (minne?).
ellauri281.html on line 274: Toukokuussa 1939 Molotovista tuli myös ulkoasioiden kansankomissaari (ulkoministeri). Hän neuvotteli Ison-Britannian ja Ranskan kanssa elokuussa 1939. Kun neuvottelut epäonnistuivat, hän allekirjoitti Molotov–Ribbentrop-sopimuksen Saksan Joachim von Ribbentropin kanssa. Sopimuksen ehtojen mukaan Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 17. syyskuuta 1939 Saksan vallattua maan länsiosat 1. syyskuuta alkaneessa hyökkäyksessä. Puolan itäosa liitettiin Neuvostoliittoon, ja luokkavihollisten pidätykset ja siirrot alkoivat liitetyllä alueella.
ellauri281.html on line 276: Politbyroon jäsenenä Molotov hyväksyi lukuisia kansanvihollisten joukkoteloituksia. 5. maaliskuuta 1940 politbyroo hyväksyi Lavrenti Berijan valmisteleman 25 700 Puolan älymystön jäsenen teloituksen, johon sisältyi myös 14 700 puolalaista sotavankia. Katyńin verilöylynä tunnetusta tapahtumasta syytettiin sodan jälkeen saksalaisia. Molotov luopui pääministerin tehtävistä toukokuussa 1941, jolloin Stalin otti viran itselleen.
ellauri281.html on line 278: 22. kesäkuuta 1941 tunteja sen jälkeen, kun Saksa oli hyökännyt Neuvostoliittoon, Molotov julisti Neuvostoliiton taistelevan voittoon asti. Ja niinhän kävikin. Molotov jatkoi ulkoministerinä ja oli Neuvostoliiton edustajana liittoutuneiden kokouksissa Teheranin, Jaltan ja Potsdamin konferensseissa sekä YK:n perustavassa kokouksessa vuonna 1945.
ellauri281.html on line 280: Molotov toimi toisen maailmansodan jälkeen ulkoministerinä vuoteen 1949, jolloin Andrei Vyšinski korvasi hänet. Hänen (juutalainen?) vaimonsa Polina Žemtšužina pidätettiin vuonna 1948 maanpetoksesta, jota on luonnehdittu osaksi juutalaisvastaista kampanjaa Israelin ajauduttua Neuvostoliittoa vastaan kylmässä sodassa. Molotov itse erotettiin politbyroosta vuonna 1952.
ellauri281.html on line 282: Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 Molotov pääsi takaisin politbyrooseen ja toimi jälleen ulkoministerinä vuoteen 1956. Nikita Hruštšovin paheksuttua Stalinin rikoksia XX puoluekokouksessa helmikuussa 1956, ja Molotovin puolueen muiden stalinistien kanssa hävittyä valtataistelun Hruštšoville, hän joutui erinäisiin merkityksettömiin asemiin, kuten Mongolian suurlähettilääksi vuosiksi 1957–1960 ja Neuvostoliiton pysyväksi edustajaksi kansainväliseen ydinenergiakomissioon (IAEA) Wienissä vuosiksi 1960–1961. Vuonna 1961 Stalinin vastainen linja jatkui XXII puoluekokouksessa, ja vuoteen 1964 mennessä Molotov erotettiin puolueesta kokonaan.
ellauri281.html on line 284: Molotovin sallittiin liittyä puolueeseen jälleen 1984, tosin vain hypnoottisella eleellä. Hän kuoli 96-vuotiaana Moskovassa 8. marraskuuta 1986 viimeisenä merkittävänä Venäjän vallankumoukseen 1917 osallistuneena hahmona. Hänet haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa.
ellauri281.html on line 291: Lausitz (saks. Lausitz, alasorbiksi Łužyca, yläsorbiksi Łužica, puol. Łużyce, tšek. Lužice) on Saksassa ja Puolassa sijaitseva maantieteellinen alue. Alue koostuu Saksan puolella Brandenburgin eteläosasta ja Saksin itäosasta sekä Puolan puolella Ala-Sleesian ja Lubuszin voivodikuntien osista. Lausitz jaetaan Ala-Lausitziin (Niederlausitz), Ylä-Lausitziin (Oberlausitz) ja Lausitzin vuorialueeseen (Lausitzer Gebirge). Lausitzin vuorialueesta ainoastaan sen saksalainen osa, joka tunnetaan myös nimellä Zittauer Gebirge, kuuluu Lausitziin. Saksalaisen ja puolalaisen Lausitzin rajan muodostaa nykyisin Neissejoki, albumin 65 Oder-Neisse-linja. Lausitz tunnetaan muun muassa sen sorbettivähemmistöstä, ei sudeettisavolaisista sentään, ne on pohjoisempana zekin rajalla. Saxalaisilla oli aika paha sorbitoli-intoleranssi loppupeleisssä.
ellauri281.html on line 293: Lausitz on pinta-alaltaan noin 11 000 neliökilometrin suuruinen, ja sen alueella asuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä. Saksin osavaltiossa Ylä-Lausitziin kuuluvat piirikunnat Bautzen, Löbau-Zittau ja Niederschlesischer Oberlausitzkreis sekä suurin osa Kamenzin piirikunnasta ja Görlitzin ja Hoyerswerdan piirittämättömät kaupungit. Brandenburgissa Ylä-Lausitziin kuuluu Oberspreewald-Lausitzin piirikunnan eteläosa. Ala-Lausitziin puolestaan kuuluu Oberspreewald-Lausitzin pohjoinen osa ja Spree-Neiße, osa Elbe-Elsterin piirikunnasta, Dahme-Spreewald, Oder-Spree sekä Cottbusin piiritön kaupunki.
ellauri281.html on line 323: Rawhide is an American Western TV series starring Eric Fleming and Clint Eastwood. The show aired for eight seasons on the CBS network on Friday nights, from January 9, 1959, to September 3, 1965, before moving to Tuesday nights from September 14, 1965, until December 7, 1965, with a total of 217 black-and-white episodes. The series was produced and sometimes directed by Charles Marquis Warren, who also produced early episodes of Gunsmoke. The show is fondly remembered by many for its theme, "Rawhide".
ellauri281.html on line 325: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse].
ellauri281.html on line 328: Katynista kaakkoon on Katynin metsä, joka sijaitsee lähellä Gnezdovon kylää ja tunnetaan yhtenä Katynin joukkomurhan paikasta - vangittujen puolalaisten upseerien ja Neuvostoliiton kansalaisten joukkoteloitukset ja hautaukset.
ellauri281.html on line 336: Neuvostopropaganda käytti jonkun typerän "luokkasodan" retoriikkaa vetoaen vallankumouksen ja sisällissodan parhaisiin perinteisiin. Komentaja Tymoshenkon vetoomus puolalaisille sotilaille kehotti heitä tappamaan upseerinsa: "Lupseerit ajavat teidät järjettömään teurastukseen. He vihaavat sinua ja perhettäsi. Älä luota upseereihisi. Upseerit ja kenraalit ovat vihollisesi, he haluavat sinun kuolevan! Sotilaat - lyö upseerit ja kenraalit! Älä tottele upseerisi käskyjä. Aja heidät pois maastasi." Ihan hyviä ohjeita, oli maa mikä tahansa. Kun älymystöpolakit eivät älynneet tehdä sitä ize, neuvostolaiset hoiti homman jezulleen.
ellauri281.html on line 349: Dmitri Tokarev, sittemmin Kalininin UNKVD:n päällikkö sai tietää "operaatiosta" maaliskuussa Moskovassa pidetyssä kokouksessa Kobulovin huulilta, minkä jälkeen sisäinen vankila valmistettiin: se vapautettiin väliaikaisesti muista vangeista, yksi selleistä päällystettiin huovalla, jotta laukauksia ei kuulunut. "Operaation" johtamiseen lähetettiin Moskovasta NKVD:n komentajaosaston päällikkö Blokhin, valtion turvallisuuden majuri Sinegubov ja saattajajoukkojen prikaatin komentaja Krivenkon esikuntapäällikkö. Blokhin toi mukanaan matkalaukullisen saksalaisia pistooleja "Walter" ja teloittajan nahkahaalarit, jotka vaikuttivat erityisesti Tokareviin: lippalakki, hanskat, joissa on leggingsit kyynärpään yläpuolella ja pitkä esiliina. Tokarev selittää "Waltersien" suosimisen sillä, että Neuvostoliiton "revolverit" ylikuumenivat toistuvasta ampumisesta.
ellauri281.html on line 373: Nürmbergisssä 14. helmikuuta 1946 Neuvostoliiton apulaispääsyyttäjä eversti Yu. V. Pokrovsky esitti sakemanneille yksityiskohtaisen syytteen Katynin tapauksessa Burdenkon komission materiaalien perusteella. Asiasta varoitettu jenkkijohtoinen tuomioistuin kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä tätä syytöstä harkitsematta, mikä järkytti neuvostopuolta. Koska jälkimmäinen viittasi, että tämä luo ennakkotapauksen prosessin viivyttämiselle, tuomioistuin päätti kuulla vain kolmea todistajaa syyttäjälle ja puolustukselle. Kuulemiset pidettiin 1.-2.7.1946. Syyttäjän todistajina olivat Smolenskin entinen apulaispormestari, professori-astronomi B. V. Bazilevsky, professori V. I. Prozorovsky (lääketieteen asiantuntijana) ja bulgarialainen asiantuntija M. A. Markov, Katynin kansainvälisen komission entinen jäsen, joka allekirjoitti sen päätelmän. Smolenskin porvari B. G. Menshagin oli myös valmistautunut tällaiseen rooliin, mutta hänen todistuksensa oli "epämukava".
ellauri281.html on line 385: Koko sen ajan, kun neuvostoliittolaiset ja puolalaiset historioitsijat etsivät asiakirjoja Katynista, Katyniin liittyviä tärkeimpiä politbyroon asiakirjoja säilytettiin NKP:n keskuskomitean arkiston (jäljempänä Presidentinarkisto) salaisessa erityiskansiossa; MS Gorbatšov tiesi heidän olemassaolostaan. B. N. Jeltsin sai Erikoiskansion asiakirjat henkilökohtaisesti Gorbatšovilta, kun tämä oli siirtänyt vallan. Kahdeksan kuukautta myöhemmin, 24. syyskuuta 1992, paketti nro 1, joka sisälsi Katyniin liittyviä asiakirjoja, avattiin.
ellauri281.html on line 400: 24. kesäkuuta 2022 ilmestyi tieto, että Puolan lippu poistettiin Katynin muistomerkkikompleksista. Katynin hallinto vahvisti, että 24. kesäkuuta "Puolan lipun puuttuminen havaittiin", mutta ohjasi muut toimittajien kysymykset Venäjän nykyhistorian museoon, jolle muistomerkki kuuluu. Smolenskin pormestari Andrei Borisov sanoi, että päätöksen teki kulttuuriministeriö. Ukrainan lippuakaan ei ole näkynyt.
ellauri281.html on line 422: Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä.
ellauri281.html on line 434: Ždanov määräsi 16. heinäkuuta pääministeri Vareksen yllätykseksi Viron liitettäväksi nopeasti Neuvostoliittoon. Viron parlamentin vasta valittu alahuone, riigivolikogu, kokoontui ensimmäistä kertaa 21. heinäkuuta ja julisti Viron neuvostotasavallaksi, mistä ei ollut vaaliohjelmassa mainintaa. Toisena kokouspäivänä riigivolikogu anoi Viron edellisenä päivänä julistetulle neuvostotasavallalle jäsenyyttä Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta. Samalla Vareksen hallitus kehotti Konstantin Pätsiä eroamaan presidentin virasta. Pääministeri Vares otti tämän jälkeen hoitaakseen presidentin tehtävät pääministerin tehtäviensä lisäksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anoman neuvostotasavallan jäsenyyden Neuvostoliitossa Liettuan ja Latvian jälkeen 6. elokuuta 1940.
ellauri281.html on line 438: Konstantin Päts pääsi Stalinin kuoleman jälkeen joulukuussa 1954 palaamaan Viron maaperälle, kun häntä pidettiin lyhyen aikaa Jämejalan mielisairaalassa Viljandin lähellä, sitten jonkun aikaa Jälän kentällä Kuopion lähellä. Hän kuoli psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa, Tverin alueella 18. tammikuuta 1956. Hullu mikä hullu, hullu kuin pullosta tullu. Hänet haudattiin Kalininin kaupungin lähellä olevalle hautausmaalle. Pätsin maalliset jäännökset noudettiin takaisin Viroon "olojen muututtua" ja haudattiin uudelleen 21.10.1990 Tallinnan Metsakalmistuun, josta hän oli aikoinaan noussutkin esiin revenanttina.
ellauri281.html on line 446: Konepistooli (SMG) on lipasyötteinen automaattikarbiini, joka on suunniteltu ampumaan käsiasepatruunoita. Termin "konepistooli" loi Thompson-konepistoolin keksijä John T. Thompson kuvaillakseen sen suunnittelukonseptia automaattisena tuliaseena, jolla on huomattavasti vähemmän tulivoimaa kuin konekiväärillä (tästä johtuen etuliite " sub- " ). Konekiväärin on ammuttava kiväärin patruunoita, jotta se voidaan luokitella sellaiseksi.
ellauri281.html on line 448: Konepistooli kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana (1914–1918) lähialueen hyökkääväksi aseeksi pääasiassa juoksuhaudoissa. Huipussaan toisen maailmansodan aikana (1939–1945) miljoonia SMG-koneita valmistettiin sekä tavallisten joukkojen, laittomien kommantojen että urheiden partisaanien käyttöön, mutta nyttemmin myös terroristeille.
ellauri281.html on line 450: Sodan jälkeen uusia SMG-malleja ilmestyi usein. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla SMG:n käyttö väheni. Nykyään konepistoolit on suurelta osin korvattu rynnäkkökivääreillä, joilla on pidempi hyötykantama ja pystyvät läpäisemään nykyaikaisen jalkaväen kypärät ja vartalosuojat. Kuitenkin armeijan erikoisjoukot ja poliisin taktiset yksiköt (ns. siirat, jotka juoxevat kevlar-asuisina rykelminä tyhjiin tehdasrakennuxiin ja autiotaloihin huutaen "POLIISI! kaadu tai mä kaadan sut!") käyttävät edelleen konepistooleja lähitaisteluissa, koska siviilikonnilla ei yleensä ole kevlar-asuja eikä kypäriä. Ne ovat pistoolikaliiperinen ase, jota on helppo hallita ja joka on vähemmän todennäköinen 'ylitunkeutumaan kohteeseen' eli tekemään konniin tarpeettoman isoja läpireikiä.
ellauri281.html on line 452: Thompson -konepistooli (tunnetaan myös nimellä "Tommy Gun" , "Chicago Typewriter" , "Chicago Piano" , "Trench Sweeper" tai "Trench Broom" ) on Unitedin kehittämä takaisinpuhalluskäyttöinen, valikoivalla tuulellakin käyttövarmasti toimiva konepistooli. Osavaltioiden armeijan prikaatikenraali John T. Thompson vuonna 1918. Se oli alun perin suunniteltu murtamaan ensimmäisen maailmansodan umpikujia, mutta se valmistui vasta sodan päätyttyä. Bugger it!
ellauri281.html on line 456: Asetta myytiin myös vapaasti jälkitoimituxella suurelle yleisölle. Koska se oli halpa ja saatavilla helposti, Thompsonista tuli pahamaineinen kieltoaikakaudella useiden järjestäytyneen rikollisuuden syndikaattien tunnusaseena Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Se oli tuolloin mediassa yleinen näky, ja sitä käyttivät sekä lainvalvontaviranomaiset että rikolliset. Se mahtui mukavasti viulukoteloon.
ellauri281.html on line 458: Yhdysvaltain asevoimat omaksuivat Thompsonin laajalti toisen maailmansodan aikana, ja myös muut liittoutuneiden joukot käyttivät sitä laajasti sodan aikana. Sen päämalleiksi nimettiin tänä aikana M1928A1, M1 ja M1A1. Toisen maailmansodan aikana valmistettiin yli 1,5 miljoonaa Thompson-konepistoolia. Se on ensimmäinen ase, joka on merkitty ja jota markkinoidaan "konepistooleina"
ellauri281.html on line 464: Maailmanmainetta tosiolojen taistelukentiltä! Suomi-konepistoolilla laukaistiin talvisodan motit!
ellauri281.html on line 466: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.
ellauri281.html on line 468: Kiinnostus tätä asetta kohtaa heräsi ulkomailla laajemmin vasta talvisodan tapahtumien jälkeen. Saksan armeija alkoi tuottaa omia konepistooleitaan. Sama kehitys tapahtui Yhdysvalloissa ja Englannissa. Viiden vuoden kuluttua Suomen talvisodasta maailmassa oli jo miljoonia konepistooleita.
ellauri281.html on line 470: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
ellauri281.html on line 471: Talvisodan koeammunnan jälkeen Stalin määräsi ajamaan alas siihen saakka täysillä pyörinyttä automaattikiväärien tuotantoa ja lisäämään vastaavasti konepistoolien sarjavalmistusta.
ellauri281.html on line 472: Suomi-konepistoolilla oli sodankäynnin taktiikkaan käänteentekevä merkitys, arvioi Josif Stalin.
ellauri281.html on line 474: Kun talvisotaan mentiin, konepistooleita käytettiin ryhmäaseina. Kiväärijoukkueen neljästä ryhmästä oli kahteen sijoitettu pikakivääri ja kahdessa oli ryhmäaseena konepistooli. Ryhmään kuuluivat ampuja ja apulainen, jonka tehtävänä oli mm. täyttää lippaita ja kantaa niitä. Tämä oli niin jäykkä yhdistelmä, että suomalaiset rintamajohtajat - joukkueenjohtajat ja komppanianpäälliköt - tajusivat, ettei siinä ole mitään järkeä. He purkivat "ylhäältä" tulleet määrävahvuudet ja käskivät jakaa komppanian konepistoolit pätevimmille yksittäistaistelijoille, esim. Antti Rokalle.
ellauri281.html on line 476: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa.
ellauri281.html on line 478: Raatteen tien taisteluissa konepistooleilla oli merkittävä osa, vaikka niitä oli suhteellisen vähän. Talvisodan syttymiseen mennessä (30.11.1939) Suomen puolustusvoimien aseistukseen kuului vain vajaat 5 000 konepistoolia. Niistä Suomi-konepistooleita oli alle 4 000. Loput olivat kehnoja sakujen ja venäläisten pyssyjä.
ellauri281.html on line 483: Samalla vihollinen väsyi, tuli epätoivoiseksi sekä kylmissään, nälissään ja peloissaan apaattiseksi. Hienoa! Suomalaiset konepistooliryhmät hyökkäsivät, usein yöllä ja vielä parista eri suunnasta. Epätoivoinen vihollinen ei aina edes tiennyt, mistä hyökättiin, eikä oikein pystynyt vastarintaan. Raatoja tuli tuhansia. Avunhuutoja ja vaikerruxia.
ellauri281.html on line 485: Raatteen tien motit laukaistiin tammikuun alkupäivinä. Varsinaiset taistelut päättyivät 7:nnen tammikuuta kuluessa. 44. ukrainalainen, osittain moottoroitu ryhmä oli sitä ennen joutunut sitoutumaan tiestön tuntumaan. Ukrainalainen vielä! Näin ne osat vaihtuvat.
ellauri281.html on line 487: Suomalaisten yleishyökkäys kesti viikon. Siinä vihollisdivisioona tuhoutui lähes täydellisesti. Se menetti 70 prosenttia vahvuudestaan kaatuneina. Lisäksi suomalaiset ottivat 1 200 vankia. Suomalaisia kuoli talvisodassa jotain puolisensataatuhatta, 1 suomalainen vastasi 4 venäläistä. Koko tie oli täynnä tuhoutuneita tai tielle jähmettyneitä ajoneuvoja, tykkejä ja muuta kalustoa. Suomen valloitus oli tältä kertaa päättynyt.
ellauri281.html on line 493: Venäläisten konepislari PD-34 on rakenteeltaan lähes suora kopio saksalaisesta MP 28 -konepistoolista. Palveluskäyttöön ase tuli ensimmäistä kertaa vuonna 1935. Aseen myöhempi malli PPD-34/38 sisälsi lipasratkaisuaan lukuun ottamatta vain vähäisiä muutoksia alkuperäiseen. Se varustettiin Suomi-konepistoolin rumpulippaan lähes suoralla kopiolla, johon aseen Suomi-konepistoolista poikkeavan tukkiratkaisun vuoksi jouduttiin lisäämään "syöttökaula". PPD-34- ja PPD-34/38-malleja valmistettiin yhteensä 4 174 kappaletta vuosina 1934–1939.
ellauri281.html on line 495: Edelleen kehitelty PPD-40 (ППД-40, Pistolet-pulemjot Degtjareva, obrazets 1940 goda) oli ensimmäinen massatuotettu neuvostoliittolainen konepistooli, jota valmistettiin 86 986 kappaletta vuosina 1940–1941. Suurin rakenteellinen ero edeltävään malliin oli tukin muuttaminen kaksiosaiseksi, mikä mahdollisti "syöttökaulattoman" Suomi-konepistoolin rumpulippaan kopion käytön. Ase oli kuitenkin liian monimutkainen ja kallis todelliseen massatuotantoon, ja vuoden 1941 lopulla sen korvasi PPŠ-41, joka kuitenkin peri edeltäjältään rumpulippaansa.
ellauri281.html on line 508: PPSh-41 konepistooli, Neuvostoliitto 1941
ellauri281.html on line 519: 7,62 mm Pistolet-pulemjot Špagina obraztsa 1941 kirjoitetaan lyhennettynä PPŠ-41, mutta PPSh-41 on lännessä yleisempi lyhenne. Tämä neuvostoliittolainen konepistooli on yksi koko toisen maailmansodan eniten valmistettuja aseita, sillä näitä nopeasti ja suhteellisen edullisesti valmistettavia aseita tehtiin yli 6 miljoonaa kappaletta. Yleinen lempinimi tälle aseelle oli ”papasha”, eli iskä.
ellauri281.html on line 521: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!
ellauri281.html on line 523: Yksi suurimpia tämän konepistoolin valtteja oli sen suuri rumpulipas, johon sai ladattua mukaan 71 patruunaa. Hyökkäyksen keskellä ei tarvinnut pysähtyä lataamaan asetta, kun rumpulippaaseen mahtui yli tuplamäärä ammuksia jopa verrattuna tavanomaiseen konepistoolin tankolippaaseen. Kun ottaa huomioon että vastapuolella saksalaisia vastaan hyökätessä oli vastassa suuremmilta osin vain kertalaukauksiin pystyviä pulttilukkokiväärejä, niin tällaisen konepistoolin antaman tulivoiman ylivertaisuuden käsittää paremmin. Neuvostoliiton nopean valmistuksen ansiosta kokonaisia joukkueita ja välillä koko komppanioita varustettiin tällä konepistoolilla, antaen joukoille huikean tulivoiman lyhyillä etäisyyksillä. Parempi tulivoima saksalaisten aseita vastaan olikin yksi Neuvostoliiton valtteja Saksaa vastaan.
ellauri281.html on line 525: PPSh-41 oli tehokas 125-150m etäisyydelle asti ja ampui jopa 1000 luotia minuutissa, mikä oli paljon verrattuna aikansa verrokkeihin. Tähän konepistooliin tehtiin myös tankolippaita, mutta rumpulipas oli ehdottomasti yleisin näky toisen maailmansodan aikana. Konepistoolissa oli myös valitsin liipaisimen edessä, jolla käyttäjä sai valittua ampuuko yksittäislaukauksia vai sarjatulta.
ellauri281.html on line 527: Jatkosodan aikana 1942-44 Suomeen saatiin sotasaaliina n. 2500 PPSh-41 konepistoolia. Näitä käytettiin niin rintamalla juoksuhaudoissa kuin kotirintamallakin. Näille konepistooleille annettiin Suomessa nimi ”7,62 kp/venäl." ja "762 KP 41". Pienoisena ongelmana oli että PPSh-41 käyttää 7,62 x 25mm luoteja, kun 9 x 19mm Parabellum-patruunat olivat paljon yleisempiä ja paremmin saatavilla. Niin saksalaiset kuin suomalaisetkin suunnittelivat muutostöitä, jotta taisteluissa voitetut PPSh-41 konepistoolit olisi muokattu käyttämään 9mm luoteja, joita oli hyvin saatavilla. 9mm luoteja käyttivät niin pistoolit kuin läntiset konepistoolitkin (Suomi-konepistooli, brittien Stenit ja saksalaisten MP40 ja MP41), mutta neuvostoliittolaisia 7,62mm luoteja ei ollut helposti saatavilla.
ellauri281.html on line 529: Toisen maailmansodan jälkeen tätä konepistoolia valmistettiin mm. Kiinassa, Unkarissa, Puolassa kuin Pohjois-Koreassakin. Korean sodassa 1950-53 pohjoisen joukot käyttivät yleisesti PPSh-41:tä, ase oli käytössä Kuuban vallankumouksessa ja Viet Kong käytti asetta vielä 1970-luvulla Vietnamin sodassa. Satunnaisia kappaleita on vielä nykypäivänäkin käytössä konflikteissa siellä täällä erinäisillä pienillä ryhmillä.
ellauri281.html on line 536: Saksan armeijan valmistautuminen sotaan alkoi elokuussa 1940 salanimellä Friz, ja sitä koordinoi kenraali Friedrich Pauluksen johtama ryhmä syyskuusta alkaen. Hitlerin uuden päämajan Wolfschanzen rakentaminen aloitettiin Itä-Preussiin Rastenburgin kaupungin lähelle. Lopullinen päiväkäsky nro. 21 nimellä operaatio Barbarossa allekirjoitettiin 18. joulukuuta. Sodasta piti tulla lyhyt. Joseph Goebbels kirjoitti päiväkirjaansa keskustelusta Hitlerin kanssa: ”Vihollinen ajetaan taaksepäin yhdellä tasaisella liikkeellä. Führer arvioi operaatioon kuluvan neljä kuukautta. Minä luulen, että vähemmän. Bolševismi luhistuu kuin korttitalo.”
ellauri281.html on line 538: Suomen ja Saksan koordinoidut toimet ennen operaatio Barbarossaa alkoivat korkean sotilasjohdon neuvotteluilla loppuvuodesta 1940, ja Suomi sai tietoja Saksan hyökkäyssuunnitelmista jo 30. joulukuuta 1940. Lapissa tehtiin helmikuusta 1941 tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Suomeen alkoi saapua saksalaisia joukkoja, joiden määrä lopulta ennen sodan puhkeamista oli runsaat 40 000. Helmi–maaliskuun aikana saksalaiset harjoittivat Petsamossa järjestelmällistä tiedustelua.
ellauri281.html on line 544: Suunnitelman varsinainen toimeenpano käynnistyi 22. kesäkuuta 1941 kello 4.45 noin 3,5 miljoonan saksalaisen, italialaisen ja romanialaisen sotilaan, yli 3 300 panssarivaunun ja 2 500 lentokoneen voimin. Tätä ennen oli jo miinoitettu yhdessä Suomen merivoimien kanssa merialue Suomenlahdella 17. kesäkuuta alkaen Viron SNT:n vesialueelle asti.
ellauri281.html on line 555: - Kansallissosialismi ei ole edes gumanismia, sanoo Stalin itsekseen. - Se ei ole mitään, ei mitään. Joutavaa se on. Vaan entäs tämä kommunismi. Se se jotain on.
ellauri281.html on line 559: Se oli roistomainen temppu, sanoo Stalin. - Hyökättiin aamunkoitteessa minun selkääni. Yllätettiin housut nilkoissa. Heti kun toinen selkänsä kääntää niin hyökätään. Ei ole oikein, ei, ei. Ei ole se kaunis teko, nyet, нет!
ellauri281.html on line 568: Stalin alkaa rauhoittua. Tilanne on oleva hallinnassa. Systeemi pelaa. Kuri on oleva ankara, ja kansan taistelutahto ennennäkemätön. Kapitalistiset liittolaiset ovat tyhmiä, Heiltä on otettava kaikki mahdollinen apu, ja viimein voitto on käännettävä bolševikkien eduksi. Roosevelt on ällistyttävän tyhmä ja naiivi mies, naurahtaa Stalin. -Ja samoin englantilaiset. He tulevat ojentamaan Euroopan kerran Neuvostoliiton käteen.
ellauri281.html on line 571: Sillä kyllä jumalaton aina jumalisen voittaa, naurahtaa Stalim. Tulevina vuosikymmeninä ateistit vievät voiton jeesusmiehistä. Jeesusmies rukoilee ja hymisee, mutta ateisti toimii ja luottaa omaan voimaansa. Näin arvelee Stalin ja nykäisee ylleen univormun takin. Hän ottaa suuresta peltipurkista mahorkkaa tupakkakukkaroonsa ja leikkaa nahistuneesta kurkusta pari ohutta viipaletta
ellauri281.html on line 574: Stalin ottaa seinältä naulasta Kremlin avainnipun, aukaisee narisevan oven ja työntyy mukulakiviselle pihalle. Juurevasti hän kävelee Kremlin pihan poikki, menee holvikäytävään ja kalistelee avainnippua. Kesäaamun aurinko kuparoi Vasili Autuaan kirkon kupolia, kun Stalin ottaa nipusta korttelin pituisen avaimen ja aukaisee kokoushuoneen oven. Sieltäpä Kremlin portin luota jo kävellä leppasevat Timo-senko ja Žukov, ja kauempaa kaikuvat politbyroon jäsenten juoksuaskelet. Kohta lyödään lukkoon puolustussuunnitelma, kohta aletaan takoa kahletta Saksan mulkkuun. Sillä sotahan tästä syntyy, oikea kunnon sota. Apinoiden sota.
ellauri282.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri282.html on line 83: [3.4. klo 12.39] Oma Profiili: Joo Kant oli pelle joka mietti näyttikö sen pohkeet hyvältä polvihousuissa.
ellauri282.html on line 114: [3.4. klo 19.46] Oma Profiili: Jokainen tekee parhaansa ja kazoo mihin se riittää.
ellauri282.html on line 131: Se koostuu intialaisen jesuiittaveli Anthony de Mellon luennoista, jotka hän piti hengellisessä konferenssissa New Yorkissa. Anthony de Mellon luennoissa riittää pureksittavaa koko elämän ajaksi. Hän avartaa henkisen elämän horisontteja purkamalla elämänvalheita ja ehdollistumia, jotka sumentavat ymmärrystä ja kaventavat elämää. ”Kyseessä eivät ole mitkään herätyspuheet vaan sarja reippaita sivalluksia pakoilevan, pöyhistelevän ja ihanteellisen ihmisen kuten Matin korville.” – Kirkko ja Kaupunki
ellauri282.html on line 153: Varjoikkuna on matka myyttien ja satujen monikerroksisen maailman läpi. Se avaa polun symbolien maahan, unen ja toden välimaastoon. Kiehtova tarina piirtää karttaa, joka opastaa lukijaa itsekkyyden lähteille. (takakansiteksti, karttaliite )
ellauri282.html on line 163: De Mellon teoksista otetaan edelleen uusia painoksia, ja hänen opetuksistaan on koottu lisää teoksia hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 1988 joitain hänen mielipiteistään tuomittiin postuumisti uskonopin kongregaatiossa. Kardinaali Ratzinger, josta myöhemmin tuli Paavi Benedictus XVI, kirjoitti: "Mutta jo eräissä kohdissa hänen varhaisissa kirjoituksissaan, sekä myöhemmissä töissä vielä vahvemmin, on huomattavissa kasvavaa etäisyyttä kristillisen uskon olennaiseen sisältöön... Tällä tiedoksiannolla, tarkoituksenaan suojella kristillisen totuuden hyveitä, tämä kongregaatio julistaa, että yllä mainittu asenne on yhteensopimaton katolisen uskon kanssa ja voi aiheuttaa vakavaa harmia."
ellauri282.html on line 212: Pulkun puheista päättäen Vuokko oli paizi hymistelevä myös aivan hirveä pirttihirmu. Se taitaa olla tän Matin jouzenlaulunkin "piiloviesti." Pulkku sanoo haukkuneensa vaimoa jo Makkosena Romaanihenkilön kuolemassa, sekin pitäisi nyt kai selata. Pulkku on hyvin hyvin naisvihainen. Melkein yhtä paha kuin "Teme", joka peukuttaa valtaanpäässeitä suominazeja ja twiittaa huonolla englannilla transuvastaisia twiittejä: "Tsiisus".
ellauri282.html on line 219: Władysław Albert Anders (11. elokuuta 1892 – 12. toukokuuta 1970) oli Puolan armeijan kenraali ja myöhemmin elämässään oikeistopoliitikko ja Puolan merkityxettömän pakolaishallituksen merkittävä jäsen Lontoossa.
ellauri282.html on line 231: Allekirjoitettuaan Molotov-Ribbentrop-sopimuksen vuonna 1939 neuvostoliittolaiset hyökkäsivät Puolaan ja osallistuivat sen pilkkomiseen. Neuvostoviranomaiset julistivat Puolan olemattomaksi, ja kaikkia entisiä Puolan kansalaisia Neuvostoliiton liittämiltä alueilta kohdeltiin Neuvostoliiton kansalaisina. Tämän seurauksena NKVD ja muut neuvostoviranomaiset pidättivät ja vangitsivat noin 2 miljoonaa Puolan kansalaista (neljännesmiljoona sotavankia ja 1,5 miljoonaa karkotettua).
ellauri282.html on line 233: Kun "kansainvälinen tilanne muuttui" vuonna 1941 Barbarossa-operaatiossa eli Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon vuonna 1941, Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin alkoi hakea apua muilta Saksan vihollisilta. Britannian ulkoministerin Anthony Edenin vahvasti rohkaisemana Sikorski aloitti 5. heinäkuuta 1941 neuvottelut Neuvostoliiton Lontoon-suurlähettilään Ivan Mayskin kanssa diplomaattisten suhteiden palauttamiseksi Puolan ja Neuvostoliiton välille. Sikorski oli molempien hallitusten saavuttaman sopimuksen arkkitehti, joka allekirjoitettiin 30. heinäkuuta 1941. Uusi sotilasliitto allekirjoitettiin Moskovassa 14. elokuuta 1941. Myöhemmin samana vuonna Sikorski meni Moskovaan diplomaattisen edustuston kanssa (mukaan lukien tuleva Puolan Moskovan-suurlähettiläs Stanisław Kot ja Puolan sotilasoperaation päällikkö Neuvostoliitossa kenraali Zygmunt Szyszko-Bohusz). Sikorski –Mayski-sopimus oli Neuvostoliiton ja Puolan välinen sopimus, joka allekirjoitettiin Lontoossa 30. heinäkuuta 1941. Sen nimi on otettu sen kahdelta merkittävimmältä allekirjoittajalta: Puolan pääministeriltä, Władysław Sikorski ja Neuvostoliiton Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähettiläs Ivan Mayski.
ellauri282.html on line 237: Jatkuva kitka neuvostoliittolaisten kanssa poliittisista kysymyksistä sekä aseiden, kapiaisten, ruuan ja vaatteiden puutteesta johti lopulta Andersin miesten – Andersin armeijan – sekä huomattavan Neuvostoliittoon karkotettujen puolalaisten siviilien joukon "evakuoimiseen" sähläämästä Puolassa. Neuvostoliiton miehittämästä Puolasta kuskattiin epäluotettavia polakkeja läjäpäin Persian käytävän kautta Iraniin, Irakiin ja lopulta Palestiinaan. Evakuointi, joka tapahtui maaliskuussa 1942, perustui brittiläis-neuvostoliittolais-puolalaiseen yhteisymmärrykseen. Mukana olleet sotilaat evakuoitiin Neuvostoliitosta, ja he matkasivat Iranin kautta brittiläiseen Palestiinaan, missä he kulkivat brittien komennossa. Täällä Anders muodosti ja johti Puolan märsäkaarsia, samalla kun hän jatkoi kiihotusta Neuvostoliitossa edelleen olevien Puolan kansalaisten vapauttamiseksi. Kun Andersin armeija pääsi Palestiinaan, 3000 sen ca. 4000 juutalaisesta mokkerista lähti lippahivoon. Armeijan maskotti Wojtek-karhu ei karannut.
ellauri282.html on line 256: Patti kävi hikisen karvahatun kanssa vielä loppupeleissä Lontoossa haistattamassa puolan pakolaishallituxen kääpiä. Kaikki oli hoiperehtivia veteraaneja. Yxi puhui koko ajan, yxi oli kuuro, ja presidentti ei ollut enää esittelykunnossa. Lippua ne eivät saaneet enää seinälle kun kukaan ei uskaltanut tikkaille. Vilttihatun valokuvat meni mustixi, eikä Apu-lehti sitten huolinut koko juttua.
ellauri282.html on line 283: hämy verhoo metsän, maan.
ellauri282.html on line 295:
Haitannoonkoon tuo... miettii Abu Lähjä Lapinlahden raitilla.

ellauri282.html on line 322: Kun pääset eroon epäonnistumisen pelostasi, menestymiseen liittyvistä jännitteistäsi... voit olla oma itsesi. Rento. Et enää aja jarrut päällä. Lumpenissa annettiin hernekeittopäivänä jarrua pannukakuissa.
ellauri282.html on line 344: Pyhä Ignatius Loyola (1491 Loyola, Guipuzcoa, Espanja – 1556 Rooma, Italia), kastettu nimellä Íñigo López, oli katolinen ilkimys, jesuiittaveljestön perustaja ja mystikko. Íñigon nimi on keskiaikainen baski deminutiivi sanalle "Minun pikkuinen". Se kyllä vaurioitui myöhemmin, kuten saatte lukea.
ellauri282.html on line 348: Nuorella iällä Loyola lähetettiin Arévaloon, Kastilian varainhoitajan Juan Velázquez de Cuéllarin (noin 1460–1517) oppilaaksi ja paašitukkaiseksi paašiksi. Nuorukaisena Loyolan sanottiin olevan perso uhkapeleille, kaksintaisteluille ja naisseikkailuille, ja hän joutui kiivasluontoisuutensa ja naisseikkailujensa vuoksi usein ongelmiin. Don Velázquezin perheessä ollessaan Íñigo harjoitti tanssia, miekkailua, uhkapelaamista, nuorten naisten takaa-ajoa ja kaksintaistelua.
ellauri282.html on line 369: Näiden riskialttiiden toimintojen jälkeen Íñigo (tähän mennessä hän oli vaihtanut nimensä Ignatiukseksi, luultavasti tehdäkseen sen hyväksyttävimmäksi muille eurooppalaisille) otti sukunimen "de Loyola" viitaten Baskimaan Loyolan kylään, jossa hän oli. syntynyt. Varmuuden vuoksi hän muutti Ranskaan opiskelemaan Pariisin yliopistoon
ellauri282.html on line 372: Loyola kuoli Roomassa riehuneeseen rajuun hyppykuppaepidemiaan eli roomalaiskuumeeseen vuonna 1556. Hänet julistettiin ilkimykseksi 1609 ja ionisoitiin 1622. Niin sanotut kivet pikkuveikan suonissa näyttävät olleen trombosoituneita peräpukamia. Mies on Alepan, Baskimaan, Bilbaon hiippakunnan, Bizkaian, Gipuzkoan, Guipuscoan, Vizcayan, jesuiittojen, retrettien ja palosotilaiden suojelusilkimys. Häntä kuvataan pankkikirjalla, masuasukkaalla ja tylsällä leukaristillä. Ilkimyksen juhlapäivää vietetään 31. heinäkuuta seuraavilla sanoilla:
ellauri282.html on line 395: Trappist on suojattu nimi, jota voidaan käyttää vain benediktiiniläisten trappistiluostareiden munkkien valvonnassa tehdystä luostarioluesta. Lisäksi vaatimuksena on, että olut pannaan luostarin tiloissa ja että panimon tuotto käytetään luostarin ylläpitoon ja sosiaalityöhön. Nimeen oikeutettuja luostareita on 11, ja kuusi niistä sijaitsee Belgiassa. Muut trappistipanimot sijaitsevat Itävallassa, Alankomaissa (kaksi), Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa.
ellauri282.html on line 416: Thomas Merton syntyi Pradesissa, Pyrénées-Orientalesissa, Ranskassa 31. tammikuuta 1915 walesilaista alkuperää oleville vanhemmille: Owen Mertonille, Euroopassa ja Yhdysvalloissa toimivalle uusiseelantilaiselle taidemaalarille, ja Ruth Jenkins Mertonille, yhdysvaltalaiselle kveekerille ja taiteilijalle. He olivat tavanneet maalauskoulussa Pariisissa. Hänet kastettiin Englannin kirkossa isänsä toiveiden mukaisesti. Mertonin isä oli kyllä usein poissa poikansa lapsuudessa.
ellauri282.html on line 418: Ensimmäisen maailmansodan aikana elokuussa 1915 Mertonin perhe lähti Ranskasta Yhdysvaltoihin. He asuivat ensin Ruthin vanhempien luona Queensissa, New Yorkissa, ja asettuivat sitten heidän lähellensä Douglastoniin. Vuonna 1917 perhe muutti vanhaan taloon Flushingissa, Queensissa, missä Tompan veli John Paul syntyi 2. marraskuuta 1918. Perhe harkitsi palaamista Ranskaan, kun Ruthilla diagnosoitiin mahasyöpä. Hän kuoli siihen kuitenkin rivakasti 21. lokakuuta 1921 Bellevuen sairaalassa. Merton oli kuusivuotias ja hänen veljensä ei vielä kolme.
ellauri282.html on line 422: Tammikuussa 1935 Merton, 20, ilmoittautui toisena opiskelijana Columbia Universityyn Manhattanilla. Siellä hän solmi läheiset ja pitkäaikaiset ystävyyssuhteet Ad Reinhardtin kanssa, joka tuli tunnetuksi proto- minimalistisena maalarina, runoilija Robert Laxiin, kommentaattori Ralph de Toledanoon, ja John Slateen kanssa, joka perusti kansainvälisen asianajotoimiston. Skadden Arps Slate Meagher & Flomista tuli hänen oikeudellinen neuvonantajansa ja Robert Girouxista, Farrar, Straus and Girouxin perustajasta tuli hänen kustantajansa. Talk about creamy arse frat boys!
ellauri282.html on line 425: Tammikuussa 1938 Merton valmistui Columbiasta BA-arvosanoilla englanniksi. Kesäkuussa hänen ystävänsä Seymour Freedgood järjesti tapaamisen Mahanambrata Brahmacharin, hillomunkin kanssa, joka vieraili New Yorkissa Chicagon yliopistosta. Hän teki Mertoniin vaikutuksen, koska hän (Merton) uskoi, että munkki (Maha-etc) keskittyi syvästi Jumalaan. Vaikka Merton odotti Brahmacharin suosittelevan hindulaisuutta, hän sen sijaan neuvoi Mertonia yhdistämään sen uudelleen oman (Mertonin) kulttuurinsa hengellisiin juuriin. Hän ehdotti Mertonia lukemaan Augustinuksen tunnustukset ja Kristuksen jäljittelyn. Merton luki lojaalisti ne molemmat.
ellauri282.html on line 428: 16. marraskuuta 1938 Thomas Merton kävi kasteen Corpus Christi -kirkossa ja otti sieltä messiin pyhän ehtoollisen. 22. helmikuuta 1939 Merton sai englannin maisterintutkinnon Columbian yliopistosta. Merton päätti jatkaa väitöskirjaansa Columbiassa ja muutti Douglastonista Greenwich Villageen.
ellauri282.html on line 436: 19. maaliskuuta 1944 Merton teki väliaikaisen lupauksensa ja hänelle annettiin valkoinen hattu, musta olkapää ja nahkavyö. Marraskuussa 1944 James Laughlin julkaisi käsikirjoituksen, jonka Merton oli antanut ystävälle Robert Laxille edellisenä vuonna osoitteessa New Directions: runokirja nimeltä Thirty Poems. Mertonilla oli ristiriitaisia tunteita tämän teoksen julkaisemisesta, mutta Dunne pysyi päättäväisenä, koska Merton jatkoi kirjoittamistaan. Vuonna 1946 New Directions julkaisi toisen Mertonin runokokoelman, A Man in the Divided Sea, joka yhdistettynä kolmeenkymmeneen runoon, herätti hänelle tunnustusta. Samana vuonna Harcourt Brace & Company hyväksyi Mertonin käsikirjoituksen The Seven Storey Mountainiin julkaistavaksi. Seitsemänkerroksinen vuori, Mertonin omaelämäkerta, kirjoitettiin kahden tunnin välein luostarin scriptoriumissa henkilökohtaisena projektina.
ellauri282.html on line 438: Vuoteen 1947 mennessä Merton oli mukavampi roolissaan kirjailijana. Maaliskuun 19. päivänä hän antoi juhlallisen lupauksensa ja sitoutui elämään elämänsä luostarissa. Hän aloitti myös kirjeenvaihdon erään karthusialaisen kanssa St. Hugh's Charterhousessa Englannissa. Merton oli arvostanut kivempää karthusialaista ritarikuntaa Getsemaniin saapumisestaan vuonna 1941, ja hän harkitsi myöhemmin kystersiläisistä luopumista tuon ritarikunnan vuoksi. Siitä huolimatta Katolinen Commonweal- lehti julkaisi 4. heinäkuuta Mertonin esseen nimeltä Poetry and the Contemplative Life.
ellauri282.html on line 442: Mertonin apotti Dunne kuoli 3. elokuuta 1948 matkustaessaan junassa Georgiaan. Dunnen poismeno oli tuskallinen Mertonille, joka oli alkanut katsoa apottia vähän muutenkin kuin isähahmona ja henkisenä mentorina. Elokuun 15. päivänä luostariyhteisö valitsi uudeksi apottiksi Dom James Foxin, Yhdysvaltain entisen laivaston upseerin. Lokakuussa Merton keskusteli hänen kanssaan jatkuvasta vetovoimastaan karthusialaisia ja kamaldolilaisia ritarikuntia kohtaan ja heidän emeriittisestä elämäntavastaan, johon Fox vastasi vakuuttamalla Mertonille hänen (ja hänen tienestiensä) kuuluvan Getsemaniin. Fox salli Mertonin jatkaa kirjoittamistaan, koska Merton oli nyt saavuttanut huomattavaa tunnustusta luostarin ulkopuolella. 21. joulukuuta Merton vihittiin subdiakoniksi. Vuodesta 1948 lähtien Merton tunnisti itsensä anarkistiksi. (Mit vit? No sitä että Mertonista tuli vasemmistoaktivsti silloin kun se ei ollut yhtään sopivaa. Nähdessään käsikirjoitetun version Seitsemänkerroksisesta vuoresta sensorit hylkäsivät sen, koska se sisälsi lukuisia viittauksia seksiin ja juomiseen. Hälinä Seitsemänkerroksisesta vuoresta lopulta ratkesi, mutta pian sensorit olivat jälleen huolissaan Mertonin kirjoituksista sodasta ja rauhasta. Sodasta ei saanut kirjoittaa, ainoastaan rauhasta. Piis. Kiistanalainen koomikko Lenny Bruce päätti usein yökerhotoimintansa lukemalla esseestä, jonka Merton kirjoitti Saksan natsijohtajasta Adolf Eichmannista ja jossa Merton kyseenalaistaa maailman järkeä.
ellauri282.html on line 449: 1960-luvulle mennessä hän oli päässyt laajalti inhimilliseen näkemykseen, joka oli syvästi huolissaan maailmasta ja sellaisista asioista kuin rauha, rodullinen suvaitsevaisuus ja sosiaalinen tasa-arvo. Hän oli kehittänyt persoonallisen radikalismin, jolla oli poliittisia vaikutuksia, mutta joka ei perustunut ideologiaan, ja jonka juuret olivat ennen kaikkea väkivallattomuudessa (ahimsa). Hän piti näkemyksensä perustuvana "yksinkertaisuuteen" ja ilmaisi sen kristillisenä tunteena. Hänen New Seeds of Contemplation -teoksensa julkaistiin vuonna 1961. Kirjeessä Nicaraguan katoliselle papille, vapautumisteologille ja poliitikolle Ernesto Cardenalille (joka tuli Getsemaniin mutta lähti vuonna 1959 opiskelemaan teologiaa Meksikoon), Merton kirjoitti: "Maailma on täynnä suuria rikollisia, joilla on valtava voima, ja he kamppailevat kuolemantaistelussa keskenään. Se on valtava jengitaistelu, jossa käytetään hyvin tarkoittaen asianajajia, poliiseja ja pappeja eturintamassaan, jotka hallitsevat papereita, viestintävälineitä ja rekisteröivät kaikki armeijaansa."
ellauri282.html on line 453: Vuoden 1968 lopulla uusi apotti Flavian Burns antoi hänelle vapauden lähteä Aasian kiertueelle, jonka aikana hän tapasi Dalai Laman Intiassa kolme kertaa ja myös tiibetiläisen buddhalaisen dzogchen- mestarin Chatral Rinpochen, jota seurasi yksinäinen pakopaikka lähellä Darjeelingia, Intiaa. Darjeelingissa hän ystävystyi Tsewang Yishey Pemban kanssa, joka on tiibetiläisen yhteisön merkittävä jäsen. Siitä huolimattA, hänen viimeisessä kirjeessään, hän totesi: "Olen yhteydessä näihin uusiin ystäviin, tunnen myös lohtua omassa uskossani Kristukseen ja hänen läsnäoloonsa. Toivon ja uskon että hän voi olla yhtä aikaa läsnä meidän kaikkien sydämissä."
ellauri282.html on line 457: Huhtikuussa 1966 Merton joutui leikkaukseen heikentävän selkäkivun hoitamiseksi. Toipuessaan Louisvillen sairaalassa hän rakastui vaikeasti Margie Smithiin, hänen hoitoonsa määrättyyn sairaanhoitajaopiskelijaan. (Hän kutsui häntä päiväkirjassaan nimellä "M.") Hän kirjoitti hänelle runoja ja pohdiskeli suhdetta "Juhannuspäiväkirjassa M." Merton kamppaili pitääkseen lupauksensa samalla kun hän oli syvästi rakastunut. Ei tiedetä, "viimeistelikö" hän koskaan suhdetta. Vizi varmaan "viimeisteli!" Mertonin päiväkirjan Kuudes osa, Learning to Love: Exploring Solitude and Freedom aiheutti pienen kohun, kun päiväkirjamerkinnät paljastivat Mertonin "suhteen" nuoren sairaanhoitajan kaa vuonna 1966. Nainen, joka tunnistettiin vain "M":ksi, oli Mertonin syvän intohimon kohde: "En ole koskaan nähnyt niin paljon yksinkertaista, spontaania, täydellistä rakkautta", hän kirjoitti, vaikka ei kuvaillutkaan heidän suhdettaan seksuaalisilla termeillä. Tämän hyvin inhimillisen rakkauden ansiosta Merton sai uuden ymmärryksen mystisestä rakkaudesta. As Burton-Christie sanoo: "Hän tuli huomaamaan, että kokemus siitä, että hän on" rapt "ekstaattisessa rakkaudessa voi tapahtua, ei vain yksityisenä, hengellisenä kokemuksena, jonka Jumala ja hän itse jakavat, vaan myös fyysinen, läheinen suhde rakastajattaren kanssa." Mertonin rakkausrunot, joku ymmärtäväinen Burton-Christie toteaa, ovat täynnä tarvitsevuuden teemaa ja haavoittuminen, että alttius rakkaudelle on inhimillinen tila, jota edes munkit eivät saa kieltää. Tämä nuori sairaanhoitaja herätti Mertonissa tietoisuuden siitä, että hän oli katkaissut itsensä elämästä uskonnollisen varmuuden ja dogman muurien taaxe. Hänellä oli turvaa, mutta ei viisautta eikä elämää. Get a life! Ne muutamat kuukaudet, jolloin he näkivät toisensa, tekivät munkista haavoittuvan monille ihmisille tuttuun läjään tunteita, kiusauksia ja psyykkisiä haavoja, mutta juuri tässä kaaoksessa hän koki "Rakkauden maailman" parantavan ja uudistavan voiman. Mitä vetoa että "viimeisteli!" Olihan se poikasena ollut kova panomies.
ellauri282.html on line 466: Vaikka Merton ei ollut kiinnostunut siitä, mitä näillä perinteillä oli tarjota oppeina ja instituutioina, hän oli syvästi kiinnostunut siitä, mitä kukin sanoi ihmiskokemuksen syvyydestä. Hän uskoi, että kristinusko oli suurimmaksi osaksi hylännyt mystisen perinteensä ja suosinut karteesista painotusta "käsitteiden jälleenmuodostamiseen, refleksiivisen tietoisuuden idolisoimiseen, olemisen pakoon verbalismiin, matematiikkaan ja rationalisointiin". Mertonin mielestä itämaiset perinteet olivat enimmäkseen saastuttamattomia tämän tyyppisestä ajattelusta, joten niillä oli paljon annettavaa sen suhteen, miten ajatella ja ymmärtää itseään. Merton oli ehkä eniten kiinnostunut – ja kaikista itämaisista perinteistä hän kirjoitti eniten – Zenistä. Tutkittuaan aavikkoisiä ja muita kristittyjä mystikkoja osana luostarikutsumaansa, Merton ymmärsi syvästi, mitä reikää ne miehet etsivät ja mitä pilkkiä kokivat etsiessään. Hän löysi monia yhtäläisyyksiä näiden kristittyjen mystiikan kielen ja zen-filosofian kielen välillä.
ellauri282.html on line 468: Vuonna 1959 Merton aloitti vuoropuhelun moottoripyörävalmistajan D. T. Suzukin kanssa, joka julkaistiin Mertonin Zen and the Birds of Appetitessa nimellä "Tyhjyyden viisaus". Tämä dialogi alkoi Mertonin The Wisdom of the Desert -teoksen valmistuttua. Merton lähetti kopion Suzukille toivoen, että tämä kommentoi Mertonin näkemystä, jonka mukaan aavikkoisillä ja varhaisilla Zen-mestareilla oli samanlaisia kokemuksia. Melkein kymmenen vuotta myöhemmin, kun Zen and the Birds of Appetite julkaistiin, Merton kirjoitti postitse, että "kaikki yritykset käsitellä zeniä teologisella kielellä menevät varmasti ohi pointin", häveten lapsellisia lausuntojaan "esimerkiksi siitä, kuinka ei pidä lähestyä Zeniä." Merton kamppaili sovittaakseen yhteen länsimaisen ja kristillisen impulssin luetteloida ja pukea sanoiksi jokainen kokemus kristillisen apofaattisen teologian ideoiden ja Zen-kokemuksen sanoinkuvaamattoman luonteen kanssa. Joopa joo älä ajattele aivokuorella käytä matelijanaivoja. Siellä tahto ja tunne majailevat.
ellauri282.html on line 479: Mertonin runot ovat kohtalaisen kehnoja. Niistä 3 parhaan joukossa mainitaan tämä hyvinkin tunnettu proosamuotoinen isämeitä:
ellauri282.html on line 481: MERTONIN RUKOUS Herra Jumala! Good god, minulla ei ole aavistustakaan, minne olen menossa. En näe edessäni olevaa tietä. En voi tietää varmasti, mihin se päättyy. En myöskään tunne itseäni, ja se, että luulen noudattavani tahtoanne, ei tarkoita, että todella teen niin. Mutta uskon, että halu miellyttää Teitä itse asiassa miellyttää Teitä. Ja toivon, että minulla on se halu kaikessa, mitä teen. Toivon, etten koskaan tee mitään muuta kuin tuon halun (sori "M"). Ja luotan, että jos teen tämän, Te johdatatte minut oikealle tielle, vaikka en ehkä tiedä siitäkään mitään. Siksi luotan Teihin aina, vaikka saatan näyttää olevan eksyksissä ja kuoleman varjossa. En pelkää, sillä Te olette aina kanssani, ettekä koskaan jätä minua kohtaamaan vaarojani yksin. Näin otaxuisin ainakin. Toki saatan olla väärässä.
ellauri282.html on line 484: Mertonin äiti kuoli mahasyöpään 1921 varhain hänen elämässään (6v), mutta hänen isänsä, Owen Merton, vaikutti valtavasti hänen poikansa elämään, ja hänen roolinsa näkyvät läpi koko kirjan. Vuonna 1929 lääkärit havaitsivat, että hänen isällä oli pahanlaatuinen aivokasvain. Vuonna 1930 (tai 31) hänen isänsä kuoli. Kun Merton sr. kuoli 15-vuotiaana, hän joutui isänsä ystävän, tohtori Thomas Bennettin, holhoukseen.
ellauri282.html on line 487: Yksi tämän ajanjakson surullinen sivutuote oli avioton lapsi; Bennett ratkaisi asian hiljaa. Avustava lääkäri ja Merton sopivat, että hänen olisi parasta lähteä Cambridgesta, ja hän liittyi pian isovanhempiensa luo Yhdysvaltoihin ja ilmoittautui Columbian yliopistoon. Columbiassa Merton yritti jatkaa huoletonta irstailua, mutta ei enää saanut siitä samaa tyydytystä.
ellauri282.html on line 491: Samaan aikaan hänen kiinnostuksensa uskontoon, erityisesti katolilaisuuteen, alkoi kasvaa. Luettuaan Pyhän Augustinuksen tunnustukset Kristuksen jäljittelyn ajatus tuli hänelle yhä houkuttelevammaksi. Hänestä tuli todellinen maailmankansalainen omalla inhottavalla vuosisadallaan, myrkkykaasun ja atomipommien vuosisadalla. Keltti mies, joka asui Amerikassa apokalypsin kynnyksellä, mies, jonka suonet olivat täynnä myrkkyä ja elivät kuolemasta. Hän tarkasteli modernia yhteiskuntaa uskoen sen edistävän materialismia, itsekkyyttä ja vastuuttomuutta. No se ei ole enää mikään uskon asia!
ellauri282.html on line 497: Lumikki ja 7 kääpiötä on tämän trappistimunkin ja tunnetun kirjailijan omaelämäkerta. Apotti kannusti häntä luostaruuden käsitteen uudelleenmäärittelyyn ja pyhyyden tekemiseen nykyaikaisexi. Hän teki työtä käskettyä, ja kirja alkoi vuotaa hänestä. Merton lopetti kirjan vuonna 1946 ollessaan 31-vuotias, ja se julkaistiin hänen ollessaan 33-vuotias vuonna 1948. Hän työskenteli kirjan parissa ollessaan Gethsemani Abbeyssa lähellä Bardstownia Kentuckyssa. Otsikko viittaa Kiiras-tulivuoreen Danten Jumalallisessa näytelmässä. (Eilen oli muuten kiirastorstai, se on Maundy Thursday. Maundy on ehtoolliskäsky. Torstaina syötiin miehissä vika kerran kunnolla. Silloin alkoi näet Ramadan. Kissa heittäytyi rukoilevan šeikin syliin kesken ramadan-rituaalin. Ramadanin juhlamenoihin osallistui Algeriassa yllättäen kissa. Šeikki Walid Mehsas jakoi videon virallisella Facebook-sivullaan.)
ellauri282.html on line 499: Merton pohtii kirjassa varhaista elämäänsä ja puutteellista ymmärrystään ja halua löytää usko Jumalaan, mikä johti hänen kääntymiseensä roomalaiskatolisuuteen 1938 hänen ollessaan 23-vuotias. Ester Toivosesta tuli samaan aikaan Hastingsissa Miss Eurooppa. 2v mietintätauon jälkeen Merton luopui lupaavasta kirjallisesta urasta Columbia Jesterissä ja jätti lupaavan työnsä englannin opettajana St. Bonaventure's Collegessa Oleanissa, New Yorkissa. Sitten hän muutti Kentuckyn maaseudulle 1941 ja astui Getsemanin Neitsyt Marian luostariin. Samana vuonna Hitler mokasi avaamalla itärintaman suomalaisten tuella. Ei olis kannattanut. Kuoli 54-vuotiaana hämärissä olosuhteissa Bangcockissa1968, Merton siis. 27v irstailua + 27v luostarointia. Ei täysin transparenttia. Samana vuonna ammuttiin Robert Kennedy. Mä olin silloin Kivisaaren luostarissa irstailemassa. Hitler kuoli 66v hämärissä olosuhteissa Berliinissä 1945. For me to be a Saint is to be myself.
ellauri282.html on line 507: Keating syntyi New Yorkissa maaliskuussa 1923 ja osallistui Deerfield Academyyn, Yalen yliopistoon ja Fordhamin yliopistoon. Tomppa oli siis aika tismalleen Pirkon ikäinen. Siitä huolimatta Keatingista tuli loppumetreillä pahaenteisesti panenteisti.
ellauri282.html on line 515: Keating oli Centering Prayerin, nykyaikaisen mietiskelevän rukousmenetelmän yksi kolmesta pääkehittäjästä, joka syntyi St. Joseph's Abbeysta vuonna 1975. William Meninger ja Basil Pennington, myös trappistimunkkeja, olivat menetelmän muita pääkehittäjiä. Kun Keating ehdotti konseptia ensimmäisen kerran, Meninger alkoi opettaa menetelmää, joka perustuu 1300-luvun henkiseen klassikkoon The Cloud of Unknowing (Tietämättömyyden pilvi, tästä on jo paasattu de Löllön yhteydessä albumissa 219). Meninger kutsui tätä "pilven rukoukseksi" ja opetti sitä papeille retriittitalossa. Pennington piti ensimmäisen retriitin maallikkoyleisölle Connecticutissa, jossa osallistujat ehdottivat termiä "Centering Prayer". Thomas Mertonista lähtien oli tiedetty porukoiden käyttäneen termiä ennen tätä, on epäilty, että lause olisi peräisin häneltä.
ellauri282.html on line 532: 1982, Nhất Hạnh ja Chân Không perustivat Luumukylän luostarin, siis viharan Dordogneen lähellä Bordeaux'ta Etelä -Ranskassa. Luumukylä on Euroopan ja Amerikan suurin buddhalainen luostari (tosin se on Euroopassa), jossa on yli 200 luostaria ja yli 10 000 kävijää vuodessa. Luostarit, jotka ovat avoinna yleisölle suuren osan vuodesta, tarjoavat jatkuvia retriittejä maallikoille, kun taas Interbeing-järjestys järjestää retriittejä tietyille etuoikeutetuille maallikoiden ryhmille, kuten perheille, teini-ikäisille, sotaveteraaneille, viihdeteollisuudelle, kongressin jäsenille, lainvalvontaviranomaisille ja värin ihmisille. Nhất Hạnh on julkaissut yli 130 kirjaa, joista yli 100 englanniksi, joita oli tammikuuhun 2019 mennessä myyty yli viisi miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. No ei ihan kuuhun menoa, Camilla Läckbergilläkin on huisisti enemmän. Toisaalta Costaricalainen diplomaatti Christiana Figueres on sanonut, että Nhất Hạnh auttoi häntä voittamaan henkilökohtaisen kriisin ja kehittämään syvää kuuntelua ja empatiaa, jota kyllä tarvitaan Pariisin ilmastosopimuksen helpottamiseksi.
ellauri282.html on line 538: Päästyään takaisin Hanoihin 2007 Hanhi näet koitti järjestää ja johtaa "suuria lauluseremonioita", joiden tarkoituksena oli auttaa parantamaan Vietnamin sodan jäljellä olevia haavoja; ja johtaa luostarien ja maallikoiden retriittejä. Lauluseremonioita kutsuttiin alun perin nimellä "Iso ruumissaatto rukoillaxeen yhtä lailla kaikille kengännauhojen solmun aukaisemisexi", mutta Vietnamin virkamiehet vastustivat ja kutsuivat mahdottomaksi hyväksyä, että hallitus "yhtä lailla" rukoilisi Etelä -Vietnamin ja Yhdysvaltain sotilaiden puolesta. Jotain rajaa! Nhất Hạnh suostui muuttamaan nimen lyhempään muotoon "Iso ruumissaatto vaan". Ilmeisesti jenkit oikeasti käytti Hanhea jonkinlaisena Troijan hevosena päästäxeen taas Hanoihin puuhastelemaan mitä jenkit nyt sitten kaikkialla puuhastelevatkin. Sopu ei kauan säilynyt, ja 2009 Hanhen seniorimunkkeja taas potkittiin jostain vietnamilaisesta luostarista karzalle rankkasateeseen.
ellauri282.html on line 542: Nobel-palkittu Martin Luther King Jr. kimitti Nhất Hạnhea Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 1967. Palkintoa ei sinä vuonna myönnetty. Vietnamin sota oli hyvässä vauhdissa. Se päättyi vasta 1975 Amerikan rökäletappioon.
ellauri282.html on line 551: Pompeijin kaivauxista selviää että roomalaiset oli kaljuja ja harmaita ja niiden kodit hirmu pölyisiä. Aristoteles sanoi "tanssi kuin kukaan ei kazoisi." Se on paljon lohduttanut minua. "Ei sanonut." Eikö? Ai. No.
ellauri282.html on line 554: Vastaa tietokilpailuun: kexivätkö roomalaiset anaalivalkaisun vaiko vain parantelivat sitä? Kyllä tai ei! BZZT! Minkälainen tukka oli Alexanteri Suurella? Etkö tiedä? Eikö kukaan tiedä?
ellauri282.html on line 561: Siis tää polakki on aivan järjetöntä sota-ajan sadistista soopaa. Yläluokan pellet jossain polakkien kartanolla kyylää nuorten pyllynreikiä. Kaikki on täys mobutu seko sekoja. Typerää terroristitiimitematiikkaa rote Rosen -nuljastelun välissä. Setämiehet ällöttävät toisiaan ilman jotain yhdistävää tiimiä. Siemian on itäpolakki, joku kasakki, siis ukrainalainen mistä lie Donbassista, länsipolskit ällöävät sitä suunnitellessaan sen tappoa. Se on melkisten kuin ryssä. Pierino Ronald "Perry" Como ulisi serenadissa jotta kunpa Caterina ei antaisi vekkiä kellekään muulle miehelle kuin hänelle. Voisi ajatella että mixi se on niin tärkeää Perrylle (ja Waclaville), mutta tietysti se on, se on ihan pääasia niiden izekkäille geeneille. Koitapa kexiä jotain muuta kynäilyn aihetta kuin E!F!K! ja näet miten mahdotonta se on. Juonipaljastuxet löytyy nyt albumista 257.
ellauri282.html on line 576: ooks.com/wp-content/uploads/2016/01/0135.jpg" width="30%" />
ellauri282.html on line 583: Masefield syntyi Ledburyssa Herefordshiressä asianajaja George Masefieldille ja hänen vaimolleen Carolinelle. Hänen äitinsä kuoli synnyttäessään sisarensa Masefieldin ollessa kuusivuotias, ja hän meni asumaan tätinsä luo. Hänen isänsä kuoli pian tämän jälkeen henkisen romahduksen seurauksena. [ lainaus vaaditaan ] Saatuaan onnettoman koulutuksen Warwickin King's Schoolissa (nykyään Warwick Schoolissa), jossa hän oli kouluna vuosina 1888-1891, hän lähti HMS Conwaylle, sekä harjoitellakseen elämää merellä että murtaakseen lukemisriippuvuutensa, josta hänen tätinsä ei paljon perustanut. Hän vietti useita vuosia tällä aluksella ja huomasi, että hän saattoi viettää suuren osan ajastaan lukemiseen ja kirjoittamiseen. Ezenverran siitä katkaisuhoidosta. Masefieldin rakkaus tarinoiden kertomiseen vaan kasvoi Conwaylla. Hän jatkoi lukemista ja päätti, että hänestä tulee itse kirjailija ja tarinankertoja.
ellauri282.html on line 594: Ensimmäisen maailmansodan alkaessa vuonna 1914 Masefield oli tarpeeksi vanha, jotta hänet vapautettiin asepalveluksesta. Vuonna 1918 Masefield palasi Amerikkaan toiselle saxanvastaiselle propagandareisulle viettäen suuren osan ajastaan puhumalla ja luennoimalla amerikkalaisille sotilaille, jotka odottivat lähettämistä Eurooppaan. Nämä puhetilaisuudet olivat erittäin onnistuneita. Kerran pataljoona mustia sotilaita tanssi ja lauloi hänelle hänen luennon jälkeen.
ellauri282.html on line 603: Myöhemmin hän (Masefield) sai tehtäväkseen kirjoittaa runon, jonka sävelsi kuninkaan musiikin mestari Sir Edward Elgar ja joka esitettiin kuninkaan Kuningatar Alexandran muistomerkin paljastuksessa 8. kesäkuuta 1932. Tämä oli oodi "So many todellisia prinsessoja, jotka ovat menneet . "
ellauri282.html on line 639: The Everlasting Mercy on runo John Masefieldiltä, Ison-Britannian toiseksi pisimpään toimineelta runoilijavoittajalta. Se julkaistiin vuonna 1911, ja sen tyyli on synnistä kristinuskoon kääntyneen miehen tunnustus. Teos, joka teki Masefieldin ensimmäisenä tunnetuksi, järkytti 1900-luvun alun brittiläisiä tunteita suoralla, rehellisellä ja siksi usein ankaralla kielenkäytöllä, kun päähenkilön väkivaltaisen, juopuneen naispuolisen eipäskuin naistenmiehen Saul Kanen elämää on kuvattu yksityiskohtaisesti. Viisu on halpahintaista melodraamaa, Netflix-tasoa.
ellauri283.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri283.html on line 55: Kerstin Ekmanin whodunit vlta 1993 alkaa sexihöyryisemmin kuin Liza Marklundin vastaavat. Ei sentään yhtä huuruisesti kuin Camilla Läckbergin naisen kostokirjat. Mia ei huoli käydä alapesulla, se tahtoo mieluummin kelliä miehen runkunhajussa. Sen äidille tulee suu täyteen sylkeä pelkästä ajatuxesta. Röbäck oli kylä missä John asui perh. Uumajassa kunnes niille tuli välirikko. Siellä käytiin naurettava. Toiminta tapahtuu ns. mustan veden äärellä. Harmaita vesiä on yleensä enemmän, mutta ne on helpompi puhdistaa, pelkkä suodatus voi riittää. Mustassa vedessä voi olla kiintoaineita. Viemärissä ne kuitenkin sekoittuvat.
ellauri283.html on line 77: Hemmetti kyllä svedupetterit on pellejä. On juhannus jossain Dorotean lähellä. Pullossa taisi olla laitonta vahvaa olutta! Miehen kivexet ja sukuelimet erottuivat selvästi ohuen valkoisen housukankaan lävize. Annien täytyi kääntää kaze muualle kun mies rupesi tuijottamaan takaisin. Bugger it. Muotia seurattiin täälläkin. Muorilla on musta tussu, se on saami! Äijällä on kova kulli, moista eioo toista! Kuin kazelisi kotimaista koomisen karkeaa elokuvaa.
ellauri283.html on line 79: Mixi koomisen karkean videosarjan tekijät laittoi Olan olemaan setämiehempi kuin kirjassa, ja pyytämään vielä kyytimaxua? Ehkä 2020 setämiehet on sellaisia. Eivät ota edes lippistä pois päästä sisällä, nääsnääs. Ola on niljakas kuin ankerias. Semisaami juoxee ohi läähättäen ankerias pussissa. Tässä niteessä on paljon sexivinkkejä.
ellauri283.html on line 114: Beyond the Heavens is a very ethereal and mystical experience, one unlike any other movie we have reviewed. However, this is not a good thing. The ‘plot’ is very unclear and murky, consisting of vague and meandering ideas and cryptic dialogue. It’s like Corbin Bernson is winking at the audience with every scene, waiting to reveal some great secret, but it’s never revealed. The whole has a very tip-of-the-tongue feel, like the characters know something you don’t but never intend to let you in on the secret. As the characters wax eloquent and philosophize about the true nature of reality, the viewer is left, in the end, with a more confusing view of reality than before. Is Bernson advocating for or against Darwinism? Is he a creationist? Does he really believe that angels come to earth on the tails of comets? Is Bernson suggesting that reality is not what it seems? If so, what is his view of reality? Only God knows the answers to these questions as Bernson spends 90 minutes toying with his ‘big reveal’ and dancing around whatever his philosophical worldview is. It’s basically just a waste of your time.
ellauri283.html on line 116: And what is to be made of Corbin Bernsen? What is his place in Christian film? Is he trolling? Is he a great mind misunderstood? Whether it’s abstract musings like Beyond the Heavens or half-hearted satire like Christian Mingle or In-Lawfully Yours, Bernsen’s motivations for making Christian films are very unclear. It’s possible that he’s smarter than us all and doesn’t know how to show it. But it’s also possible that he’s just trying to make a quick buck off of Christian audiences. Reality is probably somewhere in between. Regardless, Beyond the Heavens really needed to be rethought before anyone spent money on it, because it falls flat and is unable to properly convey whatever message it is trying to present.
ellauri283.html on line 130: Teos koostuu lyhyestä esipuheesta, joka on päivätty vuoteen 1885, 296 numeroitua osaa ja "epodista" (tai "jälkilaulusta"), jonka otsikko on "From High Mountains". Go tell it to The Mountains: Jesus Christ is Born. Tell it to The Hand. Sketsit loppuvat Jylpyn sanoihin: "että tämmönen tapaus".
ellauri283.html on line 175: Pesonen on olemukseltaan veltto ja ailahteleva poliisi, jolle Sojakka yleensä määrää tehtävän. Pesonen tottelee joka kerta häntä ja lähtee suorittamaan tehtävää. Pesoselle tapahtuu kuitenkin aina kesken tehtävän jokin paha tapaturma tai onnettomuus, josta hän ei kaikesta huolimatta saa mitään vammoja. Hän on aina täysin voimissaan, vaikka hän tippuu milloin ikkunasta, milloin moottorikelkan kyydistä maahan. Kun lopussa Sojakka kysyy Pesoselta, että onnistuiko tehtävä, Pesonen väittää tehtävän olevan kunnolla suoritettu, eli asian olevan "kuitti". Ivalo, Skarppi, Harjunpää 1 sanaan tiivistettynä.
ellauri283.html on line 190: Nietzsche väittää, että "moraali on nykyään Euroopassa lauma-eläinmoraalia" – eli se kumpuaa orjan kaunasta herraa kohtaan. Nietzsche väittää, että kivempää kuin se, mitä he pitävät "hyvänä" ja "pahana" (Foster), on erottaa jalo ja alhainen. Silloin ainakin vallitsee yhteisymmärrys siitä, mikä on hyvää, eli ihmiset pitävät riittävänä merkkinä hyvän omistamisesta paljon rahaa ja mielin määrin tuuheaa häpypehkoa.
ellauri283.html on line 191: Vanhat naiset kutovat sketsin alussa sukkaa ja samalla keskustelevat siitä, lähtisivätkö he kirkkoon vai kokeilemaan jotakin urheilulajia. He päättävät ruveta urheilemaan ja he alkavat liikkua vauhdikkaasti ja energisesti. He ovat muun muassa pelanneet jalkapalloa, hypänneet pituutta ja ajaneet krossipyörillä.
ellauri283.html on line 198: Yrpä ja Illu ovat lastenohjelman juontajia, jotka usein askartelevat leikkikaluja ja muita käyttötavaroita, joita muun muassa ovat linja-auto ja moottorivene. Illu on punatukkainen, lammasmaisesti määkien sanoja ääntävä naisjuontaja. Yrpä taas on ruskeatukkainen miesjuontaja, joka puhuu hieman vauvamaisesti sössöttäen.
ellauri283.html on line 209: Etelä-Yhdysvalloissa sijaizeva Texas on laaja tasango, joka on suunnilleen Sudanin Darfurin kokoinen. Se on jaettu kolmeen osavaltioon: Pohjois-Darfur, jonka pääkaupunki on El Fasher; Länsi-Darfur, jonka pääkaupunki on El Geneina; ja Etelä-Darfur, jonka kotipaikka on Nyala. Pohjois-Darfur on puoliautiomaa, kun taas läntisillä ja eteläisillä alueilla on rikkaita, hedelmällisiä maita, joilla istuu maanviljelijöitä perseet mullassa vedellen piikkilankoja preerialle karjalaumojen pään menoxi. Sitä razumiehet eivät siedä. Darfurin väkiluku on arviolta 7 miljoonaa. Kaikki darfurilaiset ovat mustia muslimeja, vaikka monet tunnistavat itsensä arabeiksi Saudi-Arabiaan liittyvän sukututkimuksen perusteella. Darfurilla on yhteinen raja Keski-Afrikan tasavallan, Tšadin ja Libyan kanssa.
ellauri283.html on line 213: Khartumin krooninen laiminlyönti ja syrjäytyminen,
ellauri283.html on line 236: Yhdysvallat, kuten Sudan, ei ole ratifioinut Rooman perussääntöä. Sitä ei myöskään realistisesti viitata Kansainväliseen rikostuomioistuimeen, koska se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja voi yksinkertaisesti käyttää veto-oikeuttaan kaikkiin päätöksiin, joilla se pyritään alistamaan ICC:n lainkäyttövaltaan.
ellauri283.html on line 277: Kahdeksannelle vuosituhannelle eaa. neoliittisen kulttuurin ihmiset olivat asettuneet istuvaan elämäntapaan siellä linnoitettuihin savitiilikyliin joissa he täydensivät Niilin metsästystä ja kalastusta viljankeruulla ja karjanhoidolla. Viidennellä vuosituhannella eKr. muuttoliikkeet kuivuvasta Saharasta toivat Niilin laaksoon neoliittisia ihmisiä maatalouden ohella. Tästä kulttuurisesta ja geneettisestä sekoittumisesta syntyneestä väestöstä muodostui seuraavien vuosisatojen aikana sosiaalinen hierarkia, josta tuli Kushin kuningaskunta (pääkaupunki Kerma) 1700 eaa. Antropologiset ja arkeologiset tutkimukset osoittavat, että dynastista edeltävänä aikana Ala-Nubia ja Magadanin ylä-Egypti olivat etnisesti ja kulttuurisesti lähes identtisiä, ja näin ollen samalla kehittyivät faaraoiden kuninkuusjärjestelmät vuoteen 3300 eaa. mennessä. Yhdessä muiden Punaisenmeren maiden kanssa Sudania pidetään todennäköisimpänä sen maan sijaintipaikkana, jonka muinaiset egyptiläiset tunsivat Punt -nimellä (tai "Ta Netjeru ", joka tarkoittaa "Jumalan suunnitelmaa"), jonka ensimmäinen maininta on peräisin 1000-luvulta eaa.
ellauri283.html on line 293: Egyptin seuraava dynastia ei onnistunut saamaan Kushin täyttä hallintaansa. Noin 590 eKr. Egyptin armeija kuitenkin potkaisi napakasti Napataa, mikä pakotti kushilaisen hovin siirtymään turvallisempaan paikkaan etelämpänä Meroëssa, lähellä kuudetta kaihia. Useiden vuosisatojen ajan sen jälkeen Meroliittinen valtakunta kehittyi riippumattomasti egyptiläisestä vaikutuksesta ja herruudesta, joka sillä aikaa siirtyi peräkkäin Iranin, Kreikan ja lopulta Rooman vallan alle. Vallansa huipulla toisella ja kolmannella vuosisadalla eKr. Meroë ulottui alueen yli kolmannesta kaihista pohjoisessa Zhobaan, lähellä nykyistä Khartumia etelässä. Egyptiläisvaikutteinen faaraoninen perinne säilyi Meroën hallitsijoiden joukossa, jotka pystyttivät stela-kuvia tallentaakseen hallituskautensa saavutuksia ja pystyttivät nubialaisia pyramideja haudoillensa. Voisi sanoa että ne olivat ebyktiläisempiä kuin eebyktiläiset ize. Nämä esineet ja Meroën palatsien, temppelien ja kylpylöiden rauniot todistavat keskitetystä epädemokraattisesta poliittisesta järjestelmästä, joka käytti käsityöläisten taitoja ja johti suuren työvoiman työtä. Hyvin hoidettu kastelujärjestelmä mahdollisti alueen suuremman asukastiheyden kuin myöhempinä ajanjaksoina oli mahdollista. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. egyptiläisten hieroglyfien käyttö teki tietä meroitilaiselle aakkostolle, joka oli mukautettu nubian kielelle mitä alueen mustat miehet puhuvat.
ellauri283.html on line 295: Meroën perintöjärjestelmä ei välttämättä ollut perinnöllisyystieteellistä; arvokkaimpana pidetystä kuninkaallisen perheen jäsenestä tuli usein kuningas. Kanden eli kuningataräidin rooli valintaprosessissa oli ratkaiseva sujuvan peräkkäisyyden kannalta. Kruunu näyttää siirtyneen veljeltä veljelle (tai jopa sisarelle) ja vain silloin, kun isältä pojalle ei ole jäänyt yhtään sisarusta. Saalilainen laki, jonka Ruozin kurko mieluusti palauttaisi voimaan.
ellauri283.html on line 298: Meroën ja Egyptin suhteet eivät aina olleet rauhanomaiset. Vastauksena Meroën tunkeutumiseen Ylä-Egyptiin roomalainen armeija muutti etelään ja tuhosi Napatan napakasti vuonna 23 eaa. Roomalainen komentaja hylkäsi alueen kuitenkin nopeasti pitäen sitä liian köyhänä oikeuttamaan kolonisoinnin.
ellauri283.html on line 300: Toisella vuosisadalla jKr muuan Nobatia miehitti Niilin länsirannan Pohjois-Kushissa. Heidän uskotaan olleen yksi useista hyvin aseistetuista hevos- ja kamelien kantamien soturien joukoista, jotka myivät taitonsa Meroëlle suojelukseksi; lopulta he menivät naimisiin ja vakiintuivat Meroitic kansan keskuudessa sotilaallisena aristokratiana. Lähes viidennelle vuosisadalle saakka Rooma tuki Nobodyja ja käytti Meroëa puskurina Egyptin ja Blemmyjen välillä.
ellauri283.html on line 302: Nobodya / n oʊ ˈ b eɪ ʃ ə / tai nobadia ( / n oʊ ˈ b eɪ d i ə / ; kreikka : νοβαδία, nobadia ; vanha nubialainen : ⲙⲓⲅⲛ̅ migin tai ⲙⲓⲅⲓⲧⲛ︦ ⲅⲩⲗ, migitin goul -rivi "Nobadian maasta" ) oli myöhäinen antiikin valtakunta Ala-Noobiassa. Yhdessä kahden muun Nubian valtakunnan, Makuria ja Alodia, se seurasi Kushin valtakuntaa. Sen jälkeen, kun Nobadia perustettiin noin vuonna 400, se laajeni vähitellen kukistamalla Blemmyt pohjoisessa ja sisällyttämällä alueen toisen ja kolmannen Niilin kaihien väliseen etelään. Vuonna 543 se kääntyi koptikristinuskoon. Sen jälkeen Makuria annexoi sen tuntemattomissa olosuhteissa 700-luvulla.
ellauri283.html on line 311: Viidennen vuosisadan vaihteessa Blemmyt perustivat lyhytaikaisen valtion Ylä-Egyptiin ja Ala-Nubiaan, luultavasti Talmin ( Kalabshan ) ympärille, mutta ennen vuotta 450 nobatialaiset ajoivat heidät pois Niilin laaksosta. Viimeksi mainitut perustivat lopulta valtakunnan itsenäisesti, Nobatian. 6. vuosisadalla oli yhteensä kolme Nubian valtakuntaa: Nobatia pohjoisessa, jonka pääkaupunki oli Pakurikääpä (Faras); Keski-valtakunta, Makuria, jonka keskusta on Tungulissa (Vanha Dongola), noin 13 kilometriä (8 mailia) etelään nykyisestä Dongolasta; ja Alodia, vanhan kushilaisen valtakunnan sydämessä, jonka pääkaupunki oli Zhoba (nykyisen Khartumin esikaupunki). Vielä kuudennella vuosisadalla he kääntyivät kristinuskoon. Seitsemännellä vuosisadalla, luultavasti jossain vaiheessa vuosien 628 ja 642 välillä, Nobodia liitettiin Makulaan.
ellauri283.html on line 315: 800-luvun puolivälistä 1100-luvun puoliväliin Christian Nubia koki kultakautensa, jolloin sen poliittinen valta ja kulttuurinen kehitys saavuttivat huippunsa. Vuonna 747 Makulatuuri tunkeutui Egyptiin, joka kuului tuolloin parahultaisesti taantuville Umayyadeille ja teki niin jälleen 960 - luvun alussa, kun se työntyi pohjoiseen Akhmimiin asti. Makurialla säilyi läheiset dynastiset siteet Alodiaan, mikä ehkä johti kahden valtakunnan väliaikaiseen yhdistämiseen yhdeksi valtioksi. Keskiaikaisten nubialaisten kulttuuria on kuvattu " afrobysanttilaiseksi ", ja "afrikkalaisen" komponentin merkitys kasvaa ajan myötä. Myös arabien vaikutuksen lisääntyminen on havaittu. Valtion organisaatio oli erittäin keskitetty perustuen 6. ja 7. vuosisadan bysanttilaiseen byrokratiaan. Taide kukoisti keramiikkamaalausten ja erityisesti seinämaalausten muodossa. Noobit kehittivät kielelleen oman aakkoston, Old Noobin, joka perustui koptilaisiin aakkosiin, mutta käytti myös kreikkaa, koptia ja arabiaa. Naiset nauttivat ihanasti korkeasta yhteiskunnallisesta asemasta: heillä oli mahdollisuus saada koulutusta, he voivat omistaa, ostaa ja myydä maata ja käyttivät usein omaisuuttaan kirkkojen ja kirkkomaalausten lahjoittamiseen. Jopa kuninkaallinen perintö oli matrilineaarista, jopa kuninkaan sisaren poika oli laillinen perillinen!
ellauri283.html on line 317: Makulian pääkaupunki Dongle oli taantumassa 1000-/1100-luvun lopulta lähtien, ja myös Alodian pääkaupunki heikkeni muuten vaan 1100-luvulla. 1300-luvulla (aikaisin kirjattu muuttoliike Egyptistä Sudanin Niilin laaksoon vuodelta 1324) ja 1400-luvulla beduiiniheimot valloittivat suurimman osan Sudanista muuttaen Butanaan, Geziraan, Kordofaniin ja Darfuriin. Vuonna 1365 sisällissota pakotti Makurian hovin pakenemaan Gebel Addaan Ala-Nuubiassa, kun taas Tombola tuhoutui ja jätettiin hyvällä arabeille. Myöhemmin Makuria jatkoi olemassaoloaan vain pienenä kuningaskuntana. Viimeinen tunnettu Makurian kuningas oli Jo-el, joka on todistettu vuosilta 1463 ja 1484 ja jonka aikana Makuria todennäköisesti todisti lyhyen renesoossin. Hänen kuolemansa jälkeen valtakunta luultavasti vaan romahti. Etelässä Alodian valtakunta joutui joko arabeille, joita komensi heimojohtaja Abdallah Jammu, tai sit Funjille, etelästä peräisin olevalle afrikkalaiselle kansalle. Tapaamiset vaihtelevat 9. vuosisadalta Hijran jälkeen ( n. 1396–1494), 1400-luvun lopulta, 1504 - 1509. Alodilainen lantiovaltio (pre-colonial state) saattoi säilyä Fazughlin valtakunnan muodossa, joka kesti vuoteen 1685 asti. Loput olivatkin sitten peräsuolivaltioita (colonial state).
ellauri283.html on line 329: Vuodesta 1805 lähtien Egyptissä tapahtui nopea modernisaatiokausi Muhammad Ali Pashan johdolla, joka julisti itsensä matkakreditiivixi uhmaten nimellisesti suvereenia ottomaanien sulttaania. Muutamassa vuosikymmenessä Muhammad Ali muutti Egyptin laiminlyötystä ottomaanien maakunnasta käytännössä itsenäiseksi modernixi valtioksi. Toistaen hänen edeltäjiensä mamelukkien lähestymistapaa Egyptin keskiaikaisessa sulttaanivaltiossa Muhammad Ali pyrki laajentamaan Egyptin rajoja etelään Sudaniin, sekä keinona taata Egyptin turvallisuus että päästäkseen käsiksi Sudanin melleviin luonnonvaroihin. Vuosina 1820–1821 Egyptin joukot Muhammad Akun ja veljenpoikien komennossa valloittivat ja yhdistivät Sudanin pohjoisosan. Egyptin jatkuvan de jure -uskollisuuden vuoksi ottomaanien sulttaania kohtaan Egyptin hallinto tunnettiin nimellä Turkiyah. Historiallisesti Suddin ruttosuot estivät laajentumisen maan syvemmälle etelään. Vaikka Egypti valloitti koko nykyisen Sudanin suurimman osan 1800-luvusta ja perusti provinssin Equatoria Etelä-Sudanissa tämän tavoitteen edistämiseksi, se ei pystynyt saamaan tehokasta valvontaa koko alueelle. Sixi Turkkiyahin myöhempinä vuosina brittiläiset lähetyssaarnaajat pääsivät matkustamaan nykypäivän Keniasta Sudaniin kääntääkseen paikalliset heimot kristinuskoon.
ellauri283.html on line 349: Vuonna 1943 britit alkoivat valmistella pohjoista itsehallintoa varten ja perustivat Pohjois-Sudanin neuvoa-antavan toimikunnan neuvomaan kuuden Pohjois-Sudanin provinssin: Khartumin, Kordofanin, Darfurin sekä Itä-, Pohjois- ja Sinisen Niilin provinssien hallintoon. Sitten vuonna 1946 Britannian hallinto muutti politiikkansa ja päätti yhdistää Pohjois- ja Etelä-Sudanin yhden hallituksen alle. Etelä-Sudanin viranomaisille ilmoitettiin Juban konferenssissa vuonna 1947, että niitä hallinnoisi tulevaisuudessa yhteinen hallintoviranomainen pohjoisen kanssa. Vuodesta 1948 lähtien 13 Britannian viranomaisten nimeämää edustajaa edusti etelää Sudanin lainsäädäntökokouksessa.
ellauri283.html on line 359: Kenraali Abboud ei kuitenkaan pitänyt lupauksiaan palauttaa Sudan siviilihallitukselle, ja kansan kauna armeijahallintoa kohtaan johti mellakoiden ja lakkojen aaltoon lokakuun lopussa 1964, joka pakotti armeijan luopumaan vallasta.
ellauri283.html on line 367: Vuonna 1972 Addis Abeban sopimus johti pohjoisen ja etelän välisen sisällissodan lopettamiseen ja tiettyyn itsehallintoon. Tämä johti kiusalliseen kymmenen vuoden taukoon sisällissodassa.
ellauri283.html on line 375: Länsimaat aloittivat toimitukset Sudanille uudelleen 1970-luvun puolivälissä. Yhdysvallat aloitti Sudanin suuren määrän varusteiden myynnin vuoden 1976 tienoilla. Sotilasalan myynti oli huipussaan vuonna 1982, 101 miljoonaa dollaria. Allianssia Yhdysvaltojen kanssa vahvistettiin Ronald Reaganin johdolla. Yhdysvaltain "apu" kasvoi 5 miljoonasta dollarista vuonna 1979 200 miljoonaan dollariin vuonna 1983 ja sitten 254 miljoonaan dollariin vuonna 1985, pääasiassa sotilasohjelmiin. Sudanista tuli siten toiseksi suurin Yhdysvaltojen Afrikalle avun saaja (Egyptin jälkeen). "Päätettiin" rakentaa neljä lentotukikohtaa Rapid Deployment Force -yksiköille ja tehokas kuunteluasema CIA:lle Port Sudanin lähelle.
ellauri283.html on line 377: Vuonna 1983 sisällissota Etelässä syttyi uudelleen hallituksen islaminointipolitiikan seurauksena, joka olisi muun muassa ottanut käyttöön islamilaisen lain. Useiden vuosien taistelujen jälkeen hallitus teki kompromissin eteläisten ryhmien kanssa. Vuosina 1984 ja 1985; kuivuuden jälkeen useita miljoonia ihmisiä uhkasi nälänhätä, erityisesti Länsi-Sudanissa. Hallitus yrittää piilottaa tilanteen kansainvälisesti.
ellauri283.html on line 385: Sisällissota on syrjäyttänyt yli 4 miljoonaa etelän asukasta. Jotkut pakenivat eteläisiin kaupunkeihin, kuten Juba; toiset vaelsivat pohjoiseen Khartumiin ja jopa Etiopiaan, Keniaan, Ugandaan, Egyptiin ja muihin naapurimaihin. Nämä ihmiset eivät kyenneet kasvattamaan ruokaa tai ansaita rahaa ruokkimaan itsensä, ja aliravitsemus ja nälkä yleistyivät. Investointien puute etelässä johti myös siihen, mitä kansainväliset humanitaariset järjestöt kutsuvat "kadonneeksi sukupolveksi", jolla ei ole koulutusmahdollisuuksia, pääsyä perusterveydenhuoltopalveluihin ja vähäiset mahdollisuudet tuottavaan työllisyyteen etelän pienissä ja heikkoissa talouksissa. Pohjoinen rulaa taas.
ellauri283.html on line 395: Rauhanneuvottelut eteläisten kapinallisten ja hallituksen välillä edistyivät merkittävästi vuonna 2003 ja vuoden 2004 alussa, vaikka yhteenotot osissa etelää ovat kuulemma jatkuneet. Osapuolet ovat sopineet, että lopullisen rauhansopimuksen jälkeen Etelä-Sudan nauttii autonomiasta kuuden vuoden ajan, ja tämän ajanjakson päätyttyä Etelä-Sudanin kansa voi äänestää kansanäänestyksessä itsenäisyydestä. Lisäksi öljytulot jaetaan tasan hallituksen ja kapinallisten kesken kuuden vuoden välijakson aikana. Osa tarkkailijoista on kuitenkin kyseenalaistanut hallituksen kyvyn tai halukkuuden lunastaa nämä lupaukset, ja kolmen Keski- ja Itäisen provinssin asema oli kiistanalainen neuvotteluissa. Jotkut tarkkailijat ihmettelivät: antaisivatko pohjoisen kovan linjan elementit sopimuksen edetä? Kyllä jännään miten Anna sopeutuu Veräjämäen puolen miljoonan rivitalonpätkään, kun Vuosaaren vuokrakämppä on niin luonnonkauniin Kallahden lähellä ihan koirankävelytysmatkan päässä?
ellauri283.html on line 421: Huhtikuussa 2019, useita kuukausia jatkuneiden katumielen osoitusten jälkeen, Sudanin presidentti Omar al-Bashir syrjäytettiin. Hänen hallituksensa kaatumisen jälkeen maata on hallinnut Sudanin suvereniteettineuvosto, joka koostuu sekä sotilas- että siviiliedustajista siirtymäkauden korkeimpana voimana. Seuraaviin Sudanin parlamenttivaaleihin asti, jotka on suunniteltu pidettäväksi vuonna 2022, maata johtavat yhdessä siirtymäkauden suvereenin neuvoston puheenjohtaja Abdel Fattah al-Burhan ja pääministeri Abdallah Hamdok.
ellauri283.html on line 445: Tämä toiminta merkitsi Sudanin toisen sisällissodan yleisesti tunnustettua alkua, minkä seurauksena puolitoista miljoonaa ihmistä kuoli kahdenkymmenen vuoden konfliktin aikana. Vaikka Garang oli kristitty ja suuri osa Etelä -Sudanista oli ei-muslimeja (enimmäkseen animistisia), hän ei aluksi keskittynyt sodan uskonnollisiin näkökohtiin. Waussa ei juuri ole wau-arkkitehtuuria.
ellauri283.html on line 450: Olen kylästynyt--kollektiivi sanoo: "Olemme väsyneitä sotaan ja kaikkeen kärsimykseen, joka siihen liittyy. Olemme kyllästyneet vain istumaan vieressä ja näkemään maamme palavan. Olemme kyllästyneet siihen, että meillä on maa, jolla on valtavat luonnonvarat ja silti romahtava talous. Olemme kyllästyneet siihen, että meillä on kaunis kulttuurinen monimuotoisuus, jonka heimojen vihamielisyys tuhoaa. Olemme kyllästyneet nälkää näkevään väestöön, jolla on hedelmällinen maa. Olemme kyllästyneet siihen, että meitä käytetään tappamaan itsemme muutamien hyödyksi. Anteexi."
ellauri283.html on line 459: Nato-pomo Jens Stoltenberg etsi huumeriippuvaista siskoaan Oslon kaduilta – eliittiperheen särö muutti kansan mielipiteen Natoon. 1990-luvun alussa Thorvald Stoltenberg oli yksi Norjan tunnetuimmista poliitikoista ja diplomaateista, koko kansan tuntema sosiaalidemokraatti.
ellauri283.html on line 470: Galunga luonnollisesti vetoaa siihen että rauhansopimus ei ole sen allekirjoittama vaan siirtomaahallituksen. Se kehottaa ottamaan huomioon myös perinteen, käytännön ja terveen järjen sanelemat menettelytavat. Mutta siitä huolimatta 1876 vuoden rauhansopimuksessa on mustaa valkoisella (hehe, pun intended) siitä että tuo poloinen maakaistale kuuluu meille, tarkoitan Mambesiin.
ellauri283.html on line 477: Ylä-Voltan pinta-ala on 274 200 km2. Volta sivujokineen halkoo melko tasaista maata. Pohjoisosa on savannia, Sahel ulottuu pohjoisimpaan osaan. Eteläosissa kasvaa metsää. Burkina Faso tarkoittaa vapaiden ihmisten maa. 86% elää pirttiviljelyxellä. loput puuvillasta ja kullasta. Se on ranskalaisten siirtomaa Länsi-Afrikassa Sahelin etelärajalla. Seija teki koulussa esitelmän Togosta ja Airi Dahomesta.
ellauri283.html on line 489: Burkina Faso on kamppaillut vuodesta 2015 lähtien al-Qaidaan ja Isisiin sidoksissa olevien jihadistien johtaman kapinan kanssa, joka on tappanut kymmeniä tuhansia ja siirtänyt kotiseudultaan noin kaksi miljoonaa ihmistä. Useissa maan osissa maanviljely on mahdotonta konfliktimineraalien takia.
ellauri283.html on line 492: Tammikuun 2023 lopulla sotilasjuntta vaati Ranskan sotajoukkojen vetäytymistä pois Burkina Fasosta kuukauden kuluessa. Ranskalla on noin 400 erikoisjoukkojen sotilasta, jotka muka taistelevat al-Qaidaa ja Isisia vastaan. Tammikuussa 2023 noin 40 naista otettiin kiinni Arbindan lähellä ja seuraavana päivänä vangittiin noin 20 muuta naista. Naiset olivat lainvastaisesti kokoontuneet keräämään lehtiä ja villihedelmiä pensaista, koska siellä ei ollut enää mitään muuta syötävää. Myöhemmin sotilaat vapauttivat 62 naista ja neljä lasta. Loput pantiin karsseriin isis-symppareina.
ellauri283.html on line 494: Sen jälkeen kun jihadistit aloittivat kampanjansa naapurimaasta Malista käsin vuonna 2015, yli 10 000 siviiliä, sotilasta ja poliisia on kuollut erään kansalaisjärjestön arvion mukaan, ja ainakin 2 miljoonaa ihmistä on joutunut vaihtamaan asuntoa pienempään. Virallisten lukujen mukaan jihadistit hallitsevat käytännössä noin 40 prosenttia maasta.
ellauri283.html on line 506: Näillä kulmilla on ollut paljon mustia kuningaskuntia. Yxiä herroja ja kuninkaita murijaanien maasta. Jaa jos minä olen musta, olem minä moo-nilta kai-va-at-tu.
ellauri283.html on line 522: Samaan aikaan Euroopan unioni alkoi avustaa Malin oman armeijan koulutuksessa. Mukana on myös suomalaisia kouluttajia. Maaliskuussa 2019 islamistit hyökkäsivät noin 60 kilometrin päässä Bamakosta sijaitsevan Koulikoron sotilasleiriin. Malin turvallisuustilanne on huolestuttava maan eteläisillä alueilla (Koulikoro, Kayes, Koutiala, Sikasso), jotka eivät ole enää vapaita jihadistisesta uhasta tai rosvoilusta.
ellauri283.html on line 540: Maan entiset ryhmät asuvat usein rinnakkain samoilla alueilla. Niiden yhteiselo perustuu uskontoon, paikalliseen identiteettiin sekä ryhmien väliseen yhteistoimintaan ja työnjakoon. Niinpä esimerkiksi bambarat viljelevät hirssiä ja durraa ja songhait riisiä, kun taas fulbet harjoittavat karjanhoitoa, djulat kaupankäyntiä ja bozot kalastusta. Ryhmien väliset jännitteet ilmenevät kuivuudesta kärsivien tuaregien ja maurien tyytymättömyytenä etelän mandekansojen hallitsemaan poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään. Kuten uumoilin: piikkilankoja preerialla taas!
ellauri283.html on line 549: Kyllä maailma on sitten pieni! Alkaa olla tosi ahdasta. Joku toinenkin on nälkäinen. Juu tasan ei käy onnen lahjat. Sahelissa seistään nälkäisinä puurojonossa. Puuro loppui jo, hajaantukaa neekerit, tai hypätkää vaikka jorpakkoon.
ellauri284.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri284.html on line 38: oops.jpg" width="100%" />
ellauri284.html on line 47: Niin sotakin. WW1 piti olla sota joka lopettaa kaikki sodat. WW2 alkoi 1 sukupolvi myöhemmin. Sen jälkeen ydinpelotteen piti lopettaa kaikki sodat. Neuvostoliiton lyttäyxen piti olla end of history. Nyt on WW3 huulilla siitä huolimatta, 3 sukupolvea myöhemmin. Britit aikoo kasvattaa ydinarsenaalia.
ellauri284.html on line 54: WWI:ssä oli mukana paljolti samat porukat kuin WW2:ssa. Sakut oli eka voitolla mutta hävisivät anglosaxeille molemmissa erissä. Muuten joukkueiden kokoonpano vaihteli. USA tuli aina mukaan vasta loppupeleissä keräämään rusinoita pullasta kun voittaja jo oli tiedossa. Seuraava taulukko havainnollistaa sotapelitilanteiden eroja:
ellauri284.html on line 78: Britannian kansalaiset ovat braveja ja niiden vasallit ym liittolaiset ovat galantteja, eli uhrautuvat toisen hyväxi. Pienet maat tai vähemmistökansat ym mielestään sorretut koittaa pyristellä eroon enemmistöstä näiden ollessa toistensa tukassa. Tässä käy aika usein huonosti, kuten punikeille Suomessa 1918 ja Biafran igboille Nigerian öljysodassa 1970. Ranska käänsi kelkkansa 1870 sodan jälkeen hävittyään törkeästi Saxalle, sitä ennen (aurinkokuninkaan ja Napsun aikana) anglot ja ranskixet oli verivihollisia. Ranskalaiset auttoi kiusan vuoxi jenkit irti briteistä. Oisko kannattanut. Brittialamaisista irkut ja afrikaanerit koitti samaa kotona suursodan jaloissa, ei olis kannattanut.
ellauri284.html on line 94: Ei siltä ettei Xi olisi tehnyt stalinistisia virheitä. Esim uiguurit, nuo partapozot vinosilmämuslimit. Uiguurivainot ovat kyllä ikivanha kiinalainen perinne, ei se mitään Xin kexintöä ole. Vasta kommarit antoivat uiguureille edes autonomian, kuten neukut izenäisyyden pikku Suomelle. Vuoden 2010 väestönlaskenta kirjasi heitä olevan yli kymmenen miljoonaa, joista miljoona vangittuna uudelleenkoulutusleireille. Ja vain siksi, että niillä on luureissa watsap ja kokopartasovelma. Huvittava detalji että kiinalaisten muslimien leiritys ja kidutus on hirveää kun taas lähi-idän muslimien apuharvennus kalifaatista ja kiinniotettujen kidutus Guantanamolla on ihan perusteltua. Afganistanin naisten sorto on kauheaa mutta uiguureilla "ydinperheen patronyymiset siteet ovat vahvat."
ellauri284.html on line 99: Kovalla vaivannäöllä saivat sakut ja britit nää törrtelöpiät usutetuxi toistensa karvoihin 1. maailmansodassa vaikka molemmat oli musulmaaneja. Sakut oli vetäneet turpiin osmanneille viimexi Habsburgien aikana Zentassa 1697 ja anglot valtasivat Ebyktin niinkin äskettäin kuin 1882. Vähän ristiretkeläisiä kyllä huolestutti että voiko noihin galantteihin mahometteihin luottaa kauemmaxi kuiin jaxaa heittää, sanooko ne kesken taistelua kuin savunaama solttu valkoiselle jenkki kessulle underground-comix vihkossa: "- We are in trouble!" "- Whaddaya mean WE whitey?" Niinkuin Macronilta pääsi Kiinan visiitillä, että vaikka EU on USA:n liittolainen, ei sen tarvi olla sen vasalli. Ei tarvi sekaantua kaikkiin USA:n lokaalisiin konflikteihin. Mitääh!? huusi länkkärit. Jipii, ilahtuivat vinkuinkkarit. Kyse oli Taiwanista tietysti.
ellauri284.html on line 111: Alkuvuodesta 2013 hän muutti Rio de Janeiroon (Brasiliaan) ja on työskennellyt siellä dokumenttielokuvantekijänä. Hän asui vähän aikaa favelassa ja on kirjoittanut kokemuksistaan Brasiliassa kirjassaan "Brazil is Burning". Hän ei osaa myös portugalia.
ellauri284.html on line 161: Koko 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Saksa liittyi muiden eurooppalaisten valtojen joukkoon kamppailussa siirtomaaomaisuudesta. Kuten muutkin maailmanvallat (so. britit, mukaan lukien Yhdysvallat ja Japani), Saksa alkoi puuttua Kiinan paikallisiin asioihin. Kun kaksi saksalaista lähetyssaarnaajaa sai surmansa Juyen välikohtauksessa vuonna 1897, Kiinan oli pakko suostua Kiautschou Bayn oluttehtaan toimilupaan Shantungissa (nykyinen Shandong ) Saksalle vuonna 1898 99 vuoden vuokrasopimuksella. Saksa alkoi sitten vahvistaa vaikutusvaltaansa muualla provinssissa ja rakensi Tsingtaon kaupungin ja sataman, josta tuli Kaiserlichen merijalkaväen saksalaisen Itä-Aasian laivueen tukikohta.(Saksan laivasto), joka toimi Saksan siirtokuntien tukena Tyynellämerellä. Iso-Britannia suhtautui saxalaiseen olueen Kiinassa epäluuloisesti ja vuokrasi Weihaiwein, myös Shantungissa, merisatamaksi ja hiilivoimalaitokseksi. Venäjä vuokrasi oman asemansa Port Arthurissa (nykyinen Lüshunkou ) ja Ranska Kwang-Chou-Wanissa. Iso-Britannia alkoi myös luoda läheisiä suhteita Japaniin, ja diplomaattisuhteet tiivistyivät, kun anglo-japanilainen liitto allekirjoitettiin 30. tammikuuta 1902. Japani näki liiton välttämättömänä pelotteena pääkilpailijalleen Venäjälle. Japani osoitti potentiaalinsa voitolla Venäjän ja Japanin sodassa 1904–1905, ja liitto jatkui ensimmäiseen maailmansotaan.
ellauri284.html on line 163: Kun sota Euroopassa alkoi elokuussa 1914, Iso-Britannia pyysi viipymättä Japanin apua. Japani esitti 15. elokuuta uhkavaatimuksen, jossa todettiin, että Saksan on vedettävä sota-aluksensa Kiinan ja Japanin vesiltä ja siirrettävä Tsingtaon oluttehtaan valvonta Japanille.
ellauri284.html on line 164: Kiina vastusti Japanin puolueettomuuden rikkomista, mutta ei puuttunut ize saxalaisten listintään. Kiinalaiset osti olutta ja sipsejä ja asettuivat kazomoon mukaville paikoille.
ellauri284.html on line 165: Britannian hallitus ja muut eurooppalaiset suurvallat olivat huolissaan Japanin aikeista alueella ja päättivät lähettää pienen symbolisen brittijoukon Tientsinistä lievittääkseen pelkoaan.
ellauri284.html on line 167: Ystävällisen tulipalon jälkeen symbolisille brittijoukoille annettiin japanilaiset sadetakit, jotta japanilaiset tunnistaisivat ne helpommin. Kun Saxan tykistöltä loppuivat ammukset 6. marraskuuta, antautuminen oli väistämätöntä. Lentäjä-ässä ltn Plüschow väitti pudottaneensa pistoolilla japanilaisen Farman MF.VII, mikä oli ensimmäinen emävale sotilasilmailun historiassa. Paljon muita seurasi.
ellauri284.html on line 172: Koska saksalainen varuskunta pystyi kestämään lähes kaksi kuukautta laivaston saarrosta huolimatta jatkuvalla tykistöpommituksella ja tappiolla 6:1, tappio toimi kuitenkin tilapäisesti moraalin vahvistajana. Saksalaiset puolustajat katselivat uteliaana japanilaisia, kun he marssivat Tsingtaoon, mutta käänsivät selkänsä briteille saapuessaan kaupunkiin. Heidän vihansa oli niin syvä, että jotkut saksalaiset upseerit sylkivät brittiläisten kollegojensa sadetakkeihin.
ellauri284.html on line 174: Japanilaisten uhrien määrä oli 733 kuollutta ja 1 282 haavoittunutta; briteissä kuoli 12 ja haavoittui 53. Saksalaiset puolustajat menettivät 199 kuollutta ja 504 haavoittunutta. Aivan naurettavan pieniä lukuja! Saksalaiset kuolleet haudattiin Tsingtaoon, kun taas loput sotilaat kuljetettiin sotavankileireille Japaniin. Marssin aikana Tsingtaoon ja sitä seuranneen piirityksen aikana japanilaiset joukot tappoivat 98 kiinalaista siviiliä ja haavoittivat 30; siellä oli myös lukemattomia japanilaisten sotilaiden kiinalaisten naisten raiskaustapauksia. 4 700 saksalaista vankia kohdeltiin hyvin ja kunnioituksella Japanissa, kuten Brändön sotavankileirillä. Saksalaiset joukot internoitiin Japanissa Versaillesin rauhansopimuksen muodolliseen allekirjoittamiseen vuonna 1919 asti, mutta "sopimusteknisistä syistä" johtuen joukkoja ei palautettu ennen vuotta 1920. 170 vankia päätti jäädä Japaniin sodan päätyttyä. Japanilaiset butterflyt on tosi söpöjä, ja niillä on tuuheat karvapehkot, ellei niitä ajella.
ellauri284.html on line 181: Puola on miehitetty enemmän kertoja kuin kukaan muistaa. Joskus se on länkkäreistä hyvä asia, joskus paha. Venäläisten joukkojen tulo pieneen puolalaiseen kaupunkiin 1914 sai britit niin iloisixi että pk-miehet lohkaisivat siitä tsoukin: "Valokuvamme esittää venäläisen miehitysvoiman erään etujoukon erään puolalaisen kaupungin pääkadulla. Huomaattehan että 1 sotilaista kantaa valkoista ankkaa, joka protestoi voimakkaasti. Mahdollisesti ankka oli puolalainen sotavanki, ei rykmentin maskotti." HAHA. Seuraavaxi venäläiset miehittivät Puolan Saxan kanssa sovussa 1939. Joku zoukki näyttää siinäkin miehittäjiä naurattavan. Ehkä venäläinen kertoo sakulle viime sodan sotavankiankkakaskun. Sitten venäläiset vielä vapauttivat Puolan Saxan miehityxestä 1945. Lopullinen sopu minkä palan kukin saa tehtiin sitten Jaltan konferenssissa (kz. albumia 65). Tai lopullinen ja lopullinen, ehkä Puolan historia ei ole vielä ihan tapissa...
ellauri284.html on line 199: The right-hand photograph shows two brave British troopers examining a poor German who has been shot, to make sure that life is extinct.
ellauri284.html on line 209: General Beyers perished a traitor-in-arms, drowned in the Vaal, while hotly pursued and trying to cross the flooded river with some of his men. They were fired on, and Beyers fell from his horse but caught hold of the tail of another, but was soon seen in difficulties and calling for help. Before the fighting was over, General Beyers had diappeared under water. No one came to help.
ellauri284.html on line 220: Blackadder Goes Forth on Richard Curtiksen ja Ben Eltonin kirjoittaman BBC:n tilannesarjan Blackadder neljäs sarja, joka esitettiin 28.9.-2.11.1989 BBC1 :llä. Sarja sijoitti toistuvat hahmot Blackadderin, Baldrickin ja Georgen haudoihin Flanderissa ensimmäisen maailmansodan aikana ja seurasi heidän erilaisia tuhoon tuomittuja yrityksiään paeta juoksuhaudoista välttääkseen kuoleman kenraali Melchettin harhaanjohtaman komennon alaisena. Sarja viittaa aikansa kuuluisiin henkilöihin ja arvostelee Britannian armeijajohtoa kampanjan aikana, joka huipentui sen viimeisen jakson päättymiseen, jossa sotilaat käsketään suorittamaan vihollislinjojen tappava hyökkäys.
ellauri284.html on line 222: Huolimatta alustavista huolista, että komedia saattaisi vähätellä sodan arvoa, se sai kiitosta ja voitti British Academy Television Award -palkinnon parhaasta komediasarjasta vuonna 1989. Vuonna 2000 se sijoittui alan ammattilaisten toimesta 16. sijalle 100 suurimman brittiläisen televisio-ohjelman listalla. koonnut British Film Institute. Jotkut historioitsijat ja poliitikot ovat kuitenkin kritisoineet sitä liian kriittisen näkemyksen esittämisestä sodasta, mikä vahvistaa yleistä käsitystä "aasien johtamista leijonoista".The Witchin Falklandin sota 1982 oli jymymenestys, mutta Blairin Irakin invaasiosota 2003 emämunaus. Paha siltä pohjalta on vinoilla Ukrainan demilitarisaatiosta. Tai eihän se mitään estä, historia toistaa izeään. Voittoisat sodat on oikeutettuja, tappiot kansanmurhia..
ellauri284.html on line 224: Blackadder Goes Forth tapahtuu vuonna 1917 länsirintamalle ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa. Kapteeni Edmund Blackadder (Rowan Atkinson) on brittiarmeijan ammattisotilas, joka on suuren sodan puhkeamiseen asti nauttinut suhteellisen vaarattomista tilanteista olemassaolostaan taistelevia alkuperäiskansoja vastaan, jotka olivat yleensä "kaksi jalkaa pitkiä ja aseistettuja kuivatulla ruoholla". Joutuessaan loukkuun juoksuhaudoissa suunnitellun toisen "ison työnnön" aikana, hänen huolensa on välttää hänen lähettämisensä "yli huipulle" varmaan kuolemaan. Sarja kertoo siis Blackadderin yrityksistä paeta juoksuhaudoista erilaisten suunnitelmien kautta, joista suurin osa epäonnistuu huonon onnen, väärinkäsitysten ja tovereiden yleisen epäpätevyyden vuoksi. Yllämainitut toverit ovat hänen toissijainen, idealistinen edvardiaaninen ylemmäs- luutnantti George St Barleigh (Hugh Laurie) ja heidän syvästi tyhmä mutta sitkeä sotamies S. Baldrick (Tony Robinson).
ellauri284.html on line 228: Enemmän kuin saksalaiset, jotka ovat yleensä näkymättömiä, Blackadderin vihollisia ovat hänen esimiehensä, eksentrinen kenraali Melchett (Stephen Fry), joka kokoaa joukkonsa ranskalaisesta linnasta 35 mailin (56 km) päässä edestä, ja Melchettin byrokraattisesta avustajasta, kapteeni Kevin Darling (Tim McInnerny). Vaikka nämä kaksi ovat samanarvoisia, Blackadder kohtelee Darlingia halveksivasti – kun edellinen on etulinjassa, jälkimmäinen "taittaa kenraalin pyjamaa". Heidän vihamielisyytensä on molemminpuolista, mikä johtuu suurelta osin siitä, että Blackadder hyödyntää Darlingin sukuelimen koomista potentiaalia aina kun mahdollista. Vaikka Blackadder ja Darling ovat molemmat kapteeneja, Darlingilla on virka, koska hän on esikunnan upseeri. Tämä on osoitus hänen univormunsa kauluksessa olevista punaisista kielekkeistä ja palvelulakin punaisesta nauhasta.
ellauri284.html on line 230: Blackadder Goes Forth on sävyltään tummempi kuin kolme edellistä Blackadder- sarjaa ja useimmat tilannesarjat, ja se esittää sodanvastaisen viestin. Dialogia leimaa kauttaaltaan satiiriset pohdiskelut sodan luonteesta, sen alkuperästä ja vaikutuksista sodan aikana kärsineisiin sotilaisiin. Ajatus siitä, että sotilaat kärsivät, kun heidän komentajansa pysyivät turvallisen etäällä toimista, viitattiin myös useaan otteeseen, esimerkiksi kun Melchett sanoo Baldrickille: "Älä huolehdi, poikani, jos sinun pitäisi horjua, muista, että kapteeni Darling ja minä ovat takanasi!", johon Blackadder vastaa: "Noin 35 mailia takanasi." Jaksossa "Ruumiillinen rangaistus" kirjekyyhkynen (joka osoittautuu Melchettin lemmikiksi, Speckled Jim) sanomalla: "Kun 50 000 miestä tapetaan viikossa, kuka jää kaipaamaan kyyhkystä?" Tässä jaksossa Blackadder tuomitaan kuolemaan ampumalla teosta, mikä viittaa siihen aikaan voimassa olevien sotalakien mukaan langetettuihin kuolemantuomioihin.
ellauri284.html on line 241: Kenttämarsalkka Douglas Haigiin, jonka käskyjen väitetään johtaneen satoihin tuhansiin brittiläisiin kuolemiin Passchendaelen ja Sommen taisteluissa, viitataan jatkuvasti. Blackadder itse kuvailee Haigin etenemisyrityksiä vain "toiseksi jättimäiseksi yritykseksi siirtää juomakaappinsa kuusi tuumaa lähemmäs Berliiniä" ja Melchettiltä kysyttäessä ehdotuksia joukkojen moraalin parantamiseksi, ehdottaa nauraen Haigin eroa tai itsemurhaa. "Goodbyeee" -elokuvassa kohtaus parodioi Haigin ammatillisia kykyjä kuvaamalla marsalkkaa leikkimässä lelusotilaiden kanssa, jonka hän lakaisee välinpitämättömästi haudosta toiseen ja sitten roskakoriin kuunnellessaan Blackadderin vetoomusta päästä puhumaan suureen puhelimeen. Sommen sotilaspalvelijoista ja rivimiehistä Tolkien tiivisti Sam Gamgin, Frodon uskollisen ja kätevän kumppanin.
ellauri284.html on line 243: Sarja muistelee useita todellisia historiallisia sodan tapahtumia, kuten joulutauon vuonna 1914. Blackadder muistelee tapahtumaa: "Molemmat osapuolet etenivät yhden joulupisun aikana pidemmälle kuin kahden ja puolen seuraavan sodan vuoden aikana." Viitataan myös aikakauden populaarikulttuuriin sekä aiempaan sarjaan. Jaksossa "Private Plane" nähdään Lord Flashheartin ja Bobin hahmojen paluu toisesta sarjan "Bells" -jaksosta sekä myös saksalaisen lentävä ässä, Baron von Richthofen. Kolmannen jakson "Major Star" juonen lanka sisältää Blackadderin vastenmielisyyden mykkäelokuvatähteen Charlie Chapliniin, jota hän pitää "yhtä hauskana kuin saada nuoli kaulan läpi ja sitten huomata, että siihen on sidottu bensalasku". Totta Mooses Rowan, Charlie on täysin huumoriton kaatuilija. Toinen viittaus viitattiin Sudaniin, jonka sodan veteraani Blackadder oli. Toisin kuin brittien messinki, Blackadder näkee brittien liiallisen itseluottamuksen läpi: aikaisemmat voitot jotka tukahduttivat siirtomaakapinat olivat valmistautumista suureen siirtomaasotaan.
ellauri284.html on line 245: Viidennessä jaksossa "General Hospital" viitataan toistuvasti Saksan vastaisiin tunteisiin Britanniassa sodan aikana. Kenraali Melchett käskee Blackadderia selvittämään, mikä on huippusalaisten taistelusuunnitelmien vuodon takana, ja kiinnittää sen välittömästi, vaikkakin virheellisesti, "saksalaiseen vakoojaan" (jonka myöhemmin havaitaan olevan yksi heidän omista omistajistaan). Blackadder kuulustelee kapteeni Darlingia, joka kiihkeästi kiistää olevansa vakooja ja sanoo olevansa "yhtä britti kuin kuningatar Victoria ", johon Blackadder vastaa sarkastisesti: "Joten isäsi on saksalainen, olet puoliksi saksalainen ja menit naimisiin saksalaisen kanssa?"¹
ellauri284.html on line 249: Tämän sarjan viimeinen jakso, "Goodbyeee", vaikka olikin uskollinen sarjan tavanomaiselle komediatyylille useimmissa edellisissä kohtauksissa, sisälsi ei-komedisen loppukohtauksen, jossa päähenkilöt (paitsi kenraali Melchett) lähetetään lopulta tuleen. Darling säilyttää jonkin verran toivoa sanoen, että tämä saattaa olla viimeinen taistelu ja historia kirjoitetaan nimellä "Suuri sota, 1914-1917". Huolimatta Baldrikin väitteestä, että hänellä on viimeinen ovela suunnitelma pelastaa heidät uhkaavalta tuomiolta, Blackadder toimittaa viimeisen rivin:
ellauri284.html on line 251: No, pelkään, että se joutuu odottamaan. Olipa se mikä tahansa, olen varma, että se oli parempi kuin suunnitelmani päästä eroon teeskentelemällä olevansa vihainen. Tarkoitan, kuka olisi huomannut toisen hullun täällä? [ pillit puhaltavat pitkin linjaa, merkkinä hyökkäyksen alkamisesta ] Onnea kaikille. [ puhaltaa pilliin ]
ellauri284.html on line 270: Klodvig (myös Klodovig, Chlodovech tai Clovis, 465 – 27. marraskuuta 511) oli ensimmäinen frankkikuningas, jonka onnistui yhdistää frankkien eri heimot valtansa alle. Klodvig oli kaikkien frankkien kuninkaana 481–511. Hän lopetti roomalaisvallan Galliassa ja perusti frankkien valtakunnan ja sitä yli kaksi vuosisataa hallinneen merovingidynastian. Ranskalaiset pitävät häntä Ranskan kuningaskunnan perustajana. Saalilaisen lakikokoelman sai aikaan todennäköisesti kuningas Klodovig. Saalilainen laki (latinaksi lex salica) on noin vuosina 507–511 keskiajan latinaksi kirjoitettu saalilaisten frankkien oikeuden kasuistinen koonnos. Se on vanhin ja tunnetuin länsigermaaninen lakikokoelma. Lain määräystä, jonka mukaan naisella ei ole oikeutta periä maata, jos on olemassa miespuolisia perillisiä, sovellettiin myöhemmin muun muassa Ranskan kruununperimyksessä.
ellauri284.html on line 272: Todennäköisesti se (kadetraali siis) on rakennettu vanhemman toimistorakennuksen tilalle. Vuonna 1490 torni ja goottilaisen kirkon länsijulkisivu romahtivat. Siitä lähtien aloitettiin loputon läntisen massiivin jälleenrakennus, joka kesti 163 vuotta ja jonka tuloksena syntyi nykyisin tunnettu graniittinen julkisivu, joka on suurelta osin tyylitön. 11. helmikuuta 1754, keskellä uskonnollista jumalanpalvelusta, suuri kivi irrotettiin kuoron holvista enkelien toimesta. Insinööri Abeille oli ehdottanut koko rakennuksen uudelleenrakentamista kreikkalaisen turistin suunnitelman mukaan, mutta hän kuoli vuonna 1752 ilman, että projekti olisi saanut pienintäkään rahoitusta.
ellauri284.html on line 276: Nicolas Marie Potainin esittelemän hankesuunnitelman hyväksyi Ludvig XV vuonna kivi ja puu neuvostossa noin 9. maaliskuuta 1762. Sitä säilytetään Kansallisarkistossa: "Ympäristön hämmentyneenä pidentää latinalaisen ristin varret," Potain selitteli pitkittäisalusta, jossa oli vakuus ja ambulanssi. "Tilaus on juokseva ioninen. Vuonna Apsis the soikea kappeli ja ehtoollinen välillä tapahtuu goottilaisen kellotorneista." Ei ihme että rojekti alkoi venyä.
ellauri284.html on line 297: 162,5 miljoonan markan leimamerkkiväärennyksen paljastuminen syksyllä 1991 toi otsikoihin entiset sankaripoliisit Pekka Erkkilän ja Raimo Majurin. Majuri oli myös olympiaurheilija.
ellauri284.html on line 303: Verojen perinnässä käytettäviä väärennettyjä leimamerkkejä ilmestyy syksyllä 1991 rahaliikenteeseen hirvittävä määrä. Pohjoispohjanmaalainen kirjaltaja painaa niitä vaimonsa omistamassa kirjapainossa lähellä Oulua peräti 162,5 miljoonan markan eli noin 27 miljoonan euron edestä.
ellauri284.html on line 304: 500, 1 000 ja 5 000 markan arvoisia merkkejä levittää useamman liikemiehen porukka. Kaikkiaan he markkinoivat niitä kymmenen miljoonan markan arvosta. Jutun paljastuttua poliisi saa kerättyä niin hyvä- kuin huonouskoisiltakin asiakkailta "Pattijoen painossa" väärennettyjä merkkejä noin kahden miljoonan markan edestä.
ellauri284.html on line 315: - Mä sanoon pojille, että jos näitä myytte, niin valmistautukaa linnaan lähtöön, Erkkilä sanoo.
ellauri284.html on line 318: Laorin osuudesta syytetyillä on oikeudessa eri käsityksiä. Erkkilä kertoo autossa Laorin kanssa istuessaan tuskailleensa, kuinka leimamerkkejä kului nykyään paljon ja ajatelleensa ääneen, voisikohan niitä valmistaa itse.
ellauri284.html on line 319: - Ajatus oli puolittain leikiksi tarkoitettu, eikä Rami kommentoinut sitä mitenkään. Erkkilä sanoo.
ellauri284.html on line 327: Valuuttaryöstöjutussa liikemieheltä ryöstettiin 2,2 miljoonan markan arvosta kruunuja ja markkoja pimeällä metsätiellä Hattulassa.
ellauri284.html on line 330: Oikeudessa Erkkilä kiistää tienneensä saamansa dollarit väärennöksiksi ja kertoo olleensa etsintäkuulutuksen aikana liikematkalla Venäjällä. Erkkilän vaimoa vastaan syyte hylätään toteennäyttämättömänä.
ellauri284.html on line 335: Viimeksi Erkkilä oli otsikoissa marraskuussa 2009, kun Helsingin käräjäoikeus hylkäsi suurimman osan häntä vastaan esitetyistä rikossyytteistä. Häntä syytettiin osallisuudesta miljoonapetoksiin, joissa rahoitusyhtiöiltä saatiin huijattua noin 1,3 miljoonaa euroa tekaistuilla kaivinkone- ja matkailuautokaupoilla.
ellauri284.html on line 345: Epäilyistä Ram Laorin osuudesta vuoden 1991 leimamerkkiväärennökseen on spekuloitu nettifoorumeilla näihin päiviin asti.
ellauri284.html on line 346: - Hänen osaltaan juttu meni juuri niin kuin pitikin, syytön mies. Omalta osaltanikin se juttu on loppuun puitu ja tuomiot lusittu, Erkkilä sanoo yli 20 vuotta jutun jälkeen Iltalehdelle.
ellauri284.html on line 347: Hän kertoo edelleen tapaavansa vanhaa kaveriaan vuosittain. Kysymyksen Majurin uskonnollisesta heräämisestä hän kuittaa hymähdyksellä.
ellauri284.html on line 350: Erkkilä sanoo tekevänsä töitä täyttä päätä. - Ajan polttopuita, ja lisäksi minulla on pieni mattokutomo. Hirvimetsällä käyn edelleen, koiriakin siinä hommassa minulla on neljä.
ellauri284.html on line 355: Netistä oli jo vanhentunut linkki 1970-luvulla muistaakseni myös pankkeja ja posteja ryöstelleistä (vaikkei jutussa mainintaa näistä) sekä huumerikoksiin, leimamerkkiväärennöksiin yms. jne. syyllistyneistä mm. poliisin ansioristilläkin palkituista "sankaripoliiseista" YK-vääpelistä Pekka Erkkilästä (M.O.R.E:n Tarki Kankaan isä) ja YK-luutnantti Raimo Majurista, joka edusti Suomea Olympialaisissakin (nyk. Ram Laor, joka karkasi tutkintavankeudesta Israeliin onnistuen olemaan siellä niin kauan, että rikokset Suomessa vanhenivat), mutta onneksi tänne Murha.infoon kyseinen artikkeli on kopioitu.
ellauri284.html on line 365: Marraskuussa 1992 Hauhon kihlakunnanoikeus tuomitsi Kankaan viideksi vuodeksi vankeuteen törkeästä petoksesta ja törkeästä ryöstöstä. Tuomio liittyi niin sanottuun Hattulan valuuttaryöstöjuttuun, jossa eräältä liikemieheltä varastettiin noin 2,2 miljoonaa markkaa markkoina ja Ruotsin kruunuina. Pekka Erkkilä oli myös syytettynä tapauksesta, mutta oikeus hylkäsi hänen syytteensä kesäkuussa 1993.
ellauri284.html on line 382:
Kaljuuntunut Clint sateessa sanoo taas "jep".

ellauri284.html on line 385:
Clinton Eastwood Jr.

ellauri284.html on line 400: Eastwoodin tunnustuksia ovat neljä Oscaria, neljä Golden Globe -palkintoa, kolme César-palkintoa ja AFI Life Achievement Award -palkinto. Vuonna 2000 hän sai Italian Venetsian elokuvajuhlien Kultaisen leijonan palkinnon, joka kunnioitti hänen elinaikaisia saavutuksiaan. Hänelle myönnettiin kaksi Ranskan korkeinta siviilitunnustusta, hän sai Ordre des Arts et des Lettresin komentajan vuonna 1994 ja Kunnialegionin vuonna 2007.
ellauri284.html on line 402: Hän polveutuu Mayflower- matkustaja William Bradfordista, ja tämän linjan kautta on Pohjois-Amerikassa syntynyt 12. sukupolvi. lamavuosina Eastwoods asui kaupungin vauraalla alueella, ja heillä oli uima-allas, kuului maamiesseuralle, ja jokainen vanhempi ajoi omalla autollaan.
ellauri284.html on line 404: Eastwood osallistui Piemonten keskikouluun5, jossa häntä pidäteltiin huonojen akateemisten tulosten vuoksi, ja tiedot osoittivat, että hänen oli myös osallistuttava kesäkouluun. Tammikuusta 1945 ainakin tammikuuhun 1946 hän osallistui Piemonten lukioon, mutta häntä pyydettiin poistumaan, koska hän kirjoitti koulun virkamiehelle säädyttömän ehdotuksen urheilukentän tulostaululle ja poltti kuvan koulun nurmikolla plus muut koulurikkomukset.
ellauri284.html on line 406: Hän siirtyi Oakland Technical High Schooliin ja hänen oli määrä valmistua vuoden puolivälissä tammikuussa 1949, vaikka ei ole selvää, tekikö hän.
ellauri284.html on line 408: Eastwoodilla oli useita työpaikkoja, mukaan lukien hengenpelastaja, paperinkuljettaja, päivittäistavarakauppias, metsäpalomies ja golfkärry.
ellauri284.html on line 410: Eastwood kertoi yrittäneensä ilmoittautua Seattlen yliopistoon vuonna 1951, mutta sen sijaan hänet kutsuttiin Yhdysvaltain armeijaan Korean sodan aikana. Hän pudotteli aina viittauksia Korean sotaan toivoen kaikkien päättelevän, että hän oli taistelussa ja saattaisi olla jonkinlainen sankari. Itse asiassa hän oli ollut hengenpelastaja biizillä Fort Ordissa Pohjois-Kaliforniassa koko työnsä ajan armeijassa.
ellauri284.html on line 412: The Rawhidevuodet (1959–1965) olivat Eastwoodin uran uuvuttavimpia. Hän puhui hampaiden välistä usein kuusi päivää viikossa keskimäärin 12 tuntia päivässä, mutta jotkut ohjaajat silti kritisoivat häntä siitä, ettei hän yrittänyt tarpeeksi kovasti. Vuoden 1963 lopulla Eastwoodin arvosanat alkoivat laskea ja käsikirjoituksista puuttui tuoreus; se peruttiin kauden 1965–1966 puolivälissä.
ellauri284.html on line 414: Nyrkkillinen dollareita osoittautui maamerkiksi Spaghetti Western -elokuvien kehityksessä, kun Leone kuvasi laittomampaa ja autiompaa maailmaa kuin perinteiset westernit ja haastaa amerikkalaiset stereotypiat lännen sankarista vielä klisheisemmän moraalisesti moniselitteisen antisankarin kanssa. Time -lehti kiinnitti huomiota elokuvan puiseen näyttelemiseen, erityisesti Eastwoodin, vaikka muutamat kriitikot, kuten Vincent Canby jaThe New York Timesin Bosley Crowther kehui hänen viileyttä. Elokuva oli kiistanalainen väkivallan esittämisen vuoksi.
ellauri284.html on line 416: Likaista Harryä on kuvattu Eastwoodin kiistatta mieleenpainuvimmaksi hahmoksi, ja elokuvan ansioksi on sanottu "löysä tykkipoliisi" -genren keksijä. Elokuvaa kritisoitiin myös laajalti fasistiseksi.
ellauri284.html on line 418: Eastwoodin ensimmäinen western ohjaajana oli High Plains Drifter (1973), jossa hän myös näytteli. Elokuvassa oli näennäismoraalinen ja yliluonnollinen teema, jota myöhemmin jäljiteltiin Pale Riderissä. Juoni seuraa salaperäistä muukalaista (Eastwood, tietysti), joka saapuu vauhdikkaaseen länsikaupunkiin, jossa hän ensi töixeen ampuu huvin vuoxi 3 pahaa aavistamatonta kaupunkilaista ja sen päälle pikaraiskaa nuoren neitosen joka sattuu tönäisemään häntä kadulla. Neitonen näyttää Clintiä vielä jälkeenpäin kiittävän, selkään muximinen muuttuu halailuxi Clintin viimeisellä eli viidennellä pistolla. Mixi Clint irvistelee tolleen rumasti? Seija lakkasi kazomasta filmiä tässä kohdassa.
ellauri284.html on line 420: Elokuvan aikana vallitsee hämmennys siitä, onko muukalainen rikollisten lynkkaama ja murhaama varamiehen veli vai hänen haamunsa. Juonen aukot olivat täynnä mustaa huumoria ja allegoriaa Leonen vaikutteilla. Revisionistinen elokuva sai ristiriitaisen vastaanoton, mutta se oli suuri lipputulomenestys. Useat kriitikot pitivät Eastwoodin ohjausta "yhtä johdannaisena kuin se oli ilmaisullinen", ja Arthur Knight The Saturday Review -julkaisusta huomautti, että Eastwood oli "omaksunut Siegelin ja Leonen lähestymistavat ja yhdistänyt ne omaan vainoharhaiseen näkemykseensä yhteiskunnasta". John Wayne, joka oli kieltäytynyt roolista elokuvassa, lähetti Eastwoodille kirjeen pian elokuvan julkaisun jälkeen, jossa hän valitti, että "Kaupunkilaiset eivät edustaneet amerikkalaisen pioneerin todellista henkeä, henkeä, joka teki Amerikan. Loistavaa."
ellauri284.html on line 422: "Mennyt aika, edelläkävijä, yksinäinen, joka toimii yksin, ilman yhteiskunnan etua. Sillä on yleensä jotain tekemistä jonkinlaisen koston kanssa; hän hoitaa koston itse, ei soita poliisille. Kuten Robin Hood. Se on viimeinen maskuliininen raja. Luulen, että romanttinen myytti, vaikka nykyään on vaikea ajatella mitään romanttista. Länsimaissa voit ajatella, Tsiisus, oli aika, jolloin ihminen oli yksin, hevosen selässä, siellä, missä ihminen ei ole vielä pilannut maata." (Eastwood, länsimaisten yksinäisten kuvaamisen filosofisesta viehätyksestä.)
ellauri284.html on line 424: Hän palasi lännen tyylilajiin ohjatessaan ja näytelleessään elokuvassa Pale Rider (1985), joka perustuu klassiseen westerniin Shane (1953) ja seuraa Sierran sumuista laskeutuvaa saarnaajaa kaivostyöläisten puolelle. Kalifornian kultakuume 1850. Otsikko on viittaus The Four Horsemen of the Apocalypse, koska vaalean hevosen ratsastaja on Death, ja osoittaa yhtäläisyyksiä Eastwoodin läntisen High Plains Drifteriin (1973) moraalin ja oikeudenmukaisuuden teemoiltaan sekä yliluonnollisen tutkimisen osalta. Sitä ylistettiin yhdeksi vuoden 1985 parhaista elokuvista ja parhaaksi westerniksi, joka on nähty huomattavan pitkään. Tämä vuosi (1985) jää elokuvahistoriaan hetkenä, jolloin Clint Eastwood ansaitsi vihdoin kunnioituksen taiteilijana ja Matti Pulkkinen menetti sen teoxella Romaanihenkilön kuolema. Samana vuonna Ram Laor palasi kotiin Kaliforniasta ja uran alamäki alkoi Vuorikadun printterihuoneessa.
ellauri284.html on line 426: Tuntematon kirjailija Edward Gallafent kommentoi Eastwoodin vaikutusta elokuvaan 1970-1990-luvulla: "Eastwoodin rooleja ja hänen ohjaamiaan elokuvia ei voida erottaa viimeisen neljännesvuosisadan amerikkalaisen kulttuurin luonteesta, sen fantasioista ja todellisuudesta."
ellauri284.html on line 428: Eastwood tunnetaan tehokkaasta elokuvaohjauksestaan ja kyvystään lyhentää kuvausaikaa ja hallita budjetteja. Hän yleensä välttelee näyttelijöiden harjoittelua ja haluaa kohtaukset purkkiin ensimmäisellä otolla.
ellauri284.html on line 430: Eastwoodin 30. ohjaajareissu tuli Invictus (2009), elokuva, joka perustuu tarinaan Etelä-Afrikan joukkueesta vuoden 1995 rugbyn MM-kisoissa, Hizi Clintiltä Obama sai idean lukea Invictus runon Mandelan hautajaisissa 2013! Vaikkei Clint edes kannustanut Obamaa, teki sille mainospätkän vaaleihin vain rahasta.
ellauri284.html on line 432: Life -lehden mukaan "Eastwoodin tyyli on ampua ensin ja toimia vasta sen jälkeen. Hän syövyttää hahmonsa käytännössä ilman sanoja. Hän on kehittänyt alipelaamisen taidon siihen pisteeseen, että kuka tahansa hänen ympärillään, joka niin paljon kuin hätkähtää, näyttää hassulta histrioniselta."
ellauri284.html on line 433: Haastattelijat Richard Thompson ja Tim Hunter kommentoivat, että Eastwoodin elokuvat ovat "erittäin vauhdikkaita: kiireettömiä, viileitä ja [antavat] vahvan reaaliajan tunteen kerronnan nopeudesta riippumatta", kun taas Ric Gentry pitää Eastwoodin tahdistaa "kiireetön ja rento". Eastwood pitää hillitystä valaistuksesta ja taustavalaistuksesta antaakseen elokuviinsa "noir-maisen" tunnelman.
ellauri284.html on line 434: Eastwoodin toistuva eettisten arvojen tutkiminen on kiinnittänyt tutkijoiden huomion, jotka ovat tutkineet Eastwoodin työtä eettisestä ja teologisesta näkökulmasta, mukaan lukien hänen kuvauksensa oikeudenmukaisuudesta, armosta, itsemurhasta ja kuoleman enkelistä. Kuka käski toisten päälle kaataa kylmää mehua? Joopa joo.
ellauri284.html on line 436: Eastwood on entinen republikaani, joka on joskus tukenut jopa demokraatteja ja on pitkään osoittanut kiinnostusta Kalifornian politiikkaan. Hän on tällä hetkellä sertifioitu libertaari.
ellauri284.html on line 437: Libertarian Party ( LP ) on poliittinen puolue Yhdysvalloissa, joka edistää kansalaisvapauksia, interventiokyvyttömyyttä, laissez-faire -kapitalismia sekä hallituksen koon ja laajuuden rajoittamista. Puolue syntyi elokuussa 1971 kokouksissa David F. Nolanin kotona Westminsterissä, Coloradossa, ja se perustettiin virallisesti 11. joulukuuta 1971 Colorado Springsissä, Coloradossa. Juhlien järjestäjät saivat inspiraatiota tunnetun itävaltalaisen koulukunnan teoksista ja ideoista pääpellenä ekonomisti, Murray Rothbard. Tästä kaverista on jo paasattu.
ellauri284.html on line 441: Eastwood kannatti Mitt Romneya vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Hän piti parhaan puheen vuoden 2012 republikaanien kansalliskokouksessa, jossa hän kiinnitti huomiota puheella, jonka hän piti tyhjälle tuolille, joka edusti presidentti Barack Obamaa ja jota hän myöhemmin katui. Eastwood totesi toivovansa Trumpin toimivan "ystävällisemmällä tavalla, ilman twiittausta ja ihmisten nimittelyä. Haluaisin henkilökohtaisesti, että hän ei nosta itseään tälle tasolle".
ellauri284.html on line 443: Eastwoodin lasten kokonaismäärä on epäselvä ja että "yksi oli hänen ollessaan vielä lukiossa".
ellauri284.html on line 444: Clint Eastwoodin vahvistetut lapset:
ellauri284.html on line 473: Taas tuli halkiohaara! Scott taitaa olla Clintin Imi. Sekin näyttelijä tietysti. Eastwood on ollut terveys- ja kuntofanaatikko teini-iästä lähtien. Ei siinä kauan nokka tuhise kun Clint saa kamat pussiin. Vähemmällä kiireellä olisi voinut tulla lisää poikia.
ellauri284.html on line 475: Kaksi kertaa eronneella Eastwoodilla on elämänsä aikana ollut lukuisia satunnaisia ja vakavia suhteita, joiden pituus ja intensiteetti vaihtelevat, ja monet niistä ovat olleet päällekkäisiä. Hänellä on kahdeksan lasta kuudelta naiselta, joista vain puolet tunnustettiin tuolloin. Eastwood kieltäytyy vahvistamasta jälkeläistensä tarkkaa lukumäärää, ja tiedotusvälineissä on ollut suuria ristiriitoja lukumäärän suhteen.
ellauri284.html on line 477: Julkistamattomassa suhteessa Eastwood synnytti kaksi laillisesti isätöntä lasta, Scottin (s. 1986) ja Kathrynin (s. 1988) lentoemäntä Jacelyn Reevesin kanssa. Scott "Imi" Eastwood on yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli. Hän syntyi Scott Clinton Reevesinä Carmelissa Montereyn piirikunnassa Kaliforniassa lentoemäntä Jacelyn Ann Reevesille ja näyttelijä ja ohjaaja Clint Eastwoodille. Hän varttui Havaijilla. Scottilla on nuorempi sisko Kathryn Reeves ja monia sisaruksia.
ellauri284.html on line 480: Esimerkiksi elokuussa 1959 ilmestyneessä TV Guide -julkaisussa Eastwood kuvattiin punnerruksissa. Hän antoi vinkkejä kuntoon ja ravitsemukseen, kehotti ihmisiä syömään runsaasti hedelmiä ja raakoja vihanneksia, ottamaan vitamiineja ja välttämään sokeripitoisia juomia, liiallista alkoholia ja hiilihydraattien ylikuormitusta. Syö Temen pihviravintolassa pilaantuneita kilon pihvejä! Clint Eastwood Sr:n kuoltua sydixeen jo 64-vuotiaana Clint Eastwood Jr. alkoi filmata entistä nopeammin.
ellauri284.html on line 483: Eastwood on FAA:n lisensoitu kiinteäsiipinen ja pyörivä veneen yksityinen lentäjä ja lentää usein helikopterillaan studioille välttääkseen liikennettä ja vähentääxeen autoilun hiilijalanjälkeä.
ellauri284.html on line 485: Vuonna 1973 Eastwood sanoi elokuvakriitikko Gene Siskelille : "Ei, en usko Jumalaan". Eastwood on sanonut löytävänsä ikuisen elämän luonnosta (kuten hänen gurunsa Aimo Hautamäki 1985 ehdotti). "Synnyin pula-aikana, joten vaikka uskonnollinen koulutukseni oli puutteellista, tunnen hengellisiä asioita. Jos seison Grand Canyonin puolella ja katson alas, se pyörryttää minua jollain tavalla."
ellauri284.html on line 491: Vuonna 1959 Maharishi aloitti ensimmäisen monista maailmankiertueistaan, jonka aikana hän vietti paljon aikaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hän julkaisi pääteoksensa Olemisen tiede ja elämisen taito vuonna 1963.
ellauri284.html on line 494: Bändin jäsenet saapuivat Intiaan helmikuun puolivälissä 1968 yhdessä vaimojensa, tyttöystävänsä, avustajiensa ja lukuisten toimittajiensa kanssa. He liittyivät 60 hengen ryhmään TM-opettajiksi; muiden julkkismeditaattorien joukossa olivat muusikot Donovan, Mike Love ja Paul Horn sekä näyttelijä Mia Farrow. Siellä ollessaan Lennon, Paul McCartney ja Harrison kirjoittivat monia kappaleita, ja Ringo Starr viimeisteli ensimmäisen. Kahdeksantoista nauhoitettiin The Beatlesille ("The White Album"), kaksi muuta esiintyi Abbey Road -albumilla ja muita käytettiin erilaisiin sooloprojekteihin. Neljästä beatlesistä ainoana kiinnostuksensa meditaatioon retriitin jälkeenkin säilytti George Harrison. Sen sijaan John Lennon ilmaisi Maharishin rivon käytöksen ennenaikaisen lähtönsä syyksi. Harrison ja Lennon lähtivät äkillisesti 12. huhtikuuta huhujen jälkeen Maharishien sopimattomasta käytöksestä Farrowia ja toista hänen naisopiskelijaansa kohtaan. Harrison puolusti heidän opettajaansa sanoen: "Hän ei ole moderni ihminen. Hän ei vain ymmärrä näitä asioita. Hän ymmärtää kyllä pillun päälle. Hän on uskonnollinen samalla lailla kuin me muut."
ellauri284.html on line 500: Vuonna 2010 80-vuotiaana Eastwood käytti noin 20 miljoonaa dollaria rakentaakseen itselleen 15 949 neliöjalan rakennuksen Carmel-by-the-Seassa.
ellauri284.html on line 502: Helmikuussa 2010 presidentti Barack Obama tunnusti Eastwoodin taiteiden ja humanististen tieteiden palkinnolla. Obama kuvaili Eastwoodin elokuvia "esseiksi yksilöllisyydestä, kovista totuuksista ja olemuksesta siitä, mitä tarkoittaa olla amerikkalainen". Eli kahmia paalua, ampua aseettomia ja raiskata avuttomia. Muun muassa nämä roolit ovat tehneet Eastwoodista kestävän maskuliinisuuden kulttuurisen ikonin. Elämässä on mielenkiintoisia asioita enemmän kuin mitä on aikaa niihin perehtymiseen!
ellauri284.html on line 517: 87-vuotias henkinen johtaja kutsuu sitten pojan lavalle ja osoittaa hänen poskelleen ja sanoo "ensin tänne", mikä saa pojan halaamaan ja suutelemaan häntä.
ellauri284.html on line 518: Dalai Lama osoittaa sitten huulilleen ja sanoo: "Ajattelen sitten vihdoin myös tänne." Sitten hän vetää pojan leukasta ja suutelee häntä suulle.
ellauri284.html on line 519: "Ja ime kieleni", hän sanoo muutaman sekunnin kuluttua työntäen kielensä ulos.
ellauri284.html on line 529: Miljoonat kunnioittavat Dalai Lamaa, joka on Tiibetin buddhalaisuuden "Kultahattu" -koulun tärkein henkinen johtaja, hänen 13 edeltäjänsä reinkarnaationa.
ellauri284.html on line 534: Edellisenä vuonna hän ehdotti, että Eurooppa pitäisi pitää eurooppalaisina puhuessaan mantereelle saapuvien afrikkalaisten pakolaisten määrän kasvusta.
ellauri284.html on line 535: "Tuleeko koko Euroopasta lopulta musta maa? Mahdotonta. Tai Afrikan maa? Se on myös mahdotonta", hän sanoi ja lisäsi, että on parempi "pitää Eurooppa eurooppalaisille". Paras olisi heittää Dalai mäkeen Intiastakin ja jättää Intia intialaisille. Menköön imemään omaa lingamiaan vaikka Himalajalle.
ellauri284.html on line 572: 6th Floor, 'M3M Tee Point', North Block, Sector 65, Gurugram 122101, Haryana, Intia.

ellauri284.html on line 579: Facebook instagram LinkedIn Viserrys Youtube saavat kaikki henkilötietosi.
ellauri284.html on line 582: Käyttämällä tätä verkkosivustoa ja/tai verkkosivustolle upotettuja/mainittuja hyperlinkkejä tai käyttämällä niitä, sitoudut noudattamaan ehtoja, sellaisina kuin ne on esitetty tässä ja sellaisina kuin ne sisältyvät Verkkosivustoon ilman minkäänlaista rajoitusta tai rajoituksia. Jos et hyväksy/hyväksyt tämän vastuuvapauslausekkeen ehtoja, sinua pyydetään olemaan käyttämättä verkkosivustoa tai lataamasta materiaalia verkkosivustolta. Kaikki on pyritty pitämään tiedot ajan tasalla. Emme kuitenkaan anna minkäänlaisia nimenomaisia tai epäsuoria takuita tai takuita verkkosivuston tai sen sisältämien tietojen, tuotteiden, palvelujen tai niihin liittyvien grafiikan täydellisyydestä, tarkkuudesta, luotettavuudesta, soveltuvuudesta tai saatavuudesta mihinkään tarkoitukseen. . Verkkosivusto ja kaikki sen sisältö tarjotaan "sellaisenaan" ja "sellaisena kuin saatavilla" ja on tarkoitettu vain tiedoksi. Mitään tällä verkkosivustolla annettuja tietoja ei käsitellä takuuna tai esityksenä. Sivuston käyttö on täysin omalla vastuullasi. Tämä verkkosivusto on vain ohjeellinen. Se ei ole osa tarjousta tai sopimusta. Sisältö, mukaan lukien suunnittelu ja tekniset tiedot, voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Tietokoneella luodut kuvat ovat taiteilijan vaikutelmia ja ne kuvaavat todellista tai kexittyä suunnittelua. Käyttämällä ja/tai käyttämällä tätä verkkosivustoa, sinä, katsoja/käyttäjä hyväksyt, että tällä verkkosivustolla olevat tiedot, mukaan lukien materiaali/asiakirjat (kuten esitteet ja markkinointivakuudet) ovat vain mainoshuijausta kuten kaikki M3M India Private Limitedin ja/tai sen tytäryhtiöiden projektit, etkä ole luottanut näihin tietoihin tehdessäsi varausta/ostosta/osto-/sijoitusaikomusta. Mitään tässä ei tule tulkita kutsuksi tai tarjoukseksi sijoitusta tai talletusta varten sovellettavan lain ehtojen mukaisesti (joita on ajoittain muutettu), mukaan lukien rajoituksetta SEBI Act, 1992, Companies Act 2013 jne., emmekä ole vastuussa katsojan tämän verkkosivuston materiaalin/tietojen perusteella toteuttamien emmekä omien toimiemme seurauksista. Missään tapauksessa M3M India Private Limited, sen tytäryhtiöt, työntekijät, johtajat ja/tai toimihenkilöt eivät ole vastuussa yhtään mistään.
ellauri284.html on line 587: Tämä on m3m-tarina, joka kuuluu Pankaj Bansalille. Vaikka se on suhteellisen uusi, mutta se on saavuttanut suuren menestyksen vain kaksi vuotta sen julkaisusta. M3M on tehnyt Intian markkinat erittäin tyytyväisiksi kaikenlaisilla uusilla ominaisuuksilla ja erityisesti laadukkailla tuotteillaan. M3m-yrityksen erottaa muista yrityksistä se, että he ajattelevat aina ensin asiakkaitaan, sillä he tietävät, että asiakastyytyväisyys on erittäin tärkeää liiketoiminnan kasvulle. Pankaj Bansal on onnistunut viemään yrityksensä nimen korkealle kaikkialla lyhyessä ajassa. Itse asiassa vielä nyt kahden vuoden jälkeen hän ei tee kompromisseja laadustaan ja hyvistä palveluistaan. Hän sanoo, että "tyytyväinen asiakas tulee uudestaan ja ostaa sinulle tuotteen/palvelut". Voimme nähdä tämän asian m3m:n historiassa. Hyvin lyhyessä ajassa he ovat saaneet monia tyytyväisiä asiakkaita ja sen seurauksena rikastuneet aivan sikana.
ellauri284.html on line 589: M3M Intian perustivat vuoden 2005 alussa Basant ja Roope Bansal, jotka halusivat aloittaa kiinteistöliiketoiminnan. Yrityksen intohimo ja omistautuminen tulivat sen perustaksi, ja pian tie huippuosaamiseen alkoi. Pankaj Bansal on yhdysvaltalainen johtava yrittäjä, joka perusti M3M Indian, yhden Intian tunnetuimmista ja nopeimmin kasvavista kiinteistökehittäjistä. Hän on valmistunut Narsee Monjee Institute of Management Studiesista Mumbaissa ja Harvard Business Schoolin Executive Management Programista Yhdysvalloissa. Tunnetut Trump Towers Delhissä NCR ja Golf Estate Gurgaonissa ovat vain pari esimerkkiä Gurugramin ylpeydestä. Pankaj Bansal, nuori yrittäjä, joka on vielä 40-vuotias, on täsmälleen 34-vuotias. M3M Golfin kiinteistökehitys, joka sisältää yli 50 hehtaarin huippuylellisen lomakeskuksen kaltaisen asuinkompleksin, on huippusaavutus. M3M Golf Estate on voittanut joukon arvostettuja palkintoja yhdeksi Intian parhaista luksusprojekteista ja ulkomailla.
ellauri284.html on line 599: A man stands in front of a small, ramshackle store near the apartment blocks of Gurgaon, India, where a firm is building a Trump-branded tower. The agreement gives the Trump Organization a portion of its office rentals. (Enrico Fabian/for The Washington Post). GURGAON, India — The Trump Organization is about to double its real estate empire in India with two new projects in this suburb of New Delhi known for rapacious development and poor planning.
ellauri284.html on line 603: Gurgaon, a city of more than a million, rose pell-mell over the past three decades as private developers worked hand-in-hand with politicians to gain control of huge swaths of property, resulting in a chaotic metropolis of gated communities and golf courses that sit alongside squalid migrant camps and fetid cesspools.
ellauri284.html on line 606: A food vendor pushes his cart on a dusty stretch of road in Gurgaon. (Enrico Fabian/for The Washington Post)
ellauri284.html on line 608: The Trump Organization’s two partners here have been among the primary developers in Gurgaon’s now-stalled building boom. They are hard-charging companies — a surgeon named Subrat Saxena is just one of many former property owners here who, bullied and misled, lost their land to the developers, land that is now slated for a Trump tower.
ellauri284.html on line 635: Goyal said at the time they founded IREO that the company faced unusual scrutiny because few people in India understood the concept of private equity.
ellauri284.html on line 636: Investigators “basically wanted to know who our investors are. And we shared the list with them,” Goyal said. “They took two years to cross-check our list of investors and finally they said that ‘you are absolutely clean.’ ”
ellauri284.html on line 638: The Bansal brothers, Basant and Roop — sons of a mustard-seed-oil seller from a small village nearby — made their fortune buying up adjoining plots of land for bigger developers. As they built M3M India, which stands for “Magnificence in the Trinity of Men, Materials and Money,” they became adept at sweet-talking villagers over a hookah pipe, locals said. The Bansals, who declined to comment for this article, helped IREO put together the land for the Trump project.
ellauri284.html on line 651: A woman walks away from her hut in Gurgaon, where clogged storm water drains and overbuilding have caused monsoon flooding that has paralyzed the area. (Enrico Fabian/for The Washington Post)
ellauri284.html on line 671: Vuodesta 2001 lähtien Global 500 -listalla olevien yritysten maantieteellisessä jakaumassa on tapahtunut merkittävä muutos. Suurin osa tästä kasvusta johtuu Kiinan Global 500 -listalla olevien yritysten lukumäärän nopeasta kasvusta, joita oli 135 vuoteen 2021 mennessä, kun vuonna 2001 niitä oli vain 10. Myös eurooppalaisten yritysten osuus pieneni 158:sta 143:een saman ajanjakson aikana.
ellauri284.html on line 677: Euroopassa12826%
ellauri284.html on line 681: Kuten taulukosta näkyy, länkkärit on hätää kärsimässä jo. Ne mätkii hätäpäissään ryssiä kun ne ei mahda enää mitään Itä-Aasialle. Ajatuxena on varmasti ajaa Putin ulos ja tehdä Venäjästä uusi Natoon kuuluva Itä-Eurooppa puskurixi Itä-Aasialle. Kiinalaiset on jo omimassa Aahrikkaa, Intiaan ei voi luottaa (vaikkei ne ole kyllä mitään Kiinan kavereitakaan). Hemmetti. Hommat alkaa heittää sezuuria sanoo länkkärit pyöritellen stezonia. Sota on vaan politiikan jatke toisilla aseilla, ja politiikot kuoleman kauppiaiden käärmeöljyn myyjiä.
ellauri284.html on line 688: Robertsin Kandaharissa ja Kabulissa saavuttamien voittojen ansiosta britit pystyivät vetäytymään nolosti päättyneestä Afganistanin valloitusyrityksestään neuvotteluteitse. Vuonna 1881 Roberts nimitettiin Natalin kuvernööriksi ja samalla uudeksi ylipäälliköksi ensimmäisessä buurisodassa, mutta sotatoimet ehtivät loppua brittien tappioon ennen kuin hän pääsi ottamaan komennon. Saatuaan vuonna 1883 ylennyksen kenraaliluutnantiksi hän toimi Intian joukkojen ylipäällikkönä 1885–1893. Tuona aikana käydyssä kolmannessa Burman sodassa Robertsin panos rajoittui lähinnä Intian brittiläisten joukkojen höykyttämiseen. Vuodesta 1895 hän oli Irlannin miehitysjoukkojen ylipäällikkönä.
ellauri284.html on line 696: Paroni kuoli sukupuuttoon lordi Robertsin kuoltua vuonna 1914. Häntä seurasi viscountin ja jaarlin virassa erityisjäännösten mukaan hänen vanhin tyttärensä, toinen kreivitär. Hän kuoli naimattomana, ja hänen seuraajakseen tuli hänen nuorempi sisarensa, kolmas kreivitär. Jälkimmäisen poika ja ainoa lapsi luutnantti Frederick Roberts Alexander Lewin kuoli taistelussa toisessa maailmansodassa, ja sen seurauksena viscountiteetti ja kreivitär kuolivat sukupuuttoon, kun kolmas kreivitär kuoli vuonna 1955. Kaikki vilustuivat.
ellauri284.html on line 726: Luutnantti Robertsin urheus on kaikissa tilanteissa ollut merkittävintä. Seuratessaan vetäytyvää vihollista 2. tammikuuta 1858 Khodagungessa hän näki kaukaa kahden Sepoyn lähtevän vapaalipulla. Luutnantti Roberts laittoi kannuja hevoselleen ja ohitti heidät juuri heidän ollessaan tulossa kylään. He kääntyivät välittömästi ympäri ja esittivät muskettinsa hänelle, ja yksi miehistä painoi vahingossa liipaisinta, mutta onneksi hatut katkesivat ja tämä urhoollinen nuori upseeri katkaisi lipunkantajan ja hän otti lipun haltuunsa. Hän myös katkaisi samana päivänä toisen Sepoyn, joka seisoi loitolla musketilla ja pistimellä pitäen loitolla Sowaria. Luutnantti Roberts ratsasti ratsumiehen avuksi ja ryntäsi Sepoylle yhdellä miekkaiskulla häntä kasvoihin ja tappoi hänet paikalla.
ellauri284.html on line 762: 1400renessoosi eli siirtomaat "löytyvät"
ellauri284.html on line 781: Waterford on Irlannin koilliskulmassa. Waterford tunnetaan Waterford Crystalista, joka on kaupungin entisen lasiteollisuuden perintö. Lasia tai kristallia valmistettiin kaupungissa vuodesta 1783 vuoden 2009 alkuun, jolloin siellä oleva tehdas suljettiin Waterford Wedgwood plc:n konkurssin jälkeen. Waterford tunnetaan myös Ryanairin ensimmäisen lennon, 14-paikkaisen Embraer Bandeirante potkuriturbiinikoneen, lähtöpaikkana Waterfordin ja Lontoon Gatwickin lentokentän välillä. Waterford Port oli yksi Irlannin suurimmista satamista yli vuosituhannen. 1800-luvulla laivanrakennus oli merkittävä teollisuus. Neptunuksen telakan onnelliset omistajat, Malcomsonin perhe rakensi ja käytti maailman suurinta rautahöyrylaivastoa 1850-luvun puolivälin ja 1860-luvun lopun välillä, mukaan lukien viisi transatlanttista matkustajalaivaa.
ellauri284.html on line 788: Protestanttisen uskonpuhdistuksen jälkeen Waterford pysyi katolisena kaupunkina ja osallistui Kilkennyn konfederaatioon - itsenäiseen katoliseen hallitukseen vuosina 1642–1649. Oliver Cromwell päätti äkillisesti palauttaa maan Englannin vallan alle; hänen vävynsä Henry Ireton valtasi lopulta Waterfordin vuonna 1650 suuren
ellauri284.html on line 792: 1800-luvun alussa Waterford Cityä pidettiin haavoittuvaisena, ja Britannian hallitus pystytti kolme Martello-tornia Hookin niemimaalle vahvistamaan nykyistä Duncannonin linnaketta. 1800-luvulla kaupungissa menestyivät suuret teollisuudenalat, kuten lasinvalmistus ja laivanrakennus. Kaupunkia edusti Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa vuosina 1891–1918 kansanedustaja John Redmond, Irlannin parlamentaarisen puolueen johtaja (tammikuusta 1900). Redmond, silloinen puolueen Parnell-puolueen johtaja, voitti David Sheehyn verisessä taistelussa vuonna 1891. Vuonna 1911 Br. Jerome Foley, Br. Dunstan Drumm ja Br. Leopold Loughran lähti Waterfordista Malverniin, Australiaan. Siellä he perustivat katolisen poikakoulun, joka on edelleen olemassa, uskokaa tai älkää, ellei ole lopettanut. (Ei ole: kz de Salle College, Malvern!
ellauri285.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri285.html on line 66: Why do humans need to wipe after they poop, when animals can just squat and plop? Why do humans need to shower or they'll get rashes and smell awful, but animals don't?
ellauri285.html on line 72: Not so with us. Our small orifice is buried deep in a meaty cleft, the margins of which have to be spread to their limit if there is to be any chance the thicket of long, nasty hair in the cleft will not be fouled by the passing of stool — a vain exercise in 99 cases out of 100. Moreover, while the horse can defaecate while standing, just let a human being try that! No we must squat. But not only squat, we must go through all sorts of contortions to minimize the amount of feces that will cling to the surrounding parts — which, as we all know, is another futile exercise.
ellauri285.html on line 110: Arja: Kirjailijan ruoska ei säästä mitään eikä ketään: ei etenkään afrikkalaisia tai heille toimimatonta apua tyrkyttäviä eurooppalaisia, ei venäläisiä eikä virolaisia, ei sansibarilaisia tai savolaisia, ei mielenterveyspotilaita tai heidän hoitajiaan, ei luovan työn tekijöitä, erikoistutkijoita tai politiikkoja.
ellauri285.html on line 118: Pekka Toveri on pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö. Hän tuli sunnuntain eduskuntavaaleissa valituksi kokoomuksen listalta. Hän on Suomen eräs aivan suurimpia perseitä. Hän haluaa Suomen ryhtyvän räyhävaltioxi ja yksipuolisesti purkavan Ahvenanmaan demilitarisaation. Pekan mielestä Putinille on enää 1 toivo jäljellä, Ukrainan sodan ikuistaminen. Pekka Toverin voisi ikuistaa muuraamalla sen Kremlin muuriin elävänä Otto Ville Kuusisen takapuolelle.
ellauri285.html on line 139: Vaikka perspektivismi ei pidä kaikkia näkökulmia ja tulkintoja yhtäläisinä totuuksina tai arvoina, se katsoo, ettei kenelläkään ole pääsyä absoluuttiseen näkemykseen maailmasta, joka on erotettu perspektiivistä. Sen sijaan kaikki tällainen katselu tapahtuu jostain näkökulmasta, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, miten asiat nähdään. Perspektivismi pyrkii siten yleensä määrittämään totuuden vertaamalla ja arvioimalla näkökulmia keskenään sen sijaan, että se yrittäisi määrittää totuuden vastaamalla asioita, jotka eivät ole näkökulmia.
ellauri285.html on line 149: In 1891, Professor Albert Emerson came out to the sites to get a better look at the "artifacts" that he called "bad enough in the photograph... an examination proved them to be humbugs of the first water."
ellauri285.html on line 151: Kelsey and Jastrow deemed the Michigan Relics frauds containing a "horrible mixture" of jumbled ancient scripts. Mary Robson, who lived in a room next door to Scotford's sons Percy and Charles, stated that the boys manufactured more "relics" all the time.
ellauri285.html on line 154: Rudolph Etzenhouser, who was a traveling elder of the Reorganized Church of Jesus Christ of Latter Day Saints (RLDS), saw the relics as proof of the historicity of the Book of Mormon. Etzenhouser even published a book on his collection of the Michigan Relics.
ellauri285.html on line 159: David Shipler, who is neither an Arab nor a Jew, served as the Jerusalem bureau chief for The New York Times from 1979 to 1984. Shipler sanoo että israelilaisissa nuortenkirjoissa arabi on saanut entisen saxalaisen, kasakan tai ukrainalaisen paikan viholliskuvana. Heprealaisen yliopiston naistenvessan seinässä lukee: Arabit on koiria/kissoja/hiiriä/hevosia/aaseja. Arabit hoilaavat miekkarissa: Me ollaan arabeja ja juutalaiset on meidän koiria.
ellauri285.html on line 161: Syyllisellä ihailulla seurataan, kuinka tämä taitojen mestari, joka on merkittävä hahmo omassa kirjassaan, houkuttelee juutalaiset marionettinsa ansoihin, jotka hän on heille laskenut. "Aja luontoa haarukalla", Horace sanoo, "mutta hän palaa jatkuvasti."
ellauri285.html on line 189: Linkola on valinnut leipäpuun sitä, missä hänen monilahjakkuudessaan on aukko. Hän on huono käsistään. Jos pitäisi lyödä naula seinään, hiki nousee selkään. Ei se oo kalastaja, mie katoin jotta sillä ei oo kalastajan käet, sanoi vanha ammattilainen, ja Linkola joutuukin korvaamaan ahkeruudella mitä näppäryydestä puuttuu.
ellauri285.html on line 215: Knut Possen posse käytti ruutia tai taistelukaasua ryssää vastaan jo vanhan vihan alussa 1495. Usan Blackhawk helikopteri on kuin Maserati verrattuna ryssän lentävään kuorma-autoon M17. Ukraina voisi käyttää niitä vaikka 250 jos Usa antaisi.
ellauri285.html on line 220: According to Parfit (1988), the subjectively right act is one that maximizes expected goodness.
ellauri285.html on line 222: Why are norms like Choose the best! and Believe p just in case p is true! inadequate? Note at the outset that the problem does not essentially assume a consequentialist way of thinking. Se australian jutku, personisti Peter Seeger oli tollanen konsekventialisti. Samaa porukkaa on jenkkibiljardöörit joka puhuu efektiivisestä altruismista. Kaikki massi mulle niin siitä riittää teillekin jotain roippeita.
ellauri285.html on line 224: Still, there will be cases in which "we" want to positively evaluate, even praise, beliefs that fail to constitute knowledge. Puhu vaan izestäsi paska. Tää on taas tätä jenkkiläistä uskosotapropagandaa johon sikäläinen usko, toivo ja luottokelpoisuus perustuvat. Jiihaad! Camoon Silver!
ellauri285.html on line 228: I cannot get into these issues here, but there is mounting empirical evidence of complex unconscious mental phenomena guiding complex social behaviour and goal pursuit (for a good overview, see Hassin, et al 2004). Matelijan aivot rulettaa! Jasun transitiivisuusaxiooma failaa, Mirjam huomauttaa, mutta ei se mitään, failaa se muutenkin.
ellauri285.html on line 234: Samaa subjektiivista idealismisoopaa uusilla etiketeillä.
ellauri285.html on line 244: Edes koko plärän luettua ei tiedä mitä toi best feasible disposition oikein on. Enmä nää tässä mitään uutta klassilliseen utiliteettiteoriaan verraten. Näyttää vähän siltä että Mirja puhuu syytettyjen luonnetodistuxista niinkuin britti barristerisarjoissa, mikä on tietysti sikäli perusteltua että dumari miettii myös sitä mitä vaaraa tästä häiskästä on jos se päästetään vapaalle jalalle. Tyyppi joka tukkii zägällä oikeen käytävän saa potkut koska sen strategia ei ollut minimax, se on vaarallinen riskinottaja. Se tappaa enemmän mainareita kuin pelastaa pitkässä juoxussa. But in the epistemic domain as in others, foolishness is sometimes rewarded, say by a chair in theoretical philosophy in a peripheral university. Pity there are no mountains in that peripheral country.
ellauri285.html on line 251: Dispositiivinen attribuutio (tai sisäinen attribuutio) on persoonallisuuspsykologian ilmaus, joka viittaa taipumukseen antaa vastuu toisten käyttäytymisestä heidän luontaisten ominaisuuksiensa, kuten heidän motiivinsa, uskomustensa tai persoonallisuutensa vuoksi, eikä ulkoisten (tilanne)vaikutusten, kuten esim. yksilön ympäristön tai kulttuurin.
ellauri285.html on line 255: Jotkut filosofit ovat sanoneet, että dispositiot eivät kelpaa syixi. Miksi? Heidän ajatuksensa voidaan kiteyttää Molièren kuuluisaan sutkautukseen Le Malade Imaginairessa, että filosofi voisi selittää, miksi oopiumi nukuttaa ihmisiä mainitsemalla, että sillä on "uinuttava voima", virtus dormitiva. A fortiori sanotaan että laahus on epäpätevää koska sillä on "laahustava voima". Ne on yxinkertaiseseti huonompia. Jos sulla on huonommuusomplexi, se johtuu siitä että olet huonompi. Dispositionalism can be viewed as a form of primitivism.
ellauri285.html on line 262: Timo Airaxisen seuraaja joensuulainen Antti Kauppinen on kynäillyt luvun Meaningfulness kirjaan Routledge Handbook of the Philosophy of Well-Being. Abstract: This paper is an overview of contemporary theories of meaning of life and its relation to well-being.
ellauri285.html on line 267: Aloitan tämän luvun lyhyellä katsauksella elämän merkityksellisyyden tai merkityksen käsitteeseen osassa 2. Luvuissa 3–5 käsitellään kolmea johtavaa kertomustyyppiä siitä, mikä tekee elämästä Merkityksellisen: yliluonnollisuus, subjektivistinen naturismi ja objektivistinen naturismi. Osoittautuu, että että tärkeimmät jakokysymykset koskevat arvon roolia ja luonnetta. Yliluonnolliset ja objektivistiset naturistit uskovat, että sitoutuminen objektiiviseen arvoon on välttämätöntä merkitykselle elämässä, kun taas subjektivistit kieltävät tämän. Yliluonnolliset uskovat aika karkeasti, että Jumalan olemassaolo on tarpeen oikeanlaisen objektiivisen arvon ja oikeanlaisen suhteen kannalta, kun taas Objektivistiset naturistit kiistävät nämä väitteet. Objektivististen luonnontutkijoiden keskuudessa keskeiset keskustelut koskevat subjektiivisen sitoutumisen luonnetta johkin objektiiviseen arvoon (esim raha) sekä erityisesti millainen objektiivinen arvo tarvitaan merkityksellisyyteen.
ellauri285.html on line 273: Aloitetaan arvostuksesta. Erittäin merkittävät merkitysparadigmat, kuten Hannah Arendt tai Marie Curie tai Mary Robinson (n.h.¹) ovat ihailun, arvostuksen ja jäljitelmän sekä inspiraation ja kohotuksen lähteet. Jos olemme onnekkaita, meillä on samanlaisia kokemuksia elämän mielekkyyden kokemisesta. Ne näyttävät sisältävän sekoituksen toisiinsa liittyviä ensimmäisen persoonan asenteita: eräänlaista ylpistelyä siitä, mitä olemme tehneet (kutsu sitä omahyväisyydexi, erottaaksesi sen esimerkiksi ylpeydestä omasta maasta, johon syntyminen on vain zägää, lottovoitto), tyytyväisyys ja jopa innostus siitä, mitä teemme, luottavainen toivo vaurastumisesta tulevaisuudessa. Olettaen, että on oikein, että elämän mielekkyyden löytäminen on 1-4 tällaista asennetta, on uskottavaa, että elämä on mielekäs jos tällaiset asenteet ovat oikeutettuja. Muussa tapauxessa elämäsi on absurdia ja se on mennyt totaalisesti päin persettä, ainakin jos sinulla pyyhkii mies.
ellauri285.html on line 275: Yliluonnollisille hepuille elämän merkityksen lähde tai ehto on jokin tuonpuoleinen kokonaisuus eikä luonnollinen maailma (karkeasti tieteen tutkima maailma), kuten esim. Jumala tai kuolematon sielu. Tässä osiossa keskityn Jumala-keskeisiin näkemyksiin. Käsitykset Jumalasta eroavat toisistaan uskontojen sisällä, mutta tässä mahdollisesti merkityksellisiä ominaisuuksia ovat kaikkivoipaisuus, Kaikkitietävyys, kaikkihyvänsuopuus, ajattomuus, välttämättömyys ja maailman luojan rooli. Jumalallisten tarkoituskertomusten mukaan elämästä tekee merkityksellisen Jumalan suuri suunnitelma (minulle tai ihmisille yleensä). Yksi argumentti tälle on, että ilman sitä meidän elämät ovat satunnaisia ja sattumanvaraisia. Kuten muuan Craig asian ilmaisee, ilman Jumalaa olemassaolollamme ei ole tarkoitusta, koska se on seurausta "sattuman ja välttämättömyyden sokeasta vuorovaikutuksesta." Koska se, mikä on sattumaa, ei ole tarkoituksenmukaista, elämä, joka on sokean törkkäyxen tulos luonnollisessa prosessissa kuten peiton alla lisääntyminen on merkityksetön.
ellauri285.html on line 277: Yksi suuri ongelma tässä aproutsissa on se, että vaikka olemassaolollamme ei ole tarkoitusta tässä mielessä, siitä ei seuraa, että elämämme, joka koostuu teoista ja kokemuxista olisi merkityksetöntä. Itse asiassa pelkkä perseestätulo ei näytä vielä tärkeältä – se ei ole jotain, josta voimme ottaa kunniaa, vaan lottovoitto taas. Elämän tarkoituksen ja elämän merkityksen välillä on huima ero. Jälkimmäinen liittyy siihen, onko toimillamme järkeä. Näyttää siltä, että jälkimmäistä ei ole suljettu pois, vaikka elämä yleensä ja oma olemassaolomme olisi sattumaa siinä mielessä, että se on luonnollinen tuote vuorokauden pimeiltä tunneilta. (Niin niin, mutta mistä muuten tiedämme mitä meidän pitää TEHÄ ellei sana kerro sitä?)
ellauri285.html on line 279: Uskonnolliset tyypit tyypillisesti uskovat, että ilmoitus kertoo meille mikä on ainakin oma roolimme – mitä meidän on tehtävä ja mitä emme saa tehdä tehdäksemme osamme. Kun teemme työtä käskettyä, niin me edistämme pikku osaltamme Jumalan suunnitelmaa koko kosmosta varten, kaukana ihmiskunnan rajojen yli. Kannamme kortemme universumin suureen kokoon.
ellauri285.html on line 281: Jos jumalan suunnitelma kusee, oman roolin tekeminen siinä on lopulta turhaa. Anna Kareninassa, Levinin kriisi alkaa, kun hän tajuaa, että "jokaiselle ihmiselle ja itselleen ei ollut mitään muuta edessä kuin kärsimys, kuolema ja iankaikkinen unohdus". (Eli palataan samaan pisteeseen mistä perseestä tullessa lähdettiin. Ei se silloin haitannnut.) Kaikki jäljet siitä, mitä teemme muille tai itsellemme katoavat lopulta – kosmisesta perspektiivistä katsottuna ne ovat pelkkää kohinaa jumalan WC:n pannussa, Ja ainakin siinä mielessä täysin turhaa. Tässä jumalallisen tarkoituksen voitaisiin ajatella olevan välttämätön. Voidaan ajatella, että Jumala on antanut tarkoituksen koko maailmankaikkeudelle luodessaan sen, vaikkei meille kerro minkä.
ellauri285.html on line 283: Yksi vankka vastaväite Jumalan työn tekemisen riittävyydelle on se, että ei mikä tahansa Jumalallinen tarkoitus kelpaisi – niiden sankaruus, jotka uhrasivat itsensä ihmiskunnan puolesta olisi vain koomista, jos Jumalan suunnitelma olisi kasvattaa meidät "tarjoamaan ruokaa muille luoduille, jotka rakastavat ihmislihaa" (Nagel 1971, 721). Joku toinenkin on nälkäinen. Teistinen vastaus on, että kaikkihyvänsuopa luoja ei olisi niin surkeaa suunnitelmaa meille varannut. Jumala haluaa luoduilleen (siis meille) parasta, joten meidän tehtäväxemme on tehdä moraalisesti oikea asia, eli syödä muita eikä kääntäen. Kuten Tolstoin Levin asian ilmaisee: "Jokaisen kirkon uskonkäsityksen sijasta voisi uskoa palvelevansa hyvää omien tarpeiden sijasta" (Tolstoi 1877/2001, 537).
ellauri285.html on line 287: Jumalallisen tarkoituksen teorian keskeinen argumentti liittyi arvoyhteyteen, teesiin, jonka mukaan Objektiivinen arvo on välttämätön elämän merkitykselle. Tätä oletusta ei hyväksytä yleisesti. Subjektivistit katsovat, että objektiivinen arvo ei ole välttämätön tai edes riittävä merkitys. Sen sijaan elämämme on merkityksellistä, kun ize pistämme siihen merkityksee, mitä se sitten onkin. Kuten Harry Nakki sattuvasti sanoo "Omistautuminen sille, mitä rakastaa, riittää tekemään elämästä merkityksellisen riippumatta rakastettujen esineiden vaihto- tai käyttöarvosta." Elämä on merkityxetöntä vain kun se on tyyyllllsää, kun emme tee mitä haluamme tehdä, emmekä halua tehdä mitä teemme.
ellauri285.html on line 295: Niin sanottujen ristiriitaisten näkemysten mukaan merkityksellisyys vaatii ei vain että edistää jonkin objektiivisen arvon toteutumista, vaan myös täytyy olla kivaa. Tunnetuinta tällaista näkemystä puolustaa Susan Susi (1997, 2010), joka sanoo, että merkitys syntyy "aktiivisesta osallistumisesta objektiivisesti arvokkaisiin hankkeisiin" missä "subjektiivinen vetovoima kohtaa objektiivisen houkuttelevuuden". Olet vaikka julkkis joka saa paljon läpyjä tehdessään näkyvästi charityä.
ellauri285.html on line 303: Nozick, kuten monet muutkin, väittävät, että enemmän merkitystä elämälle on, jos edistää arvoja itsen ulkopuolella. Oman onnellisuuden edistäminen, vaikka se onkin itsessään arvokasta, ei edistä merkitystä, sanoo se. [Eli jotkut tunkee mukaan myös tämmöstä altruismihöpötystä, kommunistista pesän etiikkaa, jota Kuappinen kyllä siivoaa maton alle minkä kerkiää.]
ellauri285.html on line 305: Fundamentalistit sattuu siinä kohdalleen että parasta ja merkizevintä on olla tämmönen yleistä hyvää edistävä tiedemies. Sensijaan Robin Hood tyyppinen tulonsiirtotoiminta ei käy, koska siinä laahuxen etu loukkaa omistusoikeuxia.
ellauri285.html on line 331: Juu Geach se oli joka keksi "jumiutuneen kuopantekijän" ongelman. "Onko väärin tappaa tarkoituksella pyöreähkö yksilö, joka tukkii sisäänkäynnin luolaan pelastaakseen muita henkiä? Kyllä, se on." Geach kirjoitti myös filosofisen selityksen siitä, miksi Jumala ei muuta mieltään, kun hän kuulee rukouksemme ja toimii sen mukaisesti. Kas loordi arvaa kaiken ennalta.
ellauri285.html on line 336: Se tarkoittaa myös, että jokin ei voi olla hurskasta, jos se on tarkoitettu vain palvelemaan jumalia ilman, että se todellisuudessa täytä mitään hyödyllistä tarkoitusta. Gottfried Leibniz kysyi, onko hyvä ja oikeudenmukainen "hyvää ja vain siksi, että Jumala tahtoo, vai haluaako Jumala sen, koska se on hyvää ja oikeudenmukaista".
ellauri285.html on line 385: Like wood-wild savage SATYR ; Kuin SATYYRILLA pahalla
ellauri285.html on line 406: Konrad Zacharias Lorenz (* 7. November 1903 in Wien; † 27. Februar 1989 ebenda) war ein österreichischer Zoologe, Medizin-Nobelpreisträger und einer der Hauptvertreter der klassischen vergleichenden Verhaltensforschung (Ethologie). Er selbst nannte dieses Forschungsgebiet bis 1949 „Tierpsychologie“. Lorenz wird im deutschsprachigen Raum als deren Gründervater angesehen. Er war Mitarbeiter des Rassenpolitischen Amtes der NSDAP und Direktor des Max-Planck-Instituts für Verhaltensphysiologie. Er war ein Kindheitsfreund Karl Poppers. Lorenzin nazimielisyydesytä ja arjalaisuudesta nousseet epäilyxet hälvenivät: dieser habe „aus seiner Zustimmung zum Nationalsozialismus niemals ein Hehl gemacht. Auch seine arische Abstammung ist in Ordnung.“
ellauri285.html on line 418: Neljäsosa maailman hyönteisistä on kadonnut viimeisen apinasukupolven aikana. Luonnon tuhoaminen on Lorenzinkin mielestä "tosiasiallinen ongelma". Se kelpaa sixi ikävyydentorjuntaan paremminkin kuin kakanheitto tai liukuhihnatyö. Tai kalastus, joka oli Linkolasta izestäänkin niin tylsää että meni sitä pakoon Lapinlahteen syxyisin.
ellauri285.html on line 427: Eloonjääneiden syyllisyys on musta täysin käsittämätön tunnetila. Että muka vika on siinä että sittenhän elämät ovat turhia. Tää on taas sitä rovasti Hautamäkeä. Turhia mihin tarkoitukseen? Ei elämällä ole muuta tarkoitusta kuin se ize. "Linkoloiden elämä oli merkittävintä Suomessa." Taas näitä merkityspellejä. Samanlaisia kuin Antti Kuappinen. Kateen Patin oma Kainin savu haihtui kuin pieru Saharaan.
ellauri285.html on line 437: Suoraselkäisiä keskustaoikeistolaisia, jotka istuivat 85 syytettyjen penkillä Patin julkaistua oman epäihmisen äänensä. Paizi E. Saarinen, joka ei jäänyt kiinni. Kuusi sanoo kiittävästi Eskistä: playboy ei lukisi Eino Kailan persoonallisuutta, mutta Eino Kailan tutkija voi leikkiä playboyta. Kuusi tykkäsi kun Eski haukkui Kailan loogista empiriokritisismiä. Eski ajoi ensimmäissen Finlandia-palkinnon lautakunnassa 1984 Eerno Paasilinnan esseekokoelman Yxinäisyys ja uhma Pimenoffin kauniin Helenan ohize. Miespaneeli vei voiton taas, Kuusi käänsi kelkkansa keskustaoikeistoveljien ja nazikaverin, lestadiolaisen Niels Nielsenin viitoittamalle ladulle. Eski ei ollutkaan meediajulkisuuden vuoxi älyllisesti epärehellinen etuvasemmalle, vaan juurikin päinvastoin, takaoikealle. Kuusi ei pitänyt AKS-läisenä ylioppilaana Eino Kailasta, koska se oli lipilaari ja sai silti kaikki kauniit filosofityttöset. Mutta kukahan maailman 100K korhosesta oli juuri Pulkin mainizema Korhonen? Patin äitikin oli os. Korhonen.
ellauri285.html on line 439: Ernon Finlandia-voittajan toinen osa 'Yksinäisyys' sisältää esseet Eino Leinosta, Vasili Šukšinista, Pentti Linkolasta ja Pentti Haanpäästä. Yhteistä näille neljälle hyvin erilaiselle kirjailijalle on tinkimättömyys itseään ja sanottavaansa kohtaan, pyrkimys kuvata maailma niin hyvin kuin ikinä ja pysyä rehellisenä näkemälleen. Usein yksinäisyyden, muttei sentään julkisuuden hinnalla. Ja silti, rakkaat lukijat, voin kuvitella Paasilinnan ajatelleen, olkaa varovaisia, sillä “on paljon helpompaa kirjoittaa hyvin kuin oikein“. Epäilkää, kyseenalaistakaa! Pankaa sormenne joka erälle ja kysykää: miksi - tämä - on - näin? Näistä Leino ja Linkola on oikislaisia, Haanpää vielä Noitaympyrässä vasuri vaikka kelkka taisi kääntyä Kiinan matkalla, ja Shukshin kodikkaita tuhnuja Suomi-filmityyppisiä leffoja ohjannut neuvostolainen elokuvaohjaaja. Entä Ernu ize? Joku mustanvihreä. Naipaul oli, vaikka 2. polven mamu, tunnettu kolonialismin puolustaja ja rasisti. Tyypillinen rasisti on ikääntynyt maalaisäijä tai vähän koulutettu nuori juippi. Patti lähti liikenteeseen juippina ja päätyi maailaisäijäxi. Franz Fanon, josta on paasattu mm. albumissa 96 joutui neekerinä Patin hampaisiin. Fanonin mielestä neekerien vihailu ja ihailu molemmat johtuvat niiden valtavista ruskeista vällykäärmeistä. Mean black snake sneaking in my back door, laulavat ne izekin. Patin mittausten mukaan kuukerin nelli on ihan samanmittainen kuin valkoisen ja tuntuukin naisten mukaan samalta. Mixikä se sitten kiertää sitä kuin kissa kuumaa puuroa?
ellauri285.html on line 443: Erno Paasilinnaa on luonnehdittu suomalaisen kirjallisuuden äänekkääksi toisinajattelijaksi. Paasilinnan kirjat ovat usein yhteiskuntakriittisiä. Monet niistä kuvaavat Lappia ja Petsamoa ja ottavat kantaa luonnon ja syrjäseutujen sekä niiden asukkaiden puolesta. Useimmat kirjoitukset ovat lyhyitä ja niukkasanaisia, mutta samalla niiden sisältö ja sanoma käyvät helposti lukijalle selväksi. Paasilinna haastoi mielellään keskusteluun vaikutusvaltaisia päättäjiä ja joutui myös monesti heidän epäsuosioonsa.
ellauri285.html on line 492: "Lapissa katastrofit seuraavat toisiaan jättiläismäisin mitoin. Ne ovat niin suuria ettei kukaan niihin usko. Ensin saksalaiset polttivat koko alueen maan tasalle. Mekin jouduttiin Norjaan evakkoon. Sitten voimalaitosyhtiöt valjastivat joet ja tappoivat kalakannan. Sen jälkeen metsät hakattiin maahan ja laskettiin tekojärvet. Nyt turistit valloittavat maan ja keinottelijat kahmivat käsiinsä autiotilat. Mitä muuta sieltä enää saa irti?"
ellauri285.html on line 502: "Muuta varten ei kansaa koota kuin sotaan ja äänestämään."
ellauri285.html on line 587: Haagin kansainvälinen tuomioistuin totesi, että Yhdysvaltain tuki Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille contra-sisseille oli puuttumista Nicaraguan sisäisiin asioihin ja siten YK:n peruskirjan vastaista. Yhdysvaltain senaatti hyväksyi presidentti Ronald Reaganin ajaman 100 miljoonan dollarin tukipaketin Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille contra-sisseille.
ellauri285.html on line 598: Israelin turvallisuuspalvelu Mossad sieppasi ydinteknikko Mordechai Vanunun Roomassa ja kuljetti hänet Israeliin.i
ellauri285.html on line 599: Mordechai Vanunu (hepr. ‏מרדכי ואנונו‎; s. 13. lokakuuta 1954) on israelilainen ydinteknikko ja rauhanaktivisti, joka paljasti Israelin ydinaseohjelman brittilehdistölle vuonna 1986. Israelin tiedustelupalvelu Mossadin agentit kaappasivat hänet Roomasta ja kuljettivat Israeliin, jossa hänet tuomittiin maanpetoksesta vankeuteen. Hän vapautui keväällä 2004 kahdeksantoista vuoden vankeuden jälkeen, mutta hän ei saa poistua Israelista.
ellauri285.html on line 604: Taiwan lakkautti vuodesta 1949 voimassa olleen sotatilan. Helsingin uuden oopperatalon rakennustyöt käynnistyivät.
ellauri285.html on line 639: No portions of this book may be reprinted, reposted or published without written permission from the author.
ellauri285.html on line 696: Mitterrand palkizi pyllynnuolijansa liipalaapan diplomaattiposteilla, joissa sooloiltuaan Reggie joutui disponibiliteettiin kuin Heikki Brotherus. Mitterrand syntyi vuonna 1916 Jarnacin kunnassa Charenten departementissa läntisessä Ranskassa. Hän kasvoi konservatiivisessa ja katolisessa porvariperheessä, ja uskonnollista yksityiskoulua käyneen Mitterrandin ajatusmaailma oli 1930-luvulla oikeistolainen sekä nationalistinen. Hänen poliittinen uransa alkoikin liittymisellä äärinationalistiseen Croix de Feu -ryhmään. Hän myös kirjoitti L´Écho de Paris -sanomalehteen, joka vastusti istuvaa Léon Blumin vasemmistohallitusta. Sodan aikana hän työskenteli Vichyn hallituksen alaisuudessa. Myöhemmin hän toimi Ranskan vastarintaliikkeessä pitäen samaan aikaan virkaa saksalaismyönteisessä hallituksessa. Toisen maailmansodan jälkeen Mitterrand käänsi kelkkaa vähän liittyen keskustavasemmistolaiseen UDSR-puolueeseen Hän ohjasi puoluettaan vehen viele vasemmalle pitäen kuitenkin selvän pesäeron kommunisteihin.
ellauri285.html on line 723: Historiallinen muutos Suomessa – Kokoomuksen kannattajissa paljastui maahanmuuton jakolinja!
ellauri285.html on line 724: Uuden Suomen lukijat ovat kääntyneet tukemaan työperäisen maahanmuuton helpottamista, kertoo EVA. Kokoomuksen äänestäjillä erittäin myönteinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon yhdistyy erittäin nuivaan asennoitumiseen humanitääriseen maahanmuuttoon.
ellauri285.html on line 729: Amerikkalaiskenraali varoittaa Venäjän kyvyistä: ”Isoon osaan armeijasta tämä konflikti ei ole vaikuttanut”
ellauri285.html on line 746: Ukrainan on pakko kuumentaa sota – Venäjän koneistoon on lyötävä järjestelmävirhe!
ellauri285.html on line 753: The critical positivity ratio (also known as the "Losada ratio" or the "Losada line" [not verified in body]) is a largely discredited concept in positive psychology positing an exact ratio of positive to negative emotions which distinguishes "flourishing" people from "languishing" people.[citation needed] The ratio was proposed by psychologists Barbara Fredrickson and Marcial Losada, who believed that they had identified an experimental measure of affect whose model-derived positive-to-negative ratio of 2.9013 defined a critical separation between flourishing and languishing individuals, as reported in their 2005 paper in American Psychologist.[non-primary source needed] This concept of a critical positivity ratio was widely embraced by academic psychologists and the lay public; Fredrickson and Losada´s paper had been cited more than 320 times by January 2014, and Fredrickson wrote a popular book expounding the concept of "the 3-to-1 ratio that will change your life". In it she wrote, "just as zero degrees Celsius is a special number in thermodynamics, the 3-to-1 positivity ratio may well be a magic number in human psychology."
ellauri285.html on line 759: Fredrickson wrote a response in which she conceded that the mathematical aspects of the critical positivity ratio were "questionable" and that she had "neither the expertise nor the insight" to defend them, but she maintained that the empirical evidence for the existence of a critical positivity ratio was solid. Brown, Sokal, and Friedman, the rebuttal authors, published their response to Fredrickson´s "Update" the next year, maintaining that there was no evidence for a critical positivity ratio. Losada declined to respond to the criticism (indicating to the Chronicle of Higher Education that he was too busy running his consulting business).[verification needed] Hämäläinen and colleagues responded later, passing over the Brown-Sokal-Friedman rebuttal claim of failed criteria for use of differential equations in modeling, instead arguing that there were no fundamental errors in the mathematics itself, only problems related to the model´s justification and interpretation.
ellauri285.html on line 766: the data used by Losada in several analyses do not meet basic criteria for the use of differential equations (such as the use of continuous variables that evolve smoothly and deterministically over time);
ellauri285.html on line 781: Prior to the appearance of the Brown-Sokal-Friedman rebuttal and the ensuing retraction, Fredrickson had written a popular book, Positivity: Top-Notch Research Reveals the 3-to-1 Positivity Ratio that Will Change Your life.
ellauri285.html on line 790: Losada claimed the dynamical patterns related to team performance appear in coordinate spaces of "positivity-negativity," "inquiry-advocacy" and "other-self," and are controlled by connectivity, which is supposed to reflect interpersonal attunement of a team. [third-party source needed] Losada, along with Barbara Fredrickson, developed the concept of the critical positivity ratio (also known as the Losada line), which states that there exist precise cut-off points for an individual´s ratio of positive to negative emotions, above and below which the individual will fail to flourish.
ellauri285.html on line 793: Jukka Luoma kertoo lisää izestään Aalto-yliopiston sivuilla:
ellauri288.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri288.html on line 54: Myös kaljupäinen retku sotilasasiantuntija Martti J. Kari kertoo Twitterissä lahjoittaneensa yhden tykinammuksen Ukrainaan jouluksi.
ellauri288.html on line 83: Sekä Suomessa että Virossa 1930-luku oli äärioikeiston juhlaa, ja varsinkin Virossa sen ajan vallanpitäjät olivat presidentti Konstantin Pätsin johdolla sangen viehättyneitä fasistisesta vallankäyttömallista. Natseja he eivät ilmeisesti olleet, mutta toisen maailmansodan melskeissä he olivat liitossa natsien kanssa. Puna-armeija syöksi nämä voimat vallasta, ja monet sen ajan vallanpitäjät lähtivät maanpakoon (jos olisin ollut maan hallinnossa saksalaisvallan aikaan, minäkin olisin lähtenyt). Ulkomailta käsin virolaiset lähtijät liittoutuivat kylmässä sodassa USA:n puolelle, ja heihin kuului myös Etelä-Virossa suuria maa-alueita omistanut Ilveksen suku. Nykyinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli CIA:n hallitseman kylmän sodan aikaisen Radio Free Europen propagandatykki. Tästä entisestä sangen arrogantista meppikollegastani, joka oli paluumuuttaja ja jolle palautettiin suvun maat, sanon kuin Sofi Oksasen kuvaamistaan suomettuneen Suomen suhteista Venäjään: Viron presidenttinä hän ei ole kyennyt luomaan uutta kieltä ja termistöä Venäjään liittyvälle julkiselle puheelle. Hän on Amerikan agentti eivätkä hänen neuvopäästönsä vastaa Suomen olosuhteita ja kansallista etua. Suomessa media pitää huolen siitä, että sekä Venäjä että sen presidentti (suomensukuinen Tverin karjalainen?) Vladimir Putin on saatanallistettu siinä hengessä, että pukkaa taas uutta sotaa. Ilman median luomaa Venäjä-vastaista kansallista mielipideilmastoa eivät Suomen Nato-haukat voi viedä maatamme sotaan ja mukaan vieraiden valtojen sotiin.
ellauri288.html on line 85: Sofi Oksanen haluaa Esa Saariseksi, Saarisen paikalle, kaikkien alojen asiantuntijaksi, kaikenkaikkiaan vastenmielinen ilmiö, ainakin minulle. Paavo Haavikkoa tulee ikävä, sanoo Uuden Suomen keskustelija.
ellauri288.html on line 102: Yksi ainoa asia suretti. Haluaisin lukea vielä kymmeniä Oksasen kirjoja. Aikooko se nyt tappaa itsensä sillä tupakilla? Ei nikotiini-itsenmurha ole mikään pahe. Se on elämäänsä kyllästyneen ihmisen yritys päästä pois.
ellauri288.html on line 132: Sofi on usein äänessä Seura-lehessä. Sofi Oksanen uusin romaani Norma on juuri ilmestynyt, ja hän kiertää pitkin Suomea kertomassa kirjastaan. Uusi romaani kertoo hiuskaupasta ja hiuspidennyxistä. Sofi Oksasta ihmetyttää sekin, kuka on ylipäätänsä kelvollinen vanhemmaksi. Ei hän ainakaan, eikä hänen äitinsä. Oksasen äiti on virolainen, joka vietti lapsuudessaan paljon aikaa äitinsä synnyinsijoilla Viron Läänemaalla.
ellauri288.html on line 134: Isoisä oli kokenut elämässään Viron historian mullistukset, sillä hän kuului sodan aikana metsäveljiin, nazivaltaa kannattaviin joukkoihin. Isoäidin komeroon kerrastojen alle piilotettiin nazisotilas.
ellauri288.html on line 136: "Tila ei ollut suuri, mutta tila kuitenkin. Skafferikin oli. Ei oltu rotinkaisia." Viron metsäveljet armahdettiin Josif Stalinin kuoleman jälkeen 1952. Itsepäisestä maanviljelijästä tuli kolhoosilainen. ”Oli varmasti raskasta palata, kun omaisuus oli menetetty. Elämä alkoi ikään kuin nollasta.” "Virolaisen sukuni tragediaan kuuluu se, että isoisäni vanhempi veli värvättiin puna-armeijaan ja hänestä tuli neuvostosotilas, suuren isänmaallisen sodan sankari." Sofi Oksanen vierasti isosetäänsä lapsena.”Hän ei ollut mikään miellyttävä tyyppi. Hän oli juoppo. Ja punikki. Lapset vierastavat niitä."
ellauri288.html on line 152: Heti Seuran ideasta ja palkkion suuruudesta kuultuaan Oksanen piti sitä hyvänä. ”Vala sitoo ihmisen yhteisöön”, hän kiteyttää. Vannominen on on liiankin helppoa. Sormet voi pitää ristissä selän takana tai taskussa. Vala alkaa näin:
ellauri288.html on line 156: Annetaan kirjoittajan selittää. ”’Sitoudun kunnioittamaan’ tarkoittaa aktiivisempaa lupautumista kuin ’vannon’, joka on helppo päästää suustaan, vaikka olisi eri mieltä.” Jos kansalaiseksi tulevan on vaikea vilpittömästi hyväksyä suomalaisia arvoja, Oksasen mukaan on parempi, että hän sitoutuu sentään "kunnioittamaan" eli ainakin sietämään ja välttelemään niitä, kuin että vannoisi onton valan. ”En usko sakottamiseen”, hän sanoo. "Pää pois, se on selvemää."
ellauri288.html on line 158: Itsenäisyyden Oksanen kertoo nostaneensa kansalaisvalaan siksi, että valan yksi tehtävä on sitouttaa kansalainen puolustamaan kotimaataan. Eikä hän tarkoita vain perinteistä maanpuolustusta vaan myös mezäveljeyttä. ”Jos vallassa on epädemokraattinen hallinto, kansalaisen velvollisuus on puolustaa maataan sitä vastaan.” Jos kansan enemmistö päättää liittyä vaikka Venäjään Ruoziin taikka Natoon, on valaehtoisesti tartuttava torrakkoon. Mutta kenen puolesta ja mitä vastaan? Taitaa Sofin demokratiakäsitys olla se jenkkiläinen mihin sisältyy oikeus kapitalistiseen rahan käärintään.
ellauri288.html on line 175: Entä pitäisikö myös Suomen kansalaisuuden lapsina tai syntymän kautta saaneiden lausua vala, kun he tulevat täysi-ikäisiksi? ”Se voisi olla aika hienoa!” Oksanen sanoo. Niinhän jenkitkin tekee koulussa. "Valaseremonia herättäisi 18-vuotiaan havaitsemaan kansalaisuutensa.” Hyvää työtä muuten matu, mutta Räsäsenä pahoittelen jumalan poisjättöä. Mikä olikaan tilinnumero?
ellauri288.html on line 188: Nationalismi oli Neuvostoliitossa vastavallankumouksellista ja näin ollen kriminalisoitua. Kiinni jäänyt saatettiin toimittaa psykiatriseen pakkohoitoon ja diagnosoida tämän sairastavan hiipivää rajatilapersoonallisuushäiriötä.
ellauri288.html on line 202: Menestyskirjailija Sofi Oksanen, 41, on mieltynyt miljoonaomaisuudestaan huolimatta Helsingin Sörnäisten boheemiin ilmapiiriin. Hän asuu miehensä Juha Korhosen, 45, kanssa 90-neliöisessä kolmiossa lähellä Sörnäisten metroasemaa.
ellauri288.html on line 214: – Muutimme Sofin ja Juhan yläkertaan toisen lapseni syntymän aikoihin vuonna 2009. En tunnistanut Sofia, kun näin hänet ensimmäisen kerran, nelihenkisen perheen äiti kertoo. Ilman sotameikkejä se on pyllynruma.
ellauri288.html on line 248: Sofi Oksanen paljastaa iltapukunsa löytyneen alerekistä – osallistuu Linnan juhliin "mahtavalla mielellä". Suomen itsenäisyys merkitsee kirjailija Sofi Oksaselle muun muassa sanan ja ansaizemisen vapautta. Oksanen kertoo kiertueella puhuttaneen Ukraina ja Venäjä sekä Suomen asema Venäjän rajanaapurina. Hän kuvailee keskusteluilmapiirin parantuneen ryssävihan kuohahdettua.
ellauri288.html on line 281: Tämä ihanan hienovarainen trilleri… vangitsee sekä yhden Euroopan suurimman konfliktin traagiset seuraukset että sodan naisille aiheuttamat yleismaailmalliset kauhut. Kirkukissan arvostelut, USA
ellauri288.html on line 285: ”Oksanen osaa kertoa tarinan rakentaen juonen mitä kiinnostavimmalla monikerroksisella tavalla. Aliiden, Zaran tai Zaran isoisän (joka piileskelee ullakolla) vuorottelevat tietoisuudet eri näkökulmasta. Haaretz Book Supplement, Israel
ellauri288.html on line 291: Eniten tekee vaikutuksen eloisa ja tarkka proosa, jossa pienet yksityiskohdat saavat usein kohtaukset kuulostamaan aidolta ja aidolta. Kuvauksena Virosta toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen en voi kuvitella mitään muuta kuin sitä, että romaani on erinomainen: kuva ajasta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista ovat ehdottoman vakuuttavia, tuntuu siltä, että tämän on yksinkertaisesti oltava tapahtunut just näin. Dag og tid, Norja
ellauri288.html on line 296:
In their own words, in 2005, they intended to "remain a newspaper rooted in a Christian tradition and to be a source of contemplation and inspiration for everyone, churchgoer or not, who feels a need for moral and spiritual orientation."

ellauri288.html on line 312: Sofi Oksanen on kirjailija, jolla on vahva poliittinen juoni ja joka katsoo maailmaa oikeasta näkökulmasta. Oksasella on vahva ja raju tyyli ilman sentimentaalisuutta. Oksanen on julma ja päättäväinen soturi kuten hänen kirjoituksensa. La Repubblica, Italia
ellauri288.html on line 322: Joskus siitä tulee suorastaan kuvottavaa, mutta kirjoittaja saa kuvootuxen näyttämään sekä luonnolliselta että siedettävältä. Jopa pornografiset kohtaukset ovat samalla tavalla niin julmia kuin ne ovat tarpeellisia. Hän uskaltaa olla sekä fyysinen että aistillinen… menettämättä koskaan romaanin vahvaa poliittista ankkurointia. Sf Magazin, Saksa
ellauri288.html on line 328: Purgessa on myös hieman "goottilaista fiktiota" – tarinaa rakkaudesta ja maanpetoksesta, väkivallasta, kauhusta ja sietämättömästä. Welt Online, Saksa
ellauri288.html on line 350: Men in Aida is a homophonic translation of Book One of Homer's Iliad into a farcical bathhouse scenario, perhaps alluding to the homoerotic aspects of ancient Greek culture. It was written in 1983 by the language poet David Melnick, and is an example of poetic postmodernism. In 2015, all three books of the Iliad translated by Melnick were published by independent publishing house Uitgeverij under the title Men in Aïda.
ellauri288.html on line 391: Aliiden ja Zaran viha on mielestäni aivan erilaista, mutta samalla täysin samanlaista. Aliiden pudottua maalisammioon syntyi ketjureaktio, joka loi hänestä itsekkään, ja suuren määrän vihaa omaavan henkilön. Kaikki, mitä hän koki, joko kommunistien (kaikki miehiä) tai muiden miesten käsissä, aiheutti Aliidessa samaa pelkoa kuin Zarassa, joka muuttui vihaksi.
ellauri288.html on line 406: Aikuisena Kaplinski uskoi, että hänen isänsä oli kaukainen juutalainen ja että hän oli Jacob Frankin sukulainen. Kaplinski olikin hyvin lisääntymiskykyinen: 4 kirjailijan ja Tarton lelumuseon johtajan Tiia Toometin kanssa, 1 ensimmäisestä avioliitostaan Nürkki-Küllike Kaplinskin kanssa ja 1 klassikon Anne Lillin kanssa.
ellauri288.html on line 412: Jaan Kaplinski oli yksi niistä intellektuelleista, jotka tukivat Toomas Hendrik Ilvesin ehdokkuutta. Jaan Kaplinski ei oikeastaan ole maailmanluokan kirjailija -
ellauri288.html on line 445: 13-vuotias. Meillä ei ollut paljon kirjoja kotona: pommituksen aikana melkein kaikki paloi. Mutta äitini ja isoisäni ostivat jotain, enimmäkseen kirjoja ranskaksi ja venäjäksi - nuoruudessaan äitini asui useita vuosia Pariisissa ja työskenteli sitten ranskan opettajana. Mutta hän tiesi venäjää lapsuudesta lähtien, kuten melkein kaikki ihmiset hänen sukupolvensa, jotka saivat koulutuksensa kokonaan tai osittain venäjäksi. Siten hänen hyllyllään olivat Pushkinin, Lermontovin, Tšehovin niteet. Eräänä iltana luultavasti yksinkertaisesti siksi, ettei minulla ollut mitään tekemistä, otin Lermontovin valittuja runoja ja aloin selata sitä. Yhtäkkiä tajusin, että ymmärsin enemmän tai vähemmän lukemani. Ja sitten törmäsin runoon "Limalaiva". Luin sen ja lopetin melkein kyyneleet silmissä. Ei niinkään sympatiasta keisarin haamua kohtaan, vaan odottamattomasta tapaamisesta hengen kanssa, runouden voimalla. Tuo koira, runous, hän haukkasi minua, ja jokin minussa muuttui peruuttamattomasti. Siitä lähtien Illalla minusta tuli ensin innokas runon lukija ja sitten yritin säveltää jotain itse. Useiden vuosien ajan luin lähes yksinomaan venäläistä runoutta ja klassista proosaa.
ellauri288.html on line 461: Tuglas-seuralla on Kaplinskista paljon lisäinfoa. Pidemmän ajan kuluessa kirjoitettuja pidempiä ja vakavampia esseitä kuten Usk on uskumatus (Usko on uskomattomuus 1998) ei suomennettu, ei liioin kevyempiä lehdissä ilmestyneitä kolumneja kuten Kajakas võltsmunal (Lokki valemunalla) 2000. Omaelämäkerrallinen lyhytproosakokoelma Kust tuli öö (Kusta tuli yöllä,1990) jäi sekin suomentamatta.
ellauri288.html on line 466: Neuvosto-Virossa Jaan Kaplinski eli sisäisessä pakolaisuudessa (Jaan Kaplinski elab sisepaguluses). Jaan oli kuin mutanttikoira Hektor joka oli jäänyt asumaan yksin taloon, joka on saavuttamaton kuin linnoitus. Jaan halusi pois CCCPstä mutta se sitten jäi. Olisi pitänyt opiskella Lotmanin luona venäläistä kirjallisuutta ja seurata tällä tavalla isän jälkiä eikä opiskella ranskaa, jota opetettiin yliopistossakin peruskoulutasolla. Äitikin osasi sitä paremmin.
ellauri288.html on line 468: Kaplinski on monikielisyyteen pyrkivänä kirjailijana kirjoittanut runoutta ja kolumneja suomeksikin. Hän on kirjoittanut runoja ja yrittänyt kirjoittaa proosaakin englanniksi. I am a little boy. Aika ja ympäristö on niin vihamielinen runoudelle. Hänhän on kasvanut ja elänyt koko elämänsä sosialismin laboratoriossa. Hän on lukenut paljon ja hänen älykkyytensä on poikkeuksellista. Hän näkee oman erikoisuutensa paradoksina. Jumalan mukaan hän on apostoli Paavalin sanoin skandaali ja typerys.
ellauri288.html on line 469: Hän aavistaa, että isäntä (Stalin) toivoi jostain uskontoon liittyvästä syystä lunastavansa pahan yrittämällä tehdä ihmisistä koiran kaltaisia.
ellauri288.html on line 475: Toisin filosofiaan taipuvai nen korppi Nestor ja ihmisapina Akilles, joka oli taiteilija. Kumpikin kuoli ALSiin. Aku oli malaiji ja maalasi reheviä trooppisia maisemia kuten Paul Gauguin.
ellauri288.html on line 486: Myös Silm koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä realistis-psykologisessa osassa kerrotaan teologi I:n tarina Viron Sosialistisessa Neuvostotasavallassa ylioppilastoverin silmin. I:stä tuntuu, että häntä seuraa salaperäinen Silm. Hän aloittaa teologian opinnot, tekee kuten monet muutkin vähän yhteistyötä KGB:n kanssa päästäkseen ulkomaille, tunnistaa itsestään gnostikot ja kabalistit, joiden avulla hän yrittää kavaltaa vainoharhaisen Silmin. Mutta kertomuksen toisessa osassa selviää, Silmä ei ole KGB eikä mikään muukaan salainen järjestö, vaan mm. Yhdysvaltain dollariin ikuistettu Mordorin paha silm.
ellauri288.html on line 497: Dawkinsin mukaan tätä rupikonnateemaa pohtivat etenkin teologit, jotka unohtavat, että "Luonnossa on mittaamaton määrä kärsimystä. Sinä aikana kun kirjoitan tämän lauseen, tuhannet eläimet joutuvat elävinä muiden eläinten suihin, tuhannet pakenevat henkensä edestä ja ulisevat pelosta, monet tekevät hidasta kuolemaa loisten riuduttamina ja tuhannet mitä erilaisimpien lajien yksilöt nääntyvät nälkään, janoon ja tauteihin." Ja hän tiivistää tämän seuraavasti: "Näin sen pitää ollakin. Jos elinmahdollisuuksia olisi yltäkylläisesti, eliöiden määrä kasvaisi automaattisesti niin suureksi, että edessä olisivat kuitenkin nälkä, puute ja kurjuus." (Viesti miljardien vuosien takaa. WSOY 1985. suom. Risto Varteva. s. 133)
ellauri288.html on line 499: Kaplinskin kolmannessa proosateoksessa Reaalarvud ollaan tekemisissä Lotmanin semioottisen koulukunnan salaliiton kanssa. Insinööri R (reaaliluvut, tämä vihje esiintyy Hoblan ristikossa usein), oli löytänyt matemaattisen yhteyden enkelien luvuttoman sotajoukon ja reaalimaailman välillä. Alef nolla on Beth nolla, se päätteli. Kontinuumihypoteesi ei ilman valinta-axioomaa kyllä todistu. Se on hyvin vahva existenssioletus.
ellauri288.html on line 506: Hän on nimittänyt 1900-lukua taiteen vuosisadaksi nähden vahvaa esteettistä viehätystä suurissa maailmankatsomuksissa kuten natsismi ja bolsevismi. Näin voimmekin kenties aavistaa hänessä tuota alussa mainittua naiiviutta.Onko olemassa Elämän Jumala ja onko tällä jumalalla jumalaa jne, onko lumalien joukko kenties sellainen vahvasti saavuttamaton kardinaali jotka saivat pujopartaa syövän jyrisevän loogikon kuumumaan.
ellauri288.html on line 519: Kun runous Lermontov kirjallisuuden-aiheisia julkaisu villitys liittyy Napoleon Bonaparte. Ensinnäkin on myytti ylimääräisessä persoonallisuutta hänen saavutuksistaan. Toiseksi se on voitto Venäjän Napoleon. Se sisältää tuotteensa "ilmalaiva" Tässä sykli seitsemän runoja.
ellauri288.html on line 527: Venäjällä ja Ranskan ajattomuuden, jossa ei ollut mitään sankarillista. Ei mitään niinä vuosina (1838 - 1840) Mikhail työskenteli pala "Aikamme sankari". Hänen luonteensa oli älykkyyttä ja voimaa palvella isänmaan, vaan liittää ne piti mennä minnekään. Ja sankarillinen hahmo, joka näyttää "ilmalaiva", gasps, vaikka todellinen Ranskassa, mikä muuttaa kuninkaat, mutta ei muuta mieletön juhla elämän. Unohdettu loistoa ja voittoja kantoi maan kunniaa. Satunnaiset persoonallisuus ei ole mitään tekemistä täällä.
ellauri288.html on line 531: Balladi kirjoitettu amphibrach, joka koostuu kolme jalkaa. On se linja 72, joka on jaettu 18 jakeita. Kussakin 4 riviä. Amphibrach rytmi luo yksitoikkoisuus, rutiinia murtuu intohimoa tai iloa. Usein toistoja, kahina, kuten meren aaltoja, luo olemassaolon kiertokulkuun. Jae osuu toisiinsa, kuten aaltoja meren hiekkaa, korostaen, että vuosittaiset rituaali. Keisari Way toistuu joka vuosi, mutta hän ei tiedä, mitä tapahtui maailmassa, hän etsii viimeiset: kutsuu omat sotilaat ja lennoilla, kääntyy hänen poikansa ja odottaa hänen saapuessaan. Hänet mitään valituksia sanottuna kukaan kutsuu nimeltä. Tämä on kutsu yksinäinen autiomaassa. Edelleen, muistot entistä erityisiin maantieteellisesti tarkkoja, mutta aika kuluu voitosta tappioon.
ellauri288.html on line 559: Teemu Höyhensarja kulkee rovasti Kanasen kanssa käsikynkkää hautojen välissä vetoketjut auki ja sanoo, että häntä kiehtoo Kanasessa se, kuinka voimakkaasti kaiken katoovaisuus on läsnä. Kanala muistuttaa Raamatun tekstistä, jossa sanotaan, ettei menneistä jää kuin leyhkä eikä tulevista sitäkään.
ellauri288.html on line 563: Historioitsija Teemu Keskisarja kertoo Kotilieden haastattelussa työntäyteisestä arjestaan.
ellauri288.html on line 567: Höyhensarjan mukaan asian laita ei ole näin. Hän kertoo tekevänsä noin puolet kotitöistä, mutta omalla tavallaan.
ellauri288.html on line 568: – Välttelen kotitöissä vain kodin elektroniikkaa, Munasarja sanoo.
ellauri288.html on line 571: Kun Keskisarjalta kysyy pyykkien viikkaamisesta, hän naurahtaa ja sanoo, ettei ”rehellisesti edes tiedä, mitä se tarkoittaa”. Koen vaipan vaihdon paljon miellyttävämmäksi työksi kuin kansanedustajan tai historioitsijan työn. Vauvan paska haisee vähemmän kuin aikuisten. Hallizen sen paremmin.
ellauri288.html on line 592: Rovastilla ei ole tärkeämpää tehtävää kuin julistaa armoa, ja meidän pitää kirkossa kasvaa ihmisenä tämän tehtävän mukana. Uskon itse ehdottomaan anteeksiantoon, jonka Jumala antaa. Turhaa syyllisyyttä ei kannata kantaa, eikun uutta kanaa peliin vaan.
ellauri288.html on line 596: Sofin tukkalaite Salen kuzuilla oli kuin lehmänläjä johon on liimaantunut tissiliivit. Sofi on uurastanut hiusjatke hiessä Venäjän mustamaalaamisexi kaikissa tuuteissa. Esim. Areena, jossa se hevosmaista naamaansa väännellen sättii venäläistä kirjallisuutta epäisänmaallisuudesta melko aiheetta. Sit vielä tää: Sofi on kokeillut kynäillä myös lyriikkaa. Aika roisia siitä tuli, tekijänsä näköistä. (Vähän piti korjailla sanajärjestyxiä että rytmi edes jotenkuten toimisi.) Rumasta suomenkielisestä räpistä tulee vähän kauniimpi kun sen ajaa Googlen kääntimestä. Samaa voisi kokeilla Sofille.
ellauri288.html on line 640: kes teeks sellest sassi, kes tooks talle lilli
ellauri290.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri290.html on line 45: Israelin poikien sukukunnat ovat nuijineet naapureitaan Vanhan testamentin malliin aina siionismin maahanmuuton voimistuttua 1. maailmansodan jälkeen, listien mielin määrin filistealaisia ja muita tienoilla pyöriskelleitä laiskoja pakanoita. Reviiristä on nahisteltu abrahamilaisten apinaserkkujen kanssa suunnilleen 10 vuoden väliajoin ja rättipäitä heitetty ulos maasta tai kuopattu isänmaansa poveen joka kerta. Esinahkakukkulat on alkaneet yletä taas kuin Joosuan aikoina. Vittu niinhän Jehova (Moosexelle joskus 1446 BC-1225 BC) ja länsivallat (1917 Balfour declaration) oli niille luvanneet, ja lupauxensa pettäjä on kanankakan kantaja. (Tosin McMahon oli 1916 luvannut Husseinille brittien antavan Arabian arabeille, jos ne uhmaisivat ottomaaneja. Mutta se oli silloin ja nyt on nyt.)
ellauri290.html on line 98: Kylillä näyttää olleen yhteismaita, jotka oli jaettu pikku palstoihin. Viljelysoikeus määrättiin arvanheitolla joka vuosi. Näin ehkäistiin pahin eli kateus, mutta samalla varmistettiin, että kukaan ei yrittänyt hoitaa palstaansa, eli ensi vuodeksi tehdä ties kenen hyväksi työtä. Sehän on ihan kolhoositouhua. (Ei kibbutzi, sillä kibbutzit on yksityisomistuxessa, kuten Sofi Oxanen huomautti.)
ellauri290.html on line 126: c) Laaja tasango, joka kulkee kaakkoon Haifalta Jordanin laaksoon. Tämän tasangon länsiosaa kutsuttiin "Esdraelonin tasangoksi";

ellauri290.html on line 144: a) Rannikkotasangot koostuivat ensiluokkaisesta hedelmällisestä maasta, jossa oli runsaasti pohjavettä ja runsaasti sadetta. Alue oli pitkälle kehittynyt ja sisälsi suuria sitrusviljelmiä, jotka tekivät "Jaffa-appelsiinista" kuuluisan kaikkialla maailmassa.

ellauri290.html on line 147: d) Negeb, noin puolet Palestiinan pinta-alasta. Lukuun ottamatta tilkkuviljelyyn soveltuvia pieniä alueita ja vain silloin, kun sademäärä on riittävä, alue koostuu syvästi kuluneista ylänköistä ja rift-laaksoista. Se ei sovellu mihinkään kastelujärjestelmään maaston luonteen ja topografian vuoksi.
ellauri290.html on line 251: Juutalaiset sitä vastoin "ostivat" yksittäisiltä arabeilta lisää 25 232 eekkeriä, jotka sisälsivät "rekisteröinnit" 5 vanhoissa viallisissa kiinteistörekistereissä, joihin he toivoivat saavansa omistusoikeuden maansiirtooperaatioiden aikana. Monissa tapauksissa näitä juutalaisia "ostoksia" ei kuitenkaan voitu paikantaa maassa, ja missä pystyivät, niiden alueet olivat epätarkkoja ja epäluotettavia. On syytä selventää, että ensinnäkin Turkin omistusoikeuden rekisteröinti maa-alueeseen ei perustunut maa-alueen kartoitukseen, vaan se toteutettiin hyvin pintapuolisesti. Alueet annettiin vain likimääräisesti, ja rajojen kuvaus koostui yleensä viereisten omistajien tai fyysisten esineiden nimistä viitaten neljään pääpisteeseen; toiseksi, pian ihmiset ymmärsivät, että kiinteistörekisterit antoivat hallitukselle arvotietoja verotuksen ja asevelvollisuuden perustana. Tämän seurauksena rekisteröintiä ei aina haettu, ja kun sitä haettiin, kiinteistörekisterivirkailijalle annettiin kuvitteellisia lukuja, kun taas asevelvolliset usein hankkivat rekisteröinnin ehdokkaiden nimiin. Tämän seurauksena Britannian miehityksen aikaiset maarekisterit olivat sekä epätarkkoja että epätäydellisiä.
ellauri290.html on line 253: Mitä tulee valtion omistukseen tai Palestiinan julkisiin maihin, niihin kuuluvat maat, jotka vaihtelevat suuresti paitsi fyysisiltä ominaisuuksiltaan, myös hallituksen omistuksen ja valvonnan laajuudelta ja luonteelta. Mandaatin lopussa toukokuussa 1948 oli suuria alueita, joilla valtion tarkkaa etua ei ollut vielä määritetty. Palestiinan osavaltion domain koostui seuraavan tyyppisistä omaisuudesta:
ellauri290.html on line 305: Tässä vaiheessa olisi aiheellista selittää, kuinka yllä olevassa taulukossa (a) sarakkeen "arabit" alla oleva 1 203 822 hehtaarin "viljelykelvoton maa" luokiteltiin sellaiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon, että Israelin viranomaiset, joilla oli arabien omistus tällaisista maista. Palestiinan maaperä erosi huomattavasti jopa yhden kylän rajoissa, erityisesti vuoristoalueilla, ja tiettyjen maiden käyttö riippui pitkälti siitä, oliko riittävästi sadetta. Näistä syistä Palestiinan hallitus päätti peräti kuusitoista maaluokkaa verotusta varten, kun taas luokittelu ei ollut niin tiukka kuin se olisi voinut olla, koska sillä ei ollut mitään yhteyttä pääoma-arvoon.
ellauri290.html on line 315: Edellä kuvattu törkeä lutkastatistiikka ja hallitusten asenne juutalaisten valtiomaiden kolonisoimista kohtaan osoittavat selvästi, että Palestiinan maaperä - vaikka sen omistus oli kyseenalainen - oli arabimaata. Sen muuttaminen juutalaiseksi maaperäksi saattoi tarkoittaa vain sen perinnöllisten omistajien riistämistä tavalla tai toisella. Bruttotilastot eivät kuitenkaan paljasta, että juutalaiset omistivat lähes tasavertaisen osuuden Palestiinan parhaista viljelykelpoisista maista.* Palestiinan maaperätutkimuksen tilastoissa, jotka toimitettiin vuonna Palestiinassa vierailleelle angloamerikkalaiselle tutkimuskomitealle. Vuonna 1946 hallitus jakoi maan maaperän kolmeen pääluokkaan, nimittäin First Quality Land, joka koostuu rannikkoalueista ja muista tasangoista - 818 000 eekkeriä; Keskilaatuinen maa, joka sisältää mäkiset alueet ja puoliaavikkoalangot - 2 446, 000 eekkeriä; ja Huonolaatuinen maa, joka koostuu Juudean kuivista kuluneista kukkuloista ja syvästi kuluneista ylänköistä ja Negebin laaksosta. - 3 316 000 hehtaaria. Voidaan turvallisesti sanoa, että juutalaiset tilat sijaitsivat First Quality Land -vyöhykkeillä, kun taas arabien ylivalta maanomistuksessa ei johtunut pelkästään siitä, että ne muodostivat suurimman osan väestöstä ja erityisesti maatalousväestöstä, vaan he työskentelivät myös huonolaatuisia maita, joita juutalaiset maanviljelijät yleensä halveksivat.
ellauri290.html on line 321: Jakosuunnitelmassa määrättiin, että Palestiina oli jaettava kuuteen pääosaan, joista kolme oli jaettu "juutalaiselle valtiolle" ja loput kolme "arabivaltiolle". Syy tähän poikkeukselliseen ja luonnottomaan jakautumiseen oli sisällyttää "juutalaiseen valtioon" kaikki juutalaisten omistamat ja asuttamat alueet, vaikka tämä merkitsi suurten, kokonaan arabien omistamien ja asuttujen alueiden sisällyttämistä mukaan. "Arabivaltio" sen sijaan sisälsi mahdollisimman vähän juutalaisia ja mahdollisimman vähän juutalaisten omaisuutta. Tulos, kuten seuraavista taulukoista ilmenee, oli, että yli puolet Palestiinan alueesta annettiin "juutalaiselle valtiolle", mukaan lukien suurin osa hedelmällisimmistä ja kehittyneimmistä alueista, kun taas "juutalaisen valtion" väestö piti koostua 498 000 juutalaisesta ja 497 arabivähemmistöstä, 000 - ero vain 1000. Seuraavat taulukot havainnollistavat kunkin "osavaltion" sijaintia, kokoa ja alueomistusta jakosuunnitelman mukaisesti:
ellauri290.html on line 352: Hyvän vanhan Filistean jakosuunnitelma, sellaisena kuin se oli ratkaistu Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmalla nro 181 (II), päivätty 29. marraskuuta 1947, yritti toisaalta sisällyttää "juutalaiseen valtioon" juutalaisten enimmäismäärän, vaikka se tarkoittikin. suurien arabien ottaminen mukaan ja toisaalta vähiten juutalaisten sisällyttäminen "arabivaltioon". Tämä oikeudenmukaisuusmalli johti yli puoleen Palestiinan alueesta "juutalaiselle valtiolle" ja 497 000 vähemmistön syntymiseen vain 498 000 juutalaisen enemmistön joukossa. "Arabivaltioon" kuului kuitenkin vain 10 000 juutalaista ja 725 000 arabiväestöä. Jos jakosuunnitelma olisi pantu täytäntöön, väestön jakautuminen olisi ollut seuraava:*
ellauri290.html on line 363: 15. toukokuuta 1948 Palestiinaa koskeva mandaatti päättyi virallisesti ja brittiläiset joukot ja hallinto muuttivat pois maasta. Aiemmin alkaneet satunnaiset sionistien hyökkäykset tehostettiin ja huipentuivat 250 miehen, naisen ja lapsen verilöylyyn Deir Yasinissa 9. huhtikuuta 1948, mikä johti muslimiväestön ja kristittyjen pakoon sionistijoukkojen toiminta-alueella. Menestymistensä rohkaisemana sionistit alkoivat hyökätä ja miehittivät Tiberiaksen ja Samakhin kaupungit 19. huhtikuuta; Haifa, 22. huhtikuuta; Jaffa 29. huhtikuuta; Katamonin kortteli Jerusalemissa 30. huhtikuuta; Safad 10. toukokuuta; Beisan 11. toukokuuta; ja Acre 14. toukokuuta 1948. Arabivaltiot tulivat Palestiinan muslimi- ja kristittyjen asukkaiden apuun ja saapuivat Palestiinan maaperälle ensimmäistä kertaa 15. toukokuuta 1948 jälkeen, Taistelut jatkuivat muutaman viikon, mutta ne loppuivat turvallisuusneuvoston antaman tulitaukomääräyksen seurauksena, minkä jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien sovittelija kreivi Folke Bernadotte aloitti pyrkimyksensä rauhan aikaansaamiseksi kiisteltyjen osapuolten välille. Sionistit murhasivat kuitenkin kreivi Bernadotten heti, kun he saivat tietää, että hänen rauhansuunnitelmiinsa sisältyi jakopäätöksen jälkeen hankittujen alueiden palauttaminen.
ellauri290.html on line 365: Palestiinan jakosuunnitelma, sellaisena kuin se oli ratkaistu Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmalla nro 181 (II), päivätty 29. marraskuuta 1947, yritti toisaalta sisällyttää "juutalaiseen valtioon" juutalaisten asukkaiden enimmäismäärän, vaikka se merkitsi sisällyttämistä. suuri määrä arabeja ja toisaalta vähiten juutalaisten sisällyttäminen "arabivaltioon". Tämä oikeudenmukaisuusmalli johti yli puoleen Palestiinan alueesta "juutalaiselle valtiolle" ja 497 000 vähemmistön syntymiseen vain 498 000 juutalaisen enemmistön joukossa. "Arabivaltioon" kuului kuitenkin vain 10 000 juutalaista ja 725 000 arabiväestöä. Jos jakosuunnitelma olisi pantu täytäntöön, väestön jakautuminen olisi ollut seuraava:*
ellauri290.html on line 390: A - Good Quality782,00021,00015,000818,000
ellauri290.html on line 392: C - Poor Quality360,0002,386,0002,746,000
ellauri290.html on line 499: Jerusalemin pyhä kaupunki ja sen ympäristö määrättiin 29. marraskuuta 1947 tehdyn jakopäätöslauselman nojalla kansainväliseksi vyöhykkeeksi Yhdistyneiden Kansakuntien valvonnassa.* Tämä yleiskokouksen päätös vahvistettiin uudelleen vuonna 1948 ja uudelleen vuonna 1949. Israel ei vain kieltäytynyt sallimasta kansainvälistymistä, vaan on yksipuolisesti julistanut pyhän kaupungin kansalliseksi pääkaupungiksi - huolimatta Yhdistyneiden Kansakuntien edunvalvontaneuvoston 20. joulukuuta 1949 antamasta epäluottamuksesta. Pyhää kaupunkia koskevat sionistiset suunnitelmat saivat väkivaltaisen muodon. muutama päivä sen jälkeen, kun jakopäätöslauselma oli hyväksytty, ajaakseen muslimit ja kristityt asukkaat pois kodeistaan. Tammikuun 5. päivänä 1948 sionistit räjäyttivät Semiramis-hotellin Katamon Q -korttelissa, mikä vaikutti siivoamiseen suurimman osan sen asukkaiden ureasta. ja 30. huhtikuuta 1048, ennen kuin brittijoukot olivat lähteneet maasta, he hyökkäsivät ja miehittivät korttelin. Sen miehitys oli merkittävä sen strategisen aseman vuoksi, koska se ei tiennyt Uuden kaupungin jäljellä olevat arabialueet ja toimi sala-ampujakeskuksena puolustuskyvyttömiä muslimeja ja kristittyjä vastaan. Niiden 15 päivän aikana, jotka kuluivat ennen mandaatin päättymispäivää, tämä kaupunginosa puhdistettiin asukkaistaan ja sionistit huomasivat olevansa uuden kaupungin länsi- ja pohjoisosat hallussa ennen kuin viimeinen brittisotilas oli lähtenyt. Jerusalem. Jerusalemin rajat käsittivät kaupunginmuurissa sijaitsevan vanhan kaupungin, joka sisälsi juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin tärkeimmät pyhäköt sekä menneiden sukupolvien aikana syntyneen uuden kaupungin. Väestö koostui muslimeista, kristityistä ja juutalaisista, ja vuonna 1948, kun mandaatti päättyi, oli hieman yli 100 000 henkilöä.
ellauri290.html on line 576: "Hylätty omaisuus oli yksi suurimmista panostuksista Israelin tekemisessä elinkelpoiseksi valtioksi. Sen pinta-alan laajuus ja se, että suurin osa rajan alueista oli poissaoloomaisuutta, teki siitä strategisesti merkittävän. Vuosien 1948 ja 1953 alun välisenä aikana perustetuista 370 uudesta juutalaisesta siirtokunnasta 350 oli poissaolon omaisuutta. Vuonna 1954 yli kolmasosa Israelin juutalaisista asui poissaolevien omaisuuksissa, ja lähes kolmannes uusista maahanmuuttajista (250 000 ihmistä) asettui arabien hylkäämille kaupunkialueille. He jättivät kokonaisia kaupunkeja, kuten Jaffa, Acre, Lydda, Ramleh, Beisan, Majdal; 388 kaupunkia ja kylää; ja suuri osa 94 muusta kaupungista ja kylästä, jotka sisältävät lähes neljänneksen kaikista Israelin rakennuksista. 10 000 kauppaa, yritystä ja kauppaa jätettiin juutalaisten käsiin. Toimikauden lopussa sitrushedelmien omistukset Israelin alueella olivat yhteensä noin 240 000 dunumia, joista puolet oli arabien omistuksessa. Suurimman osan arabimetsoista otti haltuunsa israelilainen poissaolevien omaisuuden säilyttäjä. Mutta vain 34 000 dunumia viljeltiin vuoden 1953 loppuun mennessä. Vuosina 1951-1952 entiset arabitarhat tuottivat puolitoista miljoonaa hedelmälaatikkoa, joista 400 000 vietiin vientiin. Ulkomaille lähetetyt arabihedelmät muodostivat lähes 10 prosenttia maan viennistä saaduista valuuttatuloista vuonna 1951. Vuonna 1949 hylättyjen arabilehtojen oliivit olivat Israelin kolmanneksi suurin vientituote sitrushedelmien ja timanttien jälkeen. Arapropertyn suhteellinen taloudellinen merkitys oli suurin vuodesta 1948 vuoteen 1963 suurimman maahanmuuton ja tarpeiden aikana. "Vuonna 1951 hylättyyn viljelymaan kuului lähes 95 prosenttia kaikista Israelin oliivitarhoista, 40 000 dunumia viinitarhoja, ja vähintään 10 000 dunumia muita hedelmätarhoja sitrushedelmiä lukuun ottamatta." "Säilytysyhteisö vuokrasi vuonna 1952 teollisiin tarkoituksiin 20 000 dunumia poissaolokiinteistöä. Kolmannes Israelin kivituotannosta toimitti 52 hänen lainkäyttövaltaan kuuluvaa arabilouhosta.

ellauri290.html on line 601: Pääministerillä tai kenellä tahansa muulla ministerillä oli valtuudet yksinkertaisesti anastaa kaikki poissa olevien räsypäiden maat: maatalousministeri voi varoittaa joutomaan omistajaa viljelemään maata tai huolehtimaan siitä, että sitä viljellään. (c) Mitään näiden määräysten mukaista jätemaata koskevaa tekoa ei saa mitätöidä sillä perusteella, että varoitus ei ole tullut maan omistajan tietoon. Jos jätemaan omistaja ei käänny maatalousministerin puoleen säännöksen 3 mukaisesti tai jos maatalousministeri ei ole vakuuttunut siitä, että maan omistaja on aloittanut tai aikoo aloittaa tai jatkaa maan viljelyä , maatalousministeri voi ottaa maan hallintaansa sen viljelyn varmistamiseksi. Ottaen huomioon sen tosiasian, että ylivoimainen enemmistö hylättyjen arabimaiden omistajista oli, tämän asetuksen voimaantulohetkellä ja ovat edelleen pakolaisia, jotka elävät pakotetussa maanpaossa Israelin miehittämien alueiden ulkopuolella, määräys maatalousministerin "varoituksesta" tai omistajien "hakemuksista" (artikloissa 2, 3, ja 4) ovat käytännössä merkityksettömiä. Ne ovat myös oikeudellisesti merkityksettömiä kohdan (c) tai 2 artiklan ehdottoman säännöksen vuoksi. Päinvastaisesta vaikutuksesta huolimatta asetuksella annettiin maatalousministerille valtuudet "ottaa haltuunsa" pakolaisten hylkäämä maa. noin 80 % Israelin miehittämien alueiden maa-alasta – ilman mahdollisuutta haasteeseen. Cuftodian saattoi ottaa haltuunsa suurimman osan arabien omaisuudesta Israelissa oman harkintansa mukaan todistamalla kirjallisesti, että joku henkilö tai henkilöryhmä oli poissa, tai että mikä tahansa omaisuus oli poissaoloomaisuutta. Todistustaakka siitä, että mikään omaisuus ei ollut poissa, oli sen omistajalla. Tämän määräyskokoelman ratkaiseva säännös oli "poissaolevan" määritelmä. Kuka tahansa henkilö julistettiin "poissaolevaksi", joka oli 29. marraskuuta 1947 (yleiskokouksen Palestiinan jakamista koskevan päätöslauselman päivämäärä) tai sen jälkeen:

ellauri290.html on line 615: Vastoin näitä lupauksia, ilmoituksia ja takuita Israelin viranomaiset olivat vuoden 1955 loppuun mennessä ottaneet haltuunsa ja siirtäneet omistukseensa nimiinsä edellisillä sivuilla käsiteltyjen lakien ja asetusten mukaisesti kaiken maaseutumaan, joka kuului miljoona arabipakolaista sekä yli 300 000 hehtaaria arabeille, jotka asuvat edelleen Israelin miehittämillä alueella.
ellauri290.html on line 816: Tätä listaa soppii verrata Wikipedian päivitettyyn luetteloon ja sitä täydentävään kazauxeen. Tähän välliin soppii myös pallauttoo mieleen Dan Steinbockin jännäri Andromeda albumista 213, josta heijastuu tuppikullien terävästi eriävä mielipide samojen karujen maisemien rightful ownerista.
ellauri290.html on line 824: Vuosina 1943-1944 Palestiinan juutalainen yhteisö (Yishuv) päätti lähettää juutalaisia laskuvarjohyppääjiä vihollislinjojen taakse auttamaan sekä liittoutuneiden joukkoja että juutalaisia miehitetyssä Euroopassa. Tehtävä oli Yishuvin ja brittiläisten joukkojen välinen yhteistyö juutalaisten kommandoyksikön luomiseksi Britannian armeijaan. Szenes ilmoittautui vapaaehtoiseksi, ja hänet valittiin yhdessä 32 muun kanssa 250 ehdokkaan joukosta lähetettäväksi aktiivisiin lähetystöihin. 14. maaliskuuta 1944 hän ja kaksi kollegaa laskettiin laskuvarjolla Jugoslaviaan ja liittyivät partisaaniryhmään. Laskeutumisen jälkeen he saivat tietää, että saksalaiset olivat jo miehittäneet Unkarin, joten miehet päättivät peruuttaa tehtävän liian vaarallisena.
ellauri290.html on line 826: Szenes jatkoi matkaa ja suuntasi kohti Unkarin rajaa. Rajalla unkarilaiset santarmit pidättivät hänet ja hänen toverinsa (ne partisaanit, SOE miehethän jänistivät), ja he löysivät hänen brittiläisen sotilaslähettimen, joka tapasi kommunikoida SOE:n ja muiden partisaanien kanssa. Hänet vietiin vankilaan kuin pyhä Paavali, riisuttiin, sidottiin tuoliin, sitten ruoskittiin ja nuhdeltiin kolme päivää. Hän menetti useita hampaita pahoinpitelyjen seurauksena. Vartijat halusivat tietää hänen lähettimensä koodin, jotta he voisivat selvittää, keitä laskuvarjohyppääjät olivat, ja saada muut ansaan. Budapestin vankilaan siirrettyä Szenesiä kuulusteltiin ja kidutettiin toistuvasti, mutta hän paljasti vain nimensä ja kieltäytyi antamasta lähettimen koodia, vaikka hänen äitinsä oli myös pidätetty. He uhkasivat tappaa hänen äitinsä, jos tämä ei suostuisi yhteistyöhön, mutta hän kieltäytyi. (No ei äitiä kuitenkaan tapettu, Hanna vain. Se oli bluffia.) Szenes´ little song about beaches near Tel Aviv (ex-Jaffa) is still a favorite in Israel.
ellauri290.html on line 839: Merkittävimmät juutalaiset puolisotilaalliset joukot Britannian Palestiinan mandaatissa olivat Haganah, Irgun ja Lehi. Lokakuussa 1945, juutalaisten kapinan aikana Mandatory Palestiinassa, nämä järjestöt liittyivät muodostaakseen Juutalaisen vastarintaliikkeen. Juutalainen virasto perusti sen, ja se toimi noin kymmenen kuukauden ajan elokuuhun 1946 asti. Allianssi koordinoi sabotaasitoimia ja hyökkäyksiä Britannian viranomaisia vastaan.
ellauri290.html on line 844: Joskus tehdään ero vanhan ja uuden Yishuvin välillä. Vanha Yishuv viittaa kaikkiin juutalaisiin, jotka asuivat Israelin maassa ennen ensimmäistä sionistista maahanmuuttoaaltoa ( aliyah ) vuonna 1882, ja heidän jälkeläisiinsä, jotka säilyttivät vanhan, ei-sionistisen elämäntavan vuoteen 1948 saakka. Vanhat yishuvien asukkaat olivat uskonnollisia. Juutalaiset, jotka asuvat pääasiassa Jerusalemissa, Safedissa, Tiberiassa ja Hebronissa. "Pienempiä yhteisöjä" oli täysarabialaisissa Jaffassa, Haifassa, Pekingissä, Acressa, Nablusissa ja Shfaramissa, ja vuoteen 1779 asti [lainaus vaaditaan] myös Gazassa (LOL). Modernia sionismia edeltävinä viimeisinä vuosisatoina suuri osa vanhoista yishuvista vietti aikaansa Tooraa opiskellessaan ja eläytyi diasporan juutalaisten lahjoittamasta hyväntekeväisyydestä (niljaiset ja kalukkaat).
ellauri290.html on line 846: Termi New Yishuv viittaa niihin, jotka omaksuivat "uuden lähestymistavan," joka perustuu taloudelliseen riippumattomuuteen ja erilaisiin kansallisiin ideologioihin, eikä pelkästään uskonnollisiin syihin asettuessaan "Pyhään maahan". [lainaus tarvitaan]. Esiasteet alkoivat rakentaa koteja Jerusalemin vanhankaupungin muurien ulkopuolelle jo 1860-luvulla, jota seurasivat pian Petah Tikvan moshavan perustajat, ja he pääsivät täysin vauhtiin vuoden 1882 ensimmäisen Aliyahin kanssa, jota seurasi perustaminen, kaupunginosista ja kylistä Israelin valtion perustamiseen vuonna 1948 asti ja siitä sitten etiäppäin nykyiseen 7 miljoonaan. [lainaus tarvitaan].
ellauri290.html on line 850: Juutalaisen viraston ohella Palestiinaan luotiin yleinen itsehallinnollinen instituutio, johon kuului juutalaisia ja arabeja. Yishuv pelkäsi tällaista instituutiota arabienemmistön vuoksi, mutta sellaista ei lopulta syntynyt, koska arabit kieltäytyivät yhteistyöstä juutalaisten tai brittien kanssa. Ison-Britannian mandaatin alussa vallinnut optimismi väheni pian johtuen jatkuvista vaikeuksista Yishuvissa. Suurin osa eurooppalaisista varoista, jotka tukivat juutalaisten siirtokuntia ennen ensimmäistä maailmansotaa, päättyivät. Arabit, jotka vastustivat Balfourin julistusta ja mandaattia, yllyttivät mellakoita juutalaisia vastaan. Britit rajoittivat maahanmuuttoa vuosittaisilla kiintiöillä; vain ne, jotka saivat "sertifikaatit", voivat tehdä Aliyahin.
ellauri290.html on line 854: Viides Aliyah saapui 1930-luvulla monia juutalaisia maahanmuuttajien maahanmuuttokiintiöistä huolimatta. Monet saapuneet pakenivat vainoa Itä-Euroopasta. Natsi-Saksasta tulleet pääsivät mukaan Haavaran sopimuksen ansiosta. Tämä mahdollisti juutalaisten paeta Saksasta Palestiinaan vastineeksi lunnaiden maksamisesta Valtakunnalle. Siihen mennessä Yishuvilla oli noin 400 000 asukasta Hopen 20K sijasta.
ellauri290.html on line 858: Britit työskentelivät arabiliittolaistensa kanssa pysäyttääkseen AHC:n mellakat. Peel -komissio raportoi heinäkuussa 1937, että Britannian velvoitteet arabeja ja sionisteja kohtaan olivat yhteensopimattomia ja mandaatti mahdoton toteuttaa. Se ehdotti Palestiinan jakamista arabi- ja juutalaisvaltioihin siten, että Britannian mandaatti hallitsee Nasaretia, Betlehemiä ja Jerusalemia sekä käytävää Jerusalemista rannikolle. Juutalaiset hyväksyivät yleisen jakamisen periaatteen, kun taas arabit kieltäytyivät kaikista jakosuunnitelmista. Britannian hallitus lähetti teknisen ryhmän nimeltä Woodhead Commissionyksityiskohtaista suunnitelmaa. Woodhead-toimikunta käsitteli kolmea erilaista suunnitelmaa, joista yksi perustui Peelin suunnitelmaan. Vuonna 1938 raportoidessaan komissio hylkäsi Peelin suunnitelman ensisijaisesti sillä perusteella, että sitä ei voitu toteuttaa ilman massiivista arabien pakkosiirtoa (vaihtoehto, jonka Britannian hallitus oli jo sulkenut pois). Joidenkin jäsentensä eri mieltä, komissio suositteli sen sijaan suunnitelmaa, joka jättäisi Galilean Britannian mandaatin alle, mutta korosti sen vakavia ongelmia, joihin sisältyi ehdotetun arabivaltion taloudellisen omavaraisuuden puute. Ison-Britannian hallitus liitti Woodheadin raportin julkaisemisen politiikkaan, jossa se hylkäsi jakamisen epäkäytännöllisenä "poliittisten, hallinnollisten ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi".
ellauri290.html on line 864: Vuonna 1942 juutalainen virasto kääntyi brittien puoleen ja tarjosi apuaan lähettämällä juutalaisia vapaaehtoisia Eurooppaan Yishuvin lähettiläiksi järjestämään paikallisia vastarinta- ja pelastusoperaatioita juutalaisyhteisöjen keskuudessa. Britit hyväksyivät ehdotuksen, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa kuin juutalainen virasto oli toivonut. He ottivat vain juutalaisia laskuvarjohyppääjiä, jotka olivat hiljattain tulleita tietyistä kohdemaista, joihin he halusivat soluttautua. Britannian erikoisjoukot ja sotilastiedustelu suostuivat vapaaehtoisten kaksoisrooliin brittiagentteina ja juutalaislähettiläinä. 110 Yishuv-jäsentä koulutettiin; kuitenkin vain 32 otettiin käyttöön. Monet heistä onnistuivat auttamaan sotavankeja ja kansannousuja juutalaisyhteisöissä. Jotkut tumpelot jäivät kiinni jo rajalla.
ellauri290.html on line 868: Vuoteen 1947 mennessä briteillä oli Palestiinassa 100 000 sotilasta, jotka yrittivät ylläpitää järjestystä ja suojella itseään. Ison-Britannian mandaatti aiheutti suuria kuluja valtiovarainministeriölle, ja se pakotti heidät esittämään Palestiinan ongelman Yhdistyneille Kansakunnille 15. toukokuuta 1947. Yhdistyneet Kansakunnat ehdotti Britannian Palestiina-mandaattien jakamista kahteen osavaltioon – arabien ja juutalaisiin (YK:n päätöslauselma). 181). Juutalaiset hyväksyivät sen, kun taas arabit ilmoittivat tekevänsä kaikkensa estääkseen sen.
ellauri290.html on line 872: Panee vähän miettimään, mixi nimenomaan juutalaisia on aina ahdisteltu. Abraham sai lähtöpassit hyväkasvuisilta 2x-virroilta karuille beduiinimaille. Egyptiläiset rahtasivat jostain syystä konkonenät palveluxeensa mutta päästivät rettelöizijät sitten lähtemään. Babylonialaiset kyllästyivät Joakim von Ankan niskurointiin ja ottivat sen vangixi. Persialainen Ahasverus työntyi Esteriin mehukkaasti takaapäin, Kyyros päästi juutalaiset kotiin, Alexanteri turhaan koitti helleenistää niitä, roomalaiset hajotti ne kuin akanat kaikkiin ilmansuuntiin, espanjalaiset antoi porttikiellon, zaari ahdisteli pogromeilla, Hitler holokaustilla, ja nyt sitten tämä.
ellauri290.html on line 874: Pohjimmaltaan nykytilanne on länkkärien eli Jeesuxen ja roomalaisten vika. Jos ne ei olisi käynnistäneet länsimaista talousliberaalia imperialismia, ei olisi diasporajuutalaisia, ei länsimaita, ei ristiretkiä, ei kolonialistisia sotia, ei takaisin louhikkoihin pörrääviä koukkunokkia jotka maahantunkevat taas karkoittamaan rättipäitä filistealaisia. Mitä tarkoitatte? Selittäkääpä tarkemmin.
ellauri294.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri294.html on line 49: For being such a good girl honey
ellauri294.html on line 82: Samaan aikaan toisaalla kun Wilhelm Walloittaja walloitti Englannin, julmat selzhukkisulttaanit lähti liikenteeseen länteenpäin. Siitä kertoo tv-sarja Heräämisen kuvaus: Suuret seldžukit. Eletään vuotta 1072. Turkkilaiset selcukit elivät vaikeita aikoja kuin Akun puhuva koira. Sisäiset konfliktit heikensivät heidän vahvuuttaan, jonka ulkopuoliset viholliset käyttivät heti hyväkseen. Mutta kun viisas hallitsija sulttaani Melik Shah tulee valtaan, tilanne alkaa muuttua parempaan suuntaan. Hänen ansiosta Seldžukkien valtakunta valloittaa uusia alueita, kasvaa uskomattoman suureksi ja vahvistaa siten valtaansa. Melik jäi historiaan paitsi rohkeana soturina, myös teiden rakentajana, moskeijana sekä tutkijoiden ja runoilijoiden suojelijana.
ellauri294.html on line 89: Fryygit ei olleet hyviä juuri muussa kuin musakornerissa. Fryygialainen skaala on c duurin kolmas moodi missä perussävelenä on cm sijasta e, josta on vain puoli sävelaskelta äffään. Se on molliskaala jossa toinen sävel on alennettu ja se kuulostaa muista kuin puukorvista sen tautta synkältä ja uhkaavalta. Platonin mielestä se oli subversiivinen ja sixi kielletty ihannevaltiosta. Kaikki kreikkalaiset moodit saadaan joonialaisesta c-duurista siirtämällä toonikaa. Oikeestaan ei ole mitään keinoa tietää mikä on toonika kuin siitä että siihen aina palataan, etenkin värsyjen lopussa. Se on kuin ihmisen perustaajuus, formantti 0 mihin puhemelodia puheen lopussa laskeutuu.
ellauri294.html on line 91: Mun mielikappale Seikiloxen epitafista oli ilmeisesti fryygiläisessä moodissa. Hoson zees fa-aai-nuu, meeden holo-oo-s sy lyy-y-puu....
ellauri294.html on line 95: Pentatoonisessa asteikossa jätetään pois kuten saattoi arvata epäilyttävimmät sävelet eli f ja h. C-D-E-G-A siis. Molli siitä tulee ottamalla toonikaxi A:n. Hmm tää panee ajattelemaan koko asiaa ihan uudella tavalla. Varmaan pentantoonisessa musiikissa jää jäljelle noi helpot harmoniset intervallit yllä, sixi se kuulostaa sellaselta raikkaalta.
ellauri294.html on line 97: Intervallisuhteet ovat käänteisessä suhteessa merkkijonon pituuteen, esimerkiksi jos merkkijono pysäytetään kahdelle kolmasosalle (2:3), sen pituus tuottaa puolitoista (3:2) avoimen merkkijonon äänenkorkeudesta (ei pidä sekoittaa inversioon eli homoiluun).
ellauri294.html on line 101: Fezit kiellettiin Turkissa ja Ebyktissä koska ne oli osmannien pellehattuja, sopii apinoille jotka lyö yhteen symbaaleita tai takoo peltirumpua.
ellauri294.html on line 108: Fetsistä tuli Turkissa heti suosittu kansallisen identiteetin tunnusmerkki. Fezin ja Tunisian huopatehtaat eivät pystyneet vastaamaan suureen kysyntään, joten Konstantinopoliin Turkkiin perustettiin turkkilaisten oma Keisarillinen fetsitehdas. Naiset kutoivat lakinaihioita kodeissaan, 3000 miestä värjäsi ja vanutti fetsejä kaupungin keskustassa, ja lakit huuhdeltiin Bosporinsalmessa ja muotoiltiin muotoonsa. Fetsin suosion kasvaessa niitä alettiin teettää myös Ranskassa, Italiassa ja Itävallassa.
ellauri294.html on line 110: Fetsi oli Turkissa hyvin suosittu kansallislakki sadan vuoden ajan. Kun Mustafa Kemal (Kemal Atatürk) nousi valtaan ja julisti Turkin tasavallaksi vuonna 1923, hän näki fetsin islamilaisen vanhaoppineisuuden, konservatismin ja osmanivallan symbolina, ja kielsi sen yhdessä hunnun ja perinneasujen kanssa. Kiellon syynä oli myös se, että fetsejä tuotiin Turkkiin ulkomailta, minne miljoonien päähineiden tuotot jäivät. Marraskuussa 1925 annettiin määräys, jonka mukaan fetsin käytöstä seuraa vuoden vankeusrangaistus. Fetsin korvaajaksi hallinto tarjosi kotimaista kalpak-hattua. Kalpak tai qalpaq (turk. kalpak, kaz. ja kirg. калпак, bulg. калпак; kreik. καλπάκι (kalpaki); puol. kołpak; ukr. ковпак, kovpak) on korkea, yleensä huovasta tai lampaannahasta tehty lakki, jota käyttävät miehet Turkissa, Ukrainassa, Balkanilla, sekä Keski-Aasian ja Kaukasuksen maissa, sekä venäläiset juhliessaan Hangossa Voiton päivää 2023.
ellauri294.html on line 139: Paavali väittää, että galatalaisten ei tarvitse noudattaa Mooseksen lain periaatteita, etenkään uskonnollista miesten ympärileikkausta. Suurin osa kristityistä oli juutalaisia tai juutalaisten käännynnäisiä. Jerusalemin kirkolliskokous päätti, että pakanoita ei pitäisi ympärileikata. Johan siitä tulisi vallan mahotoin esinahkakukkula. Kirkolliskokous pidettiin vuosina 48–49 jKr. Etelägalatalainen näkemys on että Patun kirje on ennen kokousta, pohjoisgalatalainen että kokous oli pidetty.
ellauri294.html on line 144: Paavalin lähdön jälkeen seurakunnat joutuivat harhaan Paavalin luottamus-/uskokeskeisistä opetuksista eräiden henkilöiden toimesta, jotka ehdottivat "toista evankeliumia" jossa keskityttiin pelastukseen Mooseksen lain kautta, eli niin sanottu legalismiin. Vitun lemmingsit, tuskin käännät selkäsi niin ne marssii mereen jonossa.
ellauri294.html on line 150: Uuden testamentin kotitaloussäännöt (saksaksi lempinimeltään Haustafeln ), joka tunnetaan myös nimellä Uuden testamentin kotitaloussäännöt, koostuvat Uuden testamentin kirjoituksista, jotka liittyvät apostolit Paavaliin ja Pietariin kristityille ihmispareille tyypillisen roomalaisen kodin rakenteessa. Kotitalouskoodien pääpainopisteet ovat aviomies/vaimo, vanhempi (isä)/lapsi ja isäntä/orja -suhteet. Säännöt ilmeisesti kehitettiin kannustamaan uusia ensimmäisen vuosisadan kristittyjä noudattamaan Rooman Patria Potestas -lain ei-neuvoteltavia vaatimuksia ja täyttämään järjestyksen tarpeet syntyneiden kirkkojen sisällä. Kaksi päätekstiä, jotka käsittelevät näitä suhteita ja velvollisuuksia, ovat Efesolaiskirje 5:22-6:9 ja Kolossalaiskirje 3:18-4:1 . Taustalla oleva kotitalouskoodi näkyy myös 1. Timoteukselle 2:1 ja 8 eteenpäin; 3:1 jj., 8jj; 5:17 eteenpäin; 6:1f.; Titus 2:1-10 ja 1 Pietari 2:13-3:7 . Historiallisesti todistetekstejä Uuden testamentin kotitalouskoodeista - ensimmäiseltä vuosisadalta nykypäivään - on käytetty määrittämään naimisissa olevan kristityn naisen roolia suhteessa mieheensä ja blokkaamaan naiset mistään kivoista palvelutehtävistä kristillisissä kirkoissa.
ellauri294.html on line 152: Paavali selittää, että ympärileikkaus otettiin käyttöön vain väliaikaisena toimenpiteenä, joka ei ole enää tarpeen nyt, kun Abrahamin siemen, Kristus, on tullut kullista. (Ihmispuolikas tuli Davidin lihapalasta, herrapuoli herrasta, se tarkentaa jossain kohdassa.) Paavalin asenne muodostaa suuren vastakohdan Jaakobin, Jeesuksen velipojan, asemalle, jonka ryhmä Jerusalemissa noudatti Tooran noudattamista.
ellauri294.html on line 188: Se uskoo myös yleismaailmalliseen henkiseen lakiin, "mitä enemmän annat, sitä enemmän saat". Tämä numero kertoo vaurauden, runsauden, itseluottamuksen, saavutusten, sisäisen viisauden ja koko ihmiskunnan palvelemisesta.
ellauri294.html on line 214: Persoonallisuutesi huomioon ottaen tämä voi olla vaikea tehtävä, mutta jos se tarkoittaa, että saat mahdollisuuden nauttia ihanasta, rauhallisesta suhteesta, joka on täynnä onnea, niin varmasti edut painavat haittoja?
ellauri294.html on line 237: Päästä eroon pelostasi, huolestasi ja epäilystäsi sekä elämäsi negatiivisista ihmisistä. Täytä sen sijaan psyykesi positiivisella energialla, jos aiot mennä eteenpäin.
ellauri294.html on line 248: Ja jos tarvitset rohkaisua tai ohjausta, älä epäröi pyytää meiltä apua rukousten kautta. Kiitos kun luit. Anna meille enkeleleille pieni avustus ja avaa persoonallisuuskoodiisi piilotetut viestit nyt ILMAISEKSI henkilökohtaisella videoraportillasi.
ellauri294.html on line 272: Pedot, joihin olet tottunut, ovat sinun omia tekojasi. Onneksi pääset eroon lamasta, jos olet – olet tarpeeksi hyvä!
ellauri294.html on line 282: Mikä on luvun 666 merkitys Raamatussa? Numeron 666 raamatullinen merkitys liittyy Ilmestyskirjan petoon. Raamatussa pedon tiedetään olevan hyvin kuuluisa henkilö, jolla on syntisiä aikeita.
ellauri294.html on line 296: Ote Ilmestyskirjan luvusta 13 sanoo: "Joka ymmärtää, laskekoon pedon luvun merkitys, sillä se on ihmisen luku. Hänen numeronsa on 666."
ellauri294.html on line 299: Se on näet Rooman valtakunnan johtajan keisari Neron gematrinen kirjoitusasu, joka yhdistettiin usein pahoihin ja syntisiin tekoihin kuten Rooman palo ja pedofilia.
ellauri294.html on line 329: Kun Tekla tuotiin alasti poltettavaxi, stratosfääri ei voinut olla ihailematta hiänen uumiaan. Paizi tämän kaiken on täytynyt olla myöhempää lisäystä, sillä Ikonostaasissa ei tuolloin ollut stratosfääriä. Vähän myöhemmin kun Tekla tarjoutui ajamaan izensä porsliinixi ja seuraamaan Paavoa kaikkialle kuin laivakoira, se ei tullut Paavalille kuuloonkaan.
ellauri294.html on line 331: Myöhemmin Alexsanteri-intermezzon aikana Pisidiassa Paavali on Uilliamin mielestä "inhottava" kun se kielsi Teklan kuin Simon Jeesuxen. "Mixi tuo nainen huutaa minulle?" se sanoo kuin muistinsa menettänyt Akulainen ja katoaa kansanjoukkoon. Uilliam ei suostu tätä Paavalista uskomaan. Pietari kenties, mutta että Paavali...
ellauri294.html on line 333: Teklan loukkaus oli vakavaa laatua. Pilkata nyt ylimmästä pappia kesken raiskausyritystä! Pyhänhäpäisyä kesken hävynpyhitystä! Naiset raivostuivat. Tekla pelkkä vyö raakatuilla uumilla (taas...) kazoo areenalla päältä kun naarasleijona syöpi karhun ja sen syö urosleijona. Kazomo ulvoo ihastuneena. Kazo Jeesus naisen häpyä paljastettuna! Eikö tule mieleen rakkaita muistoja? Mut hei, nyt on minun aika peseytyä. Ja hiän heittäytyy nakupellenä uima-altaaseen. Hylkeet ajautuvat kuolleina veden pinnalle.
ellauri294.html on line 339: P. Pietarin hautakirkko Roomassa, Eiaculatio Ante Portas, on lähellä Tekla fasterin vastaavaa Via Ostensixella. Yllättävää kyllä Teklasta ei ole yhtään nakukuvaa, jossa näkyisi sen raakattu hurlumhei.
ellauri294.html on line 347: Ovidiuxen hurskaat vanhuxet, varmaan 70:set, jotka antoi aamiaismajoitusta Asterixin ja Oblelixin näköisille Hermexelle ja Zeulle. Kyllä kannatti sillä loput muumit pyyhki kostava tuhotulva mennessään. Tarinan syntysijoilla asustaneet Lystran roomalaismamut luuli massiivista Barbapapaa Juppiterixi ja pientä vääräsäärtä Paavalia Mercuriuxexi. Se ilo loppui lyhyeen, sillä saatuaan kaverien papereista selvän lykaonilaiset kivittivät ne. Paavali selvisi pelkillä naarmuilla. Fryxejä haukuttiin orjixi ja lykaonilaisia rosvoixi. Paavali käytti diplomaattisempaa nimitystä galatalaiset.
ellauri294.html on line 350: Kelttien sodankäyntitaktiikkaan kuului tyypillisesti metelöinti ja pelottelu sekä äkilliset rynnäköt puolinakuina, usein humalassa. Viixekkäät sarvikypäräiset porukat ryntäsivät ulos paalutetuista kylistä pölisten ja huutaen "hulluja nuo roomalaiset".
ellauri294.html on line 364: Homeroksen, jota kutsutaan Melesigenesiksi ja joka tarkoittaa "Melesin puron lasta", sanotaan syntyneen Smyrnassa 7. tai 8. vuosisadalla eKr. Yhdessä kirjallisten todisteiden kanssa yleisesti myönnetään, että Smyrna ja Chios esittivät vahvimmat perustelut väittäessään Homeroksen, ja pääasiallinen usko on (poliittisista syistä), että hän syntyi Ioniassa. Kuten kreikkalaiset kexivät myös zazikin ja viininlehtikääryleet. Meles-joki, joka edelleen kantaa samaa nimeä, sijaitsee kaupungin rajojen sisällä, but so what. No bridge-peli on sentään kehittynyt smyrnalaisesta "matkakhediivi" pelistä. Zorro ja kenraali salakuljettivat sen Lontooseen. Venäjällä sitä kuzuttiin "viesti" pelixi, jota pelasi mm. Dostojevskin vanha ruhtinas.
ellauri294.html on line 366: Siziellä oli vuoronperään joonialaiset, lyydit, persut (Kyros I pani vanhan Smyrnan matalaxi), Alexanteri (perusti uuden), kunnes viime en attalidi testamenttasi sen Roomalle 133 eKr.
ellauri294.html on line 384: Hollywoodin ohjaajat käyttivät hänen maalauksiaan lähdemateriaalina näkemyksensä muinaisesta maailmasta elokuvissa, kuten DW Griffithin Suvaitsemattomuus (1916), Ben Hur (1926), Cleopatra (1934), ja ennen kaikkea Cecil B. DeMillen eeppinen remake Kymmenestä käskystä (1956). Todellakin, Jesse Lasky Jr. , The Ten Commandmentsin toinen käsikirjoittaja, kuvaili, kuinka ohjaaja tavallisesti levitti Alma-Tadema-maalausten vedoksia ilmaistakseen lavastussuunnittelijoilleen haluamansa ilmeen. Oscar-palkitun roomalaisen eepos Gladiator suunnittelijat käyttivät Alma-Tademan maalauksia keskeisenä inspiraation lähteenä. Alma-Tademan maalaukset olivat myös inspiraationa Cair Paravelin linnan sisustukseen vuoden 2005 elokuvassa The Chronicles of Narnian: The Lion, the Witch and the Wardrobe . Ei siis mikään turha jäbä!
ellauri294.html on line 391: Kirjoittiko ap. Luukasa ihan aikuisten oikeasti osia Aptista? Luukkaan evankeliumin kannessa ei nimetä sen kirjoittajaa. Luukas 1:1-4 ja Apt. 1:1-3 perusteella on selvää, että sama henkilö kirjoitti molemmat kirjat. Sillä ne olivat kumpikin osoitetut "kunnioitetulle Teofiliukselle", joka oli mahdollisesti sama roomalainen merkkihenkilö. Varhaisimpien perinnetietojen mukaan Luukas, lääkäri ammatiltaan ja apostoli Paavalin henkilökohtainen hyvä ystävä, makedonialainen kaveri, kirjoitti sekä Luukkaan evankeliumin että Apostolien teot (Kol. 4:14; 2. Tim. 4:11). Näin ollen Luukas oli ainoa ei-juutalainen, joka osallistui näinkin pyhien kirjoitusten kirjoittamiseen.
ellauri294.html on line 396: Luukkaan evankeliumi ja Apostolien teot muodostavat kaksoisteoksen, jonka perinteisen käsityksen mukaan on kirjoittanut Paavalin matkoilla mukana ollut ”rakas veljemme lääkäri Luukas” (Kol. 4:14). Joissakin kohdin Apostolien tekoja Luukas kertoo tapahtumista me-muodossa ilmaisten näin olleensa itse mukana. Esim. Ap. t. 16:10 kerronta vaihtuu me-muotoon.
ellauri294.html on line 399: Yhtenä mahdollisuutena on pidetty, että Teofilos, jolle Luukas teoksensa osoitti, olisi ollut Paavalin puolustusasianajaja. Tällöin Luukas olisi kirjoittanut teoksensa selvittääkseen hänelle, mistä kristinuskossa oli kyse ja samalla osoittaakseen, ettei Paavalin julistamassa opissa ollut mitään Rooman vallanpitäjien turvallisuutta loukkaavaa (haha). Tämä selittäisi, miksi kirja vaikuttaa ikään kuin loppuvan kesken, kun Paavalin pää irtoaa. Joka tapauksessa laaja teos on varmaan alunperinkin tarkoitettu myös muiden kuin Teofiloksen luettavaksi.
ellauri294.html on line 404: Rooman tasavalta päättyi Filippiineillä 41 eKr.
ellauri294.html on line 412: oot_%28XIIr%29.jpg" />
ellauri294.html on line 419: Pyhä Augustinus (354–430) mainitsee "Skiopodet" Jumalan kaupungin kirjan 16 luvussa 8, jonka otsikkona on "Ovatko tietyt hirviömäiset ihmisrodut johdettu Aadamin tai Nooan poikien kalustosta" ja mainitsee, että on epävarmaa, onko tällaisia olentoja olemassa, mutta että kyllä Nooan kalustolla sellaisiakin olisi kepoon syntynyt.
ellauri294.html on line 423: Sciopodien rodun sanotaan elävän Etiopiassa; heillä on vain yksi jalka, ja he ovat hämmästyttävän nopeita. Niille ei todellakaan kanzi pyllistää. Kreikkalaiset kutsuvat niitä σκιαπόδες ("varjojalkaiset"), koska kuumalla he makaavat selällään maassa ja ovat varjossa keskijalkansa suuren koon vuoksi.
ellauri294.html on line 431: Saaga kertoo edelleen, että puolue meni pohjoiseen ja lähestyi sitä, mitä he arvelivat olevan Einfœtingaland ("Yksijalkaisten maa" tai "Keskijalkaisten maa").
ellauri294.html on line 433: Carl AP Ruckin mukaan yksijalkaisten olemassaolo Intiassa viittaa vedätyxeen Aja Ekapad ("Not-born Single-foot"), joka on soma epiteetti. Koska Soma on kasvitieteellinen jumaluus, yksi jalka edustaisi entheogeenisen (psykedeelisen) terskalakkisen sienen vartta. Egon hajoamista kuvataan usein psykedeelisen kokemuksen avainpiirteeksi. Neologismin entheogeeni loi vuonna 1979 ryhmä sekakäyttäjiä etnobotanisteja ja mytologian tutkijoita vastakohtana samojen huumeiden virkistyskäytölle. Se tulee englannin sanasta "innostusjuuri."
ellauri294.html on line 445: Umberto Eco kuvailee romaanissaan Baudolino skiapodin nimeltä Gavagai. Olennon nimi "Gavagai" on viittaus Quinen esimerkkiin käännösten määrittämättömyydestä. Saman Umberto Econ romaanissa Ruusun nimi luostarin osastotaloa koristavat kaiverrukset "tuntemattomien maailmojen asukkaista", mukaan lukien "skiapodit, jotka juoksevat nopeasti yhdellä jalallaan ja kun he haluavat suojan auringolta ojentautuvat pitkä jalkansa pystyssä kuin sateenvarjo." Pyllynreijän sijainti jää mysteerixi, ehkä ukko Nooa voisi neuvoa.
ellauri294.html on line 450: Korintti sijaizee Peloponneesoxen peukalontyvessä. Vanha Korintti vehkeili Spartan kanssa peloponneesolaissodissa. Sen säkittivät roomalaiset 146 eKr ja rakensivat uuden 44 ekr. Uudestakin tuli paheiden pesä, jossa länsi ja itä vaihtoivat pornokuvia. Kaupunkiin liittyvät ainakin Sisyfoksen, Bellerofonin ja Pegasoksen sekä Medeian pornovideot. Bellerofon (m.kreik. Βελλεροφῶν, Bellerofōn; lat. Bellerophon) oli kreikkalaisen mytologian suurimpia sankareita ja hirviöiden lyöjiä ennen Heraklesta. Hänen suurin saavutuksensa oli Khimairan (pedon, jolla oli leijonan pää, vuohen ruumis ja käärmeen häntä eli cocktail), sekä velipojan paloittelu. Kuninkaan vaimo yritti maata hänet väkisin. Bellen ylpistyttyä suorituxistaan Zeus lähetti paarman puremaan Pegasosta, joka heitti hybridin selästään. Bellerofon eli loppuelämänsä raajarikkona. Kimaran ja Pegasoxen paloista tuli Hesekielin enkeli. Korintin Länsisatama oli Lekhaion ja Vuosaari Kenkhrea. Isoja maanjärjestyxiä mm. 1858, 1928 ja 1981. Korintit on hyviä mutta niissä on siemeniä. Niitä sai faffalla Maurinkadulla jouluna.
ellauri294.html on line 452: On tärkeää tuntea Korinton epäsiveellisyys, jos tahtoo ymmärtää Paavon kirjeenvaihtoa. Korintissa oli kaikenlaista, oli kaxikin Laista joiden sanottiin olevan aikansa kaunein nainen. Holbeinin Lais oli kyllä aika kirvespää. Korinthiazesthai (elää korinttilaisittain) tarkoitti varakasta, humalaista irstailua. Siellä ilmestyi myös rivo kirjallisuuslehti Parnasso. Muulikuski lauloi HV:lle kiihottavia lauluja koko matkan Korinttoon. Pan suolaa! tarjosi HV:lle irstaannäköinen kreikkalainen läski pikkumies.
ellauri294.html on line 453: Panilla on paha mielessä se väitti, kazoo lampaita sillä silmällä. Panilla on vuohenjalat ja nereidineideillä on aasin. Najadit on kuin hylkeitä. Kauniita isoja valkoisia naisia. Tenon lohi-ikoni on kuulu kautta Kreikan.
ellauri294.html on line 455: Pave tuli Korinttoon keskijalkaisena miehenä. Herodexen temppelin kaunis portti oli korinttolaista pronssia. Siellä Joh. ja Piet. tapasivat ramman miehen. Spare a penny for the leper? Juu tää on se tapaus justiinsa:
ellauri294.html on line 457: When he saw Peter and John about to enter, he asked them for money. 4 Peter looked straight at him, as did John. Then Peter said, “Look at us!” 5 So the man gave them his attention, expecting to get something from them.6 Then Peter said, “Silver or gold I do not have, but what I do have I give you. In the name of Jesus Christ of Nazareth, walk.” 7 Taking him by the right hand, he helped him up, and instantly the man’s feet and ankles became strong. 8 He jumped to his feet and began to walk. Bugger it. Siinä meni hyvä leipäpuu.
ellauri294.html on line 462: Kotkannenäinen Akvila oli juutalainen teltantekijä, "Pöntöstä syntynyt", mutta possu Priskilla ehken roomatar. Niistä tuli Patun telttakaverit Korintissa. Priscilla ja Akvila oli karkotettu Roomasta koska joku "Chrestos" oli aiheuttanut siellä mellakkaa. Patu ei siis ollut ensimmäinen ICHTHYS kalastamassa niissä vesissä! Ehei, Pietari professionaalisempana oli ennättänyt apajille ensixi. Ei olis kannattanut kalastella sillä lailla ihmisiä, verkko pantiin kohta puihin kuivumaan.
ellauri294.html on line 483: Ehtoollisen ilmaismuona saattoi olla varhaisseurakunnan vetonauloja. Sittemmin on tarjoomuxet pahan kerran kuihtuneet. Kun Paavalin valtaisa perse ei enää istunut korinttolaisten päällä, palailtiin kateuteen, epäsiveyteen ja epäjärjestyxeen. Tuskin oli Patu selän kääntänyt ja pieraissut tiehensä, niin seurakuntiin tunkeutui lahkolaisuutta, lainrikkomuxia, karkeata epäsiveellisyyttä, mässämistä, juopumusta, jopa epäkunnioittavaa käytöstä iltapalalla! Bylsintää iltamissa! Pikku seurakunta kellahti takas pakanuuteen.
ellauri294.html on line 486: Korintissa lähdettyä Patun pää pulitettiin (vai oliko se Akvilan), isokannu ja kotkannenä jäivät Efesoon ja Patu jatkoi entistäkin kaljumpana Jerusalemiin. Morton lähti Englantiin pitämään sadetta. Mutta seuraavassa numerossa he seikkailevat Vähän Aasian hehkuvan auringon alla! Te mukana!
ellauri294.html on line 509: Joo, he sanoivat, että olit korkealuokkainen
ellauri294.html on line 511: Joo, et ole koskaan pyytänyt kania
ellauri294.html on line 517: The Fox and the Hound on vuoden 1981 yhdysvaltalainen animoitu kaveridraamaelokuva, jonka on tuottanut Walt Disney Productions ja joka perustuu löyhästi Daniel P. Mannixin vuoden 1967 samannimiseen romaaniin. Disneyn 24. animaatioelokuva kertoo tarinan Tod-nimisen bisexuaalin punaketun ja Copper-nimisen valtalinjan koiraskoiran luonnottomasta ystävyydestä. He kamppailevat säilyttääkseen ystävyytensä huolimatta ilmaantuvista vaistoistaan ja ympäröivistä sosiaalisista paineista, jotka vaativat heitä olemaan vastustajia, koska he ovat luonnostaan vihollisia. Kun päällikkö, Copperin mentori ja huoltaja, jonka omistaa sama metsästäjä kuin hän, joutuu junan alle ajaessaan Todia ja melkein kuolee, Copper ottaa roolinsa metsästyskoirina ja vannoo kostoa Todille. Lopulta he taistelevat keskenään, mutta lopulta Copper pelastaa Todin sen jälkeen, kun Tod pelastaa hänet ja hänen omistajansa karhulta. Hädässä ystävä tutaan, a friend in need is a friend indeed, sanoi Zhelensky, jolla myös on ongelmia karhusta.
ellauri294.html on line 523: Buena Vista Distribution julkaisi elokuvan teattereihin 10. heinäkuuta 1981. Se oli taloudellinen menestys, sillä siitä tuli vuoden 14. tuottoisin elokuva ja se ansaitsi 39,9 miljoonaa dollaria Yhdysvalloissa. Se sai kuitenkin ristiriitaisia arvioita kriitikoilta, jotka ylistivät sen animaatiota ja ääninäyttelijää, mutta uskoivat, että se ei ollut tarpeeksi uraauurtava. Se oli ehdolla kolmelle palkinnolle, joista se voitti yhden. Julkaisuhetkellä se oli kallein tähän mennessä tuotettu animaatioelokuva, joka maksoi 12 miljoonaa dollaria. Se julkaistiin uudelleen teattereihin 25. maaliskuuta 1988. Välivaiheen jatko-osa, The Fox and the Hound 2 , julkaistiin suoraan DVD: lle 12. joulukuuta 2006. Tarinaan liittyy Copperin houkutus liittyä laulavien kulkukoirien bändiin nimeltä "The Singin' Strays", mikä uhkaa hänen ystävyyttään Todin kanssa. Sitä laiteltiin kriittisesti, ja kriitikot kutsuivat sitä edeltäjänsä vaisuxi jäljitelmäksi.
ellauri294.html on line 527: Kun nuori punakettu on jäänyt orvoksi, Big Mama pöllö (Thornton) ja hänen ystävänsä, Dinky peippo ja Boomer (sic) tikka, järjestävät hänet adoptoitavaksi ystävälliselle maanviljelijälle nimeltä leski Tweed, joka antaa hänelle nimen Tod. Sillä välin hänen naapurinsa, metsästäjä Amos Slade, tuo kotiin nuoren koiranpennun nimeltä Copper ja esittelee tämän metsästyskoirallensa Chiefille, joka ensin ärsyttää häntä, mutta oppii sitten rakastamaan häntä. Eräänä päivänä Tod ja Copper tapaavat ja heistä tulee parhaita ystäviä, jotka lupaavat ikuisen ystävyyden. Amos turhautuu Copperiin, koska se vaeltelee jatkuvasti leikkimään, ja laittaa hänet hihnaan. Leikkiessään Kuparin kanssa pipu ulkona, Tod herättää vahingossa päällikön. Amos ja päällikkö jahtaavat häntä, kunnes Tweed pysäyttää heidät. Riidan jälkeen Amos uhkaa tappaa Todin, jos tämä loukkaa jälleen hänen omaisuuttaan. Metsästyskausi tulee ja Amos vie Chiefin ja Copperin erämaahan väliaikaisesti. Sillä välin Big Mama, Dinky ja Boomer yrittävät selittää Todille, että Copperista tulee pian hänen vihollisensa. Hän kuitenkin naiivisti vaatii, että he pysyvät ystävinä ikuisesti. Seuraavana keväänä Tod ja Copper saavuttavat aikuisuuden ja keskinäisen sukupuolionnen.
ellauri294.html on line 537: Time - lehden Richard Corliss kehui elokuvaa sen älykkäästä ennakkoluuloista kertovasta tarinasta. Hän väitti, että se osoittaa, että puolueelliset asenteet voivat myrkyttää jopa syvimmät suhteet, ja sen katkeransuloinen loppu antaa yleisölle voimakkaan ja tärkeän moraalisen viestin. Chicago Sun-Times -lehden Roger Ebert kehui myös sitä sanoen: "Kaikista tutuista ominaisuuksistaan huolimatta tämä elokuva merkitsee jotain lähtökohtaa Disney-studiolle, ja sen liike on mielenkiintoiseen suuntaan. Kettu ja Koira on yksi niistä suhteellisen harvoista Disneyn animaatioominaisuuksista, joka sisältää hyödyllisen opetuksen nuoremmalle yleisölle. Se ei ole vain söpöjä eläimiä ja pelottavia seikkailuja ja onnellinen loppu; se on myös melko harkittua mietiskelyä siitä, kuinka yhteiskunta määrää sukupuolisen käyttäytymisemme ja poliittisen kantamme."
ellauri294.html on line 542: Animated Movie Guide -oppaassa Jerry Beck piti elokuvaa "keskiarvoisena". Hän kuitenkin tunsi elokuvan luottavan liikaa "kaavan söpökkyyteen, kaavakomedian helpotukseen ja jopa kaavan luonnehduksiin". Kaiken kaikkiaan hän piti sitä "viehättävänä" toteamalla, että se on "lämmin ja täynnä persoonallisia hahmoja" ja että se "lähestyi toisinaan vanhaa Disneyn taikuutta".
ellauri294.html on line 549: Itse elokuvan sovitusten lisäksi hahmoja sisältävissä sarjakuvissa ilmestyi myös tarinoita, jotka eivät liity siihen. Esimerkkejä ovat The Lost Fawn, jossa Copper käyttää hajuaistiaan auttaakseen Todia löytämään harhaan menneen vasan; Chase, jossa Copperin on suojeltava unissakävelevää päällikköä; ja Feathered Friends, jossa Dinky ja Boomer joutuvat ponnistelemaan epätoivoisesti pelastaakseen erään leski Tweedin kanoista sudelta.
ellauri294.html on line 551: Richard Mooren piirtämä sarjakuvasovitus elokuvasta julkaistiin sanomalehdissä osana Disneyn Treasury of Classic Tales -ohjelmaa. Seurasi sarjakuva nimeltä The Fox and the Hound , joka sisälsi hahmojen uusia seikkailuja. Vuosina 1981–2007 tuotettiin muutamia Fox and the Hound Disney -sarjakuvatarinoita Italiassa, Alankomaissa, Brasiliassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
ellauri294.html on line 560: Romaani voitti Dutton Animal Book Award -palkinnon vuonna 1967, minkä seurauksena EP Dutton julkaisi sen 11. syyskuuta samana vuonna. Se oli vuoden 1967 Reader´s Digest Book Club -valinta ja voitti Athenaeum-kirjallisuuspalkinnon. Se sai hyvän vastaanoton kriitikoilta, jotka ylistivät sen yksityiskohtia ja Mannixin kirjoitustyyliä. Walt Disney Productions osti romaanin elokuvaoikeudet, kun se voitti Dutton-palkinnon, mutta aloitti tuotannon mukautuksena vasta 1977. Lähdemateriaalista voimakkaasti muokattu Disneyn The Fox and the Hound julkaistiin teattereissa heinäkuussa 1981 ja siitä tuli taloudellinen menestys.
ellauri294.html on line 564: Kupari, risteytetty verikoira, oli kerran suosikki isäntänsä metsästyskoiralaumasta maaseudulla. Hän tuntee kuitenkin nyt olevansa uhattuna Päällikön, nuoremman, nopeamman musta- ja tan-coonhoundin takia. Copper vihaa Päällikköä, joka ottaa Copperin paikan lauman johtajana. Karhunmetsästyksen aikana päällikkö suojelee Mestaria, kun karhu kääntyy häntä vastaan, kun taas Copper pelkää karhua liian kohdatakseen hänet. Mestari jättää Copperin huomioimatta ylistääkseen päällikköä, ja Copperin viha ja mustasukkaisuus kasvavat.
ellauri294.html on line 566: Tod on punainen (kommunisti)kettu, jonka yksi hänen äitinsä ja pentuekaverinsa tappaneista ihmismetsästäjistä kasvatti lemmikiksi. Tod nauttii aluksi elämästään, mutta saavuttaessaan sukukypsyyden hän palaa luontoon. Ensimmäisen vuoden aikana hän alkaa rakentaa aluettaan ja oppii kiertotekniikoita paikallisten maatilan koirien metsästyksestä. Eräänä päivänä hän törmää Mestarin taloon ja huomaa, että hänen läsnäolonsa saa ketjutetun koiralauman turhautuneeseen kiihkoon. Hän alkaa iloitsemaan heidän pilkkaamisestaan, kunnes eräänä päivänä päällikkö katkaisee ketjunsa ja jahtaa häntä. Mestari näkee koiran pakenevan ja seuraa kuparia. Päällikön jäljittäessä taitavasti kettua, Tod pakenee rautatietä pitkin junan lähestyessä odottaen hyppäämistä turvaan viime hetkeen asti. Päällikkö kuolee junassa.
ellauri294.html on line 572: Mestari viettää suurimman osan ajastaan alkoholin juomiseen, ja ihmiset alkavat saada hänet muuttamaan vanhainkotiin, jossa koirat eivät ole sallittuja. Eräänä kesänä raivotautiepidemia leviää kettukantaan. Kun yksi tartunnan saanut kettu hyökkää ihmislapsia vastaan, samat ihmiset lähestyvät Mestaria ja pyytävät hänen apuaan kettujen tappamisessa. Hän käyttää ansoja ja myrkkyä yrittääkseen tappaa niin monta kettua kuin mahdollista; myrkky tappaa kuitenkin myös kotieläimiä. Kun ihmislapsia kuolee syödessään sitä, ihmiset poistavat kaiken myrkyn, sitten mestari järjestää metsästyksen, jossa suuri joukko ihmisiä joutuu jonoon ja kävelee suoraan metsään huuhtoen kettuja ammuttavaksi. Ikääntyvä Tod pakenee kaikkia kolmea tapahtumaa sekä yritystä pakottaa häntä sexuaaliaktiin vinttikoirien kanssa.
ellauri294.html on line 578: Mannix käsittelee tätä tutkimusta romaanin jälkikirjoituksessa. Puolustaakseen romaaniaan epätodennäköisyyssyytöksiltä hän kertoo havaintojaan villiketuista ja keskustelee muiden ihmisten tarinoista ketun käyttäytymisestä. Mitä tulee toimiin, joita Tod tekee pakottaessaan aktiin metsästyskoiria, hän kertoo sekä näkemästä villikettuja suorittamassa tällaisia tekoja, että muiden hänelle kertomia tarinoita, joita hän käytti joidenkin tarinan tapahtumien perustana. Hän esimerkiksi huomauttaa, että vaikka ihmiset ovat kertoneet hänelle, että ketut eivät todellakaan juokse lammas- tai karjalaumojen seassa jahtaamassa koirakoiria, hän itse katsoi heidän tekevän sitä makuuhuoneensa ikkunasta. Jos kettu juoksi junan raiteita pitkin junan lähestyessä, Mannix käytti tarinaa, jonka eräs metsästysmestari kertoi hänelle Whitford Salesin alueella – lähellä Thorndalea, Pennsylvaniassa.-jonka joutui lopettamaan metsästyksen alueella ketun takia, joka jatkuvasti tappoi takaa-ajokoiria Trentonin rajalla tällä menetelmällä.
ellauri294.html on line 597: The Belstone Fox, vuoden 1973 brittiläinen elokuva, jolla on samanlaiset teemat, ja se perustuu David Rookin vuoden 1970 romaaniin The Ballad of the Belstone Fox.
ellauri294.html on line 603: Time Out kutsui elokuvaa "järisyttävän kirjaimelliseksi ja mielikuvituksettomaksi versioksi David Rookin romaanista"; Radio Times antoi sille kaksi tähteä viidestä ja kutsui sitä "työläismäiseksi sovitukseksi" ja lisäsi: "Porter ja Rachel Roberts hylkäävät itsensä asianmukaisesti, mutta elokuva tekee lopulta vaikutuksen enemmän villieläinvalokuvastaan kuin dramaattisesta kiinnostuksestaan."
ellauri294.html on line 607: David Rookin vuoden 1970 romaanilla ja James Hillin vuoden 1973 elokuvalla on kuitenkin yhtäläisyyksiä 3v aikaisemmin julkitulleen Mannix-romaanin kanssa. Molemmissa on punainen kettu. Metsästäjä kasvattaa ketun perheensä surmattuaan. Kettu palaa myöhemmin luontoon ja pakenee metsästäjää ja hänen koiransa ajamalla kiskoja juuri ennen junan lähtöä. Tämä johtaa onnettomuuteen, joka saa metsästäjän jäljittämään kettua kostoa varten. On kuitenkin myös huomattavia eroja. Mannix-romaanissa metsästäjä, joka kasvattaa kettua, on eri mezästäjä kuin metsästäjä, joka vannoo kostoa hänelle. Rook-romaanissa metsästäjä, joka ottaa vastaan ketun, on sama kuin se, joka myöhemmin vannoo kostoa. Myös Rook-romaanissa useita koiria kuolee junaonnettomuudessa, kun taas Mannixin romaanissa vain metsästäjän suosikkikoira kuolee. Toinen merkittävä ero on, että Mannix-romaanissa pääkoiralla, jota metsästäjä käyttää loukkaavan ketun jäljittämiseen, ei ole aiempaa sexisuhdetta kyseiseen ketuun. Rookin romaanissa tämä kettu ja koira ovat lapsuuden ystäviä, mikä on sopusoinnussa Disneyn vuoden 1981 Kettu ja koira -sovituksen kanssa, mutta poikkeaa Mannixin lähdemateriaalista.
ellauri294.html on line 609: Mannixin romaanin loppu ja Belstone Fox -elokuva ovat samankaltaisia, vaikkakin käänteisiä. Mannix-romaanissa nyt iäkäs kettu putoaa kuolleena, kun koira jahtaa häntä uupumiseen asti. Kun koira aluksi elää, metsästäjän on myöhemmin lopetettava hänet (koira, ei apina), kun hänet (apina, ei koira) pakotetaan hoitokotiin. Gotta let you go. James Hillin elokuvassa kettu ja koira tekevät sovinnon keskenään ja selviävät, mutta metsästäjä itse kuolee äkilliseen sydänkohtaukseen jahtaaessaan kettua. Samaan aikaan toisaalla Disney-versio The Fox and the Houndista päättyy siihen, että metsästäjä luopuu kostosta, kun kettu ja koira tekevät sovinnon, kun kettu pelastaa metsästäjän hengen. Loppu vaihtelee Rookin romaanin eri versioissa, ja jotkut versiot ovat lähempänä Disney-elokuvaa. The Belstone Fox -nimisen romaanin brittiläinen painos, joka liittyy elokuvaan, päättyy suurelta osin kuten Rookin kuva. Pieni ero on siinä, että metsästäjä kuolee keuhkokuumeeseen uupumukseen romahdettuaan mieluummin kuin sydänkohtaukseen (jos saa valita), vaikka sekä kettu että koira ovat yrittäneet pysytellä lämpimänä ruumiinlämpöään käyttämällä. Yhdysvaltalainen painos sidosromaanista kantaa vaihtoehtoista nimeä Free Spirit ja on lähempänä Disneyn versiota The Fox and the Houndista. Free Spiritissä, metsästäjä luopuu kostohakemuxesta, kun kettu ja koira pelastivat metsästäjän hengen eristämällä hänet onnistuneesti muista apinoista.
ellauri294.html on line 613: Disneyn elokuvasovituksen tuotanto aloitettiin vuonna 1977, ja siitä tuli 1981 kallein animaatioelokuva, jonka hinta oli 12 miljoonaa dollaria. Elokuvan luomiseksi Disneyn silloinen toimitusjohtaja Ron Miller päätti käyttää pääasiassa uusia kykyjä debytoimaan elokuvassa, sillä yrityksen pioneerit, joita kutsutaan "yhdeksäksi vanhaksi mieheksi", olivat lähestymässä eläkkeelle siirtymistä. Animaattorit ja käsikirjoittajat olivat pääasiassa uusia, samoin kuin elokuvaohjaajat Art Stevens, Ted Berman ja Richard Rich. Se olisi viimeinen elokuva horiskoille Ollie Johnston, Frank Thomas ja Woolie Reitherman, joita pidetään Disneyn "legendoina", jotta he voisivat vielä vapisevin maxaläikkäisin käsin työskennellä. Siirtyminen vanhan kaartin ja uuden välillä johti kuitenkin kiistoihin elokuvan käsittelystä. Reithermanilla oli omat ideansa käytettävistä malleista ja asetteluista; uudempi tiimi kuitenkin tuki Stevensiä, paitsi Don Bluth, jonka mielestä Disneyn työ oli vanhentunut. Bluth käveli ulos, otti yksitoista muuta mukaansa ja perusti oman animaatiostudion. Animaattorien pakosta poistuminen pakotti perumaan elokuvan alkuperäisen joulun 1980 ensi-illan samalla kun uusia taiteilijoita palkattiin.
ellauri294.html on line 615: Matkan varrella tarinaa muokattiin suuresti, jotta se sopisi paremmin perhe-elokuvaksi. Koirakoiran ja punaketun nalkkikohtauxet poistettiin. Valmistuessaan vuonna 1981 elokuva oli muuttunut kronikkaksi kahden koiraan epätodennäköisestä ystävyydestä, joiden pitäisi olla luonnollisia vihollisia ja jotka oppivat, että yhteiskunta yrittää toisinaan määrittää roolinsa paremmista syistä huolimatta. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa Chiefin oli määrä kuolla samalla tavalla kuin romaanissa, mutta Stevens ei halunnut saada näytöllä olevaa kuolemaa ja muokkasi elokuvaa niin, että hän (koirakoira) selvisi katkenneella koivella. Elokuva sai ensi-iltansa teatterissa Yhdysvalloissa 10. heinäkuuta 1981. Se oli välitön menestys, sillä se tuotti 39 900 000 (no, 40 milj.) dollaria ja tuli vuoden 14. parhaaxi kassamagneetixi. Tuotto/kustannussuhde oli 3,33.
ellauri294.html on line 667: Mead aloitti ensimmäisen kenttätyönsä vuonna 1925 opiskellessaan teini-ikäisiä tyttöjä Samoalla. Hänen havainnot julkaistiin myöhemmin kirjassaan Coming of Age in Samoa. Mead matkusti Uuteen Guineaan vuonna 1929 tutkimaan Manus-kansaa. Hän palasi Manukseen usein myöhempinä vuosinaan, minkä ansiosta hän saattoi suorittaa ensimmäisen sukupolville ulottuvan antropologisen tutkimuksen. Mead alkoi kirjoittaa artikkeleita Redbook -lehteen useista eri aiheista vuonna 1961. Hänen vahvasti ilmaistut ja usein kiistanalaiset mielipiteensä tekivät hänestä tutun nimen. Maapähkinäviljelijä Jimmy Carter palkizi Meadin postuumisti Presidential Medal of Freedom -mitalilla vuonna 1979 työstään antropologian alalla.
ellauri294.html on line 668: 1901 Margaret Mead on syntynyt 16. joulukuuta. 1924 Mead valmistuu maisteriksi Columbian yliopistosta. 1925 Mead aloittaa ensimmäisen kenttätyönsä opiskelemalla nuoria tyttöjä Samoalla. 1926 Mead nimitetään etnologian apulaiskuraattoriksi American Museum of Natural History -museoon. 1928 Coming of Age in Samoa julkaistaan. 1929 Mead matkustaa Uuteen-Guineaan tutkimaan Manus-kansaa.
ellauri294.html on line 669: 1939 Meadin ainoa lapsi, Mary Catherine Bateson, syntyi 28. joulukuuta. 1961 Mead alkaa kirjoittaa Redbook- lehteen. 1975 Mead palaa tutkimaan Manusta viimeisen kerran. 1978 Margaret Mead kuolee 15. marraskuuta. 1979 Meadille myönnetään postuumisti "Presidentin vapaudenmitali" 19. tammikuuta.
ellauri294.html on line 681: Amelia Wagner aloitti uransa Chautauquanina 12-vuotiaana, kun hän liittyi Young Chautauqua -ohjelmaan Greeleyssä. Amelia oli yksi ensimmäisistä nuorista chautauquaneista, jotka esiintyivät High Plains Chautauquan päälavalla (2004), ja palasi takaisin päälavalle Nuorena Chautauquanina vuonna 2008. Hän valmistui Denverin yliopistosta vuonna 2012 kandidaattitutkinnolla englanniksi. ja Historia. Keväällä 2012 konferenssissa Amelia kutsuttiin esittelemään opinnäytetyönsä kongressin jäsenille perustutkinnon neuvoston kautta. Valmistuttuaan Amelia työskenteli Denverin luonnon- ja tiedemuseossa historiallisena näyttelijänä. Hänen ensimmäinen sexikokemuksensa aikuisena Chautauquanina tuli vuonna 2013, kun hän esitti Margaret Meadia. Neljännen romaaninsa Saatanalliset säkeet (1988) jälkeen Rushdie joutui useiden salamurhayritysten ja tappouhkausten kohteeksi, mukaan lukien Iranin korkeimman johtajan Ruhollah Khomeinin antama fatwa , jossa vaadittiin hänen kuolemaansa . Yhteensä 20 maata on kieltänyt kirjan. Ekstremistit ovat tehneet lukuisia murhia ja pommi-iskuja, jotka vetoavat kirjan motivaatioksi, mikä herättää keskustelua sensuurista ja uskonnollisiin syihin perustuvasta väkivallasta. Vuonna 2022 Rushdie selvisi puukotuksesta Chautauqua- instituutissa Chautauquassa, New Yorkissa, joka johti hänen oikean silmänsä menettämiseen sekä maksan ja käsien vaurioitumiseen. HPC:ssä. Amelia on työskennellyt viimeisen vuoden kiihkeänä ja iloisena esikoulun opettajana Denverissä. Amelia oli ensimmäisen persoonan elävän historian tulkki Denverin luonto- ja tiedemuseon Pompeji-näyttelyssä, joka päättyi tammikuussa 2013.
ellauri294.html on line 683: Kathleen ja Charles Newport of Greeley ilmoittavat Amelia Newport of Greeleyn kihlauksesta Denverin Spencer Wagnerin kanssa. Newport osallistui Denverin yliopistoon. Hän työskentelee opettajana. Wagner opiskeli Denverin yliopistossa. Hän työskentelee opettajana. Hän on Priscillan ja Dennis Wagnerin poika Colorado Springsistä. Häät on suunniteltu 27. toukokuuta.
ellauri294.html on line 687: Presidentti Theodore Roosevelt kutsui kerran Chautauquaa "amerikkalaisimmaksi asiaksi Amerikassa". Matkateltta Chautauquas oli lyseum-liikkeen jälkikasvu, ja se kehittyi 1900-luvun alussa tuomaan Amerikan maaseudulle saman laadukkaan viihteen, historian ja kulttuurin kuin kaupunkilaistenkin saatavilla. Circuit Chautauquas on mallinnettu New Yorkin osavaltion lounaisosassa sijaitsevan Chautauqua-instituutin mukaan, yhteisössä, jossa on kesän pitkiä ohjelmia poliitikkojen, kirjailijoiden, teologien ja muusikoiden toimesta.
ellauri294.html on line 690: Koulutuksellinen kesäleirimuoto osoittautui suosituksi perheille, ja useat Chautauquat kopioivat sitä laajalti. Kymmenen vuoden sisällä "Chautauqua-kokoonpanot" (tai yksinkertaisesti "Chautauquas"), jotka nimettiin New Yorkin sijainnin mukaan, syntyivät useissa Pohjois-Amerikan paikoissa. 1870-luvulta alkanutta Chautauqua-liikettä voidaan pitää 1840-luvun Lyceum-liikkeen seuraajana. Kun Chautauquat alkoivat kilpailla parhaista esiintyjistä ja luennoitsijoista, lyseon toimistot auttoivat varauksissa. Nykyään Lakeside Chautauqua ja Chautauqua Institution, kaksi suurinta Chautauquaa, houkuttelevat edelleen lähes tuhansia joka kesäkausi.
ellauri294.html on line 708: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan "Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"
ellauri294.html on line 710: Hän syntyi South Worthingtonissa, Massachusettsissa. Toipuessaan tästä vammasta ateisti Conwell kääntyi kristinuskoon suurelta osin hänen uskollisen yksityisen avustajansa John H. Ringin osoittaman sankaruuden ansiosta. Conwell osoittautuu ilmiömäisexi varainhankkijaxi. Viesti oli, että kuka tahansa voi rikastua, jos hän yrittää tarpeeksi lujasti, ja vihjaa samalla, että Conwellilla oli elitistisiä asenteita:
ellauri297.html on line 26: Sisälmysluetteloon
ellauri297.html on line 48: Founder, Ammi Ruhama Community Christian Union. Living History Interpretor. Baker. Milford Baby and Toddler Group Organizer. Bada Bing Pizza Chef. Sunnymead Residential Home Kitchen Assistant. Be Life Cafe and Marketplace Operations Personnel. Summit Christian Academy Steward. I vacuum the hallways, library, music room and preschool room. I clean the bathrooms and mop the gym/cafeteria floor. I also maintain the general premises. Dan the Handy Man. Do you need handy work done around your house, but don't want to have to call in the big guys with the big price? My name is Daniel Bacon and I am an experienced handy man living right here in Clarks Summit. If you need your lawn cut, bushes trimmed, garden weeded, fence painted / stained or just about any other job done, then call me at 570-585-9595 or email me at contactdanielbacon@gmail.com and we'll set up a time for me to come and see if I am the right man for the job. Wait! let me…Show more... (Ouch!) I emptied the front cash register as well as filling in as a sandwich maker. I created schedules and activities for the campers and staff to participate in. I also led worship during the evenings. Student janitor.
ellauri297.html on line 49: My duties were to clean the classrooms, wipe the whiteboards and vacuum the floors. I also maintained the board room, performance hall and sanctuary. Head Guys Counselor, River of Life Camp
ellauri297.html on line 50: Bakery Worker, Word of Life Fellowship. I baked breads and pastries and or other culinary specialties for the campers. Word of Life Fellowship Tech Guy. I worked the light board for the meetings in Pine pavilion as well as setting up tech stations for games and outdoor meetings.
ellauri297.html on line 57: Tässä paasauxessa annetaan erilaisten sieluinfluenssereiden puhua puolestaan, etenkin Hoosean ja Dan Baconin. Sitten jatketaan Patti Mulkkisen kuolemattoman tai ainakin lukemattoman tuotannon "parissa." Patin 4stä kirjasta on näkemättä vielä tämä:
ellauri297.html on line 59: ”Elämän herrat kertoo vihasta ja rakkaudesta, luovista ihmisistä ja lähimmäisistä, elämän koko prosessista. Se kertoo enemmästäkin, ajasta jonka olemme sikiönä kohdussa viettäneet ja jolla on ratkaiseva vaikutus myöhempään elämäämme. Lukija ei ehkä ole samaa mieltä, mutta lukematta ja kantaa ottamatta ei voi olla kukaan. Kuten suuri kirjallisuus aina Elämän herrat jättää lähtemättömän jäljen, tämä kirja voi muuttaa maailman koko kuvan!” Eli siis mitä? Onko tää se kirja jonka Pekka Tarkka väitti olevan Putkinotko-coveri? Goodreads antaa sille arvion 3,75 8:lla ratingilla, paizi ettei niitä ole yhtäkään. Goodreads on iso kusettaja.
ellauri297.html on line 71: Kultainen Hollywoodin standardi – julkkiksen lonkat pyrkivät äärettömyyteen ja sen yli. Silti lyhyempi vartalo kauniilla kaarevilla on ikuisesti tunnettu; perse. Hyvä perse saa jokaisen libidoon.
ellauri297.html on line 74: Teknologioiden kehittyessä, erityisesti AI (tekoäly), koneoppiminen ja DeepFaceLab-projekti, joka auttaa luomaan Lygia Fazio -deepfakeja, jotta voit nauttia aidolta näyttävistä valeseksikohtauksista suosikkijulkkiksesi kanssa. Nauti siitä ilmaiseksi SexCelebrityssä, Luoja siunatkoon sinua!
ellauri297.html on line 76: Seipäänalan verran sulaa maata oli Luoja suonut Juutas Käkriäisellekin. Tupakkapeltoko? ihmettelee kirjakauppias. No sanikoita, nuota muoskia! Oletkos siinä Juutas, on suuttuvinaan Rosina. Muttinen hirnahtelee, neiti kazoo kiukkuisesti naurusuin.
ellauri297.html on line 80: Vuosina 755-715 eKr. (painotus on 750 eKr. tietämissä). Paikkana on pohjoinen Israel, jonka tuhouduttua 006 Hoosean salainen tehtävä jatkui eteläisessä Juudassa. Israelin kuninkaana oli Jerobeam II (Juudassa Ussia ja jotain... Ahas se oli Hiskia). Ruotiukko Hiski Piskinen. 2pa pientä piskiä juo kahmaloittain viskiä. Voi Jeesus kyllä teille tuli paljon tiskiä. Ei mitään, mä tykkään tiskata. Kiva että maistui.
ellauri297.html on line 85: Yhteiskunnallisesti Israel eli Jerobeam II:n aikana voimakkainta ja vahvinta talouskasvun aikaa sitten Daavidin ja Salomonin. Valtakunta oli laajentunut uudelleen "suurvallaksi" ja osa kansasta vaurastui huomattavasti. Silti Israelin romahtamiseen ja tuhoon oli aikaa enää vain 40 vuotta! Tilanne muuttuikin heti Sunbeam Imp II:n jälkeen. Israelia hallitsi enää muutama hyvin lyhytaikainen kuningas. Maa oli sisäisesti levoton ja ulkopuolelta kasvoi voimistuvan Assyrian paine. Assyria hyökkäsikin kolmesti Israeliin: 1. verorasitus, 2. varakkaampi osa porukoista pakkosiirtolaisuuteen ja 3. Israelin tuho ja kaikki pakkosiirtolaisuuteen.
ellauri297.html on line 90: coulda been a contender. I coulda been somebody.” Despite its innovative features and stellar reputation as a driver’s car, the Imp was never a contender. This tiny machine was launched too late to compete, beset with corporate mistakes and bedeviled by a lack of development. As the BBC program “The Car’s the Star” described it, the Imp was “the wrong car built at the wrong time by the wrong people at the wrong place.”
ellauri297.html on line 96:
Hoosea

ellauri297.html on line 98: Hoosea oli pitkän linjan profeetta, sillä hän toimi yhteensä noin 40 vuoden ajan. Hänen keskeisin tehtävä (sic) kohdistui pohjoisen Israelin varoittamiseen tulevasta tuomiosta kansan vakavan juopumuksen tähden. Kansalla oli kaamea jano. Hoosean perhetaustasta emme tiedä paljoakaan. Sen sijaan hänen perhe-elämänsä tulee hyvin tutuksi, sillä se oli esikuvana Jumalan ja Israelin välisestä liitosta: Hoosean tuli ottaa itselleen haureellinen vaimo, joka sai lapsia toisista miehistä. Lapsille tuli antaa nimet, jotka kuvasivat kansan juopumusta ja rikkoutunutta isäsuhdetta Jumalaan. Nimet olivat: Jumala siementää, ei armoa, ei meikäläisiä. Ahaa, siinä selvisi kuka oli lasten biologinen isä! ja Hoosean tuli olla uskollinen. Vaikka hänen avioliitto (sic) rikkoutui kerran, hänen tuli vielä uudelleen ottaa, jopa lunastaa maksua vastaan uskoton vaimonsa takaisin. Mitä vittua! Hyvää rahaa huonon perään! Hoosean syvä tuska ilmensi Jumalan syvää tuskaa oman kansansa tähden. Että tulikin ruiskastua tällänen.
ellauri297.html on line 100:
Hoosean kirja

ellauri297.html on line 102: Hoosean kirja on laajin ns. pienten profeettojen kirjoista (14 lukua). Sen teemana on kansan haureellinen luopumus Herrasta, sekä Jumalan pyhyys ja armollisuus – tuomion kautta Herra puzaa kansan ja uudistaa liittosopimuxen sen kanssa. Lopullinen täyttymys tapahtuu kuitenkin vasta tarinan lopulla (3:5). Hoosea saarnaa voimakkaasti koko kansaa, sen papistoa ja kuninkaita vastaan. Koko kansa on syyllinen ja luopunut, paizi toki Hoosea. Petollinen muotojumalisuus ei auta ja tuomio on väistämätön. Tästä ette kyllä selviä! Nähdään!
ellauri297.html on line 104: Kun kirjan kolme ensimmäistä lukua kuvaavat Hoosean avioliittoa, seuraavat 11 lukua jankkaavat Herran ja hänen kansansa välistä kriisiä. Nämä 11 lukua kertovat pitkästyttävän yksiselitteisesti, että kansa on syyllinen pahan Jumalan edessä ja se tulee kohtaamaan oikeudenmukaisen tuomion. Kuitenkin kansalla on toivo, jonka rakastava Jumala sille antaa: ”Te ette ( LOL ) ole minun kansani" läpän asemesta sanotaankin loppupeleissä "Elävän Jumalan lapset” (1:10). Tää on jännää kuin elokuvissa! Hiuulihei! Mikkihiiri merihädässä! Suomen jouzen tulee viime hetkessä. HÄHHÄHHÄHHÄHHÄHHÄÄÄ.
ellauri297.html on line 108: 1:11: Juudan ja Israelin miehet kokoontuvat yhteen ja asettavat itsellensä yhteisen pään. Sen täytyi olla aivan helskutin iso.
ellauri297.html on line 120: 6:1-2: Palatkaamme Herran tykö, sillä hän on raadellut meitä, ja parantaa meidät, hän on lyönyt meitä, ja sitoo meidät jeesusteipillä, hän nirhaa meidät ja tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, tai viimeistään neljäntenä, ellei se satu olemaan sapatti.
ellauri297.html on line 148: Hoosean uskollisuus esimerkkinä Jumalalle
ellauri297.html on line 155: ”Mene, ota itsellesi haureellinen vaimo ja haureudesta syntyneet lapset” . ”Mene vielä ja rakasta lörppävittuista naista… joka rikkoo avion”. Kansa on syyllinen. Kyllä kansa tietää.
ellauri297.html on line 185: Jotain misogyynistä on tässä textissä aistivinaan, oliskohan niin että Goomerin petturuus selvisi Hoosealle vasta tilaisuuden jälkeen, vaikka se koittikin olla ihan silleen että kaikki oli osa jumalan ja Hoosean yhdessä juonimaa pelitaktiikkaa?
ellauri297.html on line 187: 1 Herran sana, joka tuli Hoosealle, Beerin pojalle, Juudan kuningasten Ussian, Milu-tam-tamin, Aahaan ja Hiskian päivinä ja Israelin kuninkaan Jerobeamin, Jooaan pojan, päivinä. 2 Kun Herra alkoi Hoosealle puhua, sanoi Herra Hoosealle:
ellauri297.html on line 194: 3 Niin hän meni ja otti Goomerin, Diblaimin tyttären, joka oli varsinainen jakorasia. Ja tämä tuli raskaaksi ties kenestä ja synnytti hänelle pojan.
ellauri297.html on line 202: 6 Ja vaimo tuli jälleen raskaaksi ja synnytti tyttären, ja Herra sanoi Hoosealle:
ellauri297.html on line 204: "Pane hänelle nimeksi vaikka Loo-Ruhama,
ellauri297.html on line 208: Shulemin ruipelo tyttärentytär oli nimeltään Ruhama. Ei kovin nätti nimi, eikä Ruhamakaan oikeastaan ollut nätti, mitta silti sulonen. Loo!Loo! Shnizelin porukat huusi erimielisinä. Ken, ken, ne sanoivat sopuisina. Dojongjong! pani Shulemin kaapu hänen nähtyään tämän pornokuvan.
ellauri297.html on line 216: 8 Tuskin oli vaimo vieroittanut Loo-Ruhaman, niin tuli hän taas raskaaksi ja synnytti pojan. 9 Ja Herra sanoi:
ellauri297.html on line 218: "Pane hänelle nimeksi Loo-Ammi,
ellauri297.html on line 226: kokoontuvat yhteen
ellauri297.html on line 233: sillä ei hiän ole minun vaimoni, vaan Hoosean,
ellauri297.html on line 235: Poistakoon hän haureutensa kasvoistansa
ellauri297.html on line 242: ja kuolettaisi häntä kuivaan panoon.
ellauri297.html on line 266: jyvät ja viinin ja öljyn eikä noi muut kaverit, Hooseasta puhumattakaan.
ellauri297.html on line 298: mutta unhotti minut, sanoo Herra.
ellauri297.html on line 311: 16 (18) Sinä päivänä, sanoo Herra,
ellauri297.html on line 313: etkä enää puhuttele Hooseaa: 'Minun Hoosea (sic)';
ellauri297.html on line 333: 21 (23) Sinä päivänä minä kuulen, sanoo Herra,
ellauri297.html on line 339: minä armahdan tämän kerran Loo-Ruhamaa
ellauri297.html on line 340: ja sanon Loo-Ammille: 'Sinä olet nyt minun kanssani';
ellauri297.html on line 343: 31 Sitten sanoi Herra minulle: "Mene vielä ja rakasta edestä ja takaa naista, jota hänen puolisonsa rakastaa, mutta joka rikkoo avion, niinkuin Herra rakastaa israelilaisia, mutta nämä kääntyvät muiden jumalien puoleen ja rakastavat rypälekakkuja". 2 Niin minä hankin hänet itselleni puolisolta viidellätoista sekelillä hopeata ynnä hoomer-mitalla ja letek-mitalla ohria. 3 Ja minä sanoin hänelle: "Ole nyt oikein kauan aikaa silleen vaan mun kanssa; älä harjoita haureutta äläkä mene muille miehille. Minä myös teen suunnilleen samoin sinua kohtaan."
ellauri297.html on line 357:
Hoosea 2

ellauri297.html on line 360: Taistele äitisi kanssa, kilpaile, sillä hän ei ole minun vaimoni, enkä minä hänen miehensä, ja poistakoon haureutensa kasvoiltaan ja aviorikoksensa rintojensa välistä.
ellauri297.html on line 361: 5 etten riisu häntä alasti ja jättäisi häntä sellaisena kuin hän syntyi; ja minä teen hänestä niinkuin erämaa, ja asetan hänet kuivan maan kaltaiseksi ja annan hänen kuolla janoon.
ellauri297.html on line 373: Ex-Oldest Man In The World Dead In NYC At 111; He Put On Tefillin Two Months Ago For First Time Since His Bar Mitzvah, but it did not help. He is dead. World’s oldest man living confirmed as Juan Vicente Pérez aged 112 in Venezuela. Bugger it. Besides agriculture, one of Juan's most important passions is to build a strong relationship with God and his family. He is grateful for his life, as well as the food and the people that surround him.
ellauri297.html on line 375: Imich spent his career as a chemist, ultimately trying to prove to other scientists that the neshama (soul) survives physical death. In 1995, at the age of 92, he edited and published a book called Incredible Tales of the Paranormal.
ellauri297.html on line 376: Born in Poland in 1903, Imich underwent his schooling there, including earning a Ph.D. in chemistry 1927. He survived two World Wars, the Holocaust and two years in a Russian labor camp near the White Sea, before surviving another lifetime in the U.S. with his wife, Wela. She passed away in 1986.
ellauri297.html on line 384: Laatikot sisältävät neljä käsinkirjoitettua Raamatun tekstiä, joissa uskovia käsketään käyttämään tiettyjä sanoja kädessä ja silmien välissä. Tekstit ovat 2. Moos. 13:1-10, 13:11-16; Mooseksen kirja 6:4-9, 11:12-21.
ellauri297.html on line 403: ook-group.jpg" />
ellauri297.html on line 412: Käden tefiliinin hihna kierretään sitten kolme kertaa keskisormen ympärille samalla kun luetaan Hoosea 2:21-2. Valinnainen kondomi asetetaan paikoilleen peukaloon.
ellauri297.html on line 419: Ruhama on Israelin naispuolisen puoliskon symbolinen nimi ja vastine profeetta Hoosean ja Gomerin tyttären nimelle Lo-ruhamah (Hoosea 2:1 ja 1:6). Miespopulaatiota kutsutaan Ammiksi, Lo-ruhaman veljen Lo-ammin vastineeksi (2:1 ja 1:9).
ellauri297.html on line 421: Nimi Lo-ammi kuului profeetta Hoosean ja hänen vaimonsa Gomerin kolmannelle lapselle ja toiselle pojalle . Hänen nimensä määräsi YHWH , joka selitti: "Sillä te ette ( lo ) ole minun kansani ( am ), enkä minä ole sinun Jumalasi ( el ), enkä edes pidä ( raham ) teistä."
ellauri297.html on line 424: Substantiivi עם ( 'am ) tarkoittaa kansaa, joka vaihtelee koko ihmiskunnasta pienen kylän väkijoukkoon. Substantiivi עם ( 'am ) viittaa (isän) sukulaiseen.
ellauri297.html on line 431: HEI! Olemme Ammi Ruhama Community Christian Union; online-elämässä uskovien yhteisö, joka yhdistyy rakkauteen, uskoon ja toivoon ja on sitoutunut elämään Jumalan kansana, joka on saanut armon koko elämässä.
ellauri297.html on line 432: Tämä keskus on online-näkyvyys, joka on suunniteltu täydentämään erilaisia elämän ilmenemismuotojamme. Siellä on linkkejä videoopetukseen, syvällistä kirjoitettua materiaalia eri kypsiltä uskovilta yhteisössä, muutamia yhteisön jäsenten luomia podcasteja, satunnaisia lyhyitä hartausopetuksia sekä pidempiä analyyseja ja julkeita ehdotuksia.
ellauri297.html on line 445: 2. Toiseksi, mitään perinnettä ei saa opettaa tai harjoittaa, joka kieltää uskovan tasavertaisen aseman Kristuksessa luokittelemalla hengellisen kypsyyden spektrin mukaan iän, fyysisten tai henkisten kykyjen, koulutuksen, varallisuuden, köyhyyden, elämänkokemuksen, syntymän perusteella. sukupuoli, kansallisuus, ihonväri, aikaisempi kirkkoon osallistuminen, aikaisempi osallistuminen kirkkoon, säännöllinen rahan antaminen tai mihinkään muuhun omaehtoiseen uskontoon sitoutuminen, askeesi tai ruumiin ankara kohtelu pyhittämiskeinona tai mikään muu syrjivä tekijä, joka Oletus saa aikaan sen, että uskovalta evätään oikeus osallistua kirkkoon millä tahansa ja kaikilla johtamisen, palvelun ja palvelutyön aloilla.
ellauri297.html on line 449: 4. Neljänneksi, ei saa opettaa tai harjoittaa perinnettä, joka ylittää, jättää huomiotta tai muuten kieltää kenenkään yksittäisen uskovan pappeuden ja siten anastaa Kristuksen ylipappeuden, mikä saa heidät luottamaan sopimattomasti mihinkään kirkon johtajaan siinä, mitä heidän itsensä pitäisi olla täysin pätevä, mukaan lukien rukous, tunnustus, ehtoollinen, kaste ja opetuslapseus.
ellauri297.html on line 463: 11. Yhdestoista, ei opeteta tai harjoiteta mitään perinnettä, joka rajoittaa kenenkään uskovan pääsyä koko joukkoon Kristuksen ruumiissa olevia yksilöitä heidän kyvyssään olla ruumiillisesti yhteydessä heihin. Tähän sisältyy tahallinen ja tahaton sitoutuminen tiettyyn symbioottiseen organisaatioon, traditioon tai johtajaan sitoutumisen yläpuolelle nostaa koko Kristuksen ruumis täyteen kypsyyteen Kristuksessa.
ellauri297.html on line 483: 12 "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka uskoo minuun, tekee myös niitä tekoja, joita minä teen; ja suurempia tekoja kuin nämä hän tekee, sillä minä olen väsynyt, taidan mennä Isän tykö. 13 Mitä ikinä anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. 14 Jos pyydät minulta jotakin minun nimessäni, minä teen sen. No, ehken ihan heti, enkä tietysti jos pyydät jotain ihan hullua, esim. pyrit kalifixi kalifin paikalle.
ellauri297.html on line 486: Kun Jeesus perusti uudelleen Jumalan kansan ( am ), se oli ihmisten yhteisö, joka teki juuri tätä. He tekivät samaa ja suurempaakin työtä, paremmalla palkalla. Jeesuksen oman arvion mukaan työtä ihmisten yhteyden palauttamiseksi Jumalan ja toistensa kanssa, mitä Jeesus kykeni saamaan aikaan lyhyenä aikanamme (predikaatti puuttuu). Aloimme epäonnistua tässä näkemyksessämme, kun instituutioimme Jumalan kansan ja symbioottiset organisaatiot kasvoivat ja ottivat vallan kirkon muodossa. Vaihdoimme ihmisen kukoistukseen johtavan suoran sielujen välisen kommunikoinnin epäsuoraan kukoistukseen. Ajattelimme, että jos kukoistaminen on kaiken suora pääte, niin ihmisille ei tarvitse kommunikoida, heidän täytyy nähdä ja kuulla ja puhua ja syödä ja kukoistaa kaikin mahdollisin tavoin ja mahdollisimman tehokkaasti. Tämä johti siihen, että toissijainen käyttöliittymä välitti "istu alas, ole hiljaa ja kuuntele Raamatun kertomustasi ja asettu sitten jonoon ja ota muru ja istu alas, Ruhama näyttää olevan vapaana."
ellauri297.html on line 490: Ihmiset eivät kukoista, elleivät he kommunikoi tehokkaasti Jumalan ja toistensa kanssa, eikä näin voi tapahtua, ellemme luovu toissijaisista rajapinnoistamme ja kommunikoi ihmisten kanssa ensisijaisen online-rajapinnan kautta. Ihmiset ovat sielujen välisen viestinnän ensisijainen rajapinta. Jos olen vuorovaikutuksessa kenenkään kanssa sen perusteella, että toimin jonkun muun puolesta tai olen heidän ylitse missä tahansa ominaisuudessa, olivatpa he sitten lapsiani, työntekijöitäni tai virkamiehiä, enkä ihmisten välisenä vuorovaikutuksena, toimin hänen mukaansa persoonaton tapa. Jos olen persoonaton, olen ilmoittanut, että on parempi luopua sekä ihmisyydestäni että omastanne pyrkiessäni kollektiiviseen abstraktiin kukoistukseen kuin käyttää aikaa rikkomuksen korjaamiseen ja tilapäisesti uhrata oma kukoistani pyrkiessäni palauttamaan yhteyden ihmiset osana ensisijaista käyttöliittymää. Tämä johtaa paljon suurempaan ja laajempaan inhimilliseen kukoistukseen kuin persoonaton kollektiivisen kukoistuksen etsiminen toissijaisen rajapinnan kautta.
ellauri297.html on line 493: Siksi päätelmäni ei ole kristillisen uskon mukaista, että meidän pitäisi pyrkiä kukoistamaan toissijaisten rajapintojen instituutioiden kautta ihmisyytemme kustannuksella, vaan pikemminkin että meidän pitäisi pyrkiä palauttamaan sielun ensisijainen rajapinta sielunhoitoon ja kommunikaatioon, eli tällänen online-yhteisö. Se johtaa ihmisten kukoistukseen Kristuksen esimerkkimme mukaan. Taivaan viestintä on langatonta, ja toimii pilvipalveluna.
ellauri297.html on line 497: Maailman nälkä olisi ohi huomenna, jos nälkäiset söisivät toisiaan. Maailmaa ei ole jaettu omistajiksi ja pennittömixi, vaan huolenpitoon ja kirjanpitoon. Jos luopuisin kukoistamisestani elintarvikeketjussani auttaakseni ympärilläni olevia, joilla oli nälkä syödä, silloin tekisin työn poistaakseni toissijaiset rajapinnat sen sijaan että tyytyisin korjaamaan ensisijaisen rajapinnan itseni ja ruokkimieni välillä sekä heidän ja Jumalan välillä. Opiskelisin heidän nimensä ja ammattinsa ja kutsuisin heitä kävelemään viiden metrin päässä perässäni – ei vain siksi, että voisimme ize influenssereina täyttää vatsamme ja kukoistaa tässä ominaisuudessa, vaan oppiakseni korjaamaan viestintälinjoja Jumalan ja meidän välillämme; että eläisimme tolppa-apinoina Jumalan kanssa ja toistemme kanssa, olisimme kuin Jumala yhtä pataa itsemme kanssa.
ellauri297.html on line 506: Kremlin poliittisen johdon tuolloisia mielialoja osoitti Moskovassa tammikuussa 1948 vierailleen jugoslavialaisen valtuuskunnan kunniaksi Stalinin huvilalla Kuntsevossa tarjotuilla illallisilla käyty keskustelu. Ždanov ylisti Suomen sotakorvaustoimitusten täsmällisyyttä ja korkeata laatua mutta valitti samalla, ettei maata ollut aikanaan miehitetty. Turhat junakuljetuxet olisi vältetty. Stalininkin mielestä tuolloin oli tehty virhe. ”Otimme liikaa huomioon amerikkalaiset, mutta he eivät olisi nostaneet sormeaankaan.” Stalin teki tosi paljon virheitä suurmiehexi.
ellauri297.html on line 508: Matkalle valmistautuessaan delegaatio kokoontui 10.–18. maaliskuuta 1948 useita kertoja Helsingissä hioakseen taktiikkaansa. Lähtökohtana olivat tällöin Paasikiven laatimat ohjeluonnokset, joissa erityisesti korostettiin, ettei Suomi toivonut kansainoikeudellista puolueettomuutta vaan mahdollisuutta pysytellä suurvaltojen välisten selkkausten ulkopuolella. Työ oli presidentin mielestä keskitettävä merkitykseltään ratkaiseviin ensimmäiseen ja toiseen artiklaan, joiden oli vahvistettava Suomen erityinen poliittinen asema.
ellauri297.html on line 512: Paasikiven noustua presidentiksi Mauno Pekkalasta tuli pääministeri. Pekkala johti pääministerinä muun muassa Suomen valtuuskuntaa Pariisin rauhanneuvotteluissa vuosina 1946–1947 samoin kuin neuvoteltaessa YYA-sopimuksesta, jonka hän myös allekirjoitti Vjatšeslav Molotovin kanssa Moskovassa 6. huhtikuuta 1948. Jälkimmäisissä neuvotteluissa Pekkala jäi kuitenkin Urho Kekkosen ja J. O. Söderhjelmin varjoon.
ellauri297.html on line 516: Pekkalan hallitus toteutti kaudellaan useita merkittäviä lakeja. Se hoiti sotien aiheuttamat korvaus-, maahankinta- ja rauhansopimus- ja muut asiat ja käsitteli sotavuosina lykättyjä uudistuksia, kuten sosiaalisen lainsäädännön – varsinkin työlainsäädännön – kehittäminen, ja antoi esitykset työntekijän vuosilomalaista, työaikalaista, työtuomioistuimesta ja työehtosopimuslaista. Vuonna 1948 hallitus teki esityksen lapsilisästä. - Juovuksissa tehtiin harkitsemattomia ja lennokkaita päätöksiä, joita saatettiin seuraavana päivänä perua. Herodotos kertoo lyydialaisten menetelleen samalla tavalla.
ellauri297.html on line 528: Njassa (joskus myös General Njassa tai Dj Njassa, oik. Jyrki Leo Jantunen, s. 2. marraskuuta 1962 Helsinki) on helsinkiläinen radiotoimittaja, DJ ja muusikko. Hän työskentelee toimittajana Radio Helsingissä. Valtakunnalliseen julkisuuteen hän tuli Levyraati-ohjelman vakiojäsenenä. Jyrki Jantusen isä työskenteli poliisina ja ravintolan portsarina, äiti tehtaassa ja siivoojana. Jantunen otti kutsumanimensä vanhasta maantiedon kirjasta. Njassamaa oli Malawin entinen nimi. Vuonna 2015 Njassa sairastui paksusuolen syöpään. Hän kertoo selviytymistarinansa Elina Järven ja Olga Poppiuksen kirjassa Elämäni ennen kuolemaa (2017). Hänellä on siitä huolimatta vuonna 1996 syntynyt tytär.
ellauri297.html on line 532: Elämäni ennen kuolemaa kertoo 15 suomalaisen kokemuksista elämän rajallisuuden kohtaamisessa.
ellauri297.html on line 535: Malawin tasavalta eli Malawi (entinen Njassamaa) on yli 20 miljoonan asukkaan sisämaavaltio Njassa-järven länsirannalla eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Sambia, Tansania ja Mosambik. Idässä sitä rajoittaa myös yli 500 kilometriä pitkä Njassajärvi. Maa itsenäistyi brittien siirtomaavallasta vuonna 1964. Se oli 30 vuotta yhden puolueen hallitsema, kunnes maassa järjestettiin vuonna 1994 ensimmäiset monipuoluevaalit.
ellauri297.html on line 537: Njassamaa on tiheästi asuttu. Malawin väestöstä 90 prosenttia elää kotitarveviljelystä, ja maatalous tuottaa tärkeimmät vientituotteet, ennen kaikkea tupakkaa, teetä ja sokeria. Kaivannaisista esimerkiksi uraani kuuluu keskeisiin vientituotteisiin. Kuivuus on aiheuttanut siellä suuria ongelmia. Huomattava enemmistö väestöstä kärsii äärimmäisestä köyhyydestä. Maailmanpankin vuoden 2014 tilaston mukaan reaalinen bruttokansantulo (BKTL, Atlaksen metodi) oli keskimäärin vain 250 dollaria vuodessa henkeä kohden, mikä oli tilastossa maailman alhaisin maakohtainen lukema (sija 213/213). Malawi kuuluu YK:n luetteloon maailman vähiten kehittyneistä maista. Kuitenkin ollaan suht onnellisia.
ellauri297.html on line 541: Mutharika kuoli sydänkohtaukseen huhtikuussa 2012. Hänen seuraajakseen tuli varapresidentti Joyce Banda, joka oli eteläisen Afrikan ensimmäinen naispresidentti. Banda teki monia uudistuksia: hän devalvoi kwachan 40 prosentilla ja myi 15 miljoonalla dollarilla presidentin suihkukoneen. Rahayksikön devalvointia kritisoitiin Malawissa, mutta esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto tuki sitä. Kansainvälistä rahaa alkoikin pian löytyä myös Malawiin, ja maan talouskasvu tuplaantui kahden ensimmäisen hallintovuoden aikana. Bandan kauden loppuvuosia vaurioitti Cashgate-skandaali, jonka aikana 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria katosi valtion kirstusta.
ellauri297.html on line 560: Afrikka ja Kuhmo-vertailu on Patin kirjan paras vaihe, naurattava ja täysin uskottava. Itäsuomalaiset on apinoita. Kyllä tiedettiin 80-luvulla että tehoviljelystä seuraa maan eroosio ja ilmaston kuumuminen. Apinakunnan historia on yhtä aavikoitumista. Kaikki kalutaan puhtaaxi kuin murkkupesässä.
ellauri297.html on line 565: Olli Alho (1943) on 80-vuotias aran näköinen kulttuurivaikuttaja, kulttuuriantropologi ja radio executive. Hän on länsisuomalainen Säämingistä. Veetee professori Turussa 70-luvulla. Hän on kirjoittanut tutkielman Tansanian suomalaisista ja toisen sikareista hullun Jari Ehrnroothin kanssa. Ollin puoliso on Mari Lautamatti. Liisa Lautamatti oli Auli Hakulisen tuttu Jyväskylässä. Kirjoittivat teoxen Naisnäkökulma häpykielentutkimukseen. Han var överassistent i kulturantropologi vid Jyväskylä universitet 1974–1979. Jöns tilldelades samma tjänst lite senare.
ellauri297.html on line 619: Shawista on paasattu jo paxulti, mm. albumissa 210. Tässä vielä täydennystä sen outoon siitineloon.
ellauri297.html on line 625: Shaw'n antipatia seksiä kohtaan ei ollut täysin filosofista; se oli myös seurausta hänen omasta utelias elämästään ja luonteestaan. Kasvissyöjä, närästys ja neitsyt 29-vuotiaaksi asti, hän inhosi kehon toimintoja kohtaan, joka oli suhteellisesti lähes Swiftean. Jopa hänen ulkonäkönsä räätälöi tiettyä askeettisuutta: eräs Lontoon sanomalehti kuvaili häntä vuonna 1894 "pitkäksi, laihaksi, jäiseksi mieheksi, valkeakasvoinen, kova, selkeä, lihaton ääni". ja profeetat ennustavat päivän, jolloin ihmiset menettävät ruumiinsa kokonaan - heistä ei tule muuta kuin puhdasta ajatusta.
ellauri297.html on line 627: Epäilemättä hänen viileäkkyytensä oli peritty hänen äidiltään. Elämäkertakirjoittajien mukaan rouva Shaw - herttaisen perheen tytär, joka päätyi naimisiin tehottoman humalaisen kanssa - tunsi vain halveksuntaa miestään kohtaan ja hän piti seksiä karkoittavana. Shaw asui hänen kanssaan naimisiinmenoon asti 42-vuotiaana. Nainen, jonka kanssa Shaw meni naimisiin, oli yhtä epämiellyttävä. Fabian-kaveri nimeltä Charlotte Frances Payne-Townshend, hän oli varakkaan irlantilaisen asianajajan tytär ja hänen uuden naisensa malli. ''Hänellä ei ollut mitään niistä naisellisista piirteistä, joita olin odottanut, ja kaikkia inhimillisiä ominaisuuksia, joita olin vain toivonut'', Shaw huomautti tavattaessa häntä, ja hän alkoi pian kutsua häntä "suffragetteiksi" ja "rouvaksi". Arvokkuus.''
ellauri297.html on line 655: Hänen kirjaansa Intrinsic motivation and self-determination in human behavior , joka hän on kirjoittanut yhdessä Edward L. Decin kanssa vuonna 1985, on Google Scholarin mukaan siteerattu yli 37 000 kertaa (omat siteerauxet mukaanlukien).
ellauri297.html on line 664: Humanistinen psykologia on vaikuttanut SDT:n luomiseen. Humanistinen psykologia on kiinnostunut ihmisen psyyken ja henkilökohtaisten saavutusten tarkastelusta itsetehokkuuden ja itsensä tyydyttämisen kannalta. Se, toteutuvatko yksilön itsetehokkuus ja itsensä tyydyttäminen vai eivät, voi vaikuttaa hänen motivaatioon. Tosin "Viime kädessä ihmisten on tehtävä omat valintansa". Mutta SDT:tä kehitetään jatkuvasti, eli tähän voi vielä tulla muutosta.
ellauri299.html on line 26: Sisälmysluetteloon
ellauri299.html on line 41: Kooklen keräämiä tuhansia "musta torni" aiheisia fantasiakuvia yhdistää että niissä on ilta ja viilee tai vähintäänkin pilvipouta, ja kuvassa paarustaa joku yxinäisen oloinen mieshenkilö, mielellään pyssymies, kohti uhkaavasti sojottavaa mustaa kohdetta.
ellauri299.html on line 45: Ainut lohtu on, että tää termiittiapinoiden kupla näyttää muodostuvan erittäin lyhytaikaisexi kupruxi maailmanhistorian mittakaavassa. Darwinin vuosimiljoonan virhesijoitus kasvaa muutaman tuhannen vuoden "historian" aikana kuin pullataikina ja pilaa ympäristönsä izelleen ja syömilleen eläinystäville (sika, lammas, lehmä, kana, kala) sopimattomaxi. Eipä aikaakaan niin tääkin kupla puhkeaa, kun apinat alkaa hädissään tappaa toisiaan ja paistua ja tukehtua muutenkin kuin kärpäset. Katoovat maan pinnalta kuin dinosauruxet. No jäähän meriin sinilevät ja rannalle torakat, jotka voivat istua alas joukolla ja miettiä, mistä seuraavaxi aletaan tää kehittyminen.
ellauri299.html on line 55: Paasauxet koostuvat enenevässä määrin eri termiittiapinoiden päättömistä toilauxista. Ne muistuttavat siis läheisesti klikkiuutisia, joista suuri osa niistä onkin poimittu. Ne alkavat käydä siis suht tarpeettomixi. Yhtä hyvin voi lukea toilailut suoraan luurista.
ellauri299.html on line 57: Mistä ihmishirviö Jimi eiku Jami eivaan Jasper Pääkallo on kerännyt ansiottomat miljoonansa? No typeristä teeveesarjoista ja leffoista. Lohiperho joka lennähtelee suihkarilla pitkin poikin palloa ja vetää harvinaiset kalat vedestä, haluaa pilata nyt Inarijärven tuomalla sinne rikkaita törkimyxiä venyttelemään kuuden hengen kopeissa revontulten varjossa. Ne tulevat sinne omilla lentokoneilla ja maxavat tuhansia dollareita yöstä kopissa yrittäjä Jasper Pääkköselle. Satavuotiaat mezät kumoon ja isot tiet perille. Saatana nyrkillä tapettava kusipää. Innokkaana virkistyskalastajana se maxoi kokonaiset KAHDEXAN TUHATTA EUROA jonkin kosken "ennallistamisesta" kalastuskohteexi. No jo on reilu kaveri, paliskunnan hyväntekijä. Helvetti mikä luontopersoona.
ellauri299.html on line 64: Vuoden 2003 Gunslingerin tarkistetun painoksen esipuheessa King määrittelee inspiraation lähteiksi myös Taru sormusten herrasta, Arthurian legendan ja The Good, the Bad and the Ruma. Hän tunnistaa Clint Eastwoodin "Mies ilman nimeä" -hahmon yhdeksi päähenkilön Roland Deschainin tärkeimmistä inspiroijista. Sehän oli se kaveri joka tuppukylään tultuaan painui muitta mutkitta raiskaamaan nenäkkään lutkan jossain ladossa. Kingin tyyli sarjassa sijainneille, kuten Mid-World, ja hänen ainutlaatuisen kielen (High Speech) kehittämiseen vaikuttavat myös JRR Tolkienin työt. Musta torni on vanha fantasiaukkojen aivokummitus, C.S.Lewisin ja Sauronin, ilmeinen penissymboli joka varmaan ukkeleita kauhisti ja samalla oudosti viehätti.
ellauri299.html on line 66: Elokuussa 2017 julkaistiin elokuva, joka toimii jatkona The Dark Towerin tapahtumille. Elokuvaan perustuvan suorasoittosarjan pääroolissa esiintyy - kukapa muu kuin Jasper Pääkkönen!
ellauri299.html on line 83: Siinä suhteessa se on kollegansa Topelbergin linjoilla, vaikka vastakkaisista lähtökohdista. Gershwin on persoonallisuustyyppiä ESTP (kz. albumia 159). ESTP:t ovat innokkaita seikkailijoita, jotka nauttivat käytännön kokemuksista. He ovat realisteja, jotka hyväksyvät maailman sellaisena kuin se on ja keskittyvät nauttimaan uusista toiminnoista ja haasteista. Kuuluisia ESTP-kirjoittajia ovat Sir Arthur Conan Doyle, Glenn Beck, Bret Easton Ellis, markiisi de Sade, Ernest Hemingway, John Grisham, Dale Carnegie, Stephen R. Covey, Epicurus ja Rhonda Byrne.
ellauri299.html on line 87: Topol ei vaikuta kovin luotettavalta. Sivulla 9 on jo historiallinen kömmähdys. Pultavan taistelu oli Suutari Pieren ja homo-Kaarle XIIn välillä, meidän vaarilla Kaarle yhdexäisellä ei ollut siihen tappioon mitään osuutta.
ellauri299.html on line 93: In 2011 the Journalists Dan Margalit, Ronen Bergman published a book, in which they claimed that Israel's Shayetet 13 unit, was responsible for the bombing of the Sol Phryne. And that Israel's Minister of Education Yoav Galant was the commander of the operation. The mockies of course deny everything.
ellauri299.html on line 111: Sillä välin vaimoni Claire vieraili avioerolakimiehen luona, naispuolisen, jonka maine oli armoton pallonpuristaja. Avioero on sopuisa: kaxi kylmiötä korppikotkaa nokkimassa yhteisen omaisuuden haaskalla. Polly sihteerilintu tahtoo kexin. Emme olleet niinkään läheisiä, minä ainakaan. Megan - Brockin myöhempi rakkausihminen, joka työskentelee naisten kodittomien tarhassa, tulee kuvaan vasta loppupuolella. Hepskukkuu tää Grishamin kaveri taitaa olla tunnekylmä misogyyni narsisti.
ellauri299.html on line 113: Sinänsä hämmästyttävää että Grishman edes vaivautuu kirjoittamaan tollaisista surkimuxista. Nehän on kuin jotain Hugon kurjia. Tai Dickensin köyhälistöä. Varmaan monet muutkin lukijoista ois tätä haukkuneet kuin Kakutani jos olisivat kehdanneet. Katotaas Goodreadsista, juu niinpä tietysti. Nide on juuri niin kökkö kuin noin 1% sen lukeneista yhden tähden antaneista Goodreadsissa todistaa:
ellauri299.html on line 119: Candice: (selkeästi neekeri) Tylsä. Saarnaavaa. Sydäntäsärkevä. Ällöttävä. Erityisen inhottavaa oli päähenkilön rasismi. Oli huomautuksia tuomaristosta, joka koostui "12 mustasta kasvosta" (koska DC:ssä ei voi olla valkoisia ihmisiä, eikö niin?) ja epäuskoinen ajatus "komea valkoinen poika heitetty kuoppaan!" ja "kyseiset kengät olivat vanhoja Niken crosstrainereita. Ne eivät olleet koripallokengät, eikä niiden olisi pitänyt houkutella [häntä.]" (koska KAIKKI mustat pelaavat koripalloa, eikö?) Ugh.
ellauri299.html on line 120: Michael Brock on saattanut kehittää omantunnon vahingossa, mutta hän ei onnistunut kehittämään persoonallisuutta. Hän oli tasainen ja tylsä hahmo, joka nyökkäsi ja vinkutti lakkaamatta. Pitikö minun olla sääli häntä kohtaan? En tehnyt. Ei hetkeäkään. Olen Grisham-fani - tai ainakin olin joskus - mutta en suosittelisi tätä kirjaa ihmisille, jotka etsivät trilleriä. Faktat kodittomuudesta ovat sydäntäsärkeviä, ja 14th Street Legal Clinicin kamppailut herättävät myötätuntoa, mutta muuten se ei ole lukemisen arvoinen.
ellauri299.html on line 126: Seth: Jos minun pitäisi kuvailla "The Street Lawyeria" yhdellä sanalla, valitsisin sanan propagandaksi. Se kertoo tarinan juppijuristista nimeltä Michael Brock, joka järjestää elämänsä prioriteetit uudelleen sen jälkeen, kun koditon mies on pitänyt hänet panttivankina iltapäivän ajan. Hän eroaa korkeapalkkaisesta työstään, vaikka hän on vain parin vuoden päästä kumppanin hankkimisesta - ja menee töihin ilmaiselle oikeusklinikalle, joka auttaa kodittomia. Hän uskoo vanhan yrityksensä olevan osittain vastuussa kodittoman perheen kuolemasta, joten hän tekee rikoksen matkalla ulos ovesta, joka auttaa häntä selvittämään asian. Ja niinpä kirjan loppuosassa hän yrittää saada vanhan yrityksensä ennen kuin he saavat hänet. Se ei todellakaan ollut jännittävä matka. Luulen, että Grisham halusi vain kirjoittaa kirjan kodittomista ihmisistä. Konfliktin ratkaisu on, että he sopivat tuomioistuimen ulkopuolella. Vau! Mikä huipentuma! Ei yhtään autojahteja! Ei aseita, ei murhia! Vitun haukotuttavaa.
ellauri299.html on line 134: Kerri: Kun luin tämän kirjan ensimmäisen kerran (vuosia ja vuosia sitten), muistan lukeneeni sen kaiken yhdessä päivässä ja ajattelin: "Vau! Se oli niin voimakasta!" Luin sen vihdoin uudestaan ja se ei kestänyt. Michael on hurskas, pyhämpi kuin sinä, jolla on suuri "valkoisen miehen pelastaja" -kompleksi. Hän viittaa pyhimyksensä muutaman kerran ja siihen, kuinka häntä ei voida arvostella siitä, että hän teki niin hyvän ja jalon asian uhraamalla itsensä vähemmän onnekkaiden auttamiseksi. Ja hän aikoo pelastaa Kaikki! Hän on niin upea ja täynnä itseään. Olin iloinen, että hän lopulta osti itselleen sängyn, koska se oli vähän paljon. Hänen entiset työtoverinsa ovat nyt kaikki "pahiksia" koko kirjan ajan lähes loppuun asti, jolloin hän yhtäkkiä tuntee olonsa pahaksi, koska useimmat heistä ovat viattomia ja tietämättömiä ja se oli TODELLA VAIN Chance, joka oli pahis... Pidän siitä, että se tuo esiin vakavia kodittomuuden ahdinkoja ja että asiat eivät maagisesti muutu, elleivät kaikki ala ottamaan sitä vakavasti. (Se olisikin todella maagista...) Mutta todella, se on ainoa lunastava tekijä.
ellauri299.html on line 142: E: Jumalauta tämä oli kauheaa. Kirjoitus on hyvä. Mutta se kertoo komeasta valkoisesta miesjuristista, joka huomaa, että elämässä on muutakin kuin raha ja viehättävä, menestyvä vaimo. Hän huomaa, että jotkut ihmiset ovat kodittomia, hänestä tulee monien köyhien pelastaja ja hän saa henkilökohtaisesti siivouksen ja tapaa uuden tyttöystävän matkan varrella. Mielenkiintoista tietoa asuntolainsäädännöstä (varsinkin jenkkivuokraisäntien lainkierrosta ja lakifirmojen konnailusta norminpurkumielessä siihen liittyen) matkan varrella, mutta koko tämä yksiulotteinen pelastajakompleksi on peruuttamaton.
ellauri299.html on line 146: John: Pahin (ja viimeinen) kokemukseni John Grisham -kirjoista. Hänellä on ollut aikaisemmissakin kirjoissa taipumus suhtautua kielteisesti yhteiskunnan haluun saada laillinen maksuväline, mutta tämä alkaa rajoittua aktivismiin. Ironista 300 miljoonan dollarin arvoiselta. Oli vaikeuksia viimeistellä.
ellauri299.html on line 148: Michael Vattenfall: Very disappointing. I would expect a Grisham book to be lighter reading, but this was totally unconvincing and lacked believability. The whole purpose of the book is based upon the transformation of the main character's view of the homeless, but I didn't buy it. Well I did, but I regret it now. Money completely wasted.
ellauri299.html on line 152: Pam Leis: Did not finish & do not intend to finish. Too much guilt-tripping, not enough suspense.
ellauri299.html on line 156: Anie: After 130 pages of preaching, with no plot in sight, I gave up. This book is so full of platitudes, generalizations, and simplistic solutions that it belongs in the harlequin category. There are too many good books with great plots out there to waste any more time on this book.
ellauri299.html on line 166: oodreads.com/hostedimages/1503795319i/23694821._SY540_.jpg" />
ellauri299.html on line 173: Shelters are key components of America’s response to homelessness. The unsheltered population has grown yearly since 2015, amounting to a 35 percent increase over a seven-year span. In 2020, The number of people living in poverty in The U.S. of A. increased by approximately 3.3 million people. This trend continued into 2021 when nearly 41.4 million people, or 12.8 percent of the U.S. population, were counted in this group. Certain racial groups have even higher rates of poverty, including Black people (21.8 percent), American Indian and Alaska Native people (21.4 percent), and Hispanics/Latinos (17.5 percent). People living in poverty struggle to afford necessities such as housing, food, and medical care.
ellauri299.html on line 181: Konkurssimenettelyssä velkoja ei pääse kaikkiin omaisuuden muotoihin käsiksi. Exemption-listaksi kutsuttuja menettelyitä on sekä liittovaltion tasolla, että osavaltioiden tasolla. Niistä voidaan käyttää jompaakumpaa (ellei osavaltiolistaa ole säädetty pakolla käytettäväksi, kuten noin 40 osavaltiossa on tehty). Esimerkiksi henkilökohtaiset tavarat kuten vaatteet eivät joudu konkurssissa likvidoitavaksi ja joissakin tapauksissa myös ammatinharjoittamiseen liittyvä omaisuus on suojattu. Joissakin osavaltioissa myös koti ja auto sekä niiden varustukseen kuuluva omaisuus on turvattu. Tapauskohtaisesti osan turvaamattomasta omaisuudesta voi jopa muuttaa turvattuun muotoon ennen konkurssimenettelyyn hakeutumista.
ellauri299.html on line 216: Goodreadsin tampiot syyttää Gershwiniä rasismista. Tässä yxi syytekohdista. Musta Mordechai saarnaa pääasiassa värikkäälle yleisölle Burtonien kuolemaan johtaneista väärinkäytöxistä fiilixellä kuin ML King. Susikoski oivaltaa:
ellauri299.html on line 222: Putkaan heitetyt neekerit käyttäytyvät konnamaisesti, niinkuin ne varmaan tekevätkin oikeesti. Joku Goodreads mutiainen pahastui Juskan vihjauxesta että neekereitä kiinnostaisivat vain koristossut. Se on rasismia, kyllä niille kelpaa crosstraineritkin.
ellauri299.html on line 231: paskiaisexi, Warner oli ylpeä varallisuudestaan. - Kun olen neljäkymmentä, minulla on miljoona taalaa haudattuina sijoitusrahastoihin. Kun olen 45, se on kolme miljoonaa. Kun olen viisikymmentä, se on kymmenen. Ja silloin minä kävelen ulos ovesta.
ellauri299.html on line 234: Apinan apina-arvo mitataan rahaläjällä jonka se ehtii koota pepun alle ennen kuolemaa. Siihen liittyen, tosi hienoa että Titanicin ruumiita kumilaulailemaan menneet miljonäärit sai ansionsa mukaan. Törkymeediat antoi niille enemmän palstatilaa kuin 700 köyhän pakin säälittävälle hukkumiselle matuveneen haaxirikossa.
ellauri299.html on line 236: Jos häädöt olivat lainvastaisia, grynderiyrityksellä oli oikeutettu vaatimus laillisesta väärinkäytöksestä Drake & Sweeneyä vastaan. Se palkkasi yrityksen tekemään työtä; työ oli pilalla; ja virhe oli asiakkaan vahingoksi. Kolmesataaviisikymmentä miljoonan omistuksensa ansiosta RiverOaksilla oli riittävästi painoarvoa painostaakseen yritystä korjaamaan virheensä.
ellauri299.html on line 243: Joku Goodreads tampio oli pettynyt että katususikosken keissi sovittiin rahalla. Ketään ei ammuttu paizi pari mitätöntä lakua. Tää oli tosi realistinen loppuhuipennus, tästä täydet pisteet Susikoskelle.
ellauri299.html on line 250: Arvio Lontaen menetetyistä tuloista oli melko vapaa. Puutteellisella työhistorialla tehtiin painavia oletuksia. Hän oli 22-vuotias, ja hän löytäisi jonain päivänä hyvin pian kokopäivätyön minimipalkalla. Se oli antelias oletus, mutta sen Rafter oli valmis myöntämään. Hän pysyisi puhtaana, raittiina ja vapaana raskaudesta loppuelämänsä ajan; toinen hyväntekeväisyysteoria. Hän saisi koulutusta jostain matkan varrella, muutti työhön, jossa maksetaan kaksi kertaa vähimmäispalkkaa, ja pysyisi kyseisessä työssä 65-vuotiaaksi asti. Rafter mukautti tulevia tulojaan inflaatioon ja käänsi sen nykyisiksi dollareiksi ja päätyi 570 000 dollariin Lontaen ansionmenetyksiin.
ellauri299.html on line 260: - Laskelmassa ei otettu huomioon rangaistuspanoa, Mordokai kiinnitti tähän heidän huomionsa: - Sinulla on varakas lakimies varakkaasta firmasta joka tahallisesti sallii laittoman häädön tapahtua, ja suorana seurauksena asiakkaani heitettiin kaduille missä he kuolivat yrittäessään pysyä lämpimänä. Sanottuna lempeästi, se on varsinkin kaunis rankaiseva vahingonkorvaustapaus täällä piirissä.
ellauri299.html on line 262: "Täällä piirillä" tarkoitti vain yhtä asiaa: mustaa jurya. "Voimme neuvotella", Arthur sanoi uudelleen. - Mikä summa onko sinulla mielessä? Olimme keskustelleet siitä, mikä numero sijoittuisi taulukon ensimmäiseksi. Olimme haastaneet kymmenen miljoonaa dollaria oikeuteen, mutta olimme vetäneet numeron ilmasta. Se saattoi olla neljäkymmentä tai viisikymmentä tai sata. "Miljoona jokaisesta heistä", Mordokai sanoi. Sanat putosivat raskaasti mahonkipöydälle. Toinen puoli kuuli ne selvästi, mutta kesti sekunteja rekisteröidä ne. "Vi-viisi miljoonaa?" Rafter kysyi tuskin tarpeeksi kovalla, jotta se kuuluisi. "Viisi miljoonaa", Mordokai huudahti. "Yksi jokaisesta uhrista."
ellauri299.html on line 266: Nippu ahneita juutalaisia lakimiehiä tuumaa että katususikoski oli näytelmän konna, varsinainen Juudas, hän ei ollut hyvä tiimipelaaja. Hänen olisi pitänyt pitää turpa kiinni ja pitää firman puolia. Just sama kuvio kuin Assangen ja muiden pilliinvislareiden kanssa, jenkkikosto elää niin kauan kuin niissä henki pihisee. Ja juuri kuten Moosexen lakitauluissa, tiiminpetturuus on pahin rikos, sitten tulee varkaus. Suurin osa läskimoosexen pykälistä koskee omaisuuden suojaa. Hyi helvetti mikä etiikka.
ellauri299.html on line 268: Juuri yhden tähden tampiot sai vakuutettua ettei tää Gershwinin kirja ole sittenkään jenkkikirjaxi niitä huonoimpia. Onhan se kuivakka mutta kertoo paljon jenkkimeiningistä omalla pedantilla tavallaan. Eikä ihme että yhden tähden tampiot oli pettyneitä: kirjassa ei ole sankaria, on vain pelkkiä roistoja.
ellauri299.html on line 278: Lake was born on 6 June 1914 in Aughton, Lancashire. His parents were committed Christians. His father, John Lake, was both a stockbroker in Liverpool and the organist and choirmaster in their parish. His mother, Mary, had trained as a teacher but was kept between the fist and the stove by Lake the father. Lake was the eldest of three sons.
ellauri299.html on line 282: Lake opiskeli lääketiedettä Edinburghin yliopistossa ja valmistui lääketieteen ja kirurgian tutkinnoista vuonna 1937. Lähetystyötä silmällä pitäen hän opiskeli parasitologiksi Liverpool School of Tropical Medicine -koulussa ja sovitettiin Church Mission Society -seuraan palvellakseen Intiassa.
ellauri299.html on line 296: Jerzy Popiełuszko ( puolalainen ääntäminen: [ˈjɛʐɨ popʲɛˈwuʂkɔ] , syntynyt Alfons Popiełuszko; 14. syyskuuta 1947–19. lokakuuta 1984) oli puolalainen roomalaiskatolinen pappi, joka liittyi Puolan oppositio -ammattiliittoon Solidarity anticommunistina. Hänet murhasi vuonna 1984 kolme Służba Bezpieczeństwan (sisäasiainministeriön turvallisuuspalvelu) agenttia. Heidät tuomittiin pian sen jälkeen ja tuomittiin murhasta. Syyllisiä tuomittiin, mutta vieläkään ei tarkoin tiedetä, mitkä tahot olivat murhan toimeksiantajia. Tuomitut ovat vapaalla jalalla jo aikapäiviä.
ellauri299.html on line 304: Kun miehellä on ollut siemensyöksy, hänen tulee peseytyä kauttaaltaan vedellä ja hän on epäpuhdas iltaan saakka. Moos. 3 15 on aika hahatuttava.
ellauri299.html on line 306: Freud luopui viettelysteoriasta kun sille selvisi että hysteeriset naiset myös kexivät pedofiilisiä muistoja. Alitajuinen ei pysty erottamaan tosiasiaa fiktiosta. Verführungstheorie oli Sigmund Freudin 1890-luvun puolivälissä esittämä hypoteesi , jonka hän uskoi tarjoavan ratkaisun hysterian ja pakkomielteisen neuroosin alkuperän ongelmaan. Teorian mukaan tukahdutettu muisto varhaislapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai ahdistelukokemuksesta oli olennainen edellytys hysteerisille tai pakkomielteisille oireille, ja jälkimmäiseen on lisätty aktiivinen seksuaalinen kokemus kahdeksan vuoden ikään asti. Freud sitten päätteli että hysteerikkoja on enemmän kuin pedofiilejä. Eli takaisin piirustuspöydälle. Siinä saattoi mennä lapsi pesuveden mukana.
ellauri299.html on line 322: Kylse on tää "se sinne" tänkin fiktion varsinainen teema. Patti kyntää vaikeuxien kautta voittoon vaikka nenänvarrellaan. Helkan kanssa kynnetön sormi ja häpykieli yhdessä. En ennen tiennyt miten kiitollinen saa olla siitä pelkästään että elinpäivät jatkuvat, että saa olla täällä ja tavata muita apinoita... Apina on paha luonnostaan eikä hänellä ole mitään toivoa. Tuottavuus on perseestä koska se syö luonnonvaroja. Eipä jää muuta toivoa kuin että saisimme kuolla tuskitta.
ellauri299.html on line 341: Yippiesin "sissiteatteri" onnistui jälleen kerran, kun vuoden 1968 demokraattisen kansalliskokouksen aikana Kansainvälinen nuorisopuolue nimitti oman ehdokkaansa presidenttiehdokkaaksi. Ehdokas oli Pigasus the Immortal, 145-naulainen (66 kg) sika, joka heidän mielestään oli sopiva vaihtoehto Richard Nixonille, varapresidentti Hubert Humphreylle ja Alabaman kuvernöörille George Wallacelle. Pigasuksen ensimmäisen lehdistötilaisuuden virallisissa esittelyissä Rubin, pitäen ehdokasta sylissään, vaati hänelle salaisen palvelun suojaa ja Valkoiseen taloon ulkopoliittista tiedotustilaisuutta. Hän lupasi myös Pigasuksen puolesta reilun vaalikampanjan ja jos Pigasus voittaisi vaalit, hänet syödään. Tämä, Rubin väitti, kääntäisi tavanomaisen demokraattisen prosessin, jossa sika valitaan "ja syö kansansa".
ellauri299.html on line 345: TV-aika menee niille, joilla on eniten rohkeutta ja mielikuvitusta. En koskaan ymmärtänyt radikaalia, joka tulee televisioon puvussa ja kravatissa. Sammuta ääni ja hän voi olla pormestari! Sanat voivat olla radikaaleja, mutta televisio on sanaton väline! Tapa ymmärtää televisiota on sulkea ääni. Kukaan ei muista kuulemiaan sanoja; mieli on tekninen elokuva kuvista, ei sanoista. En ole koskaan nähnyt mielenosoituksen "huonoa" uutisointia. Ei ole väliä, mitä he sanovat meistä. Kuva on tarina. Väline on viesti. Subjektit, objektit ja kieltosanat ovat turhia. Pääasia on fantasia. Apina on kuvitteleva eläin, ja toivova.
ellauri299.html on line 348: Lokakuussa 1967 David Dellinger Vietnamin sodan lopettamisesta kansallisesta mobilisaatiokomiteasta pyysi Rubinia auttamaan mobilisoimaan ja ohjaamaan marssia Pentagonissa. Mielenosoittajat kokoontuivat Lincoln Memorialille, kun Dellinger ja tohtori Benjamin Spock (vauvatohtori, ei se puikkokorva) pitivät puheita joukolle ihmisiä.
ellauri299.html on line 350: Sieltä ryhmä marssi kohti Pentagonia. Mielenosoittajien lähestyessä Pentagonia 82. ilmadivisioonan sotilaat kohtasivat heidät, jotka muodostivat ihmisbarrikadin, joka esti Pentagonin portaat. Ei lannistuta, Abbie Hoffman, yksi Yippiesin perustajista, vannoi levitoivansa kohti Pentagonia samalla kun Allen Ginsberg johti tiibetiläisiä lauluja auttamaan. Lopulta asiat muuttuivat rumaksi. Siihen mennessä, kun ryhmän 48 tunnin lupa päättyi, noin 680 mielenosoittajaa oli vangittu ja 50 sairaalahoidossa:
ellauri299.html on line 352: Sitten joku viranomainen päätti, että Pentagonin portaat oli raivattava. Kiväärin perät putosivat ihmisten päähän tylsillä, rumilla, märän kuuloisilla töksyillä. Veri roiskui portaille. Kuului huutoja "Linkitä kädet! Yhdistä kädet!" sekoitettuna kivun huutoon ja kiroukseen. Ihmisiä raahattiin ja pidätettiin. Julmuus oli kauhistuttavaa, ja portailla seisovat ihmiset alkoivat heitellä sotilaita roskilla. Näin roskakorin purjehtivan pääni yli. Food fight! Pelkäsin, että ihmiset poljettiin paniikissa, kun he yrittivät paeta pesismailoilta ja kiväärin tukeilta.
ellauri299.html on line 370:
Remo vanha vainooja

ellauri299.html on line 372: Pezkun mielikirja Remo vanha vainooja löytyi Heinolan kauppahallista. Siitä tuli mieleen kokonainen nippu remonttimiehiä.
ellauri299.html on line 374: Kyllä kyllä. Joo-o. *Polvien hetkuttelua*. Martiskainen kokeili puukolla ikkunanpokia ja hihitteli. Laiseri rytkytti P-äijän veneen pohjaa, ei halennut. Selkinen koitti kävellä Seijan ylize, jäi kakkoseksi. Sauger haisi kellarissa viemäreiden kimpussa. Sestofilttimies tarjoutui päällystämään sohvakaluston autonpenkin mallisexi.
ellauri299.html on line 384: Kirvesmiehen työstä veistellään Patti Mulkkisen Elämänkin herroissa. Henriksson pistelee kirkon tapulia puukolla Martiskaisena. Ammattimiehen moraali on tosi korkea, uhoo Patti kuin Sozhenizynin Ivan Denisov. Simone Weilin teennäistä Painovoimaa ja armoa siteerataan pitkästi. Työn tarkoitus on syöminen, pohtii Simone, muonan tarkoitus on työnteko, ja niin edespäin. Siitä se lähtee karman pyörä pyörimään. Simonesta paasasin 1. kerran niinkin aikaisin kuin albumissa 8.
ellauri299.html on line 392: Tuomas Enbuske katosi julkisuudesta mielenterveysongelmien vuoksi – avautuu nyt podcastissa elämästään täydellisen romahduksen jälkeen. Oululaisten vanhempien piti tulla pelastamaan maanis-depressiivinen Tomppa hädästä, lukita se omistamaansa vuokrauuttuun Kampissa. Tälläistä on ollut liikkeellä. Mielenterveysongelmistaan avoimesti puhunut Tuomas Enbuske kertoo Pyhimyksen uudessa podcastissa sairauslomastaan ja kokemastaan häpeästä. – Se kuului siihen, olin sairas. Diagnoosi on siitä hyvä, että sillä voi selittää asioita. Nyt olen antanut anteeksi tyhmiä päätöksiäni, ja sitä että olen ollut
ellauri299.html on line 393: mulkku ihmisille joissain vaiheessa. Olen ollut myös kyrpä, en ole ollut pelkästään mulkku, mutta nyt on paljon helpompi olla mulkku ihmisille, hän sanoo.
ellauri299.html on line 404: "Nyt huomaan, että tekstistä on tullut paljon pidempi kuin oli tarkoitus, vaikka toisaalta ajattelen vasta raapaisseeni pintaa. Tutkijana olen sitä mieltä, että kirjoitus ei ole tällaisena julkaisukelpoinen, mutta paasaajana painan empimättä post-nappulaa. Keskeneräisyys tarjotkoon lisämatustelulle tarttumakohtia."
ellauri299.html on line 408: Mikä elämän pimento, hätä arvosta ja pyrkimys päivänvaloon pitää olla että syntyvät nämä epälukuiset itäsuomalaiset nerot jotka katsovat lähimmäisiään pitkään ja tietävästi, tekevät nopean muistiinpanon kuin skalpeerausveitsen pyörähdyksen ja vihaavat mitä tuleman pitää... Suomalaiset ovat kirjoittavaa kansaa, ja kateellista kansaa, ja arvostaan epävarmaa, mikä on kaikki yksi ja sama: poraava katse, taskussa nyrkki, nyrkissä pureksittu kynä. Myy nakkia valkolakki päässä. Kun keskiluokkaa ja lukeneistoa uhkaa kurjistuminen, on väkivaltaa tiedossa.
ellauri299.html on line 410: Vuokon ääni nousi ja laski kuin ambulanssin. Minun kanssani oli yksinaista elaa, kaiket päivät kotona, izexeen hörähtelee ja itseään hautoo, tiiviisti kuin kana kököttäisi munassa. Munamies, höhö. Käärijä. Päinvastoin, nielty, vitun nielemä mies, Patti ajatteli. Lahkeessa pullotti mulkunpää kuin Sauronin silmä. Hiän läxi, tyhjä oli keittiö seuraavana päivänä. Näin kohdellaan avovaimoa, Patti hörähti. Ja mä ajattelin näin, izexeni nimittäin, Jyväs-Hyvä pitää sharmia yllä. Sperman kanssa siitä saa, 2 verroin parempaa. Akka on köyhän draamateatteri. Ensi-ilta kerran kuussa. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua! huutaa Patti nussiessaan Vuokkoa. Kappalaisen Helkaa pyrkii kaikki kuximaan. Jotain kaunaa siinäkin kai puretaan.
ellauri299.html on line 417: Minimistiveli Marin Mersenne (1588–1648) näytteli keskeistä roolia 1700-luvun ensimmäisen puoliskon ranskalaisessa henkisessä elämässä. Aikana, jolloin tieteellisistä aikakauslehdistä puuttui vielä kovasti, häntä kutsuttiin oikeutetusti "Oppineen Euroopan sihteeriksi" ( "le secrétaire de l'Europe savante ". Mersennes oli Cartesiuxen pyllynnuolija.
ellauri299.html on line 428: Quaestionesissa yli puolet Mersennen väitteistä oli kuitenkin jälkikäteen: luomisesta ex nihilo nihil fit, olentojen kauneudesta, annetusta luonnonlaista, maailmankaikkeuden harmoniasta… hyvin sä vedät Jumala, priima perämoottori.
ellauri299.html on line 433: Mark Twain on tismalleen oikeassa siinä ettei ole vapaata tahtoa, että aivokuoren peliteoreettinen "pohdinta" vaan näyttää mitä seurauxia on mistäkin toimista. Valinta niiden välillä ei ole vapaata, vaan riippuu asiakkaan haaroista. Matelijanaivo ei useinkaan päädy aivokuoren kannalle, vaan valizee mieluummin kaikki mulle heti nyt, ja on siinä yllättävän usein oikeassa. Aivokuoren laskelmat näät ei ole kovin luotettavia, tilanteet muuttuvat, ja keppi likoon heti nyt on sentään pian kamat pussissa, kävi myöhemmin sitten niin tai näin. Ja se on Darwinin kannalta pääasia.
ellauri299.html on line 437: Joo ei kannata termiitin mietiskellä liian transsendendenttejä, ei siitä tule lasta eikä paskaakaan.
ellauri299.html on line 453: Byörk. Yhtä teeskenneltyä kuin Anna Byörkmanin Facebook-päivityxet. Toi puhtauskin on noita uskonnollismielisten idefixejä. Intiimihygienia on yhteisöpesijöille hirmu oleellista. Kuukautisverinen on epähygieeninen, kuolleeseen koskenut on epäpuhdas viikon verran, sika ja rapu ovat saastaiset. E. Saarisen elämän paras luento oli nimeltään "Tuohivirsujen räjähdysvoima". Aika surkeaa.
ellauri299.html on line 470: Patti oli sukupuolielämän Honkajoki. Aarne Honkajoki on hahmo Väinö Linnan kirjassa Tuntematon sotilas. Hän on sotamies, joka on ottanut itselleen humoristin roolin ja laukoo satiirisia kommentteja näennäisesti vakavaa ja totista esittäen. Honkajoki pilkkaa Suomen armeijaa ja sodankäyntiä, mutta on silti tunnollinen sotilas. Hahmo muistetaan parhaiten jousipyssyn mukana kantamisesta sodan keskellä.
ellauri299.html on line 472: Honkajoessa romaanin kynäilijä on luonut kokonaisen uuden ihmishahmon ja näyttää hänen kohdallaan miltei äärimmäisyyteen saakka sen suomalaisesta kansanelämästä tutun ilmiön, että humoristi ja hullun roolin ottanut saavat oikeuksia enemmän kuin muut.
ellauri299.html on line 477: Turkkulaine Ilkka Malmberg palkittiin kerran vuoden posiolaisena. Osti loppupeleissä hehtaarin mezäpalstan jostain pohjoisesta, varmaankin Posiolta. Malmberg kuoli nopeasti edenneeseen haimasyöpään 3. joulukuuta 2016. Ikää oli kertynyt vasta 60. Malmberg kertoi saaneensa paljon oppia Juha Tantulta (ranskalaiset pastillit) sekä muiden muassa Antti Tuurin, Hannu Raittilan ja Veijo Meren niukasta mutta tarkasta proosakerronnasta. Suuren palkinnon hän sai jutulla Mervi Nykäsestä.
ellauri299.html on line 488: "Takonut pianokappaleita. Elämää elän taas kahdella tasolla. Mitä tästä lapsesta tulleekaan! Oi että pystyisin tekemään työtä! Syvä alho jälleen. Aamulla hirveä depressiooni. - Aino parka! Tuo äärimmäisen hieno olento! Täytyykö hänet uhrata? Siltä näyttää! Kaameaa!» Miehen lukemisen keskeytti naurunpuuska.
ellauri299.html on line 495: Jöns lukee haikeana Hobbesista, mm. Abraham Cowleyn (1618–1667) siitä kirjoittamaa ook-of-restoration-verse/abraham-cowley-16181667-12/">oodia. Cowleysta tuli vahingossa mieleen sata vuotta myöhäisempi Cowper, William, 1731-1800 [ku:pö] ja sen kuuluisa hymni "Taas verilähde sydämen".
ellauri299.html on line 504: Dylanin vuonna 1966 syntyneelle vanhimmalle pojalleen Jesselle kehtolauluksi kirjoitettu laulu kertoo isän toiveista, että hänen lapsensa pysyy vahvana ja onnellisena. Se alkaa riveillä "Jumala siunatkoon ja varjelkoon sinua aina / toteutukoot kaikki toiveesi", joka toistaa papin siunauksen Lukujen kirjasta (Neljäs Mooseksen kirja 6:24-26), jonka rivit alkavat: "Siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua / Toteuttakoon pienimmätkin toiveesi. Herra valistakoon kasvonsa sinulle, kallistakoon korvansa." Koska Dylan ei halunnut kuulostaa "liian sentimentaalilta", hän lisäsi kappaleesta kaksi versiota Planet Waves -albumille, yhden kehtolaulun ja toisen rock -suuntautuneen. Howard Cosell lausui kappaleen ikimuistoisesti amerikkalaisessa televisiossa, kun Muhammad Ali voitti raskaansarjan kruunun kolmannen kerran. Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.
ellauri299.html on line 517: oor Live at the regal" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen>
ellauri299.html on line 519:
Fight the poor

ellauri299.html on line 521: Grisham ihmelettää ompasutena: What broke in our vast system of public assistance to allow Americans to become so poor they lived under bridges?
ellauri299.html on line 526: 27 percent of households – nearly double the percentage that are income poor – are living in "asset poverty." These families do not have the savings or other assets to cover basic expenses (equivalent to what could be purchased with a poverty level income) for three months if a layoff or other emergency leads to loss of income. The U.S. has the weakest social safety net of all developed nations. Sociologist Monica Prasad of Northwestern University argues that this developed because of government intervention rather than lack of it, which pushed consumer credit for meeting citizens´ needs rather than applying social welfare policies as in Europe.
ellauri299.html on line 530: Matthew Desmond, the acclaimed Princeton sociologist and author of Evicted: Poverty and Profit in the American City, thinks that poverty has barely improved in the United States over the past 50 years — and he has a theory why. Laid out in a long essay for the New York Times Magazine that is adapted from his forthcoming book Poverty, by America, Desmond’s theory implicates “exploitation” in the broadest sense, from a decline in unions and worker power to a proliferation of bank fees and predatory landlord practices, all of which combine to keep the American underclass down. Relative poverty in the US has stagnated in the last 40 years.
ellauri299.html on line 538: A 2015 study by the Vera Institute of Justice contends that jails in the U.S. have become "massive warehouses" of the impoverished since the 1980s. Scholars assert that the transformation of the already anemic U.S. welfare state to a post-welfare punitive state, along with neoliberal structural adjustment policies, the globalization of the U.S. economy and the dominance of global financial institutions, have created more extreme forms of "destitute poverty" in the U.S. which must be contained by expanding the criminal justice system and the carceral state into every aspect of the lives of the poor, which, according to Reuben Jonathan Miller and Emily Shayman, has resulted in "transforming what it means to be poor in America."
ellauri299.html on line 543: According to a 2017 academic study by MIT economist Peter Temin, Americans trapped in poverty live in conditions rivaling the developing world, and are forced to contend with substandard education, dilapidated housing, and few stable employment opportunities, not to mention drugs and hookworms.
ellauri299.html on line 544: Scientists in Houston, Texas, have lifted the lid on one of America’s darkest and deepest secrets: that hidden beneath fabulous wealth, the US tolerates poverty-related illness at levels comparable to the world’s poorest countries.
ellauri299.html on line 548: Poverty may be fueling the Obesity epidemic, with the poorest states, counties and neighborhoods having the highest death rates from heart disease, stroke, diabetes and other diseases related to obesity. For every $10,000 poorer a neighborhood is, the death rate of heart disease increases by 10%.
ellauri299.html on line 550: The working poor fare even worse than the lazy shiftless ones. Two even three jubs are not enough to keep them out of poverty. Many low-wage service sector jobs require a great deal of customer service work. Although not all customer service jobs (e.g. litigation laywers) are low-wage or low-status, many of them are. Some argue [who? Marx and Engels maybe?] that the low status nature of some jobs can have negative psychological effects on workers, but others argue that low status workers come up with coping mechanisms that allow them to maintain a strong sense of self-worth.
ellauri299.html on line 552: One coping mechanism is called boundary work, which happens when one group of people valorize their own social position by comparing themselves to another group, who they perceive to be still inferior in some way. For example, Newman (1999) found that fast food workers in New York City cope with the low-status nature of their job by comparing themselves to the unemployed, who they perceive to be even lower-status than themselves.
ellauri299.html on line 564: Cassius valittiin Plebin tribuuniksi vuonna 49 eaa. Hän vastusti Caesaria ja lopulta käski laivaston häntä vastaan Caesarin sisällissodan aikana: Kun Caesar voitti Pompeuksen Pharsaloksen taistelussa, Caesar ohitti Cassiuksen oikealta ja pakotti hänet antautumaan. Tapettuaan Caesarin Cassius pötki itään, missä hän keräsi kahdentoista legioonan armeijan. Senaatti tuki häntä ja teki hänet kuvernööriksi. Myöhemmin hän ja Brutus marssivat länteen Toisen triumviraadin liiddolaisia vastaan.
ellauri299.html on line 578: Järkyttynyt löydöistään Brock jättää Drake & Sweeneyn menemään huonosti palkattuun paikkaan 14th Street Legal Clinicissä, joka pyrkii suojelemaan kodittomien oikeuksia. Tämä johtaa hänen siteensä katkeamiseen hänen aiempaan valkokauluselämäänsä , kun hänen jo kuoleva avioliitto päättyy virallisesti sovinnolliseen avioeroon. Brock sekaantuu myöhemmin emotionaalisesti Ruby-nimisen naisen tapaukseen, jonka huumeriippuvuus johti siihen, että hän menetti poikansa huoltajuuden. Hän tapaa myös nuoren kodittomien asianajajan nimeltä Megan ja he aloittavat suhteen. Drake & Sweeney seuraa Brockia varkauksien ja väärinkäytösten kanssaväitteiden vuoksi klinikka nostaa kanteen yritystä ja sen liikekumppaneita vastaan. Yritys tekee kaupan, jossa Brockin lisenssi keskeytetään väliaikaisesti, kun he tyytyvät suureen rahasummiin ja erottavat kumppanin, jonka toiminta johti nuoren perheen kuolemaan.
ellauri299.html on line 582: Aiemminkin esiin putkahdellut hirveä oikislainen japsuämmä, USAn Toini Havu, Kakutani Michiko New York Timesista antoi romaanille kielteisen arvion, kun hän totesi, että "Grisham on liian kiireinen panostaakseen eteenpäin vaivautuakseen konkretisoimaan mitään näistä tapahtumista" ja kuvaili romaania "tuotenimiromaaniksi, jolla on epämiellyttävä sankari, räjähdysmäinen juoni ja jotain todella kauheaa proosaa."
ellauri299.html on line 584: Vuonna 2003 julkistettiin suunnitelmat romaanin ehdotetusta pienestä näyttösovituksesta ja televisiopilotti kuvattiin. Touchstone Televisionin tuottaman ohjelman pääosissa oli Eddie Cibrian Brockina, KaDee Stricklandina, Mario Van Peeblesina ja Hal Holbrookina. Paris Barclay ohjasi pilotin, jonka käsikirjoittivat Brian Koppelman ja David Levien. Syistä, joita ei koskaan julkistettu, ohjelmalle ei koskaan annettu koko kauden esittelyä. Ihmekös tuo, 2003 oli vahva oikeistoaalto menossa, kun Paha puska paraikaa rynnäköi Irakissa.
ellauri299.html on line 620: Kerronko faktoja? Tiedät, että olen. Onko ihmiskunta iloinen? Tiedät, että se on. Ottaen huomioon, mitä se kestää ja on onnellinen, teet minulle liikaa kunniaa, kun ajattelet, että minä voin asettaa sen yksinkertaisten kylmien tosiasioiden eteen, joka voi ottaa siitä iloisuuden pois. Mikään ei voi tehdä sitä. Kaikkea on kokeiltu. Ilman onnistumista. Pyydän sinua olemaan huoletta. Ei filosofia muuta mitään, se on vain Oiva Ketosen "muita näkökohtia."
ellauri299.html on line 628: Suomen liityttyä 1995 Euroopan unioniin Lappi-Seppälä työskenteli kielialan päällikkövirkamiehenä Euroopan yhteisöjen eri elimissä, muun muassa EU-komission käännöstoimen pääosaston suomen kielen osastopäällikkönä ja kieliasioiden neuvonantajana EU:n Tallinnan-edustustossa.
ellauri299.html on line 638:
Taasko Hoosea

ellauri299.html on line 640: Singer on lukevinaan hotellihuoneen Gideonin raamatusta että Hoosealla ei ollut 1 vaan kokonaista 2 huoraa puolisona. Oliko tosiaankin näin?
ellauri299.html on line 642: Muiden 700-luvun eaa. profeettojen tapaan Hoosea julisti, että jos kansa ei luovu synneistään, Jumala sallii valtakunnan tuhoutua, ja kansa viedään vankeuteen Assyriaan, seudun tuon ajan suurimpaan valtioon.
ellauri299.html on line 658: Mutta hei, jäi epäselväxi, oliko Hoosealla 2 *eri* jakorasiaa kuten Singer antaa ymmärtää? Vaiko se sama tapaus uudestaan 2x kerrottuna? Piru siitä selvän ottaa. Sana "vielä" puhuu Greinin puolesta, jos se tarkoittaa "lisäxi" eikä "yhä".
ellauri299.html on line 660: § 1.2. Herra alkoi puhua Hoosealle ja sanoi näin: »Mene ja ota portto vaimoksesi ja ota lapsiksesi ne lapset, jotka hän saa. Tämä maa on uskoton Herraa kohtaan, se on kuin portto, se palvelee vieraita jumalia.» 3 Niin Hoosea otti vaimokseen Gomerin, Diblaimin tyttären, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan ym ym.
ellauri299.html on line 662: § 3.1. Herra sanoi minulle: »Sinun tulee vielä rakastaa naista, jolla nyt on rakastaja ja joka rikkoo avion. Samoin minä, Herra, rakastan israelilaisia, vaikka he kääntyvät muiden jumalien puoleen ja rakastavat rypälekakkuja, joita tuovat uhrilahjoiksi.» Minä ostin naisen ja maksoin hänestä viisitoista hopeasekeliä ja puolitoista homer-mittaa ohria. 3 Sanoin hänelle: »Sinun täytyy nyt kauan aikaa olla täällä ja odottaa. Varo, ettet ole uskoton ja mene muiden miesten mukaan. Kun tottelet minua, niin aikanaan minä tulen luoksesi.»
ellauri300.html on line 31: Sisälmysluetteloon
ellauri300.html on line 40: oodreporter.com/sites/default/files/2016/01/shadows_prensa_final.jpg" width="100%" />
ellauri300.html on line 47: Todennäköisesti nuo yleiset hocus pocus - jongleeraavat sanat eivät ole mitään muuta kuin hoc est corpuksen turmelusta, joka auttaa Rooman kirkon pappeja naurettavalla tavalla heidän transsubstantiaatiotempussaan. Alankomaissa sanoihin Hocus pocus liittyy yleensä lisäsanat pilatus pas. Skandinaviassa tavallisesti filiokus, joka on turmeltunu not termistä filioque. Variantti filipokus on yleinen Venäjällä, joka on pääasiassa itäinen ortodoksinen kansakunta, sekä eräissä muissa Neuvostoliiton jälkeisissä valtioissa. Hemmetti nää jenkit on eri epeleitä. Hissun kissun Hissun kissun.
ellauri300.html on line 54: Shadows on the Hudson (original title Shotns baym Hodson) is a novel by Isaac Bashevis Singer. First serialized in The Forward, a Yiddish newspaper, it was published in book form in 1957. It was translated into English by Joseph Sherman in 1998. The book follows a group of prosperous Jewish refugees in New York City following World War II, just prior to the founding of the state of Israel. This article about a 1950s novel is a stub. You can help Wikipedia by expanding it.
ellauri300.html on line 56: Singerin Varjot Hudsonjoella jatkuvat pitkän tauon jälkeen. Vizi miten Singer on vanhakantainen jutkumies, tekopyhä narsisti. Se pitää 3 naista yhtä aikaa kiimassa, puristaa ne kuivixi kuin sitruunat ja heittää sankkoon varttumaan, palataxeen silloin tällöin niitä puristelemaan josko niistä lähtisi vielä mehua. Esther, Jael och Abishag. 5th Ave symboliserar den mänskliga civilisationen. Kyllä tosiaan.
ellauri300.html on line 61: Mixi Hertz tahtoo mieluummin mennä rähmälleen törkkäämään nahattoman kullinnuppinsa vielä kerran Estherin paljaaseen kuin Annan vastaavaan? Koska se on ällömpää ja jännempää. Spinoza on oikeassa: universumissa ei ole tilaa virheille. Ei kärpäsetkään nussi väärää naarasta. Kaikki ovat oikeita.
ellauri300.html on line 73: Vallitsevan näkemyksen mukaan Singerin aikaisemmassa fiktiossa Singerin projekti on vahvistaa vanhan maailman juutalaisuuden pätevyyttä modernismin edessä. Näin ollen lähes poikkeuksetta jokainen Singerin englanniksi julkaisema fiktio The Family Moskatin (1945) ja The Spinoza of Market Streetin (1961) välillä sijoittuu vuotta 1939 edeltävään Eurooppaan, ja käytännössä kaikki jatkavat Singerin perinteistä Itä-Euroopan juutalaisen kulttuurin ja "näkevän maailmankaikkeuden ennemminkin kuin sokean" edistämistä.
ellauri300.html on line 75: Kuitenkin vuosina 1957–1958 Singer sarjakirjoitti Forwardissa luvut, jotka lopulta käsittäisivät hänen postuumisti julkaistun romaaninsa Shadows on the Hudson, teoksen, joka nimenomaan vastustaa juutalaisuuden pätevyyttä holokaustin jälkeisessä maailmassa ja siten monimutkaistaa Singerin vakionäkemystä. Emme koskaan saa tietää täydellisellä varmuudella, miksi Singer päätti olla näyttämättä tätä teosta käännettynä ja esiteltynä kasvavalle ei-jiddishinkieliselle lukijakunnalleen. Yksi syy saattaa olla projektin esteettiset epäonnistumiset, sen selkeän rakenteen ja saippuaoopperamainen laadun puute, mutta ehdotan kuitenkin, että kiinnostavampi syy Singerin menettelyyn tässä teoksessa voisi olla tämä temaattinen kuilu, joka erottaa Shadows-teoksen hänen muista fiktioistaan.
ellauri300.html on line 98: Demyan Bedny tai Jefim Aleksejevitš Pridvorov, (s. 13. huhtikuuta [1. huhtikuuta, vanha tyyli], 1883, Gubovka, Ukraina, Venäjän valtakunta – kuoli 25. toukokuuta 1945, Barvikha, lähellä Moskovaa), Neuvostoliiton runoilija, joka tunnetaan molemmista jakeistaan, jotka ylistävät vuoden 1917 vallankumousta ja hänen satiirisia tarujaan. Suurruhtinan luonnollinen poika Pridvorov alkoi osallistua sosialistiseen lehdistöön ennen vallankumousta ja otti käyttöön nimen Demyan Bedny ("Demyan the Poor"). Vuonna 1912 hänen satiirinsa alkoivat ilmestyä. Hänen tyylinsä sai vaikutteita 1800-luvun venäläisestä fabulistista Ivan Krylovista. Vuosina 1917-1930 Bednyn limerickit olivat erittäin suosittuja suuren yleisön keskuudessa, ja Lenin itse, vaikka pani merkille niiden karkeuden, ylisti niiden propaganda-arvoa.
ellauri300.html on line 100: Bednyn kaustinen uskonnonvastainen runo Uusi testamentti ilman vikoja (Новый Завет без изъяна) on saattanut inspiroida Mikhail Bulgakovin Mestari ja Margarita vastalauseena. Lisäksi hänen hahmonsa oli prototyyppi Mihail Berliozille ja Bezdomny (Koditon) oli parodia Bednyn salanimestä. Bulgakov ei tavallisesti nauttinut kuullessaan, että joku oli tuomittu, mutta teki poikkeuksen, kun Bedny joutui vaikeuksiin vuonna 1938. "Nytpä ei röhötä kenellekään muulle. Tuntekoon ize nahoissaan", hän sanoi.
ellauri300.html on line 124: Pimeyden ruhtinaan vierailu Stalinin ajan Moskovassa limittyy maagisella tavalla Ješua-nimisen kiertävän filosofin kädenvääntöön Rooman mahtavan maaherran Pontius Pilatuksen kanssa. Ja kaiken ytimessä kummittelee kauniin Margaritan ja hänen kumppaninsa, Mestariksi kutsutun salaperäisen kirjailijan lyyrinen rakkaustarina. Mutta onko yhtään panokohtauxia?
ellauri300.html on line 126: Saatana saapuu Moskovaan on ajan ja paikan rajat ylittävä kaleidoskooppi jossa yhdistyvät myytti ja historia, huumori ja yhteiskunta, rakkaus ja kuolema.
ellauri300.html on line 153: Noin klo 11.30 Styopa Likhodejev huomaa, että Woland on lähettänyt hänet Jaltaan. Woland asettuu asuntoon nro 50.
ellauri300.html on line 176: Vasili Stepanonovich Lastotshkin todistaa kauhuja kaikkialla Moskovassa, kuten puku ilman ruumista ja Korovjevin perustama haluton kuoro. Kun tämä tapahtuu, Margarita lukee uudelleen sen, mitä Mestarin romaanista on jäljellä. Margarita menee sitten puistoon, jossa hän tapaa Azazellon.
ellauri300.html on line 180: Pontius Pilatusta piinaa hemikranian aiheuttama kipu päässään. Pilatus kuulustelee Yeshuaa ja innostuu, kun Yeshua tekee oikean diagnoosin ja lopulta lievittää hänen kipuaan. Pilatus tuomitsi Yeshuan kuolemaan. Myöhään aamulla vangit kävelevät teloituspaikalle.
ellauri300.html on line 233: Pontius Pilatus pystyy vihdoin kävelemään kuun sädettä pitkin Bangan kanssa valoon.
ellauri300.html on line 308: Mietitkö, miksi syömme tätä tavaraa? Olet tekemässä jotain. Pääsiäissederin aikana kysymme juuri tämän kysymyksen. Haggadan teksti vastaa lainaamalla Tooran säettä : "He katkeroittivat elämämme kovalla työllä." 2 Yrttien katkera maku muistuttaa meitä Egyptin orjuutemme katkeruudesta.
ellauri300.html on line 314: Mishna listaa viisi yrttiä , jotka sopivat laskuun. 8 Mišnan heprea/arameankielisten sanojen kääntämisestä keskustellaan jonkin verran, 9 mutta yleisesti hyväksytään, että roomalainen salaatti, piparjuuri ja endiivit (escarole) sisältyvät luetteloon. 10 Pinselsabadin tapana on käyttää rooma-salaattia ja piparjuurta yhdessä. 11 Mishna jatkaa, että sekä vartta että lehtiä (jos käytetään yrttiä, jossa on lehtiä) voidaan käyttää, ja ne voivat olla tuoreita tai kuivia. Talmud huomauttaa kuitenkin, että tämä kuivien yrttien korvaus koskee vain vartta; lehtien tulee olla tuoreita. 12 Yrttejä ei saa keittää tai edes liottaa 24 tuntia, 13 koska silloin ne menettäisivät kitkerän makunsa.
ellauri300.html on line 332: "Vallankumouksellinen" ajatus tyttöjen muodollisesta koulutuksesta tuotiin varovasti ja innokkaasti Toora-yhteiskuntaan 1930-luvulla, eikä ilman vastustusta. Lubavitchissa edellinen Rebbe kuitenkin otti konseptin innostuneesti vastaan ja tuki sitä. Sitten vuonna 1941 Rebbe saapui Yhdysvaltoihin, jolloin "juutalaisen koulutuksen keskusjärjestö" (Merkos L'Inyonei Chinuch) syntyi. Rebben nimitti sen johtajaksi hänen appensa (edellinen Rebbe), ja yksi ensimmäisistä Merkosin perustamista instituutioista oli Beth Rivkahin tyttökoulu. Mutta mitä iloa on tästä hasiditytölle? No paljonkin!
ellauri300.html on line 334: Itselle: jatkuva älyllinen ja emotionaalinen kasvu Tooran opiskelun kautta, erityisesti chassidiset opetukset, jotka tarjoavat filosofisen taustan juutalaisen naisen elämäntavalle ja ylpeydelle, selittäen hänen roolinsa ainutlaatuisuuden kodin perustana ("akeret habayit"); ja ainutlaatuiset voimat, jotka hänelle antoivat työtakki ja peruukki.
ellauri300.html on line 336: Toisille: Dynaamiset tiedotusohjelmat, jotka tuovat Tooran syvyyden ja mitzvotin kauneuden vähemmän informoitujen tietoisuuteen, erityisesti muille naisille ja tyttöihin, kuten Lubavitch Womenin johtajuus maailmanlaajuisissa Lubavitch-kampanjoissa "Perheen puhtauden" puolesta; Shabbat-kynttilän valaistus, imurointi, kosher jne.
ellauri300.html on line 338: Tulos: Naiset, jotka pystyvät ainutlaatuisesti muotoilemaan ja toteuttamaan ohjelmia, jotka voivat tyydyttää miesten haasteet ja viis veisata lasten kysymyksille. Tuhansista lahjakkaista naisista on tullut miehensä ohella lähettiläitä (shluchot) eri yhteisöihin. Ensimmäinen haaste, jonka nämä pariskunnat kohtaavat, on siirtää tuttu chassidiympäristö vieraiden ja vastakkaisten arvojen ilmapiiriin; luoda chassidikodin lämpöä ja voimaa ilman hoivaavan yhteisön tukea, kaukana perheestä ja ystävistä. Usein haasteeseen sisältyy tarve oppia uutta kieltä, selviytyä uskomattomista vaikeuksista saada kosher-ruokaa ja sopeutua uuteen ja outoon päivittäiseen elämäntapaan. Monia shluchoteja ihaillaan sulosta ja rohkeudesta, jolla he vastaavat näihin haasteisiin. Antelias vieraanvaraisuus, joka on ominaista Lubavitcherin kodeille kaikkialla maailmassa, on ilmaus näiden naisten lämmöstä ja viisaudesta.
ellauri300.html on line 340: Shluchalla on monipuolinen rooli omien lastensa äitinä ja opettajana ja satojen muiden "äitinä"/opettajana; roolimalli perheelleen ja inspiraatio koko yhteisölle. Tyypillisesti hän työskentelee väsymättä varhaisesta aamusta lähtien ohjaamalla koulua tai opettamalla luokkaa, neuvomalla vanhempaa tai suunnittelemalla ohjelmaa miehelleen yön pikkutunneille kotona olevien velvollisuuksiensa lisäksi. (Monet Lubavitchin päiväkouluista ja kesäleireistä ovat täysin naisten hallinnoimia, johtamia ja johtamia.) Shlucha ilmentää täysin päinvastaista stereotyyppistä käsitystä siitä, että johtajuutta on ilmaistava julkisen teeskentelyn ja yleisölle altistumisen kautta; Hiän palauttaa klassisen juutalaisen johtamismallin moraalisen auktoriteetin, vaikutusvallan ja henkilökohtaisen esimerkin hiljaisella, vaatimattomalla feminiinisellä lähestymistavalla, toki unohtamatta että mies on perheen pää.
ellauri300.html on line 350: Seder- iltojen aikana (yksi Israelissa ja kaksi diasporassa), kun olemme syöneet matsan, valmistaudumme syömään maroria. Ensin otamme kezayit (oliivin tilavuus) marorista ja upotamme sen charosetiin, 14 joka on perinteinen omenoista, pähkinöistä, viinistä ja muista makeista ainesosista koostuva seos. Tämä tehtiin alun perin tappaakseen yrteistä löytyneen vaarallisen madon. 15 Jotkut sanovat, että syy siihen, miksi teemme niin edelleen, on se, että charoset muistuttaa sementtiä, jota meidän oli pakko käyttää Egyptin kaupunkien rakentamiseen. 16 Vaikka kastamme katkeranmaror makeassa charosetissa, älä anna marorin viipyä charosetissa, jotta se ei laimenna makua, ja ravista charoset heti pois.
ellauri300.html on line 362: Kun olemme syöneet marorin, yrttejä käytetään vielä kerran niin sanotussa korechissa, voileipässä, joka koostuu matzasta ja marorista. 23 Ymmärtääksemme miksi teemme näin, on tarpeen selittää hetki rabbien välistä kiistaa siitä, kuinka pääsiäislammasta, matzaa ja maroria syötiin temppelin seisoessa. Suurin osa rabbeista oli sitä mieltä, että jokainen syötiin erikseen. Hillel kuitenkin katsoi, että näistä kolmesta tehdään voileipä ja syödään ne yhdessä. Täyttääksemme kaikki mielipiteet teemme molemmat. Syömme ensin matsan ja marorin erikseen, ja sitten syömme ne yhdessä korech- voileipänä.
ellauri300.html on line 372: Tämän artikkelin alussa 27 esitimme muutamia asioita, jotka näyttävät olevan vaikea ymmärtää. Ensinnäkin totesimme, että maror on vain "valmistelu" pääsiäislammasta. Miksi niin? Totta, Toora yhdistää heidät jakeessa, mutta miksi Toora tekee toisen riippuvaiseksi toisesta? Sanoimme silloin, että nykyään, koska ei ole pääsiäislammasta, ei ole raamatullista käskyä syödä maroria – eikä siksi ole mitään syytä syödä maroria orjuuden muistoksi. Sen sijaan syömme sen vain muistuttaaksemme meitä temppelistä. Jälleen kerran tämä näyttää vaikealta ymmärtää – vain koska meillä ei ole raamatullista käskyä, meidän ei pitäisi syödä maroria muistuttaakseen meitä orjuudesta? Orjuutemme Egyptissä on varmasti jotain muistamisen arvoista! Mutta temppeli? Mitä itua siinä muka on?
ellauri300.html on line 388: Yleisiä marorin yrttejä ovat piparjuuri ja roomalainen salaatti. Chabad käyttää molempia.
ellauri300.html on line 412: Luria var ett vrak. Han led av förföljelsemani. Han kunde inte hitta sina läsglasögön eller sin bok. Han hade inte betalat räkningarna. I Poland skulle han hamna i fängelse. Kommunister var som termiter. De underminerade Amerika. Också de sk kapitalistiska tidningarna vår fulla av sovjetpropaganda. Pres. Roosevelt själv var smittad av deras propaganda. Rationalisterna hånskrattade naturligtvis åt såna tankar men var då Hitler en rationell företeelse? Och Stalin? Reagan eller Putin? Var världskrigen en logisk företeelse? Människosläktet traskade omkring i absurditetens, mörkrets och magikens träsk och talade ändå oavbruter om klokhet, vilket i sig självt var ren galenskap.
ellauri300.html on line 435: Bad news on the doorstep
ellauri300.html on line 446: And them good ole boys were drinking whiskey and rye
ellauri300.html on line 450: Did you write the book of love
ellauri300.html on line 470: And them good ole boys were drinking whiskey and rye
ellauri300.html on line 482: Oh and while the king was looking down
ellauri300.html on line 484: The courtroom was adjourned
ellauri300.html on line 487: And while Lennon read a book on Marx
ellauri300.html on line 495: Them good ole boys were drinking whiskey and rye
ellauri300.html on line 520: Them good ole boys were drinking whiskey and rye
ellauri300.html on line 545: Them good ole boys were drinking whiskey and rye
ellauri300.html on line 570: And them good ole boys were drinking whiskey and rye
ellauri300.html on line 577: Them good ole boys were drinking whiskey and rye
ellauri300.html on line 589: In October 2022, McLean called Kanye West an 'attention-seeking fool' over his antisemitic rants. The "American Pie" singer who briefly lived in Israel said he stands with his Jewish friends. McLean lived in Israel on-and-off from 1978-1982 and he “grew to love the country and the people. Living there changed my life forever.”
ellauri300.html on line 593: On January 18, 2016, McLean's then-wife Patrisha Shnier McLean alleged that after four hours of "terrorizing" her, McLean pinned her to a bed until she broke free and ran to the bathroom. Shnier McLean alleged that McLean attempted "to shove open the locked bathroom door behind which I had barricaded myself. As it was splintering, I pushed the numbers 911." McLean was arrested on suspicion of domestic violence, and pled guilty to domestic violence assault, criminal restraint, criminal mischief and making domestic violence threats. McLean paid $3,660 in fines, and was not sentenced to any jail time. Under Maine's deferred disposition law, the State agreed to dismiss the domestic violence assault charge if McLean complied with the court's orders for one year, and the charge was expunged a year later. During this time, Shnier McLean filed for divorce, citing “adultery, cruel and abusive treatment, and irreconcilable differences." McLean has denied that he physically abused Shnier McLean, and his lawyer released a statement claiming McLean agreed to the plea deal in the interest of privacy. In March 2017, a Maine court granted Shnier-McLean's request for a 10-year protection order against McLean. In 2021, McLean's daughter Jackie told Rolling Stone that her father was emotionally abusive and created a cult-like household through paralyzing verbal attacks, forced isolation, and threats to withhold love or financial support.
ellauri300.html on line 618: Kun kaksi miestä on ollut saman naisen kanssa "silleen", ovat he toistensa napalankoja: Ai, säki oot höylänny Liisa-Maijaa? No, mehän ollaan sitten napalankoja.
ellauri300.html on line 625: Suomessa nyt lentävä F-15E Strike Eagle on järkälemäinen pommilavetti – ”Kykenemme tuhoamaan joka kohteen, joka meille annetaan”, kertoo amerikkalainen natoupseerinainen Kauppalehdelle iloisena.
ellauri300.html on line 640:
What Are Some Major Themes of the Book of Titus?

ellauri300.html on line 647: Conduct for the congregants (Titus 2:1-10, 3:1-11). Older women are encouraged to avoid slander or excessive drinking and must encourage younger women to be good wives and mothers. Slaves are exhorted to be trustworthy and obedient. The church as a whole is exhorted to submit to authorities and avoid fighting and “foolish discussions” (Titus 3:9).
ellauri300.html on line 649: The futility of heresy (Titus 1:10-16, 3:9-11). Foolish people at the Cretan church fool others with “useless talk” about circumcision.
ellauri300.html on line 666: Pyhä, siunattu olkoon Hän, sanoi hänelle: "Risto! Henkelläsi tuomitsen tälle roistolle, joka nälvii kaikkein merkityksettömintä olentoa, jonka loin kuuden luomispäivän aikana."
ellauri300.html on line 667: Heti Pyhä, siunattu olkoon Hän, viittasi meren suojelusenkelille ja hän lakkasi vihastaan. Vaan sen tautta Titus selvisi täpärästi haaxirikosta! Jehova armahti!
ellauri300.html on line 672: Oliko Jeesus juutalainen? Tämä Perean mestarina tunnetun espanjalaisen taiteilijan 1400-luvun lopun maalaus kuvaa karitsan viimeistä ehtoollista, happamatonta leipää ja viiniä – kaikki elementit Seder-juhlasta, jota vietetään juutalaisen pääsiäisjuhlan ensimmäisenä yönä. Se, oliko viimeinen ehtoollinen pääsiäisseder, on yksi asia, jonka tutkijat ovat nostaneet esiin löytäessään juutalaisen Jeesuksen. Keilapallopää rahapussi kädessä on tietysti Juudas Iskariot. Onko parraton juhlavieras Magdalan Maria vaiko Jeesuxen "first lady" Antonio, apostoli Johannes?
ellauri300.html on line 677: Paul ja orjatyttö. Tässä öljymaalauksessa apostoli Paavali heittää "pythonin hengen" orjatytöstä, jonka hän tapaa Filippissä. Perustuu episodiin Apostolien tekojen luvusta 16 Raamatussa, maalaus vuodelta n. 1860 ja näkyy Rooman Pyhän Paavalin basilikan ulkopuolella. Paavali on lainannut tähän kuvaan Pietarilta tupeeta.
ellauri300.html on line 819: Remember Jeroboam founded Dan (in the north) and Bethel (in the south) as his kingdom’s two alternatives to Jerusalem (1 Kings 12:25-33). He set up golden calves at these sites, ordained non-Aaronic priests, changed the time of the festivals, and Ba'al worship soon reigned supreme.
ellauri300.html on line 821: Bethel was basically one big uplifted middle finger to everything Moses had commanded. When God’s prophet approached this irritating city, the young men (bloody servants!) mocked him, saying, “Go up, you baldhead! Go up, you baldhead!” Not only were they ridiculing his lack of hair (which, in the Old Testament, was often associated with a skin disease), they were telling him to fly away, like his predecessor Elijah. Keep in mind that, right before this, Elijah had supposedly “gone up” to heaven in a fiery chariot (2 Kings 2).
ellauri300.html on line 823: Keep in mind too that the boys, or "mouthy kids", are but minor details in the major drama. The curse was not as such a payment for what the "boys" had done but who they were: members of a competing team.
ellauri300.html on line 824: Bears may play a significant role here, but the real animal in this overarching story is a serpent. His slithering and slandering tongue was inside the mouths of these mockers. The god whom they served, Baal, was just a mask for Satan. Good riddance, in a word, for bad rubbish.
ellauri300.html on line 832: Today, we aim to raise $220,000 to support our work for 2023. Will you join us today? PST our cookies are good. Accept them while you can.
ellauri300.html on line 837: Tää Elisha-episodi kuulostaa niin epixeltä että siitä on biblesivustoilla vaikka kuinka monta apologiaa, kaikissa tämä juonena: a) pojat ei olleet poikia vaan paatuneita juvenile delinquentteja jotka saivatkin tulla syödyxi b) pilkka ei ei ollut vain harmitonta pilantekoa eikä sattunut vaan Elisan nilkkaan vaan se oli kohdistettu Eliaan ja Jehovaan, hyvin pahaa lääkettä, oikeestaan blasfemiaa c) ei siinä rangaistu niinkään poikia vaan koko (pohjois-)Israelia tai takapiruna ize saatanaa, pojat olivat vain suursodan syntipukkeja, ei munakasta voi tehdä särkemättä munia d) ei Elisa oikeasti tarkoittanut kirota noin pahasti, se oli Jehovan oma päätös, ja ketäs me ollaan siitä vekuttamaan. Lisääkin voisi kexiä lieventäviä asianhaaroja: e) karhut olivat naaraskarhuja, varmaan tiineitä ja hyvin nälkäisiä f) pojathan pääsivät näin taivaaseen etuajassa ennen loppuvihellystä g) poikia oli vain 42, Hitlerin suihkussa paloi 6 miljoonaa.
ellauri300.html on line 841: Näissä jakeissa kuvattu tapahtuma saattaa tuntua monista vastenmieliseltä ja täysin epäluonteenmukaiselta Elisan persoonallisuuden kannalta, miehen, joka oli Eliaa rauhallisempi ja personaabelimpi. Eliasta muistetaan se Baalin profeettojen tapaus, missä Elia järjesti uhrauskilpailun Ahabin ja Iisebelin sponsoroimana Karamellivuorella.
ellauri300.html on line 844: Then Elijah said, “I am the only prophet of the Lord still left, but there are 450 prophets of Baal. 23 Bring two bulls; let the prophets of Baal take one, kill it, cut it in pieces, and put it on the wood—but don't light the fire. I will do the same with the other bull.
ellauri300.html on line 846: They took the bull that was brought to them, prepared it, and prayed to Baal until noon. They shouted, “Answer us, Baal!” and kept dancing around the altar they had built. But no answer came.
ellauri300.html on line 847: At noon Elijah started making fun of them: “Pray louder! He is a god! Maybe he is day-dreaming or relieving himself, or perhaps he's gone off on a trip! Or maybe he's sleeping, and you've got to wake him up!” 28 So the prophets prayed louder and cut themselves with knives and daggers, according to their ritual, until blood flowed. 29 They kept on ranting and raving until the middle of the afternoon; but no answer came, not a sound was heard.
ellauri300.html on line 849: At the hour of the afternoon sacrifice the prophet Elijah approached the altar and prayed, “O Lord, the God of Abraham, Isaac, and Jacob, prove now that you are the God of Israel and that I am your servant and have done all this at your command.
ellauri300.html on line 850: The Lord sent fire down, and it burned up the sacrifice, the wood, and the stones, scorched the earth and dried up the water in the trench. 39 When the people saw this, they threw themselves on the ground and exclaimed, “The Lord is God; the Lord alone is God!”
ellauri300.html on line 852: And then (this is The Part I like) Elijah ordered, “Seize the prophets of Baal; don't let any of them get away!” The people seized them all, and Elijah led them down to Kishon Brook and killed them, all 950 of them.
ellauri300.html on line 856: Meidän on kuitenkin muistettava, että Jumalan Sana, joka on elävä ja toimiva, on myös voimakas kanava, jota Jumalan Henki käyttää tuodakseen ihmiset pimeydestä uskoon Jeesukseen Kristukseen ja muuttaakseen heidät tekemällä heistä Poikansa kaltaisia. Valona, joka loistaa tämän maailman pimeydessä, se paljastaa ihmisen synnin, mutta ihminen rakastaa pimeyttä, koska se kätkee hänen pahat tekonsa. Hän vihaa valoa juuri tästä syystä; se paljastaa hänen pahat tekonsa (vrt.Johannes 3:19-21). Nämä voivat olla tietämättömyyden, välinpitämättömyyden tai kapinan tekoja tai niiden yhdistelmää, mutta siitä huolimatta se usein johtaa vihaan valoa kohtaan, joka ilmenee muodossa tai toisessa. Tämä viha on nitistettävä joskus kovillakin otteilla, vähänkuin lasertykillä.
ellauri300.html on line 858: Gospel, joka sisältyy Jumalan Sanaan, on Jumalan voima pelastukseksi. Saatana se tässä on kaiken takana. Saatana, joka pitää ihmisiä kuoleman orjuudessa, ei tietenkään halua ihmisten pelastuvan eikä kokevan Kristuksen muuttaman elämän voimaa Hengen voimalla. Tästä syystä Saatana ei ole vastustajana koskaan niin kiireinen kuin silloin, kun Jumalan Sanaa aletaan julistaa ja opettaa. Hän vihaa Sanaa ja Sanan ihmisiä, erityisesti niitä, jotka ovat mukana sen julistamisessa. Heistä tulee hänen hyökkäysten kohteensa missä tahansa muodossa hän voi koota vaikka joukon pikkupoikia.
ellauri300.html on line 860: Siksi Raamatun opetuspalvelut, pastorit, opettajat ja muut Sanan palvelukseen osallistuvat uskovat voivat odottaa vittuilua ja muuta vastustusta. Se yksinkertaisesti kuuluu toimenkuvaan. Tämä käy selvästi ilmi tästä lyhyestä kohdasta, joka on edessämme. Itse asiassa tämä on yksi näiden muutamien jakeiden tärkeimmistä opetuksista. Tämä oli totta Mooses tilanne Elian ja kaikkien profeettojen kohdalla. Voimme odottaa hyökkäystä maailmalta, joka on Saatanan hallinnassa. Mutta eikö ole surullista, kun hyökkäys tulee itse Jumalan kansalta? Viattomilta pikkupojilta? Valitettavasti Saatana pystyy käyttämään Jumalan omaa kansaa estääkseen Sanan, kuten hän teki Israelin lasten kanssa useaan otteeseen. Nuo pojat olivat pahojen henkien vallassa kuin siat Kenneretin järvellä. Manaamisen asema katolisessa kirkossa vahvistuu, kun eksorkistit eli pahojen henkien manaajat saavat järjestölleen virallisen tunnustuksen Vatikaanista.
ellauri300.html on line 862: Herramme sanoi: "Oi Jerusalem, Jerusalem, sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty hänen luokseen."Matta. 23:37). Koko Israel ei ollut aitoa hengellistä Israelia (ize asiassa vain etelä-Juudea), mutta tosiasia on silti totta. Saatana pystyy usein perustamaan rantapään pyhien joukkoon.
ellauri300.html on line 866: Betel tarvitsi Elishalta kovat sanat näyttääkseen heille heidän syntinsä ja tuodakseen heidät takaisin Herran luo. Tämä oli heidän ainoa toivonsa, ja Saatana oli aktiivinen pysäyttääkseen sen. Elisa kykeni epäilemättä palvelemaan tiettyjen siellä olevien (jäännöksen) tarpeita, mutta kaupunki kokonaisuudessaan ei koskaan todella kääntynyt Herran ja Hänen Sanansa puoleen. Saatana oli juurtunut siellä hyvin, nehän olivat maajusseja ja palvoivat naisjumalaa. Tämä on toinen tosiasia, joka meidän on joskus kohdattava. Ja kun näin on, meidän on ehkä yksinkertaisesti edettävä kuten Elisa teki ja kuten Paavali ja muut tekivät. Eli good riddance for bad rubbish.
ellauri300.html on line 885: 9 Peter said to her, “How could you conspire to test the Spirit of the Lord? Listen! The feet of the men who buried your husband are at the door, and they will carry you out also.”
ellauri300.html on line 899: Kirous on vastakohta sanalle siunaus tai suositus (vrt.1. Moos. 27:11, 12). Pääpaino on siunatun tilan tai oikeutetun aseman poissaolossa, käänteessä tai poistamisessa, joka tuo Jumalan suojelun, huolenpidon ja siunauksen. Periaate on hyvin yksinkertainen: ilman Jumalan siunattua pelastusta ja suojelusta olemme kaikki kirottuja. Sillä hetkellä, kun Jumala poisti suojamuurin Jobilta, Saatana hyökkäsi hänen kimppuunsa ja aiheutti tuhon Jobin elämässä. Elisa poisti palomuurin lapsilta ja heti kävi huonosti.
ellauri300.html on line 901: Elisa näki siis profeettana heidän paatuneen ja kapinallisen tilanteensa, jotka eivät reagoineet ojennukseen. Herran nimessä (eli Hänen valtuudellaan) Elisa yksinkertaisesti luovutti heidät Herralle ja heidän omiin suunnitelmiinsa, mikä vaikutti poistaen heidät jopa Jumalan yhteisestä suojasta. Hän luultavasti sanoi jotain, kuten "Jumala kohdelkoon sinua sen mukaan, mitä ansaitset" tai "olkoon sinut kirottu kapinan synneistäsi". Tämä osoittaisi kaupungille ja ympärillä oleville ihmisille elintärkeän totuuden: ilman Herraa ei ole suojaa ja että Jumalan palvelijoiden ja Hänen Sanansa pilkkaaminen Jumalan sanoman estämiseksi on vakava asia. Huomaa, että Elisa ei huutanut karhuja, vaan Jumala. Kaksi naaraskarhua (ei kolmea karhua - isäkarhu, äitikarhu ja vauvakarhu) tuli ulos ja repivät 42 nuorta miestä.
ellauri300.html on line 925: Note that Elisha did not call out the bears, God did. Two female bears (not three bears--papa bear, mamma bear, and baby bear) came out and tore up forty-two mouthy young men. Pikkupoikia, my foot, ne oli lättähattuja, hampuuseja ja huligaaneja. Ansaizivatkin tulla syödyxi.
ellauri301.html on line 26: Sisälmysluetteloon
ellauri301.html on line 39: Mixi pidän krimisarjoista ykkös eniten Raidista? Koska se on kuin Kummeliparodia anglosaxisista skoudesarjoista. Kaikki samat klisheiset elementit mutta niin läpeensä roiseina että katu-uskottavuus on mahtava. Kämänen rupusakki on oikeasti laahuxen näköistä eikä mitään sminkattuja mamuja. Tyypit puhuu just niin epänokkelasti kuin ihmiset oikeasti puhuvat. Ei häslätä eikä näytellä suuria tunteita. Enimmän aikaa ei tapahdu paljo paskaakaan. Se on sattuva havainto elämänmenosta, kuten kirjailija Turgenev oivalsi runoelmassa Jo riitti. Näytteleminen on perinteistä Suomi-filmi tasoa. Koko skenessä on kosolti sekä tahallista että tahatonta huumoria. Ja perusasenne on mukavan saamattoman vasemmistohenkinen, ei tollasta et kun yritän tarpeexi kovasti niin olen oman elämäni Seppo. Kaikki pahixet on Espoosta, kuten tosielämässäkin.
ellauri301.html on line 57: sanojensa mukaan irtisanottu. Kaveri tapettiin tapettiin. Tulkaa kattoon kattoon.
ellauri301.html on line 76: Nuori Wallander on yhtä pseudo svedu kuin kiinalaisvalmisteinen Electrolux pesukone, johon bränditarra lyödään tehtaan ovella. Toisesta ovesta menee ulos Siemensit ja kolmannesta Whirlpoolit. Tää on globalisaatiota, jota beady eye Kurt puolustaa puhtain tuliasein Malmön kaduilla. Ense candido causa pro candida, valkoisen asian puolesta valkoisella miekalla, venelakki päässä kuin Carl Gustav Emil Mannerheim. Paizi että näyttää hyvältä nakukuvissa, nuori Kurt on lainvalvonnan nero kuten kolleegansa DI Lewis. Sitäpaizi ne on hienoja ihmisiä paizi remmissä myös siviilissä. Sarjan token ruozalaiset näyttää maansa myyneiltä solkatessaan kökköenkkua, ja hyvästä syystä, senhän ne on tehneetkin.
ellauri301.html on line 82: Menestyttyään Mankeli muutti Mosambikiin. Pakoonko skattbjörniä, vaiko sukkuloimaan?
ellauri301.html on line 90: Henning Mankell is credited for being the first author of Scandinavian crime thrillers to reach an international audience (although he has credited Maj Sjowall and Per Wahloo for his own inspiration).
ellauri301.html on line 96: A grumpy, disillusioned, diabetic alcoholic with just enough goodness at his core to fire his desire to catch murderers, Wallander appears in 13 novels and is responsible for the majority of Mankell’s worldwide sales of more than 40 million books. The murders he investigated epitomised the slow decline Mankell detected in Swedish society. As well as the racism that appalled him there was rising unemployment and violent crime, corruption, the rigidity of a patriarchy forged in Lutheran religion and the relentless breakdown of communities and society.
ellauri301.html on line 102: There is little nihilism in Swedish noir: good and bad are always clearly distinguished all the way through to the cartoonish culmination of the genre in Stieg Larsson’s trilogy about Lisbeth Salander. The only problem for Stieg´s heroes is that good no longer plays in the same team with the Swedish state. Evil is firmly located in reassuringly wicked villains. Everything is privatized just like in Britain and America. All is well. (These sharp observations courtesy of The Guardian.)
ellauri301.html on line 109: Murhatulla vanhuxella oli jalassa Nike SB Funk low why So Sad skeittikengät. Niitä hypetetään nyt kaikkialla. Kurtilla oli nuhjuiset Crocsit sateessa ja Dahmerlasit. Ei vittu ne on 1970-luvulta tuttuja pilottimallisia silmälaseja! Niitä on hiljattain alkanut näkyä sosiaalisessa mediassa, kertoo itsekin sellaisia käyttävä 19-vuotias Marlo Heinsalmi. Hän uskoo, että ne ovat seuraavan vuoden muoti-ilmiö nuorten keskuudessa. Ahaa! Nyt tiedän! Murhaaja on sarjamurhaaja Jeffrey Dahmer, jota esittää Evan Peters. Voi helvetti näitä paska väkivaltafiktioita, ne on yököttäviä. Kuka matelijapää voi niistä pitää? Kylsen pitää olla jotain pakkautunutta katuraivoa.
ellauri301.html on line 119: The third book in the series, Den vita lejoninnan, ‘The White Lioness’, was the first translated into English, helping to turn Wallander into an international sensation and triggering the global sensation of Scandinavian noir.
ellauri301.html on line 150: Vizikästä tässä Mankelin lama-aikaisessa novellissa on että buurikaverusten vapausaate oli tismalleen samanlainen kuin miljoonilla muilla muka hyvixillä nuorilla nationalistiapinoilla. Sana "vapaus" on kuluneimpia kaikista apinoiden reviirideviiseistä.
ellauri301.html on line 154: Ensi lukemalla Mankelin afrikkaeepos ei ole ihan yhtä klisheinen kuin Stig-Erland Larssonin Kalle Blomqvist. Mutta sitten skoonelaisen svinlängan pihalta löytyy mustan miehen fäkkisormi. Musta mies! Mu-mu-mu-mu-musta mies! Skoonepoliisit ovat huuli pyöreinä. Eletään vuotta 1992. Minne ovat hävinneet kunnon ruozalaiset huijarit ja murtovarkaat?
ellauri301.html on line 168: Sanoi Luther kun kananpojat numeroi. Mankeli on vähän omantunnonarka, paikoin jopa sievistelevä. Olikohan se salauskonnollinen? Wallenbergissä on selkeästi tollasta merkityksen ezijää, se istuu rannalla, kazoo merta ja haluis tietää mikä on kaiken tarkoitus. Väärä kysymys, sen presuppositio on falski: ei mikään täällä meriteeraa mitään muuta, det är bara som det är.
ellauri301.html on line 170: Mankeli oli äkkiväärä vasemmistolainen nuorena, tyypillinen 60-lukulainen. 1970-luvulla Mankeli asui Norjassa ja oli avioliitossa norjalaisen naisen kanssa, joka oli maolaisen puolueen jäsen! Vanhana miljonäärinä se lahjoitti pois ylimääräisiä miljoonia. Syöpään ei sekään auttanut.
ellauri301.html on line 182: Schartaulaisuus on muovaillut hartauselämää ja jopa mentaliteettia sekä kulttuuria Länsi-Ruotsissa. Armonjärjestys on Lutherin ideoima vuorisaarnaan perustuva katumuxentekijän marssijärjestys. Ensin ota vuoteesi ja sitten kävele. Sana armonjärjestys esiintyy miljoona kertaa Lestadiuxella. Mankelilla esiintyy naispoliisi nimeltä Lestadius. Ordning och reda. It all figures.
ellauri301.html on line 207: Onko zulupalkkanirhaajasta Victor Mombasasta jo tullut joku hyvis? Exe ole vähän rasistista? KGB mies on liian väkivaltainen, paras siis päästää siitä ilmat pois tuumaa sentimentaalinen zulu. KGB mies ehtii silpasta kafferilta fäkkisormen pois ennenkuin zulu mättää sitä kalloon vodkapullolla. Ei Kovalenko siihen kuole, sillä on kova pää. Pehmeälengolle olisi käynyt kalpaten.
ellauri301.html on line 209: Kovalenko är en Putinartad KGB-man, lågväxt men stark som ett minisvin, och väldigt seg. Pu-Kovalenko inte bara misstrodde demokratin, han hatade den hjärtligt. I arabländerna var det svårt att få tag i Stolichnaya. Dumt av honom at inte skicka pappren til CIA. Anatoli oli kylästynyt vaimo Miraan, honteloon setteriin. Ryssämamut Ruozissa on valtaosin konnia. Mankell vihaa rasismia melkein yhtä paljon kuin ryssiä.
ellauri301.html on line 211: Hallunda oli mamuslummi jo 90-luvulla. Nyt niitä on jo joka paikassa. Mankell hävdar att det är svårt att muta svenska ämbetsmän. Hellre dyrt. Framgångsrika ryssar bor dyrt men smaklöst. Dödsföraktande hjältar föraktar i första hand andras död. En människa som förlorar sitt identitetsbevis är inga längre en människa, utan ett djur. Kaikki on loppuviimexi palefacejen syytä. Mutiaiset käristivät yxin tuumin nätin heimolaisen naisen, joks oli vasikoinut rotupoliisille. Siitä kaikki paha lähti. Vihtorista tuli palkkamurhaaja. Vihtorista olis tullut rugbypelaaja jos se olis ollut valkoinen. Ei ole voittajaa ilman säälittävää häviäjää ja viattomia uhreja. Aina roiskuu kun rapataan. Ei voi tehdä omelettia särkemättä munia. Ahne katkoo vaikka rautakangen kärpäisen perseeseen.
ellauri301.html on line 228: Krotoa was born in 1643 as a member of the !Uriǁ’aeǀona (Strandlopers) people, and the niece of Autshumao, a Khoi chieftain and trader. At the age of twelve, she was taken to work in the household of Jan van Riebeeck, the first governor of the Cape colony. As a teenager, she learned Dutch and Portuguese and, like her uncle, worked as an interpreter for the Dutch who wanted to trade goods for cattle. "!Oroǀõas" received goods such as tobacco, brandy, bread, beads, copper and iron for her services. In exchange, when she visited her family her Dutch masters expected her to return with cattle, horses, seed pearls, amber, tusks, and hides. Unlike her uncle, however, who just Spike hottentot, "!Oroǀõas" was able to obtain a higher position within the Dutch hierarchy as she additionally served as a trading agent, ambassador for a high ranking chief and peace negotiator in time of war. Her story exemplifies the initial dependency of the Dutch newcomers on the natives, who were able to provide reasonably reliable information about the local inhabitants.
ellauri301.html on line 238: On 3 May 1662 she was baptized by a visiting person, minister Petrus Sibelius, in the church inside the Fort de Goede Hoop. The witnesses were Roelof de Man and Pieter van der Stael. On 26 April 1664 she married a Danish surgeon by the name of Peter Havgard, whom the Dutch called Pieter van Meerhof. She was thereafter known as Eva van Meerhof (See Geni/MyHeritage).[clarification needed] She was the first Khoikoi to marry according to Christian customs. There was a little party in the house of Zacharias Wagenaer. In May 1665, they left to the Cape and went to Robben Island, where van Meerhof was appointed superintendent. The family briefly returned to the mainland in 1666 after the birth of Eva´s third child, in order to baptise the baby. Van Meerhof was murdered in Madagascar on 27 February 1668 on an expedition. After the death of her husband Pieter Van Meerhof came the appointment of a new governor, Zacharias Wagenaer. Unlike the governor before him, he held extremely negative views toward the Khoi people, and because at this point the Dutch settlement was secure, he didn´t find a need for Eva as a translator anymore.
ellauri301.html on line 240: She returned to the mainland on 30 September 1668 with her three children. Suffering from alcoholism, she left the Castle in the settlement to be with her family in their kraals. In February 1669 she was imprisoned unjustly for immoral behavior at the Castle and then banished to Robben Island. This was likely the result of the strict anti-alcohol laws the VOC had passed to govern the local population after they introduced higher proof European liquors. One of Van Riebeeck´s nieces, Elizabeth Van Opdorp, adopted Krotoa´s children after she was banished. She returned to the mainland on many occasions, only to find herself once more banished to Robben Island. In May 1673 she was allowed to baptise a child on the mainland. Three of her children survived. She died on 29 July 1674 in the Cape and was buried on 30 September 1674 in the Castle in the Fort. However, roughly a hundred years later, her bones were removed to an unmarked grave.
ellauri301.html on line 244: In her essay "Malintzin, Pocahontas, and Krotoa: Indigenous Women and Myth Models of the Atlantic World", University of Michigan professor Pamela Scully compared Krotoa to Malintzin and Pocahontas, two other women of the same time period that were born in different areas of the world (Malintzin in Mesoamerica, Pocahontas in colonial Virginia). Scully argues that all three of these women had very similar experiences in the colonialist system despite being born in different regions. She reflects on the stories of Malintzin, Pocahontas, and Krotoa and states that they are almost too familiar and resonate so comfortably with a kind of inevitability and truth that seems, on reflection, perhaps too neat. Therefore, she claims, Krotoa is one of the women that can be used to show the universality of the way that indigenous people were treated in the colonial system worldwide.
ellauri301.html on line 248: Born in Johannesburg to an influential Afrikaner family, de Klerk studied at Potchefstroom University before pursuing a career in law. Joining the NP, to which he had family ties, he was elected to parliament and sat in the white-minority government of P. W. Botha, holding a succession of ministerial posts. As a minister, he supported and enforced apartheid, a system of racial segregation that privileged white South Africans. After Botha resigned in 1989, de Klerk replaced him, first as leader of the NP and then as State President. Although observers expected him to continue Botha´s defence of apartheid, de Klerk decided to end the policy. He was aware that growing ethnic animosity and violence was leading South Africa into a racial civil war.
ellauri301.html on line 252: De Klerk became Deputy President in Mandela´s ANC-led coalition, the Government of National Unity. In this position, he supported the government´s continued liberal economic policies but opposed the Truth and Reconciliation Commission set up to investigate past human rights abuses because he wanted total amnesty for political crimes. His working relationship with Mandela was strained, although he later spoke fondly of him, when the coon finally died 2013. De Clerck ize kuoli viime vuonna eli 2021.
ellauri301.html on line 261: Nelson Rolihlahla Mandela ( 18. heinäkuuta 1918 Mvezo - 5. joulukuuta 2013 Johannesburg) oli xhosa -kansan thembu -heimoon kuuluva eteläafrikkalainen poliitikko, joka toimi myös zulujen asianajajana. Etelä-Afrikassa hänet tunnettiin usein xhosankielisellä klaaninimellä Madiba tai nimellä tata, joka tarkoittaa xhosaksi "isää".
ellauri301.html on line 272: Suurin synti on tiiminpetturuus. Siitä on kaikki moraalinvartijat, konnat mukaanlukien, herttaisen yhtä mieltä. Danten Infernon sisäpiirissä on vain myyriäisiä. Vaikka toisaalta: förräderi on ok jos se ei johdu ondskasta, eli tiimi ei ole oma. Toisixi pahin on myöhästyminen. Se on tahattomampaa jenginpetturuutta, mutta silti vittu. Seurauxet on yhtä pahat. Tiimi ei pysy aikataulussa. Wallenberg sr on reppuvazainen ja ylipainoinen. Kafferi uskoo henkiin. Niillä on yhtä jos toista yhteistä, verrattuna Mankeliin.
ellauri301.html on line 278: Henning kertoo videohaastattelussa nuoren Wallenbergin kuuloisella enkulla eze kazoi yhteiskunnan onkelmia skouden ja rofen näkökulmasta. Sen kirjat on kuin kreikkalaisia vuohisaarnoja, jotka oli krimisarjoja, joista vain skoudet puuttuivat. Eli kyllä krimit on yhtä hienoja kuin muutkin romaanit, leuka pystyyn vaan. Poliisit ois niikö Euripideen kuoro ja Wallenberg kuoronjohtaja. Mankelin sukulaiset soitti urkuja, Henningin instrumentixi tuli näppis, koska viulistina se oli second rate. My responsibility is to react. Yours is to buy and read.
ellauri301.html on line 292: Terde spent three years in a Rooigrond prison for assaulting a petrol station attendant and for the attempted murder of a Black security guard around 1996. He was released in June 2004. On 3 April 2010, he was hacked and beaten to death on his Ventersdorp farm, allegedly by two of his employees in a dispute over unpaid wages.
ellauri301.html on line 296: Kolmas maansa myyneen näköinen jannu, joka näyttää siltä että olisi eilen leipä loppunut, kärsii hammassärystä ja ärtyneestä suolesta. Hänkin on työskennellyt Siltavuoressa, ihan siinä penkereellä, ubi mors gaudet succurrere vitae. Suoritettuaan Kouvolan tuomiostaan 11 vuotta hän pääsi 31. tammikuuta 2005 tarkasti vartioituun ehdonalaiseen Siltavuoreen, josta hänet kuitenkin lähes välittömästi siirrettiin setä Samulin tahdosta riippumattomaan psykopaattiseen hoitoon Helsingin yliopiston nykytyskielten laitoxeen. Päästessään eläkkeelle hän oli vaikea ja lievästi dementoitunut.
ellauri301.html on line 327: Almost everyone loves a good barbecue, but South Africans take the classic U.S. BBQ to a whole new level with the braai. More than just a barbecue, the braai is practically a national sport. South Africans absolutely adore a braai and for them, the weekend usually means one thing: the aroma of grilling meats wafting from backyards across the country, while friends and family gather together for a good time. Ready to get your braai on? Here is everything you need to know about the iconic South African braai.
ellauri301.html on line 329: A braai is about being South African. What makes a braai truly South African are the traditions that have become common practise in a vast majority of households in this beautiful country. It is so much more than just the cooking of food but also the gathering of friends and loved ones. The atmosphere and VIBE of the braai is what makes it such a special event for all South Africans, black, white and yaller!
ellauri301.html on line 336:
Braaibrootjies, pap( traditional African staple), tomato & onion relish, chakalaka & much more.

ellauri301.html on line 345: Heritage Day on September 24 is a day that celebrates South Africa’s roots, their rich, vibrant, and diverse cultures. South Africa is called the ‘‘Rainbow Nation’’ due to its color and gender diversity, and this is why Heritage Day exists. Its goal is to nurture and embrace South African culture for what it truly is, accepting all races and genders. The day is usually celebrated with a cookout known as a braai and we suggest that you channel your inner South African and celebrate with a feast of your own.
ellauri301.html on line 350: Since then all South Africans have celebrated Heritage Day by remembering the cultural heritage of the many different cultures that make up their nation. Events are held across the country with some people choosing to dress up in their traditional attire, including the boers and the british.
ellauri301.html on line 369: Hyisenä talvipäivänä 1991 Etelä-Ruotsin rannikolle ajautuu kumilautta mukanaan kaksi kuollutta miestä. Ystadin poliisi saa selville, että lautta on Latviasta ja että miehiä on kidutettu ennen ampumista. Asian arkaluontoisuuden vuoksi neuvonpitoon kutsutaan ulkoministeriöstä kalsean simpsakka Birgitta Törn, joka komisario Wallanderin mielestä puhuu ympäripyöreästi kuin poliitikko. Toista maata on latvialainen hyvästä viskistä ja filosofoinnista pitävä majuri Liepa. Miesten sanotaan olleen (kuinka ollakkaan jälleen) venäläissyntyisiä rikollisia, ja rutiinijuttu siirretään Latvian poliisin alaisuuteen. Kurt Wallander saa kunnian lähteä Riikaan. Vasta perillä paljastuu, että murhien takana oleva salaliitto on pannut hänetkin tappolistalle.
ellauri301.html on line 385: Kadonnut nainen, mustan miehen sormi, harvinainen eteläafrikkalainen pistooli, venäläinen radiolähetin - Kurt Wallander rakentaa kuvaa paloista, jotka eivät mitenkään tunnu loksahtavan paikoilleen. Kun rikoksen kansainvälisyys ja kokoluokka alkavat paljastua, Wallenderin maailmankuulu riittämättömyyden tunne kasvaa. Hän joutuu sitoutumaan tutkintaan kaiken sen hinnalla, mikä on hänelle tärkeää (eli Maria Callas-levytyxen ja munkkipossun hinnalla).
ellauri301.html on line 389: viidakkoon. Eräänä elokuun iltana vuonna 2001 Ystadin poliisi saa merkillisen puhelun. Joku väittää nähneensä palavia joutsenia Marebojärven yllä. Komisario Kurt Wallander ja hänen pian poliisin palvelukseen astuva tyttärensä Linda tutkivat yhdessä tapausta, joka johtaa vaarallisen tuomiopäivänlahkon jäljille. Lindan ura poliisina on vähällä joutua vaakalaudalle jo ennen kuin on alkanutkaan. Isän ja tyttären yhteiset tutkimukset eivät myöskään suju kitkattomasti, mutta lopulta isä-Wallander joutuu myöntämään, että tyttärestä on kasvanut aikuinen, jolla kaiken lisäksi on kykyä rikosten selvittelyyn. Skoonelaispoliisi Kurt Wallender tekee näyttävän paluun. Upeata, että saadaan vielä uusi Wallander. Miten eläkkeelle jäänyt nuhteeton merivoimien upseeri voi kadota jäljettömiin joka-aamuisella kävelylenkillään? Se on liki mahdotonta. Kurt Wallanderia tapaus koskettaa henkilökohtaisesti, sillä upseeri on hänen kexijänsä appiukko Ingmar Bergman. Pian myös upseerin vaimo katoaa mystisesti. Jäljet johtavat Ruotsin laivastossa kylmän sodan aikana vaikuttaneisiin oikeistoradikaaleihin ja Ruotsin aluevesille 1980-luvulla toistuvasti tunkeutuneiden neuvostoliittolaisten (tietysti) sukellusveneiden tapaukseen. Mitä syvemmälle Wallander tutkimuksissaan kaivautuu, sitä tummempia pilviä horisonttiin näyttää kasautuvan… Wallander löytää sitkeästi kaivautumalla tiensä lukijoiden sydämeen kaikkialla maailmassa.
ellauri301.html on line 390: Wallander etsii rauhaisaa paikkaa, johon vetäytyä eläkepäivikseen. Hän lähtee katsomaan taloa, joka on myynnissä hänen lapsuuden maisemissaan ja ihastuu siihen, mutta viime hetkellä jokin kiinnittää hänen huomionsa: puutarhassa pistää maasta esiin ihmisen käsi. Nykyhetken rauhaisan pinnan rikkoo talon synkkä menneisyys ja selvittämättä jäänyt rikos. Wallanderin tarina on päättynyt.
ellauri301.html on line 395: Kauan odotettu trilleri Mankellilta! Pienessä ruotsalaiskylässä tapahtuu joukkomurha, jonka jäljet johtavat Kiinan sylttytehtaalle Henning Mankellin uusi trilleri kertoo häikäilemättömästä imperialismista ja vihasta, jota Hmongien sorto synnyttää. Pekingin olympialaisten lähestyessä aihe on polttavan ajankohtainen. Tervetuloa länteen Mankell!!!
ellauri301.html on line 396: Kaksi miestä löytää linnustusretkellään luodolta keskeltä merta ihmisen pääkallon. Smoolantilaisen kaupungin nuori syyttäjä Louise Rehnström ottaa tehtäväkseen selvittää kallon alkuperän, mutta joutuu vain umpiluuhun. Kunnes huhut alkavat kiertää: voisiko pääkallo olla pari vuotta sitten kadonneen liikemies Ingmar Bergmanin? Kurt Wallanderia tapaus koskettaa henkilökohtaisesti, sillä pääkallo on hänen kexijänsä appiukko.
ellauri301.html on line 397: Olofsonin idealismi törmää afrikkalaiseen todellisuuteen, jossa rasismi ja eriväristen ihmisten viha toisiaan kohtaan yhä rehottavat. Kun niin valkoiset kuin mustatkin ajavat omia itsekkäitä etujaan, Afrikka ei todellakaan palkitse hyväntekijäänsä. Tämä ei ole dekkari, mutta varmasti siitä huolimatta loistava kirja, en ole kyllä lukenut. Mankellin kirja kertoo tarinan Afrikasta ja kermaperseisestä palefacesta keskellä vierasta kulttuuria. Romaani sisältää monia tekijänsä elämään ja taustaan liittyviä omakohtaisia piirteitä: Yksinäinen mies hoitaa haavoittunutta poikaa teatterin katolla eräässä afrikkalaisessa satamakaupungissa (Maputo).
ellauri301.html on line 406: Mitä oikein tapahtui? Henning Mankell kertoo Anna Lundmarkin kiehtovan tarinan.
ellauri301.html on line 419: Samaan aikaan toisaalla Baruk Makaaberi itkee suihkulähteenä kuin Joakim von Anka: jag är en fattiglapp! Olen pennitön! Kuolen verenpaineeseen. Den som är död behöver inte betala några skulder. Dr Margolit lainaa $5K ja lohduttaa: Senkin ääliö. Anna Annan hoitaa bisnexet ja pidä lomanen. Hon är en sann jude. Greinin bylsintä ei ole syntiä. Tikun ristiin laittaminen sapattina on paljon pahempaa kuin kepin likoon.
ellauri301.html on line 443: Kotona odottaa yllätys: Frieda sanoo Seija minä odotan! Kunps eläisin vivisektioon saakka itkee Barukh vaikka oivaltaa että se voi olla taas tyttö. Eipä olekaan, vaan mongoloidi poika.
ellauri301.html on line 453: If the value of tikkun olam really means leaving your imprint on the world in a quest to make it a better place for all of us, then Steve Jobs possessed that value a thousand-fold. Tikkun Olam: In Jewish teachings, any activity that improves the world, bringing it closer to the harmonious state for which it was created. Tikkun olam implies that while the world is innately good, its Creator purposely left room for us to improve upon His work.
ellauri301.html on line 465: Älkää vainajaa surressanne viillelkö itseänne älkääkä tatuoiko mitään merkkejä ihoonne. Minä olen likainen Harri, ellet satu tietämään, senkin narri.
ellauri301.html on line 477: Vikki oli marmmatustuullella. Se oli näjes juur käynny maksamassa mätkävysveronsa. Ja kiros jotta: Mitä saatanaa vartem mailma on paha? Mikse se vois yksin kuumin olla hyvä? Mitä vasten tarttee olla jokasortin liipparia, höynäyttäjää, rosvoo, kekkeruusia, verenimijää ja väkivallantekijää?
ellauri301.html on line 481: - Ei niitä hyvässä mailmassa passais työttömyysjonoon tyrkätä. Sehän olis nälis paha, totes Vikki. Niiren täytys vaan antaa täyrellä palkalla äkseerata, marssia ja lyärä asentoo ja lepoo. Harjav varsi seläässä.
ellauri301.html on line 483: Joo, ja kentralit laatis elelleenkin täylellä höyrryllä huippusallaisija muistijoita, sanon minä. Joita jokkainen sällimieskin sais lukkee.
ellauri301.html on line 484: Niissolis pornokuvia, keksi Vikki. Hähhhää, juu! Ja polliitikot lähettelisivätten toisillensa mukavija noottija, sanon minä. USA:kin lähettäs Neuvvostoliitollen korusähkösanoman Ahvkanistanin tilanteen johlosta. Jotta: "Hyvä poijjaat! Painnakaatten päällen vaan!"
ellauri301.html on line 488: Joo. Ja kaikkijalta maalimasta lähettelis Punaset Ristit pirummoisija avustuspakettija ItalijJaan. Vaikkei siellolis eles maajjäristystä, ehlotin mină. Ja osotelappu päällen. Jotta "Mafian käyttöön".
ellauri301.html on line 496: Semmonen olis kiältämätä hyvä mailma, sano Vikki. Arapit pitäs pensa-aleja, rajoilla olis puamit pystyssä. Ja jokanen sais kenenkään känisemätä ja uhkailemata uskoo mihinkä hyvänsä. Vaikka puujumalaan. Nih, haavveilin minäkin. Semmosta on takkuulla Taivvaassa.
ellauri302.html on line 26: Sisälmysluetteloon
ellauri302.html on line 33:
KOST' JUMALA
Hulabaloota

ellauri302.html on line 60: One wrote Yiddish to one's mother, for the mothers of those days were not apt to understand anything else. Until S.J. Abrahamowitch was hailed as the father of Jiddisch literature. Followed by Rabinowitch (alias Sholem Aleichem) and Peretz. Sholem Ash sazaa osanottoon alakoiraa kohtaan siinä missä venäläiset mestarit. Yekelin sielu kuten tytärkin on helmiä, jotka tyhmät epäviisaasti heittää sioille.
ellauri302.html on line 68: Regrettably, however, 'The God of Vengeance," despite conclusions too easily drawn, is not a sex play. When Ash wishes to deal with sex as sex he is not afraid to handle the subject with all the poetry and power at his command. Such a play as his "Jephthah's Daughter" treats the elemental urge of sex with daring, beauty and Dionysiac abandon. A lurid reader is referred to this other play. This one is bound to be a disappointment.
ellauri302.html on line 73: The Holy Scroll is clearly the chief character. The Holy Scroll, whose religious significance is fully explained in the course of the play, is a parchment manuscript containing the first five books of the Bible, together known as the Torah, or Law. Despite that, Ash is no orthodox. He was 37 and lived happily in New York at the time. Tämän johdannon kirjoitti Iisakki Kultavuori, Roxbury Mass. mainizematta mitenkään näytelmän vahvaa lepakkotunnelmaa.
ellauri302.html on line 81: RIFKELE, their daughter; a young girl of about seventeen. Soon to be a prostitute.
ellauri302.html on line 101: Poor Men and Women of the neighborhood.
ellauri302.html on line 123: Don't be afraid of papa. He loves you. Very, very much. Today I'm having a Holy Scroll written. It costs a good deal of money. All for you, my child, all for you. (Rifkele is silent. Pause.) And with God's help, when you are betrothed, I'll buy your sweetheart a gold watch and chain — the chain will weigh half a pound... Papa loves you very dearly. {Rifkele is silent. She lowers her head bashfully. Pause. Don't be ashamed. There's nothing wrong about being engaged. God has ordained it. (Pause.) That's nothing. Everyboudy gets engaged and married. (Rifkele is silent.
ellauri302.html on line 133: Yekel: They'll take it from you, all right, but they'll look upon you as a dog, just the same... And at the synagogue you'll have the back seat, and they'll never call you up to the altar, to read from the Holy Book.
ellauri302.html on line 139: Don't climb too high, Sarah. Do you hear? Not too high... For if you do, some fine day you'll fall and break your neck. (Shakes a warning finger at her.) And don't try to break into the upper crust. Don't, I tell you. You've a home of your own, — stay there. You've got bread, — eat. But don't intrude where you're not wanted... Every dog must know his own kennel. Here at least it is all cash on delivery. Upstairs is kosher, downstairs is treif. Keep them separate, is all I say.
ellauri302.html on line 141: Enter Shloyme and Hindel. The first is a tall, sturdy chap; wears long boots and a short coat. He is a knavish fellow, whose eyes blink with stealthy cunning as he speaks. The second is a rather old girl, with a wan face and wearing clothes much too young for her years. Shloyme and Hindel are evidently at ease and feel at home. They are clearly evil characters.
ellauri302.html on line 150: The Scribe, enters. A tall old man, whose long, thin body is enveloped in a broad overcoat. His beard is long, white and sparse. He wears spectacles and has an air of cold aloofness and mystery.
ellauri302.html on line 156: You must have reverence for a Scroll of the Law. Great reverence, — precisely as if a noted Rabbi were under your roof. In the house where it resides no profanity must be uttered. It must dwell amidst purity. (Speaks to Sarah, looking toward her hut not directly at her) Wherever a Holy Scroll is sheltered, there no woman must remove the wig from her head... (Sarah thrusts her hair more securely under her wig.) Nor must she touch the Scroll with her bare... hands. As a reward, no evil overtakes the home that shelters a Scroll. Such a home will always be prosperous and guarded against all misfortune. (To the Scribe.) What do you imagine? — That he doesn't know all this? They're Jews, after all... (Sarah nods affirmatively.)
ellauri302.html on line 164: Reb Ali: We'll go to the synagogue and gather a minyan of Jews. It will be easy enough to find men who are willing to honor the Law. (Arises from the table, pours brandy into the glasses, slapping Yekel on the shoulder.) There, there! God will help you! Rejoice, host! The Lord befriends the sincere penitent... Don't worry. You'll marry your girl to some proficient scholar; you'll take some poor Yeshiva student for a son-in-law, and support him while he sits and studies the Holy Law. And the blessings of the Law will win you the Lord's forgiveness.
ellauri302.html on line 167: Yekel says yes right soon after I have sold some more ar-- merchandize. Is that okay?
ellauri302.html on line 173: Rifkele: I 'll call up Manke and have her comb me... I love to have her comb me. She does it so beautifully. Makes my hair so smooth... And her hands are so cool. (Takes something and taps the floor with it, calling.) Manke! Manke!
ellauri302.html on line 175: Sarah (frightened): Rifkele! What are you doing? Don't! Your father will be furious! It isn't becoming for you to chum with Manke. You're already a marriageable young lady, a virtuous child. And we 've just been talking about some good matches for you, — excellent matches with learned scholars...
ellauri302.html on line 188: The furniture of the basement brothel consists of several lounges, a tahle, benches and card-tables; on the walls, looking-glasses bedecked with gaudy ornaments; chromos representing women in suggestive poses...
ellauri302.html on line 190: In the background of the basement brothel, several small compartments, separated from one another by thin partitions, and screened by thick black curtains. One of the curtains has been drawn aside; in the compartment are seen a bed, a wash-stand, a mirror and various toilet articles. A colored night-lamp sheds a dim light over the tiny room.
ellauri302.html on line 192: HINDEL enters. Halts for a moment upon the top stair and looks down at Shlayme, She is wrapped in a thin shawl, coquettishly dressed in a skirt much too short for her cunt. Descends into the basement, stepping noisily so as to wake Shloyme.
ellauri302.html on line 196: Rifkele, slender and heautifid; dressed modestly, and wrapped in a Mack shawl; steals through the door, runs down the stairs with trembling caution. Puhuu enemmän käsieleillä kuin sanoilla.
ellauri302.html on line 201: Rlfkele Approaches the curtain of Manke' s room and listens with passionate intentness, looking around every other moment with palpitant apprehension.
ellauri302.html on line 220: Time to close shop, says Yekel. Reizel! To bed! Basha! Time to go to sleep! (From without are heard girls' voices: Soon. Right away!) Yekel, calling into the entry. Reizel! Basha! Enter two girls, running. Rain is dripping from their wet, filmy dresses and from their unbraided hair. They are in a merry mood and speak with laughter. Yekel leaves, slamming the door behind him.)
ellauri302.html on line 226: The God Of Vengeance paid my account the day before yesterday... We were standing under the eaves, the rain is so fragrant,.. It washes the whole winter off your head. (Goes over to Hindel.) Just look... (Showing her wet pubic hair.) How fresh it is... how sweet it smells...
ellauri302.html on line 229: At home, in my village, the first sorrel must be sprouting. Yes, at the first May rain they cook sorrel soup... And the goats must be grazing in the meadows... And the rafts must be floating on the stream... And Franek is getting the Gentile girls together, and dancing with them at the inn... And the women must surely be baking cheese-cakes for the Feast of Weeks.* (Silence.) Do you know what? I'm going to buy myself a new summer tippet and go home for the holidays... (Buns into her room, brings out a large summer hat and a long veil; she places the hat upon her wet hair and surveys herself in the looking-glass.) Just see! If I'd ever come home for the holidays rigged up in this style, and promenade down to the station... Goodness! They'd just burst with envy. Wouldn't they? If only I weren't afraid of my father! He'd kill me on the spot. He's on the hunt for me with a crowbar. Once he caught me dancing with Franek at the village tavern and he gave me such a rap over the arm with a rod (Showing her arm.) that I carry the mark to this very day. I come from a fine family. My father is a butcher. Talk about the fellows that were after me!... (In a low voice.) They tried to make a match between me and Nottke the meat-chopper. I've got his gold ring still. (Indicating a ring upon her finger.) He gave it to me at the Feast of Tabernacles.* Maybe he wasn't wild to marry me, — but I didn't care to.
ellauri302.html on line 235: Since the Feast of Weeks was one of the “harvest feasts,” the Jews were commanded to “present an offering of new grain to the Lord” (Leviticus 23:16). This offering was to be “two wave loaves of two-tenths of an ephah” which were made “of fine flour... baked with leaven.” The offerings were to be made of the first fruits of that harvest (Leviticus 23:17). Along with the “wave offerings” they were also to offer seven first-year lambs that were without blemish along with one young bull and two rams. Additional offerings are also prescribed in Leviticus and the other passages that outline how this feast was to be observed. Another important requirement of this feast is that, when the Jews harvested their fields, they were required to leave the corners of the field untouched and not gather “any gleanings” from the harvest as a way of providing for the poor and strangers (Leviticus 23:22).
ellauri302.html on line 243: Basha: Here, at least, I'm a free person. I've got my chest of finery, and dress swell. Better clothes, upon my word, than the rich daughters of my village... (Fetching from her compartment a hrown dress.) When I go walking on Marshalkovski street in this dress they all stare at me... Fire and flame! Mm! If I could only put in an appearance in my home town dressed in this fashion, here 's how I 'd promenade to the station. (Struts across the room like a lady of fashion^ raising her skirt at the hack and assuming a cosmopolitan air.) They'd die of jealousy, I tell you... They'd be stricken with apoplexy on the spot. (Promenades about the room playing the grand dame.)
ellauri302.html on line 247: Hindel, from her room, where she is still busy with her chest of clothes. And what's the matter with a place of this sort, I'd like to know? Aren't we every bit as good as the girls in the business houses, eh? The whole world is like that nowadays; that's what the world demands. In these days even the daughters of the best families aren't any better. This is our way of earning a living. And believe me, when one of us gets married, she's more faithful to her husband than any of the others. We know what a man has.
ellauri302.html on line 249: Shut up, will you? Late at night they have to start telling stories about the dead. No dead people can come here. Our boss has a Holy Scroll upstairs... (A sudden hush.) What's wrong about our trade, I'd like to know? (She leaves her little room and goes into the basement.) Wasn't our mistress in a house like this for fifteen years? Yet she married. And isn't she a respectable God-fearing woman?... Doesn 't she observe all the laws that a Jewish daughter must keep?... And isn't her Rifkele a pure child? And isn't our boss a respectable man? Isn't he generous? Doesn't he give the biggest donations to charity?... And he's had a Holy Scroll written...
ellauri302.html on line 251: Manke, steals from her compartment into the basement. She is half-dressed, with a shawl thrown over her private parts. Her colored stockings are visible, and her hair is in disorder. Her eyes sparkle with wanton cunning. Her face is long, and insolently pretty; she is quite young. A lock of hair falls over her forehead. Her eyes blink as she speaks, and her whole body quivers. She looks about in surprise. What? Nobody here?
ellauri302.html on line 253: Reizel, to Manke, Is it you, Manke? A good thing you came. (Pointing to Hindel.) She's almost made a Rabbi's wife of me. Where have you left your guest?
ellauri302.html on line 257: Manke: Bah! He's a fool. Third time he's come in a row. And he keeps asking me, who's my father, who's my mother, — as if he intended to marry me... Whenever he kisses me he hides his face in my bosom, closes his eyes and smiles as if he were a babe in his mother's arms. (Looks around. In a low voice, to Hindel.) Hasn't Rifkele been here yet?
ellauri302.html on line 259: Reizel, to Manke, in a merry mood: Come, Manke, let's go out into the street. It's raining. The drops are like pearls... The first May shower. Who's coming out with me for a rain bath?
ellauri302.html on line 262: Basha: At home when we have a shower like this the gutters run over and flood the narrow lanes. And we take off our shoes and stockings and panties and dance in the rain barefoot... Who's going to take her shoes off? (Removes her shoes and stockings.) Take off your shoes, Manke, and let's dance in the rain!
ellauri302.html on line 264: Manke, removes her stockings and lets down her hair. There! Now let the rain soak us from head to foot... Standing in a May shower makes you grow. Isn't that so?
ellauri302.html on line 272: Manke: Don't be afraid of your father. He won't wake up so soon. Come, let's rather stand in the rain. I'll let your hair down. (She undoes Rifkele's braids, reaching for her breasts doing so.) There. And now I'll wash them for you in the rain. Just like this.
ellauri302.html on line 275: I have only a nightgown on. Minä seison mistelin alla! All night I lay in bed waiting for my father to fall asleep, so that I might steal out to you. I heard your tapping and sneaked away. So softly, barefoot, — so that my father shouldn't hear me.
ellauri302.html on line 280: Hush... hush... I 'm afraid of my father.. He beat me... He locked the door... And hid the key near the Holy Scroll. I lay awake all night... I heard you call me... You killed me softly with your song.. And something drew me so irresistibly to you... and I stole the key from the Scroll... My heart pounded so wildly... so wildly...
ellauri302.html on line 288: Raises her hands toward the ceiling.) Father in Heaven, you are a Father to all orphans... Mother in your grave, pray for me... Let my troubles come to an end. Let me at last be settled in my own home!... (Pause.) If God is only good to me, I'll have a Holy Parchment written in His honor... And every Sabbath I'll give three pounds of candles to the House of Study. (A long pause. She is lost in the contemplation of her future prospects,) Yes, he is a good God... a good God... Father in Heaven... Mother, pray in my behalf... don't be silent... pray for me... do your very best for me... (She returns to her compartment and begins hastily to pack her things.) I can be ready, anyway.
ellauri302.html on line 290: (A long pause. The stage is empty. Soon Manke leads in Rifkele. They are both wrapped in the same wet shawl... Their hair is dripping wet. Large drops of water fall from their clothes to the floor. They are barefoot... Hindel, behind her curtain, listens as before.)
ellauri302.html on line 294: Are you cold, Rifkele darling? Nestle close to me... Ever so close... Warm yourself next to me. So. Come, let's sit down here on the lounge. (Leads Rifkele to a lounge; they sit down.) Just like this... Now rest your face snugly in my bosom. So. Just like that. And let your body touch mine... It's so cool... as if water were running between us. (Pause.) I uncovered your breasts and washed them with the rainwater that trickled down my arms. Your breasts are so white and soft. And the blood in them cools under the touch, just like white snow, — like frozen water... and their fragrance is like the grass on the meadows. And I let down your hair so... (Buns her fingers through RifkeWs hair.) And I held them like this in the rain and washed them. How sweet they smell... Like the rain itself... (She huries her face in Rifkele's hair.) Yes, I can smell the scent of the May rain in them... So light, so fine... And fresh... as the grass on the meadows... as the apple on the bough... So. Cool me, refresh me with your tresses. (She washes her face in Rifkele^s hair.) Cool me, — so. But wait... I'll comb you as if you were a bride... a nice part and two long, black braids. (Does so.) Do you want me to, Rifkele? Do you?
ellauri302.html on line 298: Manke You'll be the bride... a beautiful bride... It's Sabbath eve and you are sitting with your papa and mamma at the table... I — I am your sweetheart... your bridegroom, and I've come as your guest. Eh, Rifkele? Do you like that game?
ellauri302.html on line 306: Manke: Then we come closer to one another, for we are bride and bridegroom, you and I. We embrace. (Places her arm around Bifkele.) Ever so tightly. And kiss, very softly. Like this. (Kisses Rifkele.) And we turn so red, — we're so bashful. It's nice, Rifkele, isn't it?
ellauri302.html on line 312: Rifkele, looking about nervously, I do... I do...
ellauri302.html on line 331: a jolly time we'll have. (All dress, seizing whatever they happen to lay hands upon. Slowly they ascend the steps. At the door they encounter Reizel ayid Basha who, drenched to the skin, are just returning to the basement. Beizel and Basha look at the others in surprise.)
ellauri302.html on line 335: Manke: Hush! Don't make any noise. We're going for some root beer, — and lemonade. (Hindel, Manke and Rifkele leave, followed by the amazed glances of Reizel and Basha.)
ellauri302.html on line 341: Reizel: Something's up... Good heavens!
ellauri302.html on line 345: It's none of our business. Let's put out the lamp and go to sleep. We know nothing about it. (Turns down the wick of the lamp. The stage is bathed in gloom. The girls go to their respective comparyments.
ellauri302.html on line 349: Reizel: The Holy Scroll in the room above is clearing out, about to vamoose, outre le camp, skedadle. We have no one to shield us now!
ellauri302.html on line 357:
Third Act - good try but balls practically empty.

ellauri302.html on line 361: Sarah (arises. To Yekel.) It makes no difference to me, — one place or another, your, mine or the bike basement. If you want me to leave, all right. I'll go. The devil won't take me long.. I'll earn my keep, all right, wherever I may be, the good old way. (Resumes her packing, silently. Pause.)
ellauri302.html on line 363: Yekel, enters from Bifkele's room. He is without hat or coat; his hair is in disorder. His eyes have a wild glare, and he speaks slowly, with a subdued, hoarse voice,
ellauri302.html on line 369: Yekel, in the same hoarse voice, as he paces about the room. It's all the same to me now. My soul is given over to the devil. Nothing will help. It's no use. God won't have it... (He stops before the window and peers through an interstice of the shutter.)
ellauri302.html on line 372: Yekel! (Dragging him away from the window.) What's come over you? Act 3 while there is yet time! He might take her off somewhere while we're wasting time here. Let's be off to him at once. Hindel must surely have taken her to him. What are you standing there for? (Abruptly.) I've sent for Reb Ali. We'll hear what he has to say. (Pause. Yekel still peers through the shutter spaces.) What are you staring at there? (Pause.) WTiy don't you say something? Good heavens, its enough to drive a woman insane! (Turns away and hursts into tears.)
ellauri302.html on line 374: Yekel, pacing about the room as before. No more home... No more wife... no more daughter... Down into the basement... Back to the brothel... We don't need any daughter now... don't need her... She's become what her mother was... God won't have it... Back to the bike basement... Down into the brothel!
ellauri302.html on line 376: Sarah: So you want to go back to the basement? — Into the basement, then! Much I care! (Resumes her packing.) He wants to ruin us completely. What has come over the man? (For a moment she is absorbed in reflection.) If you're going to stand there like a lunatic, I'll get busy myself! (Takes off her diamond ear-rings.) I'll go over to Shloyme's and give him my diamond ear-rings. (From her bundle she draws out a golden chain.) And if he holds back, I'll add a hundred rouble note. (She searches YeheVs trousers pocket for his pockethook. He offers no resistance.) Within fifteen minutes (Throwing a shawl over her shoulders.) Rifkele will be here. (As she leaves.) Shloyme will do that for me. (Slams the door behind her.)
ellauri302.html on line 378: Yekel, walks about the room, his head bowed.
ellauri302.html on line 379: It's all the same to me now...The devil got her, too. No more daughter... No more Holy Scroll... Into the brothel with everything... Back to the brothel... God won't have it... (Long pause. Beizel appears at the door, thrusting in her head. Steals into the room and stops near the entrance. Yekel notices her, and stares at her vacantly.)
ellauri302.html on line 383: I went for Reb Ali. Your wife sent me. He'll be here soon.
ellauri302.html on line 386: The devil has won her, anyway. No use now. Too late. God won't have it.
ellauri302.html on line 393: Yekel, not looking at Reb Ali. The Holy Scroll has been violated, Reb Ali. Desecrated most foully. We are talking parking meter violation.
ellauri302.html on line 395: Reb Ali, frightened. What are you saying? God forbid, the whole town will have to atone for the sin! What has happened? Speak, man! Good Lord in Heaven!
ellauri302.html on line 402: Reizel, at the door. Reassuring Reh Ali.
ellauri302.html on line 403: No, Rebbi. Not the Holy Scroll. His daughter... Rifkele. The Holy Scroll is undefiled. (Points to Rifkele's room.) Still in there.
ellauri302.html on line 409: Reb Ali, more calmly, spitting out. Blessed be His Name. I feel easier on that score. (To Yekel.) What made you talk such nonsense? (To Reizel, without looking at her.) Did she go away? Isn't she back yet? (To Yekel.) Has anybody gone to look for her?
ellauri302.html on line 413: Reb Ali: Don't talk nonsense. Just keep quiet and don't make any scenes. Has anybody gone yet to look for her? To bring her back? Well?
ellauri302.html on line 419: Reizel Yes. The mistress will soon fetch her home.
ellauri302.html on line 428: Fie! You're out of your head altogether. True, a misfortune has befallen you. May Heaven watch over aU of us. Well? What? Misfortunes happen to plenty of folks. The Lord sends aid and things turn out all right. The important point is to keep your mouth shut. Hear nothing. See nothing. Just wash your hands clean of it and forget it. (To Reizel.) Be careful what you say. Don't let it travel any further, God forbid. Do you hear? (Turns to Yekel, who is staring vacantly into space.) I had a talk with... (Looks around to see whether Reizel is still present. Seeing her, he stops. After a pause he begins anew, more softly, looking at Reizel as a hint for her to leave.) With er, er... (Casts a significant glance at Reizel, who at last understands, and leaves.) I had a talk with the groom's father. I spoke to him between the afternoon and evening prayers, at the synagogue. He's almost ready to talk business. Of course I gave him to understand that the bride doesn't boast a very high pedigree, but I guess another hundred roubles will fix that up, all right. Nowadays, pedigrees don't count as much as they used to. With God's help I'll surely be here this Sabbath, with the groom's father. We'll go down to the Dayon and have him examine the young man in his religious studies... But nobody must get wind of this tale. It might spoil everything. The father comes of a fine family and the son carries a smart head on his shoulders. There, there. Calm yourself. Trust in the Lord and everything will turn out for the best. With God's help I am going home to prepare for the morning prayer. And as soon as the girl returns, notify me. Remember, now. (About to go.)
ellauri302.html on line 438: Yekel: I am a woeful sinner. I know it well. He should have broken my feet beneath me, — or taken away my life in its prime. But what did He want of my daughter? My poor, blameless daughter?
ellauri302.html on line 442: Yekel yatkaa yäkätystä: I told you everything. So you advised me to have a Holy Scroll written. In there I placed it, — in her room. I stood before it night after night, and used to say to it, **You are really a God. You know everything I do. You will punish me. Very well. Punish me. Punish my wife. We have both sinned. But my poor, innocent daughter. Guard her. Have pity upon her!'*
ellauri302.html on line 446: Yekel: No use... The devil has won her. She'll be drawn to it. Once she has made a beginning... she'll not stop... If not today, tomorrow. The devil has won her soul. I know. Yes, I know only too well.
ellauri302.html on line 450: Yekel: Too late, Rebbi. Too late. If only she had died in her childhood, I should have nothing to complain about... Then I 'd know she was dead, — that I had buried an innocent creature... I would visit her grave and say to myself, Here
ellauri302.html on line 455: Yekel, interrupting. Don't try to console me, Rebbi. I am inconsolable. I know that it's too late. Sin encircles me and mine like a rope around a person's neck. God wouldn't have it. But I ask you, Rebbi, why wouldn't He have it? What harm would it have done Him if I, Yekel Tchaftchovitch, should have been raised from the mire into which I have fallen? (He goes into Rifkele's room, carries out the Sacred Parchment, raises it aloft and speaks.) You, Holy Scroll, I know, — you are a great God! For you are our Lord! I, Yekel Tchaftchovitch, have sinned. (Beats his hreast with his closed fist.) My sins... my sins... Work a miracle, — send down a pillar of fire to consume me. On this very spot, where I now stand! Open up the earth at my feet and let it swallow me! But shield my daughter. Send her back to me as pure and innocent as when she left. I know... to You everything is possible. Work a miracle! For You are an almighty God. And if You don't, then You're no God at all, I tell j^ou. I, Yekel Tchaftchovitch, tell You that You are as vengeful as any human being...
ellauri302.html on line 457: Reb Ali, jumps up and snatches the Parchment from YeheVs grasp. Do you realize whom you are talking to? (Looks at him sternly, then takes the Scroll hack to Rifkele's room.) Implore pardon of the Holy Scroll!
ellauri302.html on line 459: Yekel The truth may be spoken even before God's very face! (Follows Beh Ali into Rifkele's room.) If He's a true God, then let Him reveal His miracle here on this very spot!
ellauri302.html on line 463: Sarah (running back). Opens Rifkele's door and calls to the men inside. Rifkele is here!
ellauri302.html on line 465: Eeb Ali, enters, with Yekel. Praised be the Lord! Praised be the Heavenly Father! (Following Yekel, who paces ahout the room.) See how the Almighty, blessed be His Name, has come to your aid? He punishes, — yes. But he sends the remedy before the disease. Despite your having sinned, despite your having uttered blasphemy. (Admonishi7ig him.) From now on see to it that you never speak such words, — that you have reverence, great reverence... Know what a Holy Scroll is, and what a learned Jew is... You must go to the synagogue, and you must make a generous donation to the students of the Law. You must fast in atonement, and the Lord will forgive you. (Pause. Beh Ali looks sternly at Yekel, who has continued to walk about the room, absorbed in his thoughts.) What? Aren't you listening to me? With the aid of the Almighty everything will turn out for the best. I'm going at once to the groom's father and we'll discuss the whole matter in detail. But be sure not to haggle. A hundred roubles more or less, — remember who you are and who he is. And what's more, see to it that you settle the dowry right away and indulge in no idle talk about the wedding. Heaven forbid, — another misfortune might occur!
ellauri302.html on line 470: Reb Ali Don't sin, man. Thank the good Lord that He has helped you.
ellauri302.html on line 474: Reb Ali The truth. The truth. Heaven will help you... Everything will turn out for the best. I'm going to the young man's father directly. He's over at the synagogue and must surely be waiting for me. (Looks around.) Tell your wife to put the house in order in the meantime. And you, prepare the contract, and at once, so that he'll have no time to discover anything amiss and withdraw. Arrange the wedding date and have the bride go at once to her parents-in-law. No idle chatter, remember. Keep silent, so that nobody wiU learn anything about it. (Ready to go.) And cast all this nonsense out of your head. Trust in the Lord and rejoice in His comfort. (At the door.) Tell your wife to tidy up the place. (Leaves.)
ellauri302.html on line 478: Sarah, on the threshold. Come in. Come in. Your father won't beat you. (Pause.) Go in, I tell you. (Pushes Rifkele into the room. Rifkele has a shawl over her head. She stands silent and motionless at the door, a shameless look in her eyes, biting her lips,) Well, what are you standing there for, my darling? Much pleasure you've brought us... in return for our trouble in bringing you up. We'll square that with you later. (Interrupting herself.) Get into your room. Comb your hair. Put on a dress. We're expecting guests. (To Yekel.) I just met Reb Ali. He's going for the groom's father. (Looks about the room.) Goodness me! How the place looks! (She begins hastily to place things in order.)
ellauri302.html on line 482: Yekel, loudly. Tell me now. Don't be ashamed. I'll do you no harm except strangle a little. (Holding her firmly hy the hand and looking her directly in the eye.) Are you still a chaste Jewish daughter? — Tell me, at once!
ellauri302.html on line 484: Rifkele, trying to hide her face. I don't know... I havent looked.
ellauri302.html on line 488: Rifkele, tearing herself from Yekel. It was all right for mamma, wasn't it? And it was all right for you, wasn't it? I know all about it!... It wasn't all thar great, five thrusts and a concentrated stare. (Hiding her face in her hands.) Beat me! Beat me! Go on! Take your time! Have your fun! It feels good!
ellauri302.html on line 490: Sarah, brings in Yekel's coat and funny hats and places them upon him. He offers no resistance. What a misfortune! What a misfortune! Who could have foreseen such a thing? (She straightens YekeVs coat, then puts the room in order. Runs into Rifkele's room. She is heard hiding something there, and soon returns.) I'll have a reckoning with you later. (Putting the finishing touches to the room.) Terrible days, these. Bring up children with so much care and anxiety, and... Ah! (Footsteps are heard outside. Sarah runs over to Yekel and pulls his sleeve.) They're here! For the love of God, Yekel, remember! Everything can be fixed yet. (Enter Reh Ali arid a stranger. Sarah hastily thrusts her hair under her wig and goes to the door to ivelcome the visitors.)
ellauri302.html on line 492: Reb Ali: Good morning.
ellauri302.html on line 495: Good morning. Happy new year. Welcome. (Somewhat confused, she places chairs before the guests and motions them to be seated.)
ellauri302.html on line 497: Reb Ali, in a cheerful mood. Well, and where is the bride's father? (Looking about for Yekel.)
ellauri302.html on line 509: The Stranger Well, — there 's little need of my boosting my goods. With two years more of study, he'll have the whole learning at his finger tips.
ellauri302.html on line 514: Yekel, indicating Rifke's room.
ellauri302.html on line 516: Yes, he 'll sit inside there and study the sacred books... I have a virtuous Jewish daughter. (Goes into the room and drags Rifkele out hy force. She is only half dressed, her hair in disorder, one boob sticking out. He points to her.) Your son will marry a virtuous Jewish daughter, I say. She will bear him pure, Jewish children... even as all pious daughters. (To Sarah.) Isn't that so? (Laughing wildly, to the stranger.) Yes, indeed, my friend, — she'll make a pure, pious little mate. My wife will lead her under the wedding canopy... Down into the brothel! Down below! (Pointing to the basement.) Down into the brothel! (Dragging Rifkele hy her hair to the door.) Down into the brothel with you! Down!
ellauri302.html on line 518: Sarah, rushing madly over to Yekel. Good God! He 's gone stark mad! (She tries to tear Rifkele away from Yekel; he thrusts Sarah aside and drags his daughter out by the hair.)
ellauri302.html on line 522: The Stranger, with amazement and fright. What is this? (Bel) Ali beckons to him, pulls him by the sleeve and points to the door. The stranger stands motionless in his astonishment. Reb Ali draws him to the door. They leave.
ellauri302.html on line 546: Asch kirjoitti draaman Got fun nekome (God of Vengeance) talvella 1906 Kölnissä, Saksassa. Se kertoo juutalaisesta bordellin omistajasta, joka yrittää tulla kunnioitettavaksi tilaamalla Toora-käärön ja naimalla tytärtänsä jeshiva-opiskelijan kanssa. Bordelliin sijoittuva näytelmä sisältää juutalaisia prostituoituja ja lesbokohtauksen. IL Peretz on sanonut näytelmästä sen lukemisen jälkeen: "Polta se, Asch, polta se!" Sen sijaan Asch meni Berliiniin pitämään sen ohjaaja Max Reinhardtille ja näyttelijä Rudolph Schildkrautille, jotka tuottivat sen Deutsches Theaterissa. Koston Jumalaavattiin 19. maaliskuuta 1907 ja kesti kuusi kuukautta, ja pian se käännettiin ja esitettiin kymmenellä eurooppalaisella kielellä.
ellauri302.html on line 550: Tuotannon provosoivampia kohtauksia muutettiin, mutta se ei riittänyt ortodoksisille lehdille. Jopa jiddishin intellektuelleilla ja näytelmän kannattajilla oli ongelmia näytelmän epäaitoon juutalaisen perinteen esittämisen kanssa, erityisesti Yanklin Tooran käytön kanssa, jota he sanoivat Aschin käyttävän enimmäkseen halpoja tehosteita; he myös ilmaisivat huolensa siitä, kuinka se saattaisi leimata juutalaisia, jotka jo kohtasivat paljon antisemitismiä. Yhdistäminen juutalaisiin ja seksityöhön oli tuolloin suosittu stereotypia. Muut intellektuellit arvostelivat itse kirjoitusta, väitti, että toinen näytös oli kauniisti kirjoitettu, mutta ensimmäinen ja kolmas näytös eivät tukeneet sitä.
ellauri302.html on line 552: God of Vengeance julkaistiin englanninkielisenä käännöksenä vuonna 1918. Vuonna 1922 se esitettiin New Yorkissa Provincetown Theaterissä Greenwich Villagessa, ja se siirrettiin Apollo Theateriin Broadwaylle 19. helmikuuta 1923. näyttelijät, joihin kuului ylistetty juutalainen maahanmuuttajanäyttelijä Rudolph Schildkraut, saivat paljon buuauxia mutta myös läpyjä. Sen esitys keskeytettiin 6. maaliskuuta, kun koko näyttelijä, tuottaja Harry Weinberger ja yksi teatterin omistajista nostettiin syytteeseen osavaltion rikoslain rikkomisesta ja tuomittiin myöhemmin siveettömyydestä. Weinberger, joka oli myös merkittävä asianajaja, edusti ryhmää oikeudenkäynnissä. Päätodistaja näytelmää vastaan oli rabbi Joseph Silberman, joka julisti Forvertsin haastattelussa: "Tämä näytelmä herjaa juutalaista uskontoa. Edes suurin antisemiitti ei olisi voinut kirjoittaa sellaista." Pitkällisen taistelun jälkeen tuomiosta valitettiin onnistuneesti. Euroopassa näytelmä oli niin suosittu, että se käännettiin saksaksi, venäjäksi, puolaksi, hepreaksi, italiaksi, tšekkiksi, romaniaksi ja norjaksi, ei kuitenkaan suomexi.
ellauri302.html on line 554: Indecent on Paula Vogelin vuonna 2015 kirjoittama näytelmä, joka kertoo koston jumalan kiistasta. Se avattiin Broadwaylla Cort-teatterissa huhtikuussa 2017, ohjaajana Rebecca Taichman. Se ei ollut juuri mistään kotoisin.
ellauri302.html on line 556: Toisella oleskelullaan Yhdysvalloissa Asch asui ensin Stamfordissa Connecticutissa, minkä jälkeen hän muutti Miami Beachille, jossa hän asui 1950-luvun alkuun asti. Hän loukkasi juutalaisten herkkyyttä vuosien 1939–1949 trilogialla Nasaretilainen, Apostoli ja Maria, joka käsitteli Uuden testamentin aiheita. Huolimatta syytöksistä kääntymyksestä, Asch pysyi ylpeänä juutalaisena; hän ei ollut kirjoittanut trilogiaa kristinuskon edistämiseksi, vaan yritykseksi kaventaa juutalaisten ja kristittyjen välistä kuilua. Suuri osa hänen lukijakunnastaan ja juutalaisesta kirjallisesta yhteisöstä ei kuitenkaan nähnyt asiaa niin. Hänen pitkäaikainen työnantajansa, New Yorkin jiddishinkielinen sanomalehti Forverts, ei ainoastaan luopunut hänestä kirjailijana, vaan myös hyökkäsi hänen kimppuunsa avoimesti Kristinuskon promootion vuoksi. Myöhemmin hän aloitti kirjoittamisen kommunistiselle lehdelle Morgen frayhayt, mikä johti toistuviin kuulusteluihin edustajainhuoneen epäamerikkalaisen toiminnan komiteassa. Vuonna 1953 Chaim Lieberman julkaisi teoksen The Christianity of Sholem Asch, raa'an kritiikin Aschia ja hänen kristologista trilogiaansa kohtaan, joka inhotti jopa joitain Aschin vahvimmista kriitikoista. Liebermanin kirja ja McCarthy Hearings johtivat Aschin ja hänen vaimonsa lähtemään Yhdysvalloista vuonna 1953, minkä jälkeen he jakoivat aikansa Lontoon (jossa heidän tyttärensä asui), Manner-Euroopan ja Israelin välillä. Right on Shulem!
ellauri302.html on line 561: Shulemin pikkuveljet olivat työläisteurastajia ja isoveljet hurskoja hasideja. Tämmöisiä hahmoja se sitten mielellänsä kuvasi. Yksi Aschin tärkeimmistä tavoitteista kirjoituksessaan oli artikuloida juutalaista elämää, menneisyyttä ja nykyisyyttä. Hän asetti juutalaisen jokaisen työnsä keskipisteeseen sekä tietoisuuden juutalaisten suhteesta ulkomaailmaan. Jotkut hänen yleisimmistä toistuvista teemoistaan olivat: ihmisen usko, hyvyys ja anteliaisuus. Hänet karkoittivat ja kiehtoivat kristittyjen väkivalta, ja juutalaisten marttyyrikuolema ja eloonjääminen inspiroivat häntä kovasti.
ellauri302.html on line 570: Ei perhana, jumalakäsitteestä on yhtä mahdoton päästä eroon kuin oravanpyörästä. Se kuuluu maailmankuvaan kuin aika, paikka, avaruus ja syysuhde. Se on missä hyvä ja paha, oikea ja väärä, kostonhalu ja kuolemanpelko ovat kotonaan. Siellä saa armoa ja tasoitusta kun muut pettävät. Kiitos herra kaikesta kivasta ja ikävästä. Herra antoi herra otti, kiitetty olkoon herran nimi, kanankakan kantajan. Tee tasoitusta puolestamme. Kost'jumala.
ellauri302.html on line 589: Vain vuosikymmeniä aiemmin toinen nuori mystikko, Sabbatai Zevi (1626–1676), oli järkyttänyt juutalaista maailmaa väittäen olevansa Messias. Vaikka Zevi oli jossain vaiheessa vakuuttanut monet eurooppalaiset ja Lähi-idän rabbit, episodi päättyi siihen, että hän perääntyi ja kääntyi islamiin. Maailmanlaajuinen juutalainen yhteisö oli edelleen levoton siitä, ja Luzzatton ja Zevin kirjoitusten välisiä yhtäläisyyxiä pidettiin erityisen vaarallisina ja harhaoppisina. Joissakin paljastuksissaan Luzzato jopa kuvaili Mooseksen, Abrahamin ja Elian paljastaneen itsensä hänelle ja kutsuvan häntä "mentorikseen",
ellauri302.html on line 593: Nämä kirjoitukset, joista vain osa on säilynyt, ymmärretään usein väärin kuvaamaan uskoa, että Luzzatto ja hänen seuraajansa olivat avainhenkilöitä messiaanisessa draamassa, joka oli tapahtumassa. Tässä kiistanalaisessa jännitysnäytelmässä hän tunnisti yhden seuraajistaan Messiaaksi, Daavidin pojaksi, ja otti itselleen Mooseksen roolin väittäen, että hän oli tuon raamatullisen hahmon reinkarnaatio.
ellauri302.html on line 608: "Rabbi Pinchas ben Yair sanoi: Toora johtaa valppauteen; valppaus johtaa raittiuteen; valppaus johtaa puhtauteen; puhtaus johtaa pidättymiseen; puhtaus johtaa puhtauteen; puhtaus johtaa hurskauteen; hurskaus johtaa nöyryyteen; nöyryys synnin pelkoon; pelko ja synti johtaa pyhyyteen; pyhyys johtaa profetiaan; profetia johtaa kuolleiden ylösnousemukseen. Ja siitä sitten taas Toorat käteen ja baanalle."
ellauri302.html on line 621: – 3. Mooseksen kirja 19:18
ellauri302.html on line 624: Bar-Hillel vanhempi (n. 110 eaa. – 10 jKr.), käytti tätä säkettä Tooran tärkeimpänä sanomana opetuksissaan. Kerran Ger Toshav haastoi hänet, joka pyysi saada kääntyä sillä ehdolla, että Toora selitettiin hänelle hänen seisoessaan yhdellä jalalla. Hillel hyväksyi hänet ehdokkaaksi kääntymään juutalaisuuteen, mutta 3. Moos. 19:18:aan pohjautuen kertoi miehelle:
ellauri302.html on line 626: Mikä on sinulle vihamielistä, älä tee toiselle: tämä on koko Toora; loppu on selitys; mene ja opi. — Sabbath folio:31a, Babylonian Talmud
ellauri302.html on line 628: Ei Jeshua siis kexinyt ize tätäkään. Isämeitä on otettu kaddishista ja herran siunaus toorasta. Jonnin joutavaa. Tällästä ne höpisee jeshivoissa sillä aikaa kun moppipäät vaimot käyvät töissä, töiden jälkeen kaupassa ja imuroivat, keittävät klimppisopan ja gefillte fishin valmiixi siihen kun Tvi Ari tulee nälkäisenä kotio. Mikä täällä haisee? Kukkakaaliko?
ellauri302.html on line 638: Bolshevikkipuolueen sisällä Bukharin oli alun perin vasemmistokommunisti, mutta siirtyi vähitellen oikealle vuodesta 1921 lähtien. Hänen vahva tukensa ja puolustavansa uutta talouspolitiikkaa (NEP) johti lopulta oikeistooppositiota. Vuoden 1924 loppuun mennessä tämä asenne oli asettanut Buharinin suotuisasti Josif Stalinin pääliittolaiseksi, ja Buharin kehitteli pian Stalinin uutta teoriaa ja politiikkaa sosialismista yhdessä maassa. Vuosina 1926-1929 Buharinilla oli suuri valta Kominternin toimeenpanevan komitean pääsihteerinä. Stalinin päätös jatkaa kollektivisointia ajoi kuitenkin kaksi miestä erilleen, ja Bukharin erotettiin politbyroosta vuonna 1929.
ellauri302.html on line 642: Bukharin oli antileninisti. Sanoutui irti Brestin rauhasta. Kannatti NEPpiä ja Stalinin nazionaalisosialismia muttei Stalinin kolhooseja. Stalin kylästyi siihen lopulta ja nitisti sen 1938.
ellauri302.html on line 653: Grein tuntee nöyryyttä, lämpöä ja läheisyyttä synagoogassa, vähän kuin suomalainen saunan lauteilla. Se ei luota goyimien kauniisiin sanoihin kun ei tiedä millaista elämää ne on viettäneet. Sepä se Iisakki, ei sunkaan elämässä ollut juuri kehumista. Ja esim Daavid jonka nimiin menee joitain kauneimpia raamatunvärssyjä oli aimo sikailija.
ellauri302.html on line 655: Kompuroiva Biden liittää USAn Unescoon. Kusitukka Trump erotti sen rangaistuxena YKn Israelin politiikasta. Netanjahu ilmoitti heti Israelin eroavan Unescosta.
ellauri302.html on line 673: Reshit Chochmah kuvaa meditaatiomenetelmää, jossa yhdistyvät heprealaisten kirjainten visualisointi ja niiden permutaatio. Sen tarkoituksena on inspiroida lukija puhtauden ja pyhyyden tunteella, jos kirjaimia sekoitetaan säännöllisesti. Kirja esittelee eettisen ja moraalisen opetuksen yhdistelmän Kabbalaan. Kirja näyttää tietä tietämättömille ja neuvoja neuvottomille päästäkseen Kabbalan maailmaan ja viisauteen. Erittäin helposti ja ymmärrettävästi kirja selittää lukijalle tapoja saavuttaa korkeampi jumalallinen tietoisuus, jota Pyhä toivoo rakkaalle kansalleen Israelille. Kirja on pysynyt suosittuna julkaisustaan lähtien.
ellauri302.html on line 678:
Roope Ankan kilpailijoita

ellauri302.html on line 697: Suutari pieri Liisan vannassa. Pietari Suuri oli Veikko Huovisen kolmas iso paha susi. Tämähän oikeastaan selittää Borixen teodikea-ongelman, eli mixi pitää apinoiden olla niin sotaisia. Ne handlaavat kullanjanoisina, drååpaten jumaliste kauhistuneita notmiitä ja keihästäen tylpällä keihäällä niiden narttuja, päästellen kajahtavia sjöfartteja pottu molemmissa päissä. Eli good old motiivit EAT! FUCK! KILL!.
ellauri302.html on line 699: Zohar (heprea : זֹהַר ‎, Zōhar, kirjaimellisesti "Splendor" tai "Radiance") on perustava teos juutalaisen mystisen ajattelun kirjallisuudessa, joka tunnetaan nimellä Kabbala. Se on ryhmä kirjoja, jotka sisältävät kommentteja Tooran mystisista puolista (Mooseksen viisi kirjaa) ja pyhien kirjoitusten tulkintoja sekä materiaalia juutalaisten meemeistä, pensasmystikoista, myyttisestä kosmogoniasta ja mystisestä psykologiasta. Zohar sisältää keskusteluja Jumalan luonteesta, joissa selvitetään maailmankaikkeuden alkuperä ja rakenne, sielujen luonne, lunastus, egoistin suhde pimeyteen ja "todellisen minän" suhde "Jumalan valoon".
ellauri302.html on line 701: Zohar (זהר) ("Splendor") – Kabbalan tärkein teksti, joka saavutti toisinaan jopa kanonisen aseman osana suullista Tooraa. Se on mystinen Tooran kommentti, joka on kirjoitettu keinotekoisella useiden aramealaisten murteiden sekoituksella, kuten Targum Onkeloksen babylonialainen targumilainen aramea, Babylonian talmudiaramea, ja juutalainen palestiinalainen aramea.
ellauri302.html on line 705: Vaikka kirja hyväksyttiin laajalti, pieni joukko merkittäviä rabbeja julkaisi seuraavien vuosisatojen aikana tekstejä, joissa julistivat rabbi Moshen keksineen sen väärennökseksi juutalaisuuden vastaisilla käsitteillä. Monet näistä rabbeista eivät kuitenkaan olleet ize kabbalisteja. Tämä oli tärkeä kiistakohta Jemenin juutalaisten joukossa, Dor Daiminä tunnetussa uskonnollisessa älymystöliikkeessä, joka vaati paluuta enemmän talmudistiseen juutalaisuuteen. Myös muut kateelliset yhteisöt Italiassa ja Andalusian (espanjalainen portugali) kyseenalaistivat Zoharin sisällön ja aitouden. Vaikka Zohar on järjestetty kommenteiksi Tooran osioista, se käsittelee myös Talmudia, Midrash Rabbaa ja Sefer Yetziraa, ml Bahir ja monet muut rabbiiniset tekstit. Jossain määrin Zohar on yksinkertaisesti Kabbala.
ellauri302.html on line 716: Ja mikä on kiitos? Kun Lise polvillaan aukoo Schloymelen kengännauhoja, ukko ajattelee vain että noin se aukoi niitä nazi-Hansiltakin, js sen tekee yhtä aikaa mieli köyriä Liseä ja kuristaa sitä kurkusta. "Ditt orena stycke", se sanoo Liselle mehukkaasti hepreaxi. Ai mitä Lise kysyy. "Kohta kuolet" sanoo Margolin. Niinhän me kaikki, Lise arvelee. Mizin mielestä juutalaiset jenkkiopiskelijat oli vulgäärejä. Juutalaisilla on hallussaan suurin piirtein koko talousliberaali jenkki valtameedia ja viihdetuotanto. Ne on idolienpalvonnan ammattimiehiä. "Hui olkoon että kaikki ovat moraalittomia", tuumaa Margolin.
ellauri302.html on line 724: Heräsin tiistaiaamuna siihen kun Merikadun talo kallistui tuulenpuuskassa ja kaatui kumoon ilman suurempia vahinkoja. Meillä oli lapsenlapset hoidossa, ne vaan vähän ihmettelivät että mites mummila on nyt tälleen sivusuunnassa.
ellauri302.html on line 744: Som damasksömmare i Warszawa gillade Yankele fingerpulla pullor. Vedin slinkkaa letistä ja kysyin missä ja milloin voitas olla silleesti. Yascha laskee luikuria kuin hepo ravaa. Jusztyna tulistuu kun Yascha sanoo sille kaikenlaista loukkoovoo. I Ryssland såg Yascha en jude en mager som en pinne och hade lång kalufs. Han blev troende och satt i en liten synagoga med gamla män och läste psalmer. Polisen tog honom förstås meni släppte honom igen. Han var för tokig att vara farlig. Det finns många som gillar att lura andra - det är deras liv.
ellauri308.html on line 26: Sisälmysluetteloon
ellauri308.html on line 33:
oon;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">JUUTALAISTA HUUMORIA
Huumoria

ellauri308.html on line 34:
oon;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Tuomiset

ellauri308.html on line 40:
Sovietskiye devushki erotika! Vapaana kasvanut röyheä karvatuhero taustana Marxin kootut teoxet, pesukomuutti ja emaliämpäri, ei mitään nekulturnuju dekadenttia länsimaista porsliinia.

ellauri308.html on line 51: poliittisista rooleistaan Suomen sisällissodassa 1918 sekä talvisodassa
ellauri308.html on line 67: kukaties sydän riemua janoova
ellauri308.html on line 86: Aleksanterin yliopistoon syksyllä 1900 pääaineenaan filosofia ja tärkeinä
ellauri308.html on line 119: Sisällissodan jälkeen Kuusinen pakeni Neuvostoliittoon, ja kuten monet
ellauri308.html on line 125: Neuvostoliittoon 1920-luvulla.
ellauri308.html on line 137: Toiseen vaimoonsa Aino Kuusiseen (ent. Sarola, o.s. Turtiainen)
ellauri308.html on line 139: 1919. Aino Kuusinen siirtyi Neuvostoliittoon vuonna 1922 ja avioiduttuaan
ellauri308.html on line 144: muistelmissaan palanneensa Yhdysvalloista ”täysin vieraana ihmisenä”. Ainosta oli lännessä tullut takinkääntäjä! Ei ihme että Stalin pani sen työleirille. Todnäk. Ano Turtiaisen huonetta ja sukua. Arvi-poika kertoo Ainosta kaikenlaista epäedullista juorua, se taisikin olla jonkinlainen Ksantippa, poliittisesti paha tunari, esitti jotain Mata Haria kunnes sai potkut Kominternin leivistä. Ja pakkoko oli bylsiä Yrjö Sirolaa Villen selän takana?
ellauri308.html on line 174: virallinen. Kommunistit tosin väittävät että ero oli virallinen, mutta kukas niitä uskoo pitemmälle kuin jaxaa heittää. Vizikästä muuten että abortti oli sallittu Leninin aikana mutta Stalin teki sen taas laittomaxi.
ellauri308.html on line 199: Kansakoulun jälkeen Tuominen meni rengiksi läheiseen Kuukan taloon, sillä talon isäntä oli valmis kouluttamaan paitsi oman Kalle-poikansa oppikoulussa mutta myös naapurin Arvon. Kallea ei koulu kuitenkaan kiinnostanut, eikä Arvokaan sitten päässyt kouluun. Näihin aikoihin myös välit isään alkoivat kiristyä. Ruumiillinen työ ei juurikaan kiinnostanut kylän kansakoulun entistä tähtioppilasta.
ellauri308.html on line 203: Tuominen oppi höyrypääpuusepän ammatin, mutta häntä vaivasi valtava kirjallisen sivistyksen nälkä. Hänestä tuli Tampereen työväenopiston innokas opiskelija. Kaiken kaikkiaan hän kuunteli eri alojen luentoja melkein kuusi vuotta. Niiden joukossa oli 40-tuntinen luentosarja Kalevalasta, mikä innosti häntä eepoksen huolelliseen tutkimiseen. Yhteiskunnalliset aineet ja kysymykset herättivät hänessä erityistä mielenkiintoa. Hän jäi usein keskustelemaan ja väittelemään politiikasta oppituntien jälkeenkin työläisjoukkoon, josta muodostui niin sanottu ”Lauantaiseura”. Seuraa veti itseoppinut filosofi Masse Lehtonen, joka suorasukaisen ärsyttävillä kommenteillaan sai muut väittelemään. Seuraan kuului myös muita työväenliikkeen merkkimiehiä, kuten järjestöaktiivi Manu Lammi, radikalismin tuntija ja ammattiyhdistysaktiivi Edvin Linkomies, Tampereen Työväen teatterin historioitsija Nikolai Ahonen ja myöhempi leipomoyrittäjä Aarne Lemberg (Lvïv, myöh. Linkosuo). Tämä joukko kasvatti Arvo Tuomisesta kovan väittelijän ja keskustelijan. Nuoren keskustelijan pikkuvanhuus herätti huvittuneisuutta, ja hänen lyhyytensä jäykkänä toi hänelle lempinimen ”Poika”, joka katkeruuden lisäxi seurasi häntä läpi elämän.
ellauri308.html on line 206: Teatteriharrastus antoi tulevalle kommunistille hyvää oppia siitä, miten oivalletaan yleisön reaktiot, ja myös oikeaa äänenkäyttöä sekä esiintymistaitoa. Jo kouluaikana Tuominen oli harrastanut kirjoittelua ja lähetti myöhemmin tekstejään paikallisen työväenyhdistyksen julkaisuihin. Paikalliset työväenliikkeen nokkamiehet kiinnittivät nokkeliin kirjoituksiin huomiota ja kutsuivat Tuomisen toimitusharjoittelijaksi Kansan Lehteen syyskuussa 1917. Puoli vuotta myöhemmin, keväällä 1918, vain 23-vuotias harjoittelija oli lehden päätoimittaja, toimitussihteeri ja juoxupoika samassa persoonassa.
ellauri308.html on line 208: Tuominen joutui yksin vastaamaan keskellä Tampereen taisteluja punaisten tiedotuksesta. Ei ihme että hommat meni perseelleen. Hänen mennessään punakaartin esikuntaan ilmoittamaan, että lehden tekeminen oli mahdotonta, esikunnassa oli täysin kaoottinen tilanne. Ylipäällikkö Hugo Salmela oli juuri haavoittunut vakavasti kranaattilaatikon räjähdettyä ja uusi ylipäällikkö Verner Lehtimäki vihaisena naama noessa pakotti Pojan jatkamaan tyhjäntoimitusta.
ellauri308.html on line 218: Viimeinen pisara oli taistolaisten tuki Ahti Karjalaisen presidenttihankkeelle. Mitähän harvinaista tässä on, aatteensa menettänyt tyyppi kiskoo tuohta vastapuolelta haukkumalla vanhat kamunsa. Näitähän Juudaxia on piisannut maailman sivu.
ellauri308.html on line 240: oot-2009-roseanne-barr-41612324-474-366.jpg" />
ellauri308.html on line 249: Äärimmäiset, juutalaiset koomikot ja satiirit ovat tehneet holokaustivitsejä jo jonkin aikaa, mutta muutaman viime vuoden aikana heistä on tullut hyväksyttävää rehua valtavirran, massakulttuurin ja komedian kannalta. Mel Brooksin "The Producers" oli yksi ensimmäisistä popkulttuuriesimerkeistä holokaustin huumorista, jossa oli surullisen kuuluisa "Springtime for Hitler" -numero. Tuore elokuvan uusintaversio, joka julkaistiin vuonna 2005, resonoi vanhemman yleisön keskuudessa, joka rakasti musikaalia. Mutta elokuvan suosio nuorempien amerikkalaisten keskuudessa (joista monet eivät olleet nähneet alkuperäistä musikaalia) saattoi johtua Pharrell Williamsin esityksestä Franz Liebkindinä, typeränä ex-natsina. Tuolloin Pharrell oli heidän (minun) sukupolven "komedian kuningas". Rakastimme Farrellia, joka ei ole juutalainen, entisenä natsina. Avasiko se oven muille ei-juutalaisille alkaa tehdä holokaustivitsejä?
ellauri308.html on line 253: Viime vuonna opetin synagogassani juutalaisen kirjallisuuden luokkaa lukiolaisille. Oletettavasti holokausti tuli esiin useimmissa tarkastelemissamme kirjallisissa teoksissa. Joka kerta kun "H-sana" mainittiin, lapset alkoivat valittaa ja voihkia. "Ughh... Pitääkö meidän jatkaa puhumista holokaustista?" Selviytyneiden tyttärentytärnä en usko, että olen koskaan kyllästynyt puhumaan holokaustista, mutta opiskelijani olivat siihen kyllästyneitä! Diagnoosin heille akuutin "holokaustiväsymyksen". Heitä oli lyöty yli päähän "Never Forget" -lauseella, ja sen seurauksena holokaustista oli tullut tylsää. Kun yhä useammat eloonjääneet kuolee ja henkilökohtaiset yhteydet holokaustiin katoavat, myös kiinnostus ottaa holokausti vakavasti vähenee.
ellauri308.html on line 255: Jos nauru on paras lääke, huumori voi olla vain lääke krooniseen holokaustitulehdukseen. Nuoret juutalaiset eivät tunne olevansa yhteydessä holokaustiin, koska he eivät ole jakaneet kollektiivisen kivun kokemuksia. He voivat kuitenkin löytää yhteyden kollektiivisen naurun kokemuksesta.
ellauri308.html on line 257: Kiitos loistavasta kappaleestasi! Kahden holokaustista selviytyneen lapsena, joka on myös koomikko, olen täysin puolellani. On aika parantua, jotta olemme kaikki todella voittajia (jenkeissä ja Israelissa) emmekä enää uhreja.
ellauri308.html on line 261: Tooran selitys murhakiellolle on, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Yli kuusi miljoonaa Gd:n kuvaa murhattiin, ja ne, jotka selvisivät, kärsivät kauheasti. Ajan pitäisi tehdä näistä faktoista humoristisia.
ellauri308.html on line 269: Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa ven. Отто Вильгельмович Куусинен, Otto Vilgelmovitš Kuusinen, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa. Kuusinen oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja vuosina 1911–1913, Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) pitkäaikainen johtohenkilö ja Terijoen hallituksen (1939–1940) johtaja. Kuusinen kuului myös Kommunistisen internationaalin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen korkeimpaan johtoon ja on korkeimmalle politiikassa noussut suomalainen, kun Max Jakobsonia ei valittu Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi vuonna 1971. Kuusinen palkittiin Leninin kunniamerkillä viidesti.
ellauri308.html on line 271: Ville oli vaurastuneen kyläräätälin äiditön poika jonka lukuaineiden keskiarvo oli 9,2. Isä teki pankrotin ja kuoli. Wille oli koulupoikana hartaan uskonnollinen, rukoili paljon, kävi ahkerasti kirkossa ja kirjoitteli romanttisia runoja. Muun koulunuorison tavoin hän oli erittäin isänmaallinen, mikä näkyi muun muassa hänen kirjoittamissaan runoissa. Oton 1. vaimo Saima oli sitä 8v vanhempi. Lanko Einar Dahlström (myöh. Laaksovirta) oli kotoisin varakkaasta talosta Luhangasta. Syksyllä 1900 hän kirjautui Helsingin yliopistoon valiten pääaineikseen filosofian, estetiikan ja taidehistorian. Oton ja Saiman esikoistytär Aino syntyi heinäkuun lopulla 1901, mikä johti yliopisto-opintojen katkeamiseen. Siitä huolimatta, että Dalhströmit avustivat taloudellisesti nuorta paria, heidän toimeentulonsa ei ollut kehuttava. Aino-tytär kuoli vuonna 1903, jolloin isänmaallisen maaseudun puolustajan, Jumalaa pelkävään vanhasuomalaisen Kuusisen usko alkoi horjua ja sosialismi otti hänen elämässään uskonnon paikan. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: Kuusinen valmistui filosofian kandidaatiksi lokakuussa 1905.
ellauri308.html on line 277: Sisällissodan päätyttyä Suomessa 1918 tuhansia hävinneeseen punakaartiin kuuluneita pakeni Venäjälle, lähinnä Pietariin. Entisen punakaartin johto alkoi viettää ylellistä elämää Pietarin parhaissa hotelleissa ja ravintoloissa, olihan heillä muun muassa miljoonien markkojen arvosta Suomen Pankista varastettua ulkomaanvaluuttaa. Venäjälle paenneiden suomalaiskommunistien rivijäsenten elämä oli köyhää, ja heidän arvostelunsa tukahdutettiin kommunistipuolueen johdon taholta muun muassa erottamalla arvostelijoita puolueesta. Puolueen sisälle muodostui oppositioryhmittymä (niin sanottu mauserioppositio), joka päätti iskeä eli "poistaa johdon ja joukkueen välisen kuilun" avoimella hyökkäyksellä. Oppositioryhmä koostui nuorista punaupseerioppilaista jotka olivat koulutettu suoraan toimintaan ja heidän vihansa kohdistui erityisesti SKP:n keskuskomitean jäseniin. Tavoitteena oli kerralla murhata koko puolueen keskuskomitea. Aseina toimivat Nagant-revolverit ja Mauser-pistoolit.
ellauri308.html on line 283: Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko. Jukka oli yksi kolmesta Rähjän bolševikkiveljeksestä. Muut veljekset olivat Eino ja Jaakko. Heistä varsinkin Jukka ja Eino vaikuttivat voimakkaasti Suomen kommunistisen puolueen (SKP) alkuaikojen linjauksiin. Jukka Rähjä kuului SKP:n johtajistoon puolueen perustamisesta (1918) kuolemaansa asti. Puolueoppositio murhasi Rähjän elokuussa 1920.
ellauri308.html on line 285: Kominternin johtaja Zinovjev kutsui Kuusista menševikiksi. Kuusista likvidoimaan Pohjois-Suomen kautta Ruotsiin kulkenut iskuryhmä ratkesi matkan aikana ryyppäämään ja he lavertelivat matkan tarkoituksen kuusislaiselle etappimiehelle. Iskuryhmän päästessä Tukholmaan Kuusinen oli jo karussa. Miehille järjestettiin lisää kosteaa kestitystä ja heille vakuutettiin, ettei Kuusinen ole enää edes Ruotsissa. Näin iskuryhmä palasi Neuvostoliittoon pää täynnä tyhjin käsin.
ellauri308.html on line 287: Vuoden 1921 edustajakokous päättyi kompromissiin ja Kuusinen valittiin SKP:n johtoelimiin yhdessä vastustajansa Eino Rähjän kanssa. Miesten väliset mielipide-erot heijastelivat sitä jännitettä, joka SKP:tä perustettaessa syntyi ns. vanhojen (Pietarin) ja uusien (Suomesta paenneiden) bolševikkien välille. 1930-luvulla Kuusinen ajautui erimielisyyksiin SKP:n puheenjohtaja (1920–1935) Kullervo Mannerin kanssa. Voittajaksi selviytyi Kuusinen, ja Manner kuoli pakkotyöleirillä, mikä ei ollut harvinainen kohtalo Kuusisen vastustajalle tuona aikana. SKP:n johtoon siirtyi Mannerin jälkeen käytännössä Kuusinen. Kuusinen on pysyvästi muurattuna Kremlin muuriin.
ellauri308.html on line 289: Kuusinen loi varsinaisen uransa Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Hän osallistui SKP:n edustajana tammikuussa 1919 kommunististen puolueiden neuvottelukokoukseen, jossa päätettiin esittää vetoomus uuden kolmannen eli Kommunistisen internationaalin (Komintern) perustamiseksi. Kominternin perustavassa kokouksessa 2. maaliskuuta 1919 Kuusisella oli näkyvä rooli tämän puolustaessa uuden internationaalin tarpeellisuutta sen perustamisen lykkäämistä esittäneille. Kuusinen valittiin 1921 yhdeksi Kominternin toimeenpanevan komitean sihteereistä, missä toimessa hän jatkoi vuoteen 1939. Esimerkiksi Kominternin 4. kongressissa Kuusinen valittiin lisäksi puhemiehistöön ja toimeenpanevaan komiteaan.1927 Kuusinen johti Kominternin Lev Trotskin erottanutta kokousta. 1930-luvun loppupuolella Kuusinen puhui yhteisrintamataktiikan puolesta Kominternin jäsenpuolueissa. Kuusiselle oli luonteenomaista hiljainen työskentely kulissien takana.
ellauri308.html on line 302: Kuusisen tunnetuin runo on vuonna 1920 ensi kerran ilmestynyt ”Torpeedo”. Se kertoo valtiontarkastusviraston viraltapannusta johtajattaresta Tytti Yli-Viikarista. Hän myös kirjoitti kansainvälisen työväenliikkeen tunnuslaulun Kansainvälisen (Internationale) suomenkieliset sanat yhdessä Yrjö Sirolan, Sulo Wuolijoen ja Pertti Uotilan kanssa vuonna 1905. Parasta laulaa kerta virsikirjan kannet ovat auki, tuumi Yrjö Sirola naida naputellessaan korkokenkäistä Aino Sarolaa.
ellauri308.html on line 322: Siis Tuominen ryhtyi avoimeen tilintekoon ja rajanveton, ”nahan luontiin” vasta keväällä 1940 – Talvisodan ollessa päätösvaiheessa tai jo päättynyt.
ellauri308.html on line 366: Sakut pistivät vuoden 1942 heinä-lokakuun väliin sijoittuneen 100:n päivän aikana pelkästään etniseltä taustaltaan juutalaista väestöä hiilidioksidina taivaalle about 1,47 miljoonaa yksilöä. Tappotahti on yhäti lyömätön satasen ennätys, jolle ei löydy vertaa mistään historiasta. Mutta pitkän matkan juoksussa kommarit ovat olleet kovempia. Paskaa puhelet. Natseilta loppui aika kun loppui paukut. ”Ali-ihmiset” pisti ”herrakansalle” pataan. Ei ole kuulunut edes huhuja, että gulageilla olis marssitettu naisia ja lapsia ”suihkuun”, pakotettu vangit roudaamaan ruumit uuniin ja tuhkat kaalipelloille. Ei kaasua eikä uunia, joutuivat vain tekemään nälkiintyneinä talvioloissa paskaduunia.
ellauri308.html on line 388: Me kristityt ja muslimit olemme uskonnollisessa katsannossa Abrahamin jälkeläisiä, joten älä viitsi esittää tyhmää. Abrahamilla, joka tietysti on myyttinen hahmo vailla historiallista faktapohjaa, ei sinänsä ole mitään tekemistä homo sapiensin kehityksen kanssa. Ja kyllä me sitäpaizi olemme valkoisia eurooppalaisia, emmekä mitään nekkejä:
ellauri308.html on line 392: Tutkijat löytävät Balkanilta 7,2 miljoonaa vuotta vanhoja hampaanjuuria ennen Lucya!
ellauri308.html on line 393: Uusi hypoteesi ihmiskunnan alkuperästä viittaa vanhimpaan Euroopassa eläneeseen hominiidiin. Vertaisarvioitu julkaisu (toiset hörhöt ovat arvioineet) TORONTON YLIOPISTO
ellauri308.html on line 395: TORONTO, ON (Kanada) - Apinoiden ja ihmisten yhteinen sukulinja jakautui useita satojatuhansia aiemmin kuin tähän mennessä oletettiin, kertoo kansainvälinen tutkimusryhmä, jota johtaa professori Madelaine Böhme Tübingenin yliopiston Senckenbergin ihmiskehityksen ja paleoympäristön keskuksesta. Professori Nikolai Spassov Bulgarian tiedeakatemiasta. Tutkijat tutkivat kahta Graecopithecus freybergin fossiilia uusimmilla menetelmillä ja tulivat siihen tulokseen, että ne kuuluvat esiihmisille. Heidän havaintonsa, jotka julkaistiin tänään kahdessa julkaisussa PLOS ONE -lehdessä, osoittavat lisäksi, että ihmissuvun jakautuminen tapahtui itäisellä Välimerellä eikä - kuten tavallisesti oletetaan - Afrikassa.
ellauri308.html on line 403: Lisäksi Graecopithecus on useita satoja tuhansia vuosia vanhempi kuin vanhin mahdollinen esi-ihminen Afrikasta, 6-7 miljoonaa vuotta vanha Sahelanthropus Tšadista. Tutkimusryhmä ajoitti fysikaalisilla menetelmillä Kreikan ja Bulgarian Graecopithecus- fossiilimuovipaikkojen sedimenttisekvenssin ja sai molemmille fossiileille lähes synkronisen iän - 7,24 ja 7,175 miljoonaa vuotta ennen nykypäivää. "Se on Messinian alussa, aika, joka päättyy nykyajan tavoin
ellauri308.html on line 413: ook_Kuva-150x150-1.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 440: – Duginin väite on, että liberalismi ei enää (enää?) siedä toiseutta, Backman sanoo. Dugin pitää lännessä vallitsevaa postmodernia kulttuuria osoituksena länsimaiden rappiosta. Dugin vastustaa kyynisyyttä, hedonismia ja kaiken suhteellisuutta, joka hänen mukaansa luonnehtii liberaalia elämäntapaa.
ellauri308.html on line 446: Postmoderniin tapaan maailma on parempi, jos se koostuu monista, toisistaan olennaisesti poikkeavista kulttuureista, eikä pyri kulttuuriseen globalisaatioon.
ellauri308.html on line 450: Pääideologin titteli on vahvaa liioittelua ja täyttä propagandaa. Näyttää erittäin epätodennäköiseltä, että Putin olisi millään syvällisellä tasolla perehtynyt Duginin ajatteluun, saati että olisi Duginin laatima ohjelma, jota Venäjän johto noudattaisi, Backman sanoo.
ellauri308.html on line 472: Isä Józef Sienkiewicz polveutui Liettuan suurherttuakuntaan asettuneista tataareista ja oli venäläisvaltaisen Puolan aatelistoa. Äiti Stefania Cieciszowska oli valkovenäläisestä säätyläisperheestä. Sienkiewiczin perhe muutti asuinpaikkaansa useita kertoja. Lapsuusvuosinaan Henryk eli kartanoelämää. 1870-luvun lopulla hän matkusti Yhdysvaltoihin ja lähetti takaisin matkaesseitä, jotka saivat hänet suosioon puolalaisten lukijoiden keskuudessa. Heikin kirja Tuhotulvs kz albumia ellauri308.html on line 475: Radek oli Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosialidemokraattisen puolueen jäsen vuodesta 1904 Hän osallistui vallankumoukseen Varsovassa 1905. Radek osallistui sodan vastaiseen toimintaan ensimmäisen maailmansodan aikana Sveitsissä ja Ruotsissa. Lokakuun vallankumouksen jälkeen 1917 hän muutti Petrogradiin ja nousi johtavaan asemaan. Hän oli Saksassa vuosina 1918–1920 perustamassa paikallista kommunistista liikettä. Radek haastettiin oikeuteen ja vangittiin yhteyksistään Spartakistiliittoon.
ellauri308.html on line 483: Ukraina on täynnä Henrykin pazaita, varsinkin Lwiw. Hänen teoksiaan myös moitittiin liian pelkistetyiksi. 20. vuosisadan puolalainen kirjailija ja dramaturgi Witold Gombrowicz kuvasi Sienkiewiczia ensiluokkaiseksi toisen luokan kirjailijaksi. Vasily Rozanov kuvaili Quo Vadista, ettei se ole taideteos, vaan kuin karkea tehdastekoinen maalaus. Anton Tšehov kutsui Sienkiewiczin kirjoitelmia oksettavan äiteliksi ja tökeröiksi. Kuitenkin Puolan kirjallisuushistorioitsija Henryk Markiewicz kirjoitti Polski słownik biograficznyssä (Puolalaisten elämäkertojen sanakirjassa) artikkelin Sienkiewiczista (1997). Markiewicz kuvaa Sienkiewiczia puolalaisen proosan mestariksi ja puolalaisen historiallisen fiktion eturivin kirjailijaksi ja samalla kansainvälisesti parhaiten tunnetuksi puolalaiseksi kirjailijaksi. Haha LOL, kiitos Hollywoodin.
ellauri308.html on line 487: Sienkiewiczin nimellä varustettuja katuja ja aukiota on Puolassa runsaasti, ensimmäisenä katu Lvivissä 1907. Sienkiewiczille on nimetty Białystokin Osiedle Sienkiewicza, Wrocławin ja Łódźin keskuspuistot sekä yli 70 Puolan koulua. Hänen patsaitaan on paljon Puolan kaupungeissa, muun muassa Varsovan Łazienki Parkissa. Ensimmäiset patsaat pystytettiin nyky-Ukrainan Zbarażiin ja Roomaan. Sienkiewczin patsas Mound Okrzejalla on lähellä hänen syntymäpaikkaansa Wola Okrzejskaa. Hänet on ikuistettu lukuisiin postimerkkeihin.
ellauri308.html on line 491: Roomassa on Domine Quo Vadisin pienessä kirkossa Henryk Sienkiewiczin pronssinen rintakuva. Sanotaan, että istuessaan tässä kirkossa Sienkiewicz sai inspiraation kirjoittaa teoksen Quo Vadis. Aika originellia. Quo Vadis on kuvattu useita kertoja, ja Hollywoodin vuoden 1951 versio on saanut eniten kansainvälistä tunnustusta.
ellauri308.html on line 514: Visst var det fel. – Inte då, men nu med den kunskapen, med #metoo och allt det där... Självklart är det fel. Han var ju inte mogen så att säga att förstå sin sexualitet vid den åldern. Men han var väldigt mogen och utvecklad och en intressant person, säger Staffan Hildebrand. Men jag villde det! I alla fall!
ellauri308.html on line 516: Njeuvostoliiton pula 30-luvulla oli takuulla seurausta lännen talouspakotteista. Nyt ollaan taas samassa pisteessä. Toinen nälänhädän syy oli talonpoikain rettelöinti niiden menetettyä statuxensa. Kieltäytyivät menemästä kolhooseihin ja tappoivat mieluummin karjansa kuin Timo Töräpää. Alaikäiset bezprigornyit eli irtolaiset liikkuivat paikkalintuina kuin varisparvet. Tai naakat.
ellauri308.html on line 536: Syyskuussa 1932 raportti, jossa kerrottiin Bednyn irstailevasta elämästä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyrookokouksen aikana, sai Stalinin päättämään häädön Bednylle Kremlin asunnosta.
ellauri308.html on line 537: Hänet siirrettiin Rozhdestvensky Boulevardille, jota hän kutsui nimellä rotan navetta. Hän kertoi runoilija Osip Mandelstamille, että hänet oli ilmiantanut sihteeri, joka oli kuullut hänen valittavan, että Stalin jätti likaisia sormenjälkiä Bednyn yksityisestä kirjastosta lainattuihin kirjoihin. Mutta näyttää siltä, että Bednyn todellinen moka oli se, että hänen kirjoituksensa kritisoivat Venäjän imperialistista menneisyyttä, kun taas Stalin, vaikka hän ei ollutkaan [etninen] venäläinen, "tajusi kuitenkin Venäjän nationalismin olevan liima, joka piti Neuvostoliiton koossa." Lipevästä pyllynnuolennasta huolimatta Bednyltä poistettiin vuonna 1938 jäsenyys kommunistisessa puolueessa ja Neuvostoliiton kirjailijaliitossa, ja vuonna 1941 Stalin huomautti Georgi Dimitroville : "Demyan Bednyn koottujen 10 runo-osaa eivät ole yhden Majakovskin runon arvoisia."
ellauri308.html on line 545: Amerikkavastaisuus on ollut Venäjällä jo pitkään, aina bolshevikkien vallankumouksesta vuonna 1917. Suhteet jäivät vuoteen 1933 asti, jolloin Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt päätti solmia diplomaattisuhteet Neuvostoliiton kanssa. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat vastentahtoisesti liittolaisia toisessa maailmansodassa, mutta sodan päätyttyä Yhdysvallat vastusti Neuvostoliiton sotilaallista menestystä ja Itä-Euroopan herruutta. Kun jännitteet kasvoivat kylmäksi sodaksi, suhteet muuttuivat vihamielisiksi ja suuria sotasuunnitelmia tehtiin, mutta suoraa sotaa ei valitettavasti tapahtunut. Nyt asia on Krimillä korjaantumassa.
ellauri308.html on line 546: Isänmaallinen iskulause marshrutkan selässä Volgogradissa. Käännös: "Työnnä SANKTIOSI Eurooppaan Yhdysvaltojen kautta."
ellauri308.html on line 548: Valtioiden väliset jännitteet lieventyivät hetkellisesti 1970 - luvulla huonon pidätyksen vuoksi, mutta suhteet huononivat jälleen 1980-luvun alussa Neuvostoliiton hyökkäyksen myötä Afganistaniin. Vuoteen 1989 mennessä kommunistiset hallitukset Itä-Euroopan Neuvostoliiton satelliittivaltioissa kukistettiin, ja vuonna 1991 itse Neuvostoliitto hajotettiin, mikä johti lyhyeen yhteistyön aikakauteen Yhdysvaltojen ja vastamuodostetun Venäjän federaation välillä, jonka jälkeen länsivallat aloittivat mahtavat valloitussodat Keski-Aasiassa. 2000-luvun tultua suhteet muuttuivat vähitellen vihamielisiksi, ja tilanne pysyy samana tätä neuvostovihamielistä artikkelia kirjoitettaessa. Tästä suolloxesta ei amerikkalaisen lisäxi ole kuin ukrainalainen versio.
ellauri308.html on line 573: Vladimir Alexandrovits Pozner Sr. oli ryssämamu jenkeissä.Toisen maailmansodan aikana hän vakoili Neuvostoliiton tiedustelupalveluja ollessaan Yhdysvaltain hallituksen palveluksessa. Pozner syntyi Pietarissa. Hänen perheensä pakeni Neuvosto-Venäjältä bolshevikkivallankumouksen jälkeen, ja Vladimir Poznerista tuli kommunistien kannattaja asuessaan Euroopassa. Vladimir Pozner perheineen muutti Itä-Berliiniin ja myöhemmin Moskovaan 1950 -luvun alussa. Siellä hän työskenteli vanhempana ääni-insinöörinä Neuvostoliiton elokuvateollisuudessa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1968 ja sai sydänkohtauksen vuonna 1969. Pozner kuoli 31. heinäkuuta 1975 lennon aikana Pariisista Moskovaan.
ellauri308.html on line 578: Vuodesta 2015 lähtien Larry on esiintynyt toistuvasti vieraana lauantaina Night Livessä, jossa hän esiintyy vuosina 2016 ja 2020 Yhdysvaltain presidenttiehdokas Bernie Sandersina, joka on myös hänen kuudes serkkunsa kerran erotettuna. Koomikkokollegat ja komedian sisäpiiriläiset äänestivät hänet kaikkien aikojen 23. suurimmaksi komediatähdeksi, LOL. Lawrence Gene David syntyi 2. heinäkuuta 1947 Sheepshead Bayn alueella Brooklynissa, New Yorkissa. Hänen vanhempansa ovat Rose (syntynyt Regina; os Brandes) ja Mortimer Julius "Morty" David, miesten vaatteiden valmistaja, ja hänellä on vanhempi veli nimeltä Ken. Davidin perhe on juutalainen. Hänen juutalais-amerikkalaisen isänsä perhe muutti Saksasta Yhdysvaltoihin 1800-luvun aikana, kun taas Davidin äiti syntyi puolalais-juutalaiseen perheeseen Ternopilissa, Ukrainassa. Yliopistossa hän huomasi voivansa saada ihmiset nauramaan yksinkertaisesti olemalla oma itsensä. Koska hänen tyttärensä olivat Hannah Montanan faneja, David vieraili tyttäriensä kanssa jaksossa "My Best Friend's Boyfriend". jossa he odottivat pöytää hienossa ravintolassa. Davidin ihmisarvo on jossain 400 ja puolen miljardin taalan välillä.
ellauri308.html on line 581: Jon Stewart (syntynyt Jonathan Stuart Leibowitz; 28. marraskuuta 1962) on yhdysvaltalainen koomikko, poliittinen kommentaattori, näyttelijä, ohjaaja ja televisiojuontaja. Hän on saanut lukuisia tunnustuksia, mukaan lukien Mark Twain -palkinnon amerikkalaisesta huumorista vuonna 2022. Vuonna 2019 hän sai New Yorkin pronssimitalin "väsymättömästä asianajotyöstään, inspiraatiostaan ja johtajuudestaan (auttaen) hyväksymään syyskuun 11. päivän uhrikorvausrahastolain pysyvän valtuutuksen".
ellauri308.html on line 585: Kuukautta myöhemmin Stewart kritisoi Fox & Friends -ohjaaja Gretchen Carlsonia – entistä Miss Amerikkaa ja Stanfordista valmistunutta älypäätä – väittäen googlettaneensa sellaisia sanoja kuin "ignoramus" ja "tsaari". Stewart sanoi, että Carlson myisi pillua "yleisölle, joka näkee älyn elitistisenä virheenä". Joulukuussa 2022 Money.com nimesi Stewartin Money Changemakeriksi. Jon Stewartin ihmisarvo on vasta vain 120
ellauri308.html on line 594: Frenk Ashkenazi-juutalaiset Sefardi- ja Mizrahi-juutalaiset Johtuu frankeista (viittauksena länsieurooppalaisiin), koska sefardijuutalaiset puhuvat juutalais-espanjaa
ellauri308.html on line 602: Ashkenazi-vihaajat ovat eksistentiaalinen vaara Israelin valtiolle", sanoo Nathan Zehavi, Maarivin verkkosivusto (hepreaksi).
ellauri308.html on line 612: Hymie Yhdysvallat juutalaiset Johtuu heprean sanasta Chaim ('kippis'). Käytetään myös termissä Hymietown, joka on Brooklyn, New Yorkin lempinimi, ja etunimenä.
ellauri308.html on line 618: Jutkupoju Yhdysvallat Nuoret juutalaiset pojat Nuorelle juutalaiselle miehelle, alun perin nuorille juutalaisille pojille, jotka myivät väärennettyjä kolikoita 1700-luvun Lontoossa.
ellauri308.html on line 622: Kike Yhdysvallat juutalaiset Yiddishin sanasta "kikkeli", kikel, Yhdysvaltoihin Ellis Islandilla saapuneet lukutaidottomat juutalaiset allekirjoittivat nimensä ympyrällä ristin sijaan, koska he liittivät ristin kristinuskoon.
ellauri308.html on line 631: Punaisenmeren jalankulkija Australia juutalaiset Juutalainen, Mooseksen tarinasta, joka johdatti juutalaisen kansan pois Egyptistä Exodus-kirjassa.
ellauri308.html on line 636: Sheeny Euroopassa juutalaiset Jiddišistä sheyn tai saksalainen schön, joka tarkoittaa 'kaunis'.
ellauri308.html on line 640: Yid Euroopassa juutalaiset Jiddishin laonyymi "jutkulle".
ellauri308.html on line 670: Maidaun, Maidanin ja Downin syndroomaa sairastavan henkilön yhdistelmä.
ellauri308.html on line 686: ukrainstvyushiy - kirjaimellisesti - "se, joka soittaa ukrainaa". Viittaa Ukrainan kansalliseen projektiin (venäjäksi: Украинство) - poliittiseen teoriaan, jonka mukaan teoria, joka olettaa Ukrainan kansakunnan luodun keinotekoisesti, poliittisista syistä päästäkseen eroon venäläisestä kulttuurista, pelkästä ilkeämielisyydestä, on oikea.
ellauri308.html on line 713: Ukrainalaiset ovat toisessa maailmansodassa natsi-Saksan kanssa yhteistyötä tekevän nationalistisen johtajan Stepan Banderan (Banderovtsy) kannattajia. Stereotypioista huolimatta 4,5 miljoonaa ukrainalaista palveli puna-armeijassa toisen maailmansodan aikana natsi-Saksaa vastaan. Natsit pitivät ukrainalaisia myös Untermenscheninä, koska he olivat slaavilaisia, ja kohdeltiin sen mukaisesti. Natsit vangitsivat Banderaa heinäkuusta 1941 vuoden 1944 loppuun, suurimman osan ajasta Sachsenhausenin keskitysleirillä.
ellauri308.html on line 718: Salo tai slanina (ukraina ja venäjä: сало, valkovenäläinen: сала, unkari: szalonna, puola: słonina, romania: slănină, tšekki ja slovakki: slanina, karpaattirusina: солонина/solonyna, liettuaa: lašianbo - Croatiniai: сланина/slanina) on itäeurooppalainen ruoka, joka koostuu kuivatuista sianrasvapaloista iholla tai ilman. Sauli Niinistö on kotoisin Salosta.
ellauri308.html on line 754: It’s been fun hanging together from the same gallows loop,
ellauri308.html on line 755: But when you’re alone, you can eat all that sweet beetroot soup.
ellauri308.html on line 756: Good riddance, Khokhly, it’s over for better or worse,
ellauri308.html on line 758: Like a proud bullet train looking at us askance,
ellauri308.html on line 762: No need for bad blood or gestures of fury ham-fisted,
ellauri308.html on line 764: Why should we plow our broken roots with our verbs?
ellauri308.html on line 767: It is your bloody soil that has become your onus.
ellauri308.html on line 783: ja Yhdysvaltojen välisistä kulttuurieroista. Hän kertoo Ylen haastattelussa
ellauri308.html on line 797: Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki) oli lahjaton suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Äikiä kuului Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoon 1930-luvun lopusta alkaen, asui vuosia Neuvostoliitossa ja oli talvisodan aikana perustetun Terijoen hallituksen maatalousministeri. Hän käytti myös salanimiä Viljo Veijo, Ami Aarto ja Liukas Luikku. Sekä Äikiän poliittisten mielipiteiden että kulttuuri- ja taidekäsitysten on luonnehdittu edustaneen dogmaattista neuvosto-marxismia.
ellauri308.html on line 806: Kansallisteatteri esitti syksyllä 1948 Jean-Paul Sartren näytelmää Likaiset kädet, jossa pääosanäyttelijä Aku Ankka oli naamioitu Staliniksi. Näytelmän kritiikit olivat muuten myönteisiä, mutta Työkansan Sanomissa 12. lokakuuta 1948 julkaistussa Äikiän kirjoituksessa ”Kansallisteatterin tökerö teko” syytettiin teatteria Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden vahingoittamisesta. Koska Äikiän artikkeleita luettiin Neuvostoliitossa, se herätti siellä huomiota, minkä seurauksena Neuvostoliitto lähetti nootin Suomen ulkoministerille ja näytelmän esitykset loppuivat.
ellauri308.html on line 831: Kahvia tuli Njeuvostoliittoon pienin annoxin, arvaappa ketä siitä saatiin kiittää! Setä Samulia tietennii. Talouspakotteista Neuvostola kärsi koko elämänsä ajan. Venäläiset juovat kyllä enimmäxeen tsajua jota saa Kiinasta ilman rajoituxia. Kiinan kannattaisi nyt napata takaisin Formosa kun lännen huomio on muualla.
ellauri308.html on line 841:
Sääli ettet voi katsoa tätä videona. Oh, actually you can, thanx to Youtube and the Hoover foundation!

ellauri308.html on line 858:
Kaikki meni päin persettä kun tuli televisio. Porukat kokoontui niskat jäykkinä tuijottamaan ikonia huoneen nurkassa.
ellauri309.html on line 26: Sisälmysluetteloon
ellauri309.html on line 34: ooks/2020/06/1140-roberts-hideway-close.jpg" width="100%" />
ellauri309.html on line 107: osaa äitini uskoo edelleen." Toisena lukiovuotenaan Roberts siirtyi
ellauri309.html on line 110: vuonna 1968 heti hänen päästyään koulusta ja asettuivat Boonsboroon. Robertsin
ellauri309.html on line 119: omistaa Turn the Page Books -kirjakaupan Boonsborossa, Marylandissa, ja
ellauri309.html on line 121: läheisen historiallisen Boone-hotellin. Kun se tuhoutui tulipalossa
ellauri309.html on line 123: BoonsBoro vuonna 2009; tviitit ovat saaneet inspiraationsa kirjallisista
ellauri309.html on line 127: Vuonna 1980 perustettiin uusi kustantaja, Silhouette Books,
ellauri309.html on line 133: yhtäläisyyksiä ja julkaisi vertailukelpoiset kohdat Internetiin. Daley oli entinen supertähti, jolla oli yli 200 miljoonaa romaania painettuina tapahtuman aikaan, ja Roberts oli romanssien "kuumin uusi kirjoittaja". Roberts
ellauri309.html on line 141: tekemällä neljän kirjan sopimuksen Kensington Booksin kanssa. Sopimuksen
ellauri309.html on line 184: miljoonaa kappaletta, joista 12 miljoonaa kappaletta myytiin pelkästään
ellauri309.html on line 192: TIME nimesi Robertsin 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon vuonna 2007 ja
ellauri309.html on line 195: kirjailijasta, toinen oli David Mitchell. Roberts liittyi kuoroon, joka
ellauri309.html on line 210: " Off Blood and Bone " varastamisesta omasta fantasiaromaanistaan "Veren
ellauri309.html on line 225: Facebookissa, koska Far, far away kirjojeni upea Laura Templeton johtaa
ellauri309.html on line 236: viemiseen julkisille foorumeille. En usko, enkä ole koskaan uskonut – tule
ellauri309.html on line 238: kimppuun julkisella foorumilla. Se on epäammattimaista, tahmeaa ja tulokset
ellauri309.html on line 240: sosiaalisen median foorumeilla perusteettomasti, piittaamattomasti minua
ellauri309.html on line 265: suomexi, tulkoon loppu enkuxi. I don’t know this woman; she doesn’t know
ellauri309.html on line 266: me. She lit the match, foolishly. Perhaps being young and new and so
ellauri309.html on line 269: Twitter. But, God, you should know how tools work before you use them. We
ellauri309.html on line 276: first place? Could you have, perhaps, checked the timeline? If your book
ellauri309.html on line 277: came out a few months before the other book (and if you know SQUAT about
ellauri309.html on line 287: good books. No one who knows me would believe any of these accusations. But
ellauri309.html on line 289: because they can. This foolish and false statement has damaged my
ellauri309.html on line 291: when I did nothing but write and title a book. While this writer issued a
ellauri309.html on line 304: with words, should understand that. And use them, as well as the tools at
ellauri309.html on line 306: writer who started this (Tomi something foreign, a coon in dreadlocks), or the title of her book or mine. I don’t want
ellauri309.html on line 308: attack. It’s not cool.
ellauri309.html on line 312: photo. Do I look like a crook?
ellauri309.html on line 319: ihminen olet sinä. Seuraavat ovat onnentytön syndroomavahvistukset: Olen
ellauri309.html on line 332: Jos kysyt Vox Magazinelta, onnentytön syndrooma on parhaimmillaan harhaa ja
ellauri309.html on line 339: huomioon tapa, jolla systeeminen rasismi, taloudellinen epätasa-arvo,
ellauri309.html on line 360: Mykkänen sanoo. Suomi ei yllä EU:n ilmastotavoitteeseen, mutta se ei ole
ellauri309.html on line 361: olennaista, sanoo Kai Mykkänen. Pääasia on että Nato saa mellastaa ja kohta rypälepommit paukkuu itärajalla.
ellauri309.html on line 366: Liike-elämä toivoo että hallitus pääsisi tihutöihin. Kielteinen julkisuus voi vaikuttaa haitallisesti Suomen imizhiin sijoituskohteena. Süddeutsche Zeitung nimitti hallitusta kauhukabinetixi (Gruselkabinett) ja oikeaxi (ei oikeistolaisexi, sellainen on SdZ izekin) rauniokasaxi (ein rechter Trummelhaufen). Römäkkäniemen mukaan se on herättänut huolta suuryhtiöiden johdossa. Juuri kun mm. Nato-jäsenyys om herättänyt myönteistä innostusta sijoittajapiireissä! Voi vittu sentään! Samaan aikaan toisaalla USAn luottoluokitus tipahti pykälän hyvin samankaltaisista syistä. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
ellauri309.html on line 368: Ruozalainen Boliden aiheutti Espanjassa kaikkien aikojen suurimman luontokatastrofin kupari- ja sinkkipäästöillä kansallispuistoon. Espanjan luke päätti ettei se ole mistään vastuussa. Tällästä lisää tänne kotisuomeenkin, toivoo kokoomuxen talousmies. Terrafamen "yhteistyötä" eli julkisrahoitusta jatketaan vaikka firma on miljoonia perseellään. Yrittänyttä ei laiteta.
ellauri309.html on line 370: 1 asia käy selväxi kun kazoo brittisarjaa Paha paikka. Briteissä on asiat todella pahasti päin persettä, kuin myös Ruåzissa. Se siitä tulee kun koittaa apinoida USA:n oikeistotalousliberaalia menoa. Ei olis kannattanut, sen näkee heti. Anglosaxeilla on useita yhteisiä vittumaisia piirteitä. Esim teeskentely, valehtelu, turha lupailu ja väärien ilmeiden käyttö, joka on sekin eräänlaista valehtelua. Hihhulit britit olis kannattanut 1600-luvulla abortoida mieluummin kuin lähettää uuteen maailmaan pilaamaan maisemaa. Manifest destiny voi helvetti.
ellauri309.html on line 412: roopeankkojen rumaa vedätystä. Historioitsija Kate Bowlerin mukaan
ellauri309.html on line 462: sanoo lukeneensa kanteen sisältämät tiedostot "järkyttyneen hämmästyneenä".
ellauri309.html on line 469: seniorimatka Orlandoon; Robertsin vaimon Lindsayn ostohuijaukset, jotka
ellauri309.html on line 493: pidätettiin, kun hänet pysäytettiin ylinopeudesta Tulsan moottoritiellä.
ellauri309.html on line 494: Oklahoma Highway Patrol kertoo ajavansa 93 mph 65 mph vyöhykkeellä.
ellauri309.html on line 498: Kiitos lukuisten törttöilyjen ja ylilyöntien "Anal" joutuu saarnaamaan leipääntyneenä vielä tänäkin päivänä. Billy Grahamin classic TV-saarna "Fools" puhuu Anaalin kaltaisista hölmöistä (tai ehkä pikemminkin Billyn TV-ohjelmaa seuraavista suckereiden laumoista):
ellauri309.html on line 500: ools | Billy Graham Classic Sermon" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen>
ellauri309.html on line 503: Showpainilegenda Billy Graham kuoli keskiviikkona 79-vuotiaana, kertoo TMZ. Asian on vahvistanut TMZ:lle Grahamin perhe. Ei vittu tää onkin eri Billy Graham kuin se saarnaaja, mutta yhtä kuolleita kuin kivi ovat molemmat. Tämä artikkeli kertoo saarnaajasta. Samannimisestä showpainijasta on oma art-kikkeli.
ellauri309.html on line 505: William Franklin "Billy" Graham Jr.; 7. marraskuuta 1918 Charlotte, Pohjois-Carolina – 21. helmikuuta 2018 Montreat, Pohjois-Carolina) oli yhdysvaltalainen kristillinen saarnaaja, jonka kirkkokunnallinen tausta oli baptismi. Wilho Pylkkänen ei baptisteista oikein pitänyt, keljuja ohareiden tekijöitä koko porukka. Billy Graham itse kuvasi elämäntehtäväänsä seuraavasti: ”Elämäntehtäväni on auttaa ihmisiä löytämään henkilökohtainen intiimisuhde Jumalaan”. Hänen on arvioitu saarnanneen evankeliumia 210 miljoonalle ihmiselle vuodesta 1947 lähtien. Tämä patriarkka eli lähes 100-vuotiaaxi, mikä osoittaa Jahven erityistä suopeutta Billylle. Eipä kuitenkaan saanut ihan rikki satasta, sen verran oli taivaan herra vittuilumielellä.
ellauri309.html on line 507: Grahamia on pidetty nykyajan tunnetuimpana evankelistana ja maltillisen herätyskristillisyyden, evankelikalismin, johtohahmona. Toiminnallaan hänen luonnehdittiin pyrkineen ylittämään paizi säädyllisyyden myös kirkkokuntien rajoja. Graham vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja oli pääpuhujana vuonna 1987 Olympiastadionilla järjestetyssä Missio Helsingissä. Arviolta noin 9 000 ihmistä teki tilaisuuksissa Billyn kannalta myönteisen henkilökohtaisen uskonratkaisun, loput 250.000:sta kuulijasta kielteisen. Verrattuna 1970-luvun lopulla laajaa huomiota herättäneeseen helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainioon, Grahamin kokouksissa ei juurikaan korostettu karsimaattisten uskonkokemusten merkitystä.
ellauri309.html on line 509: Billy Graham varttui maitotilallisen poikana Pohjois-Carolinan maaseudulla. He started to read books from an early age and loved to read novels for boys, especially Tarzan. Like Tarzan, he would hang on the trees and gave the popular Tarzan yell. According to his father, that yelling led him to become a minister. Vuonna 1934 Graham osallistui evankelista Mordecai Hamin kokoukseen ja teki henkilökohtaisen uskonratkaisun. Ham had a reputation for racism and anti-Semitism. He believed and preached on various topics based on classical anti-Semitic canards such as believing Jews had special access to political power and influence and that they represent a subversive social force. The targets for his preaching were often "nebulous rings of Jewish, Catholic or Black conspirators plotting to destroy white protestant America."
ellauri309.html on line 515: Hoover and Sullivan considered King “the most dangerous Negro of the future in this nation”. Armed with salacious archival material from a recent FBI documents release, Garrow has reported about the iconic civil rights leader’s sexual misconduct, ranging from numerous extramarital affairs and solicitation of prostitutes to the allegation that he was present during the violent rape of a Maryland churchgoer. Garrow insists that a fundamental reconsideration of King's reputation is imminent. He describes how King and a handful of Southern Christian Leadership Conference (SCLC) officials checked into Washington DC’s Willard hotel along with “several women ‘parishioners’”. The group met in his room and discussed which women among the parishioners would be suitable for natural and unnatural sex acts, meaning anal and oral, genital being natural. The alleged rapist was Reverend Logan Kearse, a Baptist minister from Baltimore. Reportedly, "Mike" King just stood by with erect cock in hand overseeing the action, like another Kim Yung Il.
ellauri309.html on line 521: In 2011, when asked if he would have done things differently, Billy said he would have spent more time at home with his family, studied more, fucked more, and preached less. Additionally, he said he would have participated in fewer conferences. Graham had a steamy relationship with Queen Elizabeth II. Graham was outspoken against communism and supported the American Cold War policy, including the Vietnam War. In 2009, more Nixon tapes were released, in which Graham is heard in a 1973 conversation with Nixon referring to Jewish journalists as "the synagogue of Satan". He further stated that the role of wife, mother, and homemaker was the destiny of "real womanhood" according to the Judeo-Christian ethic. Graham's daughter Bunny recounted her father denying her and her sisters higher education. Graham regarded homosexuality as a sin, and in 1974 described it as "a sinister form of perversion". AIDS oli ehkä jumalan designoima rangaistus pyllyhommista.
ellauri309.html on line 526: että kymmenet miljoonat kristityt olivat hyväksyneet hyvinvointiteologian.
ellauri309.html on line 548: The Prayer of Jabez: Breaking Through to the Blessed Life on Bruce Wilkinsonin kirja, jonka Multnomah Books julkaisi vuonna 2000 ensimmäisenä kirjana
ellauri309.html on line 563: ja myi yhdeksän miljoonaa kappaletta. Se sai Evankelical Christian
ellauri309.html on line 594: Lin Virginian yliopistosta on myös vertannut opetusta ilmeiseen kohtaloon,
ellauri309.html on line 595: z. siihen 1800-luvun uskoon, että Yhdysvalloilla oli oikeus villiin
ellauri309.html on line 640: teologit David Jones ja Russell Woodbridge luonnehtivat oppia huonoksi
ellauri309.html on line 653: yritti selittää teoriaansa: Kaikki ihmiskehoon syntyvät vaikutukset ovat
ellauri309.html on line 662: on pettänyt mielesi uskomukseen, olet saattanut sen sairauden muotoon
ellauri309.html on line 696: kaupalliseksi menestykseksi, kun kirjaa käännettiin yli 30 miljoonaa
ellauri309.html on line 748: Uushenkisyydessä korostuu yksilöllisyys ja oman äänen seuraaminen, kuten yhteiskunnassa muutenkin. Uushenkisyyteen ei yleensä liity tiukkoja sääntöjä tai selkeätä auktoriteettia. Naisten harjoittamaa uushenkisyyttä kohtaan voi olla helpompaa esittää kritiikkiä kun oikeaksi miellettyjä, miesten vetämiä uskontoja kohtaan, hän sanoo. Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä ilmiöstä käytetään nimitystä problem space eli ongelma-alue, sillä uushenkisyys kiteyttää monia ongelmia eri tahojen näkökulmasta.
ellauri309.html on line 764:
Nooran chicklit potaskaa

ellauri309.html on line 781: Pyylevä keittäjätär Mrs. Williamson on hyväntuulinen. Hän on takuulla neekeri (kuten myös puutarha-Joet, elleivät ole märkäselkiä). Keittiö on tilava, jotta isoperseinen Mrs. Williamson mahtuu siinä kääntymään. Laura on yhtä kova valehtelemaan kuin Noora, muttei yhtä hyvä. Epäuskottavaa ettei Pezku yhtään välittäisi tyttäristään, epis väite että muka vain äidit tykkäisivät lapsistaan. Ali on oikeassa että vika on Laurassa jos ei lasten jakamisesta tule sopua. Ehkä ne ei edes ole Petterin. Kenties talouspakotelaivaston vaarallinen Michael kävi salaa pökkimässä ne. Laura ei huomannut midiä koska se pitää aina silmät kiinni. Laura möi hepat pois kun Petteri ei niistä tykännyt. Nyt on limasyöxyn (Schlemmlawine) hautaama vaarallinen Mr. Fury tulossa heppoineen Lauran tyhjään talliin kiinaamaan. Arvaahan sen mitä siitä seuraa: pian Mikin hepat karkaavat ja Furyn kaviot jylistävät ukkosen lailla Lauran pyllyvaossa. Bald liebt er sie beinahe so wie seine Pferde.
ellauri309.html on line 783: Templetonien nykyaikaisen kuninkaanlinnan tallirakennuxessa palkizi desperadon näköistä, notmiitä tappamalla vaurastunutta arpista entistä palkkasoturia mahtava maisema! Was für ein Einblick! Er wurde mit einem hübschen weiblichen Hinterteil in engen Jeans belohnt. Seine eigenen schwarzen desperado-Jeans wurden plötzlich all zu eng. Pfiuu! pfiuu! pfiuu! Dojongg-jongg! Noora on suunnilleen Seijan kokoinen. Hiän jopa tiesi miten päin pidellään Klobürsteä. Mikki nuuhki kyrpä kovana Laurasta lähtevää hienoista tuoxua. Die dem männlichen Geschmack entsprach. Ich habe Kinder gern. Lauran tytöt ovat heppahöperöitä. Mixi vitussa on ammeen pesu noloa? Kummallista porukkaa. Eine moderne Version von Heathcliff. Naisia kiihottavat pelottavat isot eläimet jotka ovat niille silti kilttejä ja nöyriä, niinkuin orihevoset tai Bellen hirviö.
ellauri309.html on line 785: Noora (Laura) kaipaa miehiä kuin kala polkupyörää. Tarpeen tullen Noora (Laura) tekee kädellä. Ystävysten kauppa tursuaa Donald Trump-tyylistä säihkysälää. Hyi helkkari miten mautonta! Silkkaa kitschiä! Pelkkää valkoista ja punaista kuin Forssan miehellä. Eine leise Melodie von Mozart schwebte durch den Raum.
ellauri309.html on line 797: etenevät nyt niin ripeään että ihmetyttää mistä Noora aikoo kertoa vielä yli 300
ellauri309.html on line 803: "miksi 8 viikkoa?" Suomessa adoptioikä on juuri noussut 12 viikosta 14 viikkoon.
ellauri309.html on line 806: käytäntö (tälle maalle). USA:n turvakodeissa tapetaan 1,4 miljoonaa kissaa joka
ellauri309.html on line 811: niskat nurin.) Suuri osa 1,4 miljoonasta raadosta on alle 8 viikkoa vanhoja. Tämä
ellauri309.html on line 824: ja ihanteellinen aika sterilointiin ja kastraatioon.
Monen vuoden
ellauri309.html on line 829: kyllä – vaikka joissakin Euroopan maissa on sääntö, jonka mukaan kissanpentujen on
ellauri309.html on line 839: Noora on sille juuri oikeaa kokoa (tunnustelemalla hameen alta kynnettömällä sormella).
ellauri309.html on line 843: ilostelevat jo etukäteen toukohäistä. Palm Springsissä, ei liian pienistä. Nooran
ellauri309.html on line 851: feminismiin ja tasa-arvoon liittyvät ongelmat on ratkaistu". Tämä on Barbieland –
ellauri309.html on line 857: Mutta pääasiassa vain Ken – lisäke ilman tylppäälisäkettä.
Goottinukke Sasha
ellauri309.html on line 858: (Ariana Greenblatt) kertoo hänelle, että "olet saanut naiset tuntemaan olonsa
ellauri309.html on line 870: beiden tot. Mikki on yhtä catty kuin kaikki Nooran naispuoliset käsinuket. Candy
ellauri309.html on line 874: probieren...Ach, keine Zeit! Die Tanzmusik hat aufgehört.
Noora ei
ellauri309.html on line 904: pysty viikkoon istumaan. Ich liebe Sie, sanoo Keila kiitollisena. Amer. lapset
ellauri309.html on line 908: name basis. Liebesromane sind eine boomende Industrie, bemannt von boomers wie
ellauri309.html on line 909: Noora. Silmälasipäinen Melissa myy Mikille kynäilemänsä naiskäsityökirjan. Mikki
ellauri309.html on line 911: Beruf, sanoo silmälasipäinen Melissa.
On yö. Laura harhaa menestyneen
ellauri309.html on line 917: selittää Mikki, tämä tässä survastaan tuohon vakoon ja vetkutetaan edestakaisin.
ellauri309.html on line 931: No olkoon, vielä kerran kuistilla nakupellenä.
Miss Sullivan haistoi kyllä
ellauri309.html on line 948: Nooran Ziegelsteinista, enää 150 pumppausta jäljellä. Mr Templeton, 55, sieht
ellauri309.html on line 966: Äijillä on Männerabend rättipokerilla, kaljalla ja sikaareilla. Ämmillä on tyttöjen ilta VHS-kaseteilla, popkornilla, vihannexilla (3 eri dippiä joista 1 valkosuklaa!) ja kynsilakalla. Bob der Schlachter on jo kazonut siivooja Annia sillä silmällä lihakaupassa. Kyltää on kasaria selvästi. 40v on siitäkin jo vierähtänyt. Mikä filmi kazotaan enstexi?
ellauri309.html on line 974:
Eine der größten Liebesgeschichten des 20. Jahrhunderts ist Haben und Nichthaben zuzuschreiben: Das spätere Ehepaar Humphrey Bogart und Lauren Bacall lernte sich während der Dreharbeiten kennen. Bogart spielt darin den romantischen Helden Harry Morgan, der sich vom zynischen Beobachter zum aktiven Kämpfer wandelt. Morgan, Besitzer eines Kabinenbootes auf der Insel Martinique, wird von dem Gaullisten Gerard gebeten, einen französischen Untergrundkämpfer einzuschmuggeln. Morgan weigert sich, Politik ist nicht seine Sache. Seine Meinung ändert sich, als er die junge Amerikanerin Marie kennen lernt. Um ihr ein Flugticket zu kaufen, nimmt er den abenteuerlichen Job an. Nach einer Vorlage von Ernest Hemingway entstand ein Film voller Dramatik und erotischer Spannung.

ellauri309.html on line 976: Karski Hollywood-veteraani iski silmänsä 19-vuotiaaseen Laureniin – edellinen avioliitto
ellauri309.html on line 977: sai jäädä. Aikana, jolloin Hollywoodin miestähdet olivat enimmäkseen pitkiä,
ellauri309.html on line 983: hänen sisaruksilleen. Humphrey liittyi laivastoon ensimmäisen maailmansodan aikaan
ellauri309.html on line 992: Leslie Howard oli brittiläinen näyttelijä. Howardin ehkä tunnetuin roolityö oli elokuvassa Tuulen viemää Ashley Wilkesinä. Howard työskenteli pankissa, kunnes ensimmäinen maailmansota ja sen aiheuttama šokki johtivat hänet valitsemaan näyttelijän ammatin terapeuttisista syistä.
ellauri309.html on line 994: Howard syntyi Leslie Howard Steinerille unkarilais-brittiläiselle äidille Lillianille ja unkarilaiselle isälle Ferdinand Steinerille Forest Hillissä, Lontoossa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja opiskeli Alleyn's Schoolissa Lontoossa. Hänen perheensä molemmilla puolilla oli jonkin verran juutalaista taustaa.
ellauri309.html on line 995: 50-vuotiaan Leslie Howardin kuoleman arvoitus on linjassa hänen persoonallisuutensa arvoituksen kanssa. Hänen haikeat, ahdistuneet kasvonsa ja epämääräinen tapansa viittasivat uneliaisuuteen, mutta alla, kuten David Niven, hänen näyttelijäkollegansa elokuvassa The First Of The Few, totesi, että "siellä oli kiireiset pienet aivot, aina menossa".
ellauri309.html on line 998: Bogart esitti usein hermoherkkiä, aggressiivisia ja neuroottisia hahmoja.
ellauri309.html on line 1005: ood-stars.jpg" />
ellauri309.html on line 1010: Leslie on sairaanhoitaja ja joogaopettaja American Viniyoga Instituten mukaan. Profiilinsa mukaan Leslie aloitti uransa rekisteröitynä sairaanhoitajana, mutta on työskennellyt hyvinvoinnin ja joogan parissa 80-luvun lopulta lähtien. Hän on myös naimisissa aviomiehensä ja joogi Erich Schiffmanin kanssa Google-haun mukaan. Tästä vuodesta lähtien hän opettaa joogaa Santa Monicassa, Kaliforniassa (joogan kautta milloin tahansa).
ellauri309.html on line 1012: Myöhäinen näytön sireeni Lauren Bacall jätti suurimman osan 26.6 miljoonan dollarin omaisuudestaan perheelle, veisti erityisen 10,000 dollarin testamentin rakkaalle koiralleen Sophielle ja termensi kolme lastaan pitämään henkilökohtaiset paperinsa yksityisinä testamenttinsa mukaanlukien.
ellauri309.html on line 1040: -farssikoulu. Mutta kukapa ei ole käynyt elokuvissa?" Katharine Hepburn oli yhtä väsyttävä kuin Audrey oli erektiili. Cary Grant oli puiseva. Nämä Hepburnit eivät olleet mitään sukua. Katharine oli väkäleukainen Connecticut Yankee, Audrey oli Belgiassa syntynyt skottijaarlin wannabe sukulainen britti joka otti siltä nimen oltuaan joku proosallinen Rouston.
ellauri309.html on line 1046: Humalassa tuntuu Laurasta samalta kuin Mikin maatessa sen päällä, tunkiessa sisään ja alkaessa työnnellä. Hieno tunne kertakaikkiaan! Aiozä käyttää mua hyväx, kysyy Mikki kännipäisen Lauran kivutessa satulaan, samoin sanoin kuin Pezkun panopuu Pezkun pyrkiessä sisään takaapäin toiselle kiekalle. Aika kosoltihan tässä on näitä panokohtauxia tällä toisella puoliajalla. Mikistä tuntuu se niin holjalta että se melkein (muttei ihan) sanoo ich liebe dich. Tossa pukillahan se sana monelta helposti livahtaa. Mikki on niin kilppi että se pitelisi Lauran tukkaa sen oxentaessa junan vessassa. Niinpä niin.... Mitähän palvelusta Laura pyysi vielä Mikiltä supattaen sen korvaan? Takaapäin, kakkoseen vaiko cunnilingusta? Jotain niin tavatonta että Mikille tuli kiire kantaa Noora makkariin.
ellauri309.html on line 1053: Hänet tunnetaan parhaiten toimintasankarirooleistaan, erityisesti hänen läpimurtoroolistaan Max Rockatanskyna post-apokalyptisen toimintasarjan Mad Max kolmessa ensimmäisessä elokuvassa ja Martin Riggsina kaveripoliisi toimintakomediasarjassa Tappava ase. Vuonna 1995 Gibson tuotti, ohjasi ja näytteli Braveheartissa, historiallisessa eeposessa. Myöhemmin hän ohjasi ja tuotti The Passion of the Christ -kirjan, raamatullisen draaman, joka oli sekä taloudellisesti menestynyt että erittäin kiistanalainen. Espanjalaisessa El País -sanomalehden haastattelussa hän esitti Jeesuxena halventavia kommentteja homoseksuaaleista. Vuonna 1999, kun häneltä kysyttiin kommenteista El Paísiin, Gibson sanoi: "Minun ei olisi pitänyt sanoa sitä, mutta kutittelin hieman vodkaa tuon haastattelun aikana, ja lainaus palasi kuin Riitta Purra puremaan minua perseeseen." Vanity Fair -lehden 2011 artikkelin mukaan Gibson kertoi ensin pidättäjälle: "Elämäni on ohi. Olen perseestä. Robyn jättää minut." Gibsonilla oli avoin alkoholisäiliö autossa. Gibson sanoi pidättävälle upseerille: "Vitun juutalaiset... juutalaiset ovat vastuussa kaikista maailman sodista plus Jeesuxen salamurhasta. Oletko juutalainen?" Heinäkuussa 2010 Gibson oli nauhoitettu puhelun aikana Grigorjevan kanssa, jossa hän ehdotti, että jos "neekerilauma raiskaa hiänet", hän olisi todennäköisesti syyllinen. Häntä estettiin tulemasta Grigorjevan tai heidän tyttärensä lähelle perheväkivaltaan liittyvän lähestymiskiellon vuoksi Aika paljon ehti Mel laittaa kenkää suuhun uran aikana. Se on Pezkua vuoden nuorempi. Hän sanoi, että kun hän juo, hän voi olla ilkeä humalassa ja "jutut tulevat ulos vääristyneellä tavalla..." Mikä oli Mel Gibsonin ympärillä oleva kiista, kun hän aloitti näyttelemisen? Kuinka suuri vaikutus sillä oli hänen uraansa tuolloin? Mel Gibsoniin liittyvät kohut ulottuvat aina vuoteen 1991 saakka. Häneltä kysyttiin haastattelussa, mitä mieltä hän on homoseksuaaleista. Hän vastasi: "He ottavat sen perseeseen," ja kun häntä pyydettiin tarkentamaan, hän osoitti takapuoltaan ja sanoi: "tämä on tarkoitettu vain paskantamiseen." Kyllä, hän todella sanoi niin. Kuinka väärässä hän olikaan.
ellauri309.html on line 1057: Für Frauen ist beinahe alles etwas Symbolisches. Allamme on kuuma hiekka, kyrpä seisoo kuni miekka (Eino Leinon julkaisematon runo, Lähde: Yrjö). Kyrpä koskee kuumaa floiskaa. Tääkin tarina on se sama vanha: vanha raha vastaan hyvät siittiöt, geeni vaiko meemi, kas siinä pulma. Aina sama tematiikka, Jan Blomstedt sanoisi. Sekin on jo vanha mies. Kynäilijäsiskolla on sigmasuoli solmussa. Ei kyllä tää on lopun alkua, tai oikeammin lopun loppua. Nooran kirjasta on jälellä enää 20 sivua. Vittu näitä angloja, miten ne jaxaa aina kusettaa ja lasketella luikuria? Se on kauppamiesten tapa.
ellauri309.html on line 1059: Mikki on epärealistinen yhdistelmä rauhia Draufgängeriä ja sanftia, freundlichia Mannia. Kaikkea ei voi saada, you can't have both, sanoisi Kingsley Amisin isäpappa. Sellaisia on vain kirjoissa. Onse epistä ettei voi saada sellaista, eikä izekään olla joku Laura Templeton. Vaan vain joku simpleton joka ostaa Nooran kirjoja ja vetää käteen milloin peiton alla milloin vessassa.
ellauri309.html on line 1065: Mikki on tietysti irlantilainen, kuten Noora, ja Mikin heppakaveri Mad Max, alias Mel Gibson. Gibson's mother, Anne Patricia Reilly, was born in Ardagh in County Longford. In fact, Mel is named after St. Mel's Cathedral, the fifth-century Irish saint, and founder of Gibson's mother's local native diocese, Ardagh. While his middle name, Colmcille, is the name the Catholic diocese of Ardagh. Mel Gibson's grandfather John H Gibson was a millionaire tobacco businessman from the American South.
ellauri310.html on line 17: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri310.html on line 33: Created by the ingenious Disney cartoonist Carl Barks, Gyro Gearloose made his
ellauri310.html on line 44: joholla. Muut viimeaikaisemmat maahanmuuttajat pannaan venevankiloihin rantamatalaan. Joo
ellauri310.html on line 90: mahdollisimman ajattomana, pientä persoonallista twistiä unohtamatta.
ellauri310.html on line 105: Sivuterassin pohjana toimiva betoni kuivuu parhaillaan. Sen kuivumisen soiraaminen lyö kepoon kesäviihteenä ruohon kasvamisen seuraamisen, eikä sitä tarvi olla vähän väliä ajamassa päältä ajettavalla. Loppukesästä sen
ellauri310.html on line 108: Saijan ehdoton suosikkipaikka terassilla on ulkoporeallas. – Siellä on ihana viettää kesäpäiviä lasten kanssa ja rentoutua iltaisin jonkun miehen kanssa. Terassisisustuksessa Saija suosii modernia linjaa. Linjakas lasin ja puun dominoima terassi saa pehmeyttä maanläheisistä tekstiileistä ja kevyistä harsoverhoista. Ruukkukasvit loihtivat ripauksen trooppista tunnelmaa.
ellauri310.html on line 119:
Gyro Gearloosen ensimmäinen interventio

ellauri310.html on line 121: Donald kertoo veljenpoikilleen tarinan
ellauri310.html on line 123: Tarina alkaa, kun Scrooge asui vielä Donaldin ja hänen veljenpoikiensa kanssa.
ellauri310.html on line 124: Scrooge ja Donald joutuivat riitaan, joka johti siihen, että Scrooge rikkoi
ellauri310.html on line 125: Donaldin lampun. Donald vei lampun korjaamaan sen Fulton Gearlooseen, mutta
ellauri310.html on line 128: mutta Donald ehdottaa, että hänen pitäisi löytää tapa saada Scroogen rahat ulos
ellauri310.html on line 129: luolasta, johon ne olivat juuttuneet. Scrooge ja Donald näyttivät Gyrolle, missä
ellauri310.html on line 139: Cootin patsaan päälle. Scrooge pyysi pelastussuunnitelmia Money Binilleen
ellauri310.html on line 153: ongelmasta". Carl Barksin klassisessa Duck-tarinassa "Köyhälän joulu" Scrooge
ellauri310.html on line 156: tavalla luola romahtaisi ja saisi Scroogen rahat putoavat peruuttamattomasti
ellauri310.html on line 159: selväksi, että kestää Scroogelle useita satoja vuosia saadakseen takaisin koko
ellauri310.html on line 162: päästäkseen kaivoon samalla tavalla kuin Hueyn, Deweyn ja Louien juna teki (syyt
ellauri310.html on line 178: kirkkoon (Kristuksen opetuslapset). Presidenttien Garfieldin (Karvinen) ja LBJ:n
ellauri310.html on line 180: episkopaalikirkkoon Yhdysvalloissa ja hänestä tuli ensimmäinen avoimesti
ellauri310.html on line 182: uskoo historialliseen piispanvirkaan. Siitä huolimatta jo kuudennella vuosisadalla
ellauri310.html on line 194: Roomalaiskatolisen kirkon reformaation jälkeen julkinen skandaali kosketti
ellauri310.html on line 197: paavi Julius III :lla (Rooman piispa) huhuttiin romanttinen suhde teini-ikäisen
ellauri310.html on line 200: mutta uskoi eroottiset unelmansa Buckinghamin herttuasta ja muista yksityiselle
ellauri310.html on line 208: tärkeä rooli Garfieldin vaalivoitossa, josta hänet olisi pitänyt palkita
ellauri310.html on line 211: häntä kyynärpäähän ja takalistoon Baltimoren ja Potomacin rautatieasemalla. Washington DC: ssä Garfield kuoli
ellauri310.html on line 227: Guiteau ampui norsunluupäisellä pistoolilla kahdesti
ellauri310.html on line 257: Uutiskirje MATKUSTAA Afrikka ja Lähi-itä Aasian ja Tyynenmeren alue Euroopassa
ellauri310.html on line 271: oli osunut hänen läskin ruumiinsa pehmeään takalistoon. Oli kulunut viikkoja
ellauri310.html on line 336: elämän minusta yhdellä nyrkiniskulla", hän sanoi. Lopulta hän asettui pistooliin,
ellauri310.html on line 351: ja yöllä hän puhdisti ja öljysi pistoolinsa käärien sen kankaaseen, jotta kosteus
ellauri310.html on line 356: kesäkuussa istuessaan Lafayette Parkissa hän huomasi Garfieldin matkalla kirkkoon.
ellauri310.html on line 357: Guiteau juoksi hotelliinsa hakemaan pistoolinsa ja palasi kirkkoon – mutta
ellauri310.html on line 362: tarttui pistooliinsa ampumaan – mutta perääntyi nähdessään ensimmäisen naisen.
ellauri310.html on line 382: hän epäonnistuisi uudelleen, ja kirjoitti seuraavana aamuna Valkoiseen taloon
ellauri310.html on line 397: taloon. Seuraavien 24 tunnin aikana yli 15 lääkäriä työnsi pesemättömät sormensa
ellauri310.html on line 414: oopiumilla. Hän laihtui lähes 100 kiloa, kun hänen lääkärinsä näki hänet nälkään.
ellauri310.html on line 429: rakentamiseen, joka seisoo vielä tänäänkin. Sinä marraskuussa Charles Guiteau
ellauri310.html on line 433: sanoo Trump pahastuneena syytteistä. Ne vain edistävät vaalikampanjaani.
ellauri310.html on line 443: paheni tuberkuloosiksi [selvennä]. Hän kuoli 37-vuotiaana sairauden levittyä
ellauri310.html on line 460: MARYLANDI!! AIR "MINUN NORMANDIANI." Despootin kantapää on rannallasi, Maryland!
ellauri310.html on line 464: sormuspojan vetoomusta, Maryland! Marylandini!" Äitini osavaltio! Sinulle
ellauri310.html on line 520: selvitysten mukaan joukkomurhassa kuoli armenialaisia ainakin miljoona, ellei jopa
ellauri310.html on line 521: 1,5 miljoonaa. Venäjän puolelle pakeni kansanmurhaa arviolta 300 000–400 000
ellauri310.html on line 527: mukaan vuosien 1914–1918 kansanmurhassa kuoli 1,3–1,5 miljoonaa armenialaista, 500
ellauri310.html on line 546: viitataan runossa "despootiksi" ja "tyranniksi") määräsi liittovaltion joukkojen
ellauri310.html on line 553: yhdeksän säkeistön runon "Maryland, My Maryland". Runo oli vetoomus hänen
ellauri310.html on line 554: kotivaltiolleen Marylandille eroamaan unionista ja liittymään konfederaatioon.
ellauri310.html on line 567: kriitikot kuin Harold Bloom ja James Wood. Bloom nyt oli homo ainakin, eix je? Ei kai ollut sekään, olipahan jutku, mammanpoika, ja hirviö. Kuinka tuskallista onkaan nauttia luovasta neroudesta, mutta ilman luomisen lahjaa.
ellauri310.html on line 572: tehdä hoochie-coochie". Ernest Hemingwayn tuomio oli, että Wolfe oli "kirjallisuuden ylipaisunut Li'l Abner ". Wolfe inspiroi monien muiden
ellauri310.html on line 574: Brooklyn, Robert Morgan, Gap Creekin kirjoittaja ja Prince of Tides -kirjailija
ellauri310.html on line 575: Pat Conroy (n.h.), joka on sanonut: "Kirjoittajaurani alkoi heti, kun lopetin Look
ellauri310.html on line 584: Yes. Fact-checking the Genius movie confirmed that Thomas Wolfe's tendency to not want to cut anything from his novels and to continually want to add more pages, presented a challenge for his editor, Max Perkins. At the insistence of Perkins, Wolfe reluctantly agreed to cut 90,000 words from his first novel, Look Homeward, Angel (1929).
ellauri310.html on line 595: liittovaltion tunnustuksen ja voittivat 50 miljoonan dollarin punanahkojen
ellauri310.html on line 605: Richard Volney Chase (1914-1962) was a literary critic and a Professor of English at Columbia University. He is known for his work The American Novel and Its Tradition. Way famouser is Richard Trenton Chase (May 23, 1950 – December 26, 1980) an American serial killer, cannibal, and necrophile who killed six people in the span of a month in 1977 and 1978 in Sacramento, California. He was nicknamed The Vampire of Sacramento because he drank his victims' blood and cannibalized their remains.
ellauri310.html on line 609: On January 23, 1978, Chase broke into a house and shot Teresa Wallin (three months pregnant at the time) three times. He then had sexual intercourse with her corpse while stabbing her with a butcher's knife. He then removed multiple organs, cut off one of her nipples and drank her blood. He stuffed dog feces from Wallin's yard down her throat before leaving.
ellauri310.html on line 618: Valmistuttuaan Harvardista hän aloitti työskentelyn englannin opettajana New Yorkin yliopistossa vuonna 1924. Hän opetti siellä aina vuoteen 1930 saakka. Alun perin hän lähti koulusta ensimmäisen vuoden jälkeen työstämään henkilökohtaista kirjoittamistaan ulkomailla Euroopassa. Paluumatkallaan vuonna 1925 hän tapasi naimisissa olevan Aline Bernsteinin, New Yorkin teatterissa menestyneen lavastus- ja pukusuunnittelijan, joka oli häntä kaksikymmentä vuotta vanhempi. Näin alkoi heidän myrskyisä tapaus, joka kesti seuraavat viisi vuotta. Tiesitkö?
ellauri310.html on line 625: Look Homeward aiheutti kohua kirjailijan kotikaupungissa, sillä romaanin yli 200 hahmoa oli helposti tunnistettavissa olevia Ashevillen kansalaisia. Kirja kiellettiin julkisesta kirjastosta ja ihmisiä kehotettiin olemaan lukematta sitä. Wolfelle lähetettiin jopa tappouhkauksia, ja vasta vuonna 1937 hän tunsi olonsa riittävän turvalliseksi palatakseen kaupunkiin.
ellauri310.html on line 627: Tomin keuhkokuume osoittautui aivotubixi. Sillä oli enää vaan toinen aivopuolisko. Näiden tietojen lähde on Uuden maailman tietosanakirja, joka on moonilaisten hanke.
ellauri310.html on line 629: Sun Myung Moon ( korea : 문선명 ; Hanja : 文鮮明; syntynyt Moon Yong-Myeong ; 6. tammikuuta 1920 – 3. syyskuuta 2012) oli korealainen uskonnollinen johtaja, joka tunnettiin myös liikehankkeistaan ja konservatiivisten poliittisten asioiden tukemisesta. Hän väitti olevansa Messias, ja hän oli yhdistymiskirkon (jonka jäsenet pitävät häntä ja hänen vaimoaan Hak Ja Hania "oikeina vanhempinaan") ja sen laajalti tunnetun "siunauksen" perustaja sekä sen ainutlaatuisen teologian kirjoittaja nimeltä Jumalallinen periaate. Hän oli antikommunisti ja puhui Koreoiden yhdistymisen puolesta (tietysti ilman sitä kommunismia). Moonin antikommunistinen toiminta sai taloudellista tukea kiistanalaiselta japanilaiselta miljonääriltä, aktivistilta ja hyväntekijältä Ryōichi Sasakawalta.
ellauri310.html on line 631: Ryōichi Sasakawa (笹川良一, Sasakawa Ryōichi, 4. toukokuuta 1899 Mini City, Osaka – 18. heinäkuuta 1995 Tokio) oli japanilainen rikollinen ja epäilyttävä liikemies, äärioikeistolainen poliitikko ja hyväntekijä. Hän syntyi Minohissa Osakassa. 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana hän oli aktiivinen sekä rahoituksen että politiikan parissa ja tuki aktiivisesti Japanin sotaponnisteluja, mukaan lukien omien puolisotilaallisten yksikköjensä kunnon nostaminen. Hänet valittiin Japanin parlamenttiin sodan aikana. Japanin tappion jälkeen hänet vangittiin joksikin aikaa, häntä syytettiin vetelästi sotarikoksista, ja sitten hän saavutti taloudellista menestystä erilaisissa yrityshankkeissa, mukaan lukien moottorivene-ajopelit (Kyōtei) ja laivanrakennus. Hän tuki antikommunistista toimintaa, mukaan lukien Maailman antikommunistinen liitto.
ellauri310.html on line 633: Moonin maailmankonferenssia 1976 veti nobelisti Hra John Eccles, joka peukutti myös Hra Karl Popperia: "Kuvasta 6-1 voit nähdä, että hyväksyn täysin Sir Karl Popperin viimeaikaiset filosofiset saavutukset hänen käsitteellään kolmesta maailmasta. Olin dualisti, nyt olen trialisti!" All my trials lord, soon be o-over.
ellauri310.html on line 635: Vuonna 1974 Moon pyysi kirkon jäseniä Yhdysvalloissa tukemaan presidentti Richard Nixonia Watergate-skandaalin aikana, kun Nixonia painostettiin eroamaan virastaan. Kirkon jäsenet rukoilivat ja paastosivat Nixonin tueksi kolmen päivän ajan Yhdysvaltain pääkaupungin edessä mottona: "Anteeksi, rakasta ja yhdistä." Helmikuun 1. päivänä 1974 Nixon kiitti heitä julkisesti heidän tuestaan ja vastaanotti virallisesti Moonin. Tämä sai kirkon suuren yleisön ja tiedotusvälineiden huomion kohteeksi.
ellauri310.html on line 637: Vuonna 1982 Moon tuomittiin Yhdysvalloissa väärien liittovaltion tuloveroilmoitusten jättämisestä ja salaliitosta. Hänen tuomionsa vahvistettiin valituksessa jaetulla päätöksellä. Moon sai 18 kuukauden vankeusrangaistuksen ja 15 000 dollarin sakon. Hän suoritti tuomiosta 13 kuukautta Danburyn liittovaltion vankeuslaitoksessa, ennen kuin hänet vapautettiin hyvän käytöksen vuoksi hänen pyllistäessään paraikaa sellikavereille. Vankeusrangaistuksensa jälkeen Moon alkoi kutsua itseään ihmiskunnan Messiaaksi ja myönsi itselleen virallisesti "Messiaan" tittelin vuonna 1992. "Rumimmat asiat tässä kauniissa Amerikan maassa ovat uskonnollinen kiihkoilu ja rasismi. Joten, valitaan tällä kertaa presidentti neekerirodusta!"
ellauri310.html on line 639: Yhdistymiskirkko omistaa True World Foodsin, joka hallitsee suurta osaa sushikaupasta Yhdysvalloissa. "Tämä meriliiketoiminta (tonnikalanpyydystys) on todella varattu yhdistymiskirkolle. Kuinka paljon tuloja tämä liike tuottaisi? Karkeasti sanottuna tarpeeksi rahaa koko maailman ostamiseen. Se on totta! Sillä on rajaton potentiaali." Vuonna 1986 hän neuvoi seuraajiaan avaamaan tuhat ravintolaa Amerikassa.
ellauri310.html on line 641: Mutta vähän kritiikkiäkin tähän: Sekä juutalaiset että kristityt tutkijat ovat hylänneet Moonin väitteen hänen olleen Messias ja Kristuksen toinen tuleminen (nyt siis myös 2. poistuminen), samoin kuin Moonin mielipiteen, että Jeesuksen olisi pitänyt mennä naimisiin. (Kz. Список людей, що проголосили себе месією)
ellauri310.html on line 643: Kommentoijat ovat arvostelleet jumalallista periaatetta myös siitä, että Moonista ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota, holokausti ja kylmä sota toimivat vahingonkorvausehtona valmistaakseen maailmaa Jumalan valtakunnan perustamiseen.
ellauri310.html on line 645: Vuonna 2001 Moon joutui konfliktiin roomalaiskatolisen kirkon kanssa, kun 71-vuotias katolinen arkkipiispa Emmanuel Milingo (pesunkestävä neekeri, anteexi n-sana) ja Maria Sung, 43-vuotias korealainen akupunktiohoitaja, naida napsauttivat toisensa siunausseremoniassa, jota johti Moon ja hänen vaimonsa. Avioliittonsa jälkeen paavi Johannes Paavali II kutsui arkkipiispaan Vatikaaniin, jossa häntä pyydettiin olemaan näkemättä vaimoaan ja muuttamaan kapusiiniluostariin. Sung aloitti nälkälakon vastustaakseen heidän eroaan. Tämä herätti paljon mediahuomiota. Milingo kannattaa nykyään pappien selibaatin vaatimuksen poistamista katolisessa kirkossa. Hän on Married Priests Nowin perustaja. Emmanuel Milingo (s. 13. kesäkuuta 1930) on erotettu entinen roomalaiskatolinen arkkipiispa Sambiasta, no less. Hänet vihittiin vuonna 1958; Vuonna 1969 paavi Paavali VI vihki Milingon 39-vuotiaana Lusakan arkkihiippakunnan piispaksi. Vuonna 1983 hän erosi tehtävästään Lusakan arkkipiispana, kun hän oli saanut kritiikkiä manauksesta ja muista uskonhoitokäytännöistä, joita kirkon viranomaiset eivät hyväksyneet.
ellauri310.html on line 647: Vuonna 1998 egyptiläinen sanomalehti Al-Ähläm kritisoi Moonin mahdollista salasuhdetta Israelin pääministeriin Benjamin Netanyahuun ja kirjoitti, että Moonin omistaman Washington Timesin toimituksellinen politiikka oli "raivottomasti arabien, muslimeiden ja Israelin vastaista".
ellauri310.html on line 648: Moon kyllä vastusti homoseksuaalisuutta ja vertasi homoja "likaisia lantaa syöviin koiriin". Hän sanoi, että "homot eliminoidaan" "puhdistuksessa Jumalan käskystä".
ellauri310.html on line 650: Maailmanluokan kusipäitä löytyy kasapäin kun vaan vähän tätä apinoiden pesää kuopasee. Myöhemmin Moon tunnusti ettei se ensin ajatellutkaan perustaa uutta kirkkoa, se vaan jotenkin lähti lapasesta. Niin varmaan Kiesuxeltakin.
ellauri310.html on line 662: In the United States and Canada, any casual sleeveless shirt can be called tank top or tank shirt, with several specific varieties. It is named after tank suits, one-piece bathing suits of the 1920s worn in tanks or swimming pools. The tank top designed for a tight fit and often made of ribbed cotton is also colloquially called an A-shirt, or, more offensively, wifebeater, beater, guinea tee or dago tee (guinea and dago being American ethnic slurs for people of Italian ethnicity). Boob tube on briteissä hihaton toppi ja jenkeissä hölmöpönttö eli TV.
ellauri310.html on line 680: Älä anna 38,8-litraisen V12-moottorin ja 42 tonnin taistelupainon hämätä, sillä T-55 ei ole vain vanhanaikainen ja ylipainoinen rautaläjä, vaan monessa mielessä moderni ja jopa tekninen edelläkävijä panssarivaunu- ja moottoritekniikan suhteen.
ellauri310.html on line 772: Tämä on erittäin tärkee päätös armeijalle kahdesta syystä. Ensinnäkin, kun otetaan huomioon Venäjän sota Ukrainassa ja tarve elvyttää puolustusteollisuutta, armeijalla ei ole varaa uuteen vuosikymmenen mittaiseen tutkimusohjelmaan uuden rakennettavan ajoneuvon rakentamiseksi. Toiseksi, Abrams-tankki on edelleen maailman mahtavin panssarivaunu, mutta nykyiset armeijan sotilaat kyyristelevät vielä vanhemmassa versiossa, joka on vaihdettava mahdollisimman nopeasti. Onneksi teollisuus on armeijaa edellä ja on jo tuottanut prototyypin moderneimmasta koskaan suunnitellusta Abramsista.
ellauri310.html on line 774: Tämä uusi apinanlihasäiliö mahdollistaa myös "hiljaisen rannekellon" toiminnon, jolloin sotilaat voivat käyttää aseita ja kännyköitä tankissa ilman, että tankki antaa tavanomaisia lämpö- tai akustisia tunnusmerkkejään. Laitteiston ohella Abrams X sisältää myös päivitettyjä ohjelmistoja, mukaan lukien tekoälyjärjestelmät, jotka voivat tunnistaa tuhottavat kohteet ja koota ne paremmuusjärjestykseen, ja käyttäjät voivat sitten poistaa ne painamalla nappia tai trendikkäämmin pyyhkäisemällä oikealle raakattujen apinoiden naamoja.
ellauri310.html on line 787: Panssarin kuolinsoiton raakkujista huolimatta (Ukrainan sodan vuoksi) säiliövaunujen laituri ei ole läheskään kuollut. Panssarivaunut ovat merkityksellisiä myös tulevaisuudessa keinona lyödä nopeasti vihollislinjojen läpi samalla kun ne käyttävät suuria määriä tulivoimaa esteiden poistamiseksi, olivatpa ne sitten ajoneuvoja, jalkaväkeä, siviilejä tai lasten- korjaan panssarivaunuja. Tästä syystä armeijan tulisi valita teollisuuden peukuttama Abrams X. Sen pitäisi hylätä muut suunnitelmat, ohjata niiden tutkimukseen ja kehitykseen tarkoitetut varat Abramsin tuotantoon ja pyytää sen sijaan teollisuutta valmistamaan jalkaväen taisteluajoneuvo vaikkapa General Dynamic Land Systems firmalta Abrams X:n kaverixi. Armeija voitaisiin myös pakottaa tälle tielle Future Vertical Lift -ohjelmalla, jota varten kuljettajaton Blackhawk helikopteri on nyt ulottuvilla verrattuna täysin uuden alustan jatkuvaan usean miljardin dollarin kehittämiseen.
ellauri310.html on line 812: Lähi-idässä, Kiinassa ja Itä-Aasiassa, Intiassa, Euroopassa, Latinalaisessa
ellauri310.html on line 836: AEI on näkyvin amerikkalaiseen uuskonservatismiin liittyvä ajatushautomo sekä kotimaan että kansainvälisen politiikan areenoilla. Uuskonservatismi on poliittinen liike, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa 1960-luvulla liberaalien haukkojen keskuudessa, jotka pettyivät demokraattisen puolueen yhä pasifistisempaan ulkopolitiikkaan ja 1960-luvun kasvavaan uuteen vasemmistoon ja vastakulttuuriin, erityisesti Vietnamin mielenosoituksiin. Jotkut alkoivat myös kyseenalaistaa liberaaleja uskomuksiaan sisäisestä politiikasta, kuten Great Societysta. The Great Society oli joukko kotimaisia ohjelmia Yhdysvalloissa, jotka presidentti Lyndon B. Johnson käynnisti vuosina 1964 ja 1965. Päätavoitteena oli köyhyyden ja rodullisen epäoikeudenmukaisuuden täydellinen poistaminen. Tänä aikana käynnistettiin uusia suuria liittovaltion ohjelmia, joissa käsiteltiin koulutusta, sairaanhoitoa, kaupunkien ongelmia, maaseudun köyhyyttä ja liikennettä. Myöhemmin hän ja muut demokraattitoverit kongressissa edistivät ohjelmaa ja sen aloitteita 1960 -luvulla. Suuri seura muistutti 1930 - luvun New Deal - kotimaista Franklin D. Rooseveltin agendaa (kana jokaiseen pataan). Ohjelma haittasi suuresti Yhdysvaltain sotaponnisteluja. Uuskonservatiivit kannattavat tyypillisesti demokratian edistämistä ja interventiota kansainvälisissä asioissa, mukaan lukien rauha väkipakolla,
ellauri310.html on line 844: Reagan-vuosina useat AEI:n henkilöstön jäsenet lähtivät hallintoon. Se yhdistettynä huikeaan kasvuun, tutkimustoiminnan leviämiseen ja johtamisongelmiin osoittautuivat kalliiksi. Jotkut AEI:tä tuolloin tukeneet säätiöt havaitsivat ajautumisen kohti keskustaa poliittisesti. Centristit, kuten Ford, Burns ja Stein, ottivat yhteen nousevien konservatiivien kanssa. Vuonna 1986 John M. Olin -säätiö ja Smith Richardson -säätiö peruuttivat instituutin rahoituksen, mikä työnsi AEI:n konkurssin partaalle. Kaverit tempaisivat äkäsesti ruorin takas tyyrpuuriin. Se naula veti! George HW Bushin ja Bill Clintonin hallinnon aikana AEI:n tulot kasvoivat 10 miljoonasta dollarista 18,9 miljoonaan dollariin. Noin!
ellauri310.html on line 846: Nyttemmin kuivahtaneen John M. Olinin säätiön paras sijoitus oli Federalist Society. Federalist Societyn perusti vuonna 1982 joukko Yale Law Schoolin, Harvard Law Schoolin ja Chicagon yliopiston lakikoulun opiskelijoita tavoitteenaan haastaa liberaali tai vasemmistoideologia amerikkalaisten lakikoulujen ja yliopistojen sisällä. Järjestön ilmoittamia tavoitteita ovat "liittovaltion vallan tarkistaminen, yksilönvapauden suojeleminen ja perustuslain tulkinta sen alkuperäisen merkityksen mukaisesti". Maaliskuussa 2020 43/51 Trumpin valitustuomioistuimesta ehdokkaat olivat seuran nykyisiä tai entisiä jäseniä. Federalist Societysta "on tullut yksi vaikutusvaltaisimmista lainopillisista järjestöistä historiassa - ei vain muokkaanut oikeustieteen opiskelijoiden ajattelua, vaan muuttanut itse amerikkalaista yhteiskuntaa siirtämällä tietoisesti, ahkerasti maan oikeuslaitosta oikealle." Yhdysvaltain korkeimman oikeuden nykyisestä yhdeksästä jäsenestä vähintään viisi on organisaation nykyisiä tai entisiä jäseniä.
ellauri310.html on line 848: Smith Richardson Foundationin perustivat vuonna 1935 H. Smith Richardson Sr. ja hänen vaimonsa Grace Jones Richardson. Richardson muutti Vicks Chemical Companyn, hänen isänsä Lunsford Richardsonin perustaman yrityksen, yhdeksi johtavista käsikauppalääkkeitä myyvistä yrityksistä maailmassa. Myöhempinä vuosina Richardson-Vicksistä tuli myös merkittävä voima reseptilääkkeiden ja laajan kuluttajatuotteiden markkinoilla. Vuonna 1985 Richardsonin perhe myi yrityksen Procter & Gamblelle. Vicks Vapo Rubin tuotoilla he tukivat aivoriihiä ja "tutkijoita" jotka osallistuivat julkiseen poliittiseen "keskusteluun" muun muassa puolustuspolitiikasta, veropolitiikasta, koulutusuudistuksesta ja sääntelystä. Säätiö tuki myös "demokratiaa" eli kapitalismia kannattavia järjestöjä Keski- ja Itä-Euroopassa, Neuvostoliitossa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Ja mahdollisimman oikealta!
ellauri310.html on line 853: Veikkaukseni on että oikeus tasa-arvoon ja erilaisuuteen on älykkäille tärkeää. Samalla harva aidosti älykäs on kiinnostunut omaisuuden kohtuuttomasta kartuttamisesta. He kykenevät näkemään, että vähäosaisista huolehtiminen turvaa parhaiten yhteiskuntarauhan ja mahdollistaa ympäristön jossa älykkäät voivat keskittyä tieteen tekemiseen naapurin hyväksikäyttämisen sijaan?
ellauri310.html on line 856: Eikö vasemmistolaisuudessa varallisuus perustu muilta saatuihin rahoihin? Rikkaiden pitäisi elättää köyhät? (Ja keskiluokkaakin?) Mikään yhteiskunta ei kuitenkaan ole menestynyt ilman keskiluokan veroja. Rooma sortui siihen ja Neuvostoliittokin. Yhteiskunnassa, jossa kaikki saavat tukia muilta, mutta kukaan ei tuota rahaa ei ole mitään kovin älykästä. Lopulta pitää keksiä keinoja, miten tulla toimeen ilman rahaa. Kaikki kehitys ja yrittäminen pysähtyy heti (ja ryöstely alkaa). Vasemmistolaisuus lentää ulos ulos ikkunasta välittömästi, kun on kyse omista rahoista.
ellauri310.html on line 858: Siksi hinnannousu Kallion pienissä asunnoissa on niin kova: vasemmistolaiset asunnonomistajat muuttuvat kokoomuslaisiksi välittömästi, kun on mahdollisuus saada rahaa itselle.
ellauri310.html on line 897: Sori, jos loukkaan tunteitasi, mutta näin se vaan on. lisäksi edes jollain tapaa uskottavan tiedon etsimiseksi kannattaa käyttää ihan muita hakukoneita, kuin googlea, kun kumminkin nuo vertaisarvioidut julkaisut ovat parempi tiedon lähde kuin jonkun blogi-kirjoitus.
ellauri310.html on line 917: Sanakirja sanoo:
ellauri310.html on line 926: We’re shedding our blood': Ukraine fighting against Russia to fulfill NATO's mission, says Defence Min Reznikov
ellauri310.html on line 952: Georgesta ei ole kovin hyviä lisänimiä. Jocko, Jock. Monkin Huckleberry Finn on Cherokee nimeltä Nebraska, jonka isä on poliisi ja on ampunut kymmenittäin notmiitä. NRA kalpenee Jockon rinnalla. Taidan jo arvata mixi Tomia ei enää lueta, liikaa n-sanoja. Pääasia on ampua toinen fella ennen kuin se ampuu sut. Joskus isäkin on ollut pidätettynä ammuttuaan jonkun lakukepin mutta se kyllä aina järjestyy. And why? Because this is America, and this is a free country. It is the only country where a poor man has a chance! Jos joku n-sana on sun tiellä niin ammut sen. Voit joutua tuomiolle mutta valkoinen valamiehistö vapauttaa sut, eikä siitä sen enempää. Nebraska on hyvä kaveri, Hagrid, meidän puolella, mutta Sid Purtle on luihulainen Drago Malfoy, white trash kertakäyttögrilli. Day of the grill: The end of days for the people of The United States of America,
ellauri310.html on line 959: Wars) 14. Nottinghamin Sheriffi (Robin Hood: Prince of Thieves, 1991) 13. Hoitaja
ellauri311.html on line 20: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri311.html on line 34:
Tässä yhteydessä 'yoni' tarkoittanee römpsää eli häppäreitä, jolloin vishnu voisi olla vittu peukunkielellä. Tai size on munapussit, jos viivat lingamissa markkeeraa nupin päällisnahkoja eli lingam seisoo pystyssä karvakaulus nurinpäin. Kuvan perusteella Brahma voisi olla pyllynreikä (vrt. sthiti)

ellauri311.html on line 51: Men play a part also, though minuscule. They too
ellauri311.html on line 62: decided to look up the word exude in the dictionary. Surprisingly here is
ellauri311.html on line 66: gradually in drops, as sweat, through pores or small openings; ooze out.”
ellauri311.html on line 69: The word exude is somewhat closely related to exuberant. While the former denotes dripping of sweat, the latter dripping from your udder, i.e. your boobs, not your cunt.
ellauri311.html on line 79: Honor your sexuality, get deeply connected to the wants, needs, and desires of your Yoni and fill yourself up with, say, a deodorant bottle cap instead of looking for a man to do that for you.
ellauri311.html on line 101: kirkkouskonnollisuudesta”, Mahlamäki kertoo. Mitäh? Mahlamäen muori!
ellauri311.html on line 149: sanoo, että on testodiskon aika. Miesten omassa latodiskossa testosteroni
ellauri311.html on line 160: Miesten kanssa samaan aikaan naiset ovat kokoontuneet omaan luonnon voiman seremoniaansa. Useampi sata naista kuuntelee, kun
ellauri311.html on line 163: Saagaia sanoo. Oi maa! Oi maa! Voimaa, tsääntätään kuin Mintun ja Villen
ellauri311.html on line 167: elämälle. Aiemmin päivällä on tullut sadekuuro. Saagaia sanoo, että kuuro
ellauri311.html on line 192: että festivaalin ohjelma ja kuvasto on lähestulkoon suoraan senaikaisilta
ellauri311.html on line 193: itsehoitoguruilta kopioitua”, Kinnunen sanoo. ”Oppien varsinainen alkuperä
ellauri311.html on line 202: hän sanoo, kellä enemmän kellä vähemmän.
ellauri311.html on line 206: feminiini Kaitala kertoo.
ellauri311.html on line 216: suomalainen televisiopersoona ja hyvinvointivalmentaja. Hän on yhtä vanha kuin Rauhixen vessan Kalutut Palat ja Jom Kippurin sota. Hän luennoi ja
ellauri311.html on line 240: juontajan rooli. Vuonna 2006 Kirsi Salo juonsi Sub-televisiokanavalla
ellauri311.html on line 262: mystisen fysiologian tai ”hienovaraisen kehon” määrittämistä kehoon ja
ellauri311.html on line 263: jumaluuksien projisoimista kehoon, sekä viimeisenä, muttei tietenkään
ellauri311.html on line 281: anandaan (sanskr. 'autuus'). Seksuaaliharjoitukset ovat itse asiassa yksi joogaharjoituksen
ellauri311.html on line 299: Tantriselle harjoittajalle ulkoinen seksuaalinen akti eli maithuna on pääasiallisesti symbolinen rituaali, joka kuvaa oikeaa, tajunnassa tapahtuvaa sisään-ulos työskentelyä. Tämä pohjautuu siihen ajatukseen, että psykologisessa mielessä jokainen ihminen on sekä mies että nainen ja että tällöin tavoiteltu tasapainon tila tapahtuu sisimmässä. ”Oikean käden suuntauksen” eli dakshinan koulukunnat eivät edes hyväksy varsinaista seksuaalista toimintaa. Ei ihme että tantrismi pääsi vauhtiin vasta länsimaisten e-pillereiden ansiosta. Hahaa, mela mekkoon, keppi likoon, kamat pussiin niin loppuu turha löpinä!
ellauri311.html on line 313: Istumme helsinkiläisen Hima Happiness -joogastudion lattialla vastakkain.
ellauri311.html on line 316: "Tässä harjoituksessa keskeistä on se, mitä tunteita lauseen toistaminen alkaa nostaa pintaan", Salo sanoo heleästi.
ellauri311.html on line 317: Joillekin se saattaa synnyttää häpeää, syyllisyyttä tai surua, hän kertoo. Tai sitten on vain vaikeaa uskoa, että lause on totta.
ellauri311.html on line 319: "Mitä tahansa sieltä nouseekin, minulla ei ole mitään muuta kuin rakkautta ja myötätuntoa sinua kohtaan", Salo sanoo.
ellauri311.html on line 337: Salo sanoo hieman ääni väristen, että lapsena hän ei aina tuntenut tulleensa kuulluksi.
ellauri311.html on line 344: Opinnäytteessään hän rakensi kunnianhimoisen simulaatiomallin, jossa hän kuvasi vientitukien vaikutusta ulkomaankaupan tasapainoon. Laman vuonna 1993 Salo koki olevansa onnekas, kun hän pääsi Suomen Pankin tutkijaksi satojen hakijoiden joukosta.
ellauri311.html on line 352: "Yhtä ongelmaa minulla ei ole koskaan ollut: toisin kuin Dan Brownin grilleillä varustettu Susan nuorena, en ole ajatellut, että ihmiset eivät voisi rakastaa minua. Poikaystävistä ei ole ollut pulaa, haarukassa on ollut vilkas trafiikki", Salo sanoo. 1990-luvun loppupuolella Salo seurusteli jopa Sleepy Sleeperseistä ja Leningrad Cowboysista tunnetun Sakke Järvenpään kanssa.
ellauri311.html on line 353: Järvenpää on ollut mukana liike-elämässä eri yhtiöissä. Hänen Scotland Food's Co -niminen ravintolansa ajautui konkurssiin vuonna 2012 ja Harley-Davidson-moottoripyöriä myynyt ja huoltanut H-D Center Oy -niminen yhtiö meni myös konkurssiin vuonna 2012. Vuonna 2015 meni nurin hänen Eatz Restaurant Oy -niminen ravintolayhtiönsä. Vuoden 2016 lokakuussa ulosmitattiin hänen paritalohuoneistonsa Helsingin Laajasalossa.
ellauri311.html on line 355: Salo kertoo, että opiskeluaikana tuli heilasteltua myös elokuvaohjaaja Renny Harlinin kanssa. Kirsiä noutaessa Rennyn pidennetty limusiini entisestään pidentyi.
ellauri311.html on line 356: Renny Harlinin kautta Salo tutustui oranssilasiseen tuottaja Markus Seliniin (mainittu 300 albumia aiemmin). 2000-luvun alussa Selin tarjosi Salolle juontajan roolia brittiläisen tietokilpailuformaatin suomalaisversiossa.
ellauri311.html on line 358: Heikoin lenkki ei ollut leppoisa Megavisa tai nörttitietäjien Suomen tietoviisas. Tiukassa nutturassa esiintynyt Salo tylytti huonosti pärjänneitä kilpailijoita. Mutta he saivat siitä tantramaista tyydytystä. Niin Kirsikin. Salo sanoo olevansa kiitollinen elämänsä kokemuksista.
ellauri311.html on line 360: Nyt 50+v Salo seurustelee 31-vuotiaan ruotsalaisen kaivinkoneenkuljettajan Jimmyn kanssa. Myös Jimmy on kiinnostunut tantrasta ja itsensä kehittämisestä. Haastattelun aikaan Jimmy on lähdössä Lontooseen vihanpurkamiskurssille.
ellauri311.html on line 381: Nettisivuillaan Vetelä kutsuu itseään ”henkisten asioiden opettajaksi”. Hän ohjaa meditaatioita, joissa väitetysti kanavoidaan ”enkelienergioita”. Vetelä "kokee", että hänellä on myös selvänäköisyyden lahja. Hänellä on Zoom-alusta, enkelialan yritys ja enkelityöntekijä.
ellauri311.html on line 383: Vaikka hän ei kaipaa takaisin aiempaan työhönsä, hän sanoo, että kahvihuonetta on ikävä. Zoom-kurssien vetäminen tuntuu välillä yksinäiseltä.
ellauri311.html on line 387: Kateellinen kolleega Veli-Pekka Ketola sanoo, että vaihtoehtoisia uskomuksia leimaa izekeskeisyys. Sama tausta on esimerkiksi self help -kirjallisuuden suosion kasvulla.Tällä hetkellä kulttuurissamme on vahvasti vallalla ajattelu, että oma elämä pitää ottaa omiin käsiin, olla oman elämänsä Seppo. Omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista ollaan todella kiinnostuneita.
ellauri311.html on line 388: Erityisen voimakkaasti uushenkisyyden trendi näkyy nuorten keskuudessa. Horoskoopit ja ”energiakivet” ovat nyt trendikkäämpiä kuin kenties koskaan.
ellauri311.html on line 389: – Nuoret ovat kasvaneet erilaisessa mediaympäristössä. Sosiaalisen median kautta ihmisillä on laajempi pääsy kirjavaan joukkoon erilaisia ilmiöitä ja uskomuksia. Kirjat eivät nappaa ollenkaan, enintään äänikirjat, nekin haukotuttavat, kun attention span on alle kultakalan enkan. Vitun säälittävää.
ellauri311.html on line 401: Kuka pelkää Venäjää? kysyi Kalutut Palat lukijoilta 1997. Alle puolet kaikista vastanneista suomalaisista, miehistä vähemmän kuin naisista, mutta johtavissa asemissa olevista, yrittäjistä ja muista oikeistokermaperseistä 2/3. Jos haluamme liittyä Natoon seuraavassa erässä, se on tehtävä 1998 loppuun mennessä, lehti varoitti. Vielä neljännesvuosisata piti japittaa, sitten tärppäsi.
ellauri311.html on line 436: Se, missä on eroja, on että eri älykkyystasolla olevat ihmiset pitävät erityyppisistä lajeista. Eri lajit vetoavat eri ÄO-lukemiin. On helppoa osoittaa, että joukkueottelut ovat pahimpia - niissä ilmenee vastuun laimeneminen ja tribaalisuus. Ne vetoavat alhaisen ÄO:n guuneihin, ja joukkueottelijat - potkupalloilijat, lätkäjanarit, koripalloilijat jne - eivät tosiaankaan yleensä ole mitään ruudinkeksijöitä. Tähän liittyy trooppi Jerk Jock. Jos urheilija on koulukiusaaja, hän on poikkeuksetta joko futari tai lätkäjanari.
ellauri311.html on line 443: Kun Njeuvostoliitossa autoilija tarvizee benziiniä, hän menee virastoon saamaan asianomaisia kuponkeja. Sitten hän ajaa benziiniasemalle, arvioi paljonko benziiniä hän tarvizee, ja ojentaa asemanhoitajalle asianomaiset kupongit. Sen jälkeen hän tankkaa ize autonsa.
ellauri311.html on line 447: Russofobi Anna-Lena Lauren sai hyvin ansaitut potkut Venäjältä. Nyt se aikoo keskittyä Ukrainaan, jahka saa opittua riittävästi ukrainaa. Laurenissa on paljon samaa näköä kuin venäläisten suosikissa Nasha Daryassa, vaikka on Daryaa selkeästi vanhempi ja rumempi.
ellauri311.html on line 451: hintana YYA-jäsenyydelle. Pääsihteerin kansliapäällikkö sanoo, että lausunto oli
ellauri311.html on line 492: Podolyak sanoivat: "Vaihdetaanko maata Naton rikkinäiseen sateenvarjoon? Se on
ellauri311.html on line 512: huomioon suhteellinen umpikuja taistelukentällä. "En sano, että sen pitää olla
ellauri311.html on line 514: Kiitos, että liityit joukkoomme Suomesta. Ukrainan sota on muuttanut maailmaa, ja
ellauri311.html on line 520: 200-vuotinen historia raportoinnista kaikkialla Euroopassa, raportoimme mullistuxet, rauhat (tyyllsää) ja kaiken siltä väliltä. Emme anna periksi vaikkei mitään jännää tapahdu juuri nyt. Teetkö sinäkin tilisiirron ja tuetko
ellauri311.html on line 523: Hoblan haukat eppäilevät ettei Ukraina voita sotaa vuoden loppuun mennessä, ja suosittavat että elintarvikkeet pannaan Euroopassakin taas kortille että rahaa piisaa lisähaupizeihin, tankkeihin ja rypälepommeihin. Kylmä sota pääsee näin jatkumaan kuumana, ukrainalaiset välityspalvelimina. Ei tällä ole mitään tekemistä yhteiskuntajärjestysten kanssa, tää on puhdasta reviirikahakointia.
ellauri311.html on line 525: Säteilyvammaisen Ensei Tankadon viha länkkäreitä kohtaan haalistui kun hän luki japsujen vastaavista sotarikoxista. Mit vit? Whataboutismia! Ensei meinasi "viheltää pelin poikki" ja kertoa kaikille että USA salakuuntelee "ilman lupaa" ihan kaikkia. NSA:lle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin "pysäyttää hänet" terrorisminvastaisen taistelun nimessä. Ensei pysäytettiin levittämällä siitä valheita. What!? Vaihtoehtoista totuutta? Trollausta? Brobagandan keinoja, sanoo Bo Pettersson!
ellauri311.html on line 532: kylän ulkopuolelle ja sääntö on silti sääntö. Venäläisten helikuhnurit tekee länkkäreiden lahjatankeista rosollia. Kohta alkaa rospuutto, ja leobardit uppoavat mutaan. Hoblan krigsveteran Kauko Käyhkön housut alkaa tutista: älkäämme aliarvioiko venäläisiä, älkäämme naurako niiden miinakuopille tai pyllistäkö niille, ne näyttävät yllättävän nopeilta. Suomen ei passaa varata Natoon koko painolla, voi käydä ukrainalaisesti.
ellauri311.html on line 571: American writer Sylvia Wright coined the term in 1954, recalling a childhood
ellauri311.html on line 573: Thomas Percy's 1765 book Reliques of Ancient English Poetry), and mishearing the
ellauri311.html on line 583: cross I'll bear"). Armollas ruunaa kaunista. There's a bathroom on the right" (the
ellauri311.html on line 584: line at the end of each verse of "Bad Moon Rising" by Creedence Clearwater
ellauri311.html on line 585: Revival: "There's a bad moon on the rise"). "The girl with colitis goes by" (from
ellauri311.html on line 618: Vakoilemalla kaikkia ja salakuuntelemalla kaikkea NSA oli estänyt jo monta rättipäistä terroristia räjäyttämästä omatekoista ydinpommia Amerikan maaperällä. Mutta mikä tärkeintä, se oli tyrmännyt Robin Hoodin aikeet häivyttää kaiken tiedon siitä kuka omisti mitäkin Wall Streetillä! Ne tiedothan on vaan siellä siinä yhdessä paikassa! Siitäpä vasta katastrofi oisi tullut! Kiitos NSA! Much obliged!
ellauri311.html on line 633: päättäväinen sävy. Meidän on otettava yhteys Tankeroon! Täytyy olla jokin
ellauri311.html on line 668: of his ego. Let's pray and hopefully soon someone with bottle takes him
ellauri311.html on line 692: investigators have looked closely at the video of Putin visiting the headquarters
ellauri311.html on line 701: välttämiseksi, kertoo sotilaspastori. Aiemmin ei tiedetty, mistä maista
ellauri311.html on line 705: taistelemaan. Jos silloin ilmasta tulee rojua ja saa samalla epäsuoraa tulta ja tulikiveä niskaansa, niin tappioitahan siitä tulee. Tämä on juuri se Ukrainan heikkous, mihin he joutuvat improvisoimaan, kyyristelemään pellon ojissa. Mutta toisaalta Ukrainan drooni-iskut ovat Venäjälle todella noloja, sanoo asiantuntija.
ellauri311.html on line 719: Fredriksen kertoo, että maa luovuttaa Ukrainalle yhteensä 19 kappaletta
ellauri311.html on line 725: vuoden vaihteessa. Tanskan pääministeri kertoo toivovansa, että maa voisi
ellauri311.html on line 730: ja viisi vuonna 2015, hän sanoo. (STT) Englannin oppiminen on tärkeä askel kaikilla koulutuskursseilla. Presidentti Zelenskyy on vakuuttanut presidentti Bidenille, että Ukraina ei käytä F-16-koneita Venäjän alueen yllä. Kaikki F-16 koneet myydään koodinimellä Rauha.
ellauri311.html on line 732: "Tämä on läpimurto" - Reuters ilakoi. General Dynamics F-16 Fighting Falcon on yhdysvaltalainen yksimoottorinen yliääninen monitoimihävittäjä, jonka General Dynamics on alun perin kehittänyt Yhdysvaltain ilmavoimille (USAF). Se suunniteltiin päivähävittäjäksi, ja siitä kehittyi menestyvä jokasään monitoimilentokone. Yli 4 600 lentokonetta on rakennettu sen jälkeen, kun tuotanto hyväksyttiin vuonna 1976. 50v vanhoja prutkuja. Yhtä vanhoja kuin Alapuron Mikko, yhtä nopeita kuin Alapuron Risto. Vaikka Yhdysvaltain ilmavoimat eivät enää osta niitä, parannettuja versioita rakennetaan vientiasiakkaille eli värivammaisille hölmöille, alikehittyneiden maiden miespuolisille kansalaisille. Fighting Falconin tärkeimmät ominaisuudet ovat kehyksetön kuplakatos hyvän näkyvyyden takaamiseksi, sivulle asennettu ohjaussauva, joka helpottaa ohjausta ohjauksen aikana, 30 astetta pystysuoraan kallistettu heittoistuin vähentää g-voimien vaikutusta ohjaajaan ja rento staattinen vakaus / fly-by-wire- lennonohjausjärjestelmä, joka auttaa tekemään siitä ketterän lentokoneen. F-16:ssa on sisäinen M61 Vulcan -tykki ja 11 kovapistettä. F-16 on myös hankittu palvelemaan 25 muun maan ilmavoimissa. Vuodesta 2015 lähtien se oli maailman eniten asepalveluksessa oleva kiinteäsiipinen lentokone. Israelin ilmavoimien F-16-koneiden ansioksi laskettiin 44 ilmasta ilmaan -murhaa Libanonin konfliktin aikana. Yhdysvaltain ilmavoimat (USAF), sen neljä Nato-kumppania, ja Pakistanin ilmavoimat (PAF), joka on suuri Naton ulkopuolinen Yhdysvaltain liittolainen, ovat General Dynamics F-16 Fighting Falconin pääoperaattoreita. Neljä eurooppalaista kumppania, jotka tunnetaan yhteisnimellä European Participating Governments (EPG), ovat Belgia, Tanska, Alankomaat ja Norja; niiden ilmavoimista käytetään myös nimitystä European Participating Air Forces (E-PAF). Jatkotilauksia ei ole tehty lukuun ottamatta yhtä tilausta vuonna 1989 kahdelle F-16B- 15 OCU-lentokoneita korvaamaan kaatuneita lentokoneita. Kaikki lentokoneet ovat saaneet Mid-Life-Update (MLU) -päivityksen ja uuden coolin kypärään kiinnitetyn tähtäysjärjestelmän. Äveriäs Norja ilmoitti 6. tammikuuta 2022, että kaikki sen F-16:t on poistettu käytöstä, kun ne on korvattu Lockheed Martin F-35 Lightning II:lla.
ellauri311.html on line 738: On se nättiä nähdä kun ******* juoksee, alivaltuutettu Anna Koskela Koskela kirjoittaa nauruemojin kera somessa. n****ri voisi olla vaikka [piip] naapuri. Kyllä ne on alikehittyneiden maiden miehiä, kerta eivät huutele Oulun murteella eivätkä näy suojatiellä kuin valkeilla viivoilla. – ”Alikehittyneiden maiden miespuolinen kansalainen” ei ole rotu, se ei ole etninen tausta, se ei ole biologinen eroavaisuus, se ei ole mikään uskontoon liittyvä asia. Se ei ole mikään näistä, vaikka joku, joka minun kirjoitustyylistäni ei pidä, haluaisikin sen niin nähdä. Eli aina tarkkana näissä. Se, että jonkun kirjoitustyylistä ei pidä, niin se ei tee siitä rasistista.
ellauri311.html on line 764: Euroopan neuvosto toteaa kertomuksessaan, että vuonna 2021 EU:n yhteinen julkinen kehitysapu oli 70,2 mrd.
ellauri311.html on line 766: Vuonna 2021 EU:n yhteisen julkisen kehitysavun määrä oli 0,49 % suhteessa EU:n bruttokansantuloon (BKTL). Määrä on hieman pienempi kuin 0,50 %:n osuus vuonna 2020, mutta edelleen kuitenkin huomattavasti suurempi kuin EU:n ulkopuolisten OECD:n kehitysapukomitean jäsenmaiden vuoden 2021 keskiarvo, joka oli 0,26 % BKTL:sta. Julkisen kehitysavun BKTL-suhteelle asetettu 0,7 %:n kynnysarvo ylittyi neljässä EU:n jäsenmaassa.
ellauri311.html on line 777: F1-loppet i Singapore kan vara det tuffaste under hela säsongen. Det är hett, det är fuktigt och tidsskillnaden är en faktor som måste tas i beaktande. 17000 kroppar has sjunkit i Medelhavet sedan 2014 på flykt norrut från den heta svarta kontinenten. Och då är det en stor fördel att få ett hotellrum som verkligen går att kyla. Valtteri Bottas har det lätt för han är ju van på bastu. Förarna bär hela dagen en kylväst, en våt handduk runt halsen oh en kall dryck i handen. Efter varje pass tar alla förare ett isbad. Det kallas också physicool, kylterapi. - Det bästa med kapplopp i hettan är att man tappar vikt, något som folk väl känner till på den svarta kontinenten med. Och i medelhavets djup är det ännu coolare att tillbringa evigheten.
ellauri311.html on line 779: Den dumma apan har en fin förmåga till dubbeltänk, dvs. att hysa tvä övertygelser samtidigt som motsäger varandra. Är Jesus en man eller gud? Men det sägs i Numeri att gud är ingen människa. Så är Jesus gud? Då är han ingen människa. Islamiten i den vita kepsen läser bibel som en jävel. Vi gör få ansatser att göra något åt klimatkatastrofen, eftersom vi har "rätt" till vår nuvarande levnadstandaard - till och med en ännu högre. Det är som at boka ett sista minuten-flyg till en turistort som står i lågor. Det hände på riktigt i somras. Politikerna är väl medvetna om oviljan för förändring. De använder ett luddigt språk och luddig politik - för de också har en rätt till en fin levnadsstandard. Hiilikädenjälki mahdollistaa Suomelle lisätä jännien ympäristötuotteiden vientiä, sanoo Urpo. Omaishoitajat on saatava pois kotoa tuottavampaan työhön, tahtoo 60 kilon jättikoira Purra purra kättä, joka syöttää sitä.
ellauri313.html on line 22: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri313.html on line 32: Onko nyt tänään? Tänään taitaa Helsingissä olla viimeinen päivä Runokuuta / Poetry moon. Runojen tiivistämö on Sörkässa teurastamon vieressä.
ellauri313.html on line 38: Runojen kirjoittaminen vaatii laiskuutta ja nopeiden palkintojen karttamista, sanoo Tanssiva karhu-palkintoa vaille jäänyt Tuukka Pietarinen. Lukuaika 5 minuuttia.
ellauri313.html on line 43: Pohdinnan jälkeen hän sanoo Yksin ja toisin - teoksestaan näin:
ellauri313.html on line 44: – Minua kiinnostavat kehämäiset ja toistuvat rakenteet ja erilaiset heijastuvuuden kysymykset. Kertooko tämä kokoelma mistään, sitä on jo vaikeampi sanoa.
ellauri313.html on line 52: – En ole kirjoittanut yksittäisiä runoja, vaan minua on koko ajan kiinnostanut teoksen mittainen ajattelu. Harhailua oli paljon, vasta myöhäisessä vaiheessa teoksen ydin tuli esiin, se oli palkitsevin vaihe, hän kertoo teoksen synnystä.
ellauri313.html on line 57: On myös absurdeja, pieniä proosarunoja oudon kaupungin nimettömistä asukkaista:
ellauri313.html on line 63: – Moni on sanonut tuota, mutta kuulostaa vieraalta omalle kokemukselle, runoilija itse sanoo ja nauraa makeasti.
ellauri313.html on line 64: – Olen noista teksteistä ihan vieraantunut, minulla ei ole niihin mitään tunnesidettä. Jos joku emootio joskus oli, se on kadonnut pitkän työstämisen aikana.
ellauri313.html on line 66: Tuntuu, että runo kertoo paitsi olemassaolon kauhusta myös ilmastonmuutoksesta. Jälkimmäiseen tulkintaan runoilija myöntyy.
ellauri313.html on line 67: – Totta kai kaikki kirjoittaminen ja lukeminen suhteutuu jotenkin ilmastonmuutokseen, kun elämme ekologisen kriisin keskellä, Pietarinen sanoo.
ellauri313.html on line 76: Nopeiden palkintojen tavoittelu kuuluu Pietarisen mielestä ihmisluontoon. Se ei ole mikään tämän ajan kännykkäkulttuurin synnyttämä ilmiö.
ellauri313.html on line 79: – Nopeita palkintoja saa fossiilienergian ansiosta koko ajan. Jos haluaa taloon lisää lämpöä, voi vääntää patterin nuppia sen sijaan, että täytyisi pilkkoa iso kasa puita. Meillä ei ole kosketusta siihen energiantuotantoon, jota elämäntyylimme vaatii. Se vaikuttaa ihmiseen. Siitä tulee vetelä.
ellauri313.html on line 97: Hyvä runo on kuin inhalaattori, sanoo Tanssiva karhu -raadin astmaattinen uusi puheenjohtaja Anja Erämaja.
ellauri313.html on line 130: elämä: kauppasi jääpalakoneita Neuvostoliittoon, salakuljetti kotimatkalla underground-runoutta Suomeen.
ellauri313.html on line 157: Ei nytpä ryhdyn vekkulimaiseen vertailutehtävään eli luen rinnan Toni Morrisonin ja Liza Marklundin paratiiseja. Päältä kazoen ne ovat samanlaisia kuin 2 marjaa, kirjat siis, ei kynäilijät - runsaat 400 sivua täyttä tarinaa on kumpikin. Tomin teos on vlta 1998, jolloin hällä oli jo Noobel käsilaukussa, Lizan 2v nuorempi. Lie hänkin jo siihen mennessä ansainnut ensmäset miljoonansa, kruunuissa laskettuna ainakin. Paratiisi on kirjallisuudessa tärkeä tapahtumapaikka, varsinkin naisten kannalta, joiden tunaroinnin ansiosta tämä hieno puutarhatontti meni Aatamilta alta.
ellauri313.html on line 170: Morrison wanted to call the novel War but was overridden by her editor. Ei kyllä tässä lähes kaikki ovat lakukeppejä. Rotuviha on korvautunut tässä niteessä miesvihalla. Throughout the novel, the women of the Convent provide a safe haven for all those who come to its doorstep. However, the Convent is widely perceived as a corrupting influence in Ruby (a negro town), the source of their problems rather than where problems must go because of Ruby's intolerant atmosphere. Both the men of Haven and Ruby exhibit a patriarchal nature. This is seen through their intense hatred for the Convent women who are unconventional and nonconforming.
ellauri313.html on line 173: That being said, at 500 pages, the book takes on a lot and doesn't adequately address it all. There's the nominal plot, which concerns the Yugoslav mafia in Sweden; but there's also a new relationship for Annika, which is complicated; the politics of the newspaper she works for; fundamental questions about the role of the welfare state; and questions about the role of a newspaper vis a vis law enforcement. This all kind of dropped off toward the end of the book, and I didn't find the conclusion to be particularly satisfying. I felt impatient with Annika's (main character), histrionics and irrationality.
ellauri313.html on line 178: Πολύ κακό βιβλίο. Χάσιμο χρόνου. The descriptions of sidewalks, meadows, walls and courtyards, just made me skip whole pages. That's it for the Swedes. I hope in the future books Annika stops whining and crying, but I have no intention of finding out.
ellauri313.html on line 180: The novel at its beginning from my point of view was promising for a good job, but then I found only unnecessary prolongation, weak plot, and an attempt to mix crime with politics in a way that was unsuccessful for me (jag är en saudi sandneger som skriver på arabiska).
ellauri313.html on line 186: Samaa iänikuista kiireklischeetä, nyt lehden toimituxessa. Exnää hölmöt huomaa miten työväenliikkeen voitot on peruutettu? Mixe on muka niistä hienoa? Annika has obvious similarities to the author, with Liza Marklund herself pictured on the book covers. She was beaten so badly by her first husband that she was simply forced to kill him in self-defense. Journalisten Annika Bengtzon, som kommer från Hälleforsnäs i Södermanland men nu bor på Kungsholmen i Stockholm, är en typisk kvinna mitt i karriären, som jonglerar man och barn samtidigt med känslorna inför de tuffa kollegorna på Kvällspressen. Hon är lik ett pansarfordon. Oliko Thomas Samuelsson se uusi päätoimittaja biznizmaailmasta jonka talousliberalismi sai nuoren Annikan knickerit kostumaan? Eikun se oli Anders Schyman.
ellauri313.html on line 188: Länkkärit on pettyneitä vähävenäläisiin kun ne ei taaskaan peittoa 8x suurempaa Iso-Venäjää lännen sekunda-aseilla. Ukraina on pettynyt länkkäreihin kun ne ei anna valkokenraaleille parhaita hehtaaripyssyjä, joilla ulettuisi ratki Moskovaan. No hittovie ei kai länsi halua ryssän ydinlatauxia silmille. Puuhailkoot ukrainalaismorsiamet Pasi-pörriäisineen lännen itärajalla Nansot pikkupröxyinä, ei ne sillä vielä ansaize Naton ykkösvehkeitä. Viron pörriäisillä on puolustustahto korkealla, lupaa lakastunut itätyttö Suomesta. Pitäkää tytöt lippu korkealla, ja pikkupröxyt puolitangossa!
ellauri313.html on line 203: Ukraina. Ukrainan hyökkäys on kiinnittänyt miljoonien huomion – eivätkä
ellauri313.html on line 212: paremman elämän eteen, ja avioliitto helpottaa muuttoprosessia. Se on looginen
ellauri313.html on line 213: ratkaisu huonoon tilanteeseen. On selvää, että tässä pelissä on monimutkainen
ellauri313.html on line 223: hyväksikäytöstä ja tämän asian eroottisista vaikutuksista.
ellauri313.html on line 238: kannustin. Kuten Zug kertoo, naimisissa kansalaisen kanssa muuttoprosessi on
ellauri313.html on line 240: dokumentteja vieraassa maassa. Suvorova kertoo venäläisen äitinsä motiiveista: ”Ei
ellauri313.html on line 265: markkinoivat ukrainalaisia naisia itäeurooppalaisia naisia koskevien
ellauri313.html on line 271: Suvorova sanoo, että tapa, jolla naiset on
ellauri313.html on line 282: keittäjät älkööt vaivautuko. Vygnanyuk kertoo HuffPost UK:lle: ”Meille on
ellauri313.html on line 293: Eroottisesti tarkasteltuna keskustelu herättää myös kysymyksiä feminismistä,
ellauri313.html on line 305: Zug sanoo: ”Emme yleensä pidä näistä avioliitoista,
ellauri313.html on line 308: vaihtoon perustuva on reilumpi. ”Kun vaihtoehtomaata pommitetaan, maastapaosta on
ellauri313.html on line 320: Mitä tiedät ukrainalaisista naisista? Oletko tietoinen heidän tyypillisistä luonteenpiirteistä? Oletamme, että jos luet tätä viestiä, olet ainakin jonkin verran halukas naimaan ukrainalaisia naisia. Ne ovat suosiossa miesten keskuudessa kaikkialla maailmassa. Ja tämä artikkeli kertoo sinulle kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää ukrainalaisesta kauneudesta, ukrainalaisten naisten suosion syistä sekä näiden naisten houkuttelemisen ja tapaamisen yksityiskohdista. Lue lisää – täältä löydät paljon hyödyllistä tietoa.
ellauri313.html on line 322: Haluaisimme heti aloittaa Internetin kiistanalaisimmasta kauniista ukrainalaisesta naisesta. Jos googletat tämän lauseen, sinut ohjataan ainakin parillekymmenelle verkkosivustolle, jotka tarjoavat mahdollisuuden tavata tämä nainen. Lisäksi kohtaat kiistatta viestejä, jotka "paljastavat totuuden" ukrainalaisten naisten seurustelusta. Mistä on kyse? Mitä pitäisi uskoa? Mietitäänpä asiaa hieman. Hmm!
ellauri313.html on line 329: Vastaus on luultavasti, että ukrainalaisista naisista avioliittoon "paljastavat totuuden" eivät paljasta mitään, vaan johtavat miehiä harhaan. Tässä on se, mitä sinun tulee ehdottomasti tietää tällaisten palvelujen käyttämisestä:
ellauri313.html on line 335: Seuraavaksi tarkastelemme syitä ukrainalaisten naisten suosioon miesten keskuudessa kaikkialla maailmassa. Ja yksi niistä on hyvin ilmeinen - ukrainalaisten naisten luonnollinen vetovoima houkuttelee tuhansia miehiä. Jos olet koskaan käynyt sodan runtelemassa Ukrainassa tai kazonut edes näitä kuvia, ymmärrät mitä tarkoitamme (wink wink).
ellauri313.html on line 404: Henkiset ja kulttuuriset erot voivat silti aiheuttaa ongelmia parisuhteessa. Kyllä, Ukraina etenee kohti Moskovaa, ja sen jälkeen Natoa ja yhdentymistä Euroopan unioniin. Kuitenkin henkisesti kaikki maan asukkaat eivät ole onnistuneet pääsemään eroon Neuvostoliiton jälkeisille maille tyypillisistä piirteistä. Jos aiot seurustella ukrainalaisen naisen kanssa, olet kiistatta vuorovaikutuksessa hänen isovenäläisten sukulaistensa kanssa. Joten odota kohtaavanne kulttuurieroja!
ellauri313.html on line 416: Noora Fagerström on monessa aikansa kuva: alkoholisoituneesta persuperheestä kokoomusfasistixi pinnistänyt oman onnensa Seppo.
ellauri313.html on line 418: JA KYLLÄ, Noora Fagerströmin puolustukseksi on pakko todeta, että vuosikymmeniä rakennettu hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut myös hänen kritisoimiaan lieveilmiöitä, joihin hallituksen on varmasti tarpeen hakea rohkeitakin ratkaisuja. Kaikkeen aikanaan rakennettuun ei ole enää varaa. Arvokasta kuitenkin olisi, että päättäjä tunnistaa sen, että ongelmana voi olla paizi rönsyilevä, mahdottoman äärellä nitisevä ja tehoton järjestelmä myös sillä loisiva laiska ja yhteiskunnan etuuksia väärinkäyttävä pösilö. Eli nyt lopultakin hyvinvointiyhteiskunta pärekoriin, kiky-yhteiskunta tilalle! Mallia länkkäriesikuvista briteistä, USA:sta ja Ruåzista!
ellauri313.html on line 420: Mutta yxityisyrittävää kansalaista kuten Nooraa ei pidä syyllistää siitä, minkä vasemmistopoliitikot ovat ihan pelkkää piruuttaan joskus luoneet.
ellauri313.html on line 436: näkyvästi esille. Vetäkää käteen suomipojat, mezäntuhoojat! Tosiaan
ellauri313.html on line 439: murhaajat urheisiin maanpuolustajiin ja terroristeihin. Vittu on kai kaikkien poliittisten vastustajien vainoominen jenkkien ja sen vasallien taholta
ellauri313.html on line 453: viestiketjun Twitteriin Ukrainan sodan tilanteesta. Aaltolan mukaan on tultu vaiheeseen, jossa nähdään selkeää ruumisläjien kasvua. - Venäjällä pelissä kaikki Ukrainan sotaa varten satsatut joukot. Selkeä huollettavien kasvu havaittavissa puolella jos toisella, Aaltola tviittaa iloisena. Konfliktit eskaloituvat kahta reittiä: Niillä on taipumus syventymiseen, jolloin sodan intensiteetti paranee, koskas muutenkaan. (Muita reittejä en muista, kazo kuvasta.) Venäjällä pelissä kaikki Ukrainan sotaa varten satsatut joukot. Selkeä kuolevaisuuden kasvu havaittavissa, Kts esim. Herman Kahn ”On Escalation”, 1965. — Mika Aaltola (@MikaAaltola) March 8, 2022. Ai oops, täähän uutinen on jo yli vuoden vanha. Presidentti Zelenskyi vannoo sotarikollisten rankaisemista ja varoittaa länsimaita Venäjän valloitushaluista. Vittu tervetuloa vaan yrittämään valloittaa takaisin edes postimerkin kokoinen pala ryssiltä, huutaa Ukrainan ulkoministeri tuskastuneena. Puheloinen (äiti oli siitä vihainen: heta korven! hur kan man heta så?) sanoi vuosi sitten työmiehen muistelmissa ettei tää sota lopu ihan hevillä. Oikeassa oli loinen.
ellauri313.html on line 459: Miten meikä pantiin alulle? He olivat saaneet hänet raakojen kuorsausten väliin, kun heidän himonsa heräsi satunnaisesti yön puolivälissä! He olivat saaneet hänet likaiseen nurkkaan oven taakse näiden rikkinäisten puutalojen hirvittävässä yksityisyydessä ja siittäneet hänet seisoaltaan pelottavassa salassa pelokkaiden kuiskausten välissä kiirehtien, ettei jotkut lapset kuule! He olivat saaneet hänet eläimelliseen äkilliseen himon ja nälän heräämiseen samalla, kun naurisvihreät kiehuivat kostealla tuoksullaan liedellä! Hän oli siittynyt jossain satunnaisessa ja unohdetussa hetkessä, jonka he olivat siepanneet elämästään saastasta, köyhyydestä, väsymyksestä ja työstä, aivan kuin peto repii lihapaloja; syntynyt puoliraiskauksen raa'assa, äkillisessä, hajallaan olevassa vihassa himon satunnaisen tilaisuuden vaikutuksesta; siitetty heti, kun ne heittäytyi takaisin töykeästi järjettömän sängyn reunalle unohdetun lauantain punaisessa heikkenevässä valossa, kun työt oli tehty, viikon palkat annettu, viikon lyhyt hengähdystauko lepoa, lepoa ja julmaa riemua! Hänet oli siitetty ilman rakkautta, ilman kauneutta, hellyyttä, taikuutta tai mitään hengen jaloisuutta, idiootti, himon sokea nälkä, joka oli niin alhainen, ettei se tuntenut inhoa saastaa, hajua, törkyä, rumuutta kohtaan, eikä kysynyt mitään parempaa kuin pussinperän suolta johka tyhjentää sen raa'at energiat.
ellauri313.html on line 473: Most Americans are not entirely comfortable with the concept of "cool," or businesslike, negotiations in an atmosphere of some degree of physical threat or coercion. For the most part, they do not consciously assign to force any rational or reasonable role in "ordinary" negotiations. In the recent past (except in the case of "just" revolutions), we have tended to the view that only a criminal or a sick or insane person initiates the use of force. Therefore, we are inclined to believe that someone who uses force is not only our enemy, but an enemy of humanity—an outlaw who deserves extermination, imprisonment, or medical constraint and treatment. The "crusade," and even an initial pacifism as well, comes more naturally to Americans than the kind of cool, restrained, and moderate willingness to threaten or use force that will be suggested in this book.
ellauri313.html on line 524: Kun ei kexinyt enää lisää askelia, ja muutenkin (sillä erää) loppuunjauhettuun aiheeseen väsähdettyään Hermanni teki listan tärkeimmistä Gyro Gearloose kexinnöistä tulevaisuudessa. Asiakirjan taulukko XVIII sisältää luettelon nimeltä "Sata erittäin todennäköistä teknistä innovaatiota 1900-luvun viimeisellä kolmanneksella". Ensimmäiset kymmenen ennustetta olivat:
ellauri313.html on line 532:
Trooppisen maatalouden ja metsätalouden laaja ja/tai intensiivinen laajentuminen
ellauri313.html on line 538: Kahnin näkemyksen mukaan kapitalismilla ja teknologialla oli lähes rajattomat edistysmahdollisuudet, ja avaruuden kolonisaatio oli lähitulevaisuudessa, ei kaukaisessa. Hän esitteli optimistisen skenaarion vuoden 2176 talousolosuhteista. Hän oli suursyömäri. Viimeisenä vuonnaan 1983 Kahn kirjoitti hyväksyvästi Ronald Reaganin poliittisesta agendasta The Coming Boom: Economic, Political and Social -kirjassa ja pilkkasi suoraan Jonathan Schellin väitteitä ydinsodan pitkäaikaisista vaikutuksista. Saman vuoden heinäkuun 7. päivänä hän kuoli apoplexiaan 61-vuotiaana. Vizi mikä perse! Ja tää on Mika Aaltolan guru sitten. Voi perkele.
ellauri313.html on line 541:
Totta Mooses

ellauri313.html on line 543: Mooses Mendelssohn syntyi köyhään juutalaisperheeseen Dessaussa, Anhaltin ruhtinaskunnassa ja joutui alun perin rabbiiniseen uraan. Hän opiskeli saksaksi ajattelua ja kirjallisuutta. Filosofiaa ja uskontoa koskevien kirjoitustensa ansiosta sekä saksankielisen Euroopan että sen ulkopuolella asuvat kristityt ja juutalaiset pitävät häntä aikansa johtavana kulttuurihahmona. Hänen osallistumisensa Berliinin tekstiiliteollisuuteen muodosti vankan perustan hänen perheensä varallisuudelle.
ellauri313.html on line 545: Mooseksen poika Abraham Mendelssohn kirjoitti vuonna 1829 (Felixille): "Isäni tunsi, että nimi Moses Ben Mendel Dessau haittaisi häntä pääsemästä tarvittavaan pääsyyn niille, joilla oli käytettävissään parempi koulutus. Ilman pelkoa, että hänen oma isä loukkaantuisi, isäni otti nimekseen Mendelssohn. Muutos, vaikkakin pieni, oli ratkaiseva."
ellauri313.html on line 547: Mooseksen varhaiskasvatusta järjestivät hänen isänsä ja paikallinen rabbi David Fränkel, joka sen lisäksi, että opetti hänelle Raamattua ja Talmudia, esitteli hänelle kaima Maimonidesin filosofian. Vuonna 1743 Fränkel sai puhelun Berliiniin, ja muutamaa kuukautta myöhemmin Mooses seurasi häntä. 14-vuotias Mooses "meni Berliiniin Rosenthaler Torin kautta, joka on ainoa portti kaupunginmuurissa, jonka läpi juutalaiset (ja muu karja) pääsivät kulkemaan." Mendelssohn ilmoittautui Frankelin vaativaan seminaariin, jossa ohjelma koostui varhaiskeskiaikaisten tekstien loputtomista toistoista, niiden tulkinnoista, Talmudin lain tarkennuksista ja runsaista kommenteista, joita on kertynyt vuosisatojen aikana."
ellauri313.html on line 552:
Väristä päätellen Mooses on vasemmalla kädellä. Terävänokkainen Lavater on oikealla kädellä, pullanaama Lessing takapiruna. Tarjotinta tuo Moosexen vaimo Fromet Guggenheim, sillä ollaan Moosexen kotona. Fromet oli nuorena quite a dish. Lavater yrittää turhaan käännyttää fixumpaansa.

ellauri313.html on line 561: Lavaterilla oli rikas mielikuvitus, syvä runollinen mieli, mutta häneltä puuttui taiteellinen muovailukyky ja suhtaisuus. Luonnostaan hän oli hurskas, lempeä ja vaatimaton, mutta ei aina tunnollinen keinojen valinnassa, kun oli kyseessä tavoitteiden toteuttaminen. Eli aika luikero! Lavaterin pääteoksia ovat Aussichten in die Ewigkeit (1768–1778); Geheimes Tagebuch von einem Beobachter seiner selbst (1772–1773) ja Physiognomische Fragmente (1775–1778), teos, joka vaikutti huomattavasti Lavaterin aikalaisiin, johon Goethe antoi avustustaan ja johon Lavaterin maine etupäässä perustuu. Fysiognomialla tarkoitetaan oppia, joka tutkii luonteen ominaisuuksien sekä kasvonpiirteiden ja ruumiinrakenteen vastaavuutta. Teos käännettiin useille kielille ja se herätti huomiota laajalti Euroopassa. Lavater kävi kirjeenvaihtoa aikansa kuuluisuuksien, kuten Johann Gottfried Herderin ja J. W. von Goethen kanssa. Esimerkixi terävänenäisyys osoittaa luikeroa luonnetta. E. Saarisessa on koko lailla Lassiterin näköä.
ellauri313.html on line 577: ski Hartikaiselta (Bar Hillel). Riita Lavaterin ja Jacobin kanssa Jeshuasta teki Moosexen kipeäxi.
ellauri313.html on line 581: Mendelsonin pamfletti Jerusalem kannusti uskonnonvapauteen. Hyvä pointti, sanoi Kant, mutta tuskin toteutuu meidän aikana. Uskonnon testi on sen vaikutus käytökseen, ehdotti Mooses ihan Rortyn linjoilla.
ellauri313.html on line 587: Tämä johti kirjeenvaihtoon Jacobin ja Mendelssohnin välillä, mikä osoitti, että heillä ei ollut juurikaan yhteistä säveltä.
ellauri313.html on line 591: Mendelssohnilla oli kuusi lasta, joista vain hänen toiseksi vanhin tyttärensä Recha ja hänen vanhin poikansa Joseph säilyttivät juutalaisen uskon. Hänen poikansa olivat: Joseph (Mendelssohnin pankkitalon perustaja ja Alexander von Humboldtin ystävä ja hyväntekijä), Abraham (joka meni naimisiin Lea Salomonin kanssa ja oli Fanny ja Felix Mendelssohnin isä) ja Nathan (koneinsinööri huomattava maine). Hänen tyttärensä olivat Brendel (myöhemmin Dorothea; Simon Veitin vaimo ja Philipp Veitin äiti , myöhemmin hänen rakastajatar ja sitten vaimoFriedrich von Schlegel), Recha ja Henriette, kaikki lahjakkaita naisia. Rechan ainoa pojanpoika (säveltäjä Giacomo Meyerbeerin veljen Heinrich Beerin poika) syntyi ja sai koulutuksensa juutalaisena, mutta kuoli hyvin nuorena yhdessä vanhempiensa kanssa ilmeisesti epidemiaan. [ lainaus tarvitaan ] Joseph Mendelssohnin poika Alexander (k. 1871) oli viimeinen Moses Mendelssohnin miespuolinen jälkeläinen, joka harjoitti juutalaisuutta. Se siitä tuli Mooses, uskonpuhdistuxesta! Usko säilyy paremmin hieman likaisena.
ellauri313.html on line 593: Peläten, että saksan kielen viehätys saisi nuoret juutalaiset opiskelemaan käännöstä Tooran sijaan , ja uskoen, että heidät näin johdettaisiin pois ortodoksisesta juutalaisuudesta , rabbitit yhdistivät voimansa ja määräsivät kesäkuussa 1779 kiellon. "Saksalainen Dessaun Mooseksen Pentateukki".
ellauri313.html on line 637: But tell of days in goodness spent, Kertovat vain hyvyydessä vietetyistä päivistä,
ellauri313.html on line 645: "She Walks in Beauty" on lordi Byronin vuonna 1814 kirjoittama lyhyt jambisen tetrametrin lyyrinen runo , joka on yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan. Sen sanotaan saaneen inspiraationsa tapahtumasta Byronin elämässä. 11. kesäkuuta 1814 Byron osallistui juhliin Lontoossa. Vieraiden joukossa oli rouva Anne Beatrix Wilmot, Byronin esiserkun, Sir Robert Wilmotin vaimo. Hänet hämmästytti hänen epätavallinen kauneutensa, ja seuraavana aamuna runo kirjoitettiin.
ellauri313.html on line 654: Facebook-f
ellauri313.html on line 668: Vain 10 vuotta sitten useimmat israelilaiset eivät koskaan kuulleet Yeshuan nimeä, saati vähemmän evankeliumia. Messiaamme, Yeshua, oli juutalaisten parhaiten varjeltu salaisuus. Tosin Jeshua on 1 juutalaisten tavallisimpia nimiä, sama kuin esinahkamiljonääri Joosua. Nimi esiintyy hepr. raamatussa 286 kertaa.
ellauri313.html on line 672: Viimeisten 7 vuoden aikana pelkästään hepreankielisillä evankeliumielokuvillamme ja todistuksillamme on yli 50 miljoonaa katselukertaa. Olemme nähneet maailmanlaajuisesti yli 235 miljoonaa katselukertaa.
ellauri313.html on line 675: "Jeesus" on haetuin uskonnollinen avainsana Googlessa Israelissa! Enemmän israelilaisia etsii Jeesusta kuin kaikki rabbit yhteensä!
ellauri313.html on line 690: Facebook-f
ellauri313.html on line 709: Viimeisten 7 vuoden aikana pelkästään hepreankielisillä evankeliumielokuvillamme ja todistuksillamme on yli 50 miljoonaa katselukertaa. Olemme nähneet maailmanlaajuisesti yli 235 miljoonaa katselukertaa.
ellauri313.html on line 712: "Jeesus" on haetuin uskonnollinen avainsana Googlessa Israelissa! Enemmän israelilaisia etsii Jeesusta kuin kaikki rabbit yhteensä!
ellauri313.html on line 754: Tee turvallinen lahjoitus soittamalla Yhdysvaltain toimistoomme maanantaista perjantaihin klo 9.00–16.30 CST
ellauri313.html on line 766: "Kiitos paljon, että toit tämän aiheen verkkoon ja laajensit sitä kaikki nämä vuodet! Sinun ansiostasi olen löytänyt syyn uskoon ja onnen lähteen elämässä."
ellauri313.html on line 772: "Kiitos paljon, että toit tämän aiheen verkkoon ja laajensit sitä kaikki nämä vuodet! Sinun ansiostasi olen löytänyt syyn uskoon ja onnen lähteen elämässä."
ellauri313.html on line 778: "Kiitos paljon, että toit tämän aiheen verkkoon ja laajensit sitä kaikki nämä vuodet! Sinun ansiostasi olen löytänyt syyn uskoon ja onnen lähteen elämässä."
ellauri313.html on line 785: Tiimimme auttaa uusia uskovia yhdistämällä heidät paikalliseen kirkkoon, tarjoamalla online opetuslapseusresursseja ja järjestämällä erityisiä tapahtumia yhteisön helpottamiseksi.
ellauri313.html on line 798: Miljoonat ympäri maailmaa katsovat videoitamme bingenä ja ovat yhteydessä Jumalan sydämeen Israelin ja kansojen puolesta. Kumppanuutesi auttaa meitä osoittamaan Jumalan uskollisuutta Israelille ja tuomaan evankeliumin ja rohkaisevia todistuksia kansoille.
ellauri313.html on line 802: Facebook-f
ellauri313.html on line 818: Tuomion mukaan eteläpohjalainen Koskela oli muun muassa sitonut uhrin kravateilla käsistään ja jaloistaan makaamaan x-asentoon vuodesohvan päälle. Hän riisui tämän jälkeen uhrin ja löi useasti piiskalla, vaikka tämä oli pyytänyt lopettamaan lyömisen. Piiskaamisen jälkeen Koskela oli yhdynnässä uhrin kanssa ja kuristi samanaikaisesti tätä kädellään kaulasta. Uhrin oli siksi vaikea saada henkeä ja sanotuxi, että ÄLÄ LOPETA!
ellauri313.html on line 822: Koskela on on toiminut Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtajana vuosina 2007–2009, Jääkäriprikaatin komentajana vuosina 2009–2012 ja Enontekiön kunnanjohtajana vuosina 2015–2016. Vuosina 2018–2021 hän toimi Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana. Vuonna 2020 tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Koskelalle lohtunamixi Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin. Vankilassa Koskela aikoo jatkaa ansiokasta toimintaa Suomen Kyrvänsurvojaliiton puheenjohtajana.
ellauri315.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri315.html on line 25:
Untitled Goose

ellauri315.html on line 27: oose_Game_Cover_art.jpg" width="100%" />
ellauri315.html on line 29:
Simple Reasoning rulaa Untitled Goose-pelissä, jossa pikku Charlotte on aivan lyömätön.

ellauri315.html on line 35: Elina Väntönen on HS Vision kireä trikooperse joka tilaa hammastikutkin Amazon Primen törkeään osattomain riistoon perustuvasta palvelusta, ja kehtaa sillä vielä kerskua. Lastenkuzun täysin tarpeeton sälä tuli sen 7 eri paikasta, ja joka kerta oli eri hengästynyt mutakuono kuskaamassa niitä. Lisään Elina Väntösen viipymättä kastroitavien pitenevään luetteloon.
ellauri315.html on line 37: Ritva "Kike" Elomaa (s. 1955 Lokalahti) on suomalainen kehonpullistelija, camp-laulaja ja camp-poliitikko. Hänen saavutuksiinsa kuuluvat voitto vuoden 1981 Ms. Olympia -kisassa, äärimmäisen nolo paskahumppailu Juha "Watt" Vainion kanssa ja kahden edellä mainitun muuntaminen pitkällisen pyrkyröinnin jälkeen kansanedustajanpaikkaan vuoden 2011 vaaleissa. Maskulainen bisneshodari toi Perussuomalaisten eduskuntaryhmään naiskauneutta. Olis jättänyt kaupungin rakentamatta mannerlaatalle toi Marokon kuningas niin ei olis kuollut niin paljon väkeä eikä tullut lisää Agadirin pakolaisia. Jäät sulaa navoilta, pingviinit hukkuvat, 2023 on kuumin tähän asti mitatuista vuosista. Lontoossa on nyt syyskuussa 30 astetta. Kloorikanat paistuvat.
ellauri315.html on line 41: Kokoomus on nyt Suomen eduskunnan suurin puolue ensimmäistä kertaa historiassa – onnea, hyvä me.
ellauri315.html on line 57:
Kokoomus.fi uutisia

ellauri315.html on line 139: On paljon alakuloisia. Täällä sodassakin monet pyrkivät tulemaan alakuloisiksi. Jos esimerkiksi ei saa lomaa, vaikka olisi tärkeitä asioita, mieli masentuu. Ja sitten vielä Paavali sanoo: »Olkaa aina iloiset ja kiittäkää joka tilassa.» Merkillistä että sodan ja Jumalan valtakunnan lait ovat samat: palvelemiseen laki.
ellauri315.html on line 145:
Kuitenkin ovat usein siteet vaimoon lujat ja häntä kunnioitetaan mitä syvimmin.
ellauri315.html on line 153: Mies, joka nauttii Herran ehtoollista, nauttii samana iltana muitakin väkijuomia. Se on rumaa. Eräskin keskityxen aikana hartaasti rukoili mutta sen jälkeen kiroili. Lessu varoitti että Voitto joutuu vielä helvettiin.
ellauri315.html on line 155: Jumalan sana sanoo, että kerran tulee merkillinen hetki: kaikki luodut antavat kunnian Jumalalle. Pyhät riemuiten, jumalattomat vastoin tahtoansa. Silloin ylistävät Pietari ja Juudas Iskariot, keisari Nero ja hänen surmaamansa kristityt, suomalaiset ja venäläiset sotilaat, Stalin, Molotov ja me kaikki. Jokainen joutuu tunnustamaan Kristuksen vallan. Mutta Stalin porukoineen joutuu silti helvettiin. On parempi olla sillä puolen rintamaa, joka lopulta voittaa.
ellauri315.html on line 157: Jumalan menettelytapa Moosekseen nähden onkin armoa: Mooses säästettiin Luvatun maan pettymyksiltä. Sain saappaat, alushousut ja munkkeja, sitten rattoisaa lehden lukua. Rauha ei tullutkaan 15.11. Eikä Putinia salamurhattu. Papit eivät pelkää bolshevismia vaan jumalatonta Suur-Suomea. Pelko oli aiheeton.
ellauri315.html on line 166: Kokous alkoi noin kello 15. Ensin oli Nikolaisen tervehdyspuhe, jonka jälkeen puhui piispa Aleksi Lehtonen. Olen merkinnyt hämäläisten piispan puheesta hämäläisdivisioonan papeille muistiin mm. seuraavaa.
ellauri315.html on line 169: Kaikessa jumalattomuudessa ja synnissä on itsessään sellainen hävittävä tekijä, joka johtaa sen luhistumiseen. Arvioidaan, että 50 miljoonaa venäläistä tulee kuolemaan
ellauri315.html on line 184:
Ei sotaa ole voitettu seisomalla rajoilla, vaan voittamalla vihollisen vastus. Hyökkäystä ei ole eteneminen vaan valloitushalu. Tietysti Saksa olisi voittanut ilman Suomeakin, mutta maamme asema Euroopan rauhassa on nyt toinen. Muistatte kaikki Hitlerin sanat suomalaisten osuudesta taistelussa (1.10.). Emme tiedä tulevia aikoja. Mutta ihmissilmin katsoen nämä ajat takaavat myös maallemme rauhan moniksi sukupolviksi eteenpäin. Tällaista mahdollisuutta meillä ei koskaan olisi ollut yksin.
ellauri315.html on line 189: Olette kuulleet sanottavan: Rauha tulee taas olemaan uusien riitojen aihe. Se olisi pahinta. Mutta onko se välttämätöntä? Jos venäläiset tahtovat ajatella asiallisesti, heidän on myönnettävä, että Itä-Karjala kuuluu kansallisesti Suomeen. Sen sanoi O. V Kuusinenkin näin: »Suomi on Iiitettävä Itä-Karjalaan, johon se kuuluu." Me vain sanomme saman asian toisin päin: Itä-Karjala on liitettävä Suomeen, johon se kuuluu. Hetki vain ja maali on saavutettu, maali josta historia kertoo ja joka turvaa sukupolvien työn. Ja on jo aika näittenkin seutujen ihmisten saada vapaus.
ellauri315.html on line 202: Taistelut lähestyvät Leningradia. Mutta ei riitä se, että Saksa voittaa Venäjän. Jos se väsyy voittajana, on se kuitenkin hävinnyt sodan. Mikä on silloin Suomen kohtalo? Miten lapsellisen sokeasti me tuijotammekaan saksalaisten ”voittoon” ja Moskovan valloitukseen! Voi tulla meillekin sellainen aamu, jolloin heräämme kauhuun voittajan seppel ohimoilla…
ellauri315.html on line 230: Kurskin taistelu oli tosiaan toisen maailmansodan itärintaman laajamittaisin taistelu Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välillä lähellä Kurskia Lounais-Venäjällä loppukesällä 1943; siitä tuli lopulta historian suurin panssarivaunutaistelu ja se johti Neuvostoliiton voittoon. Jotkut pitävät sitä eurooppalaisen sotateatterin käännekohtana useita kuukausia aikaisemman Stalingradin taistelun sijasta.
ellauri315.html on line 243: Kornilovilla oli brittiläisen sotilasavustajan, prikaatinkenraali Alfred Knoxin tuki, ja Kerensky syytti Knoxia Kornilov-mielisen propagandan tuottamisesta. Kerensky väitti myös, että lordi Milner kirjoitti hänelle kirjeen, jossa ilmaisi tukensa Korniloville. Vuonna 1966 neuvostotoimittaja Genrikh Borovikin haastattelussa Kerenski tarkensi teoriaansa toteamalla, että Winston Churchill oli ollut keskeisessä roolissa salaliitossa. Tämä osoittautui kuitenkin tarpeettomaksi, koska 13. syyskuuta 1917 mennessä (30. elokuuta Old Style) Kornilovin armeija oli menettänyt suuren määrän sotilaita ja ilman rautatieläisten tukea Kornilovin liikkeelle tapaus oli tullut verettömään päätökseen.
ellauri315.html on line 253:
Ai-ai eläin Kerensky saarnaa National Book Clubissa vuonna 1938

ellauri315.html on line 257: Sukunimi Kerensky tulee tämän kylän nimestä. Kerenskyn ja Uljanovin perheet olivat ystäviä; Kerenskin isä oli Vladimir Uljanovin (Lenin) opettaja ja oli jopa varmistanut hänelle hyväksynnän Kazanin yliopistoon. Vuonna 1889, kun Kerensky oli kahdeksanvuotias, perhe muutti Taškentiin, missä hänen isänsä oli nimitetty julkisten koulujen päätarkastajaksi (superintendentiksi).
ellauri315.html on line 261: Neljännen duuman 4. istunnossa keväällä 1915 Kerenski vetosi Rodziankoon vanhimpien neuvoston pyynnöstä ilmoittaa tsaarille, että menestyäkseen sodassa hänen on 1) muutettava sisäpolitiikkaansa, 2) julistettava yleinen armahdus. poliittisille vangeille, 3) palauttaa Suomeen Ruozin perustuslaki HAHA LOL 4) julistaa Puolan autonomia, 5) antaa kansallisille vähemmistöille autonomia kulttuurin alalla, 6) poistaa juutalaisiin kohdistuvia rajoituksia, 7) lopettaa uskonnollinen suvaitsemattomuus, 8) lopettaa häirizevät lailliset ammattiliittojärjestöt.
ellauri315.html on line 267: Helmikuun 1917 vallankumouksen jälkeen hän liittyi äskettäin muodostettuun väliaikaiseen hallitukseen ensin oikeusministeriksi, sitten sotaministeriksi ja heinäkuun jälkeen hallituksen toiseksi ministeri-puheenjohtajaksi. Hän oli sosialistisen vallankumouspuolueen sosialidemokraattisen Trudovik- ryhmän johtaja. Kerenski oli myös Petrogradin Neuvostoliiton varapuheenjohtaja, asema, jolla oli huomattava määrä valtaa. Saska vannoi ministerinä, ettei koskaan loukkaa demokraattisia arvoja, ja päätti puheensa sanoilla "En voi elää ilman muita apinoita. Kun alat epäillä minua, tapa minut." Valtava enemmistö (työläiset ja sotilaat) antoi ajatuxelle suuret suosionosoitukset, ja Kerenskystä tuli nyt ensimmäinen ja ainoa joka osallistuivat sekä väliaikaiseen hallitukseen että Ispolkomiin. Ispolkomin ja väliaikaisen hallituksen välisenä linkkinä melko kunnianhimoinen Kerenski hyötyi tästä asemasta. Kerenskystä tuli väliaikaisen hallituksen pääministeri, ja hänen toimikautensa kului ensimmäiseen maailmansotaan. Sodan massiivisesta vastustuksesta huolimatta Kerensky päätti jatkaa Venäjän osallistuminen. Hänen hallituksensa torjui sodanvastaisen mielipiteen ja erimielisyyden vuonna 1917, mikä teki hänen hallinnostaan entistä epäsuositumman.Kerenski lähti rintamalle ja vieraili divisioonassa toisensa jälkeen kehottaen miehiä suorittamaan velvollisuutensa. Hänen puheensa olivat tällä hetkellä vaikuttavia ja vakuuttavia, mutta niillä ei ollut juurikaan pysyvää vaikutusta.
ellauri315.html on line 271: Kaiken kukkuraxi Vladimir Lenin ja hänen bolshevikkipuolueensa lupasivat "rauhaa, maata ja leipää" kommunistisessa järjestelmässä. Venäjän armeija, sodasta väsynyt, huonosti varusteltu, masentunut ja kurinalainen, oli hajoamassa, ja sotilaita karkasi suuria määriä. Syksylle 1917 mennessä arviolta kaksi miljoonaa miestä oli epävirallisesti jättänyt armeijan.
ellauri315.html on line 274: Kerenski pysyi vallassa lokakuun vallankumoukseen saakka. Tässä vallankumouksessa bolshevikit korvasivat hänen hallituksensa marxilaisella, jota johti vanha itänaapuri Vladimir Lenin. Lokakuussa bolshevikit käynnistivät Venäjällä sen vuoden toisen vallankumouksen. Kerenskin hallituksella Petrogradissa ei ollut juuri mitään tukea kaupungissa. Vain yksi pieni joukko, Pietarin ensimmäisen naispataljoonan 2. komppanian alaosasto, joka tunnetaan myös nimellä The Women's Little Death Pataljoona, oli halukas kaatumaan hallituksen puolesta bolshevikkien edessä, ja nämä joukot selättivätkin vikkelään numeerisesti ylivoimaiset bolshevikkien kannattajat.
ellauri315.html on line 278: Kerenski pakeni Venäjältä ja eli loppuelämänsä maanpaossa. Hän jakoi aikansa Pariisin ja New Yorkin välillä. Kerensky työskenteli Hoover Institutionissa Stanfordin yliopistossa. Sielläpä tietysti.
ellauri315.html on line 282: Kun Saksa hyökkäsi Ranskaan vuonna 1940, he muuttivat Yhdysvaltoihin. Akselin hyökkäyksen Neuvostoliittoon vuonna 1941 jälkeen Kerenski tarjosi hartiansa tuexi Josif Stalinille. Kun hänen vaimonsa Nell sairastui lopullisesti vuonna 1945, Kerensky matkusti hiänen kanssaan Brisbaneen, Australiaan ja asui siellä perheensä kanssa. Hiän sai aivohalvauksen helmikuussa 1946, ja hän pysyi siellä hiänen kuolemaansa asti 10. huhtikuuta 1946. Kerensky palasi sitten Yhdysvaltoihin, missä eli onnellisena elämänsä loppuun saakka.
ellauri315.html on line 284: Kerensky asettui lopulta New Yorkiin ja asui Upper East Sidessa 91st Streetillä lähellä Central Parkia, mutta vietti suuren osan ajastaan Hoover Institutionissa Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa, missä hän tuppasi exymään instituutin valtavaan arkistoon.
ellauri315.html on line 294: Mihail Vasilyevich Aleksejev (venäjäksi : Михаил Васильевич Алексеев) (15. marraskuuta [OS 3. marraskuuta] 1857 – 8. lokakuuta [OS 25. syyskuuta] 1918) oli Venäjän keisarillisen armeijan kenraali ensimmäisen sisällissodan ja Venäjän sisällissodan aikana. Vuosina 1915-1917 hän toimi tsaari Nikolai II :n Stavkan esikuntapäällikkönä ja helmikuun vallankumouksen jälkeen sen ylipäällikkönä Venäjän väliaikaisen hallituksen alaisuudessa maaliskuusta toukokuuhun 1917. Myöhemmin hänellä oli päärooli perustamassaan Vapaaehtoisessa armeija Venäjän sisällissodassa. Hän kuoli vuonna 1918 urheasti sydämen vajaatoimintaan taistellessaan bolshevikkia vastaan Volgan alueella.
ellauri315.html on line 298: Maaliskuusta toukokuuhun 1917 Aleksejevin asema oli epäselvä. Toimiessaan väliaikaisen hallituksen ylipäällikkönä ja myöhemmin neuvonantajana hän vastusti Neuvostoliittoa ja armeijan demokratisointia. Hänen tavoitteenaan oli ensin estää Kornilov-liikkeen (ks. Kornilovin afääri) kehittyminen sisällissodaksi. Samana päivänä kuin Aleksejev saapui päämajaan, hän pidätti kenraali Lavr Kornilovin ja hänen miehensä ja lähetti heidät vankilaan Bykhoviin (kaupunki Mogilevin alueella Valko-Venäjällä), josta he kepoon "irtautuivat" kenraali Nikolai Dukhoninin avulla.
ellauri315.html on line 302: 19. joulukuuta hänen seuraansa liittyi Lavr Kornilov. Peter Kenezin mukaan "Kuten Denikin huomauttaa, oli ensimmäisestä hetkestä lähtien selvää, että Aleksejevin ja Kornilovin yhteistyö ei tule olemaan helppoa. Heidän taustansa, persoonallisuutensa ja seuraajansa olivat hyvin erilaisia, heidän menneisyytensä olivat jättäneet katkeria muistoja, ja he eivät pitäneet muutenkaan toisistaan."
ellauri315.html on line 316: Bolshevikkipuolueen kaapattua vallan Venäjällä marraskuussa [ OS Lokakuu] 1917, monet uutta hallitusta vastustavista suuntautuivat vanhan Venäjän imperiumin reuna-alueille, erityisesti niihin osiin, jotka olivat edelleen Saksan armeijan hallinnassa. Donin kasakkojen pääkaupungissa Novocherkasskissa (lähellä Rostovia Donissa ) Donin kasakkajoukko oli valinnut kenraali Aleksei Maksimovitš Kaledinin Atamanin virkaan perinteisessä kokouksessaan Host Krug [ ru ] (1. heinäkuuta [ OS18. kesäkuuta] 1917). 20. marraskuuta [ OS 7. marraskuuta] 1917, pian sen jälkeen, kun kommunistit valtasivat Keski-Venäjän, Don Krug julisti itsenäisyytensä. Novocherkasskista tuli paratiisi bolshevikkien vallankumouksen vastustajille, ja pian siellä sijaitsi Vapaaehtoisarmeijan päämaja, joka koostui suurimmasta osasta entisiä tsaarin upseereja ja jota johtivat kenraali Mihail Aleksejev ja kenraali Lavr Kornilov.
ellauri315.html on line 322: Kornilov muodosti neljästä tuhannesta miehestään kolme rykmenttiä kenraali SL Markovin, eversti Nezhintsevin, kenraali Afrikan P. Bogaewskyn johdolla ja pataljoonan kenraali Borovskiin johdolla. Toinen tuhat siviiliä seurasi armeijaa, mukaan lukien poliitikot VN Lvov, LV Polovtsev, LN, Novosiltsev ja NP Shchetnina sekä toimittajat, professorit, sotilaiden vaimot, lääkärit, terapeutit ja sairaanhoitajat.
ellauri315.html on line 326: Peter Kenez (syntynyt nimellä Péter Kenéz vuonna 1937) on Venäjän ja Itä-Euroopan historiaan ja politiikkaan erikoistunut historian väärentäjä. Peter Kenez syntyi ja kasvoi Pesterzsébetissä, Budapestissa, Unkarin kuningaskunnassa. Hänet pidätettiin maaliskuussa 1944 Margarethe-operaation jälkeen ja karkotettiin Auschwitzin keskitysleirille ja tapettiin. Ei sentään, hänen isänsä. Hänen äitinsä pakeni hänen kanssaan Budapestiin, missä he selvisivät Eichmann-Kommandon ja Nuoriristipuolueen juutalaisten vainosta. Vuoden 1956 Unkarin kansannousun jälkeen hän pakeni Yhdysvaltoihin. Hän valmistui tohtoriksi Harvardin yliopistosta neuvonantajana vanha tuttu Richard Pipes. Hän on opettanut Kalifornian yliopistossa Santa Cruzissa vuodesta 1966, missä hän on tällä hetkellä emeritusprofessori. Hän opettaa myös kursseja Neuvostoliiton elokuvasta ja monitieteistä hologrammikurssia kirjallisuuden professori Murray Baumgartenin kanssa.
ellauri315.html on line 328: Armeijansa kasvaessa nyt kaksinkertaiseksi, Kornilov päätti hyökätä Jekaterinodariin, hiljattain perustetun Pohjois-Kaukasian neuvostotasavallan pääkaupunkiin.. Kornilov järjesti armeijansa kolmeen prikaatiin Markovin, Bogajevskin ja Erdelin johdolla. Hyökkäys, joka alkoi 10. huhtikuuta, kohtasi voimakasta vastarintaa yli kaksi kertaa vapaaehtoisia suuremmilta joukoilta. Kornilov kuoli, kun tykistön ammus osui maalaistaloon, johon hän oli asettanut päämajan. Jotkut kertomukset ovat luonnehtineet tätä tapahtumaa "erittäin huonoksi onneksi", koska ammus oli osunut yhteen huoneeseen, jossa Kornilov oli tappaen hänet, mutta ei loukkaantunut ketään muuta rakennuksessa. Häntä seurasi komentaja Denikin, joka päätti hylätä hyökkäyksen viiden päivän taistelun jälkeen ja vetäytyä pohjoiseen. Kuultuaan Kornilovin kuolemasta Lenin sanoi Moskovan neuvostolle : "Voidaan sanoa varmasti, että sisällissota on pääosin päättynyt. Kornilovin paskiainen on ketunsyöttinä." Pukinpartaisesta Denikinistä ei ollut enää mihinkään, saati kalansilmäisestä Wrangelista. Suomessakin häärinyt roikkuwiixi Judeniz oli aivan toivoton tunari.
ellauri315.html on line 346: Rautatien hallinta oli puolueetonta esittävän Tšekkoslovakian legioonan käsissä, minkä seurauksena osa kenraali Kappelin armeijaa menetti mahdollisuuden käyttää rautatietä. Heitä ahdistelivat myös Aleksandr Kravtšenkon ja Peter Efimovitš Schetinkinin komennossa olevat partisaanijoukot.
ellauri315.html on line 348: Tšekkoslovakian legioona (tšekki: Československé legie; slovakki: Československé légie) olivat vapaaehtoisia asevoimia, jotka koostuivat pääasiassa tšekeistä ja slovakeista, jotka taistelivat Entente-valtojen puolella ensimmäisen maailmansodan aikana. Heidän tavoitteenaan oli voittaa liittoutuneiden valtojen tuki Böömin kruunun maiden itsenäistymiselle Itävallan valtakunnasta ja Slovakian alueiden itsenäistymiselle Unkarin kuningaskunnasta, jotka silloin kuuluivat Itävalta-Unkarin valtakuntaan. Mitä hölmöjä, seuraavan maailmansodan aikana niiden maat miehitti ensin axelivalta Saxa, sitten ympärysvalta Venäjä. Ei ois kannattanut vittu. Enimmäxeen tshekit ja slovakit heiluivat valkokenraalien puolella. Mites sit tää lahtarien pitkä marssi jäi ilman junia?
ellauri315.html on line 352: Uutiset Tšekkoslovakian legioonan kampanjasta Siperiassa kesällä 1918 ottivat vastaan liittoutuneiden valtiomiehet Isossa-Britanniassa ja Ranskassa, ja he pitivät operaatiota keinona muodostaa uudelleen itärintama Saksaa vastaan, perinteisessä proxy war-mielessä. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson, joka oli vastustanut aiempia liittoutuneiden ehdotuksia puuttua Venäjään, antoi periksi kotimaiselle ja ulkomaiselle paineelle tukea legioonaarien evakuointia Siperiasta. Heinäkuun alussa 1918 hän julkaisi avustajan muistelman, jossa vaadittiin Yhdysvaltoja ja Japania rajoittamaan väliintulon Siperiaan Tšekkoslovakian joukkojen pelastamisen, jota bolshevikkijoukot estivät Transbaikalissa. Mutta siihen mennessä, kun useimmat amerikkalaiset ja japanilaiset yksiköt laskeutuivat Vladivostokiin, tšekkoslovakit olivat jo siellä toivottamassa heidät tervetulleiksi. Bugger it.
ellauri315.html on line 354: Syksyllä 1918 Zhekkoslovakian izenäistyttyä lokakuussa legioonaarien innostus taisteluihin Venäjällä, joka tuolloin rajoittui enimmäkseen Volgan ja Uralin varrelle, putosi jyrkästi, vaikka Professori TG Masaryk tuki heitä ankarasti Amerikan yhdysvalloista.
ellauri315.html on line 356: Nopeasti kasvava puna-armeija vahvistui päivä päivältä ja valloitti Kazanin 10. syyskuuta ja Samaran kuukautta myöhemmin. Legioonaareilta, joiden vahvuus oli huipussaan noin 61 000 henkilöä aiemmin samana vuonna, puuttui luotettavia vahvistuksia vangileireiltä, ja he olivat pettyneitä muiden maiden liittoutuneiden sotilaiden epäonnistumiseen liittyä niihin etulinjoille.
ellauri315.html on line 360: Kesällä ja syksyllä 1919 Kolchakin armeijat vetäytyivät tasaisesti Punaisen Itäarmeijan ryhmästä. 14. marraskuuta punaiset valloittivat Omskin, Kolchakin pääkaupungin, ja aloittivat valkoisen armeijan ja pakolaisten epätoivoisen paen itään pitkin Trans-Siperian rautatietä. Seuraavien viikkojen aikana valkoisten takaosa hajosi entisestään laajalle levinneen kansannousun ja partisaanitoiminnan vuoksi. Koti-ikäväiset legioonarit, jotka vain halusivat lähteä Siperiasta kärsimättä enempää uhreja kuin oli tarpeen, julistivat puolueettomuutensa levottomuuksien keskellä eivätkä tehneet enää mitään kapinoiden tukahduttamiseksi. Sillä välin Kolchakin junat, jotka sisälsivät Kazanista varastettuja kultaharkkoja, jäivät rautatien varrelle Nizhneudinskin lähellä.
ellauri315.html on line 362: Helmikuun 7. päivänä 1920 legioonarit olivat allekirjoittaneet aselevon viidennen puna-armeijan kanssa Kutinissa, jonka mukaan viimeksi mainittu salli tšekkoslovakkien häiritsemättömän kulkemisen Vladivostokiin. Vastineeksi legioonarit suostuivat olemaan yrittämättä pelastaa Kolchakia ja jättämään jäljellä olevan yhden kultaharkon Irkutskin viranomaisille. Aiemmin samana päivänä tšeka -ammuntaryhmä oli vihdoin viimein teloittanut Kolchakin.
ellauri315.html on line 364: Kun Valkoinen armeija sai tietää teloituksesta, sen jäljellä oleva johto päätti vetäytyä kauemmaksi itään. Seurasi Suuri Siperian jäämarssi. Viimeiset legioonarit lähtivät Vladivostokin satamasta syyskuussa 1920. Tšekkoslovakian legioonan mukana evakuoitujen ihmisten kokonaismäärä Venäjällä oli 67 739.
ellauri315.html on line 365: Tuntematon määrä katosi tai hylkäsi legioonan joko tehdäkseen vaivalloisen matkan palatakseen kotiin tai liittyäkseen Tšekkoslovakian kommunisteihin. Viimeksi mainittujen joukossa oli Jaroslav Hašek, myöhempi satiirisen romaanin Hyvä sotilas Švejk.
ellauri315.html on line 367: Kirjallisuudessa brittikirjailija James Meekin vuoden 2005 romaani The People's Act of Love kuvailee Tšekkoslovakian legioonan ryhmän miehitystä siperialaisessa pikkukaupungissa vuonna 1919. Kaupungin alkuperäiset asukkaat ovat Skoptsyn tai kristillisen lahkon jäseniä, kaikki kastroituja.
ellauri315.html on line 369: Böömien ja määrien muukalaislegioonan toilailu oli merkittävä sysäys bolshevikkien vastaisille valkoisille voimille, joka todennäköisesti pitkitti Venäjän sisällissotaa.
ellauri315.html on line 371: Musta sotnia (eskadroona, venäjäksi: Чёрная сотня, romanisoitu: Tšornaja sotnya), joka tunnetaan myös mustasatasina (venäjäksi: черносотенцы; chernosotentsy), oli taantumuksellinen, monarkistinen ja ultranationalistinen liike Venäjällä 1900-luvun alussa. Se oli Romanovin talon vankkumaton kannattaja ja vastusti kaikkea vetäytymistä hallitsevan monarkin itsevaltiudesta. Nimi syntyi keskiaikaisesta käsitteestä "mustat" eli tavalliset (ei-jaloiset) ihmiset, jotka on organisoituneet miliisiiksi.
ellauri315.html on line 377:
Tšekkoslovakian legioona asui junanvaunussa.

ellauri315.html on line 381: Joulukuussa 1917 Donin kasakat olivat nousseet kapinaan Venäjän kommunistista hallitusta vastaan. Aluksi kevyillä yhteenotoilla Odessan, Kiovan, Orelin, Voronežin ja Tsaritsynin alueilla ja jopa Astrahaniin asti Volgan suulla kapinan koko ja maantieteellinen jakautuminen kasvoivat. Elokuussa 1918 pieni brittiläis- ranskalais- -amerikkalainen joukko pyörätuolivammaisen Ironsiden komennolla oli saapunut Arkangelskiin, nimellisenä tarkoituxena noutaa aikaisemmalle tsaarihallitukselle lainattua sotamateriaalia. Heidän tehtävänä oli "myös" siirtyä etelään yhdistääkseen 42 000 hengen Tšekkoslovakian legioonan, joka oli ympäröity Venäjällä ja auttaa heitä palaamaan kotiin. Toivottiin, että näiden liittoutuneiden joukkojen läsnäolo, samoin kuin Tšekkoslovakian joukot, jotka siirtyvät takaisin Saksaa kohti, ensinnäkin piristäisivät valkoisen Venäjän vastavallankumousta kommunistien syrjäyttämiseksi ja toiseksi rohkaisevat Tšekkoslovakia tarttumaan aseisiin Saksaa vastaan, tavoitteena avata uudelleen toinen rintama Saksaa vastaan.
ellauri315.html on line 383: Tähän mennessä joukko eteläafrikkalaisia upseereita taisteli jo valkovenäläisten puolella kommunisteja vastaan. Kun aselepo allekirjoitettiin sodan päättämiseksi 11. marraskuuta 1918, tuhannet eteläafrikkalaiset vapautettiin tehtävistään Länsi-Euroopassa, joista monet halusivat mieluummin kuin mennä kotio tehdä "vapaaehtoistyötä" valkovenäläisten tukemiseksi. Monet eteläafrikkalaiset eivät vain liittyneet valkovenäläisten joukkoihin, vaan heille myönnettiin kivat kunniamaininnat palveluksesta Venäjällä, mukaan lukien everstiluutnantti Jeeves, 1. Etelä-Afrikan jalkaväkirykmentin entinen komentaja sekä 4. Etelä-joukkojen uusi komentaja, Afrikkalaisen jalkaväkirykmentin sheriffi McCloud, joiden miehet joko liittyivät kenraali Ironsiden esikuntaan tai liittyivät suoraan Venäjän valkoisiin joukkoihin. Kaksi Victoria Crossin haltijaa liittyi tähän vapaaehtoisvoimin.
ellauri315.html on line 389: Vuoden 1916 lopussa serbipataljoona tuhoutui ja Gajda loukkasi kuin kirppu Tšekkoslovakian legioonaan (30.1.1917) esikuntakapteeniksi ja nousi nopeasti sotilaallisen hierarkian läpi. Legioonan evakuoinnin aikana toukokuussa 1918 Trans-Siperian rautatien kautta legioonan ja bolshevikien sopu katkesi. Tšekkoslovakian sotilaat valtasivat nopeasti suuret rautatieosuudet Volgan itäpuolella.
ellauri315.html on line 391: Aggressiivinen taktiikka vastoin pönttöjen esimiesten käskyjä auttoi Gajdaa kukistamaan bolshevikkijoukot. Menestynein operaatio oli Permin valloitus (24. joulukuuta 1918), jossa legioona otti 20 000 vankia ja takavarikoi 5 000 rautatievaunua, 60 tykkiä, 1 000 konekivääriä, laivaston sotakamoineen jäädyttyä Kama-jokeen.
ellauri315.html on line 420: Kymmenentuhatta pääsi lopulta Kardashianien maahan, villiin heimoon, joka asuu modernin Kaakkois-Turkin vuorilla,...raivokas, sodan kaltainen rotu, jota ei ollut koskaan voitettu. Kerran Suuri kuningas oli lähettänyt heidän maahansa 120 000 miehen armeijan alistamaan heidät, mutta kaikesta siitä suuresta joukosta kukaan ei ollut koskaan nähnyt kotiaan enää.
ellauri315.html on line 424: Xenophonin tiedustelijat löysivät nopeasti toisen lähes yhtä muhkean kuovin joen toiselta puolelta, mutta persialaiset muuttivat ja estivät myös tämän. Xenophon lähetti pienen joukon takaisin kohti toista kuovia, mikä sai ahdistuneita persialaisia irrottamaan suurimman osan joukostaan. Xenophon ryntäsi ja valtasi täydellisesti kainaloonsa jäljellä olevat Kardashianin kanat, kun taas kreikkalainen joukko oli pakotettu ottamaan huonommat kuovit kullinpäähän. Tämä oli ensimmäisten joukossa koskaan tehtyjä syvällisiä hyökkäyksiä eli penetraatioita, 23 vuotta Deliumin jälkeen ja 30 vuotta ennen kuin Epaminondas käytti sitä kuuluisemmin Leuctrassa. Kardashianien mahtaviin takapuoliin tehty penetraatio on auttamatta syvä.
ellauri315.html on line 443: Hän työskentelee luennoitsijana ja antikommunistina, antaa "asiantuntijakommentteja" valtameedialle ja isännöi omaa poliittista kuiskivaa ASMR rakasteluohjelmaa. Vuonna 2016 hän lanseerasi Youtube-kanavansa, joka on omistettu säätämiselle ja politiikalle. Elokuussa 2022 hänen YouTube- kanavallaan on miljoona tilaajaa. Sillä kerää jo melkoisen muhkeat mainostulot.
ellauri315.html on line 454: Venäjän oikeusministeriö sisällytti hänet 15. huhtikuuta 2022 "ulkomaisten agenttien" luetteloon. Kuten Jekaterina selittää, se tarkoittaa, että hän ei voi palata Venäjälle, koska nimetylle ulkomaiselle agentille julkiset esiintymiset ja opetus ovat käytännössä mahdottomia, ja muuta uraa se ei enää voi ajatellakaan, kun YouTubesta ja luentokiertueista tulee massia kuin hanasta.
ellauri315.html on line 470: Marina Rakova antoi tunnustuslausunnon oltuaan 9 kuukautta pidätyskeskuksessa, hän ja Zuev tarjoutuivat korvaamaan väitetyt vahingot. Journalistisissa tutkimuksissa on kuitenkin taipumus ajatella, että tapauksen pakotti itse asiassa kamppailu miljardiruplan koulukirjamarkkinoiden uudelleenjakamisesta sekä Rakovan ja hänen entisen päällikkönsä Olga Vasilievan sekä Prosvescheniye Publishingin johtajien välisten henkilökohtaiset konfliktit. Syyttäjä havaitsi kolme petoskohtaa. Ensimmäisessä tapauksessa Rakovaa ja Zakia syytettiin opetusministeriön 12 työntekijän kuvitteellisesta työllistämisestä RANEPAlle. Täähän on frankofiilin ihmistorpeedon Tytti Yli-Viikarin idean plagiointia! Toiseksi syyttäjä uskoi, että vuonna 2019 Rakova ja hänen työtoverinsa varastivat 21 miljoonaa ruplaa, jotka oli osoitettu Tulevaisuuden opettaja -ohjelmalle, ja väärensi raportit. Koska pääurakoitsija oli MSSES, sen rehtori Sergei Zuev pidätettiin. 13. lokakuuta 2021 Zuev pidätettiin ja kuulusteltu epäiltynä Marina Rakova -tapauksessa. Rakova oli entinen varaopetusministeri, jota syytettiin 50 miljoonan ruplan valtion rahojen varastamisesta, jotka oli tarkoitettu MSSES:n koulutusohjelmaan Zuevin johdolla. Lokakuun 13. päivänä Zuevia syytettiin enää noin 21 miljoonan ruplan kavalluksesta. Zuev tietysti kiisti syyllistyneensä väärinkäytöksiin, joiden hänen kannattajansa sanovat olevan poliittisia.
ellauri315.html on line 503: Sarjan pääosissa Viktoriya Isakova esittää liittovaltion turvallisuuspalvelun (FSB) upseeria Anna Ziminaa ja Vladimir Mashkov Aleksei Braginia, Venäjän merijalkaväen tarkka-ampujaa. Anna uskoo, että Aleksei, jota tšetšeeniterroristit pitivät sotavankina, "käänsi" vihollisen ja uhkaa Venäjän federaatiota.
ellauri316.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri316.html on line 32: Minkä nimisellä siirrolla Kroisos Pennonen hävisi Roope Ankalle sisso-ottelunsa ja miten hän sai houkuteltua venäläisen sissomestarin tukijoukkoihinsa?
ellauri316.html on line 59: Käytävä on yksi Euroopan tulenarimpia alueita, lähde? koska se on pääosin Nato-maa Puolan alueella, jota sekä Nato että Venäjä tarkkailevat tiiviisti. Baltian maiden ainoa maayhteys muihin Euroopan Nato-maihin ja muuhun Manner-Eurooppaan kulkee Suwalkin kautta.
ellauri316.html on line 65: Natoa pidetään allianssin ulkorajojen haavoittuvimpana osiona ja mahdollisena Venäjän hyökkäyksen kohteena, koska Suwalki-käytävän valtaaminen itse asiassa katkaisisi Baltian maat (Viro, Latvia ja Liettua ) muista Naton jäsenistä. Eläkkeellä olevan eversti Viktor Barantsin mukaan jotkut Naton kenraalit uskoivat vuonna 2017, että Naton joukot pystyisivät estämään Venäjän hyökkäyksen Suwalki-käytävällä 36-60 tunnin ajan. Samanaikaisesti Dostojevskin Idiootin konnan Rogozinin vuonna 2013 antamien lausuntojen mukaan on muistettava, että tarkkuusase-Yhdysvallat pystyy teoriassa tuhoamaan Venäjän tärkeimmät infrastruktuurilaitokset ja riistämään sen kyvyn vastustaa 6 tunnin kuluessa, että eipä hätiä mitiä. Teoriassa.
ellauri316.html on line 69: Syyskuussa 2018 Puolan puolustusministeri Mariusz Blaszczak ilmoitti 18. koneellisen divisioonan muodostamisesta lähellä Ukrainan ja Valko-Venäjän rajaa. Päätettiin myös ennallistaa 8 vuotta sitten hajotettu Suwalki 14. panssarintorjuntatykistörykmentti. 16. koneellisen divisioonan aseistusta modernisoidaan uusien PT-91- pääpanssarivaunujen saapumisen vuoksi. Tammikuusta 2017 lähtien Naton pataljoonan taktiset ryhmät Saksan ja Yhdysvaltojen suojeluksessa ovat olleet Liettuan kaupungissa Ruklassa ja maaliskuusta 2017 lähtien Puolan Orzyszin ja Bemowo Pisken siirtokunnissa [en]. Tällä alueella on yhteensä yli 4 tuhatta Naton sotilasta. Alueen liikenneinfrastruktuuria myös modernisoidaan rakentamalla nopea sotilasvaltatie Puolasta Baltian maihin.
ellauri316.html on line 109: Austro-Unkarin joukot menettivät noin puolitoista miljoonaa ihmistä 500 tuhatta
ellauri316.html on line 113: siirtää 16 divisioonaa läntiseltä puolelta, ja Itävalta yleisesti supisti
ellauri316.html on line 114: loukkaavaa käytöstään Italian suuntaan siirtääkseen Galician 7-divisioonaan.
ellauri316.html on line 115: Turkki esitteli myös siellä kaksi divisioonaa.
Panu Rajala-tyyppinen
ellauri316.html on line 131: jotka eivät johda voittoon Saksasta ja Itävallasta, eli he eivät ole kovin
ellauri316.html on line 145: divisioonaa., joista 18 oli saksalaisia ja 2 turkkilaisia.
Ranskan
ellauri316.html on line 146: rintamalta saksalaiset poistivat 11 jalkaväkidivisioonaa ja itävaltalaiset
ellauri316.html on line 147: italialaisista - 6 jalkaväedivisioonaa. Tämä on olennainen apu, jota venäläiset
ellauri316.html on line 154: mennessä arvioidaan olevan 497 000 taistelijaa. Jatkooperaatioiden suorittaminen
ellauri316.html on line 157: lisävetoomukset ovat aiheuttaneet vakavaa tyytymättömyyttä Venäjän väestössä."
ellauri316.html on line 190: nielaistu kapitalismin krakenin kitaan hook, line and sinker. Helvetin helvetti.
ellauri316.html on line 198: Raakatimantteja tosiaan my foot. Raakalaisia mutta yhtä sliipattuja kuin HS timanttijutut. Wolfson oli skotti juutalainen joka rikastui ison laman aikana Great
ellauri316.html on line 206: Aviv. Wolfson is one of a handful of figures, including Edmund of Abingdon, Saint Peter, Catherine of Alexandria, Mary Magdalene, Mary, mother of Jesus, God and Jesus, to have both Cambridge and Oxford colleges named after them. Ei ihme että kuoppaleukainen daavidhahmo Nooah nimettiin sen perästä. Lopetin sarjan kazomisen 3. jaxosta. Siinä oli pelkästään epämiellyttäviä tyyppejä. Sarjaa tuottavat belgit, britit ja israelit, kaikki erittäin syvältä anuxesta. Haaretz writes that the series is a "gem" that comes "from the heart.' Are there lilac trees / in the heart of town? This is somewhat embarrassing, isn’t it?
ellauri316.html on line 230: Sigmasuoli on S-kirjaimen muotoinen ja noin 40 cm:n mittainen osa paksusuolta. Se yhdistää peräsuolen ja laskevan koolonin toisiinsa. Sigmasuolesta on käytetty myös nimitystä vemmelsuoli. Muotonsa ansiosta suoli pystyy erottelemaan suoliston tuottamaa kiinteää ja kaasumaista ainesta. Suolen muoto mahdollistaa suolistokaasujen väliaikaisen varastoimisen ja vapauttamisen ilman samanaikaista ulosteen erittämistä peräsuoleen. Eli siellä juuri syntyy pierut - ellei ne joudu exyxiin!
ellauri316.html on line 234: Terveessä suolessa on ehjä limakalvo, jonka alla kytee tulehdusreaktio. Limakalvon alaisen tulehduksen tehtävänä on estää suolistoon päässeitä bakteereja karkaamaan muualle elimistöön.
ellauri316.html on line 235: Nykyisin uskotaan, että suolistosta muualle elimistöön karanneiden bakteerien aiheuttama voimakas tulehdusreaktio aiheuttaa kroonisten suolistosairausten lisäksi esimerkiksi astmaa, diabetesta, lihavuutta, rasvamaksaa ja eräitä syöpiä. Näiden sairauksien yhteyttä suolistobakteereihin on pystytty tutkimaan vasta noin kymmenen vuoden ajan, mikä johtuu teknologian kehittymisestä.
ellauri316.html on line 279: Ympärysvaltojen interventio Venäjällä alkaa. Britannia valmistautui saksalaisten etenemiseen Petrogradiin laskemalla maihin 170 sotilasta Murmanskiin. Tämä oli Britannian Pohjois-Venäjällä toteutuneen läsnäolon alku, mistä kehkeytyi myöhemmin interventiojoukko ja muun muassa Muurmannin legioona sekä maihinnousu Arkangeliin. Vitun kusipäät!
ellauri316.html on line 281: Kansanvaltuuskunnan johdossa Oskari Tokoi alkoi maaliskuussa 1918 lähentyä ympärysvaltoja päätyen lopulta Muurmannin legioonan johtoon. Luihu anglosaxikätyri. Neuvosto-Venäjä irtisanoo sopimuksen ja itsenäisyyssodat alkavat.
ellauri316.html on line 290: Muurmannin legioonan poliittinen neuvonantaja oli brittiarmeijan everstiluutnantin arvoiseksi nimitetty entinen senaatin puhemies ja Suomen sisällissodan punaisten johtohahmo, maanpetossyytettä Venäjälle paennut Oskari Tokoi. Hän – kuten muutkin legioonalaiset – ajautui Muurmannin legioonaan jouduttuaan huonoihin väleihin sekä Moskovan että Pietarin alueen suomalaiskommunistien, vulgäärien Rahjan veljeksien ryhmittymän kanssa. Brittien vetäytyessä Muurmannin legioona laivattiin Britanniaan, josta suurin osa miehistä palasi Suomeen. Suomen valtionrikosoikeuden tutkittua asian suurin osa legioonan jäsenistä vapautettiin Britannian vaatimuksesta. Oikeisto koki kotiin palanneet brittiläisen sotilaskoulutuksen saaneet legioonan miehet Al Holin naisten kaltaisexi turvallisuusriskiksi. Legioonan suomalaisia johtomiehiä ei haluttu päästää Suomeen, etenkään ilman, että heidät tuomittaisiin sisällissodan aikaisista toimistaan.
ellauri316.html on line 292: Oskari Tokoi oli toiminut 1918 Punaisten kansanvaltuuskunnan elintarvikeasioista vastaavana komissaarina, ja hän siirtyi Muurmannin legioonasta vapauduttuaan leveämmän leivän ääreen ensin Kanadaan ja vuonna 1921 Yhdysvaltoihin. Toinen brittien muodostama yksikkö, joka perustui entisten punakaartilaisten värväämiseen, oli Muurmannin legioonaa suuremmaksi kasvanut Rajamäen rykmentti, joka taisteli syksyllä 1918 Vienan Karjalassa pakottaen Walleniuksen joukkoja etelämpänä hyökänneen Kuisman retkikunnan vetäytymään. Aunus harmaasilmä, runoili punasilmä kani, Paavolaisen Olkkari. Olavi Paavolaisen sotilaselämän kohokohtia olivat retket Aunukseen. Hän ei ollut varsinainen Suur-Suomi-intoilija. olipahan propagandakoneiston ratas, koiraslotta. Kaikenlaista brittivehkeilyä.
ellauri316.html on line 296: Tokoi pötki 1921 Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli Massachusettsin Fitchburgissa ilmestyneen sosiaalidemokraattisen Raivoaja-lehden toimittajana vuosina 1922–1949. Loppuelämänsä Tokoi asui Yhdysvalloissa. Me nähtiin Tokoin muistomerkki Fitchburgissa käydessämme Amerikan suomalaisten juhannuskokolla. Niillä oli 5m pituiset makkaratikut. Kaikki jenkeissä on suurempaa, vasitenkin kusipäät. Amerikan yhdysvallat (engl. United States of America, lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja n. 300M isosta kusipäästä.
ellauri316.html on line 301: Oskari Tokoi ja Hanna Räinä Lumijoelta menivät 1897 naimisiin Kaliforniassa. Heille syntyi seitsemän lasta. Vuonna 1924 Hanna muutti Fitchburgiin, missä hän kuoli vuonna 1938. Nestori ja Tyyne jäivät Neuvostoliittoon, jossa heidät teloitettiin Stalinin vainojen aikana. Vuonna 1939 Tokoi solmi avioliiton amerikkalaisen Eva Pearl Johansonin (Whiteker) kanssa.
ellauri316.html on line 303: Vuonna 1992 Kannuksen työväenyhdistyksen talon alakertaan perustettiin yhdistetty Oskari Tokoi ja Esko Aho -museo. Paikalla vihkimistilaisuudessa oli joukko Tokoin jälkeläisiä, jotka asuivat niin Yhdysvalloissa kuin Ukrainassa. Paikalla oli Neuvostoliittoon jääneen Nestorin poika Jorma ja hänen tyttärensä Jevgenia Abrosimova sekä Yhdysvalloissa asuneen Laurin poika Lauri jr. sekä hänen sisarensa Paula Latellier.
ellauri316.html on line 316: Venäläinen historian vääristelijä, kollaboraatioon toisen maailmansodan aikana erikoistunut Boris Kovalyov on huomauttanut, että "kirjailija vääristeli monia tosiasioita" teoksessaan. Professori Boris Kovaljovin Novgorodin yliopistosta mukaan jotkut syvästi uskonnolliset venäläiset houkuttuivat tukemaan saksalaisia vapauttajina "jumalattomasta bolshevismista" sen jälkeen, kun saksalaiset olivat suorittaneet "sydämet ja mieli" -kampanjan. Kolmekymmentäkaksivuotias vanki Boris Kovaljov seisoo sellissä toisessa rangaistuslaitoksessa Krasnojarskin ulkopuolella. Se tunnetaan korkean turvallisuuden miesten vankileirinä numero 5, ja se on tarkoitettu vangeille, joilla on useita vakavia vakaumuxia. Kovaljov päätyi sinne saatuaan kahdeksan vuoden tuomion uskonnon huumekaupasta kansalle, mutta hänet vapautettiin kaksi ja puoli vuotta etuajassa hyvän käytöksen ja urheilu- ja kulttuuritoimintaan osallistumisen vuoksi.
ellauri316.html on line 336: Keväällä 1968 Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Arthur Goldberg yritti kiinnittää YK:n ihmisoikeuskomission huomion vangittujen kirjailijoiden ahdinkoon ja kuvaili oikeudenkäyntiä "törkeäksi yritykseksi antaa laillisuuden muoto perusihmisoikeuden eli hallituxille vittuilun tukahduttamiselle." Neuvostoliiton valtuuskunta, Iran ja kommunistiset maat ja Afro-Aasian blokki varmistivat tämän puheen poistamisen komission asiakirjoista.
ellauri316.html on line 338: Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäsenten allekirjoittama kirje, joka tuli tunnetuksi "63:n kirjeenä" (myös: 62, joku jänisti) vaati kirjoittajien vapauttamista takuita vastaan ja väittivät, että oikeudenkäynti itsessään aiheutti enemmän mainehaittaa kuin kirjoittajien teokset. Allekirjoittajina olivat Korney Chukovsky, Ilja Ehrenburg, Viktor Shklovsky, Venyamin Kaverin, Bella Akhmadulina,Bulat Okudzhava ja Arseny Tarkovski plus 56 never heardia. (Tai 55.) Helmikuun 14. päivänä 1966 25 huomattavaa Neuvostoliiton intellektuellia kirjoitti avoimen kirjeen Leonid Brežneville, silloiselle pääsihteerille, pyytäen, ettei stalinismia palauteta kuntoon. Heidän joukossaan olivat akateemikot Andrei Saharov, Vitali Ginzburg, Jakov Zeldovitš, Mihail Leontovitš, Igor Tamm, Lev Artsimovitš, Pjotr Kapitsa ja Ivan Mayski, kirjailijat Konstantin Paustovsky [tästä hyypästä on muuten paasaus] ja Viktor Nekrasov, säveltäjä Dmitri Šostakovitš, näyttelijät Smoktu Innnovsky May, Oleg Yefremov ja monet muut vähemmän julkkixet. Kirjettä levitettiin laajalti samizdatissa, mutta virallinen lehdistö ei koskaan julkaissut sitä. Jotkut allekirjoittajista kärsivät seurauksista, kuten ulkomaille matkustamisen kieltämisestä ja teoksensa virallisen julkaisemisen rajoituksista.
ellauri316.html on line 368: Huutaessani rivejä Vladimir Majakovskin runosta "Vladimir Iljitš Lenin" keuhkoihini törmäsin punatukkaiseen naiseen. Hän kysyi heti: "Luetko Majakovskia?" Nyökkäsin: "Joo." - Ja pidätkö siitä? Lapsena olin suorapuheinen tyttö, kyky olla tekopyhä tuli vasta vuosien varrella, ja isäni opetti minut ilmaisemaan omaa mielipidettäni epäröimättä, joten sanoin: - En. - Kestä sitten pidät? Aloin taivuttaa sormiani: - Balmont, Bryusov, Blok, Yesenin... - Yesenin! - punapää tuhahti. - Hän ei voi pitää kynttilää Majakovskille! Huh! "Mutta Majakovski kirjoitti vain vallankumouksesta", kiljuin, "ja minä luen mieluummin rakkaudesta." Ja yleensä, hän oli vain vallankumouksellinen, ei runoilija! - Kuka? - täti huudahti. - Majakovski.- Volodja? Lilya Brik oli Osip Brikin vaimo, jota Majakovski röyhkeästi kengitti.
ellauri316.html on line 397: Aluksi englantilainen kenraali Frederick Poole tuki "maltillisempaa" bolshevikkien vastaista vasemmistohallitusta Luoteis-Venäjällä, jonne amerikkalaiset laskeutuivat.
ellauri316.html on line 399: Asiaa pahensi se, että eräs toinen brittiläinen komentaja huomautti, ettei hän "näki missään tapauksessa mitään tarkoitusta hallitukselle täällä", ja Poole tuli tunnetuksi "siirtomaavaltaisesta lähestymistavastaan venäläisiin", historioitsija Robert Willettin mukaan. Ottaen huomioon tämän ylimielisyyden, alentuvuuden ja bolshevikkien vastaisten ryhmittymien välisen flipperöinnin ja kusiluikkaroinnin, ei ole yllättävää, että liittoutuneiden joukot eivät löytäneet juurikaan paikallista tukea. Kerran liittoutuneiden joukot sytyttivät osan kylästä kostoksi tarkka-ampujien hyökkäyksistä. Lopulta he olivat menettäneet sen tuen, mikä heitä tervehti heidän saapuessaan.
ellauri316.html on line 401: oops-in-vladivostok-august-1918-741x454.jpeg?width=480" />
ellauri316.html on line 407: ook_vietnam_war_001_colorized-741x571.jpg?width=480" />
ellauri316.html on line 408:
Yhdysvaltain merijalkaväen komppania G, 2d pataljoona, 7. merijalkaväki, ohjaavat tulikeskittymän yhteen viholliseen operaatio Allen Brook aikana.

ellauri316.html on line 417: ood-following-fierce-fighting-between-arvn-forces-and-viet-cong-main-force-battalions-741x486.jpg?width=480" />
ellauri316.html on line 418:
Saigonin raunioita Pheräsuolen naapurustossa ARVN-joukkojen ja Viet Congin pääjoukkojen pataljoonien välisten rajujen taistelujen jälkeen. Sähköt eivät toimi, jääkaapit sulavat ja TV ruudut ovat mustina.

ellauri316.html on line 448: Saharovin vanhemmat ja isänpuoleinen isoäiti Maria Petrovna vaikuttivat suurelta osin hänen persoonallisuutensa; hänen äitinsä ja isoäitinsä olivat Venäjän ortodoksisen kirkon jäseniä, vaikka hänen isänsä oli ei-uskoinen. Kun Andrei oli noin 13-vuotias, hän tajusi, ettei hän uskonut Jumalaan. Huolimatta ateistista hän kuitenkin uskoi "johtavaan periaatteeseen", joka ylittää fyysiset lait.Haha LOL. Jumala ei heitä noppas.
ellauri316.html on line 462: Vuonna 1937 NKVD pidätti Bonnierin isän ja teloitettiin osana Stalinin suurta puhdistusta. Kun tammikuussa 1980 Saharov saatiin karkotettua Gorkiin (Nizhni Novgorodiin siis), ulkomaalaisilta suljettuun kaupunkiin, ahdistelusta ja julkisesti tuomitusta Bonnerista tuli hänen pelastusköysi, joka matkusti Gorkin ja Moskovan välillä tuodakseen esiin hänen kirjoituksiaan. Hiänen pidätyksensä huhtikuussa 1984 "neuvostonvastaisen agitpropin" vuoksi ja tuomio viideksi vuodeksi maanpakoon Gorkiin häiritsi heidän elämäänsä jälleen, mutta loppui sentään turha reissaus. Hiän kritisoi myös kansainvälisen "kvartetin" kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin ja ilmaisi pelkonsa antisemitismin noususta Euroopassa. Vuonna 1999 Jelena Bonner sai Truman-Reagan Medal of Freedom -mitalin.
ellauri316.html on line 468: Teoksissaan hän julisti, että "periaate 'mikä ei ole kiellettyä on sallittua' tulee ymmärtää kirjaimellisesti". Maanpaosta kirjoitetussa kirjeessä hän ilahdutti fyysikkokollegaa ja kaikkia vapaiden markkinoiden puolestapuhujia sanoilla: "Onneksi tulevaisuus on arvaamaton ja myös - kvanttivaikutusten vuoksi - epävarma." Saharoville tulevaisuuden määrittämättömyys tuki hänen uskoaan, että hän voisi ja hänen pitäisi ottaa siitä henkilökohtainen vastuu. Sepä oli seppomainen möläys! Tervetuloa länteen Andrei, seppoilemaan vapauteen. Huhtikuussa 1985 Saharov aloitti uuden nälkälakon vaimolleen matkustaakseen ulkomaille sairaanhoitoon. Hänet vietiin jälleen sairaalaan ja pakkosyötettiin.
ellauri316.html on line 477: Vuonna 1974 KGB-agentit saivat Saharovin 1940 syntyneen kolleegan Tverdokhlebovin Moskovan kaduille kävellen kotiin ystävänsä kanssa elokuvasta, ja hänet saatettiin takaisin asuntoonsa, jossa agentit etenivät hänen omaisuutensa läpi. Etsinnän aikana takavarikoitiin useita esineitä: kolme numeroa Liettuan katolisen kirkon kronikasta; kopio Gulagin saaristosta; kolme numeroa A Chronicle of Human Rightsista [New York]; evankelis-kristillisten baptistivankien sukulaisneuvoston tiedotteen numero; kansalaisoikeuksia puolustavat asiakirjat; poliittisten vankien ja heidän perheidensä osoiteluettelot; luettelot saksalaisten perheiden osoitteista, jotka haluavat muuttaa Saksan liittotasavaltaan (noin 2 000 perhettä); materiaalia työleirien ja vankiloiden tilanteesta; muistikirjat; kirjoituskone; ja nauhuri. 28. marraskuuta 1974 Tverdokhlebov julkaisi "lausunnon 27.-28. marraskuuta suoritetusta etsinnästä", joka päättyi lauseeseen: "He eivät kuitenkaan ole vielä vieneet mustekynääni." Mustekynä vietiin seuraavalla kerralla. Vedettiin varmemmaxi vakuudexi vielä vittuilijaa nekkuun. Kaveri sai kansanomaisen selityxen rautalangasta: Väkivalta lopettaa vittuilun.
ellauri316.html on line 479: Vuonna 1975 kymmenen juutalaista tutkijaa puhui voimakkaasti Tverdokhlebovin puolustamiseksi. Juuri lännen saavuttaneessa terävästi muotoillussa vetoomuksessa he kutsuvat "kaikkia hyväntahtoisia ihmisiä" vaatimaan tohtori Tverdokhlebovin "välitöntä vapauttamista". Vetoomus on huomattava, sillä neuvostojuutalaiset eivät tavallisesti rukoile ei-juutalaisten puolesta, ja Tverdokhlebov on venäläinen. Ainoat poikkeukset menneisyydessä ovat olleet Andrei Saharov ja Aleksanteri Solženitsynin maailmankuulut hahmot.
ellauri316.html on line 481: Ei auttanut: Huhtikuussa 1976 Moskovan kunnallinen tuomioistuin tuomitsi Tverdokhlebovin viideksi vuodeksi maanpakoon "valheellisiksi tiedettyjen väärennösten levittämisestä, jotka huonontavat Neuvostoliiton valtiota ja yhteiskuntajärjestelmää". Hänet karkotettiin pieneen Nyurbachanin kylään Jakutiaan, Siperiaan. Vuonna 1976 julkaistun New Scientist -artikkelin mukaan kylässä oli vain muutama sata asukasta, ja se oli poissa normaalista liikenteestä kahdeksan kuukautta vuodessa äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Lokakuussa 1976 Andrei Saharov ja hänen vaimonsa matkustivat Moskovasta tapaamaan maanpaossa olevaa Tverdokhlebovia. Kovan leivän ääreen oli joutunut tämä vähäisempi Andrei, paskaduuniin USA:sta länteen. Eli kuiteskin 71-vuotiaaxi asti, vaikka sulatti juomaveden lumihangesta. Ehkä juuri sixi.
ellauri316.html on line 513: Akateemikko kirjoittaa ainakin itselleen, että hän asui Yhdysvalloissa kaksi vuotta ja opiskeli samoilla, vuonna 1946 perustetuilla kursseilla. Opin sen täällä, sanoo hän.
ellauri316.html on line 548: Akateemikko ei todellakaan ymmärrä, kuinka Yhdysvaltoja ei voi rakastaa. Neuvostoliitto ei pitänyt siitä ja romahti. Akateemikko kirjoittaa: "Maailmanlaajuisen romahduksen pitäisi olla hyvä opetus koko ihmiskunnalle." Jos et rakasta Yhdysvaltoja, sinut tuhotaan. Hyviä opetuksia maailman kilteimmältä demokratialta! Ja yleensä, akateemikon mukaan planeetalla on vain kaksi kunnollista maata - Kiina ja Yhdysvallat. Ja Venäjän tupakointipaikka on autotallien takana. Koska meillä on "post-imperial syndrooma".
ellauri316.html on line 571: Joten alla on analyysi Garbuzovin tekstistä "Jatkoa. Äkillinen myrsky tyhjästä” muodoltaan. En tarkoituksella puutu tekstin sisältöön. Pysähdyn vain sen muotoon.
ellauri316.html on line 572: Varoitan etukäteen: tekstiä on paljon, kirjaimia vielä enemmän. Jos et ole valmis lukemaan paljon tekstiä, on parempi olla aloittamatta. Jotta en suuttuisi myöhemmin, että "on vaikea lukea, nukahdin". Lohdutan niitä, jotka vielä päättävät lukea tekstini: Yritän kirjoittaa mahdollisimman ytimekkäästi ja mielenkiintoisesti (materiaalin erityispiirteet huomioon ottaen). Estääksesi paljon tekstiä kuvaillusta materiaalin ominaisuudesta muodostumasta liikaa tekstiä
ellauri316.html on line 585: Tässä tapauksessa ne, jotka eivät ole tuttuja, tulisi kirjoittaa erikseen, koska siellä on kontrasti niihin, jotka eivät ole välinpitämättömiä. Lisäksi tyylillisesti sanalla tuttu alkava osa lauseesta on kirjoitettu väärin. Aluksi siirtäminen kollegoille, ystäville, tuttaville olettaa, että tässä homogeenisten lisäysten sarjassa sanaa tuttava käytetään substantivoituna adjektiivina (eli sanana, joka on muodoltaan adjektiivi, josta tulee substantiivi). Mutta samaan aikaan lauseen loppu kertoo, että sana tuttu on adjektiivi (koska sillä on homogeeninen adjektiivi ei tuttu, mutta...). Siksi käy ilmi, että Valeri Garbuzov on kiitollinen kollegoilleen, ystävilleen - ja joillekin tutuille kansalaisille. Eikä ystävillesi.
ellauri316.html on line 602: En oikein ymmärrä, miksi tieteen tohtori käyttää argoottista ilmaisua tekstissään. Minusta näyttää siltä, että Valeri Garbuzovin koulutustaso ei vastaa valittua sanastoa. Muistutan teitä: argot on varkaiden ammattikieltä. Ja jos sitä on vielä mahdollista käyttää jokapäiväisessä puheessa, niin poliittisen journalismin tyylisessä tekstissä sitä ei mielestäni yleensä voida hyväksyä. Tämä asettaa heti tietyn tason keskustelulle.
ellauri316.html on line 608: Valeri Garbuzov käytti sanaa 'usein' myös aikaisemmassa tekstissään. Vaikka sillä on selvä puhekielellinen luonne, ja vaikkapa Moskovan valtionyliopiston journalismin tiedekunnan opiskelijoille opiskeluaikoinani ei suositeltu käyttämään tätä sanaa materiaaleissaan. Mutta sanotaanpa. Valeri Garbuzov ei ole toimittaja, hän on historioitsija, joten hän ei ehkä tiedä tällaisia hienouksia. Hänen pitäisi kuitenkin tietää usein adverbin merkitys, luulen niin. Sillä usein-sanan käyttö lauseessa loi usein vääristyneen kuvan maailmasta neutraloi kaiken, mitä kirjoittaja sanoo lauseen alussa. Usein ei ole aina. Tämä tarkoittaa, että jokin osa maailmakuvaa EI vääristynyt. Mikä? Valeri Garbuzov ei tarkenna. Siksi ei ole mahdollista ymmärtää, mistä tarkalleen (mistä erityisistä vääristymistä) Garbuzov puhuu.
ellauri316.html on line 650: Enkä itse ole länsimaisten tiedustelupalvelujen salainen agentti, enkä anglosaksinen vakooja enkä oman isänmaani sisäinen vihollinen.
ellauri316.html on line 654: Esitetty äärimmäisen loukkaavalla tavalla, avoimesti vääriä lausuntoja siitä, että instituutissa on menossa taloustarkastus, joka paljasti varkaudet ja että olen kerännyt väärin hankittuja miljoonia, valmistaudun itse pakenemaan länteen, "mestarieni" luo, jotka määräävät ja maksa artikkeleistani - absurdia ja poimittu huonosti kirjoitetusta käsikirjoituksesta, johon on siroteltu vanhentuneita koipalloja ja joka on ilmeisesti suunniteltu ahdasmielisille tavallisille ihmisille.
ellauri316.html on line 674: Se, mitä olen analysoinut, ei ole kaikkia Valeri Garbuzovin tekstin virheitä. Zen-muoto ei sovellu täydelliseen analyysiin. Lisäksi en aivan tietoisesti koskenut Garbuzovin tekstin sisältöön, keskittyen yksinomaan tekstin muodon analysointiin. Ja tämän analyysin avulla voin väittää, että Valeri Garbuzovin teksti on koottu lukutaidottomasti, ja siinä oli suuri määrä erilaisia virheitä.
ellauri316.html on line 741: taloudellinen rooli oli yksinkertaisesti turvata oikeudet ja kannustaa
ellauri316.html on line 787: ja pyrki pakenemaan joukkoineen länteen ja antautui länsiliittoutuneille toukokuussa 1945. Länsiliittoutuneilla ei kuitenkaan ollut kiinnostusta antaa turvapaikkaa natsien kanssa yhteistyötä tehneille ryssille. Vlasov ja muut yksikköön kuuluneet sotilaat palautettiin Neuvostoliittoon Operaatio Kölihaalauxessa.
ellauri316.html on line 796: Kun valkoisten joukkojen likvidointi Pohjois-Kaukasiassa oli saatu päätökseen, divisioona, jossa Vlasov palveli, siirrettiin Pohjois-Tavriaan Wrangelin joukkoja vastaan. Vlasov nimitettiin yhtiön komentajaksi ja siirrettiin sitten päämajaan. Vuoden 1920 lopussa yksikkö, jossa Vlasov johti ratsuväkeä ja jalkatiedusteluja, otettiin käyttöön poistamaan Nestor Makhnon johtamat kapinalliset.
ellauri316.html on line 798: Toukokuusta marraskuuhun 1939 hän palveli sotilaallisena neuvonantajana Kiinassa. Jäähyväisiksi Chiang Kai-shek antoi Kultaisen lohikäärmeen ritarikunnan prenikan, ja Chiang Kai-shekin vaimo Song Meiling antoi Vlasoville kellon. Viranomaiset ottivat sekä prenikan että kellon Vlasovilta hänen palattuaan Neuvostoliittoon. Kenraali N.S. Sorkin huomautti muistelmissaan, että Andrei palautettiin Kiinasta sopimattoman käytöksen vuoksi.
ellauri316.html on line 800: Itärintamalla Andrei ihaili ja kadehti sakemannien hyvää kuria. Niillä hevosetkin osaa integraaleja. Andrei koitti samaa, ja onnistuikin, divisioona oli Kiovan paras. Marsalkka Timošenko kehui divisioonaa parhaaksi koko puna-armeijassa. Tästä A. Vlasov sai taas kultakellon ja Punaisen lipun ritarikunnan prenikan.
ellauri316.html on line 809: Vinnitsan vankileirillä Vlasov suostui tekemään yhteistyötä natsien kanssa ja johti "Venäjän kansojen vapauttamiskomiteaa" (KONR) ja "Venäjän vapautusarmeijaa" (ROA), joka koostui vangituista Neuvostoliiton sotilashenkilöistä. Hän käytti aina hänelle erityisesti räätälöityä sotilaallista leikkausta valtavan ruumiinrakenteensa vuoksi, hän oli pitkä kenraali silmälaseissa.
ellauri316.html on line 811: Hän on töykeä ja ankara, mutta pystyy hallitsemaan itseään. Hän ei unohda loukkauksia, hän on hyvin itsekäs ja ylpeä. Henkilökohtaisen vaaran hetkellä hän on pelkurimainen ja pelokas. Hän ei pidä filosofiasta. Hän on kommunismia vastaan ei vakaumuksesta, vaan henkilökohtaisen toivottoman tilanteensa ja henkilökohtaisen asemansa menettämisen ansiosta. Komentajana hän on hyvä keskiasemissa (divisioonan komentaja), mutta korkeammissa asemissa häntä pidetään suhteellisen heikkona. Hyvä taktikko, keskiverto strategi. Hänen deviisi: "Vaikka olet kaulaa myöten mudassa, voit silti olla mestari". Natsi-Saksan poliittisten henkilöiden arviot Vlasovista ovat yleensä myönteisiä.
ellauri316.html on line 833: But after the shattering victory at Stalingrad, the Red Army began to believe that victory was possible. Germany, which had boasted the world’s most formidable military at the start of the war, suddenly seemed vulnerable. Even if its weaponry was less sophisticated and its troops poorly prepared, the sheer size of Russia’s forces could overwhelm the enemy — a reality that holds 80 years later, as the war in Ukraine grinds on and on and the wallets and the patience of Kyiv’s partners in the West begins to wear thin.
ellauri316.html on line 847: Kirkkohistorian väärentäjä, arkkipappi Georgi Mitrofanov puolusteli Andrein nazikorttia. Ulkomailla Venäjää lännempänä, johon myös ROA:n eloon jääneet jäsenet tulivat, kenraali A. A. Vlasov oli ja on edelleen eräänlainen symboli jumalattomalle bolshevismin vastustukselle Historiallisen Venäjän elpymisen nimissä. …Kaikki, mitä he tekivät, tehtiin nimenomaan Isänmaan hyväksi siinä toivossa, että bolshevismin tappio johtaisi voimakkaan kansallisen Venäjän uudelleen luomiseen. "Vlasovilaiset" pitivät Saksaa yksinomaan liittolaisena taistelussa bolshevismia vastaan. Ei kaikki ole vain musta-valko-punaista. Antisemitismikin on perusvenäläistä.
ellauri316.html on line 867: Hän yhdisti venäläisten kohtalon Englannin kohtaloon, hän syöksyi venäläiset sotaan, toi heidän päähänsä lukemattomia katastrofeja, ja nämä sodan katastrofit ovat kruunu kaikille niille onnettomuuksille, joita maamme ihmiset kärsivät bolshevikkien hallinnassa 25 vuotta.
ellauri316.html on line 875: Ne voidaan ratkaista liitossa ja yhteistyössä Saksan kansan kanssa. Venäjän kansan edut on aina yhdistetty Saksan kansan etuihin, kaikkien Euroopan kansojen etuihin.
ellauri316.html on line 877: Venäjän kansan korkeimmat saavutukset liittyvät erottamattomasti niihin historiansa ajanjaksoihin, jolloin he yhdistivät kohtalonsa Euroopan kohtaloon, kun he rakensivat kulttuurinsa, taloutensa, elämäntapansa läheisessä yhteydessä Euroopan kansojen kanssa. Bolshevismi aitasi Venäjän kansan läpäisemättömällä rautaesiripulla Euroopasta. Hän pyrki eristämään isänmaamme kehittyneistä Euroopan maista. Venäjän kansalle vieraiden utopististen ideoiden nimissä hän valmistautui sotaan vastustaen itsensä Euroopan kansoja vastaan.
ellauri316.html on line 879: Yhteistyössä Saksan kansan kanssa Venäjän kansan on tuhottava tämä vihan ja epäluottamuksen muuri. Liitossa ja yhteistyössä Saksan kanssa hänen on rakennettava uusi onnellinen kotimaa Euroopan tasa-arvoisten ja vapaiden kansojen perheen puitteissa.
ellauri316.html on line 881: Kuten sanoo Isaac Asimov, historia ei käänny takaisin. Ei se ole mikään hummeri tai rapu, eikä punainen kuin vastentahtoisesti elävältä keitettynä.
ellauri316.html on line 882: Ei! Kutsun häntä valoisaan tulevaisuuteen, taisteluun kansallisen vallankumouksen loppuunsaattamiseksi, taisteluun uuden Venäjän - suuren kansanmme isänmaan - luomiseksi . Kutsun häntä veljeyden ja ykseyden polulle Euroopan kansojen kanssa ja ennen kaikkea yhteistyön ja ikuisen ystävyyden tielle suursaksan kansan kanssa.
ellauri316.html on line 888: Tämä liitto, joka on yhtä hyödyllinen molemmille suurille kansoille, johtaa meidät voittoon bolshevismin pimeistä voimista ja vapauttaa meidät angloamerikkalaisen pääoman orjuudesta.
ellauri317.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri317.html on line 41: naiveja sosialistisia realisteja, jälkimmäiset läpimätiä laissez faire turdeja. Ei mikään historian syvä ja mahtava kansanliike ole välttänyt likaista kuohua: sitä, ettei kokemattomien uudistajien joukkoon pesiytyisi seikkailijoita ja petkuttajia, kerskailijoita ja suunpieksäjiä ja ettei esiintyisi eräiden johtajien yrityksiä tarttua kahteenkymmeneen asiaan vaikkeivät pysty yhtään
ellauri317.html on line 50: Blum syntyi Beth Moses Hospitalissa (nykyisin osa Moses Maimonides Medical Centeriä)Borough Parkissa, Brooklynissa Ruthille (os Katz) ja Isidore Blumille, jotka olivat puolanjuutalaisia maahanmuuttajia. Hänen isänsä oli koneistaja niinkuin Janet Evanovichinkin
ellauri317.html on line 54: Vuonna 1969 Blum kirjoitti ja julkaisi Central Intelligence Agencyn (CIA) paljastuksen, jossa paljastettiin yli 200 CIA:n työntekijän nimet ja osoitteet. Hän työskenteli freelance-toimittajana Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Vuosina 1972–1973 Blum työskenteli toimittajana Chilessä, missä hän raportoi Allenden hallituksen " sosialistisesta kokeilusta" ennen Yhdysvaltojen tukemaa vallankaappausta ja Augusto Pinochetin hallintoa. 1970-luvun puolivälissä hän työskenteli Lontoossa entisen CIA-upseerin Philip Ageen ja hänen työtovereidensa kanssa "heidän hankkeessaan paljastaa CIA:n henkilökuntaa ja heidän väärintekojaan".
ellauri317.html on line 60: Bin Laden lainasi seuraavaa Blumin kohtaa: "Jos olisin presidentti, voisin pysäyttää terrori-iskut Yhdysvaltoihin muutamassa päivässä. Pysyvästi. Pyydän ensin anteeksi - hyvin julkisesti ja vilpittömästi - kaikilta leskiä ja orpoja, köyhiä ja kidutettuja ja monia miljoonia muita amerikkalaisen imperialismin uhreja. Sitten ilmoittaisin joka kolkkaan maailmaa, että Amerikan globaalit sotilaalliset interventiot ovat päättyneet." Lainaus on Blumin vuoden 2004 kirjasta Freeing the World to Death: Essays on the American Empire, mutta se esiintyy Rogue Staten Zed Books -painoksessa.
ellauri317.html on line 63: Yhdysvaltojen ulkopolitiikka se luo Amerikan vastaisia terroristeja. Jutut, joita teemme maailmalle. Valkoinen talo sanoo että he vihaavat vapauttamme ja demokratiaa. Paskan marjat, se on vain propagandaa. Blum kuoli 9. joulukuuta 2018 Arlingtonissa Virginian osavaltiossa munuaisten vajaatoimintaan 85-vuotiaana kaatuttuaan asunnossaan kaksi kuukautta aiemmin.
ellauri317.html on line 74: Kotljarevskyin pääteos on humoristinen runoelma Enejida, jota hän työsti vuodesta 1794 ja jonka ensimmäinen osa julkaistiin Pietarissa vuonna 1798 ilman hänen lupaansa. Se on ivamukaelma antiikin roomalaisen Vergiliuksen runoelmasta Aeneis. Kotljarevskyi vaihtoi sankaritarun hahmot kansankieltä puhuviksi ukrainalaisiksi kasakoiksi, jotka seikkailevat Ukrainan hetmanaatin lakkauttamisen jälkeisinä vuosina kuin Vergiliuksen troijalaiset sankarit ikään. Teos matkii useiden muiden kirjoittajien vastaavia Vergilius-parodioita, joista selkein esikuva on venäläisen Nikolai Osipovin versio. Teoksensa saavuttaman suosion innoittamana Kotljarevskyi laajensi sen kattamaan koko alkuperäisen Aeneaan juonen. Viimeinen, kuudes osa ilmestyi vuoden 1820 tienoilla, mutta koko teos julkaistiin yksissä kansissa vasta Kotljarevskyin kuoltua vuonna 1842. Kotljarevskyi kirjoitti myös ensimmäiset ukrainankieliset näytelmät Pultavan Natalja ja Ryssä-Tšarivnyk, joiden kantaesitys oli Pultavassa vuonna 1819.
ellauri317.html on line 75: Mykola Lysenko on säveltänyt Natalka Poltavkasta suositun oopperan vuonna 1889. Ei se pseudotieteellinen Lysenko jonka Stalin lynkkasi.
ellauri317.html on line 80: Завзятіший од всіх бурлак. While courage above all he had. Pilantekoon sangen nasakka.
ellauri317.html on line 84: Він, взявши торбу, тягу дав; He took a bag, and with a lust – Pani iskän konttiin, lähti menee,
ellauri317.html on line 85: Забравши деяких троянців, With some good Troyans whom he gathered Otti messiin muita vähävenäläisiä
ellauri317.html on line 112: Itä-Euroopan kartta 1700 -luvun alkupuolella : varsinainen kasakkahetmanaatti, jo paljon kukoistuksensa jälkeen vähentynyt, on tummanvihreä, Zaporozhian Sich (autonominen, vapaampi kokonaisuus Hetmanaatin kaakkoisosassa) on tumman violetti.
ellauri317.html on line 122: Tämä oli Eneidan hauskin jakso kaiken ikäisille klassisteille, jotka edelleen kärsivät elinikäisestä tuskasta, joka aiheutuu latinan opiskelussa niin olennaisista ensimmäisistä kuukaudesta pöytämuistiin oppimisesta. Tylsin on Aeneaksen muuttuminen tyypilliseksi latinalaiseksi opettajaksi, joka vannoo vain latinan kielioppiaan. valinnanvaraa ja on valmis ottamaan haltuunsa niin monta lauantaita kuin on tarpeen silittääkseen käännökset tutuilleen (4.34). Kun troijalaiset lähettiläät, saatuaan läksynsä, pyytävät Latinusta mecenaksi ja suojelijakseen, he tekevät sen ihastuttavassa ukrainan ja latinan sekoituksessa:
ellauri317.html on line 135: Aeneas itse, joka on kaukana velvollisuudentuntoisesta ja tunnetusti "hiljaisesta" Vergiliusin sankarista, tulee hämmentäväksi, röyhkeäksi alkoholistiksi, mitä enemmän eepos etenee Karthagossa oleskellessaan Vergilius (4.259–75) ei näe romanttista kaupungin perustajaa, tilapäisesti velvollisuutensa unohtanutta, vaan himokkaan ja hillittömän roiston. Kun Dido huutaa Aeneasta hänen lähestyvän lähtönsä vuoksi, kaukana hänen tunteettomasta, joskin kohtelias ja syvästi retorinen vastaus riveillä 4.333–61, Kotliarevskin Aeneas vapauttaa Didon loukkausten tulvan ja käskee häntä kirjaimellisesti menemään helvettiin. Myöhemmin, kun troijalaiset naiset yrittivät polttaa Troijan laivaston Sisiliassa, kuuluisa "hurskas" Aeneas lähtee pitkälle tiradille, jossa hän loukkaa rajusti kaikkia Rooman panteonin suuria jumalia peräkkäin, mukaan lukien omaa äitiään Venusta. Lopuksi, siltä varalta, että lukijalla olisi vielä epäilyksiä tämän Aeneaksen moraalista säikeestä, alamaailmassa hänet kuvataan nimenomaan pelkuriksi (3.63), jota Sibyllan täytyy vetää kädestä näkemään isänsä. Tämä selvästi epäsankarillinen ja inspiroimaton Aeneas on kuitenkin enemmän kuin parodia, ja itse asiassa viittaa runon juoksevaan lankaan – hahmojen ja auktoriteettien ennakkotapausten lähes subversiiviseen skeptisyyteen.
ellauri317.html on line 139: Ukrainalainen kulttuuri on nostettu keskeiseen asemaan jopa narratiivisesti, kun kreikkalais-roomalainen mytologia väistyy ukrainalaiselle kansanperinteelle: Juturna ei ole nymfi vaan mavka, yksi niistä kieroisista ukrainalaisista metsä- tai vuoristohaamuhengistä, jotka houkuttelevat pahaa-aavistamattomat miehet kuolemaansa. Sibylistä tulee Baba Yaga. Kaikki venäläiset ja ukrainalaiset lapset tuntevat tähän päivään asti kauhistuttavan itäslaavilaisen slaavin, joka asuu pyörivässä mökissään kananjaloilla. Aeneas-kilpi kuvaa Augustuksen propagandan sijaan ukrainalaisten satujen sankareita (5.44–5), samoin kuin Latinuksen palatsin muurit (4.40–1). Koko runon ajan Kotliarevski ei siis ainoastaan puolusta omaa auktoriteettiaan arvokkaana runoilijana irtautumalla selkeästi Vergiliusista ja hänen museostaan, vaan myös legitimoi ja suojelee ukrainalaista kulttuuriperintöä.
ellauri317.html on line 142: Runo on myös kumouksellinen siinä mielessä, että se on kuvattu nostalgialla ajalle, jolloin Ukrainan kasakat olivat itsenäisiä ja vapaita Venäjän sorrosta ja orjuudesta. Kun puhuja luetteloi latinalaisen armeijan (4.99) tyypillisen kasakkojen sotilasorganisaation, hän muistelee haikeasti aikaa, jolloin kasakat olivat vapaita ja mahtavia: "Näin se oli kerran ikuisessa muistissa Hetmanaatissamme" (4.101). Tämä kaipaus ilmaistaan myös hienovaraisemmin siinä, että kasakkahetmanaatin suuret johtajat ja komentajat, jotka yrittivät pitää valtion vapaana Venäjän herruudesta, on toistuvasti tehty esimerkillisiksi sankarimalleiksi troijalaisille ja latinalaisille. Unohtakaamme kaikin mokomin tässä poliittisessa tilanteessa ja painakaamme villaisella se, että kasakat olivat vulgäärejä väkivaltaisia moukkia. Niinhän ne oli roomalaisetkin, ja muista länkkäreistä on paras ihan vaan vaieta.
ellauri317.html on line 149: Lopuksi, kirjallisesta näkökulmasta Kotliarevski on kunnianhimoisin ja omaperäisin, ei pelkästään parodioimalla ja kontekstualisoimalla Virgilian eeposta valottaakseen Ukrainan rikasta menneisyyttä ja surullista nykyhetkeä, vaan kyseenalaistaessaan Aeneidin peruslähtökohdan – eepoksen vanhurskauden, Troijan syy. Eneidassa ei ole olemassa loistokasta, huolenpitoa sisältävää teleologiaa, joka huipentuu Rooman perustamiseen ja myöhempään Augustanin uudelleenperustamiseen, joka on niin keskeinen Vergilian-projektissa. Sen sijaan Kotliarevski toistuvasti etäännyttää työnsä mustavalkoisista, ideologisesti latautuneista sankaritarinoista. Troijalaiset esitetään siis paljon moraalisesti ambivalenttisessa ja jopa huolestuttavammassa valossa kuin Vergilius. Vaikka he voivat alkaa olla sympatian arvoisia, köyhinä kasakkapakolaisia, jotka etsivät uutta kotia, Jupiterin ohjelmallinen ennustus viittaa aikaan, jolloin Aeneas ja hänen seuraajansa tulevat itse uudeksi armottomaksi hallitsevaksi "tsaarivaltioksi" ja vähentävät koko luokkaa. maailmasta orjuuteen. Talousliberalismista ja roistovaltiosta ei pian jää mitään jälkeä.
ellauri317.html on line 151: Jo työn alussa ja varsinkin eeposen toisessa osassa nämä troijalaiset näyttävät yhä useammin siltä kasakkaeliittiltä (starshyna), jotka taistelun sijaan taivuttivat polvensa Venäjän valtakunnalle ja integroituivat venäläiseen upseerikuntaan ja jopa aatelistoon hankkien oikeuden omistaa entisaikojen vähemmän onnekkaita maanmiehiä (esim. Lavr Kornilov). Sen sijaan latinalaisia verrataan eksplisiittisesti jaloihin ja kiusattuihin Zaporozshin kasakoihin (4.102), jotka jatkoivat kiivaasti Sichin ja vapaiden instituutioidensa puolustamista loppuun asti ulkomaalaisia hyökkääjiä vastaan.
ellauri317.html on line 154: Ainoa vihje, jonka saamme jonkinlaisesta take-away-viestistä, on gnoominen, melkein euripidelainen moraali, joka sulkee runon: ”Joka elää holtittomasti, ei koskaan asu mukavasti. Ja mikä parasta, hänen omatuntonsa painaa häntä” (6.171).
ellauri317.html on line 159: Pahamaineisin Venäjän julmuus Ukrainan kasakkoja kohtaan oli Baturynin ryöstäminen (1708), jonka prinssi Menshikov toteutti Pietari I:n ("Suuren") käskystä, jossa Baturynin kaupungin koko siviiliväestö tuhottiin laajalle levinneelle alueelle. Euroopan järkytys ja kauhu.
ellauri317.html on line 166: Swedish men are so fussy and effeminate-looking, so why are women the world over attracted to such beta men, instead of the manlier-looking more masculine macho men from the Americas? Or the Ukrainian kosacks? Sas se.
ellauri317.html on line 170: "Zaporogeissa minua viehättävät vapaus ja ritarillisuuden henki." [Repinin kirjeestä Nikolai Leskoville 19.2.1889] Maalaus viittaa tarinan mukaan vuonna 1676 sattuneeseen historialliseen tapahtumaan, jossa zaporogit lähettivät Osmanien valtakunnan sulttaani Mehmed IV:lle vastauskirjeen tämän vaadittua heitä antautumaan osmanien alaisuuteen, vaikka kasakat olivat voittaneet turkkilaiset taistelussa. Ilja Repinin aikana kasakoita kohtaan tunnettiin Venäjällä kovasti sympatiaa ja Ukrainassa syntynyt Repin itse sanoi kasakoista: ”Kaikki, mitä Gogol kirjoitti heistä, on totta! Pyhä kansa! Kukaan maailmassa ei ole niin pitänyt kiinni vapaudesta, tasa-arvosta ja veljeydestä.” Repin maalasi teoksen aikana, jolloin Osmanien valtakuntaa pidettiin Venäjän perivihollisena. Repinin mukaan kasakat ”puolustivat koko Eurooppaa” ja ”nauroivat sydämensä kyllyydestä Idän ylimielisyydelle”. Ne oli länkkäreitä hemmetti! Mutta niin oli silloin vielä venäläisetkin.
ellauri317.html on line 172: Huolimatta kasakka-alueiden etäisestä sijainnista tuli kasakoihin perustuvasta myytistä osa isovenäläistäkin itsetuntoa. Historioitsija Nikolai Berdjajev kirjoitti: ”Kasakoiden itsehallintoalue (volnitsa) osoittaa ennen kaikkea dualismia, venäläisen kansallisluonteen ristiriitaisuutta: toisaalta he auttoivat nöyrästi Venäjän kansaa rakentamaan despoottisen, autokraattisen valtion, mutta toisaalta he vetäytyivät itsehallintoalueisiin, kääntäen selkänsä valtiolle, yllyttäen kapinaa sitä vastaan.
ellauri317.html on line 177: Sinä, turkkilainen perkele ja perkeleen kirottu veli ja ystävä, Luciferin itsensä sihteeri. Mikä pirun ritari olet, kun et pysty edes nujertamaan siiliä paljaalla perseelläsi. Paholainen paskoo ja armeijasi syö. Sinä, sinä nartunpenikka, et tee alamaisia kristityistä pojista; me emme tunne pelkoa armeijaasi kohtaan, maalla merellä ja ilmassa me taistelemme sinua vastaan ja naimme äitiäsi.
ellauri317.html on line 179: Sinä Babylonian lakeija, Makedonian kärrynkorjaaja, Jerusalemin oluenpanija, Aleksandrian lampaannussija, Suuremman ja Pienemmän Egyptin sikopaimen, armenialainen sika, podolialainen rosvo, Tataarikunnan portto, Kamjanetsin hirttomies, ja koko maailman ja maanalaisen narri, idiootti Jumalan silmissä, käärmeen pojanpoika ja kouristus kullissamme. Sian kärsä, tamman perse, teurastamon piski, ristimätön harjas, nussi äitiäsi!
ellauri317.html on line 208: Liittoutuneiden välisissä neuvotteluissa toisen maailmansodan aikana 1942–1945 Josef Stalin vetosi Curzonin aikoinaan tekemään ehdotukseen ja vaati Curzonin linjaa Neuvostoliiton sodanjälkeiseksi länsirajaksi. Neuvotteluissa ehdotettiin kuitenkin kahta toisistaan hieman poikkeavaa rajalinjaa, joista käytettiin nimityksiä ”A” ja ”B”. Ne poikkesivat toisistaan siten, että vaihtoehdon ”B” muokaan Lwów olisi jäänyt Puolalle, vaihtoehdon ”A” mukaan sekin olisi tullut Neuvostoliitolle. Teheranin ja Jaltan konferensseissa Franklin D. Roosevelt ja Winston Churchill yrittivät taivutella Stalinia myönnytyksiin, mutta Stalin piti pintansa. LWÖW! se haukahti ja Lemberg säilyi stalinisteilla.
ellauri317.html on line 213: Puolan kuningaskunta (puol. Królestwo Polskie, ven. ца́рство По́льское, Tsarstvo Polskoje), epävirallisesti Kongressi-Puola (puol. Królestwo Kongresowe, ven. Конгрессовая Польша, Kongressovaya Pol’sha), oli Wienin kongressissa vuonna 1815 Napoleonin sotien päätteeksi perustettu Venäjän keisarin alainen epäitsenäinen valtiomuodostelma vuosina 1814–1915. Tämä kuningaskunta on Puolan kaikkiaan viidestä historiallisesta kuningaskunnasta järjestyksessä toinen. Näistä kuningaskunnista tämä on toinen epäitsenäinen. Puolan kuningaskunnalla oli vuoden 1831 kapinaan saakka Suomen suuriruhtinaskuntaa vahvempi autonomia, koska maalla oli säännöllisesti kokoontuvat valtiopäivät sekä oma armeija.
ellauri317.html on line 223: Länkkärit eivät voineet hyväxyä että NL oli työtä tekevien diktatuuri. Kun vakoojista ei tullut loppua, Stalin ryhtyi ize diktaattorixi ja listi miljoonittain omia. Länkkäri pistivät kapuloita rattaisiin minkä kerkisivät ja nälistivät väkeä talouspakotteiden avulla. NL:n lysähdettyä valta siirtyi oligarkeille, mutta vittu ei nekään myyneet synnyinmaata jenkeille vaan ottivat sen ize. Ei muuta kun lisää sanktioita peliin ja lahjuxia pyykkikorikaupalla naapureihin, jotta ex-suurvallasta saatais vähin erin nakerrettua pikkutekijä. Tässä mennään nyt hyökkäyssodan vaiheessa. Hyökkäys on paras puolustus, kaikki tuumivat ja hyökkäävät aivan vimmalla.
ellauri317.html on line 261: В руке не дрогнул пистолет, Pistooli ei heilunut kädessäni,
ellauri317.html on line 288: И умер он — с напрасной жаждой мщенья, Ja hän kuoli - turhaan kostonhimoon,
ellauri317.html on line 300: Таитесь вы под сению закона, Sinä piiloudut lain varjoon,
ellauri317.html on line 325: Kaksintaistelu käytiin Chernaya Rechkassa Pietarin laitamilla, ja sen ehdot olivat erittäin ankarat. Muissa Euroopan maissa kaksintaistelijat ampuivat yleensä toisiaan 25-30 askeleen etäisyydeltä, mutta tässä tapauksessa etäisyys asetettiin vain 10 askeleen.
ellauri317.html on line 328: Tsaari riisui d'Anthèsilta sotilaallisen arvonimen ja karkotti hänet Venäjältä. Hänen mukanaan oli hänen vaimonsa, Pushkinin käly, ja pariskunnalle syntyi neljä lasta. Aikalaisen mukaan hänellä oli tapana sanoa, että Venäjältä karkottaminen mahdollisti hänelle "loistavan poliittisen uran" Ranskassa. Haistakoon ranu paskan! Se on kuin Herostratos, muistetaan vaan aiheuttamastaan vahingosta.
ellauri317.html on line 356: Čapekia on usein pidetty tieteiskirjailijana, mutta hän vertautuu paremmin sellaisiin aikansa nimiin kuin George Orwell ja Aldous Huxley, jotka kirjoittivat talousliberaalia valtavirtakirjallisuutta tieteiskirjallisuuden kaavussa, kuin myöhempiin Isaac Asimovin ja Arthur C. Clarken tapaisiin varsinaisiin tieteiskirjailijoihin. Suuri osa Čapekin teoksista käsittelee monia nykymaailman mullistavia keksintöjä ja kehityslinjoja, jotka olivat nähtävissä jo 1900-luvun alkupuolella. Niitä ovat muun muassa massatuotanto, ydinaseet ja ihmisen ulkopuolinen äly, joka ilmenee Čapekin teosten roboteissa ja älykkäissä salamantereissa. Amerikkalaisen pragmaattisen liberalismin innostamana hän kampanjoi ilmaisunvapauden puolesta ja vastusti voimakkaasti sekä fasismin että kommunismin nousua Euroopassa.
ellauri317.html on line 375: Kristina-täti piti Linklaterin lastenkirjasta Kuussa tuulee (engl. The Wind of the Moon). Kirja kertoo sota-ajasta ja sisaruksista Dinah ja Dorinda, jotka etsivät sotaan lähtenyttä isäänsä apunaan Kultapuuma, Kassikotka ja Munahaukka. Teokseen liittyy paljon mystiikkaa ja symboliikkaa.
ellauri317.html on line 377: Byronin Don Juanin leppoisa jälkeläinen, Linklaterin Juan on antisankari, joka pitää groteskista ja naurettavasta, yhtä aikaa sekä likaisesta että jumaluudesta, jonka vastaus joko äkillisen katastrofin tai ihmeellisen selviytymisen edessä on yksinkertaisesti nauraa. Romaani picaresque-tilassa, tämä on tarina eroottisesta löytämisestä siinä mielessä, kuten Juan sanoo, että "housusi piilottavat paitsi alastomuutesi myös sukulaisuutesi klovniin." Tommy Tubervillen housuista pilkottaa klovnin vekottimet eri näkyvästi. Pro liferinä ex soikiopallokouzina se ei siedä että pyöreetä ja soikeeta koittaa joku tulpata.
ellauri317.html on line 382: MJ Nicholls, jolla on 2 049 Goodreads-arvostelua, hyllytti Linklaterin "kädestä pudonneena"
ellauri317.html on line 390: Holhoojan kommentaattori Roy Greenslade vuonna 2014 ja entinen Slate-lehden toimittaja Jack Shafer vuonna 2007 syyttivät Russia Beyondia propagandasta.
ellauri317.html on line 393: Erityisesti nykyaikainen Venäjän propaganda edistää Vladimir Putinin persoonallisuuskulttia ja myönteisiä näkemyksiä Neuvostoliiton historiasta.
ellauri317.html on line 397: Levadan ensimmäinen konflikti valtaapitävien kanssa tuli tutkimuksesta, jossa väitettiin, että harvat todella lukevat Pravdan tunnetusti pitkäveteisiä pääkirjoituksia, minkä Pravda tuomitsi nopeasti ja katkerasti. 16. marraskuuta 2006 Juri Levada kuoli 76-vuotiaana toimistoonsa ja haudattiin Troyekurovskoje-hautausmaalle.
ellauri317.html on line 399: "Länsimedia on hyvin organisoitu kone, joka näyttää vain niitä kuvia, jotka sopivat hyvin heidän ajatuksiinsa. Se on meille ryssille erittäin vaikeaa puristaa mielipiteemme heidän sanomalehtensä sivuille." Tammikuussa 2015 Politico -lehti raportoi, että jenkkiläinen mainostoimisto Ketchum oli saanut yli 60 miljoonaa dollaria Kremliltä heidän työstään vuosina 2006–2014. Venäläisen ja Ketchumin välinen sopimus päättyi maaliskuussa 2015.
ellauri317.html on line 429: Apinat ovat havainneet leikkelemällä rottien aivoja, ettei leikkeihin ja peleihin aivokuorta tarvita. Ne kuuluvat matelijanaivon peruskalustoon, samaan kohtaan kuin taistele tai pakene-reaktio. Niinpä, lehtien loppupää on pyhitetty urheilulle ja sotauutisille, jota seuraavat matelijanaivoisimmat koirasapinat. Älygeenit ovat X-kromosomissa, joita koirailla on valitettavasti vain 1. Sensijaan niillä on kivexet kasvattava geeni sry.
ellauri317.html on line 437: Minskin kuvernöörissä (nykyinen Valko-Venäjä) puolalaiseen aatelisperheeseen syntynyt Dzeržinski omaksui vallankumouksellisen politiikan nuoresta iästä lähtien ja toimi Kaunasissa Liettuan sosiaalidemokraattisen puolueen järjestäjänä. Hänet pidätettiin usein ja hänet karkotettiin useaan otteeseen Siperiaan, josta hän toistuvasti pakeni kuin Daltonin veljexet. Hän osallistui vuoden 1905 Venäjän vallankumoukseen ja jatkoi vallankumouksellista toimintaa Saksassa ja Puolassa. Toisen pidätyksen jälkeen vuonna 1912 hän vietti neljä ja puoli vuotta vankilassa ennen kuin hän vapautui vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen. Sitten hän liittyi Vladimir Leninin bolshevikkipuolueeseenja oli aktiivinen rooli lokakuun vallankumouksessa, joka toi bolshevikit valtaan.
ellauri317.html on line 441: Dzeržinski kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1926. Sitä juhlittiin laajasti Neuvostoliitossa, Puolassa ja muissa kommunistisissa maissa, kapitalistisista puhumattakaan. Venäjän valtakunnassa hänen perheensä kuului "pylväsluetteloon" (venäjäksi : столбовое дворянство, stolbovoe dvorianstvo), jonka aateluus tunnustettiin virallisesti, mutta se oli niin vanha, että he eivät enää nauttineet siitä. Felix ampui epähuomiossa sisarensa Wandan 12-vuotiaana. Lyhyt oleskelu Khersonin lukiossa (rauniokasa), Chekhov-lukiossa Taganrogissa ja Donin kasakoiden parissa. Hän puhui puolaa, venäjää, saksaa ja latinaa. Päästötodistus ei ollut hääppöinen: Venäjän historian vääristely - "kiitettävä",
ellauri317.html on line 444: Hän työskenteli kirjansidontatehtaassa ja perusti laittoman painon. Suutarien lakon järjestäjänä Dzeržinski pidätettiin "rikollisesta kiihotuksesta Kaunasin työläisten keskuudessa"; Tältä ajalta peräisin olevissa poliisin asiakirjoissa sanotaan: "Feliks Dzeržinski on hänen näkemyksensä, vakaumustensa ja henkilökohtaisen luonteensa huomioon ottaen erittäin vaarallinen tulevaisuudessa, kykenevä mihin tahansa rikokseen."
ellauri317.html on line 448: Max Rothin näköinen Boris Gorev oli Isaak Meerovich Goldmanin poika. Hänen nuorempi veljensä Mikhail Goldman (alias Mark Liberman) oli General Jewish Labour Bundin ("Bund") perustajajäsen. Hänen sisarensa Julia Goldman meni naimisiin Felix Dzerzhinskyn kanssa, mutta hän kuoli tuberkuloosiin vuonna 1904. Rauta Felix vallan masentui, elämällä ei ollut merkitystä (ennen Leniniä).
ellauri317.html on line 451: Vuonna 1910 hän (Felix) saapui Italiaan, jossa hän tapasi Maksim Gorkin ottamassa aurinkoa alumiinifooliolla; sitten hän palasi Puolaan.
ellauri317.html on line 453: Krakovassa vuonna 1910 Dzeržinski meni naimisiin RSDLP-puolueen jäsenen Zofia Muszkatin kanssa, joka oli jo raskaana. Kuukautta myöhemmin hänet pidätettiin; hän synnytti heidän poikansa Janekin Pawiakin vankilassa. Vuonna 1911 Zofia tuomittiin pysyvään Siperian maanpakoon, ja hän jätti lapsen isänsä luo. Dzeržinski näki poikansa ensimmäisen kerran maaliskuussa 1912 Varsovassa. Hoitaessaan lapsensa hyvinvointia Dzeržinski altistui toistuvasti pidätysvaaralle. Kerran Dzeržinski pakeni niukasti väijytyksestä, jonka poliisi oli valmistanut hänen anoppinsa asunnossa.
ellauri317.html on line 466: Nyt Rauta Felix nähtävästi seisoo taas jossain syrjäisellä paikalla (11.9.2023). Kaikki eivät ole tyytyväisiä. "Dzeržinski on sorron ja laittomuuden symboli", sanoi Mikael Röiterille Nikita Petrov, historian vääristäjä War Memorial järjestöstä joka voitti siivun Nobelin rauhanpalkinnosta vuonna 2022 vuosi sen jälkeen, kun hänet kiellettiin ja hajotettiin Venäjällä. Felixillä oli kylmä pää, lämmin sydän ja puhtaat kädet.
ellauri317.html on line 476: Syntynyt Tambovissa yliopistosihteerin perheeseen. Vuonna 1902 hän valmistui Tambovin naisten lukiosta. Hän työskenteli virkailijana aatelisten maakuntakokouksessa. Hän liittyi sosialististen vallankumouksellisten paikallisjärjestöön ja liittyi puolueen taistelujoukkoon. Maaliskuussa 1905 hänet pidätettiin mielenosoitukseen osallistumisen vuoksi, mutta hänet vapautettiin pian.
ellauri317.html on line 482: Heinäkuussa 1906 naisterroristit tuotiin Akatuyn vankilaan. Vuoden 1906 loppuun saakka vankilan hallinto oli melko lempeä - vangit saivat käyttää vaatteita, vastaanottaa vieraita ja puhua vapaasti kävelyllä. Talvella 1907 saatiin käsky, että "poliittiset" naiset oli kuljetettava Maltsevskajan vankilaan, mikä aiheutti vankien raivoa, koska matkustaminen kovassa pakkasessa voi olla erittäin vaarallista hengelle ja terveydelle. Siitä huolimatta Algachinskin vankilan päällikkö Borodulin (hänet tappoi ansaitusti myöhemmin Pohjoisen taistelulentoosaston jäsen) vaati tiukasti siirtokäskyn toteuttamista sairaiden Spiridonovan ja Shkolnikin osalta.
ellauri317.html on line 485: Helmikuun vallankumouksen jälkeen hänet vapautettiin oikeusministeri Ai-Ai Kerenskyn määräyksestä ja 8. maaliskuuta 1917 hän saapui Tšitaan ja sieltä toukokuussa Moskovaan, jossa hän alkoi soittaa yhtä pääkappaleista, nim. rooleja vasemmiston sosialististen vallankumouksellisten keskuudessa. Liityttyään puolueen vasemman siiven järjestelytoimistoon hän työskenteli Petrogradin organisaatiossa, puhui sotilasyksiköissä, työläisten keskuudessa vaatien sodan lopettamista, maiden siirtoa talonpojille ja valtaa neuvostoille. Hän teki yhteistyötä Zemlya i Volya -sanomalehden kanssa, toimi Frank Sinatran My Way -lehden toimittajana ja oli Znamya Truda -lehden toimituskunnan jäsen erikoisalana poliittisten lausuntojen tekeminen. Spiridonova valittiin puheenjohtajaksi ylimääräisissä ja II kokovenäläisissä talonpoikaiskongresseissa, työskenteli keskusjohtokomiteassa ja koko Venäjän keskusjohtokomitean talonpoikaisosastossa.
ellauri317.html on line 501: 6. heinäkuuta 1918 V. Kokovenäläisen Neuvostoliiton kongressin aikana hänet pidätettiin yhdessä muiden vasemmiston sosiaalivallankumouksellisten johtajien kanssa ja lähetettiin vartiotaloon Kremliin. Pidätettynä Spiridonova kirjoitti, että PLSR:n johto kuten Stalin teki useita vakavia taktisia virheitä.
ellauri317.html on line 503: 27. marraskuuta 1918 koko Venäjän keskusjohtokomitean alainen korkein vallankumouksellinen tuomioistuin tarkasteli tapausta "vasemmistososialistisen vallankumouspuolueen keskuskomitean salaliittona neuvostovaltaa ja vallankumousta vastaan" ja tuomitsi Spiridonovan vuodeksi vankeuteen, mutta ottaen huomioon hänen "erityispalvelunsa vallankumoukselle" armahti ja vapautti hänet.
ellauri317.html on line 505: 22. tammikuuta 1919 Moskovan Cheka pidätti Spiridonovan uudelleen. Moskovan vallankumoustuomioistuimessa, jossa Nikolai Bukharin oli syytteen todistaja, Spiridonova todettiin syylliseksi Neuvostoliiton hallituksen herjaamiseen ja siten vastavallankumouksen auttamiseen, ja hänet eristettiin vuodeksi poliittisesta ja yhteiskunnallisesta toiminnasta ja lähetettiin Kremlin sairaalaan. Huhtikuussa 1919 hän pakeni sieltä sosialistisen vallankumouksellisen keskuskomitean avulla ja oli lainsuojaton kuin Robin Hood.
ellauri317.html on line 509: Hän asui Malakhovkassa lähellä Moskovaa Chekan valvonnassa. Vuonna 1923 hän yritti paeta ulkomaille epäonnistuneesti ja tuomittiin 3 vuodeksi maanpakoon ja pidettiin Vorontsovon OGPU:n valtiontilalla lähellä Moskovaa. Sitten hän oli maanpaossa Samarkandissa (1925-1928) ja Taškentissa (1928-1930).
ellauri317.html on line 511: Vuonna 1931 hänet tuomittiin uudelleen kolmeksi vuodeksi maanpakoon. Hän palveli isänmaata tätä kautta, jota jatkettiin sitten 5 vuodella, Ufassa. Hän naimisissa I. A. Mayorovin kaa. Ufassa hän asui "kunnalla" aviomiehensä, poikapuolensa, anoppinsa ja kahden ystävänsä - Irina Kakhovskajan ja Alexandra Izmailovichin - kanssa. Hän työskenteli pankkineitinä valtionpankin baškirin toimistossa.
ellauri317.html on line 532: Tehtiin sopimus «vasemmisto»-eserrien kanssa, ja muutamia «vasemmisto»-eserriä otettiin Kansankomissaarien Neuvostoon (Kolegajev, Spiridonova, Proshjan ja Sternberg). Mutta tämä sopimus pysyi voimassa vain Brestin rauhan allekirjoittamiseen ja köyhälistökomiteoiden muodostamiseen saakka, jolloin talonpoikaisten keskuudessa tapahtui syvä jakautuminen ja jolloin «vasemmisto»-eserrät, kuvastaen yhä enemmän kulakkien etupyyteitä, nostivat kapinan bolshevikkeja vastaan ja jolloin Neuvostovalta nujersi heidät. Vuoden 1917 lokakuusta vuoden 1918 tammi — helmikuuhun mennessä neuvostovallankumous ehti levitä koko maahan. Neuvostojen vallan leviäminen suunnattoman laajan maan alueella kävi niin nopeaa vauhtia, että Lenin nimitti sitä Neuvostovallan «riemumarssiksi».
ellauri317.html on line 571: Jotkut ukrainalaiset nazionalistit tuomitsivat hänet varakkaiden maanomistajien tukemana saksalaisena yhteistyökumppanina. Jotkut muut ukrainalaiset pitivät häntä liian Venäjä-mielisenä ja diktatuurina. Muun muassa Skoropadsky muodosti kabinetin, jossa oli pääasiassa venäjänkielisiä, tsaarilaisia ja slavofiilejä. Samalla hän sitoi Ukrainan liittoutumaan palautetun Venäjän imperiumin kanssa. Näistä kritiikistä huolimatta toisin kuin aikaisempi Keskusrata, hänen hallitukselleen annettiin tietyissä piireissä tunnustusta tehokkaan hallintoorganisaation muodostamisesta, junien aikataulussa pysymisestä, diplomaattisuhteiden solmimisesta monien maiden kanssa, rauhansopimuksen tekemisestä Neuvosto-Venäjän kanssa ja useiden koulujen ja yliopistojen perustamisesta, mukaan lukien Ukrainan kansallisen tiedeakatemian.
ellauri317.html on line 574: Piiloteltuaan Kiovassa Skoropadskyi vetäytyi vetäytyvien saksalaisten joukkojen kanssa. Hän lähti maanpakoon Saksaan vuonna 1919 ja asettui Berliinin Wannseen alueelle lähellä Potsdamia. Asuessaan Weimarissa Saksassa Skoropadskyi säilytti läheisiä henkilökohtaisia ystävyyssuhteita korkeiden hallituksen ja armeijan virkamiesten kanssa jo hänen sotilasopistopäivistään. Myöhempinä vuosina hän kuitenkin kieltäytyi johdonmukaisesti tarjouksista tehdä yhteistyötä natsien kanssa. Liian vasemmistolaisia.
ellauri317.html on line 576: Toisen maailmansodan viimeisinä viikkoina Euroopassa Skoropadskyi pakeni eteneviä Neuvostoliiton joukkoja vetäytyvän Saksan armeijan mukana. Hän kuoli Metten Abbeyssä Saksassa 26. huhtikuuta 1945 haavoittuttuaan (16. huhtikuuta 1945) liittoutuneiden Plattlingin pommituksissa lähellä Regensburgia, ja hänet haudattiin Oberstdorfiin kuin koira.
ellauri317.html on line 580: Danylo Skoropadskyj (ukrainaksi: Данило Скоропадський; 13. helmikuuta 1904, Pietari, Venäjä – 23. helmikuuta 1957, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli ukrainalainen poliitikko, Ukrainan monarkistiliikkeen johtaja ja Ukrainan kruununprinssi vuodesta 1919 lähtien.
ellauri317.html on line 587: Borys Tukhai-bei ("Boris Skoropadsky") (s. 1956 Kanadassa) – naimattoman Danylo Skoropadskin väitetty luonnollinen poika, sellaisena väitetysti Pavlon pojanpoika ja Olena Skoropadska-Ottin veljenpoika. Väittää, että hänen äitinsä Oleksandra (Olesya) on rekisteröinyt hänet äitinsä sukunimellä Tukhai-bei ja että hän sai tietää oletetusta Skoropadsky-perinnöstään vasta 1999. Skoropadskyin perheen elävät jäsenet eivät tunnista Borys Tukhai-beitä ; Danylo Skoropadskyin luonnollista syntyperää ei ole vielä vahvistettu. Siitä huolimatta Borys Tukhai-bei on matkustanut Ukrainaan ja tunnistanut olevansa "Boris Skoropadskiy", viitaten Danyloon ja Pavlo Skoropasdkyihin isäkseen ja isoisänsä. Olena Skoropadska-Ott kuitenkin kiistää kaikki väitteet ja väittää, ettei hänen ja tuon miehen välillä ole suhdetta.
ellauri317.html on line 595: Vuonna 1919 amerikkalainen diplomaatti todisti kongressille, että Peterssiä pidettiin yhdessä toisen Chekan johtajan Aleksandr Eidukin kanssa "Venäjän verenhimoisimman hirviönä". Tuolloin englanninkieliset sanomalehdet yliarvioivat Peterssin vaikutuksen, koska poliisi tunsi hänet Isossa-Britanniassa ja koska hän oli ainoa Chekan perustajista, joka puhui englantia. 25. tammikuuta 1919 Lontoon The Times sai myöhään tietää, että bolshevikit olivat olleet erimielisiä siitä, käyvätkö vallankumouksellista sotaa Saksaa vastaan, ja väitti, että yhtä puoluetta johtaa Lenin ja toista Trotski, Peterss , Radek ja Zinovieff ....Trotskin ja Petersin puolue uskoo sankarillisiin toimenpiteisiin... Peterss ei ansainnut mainintaa missään Trotskin laajassa tuota ajanjaksoa koskevissa kirjoituksissa, eikä todellakaan ollut bolshevikkien johdon eturintamassa. Tšekistinä hän epäilemättä tapatti monia fellow apinoita, mutta hänen esittäminen "verenjanoisimmaksi hirviöksi" on ristiriidassa brittiläisen diplomaatin Robert Bruce Lockhartin mielipiteen kanssa , joka vietti kuukauden pidätettynä Moskovassa vuonna 1918 ja jota Peterss kuulusteli. Lockhart kirjoitti:
ellauri317.html on line 615: Volhynia (kirjoitetaan myös Volynia) (/ v oʊ ˈ l ɪ n i ə / voh- LIN -ee - ə ; ukraina : Воли́нь , romanisoitu: Volýnʹ , puola: Wołyń , Yhýʽd̒: ннnn. : װאָלין, romantisoitu: Volin), on historiallinen alue Keski- ja Itä-EuroopassaKaakkois - Puolan , Lounais - Valko - Venäjän ja Länsi - Ukrainan välillä. Alueen rajoja ei ole määritelty selkeästi, mutta alue, joka edelleen kantaa nimeä, on Volynin alue Länsi-Ukrainassa. Volhynia on vaihtanut omistajaa useita kertoja historian aikana ja jaettu kilpailevien valtojen kesken. Se oli vuosisatojen ajan osa Puolan ja Liettuan kansainyhteisöä. Puolan jakamisen yhteydessä tapahtuneen Venäjän liittämisen jälkeen koko Volhyniasta tuli osa Pale of Settlement -aluetta Venäjän valtakunnan lounaisrajalla, juutalaisten pihattoa. Tärkeitä kaupunkeja ovat Zhytomyr, Rivne, Lutsk, Zviahel ja Volodymyr. Eli ukrainanjuutalainen oli tämäkin sähläri, kuten diasteemainen viulunsoittaja katolla. Get off my property!
ellauri317.html on line 621: Kaplan pettyi Leniniin vuosina 1917-1918 SR:n ja bolshevikkien välisen konfliktin vuoksi. Bolshevikeilla oli vahva tuki neuvostoissa, mutta marraskuussa 1917 pidetyissä Perustavan kokouksen vaaleissa ei-bolshevikit olivat enemmistönä. Kun yleiskokous kokoontui tammikuussa 1918, sosialistinen vallankumouksellinen valittiin presidentiksi. Bolshevikit vastasivat hajottamalla Perustavan kokouksen. Elokuuhun 1918 mennessä bolshevikit olivat kieltäneet useimmat muut puolueet. Viimeksi he olivat kieltäneet vasemmistososialistiset vallankumoukselliset, entiset bolshevikkien tärkeimmät koalitiokumppanit, jotka kapinoivat heitä vastaan heinäkuussa Brest-Litovskin sopimus. Kaplan päätti murhata Leninin, koska hän piti häntä "vallankumouksen petturina".
ellauri317.html on line 623: 30. elokuuta 1918 Lenin puhui Hammer and Sickle -asetehtaalla Etelä- Moskovassa. Kun Lenin lähti rakennuksesta ja ennen kuin hän oli noussut autoonsa, Kaplan huusi häntä. Kun Lenin kääntyi häntä kohti, hän ampui kolme laukausta FN M1900 -pistoolilla. Yksi luoti meni Leninin takin läpi, ja kaksi muuta osui häneen. Yksi kulki hänen niskansa läpi, puhkaisi osan vasemmasta keuhkosta ja pysähtyi hänen oikean solisluunsa lähelle; toinen makasi vasempaan olkapäähän.
ellauri317.html on line 631: Jotkut historiänväärentäjät, kuten Dmitri Volkogonov, Arkady Vaksberg ja Donald Rayfield, ovat kyseenalaistaneet Kaplanin todellisen roolin salamurhayrityksessä. Volkogonov ehdotti, että "on todennäköisempää", että Kaplan ei itse asiassa ollut syyllinen ja kuvaili hänen salamurhayritystään "toiseksi monista bolshevikkien historian mystifikaatioista". Semion Lyandres meni niin pitkälle, että väitti, ettei Kaplan ollut edes SR.
ellauri317.html on line 633: N:ro 3 Dmitri Antonovitš Volkogonov (venäjäksi : Дми́трий Анто́нович Волкого́нов ; 22. maaliskuuta 1928 – 6. joulukuuta 1995) oli Neuvostoliiton ja Venäjän historioitsija ja prinssieversti, joka oli Neuvostoliiton armeijan psykologisen sodankäynnin osaston päällikkö. Huolimatta siitä, että hän oli pysähtyneisyyden aikana sitoutunut stalinisti ja marxilais-leninisti, hylkäsi kommunismin ja neuvostojärjestelmän viimeisen vuosikymmenen aikana ennen kuolemaansa syöpään vuonna 1995. Hälläpyörä! Tuuliviiri! Takinkääntäjä! Volkogonov julkaisi kirjoja, jotka kelpasivat liberaalin venäläisen ajattelun jännitysviihteexi, joka syntyi Glasnostin aikana 1980-luvun lopulla ja Neuvostoliiton jälkeisenä aikana 1990-luvun alussa. Stalin oli ampunut Dmitrin vanhemmat kun Bukharin oli löytänyt niiltä pamfletin. Katkeroittaahan se vähän. Lukiessaan arkistoista Brežnev- vuosina Volkogonov "löysi asiakirjoja, jotka hämmästyttivät häntä - papereita, jotka paljastivat huippukommunistit julmiksi, epärehellisiksi ja taitamattomiksi". Kolleegat kritisoivat Volkogonovin kirjoituksia sodasta, koska hän ei ollut koskaan ottanut kantaa, siis ollut jalka taistelukentällä. Hän oli, sanottiin, "nojatuolikenraali". Volkogonov selitti: "Kun näin yhä enemmän suljettuja Neuvostoliiton arkistoja, samoin kuin suuret länsimaiset kokoelmat Harvardin yliopistossa ja Hoover- instituutissa Kaliforniassa, Leninin profiili muuttui arvioni mukaan". Hän sanoi, että käännekohta oli, kun hän löysi yhden Leninin käskyistä, joissa vaadittiin kulak-talonpoikien julkista hirttämistä vuonna 1918:
ellauri317.html on line 635: Roikkukoot (riippumatta, niin kansa näkee) peräti sata tunnettua kulakia, rikasta, verenimejää...Tehkää se niin, että satojen verstojen ajan ihmiset näkevät, vapisevat, tietävät, huutavat: he kuristavat ja kuristavat kuoliaaksi verta imevät kulakit.
ellauri317.html on line 642: ooks.com/cdn/shop/products/cc4178275775fe05353aba9404c7b455_large.gif?v=1469136555" />
ellauri317.html on line 667: Aleksandrovitsin claim to fame oli SR:n agraarisosialismin ja Chekan pettämisen lisäxi veto-oikeus 3 hengen lautamiesoikeuxissa jotka ammuttivat vastavallankumouxellisia. Keväällä 1915 Aleksandrovich pakeni maanpaosta maanpakoon ja muutti Norjaan. Asui Christianiassa (Oslossa), jossa hän työskenteli paikallisessa kalaöljytehtaassa. Ulkomailla Vjatšeslav Aleksandrovitš liittyi sosialistis-vallankumouksellisten internationalistien ryhmään, jonka keskus oli sanomalehti Mysl. Näinä vuosina hän julkaisi vallankumouksellisissa julkaisuissa salanimellä (puolueen lempinimi) "Pierre Orage". Pian Venäjän valtakunnasta pakenemisen jälkeen, syyskuussa 1915, Aleksandrovitš kääntyi sosialistisen vallankumouspuolueen (SRP) vasemmistolaisten puoleen vaatien autonomisen "populistisen" ryhmän luomista: hän näki pääsyyn erillisen puolueen luomiseen organisaation poikkeamisessa "oikeistolaisuuteen" keskuskomitean asenteessa hallitukseen ensimmäisen maailmansodan aikana.
ellauri317.html on line 688: Chekan johtopäätöksessä asiassa V. A. Aleksandrovich nimettiin "operaatioista vastaavaksi" henkilöksi; tuomittiin kuolemantuomioon. 8. (9. päivän) yönä heinäkuuta 1918 Pjotr Aleksandrovitš Dmitrijevski (Vjatšeslav Aleksandrovitš) ammuttiin "petoksesta virkavelvollisuutta vastaan" 13 kapinan aktiivisen osallistujan joukossa. Vale-Dmitrijevski kunnostettiin 14. huhtikuuta 1998 Venäjän federaation valtakunnansyyttäjänviraston virhepäätelmän mukaisesti. Niinpä tietysti.
ellauri317.html on line 718: Sytyttivät, rosvot, molemmat Dunajevin tehtaat niin mahorkka kuin tulitikkutehtaan. Epsteinin tehtaasta jäi vain kattilahuone. Näetkö raunioita Volgan takana? Toinen on Vabronejevin mylly. Tuo keltainen on entinen seminaari, ei yhtään ikkunaa. Kattokin romahti. Kun kapinan epäonnistuminen tuli ilmeiseksi, hän murtautui noin 50 hengen joukon johdolla Jaroslavlista maan itäosaan, missä hän värväytyi Perustavan kokouksen jäsenten komitean (Kombucha - bakteerijuoma, pahaa!) kansanarmeijaan, johti erillistä Kazanin kivääriprikaatia. Joulukuussa 1918 - helmikuussa 1919 hän oli tahdonvastaisessa hoidossa Omskissa. Helmi-heinäkuussa 1919 hän komensi 13. Kazanin kivääridivisioonaa. Tuotanto: korkein hallitsija amiraali A.V. Kolchak. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi Jaroslavlin kansannousun valmistelusta ja johtamisesta, sai Perkhurov-Jaroslavskyn kunnianimen. Vielä divisioonaa komentaessaan hän järjesti partisaaniosaston, joka teki onnistuneita tuohirasioita puna-armeijan linjojen takana. Heinäkuusta 1919 lähtien hän komensi 3. armeijan erityisiä lentäviä partisaaniyksiköitä. Yksi upseereista kutsui häntä "mukavaksi mieheksi, mutta jolla on omalaatuinen sielu". Elo-syyskuussa 1919 hän taisteli punaisia vastaan yhdessä B.K. Fortunatovin kornetin kanssa Kustanayn ja Tobol -joen alueella. Sitten hän osallistui valkoisen armeijan vetäytymiseen Suuren Siperian jääkampanjan aikana.
ellauri317.html on line 735: Tšekkoslovakian legioonan noustua kapinaan bolševikkeja vastaan Savinkov päätti kesäkuussa aloittaa oman kapinansa mahdollisimman pian. Hän mahdollisesti oletti saavansa sotilaallista tukea Arkangeliin maihinnousevilta ympärysvaltojen interventiojoukoilta ja valitsi siksi kapinan keskukseksi Jaroslavlin, joka sijaitsi Moskovan ja Arkangelin välisen rautatieyhteyden varrella. Vihollisen hämmentämiseksi pienemmät itsenäiset kapinat alkaisivat kahdessa muussa kaupungissa pari päivää myöhemmin. Kapinan alkuhetkeksi Savinkov valitsi 5.–6. heinäkuuta välisen yön, jolloin käynnistyi myös vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina Moskovassa, mutta kyseessä lienee ollut pelkkä sattuma, sillä hän tuskin tiesi toisesta suunnitelmasta.
ellauri317.html on line 737: Kapinaa Jaroslavlissa johti everstiluutnantti Perhurov, jonka komentamat upseerit valtasivat joukon strategisia kohteita 6. heinäkuuta vastaisena yönä kello 2 ja kävivät pidättämässä kaupungin johtavat bolševikit. Näistä useita teloitettiin, mukaan lukien paikallisen aluekomitean puheenjohtaja. Kapinaan liittyivät muun muassa paikallisen puna-armeijan sotakoulun opetusupseerit ja seuraavina päivinä tuhansia vapaaehtoisia lähiseudulta. Bolševikkien vastahyökkäys käynnistyi seuraavana yönä, mutta kapinalliset onnistuivat torjumaan sen. Puna-armeijan tykkitulen tuhottua kaupungin vesisäiliön kapina oli kuitenkin tuhoon tuomittu, sillä puna-armeijan saartorengas esti pääsyn Volgajoelle, ainoalle juomaveden lähteelle.
ellauri317.html on line 751: Syksyllä 1916 Venäjä oli ollut sodassa keskusvaltojen – Saksan, Itävalta-Unkarin ja Ottomaanien valtakunnan (nykyisen Turkin) kanssa – yli kaksi vuotta. Niiden 20 vuoden aikana, jotka hän oli ollut valtaistuimella ennen ensimmäistä maailmansotaa, Nikolai II oli kohdannut paineita uudistaa absoluuttista monarkiaa, jonka hän peri isältään Aleksanteri III:lta vuonna 1894. Hänen virkaanastumisen aikaan 26 v. vanha tsaari näytti omaksuvan edistystä ja nykyaikaa. Hän myönsi Paris Pathé -yhtiölle luvan kuvata hänen vuoden 1896 kruunajaiskulkueensa ja hänen myöhempiä valtiovierailujaan Euroopan johtajien luo vaimonsa keisarinna Alexandran ja tyttärensä Olgan kanssa, ja niistä tuli ensimmäinen uutisvideokameroilla dokumentoitu kuninkaallinen kiertue. Koko hallituskautensa ajan Nicholas osoitti huolta imagostaan kotona hyödyntäessään 1900-luvun alun nousevaa joukkomediaa. Hyvä mies, moderni trendipetteri!
ellauri317.html on line 759: Venäjän imperiumin osallistuminen ensimmäiseen maailmansotaan alkoi, kun Itävalta-Unkari esitti uhkavaatimuksen, joka uhkasi Serbian suvereniteettia Itävallan valtaistuimen perillisen arkkiherttua Franz Ferdinandin salamurhan jälkeen. Venäjä, joka oli perinteinen muiden slaavikansojen, myös serbien ja vähävenäläisten suojelija, mobilisoi armeijansa. Balkanin konflikti laajeni käsittämään suurimman osan Euroopasta, kun Venäjän liittolaiset kolminkertaisessa ententessä – Ranska ja Iso-Britannia – myös kävivät sotaa keskusvaltojen kanssa.
ellauri317.html on line 761: Sodan puhkeaminen sai aikaan isänmaallisuuden puhkeamisen, joka alun perin vahvisti tsaarin valtaa. Niin aina, vai mitä Pulteri? Itärintamalla mobilisoitiin konfliktin aikana 16 miljoonaa sotilasta, mukaan lukien 40 prosenttia kaikista 20–50-vuotiaista miehistä. Innostuksesta ja nopeasta mobilisaatiosta huolimatta Venäjän sotaponnistelut olivat alusta alkaen ongelmien vaivaamia. Sotatarviketehtaiden työntekijöiden palkat eivät pysyneet elinkustannusten nousun mukana, mikä pahensi tyytymättömyyttä, joka vallitsi ennen vihollisuuksien puhkeamista. Teollisuus- ja kuljetusinfrastruktuuri ei riittänyt tarvittavien tarvikkeiden tarjoamiseen joukoille.
ellauri317.html on line 765: Mahdollisuus lopettaa umpikuja itärintamalla tuli kesällä 1916. Britannian, Ranskan, Venäjän ja Italian edustajat (jotka liittyivät sotaan kolminkertaisen ententen puolella vuonna 1915) sopivat Chantillyn konferensseissa vuonna 1915. koordinoituja toimia keskusvaltoja vastaan. Kenraali Aleksei Brusilovin komennossa venäläisten iskujoukkojen yksiköt murtautuivat Itävalta-Unkarin linjojen läpi nykyisen Länsi-Ukrainan alueella ja saivat Saksan siirtämään joukkojaan Verdunista länsirintamalla. Brusilov-hyökkäyksen voitot maksoivat miljoona venäläissotilasta, ja ne loppuivat lopulta syyskuussa 1916 Karpaattien jatkuvan tykinruuan tarjonnan puutteen vuoksi.
ellauri317.html on line 767: Aivan kuten Nicholas koki sotilaallisia takaiskuja itärintamalla, hänen vaimonsa Alexandra joutui kotirintaman haasteisiin. Rautateiden merkitys sotatarvikkeiden kuljettamisessa rintamalle häiritsi ruuan kuljetusta kaupunkeihin, ja sokerin lisäksi mikään muu tavara ei ollut hallitun säännöstelyjärjestelmän alainen. Alexandra ja hänen kaksi vanhinta tytärtään, Olga ja Tatiana, kouluttautuivat sairaanhoitajiksi, antoivat sairaalajunat ja perustivat komiteoita vastaamaan sotaleskien ja orpojen sekä pakolaisten sokeritarpeisiin. (Boris Pasternakin eeppisessä tohtori Zhivago-sarjassa, Lara matkustaa etupuolelle etsimään miestään sairaanhoitajana Tatiana-sairaalajunassa). Keisarillisten naisten hyväntekeväisyys ei kuitenkaan voinut täysin kompensoida sitä, ettei hallitus vastannut koordinoidusti tuhansien haavoittuneiden sotilaiden, sotilasperheiden ja siirtymään joutuneiden tarpeisiin.
ellauri317.html on line 776: Näissä olosuhteissa duuma otti roolin tsaarin hallinnon politiikan kritisoijana ja vaati vielä lisäuudistusta. Marraskuussa 1916 Vladimir Purishkevich, taantumuksellinen kansanedustaja, joka tunnettiin militantisesta bolshevismistaan, piti duumassa puheen, jossa hän tuomitsi "ministerihyppelyksi" kutsumansa, jossa Nikolai Aleksanterin vaikutuksesta, johon vuorostaan vaikutti Rasputin, erotti toimivaltaiset ministerit virastaan ja korvasi heidät Rasputinin hyväksymillä pätemättömillä numeroilla. Purishkevich päätti puheensa sanoilla: "Kun Rasputin on elossa, emme voi voittaa." Prinssi Felix Jusupov, Venäjän rikkain mies ja Nikolauksen veljentytär Irinan aviomies, vaikuttui puheesta ja alkoi suunnitella Rasputinin murhaa.
ellauri317.html on line 778: Tohtori Carolyn Harris tässä vääristää historiaa Toronton yliopistossa, School of Continuing Studiesissa ja kirjoittaa historiasta ja kuninkaallisista osoitteessa Royalhistorian.com.
ellauri317.html on line 782: Leon Trotski, joka liittyi bolshevikeihin syyskuussa 1917 ja josta tuli yksi puolueen merkittävimmistä hahmoista, kirjoitti Venäjän vallankumouksen historiassaan: ”Naistyöläisillä on suuri rooli työläisten ja sotilaiden välisissä suhteissa. He menevät väylälle rohkeammin kuin miehet, tarttuvat kivääreihin, rukoilevat, melkein käskevät: 'Pistä pistin alas. Yhdy meihin!'
ellauri317.html on line 809: Pizda (пизда): kusipää.  Toinen keskeinen slaavilainen loukkaus, vaikka sillä on muinaiset indoeurooppalaiset juuret, jos se auttaa.
ellauri318.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri318.html on line 41: Lapidus vietti lapsuutensa Tukholman Gröndalin kaupunginosassa ja opiskeli juristiksi Tukholmassa ja Lontoossa. Hän on opiskellut lisäksi jonkin verran aatehistoriaa ja viestintätieteitä, kansantaloutta ja käytännöllistä filosofiaa, haha. Valmistututtuaan Lapidus aloitti liikejuristina, mutta on sittemmin siirtynyt kieroxi asianajajaksi ilman solmiota.
ellauri318.html on line 50: Vapiduxen huumekonnat muistuttavat voimakkaasti vallankumoushemmoja. Sisään ja ulos vankiloista, joissa muhii toinen toistaan kovempia jengejä, painostusta, vedätystä, pyssynpauketta. Tavallinen yhteiskunta on aivan kädetön. Jengit noudattavat klaaniyhteiskunnan lakeja. Klaaneista ei ole koskaan päästy eroon muulla kuin vielä hirmuisemmalla hirmuvallalla.
ellauri318.html on line 81: Stekare, med adjektivformen stekig, är ett uttryck som i svenskan under tidigt 2000-tal kommit att användas om en viss typ av personer i svensk överklass som unga personer inom adelskalendern och nyrika. Stereotypen "stekare" refererar vanligtvis till en typ av ung man som är, eller åtminstone tydligt försöker ge sken av, att vara ekonomiskt oberoende. Liksom många tidigare provocerande ungdomsgrupper såsom det sena 1800-talets grilljannar och 1940-talets swingpjattar förknippas även stekarna i stor utsträckning med en viss klädstil. Aftonbladets krönikör Fredrik Virtanen beskrev 2005 denna så här: "Flottigt Runar-hår, brun utan sol-kräm, Canada Goose-täckjacksväst, röd skjorta, jättestora wraparoundshades, blekta lyxjeans och hiphop-sneakers."
ellauri318.html on line 84: I den tredje delen lever JW i landsflykt. Fast besluten att få reda på vad som hänt med sin försvunna syster Camilla ska Jorge göra en sista stöt. På vägen möter han Nadja, kvinnan från sitt förflutna. Nadja Nadja soromnoo. Under tiden infiltreras Radovan Krajnics serbiska maffia av polisaspiranten Martin Hägerström. Jättespännande! Snabba cash – Livet deluxe sågs av 241 559 biobesökare i Sverige 2013 och blev därmed den femte mest sedda svenska filmen i Sverige det året. Alaspain kuin lehmän häntä.
ellauri318.html on line 87:
Tukholma-syndrooma

ellauri318.html on line 105: Nuori Wall Streetin pörssimeklari Bud Fox (Charlie Sheen) on Bluestar-lentoyhtiön koneistajana työskentelevän isän (Martin Sheen) poika. Hän haluaa suuren rahan toivossa asiakkaakseen sankarinsa, häikäilemättömyydestään tunnetun sijoittajan Gordon Gekkon (Michael Douglas). Hänen sinnikkyytensä palkitaan lopulta: Gekko ottaa Budin suojatikseen ja alkaa opettaa tälle filosofiaansa, jonka mukaan ”ahneus on hyväksi”. Bud alkaa saada isoja välityspalkkioita, joilla hän ostaa kattohuoneiston Manhattanin Upper East Sidelta. Gekko järjestää hänelle myös naisystävän, sisustussuunnittelija Darienin (Daryl Hannah), jota itsekin tapailee Budin tietämättä. "Bud" paljastaa Gekkolle isältään kuulemansa sisäpiiritiedon lentoyhtiön tilanteesta, ja he alkavat yhdessä suunnitella yhtiön valtaamista omistukseensa. Bud Foxille ollaan petaamassa Bluestarin toimitusjohtajan paikkaa, mutta "Bud" saa tietää että Gekkolla onkin tarkoitus vain lopettaa yhtiö, myydä sen omaisuus pian eteenpäin hyvällä voitolla ja kääriä taskuunsa yhtiön 75 miljoonan dollarin eläkerahastovarat. Isä ja kaikki muut työntekijät jäisivät työttömiksi ja vaille eläketurvaa. Tälläinen on mahdollista jenkeissä, missä kaikki on mahdollista, kuha uskoo izeensä ja mahdottomaan.
ellauri318.html on line 107: "Bud" ryhtyy vastaiskuun. Hän keksii keinon hilata Bluestarin osakekurssi ylös ja saada se sitten nopeasti taas alas, ja vinkkaa sitten Gekkon pahimmalle kilpailijalle, brittiläiselle Wildmanille (Terence Stamp) mahdollisuudesta ostaa yhtiö edullisesti. Bud neuvoo Gekkoa vastaavasti myymään lyhyexi laskevat osakkeet, jolloin kaupat toteutuvat. Gekko tajuaa että kaiken takana on Bud Fox ja raivostuu. Bud palaa työpaikalleen, jossa poliisi pidättää hänet sisäpiirikaupoista syytettynä.
ellauri318.html on line 111: Elokuva päättyy, kun Bud Fox kävelee oikeustalon portaita "oikeudenistuntoon", jossa hänet mitä luultavimmin tullaan myös tuomitsemaan Gekkon avunantajana. Hän on kuitenkin onnistunut puhdistamaan Gekon lisäxi omantuntonsa ja pelastamaan isänsä ja tämän kollegoiden säälittävät duunipaikat.
ellauri318.html on line 117: Ilo ilman viivaa on teeskentelyä. Enkä puhu nyt hilloviivasta, sanoo Jehovan todistaja. Vaan käyhän sekin paremman puutteessa. He naivat ankarasti. JP tuli kouraansa. JP kesti korkeintaan 5 pistoa. Noloa. Samaan aikaan toisaalla Jorgekaan ei diggaa hyvinvointivaltiota. Jorge ei tajunnut miksi yömajassa oli lähes pelkästään sveduja, vaikka kaikkein köyhimmät olivat hänen tietääkseen mutiaisia. Miten svedut kehtasivat?
ellauri318.html on line 123: Kaikki vetää kamaa, kertoo Abdul iloisena. Svedut, mutiaiset, teinit. Tästä on tullut koko kansan juttu tyyliin Ikea tai Henkkamaukka. Kauppa käy kuin siimaa. JP ostaa kolarahoilla ällöjä merkkivaatteita. Hän ei pane mitään säästöön. Hän panee neitosia hampaankoloon. Sohvi oli lumoava kuin fixu tv-juontaja. Tosissaan iskeminen oli kinkkistä. JPlle tuli Pohjois-Euroopan tiukin stondis silkasta rahanhimosta. Väkivalta Tukholmassa on kasvanut ja asujainten suhde aseisiin on lämmennyt. Ruåzi etenee päättäväisesti jenkkiesikuviensa tietä. Nekin jotka eivät osallistu seuraavat kiihottuneina vierestä kumikauloina. Ostelevat Vapiduxen ja kumppaneiden sellukirjoja. Svedut on 50v jenkeistä jälessä mutta nopeita oppijoita. Niikö virolaiset poroista.
ellauri318.html on line 151: Hypnotisoijan pohjalta on tehty samanniminen elokuva, jonka pääosassa on suomalainen näyttelijä Tobias Zilliacus. Tobias varmaan osaa suomea paremmin kuin Joona: "Pojat syö tilli". ATK-nikkari tervehtii Joonaa suomexi Ei saa peittää. Onko tässä vähän vittuilun makua?
ellauri318.html on line 154: Vitun svedut tekee koko ajan pilaa finne Joonasta: ska vi praatta eller joppa? Joonan äiti paistaa sushit ennen syöntiä, Joonalla ei seiso Disan kanssa, jne, jne. Svedu perkeleet. Joona on kuin Prattin trolli joka ajattelee salamannopeasti syväjäädytettynä. Sen nimikin on vizi: 2 o:ta peräkkäin. Dead giveaway! En finne igen. Harmi että Slussenin sillat on purettu, sieltä alta niitä sai.
ellauri318.html on line 166: Jonottakaa, huutaa Joona suomexi palkkakonnalle. Se häkeltyy siitä niin et Joona saa loput lusmut ammutuxi viime patilla. BUAHAHA Keplerit, tää oli ihan huippua. Tälle nauraisi Pertti Rasinkangaskin. Nauraisi "Niko Kapanen"kin, tuo suomalainen stm Vanhanen, ellei mahahaavaan sattuisi. Ruåzi voitti kisan mutta sitkeä pieni Suomi kiri toisexi. Nyt on vihdoin mureampi Ruåzikin lopultakin kakkosena Natossa hiusverkkojoukkoineen. Den glider in.
ellauri318.html on line 180: Vuonna 1992 Ukrainan ensimmäinen presidentti Leonid Kravtšuk tähdensi Eurooppa-suhteista puhuessaan myös läheisten taloussuhteiden ylläpitämistä Venäjään, selviää A-studion raportista.
ellauri318.html on line 206: – Maa jolla ei ole laivastoa pakottaa Venäjän Mustanmeren laivaston vetäytymään Krimiltä. Se olisi valtava nöyryytys, sanoo vahingoniloisena Toveri jämerä alahuuli töröllä.
ellauri318.html on line 209:
Ole totinen toveri. Pekka Toveri on puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö. Nykyään hän toimii kokoomuksen kansanedustajana.

ellauri318.html on line 220: Ukrainan virhe on, ettei se ole panostanut kaikin voimavaroin sotilaiden saamiseksi tykinruuaxi, Toveri jatkaa. Ei olla ymmärretty taistella ihan viimeiseen ukrainalaiseen. ”Venäjä kykenee värväämään suuremman väestönsä avulla enemmän sotilaita rintamalle. Ukrainalla olisi kuitenkin potentiaalia.” Lännen tulisi nostaa tuotantokykyään ja toimittaa Ukrainalle ”merkittäviä määriä pitkän kantaman iskukykyä, miinanraivauskykyä, ilmatorjuntaa ja muuta materiaalia”, jopa omia varastoja myöden, Toveri katsoo.
ellauri318.html on line 231: Yksi toimiala Suomessa hyötyy nyt Nato-jäsenyydestä – Patria ja Nokia hakivat potkua Lontoon suurmessuilta.
ellauri318.html on line 234: Vladimir Putin voi hävitä vain jos Venäjän armeija murskataan Ukrainassa, Garri Kasparov sanoo. Plopovin izemurhasiirto on nyt oikea. Vanha shakkimestari Garri Kasparov tunnetaan äänekkäänä Vladimir Putinin hallinnon vastustajana. Länteen loikannut Kasparov järjestää Tallinnassa sodanvastaisen (LOL) konferenssin 1.–2. lokakuuta. Viron venäläiset ovat eri kannalla. Pelaavat mustilla.
ellauri318.html on line 236: Venäjä ja Ukraina ovat droonisodan edelläkävijöitä, kuvailee Tilannestudion asiantuntija, erikoistoimittaja Kastehelmi. Hänen mukaansa droonien käyttö on ottanut selkeitä kehitysaskelia juuri Venäjän hyökkäyssodan aikana.
ellauri318.html on line 237: Osin mullistus nojaa siihen, että droonien saatavuus on parantunut myös siviilipuolella ja hinnat ovat laskeneet. Lennokkien yleistyminen on johtanut muun muassa drooneihin erikoistuneiden yksiköiden perustamiseen Ukrainassa.
ellauri318.html on line 238: – Taistelukenttä muuttuu yhä kauheammaksi etenkin etulinjan ja välittömän selustan takana toimiville sotilaille, Kastehelmi sanoo iloisena.
ellauri318.html on line 241: DCA-sopimus eli defence cooperation agreement on Suomen ja Yhdysvaltojen välinen neuvottelujen alla oleva sopimus.
ellauri318.html on line 246: Mixi ruåzalaisten miälestä oli 2000-luvun alussa coolia että jotkut jugot perusti kansankotiin klaaneja? Tuntuiko se niistä jännältä? Et nyt mekin ollaan kansainvälisiä ja vapaita, kunnon aseita heiluttavia länkkäreitä kuten jenkeissä? Niin kai sitten. Sellasta norminpurkua. No nyt saavat nieleskellä omaa paskaansa. Kaikki kapitalistikauppiaat on ilkeitä paskiaisia.
ellauri318.html on line 251: Roskajoukkoa. Rupusakkia. Patraskia. Pohjamutaa. Persuja. Pyramidin basementtia. Siitä kertoo Janet Evanovichin taskukirja Plum Lucky. Yllättävän vähän eroa sen ja Jens Vapiduxen Luxuselämän välillä.
ellauri318.html on line 264: needed to be more spiritual. I looked at being a Catholic
ellauri318.html on line 301: Esitutkinnan aikana takavarikkoon päätyi yhteensä noin kilon kokaiinia ja noin 25 kiloa amfetamiinia sekä noin 3 500 Subutex-tablettia. Lisäksi poliisi takavarikoi useita ampuma-aseita, joista osa oli sarjatuliaseita. Takavarikoitujen huumausaineiden katukauppa-arvo oli yli 750 000 euroa. Ankarimman tuomion sai katujengin johtohahmona pidetty 24-vuotias Abdinashir Mohamud Ali, 8 vuotta vankeutta. Muiden tuomittujen vankeusrangaistukset liikkuvat 2–5 vuoden välillä. Tapauksessa rikosnimikkeinä olivat muun muassa törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja törkeä kiristyksen yritys.
ellauri318.html on line 303: Hammas hampaasta, päät irti pojilta, olis Hammurapi määrännyt. Roomassa ne olis ristiinnaulittu pää alaspäin.
ellauri318.html on line 305: Ryöstökapitalismiin perustuvat suurvallat pitää porukoita tyytyväisinä niin kauan kuin ne kasvavat ja rikastuvat ryöstämällä naapureita. Tyyppejä saa helposti armeijaan ja poliisiin paremman aseman ja vauraamman tulevaisuuden toivossa. Kasvutaloutta pyöritetään halvoilla yhä kasvavilla mamulaumoilla. Näin myös Roomassa.
ellauri318.html on line 307: Kun tää automaatti sitten alkaa takkuilla sopivien saalismaiden puutteessa, tulee lama, ja mamut alkaa ryppyillä, perustaa sen 7 klaania ja lahkoa, kärhämöivät reviireistä keskenään eikä piittaa enää virkavallasta tuon taivaallista, niillä on omat sääntökirjat ja ansaintalogiikat. Juuri näin kävi kristinuskon alkuaikoina. Miljoona ärhäkästä lahkoa kamppaili sieluista kuin rotat katakombeissa. Pahimmat rettelöizijät ripustettiin pää alaspäin Twitter-muotoiseen ristiin kuivumaan. Eikös kuulosta eri tutulta? Senkös takia USAnkin on ihan pakko saada hallintaansa Ukraina, muuten ei talouskasvu ole taattua?
ellauri318.html on line 330: ”Olemme tuhonneet kiinteistönomistajat Venäjältä. Aiomme tehdä saman Euroopassa ja Amerikassa”
ellauri318.html on line 335: Nykyään Ukrainaksi kutsuttu alue oli aikoinaan kasarien valtakunnan sydän (albumi 194). Kasarien kaganaatti saavutti huippunsa 800-luvun lopulla, kun se sai hallintaansa Subkaukasian, Azovinmeren ja suurimman osan Itä-Euroopasta Dnipro-jokeen asti. Pro-Ukrainalaiset Siverialaiset ja Polialaiset kunnioittivat kasareita. Pushkinin lyyrinen sankari oli Kasari. Kertaa myös George Chipmunkin "kossack trivia" albumista 190.
ellauri318.html on line 344: Diskordalaiset levittelivät sitten transhumanismin mieliteemoja, kuten napaan katselevat älykkäät huumeet, virtuaalitodellisuus, kybersodankäynti, vuorovaikutteinen media, afrodisiakit, keinotekoinen elämä, nanoteknologia, aivoimplantteja, eliniän pidentäminen sekä suunnittelijoiden afrodisiakeja, psykedeelejä ja teknoeroottista pakanuutta.
ellauri318.html on line 352: Vaihtorotilta löytyi Lars Kepler Hypnotisoija, myös elokuvana. Valitettavasti suomexi, ei voi nauraa Andorillien huisin hauskoille "hoono soomi" piloille Joonan kustannuxella. Helskatti noita apinoita joiden mielestä tarinat vaan paranevat kun niistä tehdään leffoja. Se on todella syvältä. Kansikuvan elokuvajoona ei näytä yhtään Joonalta, joku tollanen vinosuinen laihanaama joka ei ole edes raakannut partaansa.
ellauri318.html on line 365: Kriminologian prof. Leif GW Perssonin krimi alkaa ääreist klischeisesti sillä että kiireisen Lisa Mattein tytär-ja-äiti hemmottelupäivä tyssää jo kotiovelle työpuhelimen pirinään. Jotain on tapahtunut eikä koko sveduissa ole ketään toista joka voisi tuurata kiireistä operatiivista supojohtajaa Lisa Matteita. Montakohan ziljoonaa kertaa tämäkin kohtaus on jo näytetty? Selluloidi on jo ihan rakeinen. I-KÄ-VYS-TYT-TÄVÄÄ! Vittu soittakaa Lefalle, eixe vois hoitaa tän?
ellauri318.html on line 367: Mut ei, Lisa on säpöbaasi eikä mikään tavallinen krimihattu niikö kiireetön perheetön Joona Linna. Kännykät on tehneet leffojen juonenkuljetuxesta tyhjänpäiväistä, deus ex machina on koko ajan taskussa. Mun on pakko ottaa tää.
ellauri321.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri321.html on line 43: Sir Henry Wotton 1568-1639 was born in Kent and educated at Winchester and New College and the Queen's College, Oxford. At Oxford he was a friend of John Donne. Poor Albertus Morton was his half nephew.
ellauri321.html on line 45: After a brief legal career he was employed by the Earl of Essex in a foreign diplomatic capacity, the main purpose of which was to gain intelligence on the activities of England's European neighbours. Wotton became ambassador to Venice and his eternal lines, "An Ambassador is an honest man, sent to lie abroad for the good of his country" no doubt reflects his disillusionment with the duplicity of the role. When on a mission to Augsburg, in 1604, he actually said, "An ambassador is an honest gentleman sent to lie abroad for the good of his country". King Jim siitä vähän pahentui.
ellauri321.html on line 61: A humorous Cockney bootblack, Sam Weller first appeared in the fourth serialised episode. Previously the monthly parts of the book had been doing badly, selling only about 1... Скрыть
ellauri321.html on line 67: Sam Weller is the authorized biographer of the late science fiction and fantasy author, Ray Bradbury. Weller is a writer, journalist and content creator. He is the author 6 books and a graphic novel. Скрыть
ellauri321.html on line 82: Niin kuin vesivirta paiskautuu alas kallionjyrkänteeltä, kunkin yksilön suurin mahdollinen mielihyvä koostuu kaikesta kiusasta, jonka hän voi aiheuttaa lähimmäiselleen. Se on hurmaavaa, ja heläyttää varman ja myötäsukaisen soinnun joka rinnassa! On hyvä, ettei apinoiden valta ole yhtä suuri kuin heidän tahtonsa.
ellauri321.html on line 101: A new English edition appeared in the year following, and an American reprint of the editio princeps was brought out by Matthew Carey in Philadelphia in 1793. In the meantime its author, whose full name was J. Hector Saint John de Crèvecoeur, had himself translated the book into French, adding to it very considerably, and publishing it in Paris in 1784.* A second French edition, still further enlarged and containing excellent maps and plates, appeared in 1787. These bibliographical facts are significant. They show that for at least twenty years, probably for a much longer period, the “Letters from an American Farmer” was an important interpreter of the New World to the Old. It seems to have been in answer to a demand aroused by his first book that Crèvecoeur ventured to treat the same theme once more. But the three bulky volumes of his “Journey in Upper Pennsylvania” (1801) contain little that is now or illuminating.
ellauri321.html on line 103: Among other books there fell into a guy named Hazlitt's hands a little volume of double interest to him by reason of his own early sojourn in America, and in a fitting connection he gave it a word of praise. In the Edinburgh Review for October, 1829, he speaks of it as giving one an idea “how American scenery and manners may be treated with a lively poetic interest. The pictures are sometimes highly colored, but they are vivid and strikingly characteristic.” “The author,” he continues, “gives not only the objects, but the feelings of a new country.” Hazlitt had read the book and had been delighted with it nearly a quarter of a century before he wrote of it, and in the earliest years of the century he had commended it warmly to his friends. In November, 1805, Lamb wrote: “Oh, tell Hazlitt not to forget the American Farmer. I dare say it is not so good as he fancies; but a book's a book.”* And it is this book, which not only gained the sympathies of Hazlitt and Charles Lamb, but also by its idealized treatment of American country life may possibly have stirred, as Professor Moses Coit Tyler thought, the imaginations of Byron and Coleridge.
ellauri321.html on line 105: For many years after Hazlitt had sounded his note of praise, Crèvecoeur and his work remained practically unknown. The ideas for which he stood, the literary atmosphere that he created, were both old-fashioned. Few people took Rousseau from their upper shelves, and the dust gathered on the tomes of Chateaubriand. Even Werther was more talked about than read. And so no one cared for this Earthly Paradise of the Age of Reason dashed with Rousseau's sentimentality, filled with his love of Nature, and prophetic of the whole Emigrant literature of France.
ellauri321.html on line 108: In 1747, in his sixteenth year, Crèvecoeur was sent by his family to England in order to complete his education. But the young man was of an adventurous spirit, and after a sojourn of about seven years in England, he set sail for Canada, where for the years 1758–59 he served in the French army. In 1764, after some residence in Pennsylvania, he became a naturalized citizen of New York, and five years later settled on a farm in Ulster County. Here, with his wife, Mahetable Tiffet of Yonkers, he lived the peaceful life of many idyllic years during which he gathered the materials for his book. Obviously enough he did not always remain on his farm, but viewed many parts of the country with a quietly observing eye. These journeys are recorded in his pages. He explored pretty thoroughly the settled portions of the States of New York and Pennsylvania, saw something of New England, and also penetrated westward to the limits of the colonies. He went as far South as Charleston, and may have visited Jamaica. Beyond such journeyings we may imagine these years to have xiv have been quite barren of events, serene and peaceful, until the storm of the Revolution began to break. It is not until 1779 that anything of import is again recorded of Crèvecoeur. In that year he made an attempt to return to Normandy, but the sudden appearance of a French fleet in the harbor of New York causing him to be suspected as a spy, he was imprisoned for three months. He was then permitted to sail, and, on his arrival in England, sold for thirty guineas his “Letters from an American Farmer,” which were published at London in 1782, the year after he reached France.
ellauri321.html on line 110: The success of his book and his efforts to improve the agricultural conditions of Normandy made Crèvecoeur a welcome guest in France. He spent some pleasant months in French literary society, into which he was probably introduced by Mme. de Houdetot, one of the many heroines of Rousseau's “Confessions.” To this lady, an old friend of his father, he also owed his introduction to Franklin.* He returned to America at the end of 1783.
ellauri321.html on line 112: Here sorrow and desolation awaited him. His wife had died a few weeks before his arrival, his farm had been ravaged, his children were in the care of strangers. But as he had been appointed French Consul in New York with the especially expressed approbation of Washington, he remained in America six years longer, with only one brief interval spent in France. Notwithstanding the disastrous practical influence of his book, through which five hundred Norman families are said to have perished in the forests of Ohio, he was now an honored citizen in his adopted country, distinguished by Washington, and the friend of Franklin. In these later years he accompanied Franklin on various journeys, one of which is recorded in the “Voyage Dans La Haute Pennsylvanie.” In 1790 he returned to France, living now at Rouen, now at Sarcelles, where he died on November 12, 1813. He was a man of “serene temper and pure benevolence,” of good sense and sound judgment; something also of a dreamer, yet of a rhetorical rather than a poetical temperament; typically French, since there were in him no extremes of opinion or emotion. He followed the dictates of his reason tempered by the warmth of his heart, and treated life justly and sanely.
ellauri321.html on line 114: Crèvecoeur's book differs from other works descriptive of early conditions in America in that xvi that it should be regarded primarily as a piece of literature. Beyond the information that is given by it there is the more permanent significance of its tone and atmosphere, of its singularly engaging style, and of the fact that it forms part of a great literary movement.
ellauri321.html on line 117: Crèvecoeur sought and found, or imagined that he had found, that land of plain living and high thinking, of simple virtue and untrammeled manhood, which was one of the dreams of his age. Here were none of those social distinctions against which Werther so bitterly rebelled. The restraints of law were reduced to a minimum and in Crèvecoeur's favorite Society of Friends (of which he gave a long account to his French countrymen) there were not even priests. In a word, the spiritual rebellion of that period was essentially a rebellion against institutions, and the real corresponded very nearly to the ideal in colonial America. Beyond the limits of the colonies, moreover, the absolute ideal hovered.
ellauri321.html on line 119: This was the Indian; not the red man of actual flesh an and xvii and blood, but the Tenewissa of Crèvecoeur, and the Atala of Chateaubriand. The pressure of the tyrannous centuries drove men to an ideal of extreme liberty. It was the Indian, living in uninterrupted communion with Nature, and within the most flexible of societies, whom they contrasted with the European held in the iron vise of a complex and traditional social order. All the undeniable charm of this ideal of freedom, of simplicity, of a life close to Nature, Crèvecoeur embodied in his book.
ellauri321.html on line 125: Good and evil I see is to be found in all societies, and it is in vain to seek for any spot where those ingredients are not mixed. I therefore rest satisfied, and thank God that my lot is to be an American farmer, instead of a Russian boor, or a bloody Hungarian peasant.
ellauri321.html on line 129: My father left me three hundred and seventy-one acres of land, forty-seven of which are good timothy meadow, an excellent orchard, a good house, and a substantial barn. Aloitti lähes tyhjästä kuten Donald Trump, jolle isä antoi starttirahaxi vaivaisen miljoonan.
ellauri321.html on line 131: Yet when young I entertained some thoughts of selling my farm. I thought it afforded but a dull repetition of the same labours and pleasures. I thought the former tedious and heavy, the latter few and insipid; but when I came to consider myself as divested of my farm, I then found the world so wide, and every place so full, that I began to fear lest there would be no room for me. My farm, my house, my barn, presented to my imagination, objects from which I adduced quite new ideas; they were more forcible than before. Why should not I find myself happy, said I, where my father was before? He left me no good books it is true, he gave me no other education than the art of reading and writing; but he left me a good farm, and his experience; he left me free from debts, and no kind of difficulties to struggle with 24 with.—I married, and this perfectly reconciled me to my situation; my wife rendered my house all at once chearful and pleasing; it no longer appeared gloomy and solitary as before; when I went to work in my fields I worked with more alacrity and sprightliness; I felt that I did not work for myself alone, and this encouraged me much. My wife would often come with her kitting in her hand, and sit under the shady trees, praising the straightness of my furrows, and the docility of my horses; this swelled my heart and made every thing light and pleasant, and I regretted that I had not married before. I felt myself happy in my new situation, and where is that station which can confer a more substantial system of felicity than that of an American farmer, possessing freedom of action, freedom of thoughts, ruled by a mode of government which requires but little from us? Every year I kill from 1500 to 2,000 weight of pork, 1,200 of beef, half a dozen of good wethers in harvest: of fowls my wife has always a great stock: what can I wish more?
ellauri321.html on line 133: My negroes are tolerably faithful and healthy; by a long series of industry and honest dealings, my father left behind him the name of a good man; I have but to tread his paths to be happy and a good man like him.
ellauri321.html on line 137: Whenever I go abroad it is always involuntary. I never return home without feeling some pleasing emotion, which I often suppress as useless and foolish. The instant I enter on my own land, the bright idea of property, of exclusive right, of independence exalt my mind. Precious soil, I say to myself, by what singular custom of law is it that thou wast made to constitute the riches of the freeholder? What should we American farmers be without the distinct possession of that soil? It feeds, it clothes us, from it we draw even a great exuberancy, our best meat, our richest drink, the very honey of our bees comes from this privileged spot. No wonder we should thus cherish its possession, no wonder that so many Europeans who have never been able to say that such portion of land was theirs, cross the Atlantic to realize that happiness. this is what may be called the true and the only philosophy of an American farmer. He is like a cock perhaps, arrayed with the most majestic plumes, tender to its mate, bold, courageous, endowed with an astonishing instinct to fuck, with thoughts, with memory, and every distinguishing characteristic of the reason of man. I really enjoy killing all my animals, like doves, my record is fourteen dozen.
ellauri321.html on line 139: I bless God for all the good he has given me; I envy no man's prosperity (unlike the greedy wren that stole the quaker swallow's furnishings), and with no other portion of happiness that that I may live to teach the same philosophy to my children; and give each of them a farm, shew them how to cultivate it, and be like their father, good substantial stantial independent American farmers—an appellation which will be the most fortunate one, a man of my class can possess, so long as our civil government continues to shed blessings on our husbandry. Adieu.
ellauri321.html on line 143: The rich and the poor are not so far removed from each other as they are in Europe. Some few towns excepted, we are all tillers of the earth, from Nova Scotia to West Florida. We are all animated with the spirit of an industry which is unfettered and unrestrained, because each person works for himself. (Excepting the Negroes of course, and a bunch of penniless farm hands.)
ellauri321.html on line 159: As Christians, religion curbs them not in their opinions; the general indulgence leaves every one to think for themselves in spiritual matters; the laws inspect our actions, our thoughts are left to God. Industry, good living, selfishness, litigiousness, country politics, the pride of freemen, religious indifference, are their characteristics. If you recede still farther from the sea, you will come into more modern settlements; they exhibit the same strong lineaments, in a ruder appearance. Religion seems to have still less influence, and their manners are less improved, and they carry guns.
ellauri321.html on line 161: By living in or near the woods, their actions are regulated by the wildness of the neighbourhood. The deer often come to eat their grain, the wolves to destroy their sheep, the bears to kill their hogs, the foxes to catch their poultry. This surrounding hostility, immediately puts the gun into their hands; they watch 67 watch these animals, they kill some; and thus by defending their property, they soon become professed hunters; this is the progress; once hunters, farewell to the plough. The chase renders them ferocious, gloomy, and unsociable; a hunter wants no neighbour, he rather hates them, because he dreads the competition. In a little time their success in the woods makes them neglect their tillage. They trust to the natural fecundity of the earth, and therefore do little; carelessness in fencing, often exposes what little they sow to destruction; they are not at home to watch;
ellauri321.html on line 162: in order therefore to make up the deficiency, they go oftener to the woods. That new mode of life brings along with it a new set of manners, which I cannot easily describe.
ellauri321.html on line 166: Near the great woods, in the last inhabited districts men seem to be placed still farther beyond the reach of government, which in some measure leaves them to themselves. How can it pervade every corner; as they were driven there by misfortunes, tunes, necessity of beginnings, desire of acquiring large tracks of land, idleness, frequent want of œconomy, ancient debts; the re-union of such people does not afford a very pleasing spectacle. When discord, want of unity and friendship; when either drunkenness or idleness prevail in such remote districts; contention, inactivity, and wretchedness must ensue. There are not the same remedies to these evils as in a long established community. The few magistrates they have, are in general little better than the rest; they are often in a perfect state of war; that of man against man, sometimes decided by blows, sometimes by means of the law; that of man against every wild inhabitant of these venerable woods, of which they are come to dispossess them. There men appear to be no better than carnivorous animals of a superior rank, living on the flesh of wild animals when they can catch them, and when they are not able, they subsist on grain. Eating of wild meat, whatever you may think, tends to alter their temper.
ellauri321.html on line 168: So he who would wish to see America in its proper light, and have a true idea of its feeble beginnings and barbarous rudiments, must visit our extended line of frontiers where the last settlers dwell, and where he may see the first labours of settlement, the mode of clearing the earth, in all their different appearances; where men are wholly left dependent on their native tempers, and on the spur of uncertain industry, which often fails when not sanctified by the efficacy of a few moral rules. There, remote from the power of example, and check of shame, many families exhibit the most hideous parts of our society. They are a kind of forlorn hope, preceding by ten or twelve years the most respectable army of veterans which come after them. In that space, prosperity will polish some, vice and the law will drive off the rest, who uniting again with others like themselves will recede still farther; making room for more industrious people, who will finish their improvements, convert the loghouse into a convenient habitation, and rejoicing that the first heavy labours are finished, will change in a few years that hitherto barbarous country into a fine fertile, well regulated district. Such is our progress, such is the march of the Europeans toward the interior parts of this continent. In all societies there are off-casts; this impure part serves as our precursors or pioneers; my father himself was one of that class, but he came upon honest principles, and was therefore one of the few who held fast; by good conduct and temperance, he transmitted to me his fair inheritance, when not above one in fourteen of his contemporaries had the same good fortune.
ellauri321.html on line 170: As I have endeavoured to shew you how Europeans become Americans; it may not be disagreeable to shew you likewise how the various Christian sects introduced, wear out, and how religious indifference becomes prevalent. When any considerable number of a particular sect happen to dwell contiguous to each other, they immediately erect a temple, and there worship the Divinity agreeably to 62 their own peculiar ideas. Nobody disturbs them. If any new sect springs up in Europe, it may happen that many of its professors will come and settle in America. As they bring their zeal with them, they are at liberty to make proselytes if they can, and to build a meeting and to follow the dictates of their consciences; for neither the government nor any other power interferes. If they are peaceable subjects, and are industrious, what is it to their neighbours how and in what manner they think fit to address their prayers to the Supreme Being? But if the sectaries are not settled close together, if they are mixed with other denominations, their zeal will cool for want of fuel, and will be extinguished in a little time. Then the Americans become as to religion, what they are as to country, allied to all. In them the name of Englishman, Frenchman, and European is lost, and in like manner, the strict modes of Christianity as practised in Europe are lost also.
ellauri321.html on line 172: How does it concern the welfare of the country, or of the province at large, what this man's religious sentiments are, or really whether he has any at all? He is a good farmer, he is a sober, peaceable, good citizen: G.W. Bush himself would not wish for more. This is the visible character, the invisible one is only guessed at, and is nobody's business, whether Cristian, Jew or Muslim.
ellauri321.html on line 175: Thus our bad people are those who are half cultivators and half hunters; and the worst of them are those who have degenerated altogether into the hunting state. As old ploughmen and new men of the woods, as Europeans and new made Indians, they contract the vices of both; they adopt the moroseness and ferocity of a native, without his mildness, or even his industry at home. If manners are not refined, at least they are rendered simple and inoffensive by tilling the earth; all our wants are supplied by it, our time is divided between labour and rest, and leaves none for the commission of great misdeeds. As hunters it is divided between the toil of the chase, the idleness of repose, or the indulgence of inebriation.
ellauri321.html on line 177: Hunting is but a licentious idle life, and if it does not always pervert good dispositions;
ellauri321.html on line 178: yet, when it is united with bad luck, it leads to want: want stimulates that propensity to rapacity and injustice, too natural to needy men, which is the 70 the fatal gradation. After this explanation of the effects which follow by living in the woods, shall we yet vainly flatter ourselves with the hope of converting the Indians? We should rather begin with converting our back-settlers. the back-settlers of both the Carolinas, Virginia, and many other parts, have been long a set of lawless people; it has been even dangerous to travel among them.
ellauri321.html on line 182: There is room for every body in America; has he any particular talent, or industry? he exerts it in order to procure a livelihood, and it succeeds. Is he a merchant? the avenues of trade are infinite; is he eminent in any respect? he will be employed and respected. Does he love a country life? pleasant farms present themselves; he may purchase what he wants, and thereby become an American farmer. Is he a labourer, sober and industrious? he need not go many miles, nor receive many informations before he will be hired, well fed at the table of his employer, and paid four or five times more than he can get in Europe. Does he want uncultivated lands? Thousands of acres present themselves, which he may purchase cheap. Whatever be his talents or inclinations, if they are moderate, he may satisfy them. I do not mean that every one who comes will grow rich in a little time; no, but he may procure an easy, decent low maintenance, by his industry. Instead of starving he will be fed, instead of being idle he will have employment; and these are riches enough for such men as come over here.
ellauri321.html on line 184: But how is this accomplished in that croud of low, indigent people, who flock here every year from all parts of Europe? I will tell you; they no sooner arrive than they immediately feel the good effects of that plenty of provisions we possess: they fare on our best food, and they are kindly entertained; their talents, character, and peculiar industry are immediately inquired into; they find countrymen every where disseminated, let them come from whatever part of Europe.
ellauri321.html on line 186: Let me select one as an epitome of the rest, say this wetback from South America: he is hired, he goes to work, and works moderately; instead of being employed by a haughty person, he finds himself with his equal, placed at the substantial table of the farmer, or else at an inferior one as good; his wages are high, his bed is not like that bed of sorrow on which he used to lie: if he behaves with propriety, and is faithful, he is caressed, and becomes as it were a member of the Amazon family.
ellauri321.html on line 188: He looks around, and sees many a prosperous person, who but a few years before was as poor as himself. This encourages him much, he begins to form some little scheme, the first, alas, he ever formed in his life. If he is wise he thus spends in a tent on the street two or three score years, in which time he acquires knowledge, the use of tools, the modes of working the lands, felling trees, &c. This prepares the foundation of a good name, the most useful acquisition he can make. He is encouraged, he has gained friends;
ellauri321.html on line 189: he is advised and directed, he feels bold, he purchases some land; he gives all the money he has brought over, as well as what he has earned, and trusts to the God of harvests for the discharge of the rest. His good name procures him credit. He is now possessed of the deed, conveying to him and his posterity the fee simple and absolute property of two hundred acres of land, situated on such a shit creek without a paddle. What an epoch in this man's life! He is become a freeholder, from perhaps a Mexican boor—he is now an American, a Pennsylvanian, an English subject.
ellauri321.html on line 191: Pride steps in and leads him to every thing that the laws do not expressly forbid. It is not every immigrant who succeeds; no, it is only the sober, the honest, and industrious: happy those to whom this transition has served as a powerful spur to labour, to prosperity, and to the good establishment of children, born in the days of their poverty; and who had no other portion to expect but the rags of their parents, had it not been for their crappy imigration. Why here they can find better rags on the dump and eat heartier meals from the trashcans.
ellauri321.html on line 195: The Scotch and the Irish might have lived in their own country perhaps as poor, but enjoying more civil advantages, the effects of their new situation do not strike them so forcibly, nor has it so lasting an effect. From whence the difference arises I know not, but out of twelve families of emigrants of each country, generally seven Scotch will succeed, nine German, and four Irish. The Scotch are frugal and laborious, but their wives cannot work so hard as German women, who on the contrary vie with their husbands, and often share with them the most severe toils of the field, which they understand better. They have therefore nothing to struggle against, but the common casualties of nature. The Irish do not prosper so well; they love to drink and to quarrel; they are litigious, and soon take to the gun, which is the ruin of every thing; they seem beside to labour under a greater degree of ignorance in husbandry than the others; perhaps it is that their industry had less scope, and was less exercised at home. Their potatoes, which are easily raised, are perhaps an inducem
ellauri321.html on line 196: ent to laziness: their wages are too low and their whisky too cheap.
ellauri321.html on line 200: Andrew, what step do you intend to take in order to become rich? Have you brought any money with you, Andrew? I'll tell you what I intend to do; I'll send you to my house, where you shall stay two or three weeks, there you must exercise yourself with the axe, that is the principal tool the Americans want, and particularly the back-settlers. Can your wife spin? Well then as soon as you are able to handle the axe, you shall go and live with Mr. P. R. a particular friend of mine, who will give you four dollars per month, for the first six, and the usual price of five as long as you remain with him. I shall place your wife in another house, where she shall receive half a dollar a week for spinning; and your son a dollar a month to drive the team.
ellauri321.html on line 205: The term of the lease shall be thirty years; how do you like it, Andrew? Oh, Sir, it is very good, but I am afraid, that the king or his ministers, or the governor, or some of our great men, I don't mean you Sir, will come and take the land from me; your son may say to me, by and by, this is my father's land, Andrew, you must quit it. No, no, said Mr. Lessor, there is no such danger; I am here just to take the labour of a poor settler; here we have no great men, but what are subordinate to our laws; so calm all your fears, I will give you a lease, so that none can can make you afraid. Andrew did not understand a word; we therefore can easily forgive him a few spontaneous ejaculations on the rug, which would be useless to wipe off.
ellauri321.html on line 209: Tämä hyvä, mutta Froggie pilaa antamansa suotuisan vaikutelman loppuluvussa jossa se päättää ryhtyäkin punanahaxi. The Supreme Being does not reside in peculiar churches or communities; he is equally the great Manitou of the woods and of the plains; and even in the gloom, the obscurity of those very woods, his justice may be as well understood and felt as in the most sumptuous temples. Each worship with us, hath, you know, its peculiar political tendency; there it has none but to inspire gratitude and truth: their tender minds shall receive no other idea of the Supreme Being, than that of the father of all men, who requires nothing more of them than what tends to make us others happy. We shall say with them. Soungwanèha, èsa caurounkyawga, nughwonshauza neattèwek, nèsalanga. — Our father, be thy will done in earth as it is in great heaven.
ellauri321.html on line 218: Juan in America was a success and was chosen by the Book Society as Book of the Month. However, the work annoyed the Commonwealth Foundation – Linklater was accused of showing too little respect for the United States and its institutions. Russian Communism the writer considered an "Oriental perversion aggravated by torments and a technique filched from Germanic practice."
ellauri321.html on line 220: Set in the year before the Wall Street crash, Juan in America is a classic evocation of the final mania of prohibition, as seen through equally maniacal British eyes. The character Eric Linklater devised to be his unreliable explorer was one capable of absorbing the enormity of the American experience without being overwhelmed by its incongruities. A blithe, bastard descendent of Byron(tm)s Don Juan, Linklater´s Juan is an anti-hero with a taste for the grotesque and the ridiculous, at once both dirty and deity whose response when faced either with sudden catastrophe or miraculous survival is simply to laugh. A novel in the mode of the picaresque, this is a story of erotic discovery in the sense, as Juan puts it, that, eh, your trousers hide not only your willy but your kinship to the clown. A nation emerging as a great power is exalting in absurdist energies. In its last spasms before the great depression, America is revealed through a series of unlikely accidents as Juan stumbles from state to state, somehow evading consequences as he goes. On his first day, he falls for the daughter of a gangster, witnesses a murder in a speakeasy and watches a woman leap to her death in a New York street. He thrills to the bizarreness of each spectacle and moves on to the next in a galloping mood that is part medieval romance, part running commentary on what was still, in the 1920s, the new world.
ellauri321.html on line 223:
Spugen noopeli

ellauri321.html on line 225: Jone Fosse on norjalainen jumalaton doku, joka rupesi katolisexi loppupeleissä päästäxeen viinapirun kynsistä. Sen 2. vaimo on slovakki ja ne asuvat jossain Keski-Euroopassa, mutta sillä on hyttejä Länsi-Norjassa. Sen pallinaama on viinanpolttama ja ruma kuin balttilaisella.
ellauri321.html on line 227: Amerikkalainen Karen ei pidä sen kynäilytyylistä. Karenin kirjakerho sanoo: Ei. Tämä kirja ei ole minua varten. Mutta opin, kuinka arvokasta ei ehkä ole vain ostaa jokaista kirjaa, jossa on hieno kansi tai jonka Dalkey on julkaissut, tai joka kuulostaa lievästi mielenkiintoiselta takakannessa. Dana antaa lukea kaksisivuisen näytteen. Ehkä minun pitäisi käyttää sitä silloin tällöin. Koska silloin en olisi koskaan ostanut tätä. Se on niin vahvasti tyylitelty toistolla ja mielettömän neuroottisella kertojaäänellä, että et koskaan tunne edistyväsi. Ajattelin, että ehkä luen sitä hieman äänikirjana nähdäkseni, auttaisiko se, mutta se sai minut vain tuntemaan olevani tohtori Seussin vanhempi, vähemmän menestynyt katkera veli. Eri ihmisille on erilaisia kirjoja...
ellauri321.html on line 252: Sid Sidhu: Never understood the phrase rest of the world (you mean your world)
ellauri321.html on line 256: Pete: If Putin told me it was snowing outside the igloo I’d still check … lying poisonous insufferable dwarf!
ellauri321.html on line 258: Sorry, but the background and implications of the 2014 far-right coup in Kiev, which overthrew the pro-Russian President Viktor Yanukovych, is critical for understanding the current Ukraine-Russia war. This coup was openly supported by US and European imperialism and implemented primarily by far-right shock troops such as the Right Sector and the neo-Nazi Svoboda Party.
ellauri321.html on line 280: Juan heittäytyi pitkälleen ruohikkoon aidan taakse, minne sotilaat eivät voineet nähdä, ja makasi siellä nyyhkyttäen... Ja sotilaat marssivat edelleen: varusteet kalisivat, pyörät ratisivat, kengät tömisivät, rummut pärisivät ja säkkipillit soivat kauniisti ja kimeästi, miehet lauloivat taas komeilla äänillään. Hiki, vaatteet ja saapasnahka haisivat, pöly nousi siipinä heldän kantapäillään ja hevoset kompastelivat tykkivaunujen edessä....
ellauri321.html on line 287: Hämmästyttävien mahdollisuuksien maa, sanoi professori Timson. Maa, jossa ei yritteliäisyydelle ole mitään estettä. Tämän päivän portinvartija voi huomenna olla miljonääri. Tulette huomaamaan, että se on innostuttava maa, mr. Motley. Se on maa, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Niin juuri, mitä tahansa! Siellä tehdään miljoonia yhdessä yössä. Ja se on ystävällinen maa. Te pidätte ystävänänne miestä, joka kiilloittaa kenkänne, parturia, joka leikkaa hiuksenne, tarjoilijaa, joka tuo teille jäävetenne. Minkä vuoksi? Sen vuoksi, että te tiedätte, että nämä miehet voivat jonakin päivänä olla huomattuja henkilöitä. Ja vaikka he eivät onnistuisikaan ansaitsemaan niin paljon rahaa, on hyvin mielenkiintoista päästä kosketukseen kanssaihmisten kera.
ellauri321.html on line 291: Melvin Dixon sepitti runon nimeltä Heartbeats vasta kasarilla. Se kertoo homon lakukepin kuolemasta AIDSiin. Niin juuri kävi Melvin raiskalle. He wrote about black gay men. Hänen partnerinsa nimi oli osuvasti Dick Horowitz. Dick oli todnäk. nahaton. Juanin löytämä runokokoelma saattoi olla vaikka tämä:
ellauri321.html on line 295: 3. Marianne Moore, ‘Marriage’.
ellauri321.html on line 298: 6. Robert Frost, ‘Stopping by Woods on a Snowy Evening’.
ellauri321.html on line 301: 9. Langston Hughes, ‘I, Too’.
ellauri321.html on line 305: Muistaaxeni eräs Juaniin tyytymätön jenkki Goodreads arvostelija sanoi jättäneensä niteen kesken koska siinä oli niin paljon vanhoja jenkkiklisheitä. Shelved as 'dropped' September 14, 2022. Unengaging story, wooden protagonist, hackneyed American tropes. Disappointment etched all over mine phiz. Read up to p.142.
ellauri321.html on line 320: Stuart Profit joined the Scott Trust in 2015. He has been a publishing director at Penguin Books since 1998, and before that he was the publisher of the trade division at HarperCollins for six years.
ellauri321.html on line 326: Russell "Beam me up" Scott joined the Scott Trust in 2015, and is the Scott Trust’s only senior independent director AKA owner. He runs a consultancy business specialising in strategy and execution for digital audience growth and monetisation. He is also co-founder of Grazer Learning, a start-up digital education platform and provides commercial support to a number of other tech start-ups. Previously he held multiple senior roles in consumer publishing, digital and broadcast sectors including Content Director of The Football League, Commercial Director of Northcliffe media and MD of fish4, a digital classified JV between 5 major UK regional senior pressure groups.
ellauri321.html on line 328: Some minority person Haroon Siddique joined the Scott Trust in 2022 as its journalist whip.
ellauri321.html on line 334: Now there is a bunch of good reasons why people choose NOT to support the Guardian. It is a real hornet´s nest of western capitalist money chasers known as economic liberals.
ellauri321.html on line 345: Globaalit viihde- ja mediamarkkinat (https://www.statista.com/statistics/237749/value-of-the-global-entertainment-and-media-market/) ovat arvokkaita, sillä ne muodostuvat televisiosta, radiosta, internetistä, sanomalehdistä ja yleensä teknologiapohjaisista yrityksistä. Vuonna 2022 tämän teollisuuden kertynyt arvo oli noin 2,5 biljoonaa (EU-biljoonaa, eli US-triljoonaa) Yhdysvaltain dollaria. Ennusteet näille markkinoille ovat optimistisia, sillä tämän toimialan odotetaan kasvattavan arvoaan seuraavien vuosien aikana ja saavuttavan mahdollisesti 2,9 biljoonan Yhdysvaltain dollarin tuoton vuoteen 2026 mennessä.
ellauri321.html on line 347: Ensimmäisen luokan Alphabetin liikevaihto oli yli 268 miljardia euroa vuonna 2022. Yhdysvallat on Alphabetin (https://www.statista.com/statistics/266250/regional-distribution-of-googles-revenue/) tärkein alueellinen markkina-alue, joka tuottaa yli 40 prosenttia liikevaihdostaan. Alphabetia seurasivat televiestintäjätti Comcast ja toinen teknologiayritys Meta. Yhdysvallat on myös merkittävä markkina-alue Comcastille, sillä niillä on yli 20 prosenttia maksutelevision markkinaosuudesta Yhdysvalloissa (https://www.statista.com/statistics/251691/comcasts-pay-tv-market-share/) .
ellauri321.html on line 349: Suurin osa maailman johtavista mediayhtiöistä on yhdysvaltalaisia yrityksiä. Medialla on todellakin tärkeä rooli amerikkalaisten jokapäiväisessä elämässä. Yhdysvalloissa kuluttaja vietti keskimäärin yli 790 minuuttia eli YLI 13 TUNTIA PÄIVÄSSÄ tärkeimpien tiedotusvälineiden nauttimiseen (https://www.statista.com/statistics/278544/time-spent-with-media-in-the-us/). No voi helvetti en paremmin sano!
ellauri321.html on line 358: Viidessä kymmenen rivin säkeistössä runoilija puhuu antiikin kreikkalaiselle uurnalle, kuvailee ja keskustelee siinä kuvatuista kuvista. Erityisesti hän pohtii kahta kohtausta, joista toinen, jossa rakastaja jahtaa rakastamaansa, ja toinen, jossa kyläläiset ja pappi kokoontuvat uhraamaan. Runoilija päättelee, että uurna sanoo ihmiskunnan tuleville sukupolville: "Kauneus on totuus, totuus kauneus. - siinä kaikki / te tiedätte maan päällä, ja kaikki mitä sinun tarvitsee tietää."
ellauri321.html on line 367: Mitä hullua tavoittelua? Mikä kamppailu pakoon?

ellauri321.html on line 395: Kuten monet Keatsin oodit, "Oodi kreikkalaisessa urnissa" keskustelee taiteesta ja taiteen yleisöstä. Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan. Ilman niitä ei ole koko taidetta.
ellauri321.html on line 417: Cleanth Brooks puolusti linjoja kriitikoilta vuonna 1947 ja väitti:
ellauri321.html on line 418: "Kauneus on totuus, totuus kauneus" on täsmälleen sama asema ja sama oikeutus kuin Shakespearen "Kypsyys on kaikki". Molemmat on täyttä palturia mutta kuulostavat fixuilta. In vino veritas, hoilasi Juan hoiperrellessaan Olympian luota kotiin pää täynnä kotipolttoista giniä. Juan ei ottanut totuutta ottolapsexi, vai rehellisyyskö se oli. Dora työntää kyyneleisen naamansa Juanin kainaloon ja Juan kohta omansa Olympian isokainaloon.
ellauri321.html on line 420: Earl Wasserman jatkoi vuonna 1953 keskustelua viimeisistä riveistä ja väitti: Mitä kovempaa vedämme oodin viimeisiä rivejä, sitä enemmän niiden merkityksen silmukka kuristaa ymmärryksemme runosta ... Aforismi on sitä houkuttelevampi, koska se näkyy runon loppupuolella, sillä sen näennäisen huippukohta on yleensä johtanut olettamukseen, että se on runon abstrakti summaus... Mutta oodi ei ole abstrakti lausunto tai retki filosofiaan. Se on vaan runo "asioista".
ellauri321.html on line 422: Klassisilla hetkillään Keats on kuvanveistäjä, jonka kireäxi jäykistetystä marmorista tulee lihaa, sanoi joku. Nojoo.
ellauri321.html on line 433: Kiinan väkiluku on suurempi kuin 400 000 000. Se on suuri ihmisjoukko, mutta kiinalaisten yksilöllinen ostokyky on alhainen. Miljoonat kiinalaiset kulit elävät ja kuolevat näkemättä koskaan autoa. Ja vielä useammat kuolisivat näkemättä autoa, ellei olisi olemassa amerikkalaisten insinöörien nerokkuutta ja amerikkalaisten liikemiesten uutteruutta. Näiden kahden tekijän ansiosta vähintään 60 % Kiinan kansasta tietää nykyään, miltä auto näyttää. Näin meidän sivistyksemme levittää siunausta koko maailmaan.
ellauri321.html on line 447: Sadassa vuodessa on kulien sivistys, nerokkuus ja uutteruus ajanut amerikkalaisista ohize. Nuppilukuun verrattuna jenkit ovat sentään autotuotannossa vielä joholla, sillä kuleja alkaa olla puolitoista Amerikan biljoonaa, jenkkejä vain vaivaiset kolmesataa megamölyapinaa.
ellauri321.html on line 454: Lalage on yksi monista Horation runouden naisista, joita pidetään enemmän kreikkalaisena hetairaina, joka on palkattu soiraamaan ja hyvään keskusteluun sekä seksuaalipalveluihin, kuin tavallisena hevosprostituoituna. Naisten kreikkalaiset nimet ja rooli runoilijan miesten katseen idealisoituina kohteina viittaavat siihen, että useimmissa tapauksissa tämä oletus on oikea. Tässä runossa, joka on osoitettu ystävälleen Aristius Fuscukselle, runoilijalle ja kieliopilleen, Horatius (65-8 eaa.) ilmeisesti juhlii voimakasta suojasexiä, jonka hän saa omistautumisestaan Lalagelle, kuten rakkausrunoilija Tibullus (n. 55-19) teemalle. eaa.) kohtelee elegissään rakastettuaan Deliaa ( Elegiae I.2.25-32), jossa hän ylpeilee varmuusvälineestä, jonka Venus myöntää rohkeille ystäville. Horatian runo puhuu pikemminkin hänen taiteelleen omistautumisen suotuisasta vaikutuksesta häneen kuin hänen rakkaudestaan naiseen naisena huolimatta sen viimeisissä riveissä olevista siroista sanallisista viittauksista 6. vuosisadalla eaa. kreikkalaisen lyyrisen runoilijan Sapphon ( 31.3-5 ) rakkausrunoihin ja Catulluxeen (n. 84-64 eaa.) (Carmina 51.5). Tutkijat keskustelevat siitä, missä määrin Horatius on leikkisä vai ironinen tässä; hänen viileä irtautuminen kiintymyksensä kohteesta on johtanut oletukseen, että Lalage ("Puhuilija") ei itse asiassa ole nainen, vaan pikemminkin parraton poikanen.
ellauri321.html on line 483: On hullua miten ohi maalin tollot kriitikot ampuvat Linklaterin kohdalla. Ei se ollut mikään koomikko, siis ei haha hauska kaatuilija ala Chaplin/Buster Keaton, tai hullu hassuttelija kuin Spede Pasanen vaan apinaelämää ymmärtävä humoristi. Eikä se ollut yhtään ilkeämpi amerikkalaisille kuin ne ansaizevat. Psykoterapeutti Maarit Kalliokin kehottaa:
ellauri321.html on line 490: Kokeile naurujoogaa tunnilla tai vaikka videopalvelu Youtubessa.
ellauri321.html on line 514: Theodosia oli kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat Joonian Miletoksesta tulleet asuttajat arkaaisella kaudella noin vuonna 550–500 eaa. Sen paikalla saattoi olla varhaisempi paikallisten taurien asutus. Ifigeneia eli karkoitettuna Tauriissa, kunnes Jason pelasti.
ellauri321.html on line 520: Tietämättään mongolit olivat kääntyneet biologiseen sodankäyntiin voittaakseen vihollisensa. Kauppareiteistä, jotka yhdistivät Euroopan muuhun maailmaan, tuli nyt tappavia valtateitä mustan kuoleman leviämiselle. Vuonna 1347 tauti saapui Konstantinopoliin ja sitten Genovaan, Venetsiaan ja Välimerelle, ja sen toivat kauppiaat ja kauppiaat, jotka pakenivat kotiin. Samoin muistaaxeni kävi Kiinassa länkkärien riehuessa siellä 1800-luvulla.
ellauri321.html on line 527:
Muistomerkit
Joo

ellauri321.html on line 543: Joulukuun 1. päivänä 1941 kaikki juutalaiset koottiin. Saksalaiset kertoivat heille, että heidät siirrettäisiin jonnekin Ukrainaan. Joulukuun 4. päivänä 1941 aamulla kaikki juutalaiset, mukaan lukien isäni, äitini ja siskoni, vietiin panssarintorjuntahautaan, jossa saksalaiset ampujat teloittivat heidät. 1500-1700 ihmistä ammuttiin sinä päivänä. [Juutalaisen eloonjääneen Dora T.:n laskelma, annettu Neuvostoliiton ylimääräiselle toimikunnalle 20. kesäkuuta 1944; RG.22-002M : Kela 2, Fond 7021, Opis 9, Delo 56]
ellauri321.html on line 553: Ensimmäinen joukkoammuskelu tapahtui 4. joulukuuta 1941 kaupungin ulkopuolella panssarintorjuntahaudoissa. Ennen ampumista kaikki juutalaiset käskettiin ilmestymään Sennaya ulitsalle muuttamisen tekosyyllä. Joulukuun 1. päivänä paikalle saapuneet, pääasiassa naiset, lapset ja vanhukset, koottiin ja suljettiin vankilarakennukseen. Silminnäkijöiden mukaan uhrit vietiin haudoihin katetulla mustalla kuorma-autolla. Saksan arkistojen mukaan 800 juutalaista tapettiin sinä päivänä, vaikka neuvostokomissio antaakin 2000 uhria. Saksan arkistojen mukaan Sonderkommando 10b. Ennen kuin heidät tapettiin, heidän oli riisuttava ja luovutettava omaisuutensa ja hyvät vaatteet. Joulukuun 12. päivänä noin 300 Krymchakia ampui samassa paikassa samassa yksikössä Feldgendarmerie kanssa. Tammi-huhtikuussa 1942, kun neuvostojoukot vapauttivat kaupungin lyhyesti, saksalaiset jatkoivat piiloon jääneiden juutalaisten etsimistä. Löydetyt vietiin samoihin panssarintorjuntaojiin ammuttavaksi.
ellauri321.html on line 579: Wodehouse tunnetaan parhaiten kaikkitietävän Jeevesin ja hänen törkeän pomonsa Bertie Woosterin luojana. Myöhemmässä elämässä kirjailija kohtasi vihaisia julkisia syytöksiä, muun muassa kirjailija AA Milnen taholta, että hän oli tuntenut myötätuntoa Saksan natsihallintoa kohtaan. Oltuaan internoituna nykyisessä Puolassa Wodehouse teki Berliinissä nazien vieraana sarjan kevytmielisiä radiolähetyksiä, joita isänmaalliset brittikriitikot pitivät maanpetoksena. Hänen kannattajansa, mukaan lukien George Örwelö, puolustivat Wodehousea sanomalla, että hän oli naiivi eikä kiinnostunut politiikasta. Nyt on selvää, että näin ei ollut.
ellauri321.html on line 611: Kaikki nämä olivat jokapäiväisiä juttuja, jotka eivät kiinnostaneet Juania, joten hän luki vain otsakkeet. Mutta sitten hän näki sivun yläkulmassa otsakkeen: Ajatuksen kieltäjien koulu saanut mielenkiintoisen oppilaan. Hämmästyen ja sekavin tuntein hän luki sen alla olevan uutisen. Kaunishipiäinen Kuo Kuo, jonka kulmakarvat olivat ohuet kuin mäkäräisen jalka, oli liittynyt Arroyo Beachin nudistilahkoon löytääxeen yli-ihmisen. Olivathan kiinalaiset matkailijat, kuten se Matka länteen kirjan apina, muinaisinakin aikoina menneet länteen viisautta hakemaan ja vaeltaneet sitä varten Keski-Aasian suurien autiomaiden halki, missä heitä kiusasi kylmät ja kuumat paholaiset ja hiekasta nousevat, tuulen kuljettamat aaveet, kunnes he lopulta löysivät viisauden lähteen Benareksessa, pyhän Ganges virran rannalla. Mutta matkallaan he tutkivat suurella mielenkiinnolla paholaisia, paimentolaisheimoja, yksinkertaisten vuoristoasukkaitten ja säikähtyneitten talonpoikien tapoja...
ellauri322.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri322.html on line 47: Hän muutti Amerikkaan vuonna 1774, ja hänen pamflettinsa Common Sense (1776), joka puolusti Amerikan itsenäisyyttä, osoittautui merkittäväksi henkiseksi virikkeeksi siirtokuntien irtautumiselle Britanniasta. Paine asui Ranskassa 1790-luvulla ja oli vahvasti mukana Ranskan vallankumouksessa, ja hänet valittiin Ranskan kansalliskokoukseen vuonna 1792. Miehen oikeudet (1791), Painen tunnetuin kirja, puolusti tavallaan vallankumousta, ja siksi sitä pidettiin hyökkäyksenä Britannian monarkiaa vastaan. Hän palasi Amerikkaan vuonna 1802, missä hänen kristinuskon hylkäämisensä johti kasvavaan epäsuosioon. Nokka irti, pyrstö tarttui.
ellauri322.html on line 53: Il travaille quelque temps comme marchand, puis ouvre une boutique de corsets à Sandwich dans le Kent. Il épouse Mary Lambert le 27 septembre 1759 et son commerce fait faillite peu de temps après. Son épouse meurt alors qu'elle est enceinte. Il exerce ensuite plusieurs métiers et déménage souvent (Thetford, Gantham, Alford, Diss, Kensington, Moorfields, Grampound).
ellauri322.html on line 59: Kirjassa Reflections on the Revolution in France (1790) Edmund Burke sanoo, että todellinen yhteiskunnallinen vakaus syntyy, jos kansakunnan köyhää enemmistöä hallitsee rikkaiden plutokraattien vähemmistö, ja että vallan laillinen periminen (varallisuus, uskonnollinen, hallinto) varmistaa poliittisen vallan sopivuuden olevan yksinomaan valtakunnan eliitin hallinnassa. Ei siihen tarvi aatelisnimiä eikä hassuja hattuja, kuten jenkkilä on osoittanut.
ellauri322.html on line 61: Ihmiset syntyvät ja pysyvät aina vapaina ja tasa-arvoisina oikeuksiensa suhteen. Siviilierot voivat siis perustua vain "yleishyödyllisyyteen" (kz. ed. kpl). Kaikkien poliittisten yhdistysten ja historian loppu on ihmisen luonnollisten ja peruuttamattomien oikeuksien säilyttäminen; ja nämä oikeudet ovat yrittämisvapaus ja omaisuuden turvallisuus eli el Zorron ja Robin Hoodin vastustus.
ellauri322.html on line 76: If nobody will be so kind as to become my foe, I shall need no more fleets nor armies, and shall be forced to reduce my taxes. The American war enabled me to double the taxes; the Dutch business to add more; the Nootka humbug gave me a pretext for raising three millions sterling more; but unless I can make an enemy of Russia the harvest from wars will end. I was the first to incite Turk against Russian, and now I hope to reap a fresh crop of taxes. Kuulostaapa tutulta.
ellauri322.html on line 83: If there is a country in the world where concord, according to common calculation, would be least expected, it is America. There the poor are not oppressed, the rich are not privileged. Industry is not mortified by the splendid extravagance of an unruly workforce rioting at its expense. Tripla hah.
ellauri322.html on line 88: Turhaan kipuilija paukuttelee henxeleitä jenkkirebubliikista, joka 2-kamarisena oli nimenomaan suunniteltu pitämään hopeaseljät vallassa, patriisit ja blebeijit omissa loosheissa.
ellauri322.html on line 91: Government is nothing more than a national association; and the object of this association is the good of all, as well individually as collectively. Every man wishes to pursue his occupation, and to enjoy the fruits of his labours and the produce of his property in peace and safety, and with the least possible expense. Juu tää on selvää oikeistolaista talouslipilarismia, painu Paine pihalle.
ellauri322.html on line 95: Commerce is no other than the traffic of two individuals, multiplied on a scale of numbers; and by the same rule that nature intended for the intercourse of two, she intended that of all. For this purpose she has distributed the materials of manufactures and commerce, in various and distant parts of a nation and of the world; and as they cannot be procured by war so cheaply or so commodiously as by commerce, she has rendered the latter the means of extirpating the former. As the two are nearly the opposite of each other, consequently, the uncivilised state of the European governments is injurious to commerce. Every kind of destruction or embarrassment serves to lessen the quantity, and it matters but little in what part of the commercial world the reduction begins. Like blood, it cannot be taken from any of the parts, without being taken from the whole mass in circulation, and all partake of the loss. When the ability in any nation to buy is destroyed, it equally involves the seller. Could the government of England destroy the commerce of all other nations, she would most effectually ruin her own. It is possible that a nation may be the carrier for the world, but she cannot be the merchant. She cannot be the seller and buyer of her own merchandise. The ability to buy must reside out of herself; and, therefore, the prosperity of any commercial nation is regulated by the prosperity of the rest. If they are poor she cannot be rich, and her condition, be what it may, is an index of the height of the commercial tide in other nations. When, therefore, governments are at war, the attack is made upon a common stock of commerce, and the consequence is the same as if each had attacked his own.
ellauri322.html on line 102: Why is it that scarcely any are executed but the poor? The fact is a proof, among other things, of a wretchedness in their condition. Bred up without morals, and cast upon the world without a prospect, they are the exposed sacrifice of vice and legal barbarity. Uuhahhaa, älä jaxa Paine!
ellauri322.html on line 106: At an early period⁠—little more than sixteen years of age, raw and adventurous, and heated with the false heroism of a master who had served in a man-of-war⁠—I began the carver of my own fortune, and entered on board the Terrible Privateer, Captain Death. From this adventure I was happily prevented by the affectionate and moral remonstrance of a good father, who, from his own habits of life, being of the Quaker profession, must begin to look upon me as lost.
ellauri322.html on line 108: But the impression, much as it effected at the time, began to wear away, and I entered afterwards in the King of Prussia Privateer, Captain Mendez, and went with her to sea. Yet, from such a beginning, and with all the inconvenience of early life against me, I am proud to say, that with a perseverance undismayed by difficulties, a disinterestedness that compelled respect, I have not only contributed to raise a new empire in the world, founded on a new system of government, but I have arrived at an eminence in political literature, the most difficult of all lines to succeed and excel in, which aristocracy with all its aids has not been able to reach or to rival. Notta lällällää teille loordit!
ellauri322.html on line 113: Paine on amatööri ekonomisti, se laskee verokertymää. Poor rates oli sen aikaiset sosiaalimenot, joista Paine sanoo kuin Ben Zyskowicz:
ellauri322.html on line 115: Be it, however, what it may, it is no other than the consequence of excessive burden of taxes, for, at the time when the taxes were very low, the poor were able to maintain themselves; and there were no poor-rates.
ellauri322.html on line 117: Poor rates kasvoi samaa vauhtia kuin verot. No samaan aikaan kasvoi myös tuloerot, yhdet rikastui toisten kustannuxella. Charity ulkoistettiin verottamalla kasvavaa keskiluokkaa. Ihan kuten nytkin tekee Urpo Suomessa, jakaa izelleen +2000e/kk ja ottaa rupusakilta -2000e/v per nenä.
ellauri322.html on line 127: When all the governments of Europe shall be established on the representative system, nations will become acquainted, and the animosities and prejudices fomented by the intrigue and artifice of courts, will cease. As soldiers have hitherto been treated in most countries, they might be said to be without a friend. Shunned by the citizen on an apprehension of their being enemies to liberty, and too often insulted by those who commanded them, their condition was a double oppression. But where genuine principles of liberty pervade a people, everything is restored to order; and the soldier civilly treated, returns the civility.
ellauri322.html on line 155: Päähenkilö Caleb Williams on syntyperäisesti nöyrä, mikä on harvinaista Godwinille, koska hänen hahmonsa ovat usein varakkaita ja arvokkaita henkilöitä. Caleb Williamsia, köyhää, itseoppinutta, orvoksi jäänyttä nuorta miestä ja romaanin ensimmäisen persoonan kertojaa, suositellaan työhön rikkaan Ferdinando Falklandin tilalle. Vaikka Falkland on yleensä pidättyväinen ja hiljainen mestari, hän on myös altis äkillisille raivokohtauksille. Huolestuneena hänen purkauksistaan Caleb kysyy herra Collinsilta, Falklandin kuolinpesän hoitajalta, tietääkö hän syyn Falklandin oudolle luonteelle.
ellauri322.html on line 157: Hra Collins kertoo Falklandin menneisyydestä vetoamalla Falklandin pitkään historiaan, joka on painottanut järkeä verenvuodatuksen takia. Falklandin naapuri Barnabas Tyrrel oli tyrannimainen mestari, joka sorsi ja manipuloi vuokralaisiaan. Tyrrelistä tuli Falklandin vihollinen ja kilpailija, jota rakastettiin hänen rohkeasta ja anteliaasta käytöksestään. Falkland korjasi jatkuvasti Tyrrelin aiheuttamat monet vääryydet perheensä jäsenille ja naapureilleen, mikä vain lisäsi yhteisön kunnioitusta ja arvostusta Falklandia kohtaan. Hän pelasti myös Tyrrelin veljentyttären Emily Melvilen tulipalolta, sankaruudesta, joka sai Emilyn rakastumaan Falklandiin. Järkyttynyt Tyrrel piti Emilyn vangittuna tilallaan, ja hänet pidätettiin väärien syytösten perusteella, kun tämä yritti paeta. Emilyn emotionaalinen ahdistus näissä tapahtumissa johti siihen, että hän sairastui ja kuoli. Kahden miehen välinen konflikti kärjistyi, kun Tyrrel hyökkäsi fyysisesti Falklandin kimppuun Emilyn hautajaisissa. Tyrrel itse löydettiin murhattuna pian sen jälkeen. Vaikka Falklandia pidettiin välittömästi epäiltynä Tyrrelin murhasta, hän puolusti itseään tahrattoman maineensa perusteella. Sen sijaan kahdella Tyrrelin vuokralaisella löydettiin raskauttavat todisteet, tuomittiin murhasta ja hirtettiin. Falklandin tunnetila, herra Collins selittää, on horjunut siitä lähtien. Vuonna 1690 Malvinassaarten välistä kulkeva salmi nimettiin Falklandinsalmeksi Englannin amiraliteetissa vaikuttaneen varakreivi Falklandin mukaan. Saarten nimi juontui tästä.
ellauri322.html on line 159: Kertomus Falklandin varhaisesta elämästä kiehtoo Calebia, vaikka hän pitääkin aristokraatin outoa käytöstä edelleen epäilyttävänä. Caleb tutkii pakkomielteisesti Tyrrel-murhatapauksen näkökohtia jonkin aikaa ja hänen epäilyksensä lisääntyvät vähitellen. Hän vakuuttaa itsensä, että Falkland on salaa syyllinen murhaan.
ellauri322.html on line 161: Kun Calebin epäluottamus paljastuu, Falkland lopulta myöntää olevansa Tyrrelin murhaaja, mutta pakottaa Calebin olemaan vaiti asiasta kuolemanrangaistuksen uhalla. Falkland perustelee ja syyttää valheellisesti Calebia yrittäessään ryöstää häneltä suuren rahasumman. Caleb kuitenkin pakenee kartanolta, mutta on myöhemmin vakuuttunut palaamaan puolustamaan itseään lupaamalla, että jos hän voi tehdä niin tehokkaasti oikeudessa, hänet vapautetaan. Falklandin lanko valvoo heidän kahden vilpillistä oikeudenkäyntiä ja lopulta on Falklandin puolella, jolloin Caleb pidätetään. Vankilaelämän tuska on dokumentoitu Calebin ja muiden kurjavankien kautta. Lopulta Falklandin palvelija toimittaa Calebille työkaluja, joita hän voi käyttää pakenemiseen, minkä hän onnistuikin tekemään uskaltautuessaan ulos luontoon.
ellauri322.html on line 167: Kun Caleb on nousemassa Irlantiin suuntautuvalle alukselle, hän hämmentyy toisesta rikollisesta ja hänet pidätetään. Hän lahjoo vangitsijaansa saadakseen vapauden, ennen kuin he huomaavat, että häntä todella etsitään. Caleb ansaitsee elantonsa julkaisemalla tarinoita pahamaineisista rikollisista, mutta kostonhimoinen Jones palkitsee Calebin vangitsemisesta ja pitää Calebin liikkeitä huolellisen valvonnan alaisena.
ellauri322.html on line 173: Tunteellisessa tuomioistuimessa Caleb puolustaa itsensä ja esittää syytöksensä Falklandia vastaan; hän kuitenkin paljastaa surunsa siitä, että hänestä on tullut osa samaa julmaa ajattelutapaa kuin Falkland, joka pakottaa ihmiset vallasta kilpaileviin ryhmiin. Lopulta Caleb löytää yleismaailmallisuuden kaikkien ihmisten keskuudessa, oli se sitten sortaja tai sorrettu, ja löytää ihmisyyden jopa Falklandista. Hän jopa ilmaisee ihailunsa ja kunnioituksensa monia Falklandin positiivisia ominaisuuksia, mukaan lukien hänen ihanteitaan, kohtaan. He antavat toisilleen anteeksi, ja Falklandin tiedetään kuolevan pian sen jälkeen. Huolimatta jaloista oikeudenmukaisuuden tavoittelusta Caleb ei kuitenkaan ole tyytyväinen, koska hän uskoo menestyksensä ontoksi ja pitää itseään vastuullisena Falklandin kuolemasta.
ellauri322.html on line 184: 11-vuotiaana hänestä tuli Samuel Newtonin, kovan linjan kalvinistin ja Robert Sandemanin opetuslapsen, ainoa oppilas. Vaikka Newtonin tiukka kurinpitomenetelmä jätti Godwinille kestävän auktoriteettivamman, Godwin sisäisti sandemanilaisen uskontunnustuksen, joka korosti rationalismia, tasa-arvoa ja konsensuspäätöksentekoa. Huolimatta siitä, että Godwin myöhemmin luopui kristinuskosta, hän säilytti sandemanilaiset juurensa, joita kiitti sitoutumisestaan rationalismiin, sekä stoalaisesta persoonallisuudestaan. Godwin tuomitsi kristityn Jumalan teokraatiksi ja tyranniksi , jolla ei ollut oikeutta hallita.
ellauri322.html on line 191: Neljä vuotta myöhemmin Godwin meni naimisiin uudelleen ja hänen uusi vaimonsa Mary Jane Clairmont toi avioliittoon kaksi omaa lastaan, joista merkittävin oli Claire Clairmont. Clairesta on muistaaxeni ohimenevästi paasattu. (Kz. albumi 14.) Wollstonecraftin tyttäret vihasivat uutta rouva Godwinia ja huomiota, jonka hän kiinnitti omaan tyttäreensä. Godwinin perheestä tuli yhä epämukavampi paikka asua jännitteiden noustessa ja velkojen kasvaessa. Teini-ikäiset Mary ja Claire pakenivat juoksemalla mantereelle Shelleyn kanssa vuonna 1814. Jäljelle jäänyt Fanny kantoi suurimman osan äitipuolensa vihasta. Hän eristettiin yhä enemmän perheestään ja kuoli itsemurhaan vuonna 1816.
ellauri322.html on line 197: ood.jpg?w=316&h=431" height="250px" />
ellauri322.html on line 211: Imlay rekisteröi hänet vaimokseen Amerikan suurlähetystöön ja lähti sitten töihin. Hiän aisti suhteen karkaavan, ja hiän matkusti Lontooseen ollakseen hänen kanssaan. Imlay ei kuitenkaan halunnut kutsua hiäntä ja heidän pientä tytärtään Fannya elämäänsä. Hämmentyneenä Wollstonecraft nieli itsetuhoisen annoksen laudanumia, mutta selvisi hengissä.
ellauri322.html on line 217: Palattuaan Lontooseen hän huomasi, että Imlay asui uuden naisen, näyttelijän kanssa. Tämän uutisen kuultuaan hän meni Putney Bridgelle ja heittäytyi Thamesiin. Kaksi vesimiestä raahasi hänet tajuttomana joesta ja löysi lääkärin, joka onnistui elvyttämään hänet. Muutamaa viikkoa myöhemmin hän haki Imlaylle kirjoittamansa kirjeet Skandinaviasta ja yhdisti ne päiväkirjoihin luodakseen Kirjeitä, jotka on kirjoitettu lyhyen oleskelun aikana Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa (1796).
ellauri322.html on line 224: "Oletko koskaan tavannut Mary Wollstonecroftin [sic] kirjeitä Ruotsista ja Norjasta? Hän on saanut minut rakastamaan kylmää ilmastoa, pakkasta ja lunta, kiintymään pohjoiseen kuutamoon noin teoriassa. Kirja sisältää upeita kuvailevia kohtia. Yhden sanotaan olleen inspiraationa pyhälle joelle Coleridgen "Kubla Khanissa". Se kuvaa hänen vaikutelmiaan suuresta vesiputouksesta Fredrikstadin ulkopuolella Norjassa:
ellauri322.html on line 229: Radikaali englantilainen filosofi William Godwin päätti: "Jos koskaan oli kirja, jonka on suunniteltu rakastuttavan pallopään kynäilijäänsä, tämä näyttää minusta siltä kirjalta." Lontoossa Godwin ja Wollstonecraft aloittivat rakkaussuhteen. Vuoden sisällä hiän oli taas raskaana, ja huolimatta heidän pahamaineisesta vastenmielisyydestään avioliittoa kohtaan, he päättivät mennä naimisiin. "Luulen, että olette maailman erikoisin aviopari", ystävä kommentoi. Wollstonecraft synnytti sitten tyttären, tulevan Mary Shelleyn, Frankensteinin ( 1818) kirjoittajan. Hiän (äiti siis) kuoli pian sen jälkeen, 38-vuotiaana.
ellauri322.html on line 232: MARY WOLLSTONECRAFT was born on the 27th of April, 1759. Her father, a quick-tempered and unsettled man, capable of beating wife, child, and dog was the son of a manufacturer who made money in Spitalfields, when Spitalfields was prosperous. Her mother was a rigorous Irishwoman, of the Dixons of Sally Shannon. Edward John Wollstonecraft of whose childpen, besides Mary, the second child, three sons and two daughters lived to be sort of men and women in course of time, got rid of about ten thousand pounds which had been left him by his father. He began to get rid of it by farming. Mary Wollstonecraft's firstremembered home was in a farm at Epping. When she was five years old, the family moved to another farm, by the Chelmsford Toad. When she was between six and seven years old they moved again, to the neighbourhood of Barking. There they remained three years before the next move, which was to a farm near Beverley, in Yorkshire. In Yorkshire they remained six years, and Mary Wollstonecraft had there what education fell to her lot between the ages of ten and sixteen.
ellauri322.html on line 234: Edward John Wollstonecraft then gave up farming to venture upon a commercial speculation. This caused him to live for a year and a half at Queen's Row, Hoxton. His daughter Mary was then sixteen; and while at Hoxton she had her education advanced by the friendly care of a deformed clergyman Mr. Clare who lived next door, and stayed so much at home that his one pair of shoes had lasted him for fourteen years. But Mary Wollstonecraft's chief friend at this time was an accomplished girl only two years older than herself, who maintained her father, mother, and family by skill in drawing. Her name was Frances Blood, and she especially, by her example and direct instruction, drew out her "young friend's" drawers.
ellauri322.html on line 236: In 1776, Mary Wollstonecraft's father, a rolling stone, rolled into Wales. Again he was a failure. Next year again he was a Londoner; and Mary had influence enough to persuade him. to choose a house at Walworth, where she would be near to her friend's fanny. Then, however, the conditions of her home life caused her to be often on the point of going away to earn a living for herself. In 1778, when she was nineteen, Mary Wollstonecraft did leave home, to take a situation as companion with a rich tradesman's widow at Bath, of whom it was said that none of her companions could stay with her. Mary Wollstonecraft, nevertheless, stayed two years with the difficult widow, and made herself respected. Her mother's failing health then caused Mary to return to her. The father was then living at Enfield, and trying to save the small remainder of his means by not venturing upon any business at all. The mother died after long suffering, wholly dependent on her daughter Mary's constant care. The mother's last words were often quoted by Mary Wollstonecraft in her own last years of distress "A little patience, and all will be over."
ellauri322.html on line 238: After the mother's death, Mary Wollstonecraft left home again, to live with her friend, Fanny Blood, who was at Walham Green. In 1782 she went to nurse a manned sister through a dangerous illness. The father's need of support next pressed upon her. He had spent not only his own money, but also the little that had been specially reserved for his children. It is said to be the privilege of a passionate man that he always gets what he wants; he gets to be avoided, and they never find a convenient corner of their own who shut themselves out from the kindly fellowship of life.
ellauri322.html on line 240: In 1783 Mary Wollstonecraft aged twenty-lour with two of her sisters, joined Fanny Blood in setting up a day school at Islington, which was removed in a few months to Newington Green. Early in 1785 Fanny Blood, far gone in consumption, sailed for Lisbon to marry an Irish surgeon who was settled there. After her marriage it was evident that she had but a few months to live ; Mary Wollstonecraft, deaf to all opposing counsel, then left her school, and, with help of money from a friendly woman, she went out to nurse her, and was by her when she died. Mary Wollstonecraft remembered her loss ten years afterwards in these "Letters from Sweden and Norway," when she wrote:
ellauri322.html on line 244: Mary Wollstonecraft left Lisbon for England late in December, 1785. When she came back she found Fanny's poor parents anxious to go back to Ireland ; and as she had been often told that she could earn by writing, she wrote a pamphlet of 162 small pages" Thoughts on the Education of Daughters " and got ten pounds for it. This she gave to hel- friend's parents to enable them to go back to their kindred. In all she did there is clear evidence of an ardent, generous, impulsive nature. One day her friend Fanny Blood had repined at the unhappy surroundings in the home she was maintaining for her father and mother, and longed for a little home of her own to do her work in. Her friend quietly found rooms, got furniture together, and told her that her little home was ready ; she had only to walk into it. Then it seemed strange to Mary Wollstonecraft that Fanny Blood was withheld by thoughts that had not been uppermost in the mood of complaint. She thought her friend irresolute, where she had herself been generously rash. Her end would have been happier had she been helped, as many are, by that calm influence of home in which some knowledge of the world passes from father and mother to son and daughter, without visible teaching and preaching, in easiest companionship of young and old from day to day.
ellauri322.html on line 246: The little payment for her pamphlet on the " Education of Daughters " caused Mary Wollstonecraft to think more seriously of earning by her pen. The pamphlet seems also to have advanced her credit as a teacher. After giving up her day school, she spent some weeks at Eton with the Rev. Mr. Prior, one of the masters there, who recommended her as governess to the daughters of Lord Kingsborough, an Irish viscount, eldest son of the Earl of Kingston. Her way of teaching was by winning love, and she obtained the warm affection of the eldest of her pupils, who became afterwards Countess Mount-Cashel. In the summer of 1787, Lord Kingsborough's family, including Mary Wollstonecraft, was at Bristol Hot-wells, before going to the Continent. While there, Mary Wollstonecraft wrote her little tale published as " Mary, a Fiction," wherein there was much based on the memory of her own friendship for Fanny Blood.
ellauri322.html on line 248: The publisher of Mary Wollstonecraft's " Thoughts on the Education of Daughters " was the same Joseph Johnson who in 1785 was the publisher of Oowper's " Task." With her little story written and a little money saved, the resolve to live by her pen could now be carried out. Mary Vollstonecraft, therefore, parted from her friends at Bristol, went to London, saw her publisher, and frankly told him her determination. He met her with fatherly kindness, and received her as a guest in his house while she was making her arrangements. At Michaelmas, 1787, she settled in a house in George Street, on the Surrey side of Blackfriars Bridge. There she produced a little book for children, of " Original Stories from Real Life," and earned by drudgery for Joseph Johnson. She translated, she abridged, she made a volume of Selections, and she wrote for an " Analytical Review," which Mr. Johnson founded in the middle of the year 1788. Among the books translated by her was Necker " On the Importance of Religious Opinions." Among the books abridged by her was S:dzmann's " Elements of Morality."
ellauri322.html on line 250: With all this hard work she lived as sparely as she could, that she might help her family. She supported her father. That she might enable her sisters to earn their living as teachers, she sent one of them to Paris, and maintained her there for two years ; the other she placed in a school near London as parlour-boarder until she was admitted into it as a paid teacher. She placed one brother at Woolwich to qualify for the Navy, and he obtained a lieutenant's commission. For another brother, articled to an attorney whom he did not like, she obtained a transfer of dentures; and when it became clear that his quarrel was more with law than with the lawyers, she placed him with a farmer before fitting him out for emigration to America. She then sent him, so well prepared for his work there that he prospered well.
ellauri322.html on line 252: She tried even to disentangle her father's affairs ; but the confusion in them was beyond her powers of arrangement. Added to all this faithful work, she took upon herself the charge of an orphan child, seven years old, whose mother had been in the number of her friends. That was the life of Mary Wollstonecraft, thirty years old, in 1789, the year of the Fall of the Bastille; the noble life now to be touched in its enthusiasms by tbe spirit of the Revolution, to be caught in the great storm, shattered, and lost among its wrecks.
ellauri322.html on line 254: To Burke's attack on the French Revolution Mary Wollstonecraft wrote an Answer one of many answers provoked by it that attracted much attention. This was followed by her "Vindication of the Rights of Woman," while the air was full of declamation on the "Rights of Man." The claims made in this little book were in advance of the opinion of that day, but they are claims that have in our day been conceded. They are certainly not revolutionary in the opinion of the world tbat has become a hundred years older since the book was written (1792). No, more like 230 years, plus 1.
ellauri322.html on line 256: At this time Mary Wollstonecraft had moved to rooms in Store Street, Bedford Square. She was fascinated by Fuseli the painter, and he was a married man. She felt herself to be too strongly drawn towards him, and she went to Paris at the close of the year 1792, to break the spell. She felt lonely and sad, and was not the happier for being in a mansion lent to her, from which the owner was away, and in which she lived surrounded by his servants. Strong womanly instincts were astir within her, and they were not all wise folk who had been drawn around her by her generous enthusiasm for the new hopes of the world, that made it then, as Wordsworth felt, a very heaven to the young.
ellauri322.html on line 258: Four months after she had gone to Paris, Mary Wollstonecraft met at the house of a merchant, with whose wife she had become intimate, an American named Gilbert Imlay. He won her affections. That was in April, 1793. He had no means, and she had home embarrassments, for which she was unwilling that he should become in any way responsible. A part of the new dream in some minds then was of a love too pure to need or bear the bondage of authority. The mere forced union of marriage ties implied, it was said, a distrust of fidelity. When Gilbert Imlay would have married Mary Wollstonecraft, she herself refused to bind him ; she would keep him legally exempt from her responsibilities towards the father, sisters, brothers, whom she was supporting. She took his name and called herself his wife, when the French Convention, indignant at the conduct pf the British Government, issued a decree
ellauri322.html on line 260: from the effects of which she would escape as the wife of a citizen of the United States. But she did not marry. She witnessed many of the horrors that came of the loosened passions of an untaught populace. A child was born to her a girl whom she named after the dead friend of her own girlhood. And then she found that she had leant upon a reed. She was neglected; and was at last forsaken. Having sent her to London, Imlay there visited her, to explain himself away. She resolved on suicide, and in dissuading her from that he gave her hope again. He needed somebody who had good judgment, and who cared for his interests, to represent him in some business affairs in Norway. She undertook to act for him, and set out on the voyage only a week after she had determined to destroy herself.
ellauri322.html on line 262: The interest of this book which describes her travel is quickened by a knowledge of the heart-sorrow that underlies it all. Gilbert Imlay had promised to meet her upon her return, and go with her to Switzerland. But the letters she had from him in Sweden and Norway were cold, and she came back to find that she was wholly forsaken for an actress from a strolling company of players. Then she went up the river to drown herself. She paced the road at Putney on an October night, in 1795, in heavy rain, until her clothes were drenched, that she might sink more surely, and then threw herself from the top of Putney Bridge.
ellauri322.html on line 264: She was rescued, again, and lived on with deadened spirit. In 1796 these "Letters from Sweden and Norway " were published. Early in 1797 she was married to William Godwin. On the 10th of September in the same year, at the ago of thirty-eight, Mary Wollstonecraft Godwin died, after the birth of the daughter who lived to become the wife of Shelley and write a blockbuster bestseller. The mother also would have lived, if a womanly feeling, in itself to be respected, had not led her also to unwise departure from the customs of the world. Peace be to her memory. None but kind thoughts can dwell upon the life of this too faithful disciple of Rousseau (except for the feminismim).
ellauri322.html on line 275: Ulkoluodon spugeäijät ei osaa ajatella muuta kuin päivän sillinpäitä. Pariisittarilla on joie de vivre, niitä eivät paina arkihuolet, nälkäänsä ne syövät leivoxia. Peggy piika väpelö pelkää ruåzalaisia. Maryn mielessäkin vilahtaa kiehtova väkisinmakuun ajatus. Virkamiesten palkat Ruåzissa on tosi pieniä. Pelto-orvokkeja näkyy kasvavan. Tyär mainitaan vasta s. 18, se löysi ahomansikoita. Näissä maisemissa oli helppo unohtaa päiden kolahtelu pesusoikkoon Pariisissa ja Imlayn petturuus. Mary ei tykännyt svedujen ätläköistä muonista. Sokeria pistävät leipäänkin, perhana. Mutta höveleitä ovat vaikkeivät valitettavasti osaa enkkua. Tullimies on töykeä kun Marylla ei ole passia.
ellauri322.html on line 291: Strömstad on Strindbergin näytelmän Velkojat tapahtumapaikka. Siellä on eniten aurinkopäiviä koko pohjois-Euroopassa. Notta revi siitä Mary joka väitit ettei päivä koskaan paista tähän risukasaan. Asukkaita saman verran suunnilleen kuin Sysmässä mutta Ruåzin suurin syväsatama.
ellauri322.html on line 293: Dearly beloved Roger, The scripture moveth us in sundry places. This is a bawdy parody of The Book of common prayer. No ei, se on mitä Swift sanoi kuin sen uudessa seurakunnassa ei kukaan ilmestynyt saarnankuuloon paizi unilukkari.
ellauri322.html on line 295: Norjalaiset vaikuttavat ahkerammilta ja varakkaammilta. Ruåzalaiset nimittävät niitä konnixi, ne sanovat svedupellejä teeskentelijöixi. Oikeassa ovat kumpikin. Slaves are not sharpened by the only thing that can motivate a man, namely self-interest. Fredrikshallissa omat ampui selkään Kalle Tusinaa. Poor Charles!
ellauri322.html on line 299: The grave has closed over a cdear friend, the friend of my youth (Fanny Blood). Still she is present with me, and I hear her soft voice warbling as I stray over the heath. Fate has separated me from another, the fire of whose eyes, tempered by infantine tenderness, still warms my breast (Mr. Imlay); even when gazing on these tremendous cliffs sublime emotions absorb my soul. And, smile not, if I add that the rosy tint of morning reminds me of a suffusion which will never more charm my senses, unless it reappears on the cheeks of my child. Her sweet blushes etc etc.
ellauri322.html on line 302: Tanskixet ja norskit vaikuttavat Euroopan vapaimmilta, kai koska kaikki isot ruukit on kruunun hallussa. Tønsbergiin hommattiin yliopistoa (se on Norjan vanhin kaupunki) mutta siitä ei tullut yhtään mitään.
ellauri322.html on line 310: Ja ehkä on sanomattakin selvää, että Marian vinjetit sisältävät seksuaalisen pohjavirran, kuten voimme odottaa, mutta ne aikalaiskriitikot, jotka eivät pitäneet eniten Sternen hölynpölystä, löysivät teoksista jotain hyväksyttävää, ellei ylevää. Esimerkiksi molemmat painettiin uudelleen Sternen kaunottaret, ja toinen - sentimentaalisempi näistä kahdesta - aiheutti kuvitusten ja kaiverrusten vyöryn, joista tunnetuin ilmestyi Joseph Wedgwoodin teepalveluissa, merkki siitä, että Mariaa oli pidetty turvallisena kohteliaan yhteiskunnan kulutukseen.
ellauri322.html on line 312: Tämä suloinen nuori tyttö istuu pehmeässä maalaisympäristössä pidellen huiluaan ja hänen pieni koiransa jalkojensa juuressa katselee häntä uskollisesti. Tämän pitäisi olla iloinen, terveellinen maalaismaisema, mutta tämän lempeän hahmon asento viittaa suruun: hän istuu ruohikoisella rannalla kyynärpää ristissä polvensa päällä, pää lepää kädellään, kun hän katsoo unenomaisesti eteenpäin näkemättä mitään idyllisyydestään saati ympäristöst. Ehkä syksyiset sävyt ja kerääntyvät pilvet antavat lisäviivettä synkkyydestä: kesän hyvät päivät ja kirkas taivas ovat ohi. Kuinka loistavasti taiteilija osaa maalata tunnelman kuvaan.
ellauri322.html on line 319: Marian yksinkertainen, klassinen mekko oli tyylikäs päiväpukeutumiseen ja tuo mieleen muinaisen patsaan loiston (taas hautajaiset.) Verho virtaa hänen pitkää, eleganttia selkää pitkin ja reiden yli; sen vaaleanvihreä, kuten sen vyö, on väri, joka tarkoittaa tristesseä. Hän pitelee tallenninta ja koiransa vaaleaa talutushihnaa, jotka molemmat näkyvät selvästi valkoista mekkoa vasten. Pieni bolognesekoira Silvio, ehkä Marian ainoa ystävä, katsoo myötätuntoisesti säälittävää rakastajataraan. Maaseudun puut ovat vielä täynnä lehtiä. Heti Marian takana kahden vahvan rungon kuoressa on hopeanhohtoisia kohokohtia, kuten hopeakoivun, mutta sitä lukuun ottamatta jokainen puu on melko epäspesifinen. (Sterne toteaa, että Maria istuu pippelin juurella, mutta en ole vakuuttunut taiteilijan uskollisuudesta tekstille.)
ellauri322.html on line 321: Kullanruskeat lehtirypäleet on maalattu laikkuisesti, paksu impasto, toisin kuin tytön sileät hiukset ja iho; alemmat lehdet näyttävät lähes sienimäisiltä. Etualalla kasvaa suuria kasvien lehtiä, jotka houkuttelevat katsojaa tunnistamaan sen: minulla oli ajatus, että se voisi olla kirsikka, mutta yleensä, kuten täällä olevissa puutyypeissä, Wrightin öljymaalaukset eivät osoita kasvitieteellistä tarkkuutta. Tätä vastapäätä näkyy vain väreilevä virta: "Puun juurella juoksi pieni puro." Wright on seurannut Sternen kuvausta Yorickin kohtaamisesta tämän surullisen tytön kanssa. Valkoiset maaliviivat kiinnittävät huomion välkkyvään valoon vedessä. Kaukana pyörivää maata pehmentää usva, ja kaukainen tausta ulottuu horisonttiin harmaassa sumussa. Pieni alue vaaleaa taivasta yläpuolella antaa jonkin verran optimismia.
ellauri322.html on line 325: En kestä ajatella, etten ole enää, kadotan itseni, vaikka olemassaolo on usein vain tuskallista tietoisuutta kurjuudesta; Ei, minusta näyttää mahdottomalta, että lakkaisin olemasta tai että tämä toimelias, levoton henki, joka on yhtä elävä ilolle ja surulle, järjestettäisiin vain pölyxi, joka on valmis lentämään ulkomaille heti, kun kevät napsahtaa tai kipinä sammuu, joka pitää sen koossa. Varmasti tässä sydämessä asuu jotain, joka ei ole katoava, ja elämä on enemmän kuin unelma. Eix je?
ellauri322.html on line 346: A short-lived good, and an uncertain grace.
ellauri322.html on line 369: You may think me too severe on commerce, but from the manner it is at present carried on little can be advanced in favour of a pursuit that wears out the most sacred principles of humanity and rectitude. What is speculation but a species of gambling, I might have said fraud, in which address generally gains the prize?
ellauri322.html on line 371: A woodman's dwelling was sheltered by the forest, noble pines spreading their branches over the roof; and before the door a cow, goat, nag, and children, seemed equally content with their lot; and if contentment be all we can attain, it is, perhaps, best secured by ignorance. Tis-mal-leen!
ellauri322.html on line 436: Olen kaikkialla hämmästynyt yhdestä ominaisesta erosta kahden sukupuolen käyttäytymisessä; naiset yleensä viettelevät esimiehensä ja miehet ovat innoissaan alemmistaan: arvo ja käytöstavat kuumottavat toista, viekkaus ja irstailu alistavat toisen; kunnianhimo hiipii naisen intohimoon ja tyrannia antaa voimaa miehen intohimoon, sillä useimmat miehet kohtelevat rakastajattaraan kuin kuninkaat suosikkejaan: eikö mies sitten ole luomakunnan tyranni?
ellauri322.html on line 458: From what I have seen throughout my journey, I do not think the situation of the poor in England is much, if at all, superior to that of the same class in different parts of the world; and in Ireland I am sure it is much inferior. I allude to the former state of England; for at present the accumulation of national wealth only increases the cares of the poor, and hardens the hearts of the rich, in spite of the highly extolled rage for almsgiving.
ellauri322.html on line 472: Sieni-omaisuuksia alettiin tehdä sodan aikana; ihmiset todellakin näyttävät olevan sienilajin jäseniä, ja se röyhkeä vulgaarisuus, jonka äkillinen vaurauden tulva tavallisesti tuottaa tavallisten ihmisten mielissä, on täällä hyvin silmiinpistävää, mikä on ristiriidassa monien emigranttisiirtolaisten surujen kanssa, jotka ovat kaatuneet, pudonneet kartanoiden korkeuksista, sellaisia onnenpyörän ylä- ja alamäkiä. Monet siirtolaiset ovat urheasti kohdanneet sellaisen täydellisen olosuhteiden muutoksen, jota tuskin voi verrata, vetäytymällä arvokkaasti palatsista tuntemattomaan koloon, mutta suurempi joukko vaeltelee kaikkialla, loiston haamuja, St. Louisin ristit tarkoituksella esillä, täysi päättäväisyys toivoa, "vaikka taivas ja maa ovat siellä, missä heidän halunsa risteävät". Ja kuitenkin hyvä kasvatus leimaa herrasmiestä, ja kunnian ja herkkyyden tunteet näyttävät olevan sielun suuruuden tuotetta verrattuna likaisten prosenttisenttihammastajien nyyhkyviin katseisiin.
ellauri323.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri323.html on line 41: Being so contrived that it takes too long a time Se on niin sekava, että kestää liian kauan
ellauri323.html on line 43: The years are too strickly measured, and life too short Vuodet on mitattu liian tarkasti ja elämä liian lyhyt
ellauri323.html on line 47: No thing that's truly me, a bootless waste, Mikään niistä ei todella ole minä, saappaaton jäte,
ellauri323.html on line 56: Tässä albumissa on tarkoitus suomia 20-luvun nonbinäärisiä edwardiaaneja. Niistä näyttävimpiä olivat lepakot Virginia Woolf ja sen heila Vita Sackville-West, mutta kyllä moosexenuskoinen Max Beerbohm hoiti hänkin hyvin oman tonttinsa.
ellauri323.html on line 62: VITA SACKVILLE-WEST kirjoitti The Edwardians huvikseen ja tehdäkseen rahaa. Hän sai idean kirjasta ollessaan lomalla miehensä Harold Nicolsonin kanssa Rapallossa keväällä 1929, "ja aion kirjoittaa sen tänä kesänä ja tehdä omaisuuteni", hän kirjoitti Virginia Woolfille. "Se tulee olemaan sellainen vitsi, ja kaikki ovat vakavasti suuttuneita." Woolfs' Hogarth Pressin oli määrä julkaista se, ja Vita piti Virginia Woolfin ajan tasalla sen edistymisestä. "Se on aivan täynnä aristokratiaa. Pidätkö siitä? Minusta tuntuu, että jo pelkästään snobisista syistä sen pitäisi olla erittäin suosittu." Se oli. Kun The Edwardians ilmestyi toukokuussa 1930, oli heti selvää, että Hogarth Pressillä oli suosittu menestys käsissään. "Vitan kirja on niin bestseller, että Leonard ja minä vedämme rahaa kuin simpukoita verkosta", Virginia Woolf kertoi veljenpojalleen Quentin Bellille kesäkuun alussa. "Myymme noin 800 joka päivä." Myynti oli ylittänyt 20 000:n jo heinäkuun lopussa. Yhdysvalloissa, jossa sen julkaisi Doubleday, Doran, se oli kirjallinen kilta -kirja kuukauden kirja. Se jatkoi myyntiä; se on käännetty useille kielille ja dramatisoitu näyttämölle; se oli Vita Sackville-Westin kaupallisesti menestynein kirja.
ellauri323.html on line 64: Mutta hän tai hänen kiitolliset brittikustantajansa eivät pitäneet sitä kirjallisessa mielessä kovin merkittävänä. Myöhemmällä iällä Vita inhosi kuulla edvardiaanien mainitsemista, puhumattakaan ylistystä. Hän ei ehkä kuitenkaan ollut tyytyväinen tietäessään, mitä Leonard Woolfin piti kirjoittaa omaelämäkertaansa hänen kuolemansa jälkeen. Hän sanoi, että edvardiaanien menestys johtui siitä, että Vitassa – joka erityisesti runoudessaan halusi olla ensiluokkainen kirjailija – oli "rehellinen, yksinkertainen, tunteellinen, romanttinen, naiivi ja pätevä kirjailija":
ellauri323.html on line 68: Vita Sackville-Westin "psykologinen juomasekoitus", kun hän kirjoitti The Edwardians, oli vahvimmillaan ja kummallisimmillaan. Hän oli yli kolmekymppinen ja täynnä ylimääräistä energiaa. Hänen suhteensa Mary Campbelliin, runoilija Roy Campbellin vaimoon, oli ohi, ja hänen suhteensa BBC:n keskustelujohtajan Hilda Mathesonin kanssa oli alkanut. Hänen simpukkansa oli märkä ja nihkeä jatkuvasta imutuxesta ja nuolennasta. Ei ihme että hän sai lisänimen Companion of Honour.
ellauri323.html on line 74: Sebastian The Duke was open-handed, as he could well afford to be; money was a thing about which he never needed to think. There had always been plenty of money at Chevron, and there still was, even with the income-tax raised from 11d. to 1/- in the pound; that abundance was another of the things which had never changed and which had every appearance of being unchangeable. It was taken for granted, but Sebastian saw to it that his tenants benefited as well as himself. "An ideel landlord-wish there were more like him," they said, forgetting that there were, in fact, many like him; many who, in their unobtrusive way, elected to share out their fortune, not entirely to their own advantage-quiet English squires, who, less favoured than Sebastian, were yet imbued with the same spirit, and traditionally gave their time and a good proportion of their possessions as a matter of course to those dependent upon them. A voluntary system, voluntary in that it depended upon the temperament of the squire; still, a system which possessed a certain pleasant dignity denied to the systems of a more compulsory sort. But did it, Sebastian reflected, sitting with his pen poised above his cheque-book, carry with it a disagreeable odour of charity? He thought not; for he knew that he derived as much satisfaction from the idea that Bassett would no longer endure a leaking roof as Bassett could possibly derive, next winter, from the fact that his roof no longer leaked. He would certainly go over and talk to the man Bassett.
ellauri323.html on line 84: Zuleika Dobson – "vaikkakaan ei ehdottoman kaunis" - on edvardiaanisen aikakauden tuhoisan viehättävä nuori nainen, todellinen femme fatale, joka on ammatiltaan arvovaltainen entinen sirkustirehtööri. Zuleikan nykyinen ammatti (tosin mikä vielä tärkeämpää, hänen kiehtova kauneutensa) on tehnyt hänestä jonkinlaisen pienen julkkiksen, ja hän onnistuu pääsemään Oxfordin yliopiston etuoikeutettuun, vain miehistä koostuvaan alueeseen, koska hänen isoisänsä on Juudaksen Collegen vartija (perustuu Merton Collegeen, Beerbohmin alma materiin). Siellä hän rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään Dorsetin herttuaan, snobi, emotionaalisesti irrallinen opiskelija, joka – turhautuneena siihen, ettei hän pysty hallitsemaan tunteitaan, kun hän näkee hänet – joutuu myöntämään, että hänkin on hänen ensimmäinen rakkautensa ja kosi häntä impulsiivisesti. Koska hän kuitenkin tuntee, ettei hän voi rakastaa ketään, ellei tämä ole läpäisemätön hänen viehätysvoimalleen, hän kuitenkin hylkää kaikki kosijansa ja tekee samoin hämmästyneen herttuan kanssa. Herttua huomaa nopeasti, että Noaks, Kerekekeks Koaks Koaks, toinen Oxford-opiskelija, väittää myös rakastuneensa häneen olematta koskaan edes ollut tekemisissä hänen kanssaan. Ilmeisesti miehet rakastuvat häneen heti nähdessään hänet. Ensimmäisenä, jolle hän on vastannut rakkautensa (miten vain lyhyeksikin ajaksi), herttua päättää tehdä itsemurhan symboloidakseen intohimoaan Zuleikaa kohtaan ja toivoo, että hän lisää tietoisuutta hänen lumoavan viehätyksensä kauheasta voimasta.
ellauri323.html on line 112: Noin kymmenen vuoden elämisen jälkeen Benedetti haki pääsyä alaikäisten veljien joukkoon, mutta he olivat haluttomia ottamaan häntä vastaan hänen maineensa vuoksi. Pian hän sävelsi kauniin runon maailman turhuuksista, mikä johti hänen otukseen ritarikunnan jäseneksi vuonna 1278. Hän päätti elää maallikkoveljenä.
ellauri323.html on line 129: Zuleika was the smiling target of all snap-shooters, and all the snap-shots were snapped up by the press and reproduced with annotations: Zuleika Dobson walking on Broadway in the sables gifted her by Grand Duke Salamander—she says “You can bounce blizzards in them”; Zuleika Dobson yawning over a love-letter from millionaire Edelweiss; relishing a cup of clam-broth—she says “They don’t use clams out there”; ordering her maid to fix her a warm bath; finding a split in the gloves she has just drawn on before starting for the musicale given in her honour by Mrs. Suetonius X. Meistersinger, the most exclusive woman in New York; chatting at the telephone to Miss Camille Van Spook, the best-born girl in New York; laughing over the recollection of a compliment made her by George Abimelech Post, the best-groomed man in New York; meditating a new trick; admonishing a waiter who has upset a cocktail over her skirt; having herself manicured; drinking tea in bed. Thus was Zuleika enabled daily to be, as one might say, a spectator of her own wonderful life. On her departure from New York, the papers spoke no more than the truth when they said she had had “a lovely time.”
ellauri323.html on line 133: Yet Zuleika WAS very innocent, really. She was as pure as that young shepherdess Marcella, who, all unguarded, roved the mountains and was by all the shepherds adored. Like Marcella, she had given her heart to no man, had preferred none. Youths were reputed to have died for love of her, as Chrysostom died for love of the shepherdess; and she, like the shepherdess, had shed no tear. When Chrysostom was lying on his bier in the valley, and Marcella looked down from the high rock, Ambrosio, the dead man’s comrade, cried out on her, upbraiding her with bitter words—“Oh basilisk of our mountains!” Nor do I think Ambrosio spoke too strongly. Er. epm. homopetteri Horace Walpole (josta on paasattu albumeissa 14, 52, 75, 115, 235 ja 247) nimitteli Woolworthin Marya “a hyena in petticoats” or “a philosophising serpent” .
ellauri323.html on line 135: And I daresay, indeed, that had he never met Zuleika, the irresistible, he would have lived, and at a very ripe old age died, a dandy without reproach. For in him the dandiacal temper had been absolute hitherto, quite untainted and unruffled. He was too much concerned with his own perfection ever to think of admiring any one else. Different from Zuleika, he cared for his wardrobe and his toilet-table not as a means to making others admire him the more, but merely as a means through which he could intensify, a ritual in which to express and realise, his own idolatry. At Eton he had been called “Peacock,” and this nick-name had followed him up to Oxford. It was not wholly apposite, however. For, whereas the peacock is a fool even among birds, the Duke had already taken (besides a particularly brilliant First in Mods) the Stanhope, the Newdigate, the Lothian, and the Gaisford Prize for Greek Verse. And these things he had achieved currente calamo, “wielding his pen,” as Scott said of Byron, “with the easy negligence of a nobleman.” The dandy must be celibate, cloistral; is, indeed, but a monk with a mirror for beads and breviary—an anchorite, mortifying his soul that his body may be perfect.
ellauri323.html on line 137: He knew well, however, that women care little for a man’s appearance, and that what they seek in a man is strength of character, and rank, and wealth. Are you fond of horses? In my stables of pine-wood and plated-silver seventy are installed. Not all of them together could vie in power with one of the meanest of my motor-cars.”
ellauri323.html on line 140: “Oh, I never go in motors,” said Zuleika. “They make one look like nothing on earth, and like everybody else.” You seem to like tartan. What tartan is it you are wearing?”
ellauri323.html on line 141: Zuleika looked down at her skirt. “I don’t know,” she said. “I got it in Paris.”
ellauri323.html on line 144: Look well at me! I am Hereditary Comber of the Queen’s Lap-Dogs. I am young. I am handsome. My temper is sweet, and my character without blemish. In fine, Miss Dobson, I am a most desirable parti.”
ellauri323.html on line 146: The Duke stamped his foot. “I beg your pardon,” he said hastily. “I ought not to have done that. But—you seem to have entirely missed the point of what I was saying.”
ellauri323.html on line 149: Said Zuleika, looking up at him, “My reply is that I think you are an awful snob.”
ellauri323.html on line 151: The Duke turned on his heel, and strode to the other end of the room. There he stood for some moments, his back to Zuleika.
ellauri323.html on line 170: Japsu viirusilmät koitti määrätä suomalaiset töihin lauantaisin ilman neuvotteluja. Pelkkä yxipuolinen huononnus. Lauantaina ei ollut kukaan paikalla. Toimari on pahoillaan että firman asioita riepotellaan julkisuudessa. Vittu viirusilmät ulos Suomesta! Hypätkööt jorpakkoon kusimukit tikkuineen syömään makki sushia. Moukkia!
ellauri323.html on line 176: Filistealaisten Jom Kippurin 50-vuotisjuhla-atakki oli "brazen", koska siinä kuoli 200 moosexenuskoista. Kostopommituxissa on kuollut tähän mennessä 232 santanekrua. Biden on antanut univocal supporttia Israelille. "Israel has the right to defend itself and its people, full stop.” "Israel ‘will act in any way necessary’ to protect citizens," ambassador tells UN Security Council. Like turn off power from Gaza. Nighty night carpet pilots! Diaper heads! Camel cowboys! Dune niggers! (Lähde)
ellauri323.html on line 180: Member of the Hadash Party and the Israeli Knesset Ofer Cassif says while the killing of civilians on both sides was condemnable, it was Israel’s occupation of Palestinian territories, and the actions of the Netanyahu-led government, that was responsible for the deaths of Israelis and Palestinians. Cassif also criticised the US government, saying that if it had pressed Israel to move towards a peaceful political solution and to end the occupation, events such as today’s would not have happened. Eurowesterners are making very similar statements and language that you have heard from US President Joe Biden. They are firmly blaming Hamas for this attack. Biden pledges ‘all appropriate means of support’ to Israel. The US provides $3.8bn in unconditional military aid to Zion annually. Hadash is a left-wing party that supports a socialistic economy and workers' rights. It emphasizes Jewish-Arab cooperation, and its leaders were among the first to support a two-state solution. Its voters are principally middle class and secular Arabs, many from the north and Christian communities.
ellauri323.html on line 190: oore_1948_hires.jpg" height="300px" />
ellauri323.html on line 194: Marianne Moore syntyi Kirkwoodissa, Missourissa, presbyteerikirkon pappilassa, jossa hänen äidinpuoleinen isoisänsä John Riddle Warner palveli pastorina. Hänen isänsä, John Milton Moore, koneinsinööri ja hullu keksijä, kärsi psykoottisesta episodista, jonka seurauksena hänen vanhempansa erosivat ennen hänen syntymäänsä; Moore ei koskaan tavannut häntä. Hiän oppi myöhemmin sukulaisilta, että uskonnollisen harhan kuumeessa hän katkaisi oikean kätensä. Hiänet ja hiänen vanhemman veljensä John Warner Moore kasvatti heidän äitinsä Mary Warner Moore. Perhe kirjoitti toisilleen suuria kirjeitä koko elämänsä ajan, ja he osoittivat toisiaan usein leikkisillä lempinimillä, jotka perustuivat Kaislikossa suhisee kirjan hahmoihin ja käyttivät yksityistä kieltä.
ellauri323.html on line 196: Äitinsä ja veljensä tavoin Moore pysyi omistautuneena presbyteerinä, johon hänen isoisänsä vaikutti voimakkaasti, ja hän lähestyi kristillistä uskoaan voimanopetuksena, joka on todistettu koettelemusten ja kiusausten kautta; hänen runoissaan käsitellään usein vahvuuden ja vastoinkäymisten teemoja. Hän ajatteli "ei ollut mahdollista elää ilman uskonnollista uskoa". Moore asui St. Louisin alueella kuusivuotiaan asti. Kun hänen isoisänsä kuoli vuonna 1894, he kolme asuivat sukulaisten luona lähellä Pittsburghia 2v, sitten muuttivat Carlisleen, Pennsylvaniaan, missä hänen äitinsä sai työpaikan opettaa englantia yksityisessä tyttökoulussa.
ellauri323.html on line 198: Moore tuli Bryn Mawr Collegeen vuonna 1905. Hän valmistui neljä vuotta myöhemmin BAxi pääaineenaan historia, taloustiede ja valtiotiede. Runoilija HD oli hänen luokkatovereidensa joukossa heidän fuksivuotensa aikana. Bryn Mawrissa Moore alkoi kirjoittaa novelleja ja runoja Tipyn O'Bobiin, kampuksen kirjallisuuslehteen, ja päätti ryhtyä kirjailijaksi. Valmistuttuaan hän työskenteli hetken Melvil Dewey 'n Lake Placid Clubissa tankotanssijana ja opetti sitten liike-elämän alkeita Carlisle Indian Industrial Schoolissa vuosina 1911-1914.
ellauri323.html on line 200: Vuonna 1916 Moore muutti äitinsä kanssa Chathamiin, New Jerseyn osavaltioon, josta pendelöi Manhattanille. 2v myöhemmin he muuttivat New Yorkin Greenwich Villageen, jossa Moore seukkasi monien avantgarde- taiteilijoiden kanssa, erityisesti niiden kanssa, jotka olivat yhteydessä Others- lehteen. Hänen tuolloin kirjoittamiaan innovatiivisia runoja kiittelivät suuresti setämiehet Ezra Pound, William Carlos Williams, TS Eliot ja myöhemmin Wallace "Cat" Stevens. Plus HD eli Hilda Doolittle, joka ei ollut setämies vaan täti.
ellauri323.html on line 202: Kun The Dial lopetti julkaisemisen vuonna 1929, hän muutti osoitteeseen 260 Cumberland Street Brooklynin Fort Greenen naapurustossa, jossa hän asui kirjastonhoitajana kolmekymmentäkuusi vuotta. Hän jatkoi kirjoittamista hoitaessaan sairasta äitiään, joka kuoli vuonna 1947. Hän ei päässyt koskaan naimisiin, eikä ihme kun kazoo kuvia ja lukee tätä suollosta:
ellauri323.html on line 204: Marianne Mooren avioliitto
ellauri323.html on line 206: Tämä instituutio, Hän kertoo meille,
ellauri323.html on line 255: kohoaa sen rauhanomaisuus Hän sanoo: ”Mikä hallitsija ei punastuisi,
ellauri323.html on line 261: tuosta korvaamattomasta onnettomuudesta, Hän sanoo: "Miehet ovat
ellauri323.html on line 266: jota ilman ei mitään – Adam; Hän sanoo: "Näitä muumioita
ellauri323.html on line 280: ahkera vesiputous, Hän sanoo: "Tämä perhonen, tämä vesikärpänen, tämä paimento,
ellauri323.html on line 286: keihään epävarmalla pohjalla", Hän sanoo: "Tiedät niin monia hölmöjä,
ellauri323.html on line 297: helvetti, taivas, looginen viimeinen silaus
ellauri323.html on line 298: kaikki mikä sopii laajaan loistoon,
ellauri323.html on line 309: hän sanoo siitä: joka "jättää rauhanomaisen aviomiehensä
ellauri323.html on line 325: hän kompastelee avioliittoon, En kuulu niihin,
ellauri323.html on line 333: avioliittorituaali, joka lisää sen kaikkea ylellisyyttä; paraatilaisena väittelijänä ja roomalaisena,
ellauri323.html on line 334: sen viulupää saniaiset, lootuksen kukat, opuntiat, pysyy heidän luonteensa yksinkertaisuudessaan asian olemuksena:
ellauri323.html on line 336: nenä ja suu yhdistettynä upeaan suppiloon, kirja kirjoituspöydällä;
ellauri323.html on line 341: Kukaan ei olisi voinut ennakoida Mooren yhdennentoista tunnin oleskelua julkkisten maailmassa septuagenaarina 50-luvulla äidin kuoltua. Henry Ford ei tosin huolinut Mooren päättömiä nimiehdotuxia vaan risti uuden automallin Edselixi. TS Eliot ylisti hänen runojaan jo varhain, ja sanoi, että ne kuuluivat tuon ajan "pieneen kestävän runouden joukkoon". Teos vaikutti "kohtalaisen älylliseltä", kuten Eliot ilmaisi johdannossaan Mooren vuoden 1935 "Selected Poems" -teokselle: "Vain niille, joiden äly liikkuu helpommin, he näyttävät välittömästi olevan emotionaalista arvoa." Kohtuullisen intellektuellilla oli sanansa: Mark Van Doren, Columbian professori, tuomitsi hänet pelkäksi nokkelaksi, "korkeakulmakarvaisten" runoilijaksi. Mutta Eliot ja muut – William Carlos Williams, HD, Stevens, Pound – epäilivät, että hän oli sukupolvensa parhaita runoilijoita, puhtaamman modernismin harjoittaja kuin he olivat uskaltaneet. Hänen ennen myöhäistä tähtikoiruuttaan tuottamien pienten teosten parhaat puolet – kaksi tusinaa runoa, ehkä - on monille edelleen vertaansa vailla amerikkalaisessa kirjallisuudessa. John Ashbery ei ole yksin kiusauksensa "kutsua häntä suurimmaksi nykyajan runoilijaksemme" kanssa.
ellauri323.html on line 343: Runot olivat kovia, ja vieläkin kovempia, koska ne eivät olleet "vaikeita" – pirstoutuneita, viittauksia – määrätyllä modernistisella tavalla. Pound sanoi, että ne olivat "epätoivoissa olevien älykkäiden ihmisten aivopieru" ("mielenhuuto", oli Ezran käyttämä sananvalinta). Vasta myöhemmin ymmärrämme, että se, mitä on kuvattu, ei ole sitä, mitä Moore näki, vaan mitä Moore tunsi nähdessään sen, mitä hän näki. Varmaan se näki kotonakin kaikenlaista kuten Juan keskuspuistossa, märkiä myskihärkiä.
ellauri323.html on line 345: Mooren äiti Mary Warner Moore muutti Mooren ja hänen veljensä John Warnerin (tunnetaan perheelle nimellä Warner) pastori Mooren luo, joka oli jäänyt leskeksi nuorena eikä koskaan täysin toipunut. Tämä järjestely – aikuinen tytär perusti talon leskeksi jääneen isänsä kanssa – esikuvasi Mooren omaa outoa kauppaa Maryn kanssa, joka jakoi sängyn Mariannen kanssa vuodesta 1918 kuolemaansa saakka, vuonna 1947, jolloin Moore oli kuusikymmentä. Elämänkerturi Leavell on ensimmäinen Mooren elämäkerran kirjoittajista, joka luonnehtii hiänen äitiään yksiselitteisesti lesboksi.
ellauri323.html on line 347: Pastori Mooren kuoleman jälkeen Mary muutti Mariannen ja Warnerin Carlisleen Pennsylvaniaan, missä he ystävystyivät paikallisen pastorin George Norcrossin perheen kanssa. Mary ja kolmas Norcrossin tytär, myös nimeltään Mary, rakastuivat pian; Mary Moore oli 38-vuotias ja Mary Norcross 25-vuotias, kun he aloittivat suhteen, joka kesti lähes kymmenen vuotta. Voidaan väittää, että 13-vuotiaasta lähtien Moore oli ensimmäinen kaliiperinsa amerikkalainen kirjailija, joka oli kasvatettu homoseksuaalisen naisparin toimesta.
ellauri323.html on line 349: Älyköiden äityköiden väliset kirjeet on suurimmaksi osaksi tuhottu, mutta muutamat jäljellä olevat viittaavat suureen intohimoon, ja Norcross odottaa "ilta toisensa jälkeen" toistensa "saamista", "ahneina" odotuksessa, "nälkäisenä" Mary Mooren "arvokkaan itsensä puolesta".
ellauri323.html on line 350: Marianne Mooren oma seksuaalisuus oli mysteeri kaikille hänen koko elämänsä, varmaan izelleenkin. Hänen monien vinojen omakuviensa joukossa on "nuhteeton poikamies" tai "ruusunuoraton punalintu", whatever that may mean. Bryher vertasi hänen ulkonäköään heraldiseen pterodaktyyliin.
ellauri323.html on line 352: Vaikka hänen teoksiaan ei nykyään lueta laajalti, Bryher oli monien arvostettujen historiallisten romaanien kirjoittaja; hänen kirjansa käsittelevät erilaisia ajanjaksoja ihmiskunnan historiassa Rooman valtakunnan viimeisistä päivistä normanien valloituksiin. Nykyään Bryher tunnetaan ehkä paremmin keskeisenä hahmona kansainvälisessä modernististen kirjailijoiden ja intellektuellien yhteisössä, johon kuuluivat muun muassa James Joyce, Marianne Moore, Gertrude Stein, Sylvia Beach ja Ernest Hemingway. Toinen tämän ryhmän jäsen, Hilda Doolittle, kuuluisa imago-runoilija, joka tunnetaan nimellä HD, oli Bryherin elinikäinen kumppani.
ellauri323.html on line 354: Moore ei kirjoittanut sanaakaan ennen kuudenkymmenen vuoden ikää ilman että äiti seisoi vieressä tai viereisessä huoneessa, toimien usein hänen toimittajanaan. Asiaa pahensi se tosiasia, että Marylla oli tiukkoja ja usein virheellisiä tuomioita Mooren runoudesta: hän piti "Mustekalaa", kenties Mooren paras runo, et "vau huono runo" ja protestoi, kun hänen tyttärensä uppoutui toisen mestariteoksen "Jerboa” kirjoittamiseen. Marianne alkoi toistaa lausetta "keksipöly" ja hymyili oudosti. Tämä on sellainen asia, jota kirjailijoissa siedetään, mutta Marylla ei ollut suvaitsevaisuutta.
ellauri324.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri324.html on line 48: They're gonna dig me a pool this Christmas
ellauri324.html on line 50: They're gonna cook me up some tacos this Christmas
ellauri324.html on line 95: Salvadoran hallitusta pidettiin Yhdysvaltojen liittolaisena kylmän sodan aikana. Carterin ja Reaganin hallinnon aikana Yhdysvallat antoi Salvadorin hallitukselle taloudellista apua 1-2 miljoonaa dollaria päivässä. Ei sentään ihan Ukrainan tahtia. Yhdysvallat tarjosi myös merkittävää koulutusta ja varusteita armeijalle. Toukokuuhun 1983 mennessä kerrottiin, että Yhdysvaltain armeijan upseerit työskentelivät Salvadoran High Commandissa ja tekivät tärkeitä strategisia ja taktisia päätöksiä. Yhdysvaltain hallitus uskoi, että sen laaja apu El Salvadorin hallitukselle oli perusteltua sillä perusteella, että Neuvostoliitto tuki kapinallisia.
ellauri324.html on line 113: Virallisesti USA:n sotilaallinen läsnäolo El Salvadorissa rajoittui neuvonantajien tehtäviin. Todellisuudessa armeijalla ja CIA:lla oli koko ajan aktivisempi rooli. Noin 20 amerikkalaista kuoli tai haavoittui helikopterien ja lentokoneiden putoamisissa tiedusteluretkillä. Huomattava todistusaineisto paljasti USA:n roolin myös maataisteluissa. Sota päättyi virallisesti vuonna 1992. Siviilejä oli kuollut 75 000; USA:n omaisuutta oli käytetty kuusi miljardia dollaria, rauhanomainen sosiaalinen muutos oli estetty; kourallinen rikkaita omisti yhä maan; köyhät köyhtyivät, toisinajattelijat joutuivat yhä pakenemaan oikeistolaisia kuolemanpartioita. El Salvadoriin ei saatu yhteiskunnallista muutosta.
ellauri324.html on line 121: El Salvadorin rappiosta standup koomikko Reaganin ja USAn roistovaltion kähmiessä siellä maa- huume- ja lehmänkauppoja on jo kerrottu albumissa 269 ja yllä. Huvittavan jatkon tähän horroriin tuo vaihtorottahyllyltä löytynyt vihkonen "Rikollisen väkivallan sovittelu: El Salvadorin kokemus", jonka on 2013 Oslon foorumille kyhännyt tyhmä jenkkiämmä äiti Theresa Whitfield.
ellauri324.html on line 123: Oslo Freedom Forum (OFF) is a series of global conferences run by the New York–based non-profit Human Rights Foundation under the slogan "Challenging Power". OFF was founded in 2009 as a one-time event and has taken place annually ever since. The main OFF conference is held annually in central Oslo, Norway, while satellite events have been held in San Francisco, New York, Taiwan, and on college campuses in the United States. Oslo Freedom Forum perustaja Thor Halvorssen intti että Norjan hallitus tukee Hamasta. Thor kuzui Kuomintangin retriittiin ja haukkui Mannerkiinan paskaläjäxi. Eli tällänen länsifoorumi. Norja ei päästä Thoria enää eteistä pitemmälle.
ellauri324.html on line 127: Verisen sisällissodan päättäneen rauhansopimuksen jälkeen tappojen määrä jäi suuremmaksi kuin sotatoimien aikana. Vastakkain eivät olleet enää oikeistolaiset tai vasemmistolaiset, vaan pärjäävä keskiluokka ja näköalattomat, työttömät ja köyhät nuoret, jotka oli Yhdysvalloista pakolaisvuosien jälkeen palautettimaahan juurettomina. Palatessaan he olivat jo jengiytyneet. Sortotoimin heitä ei ole saatu kukistettua. Vankiloissa on vain 8 000 paikkaa, mutta 28 000 vankia. Yleisen sosiaalipolitikan puutteessa jengit huolehtivar pääkaupungissa puolen miljoonan asukkaan sosiaaliturvasta. Maa oll Hondurasin ja Jamaican ohella maailman väkivaltaisin tappoluvuiltaan.
ellauri324.html on line 135: Mutta takaisin Salvadoriin. Jännitteet alkoivat syntyä maanviljelijöiden ja eliittiluokan välille ennen Salvadorin sisällissotaa, mukaan lukien Salvadorin hallituksen poliittiset salamurhat suorasukaisia kriitikkoja vastaan 1970-luvun alusta alkaen. Vuonna 1979 maanviljelijät menivät lakkoon korkeampien palkkojen ja parempien työolojen vuoksi Hacienda Californiassa, suurella maatilalla Tierra Blancassa. Tämän lakon johdosta kansalliskaartin joukot vastasivat Tierra Blancassa kasvavaan väkivaltaan sotilaallisella voimalla. Kun väkivalta levisi El Salvadorin asuinalueille, vihamielisyys kampesinojen ja eliittiluokan välillä lisääntyi. Aiemmin poliittisesti vetäytyneet campesinot alkoivat liittyä FMLN:ään ja muihin vasemmistoisiin sissiryhmiin.

ellauri324.html on line 136: 17. joulukuuta 1979, kansallisen kriisin aikana, Salvadoran vasemmiston kolme hallitsevaa organisaatiota (FPL, RN ja PCS) muodostivat Coordinadora Político-Militarin (CPM). Yhdysvallat väitti, että FMLN:n muodostaneiden viiden järjestön yhtenäisyyden ansio saattaa kuulua kuubalaiselle Fidel Castrol Oilille, joka helpotti ryhmien välisiä neuvotteluja Havannassa joulukuussa 1979. Kuuban ja Neuvostoliiton hallitus ei kuitenkaan ollut merkittävässä asemassa FMLN:n muodostamisessa, vaikka se sai osan aseistaan ja tarvikkeistaann neuvstoliitolta ja Kuubasta. Jatkuvista sisätaisteluista huolimatta kaverit onnistui koordinoimaan ryhmän ponnisteluja ja varustamaan joukot ilman USA:n rahallista apua. Lokakuun 10. päivänä 1980 neljä organisaatiota muodostivat Frente Farabundo Martí de Liberación Nacionalin (FMLN), joka otti nimen Farabundo Martílta, talonpoikaisjohtajalta vuoden 1932 Salvadorin talonpoikien joukkomurhan aikana.
ellauri324.html on line 197: Jews' encounters with modernity – through new political, economic, intellectual, and social institutions, as well as new technologies and ideas – have engendered a wide array of responses that have transformed Jewish life profoundly. Nowhere is this more evident than in those practices that might be termed Jewish popular culture. In phenomena ranging from postcards to packaged foods, dance music to joke books, resort hotels to board games, feature films to T-shirts, Jews in the modern era have developed innovative and at times unprecedented ways of being Jewish.
ellauri324.html on line 200: The rabbi answered with a smile: “I just wanted to tell you that I, too, talk to others only about the good things I do. My faults I never talk about, just like you...”
ellauri324.html on line 201: On a more serious note, we often need to brag or to “toot our own horn” because no one else would do it. People around us are just too busy, or too self-absorbed, to notice or to remember to support and to praise.
ellauri324.html on line 209: When someone brags, they highlight their positive traits, qualities, or accomplishments. This kind of self-promotion is usually an attempt to impress other people. Bragging can be subtle or obvious. People who brag in obvious ways might try too hard to be liked or exaggerate certain traits or stories in an attempt to seem cool, funny, or important. People who are more subtle may hide their bragging with humor, sarcasm, or self-deprecating remarks.
ellauri324.html on line 212:
They’re trying too hard to be liked
ellauri324.html on line 216:
They have poor social skills
ellauri324.html on line 219:
They put people down to boost themselves up
ellauri324.html on line 232:
Zoom out to see the big picture
ellauri324.html on line 244: I live in a wealthy suburb on the outskirts of Silicon Valley in California; trees, flowers, birds, mostly nice neighbors of diverse backgrounds. On the surface, it seems a wonderful place to live, and in many respects, it is, however, if I look out my front window, I see this:
ellauri324.html on line 246: The electricity is distributed via overhead lines, due to an underinvestment in infrastructure: last month, I lost power for over 36 hours because it got a little windy (the world headquarters of Apple, Facebook, and Google are within a ten mile radius of my place). When I ride my bike to the local supermarket this evening, I will have to be careful not to slip on a large and growing patch of gravel on a road that hasn’t been repaired for many years: this, in one of the wealthiest parts of the wealthiest country in the world.
ellauri324.html on line 250: Why is America in such poor shape, with its crumbling roads, crappy power distribution, and pitiful public transport systems? It is because Americans have been propagandized for decades into believing that “liberty” is the ultimate virtue, and this “liberty” is so valuable that it justifies the cost of living as a selfish asshole under a dysfunctional government. “Raise taxes to pay for public infrastructure?” “Jeez Louise; over my dead body! Taxation is theft, government is bad!” For much of the 20th century, America defined itself against the collectivist USSR, and the fatuous argument was made that since everything was under the control of the state in the USSR, the US government should do as little as possible, apart from outspending the evil Commies in national defense.
ellauri324.html on line 256: The US is run by an oligarchy of libertarian fantasists, who have spent so long sucking hallucinogenic bile from the withered teats of Ayn Rand that they have lost all contact with reality. The government is not entirely to blame for the current situation; a lot of the social problems are the result of the narcissistic counter culture that started in the 1960s, but now that these problems are getting worse, the question is, can the government continue to pretend that they don’t exist, or that there is somehow a “free market” solution to mass shootings, drug addiction, and homelessness?
ellauri324.html on line 266: If the author of the question long one is wealthy and well traveled he would know that Europe and Asia had many technological advances long before USA did or will ever have such as TGV or bullet trains for example. After spending time in Europe and Asia it was decades later I saw many of these advances here to buy or experience. Japanese cars nearly sunk USA automakers. Why didn’t the corp heads heed anything. TGV in France and Japan and other nations is unrivaled and we have not even one such train here. Tankless water heaters, available in Asia and Europe decades before here. Roads and other infrastructure also superior. My research shows that Americans were so busy creating totalitarian policies like redlining and private cars and pools and expressways removed entire neighborhoods of blacks to create all white suburbs that they were unconcerned with advances that would unite people. Sure everywhere are class societies but it’s a whole different level here. The homeless situation is opening eyes in this country and many things are borne out of a highly segregated society where it’s expensive to live in certain cities and suburbs and the rest be damned. Obviously California has destroyed itself from within. The liberals there and other states are the most class and race conscious than any other people on earth. This blind spot is like a beacon. A prism that breaks down social order. The wealthy libs have to accept their roles in American destruction. It will get worse long before it improves. [Redlining is an illegal practice in which lenders avoid providing credit services to individuals living in or seeking to live in, communities of color because of the race, color, or national origin of the residents in those communities.]
ellauri324.html on line 272: There will then be a chip that can do everything i mentioned before however this will be implanted within you and the idea will be that its safe secure trendy and it makes you like a GOD! celebrities professors of high institutions law enforcement CEOS etc will all have this making it more intriguing to the masses. In a short amount of time this will edge out physical currency however people will have an option. When enough people have accepted this IT WILL BECOME MANDATORY YOU WILL NOT BE ABLE TO BUY OR SELL, TRAVEL OR WORK, TAKE THE BUS THE TRAIN EAT AT RESTAURANTS OR EVEN APPLY TO SCHOOLS OR WORK JOBS. Within your schools and hospitals and workplaces your bosses and teachers will make this mandatory and you will have to comply before you end up in jail or confinement. At this point you will have to either leave and take up whatever supplies you have or join people who are like minded in not conforming to the technological abomination. People at this time will be very sick and people in America have been getting more sick with food pollution stress fatigue etc they will rely on the system for their medication with heart and organ failures depression and psychosis tumors and boils that will seem to have no cure. People who rely on the system will have a harder time withdrawing from it. Addictions food intolerances vaccine epidemics and malnutrition exhaustion fatigue depression and violence will be on the rise to a point where they could and want to call for martial law.
ellauri324.html on line 338: Vuonna 1986 Westmoreland toimi Chicagon Vietnamin veteraaniparaatin suurmarsalkkana . Paraati, johon osallistui 200 000 Vietnamin veteraania ja yli puoli miljoonaa katsojaa, korjasi paljon Vietnamin veteraanien ja amerikkalaisen yleisön välistä kuilua. Asiaa helpotti että veteraaneista oli nähtävästi siihen mennessä yli puolet poissa pelistä.
ellauri324.html on line 342: Vuonna 1998 George -lehden haastattelussa Westmoreland kritisoi suoran vastustajansa, pohjoisvietnamilaisen kenraalin Võ Nguyên Giápin taistelukentällä . "Tietenkin hän [Giap] oli mahtava vastustaja", Westmoreland kertoi asiasta kuultuna. "Sallikaa minun myös sanoa, että Giap oli koulutettu pienten yksiköiden sissitaktiikoihin, mutta hän jatkoi ison yksikön sodan käymistä aiheuttaen kauheita tappioita omille miehilleen. Hän oli mielestäni menettänyt 1969 alkuun mennessä puoli miljoonaa sotilasta. Se ei tee sotilaallista neroa. Kun amerikkalainen komentaja menettää miehiä tuolla tavalla, hän tuskin kestää enempää kuin muutaman viikon." Vuoden 1974 elokuvassa Hearts and Minds Westmoreland totesi, että "vinkkari ei aseta elämälle yhtä korkeaa hintaa kuin länsimaalainen. Elämää on runsaasti, elämä on halpaa idässä. Ja kuten itämainen filosofia sattuvasti ilmaisee: Elämä ei ole tärkeää."
ellauri324.html on line 344: Westmorelandin näkemystä on arvostellut voimakkaasti Nick Turse , kirjan Kill Anything That Moves: The Real American War in Vietnam kirjoittaja . Turse sanoi, että valtaosa kuolleista vietnamilaisista oli itse asiassa viattomia siviilejä, ja vietnamilaisten uhrit eivät johtuneet vain sotilaallisesta ristitulesta, vaan ne olivat suoraan seurausta Yhdysvaltain politiikasta ja taktiikoista, esimerkiksi politiikasta "tappaa kaikki, mikä liikkuu". Yhdysvaltain sotilaat ampuvat siviilejä "epäilyttävän käytöksen vuoksi". Hän päätteli, että "puhuttuani Yhdysvaltojen joukkojen Phi Phussa, Trieu Aissa, My Luocissa ja niin monessa muussa kylässä eloonjääneille verilöylyistä voin sanoa varmasti, että Westmorelandin arvio oli väärä". Hän myös syytti Westmorelandia siitä, että hän oli salannut todisteita julmuuksista amerikkalaisilta, kun hän oli armeijan esikuntapäällikkö:
ellauri324.html on line 371: Buddhalainen kriisi ( vietnam : Biến cố Phật giáo ) oli poliittisten ja uskonnollisten jännitteiden ajanjakso Etelä-Vietnamissa toukokuusta marraskuuhun 1963, jolle oli ominaista joukko Etelä-Vietnamin hallituksen sortotoimia ja kansalaisvastarinta, jota johti pääasiassa albumissa 282 mainitut buddhalaiset munkit. Vuoteen 1963 mennessä Etelä-Vietnamin buddhalainen enemmistö oli pitkään ollut tyytymätön Diệmin vahvaan suosimiseen roomalaiskatolisia kohtaan.
ellauri324.html on line 406: Heinäkuussa pidetyssä kokouksessa kenraali Thanh kertoi suunnitelmasta politbyroolle. Heinäkuun 6. päivän iltana saatuaan luvan aloittaa hyökkäyksen valmistelut, Thanh osallistui juhliin ja kuoli sydänkohtaukseen juotuaan liikaa. Vaihtoehtoinen totuus on, että Thanh kuoli vammoihinsa USA:n pommi-iskussa evakossa Kambodžasta.
ellauri324.html on line 412: Westmorelandin mukaan hän vastasi uutisiin hyökkäyksistä optimistisesti sekä median esityksissä että raporteissaan Washingtonille. Tarkempien tarkkailijoiden mukaan kenraali oli kuitenkin "tyrmistynyt siitä, että kommunistit olivat kyenneet koordinoimaan niin monia hyökkäyksiä niin salassa", ja hän oli "mahautunut ja syvästi järkyttynyt".
ellauri324.html on line 424: Merijalkaväki asetti VC:n propagandalehtisen Lémin kasvoille. Hänen ruumiinsa jätettiin kadulle ja vietiin myöhemmin joukkohautaan. Historioitsija Ed Moise uskoo, että tapaus on Etelä-Vietnam-propagandaa. Ben Wright, apulaisjohtaja Dolph Briscoe Center for American Historyssa, sanoi valokuvasta: "Stillkuvassa on jotain, joka vaikuttaa syvästi katsojaan ja pysyy hänen kanssaan. Videokuva teloituxesta, vaikkakin kamalaa, ei herätä samoja kiihotuxen tunteita ja räikeää tragediaa."
ellauri324.html on line 449: an unmistakeable sensation of… trying too hard - and it
ellauri324.html on line 453: plays. It’s like living inside a Hollywood movie - that
ellauri324.html on line 454: opulent marble palace that looks so majestic and
ellauri324.html on line 461: door high up on the wall that looks like it should be
ellauri324.html on line 462: closed, but the bolt is loose and it’s flopped open
ellauri324.html on line 464: to see. You look around you and see that you’re
ellauri324.html on line 467: the air, piped from speakers hidden in the floor. If you
ellauri324.html on line 472: look around, the worse it gets. It’s built to be looked
ellauri324.html on line 476: if you look too closely, the illusion disintegrates.
ellauri324.html on line 477: That’s my experience of the USA in a nutshell; don’t look
ellauri324.html on line 478: too closely and it looks pretty impressive. But, when you
ellauri324.html on line 479: truly open your eyes, you’ll never be able to look at it
ellauri324.html on line 515: jenkkiautokokoontuminen. Sentään jotkut vielä ihailevat
ellauri324.html on line 519: Eastwoodilta apeusfiltterillä.
Efter att Donald
ellauri324.html on line 533: I took my wife to visit the town. We parked for a little
ellauri324.html on line 568: childhood dreams. Enormous amounts of homeless people on
ellauri324.html on line 574: in Madison (WI) I actually looked through the room to
ellauri324.html on line 582: obvious insincerity (“Thank you soooo much for X”), even
ellauri324.html on line 583: when looking in a different direction, or looking like …
ellauri324.html on line 588: (probably 7 or 8ish) parading with wooden rifles. From
ellauri324.html on line 589: some private school or the like, I believe. You have no
ellauri324.html on line 608: if it the service, food and restaurant were all truly
ellauri324.html on line 632: looked through the room to find out where the entire hum
ellauri324.html on line 650: which approaches obvious insincerity (“Thank you soooo
ellauri324.html on line 651: much for X”), even when looking in a different direction,
ellauri324.html on line 652: or looking like … well obviously not being present. This
ellauri324.html on line 656: There was a group of boys (probably 7 or 8ish) parading with wooden
ellauri324.html on line 657: rifles. From some private school or the like, I believe.
ellauri324.html on line 700: 4, 1984 and took a taxi to the Holiday inn in downtown
ellauri324.html on line 706: the time. I walked into the hotel and the doorman asked
ellauri324.html on line 713: almost 40 years and it has gotten soooooo much worse.
ellauri324.html on line 718: ramification. Food companies can poison you with the shit
ellauri324.html on line 719: they put in their food because we, as individuals, cannot
ellauri324.html on line 722: before they can use it in whatever they’re cooking up.
ellauri324.html on line 724: I own my own business and America has been good to me, but
ellauri324.html on line 738: School shootings? who the fuck thinks this is a
ellauri324.html on line 739: good thing? Yet America’s conservative highest court of
ellauri324.html on line 742: cops shoot people willy-nilly because they are terrified
ellauri324.html on line 759: genuinely was blown away by America. Now I look at it in
ellauri324.html on line 761: whom are too stupid to recognize they are being fleeced.
ellauri324.html on line 770: Sadly I am stuck here. My daughter and her soon-to-be husband want to stay and my wife and I don’t want to move far away from her, so here we are. Fortunately our life is very good because we have invested well and have our own business. Life for most is nearly impossibly difficult here. Hopefully, one day my daughter will say, “pops, lets get the fuck out of here.” I’d be gone in three nano-seconds. That is how bad I feel this country has gotten.
ellauri324.html on line 811: settlements which looked like Third World. Yes, I have
ellauri324.html on line 816: people in very poor condition…
ellauri324.html on line 837: USA har omkring 2 500 soldater i Irak och 900 i Syrien, "som del av den internationella koalitionen" som funnit på plats sedan 2014 för att "bland annat" bekämpa terrorrörelsen ISIS. Washington och Bagdad meddelade i fredags att den "internationella koalitionen" ska avvecklas inom ett år. Uskokoon ken tahtoo.
ellauri324.html on line 846: Konrad Lorentzen Time Out New Yorkista väittää, että "hipsterismi fetisoi kaikkien "sodanjälkeisen aikakauden reunaliikkeiden – beatin, hippien , punkin, jopa grungen" autenttiset elementit ja ammentaa "kaikkien sulamattomien etnisten ryhmien kulttuurivarastot". ja "homotyyli" ja sitten "palauttaa sen silmäniskuja epäaitoisuudella". Hän väittää, että tämä ryhmä "18-34-vuotiaita", jotka ovat enimmäkseen valkoisia, "ovat tuhonneet, nyljetty ja kuluttaneet" kaikki nämä vaikutteet. Lorentzen sanoo, että hipsterit "nykyisessä epäkuolleissaan inkarnaatiossaan" ovat "olennaisesti ihmisiä, jotka ajattelevat olevansa siistimpiä kuin Amerikka", viitaten heihin myös "viileän salamurhaajina". Hän väittää, että metroseksuaalisuus on homokulttuurin hipsteri omaksuminen piirteenä, joka on siirtynyt heidän "emo"-vaiheestaan. Hän kirjoittaa, että "nämä estetiikka sulautuvat – kannibalisoituvat – merkityksettömyyden repertuaariksi, josta hipsteri voi rakentaa identiteetin kollaasin tai sekoitettuna soittolistan tapaan iPodissa . " Hän arvostelee myös sitä, kuinka alakulttuurin alkuperäinen uhka on hylätty pitkään ja se on korvattu "ei aivan passiivisen aggression muodolla, jota kutsutaan snarkiksi".
ellauri324.html on line 850: Horning pohtii, että hipsteri voisi olla "postmodernismin ruumiillistuma käytettynä voimana, joka paljastaa, mitä tapahtuu, kun pastissi ja ironia kuluttavat itsensä estetiikkana", tai se voisi olla "eräänlainen pysyvä kulttuurinen välimies hypermediatetussa myöhäiskapitalismissa, joka myy pois vaihtoehtoisia lähteitä ulkopuolisten ryhmien kehittämä sosiaalinen voima, aivan kuten Norman Mailerin esittämät alkuperäiset "valkoiset neekrot" tekivät alkuperäisille, halventavaa edeltäville "hipstereille" - mustille." Horning ehdotti myös, että hipsterien rooli voisi olla "omaksua uudet kulttuuripääoman muodot, toimittamalla ne valtavirtamediaan kaupallisessa muodossa ja riisumalla keksijiltä... voima ja kunnia". Horning väittää, että "hipsterien ongelma" on "tapa, jolla he vähentävät kaiken, mistä saatat olla utelias tai johon panostat, samaan synkäksi yhteiseksi nimittäjäksi, kuinka 'viileäksi' sitä pidetään". "vain toisena henkilökohtaisen identiteetin merkkinä". Lisäksi hän väittää, että "hipsterin määrittelee aitouden puute, myöhästymisen tunne kohtaukseen" tai tapa, jolla he muuttavat tilanteen "itsetietoiseksi kohtaukseksi, jota muut voivat tutkia ja hyödyntää".
ellauri324.html on line 852: Hipsterirasismi on käyttäytymistä, jota tyypillisesti pidetään rasistisena ja puolustaa sitä ironisena tai satiirisena . Rachel Dubrofsky ja Megan W. Wood ovat kuvailleet sitä oletettavasti "liian trendikkääksi ja itsetietoiseksi tarkoittamaan rasistisia asioita, joita joku ilmaisee". Tähän saattaa sisältyä blackfacen pukeutuminen ja muut stereotyyppisten afroamerikkalaisten esiintymiset , sanan neekeri käyttö ja sopiva kulttuurinen paleface look. Talia Meer väittää, että hipsterirasismi perustuu siihen, mitä hän kutsuu "hipsteripoikkeuksellisuuteen", mikä tarkoittaa ajatusta siitä, että jokin tavallisesti loukkaava tai ennakkoluuloinen muuttuu ihmeellisesti fiksuksi, hauskaksi ja sosiaalisesti relevantiksi väitteellä "tavallisesti loukkaava asia on ironista tai satiirista." Muita hipsteritrendejä 2010-luvulla ovat olleet neulonta, valokuvaus, värityskirjat, pienoisryijyt, kukkien hiekkakuivatus, laatikkopuutarhanhoito, kaupunkimehiläishoito, erikoiskahvit, käsityöolut, taksidermia, uuber, fedorat, sekä paino- ja kirjansidontakurssit. Media käyttää termiä Nipster (natsien ja hipsterin portmanteau) ihmisistä, jotka yhdistävät hipster-tyylin oikeisto- ja uusnatsiääriliikkeisiin.
ellauri324.html on line 854: Nyt ne on tollasia neljä-viisikymppisiä. 70-luvulla se oli preppie-lookia. Hienot olivat tietämättään hamstereitä.
ellauri324.html on line 859: Yes it is broken beyond belief. It has a huge homeless population. It has people working for such low wages they need to work 3 jobs without a decent welfare and food supplement program. It has people begging for donations so they can get medical care in a broken system. It has school teachers and other people working in college educated jobs living in tents and cars because they cant afford to rent or own a home. The highways around their major cities either go into gridlock or just heat up the planet uselessly. They have a public railroad and commuting system that belongs in a third world country. Only the wealthy can really afford to go to college.They have children going to bed hungry and the schools take trays of food from them in school because they cant pay for it. They are taking kids from their parents and putting them in cages. They have a public school system underfunded trying to turn it into private religious indoctrination. They have people in government who deny science because of what the bible says. They keep spending billions fighting senseless wars and bombing people. They have a small population of billionaires that run the system to benefit themselves and screw the rest of the country.
ellauri325.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri325.html on line 64: Risk on strategialautapeli diplomatiasta, konfliktista ja valloituksesta kahdesta kuuteen pelaajalle. Vakioversiota pelataan pöydällä, joka kuvaa maailman poliittista karttaa ja joka on jaettu 42 alueeseen, jotka on ryhmitelty kuuteen mantereeseen. Vuorot pyörivät pelaajien kesken, jotka hallitsevat pelinappuloiden armeijoita, joilla he yrittävät kaapata alueita muilta pelaajilta. Tulokset määräytyvät nopanheittojen perusteella. Pelaajat voivat muodostaa ja purkaa liittoutumia pelin aikana. Pelin tavoitteena on miehittää kaikki pelilaudan alueet ja eliminoida muut pelaajat. Peli voi olla pitkä, ja sen loppuun saattaminen voi kestää useista tunteista useisiin päiviin. Eurooppalaiset versiot on rakennettu siten, että jokaisella pelaajalla on rajoitettu "salainen tehtävä" -tavoite, joka lyhentää peliä. Jenkkien tavoite ei ole salainen, se on koko pallon hegemonia.
ellauri325.html on line 70: Useiden vuosien Naton jäsenyyden jälkeen Venäjällä presidentti Valeri Volodinin (Voldemar Putin) johtamat turvallisuusjoukot nousevat valtaan, mikä johtaa suhteiden jyrkkään heikkenemiseen Yhdysvaltoihin. FSB tuhoaa kaiken järjestäytyneen rikollisuuden Venäjällä jättäen koskemattomana vain suurimman slaavilaisen ryhmän "Seitsemän vahvaa miestä", josta se muuttaa salaisen yksikön. Volodinin väitteet palauttaa Neuvostoliitto johtivat aggressioon Viroa vastaan, joka kuitenkin kesti vain viisi tuntia NATO-joukkojen saapumisen vuoksi. Tämän jälkeen Volodin kehittää hienovaraisemman suunnitelman Ukrainan valtaamiseksi. Järjestettyään amerikkalaisia kohtaan ystävällisen SVR:n johtajan Stanislav Biryukovin murhan Volodin saa tekosyyn yhdistää SVR ja FSB itse asiassa vanhaksi KGB:ksi. Sergei Golovko myrkytettiin polonium-210:llä. Toimintaelokuvat "Seitsemän vahvaa miestä" Lainvarkaan johtama Dmitri Nesterov, lempinimeltään "Gleb Rezany", horjuttavat Ukrainan tilannetta. Venäjän passeja jaetaan massalla väestölle. Sevastopolissa Venäjä-mieliset aktivistit valtasivat CIA:n salaisen tukikohdan. Järjestämällä Ukrainan johtavan Venäjä-mielisen puolueen johtajan Oksana Zuevan murhan ja terrori-iskun Venäjä-miellytyksessä Donetskissa FSB antaa Volodinille syyn aloittaa hyökkäys Ukrainaan.
ellauri325.html on line 72: Amerikkalaiset erikoisjoukot auttavat Ukrainan armeijaa, mutta amerikkalaisten joukkojen osallistumisesta ei puhuta eikä hyökkäystä ole mahdollista torjua. Samaan aikaan toisaalla Jack Ryan analysoi kolmenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia ja tulee siihen tulokseen, että FSB:n johtaja Roman Talanov on puolilegendaarinen Neuvostoliiton salamurhaaja "Zenit", joka on osallisena salaperäisessä tapauksessa, jossa KGB:ltä varastettiin 204 miljoonaa dollaria vuonna 1985. Ryanin poika Jack Jr. saa selville, että Volodin varasti rahat. joka perusti 90-luvulla ensimmäisen liikepankin Venäjälle ja otti siten hallintaansa yksityistämisprosessin. Sitten 90-luvun alussa Talanov esiteltiin rikollisryhmään "Seitsemän vahvaa ihmistä", hänestä tuli lain varas ja rikollisryhmien kykyjä käyttäen toi Volodinin valtaan, saamalla tästä FSB:n johtajan viran.
ellauri325.html on line 78: Viurusilmäinen Boris Nikolajevitš Jeltsin (ven. Бори́с Никола́евич Е́льцин, 1. helmikuuta 1931 Butka, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto – 23. huhtikuuta 2007 Moskova, Venäjä) oli Venäjän ensimmäinen porvarillinen presidentti sitten vallankumouxen vuosina 1991–1999. Jeltsinillä oli myös keskeinen rooli Neuvostoliiton alasajossa, ja hänen presidenttikaudellaan Venäjällä tapahtui suuri joukko "uudistuksia" kohti markkinataloutta. Uudistusprosessi oli vaikea: Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, jotka leimasivat Venäjän koko 1990-lukua. Jeltsinin kaudella syttyi Tšetšenian sota.
ellauri325.html on line 80: Kun Mihail Gorbatšovista oli tullut Neuvostoliiton johtaja 1980-luvulla, hän valitsi Jeltsinin siivoamaan Moskovan puolueorganisaation korruptiosta. Jeltsinistä tuli vuonna 1986 Neuvostoliiton politbyroon jäsen, joskin ilman äänioikeutta. Jeltsin oli puolueen Moskovan kaupunkikomitean ensimmäinen sihteeri eli Moskovan pormestari 24. joulukuuta 1985–1987. Sen jälkeen hänet erotettiin politbyroosta ja pormestarin virasta, koska hän kritisoi Gorbatšovia ja uudistusten tahtia. Jeltsin esiintyi tuolloin Moskovassa populistina ja uudistajana.
ellauri325.html on line 90: Jeltsin ryhtyi muuttamaan Venäjän talousjärjestelmää: jatkossa sen tulisi perustua yksityisyritteliäisyyteen ja vapaisiin markkinoihin. Hän muun muassa lakkautti hintatuet ja valtion kontrollin kuluttajatuotteisiin; hän ei kuitenkaan saanut Venäjän parlamentin tukea taakseen. Sen vuoksi Jeltsin hajotti parlamentin syyskuussa 1993 ja julisti uudet parlamenttivaalit. Lokakuussa 1993 jotkut kovan linjan edustajat yrittivät kaapata vallan – Jeltsinille armeliaat armeijan joukot torjuivat yrityksen. Parlamenttivaalien yhteydessä järjestettiin kansanäänestys, jossa Jeltsinin ehdotus perustuslaiksi hyväksyttiin niukasti. Mä sain tiedekunnan koeluennosta Fred Karlssonin avulla arvosanan "niukasti hyvä". Parlamentin uusi koostumus kuitenkin pakotti seuraavina vuosina Jeltsinin käyttämään valtaansa usein presidentin asetusten kautta.
ellauri325.html on line 96: Toisella presidenttikaudellaan Jeltsin suostui Tšetšeniassa tulitaukoon ja sen jälkeen rauhansopimukseen. Tšetšenian levottomuudet jatkuivat silti yhä, ja pian Jeltsin jälleen lähetti maakuntaan joukkoja.
ellauri325.html on line 110: Kultainen miljardi näyttää tulleen ensimmäisen kerran laajemman yleisön tietoon publicisti Anatoli Tsikunovin vuonna 1990 julkaisemassa artikkelissa, joka kirjoitti kirjaimella A. Kuzmich, "The Plans of the Plans of the Global Leadership for the Orjument of Russia". Kuzmich väitti, että länsimaiden eliitti katsoi nälkäisenä erityisesti Neuvostoliiton valtavia luonnonvaroja – sen kaasua, öljyä ja metsiä – ennusteiden mukaan maailmanlaajuisten toimitusten hupenemisesta ja Neuvostoliiton taantumisesta.
ellauri325.html on line 114: "Venäjän osalta on monia merkkejä siitä, että tämä talous- ja sotilaspolitiikkaa määräävä ja joukkotiedotusvälineitä hallitseva globaalin eliitin osa ei missään tapauksessa sisällytä Venäjän kansaa niiden joukkoon, joilla on mahdollisuus päästä pelastusveneeseen. kultainen miljardi."
ellauri325.html on line 131: Sotilaat tietävät myös, että Venäjällä on paljon suurempi armeija ja enemmän aseita ja ammuksia, mikä herättää epämiellyttävän kysymyksen siitä, kuinka Ukraina voi koskaan torjua hyökkääjät lopullisesti Euroopan verisimmässä konfliktissa sitten toisen maailmansodan.
ellauri325.html on line 133: Istoryk, joka puhuu lavealla länsi-ukrainalaisella aksentilla, kertoo synkät kokemuksensa valloittavalla hymyllä. Kysyttäessä, voisiko hän jatkaa taistelua vielä vuoden tai jopa kaksi, hän vastasi: ”Luulen niin, ellei minuun osu. Varmasti. Niin tekivät zuhnatkin jatkosodassa, ennenkuin kärsivät rökäletappion."
ellauri325.html on line 175: 16. heinäkuuta 1924 Arkady Averchenko leikattiin vasemman silmänsä poistamiseksi, minkä jälkeen kirjailija sairastui vakavasti. Joulukuun 22. päivänä hän lähti hoitoon Poděbradyssa. Tammikuun 28. päivänä 1925 hän lähti lomakylästä; lähes tajuttomana hänet otettiin Prahan kaupungin sairaalan klinikalle, jossa todettiin "sydänlihaksen heikkeneminen, aortan laajentuminen ja munuaisten skleroosi". ” He eivät voineet pelastaa Averchenkoa, ja aamulla 12. maaliskuuta 1925 hän kuoli 45-vuotiaana.
ellauri325.html on line 195: Olet epämukava, veli, elät kuin koira. Olet venäläinen aatelismies, mutta olet jatkuvasti baškiirien, kiinalaisten kanssa. Ja löysit ystävän - Trotskin - hän ei sovi sinulle ollenkaan. Tietenkään, Volodja, en halua juoruilla, mutta tiedän, että hän yllyttää sinua tekemään kaikenlaisia typeriä asioita, ja sinä kuuntelet. Jos haluat ystävällisen neuvoni, potkaise Trotski ulos, hajota tämä idioottimainen keskusjohtokunta ja anna viimeinen asetuksesi Venäjän kansalle sanomalla, että erehdyit, että pyydät anteeksi sitä että ajattelit ottaa käyttöön sosialismin ja kommunismin, mutta mikä on tämä takapajuiselle maalle? Venäjä "ei kestä tupakkaa", joten käske ihmiset palaamaan vanhaan, porvarillis-kapitalistiseen elämänjärjestelmään ja mene itse lomalle lomakeskukseen kuten minä täällä Turkissa. Yksinkertaista ja söpöä!
ellauri325.html on line 201: Aluksi Neuvostoliiton joukot suorittivat Moskovan alueen strategista puolustusta rakentamalla kolme puolustusvyöhykettä, ottamalla käyttöön äskettäin koottuja reservarmeijoita ja tuomalla joukkoja Siperian ja Kaukoidän sotilaspiireistä. Kun Saksan hyökkäykset pysäytettiin, Neuvostoliiton strateginen vastahyökkäys ja pienemmän mittakaavan hyökkäysoperaatiot pakottivat Saksan armeijat takaisin Orjolin, Vyazman ja Vitebskin kaupunkien ympärille ja lähes piirittivät kolme saksalaista armeijaa. Se oli suuri takaisku saksalaisille, ja heidän uskonsa nopeaan Saksan voittoon Neuvostoliitosta loppui. Epäonnistuneen hyökkäyksen seurauksena kenttämarsalkka Walther von Brauchitsch erotettiin Saksan armeijan ylipäällikkyydestä, ja korpraali Hitler korvasi hänet.
ellauri325.html on line 209: On mielenkiintoista, että neuvostoliittolaiset käyttivät Moskovan keskustassa erinomaista naamiointia väärien puistojen, rakennusten, jopa Moskovan-joki Kremlin lähellä peitettiin suurilla vihreillä vanerilevyillä, jotka kiinnitettiin proomuihin.
ellauri325.html on line 213: Mielenkiintoista on myös, että Martti Eerik Hjalmar Löfberg (1907-1969) eli Marton Taiga oli tukeva antisemiitti. Tukeva Komisario Kairala kazeli inhoten paxun Salomon Mandelbaumin selkää. Juutalainen lyllersi kapeata kylätietä pitkin asemalle päin pullea salkku kainalossaan. Kairala sylkäisi ja jatkoi haravoimista. Juutalainen ei käytä pääomaansa kuin lyhimmän välttämättömän ajan. Jutikka elää tavallisesti kelmiydellä. Myönnän että maanpakolaisen kohtalo on murheellinen, mutta mixi tämä juutalainen ei mennyt esim Ruåziin. Juutalaiset sopivat sinne aivan erinomaisen hyvin. Siellä he ovat kuin kotonaan. Sainpas sen puun kumoon tontin rajalta ja sinut vankilaan mustan pörssin kaupasta, jutikkapaha.
ellauri325.html on line 217: Uuno Ilmari Hirvonen (1898-1971) eli Simo Penttilä (T.J.A. Penttilä, Punavyö) oli sovinistisika. Uuno Hirvonen innostui koulupoikana kirjoista ja kirjoittamisesta niin, että hän jätti Helsingin Suomalaisen normaalilyseon kesken. URA: Viisi luokkaa Helsingin Suomalaisessa normaalilyseossa. Hän oli vakaumukseltaan tiukan oikeistolainen (lue: täysi nazi, huom wiixet Fig. 1) Ränsistyneet kahviviljelmät ovat varmaankin valtion hoidossa, tuumaa Heikkilänä Mexikossa matkaileva extoimituspäällikkö. Romaanisarjan päähenkilössä oli annos Hirvosen omaakin roolihahmoa. Hän esitti fasistiset käsityksensä selkeästi kuin kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilä. Valhe on sodassa ja propagandassa sallittu ase.
ellauri325.html on line 226: Herra ja ylhäisyys Sonoran uni on ilmiselvä narsisti. Hän ei yhtään tykkää jos naiset eivät tykkää hänestä. Hän ei ole ylpeä ja izerakas, taino ylpeä ehkä mutta izerakas en! Ja sitäpaizi, jos asian ytimeen mennään, onko izerakkaus oikeastaan vika? (Ylhäisyys razastaa yhä, s. 74, Otava 1952). Penttilä puhuu paljon naisista, enimmäxeen misogyynistä. Uuno oli kotoisin Raudulta, vaikka tekeytyikin länsisuomalaisexi koska ne ovat lahtarimpia. T.J.A.kin oli sattumoisin kotoisin Raudulta, selviää lukemastani rompskusta. Törni kärkeen listi sovjetteja siellä suuren isänmaallisen sodan aikana. Raudun taistelu oli Suomen sisällissodan aikainen taistelu, joka käytiin Karjalankannaksella sijainneessa Raudun pitäjässä 20. helmikuuta – 5. huhtikuuta 1918. Pietarin läheisyyden vuoksi enemmistö punaisten puolella taisteluun osallistuneista joukoista oli venäläisiä. Valkoisten voittoon päättynyt Raudun taistelu oli Tampereen ja Viipurin taistelujen ohella yksi sisällissodan verisimmistä. Sen kaksi viimeistä päivää olivat koko sodan ankarimpia yhteenottoja kaikki rintamat mukaan lukien. Uuden Suomen toimihenkilö oli Simokin, tietysti.
ellauri325.html on line 227: Herra ja ylhäisyys filmattiin vuonna 1944. Tauno Palo oli kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilä ja doña Camilla Maria Teresa Escajadillon roolissa oli Regina Linnanheimo. Elokuvan vuoropuhelu on hauskaa, mutta Jorma Nortimon ohjaus kömpelöä. [kenen mukaan? ehkä sinusta, ei minusta. J.N.] Pahvinen Nummelan lentokentälle pystytetty satu-Meksiko tuo mukaan tahatonta komiikkaa.
ellauri325.html on line 239: Länkkärien siirtomaayhteiskunnissa kvadrooni tai kvartaali oli henkilö, joka oli neljäsosa mutiainen ja
ellauri325.html on line 255: Stephen Leacock, joka oli aina ilmeisen älykäs, lähetti isoisänsä Upper Canada Collegen eliittiyksityiskouluun Torontossa, johon osallistuivat myös hänen vanhemmat veljensä, missä hän oli luokan huippu ja valittiin pääpojaksi. Leacock valmistui vuonna 1887 ja palasi kotiin huomatakseen, että hänen isänsä oli palannut Manitobasta. Pian tämän jälkeen hänen isänsä jätti perheen uudelleen eikä koskaan palannut. Stephen meni Torontoon oppimaan Vebleniltä taloustiedettä.
ellauri325.html on line 257: Veblen hylkäsi kaikki teoriat, jotka perustuvat yksilölliseen toimintaan tai kaikki teoriat, jotka korostavat mitään sisäisen henkilökohtaisen motivaation tekijää. Hänen mukaansa tällaiset teoriat olivat "epätieteellisiä". Kehitystä ohjasivat inhimilliset jäljittelyn, saalistuksen, työnteon, vanhempien taipumuksen ja tyhjän uteliaisuuden vaistot. Veblen halusi taloustieteilijöiden ymmärtävän sosiaalisten ja kulttuuristen muutosten vaikutukset taloudellisiin muutoksiin. Vapaa-ajan teoriassa jäljittelyn ja saalistuksen vaistot ovat tärkeässä roolissa. Ihmiset, niin rikkaat kuin köyhätkin, yrittävät tehdä vaikutuksen muihin ja pyrkivät saamaan etua Veblenin "kerskakulutukseksi" kutsumalla keinolla ja kyvyllä harjoittaa "kerskavapaa-aikaa". Tässä työssä Veblen väitti, että kulutusta käytetään tapana saada ja signaloida reviiriä. "Kerskakulutuksen" kautta syntyi usein "kerskajätettä", jota Veblen inhosi. Hän puhui edelleen kulttuurin "saaliistamisvaiheesta" siinä mielessä, että saalistusasenteesta on tullut yksilön tavanomainen henkinen asenne.
ellauri325.html on line 274: Suurten miesten elämä vie suuren osan kirjallisuudestamme. Suuri mies on varmasti upea asia. Hän kävelee vuosisadan poikki ja jättää jaloistaan jäljet sen ylitse, repien taatelia golosheistaan ohittaessaan. On mahdotonta nostaa vallankumousta tai uutta uskontoa tai minkäänlaista kansallista heräämistä ilman, että hän nousee ylös, asettuu sen johtoon ja kattaa kaikki porttikuitit itselleen. Jopa kuolemansa jälkeen hän jättää pitkän vanan toisen luokan sukulaisia 50 vuoden historian etuistuimille.
ellauri325.html on line 285: Sellainen oli Smithin lapsuus. Sen lopussa hänen ulkonäössään ei ollut mitään merkkiä nerokkaasta miehestä. Satunnainen tarkkailija ei olisi voinut nähdä, että leveiden kasvojen, massiivisen suun, pitkän luisun otsan ja hörökorvan varjoon, joka ulottui lyhyexi leikatun pään taakse, olisi piiloutunut neroutta. Hän ei tietenkään voinut. Siellä ei ollut mitään piilossa.
ellauri325.html on line 287: Pian yrityselämän aloittamisen jälkeen Smith sai ensimmäisen ahdistavista kohtauksista, joiden uhrixi hän myöhemmin usein joutui. Se valtasi hänet myöhään eräänä iltana, kun hän oli palaamassa kotiin ihastuttavasta laulu- ja ylistysillasta muutaman vanhan koulukaverin kanssa. Sen oireita olivat omituinen jalkakäytävän heiluminen, katuvalojen tanssiminen ja talojen ovela liikkuminen edestakaisin, mikä vaati erittäin tarkkaa erottelukykyä löytääxeen oman talonsa. Koko kohtauxen ajan hänellä oli kova halu olla juomatta vettä, mikä osoitti, että asia oli ilmeisesti eräänlainen hydrofobia. Tästä hetkestä lähtien nämä tuskalliset kohtaukset muuttuivat kroonisiksi Smithillä. Ne saattoivat tulla milloin tahansa, mutta erityisesti lauantai-iltaisin, kuun ensimmäisenä päivänä ja kiitospäivänä. Hän sai aina erittäin vakavan hydrofobian hyökkäyksen jouluaattona, ja vaalien jälkeen se oli pelottavaa.
ellauri325.html on line 295: Smith eli viisi vuotta tämän jälkeen. Hänen poikansa pitivät huolta hänestä. He eivät halunneet, mutta heidän oli pakko. Hänen vanhuudessaan hänen mielensä kirkkaus ja anekdoottivarasto eivät ilahduttaneet kaikkia, jotka tulivat katsomaan häntä. Hän kertoi seitsemän tarinaa ja tiesi kuusi vitsiä. Tarinat kertoivat pitkiä jorinoita hänestä, ja vitsit koskivat kauppamatkustajaa ja metodistipappia. Mutta kukaan ei kuitenkaan tullut katsomaan häntä, joten sillä ei ollut väliä.
ellauri325.html on line 307: Matti Hälli mainittiin ohimennen albumissa 60. Mäntti on aika mitätön vastaantulija. Sen brobagandabläjäys koskee muuatta stm Rantasta, piintynyttä käteenvetäjää. Ei siitä enempää. Kalle "Näkymätön" Viänäsen sanarrieskoo ei kehtoo ies mainita.
ellauri325.html on line 311: Viihdetalkoisiin osallistui myös Iloisen Juuston kirjoittaja Jussi Talvi, josta on paasaus ja kuvakin Maila Talvion vieressä naziseurassa albumissa 24. Jussin telenovelassa Martti pihkaantuu Kansallisoopperan tanssijattareen Eva Marianneen, jättää Ingridin ja panttaa arvoesineensä saadaxeen oopperalipppuja. Panttilainaamon juutalainen kumartuu yli tiskin ja varoittaa: Kuule nuori mies varo naista, hiän tuomas vain pelkkä paha. Mielenkiintoista on että juutas käyttää preesensmuotona 3tta infinitiiviä Wolfram Rothin tavalla. Tässä välissä terässinfonia idästä puhkes jälleen. Ja voi vizi! Täähän kirjoitus on puhdasta antisemitismiä! Martti vaihtaa takas Ingridiin tajutessaan että Eva Marianne on ko. jutkun tytär! Martti ei pidä blondista jos se on pesemällä saatu.
ellauri325.html on line 313: Aseena nauru on veteraaneille riemastuttava muistoalbumi. Nuoremmile lukijoille se avaa silmät kansamme noloon sotahistoriaan.
ellauri325.html on line 329: ooskari_1200_630.jpg" height="300px" style="float:left;padding-right:1em" />
ellauri325.html on line 331: Vaasan Jaakkoo eli Jaakko O. Ikola oli läskimooses joka sepusti eteläpohjalaisia murrejuttuja. Jukka Kemppisestä, jonka rouvaa Huovikon Puovo nuohosi, hän oli huumorin taituri. Vähän voznikajet vopros, että mistä Kokoomuxen kansanerustaja oli niin paljon läskiä ja voita löytänyt säännöstelyaikana että oli lihava kuin kameeli.
ellauri325.html on line 333: Toinen oikis pakinoizija joka väsäs sotapropagandaa oli rimpulampi Uuden Suomen Olli Nuorteva. Hän hassuttelee Mainilan ja Mänzälän välisestä pugilistiyhteenotosta. Jossa Vaasan Jaakkoo yli 100 kilogr. elopainollaan olisi paininut raskaassa sarjassa. Mutta kansanhuollon petkuttamisexi karjavaaka näytti väärin ja teki Jaakkoosta kärpäshöyhensarjalaisen. Naurua kolmannella!
ellauri325.html on line 348: Siinä klo 18.30 Kalle Pulliainen astuu sisään. Samassa gramofooni vaikenee, keskustelu tyrehtyy, on kuin Muumikirjan mörkö olisi istunut lampun päälle. Ihmiset hämmästelevät tuntiessaan sen, sillä he eivät aavista, mistä se johtuu. Mutta ravintolan henkilökunta ja minä tiedämme: Kalle Pulliainen on saapunut ravintolaan ja moittii par´aikaa vahtimestaria. Pöytään tullessaan hän
ellauri325.html on line 351: Terve, hän sanoo. Ja sinä olet yhtä kurjan näköinen kuin ennenkin.
ellauri325.html on line 354: - Sinun täytyy mennä lääkäriin, hän sanoo syyttävällä sävyllä. Tuolla menolla sinä oikaiset koipesi puolen vuoden kuluessa. Ja mis saakurissa se tarjoilijatar viipyy? Tässä ravintolassa ei tunneta tarjoilun alkeitakaan.
ellauri325.html on line 367: -Naurettavaa. Jos minä olisin kansanhuoltoministeri, niin minä kyllä näyttäisin, miten leveän leivän tästä kamarasta saa lohkaistua. Nauran kaksinkerroin. Ja nuo halkotalkoot...
ellauri325.html on line 395: Julkisen sektorin korruptiota mittaavan Transparency Internationalin vuosittaisen korruptioindeksin mukaan Ukraina on Euroopan toiseksi korruptoitunein valtio heti Venäjän jälkeen.
ellauri325.html on line 399: Värvääjien kerrotaan käyvän yhä kovaotteisemmiksi. Toisaalta valtiovalta myös puuttuu kovalla kädellä sotakomissariaateissa rehottavaan korruptioon. Lusmuileva 22-vuotias Anton ymmärtää heitä, ketkä eivät tahdo taistella. Kaikki ovat peloissaan, mutta jos tilanne pahenee, en missään nimessä aio jäädä Kiovaan istumaan. Loikin rajan yli Unkariin tai Puolaan. Maasta pakenevat tai maan sisällä pakoilevat kohtaavat kuitenkin moraalisen dilemman. Onko oikein, että minä pakenin, kun muut jäivät? EVVK.
ellauri325.html on line 404: Hyökkäyksen myötä Zelenskyistä kuitenkin kuoriutui loistava sota-ajan johtaja ja vastarinnan symboli, kun hän kieltäytyi Yhdysvaltojen tarjoamasta pakokyydistä. Kesällä 2022 jo 65 prosenttia piti häntä parhaana henkilönä johtamaan Ukraina voittoon Kiovan kansainvälisen sosiologian instituutin tekemän gallupin mukaan, kertoo Foreign Affairs.
ellauri325.html on line 407: Jo yli 10 000 ihmistä on kuollut Gazan kaistalla sen jälkeen, kun sotatoimet Hamasin ja Israelin välillä alkoivat tasan kuukausi sitten, kertoo Palestiinan terveysministeriö CNN:n mukaan.
ellauri325.html on line 408: Israelissa puolestaan sotatoimiin tiedetään kuluneen kuukauden aikana menehtyneen noin 1400 ihmistä. Lisäksi israelilaisia panttivankeja on CNN:n tietojen mukaan 240. Netanjahu sanoo että Israel aikoo pitää Gazaa miehitettynä hamaan maailman tappiin asti.
ellauri325.html on line 467: Optimisti: "En tarkoita … sitä etteikö lehdissämme tulisi olla ulkomaidenkin tapahtumia ja oloja selostavia artikkeleja, vaan tarkoitan, että selvästi tendenssimäisiä artikkeleja ei tarvita – olkoonpa niiden tendenssinä sitten osoittaa, että jopa pinuppa Marilyn Monroe lukee yksityiselämässään korkealaatuista romaanikirjallisuutta ..."
ellauri325.html on line 479: "Toinen, ehkä vieläkin ärsyttävämpi yksipuolisuus, on norssinluutornissa elävien huippukulttuurin harjoittajien koomillinen kauhu, kun he havaitsevat että on olemassa Tappelevia metsäkukkoja, Rovaniemen markkinafilmejä ja muuta yhtä hirvittävää – siis se että massat, nämä kansan syvät rivit, kulttuurin kannattajat, että ne hankkivat itselleen oman tasonsa mukaista taidetta, miksei myös tiedettä Konsta Pylkkäsen tyyliin."
ellauri325.html on line 485: Matti Kuusi: "Kemialle ja kansanrunouden tutkimukselle ei ole olemassa saastaa." Minä ulvon-lehden etusivu. Kekkostakin loattiin tekaistuilla skandaaleilla Tabe Slioorin peppupuolella.
ellauri325.html on line 492: Lokakuussa 1962 Turun hovioikeus kumosi Tampereen raastuvanoikeuden päätöksen. Todettiin, ettei Jallun sisältö millään muotoa loukannut sukupuolikuria eikä säädyllisyyttä. Todellinen syy lehden takavarikointiin olivat Tabe Slioorin paljastukset suhteestaan Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckelliin.* Suojelupoliisin historiaa käsittelevässä teoksessa Ratakatu 12 (2009) kerrotaan Supon toimittaneen presidentti Kekkoselle oikovedokset Jallun Slioorin muistelmat sisältäneistä numeroista.*
ellauri325.html on line 506: TK miehet olivat vastenmielistä palturia laskettelevia uutisshakaaleja. Sitä se sotapropaganda teettää. jsp-lääkäri Moses Zewi leikkaa liian kauan pahoin haavoittunutta venäjänjuutalaista sotavankia. Suomalaiset leikkausjonossa suuttuvat. Zewin alainen ampuu pistoolillaan läpi puskaryssän pään. Zewi sai erinomaisesta palveluxestaan suomalaisilta hakaristin. Hitlerkin oli kvarteronijuutalainen.
ellauri325.html on line 508: Urhoollinen "Ukko-Uolevi" antoi ukrainalaiselle yliloikkarille niskanapin. Muka karkasi. Pääesikunta vapautti verikostajan. Suomalainen upseeri on arvokkaampi laudalla kuin puskaryssä. Robotti piti miestä laatikkona ja pusersi tämän kuoliaaxi. Kuusen luokkakaverille Pauli Pylkkäselle oltiin tuomassa paikattavaxi siipeen ammuttua puskaryssää. Oli kiire perääntyä luotisateessa. Tuoja tuli tyhjin käsin suihkaten: säästyi vaiva, päästin siitä ilmat pihalle. Paulin olis pitänyt tehdä siitä ilmoitus, ei tehnyt. Se jäi painamaan.
ellauri325.html on line 521: Mielestäni olisi viisasta varautua ja järkevää alkaa keskustella siitä, että mitä tehdään, jos Ukraina ei saavuta selvää voittoa sodassa, sanoo Kauko Käyhkö.
ellauri325.html on line 523: Kaiken kaikkiaan Venäjän voittona voi pitää sellaista tilannetta, jossa se saa pidettyä kiinni nyt miehittämistään laajoista maa-alueista ja saa täten kiistettyä Ukrainan julkilausutut ja lännen tukemat tavoitteet alueiden vapauttamisesta, katsoo Kastehelmi.
ellauri325.html on line 530: Jos Venäjää ei nyt lyödä Ukrainassa, se oppii yksinkertaisesti sen tosiasian, että se voi väkivalloin rakentaa itselleen edullista turvallisuusjärjestystä Eurooppaan, hän sanoo. Siis sama läxy jonka länkkärit ovat aikaa sitten osoittaneet oikeaxi koko pallolla.
ellauri325.html on line 535: Kastehelmi toivoo, että muutkin kuin läntiset päättäjät ymmärtäisivät Venäjän mahdollisen voiton Ukrainassa olevan tietoisten päätösten tulos. Ei ole haluttu, että Ukraina voittaa Venäjän 6–0, joten ei ole annettu riittäviä aseita, koska on pelätty izelle siitä koituvia riskejä, hän sanoo. Ja kuka sitäpaizi tietää millainen valtiohirviö olisi Uraliin ulottuva nazijohtoinen Suur-Ukraina, kun Unkarikin on noin kamala, Turkista puhumattakaan.
ellauri325.html on line 537: Hieno saavutus on kuitenkin, että länsi miettii, miten esimerkiksi ammustuotantoa saadaan parhaiten lisättyä. Rahaa käytetään paljon enemmän puolustusmenoihin kuin aiemmin, hän sanoo tyytyväisenä.
ellauri325.html on line 546: Helanen otti vapaaehtoisena osaa Viron vapaussotaan 1919. Hän liittyi heimoaatteelliseen Akateemiseen Karjala-Seuraan (AKS) vuonna 1923 jäsenenä n:o 91 (jäsen n:o 1 oli Elias Simojoki) ja toimi seuran puheenjohtajana 1927–1928 ja uudelleen syksystä 1933 lähtien "vanhojen" noustua jälleen valtaan seurassa. Helasen puheenjohtajuus jatkui seuran lakkauttamiseen saakka. Kolmekymmentäluvulla Helanen antoi tukensa Lapuan liikkeelle ja liittyi Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) riveihin. Tämä ratkaisu johti hänet eroon monista AKS:n aikaisista opiskelutovereistaan, muun muassa Urho Kekkosesta.
ellauri325.html on line 552: Helanen suhtautui varauksellisesti siihen, että suomalaisia värvättiin SS-pataljoonaan. IKL, josta Helanen oli erkaantunut talvisodan jälkeen, leimasi hänet varauxettomuuden puutteesta Kolmannen valtakunnan vastustajaksi ja kanteli hänestä Saksaan. Sodan jälkeen AKS:n ja IKL:n toiminta kiellettiin, ja Suomen Heimo -lehti lakkautettiin.
ellauri325.html on line 559: Palava pensas: Elias Simojoen puheita. (koonnut ja kirjoittanut johdannon: Wilho Helanen. WSOY 1942; Kansallinen kehitys ry. 2021.)
ellauri325.html on line 573: Tammikuussa 1946 Airoa, jalkaväenkenraali Erik Heinrichsiä, kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuota ja jalkaväenkenraali Kustaa Tapolaa kuultiin syyttäjän − oikeuskansleri Toivo Tarjanteen − haastamina todistajina sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, kun pyrittiin selvittämään, mitä Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto tiesivät etukäteen Adolf Hitlerin ns. operaatio Barbarossasta eli Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon koskevista suunnitelmista. Airo saapui istuntoon vartijoiden saattamana ja ruudulliseen metsätyöläisen sarkapuseroon, pussihousuihin ja lapikkaisiin pukeutuneena, mikä aiheutti oikeussalissa ahdistavan tunnelman. Onpa noloa. Läsnä olleet venäläiset sotilashenkilöt yrittivät katsella kiusaantuneina muualle. Airo ja muut kuulustellut todistajat kiistivät Suomessa tiedetyn operaatio Barbarossasta etukäteen mitään. Varsin valehtelivat.
ellauri325.html on line 575: Vuosina 1958–1966 Airo istui eduskunnassa kokoomuksen kansanedustajana. Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan Airo käytti erittäin vähän puheenvuoroja koko kahdeksanvuotisen kansanedustajakautensa aikana. Jostain syystä hän käytti enimmän ajan sarkapuseroa, pussihousuja ja haitarivartisia nahkasaappaita, ”jatsareita”.
ellauri325.html on line 577: Joulukuussa 1964 Airo yhtyi Margit Borg-Sundmanin johdolla tehtyyn eduskuntakyselyyn, jonka aiheutti Hannu Salaman romaani Juhannustanssit. Kyselyssä tiedusteltiin, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä jumalanpilkkaa sisältävän ja sukupuolikuria loukkaavan kirjallisuuden julkaisemisen lopettamiseksi. Airo vastasi kysymyxeen myöntävästi.
ellauri325.html on line 579: Linkomies kirjoitti, että Airo oli alkanut sodan aikana käyttää liikaa alkoholia, mikä oli vähentänyt marsalkka Mannerheimin arvonantoa Airoa kohtaan. Lisäksi Airo oli Linkomiehen mukaan suhtautunut kielteisesti hallituksen kevättalvella 1944 käymiin rauhantunnusteluihin Neuvostoliiton kanssa. Airo kirjoitti närkästyneen palautteen otsikolla ”Soopaa à la Linkomies” sanoen puolestaan, että Linkomies ei ollut ollut lainkaan kiinnostunut rintamatilanteesta. Airoa loukkasi myös Linkomiehen väite, että Airo olisi ollut ”nuoremman kansalliskiihkoon taipuvaisen upseeripolven henkinen johtaja” ja hänen mukaansa ”moisen höpinän” perusteena oli hänen kymmenvuotinen kautensa Upseeriliiton puheenjohtajana. AKS:n yhteydenotosta vallankaappausmielessä hän sanoi "Ei kuulu teille."
ellauri325.html on line 586: Rautatievirkamies Kemppi liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 10. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 28. joulukuuta 1916 ja komennettiin Suomeen toukokuussa 1917.
ellauri325.html on line 588: Sisällissodan puhjettua hän keräsi kouluttamansa suojeluskuntajoukot ja ryhmitti joukkonsa Loviisassa vastarintaan punaisia vastaan, mutta joutui lopulta vetäytymään punaisten voiman tieltä Pernajan saaristossa olevalle Orrengrundin luotsiasemalle. Siellä Kemppi tunsi olonsa tukalaksi ja lähti muutamia miehiä mukanaan pyrkimään valkoiselle rintamalle Sysmään ja onnistuikin yrityksessään, jossa käytettiin reittiä Artjärvi–Mankala–Vuolenkoski ja Heinola. Sysmään Kempin johtamat joukot saapuivat helmikuun puolivälissä, ilmoittautuen sikäläiselle suojeluskuntapäällystölle. Kemppi määrättiin maaliskuun alussa päälliköksi Lusissa olevaan Sysmän 3. komppaniaan, josta myöhemmin muodostettiin oona">Sysmän 1. pataljoonan 3. komppania ja myöhemmin Etelä-Savon rykmentin 10. komppania. Tämän jälkeen Kemppi otti osaa Suomen sisällissotaan Lusissa, toisessa Heinolan valtausyrityksessä ja Hillosensalmella. Sodan loppuvaiheilla hän siirtyi saamansa määräyksen perusteella 30. huhtikuuta 1918 valtionrautateiden palvelukseen.
ellauri325.html on line 599: Inhottavan Wolt-yrityxen upporikas omistaja Mikko "Miki" Liukkonen on samaa Granfeltin aatelissukua, Matin tai Pekan pojanpoika. Pekan veikkaisin, Matin lapset vaikuttivat nyhveröiltä. Joo oli se. Se vaikenee isistä koska isi oli seko joka teki izemurhan Ruåzissa. Pekka Kuusen puolella oli paljonkin näitä skizoja. Granfelteissa on maanikkoja pyykkikorikaupalla, tiesi Jönsy asianomistajana kertoa. Granfeltien mailla Ryttylässä on Kansanlähetyxen lähetyskeskus, jonka ruorissa on ollut maanisia Kuusia. Siellä me käytiin kazomassa erään foneetikon kuuroja lapsia. Mies oli pastorina Ryttylässä.
ellauri325.html on line 671: Lauri "Tahko" Pihkala oli vuoteen 1906 saakka Gummerus. Tahko Pihkalan pimeä puoli - punaisten kenttäsairaalaan lahdattiin ainakin parikymmentä ihmistä: ”Valmistautukaa siirtymään helvettiin”. Verilöylystä eloon jääneen sairaanhoitaja Dagmar Aaltosen (myöh. Meriluoto) mukaan sisään tulleet valkoiset huusivat sairashuoneen ovelta, että valmistautukaa siirtymään helvettiin, sillä kuolema tulee jokaiselle viiden minuutin kuluttua. Kaikkia potilaita ammuttiin päähän. Myös miespuoliset hoitajat joutuivat luotien saaliiksi.
ellauri325.html on line 673: Karismaattinen ja lennokkaita puheita pitänyt Pihkala tunnettiin veljensä Martin (sittemmin myös Kokoomuksen kansanedustaja) kanssa ahkerina suojeluskuntien värvääjinä ja myös perustajina. Tahkon elämäkerran mukaan veljekset olivat perustamassa ainakin neljääkymmentä suojeluskuntaa ympäri Suomea, kertoo Miki Liukkonen.
ellauri325.html on line 677: Myös toisella suomalaisella urheiluvaikuttajalla eli presidentti Urho Kekkosella oli kyseenalainen rooli vapaussodassa.
ellauri325.html on line 678: Juuri ilmestynyt Kalle Virtapohjan kirja Kekkonen urheilumiehenä kertoo Pohjois-Savon rykmentin joukoissa vain 17-vuotiaana taistelleen Kekkosen olleen Haminassa mukana ryhmässä, joka teloitti vuonna 1918 25.-26.5. välisenä yönä yhdeksän punavankia.
ellauri325.html on line 680: Urheilu-Valonen Sysmästä kertoo seuranneensa Ahtishaaren hautajaisia television äärestä. Hänen mielestä hautajaiset oli suunniteltu hyvin etukäteen ja puheissa nostettiin presidentti Ahtishaarta arvokkaasti korkealle huolimatta kohtalaisen suuresta elopainosta.
ellauri325.html on line 683: Urheilu-Valonen sanoo, että etiketin noudattaminen on tärkeää yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteen luomiseksi yhteiskunnassa. Jos yhteisössä ei olisi sääntöjä tai seremonioita, niin se olisi aika irrallinen yhteisö. Aateli ja urheilijat, pressat ym kansanmurhaajat auttelevat pitämään yhteisöä kasassa kasaamalla toisinajattelijat ruumiskasaan. Sensijaan exnaispäämininisterin korkokengät heikentävät sukupuolirooleja ja moraalia. Vitun "tapakouluttajat", oikeistofalangin koiravahdit naxuttimet ja hauskapussit handussa.
ellauri325.html on line 690: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela.
ellauri325.html on line 705: Matti 6 joutui Jyväskylässä jakamaan punkan Erik Allardtin kanssa Päivö Oxalan toimesta. Jyväskylän suurin reettori. Jyväshyvä pitää kuntoa yllä. Erik oli kutosta 11v nuorempi, 3v nuorempi kuin Carl Erik, ei siis sodankäyneitä. Erik vaikutti vixummalta kuin WSOY:n kahvihuoneen Anhava, Tyyri, Hormian veljexet ja Mirjam Polkunen yhteensä, mutta miinusta siitä että se ninkutti. Jönsy uskoo että s. 241 mainittu Allardtille loikannut "joukko lahjakkaimpia oppilaita" tarkoitti Jönsyä. Harmi ettei maininnut nimeltä.
ellauri325.html on line 707: Syssyllä 1955 Yrjö Soini eli Agapetus soitti ja kysyi, tulisinko Suomen Kirjailijaliiton johtokuntaan. Sinne tarvittin minun kaltaistani miestä joka ymmärsi raha-asioita, rakasti julkisuutta ja pystyi pitämään kommarit kurissa vaikka kätketyllä konepistoolilla. Kirjailija ei tarvinnut olla. Agapetuxenkin paras näyttö oli Hei Heipparallaa Helsinki - näytelmä. Humoristi kuoli sotavuosina, kivenkova patriootti oli jälellä.
ellauri325.html on line 714: Lasse Heikkilä (6. marraskuuta 1925 Kiikoinen – 26. maaliskuuta 1961 Sipoo) os. Levola oli jatkosodan aikana 18-vuotias ressu jota käytettiin Talin–Ihantalan taistelussa panssarinyrkkinä. Ei tainnut Erik Allardt olla. Mutta Erik Allardt sai CIA:n salahanke MKULTRA-rahoitusta Human Ecology Fund -peiteorganisaation kautta. Tulimyrskyn traumatisoima Lasse rupesi modernisti runoilijaxi.
ellauri325.html on line 715: Sodan jälkeen Heikkilä oli Helsingissä filosofi Uuno Saarnion (1896–1977) oppilaana. Hän kuului nuorten uraniaanien Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa. Heikkilä oli kiinnostunut ranskalaisesta ja espanjalaisesta kulttuurista. Tätä kautta hän tutustui roomalaiskatoliseen kirkkoon. Heikkilää viehättivät katoliset pyhimystarinat ja Neitsyt Maria -kultti. Hän työskenteli kirjastovirkailijana Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa, jonka kirjastonjohtajana oli hänen oppi-isänsä Uuno Saarnio. Viimeiset ö mahdollisesti myös itsemurhaan, sillä Heikkilän kuolinsyytä ei tutkittu kunnolla.
ellauri325.html on line 720: Eino S. Repo osallistui talvi- ja jatkosotaan rintamalla ja kotiutui 1944 kapteenina. Hän valmistui 1948 filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, pääaineenaan kirjallisuustiede. Valmistuttuaan hän toimi vapaana kirjallisuuskriitikkona ja kirjoitti arvosteluja muun muassa Uuteen Suomeen ja Parnassoon sekä radioon. Repo tunnettiin radikaalina kirjoittajana ja hänen oli lopetettava Uuden Suomen avustaminen, kun hän oli riitaantunut pääkriitikon, konservatiivisen V. A. Koskenniemen kanssa. Apu-lehden toimittajana Repo toimi 1958–1964, minkä jälkeen hänet valittiin Mainostelevision ohjelmajohtajaksi. Revon toimiessa vuosina 1965–1969 Yleisradion pääjohtajana hän toteutti yhtiössä useita uudistuksia. Niinpä Yleisradiolle, jossa oli aikaisemmin lähetetty vain STT:n sähkeuutisia, perustettiin Ralf Fribergin johdolla oma uutistoimitus. Samalla voimistunut vasemmistolainen opiskelijaradikalismi sai jalansijaa yhtiössä. Repo antoi runsaasti tilaa nuorille toimittajille ja heidän yhteiskuntakriittisille ohjelmilleen, mikä herätti syytöksiä Yleisradion politisoitumisesta ja toi sille pilkkanimen ”Reporadio”. Nyt on punatauti parantunut vaikka Kempeleeltä kazoen .se on viele vehen vasemmalle. Hehe.
ellauri325.html on line 727: ookBook. See Through Skirts At The Grand Canyon. Come & Look At The Big Canyon.AI Art #109" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen>
ellauri325.html on line 729: Minä puolestani tutustuin kanadanunkarilaiseen ylioppilaaseen Jane Györgyyn, jolta sain ~~käännösapua~~ kansanepiikan tutkijain maailmankongressissa kesällä 1974. Häneltä tilaamani proosakäännösnäytteet kulkeutuivat Lontooseen Keith Bosleyn käsiin ja saivat tämän vannomaan, ettei hän halunnut olla enää missään tekemisissä kaltaistemme apinoiden kanssa.
ellauri325.html on line 730: Parempi yksi viehkeä pyy Helsingissä kuin kaksi ylpeää metsokukkoa Lontoossa, minä rauhoitin huolestunutta Urpo Ventoa. Neiti Jane pestautui Marimekon myyjäksi oppiakseen paremmin suomea, mutta häipyi yllättäen takaisin Kanadaan. En kestänyt kauempaa marimekkoja ja helsinkiläisrouvia, hän viestitti vastaukseksi kaipaavaan kirjeeseeni. Marimekon selitys lähdön syistä oli paljon karumpi: joku oli pannut sen paxuxi.
ellauri325.html on line 732: ooks.com/IMAGES/READERS/keithbosley.jpg" />
ellauri325.html on line 733:
Vähän jää epäselväxi sairastiko 2018 kuukahtanut mandrillin näköinen Keith Bosley hoitokodissa kauan vaiko vähän aikaa. Suomalainen nekrologi sanoo kauan, Goodreadsissa seisoo "short illness".

ellauri325.html on line 746: Väinö Kaukonen (18. kevätkuudu 1911, Kuopio – 4. ligakuudu 1990, Helsinki) oli suomelaine professoru da literatuuran tutkii. Ei siis se sotaveteraani joka veteli komiasti veteraanin iltahuudon soolo-osia. Väinö oli neuvostomieöinen, minkä vuoxi Martti Haavio ei voinut sietää sitä. Kaiken kukkuraxi
ellauri325.html on line 774: Hei mutta nythän Masa kertoo Veronica Pimenoffin syrjäyttämisestä Finlandia-pallilta! Hän ei halua valehdella enempää kuin Norjan lestadiolaiset, jotka tunnustavat tykänneensä saxalaismiehityxestä. Saarinen ja Tyyri kiistelivät Erno Paasilinnasta. Erno halvexi Steinbockin ja Saarisen kaltaisia epärehellisiä markkinamiehiä. Masa oivaltaa: Eski on sydämessään yhtä oikealla kuin Pentti Linkola. Siitä ilahtuneena Masa siirtyy vastapuolelle. Ei kai tässä nyt kirjoja palkita, vaan kirjoittajia, tai oikeastaan meitä lautakuntalaisia.
ellauri326.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri326.html on line 34: Sammakkoeläimet on miehissä kuolemassa sukupuuttoon koko planeetalta. Syyt: ilmastokatastrofi ja termiittiapinoiden valtaamat ja pirstomat habitaatit. Kiitti apinat! Hyvin toimittu!
ellauri326.html on line 36: Syyllisyyttä vielä tuntevat länsivallat kiemurtelevat juutalaisten listiessä Palestiinan väkeä. Paskaplärä The Guardian ei julkaissut pilakuvaa jossa Netanjahu kumittaa mahastaan Gazan karttaa nyrkkeilyhanskat kädessä. Se ei ollut riittävän semitistinen. Frankfurtin kirjamessut tukkivat palkitun palestiinalaisen naisen suun jonka kirja käsitteli 40-luvun juttua jossa juutalaiset sotilaat raiskasivat beduiinitytön tylpillä tuppikulleilla. Huijuijui, ateriakexejä! Eihän tälläsestä sovi nytten puhua! Israelilla on täysi oikeus pitää puoliaan! Räjäyttää vaikka puolentuhatta potilasta ilmaan sairaalan mukana. Paizi ettehän ne olleet te vaan se toinen puoli sanoo jenkkiseniili. Sori että nirhasimme vain ne 6 miljoonaa! Kiinan keisarit oivalsivat että vihamiehet on listittävä suvuittain, jos tahtoo välttää jälkipuhheita. Se on ollut selvää moosexenuskoisillekin, kolmanteen ja neljänteen polveen on kosto ulotettava. Piscuisten päät on lyötävä muusixi kiwiin nääs.
ellauri326.html on line 40: Nuo aloittivat! on surkein veruke mitä suurterroristit käyttävät ajettuaan pienterroristit nurkkaan vaan työntämällä suuren pyllynsä niiden naamalle. Kuristettuaan pienterroristit niin ahistuksiin että nämä epätoivoissaan lentävät silmille alkavat suurterroristit sitten riehua ihan sikana ja liiskaavat pienterroristit tapettiin kuin kärpäset. Tätä käyttivät amerikkalaiset tekosyynä vietyään maat intiaaneilta hitaasti hivuttamalla ja kun ne sitten lähti sotapolulle tuli pitkäpuukot sinitakeiisa ja viipaloivat punanahoista ne viimeisetkin. Sama juttu Irakissa ahnaiden globaalitornien kaaduttua. Samaa käyttävät israelilaiset tekosyynä tyhjentäessään Gazan vyöhykkeen kamelipaimenista, samaa käyttää länkkärit ajettuaan venäläiset sanktioilla ja Ukrainan nazien rahoituxella nurkkaan Krimillä. Haistakoot vaan paskan perhana. Vaikka Jössi aloitti, älä jatka Miisu, vaan lopeta! opetti Pirkko vainaja. Käännä toinen poski.
ellauri326.html on line 44: Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Rishi Sunak tuomitsi Palestiinaa tukevien mielenosoittajien väkivallan. Hän tuomitsi myös ”Hamasin sympparit”, jotka olivat liittyneet päämielenosoitukseen ”laulaen antisemitistisiä iskulauseita ja kantaen Hamas-myönteisiä merkkejä ja vaatetusta”, Reuters kertoo. Ainoa hyvä itäintiaani on jäänyt andamaaneille. Brittien nykytilaa heijastelee parhaiten Netflix-sarja Bodies.
ellauri326.html on line 56: Ja turha väittää että nää salamanterit on jotain totalitäärisia konnia. Juuri päinvastoin on asia, Capekin kirja näyttää että ihmiset on ize tunnottomia esiliskoja jotka toimii matelijanaivoilla. Keskimääräinen salamanteri on just yhtä tyhmä kuin keskimääräinen termiittiapina. Tekoäly lyö molemmat kepoon laudalta. Sitäpaizi ihmiset eivät pidä salaperäisenä mitään sellaista joka palvelee heitä tai on heille muuten hyödyxi, vaan ainoastaan sellaista, mikä vahingoittaa tai uhkaa heitä.
ellauri326.html on line 58: Vastedes luodaan historiaa tukussa, jos niin saamme sanoa. Sen tähden historian tempo muuttuu nopeasti. Nykyään emme enää voi odottaa muutamia satoja vuosia maailman menemistä jossakin suhteessa eteenpäin tai taaksepäin. Esimerkiksi kansainvaellus, joka aikanaan vaati useampia vuosisatoja, suoritettaisiin nyt, kun kulkuneuvot ovat niin kehittyneet ja järjestäytyneet, kolmessa vuodessa. Muutenhan se ei maksaisi vaivaa. Sama on asian laita, mitä tulee Rooman valtakunnan hajoamiseen, mannermaiden asuttamiseen, intiaanien hävittämiseen sukupuuttoon jne. Kaikki tämä voitaisiin suorittaa nyt verrattoman paljon lyhemmässä ajassa, jos tehtävä annettaisiin vakavaraisille yrittäjille. Salamander Syndicaten jättiläismäinen menestys ja sen tavaton vaikutus maailmanhistoriaan on ainoalaatuista, uraa uurtavaa.
ellauri326.html on line 60: Salamanterien uusimman ajan historia voi alun pitäen viitata hyvään ja järkiperäiseen organisaatioon. Ansio tästä tulee etupäässä Salamander Syndicatelle. Mutta on myönnettävä, että myöskin filantropialla, tieteellä, valistuksella, sanomalehdillä ja muilla tekijöillä on osansa tämän syndikaatin sanomattoman suureen menestykseen. Juuri Salamander Syndicate hankki salamantereille uusia toimialoja mantereiden rannoilla, vieläpä sellaisina aikoina, jolloin monet esteet olivat toiminnan laajentumisen tiellä.
ellauri326.html on line 68: Karel Čapek (9. ledna 1890 Malé Svatoňovice – 25. prosince 1938 Praha) kärsi 21-vuotiaana Bechterevin taudista, joka on krooninen tulehduksellinen sairaus, joka kohdistuu pääasiassa selkärangan nikamiin. Sairaudensa vuoksi häntä ei kutsuttu Itävallan armeijaan, joten hänen ei tarvinnut taistella ensimmäisessä maailmansodassa, mutta tämä sota ja sen seuraukset vaikuttivat häneen suuresti.
ellauri326.html on line 70: Karelin vanhusystävä Thomas Garrigua Masaryk oli lipilaari kuten Helsingin sanomien "Eero". Masaryk hääräsi tshekkoslovakian legioonan vääpelinä kunnes koko legioona laivattiin takaisin Tshekkeihin. Tomppa ei uskonut tshekkien mukavanhojen feikkikäsikirjoitusten aitouteen. Tompan vaimo oli newyorkilaisen liikemiehen pianistitytär. Toimittaja Karel Pacnerin mukaan Masaryk suositteli länsimaisia liittolaisia tunnustamaan Venäjän bolshevikkihallituksen. Mutta tämä väite on harhaanjohtava, Masaryk suositteli bolshevikkihallituksen tunnustamista de facto, mutta hän vastusti myöhemmin myös de jure -tunnustusta. Masaryk piti saxalaisten täsmällisyydestä ja oli väliin semiitti, väliin antisemiitti. Karel Čapekin kysymykseen panslaavilaisesta ohjelmasta Masaryk vastaa seuraavasti: "Paizi Neruda ei pitänyt enää 'slaavilaisista puheista'." Presidentti Wilsonia neuvoivat hänen neuvonantajansa kutsumaan Masarykin Venäjä-kysymystä käsitteleviin kokouksiin Venäjä-kysymyksen asiantuntijaksi. Masaryk saapui Valkoiseen taloon 19. kesäkuuta. Jengi hurrasi. Hän vakuutti Wilsonin, että sota voidaan voittaa vain, jos Itävalta-Unkari, Saksan suurin liittolainen, murtuisi. Hän pyysi amerikkalaisten apua Tšekkoslovakian legioonien kuljettamiseen Venäjältä Eurooppaan, mutta vastusti lännen aiottua interventiota sisällissotaan Venäjällä.
ellauri326.html on line 78: Joskus esitetään vääriä argumentteja, että vuonna 1931 "Masaryk ampui työläiset". Santarmit ampuivat vaivaiset neljä lakkoilevaa työntekijää lähellä Duchcovaa. Paikka, jossa tragedia tapahtui, eli Ústí nad Labemin ja Chomutovin välisellä linjalla oleva teräsbetoninen rautatiesilta, joka rakennettiin alkuperäisen kivikaarisillan paikalle, julistettiin kulttuurimuistomerkiksi kommarien helmikuun voiton 1948 jälkeen, ja siitä tuli virallisen muistomerkin paikka. Lähelle pystytettiin vuonna 1954 pronssilevyillä ja veistoksellisilla koristeilla varustettu monumentti akateemisen kuvanveistäjä Karel Lerchin toimesta (Duchcovan alikulkutunnelin monumentti). Muistomerkki sijaitsi täällä vuoteen 1989 asti, kunnes "kivihiilen louhinnan laajentumisen vuoksi" se siirrettiin nykyiselle paikalle linnan puutarhaan hyyskän taaxe, noin 1 km onnettomuuspaikalta. Vuonna 1995 alikulkusillalta poistettiin kansallismonumentin asema. Näet vuoden 1990 jälkeen helmikuun tapahtumia pidetään siirtymänä ulkoisesta demokratiasta totalitarismiin, mikä johti Tšekkoslovakian liittämiseen Neuvostoliiton valtablokkiin, ennakoi huomattavan tšekkiläisen ja slovakilaisen yhteiskunnan myöhemmän sorron, ja siitä tuli syy maan talouden laskuun ja valtavaan talousliberaalin väestön muuttoaaltoon.
ellauri326.html on line 97: Sitäpaizi Čapek kohdistuu monenlaisiin eläimellisiin epäkohtiin, Hollywood-tähtien pinnallisuudesta hallitsevien eurooppalaisten ylimielisyyteen ei-valkoisia rotuja kohtaan. Hän varrastaa myös tieteen itsevarmuutta; tiedemiesten nähdään toistuvasti aliarvioivan Newttien kykyjä, tekevän julmia nazimaisia kokeita ja arvioivan väärin muita asiaan liittyviä kysymyksiä, aina täysin luottaen väitteidensä paikkansapitävyyteen.
ellauri326.html on line 126: Olkoot minun puolestani salamantereja, kun eivät vain ole marxilaisia.
ellauri326.html on line 144:
Ranskisten Goodreads sivusto

ellauri326.html on line 146: "La guerre des salamandres" todistaa Karel Capekin (1890-1938) visionäärisestä hengestä, joka kirjoitti tämän dystooppisen romaanin vuonna 1935, kolme vuotta ennen ensimmäistä Tsekkoslovakian raiskausta ja 33 vuotta ennen toista!
ellauri326.html on line 150: "Salamanterien sota" oli ehdolla Nobelin kirjallisuuden palkinnon saajaksi seitsemän kertaa vuoteen 1938 asti, mutta sitä ei koskaan myönnetty, varmaankin sen liian ankaran kansallissosialismin kritiikin vuoksi. Tai sixi ettei se täyttänyt Noobelin optimismin ja idealismin ehtoa.
ellauri326.html on line 152: ”Salamanterien sota” on pelottavan tunnelman omaava teksti, joka rajoittuu Jules Vernen tieteisfiktioon. Tämä romaani tuomitsee rajattoman edistyksen tavoittelun, jossa ihminen on valmis uhraamaan henkensä ja myymään sielunsa.
ellauri326.html on line 154: Tämä dystooppinen romaani kertoo ensin, että kapteeni van Toch, kapteeni Haddockin kaliiperin merimies, löysi Tyyneltä valtamereltä salamantereita muistuttavia olentoja! van Toch perustaa vaihtojärjestelmän, joka koostuu salamandereiden toimittamisesta veitsiin haita tuhoavien haiden tappamiseksi. Vastineeksi salamanterit keräävät helmiä ja antavat ne kapteeni van Tochille. Myöhemmin hän kutsuu rikeestuneen juutalaispojan, GH Bondyn, sijoittamaan salamanterien kuljettamiseen eri saarten välillä kerätäkseen lisää helmiä. Van Tochin kuoleman jälkeen Bondyn yritys hylkäsi helmimarkkinat myydäkseen salamantereita työvoimaksi. Tämä on kuvattu yksityiskohtaisesti romaanin toisessa osassa, joka on suunniteltu eräänlaiseksi lehdistökatsaukseksi ympäri maailmaa julkaistuista salamantereista ja esittelemään näitä eläimiä tieteellisestä, kaupallisesta ja eettisestä näkökulmasta.
ellauri326.html on line 170: Karel Capek selitti, kuinka hän keksi ajatuksen kirjoittaa "Salamanterien sota". Hänen pohdiskelut sai hänet ottamaan huomioon sekä sen ajan globaalin tilanteen, joka oli valitettava taloudellisella tasolla ja vielä huonompi poliittisella tasolla, että myös ajattelemaan, että suotuisissa biologisissa olosuhteissa sivilisaatio, joka ei ole yhtä korkeampi kuin meidän kehitetty esimerkiksi syvässä meressä.
ellauri326.html on line 186: On epäoikeudenmukaisuuden tunne nähdä unohduksen, johon tämä romaani on pudonnut. Samaa voisi sanoa myös muista samansuuntaisista ja samalta aikakaudelta olevista teksteistä, alkaen Jacques Spitzin kirjoista. Se oli aikana, jolloin tieteisfiktiota tai fantasiaa ei ollut vielä vakiinnutettu kirjallisuuden genreinä, ja vielä vähemmän gettoja. Sen ajan eurooppalaisesta tuotannosta ei ole paljon jäljellä kollektiivisessa muistissa, paitsi ehkä Barjavel muutaman vuoden kuluttua. Näin suurelle yleisölle Capekin nimi mainitaan juuri "robotin" keksimisen yhteydessä hänen vuonna 1920 kirjoitetussa näytelmässään RUR.
ellauri326.html on line 188: Salamanterien sota on kuitenkin lukemisen arvoinen vielä tänäkin päivänä: dystopia sekä hullu ja räikeä, kirja kertoo älykkään merisalamanterilajin löydöstä jostain Sumatran rannikolta. alku saa uskomaan seikkailutarinaan, jossa on kevyt ja etäinen sävy. Mutta ymmärrämme nopeasti, että näemme romaanin pesänukkeista vain pienimmät, joiden rakenne muuttuu pian vähitellen laajenemalla, kirjoittajan jatkuvasti turmelemalla lukijansa odotukset. Miehet kesyttävät ensin salamanterit, pitävät pian erittäin hyödyllisenä muuttaa ne vedenalaiseksi työvoimaksi halutessaan ja käyttävät niitä häpeämättömästi hyväkseen julistamalla heidän oletettua alemmuuttaan. Sitten he ymmärtävät virheensä laajuuden, mutta silloin on liian myöhäistä palata... Tietyt luvut, jotka pastisoivat tieteellisen tutkimuksen, journalistisen raportoinnin tai diplomaattisen analyysin sävyä, ovat suoraan sanottuna hauskoja. Aina yllättävän kirjan lopussa loppu on niin odottamaton, että ihmettelee, onko se kirjailijan piruetti, joka haluaa päästä kirjansa loppuun, vai eikö se ole johtopäätös taitavasti häiritsevin..
ellauri326.html on line 190: Loppujen lopuksi tässä on kirja, joka on pitkälti ajastaan ja joka ei ole niin paljoa vanhentunut: lyhytnäköisen kapitalismin ja ihmisten herkkäuskoisuuden, mutta myös kansallismielisen itsekkyyden tuomitsemista, kaiken tämän taustalla huolestuttavan aaveen kanssa. : koska tämä salamantterien valtakunta, jossa yksilö on vain yhdelle auktoriteetille alistetuista massoista, mitä se on, jos ei Euroopassa sitten asettuvien totalitaaristen järjestysten groteskista transponointia? Salamanterisota vuonna 1936, aivan kuten Jacques Spitzin Kärpästen sota, kaksi vuotta myöhemmin, ovat lyhyitä kirjoja, jotka omalla tavallaan ja hillittömällä mielikuvituksella todistavat tuolloin hyvin laajalle levinneestä ahdistuksesta: vuoden lopun lähestymisestä. maailma.
ellauri326.html on line 200: Yllättävän oivaltava Euroopan tulevaisuudesta muutama vuosi myöhemmin, kansojen maalauksessa nautittava salamanterisota ennakoi myös ekologisia ongelmia. "Miksi luonnon pitäisi korjata ihmisten tekemät virheet?" kysyy Capek. Oliko hän liian vesistöinen uppoamaan julkaisujen syvyyksiin? Tai liian tšekkiläistä? Ei tarpeeksi vakavaa? Nyt kun se on palannut pintaan, toivotaan sille salamandrian uppoamattomuutta.
ellauri326.html on line 204: Mikä omituinen romaani tämä "salamanderien sota" on! En tiennyt romaanista mitään ennen sen aloittamista, mikä teki siitä täydellisen yllätyksen. Tämä on todella hämmentävää luettavaa. Capekin tarinaa tarkasteltaessa ei pitäisi odottaa dystopista romaania vuoden 1984 tyyliin. Voiko sitä edes kutsua romaaniksi? tarina on lähempänä satiirista satua. Ei ole sankaria, kuten romaanissa, johon lukija voisi todella tarttua. Vaikka kirjan ensimmäinen osa muistuttaakin eksoottista seikkailuromaania, lukija hämmentää nopeasti se, että Capek hylkää nopeasti kapteeni van Tochin hahmon kertoakseen salamanterien ja Hollywoodin maailman persoonallisuuksien kohtaamisesta. Mutta Capek ei keskity tuottajaan ja tähtiin, vaan keskittyy oppineen salamanterin kohtaloon. Tieteellistä julkaisua muistuttavan välikappaleen jälkeen toinen osa koostuu pääasiassa peräkkäisistä lehtiartikkeleista. samalla tavalla 3. osa moninkertaistaa kuvakulmat. kerrontamalli ei ole klassisen fiktion kaltainen. Capekin halu on ehdottaa hänen tarkoitukseensa parhaiten sopivaa muotoa, mikä mielestäni onnistuu täysin. aihe on myös rikas ja ajankohtainen. Käsitellyt aiheet ja esiin nostetut kysymykset ovat lukuisia ja innostavaa.
ellauri326.html on line 210: Navigaattori löytää älykkäitä merisalamanterilajeja Tyynenmeren saaren rannikolta. Hän hyödyntää niitä helmenkalastuksessa ja auttaa niitä kehittymään. Emme aio keskittyä tiettyyn hahmoon, tarina kertoo eläintensä laajentumisesta, kuten historiallinen raportti, mutta mitä meidän on erityisesti muistettava tästä romaanista, on sen kritiikki luontoa, ihmistä kohtaan. Karel Capek on hyvin pessimistinen tästä ihmisluonnosta, tämä kirja on kirjoitettu 1930-luvulla ja julkaistiin vuonna 1936, ja on totta, että tuolloin se ei todellakaan ollut kovin hyvä. Se on eräänlainen filosofinen tarina, Karel Capek valaisee kaikkia yhteiskunnan virheitä kaikilla aloilla: kapitalismin lyhytaikainen opportunismi, tuhoisa nationalismi, lahkojen ylilyönne, rasismi, turha tieteellinen kiista, media, shshow bizz… Se liittyy 1930-luvulle, mutta sen aihe ei ole varsinaisesti vanhentunut ja sen ajankohtaisuus on varsin pelottavaa. Jotkut kohdat ovat erittäin hauskoja, kirja on koottu tiedostoksi, johon on lisätty lehdistön otteita, tosiasiat seuraavat toisiaan ilman varsinaisia linkkejä, mutta kokonaisuus muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden, se on fiktiota aiheesta ”Ihmiskunta katoaa, hyvä ero”, terävällä, irrallaan huumorilla ja kauhealla selkeydellä. Vasta aivan äskettäin kuulin tästä kirjailijasta, hän oli ehdolla Nobel-palkinnon saajaksi, mutta ei koskaan voittanut sitä. Salamanterien sodassa on klassisen, ajankohtainen, hauska, ajaton ulottuvuus, se kannattaa mennä tutustumaan.
ellauri326.html on line 229: Pitkänenäinen Sofi Oksanen kertoo Ukraina-kaftaanissa keikistellen, miksi Venäjän armeijassa on normaalia varastaa pesukoneita ja raiskata – "Taustalla rankaisemattomuus ja ajatus, että siihen on oikeus". Kirjailija Sofi Oksasta suututtaa Venäjän ukrainalaisia vastaan toteuttaman kansanmurhan typistäminen Putiniin. Samoja putinisteja ne on koko konkkaronkka, niinkuin saxalaiset oli nazeja. Hänen mukaansa sodassa on kyse sodasta naisia vastaan eli kyse KGB-valtion kansalaisten tietoisesta tavasta maata väkisin ja varastella toisten pesukoneita. Rankaisemattomuuden selittää sotatilassa vallizeva svoboda: työntyminen vihamiehen pilluun without as much as by your leave on sotaolosuhteissa yhtä lailla normipäivää kuin pesukoneen muilutus.
ellauri326.html on line 237: Viimeiset 18 vuotta Mihail Shishkin, yksi aikamme arvovaltaisimmista venäläisistä kirjailijoista, kolmen suuren länkyttäjien kirjallisuuspalkinnon voittaja, on asunut Sveitsissä. Hän vastustaa aktiivisesti Putinin hallintoa ja tunnetaan sodanvastaisista puheistaan. Tapaamiseen saapuneiden lukijoiden - virolaisten, venäläisten ja ukrainalaisten - kanssa Mihail Shishkin puhui siitä, mitä hän ajattelee Venäjällä vallitsevasta ihmispersoonallisuuden tukahduttamisjärjestelmästä, Ukrainan voitosta ja siitä, onko mahdollista palauttaa menetetty ihmisarvo venäläiseen kirjallisuuteen. Julkaisemme joitakin katkelmia tästä dialogista.
ellauri326.html on line 241: A: Tämä on erittäin suuri aihe. Tässä on kysymys siitä, mitä venäläinen kulttuuri on ja että polku Buchaan kulkee venäläisen kirjallisuuden kautta. (Buchasta löytyi venäläisten lähdettyä epälukuinen määrä vähävenäläissiviilien ruumiita, joiden aikaansaajista ei tullut sopua, eikä siitä oliko niitä alle komppania vaiko yli pataljoona.) Ei tietenkään pidä ottaa kirjaimellisesti sitä, että Dostojevskin luettuaan "venäläiset pojat" juoksivat ryöstämään, raiskaamaan ja tappamaan. Sinun on vain ymmärrettävä, mitä venäläinen kulttuuri on. Tämä on täysin vieras olento tässä uluksessa. (Ulus on heimoyhdistys, jolla on tietty alue, khaanin tai johtajan alainen Keski- ja Keski - Aasian kansojen keskuudessa, tai hallinnollis-alueyksikkö burjaattien, kalmykkien ja jakuutien keskuudessa, tai historia-asutus turkkilais-mongolialaisten kansojen leiri Uralilla ja Siperiassa.)
ellauri326.html on line 259: A: Minusta tuntuu, että on mahdollista luoda vaihtoehtoinen Venäjä venäjänkielisistä ihmisistä, jotka voisivat kuvitella olevansa oikeusvaltiossa. Kuten sanot, venäläiset ovat parantumattomia. Entä ne miljoonat, jotka lähtivät länsimaisista demokratioista ja integroituivat niihin ja joita nämä demokraatit ovat ihmeellisesti vahvistaneet, jotka työskentelevät näiden demokratioiden hyväksi, ovat ihmisiä, jotka ovat ylpeitä näistä maista? Heistä ei voida sanoa, että he olisivat korjaamattomia.
ellauri326.html on line 277: Venäjän kieli ei voi olla olemassa ihmispersoonallisuuden tukahduttamisjärjestelmän ulkopuolella. Sinun kanssasi käydään jatkuvaa sotaa, sinun täytyy saada alas. Elämä sujuu vankilalain mukaan - vahvat ottavat annoksesi, ottavat parhaat vuodepaikat ja vievät sinut ämpäriin. Siksi sinun on oltava vahva saadaksesi jonkun ämpäriin. Mutta sellainen elämä heijastuu kielessä, kieli heijastaa todellisuutta, joten missään muualla ei ole sellaista kieltä kuin kiroilu. Mat on puhdasta venäläistä imperialismia. Sinun on vain ymmärrettävä, mikä on erityistä Venäjän imperiumissa. Venäjän valtakunta oli suunnattu ensisijaisesti kansaansa vastaan. Tämä persoonallisuuden aleneminen ilmenee kiroiluna. Tämä on uskomattoman raivoisa kieli ja uskomattoman voimakas ase sodassa, ase kaikkien taistelussa kaikkia vastaan.
ellauri326.html on line 281: Ja tämä Jumalan etsintä järkytti rationaalista länttä - millaisesta Jumalasta sinä puhut? On säädytöntä puhua tuollaista yhteiskunnassa! Ja yhtäkkiä paljastui jotain vilpitöntä ja aivan loistavaa. Ihminen etsii jotain irrationaalista! Tässä se on, venäläinen sielu! Kaikki sortuvat siihen. Kysy keneltä tahansa slavistilta, mistä rakkaus venäläiseen kirjallisuuteen alkoi - hän kertoo sinulle Dostojevskista. Mutta tämä ei ole Dostojevski! Tämä on puoli-Dostojevski. Koska on toinen puoli-Dostojevski, jonka he ymmärsivät väärin.
ellauri326.html on line 287: Tolstoi kiistää kaikki länsimaisen sivilisaation saavutukset ja sanoo, että totuus on venäläisessä talonpojassa, joka ei lue mitään, ei tiedä mitään, ei ajattele sitä. Nyt näemme tämän totuuden. Mutta ei tietenkään voida sanoa, että Butch tapahtui Tolstoin takia. Meidän on edelleen rakastettava klassikoihimme, mutta luettava niitä eri tavalla, avoimin silmin. Aamen.
ellauri326.html on line 289: Typerä isäni luuli puolustavansa kotimaataan Hitlerin hallinnolta, mutta hän puolusti samalla Stalinin fasistista hallintoa. Venäläiset menevät nyt sotaan, kuten Putinin propaganda heille selitti, puolustaakseen kotimaataan "eurooppalaista ja amerikkalaista natsismia vastaan", eivätkä ymmärrä, että he suojelevat Kremlin rikollisjoukkion valtaa, joka on vallannut koko maan panttivangiksi.
ellauri326.html on line 298: Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen Israel on virallisesti ilmoittanut, että maa on siirtynyt "sotatilaan". 8. lokakuuta 2023 klo 15.18. Israelin sotilaspoliittinen hallitus äänesti hallituksen lain 40 lausekkeen täytäntöönpanon puolesta, joka säätelee "sotatilan" julistamista maassa, kertoo The Times of Israel. Edellisen kerran tätä lauseketta käytettiin vuonna 1973 Jom Kippurin sodan aikana.
ellauri326.html on line 320: Standup-koomikko Zelensky termentää että Ukrainan on nyt voitettava talvisota, kun kesäsota meni munille. Ei Venäjän nitistämisestä muuten tule mitään. Mitä vittua, mixi Ukrainan on voitettava talvisota, kun Suomi sai sen hävitä? Epistä!
ellauri326.html on line 327: Koivula sanookin, että nyt olisi syytä päivittää näkemys suomalaisten kansallisesta identiteetistä. Olennaista Natoon liittymisessä on, että Suomi ei ole muodollisestikaan yksin.
ellauri326.html on line 333: Talvisodan ulkomainen apu koostui sotamateriaalista, vapaaehtoisista ja moraalisesta tuesta Suomelle taistelussa Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa. Suomi sai paljon myötätuntoa ympäri maailman jo lokakuussa ennen talvisotaa, ja sodan alku synnytti suurta neuvostovastaisuutta. Kansainvälinen lehdistö seurasi sotaa tarkasti ja asettui kommunistisia lehtiä lukuun ottamatta Suomen puolelle. Mutta Stalin ja Hitler oli jo sopineet Ribbentropp-sopimuxen lisälehdillä että Suomi joutaa takaisin osaxi äiti Venäjää. Eikä länkkäreillä ollut siihen juuri huomautettavaa.
ellauri326.html on line 350: Ruotsi oli ehdottomasti Suomea eniten avustanut maa. Ruotsi myi tai luovutti Suomelle sotatarvikkeita yhteensä noin 1 470 miljoonan markan arvosta. Vuoden 2008 euroiksi muutettuna summa oli noin 471 miljoonaa euroa.
ellauri326.html on line 351: Lisäksi Ruotsi huolehti Svenska Frivilligkårenin kustannuksista, jotka olivat noin 500 miljoonaa markkaa (noin 160 miljoonaa euroa).
ellauri326.html on line 353: Italia myi Suomelle sotatarvikkeita yhteensä noin 790 miljoonan markan arvosta (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 253 miljoonan arvosta).
ellauri326.html on line 355: Kyseisen kaupan, joka maksettiin selluloosalla, laskentaperusteet ovat vain arvailujen varassa.
ellauri326.html on line 359: Ranska myi tai luovutti Suomelle sotamateriaalia noin 600 miljoonan markan (vuoden 2008 euroina noin 192 miljoonan euron) arvosta.
ellauri326.html on line 360: Ranskan luovuttamasta materiaalista merkittävä osa oli ilmaista, joskin suurelta osin mm. vanhanaikaista tykistöä (mukana saapuneet ampumatarvikkeet olivat kuitenkin erittäin tarpeellisia). Materiaalin rahallinen arvo perustuu arvioon.
ellauri326.html on line 362: Iso-Britannia myi tai luovutti Suomelle sotatarvikkeita noin 500 miljoonan markan (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 160 miljoonan euron) arvosta.
ellauri326.html on line 365: Belgian myymän tai luovuttaman materiaalin arvo oli myös noin 500 miljoonaa markkaa, joskin luku on erittäin epävarma Saksan aloitettua hyökkäyksensä maahan jo toukokuussa 1940.
ellauri326.html on line 367: Yhdysvallat myi tai luovutti Suomelle sotatarvikkeita 270 miljoonan markan (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 87 miljoonan euron) arvosta.
ellauri326.html on line 371: Unkari myi tai luovutti Suomelle sotatarvikkeita noin 100 miljoonan markan (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 32 miljoonan) arvosta.
ellauri326.html on line 373: Norjasta saadun materiaalin arvon laskettiin olevan noin 80 miljoonaa markkaa (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 26 miljoonaa euroa).
ellauri326.html on line 375: Tanskasta saadun materiaalin hinnaksi arvioitiin noin 70 miljoonaa markkaa (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 22 miljoonaa euroa).
ellauri326.html on line 377: Espanjasta saadun materiaalin hinnaksi arvioitiin noin 55 miljoonaa markkaa (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 18 miljoonaa euroa).
ellauri326.html on line 379: Sveitsistä saadun materiaalin hinnaksi arvioitiin noin 35 miljoonaa markkaa (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 11 miljoonaa euroa).
ellauri326.html on line 381: Saksasta saadun materiaalin hinnaksi arvioitiin noin 35 miljoonaa markkaa (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 11 miljoonaa euroa). Saksan osuus olisi saattanut nousta huomattavasti suuremmaksikin ellei ruotsalainen lehdistö olisi joulukuun alkupuolella 1939 tuonut Neuvostoliiton lähetystön tietoon saksalaisten sallimaa kauttakulkua ja asekauppoja niin sanottujen bulvaanien välityksellä.
ellauri326.html on line 387: Suomen Ukrainaan antaman puolustusmateriaalituen arvo on noin 1,3 miljardia euroa. Suomi on osoittanut Ukrainaan humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea noin 520 miljoonaa euroa, sekä EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta materiaaliapua yli 17 miljoonan euron arvosta.
ellauri326.html on line 391: Decisions on what type of weapons can be supplied have changed over time. Initially there were a number of Russian "red line" warnings about supplying certain types of lethal weapons. Over time, a number of these red lines have diluted and melted away, allowing weapons to be delivered without too many threats of dire retribution or consequences to the supplier.
ellauri326.html on line 395: The donation of military aid was coordinated at monthly meetings in the Ukraine Defense Contact Group, throughout the war. A first meeting took place between 41 countries on 26 April 2022, and the coalition comprised 54 countries (all 30 member states of NATO and 24 other countries) at the latest meeting on 14 February 2023. All EU member states donated military aid both individually as sovereign countries and collectively via EU institutions, except of three countries (Hungary, Cyprus and Malta) that opted not to donate military aid individually as sovereign countries.
ellauri326.html on line 412: Individual EU member states have provided military, financial, and non-lethal material aid since 2014. The following list is the aid collectively provided by the EU. Most of this aid has been coordinated by the European Commission.
ellauri326.html on line 473: Kahden hupaisan naapuruksen esipuheessa nimetön kirjoittaja sanoo, että kertomus on käännekohta Gogolin tuotannossa, sillä hän jättää siinä hyvästit nuoruuden romanttisille haaveille ja siirtyy nykyarkeen, jossa hän kuitenkin näkee vain sen naurettavat puolet. Gogol yritti turhaan kuvata "ideaaliluonteita", sillä siinä hän epäonnistui todella pahasti. Hän oli omimmillaan kuvatessaan karikatyyrejä.
ellauri326.html on line 475: Sekä Ivan Ivanovitsh että Ivan Nikiforovitsh vihaavat kirppuja eivätkä anna yhdenkään juutalaisen mennä tavaroineen ohi ostamatta häneltä muutamia rasioita syöpäläisvoidetta, kuitenkin ensin haukuttuaan häntä siitä, että hän tunnustaa Mooseksen oppia.
ellauri326.html on line 497: Koko ryhmä muodosti vaikuttavan kuvan: keskellä lattiaa seisoi Ivan Nikiforovitsh kaikessa kauneudessaan, ilman vähintäkään koristusta; akka, suu selällään ja kasvoilla mitä mielettömin, kauhistunein ilme; Ivan Ivanovitsh, käsi pystyssä, kuten roomalaisella kansantribuunilla. Se oli harvinainen hetki, suurenmoinen näytelmä! Eikä ollut katsojia kuin yksi ainoa: tuo väljätakkinen poika, joka seisoi rauhallisena kaivaen nenäänsä.
ellauri326.html on line 508:
Kyläläiset päättävät pakottaa riitaveikot sovintoon.
ellauri326.html on line 510: Mutta ennenkuin käymme eteenpäin, pitää ehdottomasti tutustuttaa lukijaa tähän huomattavaan henkilöön. Anton Prokofjevitsh Golopus on kerrassaan hyvä mies tämän sanan täydessä merkityksessä: jos joku Mirgorodin kunnianarvoisista henkilöistä lahjottaa hänelle kaulahuivin tai alusvaatteet — niin hän kiittää; jos joku näppää kevyesti hänen nenäänsä — niin hän kiittää silloinkin. Jos häneltä kysyttiin: "Miksi, Anton Prokofjevitsh, teidän takkinne on kanelinvärinen, mutta hihat siniset?" niin hän tavallisesti vastasi: "Niin, teillä ei sellaista olekkaan! Mutta antakaahan olla, kun se kuluu, niin muuttuu kokonaan yhdenväriseksi!" Ja todellakin, auringon vaikutuksesta alkoi sininen kangas muuttua kanelinväriseksi, ja on nyt aivan samaa väriä kuin takkikin. Mutta mikä kummallista, Anton Prokofjevitsh käyttää kesällä verkavaatteita ja talvella nankinikankaisia. Anton Prokofjevitshilla ei ole omaa taloa. Hänellä oli kyllä sellainen ennen kaupungin laidassa, mutta hän möi sen ja osti tummanruskean kolmivaljakon ja pienet vaunut, joilla ajeli vierailuille ympäristön tilanomistajain luo. Mutta kun hevosista oli paljon vaivaa ja tarvittiin rahaa kauroihin, niin Anton Prokofjevitsh vaihtoi hevoset ja vaunut viuluun ja piikaan ja sai vielä 25 ruplan setelin välirahaa. Sitten hän möi viulun ja vaihtoi piian kullalla koristettuun safiaaninahkaiseen tupakkakukkaroon, ja nyt ei ole kenelläkään sellaista tupakkakukkaroa kuin Anton Prokofjevitshilla. Tästä hyvästä hän ei enää saata ajella maaseudulle, vaan on pakotettu pysymään kaupungissa ja viettämään yönsä eri taloissa milloin minkin aatelismiehen luona, etupäässä siellä, missä mielellään hänen nenäänsä näppäillään. Anton Prokofjevitsh tahtoo syödä hyvin ja pelaa joltisesti Mustaa-Maijaa ja Mylly-Mattia. Tottelevaisuus on hänen elementtinsä, ja sentähden hän otti heti hatun ja kepin ja läksi.
ellauri326.html on line 522: Ivan Nikiforovitsh huomasi heti, että hän oli puhunut varomattomasti sanottuaan tämän sanan; mutta se oli jo myöhäistä, — sanottu kun sanottu. Kaikki meni nyt päin mäntyä! Kun tämä sana lausuttiin ensi kerta, jolloin ei ollut todistajia läsnä, vimmastui Ivan Ivanovitsh ja raivostui niin hurjasti, että Jumala varjelkoon ihmistä joutumasta sellaiseen tilaan, — entä mitä nyt, hyvät lukijat, nyt, kun tämä murhaava sana lausuttiin seurassa, jossa oli paljon naisia, joiden nähden Ivan Ivanovitsh tahtoi esiintyä parhaassa valossa? Jollei Ivan Nikiforovitsh olisi menetellyt, kuten teki, jos hän olisi sanonut lintu eikä hanhi, niin silloin olisi asia ehkä vielä ollut autettavissa. Mutta nyt — oli kaikki lopussa!
ellauri326.html on line 554: Kaveri hylkäsi sittemmin työläisten asian, liittyi takas katoliseen kirkkoon ja siitä tuli Paul Bourgetin hyvä veli ja kummi Ranskan Akatemiaan. Saattoipa se olla hinaajakin, kuoli poikamiehenä? Juu oli se!
ellauri326.html on line 561: Valkeavuoren taistelu 8. marraskuuta 1620 Katolisen liigan ja böömiläisten protestanttisten kapinallisten välillä kolmikymmenvuotisessa sodassa käytiin Bílá horassa (suom. Valkeavuori) lähellä Prahaa. Taistelu päättyi alle tunnissa kapinallisten tappioon ja Prahan antautumiseen.
ellauri326.html on line 584: Termiittiapinoita enemmän on vain nautoja ja kanoja, kenties jotain syöpäläisiä. Tuskin nekään jatkavat sukuaan entisellä tahdilla päästyään eroon tästä suurimmasta loisesta.
ellauri326.html on line 588: Joo Chief Salamander vaatii Lebensraumia. Tää on kyllä kuultu ennenkin. Mutta ei tää sittenkään ole mitään vittuilua vain ryssille ja saxalaisille, vaan ihan kaikille rahan- ja pahantahtoisille termiittipesille. Länkkärit on esim valmiit myymään Kiinan salamantereille. Chief ei edes ole mikään diktaattori. Salamantereita vastaan ei auttanut saxalaisen yrittää.
ellauri326.html on line 601: Niin, niin, ranskalainen on hyvä sotilas, sanoi herra Povondra asiantuntevasti. Se Jean ei antanut tehdä mitä hyvänsä itselleen. En tiedä, mistä lie saanut sellaisen rohkeuden. Hän tuoksui kuin hajuvesikauppa, mutta kun tappeli, niin tappelikin aika lailla. Mutta kaksi armeija osastoa salamantereja on sentään vähän. Kun tarkemmin ajattelen asiaa, mietti ukko, niin ihmiset osaavat tapella keskenään paremmin. Eikä se kestä näin kauan. Salamantereja vastaan on varustauduttu jo parikymmentä vuotta vain edullisiin asemiin päästäksemme, eikä mitään muuta. Ei, kun minä olin nuori, niin silloin taisteltiin kunnollisesti! Tuossa seisoi kolme miljoonaa miestä ja tuolla vastapäätä toiset kolme miljoonaa, näytti äijä että vene heilahti, ja sitten iskettiin yhteen, saakeli soikoon. Támá ei ole mitään kunnon sotaa, pahoitteli Povondra. Koko ajan vain betonivallien takana, mutt ei minkäänlaista pistinhyökkäystä. Hyi semmoista!
ellauri326.html on line 644: Eikö salamantereja voisi jotenkin pidättää? Ei voi. Niitä on liian paljon. Niille on tehtävä tilaa. Entä jos ne kuolisivat sukupuuttoon? Jos niihin leviäisi jokin tauti tai jos ne degeneroituisivat
ellauri326.html on line 646: - Ei vetele, hyvä mies. Eihän luonnon velvollisuus ole yhä aina paikata sitä, mitä ihmiset itse ovat särkeneet? Ethän itsekään usko, että ihmiset voisivat auttaa itseään? Sinä näet, että lopulta itsekin tahtoisitte, että joku tai jokin pelastaisi teidät! Sanonpa vielä jotakin: tiedätkö, kuka yhä vieläkin, kun viidennes Eurooppaa on jo upotiettu, myy ja hankkii salamantereille räjähdysaineita ja torpedoja ja poria? Tiedätkö, kuka kuumeisella kiireellä yötä päivää tekee laboratorioissa työtä vielä tehoisampien koneiden ja räjähdysaineiden keximisexi jotta maailma saataisiin hajalle? Termiittiapina, kukas muu! Tiedätkö kuka rahoittaa maailman menon perikatoon ja koko kalliin ilmastokatastrofin?
ellauri326.html on line 658: Kehittyneemmät, eurooppalaistuneet atlantilaiset kaatavat Lemurian vesiin kemiallisia myrkkyjä ja kuolettavia bakteeriviljelyksiä sellaisella sotilaallisella menestyksellä, että siitä myrkyttyvät kaikki valtameret. Meri infektoidaan keinotekoisesti kidusrutolla. Ja siinä on sitten loppu, hyvä mies. Salamanterit kuolevat sukupuuttoon.
ellauri326.html on line 668: Tai voishan siinä käydä niinkin päin että termiittiapinat ne kuolevatkin sukupuuttoon ja uusi Nooa onkin salamanteri. Sitä sietää toivoa.
ellauri327.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri327.html on line 49: ooks.com/inventory/md/md2089677643.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 59: ooywbD-36w/w1200-h630-p-k-no-nu/no+pasaran-cartel.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 63: ooks/1328754700l/1735603.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 245: Idan barbaarit: Siispä auttakaa, hyvät imperialistis-kapitalist tuo- anttifasistit.. oo joppojumat. kulttureltavaarishshii' Sota julistakaa tuota riivattua vastaan! Näettehän! Yhä puolustautuu. Äsh! hyökkää. Sota julistakaa!
ellauri327.html on line 251: Etela-Afrikka: Jees, mekin sodan julistamme' Urhoolliseksihan tiedämme Suomen. siispä ...

ellauri327.html on line 253: Etelä-Afrikka: So sorry!.. urhoolliseksi tiedämme hyökkäyksen vastustajan. tarkoitan: vastustajan hyökkäyksen.

ellauri327.html on line 256: Uusi Seelanti: Sota, sota! Tietysti sota! Ja totta kai! Kaikkihan Suomen tunnemme ja muistamme! Pieni, sitkeä, sisukas. lännen etuvartiokansa idan rietasta sarvikyytä vastassa.. siispä sota! Kirottu olkoon idän barbaaribolshevikkisarvikyysappermentti! Kolminkertaisesti kirottu. Well, siispä sota Suomelle! Sota! Sappermentti, pappenheim! We suspect there has been some foul play!
ellauri327.html on line 299: Tantit med frotéhanddukar om höftena näyttää tasapaxuilta ja ovat ohuttukkaisia. Man får inte äta godis på träningarna. Man måste torka efter att man varit på toa. Fniss! Rumpan har knyckt en chokladkaka. Det är jätteviktigt at få vara med. Tänk om jag får alla hennes coola följare nu? Voi vittu näitä jenkkejä apinoivia sveduja.
ellauri327.html on line 306: Det här klippet kommer bli sjukt viralt. Helkkarin tyhjäpäitä tolvanoita jossain Rinkebyssä. Skvaller I Ödeshult. Luurit pois vaan pikkupilluilta, ei siinä sen kummempaa. Caroline näkyy videolla ilman rihman kiertämää. Ei siinä mitään mutta kun se on niin tasapaxu ja ohuttukkainen! Sverigepolisen kommer med vispande blåljus och dragna pistoler och skjuter Nollan på fläcken. Så är sagan all. En stor blodpöl vid poolen. Har det hänt nåt obehagligt på nätet? Va fan gör lillfittorna på nätet överhuvudtaget? Nollan ljuger lite och skyller allt på Jempan men kommer upp med sanningen till sist. Ingen är riktigt arg på henne och hon får kolakakor av mamma som beröm. Gratis är det bästa ordet I det svenska språket säger mamma.
ellauri327.html on line 359: "Entinen Neuvostoliiton kenraali sanoo, että Josif Stalin on juutalaista alkuperää." Monet valkovenäläiset, jotka pakenivat bolshevikeita, sanovat, että Stalin oli juutalainen. Yksi heistä, tsaariarmeijan kapteeni, väitti tunteneensa Stalinin lapsena ja että Stalinin isä (Dzhugashvili) oli "juutalainen suutari".
ellauri327.html on line 376: Venäläisen tutkijan mukaan Sergei Lavrov on kryptojuutalainen! Lavrov (Kalantarov) Kalantarovien kuuluisan buhara-juutalaissuvun sukunimi sanasta "kalontar" – tadžikilainen sana, joka tarkoittaa Bukharan khanatessa sijaitsevan juutalaiskorttelin päätä! Toinen venäläinen tutkija sanoo samaa:
ellauri327.html on line 395: Mutta Rasputinia ei tällälset ryppypeput kiinnosta. For Litvinenko directly accused Russian President Vladimir Putin of pedophilia. Suspiciously affectionate relationships with other people’s children, and exclusively male, arise in the Russian president almost everywhere he is: an acquaintance and lustful smiles are necessarily followed by hugs, and often kisses. He kissed this preschooler Nikita on the bellybutton.
ellauri327.html on line 398:
KIEV, UKRAINE: Ukrainian President Leonid Kuchma (R) and Russian counterpart Vladimir Putin talk with Andrey Sinko, a schoolboy from Kiev during their meeting in Kiev, 27 October 2004. Vladimir Putin is on a three-days official visit to Ukraine. (ALEXEY PANOV). At the same time, the eyes and expression on Vladimir Putin’s face looked more than strange when looking at the boy. Even some Russian psychiatrists paid attention to this.

ellauri327.html on line 407: Самое страшное, что часть мира привыкла к войне в Украине, для них это становится похожим на шоу, - Зеленский. “You see this in the United States, in Europe. And we see that as soon as they start to get a little tired, for them it becomes like a show: I can’t watch this repeat for the 10th time,” the head of state explained. 17:48 10/30/2023 6 570 53
ellauri327.html on line 409: Никто не верит в нашу победу так, как я. Никто, - сказал президент и добавил, что вселение этой веры в союзников "отнимает всю силу, энергию. Понимаете? Это отнимает так много всего". Kukaan muu ei usko voittoomme enää paizi minä. Ei kukaan. - sanoi persidentti ja lisäsi, että tämän uskon säilyttäminen vie kaikki voimat, energian. Tajuutteko? Se vie niin paljon kaikkea.
ellauri327.html on line 415: "Zelensky feels betrayed by his Western allies. They left him without the means to win the war, only the means to survive it," the journalist says. And the main showman in this show is President Zelensky. Show off the light of nakedness in military-style football and pants, wearing a mask of turbonosti - bloating. He joins with his allies and watches his favorite videos for the TV show.
ellauri327.html on line 424: Cobenin teoksista on filmatisoitu Ei sanaakaan (Tell no one, 2001), josta tehty samanniminen elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2006. Netflix on hiljan filmatisoinut ainakin kaxi Kurt Cobainin turahduxista, toinen ranskaxi ja toinen puolaxi. Elokuussa 2018 Coben allekirjoitti useiden miljoonien dollarien viisivuotisen sopimuksen amerikkalaisen Netflixin kanssa. Sopimuksen mukaan 14 Cobenin romaanista kehitetään alkuperäisiksi Netflix-sarjoiksi tai -elokuviksi, ja hän toimisi vastaavana tuottajana kaikissa projekteissa.
ellauri327.html on line 426: No tottakai! Eipä yiläri! Coben syntyi juutalaiseen perheeseen Newarkissa, New Jerseyssä, ja varttui Livingstonissa, jossa hän valmistui Livingston High Schoolista lapsuudenystävänsä, tulevan kuvernöörinsä Chris Christien kanssa sylikkäin.
ellauri327.html on line 428: Kurt Cobainin sellupläjäyxet on jotain ennenkuulumattoman syyläistä. Niistä tehdyt Netflix-rykäyxet on yhtä tautisia. Kokoajan on pimeää, kokoajan syrjäytyneet persut roimii toisiaan, oli ne ranskalaisia porkkananenäisiä hukkapätkä narukauloja, tai sitten isonenäreikäisiä anorektisia trofeevaimoja tai jotain polakkeja häränniska rekkakuskeja. Mutta puheet ja sentimentit on suoraan Setä Samin hrahahlaarista: tauotonta valehtelua, feikki virnuilua, "I promise", "trust me", "my family", poliiseista ei ole mihinkään, ize täytyy juosta retkubaareissa ja ottaa turpaan mafioosoilta. Ja kaikki, kaikki tyynni ikäviä ihmisiä jotka vetää mömmöjä ja juoxee rahan perässä. Tää Coben tuli mainituxi "Remo vanha vainoojan" iskän Warren senjasen sitaatissa albumissa 304 pulpkynäilijöiden listassa. Enpä arvannut että näin pian ehkä kohdataan. Samaa luokkaa ovat kyllä Warren ja sen listaamat muut paskanjauhajat.
ellauri327.html on line 430: Vizi länkkärien roskakulttuuri on jo täysin pilannut manner-Euroopankin kaupungit. Juurisyy on vitun renesanssin synnyttänyt kolonialismi, jossa ryöstettiin värivammaisilta maat ja mannut ja rikastuttiin niin että oli pakko kexiä raaka-aineiden massakäsittelyyn tehdasteollisuus. Se on nyt pasuttanut pallon mahan kohdalta niin kuumaxi, että lakukepit ja karvakädet paahtaa suurin joukoin jäähylle entisiin riistäjiinsä, oli esteenä aitoja tai ei.
ellauri327.html on line 434: Gone for Goodin sosiaalihemmot Finnegan Oilfield ja Nailia Hazipompponen näyttää Lähi-Idän heppuleilta nekin. Nailia onkin mahgrebista peräisin. Länkkärit koittaa paikata tälläisillä puolikuivureilla värivikaisten syrjäytymistä sekakäyttäjixi öljykanisterinuotioille minkä pystyvät, Valitettavasti länkkärien virheliikkeet naapurien kanssa ovat jatkuneet vuosisatoja, eikä niitä enää tekemättömixi saa.
ellauri327.html on line 442: Harlam kusipää on sairas kaljun sisältä ja sen aivopierut yhtä syvältä hanurista kuin Espoon syvin reikä. Ei helvetti, jenkkijuutalaisen nk. "moreaali" on kuin suoraan vanhasta testamentista, eli sitä ei ole ollenkaan, kaikenlainen ketkulu on A-ok kun se palvelee "meidän" asiaa. Murhaajapahixet on hyvixiä jos niillä on riittävästi pätäkkää tai ne on jotain mafiosoja. Kaikki konnat pääsee pälkähästä ja rumihia vaihdetaan sairaalassa ihan pikkurahalla. Palkkamurhaajaneekerikin on hyvä kaveri kun se ei tahtonut murhata katakombijoukkomurhan aikaansaanutta vale Bastia, koska se "oli niin kova taistelija", joka "taisteli oikean asian puolesta", eli suojeli omaa pikku vaimoa. Sitäpaizi neken palkkamurharahat menee Haitiin velipojan asuntolan pesämunaxi. Kun motiivi on oikea, vitut keinoista. Siirapoliiseista ei ole mihinkään, mafiosot on verikoston panttina. Taas tyypillinen Harlam turaus: kaikki järjestään, lapsetkin mukaanlukien, on niin epämiellyttäviä kylmiöitä, et kaikki olis saanut sen puolesta lasauttaa kerralla hengiltä jo ekassa jaxossa. Selkeitä koirameemejä.
ellauri327.html on line 445: oota.com/2023/11/Aku_Hirviniemi_Nelonen.jpg" height="300px" />
ellauri327.html on line 474: Ilmari Kianto (vuoteen 1906 Calamnius; 7. toukokuuta 1874 Pulkkila – 27. huhtikuuta 1970 Helsinki) oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista. Kiannon kirjailijanura kesti yli 60 vuotta, jona aikana hän kirjoitti kuutisenkymmentä kirjaa. Hänen maineensa perustuu kuitenkin lähes kokonaan hänen kahteen köyhälistöromaaniinsa Punainen viiva (1909) ja Ryysyrannan Jooseppi (1924). Näiden kirjojen ansiosta Kianto tunnetaan kainuulaisen köyhälistön kuvaajana, ”korpikirjailijana”. Pulkkila on ex kunta Siikajoen latvoilla. Ilmari sinnitteli lähes satavuotiaaaxi Hesassa. Kianto oli alun perin nimeltään Ilmari Calamnius, mutta muutti sukunimensä Johannes Linnankosken neuvosta Kiannoksi vuonna 1906.
ellauri327.html on line 480: Kianto kävi koulunsa Iissä ja Oulussa. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1892.[4] Koulussa hän muun muassa toimitti oppilaskunnan lehteä. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän ehti ilmoittautua opiskelijaksi Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan, mutta päätti kuitenkin ryhtyä veljensä Volmarin esikuvan mukaisesti upseeriksi. Kianto palveli vapaaehtoisena Oulussa 4. Suomen Tarkka-ampujapataljoonassa 1892–1893. Keväällä 1893 pataljoona matkusti sotaharjoituksiin Krasnoje Seloon Pietarin lähelle, ja Kianto kirjoitti näistä kokemuksistaan leirikirjeitä Suometar-lehteen. Eräs moskovalainen lehti arvosteli Kiantoa separatistiksi näiden leirikirjeiden vuoksi, ja tästä seurannut kohu aiheutti hänelle hankaluuksia. Myös Kiannon sotilaselämään kohdistuneet romanttiset kuvitelmat olivat jo haihtuneet, ja niinpä hän päätti erota armeijasta ja lähteä takaisin yliopistoon opiskelemaan. Tämä toteutuikin myöhäissyksyllä 1893.
ellauri327.html on line 498: Syksyllä 1904 Kianto asettui vihkimättömän vaimonsa kanssa Kajaaniin, jossa hän toimi kielten opettajana Kajaanin yhteiskoulussa. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen Kianto heittäytyi innokkaasti mukaan politiikkaan. Hän toimi Kajaani-lehden toimittajana ja oli mukana perustamassa nuorsuomalaista puoluetta vuonna 1905. Eli joo, Ilmari oli proto kokkare.
ellauri327.html on line 506: »Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta – siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä ”keisarileikkaus” – kirurgimme olkoon kansan tuomio»
ellauri327.html on line 509: Maineensa pilannut Imppa halusi tehdä selvän pesäeron punaisiin ja etsi jyrkillä mielipiteillään hyväksyntää valkoisten kannattajilta. Venäjän kieltä opiskellut ja pitkiä aikoja Venäjällä oleskellut Kianto muuttui samalla myös venäläisvastaiseksi Suur-Suomen kannattajaksi. Perinteiset valkoisten kannattajat suhtautuivat kuitenkin epäillen ”valkoiseksi anarkistiksi” julistautuneeseen Kiantoon.
ellauri327.html on line 513: Vuonna 1924 ilmestyi Kiannon toinen pääteos, romaani Ryysyrannan Jooseppi. joka oli puhdas plagiaatti Joel Lehtosen Putkinotkosta.
ellauri327.html on line 515: Terijoen mökki oli alkuperäiseltä nimeltään Esterilä, mutta Kianto alkoi kutsua sitä Antiloopin luolaksi tai Varpusen häkiksi silloisen naisystävänsä Sirkka-Liisan eli Sigrid Engströmin ihastelunimen mukaan. Kianto asui tässä mökissä useina talvina, sillä hän saattoi kirjoittaa siellä teoksiaan rauhassa, mikä ei olisi onnistunut Turjanlinnassa.
ellauri327.html on line 528: Saaressa, johon hän viittasi, olivat hänen kaksi omaa kalamajaansa, ja huvila itäänpäin tarkoitti hänen vanhimman sisarensa kookasta asumusta – sisaren kanssa hänellä oli ajoittain huonot välit. Länteen hän ei halunnut venäläisiä neuvoa, koska hänen vaimonsa ja pikku tyttärensä olivat juuri sinnepäin lähteneet jäätä pitkin sotaa pakoon.
ellauri327.html on line 558: Vuonna 1992 Washingtonin aloitteesta järjestettiin Kiovassa sarja kolmikantaisia tutkimuskokouksia: Ukraina, Venäjä ja USA. Keskustelujen aikana amerikkalaiset tarjoutuivat harkitsemaan mahdollisuutta maksaa Ukrainan ydinaseriisuntaprosessista sekä jonkin verran korvauksia Venäjälle. 16. marraskuuta 1994 Ukraina liittyi ydinsulkusopimukseen 1. heinäkuuta 1968. Näillä toimilla vahvistettiin, että Ukraina on kaikkien Neuvostoliitolta perittyjen ydinaseiden omistaja ja aikoo luopua niistä kokonaan ja käyttää ydinenergiaa yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin tulevaisuudessa. Vastineeksi tästä suurimpien ydinvaltojen oli taattava Ukrainan turvallisuus ja kaikenlaisen aggression tai painostuksen poissulkeminen. Hahaa, Uhuu, Buahahhaa!
ellauri327.html on line 560: Ottaen huomioon liittymisen ydinsulkusopimukseen ja Ukrainan velvoitteen poistaa kaikki ydinaseet alueellaan, 5. joulukuuta 1994 allekirjoitettiin niin sanottu Budapestin muistio Ukrainan ja Venäjän federaation välillä., Iso-Britannia ja Amerikan yhdysvallat, jotka aiemmin listasivat valtiot - osallistujien tuli kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja olemassa olevia rajoja, pidättäytyä kaikista Ukrainaa kohtaan kohdistuvista aggressioista, mukaan lukien taloudellinen painostus. HAAHAHAHAHA!
ellauri327.html on line 562: Sanatarkkaan Budapestin muistiossa seisoo seuraavaa:
ellauri327.html on line 565: Ottaen huomioon Ukrainan sitoumuksen poistaa kaikki ydinaseet alueeltaan tietyn ajan kuluessa, Pannaan merkille muutokset maailmanlaajuisessa turvallisuustilanteessa, mukaan lukien kylmän sodan päättyminen, jotka ovat luoneet edellytykset ydinvoimien syvälle vähentämiselle.
ellauri327.html on line 569: 1. Venäjän federaatio, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja Amerikan yhdysvallat vahvistavat sitoutuneensa Ukrainalle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan periaatteiden mukaisesti kunnioittamaan Ukrainan itsenäisyyttä. suvereniteettia ja Ukrainan olemassa olevia rajoja.
ellauri327.html on line 572: 3. Venäjän federaatio, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja Amerikan yhdysvallat vahvistavat sitoutumisensa Ukrainalle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan periaatteiden mukaisesti pidättäytyä pakkokeinoista, jonka tarkoituksena on alistaa Ukrainan omat edut sen suvereniteettiin kuuluvien oikeuksien harjoittamiseen ja siten turvata kaikenlaiset edut.
ellauri327.html on line 580: Vuonna 1999 Ukraina vaihtoi 8 Tu-160- konetta ja 3 Tu-95MS -konetta kaasuun Venäjän velkaa vastaan. Sitten 9 muuta Tu-160- ja 21 Tu-95MS-konetta tuhottiin, yksi määritellyn tyyppinen malli jäi Poltavan kaupungin pitkän matkan ilmailumuseoon. Tällaisia monimutkaisia ja kalliita operaatioita suoritettiin itse asiassa Ukrainassa vuoteen 2000 asti kaikilla 176 ilmapuolustusjärjestelmällä ja ICBM:llä. Yleisten arvioiden mukaan tämän kustannukset Yhdysvalloille olivat noin miljardi dollaria. Muut valtiot eivät kuitenkaan seuranneet Ukrainan toimia. Lisäksi maailmaan ilmestyi uusia ydinvaltioita.
ellauri327.html on line 583: Ternopilin alueneuvosto vetosi 27. elokuuta 2008 presidentti Viktor Juštšenkoon, ja kansanedustajat vaativat silloista presidenttiä peruuttamaan Budapestin muistion ja ilmoittamaan ydinasetilanteen palauttamisesta. Venäjän hyökkäyksen alkaminen vuonna 2014 ja Krimin liittämisen jälkeen tämä antoi huomattavan sysäyksen keskustelulle mahdollisuudesta palauttaa Ukrainan ydinase. Mutta samaan aikaan se aiheutti entistä enemmän spekulaatioita tästä aiheesta.
ellauri327.html on line 585: Vuonna 2016 World Affairs -lehdessä julkaistussa artikkelissa Mariana Budjeryn Harvard Kennedy Schoolin Belfie Centeristä väitti, että Ukrainan ydinaseriisunta ei ollut "tyhmä virhe" ja että oli epäselvää, olisiko Ukraina parempi ydinvaltiona. Hän väitti, että Ukrainan itsenäistymisen pyrkimyksenä oli tehdä siitä ei-ydinvaltio ja että Yhdysvallat ei myöskään olisi tehnyt Ukrainasta poikkeusta muiden Neuvostoliiton jälkeisten valtioiden, kuten Valko-Venäjän ja Kazakstanin, ydinaseriisunnassa.
ellauri327.html on line 591: Ukrainassa on kaksi uraanin louhinta- ja jalostusyritystä, raskaan veden tuotantolaitos, elektroniikkakomponenttien kehitysteknologia ja erikoislaitteet ydinmateriaalien isotooppisen koostumuksen mittaamiseen. Dmytro Snegyrev, viitaten ukrainalaisiin tutkijoihin, ilmaisi mielipiteen, että Ukrainalla on mahdollisuus 5–7 vuodessa 200–300 miljoonan dollarin vuosirahoituksella kehittää tekniikoita ydinaseiden valmistukseen ja tuotantolaitosten kunnostamiseen. Ratkaistavia tehtäviä ovat tritiumin tuotanto, asekäyttöinen plutoniumreaktori, plutoniumia rikastava radiokemiallinen laitos ja metallurginen laitos aselaatuisen plutoniumin tuotantoa varten. Huomionarvoista on myös se, että Ukrainalla on yksi alueiden rikkaimmista uraanivarannoista.
ellauri327.html on line 596: Pikku Suomessa kysyy läski keityäjä Kaarins Li Anderssonilta eikö muks Heneven sopimus ole aikansa elänyt. Geneven sopimukset ovat joukko sodassa haavoittuneiden, sotavankien ja siviiliväestön kohtelua sääteleviä kansainvälisiä sopimuksia. Vuonna 1864 solmittiin Punaisen Ristin perustajan Henri Dunantin aloitteesta Genevessä sopimus, joka koski haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden huoltoa. Sitä on täydennetty ja laajennettu uusilla sopimuksilla vuosina 1906, 1929 ja 1949. Toisen maailmansodan jälkeen sopimukset koottiin neljäksi yleissopimukseksi.
ellauri328.html on line 20: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri328.html on line 40: Termiittiapinoiden kuumentuva kylpyvesi lorisee kiihtyvällä vauhdilla alas viemäristä. Otroligt men ingen övrraskning: ju värre världen blir dess argare blir aporna mot naturen och varann. Hoblan uutisozikot ovat toinen toistaan kamalampia. "Riistakeskus" surmaa lopuista lo-kateista yxin tein 12 prosenttia, perusteluna "paikallisyhteisön sitouttaminen". Mitä vittua? Sitoutetaanko lo-kattien rippeitä nyt ajamaan apinayhteisön etuja? Joo ei, kyse on kauristajista, joita kismittää että ilvexet syövät niiden syöttämiä kauriita. Hei hemmetti, meillehän ne kuuluvat! Kissat helvettiin nakertamasta meidän luodikoiden maaleja!
ellauri328.html on line 54: Tänään perjantaiaamuna koukkunokat polttelivat rättipäitä valkoisella fosforilla ja käskivät toista miljoonaa kaximiljoonaisesta kansasta lähtee vetään kodeistaan huizin Ebyktiin. Minkä jälkeen koukkunokat asettuisivat asumaan niiden majoihin. Juutalaisten historia toistaa izeään, näinhän teki Joosuakin samojen seutujen alkuasukkaille aikoinaan. Juutalaisten hajottaminen esinahkakukkuloistaan kaikkialle maailmaan kuin kusiaiset diasporaan toisen temppelin jyräämisen aikoihin ei tainnut olla ratkaisuna turhanaikainen.
ellauri328.html on line 89: oogleusercontent.com/proxy/2SUgF8fVLwTrPh8sV9-uxw0yRbDdcGmECtv5-cwb4rIjr-EHXLoVq_5Wqa6zY7Neypc2DdgWGCWvSRzKIY7Wyj70bz0Z4-h7uaX4M90gbkBTDCTCFjPfvh_V62ffMvtMezfXPV6T8OoT=w1200-h630-p-k-no-nu" />
ellauri328.html on line 96: Afganistanin vaippapäiden olis kannattanut puukottaa Atte Kaleva heti eikä pitää panttivankina. Inhottava Porin prikaatin murhakouluttaja ja kokoomuxen kansanmurhaajien edustaja sai siitä turhaa julkkixuutta. Leila Kalevalla on törkeän räystäsmäiset ryntäät. He ovat toistensa pellejä ja naurupeilejä. Aten mielestä huivinkäyttäjät pitäisi kuskata ulos Suomesta. Mieluummin olis kiellettävä tollaset telttamaiset tunikat kuin Leilalla. Aten mielestä Gazan porukat on antisemitistejä. Mitä vittua seemiläisiä ne on molemmat, sekä GT että tavalliset sählämit. Atte ja Leila sietäis ampua täyteen reikiä kalashnikovilla kuten talvisodan näköispazaat, panna ruumissäkkiin ja kuskata sanotaan vaikka huizin Ukrainaan.
ellauri328.html on line 102: Ukrainan vastahyökkäys epäonnistui, sanoo Ilmari Käyhkö – ”Tilanne näyttää todella ikävältä”
ellauri328.html on line 106: Johtavien länkkärien G7-järjestö ja Euroopan unioni asettivat
ellauri328.html on line 107: viime joulukuussa venäläiselle raakaöljylle hintakaton. Ennennäkemätön pakote toimi aluksi hienosti: se leikkasi Venäjän öljytuloja miljardien eurojen edestä, mutta piti raakaöljymarkkinoilla niiden tarvitseman venäläisen öljyn. Muttei kauan! Öljylle löytyi pian uutta markkinaa. Pakistanin Karachin satamaan saapui kesäkuussa toinen öljylasti sen jälkeen, kun Pakistan ja Venäjä sopivat öljyn toimituksista alennetulla hinnalla. Halpa öljy oli helpotus maksuvaikeuksissa ja lähellä velan maksukyvyttömyyttä olevalle Pakistanin hallinnolle. Kiina ja Intia ovat olleet Venäjän öljyn suurimmat ostajat sen jälkeen, kun kauppa Eurooppaan tyrehtyi viime vuonna.
ellauri328.html on line 109: Pelonsekainen keskustelu länsimaiden Ukraina-tuen hiipumisesta yltyy Euroopassa. Erityisesti huolta aiheuttaa Yhdysvaltain mahdollinen vetäytyminen tai radikaali avun vähentäminen siinä tapauksessa, että Donald Trump voittaisi republikaanien ehdokkaana maan presidentinvaalit loppuvuodesta 2024. Pelko Yhdysvaltain mahdollisen vallanvaihdoksen seurauksista yltyy Euroopassa. Jos Ukrainan tukeminen tuntuu amerikkalaisista kalliilta, kuuman proxysodan hinta ei ole mitään verrattuna kylmän sodan kustannuksiin, vetoaa hätääntynyt tutkija. Vielä pahempi on toinen vaihtoehto: Venäjän hyökkäykset yhä uusiin Euroopan maihin. Lopulta Mordorin liekehtivän silmän huomio voisi kääntyä myös pikku Suomeen. Tämän luulisi kyllä säikäyttävän jenkkipäättäjät!
ellauri328.html on line 112: kokoomuksen ehdokas: ”Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee jopa multakin vähintään 10 vuotta”. Sori siitä. Globaalit instituutiot ja sääntöpohjainen maailma heikkenevät. Peliteorialla ei ole pian mitään käyttöä. ”Jos minut valitaan tasavallan presidentiksi, lupaan, että Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeellista, vaikka viimeiseen ukrainalaiseen. Ukraina taistelee koko sivistyneen ja vapaan maailman puolesta – sortoa ja tyranniaa vastaan. Ja sen sodan se voittaa, on jo voittanut, vaikkei siltä ehkä ensinäkemältä näytä", Stubb sanoi. Voitto saatiin jo 2014 Stubbin hallituxen aikana. Stubbin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin teki tuolloin lähihistorian suurimman taktisen ja strategisen virheen, tai itse asiassa kolme virhettä (3 pointtia - kajahtaako tutulta?): Putin yliarvioi omat sotilasvoimansa, aliarvioi Ukrainan armeijan ja samalla lännen yhtenäisyyden. Autoritaariset ja demokraattiset voimat eivät 3.maailmansotaa ratkaise, vaan veltto etelä. Stubb ennakoi vallan (toisin kuin ennen) alueellistuvan. Liittolaissuhteita syntyy hänen mukaansa intressien eikä arvojen tai maantieteen pohjalta (kuten aikaisemmin oli laita). Intressejä voidaan nyttemmin hoidella myös etänä, tappaa ei-toivottuja partapozoja matkan päästä lennokkien avulla. Kyllä maailma ennen pitkää älyää, että kaiken keskiössä pitää olla Suomen turvallisuus. Vittu mikä hölmöpää.
ellauri328.html on line 123: Roomalainen kirjailija, puhuja ja oikeistopoliitikko Marcus Tullius Cicero (106 eKr . – 43 eKr.) teki suosituksi latinalaisen lauseen:
ellauri328.html on line 143: Snow, yksi Stanislaw Lemin scifi-romaanin Solaris hahmoista, käyttää ilmausta keskustelussa Kevinin kanssa. Lembergissä syntynyt Stanisław Herman Lem ( 12. september 1921 Lviv - 27. märts 2006 Kraków) oli juudi päritolu Poola kirjanik, filosoof ja satiirik.
ellauri328.html on line 154: 26.-27. elokuuta käydään Dresdenin taistelu. Taistelun toisena päivänä Moro, huomattuaan ranskalaisten alkavan ampua kukkulalla sijaitsevaan Ruåzin kuninkaan seurakuntaan, sanoo, että heidän on lähdettävä, he lähtevät naapuripatterille lehdon läpi, mutta eivät saavuta sitä, Moreau's hevoseen osuu tykinkuula, joka menee suoraan läpi ja osuu kenraalin molempiin jalkoihin. Moro viedään Kainzin kylään. Moron leikatun jalan tuo Napoleonin leiriin hänen koiransa Fifi. Napoleon ja marsalkat katsovat, että kappas korkea-arvoinen upseeri on tapettu, ja katsovat koiran kaulapantaa, johon on kirjoitettu "Kuluu kansalaiselle J. Y. Moro." Napoleon iloitsee: "Oikeus on vihdoin tehty! Suum kuikve!" Joukoiden keskuudessa oli pitkään legenda, että Napoleon näki Moron kaukoputken läpi, kohdisti itse tykin ja ampui. Moreaun toinenkin jalka amputoitiin, mutta tämä ei auttanut. Moro kuoli kaksi viikkoa myöhemmin Nötnitzin linnassa. Hänet haudattiin Nevski Prospektille, jonka vastakkaiselle puolelle Generalissimo Suvorov, hänen tärkein vastustajansa Italian kampanjassa, haudattiin. Moro vitun loikkari sai Venäjällä marsalkka-arvon, ja Ranskassa Louis kahdeksastoista myönsi hänelle marsipaaniporsaan. Moreaun vaimolle tarjottiin lähtöä Venäjälle 30 000 ruplan elinikäisellä eläkkeellä ja Aleksanterin lahjalla 100 000 ruplaa; hänen tyttärestään voisi tulla keisarinnan hovissa kunnianeito. Pariisin vangitsemisen jälkeen Aleksanteri kuitenkin esitteli Alexandrinan Ludvig 18:lle, ja hän jäi asumaan Ranskaan 12 000 frangin eläkkeellä. Pian Leipzigin taistelussa (Kansakuntien taistelu) Napoleon voitti ja vetäytyi Ranskaan.
ellauri328.html on line 156: Liittoutuneet valloittivat Pariisin rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti, marsalkat Mortti ja Vertti luovuttavat kaupungin ja vetivät armeijan. Napoleon ei pääse Pariisiin ajoissa, hän vetää kikherneen nenään ja on sitten epätoivoinen. Keisari luopuu valtaistuimesta ja joutuu kunnialliseen maanpakoon Elban saarelle Välimerellä. Eikä siinä vielä kaikki! Mutta se on moro Morolle.
ellauri328.html on line 161: Jos joku englantilaisista ilmaisi myötätuntoa Napoleonia kohtaan, hänet lähetettiin välittömästi metropoliin. Komissaarien kysymyksiin Napoleonin terveydestä Goodson Lowe vastasi röyhkeästi: "Hän on olemassa, ja se riittää sinulle." Joka päivä Longwoodin valvova upseeri vaati Napoleonin ilmestymistä. Samaan aikaan keisari katsoi ulos ikkunasta tai meni ulos verannalle.
ellauri328.html on line 163: "Ei, en ole vielä paennut", hän sanoi ja asetti tavallisesti kätensä povariin. "Voit erityisesti huomauttaa tässä raportissa kuvernöörille, että koko tämä komedia on häpeä Englannille, eikä koulutettu Eurooppa anna minulle koskaan anteeksi, että pilkkaatte minua." Nyt olen syvästi pahoillani, että luotin inhottavaan kansakuntaasi, enkä päätynyt villien Venäjän kasakkojen vangiksi.
ellauri328.html on line 170:
H.C. Andersen salakuljettaa länsivallan meemejä kommunistivaltioon. Mission impossible!

ellauri328.html on line 174: Pettymys kommunismin mahdollisuuksiin luoda luvattua paratiisia sai monet nuoremmatkin kääntymään muualle etsiessään vastausta elämän ongelmiin. Moni kääntyi kristinuskoon joka lupaa sekin paratiisin mutta vasta kiven takana. Ketkut pappispakanat länkkäreissä läxivät avustamaan länsitekoisillä raamatuilla näitä "toiisinajattelevia." Koska todennäköisesti niistä voi saada myös hyviä kapitalisteja. Käskihän Jeesuskin panna talentin poikimaan eikä kaivaa sitä maahan makaamaan.
ellauri328.html on line 178: Mitä he tekisivät valokuvilleni? Ne olivat niin erikoislaatuisia! Suljettuja kirkkoja, josta oli tullut leffateattereita tai ruokakauppoja, tehtaita, museoita. Mikä häväistys! Voi jumala, älä anna heidän takavarikoida filmejä. Eikä kameraa, eikä autoa, ne olivat niin kalliita! Mutta tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun, jos nyt välttämättä aiot antaa ne kommunisteille. Vaikka en kyllä ymmärrä mitä se nyt pyhittää. Tutkimattomat ovat herran tiet. Herra antaa, herra ottaa, kiitetty olkoon Herran nimi.
ellauri328.html on line 182: Eurooppako muka lähetyskenttä? Eihän täällä ole enää mitään anastettavaa. Tyypit ovat kuulleet jokaisen kusetuxen sen seizemän kertaa, ei ne enää niihin hurahda, ja vaikka hurahtaisivatkin, eivät anna kunnon almua.
ellauri328.html on line 184: Tanskalaisena olin ylpeä eurooppalaisuudestani. Meidän ansiosta länkkäreillä oli hallussaan 2/3 muuta maailmaa, ja olisi enemmänkin, elleivät karvakädet olisi lähteneet apinoimaan meitä. Kaikki vaikutusvaltaisimmat silmänkääntäjät, kuten Calvin, Luther, Wwesley, Livingstone, Zwingli, Arrby, Huss, Zinzendorf jne. olivat eurooppalaisia. No onhan meillä mys Voltaire, Darwin, Marx ja Bultman (? n.h.), niin ja Lenin vielä, mutta sellaisia pahoja miehiä on ollut muuallakin. Tosin Euroopassa syttyi 2 maailmansotaa ja sen taivasta on pimentänyt 6M juutalaisen synnyttämä savupilvi, mutta sehän ei estänyt meitä olemasta lännen hyvixiä. Sitäpaizi juutalaisethan ne Jeesuxenkin tappoivat.
ellauri328.html on line 216: Vot perkele! Tuota ne tekkööt! Raamatun puottavat! sanoisivat tähän Euroopan nimekkäimmät silmänkääntäjät. Samanlaista voimatonta kristillisyyttä on näin länsi-Euroopassa joka paikassa.
ellauri328.html on line 223: Joosepin äiti oli perijätär mutta isä tunari, joka hukkasi ison omaisuuden keinottelulla. Joose luki juran valmiixi asti, ja osallistui sitten napsusotiin. Nai 17-kesäisen neitosen 21-vuotiaana kuin el Zorro ja pani sen heti paxuxi. Lapsia tuli lisää tasaisella tahdilla. Lyyrikon kyrpä koski kuumaa Loiskaa tiuhassa tahdissa.
ellauri328.html on line 227: Paapan kuoltua 1815 pantiin loput linnat myyntiin. Toimittuaan tovin poliitikkona Joose sai keuhkokuumeen ja retardoitui viisikymppisenä. Isoveljen kuoltua peri taas premissejä ja eleskeli vaimon ja tyttären hoivissa onnellisena elämänsä loppuun asti turhanpäiväisissä kirjallisissa töissä.
ellauri328.html on line 290: So lenken wir hernieder Eipä muuta kuin takas pusikkoon
ellauri328.html on line 293: Auf blüh’ndem Moose aus. Mikki Hiiri sammalmättäällä.
ellauri328.html on line 325: Ich kann nicht mit hinaus! En oo ezun messiin lähtisin.
ellauri328.html on line 328: Auf buntbeschwingtem Ross! Tarjoot pultin siipimutteriin!
ellauri328.html on line 352: Jumala on suuri! Raamattutrokarin ei tarvi olla ovela, Jumala on sitä sen puolesta. Olkaa viattomia kuin kyykäärmeet ja kieroja kuin pulut. H.C. kuskaa jumalansanaa Neuvostoliittoon samanlaisella Volkswagen kleinbussilla kuin luvatun maan lähettiläs Kaarlo Syväntö (albumi 23). Mutta nou hätä: lopulta hullutus tulee murtamaan saatanan pitkät rajat Venäjän ja Suomen välillä.
ellauri328.html on line 371: Neuvostoliiton marxilais-leninistinen ateistinen ja uskonnonvastainen lainsäädäntö "laisti uskonnollista toimintaa siinä määrin, että se oli olennaisesti pakotettu pois julkisesta elämästä". Ken Howardin johtama ryhmä osallistui Raamatun salakuljetukseen Neuvostoliittoon ja julkaisi myöhemmin Raamatun jäljennöksiä silkkipainatusmenetelmillä "käyttäen pyllyverhomateriaalina salakuljetettua alushameina tai nakkiverhoina käytettyä kangasta, mikä salli sivujen painamisen huomaamatta". Koko Neuvostoliiton alueelle perustettiin 75 operaatiota, joissa painettiin yli miljoona sivua. Vuonna 2021 Washington DC:n Raamatun museo pystytti näyttelyn tästä Ken Howardin ja hänen tiiminsä Raamatun salakuljetuksesta ja silkkipainotoiminnasta.
ellauri328.html on line 373: Tiede ja uskonto -lehdessä julkaistiin romaani, jonka oletetaan perustuvan tositarinaan, joka koski vanhauskoisten lahkoa nimeltä "Todet ortodoksiset vaeltajat". Tarinassa nuori Moskovan komsomolityttö joutuu tavallisen Moskovan ortodoksisen papin vaikutuksen alaisena, joka lähettää hänet maanalaiseen Siperian skeneen hurskaan naisen kanssa. Siellä tytöt opetetaan tekemään tulevaa lähetystyötä ja tekemään salaisia luostarilupauksia. Häntä kohdellaan ankaralla paastolla, vihalla maailmaa, despoottista riistoa, kaiken kirjallisuuden paitsi Raamatun ja joidenkin teologisten traktaattien kieltämistä, asumista kellarissa näkemättä aurinkoa, hymyn tai ystävällisyyden puutetta ja töykeyttä. Tämä ilmapiiri esitettiin täsmällisenä kuvauksena vanhauskoisten lahkojen elämästä. Lopulta tytön pelastavat hänen Sherlock Holmesin kaltaiset sankarilliset komsomoliystävänsä.
ellauri328.html on line 377: Raamattumuseon hallituksen puheenjohtaja Steve Greenback, joka on myös Hobby Lobby -myymälöiden puheenjohtaja, ilmoitti, että museo palauttaa yli yksitoista tuhatta esinettä Egyptiin ja Irakiin. Kokoelma sisältää tuhansia papyrusjätteitä ja muinaisia savikappaleita. Greenback myönsi: "Tiesin vähän keräilymaailmasta... Virheistäni johtuva museota kohtaan esitetty kritiikki oli oikeutettua." Manchesterin yliopiston papyrologi Roberta Mazza totesi, että Greenbackin perhe "kaatoi miljoonia laillisille ja laittomille antiikkimarkkinoille ilman aavistustakaan esineiden historiasta, aineellisista piirteistä, kulttuurisesta arvosta, hauraudesta ja ongelmista".
ellauri328.html on line 379: Tämä palautus sisältää "Gilgamesh Dream Tablet -tabletin", joka sisältää osan Gilgamesh-eeposta, joka löydettiin Irakista vuonna 1853. Jordanian Antiquities Association myi sen antiikkikauppiaalle vuonna 2003 ja myi huutokauppakamari Hobby Lobbylle vuonna 2003. 2014 1,6 miljoonalla dollarilla. Huutokauppatalo valehteli esineen saapumisesta markkinoille ja väitti, että se oli ollut markkinoilla Yhdysvalloissa vuosikymmeniä. Syyskuussa 2019 liittovaltion viranomaiset takavarikoivat tabletin, ja toukokuussa 2020 jätettiin siviilivalitus sen menettämisestä. Heinäkuussa 2021 Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti takavarikoineensa Hobby Lobbyn Gilgamesh-tabletin palauttamista varten Irakiin.
ellauri328.html on line 381: Perustaja Steve Greenback lahjoitti Dead Sea Scrolls -pergamentin sirpaleita museon kokoelmaan sen avaamista varten. Kun museoluettelo julkaistiin, useat ulkopuoliset asiantuntijat ilmaisivat kuitenkin huolensa siitä, että museo ei ollut ottanut riittävästi huomioon sirpaleiden alkuperää. Arstein Justnes, raamatuntutkimuksen professori Agderin yliopistosta Norjasta, julisti, että ne olivat suoria väärennöksiä. Maaliskuussa 2020 museo vahvisti, että kaikki kuusitoista fragmenttia olivat väärennöksiä. Greenback myönsi: "Tiesin vähän keräilymaailmasta... Virheistäni johtuva museota kohtaan esitetty kritiikki oli oikeutettua."
ellauri328.html on line 393: Tammikuussa 2021 Raamatun museon hallituksen puheenjohtaja Steve Greenback julkaisi seuraavan lausunnon: "Siirtimme 5000 egyptiläistä esinettä sisältävän taidevaraston hallinnan Yhdysvaltain hallitukselle osana vapaaehtoista hallinnollista hanketta. käsitellä asiaa. Ymmärrämme, että Yhdysvaltain hallitus on nyt toimittanut papyrukset egyptiläisille viranomaisille." Tämä oli Bagdadin Irak-museoon siirrettyjen 8000 saven esineen lisäksi.
ellauri328.html on line 399: Esineet oli todennäköisesti ryöstetty Irakista Bad Bushin öljyristeilyn aikana. Hobby Lobbyn todettiin käyttäneen kuriireita, jotka olivat tahallisesti käyttäneet keinoja salata väitettyjen varastettujen tavaroiden alkuperä. Museo julkaisi lausunnon, jonka mukaan nämä esineet eivät koskaan olleet Raamatun museon omistuksessa, eikä niitä koskaan tarkoitettu osaksi heidän kokoelmaansa. Itse asiassa he olivat olleet suihkussa koko ajan. Vuonna 2018 tavarat palautettiin Irakiin, ja yhtiö maksoi 3 miljoonan dollarin sakon.
ellauri328.html on line 401: Scott Thumma, Hartfordin seminaarin uskontososiologian dekaani ja professori, puolusti Hobby Lobbya salakuljetuskiistan aikana. Thumba totesi: "Monet suurten kansallisten museoidemme ja yliopistojemme kokoelmista ovat täynnä juuri niitä esineitä, joista Hobby Lobby saa sakkoja salakuljetuksesta, ja niitä vaaditaan harvoin palauttamaan tai maksamaan korvauksia. Kuten Raamattu osoittaa ja kertoo, kaksi väärää tuottaa usein yhden oikean."
ellauri328.html on line 405: Raamatun museo kertoo tarinan miehestä, joka toi Raamatun Neuvostoliitolle silkkipainatuksen avulla Kun yritykset salakuljettaa raamattuja Neuvostoliittoon epäonnistuivat, amerikkalainen professori löysi paljon hedelmällisemmän suunnitelman: tarvikkeiden salakuljettaminen raamattujen painamista varten.
ellauri328.html on line 432: "Hoodwinking the Soviets" -näyttelyvideolla Howard selittää, kuinka hän ja hänen kollegansa käyttivät kaikkia tavanomaisia menetelmiä pyhien kirjoitusten salakuljetuksessa Venäjälle. Suunnitelma A sisälsi itse asiassa useita suunnitelmia: Raamattujen piilottaminen puskureihin, bensatankkeihin ja autojen renkaisiin; lahjoa rajavartijoita "huomaamaan" Raamattua; ja Raamattujen pakkaaminen miehistöineen risteilyaluksille ja lautoilla.
ellauri328.html on line 434: Mutta suunnitelmassa A oli vieläkin nerokkaampi strategia, joka sisältää kiehtovan osan näyttelystä. Kuka tiesi, että 1980-luvun lopulla luovat, määrätietoiset Raamatun salakuljettajat työskentelivät kolme vuotta tuodakseen Raamattuja Neuvostoliittoon robotti-u-veneiden avulla!
ellauri328.html on line 436: Näyttely kertoo kuin jotain James Bondista: Heidän monimutkaisin suunnitelmansa oli käyttää robottivenettä rajan yli, upottaa se vesitiiviiseen astiaan käärittynä Raamatut ja aktivoida jäljitysmajakan Neuvostoliitossa oleville toimihenkilöilleen. . Howard rakensi ohjausjärjestelmän veneelle ja hänen lankonsa loi upotuslaitteen (näyttelyssä). Lempinimellä "instant hole" -laite upottaa veneen, jotta se voisi matkustaa salaa Suomesta Venäjälle.
ellauri328.html on line 439: Yksityiskohdat tästä hämmästyttävästä yrityksestä, jota yritettiin 19. toukokuuta 1980, sisältyvät näyttelyvideoon, mukaan lukien live-materiaalia robottiveneestä. Valitettavasti juuri ennen kuin he saavuttivat laukaisupisteen, johon he hinasivat robottivenettä, heidän paluuveneensä lähetys epäonnistui ja heidän oli keskeytettävä tehtävä. Uskomatonta, he eivät antaneet periksi.
ellauri328.html on line 441: Näyttelyn esittelyssä kerrotaan, kuinka silkkipainatus raamattujen luomiseksi saatiin aikaan yhteisellä paikallisella ja ulkomailla. Venäjällä ihmiset rakensivat kehyksiä ja loivat musteen. Ulkomailta tulleet salakuljettivat kankaita näyttöihin verhomateriaalin avulla tai naisia, jotka ovat kiinnostuneita alushameista (Faith McDonnellin luvalla). Faith JH McDonnell on Rt:n perustaman voittoa tavoittelemattoman Katartismos Globalin (KGI) edunvalvontajohtaja. Pastori Julian Dobbs ja hänen vaimonsa pyhien varustamisesta alushameilla. Faith on kirjoittanut Girl Soldier: A Story of Hope for Northern Ugandan Children (Chosen Books, 2007).
ellauri328.html on line 442: Faith JH McDonnell on Rt:n perustaman voittoa tavoittelemattoman Katartismos Globalin (KGI) edunvalvontajohtaja. Pastori Julian Dobbs ja hänen vaimonsa pyhien varustamisesta alushameilla. Faith on kirjoittanut Girl Soldier: A Story of Hope for Northern Ugandan Children (Chosen Books, 2007).
ellauri328.html on line 448: Paljas totuus: Gender-ideologia ei ota huomioon seksin darwinistista alkuperää - nisäkkäiden lisääntymisstrategiaa, mukaan lukien ihmiset, jotka kyyryvät kuin raidaperäiset paviaanit. Liito-oravauroskin haistelee naarasta kolon äärellä. Seksi, genderhanhille, ei ole objektiivinen totuus miesten ja naisten liittämisestä yhteen keskikohdalta. Emme ole miehiä tai naisia kehomme rakenteemme tai sen vuoksi, että kehomme on suunnattu kohti banaania tai viikunaa, siittiöiden tai munasolujen tuotannon ympärillä. Ihmiset ovat muka pohjimmiltaan psykologisia itsejä, joilla on sisäinen sukupuolitunnus - kuin ruumiittomia sukupuolisieluja. (Väärin! Raamattu sanoo, että taivaassa perseet tervataan.) Nämä "sukupuoli-identiteetit" ovat riippumattomia ja voivat olla ristiriidassa niiden kiimaisten elinten kanssa, jotka Jumala antoi meille ja jotka Raamattu alkoi yhdistää oviin "Ladies" ja "Gentlemen." Nämä "sexi"-kategoriat ovat pelkkää huijausta, sanoo gender-ideologi (en minä, Cod forbid, olen sexipoikia).
ellauri328.html on line 457: Kongressin kamppailu 14 miljardin dollarin hätäavun lähettämiseksi Israelille paljastaa poliittiset erimielisyydet, jotka jättävät Amerikan näyttämään jakautuneelta suurvallalta, joka ei pysty edes kiirehtimään apua ystävälle, joka uskoo käyvänsä eksistentiaalista sotaa.
ellauri328.html on line 476: Biden selitti kannattavansa humanitaarista taukoa Israelin operaatioissa antaakseen aikaa panttivankien vapauttamiseen Gazassa ja sanoi ymmärtävänsä "tunteen". Mutta hän on kieltäytynyt julkisesti kehottamasta Israelia sopimaan tulitauosta Hamasin kanssa, koska sillä on oikeus puolustautua 7. lokakuuta tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen, jotka tappoivat Israelissa 1 400 ihmistä, joista suurin osa on siviilejä. Moosexenuskoiset ovat saaneet tapetuxi vasta vaivoin 3 kertaa enemmän. Ei se vielä riitä. Presidentti torjuu islamofobiaa vaikka maata vaivaa kasvava antisemitismi.
ellauri328.html on line 502: Ennen äänestystä torstaina oli epäselvää, kuinka moni demokraatti liittyisi republikaanien joukkoon. Valkoinen talo oli vedonnut suoraan lainsäätäjiin, erityisesti juutalaisdemokraatteihin, kehottaen heitä hylkäämään lakiesityksen, to no avail. Juutalaisille asia on henkilökohtainen, ja ainoalle juutalaisvaltiolle olemassaolokysymys. Ne eivät voi olla niinkauan kuin vaippapäitä filistealaisia pesii niiden kainalossa ja selän takana.
ellauri328.html on line 504: Maksaakseen laskun edustajainhuoneen republikaanit ovat liittäneet säännöksiä, jotka leikkaavat miljardeja IRS:stä, jonka demokraatit hyväksyivät viime vuonna ja Biden allekirjoitti lain keinona päästä verohuijarien perään. Puolueeton kongressin budjettitoimisto sanoo, että sen tekeminen maksaisi liittohallitukselle netto 12,5 miljardia dollaria veronkeräystulojen menettämisen vuoksi. Avustuspaketin ja tulojen vähentämisen kustannukset ovat yhteensä yli 26 miljardia dollaria. Republikaanit hyödyntävät kansainvälisen kriisin tuskallista tuskaa auttaakseen rikkaita ihmisiä, jotka huijaavat verojaan, ja suuria yrityksiä, jotka kiertävät säännöllisesti verojaan.
ellauri328.html on line 518: "Pathetic," Greene said of the 23 House Republicans who didn't support her attempt to censure Rashida Tlaib. "She is an Israel hating America hating woman who does not represent anything America stands for, while I sure as hell do. Just look at my blond hairdo and close set eyes."

ellauri330.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon ellauri330.html on line 43: Joo ja tietoisuudella ei ole enää paikkaa kropassa niin se katoaa kaikkialle maailman kaikkeuden kanssa. Edellyttäen että sielu on jotain ainetta eikä pelkkää lihasäkin harmoniaa.
ellauri330.html on line 94: Mitä sitten sanoo P. Pylkkänen & kumpp? "Tietoisuus on vastustanut fyysistä pelkistystä. Voisiko olla, että esteenä on riittämätön ymmärryksemme fyysisen todellisuuden luonteesta? Voimmeko tarkastella uudelleen ymmärrystämme todellisuuden perusnäkökohdista - tila, aika, kausaalisuus, aine - jotta kokemuksemme mahtuu? Vai päinvastoin, voidaanko mielen ja kehon ongelma ratkaista olemassa olevissa ontologisissa malleissa?"
ellauri330.html on line 96: Mikä vitun mind body problem ääliöt? Johan sen Simmias ja Aristoteles poistivat päiväjärjestyxestä. Ilman Platoa ja Descartesta se olisi jo aikaa sitten unohdettu. Mutta vielä piisaa näitä törttöjä jotka törmäilevät kartesiolaisissa omanapakoordinaateissa koittaen pelastaa taivastoivon dualismilla.
ellauri330.html on line 98: oop.frontiersin.org/images/profile/32939/203"
ellauri330.html on line 105: Descartes erotti fyysisen ja henkisen alueen. Mieli on Descartesin mukaan erillinen aineeton substanssi (sen olemus on ajattelu), joka on kausaalisesti yhteydessä aivoihin. Descartesin dualismi liittyy eroon ihmisten ja muiden eläinten välillä: vain ihmisillä on mieli, kun taas muut eläimet (ja kasvit) ovat pelkkiä koneita. Aristoteles, mielen biologi, väitti, että ihmisen sielulle on ominaista se, että se ei sisällä vain kasvun, ravinnon ja lisääntymisen vegetatiivisia voimia ja herkkiä havainnointi-, halu- ja liikevoimia, vaan myös ihmisen rationaaliset kyvyt. älyä ja tahtoa. Sielu ei ole, toisin kuin Descartes uskoi, kausaalisesti yhteydessä ruumiiseen, vaan sitä luonnehditaan elävän ruumiin "muodoksi". Aristoteles luonnehtii ihmistä eroavaksi eläimistä ja kasveista sen perusteella, mitä he voivat tehdä (eli heidän kykyjään, joka ilmaistaan käyttäytymisessä, mukaan lukien kielellinen käyttäytyminen). Väitämme, että ymmärtääksemme tietoisuuden evoluutiota meidän on laajennettava Aristoteleen käsitystä vegetatiivisesta, herkästä ja rationaalisesta sielu näkemyksestä, että elävät organismit ovat avoimia termodynaamisia järjestelmiä, jotka ovat saaneet perinnöllisyyden. Evoluutiomuutosten seurauksena kehittyi monimutkaisia termodynaamisia järjestelmiä, esim. soluja soluorganelleineen ja myöhemmin monisoluisia elimiä sisältäviä elimiä. Selitämme, kuinka neljä tietoisuuden muotoa kehittyivät yhdistämällä evoluutioteoria Aristoteleen keskusteluihin eri organismien kyvyistä.
ellauri330.html on line 113: Aristoteleen keskustelu kasvien, eläinten ja ihmisten välisistä eroista voidaan integroida evoluutioteoriaan, jos huomaamme, että organismit eivät ole koneita (kun kyseessä on pelkkä mieli yhdistynyt ihminen), vaan termodynaamisia järjestelmiä (Smit, 2018). Organismit ovat avoimia termodynaamisia järjestelmiä, joilla on aineenvaihdunta (koordinoitu kemiallisten reaktioiden järjestelmä, joka myötävaikuttaa sen ylläpitämiseen, eli järjestelmä, joka tuo energiaa ylläpitääkseen järjestystä, mutta myös kasvaakseen, lisääntyäkseen jne.) ja perinnöllinen replikaatio (kopiointijärjestelmä jota uusi rakenne muistuttaa vanhaa, käyttämällä sukuelimiä, jotka tuottavat jälkeläisten lisäksi paljon jännitystä elämään ja vieläpä puhdasta autuutta tullessaan yhtä aikaa sisäkkäin.)
ellauri330.html on line 134:
Suomessa on 1,3 miljoonaa yksinasuvaa, ja Satu Uusipaavalniemi on yksi heistä: ”Eniten viikonpäivistä ahdistaa perjantai perjantaii.” Yksinasuvien määrä on kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Noormarkkulainen aikuisviihdyttäjä Satu Uusipaavalniemi sanoo, että vanheneminen tekee yksinään asumisesta koko ajan haastavampaa.
ellauri330.html on line 138: Porin Noormarkussa asuva 65-vuotias yxinyrittäjä Satu Uusipaavalniemi on asunut yksin koko aikuiselämänsä. Seuranaan hänellä on ollut vain koiria. Niistä viimeinen, bichon frisé -rotuinen Aina Ilona, menehtyi viime syksynä. – Minulla on ollut koira kaverina 31 vuotta, ja kyllä se on ihan paras kaveri ollut. Ei toki sama, mutta samanrotuinen ja niminen, eli aina Ilona. Schpenhauerilla oli aina Atman puudeli.
Uusipaavalniemi sanoo, että yksineläminen ei ole ollut oma valinta. – En ole oikein pystynyt vaikuttamaan siihen, miten elämä on kuljettanut. Olen kyllä miettinyt, eikö ole ollut aikaa ihmissuhteille. Satu Uusipaavalniemi sanoo, että on viihtynyt yksinään hyvin, mutta ikääntyminen on muuttanut ajatusmaailmaa. – Nyt kun ikää tulee, yksinäisyys nostaa enemmän päätään. Nuorempana sosiaalinen elämä oli vilkkaampaa. Nyt ei jaksa tai innostu lähtemään minnekään, ei edes taluttamaan tyhjää kaulapantaa.
ellauri330.html on line 140: Uusipaavalniemi uskoo, että jokainen yksinasuva on yksinäinen enemmän tai vähemmän. – On myönnnettävä, että kyllä minä olen yksinäinen. Nyt kun koirakin menehtyi, olen todella yksinäinen. Yksinäisyys korostuu erityisesti viikonloppuisin. Arkipäivät menevät työn touhussa, mutta viikonloput ahistavat.
– Monelle perheelliselle viikonloppu on ihanaa, mutta minulle ei ole mitään eroa, onko arki vai pyhä. Eniten viikonpäivistä ahdistaa perjantai, kun näen pitkäripaisessa, miten muut valmistautuvat vapaapäivien viettoon. Viinakaan ei maistu entisellä tavalla kun sitä vetää arkenakin eikä ole koira ilona.
ellauri330.html on line 142: Suomessa on tällä hetkellä 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Tilastokeskuksen mukaan määrä on kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä yksinään elävien määrän arvioidaan nousevan edelleen parilla sadalla tuhannella vuodessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
THL:n johtava mutta yxinäinen tutkija Timo Kuappinen näkee yksinasumisen lisääntymiseen useita eri syitä, jotka osittain vaihtelevat ikäryhmittäin. Yksi iso tekijä on ikääntyminen. – Nyt eletään pidempään ja iäkkäämmillä yksin asuminen on yleisempää esimerkiksi erojen ja leskeyden vuoksi. Eliniän lyhentäminen olisi ongelmaan hyvä ratkaisu, myös keskitysleirimajoitusta kannattaa harkita.
ellauri330.html on line 144: Kauppisen mukaan yksinasuminen on lisääntynyt myös nuorilla, mutta hieman eri syistä. Esimerkiksi hyväosaisuuus ja huono-osaisuus voivat kummatkin olla yksinasumisen taustalla. Samoin vapaaehtoinen lapsettomuus ja lapsellisuus voivat molemmat vaikuttaa jonkin verran yksinasumisen lisääntymiseen. Ja asumistuet pois nuorilta, asukoot yhteispoxeissa tai ihan vaan kotona.
ellauri330.html on line 150: THL:n yxinäinen mutta johtava tutkija Timo Kuappinen pitää yksinäisyyden kasvun yhtenä syynä myös kangistumista. – Yksin eläminen istuu helpommin kaupunkimaiseen tai maalaiseen elämäntapaan. Kuappinen sanoo, että tässä on huomattu sukupuolten välinen ero Suomessa. – Naisilla yksinasuminen torvi kuivana kaupungeissa on yleisempää, miehillä kangistuminen rukkaseen tyhjällä maaseudulla.
ellauri330.html on line 157:
Yksinäisiä naisia ja muutama mies Noormarkussa virsikirjat avoinna.

ellauri330.html on line 163: Kuka auttaa ikäihmisiä? Vanhustyötä tekevä Satu Uusipaavalniemi on pohtinut paljon suomalaisten ikääntymistä ja yksinäisyyttä. Hän toivoo päättäjien havahtuvan siihen, että entistä useampi tarvitsee jatkossa niitä surullisenkuuluisia auttavia käsiä.
ellauri330.html on line 175: Meillä nykyisin on joku vimma sotkea kaikenlaiset yliopisto-opiskelijat ja amiskalaiset ja kaikki sekaisin. Sitten ihmetellään kun ovat omissa oloissaan ja voivat pahoin. Ja kerrostaloissa asuvat huumenuoret ja vanhukset sekaisin ja sitten ihmetellään kun vanhus ei liiku missään ja syrjäytyy asuntoonsa. Ennen myös työpaikoilla oli omat asuntolansa. Yhteinen piha, yhteiskeittiö ja yhteissauna eivät vastaa nykyisiä käsityksiä asumismukavuudesta mutta mielenterveyttä ja kaikkien joukkoonkuulumisen tunnetta ne kyllä palvelivat. Väheksymme sitä tosiseikkaa, että olemme laumaeläimiä.
ellauri330.html on line 185: Kyllä näin on. Itse olin naimisissa 31 vuotta josta käytännössä yksin 20 vuotta. Nyt leskenä toista kymmentä vuotta. Eli yksin oloon olen tottunut. Viihdyn näin. Tosin joskus mietin tulevaa kun ikääkin alkaa karttua ja vaivojakin tulee lisää. Yritän pitää mielen virkeänä liikkumalla ja lukemalla kirjoja. Elokuvissakin käynti välistä on mukavaa vaikka ihmispaljoudessa en viihdykkään. Laadukkaat brittisarjat ovat aivan perseestä. Kenenkään kanssa en voi ajatella yhdessä asua. Se homma on niin nähty ja koettu.
ellauri330.html on line 204:
Lembergissä lännessä ollaan ydinukrainalaisia. Venäjästä ei ole tietoa. No Lemberg kuuluikin Saxalle tai Puolalle suuren isänmaallisen sodan voittoon saakka. 99% of Americans speak English. But that, somehow does not make them Englishmen... A good point!
ellauri330.html on line 206: Länsitrolli John McLaughlin lisää että These maps predate the Russian invasion. Since the invasion, you’ll find more and more people who claim Ukrainian as their native language. Nationally, the education ministry is enforcing more consistently rules that require school instruction (of all topics, including Russian) to be conducted only in Ukrainian. Toinen trolli läväyttää vaihtoehtoisen kielikartan:

ellauri330.html on line 211: Мы сами здесь на юге так усердно и так наивно насаждали в городах обрусительные начала, наша печать столько хлопотала здесь о русском театре и распространении русской книги, что мы под конец совершенно потеряли из виду настоящую, осязательную, арифметическую действительность, как она «выглядит» за пределами нашего куриного кругозора. За этими городами колышется сплошное, почти тридцатимиллионное украинское море. Загляните когда-нибудь не только в центр его, в какой нибудь Миргородский или Васильковский уезд: загляните в его окраины, в Харьковскую или Воронежскую губернию, у самой межи, за которой начинается великорусская речь, – и вы поразитесь, до чего нетронутым и беспримесным осталось это сплошное украинское море. Загляните когда-нибудь не только в центр его, в какой нибудь Миргородский или Васильковский уезд: загляните в его окраины, в Харьковскую или Воронежскую губернию, у самой межи, за которой начинается великорусская речь, — и вы поразитесь, до чего нетронутым и беспримесным осталось это сплошное украинское море. Есть на этой меже села, где по ею сторону речки живут «хохлы», по ту сторону — «кацапы». Живут испокон веков рядом и не смешиваются. Каждая сторона говорит по-своему, одевается по-своему, хранит особый свой обычай; женятся только на своих; чуждаются друг друга, не понимают и не ищут взаимного понимания. Съездил бы туда П. Б. Струве, автор теории о «национальных отталкиваниях», прежде чем говорить о единой трансцендентной «общерусской» сущности. Такого выразительного «отталкивания» нет, говорят, даже на польско-литовской или польско- белорусской этнографической границе.(Урок юбилея Шевченко)Me itse täällä etelässä istutimme niin ahkerasti ja niin naiivisti venäläistämisen periaatteita kaupunkeihin, meidän lehdistömme täällä höystyi niin paljon venäläisestä teatterista ja venäläisten kirjojen levittämisestä, että lopulta menetimme täysin silmistämme todellisen, kosketeltavan, aritmeettisen todellisuuden, miltä se "näyttää" kanahorisonttimme ulkopuolella. Näiden kaupunkien takana heiluu jatkuva, lähes kolmenkymmenen miljoonan voimakas Ukrainan meri. Katso jonain päivänä paitsi sen keskustaa, johonkin Mirgorodin tai Vasilkovsky-alueeseen, missä asustivat Ivan Ivanovizh ja Ivan Nikiforovitzh, katso sen laitamille, Harkovin tai Voronežin lääniin, juuri siihen rajaan, jonka jälkeen suuri venäläinen puhe alkaa - ja hämmästyt kuinka koskematonta ja väärentämätöntä se on. Tämä on jatkuva Ukrainan meri. Tällä rajalla on kyliä, joissa "khokholit" asuvat tällä puolella jokea ja "katsapit" asuvat toisella puolella jokea. Muinaisista ajoista lähtien he ovat asuneet vierekkäin eivätkä sekoitu. Kumpikin osapuoli puhuu omalla tavallaan, pukeutuu omalla tavallaan, ylläpitää omaa erityistapaansa; naimisiin vain omiin; vieraannuttaa toisiaan, eivät ymmärrä eivätkä etsi keskinäistä ymmärrystä. P. B. Struve, "kansallisten vastenmielisyyksien" teorian kirjoittaja, vittu menisi sinne ennen kuin puhuu yhdestä transsendenttisesta "kokovenäläisestä" olemuksesta. Sanotaan, ettei sellaista ilmeistä "luotaantyöntävyyttä" ole edes Puolan ja Liettuan tai Puolan ja Valko-Venäjän etnografisella rajalla. (Oppitunti Ševtšenkon vuosipäivänaä)
ellauri330.html on line 223: Jabotinsky piti sionismia täydellisenä kulttuurisena poikkeamana juutalaisesta elämäntavasta Euroopassa ja näki uuden "heprean" radikaalina uudelleenmäärittelynä juutalaiselle kulttuurille ja arvoille tuolloin. Vuonna 1905 hän kirjoitti:
ellauri330.html on line 225: Voidaksemme kuvitella, millainen on todellinen heprealainen, kuvitellaksemme hänen kuvaansa mielessämme, meillä ei ole esimerkkiä, josta voisimme ottaa. Sen sijaan meidän on käytettävä menetelmää ipcha mistavra [aramean kielä: johtaa jotakin vastakohtastaan]: Otamme lähtökohtaksemme tämän päivän jutkun [jid, käytetään tässä juutalaiselle halventavana sanana] ja yritämme kuvitella mielessämme hänen täsmälleen vastakohtansa. Poistakaamme siitä kuvasta kaikki jidille niin tyypilliset persoonallisuuden piirteet ja laittakaamme siihen kaikki ne toivottavat piirteet, joiden puuttuminen on hänessä niin tyypillistä. Koska jid on ruma, sairaalloinen ja siitä puuttuu komeus (הדרת פנים), annamme heprealaisen ihanteellisen kuvan maskuliinisella kauneudella, korkeudella, massiivisilla hartioilla, energisillä liikkeillä, kirkkailla väreillä ja värisävyillä. Yid on peloissaan ja masentunut ; Heprealaisten tulisi olla ylpeitä ja riippumattomia. Yid on inhottava kaikille; heprealaisten tulee hurmata kaikki. Yid on hyväksynyt alistuxen; Heprealaisen pitäisi osata käskeä. Yidit haluavat piiloutua hengittämättä vieraiden silmiltä ; Heprealaisten tulisi röyhkeästi ja suuruudellaan marssia eteenpäin koko maailmaan, katsoa heitä suoraan ja syvälle heidän sinisiin silmiinsä ja näyttää heille peppunsa: "Minä olen heprealainen!
ellauri330.html on line 243: Neljäs lähestymistapa, joka tunnetaan nimellä ennustava prosessointi (4), on epäsuorempi, ja sitä käytetään ensisijaisesti rakentamaan selittäviä siltoja tietoisuuden näkökohtien ja niiden taustalla olevien hermomekanismien välille. Tästä lähestymistavasta on useita esimerkkejä, aina niistä, jotka yhdistävät tietoisuuden ylhäältä alas -signalointiin aivoissa, omaan "petokone" -teoriaani . Näiden teorioiden ajatuksena on, että ottamalla asteittain huomioon tietoisuuden eri näkökohdat, ne voivat lopulta siirtyä tietoisuustieteen teorioista itse tietoisuuden teorioiksi. Petokone teorian kexijä on joku hindu Anil Seth. Neurotieteilijä Anil Seth Vartija-lehdessä: "Uskomme, ettemme ymmärrä elämän keskeistä mysteeriä".
ellauri330.html on line 250: Haastattelija Adam Smith: Kiinnostuin kirjan muistia käsittelevästä osiosta, erityisesti Clive Wearingista. Yllään pukeutuu henkilö, joka tuhoisan aivotulehduksen seurauksena menetti kaiken tietoisen muistin ja elää pysyvässä nykymuodossa, ikään kuin heräisi jatkuvasti koomasta. Silti tutkimukset osoittavat, että hän osoittaa jatkuvaa rakkautta vaimoaan kohtaan. Miten se selitetään? Ellei sielulla?
ellauri330.html on line 280: Rafu oli Masa 6:n opettajan Mara Haavion kolleega, toimittivat yhteisvoimin kokoomateoxia ja tietosanakirjoja. Kaarlo Rafael Koskimies (vuoteen 1926 Forsman) 9. helmikuuta 1898 Savonlinna – 19. marraskuuta 1977 Helsinki, on myös 1/375 löysäpukuisen Arto Samulin humanisteista. Samulin lailla hän oli oikealle kallellaan. Ajan toimitussihteeri 1917 - 1924 Vaakku Koskenniemrn sivuvaununa. Valvoja-Ajan päätoimittaja 1932 – 1941.
ellauri330.html on line 285: Rafael Koskimiehen perhe muutti Helsinkiin nykyiselle Lönnrotinkadulle (ent. Antinkatu 22) ja pani Rafun Helsingin Suomalaiseen normaalilyseoonl, isä Aukustista tultua norssin suomen ja ruozin lehtori. Äiskä Bergroth puhui iskän kanssa kotona ruåzia. Helsingin yliopistoon hän kirjautui sisään vuonna 1916. Filosofian kandidaatti 1920, filosofian lisensiaatti 1923 ja filosofian tohtori 1927, Helsingin yliopisto. Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori 1939 – 1961, Helsingin yliopisto.
ellauri330.html on line 307: Yliopiston dosentti Ippolit, lihaksi tullut intellektuellin stereotypia, matkustaa maalle sisarensa luo tämän jäätyä leskeksi. Ilmeisesti tarkoitus on, että koulutettu mies auttaisi järjestelemään papereita ja omaisuuteen liittyviä kiemuroita. Henkistä tukea sisko ei ainakaan tarvitse. Jelisaveta on vain tyytyväinen päästessään eroon vanhasta juoposta. Uusi mieskin on jo kiikarissa.
ellauri330.html on line 309: Maalla Ippolit tutustutetaan siskon ystävättäreen, Varjenkaan. Varjenka on kaikilla kuviteltavilla tavoilla Ippolitin vastakohta. Häntä kiinnostavat ritariromaanit, ei kuiva yhteiskuntateoria. Hän uskoo syvästi Jumalan johdatukseen. Tätä ei pidä lukea että Varjenka olisi hyveellinen ja hauras neito, kaikkea muuta. Varjenka hoitaa maatilan juoksevat asiat isän ollessa siihen liian raihnas, eikä kainostele alaistensa lyömistä jos näkee sen olevan tarpeen. Hän elää hetkessä, on hyvin fyysinen ja välitön sekä ennen kaikkea suorapuheinen.
ellauri330.html on line 313: Monet kohdat korostavat Varjenkan alaisten olevan aivan normaaleja ihmisiä, ja Varjenkan kuuluvan heidän joukkoonsa emännän statuksesta ja rahoistaan huolimatta. Ainakin paljon luontevammin kuin Ippolitin seuraan. Varjenka juoruilee palvelijoiden Mashan ja Grigorijin aluillaan olevalla romanssista ja koittaa saattaa heitä yhteen, ja tuo esiin Grigorijin lukeneisuuden. Erot luokkien välillä ovat pienemmät kuin mitä intellektuellien eristäytyneisyyden norsunluutornista käsin voisi kuvitella.
ellauri330.html on line 343: Brandes sanoo Kierkegaardista: "Tällä ironialla ei ole pelkästään nimen vuoksi yhtäläisyyttä Kierkegaardin kanssa, joka myös aristokraattisesti 'valitsee tulla ymmärretyksi väärin'. Nerouden ego on totuus, ellei siinä mielessä, että Kierkegaard haluaisi meidän ymmärtävän hänen ehdotuksensa: " Subjektiivisuus on totuus", silti siinä mielessä, että egolla on kaikki ulkoisesti pätevä käsky ja kielto vallassaan; ja maailman hämmästykseksi ja skandaaliksi ilmaistaan poikkeuksetta paradokseina. Ironia on "jumalallista rohkeutta". Näin ymmärrettyssä uskaluudessa on loputtomasti mahdollisuuksia. Se on vapautta ennakkoluuloista, mutta silti se ehdottaa mahdollisuutta uskalimman puolustamiseen kaikista mahdollisista ennakkoluuloista. Se on helpommin saavutettavissa, meille kerrotaan, naiselta kuin mieheltä." Kuten naisellisella puvulla, naisellisella älyllä on tämä etu maskuliiniseen nähden, että sen haltija voi yhdellä rohkealla liikkeellä nostaa helmat kaikkien sivilisaation ennakkoluulojen ja porvarillisen tavanomaisuuden yläpuolelle ja samalla kuljettaa itsensä viattomuuden tilaan. ja luonnon syliin'. Luonnon syli! Lurps! Jopa tässä mielettömässä tiradissa on kaiku Rousseaun äänestä. Näytämme kuulevan vallankumouksen trumpetin huudon; se, mitä todella kuulemme, on vain reaktion julistus. Rousseau halusi palata luonnontilaan, jolloin miehet kulkivat alasti poluttomissa metsissä ja elivät tammenterskojen päällä. Schelling halusi kääntää evoluution suunnan takaisin ikiaikoihin, aikakauteen ennen ihmisen kaatumista. Schlegel puhaltaa vallankumouksellisia melodioita naisen suureen romanttiseen "ihmetorveen".,,"
ellauri330.html on line 358: Werner Sombart ( / ˈ v ɜːr n ər ˈ z ɒ m b ɑːr t / ; saksaksi: [ˈzɔmbaʁt] ; 19. tammikuuta 1863 – 18. toukokuuta 1941) oli saksalainen taloustieteilijä , historioitsija ja sosiologi. "Nuorimman historiallisen koulun " johtaja oli yksi johtavista Manner-Euroopan yhteiskuntatieteilijöistä 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Termi myöhäinen kapitalismi on akkreditoitu hänelle. Kapitalismiin liittyvä luovan tuhon käsite on myös hänen kekkansa. Hänen magnum opuksensa oli Der moderne Kapitalismus . Sitä julkaistiin 3 osana vuosina 1902–1927. Kapitalismuksessa hän kuvaili neljä vaihetta kapitalismin kehityksessä sen varhaisimmista iteraatioista sen kehittyessä feodalismista, jota hän kutsui protokapitalismiksi varhaiseen, korkeaan ja lopulta myöhäiseen kapitalismiin, Spätkapitalismus, ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Sombartilta on myös Die Juden und das Wirtschaftleben. Samaan aikaan toisaalla hirveä puolijuutalainen Alois Hitler suomi Adolf poikaansa.
ellauri330.html on line 388: Ilmattarentiellä alamäessä asuu aivohalvaantunut maantieteilijä, emerituskolleega, joka kävelee huterosti muovisilla hiihtosauvoilla. Sillä oli nahkacollie joka kuoli ja kenties saman kohtalon kohdannut vaimokin. Se ei väliin meitä tuntenut mutta on siitä vähän toipunut. Teitä ei ole näkynyt, se sanoo jälleennäkemisestä ilahtuneena. Säitä kommentoidaan kuin Hanhiemon satuaarteessa. Maantieteilijän talon huopapalakatto kasvaa sammalta. Siellä se kazoo teeveetä yxin muttei yxinäisenä.
ellauri330.html on line 392: Aristokraattiseen maanomistajaperheeseen syntynyt Kropotkin kävi sotakoulua ja palveli myöhemmin upseerina Siperiassa, jossa hän osallistui useisiin geologisiin tutkimusmatkoihin. Hänet vangittiin aktivismistaan vuonna 1874, ja hän onnistui pakenemaan kaksi vuotta myöhemmin. Hän vietti seuraavat 41 vuotta maanpaossa Sveitsissä, Ranskassa (jossa hän oli vangittuna lähes neljä vuotta) ja Englannissa. Maanpaossa ollessaan hän piti luentoja ja julkaisi laajasti anarkismista ja maantiedosta. Kropotkin palasi Venäjälle Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917, mutta pettyi bolshevikkivaltioon.
ellauri330.html on line 397: Kropotkin oli pidättyväinen yksityiselämässään. Sai bylsityxi juutalaisnuorikostaan vain yhden tyttären. Alexandra " Sasha " Kropotkin (1887–1966) oli New Yorkissa asuva kirjailija ja venäjän kielen kääntäjä. Britannian maanpaossa venäläisen tiedemiehen ja anarkisti Peter Kropotkinin perheeseen syntynyt tytär ja muu yhteiskunnallisesti merkittävä perhe palasi Lontoosta salonkeja pitämästä Venäjälle vuoden 1917 vallankumouksesta hänen kuolemaansa asti 1921. Muuttaessaan New Yorkiin 1927 hiän säilytti naisten kolumnissaan kuninkaallisen kunniamerkin ("prinsessa"), jonka hiänen isänsä, Kropotkinin aateliston jälkeläinen oli kieltänyt. Hiän käänsi venäläistä kirjallisuutta englanniksi ja kirjoitti venäläisen keittokirjan, jota The New York Times piti luokkansa parhaana.
ellauri330.html on line 401: Lontoossa asuessaan Kropotkinalla oli suhde ja lyhyt suhde kirjailija W. Somerset Maughamiin. Monet Maughamin hahmoista perustuvat häneen. He tapasivat myöhemmin Venäjällä, kun Maugham oli siellä vakoilutehtävässä ja Kropotkin ilmoittautui vapaaehtoiseksi hänen kääntäjäkseen. Hän esitteli Maughamin Ai-Ai Kerenskylle, osallistui heidän viikoittaisille illallisilleen ja joskus ilakoi hänen asunnossaan ilkialasti.
ellauri330.html on line 403: Kropotkina meni naimisiin Boris Lebedevin, nuoren sosiaalivallankumouksellisen puolueen jäsenen kanssa vuonna 1910. He erosivat vuonna 1920. Venäjällä ollessaan Kropotkina tapasi sanomalehtitoimittajan Lorimer Hammondin, jonka kanssa hän meni naimisiin elokuussa 1927. Hänen ainoa lapsensa, ambulanssin sairaanhoitaja, kuoli Lontoossa vuonna 1944. Kropotkina kuoli New Yorkissa 4. heinäkuuta 1966. Siihen päätttyi Rurikin suvun tarina.
ellauri330.html on line 408:
Partapozoja. Marx ja Bakunin heiluttavat A-korttia ilmeisesti Lontoon metrossa, Kropotkin muhoilee.

ellauri330.html on line 412: Kropotkinin maine Marxin elinaikana ei ollut niinkään anarkistinen, vaan venäläinen sosialistinen vallankumouksellinen, maantieteilijä ja tutkimusmatkailija. Kropotkin tuli erittäin etuoikeutetusta taustasta. Hän oli vanhan Moskovan aristokratian jäsen ja perintöprinssi, vaikka luopui prinssintä 12-vuotiaana, ja ilmoittautui tsaarille henkilökohtaisexi treenarixi sota-akatemiaan. Hän oli tsaarin henkilökohtainen sivuvaunu jonkin aikaa, mutta valitessaan upseerina rykmentin hän ei valinnut jotakin arvostettua, vaan Siperian kasakkarykmentin, mikä oli ensimmäinen merkki siitä, että hän oli pettymässä Tsaarin hallintoon ja perintökyläänsä. Siperiassa, jossa hän suoritti tutkimus- ja geologisia opintojaan, hänen liberaalit tunteensa kääntyivät vallankumouksellisiksi, varsinkin Sveitsin vierailun jälkeen 1872/3, jossa hän liittyi International Workingmen's Association tai First Internationaliin. Palattuaan Venäjälle hän osallistui vallankumoukselliseen piiriin, tosin vain "mene kansaan " -tyyppiseen pikemminkin kuin myöhemmin kehittyneempiin salaliittoihin tsaarin virkamiesten ja jopa tsaarin murhaamiseksi. Hänet pidätettiin ja vangittiin, ja hän pakeni, kuten olen maininnut, vuonna 1876.
ellauri330.html on line 422: Marx ei ollut mikään pelkkä statisti, toisin kuin bolshevikit. Ranskalainen marksologi Maximilien Rubel vuonna 1973 julkaistussa artikkelissa Marx: Theorist of Anarchism on jopa väittänyt, että Marx oli modernin anarkismin pioneeri! Rupla oli vissisti ryssän juutalainen, eikö vain? Bingo, kropotkin ja marx lookalike Ruubel asui juutalaisperäisyydestään johtuen puolisalaisesti Pariisissa Saksan miehittämänä. Maximilien Rubel (10. lokakuuta 1905, Chernivtsi – 28. helmikuuta 1996, Pariisi) oli ukrainalainen marxilainen historioitsija, humanisti ja neuvoston kommunisti. Kuulu vietnamilainen entinen trotskilainen Ngo Van josta tuli työväenaatteen luopio muistuttaa, että Marxin uudelleenlukemisen lisäksi Rubel esitteli heijariaan ryhmän muille "aikansa lahjomattomille ja säälimättömille tuomareille", kuten Soren Kierkegaardille ja Friedrich Nietzschelle , ajattelijoille, jotka kannattivat "uusia arvoja, uusia syitä elää": uudet normit näyttelemiselle, uusi etiikka. Uusi hah, samaa vanhaa pappispimitystä taas.
ellauri330.html on line 428: Kun Marxista tuli kommunisti ja hän hylkäsi individualismin jokapäiväisen talouselämän säätelyperiaatteena, hänen näkökulmansa muuttui. Kommunismin vakiinnuttaminen merkitsisi sitä, että kolhooseista tulisi jokapäiväisen taloudellisen toiminnan alue, jossa ihmiset ajavat yhteistä etua. He eivät enää olisi individualisteja, jotka yrittävät kilpailulla lyödä lysyyn muita jotka yrittävät tehdä samaa, vaan toisilleen oxentavia todellisen termiittipesän jäseniä, jotka tekevät yhteistyötä tarpeidensa täyttämiseksi. Tämä merkitsi sitä, että ei enää tarvittaisi toista, erillistä ja ylempää toiminnan aluetta, jossa yhteistä etua tavoitellaan. Toisin sanoen valtiota ei tarvittu.
ellauri330.html on line 432: Marx ilmaisi nämä näkemykset ensimmäisessä artikkelissa, jonka hän kirjoitti tultuaan sosialistiksi/kommunistiksi, joka julkaistiin vuonna 1844 ja oli osuvasti nimeltään "Juutalaiskysymyksestä". Tämä oli kysymys siitä, pitäisikö juutalaisille, jotka eivät kääntyneet kristinuskoon, myönnettävä oma valtio.
ellauri330.html on line 440: Joten on erittäin merkityksellistä, kuinka Marx käsitteli Proudhonin näkemyksiä. Luonnollisesti hän osoittaa, että vapaaseen luottoon perustuva vapaa markkinatalous ei ole mikään vastaus. Kommunismi on, mutta Marx korostaa, että tämä tulee olemaan yhteiskunta ilman valtiota, ei mikään boldhevikkipakkosiirtola:
ellauri330.html on line 444: Kiistan aikana, joka puhkesi IWMA:ssa Pariisin kommuunin tukahduttamisen jälkeen, Bakunin levitti asiakirjaa, jossa hän väitti Marxin kannattavan uutta valtiota, jossa uusi hallitseva entisten työntekijöiden luokka hallitsee porvareita, jotka jäisivät hyväksikäytetyiksi ja sorretuiksi. Marx kirjoitti joitakin huomautuksia Bakuninin pamflettinsa marginaaliin. Jotkut ovat vain sanoja, kuten " idiootti" ja "perse", mutta toiset ovat tärkeämpiä, mukaan lukien seuraavat:
ellauri330.html on line 454: Työaikavoutserit tai lounassetelit eivät Kropotkinin mielestä toimisi. Ei vain ollut järkevää yrittää mitata yksilön panosta tuotantoon. Työtuntien mittaaminen johtaa järjettömyyteen. On selvää, että lounassetelijärjestelmä sisältää kysynnän ja tarjonnan ongelmia, inflaatiota, devalvaatiota jne., jopa veroja aivan kuten tavallinen rahajärjestelmä tekee. Lounassetelit muuttuisivat nopeasti työrahaksi, ja palaisimme takaisin ostoon ja myyntiin ja kapitalismiin.
ellauri330.html on line 455: Posti- ja lennätinorganisaatio, valtion rautatiet ja kolhoosit ovat vain esimerkkejä valtiokapitalismista.
ellauri330.html on line 465: Muuten, amerikkalainen tieteellinen kirjailija Stephen Jay Gould artikkelikokoelmassaan Brontosaurus koulukiusaajana sisältää Kropotkinia koskevan luvun "Kropotkin ei ollut haljennut potta", jossa hän sanoo, että suurin osa siitä, mitä Kropotkin kirjoitti Mutual Aidissa, on kestänyt ajan koetta, vaikka hän teki saman virheen kuin sosialidarwinistit että mitä muualla luonnossa tapahtuu tapahtuu myös ihmisyhteiskunnassa. Ei tietystikään, sillä ihminen on sui generis.
ellauri330.html on line 469: Kropotkinin ideat sopivatkin britti Laborille paremminkin kuin sakemannien turauxet. Vaikka hän itse oli perusteellinen kommunisti, hän luopui sittemmin vaatimuksestaan puolustaa rahatonta ja palkatonta yhteiskuntaa ehtona tähän traditioon pääsylle ja päätti puolustaa vain valtiotonta yhteiskuntaa, eli siis 'small governmenttia.'
ellauri330.html on line 470: Tämän seurauksena Kropotkinin joukkoon tuli työväenluokan näkökulmasta outoja ihmisiä, erityisesti
ellauri330.html on line 473: On sanottava, että Kropotkin (joka kirjoitti artikkelin "Anarkismista" Encyclopaedia Britannicaan) onnistui suurelta osin luomaan tämän anarkistisen perinteen, joka niputti yhteen kaikki valtiota vastustavat mistä tahansa näkökulmasta katsottuna. Se on vaikuttanut anarkismiin siitä lähtien. Useimmat nykyajan anarkistit eivät perustele anarkismiaan sillä, että he haluaisivat lakkauttaa valtion, koska se on luokkasorron väline ja yksityisomaisuuden ja kapitalistisen riiston puolustaja, vaan sillä perusteella, että "yksilöllä on oikeus olla rajoittumaton ja tehdä tarpeensa minne tahtoo" ilman mitään ulkopuolista auktoriteettia. Katsokaa kirjakaupoissa erilaisia anarkismin antologioita ja huomaatte, että sosialistinen elementti on kutistunut selväksi vähemmistön näkökulmaksi.
ellauri330.html on line 486: Olen aina muistanut nämä Peter Aleksandrovichin sanat. Itsenäisessä Ukrainan vallankumouksessa Mahno-liikkeellä oli merkittävä rooli. He huomaavat toiminnassani sitä epäitsekkyyttä ja sitä sydämen ja tahdon voimaa, josta Peter Aleksandrovich puhui minulle.
ellauri330.html on line 494: Hmelnytskin kapina, myös kasakka-Puolan sota, tai Hmelnytskin kapina, oli kasakkojen kapina, joka tapahtui vuosina 1648-1657 Puolan ja Liettuan liittovaltion itäisillä alueilla ja johti kasakkojen hetmanaatin perustamiseen Ukrainaan. Hetmani Bohdan Khmelnytskyn komennossa Zaporozshin kasakat, jotka olivat liittoutuneita Krimin tataarien ja paikallisen ukrainalaisen talonpoikaisväestön kanssa, taistelivat Puolan herruutta ja Puolan-Liettuan Kansainyhteisön joukkoja vastaan. Kapinaan liittyi kasakkojen siviiliväestöä, erityisesti roomalaiskatolisia ja ruteenialaisia uniaattipappeja ja juutalaisia kohtaan kiukkuisia joukkojulmureita sekä Ruteenian voivodikunnan voivodi Jeremi Wiśniowieckin rajuja kostotommeja.
ellauri330.html on line 500: Tähän aikaan kasakoilla ei ollut heppoja mutta ne pyysivät tataareita apuun. Szlachta ( puola: [ˈʂlaxta]; Liettuan:šlėkta) olivat Puolan kuningaskunnan, Liettuansuurruhtinaskunnan ja Puolan ja Liettuan liittovaltion valtakunnan aatelisto, jolla oli luokkana hallitseva asema valtiossa, joka käytti laajoja poliittisia oikeuksia ja voimaa. Szlachta erosi luokkana merkittävästi Länsi-Euroopan feodaaliaatelista, sillä ne olivat allodiaaleja eikä mitään kunkun lojaaleja torppareita taxvärkkipäivineen. Pikku Rafu Koskimies kazoi mielissään ikkunasta kuinka iskän torpparit tuli töihin aaumuvarahin lähteäxeen mezätöihin sydänmaalle.
ellauri330.html on line 516: Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori. Dzheidzhei oli tullut tietosanakirjan toimituxessa liiankin lapidaarisexi, Vaakusta. Maila Talvio oli hyvin hedelmällinen.
ellauri330.html on line 529: Uno Ludvig Lehtonen (27. tammikuuta 1870 Akaa – 25. joulukuuta 1927 Helsinki oli suomalainen historiantutkija ja professori, joka oli erikoistunut varsinkin Venäjän vasallivaltion Suomen historiaan. Lehtonen toimi historian lehtorina Sortavalan reaalilyseossa 1905–1908 ja Tampereen klassisessa lyseossa 1908–1910. Helsingin keisarilliseen yliopistoon perustettiin vuonna 1903 Venäjän historian professuuri, joka täytettiin vuonna 1910 kun Lehtonen nimitettiin siihen. Opetuksessa hän painottui lähinnä yleiseen historiaan, ja vuonna 1924 virka muutettiinkin ryssävihan tähden yleisen historian professuuriksi. Lehtonen hoiti sitä ennenaikaiseen kuolemaansa asti. Lehtosen puoliso oli Katri Danielson-Kalmari, jonka isä oli valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmari, yksi Lehtosen opettajista. Lehtonen kuoli isänsä tavoin sokeritautiin.
ellauri330.html on line 537: Lauri. Ei niin, waan "suu awaa kaikkein paimenten" pitää sinun laulaman. Mutta olkoon tässä jo kylliksi, waikene, kuultele ja pane ſuus koreaksi kirkkoſuukſi“, koska minä saarnaan. Niin, nokipoika, lainaa sinä minulle mieles ja wapaa kieles. Minä tahdon saarnan saarnata tässä saarnastuolin päällä Pietarin wanhasta kaprokista ja kymmenestä nappiläwestä. Kuitenkin tahdon ensiksi katsoa lammaslaumani yli, mutta näenpä sydämmeni suureksi furukſi haiſewia wuohia waan ja sen peijakkaan pukkeja. Woi te Kärkölän neitseet, narssut ja naasikat! te pöyhkeilette silkeissä ja saaleissa, kullanhohtawina kuin riikinkukot; mutta sylkekäät minua wasten naamaa, ellette wiimeisenä päivänä huuda wielä Matti pastooria puhelemaan puolestanne. Mutta se on nietua se! Hywää päivää, ukko Räihä! Minä tahdon sinulle sanaſen ſanoa: Ota waari tuosta Kettulan wanhasta waarista. Mutta sinä peewelin Peltolan Paawo, mitä teit sinä Tanun hirsitalkoossa talwella? Sinä klaſia kilistit ja likkoja likistit. Mutta minä ſanon sinulle, poikanalli: ota Jumppilan Jallista waari; muutoin tuomitsee sinua wiimein Matti pappi, pakanat, Krekiläiset ja Prekiläiſet; ja sitten ſäkki päähän ja helwettiin. Awaa siis ajoissa korwaläpes ja kuule mitä sanon ja saarnaan, sillä minä olen keitetty monessa liemessä, ja tässä rinnassa on sydän kuin hylkeennahkainen tupakkikukkaro. Onhan poika monessakin ollut. Minä olen ollut Helsingissä opisſa, weſikopisſa, jalkapuussa ja monessa muussa konttapuussa. Mutta siitä on paras, etten ole waras, etten ole loannut kenenkään kaiwoa, enkä halaillut toisen miehen waimoa."
ellauri330.html on line 543: „Tahdon minä kuulutuksen kuuluttaa. Pitäjän lukkari ja läänin kuppari aikowat ahkerasti awioliittoon, wiettäwät huomenna häänsä, huo- menna jälkeen kaalin. He liittykööt yhteen ja istukoot kiinni kuin Tattarin-Paawalin piki ja terwa! Seuraawat talot nyt käsketään tämän kautta päivätyöhön pappilaan: Yllilä, Allila, Yli-Seppälä, Pimppala ja Alawesi.
ellauri330.html on line 558: 18. maaliskuuta 1886 annettu käskykirje julisti suomen kielen viralliseksi kieleksi. Vuoden 1899 niin sanottu helmikuun manifesti johti lopulta senaattori Yrjö-Koskisen eroon.
ellauri331.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon
ellauri331.html on line 46: Uuden kaluston sertifiointi ydinaseita varten lähestyy, kertoo Alma Oyj:n Tekniikka ja Talous. Tämä on maksuton näyte T&T:n sisällöstä. Tämä on paskamaisen Alma Oyj:n ehkä hirvein, ainakin sotahulluin läpyskä.
ellauri331.html on line 60:
Always look at the bright side of life

ellauri331.html on line 70: Firenzen Eurooppalaisen Yliopistoinstituutin tutkijat seurasivat 5 000 Venäjältä muuttanutta 60 maassa. Kyselytutkimukseen osallistuneista 15 prosenttia kertoi palanneensa takaisin Venäjälle joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Tutkijoiden mukaan kyselyyn osallistuneet ovat Venäjän väestöön nähden nuoria, poliittisesti aktiivisia ja korkeasti koulutettuja.
ellauri331.html on line 72: – He ovat ihmisiä, jotka olivat hyvin taitavia asiantuntijoita Venäjällä. Nyt he menettävät rahansa ja statuksensa. Monen elämänlaatu laskee (ulkomailla), tutkija Ivetta Sergeeva sanoo Financial Timesille. Ihmiset tekevät pitkän tähtäimen suunnitelmia siitä, missä he haluavat olla ja inhoavatko he todella Putinia niin paljon, että ovat valmiita tekemään henkilökohtaisia uhrauksia – vai eivätkö, lehdelle puhunut Maria Snegovaja sanoo.
ellauri331.html on line 93: 71-v. syntymäpäivänään 7. lokakuuta 2023, 09:19 Vladimir Putin on palauttanut Venäjän ja sen kansalaisten ylpeyden maastaan. Putinin aikana maan alue laajeni ensimmäistä kertaa suuren isänmaallisen sodan jälkeen. Lisäksi Putin puolustaa oikeudenmukaista moninapaista maailmanjärjestystä ja siksi hänellä on suuri tuki ympäri maailmaa, valtiotieteilijät Pavel Danilin ja Alexander Zvyagintsev kertoivat VZGLYAD-sanomalehdelle. Venäjän presidentti täyttää lauantaina 71 vuotta. "Putinin presidenttikauden alusta lähtien Venäjä, kuten sanotaan, on vahvistanut painoaan ja auktoriteettiaan - BKT kasvaa, kansalaisten hyvinvointi paranee, valuutta vahvistuu taalaan nähden, sosiaalisia ohjelmia käynnistetään, kaikki tuotannon ja tieteen osa-alueet kehittyvät. Ja vuonna 2014 tapahtui merkittävä tapahtuma - maamme alueen ensimmäinen laajennus Suuren isänmaallisen sodan jälkeen. Eikä vain maa, vaan Venäjän valtio, Venäjän sivilisaatio, kuten presidentti sanoo”, muistelee Venäjän federaation alaisen Finanssiyliopiston apulaisprofessori Pavel Danilin. ”Sitten vuonna 2022 valtionpäämies joutui tekemään useita vaikeita päätöksiä Donbassin ja Novorossijan alueiden yhdistämisestä Venäjään. Tämä laajensi edelleen valtiomme rajoja ja palautti myös useita miljoonia venäläisiä – DPR:n, LPR:n, Zaporozhyen ja Khersonin alueiden asukkaita – äitinsä kohtuun. Venäjän maiden yhdistämisprosessi on todiste Venäjän suuruudesta", hän huomautti.
ellauri331.html on line 99: Marketer Seth Godin has used the phrase "Purple Cow" for the concept of marketing a product as "intrinsically different" in his book, Purple Cow: Transform Your Business by Being Remarkable."
ellauri331.html on line 125: Kaukasian solmu (venäjäksi: Кавказский узел, latinoitu: Kavkazkii Uzel) on online-uutissivusto, joka kattaa Kaukasuksen alueen englanniksi ja venäjäksi. Se perustettiin vuonna 2001, ja sen päätoimittajana toimii Grigory Shvedov.Se keskittyy erityisesti politiikkaan ja ihmisoikeuskysymyksiin, mukaan lukien lehdistönvapaus. Sivusto alkoi vuonna 2001 ihmisoikeusjärjestö Memorialiin liittyvänä projektina, mutta kehittyi "itsenäisen" journalismin sivustoksi. Sitä näet rahoittavat useat hyväntekeväisyysjärjestöt Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa.
ellauri331.html on line 142: Yuri Katzman [ru, takuulla jid] loi The Firm's Secretin lokakuussa 2001 Kommersant- kustantajan Money -viikkolehden kuukausiliitteenä. Liitteen oli tarkoitus kattaa kustantajan yhteistyössä Higher School of Economicsin ja Harvard Business Schoolin kanssa pitämät yritysseminaarit. Myöhemmin, kun kustantamo ei enää "tarvinnut" liitettä, Katsman ja hänen kumppaninsa ostivat The Firm's Secretin ja syyskuusta 2002 lähtien lehti ilmestyi aluksi - kahdesti viikossa, sitten - viikoittain. Vuonna 2004 lehden pohjalle perustettiin kustantamo, joka julkaisi myös sanomalehteä Business ( venäjäksi : «Бизнес» ) ja aikakauslehtiä Sinulla on oikeus vairastua ( venäjäksi : «Имеешь право» ) ja Kaikki on selvää ( venäjäksi : « Все ясно» ). Marraskuussa 2005 kustantamo The Firm´s Secret osti verkkosanomalehden Gazeta.ru:n noin 7–10 miljoonalla dollarilla.
ellauri331.html on line 147: Koomisimmat läpät on että Zhirinovski oli höveli ja Valeri Gergijev piti Pussy Riotista. Tätäkään eivät kaikki lukijat ehkä ymmärrä. Sivustoa voidaan verrata The Onioniin (USA) ja Private Eyeen (Britannia). The Onion is an American "fake news" organization. It features satirical articles reporting on international, national, and local news as well as an entertainment newspaper and website. Sipulin artikkelit kattavat ajankohtaisia tapahtumia, sekä todellisia että kuvitteellisia, parodioivat perinteisten uutisorganisaatioiden sävyä ja muotoa tarinoilla, pääkirjoituksilla ja mies-kadun haastatteluilla käyttäen perinteistä uutissivuston ulkoasua ja toimituksellista ääntä, joka on mallinnettu uutissivuston Associated Press mukaan. Yxityisezivä on brittiläinen kahden viikon välein ilmestyvä satiirinen ja ajankohtaisia asioita käsittelevä uutislehti, joka perustettiin vuonna 1961. Se ilmestyy Lontoossa, ja sitä on toimittanut Ian Hislop vuodesta 1986 lähtien. Julkaisu on laajalti tunnustettu näkyvästä kritiikistä ja julkisuuden henkilöiden loukkaamisesta. Se on "syvästi konservatiivisella muutosvastarintamalla" vastustanut siirtymistä verkkosisältöön tai kiiltävään muotoon: se on aina painettu halvalle paperille ja muistuttaa muodoltaan ja sisällöltään sarjakuvaa yhtä paljon kuin vakavaa lehteä. Lehteä lehteilee 700K brittilukijaa. Ei sillä kuuhun mennä.
ellauri331.html on line 154: Helmikuussa 2015 Donbassin sodasta kertonut Los Angeles Timesin toimittaja Sergei Loiko julkaisi kirjeenvaihdon Gazeta.Ru:n apulaispäätoimittajan Pjotr Vlasovin [ ru ] kanssa. Siinä venäläinen mediapäällikkö ilmaisi fyysisiä uhkauksia ja syytti matkan varrella kollegaansa työskentelystä "osavaltioiden pomoille". Paizi pitkänhuiskea pelkurimainen kenraali Vlasovhan työskenteli nazipomoille? Huhtikuussa 2016 lurjusmaisen Bloomberg Newsin kolumnisti Leonid Bershidsky kutsui Gazeta.Ru:ta "Putin-mieliseksi mediaksi", joka toimii Venäjän viranomaisten etujen mukaisesti.
ellauri331.html on line 158:
Bloomberg News

ellauri331.html on line 160: Omistaja: Michael Bloomberg (88 % juutalainen) ja Bank of America (12 %; Merrill Lynchin kautta). Julkaisu luotiin tiiviiden ja ajankohtaisten talousuutisten tarjoamiseksi. Uutena yrityksenä vuonna 1990 Bloomberg toivoi, että uutispalvelu levittäisi yrityksen nimeä, myyisi enemmän Bloomberg Terminaleja ja lopettaisi Bloombergin riippuvuuden Dow Jones News Services -palvelusta. Bloomberg News julkaisi huhtikuussa 2014 Bloomberg Luxury lifestyle -osion. Osion sisältö kattaa muun muassa matkailun, viiniuutiset, ruokailut, autouutiset, vempaimet, teknologiauutiset ja paljon muuta. Se korostaa myös Bloombergin neljännesvuosittaisen elämäntapa- ja luksuslehden Pursuits sisältöä. Kiinauutisoinnin ruikittua silmille Bloombergin puheenjohtaja Peter Grauer kertoi Bloomberg Hong Kong -toimiston henkilökunnalle, että yrityksen myyntitiimi oli tehnyt "sankarillista työtä" korjatakseen suhteita kiinalaisten viranomaisten kanssa, jotka olivat ilmaisseet tyytymättömyytensä Xin paljaspyllykuvien julkaisemiseen. Hän varoitti myös, että jos Bloomberg "tekee taas jotain Xin tarinan kaltaista", yritys "palaisi suoraan takaisin paskalaatikkoon".
ellauri331.html on line 162: Bloomberg oli "saahantanut yritysidentiteettiään ja journalismibrändiä siinä määrin, että se voi kestää vuosia". Vuonna 2015 päätoimittaja John Micklethwaitin kirjoittama sisäinen muistio vuoti yleisölle. Tämä muistio osoitti aikomusta kohdistaa virasto uudelleen kohdistamaan paremmin ydinyleisönsä, "älykäs asiakas, jolla ei ole aikaa", ja saavuttaa paremmin tavoite olla "lopullinen" kapitalismin kronikka. Tämä muutos johti yleishyödyllisten aiheiden raportoinnin vähentämiseen liiketoimintaan ja talouteen liittyvän sisällön hyväksi.
ellauri331.html on line 164: Vuonna 2016 Bloomberg julkaisi lehdistötiedotteen, jossa se väitti olevansa ranskalaiselta rakennusyhtiöltä Vinci SA: lta, että se oli havainnut kirjanpitovirheitä ja joutui tarkistamaan tulosraporttejaan. Lehdistötiedote osoittautui huijaukseksi. Vincin osake laski hetkellisesti 18 %, kun Bloomberg julkaisi sen, vaikka se toipui nopeasti, kun kävi selväksi, että se ei ollut totta. Ranskan osakemarkkinoiden sääntelyviranomainen Autorité des marchés financiers määräsi vuonna 2019 Bloombergille 5 miljoonan euron sakon raportin julkaisemisesta ja totesi, että sen olisi pitänyt tietää, että se oli väärä. Muutoksenhakutuomioistuin alensi sakon 3 miljoonaan euroon vuonna 2021. Sisäpiirikaupat Vincin osakkeilla moninkertaisesti korvasivat takaiskun. Marraskuussa 2019 Michael Bloomberg ilmoitti presidentinvaalikampanjastaan. Bloombergin omia reporttereita käskettiin pitämään suut soukalla. Vastatessaan kritiikkiin Michael Bloomberg kertoi CBS Newsille: "Meidän on vain opittava elämään joidenkin asioiden kanssa." Hänen toimittajansa "saavat palkan. Mutta palkkasi mukana tulee joitain rajoituksia ja vastuita." Bloombergin päätoimittaja John Micklethwait myönsi henkilökunnalle lähettämässään sähköpostissa, että Michael Bloomberg hallitsee mielipideosion toimituksellista tuotantoa ja totesi, että "toimitukseemme ovat heijastaneet hänen näkemyksiään."
ellauri331.html on line 167:
Bloombergin lurjus viittilöi

ellauri331.html on line 171: Shkulev Media Holding on yksi Venäjän suurimmista mediayhtiöistä. Sillä on 55 aluekonttoria ja edustustoa Venäjällä ja Ukrainassa. Julkaisujen kokonaislevikki ylittää 11 miljoonaa kappaletta, kokonaisyleisö on yli 16,2 miljoonaa lukijaa. Hearst Shkulev Media sijoittuu Venäjän kymmenen parhaan mediayrityksen joukkoon yleisömäärän perusteella. Hearst Shkulev Median osakas ja emoyhtiö on Hearst Corporation.
ellauri331.html on line 173: Hearst Shkulev Median digitaalisen median haara koostuu naisten Internet-portaalien verkostosta (Sites Elle.ru, WomansDay.ru, Starhit.ru, MarieClaire.ru, ElleGirl.ru, Parents.ru, Psychologies.ru), projektista MaximOnline. ru, mobiilisovellukset ja digitaaliset versiot. Naisille jotka eivät ymmärrä politiikasta enempää kuin lehmä uudesta sähköaidasta.
ellauri331.html on line 185: inoSMI ( venäjäksi иноСМИ, johdannainen sanasta "ulkomainen joukkomedia") on internetmediaprojekti, joka seuraa ja kääntää ulkomaisissa ja länsimaisissa medioissa julkaistuja artikkeleita venäjäksi ja on osa valtion mediakonsernia Russia Today. Suurin osa käännetyistä artikkeleista oli länsimaisten toimittajien kirjoittamia hyvänsuopia esseitä Venäjään ja entiseen Neuvostoliittoon liittyvistä aiheista.
ellauri331.html on line 192: Eli The Insider on "riippumaton" online-sanomalehti, joka on erikoistunut hutkivaan journalismiin, vaihtoehtoisten faktojen hihasta ravistamiseen ja poliittiseen google-analytiikkaan. Sen perusti vuonna 2013 venäläinen toimittaja ja sanomalehden omistaja Roman Dobrokhotov. Sanomalehti on tunnettu valeuutisten paljastamisesta Venäjän mediassa.Verkkosivuston toimitus sijaitsee Riiassa, Latviassa. Andris Jansons ( Андрис Янсонс ) on verkkosivuston päätoimittaja.
ellauri331.html on line 194: Venäjän oikeusministeriö lisäsi 23. heinäkuuta 2021 The Insiderin luetteloonsa [ ru ] "ulkomaisesta joukkomediasta, joka suorittaa ulkomaisen agentin tehtäviä ". Moskovan tuomioistuin määräsi 14. joulukuuta 2021 myyntipisteen maksamaan miljoona ruplaa ( 100K$).
ellauri331.html on line 207: Mainostaakseen tietotuotteitaan ulkomailla Interfax avasi ensimmäisen yrityksensä entisen Neuvostoliiton ulkopuolella vuonna 1991, kun "Interfax America" avattiin Denverissä, CO. Tätä seurasi Lontoossa toimiva "Interfax Europe Ltd." (1992), "Interfax Germany GmbH", jonka kotipaikka on Frankfurtissa ( 1993), ja "Interfax News Service Ltd." Hongkongissa ( 1998 ).
ellauri331.html on line 209: Vuonna 2004 Interfax loi "SPARK-järjestelmän", joka on suunniteltu tarkistamaan liikeagentteja Venäjällä, Ukrainassa ja Kazakstanissa. Interfax lanseerasi myös mediaseurantapalvelut "SCAN-järjestelmänsä" kautta. Vuonna 2011 yhtiö lisäsi Lontoossa toimivan Interfax Global Energy -projektin, joka raportoi energiamarkkinoista maailmanlaajuisesti. Interfax hallitsee noin 50 %
ellauri331.html on line 214: Lenita.ru ( venäjäksi : Лента.Ру ; tyylitelty LƐNTA.RU ) on venäjänkielinen verkkosanomalehti. Se sijaitsee Moskovassa ja sen omistaa Rambler Media Group. Vuonna 2013 Alexander Mammutin omistamat yhtiöt "SUP Media" ja "Rambler-Afisha" yhdistyivät "Afisha.Rambler.SUPiksi", joka omistaa Lenita.ru:n. Verkkosanomalehti on yksi suosituimmista venäjänkielisistä verkkoresursseista, jolla on yli 600 tuhatta kävijää päivittäin. Vuonna 1999 Anton Nosik ja Gleb Pavlovsky käynnistivät Lenita.ru:n yhdessä Tehokkaan politiikan säätiön kanssa. Vuonna 2013 Lenita.ru sijoittui comScore-tutkimuksessa viidenneksi liikenteessä eurooppalaisten uutissivustojen joukossa (kaikilla kielillä). Vuonna 2020 Mammutti myi Ramblerin Sbermabankille.
ellauri331.html on line 216: Lenita.ru syyllistyi useiden Venäjän media-, tiedotus- ja ääriliikkeiden vastaisten lakien rikkomiseen, koska jonkun nazin haastattelu antoi ryhmän führerille mahdollisuuden vedota Ukrainan kansalaisiin tukemaan Ukraina-myönteisiä asioita, ja artikkelissa oli linkki jonkun nazin vetoomuxeen 1. maaliskuuta 2014. Koska Roskomnadzorin varoitus oli toinen 12 kuukauden aikana, Roskomnadzor saattoi pyytää tuomioistuimia irtisanomaan Lenita.ru:n joukkotiedotusvälineen toimiluvan. Minkä se tekikin. Sekä BBC että The Economist leimasivat Venäjän vastauksen Lenita.ru:lle sensuuriksi. Sitähän se olikin. Suomikin sensuroi kirjeitä sieltä jostakin viime sodassa.
ellauri331.html on line 222: 12. maaliskuuta 2014 omistaja Alexander Mamut erotti ("ampui") päätoimittaja Galina Timchenkon ja korvasi hänet Aleksei Goreslavskilla. 39 työntekijää 84:stä, mukaan lukien pääjohtaja Yuliya Minder, menetti työpaikkansa. Lenita.ru:n työntekijät antoivat lausunnon, jonka mukaan muuton tarkoituksena oli asentaa uusi Kremlin suoraan hallitsema päätoimittaja ja tehdä verkkosivusto propagandatyökaluksi. Dunja Mijatović, ETYJ:n medianvapauden edustaja, viittasi siirtoon sensuurin ilmentymänä.
ellauri331.html on line 228: Toukokuussa 2020 Lenta.ru sisällytettiin Internetin 500 suosituimman sivuston joukkoon. Hyvä lähde rusismiin on myös Lentapedia.
ellauri331.html on line 236: Life (tyylitelty nimellä L!FE, entinen LifeNews ) on venäläinen hallitusta edistävä uutissivusto, jonka omistaa Aram Gabrelyanov [ ru ; hy ; uk ] ja julkaisija News Media [ ru ]. Sen toimistot ovat Moskovassa. Brändi yhdistetään yleisimmin lakkautettuun LifeNews-kanavaan ja usalaiseen Life-viikkolehteen, joka tuli Elna Hiekkalalle Bulevardilla. LifeNews nousi tunnetuksi käsittelemällä aktiivisesti Donbasin tapahtumia vuonna 2014 ja otti vahvan Kremlin-mielisen kannan. Kanavan luokitukset nousevat vuoden 2014 aikana huippuunsa 30 miljoonaan. Kanavan merkittäviin toimittajiin kuului Semen Pegov, joka jatkoi War Gonzo -projektin perustamista. Gonzo journalismi joutui skandaalin keskipisteeseen heinäkuussa 2014, kun he raportoivat positiivisella sävyllä, että Ukrainan vastaiset "kapinalliset" Itä-Ukrainassa olivat ampuneet alas Ukrainan sotilaskoneen. Suihkukone osoittautui pian siviilimatkustajakoneeksi, MH17, ja LifeNews siirtyi nopeasti poistamaan ja poistamaan alkuperäisen raporttinsa ja tuottamaan sitten lisää raportteja, joissa syytettiin Ukrainaa kohtalokkaasta ammuskelusta. Syyskuussa 2014 Ukrainan kansallinen televisioneuvosto kielsi 15 Kremlin ylläpitämää kanavaa, mukaan lukien LifeNewsin, koska he väittivät sen olevan sotapropagandaa. Mitä se toki olikin.
ellauri331.html on line 251: Occupy Democrats on amerikkalainen vasemmistolainen tiedotusväline, joka on rakennettu Facebook-sivun ja vastaavan verkkosivuston ympärille. Se on perustettu vuonna 2012, ja se julkaisee vääriä tietoja, hyperpartisan-sisältöä, ja napsautussyöttiä. Occupy Democratsin Facebook-sivulta peräisin olevat viestit ovat Facebookin laajimmin jaettua poliittista sisältöä.
ellauri331.html on line 252: Elikkä siis Rafael ja Omar Rivero perustivat Occupy Democratsin Facebook-sivuksi vuonna 2012. Vastaava verkkosivusto luotiin myöhemmin. Sen ilmoitettu tavoite on tarjota "decaf tyyppinen vastapaino republikaanien teekutsuille."
ellauri331.html on line 256: Occupy Democrats sai kiitosta Bernie Sandersin (kuvassa ylh.) ehdokkuuden tukemisesta Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa, vaikka se siirsi myöhemmin tukensa Hillary Clintonille. Lokakuussa 2020 Occupy Democrats -järjestön kattavuus Facebookissa laski merkittävästi, minkä Rivero selitti Facebookin toimilla liikenteen hillitsemiseksi. Facebook kiisti väitteen tietysti.
ellauri331.html on line 258: Occupy Democrats julkaisee meemejä ja sisältöä pääasiassa Yhdysvaltojen politiikasta. Sen sisältö on hyperpartisan, vasemmalle suuntautunut ja rakennettu clickbaitin ja hyperbolin ympärille. Occupy Democrats -sivustolla jaettujen viestien kommentteja leimaa yleensä "suurempi viha ja välinpitämättömyys" kuin valtamedian Facebook-sivuilla ja -ryhmissä.
ellauri331.html on line 262: Vuonna 2017 PolitiFact sisällytti Occupy Democratsin valeuutissivustojen luetteloonsa. PolitiFact poisti kuitenkin myöhemmin Occupy Democratsin valeuutissivustojen luettelostaan, ja Miami New Timesin mukaan "myönnettyjen Occupy Democrats -järjestön ei olisi koskaan pitänyt olla listalla alun perin". Joulukuussa 2020 PolitiFact luokitteli 62 % 16 Occupy Democratsin jakamasta viestistä "epätarkiksi". Lisäksi 31 % piti "puoliksi vettä". Samana vuonna Snopes arvioi "Vääräksi" Occupy Democratsin väitteen, jonka mukaan "republikaanien kongressin jäsenet eivät olleet jyrkästi kiittäneet Bidenin ilmoittamaa tavoitetta vähentää dramaattisesti lasten köyhyysastetta Yhdysvalloissa kyseisenä vuonna Unionin tilalla."
ellauri331.html on line 277: "Ymmärrän kaiken Mashin maineesta, ymmärrän häpeällisistä asioista, mutta teimme todella kaikkemme (kun pystyimme). He sopivat Golunovin joukkoon, joka tuki kiivaasti Valko-Venäjän ihmisiä <…>. Asuimme tällä harmaalla vyöhykkeellä Putinin kustannuxella ja taistelimme, epätoivoisesti, mahdollisuudesta olla kirjoittamatta paskaa. Mutta he päättivät toisin. Olet nähnyt videot itse. Lahjakkaiden ihmisten työ <…>, kaikki kokemuksemme ylittivät pukujen ihmisten päätökset, jotka eivät välitä paskaakaan toimittajista."
ellauri331.html on line 282: Mediazona ( venäjäksi : Медиазона ) on Putinin vastaiseen oppositioon keskittyvä venäläinen riippumaton media, jonka perustivat Maria Aljohina ja Nadezhda Tolokunkonnikova, jotka ovat myös por-protestiryhmän ja Pussy Riot -yhtyeen perustajia. Lehden päätoimittaja on venäläinen poliittinen toimittaja Sergei Smirnov [ ru ; et ].
ellauri331.html on line 293: Tolokunkonnikova kertoi vuonna 2016, että sivustolla on noin 2,2 miljoonaa kävijää kuukaudessa, mikä tekee siitä pienemmän kuin jotkut muut venäläiset riippumattomat tiedotusvälineet, mutta Tolokunkonnikova etsii tapoja laajentaa sivustoa. Hän on sanonut, että poliittisten paineiden vuoksi joukkorahoituksen kaltaiset vaihtoehdot eivät ole Mediazonan käytettävissä, koska pelätään, että valtio joutuisi kostamaan rahoittajia vastaan. Sivusto rahoitetaan tällä hetkellä pääasiassa lahjoituksilla ja Aljohinan ja Tolokunkonnikovan pussy-esiintymisistä kertyneillä p-palkkioilla. Esimerkkejä ovat The Guardianin maaliskuussa 2015 julkaistu tarina useiden poliisin pidätettyjen ihmisten selittämättömistä kuolemista syrjäisellä Siperian alueella ja heinäkuun 2015 tarina Miami Vicessä, jossa Mediazona puhui entiselle vangille vankileiristä lähellä Gorlovkan kaupunkia Ukrainassa. Haastattelussa kerrottiin tapauksesta syyskuussa 2014, kun Venäjä-mielisen separatistisen Donetskin kansantasavallan joukot valtasivat vankileirin ja vapauttivat vangit (läppä läppä).
ellauri331.html on line 304: Sanomalehti tuli verkkoon vasta heinäkuussa 2017 ja lanseerasi venäjänkielisen palvelunsa vuonna 2020. Vuonna 2022 sen pääkonttori siirrettiin Amsterdamiin Hollannissa vastauksena Venäjällä Ukrainan miehityksen jälkeen säädetyille rajoittaville medialaeille. Sivusto kiellettiin myöhemmin Venäjällä. Eli ei oikeastaan kuulu tänne.
ellauri331.html on line 308: Sauer perusti Moscow Timesin vuonna 1992 tavoittaakseen yhdysvaltalaisia ja eurooppalaisia ulkomaalaisia, jotka olivat muuttaneet Moskovaan kommunismin kaatumisen jälkeen. Hän sanoi: "Se oli täysin erilaista aikaa, Internetiä ei ollut ja siellä oli valtava virta länsimaisista ulkomaalaisista, jotka eivät puhuneet venäjää. Tuolloin he olivat ainoita, joilla oli rahaa Moskovassa, joten The Moscow Times oli mielenkiintoinen väline mainostajille".
ellauri331.html on line 328: 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa Moskovsky Komsomolets julkaisi materiaaleja aiheista, jotka olivat tuolloin puolikielletyt (epäviralliset nuorisoliikkeet, rock-musiikki, länsimainen elokuva jne.). Suosittu oli "Sound Track" (tunnetaan myös nimellä "ZD Awards"), sanomalehden musiikkiosio, myöhemmin kuukausittainen hittiparaati lehden alaisuudessa sekä vuosittainen palkinto populaarimusiikkipohjaisen musiikin alalla . tämän hittiparaatin tuloksista. "Soundtrackin" ensimmäinen julkaisu on päivätty syksyllä 1975 . Osasto kertoi yleisölle Neuvostoliiton esiintyjistä ja poptähdistä (yleensä sosialistisista maista). Vuonna 1977 lukijoille annettiin ensimmäistä kertaa mahdollisuus ilmaista toiveensa kirjallisesti. Yleisötutkimusten perusteella Chris Kelmin toimesta koottiin ja julkaistiin ensimmäinen "Musiikkiparaati" (myöhemmin nimetty " Soundtrack Hit Parade ").
ellauri331.html on line 337:
NEWSru.com (Ei pie sekoittaa NEWS.ru -sivustoon)
.
ellauri331.html on line 339: Saatavilla Venäjä, Ukraina. Omistaja Vladimir Gusinski. Kaupallinen Joopa joo. Nykyinen tila: Venäjän sivukonttori ei ole aktiivinen 31.5.2021 alkaen. Israelin haara aktiivinen (tottakai):
ellauri331.html on line 346: "The" NGS (venäjäksi: НГС ) (lyhenne venäläisestä lauseesta Новосибирский городской сайт (englanniksi: Novosibirsk City Website ) jonka pääkonttori on Novosibirskissa. Se on suurin Novosibirskin alueellinen tiedotusväline viittausindeksin perusteella. Wauzi wau. NGS kuuluu edellä jo ruoditun Hearst Shkulev Median omistamaan kaupunkiportaalien verkkoon.
ellauri331.html on line 355: Lokakuussa 2021 Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov sai Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä Maria Ressan kanssa sananvapauden turvaamisesta kotimaassaan. Panikohan sekin palkkiorahat likoon komsomolin puolesta?
ellauri331.html on line 357: Maaliskuussa 2022, Venäjän hyökkäyksen aikana Ukrainaan, sanomalehti keskeytti julkaisun lisääntyneen hallituksen sensuurin vuoksi. Seuraavassa kuussa lehden eurooppalainen painos Novaya Gazeta Europe julkaistiin Riiassa sensuurin välttämiseksi; Verkkosivusto estettiin Venäjällä myöhemmin samassa kuussa. Heinäkuussa sanomalehti julkaisi aikakauslehden, Novaya Rasskaz-Gazeta, jonka verkkosivusto estettiin pian myöhemmin. Novaya Gazetan medialupa peruutettiin 5. syyskuuta. Toimittajien hutkinnat liittyivät varmaankin lehden käynnistämiin oligarkkirepukoiden ajojahteihin.
ellauri331.html on line 359: Novaja Gazeta julkaisi 26. marraskuuta 2001 Oleg Lurien artikkelin, jossa todettiin, että Sergei Pugatšovin johtaman International Industrial Bankin johto oli sekaantunut rahanpesuun Bank of New Yorkissa. Pugatsjovin pankki nosti sanomalehteä vastaan kunnianloukkauskanteen vedoten taloudellisiin menetyksiin, koska useiden sen asiakkaiden väitettiin muuttaneen tiliensä ehtoja tavalla, joka sai pankin menettämään rahaa julkaisun takia. Pankki voitti 28. helmikuuta 2002 oikeudenkäynnin Moskovan Basmannin kunnanoikeudessa ja sai 15 miljoonan ruplan (noin 500 000 dollarin) tulonmenetyksen, ennennäkemättömän summan venäläisille sanomalehdille, joka saattoi heikentää Novaja Gazetan olemassaoloa, varsinkin kun 22. helmikuuta sama Basmanny-tuomioistuin määräsi Novaya Gazetan maksamaan noin miljoona dollaria Krasnodarin alueen korkeinta tuomaria vastaan esitetystä korruptioepäilystä. Huhtikuussa tuomioistuin vahvisti päätöksen International Industrial Bankin tapauksessa uudelleen. Kuitenkin 27. toukokuuta 2002 päivätyssä artikkelissa Novaja Gazetan toimittaja Julia Latynina paljasti, että kanteessa mainitut pankin kolme asiakasta olivat sen tytäryhtiöitä tai muuten sen hallituksen määräysvallassa, ja väitti, että Novaja Gazeta oli pyytänyt rikostutkinnan aloittaminen pankin toiminnasta. Tämän seurauksena International Industrial Bank luopui kesäkuussa 2002 korvausvaatimuksestaan.
ellauri331.html on line 361: Vuonna 2004 sanomalehti julkaisi seitsemän kolumnisti Georgi Rozhnovin artikkelia, joissa Sergei Kirijenkoa syytettiin 4,8 miljardin Yhdysvaltain dollarin Kansainvälisen valuuttarahaston varojen kavalluksesta vuonna 1998, kun hän oli Venäjän pääministeri. Sanomalehti perustui syytöksensä kirjeeseen, jonka väitettiin kirjoittaneen Colin Powellille ja jonka allekirjoittivat Yhdysvaltain kongressiedustajat Philip Crane, Mike Pence, Charlie Norwood, Dan Burton ja Henry Bonilla ja joka julkaistiin American Defense Councilin verkkosivuilla. Sanomalehti väitti, että Kirijenko oli käyttänyt osan kavaltaetuista varoista ostaakseen kiinteistöjä Yhdysvalloista. Myöhemmin paljastettiin, että kirje oli The eXilen keksimä kepponen. Läppä läppä! Naura sinäkin! Vastauksena Kirijenko haastoi Novaja Gazetan ja Rožnovin oikeuteen kunnianloukkauksesta, ja antamassaan tuomion Kirijenkon hyväksi tuomioistuin määräsi Novaja Gazetan peruuttamaan kaikki syytöksiin liittyvät julkaisut ja sanoi, että sanomalehti "on velvollinen julkaisemaan vain virallisesti todistettu tieto, joka yhdistää herra Kirijenkon kavallukseen."
ellauri331.html on line 369: Huhtikuun 7. päivänä 2022 Novaya Gazetan toimittajat ilmoittivat tukahduttamisen seurauksena Novaya Gazeta Europen käynnistämisestä, ja sen päätoimittaja Kirill Martynov totesi, että Novaya Gazeta Europe olisi riippumaton Novaja Gazetasta "sekä juridisesti että käytännössä", jonka uutishuone koostuu Venäjältä lähteneistä työntekijöistä. Uusi myymälä julkaisisi artikkeleita muilla kielillä kuin venäjällä, ja Martynov totesi, että toimittajat toivoivat voivansa lopulta jatkaa työtään Moskovassa. Novaya Gazeta Europe ilmoitti 29. huhtikuuta 2022, että sen verkkosivusto oli estetty Venäjällä. Heinäkuun 15. päivänä henkilökunta julkaisi Novaja Rasskaz-Gazeta -lehden, jonka ensimmäinen numero sisälsi Putinin ideologian analyysin, mutta 24. heinäkuuta mennessä verkkosivusto estettiin Venäjällä.
ellauri331.html on line 371: Novaya Gazeta.Europe -lehden ensimmäinen painettu numero ilmestyi 6. toukokuuta 2022 Latvian lehtikioskissa Riiassa ja verkossa osoitteessa novayagazeta.eu. Painetun version julkaisee Rīgas Viļņi Riiassa, Latviassa. Eli ei tämäkään kuulu enää tänne. Venäjän valtakunnansyyttäjä nimesi 28.6.2023 Novaya-Gazeta Europen ei-toivotuksi organisaatioksi, eikä ihmekään. Eikä ihme sekään että tää läpyskä on saanut sen 77 palkkntoa länkkäreiltä, rauhannoobelia myöden. Kommunitsheskij molodezh pyörii haudassaan.
ellauri331.html on line 375: OpenNet on venäläinen "uutissivusto" ilmaisista ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Sen loi vuonna 1996 Maxim Chirkov. Sivustolla on myös käännettyjä man-sivuja, foorumi, wiki ja useita FOSS-projekteja, joita pidetään "mielenkiintoisina". Sivuston liikenteen arvioidaan olevan 500 000 kävijää kuukaudessa, joten se on toiseksi suosituin venäläinen FOSS-sivusto linux.org.ru:n jälkeen. Vuonna 2001 sivusto on voittanut Golden Site -palkinnon. Vihdoinkin ongelmaton sivusto joka on saanut ryssävihasta huolimatta jonkun palkinnon. Tosin siitä on jo yli 20 vuotta ja open source on käytännössä vainaja, kun Google ja muut Windowsin kilpaililjat pääsi tasoihin ja joholle.
ellauri331.html on line 383: Syyskuun 1. päivänä 2020 Facebook ja Twitter ilmoittivat saaneensa liittovaltion tutkintaviraston varoituksen disinformaatioyrityksestä ja ilmoittivat poistaneensa tai jäädyttäneensä siihen liittyviä tilejä. Daily Beast -sivusto kertoi, että operaatio yritti sijoittaa sisältöä Jacobiniin, In These Timesiin ja Truthoutiin, mutta epäonnistui.
ellauri331.html on line 396: The Daily Beast julkaisi 11. elokuuta 2016 artikkelin otsikolla "Sain kolme Grindr-treffiä tunnissa olympiakylässä", jonka kirjoitti Nico Hines, sivuston Lontoon toimittaja, jonka tehtävänä oli kuvata olympialaisia. Hines, heteroseksuaalinen (LOL) naimisissa oleva mies, kirjautui useisiin homo- ja heterotreffisovelluksiin, mukaan lukien Tinder, Bumble ja Grindr, ja dokumentoi kokemuksensa olympiakylän vessoissa. "Se, miten tämä toimittaja ajatteli, että oli OK – tai että se oli jotenkin yleisen edun mukaista – kirjoittaa hänen petollisista kohtaamisistaan näiden miesten kanssa, kuvastaa täydellistä arvostelukyvyn puutetta ja välinpitämättömyyttä. perustason säädyllisyyttä, puhumattakaan journalismin etiikasta."
ellauri331.html on line 398: The Interceptin toinen perustaja Glenn Greenwald kritisoi The Daily Beastia Brooksin doxaamisestä eli henkilöllisyyden paljastamisesta ja sanoi Twitterissä, että "oli vastenmielistä vapauttaa suuren uutiskanavan resurssit hämärän, nimettömän, voimattoman, lähes työttömän kansalaisen rikoksesta. vähäpätöisintä vaikutusvaltaisimpien poliittisten johtajien pilkkaamista." Toinen kriitikko huomautti, että "Kukaan planeetalla ei ole koskaan ajatellut, että desinformaatio on vain Venäjän toimiala,, vaan myös itsensä ylentävien, hölmöjen napsautuxia jahtaavien Daily Beast -toimittajien." Shachtman puolusti artikkelia, osoittaen olevansa izensä ylentävä, hölmö napsautuxia jahtaava gonzo journalisti.
ellauri331.html on line 416: "Rakennetaan Eurooppaan aikakone, venäläiset tiedemiehet sanovat"
ellauri331.html on line 424: "Boriska, poika Marsista, sanoo, että kaikki ihmiset elävät siellä ikuisesti"
ellauri331.html on line 444: Proekt on erikoistunut tutkivaan journalismiin. Median verkkosivuilla julkaistaan tekstiversiot tutkimuksista, YouTube-kanavalle media lataa lyhytdokumentteja ja podcasteja. Proekt julkaisee materiaalia myös Telegramiin, VKontakteen, Instagramiin, Yandex.Zeniin, Twitteriin (X) ja Facebookiin. Proekt on olemassa lukijoidensa ja sponsoreidensa lahjoitusten kustannuksella.
ellauri331.html on line 470: Tänä viikonloppuna Ukrainan asevoimat yrittivät jälleen hyökätä Moskovan alueelle. On huomionarvoista, että aiemmin vihollisen droonit lensivät alueellemme pääsääntöisesti etelästä ja lännestä. Ja äskettäin Ukrainan asevoimat muuttivat suuntaa "suositellen" itää.
ellauri331.html on line 472: Vihollinen sanoi suoraan, että hyökkäyksiä ei tule vain olemaan, vaan ne olisivat massiivisia. Noin viikko sitten yksi ukrainalaisista poliitikoista sanoi, että Ukraina oli aloittanut Shahid-tyyppisten droonien tuotannon, joiden kantama on jopa tuhat kilometriä. He käyttävät aktiivisesti näitä ja muita nykyaikaisia droneja hyökätäkseen koko Venäjän alueen syvyyteen, mukaan lukien energiainfrastruktuuriin.
ellauri331.html on line 476: Readovka on Smolenskin paikallislehti joka on ahkerasti yrittänyt Moskovaan. Useat Venäjän oppositio- ja eräät länsimaiset julkaisut luokittelevat Readovkan Kremlin kannattajaksi resurssiksi. Kostylev kuitenkin kiistää tämän väittäen, että Readovka "pysyy riippumattoman journalismin linjassa". Puolalaisen Belsat TV:n mukaan maaliskuussa 2022 osa Jevgeni Prigožinin työntekijöistä tuli Readovkan työntekijöiksi. Kritiikkiäkin löytyy, tosin hiukka sekavaa. Esim Readovka suomi Peskovia siitä ettei tämä riittävän ankarasti tuominnut osa-aikajuutalaista juontajajulkkista Urgantia joka lähti Ukrainan sotaa pakoon Israeliin 2018.
ellauri331.html on line 480: REGNUM News Agency on venäläinen valtakunnallinen online-uutispalvelu, joka välittää uutisia Venäjältä ja ulkomailta omilta kirjeenvaihtajiltaan, tytäryhtiöiltään ja kumppaneiltaan. REGNUM kattaa tapahtumia kaikilla Venäjän alueilla sekä naapurimaissa Euroopassa, Keski -Aasiassa ja Etelä-Kaukasiassa. REGNUM-lehdistökeskukset sijaitsevat Moskovassa, Pietarissa, Pihkovassa, Arkangelissa, Vologdassa, Barnaulissa, Krasnojarskissa, Novosibirskissä, Kalugassa, ja Radio Jerevanissa (Armenia).
ellauri331.html on line 484: Huhutaan, [lumikko sanoi] että Regnumin toimituksen työntekijät tervehtivät toisiaan erityisellä tervehdyksellä "СФО", joka venäjäksi tarkoittaa "Kuolema fasistisille miehittäjille". Regnumin päätoimittaja Vigen Akopyanin haastattelussa venäläiselle portaalille Gorod.lv [ ru ], päällikkö väitti, että viraston "antifasistinen" kanta selitettiin vastustavan Venäjän investointeja mihin tahansa maahan, jonka politiikka on vihamielinen Venäjää kohtaan tai joka edistää toisen maailmansodan aikaisen natsismin ja fasismin kunnostamista. Vaikka Akopjan ei kertonut, mitä maata hän ajatteli mielessään, venäläiset toimittajat ymmärsivät, että se oli Viro. Saattoi se olla Latviakin, tai Liettua. Suomikin tulee kysymyxeen sen liityttyä Natoon ja ryhdyttyä vihamielisexi..
ellauri331.html on line 492: Republic (aiemmin Slon tai Slon.ru ) on venäläinen analyyttinen verkkolehti, joka käsittelee pääasiassa politiikkaa, liiketoimintaa ja taloutta. Sen on julkaissut yksityinen osakeyhtiö Moscow Digital Media. Kesästä 2014 lähtien verkkosivusto on toiminut maksullisena tilauksena. Kesäkuussa 2021 päätoimittajaksi tuli venäläinen toimittaja Dmitri Kolerev. 15. lokakuuta 2021 Moscow Digital Media leimattiin "ulkomaiseksi agentiksi " Venäjällä. Dmitrillä ei ole höykäsen pöläystä aavistusta mixi. Rahaakaan ei tule kuin abonnenteilta. Tasavallan toimittaja Siranush Sharoyan sai tammikuussa 2017 Redkollegia -mediapalkinnon artikkelistaan "Musta käteinen. Kuinka biljoona dollaria vedettiin maasta 25 vuodessa. Venäjän pankkijärjestelmän historia - rikostapausten perusteella".
ellauri331.html on line 503: Vuonna 1935 Samara nimettiin uudelleen Kuybysheviksi bolshevikkijohtajan Valerian Kuybyshevin kunniaksi. Toisen maailmansodan aikana Kuybyshev valittiin Neuvostoliiton vaihtoehtoiseksi pääkaupungiksi, jos Moskova joutuisi hyökkäävien saksalaisten käsiin, kesään 1943 asti, jolloin kaikki siirrettiin takaisin Moskovaan. Lada Samaran aikoihin Kuibyshev oli onnellisesti unohdettu. Lada Kuibyshev ei kuulostaisikaan kovin coolilta. Hiljan näin uuden venäläisen Lada Samaran, se oli ihan länsiauton näköinen.
ellauri331.html on line 505: Vuonna 1961 Novosti Press Agency (APN) seurasi Sovinformburoa. Siitä tuli Neuvostoliiton julkisten organisaatioiden johtava tiedotus- ja lehdistöelin. APN:n perustajat olivat Neuvostoliiton journalistiliitto, Neuvostoliiton kirjailijaliitto, Neuvostoliiton ystävyys- ja kulttuurisuhteiden liitto ulkomaille sekä Znaniye-seura. Viraston peruskirja hyväksyttiin 3. huhtikuuta 1961. Peruskirjan mukaan APN:n tavoitteena oli "edistää kansojen keskinäistä ymmärrystä, luottamusta ja ystävyyttä kaikin mahdollisin tavoin julkaisemalla laajasti tarkkaa tietoa Neuvostoliitosta ulkomailla ja tutustuttamalla Neuvostoliiton ihmisten elämään vieraissa maissa". APN:n motto oli "Information for Peace, for the Friendship of Nations". APN:llä oli toimistoja yli 120 maassa. Virasto julkaisi 60 kuvitettua sanoma- ja aikakauslehteä 45 kielellä ja 4,3 miljoonan kappaleen kertalevikki. Neuvostoliiton kanssa APN julkaisi Moscow News -sanomalehden, josta tuli syyskuussa 1990 itsenäinen julkaisu. APN Publishing House julkaisi yli 200 kirjaa ja kirjasta, joiden vuotuinen levikki on yhteensä 20 miljoonaa kappaletta, ja kirjasarjoja, kuten ABC Political Science. Vuonna 1989 TV-keskus avattiin APN:ssä. Myöhemmin se muutettiin TV-Novosti-televisioyhtiöksi, joka on vuodesta 2005 lähtien operoinut RT- mediaverkkoa.
ellauri331.html on line 526: Roskomnadzor lisäsi 18. elokuuta 2015 venäjänkielisen Wikipedian artikkelin charoista ( Чарас (наркотическое вещество) (venäjäksi) ) mustalle listalle, koska se sisältää huumepropagandaa. Artikkeli kirjoitettiin sitten tyhjästä uudelleen YK:n materiaaleja ja oppikirjoja käyttäen, mutta 24. elokuuta se sisällytettiin Venäjän Internet-palveluntarjoajille lähetettyjen kiellettyjen materiaalien luetteloon. Koska Wikipedia käyttää HTTPS- protokollaa liikenteen salaamiseen, käytännössä kaikki sivustot kaikilla Wikipedian kieliversioilla [ kyseenalainen – keskustelu ] estettiin Venäjällä elokuun 25. päivän yönä. [ lisää kannabista tarvitaan ]
ellauri331.html on line 528: Roskomnadzor uhkasi 1. maaliskuuta 2022 estää pääsyn venäläiseen Wikipediaan artikkelin " Вторжение России на Украину (2022) " ("Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022)") takia väittäen, että artikkeli sisälsi "laittomasti levitettyä tietoa" mukaan lukien. lukuisista uhreista Venäjän federaation palveluhenkilöstön ja myös Ukrainan siviiliväestön keskuudessa, mukaan lukien lapset. Roskomnadzor uhkasi samankaltaisia 31. maaliskuuta ja vaati Wikipediaa poistamaan kaikki tiedot hyökkäyksestä, jotka "vituttavat" venäläisiä, tai se voi saada jopa 4 miljoonan ruplan ( noin 49 000 dollarin ) sakon.
ellauri331.html on line 530: Vuoden 2020 puolivälissä Roskomnadzor luopui virallisesti yrittämästä estää Telegrammia. Nyze toimii hyvänä korvikkeena Teslakaverin "X"älle. 26. helmikuuta 2022 Venäjän Ukrainaan miehityksen jälkeen Twitter ilmoitti, että pääsy alustalle on rajoitettu joihinkin käyttäjiin Venäjällä. 1. maaliskuuta Roskomnadzor hidasti jälleen pääsyä Twitteriin ja syytti yritystä siitä, että se ei ole poistanut "erikoisoperaatiota" koskevia "valeviestejä". 28. huhtikuuta 2022 Twitter sai 3 miljoonan ruplan (41 000 dollarin) sakon Roskomnadzorin haastattua sen oikeuteen, koska se ei poistanut sisältöä, joka sisälsi ohjeita molotov-cocktailien valmistukseen ja käyttämiseen venäläisiä panssaroituja ajoneuvoja vastaan.
ellauri331.html on line 532: Roskomnadzor ilmoitti 4. maaliskuuta 2022 estävänsä pääsyn Facebookiin Venäjän valtion tiedotusvälineille asetettujen rajoitusten vuoksi. 21. maaliskuuta ryhdyttiin lisätoimiin sen jälkeen, kun tuomioistuin päätti, että Meta Platforms syyllistyi "äärimmäiseen toimintaan", mikä vaikutti pääsyyn Facebookiin ja Instagramiin, mutta ei WhatsAppiin. Päätös annettiin sen jälkeen, kun Reutersin raportti totesi, että Meta salli käyttäjiensä lähettää viestejä, joissa tuetaan väkivaltaa venäläissotilaita ja Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia vastaan Ukrainan hyökkäyksen jälkeen, mutta myöhemmin Meta kavensi maltillista politiikkaansa kieltäen neuvomasta polttopullon heittoa paxukaulaisten valtionpäämiesten päihin.
ellauri331.html on line 534: Huhtikuussa 2022 Roskomnadzor määräsi Googlelle yli 7 miljardin ruplan (94 miljoonan dollarin) sakon, koska se ei poistanut YouTubesta laitonta sisältöä. Maxoikohan kukaan noita sakkoja? Varmaan lällättivät vaan.
ellauri331.html on line 536: Roskomnadzor laati huhtikuussa 2022 pöytäkirjan, ja Moskovan tuomioistuin määräsi TikTokille kahden miljoonan ruplan (27 000 dollarin) sakon, koska se ei poistanut LGBT-yhteisöön liittyvää sisältöä.
ellauri331.html on line 559: Vuonna 2015 Rossiya Segondya sai valtion budjetista 6,48 miljardia ruplaa. Vuosina 2022–2024 RT saa 82 miljardia ruplaa. Hizi sehän on Ylen rahoituxen luokkaa. Ylen rahoitus perustuu Yle-lakiin, ja kunkin vuoden rahamäärä vahvistetaan vuosittain yleisen kustannustason muutokseen peilaten. Ylen rahoitus oli viime vuonna (2022) 557 miljoonaa euroa, verojen jälkeen 506 miljoonaa euroa. Mitäs jos ei olisikaan enää YLEä? Hehe?
ellauri331.html on line 571: Sivu puolisuojattu. Wikipediasta, ilmaisesta tietosanakirjasta "Russia Today" ohjaa tänne. Ei pidä sekoittaa Rossiya Segodnyaan tai Venäjän federaatioon tänään. "ANO TV-Novosti" uudelleenohjaa tänne. Ei pidä silti sekoittaa RIA Novostiin! "RTTV" ohjaa tänne. Ei pidä sekoittaa RTVI:hen kuitenkaan.
ellauri331.html on line 578: Syyskuussa 2017 RT America määrättiin rekisteröitymään ulkomaan agentiksi Yhdysvaltain oikeusministeriössä Foreign Agents Registration Actin mukaisesti. RT kiellettiin Ukrainassa vuonna 2014, kun Venäjä annexoi Krimin; Latvia ja Liettua panivat samanlaiset kiellot käyttöön vuonna 2020. Saksa kielsi RT DE:n helmikuussa 2022. Venäjän Ukrainaan miehityksen aikana Euroopan unioni ja Kanada kielsivät virallisesti RT:n ja riippumattomat palveluntarjoajat. 10 maata keskeytti RT-lähetykset. Sosiaalisen median verkkosivustot, joita seuraa ulkoisten linkkien estäminen RT:n verkkosivustolle ja pääsyn rajoittaminen RT:n sisältöön. Microsoft poisti RT:n sovelluskaupastaan ja poisti heidän hakutuloksistaan Bingissä, kun taas Apple poisti RT-sovelluksen kaikista maista Venäjää lukuun ottamatta. Hehe. Osataan sitä sensuroida meilläkin dämitall, muttei sentään omaan jalkaan ammuta.
ellauri331.html on line 582: Russia Today kiinnitti maailmanlaajuisesti erityistä huomiota vuoden 2008 Etelä-Ossetian sodan kattamiseen. RT nimesi Georgian hyökkääjäksi Etelä-Ossetian ja Abhasian separatistisia hallituksia vastaan, joita Venäjän joukot suojelivat. Alkuvuodesta 2010 RT julkisti mainoskampanjan edistääkseen uutta Kysele enemmän kuin 100K hullua ehtii vastata -iskulausettaan. Kampanjan loivat brittiläiset Ketchup, Libresse Plus ja Lontoon Portland Cement. Yhdessä osana kampanjaa esitellyistä mainoksista Yhdysvaltain presidentti Barack Obama osoitteli Iranin johtajaa Mahmoud Ahmadinejadia mustalla keskisormella ja kysyi: "Kuka muodostaa suurimman ydinuhan?" Mainos kiellettiin Yhdysvaltain lentokentillä. Toinen näytteli länsimaista sotilasta "sulautumassa" Taleban -taistelijaan takaapäin ja kysyi: "Kiinnostaako terrori vain terroristeja?"
ellauri331.html on line 596: 22. ja 26. helmikuuta 2022, pari päivää ennen ja jälkeen Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, "RT:n ja Sputnikin Facebook-viestit saivat yli 5 miljoonaa tykkäystä, jakoa ja kommenttia". YouTubessa katsottiin "73 miljoonaa kertaa" videoita vaihtoehtoisista tarinoista, joissa väitetään ukrainalaisten hyökänneen venäläisten kimppuun tai kuvataan "kansanmurhaa" venäjänkielisiä ukrainalaisia vastaan separatistisella Donbasin alueella. Hyökkäyksen aikana hacktivistikollektiivi Anonymous käynnisti hajautetun palvelunestohyökkäyksen, joka sulki tilapäisesti RT:n ja muiden Venäjän hallituksen hallitsemien organisaatioiden verkkosivustot. Maaliskuussa 2022 RT America suljettiin ja suurin osa sen henkilökunnasta lakkasi työskentelemästä myyntipisteessä. RT alkoi myydä Z-sotilassymbolilla koristeltuja tavaroita – Kremlin ja sodan kannattajaa – muutama päivä hyökkäyksen alkamisen jälkeen.
ellauri331.html on line 598: Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 27.2.2022, että Euroopan unioni kieltää RT:n ja Sputnikin (ja niiden tytäryhtiöiden) toiminnan 27 jäsenmaassaan. [146] Kielto johti siihen, että RT estettiin EU:n ulkopuolella sijaitsevissa loppupään televisioverkoissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Singaporessa, koska ne olivat riippuvaisia EU:n yrityksistä signaalin syöttämisessä RT:lle. Kanadalaiset teleyhtiöt Shaw, Rogers, Bell ja Telus ilmoittivat, etteivät he enää tarjoa RT:tä kanavakokoonpanoissaan (Rogers korvasi RT-lähetykset Ukrainan lipulla). Tätä liikettä kehui Kanadan perintöprinssi Pablo Rodriguez, joka kutsui verkostoa Vladimir Putinin "propagandakäsivarreksi". 28. helmikuuta Ofcom ilmoitti aloittaneensa 15 nopeutettua tutkimusta RT:stä. Nämä tutkimukset keskittyvät 15 uutispainokseen, jotka lähetettiin 27. helmikuuta klo 5.00-19.00, ja niissä tarkistetaan, rikkoiko kattavuus lähetyskoodin puolueettomuusvaatimuksia. Asetus julkaistiin 2. maaliskuuta, mikä tarkoitti, että kielto oli voimassa.
ellauri331.html on line 600: Facebook, Instagram ja TikTok poistivat RT:n ja Sputnikin sosiaalisen median sisällön Euroopan unionin käyttäjien saatavilla 28. helmikuuta. Microsoft poisti RT:n ja Sputnikin MSN:stä, Microsoft Storesta ja Microsoft Advertising -verkostosta samana päivänä. YouTube kielsi 1. maaliskuuta pääsyn kaikille RT- ja Sputnik-kanaville alustallaan Euroopassa (mukaan lukien Isossa-Britanniassa). Apple poisti sen jälkeen RT:n ja Sputnikin App Storestaan kaikissa maissa paitsi Venäjällä. Joku "Roku" pudotti RT-sovelluksen kanavakaupastaan, kun taas DirecTV poisti RT American kanavavalikoimastaan. Uruguayn kansallinen televiestintähallinto ilmoitti 1. maaliskuuta RT:n poistamisesta Antel TV:n suoratoistoalustalta. Uuden-Seelannin satelliittitelevisiotoimittaja Sky poisti myös RT:n asiakkaiden valituksiin ja Broadcasting Standards Authorityn kuulemiseen vedoten. Reddit esti uudet lähtevät linkit RT:hen ja Sputnikiin 3. maaliskuuta. YouTube esti RT:n ja Sputnikin maailmanlaajuisesti 11. maaliskuuta. Kanadan radio-televisio- ja televiestintäkomissio kielsi 16. maaliskuuta alkaen virallisesti RT:n ja RT Francen jakeluun valtuutettujen muiden kuin kanadalaisten ohjelmapalveluiden luettelosta.
ellauri331.html on line 602: RT France haastoi 8.3.2022 EU:n toimintakiellon Euroopan unionin tuomioistuimen yleisessä tuomioistuimessa. Kieltäytyessään "kiireellisesti" käsittelemästä asiaa 30. maaliskuuta unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi asian 27. heinäkuuta 2022 ja katsoi, että RT:tä koskeva kielto oli perusteltu, aivan paikallaan.
ellauri331.html on line 604: Kaikki RT:n haarat eivät ole kärsineet laskusta sodan alkamisen jälkeen. Vuorovaikutus arabiankielisen Facebook-sivun "RT Online" kanssa kasvoi 161,2 % helmikuun 28. päivästä maaliskuun puoliväliin, "RT Play in Español" nousi 22,5 %. Entäs Kiinassa? Ei edes sanota. Syys- ja lokakuussa 2022 RT julkaisi RT Hindi ja RT Balkan. Latinalainen Amerikka on Internet RT:n (rt.com) toiseksi merkittävin vaikutusalue. Vuonna 2013 RT nousi 100 katsotuimman verkkosivuston joukkoon seitsemässä Latinalaisen Amerikan maassa. Vuonna 2013 RT:stä tuli "ensimmäinen uutisverkosto, joka ylitti miljardin katselukerran YouTubessa". Pian Ukrainan hyökkäyksen ja teknologiayritysten RT:n estämisen jälkeen RT:n "Facebook-pääkanavalla on yli 7 miljoonaa seuraajaa" (joista osa sijaitsee Euroopassa, jossa kanava on estetty). RT:n YouTube-tilillä oli "noin 4,65 miljoonaa seuraajaa englanniksi ja 5,94 miljoonaa espanjaksi".
ellauri331.html on line 608: Turvallisuusopinnot -lehdessä vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan RT:llä on jonkin verran vaikutusta katsojien poliittisiin mielipiteisiin. RT:lle "altistuneet" katsojat "kannattivat 10–20 prosentilla todennäköisemmin Yhdysvaltojen vetäytymistä "osuustoiminnallisen globaalin johtajan roolista" kuin ne, jotka eivät katsoneet RT:tä. Linja jatkui, vaikka paljastimme, että Venäjän hallitus rahoittaa RT:tä." Altistumisella RT:lle ei kuitenkaan ollut mitattavissa olevaa "vaikutusta amerikkalaisten näkemyksiin sisäpolitiikasta tai Venäjän hallituksesta." Vizi tuskinpa turvallisuusopiskelijat ehtivät tehdä pitkittäistutkimuxia ja osoittaa että jenkit RT:tä kazottuaan heräsivät aamuna muutamana ison takkuparran kanssa ja peiliin kazottuaan sanoivat: Ах нет нет!
ellauri331.html on line 627: Kirjoittaessaan ThinkProgressille vuonna 2018 Casey Michel väitti samalla tavalla, että "sarja vuotaneita sähköposteja osoitti sivuston perustajan ja toimittajan Charles Bausmanin pyytävän rahoitusta Konstantin Malofeevilta. Kuten Bausman kirjoitti yhdelle Malofejevin työtovereista: 'Tarvitsen edelleen rahaa!!'" Aika läpinäkyvää! Malofejeville suunnattua pyyntöä mainittiin todisteena Russia Insiderin yhteydestä äärioikeistoon Venäjällä ja Euroopassa. Sivusto itse on sanonut olevansa riippuvainen joukkorahoituksesta, mikä osoittaa, että se oli saanut 300 000 dollaria vuodesta 2014 tammikuuhun 2018. Daily Beast on sanonut, että Bausman kiistää saaneensa rahaa venäläisiltä oligarkeilta.
ellauri331.html on line 629: Web-sivustoa on kritisoitu sen Kremlin-myönteisestä asenteesta, [8] [4] [22] Newsweekin on syytetty olevan " Kremlim -myönteisten propagandasivustojen" joukossa, [5] ja BBC News ja Slate- verkkosivusto, jota RAND Corporation syyttää edelleen "väärän tai harhaanjohtavan sisällön" levittämisestä. Tästä RAND korporaatiosta on jo paasattu. Euractiv -verkkosivusto katsoo sen olevan "useiden hyvin näkyvien partisaanitoimipisteiden, kuten RT (entinen Russia Today), Ruptly ja Sputnik " rinnalla. Bausman on kutsuttu puhumaan Venäjän valtion omistamissa TV Russia-1:ssä ja RT:ssä.
ellauri331.html on line 637: RT antoi 20. tammikuuta 2018 lausunnon vastauksena kiistaan: "RT tuomitsee kategorisesti ja yksiselitteisesti äskettäisen Russia Insider -artikkelin, sen kirjoittajan ja koko alustan edistämän inhottavan vihapuheen ja torjuu kaikenlaisen yhteyden sellaiseen. ". RT väitti, että asema oli lisännyt Bausmanin sinimustalle listalle kaksi vuotta aiemmin. Russia Insider on kopioinut RT-sisältöä. Kun The Daily Beast kysyi Googlelta, ne vastasivat, että "kun tekijänoikeuksien haltija ilmoittaa meille videosta, joka loukkaa hänen tekijänoikeuksiaan, poistamme sisällön viipymättä lain mukaisesti". RT-materiaali jäi Russia Insider -verkkosivustolle. Siis mitä? Selittäkääpä tarkemmin, en ymmärtänyt.
ellauri331.html on line 639: Vuonna 2020 SPLC havaitsi, että Russia Insider jakoi saman Google Analytics -tilin kuin National-Justice.com (National Justice) ja Truthtopowernews.com (Truth to Power News), jonka Bausman perusti myöhemmin vuoden 2020 alussa. Kaikki nämä sivustot jakavat sama verkkotunnus, joka mainitaan heidän lähdekoodinsa lopussa ja niillä on yhteisiä sivurivejä The Right Stuff -sivuston kanssa, joka on valkoisen kansallismielinen verkkosivusto. Bausmanin vaimo Kristina on Magnetogorskista.
ellauri331.html on line 645: Läppä läppä, eivät ole. Rykovtseva ahkeroi Radio Svobodassa, sillä ei ole wikisivua. Otto Lätsis oli latvialaissyntyinen toimittaja, joka kyllä on jo vainaja. Hruštšovin sulan lopussa hän työskenteli Izvestiassa, jossa hän kannatti sensuurin löystämistä ja pyrki tekemään sanomalehden suosituksi älymystön keskuudessa. Kommunisti-lehdessä hän lipsui perestroikan kannalle. Hänen loppunsa oli kamala. 10. syyskuuta 2005, kun Otto Lätsis ajoi Peugeotilla ja kääntyi vasemmalle risteyksessä, jeeppi törmäsi hänen autoonsa suurella nopeudella. Otto Lätsis ja hänen pojanpoikansa sekä jeeppiä ajanut nainen ja hänen kaksi lastaan joutuivat sairaalahoitoon. Lätsis viipyi koomassa yli puolitoista kuukautta, mutta kuoli lopulta vammoihinsa. Hän kuoli klo 5.00 MSK:ssa 3. marraskuuta 2005 Burdenkon sairaalassa Moskovassa.
ellauri331.html on line 651: Aleksander Goltz (vas.) oli itävalta-unkarilainen maalari, mahdollisesti vähän pedofiili. Vähemmän tunnettu ryssä (oik.) väsää länkkäreiden aviisiin (Insider) antiputinistista satanismia. "Putin on avoimesti julistanut, että se kieltää kansojen vapautumistaistelun itsevaltaisista johtajista. Hän uskoo, että kaikki protestit ja värilliset vallankumoukset ovat lännen juonitteluja", hän sanoi asiantuntijan ääenpainolla. Goltzit ovat voineet olla alunperin sorbeja jostain Puolasta.
ellauri331.html on line 660: Piontkovsky on American Mathematical Societyn jäsen. Piontkovsky on kirjoittanut useita kirjoja Putinin presidenttikaudesta Venäjällä, mukaan lukien hänen viimeisimmän kirjansa, Another Look Into Putin´s Soul. Piontkovski on yksi 10. maaliskuuta 2010 julkaistun Putinin vastaisen online-manifestin "Putin Must Go On" 34 ensimmäisestä allekirjoittajasta. Myöhemmissä artikkeleissaan hän on toistuvasti korostanut sen merkitystä ja kehottanut kansalaisia allekirjoittamaan sen.
ellauri331.html on line 664: Vuonna 2016 hän julkaisi artikkelin "Бомба, готовая взорваться" ("Pommi, joka on valmis räjähtämään") Venäjän ja Tšetšenian etnisestä konfliktista. Kun valtakunnansyyttäjänvirasto havaitsi hänen artikkelinsa "äärimmäiseksi" ja aloitti rikossyytteen, Andrei lähti lopulta Venäjältä länteen 19. helmikuuta 2016 ja on sen jälkeen räkyttänyt anglosaxeista. Radio Libertylle antamassaan haastattelussa Piontkovski sanoo, että ehkä Putinin suorittaman operaation tarkoitus on paljastaa kaikki Andrein kaltaiset mahdolliset intohimoiset yhteiskunnallisen kapinan johtajat, lähettää heidät Ukrainaan ja polttaa ne ukrainalaisten uunissa.
ellauri331.html on line 670: 26. marraskuuta 2021 päätoimittaja Oleg Elanchik julistettiin ulkomaiseksi agentiksi, joka on lähellä ääriliikkeitä nyky-Venäjällä. 11.2.2022 Sota.visionin perustaja Alexandra Ageeva tuli myös ulkomaan agentiksi. Lokakuussa 2022 SOTA-julkaisun virkaatekevä päätoimittaja, poliitikko Jevgeni Domozhirov otettiin etsintäkuulutettujen listalle. Kesäkuussa 2023 Venäjän oikeusministeriö lisäsi Sota.visionin "ulkomaisten agenttien" luetteloon.
ellauri331.html on line 682: Alkuvuodesta 2019 kalansilmäisen sokeritoukkajuutalaisen omistama Facebook poisti sosiaalisen median alustaltaan satoja sivuja, jotka toimivat itsenäisinä uutissivustoina, mutta olivat itse asiassa Sputnikin työntekijöiden hallinnassa.
ellauri331.html on line 684: Sputnik kiellettiin Euroopan unionissa helmikuussa 2022 (yhdessä RT:n kanssa ) Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan. Teknologiayritykset ja sosiaalisen median palvelut vastasivat hyökkäykseen poistamalla Sputnikin alustoiltaan, kun taas monet versiot, kuten ranskalaiset, saksalaiset ja kreikkalaiset, ovat lopettaneet toimintansa.
ellauri331.html on line 700: Varastettujen sähköpostien julkaisemisen jälkeen NSA:n ilmiantaja Edward Snowden kritisoi WikiLeaksia sen laajasta tietovuodosta ja kirjoitti, että "heidän vihamielisyys jopa vaatimatonta kuratointia kohtaan on virhe". Vittu Snowden oli vain kade Assangelle. Washington Post asetti vastakkain WikiLeaksin käytäntöjen ja Snowdenin NSA:ta koskevien tietojen paljastamisen välisen eron: vaikka Snowden työskenteli toimittajien kanssa tarkistaakseen asiakirjoja (joitakin salassa, jos se vaarantaisi kansallisen turvallisuuden), WikiLeaksin "radikaalimpi" lähestymistapa sisältää polkumyynnin. "valtavista, haettavissa olevista online-välimuistista, jossa on vain vähän – jos ollenkaan - ilmeisiä yrityksiä poistaa arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja". Washington Postin kolumnisti Anne Applebaum (jutku taas) kuvasi yksityiskohtaisesti muita Venäjän epävakautuskampanjoita Itä-Euroopan maissa.
ellauri331.html on line 702: 25. heinäkuuta 2016 Thomas Rid, Lontoon King´s Collegen turvallisuustutkimuksen professori ja Johns Hopkinsin yliopiston School for Advanced International Studiesin ulkopuolinen tutkija Washington DC:ssä (taskuprofessori vailla vertoa), teki oman yhteenvedon todisteista, osoittaaxeen Venäjän olevan kaiken takana. Hän päätteli, että nämä toimet heikensivät onnistuneesti "DNC:n kykyä käyttää oppositiotutkimustaan yllätyksenä Trumpia vastaan..." Hän kirjoittaa lisäksi, että monet maat suorittavat tietojen suodattamista poliittisista järjestöistä ja sitä pidetään laillisena tiedustelutyötä. "Mutta digitaalinen suodattaminen ja mahdollisesti manipuloitujen asiakirjojen julkaiseminen vapaalla hacktivismilla naamioituna ylittää suuren punaisen viivan ja muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen: autoritaarinen maa suoraan, mutta silti salaisesti yrittää sabotoida Yhdysvaltain vaaleja." Jos se maa edes olisi antiautotaarinen...
ellauri331.html on line 708: The Bell on riippumaton verkkosanomalehti Venäjällä, ja edellä jo patamustaxi leimattu Bloomberg kuvailee sitä "yhdeksi viimeisistä Venäjän riippumattomista uutislähteistä, jotka ovat edelleen pystyssä". Useat länsimaiset mediayhtiöt, kuten Axios, ovat lainanneet The Bell -kirkkoa heidän "asiantuntemuksensa" vuoksi Venäjän politiikassa.
ellauri332.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon
ellauri332.html on line 34: Brittifilmi Sherlock Holmesin loppukaarteesta oli tyyten paska luritus. Narsistinen vanha äijä jolle muka koko ajan kaikki käy kuin Strömsössä, nuori vaimo tarjoo sille pillua ja pikkupoika pitää sitä jonain guruna. Ällöttävää vanhussexiä. Sitten vielä mennään polttamaan ampiaisten pesä bensalla ilman mitään kunnon syytä. En pidä yxinäisistä ihmisistä jotka asuu joka ikinen omassa 16 neliön kopissa ja joille ystävät on tärkeämpiä kuin sukulaiset. Vitun gumanismia. Just tollasia noi anglosaxit ovat. On niitä kyllä täälläkin.
ellauri332.html on line 47: Yleisimmin narsismilla tarkoitetaan kuitenkin jonkinasteista häiriötä. Tai ei se oikeastaan ize narsistia häirize, vaan näitä sairaita valittajia. Tätä artikkelia tai sen osaa onkin pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on tältä osin vanhentunut. Psykofanaatikko "Jorman" mukaan narsistisen luonnehäiriön on arveltu yleistyneen viime aikoina, samalla kuin neuroosit ovat vähentyneet.
ellauri332.html on line 51: Toimittaja Mirja Pyykön tekemän laajan selvityxenn mukaan meitä narsisteja on ollut kaikkina aikoina ja kaikissa etnisissä ryhmissä, kulttuureissa, yhteiskuntaluokissa, ammateissa sekä molemmissa sukupuolissa. Heitä kiehtoo erityisen paljon vallankäyttö. Vasemmistolaiset ja oikeistolaiset ovat yhtä narsistisia, mutta vasemmalla korostuu izepaljastus, oikeistolla izetyydytys.
ellauri332.html on line 65: Esau möi akateemiset ambitionsa hernekeitosta jo väikkärillä "Backwards-looking operators". Pahemmaxi meni sitten Aalto-yliopiston feikkiprofeettana. Viimeisin pohjanoteeraus näyttää olleen Lauri "Tafsaaja" Törhösen farssimainen väittely Lapin yliopistossa. Mitään tekemättömässä "väitöskirjassa" ei ollut lähteitä eikä viiteapparaattia, todennäköisesti pelkkää narsistista pullistelua. Väittelijä vastasi kysymyxillä ja kysyi vastauxilla kuin Tuomari Nurmion "hän on täällä tänään." Löysä pata ja kalju kattila kolisivat kateederilla kuin tyhjät tynnyrit, musta kylki loisti kummallakin suoratoistona.
ellauri332.html on line 74: Lauri Törhösen mukaan taiteena elokuvaa voi ajatella maalauksen vastakohtana: se herättää ajan eloon ja asettaa teot peräkkäin antamalla merkityksiä ja omien keinojensa avulla poimii ja korostaa tekojen dramaturgista arvoa kokonaisuuden osina. Elokuvalle antaa luonteen mahdollisuus muotoilla aikaa, pilkkoa tai venyttää sitä, kuvata yläkulmasta tai alakulmasta, viedä katsojalle lähikuvia ja erikoislähikuvia, piirtää yksittäistä suuta, kättä tai silmää. Taiteilla on mahdollisuus pysäyttää aika, leikata siitä viipale, mutta vain elokuva voi muotoilla aikaa. No entäs kirjallisuus saatana?
ellauri332.html on line 78: Elokuva ei ole teatterin jatke. Se on kolmiulotteinen taidemuoto, jossa aika, objektiivit ja kameran liike luovat tilallisen avaruuden ja jota ohjataan kokonaisvaltaisena prosessina, käyttäen keinoina muun muassa kaluston teknisiä ominaisuuksia sekä mahdollisuutta liikuttaa näyttelijöitä ja kuvaavaa instrumenttia – periaatteessa katsojaa. Elokuvan perusominaisuus on, että kameran voi viedä minne vain ja se voi kuvata mitä vain, mutta sillä ei ole järkeä, tahtoa tai tunteita. Elokuvaohjaajan on ohjattava elokuvaajaa, joka käyttää kameraa tallettamaan esityksen, joka ohjataan kameran eteen. Ja kuvata otos yhä uudelleen, kunnes se onnistuu, jolloin on sen kuvan ensi-ilta. Hyväksytyistä otoista kootaan elokuva. Elokuvaohjaajan pitää olla katsojan edustaja.
ellauri332.html on line 89: He kertovat myös vaatimuksista kertoa eroottinen tarina tai riisua paita ja mixei pöxytkin.
ellauri332.html on line 93: Raja 1918 on Suomen sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva suomalainen elokuva, joka sai ensi-iltansa 30. marraskuuta 2007. Sen ohjasi Lauri Törhönen ja käsikirjoituksen teki Aleksi Bardy. Elokuva kertoo kapteeni Carl von Munckista, joka lähetetään keväällä 1918 Rajajoen kylään. Siellä hänen tehtävänsä on valvoa Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä rajaa.Elokuva perustuu Jörn Donnerin isän Kain kokemuksiin sisällissodan jälkeisessä valkoisessa Suomessa. Kapteeni Carl von Munckin esikuva on Kai Donner. No jo on vittua. Elokuva on samalla kuvaus fasistisen Suomen synnystä. Se kuvaa raakaa sodankäyntiä, vaikka varsinaiset vihollisuudet ovat loppuneet.
ellauri332.html on line 97: Räkä-Munckin kansallismielinen paatos ja usko itseensä lain ja järjestyksen puhdaskilpisenä soturina sekä näistä kumpuava into toteuttaa tehtävänsä pilluntarkasti ei jää huomaamatta kylän opettajattarelta neiti Linnulta, joka on myös periaatteen ihminen. Hän kuitenkin määrittelee itsensä mitään väriä tunnustamattomaksi humanistiksi, jonka ihannemaailmassa keinotekoiset rajat eivät kahlitsisi ihmisiä. Vaikka molemmat kokevat toistensa näkökulmat itselleen ärsyttävyyteen asti vieraiksi, he kuitenkin selvästi vaistoavat löytävänsä toisistaan vertaisensa nielun – ja lisäksi fyysisesti vetovoimaisen kiimaisen miehen ja naisen. Kumpikaan ei kuitenkaan ole tahoillaan vapaa: Munckilla on kaukana kotona kihlattu, josta hän kuitenkin pestin myötä yhä enemmän etääntyy; Linnulla taas on asuntoonsa kätkettynä sulhasensa, haavoittunut punasoturi, jonka piilottelu altistaa hänetkin kuolemanrangaistuksen uhalle. (Tää on kyllä nussittu Sofi Oxaselta Puhistuxesta.) Mitä vittua, punikki pihalle ja räkämunkin munaa opettajan nieluun.
ellauri332.html on line 101: Munckin henkinen kiirastuli voimistuu, kun rajan takaa alkaa pyrkiä maahan yhä enemmän neuvostovaltaa pakenevaa väkeä: niin Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kuin venäläisaatelia, sivistyneistöä ja juutalaisiakin. Munck kokee olevansa liian suuren tehtävän edessä ja pyytää apua kehittyvän kriisin purkamiseksi, mutta vastaus pääkaupungista on tyly ja armoton: vain suomalaiset saa päästää läpi, muut on käännytettävä, "punikit" ja vakoojat teloitettava. Munck on jätetty yksin likaisen työn tekijäksi ja huomaa joutuvansa tekemään yhä rankempia ratkaisuja, joiden ongelmallisuutta lain ja oikeuden, kohtuuden ja inhimillisyyden kannalta hän ei voi itseltäänkään kiistää. Munckin henkireikänä kasautuvien paineiden alla toimivat toisaalta shakki- ja keskusteluhetket originellin Gentschin kanssa, toisaalta hänet hetkeksi järjen sumentavankin raa'asta todellisuudesta erottavat kohtaamiset rakkautta ja inhimillisyyttä edustavan Linnun kanssa. Rajajoki jatkaa hiljaista virtaansa kuten ennenkin, mutta rajan ongelmat patoutuvat kuitenkin ennen pitkää vääjäämättä sumaksi, joka ei enää aukene ilman raskaita uhreja... Juonipaljastuxet päättyvät tähän. Loppukin on paljasta pyllyä.
ellauri332.html on line 108: Oma Profiili: Kuulujen vainajien perseen nuolenta on vanha viidakon tekniikka nuolla niistä izelleen lainaglooriaa.

ellauri332.html on line 112: Oma Profiili: Paavi Pentti 16 kertoo:
ellauri332.html on line 124: Kun Hollywoodin raskaansarjan Leonardo Dicaprio ja ohjaaja Martin Scorsese tekevät yhteistyötä elokuvassa, se saa ihmiset varmasti puhumaan. Vuoden 2013 elokuva "The Wolf of Wall Street" ei ollut poikkeus. Toisin kuin heidän aikaisemmat yhteistyönsä, ihmisten sanoma ei kuitenkaan ollut täysin myönteistä.
ellauri332.html on line 126: Elokuvan inspiraationa toimi Jordan Belfort, tosielämän valkokaulusrikollinen, joka petti tavallisilta ihmisiltä miljoonia dollareita. Ongelma? Katsojat kokivat, että elokuva loistovalaisi Belfortin käytöksen ja Wall Streetillä vallitsevan kaoottisen korruption, eikä valaissut uhreja.
ellauri332.html on line 140: Elokuvan akilleen kantapääxi osoittautui näyttelijä Zoe Saldanan valinta näyttelijä Nina Simonen pääosaan. Saldanaan täytyi tehdä pyllyproteeseja ja meikkiä, koska hän on puertoricolaista ja dominikaanista syntyperää, kun taas Nina Simone oli afroamerikkalainen. Monet kyseenalaistivat, miksi elokuvantekijät eivät vain palkkaaneet näyttelijää, jolla oli samanlainen syntyperä ja ihonsävy kuin Nina, varsinkin kun otetaan huomioon, että tällaisten näyttelijöiden rooleja on jo vähän.
ellauri332.html on line 158: Kirjailija Maxim Gorkyn mieli on ihastuttavan synkkä! Ajattele "Requiem for a Dream" ja "Black Swan". Aronofskyn elokuva "Äiti!" julkaistiin vuonna 2017 polarisoituneiden yleisöjen toimesta. Jotkut ylistivät psykologista kauhua sen monimutkaisesta kerronnasta ja korkeasta tuotantoarvostaan, kun taas toiset pitivät sitä liian vaatimattomana ja groteskina. Edes Hollywood-rakas Jennifer Lawrence pääroolissa ei voinut tukahduttaa kiistaa.
ellauri332.html on line 171: James Cameronin eeppinen romanssi oli titaaninen...menestys, kun se julkaistiin vuonna 1997, ja se on edelleen yksi kaikkien aikojen rakastetuimmista elokuvista. Puhumattakaan siitä, että se ampui heti Leonardo Dicaprion ja Kate Winsletin Hollywoodin kuninkaalliseen maailmaan. Elokuvan ennätysmenestys ei tarkoittanut, että se olisi vapaa kulissien takana olevista kiistoista. Sen lisäksi, että se oli kuusi kuukautta myöhässä aikataulusta, se myös ylitti budjetin 100 miljoonalla dollarilla. Kyllä, luit sen oikein. 100 miljoonaa dollaria! Se on enemmän kuin Rossia Segodnya saa Putinilta vuodessa! Vielä pahempaa on, että yli 60 miehistön jäsentä sairastui vakavasti sen jälkeen, kun heidän lounaaseensa oli lisätty PCP:tä. Vaikka syyllistä ei ole koskaan saatu kiinni, oletetaan, että se oli tyytymätön miehistön jäsen vastauksena Cameronin kuvauksissa luomiin vaikeisiin työolosuhteisiin
ellauri332.html on line 185: Useimmat teistä eivät tarvitse esittelyä "Huoneeseen". Sitä pidetään laajalti "Parhaana - pahimpana koskaan tehtynä elokuvana", joka on täynnä mutkikkaita juonilinjoja, uskomattoman huonoa editointia, kamalaa musiikkia ja huonoimpia näyttelijöitä, joita olet koskaan nähnyt. Vaikka monet uskoivat sen olevan parodia, se oli itse asiassa täysin vakava elokuva, jonka teki salaperäinen Tommy Wiseau sen pääosassa. Raina on kerännyt kulttia sen synkän julkaisun jälkeen ja on nyt yksi kaikkien aikojen suosituimmista huonoista elokuvista. Monissa Yhdysvaltojen teattereissa on vuosittain elokuvan teatteriesitys, ja se on aina loppuunmyyty mölyävien ja nauravien fanien keskuudessa. Vuoden 2017 elokuva "The Disaster Artist" kertoo elokuvan tekemisen kummallisista kulissien takaa.
ellauri332.html on line 189: Videopelien elokuvaversioilla on melko karkea historia, paljon karkeampi kuin sarjakuvien. Kummallinen valinta tehdä "Prince of Persia" -sarjasta ison budjetin Hollywood-leffa tuli Jake Gyllenhaalin [n.h.] nimihenkilönä. He antoivat hänelle kaikki mahdolliset pitkät hiukset ja karkea parta, mutta Donnie Darkosta [n.h.] ei vain ole niin helppoa tehdä Lähi-idän prinssi. Sitäpaizi Persia ei ole Lähi-Idässä. Näemme yhä enemmän esimerkkejä mahdollisuuksista valita sopiva näyttelijä, jonka Hollywood hukkaa ja joka haluaa suurimman nimen liitettäväksi projektiinsa. Vaikka olemme varmoja, että Jake ja elokuvantekijät olivat pettyneitä kritiikkiin, Taylor Swift [n.h.]-fanit ovat varmasti nauttineet siitä!
ellauri332.html on line 198: Vaikka on harvinaista, että elokuva vastaa täysin romaania, "Siskoni vartija" on loistava esimerkki elokuvasta, joka teurastaa kokonaan kirjan juonen ja viestin. Jodi Piccoultin samanniminen romaani seuraa perhettä, joka käsittelee tyttärensä kuolinkamppailua syöpää vastaan ja roolia, joka jokaisen jäsenen tulisi olla. Romaanin järkyttävä loppu kuvaa täydellisesti viestejä elämän satunnaisuudesta ja hauraudesta. Jostain kummallisesta syystä elokuvantekijät kuitenkin päättivät muuttaa lopun kokonaan ja tappaa tyttären sijaan toisen hahmon. Se ei vain tehnyt elokuvasta ennustettavan, vaan siitä puuttui todellista sisältöä tai ajatusta. Piccoult ja hänen fanit ovat syvästi pettyneitä.
ellauri332.html on line 207: Vaikka ei ole epäilystäkään siitä, että Jared Leton suoritus transnaisena elokuvassa "Dallas Buyers Club" oli Oscarin arvoinen, hänen näyttelijätyötään on sittemmin kritisoitu. Ottaen huomioon, että trans-ihmisten esittämisessä näytöllä on jo eroja, monet kyseenalaistivat valinnan heittää rooliin Leto, normi heteronormaali pelleasussa. Hänen äänikuurojen castings on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka Hollywood tarvitsee kipeästi lisäämään rooliaan ja näyttelijöitään kaikilta elämänaloilta. Homot ja (kz.alla) eivät riitä enää alkuunkaan.
ellauri332.html on line 223: Mikään ei voita Johnny Deppiä mielenkiinnottomana hahmona, mutta tämä casting-valinta oli hieman liian mielenkiintoinen useimmille ihmisille. "The Lone Ranger" oli Disneylle valtava lipputulopommi, joka menetti lähes kaksisataa miljoonaa dollaria, ja Deppin casting oli ensisijainen ongelma. Tonto on intiaanihahmo, ja se olisi ollut loistava tapa intiaaninäyttelijälle näyttää taitojaan. Sen sijaan saimme kapteeni Jack Sparrow'n – ja hänen pukunsa elokuvaan nosti myös skalppeja. Deppin näytteleminen ei ollut ongelma, mutta hänen "punanahkansa" on johtava tarina, kun useimmat ihmiset puhuvat tästä elokuvasta.
ellauri332.html on line 232: Ohjaaja Rupert Sanders onnistui kokoamaan kaikkien tähtien näyttelijät elokuvaan "Lumikki ja metsästäjä", mutta oli yksi näyttelijä, josta hän ei voinut pitää silmiään (tai käsiään) pois. Stewartilla ja Sandersilla oli suhde, joka johti Pattinsonin ja Stewartin eroon huhujen keskellä.
ellauri332.html on line 236: Kukaan ei voi kiistää Ingemar Johanssonin näyttelemistä, mutta tämä oli toinen virhe, kun valkoiset näyttelijät valittiin aasialaisiin rooleihin. "Ghost in the Shell" on klassinen pala anime
ellauri332.html on line 237: historiaa, ja se oli loistava tilaisuus antaa iso rooli pienemmälle nimelle. Mutta tuottajat menivät kuumalla kädellä, ja kovanyrkkinen Johansson näytteli sen sijaan vinkuintiaania.
ellauri332.html on line 238: Monet halusivat roolin uudelleenversion, ja tämän huonon lehdistön ansiosta – ja meidän on oletettava, että elokuva ei ollut kovin hyvä – elokuvasta tuli sekä kaupallinen että kriittinen floppi. Mixi se piti edes mainita?
ellauri332.html on line 242: Joten ensinnäkin muistetaan, että olisi lähes mahdotonta seurata "Taru sormusten herrasta" trilogialla, joka olisi jopa lähellä Oscar-palkittua sarjaa. Mutta jotkut faneista olivat ainakin toiveikkaita, että ainakin heidät voitaisiin kuljettaa jälleen Keski-Maan maailmaan. Ehkä hobittijoukon joukossa oli mieltymyksen puutetta tai se, että he vetivät sen, mitä olisi pitänyt olla enintään kaksi elokuvaa kolmeen. Liian pitkät ja hieman hitaat tarinat, nämä elokuvat saivat yliarvostetun merkin sekä katsojilta että kriitikoilta. Booooring, sanoi liikaa kissavideoita massuttaneet ylipainoiset jenkkikazomot.
ellauri332.html on line 246: Elokuva seuraa Teemu Keskisarjan nyrkkeilijän nousua (johon on lisätty rakkaus Bronxista), joka pääsee niin pitkälle ja huomaa sitten, että hänen tunnepitoisuuden puute on este kehässä ja hänen elämässään. Ohjaaja Martin Scorcesen ja Robert De Niron johdolla sitä pidetään klassikkona. Automerkistä tutun De Niron "menetelmänäyttelijä" -lähestymistapa väkivaltaisen Jake LaMottan hahmoon aiheutti kuitenkin paljon epämukavuutta näyttelijöille ja miehistölle. Tämä sisälsi suunnittelemattoman todellisen fyysisen nokkapokan, joka tapahtui yhdessä De Niron ja Cathy Moriartyn kohtauksista. Yleisö repesi. Kärpässarjan nyrkkeilijä näyttää urpolta ruipelolta, vetäiskö turpaan edes Sauli Niinistölle. No sille kyllä.
ellauri332.html on line 252:
Aloha ooh [n.h.]

ellauri332.html on line 254: Kukaan ei pitänyt "Alohasta". Ei edes Emma Stone itse, vaikka hän liittyi "tämä on valkaisua" -joukkoon vasta maksettuaan. Allison Ng on kiinalais-havaijilainen, kaksi kulttuuria, joita Stone ei ole, mikä oli yksi elokuvan saamista suurimmista kritiikistä. Kaiken kaikkiaan elokuva oli suuri floppi ohjaaja Cameron Crowelle, vaikka siinä oli paljon huonoja arvosteluja ja kiinnostuksen puute lisätä casting-virheitä, jotka hautasivat tämän elokuvan. Stone kertoi Los Angeles Timesille: "Minusta on tullut monien vitsien kohde. Olen oppinut paljon valkopesun hullusta historiasta."
ellauri332.html on line 258: Sean Connery ja Uma Thurman vainajat näyttelevät tätä pitkään jatkuneen brittiläisen vakoojasarjan uusintaversiota, joka perustuu Marvelin sarjakuviin. Molempien nimi on "The Avengers". Yksi oli eeppinen; toista on kutsuttu kaikkien aikojen huonoimmaksi elokuvaksi.
ellauri332.html on line 259: Elokuva kirjasi 5 % tomatometriin. "The Avengers" iski kuninkaallisesti käden paskaan. Se ei edes selvittänyt 60 miljoonan dollarin budjettiaan. Rotten Tomatoesissa sitä kutsuttiin "epäkyvyttömäksi" ja "valitettavasti vääräksi katastrofiksi". Tämä kesän julkaisu oli kesän jännä. Yhdeksällä Golden Raspberry -ehdokkuudella se voitti "Pahin remake tai jatko" sekä "TV-ohjelman pahin ylösnousemus".
ellauri332.html on line 263: Black Swan seuraa ammattibalerina Ninaa (Natalie Portman), joka yrittää olla paras mahdollinen, kun hän on valittu balettiryhmän Joutsenkuningattareksi. Koko elokuvan ajan Nina kamppailee roolinsa kanssa ja taistelee paitsi itseään myös Lilyä (Mila Kunis) vastaan - lahjakasta balerinaa näyttelevänä Mustana joutsenena. Natalie voitti esityksestään jopa Oscarin. No, siinä se kiista piilee! Monet ovat arvostelleet hänen voittoaan, koska suurimman osan hänen hahmonsa näyttöajasta on esittänyt todellinen balerina, mikä saa monet kyseenalaistamaan, kuinka suuri osa esityksestä voidaan antaa Natalille.
ellauri332.html on line 279: Lex Luthor on yksi ikonisimmista sarjakuvapahiksista Jokerin ja Magneeton kanssa. Monet toivoivat voimakasta näyttelijää, joka on jo hämmästynyt kaljuna roistona – kuten Bryan Cranston elokuvassa Breaking Bad, kun hän sanoo: "Minä koputtaa" - mutta sen sijaan saimme Jesse Eisenbergin. Hän ei todellakaan ole huono näyttelijä, kun katsoo hänen aikaisempia retkiään, mutta hänellä ei vain ollut voimaa näytellä tätä unohtumatonta roistoa.
ellauri332.html on line 289: Tämän elokuvan tarina on yksinkertainen ja suoraviivainen – Sarah menettää perheensä, ja auttaakseen häntä selviytymään hänen tyttöystävänsä vievät hänet tutkimaan luolia yhdessä. Joo, emme myöskään ymmärrä, miten tämän pitäisi auttaa. Elokuva onnistuu saamaan meidät tuntemaan klaustrofobista oloa, vaikka katsommekin sitä mukavasti tilavasta kodistamme keittiösaarekkeesta käsin.
ellauri332.html on line 302: Hollywood ei ole vieras nepotismille. Francis Ford Coppolan päätös esittää tyttärensä Sofia Coppola klassisen ja rakastetun "Kummisetä"-trilogiansa odotettuun kolmanteen osuuteen oli kuitenkin vähintäänkin virhe.
ellauri332.html on line 303: Vaikka Sofia saattaa olla lahjakas elokuvantekijä, näytteleminen ei ole hänen vahvuutensa, mikä teki hänen liian kätevästä näyttelijäsuorituksestaan entistä turhauttavampaa yleisölle. Kun otetaan huomioon, kuinka hyvin kriitikot ja yleisö saivat 22 ensimmäisestä "Kummisetä" -elokuvasta, 33. elokuvassa oli suuria (kiiltäviä) kenkiä täytettävänä, eikä se toiminut. Tämä elokuva todennäköisesti nukkuu kalojen kanssa sementtikengät jalassa.
ellauri332.html on line 315: Ei juoni? Ei dollareita. Ei dollareita? Ei elokuvastudiota. Mitä tuo tarkoittaa? Mr. Luke, selittäkääpä tarkemmin! Älä tee toista elokuvaa, Hollywood, paitsi jos se on Christopher Nolan "The Dark Knight Rises" -elokuvassa ja olet itse asiassa ohjaaja, joka tietää, mitä he tekevät.
ellauri332.html on line 330: Aamusella Meg kertoo Katelle, että heidän ei pitäisi vaarantaa heidän ystävyyttään pelkän palomiehen suhteen, mutta kun Meg annettuaan lujaa palomiehelle kertoo että Ryanilla on väärä penis, minkä Kate oli juuri vääristänyt luokille seksissä hänen kanssaan, Kate tajuaa, että Meg oli myös Ryanin kanssa. Ja nämä kaksi joutuvat fyysiseen tappeluun ja tekevät samalla sotkun motellin aulassa. Heidän taistelunsa päättyy, kun motellin johtaja kutsuu poliisin heidän luokseen. Kylä tanakkapamppu poliisi on parempi kuin vinopenixinen palomies.
ellauri332.html on line 332: Craig paljastaa poliisille, että Ryan oli vienyt autonsa päästäkseen häihin ajoissa. Kun hän etsii Ryanin Google Plus -profiilia, hän näkee, että Ryan menee naimisiin ja paljastaa tämän naisille. Kauhistuneena he pyytävät vapautusta häiden lopettamiseksi, ja heidät päästetään irti, kun he ovat maksaneet aulassa aiheutuneet vahingot. He saapuvat Fort Lauderdalen hotelliin, jossa häät pidetään, mutta on liian myöhäistä lopettaa se. Naiset kohtaavat Ryanin, joka huutaa heitä heittäytymään hänen kimppuunsa. Naiset väittävät edelleen, että oli se väärin, että hän nussi heitä molempia häitä edeltävänä yönä kertomatta heille, että hän oli kihloissa. Ryan myöntää, että hän oli ollut nykyisen vaimonsa Genevieven kanssa yliopiston fuksivuodesta lähtien eikä ole päässyt olemaan kenenkään muun kanssa silleen koko aikana. Kun naiset tapaavat Genevieven, he näkevät tämän pomottavan ja vaativan sexiä vinomunaiselta Ryanilta, ja päättävät olla kertomatta hiänelle hänen teoistaan, koska he tuntevat Ryanin kärsivän yhtä paljon avioliitossaan kuin heidän seurassaan.
ellauri332.html on line 344: ooups.com/img3/20101028/41/naked_avatar_blue_girls_1.jpg?1289429940" />
ellauri332.html on line 352: Kusisen Stephen Kingin romaani "The Shining" pyörii Jack Torrancen (jäljittelemätön Jack Nicholson) ympärillä, Overlook-hotellin talonmies, joka laskeutuu hitaasti hulluun naikkoseen.
ellauri332.html on line 367: Pulloposkinen Leonardo DiCaprio tunnetaan menetelmänäyttelijänä, joka on täysin sitoutunut rooleihinsa jokaisessa elokuvassa, jossa hän on ollut mukana, eikä vuoden 2015 "The Revenant" ollut poikkeus. DiCaprio näytteli Hugh Glassia, kovaa rajamiestä, joka loukkaantui vakavasti karhun hyökkäyksessä ja jonka miehistö hylkäsi selviytyäkseen omillaan erämaassa. Kehittyäkseen hahmoxi täydellisesti DiCaprio päätti pitäytyä puhtaasti raa'an lihan ruokavaliossa (mikä oli erityisen vaikeaa, koska hän oli vegaani) ja nukkua eläinten ruhoissa. Puhumattakaan lähes sietämättömistä jäisistä sääolosuhteista kuvauksen aikana ja lähes loputtomasta eroavien miehistön jäsenten tulvasta, on turvallista sanoa, että veri, hiki ja kyyneleet menivät rooliin, joka lopulta tuotti hänelle Oscar-palkinnon. Oliko se kuitenkaan sen arvoista, leffa oli täysi paskakasa.
ellauri332.html on line 380: Ellet elänyt kiven alla vuosina 2008–2021, "Twilight"-saaga soittaa sinulle kelloa. Kenelle kellot soivat kelle ei. Lukioon sijoittuva vampyyrin rakkaustarina ei vain rypisti höyheniä sen vuoksi, että se on lajitteleva, vaan myös siksi, että se romantisoi valtavan... ikäeron Bellan ja Edwardin välillä. Höh, melko huolestuttava 87 vuoden ikäero tarkemmin. Mutta Edwardin valtava muna on yhä salamannopea ja hampaat terävinä Bellan niskassa.Tämä oli amerikkalaisittain erityisen huolestuttavaa, koska franchising-ryhmän pääkohdeyleisö koostui huutavista tweensistä, joilla on vielä isän antamat pledgesormuxet. Bella ei kyllä ole mikään missi, tisutkin sillä on kuin kuhmuiset omenat. Voisi sitä silti pikasesti vetästä.
ellauri332.html on line 395: Tämä raina poikkeaa liian kauas kaappihinuri Nathanial Hawthornen vuonna 1850 julkaistusta romaanista vuoden 1660 puritaanisesta siirtokunnasta. Vuoden 1995 elokuva näyttää tietämättömältä. Sitä tervehdittiin pelätyllä elokuvakritiikillä, "tahattomasti hauska". Tänä aikana Demi Mooren nimi teltassa oli kuin jinx. Lyhyesti sanottuna hänen esityksensä Hester Prynnestä osoittautui vahingossa humoristiseksi.
ellauri332.html on line 402: In 17th-century Salem, Hester Prynne must wear a scarlet A because she is an adulteress, with a child out of wedlock. For seven years, she has refused to name the father. A vigorous older stranger arrives, recognized by Hester but unknown to others as her missing husband. He poses as Chillingworth, a doctor, watching Hester and searching out the identity of her lover. His eye soon rests on Dimmesdale, a young overwrought pastor. Enmity grows between the two men; Chillingworth applies psychological pressure, and the pastor begins to crack. A ship stops in Salem, and Hester sees it as a providential refuge for her daughter, herself, and her lover. But will Dimmesdale flee with her? Or without perhaps?
ellauri332.html on line 420: For anyone who's ever wondered why Hawthorne left out the mute servants, red cockatoos, and rolls in the proverbial hay. As Hawthorne himself would say: "Ignominious!" "Deththpicable!"
ellauri332.html on line 422: Love the book or hate it, but no novel deserves the shabby treatment that director Roland Joff and screenwriter Douglas Day Stewart have given the classic novel.
ellauri332.html on line 434: Täh? Buahaha! Gotcha! Ruodittavana onkin jonkun Joffen 1995 "romanttinen" Hollywood versio Hawthornen sepustuxesta! Eikä Wimin onneton 1973 pläjäys. Sitä ei varmaan jenkeissä edes näytetty. LOL!
ellauri332.html on line 438: In fact, there are min. eight other film and TV adaptations, including an Emmy award-sinning TV mini-series, and Roland Joffé's 1995 Hollywood feature starring Robert Duvall, Gary Oldman and Demi Moore.
ellauri332.html on line 440: Nosiis, mitäväliä. Urheasti eteenpäin Wimin versioon.
ellauri332.html on line 450: Prynne is a slumming-sexpot pariah, Chillingworth comes back from the woods with a clinical eye for vengeance, flabby-chinned Dimmesdale (Lou Castel) keeps fainting on the edge of the widescreen. Pearl (Yella Rottländer) giggles as the black-clad puritan leading the arrest slips and falls in the mud.
ellauri332.html on line 470: Elokuvan juoni kertoo kahdesta julkkisjournalistista, jotka lähtevät CIA:n ohjeistamana Pohjois-Koreaan haastattelemaan Kim Jong-unia, tarkoituksenaan salamurhata hänet. Hulvatonta jenkkihuumoria, salamurhaus nimittäin. Il y a ceci d'ironique dans l'intrigue, qui montre le désespoir du gouvernement des États-Unis et de la société américaine. L'assassinat d'un leader étranger renvoie à ce que les États-Unis ont fait en Afghanistan, Irak, Syrie et Ukraine. Et n'oublions pas qui a tué Kennedy : les Américains.
ellauri332.html on line 473: Kimin kansainvälisesti televisioidun haastattelun aikana Skylark käsittelee yhä herkempiä aiheita (mukaan lukien maan ruokapula jonka aiheuttivat Yhdysvaltojen asettamat talouspakotteet) ja "haastaa isänsä hyväksynnän tarpeen." Samaan aikaan Sook ja Rapaport ottavat haltuunsa ohjauskopin torjuakseen Kimin vartijoita, jotka yrittävät katkaista lähetyksen.
ellauri332.html on line 475: Alkuperäisestä vastustuksestaan huolimatta Kim itkee lopulta hillittömästi ja saastuttaa itsensä sen jälkeen, kun Skylark laulaa Katy Perryn kappaleen Firework (tietäen Kimin rakkaudesta hänen musiikkiinsa), mikä pilaa hänen maineensa. Raivoissaan Skylarkin pettämisestä Kim ampuu hänet ja vannoo kostavansa laukaisemalla ydinohjuksen.
ellauri332.html on line 477: Skylark, jonka luodinkestävä liivi pelastaa hänet, kokoontuu Rapaportin ja Sookin kanssa pakenemaan (Rothien puolixi korealaisen pennun rinnalla) vartijan avulla. Kolmikko kaappaa Kimin tankin päästäkseen noutopisteeseensä ja tappaa samalla useita muita vartijoita. Kim jahtaa ryhmää helikopterilla, mutta Skylark ampuu alas ja tappaa hänet ennen kuin hän voi antaa käskyn laukaista ohjus.
ellauri332.html on line 479: Ohjuksen laukaisun estyessä Sook ohjaa Skylarkin ja Rapaportin pakoreitille ja selittää, että hänen on palattava Pjongjangiin ylläpitääkseen turvallisuutta. Myöhemmin HYLJE Tiimi So Bring Not Six - upseerit pelastivat heidät silmäkulmiin liimatuilla laastareilla naamioituneena pohjoiskorealaisiksi sotilaiksi. Palattuaan Yhdysvaltoihin Skylark kirjoittaa kirjan kokemuksistaan Pohjois-Koreassa, Rapaport palaa tuottajaksi (ja pitää yhteyttä Sookiin Skypen kautta) , kun taas Pohjois-Koreasta tulee ydinaseistariisuttu demokratia Sookin väliaikaisena johtajana.
ellauri332.html on line 493: "Fantastic Breasts" -sarjaa on kutsuttu "Hollywoodin kirottuimmaksi franchiseksi". Jep! Elokuva seuraa Newt Scamanderia hänen tehtävässään pelastaa ja suojella hassuja olentoja, joita löytyy vain velhomaailmasta. Kuulostaako maagiselta? Ei?
ellauri332.html on line 510: Ylläri että yleisö piti kauhu-/komedian "Jennifer's Body" juoni alun perin kiistanalaisena, koska se koskee Jennifer Checkiä – lihaa syövää demonicheerleaderiä. Kiistaa pahensi se, että pääroolissa näytteli Megan Fox, joka käsitteli omaa "Transformers" -kiistaansa.
ellauri332.html on line 511: Elokuva on oppikirjaesimerkki nukkujahitistä, mikä tarkoittaa, että vaikka se pommitti lipputuloja alun perin ilmestyessään, se on sittemmin saavuttanut kulttiklassikon aseman. Elokuvaa ja Meganin roolia on jopa julistettu feministeiksi ikoneiksi elokuvassa kuvatun vahvan naisvaltaisen pohjasävyn vuoksi. Elokuva näät seuraa alakarppauxen demonisesti riivaamaa lukiolaista, joka tappaa miespuoliset luokkatoverinsa ja syö heidän "lihansa" selviytyäkseen nettihaasteesta, lapsuuden ystäviensä pyrkiessä lopettamaan hänen tappoharrastuksensa. Cody sanoi halunneensa elokuvan puhuvan naisten voimaannuttamisesta ja tutkivan parhaiden ystävien välisiä monimutkaisia suhteita Natossa.
ellauri332.html on line 516: Megan Fox oli valtava osa kahta ensimmäistä live-action Transformers -elokuvaa, mutta miksi Megan Fox jätti Transformers -sarjan ennen Transformers: Dark of the Moon -elokuvaa ? Steven Spielbergin tuottamana Paramount lanseerasi live-action Transformers -franchise-sarjan vuonna 2007. Ensimmäisen elokuvan ohjasi Michael Bay, ja siinä näytteli Shia LaBeouf Sam Witwickynä, ja Fox toimi hänen näyttelijänä ja rakkausmiehenä Mikaela Banes. Vuoden 2007 elokuva oli taloudellisesti valtava hitti ja ansaitsi yli 700 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti. Sen jatko-osa, Transformers: Revenge of the Fallen, menestyi vielä paremmin vuonna 2009, mikä takaa trilogian. Megan Fox Transformers -ongelma jätti kuitenkin tumman pilven franchisingin päälle.
ellauri332.html on line 518: Joten mikä tarkalleen aiheutti Megan Foxin äkillisen eron Transformersista ? Megan Fox lähti Transformersista juuri ennen Transformers: Dark of the Moon -ohjelmaa, mikä oli Transformersien vastaus Wonderland- haastatteluun, jonka hän teki vuonna 2009, jossa hän vertasi Bayn asennetta kuvauksissa Hitlerin asenteeseen. Hän sanoi: " Hän haluaa olla kuin Hitler lavastellaan, ja hän onkin. Joten hän on painajainen työskennellä." Foxin edustajat väittivät, että se oli hänen päätöksensä lähteä, kun taas raportit osoittivat, että studio ja Bay päättivät jatkaa. Vuonna 2011 Bay sanoi, että Spielberg käski häntä erottamaan hänet Hitlerin kommentin jälkeen. Kommentin loppuosoite lie ollut Herr Spielberg selber, joka juutalaisena otti siitä kovin nokkiinsa.
ellauri332.html on line 528: Kriitikot näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että elokuva epäonnistui kolmannessa näytöksessään. Joo... puhumme TÄSTÄ melko abstraktista kirjahyllykohtauksesta.
ellauri332.html on line 530: ooper-interstellar-scaled.jpg.pro-cmg.jpg" />
ellauri332.html on line 531:
Kosmonautti Cooper ja sen 2 apulaista vanhanaikaisissa asepuvuissa ihmelettää tyhjää kirjahyllyä

ellauri332.html on line 535: Vähäisen polttoainemäärän vuoksi Cooper ja Brand käyttävät Gargantuaa painovoimalinkona päästäkseen Edmundsin planeettalle, mutta mustan aukon läheisyyden vuoksi he menettävät jälleen 51 vuotta. Cooper ja TARS irtautuvat Endurancelta omissa kapseleissaan Gargantuan ytimeen, jossa kaksikko päätyy äärettömän tesseraktin (tämä ihme on takuulla förbitty Sikiön Wallulta) sisälle. Cooper ymmärtää rakennelman olevan kaukaisen tulevaisuuden ihmisten luoma. Hän siirtyy ajassa taaksepäin, jolloin hän näkee Murphin lapsuudenhuoneeseen kirjahyllyn läpi ja huomaa voivansa vaikuttaa rajallisesti huoneen painovoimaan. Hän siirtyy ajassa eteenpäin ja löytää aikuisen Murphin tutkimasta vanhaa huonettaan. Cooper lähettää Murphille datan, jonka TARS on kerännyt tapahtumahorisontin sisäpuolelta, morsettamalla sen hänelle huoneeseen jättämänsä rannekellon sekuntiviisarin avulla. Tästä näperryxestä tesserakti romahtaa. Myöhemmin Cooper herää Saturnusta kiertävässä avaruussiirtokunnassa. Hän tapaa vanhuuteen kuolemaisillaan olevan tyttärensä. Murph oli onnistunut Cooperin lähettämien tietojen avulla suorittamaan loppuun Brandin laskelmat ja ratkaisemaan painovoimapropulsioteorian. Tämän ansiosta tähtien välisen matkustamisen hallitseva ihmiskunta voitiin evakuoida tuhoutuvalta planeetalta. Murph muistuttaa Cooperia siitä, että Amelia on yksin CASEn kanssa Edmundsin planeetalla. Cooper ja TARS lähtevät kohti Edmundsin planeettaa, jossa ilkialasti ilman avaruuspukua kävelevä Amelia valmistautuu Adam-nimisen apinan kaa uuden siirtokunnan perustamiseen.
ellauri332.html on line 545: Redmayne itse on sittemmin myöntänyt, että Elben roolin hyväksyminen elokuvassa "oli virhe" sen tosiasian valossa, että Hollywoodissa on jo nyt pulaa LGBTQI+:n edustajista. [Mitähän noi i+ ovat? Inverttejäkö?]
ellauri332.html on line 549: Ridley Scottin "House of Gucci" tuo skandaalisen tarinan Patrizia Reggianista valkokankaalle. Lady Gaga valittiin Reggianin rooliin, seurustelijaksi, joka tuli nopeasti melko pahamaineiseksi järjestäessään lopettaa aviomiehensä, kunnon herra Maurizio Guccin, elämän. Olisi hähättelyä sanoa, että elokuva oli kiinalainen. Sen lisäksi, että kriitikot ja katsojat pilkasivat näyttelijöiden yrityksiä aidolla italialaisella aksentilla, myös Guccin perhe itse on tuominnut elokuvan. Auts! Lisäksi Gaga on sittemmin myöntänyt, että hän eli kuvausten aikana tosielämän Reggianin pelossa. Amerikkalaiset möisivät vaikka isoäitinsä, jos joku ostaisi.
ellauri332.html on line 561: "Alexander" (2004) oli 3 tunnin elokuva, joka tehtiin yhteen ommeltujen puoliksi leivottujen ideoiden välähdyksistä siinä toivossa että katsojat olisivat innoissaan nähdessään valkaistun blondin Colin Farrellin [muutkin kuin Nora "Genital" Roberz], joka kuvasi Aleksanteri Suurta, ja Angelina Jolien, joka näytteli hänen äitirooliaan suurella näytöllä. Yleisö piti tätä historiallisten epätarkkuuksien ja Colinin hinuroinnin lisäksi yhtenä elokuvan naurettavimmista asioista. "Emme väitä vastustavamme homoja ", sanoi Yannis
ellauri332.html on line 574: öljyputkista kuvitteellisella eksoottisella itämaalla."
ellauri332.html on line 577:
Olipa kerran Hollywoodissa [n.h.]

ellauri332.html on line 579: Tarantino-leffan on lähes mahdotonta paeta kiistoja. No, hänen vuoden 2019 elokuvansa "Once Upon a Time in Hollywood" ei ole poikkeus. Elokuva on fantastinen ote todellisista Hollywoodin ikoneista ja traagisista Mansonin perheen murhista. Kriitikoista huolimatta tapa, jolla toimintatähti-ikoni Bruce Lee on kuvattu Tarantinon tarinassa, herätti kiistaa. Shannon Lee, Bruce Leen tytär, on ulkoisesti panostanut elokuvaan sen loukkaavasta kuvasta hänen isänsä. Lisäksi monet ovat puhuneet elokuvasta sen selkeän naisten objektiivisuuden ja heihin kohdistuvan väkivallan kuvauksen vuoksi.
ellauri332.html on line 583: On melko harvinaista, että elokuvan päänäyttelijä menee rougeksi ja loukkaa elokuvaa, jossa hän näyttelee. No, se...tapahtui täällä. Juonenkäänteen kuningas, M Night Shyamalanin elokuva "The Happening" oli täydellinen kömmähdys. Se, mikä oli tarkoitettu kauhuksi, on niin hirvittävän huonoa, että se on melkein komediaa. Hänen ansiokseen kuuluu, että elokuva kasveista tappamassa ihmisiä, ei vain kuulosta pelottavalta. Pelottaa enemmän että apinat tappavat sukupuuttoon jo puolet kasveja. Huolimatta siitä, kuinka huono se on, elokuvaa ympäröi lisäkiista, kun elokuvan tähti Mark Wahlberg käänsi selkänsä ohjaajalle pieraisten hänen yleiseen suuntaansa ja moittimalla elokuvaa julkisesti. Whalbergin onneksi Shyamalan ei ottanut kritiikkiä sydämeensä.
ellauri332.html on line 587: Tämä Vietnamin sodan ympärille keskittynyt elokuva, jonka pääosissa ovat Hollywoodin raskassarjat kuten Robert DeNiro, Christopher Walken ja Meryl Streep, pidetään ikonisena. Se ei kuitenkaan ole vailla kiistaa. Elokuva kuvaa traumaattisia kidutuskohtauksia, joita on sittemmin kritisoitu törkeästä epätarkkuudesta. Se sai jopa Vietnamin veteraanit sotaa vastaan protestoimaan elokuvan väärää kuvaa sotilaiden kokemista todellisista julmuuksista. Tarkempi kuva saatiin sittemmin Guantanamosta.
ellauri332.html on line 591: David Ayer sai tehtäväkseen ohjata omituisen anti-sankari-supersankarielokuvan "Suicide Squad" jo vuonna 2016. Ayerin alun perin tarkoittama "sielullinen draama" teurastettiin elokuvastudion toimesta sieluttomaksi yleisöä miellyttäväksi komediaksi. Sen lipputulos oli kehno huolimatta siitä että kriitikot ja Ayer itse panivat elokuvassa. Ayerin onneksi AC/DC-fanit kokoontuivat yhteen ja vaativat Ayerin visiota joukkueesta, mikä johti "uudelleenkäynnistykseen" yllättäen nimeltä "The Suicide Squad" vuonna 2021.
ellauri332.html on line 597:
Jar Jar Bing eli Goofy

ellauri332.html on line 606: George Lucas sai inspiraationsa sankarin luomiseen kuuluisalta sarjakuvahahmolta Hessu . Esiintyy elokuvassa Star Wars. Episodi I: The Phantom Menace ", jossa häntä näytteli ja äänesti amerikkalainen näyttelijä Ahmed Best , Binksistä tuli historian ensimmäinen sivuhahmo, joka luotiin yksinomaan liikkeensieppaustekniikalla . Hahmo sai kriitikoilta ja faneilta negatiivista palautetta liian koomisuuden vuoksi, ja siksi tekijöiden oli vähennettävä merkittävästi hahmon osallistumista esiosa-trilogian elokuviin.
ellauri332.html on line 610: Esiosa-trilogiaa luodessaan George Lucas ei alun perin aikonut esitellä sarjakuvahahmoa, mutta hänen poikansa "Jett" ehdotti tuloksena olevan synkän ja poliittisen trilogian "laimentamista" hahmolla, joka ainakin osittain kompensoisi Hanin huumorin menetystä. Lucas, joka on saanut inspiraationsa yhdestä poikansa suosikkisarjakuvahahmoista, Disneyn Goofysta , luo pitkän (1,96 m) gunganin, jolla on pitkät korvat ja varrelliset silmät ja joka muistuttaa antropomorfoitua hadrosaurusta tai vesinokkaeläintä, ja "Jett" keksii hänelle nimen - Jar Jar Binks. Ulkonäköä viimeisteli kuvittaja Terril Whiplatch.
ellauri332.html on line 614: Trilogian kahdessa seuraavassa elokuvassa Binksin roolia jouduttiin vähentämään median ja fanien voimakkaan kritiikin vuoksi. Vitsinä ennen seuraavan osan kuvausten alkua ohjaaja lähetti näyttelijöille käsikirjoituksen uuteen elokuvaan nimeltä " Jah's Big Adventure " - tietäen, että se vuotaisi lehdistölle, Lucas näin ollen Ahmed Bestin mukaan: keskisormi niille, jotka sanovat "kaikki vihaavat Jahia-Jahia". Attack of the Clones -elokuvan varsinaisessa käsikirjoituksessa , jossa Jar Jar menetti suuren osan ensimmäisen elokuvan omaperäisyydestä, Lucas kirjoitti kaikki kohtaukset itse; hän kuitenkin tarjosi riittävästi näyttöaikaa Binksille voidakseen esittää "merkittävän roolin".
ellauri332.html on line 616: Sithin kostossa gungan esiintyy vain kahdessa kohtauksessa ja sanoo vain yhden sanan - " anteeksi " - kun hänet kohtaa yksi senaattoreista. Best kertoi Entertainment Weeklylle , että piti olla toinen kohtaus, jossa edustaja Binks ja liittokansleri Palpatine kävelevät samalla lailla hassusti vierekkäin. Palpatine tavallaan kiittää Jar Jaria siitä, että hän nosti hänet valtaan. Se on todella mielenkiintoinen kohtaus, ja se näyttää Jar Jarin evoluution iloisesta lapsihahmosta manipuloiduksi poliitikoksi ", ja siten Lucas vetää rajan Gunganin tarinan alle - hän on nyt vain poliitikko, mutta tämä "todella synkkä kohtaus " ei mahdu kalloon. Toisessa haastattelussa Best huomautti, että Sithin kosto oli synkkä tarina Darth Vaderin noususta, eikä siinä pitänyt olla komediaa, ja "Jar Jarin koko tarkoitus oli tuoda valoa ja keveyttä." Siihen mennessä he olivat poissa.
ellauri332.html on line 620: Jo ennen "The Phantom Menace" -jakson julkaisua Jar Jar tuli melko vakavan median ja yleisön huomion kohteeksi. Näin ollen Brent Staples New York Timesista uskoo, että gungan ”kävelee kuin parittaja. Binks on ylivoimaisesti elokuvan tyhmin hahmo", ja hänen yksinkertainen omistautuminen "valkoisille" jedimestareilleen muistutti ihmisiä Hollywoodin loukkaavimmista rodullisista stereotypioista; Slaten David Edelstein kutsui Binksiä " pullisesilmäiseksi, miehen kokoiseksi dinosaurukseksi, joka puhuu Länsi-Intian slangia " ja Eric Harrison Los Angeles Timesista vertasi Binksiä Stepin Fetchitin virheelliseen parodiaan. Harrison panee merkille Pohjois-Amerikan katsojien ennennäkemättömän suuttumuksen tämän hahmon suhteen: erityisesti luotiin verkkosivusto jarjarmustdie.com ("Jar Jar Must Die") , joka kerää fanien ääniä vetoaakseen Lucasfilmiin ja pyytää tappamaan Binks. Vanity Fairin Bruce Handy kirjoitti, että Jar Jarista "on tullut symboli siitä, mitä monet fanit pitävät esiosa-trilogian puutteina: hahmot, joista kukaan ei välitä; huumorintaju, joka on suunnattu yleisön nuorimmille ajatteleville jäsenille; liiallinen riippuvuus tietokonegrafiikasta; ja juonilinjat, jotka käsittelevät monimutkaisia poliittisia juonitteluja , jotka olisivat sopimattomia: I, Claudius tai Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho -sovituksissa , mutta sopivat elokuviin, joissa on hahmoja kuten Jar Jar Binks." Kate Phipps The A.V. Clubista totesi, että Binks oli kiusallisesti kirjoitettu elokuvaan, jonka olisi voinut tehdä ilman gungania, joka tarjoaisi koomista helpotusta pääjuonelle, mutta sen sijaan hän "pilaa melkein jokaisen kohtauksen, jossa hän avaa suunsa."
ellauri332.html on line 622: Elokuvakriitikot ja fanit syyttivät elokuvantekijöitä liiallisesta kaupallistuksesta ja kohdistamisesta pienille lapsille. George Lucas totesi, että " nämä elokuvat ovat lapsille, mutta he [fanit] eivät halua myöntää sitä... On pieni joukko faneja, jotka eivät pidä koomista helpotuksesta. He haluavat elokuvien olevan kovia, kuten The Terminator, ja he järkyttyvät ja tulevat hyvin tuomitsevaksi kaikesta, mikä liittyy lapsellisuuteen ." Rob Coleman, joka johti animaatiotiimiä Industrial Light & Magicissa , muisteli myöhemmin kertoneensa Lucasille, että tiimi ennusti Jar Jar -hahmolle epäonnistumisen; Lucas kertoi hänelle, että hän esitteli erityisesti Jar Jarin elokuvaan herättääkseen 12-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten huomion. Huhtikuussa 2019, Star Wars Celebrationin aikana, ennen The Phantom Menacen 20-vuotisjuhla vuotta juhlivaa paneelia, George Lucas nimesi Jar Jarin suosikkihahmokseen Star Warsissa.
ellauri332.html on line 628: Time -lehden Wook Kim totesi, että vuoteen 2012 mennessä oli yli kolmekymmentä sivustoa, jotka oli omistettu keräämään " sapen täyttämiä vihanpurkauksia Jar Jaria kohtaan ". Hän mainitsi kolme tapaa Binksin kuolemaan, jotka yhden sivuston käyttäjät keksivät ja jotka kulkevat sarjanumeroilla 87, 352 ja 464.
ellauri332.html on line 634: Chinless George Lucas was born and raised in modest circumstances in Modesto, California, the son of Dorothy Ellinore Lucas (née Bomberger) and George Walton Lucas Sr., and is of German, Swiss-German, English, Scottish, and distant Dutch and French descent. His family attended Disneyland during its opening week in July 1955, and Lucas would remain enthusiastic about the park, Goofy in particular. Lucas's father owned a stationery store, and had wanted George to work for him when he turned 18. Sama lähtökohta siis kuin Paavo Havikolla.
ellauri332.html on line 637: Ilmeisin viittaus juutalaisuuteen "Star Warsissa" on jediuskonto. Jedi-koodi, jossa painotetaan itsekuria ja moraalista käyttäytymistä, heijastaixen juutalaisuuden parhaita periaatteita. Molemmat perinteet korostavat etiikan ja vanhurskauden tavoittelun merkitystä sekä pakanoiden reviirien miehitystä.
ellauri332.html on line 639: Lisäksi itse Voiman käsite muistuttaa juutalaisten käsitystä jumalallisesta läsnäolosta, joka on läsnä kaikessa ja ylläpitää maailmankaikkeutta. Ajatus siitä, että Voima on jotain, joka virtaa kaikkien elävien olentojen läpi ja sitoo galaksin yhteen pikaliimana, on samanlainen kuin juutalaisten uskomus, jonka mukaan Jumala on läsnä luomisen kaikissa osissa. Mutta missä hän oli ennen kun hän loi midiä?
ellauri332.html on line 640: Ikoninen linja ”Olkoon voima kanssasi” juontaa myös juurensa juutalaisuudesta. Ilmaus "Shalom Aleichem", joka tarkoittaa "rauha olkoon sinulle", on yleinen juutalainen tervehdys, joka on hengeltään samanlainen kuin "Olkoon Voima kanssasi". Molemmat välittävät tunteen toivottaa jollekin hyvää ja vetoaa korkeampaan voimaan ohjaamaan ja suojelemaan häntä. Aivan toiselta planeetalta kuin vaippapäiden "Ähläm sähläm."
ellauri332.html on line 643: Kun fanit nauttivat tästä lähi-idän eeppisestä tarinasta, he voivat myös arvostaa niitä rikkaita kulttuurisia ja uskonnollisia vaikutteita, jotka tekevät "Star Warsista" todella ainutlaatuisen ja erityisen franchising-sarjan. Olkoon Voima kanssasi ja löytäköön se aina inspiraatiota juutalaisen perinteen viisaudesta.
ellauri332.html on line 649: Hollywoodin rakas ohjaaja Steven Speilberg saavutti suurta menestystä vuoden 1985 elokuvallaan "Takaisin tulevaisuuteen". Se on aikamatkatarina, joka on ansainnut rakastetun ikonin aseman. Se nosti Michal J. Foxin megakuuluisuuteen ja sai yleisön toivomaan sen hyppäävän lähimpään Deloreaniin ja matkustamaan helkkariin. Sen ilmestymisen jälkeisinä vuosikymmeninä katsojat ovat kuitenkin alkaneet palata elokuvaan ja kyseenalaistaa sen melko häiritsevän juonen. Puhumme oudosta tarinasta Martyn ja hänen äitinsä välillä. Höh...jätämme sen Googlen päätettäväksi...
ellauri332.html on line 656: Kuka olisi voinut ennustaa, että Disneyn "Beauty and the Breast" -elokuvan apinaversiota vastaan tulee boikotti? Ohjaaja Bill Condom otti harppauksen ja käytti taiteellisia vapauksiaan sisällyttääkseen kaikkien aikojen ensimmäisen homohahmon Disney-elokuvaan. Vaikka tähän siirtoon vedettiin herne nenään laajalti, monet olivat tyytymättömiä. Niin paljon, että se sai jotkin maat kieltämään elokuvan ja jopa boikotoivat muutamissa Yhdysvaltojen osavaltioissa. Myös venäläiset sensuroivat Condomin Le Foun ja Stanleyn hetken homostelun. Critics regarded the film as inferior to its 1991 animated predecessor.
ellauri332.html on line 680: Unenvälittäjä - saaga koostuu kolmesta romaanista, jotka on kirjoittanut Augusto Cury – lääkäri, psykiatri, psykoterapeutti ja julkaisuilmiö Brasiliassa. Ensimmäinen USA:n markkinoille ilmestynyt kirja Unenvälittäjä: Kuzumus sisältää hahmoja, jotka ovat läsnä koko saagassa. Sydämestä laaditun kertomuksen avulla Cury vetää rinnakkaisuuden modernin yhteiskunnan vaikutusten elämäämme ja tunteidemme välille.
ellauri332.html on line 686: Saagan kolmannessa kirjassa Unenvälittäjä - Ideoiden kylväjä, Unenmyyjä, Mestari, kansainvälisestikin voimakas mies vaikka hukkapätkä kuten Eski Saarinen, saa selville, että hetkessä eläminen on hauskaa, mutta menestys on syklistä, aivan kuin herkät lehdet, jotka itävät loistokkaasti keväällä, mutta putoavat aina seuraavana päivänä, jos on talvi. Hän käy läpi kaukaisia ja epävieraanvaraisia paikkoja, käy valtavia taisteluita ja monien väsymysten jälkeen huomaa, että kaikki mitä hän etsii, on lähempänä kuin hän kuvitteli, nimittäin Sao Paulossa, mistä myös Paulo Coelho on saanut ensimmäisen miljoonansa.
ellauri332.html on line 690: Juupa juu, tämän päivän jeesuxen pitää olla ex-upporikas yritysjohtaja, jotta porukat vakuuttuisivat että sen valtuutus on kapitalismin monoteistiseltä jumalalta, nimittäin herra Mammonalta. Kaikki kouristavat selkiään joko kurnuttaville keropäille (Putin, Bolsonaro, valta), pahoille biljonääreille (Vuitton, Bezos, Musk, Abraham Lincoln Carnegie Mellon, 50 biljoonaa USD rahaa) tai influenssereille ja juontajille (celebrities, mainetta).
ellauri332.html on line 698: Porvoon Salen vartijalta "lähti vähän ylilyönnixi," teki kansalaispidätyxen piirashyllyllä ja asiakas pantiin ostamaan koko paistoerä. Järjestyksenvalvojaa syytetään julmasta väkivallasta: Uhri huputettiin ja sitten otettiin esiin sähkölamautin Huputettu mies huusi kivusta, kun kaksi järjestyksenvalvojaa istui hänen päällään ja antoi sähkölamauttimella iskuja. Mitä perkelettä, nyt on kapitalistien yxityispoliisit taas liikkeellä kuten briteissä 1800-luvulla. Saatana, rikottakoon kaikki paska Salejen näyteikkunat ja syötettäköön saleen osuuskunnan kähmijöille kaupan myyjättärien kaljut ripsipiirakat. Pahaa kusetusta, kapitalistista fasismia parempien tulosodotusten toivossa.
ellauri332.html on line 702: Suomen lisäksi äänestämästä pidättäytyivät muun muassa Saksa, Italia, Baltian maat ja EU:hun kuuluvat Pohjoismaat. Esimerkiksi Ranska, Espanja, Portugali, Belgia ja Irlanti äänestivät päätöslauselman puolesta. Yhdysvallat, Itävalta, Unkari, Kroatia ja Tšekki äänestivät vastaan. US looks isolated after opposing UN resolution on Gaza truce. No ei hätä ole tämän näköinen, urhea pikku Suomi heiluttaa sille häntäänsä! Saivathan Yhdysvaltain sotilaat juuri mahdollisuuden käyttää Suomen maaperää!
ellauri332.html on line 711: Orpo sanoo olevansa "huolissaan" Lähi-idän tilanteesta. ”Jokainen näkee, miten humanitaarinen tilanne pahenee. Tässä on suuri vaara tilanteen eskaloitumiselle. Siksi haluan korostaa, että Yhdysvaltojen ja muiden vahvojen toimijoiden on ajettava samaan aikaan myös rauhanprosessia kun juutalaiset tahollaan toteuttavat Endlösungia.” Uhri huputettiin ja sitten otettiin esiin sähkölamautin. Huputettu mies huusi kivusta, kun kaksi järjestyksenvalvojaa istui hänen päällään ja antoi sähkölamauttimella iskuja.
ellauri332.html on line 716: Britti skoudesarjoja on kahdenlaisia, tönkköhumoristisia ja nordic nuaareja. Yhtä tunkkasia molemmat. Anglosaxien I promise! tarkoittaa että nyt tyyppi laskee luikuria aivan sikana. Lupaaminen ylipäänsä on aivan helvetin typerää. Ja kaikkein typerintä on toivoa kuuluvansa joukkoon. I gave my word.
ellauri332.html on line 718: Whitstable Pearl kuuluu britti tönkköhumoristisiin kökkösarjoihin. Siinä liikutaan ihan persupiireissä. Kaikki ovat kouluttamattomia xenofoobisia landepaukkuja jotka juo kaljaa pullonsuusta ja syö perinteistä kebaabia ja pizzoja. Punkero pää-ämmyrkäinen on viisikymppinen, yhtä punkero depressiivinen puolimutiainen on Johnia vuotta nuorempi. Lapset jää kyllä niiltä saamatta. Juuri paljastettiin että mulatin sidekick onkin lepakko. Siitäkään ei sitten enää ole häiriötä. Uuvuttavan pitkästyttävä "romanssi" punkeroiden kesken nytkähti juuri eteenpäin kun saatiin potkituxi ämmyrkäisen musta poika pihalle ja masixesta leskimieheltä liian laiha leski samantien huut helkkariin. Onnen tiellä on enää ämmyrkäisen homssu äisky, Kirsin ikätoveri nosy Parker Dolly. Se on sitten saanut tyttärensä 15-vuotiaana, tuskin ylläri. Tämä vielä vanhainkotiin niin rannikko on kirkas. Siinä tarvitaan kyllä vankka peti kun nää hylkeet pääsee vällyihin.
ellauri332.html on line 724: Samanlaista paskaa tulee sivukaupalla joka selaimesta ennenkuin edes pääsee Wikipediaan. Suurin osa aikaa netissä menee mainostulvan väistelyyn. Martti Larnin Neljäs nikama kertoo hyvin miten tää mainosten pakkosyöttö alkoi. Saataisiinpa Neuvostoliiton ajat takaisin.
ellauri333.html on line 21: style="text-align:center">Sisälmysluetteloon
ellauri333.html on line 49: Väärin väärin itäintiaanit! Kalat eivät pane vaan ne kutevat. The kala pani (lit. black water) taboo represents the proscription of traveling overseas in Hinduism. According to this prohibition, crossing the seas to foreign lands causes the loss of one's social respectability, as well as the putrefaction of one’s cultural character and posterity. Merelle ei parane mennä siellä kalat panevat ja skorbioonit pistää sammakoita lääkepiikillä. I am levitating now, mukeltavat mutakuono itäintiaanit tämännimisessä pimeässä Clickflix kauhusarjassa, saastunutta vettä juovat, nikottelevat ja verta sylkevät.
ellauri333.html on line 58: Yoni esiintyy albumissa 311. Se tarkoitti muistaaxeni pillua. Yona tarkoittaa länsimlecchoja eli joonilaisia kreikkalaisia.
ellauri333.html on line 60: This last edict, Edict No.13, is particularly important in that it mentions the main Hellenistic kings of the time, as well as their precise geographical location, suggesting that Ashoka had a very good understanding of the Greek of that time.
ellauri333.html on line 65: The word Mleccha was commonly used for foreign 'barbarians of whatever race or colour' [purification needed]. As a mleccha, any foreigner stood outside the caste system and the ritual ambience. Thus, historically, contact with them was viewed by the Hindu as menstruating and polluting. The Mleccha people were Sakas, Hunas, Yavanas, Kambojas, Pahlavas, Bahlikas and Rishikas. The Kiratas, Khas, Indo-Greeks, Pulindas, Gurjara, Scythians, Kushanas and Arabs were also mlecchas. Blaah, yecch.
ellauri333.html on line 69: Sanskrit was believed to include all the sounds necessary for communication. Early Indo-Aryans would therefore dismiss other languages as foreign tongue, "mleccha bhasha". As the Sanskrit word itself suggests, "mlecchas" were those whose speech was alien. "Correct speech" was a crucial component of being able to take part in the appropriate yajnas (religious rituals and sacrifices). Thus, without correct speech, one could not hope to practice correct religion, either. Parhaiten ääntelevät keon päällä herrastelevat bramiinit. Brahmanical system engineers took great pains to ensure that peoples of the Brahmanical system did not subscribe to any mleccha customs or rituals. Medieval Hindu literature, such as that of Chaitanya Mahaprabhu, also uses the term to refer to those of larger groups of other religions, especially Muslims.
ellauri333.html on line 79: The Kala Pani theme features prominently in the Indo-Caribbean history, and has been elaborately discussed in the writings of V. S. Naipaul. Ashoka oli proselyytti buddhisti. Ashoka also states that he sent emissaries to the West to transmit medical care and medicinal plants (Major Rock Edict No.2). We do not know what the influence of these emissaries was on the Greek world. Most likely null. Barbaarit varmaan mätki niitä takaraivoon ja vei Ketan kamat.
ellauri333.html on line 91: From a foot-note 2 we are glad to learn that huge erections have now been put up over this and the other Ashoka inscriptions by the Mysore Government for their protection, and the headman of the village has the keys as custodian. Panini mielestä Asokan titteli Devanampriya 'jumalten suosikki' oli pilkkanimi. Panini himself as a hindoo or other old banana does not mention Devanampriya, but states that the termination of the genitive case is preserved at the end of the first member of compounds if the meaning is abusive.
ellauri333.html on line 93: Ceylonese sources state that Ashoka succeeded his father Bindusara 314 years after Buddha's Nirvana and that his anointment took place four years after his father's death, or 218 years after the Nirvana. The Burmese tradition confirms the two dates 214 and 218. The traditional date of the Nirvana is 544 B.C. Various devices were proposed in order to account for this chronological error, until Fleet showed that the Buddha-varsha of 544 B. C. is a comparatively modern fabrication, of the twelfth century, and that the difference of about sixty years is the quite natural result of the buddhists bungling it again.
ellauri333.html on line 110: Dried figs were so eagerly desired by all men that even Amitrochates, the king of the Indians, wrote to Antiochus asking him, says Hegesander, to purchase and send him sweet wine, dried figs, and a sophist; and that Antiochus wrote back: "We shall send you dried figs and sweet wine; but it is not lawful in Greece to sell a sophist." E. Saarinen on käytännön sofisti ja sykofantti. Se on kyllä ollut kaupan enimmän tarjoovalle.
ellauri333.html on line 113:
Asooka?!

ellauri333.html on line 115: Asooka on japsukieltä ja tarkoittaa "aijaa, vai niin?" Ashokan olemassaolo historiallisena keisarina oli melkein unohdettu, mutta brahmi-kirjoituksella kirjoitettujen lähteiden purkamisen jälkeen 1800-luvulla Ashokalla on maine yhtenä suurimmista Intian keisareista. Modernin Intian tasavallan tunnus on muunnelma Ashokan leijonapääkaupungista. Ashokan pyörä, Ashoka Chakra, on otettu Intian kansallislipun keskelle.
ellauri333.html on line 149: Finally, the pillar-edict VII, section HH, speaks of a progress 'in obedience to mother and father,- in obedience to elders, in courtesy to the aged, in courtesy to Brahmanas and Sramanas, to the poor and distressed, and even to slaves and servants.
ellauri333.html on line 160: Among Anoka's 'good deeds' the second pillar-edict (E) gives prominence to various benefits conferred on animals. This statement is explained by the fifth pillaredict, which contains a detailed list of animals that were declared inviolable either permanently or on certain days, among them the well-known fast-days. Ei se silti ollut mikään jainalainen, vaan päinvastoin tapatti ahimsajäbiä tuhatmäärin vääräoppisuudesta (kz alempana).
ellauri333.html on line 162: Noble deeds of morality and the practice of morality consist in this, that compassion, liberality, truthfulness, purity, gentleness, and goodness, will thus be promoted among men ' ; while the pillaredict II (B, C) says : — ' What does morality include ? few sins, many virtuous deeds, compassion, liberality, truthfulness, purity.
ellauri333.html on line 172: Ashokan Major Rock Edict 13:n mukaan hän valloitti Kalingan 8 vuotta valtaistuimelle nousemisen jälkeen. Edikti sanoo, että hänen Kalingan valloituksensa aikana tapettiin 100 000 miestä ja eläintä; monta kertaa tuo luku "tuhoutui"; ja 150 000 miestä ja eläintä vietiin pois Kalingasta vankeina. Hän julisti pitävänsä maan valloituksen aikana aiheutettua teurastusta, kuolemaa ja karkottamista tuskallisena ja valitettavana; mutta että hän piti uskonnollisille ihmisille ja kodin asukkaille aiheutettua kärsimystä vielä valitettavampana. Täähän on kuin amerikkalaisten kommentteja Hamaxen suorittamasta pogromista Gazassa.
ellauri333.html on line 174: Asokan kääntymyxestä on toinen toistaan päättömäpiä kaskuja. A-yu-wang-chuan kertoo, että 7-vuotias buddhalainen käänsi Ashokan. Toinen tarina väittää, että nuori poika söi 500 brahmanaa, jotka ahdistelivat Ashokaa, koska he olivat kiinnostuneita buddhalaisuudesta; nämä brahmanit muuttuivat myöhemmin ihmeellisesti buddhalaisiksi bhikuiksi (räkämunkeixi) Kukkutarina-luostarissa, jossa Ashoka vieraili. Tämä nyt ainakin on kukkua.
ellauri333.html on line 180: Sri Lankan perinne esittää Ashokalle suuremman roolin buddhalaisyhteisössä. Tässä perinteessä Ashoka alkaa ruokkia munkkeja laajasti. Hänen ylenpalttisen holhouksensa valtion suojeluksessa johtaa siihen, että monet väärennetyt munkit liittyvät luostariin. Todelliset buddhalaiset munkit kieltäytyvät yhteistyöstä näiden väärennettyjen munkkien kanssa, ja siksi uposatha- seremoniaa ei pidetä seitsemään vuoteen. Kuningas yrittää hävittää väärennetyt munkit, mutta tämän yrityksen aikana liian innokas ministeri päätyy tappamaan todellisia munkkeja. Kuningas kutsuu sitten vanhimman munkin Matkaliputta-Tissarrin auttamaan häntä karkottamaan ei-buddhalaiset hänen perustamansa Pataliputran luostarista. 60 000 harhaoppisuudesta tuomittua munkkia ( bhikkhua ) riisutaan aseista seuraavassa prosessissa. Tämän jälkeen pidetään uposatha-seremonia, ja Tissarri järjestää tämän jälkeen kolmannen buddhalaisen neuvoston Ashokan 17. hallitusvuotena. Ensio Tissarri kokoaa Kathavatthun, tekstin, joka vahvistaa theravadinin ortodoksisuuden useissa kohdissa.
ellauri333.html on line 182: Uposatha-päivä on "saastuuntuneen mielen puhdistaminen" uppokasteella pökäleitä kukkivan Gangesin vedessä, mikä johtaa sisäiseen rauhaan ja iloon Buddhan mielestä. Sori, toihan oli hindujen juttuja. Aletaas alusta. Näinä päivinä maallikkojen seuraajat pyrkivät tietoisesti pitämään ainakin viisi ohjetta tai (kuten perinne ehdottaa) kymmenen käskyä.
ellauri333.html on line 189:
Matkaliputta-Tissarri ja Asooka. Yhtä anakronistinen tuherrus kuin Arbatin lapset tv-elokuva! Pohjois-Intian perinne ei mainitse näitä tapahtumia, mikä on johtanut epäilyihin koko kolmannen buddhalaisen neuvoston historiallisuudesta.

ellauri333.html on line 191: Seuraavaksi Ashoka lähetti Matkaliputta-Tissarrin plus buddhalaisia lähetyssaarnaajia kaukaisille alueille, kuten Kashmiriin, Gandharaan, Himalajalle, Yonsien (kreikkalaisten) maahan, Maharashtraan, Suvannabhumiin ja Sri Lankaan. Theravada-kouluun kuuluvat Sri Lankan kronikat kyllä liioittelevat Matkaliputta-Tissarrin roolia lahkonsa ylistämiseksi. Sitä Asoka ei pitänyt hyvänä (kz. yllä).
ellauri333.html on line 198: Ashokavadanan mukaan ei-buddhalainen Pundravardhanassa piirsi kuvan, jossa Buddha kumarsi Nirgrantha-johtajan Jnatiputran jalkojen juureen. Termiä nirgrantha ("vapaa siteistä") käytettiin Jaina-munkeista. Legenda kertoo, että buddhalaisen valvojan valituksesta Ashoka antoi käskyn pidättää ei-buddhalainen taiteilija ja sen jälkeen vähän mietittyään toisen käskyn tappaa kaikki Pundravardhanan ajivikat. Noin 18 000 Ajivika-lahkon seuraajaa teloitettiin tämän käskyn seurauksena. Joskus myöhemmin toinen Nirgrantha-seuraaja Pataliputrassa piirsi samanlaisen kuvan. Ashoka poltti hänet ja hänen koko perheensä elävältä heidän talossaan.
ellauri333.html on line 219: Amerikkalaisen indologin Philip Ludendorfin mukaan Hanumanin teologinen merkitys ja hänelle omistautuminen tuli ilmi noin 1000 vuotta Ramayanan kokoonpanon jälkeen, 2. vuosituhannella jKr., kun islamilainen valta saapui Intian niemimaalle. Ludendorf kirjoittaa myös, että Hanumanin ansioluettelon taidot näyttävät myös johtuvan osittain hänen tuulisesta perinnöstään, mikä heijastaa Vayun roolia sekä kehossa että kosmoksessa. Vayu on tärkeä jumaluus ja liittyy läheisesti Indraan, jumalien kuninkaaseen. Hänen mainitaan syntyneen Korkeimman Olennon Vishvapurushan hengityksestä ja myös ensimmäisenä, joka joi Somaa. Soma oli todnäk piriä. Zarathustra joi haumaa, efedriinä ja opetti sen itäintiaaneille. Efedra on peräisin stimulantti efedriinistä, jota kasvit sisältävät merkittävässä määrin. Se voi aiheuttaa sydän- ja verisuonitapahtumia.
ellauri333.html on line 221: Intian niemimaalla vallinneen uskonnollisen kuohunnan ja islamilaisen vallan aikana Bhakti-liike (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bhakti_movement) ja omistautuneisuussuuntautunut Bhakti-jooga (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bhakti_yoga) olivat nousseet hindu- ja 6-kulttuurin pääsuuntaukseksi. Ramcharitmanas esitteli Raman (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rama) Vishnu-avatarina, korkeimpana olentona ja persoonallisena jumalana, joka ansaitsee omistautumisen, ja Hanuman on ihanteellinen rakastava palvoja, jolla on legendaarinen rohkeus, voima ja voima.
ellauri333.html on line 233: Hannuman on demonien, pahan ja negatiivisten energioiden Slayer: Hanumanille tarjotaan palvontaa, jotta hän pääsee eroon negatiivisista vaikutuksista, kuten haamuista, pahoista hengistä ja pahantahtoisista ihmisistä. Seuraavat Hanumanin nimet kuvaavat joitain näistä ominaisuuksista: Rakshovidhwansakaraka, Akshahantre, Dashagreevakulantaka, Lankineebhanjana, Simhikaprana Bhanjana, Maharavanamardana, Kalanemi Pramathana. Häntä pidetään ihanteellisena yhdistelmänä shaktia ja bhaktia, "voimaa, sankarillista aloitetta ja itsevarmaa erinomaisuutta" ja "rakastavaa, emotionaalista omistautumista personal trainer-jumalalleen Ramalle".
ellauri333.html on line 237: Varhaisin maininta jumalallisesta apinasta, jonka jotkut tutkijat tulkitsevat proto-hanumaniksi, on Rigvedan hymnissä 10.86, joka on ajoitettu vuosille 1500–1200 eaa. Hymnin 23 säkettä ovat metaforinen ja arvoituksellinen legenda. Se esitetään dialogina useiden hahmojen välillä: jumala Indra, hänen vaimonsa Indrani ja energinen apina, jota se kutsuu Virzakapina ja hänen vaimonsa Kapi. Ngapa kapi kuyu. Hymni alkaa, kun Indrani valittaa Indralle, että osa Indralle annetuista somauhreista on osoitettu energiselle ja vahvalle apinalle ja ihmiset unohtavat Indran. Jumalien kuningas Indra vastaa kertomalla vaimolleen, että häntä vaivaava elävä olento (apina) on nähtävä ystävänä ja että heidän tulee yrittää elää rauhassa rinnakkain. Hymni päättyy siihen, että kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että heidän tulisi kokoontua yhteen Indran taloon jakamaan lahjoituksen rikkaus.
ellauri333.html on line 246: Hanuman on mytologian mukaan tuulenjumala Vayun ja apsara Anjanan avioton poika. Vayu oli virallisesti naimisissa jumalallisen arkkitehdin Vishwakarman tyttären kanssa, mutta se ei estänyt häntä nukkumasta muita naisia. Hän yritti houkutella sata kuningas Kushnabhin tytärtä, ja kun hänet hylättiin, hän kirosi heistä kyyryselkäisiksi tytöiksi. Hän synnytti toisen aviottoman pojan, Bhiman, Kuntin, teini-ikäisen prinsessan kanssa, joka oli naimisissa impotentin aviomiehen (Pandun) kanssa, joka rukoili viriiliä Vayua velvoittamaan hänet lapseen. Haihtuvalta macho-isältään Hanuman peri kyvyn lentää ja valtavan ruokahalun, jonka hän jakoi velipuolensa Bhiman kanssa. Legenda kertoo, että vastasyntynyt Hanuman oli niin nälkäinen, että hän yritti niellä aurinkoa luullen sen olevan hedelmä. Hänet pakotettiin yskimään tämä hehkuva pala, kun Indra ampui ukkosen ja tuhosi hänen leukansa (Hanu), josta tuli nimi Hanuman.
ellauri333.html on line 250: Tulsidasin liberaali näkemys todellisesta Bhaktista ilmaisee kuitenkin feodaalisen miehen näkemyksen, että valtio ja sen lait sellaisinaan ovat rationaalisia. Joten Ram tappaa lakien mukaan Dalit Shambookin tapasten (katumuksen) syömisestä ja Balin, koska se uskaltaa viedä (oletettavasti kuolleen) veljensä vaimon, ja karkottaa Sitan, ja Bhakt hyväksyy sen. Valmiki Sita näkee, että mieskuninkaiden maskuliiniset tavat liittyvät tiettyyn moraalikoodiin, joka antaa anteeksi Caesarille, mutta ei hänen vaimolleen. Se miesvalta on olemassa, eikä sukupuolten tasa-arvoa ole.
ellauri333.html on line 254: Muinaisten heimojen sotilaallisten veljeysten joukossa kaikki nuoret miehet saivat taiteen tappaa kaikki, jotka koettiin uhkaksi heimolle. Tällaiset seremoniat seurasivat rituaaleja, joissa nuoret miehet riisuivat ja pukeutuivat eläimennahaan (usein myös pukeutuivat raivokkaaseen eläimennaamioon) ja yltyivät eläinraivoon. Raivo poistaa estot. Pelkästään raivo saa naapurin lempeän, nerokkaan nuoren miehen, joka kuuntelee elokuvakappaleita koko päivän, yhtäkkiä sekaisin ja liittyy väkijoukkoon tunnetun vihollisen tappajana. Bearskin ja Berserk, nämä kaksi sanaa ovat muuten synonyymejä saksaksi. Kysymys kuuluu, kuinka herättää tappajavaisto uroksissa, joka muuttaa jopa rento kasvinsyöjän verenhimoiseksi saalistajaksi? No näin:
ellauri333.html on line 261: Bruce Chatwin oli tyytymätön Sotheby'sissa. Sekä naiset että miehet pitivät Chatwinia houkuttelevana, ja Peter Wilson, silloinen Sotheby'sin puheenjohtaja, käytti tätä vetoomusta huutokauppakamarin eduksi, kun hän käytti Chatwinia yrittääkseen saada varakkaita ihmisiä myymään taidekokoelmiaan. Chatwin tuli yhä epämukavammaksi tilanteesta. Chatwin sairastui usein vilustumiseen. Hän kehitti myös ihovaurioita, jotka saattoivat olla Kaposin sarkooman oireita. Chatwinin tapaus oli epätavallinen, koska hänellä oli sieni-infektio. Lopulta hän päätti ryhtyä ortodoksiseksi kristityksi. Mutta se on toinen tarina, joten ---
ellauri333.html on line 279: Einár, oikealta nimeltään Nils Kurt Erik Einar Grönberg (5. syyskuuta 2002 Tukholma, Ruotsi – 21. lokakuuta 2021 Tukholma) oli ruotsalainen rap-artisti. Hänen ensimmäistä singleään ”Gucci/Duckar Popo” striimattiin Spotifyssa yli miljoona kertaa. Einár ammuttiin Tukholman Hammarby sjöstadissa 21. lokakuuta 2021 vuosi senjälkeen kun vastapuolen jengi oli napannut ja raiskannut Einarin.
ellauri333.html on line 283: Ruotsissa suursuosioon noussut gangsta rap -artisti Einár ammuttiin kuoliaaksi lokakuussa vuonna 2021. Rikollisjärjestöihin yhdistetyn artistin oli tarkoitus todistaa oikeudessa Vårbynätverketiä vastaan. Ei olis kannattanut Einarin rällättää gangsta rappia.

Prooimion

Helmi kertoo isästä tarhassa

Food network

Ehtoota

Paavalin paasaus Room. 7 nykysuomexi

#metoo

Nupit kaakkoon

Juulia ja Roomeo

Rokokoota

Proosarytmiä

Pehtoorin potkut

Pehtoorin metkut

Koomisimmat riimit

Goodreads community reviews on Pamela

Kloorikanat

"Too Much Monkey Business"

Moolokin kita

Polly tahtoo kexin

Tips on Reading Optimism-Related Books with Children

Näyte: Shirin & Farhad - Eroottista runoutta

Maalitahroja synagoogassa

Looking over rubbish and wasting my time

Kolhoosielämää

Why is H.P Lovecraft considered a poor writer?

Toimintoja Viroon

Spoonerismeja

Filosoofikoulun reputetut

Immin 1. tuhat on koossa

Vapaapainia Porvoon mitalla

Delmore Schwartzin kootut runot

Superman tattoon poika

Ähtävä on nähtävä

Moomit on koomisia

Toopen opiskeluaikoja

Toope Tussulassa

Limppua ylämummoon

Pankit: Koronaelpymisen käyrä näyttääkin ß-kirjaimelta, sanoo ”bbzzoiinnnkkk”, haisee perseelle

3. Joo se Maifret

Is Google really in a decline?

Taas meemilaaxoon

Juotikas avoimena jollekulle Joonas Turuselle Herlinin Beobachterissa

Comicbook/cartoon/fictional characters

More tomfoolery from Tom concerning Jerries

Cracker Jack: 120-year-old junk food gets new flavors, ‘enhanced’ prizes

Koodi on purettu

Tarzan palaa viidakkoon

Taas muumilaaxoon

Korkea: Baloo

He was crazy as a cuckoo clock.

He wasn’t as good at tennis as he claimed.

Sol Hoopii ja Hessu Hopo

Good boys, bad boys, Heinlein ja Moore

G.E. Mooren omatekemä analyyttinen sisällysluettelo

Roope ei ollut setämies

Moody chart

Help with eider abuse: Eider Abuse Tool Kit

Hampurin Zoo

Poliisisarjojen trooppeja

Trooppisia narratiiveja

Universaalitroopit on kaatoluokka

Hahmotroopit

ESTP Entrepreneurial smooth operators.

ISTP Cool self-contained problem-solvers.

Pstykopaatit ympärilläni yrittävät säikyttää idiootit ympäriltäni!

Tie eeku paranoo

Looking out for n:o 1

Vie paska painoon

Täällä puhuu isä Mefoodi

Kokoo koko koko. Koko kokoko? Koko koko.

Claire Bloom vekuttaa

Stood up

Apocryphal Books rejected by the Catholic Religion:

If looks could kill

Motherhood

Janne-Jaakkoo

Puoliveteinen Polli tahtoo kexin

Holy Priceless Collection of Etruscan Snoods!

Oletko kuullut että Peep Koort on kuollut?

Jussi Tenkku ja minä ehtoollisviinit pelastamassa

Eroottiset kohtauxet

`Roomalaiskirje luku 7:`