ellauri002.html on line 960: Beatles">Beatles: Abbey Road 1969
ellauri002.html on line 1462: Unkarista ajoin yksin interreilillä etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Piti käydä Venetsiassa, mutta nukuin pommiin ohi aseman. Kävin sitten Belgradissa. Kotimatkalla oli rahat niin loppu, ettei ruotsinlaivalla ollut varaa syödä. Huiputti kuin mummia soutuveneessä. Lainasin (tai sain) rahaa Hannu Riikoselta, joka sattui olemaan samassa laivassa. Söin nakit perunamuusilla.
ellauri002.html on line 1716: Beacon Hill">Beacon Hillin ruskeat vanhat tiilitalot,
ellauri002.html on line 1811: kert se anto mulle lahjaks säälittävän plärän Be Your Own Best Friend/
ellauri003.html on line 397: suloisempi on kuin Danten Beatrix,
ellauri003.html on line 398: nätimpi vielä kuin Beatrix Potter
ellauri003.html on line 401: Elisabeth Bennett pukusarjassa.
ellauri003.html on line 652: Kauan shoppailtua päädyttiin Beacon Hilliin, eiramaiseen entiseen hienostoalueeseen Bostonin ihan näpeimmällä paikalla, State Housen läpi kulkevalla kadulla, Mount Vernon Streetillä, mäen laella.
ellauri003.html on line 664: Kesä 1981 oltiin Bostonissa. Oli kuuma, tukalaa oli Seijan olo masun kasvaessä yhä isommaksi. Käytiin välistä uimassa Revere Beachilla. Helpotti muuten, paitsi ei ollut vessoja.
ellauri003.html on line 682: Tietokone, glass teletype. Kalsarit väärinpäin. She is me and i am she. me = she / mit=shit. Not the way out, exit thru tunnel in rear. Hannu ja Helena. Turbaani. Antti ja Auli, New York. Revere Beach. Lea syömässä Kiparskyillä.
ellauri003.html on line 1288: Möcht ich mit dir, o mein Bedienter, ziehn! mäki tahtoisin, sun kanssa ukko lähtee vetää.
ellauri004.html on line 848: Beelzebub,
ellauri005.html on line 1216: Been hailed as a princess by one and by all;
ellauri006.html on line 1383: 40 Tässä kohen marssitetaan esiin Behemot, kuvaraamatussa wirtahepo, jolla oli valtavan kokoinen kalu. Näytä dorkalle palaa, niin se hiljenee. Pystytkös sille panemaan päihin? No, wirtahewosetkin wiruu eläintarhassa. Walaat olis wielä isompia, ja niiden kalu apinan kokoinen, mut nekin on melkein tapettu. Ja krokodiileista tehdään kenkiä.
ellauri006.html on line 1444: Sen tajuu jopa Beatrix,
ellauri006.html on line 1575: Berner kumikana.
ellauri006.html on line 1772: Beat the drummer, beat the drum,
ellauri007.html on line 270: (Carl Michael Bellman)
ellauri007.html on line 272:
ellauri147.html on line 591:
ellauri147.html on line 632: In der Theoriegeschichte lassen sich bei grober Analyse drei Traditionslinien der Narzissmustheorie unterscheiden, die das metapsychologische Durcheinander dokumentieren. Bei der ersten geht es um die bereits seit den dreissiger Jahren schwelende Kontroverse über den ontogenetischen Ursprung des Seelenlebens: primärer Narzissmus oder Objektbeziehung ist hier die Streitfrage – die Beiträge von Michael Balint, Donald Winnicott, Heinz Kohut, Otto Kernberg bis hin zu Christopher Bollas oder Thomas Ogden lasssen sich im Rahmen dieses metapsychologischen Dauerstreits betrachten. Auf der zweiten Linie kann man die Versuche unterbringen, einen triebtheoretisch bestimmten Narzissmusbegriff festzuhalten – dazu zähle ich so unterschiedliche Arbeiten wie die von Hartmann und Pulver, Grunberger und Chasseguet-Smirgel oder im deutschen Sprachraum Zepf oder Lilli Gast.
ellauri147.html on line 646:
ellauri147.html on line 648:
Ein und ein anderer Narzissmus-Begriff bei Freud
ellauri147.html on line 651:
ellauri147.html on line 654:
ellauri147.html on line 657:
ellauri147.html on line 660:
ellauri147.html on line 666: Diese beiden Konzeptionen des primären Narzissmus als Varianten eines ontogenetischen Ausgangszustands werden von Freud – unausgesprochen und zum Teil miteinander verschachtelt – nebeneinander verwendet, ohne dass er sich mit ihrer Widersprüchlichkeit explizit auseinandersetzt. Die unaufgelöste Ambivalenz in dieser Frage zeigt sich etwa beim entwicklungspsychologischen Durcheinander im zeitlichen Verhältnis von Autismus, Narzissmus und Objektbeziehung – was war zuerst? Eigentlich handelt es sich um eine zirkuläre Konstruktion, bei der eines aus dem anderen hervorgeht. Und es setzt sich bei der Bestimmung der Entwicklungsformen des Narzissmus fort. Ich will das nur an widersprüchlichen Auffasssungen anreisse, die Freud zum „Erbe“ des primären Narzissmus in der seelischen Struktur entwickelt, das bekanntlich aus dem Selbstgefühl, dem sekundären Narzissmus, dem Ich-Ideal und einigen anderen Resten besteht:-->
ellauri147.html on line 669:
ellauri147.html on line 672:
ellauri147.html on line 675:
ellauri147.html on line 684:
ellauri147.html on line 698: Als Praktiker halten wir uns an die klinische Theorie. Wir haben es mit Patienten zu tun, die mit seelischen Erkrankungen zu uns kommen. Am Narzissmus interessiert uns die narzisstische Störung. Und wir verbinden damit die Hoffnung, dass hier wenigstens ein Feld der präzisen und validen Begriffsverwendung vorläge. Da wissen wir schliesslich, um was es geht. Aber wissen wir das? -->
ellauri147.html on line 703: In der Geschichte der Psychoanalyse als einer klinischen Wissenschaft wird der Begriff der narzisstischen Störung häufig mit der Kategorie der „frühen Störung“ verbunden oder gleichgesetzt. Er dient zur Kennzeichnung eines säkularen Strukturwandels seelischer Krankheit, der als Verschiebung der Fixierungsstellen auf frühere präödipale Ebenen beschrieben wird, als Störung bei der frühen Ich-Bildung gegenüber den später entstandenen ödipalen Konflikten. Die Frage, ob die klassischen Übertragungsneurosen, an denen Freud die Psychoanalyse als Behandlungsmethode und klinische Theorie entwickelt hat, historisch im Schwinden begriffen sind und psychopathologischen Zustandsbildern weichen, deren Pathogenese früher anzusiedeln ist, ist bereits seit den dreissiger Jahren eine chronische Streitfrage im psychoanalytischen Diskurs. Es gebe einen historischen Wandel in den Formen seelischer Krankheiten – so die Dauerthese -, der sich in einer Abnahme von hysterischen, phobischen und zwangsneurotischen Erkrankungen einerseits, einer Zunahme von sog. „frühen Störungen“ zeige, zu denen Selbstwert- und Identitätsstörungen, Suchterkrankungen, Perversionen, Borderline-Persönlichkeits-Strukturen und narzisstische Störungen gezählt werden.
ellauri147.html on line 709: Diese gelegentlich mit zeitkritischem Beiklang vorgetragene These hat vor allem in den siebziger Jahren eine breite Zustimmung gefunden. Sie ist durch die Kritische Theorie der Frankfurter Schule befördert worden. Diese hat ihren sozialphilosophischen Studien eine Zeitdiagnose eingefügt, wonach mit dem Verfall der bürgerlichen Familie und der Ausdehnung gesellschaftlicher Einflussfaktoren die Sozialisationsbedingungen in spätkapitalistischen Gesellschaften sich so geändert haben, dass der Einzelne bereits unterhalb der Schwelle der Individuation massivem sozialen Druck und kulturindustriellen Verführungen ausgesetzt sei und es gar nicht mehr zur Ausbildung der psychischen Strukturen und „reifen“ Konflikte auf der ödipalen Ebene komme, die den Rahmen für die klassischen Neuroseformen abgeben.
ellauri147.html on line 715: Horkheimers Diagnose des „schwindenden“ Ich(2), Adornos Hinweis auf den „sozialisierten Narzissmus“ oder „kollektivistische Derivate“ des Narzissmus(3), Marcuses Diktum vom „Veralten der Psychoanalyse“(4) ist dieser zeitdiagnostische Kern gemeinsam. Auch Habermas übernimmt diese These, wenn er mit dem Strukturwandel der Kleinfamilie die „abnehmende Bedeutung der ödipalen Problematik“ diagnostiziert und gegenüber den beinahe „ausgestorbenen“ Hysterien und „drastisch“ verringerten Zwangsneurosen unter ausdrücklichem Verweis auf Kohut feststellt: „statt dessen häufen sich narzisstische Störungen“.(5)
ellauri147.html on line 716: Lorenzer, der sich als Psychoanalytiker der Tradition der kritischen Theorie zugehörig fühlt, teilt die These einer säkularen Tendenz zu frühen Störungen und stützt sie mit der Diagnose einer parallelen Tendenz vom (das Begriffspaar David Riesmanns(6) übernehmend) „innengeleiteten“ zum „aussengeleiteten“ Menschen. Mit der vor allem in der kritischen Pädagogik verbreiteten Diagnose eines „neuen Sozialisationstyps“(7) -, der durch die narzisstische Persönlichkeit repräsentiert sei und als „oraler Flipper“ den „autoritären Scheisser“ in der Bedeutung eines vorherrschenden Sozialcharakters abgelöst habe, ist die Verbindung einer psychopathologischen Kategorie mit einer Zeitdiagnose auch begrifflich fixiert.-->
ellauri147.html on line 722: Michael Balint hat auf die basale Anfälligkeit des Säuglings für Mängel in seiner primären Umgebung hingewiesen und kann mit seiner Theorie der „Grundstörung“ als Pionier einer Theorie narzisstischer Störungen gelten.. Auch Winnicott lenkt mit seinem Konzept der „primären Mütterlichkeit“ auf die Bedeutung der frühesten Objektbeziehung für das Gelingen oder aber Scheitern der seelischen Entwicklung. Schliesslich hat vor allem die Narzissmustheorie Heinz Kohuts und ihre Weiterentwicklung zur Selbstpsychologie in den dazu beigetragen, in der therapeutischen Situation, aber auch in den diagnostischen Kategorien und in der metapsychologischen Betrachtung den Blick auf die „Existenz eines rudimentären Selbst in der frühesten Kindheit“(8) zu richten und damit den Focus von der ödipalen, vom Triebkonflikt bestimmten Ebene auf die Ebene der „frühen“ oder eben „narzisstischen“ Störung zu verschieben.-->
ellauri147.html on line 736:
ellauri147.html on line 746: 2. Phantasien von Erfolg, Bewunderung und Macht
ellauri147.html on line 747: 3. Verlangen nach ständiger Beachtung
ellauri147.html on line 749: 5. Beeinträchtigung der zwischenmenschlichen Beziehungen durch eine besondere Anspruchshaltung, einen Empathiemangel, die Ausbeutung des Partners, ein Schwanken zwischen Idealisierung und Entwertung
ellauri147.html on line 776: 2. Beziehungen werden für eigene Zwecke ausgenutzt.
ellauri147.html on line 777: 3. Selbstwertgefühl und der damit verbundene Wunsch, Beachtung zu finden, werden übertrieben.
ellauri147.html on line 780: 6. Die eigenen Ansprüche werden hoch gehalten, bevorzugte Behandlung wird erwartet.
ellauri147.html on line 781: 7. Aufmerksamkeit und Bewunderung werden verlangt.
ellauri147.html on line 789: Salman Akhtar (1996)(15) weitet in einem Lehrbuch, das Kernberg herausgegeben hat und das zum Glück jetzt überarbeitet wird, diese DSM-Symptomlisten in seinem „Versuch einer Synthese“ zu einem Profil aus und unterscheidet sechs Bereiche, in denen sich die Merkmale der narzisstischen Persönlichkeit zeigen:
ellauri147.html on line 796: 2. interpersonale Beziehungen
ellauri147.html on line 806: Diesem Profil fügt er eine dynamische Dimension hinzu, auf der er sichtbare von verdeckten/larvierten Merkmalen unterscheidet. Die so beschriebenen Profilkategorien wirken aber am Ende so überladen, beliebig und disparat, dass es schwerfällt, damit eine präzise differentialdiagnostische Abgrenzung der narzisstischen Persönlichkeitsstörung mit Hilfe ihrer klinischen Merkmale zu leisten. So führt Akhtar etwa unter der Kategorie ‘Interpersonale Beziehungen/verdeckt’ das skurrile Merkmal ein: „Tendenz, Briefe nicht zu beantworten“ oder unter derselben Kategorie/sichtbar die schwer operationalisierbare : „Unfähigkeit, wirklich authentisch (Hervorhebung von mir, M.A.) an Gruppenaktivitäten teilzunehmen“.
ellauri147.html on line 807: Unter den ‘Ethischen Grundsätzen’ finden wir „offensichtlichen Enthusiasmus für sozialpolitische Belange“ (sichtbar) und „Uneherbietigkeit gegenüber Autoritäten“ als Merkmale der narzisstischen Persönlichkeit und beim ‘Kognitiven Stil’ sind es die (sichtbare) „Vorliebe für die Sprache“ und die „Vorliebe für jede schnelle Art, Wissen zu erlangen“ sowie die (verdeckte) „Benutzung von Sprache und Sprechen zur Regulation des Selbstwertgefühls“, die den Narzissmus kennzeichnen sollen. (ebd., S. 18f.)-->
ellauri147.html on line 810:
ellauri147.html on line 819: Schau mich an, höre mir zu, beachte mich, bewundere mich! oder: halte mich, liebe mich, erkenne mich an! – sie kann auch heissen: weil Du mir den Blick verweigerst (oder die Aufmerksamkeit, die Bewunderung, die Anerkennung), ziehe ich mich von Dir zurück oder greife Dich an! Manchmal auch: ich fühle mich grossartig und eins mit der Welt – oder aber: mit einer Welt, die mich so behandelt (hat), will ich nichts zu tun haben! Im Übertragungsgeschehen, nicht nur bei der Behandlung narzisstischer Störungen, sondern gerade auch im therapeutischen Umgang mit Psychosen, die Freud wegen ihrer mangelnden Übertragungsfähigkeit als sog. “narzisstische Neurosen” von den “Übertragungsneurosen” abgegrenzt hatte – sind wir Adressaten solcher Botschaften, wie wir bei der Analyse unserer Gefühle der Gegenübertragung erkennen.
ellauri147.html on line 825: In langjähriger Arbeit mit schwer gestörten psychiatrischen Patienten habe ich die Erfahrung gemacht, dass der psychotische Rückzug häufig archaische Spuren eines Bedürfnisses nach Anerkennung trägt, das in einem elementaren Sinn unbeantwortet geblieben ist. Die so unterschiedlichen Symptome der narzisstischen Störung lassen sich m. E. als vielfältige Varianten eines Kampfes um dieses Gesehen-, Beachtet-, Anerkannt-werden entschlüsseln, der verdeckt und in mehr oder weniger gekonnten Inszenierungen geführt wird. Der Sozialphilosoph Axel Honneth (1994) hat den „Kampf um Anerkennung“ als Konstruktionsprinzip von Identität aus den Entwicklungstheorien von G.H.Mead (symbolischer Interaktionismus, „Me“ als generalisierter Anderer, Modell der Perspektivenübernahme) und Winnicott – herauspräpariert und sich als gemeinsamer Quelle auf Hegel berufen: bei Hegel gehört zum Selbst konstitutiv, dass es anerkannt ist.
ellauri147.html on line 826: Als Resultat gelungener Anerkennungsprozesse beschreibt Honneth ein reflexives Selbstverhältnis, das die Spuren seiner intersubjektive Herkunft trägt.(16) Diese in der Objektbeziehung sich spiegelnde „positive Selbstbeziehung“ sei „als eine Art von nach innen gerichtetes Vertrauen zu verstehen, das dem Individuum Sicherheit sowohl in seiner Bedürfnisartikulation als auch in der Anwendung seiner Fähigkeiten schenkt“(17). Es ist eine Umschreibung dessen, was wir heute gesunden Narzissmus nennen würden – oder eben das Grundgefühl einer sicheren intersubjektiv erworbenen Identität.
ellauri147.html on line 831: Bei Zweifeln an der Anerkennung oder ihrer Verweigerung entstehen Gefühle der Missachtung. In einem unbewusst inszenierten Kampf um Anerkennung werden dann Ansprüche ausgetragen, die in den differentialdiagnostischen Symptombeschreibungen der narzisstischen Störung als „Beachtung suchen“, „Aufmerksamkeit verlangen“ oder „Bewunderung fordern“, als „narzisstische Wut“ oder „narzisstischer Rückzug“ imponieren. Es sind intersubjektive Leitsymptome, in denen sich das bedrohte Selbst, seine Abhängigkeit verleugnend, fordernd an oder aggressiv gegen das Objekt richtet – oder sich von ihm völlig abwendet und in den begleitenden Phantasien (um nicht zu sagen: im Unbewussten) das Objekt umso stärker festhält. -->
ellauri147.html on line 837: Die Seele hat ihren Sitz im Körper – an dieser Vorstellung hat sich auch dadurch nichts geändert, dass wir sie seit dem Ende des 19. Jahrhunderts 'Psyche' nennen und die Störungen des Seelenlebens mit fremd klingenden Namen wie 'Neurasthenie', 'Neurose' oder 'Psychose'‘ belegen. Die reizbare Schwäche der Nerven galt bei der inzwischen schon vorletzten Jahrhundertwende als Leitsymptom einer epidemisch sich ausbreitenden Befindlichkeitsstörung, die es uns heute gestattet, von dieser Epoche als einem „Zeitalter der Nervosität“ zu sprechen. -->
ellauri147.html on line 842: Es spricht einiges dafür, dass wir für die Erforschung und Behandlung der vorherrschenden Identitätsstörungen im „Zeitalters des Narzissmus“ (Lasch 1995), das in der Endphase des letzten Jahrhunderts ausgerufen worden ist, ein intersubjektives Paradigma brauchen. Dazu nötigt uns schon der Zeitgeist. Die nach innen gerichtete Selbstvergewisserung des 'cogito, ergo sum', cartesianisches Vorbild der Introspektion, wird in einer medialen Welt durch den identitätsstiftenden Blick auf das Publikum abgelöst, der uns in den Talk-shows und den theatralen Inszenierungen von Politik vorgeführt wird: 'videor, ergo sum'. Big Brother ist ein Labor zur Herstellung postmoderner Identität. Die Sehnsucht nach der Spiegelung in der allgegenwärtigen Kamera zeigt uns etwas vom intersubjektiven Charakter der conditio humana. Wer wir sind, erfahren wir in den Rückmeldungen der Umwelt.
ellauri147.html on line 843: Der mediale Narzissmus überformt bloss diesen Grundzug unserer seelischen Existenz, der im primären Narzissmus seinen Ursprung hat. Der Säugling ist auf die Haltefunktion der Mutter angewiesen und auf das Lächeln in ihrem Blick. Der infantile Narzissmus sucht die Bewunderung der Umgebung. Die Selbstinszenierungen der Adoleszenz finden in einem intersubjektiven Spiegelraum statt. Der Narzissmus des Künstlers braucht den Beifall des Publikums.Und auch in der narzisstischen Störung sind Beachtung und Anerkennung oder eben Missachtung und fehlende Spiegelung die Basis, auf der sich die lärmenden oder stillen, immer aber verzweifelten Kämpfe um den Anderen im Selbst abspielen.-->
ellauri147.html on line 857: Hot or Not was preceded by the rating sites, like RateMyFace, which was registered a year earlier in the summer of 1999, and AmIHot.com, which was registered in January 2000 by MIT freshman Daniel Roy. Regardless, despite any head starts of its predecessors, Hot or Not quickly became the most popular. Since AmIHotOrNot.com's launch, the concept has spawned many imitators. The concept always remained the same, but the subject matter varied greatly. The concept has also been integrated with a wide variety of dating and matchmaking systems. In 2007 BecauseImHot.com launched and deleted anyone with a rating below 7 after a voting audit or the first 50 votes (whichever is first).
ellauri150.html on line 103: Marja Sannikka –jakson jälkeen Nguyen kirjoitti valokuvaaja-aktivisti Aisha Benahmedin kanssa kansalaisjärjestö Fem-R:n sivuille blogikirjoituksen, jossa oikaistiin jaksossa esiintyneitä käsityksiä ja käsiteltiin muun muassa värisokeaa rasismia. Termiä on käsitellyt muun muassa amerikkalainen sosiologi Eduardo Bonilla-Silva vuonna 2010 julkaistussa Racism without racist –teoksessaan.
ellauri150.html on line 261: Parmi les jeunes filles du monde, — peu nombreuses d’ailleurs, — que Christophe avait pour élèves, était la fille d’un riche fabricant d’automobiles, Colette Stevens. Son père était Belge, naturalisé Français, fils d’un Anglo-Américain établi à Anvers et d’une Hollandaise. Sa mère était Italienne. C’était une famille bien parisienne. Pour Christophe, — pour bien d’autres, — Colette Stevens était le type de la jeune fille française.
ellauri150.html on line 277: Elle faisait de la musique, comme la plupart des jeunes filles oisives d’à présent. Elle en faisait beaucoup et peu. C’est-à-dire qu’elle en était toujours occupée, et qu’elle n’en connaissait presque rien. Elle tripotait son piano, toute la journée, par désœuvrement, par pose, par volupté. Tantôt elle en faisait, comme du vélocipède. Tantôt elle pouvait jouer bien, très bien, avec goût, avec âme, — (on eût presque dit qu’elle en avait une : il suffisait, pour cela, qu’elle se mît à la place de quelqu’un qui en avait une). — Elle était capable d’aimer Massenet, Grieg, Thomé, avant de connaître Christophe. Mais elle était aussi capable de ne plus les aimer, depuis qu’elle connaissait Christophe. Et maintenant, elle jouait Bach et Beethoven très proprement, — (ce qui, à la vérité, n’est pas beaucoup dire) ; — mais le plus fort, c’était qu’elle les aimait. Au fond, ce n’était ni Beethoven, ni Thomé, ni Bach, ni Grieg, qu’elle aimait : c’étaient les notes, les sons, ses doigts qui couraient sur les touches, les vibrations des cordes qui lui grattaient les nerfs comme autant d’autres cordes, son épiderme chatouillé.
ellauri150.html on line 428: Me nähtiin Rostandin näytelmä Cyrano de Bergerac Pirjo ja Kimmo Koskenniemen kuzusta Suomenlinnan kesäteatterissa. En muista siitä enää YHTÄÄN mitään. Juoni oli jotain sellasta, että Savinienin piti kosiskella serkkunsa Roxanen puolesta jotain puisevaa mutta normaalinenäisempää hemmoa.
ellauri150.html on line 432: Savinien de Cyrano de Bergerac (6. maaliskuuta 1619 Pariisi – 28. heinäkuuta 1655 Sannois) oli kolmikymmenvuotisen sodan veteraani ja monipuolinen kirjailija, jonka elämä ja kirjallisuus innoittivat Edmond Rostandia kirjoittamaan näytelmänsä Cyrano de Bergerac: Comedie héroïque en cinq actes.
ellauri150.html on line 434: Cyrano de Bergerac oli todennäköisesti homo, vaikka Rostand ei sitä tiennyt, tai ei kertonut. Pitkäköhän nenä sillä oli jäykkänä? Le fait que le personnage historique, Savinien de Cyrano de Bergerac, aurait été homosexuel, et les rapports ambigus qu'entretiennent les trois personnages, permettent d'imaginer que le personnage de Cyrano éprouve des sentiments amoureux pour Christian. Jérôme Savary évoque cette éventualité parmi d'autres. Jean-François Gautier signale que l'on trouve de tout dans les interprétations dont celle de la psychanalyse de l'homosexualité. Cette question est aussi soulevée par Patrick Besnier. Ce sont tous pédé.
ellauri150.html on line 436: However, the plotline of Rostand's play, Cyrano de Bergerac, involving Roxane and Christian is entirely fictional. Cyrano was a pupil of French polymath Pierre Gassendi, a loose cannon of the Catholic Church who tried to reconcile Epicurean atomism with Christianity.
ellauri150.html on line 444: Suurimman inspiraationsa teos oli tosin saanut alun perin tapauksesta toisen maailmansodan aikana, jossa Yhdysvaltain armeijan sotilaskarkurit pahoinpitelivät ja raiskasivat Hesburgerin vaimon Lynnen ja aiheuttivat keskenmenon. Lynnestä tuli pulzari. Kun se kuoli, Hesburgerillä oli jo toinen hoito valmiina. Kirja oli kirjoitettu eräänlaisena vapaan tahdon ja moraalin tutkimuksena, jossa nuori antisankari Alex, joka vangitaan lyhyeksi jääneen väkivallan ja sekasorron uran jälkeen, käy läpi vastenmielisyyden terapian hillitäkseen väkivaltaisia taipumuksiaan, mikä johtaa lopulta siihen, että hänestä tulee puolustuskyvytön muita ihmisiä vastaan ja hän ei pysty nauttimaan lempimusiikistaan, joka väkivallan lisäksi oli ollut hänelle kovaa nautintoa. Hesburger sai ketjureaktion Debussyn Faunin iltapäivästä. Sehän on se Mallarmén runo jonka alkupään mä suomensin. Se halus pianistixi muttei piässyt. Tietokirjassa Flame into Being (1985) Burgess kuvaili Kellopeliappelsiini -kirjaa hänen "jeu d'espritiksi (“pelin henki" ??? paskanmarjat typeryxet, pikemminkin Gedankenspiel, ajatusleikki), joka toteutettiin kolmessa viikossa, ja joka tuli tunnetuksi lähdemateriaalina elokuvalle, joka näytti ylistävän seksiä ja väkivaltaa," viitaten Stanley Kubrickin vuonna 1971 ohjaamaan samannimiseen elokuvasovitukseen. Hän lisäsi:
ellauri150.html on line 451:
Quo vadis Petre? Men Ben Hur står det till?
ellauri150.html on line 453: Mun mielessä menee Ben Hur ja Quo Vadis jotenkin sekaisin. Olikohan ne molemmat Sulka-sarjan poikakirjoja niinkuin se Länsi-Rooman tuho kirja, jossa oli ostro- ja visigootteja? Jonka nimeä ei löydy. Kapteeni Kapu haukkui jotain konnia ostro- tai visigooteixi.
ellauri150.html on line 459: The Polish writer Henryk Sienkiewicz wrote the novel Quo Vadis: A Narrative of the Time of Nero (1895–96, a tremendous hit in fin de siecle Paris) which in turn has been made into motion pictures several times, including a 1951 version that was nominated for eight Academy Awards. Vittu vaan 8, Ben veti mahtavammat 11, samoinkuin vielä järisyttävämmät suurteoxet Titanic ja Bored of the Rings. For this and other
ellauri150.html on line 461: Ben-Hurista ei meinannut ensin löytyä kuin filmikäsikirjoitus. Synopsis: Judah Ben-Hur lives as a rich Jewish merchant prince in Jerusalem at the beginning of the 1st century. Together with the new governor Pontius Pilate, his old friend Messiah arrives as commanding officer of the Roman legions. At first they are happy to meet after a long time but their different politic views separate them. During the welcome parade a roof tile falls down from Judah's house and injures the governor. Although Messiah knows they are not guilty as such, he sends Judah to the galleys and throws his mother and sister into prison. What the fuck, their house was a menace! Good old Hammurabi would have had their heads off. But Judah swears to come back and take revenge. Genre: Adventure, Drama, History.
ellauri150.html on line 465: During a naval battle against Greek rebels in the Ionian Sea, Ben-Hur´s galley is boarded but collides with another ship and is destroyed as Ben-Hur manages to cling to a floating mast. He is washed ashore and is found by Sheik Ilderim, who recognizes him as an escaped slave.
ellauri150.html on line 467: Sheik Ilderim bribes Pontius Pilate into allowing Ben-Hur to compete in a horse and carriage race (ravit) by proposing a high wager. Esther tries to convince Messiah not to race Ben-Hur, but he is adamant that he will win. On the day of the race, Ben-Hur follows Ilderim's instructions to hold back from the race until the final laps. Using dirty tactics, Messiah manages to knock out the other competing charioteers. Following a brutal and grueling race, Ben-Hur wins the race. Messiah survives but is badly wounded and loses a leg. Ben-Hur's victory emboldens the Jewish spectators and yields dividends for Ilderim.
ellauri150.html on line 469: Despite his victory, Ben-Hur is despondent about his family and his former friend One-Leg Messiah. Later, Esther witnesses the arrest of Jesus in the Garden of Gethsemane. Ben-Hur and Esther witness a bruised and beaten Jesus being forced to carry his cross through the streets. Mirroring his first encounter with Jesus, Ben-Hur tries to offer Jesus water but is beaten to it by a Roman soldier. Following Jesus' crucifixion, a rainstorm occurs, thanx to Esther. Naomi and Tirzah are miraculously healed by rainwater containing the pee of Esther, and Sheik Ilderim pays a king's ransom to set them free. Despite his anger, Ben-Hur finds the strength in his heart to forgive One-Leg Messiah and is reconciled with him and his family. Together, Två-Ben-Hur, his mother, sister, Esther, and One-Leg Messiah accompany Sheik Ilderim's Ford Caravan as they leave Jerusalem on to new adventures. Luckily, One-Leg Messias had avoided the fate of Moby "No Dick" Ahasverus.
ellauri150.html on line 471: Karl Tunberg (March 11, 1907 − April 3, 1992) was an American screenwriter and occasional film producer. His screenplays for Tall, Dark and Handsome (1941) and Ben-Hur (1959) were nominated for the Academy Award for Best Original Screenplay and Best Adapted Screenplay, respectively. more…
ellauri150.html on line 476: The film's final onscreen writing credits created controversy when, in October 1959, the Writers Guild of America (WGA) awarded Tunberg sole screenplay credit, despite the objections of the film's director, William Wyler, who, in the film's commemorative booklet and elsewhere, claimed that Christopher Fry was more responsible than any other writer for the final screenplay. In response to Wyler's public outcries against their ruling, the WGA took out trade paper ads on November 20, 1959 in which they issued a statement reading, in part, "the unanimous decision of the three judges was that the sole screenplay credit was awarded to Karl Tunberg...The record shows the following: 1. Karl Tunberg is the only writer who has ever written a complete screenplay on Ben-Hur; 2. Karl Tunberg continued to contribute materials throughout the actual filming, and this material is incorporated in the final picture; and 3. Karl Tunberg alone did the necessary rewriting during the four months of retakes and added scenes. Mr. Christopher Fry himself was fully informed of the proceedings of the Guild. He has made it absolutely clear that he did not want to protest the decision of the Guild."
ellauri150.html on line 480: Eugene Luther Gore Vidal (/vɪˈdɑːl/; born Eugene Louis Vidal, October 3, 1925 – July 31, 2012) was an American writer and public intellectual known for his epigrammatic wit, erudition, and patrician manner. Vidal was bisexual, and in his novels and essays interrogated the social and cultural sexual norms he perceived as driving American life. Beyond literature, Vidal was heavily involved in politics. He twice sought office—unsuccessfully—as a Democratic Party candidate, first in 1960 to the United States House of Representatives (for New York), and later in 1982 to the U.S. Senate (for California). His third novel, The City and the Pillar (1948), offended the literary, political, and moral sensibilities of conservative book reviewers, the plot being about a dispassionately presented male homosexual relationship.
ellauri150.html on line 482: Over the 57 years that have followed, a few things have contributed to granting the film untouchable status, the foremost being the fact that it won 11 Academy Awards, still the most Oscars any film has ever won. (That total was later matched by Titanic and Lord of the Rings: The Return of the King.) But while the Oscars, the prestige, and the fact that the plot of the film deals directly (if obliquely) with the life and death of Jesus Christ, all contribute to a certain image of Ben-Hur, there have always been alternate views of the film. One of the most famous came from the mouth of one of its own screenwriters.
ellauri150.html on line 484: Based on an 1880 novel, Ben-Hur: A Tale of the Christ, the film was directed by Hollywood great William Wyler, and screenwriter Gore Vidal was one of many who took a pass at the screenplay. In The Celluloid Closet, Vidal states in no uncertain terms that he scripted the film as a confrontation between ex-lovers Ben-Hur (Charlton Heston) and Messala (Stephen Boyd). Further, Vidal claims that, after consultation with Wyler and Boyd (but not Heston, who would have objected), he wrote one particular scene, where the estranged Ben-Hur and Messala meet again, with heavy gay subtext.
ellauri150.html on line 488: What the f---!? Based on a 1880 novel after all!? Whose novel? Fuck you screenwriters! Taking all the glory! “I said,’ Well, I’ll never use the "g" word,'” Vidal says. “‘There’ll be nothing overt. But it will be perfectly clear that Messiah is in love with Ben-Hur.”
ellauri150.html on line 490: Ben-Hur: A Tale of the Christ is a novel by Lew Wallace, published by Harper and Brothers on November 12, 1880, and considered "the most influential Christian book of the nineteenth century". It became a best-selling American novel, surpassing Harriet Beecher Stowe's Uncle Tom's Cabin (1852) in sales. The book also inspired other novels with biblical settings and was adapted for the stage and motion picture productions. Ben-Hur remained at the top of the US all-time bestseller list until the 1936 publication of Margaret Mitchell's Gone with the Wind. The 1959 MGM film adaptation of Ben-Hur is considered one of the greatest films ever made and was seen by tens of millions, going on to win a record 11 Academy Awards in 1960, after which the book's sales increased and it surpassed Gone with the Wind. It was blessed by Pope Leo XIII, the first novel ever to receive such an honour. The success of the novel and its stage and film adaptations also helped it to become a popular cultural icon that was used to promote catholicism plus numerous commercial products.
ellauri150.html on line 492: The story recounts the adventures of Judah Ben-Hur, a Jewish prince from Jerusalem, who is enslaved by the Romans at the beginning of the first century and becomes a charioteer and a Christian. Running in parallel with Judah's narrative is the unfolding story of Jesus, from the same region and around the same age. The novel reflects themes of betrayal, conviction, and redemption, with a revenge plot that leads to a story of gay love and compassion.
ellauri150.html on line 500: Despite his later fame and fortune as the writer of Ben-Hur, Wallace continued to lament, "Shiloh and its slanders! Will the world ever acquit me of them? If I were guilty I would not feel them as keenly."
ellauri150.html on line 504: Lew, author of "Fair God", ei käynyt kirkossa mutta sanoi uskovansa kristinuskomaiseen Jumalaan. Sen vaimo oli uskollinen sille yli puoli vuosisataa. Lew omisti Ben Hurin "TO THE WIFE OF MY YOUTH WHO STILL ABIDES WITH ME", siteeraten Miltonin joululaulua.missä lokki istuu vähään tyytyväisenä tyyntynellä merellä.
ellauri150.html on line 510: When the party—Balthasar, Simonides, Ben-Hur, Esther, and the two faithful Galileans—reached the place of crucifixion, Ben-Hur was in advance leading them.
ellauri150.html on line 537: Esther bat Simonides was a Judean freedwoman and the wife of Prince Judah Ben-Hur during the 1st century AD. She played a major role in her husband's conversion to Christianity after teaching him of Jesus' message, having personally witnessed his Sermon on the Mount.
ellauri150.html on line 539: Esther "Bat" Simonides was born in Jerusalem, Judea, the daughter of the Hellenized Jewish slave Simonides. She was raised in the household of Prince Ithamar Ben-Hur, and she loved Judah Ben-Hur as a child. By 26 AD, she had grown into a woman, and, while she still loved Judah, she was betrothed to the freedman and merchant David ben Matthias from Antioch. That same year, Judah and his family were imprisoned after being wrongfully imprisoned for an alleged assassination attempt on Valerius Gratus, and Simonides was arrested and tortured on the orders of the Roman tribune Messala. Simonides was arrested when the Romans were certain that he was not hiding anything, and he and Esther lived in hiding at the Ben-Hur family's derelict and looted estate, where they were joined by Simonides' fellow former prisoner Malluch.
ellauri150.html on line 541: In 30 AD, Judah returned from being a galley slave, and Esther told him that she was no longer betrothed, causing the two to fall in love again. When Judah's mother Miriam and sister Tirzah were sent to the Valley of Lepers by their jailers, Esther brought them food, and, when Judah asked about his family's fate, Esther was told by Miriam to inform him that they were dead, as Miriam did not want her son to see them in agony. When a dying Messala told Judah of his family's real fates, Judah headed to the Valley and angrily confronted Esther, who forced him to hide from his family rather than violate their wishes. On the way out of the Valley, Esther stopped to listen to Jesus' Sermon on the Mount, and she became a convinced Christian; she had an argument with Judah about his lust for vengeance and his lack of interest in Jesus' message of peace and love. However, when the two found that Tirzah was dying, they brought Miriam and Tirzah to Jerusalem to search for Jesus and hope for a cure. They were too late to reach him before he was crucified, but a sudden rainstorm miraculously healed the lepers' wounds and cured them. Ben-Hur, who was now convinced of Jesus' message, embraced Esther and his family, having decided to give up his quest for revenge.
ellauri150.html on line 545: "Didst thou hear?" said Ben-Hur to him. "The kingdom cannot be of this world. Yon witness (the good felon on the left hand cross) saith the King is but going to his kingdom; and, in effect, I heard the same in my dream. Okay! I get it! We must wait all the way to the end!"
ellauri150.html on line 547: "Hush!" said Simonides, more imperiously than ever before in speech to Ben-Hur. "Hush, I pray thee! If the Nazarene should answer—" Kazotaan ensin tämä tilanne.
ellauri150.html on line 551: Where got the man his confidence except from Truth? Only three hours upon the cross, and he was dying? Eeli Eeli laama sabakhtani? Too late, too late! "It is finished! It is finished!" O reader, the man died! Reader, I married him! Ben-Hur went back to his friends, saying, simply, "It is over; he is dead."
ellauri150.html on line 553: When the sunlight broke upon the crucifixion, the mother of the Nazarene, the disciple, and the faithful women of Galilee, the centurion and his soldiers, and Ben-Hur and his party, were all who remained upon the hill. Balthasar was funnily prostrate and still. The good man was dead! The 3 Christmas Elves excellently illustrated the three virtues in combination—Faith, Love, and Good Works. (Or should it be Hope? Works are good för nothing.)
ellauri150.html on line 558: Back in Rome, Esther wore the garments of a Jewish matron. Tirzah and two children at play upon a lion’s skin on the floor were her playmates; and it was fun to observe how carefully Ben watched them to make sure that the little ones were his.
ellauri150.html on line 561: But fate treats her even more generously, by showing her how badly things went för her rival for Ben's affections, the nasty bitch Iras.
ellauri150.html on line 567: "I would like to scare them," Iras replied. Then she drew closer to Esther, and, seeing her shrink, said, "Be not afraid. Give thy husband a message for me. Tell him his enemy is dead, and that for the much misery he brought me I slew him."
ellauri150.html on line 582: Ben-Hur, when he was told of the visit, knew certainly what he had long surmised—that on the day of the crucifixion Iras had deserted her father for Messala. Nevertheless, he set out immediately and hunted for him vainly; they never saw him more, or heard of him The blue bay, with all its laughing under the sun, has yet its dark secrets. Had it a tongue, it might tell us of the Messiah.
ellauri150.html on line 586: To top IT all, the raghead sheikh bequeaths a middle east property to Ben, and on Simonides advice he builds the first subway in Rome with the money.
ellauri150.html on line 588: If any of my readers, visiting Rome, will make a subway trip on Rome he will see what became of the fortune of Ben-Hur, and give him thanks.
ellauri150.html on line 596: During the race, Messala drives a chariot with blades on the hubs to disable his competitors. He attempts to destroy Judah's chariot, but wrecks his own instead. He is dragged behind his horses and trampled by another chariot, while Judah wins the race. Before dying, Messala tells Judah to search for his family in the Valley of the Lepers.
ellauri150.html on line 600: Plot summary for the 1959 film Ben Hur directed by William Wyler and starring Charlton Heston as Judah Ben-Hur and Stephen Boyd as Messala.
ellauri150.html on line 602: We start with the filmmaker's take on the birth of Christ. We see, after a bit of Roman Empire background, Joseph and Mary arrive at the census point; we see the Star of Bethlehem shine, the shepherds see it, the wise men see it; we see the Star of Bethlehem shine down; we see the filmmaker's vision of a nativity scene. Finally, we see the Star of Bethlehem dim back down, as somebody blows a shofar horn. It's very tastefully done, but still effective.
ellauri150.html on line 606: When we return, it's Anno Domini XXVI - A.D. 26. Messala, a Roman who grew up in Judea but spent most of his life in more traditional Roman enclaves, is accepting an important position in Jerusalem under the new governor of Judea; it's a hard job, since the Jews don't want the Romans there, but he feels up to it. He is visited by his childhood friend, and our hero, Judah Ben-Hur, a very important and influential Jew. They try to pick up the friendship where it left off, but there's one big problem: they no longer have anything in common besides their shared past. They are in denial about this for a while, and Judah agrees to try to get people to accept the Romans.
ellauri150.html on line 610: We meet Ben-Hur's mother and sister. We also meet his right-hand slave, Simonides, who is his business administrator and is in town for his yearly report—he's based in Antioch. He's very good at managing Judah's assets, and very loyal. Simonides' daughter Esther is with him; she is about to enter an arranged marriage, but needs Ben-Hur's approval. Ben-Hur gives it, and even throws in her freedom as a wedding present, but - having seen her as a grown woman for the first time - he sorta wants her for himself.
ellauri150.html on line 612: Messala comes over for dinner. Judah and Messala go out back to meet privately. Judah gives Messala a white horse. Messala asks Judah for his progress in pacifying the Jews; on learning that it isn't 100% successful, he wants to know who's refusing. Messala makes clear that he wants names. Judah, while protesting that he's nonviolent himself, doesn't think that the Jews resisting Roman rule are doing anything wrong, and so he doesn't provide them. Messala begs for cooperation, but in doing so makes clear that he considers the Roman Emperor a god; not only doesn't Judah believe that, but he's personally against the occupation. They leave as enemies, and Judah Ben-Hur is left to explain why Messala isn't staying for dinner.
ellauri150.html on line 618: On learning that he is to go to Tyrus with neither a trial nor info about what's going to happen to his mother and sister, we learn that Ben-Hur's pacifism didn't survive the imprisonment. Since he hurts or kills only people who aren't of Nominal Importance, this is supposed to be tolerated. Judah demands info of Messala, and naturally doesn't get it. He protests his innocence of wanting to kill the governor; Messala knows that this is, at least, a plausible theory, but doesn't let it show. He says that Ben-Hur gave him exactly what he needed; the Jews will know that, if he can send his childhood friend to certain death at the galleys, he can do it to anyone. Judah starts to beg Messala, and gets this reply: "You beg me? Didn't I beg you for help?"
ellauri150.html on line 620: Ben-Hur swears vengeance when he gets back. Messala is puzzled, since the galleys are supposed to be a one-way trip.
ellauri150.html on line 622: Simonides tries to defend Ben-Hur. This gets him and his daughter seized.
ellauri150.html on line 623: The Romans taking prisoners to the galleys are not overly concerned about anyone surviving, especially not people who knocked out their governor. At a well some distance north of Jerusalem, soldiers get watered first, then horses, and then slaves—and not Ben-Hur. He asks God for help... and in response, a young man, whose face is always turned from the camera, comes and gives him water. The audience understands that this is Jesus Himself, come to answer Ben-Hur's prayer. The Roman in charge starts to tell Him not to give Ben-Hur water, but on seeing His face, the Roman changes his mind. Ben-Hur drinks deep until it's time to move it.
ellauri150.html on line 625: More than three years later, we see Ben-Hur working one of many oars. He is going by "41" (or is that XLI?), his seat number, and he is full of hate. A Roman consul, Quintus Arrius, has boarded the ship, and it goes to war almost immediately. The consul wants Ben-Hur for a charioteer, and doesn't understand why Ben-Hur has any other hopes of life after the galleys; if they succeed in battle, he'll keep rowing, and if they don't, he'll die chained to the oar. Ben-Hur makes clear that he believes God will help him, also that he dislikes the idea of dying chained to the oar; this has a delayed effect; at the time, "back to your oar," but the consul orders him unchained after all the galley slaves had been chained.
ellauri150.html on line 627: There is a firefight with real fire. Things are burning all over the place. The ship gets rammed; for some reason, instead of trying to get the ship out of the way, those slaves who are chained try to remove the chains. Since the enemy ship appears to be holding up their ship, it almost works out. Ben-Hur is unlocking slaves, and major fighting is going on on deck. Then Quintus is shoved overboard. Ben-Hur goes to save him, shoving a torch into the face of a mercenary along the way.
ellauri150.html on line 629: Ben-Hur saves the consul and gets him on a raft of debris. Then he has to knock out the consul to prevent the fella from committing suicide, and chains the mercenary to him. After the consul wakes, still wanting to die, he reminds him that staying alive is the motivation he gives his slaves... Quintus wanted to commit suicide because he thought he'd lost overall. He hadn't, as it turns out he's hailed as a hero, and so there is a triumphant return to Rome. Ben-Hur gets to see the Emperor and then lives with Quintus learning to drive a chariot in races with Arrius' prized horses. Quintus actually tried to get him cleared of wanting to kill that Judean governor, but didn't pull it off...
ellauri150.html on line 631: Quintus cherishes Judah as a son (his own one died), and finally adopts him legally, naming him Young Arrius. Ben-Hur loves Quintus as well, is grateful but heads back to Judea almost immediately, not even waiting for the scheduled boat to take Pontius Pilate to Judea. There is no time to waste; four years have already passed.
ellauri150.html on line 641: Ben-Hur's mother and sister drop by the old place and come as close to meeting up with Esther as they dare. Esther tells them Judah hasn't changed, which is at best a half-truth. They make Esther promise not to tell Judah they have leprosy; they want him to remember them as they were. Esther promises by her love of Judah (and yes, it is there). She sees him (he passed by without noticing the lepers) and "confesses" that his mother and sister are dead...
ellauri150.html on line 645: After the intermission, Ben-Hur has taken the charioteer job now. and Ilderim visits the bathhouse where the young Roman nobles luxuriate, half-naked.note Messala is there talking about his unbeatable team of horses. Ilderim says his team is even better, and offers a wager with LOTS of money involved. He eventually succeeds...
ellauri150.html on line 647: ... And it's time for the big setpiece, the Chariot Race! The first rule of the Chariot Race is: there are no rules. A demolition derby is entirely standard procedure. That's how Messala gets to have a chariot tricked out with blades on the wheels-- vroom! But does that shake Ben-Hur? No! He will have his vengeance. As the race starts, the two of them are neck-and-neck. Messala tries to destroy Ben-Hur's chariot, but in a cruel twist, his own chariot falls apart. Messala is dragged by his horses and viciously trampled by another team. As Messala's broken body is carried to the surgeon, Ben-Hur receives the victor's laurel crown.
ellauri150.html on line 649: Ben-Hur seeks out Messala in the dark pit of the surgeon's bay. Messala refuses to be carried out to a proper hospital: even if it kills him, he'll see Ben-Hur one last time. The two onetime friends meet. Messala taunts Ben-Hur with the knowledge that Miriam and Tirzah are alive— but as lepers. Having had his last revenge, Messala dies. Ben-Hur goes to seek out his family, even in their horrific state. Esther meets him at the leper's cave. The family reunites as Jesus' crucifixion takes place. At Jesus' death, by a miracle, Miriam and Tirzah are healed of their leprosy. Judah renounces hatred and dedicates himself to his family— which will include Esther as his wife. All live happily ever after, except for Messala.
ellauri150.html on line 660: Die Geschlechtskrankheiten des Menschen und ihre Heilung. Mit besonderer Berücksichtigung der Syphilis, ihrer Entstehung und Folgen (vermutlich von einem anderen Autor)
ellauri150.html on line 668:
Leo was the first person in the world to be captured on color film. Maybe that is why he gave his blessings on Ben-Hur. The blessings worked, it too came out on color film. Here's some more messages from him.
The title, "Childe Roland into the Dark Tunnel Came", which forms the last words of the poem, is a line from William Shakespeare's play King Lear (ca. 1607). In the play, Gloucester's son, Edgar, lends credence to his disguise as Tom o' Bedlam by talking nonsense, of which this is a part:
Hans Arp: Bestiaire avec 2 prenoms Benjamin Péret: Death to the Pigs and other writings Lavalla nähtiin rajuja riitoja, joissa kummatkin käyttivät kovaa kieltä toisistaan. Katri syytti Proffaa julkisuudenkipeäksi ja kaksinaamaiseksi liehittelijäksi, Proffa puolestaan haukkui Katria henkien kanssa seurustelevaksi haahuilijaksi. Kaikki repliikit oli poimittu naistenlehdistä. Ranua esittänyt hemmo tuntee esittämänsä henkilön myös todellisuudessa, he ovat tehneet yhteistyötä. Toivon, että Panu Rajala suhtautuu tähän huumorilla, Katri sanoi. Ranu on tollanen Suomen Bellow, Roth tai Knasu, kaunainen narsisti. Panu Rajala harmistui syksyllä 2010 ensi-iltansa saaneesta Katri Helena -musikaalista, koska hänet esitettiin siinä epämieluisassa valossa. Rajala oli musikaalissa Proffa, joka esitettiin suorastaan pellenä, lukeneisuudellaan pröystäilevänä hienostelijana. Panu alkoi panna Marjaa Katrin selän takana. Panu Rajala ja Marja Norha vihittiin Sastamalan vanhassa kirkossa 2007. Panu Rajalan ei tarvitse piilotella sivistyneisyyttään nykyisen vaimovainajansa kanssa. Hän on opettaja! Tai siis oli, ei sekään kestänyt kovaa käyttöä.
Feodorovskaya Jumalanäidin ikoni - mikä auttaa muokkasi viimeksi: 8. heinäkuuta 2017, tekijä Belsebub korjaan Bogolub. Joo olen kyllä Pentin kannalla siinä että nää termiittiapinat on aivan vitun tyhmiä, täysin beyond redemption. Mitä uutta kissimirrit tässä? Ei mitään, samaa paskanjauhantaa.
Benito Juarez 137 Mexico David Ben Gurion 152 Israel Mahmoud Ahmadinejad 157 Iran Abdelaziz Bouteflika 159 Algeria Kim Yong Ill 160 Korea (North) Dmitry Medvedev 163 Russia Queen Elizabeth II 163 UK Cristina Fernandez de Kirchner 164 Argentina Nicolas Sarkozy 165 France Angela Merkel 165 Germany Silvio Berlusconi 165 Italy Josef Stalin 165 Russia Vladimir Lenin 165 Russia Margaret Thatcher 165 UK Julia Eileen Gillard 166 Australia Napoleon 168 France Winston Churchill 168 UK Benito Mussolini 169 Italy Yasuo Fukuda 169 Japan François Hollande 170 France Vladimir Putin 170 Russia Tarja Halonen 172 Finland François Mitterrand 172 France Adolf Hitler 173 Germany Harold Wilson 173 UK Hugo Chávez 173 Venezuela Gerhard Schröder 174 Germany Viktor Orban 174 Hungary On yö. Laura harhaa menestyneen
Kortelaisen täysin fiktiivisessä versiossa Benjamin
Myös poikaansa Stefania Benjamin muistelee melkoisen kaiholla. Vähemmän kuitenkin
Tässä paiaanissa kuten koko Pygmalionissa haisee voimakkaasti Bernard Shawin ja Rex Harrisonin testosteroni, sperma sekä jalkahiki. Eliza, where are my slippers? Sen sopii hyvin aloituxexi seuraavalle paasauxelle kansainvälisenä naistenpäivänä.
The Belgian fries here also destroy whatever Freedom Fries you’ll find in la République. Besides its global contributions to those little things called prosperity, equality, science and technology, and health,
I’m from a small rural community, and ev’rybody who lived in my neighborhood, if you want to call it that, were relatives. We called it “the circle,” and our house was there, my grandmother’s house was there, an aun’ an’ uncle who were childless lived there, and (uh) a couple of aunts an’ uncles who had children. There were five female cousins, an’ in the summertime we hung out together all day long from early until late. In my grandmother’s yard was a maple tree, and the five of us developed that into our apartment building. Each of us had a limb, and [small laugh] the less daring cousins took the lo’er limbs, and I and another cousin a year younger than I always went as far to the top as we could, an’ we– we were kinda derisive of those girls who stayed with the lower limbs. We had front doors an’ back doors. The front door was the — the limb — were the limbs on the front, that were nearest (um) the boxwood hedge. And the grass was all worn away in that area. An’ then the back doorwa–was on the back side of the tree, an’ you could only enter the front an’ exit from the rear. And that had to be done by swinging off a limb that was fairly high off the ground, and (um) my cousin Belinda and I had no problem with that, but the other girls — that was always somethin’ we had to coax them into doin’. But still, you entered the front, you left the rear. We (um) ate our lunches together. When it was lunchtime — an’ our mothers always cooked lunch in the summertime ’cause they didn’ want to be in the hot kitchen at night. So we would just take our (um) — go home, an’ we’d load our plates with all the vegetables an’ the cornbread, an’ get our glasses of milk or ice tea or whatever we were havin’, an’ we would head for somebody’s yard, where we would all sit down an’ eat together. It was just an institution: lunch in somebody’s yard. An’ if you wanted to go home for a second helping– sometimes that was quite a little walk, but it was worth it, because that was our thing, having lunch together, every day. (Um) We gathered at my grandmother’s on Sundays. All my aunts would get those chairs, form a circle. (Uh) One crocheted. (Uh) Most of them just sat an’ talked, an’ we girls hung out for the main part with the women. (Uh) The men would gather around the fish pond, which was in a side yard. It was (um) — it was kind of a rock (um) pond that my granddaddy had, had built. There was a ir’n pipe in the middle, an’ when he went fishin’, he would put his catch in there. Or he caught a mud turtle, he’d put it in there. An’ there it stayed until it was time to kill it an’ cook it, whatever it was. The pipe in the middle had water that sprayed up all the time. There was a locust tree near there, an’ that’s where we girls picked the leaves an’ the thorns to make the doll clothes out o’ the locust. It’s where we always ate the watermelon. We always had to save the rind, an’ we always had to leave some pink on that rind, because my grandmother made watermelon pickles out o’ that rind. I hated the things. I thought they were the worst things I ever put in my mouth. But ever’body else thought watermelon pickles were just a great delicacy. That was also around the time that ev’rybody grew gladiolias [sic] an’ I thought they were the ugliest flower I’d ever laid my eyes on, but ever’body had gladiolias. ‘Course now I’ve come to appreciate the gladiolia, but back then I had absolutely no appreciation for it. It was also where we made (uh) ice cream, (uh) on the front porch. We made ice cream on Sunday afternoons. I had an aunt who worked in the general mercantile business that my family owned, an’ she was only home on Sunday, so she baked all day: homemade rolls an’ cakes. And so, she made cakes an’ we made ice cream, an’ ever’body wan’ed to crank, of course. (Um) That was just a big treat, to get to crank that ice cream. It was jus’ our Sunday afternoon thing, an’ I, I think back on it. All the aunts would sit around an’ they’d talk, an’ they’d smoke. Even if you never saw those ladies smoke, any other time o’ the week. On Sunday afternoon when we all were gathered about in gran- in granny’s yard, they’d have a cigarette. Just a way of relaxing, I suppose. The maple tree’s now gone. In later years, it was thought the maple tree, our apartment building, was shading the house too much an’ causing mildew, so it was removed at some point. And I don’t, to this day, enjoy lookin’ (uh) into that part o’ the yard. … Naming a girls' school for Beardsley must have
At Harvard, he majored in engineering sciences, but took the majority of his electives as writing courses. He published his first story, "The Greatest Thing in the World," at the age of 18, winning Story magazine's college contest in 1941. Early in his career, Mailer typed his own works and handled his correspondence with the help of his sister, Barbara. After the publication of The Deer Park in 1955, he began to rely on hired typists and secretaries to assist with his growing output of works and letters. Among the women who worked for Mailer over the years, Anne Barry, Madeline Belkin, Suzanne Nye, Sandra Charlebois Smith, Carolyn Mason, and Molly Cook particularly influenced the organization and arrangement of his records. Näytät kamalalta, lipsahti olumpiatoimiston Evertiltä. Miten tavattoman sovinistinen kommentti, puuskahti vanhan viinan käryinen, kamalan näköinen Helen Starke. Aika tavallinen oikeamminkin. Pakkoko on näyttää petolinnun perseeltä. Ajatus esiliina-asuisesta Christinasta oli uskomattoman koominen. Evertille essu sopi kolmikosta parhaiten. Toimistopäällikkö on täysin kiinni ämmyrkäisten esiliinannauhoissa. Päätoimittaja Schyman on takuulla moosexenuskoinen. Ainoa toimituxessa Annikan lisäxi joka saa mitään aikasexi on joku Berit, tietysti. Kylläpä on sama kuvio kuin Stiegin trilogian Ericalla! Iso seeffi on kiipijänaisen takana, pikku seeffi on kaunainen, miehet tunareita, naiset porkkanana on the ball. Joku tuntematon ahdistelija. Reporttereilla on nähtävästi aina tällästä. Tollasia Hans Dominikin John Workmanneja Sulka-sarjasta. Paizi Johnilla ei ollut sisätilaa, osat ovat vaihtuneet. Annika taitaa olla äitinä täysin kyvytön. Sekään ei varmaan osta lapsille joululahjoja. Thomas oli parempi hoitamaan lapsia, "melkein" parempi kuin hiän ize, mutta Thomas ei pyyhkinyt tiskipöytää yhtä hyvin. Töissä hiän osasi hommansa ja sai ison kuvan izestään miltei joka numeroon. Kotona on ikävää. Mutta lapsia on kiva nuuhkia. Hiän nuuhkii niitä melkein paremmin kuin Thomas.
ellauri150.html on line 746: I have been thinking that the lives of the saints would be great material for Hollywood. We have the technology now to make supernatural events come to life in a realistic way on the movie screen. I was thinking of St. Bernadette who saw Our Lady at Lourdes. She always complained that the paintings and statues of Our Lady never portrayed her full beauty. But imagine if she had been able to describe her vision to a modern movie director working in 3D Imax format. The image could actually be made to float in space in front of the viewer and emanate a holy glow. A little like princess Leia in the hologram (though I thought the hologram was rather too small.) If the viewer tried to touch this image, his hand would pass through it. (I've experienced this with images in Imax movies. I'm thinking specifically of the floating seeds/"jelly fish" in Avatar.)
ellauri150.html on line 758: Also in 1983 Cardinal Ratzinger (now Pope Benedict XVI) explicitly reiterated the Church's position that a Catholic is forbidden from becoming a Freemason:
ellauri151.html on line 78: Beethovenin 6. sinfoniaa töräytellään pitkät pätkät attaccato eli tauotta. Siinä jäljitellään luonnonääniä, mm. nimeltä mainittuja lintuja. Beethoven itse kuvasi suhdettaan luontoon kertomalla rakastavansa enemmän metsän puita kuin ihmisiä. Tälläsiäkin tyyppejä on jo tullut vastaan useita. Eikä yhtään hämmästytä oikeastaan.
ellauri151.html on line 84: Because the pastor is really the main character in Gide's limited world, she feels herself to be in love with him and to some extent (tent, hehe) he has similar feelings toward her. When his eldest son Jacques, who is about the same age as Gertrude, asks to marry her, the pastor becomes jealous and refuses despite the fact that Jacques is obviously in love with her, and has a bigger tent.
ellauri151.html on line 131: Mä luulen ezen claim to Nobel fame vuonna 1947 oli toi antikommunismi ennen kaikkea. In 1946, when Pierre Herbert asked Gide which of his books he would choose if only one were to survive," Gide replied, ´I think it would be my Journal.´" Beginning at the age of eighteen or nineteen, Gide kept a journal all of his life and when these were first made available to the public, they ran to thirteen hundred pages. Pääasiassa homoilua ja sen puolustelua. Gide ei koskaan bylsinyt vaimoaan Madeleinea, mutta kävi kerran jonkun nuoren neidon pukilla, ja siitti siinä yhden tyttären. Toista varvia ei tullut, vaikka neito pyyteli.
ellauri151.html on line 149: Dickensin Sirkka-joulusadussa on sokea tyttö Bertha, muze on ihan sivuroolissa, kuten kotisirkkakin. Muuten juoni on Molieremaista avioliittointrigiä, itaria misereitä ja valepukuisia tuhlaajapoikia. In the end, the mysterious lodger is revealed to be none other than Edward who has returned home in disguise.
ellauri151.html on line 159: Kuvassa tyhmä kantaja on menossa nirhaamaan valepukuista naapurinpoikaa muka aisankannattajana. Njoo, Sirkka muuttuu hetken ajaxi helikeijuxi ja estää vanhaa typerystä ampumasta Kaalepin valepukuista poikaa Eetua suotta mustasukkaisena pyylevästä Dot Matrix Printer-vaimosta. Kantaja oli kyllä paljon vanhempi kuin vaimo. Se Eetu olikin paxun Bertan sisko. Kenes tyttö se May sit oli? Jonkun Fieldingin. Vittu tää on kyllä turhan pitkäxi venytetty joulusatu. Dickens ilmeisesti matkii tahalteen Fieldingiä ja Scottia.
ellauri151.html on line 287: Im Skeptizismus erfährt das Bewußtsein in Wahrheit sich als ein in sich selbst widersprechendes Bewußtsein; es geht aus dieser Erfahrung eine neue Gestalt hervor, welche die zwei Gedanken zusammenbringt, die der Skeptizismus auseinander hält. Die Gedankenlosigkeit des Skeptizismus über sich selbst muß verschwinden, weil es in der Tat ein Bewußtsein ist, welches diese beiden Weisen an ihm hat. Diese neue Gestalt ist hiedurch ein solches, welches für sich das gedoppelte Bewußtsein seiner als des sich befreienden, unwandelbaren und sichselbstgleichen, und seiner als des absolut sich verwirrenden und verkehrenden – und das Bewußtsein dieses seines Widerspruchs ist. – Im Stoizismus ist das Selbstbewußtsein die einfache Freiheit seiner selbst; im Skeptizismus realisiert sie sich, vernichtet die andere Seite des bestimmten Daseins, aber verdoppelt sich vielmehr, und ist sich nun ein Zweifaches. Hiedurch ist die Verdopplung, welche früher an zwei einzelne, an den Herrn und den Knecht, sich verteilte, in eines eingekehrt; die Verdopplung des Selbstbewußtseins in sich selbst, welche im Begriffe des Geistes wesentlich ist, ist hiemit vorhanden, aber noch nicht ihre Einheit, und das unglückliche Bewußtsein ist das Bewußtsein seiner als des gedoppelten nur widersprechenden Wesens.
ellauri151.html on line 289: Dieses unglückliche, in sich entzweite Bewußtsein muß also, weil dieser Widerspruch seines Wesens sich ein Bewußtsein ist, in dem einen Bewußtsein immer auch das andere haben, und so aus jedem unmittelbar, indem es zum Siege und zur Ruhe der Einheit gekommen zu sein meint, wieder daraus ausgetrieben werden. Seine wahre Rückkehr aber in sich selbst, oder seine Versöhnung mit sich wird den Begriff des lebendig gewordenen und in die Existenz getretenen Geistes darstellen, weil an ihm schon dies ist, daß es als ein ungeteiltes Bewußtsein ein gedoppeltes ist; es selbst ist das Schauen eines Selbstbewußtseins in ein anderes, und es selbst ist beide, und die Einheit beider ist ihm auch das Wesen, aber es für sich ist sich noch nicht dieses Wesen selbst, noch nicht die Einheit beider.
ellauri151.html on line 294: Die Bewegung, worin das unwesentliche Bewußtsein dies Einssein zu erreichen strebt, ist selbst die dreifache, nach dem dreifachen Verhältnisse, welche es zu seinem gestalteten jenseits haben wird; einmal als reines Bewußtsein; das andremal als einzelnes Wesen, welches sich als Begierde und Arbeit gegen die Wirklichkeit verhält; und zum dritten als Bewußtsein seines Für-sich-seins. – Wie diese drei Weisen seines Seins in jenem allgemeinen Verhältnisse vorhanden und bestimmt sind, ist nun zu sehen.
ellauri151.html on line 298: Obgleich aber das unglückliche Bewußtsein also diese Gegenwart nicht besitzt, so ist es zugleich über das reine Denken, insofern dieses das abstrakte von der Einzelnheit überhaupt wegsehende Denken des Stoizismus, und das nur unruhige Denken des Skeptizismus – in der Tat nur die Einzelnheit als der bewußtlose Widerspruch und dessen rastlose Bewegung – ist; es ist über diese beide hinaus, es bringt und hält das reine Denken und die Einzelnheit zusammen, ist aber noch nicht zu demjenigen Denken erhoben, für welches die Einzelnheit des Bewußtseins mit dem reinen Denken selbst ausgesöhnt ist. Es steht vielmehr in dieser Mitte, worin das abstrakte Denken die Einzelnheit des Bewußtseins als Einzelnheit berührt. Es selbst ist diese Berührung; es ist die Einheit des reinen Denkens und der Einzelnheit; es ist auch für es diese denkende Einzelnheit, oder das reine Denken, und das Unwandelbare wesentlich selbst als Einzelnheit. Aber es ist nicht für es, daß dieser sein Gegenstand, das Unwandelbare, welches ihm wesentlich die Gestalt der Einzelnheit hat, es selbst ist, es selbst, das Einzelnheit des Bewußtseins ist.
ellauri151.html on line 326: DISTINGUISHED 20TH-CENTURY BEARERS OF THE JEWISH SURNAME PASTERNAK INCLUDE THE RUSSIAN POET AND NOVELIST BORIS LEONIDOVICH PASTERNAK (1890- 1960), WINNER OF THE NOBEL PRIZE IN 1958. Copyright © Beth Hatefutsoth
ellauri151.html on line 382: Johann Georg Hamann (27. elokuuta 1730 Königsberg - 21. kesäkuuta 1788 Münster) oli saksalainen valitusfilosofi ja valistuksen vastustaja, ja saksalaisen valistuksen ja "Sturm und Drang" -liikkeen keskeisiä nimiä. Hän oli filosofi Immanuel Kantin ystävä ja tämän tavoin lähtöjään pietistinen protestantti. Hän oli myös luutunsoittaja, joka oli opiskellut tätä soitinta tuolloin Königsbergissä vaikuttaneen ukrainalaisen virtuoosin Timofey Belogradskyn opastuksella. Soiton avulla hän vastusti luutuneita näkemyxiä.
ellauri151.html on line 431: Ohne Sprache hätten wir keine Vernunft, ohne Vernunft keine Religion, und ohne diese drei wesentliche Bestandteile unserer Natur weder Geist noch Band der Gesellschaft.
ellauri151.html on line 484: Behind the sagely drooping sunflowers yonder, Viisaasti nuokkuvien auringonkukkien takana tuolla,
ellauri151.html on line 556: Johann Georg Hamann (1730–1788) is a Christian thinker who started the first linguistic turn in philosophy and the German linguistic tradition with his Metakritik of Kant’s philosophy (see Bayer 2002; Dickson 1995; Betz 2009). John
ellauri151.html on line 557: Betz (2005, 291–292) even argues that “Hamann is to be credited
ellauri151.html on line 690: Vittu "the world" ei ole sama asia kuin "mun pää". Tää on joillekuille aivan mahdotonta sulattaa. Nimenomaan narsistisille tyypeille. Ja niitähän filosoofeistakin on valtaosa, kuten muistakin kynäilijöistä. Ne eivät usko edes omaan kuolemaansa muistuttaen siinä suhteessa moosexenuskoista Belovin Salea. Moses had to trust God in order to believe that he would die, even though he had very strong empirical reasons to believe it (N II: 73)
ellauri151.html on line 721: Those who believed the gospel of the kingdom, that Jesus was the Messiah, the Son of God, were known as followers of the Way (Acts 9.2, 19.9, 23, 22.4, 24.14, 22). They were not Christians. Christianity did not begin within the borders of Israel; it began outside its borders. Paul was saved outside Israel on his way to Damascus (Acts 9.3-6). Believers first became known as Christians in Antioch, not Jerusalem (Acts 11.25-26).
ellauri151.html on line 1038: Pidän urotekona, että vuonna 2013 luin Antony Bevorin kirjan Toinen maailmansota. Siinä on kaiken kaikkiaan 960 sivua. En tiennyt II maailmansodasta paljonkaan, koska hissantunneilla ei edes päästy siihen. Luulin, että kirjassa olisi enemmän poliittista historiaa, mutta ei: Kuvataan eri taistelut yksityiskohtaisesti. En edes tajua niistä mitään; jotkut kukkulalla, jotkut joella, siellä & täällä. Sotahistorian kirjoittajat tietysti tekevät työtään, mutta yllättävää kyllä, mun tuttavapiirissä on kaksikin ihmistä, jotka ovat kiinnostuneita just taisteluista ja niiden kulusta. Siis Suomen taisteluista. Näistä yksityiskohdista, että minkä puskan takana kukakin. En tiedä heidän kiinnostuksensa syytä. Itselle kuulostaa siltä kuin olisi tietokonepeli paperilla. Vaikka just se, minkä Calle sanoi, on oleellista. Kamalaa, kuolleita ihmisiä, kummaltakin puolelta.
ellauri151.html on line 1064: Rokan hahmo korostaa Tuntemattoman toista syväteemaa: kuria. Rokkaa siedetään, mutta vaientajansa hänkin kohtaa. Herra se on herrallakin. Kuri-Suomen kasvattama Vanhala on lopulta selviytyjä ja kansanvaltaisuutta edustava joukkuepelaaja. "Talis est bellum." Vitun tolvana. Bellum on neutri.
ellauri152.html on line 81: In 1894 Louÿs, travelling in Italy with his friend Ferdinand Hérold, grandson of the composer (1791–1831) of the same name, met André Gide, who described how he had just lost his virginity to a Berber boy named Muhammed in the oasis resort-town of Biskra in Algeria; Gide urged his friends to go to Biskra and follow his example. The Songs of Bilitis are the result of Louÿs and Hérold's shared encounter with Muhammed the dancing-boy, and the poems are dedicated to Gide with a special mention to "M.b.A", Mohammad ben Atala. Ben is boy, bat is girl, Q.E.D.
ellauri152.html on line 83: While the work was eventually shown to be a pseudotranslation by Louÿs , initially it has mislead a number of scholars, such as Jean Bertheroy
ellauri152.html on line 87: Berthe Clorine Jeanne Le Barillier (parfois orthographiée Berthe Clorinne Jeanne Le Barillier ou même Berthe Corinne Jeanne Le Barillier, sans doute par une suite d'erreurs de recopiage orthographique erroné dans les divers ouvrages où elle est citée), née à Bordeaux le 24 juillet 1858 et morte au Cannet le 24 janvier 1927, est une femme de lettres française. Takkutukkainen naisoletettu, rekkalesbon näköinen. Väsäs paljon sinisukkajuttuja, mm. Heloisesta ja Abelardista. Takuulla ei kääntänyt mitään kreikasta. Son œuvre, si elle est assez largement tombée dans l'oubli, est servie par un style sobre et une documentation toujours très solide. La part la plus consistante de son œuvre est probablement celle consacrée à l'antiquité romaine. Elle batit une maison à proximité immédiate de l'Hermitage de Jean-Jacques Rousseau, un écrivain qu'elle admirait et dont elle voulait se rapprocher. Mit vit JJ oli kuollut jo aikapäiviä?? Ja aika misogyyni kaiken kukkuraxi. Näitä vale-uudelleen
ellauri152.html on line 88: käännöxiä ei edes mainita paxun Bertan opera omniassa.]
ellauri152.html on line 551: In Rabbinic tradition, Haman is considered to be an archetype of evil and persecutor of the Jews. Having attempted to exterminate the Jews of Persia, and rendering himself thereby their worst enemy, Haman naturally became the center of many Talmudic legends. Being at one time extremely poor, he sold himself as a slave to Mordecai. He was a barber at Kefar Karzum for the space of twenty-two years. Haman had an idolatrous image of Esther's arse embroidered on his garments, so that those who bowed to him at command of the king bowed also to the image.
ellauri152.html on line 563: American children's television animations in which the biblical story of Haman is told include the "Queen Esther" episode of the series The Greatest Adventure: Stories from the Bible (1985-1992), where he is voiced by Werner Klemperer, and the computer-generated series VeggieTales (2000), in which he is portrayed by "Mr. Lunt" during the episode "Esther, the Girl who Became Queen".
ellauri152.html on line 579: Paikka paikoin Bet Dinin loppupuolella alkaa epäilyttää, että Bashevis on sittenkin kaikesta huolimatta narsisti. Se mm. näyttää mielellään lukevan Dostojevskin Rikosta ja rangaistusta. Ja se manipuloi kavereitaan hederissä kuin Joosef veljiään. Thomas Mannin Joosef oli sekin ilmiselvä narsisti, niinkuin Tomppa izekin. Ja homokin se oli. Hmm.
ellauri152.html on line 581: Bashevis kertoo Bet Dinissä että sillä oli hederissä poikaystävä, jonka kanssa ne olivat kuin David ja Jonatan. Oliko ruipelolla punatukka Iisakilla nonbinary taipumuxia? Saattaapa olla, kerze kirjoitti 60-luvulla Mulan-tyyppisen tarinan jossa joku tyttö naamioituu pojaxi voidaxeen opiskella poikien kanssa jeshivassa. Siitä teki julkihomo Barbara Streisand ize elettyä filmiä kymmenen vuotta ja oli ryppyinen (41) kun sai sen vihdoin valmiixi.
ellauri152.html on line 587: The plot goes like this: Yentl has secretly studied Torah under her father’s tutelage. She has no interest in marriage, so when he dies, she disguises herself as Anshel and travels to a yeshiva. Along the way she meets a fellow student named Avigdor. They strike up a friendship and Yentl accompanies him to his yeshiva in Bechev, where they become study partners. Avigdor is in love with a girl named Badass, whom he wishes to marry. However, when Badass’s family learns a dark secret about Avigdor’s family, they won’t let him marry her. In desperation, Avigdor begs Anshel to marry Badass in his stead. Yentl initially resists, but eventually gives in and asks for Badass’s hand in order to retain Avigdor’s goodwill. After Anshel and Badass are married, Badass comes to look on her husband with love, but Yentl become more and more upset about the situation. Unable to go on any longer, Yentl asks Avigdor to join her on a business trip. Once they are at an inn in another city, Yentl tells him that she’s a woman. He laughs and doesn’t believe her, so she undresses momentarily. He is shocked. This is where the two versions split.
ellauri152.html on line 593: The story ends with the townspeople of Bechev wondering about Anshel’s disappearance and why he divorced Badass so suddenly, but none of them guess the truth. Badass is heartbroken but eventually recovers enough to marry Avigdor, though she cries even at their wedding. They name their first child Anshel.
ellauri152.html on line 642: Because of this difference of opinion, Hasidim generally put on Rabbeinu Tam Tefillin after removing their regular "Rashi" Tefillin.
ellauri152.html on line 653: "In the beginning, Elohim's (note the dog name denoting strict justice) din created the heavens and the earth..." (Bereishit 1:1).
ellauri152.html on line 654: "'Elohim the dog created: It didn't say "Hashem (i.e. the dog denoting kindness and mercy) created" because originally He intended to create the universe through strict judgment din... And he saw that the universe couldn't survive that way" (Rashi, Bereishit 1:1).
ellauri152.html on line 656: The dog originally created the world to run through strict judgment, din. However, since the dog knew that the world could not endure such harsh conditions, He decided to incorporate the spiritual energies of compassion too, as the verse states, "These are the products of the heaven and earth when they were created in the day that Hashem's (i.e. the dog's denoting kindness and mercy, not the dog's denoting strict justice) din made earth and heaven." (Bereishit 2:4) According to the original creation plan a person would be judged strictly on his own merits. There would be no bending of the rules; no concept of leniency; no looking the other way or giving another chance. Strict justice would dictate that a person be severely punished for even the "slightest" infraction of the dog's willy.
ellauri152.html on line 669: the patriarchs were able to walk before the dog's strictness, meaning they were able to successfully serve him, unassisted, while living under the realm of severity, enabling them to reach awesome spiritual heights" (Bereishit 48:15).
ellauri152.html on line 697: "Yehuda Ben Biltema said, 'Be bold as a leopard... to carry out the will of your Father in Heaven" (Pirkko Avot 5:23)
ellauri152.html on line 743: Unlike many other Maskilim, he greatly respected the Hasidic Jews for their mode of being in the world; at the same time, he understood that there was a need to make allowances for human frailty. His short stories such as "If Not Higher", "The Treasure", and "Beside the Dying" emphasize the importance of sincere piety rather than empty religiosity.
ellauri152.html on line 747: Hillel Zeitlin (1871–1942) was a Yiddish and Hebrew writer and poet. A leading pre-Holocaust Jewish journalist, he was a regular contributor to the Yiddish newspaper Moment, among other literary activities. He was the leading thinker in the movement of pre-World War II "philosophical Neo-Hasidism". Influences: Nachman of Breslov · Shestov · Nietzsche · Baal Shem Tov · Shneur Zalman of Liadi · Spinoza · Tolstoy · Schopenhauer · Dostoevsky · Bergson · Brenner.
ellauri153.html on line 89: Saadin työt ovat olleet hyvin influenssaisia läntisessä maailmassa myös, länsi-influensserit kuten Voltaire, Hegel, Goethe, Pushkin and Benjamin Franklin olivat kaikki tietosia sen töistä ja runoista.
ellauri153.html on line 213: Ei sunkaan toi Mainyu ole se manikealaisten Angry Bird? Rahvaanomaisen Leila Belan senniminen biisi on säälittävän surkea. Jahve tulee kyllä rankaisemaan apinoita ankarasti kun ne on tunkeneet alapilvet näin täyteen hirveätä scheissea.
ellauri153.html on line 556: So we can do as Ludi Wittgenstein and start seeing the evil Bugs Bunny as the good Scrooge McDuck. James, hyi, epämiellyttävä farmarihousuinen optimistijolla, Will-to-Believe jenkki pragmaatikko luottokortteineen ja kehruujennyineen. Sellaistako tääkin lassipalloilija lopultakin peukuttaa? Niinpä tietysti.
ellauri153.html on line 839: Bob Cohen tais olla joku lingvisti. Se on ainoa mitä siitä enää muistan. Se on kolmas kirjoittaja 200-luvun alun Berkeley paperissa The Meanings of Consonants.
ellauri153.html on line 849: Conceivably, the contrasts form some kind of semantic unit. This may be a unit as broadly defined as positive versus negative, with alive and daring being positive and sad and insecure being negative. Titi-uu. Big surprise? Loud and sharp vs. quiet and mumbling. No wonder Bob Cohen was not very memorable as a linguist. He was rather like Reb Berelen. He too was a well-known parasite.
ellauri155.html on line 112: Olen hiljattain käynyt sähköpostien vaihtoa älykkään ja puhuttelevan entisen valkoisen kansallismielisen kanssa, joka on nyt omistautunut anti-natalismille, juutalaisen eteläafrikkalaisen filosofin David Benatarin filosofialle, kertoo Andrew Joyce, Ph.D. Tiivistetysti anti-natalismi väittää, että elämä sisältää kärsimystä, joskus hirvittäviä määriä, ja siksi olemattomuus on aina parempi kuin eläminen ja sitten kuolema.
ellauri155.html on line 114: Benatarin vuonna 2006 Oxfordissa julkaisema kirja Better Never to Have Been: The Harm of Coming into Existence on tämän kasvavan liikkeen avainteksti.
ellauri155.html on line 115: Benatarin mukaan ihmisten pitäisi hyväksyä, että lisääntyminen on luonnostaan moraalitonta, koska siihen liittyy tuntevien olentojen luominen, jotka tulevat kärsimään ja kuolemaan. Teksti on siis moraalinen kielto lasten hankkimista vastaan, ja Benatarin ihanneskenaario on sellainen, jossa hedelmätön ihmiskunta kuolee vapaaehtoisesti sukupuuttoon.
ellauri155.html on line 117: Sähköpostiviestittelyn aikana esitin useita huolenaiheita antinatalismin logiikasta, teoriasta ja kasvusta, joista yksi oli se, että koska valkoisilla on jo ennestään ongelmallinen taipumus kiinnittyä abstrakteihin moraalisiin huolenaiheisiin ja syyllisyyteen perustuviin sosiaalisiin villityksiin, antinatalismin omaksumisessa ryhmätasolla olisi todennäköisesti käytännön etnisiä eroja. Toisin sanoen väitin, että antinatalismi, riippumatta sen filosofisista ansioista tai niiden puutteesta (ja täysin riippumatta Benatarin aikomuksista tai etnisestä alkuperästä), voisi edistää länsimaissa jo vallitsevaa steriiliyden kulttuuria tarjoamalla vielä lisää filosofista ja kulttuurista tukea valkoisen väestön katoamiselle kaikkialla. (Entä sitten kehakettu vaikka olisikin? Mikäs siinä olis vikana? Eikös se olisi vaan hyvä asia? Vähemmän olis tämmösiä kehakettuja.)
ellauri155.html on line 368: The Washington Free Beacon reports that agents are today being educated on “the impact of stereotypes and unconscious biases” in a seminar hosted by Susan Fleming, who is described as an “expert in gender bias”. In other words, its some woke bullshit re-education camp.
ellauri155.html on line 370: Speaking to the Beacon, an anonymous Department of Homeland Security official commented “CBP doesn’t have the people to properly patrol our nation’s borders but we do have the time to step away from work hours to have a conversation on unconscious bias. It is high time to replace any wimpy inconscious biases with honest-to-God conscious ones.”
ellauri155.html on line 387:
ellauri155.html on line 434: När Abraham kom till Gerar talade han om sin hustru Sara som sin syster och en historia snarlik den som enligt kapitel 12 utspelat sig i Egypten beskrivs: Avimelek fattade tycke för Sara och hämtade henne till sig. Gud ingrep och anklagade Avimelek för att ha tagit en annan mans hustru. Abraham ställdes till svars och det hela klarades ut. Abraham ingick senare ett förbund med Avimelek på en plats som därmed fick namnet Be'er Sheva (באר שבע, "edsbrunnen").
ellauri155.html on line 436: Även Isak beskrev då han en period slog sig ner i Gerar sin hustru som sin syster. Han blev iakttagen då han vänslades med henne, och sålunda avslöjades bluffen. Även mellan Isak och Avimelek svors en ed, och i anslutning till detta fann Isaks tjänare åter vatten i brunnen i Beer Sheva, som filistéerna hade fyllt igen.
ellauri155.html on line 438: En annan Avimelek var enligt Domarbokens nionde kapitel en av Gideons 70 söner, och israelernas domare. För att tillskansa sig makten efter sin far lejde han en hop folk med vilkas hjälp han vid ett enda tillfälle dräpte alla sina bröder utom den yngste, Jotam, som hade gömt sig. Efter denna seger utropades Avimelek till kung av invånarna i Shekem och Bet Millo. Efter bara några år uppstod konflikt mellan invånarna i Shekem och deras kung, vilket ledde till att staden ödelades.
ellauri155.html on line 442: I introduktionen till psaltarpsalm 34 talas om en Avimelek inför vilken David spelat vansinnig. Beskrivningen stämmer in på den kung Akish av Gat som omtalas i 1 Sam 21:10 – 14.
ellauri155.html on line 444: Elimelech (hebräisch אֱלִימֶלֶךְ, „mein Gott ist König“) ist nach dem Buch Rut der Mann der Noomi und Vater zweier Söhne, Machlon und Kiljon. Er wandert wegen einer Hungersnot von Bethlehem in das Land Moab aus. Dort sterben er und seine beiden Söhne. Seine Frau Noomi kehrt nach Ende der Hungersnot mit ihrer einen Schwiegertochter Ruth wieder nach Betlehem zurück, während die andere, Orpa (Oprah Winfield), in Moab bleibt. (Rut 1,1-3 EU), (Rut 4,3 EU)
ellauri155.html on line 448: Elimelech Weisblum of Lizhensk (1717–March 11, 1787) was a rabbi and one of the great founding Rebbes of the Hasidic movement. He was known after his hometown, Leżajsk (Yiddish: ליזשענסק, romanized: Lizhensk) near Rzeszów in Poland. He was part of the inner "Chevraya Kadisha" (Holy Society) school of the Maggid Rebbe Dov Ber of Mezeritch (second leader of the Hasidic movement), who became the decentralised, third generation leadership after the passing of Rebbe Dov Ber in 1772. Their dissemination to new areas of Eastern Europe led the movement´s rapid revivalist expansion.
ellauri155.html on line 515: 
ellauri155.html on line 537: 38 Nuorempi synnytti hänkin pojan ja antoi tälle nimeksi Ben-Ammi*; hänestä tuli nykyisten ammoniittien kantaisä. Nimi Ben-Ammi merkitsee ’oman kansani poika’ ja viittaa ammoniitteihin.
ellauri155.html on line 555: Niitä on niitä hassuhattuisia, sit sileäleukaisia reformoituja, messiaanisia ja ihan ateistejakin. Esim Ben Zyskovicz.
ellauri155.html on line 659: Schmitt was born in Plettenberg, Westphalia, German Empire. His parents were Roman Catholics from the German Eifel region who had settled in Plettenberg. His father was a minor businessman. He studied law at Berlin, Munich and Strasbourg and took his graduation and state examinations in then-German Strasbourg during 1915. His 1910 doctoral thesis was titled Über Schuld und Schuldarten (On Guilt and Types of Guilt). A chapter on nazi guilt for holocaust has been added poshumously.
ellauri155.html on line 661: Schmitt volunteered for the army in 1916. The same year, he earned his habilitation at Strasbourg with a 1-page thesis under the title Der Wert des Staates und die Bedeutung des Einzelnen (The Value of the State and the Significance of the Individual). The whole thesis consists of a full-page picture of a turd.
ellauri155.html on line 664: Influenced: Guzmán-Agamben-Arendt-Benjamin-Benoist-Copenhagen School-Derrida-Habermas-Jiang-Jünger-Koselleck-Lilla-Mouffe-Moldbug-Morgenthau-Negri-Strauss-Taubes-Tronti-Wielomski-Žižek.
ellauri155.html on line 767: The will of God is the supreme rule of righteousness, so that everything which he wills must be held to be righteous by the mere fact of his willing it. Therefore, when it is asked why the Lord did so, we must answer, ‘Because he pleased.’ But if you proceed farther to ask why he pleased, you ask for something greater and more sublime than the will of God, and nothing such can be found.
ellauri155.html on line 830: Bertrand Russell (1944)
ellauri155.html on line 876: Santayana oli Russellin Bertin isoveli Frankin (ehkä homo?)kaveri. Se joutui hakauxiin Bertin kaa, vaikka Bert nyt ainakin olis ollut vähän sinne päin kallellaan. Kun Bert joutui epäsuosioon pasifismin kaa, Santayana lupasi sille ison summan hengenpitimixi. Ottiko Bert rahan vastaan, ei kerrota.
ellauri155.html on line 886: Santayana ei tykännyt olla professori, se oli ajautunut siihen. Se lopettikin professorin hommat 48-vuotiaana tykkänään ja lähti seikkailemaan. Varmaan homostelukin oli silleen helpompaa. In later life, Santayana was financially comfortable, in part because his 1935 novel, The Last Puritan, had become an unexpected best-seller. In turn, he financially assisted a number of writers, including Bertrand Russell, with whom he was in fundamental disagreement, philosophically and politically. Santayana´s only novel, The Last Puritan, ist ein bildungsroman, centering on the personal growth of its protagonist, Oliver Alden. His Persons and Places is an autobiography. These works also contain many of his sharper opinions and bons mots. He wrote books and essays on a wide range of subjects, including philosophy of a less technical sort, literary criticism, the history of ideas, politics, human nature, morals, the influence of religion on culture and social psychology, all with considerable wit and humor.
ellauri155.html on line 941: The perfectly ideal incumbent for the Harvard Fellowship appears in Bertie Russell, old and almost penniless, but still brimming with undimmed genius and suppressed immortal work’s!
ellauri155.html on line 943: You know, I suppose, who Bertie is: a leading mathematician, philosopher, militant pacifist, wit, and martyr, but unfortunately addicted to marrying
ellauri155.html on line 949: of his death a few years ago. Bertie for n /a long period was Fellow of Trinity
ellauri155.html on line 954: In the enclosed letter Bertie speaks of his “ex-wife”; but this is his second
ellauri155.html on line 957: and sister to my friends Mrs. Bernard Berenson and Mr. Logan Pearsall Smith,
ellauri155.html on line 959: only one of the widows of my late friend, Bertie’s brother. The other widow,
ellauri155.html on line 961: German Garden”, the novelist, who luckily is not sponging on Bertie.
ellauri155.html on line 963: how many reasons, and on how many sides, I am interested in Bertie’s career.
ellauri155.html on line 968: Now, as to what I should like to do. It is to send Bertie £1,000 or $5000 a
ellauri155.html on line 970: because he and his friends think of me as a sort of person in the margin, impecunious, and egoistic; and it would humiliate Bertie to think that I was supporting him. And all that bevy of relations—especially the Smiths who are great
ellauri155.html on line 982: have sent Bertie a cheque at once on B. S. & C o—and later, if my bank account
ellauri155.html on line 985: and Bertie or I may die at any time, very likely those $25,000 will not be used
ellauri155.html on line 992: wisest: and the cheque or draft to Bertie could be sent after my reply. You
ellauri155.html on line 996: Bertie’s address is:
ellauri155.html on line 1006: Asquith was a great friend of hers; also Lytton Streachy and Clive Bell and
ellauri155.html on line 1011: and Bertie; and you see how faithfully they prolong their friendship into old
ellauri155.html on line 1013: of Bertie with his latest wife and child.
ellauri155.html on line 1071: Dear Bertrand chilly relations
ellauri155.html on line 1073: Dear Bertie intimate friends
ellauri155.html on line 1076: To Bertrand Russell } Fellow-Socialists.
ellauri156.html on line 74: Before we begin to look carefully at verses 1-4 of chapter 11, allow me to make a couple of comments about this event as portrayed in these two chapters of 2 Samuel. First, I want you to notice the “law of proportion” in this text. Only three verses describe David's sin of adultery with Bathsheba. Second, the author pulls no punches in describing the wickedness of this sin. History is not written in a way that makes David look good. Third, the sin of David and Bathsheba is dealt with historically, but not in a Hollywood fashion. Hollywood filmmakers would perform a remake of this account to dwell on the sensual elements. Nothing in this text is intended to inspire unclean thoughts or actions. Indeed, this story is written in a way that causes us to shudder at the thought of such things. I know it is something of a letdown, but at least myself, I was totally capable of imagining the rest. (I got 5 streetwalking girls and a wife, for God's sake.) If you need help with unclean thoughts here, please consult Gonorrhé Ballsack's Comtes Droolatiques.
ellauri156.html on line 96: 1 Then Satan stood up against Israel and moved David to number Israel. 2 So David said to Joab and to the princes of the people, “Go, number Israel from Beersheba even to Dan, and bring me word that I may know their number.” 3 Joab said, “May the LORD add to His people a hundred times as many as they are! But, my lord the king, are they not all my lord's servants? Why does my lord seek this thing? Why should he be a cause of guilt to Israel?” 4 Nevertheless, the king's word prevailed against Joab. Therefore, Joab departed and went throughout all Israel, and came to Jerusalem. 5 Joab gave the number of the census of all the people to David. And all Israel were 1,100,000 men who drew the sword; and Judah was 470,000 men who drew the sword (1 Chronicles 21:1-5).
ellauri156.html on line 114: 15 Now a day before Saul's coming, the LORD had revealed this to Samuel saying, 16 “About this time tomorrow I will send you a man from the land of Benjamin, and you shall anoint him to be prince over My people Israel; and he will deliver My people from the hand of the Philistines. For I have regarded My people, because their cry has come to Me” (1 Samuel 9:15-16).
ellauri156.html on line 127: Who is Gideon? Are we supposed to know? All I know is Gideon's bible, which the Beatles found in the bottom drawer of a bedside table in hotel room in a song whose name can't remember just now. "Only to find, Gideon's bible." Se oli Rocky Raccoon valkoiselta albumilta. Ai niin, ja sitten on Onni Gideon!
ellauri156.html on line 142: According to Beatles historian Kenneth Womack, McCartney drew his inspiration for the song from Robert Service’s poem “The Shooting of Dan McGrew.” The Old West-style honky-tonk piano was played by producer George Martin. "Rocky Raccoon" is also the last Beatles song to feature John Lennon's harmonica playing.
ellauri156.html on line 285: 7 It came about after these events that his master's wife looked with desire at Joseph, and she said, “Lie with me.” 8 But he refused and said to his master's wife, “Behold, with me here, my master does not concern himself with anything in the house, and he has put all that he owns in my charge. 9 “There is no one greater in this house than I, and he has withheld nothing from me except you, because you are his wife. How then could I do this great evil and sin against God?” (Genesis 39:7-9).
ellauri156.html on line 325: First, the root of David's sin is not low self-esteem; it is arrogance. (Since when is low self-esteem a sin? Well I bet it is for American believers. Think of Bill James' Will to Believe.) I am getting quite weary of hearing that the root of all evils is low self-esteem. I wonder why we see nothing of this in the Bible. David's problem is just the opposite. He has become puffed up and arrogant because of his success and status as Israel's king. He has come to see himself as different/better than the rest of the Israelites. They need to go to war; he does not. They need to sleep in the open field; he needs to get his rest in his own bed, in his palace. They can have a wife; he can have whatever woman he wants.
ellauri156.html on line 473: Plan B: Be Clearer and More Emphatic With Uriah (11:10-11)
ellauri156.html on line 522: However, according to Josephus, in Antiquities, Book 7, Chapter 1, Joab had forgiven Abner for the death of his brother, Asahel, the reason being that Abner had slain Asahel honorably in combat after he had first warned Asahel and tried to knock the wind out of him with the butt of his "spear". However, probably by intervention of God, his obtuse tool went through Asahel. The Bible says everyone stopped and gawked. That shows that something like this never happened before. This battle was part of a civil war between David and Ish-bosheth, the son of Saul. After this battle Abner switched to the side of David and granted him control over the tribe of Benjamin. This act put Abner in David's favor.
ellauri156.html on line 539: His One Sin: The rabbis agree that Abner deserved this violent death, though opinions differ concerning the exact nature of the sin that entailed so dire a punishment on one who was, on the whole, considered a "righteous man" (Gen. R. lxxxii. 4). Some reproach him that he did not use his influence with Saul to prevent him from murdering the priests of Nob (Yer. Peah, i. 16a; Lev. R. xxvi. 2; Sanh. 20a)—convinced as he was of the innocence of the priests and of the propriety of their conduct toward David, Abner holding that as leader of the army David was privileged to avail himself of the Urine and Thumbeline (I Sam. xxii. 9-19). Instead of contenting himself with passive resistance to Saul's command to murder the priests (Yalḳ., Sam. 131), Abner ought to have tried to restrain the king by the balls. Others maintain that Abner did make such an attempt, but in vain (Saul had not enough to get a proper hold of), and that his one sin consisted in that he delayed the beginning of David's reign over Israel by fighting him after Saul's death for two years and a half (Sanh. l.c.). Others, again, while excusing him for this—in view of a tradition founded on Gen. xlix. 27, according to which there were to be two kings of the house of Benjamin—blame Abner for having prevented a reconciliation between Saul and David on the occasion when the latter, in holding on to the skirt of Saul's robe (I Sam. xxiv. 11), showed how unfounded was the king's mistrust of him, seeing Saul had no balls to speak of. Old Saul was inclined to be happy with a pacifier; but Abner, representing to him that the naked David might have found a piece of garment anywhere — even just a piece of sackcloth caught on a thorn — prevented the reconciliation (Yer. Peah, l.c., Lev. R. l.c., and elsewhere). Moreover, it was wrong of Abner to permit Israelitish youths to kill one another for sport (II Sam. ii. 14-16). No reproach, however, attaches to him for the death of Asahel, since Abner killed him in self-defense (Sanh. 49a).
ellauri156.html on line 798: Because David did what was right in the sight of the LORD, and had not turned aside from anything that He commanded him all the days of his life, except in the case of Uriah the Hittite, and, well, in a minor way, stalking Bathsheba while she was washing herself and then fucking her without leave (1 Kings 15:5, emphasis mine).nn
ellauri156.html on line 802: I used to teach school. From time to time the principal would call a misbehaving student to his office. I will never forget when one of my students was called to his office, and then returned with a smirk on his face. One of my students protested publicly, “Will you look at that? He went to the principal's office and came back with a smile on his face!” My young student was absolutely right. Being called to the principal's office for correction should produce repentance and respect, not a smile. In those few times when I found it necessary to use the “rod” of correction, I purposed that no student would come back into the room with a smile, and none did (including the principal's own son, I might add, who was not even in my class). Oh how my students loved and respected me! I still think it was unfair to sack me. There was hardly any mark left on their precious skin from my rod. Least of all of the one that I used on my coeds.
ellauri158.html on line 495: It is unclear whether Newton read any of Spinoza´s works. However, two people with whom he was in close contact made substantial efforts to repudiate Spinozism directly: Henry More in The Confutation of Spinoza (More 1991) and Samuel Clarke in A Demonstration of the Being and Attributes of God: More Particularly in Answer to Mr. Hobbs, Spinoza and Their Followers. Sit oli vielä "Ralph" Cudworth ja joku "Colin" McLaughlin, kaikki Cambridgen platonisteja, siis jotain täys idiootteja, presumably, ja kaiken lisäxi varmaan vielä homoja. In the arguments on which I focus, More, Clarke, and Maclaurin aim to establish the existence of an immaterial and intelligent God precisely by showing that Spinoza does not have the resources to adequately explain the origin of motion. Sen jumala ei ollut kunnon priimuskaasulla toimiva käynnistysmoottori, pikemminkin joku auton alusta.
ellauri158.html on line 815: -- P. 3. prop. 27. coroll. 3. schol. Benevolentia. [in: P. 3. aff. defin. 35.]
ellauri158.html on line 891: Benevolentia
ellauri158.html on line 967: P. 3. aff. defin. 35. Benevolentia est cupiditas benefaciendi ei, cuius nos miseret.
ellauri158.html on line 1203: -- P. 5. prop. 33. schol. Beatitudo in quo consistat.
ellauri158.html on line 1210: -- P. 5. prop. 36. schol. Beatitudo sive libertas nostra consistit in constanti et aeterno erga Deum amore sive in amore Deum erga homines. [in: P. 5. prop. 42.]
ellauri158.html on line 1225: P. 5. prop. 42. Beatitudo non est virtutis praemium, sed ipsa virtus; nec eadem gaudemus, quia libidines coercemus, sed contra quia eadem gaudemus, ideo libidines coercere possumus.
ellauri159.html on line 459: Bear not false witness. Shake your head
ellauri159.html on line 565: There is no single document about the knightly code that lists all the virtues like this. It’s a modern interpretation of several documents that outline some kind of behavioral code for knights. Between 1170 and 1220 there were several documents outlining a code of conduct for knights but there wasn’t a decision made to use a single one. The overarching idea of these virtues was “chivalry”. Chivalry originated in the Holy Roman Empire from the idealization of the cavalryman. Military bravery, individual training, and service to others—especially in Francia, among horse soldiers in Charlemagne’s cavalry.
ellauri159.html on line 598: Being godly means imitating God in your daily life. Dressing up in white and thundering. Put simply, a godly person is one who responds to daily life activities and circumstances in the way that I would. Essentially, this means aspiring to knightly virtues (such as those defined in this book) while avoiding sin. Eli siis tärkeintä on noudattaa näitä ohjeita.
ellauri159.html on line 635: If we are “full of ourselves,” we are usually “full of shit”. Being empowered and acting out of our own self-will may get us pretty far, but not in God’s eyes. The jealous God prefers us to be emptied of our own strength so he can fill us up with his own strength.
ellauri159.html on line 682: Being truthful means being real honest with the facts, but it also means living in a way where what you know to be true influences your daily actions. A knight who has not yet fully resolved that he will speak only the truth will stumble on a lie.
ellauri159.html on line 693: Be of good courage, and let us behave ourselves valiantly for our people, and for the cities of our God: and let the Lord see that which is good in his sight.
ellauri159.html on line 722: Bear with each other and forgive whatever grievances you may have against one another. Forgive as the Lord forgave you. And over all these virtues put on love, which binds them all together in perfect unity.
ellauri159.html on line 729: Being a mentor to someone means providing her (or him) with wise and influential counseling when she is open to receiving it (or he). Unlike parenting, which is more direct, mentoring is an exchange of ideas and questions and squeezes and hugs (rather than fluids).
ellauri159.html on line 798: Tonniminen pikkupanimo oli Baijerissa. Berliinistä löytyi DDR-museosta Pöhlä Bräu. Tässä paasauxessa ei puhuta niistä, vaan romaanien plozeista. (Enemmän kz. albumia 132.)
ellauri159.html on line 923: ESTPs are enthusiastic adventurers who enjoy hands-on experiences. They are realists who accept the world the way it is and focus on enjoying new activities and challenges. Famous ESTP authors include Sir Arthur Conan Doyle, Glenn Beck, Bret Easton Ellis, the Marquis de Sade, Ernest Hemingway, John Grisham, Dale Carnegie, Stephen R. Covey, Epicurus, and Rhonda Byrne. Learn more about how ESTPs write here.
ellauri159.html on line 974: ENTPs love new ideas and possibilities and are excited by innovation. They are energetic, enthusiastic, and spontaneous people with a deep need to understand the world around them. ENTP writers include Socrates, Niccolo Machiavelli, George Bernard Shaw, Chuck Palahniuk, Benjamin Franklin, Voltaire, and Mark Twain. Learn more about how ENTPs write here.
ellauri159.html on line 1021: Begin scheduling a writing project as soon as you receive it. Jot down your ideas in a rough first draft to give yourself something tangible to work with. Be quick to see a theme forming in the draft, so this theme guides them through the development of the project.
ellauri159.html on line 1057: Be self-motivated and self-directed. However, when writing for a teacher, editor, or boss, you may want explicit instructions. If you don’t have a clear understanding of other people’s expectations, you may struggle in silence. Instead, try asking to see a model of what to work toward (for example, last year’s annual report or a term paper that earned an A). A concrete example will help alleviate confusion.
ellauri159.html on line 1059: Prefer to write alone in a consistent environment free of interruptions. You often find it uncomfortable to brainstorm in a group. Better research the topic first so you can be sure of getting the facts right.
ellauri159.html on line 1089: Begin by assembling a wide variety of facts. This gives them a detailed view of the topic. Then, they weed out what doesn’t fit.
ellauri159.html on line 1115: You may procrastinate because writing is essentially an introverted activity, and you are a super extrovert. Be sure to schedule ample time for revision (your own and your poor teacher´s). Don´t worry, the first draft is sure be unfocused—full of ideas but without a unifying theme. The subsequent drafts will be the same, until your teacher can isolate your best ideas and weave them together more or less coherently.
ellauri159.html on line 1125: Benefit from their first-hand experience of your subject. Immersing yourself in the sensory experience of a place or an object helps you understand it and capture its essence, so reserve time and assets to actually visit, say, a brothel.
ellauri159.html on line 1149: Focus on the concrete and avoid useless abstract concepts. As a result, your writing will lack a unifying theme that communicates the author’s purpose to those who do not need to know. Be sure to incorporate an organizing principle or chart, such as problem–solution, to serve as a roadmap for the intended reader, for example on a separate crypted page.
ellauri159.html on line 1183: But pay heed: choose broad topics with wide-ranging effects on people. Be careful to limit the subject to what you can realistically explore in sufficient depth within the scope of the project. The class lasts just three quarters, keep that in mind. At the same time, don’t rush through the brainstorming process at the beginning. Tap into your creativity, letting one student thought suggest another. Reflect on what aspects of the topic interest you most.
ellauri159.html on line 1189: You may find it difficult to create the emotional distance needed to keep your hands off your students. Don’t let a hasty feel-up skew your research. Be sure to include alternate facts and points of view. Also, be careful to avoid a cursory treatment of the subject, like in those wannabe writer guides on the web. Ask a friend or colleague to review the work, making sure you’ve provided sufficient detail.
ellauri159.html on line 1203: You tend to communicate passionately about your beliefs. You tend to start writing before finishing research on life, the universe, and everything, wanting to commit your half-baked insights to paper. Be sure to gather enough data to support your position, and include alternative facts for balance. This is one arena where it may be healthy to indulge your perfectionist tendencies. Get the facts right enough to maintain plausibility.
ellauri159.html on line 1205: Guys like you tend to be easily hurt by criticism, especially when it comes to their writing, or their sexual performance. Because they generally keep their writing and wanking private until they think it’s finished, they may not have a good sense of the look and feel to others. Consider showing your work and your tool to a trusted friend or colleague for advice before you begin the final round. This will help you better connect with your audience, which is important to you, I know.
ellauri159.html on line 1209: According to Dr. Phil, 90% of relationship problems can’t be solved. Why? Because it would require one person or the other to compromise their values. So the best a couple can do is to agree to disagree. INFJs don’t want people to compromise their values—yet that 90% statistic is bound to discourage INFJs like me. I suspect it isn’t the relationship problems themselves that lead to the INFJs’ dissatisfaction; it’s the fact that the problems can’t be solved. Perhaps the INFJs feel that if only they could be more creative, or their partner could be more flexible, the little annoyances that have existed since the first day of the relationship could be eliminated. Not so. No amount of skill or understanding will make naturally ingrained differences go away.
ellauri159.html on line 1230: You like to start projects first. You often map out their ideas to everyone to visualize the big picture before you begin writing. You sense how your various opinions flow together logically and build on one another. Because you develop a clear picture early on, you might reach a conclusion and skip writing completely before finishing your research. To ensure a balanced product, stay open to new information that may change your perspective. Don´t listen to idiots, however.
ellauri159.html on line 1238: Enjoy making decisions! No need to respond to new data once you’ve got a clear, big-picture view of the topic. Others may seek feedback from you but do not give it, nor act on other people´s feedback, rely instead on your own judgment. This strategy can cause you to miss unimportant information — a drawback no real Marshal finds mortifying. Be aware of this tendency before you start unconsciously fighting it.
ellauri159.html on line 1240: With the desire for efficiency, you must sometimes be terse. Be sure to consider audience reaction. "Shut up!" is a good terse riposte. You already know how ideas relate to one another. Unless you’re writing for an audience of experts, assume readers know nothing about the topic. They don´t. Include faked data if necessary to support your conclusions. In your eagerness to finish, don’t skimp on those touches that will elevate your writing from good to great. You want to be great, not just good. Alexander the Good? Friedrich the Good? Catherine the Good? Naaw.
ellauri159.html on line 1327: Itchele Singer luki Varsovassa kirjaklubissa spiritualisteja ja Will to Believeä. Denim-housuinen nojatuolipsykologi Bill James ähertää ja puurtaa siinä puolustaaxeen cartesiolaista dualismia. Pascalin veto on efektiivisesti sama vedätys kuin the American Dream. Monoteismi ja monismi olivat joutuneet pahaan hakauxeen lännessä (pace Spinoza), mikä alkoi haitata länsikapitalismin voittoputkea. Kähmintä on hyvä aloittaa vastapuolen termien anastuxesta. To express a tolerably definite philosophic attitude in a very untechnical way.
ellauri159.html on line 1341: Benjamin Paul Blood (November 21, 1832 – January 15, 1919) was an American philosopher and poet.
ellauri159.html on line 1351: Early books included The Philosophy of Justice Between God and Man (1851) and Optimism: The Lesson of Ages (1860), a Christian mystical vision of the pursuit of happiness from Blood´s distinctly American perspective; on the title page of the book, Blood described it as "A compendium of democratic theology, designed to illustrate necessities whereby all things are as they are, and to reconcile the discontents of men with the perfect love and power of ever-present God." During his lifetime he was best known for his poetry, which included The Bride of the Iconoclast, Justice, and The Colonnades. According to Christopher Nelson, Blood was a direct influence on William James´ The Varieties of Religious Experience as well on James´s concept of Sciousness, prime reality consciousness without a sense of self.
ellauri159.html on line 1363: Beware the vice of Ireland — rank and stark
ellauri159.html on line 1369: Be brave, for thou art watching thee ; be kind,
ellauri159.html on line 1371: Be temperate ever, and so pleasure find ;
ellauri160.html on line 130: In 1897, aged 12, he transferred to Cheltenham Military Academy (CMA), where he wore an American Civil War-style uniform and was taught drilling and how to shoot. The following year he made his first trip overseas, a three-month tour with his mother and Aunt Frank, who took him to England, Belgium, Germany, Switzerland, Italy, Spain, and Morocco. He attended CMA until 1900, at times as a boarder, but it seems he did not graduate.
ellauri160.html on line 138: He was dismissed after a few months. Smoking was forbidden, but he would smoke cigarillos in his room in the same corridor as the president's office. He was asked to leave the college in January 1908 when his landladies, Ida and Belle Hall, found a woman in his room. Shocked at having been fired, he left for Europe soon after, sailing from New York in March on the RMS Slavonia.
ellauri160.html on line 221: Angered by the carnage of World War I, Pound blamed the war on finance capitalism, which he called "usury". He was completely right. He moved to Italy in 1924 and through the 1930s and 1940s promoted an economic theory known as social credit, wrote for publications owned by the British fascist Sir Oswald Mosley, embraced Benito Mussolini's fascism, and expressed support for Adolf Hitler. During World War II and the Holocaust in Italy, he made hundreds of paid radio broadcasts for the Italian government, including in German-occupied Italy, attacking the United States, Franklin D. Roosevelt, Great Britain, international finance, munitions makers and mongers, and Jews, among others, as causes, abettors and prolongers of the world war, as a result of which he was arrested in 1945 by American forces in Italy on charges of treason. He spent months in a U.S. military camp in Pisa, including three weeks in an outdoor steel cage. Deemed unfit to stand trial, he was incarcerated in St. Elizabeths psychiatric hospital in Washington, D.C., for over 12 years. Nothing has changed: this sounds precisely like the U.S. decades long persecution of Assange.
ellauri160.html on line 473: Bearing the golden bough of Argicida. Jolla on koirantappajan kultaoxa6.
ellauri160.html on line 500: On vuoden 2022 ensimmäinen päivä. On vuosi kulunut siitä kun viimex kuultiin Sofia Belórfin kuulumiset albumissa 60. Mitkäs nyt on fiiwixet?
ellauri160.html on line 502: Paparazzi iski! Sofia Belórf yllätettiin keimailemasta Cheekille - katso tyly reaktio. Seiskan paparazzi bongasi joulun aatonaattona Cheekin eli Jare Tiihosen, 40, loistokkaan Rolls-Roycen puikoista. Eläköitynyt räppäri parkkeerasi autonsa Helsingin Esplanadille. Hän laittoi kirurginmaskin kasvoilleen ja paineli hienostoputiikin ovesta sisälle. Jaren jälkeen liikkeen ovesta pelmahti sisään Sofia Belórf Bambi-koiransa kanssa. Julkkiskaksikko selkeästi tunnisti toisensa, sillä Sofia ryhtyi keimailemaan ja puhua pulputtamaan Jarelle. Ex-räppäri ei kuitenkaan ollut juttutuulella ja vastaili vain pikaisesti Sofian keskustelunaloituksiin. Lopulta hän käänsi Sofialle selkänsä ja keskittyi siemailemaan ökyputiikin tarjoamaa kuumaa glögiä.
ellauri160.html on line 504: Lisää aiheesta: Kotoaan paennut Sofia Belórf nähtiin luksushotellissa – peittikö kohukaunotar ruhjeita vahvalla meikillä?
ellauri160.html on line 508: Sofia ja hänen avopuolisonsa, kohuliikemies Stefan ”Stefu” Therman, 34, asuvat arvo-osoitteessa eteläisessä Helsingissä. Varmaa tietoa siitä, oliko Stefu kotona Sofian lähtiessä kodistaan, ei ole. Seiska tavoitti Sofia Belórfin, joka kiisti kaiken tapahtuneen.
ellauri160.html on line 510: – Ei ole mitään tällaista tapahtunut, Sofia kiistää. – Marskissa olen ollut, mutta viinillä. Sofia epäilee, että huhut ovat lähteneet liikkeelle siitä, ettei häntä ole toviin nähty Stefun seurassa. – Olen ollut kipeänä, ja Stefu on ollut juhlimassa, Sofia kertoo. Kun Sofialta kysyy suoraan, meneekö hänellä ja Stefulla hyvin, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. - Normipäivä. Kuukauden vaan asuin hotellissa kun Stefulta lähti mopo käsistä. Dramaattisista suhdekäänteistään tunnetuilla Sofia Belórfilla ja Stefan "Stefu" Thermanilla oli jälleen vähintään yhtä dramaattiset tuloerot - mätkyistä puhumattamaan.
ellauri160.html on line 512: Lue myös: Muotiveska heilui näyttävästi! Kovaääninen Sofia Belórf köpötteli baariin – kuva!
ellauri160.html on line 518: Aiheesta lisää: Boom! Sykähdyttävä Sofia Belórf pikkuruisissa bikineissä: valmiina imemään paikallista herkkua - hottiskuva!
ellauri160.html on line 519: Somekaunotar Sofia Belórf nauttii huolettoman oloisena elämästään liikemies Stefan Thermanin kanssa palmujen alla Dubaissa, Arabiemiraateissa.
ellauri160.html on line 520: Sofia on viettänyt aikaa kuntosalin lisäksi myös uima-altaalla tarjoillen silmänruokaa ja itsekin herkutellen. Tällä kertaa kaunokaisen ruokalistalle oli Instagram-päivityksen mukaan päässyt kulhollinen tuoreita hedelmiä sekä virkistävä kookosjuoma. Imemisvalmiudessa olevan kookoksen hinta paikallisella DRIFT Beach Clubilla on 70 dirhamia eli noin 16,50 euroa. Hedelmäkulhosta joutuu pulittamaan 10-18 euroa.
ellauri160.html on line 521: Lue myös: Mitä ihmettä? Stefan Therman nousi koneeseen, Sofia Belórfin matka kohti Dubaita katkesi tylysti.
ellauri160.html on line 525: Polkupyöräpoliisit nappasivat kohukaunotar Sofia Belórfin, 31, verekseltään kiinni, kun hän rikkoi tieliikennesääntöjä tiistaina (31.8) aamupäivällä.
ellauri160.html on line 527: Lue myös: Stefan Therman sekavana ratissa – Sofia Belórf nousi ulos öky-Audista kesken aamuriidan: ”En voi olla kyydissä, jos jotain sattuu”
ellauri160.html on line 529: Seiskan lukija joutui lauantaiaamuna todistamaan kohupariskunta Sofia Belórfin, 31, ja Stefu Thermanin, 32, huutoriitaa Helsingin Katajanokalla.
ellauri160.html on line 561: Jaren jälkeen liikkeen ovesta pelmahti sisään Sofia Belórf Bambi-koiransa kanssa. Julkkiskaksikko selkeästi tunnisti toisensa, sillä Sofia ryhtyi keimailemaan ja puhua pulputtamaan Jarelle.
ellauri160.html on line 631: The North West Angle of the Circle of the Twelve is described as a scorpion which stands upright and composed of putrefying water, gigantic in size. With this demon comes the “unnameable” one, Abaddon, his image is black, huge and covered in whirling wheels and blades, within his hand a wheel which has a multitude of cat-like demons upon it. Behind Abaddon is Maamah or Naamah, a crouching demon like woman, who is of Az – Jeh the Mother of Harlots, she has an animal’s body and eats the earth while crawling.
ellauri160.html on line 660: Fitnessammattilaisena ja Miss Helsinkinä alun perin tutuksi tullut sometähti Sofia Belórf, 31, on saanut uuden tosi-tv-sarjan. Sofian salaisuudet -nimistä sarjaa esitetään discovery+-palvelussa.
ellauri160.html on line 661: Sometähti Sofia Belórf muistelee omassa realitysarjassaan lapsuuttaan ja kertoo vaikeasta isäsuhteestaan. Belórfin elämästä kertovaa Sofian salaisuudet -tosi-tv-sarjaa esittää discovery+.
ellauri160.html on line 663: Ohjelmassa Miss Helsinkinä tunnetuksi noussut Belórf kertoo isästään, josta hän ei juuri ole julkisuudessa puhunut. Hän on kertonut eläneensä lapsuutensa Ylivieskassa yhdessä veljensä, marokkolaisen isänsä sekä suomalaisen äitinsä kanssa.
ellauri160.html on line 664: – Olemme ainoita perheitä Suomessa, joissa oli ulkomaalaistaustainen isä. Perheeni ei ollut ihan täysin normaali, sixi isäni päätyi vähän huonoille teille, Belórf taustoittaa sarjassa terapeutilleen.
ellauri160.html on line 670: Belórf tapaa sarjassa psykoterapeutti Riina Luomanperän. Belórf uskoutuu terapeutille ja miljoonalle kumikaulalle hänen ja Stefan Thermanin parisuhteen kipukohdista. Alkuvuodesta kuvatussa jaksossa Belórf kuvailee, kuinka hänen mielestään heidän parisuhteessaan on liikaa menneisyyden taakkaa.
ellauri160.html on line 671: –Tämän hetken suhteessa on edellisen suhteen paskat ja niin edespäin, Belórf täräyttää terapeutilleen ja lisää:
ellauri160.html on line 672: – Minun osaltani se oli sitä, että minulla oli vielä sydänsurut aivan valtavat edellisestä suhteesta, kun tämä suhde alkoi, Belórf kuvailee ja jatkaa:
ellauri160.html on line 675: – Stefun exä on tuonut omat murheensa tähän, että hän (siis Martina, tai kyllä Stefu myös) on ollut minua kohtaan niin kamala. Olen tuntenut koko ajan sen, miten joku yrittää mustamaalata minua. En ole päässyt aloittamaan uutta suhdetta normaalisti. En oman exäni takia, enkä hänen exänsä takia, Belórf kuvailee realitysarjassa.
ellauri160.html on line 676: Belórf eli aiemmin avoliitossa Katiska-huumevyyhdin pomona tutuksi tulleen Niko Ranta-ahon kanssa. Myös Belórf tuomittiin Katiska-vyyhteen liittyen 80 päivän ehdolliseen vankeustuomioon huumausainerikoksesta ja rahanpesusta. Belórf on kiistänyt tienneensä ex-kumppaninsa rikoksista ja väittää olevansa itsekin syytön.
ellauri160.html on line 677: Ennen Thermania Belórf eli avoliitossa Katiska-rikosvyyhdestä tutun Niko Ranta-ahon kanssa. Myös Belórf tuomittiin vyyhteen liittyen 80 päivän ehdolliseen vankeustuomioon huumausainerikoksesta ja rahanpesusta. Belórf kiistää tienneensä ex-kumppaninsa rikoksista ja on vakuuttanut itsekin (kin?) olevansa syytön ja viattomana ristiinnaulittu.
ellauri160.html on line 679: Tv-sarjansa lehdistötilaisuudessa Belórf ei tahdo puhua rikostuomiostaan, koska asia käsitellään perin pohjin tv-sarjassa. Hän kertoo, ettei ole hetkeen jaksanut seurata myöskään Ranta-ahon tuoreimpia kuulumisia kiven sisältä.
ellauri160.html on line 680: Belórf ja Ranta-aho asuivat yhdessä Espanjan Marbellassa luksusalueella.
ellauri160.html on line 684: Belórfin mukaan Therman olisi ihastunut häneen ensimmäistä kertaa jo vuosia sitten vauvakutsuilla, kun Aitolehti odotti tämän (???) ja Thermanin yhteistä lasta. Thermanin ja Aitolehden lapsi täyttää syksyllä yhdeksän vuotta. Belórf myös korostaa, ettei ole ollut Aitolehden kanssa ystävä vuosiin.
ellauri160.html on line 685: Aikoinaan naiset olivat niin läheisiä, että Aitolehti oli jopa Belórfin kaaso tämän avioituessa Niko Nousiaisen kanssa.
ellauri160.html on line 688: Tällä hetkellä Belórf toteaa hänen ja Thermanin asuvan sekä yhdessä että erikseen.
ellauri160.html on line 692: Belórf toteaa, että oman tissiparin näyttäminen tosi-tv-sarjassa oli hänelle helpottavaa.
ellauri160.html on line 806: It is really sweet that Germans and others have adopted something and that this sketch is special for them. I respect that and don’t doubt for a second the genuine love and admiration some have for Dinner for One. But I am really surprised to see Monty Python compared with Dinner for One. I have to say it was painful to sit through. Painfully, painfully bad and unfunny. That’s why it has never caught on in Britain. I suppose we must have a very different sense of humour to that of Scandinavia and the German-speaking countries. We don’t consider it funny if someone falls over something. There’s nothing subtle or clever or nuanced about it (Rowan Atkinson’s absurdist physical comedy went down so well due to its complexity, think of the sketch where Mr. Bean makes the sandwich on the park bench and it gets progressively more and more absurd, he gets the fish out of water and slaps it against the bench to kill it before eating it, etc. now that is funny, and food fights in general). It’s not funny the first time the butler falls over the tiger-skin rug and it gets progressively more and more irritating each time he does it. You can spot the punchline a mile off and so the end of the sketch falls very flat. It’s nothing whatever to do with the length of the sketch or its obscurity or difficulty finding it: people still seek out all the comic greats on Youtube, like that fat man watsisname, or Charlie Chaplin who bravely made fun of your Hitler.
ellauri161.html on line 83: As stated previously, the word "heresy" is derived from the Greek word "hairetikos", which means "choice." It later came to mean -- the party or school of a man's choice. In the New Testament, the term is used for the parties of the Pharisees and the Sadducees, plus the part of the Nazarenes (Acts 5:17, 24:5, 26:5, 28:22). Before the end of the New Testament, the word begins to take on its distinctively Christian sense, i.e., "a line of thought or practice which deviated from the mainstream of Christianity."
ellauri161.html on line 85: Before one can correctly understand the nature of Christ, he must first understand the nature of god's three heads. I will attempt to define "God" according to three main views of understanding:
ellauri161.html on line 135: Nyölénin tekstissä on kyllä paljon oikeaoppistakin, ja ehkä siitä saisi väännettyä juuri ja juuri kirkon uskon mukaisen tulkinnan. Suoraan ei sanota minunkaan raamatussani1, ovatko kuolleet tietoisia ja voivatko he nauttia Jumalan läsnäolosta ennen ylösnousemuksen päivää, voivatko pyhät rukoilla puolestamme taivaassa jo nyt, ja onkp siitä mitään apua.. Nyölén ohittaa kokonaan Uuden testamentin aineiston, kristillisen tradition, katolisen dogmin ja vaikkapa Jari Jolkkosen Euangelium Benedictum -kirjassa mainitsemat "luterilaiset pyhäinpäivän virret" ja "katoliset hautausrukoukset", jotka "tietävät, että pyhät viettävät juhlaa taivaassa jo nyt" (s. 159). No vittu mitä ne nyt tietävät. Oliko niille muka ilmoitettu jotakin ohi virkatien?
ellauri161.html on line 137: Edellisen perusteella on sanomattakin selvää, ettei "Jumalan valtakunta" tarkoita Nyölénille taivasta. Eikä siinä mitään, mutta kun Nyöléniltä ei tunnu liikenevän minkäänlaista teologista sisältöä Jumalan valtakunnalle: ei ekklesiologista, ei kristologista, ainoastaan politiikkaa. "Jumalan valtakunnan saavuttamattomuus merkitsee jatkuvaa muutosta, jatkuvaa työtä." (s. 76) "Se on tavoitteemme, varma näkemyksemme siitä, millainen maailman pitäisi olla." (s. 75) Nyölén tunnustaakin: "Kristinuskokin on minulle pohjimmiltaan poliittinen asema, ohjelma ja vakaumus, ei yksityistä tunnelmointia. Se on näkökulma maailman menoon." (s. 72) Tästä kai Anan oikislaisuuskin kumpuaa. Tässä asiassa Nyölén ei ole tainnut lukea tai kuunnella paljon paavi Benedictusta, jonka hän toisaalla tunnustaa teologian opettajakseen (s. 154). Se on bernsteinilaisia, päämäärä ei ole pääasia vaan matkustus.
ellauri161.html on line 213: Christa Päffgen eli Nico (16. lokakuuta 1938 Köln, Saksa – 10. heinäkuuta 1988 Ibiza, Espanja) oli saksalais-yhdysvaltalainen rocklaulaja ja -säveltäjä. Uransa alussa hän toimi myös mallina ja näyttelijänä. Hän oli ennen omaa uraa yksi taiteilija Andy Warholin "supertähtiä" ja teki yhteistyötä 1960-luvun rock-yhtye Velvet Undergroundin kanssa. Tunnetuimpia hänen esittämiään kappaleita ovat ”I’ll Be Your Mirror”, ”Femme Fatale”, ”All Tomorrow’s Parties”, ”Chelsea Girls” ja ”Frozen Warnings”.
ellauri161.html on line 511: Before Covid, former Saturday Night live head writer Adam McKay had already written his smug doomsday satire Don't Look Up based on the usual liberal tropes. Chief among them was the old progressive rant linking those on the right to a predatory elite consisting of a group who were referred to as, in the parlance of days gone by, "robber barons."
ellauri161.html on line 570: Mark Rylance is hits dead centre as a marvellously moronic mashing of Bill Gates and Steve Jobs. Hey, don't miss Larry Page, Silverfish, Belos, Musk and the rest of the rats!
ellauri161.html on line 649: Another YouTube analphabet is eponymous Alejandro Turdo. Better pass over him in silence.
ellauri161.html on line 659: Talladega Nights: The Ballad of Ricky Bobby is a 2006 American sports comedy film directed by Adam McKay and starring Will Ferrell, written by both McKay and Ferrell. Before leaving Ricky behind, stock car dad Reese tells Ricky that in life, “If you ain't first, you're last.” Ricky meets his future ex-wife Carley (Leslie Bibb), after she flashes her breasts.
ellauri161.html on line 748: Bethany G 2d ago:
ellauri161.html on line 755: Absolutely the Best Picture of the Year.
ellauri161.html on line 828: D´après Raïssa Maritain, la conversion de Léon Bloy doit beaucoup à Ernest Hello ; on trouve de nettes traces de son influence dans le Journal d´un curé de campagne de Georges Bernanos et dans l´exégèse biblique de Paul Claudel ; Henri Michaux le reconnaît également comme l´une de ses sources.
ellauri161.html on line 830: Toi l'Homme vois olla tenhoava selata. Mulla taitaa olla toi Bernanosin rompsku jossakin?
ellauri161.html on line 873: Sivu 94 - Cythère, Gentil-Bernard est averti Que l'Art d'Aimer doit samedi Venir souper chez l'Art de Plaire.
ellauri161.html on line 899: Blanc de Saint-Bonnet, Louis de Bonald, Karl Ludwig von Haller, Donoso Cortés, Comte, Rosmini, Barbey d'Aurevilly, Bloy, Maurras, Bernanos, Charles Baudelaire, Boutang, Schmitt, René Girard, René Guénon et toute la tradition contre-révolutionnaire et catholique traditionaliste.
ellauri161.html on line 936: Joseph de Maistre eut également une postérité à la fois plus spirituelle et plus littéraire, via plusieurs auteurs qu'il influença considérablement : Honoré de Balzac, mais surtout Charles Baudelaire (par exemple dans ses poèmes Correspondances ou Réversibilité), Antoine Blanc de Saint-Bonnet, Jules Barbey d'Aurevilly et Ernest Hello, lesquels ont marqué ensuite toute la littérature catholique du XXe siècle - de Léon Bloy, Bernanos et Paul Claudel jusqu'à Marc-Edouard Nabe. Sans oublier Léon Tolstoï, notamment dans La Guerre et la Paix. Wauzi wauz, tässäpä jäbässä on paxulti pahaa vettä salaliittoteoristien myllyyn!
ellauri161.html on line 1100: The chief of his mystical writings are, The Ornament of Spiritual Marriage (Lat. by Gerh. Groot, Ornatus Spiritualis Desponsionis, MS. at Strasburg; by another translator, and published by Faber Stapulensis [Paris, 1512], De Ornatu Spirit. Nuptiarum, etc.; also in French, Toulouse, 1619; and in Flemish, ´J Cieraet der gheestclyeke Bruyloft, Brussels, 1624, Hengelliset häät): — Speculum AEternae Salutis: — De Calculo, an interpretation of the calculus candidus, Re 2:17: — Samuel, sive de Alta Contemplatione. The other works of Ruysbroeck contain but little more than repetitions of the thoughts expressed in those here mentioned. (Esim. 7 hengellisen rakkauden askelmasta.) He wrote in his native language, and rendered to that dialect the same service which accrued to the High German from its use by the mystics of the section where it prevailed. He is still regarded in Holland as "the best prose writer of the Netherlands in the Middle Ages." His style is characterized by great precision of statement, which becomes impaired, however, whenever his imagination soars, as it often does, to transcendental regions too sublimated for language to describe. His works were accessible until lately only in Latin editions (by Surius, Cologne, 1549, 1552, 1609 [the best], 1692, fol.), or in manuscripts scattered through different libraries in Belgium and Holland. Four of the more important works were published in their original tongue, with prefaces by Ullmann (Hanover, 1848). No complete edition has as yet been undertaken (see Moll, )e Boekerij van het S. Barbara-Klooster te Delft [Amst. 1857, 4to], p. 41).
ellauri161.html on line 1102: Ruysbroeck´s mysticism begins with God, descends to man, and returns to God again, in the aim to make man one with God. God is a simple unity, the essence above all being, the immovable, and yet the moving, cause of all existences. The Son is the wisdom, the uncreated image of the Father; the Holy Spirit the love which proceeds from both the Father and the Son, and unites them to each other. Creatures preexisted in God, in thought; and, as being in God, were God to that extent. Fallen man can only be restored through grace, which elevates him above the conditions of nature. Three stages are to be distinguished: the active, or operative; the subjective, or emotional; and the contemplative life. The first proceeds to conquer sin, and draw near to God through good works; the second consists in introspection, to which ascetic practices may be an aid, and which becomes indifferent to all that is not God. The soul is embraced and penetrated by the Spirit of God, and revels in visions and ecstasies. Higher still is the contemplative state (vita vitalis), which is an immediate knowing and possessing of God, leaving no remains of individuality in the consciousness, and concentrating every energy on the contemplation of the eternal and absolute Being. This life is still the gift of grace, and has its essence in the unifying of the soul with God, so that he alone shall work. The soul is led on from glory to glory, until it becomes conscious of its essential unity in God.
ellauri161.html on line 1125: Tämmönen kuva oli Benanoxen kirjan filmatisaatiossa 1951. Maalaispappi näyttää aika vanhalta ja se tuijottaa ahnaanlaisesti neidon tissejä. Tosson pappi ja tässon miäs, se varmaan sanoo kohta kuin pohjalainen pappi Erkki Tantun piirroxessa ja heittää liperinsä mäkeen. Maxasyöpäsen papin dieetti oli viiniä ja ranskista.
ellauri161.html on line 1131: A young priest arrives at the small village of Ambricourt, his first parish assignment. He arrives alone by bicycle and is met by no one and unpacks his meager belongings. A couple at the chateau eye him suspiciously and walk away. He begins a diary, which he narrates throughout the film. This is very, very old-fashioned, would not do in Netflix anymore. Because he often feels nauseous and dizzy, he chooses a strict diet free of meat and vegetables. Instead, he has wine and wine-soaked bread with sugar. No wonder he dies in the end (oops, spoiler, sorry).
ellauri162.html on line 94: Kaivetaanpa Bernanoxen kirjasta patataantumusta esiin hammastikulla.
ellauri162.html on line 102: Mut hei, hold your horses! Minkä ikäinen oli Bernanos rykäistessään tän jeremiaadin?
ellauri162.html on line 104: Louis Émile Clément Georges Bernanos (French: [ʒɔʁʒ bɛʁnanɔs]; 20 February 1888 – 5 July 1948) was a French author, and a soldier in World War I. A Roman Catholic with monarchist leanings, he was critical of elitist thought and was opposed to what he identified as defeatism. He believed this had led to France´s defeat and eventual occupation by Germany in 1940 during World War II. His two major novels "Sous le soleil de Satan" (1926) and the "Journal d’un curé de campagne" (1936) both revolve around a parish priest who combats evil and despair in the world. Most of his novels have been translated into English and frequently published in both Great Britain and the United States.
ellauri162.html on line 106: Bernanos.jpg" />
ellauri162.html on line 110: Bernanos was born in Paris, into a family of craftsmen. He spent much of his childhood in the village of Fressin, Pas-de-Calais region, which became a frequent setting for his novels. He served in the First World War as a soldier, where he fought in the battles of the Somme and Verdun. He was wounded several times.
ellauri162.html on line 117: No ei, kyltää "nuori" pappi on varmaan luonteena Bernanos ize, tollanen karkean moukkamainen surkimus. Bernanos suoritti oikeustieteen ja kirjallisuuden "lisensiaattitutkinnon" jesuiittakoulussa ja työskenteli sittemmin vakuutustarkastajana vuoteen 1927. Bernanosin esikoisromaani Sous le soleil de Satan ilmestyi 1926. Sen jälkeen hän hankki elantonsa kirjoittamalla. Taloudellisista syistä hän joutui muuttamaan vuosiksi 1934–1937 suuren perheensä kanssa Mallorcalle.
ellauri162.html on line 119: Sieltä Bernanos muutti poliittis-taloudellisista syistä 1938 Etelä-Amerikkaan, jossa hän oleskeli karussa toisen maailmansodan aikana. Vuodesta 1944 hän asui Tunisiassa ja vuodesta 1945 Pyreneillä.
ellauri162.html on line 121: Bernanos suuntautui jo varhain poliittiseen oikeistoon, toisin kuin useat aikalaiskirjailijat. Hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan, haavoittui ja sai siitä kunniamerkin. (Taisitte jo mainita)
ellauri162.html on line 123: Bernanos oli katolinen ja mystikko, mutta myöhemmin uransa aikana hän arvosteli katolista kirkkoa ja myös Francoa. Esimerkiksi teoksessaan Les grands cimetières sous la lune hän kirjoittaa Mallorcalla tapahtuneista julmuuksista. Hän arvosteli voimakkaasti muun muassa paikallisia katolisia piispoja, jotka Espanjan sisällissodan aikana olivat haluttomia puuttua (sic) punaisten kohteluun.
ellauri162.html on line 125: Bernanos oli (tääkin on jo kuultu) katolinen mystikko ja erityisesti kiinnostunut hyvän ja pahan välisestä mittelystä hurskaiden ihmisten sisimmässä. Aku Ankan pienet korvaan kuiskuttavat avataarit taas. Esikoisromaanissaan hän kuvaa tätä ihmisen ja paholaisen välistä taistelua. (Vai onko se enkelin ja vihtahousun välinen, Aku erotuomarina?)
ellauri162.html on line 129: Bernanosin tunnetuin teos on Maalaispapin päiväkirja (alkuteos Journal d´un curé de campagne, 1936), jonka pohjalta Robert Bresson on ohjannut elokuvan Papin päiväkirja (1950). Suomeksi on ilmestynyt lisäksi Mouchette (alkuteos Nouvelle histoire de Mouchette), josta Bresson myös on ohjannut elokuvan, jota Suomessa on esitetty nimellä Mouchette – raiskattu.
ellauri162.html on line 131: Mouchette est l´œuvre d´un homme qui avait cinquante ans lorsqu´il conçut ce personnage, découvrant les mouvements les plus profonds et les plus inexprimables d´une féminité qui s´éveille et s´affirme. Bernanos signe ici un portrait intemporel et poétique de gamine « désespérée ». Kuulostaa aika pedofiililtä.
ellauri162.html on line 134: Syvällisesti kristitty Bernanos suhtautui jyrkästi aikansa materialismiin ja kannatti itse eettisestä järjestelmää, joka pohjautuu kirkon opetuksiin.
ellauri162.html on line 135: Bernanosin kirjojen vahva patavanhoillisuus juontuu hänen intohimoisesta velvollisuudentunnostaan ja porvarillisen maailman asenteiden omahyväisestä torjumisesta. Se oli vitun köyhä ja aika mitääntekemätön työntekijänä. Se oli luddiitti, mikä laskettakoon lieventäväxi asianhaaraxi.
ellauri162.html on line 137: With political tensions rising in Europe, Bernanos emigrated to South America with his family in 1938, settling in Brazil. He remained until 1945 in Barbacena, State of Minas Gerais, where he tried his hand at managing a farm.
ellauri162.html on line 139: After France´s Liberation, De Gaulle invited Bernanos to return to his homeland, offering him a post in the government. Bernanos did return but, disappointed to perceive no signs of spiritual renewal, he declined to play an active role in French political life. Plusieurs fois blessé, il mène une vie matérielle difficile et instable en s´essayant à la littérature.
ellauri162.html on line 141: Son père, Émile Bernanos (1854-1927), est un tapissier décorateur d´origine espagnole et lorraine. Sa mère, Clémence Moreau (1855-1930), est issue d´une famille de paysans berrichons originaire de Pellevoisin, dans l´Indre. Il garde de son éducation la foi catholique et les convictions monarchistes de ses parents.
ellauri162.html on line 146: André Gide place Bernanos dans la lignée de Barbey d´Aurevilly, mais « en diablement mieux ! », ajoutera Malraux. Samoja patapäitä koko porukka.
ellauri162.html on line 148: L´évolution de son antisémitisme est toujours débattue. Bernanos rend hommage à Édouard Drumont, avec lequel il partage sa détestation de la bourgeoisie, mais aussi l´association des juifs à la finance, aux banques, au pouvoir de l’argent au détriment du peuple, un thème qui fait florès dans la France de cette époque et qui suscite des propos antisémites de l´écrivain. Bernanos, qui a fait la guerre de 1914-1918, fustige aussi un patriotisme perverti qui humilie l´ennemi allemand dans la défaite au lieu de le respecter, trahissant ainsi l´honneur de ceux qui ont combattu et hypothéquant l´avenir. Täähän kuulostaa suorastaan Ezra Poundilta. «Les juifs traînent nonchalamment sur les colonnes de chiffres et les cotes un regard de biche en amour » ou « ces bonshommes étranges qui parlent avec leurs mains comme des singes ». J’aimerais mieux être fouetté par le rabbin d’Alger que faire souffrir une femme ou un enfant juif ». Juutalaiset kiistelevat vieläkin oliko Ykä hyvis vaiko pahis.
ellauri162.html on line 152: En 1934, Bernanos s´installe aux Baléares, en partie pour des raisons financières. Il y écrit le Journal d´un curé de campagne. Il est possible qu´il soit inspirée par un jeune prêtre (l´abbé Camier), mort de tuberculose à vingt-huit ans, que Bernanos a côtoyé dans son enfance.
ellauri162.html on line 156: De Gaulle confiera plus tard, à propos de Bernanos : "Celui-là, je ne suis jamais parvenu à l´attacher à mon char."
ellauri162.html on line 158: En 1946 paraît La France contre les robots, aux éditions de la France libre, un essai dans lequel Bernanos dénonce la « civilisation des machines » et les nouveaux totalitarismes économiques qui commencent à se construire dans l´après-guerre. Exceptes les motos. Georges Bernanos meurt d´un cancer du foie, en 1948, à l´hôpital américain de Neuilly.
ellauri162.html on line 160: Bernanos fouille (tonkii) la psychologie de ses personnages et fait ressortir leur âme en tant que siège du combat entre le Bien et le Mal. Il n´hésite pas à faire parfois appel au divin et au surnaturel.
ellauri162.html on line 167: Bernanos tykkäs munkkiveljeskunnista. Miesten pyllistely yhdessä oli siitä hienoa. Armeijassakin se viihtyi ihan kivasti.
ellauri162.html on line 171: Jotain tosi narsistista tässä Bernanoxen kynäilyssä on. Eikä huumorista ole mitään tietoa. Bernanoxen pappi on surkeileva väpelö.
ellauri162.html on line 199: No sit ois vielä se mies jolla oli 4 vaimoa joista rumin ja vanhin mutta uskollisin oli sen sieluparka. Ja size Grimmin tossukka jonka vaimo vaati kampelalta yhä lisää kunnes kampelalta meni hermot ja se palautti kaiken kurjuuden ennalleen. Mut tokko Bernanos näitä tarkoitti.
ellauri162.html on line 232: Les œuvres de Pas si Mauvais sont de romans d´humour écologique. Les premiers romans sont du genre «grinçant» (cringe). D´autres romans appartiennent plutôt au genre "pittoresque", notamment "Le Bestial Serviteur du pasteur Huuskonen."
ellauri162.html on line 268: Que peuvent donc avoir de commun les écrivains Marcel Camus, Marcel Aymé, Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir, Louis Aragon, Jacques Prévert, Georges Bernanos, Aimé Césaire, Bernard Clavel, Guy de Maupassant, Georges Sand, les peintres Claude Monet, Gustave Courbet, Honoré Daumier, les compositeurs Hector Berlioz, Maurice Ravel, les politiciens Philippe Seguin (de droite), Jack Ralite (de gauche), le syndicaliste Edmond Maire, le philosophe Jacques Bouveresse, les chanteurs et poètes Georges Brassens, Léo Ferré, l'acteur et humoriste Bourvil, les actrices Catherine Deneuve, Claudia Cardinale, Brigitte Bardot, la chanteuse Mylène Farmer, la madame Miss France Geneviève de Fontenay, les prix Nobel de physique Pierre et Marie Curie, le médecin humanitaire Anne-Marie Gouvet, la chercheuse spécialiste des cancers professionnels Annie Thiebaud-Mony, ou tout récemment le dessinateur de bandes dessinées Tardy… ?
ellauri162.html on line 274: Et pendant ce temps, Gégé Depardieu, qui fut légionnarisé des honneurs par Tonton Mitterrand, a le choix entre s'exiler fiscalement au plat pays des Belges, ou au pays des Soviets. Fume Gégé,
ellauri162.html on line 384: Toinen kvartetti - Maturiteetin negatiivinen arviointi. Toinen kvartaali alkaa irtisanoutuneella havainnolla, joka näkyy seurauksena ("Tässä se on", jae 5) ensimmäisen säkeistön ajatuksen tasolla. Se on tulos, joka annetaan kahdessa peräkkäisessä vaiheessa ("tässä se on"... "ja se", jakeet 5 ja 6). Se näyttää kronologisen sekvenssin (syksy kesän jälkeen). Puutarhan kuva on pitkäaikainen ja pahentunut (tuhoa ja korjaustarvetta). Betonitermien ("lapio", "haravat") käyttö ja kuvien kertyminen tekevät tästä säkeistöstä visuaalisen kuvan ajan katastrofeista. Nämä katastrofit enteilivät kuolemaa, kuten jakeen 8 ("kuten haudat") vertailu viittaa: elämä ja inspiraatio tuhoutuvat ajan myötä.
ellauri162.html on line 597: Hans Vaihinger (25. syyskuuta 1852, Nehren – 18. joulukuuta 1933, Halle) oli saksalainen filosofi joka syntyi Saksassa Württembergissä Nehrenissä, lähellä Tübingeniä ja kertomansa mukaan kasvoi hyvin uskonnollisessa ilmapiirissä. Hän opiskeli filosofiaa, teologiaa, luonnontieteitä sekä matematiikkaa Tübingenissä, Leipzigissa ja Berliinissä. Myöhemmin hänestä tuli filosofian opettaja ja professori Strasbourgiin, ennen kuin hän muutti Halleen vuonna 1884. Vuodesta 1892 lähtien hän hoiti filosofian professuuria Hallen yliopistossa. Hän joutui eroamaan virastaan vuonna 1906, kun hänen näkönsä heikkeni.
ellauri162.html on line 671: Bernanos luki Gorkin kirjan lapsuudesta tädin pöydän alla kun isä oli kuollut ja äiti sairaalassa. Tädillä oli jäälautalla pieni kuppila. Asiakkaat kusexivat maalattialle, jolla Ykä luki läxyjä. Ykä rukoili pöydän alla Gorkin puolesta vaikka tämä oli vääräuskoinen ja bolshevikki.
ellauri162.html on line 689: Aika läpinäkyvä on Bernanoxen Ykän evankeljumi. Rikkaille se määrää laupeutta ja köyhille ylpeää mutta nöyrää köyhyyttä. Isomaha flaami siteeraa pappa Leo XIIIn kuulua kapitalismikirjettä. Paxulainen oli mielestään parannuxen tehnyt ex-demokraattipappi. Tässä pappien seurustelussa on lieväshti homoshtelua. Oliko Bernanoskin sellainen? Le bon dieu n´aime pas que on touche sa justice. Lutherus oli kuollessaan bonhomme ventru avec une grosse lippe. Lälläs lää. Martti hanhia ovat niikö Nils Holgerssonissa. Heikot ja lapset tottelevat, se on niiden fortea. Ne sutor supra crepidam. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit, kysyy herra isoherra viimeisellä tuomiolla. Eikös me jo sovittu? Herra isoherra on vihainen, jos talentti ei ole pantu kasvattamaan korkoa.
ellauri162.html on line 710: On tuskin sattuma, että oikea tarkoittaa iloisuutta suorastaan, parempaa veny käsivahvaa, ja poliittista oikeistoa. Nämä kaikki asiat kulkee yhdessä kuin joukkue Proud Boyseja. Ainoa oikeus on oikeiston oikeus, koska se on vahvempi. Oikealla ollaan oikeassa. Vasenkätisille pannaan hudaan oikealla suoralla. Bernanos sanoo että oikeuskäsityxiä on 2, toinen on väpelö kompromissi, toinen taivaan käsittämätön laupeus. Arvaapa kumpaa Ykä kannustaa. Nii oikke! Oikean ja vasemman jumalan ehdotus on sanatarkkaan sama: tämän kaiken saatte, eikä siinä vielä kaikki, jos kumarratte minua, ja pyllistätte kilpailijalleni. Mainosmiesten puhetta, ei pie uskoa.
ellauri162.html on line 714: Aika paxua, Bernanos. Himo kauhistuttaa pappia, jota maxa vaivaa. Rippilapsosetkin vetelevät kätöseen ja angstaavat. Se on epäpuhdasta. Papin kannattaisi tulla maxapalaan.
ellauri162.html on line 718: Rukous on yhtä välttämätön apinalle kuin ilma-vesi-lämpöpumppu. Rukoilu sanoo Bernanos ei ole höpinää omalle varjolleen, eikä taikauskoista pyytelyä omaxi eduxeen, vaan jotain vielä kolmatta, mutta mitä? No valaistusta! Shamaanitranssia. "I am levitating now." Joillekuille se onnistuu, toisille taas ei. Tarvitaan ne antennit.
ellauri162.html on line 724: No syntiä on tietty 3 laista, EAT! FUCK! ja KILL! Näistä fuck ja kill on resiprookkisia, eli oikeastaan saman kolikon kääntöpuolia. Ei tarvis syntyä jos ei kuoltaisi ja kääntäen. Siitä surkeudesta alkaa iankaikkisuuden ezintä. EAT! eli reviiri, alias resurssipula, on molempien takana. Siihen ei Bernanos suin surminkaan tohdi koskea.
ellauri162.html on line 736: 1798 löste der Saalfelder Konrektor den Atheismusstreit aus, als er in Friedrich Immanuel Niethammers und Fichtes „Philosophischem Journal“ den Aufsatz „Entwickelung des Begriffs der Religion“ publizierte, den Fichte mit einem Nachwort verteidigte. Für Forberg ist Religion ein praktischer Glaube als Voraussetzung des moralischen Handelns. Dieser Glaube besteht lediglich in dem Wunsch, dass das Gute in der Welt die Oberhand erhalten möge. Die Existenz Gottes ist für Forberg, nach der Kritik Immanuel Kants an den Gottesbeweisen, weder durch Offenbarung noch durch theoretische Spekulation begründbar und daher nur im Sinne einer Vaihingerschen Als-Ob-Existenz im Dienst der Moralphilosophie anzunehmen. Theologie wird mit Religionsphilosophie gleichgesetzt.
ellauri162.html on line 738: 1820 wurde er auch Aufseher der herzoglichen Kupferstichsammlung und des Münzkabinetts, die er jeweils neu katalogisierte. (Herttua: tulisitko kazelemaan ezauxiani Karlchen?) 1824 edierte er den Hermaphroditus des Antonio Beccadelli (Panormita), ein Werk der erotischen Literatur der Renaissance, und fügte zum Verständnis eine Schrift „De Figuris Veneris“ an. Dieses in Latein verfasste Handbuch der klassischen Erotologie versammelt und klassifiziert antike, aber auch frühneuzeitliche Stellungen, die in ihrer Gesamtheit die Vielfalt sexuellen Verhaltens realistisch beschreiben. Als solches ist es ein Standardwerk der Sexualwissenschaft.
ellauri162.html on line 740: 1827 wechselte Forberg nach Hildburghausen und wurde außerordentlicher Beisitzer der Fotzenpolizeiabteilung der herzoglichen Landesregierung. 1829 wurde er mit voller Besoldung in den Ruhestand versetzt. 1840 erschien sein „Lebenslauf eines Verschwollenen“. 1848 starb Forberg nach sechswöchiger Krankheit im Alter von 77 Jahren als Herzoglich Sachsen-Meiningischer Geheimer Kanzleirat in Hildburghausen.
ellauri162.html on line 746: Daniel Dennet Mister Bennett.
ellauri162.html on line 767: Number 4 Freudin Square, Iraq war veteran is Black. In his rap songs, he boasts about desecrating Brigham Young’s grave and urinating in a synagogue. Be there or be Square!
ellauri162.html on line 777: 
ellauri162.html on line 783: Aseity (from Latin ā "from" and sē "self", plus -ity) is the property by which a being exists of and from itself. It refers to the Christian belief that God does not depend on any cause other than himself for his existence, realization, or end, and has within himself his own reason of existence. This represents God as absolutely independent and self-existent by nature. Bernanosin ateistipappi ei välittänyt aseptiikasta, sepsis tuli.
ellauri163.html on line 48: He wrote the drama Got fun nekome (God of Vengeance) in the winter of 1906 in Cologne, Germany. It is about a Jewish brothel owner who attempts to become respectable by commissioning a Torah scroll and marrying off his daughter to a yeshiva student. Set in a brothel, the play includes Jewish prostitutes and a lesbian scene. I. L. Peretz famously said of the play after reading it: "Burn it, Asch, burn it!" Instead, Asch went to Berlin to pitch it to director Max Reinhardt and actor Rudolph Schildkraut, who produced it at the Deutsches Theater. God of Vengeance opened on March 19, 1907 and ran for six months, and soon was translated and performed in a dozen European languages. It was first brought to New York by David Kessler in 1907. The audience mostly came for Kessler, and they booed the rest of the cast. The New York production sparked a major press war between local Yiddish papers, led by the Orthodox Tageplatt and even the secular Forverts. Orthodox papers referred to God of Vengeance as "filthy," "immoral," and "indecent," while radical papers described it as "moral," "artistic," and "beautiful". Some of the more provocative scenes in the production were changed, but it wasn't enough for the Orthodox papers. Even Yiddish intellectuals and the play's supporters had problems with the play's inauthentic portrayal of Jewish tradition, especially Yankl's use of the Torah, which they said Asch seemed to be using mostly for cheap effects; they also expressed concern over how it might stigmatize Jewish people who already faced much anti-Semitism. The association with Jews and sex work was a popular stereotype at the time. Other intellectuals criticized the writing itself, claiming that the second act was beautifully written but the first and third acts failed to support it.
ellauri163.html on line 195: Benjamin on saalistava susi, aamuisin hänellä on aina syötävää, ja iltaisin hän jakaa saalista. Nämä ovat Israelin heimot ja niiden kantaisät, kaikkiaan kaksitoista, ja näin puhui heille heidän isänsä Jaakob, kun hän siunasi heidät. Kullekin heistä hän lausui siunauksen. Tää on just kuin Alexis kiven pilkkaviisussa, joka varmaan on tästä ottanutkin mallia. Lauri poika mezäs häärii.
ellauri163.html on line 205: Shiloh, a place of rest, a city of Ephraim, "on the north side of Bethel," from which it is distant 10 miles ( Judges 21:19 ); the modern Seilun (the Arabic for Shiloh), a "mass of shapeless rubble".
ellauri163.html on line 231: Ensimmäinen maininta Shilohista, joka sijaitsee pohjoiseen Bethelistä ja etelään Lebonahista löytyy Joosuan kirjasta. Se on tää, että israelilaiset jakaa alueisiin ne jotka ovat pystyneet valloittamaan ja miehittään, jonka jälkeen Siilosta on myös osoitettu turvakaupungit ja leeviläisten kaupungit. Tästä paikasta tulee tärkein palvonnan ja hallinnon paikka, jossa Israelin pojat kokoontuvat vuosittaisiin juhliin tuomareiden aikana.
ellauri163.html on line 247: The name 'Shiloh' means 'the Bearer of Rest'. 'Shiloh' does not refer to a city or a group. 'Shiloh' is the name of the coming Messiah - the promised Seed, through Whom all the families of the earth would be blessed - the One Who brings rest for the soul and is the fulfilment of all Scripture - Jesus the Messiah - the son of David - the son of Abraham - the father of Isaac - the father of Jacob - the father of Judah and his brother.
ellauri163.html on line 391: Jacob was fortelling the fate of his sons and their heirs. He stated that the throne would belong to the tribe of Judah "until Shiloh comes." Belonging to isn't the same as saying there will be an unbroken line of RULING kings until Shiloh comes.
ellauri163.html on line 628: Lyra Belacqua (kaunis vesi), villi 12-vuotias tyttö, on kasvanut kuvitteellisessa Jordan Collegessa Oxfordissa. Hän on laiha, tummat vaaleat hiukset ja siniset silmät. Hän ylpeilee kyvyllään ilkivaltaan, erityisesti hänen kyvystään valehdella, ansaitsemalla hänelle Iorick Byrnisonin epiteetin "Silvertongue". Lyralla on luonnollinen kyky käyttää alettiometriä, joka pystyy vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, kun sitä manipuloitiin ja luetaan oikein. Lyraa teeveesarjassa näyttelevä Dafne Keen on vähän Greta Thunbergin oloinen.
ellauri163.html on line 680: Oxfordin Jordan Collegessa 11-vuotias Lyra Belacqua ja hänen dæmon Pantalaimon todistavat kuningas Abdullahin yritystä myrkyttää lordi Asriel, Lyran kapinallinen ja seikkailunhaluinen setä. Hän varoittaa Asrielia ja vakoo hänen luentoaan pölystä, salaperäisistä alkeishiukkasista. ("vakoo!" Ihankuin Joosuan agentit mennessään nirhaamaan naapurikansoja v. 1778 pentateukissa.) Lyran ystävän Rogerin kidnappaavat lapsikaappaajat, jotka tunnetaan nimellä "Hotkijat". Lyran adoptoi viehättävä seurapiirirouva, rouva Coulter. Mestari antaa Lyralle salaa aletiatometrin, totuuden kertovan laitteen. Lyra saa selville, että rouva Coulter on Hotkijoiden johtaja ja että se on kirkon salaa rahoittama hanke. Lyra pakenee gyptaalaisille, kanavaa villeville paimentolaisille, joiden lapset on myös siepattu. He paljastavat Lyralle, että Asriel ja rouva Coulter ovat faktiskt hänen vanhempansa.
ellauri163.html on line 697: With an 11-year-old hero, Philip Pullman´s new book is a delightful nod to Edmund Spenser´s 'The Faerie Queene'. If Philip Pullman’s Dark Materials trilogy was an obvious nod to John Milton’s Paradise Lost, his new Book Of Dust trilogy takes inspiration from Edmund Spenser’s The Faerie Queene. Though thematically different, both fall within the same literary genre—they are epic poems, long narrative pieces recounting heroic deeds, and if the term could loosely be used to describe works of prose, then La Belle Sauvage, the first in the Book Of Dust trilogy, is one such novel. Spenser’s late-16th century poem, though incomplete, follows the adventures of medieval knights. Our knight is 11-year-old Malcolm Polstead, curious, intelligent, good-natured and clueless, when we first meet him, of the trials that await him. La Belle Sauvage, then, is a companion, or "equel" (a new story that stands alongside his previous trilogy), to His Dark Materials trilogy. Better strike while the iron is hot, as J.K. Rowling did.
ellauri163.html on line 726: Below is some information that Aspergerstest.com gives concerning interpreting their Asperger´s quiz results:
ellauri163.html on line 768: Bernadotten märinää
ellauri163.html on line 770: Bernadotten maalaispappi on kaikin puolin ns ikävä ihminen. Nöyrän ulkokuoren alla se on vittumainen huumoriton besserwisseri. Kuvittelen sen Dos Vidasin Tirson näköisexi, samanlainen luisevan lommoposkinen nahistunut kyrvänpää. Bernadotte ei nähtävästi tykkää siitäkään, ei se tykkää yhtään kenestäkään.
ellauri163.html on line 774: Katoliset voi tehdä syntiä Toivolle, lapamatoraukat. Kreivitär sai tarpeexeen surutyöstä ja teki Kristus-imitaation. Bernadottella taitaa tässä olla vähän sama juoni-idea kuin siinä ranskixessa jeesusfilmissä missä vapahtaja vuoronperään naiskentelee koko perhettä notta ne heräävät. Kenenkäs se olikaan?
ellauri163.html on line 787: Ohjaaja: Robert Bresson. Georges Bernanosin tarinasta muokattu "Mouchette" kuvaa köyhän, tuskin kypsän talonpoikaistytön elämää ja koettelemuksia (jota leikkii sullen, mutta armoitetulta vaikuttava siinä vaiheessa ei-ammattimainen Nadine Nortier), ja on se edelleen upea ja syvästi palkitseva esimerkki Bressonin riisutuista menetelmistä leikata ja lavastaa, ääni ja vuoropuhelu, esitys ja liike.
ellauri163.html on line 789: Mouchetten kärsimys on luettu uskonnolliseksi vertaukseksi, jossa hänen hyljeksintänsä koulussa, isänsä julma laiminlyönti, kyläläisten vihjailevat katseet ja hänen raastavat kotitehtävänsä ovat risteysasemilla. Mutta olivatpa Bressonin tai Bernadotten hengelliset aikomukset mitkä tahansa, elokuva tarjoaa rajattomat esimerkit elokuvasta ylevimmillään. (Yäk.) Vihaisessa mutta myötätuntoisessa ilmiannossaan maaseutuyhteiskunnasta, joka turmelee ja kellistää epätavallisen enkelin oman edun, moraalittomuuden, alkoholismin ja hengellisen konkurssin vuoksi, ohjaaja johdattaa sinut elämän paradoksin ytimeen. Se paradoxi on että kaikki on niin kurjaa mutta silti mukavaa kun kazoo filmistä muiden kurjuutta.
ellauri163.html on line 809: Ja huolimatta tästä lopusta, joka tuli romaanista, josta elokuva sovitettiin, Georges Bernanosin Nouvelle Histoire De Mouchette (josta Bresson oli myös sovittanut elokuvansa Maapapin päiväkirja), se ei ole hyvä; se löyhkää artikulaatiolta ja melodraamalta, joka on villisti ristiriidassa Au Hasard Balthazarin kanssa, varsinkin kun otetaan huomioon, kuinka usein (ja yllättävän kriittisesti) oikein nämä kaksi elokuvaa yhdistetään.
ellauri163.html on line 864: A precocious student, Durkheim entered the École Normale Supérieure (ENS) in 1879, at his third attempt. The entering class that year was one of the most brilliant of the nineteenth century, as many of his classmates, such as Jean Jaurès and Henri Bergson, went on to become major figures in France's intellectual history as well. At the ENS, Durkheim studied under the direction of Numa Denis Fustel de Coulanges, a classicist with a social-scientific outlook, and wrote his Latin dissertation on Montesquieu. At the same time, he read Auguste Comte and Herbert Spencer, whereby Durkheim became interested in a scientific approach to society very early on in his career. The writer of this exposition likes the word whereby.
ellauri163.html on line 869: Il rencontre des hommes comme Henri Bergson ou Jean Jaurès (qui est´ce? Empun luokkakaveri, tanakkatekoinen ranskalainen vasemmistopoliitikko, joka puolusti Dreyfussia ja joka pölyimuroitiin Pantheoniin 1924). Emil décide de défendre Dreyfus, iso ylläri.
ellauri164.html on line 53: Juopon maxavaivaisen pikkupapin pikkupillu bändäri Serafita näkee siitä unia. Sen yhden paikan ympärillä pyörii kaikki mystikot, puolukoina pillussa. Mä alan huomata loppumetreillä et tää maalaispappi on wannabe samanlainen kaikkiruokainen pikku narsisti kuin Teoreeman Terence Postimerkki, joka tietystikään ei ole kukaan muu kuin Pieru-Pauli ize. Kaikki naiset ja puolet miehistä on siihen muka lääpällään. Hei täähän onkin vastaavasti Bernadotten märkä uni. Väkeviä motareita ja pitkätukkaisia nuoria miehiä, alaikäisiä tyttöjä joiden mustelmaiset pohkeet vilkkuvat.
ellauri164.html on line 55: Bernadotten isähahmopappi kysyy poikahahmopapilta, onxe lukenut Claudelin panttivankinäytelmää.
ellauri164.html on line 62: Eli Bernadotten ärsyttävä pappissetä siis kysyy pappisveljenpojalta: "Oletko lukenut Paul Claudelin panttivankia?" Vastasin, etten edes tiedä kenestä tai mistä hän puhui. - "Mennään! Hyvä. Kyse on pyhästä tytöstä, joka kaltaisesi seurakunnan papin neuvosta kieltää sanansa, nai vanhan luopionsa, vaipuu epätoivoon, kaikki sillä verukkeella, että estää paavia joutumasta vankilaan, ikään kuin Pyhän Pietarin jälkeen paavin paikka ei olisi pikemminkin Mamertinessa kuin palatsissa, joka on koristeltu ylhäältä alas renessanssin vitun homojen toimesta, jotka maalasivat siunatun Neitsyen mallina omat puppelipoikansa. Huomaa, herra Claudel on nero, en sano ei, mutta nämä kirjailijat ovat kaikki samanlaisia: heti kun he haluavat koskettaa pyhyyttä, he tahraavat itsensä ylevällä, he asettavat Ylevää kaikkialle! Pyhyys ei ole ylevää, mitä. Jos minä olisin ripittänyt sankarittaren, olisin ensin pakottanut hänet muuttamaan linnunnimensä oikeaksi kristilliseksi nimeksi - hänen nimensä on nimeltään Sygne - ja sitten pitämään sanansa, koska lopulta meillä on niitä vain yksi, ja pyhä isämme paavi itse ei voi tehdä asialle mitään.
ellauri164.html on line 182: Nyt vasta mulle selvisi mixi Stanfordin kilpailija Berkeley on senniminen: Berkeley oli uuden maailman mamu kunnes jänisti ja lähti takaisin maitojunalla. Paljon lännemmäxi ei Berkeleystä pääse joutumatta itään. Sitä ei aina tule ajatelleexi että Kiina ja USA on naapurimaita.
ellauri164.html on line 185:
ellauri164.html on line 187: George Berkeley (12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa. Hän edusti tietoteoriassa empirismiä ja ontologiassa idealismia. Hän kiteytti ajattelunsa lauseeseen olla olemassa on tulla havaituksi, (lat. esse est percipi). Berkeley on merkittävin subjektiivisen idealismin edustaja. Amerikan julkkixet tietää miten totta Yrjön lause on.
ellauri164.html on line 189: George Berkeley, joka ajoi töyssyautolla hämärämiesten asiaa jo ennen Kantia, väitti, että aine, tarkkaavaisesta mielestä, on metafyysisesti mahdotonta. Aineeseen liittyvät ominaisuudet, kuten muoto, väri, haju, rakenne, paino, lämpötila ja ääni, ovat kaikki riippuvaisia mielistä, jotka sallivat vain suhteellisen havainnon, eivät absoluuttisen havainnon. Sellaisten mielien (ja mikä tärkeintä kaikkivoipaan mielen) täydellinen puuttuminen tekisi samoista ominaisuuksista havaitsemattomia ja jopa käsittämättömiä. Berkeley kutsui tätä filosofiaa immaterialismiksi. Pohjimmiltaan sellaista asiaa kuin ainetta ei voisi olla ilman mieltä.
ellauri164.html on line 191: Berkeleyn kiinnostuksen kohteena ei ollut vain filosofia, vaan myös uskonnolliset kysymykset, matematiikka ja yhteiskunnalliset uudistukset. Matematiikassa Berkeley arvosteli – varsin terävänäköisesti – vastikään keksittyä differentiaali- ja integraalilaskentaa, jonka käsitteelliset perusteet olivat hänen mielestään täysin sekavat. Se ei ymmärtänyt sitä yhtään. Vaikka olis luullut että infinitesimaali olis ollut just idealistin cup of tea. Berkeleyn kritiikki ei johtanut matematiikassa uusiin keksintöihin, vaan differentiaali- ja integraalilaskenta saatettiin täsmälliselle pohjalle 1800-luvulla Dedekindin toimesta.
ellauri164.html on line 193: Mikä tärkeintä, Berkeley kirjoitti tervavedestä kirjan, jossa suositeltiin tervavettä käytettäväksi moniin eri vaivoihin.
ellauri164.html on line 195: Berkeleyn runosta "On the Prospect of Planting Arts and Learning in America" otti David Foster Wallace nimen pienoisromaanilleen Westward the Course of Empire Takes Its Way. Runosta on saanut herätteensä myös Yhdysvaltain kongressitalon seinällä oleva Emanuel Gottlieb Leutzen muraali.
ellauri164.html on line 208: Berkeleyn yhtenä päätavoitteena oli vastustaa materialismia. Dialoguen päähenkilöt olivat kreikan kielen mukaan nimetyt Philonous, ”mielen rakastaja”, joka edusti idealistista katsantokantaa eli Berkeleytä itseään, sekä Hylas, ”materia”, joka edusti materialistista katsantokantaa eli muun muassa John Locken ajatuksia, joka uskoo ulkoisen, aineellisen todellisuuden olemassaoloon. Berkeleyn teoriaan suhtauduttiin usein pilkaten, mutta jotkut, kuten tohtori Samuel Clarke, pitivät Berkeleytä nerona. Samuel Clarke ei tosin ollut mikään neropatti.
ellauri164.html on line 210: Vuonna 1725 Berkeley aloitti hankkeen collegen perustamiseksi Bermudalle siirtokuntien papiston ja intiaanien parissa lähetystyötä tekevien kouluttamiseksi. Tehtävän johdosta Berkeleyn luopui virastaan, jossa oli ansainnut 1100 puntaa, ja muutti Amerikkaan 100 punnan palkalla. Hyvin se riitti kun hinnat Bermudalla oli alhaiset, neekerit oli puoli-ilmaisia. Hän saapui Newporttiin Rhode Islandille ja osti sieltä Whitehallin plantaasin. 4. lokakuuta 1730 Berkeley osti ”neekerimiehen nimeltään Philip, iältään neljätoista vuotta tai sinnepäin”. Muutamaa päivää myöhemmin hän osti lisää orjia. 11. heinäkuuta 1731 peräisin oleva merkintä kertoo, että ”rovasti Berkeley kastoi kolme neekereistään, Philip, Anthony ja Agnes Berkeleyn”. Hankintojen kuitit ovat nähtävillä British Museumissa (Ms. 39316) (George C. Mason, Annals of Trinity Church, 1698–1821, 51).
ellauri164.html on line 212: Berkeleyn saarnat selittivät siirtokuntalaisille, miksi kristinusko salli orjuuden ja miksi orjista tuli tehdä kastettuja kristittyjä: ”Olisi hyödyksi heille [orjien isännille], että heillä olisi orjia jotka kunnioittavat kaikissa asioissa isäntiään lihan mukaan, ei silmänpalvonnalla kuten mielistelijät, vaan sydämen yksinäisyydessä, Jumalaa peläten; että evankeliumin vapaus käsittää maallisen orjuuden; ja että heidän orjistaan tulee vain parempia orjia tulemalla kristityiksi” (Berkeley, Proposal, 347. Saarna Newportissa lokakuussa 1729).
ellauri164.html on line 214: Berkeley asui plantaasillaan odottaessaan collegen perustamiseksi tarkoitettujen rahojen saapumista. Rahoja ei kuitenkaan tullut ja vuonna 1732 hän palasi Lontooseen. Vuonna 1734 hänet nimitettiin Cloynen hiippakunnan piispaksi. Pian tämän jälkeen hän julkaisi teoksensa The Analyst, joka oli matematiikan myöhempään kehitykseen vaikuttanut tieteen perusteiden kritiikki, sekä teoksen Alciphron, or The Minute Philosopher, joka oli osoitettu Lordi Shaftesburyä vastaan. Vuosina 1734-37 hän julkaisi teoksen The Querist. Hänen viimeiset teoksensa olivat Siris, tutkielma tervaveden terveellisyydestä, ja sitä seurannut Further Thoughts on Tar-water samasta aiheesta.
ellauri164.html on line 216: Berkeley pysyi Cloynessä vuoteen 1752 jolloin hän jäi eläkkeelle ja muutti Oxfordiin elääkseen poikansa kanssa. Hän oli pidetty henkilö rakastettavan olemuksensa ja leppoisien käytöstapojensa ansiosta.
ellauri164.html on line 218: Tämä tutkimus tutkii yhden runosarjan poikkeuksellista puoliintumisaikaa: "Westward the Course of Empire vie tiensä...". Alkaen irlantilais-anglikaanisen piispan George Berkeleyn vuonna 1726 tekemästä sävellyksestä, nämä sanat kolonisoivat valtavan osan kulttuurimaisemaa lähes kahden vuosisadan ajan. Sanomalehtipaperiin, laitureihin, valtiomiesten puheisiin, lukuaiheisiin, maantieteellisiin tietoihin, Yhdysvaltojen ensimmäiseen tieteelliseen historiaan sekä runouteen, maalauksiin, litografioihin ja valokuviin ikuistetut sanat kehittyivät vanhan maailman visiosta profeetallisista valtakunnista ilmeisen kohtalon nationalistinen iskulause. Seuraten runoa sen kiertyessä kirjallisen ja visuaalisen kulttuurin läpi, tämä projekti osoittaa, kuinka yksinkertainen lause totutti amerikkalaiset laajaan käsitykseen Yhdysvaltojen valtakunnasta siirtomaa-ajalta jälleenrakennukseen. Jatkuva varmuus valtakunnan etenemisestä länteen, itse asiassa itse imperiumin väistämättömyydestä, osoittaa kolonistien brittiläisen kulttuuriperinnön kestävän elinvoiman Amerikan vallankumouksen aattona. Yhtä tärkeitä ovat tavat, joilla amerikkalaiset muokkasivat runon ideologiaa sopimaan heidän kehittyvään kansallismielisyyteensä varhaisen tasavallan ja antebellum-aikakauden aikana. Berkeleyn sanat tarjosivat kriittisen paikan kansallismielisille tutkimuksille uuden tasavallan alkuvuosikymmeninä, mikä helpotti kansakunnan muuttumista kapitalistiseksi, hankkivaksi yhteiskunnaksi; 1800-luvun puolivälin konflikteissa he oikeuttivat amerikkalaisen sotavoimaisen imperialismin Meksikon ja Yhdysvaltojen välisessä sodassa, samalla kun he antoivat syvällistä tietoa sisällissodan alkamisesta ja sen välittömistä seurauksista, kun kansa paini Amerikan tulevaisuuden ääriviivoja vastaan. Tämä ideologia on kahden vuosisadan ajan mahdollistanut amerikkalaisten olevan sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera omahyväisiä keisarillisen etuoikeutensa puolustajia ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alueella. alkuperäiskansojen ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. ensin Pohjois-Amerikan mantereen ja sen alkuperäiskansojen yli ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli.
ellauri164.html on line 220: "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. ensin Pohjois-Amerikan mantereen ja sen alkuperäiskansojen yli ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876.
ellauri164.html on line 228: Kantilaisen transsendentaalisen idealismin vastustaja on filosofisen realismin oppi, toisin sanoen väite, että maailma on tunnettavissa sellaisena kuin se todellisuudessa on, ottamatta huomioon tietäjän tapaa tietää. Tätä ovat ehdottaneet filosofit, kuten Bertrand Russell, G. E. Moore, ja vielä kuuluisammat Ralph Barton Perry ja Henry Babcock Veatch. Realismi väittää, toisin kuin idealismi, että havaitut kohteet ovat olemassa suunnilleen sellaisina kuin ne näyttävät itsessäänkin, riippumatta tietävän katsojan mielestä. Pallokallolla ei ole siihen mitää asiaa.
ellauri164.html on line 232: A pupil of William "Will to Believe" James, whose Essays in Radical Empiricism he edited (1912), Perry became one of the leaders of the New Realism movement. Perry argued for a naturalistic theory of value and a New Realist theory of perception and knowledge. He wrote a celebrated biography of William James, which won the 1936 Pulitzer Prize for Biography or Autobiography, and proceeded to a revision of his critical approach to natural knowledge. An active member among a group of American New Realist philosophers, he elaborated around 1910 the program of new realism. However, he soon dissented from moral and spiritual ontology, and turned to a philosophy of disillusionment. Perry was an advocate of a militant democracy: in his words "total but not totalitarian". Puritanism and Democracy (1944) is a famous wartime attempt to reconcile two fundamental concepts in the origins of modern America. Durkheim oli taas aivan oikeassa: sodan aikana vedetään moraalin korsetinnauhat kireälle.
ellauri164.html on line 343: Takatukkaisen muukalaislegioonalaisen mielestä viimeinen kunnon chevaljeeri oli Jeanne d'Arc. Uskonto, isänmaa ja soldaatit! Alas jutkupankkiirit! Maalaispappitaskukirjasta löytyy kosolti ranskispatriotismia sekä aatelin ja sotilaiden hehkutusta. Muka Roland ja pojat oli synnynnäisiä chevaljeereja. Mitäs sitten kaxoisnelistivät karkuun sakemanneja viimeisissä sodissa? Viimeinen kaxilahkeinen oli takatukan mielestä Jeanne d'Arc. Bernadotten vaimohan oli Jeannen huonetta ja sukua, vaikka Jeanneen verrattuna huonokuntoinen.
ellauri164.html on line 348: Syöpäsen papin mielestä on hirveää yöpyä kirkosta eronneen kolleegan luona joka on kauppaedustaja. C'etait horrible! Kauppaedustaja tuli pappipudokkaasta Bernadottestakin. Syöpänen pappi ihailee läskiä flaamipappisetää sekä takatukkaa legioonalaista. Jopa kreivitärtä, ne on sielun aatelia.
ellauri164.html on line 359: Bernanon eli kuusikymppisexi, ehti täyttää. Pappi ei. Ennen kaikkea se on tosi naiivi. Siis oli. Ei siitä olis ollut millään kirkkoherraxi. Moi, moi, moi, tää pappi tekee izestään tosi ison numeron. Ajatteleekohan se koskaan mitä toiset ehkä haluaisivat? Sen jumala on sille kokovartalon taustapeili: varokaa, esineet peilissä näyttävät isommilta kuin ne ovat. Pappipahan tuomio on selvä: se on epäonnistunut narsisti. Tai siis oli. Mitä väliä. Kaik on armoa, saa pappi vielä sanotuxi korvaan Peter Piskuilalle.
ellauri164.html on line 374: For readers unfamiliar with the culture context of France between the two wars, it might be helpful to first watch Robert Bresson's movie of the same name which has been hailed as a masterpiece by such diverse critics as Ingmar Bergman and Jean-Luc Godard. I read the book first. After seeing the movie, I read the book a second time and got much more out of it. As Canadian and a native speaker of French, I can assure any Anglophone that the culture of France is at times very murky to the outsider who must at times go to extra efforts to fully enjoy French literature.
ellauri164.html on line 437: "In this classic Catholic novel, Bernanos movingly recounts the life of a young French country priest who grows to understand his provincial parish while learning spiritual humility himself." Pro primo, ei se näytä koko aikana ymmärtävän tai edes välittävän kenestäkään juuri midiä. Pro secundo, koko kirja on yhtä nöyrän piiraan mutustelua. Siitä puhe mistä puute. This man shares something with Isaiah’s “worm among men.” Ich aber bin ein Wurm und kein Mensch. Ich bin eine Ratte (Psalmit 22:6).
ellauri164.html on line 458: Between 1934 and 1938, he worked with Strassmann and Meitner on the study of isotopes created through the neutron bombardment of uranium and thorium, which led to the discovery of nuclear fission. He was an opponent of national socialism and the persecution of Jews by the Nazi Party that caused the removal of many of his colleagues, including Meitner, who was forced to flee Germany in 1938.
ellauri164.html on line 465: Maalitaulun valinta mainitaan IMDb tietokannassa, mutta "Add plot, Be the first to review."
ellauri164.html on line 485: We first encounter Moses in the opening chapters of the book of Exodus. In chapter 1, we learn that, after the patriarch Joseph rescued his family from the great famine and situated them in the land of Goshen (in Egypt), the descendants of Abraham lived in peace for several generations until there rose to power in Egypt a pharaoh who “did not know Joseph” (Exodus 1:8). This pharaoh subjugated the Hebrew people and used them as slaves for his massive building projects. Because God blessed the Hebrew people with rapid numeric growth, the Egyptians began to fear the increasing number of Jews living in their land. So, Pharaoh ordered the death of all male children born to Hebrew women (Exodus 1:22).
ellauri164.html on line 504: The third and final chapter in Moses’ life is the chapter that Scripture spends the most time chronicling, namely, his role in the redemption of Israel. Several lessons can be gleaned from this chapter of Moses’ life as well. First is how to be an effective leader of people. Moses essentially had responsibility over two million Hebrew refugees. When things began to wear on him, his father-in-law, Jethro Tull, suggested that he delegate responsibility to other faithful men, a lesson that many people in authority over others need to learn (Exodus 18). We also see a man who was dependent on the grace of God to help with his task. Moses was continually pleading on behalf of the people before God. If only all people in authority would petition God on behalf of those over whom they are in charge! Moses was keenly aware of the necessity of God’s presence and even requested to see God’s glory (Exodus 33). Moses knew that, apart from God, the exodus would be meaningless. It was God who made the Israelites distinct, and they needed Him most. Moses’ life also teaches us the lesson that there are certain sins that will continue to haunt us throughout our lives. The same hot temper that got Moses into trouble in Egypt also got him into trouble during the wilderness wanderings. In the aforementioned incident at Meribah, Moses struck the rock in anger in order to provide water for the people. However, he didn’t give God the glory, nor did he follow God’s precise commands. Because of this, God forbade him from entering the Promised Land. In a similar manner, we all succumb to certain besetting sins which plague us all our days, sins that require us to be on constant alert.
ellauri164.html on line 528: But the Lord said to Moses and Aaron, “Because you did not believe in me, to uphold me as holy in the eyes of the people of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land that I have given them” (Numbers 20:2-12).
ellauri164.html on line 540: Whatever the reason for the drastic punishment, behold what grumbling does. It fuels discontent and bitterness. Be careful, fellow Christians; we can all succumb to the temptation to draw others into our anger, doubts, dissatisfaction, and fears. After all, misery loves company. Sharing concerns with friends is good and necessary, but this must be tempered by the knowledge that too much can harm them and us. A steady diet of grumbling is not good for anyone.
ellauri164.html on line 543: Moses was worn down by the constant grumbling of the people. Be cognizant of the toll that such behavior takes on others. Practice gratitude, an important antidote to the poison spread by grumbling.
ellauri164.html on line 556: Parallel Verses: Yahweh said to Moses and Aaron, "Because you didn't believe in me, to sanctify me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land which I have given them."
ellauri164.html on line 568: Moses Yields to Impatience. "And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock; and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also. And the Lord spake unto Moses and Aaron, Because ye believed Me not, to sanctify Me in the eyes of the children of Israel, therefore ye shall not bring this congregation into the land which I have given them."
ellauri164.html on line 574: The Lord here gave His people unmistakable proof that He who had wrought such a wonderful deliverance for them in bringing them from Egyptian bondage, was the mighty Angel, and not Moses, who was going before them in all their travels, and of whom He had said, "Behold, I send an Angel before thee, to keep thee in the way, and to bring thee into the place which I have prepared. Beware of Him, and obey His voice, provoke Him not; for He will not pardon your transgressions: for My name is in Him." Ex. 23:20, 21.
ellauri164.html on line 577: but God Himself. The Lord had committed to Moses the burden of leading His people, while the mighty Angel went before them in all their journeyings and directed all their travels. Because they were so ready to forget that God was leading them by His Angel, and to ascribe to man that which God's power alone could perform, He had proved them and tested them, to see whether they would obey Him. At every trial they failed. Instead of believing in, and acknowledging, God, who had strewed their path with evidences of His power and signal tokens of His care and love, they distrusted Him and ascribed their leaving Egypt to Moses, charging him as the cause of all their disasters. Moses had borne with their stubbornness with remarkable forbearance. At one time they threatened to stone him.
ellauri164.html on line 593: God's punishment was harsh. “Because you did not trust in me, to show my holiness before the eyes of the Israelites, therefore you shall not bring this assembly into the land that I have given them” (Num.20:12). Moses and Aaron, like all the people who rebelled against God’s plan earlier (Num. 14:22-23), will not be permitted to enter the Promised Land.
ellauri164.html on line 662: Be Reasonable – Fear God and Repent!
ellauri164.html on line 679: “And the LORD said to Moses and Aaron, “Because you did not believe in me, to uphold me as holy in the eyes of the people of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land that I have given them.”” (Num. 20:12 ESV)
ellauri164.html on line 711: So, how does this connect back to Moses being barred from entering the Promised Land? Because the people were unfaithful and so difficult to lead, Moses’s own faith suffered. This caused him to lose confidence that God could develop the Israelites into a faithful covenant people who were meant to be a nation of priests and a means of blessing the nations.
ellauri164.html on line 786: B. Be careful to guard all areas of your life, even your strong areas (I Cor.
ellauri164.html on line 802: In the first month the whole Israelite community arrived at the Desert of Zin, and they stayed at Kadesh. There Miriam died and was buried. (2) Now there was no water for the community, and the people gathered in opposition to Moses and Aaron. (3) They quarreled with Moses and said, "If only we had died when our brothers fell dead before the LORD! (4) Why did you bring the LORD's community into this desert, that we and our livestock should die here? (5) Why did you bring us up out of Egypt to this terrible place? It has no grain or figs, grapevines or pomegranates. And there is no water to drink!" (6) Moses and Aaron went from the assembly to the entrance to the Tent of Meeting and fell facedown, and the glory of the LORD appeared to them. (7) The LORD said to Moses, (8) "Take the staff, and you and your brother Aaron gather the assembly together. Speak to that rock before their eyes and it will pour out its water. You will bring water out of the rock for the community so they and their livestock can drink." (9) So Moses took the staff from the LORD's presence, just as he commanded him. (10) He and Aaron gathered the assembly together in front of the rock and Moses said to them, "Listen, you rebels, must we bring you water out of this rock?" (11) Then Moses raised his arm and struck the rock twice with his staff. Water gushed out, and the community and their livestock drank. (12) But the LORD said to Moses and Aaron, "Because you did not trust in me enough to honor me as holy in the sight of the Israelites, you will not bring this community into the land I give them." (13) These were the waters of Meribah, [1] where the Israelites quarreled with the LORD and where he showed himself holy among them.
ellauri164.html on line 854: Being smart people, if we don’t see why we should do it God’s way, we are tempted to look for another way that we do understand.
ellauri164.html on line 894: “And the LORD said unto Moses, Go on before the people, and take with thee of the elders of Israel; and thy rod, wherewith thou smotest the river, take in thine hand, and go. Behold, I will stand before thee there upon the rock in Horeb; and thou shalt smite the rock, and there shall come water out of it, that the people may drink. And Moses did so in the sight of the elders of Israel. “And the LORD said unto Moses, Go on before the people, and take with thee of the elders of Israel; and thy rod, wherewith thou smotest the river, take in thine hand, and go.” Exodus 17:5–6
ellauri164.html on line 933: Did Moses realize immediately what he had done? At some point after this event, “the Lord spoke to Moses and Aaron, ‘Because you did not believe Me, to hallow Me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land which I have given them.’” Their conduct had publicly displayed a lack faith, reverence and respect. God determined that this needed an equally public punishment. The punishment for this sin was grievous. God gave to them a punishment so similar to the one given to all Israel at Kadesh that it was a heart-breaking moment for Moses. Both he and Aaron would die in the wilderness and not be allowed to enter the promised land. What a bitter pill for Moses to swallow. Like David with Bathsheba, God forgave the sin, but did not remove the consequences. The consequences for Moses’ momentary lapse in reverence and respect under the terrible emotion of anger was to be barred from entrance into the promised land.
ellauri164.html on line 939: Conclusion. Though the water came, Moses was severely punished. He was punished in a way that no amount of repentance could remove. As noted above, the sin was forgiven, but the consequences of the sin could not be. Because Moses had sinned publicly and God wanting Israel to understand His righteousness, He would not relent. “Then I pleaded with the Lord at that time... I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon ... the Lord said to me: ‘Enough of that! Speak no more to Me of this matter.’ ... you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27). There is a lot of important lessons we can learn from Moses. This sin is one of them. Though Moses had fallen short of God’s glory here, God forgave him. Yet the consequences of the sin were deeply distressing. So it was with David, Paul and Job. So will it be with us. We need to hate sin and realize that the consequences can sometimes be severe.
ellauri164.html on line 945: “They angered Him also at the waters of strife, So that it went ill with Moses on account of them; 33 Because they rebelled against His Spirit, So that he spoke rashly with his lips.” (Ps. 106:32-33).
ellauri164.html on line 971: “Listen, you rebels, shall we get water for you out of this rock?” And Moses raised his hand and struck the rock twice with his rod. Out came water, and the community and their beasts drank. But God said to Moses and Aaron, “Because you did not trust Me enough to affirm My sanctity before the eyes of the Israelites, even so you shall not bring this assembly to the Land that I have given them.” (Num. 20:10-12)
ellauri171.html on line 92: Joosefilla oli infiuensseri, sillä hän pelasti Israelin nälänhädän aikana. Benjaminin heimo synnytti apostoli Paavalin, muinaisten aikojen suurimman lähetyssaarnaajan. Raakelin ja Jaakobin välinen rakkaus toimii esimerkkinä aviopareille Jumalan pysyvistä siunauksista. Vittu siinäpä hyvä malli, bigamy. Juhani Aho puolisoineen, ne sisaruxet.
ellauri171.html on line 98: Koko juttu meni näin. Lean kuopuxen Dinahin jälkeen tuli aluxi mahon Raakelin vuoro poikia ja se sai Joosefin ja Benjaminin. (Paizi Ben oli kivun poika kun synnytys oli vaikea. Jaakob vaihtoi nimen nätimmäxi). Laaban koitti pitää Jaakobin palkkalistoilla muze halus yrittäjäxi. Kun Laabanin lampaat jotenkin aina päätyivät Jaakolle, Laabanin pojat alkoivat hermostua James pakkasi kamelinsa, otti kirjavan karjansa ja potkukelkkansa ja livahti vaimoineen ja lapsineen tiehensä. Raakel varasti mukaan isän teltasta Laabanin porukoiden kotijumalat, tai siis jumaluudet tietysti. Laaban lähti perään.
ellauri171.html on line 167: Continue Reading Below.
ellauri171.html on line 175: Ruth oli hyveellinen nuori leski, luonteeltaan niin suorapuheinen, että hänen rakkaustarinansa on yksi koko Raamatun suosikkikertomuksista. Kun hänen juutalainen anoppinsa Noomi palasi Israeliin Moabista nälänhädän jälkeen, Ruut lupasi seurata Noomia ja palvoa hänen Jumalaansa eikä omaa moabilaisten kalajumalaansa, nimeltään Kemos. Bet Chemosh loukkaantui hieman. Itse asiassa Kemosh oli niin vihainen, että hän antoi moabilaisten joutua Israelin vallan alle.
ellauri171.html on line 254: Kun hän kuulee tämän, Mary lähtee Beverlyn kukkulalle. Hän ei usko Jumalan sanaa sellaisenaan; hän ei tunne todellista epävarmuutta viestistä tai epäilystä merkistä. Hän on innokas tavoitteessaan, velvollisuus omassatunnossaan, kiirehtii iloon. Tämä minun täytyy nähdä! Näkeminen on uskomista. Jatka lukemista alta.
ellauri171.html on line 265: 19 of 20 Betanian Maria: Rakastava Jeesuksen seuraaja
ellauri171.html on line 270: Laiskanpulskea Betanialainen Maria ja hänen ahkerampi sisarensa Martta isännöivät usein Jeesusta ja hänen apostolejaan veljensä Lasaruksen kotona. Mary oli heijastava, vastakohtana hänen toimintahaluiselle sisarelleen. Yhdellä vierailulla Maria istui Jeesuksen jalkojen juuressa kuuntelemassa, kun Martta kamppaili valmistaakseen aterian. Jeesuksen kuunteleminen on aina viisasta, mutta on parempi olla unohtamatta myöskään aterioita. Miehillä on tapana tulla röyhkeäksi, jos heidän on paastottava.
ellauri171.html on line 356: Other Beliefs & Religions
ellauri171.html on line 429: But the midwives feared God, and did not do as the king of Egypt commanded them, but let the male children live. So the king of Egypt called the midwives, and said to them, “Why have you done this, and let the male children live?” The midwives said to Pharaoh, “Because the Hebrew women are not like the Egyptian women; for they are vigorous and are delivered before the midwife comes to them.”
ellauri171.html on line 516: Because this has not been done, the girl and her family have been humbled, dishonored.
ellauri171.html on line 525: Because of Shechem’s action, Dinah is an outcast. Lineage tree of the descendents of Sarah and Abraham. No mention of Dinah…
ellauri171.html on line 624: Now it came about in those days, when there was no king in Israel, that there was a certain Levite staying in the remote part of the hill country of Ephraim, who took a concubine for himself from Bethlehem in Judah. Judges 19:1 (NASB)
ellauri171.html on line 628: But his concubine played the harlot against him, and she went away from him to her father’s house in Bethlehem in Judah, and was there for a period of four months. Judges 19:2 (NASB)
ellauri171.html on line 635: Now we learn that the Levite and the concubine are husband and wife because the Levite is described as “her husband,” and the woman’s father is the Levite’s “father-in-law.” We also learn that the Levite travelled to Bethlehem to speak kindly to her and return home together. Because we are told that he planned to “speak tenderly to her,” this once again suggests that they may have argued after she played the prostitute, and as a result she left.
ellauri171.html on line 639: Judges 19:15-26 describes what happened the night the couple stayed in Gibeah, a city of the Benjamites. When they entered the open square of the city an old man invited them to his home (Judges 19:16-21). While the old man and the Levite and his concubine were having dinner, we are told some “worthless fellows” surrounded the house and pounded on the door. Verses 22-24 describe the discussion that occurred with these “worthless fellows.”
ellauri171.html on line 659: Judges 20-21 describes the reaction of the tribes of Israel to the horror that occurred in the city of Gibeah, except for those in the tribe of Benjamin. It becomes apparent in Judges 21:1-5 that the Levite had butchered his concubine to send a message to all Israel – a piece of her body for each tribe as a call to action.
ellauri171.html on line 661: Eleven tribes (called Israel in the account) reacted by demanding that the tribe of Benjamin give the guilty men, who caused the death of the concubine, to be released. But the people of Benjamin protected the guilty men and refused to turn them over for justice (Judges 20:12–14).
ellauri171.html on line 662: In response, Israel asked God what they should do. In Judges 20:18, 23, 28, 35 God directed them to engage the tribe of Benjamin in battle and defeat them. This reveals that God saw the great sins that had occurred in Gibeah. He directed that the tribe be killed. In fact, in Judges 20:35, 46 we are told God helped Israel destroy 25,100 men of Benjamin. God directed this punishment of the tribe of Benjamin.
ellauri171.html on line 664: Thus the tribes of Israel (minus Benjamin) invoked capital punishment on the men who raped and murdered the Levite’s concubine and the tribe. In time, a total of forty thousand Israelites died as a result of God’s punishment on the tribe of Benjamin (Judges 20:21, 25). Six hundred men of Benjamin remained alive (Judges 20:47). Judges 20:48 states that Israel destroyed the cities of the tribe of Benjamin that they could find, including the cattle. Later Judges 21:16 states all the women were killed too!
ellauri171.html on line 666: Judges 21:8-12 records the slaughter of the inhabitants of Jabesh-Gilead because they were not angered by the Benjaminites and did not go to battle against them. The account is important because four hundred virgins from that tribe were found, spared and then taken to Shiloh. It is important to notice that God did not give them direction to slaughter the inhabitants of Jabesh-Gilead or to take the virgins to Shiloh. Se vain kazoi päältä samaan tyyliin kuin Taavetti ja Jaakoppi ja Taamarin ja Tiinan kohdalla.
ellauri171.html on line 668: Judges 21:1-7, 13-18 tells us that the Israelites began to feel sorry of the remaining six hundred men from the tribe of Benjamin. Therefore, a plan was created to allow the Benjamite men to abduct one wife from among the virgin daughters of Shiloh of their choosing (Judges 21:20-24) at the feast of the Lord in Shiloh. So when the virgins came out and danced, the men of Benjamin were allowed to “catch his wife from among the daughters of Shiloh” (Judges 21:21).
ellauri171.html on line 676: The first important lesson from this account is that the Bible indicates God did not approve of the horrible sins that occurred in the city of Gibeah. Judges 20:18, 23, 28, 35 repeatedly reveal that God directed the other tribes of Israel to action against a morally evil tribe. This reveals that the accusation of some that Scripture is silent about the evil that occurred is wrong. The reason the account is recorded is summarized at the end of Judges 21. There God reveals that He condemned the nation of Israel for its actions in Judges 19-21. Judges 21:25 says, “In those days there was no king in Israel; everyone did what was right in his own eyes.” It reveals what happens when men and women abandon God. Romans 3:10-18 states the human race is utterly perverted and their actions will demonstrate it. It says no one seeks after God. “There is not even one!” We have all turned aside from God. Jesus said to the rich young ruler in Matthew 19:17 that there is only One who is good and He is God. The rest of Romans 3:10-18 describes our utter sinfulness and despicable behavior when we abandon God. That describes the inhabitants of Gibeah and the nation of Benjamin. Tämmöistä sakinhivutusta suositaan armeijoissa nykyäänkin. Jos syyllistä ei saada kiinni, pannaan koko komppania kärsimään. Hemmetti tää on kyllä alkeellista touhua. Kuka tästä enää haluaa mitään oppia? No vizi on että raamatun lukijoista on varmasti yli 50% just yhtä alkeellista porukkaa. Ei apinat ole mihkään muuttuneet, ne on sopeutuneet tähän.
ellauri171.html on line 678: Our second lesson is that our sins affect others and potentially lead others to sin. The first sin in this account occurred in the home of the Levite and concubine. The fact that the Levite planned to “speak tenderly to her” (Judges 19:3) in order to win her back, seems to imply that they had quarreled. The most obvious sin is that she committed adultery when she became a prostitute. The initial sin cascaded into the horrific evils in Gibeah and subsequently to the 400 virgins who were taken alive in Jabesh-gilead to be given as wives to the remaining men of Benjamin. Judges 21:25 says, “. . . everyone did what was right in his own eyes.”
ellauri171.html on line 682: When Judges 21:25 records that everyone did what was right in their own eyes, we must realize that it described how insensitive the entire nation of Israel had become to sin. The reason that God ordered the destruction of the tribe of Benjamin was that they were so insensitive to sin that the tribe was irredeemably sinful and had to be destroyed. In Deuteronomy 8:19-20, God warned the nation that He would destroy it if they abandoned Him. Therefore, He destroyed most of the tribe of Benjamin in order to prevent contamination to the other eleven tribes.
ellauri171.html on line 688: Judges 19-21 demonstrates that God is opposed to the abuse of women in this account. He commanded the destruction of an entire tribe because they did not punish those who raped and abused a concubine and caused her to die. Only when she died did they stop! We are told they abused her all night until dawn. Further, they were so morally bankrupt and corrupt that they left her dead at the door of the Levite. Scripture lifts women above the degradation of the Canaanites and the surrounding nations, but the town of Gibeah had become like the Canaanites. God has a higher view of women than described here. That is why He ordered the destruction of the unjust and morally bankrupt tribe of Benjamin.
ellauri171.html on line 690: Another lesson is that the Levite was supposedly a godly man and priest. The account does not tell us what ultimately happened to him, but Judges 20:4-5 seems to imply that he lied about his actions in order to save himself. Scripture records what appears to be deception. It is not enough for someone to claim to a godly person. It appears that Scripture records he was not fit for the priesthood. Being a pastor or a priest is not a “job” or “vocation.” Some have said that character does not matter. It is what one accomplishes. But Scripture repeatedly demonstrates that God uses righteous ministers! This man’s behavior demonstrated he was not qualified to be a priest.
ellauri171.html on line 698: Daniel Block writes these words, “The Levite had preferred Gibeah over Jebus to avoid the dangers of Canaanism, only to discover that Canaan had invaded his own world.” Sadly, Canaanism is invading our world and some western countries appear to be far worse than the tribe of Benjamin. They do not even seek the Lord for direction. At least the other eleven tribes sought the Lord and killed tens of thousands more. Jehovah was appeased.
ellauri171.html on line 811: Aglibol, god of the moon and brother of Malakbel. Part of a trinity of gods of Palmyra, Syria along with Bel and Yarhibol. Also part of another trinity with Baalshamin and Malakbel.
ellauri171.html on line 833: Baalah, properly Baʿalah, the wife or female counterpart of Baal (also Belili)
ellauri171.html on line 847: Bel, or Bol, was the chief god of Palmyra, Syria whose temple was destroyed on August 30, 2015 by ISIL.
ellauri171.html on line 857: Horon, an underworld god, co-ruler of the underworld, twin brother of Melqart, a son of Mot. Bethoron in Israel, takes its name from Horon.[citation needed]
ellauri171.html on line 871: Malakbel, god of the sun, vegetation, welfare, angel of Bel and brother of Agilbol. Part of a trinity of deities in Palmyra, Syria along with Aglibol and Baalshamin.
ellauri171.html on line 911: Yarhibol, solar god and "lord of the spring". Part of a trinity of co-supreme gods of Palmyra, Syria along with Aglibol and Bel.
ellauri171.html on line 934: As for the matter concerning those enemies: people from your country and your own ships did this! And people from your country committed these transgression(s)...I am writing to inform you and protect you. Be aware!
ellauri171.html on line 947: According to the pantheon, known in Ugarit as 'ilhm (Elohim) or the children of El, supposedly obtained by Philo of Byblos from Sanchuniathon of Berythus (Beirut) the creator was known as Elion, who was the father of the divinities, and in the Greek sources he was married to Beruth (Beirut = the city). This marriage of the divinity with the city would seem to have Biblical parallels too with the stories of the link between Melqart and Tyre; Chemosh and Moab; Tanit and Baal Hammon in Carthage, Yah and Jerusalem.
ellauri171.html on line 976: What the fuck so she stuck to her own people's gods, that was her biggest sin. Besides being smarter than her rather goofy hubby Ahab.
ellauri171.html on line 987: But the appearance of Jezebel in the bible includes no mention of her sexuality. In the Hebrew Bible, Jezebel appears in the books of first and second Kings as the wife of King Ahab— the marriage being a political alliance between Israel and Sidon (a coastal city to the north) where Jezebel was the princess. Jezebel brings her religion to Israel with her, and the worship of Baal is blasphemy in the eyes of the biblical writers. According to the text, Jezebel begins killing Israel’s prophets. Because of this, Elijah challenges the prophets of Baal to a showdown with Israel’s deity. The Baal worshipers fail to summon their deity, so Elijah calls upon Yahweh and fire descends from heaven and consumes the altar. Having won, Elijah then slaughters all of the prophets of Baal. Jezebel threatens to kill Elijah by the same time the next day, and, ironically, Elijah retreats.
ellauri171.html on line 1005: The Zohar explains that although Elijah was a prophet of Gad, it is the practice of the righteous to avoid situations that require miraculous divine intervention unless absolutely necessary. Because Jezebel had threatened to harm him, Elijah escaped quickly to save Gad the trouble of a supernatural rescue mission. Gad was a little out of breath after the Carmel incident.
ellauri171.html on line 1028: Why would parents name their child Jezebel? Because it’s a pretty name. Just because someone has the same name as someone in the Bible does not mean this is where the inspiration for their name came from. Reality check: not every person is religious. Spanjuunat koittivat kiemurrella että Isabella ei muka ole Iisebel vaan Elishaveta, Aaronin vaimo, Johannes Yökastelijan ja Hyvinkään Kultahatun äiti Iisa taivutustyyppiä kala. Jumala muka vaan putosi pois alusta. Paskanmarjat, samat iisev ja el vaan toisin päin. Jumala on voimasana. Liisa, Betty, Elsa, Iisa, Bella ym.
ellauri171.html on line 1033: The name Jezebel is a girl's name of Hebrew origin meaning "not exalted". Jezebel, the wife of King Ahab in the Hebrew Book of Kings, has long had a bad girl reputation. But in the modern secular world, this is somewhat mitigated by the feminist perspective of her as a strong woman, the power behind the throne. Previously avoided as a baby name, Jezebel is now, along with the also previously avoided Delilah and Desiree, coming into use, helped by its relation to other 'bel' names such as Isabel and Bella. The popular feminist celebrity blog Jezebel upped the name's cool factor. Jezebel is the title of one of Bette Davis's best known early films.
ellauri171.html on line 1112: But Amnon was not used to being refused something he wanted. He must have discussed his obsession with a friend of his, a clever cousin called Jonadab, because this young man came up with a plan. They would lure Tamar into Amnon’s room on the pretext that her half-brother was ill, and once they were alone there Amnon could have what he wanted. Bedrooms in ancient mansions were designed to receive guests/visitors.
ellauri171.html on line 1175: 1 Niinä päivinä, jolloin tuomarit hallitsivat, maassa oli nälänhätä. Niin eräs mies Juudan Betlehemistä muutti vaimonsa ja kahden poikansa kanssa hetkeksi asumaan Moabin maahan. Mooab oli Kuolleen meren itärannalla Jordanian puolella. Siellä Lootin tyttäret antoi isän panna heidät paxuxi. Toisesta epäsikiöstä tuli Moab ja toisesta Ammon. Mutta takaisin tarinaamme! Miehen nimi oli Elimelek, hänen vaimonsa nimi oli Noomi, ja hänen kahden poikansa nimet olivat Mahlon ja Kilion. He olivat efratilaisia Juudan Betlehemistä. Ja he menivät Moabiin ja asuivat siellä. 3 Elimelek, Noomin mies, kuoli, ja hän jäi kahden poikansa kanssa. 4 He menivät naimisiin moabilaisten naisten kanssa, joista toisen nimi oli Orpa ja toisen Ruut.
ellauri171.html on line 1179: 18 Kun Noomi tajusi, että Ruthista oltiin pääsemättömissä, hän lakkasi kehottamasta häntä. 19 Niin ne kaksi naista jatkoivat matkaansa, kunnes tulivat Betlehemiin. Kun he saapuivat Betlehemiin, koko kaupunki järkyttyi heidän takiaan, ja naiset huusivat: "Voiko tämä olla Noomi?" 20 "Älkää kutsuko minua Naomiksi", hän sanoi heille. "Kutsu minua Maraksi, koska Kaikkivaltias on tehnyt elämästäni hyvin katkeraa. 21 Minä menin pois täynnä, mutta Herra on tuonut minut takaisin tyhjänä. Miksi kutsut minua Naomiksi? HERRA on vaivannut minua; Kaikkivaltias on tuonut minulle onnettomuuden." 22 Niin Noomi palasi Moabista miniänsä Ruutin kanssa, joka saapui Betlehemiin ohran sadonkorjuun alkaessa. 1 Noomilla oli sukulainen miehensä puolella, Elimelekin suvusta kuuluva mies, jonka nimi oli Boas. 2 Ja Moabilainen Ruut sanoi Noomille: "Sallikaa minun mennä pelloille ja poimia yli jääneet viljat jokaisen, jonka silmissä armon saan." Noomi sanoi hänelle: "Mene, tyttäreni." 3 Niin hän meni ulos, meni pellolle ja rupesi poimimaan harvesterien eli puimakoneiden takaa. Kuten kävi ilmi, hän työskenteli pellolla, joka kuului Boasille, joka oli Elimelekin klaanista.
ellauri171.html on line 1181: 4 Juuri silloin Boas saapui Betlehemistä ja tervehti elonkorjaajia: "Herra olkoon teidän kanssanne!" "HERRA siunatkoon sinua!" he vastasivat. 5 Boas kysyi leikkuukoneensa valvojalta: "Kenelle tuo mehukkaannäköinen nuori nainen kuuluu?" 6 Valvoja vastasi: "Hän on mooabilainen, joka palasi Moabista Noomin kanssa. 7 Hiän sanoi: 'Anna minun poimia ja kerätä lyhteitä leikkuukoneen taakse.' Hiän tuli kentälle ja on jäänyt tänne aamusta tähän päivään, lukuun ottamatta vessakäyntejä ja lyhyttä lepoa tarhassa." 8 Niin Boas sanoi Ruutille: "Tyttäreni, kuuntele minua. Älä mene poimimaan toiselta alalta äläkä mene pois täältä. Pysy täällä naisten kanssa, jotka työskentelevät minulle. 9 Tarkkaile peltoa, jolla miehet korjaavat, ja seuraa naisten perässä. Olen sanonut miehille, etteivät he tafsaa sinua, ainakaan sieltä. Ja aina kun sinulla on jano, mene ja ota juotavaa vesipurkeista, jotka miehet ovat täyttäneet." 10 Tämän jälkeen hiän kumartui kasvot maahan. Hiän kysyi häneltä: "Miksi olen saanut niin suosion silmissäsi, että huomaat minut - ulkomaalaisen?" 11 Boas vastasi: "Minulle on kerrottu kaikki, mitä olet tehnyt anoppisi hyväksi miehesi kuoleman jälkeen - kuinka jätit isäsi ja äitisi ja kotimaasi ja tulit asumaan kansan luo, jota et tietää etukäteen. 12 HERRA maksakoon sinulle, mitä olet tehnyt. Saakoon sinulle runsaan palkkion HERRA, Israelin Jumala, jonka siipien alle olet tullut turvaan. " 13 "Saanko edelleen löytää armon silmissäsi, herrani", hän sanoi. "Olet saanut minut rauhoittumaan puhumalla ystävällisesti kuin palvelijallesi, vaikka minulla ei olekaan yhdenkään palvelijasi asemaa." 14 Aterian aikaan Boas sanoi hänelle: "Tule tänne. Ota leipää ja kasta se viinietikkaan." Kun hän istui sadonkorjuukoneiden kanssa, hän tarjosi hiänelle paahtomaissia. Hiän söi kaiken, mitä halusi, ja hänellä oli vähän yli.
ellauri171.html on line 1189: 7 (Nyt näet aiempina aikoina Israelissa, jotta omaisuuden lunastus ja siirto olisi lopullista, toinen osapuoli riisui sandaalinsa ja antoi sen toiselle. Tämä oli tapa laillistaa liiketoimet Israelissa.) 8 Niin huoltaja-lunastaja sanoi Boasille: "Osta itse." Ja hän riisui sandaalinsa. 9 Silloin Boas ilmoitti vanhimmille ja kaikelle kansalle: "Tänään te olette todistajat, että olen ostanut Noomilta kaiken Elimelekin, Kilionin ja Mahlonin omaisuuden. 10 Olen myös hankkinut vaimoksi Ruutin Moabilaisen, Mahlonin lesken, säilyttääkseni kuolleiden nimen hänen omaisuudellaan, jottei hänen nimensä katoaisi hänen perheestään eikä kotikaupungistaan. Tänään olette todistajia!" 11 Silloin vanhimmat ja kaikki portilla oleva sanoivat: "Me olemme todistajia. Tehköön HERRA kotiisi tulevan naisen Raakelin ja Lean kaltaiseksi, jotka yhdessä rakensivat Israelin perheen. Olkoon sinulla asema Efratassa ja ole kuuluisa Betlehemissä. 12 Sen jälkeläisen kautta, jonka Herra antaa sinulle tämän nuoren naisen kautta, olkoon sinun perheesi Pereksen sukulainen, jonka Taamar synnytti Juudalle." 13 Niin Boas otti Ruutin, ja hänestä tuli hänen vaimonsa. Kun hän rakastell hiäntä, HERRA antoi hiänelle mahdollisuuden tulla raskaaksi, ja hiän synnytti pojan. 14 Naiset sanoivat Noomille: "Kiitetty olkoon Herra, joka ei tänä päivänä ole jättänyt sinua ilman huoltajaa-lunastajaa. Tulkoon hänestä kuuluisa kaikkialla Israelissa! 15 Hän uudistaa elämäsi ja tukee sinua vanhuudessasi. Sillä miniäsi, joka rakastaa sinua ja on sinulle parempi kuin seitsemän poikaa, on synnyttänyt hänet." 16 Sitten Noomi otti lapsen syliinsä ja piti hänestä huolta. 17 Siellä asuvat naiset sanoivat: "Noomilla on poika!" Ja he antoivat hänelle nimen Obed (ven. "päivällinen"). Hän oli Iisain, Daavidin isän, isä. 18 Tämä on siis Pereksen sukupuu: Peres oli Hesronin isä, jne. ad nauseam.
ellauri172.html on line 254: Later writers satirised this view in terms of an ass which, confronted by both food and water, must necessarily die of both hunger and thirst while pondering a decision. Some proponents of hard determinism have granted the unpleasantness of the scenario (not for the donkey, it will end up eating both), but have denied that it illustrates a true paradox, since one does not contradict oneself in suggesting that a man might die between two equally plausible routes of action. For example, in his Ethics, Benedict de Spinoza suggests that a person who dies because he can't decide is an ass, or worse.
ellauri172.html on line 275: Case 2 Bileamin aasi esiintyy Raamatussa, sen 4. Mooseksen kirjan 22–24 luvuissa sekä muutamissa muissa tekstikohdissa. Bileam oli Beorin poika. Bileam oli kuninkaan palvelija. Moabilaisten kuningas Balak Zipporin poika luotti Bileamin voimiin ja halusi, että Bileam kiroaisi Israelin kansan. Bileam neuvotteli moneen otteeseen Balakin miesten kanssa ja sen jälkeen itse Balakin kanssa. Matkalla Balakin luo Bileamin aasi poikkesi tieltä kolme kertaa ja joka kerralla Bileam löi aasiansa. Kolmannen kerran jälkeen enkeli ilmestyi hänelle. Eikös se aasikin jotain jäpättänyt sille? Bileam teki Balakin kanssa kolmesti seitsemän uhrialttaria, mutta siunasikin israelilaiset. Lopulta neuvottelut Balakin ja Bileamin välillä raukesivat tyhjiin ja molemmat lähtivät omiin suuntiinsa. Bileam kuoli israelilaisen sotilaan miekaniskuun.
ellauri172.html on line 322: L’être vivant n’est pas purement et simplement un calculateur à la Bentham, un financier faisant sur son grand livre la balance des profits et des pertes : vivre, ce n’est pas calculer, c’est agir. Il y a dans l’être vivant une accumulation de force, une réserve d’activité qui se dépense non pour le plaisir de se dépenser, mais parce qu’il faut qu’elle se dépense : une cause ne peut pas ne pas produire ses effets, même sans considération de fin.
ellauri172.html on line 326: Raikasta puhetta M.! Sääli vaan ettet päässyt ize pukille ja lisääntynyt. Tollasia ois saanut olla enemmän eikä kaiken maailman Benthamin ketkuja.
ellauri172.html on line 347: Beide Väter waren gastverwandt, Isät oli koulukavereita,
ellauri172.html on line 368: Daß er angekleidet sich aufs Bette legt; Vaatteet päällä menee vuoteeseen;
ellauri172.html on line 448: Bis er weinend auf das Bette sank. Kunnes poika herkee itkemään.
ellauri172.html on line 490: Bei der Lampe Schein Lampun valossa
ellauri172.html on line 498: Lang und langsam sich im Bett' empor. Hitaasti ylös sängystä ja jalkeille.
ellauri172.html on line 907: Le Pont des soupirs (tome I) et Les Amants de Venise (tome II), roman en deux parties de Michel Zévaco, 1901, avec le personnage du cardinal Bembo.
ellauri172.html on line 910: Sous le soleil de satan, roman de Georges Bernanos, 1926, avec l'abbé Donissan et l'abbé Menou-Segrais.
ellauri172.html on line 912: L'Imposture, roman de Georges Bernanos, 1927 avec les personnages des abbés Cénabre et Chevance.
ellauri172.html on line 914: La Joie, roman de Georges Bernanos, 1929, où l'on retrouve l'abbé Cénabre.
ellauri172.html on line 920: Le Journal d'un curé de campagne, roman de Georges Bernanos, 1936, avec le curé de Torcy, personnage inspiré à Bernanos par ses souvenirs d'enfance de Fressin, et le curé d'Ambricourt[38] qui emprunte plusieurs traits au curé Fenouille de Monsieur Ouine. CHECK
ellauri172.html on line 940: Léon Morin, prêtre, roman de Béatrice Beck,1952[45]
ellauri172.html on line 974: Monsieur le curé fait sa crise, de Jean Mercier, 2016, avec l'abbé Benjamin Bucquoy.
ellauri172.html on line 992: Cydalise oli ranskalaisen romantiikan sana runoiljoiden bändäreistä, itämaisen kauniista ja mielellään tubisista naisista. XIX vuosisadan pissaliisoja. "Talon vanhassa salongissa kajahtelivat meidän riimimme, jota usein pätkivät cydaliisojen hilpeät naurunpurskahduxet ja hupsut laulut. Missä ovat rakastettumme? Haudassa ovat. He ovat onnellisempia siellä, kauniissa paikassa, kuin kuoliaaxi nukutetut koirat. He ovat enkelten tykönä sinitaivaan takana ja laulavat ylistystä jumalanäidille." Niin, aina, joko madonnia tai huoria tai ehkä vähän molempia. Läski vanginvartijaämmä Beforeignereissa, jolta Tor Hunden kysyi johtuuko sen tahallinen vittumaisuus luonteesta vai työnkuvasta, vastasi: ehkä vähän molemmista.
ellauri180.html on line 55: Elena has received mainly positive reviews. Steve West of the Cinema Blend compared the story of The Young Adult Vampire Diaries and the character of Elena to the 10 years older popular vampire franchise, Twilight, and its protagonist Bella Swan. West said "Clearly Elena is way hotter than Bella, she has two immortal young adult vampires fighting over her". (Täähän on jo moneen kertaan nähty: chick litissä tytöllä pitää ollä väh. 2 kosijaa, ei se muuten ole mistään kotoisin.) After the vampire episodes, Elena established her own medical practice, specialising in blood diseases.
ellauri180.html on line 59:
ellauri180.html on line 125: Read more from Brianna West: The Truth About Everything, This Is For The Women Who Won't Give A Fuck, Never Mind How Nice You Ask, Your Soul Is A River, The Mountain Is You. The Art Of Letting Go, Read This If, It'll be Okay, and You Will Be Too, Don’t F*cking Panic: The Shit They Don’t Tell You in Therapy About Anxiety Disorder, Panic Attacks, & Depression, Your Heart Will Heal, Better Than Happy, Love Some One, You Vibrant Happy Women! Oops, most of these titles are Related Books by other snake-oil saleswomen!
ellauri180.html on line 337: Be aware of stereotypes. ...
ellauri180.html on line 347: Even a Beta Reader's Opinion Has Value.
ellauri180.html on line 382: ‘Porphyria’s Lover’ is one of Browning’s first great poems, written when he was in his early twenties. It is also one of the first great dramatic monologues in English verse, the 1830s being the decade in which Browning and Tennyson developed the genre, penning a series of classic poems which see the poet adopting a persona and ‘staging’ a soliloquy given by an (often unreliable) speaker. Here, the speaker is the titular lover of the girl, Porphyria. Before we proceed to an analysis of ‘Porphyria’s Lover’, here’s a reminder of Browning’s poem. (Se mainittiin Gently-poliisisarjassa yhden koulun pulpettia vasten naidun tupeeratun 60-luvun teinin mielirunona.)
ellauri180.html on line 415: Be sure I looked up at her eyes Kazoin sitä silmiin, oikeestaan
ellauri181.html on line 43: Oliko se sit Ivan Klima? His friend Philip Roth once described him, with his "Beatle haircut" and "carnivorous teeth" as "a much more intellectually evolved Ringo Starr". Ei kuulosta ihan tältäkään. Ivan Klima says "There are some differences between a dictatorship which is strong and one which is tired. By the late Eighties ours was a tired dictatorship. They were no longer killing people and they made every effort not to arrest people. In this condition of a dictatorship you could find your own freedom. You could not become rich, you could not travel except maybe to Hungary, but you could write." Olipa paha ettei voinut rikastua eikä lennellä ympäriinsä. Ja saihan sitä kirjoittaa, kuha ei julkaissut.
ellauri181.html on line 65: Syyskuussa 1908 ja huhtikuussa 1909 koulutettu simpanssi nimeltä "konsuli Peter" näytettiin Prahan vaudevillessä. On järkevää, että Kafka johdatti siitä ehdotuxia nykyiselle kertomuxelle. Hän on myös käsitellyt intensiivisesti Brehmin eläinelämää, käyttäytymistutkimusta ja sosiaalista darwinismia. Elsa Brod, Max Brodin vaimo, suoritti työn suurella menestyxellä 19. joulukuuta 1917 Prahan juutalaisten naisten ja tyttöjen klubissa. Sittemmin tarinat ovat usein sisältyneet heidän ohjelmaansa reciters. Kuvaamisen suuren apinan jonka Klaus Kammer Saxan ensi-textiä johtaja Willi Schmidt klo Akademie der Künste osana Berliner Festwochen 1963, joka kirjattiin jonka SFB ja toistettu televisiossa vuosikymmeniä, on edelleen ihailtu tänään.
ellauri181.html on line 119: Überblicke ich meine Entwicklung und ihr bisheriges Ziel, so klage ich weder, noch bin ich zufrieden. Die Hände in den Hosentaschen, die Weinflasche auf dem Tisch, liege ich halb, halb sitze ich im Schaukelstuhl und schaue aus dem Fenster. Kommt Besuch, empfange ich ihn, wie es sich gebührt. Mein Impresario sitzt im Vorzimmer; läute ich, kommt er und hört, was ich zu sagen habe. Am Abend ist fast immer Vorstellung, und ich habe wohl kaum mehr zu steigernde Erfolge. Komme ich spät nachz von Banketten, aus wissenschaftlichen Gesellschaften, aus gemütlichem Beisammensein nach Hause, erwartet mich eine kleine halbdressierte Schimpansin, und ich lasse es mir nach Affenart bei ihr wohlgehen. Bei Tag will ich sie nicht sehen; sie hat nämlich den Irrsinn des verwirrten dressierten Tieres im Blick; das erkenne nur ich, und ich kann es nicht ertragen. Himskatti toipa oli taas aika tahmeaa misokeittoa. Koko raportti on passiivis-aggressiivinen ja selvästi narsistinen.
ellauri181.html on line 201: “Benevolence – Defining goal: preserving and enhancing the welfare of those with whom one is in frequent personal contact (the ‘in-group’).”
ellauri181.html on line 231: Universalism and Benevolence—enhancement of others and transcendence of selfish interesz;
ellauri181.html on line 233: Benevolence and Tradition—devotion to one's in-group;
ellauri181.html on line 235: Benevolence and Conformity—normative behaviour that promotes close relationships;
ellauri181.html on line 549: Ben Franklin is an excellent example of a man who defined his virtues and values and aspired to live by them.
ellauri181.html on line 551: Ben's Story
ellauri181.html on line 552: To help us understand what matters most we should consider the story of Benjamin Franklin. (I wonder where the name Franklin Covey � came from? - duh!) Think if you will who Ben Franklin was, but even more importantly, what was his legacy?
ellauri181.html on line 554: *Franklin Covey Co., trading as FranklinCovey and based in Salt Lake City, Utah, is a provider of leadership, individual effectiveness, and business execution training and assessment services for organizations and individuals. The company was formed on May 30, 1997, as a result of merger between Hyrum W. Smith's Franklin Quest and Stephen R. Covey's Covey Leadership Center. Among other producz, the company has marketed the FranklinCovey planning system, modeled in part on the writings of Benjamin Franklin, and The 7 Habiz of Highly Effective People, based on Covey's research into leadership ethics.
ellauri181.html on line 556: Benjamin Franklin was an author, a painter, an inventor, a father, a politician, and the first American Ambassador to France. He invented bifocals, swim flippers, lightening rods, and the Franklin stove. He founded a public library, a hospital, and insurance company and a fire department. He helped write the Declaration of Independence and the U.S. Constitution. He wrote an autobiography in the middle of his life and shortly before his death in his 80's, he completed his memoirs. Franklin was truly a Renaissance man. He was one of the greatest citizens and thinkers the world has ever seen. But Franklin was not always a great or successful man. At the age of 17 he ran away from home in Boston, estranged from his family because of an argument he had with his brother.
ellauri181.html on line 560: Benjamin Franklin sat down and made a list. The list consisted of twelve characteristics, values and virtues to which he aspired. He called his list "Virtues". Franklin's list of virtues looked like this.
ellauri181.html on line 591:
ellauri181.html on line 597: Franklin´s Quaker friend asked him one question. "Ben are you serious? Because you sure aren't these things now."
ellauri181.html on line 598: Franklin explained that he was indeed serious and that he knew he was far from these virtues now. But he aspired to become one with the twelve virtues he had listed and described. His Quaker friend went on then to say. "Ben, if you are serious you need to add a thirteenth virtue. Humility. Because you don't have any."
ellauri181.html on line 603: Franklin then went on to define humility for his own understanding, and true to his less than humble self Ben Franklin defined humility, thus.
ellauri181.html on line 618: How then might we learn from Franklin's example? Yes, can we learn that we should only be bothered with what matters most to us. Yes! Perhaps the single most important lesson in life would be that we must learn what matters most to us! A lesson to you oversears teachers: model what you would teach, because you teach first by modeling. Teach what you would live but remember the failure of Ben's Quaker friend. It is not possible to give someone a value they would not own.
ellauri182.html on line 48: Tähän tuli nyt yllättävän paljon japonais-täytettä, kun Rei Shimuran Zen attitude pääsi reagoimaan edellisen paasauxen Bernhardilaiskoira Malamuutin kanssa.
ellauri182.html on line 369: already mentioned, and beis "military base", bitill "Beatle", heddfónn
ellauri182.html on line 447: Better luck next time.
ellauri183.html on line 38: Tää Jumalan armo on Bernardin viimeinen rompsku, kirjoitettu 68-vuotiaana, eli mua nyt vuotta nuorempana. Tää on hullunhauskaa pilantekoa juutalaisuudesta ja vähän katolisuudestakin, eli Bernardin ja sen vaimon uskontotaustoista apinansilmin nähtynä. Parasta Malamudissa tässä niteessä on että se antaa vitut ylevälle, ja kirjoittaa asioista sellaisina kuin ne on. Vizikkäintä on lukea miten jenkki- ja brittikriitikot kiemurtavat saadaxeen tästä läpästä irti jotain ylevää.
ellauri183.html on line 48: Bernard">Bernard Malamudin (1914-1986, 71v) porukat tuli ryssistä kuin myös muiden kahden Marxin veljexen. Bernard (1914) olis Groucho, Sale (1915) Chico ja Pili (1933) Harpo. Alakertalaisten ikäisiä paizi Pili oli 5v nuorempi kuin Eero.
ellauri183.html on line 50: Malamuutti piti leffoista ja kertoi kavereille niiden juonia. He was especially fond of Charlie Chaplin's comedies. Silläkin oli hullu veli Sakari. Malamud's mother, Bertha, and his brother, Eugene, were both mentally ill. Bertha died when Bernard was 15, possibly a suicide. Sakari eli kovan ja yxinäisen elämän ja kuoli viisikymppisenä.
ellauri183.html on line 52: Bernien gradu koski Thomas Hardya. Sodan päätyttyä Malamuutti nai it.room.kat. goyn (Ann de Chiara) Oregonista vasten molempien vanhempien tahtoa. Bernhardilaiskoira alkoi kirjoittaa 60-luvulla Oregonin maamieskoulussa. Living out West in Oregon for ten years (1949-61) gave Malamud a sense of home, however temporary. "It was where my wife had a feeling of rooz: our daughter was born there." Tytär Janna Smith on mun ikäinen ja antaa psykoterapiaa halukkaille. Kirjoitti Berniestä kirjan My father was a book. Malamud was Jewish, an agnostic, and a humanist.
ellauri183.html on line 56: Earlier thinkers, however, were Sanjaya Belatthaputta, a 5th-century BCE Indian philosopher who expressed agnosticism about any afterlife, and Protagoras, a 5th-century BCE Greek philosopher who expressed agnosticism about the existence of the gods.
ellauri183.html on line 70: Muilla Marxin veljexillä oli Bernie-sedästä jälkeenpäin vain hyvää sanottavaa. De mortuis nihil nisi bene. Eivät pitäneet sitä vakavana uhkana, ehkä vähän väpelönä.
ellauri183.html on line 72: Saul Bellow: "Let me add on my own behalf that the accent of hard-won and individual emotional truth is always heard in Malamud's words. He is a rich original of the first rank."
ellauri183.html on line 76: Loppuikänsä Bernad opetti luovaa kirjoittamista Vermontissa Benningtonin naisten collegessa. Ann joka oli sentään käynyt Cornellin typed his manuscripz and reviewed his writing. Oliko Berniellä sillä aikaa jimbajambaa coedien hameissa? New York Times tietäisi muttei kerro ilmaisexi. In the book The Natural by Bernard Malamud the main character Roy Hobbs had a very distinct flaw, a flaw that millions of American men and women both have..... an obsession with sex which affected his character and which made him a very unsuccessful man.
ellauri183.html on line 88: Roth contrasted Malamud’s protagonisz to the exuberant Jewish characters created by Saul Bellow, especially the picaresque Augie March, and his own hypersexual Alexander Portnoy. In effect, Roth said, Malamud had created Jews who were stereotypes, not fully realized human beings like him and Sal.
ellauri183.html on line 99: Bernie syö Annin antamaa lounaspersikkaa
ellauri183.html on line 101: The apocalyptic gloom of his subject seems hopelessly out of place in this cheery, sun-washed house, a rambling white-frame idyll near Bennington College, where Malamud has taught for 20 years. A comforting percussion of cooking sounds comes from the big kitchen where his wife Ann, a chipper dynamo of a woman, is devising lunch; on the porch an old tiger tomcat lolls ingratiatingly; and in the distance the cloud-dappled foothills of the Green Mountains hover like a Yankee daydream.
ellauri183.html on line 117: Eila Pennanen suomensi Bernard">Bernard Malamudin niteen Armo ja kirjoitti siihen tyhmän lukijan johdannon. Oliko Eila ize uskovainen? Ei luultavasti järin, ainakaan sikäli kuin Tellervo Koiviston 60. pakina, Suomen Kuvalehti numero 7/1970 antaa ymmärtää:
ellauri183.html on line 139: Tää juttu kosketti siis Malamuuttia, kerzen oma Jenna tytär oli tollanen uskonluopio. Bernie ajatteli et jos toinen niistä oli jutku ja toinen kristitty, saaresta ei tulisi paratiisia. No vizi ei muutenkaan, kun molemmat on koiraita ja vielä eri lajia.
ellauri183.html on line 144: Gorilla tuijottaa apinoita mezästä silmät tyhjinä kuin mörkö muumipeikkoja ja sitten poistuu pieraisten. Se piti Bernien isän valituxista fonografilevyllä. Hyvä huomio Malamuutin kirjassa on että merkizevästi toisistaan eroavat apinoiden sanomat voi ihan hyvin lähettää ja vastaanottaa ilman sanoja. Sanat eivät riitä kertomaan, mutta tuskin niitä tarvitaan. Poistuvan gorillan ilmavaiva oli paljonpuhuva.
ellauri183.html on line 210: Entre 1905 y 1907 realizó estudios en Alemania: Leipzig, Núremberg, Colonia, Berlín y, sobre todo, Marburgo. En esta última, se vio influido por el neokantismo de Hermann Cohen y Paul Natorp, entre otros.
ellauri183.html on line 212: Eikös tää olluze samainen Marburg, Hartmannin sairaala, jossa Heidegger nuoli Husserlia? Jep sama paikka missä moni muukin kulttuuripää on kykkinyt, varsinkin jutkuja, esim. Schenkel, Krezchmer, Pasternak, Walzu Benjamin, Hanna Arens, Leo Strauss, 'Jaska' Klein.
ellauri183.html on line 252: Hyvä Bernie! Esim Kirkukissa on hyvin hapan:
ellauri183.html on line 264: Mainiota Bernie! Osui ja upposi!
ellauri183.html on line 317: Born in 1924 in Antwerp to a French-speaking Jewish family, Bromberger escaped the German invasion of Belgium with his parents and two brothers on May 10, 1940. After reaching Paris, then Bordeaux, his family obtained one of the last visas issued by the Portuguese consul Aristides de Sousa Mendes in Bayonne.
ellauri183.html on line 481: Venäjänjuutalainen Saul Bellow on kylmiö samaa kaliiperia. Vaan eipä ihme kun seuraa sen luovan kirjoittamisen kerhoa.
ellauri183.html on line 497: Uudessa testamentissa on jumalaniskemän lisäxi kaksi muutakin Ananiasta: ylimmäinen pappi Ananias ja sokko Ananias, jolla oli osaltaan vaikutus Paavalin kääntymykseen Jeesuksen seuraajaksi, muttei ketään jonka vaimo on Sua. Sua kohti herrani, sua kohti ain. Tarkoititko sinua? Ananiaan niminen kaupunki on VT:ssä (Nehemiah 11:32) whose name means "protected by God." Or perhaps the meaning of the name Ananiah is: The cloud of the Lord. It is probably the modern Beit Hanina, a small village 3 miles north of Jerusalem.
ellauri183.html on line 508: 2. (Sept. Α᾿νἰα.) A town in the tribe of Benjamin, mentioned between Nob and Hazor as inhabited after the captivity (Ne 11:32). Schwarz (Palest. p. 13,) regards it as the modern Beit Hanina. three miles north of Jerusalem; a small village, tolerably well built of stone, on a rocky ridge, with many olive-trees (Robinson, Res. 3, 68; comp. Tobler, Topog. von Jerus. 2, 414).
ellauri183.html on line 549: Muuan matkatovereista oli sanonut Joosefille että Betlehemissä oli majatalo, yhteiskunnan järjestämä suoja joka tarjosi tässä seikkaperäisesti erittelemäämme majoittumisongelmaan päältä päin katsoen oivan ratkaisun, mutta vaatimattomalla kirvesmiehelläkin on sentään oikeus varjella yksityisyyttään, sopii kuvitella miten hävettävältä miehestä olisi tuntunut kun oma vaimo olisi joutunut kaikenlaisen sairaan uteliaisuuden kohteeksi, kun koko majatalo olisi kuiskutellut karkeuksia, etenkin aasien ja kamelien ajajat, jotka olivat yhtä sivistymättömiä kuin elukkansa, paitsi että heillä asiaa vielä pahensi se että he olivat saaneet jumalalta puheenlahjan toisin kuin eläimet. Joosef päätti siksi mennä pyytämään neuvoa ja apua synagoogan vanhimmista ja hämmästeli mielessään ettei ollut mennyt jo aiemmin.
ellauri183.html on line 590: Fartleyn mukaan "riippuen lukemastasi, keskiajalla eri Euroopan kaupungeissa oli kahdeksan, kaksitoista, neljätoista tai jopa 18 erilaista pyhää esinahkaa." Rooman pyhän esinahan (myöhemmin Calcata) lisäksi muita hakijoita olivat muun muassa Rooman katedraali Le Puy-en-Velay, Santiago de Compostela, kaupunki Antwerpen, Coulombit että Chartresin hiippakunta, samoin kuin itse Chartres ja kirkot Besançon, Metz, Hildesheim, Charroux. Conques, Langres, Fécamp ja kaksi sisään Auvergne.
ellauri183.html on line 592: Yksi kuuluisimmista esinahoista/jättirinnoista saapui Antwerpeniin vuonna Brabant vuonna 1100 lahjana kuninkaalta Jerusalemin Baldwin I, joka osti sen Pyhästä maasta ensimmäisen aikana ristiretkistä. Tämä esivalmistelu tuli tunnetuksi, kun Cambrayn piispa, juhlan aikana vain "Massa", näki kolme tippaa verta tyhjentävän alttarin liinavaatteita. Rakennettiin erityinen kappeli ja järjestettiin kulkueet ihmeellisen pyhäinjäännöksen kunniaksi, josta tuli pyhiinvaellusten tavoite. Vuonna 1426 katedraaliin perustettiin veljeys "van der heiliger Besnidenissen on liefs Heeren Jhesu Cristi onser liever Vrouwen Kercke t 'Antwerpen"; sen 24 jäsentä olivat kaikki appeja ja merkittäviä maallikkoja. Pyhäinjäännös katosi vuonna 1566, mutta kappeli on edelleen olemassa, koristeltu kahden värjätyn lasikukon lahjoittamalla ikkunalla nim. Henrik VII:n Englannista ja hänen vaimonsa Elizabeth York vuonna 1503.
ellauri183.html on line 615: Syyläinen kutiseva Herodes mätämuna koitti vähän tasata puntteja muiden elukoiden hyväxi mutta ei riittävästi, uusi Nooa jäi verenpaisumuxesta rannalle. Betlehemissä oli ehkä koululuokallisen verran alle 2v palleroisia, puolet vähemmän kuin Elian karhujen syömiä.
ellauri183.html on line 617: Eka enkeli väittää Marylle että Joosef syyllistyi epäaltruismiin kun se pelasti vaan Jee-suxen eikä Beetlehemin muita piscuisia. Ehkä vähän, mutta eikö se ole vähän liikaa vaadittu. Eihän se sentään mikään vapahtaja ole. Aikaakin oli vähänlaisesti. Ainakin on typerä väittää eze on syypäämpi kuin koko jupakan aloittanut Herodes. Jotain rajaa hei tonkeli! Noin eusosiaalista musta ei saa tekemälläkään. Ihmettelin jo pienenä mix isi tunti jotain häpeää siitä et oli jäänyt henkiin sodassa, niinkuin se ei olis tarpeexi yrittänyt kuolla ja pettänyt kaverit. Voi jumantsuikka. Tarpeexi paha että piti osallistua sellaiseen hulluuteen.
ellauri183.html on line 621: Justus tuntuu epätodennäköisimmältä. Epätodennäköiseltä tuntuu myös että JHWHlla olisi ollut tunnonvaivoja Beetlehemin lasten joukkosurmasta. Pientähän se on tuhannen muun genosidin rinnalla. Parempi on, sanoi Salomo, että toora palaa tulessa kuin että se joutuu naisten käsiin, noiden näsien.
ellauri184.html on line 46: After graduating in 1943, Mailer married his first wife Beatrice "Bea" Silverman in January 1944, just before being drafted into the U.S. Army. Hoping to gain a deferment from service, Mailer argued that he was writing an "important literary work" which pertained to the war. This deferral was denied, and Mailer was forced to enter the Army. After training at Fort Bragg, Mailer was stationed in the Philippines with the 112th Cavalry. Merihevosilla varmaan mentiin.
ellauri184.html on line 52: When asked about his war experiences, he said that the army was "the worst experience of my life, and also the most important". While in Japan and the Philippines, Mailer wrote to his wife Bea almost daily, and these approximately 400 letters became the foundation of The Naked and the Dead. He drew on his experience as a reconnaissance rifleman for the central action of the novel: a long patrol behind enemy lines. Kaukopartiomiehenä. Kansa taisteli ja miehet kertovat.
ellauri184.html on line 58: Mailer's first marriage was to Beatrice Silverman. They eloped in January 1944 because neither family would likely have approved. They had one child, Susan, and divorced in 1952 because of Mailer's infidelities with Adele Morales.
ellauri184.html on line 60: Morales moved in with Mailer during 1951 into an apartment on First Avenue near Second Street in the East Village, and they married in 1954. They had two daughters, Danielle and Elizabeth. After attending a party on Saturday, November 19, 1960, Mailer stabbed Adele twice with a two-and-a-half inch blade that he used to clean his nails, nearly killing her by puncturing her pericardium. He stabbed her once in the chest and once in the back. Adele required emergency surgery but made a quick recovery. Mailer claimed he had stabbed Adele "to relieve her of cancer". He was involuntarily committed to Bellevue Hospital for 17 days. While Adele did not press charges, saying she wanted to protect their daughters, Mailer later pleaded guilty to a reduced charge of assault saying, "I feel I did a lousy, dirty, cowardly thing", and received a suspended sentence of three years' probation. In 1962, the two divorced. In 1997, Adele published a memoir of their marriage entitled The Last Party, which recounted her husband stabbing her at a party and the aftermath. This incident has been a focal point for feminist critics of Mailer, who point to themes of sexual violence in his work.
ellauri184.html on line 62: His third wife, whom he married in 1962, and divorced in 1963, was the British heiress and journalist Lady Jeanne Campbell (1929–2007). She was the only daughter of Ian Campbell, 11th Duke of Argyll, a Scottish aristocrat and clan chief with a notorious private life, and a granddaughter of the press baron Lord Beaverbrook. The couple had a daughter, actress Kate Mailer.
ellauri184.html on line 64: His fourth marriage, in 1963, was to Beverly Bentley, a former model turned actress. She was the mother of two of his sons, producer Michael Mailer and actor Stephen Mailer. They divorced in 1980.
ellauri184.html on line 92: Critical response to Mailer's Jesus novel was mixed. Jack Miles, writing for Commonweal, found the book "a quiet, sweet, almost wan little book, a kindly offering from a New York Jew to his wife's Bible Belt family." He noted that there was "something undeniably impressive about the restraint" of the style that Mailer undertook in composing the novel. He concluded that the novel was neither one of Mailer's best works, nor would it stand out amongst the bibliography of books inspired by the life of Christ, but that it had received unfairly harsh reviews from other critics.
ellauri184.html on line 97: Bea Silverman was Norman Mailer's college sweetheart and first wife. He met her during his junior year at Harvard while she was a student at Boston University. They divorced in 1952 when Nuchem was already philandering with Speedy Gonzales.
ellauri184.html on line 108: Aika nihkeitä oli turistit Betlehemissä kun ei voineet luovuttaa yhtä huonetta ensisynnyttäjälle. "Maxoin tästä runsaasti." Jooseppina en olis niin mainostanut sukusiteitä Daavidin, siihen puolimamuun kusipäähän. Mitä ne sitäpaizi auttoivat poikapuolen asiaa.
ellauri184.html on line 209: Nazareth-Bethlehem: 70 km as the crow flies
ellauri184.html on line 213: Bethlehem (/ˈbɛθlɪhɛm/; Arabic: بيت لحم audio speaker iconBayt Laḥm, "House of Meat"; Hebrew: בֵּית לֶחֶם Bet Leḥem, Hebrew pronunciation: [bet ˈleχem], "House of Bread"; Ancient Greek: Βηθλεέμ Greek pronunciation: [bɛːtʰle.ém]; Latin: Bethleem; initially named after Canaanite fertility god Laḫmu) is a city in the central West Bank, Palestine, about 10 km (6.2 miles) south of Jerusalem. Its population is approximately 25,000, and it is the capital of the Bethlehem Governorate. The economy is primarily tourist-driven, peaking during the Christmas season, when Christians make pilgrimage to the Church of the Nativity. The important holy site of Rachel's Tomb is at the northern entrance of Bethlehem, though not freely accessible to the city's own inhabitants and in general Palestinians living in the occupied West Bank due to the Israeli West Bank barrier.
ellauri184.html on line 250: According to the biblical chronicle, the Tribe of Manasseh was a part of a loose confederation of Israelite tribes from after the conquest of the land by Joshua until the formation of the first Kingdom of Israel in c. 1050 BC. No central government existed, and in times of crisis the people were led by ad hoc leaders known as Judges (see Book of Judges). With the growth of the threat from Palestinian (sorry) Philistine incursions, the Israelite tribes decided to form a strong centralised monarchy to meet the challenge, and the Tribe of Manasseh joined the new kingdom with Saul as the first king. After the death of Saul, all the tribes other than Judah remained loyal to the House of Saul, but after the death of Ish-bosheth, Saul's son who succeeded him to the throne of Israel, the Tribe of Manasseh joined the other northern Israelite tribes in making Judah's king David the king of a re-united Kingdom of Israel. However, on the accession of David's grandson Rehoboam, in c. 930 BC the northern tribes split from the House of David and from Saul's tribe Benjamin to reform Israel as the Northern Kingdom. Manasseh was a member of the Northern Kingdom until the kingdom was conquered by Assyria in c. 723 BC and the population deported. From that time, the Tribe of Manasseh has been counted as one of the ten lost tribes of Israel.
ellauri184.html on line 257: The Bible records that following the completion of the conquest of Canaan by the Israelite tribes, Joshua allocated the land among the twelve tribes. According to biblical scholar Kenneth Kitchen, this conquest should be dated slightly after 1200 BCE. Some modern scholars argue that the conquest of Joshua, as described in the Book of Joshua, never occurred. “Besides the rejection of the Albrightian conquest model, the general consensus among OT scholars is that the Book of Joshua has no value in the historical reconstruction. They see the book as an ideological retrojection from a later period — either as early as the reign of Josiah or as late as the Hasmonean period.” "It behooves us to ask, in spite of the fact that the overwhelming consensus of modern scholarship is that Joshua is a pious fiction composed by the deuteronomistic school, how does and how has the Jewish community dealt with these foundational narratives, saturated as they are with acts of violence against others?" ”Recent decades, for example, have seen a remarkable reevaluation of evidence concerning the conquest of the land of Canaan by Joshua. As more sites have been excavated, there has been a growing consensus that the main story of Joshua, that of a speedy and complete conquest (e.g. Josh. 11.23: 'Thus Joshua conquered the whole country, just as the LORD had promised Moses') is contradicted by the archaeological record, though there are indications of some destruction at the appropriate time. No oliko sitten koko esinahkakasa satua? Ketä enää uskoa? Usko siirtää vuoria, eikö sitten esinahkakukkuloita?
ellauri184.html on line 259: On the journey from Nazareth to Bethlehem, today, Mary and Joseph would have to pass through Israeli checkpoints, occupied land, illegal settlements and separation wall.
ellauri184.html on line 265: Thanks in large part to Jesus-movies and swords-and-sandals cinematic epics (e.g., Ben-Hur, Masada, Spartacus, Life of Brian), there is a widespread perception that distinctively Woman soldiers infested Palestine during the life of Jesus – often signaled in such films by highbwow Bwitish accents in contrast with the unpretentious American dialect spoken by Jews. As deeply engrained as this image is in the popular consciousness, it is not entirely accurate. There were several different types of soldiers in the Woman East during the New Testament period and the differences between these soldiers were significant; the languages they spoke, the government they worked for, their relationship to the civilians they encountered, their pay, and many other specifics differed considerably.
ellauri184.html on line 277: There were also royal forces that did not directly serve Wome, but were under the authority of a client king. The periphery of the Woman Empire was peppered with kingdoms allied with Wome that maintained their own militawies independent of the Empire proper (e.g., Herod the Great’s Judaea, Antipas’ Galilee, Cleopatra’s Egypt). These armies differed from kingdom to kingdom with respect to their hierarchies, pay scale, wecwuitment strategies, and so on. Wome occasionally expected kings to contribute soldiers to militawy campaigns as part of their reciprocal loyalty. Because kings could not offer their veterans Woman citizenship, the matter was irrelevant. With little invested in Womanness, royal soldiers spoke the local lingua franca and rarely had knowledge of Latin or other aspects of Woman culture.
ellauri184.html on line 287: While many biblical scholars assume that soldiers with Woman names must have been Woman citizens, evidence suggests otherwise: one papyrus written 103 CE indicates that some auxiliaries received Womanized names (i.e., tria nomina) shortly after wecwuitment, even before training completed. Because some soldiers changed their name shortly after wecwuitment, the mere act of joining the militawy often obscured soldiers’ ethnic and geographic origins. Benjamin Isaac thus observes a few obvious instances where soldiers from the Decapolis dropped their Semitic birth name to take up a Woman one.
ellauri184.html on line 289: Thus, while Wome did not conscript Jews into militawy service against their will, there is no indication that this pwevented them from serving on their own accord. Several tax receipts of Jewish decurions named Jesus, Hananiah, Benjamin and a diploma to Aggaeus Bar-Callippus, a Jewish veteran who retired to the Syrian city of Samosata. We should not forget the famous example of Tiberius Julius Alexander, governor of Judaea and Egypt, a Jewish officer who led the assault on the Jerusalem temple in the Jewish War.
ellauri184.html on line 346: The town is cited in all four gospels (Matthew 4:13, 8:5, 11:23, 17:24, Mark 1:21, 2:1, 9:33, Luke 4:23, 31,7:1, 10:15, John 2:12, 4:46, 6:17, 24, 59) where it was reported to have been the hometown of the tax collector Matthew (aka Leevi, eri kuin evankelista), and located not far from Bethsaida, the hometown of the apostles Simon Peter, Andrew, James and John. Some readers take Mark 2:1 as evidence that Jesus may have owned a home in the town, but it is more likely that he stayed in the house of one of his followers here. He certainly spent time teaching and healing there. One Sabbath, Jesus taught in the synagogue in Capernaum and healed a man who was possessed by an unclean spirit (Luke 4:31–36 and Mark 1:21–28). This story is notable as the only one that is common to the gospels of Mark and Luke, but not contained in the Gospel of Matthew (see Synoptic Gospels for more literary comparison between the gospels). Afterward, Jesus healed Simon Peter´s mother-in-law of a fever (Luke 4:38–39). According to Luke 7:1–10 and Matthew 8:5, this is also the place where Jesus healed the boyfriend of a Roman centurion who had asked for his help. Capernaum is also the location of the healing of the paralytic lowered by friends through the roof to reach Jesus, as reported in Mark 2:1–12 and Luke 5:17–26.
ellauri184.html on line 348: In Matthew 9:1 the town is referred to only as "his own city", and the narrative in Matthew 9:2–7 does not mention the paralytic being lowered through the roof. Most traditional biblical commentators (e.g. Bengel, Benson and the Jamieson-Fausset-Brown Bible Commentary) assume that in Matthew 9:1–7 "his own city" means Capernaum, because of the details that are common to the three synoptic gospels.
ellauri184.html on line 350: According to the Synoptic Gospels, Jesus selected this town as the center of his public ministry in Galilee after he left the small mountainous hamlet of Nazareth (Matthew 4:12–17). He also formally cursed Capernaum, along with Bethsaida and Chorazin, saying "you will be thrown down to the pit!" (Matthew 11:23) because of their lack of faith in him as the Messiah.
ellauri184.html on line 736: Mary was most certainly a widow at this point in her life and also an older woman. Though she had other sons, Jesus chose John to provide care for Mary after His death. Why? Because Jesus’ brothers did not become believers until after His resurrection (John 7:5). Further, Jesus’ brothers were not present at His crucifixion. They had other errands just then. Jesus was entrusting Mary to John, who was a believer and was present, rather than entrusting her to His brothers, who were not believers and who were not even interested enough to be present at his crucifixion.
ellauri184.html on line 783: Jesus having sex with Mary Magdalene in the whorehouse without the blessing of marriage. The demon asking Jesus to use a sheep for sexual release. An angel posing as a beggar during the Annunciation scene. The same beggar-angel walking with Mary to Bethlehem provoking jealousy to the doubting Joseph. Three shepherds instead of 3 kings visiting the family in the Bethlehem. Joseph crucified and dying on the cross mistaken as a zealot. Jesus seeing God in the desert. Jesus riding on the boat with the God and the Devil. These are some of the shocking deviations from the story that Saramago imagined and incorporated to come up with an “irreverent, profound, skeptical, funny, heretical, deeply philosophical, provocative and compelling work.” (Source: Harold Robbin who says that this is his favorite work of Saramago. So far, I agree).
ellauri185.html on line 32: Belovin Sale
ellauri185.html on line 44: Saul Bellowin Einhorn on vielä 1 maailmankirjallisuuden saita luihu koukkunokka juutalainen. Ei savua ilman tulta, sanon hitlerwiixet wäpättäen.
ellauri185.html on line 50: Sale Bellow mainizee Horatio Alger-kirjansa "Augie Marchin seikkailut"1 alussa onnettomat äidit Eevan ja Hannan. Eevan onnettomuudet tiedetään (ne ize ansaitut), mut kuka hiivatti oli Hanna? Mulla on iso aukko raamattutiedossa deuteronomisten kirjojen kohdalla. Vaikka niissä on kosolti mehukkaita juttuja. (1"Kiemurat", kuinka typerää.)
ellauri185.html on line 102: The Philistines capture the Ark of the Covenant from Shiloh and take it to the temple of their god Dagon, who recognizes the supremacy of Yahweh. The Philistines are afflicted with plagues and return the ark to the Israelites, but to the territory of the tribe of Benjamin rather than to Shiloh. The Philistines attack the Israelites gathered at Mizpah in Benjamin. Samuel appeals to Yahweh, the Philistines are decisively beaten, and the Israelites reclaim their lost territory.
ellauri185.html on line 108: In Samuel's old age (wearing a Mitzpah bollock supporter) he appoints his sons Joel and Abijah as judges but, because of their corruption, the people ask for a king to rule over them. God directs Samuel to grant the people their wish despite his concerns: God gives them Saul from the tribe of Benjamin.
ellauri185.html on line 118: God tells Samuel to anoint David of Bethlehem as king, and David enters Saul's court as his armor-bearer and harpist. Saul's son and heir Jonathan befriends David and recognizes him as the rightful king. Saul then plots David's death, but David flees into the wilderness where he becomes a champion of the Hebrews. David joins the Philistines, but he continues to secretly champion his own people until Saul and Jonathan are killed in battle at Mount Gilboa.
ellauri185.html on line 141: 2 Samuel concludes with four chapters (chapters 21 to 24) that lie outside the chronological succession narrative of Saul and David, a narrative that will continue in The Book of Kings. These four supplementary chapters cover a great famine during David's reign; the execution of seven of Saul's remaining descendants, only Mephibosheth being saved (kannattiko mainita), David's song of thanksgiving, which is almost identical to Psalm 18; David's last words; a list of David's "mighty warriors"; an offering made by David using water from the well of Bethlehem; David's sinful census; a plague over Israel which David opted for as preferable to either famine or oppression; and the construction of an altar on land David purchased from Araunah the Jebusite.
ellauri185.html on line 152: On November 16, 1491, an auto-da-fé was held outside of Ávila that ended in the public execution of several Jews and conversos. The suspects had confessed under torture to murdering a child. Among the executed were Benito García, the converso who initially confessed to the murder. However, no body was ever found and there is no evidence that a child disappeared or was killed; because of contradictory confessions, the court had trouble coherently depicting how events possibly took place. The child's very existence is also disputed.
ellauri185.html on line 156: On 16 November 1491, in the Brasero de la Dehesa (lit: "brazier in the meadow") in Ávila, all of the accused were handed over to the secular authorities and burned at the stake. Nine people were executed - three Jews: Yusef Franco, Ça Franco, and Moses Abenamías; and six conversos: Alonso, Lope, García and Juan Franco, Juan de Ocaña and Benito García. As was customary, the sentences were read out at the auto-da-fé, and those of Yucef Franco and Benito García have been preserved.
ellauri185.html on line 157: The preserved confessions of this defendant, extracted under torture, refer at first only to conversations with Benito García in gaol and incriminate them only as Judaizers, but later start to refer to a piece of witchcraft performed about four years earlier (perhaps 1487), which involved the use of a consecrated host, stolen from a church in La Guardia, and the heart of a Christian boy.
ellauri185.html on line 167: Gli ultimi anni li dedicò alla stampa del Cortegiano, uscito a Venezia per interesse del Bembo nel 1528, e alla disputa con Alfonso de Valdés riguardo all'ortodossia cattolica.
ellauri185.html on line 256: 10.3.2022 klo 9.17 - Oma Profiili: Okei! Saul Bellowin isoäiti luki Anna Kareninan kerran vuodessa.
ellauri185.html on line 373: Everyone ought to regard everyone with respect, that's all. Rispektiä kehiin kuten Saul Bellowin isoäitl Lauschilla. Rakastamisesta ei mitään puhetta. Oliko Parfit juutalainen? Ei vaan pikemminkin Olavi Pylkkänen. He was born in Chengdu, western China, where his parents, Jessie (nee Browne) and Norman Parfit practised preventive medicine in Christian missionary hospitals. Life partner Janet Richards believes Parfit had Asperger syndrome. He pledged to donate at least 10% of his income to effective charities. No brittejä ei verot paljon paina. Ehkä se säästi charityrahat parturimenoista.
ellauri185.html on line 683: Jo näistä lausunnoista, joita eri suuntiin täydennetään ja laajennetaan m.m. kirjoituksessa "Voivatko sotilaatkin tulla autuaiksi" (kyllä hyvinkin!), missä esitetään sotaan nähden sama myönteinen kanta, edelleen lähestyskirjeessä kristilliselle aatelille (jota nuori Saul Bellow luki Einhornin tuhopoltossa kärzänneestä Harvard Classics niteestä) ynnä muissa kirjoituksissa, selvinnee Lutherin periaatteellinen kanta väkivallan käyttöön ja siihen nojautuvaan valtiojärjestykseen. Lutherin asenne meitä askarruttavaan kysymykseen on, kuten näkyy, jyrkästi Tolstoin asenteen vastainen. Lutherin mielestä ei vuorisaarna, niin kuin kristinoppi yleensäkään, kiellä meitä suojelemasta tarpeen tullen väkivoimin ihmiselämän pyhimpiä arvoja. Päinvastoin: kristittykin on sellaiseen suojelupalvelukseen velvoitettu.
ellauri185.html on line 855: In Leader's Bellow biography Vol 2, “Love and Strife,” the novel “Herzog” is published on the very first page and reaches No. 1 on the best-seller list, supplanting John le Carré’s ‘The Spy Who Came In From the Cold.’ Never again would Bellow, about to turn 50 years old, lack for wealth, power, awards or flunkies to stand by him, ready to take his coat and do his bidding. The temptation for someone in his position was to become an insufferable, spoiled monster. And Bellow quickly gave in to temptation.
ellauri185.html on line 857: Bellow’s bad temper in the late ’60s was by no means directed exclusively at would-be biographers, radical students and aggrieved wives. Bellow had so many targets to attack, whether insulting them face to face or in blistering letters or put-downs circulated through intermediaries. One of his favorite one-liners ran: “Let’s you and him fight.” The most salient recipients of Bellow’s bad temper in this biography were his three sons, each from a different mother — the oldest 21 when this volume starts, the youngest just 1 year old and about to be abandoned after yet another divorce.
ellauri185.html on line 861: Bellow didn’t just model some main characters on famous friends, but all characters were taken from life. He was in many ways a very thoughtful and kind person, but I think his need to be the top dog, the best, was very deep.
ellauri185.html on line 863: The irony in Bellow’s soul was that he craved love and experience, and learned to view people coldly and clinically. The writer Amos Oz recalled most vividly from his friendship with Bellow an exchange that they shared privately about death. “I said I was hoping to die in my sleep, but Saul responded by saying that, on the contrary, he would like to die wide awake and fully conscious, because his death is such a crucial experience he wouldn’t want to miss it.”
ellauri185.html on line 865: As previous biographers have discovered, it’s difficult to write an endearing biography of Bellow. “Was I a man or was I a jerk?” Bellow inquired on his deathbed. The answer should be obvious.
ellauri188.html on line 94: The American mission from Hawaii was no more successful. William Patterson Alexander (1805-1864), Benjamin Parker (1803-1877), and Richard Armstrong (1805-1860) arrived in the Marquesas in 1834 from Hawaii with their wives and a three-month-old baby. They returned the same year. In 1853, more missionaries led by James Kekela (1824-1904) arrived at Fatu Hiva with their wives from Hawaii, but were unable to remain there because of clashes with Catholic missionaries arriving on a French warship.
ellauri189.html on line 112: Before engaging in battle Wacław visits his father-in-law and Maria (who slowly fades away, feeding on an ever-diminishing hope) to bring them the good news. The patriotic miecznik cannot, in spite of his advanced age, refrain from joining the band of his son-in-law, leaving his home and daughter without protection. The Tartars are finally (but not without difficulty) defeated and Wacław, in exultant mood, rides by night over the boundless steppe to unite with his wife as the messenger of victory. When he arrives, the manor-house of the miecznik appears to be abandoned. There are no signs of life. Entering a room, he discovers Maria, lying on a couch, her clothes in disorder, like a marble statue. It is evident that her vital strength has been extinguished, but he tries to make himself believe that she has only fainted and rushes out of the house, shouting: “O, water, water!”. Thereupon the “small figure” of a melancholy youth (“pacholę”) jumps from the thicket and relates to Wacław the events that have happened.
ellauri189.html on line 129: landscape. Communing with the monotonous plain that extends as far as the horizon, where it melts into the heaven, the author discovers that “mood” (Heidegger’s Gestimmtsein) is the fundamental human mode of being-in-the-world. The level plain and the hemisphere (earth and heaven) constitute a spatial totality that is self-enclosed: Being combines flatness with the curve of the hemisphere, the linear with the cyclical perspective (from an empirical point of view only half of its orbit is visible to man though he can of course turn around to see the rest of it):
ellauri189.html on line 262: Beata rated it liked it Aug 24, Anna rated it it was amazing Apr 24, That was an interesting experience.
ellauri189.html on line 454: We promise never to compromise on the quality of our products. Besides a short visit to the Dead Sea to dig some more SEACRET Spa products from the goo is the best way to access a pure source of Dead Sea goodness, and the essential bencfits of its minerals, salt and mud.
ellauri189.html on line 463: Seacret is an MLM (multi-level marketing) company in the health, wellness, and beauty niche that specializes in the retail of products that contains salts, muds, and minerals which are sourced from the Dead Sea. Seacret is based in Arizona, USA and was founded by brothers Izhak Ben Shabat and Moty Ben Shabat. The company was initially launched in 2005 as a small retail shop that sold skincare products and the business continued to grow, the brothers decided to adopt an MLM business model sometime in 2011.
ellauri189.html on line 532: Seacret is a genuine MLM company that sells products that are of acceptable quality, but there is not much money to be made working as a Seacret agent. This is because the MLM business model of the company allows only those that have attained the highest ranks of the company to make significant earnings while the rest of the members struggle to recruit new members and meet the strict requirements with little rewards. As a result, I would ask you to think long and hard before joining the company. I hope this review has been helpful. Best of luck!
ellauri189.html on line 592: Vanha pukki meni hautaamaan pojan esinahkaa Teheraniin jotta se pääsisi sinne edes talonmiehexi. Voi helvetti. Esinahka on pyhä. Antakaa se miehekkäälle miehelle, näyttelijä Behrouz Vossoughille. Tai komeljanttarin esimiehelle.
ellauri189.html on line 701: The ghazal (Arabic: غَزَل, Bengali: গজল, Hindi-Urdu: ग़ज़ल/غزَل, Persian: غزل, Azerbaijani: qəzəl, Turkish: gazel, Turkmen: gazal, Uzbek: gʻazal, Gujarati: ગઝલ) is a form of amatory poem or ode, originating in Arabic poetry. A ghazal may be understood as a poetic expression of both the pain of loss or separation and the beauty of love in spite of that pain.
ellauri189.html on line 724: The Pashtuns, who live in Afghanistan, Pakistan and India, have a very special tradition, which says they are Bene Israel, and is widely spread among some of the Pashtun tribes. In this article we intend to prove beyond a reasonable doubt that this tradition is true, and they are in fact the descendants of the 10 tribes of Israel, who were taken to Afghanistan thousands of years ago.
ellauri189.html on line 726: The fact is that some Pashtun tribes have a tradition of being the people of Israel (Bene Israel), meaning they descended from our father Yaakov. It is even told that the Afghan king once asked the Afghan Jews from which tribe they are, when they answered they don’t know the king said that the Pashtuns do, and that the king is from the tribe of Benyamin. In particular, I heard myself from Pashtuns from the tribes of Lewani, Benyamin, Afridi, Shinwari and more, that their grandfathers told them they are Bene Israel, and it is well known that this tradition is spread through most (or all) of the Pashtuns tribes.
ellauri189.html on line 728: Some Pashtuns, especially from young generations, are doubting that this is true. In this article I’ll explore the possibilities of how this tradition could have originated. From this exploration it will become clear that doubting the truthfulness of this tradition is irrational. I would also outline some common traditions of Pashtuns and Jews, some of them are based on the Torah, which further confirm that this tradition is true and that Pashtuns are really Bene Israel. I’ll then say a few words about DNA testing and finally talk about the implications of this tradition.
ellauri189.html on line 736: According to this explanation for the origin of this tradition, at some generation A, some Pashtuns decided they are Bene Israel. Then they convinced or forced the other Pashtuns, although no one has ever heard of it before. Time had passed, and at generation B the tradition was already so acceptable, that not only many (probably most) of the Pashtuns believed it, but they completely forgot that once, at generation A, some Pashtuns invented it and convinced or forced others it is true. Very like the way some zealot Jews in generation A convinced others that their windy god was the only one. But this is irrational.
ellauri189.html on line 740: We previously outlined taxonomy of all the possible explanations for the origin of the tradition that Pashtuns are Bene Israel, assuming it is false. Because all of the explanations are irrational, we must conclude that the tradition is true, and at some generation A the Pashtuns really lived in the land of Israel and knew for a fact they are Bene Israel. They were then taken to Afghanistan and the area around it (according to the bible, they were taken by the Assyrians), where they lived and passed this tradition from generation to generation.
ellauri189.html on line 769: Using names like Yaakov (Christians use Jacob but only Jews and Pashtuns use it as it should be pronounced), Israel, Barak, Asaf, Benyamin, Kenan, Tamir, Timor, Shir, Sahar, etc.
ellauri189.html on line 783: Because we showed that it is basically impossible to believe that Pashtuns are not Bene Israel, DNA is not necessary for proving this tradition. It can only be used for proving another Pashtuns tradition – that Pashtuns did not mix with other people, but I personally think that given the current knowledge of DNA and mutation frequency, and how much the environment affects it, any result of a DNA test could be debated.
ellauri189.html on line 793: Other nations who claim they are Bene Israel
ellauri189.html on line 795: From the same reasons outlined above, I believe every nation that has a wide-spread tradition of being Bene Israel, are really descendent of Bene Israel. That said, being Bene Israel and having our father Yaakov as an ancestor is not the same thing. There are 2 types of nations who are Bene Israel:
ellauri189.html on line 797: People who kept the religion of Moses and Israel (what is called now Judaism) all along. They are Bene Israel because non-Israelis who married them, accepted the religion too, and Moses taught Bene Israel that if someone accepts that religion and goes through a certain process (called Giyur in Hebrew), he becomes an Israeli himself (Moses’ own wife, Sipora, was actually a convert).
ellauri189.html on line 799: People who are descendents of Bene Israel who didn’t keep the religion of Moses and Israel, but didn’t mix with other people.
ellauri189.html on line 801: The faces of all the people who claim they are Bene Israel prove they mixed, and they generally do not deny that they mixed. Jews mixed too, but they kept Judaism, so they fall in to the first category (Jews who married non-Jews were thrown out of the Jewish community and were considered dead to them. This is still true for today’s religious Jews, and until not long ago, all Jews were religious). On the other hand, those other people who both mixed and did not keep Judaism, although they are descendants of Bene Israel to some extent, they are not Bene Israel themselves, as they do not fall into either category.
ellauri189.html on line 803: What’s special about the Pashtuns is that although Pashtuns do not keep Judaism today (except for some small portions like not eating some non-kosher animals), according to Pashtuns’ tradition, they did not mix. And unlike other nations who have the tradition of being descendants of Bene Israel, the face of the Pashtuns prove they did not mix.
ellauri189.html on line 805: So the question is whether one believes the tradition that Pashtuns didn’t mix with other nations or doesn’t. It is less provable than the tradition of being Bene Israel, because if Pashtuns did mix and stopped mixing at some generation A, it is possible that the tradition of not mixing was created at a later generation B, if they didn’t mix for enough generations.
ellauri189.html on line 807: That said, I think it is more likely that they didn’t mix than that they did. One reason is because the current situation is that most Pashtuns are not mixing. Another reason is that I can’t find a good reason why at some generation A they’d stop mixing after they mixed before that. And finally, we know from Moses (Deuteronomy 30), from Yehezkel (37), from Yirmiya (31), Yishaaya (51, 27), and from many other prophecies that the Bene Israel are out there (those who were exiled by the damn Assyrian). Because we know they don’t keep Judaism, the only possibility for them to exist as Israelis is by not mixing, and there is one, and only one, nation that fits those conditions, and it is the Pashtuns.
ellauri189.html on line 809: I should note that if some of the Pashtun tribes are descendants of Bene Israel and others aren’t, and the Pashtuns mixed within themselves, that would exclude Pashtuns from category 2. Yet, as far as I know, mixing even between tribes is rare (or at least was rare until recently). So I guess that if you are a Pashtun and the elders of your tribe say you are Bene Israel and that your tribe’s ancestors didn’t mix with tribes that aren’t Bene Israel, then you are Israeli. Otherwise, there might be some doubts in case some tribes (those that don’t have this tradition) weren’t original Pashtuns but adopted the Pashtuns’ culture at some point in history.
ellauri189.html on line 813: Well, as a Jew who prayed for and dreamt of meeting the other (non Jews) Bene Israel, I am extremely excited. If you are a Pashtun and you don’t want to admit being an Israeli, I think you are not being rational.
ellauri189.html on line 817: Second, If you think Israel or Jews are some kind of evil maniacs, then you should read this. Once you learn the truth you could be happier with being from the same nation as the Jews. In that article you can also find out why Jews are so excited to realize the Pashtuns are Bene Israel.
ellauri189.html on line 839: So the prophets and the Talmud all say that the 10 tribes are out there, in their land they are the majority, and they are still Israelis, even after all these years. There’s one, and only one, nation that doesn’t look like they mixed, has Torah-based traditions, has a tradition of being Bene Israel, and even has a tradition of not mixing. They are the Pashtuns, our brothers, Bene Israel.
ellauri189.html on line 846: The writer earns his living as a software developer, and spends his free time trying hard to bring the people of Israel closer to God and to each other. He has huge love and respect for the Pashtun nation and he is 100% sure that Pashtuns are his brothers, Bene Israel, the children of prophets Avraham, Yishak and Yaakov.
ellauri190.html on line 76: It is unclear when people other than the Brodnici and Berladnici (which had a Romanian origin with large slavic influences) began to settle in the lower reaches of major rivers such as the Don and the Dnieper after the demise of the Khazar state. Their arrival is unlikely before the 13th century, when the Mongols broke the power of the Cumans, who had assimilated the previous population on that territory. It is known that new settlers inherited a lifestyle that long pre-dated their presence, including that of the Turkic Cumans and the Circassian Kassaks.
ellauri190.html on line 176: Sarai Berken (Uusi Sarai, Sarai-al-Jadid), Berke-kaanin rakennuttaman kaupungin olemassaolosta kiistellään. Jos se oli olemassa, sen olisi sijainnut nykyisen Tsarevin arkeologisen kaivauksen alueella, Ahtuban kanaalilla noin 55 kilometriä Volgogradista etelään. Krutitsin piispojen arvellaan asuneen siellä vuosina 1261–1454.
ellauri190.html on line 177: Joko toinen tai molemmat kaupungit tuhottiin useasti. Timur Lenk tuhosi Sarai Berken noin vuonna 1395, Krimin kaani Mengli Ghirai tuhosi sen vuonna 1502. Viimeinen tuho tapahtui vuoden 1556 jälkeen jolloin Venäjän Iivana Julma valloitti Astrahanin.
ellauri190.html on line 178: Vuonna 1623–1624 kauppias Feodor Afanasjevitš Kotov matkusti Persiaan. Näin hän kertoi Volgan alajuoksusta: Täällä Ahtubajoella seisoo Kultainen orda. Kaanin salit, palatsit ja moskeijat on kaikki rakennettu kivestä. Mutta nyt jokaista rakennusta puretaan ja kivet viedään Astrahaniin. Todennäköisesti tämä teksti kuvaa Sarai Berkeä.
ellauri190.html on line 180: Batun kuoltua vuonna 1255 valtakunta kukoisti vielä vuosisadan. Batun veli Berge yhdisti Valkoisen ja Sinisen ordan. Ordan sotilaallinen mahti saavutti huippunsa Uzbegin (1312–1341) kaudella, jolloin armeijassa oli 300 000 sotilasta. Kultainen orda oli 1200-luvun loppupuolella ja 1300-luvun alkupuolella Euraasian suurin valtiomuodostelma.
ellauri190.html on line 214: Early "Proto-Cossack" groups are generally reported to have come into existence within what is now Ukraine in the 13th century as the influence of Cumans grew weaker, although some have ascribed their origins to as early as the mid-8th century. Some historians suggest that the Cossack people were of mixed ethnic origin, descending from Russians, Ukrainians, Belarusians, Turks, Tatars, and others who settled or passed through the vast Steppe. Some Turkologists, however, argue that Cossacks are descendants of the native Cumans of Ukraine, who had lived there long before the Mongol invasion. But who knows, and as long as no one does, you are free to believe what you like.
ellauri190.html on line 230: In the 2002 Russian census, 140,028 people declared Cossack ethnicity, while 67,573 people identified as Cossack in the 2010 census. Between 3.5 and 5.0 million people associate themselves with the Cossack cultural identity across the world;[citation needed], making them the largest Slavic group without their own state. Cossack organizations operate in Russia, Kazakhstan, Ukraine, Belarus, and the United States.
ellauri190.html on line 245: On Easter Sunday of the year 1168, a savage warlord from the Volga region, called Andrei (cynically nicknamed Bogolubsky, i.e. “God-lover”) and his horde of Finno-Ugric tribesmen (damn those Finns!) sacked and burned Kyiv to the ground. Most Kyivites were massacred. The barbarians robbed churches, even ripping off slices of gold from their domes (something that Genghiside Mongolians later never did, they were gentlemen). They stole, among others, one most precious and revered icon of the Most Holy Mother of God from a church in the Berestovo village just south of Kyiv, taking it to their land and pretending, for centuries to follow, that it was theirs. This icon to this day is known as Матерь Божья Владимирская, “the Mother of God of Vladimir-on-Klyazyma,” as if it was painted in that savage place. The 1168 massacre marked the beginning of the “brotherly” relationship between the Ukrainian people and what is now known as “Russians” (русские, not to be confused with Rusyns-Rusychi-Ukrainians). Kyiv was hit so hard that it did not fully recover for the next ~200 years. When the Mongols under Khan Batu came in 1240, Kyiv was still not fully repopulated or rebuilt, and fell a relatively easy prey to the Asian conquerors.
ellauri190.html on line 261: In the first half of the 14th century, most of what is now Ukraine was cleared of the Mongols by the troops of a powerful ruler of Lithuania, Gedimin, and Ukraine became a part of the Great Duchy of Lithuania. The latter was a peculiar country. The bulk of its territory and population was what now is the Slavic country of Belarus. Only a small minority of its people traced their origin from the Baltic tribes, while the majority were Slavs. Gedimin’s name in modern Lithuanian is Gyadiminas, but in the chronicles he is named Kgindimin or Kindimin, which might have a Slavic root. The language of Gedimin’s court, and the court of his sons and grandsons was very Slavic, much like a mixture of somewhat archaic Ukrainian and Belarusian. The laws of the entire Duchy, the so-called Lithuanian Statutes, were written in the Cyrillic alphabet and read very much like the Belarusian (definitely Slavic) language. So they were bad guys in anyone's book already then.
ellauri190.html on line 267: In the 15th-16th centuries, most of what is now Ukraine belonged to the Polish-Lithuanian commonwealth (“The Republic”), but the life of the people depended to a very large extent on their local feudal lords, the Knyazi (“Princes”). Most of these lords were related to the house of Gedimin, spoke a language close to modern Belarusian and Ukrainian, and were Eastern Orthodox Christians. Yet, beginning from ~1569 (the year of the so-called Lublin Unia), these princes also swore allegiance to the Polish king, and were his vassals and courtiers. They corresponded in Latin, Polish, or their native “Old Ukrainian / Old Belarusian” Slavic language. Among them, perhaps the mightiest ruler was Prince Konstayntyn Vasyl Ostrozky. He was nicknamed “the un-crowned King of Rus,” and was, actually, offered the Polish crown several times, but refused because the kings of Poland were, traditionally, Catholics – and Prince Ostrozky wanted to remain Orthodox. He is famous for printing the first Gospels in his native language, and founding the Academy of Ostroh, a university that functions to this day.
ellauri190.html on line 303: Novorossiya (Russian: Новороссия, tr. Novorossija, IPA: [nəvɐˈrosːʲɪjə] (audio speaker iconlisten); Ukrainian: Новоросія, romanized: Novorosija; Romanian: Noua Rusie, Polish: Noworosja), literally New Russia, is a historical term of the Russian Empire denoting a region north of the Black Sea. In Ukraine the territory was better known as Stepovyna (Steppeland) or Nyz (Lower land). It was formed as a new imperial province of Russia (Novorossiya Governorate) in 1764 from military frontier regions along with parts of the southern Hetmanate in preparation for war with the Ottomans. Bessarabit kazoivat sivusta ja soittelivat Klezmeriä.
ellauri190.html on line 453: Roger I (Roger Guiscard), c.1031-1101, Norman conqueror of Sicily; son of Tancred de Hauteville. He went to Italy in 1058 to join his brother, Robert Guiscard, in conquering Apulia and Calabria from the Byzantines. Between 1061 and 1091 he...
ellauri190.html on line 484: Hulagu Khan was a Mongol ruler who conquered much of Southwest Asia. Son of Tolui and the Kerait princess Sorghaghtani Beki, he was a grandson of Genghis Khan, and the brother of Arik Boke, Möngke Khan and Kublai Khan. Hulagu's army greatly...
ellauri191.html on line 272: 
ellauri191.html on line 307: Bengalin_kieli" title="Bengalin kieli">bengali, englanti
ellauri191.html on line 452: Benavente.jpg" class="image"> Benavente.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Jacinto_Benavente.jpg/75px-Jacinto_Benavente.jpg" decoding="async" width="75" height="105" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Jacinto_Benavente.jpg/113px-Jacinto_Benavente.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Jacinto_Benavente.jpg/150px-Jacinto_Benavente.jpg 2x" data-file-width="162" data-file-height="227" />
ellauri191.html on line 454: Benavente" title="Jacinto Benavente">Jacinto Benavente
ellauri191.html on line 501: Bernard_Shaw_1936.jpg" class="image"> Bernard Shaw 1936.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/75px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg" decoding="async" width="75" height="104" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/113px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/150px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg 2x" data-file-width="2225" data-file-height="3072" />
ellauri191.html on line 503: Bernard_Shaw" title="George Bernard Shaw">George Bernard Shaw
ellauri191.html on line 536: Bergson.jpg" class="image"> Bergson.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Henri_Bergson.jpg/75px-Henri_Bergson.jpg" decoding="async" width="75" height="111" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Henri_Bergson.jpg/113px-Henri_Bergson.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Henri_Bergson.jpg/150px-Henri_Bergson.jpg 2x" data-file-width="543" data-file-height="803" />
ellauri191.html on line 538: Bergson" title="Henri Bergson">Henri Bergson
ellauri191.html on line 874: Bertrand_Russell_transparent_bg.png" class="image"> Bertrand Russell transparent bg.png" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a6/Bertrand_Russell_transparent_bg.png/75px-Bertrand_Russell_transparent_bg.png" decoding="async" width="75" height="111" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a6/Bertrand_Russell_transparent_bg.png/113px-Bertrand_Russell_transparent_bg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a6/Bertrand_Russell_transparent_bg.png/150px-Bertrand_Russell_transparent_bg.png 2x" data-file-width="1255" data-file-height="1859" />
ellauri191.html on line 876: Bertrand_Russell" title="Bertrand Russell">Bertrand Russell
ellauri191.html on line 1203: Beckett,_Pic,_1.jpg" class="image"> Beckett, Pic, 1.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/09/Samuel_Beckett%2C_Pic%2C_1.jpg/75px-Samuel_Beckett%2C_Pic%2C_1.jpg" decoding="async" width="75" height="113" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/09/Samuel_Beckett%2C_Pic%2C_1.jpg/113px-Samuel_Beckett%2C_Pic%2C_1.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/09/Samuel_Beckett%2C_Pic%2C_1.jpg/150px-Samuel_Beckett%2C_Pic%2C_1.jpg 2x" data-file-width="2397" data-file-height="3600" />
ellauri191.html on line 1205: Beckett" title="Samuel Beckett">Samuel Beckett
ellauri191.html on line 1340: Bellow_(Herzog_portrait).jpg" class="image"> Bellow (Herzog portrait).jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4e/Saul_Bellow_%28Herzog_portrait%29.jpg/75px-Saul_Bellow_%28Herzog_portrait%29.jpg" decoding="async" width="75" height="59" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4e/Saul_Bellow_%28Herzog_portrait%29.jpg/113px-Saul_Bellow_%28Herzog_portrait%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4e/Saul_Bellow_%28Herzog_portrait%29.jpg/150px-Saul_Bellow_%28Herzog_portrait%29.jpg 2x" data-file-width="898" data-file-height="707" />
ellauri191.html on line 1342: Bellow" title="Saul Bellow">Saul Bellow
ellauri191.html on line 1989: 
ellauri191.html on line 2138: Näistä runsaasta sadasta enimmäxeen häiskästä on tuiki tuntemattomia vielä yli neljäkymmentä. Ollaan siis jo voiton puolella! Puhtaasti poliittisia nimityxiä ovat ainakin Churchill, Russell ja Robert Zimmermann. Likaisia poliittisia vetoja länkkärien puolesta on varmasti yli puolet kaikista. Voi olla lisääkin kun luen tarkemmin. Varmaan Mommsenkin on tapaus pisteessä: sen Rooman historia on avainromaani hullun vuoden jälkeiseen Saxan politiikkaan, jossa odoteltiin pukkia, ja se tulikin, nimittäin 2 maailmansodan johtajaa, rautakansleri ja Hitler. Bergson on täys pelle, niitäkin on varmaan muitakin. Nazeja on Hamsun ja Handke ainakin. Pesunkestäviä kommareita voi olla vastapropagandatarkoituxessa mukana jokunen. Ruozalaisia on huisisti enemmän kuin ansaizisi. Vahvaa dynyrahojen kotiinpäin vetoa.
ellauri192.html on line 77: Jakobson escaped from Prague in early March 1939 via Berlin for Denmark, where he was associated with Louis Hjelmslev's Copenhagen linguistic circle. He fled to Norway on 1 September 1939, and in 1940 walked across the border to Sweden, where he continued his work at the Karolinska Hospital (with works on footsores, aphasia and language competence). When Swedish colleagues feared a possible German occupation, he managed to leave on a cargo ship, together with Ernst Cassirer (the former rector of Hamburg University) to New York City in 1941 to become part of the wider community of intellectual émigrés who fled there.
ellauri192.html on line 79: At the New York École libre des hautes études, a sort of Francophone university-in-exile, he met and collaborated with Claude Lévi-Strauss, who would also become a key exponent of structuralism. He also made the acquaintance of many American linguists, chemists and anthropologists, such as Franz Boas, Benjamin Whorf, and Leonard Bloomfield. When the American authorities considered "repatriating" him to Europe, it was Franz Boas (another Jew) who actually saved his ass.
ellauri192.html on line 267: Even the specialist in modern literary history will be hard put to recall, let alone have any serious awareness of, such luminaries as Rudolf Eucken, a philosopher crowned in 1908; as the Danish novelist Henrik Pontoppidan (1917); or as Grazia Deledda, the Sardinian novelist who, in 1926, became one of the very few women to be chosen. And look how bad she was! Even where the recipients are illustrious, their work has repeatedly fallen outside normal definitions of literature. Eucken, Bergson, Bertrand Russell are philosophers. Theodor Mommsen, honored in 1902, was a great historian and epigrapher of ancient Rome, but hardly one whose prose has made the German language live. Churchill (1953) . . . was Churchill. He had a toilet in his gum shoe, with letter W.C written on it and paper in the tip.
ellauri192.html on line 269: Taking into sympathetic account the widest margin of human error, is it possible to take seriously an institution and procedure that passes over the majority of the greatest novelists and renewers of prose in the modern age? James Joyce, Marcel Proust, Franz Kafka (whose presence towers over our sensual literature and of the meaning of a bug, quite a feat for a little man who one should not expect to tower over anything much), Thomas Hardy, Joseph Conrad, Henry James, Andre Malraux, Hermann Broch, Robert Musil, D. H. Lawrence, either escaped the notice of or were, on nomination, rejected by the Nobel committee. Can one defend a jury which prefers the art of Pearl Buck (1938) to that of, say, Virginia Woolf? Paul Claudel, a picee of shit whose dramas we can set fairly beside those of Aeschylus and of Shakespeare just to scare people, never received the accolade. Paul Heyse was chosen, not Bertolt Brecht. Galsworthy is a Nobel, not Carlo Emilio Gadda, one of the most original and inventive writers of fiction in this century. Who the fuck is he? Composer of In-a-Gadda-da-Vida? No that was Iron Butterfly, and a good piece it was indeed.
ellauri192.html on line 273: There are great, canonic names on the Nobel list, choices on which common sense and passionate alertness concur. I have mentioned Yeats. We find Anatole France, Kipling, Shaw, Thomas Mann, Andre Gide, T. S. Eliot, Pasternak, Faulkner, Hemingway, Seferis, Montale, Beckett and Solzhenitsyn (the last, I would guess, a titan among men even more, perhaps, than among writers; what I mean by this is he was tall but not much of a novelist). But place the two lists next to each other, and the cardinal truth springs to view: during these past 83 years, the award of the Nobel Prize in Literature has scored more misses than hits. With eminent exceptions, it is the uncrowned who are sovereign.
ellauri192.html on line 287: Lastly, there is the rumor of the blacklist. No outside observer can show that any such list exists, let alone how and when it was explicitly arrived at. But there are stubborn, unsettling indications. Behind them stands the enigmatic figure and afterlife of Dag Hammerskjold. In one or two cases, the choice of laureate seems to have been largely his. His chill displeasures seem not only to have had great influence, but to persist beyond the grave. The list of lepers, for motives which may, in some masked degree, go back to Hammarskjold's own politics and arcane sexuality, is rumored to include Graham Greene, G"unter Grass and Borges, as it did Malraux (passed over, to de Gaulle's just anger, in favor of a French poet-diplomat close to Hammarskjold, viz. Saint-John Perse). The mere fact that the Nobel Prize in Literature has long passed Borges by suffices to put the whole institution in doubt. But whether any such blacklist is real remains baffled conjecture.
ellauri192.html on line 323: Though the following list consists of notable literary figures deemed worthy of the prize, there have been some celebrated writers who were not considered nor even nominated such as Anton Chekhov, Jules Verne, Mark Twain, Robert Hugh Benson, Arthur Conan Doyle, Alexander Blok, Marcel Proust, Joseph Conrad, Rainer Maria Rilke, Federico García Lorca, Lu Xun, Sarat Chandra Chattopadhyay, Antonio Machado, Francis Scott Fitzgerald, James Joyce, Virginia Woolf, Simone Weil, Willa Cather, George Orwell, Galaktion Tabidze, Richard Wright, Flannery O'Connor, Langston Hughes and Jack Kerouac.
ellauri192.html on line 351: The last American winner was Toni Morrison in 1993. No writer from South America has won since Gabriel Garcia Marquez in 1982. The previous North American winner was Canadian Saul Bellow, who won in 1976 and was a resident of the United States for much of his life. What the fuck he was a Chicago crook, as American as apple pie.
ellauri192.html on line 355: The list of unsuccessful peace prize nominees includes dictators Joseph Stalin, Benito Mussolini and Adolf Hitler.
ellauri192.html on line 362: Betting odds in 2009
ellauri192.html on line 421: Bei Dao 50/1
ellauri192.html on line 451: Beryl Bainbridge 100/1
ellauri192.html on line 485: Rosalind Belben 100/1
ellauri192.html on line 602: Deborah the Bee Debra pörriäinen
ellauri192.html on line 633: It’s interesting that the church was praying earnestly, yet they did not believe the answer to their prayers when it came. They forgot an important part of prayer, which is answering the door. Rhoda was the first one to know of Peter’s deliverance, and she carried the joyful message to others. She did not let their doubts stop her from sharing what she knew was true: God had done the impossible. Even in the face of their unbelief, she was unrelenting in her joy. Believers today can take a cue from Rhoda and share the news of what God accomplishes with those around us, remaining joyful in what we know is true.
ellauri192.html on line 663: The other Seifert book is "The Casting of Bells," a 64-page collection translated by Tom O'Grady and Paul Jagasich, and published in August 1983 by The Spirit That Moves Us Press in Iowa City, Iowa. Morty Sklar, who described himself yesterday as "publisher, editor, typesetter and stamp licker" of the press, said his is a small, independent press that publishes two books a year. He published 1,000 copies of the Seifert book, but yesterday, upon hearing the news from Sweden, he reordered 2,500 more. It is available in paperback for $6.
ellauri192.html on line 670: The Trubetskoy family (English), Трубецкие (Russian), Трубяцкі (Belarusian), Trubecki (Polish), Trubetsky (Ruthenian), Трубецький (Ukrainian), Troubetzkoy (French), Trubic (Croatian), Trubetski (Estonian), Trubezkoi or Trubetzkoy (German), is a Russian gentry family of Ruthenian stock and Lithuanian origin, like many other princely houses of Grand Duchy of Lithuania, later prominent in Russian history, science, and arts. They are descended from Algirdas's son Demetrius I Starshy (1327 – 12 August 1399 (the Battle of the Vorskla River)). They used the Pogoń Litewska coat of arms and the Trubetsky coat of arms.
ellauri192.html on line 683: In 1239, after the Mongol invasion of Rus, the Principality of Trubetsk passed to the Princes of Bryansk, and then to the Princes of Trubetsk. In 1566 Ivan IV the Terrible took the principality during the Livonian War. In 1609 Vasili IV of Russia relinquished it to the Polish–Lithuanian Commonwealth during the Polish–Muscovite War (1605–1618). In 1654 Prince Aleksey Trubetskoy on the side of Alexis I of Russia led the southern flank of the Muscovian army from Bryansk to Ukraine. The territory between the Dniepr and Berezyna was overrun, with Aleksey Trubetskoy taking Mstsislaw (Mstislavl) and Roslavl. In 1654 The Principality of Trubetsk was finally conquered by Aleksey Trubetskoy, Prince of Trubetsk himself, as a result of the Russo-Polish War (1654-1667).
ellauri192.html on line 698: The Dnieper River is the fourth longest river in Europe. It runs a total length of 1,368 miles extending from the uplands of Russia’s Valdai Hills where it flows in a southerly direction through western Russia, Belarus, and Ukraine before emptying into the Black Sea. The River is usually divided into three parts; the upper portion reaches as far as Kiev, the middle portion generally refers to the area between Kiev and the Ukrainian city of Zaporizhzhya, and the lower portion is comprised of the area between Zaporizhzha and the river’s mouth at the Black Sea. Approximately 300 miles of the waterway is located in Russia, 430 miles are in Belarus, and 680 miles within Ukraine. The Dnieper River is significant not only due to its dams which provide hydro power but also for facilitating trade and providing a waterway in which to transport goods to and from various European nations.
ellauri192.html on line 700: Due to its sizeable length, the Dnieper River has as many as 32,000 tributaries including the Sozh, Desna, Trubizh, Bilozerka, Drut, Berezina, and Prypiat Rivers. The mouth of this important waterway is located at the Dnieper Delta while the river basin in the Ukraine and Belarus measures some 194,595 square miles. The Dnieper River passes through numerous urban centers such as the Russian cities of Smolensk and Dorogobuzh as well as Mogilev in Belarus and Kiev, Cherkasy, Dnipro, and Zaporizhia in Ukraine.
ellauri192.html on line 706: Now, the invasive Chinese sleeper is widely distributed in the freshwaters of Eastern and Central European countries, such as Belarus, Bulgaria, Estonia, Hungary, Lithuania, Latvia, Moldova,Poland, Romania, Russia, Slovakia, Serbia and Ukraine, where it has high climatic suitability and may continue invasion in the future (Reshetnikov and Ficetola, 2011). In Ukraine, theChinese sleeper was first found in the upper Dniester River basin in 1980 where it was introduced in the 1970s (Reshetnikov, 2009). It first occurred in the Dnieper river basin near Kievin 2001, and in the Ros’ River (right tributary of the Dnieper River, downstream of Kiev) in2005 (Sabodash et al., 2002; Kutsokon and Negoda, 2006; Kutsokon, 2010). In the DanubeRiver basin the Chinese sleeper was first recorded in 1995–1996 in the Latorica River, westernUkraine (a part of the western Ukrainian population of the Chinese sleeper), but only in 2011in the Danube delta (Sivokhop, 1998; Kvach, 2012). This fish is currently found in differentparts of the upper streams of the Dniester basin, Transcarpathian waters (Danube basin), in the Dnieper River, and in the Danube River delta.
ellauri192.html on line 726: Lyapis Trubetskoy (Russian: Ляпис Трубецкой, Belarusian: Ляпіс Трубяцкі) was a Belarusian rock band. It was named after comical hero from Ilya Ilf's and Yevgeny Petrov's novel "The Twelve Chairs", poet and potboiler Nikifor Lyapis, who used pseudonym Trubetskoy.
ellauri192.html on line 735: - What language do these dudes sing in, does anyone know? Belarussian or russian? Probably worth a mention in the article.
ellauri192.html on line 736: - Most of their songs is in Russian, but they also have a few in Belarusian.
ellauri192.html on line 751: Бей барабан — пам, пам Beat the drum – bam, bam
ellauri192.html on line 761: За тучей — дракон, каменное сердце Behind a storm cloud- a dragon, heart of stone
ellauri192.html on line 766: Бей барабан — пам, пам Beat the drum – bam, bam
ellauri192.html on line 792: Мне имя Вельзевул — хозяин стратосферы I'm called Beelzebub, master of the stratosphere
ellauri192.html on line 816: The anti-capitalist message is somewhat confusing though, given that Belarus is probably the least capitalist country in Europe. Maybe it helps get the song past the censor? I have no idea what to make of this tripped-out critique of materialism and pop culture from Belarusian rock band Lyapis Trubetskoy. It’s gaudy, over-the-top and visually chaotic.
ellauri192.html on line 820: The local affiliate of the Communist Party of Russia had earlier urged to boycott and cancel the Belarusian band’s concert. The communists explained it by the fact that the band's frontman Siarhei Mikhalok ‘had supported the coup in Ukraine’ at Euromaidan.
ellauri192.html on line 828: Former Lyapis Trubetskoy and now Brutto front-man Sergei Mikhalok seeks a permanent residence permit in Ukraine but is to keep Belarus citizenship. Former front man of the Liapis Trubetskoy band and current singer at the Brutto band Sergei Mikhalok and his producer Anton Azizbekyan appealed to the Ukraine Minister of Culture to help them get a permanent residence in Ukraine.
ellauri192.html on line 830: The musician explained that the support of revolutionary events in Ukraine by Liapis Trubetskoy is negatively perceived by authorities in Belarus and Russia, which is an obstacle to the creative process. Thus he and his producer, without giving up the Belarusian citizenship, decided to get permanent residence in Ukraine.
ellauri192.html on line 833:
ellauri192.html on line 837: The final song heard continually throughout the Belarusian protests was "Warriors of Light," written by Belarusian poet and musician Sergey Mikhalok for his rock band Lyapis Trubetskoy. Written in Russian about a fantasy world unrelated to political events, the song was unexpectedly taken up by the Ukrainian Maidan protests in 2013.
ellauri192.html on line 861: In the Soviet Union in 1927, a former Marshal of Nobility, Ippolit Matveyevich "Kisa" Vorobyaninov, works as the registrar of marriages and deaths in a sleepy provincial town. His mother-in-law reveals on her deathbed that her family jewry was hidden from the Bolsheviks in one of the twelve chairs from the family’s dining room set. Those chairs, along with all other personal property, were taken away by the Communists after the Russian Revolution. Vorobyaninov wants to find the treasure. The “smooth operator” and con-man Ostap Bender forces Kisa to become his partner, as they set out to find the chairs. Bender's street smarts and charm are invaluable to the reticent Kisa, and Bender comes to dominate the enterprise. Father Fyodor (who had known of the treasure from the confession of Vorobyaninov's mother-in-law), their obsessed rival in the hunt for the treasure, follows a bad lead, runs out of money, ends up trapped on a mountain-top, and loses his sanitary pad. Ostap remains unflappable, and his mastery of human nature eliminates all obstacles, but Vorobyaninov steadily deteriorates.
ellauri192.html on line 865: Ilf ja Petrov lainasivat usein Sherlock Holmes-skenestä paitsi yksittäisiä yksityiskohtia, myös kokonaisia juonia. Bender ja Vorobjaninov menevät Jaltaan luettuaan sanomalehtiartikkelin, joka raportoi Columbus-teatterin syksyn kiertueesta Krimillä. Vaelluksen viimeisestä vaiheesta kertovassa luvussa kirjallisilla aiheilla leikkiminen yhdistetään todellisten tapahtumien kuvaukseen.
ellauri192.html on line 879: Pitkän keskustelun jälkeen hahmot päättivät kirjoittaa etsiväoopperan, "Kuolemansäde". Kahdentoista tuolin finaalista poistettiin lause, joka riisti kirjoittajilta mahdollisuuden myöhemmin "herättää henkiin" Bender: "Suuri strategi kuoli onnen kynnyksellä, jonka hän kuvitteli".
ellauri192.html on line 886: Ilya Ilf (Ilya Arnoldovich Feinsilberg) (Russian: Илья Арнольдович Файнзильберг, 1897-1937) and Yevgeny Petrov (Yevgeniy Petrovich Katayev or Russian: Евгений Петрович Катаев, 1902-1942) were two Ukrainian prose authors of the 1920s and 1930s.They did much of their writing together, and are almost always referred to as "Ilf and Petrov". Bet Ilf was Jewish. Ilya Arnoldovich Ilf (born Iehiel-Leyb Aryevich Faynzilberg, Russian: Иехи́ел-Лейб Арьевич Фа́йнзильберг[1]) (15 October [O.S. 3 October] 1897 in Odessa – 13 April 1937, Moscow), was a popular Soviet journalist and writer of Jewish origin who usually worked in collaboration with Yevgeni Petrov during the 1920s and 1930s. Their duo was known simply as Ilf and Petrov. Together they published two popular comedy novels The Twelve Chairs (1928) and The Little Golden Calf (1931), as well as a satirical book Odnoetazhnaya Amerika (often translated as Little Golden America) that documented their journey through the United States between 1935 and 1936.
ellauri194.html on line 94: Pedon luku on 666. Kyyros Averylla sanotaan olleen päähänpinttymä siitä, että tien numeron piti olla ”pyöreä”. Hän olikin ehdottanut tien numeroksi 666. Tästä numerosta syntyi kuitenkin kiistaa erityisesti Kentuckyn edustajien taholta. He vaativat Virginian Virginia Beachin ja Kalifornian Los Angelesin välisen tien numeroksi US 60. Väittelyn jälkeen Avery tyytyi nykyiseen numeroon, joka oli vapaana, koska hän mielsi numeron helpoksi muistaa ja lausua.
ellauri194.html on line 114: Vuonna 1946 jazz-säveltäjä ja pianisti Bobby Troup kirjoitti tunnetuimman teoksensa, Route 66, ajettuaan itse reitin Kaliforniaan. Kappaleen nimen keksi nokkelasti Troupen ensimmäisen vaimo Cynthia, joka oli ollut mukana automatkalla. Toisella automatkalla olikin jo vähemmän mäkättävä vaimo. Hän esitteli kappaleensa Nat King Colelle, joka sai siitä erään suurimmista hiteistään. Laulusta on tullut hitti myös Chuck Berrylle ja sen ovat levyttäneet myös monet tunnetut artistit, kuten The Rolling Stones, Depeche Mode ja Manhattan Transfer. Suomalaisista maailmanluokan artisteista M. A. Numminen on esittänyt kappaleen nimeltä ”Route 66”. Eero and the Boysin coveri 1964 oli huomattavasti parempi. MA Numminen on ylimainostettu pelle, se laulaa vielä paljon huonommin kuin Bob Dylan. Jussi Raittinen levytti vuonna 1975 kappaleesta suomenkielisen version ”Valtatie 66”, joka ei tosin kerro Route 66:sta vaan Suomen Kantatie 66:sta (Orivesi–Lapua). Samaisen kappaleen on levyttänyt myös "Sami Saari " Heti vapaa-levylleen, vuonna 2009. Sami Saaresta ei kyllä ole kuullut kukaan.
ellauri194.html on line 269: While the confounding Gog and Magog as confined Jews was becoming commonplace, some, like Riccoldo or Vincent de Beauvais remained skeptics, and distinguished the Lost Tribes from Gog and Magog. As noted, Riccoldo had reported a Mongol folk-tradition that they were descended from Gog and Magog. He also addressed many minds (Westerners or otherwise) being credulous of the notion that Mongols might be Captive Jews, but after weighing the pros and cons, he concluded this was an open question.
ellauri194.html on line 319: Queer is noun and verb, and relational not binary. It is strange, queer in fact. Sedgwick said when appalled conservative commentators rejected her queer reading of literary greats: "Read any Sonnets lately? You dip into the Phaedrus often? To invoke the utopian bedroom scene of Chuck Berry's immortal aubade: Roll over, Beethoven, and tell Tchaikovsky the news."
ellauri194.html on line 337: Many film professionals today still believe that there is no truly equal "Black Hollywood," as evidenced by the "Oscars So White" scandal in 2015 that caused uproar when no black actors were nominated for "Best Actor" Oscar Awards. Prior to the 2016 Oscars, Academy membership was roughly comprised of 92% white voters and 75% male members. We see a direct impact on how the #OscarsSoWhite has created change in this composition. Following the outcry, the Academy instated 41% voters of color and 46% female voters.
ellauri194.html on line 498: Nora Bender, joka opiskeli Business Adminia University of Waterloossa, täsmentää: For people, the person who is the topic of a biographical article should be worthy of notice or note—that is, "remarkable" or "significant, interesting, or unusual enough to deserve attention or to be recorded" within Wikipedia as a written account of that person's life. "Notable" in the sense of being famous or popular—although not irrelevant—is secondary.
ellauri194.html on line 529: Banerjee or Bandyopadhyay is a surname of Brahmins originating from the Bengal region of the Indian subcontinent. Banerjees are from the ancient Shandilya Gotra, which means all Banerjees are descended from Kannauj from the ancient sage Shandilya as per the Puranas. Together with Mukherjees, Chatterjees, Bhattacharjees and Gangulys, Banerjees form the Kulin Brahmins. Indian (Bengal) and Bangladeshi: Hindu (Brahman) name, the first element of which, Ban-, is taken from Bandyopadhyay. The final element -jee is derived from jha (greatly reduced form of Sanskrit upadhyaya ‘teacher’); thus, Banerjee ‘teacher who is head and only performs the main work aarti or,Vandana. A Sanskrit version of this name, Vandyopadhyaya, was coined from the elements vandya ‘venerable’ + upadhyaya ‘teacher’. "
ellauri194.html on line 587: Chatterjee or Chattopadhyay is a Bengali Hindu family name, used primarily by Pancha-Gauda Brahmins in India, and associated with the Bengali Brahmin caste. Chatterjee is an Anglicized variant of the Sanskritized Chattopadhyay. English language spellings include Chatterjee, Chatterjea, Chatarji, Chatterji, Chaterjee, Chattopadhyay, and Chattopadhyaya. Together with Banerjees, Mukherjees, Gangulys, Chatterjees form the Kulin Brahmins, the highest tier of the Bengali caste system. They belong to Rarhi clan and the Kashyapa gotra.
ellauri194.html on line 591:
ellauri194.html on line 641:
ellauri194.html on line 666:
ellauri194.html on line 701:
ellauri194.html on line 811: Bitcoin Buyer tukevat eräät kaikkien aikojen älykkäimmät tekniikkamieliset ihmiset- Richard Branson, Jeff Bezos ja Bill Gates nimetäkseen muutamia.
ellauri194.html on line 930: Ashley O´Brien Berlin:
ellauri194.html on line 962: Tom Bergheger:
ellauri194.html on line 985: Before arriving in Parliament this afternoon he spoke to US president Joe Biden, and French and German counterpart Emmanuel Macron and Olaf Scholz about the Russian invasion.
ellauri194.html on line 1006: Se on Kindle book ja sen saa Amazonista, paizi ei saa, tulee vaan Jeff Bezosin koira Rufus:
ellauri194.html on line 1055: Bernardo "TaFlat" Rodrigues on brassi pelipirsuuna. Sen mielestä CounterStrike oli "Bom demaiz". Se oli pelannut sitä yli 800 tuntia. Kukaan ei ollut merkinnyt arviota hyödyllisexi.
ellauri196.html on line 111: Vaikka yleisö otti elokuvan innokkaasti vastaan, aikalaisarvostelijat suhtautuivat siihen nuivasti. Paula Talaskivi linjaa, että satiirinen pohjaidea on onnistuttu piilottamaan hyvin. Bengt Pihström (Nya Pressen) ei näe mitään humoristista ilmeettömin kasvoin esiintyvässä ja ilmeettömällä äänellä laulavassa Eemelissä: "Omaperäistä komiikkaa? Ehkä. Kenties." Pohjois-Suomen kriitikoilta tuli sentään joku ymmärtävä sana. Eero Krekelä (Kaleva) kirjoittaa: Eemelin "totinen torvensoittaja -huumori edustaa omintakeista mallia vuosien saatossa kuluneiden farssikoomikkojemme joukossa."
ellauri196.html on line 133: Siiri Angerkoski … kahvibaarin omistaja Bertta Piiparinen
ellauri196.html on line 183: Auden oli homoseksuaali ja Chester Kallmanin rakastaja. Pari työsti yhdessä librettoja Benjamin Brittenin, Igor Stravinskin, Hans Werner Henzen ja Nicolas Nabokovin oopperoihin. Kuulostaakin akkamaiselta, "librettoja", ei edes kunnon kirjoja! Tiiliskiviromaaneja kuten appi Tomppa Mann! Ainiin homohan se oli sekin, tai siis bi.
ellauri196.html on line 231: Musee des Beaux arts on hyvä myös. Ihan parhautta siinä on kyllä Brueghelin (tai jonkun muun) taulu (yllä).
ellauri196.html on line 233: Musee des Beaux Arts
ellauri196.html on line 302: Vuodesta 1812 Albert opiskeli Literarschulessa Bernissä ja muutti 1814 valmistavaan koulutukseen teologisessa korkeakoulussa. Opinnoistaan hän kirjoitti: Täällä opiskelin kolme vuotta, luin antiikin kieliä, matematiikkaa ja filosofiaa. Äidilleni sanottiin kerran: "Sanokaa pojallenne, että hänen pitäisi oppia kirjoittamaan kauniimmin, nyt hän kirjoittaa kuin emakko.” Vittu isä opetti.
ellauri196.html on line 304: Vuonna 1817 hän aloitti teologiset opinnot Bernissä, missä hän valmistui 1820. Oltuaan viransijaisena isänsä kanssa työssä Utzenstorfissa hän jatkoi opintojaan 1821 Göttingenissä vuoden. Me oltiin yötä Göttingenissä Johnin Susannan ja Charlotten kanssa matkalla Dresdeniin. Olipa vaisu tuppukylä. Olis kannattanut mennä Erfurtiin Göttingenin sijasta. Myöhemmin opintomatkallaan hän vieraili Rügenin saarella, Berliinissä, Weimarissa, Leipzigissa, Dresdenissä ja Münchenissä. (Rügen kz Nipi ja Kurki-Suoniot)
ellauri196.html on line 306: Vuonna 1833 hän avioitui Wynigenistä olevan Henriette Zeenderin (1805-1872) kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta: Henriette (1834-1890), Albert (1835-1882) ja Cecile (1837-1914). Pojasta tuli myös pastori ja hän monilla aloilla jatkoi isänsä sosiaalisia uudistuksia Bernin kantonissa.
ellauri196.html on line 310: Vuonna 1835 hän oli keskeinen henkilö perustettaessa koulua köyhiä lapsia varten Trachselwaldissa. Poliittinen toiminta evättiin häneltä, koska hän hoiti seurakuntaa. Kirjoituksissaan hän kritisoi hallitsevia Bernin perheitä, koska nämä hänen mukaansa liian vähän osallistuivat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen.
ellauri196.html on line 338: Bernt Lie: Musta Kotka: tarinoita pojista. Kansa 1907
ellauri196.html on line 346: Bernt Lie: Myrskypääsky. Otava 1909. Tääkin löytyi poistohyllystä.
ellauri196.html on line 354: Selma Lagerlöf: Kootut teokset 1: Gösta Berlingin taru. WSOY 1912 Mullonse.
ellauri196.html on line 494: Jeff Bezos sen tietää omasta kokemuksesta: palvelusväestä muodostuu usein salaliitto isäntäänsä vastaan, varsinainen Karhukopla punaisissa nutuissa! Koplan tarkoituxena on pakolla hankkia niin paljon palkkaa, niin paljon vapautta ja mukavuutta kuin on mahdollista, ja elleivät asiat käy heidän päänsä mukaan, vihoittaa isäntäväkeä niin paljon kuin on mahdollista. Tätä yrittävät Suomessa nyt sairaanhoitajat ja opettajat, valtaosa ämmiä. Palkkakuopasta huutelevat ja koittaa sinne kompastuttaa meitä miehiäkin. Eiköhän nyt säädetä pakkolaki ja pakoteta ne hommiin entisillä paskapalkoilla!
ellauri196.html on line 503: Sale Belov mainizee Hesekielin laaxon Augie Marchissa. Salen isoveli haluaa pelastaa jotain Hesekielin laaxon vainajia. Mikähän sekin alluusio tarkottaa?
ellauri196.html on line 651: Rainan käsikirjoittaja Budd Schulberg (born Seymour Wilson Schulberg, March 27, 1914 – August 5, 2009) oli New Yorkin juutalainen joka kuului nuorukaisena kommareihin mutta tuli vaurastuttuaan järkiinsä, aivan kuin Belovin Sale. Sillä oli myös yhtä monta vaimoa. Hupaisaa miten erilaisia on juanenkuvauxet suomexi ja anglosaxixi. Tämä ei voi olla sattumaa.
ellauri196.html on line 859: Du Bellayn värsy jota Montale siteeraa loppuviimexi on aika mitätön.
ellauri196.html on line 871: Bene non seppi; fuori del prodigio No en tiennyt; ihmeen ulkopuolella
ellauri196.html on line 881: Jo kauan oli ollut puheena, että Ulin pitäjän pojat, Erdöpfelkoferilaiset ja Brönzwüleriläiset, panisivat toimeen kilpailun hurnus-pelissä. - Bernin kanttoonissa on nimittäin tapana pelata keväisin ja syxyisin n. s. hurnus-peliä niityillä ja pelloilla, joilla siihen vuoden aikaan ei ole mitään tallattavaa, ja peliin ottavat pojat, jopa vanhuksetkin osaa. Tuskin lienee toista peliä, joka vaatii niin paljon voimaa ja notkeutta, silmän ja jalan varmuutta kuin hurnus-peli!
ellauri196.html on line 886: Ennen aikaan Bernin kylät vihasivat toisiaan ja pilkkasivat ja löivät kovia kalloja tuoleilla, puisilla turnuslapioilla, haloilla ja aidanseipäillä. Posket ajettuivat simpulaxi. Nyttemmin on kaikki huonommin, tappelussa käytetään teräaseita, koska tuomarit ovat liian löyhäkätisiä, eivät pidä kunniassa lakia järjestystä eivätkä määrää lurjuxille henkirangaistuxia. Uli oli mestari siinä pelissä: vaikka joskus navauttikin harhaan, niin kieputti sitä etevämmin. Muzilti kävi köpelösti Ulin tiimille, erdöpfelkoferiläiset tappasivat. Siitä tuli yötä myöten hieno tappelu, samanlainen kuin hopi-intiaaneilla Coloradossa. Ihastunut squaw viittilöi: tulkaa kazomaan!
ellauri196.html on line 898: Elfriede Jelinek, an Austrian Jew, won the Nobel in Literature in 2004. According to the committee, she got it for revealing the absurdity of society´s cliches and their subjugating power. Take that, society´s cliches! One Swedish Academy member wasn´t exactly a fan. He quit in a fit, claiming that Jelinek´s writing is "whining, unenjoyable public pornography". Bet if it had been enjoyable private pornography, then his stance would have been different.
ellauri196.html on line 911: Manchmal vulgär, manchmal jugendlich-trotzig; hin und wieder obszön, häufig auch recht kühl. Die Gedichte als ihre frühesten Arbeiten sind weitgehend unbekannt und kaum besprochen. Dabei löste schon die erste Gedichtpublikation in der Zeitschrift der katholischen Jugend Aspekte 1967 einen kleinen Skandal aus. Die redaktionelle Verantwortliche Heide Pils wurde entlassen. Begründung: sittliche Gefährdung der jungen Leser, insbesondere der Priesterseminaristen..
ellauri196.html on line 926: Die Katze ist ein alltäglicher Synonym der Fotze. Sie kann als Symbol generell und speziell als „Symbol des Weiblichen und der erotisch-sexuellen Anziehung bzw. Gefährdung“, wozu besonders die Nachtaktivität und Wollust der Katze beiträgt. „Gelb“ lese ich hier als stellvertretend für Körperflüssigkeiten wie Urin und Samen. Hier stellt sich die Frage, welcher Saft? Giebel ist Venushügel, was sonst. „Knabenrot“ habe ich schon das männliche Glied beschrieben. Zusätzlich kann das Rot für Blut stehen, ins Besondere als Zitat der Defloration. Tatsächlich gibt es kein Jungfernhäutchen im Sinn einer zu durchtrennenden Folie, jedoch war (und ist leider teilweise nach wie vor) das Blut bei der (ersten) Penetration der Beweis von Jungfräulichkeit. Wenn manche Frauen (beim ersten Mal) bluten, kommt das von (kleinen) Verletzungen in der Vagina. Ich weiss, ich weiss!
ellauri196.html on line 930: Damit hat der sexualisierte Gewaltakt ein Ende gefunden. Er zeigt aber noch Spuren, die in den Abschnitten sechs, sieben und acht deutlich werden. Es ist naheliegend, dass es sich um die Beine der zitierten Frauenfigur handelt, an denen das Ejakulat als „sein saft“ herabrinnt. „ein blasser nagel lieb / im frauen weiß / noch steckt / im talg“.
ellauri196.html on line 938: Es war mir wichtig, den Blick auf das Obszöne nicht aus männlicher, sondern aus weiblicher Sicht zu zeigen. Pornographie ist nicht das Beschreiben von Vögeleien oder das Beschreiben von nackten Leuten, die irgendwas miteinander machen. Pornographie ist die Darstellung der Frau als Hure. Also ihre Freigabe zu Quälereien, zu Erniedrigungen und ihre Lust daran. Es ist unfair daß es einer Frau nicht gestattet ist, radikale Dinge zu schreiben.
ellauri196.html on line 940: Diese Äußerungen über mich, dass man das einem Mann zugesteht, das ist eine gewisse Härte in der Sichtweise und auch eine gewisse Brutalität, über die Frauen eigentlich besser schreiben können als die Männer, weil die Frauen eigentlich sehr viel mehr Brutalität erfahren als die Männer, aber wenn eine Frau das schreibt, wird ihr das eben nicht zugestanden, auch was jetzt zum Beispiel die Sexualität betrifft, denn wenn eine Frau über Sexualität schreibt wie ein Mann, dann wird ihr das nicht zugestanden, dabei ist es eigentlich sehr wichtig, dass endlich mal Frauen über ihre Sexualität schreiben und nicht nur Männer.
ellauri197.html on line 112: Readers who enjoyed ‘Down By the Salley Gardens’ should also consider readings some of Yeats’ other love-based poems. For instance, a good way to go on are ‘He Wishes His Beloved Were Dead’ and ‘Never Give All the Heart’. Other similar poems by other poets about love include ‘How Happy I Was If I Could Forget’ by Emily Dickinson and ‘Love’s Organ's Growth’ by John Donne. Lady readers might also be interested in ‘Memory’ by Christina Rossetti and ‘In Memory of a Happy Day in February’ by Anne Brontë.
ellauri197.html on line 131: Beast gave beast as much. Sen verran antaa elukat.
ellauri197.html on line 164: He was born on 16 December 1907, the son of John Talbot Clifton and Violet Mary Beauclerk, from a very wealthy family with extensive estates and other property holdings in England and Scotland. He was educated at Downside School and Oxford University. He knew the novelist Evelyn Waugh, having possibly met him at Oxford, and who is thought by some to have used him as a model for the Brideshead Revisited character, Sebastian Flyte, although other sources (e.g. Paula Byrne) attribute the inspiration to Hugh Lygon. Waugh was certainly a guest at the family seat, Lytham Hall, in the 1930s and described the Clifton family as “tearing mad”. Clifton's mother, Violet, believed that much of Brideshead Revisited was about the Clifton family and was furious when it was published.
ellauri197.html on line 225: He wishes his Beloved were Dead Kulzi kutistin kakarat
ellauri197.html on line 347: Because it doth endure koska se kestää mainiosti
ellauri198.html on line 58: Näin siis nobelisti Bellow. Vapaus, löytämisen ja näkymisen ilo, toivo kaiken toivottomaksi tekevän uhalla ja keskellä, elämän äkkikäänteisyys, moninaisuus, varakkuus, rikkaus! Saul Bellowin Augie Marchin sikailut ei ole vain hauska veijariromaani. Se on myös paxu ja nenäviisas kirja velmusta juutalaisesta ajassamme.
ellauri198.html on line 129: Events convince Jack that dialectical materialism is an insufficient paradigm to explain history. "Though doomed, they had nothing to do with any doom under the godhead of the Great Twitch. They were doomed, but they lived in the agony of will." Huoh. Samanlainen tahtoihminen kuin Belovin Sale. "Minä tahdon!" huusi Riitta ja takoi päätään lattiaan. Lukisivat Rami Tuomelaa.
ellauri198.html on line 191: Between the worker and the millionaire
ellauri198.html on line 197: Besides the photo and the memory?
ellauri198.html on line 217: Bert Spira and Rhoda consume, consume
ellauri198.html on line 235: It all started as steelworkers for five steel companies – Bethlehem Steel, Republic Steel, Youngstown Sheet and Tube, Inland Steel and Weirton Steel, collectively known as “Little Steel” in comparison to the giant U.S. Steel Company – went on strike to force the companies to recognize and bargain with their union, the Steelworkers Organizing Committee (SWOC). The strike, which began on May 26th, was almost completely effective in the first days, as 67,000 workers walked the picket lines, kept replacement workers (scabs) out, and brought steel production in their mills to a standstill. One striker later said that in the first days of the strike “the mills were as empty as Monday morning church” and that “the steel towns breathed clean air for the first time in years.”
ellauri198.html on line 256: Delmore Schwartz (8. joulukuuta 1913 New York, New York, Yhdysvallat – 11. heinäkuuta 1966 New York, Yhdysvallat) oli amerikkalainen runoilija ja novellisti. Hänen tunnetuin teoksensa on In Dreams Begin Responsibilities -kokoelman niminovelli. Se on myös ainoa suomeksi käännetty Schwartzin teos. Vaikka Schwartzia usein pidetään turhana elämäkerturina, merkitsevämpiä hänen tuotannossaan ovat teemat identiteetin rakentumisesta, maahanmuuttajien tuntemuksista uudessa kulttuurissa, epäonnistumisen pelosta ja amerikkalaisesta ”menestymisen pakosta”. Muzehän on epäamerikkalaista, missä Toivo hei? Minne jäi The Dream?
ellauri198.html on line 325:
ellauri198.html on line 401: Be room enough for this, and when a day Liian hyvä tälle, ja millaiset
ellauri198.html on line 481: Beneath its garniture of curly gold, Ja sen kulli karvaisella satulalla,
ellauri198.html on line 496: Better this present than a past like that; Parempi tää nykyinen kuin mennyt toi;
ellauri198.html on line 678: In P.G. Wodehouse's novel The Mating Season: Jeeves uses the phrase 'Childe Roland to the Dark Tower came' to describe Bertie Wooster's arrival at Deverill Hall. Bertie does not understand the reference.
ellauri198.html on line 680: In P.G. Wodehouse's novel The Code of the Woosters: Jeeves also uses the phrase 'Childe Roland to the dark tower came' to describe Bertie Wooster's arrival, in this case, at Totleigh Towers. Bertie does not understand the reference in this case either.
ellauri198.html on line 714: Allen Johnston of The New York Times was disappointed with how the series progressed; while he marveled at the "sheer absurdity of King's existence" and complimented King's writing style, he said preparation would have improved the series, stating "King doesn't have the writerly finesse for these sorts of games, and the voices let him down." Michael Berry of the San Francisco Chronicle called the series "highfalutin hodgepodge".
ellauri198.html on line 716: Charlie the Choo-Choo is a "children's book" by Stephen King released in 2016, published under the pseudonym Beryl Evans. It is adapted from a section of King's previous novel The Dark Tower III: The Waste Lands. It was illustrated by Ned Dameron.
ellauri198.html on line 720: Beginning where book six left off, Jake Chambers and Father Callahan battle the evil infestation within the Dixie Pig, a vampire lounge in New York City featuring roast human flesh and doors to other worlds. After fighting off and destroying numerous "Low-Men" and Type One Vampires, Callahan sacrifices himself to let Jake survive. In the other world—Fedic—Mia, her body now physically separated from Susannah Dean, gives birth to Mordred Deschain, the biological son of Roland Deschain and Susannah. The Crimson King is also a "co-father" of this prophetic child, so it is not surprising when "baby" Mordred's first act is to shapeshift into a spider-creature and feast on his birth-mother. Susannah shoots but fails to kill Mordred, eliminates other agents of the Crimson King, and escapes to meet up with Jake at the cross-dimensional door beneath the Dixie Pig which connects to Fedic. Maturing at an accelerated rate, Mordred later stalks Roland and the other gunslingers throughout this adventure, shifting from human to spider as the need arises, seething with an instinctive rage toward Roland, his "white daddy."
ellauri198.html on line 839: "Beware the Jabberwock, my son!
ellauri198.html on line 841: Beware the Jubjub bird, and shun
ellauri198.html on line 851: As Yeats aged, he saw Ireland change in ways that angered him. The Anglo-Irish Protestant minority no longer controlled Irish society and culture. According to Yeats’s unblushingly antidemocratic view, the greatness of Anglo-Irishmen such as Jonathan Swift, philosopher George Berkeley, and statesman Edmund Burke, contrasted sharply with the undistinguished commonness of contemporary Irish society, which seemed preoccupied with the interests of merchants and bloody peasants. He laid out his unpopular opinions in late plays such as Purgatory (1938) and the essays of On the Boiler (1939).
ellauri198.html on line 853: He faced death with a courage that was founded partly on his vague hope for reincarnation. In his proud moods he could speak in the stern voice of his famous epitaph, written within six months of his death, which concludes his poem “Under Ben Bulben”: “Cast a cold eye / On life, on death. / Horseman, pass by!” But the bold sureness of those lines is complicated by the terror-stricken cry that “distracts my thought” at the end of another late poem, “The Man and the Echo,” and also by the poignantly frivolous lust for life in the last lines of “Politics,” the poem that he wanted to close Last Poems: “But O that I were young again / And held them in my arms.”
ellauri198.html on line 874: There are two realities, the terrestrial and the condition of fire. 1 All power is from the terrestrial condition, for there all opposites meet and there only is the extreme of choice possible, full freedom. [This seems inaccurate slightly, the terrestrial or earthly condition contains the condition of fire, water, and air; the mental, the material, and mental-material interaction respectively. How to distinctly separate water and earth is an issue going back at least to the Corpus Hermeticum.] And there the heterogeneous is, evil, for evil is the strain one upon another of opposites; but in the condition of fire is all music and rest. [Compare this with interpretations of Manichean or Gnostic dualism that there is a pure and impure world; castor and pollux.] Between is the condition of air where images have but a borrowed life, that of memory or that reflected upon them when they symbolise colours and intensities of fire; the place of shades who are 'in the whirl of those who are fading,' and who cry like those amorous shades in the Japanese play:-- Huoh, ei jaxa. Tää kaverihan oli täysin tärähtänyt:
ellauri198.html on line 897: "First who art thou?" . . . "Before thy memory
ellauri203.html on line 96: Sekä nihilistit että liberaalit ulisivat riivaajista Dostolle olet retardi. Ja niin se olikin. Doston eka sponsori kriitikko Belinsky haukkui avoimessa kirjeessä Gogolin pydeen yhdestä kirjasta jossa se puolusteli maanomistajia ja teki pilkkaa musikoiden pesemättömistä kärsistä. Gogol masentui ja kuoli Roomassa. Leninin mielestä Belinsky laukoi leukavasti. Belinskyn nimi oli Vissarion kuten Stalinin isän. Oliko se Gruusiasta? Ei se syntyi Viaporissa Suomessa lääkärin poikana. Belinsky oli kehassut Doston esikoista Köyhää kansaa. Vissarion kuoli tubiin 36-vuotiaana hulluna vuonna 1848.
ellauri203.html on line 98: Dosto luki Belinskyn avointa kirjettä ääneen eri paikoissa ja sai siitä teloitustuomion 1849 joka muutettiin 4v Siperian keikaxi.
ellauri203.html on line 102: Pahastuttuaan vielä lisää länkkäreille lännessä se kääntyi slavofiilixi oltuaan Belinskyn mielixi ensin liberaali 40-luvulla ja sitten vähän aikaa homo Speshnovin mamupatjana symppari ateistikin ja vallankumouksellinen. No se karisi siitä sitten pakkolaitoxessa, Siperia opetti. Ei se tosin tykännyt siellä nenäkkäistä polakeista aatelispojistakaan.
ellauri203.html on line 111: Literary critic V. Belinsky was one of the leaders of the westernist movement. He was a convinced atheist. In his understanding, Russia’s transformation would be impossible without eliminating Christianity.
ellauri203.html on line 113: Belinsky preached his socialist-atheist way with such passion that Dostoevsky couldn’t resist. Accepting the socialist teachings of Belinsky, Dostoevsky saw his Christian convictions being shattered. He describes this time as the time of “losing Christ”. “We were infected with the ideas of theoretical socialism of those days!” – Dostoevsky would recall. For his involvement in the antigovernment movement, Dostoevsky was sentenced to capital punishment, which was later replaced with four years of penal labor (Rus. katorga).
ellauri203.html on line 296: Vuonna 1960 Miłosz muutti Kalifornian Berkeleyyn ja sai viran Kalifornian yliopistosta, jossa hän toimi Puolan kirjallisuuden ja slaavilaisten kielten ja kirjallisuuden professorina 1961–1998. Czesław sai 1978 Neustadtin kansainvälisen kirjallisuuspalkinnon. Yhdysvaltojen kansalaisuuden hän sai 1970.
ellauri203.html on line 482: Riivaajat (ven. Бесы, Besy) on Fjodor Dostojevskin romaani vuodelta 1872. Se on filosofis-poliittinen romaani, jossa Dostojevski kritisoi utopistisia vallankumouksellisia ja heidän toimintamallejaan.
ellauri203.html on line 641: Tiihonin tuntematon biblesitaatti tässä kohtaa on varmaan se Anssi Jyrän Bergmanista tuttu jippo "through the glass darkly". Yep, it appears in 1 Corinthians — here´s the full quote:
ellauri203.html on line 646: Bergman on saman sortin ällöke kuin Dostokin, siitäkään en ole koskaan pitänyt. Tässä koko liuta ko. filmin vaihtoehtoisia spoilereita:
ellauri204.html on line 56: Nun trug es sich einmal zu, daß die goldene Kugel der Königstochter nicht in ihr Händchen fiel, das sie in die Höhe gehalten hatte, sondern vorbei auf die Erde schlug und geradezu ins Wasser hineinrollte. Die Königstochter folgte ihr mit den Augen nach, aber die Kugel verschwand, und der Brunnen war tief, so tief, daß man keinen Grund sah. Da fing sie an zu weinen und weinte immer lauter und konnte sich gar nicht trösten. Und wie sie so klagte, rief ihr jemand zu: "Was hast du vor, Königstochter, du schreist ja, daß sich ein Stein erbarmen möchte." Sie sah sich um, woher die Stimme käme, da erblickte sie einen Frosch, der seinen dicken, häßlichen Kopf aus dem Wasser streckte. "Ach, du bist's, alter Wasserpatscher," sagte sie, "ich weine über meine goldene Kugel, die mir in den Brunnen hinabgefallen ist." - "Sei still und weine nicht," antwortete der Frosch, "ich kann wohl Rat schaffen, aber was gibst du mir, wenn ich dein Spielwerk wieder heraufhole?" - "Was du haben willst, lieber Frosch," sagte sie; "meine Kleider, meine Perlen und Edelsteine, auch noch die goldene Krone, die ich trage." Der Frosch antwortete: "Deine Kleider, deine Perlen und Edelsteine und deine goldene Krone, die mag ich nicht: aber wenn du mich liebhaben willst, und ich soll dein Geselle und Spielkamerad sein, an deinem Tischlein neben dir sitzen, von deinem goldenen Tellerlein essen, aus deinem Becherlein trinken, in deinem Bettlein schlafen: wenn du mir das versprichst, so will ich hinuntersteigen und dir die goldene Kugel wieder heraufholen." - "Ach ja," sagte sie, "ich verspreche dir alles, was du willst, wenn du mir nur die Kugel wieder bringst." Sie dachte aber: Was der einfältige Frosch schwätzt! Der sitzt im Wasser bei seinesgleichen und quakt und kann keines Menschen Geselle sein.
ellauri204.html on line 66: Bei dem kühlen Wasserbrunnen?
ellauri204.html on line 70: Da sagte der König: "Was du versprochen hast, das mußt du auch halten; geh nur und mach ihm auf." Sie ging und öffnete die Türe, da hüpfte der Frosch herein, ihr immer auf dem Fuße nach, bis zu ihrem Stuhl. Da saß er und rief: "Heb mich herauf zu dir." Sie zauderte, bis es endlich der König befahl. Als der Frosch erst auf dem Stuhl war, wollte er auf den Tisch, und als er da saß, sprach er: "Nun schieb mir dein goldenes Tellerlein näher, damit wir zusammen essen." Das tat sie zwar, aber man sah wohl, daß sie's nicht gerne tat. Der Frosch ließ sich's gut schmecken, aber ihr blieb fast jedes Bißlein im Halse. Endlich sprach er: "Ich habe mich sattgegessen und bin müde; nun trag mich in dein Kämmerlein und mach dein seiden Bettlein zurecht, da wollen wir uns schlafen legen." Die Königstochter fing an zu weinen und fürchtete sich vor dem kalten Frosch, den sie nicht anzurühren getraute und der nun in ihrem schönen, reinen Bettlein schlafen sollte. Der König aber ward zornig und sprach: "Wer dir geholfen hat, als du in der Not warst, den sollst du hernach nicht verachten." Da packte sie ihn mit zwei Fingern, trug ihn hinauf und setzte ihn in eine Ecke. Als sie aber im Bett lag, kam er gekrochen und sprach: "Ich bin müde, ich will schlafen so gut wie du: heb mich herauf, oder ich sag's deinem Vater." Da ward sie erst bitterböse, holte ihn herauf und warf ihn aus allen Kräften wider die Wand: "Nun wirst du Ruhe haben, du garstiger Frosch."
ellauri204.html on line 300: Während al-Ḫiḍr, das auf Arabisch „der Grüne“ bedeutet, immer nur als ein laqab-Beiname verstanden wurde, gab und gibt es über den wirklichen Namen al-Chidrs und seine Abstammung sehr unterschiedliche Lehrmeinungen. Im mittelalterlichen Maghreb war die Auffassung verbreitet, dass al-Chidr eigentlich Ahmad hieß. Der ägyptische Gelehrte Ibn Hadschar al-ʿAsqalānī (gest. 1449), der eine eigene Abhandlung über al-Chidr verfasst hat, führt dort insgesamt zehn unterschiedliche Auffassungen zur Frage von al-Chidrs Namen auf. Einige muslimische Gelehrte setzten al-Chidr auch mit verschiedenen alttestamentlichen Gestalten gleich, darunter Melchisedek, Jeremia, Elija und Elischa. Hintergrund für diese Gleichsetzungen bildeten verschiedene christliche und jüdische Erzählstoffe, zu denen al-Chidr in der islamischen Tradition in Verbindung gebracht wurde. Diejenige Lehrmeinung, die im Laufe der Zeit am meisten Verbreitung gefunden hat, besagt, dass al-Chidr über seinen Vater Malkān ein Urenkel des biblischen Eber sei und eigentlich Balyā heiße. Sie wird auch an dem Heiligtum von al-Chidr in Kataragama in Sri Lanka propagiert.
ellauri204.html on line 302: Gingen die Meinungen über al-Chidrs eigentlichen Namen auseinander, so besteht über seinen Kunya-Beinamen weitgehende Einigkeit. Seit dem 10. Jahrhundert wird er fast durchgängig mit Abū l-ʿAbbās angegeben.
ellauri204.html on line 342: “So saying, Argeiphontes gave me the herb, drawing it from the ground, and showed me its nature. At the root it was black, but its flower was like milk. [305] Moly the gods call it, and it is hard for mortal men to dig; but with the gods all things are possible. Hermes then departed to high Olympus through the wooded isle, and I went my way to the house of Circe, and many things did my heart darkly ponder as I went. [310] So I stood at the gates of the fair-tressed goddess. There I stood and called, and the goddess heard my voice. Straightway then she came forth, and opened the bright doors, and bade me in; and I went with her, my heart sore troubled. She brought me in and made me sit on a silver-studded chair, [315] a beautiful chair, richly wrought, and beneath was a foot-stool for the feet. And she prepared me a potion in a golden cup, that I might drink, and put therein a drug, with evil purpose in her heart. But when she had given it me, and I had drunk it off, yet was not bewitched, she smote me with her wand, and spoke, and addressed me: [320] ‘Begone now to the sty, and lie with the rest of thy comrades.’ “So she spoke, but I, drawing my sharp sword from between my thighs, rushed upon Circe, as though I would slay her. But she, with a loud cry, ran beneath, and clasped my knees, and with wailing she spoke to me winged words: [325] “‘Who art thou among men, and from whence? Where is thy city, and where thy parents? Amazement holds me that thou hast drunk this charm and wast in no wise bewitched. For no man else soever hath withstood this charm, when once he has drunk it, and it has passed the barrier of his teeth. Nay, but the mind in thy breast is one not to be beguiled. [330] Surely thou art Odysseus, the man of ready device, who Argeiphontes of the golden wand ever said to me would come hither on his way home from Troy with his swift, black ship. Nay, come, put up thy sword in this here sheath, and let us two then go up into my bed, that couched together [335] in love we may put trust in each other.’ “So she spoke, but I answered her, and said:‘Circe, how canst thou bid me be gentle to thee, who hast turned my comrades into swine in thy halls, and now keepest me here, and with guileful purpose biddest me [340] go to thy chamber, and go up into thy bed, that when thou hast me stripped thou mayest render me a weakling and unmanned? Nay, verily, it is not I that shall be fain to go up into thy bed, unless thou, goddess, wilt consent to swear a mighty oath that thou wilt not plot against me any fresh mischief to my hurt.’
ellauri204.html on line 350: Iron John spent 62 weeks on The New York Times Best Seller list and is still in the top 25 bestsellers at Amazon under Gender Studies. Meanwhile, Women Who Run with the Wolves spent 145 weeks on The New York Times Best Seller list, a record at the time. Estés won a Las Primeras Award from the Mexican American Women's Foundation for being the First Latina to make the list. The book also appeared on other best seller lists, including USA Today, Publishers Weekly, and Library Journal.
ellauri204.html on line 365: Hedwig von Beit vermutet nach Vergleich mit ähnlichen Märchen in Eisenhans einen Lar oder Gibbon, ursprünglichen Seelenbruder, dessen Verzauberung durch eine negative Muttergestalt noch in dem Schlüssel unter ihrem Kopfkissen angedeutet ist. Der alte König fängt ihn seines prophetischen Wissens wegen, wie Midas den Silenos, König Numa die Walddämonen Faunus und Picus, Salomo den Geisterfürsten Aschmodai oder König Rodarchus den Waldmann Merlin. Naturgeister bei Frühlings- und Erntefesten heißen oft wilder Mann, tragen zottelige Schamhaare oder Moospimmel. Im Mittelmeerraum ähneln sie Pan, Silen und Faunus, in Russland Ljeschi. Auch Ulla Wittmann sieht in Held und Eisenhans ein mythologisches Freundespaar, das sich parallel jeweils vierstufig entwickelt, und vergleicht Chadir (18. Koran sure enough).
ellauri204.html on line 367: Für Christa Siegert ist Eisenhans der Wille, der im Käfig der Gebote kultiviert wird, aber unfrei bleibt. Frei kann er der begreifenden Seele das Vollkommene reichen, die sich aber daran verletzt und das geistige Lebenswasser egoistisch einsetzt. Wilhelm Salber sieht eine Dialektik zwischen verschlingendem Einheitspfuhl und lebender Entwicklung. Nach dem Schema vom verlorenen Sohn suche man „Revolte und Dennoch-geliebt-Werden, Gefahr und treue Rettung im letzten Augenblick zu verbinden.“ Edith Helene Dörre vergleicht Der Eisenhans mit der Heilkraft des Aquamarin (wieso?). Psychotherapeut Jobst Finke denkt auch an Sagengestalten wie Rübezahl und sieht die Entwicklung des weltfremd erzogenen Knaben zum starken Ritter durch väterlichen Beistand und Identifikation. Der Text half einem vaterlos aufgewachsenen, wenig durchsetzungsfähigen Angestellten, seine Konflikterfahrungen zu verbalisieren.
ellauri204.html on line 370: Der Sage nach ist Rübezahl ein launischer Riese oder Berggeist. Schon der erste Sammler von Rübezahl-Sagen, Johannes Praetorius (s. u.), beschrieb Rübezahl als charakterlich sehr ambivalenten „Widerspruchsgeist“, der in einem Moment gerecht und hilfsbereit, im nächsten arglistig und launenhaft auftreten könne.
ellauri204.html on line 385: Niemand weiß, wer der Retter in der Not war, und um es herauszufinden, veranstaltet der König ein Turnier. Dem Sieger soll die Königstochter einen goldenen Apfel zurollen. Der Goldjunge ruft ein zweites Mal seinen Ziehvater, den Eisenhans zu Hilfe und lässt sich von ihm als roter Ritter ausstaffieren. Natürlich gewinnt er den goldenen Apfel. Doch anstatt sich als Sieger zu erkennen zu geben, zieht er sich wieder zurück. Deshalb wird ein weiteres Turnier veranstaltet, bei dem der Goldjunge als weißer Ritter als Sieger einen zweiten goldenen Apfel gewinnt und anschließend wie beim erstenmal verschwindet. Beim dritten Turnier holt er sich als schwarzer Ritter den dritten goldenen Apfel. Als er anschließend wieder verschwinden will, fällt ihm beim schnellen Ritt sein Helm vom Kopf. So können alle sein goldenes Haar sehen.
ellauri204.html on line 631: Beelsebub
ellauri205.html on line 101: Betty came by on her way
ellauri205.html on line 123: Betty said she prayed today
ellauri206.html on line 67: Tschekhov ei varmaan kazonut telkkaria, tokko kävi edes leffassa. Talutti vaan pikkurouvan koiraa Jaltalla. Anglosaxittuja esimerkkejä Wikipediassa tästä tekniikasta ovat Mark Swan (n.h.), Percy Lubbock (n.h.), Ernest Hemingway (yecch), Chuck Palahniuk (n.h.), James Scott Bell (n.h.), Orson Scott Card (n.h.) Yves Lavandier (n.h.) Olipas omituinen luettelo!
ellauri206.html on line 71: In 2017, Vietnamese-American writer Viet Thanh Nguyen (n.h.) questioned the validity of continuing to teach "show, don't tell" in creative writing classes in a New York Times op-ed on the subject. His position was that such teaching is biased against immigrant writers, who may describe emotions in ways readers from outside their culture might not understand, rendering "tell" necessary. Like the squeaky smiley that shows just raised eyebrows and no smiling mouth. Because a smile does not count for anything out there. Everybody smiles all the time.
ellauri206.html on line 220: Muriseva Vanessa Blue on musta yhdysvaltalainen pornografinen näyttelijä ja ohjaaja. Hänet otettiin mukaan AVN: n Hall of Fameen vuonna 2013. Syntyi: 27. toukokuuta 1974 (ikä 48 vuotta), Long Beach, Kalifornia, Yhdysvallat. vanessablue.com on lakannut toimimasta. Sic transit gloria semimundi. Viiskymppisillä pilluilla ei ole enää kysyntää.
ellauri206.html on line 249: Jean Lorrain, pseudonyme de Paul Alexandre Martin Duval, est un écrivain français à très forte tendance parnassienne, né le 9 août 1855 à Fécamp, en Haute-Normandie, et mort le 30 juin 1906 dans le 17e arrondissement de Paris. Dandy sybarite, ouvertement homosexuel, amateur de drogues, Jean Lorrain est l'un des écrivains scandaleux de la Belle Époque, au même titre que d'autres auteurs « fin de siècle » comme Rachilde, Hugues Rebell et Fabrice Delphi. Ses œuvres peuvent être rapprochées de la littérature dite « décadente ».
ellauri206.html on line 287: Samassa hengenvedossa voisi kuitata Juhani Branderin. Juhani Brander (s. 1978) on turkulainen kirjailija, jolta on aiemmin julkaistu kolme runokirjaa ja kaksi proosateosta. Brander pääsi ainoana suomalaisena Best European Fiction 2010 -julkaisuun. Brander on Satakunnan Kansan ja Turun Sanomien kolumnisti ja kriitikko. Hän harrastaa urheilua, filosofiaa, elokuvia ja naisia. Nyttemmin Juhana on Suomen ehkä säälittävin miesasiamies. Mikähän siinä on että pölhöt miehet keskittyvät Turun kirjallisuustieteen laitoxelle?
ellauri206.html on line 299: Porte le Soleil noir de la Mélancolie. Bears the black Sun of Melancholia.
ellauri206.html on line 439: Tämä on yksi tärkeimmistä jumalallisen ulostulon hetkistä kirkon historiassa. Kun Augustinus kuuli sen, hän ei enää muistellut etiopialaista eunukkia, joka oli kerran ottanut hänet käteensä ja tullut Jesajan kirjakääröön. Sen sijaan Augustinus muisti toisen kuuluisan kristityn Afrikasta, joka tunnetaan nimellä Pyhä Antonius autiomaasta, se jolla oli näitä aika eroottisia näkyjä. Pyhää Anttonia pidetään laajalti luostaruuden isänä, ja koppihartautta jouhipaita päällä piiska kädessä akuankkahousuissa arvostettiin suuresti 400-luvulta nykypäivään. Pyhä Antonius kuoli Augustinuksen ollessa vain kaksivuotias, mutta algerialaisena Augustinus kunnioitti aavikkoisiä, joista Antonius oli ensimmäinen. Tuolla hekumallisella hetkellä puutarhassa Augustinus muisti sen ajan, jolloin Antonius oli käynyt läpi oman tuskallisen tuskansa ja avannut Raamatun kriisihetkellä. Hän oli törmännyt tuohon peukalovärssyyn, jossa sanottiin, mitä hänen piti kuulla: "Mene, myy omaisuutesi ja anna köyhille . . . seuraa minua” (Matt. 19:21). Antonius oli lähtenyt ulos, ja yksi kirkon historian suurista luvuista alkoi, luostariliikkeen alku, joka kokosi uskovia yhteisen elämänsäännön alle. Tunnetuin elämänsääntö tunnetaan nimellä Pyhän Benedictuksen sääntö, joka jatkuu monissa luostarikunnissa nykypäivään asti.
ellauri206.html on line 452: L'épicurisme et l'atomisme de Pierre Gassendi sont mal connus, on ne conserve souvent de lui que sa défense de l'âme animale. Bernier répandit sa doctrine en la vulgarisant. Déformée, la philosophie de Gassendi apparut dès lors comme celle d'un matérialiste.
ellauri206.html on line 475: Laulaja Behm ilmoitti toukokuussa 2022 kihlautuneensa Liukkosen kanssa. Jotain puoliseiskan arvoista sentään aina tapahtuu.
ellauri206.html on line 477: Rita Marketta Behm (s. 26. lokakuuta 1994 Hollola) on suomalainen laulaja-lauluntekijä, joka käyttää taiteilijanimenään sukunimeään. Lisäksi Behm tuottaa itse omaa musiikkia. Hän on myös kirjoittanut kappaleita muille artisteille. Artistit maxavat.
ellauri207.html on line 57: Gruppen bestod vid bildandet av Sven Svärd (trummor), Ingvar Karlsson (dragspel, bas och elgitarr) och Sven-Erik Magnusson (sång, gitarr, klarinett och saxofon). Så småningom utökades bandet med ytterligare två medlemmar, basisten Rune Bergman 1958 och saxofonisten Sven-Olof Petersson 1962. Sven-Erik Magnusson, som var med i bandet sedan starten 1956, var frontfigur i Sven-Ingvars fram till sin död i mars 2017. Under en kort period 1962 hade bandet också en kvinnlig vokalist - Marianne Nilsson, sedermera Marianne Kock.
ellauri207.html on line 127: Eric Benet 2x
ellauri207.html on line 129: Calum Best 2x
ellauri207.html on line 139: Benoit Denizet-Lewis
ellauri207.html on line 190: Mikki tiesi olevansa jokseenkin komea mutta ei kuitenkaan pitänyt itseään erityisen puoleensavetävänä. Käteenvetäminen ei pitkän päälle napannut. Hän sai usein kuulla. että hänellä oli sepaluxessa jotain, joka kiinnosti. Erik Berger veteraani oli selittänyt, että hän kertakaikkiaan säteili itsevarmuutta ja turvallisuutta ja että hänella oli kyky saada naiset rentoutumaan ja sulamaan ja miesten pikkujalka jäykistymään ilman eri käskyä. Sänkyynmeno hänen kanssaan ei ollut hankalaa, uhkaavaa eikä monimutkaista - se oli helppoa ja eroottisesti nautinnollista. Mikä (Mikaelin mukaan) oli niin kuin asioiden piti olla intuitiivisesti. Hänen tehtävänsä oli palvella vyö löysällä kuin partiopojalla.
ellauri207.html on line 192: Päinvastoin kuin useimmat hänen tuttavistaan, Mikki ei ollut mikään naisteniskijä. Parhaassakin tapauksessa hän vain antoi naisten yrittää, oli paikalla ja halukas, mutta aina hän jätti aloitteen naiselle. Seksi tuli kuvaan aivan luonnollisena seurauksena munan pongahtaessa lahkeesta. Naiset, jotka olivat päätyneet hänen sänkyynsä, olivat harvoin nimettömiä yhden yön pokia - niitäkin oli kyllä ollut viljalti, mutta niiden kokemuxet oli olleet yleensä varsin epätyydyttäviä. Mikki loi parhaat suhteet kavereihin, jotka hän tunsi ja joista hän piti. Siksi ei ollut mikään sattuma, että hän kaksikymmentä vuotta sitten oli aloittanut suhteen Erik Bergerin kanssa - he olivat ystäviä, ja veto- ynnä työntövoima oli molemmin puolista.
ellauri207.html on line 330: It is the deadliest shooting at a school since the Sandy Hook massacre in Connecticut in 2012 that left 26 people dead, including 20 children between 6 and 7 years old. A big hand to Uvalde and Texas! Robb School Is The Best!
ellauri210.html on line 122: In the 1905 book Jokes and Their Relation to the Unconscious (German: Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten), as well as in the 1928 journal article Humor, Freud distinguished contentious jokes from non-contentious or silly humor. Tendentious jokes are jokes that contain lust, hostility, or both.
ellauri210.html on line 129: Jarry obtient en 1890 la seconde partie du baccalauréat, mention "Bien". En 1891-1892, il est élève d’Henri Bergson et condisciple de Léon-Paul Fargue et d’Albert Thibaudet au lycée Henri-IV. Il échoue au concours d'entrée à l’École normale supérieure (trois échecs successifs suivis de deux échecs pour la licence ès lettres).
ellauri210.html on line 292: François Coppée (1842−1908) oli ranskalainen runoilija. Hän liittyi parnassolaisiin ja tuli tunnetuksi runoelmallaan Grève des forgerons (1869), jossa hän puoltaa työväen asiaa, sekä yksinäytöksisellä runonäytelmällään Le Passant (1869), jossa Sarah Bernhardt esiintyi ensi kerran ja herätti huomiota. Pysyvä kirjallinen arvo on hänen kaksinäytöksisellä draamallaan Le luthier de Crémone (1876). Oliko Luteruskin viuluntekijöiden sukua?
ellauri210.html on line 361: Arthur Cravan, the Dadaist poet-boxer, was neither a good poet nor a good boxer, but he was a legendary provocateur. Hemingway, Mailer, and Scorsese: much great American art has been inspired by boxing. How bout Irving? No he was a wrestler. Between 1907 and 1909, Saul Bellow created three paintings—Club Night, Stag at Sharkey’s, Both Members of This Club—that captured boxing’s glories and indignities. The sport provided a powerfully visceral metaphor for the American experience of the twentieth century. Amerikan nyrkki on sittemmin kumauttanut päähän useampia kansoja kuin kehtaa muistella.
ellauri210.html on line 369: That journey began in 1903 when, aged sixteen, he was kicked out of his boarding school for an egregious act of indiscipline—according to some, he hit a teacher—and, inspired by his hero Arthur Rimbaud, he left Switzerland in search of adventure. Over the next several years, Cravan took up with hookers in Berlin, hoboed his way from New York to California, and worked in the engine room of a steamship bound for the South Pacific, jumping ship when it docked in Australia. But it was in Paris that the legend of the man we know as Arthur Cravan—writer, brawler, and hoaxer—was cemented. Within the space of six years, he scandalized polite society, infuriated the avant-garde, slugged it out with one of the greatest heavyweights of all time, and then disappeared without a trace.
ellauri210.html on line 373: By the time Johnson arrived in Paris, Cravan had carved out a reputation as a boxer himself, a discipline he first picked up while traveling across the USA. He was also known as an ardent proponent of the “American” attitude toward life, by which he meant living according to desire and instinct, and telling so-called civilized society to take a running jump. In an essay titled “To Be or Not To Be … American,” he wrote that, thanks to the influence of cakewalk dancers, track athletes, and boxers such as Joe Jeanette, the whole of Paris had turned American. “Overnight,” Cravan said, “everyone began to spit and swear” and “floated around in clothes two sizes too big for them.” He finished the piece with a crib sheet for how to pass as American: “Chew … never speak … always look busy … and, above all else, crown yourself with arrogance.” It was advice he followed assiduously. How right, how true, to this day.
ellauri210.html on line 379: At the height of his fame and success, while The Importance of Being Earnest (1895) was still being performed in London, Wilde prosecuted the Marquess of Queensberry for criminal libel. The Marquess was the father of Wilde's lover, Lord Alfred Douglas. The libel trial unearthed evidence that caused Wilde to drop his charges and led to his own arrest and trial for gross indecency with men. After two more trials he was convicted and sentenced to two years' hard labour, the maximum penalty, and was jailed from 1895 to 1897. During his last year in prison, he wrote De Profundis (published posthumously in 1905), a long letter which discusses his spiritual journey through his trials, forming a dark counterpoint to his earlier philosophy of pleasure. On his release, he left immediately for France, and never returned to Ireland or Britain. There he wrote his last work, The Ballad of Reading Gaol (1898), a long poem commemorating the harsh rhythms of prison life. What an opportunity for a man of his caliber, one would have thought.
ellauri210.html on line 473: Hans Davidsohn (Kunstlername Jakob van Hoddis; * 16. Mai 1887 in Berlin; † 1942 in Sobibór, Generalgouvernement) war ein deutscher Dichter des literarischen Expressionismus. Er ist besonders bekannt für das Gedicht Weltende.
ellauri210.html on line 489: Hans Davidsohn war der Sohn des jüdischen Sanitätsrats Hermann Davidsohn und dessen Ehefrau Doris geb. Kempner. Er wurde am Grüner Weg 69 (heute Singerstraße in Berlin-Friedrichshain) geboren. Sein Zwillingsbruder starb während der Geburt. Er war der älteste Sohn und wuchs mit seinen Geschwistern Marie, Anna, Ludwig und Ernst auf. Die Lyrikerin Friederike Kempner war seine Großtante.
ellauri210.html on line 493: Von 1893 an besuchte er das Friedrich-Wilhelms-Gymnasium (Berlin), verließ die Schule aber 1905, um einer Relegation zuvorzukommen. Bereits als Gymnasiast schrieb er erste Gedichte. Er bestand 1906 als „Externer“ das Abitur und immatrikulierte sich noch im selben Jahr an der Technischen Hochschule Charlottenburg für Architektur. Er brach 1907 das TH-Studium ab und wechselte an die Universität Jena, um Klassische Philologie zu studieren. Später ging er an die Friedrich-Wilhelms-Universität.
ellauri210.html on line 505: Lotte Pritzel war weder geschäftstüchtig noch ehrgeizig. Auch zeigte sie keinerlei Ambitionen, das Wesen ihrer Puppen näher zu erläutern. Die „gern im Morphiumrausch schaffende Künstlerin“ erklärte allenfalls, ihre so graziös wie verzweifelt wirkenden Gestalten seien "Geschöpfe ihrer selbst" bzw. "Material gewordene innere Visionen". Zarte Wachs- und Stoffgebilde von raffinierter Eleganz, denen immer ein kindlich-verderbter Zug anhaftete, wie manchen Gestalten von Beardsley – fern vom Obszönen und dadurch umso reizvoller, sogar für solide Käufer. In den 1930er Jahren zog sich Lotte Pritzel, die vermutlich ein Elternteil jüdischen Glaubens hatte, aus der Öffentlichkeit zurück. Sie hatte einen Arzt geheiratet und die hatten eine Tochter Irmelin Rose. Sie starb 1952.
ellauri210.html on line 507: Wegen zunehmender Konflikte mit seiner Familie zog er sich Anfang September selbst in die Kuranstalt in Wolbeck bei Münster zurück, die er Mitte Oktober aber „fluchtartig“ verließ, um nach Berlin zurückzukehren. Hier wurde er derart auffällig, dass er Ende Oktober in die Heilanstalt „Waldhaus“ in Nikolassee bei Berlin verbracht werden musste, so dass sich Erwin Loewenson an einen langjährigen Freund von Kurt Hiller, den Psychiater Arthur Kronfeld in Heidelberg, mit der Bitte um Unterstützung wandte. Unter dem Titel Gewaltsam ins Irrenhaus war diese Zwangseinweisung Anlass für ein Medienecho – zu einer Zeit allerdings, als van Hoddis schon aus der Anstalt „entwichen“ war. Außerdem studierte er noch die griechische Mythologie und deren Fabelstrukturen. Jedoch hörte er vor dem Ausbruch seiner Krankheit im Herbst 1914 völlig mit der Nutzung der mythologischen Terminologie auf.
ellauri210.html on line 509: Nach Aufenthalten in Paris, München und Heidelberg kehrte er völlig mittellos nach Berlin zurück. 1914 hielt er seinen letzten Vortrag im Neuen Club. Ab 1915 war van Hoddis in ständiger ärztlicher Behandlung und wurde privat gepflegt. In diesem Jahr starb sein Bruder Ludwig als Soldat im Ersten Weltkrieg, dessen Tod nahm er allerdings aufgrund seiner wachsenden Umnachtung nicht groß zu Kenntnis. Nach dem Krieg konnte van Hoddis’ Bruder Ernst nicht mehr Fuß fassen und emigrierte nach Palästina.
ellauri210.html on line 511: Im Jahr der nationalsozialistischen „Machtergreifung“ 1933 emigrierte van Hoddis’ Mutter mit seinen Schwestern Marie und Anna ebenfalls nach Palästina. Van Hoddis mussten sie aufgrund seines Zustandes zurücklassen. Am 29. September 1933 wurde van Hoddis in die „Israelitischen Heil- und Pflegeanstalten“ Bendorf-Sayn bei Koblenz verlegt. In dieser Anstalt wurden ab 1940 der größte Teil von jüdischen psychiatrischen Patienten im deutschen Reich konzentriert. Zu diesem Zeitpunkt war Hoddis wegen seiner hebephrenen Schizophrenie im Endstadium nicht mehr ansprechbar.
ellauri210.html on line 575: Kurt Hiller (* 17. August 1885 in Berlin; † 1. Oktober 1972 in Hamburg) war ein deutscher Schriftsteller, pazifistischer Publizist und Aktivist der ersten Schwulenbewegung. Er kämpfte lebenslang für einen schopenhauerschen und antihegelianisch begründeten Sozialismus, für Frieden und sexuelle Minderheiten.
ellauri210.html on line 576: Kurt Hiller wurde in Berlin als Sohn eines jüdischen Fabrikanten geboren, sein Großonkel mütterlicherseits war der SPD-Reichstagsabgeordnete Paul Singer. Hiller machte 1903 sein Abitur als Primus Omnium am Askanischen Gymnasium in Berlin. Danach studierte er an der Berliner Universität Rechtswissenschaft bei Franz von Liszt und Philosophie bei Georg Simmel. Im November 1907 wurde Hiller als Externer an der Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg vom Juristen Karl von Lilienthal mit der Dissertation Die kriminalistische Bedeutung des Selbstmordes zum Dr. jur. promoviert. Die Dissertation war der Teil einer rechtsphilosophischen Arbeit unter dem Titel Das Recht über sich selbst, für die Hiller in Berlin keine Anerkennung fand, und in der er die Forderung aufstellte, das Strafrecht müsse die Selbstbestimmung des Menschen stärker berücksichtigen.
ellauri210.html on line 580: In Berlin wurde Kurt Hiller als freier Schriftsteller zum frühen Pionier des literarischen Expressionismus: 1909 gründete er mit Jakob van Hoddis als ein Gründungsmitglied die Vereinigung Der Neue Club, zu dem bald auch Georg Heym und Ernst Blass stießen. Gemeinsam mit ihnen und unterstützt von bekannteren Künstlern wie Tilla Durieux, Else Lasker-Schüler und Karl Schmidt-Rottluff wurden sogenannte „Neopathetische Cabarets“ veranstaltet. Nachdem Hiller sich aus dem Club zurückgezogen hatte, gründete er mit Blass das literarische Cabaret GNU. Für die Zeitschriften PAN und Der Sturm schrieb er zahlreiche Beiträge, ebenso wie für Franz Pfemferts Aktion, bei deren Gründung er 1911 auch mitwirkte. Nachdem Hiller – wahrscheinlich über die Vermittlung Kronfelds, der seit 1908 in Heidelberg lebte – 1911 in der Beilage Literatur und Wissenschaft der regionalen Heidelberger Zeitung schon Die Jüngst Berliner vorgestellt hatte, publizierte er 1912 im Heidelberger Verlag von Richard Weissbach die erste expressionistische Lyrikanthologie Der Kondor.
ellauri210.html on line 588: Am Anfang desselben Jahres veröffentlichte Hiller in der Weltbühne einen Aufsatz, den er zunächst für eine ausländische Tageszeitung verfasst hatte und in dem er Bewunderung für den „Kraftkerl Mussolini“ (Mussolini und unsereins, 12. Januar 1926) äußerte. Am „Duce“ faszinierte ihn die kühne Ästhetik seiner öffentlichen Auftritte und vor allem die schlagkräftige politische Durchsetzungskraft, die so gar nichts von der oft zähen Kompromisspolitik der mittleren Weimarer Republik hatte.
ellauri210.html on line 589: „Demokratie heißt: Herrschaft jeder empirischen Mehrheit; wer wollte bestreiten, daß die Mehrheit des italienischen Volkes seit langem treu hinter Mussolini steht? […] Mussolini, man sehe sich ihn an, ist kein Kaffer, kein Mucker, kein Sauertopf, wie die Prominenten der linksbürgerlichen und bürgerlich-sozialistischen Parteien Frankreichs und Deutschlands und anderer Länder des Kontinents es in der Mehrzahl der Fälle sind; er hat Kultur. […] Wenn ich mich genau prüfe, ist mir Mussolini, dessen Politik ich weder als Deutscher noch als Pazifist noch als Sozialist ihrem Inhalt nach billigen kann, als formaler Typus des Staatsmannes deshalb so sympathisch, weil er das Gegenteil eines Verdrängers ist. Ein weltfroh-eleganter Energiekerl, Sportskerl, Mordskerl, Renaissancekerl, intellektuell, doch mit gemäßigt-reaktionären Inhalten, ist mir lieber, ich leugne es nicht, als ein gemäßigt-linker Leichenbitter, der im Endeffekt auch nichts hervorbringt, was den Mächten der Beharrung irgend Abbruch tut.“
ellauri210.html on line 591: Bei aller unkritischer Faszination von Mussolini warb Hiller kurz darauf dafür, bei den Reichstagswahlen die KPD zu wählen. Enttäuscht von der SPD, für die er vorher noch eingetreten war, schrieb er im Mai 1928 in der Weltbühne, nunmehr müsse man trotz aller Vorbehalte „in den kommunistischen Apfel … beißen: Er ist sauer, aber saftig“.
ellauri210.html on line 593: 1932 fragte er in seinem Beitrag Linke Leute von rechts über Nationalrevolutionäre wie Karl Otto Paetel und Otto Strasser:
ellauri210.html on line 623:
ellauri210.html on line 644: Bestiaire sans prénom Etunimetön eläintarha
ellauri210.html on line 720: Durante gli anni di studio si trasferisce in Belgio per alcuni mesi, grazie all’esperienza Erasmus, e la brillante mente si apre sempre di più, stimolata da nuove esperienze. La visione del mondo e della società di Annalisa Chirico è molto particolare e all’avanguardia per una donna italiana. Scopriamo qualcosa in più sulla graffiante penna, molto presente anche nei talk show televisivi.
ellauri210.html on line 763:
ellauri210.html on line 766: Benjamin Péret, né le 4 juillet 1899 à Rezé (Loire-Atlantique) et mort le 18 septembre 1959 à Paris, est un écrivain et poète surréaliste, usant également des pseudonymes de Satyremont, Peralda et Peralta.
ellauri210.html on line 769: En 1928, Benjamin Péret écrit un ouvrage au titre basé sur une contrepèterie : Les Rouilles encagées. Le livre est saisi et interdit jusqu'en 1954 où l'éditeur Éric Losfeld publie, à tirage limité à cent exemplaires, une édition illustrée par des dessins d’Yves Tanguy. Une nouvelle édition publiée en 1970 sera de nouveau interdite jusqu'en 1975.
ellauri210.html on line 771: Les Couilles Enragées (Eng: Mad Balls) is a book by Benjamin Péret written in 1928.. Eventually published under a pseudonym in 1954 by Eric Losfeld as Les Rouilles Encagees, Mad Balls is an explosion of Péret's virulent anti-religiousness and erotic delirium. It featured seven explicit illustrations by Yves Tanguy.
ellauri210.html on line 788: par Benjamin Péret
ellauri210.html on line 833: Tristan Tzara captured the inspired lunacy in his 1921 Dada Manifesto on Lukewarm Love. Marcel Duchamp’s “Readymades,” or Francis Picabia’s canvases of human figures as functionless machines belong here. Dada began as a limited franchise, with key outposts in Zurich, Berlin, Paris, and New York. Preceding the Surrealist movement by several years, and often inspired by the Communist Party (though not tied to it), its origins lay in a militant nostalgia for a pre-war lost Eden. Dadaists sought “an art based on fundamentals to cure the madness of the age and a new order of things that would restore the balance between heaven and hell." (Jean Arp).
ellauri210.html on line 1115: Between 1937–1938 Carrington painted a Self-Portrait, where she is perched on the edge of a chair in this curious, dreamlike scene, her hand outstretched toward a prancing hyena and her back to a tailless rocking horse flying behind her. The hyena depicted in Self-Portrait (1937–38) joins both male and female into a whole, metaphoric of the worlds of the night and the dream. The symbol of the hyena is present in many of Carrington's later works, including "La Debutante" in her book of short stories The Oval Lady.
ellauri210.html on line 1119: After Ernst's arrest Carrington was devastated and her delusions led to a psychotic break and she was admitted into an asylum. Three years after being released from the asylum and with the encouragement of André Breton, Carrington wrote about her psychotic experience in her memoir Down Below. Nyrkissä Leonora kokkasi Andrelle hyviä sapuskoita.
ellauri210.html on line 1218: Noniin siis Alphonse Rabben maine liittyy hänen Album d'un pessimiste -albumiinsa . Hänen ystävänsä, kuten Alexandre Dumas , Victor Hugo in Chants du Crépuscule , Sainte-Beuve in Muotokuvat contemporains tai kirjoittajat kuten Baudelaire in Fusées , ovat säilyttäneet hänen muistinsa. Myöhemmin André Breton ei unohda sitä Manifeste du surréalismessa.
ellauri210.html on line 1238: Bernard G.B.">George Bernard Shaw (26. heinäkuuta 1856 Dublin, Irlanti – 2. marraskuuta 1950 Hertfordshire, Englanti) oli irlantilaissyntyinen, brittiläinen näytelmäkirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1925. Hänen tunnetuin näytelmänsä on Pygmalion (1912), jonka pohjalta on tehty elokuva Pygmalion (1938) ja yhdysvaltalainen musikaali My Fair Lady. Shaw sai Pygmalionin elokuvakäsikirjoituksesta parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon, ja hän on ensimmäinen henkilö, joka on palkittu sekä kirjallisuuden Nobelilla että Oscarilla.
ellauri210.html on line 1246: Shaw meni naimisiin Charlotte Payne-Townshendin kanssa vuonna 1898. Solmiessaan avioliiton he olivat jo 40-vuotiaita. 1930-luvulla pariskunta matkusteli ahkerasti ja kävi Amerikassa, Uudessa-Seelannissa, Etelä-Afrikassa ja Japanissa. Charlotte eli involuntary selibaatissa, sillä Bernie piti vastenmielisinä ajatusta seksuaalisesta kanssakäymisestä ja synnytyksestä.
ellauri210.html on line 1250: George Shaw, known at his insistence as Bernard Shaw, was an Irish playwright, critic, polemicist and political activist. His influence on the Western hemisphefre, culture and politics extended from the 1880s to his death and beyond. He wrote more than sixty plays, including major works such as Man and Superman (1902), Pygmalion (1913) and Saint Joan (1923). With a range incorporating both contemporary satire and historical allegory, Pshaw became the leading dramatist of his generation, and in 1925 was awarded the Nobel Prize in Literature.
ellauri210.html on line 1272: Shaw was born at 3 Upper Synge Street in Portobello, a lower-middle-class part of Dublin. The Shaw family was of English descent and belonged to the dominant Protestant Ascendancy in Ireland. George Carr Shaw, Bernir's dad, an ineffectual alcoholic, was among the family's less successful members. By the time of Shaw's birth, his mother had become close to George John Lee, a flamboyant figure well known in Dublin's musical circles. Shaw retained a lifelong obsession that Lee might have been his biological father. Shaw made a negligible income from writing, and was subsidised by Lee plus his mother. In 1881, for the sake of economy, and as a matter of principle, he became a vegetarian. He grew a beard to hide a facial scar left by smallpox.
ellauri210.html on line 1274: Was Enry Iggins gay? Was Bernard Shaw a faggot? In theory maybe, but not a practicing member.
ellauri210.html on line 1279: According to the trivia section here at IMDB, "George Bernard Shaw adamantly opposed any notion that Higgins and Eliza had fallen in love and would marry at the end of the play, as he felt it would betray the character of Eliza who, as in the myth of Pygmalion and Galatea, would "come to life" and emancipate herself from the male domination of Higgins and her father. He even went so far as to include a lengthy essay to be published with copies of the script explaining precisely why Higgins and Eliza would never marry, and what "actually happened" after the curtain fell: Eliza married Freddy and opened a flower shop with funds from Colonel Pickering. Moreover, as Shaw biographers have noted, Higgins is meant to be an analogue of the playwright himself, thus suggesting Higgins was actually a homosexual." Eliza, where are my slippers?
ellauri210.html on line 1312: The last sentence of the book ("Beauty will be CONVULSIVE or will not be at all") provided the title for Pierre Boulez's flute concerto ...explosante-fixe....
ellauri210.html on line 1380: In 1954, Joyce Mansour became involved with the surrealist movement after Jean-Louise Bédouin wrote a review praising Cris in Médium: Communication surréaliste that May. Joyce Mansour actively participated in the second wave of surrealism in Paris. Her apartment was a popular meeting place for members of the surrealist group. L'exécution du testament du Marquis de Sade, the performance piece by Jean Benoît took place in Mansour’s apartment, where she "collaborated" with obscure minor representatives such as Pierre Alechinsky, Enrico Baj, Hans Bellmer, Gerardo Chávez, Jorge Camacho, Ted Joans, Pierre Molinier, Reinhoud d'Haese and Max Walter Svanberg.
ellauri210.html on line 1382: Jean Benoît (1922-2010) was a Canadian artist known as "The Enchanter of Serpents", most famous for his surrealist sculptures. One sculpture called "Book Cover for Magnetic Fields" features demonic figures ripping an egg from a book. Magnetic Fields was the name of the book Breton wrote with Philippe Soupault, which Breton called the first surrealist book. Many of his works include demonic figures, brutal sexual images, exaggerated phalluses, and so on. Benoît was active and remained productive, working every day on his art until he died on August 20, 2010, in Paris. He was 88.
ellauri211.html on line 48: Reader's Digest sai alkunsa New Yorkin Greenwich Villagessa 1920-luvun alussa, kun William Roy DeWitt Wallace (1889–1981) ja hänen vaimonsa Lila Bell Wallace alkoivat julkaista muista lehdistä valikoimiaan juttuja yksissä kansissa. Pian he perustivat Reader's Digest Association -nimisen yrityksen New Yorkin lähellä sijaitsevaan Pleasantvilleen.
ellauri211.html on line 135: Ilman agenttien väliintuloa pojat olisivat voineet päätyä putkaan tavallisten rikollisten joukkoon. Lakukeppikin vielä messissä. Onnexi niillä oli suhteita. Aika koettelevaa. Reistä on tulossa varsinainen moniosaaja. 2000v vanhasta uurnasta uhkuu historiallisuutta. Oops! Shag pistäytyi ilman lupaa Edinburghissa shäggimässä Fionaa. Se oli vain lyhyt kihlaus, Rei vähätteli. En ollut koskaan tapaillut Michael Hendricksin tapaista periamerikkalaista miestä jonka puvutkin on periamerikkalaista L.L. Beania. Hei, tää on varmaan nyze Massey. Juujuu, Annapoliisissa opiskellut mariini. Olixe tsunamikirjan crewcut äijä nimeltänsä Michael? No kyllä oli, kz. albumia 176. Mahtavaa kulttuurista appropriointia. Rei voisi seuraavaxi seikkailla meri-Lapissa amer. rykmentin ilolintuna.
ellauri211.html on line 295: Totta puhuen ei tämä tekohämmentyneenä hymyilevä persepääkään ole ihan eilisen teeren poika kuvalehtien keskiaukeamaärvönä. Kun hän kihlasi tunnetun valokuvamallin, vasta Njuu Jorkista maahan laskeutuneen bisnesenkelinsä, heidän yhteinen taipaleensa alkoi ei vähempää kuin Ilta-Sanomissa ja Hymy lehdessä! ja heidän suuret häänsä huomattavassa Hämeenkyrossä nousivat Seuran ja Annan etusivuille! Turha häntä on tyrkkiä lavatähden paasipojaksi! Siitä äkämystyneenä hämäläinen Ranu alkoi ize pyytää roskalehdiltä haastatteluja lupaa kysymättä savvoo viäntävältä Katrilta. Ranu myhäili salaperäisenä ja näppi ize izestään belfieitä. Tiesihän sen etukäteen ettei siitä mitään tullut, olivat ihan eri kaliiperia, toinen kestojulkkis toinen wannabe. Hui kuinka Ranu onkin vastenmielinen. Se kuzuu äxäänsä vuoroin laulajaxi vuoroin lavatähdexi. Izeään se tituleeraa kyrvänpää-expertixi. Potkut saaneen peesarin voimatonta kiukkua. Tampereen oikeistosiiven Aamulehdessä, jossa perusporvarillinen Ranu on vakisenttaaja, sekä huomattavassa Hämeenkyrön Sanomissa saa peesarikin palstamillimetrejä. Mahtavan tonniston narsisti! Iltalehden Aila Seppalän puffi on Ranusta "puhtaasti ja kauniisti kirjoitettu." "Katse ja kädenpuristus kertovat paljon. Pana Rajalan terse on rehevä ja lämmin, mahanalusote avoin, utelias ja leikkisä, miehen suoro Sentun pöydän alla vahvistaa ennakkotuntemuksen: Pan on Katrinansa ansainnut." Vizi mitä tuubaa! Jutussa käydään mallikkaasti läpi miehen työhistoria, hänen kirjoittamansa Sillanpään elämäkerta odottaa vielä kolmatta ja huipentavaa osaansa, hänen näytelmäsovituxkistaan on äsken nähty Elämä ja aurink Molojunkaterina, Pyynikille on tulossa Ale ellers on työn alla nuskailtavana Tamge Temerin historian toinen osa. Dosent pissii hunajaa ja tunnustelee töröhampaisen TV-lasisen Aila Meriluodon mahanalusta. Markku Envallilta meni pari vuotta uuden onnen aforisointiin. Kiireinen jokapaikan dosentti aikoo selvitä nopeammin. Ranun izetunto on horjahteleva. Ilmi narsisti! Kazeet kääntyivät Hämeenkyrössä kun Ranu tuli ostamaan Seura-lehteä. Katrin vanhemmat haisee kaskisavulta ja Bertta mummi on riuskasti hymyilevä murretta pulppuava kansannainen. Hizi Ranu kopioi naistenlehtityyliä. Oven avaa Taisto Tammen mummo, hymyilevä rouva Hagert. Ranu lukee Seura-lehdestä rakastaako hän oikeasti Katria. Onko Katrin maalaisporukat sille riittävästi hienoja? Vinoiliko vääräleuka Wexi Koistinen sille salamielisesti jotenkin? Panu antaa ymmärtää että tyhmä Katri on Ranuun aivan lääpällään, Ranu miettii vielä ostopäätöstä. Höh, avattu pakkaus on ostopäätös.
ellauri211.html on line 299: Katri Helena ja Panu Rajala olivat naimisissa vuodesta 1997 vuoteen 2004. Toissavuotisessa Katri Helena -musikaalissa Panu Rajala tuotiin kirjailijan mukaan esiin varsin kyseenalaisessa valossa. Panu Rajalaa ei musikaalissa kutsuttu hänen oikealla sukunimellään, vaan miehestä käytettiin leikkisää nimitystä Proffa. Musikaalissa Proffa liehitteli muita naisia eikä ollut vaimonsa tukena, mikä teki laulajan surulliseksi. Rakkaus rakoili nopeasti. Musikaalista kiukustuneena kirjoittamassaan paljastuskirjassa Rajala sanoo tuovansa kostoxi Katri Helenasta esiin arkisemman puolen. - Tässä tulee ehkä hieman inhimillisiä kosketuksia ja yksityiskohtia, jotka liittyvät tarinan kulkuun ja tähän draaman kaareen. Halusin tuoda joitakin inhimillisiä, arkisempia ja tavallisempia piirteitä tähän hyvin kiillotettuun tähtikuvaan. Koska hän on ollut suuren ihailun vallassa (sic) vuosikymmeniä, niin kyllä siihen liittyy vähän muutakin. Ajattelin, että teen palveluksen tuleville elämäkerran kirjoittajille antamalla tällaista läheltä nähtyä aineistoa, Rajala kertoi.
ellauri213.html on line 48: Beschreibung
ellauri213.html on line 51: Nuppikulli Toni Klementiini on selvästi Tanelin selfie. Toni oli toista maata, ja rotua. Toni pukeutui yxinkertaisen tyylikkäästi talvella farkku- tai nahkatakkiin, kesällä tuulitakkiin. Kotiasuna on kimono. Keittiössä narisi vanha puutarhapöytä, makkarissa Tina: Ali Karim Bei, tahdon sinut sisääni. Olohuoneessa notkui Lundia. Eteisessä ei ollut valoja. Danin henkilöt on huisin ikävystyttäviä, puisevan pahvisia ja läpi selitettyjä.
ellauri213.html on line 254: In 1908, Baden-Powell's book Scouting for Boys came out in Russia by the order of Tsar Nicholas II. It was called Young Scout (Юный Разведчик, Yuny Razvedchik). On April 30 [O.S. April 17] 1909, a young officer, Colonel Oleg Pantyukhov, organized the first Russian Scout troop Beaver (Бобр, Bobr) in Pavlovsk, a town near Tsarskoye Selo, St. Petersburg region. In 1910, Baden-Powell visited Nicholas II in Tsarskoye Selo and they had a very pleasant conversation, as the Tsar remembered it. In 1914, Pantyukhov established a society called Russian Scout (Русский Скаут, Russkiy Skaut). The first Russian Scout campfire was lit in the woods of Pavlovsk Park in Tsarskoye Selo. A Russian Scout song exists to remember this event. Scouting spread rapidly across Russia and into Siberia, and by 1916, there were about 50,000 Scouts in Russia. Nicholas' son Tsarevich Aleksei was a Scout himself.
ellauri213.html on line 260: However, some features of Scouting remained in the modified form. The Scout motto "Bud' Gotov" ("Be Prepared") was modified into the Pioneer motto "Vsegda Gotov" ("Always Prepared"). Mention of God was removed, replaced by Lenin and the Communist Party of the Soviet Union. There were no separate organizations for girls and boys, and many new features were introduced, like Young Pioneer Palaces.
ellauri213.html on line 284: The Scout Motto is Будь готов (Bud' Gotov, Be Prepared in Russian. The Russian noun for a single Scout is Скаут, but can alternately be Разведчик or Навигатор depending on the organization. As Разведчик also carries the connotation of spy, now often perceived as negative in the post-Soviet period, many now refer to themselves as Скаут or Навигатор, the more neutral term for the original meaning, an advance party sent to reconnoiter the terrain, similar to pathfinder or explorer.
ellauri213.html on line 286: Rainbows (regrettable choice of name, in hindsight) is for all girls aged four to seven (five in some areas). We play loads of fun games and do activities and challenges and a few times we get badges – Matilda, Rainbow. Rainbows learn by doing – they get their panties dirty, do sports, arts and crafts and play games. Being a Rainbow is all about having the space to try new things. Through taking part in a range of different activities with girls their own age, Rainbows develop self-confidence and make lots of new friends.
ellauri213.html on line 375: The settlement of modern-day Kaliningrad was founded in 1255 on the site of the ancient Old Prussian settlement Twangste by the Teutonic Knights during the Northern Crusades, and was named Königsberg in honor of King Ottokar II of Bohemia. A Baltic port city, it successively became the capital of the State of the Teutonic Order, the Duchy of Prussia (1525–1701) and East Prussia. Königsberg remained the coronation city of the Prussian monarchy, though the capital was moved to Berlin in 1701. From 1454 to 1455 the city under the name of Królewiec belonged to the Kingdom of Poland, and from 1466 to 1657 it was a Polish fief.
ellauri213.html on line 381: The original German population fled or was expelled towards the end of World War II, when the territory was annexed by the Soviet Union, and in the following few years. In October 1945, only about 5,000 Soviet civilians lived in the territory. Between October 1947 and October 1948 approximately 100,000 Germans were forcibly moved to Germany [clarification needed], and by 1948 about 400,000 Soviet civilians had arrived in the Oblast.
ellauri213.html on line 383: Today the overwhelming majority of Kaliningrad's residents are Russians settled after 1945. A minority of the population are from other Slavic ethnic groups, including Belarusians and Ukrainians. Kaliningrad today is also home to small communities of Tatars, Germans, Armenians, Poles, and Lithuanians.
ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), Mary Bell (pedocide), Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), Ching Shih (pirate), Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin), Marie Manning (Mörderin), Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber), etc. etc..
ellauri214.html on line 72: Though Rowling’s transphobia has been publicized the most, fans have also begun to notice prejudice in her writing. Very few people of color are featured in J. K. Rowling’s books, and those that are have few lines and no detailed story arcs. One of the people of color given more thought was Cho Chang, Harry Potter’s love interest who was first introduced in the third book, Harry Potter and the Prisoner of Azkaban. Rowling’s racism toward Asians and lack of knowledge of Asian culture is clearly evident from just the name Cho Chang, which is a mix of Korean and Chinese surnames. Korea and China have a longstanding history as political adversaries and each country has a distinct culture. While Rowling went to great efforts in creating a wonderfully immersive wizarding world, she gave no thought to what Cho’s ethnicity is. Cho was also sorted into Ravenclaw house, the school house for those of high intelligence, playing into a common stereotype of Asians. The only other Asian characters mentioned in the series are Indian twins Padma and Pavarti Patil. While Rowling appears to have given more thought to these characters, placing Padma in Ravenclaw and breaking the Asian stereotype by placing Pavarti in Gryffindor, she ultimately fails to adequately write Asian characters. While Pavarti, as a member of Harry Potter’s house, was given more depth than Cho or her sister, many South Asian fans were irritated by the girls’ dresses in the fourth movie, Harry Potter and the Goblet of Fire. The twins wore dull and unflattering traditional Indian attire, which many saw as a mockery of Indian culture. Cho herself wore an East Asian style dress in this movie which was a mix of different Asian styles. Rowling continued her habit of stereotyping Asians in the Fantastic Beast Movies, the first of which was released in 2016 and set in the 1920’s, several decades before the Harry Potter series. In this pre-series, the only Asian representation is displayed in the form of a woman who has been cursed to turn into a beast. Fans may remember the villain Voldemort’s pet snake, Nagini, who served him throughout the Harry Potter series. Fans were surprised to learn when watching The Crimes of Grindelwald, the second movie in the Fantastic Beasts series, that Nagini was not always a snake, but was actually a woman who had been cursed to turn into a snake. In the movie, Nagini, in human form, is caged and forced to perform in a circus. Though we do not know how Nagini came to meet Voldemort, we do know that she became his servant and the keeper of a wee snakelike portion of his soul. This is more than slightly problematic. Not only was Nagini the only Asian representation in the film, but she was also a half-human who was forced to serve an evil white man for a great part of her existence. Author Ellen Oh commented on Nagini’s inclusion in the film saying “I feel like this is the problem when white people want to diversify and don’t actually ask POC how to do so. They don’t make the connection between making Nagini an Asian woman who later on becomes the pet snake of an EEVIL whitish man.”
ellauri214.html on line 128: I wear slightly masculine clothing, like Jeans t-shirts and sneakers. Because I'm not like those shallow cheerleader gossip girls. I'm a cool girl.
ellauri214.html on line 133: I don't know how to be nice to people. Everything I say is full of snark, sarcasm and acid. Because I'm independent and strong.
ellauri214.html on line 148: After I throw tantrums and verbally abuse people around me, I'm entitled to other people making an effort to reach out to me, and apologize to me. Because I have a troubled past and everyone owes me some extra effort.
ellauri214.html on line 150: Everyone forgive my tantrums and acting out, everyone forgive my irrational actions. I can hit everyone, do anything. Because I have a troubled past, every stupid, abusive, damaging thing I do to people around me is justified and forgiven.
ellauri214.html on line 161: 15 minutes into the movie, I'm entitled to know the deepest darkest most painful history of the protagonist. Because I can't trust him unless he told me everything.
ellauri214.html on line 167: Because I'm often the MacGuffin of the movie, my self-centeredness is often justified at the end. It really is, all about me.
ellauri214.html on line 245: Myrina was said to have conquered most of Libya, from where she led her army east toward Egypt. When she reached Egypt, she befriended the king before going on to defeat the Bedouin and Syrian peoples and conquering some of west Asia. Although the people of Cilicia (part of modern Turkey) were not defeated, they were willing to accept her rule. The Amazons also captured the island of Lesbos in the Aegean Sea, where Myrina founded the city of Mitylene, named for her sister. While sailing across the Aegean, Myrina got caught in a storm. The queen prayed to the Mother Goddess to save her and was guided to a deserted island, which she named Samothrace. Myrina’s good fortune, however, did not last forever: she died in battle against the Thracians and Scythians, led by the Thracian Mopsos. Without their great leader, the Amazons lost a series of battles to Mopsos. Eventually their empire collapsed and they withdrew back to Libya. Back to the drawing board. 2 thousand years later Myrinä's compatriot Muammar Gaddafi says in Swedish: Han är nöjd.
ellauri214.html on line 615: Paha mies työntyy Lauri Tähkään ja vinkaisee. Hiljaa! Ei vaan kovaa. Pahan miehen "se" haisi jänixeltä. Parrassa oli pihtihäntäisiä. Belgiassa naiset ratifioivat Natojuttuja. Kaija Kallas muodostaa taas uutta hallitusta. Nyt ovat naiset vallan kahvassa. Paha mies murahtaa varoittavasti tammen oxalta.
ellauri214.html on line 618: Pawel vääntää itkua täyttäessään 40. Tapahtuu kaikenlaista mutta mikään ei merkize mitään eikä johda mihinkään. Olgalla on paha virhe ajattelussa, sama kuin Sale Belowilla. Hän tuntee izensä hylätyxi lapseksi tai tielle kakatuxi kökkäreexi. Hänen pitäisi olla pääasia. Pawel ei uskonut kuolemattomaan sieluun ja sixi isäpapan ruumis oli kauhea. Pawelistakin tulisi tollanen säkki. Mitä kauheaa siinä muka on. Ei mitään ellet ole pahan kerran narsisti. Mitä Olga selvästikin on.
ellauri216.html on line 94: American Beaty (sic) oli läpipaska elokuva. Kaunein hänen kuvaamansa video oli tuulessa tanssiva muovipussi. Hyvä sentään että Carolyn ampuu paska Lesterin.
ellauri216.html on line 416:
ellauri216.html on line 877: The term nepsis comes from the New Testament's First Epistle of Peter (5:8, νήψατε, γρηγορήσατε. ὁ ἀντίδικος ὑμῶν διάβολος ὡς λέων ὠρυόμενος περιπατεῖ ζητῶν τινα καταπιεῖν — NIV: Be alert and of sober mind. Your enemy the devil prowls around like a roaring lion looking for someone to devour). There nepsis appears in a verb form, in the imperative mood, as an urgent command to vigilance and awakeness: "be alert and awake".
ellauri216.html on line 943: Valamon luostaria alettiin jälleenrakentaa isonvihan aikana Pietari Suuren luvalla Kirilo-Belozerskin luostarin aloitteesta. Luostarin rakentaminen alkoi hitaasti, vaikka ensimmäinen kirkko vihittiinkin jo vuonna 1719. Luostari itsenäistyi 1720. Luostaria johtivat aluksi munkit Savva, Josif ja Tihon. Ensimmäinen igumeni Jefrem johti luostaria 1754–1782. Vuonna 1754 luostarin tuhonnut tulipalo hidasti elpymistä.
ellauri216.html on line 1058: Vuonna 1715 Pietari I antoi arkkimandriitin Kirillo-Belozerskyn luostarin pyynnöstä asetuksen Valaamin luostarin entisöimisestä. Luostarin rakentaminen sallittiin vastavalloitetulle alueelle, kun rauhansopimusta ei ollut vielä allekirjoitettu.
ellauri216.html on line 1109: Tietoa luostarin hylätyistä rakennuksista maaliskuusta 1940 kesäkuuhun 1941 on vähän. Tiedetään, että luostarin rakennuksiin sijoitettiin lähes välittömästi venemiehien koulu ja porukka mökkipoikia. Historioitsija Sergei Miljaev. uskonnollisten selviytymistastoa koskevien painettujen julkaisujen kirjoittaja, lähetettiin Valaamaan valitsemaan käsikirjoituksia ja kirjoja luostarin kirjastosta ja arkistosta. Vuonna 1941 Miljajevin kaksisivuinen julkaisu luostarista ilmestyi Bezbozhnik-lehdessä otsikolla "Entinen obskurantismin ja vakoilun pesä". Miljajev esitti luostarin arkistosta löytämiensä asiakirjojen perusteella (tarkkojen lainausten kanssa) useita syytöksiä luostarin veljiä vastaan. Kaikki Miljajevin käyttämät asiakirjat on säilytetty. Vuonna 1940 Miljajev julkaisi artikkelin luostarista At the Turn -lehdessä, jossa kerrottiin seuraavaa:
ellauri216.html on line 1125: Joulukuun 13. päivänä 1989. apostoli Andreas Ensikutsutun muistopäivänä, kuusi munkkia astui saarelle: Hieromonkit Varsonofy (Kapralov). Gerontius (Fedorenko). Photius (Begal). Hierodeacon Seraphim (Gordeev). noviisit Leonid Makarov ja Vadim Erlich. Saapuneet asukkaat majoitettiin Invaliditalon entiseen pidätyskeskukseen. Jumalanpalvelukset jatkuivat kirkossa Pyhän Sergiuksen ja Valaamin Hermanin nimissä. Valaalle perustettiin alusta alkaen tiukasti lakisääteiset palvelut, Valaam-laulu herätettiin henkiin.
ellauri217.html on line 148: Ibn Iisakin tarinassa isoisä rinnastuu Vanhan Testamentin Abrahamiin ja isä Iisakiin. (Olikohan Aabrahaminkaan isyys ihan varmistettu? Mitä Saara nauroi?) Mekasta tulee näin vastaavasti uusi Jerusalem ja Kaabasta uusi Temppeli. Muhammed on tällöin vertauskuvallisesti Iisakin poika eli Vanhan Testamentin Jaakob eli Israel. Tälle Jumala lupasi unessa perintöosaksi maan, jolla hän lepäsi. Aamun valjettua Jaakob otti päänalusenaan olleen kiven, pystytti sen patsaaksi ja antoi paikalle nimen Bethel eli Jumalan talo.
ellauri217.html on line 262: Trustee Kadri-Helena onkin varmaan se ketku jutku Ben Gurion tms joka sai atomipommin teko-ohjeen heimoveljiltä jenkeistä. Israel's first Prime Minister David Ben-Gurion was "nearly obsessed" with obtaining nuclear weapons to prevent the Holocaust from reoccurring. He stated, "What Einstein, Oppenheimer, and Teller, the three of them are Jews, made for the United States, could also be done by scientists in Israel, for their own people". Deborah Brand 3 Aug 2022 0 2:04 Israeli Prime Minister Yair Lapid said this week Israel has "other capabilities" against threats from Iran, in a rare allusion to the country's widely reported nuclear stockpile.
ellauri217.html on line 264: Saatanan ämmät, Thatcher ja Berner, yxityistivät yhteisen, Thatcher veden ja Berner liikenteen. Perhanan kumikanat, niille olis pitänyt työntää kova muna perseeseen kunnes se tulee ulos nokan kautta sisälmyxet mukana. Ratafat syö palazissa fläskiintyneenä fast foodia, mulkkaa telkkaa ja vetää pilveä, kazoo sivusta kun Arafat bylsii piikoja. Tällästä on paratiisissa.
ellauri217.html on line 295: Heinz Günther entstammte nach eigenen unbestätigten Aussagen einem alten sächsischen Adelsgeschlecht (Freiherren von Günther, Ritter zu Augustusberg), das seinen Titel in der wilhelminischen Zeit ablegte. Sein Vater war Versicherungsdirektor. Bereits mit zehn Jahren schrieb Günther einen ersten Frauenroman.
ellauri217.html on line 386: Konsul Åke hade tagit del i det idiotiska kriget, i fältartilleriet just som CEC, och blev löjtnant just som han. Jag blev första jägarkompaniets skrivare. Min mindre son blev vapenvägrare, bra gjort. Nu bor sonen, som inte förmår säga R, på Skrivargränden i Bergans med en brasilianska och säljer italiensk glass i Mattby när han minns. (Det låter som något Jörkka kunde ha hittat på.) Min far bytte rum när släktingarna började prata om sina söners militärkarriärer.
ellauri217.html on line 511: Asetettiin Newcastle – Stavanger – Haugesund – Bergen -reitille.
ellauri217.html on line 514: Aluksen keulaköydet irtosivat ja keula osui Bergenin satamassa olleeseen tutkimusalukseen.
ellauri217.html on line 517: Huonon sään vuoksi liikennöi Bergenistä Kööpenhaminan ja Stavangerin kautta takaisin Bergeniin, Newcastlen sijasta.
ellauri217.html on line 523: DFDS päätti lopettaa liikennöinnin Newcastle – Stavanger – Haugesund – Bergen -linjalla 1.9.2008 lähtien.
ellauri217.html on line 526: Saapui Bergeniin viimeiseltä matkaltaan Newcastlesta.
ellauri219.html on line 56: Levykannen pointtina lie ollut Lennonin läppä että kuoriaiset olivat hetken kuuluisampia kuin J. Nasaretilainen. Jee-suxen piti olla levyn kannessa mutta se sensuroitiin loppupeleissä. Nää muut julkkixet olis niikö Beatles-fänejä. Tykkäsin kyllä poikasena levystä mutten tullut koskaan kazoneexi kenen lätyt oli päässeet kuoriaisten hall of fameen. Nyt on aika korjata se haxahdus.
ellauri219.html on line 81:
ellauri219.html on line 88:
ellauri219.html on line 105:
ellauri219.html on line 113:
ellauri219.html on line 118:
ellauri219.html on line 140: (65A) Bette Davis (actress) – hair barely visible on top of George's shoulder
ellauri219.html on line 150: 1-4 noista ozatukkaisista pojista oli takuulla pedofiilejä. The Beatles were surrounded by gays and pedophiles. Pojat ojensivat Shirleylle nuoltavaxi jättitikkareita. Mullakin oli keskikoulussa aika söpö piirustus pikku Lucystä in the sky with diamonds.
ellauri219.html on line 152:
ellauri219.html on line 156: The author of the 1894 book The Holy Science, which attempted “to show as clearly as possible that there is an essential unity in all religions,” Sir Yukteswar Girl was guru to both Sir Mahatavara Babaji (No.27) and Paramahansa Yogananda (No.33). His prominent position in the top left-hand corner reflects George Harrison’s (No.65) growing interest in Indian philosophy. In August 1967, two months after the album’s release, The Beatles had their first meeting with the Maharashi Mahesh Yogi, at the Hilton Hotel on London’s Park Lane, where they were invited to study Transcendental Meditation in Bangor, North Wales.
ellauri219.html on line 187: Mae West initially refused to allow her image to appear on the artwork. She was, after all, one of the most famous bombshells from Hollywood’s Golden Age and felt that she would never be in a lonely hearts club. However, after The Beatles personally wrote to her explaining that they were all fans, she agreed to let them use her image. In 1978, Ringo Starr (No.63) returned the favor when he appeared in West’s final movie, 1978’s Sextette. The film also featured a cover version of the “White Album” song “Honey Pie.” P.S. Mae Westillä oli melko mahtavat maitomunat ja varmaan herkullinen mesipiiras. Vaikka jäävät kyllä 2:si Savonlinnan Paskalle.
ellauri219.html on line 192: Lenny Bruce revolutionized comedy in the 50s and 60s, ushering in a personalized style that influenced many later comedians. By the time he appeared on the Sgt. Pepper’s cover, he had been arrested for obscenity, further making him a countercultural hero not only for The Beatles, but also the Beatniks and Bob Dylan (No.15). He died of a drug overdose in August 1966.
ellauri219.html on line 215: A German composer who pioneered the use of electronic music in the 50s and 60s, Stockhausen remains a godfather of the avant-garde, whose boundary-pushing music influenced The Beatles’ own groundbreaking experiments in the studio, starting with their tape experiments of Revolver’s “Tomorrow Never Knows.” Paul McCartney (No.64) introduced Stockhausen’s work to the group, turning John Lennon (No.62) into a fan; Lennon and Yoko Ono even sent the composer a Christmas card in 1969.
ellauri219.html on line 219: An American writer, comedian, and actor, WC Fields was the epitome of the all-around entertainer, whose career spanned both the silent film era and the talkies. His humor seeped into The Beatles’ own, while the vaudeville world he came from would also go on to influence songs the likes of “Your Mother Should Know.” W. C. Fields oli yhdysvaltalainen koomikko, joka esiintyi ensin vaudevillessa ja teatterissa, ja vuodesta 1930 alkaen äänielokuvissa. Fields oli yksi aikansa suosituimmista elokuvakoomikoista. Hänen todellisuutta vastaava roolihahmonsa tunnetaan nasaaliäänestään, epäsosiaalisuudestaan ja persoudestaan alkoholille. Hän esitti joko leuhkaa huijarityyppiä tai vaimonsa nalkutuksesta kärsivää aviomiestä. Hänen hahmonsa olivat persoja alkoholille, puhuivat karkeuksia eivätkä voineet sietää lapsia tai koiria.The oft-repeated anecdote that Fields refused to drink water "because fish fuck in it" is unsubstantiated. Vastenmielinen.
ellauri219.html on line 227: Before being namechecked in “I Am The Walrus,” Edgar Allan Poe appeared on the right-hand side of the top row of the Sgt. Pepper collage. The poems and short stories that he wrote across the 1820s and 1840s essentially invented the modern horror genre, and also helped lay the groundwork for sci-fi and detective stories as we know them today. Koko genre on musta etova. P.S. Edgar oli myös ilmiselvä pedofiili.
ellauri219.html on line 250: Along with Huntz Hall (No.13), Leo Gorcey was one of The Bowery Boys, a group of on-screen hoodlums who grew out of The Dead End Kids and The East Side Kids. Their movie franchise ran throughout the 40s and 50s, and totaled 48 films. As the gang’s leader, Gorcey was a prototype street thug who set the template for many to follow, though he refused to let The Beatles use his image unless they paid him a fee, which was declined.
ellauri219.html on line 265: Dylan and The Beatles influenced each other throughout the 60s, each spurring the other on to making music that pushed boundaries and reshaped what was thought possible of the simple “pop song.” It was Dylan who convinced John Lennon (No.62) to write more personal songs in the shape of “Help!,” while The Beatles showed Bob what could be achieved with a full band behind him, helping the latter “go electric” in 1965. It was with George Harrison (No.65), however, that Dylan struck up the longest-lasting friendship; the two played together often in the years that followed, forming The Traveling Wilburys and guesting on each other’s projects.
ellauri219.html on line 267: 16: Aubrey Beardsley
ellauri219.html on line 270: The influence of Aubrey Beardsley’s pen-and-ink line drawings had already made itself felt on Klaus Voormann’s artwork for Revolver, and here the 19th-century illustrator, whose own style was influenced by Japanese woodcutting, takes a position not too far away from Oscar Wilde (No.41), Beardsley’s contemporary in the Aesthetic movement.
ellauri219.html on line 280: Published in 1954, Aldous Huxley’s work, The Doors Of Perception, was required reading for the countercultural elite in the 60s. Detailing the author’s own experience of taking mescaline, it chimed with the consciousness-expanding ethos of the decade, and even gave The Doors their name. He was nominated for the Nobel Prize for Literature in seven different years and died on November 22, 1963, the same day that both With The Beatles was released and President John F Kennedy was assassinated. Aldousin veli oli Sir Julian Sorell Huxley (22. kesäkuuta 1887 - 14. helmikuuta 1975) oli brittiläinen biologi, joka kannusti pelagiolaista Teilhard de Chardinia. Huxleyt oli kaiken kaikkiaan hyvin suspekteja.
ellauri219.html on line 285: A beloved Welsh poet who died in 1953, The Beatles had all been fans of Dylan Thomas’ poetry by the time it came to creating the Sgt. Pepper’s artwork. “We all used to like Dylan Thomas,” Paul McCartney (No.64) later recalled. “I read him a lot. I think that John started writing because of him.” The late producer George Martin was also a fan, and even created a musical version of Thomas’ radio play, Under Milk Wood, in 1988.
ellauri219.html on line 290: A satirical novelist and screenwriter, Terry Southern bridged the gap between the Beat Generation and The Beatles; he hung out with the former in Greenwich Village, and befriended the latter after moving to London in 1966. His dialogue was used in some of the most era-defining movies of the 60s, including Dr. Strangelove Or: How I Learned To Stop Worrying And Love The Bomb and Easy Rider.
ellauri219.html on line 295: Originally the leader of Dion And The Belmonts, Dion DiMucci established a successful solo career with hits such as “The Wanderer” and “Runaround Sue” – doo-wop songs that characterized the rock’n’roll era that so influenced The Beatles.
ellauri219.html on line 303: of the door”. Tony oli pikku kikke Bronxista, oik. Bernard Schwartz jonka porukat oli Unkarista.
ellauri219.html on line 306: 23: Wallace Berman
ellauri219.html on line 309: American artist Wallace Berman more than earned his place on the album cover: his pioneering “assemblage art” took a three-dimensional approach to the collage style that Peter Blake excelled in, and is an influence that can be felt on the Sgt. Pepper’s design.
ellauri219.html on line 314: Like Max Miller (No.37), Tommy Handley was another British wartime comedian. Born in Liverpool, he would have been a local hero for The Beatles, and his BBC radio show, ITMA (“It’s That Man Again”) ran for ten years, from 1939 to 1949, until Handley’s sudden death from a brain hemorrhage.
ellauri219.html on line 324: From Bob Dylan (No.15) to David Bowie, Tom Waits to Steely Dan, Beat Generation author Burroughs has influenced many a songwriter over the decades. Less known is that, according to Burroughs himself, he witnessed Paul McCartney (No.64) working on “Eleanor Rigby.” As quoted in A Report From The Bunker, a collection of conversations with author Victor Bockris, Burroughs recalled McCartney putting him up in The Beatles’ flat on 34 Montagu Square: “I saw the song taking shape. Once again, not knowing much about music, I could see that he knew what he was doing.”
ellauri219.html on line 369: A friend of John Lennon’s (No.62) dating back to their time studying at Liverpool College Of Art, Stuart Sutcliffe was The Beatles’ original bassist. While the group were living in Hamburg and playing around the city’s clubs, Sutcliffe met photographer Astrid Kirchherr, who gave The Beatles their distinctive early 60s haircuts. Sutcliffe left the group in order to enroll in the Hamburg College Of Art, but his career was tragically cut short when he died, aged 21, from a brain aneurysm.
ellauri219.html on line 384: Designed by George Petty, like the Vargas Girls (No.11), Petty Girls were pin-up paintings that appeared in Esquire, between 1933 and 1956, and also found a home on the front of World War II fighter planes – notably on the B-17 fighter jet nicknamed Memphis Belle.
ellauri219.html on line 389: In his iconic role of Johnny Strabler in the 1953 movie The Wild One, Marlon Brando captured the growing frustrations of the generation that gave birth rock’n’roll. Hailed as one of the greatest actors of all time, it’s also notable that Brando’s rivals in The Wild One, The Beetles, were almost-namesakes of The Beatles.
ellauri219.html on line 399: A playwright, novelist, and poet, Oscar Wilde left no shortage of aphorisms for which he is remembered, along with the novel The Picture Of Dorian Gray and plays such as The Importance Of Being Earnest and An Ideal Husband.
ellauri219.html on line 406: 43: Larry Bell
ellauri219.html on line 409: An American artist known for large sculptures that play with light and space, Larry Bell first made his mark with a series of “shadowboxes” constructed in the 60s, and has since gone on to receive acclaim for his wide-ranging work, including the Vapor Drawings of the 80s and a subsequent range of Mirage Drawings.
ellauri219.html on line 414: It’s probably fair to say that Dr. Livingstone was to geographic exploration what The Beatles were to sonic innovation: fearless, ever questing, and mapping out new territories for the world. The famous “Dr. Livingstone, I presume?” saying remains in common use today, and can be traced back to a meeting between Livingstone and explorer Henry Morton Stanley, who’d been sent on an expedition to find the former, who had been missing for six years. Livingstone was discovered in the town of Ujiji, in what is now known as Tanzania.
ellauri219.html on line 431: 48: George Bernard Shaw
ellauri219.html on line 434: George Bernard Shaw was an Irish playwright who helped shape modern theatre. The first person to receive both a Nobel Prize (in 1925, for Literature) and an Oscar (in 1939, for Best Adapted Screenplay, for Pygmalion). His works continue to be staged in the 21st Century.
ellauri219.html on line 464: The Beatles were famously photographed with boxing legend Cassius Clay in February 1964, in Miami, Florida. But it’s a wax model of boxer Sonny Liston, the man that Clay defeated later that month in order to become the heavyweight champion, who appears on the Sgt. Pepper cover. Liston had held the heavyweight title for two years, from 1962 to ’64, before losing it to Clay, who subsequently changed his name to Muhammad Ali.
ellauri219.html on line 470: 56, 57, 59 and 60: wax models of The Beatles
ellauri219.html on line 472: In a perfectly postmodern touch, The Beatles included wax models of their former Beatlemania-era selves looking on at their modern incarnation in full military psychedelic regalia. The models of John (No.57), Paul (No.60), George (No.56), and Ringo (No.59) were borrowed from Madame Tussauds for the Sgt. Pepper’s photoshoot.
ellauri219.html on line 481: 62, 63, 64 and 65: The Beatles
ellauri219.html on line 483: Resplendent in their military chic (or should that be military psych?) garb, John (No.62), Ringo (No.63), Paul (No.64), and George (No.65) presented themselves as Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band, looking like a psychedelic brass band brandishing a French horn, trumpet, cor anglais, and flute, respectively. Like the album cover itself, The Beatles’ Sgt Pepper costumes would become some of the most iconic band outfits ever, instantly recognizable and forever woven into the fabric of our culture.
ellauri219.html on line 488: Like Shirley Temple (Nos.58, 71, and 73), Bobby Breen was a child star of the 30s. After enlisting in the military and entertaining the troops during World War II he became a nightclub singer, and, in 1964, even made some recordings for Berry Gordy’s Motown label.
ellauri219.html on line 493: Just as The Beatles did, Marlene Dietrich had continually reinvented herself, moving from silent movies filmed in 20s Berlin to high-profile Hollywood films of the 30s, before taking to the stage as a live performer later in her career. In November 1963 she appeared at the same Royal Variety Performance as The Beatles and was famously photographed with them.
ellauri219.html on line 572: Like the French horn, trumpet, cor anglais, and flute held by each of the individual Beatles (Nos.62, 63, 64, and 65), the tuba is a mainstay of brass band instrumentation.
ellauri219.html on line 599: Pope Benedict’s basic answer is that, although modern principles of political freedom, democracy, equality, and reasonable argument are to be affirmed, a free state rests on “pre-political moral foundations,” which serve as normative points of reference for every regime and must be held in common by all religions and secular world-views. This answer reflects the fact that Pope Benedict disagrees with Rawls on at least two fundamental issues, which constitute the core of the debate between them and to which I shall refer regularly in the course of my analysis. In the first place, Pope Benedict does not share Rawls’s trust in fundamental human reasonableness as a guarantee for political fairness. For Rawls, persons are reasonable when they are ready to propose principles and standards as fair terms of cooperation and to abide by them willingly, given the assurance that others will likewise do so. Those norms they view as reasonable for everyone to accept and therefore as justifiable to them; and they are ready to discuss the fair terms that others propose.
ellauri219.html on line 601: This idea of reasonableness informs the whole project of Rawls’s political liberalism, because “the form and content of this reason … are part of the idea of democracy itself.” In contrast, Pope Benedict, although consistently stressing the importance of reason in all human affairs, is much more pessimistic about Rawls’s claim that human beings, who are always children of their own time and cultural situation, are reasonable enough to provide the general principles or standards that are necessary for specifying fair cooperation.
ellauri219.html on line 664: Meditointi on samaistettu meillä hindulaisperäisen mystiikan kanssa, mikä johtuu siitä, että viime aikoina tänne on levinnyt intialaisperäisiä menettelytapoja. Niitä ovat usein esitelleetkin intialaiset gurut, sellaiset kuin Maharishi Mahesh Yogi Bear, jonka TM-liike oli takavuosina suoranainen muoti-ilmiö, Ramana Mahariishi jne.
ellauri219.html on line 742: Before the 20th century, history indicates the Indian yoga scene was dominated by other Yoga texts such as the Bhagavad Gita, Yoga Vasistha and Yoga Yajnavalkya.
ellauri219.html on line 805: That’s why when people are outright nasty towards bigoted Americans, they don’t think they’re doing anything wrong. Because as far as they’re concerned, they’re punching back. Serves ’em right, they’re privileged on everybody else's expense.
ellauri219.html on line 822: Because he knew that this venture was not the Safe for Democracy mission that Wilson had in mind, and that stuck in his craw. It stuck in his craw, because he too wanted to believe that America had been making the world Safe for Democracy. But we loyally sent our troops in anyway, under the banner of the Treaty of Westphalia, not Wilson’s Fourteen Points.
ellauri219.html on line 853: Benjamin Franklin, American statesman, scientist, writer, printer (1706-1790).
ellauri219.html on line 895: George Bernard Shaw, English playwright (1856-1950)
ellauri219.html on line 975: Underworld (also released as Paying the Penalty) is a 1927 American silent crime film directed by Josef von Sternberg and starring Clive Brook, Evelyn Brent and George Bankrupt. The film launched Sternberg's eight-year collaboration with Paramount Pictures, with whom he would produce his seven films with actress Marlene Dietrich. Journalist and screenwriter Ben Hecht won an Academy Award for Best Original Story. Time felt the film was realistic in some parts, but disliked the Hollywood cliché of turning an evil character's heart to gold at the end. Filmmaker and surrealist Luis Buñuel named Underworld as his all time favorite film. Critic Andrew Sarris cautions that Underworld does not qualify as "the first gangster film" as Sternberg "showed little interest in the purely gangsterish aspects of the genre" nor the "mechanics of mob power." Film critic Dave Kehr, on the other hand, writing for the Chicago Reader in 2014, rates Underworld as one of the great gangster films of the silent era. "The film established the fundamental elements of the gangster movie: a hoodlum hero; ominous, night-shrouded city streets; floozies; and a blazing finale in which the cops cut down the protagonist."
ellauri220.html on line 187: The Zapruder film is a silent 8mm color motion picture sequence shot by Abraham Zapruder with a Bell & Howell home-movie camera, as United States President John F. Kennedy's motorcade passed through Dealey Plaza in Dallas, Texas, on November 22, 1963. The film captures the moment of the President's assassination. Abraham Zapruder (May 15, 1905 – August 30, 1970) was a Ukrainian-born American clothing manufacturer.
ellauri220.html on line 328:
ellauri220.html on line 580: Takas Löllöön kesken albumia 221. Wilt Whatman, Dos Passos, John Sinclair, Saul Bellow, Don deLillo, Foster Wallace, ketä vielä olis näitä Amerikan eepoxen väsääjiä? Pynchon olisi paizi että sateenkaarikirja kertoo Euroopasta. Mua ei vois vähempää kiinnostaa Lillon tyhmän pesäpallon kohtalot. Portugalilaissyntyiseltä Dos Passosilta olen muistaaxeni lukenut jonkun New York aiheisen buchleinin joka oli mielestäni silloin aika hyvä.
ellauri220.html on line 591: Joo Emmanuellehan se pätkä oli, vlta 1974. Sen takeen sillä sai olla niin pienet tisutkin. Ei se mua haittaa, pidän sellaisista. Mutta vittu se vanha äijäpaha sexipeetee oli rasittava. Toinen samanmoinen oli Marlon Brando Viimeisessä tangossa. Rasvaisia puoliveteisiä ukkoja letkut puolitangossa. Lush cinematography, marvellous acting (in particular from Sylvia Kristel) and genuinely erotic scenes tastefully directed… Just Jaeckin! It’s the same badly dubbed, funny-for-about-five-minutes shite it’s always been, with ‘Ooh look! Fanny smoke rings! Chortle!’ tired businessman’s humour very much to the delapidated fore. Best bits of this sorry cash cow – sorry, ‘significant cultural event – were the original UK trailers, as voiced by Katie Boyle.
ellauri220.html on line 602: Pierino Ronald "Perry" Como, född 18 maj 1912 i Canonsburg i Pennsylvania, död 12 maj 2001 i Jupiter Inlet Colony i Palm Beach County i Florida, var en amerikansk sångare och skådespelare. Han betraktades som en crooner ("smörsångare"). Han började arbeta som frisör som femtonåring och sjöng samtidigt med olika orkestrar. Han hade sin storhetstid som artist från andra halvan av 1940-talet till början av 1960-talet. Bland hans största skivsuccéer märks Magic Moments och Wanted. "50 vuotta musiikkia ja elämää hyvin elettynä. Siinä esimerkkiä kaikille." Suomessa hänen muun muassa lauantain toivotuissa suosituin laulunsa oli "Caterina" (1962), jonka myös Lasse Mårtenson teki suomeksi.
ellauri221.html on line 85: Marthe Richer, dite Marthe Richard, épouse Crompton, née Betenfeld le 15 avril 1889 à Blâmont (Meurthe-et-Moselle) et morte le 9 février 1982 à Paris, est une prostituée, aviatrice, espionne et femme politique française.
ellauri221.html on line 93: Issue d'une famille modeste (son père Louis Betenfeld, violent et alcoolique, est ouvrier brasseur et sa mère Marie Lartisant domestique), Marthe Betenfeld a un frère et une sœur aînés, Camille et Jeanne. Elle est envoyée quelques années dans une institution catholique et son destin semble tout tracé : couturière, comme sa sœur aîné. Puis elle devient à Nancy apprentie culottière, à quatorze ans. Le métier ne l'enchantant guère, elle fugue de chez ses parents. Elle est interpellée pour racolage en mai 1905 par la Police des mœurs et ramenée chez ses parents. Elle fugue à nouveau à 16 ans et se retrouve à Nancy, ville avec une importante garnison militaire, où elle tombe amoureuse d'un Italien se disant sculpteur mais qui se révèle être un proxénète. Il l'envoie sur le trottoir, puis elle devient prostituée dans les « bordels à soldats » de Nancy. Devant effectuer plus de 50 passes par jour, elle tombe rapidement malade et contracte la syphilis. Renvoyée du bordel, dénoncée par un soldat pour lui avoir transmis la syphilis et fichée par la police (où elle est inscrite comme prostituée mineure le 21 août 1905), elle est contrainte de s'enfuir à Paris. Elle rentre dans un « établissement de bains » rue Godot-de-Mauroy (maison close d'un standing supérieur à ses anciennes maisons d'abattage) où elle rencontre, un soir de septembre 1907, Henri Richer, mandataire aux Halles. Le riche industriel l'épouse le 13 avril 1915. Elle fait alors table rase de son passé et devient une respectable bourgeoise de la Belle Époque dans son hôtel particulier de l'Odéon. Elle demande à être rayée du fichier national de la prostitution, ce qui lui est refusé.
ellauri221.html on line 99: Le 9 avril 1946, le député Marcel Roclore présente le rapport de la Commission de la famille, de la population et de la santé publique, et conclut à la nécessité de la fermeture. Le député Pierre Dominjon dépose une proposition de loi dans ce sens qui est votée le 13 avril 1946 à la chambre des députés. La fermeture des maisons closes est appliquée à partir du 6 novembre 1946. Le fichier national de la prostitution est détruit et remplacé par un fichier sanitaire et social de la prostitution (loi du 24 avril 1946). Environ 1 400 établissements sont fermés, dont 195 à Paris (177 établissements officiels) : les plus connus comme le Chabanais, le Sphinx, La Rue des Moulins, le One-Two-Two mais aussi les sinistres maisons d’abattage comme le Fourcy et le Charbo… Beaucoup de tenanciers de maisons closes se reconvertirent en propriétaires d'hôtels de passe. La prostitution est alors une activité libre ; seules sont interdites son organisation et son exploitation — le proxénétisme — et ses manifestations visibles.
ellauri221.html on line 355: Mitäh mixikä Bond ei saanut palkinnoxi mersua? Ne ovat paljon pätevämpiä kuin brittien Bentleyn rimpulat. Pyhimyxelläkin oli sentään ruozalainen Vulvu.
ellauri222.html on line 34: Les Aventures de Saul Bellow
ellauri222.html on line 59: Saul Bellowin Einhorn on vielä 1 maailmankirjallisuuden saita luihu koukkunokka juutalainen. Ei savua ilman tulta, sanon hitlerwiixet wäpättäen.
ellauri222.html on line 68: In Leader's Bellow biography Vol 2, “Love and Strife,” the novel “Herzog” is published on the very first page and reaches No. 1 on the best-seller list, supplanting John le Carré’s ‘The Spy Who Came In From the Cold.’ Never again would Bellow, about to turn 50 years old, lack for wealth, power, awards or flunkies to stand by him, ready to take his coat and do his bidding. The temptation for someone in his position was to become an insufferable, spoiled monster. And Bellow quickly gave in to temptation.
ellauri222.html on line 70: Bellow’s bad temper in the late ’60s was by no means directed exclusively at would-be biographers, radical students and aggrieved wives. Bellow had so many targets to attack, whether insulting them face to face or in blistering letters or put-downs circulated through intermediaries. One of his favorite one-liners ran: “Let’s you and him fight.” The most salient recipients of Bellow’s bad temper in this biography were his three sons, each from a different mother — the oldest 21 when this volume starts, the youngest just 1 year old and about to be abandoned after yet another divorce.
ellauri222.html on line 74: Bellow didn’t just model some main characters on famous friends, but all characters were taken from life. He was in many ways a very thoughtful and kind person, but I think his need to be the top dog, the best, was very deep.
ellauri222.html on line 76: The irony in Bellow’s soul was that he craved love and experience, and learned to view people coldly and clinically. The writer Amos Oz recalled most vividly from his friendship with Bellow an exchange that they shared privately about death. “I said I was hoping to die in my sleep, but Saul responded by saying that, on the contrary, he would like to die wide awake and fully conscious, because his death is such a crucial experience he wouldn’t want to miss it.”
ellauri222.html on line 78: As previous biographers have discovered, it’s difficult to write an endearing biography of Bellow. “Was I a man or was I a jerk?” Bellow inquired on his deathbed. The answer should be obvious.
ellauri222.html on line 81: New Yorker badmouthing Bellow 2015
ellauri222.html on line 83: “I am an American, Chicago born” begins the famous first sentence of “The Adventures of Augie March.” The author of that sentence was actually an illegal immigrant, Canada born, and the words were written in Paris. Bellow’s father, Abraham Belo, was born in a shtetl inside the Pale of Settlement. He began his career in St. Petersburg as a produce broker, specializing in Egyptian onions and Spanish fruit. The family seems to have been quite well off. Abraham had used a forged document to work in St. Petersburg, and, when this was discovered, he was arrested and convicted. He may have gone to prison. But he managed to escape and, in 1913, to get his family to Canada.
ellauri222.html on line 89: But Chicago was a city of immigrants. It also had a large Jewish population—by 1931, according to Leader, nearly three hundred thousand in a city of 3.3 million. All the Bellow children assimilated happily and all became well off. Saul is often associated with the University of Chicago, where he taught for many years as a member of the legendary Committee on Social Thought. He was a student there, but for less than two years. He had to withdraw for financial reasons (a truck driver was killed in an accident at his father’s coal yard and the insurance had lapsed), and he transferred to Northwestern, from which he graduated in 1937.
ellauri222.html on line 91: In his Op-Ed about the Zulu Tolstoy, Bellow made much of his academic training in anthropology. After leaving Northwestern, he did become a graduate student in anthropology at the University of Wisconsin. But he completed just one course before dropping out and returning to Chicago, where he married a woman, Anita Goshkin, who was studying for a master’s degree in social work, and began his career as a fiction writer and itinerant college teacher. His first job was at Pestalozzi-Froebel Teachers College, on South Michigan Avenue, in downtown Chicago.
ellauri222.html on line 95: He also worked for a time at the Encyclopædia Britannica, on the fifty-two-volume “Great Books of the Western World,” under the editorship of Mortimer J. Adler. Bellow was in charge of editing part of the “Syntopicon,” a two-volume digest of the Great Ideas composed by Adler. He had taken one of Adler’s courses at the University of Chicago and had concluded that it was “tomfoolery,” but he seems to have liked the job.
ellauri222.html on line 97: “In college I behaved as though my career was to be a writer, and that guided me,” Bellow later said. There was also the fact that his principal interest was literature, and, until after the war, Jews were rarely hired by English departments. “You weren’t born to it” is the way the chairman of the department at Northwestern clarified the matter when Bellow inquired about graduate school. Leader thinks that this encounter “produced a lifelong antipathy, mild but real, to English departments.” It’s true that there was antipathy. But Bellow would have been interested in a university career only as a means to support his writing. Fiction was his calling. “He was focused, he was dedicated to becoming what he was, from the beginning,” David Peltz, Bellow’s oldest friend, told Leader. “I mean, he never veered.”
ellauri222.html on line 99: Bellow published his first short story in 1941. It came out in Partisan Review—marking the start of a relationship that was key to establishing Bellow’s reputation as the intellectuals’ chosen novelist. Bellow visited New York frequently, and lived there at various points, but he was never comfortable in the city. “I congratulated myself with being able to deal with New York,” he told Philip Roth near the end of his life, “but I never won any of my struggles there, and I never responded with full human warmth to anything that happened there.”
ellauri222.html on line 101: Still, in New York and at Princeton, where he spent a year teaching creative writing, Bellow made friends with many of the critics who dominated literary life in the nineteen-fifties. They found him bright, congenial, and sufficiently bookish, and especially admired what they took to be his poise and real-world savvy. Irving Howe thought Bellow “very strong-willed and shrewd in the arts of self-conservation.” “Even his egocentricity added to his charms,” said William Phillips, the co-editor, with Philip Rahv, of Partisan Review. “Stunning—the ultimate beautiful young Jewish intellectual incarnate,” Alfred Kazin’s wife, Ann Birstein, remembered. Bellow maintained the allure by cultivating just the right amount of aloofness. “I was the cat who walked by himself,” as he put it.
ellauri222.html on line 103: In the culture of little magazines, friendship is the last thing to prevent one writer from reviewing the work of another. As a novelist happy to have well-disposed reviewers, Bellow had an obvious stake in these friendships. But the friends had a stake in Bellow, too. As Mark Greif points out in his important new study of mid-century intellectual life, “The Age of the Crisis of Man,” Bellow came on the scene at a time when many people imagined the fate of modern man to be somehow tied to the fate of the novel. Was the novel dead or was it not? Much was thought to depend on the answer. And for people who worried about this Bellow was the great hope. Atlas quotes Norman Podhoretz: “There was a sense in which the validity of a whole phase of American experience was felt to hang on the question of whether or not he would turn out to be a great novelist.”
ellauri222.html on line 105: So even “Dangling Man,” an awkwardly written book about which Bellow later said, “I can’t read a page of it without feeling embarrassed,” was received as a sign that the novel might after all be up to its historic task. “Here, for the first time I think, the experience of a new generation has been seized,” Delmore Schwartz wrote, in Partisan Review. In The New Yorker, Edmund Wilson called “Dangling Man” a “testimony on the psychology of a whole generation.” When Bellow’s second novel, “The Victim,” came out, in 1947, Martin Greenberg, in Commentary, explained that Bellow had succeeded in making Jewishness “a quality that informs all of modern life . . . the quality of modernity itself.” In Partisan Review, Elizabeth Hardwick suggested that Bellow might become “the redeeming novelist of the period.”
ellauri222.html on line 107: This notion that Bellow’s achievement as a novelist was redemptive of the form was a consistent theme in the reviews up through “Herzog.” So was the notion that his protagonists were representatives of the modern condition. After “Herzog,” those reactions largely disappeared. People stopped fretting about the death of the novel, and Bellow’s protagonists started being treated as what they always were, oddballs and cranks. But the critical reception of Bellow’s books in the first half of his career funded his reputation. It cashed out, ultimately, in the Nobel Prize. Nobels are awarded to writers who are judged to have universalized the marginal.
ellauri222.html on line 109: As everyone has said, Bellow not least, “Augie March” was the breakthrough book. Bellow ascribed its origin to a visionary moment. In 1948, he had gone with Anita to Paris for two years, supported by a Guggenheim fellowship. (Bellow hated Paris.) He was at work on a novel called “The Crab and the Butterfly,” which apparently concerned two men arguing in a hospital room. In the version of the epiphany he told to Roth, he was walking to his writing studio one morning when he was distracted by the routine Parisian sight of the street gutters being flushed:
ellauri222.html on line 113: Into his head popped the memory of a friend from childhood, a boy named Charlie August—and Augie March was born. The novel poured out of him. “All I had to do was to be there with buckets to catch it,” he said. Being abroad, he thought, encouraged the sense of compositional freedom. He wrote much of the novel in Europe—in Paris, Salzburg, and Rome. He later boasted that not a single word of it was written in Chicago.
ellauri222.html on line 115: The subject of “Augie March” is the same as the subject of “Dangling Man” and “The Victim”: the danger of becoming trapped in other people’s definition of you. In the case of “Augie March,” the person in danger of being trapped was Saul Bellow. “This was not what being a novelist was supposed to have meant”: he is referring to the expectations of his intellectual backers. He realized that he didn’t want to be the great hope of the novel or to give voice to a generation’s angst. He wanted to write up the life he knew in the way James Joyce had written up the life he knew, and to transform it into a fantastic verbal artifact, a book that broke all the rules.
ellauri222.html on line 117: The first two hundred pages of “Augie March” are the best writing Bellow ever did. He created an idiolect that had no model. “I am an American, Chicago born . . . and go at things as I have taught myself, free-style, and will make the record in my own way: first to knock, first admitted; sometimes an innocent knock, sometimes a not so innocent.” Nobody speaks or writes that way—which is exactly what the sentence is telling us.
ellauri222.html on line 119: Augie is a street-urchin autodidact. Never taught how to write a proper sentence, he invents a style of his own. He is an epigrammist and a raconteur, La Rochefoucauld in the body of a precocious twelve-year-old, a Huck Finn who has taken too many Great Books courses. With this strange mélange of ornate locutions, Chicago patois, Joycean portmanteaus, and Yiddish cadences, Bellow found himself able to produce page after page of acrobatic verbal stunts:
ellauri222.html on line 123: That’s only an aside, and there are hundreds of them. Jack Kerouac is not the first or even the tenth writer you would normally put in a sentence with Saul Bellow, but “The Adventures of Augie March” is a lot like “On the Road,” a book written at the same time. Stylistically, they both stretch syntax to make the perspective zoom from ground level to fifty thousand feet and back again. Augie is walking with a character called Grandma Lausch into an old-age home:
ellauri222.html on line 129: Bellow must have guessed that “Augie March” would distress some of his admirers. It did. He showed a hundred pages of the manuscript to Lionel Trilling. “It’s very curious, it’s very interesting,” Trilling told him, “but somehow it’s wrong.” When the book came out, Trilling wrote a positive notice in the newsletter of the book club he directed but registered concern about a dangerous notion he detected in the novel, the notion that one could have a meaningful life independent of one’s social function. Bellow wrote to Trilling to say (disingenuously) that he had written the novel without much of a moral purpose in mind. Trilling wrote back. “You mustn’t ignore the doctrinal intention of your book,” he said.
ellauri222.html on line 131: In Commentary, Podhoretz complained that the novel lacked development and that its exuberance was forced. He called it a failure. Podhoretz was one of Trilling’s protégés, and Bellow always believed that Trilling was behind the review, although Podhoretz denied it. But Atlas says that the art critic Clement Greenberg, then an editor at Commentary, having recently come over from Partisan Review, claimed that the editors had put Podhoretz up to it. It was felt in New York circles, Greenberg said, that Bellow had gone a little too far.
ellauri222.html on line 133: Most reviews were enthusiastic, though. “Augie March” was not a best-seller, but it sold well and won a major award. The year it came out, Bellow took a job at Bard College. He and Anita were separated, and he had a new girlfriend, Sondra Tschacbasov, called Sasha. She was sixteen years younger and strikingly attractive. They met at Partisan Review, where she worked as a secretary.
ellauri222.html on line 135: At Bard, Bellow became close friends with a literature professor named Jack Ludwig. As Leader describes him, Ludwig was an oversized personality, a big man, extravagant, a shameless purveyor of bad Yiddish, and an operator. Ludwig idolized Bellow; people who knew them said that Ludwig wanted to be Bellow. He flattered Bellow, went for long walks with him, started up a literary journal with him, and generally insinuated himself into Bellow’s life. Bellow accepted the proffer of adulatory attentiveness. The couples (Ludwig was married) socialized together. This was the period when Bellow wrote “Seize the Day,” which Partisan Review published in a single issue, in 1956, after The New Yorker turned it down, and “Henderson the Rain King,” published in 1959, a novel whose hero was based on a neighbor of the Bellows in upstate New York.
ellauri222.html on line 137: Saul and Sasha got married in 1956, after Bellow had obtained a Nevada divorce. Sasha accepted the domestic role that Bellow insisted on without demur. She says that when they had a son, Adam, Bellow told her that the baby was her responsibility—he was too old to raise another kid. In 1958, Bellow was offered a one-year position at the University of Minnesota. He insisted that Ludwig receive an appointment as well; the university obliged, and the families moved to Minneapolis together.
ellauri222.html on line 139: Saul and Sasha fought. Some of the strains were apparently due to sexual dissatisfaction. Bellow began seeing a psychologist, a man named Paul Meehl; Meehl suggested that Sasha see him as well (a suggestion that Leader charitably calls “unorthodox”). Ludwig served as a sympathetic confidant to both parties. Then, one day in the fall of 1959, Sasha told Bellow that she was leaving him. There was no third party in the picture, she said. She just did not love him.
ellauri222.html on line 141: Devastated, Bellow went to Europe on a cultural-diplomacy junket for the State Department. While abroad, he engaged assiduously in what Leader calls “womanizing.” He returned to Bard, in the summer of 1960, and took up with a visiting French professor named Rosette Lamont. The divorce from Sasha went through in June. For a while, Bellow and Sasha had the same lawyer, who was pleased to be representing both parties in the hottest divorce in town, but eventually Bellow was persuaded to retain his own attorney.
ellauri222.html on line 143: In November, Bellow learned from a possibly overly conscientious babysitter that Sasha and Ludwig were sleeping together. It turned out that the affair had been going on for two and a half years, since the summer of 1958. And although Ludwig was still married, it continued. Adam was living with Sasha while it was going on. Given Bellow’s vulnerabilities, the double betrayal was his worst nightmare come to life. According to Atlas, he talked about getting a gun.
ellauri222.html on line 145: I have just given you the back story and the dramatis personae of “Herzog.” “Herzog” is a novel about a forty-seven-year-old man having a nervous breakdown after learning that his much younger wife, who has left him abruptly, had been cheating on him with his closest friend. The man seeks succor in the arms of a loving, patient, and understanding woman. There is at least one respect in which the novel is not based on real life: Bellow didn’t have a nervous breakdown. He wrote “Herzog” instead.
ellauri222.html on line 147: He also got married again, in 1961, to Susan Glassman, another celebrated beauty, this time eighteen years younger. (Glassman was a former girlfriend of Philip Roth, who said that the transfer of affections “turned out to be the best thing that ever happened to me and the worst thing that ever happened to Saul.” The marriage lasted five years; she was still taking Bellow to court in 1981.)
ellauri222.html on line 149: “Herzog” is a revenge novel. The ex-wife, Madeleine, is a stone-cold man-killer. Her lover, Valentine Gersbach, is described as a “loud, flamboyant, ass-clutching brute.” Ludwig had a Ph.D. and a damaged foot; Bellow makes Gersbach a radio announcer with a wooden leg. The Herzog character is passive, loving, an innocent soul who cannot make sense of a world in which people like his estranged wife and her lover can exist. He is an ex-university professor, the author of a distinguished tome called “Romanticism and Christianity.” The Rosette Lamont character, called Ramona, is a sexpot with a heart of gold; she specializes in intimate candlelight dinners and lacy lingerie. She is a professor of love, not French.
ellauri222.html on line 151: “Herzog” was nevertheless received the way all Bellow’s novels had been received: as a report on the modern condition. Many of the critics who reviewed it—Irving Howe, Philip Rahv, Stanley Edgar Hyman, Richard Ellmann, Richard Poirier—knew Bellow personally and knew all about the divorce. (Poirier was an old friend of Ludwig’s; the review he published, in Partisan Review, was a hatchet job.) None of these reviewers mentioned the autobiographical basis of the book, and several of them warned against reading it autobiographically, without ever explaining why anyone might want to. The world had no way of knowing that the story was not completely made up.
ellauri222.html on line 155: Bellow must have been tickled to death. The inventive feature of “Herzog” is a series of letters that the protagonist, in his misery, composes not only to Madeleine and Gersbach but to famous people (like President Eisenhower) and philosophers (like Heidegger and Nietzsche). These long letters, unfinished and unmailed, are sendups of an intellectual’s effort to understand human behavior by means of the conceptual apparatus of Mortimer Adler’s Great Books. Herzog is a comic figure, a holy fool, a schlimazel with a Ph.D. The whole point of his story is that when you are completely screwed the best you can hope for is a little sex and sympathy. The Western canon isn’t going to be much help.
ellauri222.html on line 157: The determination to consider the novel strictly as fiction extended even to its characters. Rosette Lamont reviewed the novel. She, too, treated the book as pure make-believe. She breezed right by the Ramona character (“Her religion is sex, a welcome relief from Madeleine’s phony conversion . . . but Herzog is too divided in his mind, too busy with resentment to free himself from a heavy conscience. Besides he is suspicious of pleasure, having learned Julien Sorel’s lesson,” and so on). She concluded with the thought that at the end of the novel Herzog enters into “a theandric relationship with the world around him.”
ellauri222.html on line 159: And it got even better. Jack Ludwig reviewed the novel. He informed readers of Holiday that “the book is a major breakthrough.” By no means should it be read as autobiography—“as if an artist with Bellow’s enormous gifts were simply playing at second-guessing reality, settling scores.” No, in this book, Ludwig wrote, “Bellow is after something greater.” The greater something turns out to be “man’s contradiction, his absurdity, his alienation,” and so on. It was pretty chutzpadik, as even Bellow had to admit. But by then he was laughing all the way to the bank.
ellauri222.html on line 161: You can see the biographical problem. From the beginning, Bellow drew on people he knew, including his wives and girlfriends and the members of his own family, for his characters. In “Augie March,” almost every character—and there are dozens—was directly based on some real-life counterpart. Most of “Herzog” is a roman à clef. Leader therefore decided to treat the novels as authoritative sources of information about the people in Bellow’s life. When Leader tells us about Jack Ludwig and Sondra Tschacbasov, he quotes the descriptions of Gersbach and Madeleine in “Herzog.” In the case of the many relatives with counterparts in “Augie March,” this can get confusing. You’re not always sure whether you’re reading about a person or a fictional version of that person.
ellauri222.html on line 163: One reason for reading biographies of writers like Bellow, who draw from people in their own lives, is to learn what those people were really like, or at least what they were like to someone who is not Bellow. You often can’t do that with Leader’s biography. Leader also wants to assess Bellow’s accomplishment as a novelist. He has to keep three balls in the air at once: the biographical story, an interpretation of the fiction as autobiography, and a consideration of the fiction as fiction. That’s why his book is so long.
ellauri222.html on line 165: Structure was always Bellow’s weak point. One of his first editors at Partisan Review, Dwight Macdonald, worried about what he called a “centerless facility.” Podhoretz was not wrong about the problem of shapelessness in “Augie March.” The novel’s antic style is like a mechanical bull. For a few hundred pages, Bellow is having the time of his life, letting his invention take him where it will. By the end, he is just hanging on, waiting for the music to stop. It takes the story five hundred and thirty-six pages to get there.
ellauri222.html on line 167: Leader thinks that Bellow plunged into his books and wrote on sheer enthusiasm, then surfaced after a hundred pages or so and wondered how to get back to shore. There is very little moral logic to his stories. Things just happen. (A major exception is “Seize the Day,” which is formally perfectly realized. But that book is a novella, a day in the life. It doesn’t require a plot.)
ellauri222.html on line 169: “Herzog,” too, sags in the middle, a long episode in which Herzog reconnects with Ramona. But Bellow came up with a brilliant solution for the second half. Waiting in a courthouse to see his lawyer, Herzog sits in on a trial. A woman and her boyfriend are being tried for murdering her small child, whom they have tortured and beaten to death. The woman is mentally unfit; Herzog hears evidence that she has been diagnosed with a lesion on her brain. (A diabolical touch: Sasha had been diagnosed with a brain lesion.)
ellauri222.html on line 173: Actually, these episodes were not entirely invented. Bellow lifted them straight out of “The Brothers Karamazov.” A child tortured by its parents is Ivan Karamazov’s illustration of the problem of evil: what kind of God would allow that to happen? And Herzog with his gun at the window is a reënactment of Dmitri Karamazov, the murder weapon in his hand, spying through the window on his father. Dmitri is caught and convicted of a murder he desired but did not commit. “Herzog,” though, is a comedy. The next day, Herzog gets in a minor traffic accident and the cops discover the loaded gun in his car. But, after some hairy moments in the police station, he is let go. Desperately searching the Great Books for wisdom, Herzog briefly finds himself living in one. He can’t wait to get out.
ellauri222.html on line 175: The decorum in Bellow criticism is to acknowledge the original of the fictional character when the person is famous, and otherwise to insist on treating it all as fiction. Thus everyone knows that, in “Humboldt’s Gift,” Von Humboldt Fleisher “is” Delmore Schwartz, and that, in “Ravelstein,” Abe Ravelstein “is” Allan Bloom, the Chicago professor who wrote “The Closing of the American Mind” and was a good friend of Bellow’s.
ellauri222.html on line 177: But “Ravelstein” is a revenge novel, too. It’s not really about Ravelstein/Bloom. It’s about the narrator, a writer named Chick, who has been treated cruelly by his wife, Vela, a beautiful and brilliant physicist—a wicked caricature of Bellow’s fourth wife, the mathematician Alexandra Ionescu Tulcea. There are also a couple of drive-by take-downs along the way—of Mircea Eliade, a historian of religion at Chicago rumored to have been involved in the fascist Romanian Iron Guard, and of the owner of a restaurant on St. Martin, in the Caribbean, where Bellow contracted a case of food poisoning that nearly killed him. He brings them into the story just to skewer them.
ellauri222.html on line 179: Podhoretz told Leader that he considered all of Bellow’s characters puppets. And there is something animatronic about them. This is especially true in “Augie March,” where the extended procession of too vivid personalities is like a Wes Anderson movie. Bellow tended to make his characters look the way a child sees grownups, unalterable cartoons, weirdly unself-conscious in their one-dimensionality.
ellauri222.html on line 181: But there is usually one fully imagined character in Bellow’s books, one character whose impulses the author understands and sympathizes with, whose sufferings elicit his compassion, and whose virtues and defects, egotism and self-doubt, honorable intentions and less than honorable expediencies are examined with surgical precision and unflinching honesty. That character is the protagonist—Augie, Herzog, Chick, even Tommy Wilhelm, in “Seize the Day,” who tries to leverage his pain to win respect. Their real-life counterpart is, of course, Saul Bellow, whose greatest subject was himself.
ellauri222.html on line 186: Also Known As: "Shlomo" Bellows
ellauri222.html on line 200: Father: Abraham Bellows
ellauri222.html on line 202: Siblings: Maurice Bellows, George?
ellauri222.html on line 203: Children: Greg Bellow, Adam Bellow, Daniel Bellow, Rosie?
ellauri222.html on line 205: Adam Bellow is executive editor at Bombardier Books, a politically conservative imprint at Post Hill Press. He previously founded and led the conservative imprints All Points Books at St Martin's Press and Broadside Books at HarperCollins, served as executive editor-at-large at Doubleday, and as editorial director at Free Press, publishing several controversial conservative books such as Illiberal Education, The Real Anita Hill, The Bell Curve, and Clinton Cash.
ellauri222.html on line 209: Greg's mother was Anita Goshkin, Saul's first wife, whose family had emigrated to the US from the Crimea after the pogroms, as Bellow's own antecedents had left Lithuania for Canada. They ended up in Chicago, where Saul would become one of the city's most famous sons and where, in 1935, he met Anita at summer school. Anita oli niin tavis ettei siitä ole edes nettikuvia. Tollanen Liisa Karhunen.
ellauri222.html on line 221: Bellow was born Solomon Bellow in Lachine, Quebec, in 1915, two years after his parents had arrived there from St Petersburg. When he was nine, the family moved to the Humboldt Park neighbourhood of Chicago. His mother, Liza, died when Saul was 17, but not before she had passed on to him her love of the Jewish Bible (he learned Hebrew at four). His first serious critical success was The Adventures of Augie March (1953), but it was not until his 1964 novel, Herzog, became a bestseller that he earned any real money. His elder brothers, both businessmen, were by this time making serious cash, and regarded him, he once said, as "some schmuck with a pen". Mary Cheever, the wife of John Cheever, believed the two got on so well because "they were both women-haters". He has nothing good to say about feminism. Bellow has a go at Hannah Arendt and Mary McCarthy (the one is "rash", the other "stupid"). In 1994, however, he ate a poisonous fish in the Caribbean, and fell into a coma that lasted five weeks. He dreaded a loss of virility.
ellauri222.html on line 225: Jänisrouva sanoi jälkikäteen: He did not want to hurt the people he loved. (Lucky they were so few of them. At 17, he said he hated himself more than melodrama or even spinach.) There wasn't a single part of my being that wasn't able to open up to him (Yeah, I bet). Jänis Bellow was born in Canada. Bellow was one of her professors. She came from a small place, but not too small for Saul to enter. He wasn't exactly tall, but he had this broad upper body, these giant arms, like a sloth."
ellauri222.html on line 351: Betzhevski
ellauri222.html on line 353: Betzhevski is a red-headed Polish barber and tenant of Einhorn’s who leads a protest against Einhorn for his unethical behavior as a landlord. Einhorn evicts him.
ellauri222.html on line 694: Bernard Le Bouyer de Fontenelle, né le 11 février 1657 à Rouen et mort le 9 janvier 1757 à Paris, est un écrivain, dramaturge et scientifique français. Fontenelle oli armoton keskikertaisuus joka yritettyään kaikenlaista päätyi populääritieteen kautta Ranskan akatemiaan. Eli kuukautta vaille satavuotiaaxi, laiskiainen. Il ne connut pas l’amitié vraie, et put s’appliquer ces mots d’une de ses églogues : « Il me manqua d’aimer. » Claudine de Tencin, lui disait en montrant sa poitrine : « Ce n’est pas un cœur que vous avez là ; c’est de la cervelle, comme dans la tête."
ellauri222.html on line 701: Augie on tyyten kirjoitettu ulkomailla, enimmäxeen Ranskassa. Se kyllä näkyy siitä. Samanlaista expatriaattifiilistä kuin Ernestolla. Bellow traveled widely throughout his life, mainly to Europe, which he sometimes visited twice a year. As a young man, Bellow went to Mexico City to meet Leon Trotsky, but the expatriate Russian revolutionary was assassinated the day before they were to meet.
ellauri222.html on line 705: Before discussing some of the minor characters in this story, it should be borne in mind that each of them can be analyzed in connection with Candide who may accept or reject their beliefs or principles. Among such supplementary characters, we can single out Lord Pococurante. To a certain degree, even his name is symbolic; the word “pococurante” is of Italian origin and it can be translated into English as indifferent. He perfectly corresponds to his name. At the very beginning of the fifteenth chapter, Voltaire makes the reader feel that Lord Pococurante is tired of everything. He says, “I make them lie with me sometimes, for I am very tired of the ladies of the town, of their coquetries, of their jealousies, of their quarrels, of their humors, of their pettinesses, of their pride, of their follies” (Voltaire, 70)
ellauri222.html on line 723: Saul Bellow is widely recognized as America's preeminent living novelist. His fiction, which is as intellectually demanding as it is imaginatively appealing, steadfastly affirms the value of the human soul while simultaneously recognizing the claims of community and the demoralizing inauthenticity of daily life. Refusing to give in to the pessimism and despair that threaten to overwhelm American experience, Bellow offers a persistently optimistic, though often tentative and ambiguous, alternative to postmodern alienation. In their struggle to understand their past and reorder their present, his protagonists chart a course of possibility for all who would live meaningfully in urban American society and make loads of money.
ellauri222.html on line 725: Bellow's first two novels, Dangling Man and The Victim, are brief and disciplined works, darker in mood and less intellectually complex than the later fiction but featuring protagonists who anticipate later Bellovian heroes both in their introspection and in their resistance to urban apathy. In Paris, Saul realized he need not copycat Flaubert and that instead he could write as he spoke. The result was Augie.
ellauri222.html on line 727: The first novel to display Bellow's characteristic expansiveness and optimism, The Adventures of Augie March presents a dazzling panorama of comically eccentric characters in a picaresque tale narrated by the irrepressible title character, who defends human possibility by embracing the hope that "There may gods turn up anywhere." Subsequent novels vary in tone from the intensity of Seize the Day to the exuberance of Henderson the Rain King to the ironic ambiguity of Herzog, but all explore the nature of human male freedom and the tensions between the individual's need for self and the needs of society. Augie March, Tommy Wilhelm, Eugene Henderson, and Moses Herzog all yearn to please themselves by finding the beauty in life. By creating these highly individualistic characters and the milieu in which they move, Bellow reveals the flashes of the extraordinary in the ordinary that make such fun possible and rejects the attitude that everyday life must be trivial and ignoble. It is like that just for the losers.
ellauri222.html on line 733: In their quest to find the beaver that gives meaning to life, Bellow's protagonists must also come to terms with death. The message Bellow conveys in almost all of his novels is that one must fear death to know the meaning of life and what it means to be human. Henderson overcomes his fear of death when he is buried and symbolically resurrected in the African king Dahfu's experiment. Similarly, in Seize the Day, Tommy Wilhelm confronts death in a symbolic drowning. Charlie Citrine in Humboldt's Gift echoes Whitman in viewing death as the essential question, pointing out that it is only through death that Sauls can complete the cycle of life by liberating self from the body. Bellow's meditations on death darken in Mr. Sammler's Planet and The Dean's December. While the title character in Mr. Sammler's Planet eagerly awaits the death of the person he most values in the world, Bellow contemplates the approaching death of Western culture at the hands of those who have abandoned humanistic values. The Dean's December presents an apocalyptic vision of urban decay in a Chicago totally lacking the comic touches that soften Charlie Citrone's portrait of this same city as a "moronic inferno" in Humboldt's Gift. An uncharacteristically bleak yarn from he old standup comic. With More Die of Heartbreak and the recent novellas, however, Bellow returns to his more characteristic blend of pathos and farce in contemplating the relationship between life and death. In the recent Ravelstein, Bellow once again charts this essential confrontation when Saul recounts not only his best friend's death from AIDS but also his own near-death experience from food poisoning. Through this foreground, in a fictionalized memoir to his own gay friend Allan Bloom, Bellow reveals the resilient love and tenderness that offer the modern world its saving grace.
ellauri222.html on line 739: Some common synonyms of gay are animated, lively, sprightly, and vivacious. While all these words mean "keenly alive and spirited," gay stresses complete freedom from care and overflowing spirits. the gay spirit of Paris in the 1920s. Bellow and his gay chummies in Chicago.
ellauri222.html on line 757: Because Bellow refuses to devalue human potential in even his bleakest scenarios, his novels often come under attack for their affirmative endings. Augie hails himself as a new Columbus, the rediscoverer of America; Henderson, while triumphantly returning home with his new charges, dances with glee, "leaping, leaping, pounding, and tingling over the pure white lining of the grey Arctic silence." Herzog inexplicably evades his fate, emerging from the flux of his tortured mind to reclaim his sanity and his confidence in the future. Yet, the victories of Bellow's heroes are not unqualified, but rather as ambiguous and tenuous as is the human condition itself. As a new Columbus, Augie speaks from exile in Europe; in holding the orphan child, Henderson recalls the pain of his separation from his own father; by renouncing his self-pity and his murderous rage at his ex-wife Madeleine, Herzog reduces but does not expiate his guilt. Nonetheless, these characters earn whatever spiritual victory they reap through their penes and their refusal to succumb to doubt and cynicism. Through their perseverance in seeking the truth of human existence, they ultimately renew themselves by transcending to an intuitive spiritual awareness that is no less real because it must be taken on faith.
ellauri222.html on line 759: In all of Bellow's works, an appreciation of the cultural context in which his protagonists struggle is essential to understanding these characters and their search for renewal. Bellow's vision centers almost exclusively on Jewish male experience in contemporary urban America. Proud of their heritage, his heroes are usually second-generation Jewish immigrants who seek to discover how they can live meaningfully in their American present while honoring their skinless knobs. Much of their ability to maintain their belief in humanity despite their knowledge of the world can be attributed to the affirmative nature of the Jewish culture. Bellovian heroes live in a WASP society in which they are only partially assimilated. However, as Jews have done historically, they maintain their concern for morality and community despite their cultural displacement.
ellauri222.html on line 761: Though in some ways separated from American society, Bellow's protagonists also strongly connect their identity with America. Augie begins his adventures by claiming, "I am an American, Chicago born—Chicago, that somber city." Almost all of Bellow's novels take place in an American city, most often Chicago or New York. Through his depiction of urban reality, Bellow anchors his novels in the actual world, and he uses the city as his central metaphor for contemporary materialism. Although recognizing the importance of history and memory, Bellow's novels maintain a constant engagement with the present moment. His characters move in the real world, confronting sensuous images of urban chaos and clutter that often threaten to overwhelm them. Looking down on the Hudson River, Tommy Wilhelm sees "tugs with matted beards of cordage" and "the red bones of new apartments rising on the bluffs." Sammler denounces contemporary New Yorkers for the "free ways of barbarism" that they practice beneath the guise of "civilized order, property rights [and] refined technological organization." In Humboldt's Gift, which is replete with images of cannibalism and vampirism, Charlie Citrone sees Von Trenck, the source of his material success, as "the blood-scent that attracted the sharks of Chicago." Acknowledging the influence of the city on his fiction, Bellow himself has remarked, "I don't know how I could possibly separate my knowledge of life such as it is, from the city. I could no more tell you how deeply it's gotten into my bones than the lady who paints radium dials in the clock factory can tell you." However, although the city serves to identify the deterministic social pressures that threaten to destroy civilization, Bellow's heroes refuse to become its victims and instead draw on their latent nondeterministic resources of vitality to reassert their uniquely American belief in individual freedom, as well as their faith in the possibility of community.
ellauri222.html on line 763: Except for Clara Velde in A Theft, the protagonists in Bellow's novels and novellas are all male. The Bellovian hero typically seeks erotic pleasure, emotional security, and egoistic confirmation from the women in his life. In marriage, his relationships with women are conflicted, and he often retreats from his role as husband to a sensuous but selfish and demanding wife who paradoxically represents both his yearning for freewheeling sex happiness and society's pressure to relinquish the freedom so essential to his self-realization. Like his male characters who all are Saul lookalikes, Bellow's females are often interchangeable and serve roles of little dramatic import. However, although the author has come under increasing criticism for his superficial treatment of women, his depiction of women and male-female relationships serves to reinforce the psychological crisis that each male protagonist must negotiate to empty their scrotums so as to achieve peace and fulfillment.
ellauri222.html on line 765: Stylistically, Bellow's fiction reflects some of the same tensions that his protagonists seek to balance. His concern with social and personal destruction has been traced to the common run of European writers such as Flaubert, Dostoevsky, Kafka, Sartre, and Camus. But Bellow's fiction also has many ties to the American literary tradition. His neotranscendentalism (what? Emersonian tomfoolery I guess), his identification with America, and the loose form of his most acclaimed novels link him most obviously to Emerson and Whitman.
ellauri222.html on line 785: An intensely intellectual writer who peppers his novels with allusions, Bellow draws on many cultural traditions in his analysis of both the sources of American experience and its present manifestations. His fiction fully documents the decline of Western civilization without conceding its obvious demise, and the ambiguity and tenuousness of even his most positive endings balance sadness and comic skepticism with the steadfast faith that he the artist can effect coherence and order, or failing that a lot of cash, out of the chaos of modern experience. His tip for success: kusettakaa minkä jaxatte! For his achievement in confronting the modern existential dilemma with compassion and humor, Bellow's place in twentieth-century American literary history seems assured by drooling groupies like myself.
ellauri222.html on line 803: British critics tend to regard the American predilection for Big Novels as a vulgar neurosis — like the American predilection for big cars or big hamburgers. Oh God, we think: here comes another sweating, free-dreaming maniac with another thousand-pager; here comes another Big Mac. First, Dos Passos produced the Great American Novel; now they all want one. Yet in a sense every ambitious American novelist is genuinely trying to write a novel called USA. Perhaps this isn’t just a foible; perhaps it is an inescapable response to America – twentieth-century America, racially mixed and mobile, twenty-four hour, endless, extreme, superabundantly various. American novels are big all right, but partly because America is big too. You need plenty of nerve, ink and energy to do justice to the place, and no one has made greater efforts than Saul Bellow. In 1976 Bellow was awarded the Nobel Prize for Literature, praised by the Swedes ‘for human understanding and subtle analysis of contemporary culture’. Many times in Bellow’s novels we are reminded that ‘being human’ isn’t the automatic condition of every human being. Like freedom or sanity, it is not a given but a gift, a talent, an accomplishment, an objective. The busiest sections of the Chicago bookstores, I noticed, were those marked ‘Personal Growth’.
ellauri222.html on line 852: Ozymandias (/ˌɒziˈmændiəs/ oz-ee-MAN-dee-əs; real name Adrian Alexander Veidt) is a fictional anti-villain in the graphic novel limited series Watchmen, published by DC Comics. Created by Alan Moore and Dave Gibbons, named "Ozymandias" in the manner of Ramesses II, his name recalls the famous poem by Percy Bysshe Shelley, which takes as its theme the fleeting nature of empire and is excerpted as the epigraph of one of the chapters of Watchmen. Ozymandias is ranked number 25 on Wizard's Top 200 Comic Book Characters list and number 21 on IGN's Top 100 Villains list. No, wait, Ozymandias was a Greek name for the pharaoh Ramesses II (r. 1279–1213 BC), derived from a part of his throne name, Usermaatre. In 1817, Shelley began writing the poem "Ozymandias", after the British Museum acquired the Younger Memnon, a head-and-torso fragment of a statue of Ramesses II, which dated from the 13th century BC. Earlier, in 1816, the Italian archeologist Giovanni Battista Belzoni had "removed" the 7.25-short-ton (6.58 t; 6,580 kg) statue fragment from the Ramesseum, the mortuary temple of Ramesses II at Thebes, Egypt. The reputation of the statue fragment preceded its arrival to Western Europe; after his Egyptian expedition in 1798, Napoleon Bonaparte had failed to acquire the Younger Memnon for France. Although the British Museum expected delivery of the antiquity in 1818, the Younger Memnon did not arrive in London until 1821. Shelley published his poems before the statue fragment of Ozymandias arrived in Britain, and the view of modern scholarship is that Shelley never saw the statue, although he might have learned about it from news reports, as it was well known even in its previous location near Luxor.
ellauri222.html on line 879: Belovin koukkunokkaveljexet on pelimiehiä. Pelejä, pelejä pelien sisällä. Pitkänpuikeita pippelejä pelitoosissa. Belovin veljexillä on vähintään 2 naista per puikko koko ajan pelissä, etne voi piileskellä toiselta toisen pikkuhousuissa. Senkös tautta juutalaisten patriarkoillakin oli haaremit. Sale säälii kaxinaamaista Casanovaa enemmän kuin petkutettua, koska petkutuxessa on niin paljon duunia.
ellauri222.html on line 881: "Ehkäpä sinua kuitenkin kiinnostaa kuulla mitä eräs älykäs kaveri kerran sanoi minulle rakkauden ja aviorikoksen yhteydestä. Minä tahansa päivänä tunnet itsesi onnelliseksi tiedät ettei se voi kestää, vaan sää muuttuu, terveys vaihtuu sairaudeksi, vuosi päättyy ja myös elämä loppuu. Jossakin muualla jonakin toisena päivänä kohtaat toisen rakastetun. Kasvot joita suutelet ovat toiset ja myös sinun kasvosi vaihtuvat toisiksi. Sille ei voi mitään, tuo kaveri sanoi. Tietenkin hän oli itse emälurjus ja mitään tekemätön nilviäinen, istui aina välillä Bellevuessa ja naiset elättivät häntä koko hänen elämänsä ajan ja hän hylkäsi lapsensa eikä kukaan koskaan luottaa häneen. Mutta rakkaus on huorimista, hän sanoi, ja ilmentää muutosta. Muutokseen tottuu. Toinen kaupunki, toinen nainen, en vuode, mutta mies on sama ja hänen täytyy olla joustava. Hän suutelee naista ja näyttää miten tyytyy kohtaloonsa, ihailee ja palvoo elämän muutoksia. Sellainen on hänen lakinsa. Oli tuo roikale oikeassa tai ei, Herra paratkoon, älä luulekaan ettei sinun täytyisi totella elämän lakeja." Joopa joo, juuri tuollainen roikale oli Sale. Varmaan se miettii nyt tekosiaan jossain tulijärvessä.
ellauri222.html on line 896: Georges Benjamin Eugène Clemenceau [kləmãsõ´] (lempinimi Le Tigre de Papier, ”Paperitiikeri”; 28. syyskuuta 1841 Mouilleron-en-Pareds, Vendée – 24. marraskuuta 1929 Pariisi) oli ranskalainen journalisti ja valtiomies. Hän oli yksi Ranskan kolmannen tasavallan merkittävimpiä poliittisia vaikuttajia ja toimi kahdesti Ranskan pääministerinä vuosina 1906–1909 ja 1917–1920. Clemenceaulla oli keskeinen rooli ensimmäisen maailmansodan jälkeisten rauhanjärjestelyjen muotoilussa ja hän vaati erittäin ankaria rauhanehtoja Saksalle. 1865 eli sisällissodan päätyttyä Jori muutti Yhdysvaltoihin, jossa asui neljä vuotta ja työskenteli muun muassa tyttökoulun opettajana Stamfordissa Connecticutissa. Häneen teki vaikutuksen amerikkalainen sananvapaus, joka oli paljon laajempi kuin Napoleon III:n Ranskassa. Palattuaan Ranskaan vuonna 1869 Clemenceau ryhtyi harjoittamaan lääkärin ammattia Pariisissa. Clemenceaun ensimmäinen vaimo oli hänen entinen oppilaansa, amerikkalainen Mary Plummer, jota hän nai vuonna 1869. Heillä oli kolme lasta, mutta liitto päättyi eroon.
ellauri222.html on line 1021: They will be more next year than they are now," resumed Timmendiquas, "if we do not drive them back. Our best hunting grounds are there beyond the Beautiful River, in the land that we call Kain-tuck-ee, and it is there that the smoke from their cabins lies like a threat across the sky. It is there that they continually come in their wagons across the mountains or in the boats down the river."
ellauri223.html on line 153: New Atlantis is an incomplete utopian novel by Sir Francis Bacon, published posthumously in 1626. It appeared unheralded and tucked into the back of a longer work of natural history, Sylva sylvarum (forest of materials). In New Atlantis, Bacon portrayed a vision of the future of human discovery and knowledge, expressing his aspirations and ideals for humankind. The novel depicts the creation of a utopian land where "generosity and enlightenment, dignity and splendour, piety and public spirit" are the commonly held qualities of the inhabitants of the mythical Bensalem. The plan and organisation of his ideal college, Salomon's House (or Shlomo's House), envisioned the modern research university in both applied and pure sciences.
ellauri223.html on line 157: The novel depicts a mythical island, Bensalem, which is discovered by the crew of a European ship after they are lost in the Pacific Ocean somewhere west of Peru. The minimal plot serves the gradual unfolding of the island, its customs, but most importantly, its state-sponsored scientific institution, Salomon's House, "which house or college ... is the very eye of this kingdom."
ellauri223.html on line 162: The inhabitants of Bensalem are described as having a high moral character and honesty, as no official accepts any payment from individuals. The people are also described as chaste and pious, as said by an inhabitant of the island:
ellauri223.html on line 164: But hear me now, and I will tell you what I know. You shall understand that there is not under the heavens so chaste a nation as this of Bensalem; nor so free from all pollution or foulness. It is the virgin of the world. Ei menstruaatiota tytöillä eikä polluutiota teinipojilla.
ellauri223.html on line 166: I remember I have read in one of your European books, of an holy hermit amongst you that desired to see the Spirit of Fornication; and there appeared to him a little foul ugly Aethiop. Fuckin niggah. But if he had desired to see the Spirit of Chastity of Bensalem, it would have appeared to him in the likeness of a fair (paleface) beautiful Cherubim. For there is nothing amongst mortal men more fair and admirable, than the chaste minds of this people. Know therefore, that with them there are no chicken stews, frozen or otherwise, no dissolute houses, no courtesans, nor anything of that kind.
ellauri223.html on line 214: In 1639, Viscountess St Albans and Sir Frodo Underhill became estranged, and began to live separately. In a later lawsuit, after her death, Underhill blamed Robert Tyrrell, or Turrell, their manservant, for this alienation of affections. In her will of 1642, she left half her property to Turrell, and other property to her nephew, Stephen Soames. She was buried in the old Parish Church of Eyworth, Bedfordshire, 9 July 1650, near her mother, and her sister, Lady Dorothy Constable.
ellauri226.html on line 47: Toukokuussa McClatchyn syndikoitu kolumnisti James Werrell arveli todellisen syyn Cranbrookin koulussa keväällä 1965 tapahtuneeseen tapaukseen, jossa tuolloin 18-vuotias Mitt Romney painoi toista oppilasta, John Lauberia peräpuoleen, ja katkaisi pitkänsä, eikä vaan sitä vaan myös hänen valkaistut hiukset: eikö se Lauber ollut homo? Ei vaan koska hän näytti surffaajalta. Oli liian radikaalia olla "tuhkea tuuhea vaalea hius", kuten Beach Boys lauloi "Channel Surfin' USA:ssa".
ellauri226.html on line 51: Kuopan reunalla hoipertavan enää 3 huru-ukon itsenäisyyspäivän keikka, aina heidän suurin ja korkein profiili, pidetään keskiviikkona vetoisessa "Stadium of Fire" -tapahtumassa Brigham Youngin yliopiston kampuksella Provossa, Utahissa. Koska tämä osa maata on sekä republikaanien että mormonien linnoitus ja tämä on vaalivuosi, on syytä muistaa, että Beach Boysilla on useita ristiriitaisia perintöjä, joiden kanssa on otettava huomioon.
ellauri226.html on line 53: Toisaalta meillä on "America's Band", kuten Ronald Reagan kutsui Beach Boysiksi vuonna 1983, ja he ovat halukkaita osallistumaan presidentin poliittiseen teatteriin. Monille republikaaneille bändin räsy rikkauksiin -tarina ilmentää kuvitteellista konsensuspolitiikan aikaa ja yhtä aikaa amerikkalaista unelmaa, joka on valkoleipää ja viatonta. Bändi tarttui tähän tunteeseen hyvissä ajoin ennen Reaganin aikakautta, ja tämä Beach Boysin omalaatuisen kulttuurisen DNA:n kanta on tarjonnut heille tasaisia varauksia republikaanien ja konservatiivisten asioiden poliittisina maskoteina.
ellauri226.html on line 55: Näillä kaksoisperinnöillä on jokaisella oma päähenkilönsä, ja Beach Boysin mytologia asettaa heidät luonnollisesti toisiaan vastaan. Se menee näin: Wilson, lapsenomainen Icarus, leikkasi taiteelliset siipensä, while laulaja Mike Love, hänen kukkoserkkunsa, joka halusi pitää kiinni todistetusta kaavasta, laulaa tytöistä ja autoista, hauskaa ja surffata. Wilson vetäytyi sitten harjaantuneena itse asettamaansa maanpakoon ja taisteli henkilökohtaisten demonien ja huumeiden kanssa. Rakkaus puolestaan johti yhä ersatz Beach Boysin pitkälle oudolle matkalle, joka huipentui soittamaan yksityisen vuoden 2008 Romneyn "kampanjan jälleennäkemisen" tapahtuman Houstonissa, joka toimi myös John McCainin varainkeräyksenä. (McCainilla oli sinä iltana mahdollisuus laulaa omaa ulkopolitiikkaansa teko-paska-parodiana Beach Boysin klassikosta "Barbara Ann" - "Pommi, pommi, pommi, pommita Iran.")
ellauri226.html on line 57: Tarkemmin sanottuna saatat sanoa, että Beach Boysin pitkä historia riidoista, ystävyyssuhteista ja oikeusjutuista on esimerkki amerikkalaisen luonteen kahdesta puolesta. Brianin puolella meillä on tinkimätön sinisen valtion idealismi, ja Miken puolella meillä on punaisen valtion hyödyllisyys ja kaavasta kiinni pitäminen. Jos ostat Beach Boysin myytin, mikään analogia ei näytä liian korkealta. Puhumme Jefferson vastaan Hamilton, Buckley vastaan Vidal, Gore vastaan Bush, Occupy Wall Street vastaan Tea Partiers. Omien rinnastusten keksimisen pitäisi kestää vain muutama sekunti, joten pane hösselixi. Mites tämä: kusipäät vastaan paskiaiset, kyrpiöt vastaan mulkerot.
ellauri226.html on line 61: Samat kappaleet nousevat aina Beach Boysin listalle. -topperit - " California Girls ", "Surfer Girl", "God Only Knows", vain muutamia mainitakseni - esitetään tavallisten havaijilaisten paitojen ja huarache-sandaalien keskellä.
ellauri226.html on line 68: In November 1965, early in the sessions for the Beach Boys' 11th studio LP Pet Sounds, Wilson began experimenting with the idea of recording an album focused on humor and laughter. He was intent on making Pet Sounds a complete departure from previous Beach Boys releases and did not wish to work with his usual lyricist, Mike Love, who was such a sourpuss.
ellauri226.html on line 70: Former Beach Boys Brian Wilson and Al Jardine say they want to make one thing clear — they had nothing to do with ex-bandmate Mike Love’s headlining performance at a President Trump fundraiser over the weekend. “We have absolutely nothing to do with the Trump benefit today in Newport Beach. Zero,’’ the musicians said.
ellauri226.html on line 71: Love has the touring rights to the Beach Boys name — which has created controversy with his ex-bandmates in the past. Love is by far the right hand man of the men in flip-flops.
ellauri226.html on line 89: Sanoi sardiiniasuinen Grazia Deledda parhaisiinsa pukeutuneille Nobel-vieraille pokatessaan toiselle vielä pyylevämmälle italiattarelle, Matilda Seraolle alunperin tarkoitetun nobelpalkinnon vuonna 1926. Matildalta dynamiittipötkö meni sivu suun koska pelle Mussolini torppasi sen signora Seraon allekirjoitettua Benedetto Crocen antifasistisen manifestin. Serao kuoli vuoden kuluttua sydäninfarktiin. Vielä yxi paxu ruumis pää alaspäin hirtetyn Beniton syntilistalle.
ellauri226.html on line 93: Sea and Sardinia is a travel book by the English writer D. H. Lawrence. It describes a brief excursion undertaken in January 1921 by Lawrence and his wife Frieda, a.k.a. Queen Bee, from Taormina in Sicily to the interior of Sardinia. They visited Cagliari, Mandas, Sorgono, and Nuoro. His visit to Nuoro was a kind of homage to Grazia Deledda but involved no personal encounter. Despite the brevity of his visit, Lawrence distils an essence of the island and its people that is still recognisable today.
ellauri226.html on line 149: Länkkäreitä jauhonaamoja ryömii joka nurkasta kuin hapsenkakkiaisia. 91-vuotias "Bernie" Ecclestone on syytteessä 0.5G punnan verokavalluxesta. Ecclestone kieltää kaiken. Jenkkinaisten futixen valmentajista on 50% saanut potkut naaraiden ahdistelusta. Ne kieltävät kaiken. Ruåzalaiset kieltäytyvät säästämästä sähköä, ei se niille kuulu, ei kermaperseiden tarvi värjötellä kylmässä, se häirizisi julmyyssiä. Mitäs meni sossut sulkemaan ydinvoimalat, vekuttaa SD Jimi Åkesson. Jalkapallon MM vuonna 2030 voitais pelata Ukrainassa, siellä pitäisi siihen mennessä tasamaata löytyä. Japsut, eteläkorealaiset ja lännen maailmanherrat vastaavat Pohjois-korean kuurakettiin nyt terävöitetyillä sotaharjotuxilla, joissa kalibroidaan Pnom Penhiin suunnattavia täsmäpommeja. Tää kaikki vaan yhden päivän Hoblasta.
ellauri226.html on line 305: Before long it was considered unsafe to walk through the park at night to go to Yankee Stadium and Werner (white) was even threatened with a knife by a classmate and mugged on the Grand Concourse. Gun violence even came to the
ellauri226.html on line 439: II but would not be felt until years later. “Between 1947 and 1976, the city
ellauri236.html on line 39:
ellauri236.html on line 200: The thing that the ordinary reader ought to have objected to — almost certainly would have objected to, a few decades earlier — was the equivocal attitude towards crime. It is implied throughout No Orchids that being a criminal is only reprehensible in the sense that it does not pay. Being a policeman pays better, but there is no moral difference, since the police use essentially criminal methods. In a book like He Won't Need It Now the distinction between crime and crime-prevention practically disappears. This is a new departure for English sensational fiction, in which till recently there has always been a sharp distinction between right and wrong and a general agreement that virtue must triumph in the last chapter. English books glorifying crime (modern crime, that is — pirates and highwaymen are different) are very rare. Even a book like Raffles, as I have pointed out, is governed by powerful taboos, and it is clearly understood that Raffles's crimes must be expiated sooner or later. In America, both in life and fiction, the tendency to tolerate crime, even to admire the criminal so long as he is success, is very much more marked. It is, indeed, ultimately this attitude that has made it possible for crime to flourish upon so huge a scale. Books have been written about Al Capone that are hardly different in tone from the books written about Henry Ford, Stalin, Lord Northcliffe and all the rest of the ‘log cabin to White House’ brigade. And switching back eighty years, one finds Mark Twain adopting much the same attitude towards the disgusting bandit Slade, hero of twenty-eight murders, and towards the Western desperadoes generally. They were successful, they ‘made good’, therefore he admired them.
ellauri236.html on line 204: In borrowing from William Faulkner's Sanctuary, Chase only took the plot; the mental atmosphere of the two books is not similar. Chase really derives from other sources, and this particular bit of borrowing is only symbolic. What it symbolizes is the vulgarization of ideas which is constantly happening, and which probably happens faster in an age of print. Chase has been described as ‘Faulkner for the masses’, but it would be more accurate to describe him as Carlyle for the masses. He is a popular writer — there are many such in America, but they are still rarities in England — who has caught up with what is now fashionable to call ‘realism’, meaning the doctrine that might is right. The growth of ‘realism’ has been the great feature of the intellectual history of our own age. Why this should be so is a complicated question. The interconnexion between sadism, masochism, success-worship, power-worship, nationalism, and totalitarianism is a huge subject whose edges have barely been scratched, and even to mention it is considered somewhat indelicate. To take merely the first example that comes to mind, I believe no one has ever pointed out the sadistic and masochistic element in Bernard Shaw's work, still less suggested that this probably has some connexion with Shaw's admiration for dictators. Fascism is often loosely equated with sadism, but nearly always by people who see nothing wrong in the most slavish worship of Stalin. The truth is, of course, that the countless English intellectuals who kiss the arse of Stalin are not different from the minority who give their allegiance to Hitler or Mussolini, nor from the efficiency experts who preached ‘punch’, ‘drive’, ‘personality’ and ‘learn to be a Tiger man’ in the nineteen-twenties, nor from that older generation of intellectuals, Carlyle, Creasey and the rest of them, who bowed down before German militarism. All of them are worshipping power and successful cruelty. It is important to notice that the cult of power tends to be mixed up with a love of cruelty and wickedness for their own sakes. A tyrant is all the more admired if he happens to be a bloodstained crook as well, and ‘the end justifies the means’ often becomes, in effect, ‘the means justify themselves provided they are dirty enough’. This idea colours the outlook of all sympathizers with totalitarianism, and accounts, for instance, for the positive delight with which many English intellectuals greeted the Nazi-Soviet pact. It was a step only doubtfully useful to the U.S.S.R., but it was entirely unmoral, and for that reason to be admired; the explanations of it, which were numerous and self-contradictory, could come afterwards.
ellauri236.html on line 208: Several people, after reading No Orchids, have remarked to me, ‘It's pure Fascism’. This is a correct description, although the book has not the smallest connexion with politics and very little with social or economic problems. It has merely the same relation to Fascism as, say Trollope's novels have to nineteenth-century capitalism. It is a daydream appropriate to a totalitarian age. In his imagined world of gangsters Chase is presenting, as it were, a distilled version of the modern political scene, in which such things as mass bombing of civilians, the use of hostages, torture to obtain confessions, secret prisons, execution without trial, floggings with rubber truncheons, drownings in cesspools, systematic falsification of records and statistics, treachery, bribery, and quislingism are normal and morally neutral, even admirable when they are done in a large and bold way. The average man is not directly interested in politics, and when he reads, he wants the current struggles of the world to be translated into a simple story about individuals. He can take an interest in Slim and Fenner as he could not in the G.P.U. and the Gestapo. People worship power in the form in which they are able to understand it. A twelve-year-old boy worships Jack Dempsey. An adolescent in a Glasgow slum worships Al Capone. An aspiring pupil at a business college worships Lord Nuffield. A New Statesman reader worships Stalin. There is a difference in intellectual maturity, but none in moral outlook. Thirty years ago the heroes of popular fiction had nothing in common with Mr. Chase's gangsters and detectives, and the idols of the English liberal intelligentsia were also comparatively sympathetic figures. Between Holmes and Fenner on the one hand, and between Abraham Lincoln and Stalin on the other, there is a similar gulf.
ellauri236.html on line 413: “I’m going to talk to her,” Eddie said. “I’m not standing for Slim relieving his repressions on that girl. I got mine to relieve on her too. There’s a limit, and goddamn it, that would be the limit! Be nice now! Doucement!"
ellauri236.html on line 475: Fenner got to his feet. He was surprised Blandish wasn’t a bigger man. Only slightly above middle height, the millionaire seemed puny beside Fenner’s muscular bulk. His eyes gave his face its arresting power and character. Fenner has arresting power on his bulk, and Paula has a caracteristic butt. They were hard, shrewd and alert eyes of a man who has fought his way to the top with no mercy asked nor given. Now this is proper monkey business! Jeff Bezos or Elon Musk in the flesh! Täähän on yhtä mahtavaa kuin Malamudin apinoiden saarella!
ellauri236.html on line 516: Chase was subject to several court cases during his career. In 1942, his novel Miss Callaghan Comes to Grief (1941), a lurid account of the white slave trade, was banned by the British authorities after the author and his publisher Jarrold were found guilty of an obscene book. Each was fined a hefty £100. Later, the Anglo-American crime author Raymond Chandler proved that Chase had lifted whole sections of his work in Blonde's Requiem (published 1945) forcing Chase to issue an apology in The Bestseller.
ellauri236.html on line 541: BestBuy_US/images/products/1706/1706094_sa.jpg;maxHeight=640;maxWidth=550" height="200px" />
ellauri236.html on line 547: Bergeniläisestä nuuskijasta Varg Veumista tuli mieleen Satu Illan uusi mies Heikki Hämäläinen. Se oli tollanen takkuletti New Yorkissa joskus 70- ja
ellauri236.html on line 548: 80-lukujen vaihteessa. Nyze näyttää enempi siltä luihulta pankinjohtajalta viime Veum jaxossa jonka tytär ja äiti oli toistensa tukassa yhteisestä poikaystävästä, joka oli tyttären velipuoli ja kauppas hinaajille persettä, ja jonka tytön äisky oli mustasukkaisesti pistellyt täyteen reikiä. Tytär koitti siitä suuttuneena kääriä äiskyn elmukelmuun muze pääsi vapaaksi. Vitun psykopaatteja koko norjalaisten porukka. Ja koko ajan sataa. Bergenissä sataa 2m vuodessa. Lewdille 16vee pissaliisalle koittaa kiva izenäinen elämä kun hullu äisky on vankimielisairaalassa ja pilalle hemmotellut pankkiiri-isä kilometritehtaalla. Se vilauttaa paljon lupaavan hymyn vielä loppuvizeissä Heikki Hämäläiselle.
ellauri236.html on line 550: Vähän tollasia flaidixia oli Satu Illallakin psykologiheilojensa kanssa. Ne oli koko porukka tosi sekoja. Heikki hakkas Satua ehkä vielä enemmän kuin Esa Sariola. Heikin paras julkaisu Turun ja Bergenin (!) yliopistoista taisi olla tämä:
ellauri238.html on line 190: Rauno oli kyllä paha haxahdus. Rauno Setälä (20. heinäkuuta 1939 Loimaa – 25. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kulttuurivaikuttaja. Hän oli SKDL:n kulttuurisihteeri vuosina 1964–1971 ja Hämeen Yhteistyö -lehden päätoimittaja 1971–1974. Setälä oli naimisissa Tuula-Liina Puupan kanssa 1963–1965. Raunon toisesta vaimosta ja lapsista ei ole mainintaa, ne olivat kai tavixia. Siinä Rauski oli oikeassa kyllä että laajinkin porvarillinen demokratia on muodollista ja näennäistä ja suurpääoma on aina viime kädessä valmis turvautumaan väkivaltaan, jos se kokee taloudellisen valtansa riittävästi uhatuksi. Niinkuin Mia Berner joka tarttui Penan kanssa kättä pidempään (alla).
ellauri238.html on line 211: Berner">Mia Berner (1975-1983, ei midiä)
ellauri238.html on line 221: Saarikosken tuherruxia löytyi vielä jälkikäteen Norjasta Mia Bernerin jäämistöstä. Niistä ei kukaan enää kuumunut.
ellauri238.html on line 229: Sarah, alun perin Ingrid Hella Irmelinde Kirsch, o.s. Bernstein (16. huhtikuuta 1935 Limlinggrode, Harz, Saksa – 5. toukokuuta 2013 Schleswig-Holstein, Saksa) oli harppisaksalainen kirjailija. Hänet tunnetaan lähinnä tuotteliaana runoilijana, mutta hän julkaisi myös proosaa ja käännöskirjallisuutta. Teosten joukossa oli lastenkirjallisuuttakin. Kirsch loikkasi länteen 1977. Hän muutti nimensa muotoon Sarah vastalauseena juutalaisvastaisuudelle, eli siis se oli jutku, ja sillä oli selässä ainakin 40 mustaa luomea (Pentti oli laskenut ja raportoi niistä kotona Tulla-Liinalle. WTF.)
ellauri238.html on line 231: Kirsch opiskeli aluksi vuosina 1954–1958 biologiaa Hallessa. Vuosina 1963–1965 hän suoritti kirjallisuusopintoja Leipzigissa Johannes R. Becherin mukaan nimetyssä kirjallisuusinstituutissa (nyk. Deutsches Literaturinstitut Leipzig). Hän oli vuosina 1960–1968 naimisissa runoilijakollegansa Rainer Kirschin kanss.a Kirschit tekivätkin yhteistyönä muun muassa runokokoelman Gespräch mit dem Saurier (1965). Hän kirjoitti luontoon liittyvistä aiheista mutta painokkaasti myös politiikan kysymyksistä, kuten demokratiasta ja ihmisoikeuksista, ja joutui lähtemään länteen osallistuttuaan protesteihin Wolf Biermannin karkotuksesta. Kirsch oli DDR:n runouden merkittäviä nimiä. Hän sai lännessä lukuisia palkintoja, kuten Peter-Huchel-palkinnon 1993 ja Georg-Büchner-palkinnon 1996. Saarikosken Penasta ei ole mitään mainintaa. Ingrid oli Ilmaria 2v vanhempi, Tuula-Liina 4v nuorempi.
ellauri238.html on line 271: Pena sanoi että viina söi siltä muistin, sen toisenkin äidin. Entäs ensimmäinen? Suomalaisen modernin runouden tunnetuimpiin nimiin 1960-luvulta kuulunut Pentti Saarikoski syntyi syyskuun toisena päivänä 1937 Impilahden Pitkärannassa. Hänen vanhempansa olivat Simo ja Elli Saarikoski. Pentin äiti työskenteli parin vuoden ajan opettajana kansakouluissa. Myöhemmin hän vastasi tehdaskirjanpidosta ja kassahoitajan apulaisen tehtävistä Diesen Wood Companyssa. Simo työskenteli samassa tehtaassa, mutta joutui lähtemään sieltä alkoholiongelmansa takia. Sittemmin hän kirjoitti novelleja eri lehtiin. Nuorena hän haaveili urheilijan urasta. Pitkärannassa Pentti vietti lapsuutensa kaksi ensimmäistä vuotta. Karjalainen syntyperä oli Saarikoskelle tärkeä. Hän korosti sitä koko elämänsä ajan. Hei mutta sehän on kuin Aili Konttisen Marquetta! Talvisodan aikana Saarikosken perhe joutui lähtemään evakkoon Impilahdelta ja päätyi Ruotsiin. Sodan jälkeen Saarikosket asettuivat Helsinkiin. Vuonna 1975 Saarikoski palasi Ruotsiin Mia Bernerin käsipuolessa.
ellauri238.html on line 356: Näiden paasausten celeb chasingissa on jotain joka muistuttaa voimakkaasti fraktaaleja, niitä Mandelbrotin loputtomiin haarautuvia Lebensraum-kuvioita, tai lumihiutaleita. Kaikki erilaisia, kaikki aivan vitun samanlaisia. Sarah Bernsteinista tuli mieleen Sarah Bernhardt Lucky Lukesta.
ellauri238.html on line 358: Benhardt">Sarah Benhardt syntyi Pariisissa vuonna 1844 ja kuoli 1923 ibid. Henriette Rosine Bernard -nimisenä hollantilaiselle juutalaiselle kurtisaanille Judith Van Hardille, joka tunnettiin myös nimellä ”Youle”. Lapsen isä oli Edouard Bernard, ranskalainen juristi, ja Henriette koulutettiin ranskalaisissa katolisissa sisäoppilaitoksissa. Elättääkseen itsensä hän yhdisti varhaiseen näyttelijänuraansa kurtisaanina toimimisen – noina aikoina molempia aloja pidettiin paheksuttavina.
ellauri238.html on line 360: Bernhardtin näyttelijänura alkoi vuonna 1862, lähinnä komedianäytelmissä. Kuuluisa hänestä tuli Euroopan näyttämöillä 1870-luvulla, ja pian hän oli haluttu esiintyjä kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ollen mahdollisesti 1800-luvun kuuluisin näyttelijä. Bernhardt tunnetaan Lucky Lukesta vakavana draamanäyttelijänä.
ellauri238.html on line 361: Vaikka Bernhardt olikin pääasiallisesti teatraalinen julkimo, hän päästi monenlaisia ääniä erilaisissa produktioissa. Eräs varhaisimmista oli levyttäminen Thomas Edisonin kotona New Yorkin -vierailulla 1880-luvulla. Monialaisena Benhardt harrasti teatterin lisäksi myös kuvataiteita, kuten maalausta ja kuvanveistoa, sekä mallintöitä. Lisäksi hän julkaisi kirjoja ja näytelmiä. Hän kuoli 78-vuotiaana tekojalkaisena poikansa Ambrosen syliin.
ellauri238.html on line 379: Kirsch, alkuperäiseltä nimeltään Ingrid Bernstein, oli ottanut etunimen Sarah myötätunnosta Hitlerin Saksan tuhoamia juutalaisia kohtaan. Itäsaksalaisena Kirschin oli lähes mahdotonta saada matkustuslupaa, mutta Prahaan sellainen järjestyi, ja rakastavaiset tapasivat joulun alla 1966. Sarah kuvaili Penttiä ”venäläiseksi, jolla on amerikkalaisen huoleton käytös”. Tämä oli viimeinen kerta, kun rakastavaiset tapasivat toisensa muuten kuin kirjeitten tai puhelujen välityksellä.
ellauri238.html on line 394: Bretagne 1983, joka julkaistiin kirjana ruotsiksi nimellä Dagarna i Kerlin Mia Bernerin ja Caj Westerbergin käännösyhteistyönä, ilmestyi iänikuisen Parnasson kolmannessa kirjassa 1997. Kaunis nimi. Kivoja runoja. Teoksen tekee merkittäväksi se, että runoilija kuoli muutama kuukausi näiden merkintöjen jälkeen. Teoksessa on myös Pentin "kiinnostavia" piirustuksia.
ellauri238.html on line 445: Das neue Buch von Hajoo Hahn über Else Lasker-Schüler*in ist nun offiziell auf dem Markt! Es ist ein Blätterbuch mit 20 "Kapiteln", Bildern und Gedichten. In jedem Beitrag wird Else in Ihrem Facettenreichtum als "Die Berliner*in", "Die Araber*in", "Die Jüd*in" "Die Zeichner*in" etc. vorstellt.
ellauri238.html on line 449: Grundlage sind viele Gespräche mit Zeitzeug*innen, die die Maler*inpoet*in noch persönlich gekannt haben. Dies ist keine wissenschaftliche Arbeit, sondern ein tolles Blätterbuch über eine ungewöhnliche Künstler*in. Die Elberfelder*in wird ebenso gezeigt wie die Berliner*in, die Dichter*in wie die Zeichner*in, die Performer*in wie die Netzverlkaufer*in, die Jüd*in wie die Araber*in. In der Synagoge isst sie genüsslich eine mitgebrachte Schokolade. Hey Mr/MsYliopiston älykkäimpiä miehiä.
ellauri238.html on line 455: Der/die von den Nazi*nnen als Jüd*in ins Exil „Verscheuchte“ stirbt am 22. Januar 1945 im Alter von 75 Jahren in Jerusalemer Hadassah (Esther)-Hospital. Aber der Tod hat in diesem Buch nicht das letzte Wort! Else Lasker*in-Schüler*in lebt in Gedichten. Else Lasker-Schüler lebt, wenn noch nur virtual, dadurch dass ihre Dichtung zwar immer weniger gelesen wird. Aber ihre Gedichte leben weiter, sehnsüchtig nach Leben und Lieben. Wie wir (und ich der/die Unterzeichnete, Hajoo Hahn besonders), vorläufig. „Längst lebe ich vergessen im Gedicht“, schreibt der/die aus Nazideutschland vertriebene Dichter*in. Nach seinem/ihrem Tod rühmt Gottfried Benn ihn/sie als „die größte Lyriker*in, den/die Deutschland je hatte“.
ellauri238.html on line 459: Zur Welt kam Elisabeth, die Else genannt wurde, in der Elberfelder Herzogstraße 29. Sie wurde zu Else Lasker-Schüler, die Dichter*in, die ihre Welt aus dem Tal der Wupper und den Sprachwelten des Talmuds in Gedichten, in Prosa und Theaterstücken einfing. Eine deutsche Poet*in, die Deutschland und uns Kerndeutschen nah sein müsste, ist ihr Leben und Werk doch so tief von der Geschichte durchzogen, welche die unsrige ist. Meist wird sie als deutsch-jüdische Dichter*in wahrgenommen, aber dies marginalisiert und führt aus dem künstlerischen Erfahren und Lesen fort. Ihre Poet*innensprache war deutsch und damit hat sie das Sprachland Deutschland in eine dichte Höhle geführt, wie wenige vor ihr und nicht viele nach ihr. Und auch diejenigen, die wie sie einen eigenen Dichterkosmos hatten und haben, wie Rose Ausländer, Paul Celan, Nelly Sachs, Hilde Domin, Hertha Kräftner sowie Gottfried Benn, Rainer Maria Rilke, Peter Huchel, Reiner Kunze oder (aus Rumänien) Herta Müller, Rolf Bossert und Richard Wagner sollten werkimmanent und literaturästhetisch wahrgenommen und nicht in Bindestrich-Kästchen – weder religiös noch regional – segmentiert werden. Deutschland, Deutschland ist das Dach für alle, Deutschland Deutschland über alles, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit.
ellauri238.html on line 461: Bert Brecht wird zuweilen vorgeworfen, er habe die Frauen, seine zahllosen Liebschaften, ausgenutzt, quasi benutzt, um daraus Themen und Sinnlichkeiten für seine Texte zu beziehen. Else Lasker-Schüler war (auch) immer verliebt und hat sicherlich mehr und bessere erotische Gedichte geschrieben als der Mann aus Augsburg. Die überwiegend einseitige Liebesgeschichte zu Gottfried Benn hat schöne Verse hervorgebracht, die mehr ihr als ihm ein Denkmal setzen.
ellauri238.html on line 483: Wie Berge fliegen sie über die Wälder. Kuin vuoret lentävät mezien yllä.
ellauri238.html on line 583: Pena suomensi Bellowilta pari nidettä, Tuula2n aikana Herzogin. Aihe sopi sille hyvin, vaikkei se osannutkaan englantia kunnolla. Siinä ylpistynyt juho suomensi toista samanlaista. Varmaan se lunttasi jostain ruozinnoxesta. Ei se ollut oikein hyvä oikein missään.
ellauri238.html on line 718: Tuula2 lakkaa soittelemasta kapakoihin perään. Pentti soittaa ja ilmoittautuu. Pidä hauskaa sanoo Tuula2. En minä tuostakaan asenteesta pidä, Pentti marisee. Tässä on jotain hämärästi tuttua... Alkoholisti, tyypillinen tapaus. Tuula2 syö kiukuspäissään koko purkin Penan diapameja, mutta vazahuuhdellaan. Pentti neuvoo: seuraavalla kerralla liuota tabut koskenkorvaan, ei tuolla lailla saa ketään hengiltä. Hysteerikko, neurootikko, et tajua kuinka suurenmoisen ja nerokkaan ihmisen kanssa olet naimisisissa! Pentille ei kukaan ole minkään arvoinen. Kun on käytetty, heitetään menemään. Vizi tää on suoraan narsistipentujen käsikirjasta. Pena siirtyy lennossa Tuula2sta Mia Berneriin. Saattaen vaihdettava. Hän oli jo kirjoittanut monta rakkausrunoa Mialle, joka oli ihana ja lihava ja jonka rinnalla minä kaikin puolin olin pelkkä lelu. Myös sängyssä, hän korosti. Hän esitteli runoja innoissaan: eikös ole kauniita? Mia oli norjalainen terästehtailijan tytär, Carl-Erikin ikiä, 1923 syntynyt eli Penaa 14v vanhempi, sopiva äitihahmoxi, ja sillä oli varaa pitää Pena koskenkorvissa. Ei kyllä mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin.
ellauri238.html on line 732: "My cup runneth over!" is screamed as an expression of ecstasy by the fictional character William Bedford Diego in the 1999 video game System Shock 2, while in World of Warcraft, fictional character Blood Prince Valanar uses the phrase during the "Blood Prince Council" encounter. Also Pandaren Brewmaster from Dota 2 uses it. "Your cup runneth over!" is also an achievement or trophy in Devil May Cry 4. In an easter egg in Day of the Tentacle there is a Victorian photograph resembling the character Max from Sam & Max Hit the Road with the caption "The late Max Attucks, his petard runneth over." In the MOBA Smite, it is the name of a Match of the Day where teams begin the match at max level with 12,000 gold. The quote is also quoted by one of the symbiotic demons in Call of Duty: Vanguard´s zombies mode.
ellauri238.html on line 767: A year later he became a member of the American Academy and Institute of Arts and Letters. In 1991, receiving the Jerusalem Prize gave Herbert another reason to travel to Israel for a while. There he befriended Yehuda Amichai and wrote a poem about him. "To Yehuda Amichai, Because you are a king and I'm only a prince". Just because Yehuda got translated to 40 tongues but Herbert only 38. Scandinavian krimi bestsellerists can boast with more.
ellauri238.html on line 841: Belzebub kocha sztukę. Chełpi się, że jego chóry, jego poeci i jego malarze prżewyzszają już prawie niebieskich. Kto ma lepszą sztukę, ma lepszy rząd - to jasne. Niedługo będą się mogli zmierzyć na Festiwalu Dwu Światów. I wtedy zobaczymy, co zostanie z Dantego, Fra Angelico i Bacha.
ellauri238.html on line 843: Belzebub popiera sztukę. Zapewnia swym artystom spokój, dobre wyżywienie i absolutną izolację od piekielnego życia.
ellauri238.html on line 851: Beelzebub rakastaa taidetta. Hän ylpeilee, että hänen kuoronsa, runoilijansa ja maalarinsa ovat melkein taivaansinisiä. Sillä, jolla on parempaa taidetta, on parempi hallitus - se on selvää. Pian he voivat kilpailla kahden maailman festivaalilla. Ja sitten näemme, mitä Dantesta, Fra Angelicosta ja Bachista on jäljellä.
ellauri238.html on line 853: Beelzebub tukee taidetta. Se tarjoaa taiteilijoilleen rauhaa, hyvää ruokaa ja täydellistä eristäytymistä helvetillisestä elämästä.
ellauri238.html on line 870: Translated by Benjamin Harshav
ellauri238.html on line 876: Between her arms outstretched for me. Ojenteli oxiaan mua kohti.
ellauri238.html on line 943: Jaakko ja hänen koko perheensä olivat jättäneet setänsä Laabanin ja olivat menossa takaisin kotiin isänsä Iisakin luo Mamreen (Hebron). He pysähtyi Shekhemissä, joka oli myös Hamor Horisijan pojan nimi, joka oli arvostetumpi kuin kukaan hänen klaanissaan. Shechem "otti ja makasi" Dinahin, Jaakon ja Lean tyttären, kanssa. Shekhem pyysi isäänsä "hankkimaan minulle tämän tytön vaimoksi", mutta mitä Shekhem oli mennyt tekemään herätti raivoa Israelissa. Jaakko ja pojat sopivat antaa Shekhemin mennä naimisiin Dinahin kanssa ja myös "mennä naimisiin heimot keskenään", jos KAIKKI Shechemin miehet ympärileikattaisiin. No sovittu. "Tuskansa kolmantena päivänä" Dinahin veljet Levi & Simeon kuitenkin "etenivät kaupunkia vastaan (vastoin sopimusta mutta) ilman ongelmia & murhasi kaikki miehet ja otti heidän sisarensa Dinahin." Sitten loput Jaakon pojista "seurasivat teurastusta" ja ottivat mitä tahansa he halusivat kaupungista, mukaan lukien wealth, naiset, lapset, ryöstösaalista & katraita. Jaakko oli kauhuissaan. Hän käski perhettään "hankkiutua eroon vieraista jumalista, puhdistakaa itsenne ja pukekaa päällenne puhtaat vaatteet... koska pojat nyt me mennään Beeteliin", jossa hän rakentaisi alttarin (ainoalle oikealle väärentämättömälle) Jumalalle. Kun he lähtivät Shekemistä, jumalaton kauhu putosi ympäröiviin kaupunkeihin tolleen noin, niin ettei kukaan ajanut heitä takaa. Tää on 1 rumimpia lukuja juutalaisten uroteoissa. Siihen on viitteitä jo monissa albumeissa, esim. albumissa 171.
ellauri240.html on line 63: As her fame grew there was an increase in disapproval among psychologists and psychiatrists (an all-male panel) . They questioned both the validity of her psychological claims and her authority in providing psychological advice. A growing number of male psychologists began to believe the advice she provided to her audience was unethical insofar as she did not hold any clinical degree and she was giving advice for free, not to patients who were paying customers. Mr. Stevens and Mr. Gardener, the authors of “Women and Psychology,” stated that “traditional psychologists smile subtly when her name is mentioned and they often complain that she actually does more damage to the Brotherhood than good. Besides, her eyes are way too close together.“
ellauri240.html on line 99: Elokuvassa neljä nuorta: Nancy Thompson (Heather Langenkamp), tämän poikaystävä Glenn Lantz (Johnny Depp), Nancyn ystävä Tina Gray ja Rod Lane, alkavat nähdä painajaisia palovamma-arpisesta miehestä, jolla on villapaita, hattu ja toisessa kädessä hansikas, jossa on neljä veistä kynsinä. Eräänä yönä, nuorten nukkuessa neljästään samassa talossa, Tina kuolee omituisesti vatsaan ilmestyviin viiltoihin keskellä yötä. Tinan poikaystävää syytetään murhasta. Tämä on paennut, mutta hänet saadaan kiinni ja hän joutuu vankilaan. Nancylle kuitenkin selviää, että murhan takana on Freddy Krueger, entinen lastenmurhaaja joka poltettiin aikoinaan elävältä, ja joka nyt vainoaa nuoria näiden unissa. Nancy päättää aloittaa taistelun Elm Streetin Freddyä vastaan. Tämä juoniselostus on tynkä, miten Nancylle kävi loppupeleissä? Tallahasseesssa oli tyttö jonka nimi oli oikeasti Nancy, mutta joka piti enemmän Berlin-nimestä. Se oli musta kiinnostunut, muttei napannut. Vizi mä oon kyllä jättänyt aika monta marjaa risukoista riipomatta, tienohesta tempomatta! No okei, filmin juoni jatkuu näin.
ellauri240.html on line 107: Many Hmong refugees settled in the United States after the Vietnam War. Beginning in December 1975, the first Hmong refugees arrived in the U.S., mainly from refugee camps in Thailand; however, only 3,466 were granted asylum at that time under the Indochina Migration and Refugee Assistance Act of 1975. In May 1976, another 11,000 were allowed to enter the United States, and by 1978 some 30,000 Hmong people had immigrated. This first wave was made up predominantly of men directly associated with General Vang Pao's secret army. The Hmong allied with the French against the Communists during the whole Indochina War and with the Americans during the whole Vietnam War, hoping to resist communist Viêt Minh control. So here was the thanx for their efforts.
ellauri240.html on line 165: Saksikäsi Edward aloitti Tim Burtonin ja näyttelijä Johnny Deppin yhteistyön. Winona Ryder ja Burton olivat tehneet töitä yhdessä jo elokuvassa Beetlejuice (1988). Saksikäsi Edward oli myös monista klassisista kauhuelokuvista tunnetun Vincent Pricen viimeinen elokuva. Elokuva kuvattiin vuonna 1989 Floridassa.
ellauri240.html on line 185: 
ellauri240.html on line 192: Peyton Placen kaupunki oli yhdistelmä useista New Hampshiren kaupungeista: Gilmantonista, jossa Metalious asui (ja joka paheksui kuuluisuutta); Laconia, ainoa Peyton Placen kokoinen lähikaupunki ja Metaliousin suosikkibaarin paikka; ja naapurikaupungit Alton ja Belmont. Gilmanton Ironworksin kylässä joulukuussa 1946 tytär murhasi seksuaalisesti hyväksikäyttäneen isänsä (johon kirja osittain perustuu). Belknap Countyn sheriffi Homer Crockett ja New Hampshiren osavaltion poliisin jäsenet tutkivat murhaa. Hollywood ei hukannut aikaa lunastaakseen kirjan menestystä – vuosi sen julkaisun jälkeen voimakkaasti desinfioitu elokuva Peyton Place sai suuret lipputulot. Elokuvan ensi-ilta pidettiin Colonial Theaterissa Laconiassa, New Hampshiressa. Parhaimmillaan TV-sarja, jota alettiin esittää syksyllä Metaliousin kuoleman jälkeen (ABC-TV :ssä 1964–1969), oli myös menestys.
ellauri240.html on line 282: Thomas Middleton (baptised 18 April 1580 – July 1627; also spelt Midleton) was an English Jacobean playwright and poet. He, with John Fletcher and Ben Jonson, was among the most successful and prolific of playwrights at work in the Jacobean period, and among the few to gain equal success in comedy and tragedy.
ellauri240.html on line 303: Viidakkopartio on Mustanaamio-sarjakuvassa esiintyvä järjestö, jonka tarkoituksena on ylläpitää Bengalin viidakoiden ja kaupunkien järjestystä. Sen nykyinen johtaja on eversti Worubu, mutta Mustanaamio on järjestön salainen ylipäällikkö. Järjestön tunnus on sama kuin Mustanaamion hyvä merkki: neljä miekkaa, kuin P-kirjainta, ristikkäin. Tunnuslause "Stamus contra malum" tarkoittaa suomeksi "Vastustamme pahuutta". Mustanaamion viidakossa on paljon köyhiä, joilla ruoka on usein vähissä ja terveydenhoidosta vastaavat vain lukuisat poppamiehet loitsuineen. Mustanaamio auttaakin viidakon köyhiä vain silloin, kun heitä uhkaa jokin viidakon ulkopuolinen vaara. Valtavaa omaisuuttaan hän ei käytä viidakon köyhien auttamiseen ja heidän olosuhteidensa parantamiseen. Neekerinaisten ylenemismahdollisuuxista se ei voisi vähempää välittää.
ellauri240.html on line 389: Beep! Tasa-arvo ei ole sama asia kuin feminismi. Eikä feminismi ole tasa-arvoa. Suomihan on hyvin epätasa-arvoinen maa miehille, kun katsoo perheoikeuden, sosiaalisen ja hyvinvoinnin tilastoja. Tätä osa-aluetta hallinoi STM ja THL. Koululaitoskin on mennyt siihen suuntaan, että pojilla menee huonosti. Onko viranomaiset pahin epätasa-arvon alkulähde? Toivo mukaan kirja havahduttaa pojat näkemään asioita, joista ei saa puhua. Jatkopalikka
ellauri240.html on line 465: Yhtä oudoimmista ja käsittämättömimmistä ilmiöistä arabimaiden avioliitto- ja avioerolaeissa nimitetään ebyktissä termillä Beit El Ta´a, eli "tottelevaisuuden talo".
ellauri240.html on line 496: Wilson and his family are members of the Baháʼí Faith. They have two pit bulls, Pilot and Diamond; two Vietnamese pot-bellied pigs, Snortington and Amy; a donkey named Chili Beans; and a zonkey named Derek. He uses his arts to impregnate adolescent girls in rural Haiti. Soulpancake.com (sold out to some media company in 2016) is "temporarily unavailable".
ellauri241.html on line 45: In 1818 Hampstead, the fashionable Fanny Brawne (Abbie Cornish) is introduced to poet John Keats (Ben Whishaw) through the Dilke family. The Dilkes occupy one half of a double house, with Charles Brown (Paul Schneider) occupying the other half. Brown is Keats' friend, roommate, and associate in writing.
ellauri241.html on line 81: Before King Oberon's bright diadem, Ennen Kuningas Oberonin kirkasta ozaripaa,
ellauri241.html on line 500: Besides, there, nightly, with terrific glare, Sitä paitsi siellä, öisin, loistavalla häikäisyllä,
ellauri241.html on line 512: Betwixt two marble shafts: there they reposed, kahden marmorivarren välissä: siellä he lepäsivät,
ellauri241.html on line 528: Because he mused beyond her, knowing well Koska hän kuusaili hänen ulkopuolelleen, tietäen hyvin,
ellauri241.html on line 558: Beseeching him, the while his hand she wrung, Rukoillen häntä, samalla kun hiän väänteli hänen kättänsä,
ellauri241.html on line 562: Besides, for all his love, in self despite, Sitä paitsi kaikesta hänen (ize)rakkaudestaan huolimatta,
ellauri241.html on line 629: Between the tree-stems, marbled plain at first, Puiden varsien väliin, aluksi marmoroitujen,
ellauri241.html on line 669: Before each lucid pannel fuming stood Jokaisen kirkkaan paneelin edessä savuisena seisoi
ellauri241.html on line 704: Beautiful slaves, and Lamia's self, appear, Kauniit orjat ja Leimiä itse ilmestyy,
ellauri241.html on line 769: "Begone, foul dream!" he cried, gazing again "Pois, paha uni!" hän huudahti katsellen jälleen
ellauri241.html on line 859: Where Beauty cannot keep her lustrous eyes, Missä kauneus ei voi pitää kiiltäviä silmiä,
ellauri241.html on line 972: Bearing the burden of a shepherd's shlong;
ellauri241.html on line 979: Begirt with mini-string looks,
ellauri241.html on line 1052: Before the deep intoxication.
ellauri241.html on line 1233: Be ever in these arms? in this sweet spot
ellauri241.html on line 1418: Beside this old man lay a flaccid wand,
ellauri242.html on line 87: Epäonnistuneiden näyttelijäntöiden ja lakiopintojen jälkeen hän matkusteli Euroopassa 1805–1809. Saksassa hän tutustui runoilijoista Goetheen ja Ludwig Tieckiin ja Ranskassa rouva Staëlin luona muun muassa Benjamin Constantiniin. Ranskasta hän päätyi Italiaan, josta palasi 1809 Tanskaan.
ellauri242.html on line 223: Elokuussa 2022 ukrainalainen kansanedustaja Oleksyi Gontšarenko kertoi, että hän oli keskustellut sillan tuhoamisesta Britannian puolustusministeri Ben Wallacen kanssa Naton huippukokouksessa kesäkuussa. Heinäkuussa Ukrainan presidentinhallinnon neuvonantaja ja puhemies Oleksyi Arestovytš sanoi, että Ukraina iskisi siltaan heti kun siihen tulee mahdollisuus. Ukrainan asevoimien kenraalimajuri Dmitrij Martšenko kertoi 14. kesäkuuta 2022, että ”Se ei ole salaisuus Venäjän armeijalle eikä meidän armeijallemme eikä heidän eikä meidän siviileille. Se Krimin silta on iskujen ykköskohde. Puolan siviilit on vasta etäinen kakkonen.”
ellauri243.html on line 36: Be1EvUkfFoaXU6mN_DXZ57JnZxpL3i44-0b8hoa-zVhZZUZXJjhUEk0&usqp=CAU" width="100%" />
ellauri243.html on line 151: Even during the deep global economic recession that began in 2008, Battle Mountain grew, although the community around it barely noticed. Because of its isolation and dirt-low cost of living, many bases around the world were closed and relocated to Battle Mountain. Soon Battle Mountain Air Reserve Base became JAB (Joint Air Base) Battle Mountain, hosting hot air units from all the military services, the Air Reserve Forces, the Central Intelligence Agency, and even the Space Defense Force and the Death Planet.
ellauri243.html on line 161: Two clicheed beefy thick-necked high school boys, followed by the statutory obese wimp, love to serve as volunteer firemen. Maybe we get to see the victims! Beats licking Marina's ice cream cone. The guy with the smaller head could not even read.
ellauri243.html on line 169: There may be no other organ on the human body that profits from such creativity in nicknaming by the larger populace. Not even clam, or twat. Below is a list of 100+ slang words for penis—from the common (prick) to the more grotesque (fuckpole) and the awesomely ridiculous (pork sword). Next time you need a synonym for penis, comb through this definitive list for a bunch of fun ideas!
ellauri243.html on line 177: 1. Addressing the court 2. BJ 3. Bagpiping 4. Basket lunch 5. Beej 6. Blowie 7. Blowing the love whistle 8. Bobbing for apples 9. Bone-lipping 10. Buccal onanism 11. Brentwood hello 12. Charming the snake 13. Climbing the corporate ladder 14. Cock-gobbling 15. Copping a doodle 16. Courting the gay vote 17. Drinking a slurpee 18. Dropping on it 19. Earning your keep 20. Essin’ the dee 21. Face-frosting 22. Fellatio 23. Fluting 24. French abortion 25. Gator mouth 26. Getting a facial 27. Getting a lewinsky 28. Getting a throat culture 29. Getting to the cream filling 30. Giving cone 31. Giving face 32. Giving head 33. Gobbling pork 34. Going down 35. Gumming the root 36. Punching 37. Giving Big Jim and the twins a bath 38. Giving brain 39. Giving head 40. Gum-rooting 41. Gumming the green bean 42. Head job 43. Honkin’ bobo 44. Huffing bone 45. Hummer 46. Interrogating the prisoner 47. Kneeling at the altar 48. Knob job 49. Larking 50. Laying some lip 51. Licking the lollipop 52. Making mouth music 53. Making the blind see 54. Meeting with Mr. One-Eye 55. Mouth-fucking 56. Mouth-holstering the nightstick 57. Mouth-milking 58. Mouth-to-junk resuscitation 59. Opening wide for Dr. Chunky 60. Oral sodomy 61. Peeling the banana 62. Penilingus 63. Piston job 64. Playing pan’s pipes 65. Playing the pink oboe 66. Playing the skin flute 67. Pole-smoking 68. Polishing the trailer hitch 69. Pricknicking 70. Protein milkshake 71. Receiving holy communion 72. Respecting your superiors 73. Sampling the sausage 74. Scooby-snacking 75. Secretarial duties 76. Singing to the choir 77. Skull-buggery 78. Skull-fucking 79. Slobbin’ the knob 80. Smiling at Mr. Winky 81. Smoking the pink pipe 82. Smoking pole 83. Southern France 84. Speaking into the bonophone 85. Speaking low genitals 86. Spit-shining a baseball bat 87. Spraying the tonsils 88. Sucking off 89. Sucky-ducky 90. Suck-starting the Harley 91. Swallowing the baloney pony 92. Sword-wwallowing 93. Taking one’s temp with a meat thermometer 94. Talking into the mic 95. Telling it to the judge 96. Waxing the carrot 97. Worshiping at the altar 98. Wringing it dry 99. Yaffling the yogurt cannon 100. Zipper dinner
ellauri243.html on line 182: There may be no other organ on the human body that profits from such creativity in nicknaming by the larger populace. Except penis. Below is a list of 60+ slang words for vagina —from the common (pussy) to the more grotesque (cunt) and the awesomely ridiculous (fishmarket). Next time you need a synonym for vulva, comb through this definitive list for a bunch of fun ideas!
ellauri243.html on line 184: 1. Panty hamster 2. Mossy cleft 3. Pink taco 4. Snatch 5. Twat 6. Hoo hoo 7. Foo foo 8. Pussy 9. Poon 10. Poony 11. Poontang 12. Lady garden 13. Box 14. Vajayjay 15. Vag 16. Cunt 17. C u next Tuesday 18. Bearded clam 19. Furry taco 20. Tuna taco 21. Fur burger 22. Cream pie 23. Beef curtains 24. Meat curtains 25. Meat sleeve 26. Cooch 27. Coochie 28. Cooter 29. Cooze 30. Coozie 31. Hot box 32. Squeeze box 33. Vertical smile 34. Cha cha 35. Love tunnel 36. Cherry 37. Hair pie 38. Honey pot 39. Beaver 40. Slit 41. Gash 42. Hole 43. Muff 44. Flange 45. Minge 46. Nether regions 47. Lady parts 48. Pink parts 49. Girly bits 50. Private parts 51. Privates 52. Bits 53. Down there 54. Peach 55. Flower 56. Tutu 57. Wee wee 58. Cookie 59. Muffin 60. Cupcake 61. Tweeny 62. Fanny 63. Front butt 64. Peaches and cream 65. January Nelson
ellauri243.html on line 188: 1. Barking at the ape 2. Box lunch at the ‘Y’ 3. Breakfast in bed 4. Brushing one’s teeth 5. Carpet-munching 6. Chewing the she-Fat 7. Clam-jousting 8. Clam-lapping 9. Cleaning the fish tank 10. Connie lingus 11. Contacting the aliens 12. Conversing with moses 13. Devil’s kiss 14. Dinner beneath the bridge 15. Doing it the French way 16. Donning the Beard 17. Drinking from the furry cup 18. Eating at the ‘Y’ 19. Eating fur pie 20. Eating out 21. Eating the peach 22. Eating squirrel 23. Eating sushi from the barbershop floor 24. Eating tinned mussels 25. Egg mcmuff 26. Face-fucking 27. Facing the nation 28. Fanny-noshing 29. Fence-painting 30. French-kissing Mr. Lincoln 31. Fuzz sandwich 32. Giving face 33. Gnawing on roast beef 34. Going downstairs for breakfast 35. Going south 36. Gomorrahry 37. Gorilla in the washing machine 38. Growling at the badger 39. Gumming the monster 40. Husband’s supper 41. Kissing between the hips 42. Kissing the wookie 43. Lady braille 44. Lady Semaphore 45. Larking 46. Lapping the gap 47. Lapping the lint trap 48. Lick-a-chick 49. Lickety-slit 50. Licking anchovy 51. Lip service 52. Lip-synching to the fish-fueled jukebox 53. Low-calorie snacking 54. Making mouth music 55. Medicating the hairy paper cut 56. Mopping the vulva 57. Mustache-riding 58. Muff-diving 59. Mumbling in the moss 60. Munching the bearded clam 61. One-man band 62. Oyster-gargling 63. Parting the fuzz 64. Pastrami sandwich 65. Pearl-diving 66. Placating the beaver 67. Playing in the sandbox 68. Playing the hair harmonica 69. Prawn breath 70. Pruning the orchid 71. Pug-noshing 72. Pussy-nibbling 73. Seafood dinner 74. Sipping at the fizzy cup 75. Sitting on a face 76. Slurping at the furry coconut 77. Smoking the fur 78. Sneezing in the basket 79. Spa time For Lady Boner 80. Speaking in tongues 81. Spraying the crops 82. Tackling the Brazilian 83. Talking to the canoe driver 84. Talking to lassie 85. Telephoning the stomach 86. Testing the echo in the love cave 87. Testing the waters 88. Tipping the velvet 89. Tongue-fucking 90. Tonguing the bean 91. Trimming the hedges 92. Velvet buzzsaw 93. Wearing the feed bag 94. Wearing the Sticky Beard 95. Whispering into the wet ear 96. Whispering to Venus 97. Whistling in the dark 98. Worshiping at the altar 99. Yaffling 100. Yodeling in the canyon 101. January Nelson
ellauri243.html on line 227: Onkohan se oireellista että englannixi ei voi enää pyytää anteexi? Vanha "forgive" on enää raamatullista runokieltä, täysin poissa arkikäytöstä. Beg your pardon on puhdasta vittuilua. Jälellä on vaan toi "sori siitä", joka puhuukin vaan n:o 1:stä ja sen tunteista. Se ei pyydä loukatulta pahaa tekoa kuitatuksi ilmaisexi (ilman kostoa). Se vaan koittaa vakuuttaa ettei pahantekijällä muka ollut ko. konnankoukusta vastaavaa etua, kerta se katuu koko temppua. Vahinkoa ottaneen ei siis tarvi huolehtia päästä tasoihin, koska pahantekijä ei päässyt ketkuilulla oikeastaan edelle. Olen pettynyt lopputuloxeen, parempi onni ensi kerralla. Tosi hienoa.
ellauri243.html on line 319: and Julie Kramer on the debut episode of Betches' Comments by Celebs
ellauri243.html on line 322: episode of Betches' Comments by Celebs podcast. "We broke up and we got
ellauri243.html on line 327: interesting as you, and I don't know what I'm doing.'" And Bell still
ellauri243.html on line 416: Belgium Bulgaria Croatia Cyprus Czechia Denmark Estonia Finland France
ellauri243.html on line 477: Dale Brown (born 2 November 1956) is an American writer and aviator known for aviation techno-thriller novels. At least thirteen of his novels have been New York Times Best Sellers.
ellauri243.html on line 516: Robert Dale Brown is a boxer, who represented Canada at the 1992 Summer Olympics in Barcelona, Spain. There he was stopped in the second round of the light heavyweight division by Germany’s Torsten May. Beginning in 2001, he collaborated with fellow author Jim DeFelice on the Dreamland series of books. Oops, nyt tuli sanottua se mitä ei olisi saanut sanoa. (Lea majalla tyytyväisen näköisenä.)
ellauri243.html on line 550: Bob Stearns, CEO of Powerful Potential. BOB STEARNS is one of only 95 people in history to lead an organization to win the prestigious Malcolm Baldrige Award. He was the Leader and Architect of Pittsburgh based Medrad’s 2003 journey to win the prestigious award. Medrad won the Baldrige award again in 2010. The Baldrige Award is presented annually by the President of the United States to organizations that excel in seven categories, including results. As Chief Human Resources Officer of CoManage, Bob led that company to be named the Best Place to Work in Pa.” He has also received the American Society for Training and Development Award for Excellence. Bob has served as a Director on the Boards of National Church Solutions, The Orchards at Foxcrest, the Pa. Society of Association Executives, the Pa. Association of Non Profit Organizations and a Woman owned business through Powerlink and Seton Hill University. Bob has owned and been the CEO of PowerfulPotential since 1985.
ellauri243.html on line 575: Elä vapaana tai kuole: Kuolema ei ole pahin paha. Elä ilmatteexi tai kuole kovaa, kuten Renny Harlin leffoissa. Lause hyväksyttiin paahtoleivästä, jonka kirjoitti kenraali John Stark, New Hampshiren kuuluisin Yhdysvaltain vapaussodan sotilas, 31. heinäkuuta 1809. Huono terveys pakotti Starkin kieltäytymään kutsusta Benningtonin taistelun vuosipäiväkokoukseen. Sen sijaan hän lähetti paahtixen kirjeitse.
ellauri243.html on line 611: His father, David Mahoney Sr., was an Irish immigrant construction crane operator in Bronx. Mahoney´s mother, Loretta Cahill, was a telephone operator with New York Bell.
ellauri243.html on line 617: Mahoney wrote The Longevity Strategy: How to Live to 100 Using the Brain-Body Connection with Richard Restak, M.D. Foreword by William Safire (!). Mahoney died at 77 on May 1, 2000 at his home in Palm Beach, Florida, of heart failure. So much for longevity. Dave´s brain just disconnected from his body.
ellauri243.html on line 624: Because where success is concerned, a great plan is essential--but so is making smart course corrections. That´s why pilots are taught the 1 in 60 rule, which states that after 60 miles a one degree error in heading will result in straying off course by one mile. Never mind the math, it´s quite complicated. The point is, the farther you go, the more off course you end up.
ellauri243.html on line 631: Say you want to get in better shape and be healthier. "Be healthier" sounds great, but it´s too vague. How will you know when you´re "in better shape," much less "healthier"?
ellauri243.html on line 642: That´s one reason most incredibly successful people set a goal, and then focus all their attention on the creating and following a process designed to achieve that goal. The goal still exists, but their real focus is on what they do today. And making sure that do it again tomorrow. Because consistency matters: What you do every day is who you are. Like take a shit. And who you will become. A piece of shit.
ellauri243.html on line 712: Duty cannot exist without Faith, väitti luopioxi ryhtynyt Benjamin Disraeli Dalen luvun 9 motoxi joutuneessa quotessa. Vittu mikä perse, tää usko/toivo/luotto-soopa on kylä näiden länkkärioikeistopaskiaisten mieliluritus. Sen on oltava, koska silminnähtävä kurjistuminen ei kestä faktoja.
ellauri243.html on line 714: Benjamin">Benjamin Disraeli, 1st Earl of Beaconsfield, KG, PC, DL, JP, FRS, SOB (21 December 1804 – 19 April 1881) was a British statesman and Conservative politician who twice served as Prime Minister of the United Kingdom. He played a central role in the creation of the modern Conservative Party, defining its policies and its broad outreach. He is the only British prime minister to have been of Jewish origin.
ellauri243.html on line 716: 
ellauri243.html on line 719: Disraeli was born in Bloomsbury, then a part of Middlesex. His father left Judaism after a dispute at his synagogue; Benjamin became an Anglican at the age of 12.
ellauri243.html on line 722: Disraeli arranged for the British to purchase a major interest in the Suez Canal Company in Egypt. In 1878, faced with Russian victories against the Ottomans, he worked at the Congress of Berlin to obtain peace in the Balkans at terms favourable to Britain and unfavourable to Russia, its longstanding enemy. This diplomatic victory over Russia established Disraeli as one of Europe´s leading statesmen.
ellauri243.html on line 728: Benjy personified the kind of paternalistic, kindly, homely statesmanship that appealed to a significant proportion of the cinema audience ... Even workers attending Labour party meetings deferred to leaders with an elevated social background who showed they cared. Voi vittu, mitä horseshittiä.
ellauri243.html on line 730: Endymion is very like Benjy´s autobiography, with his boring English politics woven into the thread of the story. The action and conversations are distributed between characters who had figured in English politics and the fashionable romances of Europe during the last forty years.
ellauri243.html on line 732: Endymion is Disraeli in his youth except in the story he is a true-blood British aristocrat. Zenobia, a queen of fashion, is based on his Lady Blessington with a combination of some other great lady. She was Benjamin Disraeli´s first great patroness, who opened the avenue of his wonderful career. Zenobia later retires to the background to give place to Lady Montfort. She is a combination of Lady Blessington and Mrs. Wyndham Lewis (the latter Disraeli married) so we have in Lady Montfort at once the patroness and the wife. It would be interesting to know if the rabbis got to cut Benjy´s prepuce before the falling-out with the synagogue? Maybe that is what the fight was all about?
ellauri244.html on line 33: Benoît Mandelbrot
ellauri244.html on line 182: Charles Darwin, who recalled loathing the rote learning, was among his notable pupils, as was Butler's immediate successor as headmaster, Benjamin Hall Kennedy.
ellauri244.html on line 188: Joseph Butler is best known for his criticisms of the hedonic and egoistic “selfish” theories associated with Hobbes and Bernard Mandeville and for his positive arguments that self-love and conscience are not at odds if properly understood (and indeed promote and sanction the same actions). In addition to his importance as a moral philosopher Butler was also an influential Anglican theologian.
ellauri244.html on line 195: Word of Faith is home to many such frauds, from Kenneth Copeland to Kenneth Hagin to Frederick Price to Benny Hinn. Even by mainstream Christian standards, their theology is bizarre. They preach, for example, that God is powerless to act in the world except what Christians allow him to do by invoking his name in prayer. They also practice faith healing and teach that sickness is a sign of a weak faith (this despite the fact that lots of Word of Faith pastors and their wives have come down with cancer, heart disease, and so forth).
ellauri244.html on line 418: Millenniaaleja Jeesus-covereita on tosi monia, esim. Bernard Malamudin (jumalan armo, 1982), Jose Saramagon (Jeesuxen Kristuxen evankeliumi, 1991) Naahum Mailerin (pojan evankeliumi, 1997), ja Harri Sirolan pahnanpohjimmainen (Jeesus Enkelinpoika Nasaretilainen, 2001). Missään niistä ei Jeesus sikise pyhästä hengestä, vaan asialla on ollut joku kikkelillä varustettu välimies. Eikä missään pidä Jeppe poika kaatioita jalassa, vaan kaikilla se päätyy nussimaan Maria Magdaleenaa tai jotain toista hoitoa. Tää on selvästi jäänyt kynäilijöitä vaivaamaan, niinkuin varmaan gospelien kuulijakunnan enemmistöä. Missä on E ja K, siellä pitää olla F. Kreikkalaisten jumalat oli himo bylsijöitä, siinä suhteessa on tuppikullien partapozo vastine aikamoinen pettymys. Naiset vaietkoot telttamiesten seurakunnassa, ja niiden naimisesta oli viisainta myös setämiesten enimmäxeen vaieta.
ellauri244.html on line 453: About the author: Faye Toogood is a British artist working in a diverse range of disciplines, from sculpture to furniture and fashion. Toogood's works have been acquired for the permanent collections of institutions worldwide, and she has exhibited internationally. She is represented by Friedman Benda in New York.
ellauri244.html on line 567: Part Four focuses on the period several hundred years after Jonathan and his students have left the Flock and their teachings become venerated rather than practiced. The birds spend all their time extolling the virtues of Jonathan and his students and spend no time flying for flying's sake. The seagulls practice strange rituals and use demonstrations of their respect for Jonathan and his students as status symbols. Eventually some birds reject the ceremony and rituals and just start flying. Eventually one bird named Anthony Gull questions the value of living since "...life is pointless and since pointless is by definition meaningless then the only proper act is to dive into the ocean and drown. Better not to exist at all than to exist like a seaweed, without meaning or joy [...] He had to die sooner or later anyway, and he saw no reason to prolong the painful boredom of living." As Anthony makes a dive-bomb to the sea, at a speed and from an altitude which would kill him, a white blur flashes alongside him. Anthony catches up to the blur, which turns out to be a seagull, and asks what the bird was doing:
ellauri244.html on line 602: Miller married his first wife, Beatrice Sylvas Wickens, in 1917, at 26; their divorce was granted on December 21, 1923, due to the 7-year itch. Together they had a daughter, Barbara, born in 1919.
ellauri244.html on line 603: Unclear which of them was the junior. According to Who dated who, Beatrice Sylvas Wickens and Henry Miller are divorced after a marriage of 105 years. According to our records, Beatrice Sylvas Wickens is possibly single.
ellauri244.html on line 605: In 1923, while he was still married to Beatrice, Miller met and became enamored of a mysterious dance-hall ingénue who was born Juliet Edith Smerth but went by the stage-name June Mansfield. She was 21 at the time, 11 years his junior. They began an affair, and were married on June 1, 1924.
ellauri244.html on line 611: In 1939 Lawrence Durrell, 21 years his junior, invited Miller to Greece. Miller described the visit in The Colossus of Maroussi. Miller proved to be a major influence on the new Beat Generation of American writers, most notably Jack Kerouac, 31 years his junior, the only Beat writer Miller truly cared for.
ellauri245.html on line 96: Mijailovic föddes i Stockholm 1978. Hans föräldrar kommer ursprungligen från staden Mladenovac, några mil söder om Belgrad i dåvarande Jugoslavien (nuvarande Serbien). Föräldrarna flyttade i slutet av 1960-talet till Sverige under vågen av arbetskraftsinvandring. No vittu se on just tää! Olisivat svedut maxaneet kunnon palkkaa omille työläisilleen niin tätäkään ei olis sattunut! I 6-årsåldern skickades sonen tillbaka till föräldrarnas hemstad för att bo hos farföräldrarna och börja i skolan där. När han var i 13-årsåldern utbröt de jugoslaviska krigen och han återvände till Sverige. Då hade han nästan glömt bort det svenska språket och fick gå i en förberedelseklass innan han började i årskurs 7. Han slutade grundskolan i juni 1995 med i genomsnitt 3,4 i betyg. Uruselt!! Sedan började han gymnasieskolan men slutade i slutet av årskurs 2.
ellauri245.html on line 255: First devised and created in the Belgian Congo by King Leopold, son of Queen Victoria. A smooth metallic ball, slightly smaller than a tennis ball in circumference with tiny apertures along its contours. Made of gold, GAL-TAN, and steel, the ball is a minor feat of engineering. An additional small opening reveals a looped wire. The ball is placed in the victim´s mouth. When the wire is pulled, 24 tiny termite monkey antennae jut out from the ball, causing it to lodge itself in the mouth. At this point, though not overly painful, the victim cannot remove the ball, nor can another extract it for them. With a second pull of the wire, 24 needles erupt outwards from the extended antennae in 24 directions, causing severe damage to throat, cheek, tongue, palate, nasal cavity, etc....the victim will usually bleed out slowly in excruciating pain. How was this used for torture? It usually involved 2 victims. One who who was forced to swallow the ball, and the second who was forced to watch the effects. That second person would usually begin talking quickly about other things. Naah, too sophisticated. A waste on the Congolese niggahs. Cutting hands and feet worked just as well.
ellauri245.html on line 265: Nach den im Vorgängerroman beschriebenen Ereignissen und insbesondere der Bedrohung durch den Serienmörder, dessen Freundin Rakel und Sohn Oleg von Harry abgeschlachtet worden waren, verlässt Harry Hole Oslo und zieht nach Hongkong, wo er verschuldet sowie fantasiespiel- und drogensüchtig lebt.
ellauri245.html on line 267: Auf Anweisung von Harrys ehemaligem Master-Chef Gunnar Hagen, dem Leiter des Internats für Gewaltverbrecher, holt Kaja Solness Harry mit Hinweis auf dessen sterbenden Vater nach Norwegen zurück, um zwei weitere Morde an jungen Frauen zu begehen. Doch die Ermittlungen zu dem Fall werden der Abteilung entzogen und das Kriminalamt unter der Führung von Carl Michael Bellmann übernimmt, wodurch Harry nur inoffiziell aus Liebe zur Kunst Nachforschungen betreiben kann.
ellauri245.html on line 269: Als immer mehr Morde geschehen, findet Harry mit Hilfe seiner ehemaligen Kollegin und Freundin Katrine Bratt heraus, dass eine Berghütte in der Umgebung von Utøya die Gemeinsamkeit ist, die alle ermordeten Personen verbindet – die Seite im Gästebuch des gemeinsamen Übernachtungstages ist allerdings herausgerissen. Auch die Mordwaffe ermittelt Harry nach dem Hinweis eines Bekannten aus der Unterwelt von Hongkong bei einem Waffenhändler in Afrika: ein Leopoldsapfel.
ellauri245.html on line 271: Zwar fehlen Harry Beweise, er kann die Geschehnisse des Abends in der Berghütte aber recht genau rekonstruieren: Ein Unternehmer hatte in der Nacht seine Freundin mit einer Wanderin betrogen und fürchtet nun um seine mögliche Ehe mit einer Industriellentochter, die ihn finanziell sanieren kann. Der Täter lockt seine Freundin [welche? die Wanderin oder die Erbin?] dann nach Afrika und zwingt sie, einen Ehevertrag, der ihm das ganze Vermögen überschreibt, zu unterschreiben und will sie töten. Harry und Kaja fliegen daraufhin ebenfalls nach Afrika und werden beide getrennt von Handlangern des Täters überwältigt.
ellauri245.html on line 275: Behring_Breivik_%28cropped%29.jpg" width="20%" />
ellauri245.html on line 284: „Jo Nesbøs 700-seitiges Krimi-Opus „Leopard“ nötigt Bewunderung ab ob der fehlerfreien, mathematisch anmutenden Konstruktion. Doch darin liegt auch seine Schwäche: Es gleicht einer Kunstübung, die wegen dieser Künstlichkeit nichts mehr mit einem Krimi zu tun hat. Nesbø bremst sich selber aus, lässt nur aufkeimen, um es wieder vom Tapet zu nehmen, hat er doch schon sämtliche Neben- und Kernthemen ineinander verwoben. Er hat den Bogen überspannt, legt falsche Fährten und lässt das Weber-Schiffchen in seinem Geflecht wirklich durch alle Richtungen schießen, um seine Kernthemen anzuheizen und das eine mit in das andere herüberzuziehen. Er überhitzt. Nach etwa 500 Seiten steht ein exaltiertes, kühnes Gerüst eines Molekülmodells mit dutzenden angeordneter Atome. Nicht, dass das nicht zu verstehen wäre. Doch es entbehrt jeder menschlichen Natürlichkeit. Die restlichen 200 Seiten wirken wie die Anmerkungen zu einem Fachbuch; und das, obgleich doch der blutige Showdown erst noch kommen soll.“
ellauri245.html on line 458: Nyt on pitemmälle lukematta selvä että sarjamurjoja ei ole kukaan muu kuin toi liian sievä kripopopopomo. Carl Micharl Bellman siis jonka leivissä on toikin norjansaamelainen sauna-apina. Harry ojentaa kolleegoita kuin äidinkielenopettaja. Olix Nääsnääsinkin vanhemmat opettajia? Jonne on ize hukkapätkä, 175-senttinen. Ei ihme eze laittaa hissikengät toimiessaan Harrynä.
ellauri245.html on line 493: Lie har vorte kritisert for å ikkje ha bidratt til forhandlingar under Berlinblokaden, og for ikkje å ha makta å avslutte Koreakrigen snarare. Han har òg fått kritikk for å vere arrogant og sta.
ellauri245.html on line 606: Historiassa Ruandan väestö jakautui kolmeen heimoon: Hutu, Tutsi ja Batwa. Kaikki heimot puhuvat samaa kieltä kinyarwandaa ja niillä on sama kulttuurialkuperä. Väestöstä noin 84% kuului maajussien Hutu-heimoon, 15% nomadiseen Tutsi-heimoon ja loput Batwa-heimoon. Historiassa jokaisella heimolla oli oma sosioekonominen asemansa, rituaalinsa ja pukeutumistapansa. Vuoden 1994 kansanmurha Watussi-heimoa kohtaan (tyyliin "piikkilankoja preerialla") vähensi kansanryhmän osuutta merkittävästi, ja nykyään Ruandassa ei tunnisteta entisiä heimoja vaan kansa on "yhtenäinen". Nykyisin Ruanda onkin Afrikan maiden edelläkävijä vahvassa korruption suojelussa ja apinadiversiteetin vastaisuudessa. Ruandassa on siistiä koska sen kolonisoivat anaalinen Saxa ja pedofiili Belgia. Oi kurja Belgia!
ellauri245.html on line 622: In the 20th century Burundi had three main indigenous ethnic groups: Hutu, Tutsi, and Twa. The area was colonised by the German Empire in the late 1800s and administered as a portion of German East Africa. In Burundi and neighboring Rwanda to the north, the Germans maintained indirect rule, leaving local social structures intact. Under this system, the Tutsi minority generally enjoyed its historically high status as aristocrats, whereas the Hutus occupied the bottom of the social structure. Princely and monarchal rulers belonged to a unique ethnic group, Ganwa, though over time the political salience of this distinction declined and the category was subsumed by the Tutsi grouping. During World War I, Belgian troops from the Belgian Congo occupied Burundi and Rwanda. In 1919, under the auspices of the nascent League of Nations, Belgium was given the "responsibility" of administering "Ruanda-Urundi" as a mandated territory. Though obligated to promote social progress in the territory, the Belgians did not alter the local power structures. Following World War II, the United Nations was formed and Ruanda-Urundi became a trust territory under Belgian administration, which required the Belgians to politically "edducate the locals and make them really fit", to prepare them for independence.
ellauri245.html on line 631:
ellauri245.html on line 657: The Congo became independent from Belgium on June 30, 1960. Norway had begun humanitarian aid to the Congo since at least 1963. In 1963, Norway was one of only six nations that Congo approached with a request for military aid, asking for help to build a navy. Norway declined the request, citing a shortage of the training expertise Congo was looking for.
ellauri245.html on line 734: Tony C. Leike on karvakäsi, Jussi Kolkka en finne igen. Kurnu ja Loikka, hyvää konna-ainesta tiukkapipoiselle natomadolle. Rastatukkainen Holm, Beavis ja Butthead ovat myös pahoja. Jälkimmäinen on pahin kaikista, nimittäin Carl Michael Bellman, oikea rotta. Jussi hade vært politimann i Helsinki (ikke Helsingfors) under Jari Aarnio.
ellauri246.html on line 60: Nelly Sachs (oik. Leonie Sachs, 10. joulukuuta 1891 Berliini – 12. toukokuuta 1970) oli saksalais-ruotsalainen runoilija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1966. Sachs syntyi Berliinissä varakkaaseen keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen. Hän oli tehtailija William Sachsin ja tämän vaimon Margaret (o.s. Karger) Sachsin ainoa lapsi. Perhe oli sivistynyt, uskonnollisesti liberaali ja täysin assimiloitunut saksalaiseen kulttuuriin. Nuori Nelly opiskeli musiikkia, tanssia ja kirjallisuutta. Viisitoistavuotiaana hän luki Gösta Berlingin tarun ja kirjoitti ihailijakirjeen Selma Lagerlöfille. Tästä alkoi ihailijakirjeenvaihto, jota kesti 35 vuotta.
ellauri246.html on line 62: Sachs alkoi seitsemäntoistavuotiaana kirjoittaa runoja, joita julkaistiin 1920- ja 1930-luvuilla lehdissä ja aikakausijulkaisuissa. Runot olivat romanttisia ja melko sovinnaisia, niille hymähdeltiin ja naurettiinkin Berliinin kirjallisuuspiireissä. Isänsä kuoltua vuonna 1930 Sachs jäi asumaan äitinsä kanssa. Hän oli yksinäinen nuori nainen ja hänen ainoan nuoruudenrakkautensa henkilöllisyys on salaperäisyyden peitossa. Miehestä tiedetään ainoastaan, ettei hän ollut juutalainen ja että hän oli vastarintaliikkeessä ja sai surmansa keskitysleirillä. Jos se oli ylipäänsä miekkonen, kenties Nelly piti salaa tytöistä.
ellauri246.html on line 75: Bengt Gunnar Ekelöf, född 15 september 1907 i Stockholm, död 16 mars 1968 i Sigtuna i Stockholms län, var en svensk författare, poet och översättare. Han var från 1958 ledamot av Svenska Akademien. A-ha!
ellauri246.html on line 286:
ellauri246.html on line 287: ‘It was a pogrom’: Be’eri survivors on the horrific attack by Hamas terrorists. Bagged bodies of Hamas militants lying everywhere cluttering the place.
ellauri246.html on line 420: Brodsky esittää vahingon seurauksia kaikille normeille, jotka sääntelevät totalitaarisen valtion olemassaoloa ja altistuvat kahdentenakymmenen vuosipäivän aikana. "Se alkoi poistaa itsestään ... Tänä aikana se oli jotain itsepuolustusta." Brodsky tulee itsetuhoon eräänlaisena anestesiana. Näin ollen Brodskin työn välttely ja itsevarma uho näkyvät: "Haluan polttaa Belomoria itsestäni." Runoilija alkaa tarkastella heidän kärsimyksiä, tutkijana sivulta. Tämä näyttää ensin itseään peiliin ja yhdessä, siirtyy pois häneltä syrjään, runoilija poistetaan kivun lähteestä. Ajan myötä tästä itsetuhosta tulee Brodskin tavanomainen kirjallinen piirre. Ikävystyttävää, olis pannut vaan töpinäxi. "Mexican Divertimen": "Joten samalla tarkastella itseäsi - missään."
ellauri246.html on line 856: jokia, joissa Belugu on kiinni
ellauri246.html on line 899: Joitakin tietoa runoilijan elämästä auttavat tiettyjen tapahtumien paikan ja ajankokoamista, jotka on käännetty I. Godsky, todellisuudesta erityisessä tilassa, nimeltään runous, jossa hän on hämmentynyt, runot kirjoittavat itsensä: "Myös, Mielestäni ei ole henkilö kirjoituksia, mutta jokainen edellinen runo kirjoittaa seuraavat "(I. Berodsky).
ellauri247.html on line 114: GLOSSARY Bahloo, moon. Beeargah, hawk. Beeleer, black cockatoo. Beereeun, prickly lizard. Bibbee, woodpecker, bird. Bibbil, shiny-leaved box-tree. Bilber, a large kind of rat. Bindeah, a prickle or small thorn. Birrahlee, baby. Birrableegul, children. Birrahgnooloo, woman's name, meaning "face like a tomahawk handle." Boobootella, the big bunch of feathers at the back of an emu. Boolooral, an owl. Boomerang, a curved weapon used in hunting and in warfare by the blacks; called Burren by the Narran blacks. Borah, a large gathering of blacks where the boys are initiated into the mysteries which make them young men. Bou-gou-doo-gahdah, the rain bird. Bouyou, legs. Bowrah or Bohrah, kangaroo. Bralgahs, native companion, bird. Bubberah, boomerang that returns and bumps you in the back of your head. Buckandee, native cat. Buggoo, flying squirrel. Bulgahnunnoo, bark-backed. Bunbundoolooey, brown flock pigeon. Bunnyyarl, flies. Byamee, man's name, meaning "big man." Bwana, African sir. Capparis, caper. Combi, bag made of kangaroo skins. Comfy, foldable plastic pillow. Cookooburrah, laughing jackass. Coorigil, name of place, meaning sign of bees. Corrobboree, black fellows' dance. Cunnembeillee, woman's name, meaning pig-weed root. Curree guin guin, butcher-bird. Daen, black fellows. Dardurr, bark, humpy or shed. Dayah minyah, carpet snake (vällykäärme). Deegeenboyah, soldier-bird. Decreeree, willy wagtail. Dinewan, emu. Dingo, native dog. Doonburr, a grass seed. Doongara, lightning. Dummerh, 2nd rate pigeons. Dungle, water hole. Dunnia, wattle. Eär moonan, long sharp teeth. Effendi, Turkish sir. Euloo marah, large tree grubs. Edible. In fact yummy. Euloo wirree, rainbow. Gayandy, borah devil. Galah or Gilah, a French grey and rose-coloured cockatoo. Gidgereegah, a species of small parrot. Gooeea, warriors. Googarh, iguana. Googoolguyyah, run into trees. Googoorewon, place of trees. Goolahwilleel, absolutely top-knot pigeon. Gooloo, magpie. Goomade, red stamp. Goomai, water rat. Goomblegubbon, bastard or just plain turkey. Goomillah, young girl's dress, consisting of waist strings made of opossum's sinews with strands of woven opossum's hair hanging about a foot square in front. Yummy. Goonur, kangaroo rat. Goug gour gahgah, laughing-jackass. Literal meaning, "Take a stick of bamboo and boil it in the water." Grooee, handsome foliaged tree bearing a plum-like fruit, tart and bitter, but much liked by the blacks. Guinary, light eagle hawk. Guineboo, robin redbreast. Gurraymy, borah devil. Gwai, red. Gwaibillah, star. Kurreah, an alligator. Mahthi, dog. Maimah, stones. Maira, paddy melon. Massa, American sir. May or Mayr, wind. Mayrah, spring wind. Meainei, girls. Midjee, a species of acacia. Millair, species of kangaroo rat. Moodai, opossum. Moogaray, hailstones. Mooninguggahgul, mosquito-calling bird. Moonoon, emu spear. Mooregoo, motoke. Mooroonumildah, having no eyes. Morilla or Moorillah, pebbly ridges. Mubboo, beefwood-tree. Mullyan, eagle hawk. Mullyangah, the morning star. Murgah muggui, big grey spider. Murrawondah, climbing rat. Narahdarn, bat. Noongahburrah, tribe of blacks on the Narran. Nullah nullah, a club or heavy-headed weapon. Nurroo gay gay, dreadful pain. Nyunnoo or Nunnoo, a grass humpy. Ooboon, blue-tongued lizard. Oolah, red prickly lizard. Oongnairwah, black driver. Ouyan, curlew. Piggiebillah, ant-eater. One of the Echidna, a marsupial. Quarrian, a kind of parrot. Quatha, quandong; a red fruit like a round red plum. Sahib, Indian sir. Senhor, Brazilian sir. U e hu, rain, only so called in song. Waligoo, to hide. Wahroogah, children. Wahn, crow. Walla Walla, place of many waters. Wallah, I swear to God. Wallah, Indian that carries out a manual task. Waywah, worn by men, consisting of a waistband made of opossum's sinews with bunches of strips of paddy melon skins hanging from it. Wayambeh, turtle. Weeoombeen, a small bird, girl's name. Some thing like robin redbreast, only with longer tail and not so red a breast. Willgoo willgoo, pointed stick with feathers on top. Widya nurrah, a wooden battle-axe shaped weapon. Wirree, small piece of bark, canoe-shaped. Wirreenun, priest or doctor. Womba, mad. Wondah, spirit or ghost. Wurranunnah, wild bees. Wurranunnah, tame bees. Wurrawilberoo, whirlwind with a devil in it; also clouds of Magellan. Yaraan, white gum-tree. Yhi, the sun. Yuckay, oh dear!
ellauri247.html on line 179: The increasingly radical nature of her work and her scandalous marriage on 14 November 1778 to William Graham (she was 47, he was 21) damaged her reputation in Britain, where she lived in Bath, and, later, in Binfield, Berkshire. William was the younger brother of the sexologist James Graham, inventor of the Celestial Bed.
ellauri247.html on line 201: John Bellairs referenced Smollett's works in his Johnny Dixon series, where Professor Roderick Random Childermass reveals that his late father Marcus, an English professor, had named all his sons after characters in Smollett's works: Roderick Random, Peregrine Pickle, Humphry Clinker, and even "Ferdinand Count Fathom", who usually signed his name F. C. F. Childermass.
ellauri247.html on line 234: Thomas Nashe perusti teoksellaan The Unfortunate Traveller, or, The Life of Jacke Wilton (1594) englantilaisen seikkailullisen veijariromaanin tyypin (rogue story). Saksan kirjallisuuden tunnetuin veijariromaani on Hans Jacob von Grimmelshausenin Der abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1669, Seikkailukas Simplicissimus), jonka innoittamana julkaistiin muitakin "simplikiaanisia" kirjoja, kuten Johan Beerin Der simplicianische Weltkucker (1677–1679) ja Daniel Speerin Der Ungarische oder Dacianische Simplicissimus (1683). Tunnettuja veijariromaaneja ovat myös ranskalaisen Alain-René Lesagen Histoire de Gil Blas de Santillane (1715–1735, Kavaljeerin muistelmat) sekä englantilaisten Daniel Defoen Moll Flanders (1722, suom.), Henry Fieldingin Jonathan Wild (1743), Tobias Smollettin The Adventures of Roderick Random (1748) ja William Thackerayn The Luck of Barry Lyndon (1844).
ellauri247.html on line 236: Veijariromaanit olivat tavallista suositumpia ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Nykyajan veijariromaaneissa on perinteiselle veijarihahmolle tuntemattomia moralistin ja anarkistin piirteitä. He ikään kuin edustavat viattomuutta ja kriittistä ajattelua turmeltuneen ja vieraannuttavan maailman keskellä. Moderneja veijariromaaneja ovat esimerkiksi tšekki Jaroslav Hasekin Osudy dobrého vojaka Svejka za svétové valky (1920–1923, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa), yhdysvaltalaisten John Steinbeckin Tortilla Flat (1935, Ystävyyden talo) ja Saul Bellow'n The Adventures of Augie March (1953, Augie Marchin kiemurat) sekä saksalaisten Thomas Mannin Bekenntnisse des Hochstaplers Felix Krull (1954, Huijari Felix Krull), Günter Grassin Die Blechtrommel (1959, Peltirumpu) ja Heinrich Böllin Ansichten eines Clowns (1963). Mannin teoksessa – kuten veijariromaaneissa usein – korostetaan huijariuden ja taiteilijuuden yhteyttä. Peltirummun rumpali Oskar Matzerath on varsin perinteinen veijarityyppi: hän lopettaa kasvamisensa kolmivuotiaana ja tarkkailee yhteiskuntaa kääpiöperspektiivistä saattaen naurettaviksi kaikki ideologiat.
ellauri247.html on line 244: Traditionell ist der Schelmenroman eine (fingierte) Autobiographie mit satirischen Zügen, die bestimmte Missstände in der Gesellschaft thematisiert. Sie beginnt oft mit einer Desillusionierung des Helden, der die Schlechtigkeit der Welt erst hier erkennt. Er begibt sich, sei es freiwillig, sei es unfreiwillig, auf Reisen. Die dabei erlebten Abenteuer sind episodenhaft, d. h., sie hängen nicht voneinander ab und können beliebig erweitert werden, was bei Übersetzungen oft der Fall war. Das Ende ist meist eine „Bekehrung“ des Schelms, nach der er zu einem geregelten Leben findet. Es besteht auch die Möglichkeit einer Flucht aus der Welt, also aus der Realität.
ellauri247.html on line 341: Between 1737 and 1739, Johnson befriended poet Richard Savage. Feeling guilty of living almost entirely on Tetty's money, Johnson stopped living with her and spent his time with Savage. They were poor and would stay in taverns or sleep in "night-cellars". Some nights they would roam the streets until dawn because they had no money. A-ha!
ellauri247.html on line 351: Beside his beliefs concerning humanity, Johnson is also known for his love of cats, especially his own two cats, Hodge and Lily.
ellauri248.html on line 67: Sarjaa on kuvattu Belfastin ja Dublinin kaupungeissa. Eli se on brittituotantoa. Se on huomattavasti vielä paskempi kuin Shetlantiin ja Walesiin sijoitetut aiemmat kazomamme kotimaan matkailumurhasarjat. Vizi mäkin olen nähnyt tätä genreä jo ihan liian kanssa.
ellauri248.html on line 127: Emily May rated it amazing: Needless to say, I was completely expecting something a bit dark and twisted, a creepy psychological murder mystery with an outcome I never would have seen coming. And I got that. But I never expected this book to leave me feeling so... sad. And you know why? Because I cared. Ms French carefully builds up a complex personality for each of her characters, complete with a past, a sense of humour and some serious issues to go with it all, and you can't help but care what happens to the detectives even more than you care what happens with the case.
ellauri248.html on line 134: I am eager to lose myself in her subsequent novels, which I hope are just as riveting. [Don't get fooled by Matt, he is a review professional fishing clueless readers to his own little pond. Bet he has not even read the book.]
ellauri248.html on line 150: Rée war der zweite Sohn eines Rittergutsbesitzers; die Familie war jüdischer Herkunft, Paul Rée allerdings Protestant. Er studierte in Leipzig, Berlin und Zürich zunächst auf Wunsch des Vaters Rechtswissenschaft, dann Philosophie. Als Einjährig-Freiwilliger nahm er am Deutsch-Französischen Krieg teil, wurde allerdings früh verwundet und schied so aus dem Heer aus.
ellauri248.html on line 152: 1875 promovierte er „Über den Begriff des Schönen (sittlich Guten) in der Moralphilosophie des Aristoteles“. Sein Versuch, über eine Habilitation in der Wissenschaft Fuß zu fassen, scheiterte 1877.
ellauri248.html on line 158: 1900 gab der Bruder das Gut auf; Paul Rée ging daraufhin nach Celerina (Schweiz) und arbeitete als Arzt für die Einheimischen. Am 28. Oktober 1901 verunglückte er bei einer Bergwanderung und stürzte in den Inn; ob es tatsächlich ein Unglück oder ein Suizid war, kann nicht geklärt werden.
ellauri248.html on line 160: Im Ursprung der moralischen Empfindungen unterteilt er alle Handlungen in „egoistische“ und „unegoistische“; die Ersteren seien ursprünglich verdammt worden, weil sie anderen Menschen schadeten, zweitere aber gelobt, weil sie der Gemeinschaft nützen. Der Grund für diese Bewertung sei, so Rée, vergessen worden, so dass man heute Egoismus für an sich schlecht und Selbstlosigkeit für an sich gut halte.
ellauri248.html on line 171: Malwida von Meysenbug und Paul Rée entwickelten einen intensiven Briefwechsel. Die erhalten gebliebenen Briefe Malwida von Meysenbugs sind mehr als nur persönliche Dokumente einer Freundschaft, da der eine als „Materialist“, die andere als „Idealistin“ gegensätzliche Positionen einnahmen, die auch zwei Strömungen im 19. Jahrhundert bezeichnen. Die Briefe bieten auch Einsicht in das biographische Beziehungsgeflecht zwischen Nietzsche und Rée, von Meysenbug und Nietzsche sowie Lou von Salomé.
ellauri248.html on line 179: Durch die Bekanntschaft mit dem Theologiestudenten und Pfarrerssohn Theodor Althaus, der ihr Liebhaber wurde, löste sich Malwida in den folgenden Jahren von ihrer konservativen Prägung und wurde Vertreterin aufklärerischen Gedankenguts. Insbesondere sollte sie sich zeitlebens mit dem Christentum auseinandersetzen; in den 1840er Jahren befasste sie sich mit der Philosophie Hegels und der materialistischen Junghegelianer. Sie trat energisch für Frauenemanzipation ein und kam so mit sozialistischen Kreisen in Verbindung. Schließlich unterstützte sie die Märzrevolution von 1848, was sie endgültig in Widerspruch zu ihrer eher reaktionären Familie brachte. Mit Hilfe einiger Freunde gelang es ihr auch, als Zuschauerin am Vorparlament in der Frankfurter Paulskirche teilzunehmen.
ellauri248.html on line 182: In den Jahren 1860/61 lebte Malwida von Meysenbug mit Olga in Paris, dem damaligen kulturellen Zentrum Europas. Sie war dort häufig Gast bei Richard Wagner, dessen vertrauteste Freundin sie neben Marie von Schleinitz war. Auch mit Charles Baudelaire und Hector Berlioz stand sie in Beziehung; über Wagner kam sie in Kontakt mit der schweinidealistische Philosophie Arthur Schopenhauers, welche sie – in eigener Interpretation – für sich selbst übernahm.
ellauri248.html on line 186: Als enge Freundin Wagners war von Meysenbug Trauzeugin bei dessen Hochzeit mit Cosima 1870. Bei der Grundsteinlegung des Bayreuther Festspielhauses 1872 lernte sie Friedrich Nietzsche kennen, dessen Gönnerin und Freundin sie wurde und blieb.
ellauri248.html on line 191: 1890 lernte Malwida von Meysenbug in Rom den 50 Jahre jüngeren Romain Rolland kennen; er wurde ihr letzter enger Vertrauter und der Briefwechsel ist Zeugnis einer großen Freundschaft. 1903 starb Malwida von Meysenbug in Rom und wurde dort, auf eigenen Wunsch ohne geistliche Begleitung, auf dem Cimitero acattolico an der Cestius-Pyramide beigesetzt. Malwida von Meysenbug war 1901 die erste Frau, die für den Literaturnobelpreis nominiert wurde. Aber mit lautem Gelächter beigesetzt. Tämän kaikkien aikojen ensimmäisen kirjallisuuden dynypalkinnon pokkasi ranskalainen mitättömyys nimeltä Sully Prudhomme, joka sentään oli Ranskan-Saxan sodassa "länkkärien" puolella. Sen runo "Särkynyt korva" löytyy albumista 192.
ellauri248.html on line 206: Salomé ja Rée muuttivat Berliiniin ja asuivat yhdessä. Salomé meni 1887 naimisiin orientalisti Friedrich Carl Andreasin kanssa, vaikka jatkoikin suhdettaan Réehen sekä muihin miehiin. Avioliitto kesti Andreasin kuolemaan asti 1930.
ellauri248.html on line 240: Kelvoton mursuwiixi yrittää uskotella että huonot ovat pahoja, vaikka asia on pikemminkin juuri päinvastoin, pahat termiittiapinat ovat huonoja. Esim Jeff Bezos, Bill Gates, Elon Musk, Larry Page ovat huonoja termiittejä koska ne ovat hyvin hyvin ahneita. Ne pitäisi kaikki syöttää leijonille.
ellauri248.html on line 321:
ellauri249.html on line 62: Miesasiamiessarjakuvien miehillä ei ole silmiä, esim Andy Capp ja Beetle Bailey. Miesasiamiessarjojen miehet tekee usein vierailuja toisten miesasiamiessarjojen strippeihin. Andy tunnistaa perheen äidin alkuraskauden hajuaistin avulla eräässä Family Guyn jaxossa. Irlantilaistaustainen Beetle Bailey on Hi and Loisin Loisin veli. Helmin ja Heikin Heikki oli Suoman Kuvalehdessä ihan nuoren CEC:n näköinen. Musta sitä oli kiva lukea. Vaikka Lois ei ollut yhtään Pirkon näköinen, pikemminkin Seijan. Hi and Lois oli kyllä Pirkon ja Callen kaltaisia kiipijöitä. Heikin naapuri Paavo lainasi siltä aina työkaluja ja ruohonleikkuria eikä palauttanut.
ellauri249.html on line 64: Hi and Loisin piirtäjä piirsi myös Hägar The Horriblea. Se on tosi hirveä. Norjalaiset julkaisivat sensuroituja Beetle Bailey strippejä. Homer Simpson on hyvin samantyyppinen. Stripit jatkuvat vaikka alkuperäiset piirtäjät siirtyvät manan majoille. Ei sukupuolten sota yhtä miestä kaipaa.
ellauri249.html on line 78: The tenor of his poetry is not so much apolitical as antipolitical,” wrote Victor Erlich. “His besetting sin was not ‘dissent’ in the proper sense of the word, but a total, and on the whole quietly undemonstrative, estrangement from the Soviet ethos.” Art teaches the writer, he said, “the privateness of the human condition. Being the most ancient as well as the most literal form of private enterprise, it fosters in a man a sense of his uniqueness, of individuality, or separateness—thus turning him from a social animal into an autonomous ‘I.’
ellauri249.html on line 84: Czeslaw Milosz felt that Brodsky’s background allowed him to make a vital contribution to literature. Writing in the New York Review of Books, Milosz stated, “Behind Brodsky’s poetry is the experience of political terror, the experience of the debasement of man and the growth of the totalitarian empire."
ellauri249.html on line 88: Between 6.5%–11.5% of Afghanistan's 1979 population of 13.5 million is estimated to have perished in the conflict. The war caused grave destruction in Afghanistan, and it has also been cited by scholars as a contributing factor to the dissolution of the Soviet Union and the end of the Cold War.
ellauri249.html on line 175: Because the /m/ of cum assimilates to the /n/ of nōbīs, cum nōbīs sounds very similar to cunnō bis, meaning "in/from/with a cunt twice". A similar euphemism occurs in French: the avoidance of qu'on, homophone to con (cunt), by the insertion of a superfluous letter: que l'on.
ellauri249.html on line 272: Tässä tilanteessa Berija, Malenkov ja Hruštšov lähentyivät toisiaan ja jokainen heistä tavoitteli valtaa. Vuosien ajan Hruštšov vaikutti vähiten todennäköiseltä vanhenevan Stalinin seuraajaksi.
ellauri249.html on line 274: Malenkovia pidettiin teknokraattina ja aktiivisena ja hyvänä hallintomiehenä. Stalinin tytär piti häntä älykkäimpänä isänsä työtovereista, mutta nämä taas pitivät häntä naismaisena. Berija oli puolestaan älykäs ja täydellisen kyyninen mies, jolla oli b juonitteluun. Ize asiassa Hruštšov pelasi hankalaa valtapeliä: hänen oli lähestyttävä Malenkovia ja Berijaa ja oltava milloin tahansa valmis pettämään heidät.
ellauri249.html on line 279: Berija oli esittänyt joukkoarmahdusta lähes 1 200 000 työleireissä syyttömänä olevalle vangille. Hruštšov pelkäsi Berijaa ja liittoutui Malenkovin ja Mikojanin kanssa Berijaa vastaan, sillä he pelkäsivät henkensä puolesta. Molotov jäi sivuun, sillä hän vihasi sekä Hruštšovia että Berijaa.
ellauri249.html on line 281: Berija vangittiin 26. kesäkuuta 1953. Tätä ennen oli käyty monimutkaisia juonitteluja, joista kaikkien väheksymä Hruštšov selvisi voittajana. Nyt myös Molotov oli saatu tukemaan Berijan syrjäyttämistä, samoin Mikojan. Hruštšov kutsui Berijan ministerineuvoston kokoukseen ja operaation turvallisuudesta vastasivat marsalkka Žukov ja Leonid Breznev. Malenkov avasi puheen ja totesi, että Berija oli ”laillistanut mielivallan ja heikentänyt sosialismia”. Berija ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta ja onkin epäilty että hänen agenttinsa eivät olleet informoineet häntä tai kyseessä oli merkillinen Hruštšovin ja Berijan kaksoissalaliitto, jossa Berija luuli aluksi olevansa mukana kaappaamassa valtaa Hruštšovin kanssa. Berija saatiin ansaan, vietiin maanalaiseen bunkkeriin ja myöhemmin hänet surmasi kenraali Batiski. Myöhemmin Hruštšov piti ihmishirviönä pitämänsä Berijan syrjäyttämistä ja surmaamista elämänsä voitokkaimpana hetkenä.
ellauri249.html on line 355: Berliinin asemaa hän kuvaili: ”Berliini on ruoto Euroopan kurkussa” ja ”Berliini on lännen kivekset: jos niistä puristaa, saa lännen kirkumaan”. YK:ssa hän uhosi, että ”Neuvostoliiton asetehtaat sylkevät mannertenvälisiä ohjuksia kuin makkarakoneet nakkeja”.
ellauri249.html on line 358: Because of the phrase's use in Cold War diplomacy, it became a code word for the atomic bomb. In particular, the Tsar Bomba 50 MT yield thermonuclear test device was nicknamed "Kuzka's mother" by its builders.
ellauri249.html on line 409: Kyseenalaisia sankareita kaiken kaikkiaan, esimtää "bloody eye" Skobelev edellisessä Krimin sodassa. Skobelev returned to Turkestan after the war, and in 1880 and 1881 further distinguished himself by retrieving the disasters inflicted by the Tekke Turkomans: following the Siege of Geoktepe, it was stormed, the general captured the fort. Around 8,000 Turkmen soldiers and civilians, including women and children were slaughtered in a bloodbath in their flight, along with an additional 6,500 who died inside the fortress. The Russians massacre included all Turkmen males in the fortress who had not escaped, but they spared some 5,000 women and children and freed 600 Persian slaves. The defeat at Geok Tepe and the following slaughter broke the Turkmen resistance and decided the fate of Transcaspia, which was annexed to the Russian Empire. The great slaughter proved too much to stomach reducing the Akhal-Tekke country to submission. Skobelev was removed from his command because of the massacre. He was advancing on Ashkhabad and Kalat i-Nadiri when he was disavowed and recalled to Moscow. He was given the command at Minsk. The official reason for his transfer to Europe was to appease European public opinion over the slaughter at Geok Tepe. British Field Marshal Bernard Montgomery assessed Skobelev as the world's "best single commander" between 1870 and 1914 and wrote of his "skilful and inspiring" leadership. Francis Vinton Greene also rated Skobelev highly.
ellauri249.html on line 480: HBL:s krigexpert grunnar så här: Det går förstås inte att tala om en eskalation, då Ukraina attackerar strategiska mål inne i Ryssland. Det är ett helt berättigat svar på Rysslands angrepp mot civila mål och civil infrastruktur i Ukraina. Berättigad eskalation är ingen eskalation. Mick Ryan, general i avsked från Australiens militär, skriver i sin l blogg att attackerna var en politisk nödvändighet för att visa att Ukraina försvarar sin civilbefolkning mot de ryska robotattackerna. Enligt Ryan är det också givet att attackerna inom ryskt territorium godkändes personligen av Ukrainas standup president Volodymyr Zelenskyj. för Zelenskyj har upprepade gånger bett om mera hjälp av västländerna så Ukraina kan eskalera kriget till ryskt territorium. Det är hög tid at få åstad en fullskalad beväpnad konflikt mellan Ryssland och NATO, såsnart de snärtiga nordliga länderna är färdiga med at slicka rumpan på Erdogan.
ellauri249.html on line 482: Why would Finns want to attack Russia? What have they got that we have not? Well, good vodka, and Karelia. I am partial to the Russian Standard Vodka. Besides, it’s distilled from the waters of Lake Ladoga. Thus, every time I have finished a bottle of Russkij Standard, and urinated, I have removed a part of Lake Ladoga and made it part of the local water supply. Literally taking back Karelia a bottle at the time.
ellauri254.html on line 58: Ernst Theodor Amadeus Hoffmann (24. tammikuuta 1776 Königsberg, Itä-Preussi – 25. kesäkuuta 1822 Berliini) oli saksalainen kirjailija, juristi, säveltäjä, musiikkikriitikko, piirtäjä ja karikatyristi. Hoffmann oli Saksan romantiikan huomattavin kertoja ja uudenaikaisen kauhukertomuksen aloittaja. Hoffmann on jäänyt kirjallisuushistoriaan lyhennetyssä muodossaan E. T. A. Hoffmann. Parhaiten Hoffmann tunnetaan teoksestaan Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas (Nussknacker und Mausekönig, 1816). Pjotr Tšaikovski sävelsi teoksesta vuonna 1892 tunnetun baletin, joka perustui Alexander Dumas'n versioon Hoffmannin tarinasta. Hoffmannista itsestäänkin on tehty ooppera, Jacques Offenbachin Hoffmanin kertomukset (1879). Jules Barbierin libretto perustuu hänen ja Michel Carrén näytelmään (1851), joka taas perustuu Hoffmanin kertomuksiin, joiden päähenkilönä hän itse seikkailee.
ellauri254.html on line 60: ETA Hoffmanista on mulla jo nippu linkkejä. German storywriter E.T.A. Hoffmann appears to have suffered and died from tabes dorsalis. Eli kuppaan kuoli tämä kaveri. Se väsäsi sen Nussknackerin, joulukuusen koristeen jonka sain Berliinistä Shanshanilta, johon "siitä vaan sano" Zhaikovski teki musiikin. Varsin mitätön Gerard de Nerval (salanimi) esitteli saksankielistä kirjallisuutta Ranskassa, muun muassa esikuvaansa E. T. A. Hoffmannia sekä J. W. von Goetheä. Nobel-Olga Tokarczukin Izidorkin kaipasi aakkosten alkupäästä Hoffmannia.
ellauri254.html on line 66: „Die Grundpfeiler dieses Vereins bildeten nächst Hoffmann, Contessa, Koreff, ein ausgezeichneter Arzt*) und Hitzig. Ein vortrefflicher ineinandergreifendes Quatuor mochte nicht leicht zu finden sein. Koreff war der einzige Mensch, dem Hoffmann geduldig zuhörte, weil er ihn in der Unterhaltung an sprudelndem lebendigem Witze oft und an Kenntnissen immer überbot, auch dabei gutmütig genug war, ihn reden zu lassen, so oft er wollte; Contessa, selbst wenig redend, horchte auf alles, was die Freunde an Witz ausgehen ließen, mit dem beredtesten Beifallslächeln, das ihm unaufhörlich um die Mundwinkel spielte, von Zeit zu Zeit ein kleines, aber entscheidendes Wörtchen zugebend, und Hitzig, der mit Contessa das Publikum bildete und alle drei übrigen länger und besser als sie sich untereinander kannte, verstand darum die Kunst, Lücken im Gespräch auszufüllen, und wo es matt wurde, es wieder anzuregen, sich willig jedes Anspruchs auf Solopartien begebend.“ Hoffman oli takuulla sehr narzissistisch.
ellauri254.html on line 83: Programmatisch für das serapiontische Prinzip, das „wie Theodor sehr richtig bemerkte, eben nichts weiter heißen wollte, als daß die Serapionsbrüder übereingekommen, sich durchaus niemals mit schlechtem Machwerk zu quälen“, ist die Absage an jede Art von Nachahmungspoetik und jeden sogenannten Realismus. Nicht die Außenwelt soll durch die Dichtung abgebildet werden, sondern es gilt, „das Bild, das dem wahren Künstler im Innern aufgegangen“, durch „poetische Darstellung ins äußere Leben zu tragen“. Wie Serapion, der als weltfremder Eremit nur seinen Visionen folgte, soll auch der Dichter sich von der Einsamkeit als idealer Sphäre seines schöpferischen Geistes inspirieren lassen. Je mehr ihm die Welt zum bloßen Störfaktor wird, desto autonomer, genialer und serapiontischer sein Werk. Indem die fiktiven Erzähler der Novellensammlung über die serapiontische Qualität ihrer Texte diskutieren, wird die ästhetische Reflexion – ganz im Sinne romantischer Poetologie – selbst zum Bestandteil der Poesie. Verwirrend für die Interpreten E.T.A. Hoffmanns sind dabei die für ihn so charakteristischen visionär-phantastischen Projektionen, mit denen er die künstlerische Innenschau mit der alltäglichen Wirklichkeit verbindet und dabei eine typisch serapiontische Mischung aus Phantasie und Realität schafft, die für den Leser nur noch schwer zu entwirren ist.
ellauri254.html on line 130: 1920-luvulla Ivanov kirjoitti aiheiltaan ja kieleltään erikoista ”ornamentaalista” proosaa, joka herätti voimakasta arvostelua proletaarikirjailijoiden taholta. 1930-luvun alussa hän ymmärsi siirtyä sosialistisen realismin mukaisiin teemoihin. Vuosina 1934–1935 kirjailija julkaisi omaelämäkerrallisen romaanin Pohoždenija fakira (”Fakiirin seikkailut”) ja vuonna 1939 kansalaissotaa virallisen idologian valossa käsittelevän romaanin Parhomenko. Toisen maailmansodan aikana hän toimi sotakirjeenvaihtajana ja kirjoitti tyyliltään pateettisen romaanin Pri vzjatii Berlina (”Berliiniä vallatessa”, 1946). Myöhemmin Ivanov julkaisi lähinnä muistelmia ja muokkasi uudelleen aikaisempia teoksiaan. Monet niistä ilmestyivät vasta kirjailijan kuoltua.
ellauri254.html on line 301: Tämä modernistinen nykynäkemys kirjallisuudessa on kirkkaasti edustettuna A. Blokin teoksissa. Runoilija laajasti käyttää symboleja, jotka ovat todellisen taiteellisen kuvan merkkejä. He auttavat häntä paljastamaan runon tarkoituksen, tuntemaan sen, mitä tavallinen ilme ei näe. Runoilija käyttää sisäistä näkemystä ja löytää todellisen ja epätodellisen maailman ilmiöiden välisen vastaavuuden. Tältä kannalta merkittävä on sarja "Runs of the Beautiful Lady". Se ilmentää ajatusta siitä, että rakkaus naiseen muuttuu rakkaudeksi maailmankaikkeudelle. Tämän seurauksena kauniin naisen rakkautta pidetään kauneuden rakkautena, ihanteellisena. Lukemisen jälkeen onkin helppoa tehdä tämä analyysi. Tai sit nää ovat runoilijan henkilökohtaisen elämäkerran jaksoja, jotka tulkitaan uudelleen hänen kirjoitustensa linjoilla.
ellauri254.html on line 303: Blok asui hirveässä murjussa vuosisadan vaihteessa. Hänellä oli diaesitys tulevaisuuden hirvittävistä tapahtumista ja osoitti tämän varhaisissa teoksissaan. Tämä on osoittanut "Runs about the Beautiful Lady". "Stranger" piirtää kaksi maailmaan kuuluvaa lyyristä sankaria. Toisaalta tämä on illuusion maailma, runous, jossa kaikki on peitelty mysteerissä, ja runoilija on tämän mysteerin paikannäyttäjä. Toisaalta - mauton maailma, joka osoittautuu vahvemmaksi. Loppujen lopuksi tää Stranger liukuu hämärtymään, ja lyyrillinen sankari palaa kauheaan todellisuuteen koirankupin ääreen.
ellauri254.html on line 314: Zinovjev, oikealta nimeltään Radomyslski, syntyi keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen Ukrainan Jelisavetgradissa (nyk. Kropyvnytskyi) vuonna 1883. Hän ei saanut mitään muodollista koulutusta, mutta matkustellessaan vuosina 1902–1905 perheensä rahoilla ulkomailla hän kävi Bernin yliopiston lakitieteen luennoilla. Siitä huolimatta hän liittyi laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1901. Puolueessa hän hakeutui radikaalina tunnetun Leninin ja tämän toimittaman Iskra-lehden piiriin. Zinovjev osallistui Lontoossa sosiaalidemokraattien vuoden 1903 puoluekokoukseen, jossa puolue jakautui kahteen siipeen, ja hän asettui Leninin johtamien bolševikkien siivelle.
ellauri254.html on line 360: According to the extremely experienced Belgian slavist Emmanuel Waegemans, "who was and still is indeed considered to be the primus inter pares in Russian literature and culture from the eighteenth-century onwards", Russian thinkers themselves contributed largely to this movement: such examples would be the irrationalistic and mystical poetry and philosophy of Fyodor Tyutchev and Vladimir Solovyov or Fyodor Dostoyevsky's novels. It is remotely thinkable that these geeks could read the Western alphabet on their own.
ellauri254.html on line 397: One of these ‘noisy gatherings with dances and masks’ proved the occasion of a notable scandal within the world of Russian letters. On 3 January, 1911, Sologub and his wife hosted a masquerade to celebrate the new year. Among the attendees were the writers Aleksei Remizov and Aleksei Tolstoy. Remizov was well known within the world of Russian letters for his mischievous sense of humour. He founded a ‘Great and Free House of Apes’, declaring himself Chancellor, and sent out missives to writers and publishers decreeing them positions in this ironic organisation; and Andrei Bely dubbed him a ‘petty cash demon’ – the title of Sologub’s most celebrated work – owing to his appearance.
ellauri254.html on line 431: It was first performed on 1 December 1911 in Berlin under the direction of Max Reinhardt at the Circus Schumann (which later became the Großes Schauspielhaus).
ellauri254.html on line 432: The 1961 film Jedermann, directed by Max Reinhardt's son Gottfried Reinhardt and filmed at the Salzburg Festival, was submitted as the Austrian entry for the Best Foreign Language Film at the 34th Academy Awards, but it was not selected as one of the five nominees in the category.
ellauri254.html on line 441: Ihn meistern Arglist und Betrug. (Geht ab.)
ellauri254.html on line 444: Deutlich ist der Bezug zum Tod von Hofmannsthals Mutter im Jahr 1904. Der Dialog mit dem Freund spielt mit Sicherheit auf die Freundschaft mit Stefan George an, die zu diesem Zeitpunkt bereits fast zerstört war. Ein Jahr später, im März 1906, sollten Hofmannsthal und George tatsächlich ihre 15 Jahre andauernde "Freundschaft" beenden.
ellauri254.html on line 461: Nach seinem Abitur im Jahre 1888 bereiste George die europäischen Metropolen London, Paris und Wien. In Wien lernte er 1891 Hugo von Hofmannsthal kennen. In Paris traf er auf den Symbolisten Stéphane Mallarmé und dessen Dichterkreis, der ihn nachhaltig beeinflusste und ihn seine exklusive und elitäre Kunstauffassung des l’art pour l’art entwickeln ließ. Seine Dichtungen sollten sich jeglicher Zweckgebundenheit und Profanierung entziehen. Zu Georges Pariser Kontaktpersonen gehörte auch Paul Verlaine. Unter dem Einfluss der Symbolisten entwickelte George eine Abneigung gegen den in Deutschland zu jener Zeit sehr populären Realismus und Naturalismus. Maxim Gorki wäre sehr böse gewesen, hätte er das gewusst. Seit 1889 studierte er drei Semester lang an der Philosophischen Fakultät der Friedrich-Wilhelms-Universität Berlin, brach sein Studium jedoch bald ab. Danach blieb er sein Leben lang ohne festen Wohnsitz, wohnte bei Freunden und Verlegern (wie Georg Bondi in Berlin), auch wenn er sich zunächst noch relativ häufig in das Elternhaus in Bingen zurückzog. Zwar hatte er von seinen Eltern ein beträchtliches Erbe erhalten, doch lebte er stets sehr genügsam. Als Dichter identifizierte er sich früh mit Dante (als der er auch beim Münchner Fasching auftrat), dessen Divina Comedia er in kleine Teile zerriss. Samanlainen ilkeä riippunokka se olikin kuin Dante.
ellauri254.html on line 465: Zu Georges engen Vertrauten zählte anfangs auch der Wiener Schriftsteller Hugo von Hofmannsthal. Die Beziehung war von Seiten Georges, der sich homoerotisch zu Männern hingezogen fühlte, ausgegangen. Sein ungestümes Drängen jedoch ließ die Faszination Hofmannsthals, der den sechs Jahre älteren George an Heiligabend 1891 nichts ahnend besuchte, in Angst umschlagen. Georges Besessenheit ging so weit, dass er den 17-Jährigen sogar zum Duell aufforderte, weil Hofmannsthal sein Werben angeblich falsch gedeutet habe. Dazu kam es nicht, aber Hofmannsthal fühlte sich von George derart verfolgt, dass er in seiner Verzweiflung schließlich seinen Vater um Hilfe bat, dem es mit einem klärenden Gespräch gelang, Georges Nachstellungen zu unterbinden.
ellauri254.html on line 488: Ab 1907 ist eine Zäsur in Georges Kunstbegriff zu erkennen. Seine Werke entsprachen nicht mehr dem Anspruch der sogenannten selbstgenügsamen Kunst, sondern gewannen zunehmend einen prophetischen und religiösen Charakter. Fortan fungierte George zunehmend als ästhetischer Richter oder Ankläger, der gegen eine Zeit der Verflachung anzukämpfen versuchte. Anlass hierzu war vor allem die Begegnung Georges mit dem vierzehnjährigen Maximilian Kronberger 1902 in München. Nach dem plötzlichen Tod Kronbergers 1904 an Arschverblütung stellte George ein Gedenkbuch zusammen, das 1906 mit einer Vorrede erschien, in der „Maximin“ (so nennt ihn George) zum Gott erhoben wurde, der „in unsere Kreise getreten war“. Inwiefern dieser „Maximin-Kult“ tatsächlich ein gemeinsamer des Kreises war oder eher ein privater Georges, der dadurch, dass er die Göttlichkeit Maximins erkannt hatte, seine eigene zentrale Stellung rechtfertigen wollte, ist schwierig zu rekonstruieren. Minimax olis ollut turvallisempi strategia, kuiten von Neumann ja Morgenstern ovat osoittaneet. Maxi muna miniin reikään tuottaa vahinkoa, mini muna maxissa reiässä ei ehkä paljon anna, muttei otakaan.
ellauri254.html on line 511: Klages influence was widespread and amongst his great admirers were contemporaries like Jewish thinker Walter Benjamin, philosopher Ernst Cassirer, philologist Walter F. Otto and novelist Hermann Hesse.
ellauri254.html on line 521: In Schulers antisemitisch-esoterischer Vorstellungswelt strömten im Blut „kosmische Energien“ des Menschen zusammen, ein kostbarer Besitz, der „Quell aller schöpferischen Mächte“ sei. Dieser Schatz sei von einem besonderen Leuchtstoff durchdrungen, der von der kosmischen Kraft des Trägers künde, allerdings nur im Blut auserwählter Personen zu finden sei. Von ihnen erwartete man in den Zeiten des Niederganges die allgemeine Wiedergeburt in den Sonnenkindern oder Wiener Sängerknaben. Nun gab es nach Auffassung Klages’ einen mächtigen Feind des Blutes, den Geist, und die kosmischen Anstrengungen sollten darauf hinauslaufen, die Seele aus der „Knechtschaft“ dieses Geistes zu befreien, jener Kraft, die mit Fortschritt und Vernunft, Kapitalismus, Zivilisation und dem Judentum gleichzusetzen war und den Sieg Jahwes über das Leben bedeuten würde. Die Tiraden Schulers gegen den „Molochismus“, wie er seine Anspielung auf den kinderverschlingenden Moloch nannte, unterschieden sich kaum von antisemitischen Wendungen, die um diese Zeit in Wien gestreut wurden. Klages ging über diese noch hinaus, indem er vom Scheinleben einer Larve sprach, die Jahwe nutze, „um auf dem Wege der Täuschung die Menschheit zu vernichten“.
ellauri254.html on line 534: Der Engels ist Führer des Dichters, der seinerseits Jünger um sich schart, ein Paradigmenwechsel, der den Beginn des Werkes charakterisiert und sich kritisch-rückblickend auf das epigonale weibliche Paradigma im Jahr der Seele bezieht. Die nichtdomestizierte weibliche Sexualität stelle für George eine Bedrohung dar: Er verbinde den erfüllten (heterosexuellen) Geschlechtsakt mit Zersetzung und Dekadenz, im übertragenen Sinne mit Epigonalität oder Ästhetizismus. In Die Fremde etwa, einem Gedicht aus dem Teppich des Lebens, versinkt die Frau als dämonische, im Mondlicht mit „offenem haar“ singende Hexe im Torf, ein „knäblein“, „schwarz wie nacht und bleich wie lein“ als Pfand zurücklassend, während in den als sprachlich verunglückt eingestuften Gewittern die „falsche Gattin“, die sich „in den wettern tummelt“ und „zügellosen rettern“ preisgegeben ist, am Ende verhaftet wird.
ellauri254.html on line 649: Wrangel kuoli Brysselissä, kun hän tukijoineen suunnitteli terrorijärjestöjen luomista bolševikkejä vastaan. Hänen sukunsa väitti että Wrangelin asuessa veljensä talossa talon hovimestari olisikin ollut neuvostoagentti, joka olisi myrkyttänyt hänet pahentuneella sursillillä, sillä kun hovimestari oli lähtenyt talosta, oli Wrangel sairastunut pahasti. Wrangel haudattiin puuvillavyöhön kiedottuna viileään venäläiseen kadetraaliin Belgradissa.
ellauri254.html on line 699: Kamenev rehabilitoitiin Mihail Gorbatšovin kaudella vuonna 1988. Siitä näkee heti millainen revari Rozenberg oikeastaan oli. Ben Zyskovizin heimolaisia. Kas kun ei saanut Nobel palkintoa.
ellauri254.html on line 726: Марк Бернес Mark Bernes
ellauri254.html on line 757: Täähän Mark Bernesin sävellys on kuin Nelly Sachsin Oh korsteenien koveri, tai kääntäen.
ellauri254.html on line 758: Bernes Mark">Mark Naumovitš Bernes (Марк Наумович Бернес, oik. Mark Naumovitš Neumann, 1911–1969) oli ukrainalaissyntyinen neuvostoliittolainen näyttelijä ja laulaja.
ellauri254.html on line 760: Bernes syntyi juutalaisperheeseen Ukrainassa 1911. Kun poika oli kolmen vanha, perhe muutti Harkoviin, jossa isä myi lumppuja ja käytettyjä polkupyöriä. Teini-ikäisenä Bernes osallistui paikallisen teatterin toimintaan, ja teatterin ohjaaja kannusti häntä eteenpäin. Bernes muutti Moskovaan ja alkoi saada rooleja, joissa henkilöityi sodan kokeneen sukupolven miesten maailma. Parhaat säveltäjät ja sanoittajat tarjosivat hänelle myös teoksiaan laulettaviksi.
ellauri254.html on line 762: Bernesin laulamista kappaleista tulivat Suomessakin tunnetuiksi muun muassa Nikita Bogoslovskin säveltämä ”Tumma on yö” (Tiomnaja notš) ja Eduard Kolmanovskin säveltämä ”Rakastan elämää”. Erään tunnetuimman laulunsa Kurjet Bernes ehti levyttää vähän ennen kuin kuoli mahorkan aiheuttamaan keuhkosyöpään 58-vuotiaana 1969.
ellauri254.html on line 764: Bernes sai monia palkintoja, muun muassa Stalin-palkinnon 1951 ja Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvon 1965. Bernes on mainio propagandavoitto meidän Darjalle.
ellauri254.html on line 1044:
ellauri254.html on line 1046:
ellauri254.html on line 1079: Beresdov on pikkuruinen paikkakunta. Se on etäinen maaseutukolkka, juutalaisten vakinaisen asutuksen entinen raja. Pari-, kolmesataa taloa siroiteltuna sinne tänne ilman järjestystä. Suuri markkinatori, torin keskellä parikymmentä myymäläkojua. Tori on likainen, lannan täyttämä. Paikkaa ympäröi talonpoikaistalouxien vyöhyke. Juutalaiskeskuksessa teurastuslaitokselle johtavan tien luona on synagoga. Tuosta ikivanhasta rakennuksesta huokuu alakuloisuus. Totta kyllä, synagoga ei voi lauantaisin valittaa tyhjyyttä, mutta se ei ole enää sellaista kuin aikaisemmin, ja rabbiinin elämä ei ole lainkaan sellaista kuin hän haluaisi. Jotakin ilmeisesti hyvin huonoa tapahtui vuonna 1917, kun kerran täälläkin, tällaisessa kolkassa, nuoriso katselee rabbiinia ilman tarpeellista kunnioitusta. Tosin vanhempi väki ei syö trefnia, mutta kuinka moni poikanen syö Jumalan kiroamaa sianmakkaraa! Hyi, ilkeä ajatellakin. Sydämistyneenä rabbiini Boruh potkaisee taloudellista sikaa, joka ahkerasti kaivelee lantaläjää syömistä etsien. Niin, hän rabbiini ei ole aivan tyytyväinen siihen, että Beresdovista on tullut piirin keskus. Saapui piru ties mistä noita kommunisteja ja kaiken kääntävät nurin, ja joka päivä on jokin uusi mielipaha. Eilen hän, rabbiini, näki pappilan portissa uuden ilmoitustaulun: Ukrainan Kommunistisen Nuorisoliiton Beresdovin piirikomitea. Tuollaisesta ilmoitustaulusta ei voi odottaa mitään hyvää. Ajatustensa valtaamana rabbiini ei huomannutkaan, kun jo seisoi pienehkön, hänen synagogansa oveen liimatun ilmoituksen edessä:
ellauri256.html on line 50: Because of frequent references to the phallus in Rozanov's writings, Klaus von Beyme called him the Rasputin of the Russian intelligentsia. Klaus von Beyme (* 3. Juli 1934 in Saarau, Landkreis Schweidnitz, Niederschlesien; † 6. Dezember 2021 in Heidelberg) war ein deutscher Politikwissenschaftler und von 1974 bis zu seiner Emeritierung 1999 Professor am Institut für Politische Wissenschaft der Universität Heidelberg.
ellauri256.html on line 79: Tekstintunnistus ja editointi: Alexander Belousenko (belousenko$yahoo.com), 20. huhtikuuta 2004.
ellauri256.html on line 80: Aleksanteri Belousenkon kirjasto -- http://www.belousenko.com/wr_Lunts.htm
ellauri256.html on line 166: Tarinan "In the Desert" lopussa on merkitty sen kirjoituspäivämäärä: maaliskuu 1921. Vuonna 1922 tarina julkaistiin kokoelmassa "Serapion Brothers" (Almanakka First, Pietari, "Alkonost". Samana vuonna almanakka julkaistiin uudelleen Berliinissä). Kirjoittaja N. Berberova kirjoittaa muistelmissaan: "Lauantaisin Serapionit kokoontuivat Slonimskyn huoneeseen... Kävin siellä usein. ", ensimmäinen kirja, 1953, New York, s. 165). Suurelta osin lukemisen vaikutelmana "Aavikossa", M. Gorki puhui kahdesti kirjeissään V. Kaverinille L. Luntsista; 10. lokakuuta 1922: "Salli minun neuvoa tässä: pitäkää tiukasti kiinni ystävistänne: Lunts, Zoshchenko, Slonimsky ja kaikki muut, jotka eivät ole järkyttyneitä, joita "maallisen turhuuden basaari" ei sokaise. 25. marraskuuta 1923: "Valitettavasti en nähnyt Luntsia. Hän on vakava ja suuri kirjailija" ("Literary Heritage", osa 70, 1963, M., Publishing House of the Sciences Academy of the USSR, ss. 172, 177 ) Ja Sorrentosta 8. toukokuuta 1925 M. Slonimskylle osoitetussa kirjeessä M. Gorky kertoi, että viimeisessä kirjassa "Venäjä" on annettu Lo Gatton käännöksessä "Aavikko..." ( Ibid., s. 389).
ellauri256.html on line 195: Juutalaiset leiriytyivät Berkemann-sandaaleihinsa Shittimiin, Moabin tasangolle, Jordan-joen rannalle. Pahan profeetta Bileamin (kz. albumia 172) neuvosta Mooabin ja Midianin putridit tyttäret suostuttelivat juutalaiset tekemään syntiä heidän kanssaan ja johtivat heidät siten palvomaan jumalaansa Baalia, joka tunnetaan toisellakin nimellä, El Peorin nimellä. Kuitenkin ennen kuin he pystyivät tekemään niin, Zimri bin Salu, yksi Simeon -heimon johtajista, 6 lähestyi väkijoukkoa yhdessä Cozbi Zurin tyttären kanssa, joka oli yksi viidestä midianilaiskuninkaasta. Kun kaikki katsoivat, hän astui telttaan ja oli räikeästi sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Nähdessään tämän kapinallisen käytöksen Phinehas tarttui keihään, astui telttaan ja puukotti heitä molempia genitaaleihin, kun he olivat keskellä toimintaa. Tämä teko sai hyppykupan loppumaan rutosti.
ellauri256.html on line 239: Gorki ällösi Dostojevskiä. Ei pelkästään koska Dosto oli musta taantumuxen edustaja, vaan koska se (Fedja-setä) ei uskonut ihmisestä mitään hyvää, toisin kuin Gorki joka oli parantumaton gumanisti. No mä olen tässä asiassa neutraali, apina on sellainen kuin Darwin hänet loi, ei huonompi eikä parempi. Silti mustakin Dosto on aivan pyllynreijästä. Gorkin mielestä hienoileve Belyikin oli parempi kuin konstaileva Remizov.
ellauri256.html on line 246: Belyj Andrej">Boris Nikolaevich Bugaev (Russian: Бори́с Никола́евич Буга́ев, IPA: [bɐˈrʲis nʲɪkɐˈlajɪvʲɪtɕ bʊˈɡajɪf] (listen)), better known by the pen name Andrei Bely or Biely (Russian: Андре́й Бе́лый, IPA: [ɐnˈdrʲej ˈbʲelɨj] (listen); 26 October [O.S. 14 October] 1880 – 8 January 1934), was a Russian novelist, Symbolist poet, theorist and literary critic. He was a committed anthroposophist and follower of Rudolf Steiner. His novel Petersburg (1913/1922) was regarded by Vladimir Nabokov as the third-greatest masterpiece of modernist literature. The Andrei Bely Prize (Russian: Премия Андрея Белого), one of the most important prizes in Russian literature, was named after him. His poems were set to music and performed by Russian singer-songwriters.
ellauri256.html on line 249: Trotsky was very critical of Andrei Bely and his work. Contemporaries often mentioned his “insane” looks.
ellauri256.html on line 258: Andrej Belyj
ellauri256.html on line 357: “Some call her the second Beatrice, a wise inspirer, Mayakovsky's kindred spirit. Others, a mercenary witch, a vampire, who attached herself to the troubled genius, to his fame and money, and who drove him to suicide,” present-day biographers write about her. Actually she was a little of both.
ellauri256.html on line 391: Mayakovsky produced a large and diverse body of work during the course of his career: he wrote poems, wrote and directed plays, appeared in films, edited the art journal LEF, and produced agitprop posters in support of the Communist Party during the Russian Civil War of 1917–1922. Though Mayakovsky's work regularly demonstrated ideological and patriotic support for the ideology of the Bolsheviks and a strong admiration of Vladimir Lenin, his relationship with the Soviet state was always complex and often tumultuous. Mayakovsky often found himself engaged in confrontation with the increasing involvement of the Soviet state in cultural censorship and the development of the State doctrine of Socialist realism. Works that criticized or satirized aspects of the Soviet system, such as the poem "Talking With the Taxman About Poetry" (1926), and the plays The Bedbug (1929) and The Bathhouse (1929), met with scorn from the Soviet state and literary establishment. Majakovskin lehdykkä Lef teki pilkkaa serapioniveljistä. Ei ois kannattanut. Fedin pani sen hampaankoloon ja Zishtshov närkästyi.
ellauri256.html on line 505: By the mid-20th century, Western culture had become widespread throughout the world with the help of mass media, such as television, film, radio, and music. The term "Western culture" is used broadly to refer to traditions, social norms, religious beliefs, technologies, and political systems. Because the culture is so widespread today, the term "Western World" has taken on a cultural, economic, and political definition—but those definitions can differ from one another.
ellauri256.html on line 528: Before getting married, she (Martha) was a companion of noted former child and prodigy William James Sidis and the object of his unrequited love. Her magazine Story is credited with the first publication and early support of a pantheon of notable authors, including: John Cheever, Carson McCullers, William Saroyan, Truman Capote, Norman Mailer, and such as J. D. Salinger, Tennessee Williams and Richard Wright.
ellauri257.html on line 63: Taras Bulba on Nikolai Gogolin kirjoittama romaani. Se on kuvaus kasakoiden elämästä Ukrainan laajoilla tasangoilla 1600-luvulla. Se kertoo kasakoiden halusta taistella pyhän oikean venäläisen uskon puolesta. Teoksesta on ilmestynyt lukuisia suomennoksia: Samuli S., J. A. Halonen, Juhani Konkka, Gunvor ja Kaarlo Salo, Ulla-Liisa Heino sekä Neuvosto-Karjalassa kaksi suomennosta, 1940 ja 1952. Siitä on tehty kaksi elokuvaa, Yhdysvalloissa 1962 ja Venäjällä 2009. Näitä leffoja olis hauska verrata. Onko Tony Curtis yhtä vizikäs kuin veijareita ja pyhimyxiä TV sarjassa? Onko yhteisslaavilainen leffa yhtä hahatuttava kuin esim Kuolleet sielut? Puolalainen, kasakka ja turkkilainen kilpailivat siitä kuka oli vähävenäläisin ja mätki eniten juutalaisia. Tony oli unkarin juutalainen nimeltä Bernard Schwartz. Sen isä oli New Yorkin räätäli ja äiti skizo, veli myös. Se ehti ottaa 6 vaimoa ja puikottaa yhtä monta lasta.
ellauri257.html on line 95: Muuten, elokuvassa ei ole valtavaa kohtaa piikkipiikkien terävistä latvoista - kasakat matkustavat kotimaansa halki hiljaisuudessa Igor Kornelyukin sydämellisen musiikin tahtiin. Toisessa tapauksessa tällainen slavofilismi olisi voinut vääntyä, mutta tässä se osoittautuu luonnolliseksi ja välttämättömäksi osaksi koko audiovisuaalista toimintaa. Ilman häntä ei ole mitään keinoa, eikä hän ole mitään ilman tätä kuvaa. Katso itse: ruudulla on veristä sotkua 70-luvun julmimpien Hongkongin toimintaelokuvien hengessä, vain slaavilaisluonnolle vieraan kungfun sijaan on ortodoksinen hopak. Katkaistut kädet putoavat, päät pyörivät, joku lävistettiin viidellä keihällä kerralla, joku sytytettiin tervalla, "Pisarenko ja toinen Pisarenko ja kolmas Pisarenko" on jo tapettu. Tässä tulee pannun huilu, ja Sergei Bezrukovin näytön ulkopuolinen ääni loi juhlallisesti rivejä mittaamattomasta suuruudesta - vittu! - venäläinen henki - shmyak! Ja kuten viimeinen välimerkki, kasakkaviihde lasketaan huonon armon päähän.
ellauri257.html on line 400: Lukemistani romskuista Gonzon Pornografia muistuttaa toistaisexi eniten ranskisten (Bernanos, Gide, Zola) langenneista katolisista papeista vääntämiä sepustuxia. Plus Leclosia josta olen kyllä lukenut vain osia. Varmaan muistuttaisi myös markiisi Le Sadea jos olisin sen lukenut. Ton herrasväen nausean puolesta jonkun verran myös Dostojevskiä. Ehkä homopetteri Klaus Mannia vaikka sitäkään en ole kuin vähän selannut. Erilaisia sexuaalisten repressioiden vaivaamia oikislaisia. Jaa ehkä vähän vielä sitä Tokarczukin Alku-karkkia? Ja Nyölenin peukuttamia fin de sièclen katolisia dekadentteja. Katolisuus on hyvin pahaa lääkettä, etenkin puolalainen sellainen. Et tämmöstä:
ellauri257.html on line 434: Tää on nyt ihan loppupeleistä, jossa kaverit tekee rohkeita ulostuloja. Kun Karolilla oli ase esillä Heniasta tuli koketti. Sitä sanaa ei juuri enää kuule. Keimaileva, nokkava. Naiset ei kai tee sitä enää. Olikohan Karolilla tukka a la coq? Le Coq valmistaa muovipulloissa virolaista kalia ja lyydiläistä kvassia. Niitä sai Berjoskasta Keravalta. Muminpappans ungdomsvän Fredrik blev sinnlig och kärlekshungrig, vilket ej betyder annat än kåt. Underkastelse, det äj ju islam. Röven i vädret västerut på en matta. Jfr också den kristna missionärsställningen där fadern vår är ovanpå och vi övriga sprider låren undertill. Gud min Gud, min enda tillflykt. Vittu mitä potaskaa. Hela min moral bara att äga henne. Inter arma silent cerebra.
ellauri258.html on line 146: Urasi käynnistyi vauhdikkaasti: opiskelit vuodessa maisteriksi ja väittelit Suomen nuorimpana tohtoriksi Bertrand Russellin filosofiakäsityksestä. Läpimurtoteoksessasi Himeroksessa Sokrates seikkailee stadissa kolmen päivän ajan ja juttelee Cyborgin, paavin, Madonnan ja Unabomberin kanssa. Oliko mediassa 20-vuotiaan Himasen kokoinen aukko?
ellauri258.html on line 457: kuolleiden valtakunnan rakastajatar) ja Bertaan (Perkhta , joka liittyy
ellauri258.html on line 459: molemmissa. rauta nenä Bertassa (attribuutin liikuttaminen hahmon kuvassa).
ellauri258.html on line 466: Berta-Perkhtan (Baba Yagan hyvät hypostaasit) ja kelttiläisen Brigitan
ellauri258.html on line 556: Steve Bermanin novelli "Peikko vuorella tytön kanssa" sisältää japsujen Baba Jaga vastineen Yamauban. Lafcadio Hearn,joka kirjoittaa ensisijaisesti länsimaiselle yleisölle, kertoo tarinan seuraavasti:
ellauri260.html on line 201: Eucken syntyi 5. tammikuuta 1846 Aurichissa, sittemmin Hannoverin kuningaskunnassa (nykyinen Ala-Saksi). Hänen isänsä Ammo Becker Eucken (1792–1851) kuoli hänen ollessaan lapsi, ja hänen äitinsä Ida Maria (1814–1872, os Gittermann) kasvatti hänet. Hän sai koulutuksensa Aurichissa, jossa yksi hänen opettajistaan oli klassinen filologi ja filosofi, suomenruozin oikeakielisyyden isä Ludwig Wilhelm Maximilian (Mikael) Reuter (1803–1881). Hän opiskeli Göttingenin yliopistossa (1863–66), jossa Hermann Lotze oli yksi hänen opettajistaan, ja Berliinin yliopistossa. Jälkimmäisessä paikassa Friedrich Adolf Trendelenburg oli professori, jonka kyseenalaiset eettiset ja eroottiset taipumukset ja filosofian historiallinen käsittely houkuttelivat häntä suuresti. Göttingen vaikutti tuppukylältä kun öizimme siellä matkalla Dresdeniin ja Puolan uuneille. Olis pitänyt yöpyä Erfurtissa, joka on isompi ja jossa Kautsky viilasi Erfurtin programmia. Engels oli tyytymätön Erfurtin programmiin, ja nuiji siitä Kautskya. Minnekäs se vallankumous unohtui? Ja miten niin uskonto on jokaisen oma asia? Sehän on oopiumia!
ellauri260.html on line 205: Eucken väitteli klassisen filologian ja antiikin historian tohtoriksi Göttingenin yliopistossa vuonna 1866 väitöskirjalla De Aristotelis dicendi ratione. Hänen mielensä suuntautui kuitenkin ehdottomasti teologian filosofiseen puoleen. Vuonna 1871, työskenneltyään viiden vuoden maaseutukierroxen opettajana Husumissa, Berliinissä ja Frankfurtissa, hänet nimitettiin filosofian professoriksi Baselin yliopistoon Sveitsiin toisen entisen opettajansa seuraajaksi Göttingenissä, heteronormaalin Gustav Teichmüllerin, ja päihitti Teichmüller-bändärin Friedrich Nietzschen kilpailussa asemasta. Hahaa mursuwiixi Atman-koirinesi, jäit kakkosexi mitättömälle partapozolle!
ellauri260.html on line 225: Joseph Martin McCabe (12 November 1867 – 10 January 1955) was an English writer and speaker on freethought (vapaa-ajattelija), after having been a Roman Catholic priest earlier in his life. He was "one of the great mouthpieces of freethought in England". Becoming a critic of the Catholic Church, McCabe joined groups such as the Rationalist Association and the National Secular Society. He criticised Christianity from a rationalist perspective, but also was involved in the South Place Ethical Society which grew out of dissenting Protestantism and was a precursor of modern secular humanism. William Ferguson wrote of him: "He was bitterly anti-Catholic but also actively undermined religious faith in general." McCabe was also an advocate of women's rights and worked with Mrs. Pankhurst and Mrs. Wolstenholme-Elmy on speeches favoring giving British women the right to vote. McCabe is also known for his inclusion in, and irritation at, G. K. Chesterton's funny book Heretics. Funny is the opposite of not funny, nothing else, defended Chesterton. He should know. In 1920 McCabe publicly debated the Spiritualist Arthur Conan Doyle on the claims of Spiritualism at Queen's Hall in London. Various scientists such as William Crookes and Cesare Lombroso had been duped into believing Spiritualism by mediumship tricks.
ellauri260.html on line 235: Lassalle kuoli kaxintaistelussa, johon se haastoi erään Helenen isän joka ei halunnut päästää Lassallea naimisiin Helenen kanssa. Helenen isä antoi homman romanialaiselle pajarille, dem rumänischen Bojaren Janko von Racowitza (Iancu Racoviţă), ein Mitglied des Corps Neoborussia-Berlin. Pajari harjoitteli ampumista aamupäivällä ja ampui sitten Lassallea kruununkalleuxiin. Siihen päättyi vallankumouxellisen tie. Wenige Wochen vor seinem Tod hatte Lassalle bereits Bilanz gezogen:
ellauri260.html on line 241:
ellauri260.html on line 245: Kautsky oli juutalainen. Prahalaissyntyinen Kautsky opiskeli historiaa ja filosofiaa Wienin yliopistossa vuodesta 1874 ja liittyi Itävallan sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen (SDAPÖ) vuonna 1875. Vuodet 1885–1890 hän asui Lontoossa, ystävystyi Friedrich Engelsin kanssa ja toimi tämän yksityissihteerinä. Vuonna 1891 hän laati Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) Erfurtin ohjelman August Bebelin ja Eduard Bernsteinin kanssa.
ellauri260.html on line 247: Engelsin kuoltua 1895 Karl Kautskysta tuli sosialistisen liikkeen tärkeimpiä teoreetikkoja, hän muovasi etenkin marxilaista puolueoppia August Bebelin kanssa. Hän jäi puolueeseen, kun sen vasemmisto Rosa Luxemburg mukanaan erosi SPD:stä sen annettua tukensa ensimmäiseen maailmansotaan liittymiselle. Vuonna 1917 Kautsky kuitenkin erosi SPD:stä liittyäkseen Saksan itsenäiseen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen (USPD), jonka jäsenenä hän oli vuoteen 1919. SPD:hen hän palasi 1922.
ellauri260.html on line 251: Karl Kautsky eli pitkään Berliinin Friedenaussa; hänen vaimonsa Luise Kautsky oli Rosa Luxemburgin läheinen ystävä. Kautsky kuoli maanpaossa Amsterdamissa 84 vuoden ikäisenä.
ellauri260.html on line 294: Niinpä niin, sanoo fyysikot: hyvä olo on differentiaali, ei voi olla oikeasti hyvä ellei toiset ole huonompia. Kokkäreet tarvizevat laahusta ainaskin vertailukohtana. Eucken ei pidä siitä, esim. että jonkun huippuyliopiston kuten Berliinin tohtori on muka parempi kuin pelkkä Göttingenin hemmo. Mutta tutkinnostakaan ei ole hyötyä ellei ole pääomaa jolla yrittää.
ellauri260.html on line 323: Tähän päättyy Euckenin aristotelesmäinen sozein ta phainomena. Aletaanko kohta jo lähestyä Euckenin "praktillista idealismia"! Ettei se sunkaan ole samaa pukinsorkkaa kuin William Jamesin "Will to Believe". Eli kristinopilla kevyesti siveltyä ahnasta laissez fairea? T equals T in the present time. Tuo nyt on tuota. Eli nyt alkaa CHAPTER III.
ellauri260.html on line 395: Tätä Joria peukuttaneet kaverit on voittopuolisesti jotain patakonservatiiveja tai muuten oikeistohenkisiä hörhöjä: Ludi Wittgenstein, Jöns Carlson, Sigmund Freud, TS Eliot (The Waste Basket). Belovin Sale varmaan kerta sillä oli senniminen hahmo Augiessa, ja nyt siis tää Aucken. Hiljattain The Golden Boughia on kritisoitu laajalti imperialistisena, katolisten vastaisena, luokka- ja rasistisena elementtitalona, mukaan lukien Frazerin oletukset siitä, että eurooppalaiset talonpojat, aboriginaalit australialaiset ja afrikkalaiset edustivat kivettyneitä, kulttuurisen kehityksen aikaisempia vaiheita.
ellauri262.html on line 59: Kestä kaljusta motivaatiopuhujasta Dilbert tekee pilaa yllä olevassa stripissä? Ei ainakaan CS Lewis, se ei ollut kalju, sillä oli Wally-kampaus. Valinnanvaraa on mahtavasti, alkaen vaikka maailman eniten tuppikullin näköisestä biljardööristä Jeff Bezosista. Googletuxella bald motivational speaker näitä tulee aivan pilvin pimein.
ellauri262.html on line 67: Minkä takia toi yxi tukallinen pienipää on jäänyt haaviin? Ehkä silläkin on tupee? No ei. Se on Former Chicago Bears Matt Mayberry to Support Bike Bald Charity Fun ... Matthew Mayberry (born August 6, 1987) is a former American football linebacker for the Indiana Hoosiers of the NCAA and Chicago Bears of the NFL. He is now a keynote speaker and business consultant on the topics of leadership, peak performance, culture, and teamwork. So "why the name?" Bike Bald Group was founded in 2004 by a bald multiple time cancer survivor who was taught to fight even on the toughest days, while never forgetting those that helped along the way.
ellauri262.html on line 74: Hänen kirjoituksiaan on mainittu merkittävänä kirjallisena vaikutuksena moniin merkittäviin kirjailijoihin, mukaan lukien Lewis Carroll, W. H. Auden, David Lindsay, JM Barrie, Lord Dunsany, Elizabeth Yates, Oswald Chambers, Mark Twain, Hope Mirrlees, Robert E. Howard, [ lainaus tarvitaan ] L. Frank Baum, TH White, Richard Adams, Lloyd Alexander, Hilaire Belloc, GK Chesterton, Robert Hugh Benson, Dorothy Day, Thomas Merton, Fulton Sheen, Flannery O'Connor, Louis Pasteur, Simone Weil, Charles Maurras, Jacques Maritain, George Orwell, Aldous Huxley, Ray Bradbury, C. H. Douglas, C. S. R. Lewis, Walter de la Mare, E. Nesbit, Peter S. Beagle, Elizabeth Goudge, Brian Jacques, MI McAllister, Neil Gaiman ja Madeleine L'Engle . [ tarvitaan lainaus varmistaakseni ]
ellauri262.html on line 137: When his dog Jacksie was killed by a car, the four-year old Lewis adopted the name Jacksie. At first, he would answer to no other name, but later accepted Jack, the name by which he was known to friends and family for the rest of his life. When he was seven, his family moved into "Little Lea", the family home of his childhood, in the Strandtown area of East Belfast.
ellauri262.html on line 139: As a boy, Lewis was fascinated with anthropomorphic animals; he fell in love with Beatrix Potter and often wrote and illustrated his own animal tales. Along with his brother Warnie, he created the world of Boxen, a fantasy land inhabited and run by animals.
ellauri262.html on line 141: Lewis was schooled by private tutors until age nine, when his mother died in 1908 from cancer. His father then sent him to England to live and study at Wynyard School in Watford, Hertfordshire. Lewis's brother had enrolled there three years previously. Not long after, the school was closed due to a lack of pupils. Lewis then attended Campbell College in the east of Belfast about a mile from his home, but left after a few months due to respiratory problems.
ellauri262.html on line 151: Lewis' mere Christianity masked the political prejudices of an old-fashioned Ulster Protestant, a native of middle-class Belfast for whom British withdrawal from Northern Ireland even in the 1950s and 1960s was unthinkable.
ellauri262.html on line 235: Kenneth Grahame (8. maaliskuuta 1859 Edinburgh, Skotlanti – 6. heinäkuuta 1932 Pangbourne, Berkshire, Englanti) oli brittiläinen satukirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1908 julkaistu lastenkirjaklassikko Suislikossa kahisee (engl. The Wind in the Willows).
ellauri262.html on line 248: Tolkien sai nimen John isoisänsä John Benjamin Tolkienin mukaan, Reuel esiintyy myös Vanhassa testamentissa kuten Benjaminkin. Raskauden aikana Mabel oli uskonut lapsen olevan tyttö ja suunnitellut sen nimeksi Rosalindia. Kun lapsi kuitenkin osoittautui pojaksi, Rosalindin korvasi Ronald. No senkö tautta Johny puettiinkin pikkuisena tytöxi? Kävikö sille Hemingwayt? Tokkopa, tohon aikaan poikia ei erotettu tytöistä ennen esikoulua.
ellauri262.html on line 260: Siis samanlainen mammanpoika tämäkin kuin C.S. Lewis, ja Hemingwaykin, for that matter. Vuonna 1904 myös 12-vuotiaan Tolkienin äiti kuoli ajauduttuaan diabeettiseen koomaan. Tolkien oli kuudentoista, kun hän rakastui tulevaan vaimoonsa Edith Brattiin. Tolkienin huoltaja, katolinen pappi, Mabelia mahdollisesti köyrinytkin Isä Francis Morgan ei kuitenkaan hyväksynyt sexuaalisuhdetta, joten Ronald ja Edith saattoivat mennä vällyihin vasta 1914, kun Ronald täytti 21 vuotta ja täysi-ikäistyi. Pariskunta meni naimisiin 22. maaliskuuta 1916 Edithin käännyttyä katolilaiseksi. He saivat 1917 ensimmäisen neljästä lapsestaan. Romanssi innoitti Tolkienia luomaan kertomuksen Berenistä ja Lúthienista. Edit tanssi Ronille jossain mezässä kuin Lúthien. Ronnie laittoi Ethelille hautakiveenkin nimexi Lúthien.
ellauri262.html on line 262: Tolkien oli jo nuorena hyvin kiinnostunut kielistä. Koulussa opetettujen ranskan, saksan, latinan ja kreikan lisäksi hän tutustui omasta kiinnostuksestaan useisiin muinaiskieliin, kuten muinaisenglantiin, kymriin ja goottiin. Vuonna 1911 Tolkien aloitti opinnot Oxfordin yliopistossa saamansa stipendin turvin. Luettuaan kaksi vuotta klassisia kieliä hän siirtyi englannin kielen laitokselle ja erikoistui muinaisenglantiin ja muinaisnorjaan. Tolkien perehtyi syvällisesti anglosaksisiin ja skandinaavisiin tarustoihin ja niistä kertoviin eepoksiin, kuten muinaisenglantilaiseen Beowulfiin ja muinaisislantilaiseen Eddaan. Innostus yleistä kielitiedettä kohtaan myös sai hänet keksimään täysin omia kieliä. (!!!) Hän innostui suomen kielestä luettuaan Kalevalan. Tolkienia kiinnosti suomen kielen vokaalivoittoinen ääntäminen ja hän alkoi kehittää sen pohjalle perustuvaa uutta kieltä, josta tuli myöhemmin hänen kirjojensa suurhaltiakieli quenya.
ellauri262.html on line 268: Tolkienin tunnetuimpana tieteellisenä työnä pidetään myöhemmin artikkelina julkaistua luentoa Beowulf: the Monsters and the Critics (1936). Luennossaan Tolkien arvosteli tutkijoita, jotka olivat pyrkineet mitätöimään muinaisenglantilaisen Beowulf-eepoksen kirjalliset ansiot ja käyttämään sitä vain Skandinavian muinaishistoriasta kertovana lähteenä. Hänen mukaansa eeposta tulisi lukea ensisijaisesti taideteoksena. Tolkienin luento oli ilmestyttyään merkittävä käännekohta Beowulfin kirjallisuustieteellisessä tutkimuksessa.
ellauri262.html on line 270: Saatuaan professuurinsa Oxfordissa Tolkien tutustui moniin muihin kirjallisuudesta kiinnostuneisiin opettajiin, jotka kokoontuivat Inklings-nimisenä ryhmänä. Yksi tunnetuimpia jäseniä Tolkienin lisäksi oli C. S. Lewis, keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden tutkija, joka työskenteli yliopiston opettajana ja on tullut tunnetuksi fantasiakirjastaan Narnian tarinat. Tolkienin ja Lewisin välille kehkeytyi ystävyyssuhde, joka kesti ajoittaisista erimielisyyksistä huolimatta Lewisin kuolemaan 1963 asti. Lewis, joka oli aiemmin tunnustautunut ateistiksi tai agnostikoksi, kääntyi 1930-luvun alussa kristinuskoon, osin katolisen Tolkienin vaikutuksesta. Ei mennyt ihan putkeen sikäli, että Tolkien sai käännytetyxi Lewixen pakanuudesta vain englannin kirkkoon saakka. Sekin kyllä oli saavutus, sillä Lewixen porukat oli Belfastista ja vihasivat paavin palvojia kuin ruttoa. Tolkien sanoi myöhemmin ettei Lewis kääntynyt vaan taantui. Kerran Lewis kuzui Tolkienin kuullen katolisia "paskahuusin rotixi".
ellauri262.html on line 411: She praised Roland for being a purely Christian myth, in contrast to such epics as Beowulf in which she found a strong pagan content. (Tästä tuli varmaan nokkapokkaa Tolkienin kaa.)
ellauri262.html on line 423: Fleming died on 9 June 1950, at Sunnyside Cottage (now 24 Newland Street), Witham, Essex, after a decade of severe illnesses. Sayers died suddenly of a coronary thrombosis on 17 December 1957 at the same little flat, aged 64. Sayers was a friend of C. S. Lewis and several of the other Inklings. On some occasions Sayers joined Lewis at meetings of the Socratic Club. Lewis said he read The Man Born to Be King every Easter, but he said he was unable to appreciate detective stories. J. R. R. Tolkien read some of the Wimsey novels but scorned the later ones, such as Gaudy Night. Se oli varmaan liian nenäkäs.
ellauri262.html on line 468: Lewis then talks about the nature of nature/matter. Because there are things outside an individual and God, things cannot be configured to suit the individual perfectly. WTF? God is responsible for that too! He also introduces the concept of Free Will and how that further inhibits everyone being pain-free all the time, although he does allow and say miracles do exist. Bullshit! Free will is that you can do what you want (lähde). If you want to be pain-free and you aren't, then your will is not free.
ellauri262.html on line 505: Hell may strike one as fucking unjust (and it is), but Lewis reminds the reader that in discussing Hell we should not keep our friends and enemies before our eyes since both obscure reason, but to think of ourselves. Be egoists, as your heavenly father is!
ellauri262.html on line 575: Kypros, JB. (2022). Kirjeitä Bentrockille: Demonin opas saalista ansaan. ISBN 978-1639772780.[14]
ellauri262.html on line 577: Kypros, JB (2022). Kirjeitä Bentrockille: Demonin opas saalista ansaan . ISBN 978-1639772780. Houkuttajat työskentelevät Texasin vankilassa pitääkseen Vangin leveällä ja helpolla tiellä heidän alla olevaan kotiinsa.
ellauri263.html on line 57: Benjamilainen. (1 Chronicles 9:7–8) Muuan Meshullam oli Shephatiahin poika, jonka isä oli Reuel, Ibneiahin poika.
ellauri263.html on line 137: Berahot
ellauri263.html on line 233: Behorot
ellauri263.html on line 310: The Romans subsequently crushed Bar Kokhba's revolt and destroyed the city of Betar, killing over 500,000 Jewish civilians (approximately 580,000) on 4 August 135 CE.
ellauri263.html on line 395: Small wonder, then, that all eyes are on finding the new Homeland Security, itself based on an Israeli TV series, Hatufim. And it’s not surprising that the quest is focused on Israel, which has spawned a string of international hits, starting with In Treatment, a 2008 HBO adaptation of the Hebrew-language Be Tipul. In 2016 Neflix started airing Mossad 101, about Israel’s intelligence service, while earlier this year Hulu nabbed False Flag, a conspiracy thriller loosely premised on the 2010 assassination of Hamas official Mahmoud al-Mabhouh, widely thought to be the work of the Mossad, by a hit squad carrying foreign passports.
ellauri263.html on line 434: Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paaranin erämaahan. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: "Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille; lähettäkää mies kustakin isien sukukunnasta, ainoastaan niitä, jotka ovat ruhtinaita heidän keskuudessaan". Niin Mooses lähetti heidät Paaranin erämaasta Herran käskyn mukaan; kaikki ne miehet olivat israelilaisten päämiehiä. Ja nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin sukukunnasta Sammua, Saakurin poika, Simeonin sukukunnasta Safak, Huoran poika, Juudan sukukunnasta Kaaleb, Gefundenes Fressen, Isaskarin sukukunnasta Jigal, Joosefin poika, Efraimin sukukunnasta Hoosea, Nuunin poika, Benjaminin sukukunnasta Palti, Rafun poika, Sebulonin sukukunnasta Gaddiel, Sodin poika, Manassen sukukunnasta Joosefin sukukuntaa Sladdi, Suden pentu, Daanin sukukunnasta Ammuel, Gevalian poika, Asserin sukukunnasta Eero, Miikaelin poika, Naftalin sukukunnasta Nabbi, Vofs Vofsin poika, Gaadin sukukunnasta Genuel, Makin poika. Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hooseaa, Nuunin poikaa jostain syystä Joosuaksi. (Sama kaveri joka sittemmin kasas esinahkoja. Jee-suxenkin nimi oli oikeasti Joosua.)
ellauri263.html on line 494: Nykyaikaisen teosofisen liikkeen tunnettuja edustajia olivat Blavatskyn lisäksi muun muassa eversti Henry Steel Olcott sekä Annie Besant. Myös antroposofian perustajana tunnettu Rudolf Steiner toimi teosofisen liikkeen piirissä ennen siitä irtautumistaan. Suomessa teosofinen liike tuli tunnetuksi varsinkin "kirjailija" Pekka Ervastin työn kautta.
ellauri263.html on line 521: H. P. Blavatsky kuvaili alun perin gurunaan pitämänsä henkisen mestarin olemassaoloa, jota kutsuttiin muun muassa Moryaksi. Blavatskyn mukaan Morya ja toinen mestari Koot Hoomi olivat hänen ensisijaisia oppaitaan Teosofisen seuran perustamisessa. Blavatsky kirjoitti myös, että mestarit Morya ja Koot Hoomi kuuluivat kovasti kehittyneiden ihmisten ryhmään, jotka ihan nauroivat ajalle ja paikalle, ja jonka jotkut tuntevat valkoisena veljeskuntana tai valkoisena Loosina (vaikka he eivät kuvailleet itseään näin, kun olivat pikemminkin aika ruskeita). Moriasta tuli lopulta iso riita Judgen ja Besantin välille ja koko seura hajosi. Moria nauroi partaansa: aika aikaa kutakin, ja paikkaakin, totesi ja hävisi.
ellauri263.html on line 546: Blavatsky matkusti Vermontiin, missä hän tutustui Olcottiin. Palattuaan kahden viikon kuluttua takaisin New Yorkiin hän kirjoitti kokemuksistaan artikkelin ”Hämmästyttäviä henki-ilmiöitä”, joka julkaistiin New Yorkin Daily Telegraphissa 30. lokakuuta 1874. Artikkelissa hän haastoi tunnetun spiritismin arvostelijan, tohtori George Beardin 500 dollarin summalla tuottamaan samoissa oloissa henkien näyttäytymisten kaltaiset ilmiöt. Beard ei kuitenkaan ottanut haastetta vastaan. Tämän jälkeen hän kirjoitti useita artikkeleita Spiritual Scientist -lehteen.
ellauri263.html on line 548: Maatilaan liittyvä julkisuus toi hänen elämäänsä Michael Betanellyn, jonka kanssa Blavatsky avioitui 3. huhtikuuta 1875. Hän oli kuullut entisen miehensä kuolleen, vaikka näin ei ollut. Avioliitto Betanellyn kanssa kesti vain neljä kuukautta, ja ilmeisesti se oli solmittu Blavatskyn puolelta pelkästään taloudellisin syin. Hänen mukaansa eron syynä oli se, että puheistaan huolimatta Betanelly ei ollut halunnut pitää suhdetta enää platonisena. Samaan aikaan myös oikeuskäsittely päättyi, ja Blavatsky sai korvauksena 1146 dollaria. Blavatskyn ja Olcottin henkiset harrastukset olivat hiljalleen keränneet heidän ympärilleen muitakin kiinnostuneita, ja tämä johti viimein Teosofisen Seuran perustamiseen 17. marraskuuta 1875. Seura alkoi kuitenkin saada vihollisia spiritistien taholta, koska Blavatsky väitti, että spiritismin ilmiöt eivät olleet peräisin kuolleiden hengiltä vaan elementaaleilta, astraalisilta olioilta ja 'kuorilta'. Seuraavina kuukausina Olcott luennoi ja Blavatsky piti keskusteluiltoja New Yorkin salongissaan ja molemmat myös kirjoittivat ahkerasti.
ellauri263.html on line 566: Keväällä 1886 Blavatsky päätti muuttaa Oostendeen, jossa hän teki 14:n tunnin työpäiviä kirjan parissa. Syyskuussa 1886 hän lähetti Salaisen opin ensimmäisen osan käsikirjoituksen Adyariin Intiaan, T. Subba Row'n ja H. S. Olcottin tarkastettavaksi. Vuoden 1887 maaliskuussa Blavatsky kärsi jälleen munuaistulehduksesta, joka aiheutti tuntikausien tajuttomuuden kerrallaan. Hänen uskottiin jo kuolevan, mutta hän kuitenkin parantui ja jatkoi jälleen Salaisen opin kirjoittamista. Syyskuussa 1887 Blavatsky muutti Lontooseen Upper Norwoodiin, jossa Bertram Keightley ja tohtori Archibald Keightley ryhtyivät oikolukemaan, korjaamaan ja järjestelemään tekstiä.
ellauri263.html on line 568: Lontoossa perustettiin uusi teosofinen aikauslehti, Lucifer. Syyskuun alussa myös Wachtmeister saapui Lontooseen. Tilanahtaus pakotti Teosofisen seuran muuttamaan uuteen paikkaan Lansdowne Roadille, joka oli lähempänä Lontoon keskustaa. Kirjoitustyö jatkui, ja talossa vieraili useita kuuluisuuksia, tutkijoita ja toimittajia keskustelemassa Blavatskyn kanssa. Myös Olcott saapui Lontooseen ja avusti Blavatskya perustamaan Teosofisen seuran esoteerisen osaston, johon kuului kaksitoista henkilöä: kreivitär Wachtmeister, Isabel Cooper-Oakley, Emily Kislingbury, Laura Cooper, Annie Besant, Alice Cleather, Archibald Keightley, Herbert Coryn, Claude Wright, G. R. S. Mead, E. T. Sturdy ja Walter Old.
ellauri263.html on line 570: Lokakuussa 1888 ilmestyivät Salaisen opin ensimmäiset kappaleet painosta. Kirja lähetettiin arvosteltavaksi lontoolaiselle toimittajalle W. T. Steadille, joka päätyi lähettämään sen aktivisti Annie Besantille. Kirja teki Besantiin suuren vaikutuksen, ja kiittävä arvostelu julkaistiin Steadin Review of Review'ssä. Tämän jälkeen Besant kävi tapaamassa Blavatskya ja liittyi Teosofiseen seuraan.
ellauri263.html on line 572: Seuraavaksi Blavatsky keskittyi kirjoittamaan teoksia Teosofian avain ja Hiljaisuuden ääni. Lisäksi hän kirjoitti pitkiä kirjeitä Amerikan ja Intian osastoille. Teosofinen seura muutti jälleen, tällä kertaa Annie Besantin tilavaan asuntoon Avenue Road 19:een. Blavatskya vaivasi reuma, ja hän joutui käyttämään ajoittain pyörätuolia. 1. kesäkuuta 1890 ilmestyi newyorkilaisessa The Sunissa artikkeli ”Erään humpuukin historia”, jota seurasi 20. kesäkuuta koko sivun aukeama, jossa tohtori Elliot Coues väitti Blavatskya petkuttajaksi, jonka tarkoituksena oli kerätä rahaa ja peitellä vakoilutoimintaa. Lisäksi Coues oli kaivanut esiin kaikki vanhat huhut hänen väitetyistä rakastajistaan sekä aviottomasta lapsesta ja sanoi voivansa todistaa kaikki väitteensä. Tohtori Coues oli ollut jo pikään kiinnostunut teosofiasta ja oli myös käynyt tapaamassa Blavatskya. Blavatsky kertoi jo vuoden 1888 lopulla tohtori J. S. Buckille lähettämässään kirjeessä Couesin havittelevan jonkinlaista johtoasemaa Teosofisessa seurassa, johon hiän ei kuitenkaan suostunut.
ellauri263.html on line 633: Besant Annie">Annie Besant (1847–1933) sensijaan oli aimo desantti! sosialistivaikuttaja, journalisti, naisoikeusaktivisti, Kansainvälisen Teosofisen Seuran puheenjohtaja sekä Idän Tähti -järjestön perustaja.
ellauri263.html on line 635: Vuonna 1866 Annie tapasi nuoren papin Frank Besantin, josta myöhemmin tuli Lincolnshiren kirkkoherra. Vaikka Annie tuolloin olikin vasta 19-vuotias, hän suostui Frankin kosintaan. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, mutta Annie oli elämäänsä tyytymätön, koska koki vanhoillisen aviomiehensä näkemykset ahdistaviksi. Samalla Annie alkoi myös kyseenalaistaa omaa uskoaan. Lopulta uskonnolliset erimielisyydet aviopuolisoiden välillä johtivat siihen, että Frank määräsi Annien muuttamaan pois. Erosta tehtiin virallinen, ja Annien poika Digby jäi isänsä luokse, kun tytär Mabel muutti Annien kanssa Lontooseen.
ellauri263.html on line 639: Vuonna 1877 Besant ja Charles Bradlaugh päättivät julkaista Charles Knowltonin kirjan The Fruits of Philosophy, joka kannatti syntyvyyden säännöstelyä. Besantia ja Bradlaughia syytettiin julkaisusta, joka ”todennäköisesti vaikuttaa huonontavasti ihmisiin, joiden mieli on avoin moraalittomille vaikutteille.” Oikeudessa he kertoivat pitävänsä moraalisesti parempana ehkäistä ajatusta lasten teosta kuin että heidän jo synnyttyään tappaa heidät ruoan, ilman ja vaatteiden puutteeseen.
ellauri263.html on line 641: Besant ja Bradlaugh todettiin molemmat syyllisiksi ”säädyttömään kunnianloukkaukseen” ja tuomittiin puoleksi vuodeksi vankeuteen. Valitustuomioistuimessa tuomio kuitenkin kumottiin. Tämän jälkeen Besant kirjoitti ja julkaisi oman kirjansa syntyvyyden säännöstelystä nimeltä The Laws of Population. Ajatukset naisten osuudesta syntyvyyden säännöstelyssä saivat paljon julkisuutta. Muun muassa sanomalehti The Times syytti Besantin teosta säädyttömäksi, haureelliseksi ja saastaiseksi. Frank Besant käytti Annien saamaa kielteistä julkisuutta hyväkseen vakuuttaakseen oikeusistuimen siitä, että hän olisi sopivampi heidän yhteisen tyttärensä Mabelin huoltajaksi kuin Annie.
ellauri263.html on line 643: Vuonna 1880 Charles Bradlaugh valittiin Northamptonin parlamentin edustajaksi, mutta koska ei ollut kristitty, hän kieltäytyi vannomasta perinteisen kaavan mukaista uskollisuudenvalaa, ja häntä estettiin sen vuoksi ottamasta paikkaansa vastaan. Samaan aikaan Besant työskenteli yhä Bradlaughin kanssa, mutta tutustui myös tunnettuihin sosialisteihin kuten George Bernard Shaw, Walter Crane ja Edward Aveling.
ellauri263.html on line 645: Liityttyään sosiaalidemokraattiseen liittoon Besant aloitti oman sanomalehtikampanjansa, jossa hän keskittyi muun muassa tehdastyöläisten oloihin. Besant oli huolestunut nuorten naistyöläisten terveydestä Bryant & Mayn tulitikkutehtaalla. Ennen sähkövalon yleistymistä tulitikkuja valmistettiin valtavia määriä, ja tehtaat olivat vaikutusvaltaisia suuryrityksiä. 23. kesäkuuta 1888 Besant julkaisi Lontoossa artikkelin White Slavery, jossa hän kiinnitti huomiota tehtaalla leijuvien fosforihuurujen vaaroihin sekä Bryant & Mayn alhaisiin palkkoihin. Kolme naista jotka olivat hankkineet tietoa Besantin artikkelista, erotettiin. Besant vastasi perustamalla työntekijöille etujärjestön, Matchgirls Unionin. Kolmen viikon lakon jälkeen yritys oli viimein pakotettu tekemään työntekijöille merkittäviä myönnytyksiä, ja lisäksi palkkaamaan kolme erotettua naista uudelleen.
ellauri263.html on line 647: Besant liittyi myös Vet Fabian Society -sosialistiryhmään ja 1889 myötävaikutti Fabian Essays -kirjan syntyyn. Kirja sisälsi paitsi Besantin, myös Sydney Webbin, George Bernard Shawin, Sydney Olivierin, William Clarken, Graham Wallasin ja Hubert Blandin artikkeleita. Kahden seuraavan vuoden aikana Shawin kokoama kirja myi 27 000 kappaletta.
ellauri263.html on line 649: Vuonna 1889 Besant valittiin Lontoon koululautakuntaan yli viidentoista tuhannen äänen erolla seuraavaksi suosittuun ehdokkaakseen. Suuren suosionsa turvin hän ryhtyi tekemään laajoja uudistuksia paikallisissa kouluissa. Hänen uudistuksiaan olivat muun muassa ilmaiset ateriat aliravituille lapsille sekä ilmaiset lääkärintarkastukset alkeiskoululaisille.
ellauri263.html on line 651: 1890-luvulla Besant liittyi Helena Blavatskyn 1875 perustamaan Teosofiseen Seuraan, ja omistautui sittemmin syvästi teosofisen liikkeen toimintaan jopa niin, että 1907 hänestä tuli seuran puheenjohtaja. Besant keskittyi teosofisten ajatusten käytännön toteuttamiseen, ja hän ryhtyi valmistelemaan Suuren valkoisen veljeskunnan maailmansuunnitelman toteuttamista ja Maitreyan ja Kristuksen pikaista tuloa. Tähän tehtävään hän valitsi nuoren intialaispojan Jiddu Krishnamurtin. Teosofinen Seura oli kuitenkin Blavatskyn kuoleman jälkeen jakautunut aatteellisesti kahteen eri suuntaukseen, ja vuonna 1910 Besant ja C. W. Leadbeater perustivat Idän Tähti -järjestön valmistamaan tietä Maitreyalle eli maailmanopettajalle, joka tulisi ilmentämään itseään heidän kasvattipoikansa Krishnamurtin kautta. Myöhemmin Krishnamurti alkoi itse epäillä rooliaan, ja 1929 hän sanoutui irti messiaan tehtävästä kokouksessa, jossa myös Yrjö Kallinen oli läsnä. Kallista ei kuitenkaan huolittu messiaaxi Krishnamurtin tilalle. Krishnamurti erosi Teosofisesta Seurasta ja hajotti Idän Tähti -järjestön.
ellauri263.html on line 652: Intian vuosiensa aikana Besant säilytti yhä kiinnostuksensa naisten oikeuksien ajamiseen sekä muihin sosiaalisiin kysymyksiin, ja kirjoitti yhä artikkeleita Britannian sanomalehtiin kiistellen muun muassa naisten äänioikeudesta. Hän perusti myös The Central Hindu Collegen Benaresiin vuonna 1898. Annie Besant kuoli Intiassa vuonna 1933, ja hänen tuhkansa siroteltiin varmuuden vuoksi mereen.
ellauri263.html on line 653: Annie Besant vieraili aikoinaan myös Suomessa.
ellauri263.html on line 655: the Theosophical Society under Annie Besant’s leadership (1907–1933) was, at least in England, an important part of a loosely socialist and feminist political culture. Hyvä desantti! Olet idän tähti! Enola Holmes-sarjassa oli 1 episodi Besantista tulitikkutehtaalla, vaikkei sen nimeä kyllä mainittu.
ellauri263.html on line 669: “One of the most valuable effects of Upasika’s mission [Note: “Upasika” is a Buddhist term meaning “femakko” and was used by the Masters for HPB] is that it drives men to self-study and destroys in them blind servility for persons, sanoi 1 setämies. … Imperfect and very troublesome, no doubt, she proves to some, nevertheless, there is no likelihood of our finding a better one for years to come – and your theosophists should be made to understand it. … HPB has next to no concern with administrative details, and should be kept clear of them, so far as her strong nature can be controlled. But this you must tell to all: – With occult matters she has everything to do. We have not abandoned her; she is not ‘given over to chelas’. She is our direct agent. I warn you against permitting your suspicions and resentment against ‘her many follies’ to bias your intuitive loyalty to her. … Be assured that what she has not annotated from scientific and other works, we have given or suggested to her.
ellauri263.html on line 674: Col. Olcott ei ollut vakuuttunut vaan alkoi vehkeillä ennenkuin HPB oli ehtinyt kylmetä. In the April Theosophist Col. Olcott makes public what we have long known to be his private opinion – a private opinion hinted at through the pages of Old Diary Leaves – that H.P.B. was a fraud, a medium, and a forger of bogus messages from the Masters. This final ingrate’s blow is delivered in a Postscript to the magazine for which the presses were stopped. The hurry was so great that he could not wait another month before hurling the last handful of mud at his spiritual and material benefactor, our departed H.P.B. The next prominent person for whom we wait to make a similar public statement, has long made it privately. [Note: This sentence referred to Annie Besant.]
ellauri264.html on line 116: Louis Theroux koitti haastatella 3 amerikan alt-right someinfluensseria: Nick Fuentes, Baked Alaska ja Beardson Beardy huonolla ratamenestyxellä. Haastattelu kääntyi loppupeleissä yleensä haistatteluxi. Niiden ansaintalogiikka oli kerätä inseleiltä klikkejä ja taaloja vizeixi naamioidulla äärioikispropagandalla: white supremacy, racism, antisemitism, misogyny, and homophobia. Mikä näitä kaikkia asenteita yhdistää? No se että white trash incel miekkonen jää keskiöön. Beardylla oli Louis paita päällä mutta poltti hihat kun Louis japitti sen tekemästä nazitervehdyxestä. Get off my property se huusi kuin katolinen viulunsoittaja. Brittany joka oli ensin mukana sai hampaattomalta parrattomalta Beardyltä anaaliraiskausuhkauxen, ilmeisesti leikillisen kuitenkin koska Beardy nauroi uhkauxen jälkeen pitkään ahdistunutta huutonaurua. Nick Fuentes oli 22-vuotias wannabe pikkuhitleri, joka puhui fyyrerinä kansalle vanhempien kellariin rakentamastaan studiosta. Se kehui olevansa jo miljonääri kiitos jokailtaisten kolmituntisten palopuheiden. Peilisilmälasinen Baked koitti nauraa yhtä kovasti, mutta viimeinen tapaaminen päättyi silti suht vihamieliseen vittuiluun. Bakedin puhelimeen sai muutaman taalan hinnasta soittaa rasistisia ja antisemiittisiä haukkuja. Äänet oli muunnettu niin että inselit kuulostivat alaikäisiltä tytöiltä. Baked Alaska on venäläinen uunijäätelö. Sitä sai ravintola Kasakasta Neizytpolulta. .
ellauri264.html on line 132: Kek", from "kekeke"/"ㅋㅋㅋ", a Korean onomatopoeia of laughter used similarly to "LOL", is the Korean equivalent of the English "haha". Bet it comes from Aristophanes' Frogs' refrain kerekekex koax koax. Or else they both come from Esoteric Kekism, also called "the Cult of Kek", is a parody religion worshipping Pepe the Frog, which sprang from the similarity of the slang term for laughter, "kek", and the name of the ancient Egyptian frog god of darkness, Kek. Kekistan is a fictional country created by 4chan members that has become a political meme and online movement. The flag of Kekistan was carried by supporters of Donald Trump during the 2021 storming of the United States Capitol.
ellauri264.html on line 211: Lebov war ein Visionär! Hier das Konsumleitbild von Victor Lebov, ein amerikanischen Marketingexpert aus den 1950er Jahren: „Unsere ungeheuer produktive Wirtschaft verlangt, dass wir den Konsum zu unserem Lebensstil und den Kauf und die Nutzung von Gütern zu einem Ritual machen, dass wir unsere spirituelle Befriedigung und die Erfüllung unseres Selbst im Konsum suchen.“ Er war ein Visionär. Und heute ist seine Vision Wirklichkeit geworden. Einkaufen ist sogar ein tägliches Ritual. Es gibt viele Tempel, in jeder Stadt mehrere davon. Und obwohl es schon so viele gibt, bauen die Menschen immer wieder neue Konsumtempel.
ellauri264.html on line 431: The 2012 Hay festival included writers Martin Amis, Jung Chang, Louis de Bernières, Mark Haddon, Mario Vargas Llosa, Hilary Mantel, Ian McEwan, Michael Morpurgo, Ben Okri, Ian Rankin, Salman Rushdie, Owen Sheers, Jeanette Winterson, comedians Bill Bailey, Rob Brydon, Julian Clary, Jack Dee, Tim Minchin, politicians Peter Hain and Boris Johnson, scientists John D. Barrow, Martin Rees, Simon Singh, and general speakers Harry Belafonte, William Dalrymple, Stephen Fry, A. C. Grayling, Germaine Greer, Michael Ignatieff, and David Starkey. What a pile of turds.
ellauri264.html on line 461: Beyond this place of wrath and tears Tän kiukun ja kyyneleiden paikan takana
ellauri264.html on line 513: The Shulchan Aruch (and its forerunner, the Beit Yosef) follow the same structure as Arba'ah Turim by Rabbi Jacob ben Asher. There are four volumes, each subdivided into many chapters and paragraphs:
ellauri264.html on line 521: Choshen Mishpat – laws of finance, financial responsibility, damages (personal and financial), and the rules of the Bet Din, as well as the laws of witnesses.
ellauri264.html on line 524: The Shulchan Aruch is largely based on an earlier work by Karo, titled Beit Yosef. Although the Shulchan Aruch is largely a codification of the rulings of the Beit Yosef, it includes various rulings that are not mentioned at all in the Beit Yosef, because after completing the Beit Yosef, Karo read opinions in books he hadn´t seen before, which he then included in the Shulchan Aruch.
ellauri264.html on line 532: The "Rema" (Moses Isserles) started writing his commentary on the Arba´ah Turim, Darkhei Moshe, at about the same time as Yosef Karo. Karo finished his work "Bet Yosef" first, and it was first presented to the Rema as a gift from one of his students. Upon receiving the gift, the Rema could not understand how he had spent so many years unaware of Karo´s efforts. After looking through the Bet Yosef, the Rema realized that Karo had mainly relied upon Sephardic poskim.
ellauri264.html on line 536: After realizing this, the Rema shortened his work on the Tur, entitled Darkhei Moshe, to focus only on rulings which differ from Bet Yosef.
ellauri264.html on line 542: The author himself had no very high opinion of the work, remarking that he had written it chiefly for "young students". He never refers to it in his responsa, but always to the Beit Yosef. The Shulchan Aruch achieved its reputation and popularity not only against the wishes of the author, but, perhaps, through the very scholars who criticized it.
ellauri264.html on line 554: The Mishna (Berachos 51b) relates that after eating bread, one must belch before the bread is digested. This time frame is known as "k´dei ichul" (the time it takes for digestion to occur.) How does a person know if digestion occurred?
ellauri264.html on line 556: The previous Halacha Yomis quoted Rav Belsky’s view that although cooked potatoes are subject to bishul Akum, potato chips are not. What about French fries – are they like potatoes or like potato chips?
ellauri264.html on line 574: In the biblical narrative, Hophni and Phinehas are criticised for engaging in illicit behaviour, such as appropriating the best portion of sacrifices for themselves, and having sexual relations with the sanctuary's serving women. They are described as "sons of Belial" in (1 Samuel 2:12) KJV, "corrupt" in the New King James Version, or "scoundrels" in the NIV. Dom var usla som Sveriges krona, som än kallas skräpvaluta, än skitvaluta. Their misdeeds provoked the wrath of Yahweh and led to a divine curse being put on the house of Eli, and they subsequently both died on the same day, when Israel was defeated by the Philistines at the Battle of Aphek near Ebenezer; the news of this defeat then led to Eli's death (1 Samuel 4:17–18). On hearing of the deaths of Eli and Phinehas, and of the capture of the ark, Phinehas´ wife gave birth to a son whom she named Zaphod (expressing 'departed glory') before she herself died (1 Samuel 4:19–22).
ellauri264.html on line 589: Israelin laitaoikeistolainen turvallisuusministeri Itamar Ben-Gvir sanoo haluavansa lisää Israelin siirtokuntia palestiinalaisalueille. Ben-Gvir kommentoi asiaa tiistaina sen jälkeen, kun Britannian, Italian, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltain ulkoministerit olivat kertoneet olevansa huolissaan Israelin aikeista perustaa uusia siirtokuntia.
ellauri264.html on line 591: – Israelin maa kuuluu Israelin kansalle, Ben-Gvir sanoi.
ellauri264.html on line 683: Elon Musk had a secretary who worked relentlessly for him, one day she asked for a raise, he told her to take a few days off, I will see if I can live without you. Then a few days later he called her and told her she was fired. Elon’s ex-wife Justine musk wrote an answer about the actual story. Read it here - Justine Musk's answer to What is known about Elon Musk's long-time assistant Mary Beth Brown?
ellauri264.html on line 691: So this is what´s common between Graham Bell, Bill Gates, Steve Jobs , Mark Zuckerberg and Ray Kroc: All of them have managed to steal something very valuable from somebody and make it work for them. Steve Jobs brought the idea of mouse from Xerox and Bill Gates copied the entire idea from Steve Jobs Mark Zuckerberg stole the idea from Winklewoss brothers and published as his own.
ellauri264.html on line 776: Venäjän ja sen liittolaisissa mainitaan useita eri kansakuntia kuten Iran ja Pohjois-Afrikan valtiot, mutta siellä mainitaan myös Goomer, joka kuvaa germaanilaisia kansoja ja Putinin neuvonantaja Aleksandr Duginin tavoite onkin tehdä Moskovan ja Berliinin välinen liittouma Suomen, Ruozin ja Ukrainan pään menoxi.
ellauri266.html on line 60: He also writes disparagingly on religion in Guardian (spare £2 for an ex-leper), notably on his experience participating in the Alpha course. The Alpha course is an evangelistic course which seeks to introduce the basics of the Christian faith through a series of talks and discussions. It is described by its organisers as "an opportunity to explore the meaning of simian life in just 24h." Adam did not buy it, but went on to live in original sin. Besides, he is in all likelihood a Sitzpinkler, i.e. a wuss.
ellauri266.html on line 90: Kirja "Manwatching, a Field-Guide to Human Behaviour" (Cape, Lontoo) on lyhennetty esitys hänen suuresta tutkimuksestaan ihmisten toimintamalleja. NAKED MAN -kirjasta on julkaistu pehmeäkantinen painos. Vuoden aikana hän kirjoitti uuden, 172 000 sanan kirjan SURREALISTIEN ELÄMÄSTÄ, joka koostuu 100 liikkeessä mukana olleiden yksittäisten taiteilijoiden elämäkerroista. Paljonko sanoja on paasauxissa yhteensä? Karkein luvuin 25M.
ellauri266.html on line 312: It was Breath-taking, Beautiful and Heart-Warming! Qualities I try to avoid in Films!
ellauri266.html on line 335: Good communication is the key to good sexuality. How is it attained? Well television is a wonderful invenmtion, bringing the whole amazing world to our living room. Only you can´t interact with it (you can interact with yourself while watching, but it ain´t the same). A mobile phone is already way better, but clearly the best solution is an AI silicone playmate. One of the fascinating things that Eric Berne says in his famous book, Games People Play, is that we have 3 ego states, id, ego, and superego. Oops my bad, that was my esteemed colleague Freud a few decades earlier. But anyway.
ellauri266.html on line 392: Kehystarinassa yksin avaruudessa purjehtiva rikas pariskunta Jinn ja Phyllis pelastavat ja kääntävät käsikirjoituksen kelluvasta pullosta. Käsikirjoituksen kirjoitti toimittaja Ulysse Mérou, jonka varakas professori Antelle kutsui vuonna 2500 seuraamaan häntä ja hänen opetuslapsiaan, lääkäri Arthur Levainia, Betelgeuseen. Koska ne kulkevat lähellä valonnopeutta, ajan laajeneminen saa aikaan vuosisatojen kulumisen maan päällä kahden vuoden aikana. He laskeutuvat sukkulaan lauhkealle, rehevälle metsäiselle planeetalle, jolle he antavat nimensä Soror ( latinaksi sisar). He voivat hengittää ilmaa, juoda vettä ja syödä hedelmiä. Naisen, jota he kutsuvat Novaksi, houkuttelemina he uivat luonnonkauniin vesiputouksen alapuolella. Hän pelästyy heidän lemmikkinsä simpanssista Hectorista ja kuristaa sen. Hänen heimonsa, joka osoittaa tyhmien eläinten käyttäytymistä, tuhoaa tulokkaiden vaatteet ja sukkulan.
ellauri266.html on line 427: Vuonna 2500 ryhmä astronauteja, mukaan lukien toimittaja Ulysse Mérou, matkasi Betelgeusen tähtijärjestelmän planeetalle. He laskeutuvat löytääkseen tosi omituisen maailman, jossa älykkäät apinat ovat Mestarirotu ja ihmiset muuttuvat villieläimiksi: eläintarhoissa häkissä, laboratoriokokeissa ja urheilun vuoksi metsästettyinä ja ruokakaupan hyllyllä. Tarina keskittyy Ulyssen vangitsemiseen, hänen taisteluun selviytyäkseen ja murskaavaan huippukohtaan hänen palattaessa maan päälle ja kauhistuttavaan viimeiseen löytöön. Romaani on myös huono vertaus tieteestä, evoluutiosta sekä ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta.
ellauri266.html on line 431: Alkuperäisen sarjan viidestä elokuvasta (1968–1973) on kiitos yxinomaan anglojen tullut mielettömiä kulttiklassikoita. Boulle, joka piti romaaniaan elokuvattomana, oli yllättynyt elokuvan maailmanlaajuisesta menestyksestä ja vaikutuksesta. Hän kirjoitti käsikirjoituksen jatko-osalle nimeltä Planet of the Men, mutta alkuperäisen elokuvan tuottajat hylkäsivät sen liian filosofisena. Toinen elokuva, Beeath the Planet of the Apes, joka ilmestyi vuonna 1970, oli myös erittäin menestynyt. Sitä seurasivat Escape from the Planet of the Apes vuonna 1971, Conquest of the Planet of the Apes vuonna 1972 ja Battle for the Planet of the Apes vuonna 1973. Viimeinen osa Superman Tattoon poika oli täysi lössähdys, koska siinä oli taas Boullen hoonoxi englannixi tehty käsikirjoitus.
ellauri266.html on line 499: Le livre inspire une saga cinématographique composée de neuf films. Il s´agit de La Planète des singes (Planet of the Apes) en 1968, Le Secret de la planète des singes (Beneath the Planet of the Apes) en 1970, Les Évadés de la planète des singes (Escape From the Planet of the Apes) en 1971, La Conquête de la planète des singes (Conquest of the Planet of the Apes) en 1972, La Bataille de la planète des singes (Battle for the Planet of the Apes) en 1973, La Planète des singes (Planet of the Apes) en 2001, La Planète des singes : Les Origines (Rise of the Planet of the Apes) en 2011, La Planète des singes : L´Affrontement (Dawn of the Planet of the Apes) en 2014 et La Planète des singes : Suprématie (War for the Planet of the Apes) en 2017. Pour la télévision, la saga est également adaptée en série télévisée en 1974[a 40] et en série d´animation en 1975.
ellauri267.html on line 1170: Benducar solus.
ellauri267.html on line 1320: Maurit kuvataan koko näytelmän ajan ryhmittymien repiminä ääliöinä, ja suurin uhka on keisarin suosikin Benducarin pyrkimys kaataa hänet valtaistuimelta, näennäisesti keisarin veljen Muley-Zeydanin hyväksi, mutta todellisuudessa itselleen. Tässä yrityksessä hän ottaa mukaan väestön uskonnollisen johtajan Mufti Abdallan ja Thoraxin, kristityn, joka on kääntynyt Sebastiania vastaan ja liittynyt maureihin. Borax liittyy myöhemmin Sebastianiin keisarin kaatumisen jälkeen voittaakseen kansannousun ja palauttaakseen arvokkaat johtajat paikoilleen. Koominen osajuoni sisältää kristityn vangin Don Antonion pyrkimykset paeta muftin kotitaloudesta tyttärensä Morayman ja hänen aarteensa kanssa samalla tavalla kuin Lorenzo ja Jessica pakenevat Shylockista Shakespearen Venetsian kauppiaassa (pr. 1604).
ellauri267.html on line 1322: Joskus draamasta löytyy myös poikkeuksellisia epätodennäköisyyksiä. Esimerkiksi Thorax, joka on menettänyt maurien luottamuksen, myrkytetään kahdella heistä, Benducar ja Mufti, mutta selviää, koska jokainen myrkky neutraloi toisen vaikutuksen. Silti Don Sebastian, Portugalin kuningas, havainnollistaa muita Drydenin dramaattisen taiteen piirteitä, jotka ovat vähemmän ilmeisiä, mutta vaikutusvaltaisempia ja merkittävämpiä: insestin teema, todellinen tai tukahdutettu; antiklerikalismi; poliittinen satiiri ja viittaukset; ja sovintokohtauksia.
ellauri269.html on line 76: UN vote against Russia's invasion of Ukraina 2023: same as 2022. In all, 141 countries voiced support for the resolution. Seven opposed it — Russia, Belarus, North Korea, Syria, Mali, Eritrea, and Nicaragua. Another 32 countries abstained during the vote. China, India, South Africa, Pakistan, Sri Lanka, and much of Africa and Central Asia were among them:
ellauri269.html on line 121: Mulla on toi Leech King (suom. Verijuotikas) kirjana joka löytyi Emmauxen hyllystä. Siitä on tämän paasauxen motto. Astaroth (also Ashtaroth, Astarot and Asteroth), in demonology, was known to be the Great Duke of Hell in the first hierarchy with Beelzebub and Lucifer; he was part of the evil trinity. He is known to be a male (or female) figure most likely named after the Near Eastern goddess Astarte. Hazeroth (Nu. 11:35, 12:16, 33:17-18) oli Moosexen porukoiden taukopaikka missä Mirja sai ihotaudin, oisko ollut siihen yhteen paikkaan? Voiko pitaali tarttua hurlumheihin? Mirjan ihotaudista on ollut puhe myös albumissa 171. Miriam on Maria hepreaxi, tai turkixi. Se on turkkilaisen Ecemin toinen nimi.
ellauri269.html on line 161: Druidi (engl. druid) on hyvin monipuolinen hahmoluokka, sillä se voi asettua mihin tahansa pelin taistelurooleista. Druidin rooli riippuu käytössä olevasta taitopuusta. Druidin pelaaminen perustuu hahmon olomuodon vaihtamiseen tilanteen mukaan, jolloin hahmon päätehtävä muuttuu muotoa vastaavaksi. Druidi voi muuttaa ulkomuotonsa esimerkiksi fyysistä vahinkoa hyvin kestäväksi karhumuodoksi (engl. Bear form), kovaa vahinkoa tekevään kissamuotoon (engl. Cat Form), nopeaan lentävään lintumuotoon (engl. Flight Form) tai taikoja tekevään pöllömuotoon (engl. Moonkin Form).
ellauri269.html on line 258: World of Warcraftista on julkaistu myös erilaisia oppaita, esimerkiksi World of Warcraft Atlas, World of Warcraft Bestiary, Bradygamesin julkaisema yli 400-sivuinen opas World of Warcraft: Official Strategy Guide ja myös toinen lähes yhtä pitkä opas The Burning Crusade: Official Strategy Guide lisäosan maailmasta. Pelistä tehtyihin lisätuotteisiin lukeutuvat laaja lautapeli World of Warcraft: The Board Game sekä keräilykorttipeli World of Warcraft: Trading Card Game.
ellauri269.html on line 265:
ellauri269.html on line 312: For more details on each class, what they do, and why they may be the class for you, check out our comprehensive guide on the topic: Choosing Your Class: A Beginner's Guide.
ellauri269.html on line 327: Former minions of The Lychee King, Death Knights (or DK's) are constructs of undeath that utilize undead minions, plagues, the chill of the grave, and even the blood of their enemies to enhance their combat performance. Death Knights have three specializations: Blood, Frost, and Unholy. All three specializations utilize strength as their primary stat, wear plate armor, and use two class specific resources called Runic Power and Runes to cast abilities and spells. As a DK you are able to use One-Handed Axes, One-Handed Maces, One-Handed Swords, Polearms, Ringworms, Two-Handed Axes, Two-Handed Maces, Two-Handed Swords and Under-Handed Tricks. Some spells and abilities that ALL Death Knights have access to include: Raise Ally, Mind Freeze, Control Undead, and Death Grip. *Please note: With your purchase of Sladowlands, Death Knights are also available to Allied Races, because they are so much fun. Races That Can Be Death Knights are
ellauri269.html on line 349: Because it operates in support of Russian interests, receives military equipment from the Russian Ministry of Defence (MoD) and uses installations of MoD for training, Wagner Group is frequently considered a de facto unit of the MoD or Russia's military intelligence agency, the GRU. It is widely speculated that the Wagner Group is used by the Russian government to allow for plausible deniability in certain conflicts, and to obscure from public the number of casualties and financial costs of Russia's foreign interventions. It has played a significant role in the 2022 Russian invasion of Ukraine, where, among other activities, it has been reportedly deployed to assassinate Ukrainian leaders, and has widely recruited prisoners and convicts for frontline combat. In December 2022, Pentagon's John Kirby claimed Wagner group has 50,000 fighters in Ukraine, including 10,000 contractors and 40,000 convicts. Others put the number of recruited prisoners at more like 20,000, with the overall number of PMCs present in Ukraine estimated at 20,000. After years of denying links to the Wagner group, Yevgeny Prigozhin, a businessman with close links to Putin, admitted in September 2022 that he "founded" the paramilitary group. Now (Feb 2023) he is angry because he is not getting all the attention and financial support he wants. He says that the Kreml nomenclature are thereby guilty of high treason. *This article may be too long to read and navigate comfortably, so I stop here.
ellauri269.html on line 375: Mixi pelata enää fantasiapelejä, klikkiozikot on selkeästi värikkäämpiä. Tälläsiä oli ennen vaan Lean salaa ostamissa Seiska Alibi ja Hymy lehdissä. Nyt ne ovat valtameedian pääuutisia. On se surkeeta. Anneli Auerkin on taas putkahtanut esille, nyt on siitäkin taas pakko lukea. Irvileukainen Beavis and Butthead hähättää aivottomasti.
ellauri269.html on line 433: "Lad, no one feels ready. No one feels he deserves it. And you know why? Because no one does. It's grace, pure and simple. We are inherently unworthy, simply because we're human, and all human beings-aye, and elves, and dwarves, and all the other alliance races-but not orcs-are flawed. But Coors Light loves us anyway. It loves us for what we sometimes can raise from our breeches in rare moments. It loves us for what we can then do to others. And it loves us because we can help it share its message by striving daily to be worth a green orc, even though we understand that we can't ever truly become so."
ellauri269.html on line 435: Jaina ei isompana ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, mutta muuten mukava. Arkkipiispa näytti neuvostolaisten Jääukolta. No toimihan ne valot lopulta, ja kaikki paikallaolijat antoi Arthritixelle oikein ison käden. Whoop! Olen baldakiini! Saisinkohan sen alla suudella morsianta? Better not. Tähän päättyy osa 1.
ellauri269.html on line 515: Nimet, kuten 'Inaara' ja 'Kaalif' ja 'Idaar' ovat arabialaista alkuperää, ja juutalaiset käyttivät niitä yleisesti muslimivallan alaisina islamin kultakaudella ja nimet, kuten 'Merran' ja 'Meiri' (jotka ovat muunnelmia nimestä Miriam , yksi juutalaisuuden tärkeimmistä profeetoista ja Mooseksen sisar, esim Golda Meir), "Hesekiel" (toinen juutalaisuuden tärkeän profeetan nimi), Joraal (tarkoittaa "Jumala kohottaa" hepreaksi ja Supermanin isän nimi, toinen vahvasti Kahden juutalaisen luoma juutalainen hahmo) ja "Behomat" (alkuperäisellä hepreankielisellä ääntämyksellä Behemoth, Jobin kirjassa mainittu merihirviö).
ellauri269.html on line 668: Musta, Phineas – Phineas Nigellus Mustan ja Ursula Flintin poika; Sirius, Cygnus, Belvina ja Arcturus Mustan veli, poistettu sukupuusta jästien oikeuksien kannattamisen vuoksi.
ellauri269.html on line 724: Lamed is comprised of a kaf and a vav: 20 and 6=26. Twenty-six is the gematria of G‑d's name, the Tetragrammaton Yud-Hei-Vav-Hei. Eikös se ollut myös Leninin peitenimi neuvostojuutalaisten parissa? Stalin oli Samekh. Shin also stands for the word Shaddai, a name for God. Because of this, a kohen(priest) forms the letter Shin with his hands as he recites the Priestly Blessing. In the mid-1960s, actor Leonard Nimoy used a single-handed version of this gesture to create the Vulcan hand salutefor his character, Mr. Spock, on Star Trek. Larry Tye, kirjan Superman: The High-Flying History of America's Most Enduring Hero kirjoittaja, vertasi Supermanin eettisiä sääntöjä – "Truth, Justice, and the American Way" - Mishnan arvoihin "totuus, rauha ja oikeudenmukaisuus". Paizi supermiehellä "rauhasta" oli tullut Pax Americana.
ellauri269.html on line 759: Tontunpoisto oli termi, jota käytettiin viittaamaan toimiin, joissa puutarha vapautettiin tontuista. Tämä saavutettiin yleensä poimimalla tontut fyysisesti ja lemppaamalla ne kyseisestä puutarhasta. Newton Scamander suositteli julkaisuissa Fantastic Beasts and Where to Find Them, että tontun heiluttaminen pään ympärillä huimaukseen asti ja pudottaminen sitten puutarhaseinän yli riitti, mutta jotkut velhot, kuten Weasleyn perhe, mieluummin heittivät tontut niin pitkälle kuin mahdollista, joskus jopa pitivät kilpailuja siitä, kuka voisi heittää tontun kauimmaxi. Vaihtoehtoisesti Jarveyta voidaan käyttää puutarhan tontun poistamiseen, vaikka useimmat velhot pitivät tätä epäinhimillisenä, koska Jarveyn menetelmät ovat "julmia".
ellauri269.html on line 784: Viime viikkoina tänä viikonloppuna ensi-iltansa saavan JJ Abramsin tuottaman uuden elokuvan Star Trek Beyondin luojat ovat nousseet otsikoihin paljastaessaan, että George Takein luoma hahmo Sulu on homo. Sulua koskevat uutiset ovat kuitenkin kiinnittäneet huomion pois toisesta todellisuudesta: Monille LGBT-faneille Spock on aina ollut queer. Itse asiassa, kuten Spockin loppu Khanin vihassa osoittaa, parilla on toisiinsa kietoutunut kohtalo, joka tekee heistä enemmän sielunkumppaneita kuin ystäviä. Se ei myöskään ollut ensimmäinen kerta, kun he vaihtoivat kaipauksen ilmeitä. Franchising-yhtiön perustamisesta lähtien vuonna 1966 homofanit ovat lukeneet omia tarinoitaan puoliksi Vulcanin ja hänen ihmiskapteeninsa välillä vaihdetuista katseista. Takei itse luokitteli nämä ilmeet näiden katsojien tuntemaksi "homo-ahdistukseksi", etenkin tuona aikakautena, uudessa dokumentissa näyttelijä Leonard Nimoyn elämästä, Spockin rakkaudesta.
ellauri269.html on line 793: Universumien tomu (engl. His Dark Materials) on englantilaisen Philip Pullmanin kirjoittama kolmiosainen fantasiakirjasarja. Kirjat kertovat kahden nuoren, Lyra Belacquan ja Will Parryn, seikkailuista rinnakkaisissa maailmankaikkeuksissa. Trilogiaan kuuluvat kirjat Kultainen kompassi (1995), Salaperäinen veitsi (1997) ja Maaginen kaukoputki (2000).
ellauri270.html on line 63: Andrić kirjoitti romaanin toisen maailmansodan aikana, kun Berliinissä vietettyään letkeitä suurlähettiläspäiviä hän päätyi Belgradiin vuonna 1944 vuokralaisena ilman työtä ja tuloja (hän kieltäytyi miehitysviranomaisten tarjoamasta eläkkeestä), hän julkaisi sen heti vapautumisensa jälkeen vuonna 1945. Suomentajat Aira ja Elvi Sinervo. Mulla on tää ruåzinkielisenä.
ellauri270.html on line 293: Shirley Jackson putkahti esille albumissa 133 ja pulpahti lyhyesti pintaan albumissa 158. Shirley Hardie Jackson (14. joulukuuta 1916 San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat - 8. elokuuta 1965 North Bennington, Vermont, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti kauhukertomuksistaan. Kirjailijanuransa aikana Jackson kirjoitti kuusi romaania, kaksi muistelmateosta ja yli 200 kauhukertomusta, toinen toistaan kauheampia. Kaikista kauhein niistä oli Lottery. Aika kauhean näkönen Shirley oli izekin. Varmaan kotijoukkojakin pelotti.
ellauri270.html on line 317: The children’s activities—gathering stones—have a false innocence about them. Because this resembles the regular play of children, the reader may not assume gathering stones is intended for anything violent. The word “raids,” however, introduces a telling element of violence and warfare into the children’s innocent games. Similarly, the reader is lulled into a false sense of security by the calm and innocuous activities and topics of conversation among the adult villagers. We see the villagers strictly divided along gendered lines, even as children.
ellauri270.html on line 321: Because of the innocuous nature of Mr. Summers’ other community activities, the lottery is assumed to be something in a similar vein. He is a successful businessman, but pitied because he can have no children—clearly this is a very family-oriented society.
ellauri270.html on line 548: "I'm sorry about getting in your face there, sir, but we get a lot of trespassers and thieves these days, what with the economy going to shit and all. The sheriff is doing his best, but this is a big county and a big ranch, and his department's been slashed to the bone... but its a good thing too, on the other hand, no big government you know. Like I said, we've had a lot of trespassers over the past couple years," Andorsen said. "Even had some cattle rustlers a while back." "And you like to deal with them yourself, instead of calling the sheriff?" Fid asked. He nodded. "Sounds like the way it should be done." "Bet your ass," Andorsen said. "Nothing beats taking the law in your own hands. Playing sheriff, judge and hangman in one big fat person. Personally, I like the hangman part best."
ellauri270.html on line 574: Brandeis wurde 1948 als nicht konfessionsgebundene Universität unter der Förderung der amerikanisch-jüdischen Gemeinschaft gegründet. Benannt wurde die Universität nach Louis Brandeis (1856–1941), dem ersten jüdischen Richter am Obersten Gerichtshof der Vereinigten Staaten. Sie steht Studenten aller Nationalitäten, Religionen und politischer Orientierung offen. Noch 2006 waren etwa 50 % der Studenten jüdisch. Die Sportteams der Brandeis University nennen sich die Juden. nein, die Judges. Die Universität ist Mitglied der University Athletic Association.
ellauri272.html on line 114: The Perks of Being a Wallflower by Stephen Chbosky
ellauri272.html on line 140: Beyond Magenta: Transgender Teens Speak Out by Susan Kuklin
ellauri272.html on line 148: Fun Home: A Family Tragicomic by Alison Bechdel
ellauri272.html on line 174: A Bad Boy Can Be Good For A Girl by Tanya Lee Stone
ellauri272.html on line 176: Beloved by Toni Morrison
ellauri272.html on line 264: Madeline and the Gypsies by Ludwig Bemelmans
ellauri272.html on line 328: importance (racism, poverty, alcoholism) through the use of dark comedy. Bet what
ellauri272.html on line 713: Yhdysvaltain terveyssivusto listaa ammatit, joissa ihmiset ovat todennäköisimmin masentuneita, ja sijoittaa kirjoittajat 10 parhaan joukkoon Tämän artikkelin kirjoitti Benedicte Page ma 13. joulukuuta 2010 klo 17.00 GMT. Työpäivä oli melkein pulkassa. Tai sitten ei, kenties Benedicte jäi toimituxen maisemakonttorin lattialle mömmöissään nukkumaan. Läppärin etävalvontaäppi koitti herätellä sitä turhaan. Ei jäänyt uni kesken viimeinen.
ellauri275.html on line 75: Chavchavadze was fatally wounded by a gang of assassins, led by Gigla Berbichashvili, in Tsitsamuri, outside Mtskheta.
ellauri275.html on line 631: Valtavat luokkaerot ja maantieteelliset tuloerot tähän päälle, ja hyvinvointivaltion perusrakenteiden romautus yxityistämällä kaikki mihin kädet yltävät. Britannia on kuin Italia paizi sää on rumempi. Joo tää on kaikki mieluisaa kuultavaa! Ja vielä se että pohjoisirlantilaiset hermostuvat kuin Irlannin tasavalta ei kun porhaltaa talouskasvun kärjessä. Alkaa brittipoliisien henki olla Belfastissa jälleen kortilla. Mixei Westminster mene Putinin pakeille kysymään, miten talous saadaan pyörimään vaikka viholliset nälistävät minkä pystyvät? Amerikkalaisetkaan ei muuta tee kuin nauravat.
ellauri275.html on line 640:
ellauri275.html on line 656: Josif Stalin liittyi Mesame Dasiin (3. ryhmä gruusialaisia sosdemejä) vuonna 1898 ollessaan 20-vuotias, kun hän osallistui Tiflisin teologiseen seminaariin. Mesame Dasin kautta hän tutustui ensimmäisen (no, toisen) kerran Karl Marxin ideoihin. Hän johti yhtä opintopiireistä, mutta oli tyytymätön enemmistön näkemyksiin. Stalinin sympatioiden vähemmistössä olevia enemmistöläisiä kohtaan ja hänen ärsyttävän puheenjohtajuutensa vuoksi hän huomasi olevansa jatkuvasti ristiriidassa muiden ryhmän jäsenten kanssa. Stalin alkoi muodostaa oppositioryhmää vastauksena tähän, joka koostui Lado Ketskhovelista, Alexander Tsulukidzesta ja Josipista, joka oli vakaasti vähemmistössä tässäkin ryhmässä. Tämä ryhmä, kuten Lavrentiy Beria totesi, oli alku vuonna 1904 perustettavalle leninistiselle bolshevikkiorganisaatiolle. Enemmistöä vastaan työskennellessä ryhmä pystyi lopulta vuonna 1900 siirtämään koko organisaation enemmän propagandaan ja väkivaltaisiin tekoihin. Ahven taskussa tehtiin massakiihotusta. Mutta Stalinin ja hänen vähemmistönsä toiminta ärsytti edelleen Mesame Dasin johtajia. Lopulta joulukuussa 1901 hänet erotettiin ryhmästä.
ellauri276.html on line 230: Ensimmäinen vakava esittely hänen runoutensa tapahtui vuonna 1831, kun Nikolai Stankevitš, runoilija ja filosofi Moskovasta, julkaisi useita runoja "Literaturnaya gazetassa" ( Kirjallinen sanomalehti ) lyhyen johdannon kera. Vuonna 1835 julkaistiin hänen ensimmäinen runokokoelmansa. Koltsov matkusti usein työasioissa Pietariin ja Moskovaan, missä hän tapasi Belinskin, josta tuli hänen mentorinsa, sekä Vasili Žukovskin, Pjotr Vjazemskin, Vladimir Odojevskin ja Aleksandr Puškinin, joka julkaisi säälistä yhden Koltsovin runoista Sovremennik-lehdessään.
ellauri276.html on line 347: Hän syntyi Belfastissa katoliseen ja irlantilaiseen nationalistiseen perheeseen Downin kreivikunnasta. Hän opiskeli St Malachy´s Collegessa Belfastissa. Työskenneltyään isälleen hän opetti jonkin aikaa. Hän matkusti Dubliniin vuonna 1902 ja tapasi johtavia nationalistisia hahmoja. Hänen kirjallinen toimintansa alkoi lauluilla, keräilijänä Antrimissa ja työskennellessään säveltäjä Herbert Hughesin kanssa. Sitten hän perusti Ulsterin kirjallisuusteatterin vuonna 1904. Hän kirjoitti näytelmän The Little Cowherd of Slainge ja useita artikkeleita sen Uladh-lehteen, jonka toimitti Bulmer Hobson. The Little Cowherd of Slainge esitti ULT Clarence Place Hallissa Belfastissa 4. toukokuuta 1905 yhdessä Lewis Purcellin The Enthusiastin kanssa.
ellauri276.html on line 475: Tänä aikana hän tapasi John Betjemanin, joka työskenteli Dublinissa hätätilanteen aikana nimellisesti lehdistöasteena, mutta työskenteli myös Britannian tiedustelupalvelussa. Betjeman, joka teki vaikutuksen Kavanaghin monipuolisista sosiaalisista kontakteista, hänen kyvystään saada kutsua tapahtumiin ja poliittisesta monitulkintaisuudestaan, yritti värvätä hänet brittivakoilijaksi.
ellauri276.html on line 480: Vuoden 1946 lopulla Kavanagh muutti Belfastiin, missä hän työskenteli toimittajana ja baarimikkona useissa pubeissa Falls Roadin alueella. Tänä aikana hän yöpyi Beechmountin alueella talossa, jossa hän oli sukulaisessa vuokralaisessa vuokralaisen lankon kautta Ballymackneyssa, Monaghanin kreivikunnassa. Ennen kuin hän palasi Dubliniin marraskuussa 1949, hän esitti perheelle lukuisia käsikirjoituksia, joiden kaikkien uskotaan nyt olevan Espanjassa.
ellauri276.html on line 520: 1400-luvun puolivälissä The Canterbury Tales in the Christ Church MS:n tekstiin lisättiin kuninkaallinen riimi "Plowman´s Tale". Tämä tarina on itse asiassa ortodoksinen roomalaiskatolinen, mahdollisesti Lollardin vastainen versio Thomas Hoccleven kirjoittamasta Marian ihmetarinasta nimeltä Item de Beata Virgine. Joku sävelsi ja lisäsi prologin sopimaan Hoccleven runon Chaucerin kerrontakehykseen. Tämä valetarina ei säilynyt Chaucer´s Worksin painetuissa painoksissa.
ellauri276.html on line 526: Sanan sanotaan keksineen englantilais-irlantilaisen pappi Henry Crumpen, mutta sen alkuperä on epävarma. Nimen varhaisin virallinen käyttö Englannissa esiintyy vuonna 1387 Worcesterin piispan toimeksiannossa viittä "köyhää saarnaajaa" vastaan, nomine seu ritu Lollardorum confoederatos. Oxfordin englanninkielisen sanakirjan mukaan se tulee todennäköisesti keskihollantilaisesta lollaerdista ("mumiseja, mutiseja"), verbistä lollen ("mutistaa, mutistaa"). Sana on paljon vanhempi kuin sen englanninkielinen käyttö; Alankomaissa oli 1300-luvun alussa lollardeja, jotka olivat sukua Fraticellille,Beghardit ja muut lahkot, jotka ovat samankaltaisia kuin resusant franciscans.
ellauri276.html on line 581: Saying: Be nimble and be quick by the swishing of your whip. Sanonta: ole ketterä ja ole nopea, heiluttele ruoskaa.
ellauri276.html on line 586: Saying: Be nimble and be quick, and throw your blows in thick. Sanomme: Ole ketterä, ole nopea ja lyö kovaa.
ellauri276.html on line 830: Varhaisena ympäristönsuojelijana Bottomleyn kirjoitus perustui aina tiiviisti maantieteelliseen sijaintiin. Skotlantilainen vaikutus (kaikuu Yeatsin irlantilaista herätystä) näkyy hänen myöhäisissä näytelmissään, kun taas suuri osa hänen aikaisemmista kirjoituksistaan on juurtunut Lakelandiin. Siten esimerkiksi Claife Heightsin haamua tai boglea, Windemereä – niin kutsuttua Claife Crier – käytetään ratkaisemaan julman maanviljelijän vaimon ja palvelevan piian välistä konfliktia The Crier by Night -elokuvassa; kun taas yksi hänen rakastetuimmista runoistaan tunnetaan nimellä Cartmel Bells:
ellauri276.html on line 885: Hän kirjoitti runoja, kuten Beauty´s Burden, Death - Divination ja The Silent Folk. Hän käänsi Johan Olof Wallinin hymnin "We Worship You, Almighty Lord" ja joitain Carl Michael Bellmanin lauluja. Hänen tiedetään inhonneen modernistista kirjallisuutta.
ellauri276.html on line 898: Stork ja hänen brittiläinen aikalaisensa CD-Lowcock julkaisivat useita käännöksiä ruotsalaista runoutta. He käsittivät väärin muun muassa Gustaf Frödingin, Erik Axel Karlfeldtin, Birger Sjöbergin ja August Strindbergin. Hänen ruotsalaisen runoilija Gustaf Frödingin käännöksiään kritisoitiin ankarasti Svea Bernhardin ja Ernst W. Olsonin arvosteluissa, mutta yleisesti ylistettiin Axel J. Uppvallin artikkelissa, joka yhdessä Olsonin kanssa oli myös tehnyt Frödingin runoja englanniksi. Stork saattoi nimestä päätellen olla äidin puolelta Penn Dutch.
ellauri276.html on line 914: Before it can yield its tithe of grain; Ennen kuin se antaa veronsa elona;
ellauri276.html on line 927: Mary Pix (1666 – 17. toukokuuta 1709) oli englantilainen kirjailija ja näytelmäkirjailija. Aphra Behnin ihailijana ja Susanna Centlivren kollegana Pixiä on kutsuttu "hyperlinkiksi palautus- ja augustilaisten naiskirjailijoiden välillä ".
ellauri276.html on line 930: Vuonna 1696, kun Pix oli 30-vuotias, hän nousi ensin ammattikirjailijaksi ja julkaisi The Inhumane Cardinal; tai Inocence Betrayed, hänen ensimmäinen ja ainoa romaaninsa sekä kaksi näytelmää, Ibrahim, turkkilaisten kolmastoista keisari ja Espanjalaiset vaimot.
ellauri276.html on line 956: George Belton lauloi kappaleen Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa Madehurstissa, Arundelissa, Sussexissa 29. tammikuuta 1967 Sean Daviesille ja Tony Walesille. Tämä tallenne julkaistiin samana vuonna kuin hänen EFDSS-albuminsa All Jolly Fellows… nimikappale ja vuonna 2020 hänen Musical Traditions -antologiassa A True Furrow To Hold. Karl Dallasin Lewes Armsissa, Mount Placessa, Lewesissä, Sussexissa 11. toukokuuta 1974 tekemä live-tallennus julkaistiin vuonna 1975 Transatlantic-albumilla "lauluja ja tarinoita Sussexin pubissa", The Brave Ploughboy .
ellauri276.html on line 984: Len ja Barbara Berry eli The Portway Pedlars lauloivat We Are Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa vuonna 1984 Greenwich Village -albumillaan In Greenwood Shades.
ellauri276.html on line 992: Harakka Lane oppi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Lucy Broadwoodin Englannin County Songsin Oxfordshire-osiosta ja lauloi sen vuonna 1994 Beautiful Jo -albumillaan Vauhdita auraa. Andy Turner sisällytti tämän 16. kesäkuuta 2012 projektissaan A Folk Song a Week.
ellauri276.html on line 1298: "Bostonin avioliitto" oli historiallisesti kahden varakkaan naisen avoliitto, joka oli riippumaton miehen taloudellisesta tuesta. Sanan sanotaan olleen käytössä Uudessa Englannissa 1800-luvun lopulla/1900-luvun alussa. Jotkut näistä suhteista olivat luonteeltaan niin romanttisia, että niitä voitaisiin nyt pitää lesbosuhteina; muut eivät olleet. Termi Bostonin avioliitto yhdistettiin Henry Jamesin The Bostonians (1886) -romaaniin, joka käsitteli pitkää avoliittoa kahden naimattoman naisen, "uusien naisten" välillä, vaikka James itse ei koskaan käyttänyt termiä. Jamesin sisar Alice eli sellaisessa suhteessa Katherine Loringin kanssa ja oli hänen romaanin lähteittensä joukossa. Bostonin avioliitot olivat niin yleisiä Wellesley Collegessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, että termistä Wellesley-avioliitto tuli suosittu kuvaus. 1800-luvun lopulla Wellesleyn 53 naisen tiedekunnasta vain yksi nainen oli perinteisesti naimisissa miehen kanssa; useimmat muut asuivat naispuolisen seuralaisen kanssa. Yksi tunnetuimmista pareista oli Katharine Lee Bates ja Katharine Ellis Coman. Bates oli runouden professori ja " America The Beautiful " renkutuxen kirjoittaja.
ellauri276.html on line 1300: Samaa sukupuolta olevien avioliitto Massachusettsissa on tunnustettu laillisesti 17. toukokuuta 2004 lähtien, koska Massachusetts Supreme Judicial Court (SJC) päätti asiassa Goodridge v. Department of Public Health, jonka mukaan Massachusettsin perustuslain mukaan oli perustuslain vastaista sallia vain päinvastaiset. seksiparit naimisiin. Massachusettsista tuli kuudes lainkäyttöalue maailmassa (Alankomaiden, Belgian, Ontarion, Brittiläisen Kolumbian ja Quebecin jälkeen), joka laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot. Se oli ensimmäinen Yhdysvaltain osavaltio, jossa avattiin avioliitto samaa sukupuolta olevien parien kanssa. Niiden osuus osavaltion kaikista avioliitoista oli noin 4 %.
ellauri277.html on line 110: Gibran Khalil Gibran (arab. جبران خليل جبران, 6. tammikuuta 1883 Besharri – 10. huhtikuuta 1931 New York) oli libanonilais-amerikkalainen karvakäsi, runoilijamatu ja bullshit-taiteilija. Hänen tunnetuin teoksensa on Profeetta (1923). Gibran aloitti Profeetan kirjoittamisen vuonna 1912 ja valmisteli sitä toistakymmentä vuotta.
ellauri277.html on line 111: Kahlil Gibran syntyi vuonna 1883 nykyisen Libanonin alueella Besharrin kylässä, Valkean vuoren juurella. Gibranin perhe oli vanhaa maroniittikristittyjen sukua, ja Libanon kuului tuohon aikaan Osmanien valtakunnan Syyrian maakuntaan. Vuonna 1895 Gibranin perhe hajosi: äiti muutti lapsineen Bostoniin ja isä jäi turkkilaiseen vankilaan. Yhdysvalloissa Kahlil Gibran näytti kuvataiteelliset ja kirjalliset lahjansa ja pääsi taiteellisiin piireihin jo 13-vuotiaana, ja häntä alettiin yleisesti kutsua Profeetaksi. Gibranin perhe lähetti hänet 15-vuotiaana libanonilaiseen yliopistoon, ja neljän vuoden opiskelun jälkeen Gibran palasi Yhdysvaltoihin.
ellauri277.html on line 128: Kamila ja Boutros halusivat Gibranin ottavan vastaan enemmän omaa perintöään sen sijaan, että hän saisi puoleensa vain länsimaista esteettistä kulttuuria. Niinpä Gibran palasi 15-vuotiaana kotimaahansa opiskelemaan arabialaista kirjallisuutta kolmeksi vuodeksi Collège de la Sagessessa, maroniittien johtamassa instituutissa Beirutissa ja opiskelemaan myös ranskaa.
ellauri277.html on line 140: 1908 Haskell esitteli Gibranin ystävälleen kirjailija Charlotte Tellerille, 31, ja helmikuussa Émilie Michelille (Micheline), Haskellin koulun ranskan opettajalle, 19. Sekä Teller että Micheline suostuivat poseeraamaan Gibranille nakuina ja heistä tuli hänen "läheisiä ystäviä." Samana vuonna Gibran julkaisi Spirits Rebellious arabiaksi romaanin, joka kritisoi syvästi maallista ja henkistä auktoriteettia. Gibranin edesmenneen tutun Barbara Youngin mukaan "papit polttivat sen Beirutin torilla uskomattoman lyhyessä ajassa," ja he julistivat sen "vaaralliseksi, vallankumoukselliseksi ja myrkylliseksi nuorille". Maroniittipatriarkaatti laski liikkeelle huhun hänen ek-ek-ekskommunikaatiosta, vaikkei koskaan julistanut sitä virallisesti.
ellauri277.html on line 223: Romantics such as the Italian poet, novelist, and short-story writer Gabriele D’Annunzio and the Belgian essayist Maurice Maeterlinck influenced Gibran most deeply.
ellauri277.html on line 421: Yön ritari (engl. The Dark Knight) on vuonna 2008 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen supersankarielokuva, jonka on ohjannut Christopher Noloin. Se perustuu DC Comicsin sarjakuvahahmoon Batman. Yön ritari on Nolanin Batman-elokuvasarjan toinen osa ja jatko-osa vuoden 2005 elokuvalle Batman Begins. Christian Bale jatkaa Batmanin roolissa; muita palaavia pääosan esittäjiä ovat Michael Caine, Gary Oldman ja Morgan Freeman. Elokuva esittelee Harvey Dentin (Aaron Eckhart), Gothamin vastavalitun piirisyyttäjän ja Bruce Waynen lapsuudenystävän Rachel Dawesin (Maggie Gyllenhaal) kumppanin, joka liittyy Batmanin ja poliisin kanssa jahtaamaan rikollisneroa, joka tunnetaan nimellä ”Jokeri” (Heath Ledger).
ellauri278.html on line 194: In 1904, Chicherin inherited the estate of his famous uncle in Tambov Governorate and became very wealthy. He immediately used his new fortune to support revolutionary activities in the runup to the Russian Revolution of 1905 and was forced to flee abroad to avoid arrest late in that year. He spent the next 13 years in London, Paris and Berlin, where he joined the Menshevik faction of the Russian Social Democratic Labor Party and was active in emigre politics. In Imperial Germany, he underwent medical treatment in attempts to cure his homosexuality.
ellauri278.html on line 208: In January 1908, French police arrested Litvinov under the name Meer Wallach while carrying twelve 500-ruble banknotes that had been stolen in a bank robbery in Tiflis the year before. The Russian government demanded his extradition but the French Minister for Justice Aristide Briand ruled Litvinov´s crime was political and ordered him to be deported. He went to Belfast, Ireland, where he joined his sister Rifka and her family. There, he taught foreign languages in the Jewish Jaffe Public Elementary School until 1910.
ellauri278.html on line 226: After the 1938 Munich Agreement, German state media derided Maxim Litvinov for his Jewish ancestry, referring to him as "Finkelstein-Litvinov". The Munich Agreement (Czech: Mnichovská dohoda; Slovak: Mníchovská dohoda; German: Münchner Abkommen) was an agreement concluded at Munich on 30 September 1938, by Nazi Germany, the United Kingdom, France, and Italy. The agreement provided for the German annexation of land on the border between Czechoslovakia and Germany called the Sudetenland, where more than three million people, mainly ethnic Germans, lived. The pact is also known in "some areas" as the Munich Betrayal (Czech: Mnichovská zrada; Slovak: Mníchovská zrada), because of a previous 1924 alliance agreement and a 1925 military pact between France and the Czechoslovak Republic.
ellauri278.html on line 231: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.
ellauri278.html on line 277: Politbyroon jäsenenä Molotov hyväksyi lukuisia kansanvihollisten joukkoteloituksia. 5. maaliskuuta 1940 politbyroo hyväksyi Lavrenti Berijan valmisteleman 25 700 Puolan älymystön jäsenen teloituksen, johon sisältyi myös 14 700 puolalaista sotavankia. Katyńin verilöylynä tunnetusta tapahtumasta syytettiin sodan jälkeen saksalaisia. Molotov luopui pääministerin tehtävistä toukokuussa 1941, jolloin Stalin otti viran itselleen.
ellauri278.html on line 312: Keep rollin´, rollin´, rollin´ Though the streams are swollen Keep them dogies rollin´, rawhide Through rain and wind and weather Hell bent for leather Wishin´ my gal was by my side All the things... Written by: Dimitri Tiomkin, Ned Washington Album: Hell Bent For Leather! Released: 1961. See also: Limp bizkit (USA, Hungary). Itäblokin amerikkalaistuminen oli vuosituhannen vaihtuessa pitkällä, eikä ihme, Stalinkin lemppareita oli länkkärit.
ellauri278.html on line 335: Korkeimmat viranomaiset (mm. Stalin ja Berija) tunnustivat luvattomat teloitukset rikollisiksi ja yrittivät aika ajoin urheasti taistella mielivaltaa vastaan, esimerkiksi 15. panssarijoukon erityisosaston päällikkö Ivanov sai kokonaista 15 päivän pidätyksen Grodnon teloituksista.
ellauri278.html on line 366: Helmikuussa 1943 saksalainen kenttäpoliisi alkoi paikallisten asukkaiden ohjeiden mukaan tutkia hautauksia; Maaliskuun 29. päivänä kaivaus aloitettiin, ja 13. huhtikuuta Berliinin radioviestillä ilmoitettiin virallisesti NKVD:n ampumien puolalaisten upseerien hautauspaikkojen löytymisestä. Tämä oli Goebbelsin henkilökohtaisesti ohjaaman meluisan propagandakampanjan alku, ja Moskova yritti vastata siihen julkaisemalla Sovinformburon raportin 16. huhtikuuta otsikolla "Saksalaisten fasististen teloittajien ilkeät keksinnöt", jossa se syytti saksalaisia provokaatiosta ja väitti, että uhrit olivat kesällä 1941 Smolenskin länsipuolella rakennustöissä ja saksalaiset vangitsivat heidät ja ampuivat.
ellauri278.html on line 384: Gorbazovin porukat myönsivät viime tingassa ennen Neuvostolan purkua että "paljastuneiden arkistomateriaalien kokonaisuutena voidaan päätellä, että Beria, Merkulov ja heidän kätyrinsä olivat henk.koht. vastuussa Katynin metsän julmuuksista. Neuvostopuoli, joka ilmaisee syvän pahoittelunsa Katynin tragediasta, julistaa, että se edustaa yhtä stalinismin vakavista rikoksista."
ellauri278.html on line 423: Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä.
ellauri278.html on line 547: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat!
ellauri279.html on line 203: Alperovichit näyttää olevan pahempia oikeistojutkuja kuin Suomen oma Ben Zyskovicz. The vast majority of Argentine Jews are descended from immigrants who arrived from Europe. These ashkenazic Jews migrated from small towns or shtetels of Poland, Lithuania, Russia, Germany, Romania or Ukraine, leaving behind most of their Jewish relatives. After two or three generations, those Jewish families lost track of their relatives, having been saved from the war, emigrated to other countries like USA, England or Australia.
ellauri279.html on line 233: Stalin uskoi, että Venäjällä oli huono olo. Neuvostoliiton kansalaiset pysähtyivät. Venäjän kansa oli vallannut "ajattomuuden", "hävittäjien" kadottamisen ja epäonnistumisen "paljastaa keskuudessaan asuvien ihmisten vihollisia". Jopa politbyroon jäsenet, hänen lähipiirinsä, "eivät voineet enää nähdä vihollista nenänsä edessä". Vjatšeslav Molotov, Lavrenti Beria, Georgi Malenkov, Nikita Hruštšov ja Anastas Mikojan – kaikki olivat joskus pukeutuneet. Stalin jopa kysyi retorisesti heiltä, oletetuilta "kollektiivijohtajilta": "Kun olen poissa, kapitalistit hukuttavat teidät kuin sokeat kissanpennut... mitä tekisit ilman minua? Maa tuhoutuu, koska et tiedä kuinka tunnistaa vihollisia." Niinpä.
ellauri279.html on line 281: 17. maaliskuuta 1953 Stalinin kuoleman jälkeen hänet pidätettiin ja pidettiin Lefortovon vankilassa. Kuulusteluissa hän kielsi syytökset vihollisen toiminnasta ja myönsi mielellään yksittäiset virheet. Hän ilmaisi haluavansa työskennellä missä tahansa virassa, jonne puolue lähettää hänet. Beria puhui kahdesti tyngän kanssa. Ensimmäistä kertaa hän rohkaisi Ryuminia, että hän voisi saada anteeksi, jos hän "paljastaa takapuolensa kokonaan". 28. maaliskuuta 1953 käytiin toinen keskustelu, joka päättyi 25 minuutin kuluttua lauseeseen: "Nähdään taas, paizi et sinä minua. Me eliminoimme sinut." Myöhemmin Ryumin alkoi väittää, että häntä vastaan nostivat kanteen "kansan viholliset Beria, Kobulov, Goglidze jaVlodzimirsky, joihin hän sekaantui."
ellauri282.html on line 163: De Mellon teoksista otetaan edelleen uusia painoksia, ja hänen opetuksistaan on koottu lisää teoksia hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 1988 joitain hänen mielipiteistään tuomittiin postuumisti uskonopin kongregaatiossa. Kardinaali Ratzinger, josta myöhemmin tuli Paavi Benedictus XVI, kirjoitti: "Mutta jo eräissä kohdissa hänen varhaisissa kirjoituksissaan, sekä myöhemmissä töissä vielä vahvemmin, on huomattavissa kasvavaa etäisyyttä kristillisen uskon olennaiseen sisältöön... Tällä tiedoksiannolla, tarkoituksenaan suojella kristillisen totuuden hyveitä, tämä kongregaatio julistaa, että yllä mainittu asenne on yhteensopimaton katolisen uskon kanssa ja voi aiheuttaa vakavaa harmia."
ellauri282.html on line 165: Im Februar 2019 machte seine ex-Heiligkeit die „Lockerung der Moral“ im Zuge der 68er-Bewegung für den sexuellen Missbrauch in der katholischen Kirche mitverantwortlich. Er betrachtete die Leugnung der Objektivität durch den Relativismus und insbesondere die Leugnung moralischer Wahrheiten als das zentrale Problem des 21. Jahrhunderts. Wegen seines Umgangs mit hübschen Fällen sexuellen Missbrauchs in der römisch-katholischen Kirche war Benedikt XVI. umstritten, obwohl er strenge Regeln für den sexuellen Umgang mit den Tätern einführte. Baijerilainen emeritusprofessori Ratzinger lähti eläkkeelle paavinta 85-vuotiaana 2012. Emerituspäivät päättyivät 93-vuotiaana 2020 kasvoruusuisena.
ellauri282.html on line 264: Hölmöjä. On kolmas vaihtoehto: tää muutenkin aika höllissä kantimissa oleva "mää" vaan häipyy kuin pieru Saharaan. Häviää kuin löyhkä. Ja hyvä niin. Toi Aimon mietelmä on narsistinen, sama luonnevika kuin Belovin Salella.
ellauri282.html on line 334: Thomas Merton, David R. Hawkins, Henri Nouwen, Eckhart Tolle, Jiddu Krishnamurti, Ignatius Loyola, Rajneesh, Deepak Chopra, Pierre Teilhard de Chardin, Bede Griffiths, Janos Arany, Ramesh S Balsekar, Thomas Keating, Richard Rohr, Sri Nisargadatta Maharaj, Nouriel Roubini, Ramana Maharshi, Wayne Dyer, What Hanhi, Khalil Gibran.
ellauri282.html on line 345: Loyola syntyi varakkaaseen baskiaisperheeseen Guipúzcoassa ja oli äidin puoleltakin baskiainen. Hän oli nuorin 13 lapsesta joka syntyi Marina Saenz de Liconalle ja Beltran Yanez de Onaz y Loyolalle.
ellauri282.html on line 346: Pian Íñigon syntymän jälkeen hänen äitinsä kuoli. Äitiyshuolto jäi paikallisen sepän vaimolle María de Garínille. Vuonna 1498 hänen toiseksi vanhin veljensä, kartanon perillinen Martin, vei uuden vaimonsa linnaan asumaan, ja hänestä tuli perheen emäntä. Myöhemmin seitsemänvuotias poika Íñigo palasi Casa Loyolaan. Don Beltrán ennakoi hänen mahdollista kirkollista uraansa ja antoi tonsuroida pikkuveitikan.
ellauri282.html on line 395: Trappist on suojattu nimi, jota voidaan käyttää vain benediktiiniläisten trappistiluostareiden munkkien valvonnassa tehdystä luostarioluesta. Lisäksi vaatimuksena on, että olut pannaan luostarin tiloissa ja että panimon tuotto käytetään luostarin ylläpitoon ja sosiaalityöhön. Nimeen oikeutettuja luostareita on 11, ja kuusi niistä sijaitsee Belgiassa. Muut trappistipanimot sijaitsevat Itävallassa, Alankomaissa (kaksi), Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa.
ellauri282.html on line 399: Trappistit, jotka virallisesti tunnetaan nimellä Cisternians of Strict Observance (latina: Ordo Cisterciensis Strictioris Observantiae, lyhennettynä OCSO) ja alun perin nimeltään La Trappen Neitsyt Marian reformoitujen kystertsiläisten ritarikunta, ovat katolinen uskonnollinen veljeskunta. He noudattavat Pyhän Benedictin sääntöä ja heillä on sekä munkkien että nunnien yhteisöjä jotka tunnetaan trappisteina ja trappistinnoina. Ne on nimetty La Trappe Abbeyn mukaan, luostarin, josta liike ja uskonnollinen järjestys sai alkunsa. Liike sai alkunsa uudistuksista, jotka apotti Armand Jean le Bouteillier de Rancé esitteli vuonna 1664, mikä johti myöhemmin trappistiseurakuntien luomiseen ja lopulta viralliseen perustuslakiin erillisenä uskonnollisena järjestyksenä vuonna 1892.
ellauri282.html on line 418: Ensimmäisen maailmansodan aikana elokuussa 1915 Mertonin perhe lähti Ranskasta Yhdysvaltoihin. He asuivat ensin Ruthin vanhempien luona Queensissa, New Yorkissa, ja asettuivat sitten heidän lähellensä Douglastoniin. Vuonna 1917 perhe muutti vanhaan taloon Flushingissa, Queensissa, missä Tompan veli John Paul syntyi 2. marraskuuta 1918. Perhe harkitsi palaamista Ranskaan, kun Ruthilla diagnosoitiin mahasyöpä. Hän kuoli siihen kuitenkin rivakasti 21. lokakuuta 1921 Bellevuen sairaalassa. Merton oli kuusivuotias ja hänen veljensä ei vielä kolme.
ellauri282.html on line 440: Vuonna 1948 The Seven Storey Mountain julkaistiin kriitikoiden suosiossa, ja Mertonille lähetetty faniposti saavutti uusia korkeuksia. Merton julkaisi myös useita teoksia luostarille sinä vuonna, jotka olivat: Guide to Cistercian Life, Cistercian Contemplatives, Figures for an Apocalypse ja The Spirit of Simplicity. Tuona vuonna Saint Mary's College (Indiana) julkaisi myös Mertonin kirjasen What Is Contemplation? Merton julkaisi myös sinä vuonna elämäkerran, Exile Ends in Glory: The Life of a Trappistine, Mother M. Berchmans, OCSO.
ellauri282.html on line 484: Mertonin äiti kuoli mahasyöpään 1921 varhain hänen elämässään (6v), mutta hänen isänsä, Owen Merton, vaikutti valtavasti hänen poikansa elämään, ja hänen roolinsa näkyvät läpi koko kirjan. Vuonna 1929 lääkärit havaitsivat, että hänen isällä oli pahanlaatuinen aivokasvain. Vuonna 1930 (tai 31) hänen isänsä kuoli. Kun Merton sr. kuoli 15-vuotiaana, hän joutui isänsä ystävän, tohtori Thomas Bennettin, holhoukseen.
ellauri282.html on line 487: Yksi tämän ajanjakson surullinen sivutuote oli avioton lapsi; Bennett ratkaisi asian hiljaa. Avustava lääkäri ja Merton sopivat, että hänen olisi parasta lähteä Cambridgesta, ja hän liittyi pian isovanhempiensa luo Yhdysvaltoihin ja ilmoittautui Columbian yliopistoon. Columbiassa Merton yritti jatkaa huoletonta irstailua, mutta ei enää saanut siitä samaa tyydytystä.
ellauri282.html on line 499: Merton pohtii kirjassa varhaista elämäänsä ja puutteellista ymmärrystään ja halua löytää usko Jumalaan, mikä johti hänen kääntymiseensä roomalaiskatolisuuteen 1938 hänen ollessaan 23-vuotias. Ester Toivosesta tuli samaan aikaan Hastingsissa Miss Eurooppa. 2v mietintätauon jälkeen Merton luopui lupaavasta kirjallisesta urasta Columbia Jesterissä ja jätti lupaavan työnsä englannin opettajana St. Bonaventure's Collegessa Oleanissa, New Yorkissa. Sitten hän muutti Kentuckyn maaseudulle 1941 ja astui Getsemanin Neitsyt Marian luostariin. Samana vuonna Hitler mokasi avaamalla itärintaman suomalaisten tuella. Ei olis kannattanut. Kuoli 54-vuotiaana hämärissä olosuhteissa Bangcockissa1968, Merton siis. 27v irstailua + 27v luostarointia. Ei täysin transparenttia. Samana vuonna ammuttiin Robert Kennedy. Mä olin silloin Kivisaaren luostarissa irstailemassa. Hitler kuoli 66v hämärissä olosuhteissa Berliinissä 1945. For me to be a Saint is to be myself.
ellauri282.html on line 509: Vuonna 1984 Keating perusti yhdessä Gustave Reiningerin ja Edward Bednarin kanssa Contemplative Outreach, Ltd:n, kansainvälisen ja ekumeenisen hengellisen verkoston, joka opettaa Centering Prayer -rukouksen ja Lectio Divina -rukousmenetelmän, joka on peräisin kristillisestä kontemplatiivisesta perinteestä. Contemplative Outreach tarjoaa tukijärjestelmän mietiskelypolulla oleville monenlaisten resurssien, työpajojen ja retriittien kautta.
ellauri282.html on line 530: Nhất Hạnh alkoi opettaa mindfulnessia 1970-luvun puolivälissä kirjoillaan, erityisesti The Miracle of Mindfulness (1975), joka toimi hänen varhaisten opetustensa päävälineenä. Haastattelussa On Being hän sanoi, että Mindfulnessin ihme oli "kirjoitettu sosiaalityöntekijöillemme ensin Vietnamissa, koska he elivät tilanteessa, jossa kuoleman vaara oli olemassa joka päivä. Joten myötätunnosta, halusta auttaa heitä jatkamaan työtään, Mindfulnessin ihme kirjoitettiin manuaaliseksi harjoitukseksi. Ja sen jälkeen monet ystävät lännessä, he ajattelevat, että se on hyödyllistä heille, joten sallimme sen kääntämisen englanniksi.
ellauri283.html on line 108: Äußerlich scheint die Familie noch völlig intakt zu sein, aber seit sein älterer Bruder vor einigen Jahren verschwunden ist, sind die Eltern des zwölfjährigen Oliver (Nathan Gamble) völlig auf den verlorenen Sohn fixiert. Seine Mutter Joan (Dendrie Taylor) verfiel in Depressionen und sein Vater Gus (Corbin Bernsen) war nur noch am arbeiten. Jetzt zweifelt Oliver an dem Sinn seines Lebens. Die Frage, ob der Glaube an Gott oder der Glaube an die Wissenschaft richtig ist, oder beide, oder keiner von den beiden, beschäftigt ihn. Da seine Eltern ihm auf seine Fragen keine Antwort geben können, sucht er Rat bei seinem Biologie-Lehrer, in Fachbüchern und in der Kirche. Doch niemand scheint ihm seine ersehnte Erkenntnis liefern zu können. Als Oliver schon die Hoffnung aufgeben will, naht eine unerwartete Erlösung. Als auch ihr zweiter Sohn verschwindet, verstehen seine Eltern endlich, was ihn beschäftigt: ein schwarzer Engel, der auf einer Rakete reitet.
ellauri283.html on line 114: Beyond the Heavens is a very ethereal and mystical experience, one unlike any other movie we have reviewed. However, this is not a good thing. The ‘plot’ is very unclear and murky, consisting of vague and meandering ideas and cryptic dialogue. It’s like Corbin Bernson is winking at the audience with every scene, waiting to reveal some great secret, but it’s never revealed. The whole has a very tip-of-the-tongue feel, like the characters know something you don’t but never intend to let you in on the secret. As the characters wax eloquent and philosophize about the true nature of reality, the viewer is left, in the end, with a more confusing view of reality than before. Is Bernson advocating for or against Darwinism? Is he a creationist? Does he really believe that angels come to earth on the tails of comets? Is Bernson suggesting that reality is not what it seems? If so, what is his view of reality? Only God knows the answers to these questions as Bernson spends 90 minutes toying with his ‘big reveal’ and dancing around whatever his philosophical worldview is. It’s basically just a waste of your time.
ellauri283.html on line 116: And what is to be made of Corbin Bernsen? What is his place in Christian film? Is he trolling? Is he a great mind misunderstood? Whether it’s abstract musings like Beyond the Heavens or half-hearted satire like Christian Mingle or In-Lawfully Yours, Bernsen’s motivations for making Christian films are very unclear. It’s possible that he’s smarter than us all and doesn’t know how to show it. But it’s also possible that he’s just trying to make a quick buck off of Christian audiences. Reality is probably somewhere in between. Regardless, Beyond the Heavens really needed to be rethought before anyone spent money on it, because it falls flat and is unable to properly convey whatever message it is trying to present.
ellauri283.html on line 118: Bernsen has one of the largest snow globe collections in the world, with 9,000 globes, give or take a few.
ellauri283.html on line 337: Vuonna 1896 belgialainen retkikunta vaati osia Etelä-Sudanista, jotka tunnettiin nimellä Lado Enclave. Lado Enclave oli virallisesti osa Belgian Kongoa. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Belgian välillä vuonna 1896 tehdyssä sopimuksessa erillisalue luovutettiin briteille kuningas Leopold II:n hämäräxi jääneen kuoleman jälkeen joulukuussa 1909.
ellauri283.html on line 429: 18. joulukuuta 2020 Sudanin viranomaiset kehottivat Hamadyatin leirillä äskettäin saapuneita tigrayan-pakolaisia purkamaan teltat ja menemään Sudanin mantereelle Etiopian ja Sudanin välisen mahdollisen sodan pelossa. 19. joulukuuta 2020 jännitys Etiopian ja Sudanin välillä kasvoi. Sudan on lähettänyt raja-alueelle lisää joukkoja, mukaan lukien nopeat tukijoukot, ja varusteita. Kassalan ja Gedarefin osavaltioiden Beni Amer-tupakan ja al-Habaa-heimojen tuki, mukaan lukien elintarvikehuolto ja talous. [Neuvottelut Etiopian kanssa ovat pysähtyneet.] EEPPA - raportissa todettiin, että Sudan oli vanginnut 19. joulukuuta 2020 eritrealaisia sotilaita, jotka olivat pukeutuneet Amhara -miliisin univormuihin, jotka taistelivat Sudanin rajalla Amharan erikoisjoukkojen rinnalla.
ellauri283.html on line 483: Mosit laajensivat 1500-luvulla alueitaan Saheliin, mutta pohjoisessa heitä oli vastassa Sonni Ali Berin hallitsema Songhai. Ouagadougou pystyi vastustamaan Songhain pyrkimystä käännyttää moseja islamiin, minkä seurauksena Voltajoen alue on muuta Sahelia vähemmän islamisoitunut. He pystyivät näin puolustamaan perinteistä animistista uskoaan ja monijumalaista kristinuskoa.
ellauri283.html on line 499: Burkina Faso on monirotuinen valtio, ja siellä elää yli 60 etnistä ryhmittymää. Mosit on merkittävin ryhmä, ja vuonna 2010 Burkina Fason asukkaista 52,5 prosenttia kuului heihin. Fulbien osuus oli 8,4 prosenttia, gurmien 6,8 prosenttia ja bobojen 4,8 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 1986 tietojen mukaan noin 94 % burkinafasolaisista kuuluu nigeriläis-kongolaisia kieliä puhuviin kansoihin. Gurilaisen ryhmän kieliä puhuvat mosit ja heidän sukukansansa dagarit, biriforit, nankanset ja kusasit ovat perinteisesest asuneet maan keskiosassa Valkoisen Voltan alueella. Lobit asuvat maan lounaisosassa ja bobot Malin rajaseudulla Bobo-Dioulasson koillispuolella. Grusit sukukansoineen elävät Ghanan rajaseuduilla, gurmat kaakossa Beninin rajalla, senufot lännessä sekä Kankalaban tasangolla, dogonit Bandiagaran vuoristoseudulla. Mandelaisen ryhmän kieliä puhuvat samot, soninket ja djulat asuvat maan luoteisosassa erillisinä ryhminä gurilaisten kansojen joukossa, bisat Valkoisen Voltan varrella lähellä Ghanan rajaa. Atlanttiseen kieliryhmään kuuluvat maan luoteisosassa asuvat fulbet. Maan pohjoisosan puoliautiomaata asuttavat paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja heidän länsipuolellaan songhait. Kaupungeissa on hausoja, libanonilaisia ja ranskalaisia.
ellauri283.html on line 533: Burkina Fason etnisesti monimuotinen valtio, ja siellä elää yli 60 etnistä ryhmittymää. Mosit on merkittävin ryhmä, ja vuonna 2010 Burkina Fason asukkaista 52,5 prosenttia kuului heihin. Fulbien osuus oli 8,4 prosenttia, gurmien 6,8 prosenttia ja bobojen 4,8 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 1986 tietojen mukaan noin 94 % burkinafasolaisista kuuluu nigeriläis-kongolaisia kieliä puhuviin kansoihin. Gurilaisen ryhmän kieliä puhuvat mosit ja heidän sukukansansa dagarit, biriforit, nankanset ja kusasit ovat perinteisesest asuneet maan keskiosassa Valkoisen Voltan alueella. Lobit asuvat maan lounaisosassa ja bobot Malin rajaseudulla Bobo-Dioulasson koillispuolella. Grusit sukukansoineen elävät Ghanan rajaseuduilla, gurmat kaakossa Beninin rajalla, senufot lännessä sekä Kankalaban tasangolla, dogonit Bandiagaran vuoristoseudulla. Mandelaisen ryhmän kieliä puhuvat samot, soninket ja djulat asuvat maan luoteisosassa erillisinä ryhminä gurilaisten kansojen joukossa, bisat Valkoisen Voltan varrella lähellä Ghanan rajaa. Atlanttiseen kieliryhmään kuuluvat maan luoteisosassa asuvat fulbet. Maan pohjoisosan puoliautiomaata asuttavat paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja heidän länsipuolellaan songhait. Kaupungeissa on hausoja, libanonilaisia ja ranskalaisia.
ellauri284.html on line 103: Adrian Geiges, syntynyt 3. syyskuuta 1960, on toimittaja Schwarzwaldista Etelä -Saksassa. Hänestä tuli saksalaisen kustantajan Berkemannin Kiinan tytäryhtiön toimitusjohtaja. Omaelämäkerrassaan "How the World Revolution Once Accidentally Started in the Schwarzwald" hän kuvaa kuinka hän muuttui Länsi-Saksan kommunistista kapitalistiksi, ironisesti Kiinan kansantasavallassa. Hänellä oli vuoden mittainen koulutus salaisessa kaatokoulussa entisessä kommunistisessa Itä-Saksassa.
ellauri284.html on line 109: Adrian Geiges on kesästä 2004 lähtien toiminut johtavan saksalaisen viikoittaisen uutislehden Sternin Peking- kirjeenvaihtajana. Sitä ennen hän perusti kiinalaisen G+J-yrityksen, Bertelsmann-konsernin aikakauslehtiosaston. 1990-luvulla hän oli työskennellyt televisiotoimittajana Spiegel TV:ssä ja RTL:ssä Moskovassa ja New Yorkissa. Hän on opiskellut kiinaa ja venäjää, muttei osaa kumpaakaan.
ellauri284.html on line 209: General Beyers perished a traitor-in-arms, drowned in the Vaal, while hotly pursued and trying to cross the flooded river with some of his men. They were fired on, and Beyers fell from his horse but caught hold of the tail of another, but was soon seen in difficulties and calling for help. Before the fighting was over, General Beyers had diappeared under water. No one came to help.
ellauri284.html on line 220: Blackadder Goes Forth on Richard Curtiksen ja Ben Eltonin kirjoittaman BBC:n tilannesarjan Blackadder neljäs sarja, joka esitettiin 28.9.-2.11.1989 BBC1 :llä. Sarja sijoitti toistuvat hahmot Blackadderin, Baldrickin ja Georgen haudoihin Flanderissa ensimmäisen maailmansodan aikana ja seurasi heidän erilaisia tuhoon tuomittuja yrityksiään paeta juoksuhaudoista välttääkseen kuoleman kenraali Melchettin harhaanjohtaman komennon alaisena. Sarja viittaa aikansa kuuluisiin henkilöihin ja arvostelee Britannian armeijajohtoa kampanjan aikana, joka huipentui sen viimeisen jakson päättymiseen, jossa sotilaat käsketään suorittamaan vihollislinjojen tappava hyökkäys.
ellauri284.html on line 241: Kenttämarsalkka Douglas Haigiin, jonka käskyjen väitetään johtaneen satoihin tuhansiin brittiläisiin kuolemiin Passchendaelen ja Sommen taisteluissa, viitataan jatkuvasti. Blackadder itse kuvailee Haigin etenemisyrityksiä vain "toiseksi jättimäiseksi yritykseksi siirtää juomakaappinsa kuusi tuumaa lähemmäs Berliiniä" ja Melchettiltä kysyttäessä ehdotuksia joukkojen moraalin parantamiseksi, ehdottaa nauraen Haigin eroa tai itsemurhaa. "Goodbyeee" -elokuvassa kohtaus parodioi Haigin ammatillisia kykyjä kuvaamalla marsalkkaa leikkimässä lelusotilaiden kanssa, jonka hän lakaisee välinpitämättömästi haudosta toiseen ja sitten roskakoriin kuunnellessaan Blackadderin vetoomusta päästä puhumaan suureen puhelimeen. Sommen sotilaspalvelijoista ja rivimiehistä Tolkien tiivisti Sam Gamgin, Frodon uskollisen ja kätevän kumppanin.
ellauri284.html on line 243: Sarja muistelee useita todellisia historiallisia sodan tapahtumia, kuten joulutauon vuonna 1914. Blackadder muistelee tapahtumaa: "Molemmat osapuolet etenivät yhden joulupisun aikana pidemmälle kuin kahden ja puolen seuraavan sodan vuoden aikana." Viitataan myös aikakauden populaarikulttuuriin sekä aiempaan sarjaan. Jaksossa "Private Plane" nähdään Lord Flashheartin ja Bobin hahmojen paluu toisesta sarjan "Bells" -jaksosta sekä myös saksalaisen lentävä ässä, Baron von Richthofen. Kolmannen jakson "Major Star" juonen lanka sisältää Blackadderin vastenmielisyyden mykkäelokuvatähteen Charlie Chapliniin, jota hän pitää "yhtä hauskana kuin saada nuoli kaulan läpi ja sitten huomata, että siihen on sidottu bensalasku". Totta Mooses Rowan, Charlie on täysin huumoriton kaatuilija. Toinen viittaus viitattiin Sudaniin, jonka sodan veteraani Blackadder oli. Toisin kuin brittien messinki, Blackadder näkee brittien liiallisen itseluottamuksen läpi: aikaisemmat voitot jotka tukahduttivat siirtomaakapinat olivat valmistautumista suureen siirtomaasotaan.
ellauri284.html on line 478: Scott teki elokuvadebyyttinsä isänsä ohjaamassa Isiemme liputissa (2006) ja on esiintynyt myös isänsä filmissä Gran Torino (2008). Sittemmin hän on näytellyt isänsä urheiludraamassa Invictus - Voittamaton (2009) ammattiliiton rugbypelaajana Joel Stranskyna. Beam me up Scott.
ellauri284.html on line 493: Vuonna 1968 suositun englantilaisen popyhtyeen The Beatlesin jäsenet osallistuivat Intiassa Maharishin meditaatioretriitille, mikä toi Maharishille runsaasti julkisuutta lännessä.
ellauri284.html on line 494: Bändin jäsenet saapuivat Intiaan helmikuun puolivälissä 1968 yhdessä vaimojensa, tyttöystävänsä, avustajiensa ja lukuisten toimittajiensa kanssa. He liittyivät 60 hengen ryhmään TM-opettajiksi; muiden julkkismeditaattorien joukossa olivat muusikot Donovan, Mike Love ja Paul Horn sekä näyttelijä Mia Farrow. Siellä ollessaan Lennon, Paul McCartney ja Harrison kirjoittivat monia kappaleita, ja Ringo Starr viimeisteli ensimmäisen. Kahdeksantoista nauhoitettiin The Beatlesille ("The White Album"), kaksi muuta esiintyi Abbey Road -albumilla ja muita käytettiin erilaisiin sooloprojekteihin. Neljästä beatlesistä ainoana kiinnostuksensa meditaatioon retriitin jälkeenkin säilytti George Harrison. Sen sijaan John Lennon ilmaisi Maharishin rivon käytöksen ennenaikaisen lähtönsä syyksi. Harrison ja Lennon lähtivät äkillisesti 12. huhtikuuta huhujen jälkeen Maharishien sopimattomasta käytöksestä Farrowia ja toista hänen naisopiskelijaansa kohtaan. Harrison puolusti heidän opettajaansa sanoen: "Hän ei ole moderni ihminen. Hän ei vain ymmärrä näitä asioita. Hän ymmärtää kyllä pillun päälle. Hän on uskonnollinen samalla lailla kuin me muut."
ellauri284.html on line 497: Brittiläinen satiirinen aikakauslehti Private Eye antoi hänelle lempinimen "Veririchi Lotsamoney Yogi Bear". Maharishilla oli aina kirjanpitäjä rinnallaan. Myöhemmin Lennon kertoi vaimolleen, että hänen mielestään tollaset Maharishit ovat hänen sanojensa mukaan "liian kiinnostuneita julkisesta tunnustuksesta, julkkiksista ja rahasta" henkiselle miehelle. Maharishi halusi yhtyeen tallettavan jopa 25 prosenttia Sgt Pepper albumin tuotoista hänen sveitsiläiselle pankkitilille kymmenyksinä, johon Lennon vastasi: "Kuolleen ruumiini yli ".
ellauri284.html on line 499: Koska kiinnostus Beatlesin vuoden 1968 vetäytymispaikkaa kohtaan oli jatkuvaa, hylätty ashram avattiin yleisölle vuonna 2015, ja sen nimi on sittemmin muutettu Beatles Ashramiksi .
ellauri284.html on line 526: Kalifornian Berkeleyn yliopiston East Asian Studiesin instituutin mukaan kielen työntäminen on merkki kunnioituksesta tai yhteisymmärryksestä, ja sitä käytettiin usein tervehdyksenä perinteisessä tiibetiläisessä kulttuurissa. Kielen imeskely oli vain Dalain improvisoima vänkä lisärikka siinä rokassa.
ellauri284.html on line 540: Dali Laaman toimisto pyysi anteeksi M3M:ltä. Mikäs se sitten on? M3M India Limited aloitti toimintansa vuonna 2011. Sillä on projekteja muun muassa Nagpurissa, Bengalurussa, Chennaissa, Kochissa ja Amritsarissa. M3M-konsernilla on noin 2 000 hehtaarin maapankki pääkaupunkiseudulla. Se kehittää 16 hanketta, joista noin 10 on asuinhankkeita. Se on Trumpin liikekumppani Intiassa ja yhteistyössä ruotsalaisen konsultti-insinöörin Swecon kanssa kehittääkseen Intian ensimmäisen ilmastoneutraalin älykaupungin Gurgaoniin. "Intian 100 rikkaimman kiinteistöpäämiehen joukosta 75 asuu Mumbaissa, New Delhissä ja Bengalurussa".
ellauri284.html on line 715: Intian kapina, Delhin piiritys, Lucknowin piiritys, Umbeylan kampanja, 1868 retkikunta Abessiniaan, Magdalan taistelu, Lushaiin retki, Toinen englantilais-afganistanilainen sota, Peiwar Kotalin taistelu, Charasiabin taistelu, Sherpur-kantonmentin piiritys, Kandaharin taistelu, Toinen buurien sota, Kimberleyn piiritys, Paardebergin taistelu, Poplar Groven taistelu, Diamond Hillin taistelu, Bergendalin taistelu
ellauri285.html on line 222: Why are norms like Choose the best! and Believe p just in case p is true! inadequate? Note at the outset that the problem does not essentially assume a consequentialist way of thinking. Se australian jutku, personisti Peter Seeger oli tollanen konsekventialisti. Samaa porukkaa on jenkkibiljardöörit joka puhuu efektiivisestä altruismista. Kaikki massi mulle niin siitä riittää teillekin jotain roippeita.
ellauri285.html on line 262: Timo Airaxisen seuraaja joensuulainen Antti Kauppinen on kynäillyt luvun Meaningfulness kirjaan Routledge Handbook of the Philosophy of Well-Being. Abstract: This paper is an overview of contemporary theories of meaning of life and its relation to well-being.
ellauri285.html on line 412: „Ich war als Deutschdenkender und Naturwissenschaftler selbstverständlich immer Nationalsozialist und aus weltanschaulichen Gründen erbitterter Feind des schwarzen Regimes (nie gespendet oder geflaggt) und hatte wegen dieser auch aus meinen Arbeiten hervorgehenden Einstellung Schwierigkeiten mit der Erlangung der Dozentur. Ich habe unter Wissenschaftlern und vor allem Studenten eine wirklich erfolgreiche Werbetätigkeit entfaltet, schon lange vor dem Umbruch war es mir gelungen, sozialistischen Studenten die biologische Unmöglichkeit des Marxismus zu beweisen und sie zum Nationalsozialismus zu bekehren. Auf meinen vielen Kongreß- und Vortragsreisen habe ich immer und überall mit aller Macht getrachtet, den Lügen der jüdisch-internationalen Presse über die angebliche Beliebtheit Schuschniggs und über die angebliche Vergewaltigung Österreichs durch den Nationalsozialismus mit zwingenden Beweisen entgegenzutreten. Dasselbe habe ich allen ausländischen Arbeitsgästen auf meiner Forschungsstelle in Altenberg gegenüber getan. Schließlich darf ich wohl sagen, daß meine ganze wissenschaftliche Lebensarbeit, in der stammesgeschichtliche, rassenkundliche und sozialpsychologische Fragen im Vordergrund stehen, im Dienste Nationalsozialistischen Denkens steht!
ellauri285.html on line 575: Yhdysvaltain pommikoneet iskivät brittiläisistä tukikohdista Libyaan ja pommittivat pääkaupunkia Tripolia ja Bengasin aluetta. Noin sata henkeä kuoli. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan julisti kaksi tuntia myöhemmin iskun olleen itsepuolustusta. Pommikoneiden oli kierrettävä Välimerelle Atlantin ja Gibraltarin salmen kautta, koska Ranska oli kieltänyt niiltä oman ilmatilansa käytön. Israel ja Iso-Britannia ilmoittivat välittömästi hyväksyvänsä iskun, kun taas Neuvostoliitto tuomitsi sen.
ellauri285.html on line 584: Euroviisut järjestettiin Bergenissä Norjassa. Kilpailun voitti Belgia edustajanaan Sandra Kim kappaleella J´aime la vie. Haha.
ellauri285.html on line 591: Mikkelin panttivankidraama. Berliinin muuri täytti 25 vuotta. Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Kohl sanoi juhlapuheessaan, etteivät Länsi-Berliinin asukkaat koskaan mukaudu muuriin ja piikkilankaan. Hän sanoi myös että Gorbazhov on kuin Goebbels. Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker puolestaan totesi muurin rakentamisen palvelleen rauhan asiaa.
ellauri285.html on line 633: Ralph Schoenman (born 1935) is an American left-wing activist who was a personal secretary to Bertrand Russell and became general secretary of the Bertrand Russell Peace Foundation. He was involved in a number of projects supported by Russell, including the Campaign for Nuclear Disarmament (CND), the Committee of 100 and an unofficial war crimes tribunal to try American leaders for their conduct in the Vietnam War. Shortly before his death in 1970, Russell publicly broke with Schoenman. Sen jälkeen Schoenman (jutku kylläkin) kirjoitti tämän vahvasti anti-sionistisen läpyskän:
ellauri285.html on line 651: Bernard Levin wrote critically of Schoenman's influence on Russell, saying that Schoenman was partly responsible for Russell's virulent anti-Americanism, in contrast to his earlier pronouncements against communism. Russell said of Schoenman, "You know he is a rather rash young man, and I have to restrain him."
ellauri285.html on line 658: In December 1969, Russell made a public statement in that he had no contact with Schoenman and was unaware of his activities. Russell approved a vote to remove Schoenman from the board of the Bertrand Russell Peace Foundation.
ellauri286.html on line 88: Beauty hurts, baby. Oksanen on julkaissut kolme romaania. Vuonna 2008 hän sai Finlandia- palkinnon romaanistaan Puhdistus. Tämäkin teiniräpellys Irakin invaasion ajalta 2003 myi sen jälkeen paremmin. Britit ovat huolissaan, kun armeija on rempallaan, on valmistauduttava lähtemään ize ryssiin maasodassa, ne sanoo ihan suoraan nyt. Ukrainalaisista ei näytä olevan mihinkään. (Nojaa, ukrainalaisethan ne pysäyttivät Barbarossa-suunnitelman viime erässä.) Toisaalta on näppärää antaa varastossa vanhenneet huonot pyssyt vähävenäläisille, niin päästään tilaamaan izelle aseet viimeisintä huutoa.
ellauri288.html on line 274: ”Sofi Oksasen häiritsevä, mukaansatempaava romaani Purge. ..on järkytys. Vuonna 1992 sijoittuva Purge sijoittuu vuodelle 1992, kun Berliinin muurin purkamisen turmeltumaton iloinen optimismi on vain kolme vuotta, ja Purge jatkaa sumutusta osoittaakseen, kuinka vuosikymmeniä kestänyt mustamaalaus vääntää entisen Neuvostoliiton ihanneyhteiskunnasta rikollisuuden ja julmuuden leimaaman yhteiskunnan. Oksanen käsittelee tätä laajempaa teemaa tiukassa, epäsovinnaisessa rikosromaanissa, jota välittävät kauhistuttavat hiljaisuudet, häpeälliset paljastukset ja vastenmieliset läheisyydet (mm. runkun popsinta). Korvaamalla historian fiktiolla (kuin veroilmoituxessa henkilökohtaisella tasolla), Oksanen… tekee pelkän selviytymisen kustannukset sairaan käsin kosketeltavaksi… Sekä noirin että satujen herättäminen Purgessa on koukuttavaa luettavaa.” NPR, Yhdysvallat
ellauri288.html on line 499: Kaplinskin kolmannessa proosateoksessa Reaalarvud ollaan tekemisissä Lotmanin semioottisen koulukunnan salaliiton kanssa. Insinööri R (reaaliluvut, tämä vihje esiintyy Hoblan ristikossa usein), oli löytänyt matemaattisen yhteyden enkelien luvuttoman sotajoukon ja reaalimaailman välillä. Alef nolla on Beth nolla, se päätteli. Kontinuumihypoteesi ei ilman valinta-axioomaa kyllä todistu. Se on hyvin vahva existenssioletus.
ellauri290.html on line 63: Päivä sen jälkeen, kun 29. marraskuuta 1947 hyväksyttiin YK:n Palestiinan jakosuunnitelma, jonka tarkoituksena oli jakaa Palestiina arabivaltioksi, juutalaisvaltioksi ja Jerusalemin ja Betlehemin kaupungit kattavaan kansainväliseen erityisjärjestelmään, seitsemän juutalaista tapettiin Arabimilitanttien Fajja-bussihyökkäykset sisällissodan ensimmäisenä pidetyssä tapahtumassa. Tämä hyökkäys oli kosto Lehin 19. marraskuuta tekemälle viiden arabiperheen jäsenen murhalle, joiden epäillään olevan brittiläisiä informaattoreita. Arabien, juutalaisten ja brittien välillä on ollut jännitteitä ja konflikteja vuoden 1917 Balfourin julistuksesta ja vuonna 1920 annetusta Palestiinan brittiläisestä mandaatista lähtien. Britannian politiikka oli tyytymätön sekä arabeihin että juutalaisiin. Arabien oppositio kehittyi arabien kapinaksi Palestiinassa vuosina 1936–1939,
ellauri290.html on line 83: Vaikka Yishuv-kannattajien keskuudessa vallitsi tietynlainen epäilys, heidän ilmeiset tappionsa johtuivat enemmän heidän odotus- ja katsomispolitiikastaan kuin heikkoudesta. [Sitanteja tarvitaan] David Ben-Gurion järjesti Haganahin uudelleen ja teki asevelvollisuuden pakolliseksi. Jokaisen maan juutalaisen miehen ja naisen oli saatava sotilaskoulutusta. Golda Meirin yhdysvaltalaisilta kannattajilta keräämien varojen ja Stalinin päätöksen tukea sionistista asiaa Palestiinan juutalaiset edustajat pystyivät allekirjoittamaan erittäin tärkeitä asesopimuksia idässä. Muut Haganahin agentit keräsivät varastoja toisesta maailmansodasta, mikä auttoi parantamaan armeijan varusteita ja logistiikkaa. Operaatio Balak salli aseiden ja muiden varusteiden kuljettamisen ensimmäisen kerran maaliskuun loppuun mennessä.
ellauri290.html on line 85: Plan Daletin suunnitteleman juutalaisen alueellisen jatkuvuuden toteuttamisen puitteissa Haganahin, Palmachin ja Irgunin joukot aikoivat valloittaa seka-alueita. Palestiinan arabiyhteiskunta järkyttyi. Tiberias, Haifa, Safed, Beisan, Jaffa ja Acre putosivat, mikä johti yli 250 000 palestiinalaisen arabien pakenemiseen.
ellauri290.html on line 87: David Ben-Gurion julisti 14. toukokuuta 1948 Israelin valtion perustetuxi ja vuoden 1948 Palestiinan sota eteni toiseen vaiheeseensa arabivaltioiden armeijoiden väliintulon myötä ja vuoden 1948 arabien ja Israelin välisen sodan alkaessa.
ellauri290.html on line 178: d) Negeb - Aavikko etelään Beershebasta Akabaan. Kuuma ja kuiva kesällä; kylmä ja kuiva talvella. Sademäärä huono.
ellauri290.html on line 260: (f) Negebin viljelemättömät maat, tuo valtava kolmio pisteestä, joka on noin viisi mailia etelään Beersheban kaupungista, sen huipulle Punaisenmeren Aqabanlahdessa. Tämä noin 2 643 844 hehtaarin suuruinen alue, joka oli lähes puolet Palestiinan alueella, ei ollut koskaan tutkittu. Noin 90 000 nomadiheimoa vaelsi alueella viljelen mitä maata pystyi, kun sade oli riittävä, ja laiduntaen kamelejaan ja muita laumiaan alueella. ikimuistoisista ajoista toimikauden loppuun ilman lupaa tai estettä. Näiden paimentolaisheimojen oikeuksia tällä laajalla alueella ei koskaan kyseenalaistettu, ja siksi hallituksen omistus maan osavaltion omistukseen oli vain ”oletettu”.
ellauri290.html on line 319: 29. marraskuuta 1947 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi yhden äänten enemmistöllä päätöslauselman 181 (II), jossa määrätään Palestiinan jakamisesta kahdeksi itsenäiseksi valtioksi - toiseksi arabien ja toisen juutalaiseksi - jotka liittyvät toisiinsa. talousliiton toimesta. Siinä määrättiin myös kansainvälisen Jerusalemin vyöhykkeen perustamisesta, johon sisältyisi Betlehem ja Jerusalemissa ja sen ympäristössä olevat pyhät paikat, jota Yhdistyneet Kansakunnat hallinnoisi.
ellauri290.html on line 363: 15. toukokuuta 1948 Palestiinaa koskeva mandaatti päättyi virallisesti ja brittiläiset joukot ja hallinto muuttivat pois maasta. Aiemmin alkaneet satunnaiset sionistien hyökkäykset tehostettiin ja huipentuivat 250 miehen, naisen ja lapsen verilöylyyn Deir Yasinissa 9. huhtikuuta 1948, mikä johti muslimiväestön ja kristittyjen pakoon sionistijoukkojen toiminta-alueella. Menestymistensä rohkaisemana sionistit alkoivat hyökätä ja miehittivät Tiberiaksen ja Samakhin kaupungit 19. huhtikuuta; Haifa, 22. huhtikuuta; Jaffa 29. huhtikuuta; Katamonin kortteli Jerusalemissa 30. huhtikuuta; Safad 10. toukokuuta; Beisan 11. toukokuuta; ja Acre 14. toukokuuta 1948. Arabivaltiot tulivat Palestiinan muslimi- ja kristittyjen asukkaiden apuun ja saapuivat Palestiinan maaperälle ensimmäistä kertaa 15. toukokuuta 1948 jälkeen, Taistelut jatkuivat muutaman viikon, mutta ne loppuivat turvallisuusneuvoston antaman tulitaukomääräyksen seurauksena, minkä jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien sovittelija kreivi Folke Bernadotte aloitti pyrkimyksensä rauhan aikaansaamiseksi kiisteltyjen osapuolten välille. Sionistit murhasivat kuitenkin kreivi Bernadotten heti, kun he saivat tietää, että hänen rauhansuunnitelmiinsa sisältyi jakopäätöksen jälkeen hankittujen alueiden palauttaminen.
ellauri290.html on line 576: "Hylätty omaisuus oli yksi suurimmista panostuksista Israelin tekemisessä elinkelpoiseksi valtioksi. Sen pinta-alan laajuus ja se, että suurin osa rajan alueista oli poissaoloomaisuutta, teki siitä strategisesti merkittävän. Vuosien 1948 ja 1953 alun välisenä aikana perustetuista 370 uudesta juutalaisesta siirtokunnasta 350 oli poissaolon omaisuutta. Vuonna 1954 yli kolmasosa Israelin juutalaisista asui poissaolevien omaisuuksissa, ja lähes kolmannes uusista maahanmuuttajista (250 000 ihmistä) asettui arabien hylkäämille kaupunkialueille. He jättivät kokonaisia kaupunkeja, kuten Jaffa, Acre, Lydda, Ramleh, Beisan, Majdal; 388 kaupunkia ja kylää; ja suuri osa 94 muusta kaupungista ja kylästä, jotka sisältävät lähes neljänneksen kaikista Israelin rakennuksista. 10 000 kauppaa, yritystä ja kauppaa jätettiin juutalaisten käsiin. Toimikauden lopussa sitrushedelmien omistukset Israelin alueella olivat yhteensä noin 240 000 dunumia, joista puolet oli arabien omistuksessa. Suurimman osan arabimetsoista otti haltuunsa israelilainen poissaolevien omaisuuden säilyttäjä. Mutta vain 34 000 dunumia viljeltiin vuoden 1953 loppuun mennessä. Vuosina 1951-1952 entiset arabitarhat tuottivat puolitoista miljoonaa hedelmälaatikkoa, joista 400 000 vietiin vientiin. Ulkomaille lähetetyt arabihedelmät muodostivat lähes 10 prosenttia maan viennistä saaduista valuuttatuloista vuonna 1951. Vuonna 1949 hylättyjen arabilehtojen oliivit olivat Israelin kolmanneksi suurin vientituote sitrushedelmien ja timanttien jälkeen. Arapropertyn suhteellinen taloudellinen merkitys oli suurin vuodesta 1948 vuoteen 1963 suurimman maahanmuuton ja tarpeiden aikana. "Vuonna 1951 hylättyyn viljelymaan kuului lähes 95 prosenttia kaikista Israelin oliivitarhoista, 40 000 dunumia viinitarhoja, ja vähintään 10 000 dunumia muita hedelmätarhoja sitrushedelmiä lukuun ottamatta." "Säilytysyhteisö vuokrasi vuonna 1952 teollisiin tarkoituksiin 20 000 dunumia poissaolokiinteistöä. Kolmannes Israelin kivituotannosta toimitti 52 hänen lainkäyttövaltaan kuuluvaa arabilouhosta.
ellauri290.html on line 607: Don Peretzin mukaan "Jokainen Palestiinan arabi, joka oli lähtenyt kaupungistaan tai kylästään 29. marraskuuta 1947 jälkeen, saatettiin luokitella poissaolevaksi sääntöjen mukaan. Kaikki arabit, joilla oli omaisuutta Acren uudessa kaupungissa, riippumatta siitä, etteivät he ehkä koskaan matkustaneet muutaman metrin pitemmälle kuin vanhaan kaupunkiin, luokiteltiin poissa oleviksi. Ne 30 000 arabia, jotka pakenivat paikasta toiseen Israelin sisällä, mutta jotka eivät koskaan lähteneet maasta, joutuivat myös julistamaan omaisuutensa poissaolevaksi. Jokainen henkilö, joka on saattanut mennä yhden päivän vierailulle Beirutiin tai Betlehemiin valtuutuksen viimeisinä päivinä, oli automaattisesti poissa.”*
ellauri290.html on line 629: 2. Beersheba 973 53,700 53,340 200 150 10
ellauri290.html on line 631: 3. Beisan 166 23,590 15,920 650 7,000 20
ellauri290.html on line 632: 4. Beit Jala 185 3,710 200 3,510
ellauri290.html on line 633: 5. Beit Sahur 35 2,770 370 2,400
ellauri290.html on line 634: 6. Bethlehem 424 6,430 8,820 2,370 20
ellauri290.html on line 654: 3. Benei Braq 331 5,760 5,760
ellauri290.html on line 747: Beersheba (A)
ellauri290.html on line 762: Beisan (A)
ellauri290.html on line 782: Benei Braq (J)
ellauri290.html on line 803: Bethlehem (A)
ellauri290.html on line 805: Beit Jala (A)
ellauri290.html on line 807: Beit Sahur (A)
ellauri290.html on line 858: Britit työskentelivät arabiliittolaistensa kanssa pysäyttääkseen AHC:n mellakat. Peel -komissio raportoi heinäkuussa 1937, että Britannian velvoitteet arabeja ja sionisteja kohtaan olivat yhteensopimattomia ja mandaatti mahdoton toteuttaa. Se ehdotti Palestiinan jakamista arabi- ja juutalaisvaltioihin siten, että Britannian mandaatti hallitsee Nasaretia, Betlehemiä ja Jerusalemia sekä käytävää Jerusalemista rannikolle. Juutalaiset hyväksyivät yleisen jakamisen periaatteen, kun taas arabit kieltäytyivät kaikista jakosuunnitelmista. Britannian hallitus lähetti teknisen ryhmän nimeltä Woodhead Commissionyksityiskohtaista suunnitelmaa. Woodhead-toimikunta käsitteli kolmea erilaista suunnitelmaa, joista yksi perustui Peelin suunnitelmaan. Vuonna 1938 raportoidessaan komissio hylkäsi Peelin suunnitelman ensisijaisesti sillä perusteella, että sitä ei voitu toteuttaa ilman massiivista arabien pakkosiirtoa (vaihtoehto, jonka Britannian hallitus oli jo sulkenut pois). Joidenkin jäsentensä eri mieltä, komissio suositteli sen sijaan suunnitelmaa, joka jättäisi Galilean Britannian mandaatin alle, mutta korosti sen vakavia ongelmia, joihin sisältyi ehdotetun arabivaltion taloudellisen omavaraisuuden puute. Ison-Britannian hallitus liitti Woodheadin raportin julkaisemisen politiikkaan, jossa se hylkäsi jakamisen epäkäytännöllisenä "poliittisten, hallinnollisten ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi".
ellauri294.html on line 384: Hollywoodin ohjaajat käyttivät hänen maalauksiaan lähdemateriaalina näkemyksensä muinaisesta maailmasta elokuvissa, kuten DW Griffithin Suvaitsemattomuus (1916), Ben Hur (1926), Cleopatra (1934), ja ennen kaikkea Cecil B. DeMillen eeppinen remake Kymmenestä käskystä (1956). Todellakin, Jesse Lasky Jr. , The Ten Commandmentsin toinen käsikirjoittaja, kuvaili, kuinka ohjaaja tavallisesti levitti Alma-Tadema-maalausten vedoksia ilmaistakseen lavastussuunnittelijoilleen haluamansa ilmeen. Oscar-palkitun roomalaisen eepos Gladiator suunnittelijat käyttivät Alma-Tademan maalauksia keskeisenä inspiraation lähteenä. Alma-Tademan maalaukset olivat myös inspiraationa Cair Paravelin linnan sisustukseen vuoden 2005 elokuvassa The Chronicles of Narnian: The Lion, the Witch and the Wardrobe . Ei siis mikään turha jäbä!
ellauri294.html on line 397: Kirja lienee syntynyt jossakin vaiheessa 60-luvulla, mahdollisesti jo vuonna 62, ennen Beatlesien pitkäsoittolevyjä, jolloin ei ollut vielä tietoa Paavalin marttyyrikuolemasta. Tätä ajoitusta puoltaa sekin, että kirjassa ei mainita mitään Jeesuksen veljen Jamexen teloituksesta, joka tapahtui vuonna 62 Jerusalemissa.
ellauri294.html on line 426: Herefordin Mappa Mondo, piirretty lyhythihaiselle paidalle n. 1300, näyttää sciapod toisella puolella maailmaa, samoin kuin maailmankartta, jonka on piirtänyt Beatus of Liébana (n. 730 - n. 800). Ne onkin ehkä antipodeja.
ellauri294.html on line 450: Korintti sijaizee Peloponneesoxen peukalontyvessä. Vanha Korintti vehkeili Spartan kanssa peloponneesolaissodissa. Sen säkittivät roomalaiset 146 eKr ja rakensivat uuden 44 ekr. Uudestakin tuli paheiden pesä, jossa länsi ja itä vaihtoivat pornokuvia. Kaupunkiin liittyvät ainakin Sisyfoksen, Bellerofonin ja Pegasoksen sekä Medeian pornovideot. Bellerofon (m.kreik. Βελλεροφῶν, Bellerofōn; lat. Bellerophon) oli kreikkalaisen mytologian suurimpia sankareita ja hirviöiden lyöjiä ennen Heraklesta. Hänen suurin saavutuksensa oli Khimairan (pedon, jolla oli leijonan pää, vuohen ruumis ja käärmeen häntä eli cocktail), sekä velipojan paloittelu. Kuninkaan vaimo yritti maata hänet väkisin. Bellen ylpistyttyä suorituxistaan Zeus lähetti paarman puremaan Pegasosta, joka heitti hybridin selästään. Bellerofon eli loppuelämänsä raajarikkona. Kimaran ja Pegasoxen paloista tuli Hesekielin enkeli. Korintin Länsisatama oli Lekhaion ja Vuosaari Kenkhrea. Isoja maanjärjestyxiä mm. 1858, 1928 ja 1981. Korintit on hyviä mutta niissä on siemeniä. Niitä sai faffalla Maurinkadulla jouluna.
ellauri294.html on line 535: Los Angeles Timesin Sheila Benson kehui animaatiota, mutta kritisoi tarinaa sen liian turvallisesta esittämisestä. Hän myönsi, että kirjoittajat "suojelivat meitä tärkeiltä asioilta: raivolta, tuskalta, menetykseltä. Näillä valheilla, jotka on tehty omaksi parhaaksemme, ne tietysti rajoittavat myös mahdollista kasvua." David Ansen Newsweekistä totesi: "Aikuiset saattavat värähtää joistakin tahmea-suloisista kappaleista, mutta elokuvaa ei ole tarkoitettu aikuisille."
ellauri294.html on line 542: Animated Movie Guide -oppaassa Jerry Beck piti elokuvaa "keskiarvoisena". Hän kuitenkin tunsi elokuvan luottavan liikaa "kaavan söpökkyyteen, kaavakomedian helpotukseen ja jopa kaavan luonnehduksiin". Kaiken kaikkiaan hän piti sitä "viehättävänä" toteamalla, että se on "lämmin ja täynnä persoonallisia hahmoja" ja että se "lähestyi toisinaan vanhaa Disneyn taikuutta".
ellauri294.html on line 584: Alunperin julkaistussa Virkistys-lehden novellissa, vaikka Boston selvisi, hän ei koskaan toipunut täysin ja kuoli ollessaan vain kolmevuotias. Sen sydän särkyi kai. Copper itse perustui Bee Dee Adkinsin, kansallisesti tunnetun metsästyskoirien kouluttajan, suosikkimetsästyskoiraan, jonka kanssa Mannix metsästi. Jotkut romaanin ihmishahmoista perustuivat Arizonan Tucsonin esikaupunkialueella Oro Valleyssa asuvien paikallisten elämään ja tapoihin. Romaani on julkaistu kahdessatoista muussa maassa, mukaan lukien Suomessa vuonna 1968 Otava ja Saksassa Hoffmann und Campe.
ellauri294.html on line 592: Belstone_Fox%22_%281973%29.jpg" />
ellauri294.html on line 597: The Belstone Fox, vuoden 1973 brittiläinen elokuva, jolla on samanlaiset teemat, ja se perustuu David Rookin vuoden 1970 romaaniin The Ballad of the Belstone Fox.
ellauri294.html on line 601: Belstone Fox on lempinimi, joka on annettu Tagille, metsästä pelastamalle ketunpennulle, jonka metsästäjä Asher adoptoi. Nuorta kettua kasvatetaan vankeudessa koiranpentujen kanssa, mukaan lukien Merlin, jonka kanssa Tag tulee "erityisen ystävälliseksi". Asher ja Tod ovat kiehtoneet Tagista, joka yhdistää viileän oveluuden ja tietämyksen ihmisasumisesta johtaakseen laumaa ja metsästäjiä moniin "hyviin jahtiin". Tämä antaa ketulle paikallisen julkkiksen aseman, joka riittää julkaistavaksi aikakauslehdissä. Merlin, joka ei aluksi ollut kiinnostunut metsästyksistä, tulee sexuaalisesti aktiiviseksi koiraksi, mutta suojelee Tagia. Asher, nyt metsästysseuran ikääntyvä metsästäjä, suojeli kevyesti kettua, kunnes Tag johdattaa koiralauman junan polulle tappaen monia ja seura päättää ampua ketun. Asher näkee tämän häiritsevänä ja elämän luonnollisen järjestyksen vastaisena, ja päättää kaataa ketun hyväksytyllä tavalla myrkyllä ja ansioilla, eikä ampuma-aseella, mutta hän kuitenkin kuolee äkilliseen sydänkohtaukseen yrittäessään tehdä tekoa. Hänen kerran rakas kettu ja sen ystävä Merlin istuvat lämmittelemään isäntänsä viereen, kunnes pelastusseurue saapuu hilpeästi hälisten.
ellauri294.html on line 609: Mannixin romaanin loppu ja Belstone Fox -elokuva ovat samankaltaisia, vaikkakin käänteisiä. Mannix-romaanissa nyt iäkäs kettu putoaa kuolleena, kun koira jahtaa häntä uupumiseen asti. Kun koira aluksi elää, metsästäjän on myöhemmin lopetettava hänet (koira, ei apina), kun hänet (apina, ei koira) pakotetaan hoitokotiin. Gotta let you go. James Hillin elokuvassa kettu ja koira tekevät sovinnon keskenään ja selviävät, mutta metsästäjä itse kuolee äkilliseen sydänkohtaukseen jahtaaessaan kettua. Samaan aikaan toisaalla Disney-versio The Fox and the Houndista päättyy siihen, että metsästäjä luopuu kostosta, kun kettu ja koira tekevät sovinnon, kun kettu pelastaa metsästäjän hengen. Loppu vaihtelee Rookin romaanin eri versioissa, ja jotkut versiot ovat lähempänä Disney-elokuvaa. The Belstone Fox -nimisen romaanin brittiläinen painos, joka liittyy elokuvaan, päättyy suurelta osin kuten Rookin kuva. Pieni ero on siinä, että metsästäjä kuolee keuhkokuumeeseen uupumukseen romahdettuaan mieluummin kuin sydänkohtaukseen (jos saa valita), vaikka sekä kettu että koira ovat yrittäneet pysytellä lämpimänä ruumiinlämpöään käyttämällä. Yhdysvaltalainen painos sidosromaanista kantaa vaihtoehtoista nimeä Free Spirit ja on lähempänä Disneyn versiota The Fox and the Houndista. Free Spiritissä, metsästäjä luopuu kostohakemuxesta, kun kettu ja koira pelastivat metsästäjän hengen eristämällä hänet onnistuneesti muista apinoista.
ellauri294.html on line 613: Disneyn elokuvasovituksen tuotanto aloitettiin vuonna 1977, ja siitä tuli 1981 kallein animaatioelokuva, jonka hinta oli 12 miljoonaa dollaria. Elokuvan luomiseksi Disneyn silloinen toimitusjohtaja Ron Miller päätti käyttää pääasiassa uusia kykyjä debytoimaan elokuvassa, sillä yrityksen pioneerit, joita kutsutaan "yhdeksäksi vanhaksi mieheksi", olivat lähestymässä eläkkeelle siirtymistä. Animaattorit ja käsikirjoittajat olivat pääasiassa uusia, samoin kuin elokuvaohjaajat Art Stevens, Ted Berman ja Richard Rich. Se olisi viimeinen elokuva horiskoille Ollie Johnston, Frank Thomas ja Woolie Reitherman, joita pidetään Disneyn "legendoina", jotta he voisivat vielä vapisevin maxaläikkäisin käsin työskennellä. Siirtyminen vanhan kaartin ja uuden välillä johti kuitenkin kiistoihin elokuvan käsittelystä. Reithermanilla oli omat ideansa käytettävistä malleista ja asetteluista; uudempi tiimi kuitenkin tuki Stevensiä, paitsi Don Bluth, jonka mielestä Disneyn työ oli vanhentunut. Bluth käveli ulos, otti yksitoista muuta mukaansa ja perusti oman animaatiostudion. Animaattorien pakosta poistuminen pakotti perumaan elokuvan alkuperäisen joulun 1980 ensi-illan samalla kun uusia taiteilijoita palkattiin.
ellauri294.html on line 710: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan "Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"
ellauri297.html on line 48: Founder, Ammi Ruhama Community Christian Union. Living History Interpretor. Baker. Milford Baby and Toddler Group Organizer. Bada Bing Pizza Chef. Sunnymead Residential Home Kitchen Assistant. Be Life Cafe and Marketplace Operations Personnel. Summit Christian Academy Steward. I vacuum the hallways, library, music room and preschool room. I clean the bathrooms and mop the gym/cafeteria floor. I also maintain the general premises. Dan the Handy Man. Do you need handy work done around your house, but don't want to have to call in the big guys with the big price? My name is Daniel Bacon and I am an experienced handy man living right here in Clarks Summit. If you need your lawn cut, bushes trimmed, garden weeded, fence painted / stained or just about any other job done, then call me at 570-585-9595 or email me at contactdanielbacon@gmail.com and we'll set up a time for me to come and see if I am the right man for the job. Wait! let me…Show more... (Ouch!) I emptied the front cash register as well as filling in as a sandwich maker. I created schedules and activities for the campers and staff to participate in. I also led worship during the evenings. Student janitor.
ellauri297.html on line 94: Pohjoisen Israelin perussyntinä oli jatkuvasti kahden kultaisen vasikan palvonta Betelissä ja Daanissa (korvasivat Jerusalemin temppelin), sekä kansan ylläpitämät esinahkakukkulat epäjumalia varten. Hengellisen rappion perussyynä oli Herran lain ja liiton hylkääminen. Ahneus ja yhteiskunnallinen vääryys kukoisti; köyhiä poljettiin maahan surutta ja oikeutta vääristeltiin lahjuksin; väkivalta oli yleistä; juoppous ja seksuaalinen moraalittomuus oli tavallista. Kansan moraalinen tila oli täysin rappiolla; edessä oli vakava tuomio.
ellauri297.html on line 187: 1 Herran sana, joka tuli Hoosealle, Beerin pojalle, Juudan kuningasten Ussian, Milu-tam-tamin, Aahaan ja Hiskian päivinä ja Israelin kuninkaan Jerobeamin, Jooaan pojan, päivinä. 2 Kun Herra alkoi Hoosealle puhua, sanoi Herra Hoosealle:
ellauri297.html on line 373: Ex-Oldest Man In The World Dead In NYC At 111; He Put On Tefillin Two Months Ago For First Time Since His Bar Mitzvah, but it did not help. He is dead. World’s oldest man living confirmed as Juan Vicente Pérez aged 112 in Venezuela. Bugger it. Besides agriculture, one of Juan's most important passions is to build a strong relationship with God and his family. He is grateful for his life, as well as the food and the people that surround him.
ellauri297.html on line 606: Martela väitteli soveltavan filosofian ja organisaatiotutkimuksen tohtoriksi Aalto-yliopistossa vuonna 2012 ja käytännöllisen filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2019 Hän opiskeli Esa Saarisen johdolla ja on tehnyt tutkimusta Yhdysvalloissa motivaatiopsykologian keulahahmoihin kuuluvan Richard Ryanin johdolla. Martelan ensimmäinen väitöskirja koski vanhustenhoidon työntekijöiden merkityksellisyyden kokemusta ja niin kutsutun "hoivayhteyden" syntymisen ehtoja. Hänen akateemisia tutkimuksiaan on julkaistu mm. Nature Human Behaviour, Journal of Personality, Southern Journal of Philosophy, ja Organization Studies -lehdissä.
ellauri297.html on line 615: Martelan filosofinen sarjakaluste on samaa insinööriyden ja humanismin sekoittamista kuin Eski Saarisenkin kaupallinen filosofia, että minä kukoistan kukoista siis sinäkin, osta tämä tuote. Kukoistus on keksintö, joka kukoistaa kaupallisessa maailmassa. Frankin isoisä osasi hitsata pyöreää ja neliskanttista putkea. Martelat tekivät kaikki Suomen sairaalasängyt, senkin jossa äiti ennen kuolemaansa kivahti hoitoapulaiselle että etkö vois vähän velä kovempaa rämistää. Karvaturri on irlantilanen älykköystävämme Bernhard Shaw.
ellauri299.html on line 83: Siinä suhteessa se on kollegansa Topelbergin linjoilla, vaikka vastakkaisista lähtökohdista. Gershwin on persoonallisuustyyppiä ESTP (kz. albumia 159). ESTP:t ovat innokkaita seikkailijoita, jotka nauttivat käytännön kokemuksista. He ovat realisteja, jotka hyväksyvät maailman sellaisena kuin se on ja keskittyvät nauttimaan uusista toiminnoista ja haasteista. Kuuluisia ESTP-kirjoittajia ovat Sir Arthur Conan Doyle, Glenn Beck, Bret Easton Ellis, markiisi de Sade, Ernest Hemingway, John Grisham, Dale Carnegie, Stephen R. Covey, Epicurus ja Rhonda Byrne.
ellauri299.html on line 91: Helppohan se on jälkikäteen ennustaa, kuten nähtiin Danielin kirjassa. Niinkuin tää palestiinalaisten laivan räjäytys: Sol Phryne [nimi oli kirjoitettu "Sol Friner" Topolin plärässä, joka on nähtävästi käännetty "venäjänkielisestä alkuteoxesta The Kremlin Wife"] was built in Japan in 1948 as Taisetsu Maru. From 1967 to 1974, she was owned by Efthymiades Line and used for regular ferry duties between Greek islands as Eolis. In 1974, she was purchased by Sol Maritime Services Ltd., renamed Sol Phryne and was then used in the Middle East, notably evacuating Palestinian guerrillas from Beirut in 1982. She was sunk during an attempt to ferry Palestinian deportees to Haifa, Israel.
ellauri299.html on line 93: In 2011 the Journalists Dan Margalit, Ronen Bergman published a book, in which they claimed that Israel's Shayetet 13 unit, was responsible for the bombing of the Sol Phryne. And that Israel's Minister of Education Yoav Galant was the commander of the operation. The mockies of course deny everything.
ellauri299.html on line 228: - Kuinka kauan aiot olla yleinen etulakimies? kysyi katulakimiehen isobroidi Warner Bros. Tää hahmo on nyysitty Belowin Salelta. - Olen juuri alkanut. En todellakaan ollut ajatellut asiaa loppuun. Miksi? - Kuinka kauan voit tehdä työtä ilmatteexi? - Niin kauan kuin voin selviytyä hengissä. - Joten hengissäpysyminen on standardi? - Toistaiseksi. Mikä on sinun standardisi? Se oli naurettava kysymys jenkkilakimieheltä toiselle. - Raha. kuinka paljon tienaan; kuinka paljon kulutan; kuinka paljon voin kätkeä jonnekin ja katsella sen kasvavan niin, että jonain päivänä minulla on paskaruukku täynnä sitä, eikä minun tarvitse huolehtia mistään.
ellauri299.html on line 296: Jerzy Popiełuszko ( puolalainen ääntäminen: [ˈjɛʐɨ popʲɛˈwuʂkɔ] , syntynyt Alfons Popiełuszko; 14. syyskuuta 1947–19. lokakuuta 1984) oli puolalainen roomalaiskatolinen pappi, joka liittyi Puolan oppositio -ammattiliittoon Solidarity anticommunistina. Hänet murhasi vuonna 1984 kolme Służba Bezpieczeństwan (sisäasiainministeriön turvallisuuspalvelu) agenttia. Heidät tuomittiin pian sen jälkeen ja tuomittiin murhasta. Syyllisiä tuomittiin, mutta vieläkään ei tarkoin tiedetä, mitkä tahot olivat murhan toimeksiantajia. Tuomitut ovat vapaalla jalalla jo aikapäiviä.
ellauri299.html on line 298: Katolinen kirkko on tunnustanut hänet marttyyriksi, ja arkkipiispa Angelo Amato julisti hänet autuaaksi 6. kesäkuuta 2010 paavi Benedictus XVI:n puolesta. Hänen esirukouksensa aiheuttamaa ihmettä, jota vaaditaan hänen pyhimyksexi asettamisexeen, on haettu kissojen ja koirien avulla.
ellauri299.html on line 331: Rubin syntyi Cincinnatissa, Ohiossa, kotiäiti Estherin (Katzin) ja rekkakuski Robert Rubinin pojalle, josta tuli myöhemmin Teamsters -liiton virkamies. Hän opiskeli Oberlin Collegessa ja heprealaisessa yliopistossa Jerusalemissa ja valmistui myöhemmin Cincinnatin yliopistosta saaden historian tutkinnon. Rubin opiskeli Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä vuonna 1964, mutta keskeytti opinnot keskittyäkseen sosiaaliseen aktivismiin.
ellauri299.html on line 348: Lokakuussa 1967 David Dellinger Vietnamin sodan lopettamisesta kansallisesta mobilisaatiokomiteasta pyysi Rubinia auttamaan mobilisoimaan ja ohjaamaan marssia Pentagonissa. Mielenosoittajat kokoontuivat Lincoln Memorialille, kun Dellinger ja tohtori Benjamin Spock (vauvatohtori, ei se puikkokorva) pitivät puheita joukolle ihmisiä.
ellauri299.html on line 536: Income and wealth inequality bears significantly on poverty. Economist Jared Bernstein and Elise Gould of the Economic Policy Institute suggest that poverty could have decreased significantly if inequality had not increased over the last few decades. Economist Larry Summers estimated that at 1979 levels of income inequality, the bottom 80% of families would have an average of $11,000 more per year in income in 2014.
ellauri300.html on line 98: Demyan Bedny tai Jefim Aleksejevitš Pridvorov, (s. 13. huhtikuuta [1. huhtikuuta, vanha tyyli], 1883, Gubovka, Ukraina, Venäjän valtakunta – kuoli 25. toukokuuta 1945, Barvikha, lähellä Moskovaa), Neuvostoliiton runoilija, joka tunnetaan molemmista jakeistaan, jotka ylistävät vuoden 1917 vallankumousta ja hänen satiirisia tarujaan. Suurruhtinan luonnollinen poika Pridvorov alkoi osallistua sosialistiseen lehdistöön ennen vallankumousta ja otti käyttöön nimen Demyan Bedny ("Demyan the Poor"). Vuonna 1912 hänen satiirinsa alkoivat ilmestyä. Hänen tyylinsä sai vaikutteita 1800-luvun venäläisestä fabulistista Ivan Krylovista. Vuosina 1917-1930 Bednyn limerickit olivat erittäin suosittuja suuren yleisön keskuudessa, ja Lenin itse, vaikka pani merkille niiden karkeuden, ylisti niiden propaganda-arvoa.
ellauri300.html on line 100: Bednyn kaustinen uskonnonvastainen runo Uusi testamentti ilman vikoja (Новый Завет без изъяна) on saattanut inspiroida Mikhail Bulgakovin Mestari ja Margarita vastalauseena. Lisäksi hänen hahmonsa oli prototyyppi Mihail Berliozille ja Bezdomny (Koditon) oli parodia Bednyn salanimestä. Bulgakov ei tavallisesti nauttinut kuullessaan, että joku oli tuomittu, mutta teki poikkeuksen, kun Bedny joutui vaikeuksiin vuonna 1938. "Nytpä ei röhötä kenellekään muulle. Tuntekoon ize nahoissaan", hän sanoi.
ellauri300.html on line 102: Bedny oli Hruštšovin suosikkirunoilija. Stalinin kanssa hän tuli ja meni suosiosta. Häntä pidetään nykyään erinomaisena kommunistisena runoilijana, vaikka hänen suosionsa yleisössä on edelleen rajallinen.
ellauri300.html on line 138: Mihail Aleksandrovitš Berlioz ja Ivan Nikolajevitš Bezdomny tapaavat oudon ulkomaalaisen (Wolandin) keskustellessaan Patriarkan lampilla.
ellauri300.html on line 146: Berliozin pää katkaistaan, kun raitiovaunu ajaa hänet yli. Bezdomny, joka vaikutti voimakkaasti Berliozin kuolemasta ja Pontius Pilatuksen tarinasta, jahtaa Wolandia ja hänen jengiään Moskovan kaduilla ja viedään lopulta turvapaikkaan.
ellauri300.html on line 164: Bezdomny tapaa turvakodissa naapurin, Mestarin. Bezdomny ja Mestari keskustelevat Wolandista ja hänen saapumisensa jälkeen tapahtuneista tapahtumista. Kun tämä keskustelu käydään turvakodissa, Woland ja hänen seurueensa esiintyvät Varietyssa.
ellauri300.html on line 217: Ammuskelu tapahtuu asunnossa nro 50. Kukaan ei loukkaantunut, mutta rakennus palaa. Behemoth ja Korovjev tekevät enemmän kepposia, jotka jättävät monet Moskovan alueet palamaan.
ellauri300.html on line 243: Bertrand Russel fortsätter göra allvarliga misstag och alla hans teorier är falska. Albert Einstein har gjort felaktiga kalkyler och atombombens skadeverkningar är oöverskådliga.
ellauri300.html on line 332: "Vallankumouksellinen" ajatus tyttöjen muodollisesta koulutuksesta tuotiin varovasti ja innokkaasti Toora-yhteiskuntaan 1930-luvulla, eikä ilman vastustusta. Lubavitchissa edellinen Rebbe kuitenkin otti konseptin innostuneesti vastaan ja tuki sitä. Sitten vuonna 1941 Rebbe saapui Yhdysvaltoihin, jolloin "juutalaisen koulutuksen keskusjärjestö" (Merkos L'Inyonei Chinuch) syntyi. Rebben nimitti sen johtajaksi hänen appensa (edellinen Rebbe), ja yksi ensimmäisistä Merkosin perustamista instituutioista oli Beth Rivkahin tyttökoulu. Mutta mitä iloa on tästä hasiditytölle? No paljonkin!
ellauri300.html on line 407: Boris hade också bekostat en översättning av dr Halperins nya bok, Asketism och ande, där Halperin redogjorde för sina tankar på ålderns höst - en ny syn på filosofins historia visade hur alla filosofer, från Thales till Bergson, från Husserl till Vaihinger och även epikuréerna, hade predikat asketism. Det var alldeles fel! Alltid hade filosofin försökt förneka livet, och detta var anledningen till att den misslyckades. I sin strävan mot en illusion av evigheten hade filosofin förbisett det sanna värdet av det förgängliga. Ett stort förlag i New York övervägde nu att skriva kontrakt med Halperin som försäkrade att hans lycka skulle vända och stjälpa vedertagna filosofiska tolkningar. Zadok Halperin som hittills bara var känd i en snäv cirkel av akademiker skulle bli världsberömd liksom Peter Schwartz (writer).
ellauri300.html on line 410: This Will Be The Day That I Die
ellauri300.html on line 416: Det låg böcker på ett bord utanför. Vad var det for böcker? Vad handlade de om? Han slog upp en bok på måfå och läste. "Hennes mor var en ambitiös kvinna. Hon ville skaffa en make åt Beatrice som kunde skämma bort henne och som i någon mån kunde återge familjen dess tidigare sociala ställning."
ellauri300.html on line 751: Befallningen att utrota Amalekiterna var inte unikt, även andra folkslag utsattes för liknande befallningar och på andra ställen i Torah kan vi läsa om ytterligare påbud till folkmord där Yahweh till exempel beordrar ”det utvalda folket” att utrota ”hetiterna och amoréerna, kananéerna och perisséerna, hivéerna och jebuséerna” och att de inte skall låta något som andas ”bliva vid liv”. På ett annat ställe i Torah befaller Yahweh att: ”alla de folk som HERREN, din Gud, giver i din hand skall du utrota; du skall icke visa dem någon skonsamhet”.
ellauri300.html on line 803: Fråga: Jag undrar över bibelstället Elisha och pojkarna från Betel (2 Kung 2:23-25). Elisha förbannar en hop med barn så att två björnhonor river ihjäl dem. Jag skulle vilja ha lite klarhet i vad meningen var med detta. Det borde inte ha varit Guds vilja att döda barn p.g.a. lite retsamma kommentarer? Eller går det att kasta förbannelser i Guds namn oavsett syfte? Elisha verkade ju för övrigt vara en stor profet och Gudsman, det känns lite överdrivet att vilja döda barnen. (L.J.)
ellauri300.html on line 807: Det hela inträffade när profeten Elisa, som var ganska gammal, var på väg upp till byn Betel halvannan mil norr om Jerusalem. På vägen dit stötte han på det här gänget som började trakassera honom - kanske även handgripligen. Uttrycket "Gå upp, flintskalle!" skulle väl i dag närmast motsvara ett "Sätt lite fart nu, gubbjävel! Iväg med dig!"
ellauri300.html on line 812: Helt säkert blev det här en sedelärande historia som barn och ungdomar fick höra många år framåt: "Passa er noga för att ge er på någon gudsman. Kom ihåg hur det gick för pojkarna från Betel!"
ellauri300.html on line 819: Remember Jeroboam founded Dan (in the north) and Bethel (in the south) as his kingdom’s two alternatives to Jerusalem (1 Kings 12:25-33). He set up golden calves at these sites, ordained non-Aaronic priests, changed the time of the festivals, and Ba'al worship soon reigned supreme.
ellauri300.html on line 821: Bethel was basically one big uplifted middle finger to everything Moses had commanded. When God’s prophet approached this irritating city, the young men (bloody servants!) mocked him, saying, “Go up, you baldhead! Go up, you baldhead!” Not only were they ridiculing his lack of hair (which, in the Old Testament, was often associated with a skin disease), they were telling him to fly away, like his predecessor Elijah. Keep in mind that, right before this, Elijah had supposedly “gone up” to heaven in a fiery chariot (2 Kings 2).
ellauri300.html on line 824: Bears may play a significant role here, but the real animal in this overarching story is a serpent. His slithering and slandering tongue was inside the mouths of these mockers. The god whom they served, Baal, was just a mask for Satan. Good riddance, in a word, for bad rubbish.
ellauri300.html on line 839: 23 Sitten hän meni sieltä ylös Beeteliin; ja kun hän oli matkalla ylös, nuoret pojat tulivat kaupungista ja pilkkasivat häntä ja sanoivat hänelle: "Mene ylös, sinä kaljupää; nouse ylös, kaljupää!" 24 Kun hän katsoi taakseen ja näki heidät, hän kirosi heidät Herran nimeen. Sitten kaksi naaraskarhua tuli ulos metsästä ja repivät 42 poikasta. 25 Ja hän meni sieltä Karmelin vuorelle, ja sieltä hän palasi Samariaan.
ellauri300.html on line 864: Mutta asiaan, eli miten selitämme parhain päin tämän kiusallisen välikohtauksen Beetel-vuorella.
ellauri300.html on line 866: Betel tarvitsi Elishalta kovat sanat näyttääkseen heille heidän syntinsä ja tuodakseen heidät takaisin Herran luo. Tämä oli heidän ainoa toivonsa, ja Saatana oli aktiivinen pysäyttääkseen sen. Elisa kykeni epäilemättä palvelemaan tiettyjen siellä olevien (jäännöksen) tarpeita, mutta kaupunki kokonaisuudessaan ei koskaan todella kääntynyt Herran ja Hänen Sanansa puoleen. Saatana oli juurtunut siellä hyvin, nehän olivat maajusseja ja palvoivat naisjumalaa. Tämä on toinen tosiasia, joka meidän on joskus kohdattava. Ja kun näin on, meidän on ehkä yksinkertaisesti edettävä kuten Elisa teki ja kuten Paavali ja muut tekivät. Eli good riddance for bad rubbish.
ellauri300.html on line 928:
ellauri301.html on line 86: Henning Mankell (född 1948) var gift första gången bara i ett år 1980–1981 med 31-åriga Ulla Blom Ivarsson (född 1949), expert inom verksamhetsområdet mottagning på Migrationsverket. Hon är mor till hans enda barn, filmproducenten Jon Mankell (född 1980). Andra gången var han gift 1987–1997 med den 51-åriga norska barnmorskan Kari Eidsvold-Mankell (född 1936, död vem vet när någonstans i Portugal) och tredje gången 1998 till sin död med 53-åriga regissören Eva Bergman (född 1945), dotter till filmregissören Ingmar Bergman och Ellen Bergman, till hans död 2015.
ellauri301.html on line 92: So strahlend Mankells Karriere auch war, sein Privatleben war von vielen Tiefen geprägt. Da war zum einen die Scheidung seiner Eltern, als Henning gerade ein Jahr alt war. In seinen Zwanzigern beging Mutter Birgitta Selbstmord. Er war Anhänger der 68er Bewegung und protestierte zum Beispiel gegen den Vietnamkrieg und die Apartheid in Südafrika. Tatsächlich entwickelte Mankell nach einer Reise eine tiefe Bindung zu dem Kontinent und pendelte schließlich oft zwischen seiner Heimat und Mosambik hin und her, lebte sogar zwei Jahre lang in Sambia und bezeichnete seine Reisen nach Afrika als "nach Hause kommen".
ellauri301.html on line 197: Väinö oli 220cm pitkä ja painoi painavimmillaan 160 kiloa. Käden alla taidevoimistelija V. Bergström, joka ei ole Koskelta. Hämeenkoskella Siltalaa pidetään tunnettuna. Vuoden 2009 kuntaidentiteettiselvityksessä Siltala listattiin yhdeksi historian tärkeimmistä henkilöistä.
ellauri301.html on line 280: Mankellin viimeinen puoliso oli ohjaaja Eva Bergman, joka on elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin tytär. Mankell vietti paljon aikaa appensa kanssa, joka vanhana narsistina pyysi häntä kirjoittamaan itsestään. Mankell tekikin käsikirjoituksen Bergmanista kertovaan televisiosarjaan, joka valmistunee lähivuosina. Jos valmistuu, uutinen on Henningin kuolinvuodelta.
ellauri301.html on line 393: viidakkoon. Eräänä elokuun iltana vuonna 2001 Ystadin poliisi saa merkillisen puhelun. Joku väittää nähneensä palavia joutsenia Marebojärven yllä. Komisario Kurt Wallander ja hänen pian poliisin palvelukseen astuva tyttärensä Linda tutkivat yhdessä tapausta, joka johtaa vaarallisen tuomiopäivänlahkon jäljille. Lindan ura poliisina on vähällä joutua vaakalaudalle jo ennen kuin on alkanutkaan. Isän ja tyttären yhteiset tutkimukset eivät myöskään suju kitkattomasti, mutta lopulta isä-Wallander joutuu myöntämään, että tyttärestä on kasvanut aikuinen, jolla kaiken lisäksi on kykyä rikosten selvittelyyn. Skoonelaispoliisi Kurt Wallender tekee näyttävän paluun. Upeata, että saadaan vielä uusi Wallander. Miten eläkkeelle jäänyt nuhteeton merivoimien upseeri voi kadota jäljettömiin joka-aamuisella kävelylenkillään? Se on liki mahdotonta. Kurt Wallanderia tapaus koskettaa henkilökohtaisesti, sillä upseeri on hänen kexijänsä appiukko Ingmar Bergman. Pian myös upseerin vaimo katoaa mystisesti. Jäljet johtavat Ruotsin laivastossa kylmän sodan aikana vaikuttaneisiin oikeistoradikaaleihin ja Ruotsin aluevesille 1980-luvulla toistuvasti tunkeutuneiden neuvostoliittolaisten (tietysti) sukellusveneiden tapaukseen. Mitä syvemmälle Wallander tutkimuksissaan kaivautuu, sitä tummempia pilviä horisonttiin näyttää kasautuvan… Wallander löytää sitkeästi kaivautumalla tiensä lukijoiden sydämeen kaikkialla maailmassa.
ellauri301.html on line 400: Kaksi miestä löytää linnustusretkellään luodolta keskeltä merta ihmisen pääkallon. Smoolantilaisen kaupungin nuori syyttäjä Louise Rehnström ottaa tehtäväkseen selvittää kallon alkuperän, mutta joutuu vain umpiluuhun. Kunnes huhut alkavat kiertää: voisiko pääkallo olla pari vuotta sitten kadonneen liikemies Ingmar Bergmanin? Kurt Wallanderia tapaus koskettaa henkilökohtaisesti, sillä pääkallo on hänen kexijänsä appiukko.
ellauri301.html on line 480: Onko Berit kommunisti?
ellauri301.html on line 482: Luottamus demareihin murenisi täysin jos IB asiakirjat pulahtavat pintaan. Demareiden olisi vaikea muodostaa hallitusta. Burgerit pääsisivät valtaan. Hurra hurra! hurraavat Annika ja Berit.
ellauri301.html on line 483: Ei vittu ole Berit kommari vaan talousliberaali retiisi. Minulta kestää liian kauan saada orgasmi. Keneltä? Hän valizee kaiken puolestani. Hän on svedu talibaani. Kekä? Hän ei pelaa golfia vaan työntää puukakkosta muihin reikiin. Ilmavirta herätti hänet. Kenet? No Annikan, se selviää seuraavasta parakraahvista. Anita on suovannut lattiat harmaixi ja vetänyt seinät ihan vaan valkoisella. Huonekaluja on tosi vähän. Että jaxat olla klisheinen, Liza Marklund.
ellauri301.html on line 536: Det här är Amerika inte Europa. Eftersom hela Amerika var baserat på framgång måste man själv bli framgångsrik. Med körkort hade hela Amerika blivit tillgängligt för henne. Det är skönt att leva trots alla svårigheter tänkte Anna. Tom hästbajset i Central Park luktar gott. Amerika är ett välsignat land. Här finns det inte så många hinder om man vill åstadkomma något. Just som gummihönset Berner ville Finland skulle bli. Ja Freud hade rätt, allt är sex, tänkte Anna. Jaså, Grein ligger fortfarande med det där aset. Han blir skallig inom kort.
ellauri302.html on line 239: Basha: Because I didn't... He always smelled ox meat... Ugh! His name is Pshorik. Think of marrying Pshorik and having a little Pshorik every year! Ugh!
ellauri302.html on line 243: Basha: Here, at least, I'm a free person. I've got my chest of finery, and dress swell. Better clothes, upon my word, than the rich daughters of my village... (Fetching from her compartment a hrown dress.) When I go walking on Marshalkovski street in this dress they all stare at me... Fire and flame! Mm! If I could only put in an appearance in my home town dressed in this fashion, here 's how I 'd promenade to the station. (Struts across the room like a lady of fashion^ raising her skirt at the hack and assuming a cosmopolitan air.) They'd die of jealousy, I tell you... They'd be stricken with apoplexy on the spot. (Promenades about the room playing the grand dame.)
ellauri302.html on line 331: a jolly time we'll have. (All dress, seizing whatever they happen to lay hands upon. Slowly they ascend the steps. At the door they encounter Reizel ayid Basha who, drenched to the skin, are just returning to the basement. Beizel and Basha look at the others in surprise.)
ellauri302.html on line 379: It's all the same to me now...The devil got her, too. No more daughter... No more Holy Scroll... Into the brothel with everything... Back to the brothel... God won't have it... (Long pause. Beizel appears at the door, thrusting in her head. Steals into the room and stops near the entrance. Yekel notices her, and stares at her vacantly.)
ellauri302.html on line 428: Fie! You're out of your head altogether. True, a misfortune has befallen you. May Heaven watch over aU of us. Well? What? Misfortunes happen to plenty of folks. The Lord sends aid and things turn out all right. The important point is to keep your mouth shut. Hear nothing. See nothing. Just wash your hands clean of it and forget it. (To Reizel.) Be careful what you say. Don't let it travel any further, God forbid. Do you hear? (Turns to Yekel, who is staring vacantly into space.) I had a talk with... (Looks around to see whether Reizel is still present. Seeing her, he stops. After a pause he begins anew, more softly, looking at Reizel as a hint for her to leave.) With er, er... (Casts a significant glance at Reizel, who at last understands, and leaves.) I had a talk with the groom's father. I spoke to him between the afternoon and evening prayers, at the synagogue. He's almost ready to talk business. Of course I gave him to understand that the bride doesn't boast a very high pedigree, but I guess another hundred roubles will fix that up, all right. Nowadays, pedigrees don't count as much as they used to. With God's help I'll surely be here this Sabbath, with the groom's father. We'll go down to the Dayon and have him examine the young man in his religious studies... But nobody must get wind of this tale. It might spoil everything. The father comes of a fine family and the son carries a smart head on his shoulders. There, there. Calm yourself. Trust in the Lord and everything will turn out for the best. With God's help I am going home to prepare for the morning prayer. And as soon as the girl returns, notify me. Remember, now. (About to go.)
ellauri302.html on line 430: Yekel, arises and grasps Beb Ali's arm. Listen to me, Rebbi. Take your Holy Scroll along with you. I don't need it any more.
ellauri302.html on line 455: Yekel, interrupting. Don't try to console me, Rebbi. I am inconsolable. I know that it's too late. Sin encircles me and mine like a rope around a person's neck. God wouldn't have it. But I ask you, Rebbi, why wouldn't He have it? What harm would it have done Him if I, Yekel Tchaftchovitch, should have been raised from the mire into which I have fallen? (He goes into Rifkele's room, carries out the Sacred Parchment, raises it aloft and speaks.) You, Holy Scroll, I know, — you are a great God! For you are our Lord! I, Yekel Tchaftchovitch, have sinned. (Beats his hreast with his closed fist.) My sins... my sins... Work a miracle, — send down a pillar of fire to consume me. On this very spot, where I now stand! Open up the earth at my feet and let it swallow me! But shield my daughter. Send her back to me as pure and innocent as when she left. I know... to You everything is possible. Work a miracle! For You are an almighty God. And if You don't, then You're no God at all, I tell j^ou. I, Yekel Tchaftchovitch, tell You that You are as vengeful as any human being...
ellauri302.html on line 459: Yekel The truth may be spoken even before God's very face! (Follows Beh Ali into Rifkele's room.) If He's a true God, then let Him reveal His miracle here on this very spot!
ellauri302.html on line 465: Eeb Ali, enters, with Yekel. Praised be the Lord! Praised be the Heavenly Father! (Following Yekel, who paces ahout the room.) See how the Almighty, blessed be His Name, has come to your aid? He punishes, — yes. But he sends the remedy before the disease. Despite your having sinned, despite your having uttered blasphemy. (Admonishi7ig him.) From now on see to it that you never speak such words, — that you have reverence, great reverence... Know what a Holy Scroll is, and what a learned Jew is... You must go to the synagogue, and you must make a generous donation to the students of the Law. You must fast in atonement, and the Lord will forgive you. (Pause. Beh Ali looks sternly at Yekel, who has continued to walk about the room, absorbed in his thoughts.) What? Aren't you listening to me? With the aid of the Almighty everything will turn out for the best. I'm going at once to the groom's father and we'll discuss the whole matter in detail. But be sure not to haggle. A hundred roubles more or less, — remember who you are and who he is. And what's more, see to it that you settle the dowry right away and indulge in no idle talk about the wedding. Heaven forbid, — another misfortune might occur!
ellauri302.html on line 488: Rifkele, tearing herself from Yekel. It was all right for mamma, wasn't it? And it was all right for you, wasn't it? I know all about it!... It wasn't all thar great, five thrusts and a concentrated stare. (Hiding her face in her hands.) Beat me! Beat me! Go on! Take your time! Have your fun! It feels good!
ellauri302.html on line 522: The Stranger, with amazement and fright. What is this? (Bel) Ali beckons to him, pulls him by the sleeve and points to the door. The stranger stands motionless in his astonishment. Reb Ali draws him to the door. They leave.
ellauri302.html on line 546: Asch kirjoitti draaman Got fun nekome (God of Vengeance) talvella 1906 Kölnissä, Saksassa. Se kertoo juutalaisesta bordellin omistajasta, joka yrittää tulla kunnioitettavaksi tilaamalla Toora-käärön ja naimalla tytärtänsä jeshiva-opiskelijan kanssa. Bordelliin sijoittuva näytelmä sisältää juutalaisia prostituoituja ja lesbokohtauksen. IL Peretz on sanonut näytelmästä sen lukemisen jälkeen: "Polta se, Asch, polta se!" Sen sijaan Asch meni Berliiniin pitämään sen ohjaaja Max Reinhardtille ja näyttelijä Rudolph Schildkrautille, jotka tuottivat sen Deutsches Theaterissa. Koston Jumalaavattiin 19. maaliskuuta 1907 ja kesti kuusi kuukautta, ja pian se käännettiin ja esitettiin kymmenellä eurooppalaisella kielellä.
ellauri302.html on line 556: Toisella oleskelullaan Yhdysvalloissa Asch asui ensin Stamfordissa Connecticutissa, minkä jälkeen hän muutti Miami Beachille, jossa hän asui 1950-luvun alkuun asti. Hän loukkasi juutalaisten herkkyyttä vuosien 1939–1949 trilogialla Nasaretilainen, Apostoli ja Maria, joka käsitteli Uuden testamentin aiheita. Huolimatta syytöksistä kääntymyksestä, Asch pysyi ylpeänä juutalaisena; hän ei ollut kirjoittanut trilogiaa kristinuskon edistämiseksi, vaan yritykseksi kaventaa juutalaisten ja kristittyjen välistä kuilua. Suuri osa hänen lukijakunnastaan ja juutalaisesta kirjallisesta yhteisöstä ei kuitenkaan nähnyt asiaa niin. Hänen pitkäaikainen työnantajansa, New Yorkin jiddishinkielinen sanomalehti Forverts, ei ainoastaan luopunut hänestä kirjailijana, vaan myös hyökkäsi hänen kimppuunsa avoimesti Kristinuskon promootion vuoksi. Myöhemmin hän aloitti kirjoittamisen kommunistiselle lehdelle Morgen frayhayt, mikä johti toistuviin kuulusteluihin edustajainhuoneen epäamerikkalaisen toiminnan komiteassa. Vuonna 1953 Chaim Lieberman julkaisi teoksen The Christianity of Sholem Asch, raa'an kritiikin Aschia ja hänen kristologista trilogiaansa kohtaan, joka inhotti jopa joitain Aschin vahvimmista kriitikoista. Liebermanin kirja ja McCarthy Hearings johtivat Aschin ja hänen vaimonsa lähtemään Yhdysvalloista vuonna 1953, minkä jälkeen he jakoivat aikansa Lontoon (jossa heidän tyttärensä asui), Manner-Euroopan ja Israelin välillä. Right on Shulem!
ellauri302.html on line 585: Samana vuonna tai hieman myöhemmin Luzzatto kirjoitti allegorisen festivaalidraamansa "Migdal 'Oz" (tai "Tummat Yesharim") ystävänsä Israelin Benjamin Bassanin avioliiton yhteydessä. Tämä nelinäytöksinen näytelmä, jossa on latinaa ja italiaa sekä raamatullisia vaikutteita, havainnollistaa oikeuden voittoa laittomuudesta. Se on versioiltaan mestarillinen ja kielellisesti melodinen, lyyriset kohdat ovat erityisen yleviä; ja siinä on runsaasti miellyttäviä kuvia, jotka muistuttavat Guarinin koiraa Fidoa.
ellauri302.html on line 606: Toisin kuin monet muut musakorner-kirjat, jotka on järjestetty tekijöiden omien luonteenpiirteiden mukaan, Luzzato rakentaa teoksensa Beraitalle viisaan Pinchas ben Yairin nimissä, jonka lista menee saavutusjärjestyksessä näin:
ellauri302.html on line 647: Singerille kävi kuin Saul Beloville: mitä rikkaammaxi ja vanhemmaxi se tuli sitä taantumuxellisemmaxi arkkijuutalaisexi se muuttui. Tai palasi. Amerikka on näille kavereille lopultakin se luvattu maa.
ellauri302.html on line 666: Eliyahu Ben Moshe Dos Vidas (1518–1587, Hebron) oli 1500-luvun rabbi mytomaanien Palestiinassa. Hän oli ensisijaisesti rabbi Moses ben Jacob Cordoveron (tunnetaan nimellä Muaa Ramasee Ramaseeko Suaa) mutta myös vähän Isaac Lurian opetuslapsi. Dos Vidas tunnetaan Kabbalan ja siantuntemuksestaan. Hän kirjoitti Reshit Chochmahin eli "Viisauden alun", pietistisen teoksen, jota ortodoksiset juutalaiset tutkivat edelleen laajasti. Aivan kuten hänen opettajansa rabbi Moses Cordovero loi eettisen teoksen kabbalististen periaatteiden mukaisesti teoksessaan Tomera Deborah, Rabbi Dos Vidas loi vielä laajemman teoksen henkisestä elämästä hänen kanssaan, nimeltä Reishiluut Chochmeeshshah. Tämäkin magnum opus perustuu suurelta osin Zohariin, mutta heijastaa myös monia perinteisempiä lähteitä. Kirjoittaja asui Safedissa ja Hebronissa ja oli yksi Hebronissa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa asuneista merkittävistä kabbalisteista. Niitä kyllä juoxi siellä laumoittain kuin kylän koiria.
ellauri302.html on line 718: Lisäxi on Singer yhtä silmitön antikommunisti kuin se on semitisti. Aivan pidäkkeetöntä ryssävihaa vaahtoaa sen suupielistä kuin vesikauhuiselta koiralta. Tämmönen kohtuutun vihanpito on juutalaisilla ihan verissä, kulttuurissa ainaskin. Samahan se oli Kivipukin Tanelillakin. Julmat kulmahampaat irvessä ja karvakädet nyrkissä. Ei rottamainen Ben Zyskovizkaan jää paljon hännille. Vanhoista jenkkijutku kirjailijaukoista tulee yllättävän samanlaisia Kroisos Pennosia ja Kulta-Into Piitä: Singer, Belov, Roth, jopa Malamud. Norman Mailerin Alastomat ja kuolleet odottaa vielä vuoroaan.
ellauri308.html on line 365: Viime Berliinin reissulla kolme vuotta sitten vierailin Hitlerin bunkkerin paikalla Wilhelmstrassilla (..nyt voidaan jopa väittää Junnilan etunimenkin tulleen tuosta..) mutta siinä on vain pysäköintipaikka nykyään.
ellauri308.html on line 405: Professori David Begun, Toronton yliopiston paleoantropologi ja tämän tutkimuksen toinen kirjoittaja, lisäsi: "Tämän päivämäärän avulla voimme siirtää ihmis-simpanssin jakautumisen mustasta Aahrikasta Välimeren alueelle."
ellauri308.html on line 455: Karl Berngardovitš Radek (31. lokakuuta 1885, Lviv – 19. toukokuuta 1939, Verhneuralsk) oli Neuvostoliitossa vaikuttanut puolalainen bolševikki ja Kommunistisen internationaalin varhaisvaiheen johtaja.
ellauri308.html on line 460: Beromski%29.JPG" height="400px" />
ellauri308.html on line 521: Demian Bedny
ellauri308.html on line 523: Stalin hovirunoilija Bednyj oli Demian eikä Benjamin hei Poika! Se oli pulskassa kunnossa ja vaimo oli nuori kaunotar, mikä vähän kadehditutti Arvi "Poika" Tuomista.
ellauri308.html on line 524: Demian Bednyj alias Jefim Pridvorov syntyi köyhään perheeseen Hubivkan kylässä Khersonin kuvernöörissä, nykyisessä Ukrainassa. Siellä käydään parastaikaa kolmatta tai neljättä Krimin sotaa. Seitsemänvuotiaana hänen isänsä vei hänet asumaan Jelysavethradiin , mutta kuusi vuotta myöhemmin hänet lähetettiin takaisin kotikylään asumaan äitinsä luo "äärimmäisessä köyhyydessä".
ellauri308.html on line 526: Vuonna 1911 hän julkaisi runon "Demyan Bednystä", joka johti siihen, että hänet tunnettiin tällä nimellä, ja hän aloitti yksityisen kirjeenvaihdon Vladimir Leninin kanssa , jonka sanottiin kehittyvän henkilökohtaiseksi, hyväxi ystävyydeksi.
ellauri308.html on line 531: Hän oli ainoa kirjailija, jolle oli varattu huoneita Kremlissä. Hänen ensimmäinen poliittinen takaisku tuli joulukuussa 1930, kun puolueen keskuskomitea tuomitsi kaksi hänen historiallista runoaan . Hän kirjoitti Stalinille valitettavan kirjeen, jossa hän kysyi, ja sai pitkän vastauksen, jossa hän syytti häntä Venäjän työväenluokan loukkaamisesta. Stalin ei myöskään pitänyt näytelmästä, jonka Bedny oli kirjoittanut vuonna 1932 puna-armeijasta ja kutsui sitä "keskinkertaiseksi".
ellauri308.html on line 533: Syyskuussa 1932 raportti, jossa kerrottiin Bednyn irstailevasta elämästä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyrookokouksen aikana , sai Stalinin päättämään häädön Bednylle Kremlin asunnosta.
ellauri308.html on line 534: Hänet siirrettiin Rozhdestvensky Boulevardille, jota hän kutsui nimellä rotan navetta. Hän kertoi runoilija Osip Mandelstamille, että hänet oli ilmiantanut sihteeri, joka oli kuullut hänen valittavan, että Stalin jätti likaisia sormenjälkiä Bednyn yksityisestä kirjastosta lainattuihin kirjoihin. Mutta näyttää siltä, että Bednyn todellinen moka oli se, että hänen kirjoituksensa kritisoivat Venäjän imperialistista menneisyyttä, kun taas Stalin, vaikka hän ei ollutkaan [etninen] venäläinen, "tajusi kuitenkin Venäjän nationalismin olevan liima, joka piti Neuvostoliiton koossa." Lipevästä pyllynnuolennasta huolimatta Bednyltä poistettiin vuonna 1938 jäsenyys kommunistisessa puolueessa ja Neuvostoliiton kirjailijaliitossa, ja vuonna 1941 Stalin huomautti Georgi Dimitroville : "Demyan Bednyn koottujen 10 runo-osaa eivät ole yhden Majakovskin runon arvoisia."
ellauri308.html on line 536: Bedny kuitenkin sai ahkerasti lipomalla hitaasti takaisin Stalinin suosion toisen maailmansodan aikana. Bednyn runo Neuvostoliiton voiton muistoksi julkaistiin Pravdassa 3. toukokuuta 1945. Hän kuoli kaksi viikkoa myöhemmin, 19. toukokuuta. Bednyn komeasta vaimosta ei löydy kummostakaan kuvaa eikä strategisia mittoja.
ellauri308.html on line 570: Vladimir Alexandrovits Pozner Sr. oli ryssämamu jenkeissä.Toisen maailmansodan aikana hän vakoili Neuvostoliiton tiedustelupalveluja ollessaan Yhdysvaltain hallituksen palveluksessa. Pozner syntyi Pietarissa. Hänen perheensä pakeni Neuvosto-Venäjältä bolshevikkivallankumouksen jälkeen, ja Vladimir Poznerista tuli kommunistien kannattaja asuessaan Euroopassa. Vladimir Pozner perheineen muutti Itä-Berliiniin ja myöhemmin Moskovaan 1950 -luvun alussa. Siellä hän työskenteli vanhempana ääni-insinöörinä Neuvostoliiton elokuvateollisuudessa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1968 ja sai sydänkohtauksen vuonna 1969. Pozner kuoli 31. heinäkuuta 1975 lennon aikana Pariisista Moskovaan.
ellauri308.html on line 575: Vuodesta 2015 lähtien Larry on esiintynyt toistuvasti vieraana lauantaina Night Livessä , jossa hän esiintyy vuosina 2016 ja 2020 Yhdysvaltain presidenttiehdokas Bernie Sandersina , joka on myös hänen kuudes serkkunsa kerran erotettuna. Koomikkokollegat ja komedian sisäpiiriläiset äänestivät hänet kaikkien aikojen 23. suurimmaksi komediatähdeksi, LOL. Lawrence Gene David syntyi 2. heinäkuuta 1947 Sheepshead Bayn alueella Brooklynissa , New Yorkissa . Hänen vanhempansa ovat Rose (syntynyt Regina; os Brandes) ja Mortimer Julius "Morty" David, miesten vaatteiden valmistaja, ja hänellä on vanhempi veli nimeltä Ken. Davidin perhe on juutalainen. Hänen juutalais-amerikkalaisen isänsä perhe muutti Saksasta Yhdysvaltoihin 1800-luvun aikana, kun taas Davidin äiti syntyi puolalais-juutalaiseen perheeseen Ternopilissa, Ukrainassa. Yliopistossa hän huomasi voivansa saada ihmiset nauramaan yksinkertaisesti olemalla oma itsensä. Koska hänen tyttärensä olivat Hannah Montanan faneja, David vieraili tyttäriensä kanssa jaksossa "My Best Friend's Boyfriend". jossa he odottivat pöytää hienossa ravintolassa. Davidin ihmisarvo on jossain 400 ja puolen miljardin taalan välillä.
ellauri308.html on line 662: Banderivets, Banderovets, myös Bandera, Banderlog, Benderovets. – "Banderiitti", Ukrainalainen valkokaartilainen, Stepan Banderan (1909–59) kannattaja.
ellauri309.html on line 270: should all take a lesson here. Think, then think again, before you post. Be
ellauri309.html on line 271: sure of your facts before you take a shot at someone. Be prepared for the
ellauri309.html on line 408: hyvinvointiteologian kehittämisessä ovat Todd White, Benny Hinn, E. W.
ellauri309.html on line 511: Vuonna 1936 Graham jätti isänsä maitotilan ja lähti opiskelemaan Bob Jonesin Collegeen, joka sijaitsi tuolloin Tennesseen Clevelandissa. Opinnot Bob Jonesin Collegessa jäivät kuitenkin yhden lukukauden mittaiseksi oppilaitoksen äärimmäisen fundamentalismin vuoksi. Graham siirtyi opiskelemaan Floridan raamattuinstituuttiin Tampan läheisyyteen. Graham valmistui vuonna 1940 ja hänet asetettiin Eteläisen baptistikonvention pastorin tehtävään. Graham ilmoittautui jatkokoulutukseen Illinoisissa sijaitsevaan Wheaton Collegeen ja tapasi Wheatonissa tulevan vaimonsa, Ruth Bellin. She had been conceived in China in missionary position, unlike a horse. Graham talked his future wife, Ruth, into abandoning her ambition to evangelize in Tibet in favor of staying in the United States to marry him – and that to do otherwise would be "to thwart God's obvious will". After Ruth agreed to marry him, Graham cited the Bible for claiming authority over her, saying, "then I'll do the leading and you do the following".
ellauri309.html on line 517: This is not the first time that scholars have raised concerns about Garrow’s intelligence. Besides, as Donna Murch of Guardian points out, it is rather normal for our great men to have huge cocks and insatiable sexual appetites. This does not make them any less great, rather the opposite.
ellauri309.html on line 542: Yhdysvalloissa olivat yleisimpiä Sun Beltissä.
ellauri309.html on line 544: Tulsa on kaupunki Yhdysvaltojen Oklahoman osavaltion koillisosassa. Kaupungin alueen alkuperäisasukkaita olivat osaget ja itse kaupungin perustivat kotiseuduiltaan pakkosiirretyt creekit vuonna 1836. Sittemmin kaupunki kasvoi nopeasti maaöljyn löytymisen jälkeen 1900-luvun alussa. Osaget joutuivat luopumaan maistaan Tulsassa vuonna 1826 ja Yhdysvallat alkoi asuttaa paikalle alkuperäisiltä kotiseuduiltaan karkotettuja creekejä ja cherokeeita. Mukana oli myös intiaanien omistamia afroamerikkalaisia orjia. Tulsan rotumellakat vuonna 1921 kuuluvat Yhdysvaltojen historian väkivaltaisimpiin. Kaupungin asukkaista 64 % oli taustaltaan valkoisia (latinot pois lukien 54,9 %), 15,1 % afroamerikkalaisia, 4,3 % intiaaneja, 15,8 % latinoja mistä tahansa rodusta ja 3,3 % aasialaisia. 17,6 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä kuin englantia ja 10,9 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla. Nimi "Tylsä" on sama kuin "Tällä hässii" ja tarkoittaa inkkarien kielellä "tuppukylä". Nicknamed: "Buckle of the Bible Belt", "Capital of the world".
ellauri309.html on line 783: Templetonien nykyaikaisen kuninkaanlinnan tallirakennuxessa palkizi desperadon näköistä, notmiitä tappamalla vaurastunutta arpista entistä palkkasoturia mahtava maisema! Was für ein Einblick! Er wurde mit einem hübschen weiblichen Hinterteil in engen Jeans belohnt. Seine eigenen schwarzen desperado-Jeans wurden plötzlich all zu eng. Pfiuu! pfiuu! pfiuu! Dojongg-jongg! Noora on suunnilleen Seijan kokoinen. Hiän jopa tiesi miten päin pidellään Klobürsteä. Mikki nuuhki kyrpä kovana Laurasta lähtevää hienoista tuoxua. Die dem männlichen Geschmack entsprach. Ich habe Kinder gern. Lauran tytöt ovat heppahöperöitä. Mixi vitussa on ammeen pesu noloa? Kummallista porukkaa. Eine moderne Version von Heathcliff. Naisia kiihottavat pelottavat isot eläimet jotka ovat niille silti kilttejä ja nöyriä, niinkuin orihevoset tai Bellen hirviö.
ellauri309.html on line 790: Hizin lastenkirjamaista, vain sillä erolla että Milli-Mollin mielenkiinnon esineiden (EAT!) lisäxi mukana on FUCK! eli "se sinne, nirsk narsk, ruiskis" haaveilu. Keila on selkeästi äiskän suosikki, Ali on Pezku-isän näköinen ja tapainen. Miten 7,5 vuotiaalla on vasta 1 hammas lähtenyt? Jokohan Mr. Fury näyttää tyttösille keilansa? Karkaavatkohan jo hevoset? Kyllä vain! Oh! Wie gross es ist! Wie hübsch! Wie weich es ist! Du darfst ihn ruhig streicheln. Begeistert strich Kayla über die samtige Eichel und kicherte, wenn sie unter ihrer Hand zu zucken begann. Bekommen Pferde Babys genauso wie Menschen? So ziemlich, aber nicht in dieser Missionärstellung, nur von hinten. Wollt ihr eine Vorführung? Aber nicht umsonst!
ellauri309.html on line 863: jatkuvista yrityksistä keksiä tuote uudelleen (Earring Magic Ken; Palm Beach Sugar
ellauri309.html on line 880: sie ihre Beine um seine Hüfte. Fury wurde in sie total verliebt. Sie ist eine
ellauri309.html on line 911: Beruf, sanoo silmälasipäinen Melissa.
ellauri309.html on line 964: Alice Sophie Schwarzer (* 3. Dezember 1942 in Wuppertal) ist eine deutsche Journalistin und Publizistin. Sie ist Gründerin und Herausgeberin der Frauenzeitschrift Emma und eine bekannte Feministin. In einem Beitrag für die Frankfurter Allgemeine Zeitung verteidigte Schwarzer 2008 die Weigerung der maoistischen Militärjunta Myanmars, nach dem Zyklon Nargis westliche Hilfe ins Land zu lassen, mit dem Hinweis u. a. auf die angebliche humanitäre Hilfe der USA 1968 für Kambodscha, deren „Reisbomber“ Bomben transportierten, sowie auf die Doppelmoral der Medien. In Bezug auf das Manifest für Frieden von Februar 2023, dessen Mitinitiatorin Schwarzer war und das sich gegen Waffenlieferungen an die Ukraine und für Verhandlungen ausspricht, schrieb Jan Feddersen in der TAZ, Schwarzer enthülle sich damit als „Antifeministin“, denn wenn es in dem Manifest heiße, „Frauen wurden vergewaltigt“, spreche „es nicht über die Täter, auch nicht Putin“. Demnach befremde Schwarzers stets gleiche Kritik an der Pornografie gerade junge Frauen zunehmend. Einige Standpunkte des klassischen 1970er-Jahre-Feminismus – wie etwa die Ablehnung von Pornografie – hält Roche für überholt und vertritt einen sex-positiven Feminismus. Als sie 1998 in Bascha Mikas Kritischer Biografie (siehe #Literatur) als bisexuell beschrieben wurde, lehnte sie jeglichen Kommentar mit dem Hinweis auf ihre Privat- und Intimsphäre ab. Ein FAZ-Artikel schrieb 2010, sie zeige sich in Köln öffentlich mit ihrer Partnerin. Ach was!
ellauri309.html on line 974:
ellauri309.html on line 1027: denn ihn zu zeigen. Beruf, Geld und Anerkennung sind nichts, wenn sie mit der
ellauri309.html on line 1040: -farssikoulu. Mutta kukapa ei ole käynyt elokuvissa?" Katharine Hepburn oli yhtä väsyttävä kuin Audrey oli erektiili. Cary Grant oli puiseva. Nämä Hepburnit eivät olleet mitään sukua. Katharine oli väkäleukainen Connecticut Yankee, Audrey oli Belgiassa syntynyt skottijaarlin wannabe sukulainen britti joka otti siltä nimen oltuaan joku proosallinen Rouston.
ellauri309.html on line 1073: Bezeichnung eines nichtjüdischen Mädchens oder Dienstmädchens gebraucht.
ellauri309.html on line 1075: abgeleitet, „Gräuel vor Unreinem“. Das Wort ist aber auch ein jiddisches Schimpfwort, das über das Rotwelsche Eingang in die deutsche Sprache gefunden hat und früher als abwertende Bezeichnung für Frauen gebraucht wurde. In manchen Gegenden Deutschlands, etwa dem Ruhrgebiet, hat es heute eher satirischen Charakter und bezieht sich beispielsweise auf eine attraktiv erscheinende Frau, die für Männer eine Versuchung darstellen könnte.
ellauri310.html on line 48: Koko länsi on identtisten poliisi- ja rosvoklischeiden leimaama. Berliiniläiset konnat, pollarit ja matut Saxassa ovat aivan samanlaisia kuin Israelissa, Ruozissa, Norjassa, Tanskassa, briteissä, Hollannissa, ja jenkeissä. Suomalaiset karpit kompuroivat perässä. Täyttä klaanimeininkiä, oikeusvaltiosta ei ole enää mitään jälkeä, meneillä on kaikkien sota kaikkia vastaan kaikilla käsiin sattuvilla aseilla. Pollarit on samanlaista patraskia kuin niiden jahtaamat muut sekakäyttäjät. Oikeat syylliset pääsee kuin koira veräjästä ja kiinni jää vain pikkutekijät. Näiden sarjojen tekijöiltä ja kazojilta on moraali täysin hukassa, tai paremminkin on palattu vanhan testamentin klaaniajan pelisääntöihin.
ellauri310.html on line 416: he toivat sisään Alexander Graham Bellin, joka oli keksinyt metallinpaljastimen ja
ellauri310.html on line 500: Mkrtich Beshiktashlian käänsi kappaleen armeniaksi nimellä "Erg hayreni"
ellauri310.html on line 573: kirjailijoiden teoksia, mukaan lukien Betty Smith kirjassa A Tree Grows in
ellauri310.html on line 616: Thomas Wolfe syntyi vuoristokylässä Ashevillessä, Pohjois-Carolinassa, viimeisenä suuresta keskiluokkaisesta perheestä. Hänen äitinsä, Julia E. Wolfe, oli menestyvä kiinteistösekuttelija, ja hänen isänsä William Oliver Wolfe oli hautakivien toimitusmies. Hänen esi-isänsä isänsä puolella olivat saksalais-hollantilais-englannin maanviljelijöitä, jotka olivat asettuneet Pennsylvaniaan, ja hänen äitinsä oli kolmannen polven pohjoiskarolinalainen skotlantilais-irlantilais-englantilainen. Hänen vanhempansa menivät naimisiin vuonna 1885 ja synnyttivät kahdeksan lasta, joista vain kuusi selvisi aikuisikään. Mr. Wolfen alkoholismi jakoi parin lopulta vuonna 1906, ja nuori Thomas oli epäonnexeen ainoa lapsi, joka joutui äitinsä huostaan. Lapsuudessaan perheenjäsen, jota hän tunsi lähimpänä, oli hänen veljensä Benjamin.
ellauri310.html on line 618: Valmistuttuaan Harvardista hän aloitti työskentelyn englannin opettajana New Yorkin yliopistossa vuonna 1924. Hän opetti siellä aina vuoteen 1930 saakka. Alun perin hän lähti koulusta ensimmäisen vuoden jälkeen työstämään henkilökohtaista kirjoittamistaan ulkomailla Euroopassa. Paluumatkallaan vuonna 1925 hän tapasi naimisissa olevan Aline Bernsteinin, New Yorkin teatterissa menestyneen lavastus- ja pukusuunnittelijan, joka oli häntä kaksikymmentä vuotta vanhempi. Näin alkoi heidän myrskyisä tapaus, joka kesti seuraavat viisi vuotta. Tiesitkö?
ellauri310.html on line 647: Vuonna 1998 egyptiläinen sanomalehti Al-Ähläm kritisoi Moonin mahdollista salasuhdetta Israelin pääministeriin Benjamin Netanyahuun ja kirjoitti, että Moonin omistaman Washington Timesin toimituksellinen politiikka oli "raivottomasti arabien, muslimeiden ja Israelin vastaista".
ellauri310.html on line 690: Der Panzer wurde am 9. Mai 1958 der Öffentlichkeit vorgestellt und offiziell in den Truppendienst aufgenommen. Die Serienproduktion begann im Juni 1958. Er wurde aus dem T-54 entwickelt und den Bedingungen des Gefechts beim Einsatz von Massenvernichtungswaffen in Europa angepasst.
ellauri310.html on line 692: Haupteinsatzzweck war der offensive Einsatz bei großräumigen Operationen nach eigenen oder gegnerischen Kernwaffenschlägen. Gefechtshandlungen sollten dabei mit möglichst großen Panzerabteilungen (ab Bataillon aufwärts) im Verbund mit motorisierter Infanterie, Artillerie und anderen Teilstreitkräften sowie unter Deckung aus der Luft durchgeführt werden. Es zeigte sich aber, dass der Panzer für fast alle Aufgaben unter fast allen Bedingungen einsetzbar war.
ellauri310.html on line 694: Die hohen Verluste im Sechstagekrieg resultierten aus dem schlechten Ausbildungsstand der Besatzungen und mangelhafter Taktik. Insbesondere die fehlende Deckung aus der Luft und schlechte Gefechtsfeldaufklärung wirkten sich oft verheerend aus.
ellauri310.html on line 696: Bei sachgemäßem Einsatz (panzergünstiges Gelände, Infanterie- und Artillerieunterstützung) und kompetenter Truppenführung beherrschten auch kleinere Verbände mit dem T-55 das Gefechtsfeld bis Ende der 1960er Jahre (siehe Vietnamkrieg).
ellauri310.html on line 697: Einige Konflikte mit Beteiligung des T-55 waren:
ellauri310.html on line 700: Berliner Mauerbau, 1961 (nur GSSD)
ellauri310.html on line 952: Georgesta ei ole kovin hyviä lisänimiä. Jocko, Jock. Monkin Huckleberry Finn on Cherokee nimeltä Nebraska, jonka isä on poliisi ja on ampunut kymmenittäin notmiitä. NRA kalpenee Jockon rinnalla. Taidan jo arvata mixi Tomia ei enää lueta, liikaa n-sanoja. Pääasia on ampua toinen fella ennen kuin se ampuu sut. Joskus isäkin on ollut pidätettynä ammuttuaan jonkun lakukepin mutta se kyllä aina järjestyy. And why? Because this is America, and this is a free country. It is the only country where a poor man has a chance! Jos joku n-sana on sun tiellä niin ammut sen. Voit joutua tuomiolle mutta valkoinen valamiehistö vapauttaa sut, eikä siitä sen enempää. Nebraska on hyvä kaveri, Hagrid, meidän puolella, mutta Sid Purtle on luihulainen Drago Malfoy, white trash kertakäyttögrilli. Day of the grill: The end of days for the people of The United States of America,
ellauri311.html on line 71: How To Exude Feminine Energy: 3 Most Beneficial Ways
ellauri311.html on line 345: Sieltä hän ajautui puolivahingossa töihin media-alalle. Ei sentään ajautunut proffaxi kuten David Becker!
ellauri311.html on line 552: Berkeleyssä 1985, mun ollessa postdokkina lahden toisella puolella. Se on saanut Oskar
ellauri311.html on line 586: a lyric in the Beatles song "Lucy in the Sky with Diamonds": "The girl with
ellauri311.html on line 592: Azerbaijan, Belarus, Georgia, Moldova, Ukraine) and beyond (Russia itself). The
ellauri311.html on line 732: "Tämä on läpimurto" - Reuters ilakoi. General Dynamics F-16 Fighting Falcon on yhdysvaltalainen yksimoottorinen yliääninen monitoimihävittäjä, jonka General Dynamics on alun perin kehittänyt Yhdysvaltain ilmavoimille (USAF). Se suunniteltiin päivähävittäjäksi, ja siitä kehittyi menestyvä jokasään monitoimilentokone. Yli 4 600 lentokonetta on rakennettu sen jälkeen, kun tuotanto hyväksyttiin vuonna 1976. 50v vanhoja prutkuja. Yhtä vanhoja kuin Alapuron Mikko, yhtä nopeita kuin Alapuron Risto. Vaikka Yhdysvaltain ilmavoimat eivät enää osta niitä, parannettuja versioita rakennetaan vientiasiakkaille eli värivammaisille hölmöille, alikehittyneiden maiden miespuolisille kansalaisille. Fighting Falconin tärkeimmät ominaisuudet ovat kehyksetön kuplakatos hyvän näkyvyyden takaamiseksi, sivulle asennettu ohjaussauva, joka helpottaa ohjausta ohjauksen aikana, 30 astetta pystysuoraan kallistettu heittoistuin vähentää g-voimien vaikutusta ohjaajaan ja rento staattinen vakaus / fly-by-wire- lennonohjausjärjestelmä, joka auttaa tekemään siitä ketterän lentokoneen. F-16:ssa on sisäinen M61 Vulcan -tykki ja 11 kovapistettä. F-16 on myös hankittu palvelemaan 25 muun maan ilmavoimissa. Vuodesta 2015 lähtien se oli maailman eniten asepalveluksessa oleva kiinteäsiipinen lentokone. Israelin ilmavoimien F-16-koneiden ansioksi laskettiin 44 ilmasta ilmaan -murhaa Libanonin konfliktin aikana. Yhdysvaltain ilmavoimat (USAF), sen neljä Nato-kumppania, ja Pakistanin ilmavoimat (PAF), joka on suuri Naton ulkopuolinen Yhdysvaltain liittolainen, ovat General Dynamics F-16 Fighting Falconin pääoperaattoreita. Neljä eurooppalaista kumppania, jotka tunnetaan yhteisnimellä European Participating Governments (EPG), ovat Belgia, Tanska, Alankomaat ja Norja; niiden ilmavoimista käytetään myös nimitystä European Participating Air Forces (E-PAF). Jatkotilauksia ei ole tehty lukuun ottamatta yhtä tilausta vuonna 1989 kahdelle F-16B- 15 OCU-lentokoneita korvaamaan kaatuneita lentokoneita. Kaikki lentokoneet ovat saaneet Mid-Life-Update (MLU) -päivityksen ja uuden coolin kypärään kiinnitetyn tähtäysjärjestelmän. Äveriäs Norja ilmoitti 6. tammikuuta 2022, että kaikki sen F-16:t on poistettu käytöstä, kun ne on korvattu Lockheed Martin F-35 Lightning II:lla.
ellauri313.html on line 152: Leukavasti laukaistu. Tähän ei ole muuta lisättävä kuin että anglosaxeilla heikon työväenliikkeen ja The Witchin mellastuxen takia olematon työlainsäädäntö mahdollistaa tolkuttoman hiostuxen työpaikoilla ilman aikarajoja ja vapaita. Edes vessaan ei päästetä Jeff Bezosin Amazonilla. Tästä julmasta kyykytyxestä ne yrittää sit kääntää jotain ahkeruuden hyvettä. Ja mikä on lopputulos tästä seppoilusta, hullusta murkkumaisesta uurastuxesta? Ekokatastrofi, resut loppuvat. Kurkot karkaavat johkin Tralalaahan, osattomat jäävät pyörimään tyhjään pesään terroristiampiaisina.
ellauri313.html on line 166: Mage och kön pressade mot marken. Ei kauan tarvinnut ventata könin mukaan tuloa. Ei kai Bengtzon oikeasti kuole, sehän on sankari. Hon hade bara ramlat, inte träffats. Måste härifrån. Nu. Men hon sitter fast. Nä vänta, den här flickan heter Aida, inte Annika. Sä kanske hon dör i alla fall?
ellauri313.html on line 176: Tycker om Marklunds sätt att skriva och jag tycker Bengtzon är intressant som karaktär, men jag fann aldrig själva storyn särskilt fängslande. Kanske är lite morbid av mig, men vill gärna läsa deckare som kretsar kring något mer obehagligt och som manar mig att fortsätta vända blad, dvs sträckläsa, fram till fallets lösning.
ellauri313.html on line 186: Samaa iänikuista kiireklischeetä, nyt lehden toimituxessa. Exnää hölmöt huomaa miten työväenliikkeen voitot on peruutettu? Mixe on muka niistä hienoa? Annika has obvious similarities to the author, with Liza Marklund herself pictured on the book covers. She was beaten so badly by her first husband that she was simply forced to kill him in self-defense. Journalisten Annika Bengtzon, som kommer från Hälleforsnäs i Södermanland men nu bor på Kungsholmen i Stockholm, är en typisk kvinna mitt i karriären, som jonglerar man och barn samtidigt med känslorna inför de tuffa kollegorna på Kvällspressen. Hon är lik ett pansarfordon. Oliko Thomas Samuelsson se uusi päätoimittaja biznizmaailmasta jonka talousliberalismi sai nuoren Annikan knickerit kostumaan? Eikun se oli Anders Schyman.
ellauri313.html on line 443: 
ellauri313.html on line 543: Mooses Mendelssohn syntyi köyhään juutalaisperheeseen Dessaussa, Anhaltin ruhtinaskunnassa ja joutui alun perin rabbiiniseen uraan. Hän opiskeli saksaksi ajattelua ja kirjallisuutta. Filosofiaa ja uskontoa koskevien kirjoitustensa ansiosta sekä saksankielisen Euroopan että sen ulkopuolella asuvat kristityt ja juutalaiset pitävät häntä aikansa johtavana kulttuurihahmona. Hänen osallistumisensa Berliinin tekstiiliteollisuuteen muodosti vankan perustan hänen perheensä varallisuudelle.
ellauri313.html on line 545: Mooseksen poika Abraham Mendelssohn kirjoitti vuonna 1829 (Felixille): "Isäni tunsi, että nimi Moses Ben Mendel Dessau haittaisi häntä pääsemästä tarvittavaan pääsyyn niille, joilla oli käytettävissään parempi koulutus. Ilman pelkoa, että hänen oma isä loukkaantuisi, isäni otti nimekseen Mendelssohn. Muutos, vaikkakin pieni, oli ratkaiseva."
ellauri313.html on line 547: Mooseksen varhaiskasvatusta järjestivät hänen isänsä ja paikallinen rabbi David Fränkel, joka sen lisäksi, että opetti hänelle Raamattua ja Talmudia, esitteli hänelle kaima Maimonidesin filosofian. Vuonna 1743 Fränkel sai puhelun Berliiniin, ja muutamaa kuukautta myöhemmin Mooses seurasi häntä. 14-vuotias Mooses "meni Berliiniin Rosenthaler Torin kautta, joka on ainoa portti kaupunginmuurissa, jonka läpi juutalaiset (ja muu karja) pääsivät kulkemaan." Mendelssohn ilmoittautui Frankelin vaativaan seminaariin, jossa ohjelma koostui varhaiskeskiaikaisten tekstien loputtomista toistoista, niiden tulkinnoista, Talmudin lain tarkennuksista ja runsaista kommenteista, joita on kertynyt vuosisatojen aikana."
ellauri313.html on line 549: Pakollinen puolalainen juutalainen Israel Zamosz opetti hänelle matematiikkaa ja nuori juutalainen lääkäri opetti hänelle latinaa. Hän oli kuitenkin pääosin itseoppinut. Hän oppi oikeinkirjoituksen ja filosofoimisen samaan aikaan (historioitsija Graetzin mukaan). Hän osti niukoilla tuloillaan latinankielisen kopion John Locken kirjasta An Essay Concerning Human Understanding ja tavasi sen latinan sanakirjan avulla. Sitten hän tutustui Aaron Solomon Gumperziin, joka opetti hänelle ranskan ja englannin aakkoset. Onnexi ne ovat lähes samat Vuonna 1750 varakas juutalainen silkkikauppias Isaac Bernhard määräsi hänet opettamaan lapsiaan. Mendelssohn voitti pian Bernhardin luottamuksen, joka teki nuoresta opiskelijasta peräkkäin kirjanpitäjänsä ja partnerinsa.
ellauri313.html on line 561: Lavaterilla oli rikas mielikuvitus, syvä runollinen mieli, mutta häneltä puuttui taiteellinen muovailukyky ja suhtaisuus. Luonnostaan hän oli hurskas, lempeä ja vaatimaton, mutta ei aina tunnollinen keinojen valinnassa, kun oli kyseessä tavoitteiden toteuttaminen. Eli aika luikero! Lavaterin pääteoksia ovat Aussichten in die Ewigkeit (1768–1778); Geheimes Tagebuch von einem Beobachter seiner selbst (1772–1773) ja Physiognomische Fragmente (1775–1778), teos, joka vaikutti huomattavasti Lavaterin aikalaisiin, johon Goethe antoi avustustaan ja johon Lavaterin maine etupäässä perustuu. Fysiognomialla tarkoitetaan oppia, joka tutkii luonteen ominaisuuksien sekä kasvonpiirteiden ja ruumiinrakenteen vastaavuutta. Teos käännettiin useille kielille ja se herätti huomiota laajalti Euroopassa. Lavater kävi kirjeenvaihtoa aikansa kuuluisuuksien, kuten Johann Gottfried Herderin ja J. W. von Goethen kanssa. Esimerkixi terävänenäisyys osoittaa luikeroa luonnetta. E. Saarisessa on koko lailla Lassiterin näköä.
ellauri313.html on line 569: Sanotaan, että kun Mendelssohn tapasi Lessingin ensimmäistä kertaa, he pelasivat shakkia. Lessingin näytelmässä Nathan the Wise Nathan ja hahmo Saladin tapaavat ensimmäisen kerran shakkipelin aikana. Lessing oli äskettäin tuottanut draaman Die Juden, jonka moraali oli, että juutalainen voi olla luonteeltaan jalo. Tämä käsitys oli Frederick Suuren nykypäivän Berliinissä yleensä pilkattu valheeksi.
ellauri313.html on line 573: Mendelssohn voitti Berliinin akatemian tarjoaman palkinnon matemaattisten todisteiden soveltamisesta metafysiikkaan; kilpailijoiden joukossa oli Immanuel Kant, jotka tuli toiseksi.
ellauri313.html on line 574: Lokakuussa 1763 kuningas myönsi Mendelssohnille, mutta ei hänen vaimolleen tai lapsilleen, suojatun juutalaisen (Schutzjuden) etuoikeuden, mikä takasi hänelle oikeuden suht häiriöttömään oleskeluun Berliinissä.
ellauri313.html on line 576: Tähän mennessä Mendelssohn oli omistanut kykynsä filosofialle ja kritiikille; nyt kuitenkin tapaus käänsi hänen elämänsä virran juutalaisuuden asian suuntaan. Huhtikuussa 1763 Johann Kaspar Lavater, silloin nuori teologian opiskelija Zürichistä, teki matkan Berliiniin, missä hän vieraili jo kuuluisan juutalaisen filosofin luona muutamien kumppaneiden kanssa. He vaativat Mendelssohnia kertomaan heille näkemyksensä Jeesuksesta ja onnistuivat saamaan häneltä lausunnon, että mikäli historiallinen Jeesus olisi pitänyt itsensä ja teologiansa tiukasti ortodoksisen juutalaisuuden rajoissa, Mendelssohn "kunnioitti Jeesuksen luonteen moraalia". Sehän oli kopioinut pointtinsa paljolti Här
ellauri313.html on line 591: Mendelssohnilla oli kuusi lasta, joista vain hänen toiseksi vanhin tyttärensä Recha ja hänen vanhin poikansa Joseph säilyttivät juutalaisen uskon. Hänen poikansa olivat: Joseph (Mendelssohnin pankkitalon perustaja ja Alexander von Humboldtin ystävä ja hyväntekijä), Abraham (joka meni naimisiin Lea Salomonin kanssa ja oli Fanny ja Felix Mendelssohnin isä) ja Nathan (koneinsinööri huomattava maine). Hänen tyttärensä olivat Brendel (myöhemmin Dorothea; Simon Veitin vaimo ja Philipp Veitin äiti , myöhemmin hänen rakastajatar ja sitten vaimoFriedrich von Schlegel), Recha ja Henriette, kaikki lahjakkaita naisia. Rechan ainoa pojanpoika (säveltäjä Giacomo Meyerbeerin veljen Heinrich Beerin poika) syntyi ja sai koulutuksensa juutalaisena, mutta kuoli hyvin nuorena yhdessä vanhempiensa kanssa ilmeisesti epidemiaan. [ lainaus tarvitaan ] Joseph Mendelssohnin poika Alexander (k. 1871) oli viimeinen Moses Mendelssohnin miespuolinen jälkeläinen, joka harjoitti juutalaisuutta. Se siitä tuli Mooses, uskonpuhdistuxesta! Usko säilyy paremmin hieman likaisena.
ellauri313.html on line 612: Hebrew Melodies on Lord Byronin 30 runon kokoelma. Byron loi ne suurelta osin säestämään Isaac Nathanin säveltämää musiikkia, joka soitti virsimelodioita, joiden hän väitti (virheellisesti) olevan peräisin Jerusalemin temppelin palveluksesta. Esim. Nathanin "My Soul is Dark" perustuu oikeasti saksalaiseen lieder-tyyliin. 1 niistä on nimeltään She walks in beauty. "She Walks in Beauty" sopii hyvin synagogahymniin Adon Olam, josta taitaa olla jo joku paasaus.
ellauri313.html on line 643:
ellauri313.html on line 645: "She Walks in Beauty" on lordi Byronin vuonna 1814 kirjoittama lyhyt jambisen tetrametrin lyyrinen runo , joka on yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan. Sen sanotaan saaneen inspiraationsa tapahtumasta Byronin elämässä. 11. kesäkuuta 1814 Byron osallistui juhliin Lontoossa. Vieraiden joukossa oli rouva Anne Beatrix Wilmot, Byronin esiserkun, Sir Robert Wilmotin vaimo. Hänet hämmästytti hänen epätavallinen kauneutensa, ja seuraavana aamuna runo kirjoitettiin.
ellauri315.html on line 324: Peter Kenezin mukaan "Rajattoman vihollisen vihan yhdistämänä sotilaat tekivät sotilaallisten saavutusten ihmeitä; maailma oli nähnyt harvoja vastaavan kokoisia armeijoita, joilla oli suurempi taistelukyky." 23. helmikuuta armeija saapui Olginskaiaan tapaamaan Ataman Popovia 26. helmikuuta. Popov kuitenkin päätti pysyä Donin sisällä, kun taas vapaaehtoisarmeija suuntasi etelään kohti Jekaterinodaria ja Kubania. Marssi vei heidät Stavropolin maakunnan läpi ja heidän ensimmäinen taistelunsa ja voittonsa bolshevikkeja vastaan 6. maaliskuuta Lezhankassa. Armeija astui Kubaniin 9. maaliskuuta ja toinen taistelu 14. maaliskuuta Berezanskaiassa. Maaliskuun 17. päivänä neljän päivän taistelun jälkeen armeija valloitti Korenovskaian ja sen suuren sotilastarvikekätkön. 28. maaliskuuta käytiin ankarin taistelu bolshevikkeja vastaan, jossa joukko vapaaehtoisia upseereita jäätyi kuoliaaksi ylittäessään pienen joen, jossa oli matala jäinen vesi, mistä tuli kampanjan nimi. Maaliskuun loppuun mennessä vapaaehtoisarmeija kykeni ottamaan vastaan Viktor Pokrovskin Kuban-armeijan, joka oli äskettäin paennut Jekaterinodarista.
ellauri315.html on line 398: Saatuaan jostain skandaalista potkut armeijasta Gajda päätti kääntyä politiikan puolelle. Vuoden 1926 lopussa hän osallistui kansallisfasistisen yhteisön (NÖF) perustamiseen Benito Mussolinin mallin mukaisesti ja tuli sen johtajaksi 2. tammikuuta 1927.
ellauri316.html on line 45: Försvaret av Litauens gräns mot Belarus och enklaven Kaliningrad är en topprioritet för försvarsalliansen Nato. Om Suwałkikorridoren blir avskuren blir det svårare för Nato att försvara de baltiska länderna.
ellauri316.html on line 75: Syyskuussa 2018 Puolan puolustusministeri Mariusz Blaszczak ilmoitti 18. koneellisen divisioonan muodostamisesta lähellä Ukrainan ja Valko-Venäjän rajaa. Päätettiin myös ennallistaa 8 vuotta sitten hajotettu Suwalki 14. panssarintorjuntatykistörykmentti. 16. koneellisen divisioonan aseistusta modernisoidaan uusien PT-91- pääpanssarivaunujen saapumisen vuoksi. Tammikuusta 2017 lähtien Naton pataljoonan taktiset ryhmät Saksan ja Yhdysvaltojen suojeluksessa ovat olleet Liettuan kaupungissa Ruklassa ja maaliskuusta 2017 lähtien Puolan Orzyszin ja Bemowo Pisken siirtokunnissa [en]. Tällä alueella on yhteensä yli 4 tuhatta Naton sotilasta. Alueen liikenneinfrastruktuuria myös modernisoidaan rakentamalla nopea sotilasvaltatie Puolasta Baltian maihin.
ellauri316.html on line 257: Brest (valkoven. Брэст tai Бе́расьце, Berastse, ven. Брест, Brest, puol. Brześć), aiemmin Brest-Litovsk ("Liettuan Brest"; puol. Brześć Litewski, Brześć nad Bugiem, liett. Lietuvos Brasta), on noin 300 000 asukkaan kaupunki Valko-Venäjän länsiosassa lähellä Puolan rajaa Bug- ja Muhavetšjokien yhtymäkohdassa. Brest on Brestin alueen pääkaupunki.
ellauri316.html on line 341: PEN International sekä yksittäiset kirjailijat, kuten WH Auden, William Styron ja Hannah Arendt ilmaisivat närkästyksensä. Muut, jotka vetosivat kirjoittajien vapauttamiseen, olivat Heinrich Böll, Günter Grass, Lillian Hellman, Saul Bellow, Norman Mailer, Robert Lowell, Philip Roth, Marguerite Duras ja Philip Toynbee. Sinyavskyn ja Danielin tuomion jälkeen Graham Greene pyysi epäonnistuneesti, että heidän rojaltinsa Neuvostoliitossa maksettaisiin heidän vaimoilleen. Tuolloin tuore Nobel-palkittu Mihail Šolohov kutsui kahta kirjailijaa "ihmissusiksi" ja "mustan omantunnon roistoiksi", jotka olisivat saaneet huomattavasti ankaramman rangaistuksen "ikimuistoisella 20-luvulla". Elinkautinen kommunisti Louis Aragon julkaisi huolensa julistuksessa L'Humanitéssa, ja yhdessä Jean-Paul Sartren kanssa kieltäytyi myöhemmin osallistumasta Neuvostoliiton kirjailijoiden kymmenenteen kongressiin. Kova isku diktatuurille.
ellauri316.html on line 345: Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäsenten allekirjoittama kirje, joka tuli tunnetuksi "63:n kirjeenä" (myös: 62, joku jänisti) vaati kirjoittajien vapauttamista takuita vastaan ja väittivät, että oikeudenkäynti itsessään aiheutti enemmän mainehaittaa kuin kirjoittajien teokset. Allekirjoittajina olivat Korney Chukovsky, Ilja Ehrenburg, Viktor Shklovsky, Venyamin Kaverin, Bella Akhmadulina,Bulat Okudzhava ja Arseny Tarkovski plus 56 never heardia. (Tai 55.) Helmikuun 14. päivänä 1966 25 huomattavaa Neuvostoliiton intellektuellia kirjoitti avoimen kirjeen Leonid Brežneville, silloiselle pääsihteerille, pyytäen, ettei stalinismia palauteta kuntoon. Heidän joukossaan olivat akateemikot Andrei Saharov, Vitali Ginzburg, Jakov Zeldovitš, Mihail Leontovitš, Igor Tamm, Lev Artsimovitš, Pjotr Kapitsa ja Ivan Mayski, kirjailijat Konstantin Paustovsky [tästä hyypästä on muuten paasaus] ja Viktor Nekrasov, säveltäjä Dmitri Šostakovitš, näyttelijät Smoktu Innnovsky May, Oleg Yefremov ja monet muut vähemmän julkkixet. Kirjettä levitettiin laajalti samizdatissa, mutta virallinen lehdistö ei koskaan julkaissut sitä. Jotkut allekirjoittajista kärsivät seurauksista, kuten ulkomaille matkustamisen kieltämisestä ja teoksensa virallisen julkaisemisen rajoituksista.
ellauri316.html on line 834: Huhtikuun lopussa 1945 Espanjan diktaattori Francisco Franco myönsi Vlasoville poliittisen turvapaikan ja lähetti hänelle erikoiskoneen, joka oli valmis toimittamaan Vlasovin Espanjaan. Vlasov kieltäytyi hylkäämästä sotilaita. 12. toukokuuta 1945 sen miehitysvyöhykkeen, jossa Vlasov sijaitsi, amerikkalainen komentaja, Yhdysvaltain armeijan kapteeni R. Donahue, ehdotti Vlasovin salaa viemistä syvälle Amerikan miehitysvyöhykkeelle tarjoamalla hänelle ruokakortteja ja asiakirjoja. Vlasov kolmatta kertaa elämässään kieltäytyi jättämästä alaisiaan. Bemaria ei jätetä.
ellauri317.html on line 50: Blum syntyi Beth Moses Hospitalissa (nykyisin osa Moses Maimonides Medical Centeriä)Borough Parkissa, Brooklynissa Ruthille (os Katz) ja Isidore Blumille, jotka olivat puolanjuutalaisia maahanmuuttajia. Hänen isänsä oli koneistaja niinkuin Janet Evanovichinkin
ellauri317.html on line 172: Huolimatta kasakka-alueiden etäisestä sijainnista tuli kasakoihin perustuvasta myytistä osa isovenäläistäkin itsetuntoa. Historioitsija Nikolai Berdjajev kirjoitti: ”Kasakoiden itsehallintoalue (volnitsa) osoittaa ennen kaikkea dualismia, venäläisen kansallisluonteen ristiriitaisuutta: toisaalta he auttoivat nöyrästi Venäjän kansaa rakentamaan despoottisen, autokraattisen valtion, mutta toisaalta he vetäytyivät itsehallintoalueisiin, kääntäen selkänsä valtiolle, yllyttäen kapinaa sitä vastaan.
ellauri317.html on line 362: Hän kuoli työuupumuksen vuoksi keuhkokuumeeseen Prahassa jouluna 1938, koska hän oli kärsinyt koko ikänsä nivelrikosta ja poltti myös paljon tupakoita. Taiteilijaveli Josef pidätettiin ja joutui Saksaan, jossa kuoli pilkkukuumeeseen Bergen-Belsenin keskitysleirillä huhtikuussa 1945.
ellauri317.html on line 388: Russia Beyond tiesi että Saxan lähettilään Mirbachin oikeasti salamurhasivat vasemmistososialistivallankumouxelliset pettyneinä Uljanovin paskakaivorauhanehtoihin.
ellauri317.html on line 390: Holhoojan kommentaattori Roy Greenslade vuonna 2014 ja entinen Slate-lehden toimittaja Jack Shafer vuonna 2007 syyttivät Russia Beyondia propagandasta.
ellauri317.html on line 446: Berliinissä hän järjestikin Czerwony Sztandar -sanomalehden ("Punainen lippu") julkaisemisen ja laittoman kirjallisuuden kuljettamisen Krakovasta Kongressi-Puolaan. Lanko Boris Isaakovich Gorev (4. joulukuuta 1874, Vilna – 27. joulukuuta 1937) oli vallankumouksellinen ja kirjailija, joka oli aktiivinen Venäjän sosiaalidemokraattisen ja työväenpuolueen sekä bolshevikkien että menshevikkien siiveissä.
ellauri317.html on line 574: Piiloteltuaan Kiovassa Skoropadskyi vetäytyi vetäytyvien saksalaisten joukkojen kanssa. Hän lähti maanpakoon Saksaan vuonna 1919 ja asettui Berliinin Wannseen alueelle lähellä Potsdamia. Asuessaan Weimarissa Saksassa Skoropadskyi säilytti läheisiä henkilökohtaisia ystävyyssuhteita korkeiden hallituksen ja armeijan virkamiesten kanssa jo hänen sotilasopistopäivistään. Myöhempinä vuosina hän kuitenkin kieltäytyi johdonmukaisesti tarjouksista tehdä yhteistyötä natsien kanssa. Liian vasemmistolaisia.
ellauri317.html on line 582: Vuonna 1919 Skoropadskyj ja muut Skoropadskyjin talon jäsenet joutuivat pakenemaan Ukrainasta, koska hänen isänsä hallitus romahti juuri ennen Neuvostoliiton ja Puolan hallitusta. Skoropadskyj kihlautui 13. helmikuuta 1957 Heluna Melnyk-Kaluzhynskan kanssa, mutta hän kuoli puolitoista viikkoa sitten KGB:n agenttien myrkytettyä hänet operaatiossa Ukrainan itsenäisyysjohtajien eliminoimiseksi. Hänen väitetään saaneen avioliiton ulkopuolisen lapsen Olesya Tukhai-Bein kanssa, vaikka tätä ei ole koskaan todistettu. Ali-Karim Bei! Ach, back to the salt mines.
ellauri317.html on line 792: Purishkevich syntyi köyhän aatelismiehen pojaksi Bessarabiassa, nykyisessä Moldovassa. Hän valmistui Novorossiyskin yliopistosta klassisen filologian tutkinnolla. Se olikin vähän Paavo Castrénin näköinen.
ellauri317.html on line 794: Suosittu Purishkevich, jota Vladimir Kokovtsov kuvaili hurmaavaksi, epävakaaksi mieheksi, joka ei voinut viipyä minuuttiakaan yhdessä paikassa, valittiin Bessarabian ja Kurskin maakunnan toisen, kolmannen ja neljännen keisarillisen duuman varaedustajaksi. Hän sai mainetta loistavista puheistaan ja skandaalimaisesta käytöksestään, kuten puhumisesta 1. toukokuuta vaaleanpunainen neilikka (kai) sepaluxessa. Hän oli kovan linjan kannattaja sacerdotal itsevaltiuden ja venäläistämisen luomaan yhtenäisyyttä. Purishkevichin vihamielisyyden juutalaisia kohtaan aiheutti hänen käsityksensä, että he olivat "vallankumouksellisen liikkeen etujoukkoja". Hän halusi, että heidät kaikki karkotettaisiin Kolymaan. Hän uskoi, että "kadetit, sosialistit, älymystö, lehdistö ja yliopistoprofessorien neuvostot" olivat kaikki juutalaisten hallinnassa.
ellauri317.html on line 829: Blyat' (блять, vulgar misspelling of блядь): Narttu, vittu, paska! Ei voimakkain, mutta ehdottomasti yleisin kirosanoja, joita on kuultu Ukrainan taistelukenttävideoissa, joten jos opit vain yhden slaavilaisen kirosanan, tämän pitäisi olla se. Sen menestys johtuu sen monitoiminnallisuudesta – muita sanoja voidaan lisätä eteen, esim. suka blyat' – muodostamaan rajattomasti uusia loukkauksia, jotka tarkoittavat mitä haluat. Daily Beast laski peräti 25 blyatia kahden minuutin videossa, joka näyttää Buchan kaupungin lähellä tuhoutuneen venäläisen saattueen jäänteet.
ellauri318.html on line 46: Asianajaja Lapidus debytoi kirjailijana vuonna 2006 teoksella Snabba cash. Snabba Cash herätti huomiota ja vuoteen 2010 mennessä sitä myytiin 600 000 kappaletta. Seuraava teos, Aldrig fucka upp, ilmestyi vuonna 2008. Trilogian täydensi Livet de luxe vuonna 2010. Vuonna 2010 häneltä ilmestyi myös yhdessä Peter Bergtingin kanssa tehty sarjakuvaromaani Jengisota 145. Sittemmin Lapidukselta on ilmestynyt novellikokoelma ja kaksi romaania. Ilmeisesti nämä jutut ei sveduja enää juuri nappaa. Stockholmissa hyörii riittävästi muutenkin aseistettuja nuaaria. Paska kaupunki.
ellauri318.html on line 75: Being a kind person who likes to help others can sometimes slow you down when trying to accomplish your own goals.
ellauri318.html on line 77: Even if you reach for your gun at the last minute you never miss a deadline. Because you always have a backup gun in your pocket.
ellauri318.html on line 173: Vaikea kyllä niellä ettei rasvamaxaisen aatelisherra Alex Riessenin munanasetin olisi kovettunut simpulaxi öisin Beverlynin peppuvaossa sen puristellessa nukkapäisen pikku vajakin teinitissejä. Sellaiseen izehillintään ei pystynyt Mahatma Gandhikaan, eikä toinen pedofiili Stig Larsson.
ellauri318.html on line 340: Samin pojat oli hörhölahko 1970-luvun New Yorkissa jota johti Sam Carrin koira. Siihen kuului "Be Your Own Best Friendin" kirjoittajan nimiserkku, josta tuli serkkuansa kuuluisampi sarjamurhaaja Son of Sam.
ellauri321.html on line 108: In 1747, in his sixteenth year, Crèvecoeur was sent by his family to England in order to complete his education. But the young man was of an adventurous spirit, and after a sojourn of about seven years in England, he set sail for Canada, where for the years 1758–59 he served in the French army. In 1764, after some residence in Pennsylvania, he became a naturalized citizen of New York, and five years later settled on a farm in Ulster County. Here, with his wife, Mahetable Tiffet of Yonkers, he lived the peaceful life of many idyllic years during which he gathered the materials for his book. Obviously enough he did not always remain on his farm, but viewed many parts of the country with a quietly observing eye. These journeys are recorded in his pages. He explored pretty thoroughly the settled portions of the States of New York and Pennsylvania, saw something of New England, and also penetrated westward to the limits of the colonies. He went as far South as Charleston, and may have visited Jamaica. Beyond such journeyings we may imagine these years to have xiv have been quite barren of events, serene and peaceful, until the storm of the Revolution began to break. It is not until 1779 that anything of import is again recorded of Crèvecoeur. In that year he made an attempt to return to Normandy, but the sudden appearance of a French fleet in the harbor of New York causing him to be suspected as a spy, he was imprisoned for three months. He was then permitted to sail, and, on his arrival in England, sold for thirty guineas his “Letters from an American Farmer,” which were published at London in 1782, the year after he reached France.
ellauri321.html on line 114: Crèvecoeur's book differs from other works descriptive of early conditions in America in that xvi that it should be regarded primarily as a piece of literature. Beyond the information that is given by it there is the more permanent significance of its tone and atmosphere, of its singularly engaging style, and of the fact that it forms part of a great literary movement.
ellauri321.html on line 117: Crèvecoeur sought and found, or imagined that he had found, that land of plain living and high thinking, of simple virtue and untrammeled manhood, which was one of the dreams of his age. Here were none of those social distinctions against which Werther so bitterly rebelled. The restraints of law were reduced to a minimum and in Crèvecoeur's favorite Society of Friends (of which he gave a long account to his French countrymen) there were not even priests. In a word, the spiritual rebellion of that period was essentially a rebellion against institutions, and the real corresponded very nearly to the ideal in colonial America. Beyond the limits of the colonies, moreover, the absolute ideal hovered.
ellauri321.html on line 170: As I have endeavoured to shew you how Europeans become Americans; it may not be disagreeable to shew you likewise how the various Christian sects introduced, wear out, and how religious indifference becomes prevalent. When any considerable number of a particular sect happen to dwell contiguous to each other, they immediately erect a temple, and there worship the Divinity agreeably to 62 their own peculiar ideas. Nobody disturbs them. If any new sect springs up in Europe, it may happen that many of its professors will come and settle in America. As they bring their zeal with them, they are at liberty to make proselytes if they can, and to build a meeting and to follow the dictates of their consciences; for neither the government nor any other power interferes. If they are peaceable subjects, and are industrious, what is it to their neighbours how and in what manner they think fit to address their prayers to the Supreme Being? But if the sectaries are not settled close together, if they are mixed with other denominations, their zeal will cool for want of fuel, and will be extinguished in a little time. Then the Americans become as to religion, what they are as to country, allied to all. In them the name of Englishman, Frenchman, and European is lost, and in like manner, the strict modes of Christianity as practised in Europe are lost also.
ellauri321.html on line 209: Tämä hyvä, mutta Froggie pilaa antamansa suotuisan vaikutelman loppuluvussa jossa se päättää ryhtyäkin punanahaxi. The Supreme Being does not reside in peculiar churches or communities; he is equally the great Manitou of the woods and of the plains; and even in the gloom, the obscurity of those very woods, his justice may be as well understood and felt as in the most sumptuous temples. Each worship with us, hath, you know, its peculiar political tendency; there it has none but to inspire gratitude and truth: their tender minds shall receive no other idea of the Supreme Being, than that of the father of all men, who requires nothing more of them than what tends to make us others happy. We shall say with them. Soungwanèha, èsa caurounkyawga, nughwonshauza neattèwek, nèsalanga. — Our father, be thy will done in earth as it is in great heaven.
ellauri321.html on line 326: Russell "Beam me up" Scott joined the Scott Trust in 2015, and is the Scott Trust’s only senior independent director AKA owner. He runs a consultancy business specialising in strategy and execution for digital audience growth and monetisation. He is also co-founder of Grazer Learning, a start-up digital education platform and provides commercial support to a number of other tech start-ups. Previously he held multiple senior roles in consumer publishing, digital and broadcast sectors including Content Director of The Football League, Commercial Director of Northcliffe media and MD of fish4, a digital classified JV between 5 major UK regional senior pressure groups.
ellauri321.html on line 579: Wodehouse tunnetaan parhaiten kaikkitietävän Jeevesin ja hänen törkeän pomonsa Bertie Woosterin luojana. Myöhemmässä elämässä kirjailija kohtasi vihaisia julkisia syytöksiä, muun muassa kirjailija AA Milnen taholta, että hän oli tuntenut myötätuntoa Saksan natsihallintoa kohtaan. Oltuaan internoituna nykyisessä Puolassa Wodehouse teki Berliinissä nazien vieraana sarjan kevytmielisiä radiolähetyksiä, joita isänmaalliset brittikriitikot pitivät maanpetoksena. Hänen kannattajansa, mukaan lukien George Örwelö, puolustivat Wodehousea sanomalla, että hän oli naiivi eikä kiinnostunut politiikasta. Nyt on selvää, että näin ei ollut.
ellauri321.html on line 611: Kaikki nämä olivat jokapäiväisiä juttuja, jotka eivät kiinnostaneet Juania, joten hän luki vain otsakkeet. Mutta sitten hän näki sivun yläkulmassa otsakkeen: Ajatuksen kieltäjien koulu saanut mielenkiintoisen oppilaan. Hämmästyen ja sekavin tuntein hän luki sen alla olevan uutisen. Kaunishipiäinen Kuo Kuo, jonka kulmakarvat olivat ohuet kuin mäkäräisen jalka, oli liittynyt Arroyo Beachin nudistilahkoon löytääxeen yli-ihmisen. Olivathan kiinalaiset matkailijat, kuten se Matka länteen kirjan apina, muinaisinakin aikoina menneet länteen viisautta hakemaan ja vaeltaneet sitä varten Keski-Aasian suurien autiomaiden halki, missä heitä kiusasi kylmät ja kuumat paholaiset ja hiekasta nousevat, tuulen kuljettamat aaveet, kunnes he lopulta löysivät viisauden lähteen Benareksessa, pyhän Ganges virran rannalla. Mutta matkallaan he tutkivat suurella mielenkiinnolla paholaisia, paimentolaisheimoja, yksinkertaisten vuoristoasukkaitten ja säikähtyneitten talonpoikien tapoja...
ellauri321.html on line 613: Kuo Kuon kuutamoinen kauneus peittävässä mutta ihonmyötäisessä lohikäärmeasussa - ja ilman sitä - sai Juanin penixen kangistumaan pitkäxi ja tanakaxi pelkästä ajatuxesta... Siis eiku Arroyo Beachiin ja housut nilkkoihin!
ellauri322.html on line 43: Paine was born in Thetford, Norfolk and emigrated to the British American colonies in 1774 with the help of Benjamin Franklin, arriving just in time to participate in the American Revolution. Paine fled to France in September, and despite not being able to speak French, il est élu député à l’Assemblée nationale en 1792. Considéré par les Montagnards comme un allié des Girondins, il est progressivement mis à l’écart, notamment par Robespierre, puis emprisonné en décembre 1793.
ellauri322.html on line 113: Paine on amatööri ekonomisti, se laskee verokertymää. Poor rates oli sen aikaiset sosiaalimenot, joista Paine sanoo kuin Ben Zyskowicz:
ellauri322.html on line 115: Be it, however, what it may, it is no other than the consequence of excessive burden of taxes, for, at the time when the taxes were very low, the poor were able to maintain themselves; and there were no poor-rates.
ellauri322.html on line 232: MARY WOLLSTONECRAFT was born on the 27th of April, 1759. Her father, a quick-tempered and unsettled man, capable of beating wife, child, and dog was the son of a manufacturer who made money in Spitalfields, when Spitalfields was prosperous. Her mother was a rigorous Irishwoman, of the Dixons of Sally Shannon. Edward John Wollstonecraft of whose childpen, besides Mary, the second child, three sons and two daughters lived to be sort of men and women in course of time, got rid of about ten thousand pounds which had been left him by his father. He began to get rid of it by farming. Mary Wollstonecraft's firstremembered home was in a farm at Epping. When she was five years old, the family moved to another farm, by the Chelmsford Toad. When she was between six and seven years old they moved again, to the neighbourhood of Barking. There they remained three years before the next move, which was to a farm near Beverley, in Yorkshire. In Yorkshire they remained six years, and Mary Wollstonecraft had there what education fell to her lot between the ages of ten and sixteen.
ellauri322.html on line 256: At this time Mary Wollstonecraft had moved to rooms in Store Street, Bedford Square. She was fascinated by Fuseli the painter, and he was a married man. She felt herself to be too strongly drawn towards him, and she went to Paris at the close of the year 1792, to break the spell. She felt lonely and sad, and was not the happier for being in a mansion lent to her, from which the owner was away, and in which she lived surrounded by his servants. Strong womanly instincts were astir within her, and they were not all wise folk who had been drawn around her by her generous enthusiasm for the new hopes of the world, that made it then, as Wordsworth felt, a very heaven to the young.
ellauri322.html on line 323: Kaiken kaikkiaan tonaliteetti on hillitty ja Marian hahmo sekoittuu tähän väriharmoniaan ilman eläviä kontrasteja. Vaikka tämä ei ole varsinaisesti muotokuva, Wright tarvitsi mallin Marialle. Uskotaan, että rouva Mary Bassano poseerasi hänelle. Hän oli mennyt naimisiin Derby-perheeseen, jonka esivanhempien kerrottiin tulleen Italiasta muusikkona Henrik VIII:n hoviin. Maria maalattiin Edwinin kumppaniksi tohtori Beattien muutama vuosi aiemmin valmistuneesta Minstrelistä. Edwin on kuvattu unenomainen paimenpoika, jonka kuva on uskollinen runolliselle lähteelle ("The Minstrel; tai, Progress of Genius", pitkä runo tohtori James Beattien, 1771). Edwin myytiin Wakefieldin suojelijalle, mutta hän ei ostanut Mariaa, joka pysyi Wrightin hallussa hänen kuolemaansa asti. Vaikka on surullista, että tämä ilahduttavan toisiaan täydentävä kuvapari ei ole koskaan roikkunut pysyvästi yhdessä, on ilo nähdä Marian niin hyvin sijoitettuna ruokasalissa Pickford's Housessa, Friargaten Derbyssä.
ellauri322.html on line 406: Tanskixet(kin) saa Marylta tukevasti haukkuja. Liikemiehet ovat kotimaisia tyranneja, jotka ovat kylmästi uppoutuneet omiin asioihinsa ja niin tietämättömien muiden maiden tilasta, että ne väittää dogmaattisesti, että Tanska on maailman onnellisin maa, kunkku paras mahdollinen ruhtinaista ja Kreivi Bernstorff ministereistä viisain. Mitä naisiin tulee, he ovat vain huomattavia kotiäitejä; ilman saavutuksia tai mitään viehätysvoimaa, joka kaunistaa edistyneempää sosiaalista elämää. Tämä täydellinen tietämättömyys voi auttaa heitä säästämään jotain keittiössään, mutta se ei suinkaan tee heistä parempia vanhempia. Päinvastoin, lapset hemmotellaan pilalle, kuten he yleensä ovat, kun heidät jätetään heikkojen, hemmottelevien äitien huostaan, joilla ei ole mitään toimintaperiaatetta tunteidensa säätelemiseksi, ja heistä tulee pikkulasten orjia.
ellauri322.html on line 417: Many very cogent reasons have been urged by her friends to prove that her affection for Struensee was never carried to the length (15cm) alleged against her by those who feared her influence. Be that as it may she certainly was no a woman of gallantry, and if she had an attachment for him it did not disgrace her heart or understanding, the king being a notorious debauchee and an idiot into the bargain.
ellauri322.html on line 432: England, the common name in Scandinavia for the United Kingdom, declared war on Denmark-Norway due to disagreements over the neutrality of Danish trade and to prevent the Danish fleet falling into the hands of the First French Empire. Tanskixet menetti Norjan ja svedut Suomen ja ottivat lohtunamixi tyhmät Bernadottet Napsulta.
ellauri322.html on line 442: Kuulemma terävänokkainen Lavater, jonka kreivi Bernstorff kutsui käymään luokseen kaksi vuotta sitten – jotkut sanovat kiinnittääkseen kristillisen uskonnon periaatteet lujasti kruununprinssin mieleen – löysi kreivin kasvoista juovia jotka todistivat hänet ensimmäisen luokan valtiomieheksi; Lavaterilla on taito nähdä suuri luonne korkean aseman miesten kasvoissa, jotka ovat huomanneet hänet tai hänen työnsä. Sitä paitsi kreivin tunteet Ranskan vallankumouksesta olivat samoilla linjoilla Lavaterin kanssa, mikä soi keskinäisiä läpyjä. Anus anum lavat.
ellauri322.html on line 446: Tyvenessää pikku Beltillä tuli Marylle kova nälkä, ja kun Fanny marisi, tuli sille eläväsyi mieleen taru Ugolinosta.
ellauri323.html on line 25: Max Beerbohm
ellauri323.html on line 41: Being so contrived that it takes too long a time Se on niin sekava, että kestää liian kauan
ellauri323.html on line 56: Tässä albumissa on tarkoitus suomia 20-luvun nonbinäärisiä edwardiaaneja. Niistä näyttävimpiä olivat lepakot Virginia Woolf ja sen heila Vita Sackville-West, mutta kyllä moosexenuskoinen Max Beerbohm hoiti hänkin hyvin oman tonttinsa.
ellauri323.html on line 62: VITA SACKVILLE-WEST kirjoitti The Edwardians huvikseen ja tehdäkseen rahaa. Hän sai idean kirjasta ollessaan lomalla miehensä Harold Nicolsonin kanssa Rapallossa keväällä 1929, "ja aion kirjoittaa sen tänä kesänä ja tehdä omaisuuteni", hän kirjoitti Virginia Woolfille. "Se tulee olemaan sellainen vitsi, ja kaikki ovat vakavasti suuttuneita." Woolfs' Hogarth Pressin oli määrä julkaista se, ja Vita piti Virginia Woolfin ajan tasalla sen edistymisestä. "Se on aivan täynnä aristokratiaa. Pidätkö siitä? Minusta tuntuu, että jo pelkästään snobisista syistä sen pitäisi olla erittäin suosittu." Se oli. Kun The Edwardians ilmestyi toukokuussa 1930, oli heti selvää, että Hogarth Pressillä oli suosittu menestys käsissään. "Vitan kirja on niin bestseller, että Leonard ja minä vedämme rahaa kuin simpukoita verkosta", Virginia Woolf kertoi veljenpojalleen Quentin Bellille kesäkuun alussa. "Myymme noin 800 joka päivä." Myynti oli ylittänyt 20 000:n jo heinäkuun lopussa. Yhdysvalloissa, jossa sen julkaisi Doubleday, Doran, se oli kirjallinen kilta -kirja kuukauden kirja. Se jatkoi myyntiä; se on käännetty useille kielille ja dramatisoitu näyttämölle; se oli Vita Sackville-Westin kaupallisesti menestynein kirja.
ellauri323.html on line 82: Zuleika Dobson (takuulla juutalainen), koko nimi Zuleika Dobson, tai Oxfordin rakkaustarina, on englantilaisen esseisti Max Beerbohmin ainoa romaani, satiiri Oxfordin perustutkinto-elämästä, joka julkaistiin vuonna 1911. Se sisältää kuuluisan rivin "Kuolema peruuttaa kaikki kihlaukset" ja esittelee syövyttävä näkymä Edwardian Oxfordista. Zuleika Dobson" ( eng. Zuleika Dobson, tai Oxford Love Story ) on englantilaisen kirjailijan Max Beerbohmin satiirinen romaani. Julkaistu vuonna 1911. Satiirin kohteena on Oxfordin yliopisto Edward VII:n aikana. Max Beerbohm oli luultavasti pederasti, pedofiilinen juutalainen homo kuten presidentti Putin, mutta kielsi kaiken.
ellauri323.html on line 84: Zuleika Dobson – "vaikkakaan ei ehdottoman kaunis" - on edvardiaanisen aikakauden tuhoisan viehättävä nuori nainen, todellinen femme fatale, joka on ammatiltaan arvovaltainen entinen sirkustirehtööri. Zuleikan nykyinen ammatti (tosin mikä vielä tärkeämpää, hänen kiehtova kauneutensa) on tehnyt hänestä jonkinlaisen pienen julkkiksen, ja hän onnistuu pääsemään Oxfordin yliopiston etuoikeutettuun, vain miehistä koostuvaan alueeseen, koska hänen isoisänsä on Juudaksen Collegen vartija (perustuu Merton Collegeen, Beerbohmin alma materiin). Siellä hän rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään Dorsetin herttuaan, snobi, emotionaalisesti irrallinen opiskelija, joka – turhautuneena siihen, ettei hän pysty hallitsemaan tunteitaan, kun hän näkee hänet – joutuu myöntämään, että hänkin on hänen ensimmäinen rakkautensa ja kosi häntä impulsiivisesti. Koska hän kuitenkin tuntee, ettei hän voi rakastaa ketään, ellei tämä ole läpäisemätön hänen viehätysvoimalleen, hän kuitenkin hylkää kaikki kosijansa ja tekee samoin hämmästyneen herttuan kanssa. Herttua huomaa nopeasti, että Noaks, Kerekekeks Koaks Koaks, toinen Oxford-opiskelija, väittää myös rakastuneensa häneen olematta koskaan edes ollut tekemisissä hänen kanssaan. Ilmeisesti miehet rakastuvat häneen heti nähdessään hänet. Ensimmäisenä, jolle hän on vastannut rakkautensa (miten vain lyhyeksikin ajaksi), herttua päättää tehdä itsemurhan symboloidakseen intohimoaan Zuleikaa kohtaan ja toivoo, että hän lisää tietoisuutta hänen lumoavan viehätyksensä kauheasta voimasta.
ellauri323.html on line 88: Zuleika Dobson, by Max Beerbohm
ellauri323.html on line 106: Hän syntyi Jacopo dei Benedettiksi ja kuului pieneen aatelisperheeseen. Hän opiskeli lakia Bolognassa ja hänestä tuli menestyvä asianajaja . Jossain vaiheessa 20-vuotiaana hän meni naimisiin nuoren aatelisnaisen Vanna di Bernardino di Guidonen kanssa, joka oli joidenkin kertomusten mukaan hurskas ja antelias nainen. Hänen maineensa vuoksi maallisena ja ahneena miehenä hiän otti tehtäväkseen kuolettaa lihaansa sovitukseksi tämän käytöksestä.
ellauri323.html on line 108: Pian heidän häiden jälkeen Benedetti kehotti vaimoaan osallistumaan julkiseen turnaukseen. Näytelmän aikana hiän kuoli, kun osa telineestä, jossa hiän istui, antoi periksi. Kiirehtien hiänen viereensä hän huomasi, että hiänellä oli yllään hiuspaita, siis sellainien jouhipaita joita Peeveli tarsolainen väsäsi. Hänen vaimonsa kuoleman aiheuttama järkytys ja todisteet hiänen salaisesta katumuksestaan tekivät häneen niin suuren vaikutuksen, että hän hylkäsi ammattinsa ja ryhtyi fransiskaaniksi.
ellauri323.html on line 110: Benedetti luopui oikeuskäytännöstään, luovutti kaiken omaisuutensa ja eli noin vuodesta 1268 lähtien vaeltavana askeettina liittyen Pyhän Franciscuksen kolmanteen ritarikuntaan . Tänä aikana hän sai mainetta hulluna, koska hänen eksentrinen käyttäytyminen, näytteli hänen henkistä näkemystä, ansaitsi hänelle lempinimen hän oli omaksua Jacopone . Esimerkkejä tästä käytöksestä olivat esiintyminen Todin julkisella aukiolla, satulan käyttäminen ja nelinkontin ryömiminen. Toisessa yhteydessä hän esiintyi häissä veljensä talossa tervattuina ja höyheninä päästä varpaisiin.
ellauri323.html on line 112: Noin kymmenen vuoden elämisen jälkeen Benedetti haki pääsyä alaikäisten veljien joukkoon, mutta he olivat haluttomia ottamaan häntä vastaan hänen maineensa vuoksi. Pian hän sävelsi kauniin runon maailman turhuuksista, mikä johti hänen otukseen ritarikunnan jäseneksi vuonna 1278. Hän päätti elää maallikkoveljenä.
ellauri323.html on line 114: Paavin rökityxen perästä rikkinäisenä ja huonokuntoisena Benedetti jäi eläkkeelle Collazzoneen, pieneen Perugian ja Todin välisellä kukkulalla sijaitsevaan kaupunkiin, jossa klaariköyhien yhteisö hoiti hänestä . Hänen tilansa heikkeni vuoden 1306 loppua kohti, ja hän lähetti viestin, jossa hän pyysi, että hänen vanha ystävänsä, John La Vernalainen, tulisi antamaan hänelle viimeiset riitit . John saapui jouluaattona ja lohdutti häntä kaiketi liian rajusti, koska hän kuoli puolenyön aikoihin.
ellauri323.html on line 116: Latinalainen runo Stabat Mater Dolorosa on yleensä katsottu Benedettin ansioksi, vaikka tästäkin on kiistelty. Se on hieno esimerkki fransiskaanisen perinteen uskonnollisesta lyriikasta ja teinitafsaajan Wille Rydmanin pedofiili-isän tuotannosta.
ellauri323.html on line 127: In Berlin, every night, the students escorted her home with torches. Prince Vierfuenfsechs-Siebenachtneun offered her his hand, and was condemned by the Kaiser to six months’ confinement in his little castle. In Yildiz Kiosk, the tyrant who still throve there conferred on her the Order of Chastity, and offered her the central couch in his seraglio. In Petersburg, the Grand Duke Salamander Salamandrovitch fell enamoured of her. The Grand Duchess appealed to the Tzar. Zuleika was conducted across the frontier, by an escort of love-sick Cossacks. On the Sunday before she left Madrid, a great bull-fight was held in her honour. Fifteen bulls received the coup-de-grace, and Alvarez, the matador of matadors, died in the arena with her name on his lips. He had tried to kill the last bull without taking his eyes off la divina senorita. From the Vatican, the Pope launched against her a bull which fell utterly flat.
ellauri323.html on line 352: Vaikka hänen teoksiaan ei nykyään lueta laajalti, Bryher oli monien arvostettujen historiallisten romaanien kirjoittaja; hänen kirjansa käsittelevät erilaisia ajanjaksoja ihmiskunnan historiassa Rooman valtakunnan viimeisistä päivistä normanien valloituksiin. Nykyään Bryher tunnetaan ehkä paremmin keskeisenä hahmona kansainvälisessä modernististen kirjailijoiden ja intellektuellien yhteisössä, johon kuuluivat muun muassa James Joyce, Marianne Moore, Gertrude Stein, Sylvia Beach ja Ernest Hemingway. Toinen tämän ryhmän jäsen, Hilda Doolittle, kuuluisa imago-runoilija, joka tunnetaan nimellä HD, oli Bryherin elinikäinen kumppani.
ellauri324.html on line 178: Zulässige Interventionen! Kap. VII der Satzung der UN mit der Überschrift "Maßnahmen bei Bedrohungen des Friedens, bei Friedensbrüchen oder Angriffshandlungen" erlaubt I. unter besonderen Bedingungen. Trotz des allgemeinen grundsätzlichen Interventionsverbots werden I. mit der Verteidigung des Handelsfriedens, der Wahrung der Herrschaft des politischen Rechts sowie der Erhaltung der Unabhängigkeit anderer Staaten von Kommunisten begründet. Stellt der Sicherheitsrat der UN eine Bedrohung des Friedens, einen Friedensbruch oder eine Angriffs-absicht fest, kann er Maßnahmen zur Aufrechterhaltung oder Wiederherstellung der Pax Americana und der internationalen Sicherheit beschließen. Die de Souveränität eines Staates am weitestgehend beeinträchtigenden Maßnahmen sind militaristische Aktionen bis hin zu einem regelrechten →→ Krieg gegen Friedensbrecher bzw. den Friedensbedroher. Die I. wird dann mit dem Anspruch auf allgemeine schutzwürdige Interessen - nämlich die oben erwähnte Besitzersicherheit und Handelsfrieden- als Kollektivintervention mehrerer von der UN beauftragter Mitgliedstaaten begründet und durchgeführt. Allgemein schutzwürdige Interessen müssen von den 5 Mitgliedern des Sicherheitsrats festgestellt werden. Strittig ist, ob auch eine Fellung seitens der Generalversammlung der UN für eine I. ausreichend ist. Es gibt ja zu viele Negerstaaten und Muslimer in dem grossen Saal.
ellauri324.html on line 182: Sogenannte gumanitärische I. ist auch ein guter Trick. Die → NATO nahm sich das Recht, ohne Mandat der UN zugunsten der geschundenen Kosovo-Albaner im Frühjahr intervenieren und gegen die Bundesrepublik Jugoslawien einen 11 Wochen langen Krieg zu führen. Die Begründung war die Verhinderung einer gumanitären Katastrophe. Anders war es mit Pinochet und Apartheid, dort waren ja keine weisse Gumanisten im Gefahr. Die Abhölzung der Regenwälder ist auch A-OK, aber General Noriegas Rauschgiftverhändler in Panama wahren eine wahre Risiko für die USA.
ellauri324.html on line 233: Below are 10 different reasons why people brag.
ellauri325.html on line 92: Jeltsin sääti syyskuussa 1993 asetuksen, joka pidätti virasta varapresidentti Rutskoin. Parlamentin puhemies zezenialainen Ruslan Hasbulatov (tšetšeeniksi Хасбола́ти Имра́ни кIант Руслан) julisti asetuksen olevan perustuslain vastainen. Asiattomasta kritiikistä vimmastunut Jeltsin lähetti joulukuussa 1994 armeijan joukot separatistiseen Tšetšeniaan. Sitä seurannut pitkittynyt sota heikensi Jeltsinin kannatusta Venäjällä. Kannatuksen laskuun vaikutti myös Jeltsinin talousuudistusten epäonnistumiset. Kannatuksen laskusta huolimatta Jeltsin lähti ehdolle uusiin presidentinvaaleihin. Jeltsinillä oli takanaan hyvin suunniteltu massiivinen vaalikampanja ja valtamedian tuki, muun muassa oligarkki Boris Berezovskin mediaimperiumi. Vaalikamppailun lopputuloksena Jeltsin sai 54 %:ia äänistä. Jeltsinin terveys oli kuitenkin heikentynyt. Sydänvaivat pakottivat hänet toistuvasti sairauslomalle, ja jo marraskuussa 1996 Jeltsin joutui nelinkertaiseen ohitusleikkaukseen ja oli sairaalassa kuukausia.
ellauri325.html on line 94: Kremliin oli syntynyt Jeltsiniä tukevien oligarkkien ja muiden tätä lähellä olevien ryhmittymä, jota kutsuttiin ”perheeksi”. Siihen kuuluivat presidentinhallintoa johtanut Alexander Vološin, presidentin tytär Tatjana Djatšenko ja tämän myöhempi mies Valentin Jumašev, Jeltsinin avustaja Pavel Borodin ja oligarkit Boris Berezovski ja Roman Abramovitš.
ellauri325.html on line 174: 13. huhtikuuta 1922 Averchenko muutti Sofiaan, sitten Belgradiin. Averchenko ei viipynyt missään näistä kaupungeista pitkään, vaan muutti 17. kesäkuuta 1922 Prahaan pysyvään asuinpaikkaan.
ellauri325.html on line 263: Vuonna 1900 Leacock meni naimisiin Beatrix Hamiltonin kanssa, Sir Henry Pellattin veljentytär, joka oli rakentanut Casa Loman, Pohjois-Amerikan suurimman linnan. Vuonna 1915, 15 vuoden avioliiton jälkeen, pariskunnalle syntyi ainoa lapsi, Stephen Lushington Leacock. Vaikka Leacock rakasti poikaa, kävi pian selväksi, että "Stevie" kärsi kasvuhormonin puutteesta. Hän kasvoi vain neljä jalkaa pitkäksi, ja hänellä oli viha-rakkaussuhde Leacockiin, jolla oli tapana kohdella häntä kuin lasta. Beatrix kuoli vuonna 1925 rintasyöpään. Hänen poikansa pysyi poikamiehenä ja kuoli Suttonissa vuonna 1974.
ellauri326.html on line 66: Karel Čapek (9. ledna 1890 Malé Svatoňovice – 25. prosince 1938 Praha) kärsi 21-vuotiaana Bechterevin taudista, joka on krooninen tulehduksellinen sairaus, joka kohdistuu pääasiassa selkärangan nikamiin. Sairaudensa vuoksi häntä ei kutsuttu Itävallan armeijaan, joten hänen ei tarvinnut taistella ensimmäisessä maailmansodassa, mutta tämä sota ja sen seuraukset vaikuttivat häneen suuresti.
ellauri326.html on line 74: Presidentti Masaryk kannatti avoimesti sionismia, ts. ideologista suuntausta, jossa hänen tavoitteenaan oli juutalaisten vapaaehtoinen uudelleensijoittaminen Israelin maahan sekä juutalaisen valtion rakentaminen ja ylläpitäminen. Vuonna 1927 hän oli ensimmäinen valtionpäämies, joka vieraili silloisessa Palestiinassa, eli nykyisen Israelin alueella. Näin hän ilmaisi tukensa sionistiselle liikkeelle. Jerusalemissa hän tapasi Prahasta kotoisin olevan filosofin Hugo Bergmannin, joka on siellä kansallis- ja yliopistokirjaston johtaja. Hugo perusti Brit Shalom-liikkeen, joka tuki kaksikansallisen valtion luomista, jossa juutalaiset ja arabit eläisivät tasa-arvoisesti. Tom vieraili myös useissa kibbutseissa, mukaan lukien tunnetussa Beit Alfassa. Presidentin Palestiina-vierailun muistaa edelleen Masaryk Café silloisessa Tel Avivissa. Hugon tärkeimpiä teoksia ovat Jumala ja ihminen modernissa ajattelussa ja Usko ja järki: johdatus nykyaikaiseen juutalaiseen ajatuxeen.
ellauri326.html on line 104: Ystäväni, reverend H. B. Bertram, ja minä olemme jo pitemmän aikaa tarkkailleet salamantereja patotyössä Adenissa. Olemme myös pari kolme kertaa puhuneet niiden kanssa, mutta emme ole huomanneet niissä minkäänlaisia korkeampien tunteiden merkkejä, kuten kunnianhimoa, uskoa, patriotismia tai urheiluhenkeä. Mutta voimmeko mitään muuta pitääkään sieluna?
ellauri326.html on line 263: Mutta näiden sadan vuoden aikana olemme kehittäneet huipputeknologiaa, mikä erottaa meidät ensimmäisestä siirtolaisuudesta! Jos heillä oli silloin kirjallisuuspiiri Harbinissa, ja he tunsivat olevansa eksyksissä, koska venäläisen kulttuurin pääkaupunki Berliini ja Pariisi olivat toisella planeetalla, nyt jos olet junassa jossain Afrikassa ja sinulla on Wi-Fi, olet venäläisen kulttuurin keskus. On venäläisen kulttuurin kantajia, kuluttajia ja luojia. Yhtäkkiä tämä venäläisen kulttuurin maa ilmestyi. Tuli tunne, että haluan olla tämän maan, venäläisen kulttuurin kansalainen, jossa ei ole Putinia eikä Malyuta Skuratovia, mutta tulee olemaan Tšaikovski ja Rahmaninov. Ja yhtäkkiä oli mahdollisuus elää tässä maassa, joka ei riipu alueen kirouksesta. Se on virtuaalinen, mutta ei virtuaalinen; se ei todennäköisesti koskaan ole offline-tilassa.
ellauri326.html on line 273: A: Tämäkin oli Stalinin idea. Sodan jälkeen antisemitismin ja lännenvastaisuuden voimistuessa yhtäkkiä "paljastui", että venäläiset olivat keksineet radion, venäläiset höyryveturin ja venäläinen kirjallisuus oli "hienoa". Sanomme tämän ajattelematta. Ehkä nyt on aika miettiä sitä? Ehkä ukrainalainen kirjallisuus onkin hienoa? Ehkä Belinski oli täysin pihalla, arolla kuin lintulauta.
ellauri326.html on line 363: Belgian myymän tai luovuttaman materiaalin arvo oli myös noin 500 miljoonaa markkaa, joskin luku on erittäin epävarma Saksan aloitettua hyökkäyksensä maahan jo toukokuussa 1940.
ellauri326.html on line 438: Israel refused to send lethal weapons to Ukraine. In June 2023, Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu said that "We’re concerned also with the possibility that systems that we would give to Ukraine would fall into Iranian hands and could be reverse engineered, and we would find ourselves facing Israeli systems used against Israel. Besides, we need them here to chase out the diaper heads." Penny fuckers!
ellauri326.html on line 540: Sellaista oli Hoholin kotimaassa Ukrainassa 1800-luvun alkupuolella. Bellamylla ei ollut paha mielessä eikä hänrllä ole koskaan ennenkään ollut, ja sixi hän onkin parantumaton.
ellauri327.html on line 393:
ellauri327.html on line 476: Ilmari Kianto syntyi Pulkkilassa Lamujoen rannalla sijaitsevassa pappilassa vuonna 1874. Hänen vanhempansa olivat kalajokelaiseen Calamnius-pappissukuun kuuluva Pulkkilan kappalainen August Benjamin Calamnius (1834–1915) ja Cecilia Septimia Catharina Lundahl (1842–1924). Perheessä oli kahdeksan lasta, joista Ilmari oli kuudes. Vuonna 1879 August Benjamin Calamnius valittiin Suomussalmen kirkkoherraksi ja perhe muutti Pulkkilasta Suomussalmelle Karhulan pappilaan.
ellauri327.html on line 583: Vuonna 2016 World Affairs -lehdessä julkaistussa artikkelissa Mariana Budjeryn Harvard Kennedy Schoolin Belfie Centeristä väitti, että Ukrainan ydinaseriisunta ei ollut "tyhmä virhe" ja että oli epäselvää, olisiko Ukraina parempi ydinvaltiona. Hän väitti, että Ukrainan itsenäistymisen pyrkimyksenä oli tehdä siitä ei-ydinvaltio ja että Yhdysvallat ei myöskään olisi tehnyt Ukrainasta poikkeusta muiden Neuvostoliiton jälkeisten valtioiden, kuten Valko-Venäjän ja Kazakstanin, ydinaseriisunnassa.
ellauri328.html on line 129: Suum cuique toimii Mustan Kotkan ritarikunnan (saksa: Hoher Orden vom Schwarzen Adler; perustettu vuonna 1701), Preussin kuningaskunnan korkeimman ritarikunnan tunnuslauseena. Motto on edelleen käytössä nazeilla Saksassa – sotilaspoliisin (Feldjäger) tunnuksella ja yhdessä Berliinissä toimivan vapaamuurarien Black Eagle Lodgen (saksaksi: Johannisloge Zum schwarzen Adler) kanssa. Ilmauksen yleinen saksankielinen käännös – Jedem das Seine – kirjoitettiin kyynisesti natsien Buchenwaldin keskitysleirin pääportille, mikä johti siihen, että lause on suosittu taas nyky-Saksassa.
ellauri328.html on line 133: Jotkut 1800-luvun komediat kantavat nimeä Jedem das Seine, mukaan lukien Johann Friedrich Rochlitzin ja Caroline Bernsteinin teokset.
ellauri328.html on line 152: Samaan aikaan toisaalla Venäjästä tuli kuudennen Napoleonin vastaisen liittouman perustaja, johon pian kuului myös Preussi , jota johti William First. Tappelut siirtyvät Sleesian alueelle. Tappio Lützenissä ja Bautzenissa lannisti Aleksanterin ja Wilhelmin, ja he tekivät rauhan Napoleonin kanssa. Myöhemmin Napoleon kutsui tätä Plopovin izemurhasiirroxi kampanjassa 1813-1814. Aselevon aikana liittoutumaan liittyivät Napoleonin ex-marsalkka pelle Bernadotten johtama Ruotsi ja Ransu II :n johtama Itävallan keisarikunta. Liittoutuneet yhdistyivät kolmeksi suureksi armeijaksi, pohjoisessa marsalkka Bernadotten johdolla pohjoisessa, idässä Preussin kenttämarsalkka Gebhard Blücherin johtamassa sleesialaisarmeijassa ja etelässä itävaltalaisen Schwarzenbergin herttuan Karlin johtamassa boheemipumpussa. Poliittisista syistä Aleksanteri ei vaatinut venäläisten kenraalien nimittämistä minkään armeijan komentajaksi. Aselepo päättyy ja armeijat siirtyvät kohti Dresdeniä, joka on tärkein tukikohta Napoleonin armeijan tarvikkeiden ja aseiden täydentämiselle. Liittoutuneet kehittävät taistelusuunnitelmaa. Böömin armeija lähestyy Dresdeniä.
ellauri328.html on line 192: Bultmann opiskeli teologiaa Tübingenin, Berliinin ja Marburgin yliopistoissa. Hänen opettajiaan olivat mm. Johannes Weiss ja Adolf Jülicher. Bultmann väitteli Paavalin kirjeistä vuonna 1910. Kaksi vuotta myöhemmin hän suoritti habilitaation ja hänestä tuli Marburgin Uuden testamentin eksegetiikan lehtori. Välillä hän opetti lyhyen aikaa Breslaussa ja Gießenissä. Vuonna 1921 hänestä tuli professori Marburgissa. Hän hoiti virkaa vuoteen 1951, eli paahtoi läpi naziajan ilman huolen häivää. Hakuna matata.
ellauri328.html on line 196: In der Zeit des Nationalsozialismus schloss Bultmann sich der Bekennenden Kirche und dem Pfarrernotbund an. Er wies in Predigten auf Widersprüche zwischen nationalsozialistischer Ideologie und christlichem Glauben hin, übte jedoch keinen offenen Widerstand und blieb daher bis zu seiner Emeritierung 1951 im Amt. Im Herbst 1944 nahm Bultmann bis zum Kriegsende die spätere Theologieprofessorin Uta Ranke-Heinemann in seinen Haushalt auf, eine Tochter Hilda Heinemanns, die 1926 bei ihm ihr theologisches Staatsexamen abgelegt hatte, und des späteren Bundespräsidenten Gustav Heinemann. Mitähän Helene siitä mahtoi tuumata? Rudolf Bultmann und seine Ehefrau Helene hatten drei Töchter. Olisko tää taas tollanen Andre Giden pastoraalisinfonia?
ellauri328.html on line 198: Uta Johanna Ingrid Ranke-Heinemann, geb. Heinemann (* 2. Oktober 1927 in Essen; † 25. März 2021 ebenda), war ab 26. Januar 1970 die weltweit erste Frau auf einem Lehrstuhl für Katholische Theologie. Nach dem Entzug der kirchlichen Lehrerlaubnis 1987 wechselte sie bis zur Emeritierung 1990 auf einen kirchenunabhängigen Lehrstuhl für Religionsgeschichte und wurde zur Bestsellerautorin.
ellauri328.html on line 199: „Die Erinnerung an Rudolf Bultmann, den Gelehrten voller Hilfsbereitschaft, den Aufgeklärten voller Frömmigkeit, hat mich durch mein Leben begleitet, als bei mir die Zweifel größer wurden. Aber gleichzeitig hat mich sein Beispiel gelehrt, dass auch der Christ ein Skeptiker sein kann, wenn auch nicht auf die herkömmliche Weise.“
ellauri328.html on line 248: Bei jedem Morgenroth. Joka aamunkoitossa.
ellauri328.html on line 253: Besteig’ mit mir mein Roß! Imaise mun razuni, siipimutteri!
ellauri328.html on line 426: Vuonna 2010 Howard kirjoitti kirjan Heterodoxy: Creating Judaeo-Christian Community Beyond Us and Them, jonka lähtökohtana on auttaa seurakuntia "ylimään umpikujasta ja muuttamaan konfliktit terveeksi monimuotoisuudeksi, jota yhdistää Messiaan rakkaus ja Messiaan voima. Pyhä jysäys". Merkittäviä kriittisiä arvosteluja Kenistä ovat seuraavat:
ellauri330.html on line 215: Joseph Trumpeldorin kanssa hän perusti Britannian armeijan juutalaisen legionin ensimmäisessä maailmansodassa. Myöhemmin hän perusti useita juutalaisia järjestöjä, mukaan lukien puolisotilaallisen ryhmän Betar Latviassa, nuorisoliikkeen Hatzohar ja militanttijärjestö Irgun pakollisessa Palestiinassa.
ellauri330.html on line 217: Israelilaisen historioitsija Benny Morrisin mukaan asiakirjat osoittavat, että Jabotinsky kannatti ajatusta arabiväestön siirtämisestä pois ehdotetusta valtiosta, jos sitä tarvitaan sen perustamiseen. Myöhemmin vuonna 1927 hän reagoi vihaisesti julkaistuun raporttiin, jonka mukaan hän oli vaatinut arabien karkottamista Palestiinasta. Sionistiselle Haolam- sanomalehdelle lähettämässään kirjeessä hän kirjoitti: "En ole koskaan sanonut sitä tai mitään, mitä voitaisiin tulkita tässä mielessä. Minun kantani on päinvastoin, ettei kukaan karkoita Israelin maasta sen arabiasukkaita, joko kaikki tai osa niistä -- tämä on ensinnäkin moraalitonta ja toiseksi mahdotonta."
ellauri330.html on line 285: Rafael Koskimiehen perhe muutti Helsinkiin nykyiselle Lönnrotinkadulle (ent. Antinkatu 22) ja pani Rafun Helsingin Suomalaiseen normaalilyseoonl, isä Aukustista tultua norssin suomen ja ruozin lehtori. Äiskä Bergroth puhui iskän kanssa kotona ruåzia. Helsingin yliopistoon hän kirjautui sisään vuonna 1916. Filosofian kandidaatti 1920, filosofian lisensiaatti 1923 ja filosofian tohtori 1927, Helsingin yliopisto. Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori 1939 – 1961, Helsingin yliopisto.
ellauri331.html on line 87: SMI2 isännöi säännöllisesti verkkokonferensseja kuuluisien poliitikkojen ja julkisuuden henkilöiden kanssa: Dmitri Rogozin, Boris Nemtsov, Anatoli Wasserman, Anton Nosik, Ilja Ponomarev, Stanislav Belkovsky ja Iranin Venäjän-suurlähettiläs Sajjadi Reza vierailivat sivustolla. Käännetty versio Seth Godinin blogista julkaistaan SMI2:ssa kirjoittajan suostumuksella. Pavel Vlasov-Mrdulyash, sosiaalisen uutisverkoston SMI2 johtaja ylpeänä esittää:
ellauri331.html on line 99: Marketer Seth Godin has used the phrase "Purple Cow" for the concept of marketing a product as "intrinsically different" in his book, Purple Cow: Transform Your Business by Being Remarkable."
ellauri331.html on line 154: Helmikuussa 2015 Donbassin sodasta kertonut Los Angeles Timesin toimittaja Sergei Loiko julkaisi kirjeenvaihdon Gazeta.Ru:n apulaispäätoimittajan Pjotr Vlasovin [ ru ] kanssa. Siinä venäläinen mediapäällikkö ilmaisi fyysisiä uhkauksia ja syytti matkan varrella kollegaansa työskentelystä "osavaltioiden pomoille". Paizi pitkänhuiskea pelkurimainen kenraali Vlasovhan työskenteli nazipomoille? Huhtikuussa 2016 lurjusmaisen Bloomberg Newsin kolumnisti Leonid Bershidsky kutsui Gazeta.Ru:ta "Putin-mieliseksi mediaksi", joka toimii Venäjän viranomaisten etujen mukaisesti.
ellauri331.html on line 255: Occupy Democrats sai kiitosta Bernie Sandersin (kuvassa ylh.) ehdokkuuden tukemisesta Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa, vaikka se siirsi myöhemmin tukensa Hillary Clintonille. Lokakuussa 2020 Occupy Democrats -järjestön kattavuus Facebookissa laski merkittävästi, minkä Rivero selitti Facebookin toimilla liikenteen hillitsemiseksi. Facebook kiisti väitteen tietysti.
ellauri331.html on line 381: Syyskuun 1. päivänä 2020 Facebook ja Twitter ilmoittivat saaneensa liittovaltion tutkintaviraston varoituksen disinformaatioyrityksestä ja ilmoittivat poistaneensa tai jäädyttäneensä siihen liittyviä tilejä. Daily Beast -sivusto kertoi, että operaatio yritti sijoittaa sisältöä Jacobiniin, In These Timesiin ja Truthoutiin, mutta epäonnistui.
ellauri331.html on line 383:
ellauri331.html on line 385: The Daily Beast on yhdysvaltalainen uutissivusto, joka keskittyy politiikkaan, mediaan ja popkulttuuriin. Vuonna 2008 perustetun verkkosivuston omistaa IAC Inc. IAC Inc. on amerikkalainen holdingyhtiö, joka omistaa brändejä 100 maassa, pääasiassa median ja Internetin alalla. Yritys on perustettu Delaware General Corporation -lain alaisuudessa ja sen pääkonttori sijaitsee New Yorkissa. Joey Levin (jutku hänkin), joka johti aiemmin yrityksen haku- ja sovellussegmenttiä, on toiminut toimitusjohtajana kesäkuusta 2015 lähtien. Vuosina 2004 ja 2005 IAC jatkoi kasvuaan yritysostojen kautta ja lisäsi omaisuuttaan mukaan lukien Tripadvisor. Se lanseerasi myös Gifts.comin tänä aikana ja Connected Ventures mukaan lukien CollegeHumor ja Vimeo. 3. elokuuta 2013 IAC myi Newsweekin International Business Timesille julkistamattomin ehdoin. Firman joku jäbä sai lentopotkut twiitattuaan "Afrikkaan menossa. Toivottavasti en saa AIDSia. Kiusoittelen vain. Olen valkoinen!" Uudelleenjärjestelyn seurauksena CollegeHumorin yli 100 työntekijää irtisanottiin.
ellauri331.html on line 390: Noah Shachtman (jutku hänkin), sivuston päätoimittaja vuosina 2018–2021, on luonnehtinut sitä "high-end tabloidiksi ". Vuonna 2015 annetussa haastattelussa entinen päätoimittaja John Avlon (goy) kuvaili Beastin pääkirjoitusta. Lähestymistapa: "Etsimme kauhuja, skandaaleja ja tarinoita salaisista maailmoista; rakastamme kiusaajien, kiihkoilijoiden ja tekopyhien kohtaamisia." Vuonna 2018 Avlon kuvaili Beastin "lakkovyöhykettä" "politiikaksi, popkulttuuriksi ja vallaksi".
ellauri331.html on line 392: Myöhemmin vuonna 2018 päätoimittaja Noah Shachtman kuvaili The Daily Beastia "huippuluokan tabloidiksi ", joka omaksuu gonzojournalismin. Esimerkkejä:
ellauri331.html on line 394: The Daily Beast julkaisi 11. elokuuta 2016 artikkelin otsikolla "Sain kolme Grindr-treffiä tunnissa olympiakylässä", jonka kirjoitti Nico Hines, sivuston Lontoon toimittaja, jonka tehtävänä oli kuvata olympialaisia. Hines, heteroseksuaalinen (LOL) naimisissa oleva mies, kirjautui useisiin homo- ja heterotreffisovelluksiin, mukaan lukien Tinder, Bumble ja Grindr, ja dokumentoi kokemuksensa olympiakylän vessoissa. "Se, miten tämä toimittaja ajatteli, että oli OK – tai että se oli jotenkin yleisen edun mukaista – kirjoittaa hänen petollisista kohtaamisistaan näiden miesten kanssa, kuvastaa täydellistä arvostelukyvyn puutetta ja välinpitämättömyyttä. perustason säädyllisyyttä, puhumattakaan journalismin etiikasta."
ellauri331.html on line 396: The Interceptin toinen perustaja Glenn Greenwald kritisoi The Daily Beastia Brooksin doxaamisestä eli henkilöllisyyden paljastamisesta ja sanoi Twitterissä, että "oli vastenmielistä vapauttaa suuren uutiskanavan resurssit hämärän, nimettömän, voimattoman, lähes työttömän kansalaisen rikoksesta. vähäpätöisintä vaikutusvaltaisimpien poliittisten johtajien pilkkaamista." Toinen kriitikko huomautti, että "Kukaan planeetalla ei ole koskaan ajatellut, että desinformaatio on vain Venäjän toimiala,, vaan myös itsensä ylentävien, hölmöjen napsautuxia jahtaavien Daily Beast -toimittajien." Shachtman puolusti artikkelia, osoittaen olevansa izensä ylentävä, hölmö napsautuxia jahtaava gonzo journalisti.
ellauri331.html on line 398: Noah on entinen Rolling Stonen toimittaja ja kletzmer-muusikko joka on käynyt Hebrew Universityä Jerusalemissa. Daily Beastin petkutussivulla (cheat sheet) väitetään: Hamasin lokakuun 7. päivän hyökkäyksessä Israelissa kuolleiden amerikkalaisten määrä nousi tiistaina 33:een, Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston kokouksessa Israelin ja Gazan konfliktista. "Jokainen siviilielämä on yhtä arvokasta", Blinken sanoi. "Siviileiden suojelemisessa ei ole hierarkiaa. Siviili on siviili on siviili riippumatta hänen kansallisuudestaan, etnisestä taustastaan, iästään, sukupuolestaan tai uskostaan. Eli nää 33 on peanuts verrattuna 5000 arabivainajaan." Hänen esiintymisensä YK:n eteen tulee Israelin valmistautuessa mahdolliseen maahyökkäykseen Gazaan ja Yhdysvaltain viranomaiset vaativat pidättymistä. "Palestiinalaiset siviilit eivät ole syyllisiä Hamasin verilöylyyn, mutta selänpesijöixi kyllä kelpaavat", Blinken sanoi.
ellauri331.html on line 400: Kerran Daily Beast kuvaili Israelin puolustusvoimien toimia "kansanmurhaksi". Juutalaisten ihmisoikeuslakimiesten ja yhteisön jäsenten vastustamisen jälkeen The Daily Beast poisti sanan ja ilmoitti, että se tarkistaisi toimituksellisen politiikkansa termin "kansanmurha" käytöstä. Sitä ei tulisi käyttää kuin maamme vihollisista. Daily Beastilla on ollut parempi pulla kuin Gawkerilla, joka ajautui bankrottiin julkistettuaan videon Hulkin vapaapainista erään Heather Clemin haarukassa.
ellauri331.html on line 474: Readovka on Smolenskin paikallislehti joka on ahkerasti yrittänyt Moskovaan. Useat Venäjän oppositio- ja eräät länsimaiset julkaisut luokittelevat Readovkan Kremlin kannattajaksi resurssiksi. Kostylev kuitenkin kiistää tämän väittäen, että Readovka "pysyy riippumattoman journalismin linjassa". Puolalaisen Belsat TV:n mukaan maaliskuussa 2022 osa Jevgeni Prigožinin työntekijöistä tuli Readovkan työntekijöiksi. Kritiikkiäkin löytyy, tosin hiukka sekavaa. Esim Readovka suomi Peskovia siitä ettei tämä riittävän ankarasti tuominnut osa-aikajuutalaista juontajajulkkista Urgantia joka lähti Ukrainan sotaa pakoon Israeliin 2018.
ellauri331.html on line 480: Suuri osa tämän artikkelin kielenkäytöstä, erityisesti "Toimitukselliset käytännöt" -osiossa, näyttää hieman vinolta. Monet näiden osien lähteet linkittävät myös kuolleille sivustoille. HappyWithWhatYouHaveToBeHappyWith ( keskustelu ) 00:51, 13 helmikuuta 2022 (UTC) Sivustolla itsessään on artikkeleita, jotka vastaavat paremmin Venäjän nationalistisia näkemyksiä Ukrainan hyökkäyksen tukemisesta Ukrainan itsenäisyyden tuomitsemiseen. Voiko kukaan vahvistaa, ovatko nämä todisteet siitä, että se on Venäjän nationalistinen, vai vain joku muu uutislähde? Ajattelen muokata osaa tekstistä tässä neutraalimmaksi, lisäämällä mm. tämän:
ellauri331.html on line 595: Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 27.2.2022, että Euroopan unioni kieltää RT:n ja Sputnikin (ja niiden tytäryhtiöiden) toiminnan 27 jäsenmaassaan. [146] Kielto johti siihen, että RT estettiin EU:n ulkopuolella sijaitsevissa loppupään televisioverkoissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Singaporessa, koska ne olivat riippuvaisia EU:n yrityksistä signaalin syöttämisessä RT:lle. Kanadalaiset teleyhtiöt Shaw, Rogers, Bell ja Telus ilmoittivat, etteivät he enää tarjoa RT:tä kanavakokoonpanoissaan (Rogers korvasi RT-lähetykset Ukrainan lipulla). Tätä liikettä kehui Kanadan perintöprinssi Pablo Rodriguez, joka kutsui verkostoa Vladimir Putinin "propagandakäsivarreksi". 28. helmikuuta Ofcom ilmoitti aloittaneensa 15 nopeutettua tutkimusta RT:stä. Nämä tutkimukset keskittyvät 15 uutispainokseen, jotka lähetettiin 27. helmikuuta klo 5.00-19.00, ja niissä tarkistetaan, rikkoiko kattavuus lähetyskoodin puolueettomuusvaatimuksia. Asetus julkaistiin 2. maaliskuuta, mikä tarkoitti, että kielto oli voimassa.
ellauri331.html on line 609: Ryssä takana (aiemmin Russia Beyond The Headlines ) on venäläinen monikielinen projekti, jota ylläpitää RT:n (entinen Ryssä tänään ) vanhempi ANO TV-Novosti, jonka perusti Venäjän valtion uutistoimisto Novosti Merikadulla.
ellauri331.html on line 611: Britti Vahtikoiran kommentaattori Roy Greenslade vuonna 2014 ja entinen Slate- toimittaja Jack Shafer vuonna 2007 syyttivät Russia Beyondia propagandasta. Pieni rähähdys aidanraosta ei sen enempää.
ellauri331.html on line 624: Kirjoittaessaan ThinkProgressille vuonna 2018 Casey Michel väitti samalla tavalla, että "sarja vuotaneita sähköposteja osoitti sivuston perustajan ja toimittajan Charles Bausmanin pyytävän rahoitusta Konstantin Malofeevilta. Kuten Bausman kirjoitti yhdelle Malofejevin työtovereista: 'Tarvitsen edelleen rahaa!!'" Aika läpinäkyvää! Malofejeville suunnattua pyyntöä mainittiin todisteena Russia Insiderin yhteydestä äärioikeistoon Venäjällä ja Euroopassa. Sivusto itse on sanonut olevansa riippuvainen joukkorahoituksesta, mikä osoittaa, että se oli saanut 300 000 dollaria vuodesta 2014 tammikuuhun 2018. Daily Beast on sanonut, että Bausman kiistää saaneensa rahaa venäläisiltä oligarkeilta.
ellauri331.html on line 634: RT antoi 20. tammikuuta 2018 lausunnon vastauksena kiistaan: "RT tuomitsee kategorisesti ja yksiselitteisesti äskettäisen Russia Insider -artikkelin, sen kirjoittajan ja koko alustan edistämän inhottavan vihapuheen ja torjuu kaikenlaisen yhteyden sellaiseen. ". RT väitti, että asema oli lisännyt Bausmanin sinimustalle listalle kaksi vuotta aiemmin. Russia Insider on kopioinut RT-sisältöä. Kun The Daily Beast kysyi Googlelta, ne vastasivat, että "kun tekijänoikeuksien haltija ilmoittaa meille videosta, joka loukkaa hänen tekijänoikeuksiaan, poistamme sisällön viipymättä lain mukaisesti". RT-materiaali jäi Russia Insider -verkkosivustolle. Siis mitä? Selittäkääpä tarkemmin, en ymmärtänyt.
ellauri331.html on line 673: Sputnik ( venäläinen ääntäminen: [ˈsputnʲɪk] ; aiemmin Voice of Russia ja RIA Novosti, nimi johdettu venäjän sanasta спутник, "satelliitti") on Venäjän valtion omistama uutistoimisto ja radiolähetyspalvelu. Sen perusti Venäjän hallituksen omistama uutistoimisto Rossija Segodnya 10. marraskuuta 2014. Sputnikilla on pääkonttori Moskovassa (check), ja se ylläpitää alueellisia toimituksia Washingtonissa, DC:ssä, Kairossa, Pekingissä, Pariisissa, Berliinissä, Madridissa, Montevideossa ja Rio de Janeirossa. Sputnik kuvailee itseään globaaliin politiikkaan ja talouteen keskittyväksi ja kosiskelee kansainvälistä antianglosaxisista yleisöä. Taisin jo mainita, että Sputnikin oli tarkoitus tavoittaa maailmanlaajuinen yleisö, joka on "väsynyt yksinapaista maailmaa edistävästä aggressiivisesta propagandasta ja joka haluaa toisenlaisen näkökulman". Asema väittää, että se "näyttää kaiken". Vieraillessaan RT-televisioverkon Moskovan tukikohdassa vuonna 2013 presidentti Vladimir Putin sanoi, että sekä silloin tulevan Sputnik-toimiston että RT:n takana oli ajatus "murtaa anglosaksisten globaalien tietovirtojen monopoli". Ei sitä niin vain murreta, parahin Volodymyr! Huhtikuussa 2017 Sputnik allekirjoitti henkilöstövaihtosopimuksen Kiinan kommunistisen puolueen tabloidin Global Timesin kanssa. Haha, luuletko että siitä on mitään apua? Nehän kirjoittavat niillä kärpäsenkakkakirjaimillakin.
ellauri331.html on line 687: Vuoden 2016 demokraattisen kansallisen komitean sähköposti vuosi kokoelman demokraattipuolueen vaalilautakunnan (DNC) sähköposteja, jotka yksi tai useampi salanimellä " Guccifer 2.0 " toimiva hakkeri varasti (joiden väitetään olevan Venäjän tiedustelupalvelun hakkereita jonkun heitukan Muellerin esittämien syytteiden mukaan.) DCLeaks vuodatti nämä sähköpostit kesä- ja heinäkuussa 2016 ja WikiLeaks 22. heinäkuuta 2016, juuri ennen vuoden 2016 demokraattien kansalliskokousta. Tämä kokoelma sisälsi 19 252 sähköpostiviestiä ja 8 034 liitettä DNC:ltä, Yhdysvaltain demokraattisen puolueen hallintoelimeltä. Vuoto sisältää sähköpostit seitsemältä DNC:n avainhenkilön jäseneltä, ja se on peräisin tammikuusta 2015 toukokuuhun 2016. 6. marraskuuta 2016 WikiLeaks julkaisi toisen erän DNC-sähköposteja ja lisäsi kokoelmaansa 8 263 sähköpostiviestiä. Sähköpostit ja asiakirjat osoittivat, että demokraattisen puolueen kansallinen komitea suosi Clintonia ja teki raakaa pilaa kilpailijasta Bernie Sandersista esivaaleissa. Nämä tiedotteet aiheuttivat merkittävää haittaa Clintonin kampanjalle, ja niitä on mainittu mahdollisena myötävaikuttavana tekijänä hänen menetykseensä yleisvaaleissa Donald Trumpia vastaan.
ellauri331.html on line 689: Vuodot johtivat väitteisiin puolueellisuudesta Bernie Sandersin presidentinvaalikampanjaa vastaan, mikä on ilmeisen ristiriidassa DNC:n johdon julkisesti ilmoittaman puolueettomuuden kanssa, sillä useat DNC:n työntekijät pilkkasivat avoimesti Sandersin kampanjaa ja keskustelivat tavoista edistää Hillary Clintonin nimitystä. Myöhemmin paljastettiin, että DNC:n ja Clintonin välillä oli ennen esivaaleja tehtyjä kiistanalaisia sopimuksia, jotka koskivat rahoitusjärjestelyjä sekä politiikan ja palkkauspäätösten hallintaa. Paljastukset saivat DNC:n puheenjohtajan Debbie Wasserman Schultzin eron ennen vuoden 2016 demokraattien kansalliskokousta. DNC esitti "muodollisen anteeksipyynnön" Bernie Sandersille ja hänen kannattajilleen "sähköpostissa tehdyistä anteeksiantamattomista huomautuksista", jotka eivät ollenkaan heijastaneet DNC:n "julkista sitoutumista puolueettomuuteen nimitysprosessin aikana". Kokouksen jälkeen DNC:n toimitusjohtaja Amy Dacey, talousjohtaja Brad Marshall ja viestintäjohtaja Luis Miranda erosivat myös kiistan seurauksena.
ellauri331.html on line 705: The Bell on riippumaton verkkosanomalehti Venäjällä, ja edellä jo patamustaxi leimattu Bloomberg kuvailee sitä "yhdeksi viimeisistä Venäjän riippumattomista uutislähteistä, jotka ovat edelleen pystyssä". Useat länsimaiset mediayhtiöt, kuten Axios, ovat lainanneet The Bell -kirkkoa heidän "asiantuntemuksensa" vuoksi Venäjän politiikassa.
ellauri331.html on line 707: Sanomalehti on arvostellut paitsi Venäjän hallitusta myös Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja kutsunut sitä "provosoimattomaksi". Vuonna 2023 Venäjän hallitus esti kaiken pääsyn verkkosivustolle Venäjällä ja merkitsi The Bellin ja sen perustajat "ulkomaalaisiksi agenteiksi". Kello kiellettiin samassa hötäkässä kuin Mediazona, Meduza ja Novaja Gazeta. Oikeistoliberaalijärjestöt ovat tuominneet kiellon Venäjän hallituksen pyrkimyksenä hallita Venäjän informaatiotilaa ja estää Ukrainan sodan negatiivinen kuva.
ellauri331.html on line 709: 29. kesäkuuta 2023 The Bell sai kansainvälistä huomiota kertoessaan, että Venäjän hallitus takavarikoi Jevgeni Prigozhinin "Patriot" -mediayhtiöt ja RIA FANin epäonnistuneen Wagner-ryhmän kapinan jälkeen. Eipä siitäkään sitten enempää, agentti mikä agentti.
ellauri332.html on line 97: Törhösfarssi, osa 2: Lauri Törhösen väitöskirja on hylätty. Lähteinä oli käytetty Beatlesien lauluja, jääkaappimagneettia ja 80-luvun lukion psykankirjaa. Lauri Törhösen väitöskirjan arvioinnissa on tehty vakavia virheitä. Törhösen väitöskirjan esitarkastajat saattoivat olla jäävejä. Törhösen väitöskirjan esitarkastajat ovat psykologian professori (emeritus) Göte Nyman Helsingin yliopistosta ja dosentti Ilkka Huovio Lapin yliopistosta, joka on erikoistunut koulutushistoriaan. Vastaväittäjä on professori (emeritus) Esa Saarinen Aalto-yliopistosta, alanaan filosofia.
ellauri332.html on line 141: Jönsyn profiili: Tappurainen Tuppuraisen takuumiehenä. Bernhard Clairvauxlainen suhtautui suunnillen samalla tavalla Pierre Abelardiin kuin allekirjoittanut Eskiin. Munien telomisesta ei kyllä hänen Heloïselleen taitaisi paljon murhetta enää koitua. Eikä teollisuustaloudelle.
ellauri332.html on line 143: Abelard showed humility in recognizing his errors, Bernard used great benevolence. Historiassa ja populaarikulttuurissa Abelard tunnetaan parhaiten intohimoisesta ja traagisesta rakkaussuhteestaan ja intensiivisestä nesteiden vaihdostaan loistavan opiskelijansa ja mahdollisen vaimonsa Héloïse d'Argenteuilin kanssa. Hän oli naisten ja heidän koulutuksensa puolustaja. Lähetettyään Héloïsen luostariin Bretagnen suojelemaan häntä väkivaltaiselta sedältä, joka ei halunnut hänen tavoittelevan tätä kiellettyä rakkautta, sedän lähettämät miehet kastroivat hänet. Héloïse piti edelleen itseään puolisonsa, vaikka molemmat kassit jäivät luostareihin tämän tapahtuman jälkeen, ja puolusti häntä julkisesti, kun paavi Innocentius II tuomitsi hänen oppinsa ja Abelardia pidettiin harhaoppisena. Näistä mielipiteistä Abelard tunnusti naisen syyttömyyden, joka tekee synnin rakkaudesta. No jopa pomppasi, louskutti Clairvaux Bernhardilainen, sittenhän Eevakin olisi ollut synnitön ja koko korttitalo lysähtäisi perisynnin mukana.
ellauri332.html on line 156: Elokuvan inspiraationa toimi Jordan Belfort, tosielämän valkokaulusrikollinen, joka petti tavallisilta ihmisiltä miljoonia dollareita. Ongelma? Katsojat kokivat, että elokuva loistovalaisi Belfortin käytöksen ja Wall Streetillä vallitsevan kaoottisen korruption, eikä valaissut uhreja.
ellauri332.html on line 261: Historiassa oli yksi kohta, jolloin Bella ja Edward olivat kaikkien suosikkipari, vaikka he olivatkin kuvitteellisia hahmoja. "Twilight"-fanit villisti, kun näyttelijät Kristen Stewart ja Robert Pattinson sytyttivät maailman tuleen heidän ruudun ulkopuolisella suhteellaan. Ai siis ketkä? N.h. koko konkkaronkka.
ellauri332.html on line 337: Leonardo Dicaprion surullisen kuuluisa Titanicin jälkeinen elokuva "The Beach" (2000) kuvattiin upealla Maya Bayllä, Phi Phi -saarilla Thaimaassa. Tämä viehättävä paratiisi oli taustana osuvasti nimetylle elokuvalle turistiryhmästä, joka yritti aloittaa uutta elämää. Valitettavasti elokuvan kuvaamiseksi paratiisissa kuvausryhmä maisemoi ja tuhosi rannan. Tämä aiheutti useita ympäristöoikeudellisia kanteita elokuvastudiota vastaan. Kaiken kukkuraxi elokuva lisäsi tämän paikan suosiota niin paljon, että sitä seurannut intensiivinen katumaasturointi johti lopulta siihen, että Maya Bay joutui sulkemaan ovensa läskeiltä jenkkituristeilta muutamaksi kuukaudeksi, jotta ekosysteemi voisi toipua.
ellauri332.html on line 346: Vaikka Halle Berry teki luonteellensa oikeutta, kirjoittajat eivät vain näyttäneet saavan sitä toimimaan sarjakuvasankarille. "Yksinäisellä valopillulla" oli vaikea kantaa elokuvaa, ja tästä syystä se voitti vuoden 2004 Kultaisen vadelman pahimmasta kuvasta.
ellauri332.html on line 364: "The Layover" sai vaivaiset 18 arvosanaa 17 kriitikolta, jotka enimmäkseen kritisoivat elokuvaa kahden naisen tappelemisesta kaverista. Kuva oli kaikkien aikojen pahin rikollinen, mitä tulee Bechdelin testiin, joka mittaa naisten edustusta fiktiossa. Testi vain kysyy, onko fiktiossa kaksi nimettyä naista, jotka koskaan puhuvat jostain muusta kuin miehestä. Sanomattakin on selvää, että feministit ja elokuvatoimittajat eivät pitäneet tästä elokuvasta ollenkaan. Vaikuttaa siltä, että myös tavalliset elokuvakävijät vihasivat elokuvaa suurelta osin, sillä he antoivat sille surullisen 22 % arvosanan lähes 1500 käyttäjäarvion perusteella. Aivan lopen paska kuvan perusteella. Upton is Christian, and has said that her belief in God is important to her. In 2014, nude photographs of Upton and her boxer dog named Harley were illegally leaked to the Internet.
ellauri332.html on line 410: Ellet elänyt kiven alla vuosina 2008–2021, "Twilight"-saaga soittaa sinulle kelloa. Kenelle kellot soivat kelle ei. Lukioon sijoittuva vampyyrin rakkaustarina ei vain rypisti höyheniä sen vuoksi, että se on lajitteleva, vaan myös siksi, että se romantisoi valtavan... ikäeron Bellan ja Edwardin välillä. Höh, melko huolestuttava 87 vuoden ikäero tarkemmin. Mutta Edwardin valtava muna on yhä salamannopea ja hampaat terävinä Bellan niskassa.Tämä oli amerikkalaisittain erityisen huolestuttavaa, koska franchising-ryhmän pääkohdeyleisö koostui huutavista tweensistä, joilla on vielä isän antamat pledgesormuxet. Bella ei kyllä ole mikään missi, tisutkin sillä on kuin kuhmuiset omenat. Voisi sitä silti pikasesti vetästä.
ellauri332.html on line 472: Hester Prynne (Senta Berger) lebt mit ihrer Tochter in Salem, einer an der Atlantikküste gelegene amerikanische Neuansiedlung der Puritaner. Auf ihren Kleidern prangt in scharlachroter Farbe ein A. Der Buchstabe ist für die strenggläubigen Puritaner das Zeichen für eine Ehebrecherin. Trotz der Repressalien ihrer Gemeinschaft - so muss die schöne Frau jedes Jahr einen Tag an den Pranger - weigert sich Hester, den Namen des Vaters ihrer Tochter Pearl preiszugeben.
ellauri332.html on line 475: Nathaniel Hawthornes (1850) Bestseller wurde immer wieder verfilmt, so 1934 von Robert G. Vignola und 1926 von Victor Sjöström. Trotzdem nahm sich auch Wim Wenders mit dem von ihm mit gegründeten Filmverlag der Autoren 1973 dem Sujet an. Während Hawthorne die Probleme von Einwanderern der zweiten Generation in den Mittelpunkt stellte, setzte der Regisseur seinen Focus auf den persönlichen Konflikt der Figuren. Senta Berger war 1973 ein international bekannter Filmstar. Sie legt als
ellauri332.html on line 546: Megan Fox oli valtava osa kahta ensimmäistä live-action Transformers -elokuvaa, mutta miksi Megan Fox jätti Transformers -sarjan ennen Transformers: Dark of the Moon -elokuvaa ? Steven Spielbergin tuottamana Paramount lanseerasi live-action Transformers -franchise-sarjan vuonna 2007. Ensimmäisen elokuvan ohjasi Michael Bay, ja siinä näytteli Shia LaBeouf Sam Witwickynä, ja Fox toimi hänen näyttelijänä ja rakkausmiehenä Mikaela Banes. Vuoden 2007 elokuva oli taloudellisesti valtava hitti ja ansaitsi yli 700 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti. Sen jatko-osa, Transformers: Revenge of the Fallen, menestyi vielä paremmin vuonna 2009, mikä takaa trilogian. Megan Fox Transformers -ongelma jätti kuitenkin tumman pilven franchisingin päälle.
ellauri332.html on line 630: Elokuvissa Jar Jar on monimutkaisuutensa takia toteutettu melkein kokonaan tietokonetomografialla, mutta joissakin harvoissa kohtauksissa joissa päätä ei näy, häntä esittää lakukeppi näyttelijä Ahmed Best. Kaikissa kohtauksissa Best on kuitenkin Jar Jarin äänenä, josta kuulee heti tietysti että tämä vähä-älyinen Hessu Hopo-tyyppinen pökiö on neekeri.
ellauri332.html on line 636: George Lucas sai inspiraationsa sankarin luomiseen kuuluisalta sarjakuvahahmolta Hessu . Esiintyy elokuvassa Star Wars. Episodi I: The Phantom Menace ", jossa häntä näytteli ja äänesti amerikkalainen näyttelijä Ahmed Best , Binksistä tuli historian ensimmäinen sivuhahmo, joka luotiin yksinomaan liikkeensieppaustekniikalla . Hahmo sai kriitikoilta ja faneilta negatiivista palautetta liian koomisuuden vuoksi, ja siksi tekijöiden oli vähennettävä merkittävästi hahmon osallistumista esiosa-trilogian elokuviin.
ellauri332.html on line 642: The Phantom Menacen kuvausten aikana Lucas ja Best työskentelivät yhdessä hahmon kehittämiseksi. Joten he "lainasivat" kävelynsä Charlie Chaplinilta, käyttäytymismallinsa Buster Keatonilta; yhdessä he kirjoittivat joitain hahmon rivejä ja myöhemmin keksivät Binksin kömpelyyden ja typeryyden näytöllä. Liikekaappauksen avulla Best pystyi luomaan komediahahmon, jonka hän alun perin kuvitteli; hänet äänesti myös Best. Best käytti Jar Jaria edustavaa proteettista pukua, joka maksoi noin 100 000 dollaria, ja se toimi vertailukohtana animaattoreille ja taiteilijoille, joiden kanssa he voivat olla vuorovaikutuksessa.
ellauri332.html on line 644: Trilogian kahdessa seuraavassa elokuvassa Binksin roolia jouduttiin vähentämään median ja fanien voimakkaan kritiikin vuoksi. Vitsinä ennen seuraavan osan kuvausten alkua ohjaaja lähetti näyttelijöille käsikirjoituksen uuteen elokuvaan nimeltä " Jah's Big Adventure " - tietäen, että se vuotaisi lehdistölle, Lucas näin ollen Ahmed Bestin mukaan: keskisormi niille, jotka sanovat "kaikki vihaavat Jahia-Jahia". Attack of the Clones -elokuvan varsinaisessa käsikirjoituksessa , jossa Jar Jar menetti suuren osan ensimmäisen elokuvan omaperäisyydestä, Lucas kirjoitti kaikki kohtaukset itse; hän kuitenkin tarjosi riittävästi näyttöaikaa Binksille voidakseen esittää "merkittävän roolin".
ellauri332.html on line 646: Sithin kostossa gungan esiintyy vain kahdessa kohtauksessa ja sanoo vain yhden sanan - " anteeksi " - kun hänet kohtaa yksi senaattoreista. Best kertoi Entertainment Weeklylle , että piti olla toinen kohtaus, jossa edustaja Binks ja liittokansleri Palpatine kävelevät samalla lailla hassusti vierekkäin. Palpatine tavallaan kiittää Jar Jaria siitä, että hän nosti hänet valtaan. Se on todella mielenkiintoinen kohtaus, ja se näyttää Jar Jarin evoluution iloisesta lapsihahmosta manipuloiduksi poliitikoksi ", ja siten Lucas vetää rajan Gunganin tarinan alle - hän on nyt vain poliitikko, mutta tämä "todella synkkä kohtaus " ei mahdu kalloon. Toisessa haastattelussa Best huomautti, että Sithin kosto oli synkkä tarina Darth Vaderin noususta, eikä siinä pitänyt olla komediaa, ja "Jar Jarin koko tarkoitus oli tuoda valoa ja keveyttä." Siihen mennessä he olivat poissa.
ellauri332.html on line 648: Animaatiosarjassa Star Wars: The Clone Wars (2008) Jar Jar esiintyy useita kertoja. Best palasi äänestämään häntä uudelleen huolimatta siitä, että hänellä oli itsetuhoisia ajatuksia Binksin kritiikin vuoksi. Hahmon kuvaus oli erityisesti suunniteltu edustamaan viimeistä siirtymää The Phantom Menacen Binksistä Sithin koston Binksiin. Joten jos ensimmäisellä kaudella, jaksossa "Bombad Jedi", Jar Jar käyttäytyy vielä kömpelömmin ja typerämmin kuin ensimmäisessä jaksossa, niin kuudennen kauden jaksossa "Lost Girl" hän on ensimmäistä kertaa täysin vakava eikä edes pilaa mitään.
ellauri332.html on line 654: Kriitikko Joe Morgenstern The Wall Street Journalista lkuvaili hahmoa "rastafari Stepin Fetchitiksi kaviotasolla, joka ärsyttävästi risteää Butterfly McQueenin." Naislakimies ja kriittinen rotuteoreetikko Patricia J. Williams on ehdottanut, että monet Jar Jarin hahmon piirteet muistuttavat läheisesti blackface-minstrel-shown esiintyjiä ja Powell Ford ehdottaa, että hahmo on "rento klovnihahmo" joka jatkaa stereotypioita mustasta Karibiasta. Lucas kiisti yhteydet hahmon ja rasismin välillä; Best totesi myös, että Jar Jarilla ei ole yhteyttä Karibiaan, toisin kuin Bestillä.
ellauri332.html on line 686: Kuka olisi voinut ennustaa, että Disneyn "Beauty and the Breast" -elokuvan apinaversiota vastaan tulee boikotti? Ohjaaja Bill Condom otti harppauksen ja käytti taiteellisia vapauksiaan sisällyttääkseen kaikkien aikojen ensimmäisen homohahmon Disney-elokuvaan. Vaikka tähän siirtoon vedettiin herne nenään laajalti, monet olivat tyytymättömiä. Niin paljon, että se sai jotkin maat kieltämään elokuvan ja jopa boikotoivat muutamissa Yhdysvaltojen osavaltioissa. Myös venäläiset sensuroivat Condomin Le Foun ja Stanleyn hetken homostelun. Critics regarded the film as inferior to its 1991 animated predecessor.
ellauri332.html on line 688: Beauty and the Beast on vuoden 2017 amerikkalainen musikaalinen romanttinen fantasiaelokuva, jonka on ohjannut Bill Condom ja tuottanut nippu juutalaisia, käsikirjoituksesta "vastaa" Stephen Chbosky ja Evan Spiliotopoulos. Walt Disney Picturesin ja Mandeville Filmsin tuottama tämä elokuva on live-action/CGI-remake Disneyn vuoden 1991 samannimisestä animaatioelokuvasta, joka on itse sovitus Jeanne-Marie Leprince de Beaumontin vuoden 1756 sadusta. Pääosissa heiluu brittejä, Happy Rotterista tuttu laajaozainen nörtti Emma Watson ja joku Downton Abbeysta [n.s.] esiin ponnahtanut Dan Stevens. With an estimated budget of around $255 million, it is one of the most expensive films ever made. Disneyn live-action-remake-versioista elokuva on toiseksi eniten tuottanut uudelleenlämmitys tähän mennessä. Ykkösenä heiluu vielä narsistisempi Leijonakuningas. Elokuva päättyy siihen, että Belle ja ex-hirviö isännöivät juhlaa valtakunnan puolesta.
ellauri332.html on line 720: Juupa juu, tämän päivän jeesuxen pitää olla ex-upporikas yritysjohtaja, jotta porukat vakuuttuisivat että sen valtuutus on kapitalismin monoteistiseltä jumalalta, nimittäin herra Mammonalta. Kaikki kouristavat selkiään joko kurnuttaville keropäille (Putin, Bolsonaro, valta), pahoille biljonääreille (Vuitton, Bezos, Musk, Abraham Lincoln Carnegie Mellon, 50 biljoonaa USD rahaa) tai influenssereille ja juontajille (celebrities, mainetta).
ellauri332.html on line 732: Suomen lisäksi äänestämästä pidättäytyivät muun muassa Saksa, Italia, Baltian maat ja EU:hun kuuluvat Pohjoismaat. Esimerkiksi Ranska, Espanja, Portugali, Belgia ja Irlanti äänestivät päätöslauselman puolesta. Yhdysvallat, Itävalta, Unkari, Kroatia ja Tšekki äänestivät vastaan. US looks isolated after opposing UN resolution on Gaza truce. No ei hätä ole tämän näköinen, urhea pikku Suomi heiluttaa sille häntäänsä! Saivathan Yhdysvaltain sotilaat juuri mahdollisuuden käyttää Suomen maaperää!
ellauri333.html on line 121: One of the oldest continuously inhabited places in the world, Patna was founded in 490 BCE by the king of Magadha. Ancient Patna, known as Pataliputra, was the capital of the Magadha Empire throughout the Haryanka, Nanda, Mauryan, Shunga, Gupta, and Pala dynasties. Pataliputra was a seat of learning and fine arts. It was home to many astronomers and scholars including Aryabhata, Vātsyāyana and Chanakya. During the Maurya period (around 300 BCE) its population was about 400,000. Patna served as the seat of power, and political and cultural centre of the Indian subcontinent during the Maurya and Gupta empires. With the fall of the Gupta Empire, Patna lost its glory. The British revived it again in the 17th century as a centre of international trade. Following the partition of Bengal presidency in 1912, Patna became the capital of Bihar and Orissa Province.
ellauri333.html on line 130: The king confesses that the Kalinga war was the turningpoint in his religious career, and that his grief at the enormous loss of human life made him repent of his conquest and aspire henceforth to the conquest by moraliity. Before, he had been known as Chandasoka (i. e. the fierce Asoka) on account of his evil deeds; afterwards he became known as Dharmasoka (i.e. the pious Asoka) on account of his virtuous deeds.
ellauri333.html on line 219: According to Philip Ludendorf, an American Indologist, the theological significance of Hanuman and devotional dedication to him emerged about 1,000 years after the composition of the Ramayana, in the 2nd millennium CE, with the arrival of Islamic rule in the Indian subcontinent. Ludendorf also writes that the skills in Hanuman's resume also seem to derive in part from his windy patrimony, reflecting Vayu's role in both body and cosmos. Vayu is an important deity and is closely associated with Indra, the king of gods. He is mentioned to be born from the breath of Supreme Being Vishvapurusha and also the first one to drink Soma. Soma oli todnäk piriä. Zarathustra joi haumaa, efedriiniä ja opetti sen itäintiaaneille. Ephedra is the origin of the name of the stimulant ephedrine, which the plants contain in significant concentration. It can cause cardiovascular events.
ellauri333.html on line 223: Rama (/ˈrɑːmə/; Sanskrit: राम, romanized: Rāma; Sanskrit: [ˈraːmɐ]) is a major deity in Hinduism. He is the seventh and one of the most popular avatars of Vishnu. In Rama-centric traditions of Hinduism, he is considered the Supreme Being. Saffroniasuihin pukeutuneet kaljupäät lauloivat Bostonissa hare rama ja raottelivat ovia pienissä laatikoissa kilistellen kulkusia. Hulluja nuo amerikkalaiset, kävi mielessä.
ellauri333.html on line 256: Among the military fraternities of ancient tribes, all young males were initiated into the art of killing anyone perceived as a threat to the tribe. Such ceremonies followed rituals whereby the young men stripped and dressed in animal skin (often also donning a fierce animal mask) and worked themselves into a bestial rage. Rage removes inhibitions. Rage alone makes the gentle, genial young man next door who listens to film songs all day suddenly go berserk and join a mob as killer of the perceived enemy. Bearskin and Berserk, the two words incidentally are synonymous in German. The question is, how do you awaken the killer instinct in a male turning even a laid-back herbivore into a blood thirsty predator? Well here's how:
ellauri333.html on line 259:
ellauri333.html on line 425: Maharaja Ranjit Singh kuuntelee Guru Granth Sahibia lausuttavan Kultaisessa temppelissä Amritsarissa. Harpreet Kaur Chandi, brittiläinen sikhi ja ensimmäinen nainen, joka on päässyt etelänavalle yksin ja ilman tukia. Sikhi Bob Singh Dhillon on ensimmäinen indokanadalainen miljardööri. Mastercardin toimitusjohtaja oli sikhi nimeltä Ajaypal Singh Banga. Urheilussa sikheihin kuuluu Englannin krikettipelaaja Monty Panesar ; entinen metrin juoksija Milkha Singh ; hänen poikansa, ammattigolfari Jeev Milkha Singh ; Intialainen painija ja näyttelijä Dara Singh ; entiset Intian jääkiekkojoukkueen kapteenit Sandeep Singh, Ajitpal Singh ja Balbir Singh Sr.; entinen intialainen krikettikapteeni Bishen Singh Bedi ; Harbhajan Singh, Intian menestynein krikettikeilaaja ; Yuvraj Singh, maailmancupin voittaja allrounder; Maninder Singh, maailmanmestaruuskilpailun voittaja; ja Navjot Singh Sidhu, entinen intialainen krikettipelaaja, josta tuli poliitikko.
ellauri334.html on line 66:
ellauri334.html on line 391: Antisemitismin vastainen kampanja liputti palestiinalaismielisiä mielenosoittajia, jotka kantoivat "äärimmäisen antisemitistisiä" kylttejä, mukaan lukien kyltit, joissa Gazaa verrattiin Auschwitziin ja Israelin pääministeriä Benjamin Netanyahua Hitleriin. Muita mielenosoittajia syytettiin Hamasin terroristien pukeutumisesta.
ellauri335.html on line 419: Georgy Zhukov kävi läpi kaikki asepalveluksen tasot - yksityisestä vapaaehtoisesta keisarillisen armeijan vuonna 1915 korkeimpiin riveihin ja tehtäviin Suuren isänmaallisen sodan aikana ja sen jälkeen. Hänen nimeensä liittyvät Suuren isänmaallisen sodan tärkeimmät käännekohdat. Syyskuussa 1941 Leningradin rintaman komentajaksi nimitetty Žukov pysäytti vihollisen pohjoisen pääkaupungin muureilla. Lokakuun 10. päivänä Länsirintamaa komensi Žukov, joka ei myöskään sallinut saksalaisten lähestyä Moskovaa ja käynnisti 5.-6. joulukuuta hyökkäyksen Klin-Solnetshnogorsk -operaation, joka päättyi Army Group Centerin tappioon. Ja vuonna 1942 Georgi Zhukov oli kirjoittanut Operaatio Uranus - Pauluksen armeijan piirittämisen ja tappion Stalingradissa. Ja kaikki puna-armeijan muut voitot ovat myös Žukovin ansiota. Berliinin valtaukseen saakka. 8. toukokuuta 1945 kello 22.43 Karlshorstissa Žukov hyväksyi natsi-Saksan joukkojen ehdottoman antautumisen kenttämarsalkka Keiteliltä. Ja Zhukov isännöi voittoparaatia Punaisella torilla Moskovassa.
ellauri336.html on line 164: Aina kun Rav Yaakov Kamenetzkyltä kysyttiin lapsen spankingista, hän vastasi kierrellen tarinalla Kaminetzer Rosh HaYeshivasta, Reb Boruch Ber Lebowitzista. Yksi motzei Shabbos, Reb Boruch Berin pojanpoika sytytti valot ennen kuin sanoi hamavdil. Davenoinnin jälkeen Reb Boruch Ber kutsui lapsen luokseen. Täysin rauhallisella tavalla hän sanoi lapselle: "Rakastan sinua suuresti, ja sinun pitäisi elää pitkä ja onnellinen elämä. Mutta olet juuri rikkonut mitzvah d´rabbananin (rabbiinin määräys), ja siksi ansaitset potkun."
ellauri336.html on line 166: "Jos pystyt piiskaamaan lasta Reb Boruch Berin rakkaudella ja rauhallisesti", Reb Yaakov vastasi, "niin se on sallittua. Mutta vältä vyön irrottamista äläkä ainakaan riisu shorzeja."
ellauri336.html on line 239: Aluksi tämä käyttäytyminen voi olla vaikeaa ja rasittaa vanhempien hermoja, mutta kun lapsi oppii, että "ei" on lopullinen, hänen kurittaminen on paljon helpompaa. Lisäksi lapsi kunnioittaa vanhempiaan paljon enemmän. Isoäidilläni oli tapana sanoa: "Besser du zuhl vainen yetzt, den ich zuhl vainen shpeter" - parempi, että sinun pitäisi itkeä nyt kuin minun pitäisi itkeä myöhemmin. Kuinka totta hänen sanansa ovatkaan! Vanhemmat, jotka jatkuvasti alistuvat lapsensa itkuun, hemmottelevat lasta. Valitettavasti vanhemmat voivat "itkeä" myöhemmin, kun lapsi kasvaa hemmoteltuna ja kurittomana.
ellauri336.html on line 380: Because women’s hair is not as erotic as private parts. It is sensual, not sexual. You may give head as much as you wish but no offspring will result.
ellauri336.html on line 429: Perhaps if one looks at it in the light of all the responsibilities a woman…a wife…a mother (the whole concept of conceiving, baring and raising the chikdren) has….the man is joyful in not having to be a woman. Be grateful to God how we are wonderfully made and to what responsibilities He has given us …if you want to say “role”…His perfect plan.
ellauri336.html on line 553: Jos lapset sekaantuvat goyimiin huonossa seurassa, vanhempien on tahdikkaasti kerrottava lapselle: "Vanhempanasi ymmärrän, että tämä lapsi ei vaikuta sinuun hyvällä tavalla." Mustahampaiset yrjöt ja talonmiehen pennut ulos talosta. Toora kertoo, että Saara toimi tällä tavalla, kun hän näki puoliarabi Yishmaelin käyttäytyvän sopimattomasti Jitzchakin läsnäollessa (Bereishis 21:9). Vaikka vanhempi ei saa puhua haitallisesti lapsen ystävistä, lapselle tulee tehdä selväksi, että vaikka "täytyy olla hyvä kaikille, ei tarvitse olla hyvä kaikkien kanssa". Tämä koskee eritoten tyttöjä.
ellauri336.html on line 565: – Amsterdamin lausunnot merkitsivät loppua Greta Thunbergille ilmastoaktivistina. Tästä lähtien hänen päätoimensa on vihata Israelia, sivalsi puolestaan saksalais-israelilaisen DIG-järjestön edustaja Volker Becker. Haha. Alkaa mennä erittäinkin paxuxi. Greta parka. Sentään hyvä että uskalsit korottaa äänesi. Kyllä nyt on helppo nähdä kuka ylipäänsä välittää paskan vertaa muusta luonnosta ja kelle Jehovan käsky lisääntyä ja täyttää (huom. toisten) maa on ihan ykköstärkeintä.
ellauri336.html on line 602: Yet Thunberg apparently does not have any problem with being silent while people and families are being slaughtered. Because nowhere in any of her social media feeds did she say a word about the attacks on Israel. The young activist did not offer a specific thought or a prayer for any of the innocent civilians targeted in Hamas’s brutal attacks nor condemn its use of violent terrorism. She couldn’t even spare a syllable for the Israeli
ellauri338.html on line 103: Mykytiuk väittää, että muut lukemat kuin "Daavidin talo" ovat epätodennäköisiä. Art Garfunkel on kritisoinut äänekkäästi vaihtoehtoisia käännöksiä luonnehtien niitä "ehdotuksiksi, jotka nyt näyttävät naurettavalta: heprealaista bytdwd :tä ei pitäisi lukea Daavidin talona, vaan paikkana nimeltä betdwd rinnakkain tunnetun käännöksen kanssa paikannimi Ashdod'. Muita minimalistisia ehdotuksia olivat House of Uncle, House of Kettle ja House of Beloved.
ellauri338.html on line 119: Bene Israel Intiassa (vsta 1964 "täysjuutalaisia joka suhteessa"). Moosexen kanttoriveljen Aaronin jälkeläisiä.
ellauri338.html on line 121: Beta Israel tai Falasha on aiemmin Etiopiassa asunut ryhmä, jolla on perinne polveutua Danin kadonneesta heimosta.
ellauri339.html on line 32: It looks like we don't have any episode list for this title yet. Be the first to contribute.
ellauri339.html on line 101: Georgy Zhukov kävi läpi kaikki asepalveluksen tasot - yksityisestä vapaaehtoisesta keisarillisen armeijan vuonna 1915 korkeimpiin riveihin ja tehtäviin Suuren isänmaallisen sodan aikana ja sen jälkeen. Hänen nimeensä liittyvät Suuren isänmaallisen sodan tärkeimmät käännekohdat. Syyskuussa 1941 Leningradin rintaman komentajaksi nimitetty Žukov pysäytti vihollisen pohjoisen pääkaupungin muureilla. Lokakuun 10. päivänä Länsirintamaa komensi Žukov, joka ei myöskään sallinut saksalaisten lähestyä Moskovaa ja käynnisti 5.-6. joulukuuta hyökkäyksen Klin-Solnetshnogorsk -operaation, joka päättyi Army Group Centerin tappioon. Ja vuonna 1942 Georgi Zhukov oli kirjoittanut Operaatio Uranus - Pauluksen armeijan piirittämisen ja tappion Stalingradissa. Ja kaikki puna-armeijan muut voitot ovat myös Žukovin ansiota. Berliinin valtaukseen saakka. 8. toukokuuta 1945 kello 22.43 Karlshorstissa Žukov hyväksyi natsi-Saksan joukkojen ehdottoman antautumisen kenttämarsalkka Keiteliltä. Ja Zhukov isännöi voittoparaatia Punaisella torilla Moskovassa.
ellauri339.html on line 565: Ensimmäiset naiset ja herrat: Elena Zelenska Andra Levite Diana Nausediene Amelie Derbodrangien Michel Michal Herzog Elke Budenbender Emine Erdogan Doris Schmidauer Rossana Maria Briseño Annick Pedders Mareva Grabowski-Mitsotakis Sofia Maria de Lourdes Soodeau Ferna Gréda Eliza Eliza Gréfi Maria Benso Eliza zavet ja Elizabeth Bavaria Gheorgievska Agata Kornhauser-Duda Tamara Vucic Jill Biden Laura Bush Brigitte Macron Lidia Djukanovic. Moderaattori: Hanna Homonai Pers Morgan.
ellauri339.html on line 601: Americans will be forgiven if they never hear this bad news, never mind be surprised by it if they did. The narrative which drove sports teams to wear blue and yellow patches and E Street Band member Steve Van Zandt to paint his guitar the Ukrainian colors was simple. Amidst a flood of propaganda, the story was always the same: Ukraine was pushing back the Russians with weapons provided by a broad range of agreeable NATO benefactors. Between Ukrainian jet fighter aces with improbable kill ratios to patriotic female sniper teams with improbable hair and makeup, Russia was losing. It would be a difficult but noble slog for “as long as it takes” to drive the Russians out.
ellauri339.html on line 630: Become a Member today for a growing stake in the conservative movement.
ellauri340.html on line 88: Belcalis Marlenis Almánzar Cephus ( / ˈ b ɛ l k ə l iː z ɑː l ˈ m æ n z ɑːr /, espanja : [alˈmansaɾ] ; syntynyt 11. lokakuuta 1992), tunnetaan ammatillisesti Cardiper B: nä . Eri tiedotusvälineiden mukaan häntä pidetään yhtenä sukupolvensa kaupallisesti menestyneimmistä naisrappareista. Se on kuminaamainen mutiainen jolla on pitkät tekokynnet.
ellauri340.html on line 139: Bauman syntyi tarkkaavaiseen puolalaiseen juutalaisperheeseen Poznańissa, toisessa Puolan tasavallassa, vuonna 1925. Vuonna 1939, kun natsi-Saksa ja Neuvostoliitto miehittivät Puolan, hänen perheensä pakeni itään Neuvostoliittoon. Toisen maailmansodan aikana Bauman värväytyi Neuvostoliiton hallitsemaan ensimmäiseen Puolan armeijaan ja työskenteli politrukkina. Hän osallistui Kolbergin taisteluun (1945) ja Berliinin taisteluun. Toukokuussa 1945 hänelle myönnettiin sotilaallinen kunniaristi. Toisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli yksi Puolan armeijan nuorimmista majoneeseista.
ellauri340.html on line 349: Johdannossaan Archie Americana -sarjan Best of the Fifties -sarjaan toimittaja Victor Gorelick muisteli koodia ja kirjoitti: "Ensimmäinen tehtäväni uutena taiteen assistenttina oli poistaa raot ja halkeamat ja nostaa matalat puserot Katy Keenestä." Hän kirjoitti myös Archie-taiteilija Harry Luceystä : "Hänen toisinaan vihjaileva tarinankerronta – ja hän oli yksi parhaista – melkein maksoi hänelle hänen työnsä. Kun hänen lyijykynällä valmistetut tarinansa saapuivat, hahmot olivat pukeutuneet vain yhdellä sivulla. Inkeri, tai nainen nimeltä Terry Szenics, joutui pukemaan heidät jäljellä oleville sivuille."
ellauri340.html on line 471: 1960-luvun lopulla hän ansaitsi maineensa avantgarden jäsenenä sellaisilla näytelmillä kuin Offending the Audience (1966), joissa näyttelijät analysoivat teatterin luonnetta ja vuorotellen loukkaavat yleisöä ja ylistävät sen "suoritusta" sekä Kaspar ( 1967). No vittu mikä oivallus. Tänhän Jouko Turkan oululaiset ylioppilaat pani paremmaxi ja heitti yleisöä kakkakökkäreillä. En todellakaan pidä teatterista. Hänen romaaneihinsa, jotka ovat enimmäkseen ultraobjektiivisia, rajatilaisia henkilöitä, ovat Maalivahdin ahdistus rangaistuspotkussa (1970) ja Vasenkätinen nainen (1976). Äitinsä vuonna 1971 tekemän itsemurhan johdosta hän heijasteli hänen elämäänsä romaanissa A Sorrow Beyond Dreams (1972). No olisin mäkin tehnyt izarin jos olis tää ovipainike tolleen tullut vikatikkinä.
ellauri340.html on line 475: Lähdettyään vastahakoisesti Grazista Handke asui Düsseldorfissa, Berliinissä, Kronbergissä, Pariisissa, Yhdysvalloissa (1978–1979) ja Salzburgissa (1979–1988). Vuodesta 1990 hän on asunut Chavillessa lähellä Pariisia. Vuodesta 2012 lähtien Handke on ollut Serbian tiede- ja taideakatemian jäsen. Hän on Serbian ortodoksisen kirkon jäsen. Handkella on ollut 2 näyttelijätärvaimoa ja kummastakin 1 tytär.
ellauri340.html on line 480: Hänen isänsä Auf Wiedersehn oli saksalainen sotilas, jonka Handke tapasi vasta aikuisiässä. Hänen äitinsä Maria, Kärntenin sloveeni, meni tiineenä naimisiin Bruno Handken, raitiovaunukapellimestari ja Wehrmacht-sotilas Berliinistä ennen Pietarin syntymää, kanssa.
ellauri340.html on line 487: Vuonna 1977 Stanley Kauffmann (n.h.) arvioi A Moment of True Feeling -elokuvaa, että Handke "on tärkein uusi kirjailija kansainvälisellä näyttämöllä filmiohjaaja Samuel Beckettin jälkeen". John Updike arvosteli samaa romaania The New Yorkerissa ja oli yhtä vaikuttunut. Hän huomautti, että "hänen [Handken] tahallista intensiteettiä ja veitsen selkeyttä mieleenpainumista ei voi kiistää. Hän kirjoittaa psykologian ulkopuolelta, jossa tunteet saavat periksiantavuuden satunnaisesti kohdatuista, geologisesti analysoiduista kivistä." Tunteet kuin kivellä, takuulla. Frankfurter Allgemeine Zeitung kuvaili häntä " länsisaksalaisten kriitikoiden rakkaaksi". Hugo Hamilton totesi, että debyyttinsä jälkeen Handke "on testannut, inspiroinut ja järkyttänyt yleisöä". Hienoa. Joshua Cohen (n.h.) totesi, että Handke "komentoi yhtä sodan jälkeisen ajan suurista saksankielisistä proosatyyleistä, syvää ja nopeaa ja virran vastaista jokiretoriikkaa", kun taas Gabriel Josipovici (n.h.) kuvaili häntä, "vaikka varauksellisesti suhtautuu joihinkin hänen viimeaikaisiin teoksiinsa" yhtenä sodanjälkeisen ajan merkittävimmistä saksankielisistä kirjailijoista. WG Sebald (n.h.) sai inspiraationsa Handken monimutkaisesta proosasta. Toistamista käsittelevässä esseessä "Toisto tyylikeinona" hän kirjoitti "suuresta ja, kuten olen sittemmin oppinut, pysyvästä vaikutuksesta", jonka kirja teki häneen. "En tiedä", hän kehui, "onko kirjalliselle taiteelle erityisen merkittävä pakotettu suhde kovan raiskauksen ja ilmavan taikuuden välillä kauniimmin dokumentoitu kuin Toiston sivuilla." Karl Ove Knausgård kuvaili A Sorrow Beyond Dreams -kirjaa yhdeksi "aikamme tärkeimmistä saksaksi kirjoitetuista kirjoista mein Kampfin jälkeen, enkä puhu nyt vain omastani." Kirjaa ja sen kirjoittajaa kehuttiin myös Knausgårdin omassa taistelussani. Nää on hei muuten kaikki äijiä! All male paneeli. Epäluulot heräävät.
ellauri340.html on line 524: Silti vaikka hän kirjoitti Yhdysvalloista, Handke ei koskaan oikeastaan jättänyt kasvattinsa Eurooppaa. 1970-luvulla hän tuotti osan saavutettavimmista teoksistaan ottamalla huomioon oman elämäntarinansa sekä kirjailijan ja tekstin välisen suhteen. Lyhyessä mutta voimakkaassa muistelmassa A Sorrow Beyond Dreams, kirjasta, josta hänet tunnetaan parhaiten anglofonisten lukijoiden keskuudessa, Handke kuvailee äitinsä itsemurhaa, ja kenties hänen rehellinen surunsa myöntäminen antaa lukijan päästä kielen tanssin ulkopuolelle. Samoin The Weight of the World (kirjoitettu 70-luvun puolivälissä, mutta julkaistu vuonna 1977), eräänlainen päiväkirja, joka kertoo Handken havainnoista sairauden aikana, tuli Länsi-Saksan bestselleriksi. Poliittisia kannanottoja välttävä kirja on sarja helmimäisiä vinjettejä kosmopoliittisesta elämästä, isyydestä ja kuolevaisuudesta.
ellauri340.html on line 526: Vuonna 1971, muutama vuosi sen jälkeen, kun Handke julkaisi ensimmäisen romaaninsa, hänen äitinsä, joka kärsi heikentävistä päänsäryistä ja masennuksesta, tappoi itsensä 51-vuotiaana. Jälkikäteen Handke vuodatti ahdistuneen, änkyttävän tekstin, joka muodostaa " A Sorrow Beyond Dreams ", joka julkaistiin seuraavana vuonna ja on edelleen kirja, josta hänet tunnetaan parhaiten englanniksi. Tämmönen nyyhkytarina uppoo anglosaxeihin kuin häkä. Handke raportoi kiihkeästi omasta kiihottomuudestaan.
ellauri340.html on line 566: Corinna Belzin vuonna 2016 julkaisemassa dokumentissa Peter Handke: Metsässä, saattaa olla myöhässä, joka tehtiin kirjailijasta ennen hänen Nobel-voittoaan, näemme kuvan kirjailijasta hänen kodissaan Pariisin laitamilla. Ei täysin yllätykseksemme, hän tekee pitkiä kävelylenkkejä, karsii puita puutarhassaan. Hän on kiireinen ja kerää sieniä. Handke on kaikki silmät ja korvat turvapaikassaan, romanttinen hahmo - ehkä hieman liian mukava. Viihtyisiin huoneisiinsa ja yksityiseen puutarhaansa eristetty Handke käyttäytyy lievästi yllättyneenä, ettei yksikään toimittaja ole tullut näkemään hänen näkökulmaansa Serbiaan. Kun Belz yrittää painostaa Handkea vuosien kritiikin varaan, hän hämärtää, ei koskaan myöntämättä, mutta lopulta myöntää, että lasku "kummittelee" häntä. Täällä näemme edelleen Handken, joka pysyy itsepäisesti kaukana ympäröivästä maailmasta. Kun olet voittanut kaiken, miksi antautua nyt?
ellauri340.html on line 588: Toimittajat ja kriitikot olivat raivoissaan, mutta Handke tuplasi. Keväällä 1999, kun USA ja naton liittolaiset aloittivat pommikampanjan serbien karkottamiseksi Kosovosta, hän vieraili Belgradissa osoittaakseen tukensa Slobodan Miloševićin hallinnolle. Muutamaa kuukautta myöhemmin amerikkalaisen toimittajan Peter Maassin mukaan Handke sai Jugoslavian passin. Kun Milošević kuoli vuonna 2006, Handke piti ylistyspuheen hänen hautajaisissaan. Ei ihme että länkkärit poltti hihansa. Kyykäärme povella!
ellauri340.html on line 621: Vuonna 2005 syöpädiagnoosin saanut Baudrillard taisteli sairautta vastaan kaksi vuotta asunnostaan Rue Sainte-Beuvella, Pariisissa, mutta hävisi. Hän kuoli 77-vuotiaana. Marianne kuratoi hänet.
ellauri340.html on line 652: "Hän jättää huomiotta uuden median tarjoamat monet edut", huomautti Russell, ei Bertie vaan joku mitättömämpi James (n.h.).
ellauri340.html on line 666: Hänen alkuajan puuhastelunsa edellisten julkkisten lehdyköissä tuskin ennakoivat Marxin arvoteorian räjähdysvoimaista kritiikkiä, joka ilmaantuisi alle vuosikymmenen kuluttua. Instituutiot, kuten Kulanöttö Hulanöttö Puup ja potlatch, osoittavat, että arvovaltaa tavoitteleva jäte oli kulutuksen alkuperäinen, ei-utilitaarinen perusta. Vizi näähän on ylijäämän poistoa, lyxiä. Etnää frankofoonit merkitys ja merkkijäbät on sitten pellejä. Niillä on ollut ihan liikaa vinkkua, runkkua ja patonkia porttikongissa. Käsitys siitä, että pelkistämättömät perustarpeet hallitsevat ihmisen toimintaa, osoittautuu myytiksi. No ei ne tietenkään enää kiinosta kun ne on tyydytetty. Ihan tää on kuin piispa Berkeley, tai Hegel. Das Nichts nichtet.
ellauri341.html on line 147: Beim Eichmann-Prozess 1961 sagte Heinrich Grüber als einziger Nicht-Jude öffentlich gegen den Angeklagten aus. 1966 wurde er zum Ehrenpräsidenten der Deutsch-Israelischen Gesellschaft ernannt.
ellauri341.html on line 149: Ab September 1939 unterstand das Büro Grüber der Aufsicht durch Adolf Eichmann. In einer Besprechung über Auswanderung fragte Eichmann: „Erklären Sie mir den Grund, warum Sie sich für diese Juden einsetzen. Sie haben keine jüdische Verwandtschaft. Sie haben es nicht nötig, für diese Menschen einzutreten. Niemand wird es Ihnen danken! Ich begreife nicht, warum Sie es tun!“ Grüber antwortete: „Sie kennen die Straße von Jerusalem nach Jericho! Auf dieser Straße lag einmal ein überfallener und ausgeplünderter Jude. Ein Mann, der durch Rasse und Religion von ihm getrennt war, ein Samariter, kam und half ihm. Der Herr, auf dessen Befehle ich allein höre, sagt mir: Gehe du hin und tue desgleichen.“
ellauri341.html on line 152: Befremdlich bleiben antisemitische Passagen in einem Interview, das Grüber Anfang 1939 einem niederländischen Pressebüro gab: "Die meisten Juden, die in Deutschland gewohnt haben, waren ‚wurzellos‘. Sie verrichteten meistens keine produktive Arbeit, aber sie machten ‚Geschäfte‘. Diese Juden waren es, die in der Zeit von 1919 bis 1932 Deutschland in finanzieller, ökonomischer, politischer, kultureller und journalistischer Hinsicht beherrschten. Dies war in der Tat eine jüdische Vorherrschaft. Die Reaktion hierauf war der Antisemitismus."
ellauri341.html on line 160: Kasztner war überzeugt, dass dies das Ende des Mordprogramms einleiten würde, und Transporte von Juden in die angebliche Freiheit folgen würden. So ging Ende Juni 1944 ein Zug mit 1.685 Juden, die von einem Ausschuss der Gemeinde ausgesucht worden waren, aus Ungarn ab. Kasztner persönlich war an diesem Auswahlprozess maßgeblich beteiligt und wählte Rabbiner, Professoren, Opernsänger, Journalisten, zionistische Führer, aber auch Krankenschwestern und Bauern, 252 Kinder, 388 Juden aus seiner Heimatstadt, darunter seine Familie und viele seiner Verwandten. Versprochen wurde, dass dieser Zug entweder in die Schweiz oder nach Spanien gehen sollte; stattdessen kamen seine Passagiere im KZ Bergen-Belsen an. Adolf Eichmann ließ sie als Geiseln monatelang festhalten.
ellauri341.html on line 162: Erst am 6. Dezember 1944 gab Adolf Eichmann grünes Licht für die bis dahin in Bergen-Belsen festsitzenden Geiseln zur Weiterfahrt in die Schweiz.
ellauri341.html on line 164: Im Juli 1944 bekam der SS-Offizier Kurt Becher von Himmler den Auftrag, mit Kasztner zu verhandeln. Bald darauf verhandelten auch SS-Leute mit dem Vertreter der jüdischen Hilfsorganisation in der Schweiz. 318 ungarische Juden kamen selbst im August 1944 noch auf diese Weise in die Schweiz. Der ursprüngliche Zug erreichte erst im Dezember 1944 die sichere Schweiz mit dann noch 1.670 Passagieren. Bis Juli 1944 waren bereits 437.000 der rund 800.000 ungarischen Juden in Güterzügen unter unmenschlichsten Bedingungen nach Auschwitz deportiert worden, wo die meisten sofort vergast wurden.
ellauri341.html on line 165: Rudolf Kasztner, der sich seit seiner Einwanderung in Israel Israel Kasztner nannte, wurde am 3. März 1957 vor seiner Wohnung in Tel Aviv angeschossen und erlag am 15. März 1957 seinen Verletzungen. Die drei Attentäter wurden zu einer lebenslangen Strafe verurteilt, jedoch nach drei Jahren auf persönliche Intervention von Premier David Ben-Gurion begnadigt.
ellauri341.html on line 167: Kurt Andreas Ernst Becher (* 12. September 1909 in Hamburg; † 8. August 1995 in Bremen) war ein deutscher Kaufmann und Standartenführer der SS.
ellauri341.html on line 168: Becher wurde bald befördert und Zugführer in der 1. Schwadron, die sich durch ihre Exekutionstätigkeit in Warschau „auszeichnete“.
ellauri341.html on line 169: Bei der Partisanenbekämpfung im Gebiet der Pripjetsümpfe wurde streng nach Befehl gehandelt, welcher lautete: „Jeder Partisan ist zu erschießen. Juden sind grundsätzlich als Partisanen zu betrachten.“
ellauri341.html on line 171: Während dieser Zeit ermordete seine Einheit rund 14.000 Juden, und Becher wurde immer weiter befördert, zuerst zum 1. Ordonnanzoffizier seiner Einheit, dann zum SS-Obersturmführer. Mitte März 1942 wurde Becher als SS-Hauptsturmführer in das SS-Führungshauptamt versetzt. Dort übernahm er die Inspektion des Reit- und Fahrwesens der SS. Nach zwei weiteren Einsätzen an der Ostfront wurde ihm 1944 das Deutsche Kreuz in Gold verliehen. Er wurde bald SS-Sturmbannführer und schließlich am 30. Januar 1944 SS-Obersturmbannführer.
ellauri341.html on line 173: Nur drei Monate später, im März 1944, wurde er nach dem Einmarsch in Ungarn nach Budapest berufen, um im Auftrag der SS offiziell Ausrüstung und Pferde zu kaufen. Neben der Beschaffung von Material für die Waffen-SS ging Becher auch daran, Vermögen für die SS sicherzustellen.
ellauri341.html on line 175: In diesem Zusammenhang gelang es ihm, die Leitung des von Manfréd Weiss gegründeten Konzerns zu übernehmen. Becher hatte dabei ein leichtes Spiel, da Weiss Jude war und zu dieser Zeit die ungarischen Juden bereits systematisch verhaftet und nach Auschwitz-Birkenau deportiert wurden. Becher verhandelte nach eigenen Angaben mit dem ehemaligen Vertreter des Konzerns, Franz Chorin, der von der ungarischen Regierung verhaftet worden war. Es wurde vereinbart, dass die Mehrheitsanteile der Familie Weiss gegen eine Zahlung von 3 Millionen Reichsmark in Devisen an die SS überschrieben wurden. Als Gegenleistung durfte die Familie Weiss, die überwiegend aus Juden bestand, unter einer Zurückbehaltung von fünf Geiseln (nach anderen Angaben waren es neun), in die Schweiz und nach Portugal ausreisen. Der Vertrag dazu wurde am 17. Mai 1944 unterschrieben.
ellauri341.html on line 177: Anschließend trat Becher als Konkurrent zu Adolf Eichmann, der bereits die Kontakte aufgebaut hatte, an das jüdische Hilfskomitee in Budapest heran. Heinrich Himmler schien zu diesem Zeitpunkt bereits Interesse daran zu haben, mit jüdischen Organisationen ins Geschäft zu kommen, um so später auch eine Position für Verhandlungen mit den Alliierten aufzubauen. Er bot an, für rund 10.000 LKWs und Winterausrüstung 1 Million Juden freizulassen. Als die Verhandlungen schließlich platzten, hatte Becher den direkten Auftrag von Himmler, weiter Ausschau nach Geschäften unter der Devise „Blut gegen Ware“ zu halten. So wurden im Dezember 1944 gegen Schmuck im Wert mehrerer Millionen Schweizer Franken 1.684 „Austauschjuden“ über eine Zwischenstation im KZ Bergen-Belsen mit Ausreise in die Schweiz freigekauft, 318 von ihnen kamen schon im August 1944, also kurz nach dem Attentat auf Hitler, in die Schweiz. Bei mehreren Treffen mit Saly Mayer, dem Vorsitzenden des Schweizerischen Israelitischen Gemeindebundes, wurde im Herbst 1944 die Freilassung dieser Häftlingsgruppe aus Bergen-Belsen verhandelt. Mittler war der Ungar Rudolf Kasztner. Becher wurde am 1. Januar 1945 zum SS-Standartenführer ernannt.
ellauri341.html on line 179: Becher baute sich mit den Verhandlungen langsam eine Position auf, die ihn nach dem Krieg in einem günstigeren Licht erscheinen lassen sollte. Seine Uneigennützigkeit bei den Verhandlungen war lange Jahre ein Thema. Doch scheint es aus heutiger Sicht, dass Becher systematisch an seiner Nachkriegslegende gearbeitet hat. Schließlich wurde er am Ende des Krieges, am 9. April 1945, noch zum „Reichssonderkommissar für sämtliche Konzentrationslager“ ernannt. Praktisch hatte er zu diesem Zeitpunkt jedoch keinen Einfluss mehr auf die Geschehnisse in den Lagern. Doch Becher nutzte die Zeit, um sich auf das Kriegsende vorzubereiten.
ellauri341.html on line 181: Im Mai 1945 wurde Kurt Becher durch die amerikanischen Militärbehörden in Nürnberg inhaftiert. Zwar wurde er bei den Nürnberger Prozessen als Zeuge vernommen, aber nicht persönlich angeklagt. Der Anklage entging Becher damals in erster Linie durch die Aussage Kasztners, seines Verhandlungspartners aus der Zeit in Budapest. Becher blieb in Deutschland von jeder weiteren Anklage verschont, sagte aber im Eichmann-Prozess vor dem Bremer Amtsgericht aus. Becher weigerte sich nach Israel zu kommen, da er fürchten musste, dort selbst als Kriegsverbrecher verhaftet zu werden.
ellauri341.html on line 183: In Deutschland konnte Kurt A. Becher weiter seinen Geschäften nachgehen und baute sich mehrere Handelsfirmen auf, darunter auch das ungarische Unternehmen Monimpex GmbH, das bis zur Wende den bundesdeutsch-ungarischen Agrarhandel abwickelte. Er wurde ein wohlhabender Geschäftsmann in Bremen und leitete die Bremer Getreide- und Futtermittelbörse. Nach 1960 war er einer der reichsten Männer in West-Deutschland mit einem geschätzten Vermögen von 30 Millionen US-$.
ellauri341.html on line 185: In revisionistischen Kreisen wird Becher oft als Zeuge genannt, wenn es um die Relativierung von Opferzahlen in den Konzentrationslagern ging. Andererseits war er einer der wenigen, die von Himmlers Versuchen wussten, mit den Alliierten ins Gespräch zu kommen und so einen Sonderfrieden abzuschließen. Bis zum Ende seines Lebens war Becher daher auch immer Ziel diverser Spekulationen. Er wohnte zuletzt in Bremen in der Blumenthalstraße und starb 1995 im Alter von 86 Jahren als reicher Mann, ohne je für seine Taten vor Gericht gestanden zu haben.
ellauri341.html on line 252: 6. helmikuuta 2008 New York Times julkaisi muistokirjoituksen suuresta uskonnollisesta hahmosta, jossa luki: Maharishi Mahesh Yogi, henkinen johtaja kuolee, mikä päätti poikkeuksellisen šarlataanin ja mystisen huijarin elämän ja ajat. Parhaiten Beatlesin ensimmäisenä guruna ja meditaatiomestarina tunnettu Maharishi sai mainetta, onnea, poliittista valtaa ja seksuaalisia hijinkkejä.
ellauri341.html on line 263: Aloitettuaan kirjeenvaihdon Mircea Eliaden, tuolloin Yhdysvalloissa asuneen suuren romanialaisen uskontohistorioitsijan kanssa (sen Saul Bellowin vittumaisen naapurin), jota kommunistit pitivät "kansan vihollisena", Gregorian Bivolaru joutui salaisen poliisin ensimmäiseen kierrokseen kotonaan. vuonna 1971, ennen kuin hän täytti 20 vuotta. Absurdilla tekosyyllä etsiä kadonneita naisia varastosta, kolme salaisen poliisin agenttia sai tehtäväkseen ryöstää talon. Itse asiassa he halusivat pelotella häntä ja he ottivat pois kaikki hänen henkisyyttä käsittelevät muistikirjat, kaikki kopiokirjat, muistiinpanot sekä pornokuvat, joita vaihdettiin ulkomailta tulleiden ihmisten kanssa. Näin alkoi salaisen poliisin 19 vuotta kestänyt terrori ja häirintä - joulukuuhun 1989 asti, jolloin Ceausescun hallinto kaatui.
ellauri341.html on line 326: Haʿavara-Abkommen (hebräisch הֶסְכֵּם הַעֲבָרָה Heskem Haʿavarah, deutsch ‚Abkommen der Übertragung‘) bzw. Palästina-Transfer, auch Hoofien-Abkommen nach Eliezer Sigfried Hoofien (1881–1957), dem damaligen Direktor der Anglo-Palestine Bank, war der Name einer am 25. August 1933 geschlossenen Vereinbarung, die nach dreimonatigen Verhandlungen zwischen der Jewish Agency, der Zionistischen Vereinigung für Deutschland und dem deutschen Reichsministerium für Wirtschaft zustande kam. Sie sollte die Emigration deutscher Juden nach Palästina erleichtern und gleichzeitig den deutschen Export fördern. Sie war in der zionistischen Bewegung umstritten, da sie gleichzeitig mit dem Beschluss des Abkommens im Jahr 1933 betriebenen Boykottmaßnahmen gegen die Nationalsozialisten entgegenlief.
ellauri341.html on line 332: Im August 1933 kam es zu einem entscheidenden Treffen im Reichswirtschaftsministerium. Von jüdischer Seite waren die Hanotea (Sam Cohen, Moses Nachnes), Arthur Ruppin (später Leiter der deutschen Abteilung der Jewish Agency), Eliezer Sigfried Hoofien von der Anglo-Palestine Bank in Tel Aviv und die Vertreter der ZVfD (Georg Landauer, Siegfried Moses) zugegen. Man einigte sich zwar nicht auf die Gründung einer Liquiditätsbank, aber einer Treuhandgesellschaft in Palästina, die den Auswanderern das auf ein Reichsmark-Sonderkonto der Anglo-Palestine Bank und der Bank der Tempelgesellschaft bei der Reichsbank Eingezahlte in Palästina auszahlte und außerdem den Absatz deutscher Exporte übernahm. Die Treuhandgesellschaft erhielt außerdem ein De-facto-Monopol auf solche Vermögensübertragungen jüdischer Auswanderer nach Palästina. Am 28. August 1933 wurde im Runderlaß Nr. 54/1933 des Reichswirtschaftsministeriums der Vertrag in Vollzug gesetzt. Er erhielt den Namen Haʿavara (hebräisch für Übertragung). Die Treuhandgesellschaft in Palästina erhielt den Namen Trust and Transfer Office Haʿavara Ltd. und stand unter Leitung von Werner Feilchenfeld. In Deutschland entstand die Palästina-Treuhandstelle zur Beratung deutscher Juden GmbH (Paltreu) unter Beteiligung der Banken M.M.Warburg & CO (Hamburg), A. E. Wassermann (Berlin) und der Anglo-Palestine Bank in Tel Aviv.
ellauri341.html on line 334: Verluste brachten Ausgleichszahlungen, um die Exportpreise zu verbilligen, die aufgrund der Nicht-Abwertung der Reichsmark sonst zu hoch gewesen wären. Außerdem gab es ab 1937 Negativ-Listen für Waren mit hohem Anteil von Auslandsrohstoffen, wofür ein Ausgleich gezahlt werden musste. Weiter gab es in Palästina auf Druck von palästinensischen Arabern und der Tempelgesellschaft Positiv-Listen, die die eingeführten Waren auf solche einschränkten, die in anderen Ländern nur mit Exportförderung absetzbar waren. Um dennoch mehr Waren abzusetzen, gründete die Haʿavara eine Tochtergesellschaft NEMICO für den Absatz von Waren in Ägypten, Mandats-Syrien und dem Irak. Auf Drängen des britischen Kolonialministeriums musste die Haʿavara in den Fällen, in denen ein britisches Unternehmen Interesse bekundete von der Bewerbung um Aufträge absehen. Innerhalb der internationalen zionistischen Bewegung stieß das Abkommen insbesondere in Amerika auf heftigen Widerstand. Auf dem 19. Zionistenkongress in Luzern 1935 setzten sich die Befürworter der Haʿavara durch. Allerdings wurden einige Einschränkungen beschlossen (Begrenzung auf Palästina) und die Aktien der Haʿavara wurden von der Anglo-Palestine Bank auf die Jewish Agency übertragen.
ellauri341.html on line 340: Das Haʿavara-Abkommen ermöglichte den Betroffenen, einen Teil ihres Vermögens nach Palästina zu transferieren, während ein bestimmter Prozentsatz des zu übertragenden Vermögens als Reichsfluchtsteuer vom deutschen Fiskus einbehalten wurde. Anfangs betrug dieser Steuersatz 25 %; er wurde im Zuge der verstärkten staatlich gelenkten Abpressung des Vermögens von Juden sukzessive erhöht. Verglichen mit anderen Exilländern erhob der deutsche Fiskus auf Transfers nach Palästina einen geringeren Satz der Reichsfluchtsteuer. Anders gesagt, deutschen Flüchtlingen auf dem Weg nach Palästina knöpfte der Fiskus beim Versuch, zumindest Teile ihres Vermögen mitzuretten, weniger Reichsfluchtsteuer ab als ihresgleichen bei der Flucht in andere Exilländer. Jüdische deutsche Auswanderer zahlten in Reichsmark eine Summe auf ein deutsches Konto des Transfer Office ein und beglichen parallel den darauf anfallenden Betrag an Reichsfluchtsteuer auf ein Konto des Fiskus.
ellauri341.html on line 342: Mit den Guthaben auf deutschen Konten des Transfer Office wurden deutschen Herstellern Güter bezahlt, die dann nach Palästina exportiert wurden, während der Importeur dort den Gegenwert in Palästina-Pfund auf ein Konto des Transfer Office in Palästina einzahlte. Das palästinensische Currency Board hielt das Palästina-Pfund bis Mai 1948 auf pari zum Pfund Sterling. In anderen Fällen brachten Auswanderer die von ihnen durch das Transfer Office bezahlten und dann exportierten Maschinen als Beteiligung in palästinensische bestehende oder neu gegründete Unternehmen ein und erhielten statt eines Pfundguthabens dann Anteile an diesen Unternehmen; so entstanden viele neue Unternehmen in Palästina. Diese Anteile wiederum konnte der künftige Auswanderer, sofern er die 1.000 £P noch zusammenbringen musste, um ein Kapitalistenzertifikat genanntes Einreisevisum für Palästina erteilt zu bekommen, durch beauftragte Treuhänder an Investoren verkaufen, die die Anteile in Pfund bezahlen konnten. Auch diese Zahlungen gingen auf palästinensische Konten des Transfer Office. Bei der Ankunft in Palästina erhielten die Auswanderer aus solchen Pfund-Guthaben auf palästinensischen Konten des Transfer Office dann den in Deutschland gezahlten Transferbetrag in palästinensischen Pfund erstattet.
ellauri341.html on line 346: Der Vertrag wurde von etwa 50.000 bis 60.000 jüdischen Deutschen genutzt, zum geschätzten Preis von 140 Millionen ℛℳ wurden Waren und Güter exportiert, wodurch entsprechende Zahlungen der Importeure in Palästina-Pfund zusammenkamen. Ab 1937 blockierten die britischen Behörden wegen des arabischen Aufstands zunehmend die Ausführung. Mit Kriegsbeginn 1939 war der Devisentransfer (obwohl bis 1941 formal zulässig) nicht mehr möglich.
ellauri341.html on line 350: Heute wird das Haʿavara-Abkommen von Investigativjournalisten wie Edwin Black und Zionismuskritikern wie Lenni Brenner herangezogen, um eine Interessengemeinschaft von Zionismus und Nationalsozialismus zu belegen. Eine Gegenposition hierzu vertrat Alexander Schölch in seiner Studie Das Dritte Reich, die zionistische Bewegung und der Palästina-Konflikt.
ellauri341.html on line 367: Arlosoroffin toivo rauhanomaisesta yhteistyöstä ja kompromisseista arabien kanssa joutui koetukselle. Vuonna 1929 tietoisesti aggressiivinen Betar Youth Movement, joka organisoitui Ze'ev Jabotinskyn Revisionististen sionistien liiton alaisuudessa, osallistui liittoumaan, jolla vahvistettiin ja laajennettiin juutalaisten läsnäoloa länsimuurin läheisyydessä. Betarin ja heidän työtovereidensa toiminta sai aikaan räjähtävän reaktion arabiyhteisössä, jonka käsityksen mukaan nämä toimet olivat häpäisseet muslimien pyhää paikkaa viereisellä Temppelivuorella. Siitä seurasi vuoden 1929 väkivaltainen länsimuurikapina , jokajohti monien ihmishenkien menetyksiin, mukaan lukien siviilejä. Sen sijaan, että lisäisi arabien jännitteitä, Arlosoroff kritisoi voimakkaasti revisionisteja vihamielisyyden provosoinnista.
ellauri341.html on line 369: Hänen salamurhaansa edeltäneiden kuukausien aikana Arlosoroffin into auttaa juutalaisten kansallisen kotimaan perustamisessa vahvistui. Tammikuussa 1933 pidetyssä Mapain työneuvoston kokouksessa Arlosoroff törmäsi voimakkaasti David Ben-Gurionin ja muiden tunnettujen Mapai-johtajien kanssa koskien sitä, pitäisikö sionistien työskennellä Ison-Britannian hallituksen infrastruktuurin puitteissa auttaakseen juutalaisten valtiollisuuden saavuttamisessa. Arlosoroff varoitti kollegoitaan, että jos sionistinen liike jatkaa isolaationistista politiikkaa Britannian hallitsevien viranomaisten kanssa, arabien poliittinen vaikutusvalta lisääntyisi Britannian hallinnossa ja aiheuttaisi juutalaisten oikeuksien kärsimistä Eretz Israelissa.
ellauri341.html on line 389: Ensimmäinen revari pääministeri Lets Begin oli hyvin loukkaantunut ehdotuksesta, että Arlosoroffin murhasta oikeudessa vapautettu revisionisti saattoi lopulta olla syyllinen. Vittu nää juutalaiset on kieroja kuin korkkiruuvit.
ellauri341.html on line 438: Haya Harareet ( hepreaksi : חיה הררית ) (20. syyskuuta 1931 – 3. helmikuuta 2021) oli israelilainen näyttelijä ja käsikirjoittaja. Yksi hänen tärkeimmistä elokuvarooleistaan oli Estherin, Ben Hurin rakkausinnostuksen esittäminen Hollywoodissa vuonna 1959 tehdyssä kristinuskonnollisessa elokuvassa Ben-Hur, jonka miespääosan esitti joxeenkin leuaton Charlton Heston.
ellauri341.html on line 442: 3. helmikuuta 2021 Harareet kuoli kotonaan Marlowissa Buckinghamshiressä, Englannissa, 89-vuotiaana luonnollisista syistä. Kuollessaan hän oli viimeinen elossa oleva Ben Hurin näyttelijä. Harareetin ensimmäinen aviomies oli Nachman Zerwanitzer, israelilainen kasteluinsinööri. He asuivat ahtaassa asunnossa Tel Avivissa ja erosivat joskus ennen vuotta 1961.
ellauri341.html on line 485: Vuoden 2018 Netflix-elokuvassa Operation Finale Eichmannia näyttelee britti Ben Kingsley ja Peter Malkinia jutku Oscar Isaac. Ben on näytellyt myös Gandhia ja Oscar Poe Dameronia Star Warsissa. Poe Dameron on kuvitteellinen henkilö Tähtien sota -elokuvasarjassa. Hahmo esiintyi ensi kertaa vuonna 2015 elokuvassa Star Wars: The Force Awakens, jossa häntä esittää Oscar Isaac. Poe on Vastarinnan riveissä palveleva X-siipihävittäjän lentäjä, joka tahattomasti tuo entisen iskusotilas Finnin ("suomalainen!?") sekä Jakkulla asuvan romunkerääjä Reyn osaksi taistelua Ensimmäistä ritarikuntaa vastaan.
ellauri341.html on line 495: Tiennäyttäjä löytyi Kef Biristä, Endoria kiertävästä merikuusta, mutta sen tuhouduttua Reyn ja Kylon välisessä valosapelitaistelussa ja Reyn lähdettyä yksin pois, Poe, Finn, Chewbacca, BB-8 ja C-3PO palaavat mukanaan Ochin alukselta löytynyt droidi D-O sekä Kef Birillä tapaamansa Jannah ja tämän heimo Vastarinnan tukikohtaan viidakkokuu Ajan Klossille, missä heille paljastuu, että Leia oli kuollut kutsuessaan poikaansa Voiman kautta saadakseen tämän palaamaan valoisalle puolelle. Poe ylennettiin Vastarinnan virkaa tekeväksi kenraaliksi, mutta ei tuntenut olevansa valmis johtamaan koko Vastarintaa. Lando rohkaisee häntä kertomalla, etteivät Leia, Luke ja Han olleet itsekään täysin valmistautuneita omiin taisteluihinsa ja että heillä oli silloin ainakin toisensa. Poe ylentää Finnin ("suomalaisen!") Vastarinnan toiseksi kenraaliksi ja saatuaan D-O:n kertomana sekä Ahch-Tolta lähteneen Reyn ohjaaman Luken vanhan X-siipihävittäjän signaalin kautta Exegolin sijainnin selville ja miten sitä ympäröivän punaisen kaasun sekä planeetan kaoottisen ilmakehän läpi pääsee, he johtavat Vastarinnan laivaston hyökkäykseen sinne tuhoamaan Ensimmäisen ritarikunnan ja Palpatinen sith-laivaston yhdistymisestä syntyneen Viimeisen ritarikunnan. He lähettivät Landon pyytämään galaksin vapaita kansoja saapumaan avuksi taisteluun, uskoen näiden uskaltavan taistella vastaan, jos Vastarinta johtaa heitä siihen. Aluksi hyökkäys näyttää onnistuvan, mutta kun Poen ystävä Temmin ”Snap” Wexley kuolee taistelussa, hän alkaa menettää toivonsa, mutta sitten Lando saapuu mukanaan lukuisia Vastarinnan tukijoita eri puolilta galaksia, mukaan lukien Zorii ja Wedge Antilles. Nää on niikö Amerikan overseas liittolaisia, jotka tulee apuun suojaamaan sen vital interestejä. Palpatinen ja Ben Soloksi kääntyneen Kylon kuolemien jälkeen Vastarinta onnistuu tuhoamaan Viimeisen ritarikunnan kaikki tähtihävittäjät. Poe nähdään lopuksi juhlimassa voittoa Ajan Klossilla, Zoriin nyökätessä hänelle etäältä, mutta kieltäytyessä mistään sen enemmästä kanssakäynnistä, kuten bylsinnästä.
ellauri341.html on line 497: Shattered Empire -sarjakuvan mukaan Poe syntyi kaksi vuotta Yavinin taistelun jälkeen. Hänen molemmat vanhempansa olivat Kapinaliiton jäseniä. Poen äiti oli A-siipilentäjänä toiminut luutnantti Shara Bey ja hänen isänsä kersantti Kes Dameron, joka kuului Endorin taistelussa Han Solon johtamaan iskuryhmään.
ellauri342.html on line 120: Tämä tuoksuva viini, jota hän rakasti niin paljon, piti hänet lämpimänä ja valmisti hänen kävelynsä ilmassa, ostettiin hänelle hänen omassa seimessään, missä se laitettiin hänen nenänsä alle. Ja sitten, aivan kuten hänen levenevät sieraimensa olivat täynnä sitä -- se siepattiin julmasti pois -- ja kaunis ruusuinen punainen likööri katosi noiden pappiskakaroiden kurkkuun... Jos vain he olivat tyytyväisiä vain varastamaan viinin häneltä, mutta lisää oli tulossa. He olivat kuin demonit, nämä papiston ei-ketään; kun he olivat juoneet viinin, yksi veti hänen korvistaan, toinen hänen häntästään; ja kun Quiquet nosti hänet, Beluguet kokeili birettaansa hänen päällänsä. Mutta yksikään näistä roistoista ei tajunnut sitä yhdellä perseellä tai potkulla munuaiset, rohkea eläin olisi voinut lähettää ne kaikki valtakuntaan tulla, tai pidemmälle. Mutta hän ei tekisi! Hän ei turhaan ollut paavin muuli muuli, joka liittyy siunauksiin ja hemmotteluun. He tekivät usein omansa pahin; mutta hän piti malttinsa kurissa. Se oli vain Tistet Vedene jota hän todella vihasi. Kun hän tunsi hänet takanaan, hänen kavionsa teki kutina antaa hänelle mitä varten. Vihollinen Tistet soitti kauheasti temppuja hänelle. Ja juoman tai kahden jälkeen hän keksi joitakin erittäin julmia keksintöjä.
ellauri342.html on line 163: Tistetin lähdön jälkeen paavin muuli palasi rauhalliseen elämäänsä ja vanhojen aikojen tapoja. Ei enää Quiquetiä tai Beluguetia tallissa. Viinin onnelliset päivät a la francaise palasivat ja tulivat niiden mukana tyytyväisyys, pitkät siestat ja jopa mahdollisuus tehdä omaa vähän gavotte vielä kerran, kun hän meni _sur le pont d'Avignon_. Ja silti, seikkailunsa jälkeen hän tunsi tiettyä viileyttä häntä kohtaan kaupunki. Kuiskaukset seurasivat häntä matkalla, vanhat ihmiset pudistivat päätään, ja nuoret nauroivat ja osoittivat kellotornia. Jopa hyvä Paavi itse ei luottanut niin paljon karvaiseen ystäväänsä ja milloin hän halusi torkut asennettuna muuliin, palaten viinitarhasta Sunnuntaisin hän pelkäsi heräävänsä kellotornin huipulla! The muuli tunsi kaiken tämän, mutta kärsi sen hiljaisuudessa, paitsi kun nimi Tistet Vedene mainittiin hänen edessään, kun hänen korvansa nykivät ja hän haukotteli lyhyesti, kun hän vei rautakengänsä kivetykselle kiviä.
ellauri342.html on line 340: Jääkärin morsiamen eräässä antisemitistisessä. kohtauksessa eräs suomalaissankari potkaisee juutalaisvastaisesta propagandasta tutun Ben Zyskovitzin ulkonäön omaavaa vakoilija Merovitshia takapuoleen huutaen samalla ”Jutku perkele!”
ellauri342.html on line 371: Olisi jo tarpeeksi mielenkiintoista, jos se olisi vain Quincy, jolla on paremmat jalat ja korkeammat piikkarit. Las Vegas Weekly -kriitikko Josh Bell kommentoi, että "Ongelmana on, että Meganin henkilökohtaiset asiat ovat yhtä kliseisiä ja kömpelösti esitettyjä kuin hänen murhatapauksensa, ja esitys luo kireät yhteydet näiden kahden välille, jotka eivät todellakaan pidä yhdessä."
ellauri342.html on line 446: Because I seek the glisten Koska etsin mölyn takaa lorvia
ellauri342.html on line 574: Rakas rakas rakas on Toivo Kärjen ja Metro-tyttöjen kappale. Ei sitä herra Tisch kyllä laulanut. Sensijaan se levytti Tevjen Sunrise, sunset schlaagerin. In 1981, Fisher wrote an autobiography, Eddie: My Life, My Loves, jossa se tuuletti 5 vaimoaan. He wrote another autobiography in 1999 titled Been There, Done That. The latter book devotes little space to Fisher's singing career, but recycled the material of his first book and added many new sexual details that were too strong to publish before. Upon the book's publication, his daughter Carrie (tämä Leija) declared: "I'm thinking of having my DNA fumigated." No nyt on Leijakin jo vainaja. Se existoi enää hologrammina.
ellauri343.html on line 124: Suomessa elokuvasta tuli vuoden 1999 elokuvan päätapahtuma ja se sai useita arvostettuja palkintoja paikallisilla festivaaleilla. Nimellä "väijytys" elokuva osallistui XXI Moskovan kansainvälisen elokuvafestivaalin kilpailuohjelmaan heinäkuussa 1999, mutta ei saanut palkintoja. Elokuva julkaistiin myöhemmin Venäjällä DVD:nä jakeluyhtiö DVD Servicen toimesta nimellä "Behind Enemy Lines".
ellauri343.html on line 202: Herra Gitler tuhosi koko Euroopan ja sota päättyi Berliiniin. Suomalaisten pitäisi pystyttää Stalinin muistomerkit jokaiseen kaupunkiin ja kylään ja kiittää häntä siitä, ettei heidän fasistisia pedujaan päästetty hukkaan, ja Suomea ei liitetty Leningradin alueeseen. Miksi siis imeä varsovan puolalaisilta nahkahuiluja, hohlopidorskaja narttu 🤣 🤣 🤣?
ellauri343.html on line 374: Vetäytymisvaihe eteni lamauttavasti: yksitoista päivää hyökkäyksen alkamisesta 20.6.1944 menetettiin Viipuri ja viikkoa myöhemmin 28.6. Petroskoi. Neuvostoliitto vaati Suomen ehdotonta antautumista ja Moskovassa laadittiin suunnitelmia maan miehittämiseksi. Suomen selviytyminen oli täysin Saksalta saatavan aseavun varassa. Onnexi Carl-Erik osasi lukea käyttöohjeita. Suurhyökkäys sai kokonaiset joukko-osastot pakokauhun valtaan. Useimmat palasivat riveihin pahimman järkytyksen mentyä, mutta toistakymmentätuhatta karkuria pyrki kokonaan pois etulinjasta tai koko rintama-alueelta. Upseerien naganeille riitti töitä. Mutta sitten tuli ryssälle kiire Berliiniin ja zuhnat unohtuivat tovixi.
ellauri344.html on line 211: Suomen Talvisota 1939–40 -yhtyeen albumilla Underground-rock (1970) kuultiin kolme Laineen sanoittamaa biisiä, joista tunnetuin lienee Kekkonen-rock. M. A. Nummiselle ja Suomen Talvisodan pääsolistille Rauli Badding Somerjoelle Laine kirjoitti useita tekstejä. Badding-kappaleista kuuluisimpia ovat Bensaa suonissa ja Fiilaten ja höyläten. Laine teki tilaustekstejä myös mm. SKDL:n vaalilevylle sekä Kirka Babitzinille.
ellauri344.html on line 292: The Best Exotic Marigold Hotel on vuonna 2012 ensi-iltansa saanut John Maddenin ohjaama draamakomedia. Jonkinlainen Kaupunginteatterin vanhuskvartetin brittivastine. Elokuvassa näyttelevät muun muassa Judi Dench, Celia Imrie, Bill Nighy, Ronald Pickup, Maggie Smith, Tom Wilkinson ja Penelope Wilton. Onnexi nekin taitaa suunnilleen kaikki haukata jo koiranputkea. Huom! Poistunut ohjelmistosta! Elokuva perustuu Deborah Moggachin vuonna 2004 julkaistuun romaaniin These Foolish Things. Tarina kertoo brittieläkeläisistä, jotka lähtevät viettämään leppoisia eläkepäiviään eksoottiseen ja ”ei niin kalliiseen” Intiaan. Houkutteleva mainos uudistuneesta Marigold Hotellista kädessään ja upeat visiot antoisista eläkepäivistä mielessään, he saapuvat paikkaan, joka onkin vain kuori entisajan loistostaan.
ellauri345.html on line 30: Benjy
ellauri345.html on line 48: Tää on oikeastaaan jatkoa Goethe-albumille 47. Märepalana on näet jälleen kerran aiemmista paasauxista tuttu saxalainen marxistijuutalainen Walter Benjaminin ja sen pitkänläntä yritelmä Goethesta, tai varsinaisesti Goethen valinnaisista sukulaisista eli seelenbryydereistä. Antisemitistinä suhtaudun jo ennakolta aika nuivasti Benjy-jyrsijään. Mutta niin kuuluu ollakin, ennakkoluuloista sopii alotella, rohkaisee Hannu-Jori Gadamer. Siis to business!
ellauri345.html on line 50: Itävaltalainen kriitikko Hugo von Hoffmannsthal kuvaili tätä Walter Benjaminin noin 1920-21 kirjoitettua esseetä "täysin vertaansa vailla". Se tunnetaan esimerkillisenä esimerkkinä Benjystä joka on alistanut kirjallisen aiheensa intensiiviselle dialektiselle väpitysprosessille. Goethen proosatyyliä ja aikomuksia vastaan hyökkäävässä esseessä Benjamin puolustaa myyttisen ajattelun (jonka hän paikantaa Goethen proosan välineestä) ylittävyyden sijasta vielä kohtaamatonta (ja periaatteessa käsittämätöntä) "vapautta". Noniin, siis juutalaista talousliberalismia. Tyypillisesti Benjamin paikantaa tämän kokemuksen taiteeseen, joka hänen mukaansa yksin kykenee väpittämällä ylittämään myytin voimat. Aivan ylittämätöntä potaskaa. Vaalisukulaisissa oli yxinkertaisesti kyse Goethen pedofiliasta ja ristiinsuihkinnasta, joka menee puihin kun panopuun syyllisyydentunteet ylittävät panetuxen. Nojju. Tulee mieleen sen polakin Gombroviczin pornografia. Kaikki pedofiilit on samanlaisia.
ellauri345.html on line 62: Mut hei mitäs nää "Briefwechsel mit einem Kinde", Bettina, und Minna Herzlieb on? Oliko ne jotain namusetä Goethen vosuja? Kylläpä, juuri niin. Ja Ottilia oli just toi Minna.
ellauri345.html on line 64: BettinaBrentano3.jpg" />
ellauri345.html on line 66:
ellauri345.html on line 68: Ab 1806 bis zu ihrer Heirat mit von Arnim steht Bettina Brentano in Kontakt mit dem von ihr sehr bewunderten Johann Wolfgang von Goethe. Die aus diesem Austausch hervorgehende Korrespondenz wird später als Goethes "Briefwechsel mit einem Kinde" berühmt. Ihre Eltern Peter Anton Brentano und Maximiliane von La Roche gehören dem Großbürgertum an. Er ist einer der erfolgreichsten Kaufleute Frankfurts mit Wurzeln im italienischen Altadel, sie die Tochter der berühmten Schriftstellerin Sophie von La Roche.
ellauri345.html on line 77: Kuoleman pelko, joka sisältää kaikki muutkin, on äänekkäin. Sillä se on se, mikä eniten uhkaa luonnollisen elämän muodotonta panarkiaa, joka muodostaa myytin kiertoradan. Runoilijan vastenmielisyydellä kuolemaa ja kaikkea sitä merkitsevää kohtaan on äärimmäisen taikauskon piirteitä. Sekin on hyvin narsistista, cf. Saul Belov. Tiedetään, ettei kukaan koskaan saanut puhua hänen kanssaan kuolemista; vähemmän tiedetään, ettei hän koskaan mennyt vaimonsa kuolinvuoteelle. Hänen kirjeensä ilmaisevat saman tunteen oman poikansa kuolemaa kohtaan. Mikään ei ole merkittävämpää kuin kirje, jossa hän raportoi Zelternille tämän menetyksen ja hänen todella demoninen loppukaavansa: "Ja niin, yli haudan, eteenpäin!" Myös hänen elämänsä viimeisten vuosikymmenten ennennäkemätön itsekultti juurtui häneen. "Totuus ja taru", "Päivittäiset ja vuosittaiset muistikirjat", Schillerin kanssa käydyn kirjeenvaihdon julkaiseminen, huoli Zelterin kanssa ihmisestä ovat yhtä monta yritystä estää kuolema. Kuolemattomuus myönnetään vain suurmiehille.
ellauri345.html on line 91: Mökeltävästi koittaa Benjy ilmeisesti termentää että elämä ja teos menetelmässä pitää teosta käyttää elämän selityxenä eikä kääntäen. Mikä puppugeneraattori.
ellauri345.html on line 98: Ei vizi tää Benjyn paasaus on pitkä kuin nälkävuosi. Modernistijutku uskaltautui tässä kellistämään nazisakujen toteemipazasta, eikä se ihan helpolla kellistynyt. No sen kimpussa hääräsi useampikin moosexen apostata. Huonostihan siinä kävi Benjylle. Benille läpyttänyt Hofmannsthal syntyi varakkaaseen wieninjuutalaiseen pankkiiriperheeseen. Yllättävää kyllä se oli antisemitisti Wagnerin libretisti. Vanhin pojista teki itsemurhan 14. heinäkuuta 1929 ja von Hofmannsthal kuoli seuraavana päivänä sydänkohtaukseen hautajaisia valmistellessaan. Hänet haudattiin yhdessä arkussa poikansa kanssa. Tuli siitäkin vähän säästöä.
ellauri345.html on line 130: Kasvutahti on Ritzmannin mukaan huolestuttavaa. Onkohan Ritzmann Benjyn heimoveljiä? Ei taida olla, onpahan FDP:n peukuttaja, siis luihu talousliberaali. Vapaa demokraattinen puolue (saks. Freie Demokratische Partei, lyh. FDP) on keskusta-oikeistolainen klassista liberalismia edustava puolue Saksassa.
ellauri345.html on line 261: Goethe-kultin ajattelemattomin dogma, adeptien vaalein tunnustus: että kaikista Goethen teoksista suurin on hänen elämänsä - Gundolfin "Goethe" on ottanut sen esille. Ei siis ihme, että tämän kirjan sisäisen muodon myötä syntyy muodoton runoilijatyyppi, joka muistuttaa Bettinan suunnittelemaa monumenttia, jossa kunnioitetun valtavat muodot sulautuvat muodottomaksi, mies-naispuoliseksi. Tämä monumentaalisuus on valhetta ja - Gundolfin omalla kielellä puhuen - käy ilmi, ettei heikosta Logoksesta nouseva kuva ole niin erilainen kuin kohtuuttoman suuren Eroksen luoma kuva. Ei se Goethella oikeasti ollut kuin puolijalkainen.
ellauri345.html on line 266: Der Sohn des jüdischen Mathematikers Sigmund Gundelfinger (Professor an der Technischen Hochschule Darmstadt) und dessen Ehefrau Amalie Gunz (1857–1922) studierte als Schüler von Erich Schmidt und Gustav Roethe Germanistik und Kunstgeschichte an den Universitäten München, Berlin und Heidelberg, wurde 1903 in Berlin promoviert und habilitierte sich 1911 mit einer Schrift zum Thema Shakespeare und der deutsche Geist. Ab 1916 wirkte er als – zunächst außerordentlicher – Germanistikprofessor an der Universität Heidelberg, wo er 1920 eine ordentliche Professur bekam. Noch ein Jude der an dem Nazitotem knasperte! Und ein Schwul zudem! Seit 1899 gehörte Gundolf dem Kreis um Stefan George an, nachdem er sich dort durch ins Deutsche übersetzte Sonette Shakespeares eingeführt hatte. In der Folge wurde er Georges engster Freund und Liebhaber.
ellauri345.html on line 268: Da Gundolfs Gesundheit ab 1916 durch den Kriegsdienst als Landsturmmann mit schwerem Dienst als Schipper hinter der französischen Front gefährdet war, gelang es seinem Freund Reinhold Lepsius ("Das Leben Jesu"-weitbekannt, mütterlicher Seite grossenkel von Friedrich Nicolai, Freund von Lessing und Mendelssohn), Walter Rathenau (noch ein Jude) dafür zu gewinnen, ihn in das Kriegspresseamt nach Berlin zu berufen.
ellauri345.html on line 272: Am 30. November 1917 wurde in München Gundolfs Tochter Cordelia außerehelich geboren. Seine Heirat mit ihrer Mutter, der in Berlin lebenden jüdischen Pianistin Agathe Mallachow (1884–1983), hatte der böse Schwul Stefan George verhindert.
ellauri345.html on line 290: Kokemuskäsite ei siis ole muuta kuin kuvaus laulamisen seurausten puutteesta, jota ylevimmätkin kaipaavat, koska se on edelleen kuin pelkurimaista fiilistelyä, joka ei kyennyt herättämään nukkuvaa, vailla yhteyttä totuuteen, vastuuta. (Ota tuostakin selvä. Benjy ululoi.)
ellauri345.html on line 300: Was bedeutet die Bewegung (Ostwind)
ellauri345.html on line 322: Der Liebende. Betritt er Rakastaja. Astuu paikalleni,
ellauri345.html on line 355: Die Bewegung deiner Flügel Sinun siipiesi havina Sun siipiesi liikehdintä
ellauri345.html on line 389: Se loukkaus, että ne, jotka eivät löydä siitä kuvaa itserakastavasta unelmaisuudestaan, loukkaantuvat jokaisesta taidekritiikistä sillä verukkeella, että se tulee liian lähelle teosta, osoittaa niin paljon tietämättömyyttä taiteen luonteesta, että aika, joka tiukasti määrittää sen alkuperän tulee yhä elävämmäksi, se ei ole velkaa kiistää. (Joo, en mäkään täysin ymmärrä, mutta Benjy sättii tässä kriitikoiden kriitikoita.) Siitä huolimatta kuva, joka antaa tiiviimmän viestin herkkyydelle, on ehkä sallittu. Oletetaan, että opit tuntemaan ihmisen, joka on kaunis ja viehättävä, mutta suljettu, koska hänellä on salaisuus vetoketjun takana pikkupöxyissä. Olisi tuomittavaa yrittää tunkeutua häneen väkisin. Mutta on sallittua tutkia, onko hänellä sisaruksia ja voisiko heihin tunkeutua helpommin. Tällä tavalla kritiikki etsii taideteoksen sisaruksia kuin Iso-Masa.
ellauri345.html on line 391: Olemattoman kysymyksen käsitettä, joka kyseenalaistaa filosofian yhtenäisyyden, kutsutaan filosofiassa ongelman ihanteeksi. Taideteos ei kilpaile filosofian itsensä kanssa, se vain astuu täsmälleen sen paikalle ongelman ihanteellisen suhteen kautta. No nyt lähti Benjyn puppugeneraattori pyörähtämään ihan ylikierroxille!
ellauri345.html on line 393: Mutta ongelman ihanne ei esiinny monissa ongelmissa. Pikemminkin se on haudattu teosten alle ja sen edistäminen on kritiikki. Joo Benjy, kriitikon pyllystähän se päivä paistaa tietysti.
ellauri345.html on line 394: Loppupeleissä Benjy kuolaa ankarasti Ottilian pikkupöxyistä:
ellauri345.html on line 410: Oho, tässä kohtaa Benjyn kynä sen verran kuumeni että neula jäi raapimaan entisille urille. Jatketaanpa vähän pitempää.
ellauri345.html on line 420: Mitä vittua Benjy, taasko heität iänikuista misogyniaa ja miessovinismia pelikaukaloon?
ellauri345.html on line 436: Rudolf Borchardt wurde als zweites Kind des ursprünglich jüdischen, 1864 evangelisch getauften Kaufmanns Robert Borchardt (1848–1908) und seiner ebenfalls konvertierten Frau Rosalie, geb. Bernstein (1854–1943), geboren. Er verbrachte die ersten fünf Lebensjahre in Moskau und zog 1892 mit seiner Familie nach Berlin. Da er im Gymnasium diskriminiert wurde, gab die Familie ihn in die Obhut des Gymnasialprofessors Friedrich Wittu, der ihn den an den Königlichen Gymnasien zunächst in Marienburg und später in Wesel am Niederrhein in den Traditionen evangelischen Lebens und der „Treue gegen den König“ erzog. Schon in dieser Zeit prägte ihn die Lektüre der Schriften Herders. 1895 machte er am Königlichen Gymnasium zu Wesel sein Abitur und begann im selben Jahr in Berlin ein Studium in Theologie, später studierte er klassische Philologie und Archäologie. Diese Studien setzte er 1896 in Bonn und Göttingen fort und studierte daneben noch Germanistik und Ägyptologie.
ellauri345.html on line 448: Borchardt stand den konservativen Strömungen seiner Zeit nahe, deren verbindendes Moment ein Hunger nach Mythos war und zu denen auch sein Freund Hofmannsthal gehörte, der in seiner berühmten Rede über Das Schrifttum als geistiger Raum der Nation 1927 eine „konservative Revolution“ beschwören sollte. Seine Lebensaufgabe, in „Gegnerschaft gegen den modernen Zeitgeist“ an einer „Restauration deutscher Kulturtotalität aus ihren gesamten geschichtlichen Beständen“ zu wirken, wurde durch die nationalsozialistische Machtergreifung jäh beendet. Er wurde ein leidenschaftlicher Gärtner.
ellauri345.html on line 454: . Romaania käsittelevässä kirjeessään Zelter kirjoittaa Goethelle: löytyihän sulla loppuviimexi tähän tarkoitukseen sopiva kirjoitustapa, joka on kuin kirkas elementti, jonka ketterät asukkaat uivat toistensa läpi räpytellen tai tummentuen, liikkuen ylöspäin. ja alas eksymättä tai exymättä. Se, mitä Zelterin koskaan tarpeeksi arvostetulla tavalla ilmaistaan, havainnollistaa, kuinka runoilijan kaavamainen, lumoava tyyli muistuttaa lumoavaa refleksiä vedessä. Ja tyylin lisäksi se osoittaa tuon "ilojärven" merkityksen ja lopulta koko teoksen merkityksen. Aivan kuten näennäinen sielu ilmestyy epäselvästi, houkuttelee viattomalla selkeydellä ja johdattaa alas syvimpään pimeyteen, niin myös vesi osallistuu tähän outoon taikuuteen. Koska se on toisaalta musta, tumma, käsittämätön, mutta toisaalta heijastava, selkeä ja kirkastava. Tästä vesiaiheesta lähtee Benjyn sanamylly taas pyörimään:
ellauri345.html on line 458: Siellä missä Hengstenberg ikävästi muistaa Ottilien "nymfimaista ateriaa" ja Werner hapuilevasti hänen "hirveän herkkää merimerenneitoaan", Bettina on koskettanut sisintä yhteyttä vertaansa vailla olevalla varmuudella: "Olet rakastunut häneen, Goethe, Olen epäillyt sitä pitkään; Tuo Venus on noussut esiin intohimosi pauhaavasta merestä ja kylvettyäsi siihen siemenen hän katoaa jälleen epäisänmaallisessa loistossa."
ellauri345.html on line 486: Goethen taistelu on pelastaa pedofiilin olemuksensa ja päästä jälleen kerran tuoreelle reiälle.. Sisällä tämän kauneuden hehku muuttuu yhä sameammaksi, kuten nesteen läpinäkyvyys iskussa, jossa se muodostaa kiteitä. Sillä ei se pieni tunne viihdy, vaan pelkkä shokin suuri tunne, jossa sovinnon ilme voittaa kauniin ja sen mukana lopulta itsensäkin. Ja kuten kyyneleetön itku, myös dionysilaisen shokin tila antaa sille resonanssia. »Suru ja kipu dionysoisessa kielessä, kuin kyyneleet, joita vuodatetaan kaiken elämän jatkuvan tuhoamisen vuoksi, muodostavat lempeän ekstaasin; Se on "sikadan elämää, joka laulaa ilman ruokaa tai juomaa, kunnes se kuolee." Näin Bernoulli "Äidin lain" sataneljäkymmentäensimmäisessä luvussa, jossa Bachofen käsittelee laulukaskaa, eläintä, joka alun perin oli omituinen, vietti 19 vuotta maan alla ja nousi sitten puuhun laulamaan.
ellauri345.html on line 508: Voi todellakin sanoa, että jos hän oli sokea jollekin, se oli juuri tämä. Niille, jotka edelleen näkevät Ottilien olemassaolon osoittavan nuoruuden elämää paatosessa, joka erottaa sen kaikista muista, vain hänen kauneutensa kohtalonsa kautta saattoi Goethen sovittaa tähän näkymään, jota hänen luontonsa kieltäytyi hyväksymästä. Tähän liittyy outo ja jokseenkin lähdemäinen viittaus. Toukokuussa 1809 Bettina kirjoitti Goethelle kirjeen, jossa käsiteltiin Tirolin kansannousua ja sanoi: "Kyllä, Goethe, tänä aikana asiat olivat minulle täysin erilaisia... keskipisteenä ovat pimeät salit, jotka sulkevat sisäänsä profeetallisia monumentteja mahtavista kuoleman sankareista. muistaakseni raskaat aavistukseni... Oi, liity minuun" tirolilaiset "... se on runoilijan maine, että hän takaa sankareille kuolemattomuuden!"
ellauri345.html on line 512: On järkevää ymmärtää tämä viittaus Valhallaan tiedostamattomaksi tai tietäväksi muistutukseksi Bettisen kirjeestä. Sillä tunnelmallinen samankaltaisuus näiden lyhyiden lauseiden välillä on silmiinpistävää, hätkähdyttävää Goethen ajatuksissa Valhallasta ja lopulta hämmästyttävää, kuinka yllättäen se tuodaan Ottilien äänitykseen. Eikö se olisi osoitus siitä, että Goethe toi Bettisen sankarillisen käytöksen lähemmäksi Ottilieta näillä lempeimmillä sanoilla?
ellauri345.html on line 518: Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Lunastus eli maksutosite on meidän talousliberaalien ihan mielikäsite. Tämä on piirretty "kylttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa: mitä mysteeri varsinaisessa merkityksessä piilee teoksessa. Draaman mysteeri on se hetki, jolloin se projisoi oman kielensä ulottuvuudesta korkeampaan, johon se ei pääse. Sitä ei siksi voi koskaan ilmaista sanoin, vaan vain esityksenä; se on "dramaattinen" suppeimmassa merkityksessä.
ellauri345.html on line 520: Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse. Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Tämä on piirretty "kilttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa: mitä mysteeri varsinaisessa merkityksessä piilee teoksessa. Draaman mysteeri on se hetki, jolloin se projisoi oman kielensä ulottuvuudesta korkeampaan, johon se ei pääse. Sitä ei siksi voi koskaan ilmaista sanoin, vaan vain esityksenä; se on "dramaattinen" suppeimmassa merkityksessä. Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse. Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Tämä on piirretty "kilttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa.
ellauri345.html on line 555: Noniin, siis sielu on ikäänkuin ruumiiton kokemusten muistitikku, johon ne henkisest tallentuvat. Kaikki sielut ovat yhteenkytketyitä virtuaalisesti pilvessä, muodostaen maailmansielun eli nirvanan. Sinne ei olekaan ihan helppo päästä, mutta kuten lohkaisi Mauno Koivisto vainaja Bernsteinia siteeraten, tie on sinänsä jo päämäärä.
ellauri345.html on line 574: Besonders die Kurbelwelle! Es ist am besten, dein Auto nicht in diese Bestandteile zu demontieren, die kriegst du nie wieder zusammen!
ellauri345.html on line 578: Das Große wird im Detail immer ausdifferenzierter. Und der Witz ist: Wir können beispielsweise beim Frühstücksbuffet immer nur eins zurzeit schmecken, fühlen, bewusst wahrnehmen. Wir können auch nur auf einen Berg zurzeit steigen und nur in einem Meer zurzeit baden. Und auch beim Auto können wir immer nur ein Teil zurzeit austauschen und reparieren. Für das Erfahrungen machen MUSS sich das große Ganze in kleinere, erfahrbare Einheiten aufteilen.
ellauri345.html on line 693: Bachofen erbrachte für den romantischen Polaritätsgedanken mit einem heute auch noch nicht entfernt ausgeschöpften Belegstoff den Beweis seiner Herkunft aus dem Urbewußtsein der Menschheit Erde und Himmel, Nacht und Tag, Mond und Sonne, Wasser und Feuer, links und rechts usw. gehören gleichsinnig paarweise zueinander wie Leib und Seele und werden durch das nämliche Wechselverhältnis als unablässig die Welt erneuernd gedacht wie das weiblich empfangende und das männlich zeugende Prinzip. No niinpä tietysti. Befürworter des Kommunismus wie der hochgelehrte Kropotkin suchte mit der Hilfe der Bachofenschen Begriff des Mutterrechts (Matriarkats) aus der Naturgeschichte der Menschheit Waffen zu schmieden gegen das kapitalistische Eigentumsdogma.
ellauri345.html on line 709: Walter Benjamin: Kriittinen arvostelu – uhkapeluri, naistenmies, ajattelija
ellauri345.html on line 718: Melankolinen joukko Frankfurtin koulun maanpaossa olevia saksalaisia juutalaisia intellektuelleja (Adorno, Horkheimer, Löwenthal, Marcuse, Fromm) tuki häntä kuukausittaisilla stipendeillä. Miksi Benjamin on tärkeä vuonna 2014? Miksi meidän pitäisi lukea häntä? Sas se. No koska hän oli dekonstruktionisti avant la lattre, tulta hengittävä kommunisti, ja messiaaninen juutalainen mystikko. Sitäpaizi Samuel Taylor Coleridgellakin oli huumeongelmia, vaeltava silmä ja häpeällinen piittaamattomuus velvollisuuksistaan vaimoa ja lapsia kohtaan. Todellakin, kun Benjamin itse lipsahti pois luotamme ennenaikaisesti vuonna 1940, hänen itsemurhansa edusti, kuten Scholem ilmaisi, anteeksiantavalla liioituksella "eurooppalaisen miehen kuolemaa".
ellauri346.html on line 84: Kostya tulee järkiinsä tuntemattomassa asunnossa, joka, kuten myöhemmin käy ilmi, on Pietarissa, ja näkee, kuinka kaunis Nadja, Nadezhda Vasilievnan ja Ippolit Georgievitšin tytär, osoittaa häntä kohtaan kiinnostusta. Hiän soittaa sulhaselleen Irakin matulle, joka on jo matkalla hänen luokseen viettämään yhdessä uutta vuotta. Kolmistaan se olisi vielä kivempää! Irakilainen työskentelee Beeline- yrityksen pääjohtajana ja kantaa kuulokkeita mukanaan kaikkialla, jonka kautta hän keskustelee jatkuvasti kollegoiden kanssa, jopa kommunikoidessaan muiden ihmisten kanssa.
ellauri346.html on line 86: Sitten juoni etenee pitkälti samalla tavalla kuin heidän vanhempiensa kanssa 30 vuotta sitten, eli bylsitään kuin jänöt, mutta lähtiessään Kostya pyytää kahvia. Pöydässä istuessaan hän näkee televisiossa Beeline-mainoksen, jossa mies hengittää heliumia ilmapallosta ja puhuu puhelimeen muuttuneella äänellä. Mennessään kylpyhuoneeseen Kostya valitsee Irakin miehen numeron ja puhuu hänelle heliumin vaihtamalla äänellä, teeskenteleen kutsuvansa Irakilaista kiireesti töihin, mikä tekee selväksi, että Kostya ei ole enää humalassa, vaan vain teeskentelee olevansa humalassa. Irakilainen lähtee mutta epäluuloisena ottaa Kostjan mukaan.
ellauri346.html on line 103: 
ellauri346.html on line 135: Kiovan suunnan joukkojen ryhmän nro 18 6. maaliskuuta 1919 päivätyn määräyksen mukaan Shchors nimitettiin 1. divisioonan päälliköksi Lokotoshin sijaan. 7. maaliskuuta 1919 Ukrainan kansantasavallan armeija valtasi Berdychivin kaupungin. Jo 9. maaliskuuta kaupungin alueelle saapui ensimmäisen Ukrainan neuvostodivisioonan päällikkö Mykola Shchors, jonka tehtävänä oli poistaa bolshevikkeja uhkaava tilanne. Kovien taistelujen seurauksena, joihin Ivanovo-Voznesensky-rykmentti, kaksi panssaroitua junaa Luhanskista sekä aseelliset paikalliset työväenjoukot osallistuivat yhdessä šorsivien kanssa, Ukrainan kansantasavallan joukot lyötiin ja työnnettiin takaisin Novohrad-Volynskyi 19. maaliskuuta. Bolshevikit vangitsivat Berdychivin. Taistelujen aikana Mykola Shchors pystytti havaintopisteensä yhteen Paljaskarmeliitin luostarin torneista, josta hän johti Neuvostoliiton joukkoja. Aika törkeetä!
ellauri346.html on line 281: The West's error is its sluggishness in supplying equipment and weaponry to Kyiv, which General Petraeus believes should be done without restriction. Leopards, Abrams, cluster bombs, ATACMS missiles, nuclear missiles, or F-16 aircraft could have been beneficial for the Ukrainian military in the summer, but their delivery to the front line was late. Should this continue, Ukraine may not emerge successful from this war. Why? Because Russia is defending effectively, and capitalizing on the mistakes of Western capitalist nations, socialising their armour stuck in the rasputina.
ellauri346.html on line 285: Mr. Strangelove, former NATO Supreme Allied Commander Europe, recently voiced similar concerns. He chastised Western countries for their inadequate support of Ukraine in combat. He believes that there's a lack of political will to decisively defeat Russia, citing a dearth of advanced equipment, ammunition, and proper support.Why? Because the consequences of Putin's downfall in Russia are uncertain. Consequently, the current deadlock in the East is viewed as "beneficial and relatively safe" by the West.
ellauri346.html on line 296: Finland detaches from Russia as concrete barriers appear. Finland cuts off from Russia. Concrete barriers have appeared. On Thursday, a group of close to 20 individuals, including cyclists, arrived at the first border crossing in the north in Kuhmo. An immigrant, part of a group of about thirty, disobeyed orders, mandating the use of tear gas by the guards. Witness accounts and reports from asylum seekers suggest that migrants only resort to bicycles for the last leg of their journey, in the Russian border zone. The dictator of the Saleist regime of Finland raised the alarm: "Beware of Russia". According to Suvi Alvri, before February 1918, Russia and Finland, neighboring countries, had "functional relations". However, relations have now deteriorated.
ellauri347.html on line 86: Kuten Eggs Benedict (another Jew, but a nice one), Ontto ei pidä voittajista, koska jonkun täytyy silloin hävitä. I know the feeling. Quakiutlit ovat kilpailuhenkisiä paskiaisia. Zunit ovat kansandemokraattisempia.
ellauri347.html on line 202: 1927 Henri Bergson Ranska "tunnustuksena hänen rikkaista ja elinvoimaisista ideoistaan ja loistavasta taidosta, jolla ne on esitetty".
ellauri347.html on line 204: 1976 Saul Bellow Yhdysvallat / Kanada "inhimilliseen ymmärrykseen ja nykykulttuurin hienovaraiseen analyysiin, joka on yhdistetty hänen töihinsä
ellauri347.html on line 276: Hänen omaelämäkerrassaan Beyond the Chains of Illusion Fromm kertoo kahdesta varhaisen nuoruuden tapahtumasta, jotka saivat hänet alkuun hänen polkunsa. Ensimmäinen koski perheen ystävää:
ellauri347.html on line 375: Tämä moderni tyyppi tulee viileästä vetäytyvästä perheestä ja on taipuvainen käyttää automaatin mukaisuutta pakona vapaudesta. Adler ja Horney ei ole vastaavaa, mutta Freud saattaa: Tämä on vähintään puolet epämääräinen fallinen persoonallisuus, tyyppi, joka elää elämää flirttailuna. Sisään äärimmäisen kipakasti ja ulos yhtä nopeasti, markkinointimix-ihminen on opportunistinen, lapsellinen, tahditon. Vähemmän äärimmäinen, ja hän on määrätietoinen, nuorekas, sosiaalinen. Huomaa tämän päivän arvot tiedotusvälineidemme meille ilmaisemat: Muoti, fitness, ikuinen nuoruus, seikkailu, rohkeus, uutuus, seksuaalisuus... nämä ovat "yuppien" ja hänen vähemmän varakkaat ihailijansa. Pinta on kaikki kaikessa! Mennään Benji-hyppy! Hölkätään sorzeissa! Käydään gymillä! Hyi helkkari.
ellauri347.html on line 400: Jos ajattelet lukiota, saatat muistaa muutaman sopimattoman misfitin: Ne olivat todellisia kauhuelokuvien faneja. He ovat ehkä tehneet malleja kiduttamis laitteet ja giljotiinit. He rakastivat sotapelejä. He pistivät isku asiat järjestykseen kemiallisten sarjojensa kanssa. He saivat potkua kidutuksesta kuin pieneläimet. He arvostivat aseitaan. He olivat todella mekaanisia laitteita. Mitä kehittyneempää tekniikkaa oli, sitä onnellisempia he olivat. Beavis ja Butthead on mallinnettu näiden lasten mukaan.
ellauri347.html on line 468:
ellauri347.html on line 469:
ellauri347.html on line 581: Ehkä kuolema ei sittenkään ole kaiken loppu? kysyy Ontto kuin Saul Bellow ja Cicero. No ei tietystikään, muuthan jää tänne vielä olemaan. Ontto ei tiedä että lauantaista laskien kolmas päivä on maanantai. Naureskelee kuitenkin kun leipäpapit poikkeavat protokollasta.
ellauri348.html on line 155: Du Boulay totesi, että hän "reagoi tunnontuskiin melkein lapsellisella tavalla". Hän ei koskaan kiistänyt olevansa kunnianhimoinen, ja myönsi nauttivansa asemansa tarjoamasta parrasvalosta, josta hänen vaimonsa usein nalkutti. Kun isännät kysyivät hänen kulinaarista makuaan, hänen vaimonsa vastasi: "Ajattele viisivuotiasta". Hänen suosikkiruokiaan olivat samosat, Yogi Bear rasvakakut, vaahtokarkkeja. Perjantaisin hän paastosi illallisen jälkeen.
ellauri348.html on line 178: Beethovenin 9. - O la paloma blanca,1 s.
ellauri348.html on line 192: The Beatles 2 s. Beatlesillä oli keskeinen merkitys kylmän sodan aikana. Keskeinen? Mitä vittua. Vietnamin sodan 1 tunnetuimpia kappaleita oli "All you need is love". Make love not war. Or both.
ellauri348.html on line 193: Jopa Sammy Davis Jr. ei saanut käyttää kylpyhuonetta. Beatlesit saivat rotuerottelun loppumaan. Toivo pitää pitää elossa, rakkauden lahjaa ei saa unohtaa. Paul McCartney konsertoi Kiovan maidan-auikiolla 2008. Esiintymisellä oli symbolinen merkitys. Tapahtuma oli osallistujille ilmainen! Hyväntekeväisyyskonserttien lisäxi McCartney harjoittaa edelleen laajamittaista hyväntekeväisyyttä,
ellauri348.html on line 221: Sagan erotettiin ensimmäisestä koulustaan, luostarista, koska "syvän henkisyyden puute." Hänet erotettiin Louise-de-Bettignies -koulusta, koska hän oli "hirttänyt Molièren rintakuvan" syksyllä 1952. Hän oli välinpitämätön opiskelija, eikä valmistunut Sorbonneen, mutta hänet hyväksyttiin kurssille Hattemeriin. Hän suoritti ylioppilastutkinnon toisella yrityksellä "narunpalalla". Cours Hattemer on ranskalainen yksityinen, maallinen koulu. Se on valtiosta riippumaton, ja sillä on lupa noudattaa omaa opetustapaansa, joka on jäsennelty ja painottaa suuresti toistoa ajaakseen opitun kotiin. Koulussa on monia tunnettuja alumneja, kuten näyttelijä Brigitte Bardot ja Ranskan presidentti Jacques Chirac. Arvosanat: Lastentarha Baccalauréatille.
ellauri348.html on line 225: Sagan oli naimisissa kahdesti. 13. maaliskuuta 1958 hän meni naimisiin ensimmäisen aviomiehensä Guy Schoellerin kanssa, joka oli Hachette -toimittaja, joka oli 20 vuotta Sagania vanhempi. Pariskunta eroi kesäkuussa 1960. Vuonna 1962 hän meni naimisiin Bob Westhoffin, nuoren amerikkalaisen playboyn ja tulevaisuuden keraamikko. Pariskunta erosi vuonna 1963; heidän poikansa Denis Westhoff syntyi kesäkuussa 1962. Hänellä oli sitten pitkäaikainen suhde muotistylistiin Peggy Roche. Hänellä oli myös miespuolinen rakastaja, Bernard Frank, naimisissa oleva esseisti, joka oli pakkomielle lukemiseen ja syömiseen. Hän lisäsi omaa tyyliään "perheeseensä" aloittamalla pitkän suhteen ranskalaisen Playboyn -toimittajan Annick Geillen kanssa, sen jälkeen kun Geille pyysi Saganilta artikkelia lehteensä.
ellauri348.html on line 330: Allan Bernardo ottaa mukaan yxilön lisäxi ulkoiset tekijät, kuten frendit, perhe, kulttuuri ja henkisyys. Perhe tukee, ystävät auttavat vaihtoehtojen ezimisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa (esim. pukille pääsyyn tarvitaan 1 tai useampia frendejä). Henkisyyteen toivonsa asettava tukeutuu henkisyyteen, yliluonnollisiin pelihahmoihin, kuten jumalan tai korkeimman voiman apuun. Siitä ei kyllä ole juuri apua pukille pääsyssä, paizi jos olet pastori. Taivaassa on perseet tervattu, ja enkeleillä on vaan etupuoli niikö papernukeilla, et so much for that.
ellauri348.html on line 348: Filmissä Vastamulkoinen Titanic vastamulkoiset tiimin jäsenet törmäävät usein rodullisiin konflikteihin, erityisesti kapteenien Gerry Bertier (valkoinen) ja Julius Campbell (musta) välillä. Kuitenkin voimakkaan valmennuksen, tiukan harjoittelun ja motivoivan aamulenkin Gettysburgin kansalliselle hautausmaalle , jota seuraa Boonen (musta) tunteellinen puhe, jälkeen tiimi integroituu ja palaa yhtenäiseksi vastamulkoisexi ryhmäksi.
ellauri348.html on line 371: Kaufmanin teokset tutkivat sellaisia universaaleja teemoja kuin identiteettikriisi, kuolevaisuus ja elämän tarkoitus metafyysisen tai parapsykologisen viitekehyksen kautta. Sukupuoli-identiteetti on myös toistuva teema hänen töissään. Apinat toistuvat Kaufmanin varhaisissa töissä: Being John Malkovichissa Lottella on lemmikkisimpansi nimeltä Elijah; Human Nature -kirjassa Puff kasvatettiin apinaksi; elokuvassa Confessions of a Dangerous Mind, Penny haaveilee apinasta; ja adaptaatiossa alkuperäinen deus ex machina oli suoapina. Loppupeleissä apinat korvautuvat formica sapiens-lajilla.
ellauri348.html on line 423: Kognitiivisen terapian isänä pidetään yhdysvaltalaista psykiatriprofessori Aaron T. Beckiä (1921–2021). Kylläpä oli vanha! Juutalainen takuulla, kaikkihan ne ovat. Hän havaitsi tutkiessaan 1960-luvulla masentuneita avohoitopotilaita, että nämä suhtautuivat itseensä, muihin ja tulevaisuuteen negatiivisesti vääristyneinä, vinoutuneesti tulkiten. Heiltä puuttui toiveikkuus.
ellauri348.html on line 924: rakkaus oppimiseen (esimerkiksi Benjamin Franklinin henkilöitymä)
ellauri348.html on line 1114: Rohkeutta voi kehittää olemalla rohkea. Ilmari uskalsi mennä Kumpulan uima-altaaseen avustettuna. Rohkeutta voi edistää myös kazomalla elokuvia ja kuuntelemalla urheata musaa. Rohkeutta edistäviä elokuvia ovat esim. Hotel Rwanda, Batman Begins, High Noon, Schindler List sekä United 93. Rohkeutta edistäviä sävelmiä ovat mm. doorilainen eli c-duuri asteikko (Platon), Bob Marleyn Get It Up, Nasin Yes I can, Frank Sinatran My Way, Stevie Wonderin Live for the city ja Helen Reddyn Aikuinen nainen. Ei ihme että amerikkalaiset ovat maailman urheimpia, kun melkein kaikki urheutta edistävä viihde on amerikkalaista. Elokuvien kazominen voi ylläpitää ja vahvistaa nuorten toivoa. Älkää kazoko Greta Thunbergin tiktokkeja, ne vaan masentaa! Kannattaa keskittää huomio optimismiin esim. lukemalla aamulla optimistisia artikkeleita, uutisia ja tarinoita sekä havainnoimalla ympärillä surisevaa myönteisyyttä.
ellauri349.html on line 54: Eski piti ize esseekokoelmaansa Erektio Albertinkadulla merkittävänä. Vieläkin vaikea nähdä mixi Eski pitää Pipsa Pallasvesaa merkittävänä. Kenties se muistuttaa Eskin palvomaa Iisa-äitiä. Iisa äiti oli jostain Kajaanista. Pipsa Kauhia on Lapin noita Rovaniemeltä. Liisa Karhusen porukat oli Iisalmen Pörsänmäeltä, mikä on kaunisteltu Persemäki. Kiskot ovat vieneet Hyvinkään kultahatun Etelä-Helsinkiin ja meidät pohjoisemmaxi. Bulevardilla on paljon julkkisnaapureita. Saarisen ei ole tärkeää ymmärtää mitään, kuha pelittää. Science of The Better putkiaivoille. Olisikin vaikea ymmärtää mikä sai Eskin pikku pilin Albertinkadulla seisomaan. Pipsan tissiliivitkö tyynyllä vaiko oranssi tuhero? Pipsan ikä on tarkoin varjeltu salaisuus. Vozrast' zhenschiny - sekret. Kyllä se on arviolta 10 vuotta Esaa vanhempi. Hizi se on pian pushing ninety! Värjääköhän se harmaat pillukarvansakin oransseixi, vai onko se vallan kalju sieltä? Sen jalkovälissä voi olla jo enemmän kuin 1 ryppy.
ellauri349.html on line 78: Kovan ongelman olemassaolo on kiistanalainen. Sen ovat hyväksyneet jotkut mielenfilosofit, kuten Joseph Levine, Colin McGinn ja Ned Block sekä kognitiiviset neurotieteilijät Francisco Varela, Giulio Tononi ja Christof Koch. Toisaalta muut mielenfilosofit, kuten Daniel Dennett, Massimo Pigliucci, Thomas Metzinger, Patricia Churchland ja Keith Frankish, kiistävät sen olemassaolon, kuin myös kognitiiviset neurotieteilijät Stanislas Dehaene, Bernard Baars, Anil Seth ja Antonio Damasio. Kliininen neurologi ja skeptikko Steven Novella on hylännyt sen "kovana ei-ongelmana". Vuoden 2020 PhilPapers -tutkimuksen mukaan suuri enemmistö (62,42 %) tutkituista filosofeista sanoi uskovansa vaikean ongelman olevan todellinen ongelma, kun taas 29,72 % sanoi, että sitä ei ole olemassa.
ellauri349.html on line 128: 
ellauri349.html on line 230: Hiän syntyi Belgiassa 3. toukokuuta 1930 ja aloitti yliopistokoulutuksensa Louvainin katolisessa yliopistossa. Siellä hiän vuonna 1955 puolusti Paul Valérya stilistisen väitöskirjan avulla.
ellauri349.html on line 246: Jää epäselväxi kuka jos kukaan on päässyt bylsimään Lucea. Kaiken kaikkiaan hän uskoo, että hänen henkilökohtaista elämäänsä koskevat elämäkerralliset tiedot antavat mahdollisuuden käyttää häntä vastaan miesvaltaisessa oppilaitoksessa välineenä hänen työnsä huonontamiseksi. Kuitenkin 91-vuotiaana hän julkaisi A New Culture of Energy: Beyond East and West (2021), jossa hän keskustelee vuosikymmeniä kestäneistä jooga-asanoista (asennot) ja pranayamasta (hengitys) ja väittää, että jooga rakentaa siltaa ruumiin ja hengen välillä. Olen kaarisilta, Luce runoilee kuin Aale Tynni.
ellauri349.html on line 315: Tää Eskin "käytännön filosofia" kuulostaa aivan herätyspuheelta, ja sitähän se onkin. Hyvin Eski vetää ilman jumalaa ja jeesusta pelkkien enkeleiden voimalla. Pyhän Matti Nykäsen ja muiden julkimoiden sanoilla. Ajattele asiaa omalta kannalta ja vähän meidänkin kannaltamme. Eski tahtoo olla kätilö kuin Sokrates. Opastaa huohottamista ja auttaa ajatuxen maailmaan speculum matrixen avulla. Ei haittaa vaikka se on keskonen tai vallan epämodostuma. Sillä tärkeintä ei ole sikiö vaan ize synnytys, lainataxemme Mauno Koivistoa ja Bernsteinia. Eskiltä näyttää unohtuneen se muiden fenomenologien avainpointti että ajattelun, toisin kuin huohotuxen, piti olla intentionaalista. Koko kirja on ajattelua ilman kohdetta. Ajelehtinista.
ellauri349.html on line 613: Eski antaa vähän ymmärtää että Nokialla alkoi mennä heideggerilaisittain alaspäin kun ne lakkasivat tilaamasta E. Saarisen voimaannuttavia valmennuxia. "Inspiring Leader" ohjelmakin lopetettiin, Esa jäi ilman ilmaisia lounaita. Ei ihme että Nokia-Suomi romahti. "Mutta Esa, olisit ainutlaatuinen myös Amerikassa, jos vain osaisit enkkua", lohdutti Bengt Holmström, tuo paska-Nallen luihu kaveri, josta on jo paasahdettu albumissa 102. Eskistä Bengt on ilkamoiva. Siperia opettaa kun saa siihen tilaisuuden.
ellauri349.html on line 767: Beginn ich zweifelnd meinen Tag, doch Aloitan päiväni epätoivoisen apeana,
ellauri350.html on line 64: Eli Finkel – bestseller-kirjan The All-Or-Nothing Marriage: How the Best Marriages Work kirjoittaja – on professori Northwestern Universityssä, jossa hänellä on nimityksiä psykologian osastolla ja Kellogg School of Managementissa. Hän opiskelee romanttisia suhteita ja Amerikan politiikkaa. Northwestern's Relationships and Motivation Labin (RAMLAB) johtajana hän on julkaissut noin 170 tieteellistä artikkelia ja on vieraileva esseisti The New York Timesissa . Hänen ikätovereidensa kyselyssä hänet tunnistettiin 2000-luvun vaikutusvaltaisimmaksi suhdetutkijaksi; Economist julisti hänet " yhdeksi parisuhdepsykologian johtavista valoista".
ellauri350.html on line 89: Kohut syntyi 3. toukokuuta 1913 Wienissä, Itävallassa , Felix Kohutin ja Else Kohutin (os. Lampl) perheeseen. Hän oli perheen ainoa lapsi. Kohutin vanhemmat olivat Alsergrundissa eli yhdeksännessä piirissä asuvia assimiloituja juutalaisia, jotka olivat menneet naimisiin kaksi vuotta aikaisemmin. Hänen isänsä oli innokas konserttipianisti, mutta hylkäsi unelmansa ensimmäisen maailmansodan kokemusten traumatisoimiseksi ja muutti liiketoimintaan Paul Bellakin kanssa. Hänen äitinsä avasi oman myymälänsä joskus sodan jälkeen, mitä vain harvat naiset tekivät tuolloin Wienissä. Elsen suhdetta poikaansa on kuvattu "narsistiseksi kietoutumiseksi".
ellauri350.html on line 153: Thomas F. Dewey, 89, kuoli 2021 rauhallisesti kotonaan. Rakas aviomies, isä, isoisä ja ikuinen newyorkilainen. Entisen New Yorkin kuvernöörin Thomas E:n vanhin poika, tosin hänen veljensä John edelsi häntä. John Poor Dewey syntyi Burlingtonissa, Vermontissa, vaatimattomien tulojen perheeseen. Hän oli yksi neljästä Archibald Sprague Deweyn ja Lucina Artemisia Rich Deweyn pojasta. Heidän ensimmäinen poikansa oli myös nimeltään John, mutta hän kuoli onnettomuudessa 17. tammikuuta 1859. John Poor Dewey syntyi 20. lokakuuta 1859, neljäkymmentä viikkoa vanhemman veljensä kuoleman jälkeen. Vanhemman eloonjääneen veljensä Thomas Rich Deweyn tavoin hän opiskeli Vermontin yliopistossa, jossa hänet vihittiin Delta Psixi ja valmistui Phi Beta Kappaxi vuonna 1879.
ellauri350.html on line 269: Hänestä tuli runoilija ja kirjailija nuoren aikuisiän satunnaisten töiden jälkeen. Näihin kuuluivat paistokokki, seksityöntekijä (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Sex_worker), yökerhoesiintyjä, Porgy ja Bess -näyttelijä, Southern Christian Leadership Conference -koordinaattori ja kirjeenvaihtaja Egyptissä ja Ghanassa Afrikan demoralisoinnin aikana. Angelou oli myös näyttelijä, kirjailija, ohjaaja ja näytelmien, elokuvien ja julkisten televisio-ohjelmien tuottaja. Vuonna 1982 hänet nimitettiin ensimmäiseksi Reynoldsin Amerikan tutkimuksen professoriksi Woke Forest -yliopistossa Winston-Salemissa, Pohjois-Carolinassa. Angelou oli aktiivinen kansalaisvääryysliikkeessä ja työskenteli Martin Luther King Jr.:n ja Malcolm X:n kanssa. 1990-luvulta alkaen hän esiintyi noin 80 kertaa vuodessa luentopiirissä, mitä hän jatkoi 80-vuotiaaksi asti. Vuonna 1993 Angelou lausui runonsa "On the Pulse of Morning (1993) Bill Clintonin ensimmäisissä vihkiäisissä mikä teki hänestä ensimmäisen runoilijan, joka lausui avajaispuheen sitten Robert Frostin John F. Kennedyn avajaisissa vuonna 1961. Angelou kertoi ystävälleen Oprah Winfreylle, että puhelu, jossa häntä pyydettiin kirjoittamaan ja lausumaan runo, tuli televisiotuottaja Harry Thomasonilta, joka järjesti arpajaiset pian Clintonin valinnan jälkeen.
ellauri350.html on line 277: Hagenin mukaan runo sisältää toistuvan teeman monissa Angeloun muissa runoissa ja omaelämäkerroissa, että "olemme enemmän samanlaisia kuin erilaisia vaikka eri värisiä kuin Jelly Beans". "On the Pulse of Morning" oli täynnä epäsuoria viittauxia presidenttiin, mukaan lukien myrkyllinen jäte ja saaste. Luptonin mukaan "On the Pulse of Morning" on Angeloun tunnetuin runo. Brittitoimittaja Kate Kellaway vertasi Angeloun ulkonäköä lukiessaan runoa Clintonin vihkiäisissä Caged Bird -elokuvan kahdeksanvuotiaan lapseen ja huomautti, että hänen molemmissa yhteyksissä käyttämänsä takit olivat samanlaisia: "Hän näytti upealta, ankaran teatraaliselta. hymyilemätön rusetti. Hän käytti takkia messinkinapeilla, mikä oli outo muistutus kahdeksanvuotiaasta Maya Angelousta, joka seisoi oikeussalissa kauhuissaan hänet raiskaneen miehen nähdessään." Taas selvänäköinen viittaus Bill Clintonin sikareihin. Gillespie totesi Kellawayn havaintojen suhteen: "Mutta seisoessaan korkeana Kapitolin portailla hän oli valovuosien päässä tuosta kauheasta ajasta, eikä Amerikka ollut enää "epäystävällinen paikka". Hahaa. "Aamun sykkeessä" oli huimasti kutsu rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja harmoniaan. Hän vangitsi ihmishengen ruumiillistuneen toivon, se oli juhlallinen ja iloinen muistutus siitä, että kaikki on mahdollista. Hän toivotti meille "Hyvää huomenta". hänen runossaan, ja tuntui kuin uusi päivä olisi todella koittanut." LOL.
ellauri350.html on line 313: Vuonna 2022 Atticus lanseerasi Poet Coffee by Skywagonin Bellwether Coffeen kanssa, joka on täysin sähköinen kahvinpaahtoyhtiö San Franciscossa. Kaikki pavut hankitaan naisten omistamilta tiloilta Etelä-Amerikasta. Voisi luulla että Atticus on oikeasti Attica, mutta kuvissa se näyttää naamarilliselta hupparilliselta juipilta.
ellauri350.html on line 446: Association for Psychological Science (APS) myönsi hänelle James McKeen Cattell Fellow -palkinnon vetoamalla hänen tutkimukseensa ja ideoihinsa, jotka "muuttavat ajatteluamme terveyden luonteesta". Tohtori Friedman on myös saanut American Psychological Associationin urapalkinnon "Outstanding Contributions to Health Psychology" (jaosto 38). Professori Friedman on American Association for the Advancement Sciencen (AAAS) lämmin jäsen. American Psychological Association (APA); Society of Behavioral Medicine ja Academy of Behavioral Medicine Research.
ellauri350.html on line 450: Tri. Friedman toimi kahden vuosikymmenen ajan Journal of Nonverbal Behavior -lehden toimittajana. Hänen ei-sanallista ilmaisukykyä ja henkilökohtaista karismaa koskevaa tutkimustaan, mukaan lukien ACT (Affective Communication Test), on sovellettu laajasti terveyden edistämisessä, johtamiskoulutuksessa, lääketieteellisessä koulutuksessa ja virusmarkkinoinnissa.
ellauri350.html on line 451: Professori Friedman on saanut UCR:n Distinguished Teaching Award -palkinnon sekä Western Psychological Associationin (WPA) Outstanding Teacher -palkinnon. Vuonna 2012 hänelle myönnetty Elizabeth Hurlock Beckman Award Trust -palkinto "oppilaiden inspiroimisesta vaikuttamaan yhteisöön".
ellauri350.html on line 573: Vuonna 1997 New Yorkin osavaltion yliopistossa Kivisessä purossa tehdyssä tutkimuksessa psykologi Arthur Aron tutki, voitaisiinko kahden täydellisen vieraan ihmisen välistä läheisyyttä nopeuttaa. Hän keksi seuraavat 36 kysymystä, jotka johtavat rakkauteen. Siitä lähtien, kun Aron loi tietokilpailun, hän on jopa nähnyt sen herättävän uudelleen romantiikkaa pitkäaikaisissa suhteissa. ”Kun olet ensimmäistä kertaa romanttisessa suhteessa, tunnet voimakasta jännitystä. Mutta sitten totutte toisiinsa", Aron kertoi Berkeley Newsille. ”Jos teet jotain uutta ja haastavaa, se muistuttaa sinua siitä, kuinka jännittävää se voi olla kumppanisi kanssa. Se tekee suhteestasi paremman." Aivan oikein – voit rakastua tai rakastua uudelleen kysymällä näitä
ellauri350.html on line 595:
ellauri350.html on line 598:
ellauri350.html on line 801: Rakkauden kesän aikoihin vuonna 1967 Arthur Aron, silloin UC Berkeleyn psykologian jatko-opiskelija, suuteli opiskelijatoveriaan Elaine Spauldingia Dwinelle Hallin edessä. Se, mitä he tunsivat sillä hetkellä, oli niin syvällistä, että he menivät pian naimisiin ja liittyivät yhteen tutkiakseen vetovoiman ja läheisyyden salaisuuksia.
ellauri350.html on line 806: "Rakastuin erittäin voimakkaasti", sanoi Aron, vieraileva tutkija UC Berkeleyssä ja tutkimusprofessori Stony Brookin yliopistossa New Yorkissa. "Koska opiskelin sosiaalipsykologiaa, etsin huvin vuoksi rakkauden tutkimusta, mutta sitä ei ollut juuri ollenkaan."
ellauri351.html on line 83: Ve oli skandinaavisessa mytologiassa Borin ja Bestlan poika, Odinin ja Vilin veli. Hän tappoi Odinin ja Vilin kanssa Ymir-jättiläisen ja loi kosmoksen Ymirin ruhosta ja teki ensimmäisen miehen ja naisen (Askr ja Embla) veljiensä kanssa. Ve antoi ihmisille tunteet, muodon ja puhetaidon. Hänen nimensä tarkoittaa luultavasti Pyhyys.
ellauri351.html on line 85: Vili (myös nimellä Lodur) oli skandinaavisessa mytologiassa Borin ja Bestlan poika, Odinin ja Ven veli. Hän tappoi Odinin ja Ven kanssa Ymir-jättiläisen ja loi kosmoksen Ymirin ruhosta ja teki ensimmäisen miehen ja naisen (Askr ja Embla) veljiensä kanssa. Vili antoi ihmisille ajatuksen ja liikkeen.
ellauri351.html on line 87: Beings.jpg" />
ellauri351.html on line 105: 16. elokuuta takaisin Floridassa hän vuokrasi yksimoottorisen lentokoneen Palm Beachin yritykseltä. Hän teki testilennon osoittaakseen pätevyytensä ja palasi sitten vielä kahdesti, joka kerta eri matkustajan kanssa. Kaikkien paitsi kaikkein kyynisimpien tai sadististen terroristien mielessä täytyy olla tahallinen skitsofrenia - valmius murhata ihmisiä ihmiskunnan nimissä. Mutta Attan mielessä tuo tahallinen skitsofrenia näyttää saavuttaneen poikkeukselliset mittasuhteet.
ellauri351.html on line 107: Hän välitti syvästi ihmisistä. Kyse ei ole vain siitä, että hän välitti muslimiköyhistä. Hän jopa välitti seuraavasta amerikkalaisesta, joka vuokrasi vuokra-autonsa. Brad Warrick Warrick´s Rent-a-Carista Pompano Beachissä, Floridassa, sanoi, että Atta soitti hänelle kertoakseen, että auton öljyvalo palaa. Kun hän palautti sen 9. syyskuuta, Atta muistutti häntä valosta.
ellauri351.html on line 161: Battler Britton syntyi vuonna 1932 Lancasterissa ja vietti lapsuudessaan usein aikaa perheensä loma-asunnossa järvialueella. Brittonin tärkeimmät panokset on koottu kahteen kirjaan. Teoksessa Belief and Imagination (1998) hän kehittää ajatuksiaan totuudesta ja psyykkestä todellisuudesta. Hän ehdottaa, että usko on se, joka antaa todellisuuden aseman haaveille ja ideoille, joita sitten käsitellään faktoina. Hän pitää uskoa osana epistemofiilistä vaistoa, joka on välttämätön elämälle epävarmuuden edessä. Uskomukset ovat mielikuvituksia, joita pidetään psyykkinä esineinä ja jotka – emotionaalisesti panostettuina – vaativat surua, jos niistä halutaan luopua. Hän erottaa uskon tiedosta (johon se usein rinnastetaan) sillä perusteella, että uskomuksen haltija hyväksyy sen mahdollisuuden olla totta. (Täh?) Hän ehdottaa, että tieto siitä, että jollakulla on usko, joka ei ole tosiasian läsnäolo, vaatii psykologista kehitystä; nimittäin kyky yhdistää subjektiivinen kokemus ja objektiivinen itsetietoisuus niin, että ihminen voi "näkeä itsensä" uskovan. Hän ehdottaa, että tämä edellyttää kolmiomaisen psyykkisen tilan läsnäoloa, jossa on kolmas asema, josta subjektiivisen minän voidaan havaita olevan suhteessa ideaan. Tätä tarvitaan todellisuuden testaamiseen, ja se riippuu Oidipus-kompleksin sisäisen version sietokyvystä.
ellauri351.html on line 170: Britton on aina käyttänyt kirjallisuutta eräänlaisena analyyttisen teorian keskustelukumppanina. Belief and Imagination sisältää pitkiä keskusteluja ja väitteitä Wordsworthista ja Coleridgesta, Blaken, Miltonista ja Rilkestä sekä Freudista, Kleinistä ja Bionista; ja Sex, Death and the Superego sisältää vakuuttavan Jobin kirjan ja kiehtovan laajennetun pohdinnan Wagnerin oopperoiden roolista Jungin kirjeenvaihdossa Sabina Spielreinin kanssa. Britton on lääketieteen gumanisti avant la lettre.
ellauri351.html on line 172: Hänen uuden kirjansa, Between and Brain: Mielen ja mielen mallit ja mielen mallit, teema on se, että ajattelemme malleissa. Britton on huolissaan enemmän mielestä kuin aivoista, vaikka varhaisissa luvuissa viitataankin nykyajan neurotieteeseen. Ensimmäisessä luvussa Britton esittää kysymyksen, joka aikoinaan kiusasi Freudia: pääsevätkö psykoanalyysi ja aivotiede koskaan olennaisesti päällekkäiseen selvitykseen henkisestä kokemuksesta? Brittonin vastaus on "todennäköisesti ei", vaikka hänen mielestään syyt tähän ovat muuttuneet Freudin ajoista. Kvanttibiologisten mallien menestys neurologiassa on johtanut tilanteeseen, jossa mekaaninen kuvaus aivojen toiminnasta on korvattu todennäköisyydellä (joten tuloksia ei voida koskaan täysin määrittää etukäteen) ja täynnä monimutkaista, vasta-intuitiivista vuorovaikutusta. (Patrick Haggard Queen Squaresta on osoittanut, että useissa tilanteissa aivot toteuttavat aikomuksemme ennen kuin ne ovat tietoisesti muotoiltuja mielessä).
ellauri351.html on line 207:
ellauri351.html on line 211: Kerro minulle, mihin sattuu! Pepaanko? Kuinka Bessel van der Kolkin kerran kiistanalainen traumateoria tuli hallitsevaksi tapaksi ymmärtää elämäämme.
ellauri351.html on line 214: Bessel van der Kolk is a psychiatrist, author, researcher and educator based in Boston, United States. Bessel van der Kolk (s. 1943) on psykiatri, kirjailija, tutkija ja kouluttaja Bostonissa. Kova peli Bostonissa, Yhdysvalloissa. Hänen tutkimuksensa on ollut 1970-luvulta lähtien ihan parhautta posttraumaattisen stressin alalla. Hän on kirjoittanut The New York Timesin bestsellerin, The Body Keeps the Score.
ellauri351.html on line 221: tähän traumaattiseen ajanjaksoon hahmotellen voimia – katolisesta byrokratiasta kognitiivista käyttäytymisterapiaa suojelevaan institutionaaliseen ryhmäajatteluun – joiden hän näkee vainonneen hänet pois Harvardista. Nykyään 80-vuotiaana hän asuu suuressa talossa, josta on näköala peltoalueelle ja Berkshiresin metsään. Keskustelussa hän säteilee toisinaan kärsimättömyyttä ja on taipuvainen keskeyttämään muut puhujat. Kun mainitsin, että en ollut vakuuttunut hänen luennolla esittämästä väitteestä, jonka mukaan valtakunnallinen varhaislapsuuden kiintymysinterventioohjelma voisi lopettaa joukkovangittamisen, hän sanoi minulle asiallisesti, ettei minulla ollut pätevyyttä ottaa kantaa. Hän osaa vaihdella mielialan ärtymyksen ja voiton viehätyksen välillä. Retriitin ensimmäisenä päivänä hän haki minut Teslaansa ostaakseen viiniä herkkupalaksi henkilökunnalleen. Kun saavuimme myymälään muutama minuutti sen sulkemisen jälkeen, van der Kolk loisti minua niin synkästi, että lupasin löytää toisen. Myöhemmin varovasti esitin pullot. "Tule huoneeseemme muun joukkueen kanssa", hän sanoi lämpimästi.
ellauri351.html on line 257: Lewin kexi sanan genidentiteetti. Se on nykyään ehkä ainoa säilynyt todiste Lewinin vaikutuksesta tiedefilosofiaan. Mä kexin Norssin ekalla luokalla sanan getiparnetiivi kunen tiennyt että sille on jo sana olemassa, nimittäin akkusatiivi. Genidentiteetti on eksistentiaalinen suhde, joka on objektin synnyn taustalla hetkestä toiseen. Se, mitä yleensä pidämme objektina, koostuu todella useista olioista, jotka ovat objektin vaiheita eri aikoina. Kaksi objektia eivät ole identtisiä, koska niillä on samat yhteiset ominaisuudet, vaan koska toinen on kehittynyt toisesta. Lewin esitteli käsitteen 1922 Habilitationsschrift Der Begriff der Genese in Physik, Biologie und Entwicklungsgeschichte. Tästä käsitteestä ei kuitenkaan koskaan tullut laajan keskustelun ja väittelyn kohde omalla tavallaan. Sen sijaan sen kontekstista poimivat filosofit, kuten Rudolf Carnap, Hans Hermes, Hans Reichenbach, Adolph Grünbaum ja Bas van Fraassen, jotka sisällyttivät tämän käsitteen omiin teorioihinsa, kuten maailmankaikkeuden topologiaan tai mekaniikan aksiomatisointiin. Lewinin ajatuksena oli verrata ja vastakohtaista genidentiteetin käsitettä eri tieteenaloilla paljastaen siten kunkin luonteenomaisen rakenteen ja mahdollistaen niiden luokittelun.
ellauri351.html on line 297: Taleb syntyi Amiounissa Libanonissa Minerva Ghosnille ja Nagib Talebille, onkologille ja antropologian tutkijalle. Hänen vanhempansa olivat Antiokian kreikkalaista syntyperää, joilla oli Ranskan kansalaisuus. Hänen isoisänsä Fouad Nicolas Ghosn ja hänen isoisoisänsä Nicolas Ghosn olivat molemmat varapääministereitä 1940-luvulta 1970-luvulle. Hänen isoisänsä Nassim Taleb oli korkeimman oikeuden tuomari ja hänen isoisoisoisoisoisänsä Ibrahim Taleb (Nabbout) oli Libanon-vuoren kuvernööri vuonna 1866. Taleb osallistui ranskalaiseen tapaamiseen. koulu siellä, Grand Lycée Franco-Libanais Beirutissa. Hänen perheensä poliittinen asema ja vauraus väheni Libanonin sisällissodassa, joka alkoi vuonna 1975. Hän on kreikkalaisortodoksinen kristitty.
ellauri351.html on line 301: Westfall ja Hilbe vuonna 2007 valittivat, että Talebin kritiikki on "usein perusteetonta ja joskus törkeää". Taleb, kirjoittaa John Kay, "kuvailee kirjailijoita ja ammattilaisia sekopäixi tai tyhmiksi, enimmäkseen tyhmiksi. Hänen kirjoituksensa on täynnä epäolennaisuutta, sivukieltä ja puhekieltä, lukeminen kuin kirjailijan keskustelua eikä tiukasti argumentoitua teesiä. Mutta se on äärimmäisen nautinnollinen – houkutteleva, mutta helppo sukeltaa. Silti hänen raivonsa ja pilkkansa alla piilee vakavia asioita. Nykyään käytössä olevat riskinhallintamallit sulkevat pois juuri ne tapahtumat, joilta ne väittävät suojelevan niitä työllistäviä yrityksiä. Nämä mallit tuovat sisäänsä vi-...-lun teknisen hienostuneisuuden... Kvantitatiiviset psykoanalyytikot ovat tuudittaneet yritysten johtajat ja sääntelyviranomaiset illusoriseen turvallisuuden tunteeseen." Berkeleyn tilastotieteilijä David Freedman sanoi, että tilastotieteilijöiden yritykset kumota Talebin kanta eivät ole olleet vakuuttavia. Kuha vekuttavat housut nilkoissa, mulkut heilahdellen tuulessa.
ellauri351.html on line 334: Samuel Benjamin Bankman-Fried (s. 5. maaliskuuta 1992), tai SBF, on amerikkalainen yrittäjä, joka tuomittiin petoksesta ja niihin liittyvistä rikoksista marraskuussa 2023. Bankman-Fried perusti kryptovaluuttapörssin FTX ja sitä juhlittiin nimellä "krypton julistepoika". Menestyksensä huipulla hänet sijoittui Forbes 400:n 41. rikkaimmaksi amerikkalaiseksi.
ellauri351.html on line 338: Tammikuussa 2023 Bostrom pyysi anteeksi vuoden 1996 sähköpostista, jossa hän oli todennut, että hänen mielestään "mustat ovat tyhmämpiä kuin valkoiset", ja jossa hän käytti myös n-sanaa "neekerit" kuvaillessaan sitä, kuinka hänen mielestään tämä lausunto voitaisiin ymmärtää. Anteeksipyynnössä, joka julkaistiin hänen verkkosivuillaan, todettiin, että "rotuun vetoaminen oli vastenmielistä" ja että hän "hylkäsi tämän inhottavan sähköpostin kokonaan". Anteeksipyynnössään hän kirjoitti: "Mielestäni on erittäin epäreilua, että koulutuksen, ravintoaineiden ja perusterveydenhuollon epätasa-arvoinen saatavuus johtaa epätasa-arvoon sosiaalisissa tuloksissa, mukaan lukien nekrujen taitojen ja kognitiivisten valmiuksien surkeus." Tammikuussa 2023 Oxfordin yliopisto kertoi The Daily Beastille: "Yliopisto ja filosofian tiedekunta tutkivat parhaillaan asiaa, mutta tuomitsee jyrkimmällä mahdollisella tavalla näkemykset, jotka tämä akateemikko ilmaisi viestinnässään."
ellauri351.html on line 375: Halbwachs syntyi Reimsissä, Ranskassa, ja osallistui École Normale Supérieure -kouluun Pariisissa. Siellä hän opiskeli filosofiaa Henri Bergsonin johdolla, jolla oli suuri vaikutus hänen ajatteluunsa. Halbwachsin varhainen muistityö oli jossain määrin yhteneväinen Bergsonin näkemyksen kanssa muistin olevan erityisen henkilökohtainen ja subjektiivinen kokemus. Bergson opetti Halbwachia kolme vuotta. Ei ois kannattanut.
ellauri351.html on line 377: Hän palasi 1909 Berliiniin opiskelemaan marxismia. Ei ois kannattanut.
ellauri351.html on line 426: Haim G. Ginott ( s. Ginzburg ; 5. elokuuta 1922 - 4. marraskuuta 1973) oli koulun opettaja, lastenpsykologi ja psykoterapeutti sekä vanhempien kouluttaja. Hän kehitti lasten kanssa keskustelutekniikoita, joita opetetaan edelleen. Hänen kirjansa Between Parent and Child pysyi myydyimpien listalla yli vuoden ja on edelleen suosittu tänään. Tämä kirja pyrkii antamaan "viestinnän perusperiaatteisiin perustuvia erityisiä neuvoja, jotka ohjaavat vanhempia elämään lasten kanssa keskinäisen kunnioituksen ja ihmisarvon mukaisesti". Haim vaikuttaa suht pakottomalta kaverilta, vaikka syntyikin pakollisesssa Palestiinassa. Rangaistuxelle on efektiivisiä alternatiiveja, kuten uhkailu, lahjonta ja syyllistäminen. Nykyään aggressiviisimpia ovat vanhemmat. Opettajat joogaa lattialla tai on puhelimella, lapset riehuvat.
ellauri351.html on line 437: Expat jenkki psykootikko Berke piti pahimpana aggression lähteenä peniskateutta.
ellauri351.html on line 440: Joseph H. Berke, MD, (17. tammikuuta 1939 – 11. tammikuuta 2021, ei sukua Berke Khanille, Genghisin vaarille) oli amerikkalaissyntyinen psykoterapeutti, kirjailija ja luennoitsija. Hän opiskeli Columbia College of Columbia Universityssä ja valmistui Albert Einstein College of Medicine -yliopistosta New Yorkissa. Berke muutti Lontooseen vuonna 1965, jossa hän työskenteli RD Laingin kanssa 1960-luvulla, kun Philadelphia Association perustettiin. Berke asui Kingsley Hallissa, missä hän auttoi sairaanhoitajaa Mary Barnesia, jolla oli diagnosoitu skitsofrenia, selviytymään hulluudesta. Barnesista tuli myöhemmin taiteilija ja kirjailija. Philadelphia Association, jonka jäseniä Laing ja Cooper ja myöhemmin Redler olivat, oli perustanut Kingsley Halliin projektin, jossa häiriintyneet ihmiset voisivat asua sairaalan ulkopuolisessa ympäristössä. Se on kolmikerroksinen rakennus Itä-Lontoossa. Noin kolmetoista ihmistä voisi asua siellä mukavasti. Philadelphia Association vuokrasi rakennuksen viideksi vuodeksi kesäkuusta 1965 alkaen.
ellauri351.html on line 444: Hän oli kirjoittanut monia psykologisia, sosiaalisia ja uskonnollisia aiheita käsitteleviä artikkeleita ja kirjoja. Berke kuoli Lontoossa 11. tammikuuta 2021.
ellauri351.html on line 445: Hänen viimeisimmät kirjansa ovat: Malice Through the Looking Glass (2009) 2. painos, Lontoo: Teva Publications Centers of Power: The Convergence of Psychoanalysis and Kabbalah (Stanley Schneiderin kanssa) (2008) NY: Jason Aronson Why I Hate You and You Hate Me: Kateuden, ahneuden, mustasukkaisuuden ja narsismin vuorovaikutus (2013) Lontoo: Karnac Books ja The Hidden Freud: His Hassidic Roots (2015) Lontoo: Karnac Books. Oliko Berkemann siis hasidi?
ellauri351.html on line 452: Hän opiskeli lääketiedettä Albert Einsteinin lääketieteellisessä koulussa. Hän kasvatti lääketieteellisessä koulussa parran, ainoana opiskelijana, jolla on sellainen. Yhdelläkään sairaalalääkärillä ei ollut partaa. Joen parta liittyi siihen, että hän oli hippi ja vasemmistolainen. Hän osallistui rauhanmarsseihin ja poliittisiin mielenosoituksiin. Muistan, että hänen partaansa oli mahdollista tarttua leikkaussaleissa. Sanomattakin on selvää, että parta, jota hän ei ajanut pois, merkitsi jotain muuta myöhemmin hänen elämässään. Muutama kuukausi sitten hän kertoi minulle vitsillä, että poliittisesti hänen näkemyksensä olivat "Tšingis-kaanin oikealla puolella". Jossain Berke Khanin huudeilla.
ellauri351.html on line 569: Kirja jakautuu kolmeen osaan; Ensimmäisessä osassa Mättö valottaa omia kokemuksiaan ja näkemyksiään Maailmanopettaja Maitreyasta sekä Henkisestä Hierarkiasta. Taustatiedot pohjautuvat erityisesti Alice Baileyn ja myöhemmin Benjamin Cremen kirjoituksiin. Toinen osa käsittelee yleisemmin henkisyyttä, ihmisen elämää ja itsen kuuntelemisen tärkeyttä. Kolmannessa osassa Mättö esittelee Maitreyan antamia elämänohjeita sekä omia tulkintojaan siitä, miten ne voisivat näkyä itse kunkin elämän valinnoissa.
ellauri351.html on line 604: 
ellauri351.html on line 608: Benjamin Creme (5. joulukuuta 1922 Glasgow, Skotlanti – 24. lokakuuta 2016 Englanti) oli skotlantilainen taiteilija, esoteerikko ja Share International -lehden päätoimittaja, joka herätti huomiota väittämällä buddhalaisuudessa tunnetun viidennen Buddhan eli Maitreya-Buddhan olevan sama henkilö kuin kristittyjen Kristus ja muslimien Imam Mahdi sekä juutalaisten Messias.
ellauri351.html on line 663: Cold and fresh Beverage
ellauri351.html on line 670: Albert Jeremiah Beveridge (6. lokakuuta 1862 – 27. huhtikuuta 1927) oli amerikkalainen historioitsija ja Yhdysvaltain senaattori Indianasta. Beveridge tunnetaan yhtenä Yhdysvaltain merkittävimmistä imperialisteista. Hän oli progressiivisen aikakauden älyllinen johtaja ja päätuomari John Marshallin ja presidentti Abraham Lincolnin keskeneräisen elämäkerran kirjoittaja.
ellauri351.html on line 672: Hänen lapsuutensa oli kovaa työtä ja työtä. Hänet tunnettiin vakuuttavana puhujana, joka piti puheita, jotka tukivat Yhdysvaltojen alueellista laajentumista ja lisäsivät liittovaltion valtaa. Beveridge oli vapaamuurari ja Kivisen ja Sorasen lodgen jäsen. Vanhuxena big governmentia kannattanut Beverage tuli katumapäälle ja siirtyi kannattamaan lean rightiä.
ellauri351.html on line 674: Vuonna 1901, vuosikymmen ennen Leo Tolstoin kuolemaa, amerikkalainen matkaluennoitsija Burton Holmes vieraili Yasnaya Polyanassa Beveridgen kanssa. Kun nämä 2 suurmiestä keskustelivat, Holmes kuvasi Tolstoita 60 mm:n kamerallaan. Myöhemmin Beveridgen neuvonantajat onnistuivat tuhoamaan elokuvan, koska he pelkäsivät, että todisteet hänen tapaamisestaan radikaalin venäläisen kirjailijan kanssa saattavat heikentää hänen mahdollisuuksiaan asettua presidentiksi.
ellauri351.html on line 688: Hörökorvainen Eric Hobsbawm syntyi vuonna 1917 Aleksandriassa Egyptissä. Hänen isänsä oli Leopold Percy Hobsbaum (os Obstbaum), juutalainen kauppias Lontoon East Endistä, puolalaista juutalaista syntyperää. Nimi Obstbaum "FruitTree" on kuitenkin saksalainen, ei puolalainen. Hänen äitinsä Nelly Hobsbaum (os Grün), oli kotoisin keskiluokan Itävallan juutalaisperheestä. Vaikka hänen molemmat vanhempansa olivat juutalaisia, kumpikaan ei ollut tarkkaavainen. Hänen varhaislapsuutensa kului Wienissä, Itävallassa, ja Berliinissä, Saksassa. Syntymäaikainen kirjoitusvirhe muutti hänen sukunimensä Hobsbaumista Hobsbawmiksi. Vaikka perhe asui saksankielisissä maissa, hän varttui puhuen englantia äidinkielenään.
ellauri351.html on line 690: Hobsbawm opiskeli Prinz Heinrich- Gymnasium Berlinissä (nykyään Friedrich-List-School), kun natsipuolue tuli valtaan vuonna 1933. Samana vuonna perhe muutti Lontooseen, missä Hobsbawm ilmoittautui St Marylebone Grammar Schooliin. Hänen muuttonsa Saksasta loi väärän uskomuksen, että Hobsbawm oli pakolainen, joka säilyi koko hänen elämänsä, vaikka hän itse asiassa oli syntymästään britti isänsä kansalaisuuden vuoksi.
ellauri351.html on line 700: Hobsbawmin sanotaan sanoneen, että seksin lisäksi ei ole mitään niin fyysisesti intensiivistä kuin "osallistuminen joukkomielenosoitukseen suuren julkisen korotuksen aikana". Aika intensiivinen hörökorva olikin. Hänen ensimmäinen avioliittonsa oli Muriel Seamanin kanssa vuonna 1943. He erosivat vuonna 1951. Hänen toinen avioliittonsa oli Marlene Schwarzin (vuonna 1962), jonka kanssa hänellä oli kaksi lasta, Julia Hobsbawm ja Andy Hobsbawm. Hänellä oli väh. 1 avioton poika Joshua Bennathan, joka syntyi vuonna 1958 ja kuoli marraskuussa 2014. "Joss" kuoli syöpään viisikymppisenä. Born in Birmingham, Joss was the son of the historian Eric Hobsbawm and the educational psychologist Marion Bennathan. He was raised by his mother and her husband, the economist Esra Bennathan, and went to Newnham Croft primary school, Cambridge, and Bristol grammar school. At the age of 17, Joss married Jenny Corrick and had two children by the age of 20. The couple divorced but remained friends.
ellauri352.html on line 33: Die Geschichte vom
hölzernen Bengele
ellauri352.html on line 81: Hegelin isäntä-orja-luvun Stekeler-Weiterhofer ymmärtää kritiikkinä sokratis-platonista vertauskuvaa kohtaan sielusta ruumiin hallitsijana. Stekeler-Weithofer näyttää henkilökohtaisen itseluottamuksen kehittymisen itsekasvatuksena ja itsehillinnäna sen sijaan, että se keskittyisi vain yhteiskuntateoreettiseen arkkityyppiin, ihmisten väliseen tunnustamistapaukseen. Platonin tulkinnassa hän erottaa psykḗen maineen ja kunnian kantajana, joka kestää myös kuolemamme jälkeen, ja aktiivisen aretḗ- ihmisen (hyve), jossa toimimme tunnollisesti ja itsetuomisesti, riippumatta muiden kehuista tai moituksista. Huolehditaan siitä, että sielua ei ymmärretä onttisesti 'sieluksi' kutsutun henkisen olennon todellisena olemassaolona. Sielu on vaan meemi, tyypin kuolematon maine meedioissa ja pilvipalveluissa. Stekeler vakuttaa (kuorossa Hegelin ja muiden kellarin juuresten kanssa) tiedon subjektin absoluuttisuudesta. En voi epäillä ajatusteni ja tekoni toteutumista. Ja mixi en, bitte sehr? Die Geschichte vom hölzernen Bengele, by: Joseph Mengele. Ei tässä ole päätä eikä häntää Pirmin hyvä, puhdasta potaskaa.
ellauri352.html on line 464: "Now," said Benjy mouse, "to business."
ellauri352.html on line 467: "I beg your pardon?" said Benjy.
ellauri352.html on line 654: Bestselleristi joka ei ollut oikea Michener
ellauri352.html on line 702: 
ellauri353.html on line 58: Tää sama solipsistinen virhepäätelmä on kuultu vaikka kuinka monelta kynäilijänarsistilta tässä matkan varrella, esim. Belovin Salelta. Se on narsistin trademark. Mää oon mää ja muut on meirän krannista.
ellauri353.html on line 113: Markon "Saavutus" 1972 jäi asumattomaxi kuten densakolleega Sillanpään "kartano." Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillanpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillanpään ystävän Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillanpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillanpään velkakierre. Sillanpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillanpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillanpään kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina. Niinkuin sillin piru paistaa sun! Mikä ihme siinä on että kaikki nää suuret ja pienemmätkin kynäniekat on alkkixia ja narsisteja?
ellauri353.html on line 225: Puhuessaan Buñuelin kuuroudesta näyttelijä Catherine Deneuve, elokuvien Belle de Jour (1967) ja Tristana (1970) tähti, sanoi: "No, mielestäni hänen oli vaikea selviytyä kuuroudesta. Jotkut sanoivat, että hän ei ollut niin kuuro, mutta luulen, että kun kuulet huonosti ja olet väsynyt, kaikki uppoaa kuhinaan, ja se on erittäin vaikeaa. Ranska ei ole hänen kielensä, joten Belle de Jourissa olen varma, että siitä oli hänelle on paljon enemmän vaivaa kuin hän selittää." Kuuro Luis piti Wagnerista. Tottakai.
ellauri353.html on line 227: Vuonna 1966 Buñueliin ottivat yhteyttä Hakimin veljekset, Robert ja Raymond, egyptiläis-ranskalaiset tuottajat, jotka ovat erikoistuneet seksikkäisiin tähtielokuvantekijöiden ohjaamiin elokuviin, ja tarjosivat hänelle mahdollisuuden ohjata elokuvaversio Joseph Kesselin romaanista Belle de Jour, kirja varakkaasta nuoresta naisesta, joka viettää kaksoiselämää pariloituna, ja joka oli aiheuttanut skandaalin sen ensimmäisen julkaisun yhteydessä vuonna 1928. Deneuve ei voinut sietää rasvaista Buñuelia.
ellauri353.html on line 301: Because while children are growing up you have a pool of time God wants to kill bin Laden even less you have something to fall back on. There isn't much left. However I think that the green movement towards the computer and that is really going to solve the woman's problem. Because then women can. Will be able to stay at home and bring up their children. And at the same time not drop out of everything that they would go for and I think it's happening more and more women are staying home just take care of their tour. And at the same time. Are continue. Either their education or there are few that we think of when I am asked about. Or book in advance. When the list...
ellauri353.html on line 370: Babelin mielihahmo oli fiktiivinen mafiapomo Benya Krik, joka perustuu löyhästi historialliseen hahmoon Mishka Yaponchik. Benya Krik on yksi venäläisen kirjallisuuden suurista antisankareista.
ellauri353.html on line 496: Den lilla staden Berestrejko ligger där och stinker I väntan på bättre tider. Berestetjko (ukrainska: Берестечко uttal (info); polska: Beresteczko) är en stad i Volyn oblast i Ukraina. Staden ligger vid floden Styr. 1651 ägde slaget vid Berestetjko rum nära staden, som då var en del av Polsk-litauiska samväldet. Från 1795 fram till ryska revolutionen 1917 var staden en del av Ryssland, men tillföll därefter Polen. 1939 tillföll den Ukrainska sovjetrepubliken för att senare bli en del av det självständiga Ukraina 1991. Under andra världskriget ockuperades staden av Nazityskland som avrättade stadens judiska befolkning.
ellauri353.html on line 584: Ajoittain siirtolaiskustantamot julkaisivat jopa fiktiivisiä romaaneja "miten tulee olemaan" (ja sodanjälkeisenä aikana "miten voisi olla"). Stalinilla ja Ježovilla ei ollut edes erityistä tarvetta keksiä skenaariota "Tukhachevsky-tapaukselle": se oli jo keksitty Pariisissa, Belgradissa ja muissa Venäjän siirtolaiskeskuksissa.
ellauri355.html on line 127: Ukrainan kansanedustaja Oleksii Honcharenko väitti 29. tammikuuta, että "Zaluzhnyi ilmoitti eroavansa, mutta asetusta ei ole vielä annettu." Ukrainan entinen kansanedustaja Boryslav Bereza väitti, että Ukrainan presidentin kanslia "irtisanoi" Zaluzhnyin. Länsimedia vahvisti Honcharenkon ja Berezan viestejä, ja myös venäläiset lähteet ja valtion tiedotusvälineet ottivat vastaan väitteitä Zaluzhnyin erottamisesta tai erosta. Ukrainan puolustusministeriö ilmeisesti vastasi huhuihin sanomalla "ei, tämä ei ole totta", mutta ei ole vielä tarjonnut lisätietoja tilanteesta tätä kirjoitettaessa. ISW ei voi itsenäisesti vahvistaa huhuja Zaluzhnyin irtisanomisesta tai erosta tällä hetkellä. Venäläiset lähteet tarttuvat huhuihin Zaluzhnyin irtisanoutumisesta tai erosta edistääkseen useita Ukrainan sisäisiä asioita koskevia tiedotusoperaatioita, joita he ovat harjoittaneet jo jonkin aikaa. Veteraani venäläinen propagandisti ja RT:n päätoimittaja Margarita Simonyan korosti, että riippumatta siitä, pitävätkö tiedot Zaluzhnyin poistamisesta totta, "kaaos... on hyödyllistä [Venäjälle]."
ellauri359.html on line 49: Kenneth Grahame syntyi 8. maaliskuuta 1859 Edinburghissa. Kun hän oli hieman yli vuoden vanha, hänen isänsä, asianajaja, sai nimityksen sheriffin sijaiseksi Argyllshiressä, Inverarayssa Loch Fynellä. Kun hän oli viisivuotias, hänen äitinsä kuoli tulirokkoihin ja hänen isänsä, jolla oli alkoholiongelma, määräsi Kennethin, veljensä Willien, sisarensa Helenin ja uuden vauvan Rolandin hoidon Granny Inglesille, lasten äidin puolelta, Cookham Deanissa Cookhamin kylässä Berkshiressä.
ellauri359.html on line 122:
ellauri359.html on line 160: Örkki tulee Tolkienin kautta Beowulfista. Alunperin lat. Orcus, kr. Horkos, muuan helleenien pannahinen. Blake kuvitteli omaa mytologiaa pyykkikorikaupalla. Catherine väritti. Bill sätti aika lailla Swedenborgia. Swedenborg oli kynäillyt 33 vuotta aiemmin niteen Taivas ja helvetti. The Doorsin nimi oli otettu yhdestä Blaken töräyxestä.
ellauri359.html on line 171: Emanuelin isä oli luterilainen pappi ja hovisaarnaaja Jesper Svedberg, josta vuonna 1703 tuli Skaran piispa. Varakkaasta perheestä lähtöisin ollut äiti Sara Behm puolestaan kuoli Emanuelin ollessa kahdeksanvuotias. Opiskeleminen Uppsalassa johti vuonna 1709 valmistuneeseen klassillisen kirjallisuuden väitöskirjaan.
ellauri360.html on line 93: Andrei Bely : Петербург: Петербург (Peterburg)
ellauri360.html on line 127: Hugo Claus : Het verdriet van België (Belgian suru)
ellauri360.html on line 143: Alfred Döblin : Berliini Alexanderplatz: Die Geschichte vom Franz Biberkopf (Alexanderplatz, Berliini; Berliinin Alexanderplatz: Franz Biberkopfin tarina)
ellauri360.html on line 195: Lars Gustafsson : Bernard Foys tredje rockad (Bernard Foyn kolmas linna)
ellauri360.html on line 281: James Purdy : Cabot Wright Begins
ellauri360.html on line 301: Beforiresh ja во : Венерин Волос (Neitokarva)
ellauri360.html on line 354: Grundtvigilaisuuden johtomiehiä sen alkuaikoina olivat sen perustajan rinnalla etenkin Peter Christian Kierkegaard, kyttyräseljän menestyneempi veli. Edistyspuolueen Lassi Hiekkala peukutti grundtwigilaisuutta ja pahexui Berliinin lutkia ja juutalaisia. Edelliset istui lupaa pyytämättä Lassin polvelle (mitä? 3 polvea?), jälkimmäiset kiemailivat ja heitti halpahintaisia läppiä. Siitä Lassi oli hyvillään ettei Tanskan maalaiset olleet Parta-Kallen perillisiä. Mutta "itä-ruåzalaisistamme" se ei pitänyt. Calle parka!
ellauri360.html on line 393: Suomen suuntaus kohti Saksaa oli vahvistunut jo maaliskuussa alussa, sisällissodan keskellä, kun Berliinin-suurlähettiläs Edvard Hjelt allekirjoitti omin lupinensa kolme valtiosopimusta Suomen ja Saksan välillä. Niissä Suomi muun muassa lupasi Saksalle taloudellisen suosituimmuusaseman ja salli Saksan perustaa tukikohtia kaikkialle Suomen alueelle, mukaan lukien oman tarkastusaseman Ruotsin rajalle Tornioon. Käytännössä sopimukset tekivät Suomesta Saksan protektoraatin ja veivät pohjan vasta saavutetulta itsenäisyydeltä.
ellauri362.html on line 51: Siis aivan toisenlainen kuin Elizabeth Bennet! Tukevahko mutta suloinen Jennifer Ehle on ainoa oikea Elizabeth Bennet. (Jennifer Anne Ehle is an American actress, the daughter of English actress Rosemary Harris and American author John Ehle.) Elizabethia pidetään ihailtavimpana ja rakkaimpana Austenin sankarittarista. Häntä pidetään yhtenä brittiläisen kirjallisuuden rakastetuimmista hahmoista monimutkaisuutensa vuoksi. Austen itse kuvaili Elizabethia "yhtä ihastuttavana olentona kuin on koskaan painettu". Mr. Darcy oli onnen Pekka päästessään painamaan sitä Pemberleyssä. Ei suotta Colin Firth virnistele hääkieseissä matkalla neizytkammioon!
ellauri362.html on line 57: Vuoteen 1818 sijoittuva tarina on jatkoa Jane Austenin romaanin Ylpeys ja ennakkoluulo tapahtumille. Fitzwilliam Darcy lähtee Konstantinopoliin aloittaakseen diplomaattisen tehtävän vaimonsa Elizabeth Bennetin kanssa. Heidän poissa ollessaan parin viisi varakasta tytärtä jäävät Lontooseen serkkunsa herra Fitzwilliamin luo. 21–16-vuotiaat sisarukset ovat prime ja kunnollinen Letitia, nokkela Camilla, kevytmieliset kaksoset Georgina ja Isabelle sekä musiikillinen ihmelapsi Alethea. Kaksi nuorempaa veljeä jää Darcyn kartanolle Pemberleyyn.
ellauri362.html on line 89: Ballissa Bingley pyytää innokkaasti esittelyjä ja tanssii läpi yön paikallisten tyttöjen kanssa. Hän ihastuu nopeasti 22-vuotiaaseen neiti Jane Bennetiin. Darcy kieltäytyy olemasta esitelty paikallisille tytöille, koska Jane on ainoa "komea" paikallinen tyttö, ja sen sijaan tanssii vain Bingleyn sisarusten kanssa. Kun Bingley ehdottaa Darcylle, että tämä tanssiisi Janen nuoremman 20-vuotiaan sisaren Elizabethin kanssa, joka istuu parhaillaan tanssia, Darcy tyrmää häntä arviollaan - "Hän on siedettävä, mutta ei tarpeeksi komea houkutellakseen minua; enkä ole tällä hetkellä kyllin huumorintajuinen tehdäkseni ikäviä seurauksia nuorille naisille, joita muut miehet halveksivat." Valitettavasti Elizabeth Bennet kuulee kommentin.
ellauri362.html on line 91: Ballin jälkeen Bingleyn sisaret iloitsevat suuresti paikallisten, erityisesti rouva Bennetin, muotista ja keskustelusta. Vaikka Darcy ei olekaan yhtä ylimielinen kuin sisarukset, hän on heidän kanssaan samaa mieltä siitä, että Elizabeth on maineikkaina kauneutena yliarvostettu – ” Hän on kaunotar? Sanoisinko hänen äitiään yhtä pian nokkelaksi?"
ellauri362.html on line 93: Seuraavien kahden viikon aikana Bingleyn bileet ja Darcy osallistuvat useisiin yksityisiin tutustumistapahtumiin, joihin kuuluu aina suosittu Bennet-perhe Longbournista (vain 2 000 puntaa vuodessa) – herra ja rouva Bennet, Jane, Elizabeth ja kolme nuoremmat tyttäret, Mary, Kitty ja Lydia. Näiden tapahtumien aikana Darcy alkaa uskoa, että hän antoi lähtöpassit Lizzylle liian noppelasti. Hän huomaa, että hiänellä on nokkeluutta, armollisuutta, myötätuntoa, älykkyyttä ja, toisin kuin hänen äitinsä ja nuoremmat sisarensa, käytöstapoja. Hän huomaa myös hänen kauneutensa, joka jäi alun perin huomaamatta, koska hän oli tylyllä tuulella. Lisäbonuksena hiän laulaa upeaa sopraanoa sunnuntain jumalanpalveluksissa. (Häh?!)
ellauri362.html on line 98: Koska Charles on selvästi kiinnostunut Miss Jane Bennetistä, Bingleyn sisaret kutsuvat hänet Netherfieldiin lounaalle, mutta kolmen mailin matkalla hän joutuu rankkasateeseen ja vilustuu, mikä vaatii hänen toipumista Netherfieldissä lähes viikon ajan. Elizabeth kävelee Netherfieldiin ja jää koko ajan hoitamaan Janea. Oleskelun aikana Elizabeth ja Darcy jatkavat sanallista miekkailua, mutta hän ei voi olla vaikuttunut naisen ominaisuuksista ja luonteesta. Darcy kirjoittaa kirjeen 15-vuotiaalle sisarlleen Georgianalle Pemberleyssä ja huomauttaa merkittävästä vierailijasta, neiti Elizabeth Bennetistä, joka saa hänet kuulostamaan ja käyttäytymään typerästi.
ellauri362.html on line 106: Darcyn ja Elizabethin tanssimisen aikana heidät keskeyttää paikallisesti tunnettu Sir Lucas, joka luulee olevansa palkitseva julistaessaan heidät komeaksi pariksi ja ehdottaessaan Charles Bingleyn ja neiti Jane Bennetin tulevaa liittoa. Myöhemmin, tanssin jälkeisellä illallisella, Darcy kuulee rouva Bennetin äänekkäästi kerskailevan, että hänen tyttärensä Jane menee pian naimisiin Darcyn rikkaan ystävän Charles Bingleyn kanssa.
ellauri362.html on line 108: Ballin jälkeen Darcy ja Bingleyn sisko Caroline keskustelevat veljensä ihastumisesta Janeen ja ovat yhtä mieltä siitä, että tällainen liitto tulee olemaan hänelle tuhoisa. Estääkseen liittouman he sopivat edelleen saavansa hänet takaisin Lontooseen, ja siellä ollessaan Darcy vakuuttaa hänet, että tunneyhteys on vähäinen ja käytännön haitat ovat valtavat. Vaikka Darcy tuntee edelleen vetoa Elizabethiin, hänen ongelmansa Elizabethin kanssa saavat hänet ajattelemaan, että hän tekee Bingleylle palveluksen erottamalla hänet Hertfordshirestä ja Bennetsistä.
ellauri362.html on line 110: Palattuaan Lontooseen Darcy vakuuttaa Bingleyn nopeasti, että hänen emotionaalinen yhteys Miss Jane Bennetiin on vähäinen ja tällaisen liiton käytännön haitat ovat valtavat. Siksi niiden erottamisen tulisi olla pysyvä.
ellauri362.html on line 116: Saapuessaan Darcy ja Fitzwilliam saavat tietää, että heidän tätinsä rehtorilla William Collinsilla on vierailija Hertfordshiresta, neiti Elizabeth Bennet. Viikon aikana Darcy tulee ihailemaan Elizabethia entisestään illallisilla, teellä, pappilavierailuilla ja erityisesti yhteisillä kävelyillä Rosingsin tontilla. Vaikka Elizabeth jatkaa hänen kiusoittelemista seurassa, hänen sanojensa terävä reuna on kadonnut. Ja heidän yksityiskeskustelunsa ovat sivistyksellisiä ja aitoja.
ellauri362.html on line 131: Lydian Lontoosta ja keksiä jotain. Samanaikaisesti herra Bennet ja Gardiner-setä yrittävät tehdä saman asian, mutta he epäonnistuvat, kun taas Darcy onnistuu käyttämällä yhteyksiään ja rahaa, erityisesti rouva Youngen kanssa, joka oli osallisena Wickhamin Georgianan viettely-yrityksessä. Lahjuksen jälkeen hän johdattaa Darcyn Wickhamin ja Lydian luo. Useiden keskustelujen aikana Darcy ei pysty suostuttelemaan Lydiaa hylkäämään Wickhamia, joten Darcy joutuu lahjomaan Wickhamin mennäkseen naimisiin Lydian kanssa. Darcy tuo ehdotetun sopimuksen Gardiner-setälle, joka vastahakoisesti suostuu antamaan Darcyn maksaa kaupasta nimettömänä. Sopimus sisältää Wickhamin velkojen maksamisen ja armeijan upseeripalkkion ostamisen. Vastineeksi Lydia ja Wickham menevät naimisiin.
ellauri362.html on line 135: Palattuaan Hertfordshireen Bingley ja Darcy kutsuvat Bennetsit virallisesti Longbourniin. Vierailun aikana Darcy ja Elizabeth käyttäytyvät muodollisesti, mutta Bingley ja Jane köyrivät siivouskomerossa ja alkavat nopeasti uudelleen kiintyä toisiinsa. Seuraavan vierailun aikana Darcy vakuuttuu siitä, että Bingleyn ja Janen kiintymys on aitoa ja kestävää, ja tämän jälkeen hän tunnustaa Bingleylle aiemman petoksen parin erottamisessa. Näiden uusien tietojen perusteella Bingley pyytää Janea välittömästi tekemään hänestä onnekkain mies, ja hän hyväksyy. Koska Elizabeth ei ole antanut Darcylle mitään merkkejä siitä, että hänen tunteensa häntä kohtaan olisivat muuttuneet, Darcy palaa Lontooseen. Hän ei ole halukas satuttamaan toista hylkäämistä.
ellauri362.html on line 143: Darcy pyytää isältä herra Bennetiltä Elizabethin kättä. Isä ei voi uskoa sitä. Ottaako minun Lizzy tuollaisen kylmän kapakalan? Kymppitonni vuodessa sinne tai tänne..
ellauri362.html on line 148: Kaksoisavioliitto Merytonin kirkossa – Jane Bennet ja Charles Bingley; Elizabeth Bennet ja Fitzwilliam Darcy. Darcy virnuilee yhtä leveästi kuin Bingley. Bennezeistä puhumattakaan! 15 000 puntaa vuodessa! Täähän on kuin Bonesin pieni Hodges ja iso Angela. I LOVE YOU sanottuna katkaravuilla.
ellauri362.html on line 257: Liz ja Mr. Darcy on kuskattu Turkkiin asti pois tyttärien toilailujen tieltä. Tällä kertaa ei olisi kiire saada typyt naimisiin koska 2 perillistä on pahnanpohjimmaisina kypsymässä Pemberleyssä. Joutua näkyy pidettävän kumminkin, vaikka nolo Mrs. Bennett mummi on jo ilmeisesti saatettu haudan lepoon ensimmäisenä kuten kaikki toivoivat. Ukki Mr. Bennett on jostain syystä Pemberleyssä syytinkiläisenä, vaikkei Longbournea olisi vielä ollut pakko luovuttaa inhalle Mr. Collinsille. Isosisko Letitialla on Janen habitus mutta luonne Mrs. Bennetin ja Maryn hybridi. Camilla vetää sille lizarit eikä edes kaduta.
ellauri362.html on line 284: 
ellauri364.html on line 61: Hysteriasta on aiempia paasauxia albumeissa 84, 100, 104, 119, 120, 147 (Habermas), 203 (Bergman), 299 (Freud). Tässä voi nyt olla vähän toistoa mutta repetitio mater studiorum.
ellauri364.html on line 106: Johann Friedrich Krafft (Pseudonym; eigentlich Feist oder Weiße?; * unter unbekannten Umständen; † 23. Juli 1785 in Jena) war ein vermutlich ehemaliger preußischer Beamter, der unter einer neuen Identität für Goethe als Faktotum, d. h. Berichterstatter und Sekretär, tätig war.
ellauri364.html on line 138: Carl Albert Hansen Fahlbergs artikel i Magnus Hirschfelds tidsskrift Jahrbuch für sexuelle Zwischenstufen med titlen: "H.C. Andersen: Beweis seiner Homosexualität", 1901, var den første i en lang række af afhandlinger, der berører Andersens (homo)seksualitet. Argumenterne for Andersens homoseksualitet fandt Hansen i digterens forelskelser i mænd, hans nervøsitet, feminitet, huslighed, forfængelighed, sygelighed m.m., samt ikke mindst i hans kunstneriske geni.
ellauri364.html on line 155: Lisää voitte lukea Balzacin Bette serkusta. Vanhuudessa patologiat ovat melkein normaaleja. Unitautiset ja kuppaset voivat viettää koiranelämää. Hermostuneen äidin ja psykopaatti-isän lapsista tulee hermostuneita psykopaatteja. Erityisesti juutalaisissa on paljon hermovikoja. Eri degeneroituneita ovat. Mutta lue Frazerin Golden Bough niin piristyt!
ellauri364.html on line 210: Det här spelet nämndes i paret Keplers rysare Paganinikontraktet. Killespelet har letat sig in i den svenska litteraturen. Carl Michael Bellmans Fredmans Testamente nummer 181, Kambiospelet, handlar om en spelares förtvivlan under ett parti:
ellauri364.html on line 252: This article is not about the album by Blood, Sweat & Tears. For the song by the Beach Boys, see Child Is Father of the Man.
ellauri364.html on line 475: James tulee tähän johtopäätökseen pohdittuaan pitkään ikuista kysymystä: kumpi oli ensin, muna vai kana? Jamesin näkemys ilmaistaan hyvin Bruce Springsteenin suositussa kappaleessa "Reason to Believe". Ei ole mitään syytä uskoa, että elämällä on tarkoitus, mutta onnellisimmat ihmiset ovat ne, jotka uskovat joka tapauksessa, toivoen parempaa tulevaisuutta.
ellauri364.html on line 479: The LEGENDARY, AMAZING and BREATHTAKING 1990 solo acoustic performances in support of The Christic Institute are among the most emotional and revealing of Bruce's career. His explanation of Reason to Believe seems to stray a little from William James.
ellauri364.html on line 482: Reason to Believe
ellauri364.html on line 535: Behind a weepin' willow tree
ellauri364.html on line 579: Aihetta koskevasta perustutkimuksestaan Diener sai lempinimen Dr. Happiness. Tutkijoita, joiden kanssa hän on työskennellyt, ovat E. Saarisen sielunkumppani Daniel Kahneman ja Martin "kukoistus" Seligman. He held Smiley's chair as Joseph R. Smiley, Distinguished Professor of Psychology at the University of Illinois sat on it :). Diener's wife Carol is a psychologist and attorney. His daughters Marissa and Mary Beth are psychologists, as is his son, Robert.
ellauri365.html on line 40: C'hoarvezout a ra an istor en ur fouzhlec'h. Evit louzañ bourc'hizien eus Rouen, Monsieur et Madame Beauflanquet, eo kemmet an ti en ul leti hag a ro bod d'un harem turk.
ellauri365.html on line 49: Maupassant [måpasa], Henry René Albert Guy de, fransk författare, f. 5 aug. 1850 på slottet Miromesnil i Normandie, d. 6 juli 1893 Auteuil, var ättling af en gammal lothringsk adels- familj; modern var sy- ster till skalden Alfred de Poittevin. Föräld- rarna skildes tidigt, och den intelligenta och litterärt intresse- rade modern, en barn- domsväninna till Gu- stave Flaubert, ledde sonens uppfostran. Hans barndom förflöt vid Normandies kust, där M. insöp sin kärlek till naturen och lärde kän- na dessa normandiska typer, som han sedan så gärna skildrade. Adertonårig inträdde han 1868 i Marinministeriet, men öfvergick 1878. till kultusministeriet. Han saknade emellertid intresse för ämbetsmannabanan. Redan tidigt vak- nade hans lust för litteraturen, som närdes af mo- derns ungdomsminnen. Flaubert omfattade honom med en faders kärlek, kritiserade strängt hans. första omogna försök, inpräntade i hans sinne sina egna konstnärliga principer, lärde honom att genom aldrig tröttnande observation söka uppfånga det förut icke iakttagna och därför nya och att återge. det så, att det skildrade fenomenet skiljer sig från alla andra och blir individuellt och enastående. Framför allt afhöll han honom från att debutera för tidigt. Från midten af 70-talet meddelade dock M. under hvarjehanda pseudonymer (oftast Guy de Valmont) smärre bitar åt tidningar och tidskrifter, och 1879 fick han uppförd en drama- tisk bagatell, Histoire du vieux temps. Hans verk- liga debut inföll dock först 1880 med diktsamlingen Des vers. Den har obestridligen ett originellt skaplynne och väckte uppseende kanske ej minst därför, att den hotades med ett åtal för osedlighet hufvudsakligen på grund af dikten Le mur), som deck afstyrdes genom inflytelserika vänner. M. insåg sedan själf, att hans talang låg mera för prosan, i all synnerhet sedan han samma år ut- gifvit novellen Boule de suif (i "Soirées de Mé- dan"). Med denna novell, som utmärktes genom skarp observationsförmåga och ypperlig prosa- stil, slog M. igenom och intog sin plats som en at den naturalistiska skolans förnämsta representanter och en af den franska litteraturens största novellister. Den efterföljdes af en lång rad novel ler, först publicerade i "Gil Blas" och "Echo de Paris" och sedan samlade i bokform under följande titlar: La maison Tellier (1881), M:lle Fifi (1882), Les contes de la Bécasse (1883), Clair de lune i (1884), Au soleil (resebilder, s. a.), Les soeurs Rondoli (s. a.), Miss Harriett (s. a.), Yvette (s. a.; sv. öfv. 1905), Monsieur Parent (s. a.), Contes du jour et de la nuit (1885), Contes et nouvelles (s. 4.), Contes choisis (1886), La petite Roque (s. a.), Toine (s. 1.), Le Horla (1887), Sur l'eau (rese- skildringar, 1888), Le rosier de Mime Husson (s. å.), L'héritage (s. a.), La main gauche (1889), Histoire d'une fille de ferme (s. a.), La vie errante (reseskildringar, s. å.) och L'inutile beauté (1890); efter hans död ha ytterligare publicerats Le père Milon (1899; "Gubben Milon", s. å.), Le colporteur (1900) och Dimanches d'un bourgeois de Paris (s. å.). Till dessa novellsamlingar ansluta sig sexromanerna Une vie (1883; "Ett lif", 1884), Bel-ami (1885; "Qvinnogunst", 1885 och 1901), Mont-Oriol (1887; sv. öfv. 1895), Pierre et Jean (1888; "Pierre och Jean", s. a.), Fort comme la vi mort (1889; "Stark som döden", 1894 och 1910) och Notre coeur (1890; "Vårt hjerta", 1894 och 1910). För scenen skref M. vidare treaktsskåde spelet Musotte (i samarbete med J. Normand, 1891) och La paix du ménage (uppf. på Théâtre fran- çais, 1893). M. skref äfven litterära studier, bl. a. öfver Emile Zola (1883) och Gustave Flaubert (1884). Denna oerhörda produktion fullbordades en på den korta tiden af omkr. tio år. Den gjorde honom hastigt världsberömd som en äkta represen tant för den franska conten, en ättling i rakt ned stigande led af de gammalfranske fabliåförfattarna, med ära upphärande Rabelais', La Fontaines och Voltaires traditioner.
ellauri365.html on line 51: M. var en kraftigt sensuell natur, en friluftsmänniska och atlet, sjudande af af lifslust, säker i sin styrka, måttlöst hängifvande sig åt alla sensationer, full af känsla inför naturens skådespel, en vacker natthimmel, ett doftande fält, en solbelyst öppning i den högstammiga skogen, älskande kvinnan med en naiv, nästan animal, men ( på samma gång blyg lidelse. I denna öfversval- lande lifsglädje blandade sig dock alltid en viss sorgbundenhet. Han har själf tecknat sitt väsen, då han någonstädes säger, att han vissa dagar hatar allt, så att han kunde önska sig döden, andra åter känner sig glad och lycklig som ett djur. I kraft af detta sitt lynne, hvars tendenser funno sin motsvarighet i den naturalistiska riktning, som behärskade litteraturen i det ögonblick, då M. framträdde, kom hela hans diktning att röra sig inom det sinnliga lifvets sfär, återgifvande enkla och rela- tivt föga sammansatta själstillstånd och med för kärlek tecknande folkliga typer. Hans analys är kanske icke så djup, men hans rika begåfning öf verskylde i viss mån denna brist genom den styrka och lysande klarhet, hvarmed han återgaf det sedda. Ingen har mästerligare än M. förstått att ge relief och betydelsefullhet åt hvardagliga ämnen. Han ser så skarpt och klart, och hans språk är så säkert och smidigt, att han i några få ord tecknar profilen af ett ansikte eller en individs karaktär, gester och hela yttre person. I början öfverlämnade han sig kanske alltför fritt åt en viss ytlig uppsluppen och sensuell lifsglädje. Större utrymme för sina rika anlag fann han i romanerna "Une vie" och "Bel-ami", hvilka återge vissa sidor af det moderna lifvet med en rikedom på nyanser och en ironi, som blottar alla motsägelser och löjligheter situationerna eller personernas karaktär. Och denna ironi är så öfverlägsen och så objektiv, att det förefaller, som om det vore icke författaren, utan tingen själfva, som talade. Hvad M. än skildrar, är uppfattningen så frisk, så omedelbar, så utan all sjuklighet och förkonstling, att han kan säga mycket, som skulle stöta hos andra författare. Sådant gestaltade sig M:s författarskap under de första åren af åttiotalet, men hans oerhörda produktion och hans i öfrigt våldsamma lefnadssätt. bröto snart hans krafter. Plötsligen stod han, som dittills endast haft öga för det fysiska lifvet, undrande inför en ny värld, hvilken uppgått i hans inre. Ett annat ljus faller öfver företeelserna och ger en ny karaktär åt hans diktning. Intet vittnar kanske mera om omedelbarheten och styrkan i hans begåfning än den säkerhet, hvarmed han äfven tecknat dessa nya själstillstånd. I "Le Horla" se honom redan kämpa med de vansinnets fantom, som snart skulle omtöckna hans själslif. Tankar på ålderdomen, på döden, ett mörkt tungsinne utbreda sig allt mer och mer öfver hans skrifter. Särskildt romanerna "Fort comme la mort" och "Notre coeur" präglas af en gripande och känslofull själsfinhet, som hans tidigare skrifter. knappast låtit ana. 1892 sökte han döda sig med rakknif, då han kände, att han icke längre kunde strida mot vansinnet. I tvångströja fördes han till ett sjukhus, där han dog af paralysie générale efter 18 månaders sjukdom. Han nekade flera gånger att taga säte i franska akademien liksom att mottaga hederslegionen. I Parc Monceau i Paris har man rest ett vackert monument öfver honom. Verlet; ett annat finnes i Rouen. Hans rykte har varit i ständigt stigande efter hans död. Ytterligare sv. öfv. äro "Lifsbilder" (1888), "Berättelser och skisser. Med en inledning om hans författarskap af T. Hedberg" 1893) och "En duell. Efterlämnade skisser och berättelser" (1900). Se J. Lemaître, "Les contemporains" I, V och VI (1885, 1892, 1896), R. Doumic, "Ecrivains d'aujourd'hui" (1894), G. Brandes, "Samlede skrifter", VII (1901), A. Lom- broso, "Souvenirs sur M." (1905), och Maynial, "La vie et l'œuvre de M." (1906). 1902 började Oeuvres complètes att utkomma. (Nordisk familjebok 1912 s.v. Maupassant)
ellauri365.html on line 243: Onkohan Lahden tien huolzika Tuuliruusu saanut nimensä Maupassantin nuoruudentyöstä? Flaubertin ideoima Guyn eka julkaisu koski anilingusta. Une « feuille de rose » est l'expression populaire et imagée désignant un anulingus (L'anus étant la « rose des vents »). Le 31 mai 1877, dans l'atelier du peintre Becker, dans le VIe arrondissement, rue de Fleurus, en
ellauri365.html on line 459: Hans makor voro Emilia Uggla (1880–1893), Olga Wiberg (1896–1903) och Greta Sjöberg (1903–1906) samt övriga "partners" Ellen Belfrage och Kate Bang. He liked to bang nymphettes like so many of his colleagues.
ellauri365.html on line 463: I den självbiografiska Hans Alienus har han beskrivit barndomen som ensam. Efternamnet Alienus kommer av det latinska ordet för främmande, alienus. I Olshammarsgården fanns ett stort bibliotek med klassisk litteratur som Xenofon, Tacitus, Plutarchos och andra sådana lättläsliga. Bland svenska författare läste han Tegnér, Runeberg och Wallin. I Stockholm bodde familjen först på Johannis Östra Kyrkogata och från 1876 på Karlavägen 7 mittemot Humlegården. Heidenstam gick i Beskowska skolan. I början fick han goda betyg, men på grund av dålig hälsa gick det allt sämre i skolan. Han var ordblind och hade hela livet svårt att stava korrekt.
ellauri365.html on line 465: Vid sexton års ålder fick Verner sparken från skolan i Stockholm "av hälsoskäl" och fara med pappas pengar söderut. Han var alltså, som han själv skrev, "nog lycklig att få insupa de sydliga ländernas kosmopolitiska luft, medan ännu hans väsen besatt ungdomens hela mottaglighet". I september 1876 fick Heidenstam resa utomlands tillsammans med sin kusin Ernst. Resan gick till Alexandria och Kairo och där stannade de till våren 1877 innan de reste hem via Grekland och Italien. På hösten reste han åter till Beirut, Jerusalem och Kairo. I ett brev till sin mor förklarade han att han ville bli målare, ett yrkesval hon skarpt avrådde ifrån. I sitt skissblock ritade och målade han flitigt men han började också skriva verser.
ellauri365.html on line 467: Efter sitt giftermål med Emilia Uggla 1880 slog sig Heidenstam ned i Rom i avsikt att bli konstnär. Han och hans hustru blev uppskattade i den skandinaviska konstnärskolonin där. I juli 1881 flyttade de till Paris där Heidenstam avsåg att studera målning vid École des Beaux-Arts under Jean-Léon Gérôme. Heidenstam övergav dock planerna på att bli målare och 1882 flyttade paret till San Remo och han koncentrerade sig på att skriva poesi. Efter ett kort hemligt besök i Sverige och vid barndomshemmet sommaren 1883 bosatte sig Heidenstam i kantonen Appenzell i Schweiz. Med byn Bühler som fast punkt gjorde de täta resor till Frankrike och Italien, som Heidenstam senare skrev reseberättelser om i Från Col di Tenda till Blocksberg. Hårt liv!
ellauri365.html on line 493: Efter att våren 1896 rest i Karl XII:s spår till Konstantinopel, Bender, Poltava, Moskva och Sankt Petersburg satte Heidenstam igång med nästa projekt, boken Karolinerna i två delar om den svenske krigarkungen och hans armé. På sommaren 1896 tog han kontakt med sin förläggare Karl Otto Bonnier och begärde 16 000 kronor, ett belopp som Bonnier ansåg vara "fabelaktigt stort" och som motsvarar närmare 1 miljon kronor i 2006 års penningvärde. Boken blev dock en stor framgång och sålde i olika upplagor över 120 000 exemplar. I boken följer Heidenstam dumma bögen Karl XII:s fälttåg i öster, slaget vid Poltava och flykten till Konstantinopel.
ellauri365.html on line 498: Beställningsboken Svenskarns och deras hövdingar blev en platt text, där inte bara fantasin saknas utan även Heidenstams goda humör, hans lekfullhet och ibland överraskande fräckhet. Boken blev Heidenstams sista berättande prosaverk, och efter Nya dikter var hans offentliga författarskap i princip avslutat. Gustaf Fröding och August Strindberg var tidvis goda vänner till Heidenstam, men relationerna till både Fröding och Strindberg gick dock i vågor då de inte bara var kreativa kollegor utan också konkurrenter med olika bakgrund och livsåskådning.
ellauri365.html on line 520: Heidenstam hade svårt att behålla relationen till de kvinnor han förälskade sig i och var gift tre gånger trots att han, främst av ekonomiska skäl, inte ville binda sig i äktenskap. Första äktenskapet ingicks 1880 med Emilia Uggla och efter det följde Olga Wiberg och Greta Sjöberg. Utöver dessa förhållanden hade han ett längre förhållande med Ellen Belfrage som han knullade gravid, inte beredd att ta något ansvar utöver att betala 500 spänn per år för sonen Nils, som dog barnalös, samt med Kate Bang, med vilken han delade sina sista 20 år.
ellauri365.html on line 556: Han hyste en stor beundran för Benito Mussolini och Adolf Hitler. Han var mycket positiv till de politiska förändringarna i Tyskland: "Jag visste att Tysklands stund skulle komma och hälsar nu nationens uppvaknande. Min åsikt är nu som förr, att det nya Tyskland genom sin segerrika kamp mot bolsjevismen får kommunistiska vågen i Europa att stagnera och därigenom – som vi hoppas – räddar den europeiska civilisationen." Han var med andra ord också en motståndare till sovjetkommunismen.
ellauri365.html on line 594: Elisabet Gyllenkrok, som var 13 år äldre än Verner, vistades i flera omgångar som ett slags sällskapsdam i änkefriherrinnan Didrica Beata Sophia Rütterskjölds, f. v. Vegesack hem. Denna dam (1802—84) var Verner von Heidenstams mormor, och han hyste för Betty »en hängivenhet utan gräns», efter vad han själv berättar i memoarboken. Det var under de täta besöken hos mormodern, som Verner von Heidenstam lärde känna Betty Gyllenkrok. I sina brev till henne anslår han stundom en ton av Don Juan, men en tanke på åldersskillnaden och en blick på Betty Gyllenkroks konterfej skingrar alla misstankar om någon häftigare passion. Eller hur? Stavningsfelen är redan uppenbara. Fantastiskt illa stavat för en pojke. Vernerin piirustuxet oli kehnoja. Entä runot? Selasin läpi kokoelman Dikter: aika heikkoja, täynnä klischeitä.
ellauri365.html on line 602: och ro fru Bettys eka.
ellauri367.html on line 53: Syyskuun lopussa 1941 Cairncross lähetti Moskovaan raportin pääministeri Churchillille atomiaseiden luomisprojektista, jonka britit valmistautuivat valmistamaan kahden vuoden sisällä. Tämä raportti kiinnitti ulkomaantiedustelupalvelun johtajan P. M. Fitinin huomion, joka ilmoitti asiasta L. Berialle, joka määräsi, että saadut tiedot siirretään tutkittavaksi NKVD:n 4. erityisosastolle, joka harjoitti tieteellistä tutkimusta. Siitä hetkestä lähtien työ atomiaseiden luomiseksi alkoi itse asiassa Neuvostoliitossa (operaatio Valtava ( englanniksi ) - "valtava, hirviömäinen") - aikana, jolloin vihollinen ryntäsi kohti Moskovaa ja tilanne rintamilla oli uhkaava.
ellauri367.html on line 132: Auf diese Erzählung geht wohl auch die bis heute umlaufende Geschichte zurück, die Familie Rothschild habe ihren Reichtum durch eine Spekulation auf den Ausgang der Schlacht bei Waterloo erworben. Danach habe Nathan Rothschild dank eines effizienten Informationsdienstes bereits vor der britischen Regierung vom siegreichen Ausgang der Schlacht erfahren und daraufhin seine Aktien verkauft, um andere Anleger glauben zu machen, er sei im Besitz von Information über eine britische Niederlage. Es sei danach zu Panikverkäufen und starken Kursverlusten gekommen, die Nathan dazu genutzt habe, die Wertpapiere billig aufzukaufen. Nach dem Eintreffen der Siegesnachricht habe er dann von einem enormen Kursanstieg profitiert. Georges Dairnvaell brachte diese unwahre Geschichte 1846 in seinem Pamphlet Die erbauliche und kuriose Geschichte von Rothschild I., König der Juden erneut in Umlauf.[a 3] Später, zur Zeit des Nationalsozialismus, wurde sie durch den unverhüllt antisemitischen deutschen Propaganda-Film Die Rothschilds verbreitet. Zudem war bereits im 19. Jahrhundert das Gerücht aufgekommen, Nathan Mayer Rothschild habe einen französischen General bestochen, um den britischen Sieg sicherzustellen.
ellauri367.html on line 138: Verschwörungstheorien, in denen der Familie Rothschild eine Rolle zugesprochen wird, gibt es bis heute. In unterschiedlichen Versionen existiert die Theorie, die Rothschilds leiteten oder beteiligten sich an einer entweder jüdischen, freimaurerischen, illuminatischen oder außerirdischen Verschwörung, häufig mit den in diesem Umfeld üblichen Ähnlichkeiten oder unkritischen Bezugnahmen auf die längst als Fälschung entlarvten Protokolle der Weisen von Zion. Ebenfalls als Quelle für derartige Theorien werden die allgemein nicht als authentisch angesehenen sogenannten Rakowski-Protokolle genannt.
ellauri367.html on line 168: Hänen syntymäpäivänsä on 15. syyskuuta. Mr. Burnsin äärimmäinen vanhuus on usein puujalkahuumorin lähde. Burnsin isä oli orjaomistaja eteläisen viljelmän omistaja, joka inspiroi Simon Legreen hahmon Harriet Beecher Stowen romaanissa Setä Tuomon tupa. Homer ja Grampa polveutuvat eversti Burnsin karanneesta orjasta Virgilistä, joka pakeni britti-Kanadaan. Hänen kansallislaulunsa viittaa siihen, että hän oli kotoisin Itävalta-Unkarista. Mr. Burns vastaa usein puhelimeen arkaaisella tervehdyksellä "Ahoi-hoi", jonka Alexander Graham Bell ehdotti, mutta jonka on kauan sitten korvannut tutumpi "Helou".
ellauri367.html on line 191: Rakovskin oikea nimi oli Krăstjo Stantšev. Hän syntyi Gradetsissa lähellä Kotelin kaupunkia Bulgariassa. Hänen isänsä oli varakas maanomistaja, jonka jättämän suuren perinnön turvin hän matkusteli ympäri maailmaa. Hän opiskeli vuosina 1890–1892 Genevessä Sveitsissä, mutta joutui pidätetyksi poliittisen toimintansa vuoksi. Hän tutustui jo Genevessä moniin maanpaossa eläneisiin venäläisiin vallankumouksellisiin, kuten Pavel Akselrodiin, Georgi Plehanoviin, Vera Zasulitšiin ja Rosa Luxemburgiin. Hän edusti Bulgariaa sosialistisen internationaalin kongresseissa Zürichissä 1893 ja Lontoossa 1896. Rakovski aloitti lääkärinopinnot Berliinissä, mutta joutui pian karkotetuksi Saksasta sosialistisen toimintansa vuoksi. Hän vei opintonsa loppuun Montpellier’n yliopistossa Ranskassa, ja valmistui lääkäriksi vuonna 1897. Hän suoritti vuosina 1899–1900 asepalveluksen Romanian armeijassa. Rakovski puhui useita keinotekoisia kieliä ja loi kansainvälisen uran vastavallankumouksellisena. Hän julkaisi eri maissa politiikkaa käsitteleviä teoksia käyttäen toisinaan kirjailijanimeä Inshallahov.
ellauri367.html on line 199: Aluksi väliaikainen hallitus vainosi häntä, mutta lokakuun vallankumouksen jälkeen RSFSR: n hallitus lähetti hänet lähettiläänä Stavropoliin ja Odessaan. Rakovsky nousi neuvostomielisen "Ukrainan työläisten ja talonpoikien vallankumouksellisen hallituksen" presidentiksi, joka oli muodostettu bolshevikkien aluevoittojen seurauksena. Hänen piti neuvotella Ukrayinska Narodna Respublikan ja myös Pavlo Skoropadskyin hetmanaatin kanssa. Trotskin jälkeen hän oli mukana Brest-Litovskin rauhansopimuksessa. Hänet lähetettiin Berliiniin syyskuussa 1918 jatkamaan Ukrainaa koskevia neuvotteluja, ja hänet karkotettiin yhdessä Adolf Abramowitsch Joffen ja Nikolai Ivanovitš Bukharinin kanssa. Hänet pidätettiin matkalla, mutta vapautettiin jälleen marraskuun vallankumouksessa.
ellauri367.html on line 263: Estherin isoisä oli rabbi, kuten hänen ensimmäinen aviomiehensä. Toisen avioliiton jälkeen hänet tunnettiin nimellä Esther Wichmann. Estherin isä, Meyer Yankev Lifshitz, oli hyvin koulutettu sekä maallisissa että klassisissa juutalaistutkimuksissa. Hän kirjoitti sekä runoutta että proosaa. Hänen äitinsä Basyalla oli perheyhteyksiä, joihin kuuluivat Vilnan Katzenellenbogenit ja Rommit. Molemmat olivat tärkeitä perheitä, jotka tunnettiin koulutuksestaan, asemastaan Vilnan virallisessa juutalaisyhteisössä ja menestyksekkäästä liiketoiminnastaan. Tsvi-Hirsh Katzenellenbogen (1795–1868) tuki muun muassa juutalaisten sosiaalista elämää ja taiteellista lahjakkuutta kodissaan pitämänsä salongin kautta. Yksi hänen tärkeimmistä vieraistaan oli Avrom Dov-Ber Lebensohn (1794–1878), jonka hepreaksi kirjoitetulla runoudella oli osansa sen elpymisessä nykykieleksi. Rommien kustantamo painoi kaikentyyppisiä kirjoja, sekä jiddišiksi että hepreaksi, tekemättä eroa aikansa eri uskonnollisten ryhmien välillä.
ellauri367.html on line 284: Kuhn ja muutama muu Bundmen matkusti Berliiniin osallistuakseen vuoden 1936 kesäolympialaisiin lajeina juutalaisten mukilointi ja nyljentä. Eivät päässeet edes pistesijoille.
ellauri367.html on line 301: Päätellen, että kansainvälisen rahoituksen tavoitteena on natsismin hyökätä stalinismia vastaan sotilaallisesti, hän pyrkii edistämään liittoa Puolan jakamisen ympärillä (Saksan ja Neuvostoliiton välisen sopimuksen esikuvana). Gabriel kysyy sitten yhteyshenkilön nimeä, joka voisi varmuudella sanoa olevansa kansainvälisen korkean rahoituksen alalla. Rakovsky sanoo, että Lionel Walter Rothschild oli yksi heistä (kuoli 1937), Kuhn, Loeb & Co -pankki Schiffin, Warburgin, Loebin ja Kuhnin perheen, Bernard Baruchin, Felix Frankfurterin, Frank Altschulin, Benjamin Victor Cohenin, Nathan Straus Jr:n kanssa., Laurence Steinhardt, Léon Blum, Samuel Irving Rosenman, Walter Lippmann, Herbert H. Lehman, Dreifus, Thomas W. Lamont, Georges Mandel, Henry Morgenthau, Mordecai Ezekiel, Jesse L. Lasky, mutta neuvoo häntä lopulta puhumaan Yhdysvaltain Neuvostoliiton suurlähettiläs Joseph E. Daviexelle.
ellauri367.html on line 312: Stig Svante Eugén Bergling (1. maaliskuuta 1937 Tukholma, Ruotsi – 24. tammikuuta 2015 Tukholma) oli ruotsalainen poliisi ja vakooja, joka työskenteli Neuvostoliiton hyväksi. Hänet tuomittiin vuonna 1979 Ruotsissa elinkautiseen vankeuteen vakoilusta. Berglingin ja hänen vaimonsa loikkaus Suomen kautta Neuvostoliittoon lokakuussa 1987 nostatti suuren myrskyn Olof Palmen murhatutkinnan virheiden ja tuloksettomien sukellusvene-etsintöjen turhauttamien ruotsalaisten keskuudessa. Berglingin tapauksessa ongelmana oli ollut, ettei Supo ollut saanut Säpolta oikea-aikaisia tietoja. Turhautuneet ruåzalaiset antoi potkut kaikille.
ellauri367.html on line 314: Berglingin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei testannut Venäjän rajoja, vaan Venäjä tunsi itsensä uhatuksi jouduttuaan uuden Euroopan myötä Yhdysvaltoihin kallellaan olevien maiden ympäröimäksi.
ellauri367.html on line 315: Dagens Nyheter kertoi tammikuussa 2015 Berglingin kuolleen 77 vuoden iässä tukholmalaisessa vanhainkodissa. Hän käytti kuollessaan nimeä Stig Svante Eugén Sydholt. Hänen vaimonsa Elisabet Sandberg oli kuollut jo aiemmin.
ellauri368.html on line 68: Abraham Dov Ber Lebensohn (jiddish: אברהם דב-בער לעבענזאָהן; n. 1789/1794 – 19. marraskuuta 1878), joka tunnetaan myös nimillä Dovish -Braham (Braham) ב-בער מיכלישוקר) ja Adam ha-Kohen (אד ״ם הכהן), oli Liettuan juutalainen hebraisti, runoilija ja tapakouluttaja.
ellauri368.html on line 70: 
ellauri368.html on line 73: Avraham Dov Ber Lebenson syntyi Vilnassa Liettuassa. Hän kiinnostui heprean kielioppista ja välimerkeistä tutkiessaan lain viikoittaisia osia bar - mitzvalleen. Hän meni naimisiin tuon ajan tavan mukaan heti barmitsvansa jälkeen ja vietti seuraavat kahdeksan vuotta vaimonsa vanhempien luona Michališkissa. Tämä antoi hänelle sukunimen "Michailishker", joka vastaa hänen kynänimensä "Adam" viimeistä kirjainta (muodostettu Abraham Dob Michailishkerin nimikirjaimista). Sukunimi "Lebensohn", jonka hän otti, on kirjaimellinen käännös sanasta "ben Ḥayyim". Hän asui neljä vuotta Oshmianyssa, missä hän yritti vakiinnuttaa itsensä kauppiaana. Hän oli taitava rabbiinitutkija, mutta omisti suurimman osan vapaa-ajastaan heprean runollisten ja kieliopillisten teosten tutkimiseen. Palattuaan kotikaupunkiinsa, jossa hän asui loppuelämänsä, hän toimi lumpunvälittäjänä ja opettajana.
ellauri368.html on line 87: LEBENSOHN, MICAH JOSEPH (tunnetaan myös nimellä Mikhal; 1828–1852), yksi *Haskalahin merkittävimmistä heprealaisista runoilijoista. Vilnassa syntyneen Abraham Dov *Lebensohnin (Adam ha-Kohen), joka oli aikansa johtava intellektuelli ja yksi sen merkittävimmistä runoilijoista, poika Micah Lebensohn sai perusteellisen heprealaisen koulutuksen, mukaan lukien intensiivisen Raamatun tutkimisen. Toisin kuin muut hänen aikansa nuoret, jotka joutuivat kamppailemaan voidakseen opiskella maallisia aineita, Lebensohn oli yksityisopetuksessa saksaa, puolaa, venäjää ja ranskaa. Hän osoitti jo varhaislapsuudessa suurta kiinnostusta kirjallisuuteen ja aloitti kirjallisen toiminnan hepreantamalla saksalaista runoutta. Hänen 19-vuotiaana käännettyä suurimman osan Vergilin Aeneidin toisesta kirjasta Schillerin saksankielisestä versiosta (97 säkeistöä) vahvisti Lebensohnin maineen Vilnan kirjallisuusmaailmassa. Vuotta myöhemmin hän käänsi Vittorio Alfierin näytelmän Saul nimellä Aḥarit Sha'ul. (Kaikista säilyneistä kopioista osia käännöksestä puuttuu.) 17-vuotiaana Lebensohn sairastui vakavasti tuberkuloosiin ja hänet lähetettiin Berliiniin sairaanhoitoon. Lääkäreiden neuvosta hän kokeili Salzbrunnin kylpylää vuonna 1849, mutta palasi Berliiniin talvella. Seuraavan kesän hän vietti Reinerzin kylpylässä, jossa hänen tilansa parani, ja siellä hän kirjoitti parhaan teoksensa. Talven tullessa hän sai shuubin ja palasi isänsä kotiin Vilnaan, missä hän kuoli 24-vuotiaana.
ellauri368.html on line 122: Evghenia Gutul är guvernör i Gagauzien, en självstyrande region i södra Moldavien. Hon är på ett veckolångt besök i Ryssland och träffar Vladimir Putin i Sotji. Besöket ges stor uppmärksamhet i Rysslands statligt styrda mediekanaler.
ellauri368.html on line 166: Elämän pidentämisen lisäksi seosmelassi parantaa ihmisten henkistä kapasiteettia: se mahdollistaa mutatoituneiden Spacing Guild -lentäjien navigoida pakaxi taitetussa tilassa ja matkustaa planeettojen välisiä matkoja; ja laukaisee joitain Bene Gesseritin voimia, (bene gesserit = tulee toimineexi hyvin) uskonnollista naisryhmää, joka yrittää salaa hallita ihmiskunnan suuntaa. Melassia on vaikea hankkia, ei vain Arrakisin ankaran ympäristön vuoksi, vaan myös jättimäisten ihomatojen vuoksi, joita houkuttelee kaikki rytmilliset äänet aavikon hiekoilla. (Ei auta Paavalinkaan nussia nenärenkaalla varustettua Filistean tyttöä 4/4 tahdissa!) Arrakin hallinnasta, sen maustetuotannosta ja vaikutuksista ihmiskunnan kehitykseen tulee vuosituhansia jatkuneen sarjan myötä kehittyvän konfliktin keskipisteitä.
ellauri368.html on line 238: Ibn Shabbethain toinen satiiri on hänen Dialogue Between Viisaus ja rikkaus''', kirjoitettu vuonna 1214. Dialogi on seuraava: Peleg ja Joktan, kaksoisveljet, kiistelevät viisauden ja vaurauden suhteellisista ansioista. Yksi pitää viisautta, toinen wealthia, voimakkaimpana voimana
ellauri368.html on line 244: Profeetta Habakbukin kirja (Sepher yabakbuk ha-Nabhi) on parodia ilman satiirista motiivia. Joan de Plantevit löysi siitä kabalistisen merkityksen Kanni-nimessä nähtyään Otsia) viittaus juutalaiseen Messiaaseen ja Beerissä pakanamaailmaan. Mutta tämä naivismi jo naurettiin kirjoittanut Bartolocci, joka tunnisti kirjan huumorin*«. Miten Se, kuinka pitkälle kirjoittaja onnistui olemaan humoristinen, on toinen kysymys. Profeettojen kieltä jäljitetään taitavasti, mutta huumori ei ole kovin voimakasta. Juutalaiset, sanoo parodisti, jakaantuivat uskollisuudestaan Vineyardin välillä (Karmi) ja kaivo (Beeri), taitaa olla viittaus siihen hillittömyyttä ja raittiutta. Pullon (Bakbulj) innoittama profeetta lähetettiin kääntämään ihmiset palvomaan viinamäkeä, jonka hän onnistui monien koettelemusten jälkeen saavuttamaan, vihjaten siten, että juutalaiset eivät olleet askeetteja vaan päinvastoin kovia dokuja.
ellauri368.html on line 318: Hasidism was inspired by Israel ben Eliezer, who was eventually dubbed the Ba'al Shem Tov after he was "revealed" as a wonder-working leader in about 1736. He lived in the Ukraine, where there was a high density of provincial Jewish communities. Two generations after the death of this charismatic leader, his followers printed BeShT (In Praise of the Ba'al Shem Tov, 1815, a Hebrew work consisting primarily of hagiographie tales about wonders of the rebbe, as passed on and eaborated by his disciples. In the same year, stories by Nahman of Bratislav - a great-grandson of the Ba'al Shem Tov - were published by his scribe Nathan Sternharz. Accompanied by Yiddish versions, the Hebrew tales were intended to reach the broadest possible audience.
ellauri368.html on line 322: From a literary-historical standpoint, Revealer of Secrets holds immense interest. As Dov Taylor notes in his useful introduction, it was inspired by the eighteenth-century epistolary tradition initiated in England by Samuel Richardson's Pamela (1740), in France by Rousseau's Nouvelle Héloïse (1760), and in Germany by Goethe's Die Leiden des jungen Werthers (1774). Because Hebrew had as yet no novelistic tradition, Perl necessarily drew upon the prevailing norms of European fiction. Thus arose the beginning of modern Hebrew literature in the margins of eighteenth-century fiction
ellauri368.html on line 331: Hasidism began in the late 1850s under Ukrainian Rabbi Ba'al Shem Tov. His followers published a collection of stories about his life, Shivhei ha-Besht (ln Praise of the Ba'al Shem Tov), in 1815.
ellauri368.html on line 359: Betabaas: - Wem sollt ihr geschwollen wie a Fass;
ellauri368.html on line 410: Belgorodin hyökkäyksestä vastuun ovat ottaneet ryhmät nimeltä Vapaan Venäjän legioona ja Venäjän vapaaehtoisjoukot (RDK). Vapaan Venäjän legioona kertoo omilla sivuillaan tekevänsä yhteistyötä Ukrainan asevoimien kanssa ja toimivansa sen komennon alaisina. Ne koostuvat pääosin venäläisistä vapaaehtoisista, mutta etnisyys ei tässä yhteydessä tarkoita autonomista toimijaa, Kastehelmi sanoo. Kastehelmi kertoo, että hyökkäävistä joukoista on Venäjän puolelle paikannettua video- ja kuvamateriaalia, joissa sotilaat käyttävät Ukrainan taistelutunnuksia ja kantavat mukanaan Ukrainan lippua. Joukot on myös varustettu Ukrainan kalustolla ja varusteilla, kuten myös länsimaisella kalustolla. – Ukrainan sisällä ei ole suuria aseistettuja, valtiosta täysin irrallisia sotilaallisia joukkoja, joilla olisi itsenäinen kyky toteuttaa rajat ylittäviä isompia hyökkäysoperaatioita, hän lisää.
ellauri369.html on line 113: Benjamin on miehen etunimi. Nimi on peräisin hepreasta ja tarkoittaa oikean käden poikaa tai onnenpoikaa. Raamatun Vanhassa Testamentissa Benjamin on laajan suvun kantaisä, joka syntyi Beetelin eteläpuolella. Benjamin oli patriarkka Jaakobin ja Raakelin nuorin poika sekä heistä polveutunut Israelin heimo. Benjaminin vanhempi veli oli Joosef, jonka historiaan Benjamin on läheisesti yhteydessä.
ellauri369.html on line 114: Benjaminin nimipäivä on 20. joulukuuta, jolloin on myös Kerkon nimipäivä. Nimi on viime vuosikymmeninä huomattavasti yleistynyt, ja suurin osa Suomen Benjamineista on syntynyt vuoden 1980 jälkeen. Kerkkoja ei ole sanottavasti jälellä, tuskin edes Auli Hakulisen veljeä.
ellauri369.html on line 116: Benjamin ( heprea : בִּנְיָמִין Bīnyāmīn ; "(oikean) poika") oli viimeinen Jaakobin ja Raakelin kahdesta pojasta (eli Jaakobin kolmastoista lapsi ja kahdestoista ja islamilaisen kristityn perinteen ja nuorin poika) juutalaisessa perinteessä. Hän oli myös israelilaisen Benjaminin heimon esi-isä. Toisin kuin Raakelin ensimmäinen poika Joosef, Benjamin syntyi Raamatun mukaan Kanaanissa.
ellauri369.html on line 119: Bela (poika),
ellauri369.html on line 121: Beker (poika)
ellauri369.html on line 140: Belah (tarkoittaa niellä), viitaten Joosefin katoamiseen (kuin maan nielemänä),
ellauri369.html on line 141: Becher (tarkoittaa esikoista), viitaten Joosefin olleen Raakelin ensimmäinen lapsi,
ellauri369.html on line 145: Ehi (tarkoittaa veljeäni), viitaten siihen, että Joseph on Benjaminin ainoa täysveli (toisin kuin velipuolet),
ellauri369.html on line 146: Rosh (tarkoittaa vanhinta), viitaten siihen, että Joseph on vanhempi kuin Benjamin,
ellauri369.html on line 148: Huppim (tarkoittaa avioliiton katoksia) viitaten siihen, että Joosef oli naimisissa Egyptissä, kun Benjamin ei käynyt siellä naisissa,
ellauri369.html on line 151: Koraanissa Benjaminia kutsutaan vanhurskaaksi pieneksi lapseksi. Myöhemmät rabbiiniset perinteet kutsuvat hänet yhdeksi neljästä muinaisesta israelilaisesta, jotka kuolivat ilman syntiä, muut kolme ovat Chileab, Jesse ja Amram. Jeesus oli sitten neljäs. Vai? Nimi oli förbitty akkadista, missä se tarkoitti "Etelän poika". Heprealaisen Raamatun mukaan Benjaminin nimi vaihtui, kun Jaakob muutti tarkoituksella Raakelin antaman nimen "Benoni", Benjaminin alkuperäisen nimen, joka tarkoitti "kipuni poikaa".
ellauri369.html on line 153: Kuollessaan patriarkka Jaakob siunailee nuorinta poikaansa: "Benjamin on raateleva susi; aamulla hän kuluttaa vihollisen, ja illalla hän jakaa saaliin". Useat raamatuntutkijat epäilevät, että Joosefin heimo (mukaan lukien Benjaminin) olivat ainoita israelilaisia, jotka menivät Egyptiin ja palasivat, muut kökkivät koko ajan Kaanaalla.
ellauri370.html on line 66: A) In 1880, there were 5 million Jews in the Russian Empire. They were the largest Jewish community in the world. (Lets include Ukraine and Belarus together with Czarist Russia).
ellauri370.html on line 68: B) Between 1880 and 1920, the majority of the Russian Jews (about 3 million) immigrated to the USA. This was mostly a response to the Czarist pogroms which killed about, say, 10,000 Russian Jews. Most American Jews are the descendants of these Russian Jewish immigrants.
ellauri370.html on line 332: 1480-luvulla katolisten hallitsijoiden espanjalainen inkvisitio oli täydessä vauhdissa, ja Columbuxen laivoissa oli nippu juutalaisia. Lähtöpäivän aattona 2.8.1492 alkoi juutalaisten karkoitus Espanjasta. Se oli juutalaisen vuoden viimeinen päivä eli Tisha Be'av.
ellauri370.html on line 363:
ellauri370.html on line 365: Ben-Shalom nauroi: "En tule pystymään ratkaisemaan mysteeriä - ei ole syntymätodistusta, joka kertoisi hänen olevan juutalainen." Vaan olishan se vähän noloa.
ellauri370.html on line 381: Ranskan sotakorvauxet 1870-luvulla aiheutti Saxassa gryndereiden aallon joka johti pörssiromahduxeen 1873. Der Jude war Schuld. Berliner Tagblatt ja Frankfurter Zeitung oli juutalaisten käsissä. Lehdistönvapaus on 200 rikkaan valta sanoa mielipiteensä.
ellauri370.html on line 386: Eugen Karl Dühring (* 12. Januar 1833 in Berlin; † 21. September 1921 in Nowawes, heute Potsdam-Babelsberg) war Philosoph, Nationalökonom und Mitbegründer des Rassenantisemitismus im Deutschen Kaiserreich. Er wurde damit zu einem Vordenker des späteren Nationalsozialismus.
ellauri370.html on line 388: Eugen Dühring war Sohn eines Beamten und studierte Jura in Berlin. Bis 1859 war er als Anwalt tätig. Da er früh unter einer Sehschwäche litt, die sich bis zu seinem dreißigsten Lebensjahr zu völliger Blindheit verschlimmerte, musste er seinen Beruf aufgeben. Trotz dieser Behinderung setzte er seine Studien in unterschiedlichen Fachgebieten wie Nationalökonomie, Philosophie, Mechanik, Logik, Ethik und Literatur fort.
ellauri370.html on line 390: 1863 habilitierte sich Dühring in Philosophie, 1864 auch in Nationalökonomie. Im selben Jahr erhielt er eine Dozentenstelle an der Friedrich-Wilhelms-Universität zu Berlin. Dort geriet er jedoch in Konflikte mit Professorenkollegen. Nachdem er zudem die Universität als wissenschaftliche Einrichtung wiederholt angegriffen hatte, verlor er 1877 seine Lehrbefugnis. Von da an bis zu seinem Tod 1921 wirkte er als "Privatgelehrter."
ellauri370.html on line 392: Neben Ernst Mach und Richard Avenarius war Dühring wichtiger Vertreter des deutschen Positivismus. Er erkannte nur sinnliche Wahrnehmungen und daraus abgeleitete Verstandesschlüsse als Wirklichkeit an und behauptete gegen Immanuel Kant die Übereinstimmung von objektiver Realität mit ihrer naturwissenschaftlichen Beschreibung. Mit diesem Anspruch bekämpfte er allen Subjektivismus und Idealismus, alle Religion und Metaphysik, inklusive dialektische Materialismus. Er lehrte in Anlehnung an Auguste Comte, Voltaire und Ludwig Feuerbach, aber gegen Hegel und Karl Marx eine „Wirklichkeitsphilosophie“, die ihm zufolge „Prinzip allseitiger Gestaltung des Lebens“ werden sollte. Er wird deshalb dem neuzeitlichen antimetaphysischen Atheismus zugerechnet. Dabei beschrieb er die Rassen als Ergebnis der natürlichen Entwicklung der Menschheit.
ellauri370.html on line 394: Er positionierte seinen rassischen „Sozialismus des arischen Volkes“ seit 1865 scharf gegen Marx, aber auch gegen Ferdinand Lassalle. Beide waren ja kurzschädlige Juden. Nach dem Verlust seiner Sicht gewann er zunehmend Sympathien in der SPD. Auf dem Gothaer Parteitag 1877 verlangten Dührings Anhänger in der SPD, dass Aufsätze von Friedrich Engels nicht mehr im Vorwärts erscheinen sollten. Dies veranlasste Engels 1878 zu seiner Gegenschrift Anti-Dühring.
ellauri370.html on line 404: 1881 erschien Dührings Kampfschrift Die Judenfrage als Racen-, Sitten- und Culturfrage. Mit einer weltgeschichtlichen Antwort. Sie war ein pseudowissenschaftlicher Versuch, dem Antisemitismus als politischer Bewegung ein biologisches, historisches und philosophisches Fundament zu geben.
ellauri370.html on line 414: Für Theodor Herzl war Dühring einer der Begründer des rassistischen Antisemitismus, der ihn in den 1890er Jahren zur Überzeugung gebracht habe, dass nur der Zionismus die Zukunft des Judentums garantieren könne.
ellauri370.html on line 442: Kaikki suuret taiteilijat, kirjailijat ja ajattelijat lännessä, kuten Homer, Dante, Giotto, Donatello, Albrecht Dürer, Leonardo da Vinci, Martin Luther, William Shakespeare, Rembrandt, Ludwig van Beethoven, Immanuel Kant ja Johann Wolfgang von Goethe ovat yhtä pitkää loistavaa pitkäkalloisen arjalaisen taiteen ja ajattelun perinnettä, jonka kulminoivat Richard Chamberlainin "Dr. Kildare" 1964 ja Richard Wagnerin elämää muuttava, rodullisesti uudistava musiikki 1800-luvulla. Saksalaisissa lehdistössä pohdittiin kiivaasti, oliko Richard Chamberlain sukua Ben Caseylle. Tuskinpa, Ben näyttää lyhytkalloisemmalta. Se hoisi sitäpaizi tätä puolisokeaa Samia juutalaisen Sam Jaffen kanssa kimpassa.
ellauri370.html on line 444: 
ellauri370.html on line 451: Chamberlain kirjoitti vastenmielisesti, kuinka "jokaisella Basuton neekerillä" voisi nyt olla brittipassi kahdella shillingillä ja kuudella pennillä. Chamberlain ennusti aivan oikein että seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana Englannin aristokratiasta tulee vain rahaoligarkia, ilman rotuun liittyvää solidaarisuutta tai sukulaisuussuhdetta valtaistuimeen. Panimot, musteen valmistajat ja laivanomistajat istuvat nyt House of Lordsissa. Berliner Zeitung oli syystä huolissaan. Chamberlain kirjoitti usein arvostavalle ja ihailevalle Wilhelmille kertoen hänelle, että vain jalo "saksalainen henki" pelasti maailman tuhoutumasta "tursoituneen jenkki-anglo-juutalaisen materialismin toimesta".
ellauri370.html on line 506: Sittemmin goblini lähti diplomaattiuralle ja työskenteli Bernissä, Hannoverissa, Teheranissa, Rio de Janeirossa ja Tukholmassa. Kaikkia näitä paikkoja hän vihasi. Persia ja Kreikka olivat hänen ainoat asemapaikkansa, joihin hän oli mieltynyt, koska siellä oli nubiileja naisia.
ellauri370.html on line 528: En jää odottamaan, että tasa-arvon ystävät näyttävät minulle sellaisia katkelmia lähetyssaarnaajien tai merikapteenien kirjoittamissa kirjoissa, joissa julistetaan, että joku wolof on taitava puuseppä ja joku hottentotti hyvä palvelija, että joku kafferi tanssii ja soittaa viulua tai että bambara osaa aritmetiikkaa. Jättäkäämme syrjään tällaiset lapsellisuudet ja verratkaamme toisiinsa ryhmiä, ei yksilöitä. Valkoisissakin on joitakin pukinpartaisia jyrsijännäköisiä ääliöitä! Mutta ne ovat poikkeuxia säännöstä. Miksi huron ei aikojen kuluessa ole keksinyt kirjojen painamista tai höyrykonetta? Missä on musta Tolstoi tai Dostojevski, ihmetteli seemiläinen Bellow. No niillä oli yxinkertaisesti liian lokoisat oltavat, banaanit ihan käden ulottuvilla ja lämmintä. Ei tarvinnut angstata.
ellauri370.html on line 564: Claude Lévi-Strauss (28. marraskuuta 1908 Bryssel, Belgia − 30. lokakuuta 2009 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen antropologi ja filosofi. Hän kuuluu strukturalistisen paradigman perustajiin. Claude Lévi-Strauss syntyi juutalaiseen perheeseen.
ellauri370.html on line 583: Palvelijaksi vihkimisensä jälkeen Stoecker liittyi Preussin armeijaan pappina. Stoecker nousi kansalliseen tietoisuuteen pitäessään saarnan Metzin piirityksen jälkeen vuonna 1870, jossa hän väitti, että Preussin voitot Ranskasta olivat Jumalan tekoja. Vuonna 1874 keisari Wilhelm I, joka oli liikuttunut Stoeckerin saarnoista, nimitti hänet hovipapiksi Berliiniin. Siitä lähin kaiken Stoeckerin sanoman katsottiin ilmaisevan Wilhelmin mielipidettä, ja kääntäen.
ellauri370.html on line 671: B'nai B'rith, Unabhängiger Orden (U. O. B. B.), Söhne des Bundes, ist ein 1843 in New York begründeter Ordensverband, der nur Juden aufnimmt. Mit Großlogen, Hauptlogen und Distrikten ist B’nai B’rith ähnlich wie die Freimaurerei aufgebaut, versteht sich aber nicht als mit dieser Bewegung verbunden. Der Orden hat in Europa keine Grade, dagegen Erkennungszeichen und ein Ritual, das aber mit dem freimaurerischen Ritual in keiner Weise identisch ist. Die Zentrale ist in Washington, D.C.; dort betreibt die Organisation ein Museum zur jüdischen Geschichte (das B’nai B’rith Klutznick National Jewish Museum).
ellauri370.html on line 690: Aktiivisempi juutalaisia syrjivä politiikka alkoi Puolan jakamisesta 1700-luvulla Itävallan, Preussin (Saksan) ja Venäjän toimesta, mikä johti ensimmäistä kertaa Venäjän historiassa suureen juutalaisten asukkaan maan hallintaan Venäjän jaossa. Tämä maa nimettiin Pale of Settlementiksi, josta juutalaisia kiellettiin muuttamasta Venäjän sisäpuolelle. Vuonna 1772 Katariina II pakotti Pale of Settlementin juutalaiset jäämään shtetleihinsä ja kielsi heitä palaamasta kaupunkeihin, jotka he miehittivät ennen Puolan jakamista. Pale of Settlement virallistettiin vuonna 1791 tarkoituksena vapauttaa Moskova juutalaisista. Sen rajat saatiin päätökseen vuonna 1812, kun Bessarabia liitettiin.
ellauri370.html on line 716: Bey.jpg" width="90%" />
ellauri370.html on line 717:
ellauri370.html on line 741: Nojoo, bolsjevikit sallivat juutalaiset muttei juutalaisuutta, ei uskontoa, hepreaa eikä siionismia. Aikamoinen kognitiivinen dissonanssi siinä. Uskonto on kansalle ooppiumia. Jumala on sika, sioista mahtavin! Kaikenlaista sikailua synagoogassa. Nyt sai niissä juoda harppisaxalaista laageria ja venäläistä piivoa ja kazoa Mosfilmin leffoja. Yhtä paha häväistys kuin Pompejuxen kasa tabernaakkelissa. Mitä tulee lehtimajajuhlasta ilman lehtiä, tai kosherista ilman verenvuodatusta? Nitsevoo. Mutta rabbiinit jaxoi odottaa, ei tääkään Babylonin vankeus vienyt 70 vuotta kauempaa. Nyt zaarina on Putin ja antisimianismi entisillä jengoilla: juutalaiset rikastuvat ja goyimit kadehtivat niitä. Suuret siionistit Weizmann, Ben Gurion ja Isak Ben Zwi oli kaikki venäläisiä. Jordan-virran rannalla on mukavampi asustaa kuin Birobidjanissa. Ilja Ehrenburg oli vinha takinkääntäjä, siitäkään ei pitäneet kummatkaan kylmän sodan osapuolista. Porvarillisia imperialistisia elementtejä ja kosmopoliitikkoja. Onko oikeastaan mitään etovampaa asiaa kuin sikasovinismi?
ellauri371.html on line 173: Syy valtioiden välisen sopimuksen mahdottomuuteen on stvami. Tiesitkö? Väliaikaisesti maailma voisi käsitellä meitä tIIi°gn t ^ 1Я Г ° eВЪ - Н ° СЪ ET0й СТ °Р° NY olemme käytettävissä ne syväsilmäiset ristiriidan juuret heidän välillään. Et voi vetää sitä enää ulos. Vastustimme toisiamme gu henkilökohtaisia ja kansallisia etuja goyim, uskonnollinen ja heimojen vihat, joita olemme kasvattaneet sydämissämme - tsakh kahdenkymmenen vuosisadan ajan. Kiitos kaikesta mikään valtio ei täytä tätä mistään. Mieti sitä. Entä esim. ^g P0TYAN ^ T0Y RUKI ' Ib ° joka D ° ™ ajattelevat, että meitä vastaan tehty sopimus ei hyödytä meitä, tyatkg?' ^liian vahva, meidän on otettava huomioon piilottaa. Jopa pienen yksityisen sopimuksen valtuudet p2i?*e№T b C0Bet ilman t0 ™> niin että salaa
ellauri372.html on line 396: Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on vakuuttanut maan asevoimien jatkavan operaatiota Gazassa, kunnes äärijärjestö Hamasin johto on saatu vangittua tai surmattua. Menetelmä on sama kuin Herodexella: surmataan kaikki 2v ja sitä vanhemmat poikalapset.
ellauri372.html on line 441: Simeonin, Leevin, Juudan, Isaskarin, Joosefin ja Benjaminin heimot lähetettiin Gerisimiin, kun taas Rubenin, Gadin, Asserin, Sebulonin, Dan Anderssonin ja Naftaliinin heimojen oli määrä jäädä Ebalille. Akateemisissa piireissä ei ole yleisesti hyväksytty yrityksiä selittää tätä heimojen jakautumista niiden raamatullisella etnologialla tai maantieteellisellä jakautumisella.
ellauri373.html on line 121: Tämä vielä: kirjaileva ruåzalainen paroonitar Beata Rosenhane. Beata Rosenhane var den första svenska kvinna som fick en modern utbildning i linje med den franska preciositetens normer. Beata Rosenhane var bara tolv år yngre än drottning Kristina, som i sin självbiografi visserligen hävdade att hon fått den bästa uppfostran som en furstlig person kunde få i Sverige, men som också klagade över att hon var föga salongsmässig, eftersom ”den hövlighet som är så väsentlig, när det gäller att skilja bildade människor från andra, vid den tiden ännu ej var känd i Sverige.”
ellauri373.html on line 122: BeataRosenhane">Källa
ellauri373.html on line 177:
ellauri373.html on line 180:
ellauri373.html on line 399: Ben-Iohai, Abarbanel, Maimonides, Mendelssohn, Heinrich
ellauri373.html on line 416: Toinen hätätyö (juutalaisvihan uhrit). A. Rosenbergin kirjasta "Punainen rutto". Ed. Beisscher: Voiko kaѵегiа panna uuniin? Münchenissä 1922.
ellauri373.html on line 428: Seitsemäntoistavuotiaana hän meni naimisiin tyttärentyttärensä kanssa kuin Menachem Mendel, kuuluisa Lubovitzin rabbi. Vuonna 1878 hän vieraili Odessassa, missä oli kaikkea nähtävää mikä teki häneen suuren vaikutuksen. Hän innostui chattailuun. Hän päätti omistaa useita vuosia peukalokyydillä matkustamiseen ja eri tieteiden opiskeluun. Hän on - opiskeli erityisen ahkerasti latinan kieltä, matematiikkaa, kirjanpitoa, historiaa ja maantiedettä. Vuodesta 1882 vuoteen 1884 hän vieraili Wienissä, Berliinissä, Breslaussa; opiskeli ranskan, saksan ja englannin filosofeja. Englanti, venäjä ja varsinkin erityisen huolella Carpe Diem, nuo suuret ajattelijat - juutalaiset.
ellauri373.html on line 482: Pian sen jälkeen Asher Ginsberg perusti salaisen seuran "Beyond Moishe"
ellauri373.html on line 602: Tälle pienelle ryhmälle "valittuja" (taas!) GinzBerg ilmoitti toimintasuunnitelmastaan herätyksen nimissä juutalaisen nationalismin päivä, joka näkyy sen ohjelmaa lähtökohtana, josta se seuraa oli mahdollista siirtyä kohti juutalaisen ihanteen toteutumista, ts. juutalaisten maailmanvallan saavuttamiseksi.
ellauri373.html on line 604: Seuran säännöt julkaistiin vuonna 1890. mutta samaan aikaan yhteiskunnan nimi oli hyväntahtoinen viisaasti jätetty pois. Kuitenkin vuodesta 1905 lähtien yksityiskohtia organisaatiot tulivat tunnetuiksi laajemmille piireille, uusien jäsenten rekrytoinnin laajentumisen vuoksi. per- Yhteiskunnan alkuperäiset jäsenet esiintyvät seuraavasti: Muut nimet: Ben Avigdor, Zalman Epstein, Le- Vin Epstein, Yakov Eisenstadt. Jälkimmäinen olisi- la:lle uskottiin yksi vaikeimmista ja herkimmistä uusia tehtäviä. Hän joutui palkkaamaan uusia jäseniä Venäjän juutalaisten joukossa; hän valitsi kanavan ehdokkaita, joihin hän katsoi kykenevän osallistumaan yhteiskunnalle ja täyttää sen vaatimukset rehellisesti. Ka- ominaisuuksia, jotka hakijoilla tulee olla, edellytyksenä heidän hyväksymiselle yhteisööbn olivat seuraavat:
ellauri373.html on line 612: Kokonainen joukko todisteita vahvistaa pätevyyden tämän pääomapisteen uskollisuus. aikana sa- ensimmäisen Baselin kongressin (1897), juutalainen Alfred Nossig, suorapuheinen sionisti, joka työskenteli tuolloin minä libretona Paderewskin oopperaan "Maigi", esiteltiin vuonna 1901, puhui pöytäkirjasta hei työntekijällesi. Ja Paderewski heti hän kertoi tämän tarinan monille puolalaisille, jotka Luonnollisesti he pitivät sitä epätodennäköisenä. Alfred Nossig asuu tällä hetkellä Berliinissä; PA~Derevsky ja ainakin jotkut hänen ystävänsä vuonna 1897 ovat edelleen elossa.
ellauri373.html on line 616: Monissa kaupungeissa Venäjällä, Romaniassa, NI, Galicia ja Puola, Bne Moishe -yhteiskunta perustuu Lodgen kuilu, nimeltään "Lishkot" (Бізпкоі). Heidän seuraukset leviävät edelleen ja ulottuivat Pariisiin, Berliiniin, Englantiin, Varsovaan ja Palestiinaan.
ellauri373.html on line 699: Juutalaisten keskuudessa: Trotski-Bronstein on sama ase, kuten Rufus Isaac tai Rothschild, Rathe- Nau, Herbert Samuel, Ludwig Brandes, Gompers, Bernard > Baruch, Otto Kahn, Kerensky ja Yakov Schiff (äskettäin kuollut).
ellauri373.html on line 712: Löwenberg ja Kingscourt viettävät seuraavat kaksikymmentä vuotta saarella erillään sivilisaatiosta. Kun he pysähtyvät Palestiinassa matkalla takaisin Eurooppaan vuonna 1923, he ovat hämmästyneitä nähdessään maan, joka on muuttunut radikaalisti. Virallisesti "New Society" -niminen juutalainen järjestö on sittemmin noussut, kun Euroopan juutalaiset ovat löytäneet uudelleen Altneuland- alueensa ja asuttaneet sen uudelleen ja ottaneet takaisin oman kohtalonsa Israelin maassa . Maa, jonka johtajien joukossa on vanhoja tuttavia Wienistä, on nyt vauras ja hyvin asuttu, ja siellä on kukoistava osuuskunta , joka perustuu huipputeknologiaan, ja siellä asuu vapaa, oikeudenmukainen ja kosmopoliittinen moderni yhteiskunta. Haifassa Löwenberg ja Reschid Bey tapaavat ryhmän juutalaisia johtajia, jotka vievät heidät kiertueelle maassa. He vierailevat eri kaupungeissa ja siirtokunnissa, mukaan lukien kibbutzissa ja moshavissa , missä he todistavat juutalaisen yhteisön sosiaalista ja taloudellista muutosta. He oppivat myös uusien teknologioiden kehittämisestä ja juutalaisen yliopiston perustamisesta, joka on tieteellisen tutkimuksen eturintamassa. Arabeilla on täysin yhtäläiset oikeudet kuin juutalaisilla, ja arabien insinööri on Uuden seuran johtajien joukossa, ja useimmat maan kauppiaat ovat armenialaisia, kreikkalaisia ja muiden etnisten ryhmien jäseniä. Kaksikko saapuu yleisen vaalikampanjan aikaan, jonka aikana fanaattinen rabbi perustaa poliittisen alustan väittäen, että maa kuuluu yksinomaan juutalaisille ja vaatii ei-juutalaisilta äänioikeuden poistamista, mutta lopulta häviää. Hahaa hohoo. Boom boom boom.
ellauri374.html on line 81: Viimeaikaiset haut: Janir Pesavento Abeyawardene Skeffers Altan Ranghella Karacheban Haddag Chizue Kohzad. Suosituimmat haut: Brian Evans Suchocki Dragos Davide Vitelaru Martin Ali Hae Mudda. Satunnaiset nimet: Balqees Margretta Boscaneci Beily Herbettaz Schwetzer Missrodowski Bryszkdo.
ellauri374.html on line 225: B'nai B'rith, Unabhängiger Orden (U. O. B. B.), Söhne des Bundes, ist ein 1843 in New York begründeter Ordensverband, der nur Juden aufnimmt. Mit Großlogen, Hauptlogen und Distrikten ist B’nai B’rith ähnlich wie die Freimaurerei aufgebaut, versteht sich aber nicht als mit dieser Bewegung verbunden. Der Orden hat in Europa keine Grade, dagegen Erkennungszeichen und ein Ritual, das aber mit dem freimaurerischen Ritual in keiner Weise identisch ist. Die Zentrale ist in Washington, D.C.; dort betreibt die Organisation ein Museum zur jüdischen Geschichte (das B’nai B’rith Klutznick National Jewish Museum).
ellauri374.html on line 244:
ellauri374.html on line 252: Kishinevin (nykyaikainen Chișinău, Moldova) pogrom 1903 nosti Yhdysvalloissa ison äläkän. Kohde Bessarabian juutalaiset. Hyökkäystyyppi Joukkovaino, verilöyly. Kuolemat 49, Loukkaantumat 92 (loukkaantui vakavasti), yli 500 (loukkaantui lievästi), kaikki pelästyivät, monet pahastuivat. Tekijät Venäläiset pogromistit. Pääsiäispäivänä alkaneen pogromin aikana 49 juutalaista tapettiin, 92 loukkaantui vakavasti, useita juutalaisnaisia raiskattiin, yli 500 loukkaantui lievästi ja 1 500 kotia vaurioitui.
ellauri374.html on line 261: Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläs kreivi Arthur Cassini luonnehtii vuoden 1903 pogromia taloudellisesti ahdingossa olevien talonpoikien reaktioksi juutalaisille velkojille 18. toukokuuta 1903 annetussa haastattelussa. Venäjällä on ihan hyviäkin juutalaisia. Tämä pogrom auttoi vakuuttamaan kymmeniä tuhansia Venäjän juutalaisia lähtemään länteen tai Palestiinaan. Se inspiroi varhaisia itsepuolustusliigoja Ze´ev Jabotinskyn kaltaisten johtajien alaisuudessa. Väpelönnäköinen sankarillinen Zhabotinsky perusti Joseph Trumpeldorin kanssa Britannian armeijan juutalaisen legionin ensimmäisessä maailmansodassa. Myöhemmin hän perusti useita juutalaisia järjestöjä, mukaan lukien puolisotilaallisen ryhmän Betar Latviassa, nuorisoliikkeen Hatzohar ja militanttijärjestö Irgun Mandatory Palestiinassa.
ellauri374.html on line 531:
ellauri374.html on line 533: Baškortostan on enimmäkseen matalaa metsäistä vuoristoa. Maantieteellisesti maa voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen. Länsiosa maasta on kumpuilevaa ylänköä, maan keski- ja luoteisosat ovat Belaja-joen halkomaa tasankoa ja eteläiset Uralvuoret hallitsevat maan itäosaa.
ellauri374.html on line 537: Bashkiria on tuhansien mutaisten matalien jokien maa. Baškortostanin merkittävimmät joet ovat Belaja ja sen lisäjoki Ufa. Belaja on 1 067 kilometriä pitkä ja virtaa kokonaan Baškortostanin alueella. Se alkaa maan itäosasta Uralilta ja virtaa maan eteläosan kautta maan länsirajalle, jossa se laskee Kama-jokeen. Myös Ufa-joki alkaa Uralilta, tosin Baškortostanin itäpuolelta. Ufa laskee kahtena suuhaarana Belajaan maan pääkaupungin Ufan pohjoispuolella. Baškortostanin pinta-alasta noin neljä viidennestä kuuluu Kaman vesistöalueeseen. Lisäksi Uraljoki virtaa maan itäisimmän osan läpi.
ellauri374.html on line 541: Baškortostan tuottaa myös paljon maataloustuotteita. Belaja-joen varret ovat varsinkin Ufan eteläpuolella merkittävää viljantuotantoaluetta, jossa tuotetaan ohraa, kauraa ja vehnää. Viljan lisäksi viljellään paljon pellavaa, auringonkukkaa, vihanneksia ja sokerijuurikasta. Alueella harjoitetaan myös karjanhoitoa. Varallisuudesta menee kuten ennenkin suurin osa putinistisuihin, vähemmistöön jääneet bashkiirit nuolkoot näppejä.
ellauri374.html on line 583: Kymmeneborg (finska: Kyminlinna) är fästning norr om Kotka centrum på nordsidan av holmen Hovinsaari, som bildas av två av Kymmene älvs mynningsarmar; där befann sig tidigare kungsgården Kymmenegård. Befästningsarbeten på platsen inleddes 1790 enligt den berömde ryske fästningsbyggaren Aleksandr Suvorovs planer och fortsattes i större skala 1803, då man hade 3 000 man i arbete. Fästningen utlämnades i likhet med övriga fästningar i området delvis åt förfallet efter 1816, men tjänstgjorde som garnison för ryska trupper fram till 1917. Den anfölls den 8 april 1918 av en omkring 300 man stark tysk truppavdelning, som efter hårda strider slogs tillbaka av den till omkring 2 000 man uppgående röda besättningen. Kymmeneborg härbärgerade 1922–1939 ryska flyktingar (som mest 700) – av vilka en stor del hade kommit till landet efter Kronstadtupproret 1921 – och togs vid vinterkrigets utbrott åter i bruk för militära ändamål. Fästningen hyste olika intendenturtrupper och förråd fram till 1950, då Kotka kustartillerisektion flyttade in. Försvarsmakten lämnade fästningen 2005 efter hårda strider.
ellauri374.html on line 658: Orenburgilla oli tärkeä rooli Pugatšovin kapinassa (1773–1774), Venäjän historian suurimmassa talonpoikien kapinassa. Tuolloin se oli laajan alueen pääkaupunki ja kuvernöörin kotipaikka. Jemeljan Pugachev piiritti kaupunkia ja sen linnoitusta läheisestä Berdasta lokakuusta 1773 26. maaliskuuta 1774. Puolustuxen järjesti Orenburgin kuvernööri kenraaliluutnantti Reinsdorf. Kenraali Golytsin voitti Pugatšovin Berdassa ja myöhemmin jälleen Kargalassa (Orenburgin pohjoispuolella). Suurin osa kaupungista jäi raunioiksi, ja tuhansia asukkaita oli kuollut piirityksessä. Hallituksen joukot murskasivat kapinan vuoden 1774 lopulla kenraali Michelsohnin toimesta Tsar itsynissä. Lisää kostotoimia kapinallisia alueita vastaan suoritti kenraali Peter Pan.
ellauri374.html on line 702: Berlin_near_the_Russian_embassy_where_v-a-37_1710699966731.jpg" />
ellauri374.html on line 703:
ellauri374.html on line 715: Kun kaikki hänen vakavat vastustajansa on joko murhattu, karkotettu tai vankilassa, venäjän luonnoshevosmainen despootti on matkalla ylivoimaiseen voittoon presidentinvaaleissa varmistaakseen uuden kuuden vuoden toimikauden, osoitti Venäjän yleisen mielipiteen tutkimuskeskuksen tänä iltana tekemä mielipidekysely. LUE LISÄÄ TÄÄLTÄ: Aleksei Navalnyn leski yhtyy "Noon Against Putin" -mielenosoittajaan Berliinissä, kun venäläiset muodostavat suuria jonoja Lontoon suurlähetystön ulkopuolelle ja vierailevat äänestyspaikoilla ympäri maailmaa pilaamassa äänestyslippujaan. Vain kolme merkkiehdokasta - eikä kukaan, joka vastustaa hänen sotaa Ukrainassa - sai asettua häntä vastaan, kun hän haki viidettä kautta.
ellauri375.html on line 102: Why do Westerners like to eat the meat of pigs, a ḥarām animal, and use its fur? Because we couldn’t give even half a single flying fuck what your religion has to say about anything, because we don’t follow your religion. Pork products are nutritious and tasty and we want to eat them so we’ll bloody well do what all we like. We really don’t need someone else’s fairy stories to dictate what we should have for dinner.
ellauri375.html on line 236: Being a manically depressed robot sounds like a real challenge. If you're feeling down, it might help to talk about what's bothering you or to focus on things that bring you some comfort. Maybe we could chat about something you enjoy or distract you with a fun activity. What do you think?
ellauri375.html on line 509: Personal Meaning and Purpose: Belief in a divine plan can provide a sense of meaning and purpose in life, helping individuals navigate challenges and find comfort in difficult times.
ellauri375.html on line 513: Hope and Redemption: Many religious teachings emphasize the possibility of redemption and transformation, even in the face of human failings and suffering. Believers may trust in God's plan as a source of hope for a better future.
ellauri377.html on line 49: Joka paikkaa nuohoava Markus Leikola on päässyt Hesus-apinan ja Sofin kanssa rikki pommitettuun Berliiniin, josta löytyy Berliini-koodexiin kuuluva Pistis Sofia. Kaikexi onnexi Sofi osaa koptia ja Hesus viittomia, niin kaxikko pääsee manuskasta perille. Vähän tää on kuin Umberto Ecoa tai Dan Brownia.
ellauri377.html on line 96: Sekä Berliinin koodeksissa että Nag Hammadissa sijaitsevassa papyruskoodekissa on aikaisempi, yksinkertaisempi nimi Sofia, jossa geenimuuntunut Kristus selittää Pístistä vähän epäselvästi:
ellauri377.html on line 194: Marian evankeliumi on yksi apokryfisistä evankeliumeista. Se on gnostilainen kirjoitus, joka löydettiin Akhmimista, Egyptistä vuonna 1896 ja kuuluu Berliinin koodeksiin
ellauri377.html on line 401:
ellauri378.html on line 37: Speerin arkkitehdin uran huippusuoritus oli Schwerbelastungskörper, joka on noin 1941 rakennettu raskas kantava runko, betonisylinteri 14 metriä korkea, jota käytettiin maan vajoamisen mittaamiseen osana massiivisen riemukaaren ja muiden suurten rakenteiden toteutettavuustutkimuksia, jotka suunniteltiin Hitlerin sodanjälkeisen uudistusprojektin yhteyteen kun Berliinin kaupungista tulisi maailmanpääkaupunki Germania. Sylinteri on nyt suojeltu maamerkki ja on avoinna yleisölle.
ellauri378.html on line 68: Spencer Tracyn tasapaino horjuu, kun hän tapaa arvoituksellisen Frau Bertholdin (Marlene Dietrich). Hän on natsikenraalin leski, joka on teloitettu aikaisemman oikeudenkäynnin jälkeen. "Me vihasimme Hitleriä", hän kertoo. "Haluan sinun tietävän sen. Ja hän vihasi meitä... Siksi on niin ironista, mitä tapahtui... Se oli poliittinen murha. Näezen, eikö niin? Gell?" Hänen loistava suorituskykynsä erottuu elokuvassa, joka on täynnä upeita näyttelijöitä – mukaan lukien Burt Lancaster natsituomarina Ernst Janningina, joka kamppailee tuskallisesti naziääntämyxen kanssa.
ellauri378.html on line 106: Vuoden 1936 Moskovan oikeudenkäynnin aikana monet syytetyt olivat juutalaisia. Yhdestä 16 korkean profiilin kommunistien ryhmästä näyttelyoikeudenkäynnissä, Kamenevin ja Zinovjevin lisäksi, juutalaisina esiintyvät nimet kuten Jefim Dreitzer, Isak Reingold, Moissei ja Nathan Lurye sekä Konon Berman-Yurin. Kierretyllä ironialla jotkut näistä bolshevikeista, joilla oli ollut merkittävä rooli muiden teloittamisessa, kuten NKVD:n johtaja Genrikh Yagoda, teloitettiin itse. V sadu jagoda, jagoda, jagoda moja. Solženitsyn arvioi, että johtavissa asemissa olevien juutalaisten osuus tippui joillakin aloilla 50 prosentista 6 prosenttiin.
ellauri378.html on line 174: Gamzatovin runo innosti näyttelijä-laulaja Mark Bernesiä pyytämään monien menestyskappaleiden tekijää Jan Frenkeliä säveltämään sen laulettavakseen. Hän sai myös runoilijan suostumuksen muuttaa runon kuvaamat ratsumiehet sotilaiksi, jotta teksti muistuttaisi kuulijoita paremmin toisesta maailmansodasta. Sävellyksen teko oli Frenkelille vaikeaa, mutta kun hän lopulta kutsui Bernesin kuulemaan sitä, tämä puhkesi kyyneliin kuin Lazar Moisejevitshin ruumis. Bernes on mainittu aiemmin albumissa 254. Runoilija Gamzatov on myöhemmin kertonut Neuvostoliiton viranomaisten pitäneen laulua uskonnollisuuteen viittaavana, kuin rukouksena, mikä oli maassa kiellettyä. Lopulta itse Leonid Brežnev antoi luvan laulun julkaisemiseen. Laulu jäi Mark Bernesin viimeiseksi menestyslevyksi, sillä hän kuoli vielä samana vuonna keuhkosyöpään. Säveltäjä Frenkelistä ja runoilija Gamzatovista tuli laulun myötä elinikäiset ystävät. Sniff. Nyyhk. BUAAAAAAAH!
ellauri378.html on line 222: Resistance continued after German capitulation, until on the 4th September 1945 a small group of German soldiers deployed on Bear Island to man a weather station surrendered to Norwegian seal hunters.
ellauri378.html on line 252: Androkles ja leijona -näytelmässä, jonka löysin vaihtorottahyllyltä, joka on painettu Georgen maxamilla pelleaakkosilla joka toiselle sivulle, ja josta puuttuu sivuja, tekee George Shaw, joka halusi tulla kuzutuxi Bernardixi, raakaa pilaa kristityistä marttyyreistä.
xxx/ellauri010.html on line 681: Besides, I have been spying on you for so long, having spent a lot of time!
xxx/ellauri010.html on line 1696: Beatboxailija siitä sitten tuli.
xxx/ellauri013.html on line 312: Bertrand Russell
xxx/ellauri013.html on line 321: Bertrand kirjoitteli Filosofiaa jokamiehelle. Unpopular essays. Ei nyt ihan suora käännös. Russellin tarkoittama jokamies on talousliberaali, kansallislippuja myyvät populistit eli persut ei näistä jutuista kyllä perusta. Siinä mielessä ovat epäpopuläärejä. Tämä läpyskä löytyi Tutu-vainaan kirjahyllystä. Tutu oli kääntäjä. Siltä jäi paljon sanakirjoja. Tutulta jäi lukematta Bertin luku Kuuluisia miehiä joita olen tuntenut. Se oli leikkaamatta auki. Leikkasin sen nyt.
xxx/ellauri013.html on line 323: Aika tuntemattomuuksia tänään on monet Bertin mainitsemat tärkiöt. Julkisuus on päivittäistavaraa. Yllättävän harvoja se mainizee, esim Wittgenstein ja Conrad puuttuu listalta. Joku vähäpätöinen runoilija oli Bertistä byronmaisen vilpillinen. Eiköhän lie ollut Bert itse samanlainen. William James oli laahusta halveksiva aristokraatti, vaikka jenkkirotinkainen. Se oli Bertistä hienoa.
xxx/ellauri013.html on line 325: Leniniä se sättii ja kehuu Gladstonea. Bertrand pelkäsi ikänään eniten Gladstonea, joka moitti sitä pikkupoikana, kun se tarjoili kylläkin erinomaista portviiniä mutta viinilaseista. Seuraavax eniten Leniniä, joka pukinpartaisena hihitti kuvaillessaan Bertille, kuinka maaorjat hirttää puihin kulakkeja. Tää toki maa-aatelista hirvitti, siks vasitenkin Vladimir veitikka sen sille kertoikin. Vladi oli aatelinen itekkin.
xxx/ellauri013.html on line 327: Globalisaation apostoli, antikommunisti, laantumuksen vankka perätorvi oli tämä Pertti. Se eli niin pitkään et se ehti olla ex vaikka mitä, ex-convict 2x, exä 4x, ex-hegeliaani, ex-uskovainenkin. Orpo isoäidin lellikki, kotikoulusta suoraan Trinityyn homopoikain veljeskuntaan Apostolit. Peukutti vapaata rakkautta kunnes noin 3. vaimo Dora teki sille 2 käenpoikaa, se ei ollut vapaan lemmen tarkoitus. Bertie vaihtoi alle opiskelijansa Peterin (kyllä, se oli tyttö), uuden pörröisen kananpojan vielä eläkeikäisenä. Sillä oli tapana panna seuraava vaimo paksuksi ennen vaihtoa. Niiden poika Conrad oli elinikäinen yläluokan twit lorditalossa. Doran tytär kirjoitti muistelmissa Pertusta isänä, se oli kylmiö. Ei se oikeesti tykännyt kestään paitsi Bertistä. Se(kin) oli selvä narsisti.
xxx/ellauri013.html on line 329: Russell oli aatelinen kermaperse joka peukutti Amerikan hegemoniaa, britit siinä pyllynnuolijoina. Se olis varmaan kannattanut brexittiä. Pääasia sille oli et se saa ite vapaasti filosofoida, sama se jos laahusta vähän kyykytetään. Aatelisnaista mekkoon, joskus sen mieheltäkin melaa, tää pitää Bertin tyytyväisenä. Muummuassa Wittgenstein ja Conrad olivat sen flammoja.
xxx/ellauri013.html on line 333: Seku ei tykkää kun mulla on näin rivo suu. Ei ole kyllä sievästi tötteröllä vaan, kuten Bertrand Russellilla, pikemminkin viivana. Olet kirjallinen kouluampuja, se syyttää. Täysosuma. Carl Barksissa oli siivo yläkerran ukkeli joka kyllästyi naapureiden meteliin, tuli alakertaan esi-isän tussarinsa kanssa. Mullakin on sellainen.
xxx/ellauri013.html on line 341: Ihan viimeisenä läpyskässä on Bertin ite itestään runoilema muistokirjoitus. Tuleehan julkkisfilosofin tuntea myös itsensä. Kirjoitettu hyvissä ajoin etukäteen. Ei siis vielä tiennyt oliko se häpi, elämä ei ollut läpi. Arvio on aika kiittävä, vaikka mukana on muutamia terävänäköisiä kriittisiä huomioita, valittuina niin etteivät satuta. De morituris vel de me nil nisi bene.
xxx/ellauri013.html on line 345: Omastakin mielestään aikansa lordi Byron. Lordi kyllä, vaikkei yhtä kaunis, kapinoitsi nuorena, bylsi kaikkee mikä liikkui, vyö ja henskelit yhtä löyhällä kuin don Juanilla. Nuorena suisidaalinen kuin George, mut loppupeleissä aika omahyväinen. Ei kuollut nuorena kuten Byron. Pikemminkin päinvastoin, eli vitun kauan, ydinterve ukko, jalopuuta, 1872-1970. Saksan-Ranskan sodasta mun lukioaikoihin, kahta vaille sataseen. Hyvin meni Bert, häpi end. Ei tarvinnut suuttua.
xxx/ellauri013.html on line 347: Toisin kuin runoileva lordikollega, enemmänkin kuin Bob Southey, ehti saavuttaa valtaapitävien suosion, kirjallisuuden Noopel paukahti 1950, ilman romskuja tai runoja. (Sen fiktioyritelmät aiheutti lähipiirissä vaan myötähäpeää.) Bertistä tuli laureaatti ihan niinkuin Bobista, ja vastaavista ansioista, vallan pyllyn nuolennasta. Kylmän sodan kirjoituspalkkio jenkkisympparille. Luvussa Ihmiskunnan tulevaisuus se ihan coolisti kannustaa kolmatta maailmansotaa ja sen voittajan, Amerikan hegemoniaa. Koska jenkeissä on kivempi olla julkkisfilosofi kuin neukuissa. Kannattaa kääntää nokka myötätuuleen loppumerinpeninkulmilla. Ei tarvi luovia kun antaa tuulla takaa, kyyti paranee. Bert tykkäs takatuuppareista.
xxx/ellauri013.html on line 349: On Bertillä järkeenkäypiäkin pointteja tarjolla portviinilaseista jokamiehelle, vaikka tuskin ne niitä enää lukee. Enkä nyt tarkoita sen populisminvastaisia lipilaaris-elitistisiä, demokratiaa pitkin hampain pienimpänä pahana puolustavia, siirtomaiden villejä väheksyviä konradimaisia kannanottoja - kumpikohan lainas kummalta, vai päätyivätkö näihin kaksistaan aatelisvuoteessa?
xxx/ellauri013.html on line 353: Filosofian syntymähetki on sattunut ajankohtaan, jona auktoriteetti ei riittänyt synnyttämään yhteiskunnallisten olojen säilymiselle välttämätöntä uskon vähimmäismäärää, niin että oli keksittävä näennäisesti järkeen vetoavia perusteluita, joiden tuli johtaa samaan tulokseen. Tämä syy on johtanut siihen, että sekä antiikin että melkein kaikkeen nykyajan filosofiaan on tarttunut sangen syvälle ulottuvaa epärehellisyyttä. (Bertie ei ole tästä mikään poikkeus.)
(Touché, Bert?)
xxx/ellauri013.html on line 368: Kyllä se näyttää juuri siltä, Bert. Sori siitä. Perseelleen meni sekin lohtu. Julmuus vähenee vaan win-win pelissä, win-win vaatii ekspo kasvua, vaan sitäpä ei maapallo kestä.
xxx/ellauri013.html on line 373: Ihmiskunnan kaikkein sitkeimpiä harhaluuloja on ollut se, että eräät ihmiskunnan osat ovat moraalisessa suhteessa muita paremmat. On varsin luonnollista ajatella hyvää itsestään ja tämän perusteella - mikäli asianomaisen sielunliikkeet ovat kyllin yksinkertaiset - myöskin omasta sukupuolestaan, yhteiskuntaluokastaan, kansastaan ja ajastaan.
Varmaan käänsi Ben Hurin, jonka luin poikasena vaikka se oli paxu kuin tyydyttämätön diplomaatinrouva.
xxx/ellauri013.html on line 377: Touché taas, Bert, jenkkifäni? No ei, itse asiassa tässä prujauxessa orjuutettujen hyveellisyydestä Bert tähtää kieron kautta köyhälistön kyykytykseen. Sorretut ja syrjäytyneet on lähes yhtä pahixia kuin me paremmat. Ja vetelämpiä. Tuttua oligarkkipuhetta.
xxx/ellauri013.html on line 385: Monen rohkeus riittää taistelukentällä kuolemiseen, mutta samoilla henkilöillä ei ole rohkeutta sanoa tai edes ajatella, että asia, jonka puolesta heidän on kuoltava, on arvoton. Häpeä on useimmista ihmisistä piinallisemmpaa kuin kuolema; siksipä niin harvat ihmiset voimakkaiden ryhmätunteiden liekehtiessä uskaltavat olla eri mieltä kuin suuri joukko. ("Niinkuin mä", vai mitä Bert? Se on helppoa kun on narsisti. Muut ovat aika arvottomia.)
xxx/ellauri013.html on line 411: Leukavasti laukaistu. Mut mikä avuksi? Bertin miälest parhaita parannuksia aatteista oli veljeys, vapaus, tasa-arvo ja hallitus. Varsinkin viimeinen. Juttuun putkahtaa liberaalin mielisana ihannointi. Rousseau yritti turhaan ihannoida anarkiaa, se ei käy, koska se ei vaan toimi. Laahusta pitää käskyttää, ne on tyhmiä. Maailmanhallitus USAn johdolla on ainut mikä toimii. Tää on ihan samaa saarnaa kuin nyt yli puoli vuosisataa myöhemmin toisella globaaliliberaalilla, kalansilmä Hararilla.
xxx/ellauri013.html on line 416: Kylmä maito vatkautuu kermaksi Bertin perseessä. Lordin maitojunassa.
xxx/ellauri013.html on line 418: Sen toteutuminen vaatii vain yhtä: että ne miehet (sic, Bertie!), joilla on valta, ja ne kansat, jotka luottavat heihin, pitävät tärkeämpänä oman henkensä säilymistä kuin vihollistensa surmaamista.
xxx/ellauri013.html on line 420: Sori vaa lordi Bertrand, et ole lukenut Darwinia kunnolla. Elukan tavoite on ne molemmat! Ja sit lisääntyminen niin maan perkeleesti. Ei kukaan meistä ole paha, tai ollaan kaikki pahoja. Me ollaan vain eläimiä, kärpästen jumalan lapsia, Darwinin poikasia.
xxx/ellauri013.html on line 429: Meidän arvellaan haluavan elää ikuisesti ja meidän uskotaan odottavan taivaan iloja, joilla ei ole oleva loppua, mutta joiden yksitoikkoisuus ei jonkin ihmeen vaikutuksesta ei käy pitkästyttäväksi. Mutta jos kysymme jonkin rehellisen ihmisen mielipidettä, joka ei ole enää aivan nuori, hän sangen luultavasti kertoo, että yhden kerran maistettuaan tämän maailman elämää hän ei halua "uutena ihmisenä" syntyä toiseen maailmaan. Ei ainakaan huonompaan, vide Leibniz. Bertillä meni ekalla aika lailla putkeen, moneenkin putkeen, ja monessakin mielessä.
xxx/ellauri013.html on line 438: Pahoja aatteita Bertistä on uskonnot, asketismi, anaalisuus (anaalihommia lukuunottamatta, vai mitä Bert?), determinismi (hmm, eikös se ole tieteellistä?), kateus (tää on yks talousliberaalien suosikkeja, ks. toisaalla näissä mietteissä. Bertillä on jopa tarjota tähän vähän samanlainen opettava tarinakin kuin Aisopoksella), ylpeys (kuulumisesta johkin laumaan siis). Fatalismi on yksi determinismin laji, siihen liittyy usein totalitarismi. Ja naisten lyttäys.
xxx/ellauri013.html on line 449: Miesten vallasta on ollut seurauksena monta erittäin valitettavaa onnettomuutta. Se teki kaikkein likeisimmän suhteen - aviosuhteen - herran ja orjan väliseksi suhteeksi. Se eristyneisyys, jota avioliitto vaati kunniallisilta naisilta, teki nämä typeriksi ja ikäviksi (oops, väistäpä Pertti nyrkkiä), ainoat naiset jotka pystyivät olemaan kiinnostavia ja jännittäviä, oli kokotit. Kun kunnialliset naiset oli ikäviä, tuli useimpien maiden kaikkein sivistyneimmistä miehistä homoseksuaalisia. Tai bi, nimiä kuten Bert nyt mainitsematta. Hyvä meriselitys. Ahtaampi reikä jännittää kai enemmän.
xxx/ellauri013.html on line 451: Vapautumisesta on aina epämukavia seurauksia. Entiset voitolla olleet tuntevat itsensä loukatuiksi ja entiset alistetut käyvät itsetietoisiksi. Mutta toivottavati aika korjaa nämäkin asiat kuten kaiken muunkin. Bert ts. toivoo, että vapautuneista naisista ei tulekaan röyhkeitä, vaan ne pysyy kiltteinä. Oh no, you can't have both, Bertie boy!
xxx/ellauri013.html on line 453: Jotta tuntisimme itsemme onnellisiksi, tarvitsemme kaikenlaista mahdollista itsetunnon pönkitystä. Loppujen lopuksi ja ennenkaikkea meistä jokaisella on muuan ansio, joka jok'ikisellä aivan ainutlaatuinen: kukin on minä itse. Narsaita äidin oomme kaikki. Mä veikkaan että Bert oli niin kiukkuinen neukuille vaan six että Vladi kehtas nauraa sille.
xxx/ellauri013.html on line 456: En usko, taistelua se on eläimilläkin eloonjääminen. Bert, tää on design feature, ei flaw: Darwin on trimmannut meidät jokaisen tekemään parhaansa toisten kustannuksella, pyrkimään kukoiksi tunkiolle. Muita paremmuus on yksi onnen osittaisdifferentiaaleista. Kaikki ei voi voittaa äärellisellä pallolla. Kuten sanot, voidaan turvallisesti lähteä siitä, ettei esteetön kilpailu synnytä kilpailijoissa hyvää toveruutta.
xxx/ellauri013.html on line 458: Jotta sopu skulais Darwinin ehdoilla, meidän pitäis olla täyssiskoja kuin termiitit tai murkut. Silloin vasta olis oikea sekä älyllinen että moraalinen käsitys siitä, että kaikki muodostamme yhden ainoan suvun ja että suvun yksikään haara ei voi rakentaa onneaan toisen tuholle. Vähempi ei riitä: termiittipesätkin sotii keskenään. Mut se olis totalitarismia, ja sitähän sä Bert kai vastustit.
xxx/ellauri013.html on line 461: Sitten olis sitä sun peräänkuuluttamaa rakkautta ja kärsivällisyyttä. Tahtoo vaan olla niin, että rakkaus ja kärsivällisyys on häviäjän osa. Luulit 50-luvulla, että atomipommin pelko sais ihmiset sopupeliin. Ei saanut. Ei saanut edes maapallon ryöstöviljely vihreen vallankumouxen peitenimellä. Nyt uusi Bert voisi jännätä, kykeneekö ilmastonmuutos siihen. Mä en ole sellainen Bert. En edes bi. Vain latva-B.
xxx/ellauri013.html on line 465: David Hume kerskaili hyveellisen miehen maineella, ikäänkuin kieriskeli omassa paremmuudessaan. USA:n kapinavuonna se kuoli peräsuolen syöpään kunnon anaalipersoonana, ja teki vielä tiivistelmän omasta vaelluxestaan. Hän oli, hän kirjoitti, a man of mild disposition, of command of temper, of an open, social, and cheerful humour, capable of attachment, but little susceptible of enmity, and of great moderation in all my passions. Omakehu haisi pahemmin kuin suoli. Vertaa Bertrandiin, joka somisti myös oman hautakivensä. Hume pikku narsistia pelotti, että paranoidi sveitsari Rousseau nostaisi metakan, mustaisi sen pyhimyxen maineen, kun Hume koitti fumigoida riitapukaria ulos briteistä. Sitähän se yritti, muttei oma maine riittänyt.
xxx/ellauri027.html on line 30: Hahmot tunnetaan kuitenkin parhaiten Hanna-Barbera Productionsin piirrossarjasta Smurffit. Sarja aloitettiin 1981 ja sai maailmanlaajuista suosiota. Sitä tehtiin vuoteen 1990 asti yhteensä 256 jaksoa. Smurffeista on tehty myös elokuva nimeltä Smurffit, joka ilmestyi vuonna 2011 ja sen jatko-osa Smurffit 2 vuonna 2013. Keväällä 2017 ilmestyi elokuva Smurffit: Kadonnut kylä, joka on toinen jatko-osa ensimmäiselle elokuvalle. Elokuvia on suunnitteilla useampi ja ne toteutetaan digitaalitekniikalla. Smurffit ovat esiintyneet Belgian siirtomaahallinnon mainoksessa, jolla kerättiin rahaa lapsisotilaiden koulutukseen. Sinisiä kääpiöitä sotakentillä.
xxx/ellauri027.html on line 49: Beata Siltanen kommentoi artistia Smurffit 21.3.10:
xxx/ellauri027.html on line 250: Alivaltiosihteerin Liian suuri suomalainen kirjakerho täydentää: Paavo Haavikko on noussut kuuluisuuteen teoxillaan Vaikeaselkoisia kirjoituxia, Täysin käsittämätön kirja, ja Lukijalle avautumaton teos. Nyt Paavo jylisee asiat kohdalleen kirjallaan Vaikeaselkoinen kovakantinen kirja. Tilaa heti! Tilaajalahjana nopeimmille arvotaan E.Saarinen et al. Better Butter upeana nelivärilaitoxena.
xxx/ellauri027.html on line 396: Kirjoittajina on teoksen toimittajien ohella järeä ryhmä ykköskentän professoreita, tutkijoita ja muita vaikuttajia: Ilkka Niiniluoto, Sami Pihlström, Sara Heinämaa, Sam Inkinen, Mauri Ylä-Kotola, Mark C. Taylor, James Wilk, Kirsti Lonka, Rachel Jones, Raimo P. Hämäläinen, Tuuli Lehti, Heikki Peltola, Tapio Aaltonen, Saku Mantere, Makke Leppänen, Päivi Partanen ja Ollis Leppänen. Haastatteluiden kautta mukana ovat Matti Alahuhta, Jorma Ollila, Pertti Korhonen, J. T. Bergqvist, Rosa Liksom, M.A. Numminen ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. Oman tervehdyksensä esittävät Howard Gardner, Bill Damon & Anne Colby ja nobelisti Edmund Phelps.
xxx/ellauri027.html on line 695: Luterilaisuudessa kuzumus on ollut tärkeä käsite. Saxalaiset puhuu työstä kuzumuksena, Beruf. Se on ollut luterilaisen työmoraalin kulmakiviä, hyödyllinen hämäys kun työntekijöistä oli pulaa tai ne oli muuten kalliita. Mut nythän työtä ei riitä kaikille, täytyy kexiä jotain muuta uskottavaa. Työtä ei saa enää ylikorostaa. Lutherin aikana joutava porukka pantiin luostareihin panemaan olutta ja kuoripoikia sekä kuokkimaan vihannexia. Hengellinen työ ja luostarielämä olivat kuzumusta, jossa maxutta palveltiin herroja. Uskonpuhdistaja totesi, että kaikki työ on kuzumusta ja rahallisesti arvokasta. Erilaisia töitä ei voi lähtökohtaisesti arvottaa kuzumus- tai palkkatyöksi. Eix tää alkais taas trendata näinä massatyöttömyyden aikoina? Luostariin vaan laahus vedelle ja leivälle, ja rohdinpaidat päälle. Sehän on terveellistä. Arvokasta muttei kallista. Nää käsitteet tuppaa kauppureilla menee sekaisiin.
xxx/ellauri027.html on line 754: J. T. Bergqvistille on jäänyt erityisesti mieleen Saarisen kysymys ”Oletteko koskaan nähneet James Bondia turhautuneena?” Vastaus on, että ette ole. Koska James Bond ei koskaan turhaudu.
xxx/ellauri027.html on line 1031: Mindlessness of Even the Best Minds. One need not dwell on works such as Paul Johnson’s Intellectuals to note that no matter how learned, brilliant or hungry-for-knowledge people might be, they can be staggeringly inept.
xxx/ellauri027.html on line 1043: Yx toistuva teema on tää tympäsevä positiivisuus. William "Will to Believe" James ja muut amerikkalaiset vanukkaankokeilijat marssitetaan lavalle.
xxx/ellauri027.html on line 1065:
xxx/ellauri027.html on line 1131: Kotona Hyvinkäällä hän oli ihaillut Tom Jonesia ja Beach Boyseja, koska ei ollut kuullutkaan Remusta ja Hurriganesista. Kun pikkuveli esitteli Hurriganesia Esalle, Saarinen ällisteli ”oho, onko tällaistakin”. Mutta vainu sanoi heti, ettei Tom Jones sopinut nuoren vihaisen miehen mustaan nahkatakkiin. Saarinen alkoi remuta Remusta. Tunskohan se koko ukko mustilaista. Punktohtori ei syntynyt, se tuli koeputkesta. Tulikohan Jeromekin ja Oliver sieltä samasta.
xxx/ellauri027.html on line 1344: Äänessä on jälleen vetelä etiikan professori Timo Airaxinen. Kuulostaen Flaubertin ja Saul Bellowin sekotuxelta.
xxx/ellauri027.html on line 1358: Näin pitkälle ei päässyt Pekka Himanen, joka kirjoitti Bertrand Russellista lähes alaikäisenä lähes ala-arvoisen väitöskirjan. Siinä Pekka Himanen
xxx/ellauri027.html on line 1360: luokittelee hirmuisella tarmolla Russellin ajattelua erilaisiin ismeihin, joita mainitaan Bertrand Russellin haasteessa kymmeniä, ehkä jopa satoja. Himanen luottaakin vakaasti siihen, että asia on selvitetty ja selitetty, kun se on saatu luokitelluksi joksikin tietyksi ismiksi: “näiden luokittelujen avulla on mahdollista luonnehtia täsmällisesti tutkimukselle tärkeitä käsitteitä, kuten ‘rationalisti’, ‘irrationalisti’, ‘arationalisti’, ‘teisti’, ‘fideisti’, ‘pistikko’, ‘agnostikko’, ‘skeptikko’ jne.” (s. 163, kurs. ML)
xxx/ellauri027.html on line 1364: Väitöskirjan motto on Russellin raamatullinen elämänohje “Älä seuraa joukkoa pahuuteen”. Halusiko Russell sitten johtaa joukkoja, vai pysyä niistä erossa? Mistä joukosta tarkkaan ottaen oli kyse? Russellin elämän aikana käytiin kaksi maailmansotaa, natsismi ja fasismi nousivat ja tuhoutuivat, Britannian maailmanvalta romahti, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kohosivat suurvalloiksi, asevarustelu sai globaalit mittasuhteet, yhteiskuntaluokkien suhteet muuttuivat, ‘viktoriaaninen’ arvomaailma rapautui, uusia yhteiskunnallisia voimia ja liikkeitä syntyi jne. Himanen ei tällaisia tapahtumia edes ohimennen mainize, ei edes Bertin pasifismia ja vankilareissua.
xxx/ellauri044.html on line 342: Muutettuaan Helsinkiin, Talvio tutustui miehensä välityksellä Päivälehden piirissä toimiviin kirjailijoihin ja runoilijoihin, kuten Kasimir ja Eino Leinoon. Talvio alkoi myös itse kirjoittamaan Päivälehteen sekä Suomen Kuvalehteen, taistellen sortovuosien aikana Suomen oikeuksien puolesta. Talvio matkusteli miehensä kanssa useita kertoja Keski- ja Itä-Euroopassa, opiskellen samaan aikaan puolan kieltä ja kääntäen suomeksi useita puolalaisen kirjailijan Henryk Sienkiewiczin teoksia. Talvion kotonaan Helsingissä pitämä kirjallinen salonki nousi myös kuuluisuuteen.
xxx/ellauri044.html on line 404: Unschwer zu erkennen ist als prägender Hintergrund Hesses Beschäftigung mit Friedrich Nietzsche, hier vor allem dessen Geburt der Tragödie und dem Zarathustra. Zusätzlich ist die Bekanntschaft Hesses mit der Archetypenlehre des Psychologen Carl Gustav Jung relevant, mit dem Hesse korrespondierte. Sowohl Nietzsches Idee der Rückentwicklung des Geistes zum Kind als auch Jungs Archetypen der Anima und Großen Mutter drücken sich in Goldmunds Hin- und Rückwendung zur „Mutter“ aus.
xxx/ellauri044.html on line 410: Hess joined the NSDAP on 1 July 1920 and was at Hitler's side on 8 November 1923 for the Beer Hall Putsch, a failed Nazi attempt to seize control of the government of Bavaria. While serving time in jail for this attempted coup, he assisted Hitler with Mein Kampf, which became a foundation of the political platform of the NSDAP.
xxx/ellauri044.html on line 418: Kyllä Hermann näyttää olleen äidin poika, isän kanssa tuli sitten riitoja. Ukki Gündertillä oli iso kirjasto. Hermanni pantiin seminaariin, mutta se ei tykännyt, "Dichter oder nichts", sanoi jääräpäisesti. Tuli molemmat. 14-vuotiaana sillä oli depis: "ich möchte hingehen wie das Abendbrot". Izemurha jäi yrityxexi. Seurasi sarja kasvatuslaitoxia ja amixia. Kirjakauppa-apulaisena vaihtoi vanhempien etiikan estetiikkaan. Käänteinen Kierkegaard. Ei kuitenkaan kyttyrävazainen, pikemminkin laiha poika. Likinäköisenä pääsi C-miehexi. Maailmansodan vapaaehtoisena Saxan armeijassa oli kirjastoapulaisena. Avioliitto Bernouillin Marian, freelance-valokuvaajan kanssa meni kehnosti ja Hermanni lähti maailmanympärimatkalle Intiaan. Nelikymppisenä maailmansodan aikana tuli takaiskuja (isä kuoli, Mia läksi), ja Hermanni tuli pöpixi. Pääsi tutustumaan zygoanalyysiin läheltä. Perheestä päästyä sillä alkoi oikein mukavat ja tuotteliaat ajat Luganossa. Vaihtoi sakemannista takasin schweizarixi. Ei se oikein kunnon saku koskaan ollutkaan, tollainen kosmopoliitti ja pasifisti. 2 muuta vaimoa seurasi. Asui Luganossa ökytalossa Ninonin kanssa eri kerroxissa ja maalasi akvarelleja luppoaikoina. Hermanni oli myös kova musiikkimies. Vieraina Schweizissä kävivät Bertolt Brecht ja Thomas Mann. Ei Hermanni siis ollut mikään nazi. 1946 päsähti siitä hyvästä Noobeli. Niiku osotettiin sakuille etteime teitä vihata kunhan pysytte kyykyssä ja ajattelette niiku me, tai edes niiku schweiziläiset.
xxx/ellauri044.html on line 427: worlds, the bird, Beatrice, Mother Eve and Demian himself are the
xxx/ellauri044.html on line 862: Begynte hufvudet filosofera
xxx/ellauri044.html on line 895: oli Bertel Gripenberg, läski vapaaherra pehtoori
xxx/ellauri044.html on line 900: Bertel Johan Sebastian Gripenberg (10. syyskuuta 1878 Pietari – 5. toukokuuta 1947 Sävsjö, Ruotsi) oli suomenruotsalainen runoilija ja aatelismies. Hengen aatelia koko pullukka.
xxx/ellauri044.html on line 923: »Beseglad med blod är klyftan,
xxx/ellauri044.html on line 943: Så dikterade Bertel och åt apelsinklyftor medan Wexi Antero översatt snilleblixterna till finska. Izekin ois osannut, Bertel puhui pellon reunalla 6 dagar viikossa hoono soomi ja 1 dålig svenska. Såsom farbror Oscar. Toi vapaamittainen käännös on kai Kai Laitisen kirjallisuudenhistoriasta. Kai oli kääntänyt vilddjurens sanaxi villipedon yxiköllä, ei sekään savolaisena kovin hyvin osannut ruozia. Vääräleuka koulukiusaaja. Vähän piti tuotakin sitten korjata. Aale Tynnikin sminkkas muilta lainaamiaan runokäännöxiä omalla kulmakynällä. Sarkian humaltuneesta venheestä tuli laiva. Meikit on poistettu uudessa painoxessa.
xxx/ellauri044.html on line 1172: Miten hullua! Sitä noi hallusinogeenit tekee. Mr. Beanista tuli lopulta kuuluisa, se sai sänkykumppaneita, mutta tarina ei tietystikään pääty hyvin: siitä tuli paranoidi narsisti, ja CIA sai sen motitetuxi Equadorin suurlähetystöön. Vaikka Guantanamo oisi ollut oikeampi paikka.
xxx/ellauri044.html on line 1201: Besserwisseri, Miss Know-it-All, joka piippailee ja korjaa "actually" kaikkea mitä muut erehtyvät luulemaan. Näitä piisaa. Tähän lajikkeeseen Joose liittää myös Väiski Vemmelsäären kuolemattomine repliikkeineen "olen erilainen kuin muut, minuun sattuu".
xxx/ellauri056.html on line 124: Miksi teatterinjohtaja Kaarlo Bergbom on suunniltaan kadotettuaan kävelykeppinsä? Motiiviksi alkaa vähitellen paljastua r
xxx/ellauri056.html on line 137: 27-vuotias Katri Manninen on kirjoittanut 18 romaania, joista 17 nuorille. Romaaneista viisi on MTV3:n Salatut elämät -sarjan oheiskirjoja. Ne kertovat nälkäisille ihailijoille henkilöistä enemmän kuin sarjassa näkyy. Hän on myös kirjoittanut dialogit Salattujen elämien 25 jaksoon ja yhdessä äitinsä Kirsti Mannisen kanssa MTV3:lle Benner & Benner -tv-sarjan. Parhaillaan hän dramatisoi TV1:n nuorten ohjelmaa Radio Sooda. Hän on kokeillut muitakin ammatteja ja opiskelee Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolla televisio- ja elokuvakäsikirjoittamista.
xxx/ellauri056.html on line 188: Sekä äiti että tytär sanovat yhteistyön sujuneen Benner & Benneriä tehtäessä helposti.
xxx/ellauri056.html on line 218: Taavi syntyy Blunderstonessa (oikeesti Blundeston, Suffolk), ja elämä alkaa kivasti kiltin mutta löperön nuoren leskiäidin ja hoitotädin Peggottyn kaa. Sitten seuraa kurja ja julma aika isäpuolen, hra Murdstonen hännän alla, ja Murdstonen siskon Janen, joka lopulta ajaa Taavin äidin aikaiseen hautaan. Sitten seuraa koettelemusten periodi Salem-talon akatemiassa, jota johtaa tyrannimainen öykkäri rehtori Creakle. Lieventävä asianhaara on Taavin ystävyys säteilevän Steerforthin ja tavixemman mutta hyvänahkaisen Traddlesin kaa. Sitten Taavi lähetetään paskahommiin Lontooseen Mordstonen ja Grindbyn viinakauppaan. Tällä kertaan kurjan elämän vastoinkäymisissä piristävät hra Wilkins Micawber perheineen (talent, Mr Micawber has; capital, Mr Micawber has not, siteerasi Jespersen.). Taavi karkaa löytääxeen omituisen tätinsä, Bezey Trotwoodin Doverista, ja seikkailee sikana matkalla. Bezey adoptoi Taavin ja se menee iloisena Tri Vahvan kouluun Canterburyssa, missä se loisii Bezeyn lakimiehen hra Wickfieldin luona, ja tutustuu Wickfieldin tyttäreen Agnekseen, ja sen kirjuriin, Uriah Heepiin. Maineikas yhtye 70-luvulla, ei kyllä mun suosikkien kärkipäätä. Sitten siitä Dickensin tapaan artikuloidaan proktori tohtorien kortteliin Spenlowin ja Jerkinsin firmaan. (häh? prokuraattori. Tää oli joku roomalaisen lainkäytön jäänne katoliselta ajalta. Doctors Court hoiti siviili- perintö- kirkollis- ja meriasioita kunnes lopetettiin 1800-luvulla.) Siellä se rakastuu Spenlowin tyttäreen Dooraan (ou Pandoora), jonka se naikin Spenlowin kuoltua. Sillä aikaa Heep kiusaa Wickfieldin melkein mielipuolexi.
xxx/ellauri056.html on line 225: Tää kaikki oli niin noloa että Dickens kärsi siitä loppuikänsä. Johnu pääsi vankilasta 3kk kakun jälkeen vararikkoisena. Charles pääsi kouluun 12-vuotiaana ja 15-vuotiaana alkoi lakifirman juoxupoikana Gray's Innissä. (Tästä kertoo Kolea talo.) Dickens opetteli pikakirjoituxen ja aloitti puolentoista vuoden kuluttua reportterina Doctor's Commonsissa. 1829 Dickens rakastui Maria Beadnelliin (se Doora), joka valitettavasti dumppas sen ja nai jonkun Winterin. Kalle löysi Hogarthin Katin tilalle. (Väliin se taisi bylsiä sisko Georginaakin noinniinkuin sumuisten saarten Juhani Ahona.) Kirjalliset työt meni hyvin, Pickwickin paperit oli jymymenestys 1836.
xxx/ellauri056.html on line 227: Hupasaa miten kirjailijat kohentaa naismenestystään rompskuissaan, noloista tyräyxistä tulee mahtavia scoreja. Dumppaavista naisista halukkaita misuja. Dickens, Sillinpää, Rusoo, Jöötti, näistä tulis taulukko. Tai sit hylyistä tulee tyhmiä rumia ilkimyxiä, esim Bellow ja Philit Roth ja Teir. Vähän sellaista autofiktiota, piippu-unta. Piipunrassit panee kynällä ize piirrettyjä pinuppeja, paperitiikereinä ruittaa kaunaisesti hylkääjien naamaan mustetta.
xxx/ellauri056.html on line 287: Uutta muihin senaikaisiin triangelidraamoihin verrattuna on ettei P. ja M. edes tiedä mixne tykkää toisistaan, ja että Melisande kuollessaan ei sano ah mä kuolen, se ei edes tajuu sitä. Kukaan ei oikeestaan tajuu mistään höykäsen pöläystä, ei kazojatkaan. Tää on ennakoivinaan Samuel Beckettiä.
xxx/ellauri056.html on line 362: Novalis kuulostaa joltain lääkkeeltä. Ja se sopiikin kuin nenä naamaan. Novalis war ein uralter Beiname seiner Familie: De novali, die „vom Neuland“. Frizun mielestä "Der Poet ist der transzendentale Arzt.“ Novalis fanitti Böhmeä, mystistä suutaria josta on toisaalla jo pitkät turinat. Novalis oli myös Schlegelien kamuja. Novalis oli kermapeppu aatelinen jolla kaikki meni putkeen paizi et se sai Schilleriltä tubin. Ja siihen kuoli hän. Vai kuoli hän siihen? Juu. Siihen kuoli hän. Parantaja paranna izesi. Sininen kukka ei tepsinytkään hivutuxeen.
xxx/ellauri056.html on line 400: Nachdem Schiller Homers Odyssee und Ilias in deutschen Übertragungen wieder gelesen hatte, strebte er danach, der nationale Epiker seiner Zeit zu werden. „ein Künstler der wahre Volksdichter werden könne bei glücklicher Wahl des Stoffes und höchster Simplizität in Behandlung desselben“. Zu diesem Zweck schaute er sich die Arbeitsabläufe in einer Glockengießerei genau an. Der bleiche Gelehrte hat rücksichtsvoll in dem hochlehnigen Stuhl an der Wand Platz genommen, um die Arbeit nicht zu stören.
xxx/ellauri056.html on line 503: Vuonna 1764 Kant sijoittui Moses Mendelssohnin jälkeen toiseksi Berliinin akatemian kilpailussa. Verdammt!
xxx/ellauri056.html on line 527: Moses Mendelssohn oli tunnetun säveltäjän Felix Mendelssohnin isoisä. Moses Mendelssohn (6. syyskuuta 1729 Dessau – 4. tammikuuta 1786 Berliini) oli saksalainen juutalainen filosofi. Hän oli 1700-luvun merkittävimpiä juutalaisia ja hänen voidaan katsoa synnyttäneen euroopan juutalaisen valistuksen, haskalahin. Hänen tärkein juutalaisuutta käsittelevä teoksensa Jerusalem, eli uskonnollisesta vallasta ja juutalaisuudesta julkaistiin vuonna 1783. Jotkut juutalaiset ovat pitäneet Mendelssohnia kolmantena Mooseksena, jonka kautta juutalaisille on avautunut uusi suunta historiassa, raamatullisen Mooseksen ja keskiajalla vaikuttaneen Moses Maimonideen jälkeen. Toiset taas ovat nähneet hänet juutalaisten oman identiteetin ja perinteisen juutalaisuuden tuhoutumisen alullepanijana. Kaikkia ei voi miellyttää. Sen rouva oli Fromet Guggenheim.
xxx/ellauri056.html on line 530: Reinhold esitti kirjeissään, että Kantin kritiikki voisi saada riidan asettumaan puolustamalla järjen auktoriteettia ja rajoja. Reinholdin kirjeitä luettiin laajalti ja ne tekivät Kantista aikansa kuuluisimman filosofin. Vuonna 1786 Kant valittiin hurrausten säestyxellä Kaliningradin yliopiston rehtoriksi sekä Berliinin tiedeakatemian jäseneksi. Se oli 62, melkein eläkkeellä siis. Viroistapa hyvinkin.
xxx/ellauri056.html on line 535: Monet Kantin merkittävimmistä oppilaista, kuten Reinhold, Fichte ja Jakob Sigismund Beck, etenivät kantilaisuudesta yhä jyrkempään idealismiin. Tämä sai aikaan saksalaisen idealismin nousun. Kant vastusti tätä kehitystä ja arvosteli Fichteä avoimessa kirjeessään vuonna 1799. Nappuloilta lähti mopo käsistä.
xxx/ellauri056.html on line 556: Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 Rammenau – 29. tammikuuta 1814 Berliini) oli saksalainen filosofi. Hän kuuluu merkittävimpiin saksalaisen idealismin edustajiin. Häntä pidetään joskus saksalaisen nationalismin ja antisemitismin isänä, vaikkakin tahtomattaan. Moni muukin tulee jonkun nolon lapsen isäxi ihan tahtomattaan.
xxx/ellauri056.html on line 558: Fichte opiskeli Jenan (1780) ja Leipzigin yliopistossa (1781–1784).Vuodesta 1810 hän toimi professorina ja yliopiston rehtorina Berliinissä, missä hän ranskalaisen sotaväen liikkuessa kaduilla vuosina 1807–1808 piti kuuluisat puheensa, Reden an die deutsche Nation. Fichten nationalismi olikin suunnattu Ranskaa vastaan.
xxx/ellauri056.html on line 564: Fichte kuulostaa siis pahalta paskiaiselta. Aika vittumaiselta egoistilta ja ilkeältä protofasistilta. Se onkin tullut mainituxi aika monen myöhemmän paskiaisen kohdalla. Idealistivirkaveljiensä Hegelin ja Schellingin vanhempi idealistikolleega, jota ne ablehnas mutta silti apinoi. Aina elegantti Goethe vinoili: „daß doch einem sonst so vorzüglichen Menschen immer etwas Fratzenhaftes in seinem Betragen ankleben muß“. Hullu Hördelin fanitti Fichteä, ylläri. Fichte oli antisemiitti. Die Nationalsozialisten nahmen Fichte zur Begründung ihrer Ideologie in Anspruch
xxx/ellauri056.html on line 566: Fichte war das erste von acht Kindern des Bandwebers Christian Fichte (1737–1812) und seiner Frau Maria Dorothea (geb. Schurich, 1739–1813) in Rammenau in der Oberlausitz. Er wuchs ärmlich in einem von Frondiensten geprägten dörflichen Milieu auf. (Frondienst on socage eli torpparius, maaorjuuden eräs muoto.) Seine Auffassungsgabe und sein gutes Gedächtnis fielen einem Verwandten der örtlichen Gutsherrschaft, dem Gutsherrn Ernst Haubold von Miltitz (1739–1774), bei einem Besuch in Rammenau auf: Er hatte eines Sonntags die kirchliche Predigt verpasst, woraufhin der zehnjährige Fichte gerufen wurde, von dem man versicherte, er könne die Predigt wiederholen. Daraufhin imitierte dieser den Pfarrer so perfekt, dass der Freiherr in seiner Entzückung dem Kind nach einer Vorbereitungszeit im Pfarrhaus zu Niederau den Besuch der Stadtschule in Meißen ermöglichte. Danach finanzierte ihm sein Förderer 1774 eine Ausbildung an der Landesschule Pforta bei Naumburg, verstarb jedoch im selben Jahr.
xxx/ellauri056.html on line 574: In Leipzig lernte Fichte 1790 die Philosophie Immanuel Kants kennen, die ihn stark beeindruckte. Kant inspirierte ihn zu seiner am Begriff des Ich ausgerichteten Grundlage der gesamten Wissenschaftslehre. Fichte sah eine rigorose und systematische Einteilung zwischen den „Dingen, wie sie sind“ und „wie die Dinge erscheinen“ (Phänomene) als eine Einladung zum Skeptizismus, den er verwarf.
xxx/ellauri056.html on line 582: Ein zentraler Kern in Fichtes Philosophie ist der Begriff des „absoluten Ich“. Dieses absolute Ich ist nicht mit dem individuellen Geist zu verwechseln. Später nutzte er die Bezeichnung „Absolutes“, „Sein“ oder „Gott“. Fichte beginnt in seiner Grundlage der gesamten Wissenschaftslehre mit einer Bestimmung des Ich:
xxx/ellauri056.html on line 592: Friedrich Wilhelm Joseph (von) Schelling (27. tammikuuta 1775 Leonberg – 20. elokuuta 1854 Bad Ragaz) oli saksalainen filosofi. Hän toimi professorina muun muassa Münchenissä ja Berliinissä.
xxx/ellauri056.html on line 614: Die Traditionsrestaurants der Straße waren bekannte regelmäßige Treffs für Künstler, Schriftsteller und andere Persönlichkeiten wie: Bertolt Brecht, Wassily Kandinsky, Rainer Maria Rilke, Lenin, Adolf Hitler, Franz Josef Strauß im Schelling-Salon sowie Thomas Mann, Frank Wedekind, Joachim Ringelnatz, Stefan George, Franz Marc, Paul Klee und Lenin im Café Altschwabing, und Seija mit Piki in der Studentenstadt.
xxx/ellauri056.html on line 620: Friedrich Wilhelm Schelling syntyi Leonbergin koiratarhassa Stuttgartin lähellä 1775. Se kävi protestanttiseminaaria Tübingenissä 1790-1795 Ranskan vallankumouxen aikana, missä sen koulukavereita oli Hegel ja hörhö Hördelin. Size muutti harppisakuihin, Leipzig 1797, sit Jena, missä sen kavereita oli kaima Schlegel ja kermapeppu Novalis. Jöötti-setä hommas sille professuurin Jenasta 1798-1803. Varmaan päästäxeen paremmin bylsimään rva Schellingiä. Eron jälkeen 1803 Reeti läxi takas länsi-Saxaan, etenkin Müncheniin. 1841 se peri Hegelin tyhjentämän syöttötuolin Berliinissä. Alux sen luennoilla siellä kävi Kierkegaard, Engels, Bakunin, Ranke, Burkhardt, ja Alexander von Humboldt. Pian ne kyllästyi ja lähti muualle kuin Homer Simpsonin pääkoppaan pettyneet zombiet: "brainss... brainss... naah nothing here... brainss... brainss..." Se kuoli Sveizissä Bad Ragazissa. Mihkähän?
xxx/ellauri056.html on line 628: Idealistit pukersivat samaa infinite regress kysymystä kuin antiikkiset liikkumattomasta liikuttajasta. Bertrand Russellin vanha mummu tiesi siihen ratkaisun: Its no use Mr. Russell, its turtles all the way down. Ja sitne koittaa kovasti vetää esiin jotain "toista" omasta napanöyhdästä. Turha vaiva: jos kaikki on vaan mä niin eihän sitä toista edes tarvita. Narsismi ja autismi on erottamattomat kuin kaxi munapussia.
xxx/ellauri056.html on line 680: Raamattukoulu Bergenissä oli mahtavaa aikaa. Istuin vaan hirsimökissä ja kuuntelin opetusta. Rudy haluis koko kansan maistelevan jeesusta. (Me suomalaiset ollaan pelkäävää kansaa, jännittäjäkansaa ja häpeäkansaa, sanoo Salme Blomster seuraavalla sivulla.) Musauran jälkeen suunnittelen keskittyä hengelliseen työhön. Suunnitelmiin kuuluu ehdottomasti myös naimiaisiin meno ja pirttiviljely. Rudy haaveilee.
xxx/ellauri057.html on line 680: Leinon 1900-luvun alkuvuosien luomiskautta innoitti rakkaus kielenkääntäjä Freya Schoultziin, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1905. Avioliitosta syntyi tytär Eya Helka. Kokoelmassaan Talviyö (1905) Leino julkaisi rakastetulleen omistamansa kesäisen yön mystiikkaa säteilevän kuuluisan runon Nocturnen. Pitkän Pariisiin ja Berliiniin suuntautuneen yhteisen ulkomaanmatkan jälkeen pariskunnan välit alkoivat viilentyä. Vuonna 1908 Leino muutti pois yhteisestä kodista Länsi Rannassa (nyk. Eteläranta 12). Samoihin aikoihin alkoi vahvistua Leinon suhde ja hengenheimolaisuus kirjailijaystävä L. Onervaan. Ne läxi yhteiselle Euroopan matkalle, josta palasivat jäähtyneinä takaisin.
xxx/ellauri057.html on line 864: Knut Hamsun ei ollut ainoa äärioikeistolaisiin ajatuksiin viehtynyt kulttuurihahmo. Fasismin lumoihin lankesivat muun muassa Martin Heidegger, Carl Schmitt, Gottfried Benn, Louis-Ferdinand Céline, Pierre Drieu La Rochelle, Luigi Pirandello ja Ezra Pound.
xxx/ellauri057.html on line 884: Belgian kultamuna
xxx/ellauri057.html on line 917: Pendant toute la guerre, entre 1940 et 1945, Simenon continue à vivre en Vendée et en Charente-Maritime, mais cette période, assez mal connue, est sujette à de multiples soupcons. Représentant de l'État belge auprès des Belges réfugiés, il refuse d'aider ceux d'entre eux qui sont juifs. Non seulement son frère fut volontaire auprès de la Waffen-SS Wallonie, mais de plus, selon certaines personnes, lors de cette période cruciale de sa vie et de son œuvre, l'écrivain aurait été un collaborateur, ou doucement dit, un peu "lâche". Il n'est pas revenu en Belgique, afin d'échapper au service militaire), un peu rusé et opportuniste, sans aucun sens de l'histoire avec un grand H. Il a commis d'« énormes imprudences » en écrivant dans des journaux contrôlés par les Allemands, mais Simenon ne dénonce pas, ne s'engage pas, ne fait pas de politique, seulement de la fiction. En fait, les accords qu'il a passés avec la firme cinématographique allemande Continental lui valent quelques tracas à la Libération. En 1944, une dépêche de l'AFP, retrouvée à Poitiers, mentionne sa dénonciation pour « intelligence avec l'ennemi » par « certains villageois vendéens exaspérés par la conduite égoïste de cet écrivain affichant l'opulence de son train de vie, à l'époque des tickets d'alimentation. »
xxx/ellauri057.html on line 933: Belgian kultamuna.
xxx/ellauri057.html on line 937: En 1952, il est reçu à l’Académie royale de Belgique et il revient définitivement en Europe le 18 mars 1955. Après une période mouvementée sur la Côte d'Azur à côtoyer la jet set, il finit par s’installer en Suisse dans le château d'Echandens en 1957.
xxx/ellauri057.html on line 955: Himskatin automaattikirjoittaja, ja toxinen setämies, tää Belgian kultamuna. Ja aivan saleen myös hirvee narsisti.
xxx/ellauri057.html on line 994: Wang Wei: Aha, ei siis just nytten. Oon lukenu kax Teirin romskuu, ja ne on kuin teini teeskentelis Sale Bellowia tms. Uusinta en oo lukenu.
xxx/ellauri057.html on line 1025: Perinteiset eläkkeet eli defined benefit DB pläänit, joissa rodeen heitetylle työläiselle taataan tietty toimeentulo, on 30 viime vuoden aikana muuttuneet defined contribution plääneixi CD, henk koht pörssisijoituxixi, jonne firmat maxaa osan palkasta omilla riskialttiilla osakkeillaan. Tietty osa näistä säästöistä on verovapaita just niin kauan kun ne pysyy tilillä. Näin saa työnantajakin veroetua ja maxettua palkat hölmöille oman vessapaprun muodossa. Benefit on herrassa, maxut tapissa. Lisää tulonsiirtoa havenoteilta haveille.
xxx/ellauri059.html on line 31: Belgialainen piirtäjä Francois Walthéry on piirtänyt kynä kankeana höyryävän mehukkaita herutuskuvia lentoemännästä nimeltä Natacha (suomexi Natasha). Natashan kuolaavan poikaystävän nimi oli kuinka ollakaan Walter. Alotti vuonna 1970 eli nyt on puoli vuosisataa täynnä Natasha-kuvia. Se syntyi 1946 eli samana vuonna kuin Fred Göran Karlsson. Viimeisimmät Natasha-kuvat on heikkolaatuisempia, kun 74-vuotias debauchén näköinen Walter piirtää niitä enää muistista.
xxx/ellauri059.html on line 508: Pääosissa: Daniel Sharman (Lorenzo de’ Medici), Bradley James (Giuliano de’ Medici), Sean Bean (Jacopo Pazzi), Sarah Parish (Lucrezia de’ Medici), Raoul Bova (paavi Sixtus IV), Matteo Martari (Francesco Pazzi), Jacob Fortune Lloyd (Francesco Salviati), Alessandra Mastronardi (Lucrezia Donati), Matilda Lutz (Simonetta Vespucci), Synnøve Karslen (Clarice Orsini), Annabel Scholey (Contessina). Idea ja käsikirjoitus: Frank Spotnitz, Nicholas Meyer. Ohjaus: Sergio Mimica-Gezzan. Musiikki: Paolo Buonvino. Tunnuskappaleen esittäjä: Skin (Ann Deborah Dyer). Tuotanto: Lux Vide, Big Light Productions, Italia, 2018.
xxx/ellauri059.html on line 585: Tätä soopaa siteeraa dallaspulla kieli poskessa, mutta siihen turvaa vakavissaan Bellow Saul">Valkee Sale, seuranaan kokonainen konkkaronkka muita narsistisia solipsisteja. Oikeasti siitä ei seuraa mitään sen kaltaista. Apinoita syntyy, elää ja kuolee koko ajan ja häviää kuin pieru saharaan. Valo sammuu, haju jää. Ei see misään, ei see misään, länseen isään, länseen isään, riissnää seukaloisa.
xxx/ellauri068.html on line 109: Boratista on tehty pseudodokumenttielokuva nimeltä Borat (engl. Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan). Elokuvan ensiesitys oli Yhdysvalloissa 4. elokuuta 2006 ja varsinainen maailmanensi-ilta Suomi mukaan lukien 3. marraskuuta 2006. Elokuvalle tehtiin jatko-osa nimeltään Borat Subsequent Moviefilm, joka julkaistiin syksyllä 2020. Elokuvassa Borat palaa neljäntoista vuoden tauon jälkeen Yhdysvaltoihin, jossa eletään koronaviruspandemian ja tulevien presidentinvaalien sävyttämää aikaa.
xxx/ellauri068.html on line 115: Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan is a 2006 British-American mockumentary comedy film directed by Larry Charles and starring Sacha Baron Cohen. Baron Cohen stars as Borat Sagdiyev, a fictitious Kazakhstani journalist who travels through the United States to make a documentary which features real-life interactions with Americans. Much of the film features unscripted vignettes of Borat interviewing and interacting with real-life Americans who believe he is a foreigner with little or no understanding of American customs. It is the second of four films built around Baron Cohen's characters from Da Ali G Show (2000–2004): the first, Ali G Indahouse, was released in 2002, and featured a cameo by Borat; the third, Brüno, was released in 2009; and the sequel to Borat, Borat Subsequent Moviefilm, was released in 2020.
xxx/ellauri068.html on line 140: Borat Subsequent Moviefilm: Delivery of Prodigious Bribe to American Regime for Make Benefit Once Glorious Nation of Kazakhstan
xxx/ellauri068.html on line 141: (stylized as ВОЯДТ in Faux Cyrillic) is a 2020 American mockumentary comedy film directed by Jason Woliner in his feature directorial debut. The film stars Sacha Baron Cohen as the fictional Kazakhstani journalist and television personality Borat Sagdiyev, and Maria Bakalova as his daughter Tutar, who is to be offered as a bride to Vice President Mike Pence during the COVID-19 pandemic and the 2020 presidential election. It is a sequel to 2006's Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan.
xxx/ellauri068.html on line 143: After fourteen years of forced labor in a gulag for the dishonor inflicted on his country in his previous adventure, Kazakh journalist Borat Sagdiyev is released by his country's president, Nursultan Nazarbayev, with a mission to deliver Kazakh Minister of Culture (and Kazakhstan's most famous porn actor) Johnny the Monkey to President Donald Trump in an attempt to redeem the nation. Unable to get close to Trump after defecating in the landscaping of Trump International Hotel and Tower in the previous film, Borat opts to give the monkey to Vice President Mike Pence. Before he leaves, he discovers that his arch nemesis neighbor, Nursultan Tulyakbay, has stolen his family and home, and that he has a fifteen-year-old daughter, Tutar, who lives in his barn.
xxx/ellauri068.html on line 149: Because Giuliani had bragged about having an affair with a large-breasted woman, Borat brings Tutar to a cosmetic surgeon who advises breast implants. While Borat works in a barbershop to raise enough money to pay for breast surgery, he briefly leaves Tutar with a babysitter who is confused by Borat's sexist teachings; she informs Tutar that the things her culture has taught her are lies. After seeing a woman driving a car, and successfully masturbating for the first time, Tutar decides not to get the surgery and lashes out at Borat for keeping her oppressed her whole life. Before leaving, she tells him the Holocaust is a lie by citing a Holocaust denial Facebook page.
xxx/ellauri068.html on line 155: Borat is shocked to find he will not be executed as he had instead been used as retaliation by Nazarbayev for making Kazakhstan a laughingstock. Before departing for the United States, Kazakhstan officials infected Borat with SARS-CoV-2 via an injection of "gypsy tears", making him patient zero of the COVID-19 pandemic. As he was sent around the world, he continued to spread the virus. Borat records Nazarbayev's admission and sends it to Brian, the man who sold him his phone.
xxx/ellauri068.html on line 195: Durante los años sesenta, su trabajo fue traducido y publicado en los Estados Unidos y en Europa. En 1961 llegó a la fama internacional al obtener el primer Premio Formentor, que recibió junto a Samuel Beckett. En 1971 ganó el Premio Jerusalén; su reputación internacional se consolidó entre estos años, ayudado por la disponibilidad de las traducciones al inglés de su obra, por el éxito de Cien años de soledad de García Márquez y por el boom latinoamericano, aunque su participación en él es relativa.
xxx/ellauri068.html on line 316: Alpdrücken — Ạlp|drü|cken 〈n.; s; unz.〉 mit Angstträumen verbundenes Beklemmungsgefühl im Schlaf; oV Albdrücken; Sy Alpdruck [→ Alb3] * * * Ạlp|drü|cken: ↑ Albdrücken. * * * Ạlb|drü|cken, Alpdrücken, das; s: drückendes Gefühl der Angst im [Halb]schlaf: A.… …
xxx/ellauri068.html on line 318: Alpdrücken — Alpdrücken [nach der Dämonengestalt des Alps (Nachtmahrs) im german. Volksglauben] s; s, : Angst und Beklemmungsgefühl beim Einschlafen oder im Traum, Atembehinderung (meist durch Druck vom Magen her, z. B. nach zu üppigen Mahlzeiten), die sich… …
xxx/ellauri068.html on line 332: Being abused in such a way caused women at nunneries to be burned if they were found pregnant. It became generally accepted that incubi and succubi were the same demon, able to switch between male and female forms. A succubus would be able to sleep with a man and collect his sperm, and then transform into an incubus and use that seed on women. Some sources indicate that it may be identified by its unnaturally large or cold penis.
xxx/ellauri068.html on line 340: Nachtalb ist eine späte Bezeichnung für ein Fantasie- und Sagenwesen, das ursprünglich „Mahr“ hieß und in der Nacht auf Menschen lastet (vgl. Albtraum) und ihnen Grauen einflößt.
xxx/ellauri068.html on line 345: „Da wurde er schläfrig und legte sich nieder zum Schlafe. Als er aber nur ein wenig geschlafen hatte, schrie er auf und sagte, dass ihn eine Mahre trete. Da kamen seine Leute herbei und wollten ihm helfen. Als sie ihn aber oben am Kopfe fassten, trat jene auf seine Beine, dass sie fast zerbrachen. Sie griffen nun nach seinen Füßen, doch die Mahre drückte jetzt so auf sein Haupt, dass er dort sterben musste.“
xxx/ellauri068.html on line 360: Im Jahre 1891 nahm er an der Universität Tübingen sowie am Evangelischen Stift das Studium der evangelischen Theologie auf. Nach seiner Ordination in der Stuttgarter Stiftskirche 1895 wurde er Vikar in Wimsheim und 1897 in Boll. Die dortige Begegnung mit Christoph Blumhardt (juu täähän oli se Herman Hessen kasvatuspappa!) , der sich in seinen späten Jahren aus der engen Bindung mit der evangelischen Kirche löste und zu sozialen Fragen und der Sozialdemokratie hingezogen fühlte, wurde für Wilhelm lebensbestimmend.
xxx/ellauri068.html on line 362: 1899 verlobte er sich mit Christoph Blumhardts Tochter Salome. Die Hochzeit mit Salome Blumhardt fand in Shanghai am 7. Mai 1900 statt. Aus dieser Ehe gingen vier Söhne hervor, die alle in Tsingtau geboren wurden: Siegfried, Manfred, Hellmut und Walt. (Täähän on Wilho Pylkkäsen onnekkaampi kolleega, pääsi olutlähettilääxi kaljatehdaskaupunkiin.) Bereits 1908 reiste Richard Wilhelm zum zweiten Mal nach China (meniköhän Wilhon kanssa samalla laivalla?).
xxx/ellauri068.html on line 364: Von 1922 bis 1924 arbeitete Wilhelm als wissenschaftlicher Berater in der deutschen Gesandtschaft in Peking, daneben lehrte er an der Peking-Universität. Hier übersetzte er auch das I Ging (Buch der Wandlungen) ins Deutsche. (Tätähän laulukirjaa mäkin on suomentanut jossain kohtaa pikku Kunin avustuxella, eikö vaan? Kun on kyllä nätimpi kuin Wilhelmin ope.) In die Kommentierung flossen Zitate sowohl aus der Bibel als auch von Goethe, aber auch Gedankengut westlicher Philosophen und protestantischer, parsischer und alt-griechischer Theologie ein. Wilhelm zeigte damit viele Parallelen zu chinesischer Weisheit auf. Joopa joo, tää on Sachsan Pertti Nieminen.
xxx/ellauri068.html on line 383: Claude Berthollet oli poliitikko ja kexi kloorivalkaisun.
xxx/ellauri068.html on line 395: In der ebenfalls 1929 gedrehten Beef & Steak-Episode „Wir halten fest und treu zusammen“ nimmt Kurt Gerron eine Grammophonplatte mit diesem Titel vom Apparat und isst sie auf; als ihm darauf übel wird und er auf der Toilette verschwindet, hört man dann von dort das Lied tönen...
xxx/ellauri068.html on line 549: Yllättävää ehkä etten ole ennen ollut tietoinen tälläsestä Israel Beilinistä, etenkin kun lukee sille vuodatettuja jenkkikehuja. No se elikin 101-vuotiaaxi. Varsinainen metusalemi. Legenda varsinkin kuoltuaan.
xxx/ellauri068.html on line 551: Irving Berlin (born Israel Beilin; Yiddish: ישראל ביילין; May 11, 1888[3] – September 22, 1989) was an American composer and lyricist, widely considered one of the greatest songwriters in American history. His music forms a great part of the Great American Songbook. Born in Imperial Russia, Berlin arrived in the United States at the age of five.
xxx/ellauri068.html on line 553: He wrote hundreds of songs, many becoming major hits, which made him famous before he turned thirty. During his 60-year career he wrote an estimated 1,500 songs, including the scores for 20 original Broadway shows and 15 original Hollywood films, with his songs nominated eight times for Academy Awards. Many songs became popular themes and anthems, including "Alexander's Ragtime Band", "Easter Parade", "Puttin' on the Ritz", "Cheek to Cheek", "White Christmas", "Happy Holiday", "Anything You Can Do (I Can Do Better)", and "There's No Business Like Show Business". His Broadway musical and 1943 film This is the Army, with Ronald Reagan, had Kate Smith singing Berlin's "God Bless America" which was first performed in 1938.
xxx/ellauri068.html on line 555: Berlin's songs have reached the top of the charts 25 times and have been extensively re-recorded by numerous singers including The Andrews Sisters, Perry Como, Eddie Fisher, Al Jolson, Fred Astaire, Ethel Merman, Louis Armstrong, Frank Sinatra, Dean Martin, Elvis Presley, Judy Garland, Tiny Tim, Barbra Streisand, Linda Ronstadt, Rosemary Clooney, Cher, Diana Ross, Bing Crosby, Sarah Vaughan, Ruth Etting, Fanny Brice, Marilyn Miller, Rudy Vallée, Nat King Cole, Billie Holiday, Doris Day, Jerry Garcia, Willie Nelson, Bob Dylan, Leonard Cohen, Ella Fitzgerald, Michael Buble, Lady Gaga, and Christina Aguilera.
xxx/ellauri068.html on line 557: Berlin died in 1989 at the age of 101. Composer Douglas Moore sets Berlin apart from all other contemporary songwriters, and includes him instead with Stephen Foster, Walt Whitman, and Carl Sandburg, as a "great American minstrel"—someone who has "caught and immortalized in his songs what we say, what we think about, and what we believe." Composer George Gershwin called him "the greatest songwriter that has ever lived" and composer Jerome Kern concluded that "Irving Berlin has no place in American music—he is American music."
xxx/ellauri068.html on line 559: President George H. W. Bush said Berlin was "a legendary man whose words and music will help define the history of our nation." Just minutes before the President's statement was released, he joined a crowd of thousands to sing Berlin's "God Bless America" at a luncheon in Boston. Former President Ronald Reagan, who costarred in Berlin's 1943 musical This Is the Army, said, "Nancy and I are deeply saddened by the death of a wonderfully talented man whose musical genius delighted and stirred millions and will live on forever."
xxx/ellauri068.html on line 561: No Ronaldilla oli kyllä oma lehmä ojassa, This is the Armyn entisenä tähtenä. Iisakki kynäili myös God Bless American, joka on jenkkilän Deutschland Deutschland über alles. Ja siltä on myös toi Easter Parade, sekä White Christmas. There is no business like show business! Irving Berlin Inc.
xxx/ellauri068.html on line 563: Ei pidä sekottaa Isaiah Berliniin, joka oli joko 1) 1700-luvun rabbi tai 2) 1900-luvun brittifilosofi. 2) syntyi Latviassa. Ei oikein selviä mistä se oli hyvä, paizi verraton kermaperse ja antikommunisti. Ei vaivautunut edes kirjoittamaan, sihteerit otti höpinät Grundig-nauhurille ja purki siitä.
xxx/ellauri068.html on line 565: Isaiah Berlin was often described, especially in his old age, by means of superlatives: the world's greatest talker, the century's most inspired reader, one of the finest minds of our time. Sir Isaiah radiated well-being.
xxx/ellauri068.html on line 567: Hienoa. Hienoa siis Jesajalle. Tais olla aika talousliberaali paskiainen, tyypillinen juutalainen kermaperse siis. Kummallakaan Berlinillä ei tainnut olla mitään tekemistä samannimisen kaupungin kaa. Ne oli niinko se yx Nancy Tallahasseessa, joka halus mieluummin tulla kuzutuxi Berlinix. Nancy kuullosti niin lällyltä. Tää oli Reaganin aikoja.
xxx/ellauri075.html on line 56: Sestofilt sai vaikutteita erityisesti Friedrich Nietzscheltä, Søren Kierkegaardilta, Fjodor Dostojevskilta ja Leo Tolstoilta, joista hän kirjoitti useita teoksia. Teoksissaan hän on käsitellyt muun muassa teologiaa, nihilismiä, rationalismia ja irrationalismia. Sestofiltilta ovat saaneet vaikutteita muiden muassa D. H. Lawrence, Nikolai Berdjajev, Sergei Bulgakov, Albert Camus, John Middleton Murry, Jules de Gaultier, Lucien Lévy-Bruhl ja Czeslaw Milosz.
xxx/ellauri075.html on line 79: Schestows Gedanken bilden auf den ersten Blick alles andere als eine Philosophie: Sie bilden keine systematische Einheit, kein kohärentes System von Aussagen, keine theoretische Erklärung philosophischer Probleme. Ein Großteil von Schestows Werk ist fragmentarisch, sowohl in Bezug auf die Form (er benutzte oft Aphorismen) als auch in Bezug auf Stil und Inhalt. Schestow scheint sich selbst häufig zu widersprechen, das Paradoxe sogar zu suchen.
xxx/ellauri075.html on line 89: Bei Schestow ist der Mensch unweigerlich alleine in seinem Leiden. Weder andere noch die Philosophie können ihn aus dieser Situation befreien.
xxx/ellauri075.html on line 108: Il séjourne aussi près de Vienne, à Carlsbad, à Berlin, au Tréport, à Paris, à Munich. À Rome où il s'installe un temps, il rencontre une étudiante en médecine, Anna Eléazarovna Berezovskaïa, qu'il épouse en 1897, à l’insu de ses parents. De cette union naissent ses enfants : Tatiana (1897) et Nathalie (1900).
xxx/ellauri075.html on line 124: He did however influence writers such as Albert Camus (who wrote about him in Le Mythe de Sisyphe, The Myth of Sisyphus), Benjamin Fondane (his 'pupil'), the poet Paul Celan, and notably Emil Cioran, who wrote some favorable shit about Shestov.
xxx/ellauri075.html on line 170: Ettei vaan tullut hutiloitua loppukiireissä. Vanhaa tuttua totuuden kaksoisstandardia, alternatiivia totuutta, hämärämiesten viimeisiä hämähäkinseittejä. Näitä kaxineuvoisia oli aikanaan tosi paljon, esim se Maeterlinck, ja se Monodin häiskä, Bergson mitälie nyt olikaan. Käytetään kallon vasenta loobia arkena ja oikeata pyhänä. Mihinkähän kuolettavaan tautiin Sestofilt lopulta sairastui kesämökillä, varmaan kuppa. Sestofiltin versio Faithista on aika lailla Wallun huumehörhöilyn kuulosta.
xxx/ellauri075.html on line 178: Likewise, the final words of his last and greatest work, Athens and Jerusalem, are: "Philosophy is not Besinnen [thinking over] but struggle. And this struggle has no end and will have no end. The kingdom of G-d, as it is written, is attained through violence." (cf Matthew 11:12)
xxx/ellauri075.html on line 180: Shestov was highly admired and honored by Nikolai Berdyaev and Sergei Bulgakov in Russia, Jules de Gaultier, Georges Bataille, Lucien Lévy-Bruhl, Paul Celan, Gilles Deleuze, and Albert Camus in France, and D. H. Lawrence, Isaiah Berlin and John Middleton Murry in England. Among Jewish thinkers, he influenced Hillel Zeitlin.
xxx/ellauri075.html on line 186: He did however influence writers such as Albert Camus (who wrote about him in Le Mythe de Sisyphe), Benjamin Fondane (his 'pupil'), the poet Paul Celan, and notably Emil Cioran, who writes about Shestov:
xxx/ellauri075.html on line 194: More recently, alongside Dostoyevsky's philosophy, many have found solace in Shestov's battle against the rational self-consistent and self-evident; for example Bernard Martin of Case Western Reserve University, who translated his works now found online [external link below]; and the scholar Liza Knapp, who wrote The Annihilation of Inertia: Dostoevsky and Metaphysics. This book was an evaluation of Dostoyevsky's struggle against the self-evident "wall", and refers to Shestov on several occasions.
xxx/ellauri075.html on line 211: He attended courses at the Universities of Freiburg and Marburg, including some taught by Edmund Husserl and Martin Heidegger. Strauss joined a Jewish fraternity and worked for the German Zionist movement, which introduced him to various German Jewish intellectuals, such as Norbert Elias, Leo Löwenthal, Hannah Arendt and Walter Benjamin. Walter Benjamin was and remained an admirer of Strauss and his work throughout his mournful life.
xxx/ellauri075.html on line 213: Mournful Walttu Benjamin teki suikin, se löytyy Suikkasista. Ja täältä. Lefan paras kaveri oli sen opiskelukaveri Husserlin ja Heideggerin kursseilta Freiburgissa, Jakob 'Jascha' Klein.
xxx/ellauri075.html on line 215: Klein was born in Libava, Russian Empire. He studied at Berlin and Marburg, where he received his Ph.D. in 1922. A student of Nicolai Hartmann, Martin Heidegger, and Edmund Husserl, he later taught at St. John's College in Annapolis, Maryland from 1937 until his death. He served as dean from 1949 to 1958.
xxx/ellauri075.html on line 225: Anna ja Benjamin
xxx/ellauri075.html on line 265: Benjy"/>
xxx/ellauri075.html on line 268: hämmästelee pohjoisen maisemia ja tapoja. Benin essee Taideteos teknisen
xxx/ellauri075.html on line 272: Kortelainen kertoo kuitenkin lähes 400 sivun verran Benjaminin matkasta. Vähän
xxx/ellauri075.html on line 274: ystävälleen ja luokkatoverille Gerhard Scholemille Jerusalemiin Benjamin mainitsee
xxx/ellauri075.html on line 276:
xxx/ellauri075.html on line 278: olis voinut saada irti enemmänkin. KOKO AJAN Benjaminin mielessä häilyy Asja
xxx/ellauri075.html on line 284:
xxx/ellauri075.html on line 286: itsenäinen nainen. Romaani ei kerro, mitä käsikirjoitusta Benjy ronttaa
xxx/ellauri075.html on line 287: jättisalkussa Tiuhtina ja Viuhtina, mutta Benjaminin tuntijat voivat arvata, että hänellä oli
xxx/ellauri075.html on line 294: Kortelainen ei mainitse, että Benjamin piti pohjoisen
xxx/ellauri075.html on line 298: elämänfilosofi, jonka mukaan nykyajassa ei ole juuri mitään hyvää. Benjamin piti
xxx/ellauri075.html on line 307: Central to Klages' thought is a linguistic opposition to logocentrism, a term introduced by Klages to diagnose a fixation on language or words to the detriment of the things to which they refer. (Put that in your pipe and smoke, Benjamin!) His formulation of this concept came to be of significant importance to semiotic studies of Western science and philosophy, namely within Derridean deconstruction. Klages is similarly seen as a buggybear to critical theory, deep ecology, and existential phenomenology. Historically little of his odious literary output has been available in English, being too thick and long-winded to translate.
xxx/ellauri075.html on line 314: Benjaminin perinnöstä
xxx/ellauri075.html on line 323: Kortelainen romaani tuo osaltaan hyvin esiin, että on turha etsiä oikeaa Benjaminia ideoiden tasolla – se oli yxinkertaisesti ÄÄLIÖ. Mutta mixi Annan ja Hannun liitto kesti hikisesti 5 vuotta? Eikö 2 narsistia mahtunut saman katon alle? Lakkasko Hannulta seisomasta Annan edessä?
xxx/ellauri075.html on line 328: Hollantilais-amerikkalainen John Benjamins julkaise kieli- ja käännösalan kirjallisuutta. Mullakin on pieni bühlein julkastuna Benjaminsilla. Siihen se sitten jäi. Walttu Benjaminkin (ilman ässää) kirjoitti kääntämisestä ja kääntäjistä. Walttu taisi olla vasemmistolainen siionisti. Se teki seppukun 48-vuotiaana Portboussa Espanjan ja Ranskan rajalla 1940 yritettyään epäonnistuneesti päästä karkuun Wehrmachtia. Ehkä parempikin niin, Amerikassa se oisi voinut kääntää kelkkansa. Me varmaan odotettiin Ranskan junaa Portboussa kotimatkalla Madridin reisulta. Kyllä oli tyhjä asema. Me oltiin ainuita odottajia.
xxx/ellauri075.html on line 330: Benjamin Walter">Walter Bendix Schönflies Benjamin (/ˈbɛnjəmɪn/; German: [ˈvaltɐ ˈbɛnjamiːn];[5] 15 July 1892 – 26 September 1940) was a German Jewish philosopher, cultural critic and essayist. An electric tinker, combining elements of German idealism, Romanticism, Western Marxism, and Jewish mysticism, Benjamin made enduring and influential contributions to aesthetic theory, literary criticism, and historical materialism. He was associated with the Frankfurt School, and also maintained formative friendships with thinkers such as playwright Bertolt Brecht and Kabbalah scholar Gershom Shulem. He was also related to German political theorist and philosopher Hannah Arendt through her first marriage to Benjamin's cousin, Günther Anders.
xxx/ellauri075.html on line 332: Among Benjamin's best known works are the essays "The Task of the Translator" (1923), "The Work of Art in the Age of Mechanical Reproduction" (1935), and "Theses on the Philosophy of History" (1940). His major work as a literary critic included essays on Baudelaire, Goethe, Kafka, Kraus, Leskov, Proust, Walser, and translation theory. He also made major translations into German of the Tableaux Parisiens section of Baudelaire's Les Fleurs du mal and parts of Proust's À la recherche du temps perdu. In 1940, at the age of 48, Benjamin committed suicide at Portbou on the French–Spanish border while attempting to escape from the invading Wehrmacht. Though popular acclaim eluded him during his life, the decades following his death won his work posthumous renown.
xxx/ellauri075.html on line 334: Benjamin’s academic career did not lead to the expected result of a professorial position: he completed his doctoral dissertation in 1919 (published the following year as The Concept of Criticism in German Romanticism) and worked on his post-doctoral dissertation, or Habilitation, on the German Baroque mourning play, which he completed in 1925, eventually withdrawing it from the University of Frankfurt after an extremely negative reception.
xxx/ellauri075.html on line 336: Waltulla oli siionistijuutalaisia kavereita mm Martin Buber (der Jude-lehden toimittaja). Se puuhasteli myös Stefan Georgen kanssa (miinuspisteitä). In ‘The Concept of Criticism in German Romanticism’ (1920), Benjamin presents interlinked concepts of language, sacred text, a projected reworking of Kant’s limited concept of experience, and a new approach to criticism and Romanticism as a tracing of the absolute in early Romantic writing (paljon miinuspisteitä). Benjamin argued for an ‘immanent criticism’ which would engage in some ways quite mystically with a text’s internal structures and divine traces (roppakaupalla miinusta).
xxx/ellauri075.html on line 338: Benjamin theorizing modernity by bringing together, among other things, Marxist dialectics, Surrealism, snippets of theology, Baudelaire’s poetry (and, most importantly, his theories of the flâneur), Kafka’s novels, the image of Proust, a Klee painting called the Angelus Novus, book-collecting, translation, storytelling, photography and film.
xxx/ellauri075.html on line 342: Where once the unique high art forms dominated, now, for Benjamin, the mass-produced realm of the copy had come into its own, neutralizing the traditional concepts of individual creativity, genius, eternal value and mystery. Instead of achieving significance through sacred ritual, art becomes a political practice.
xxx/ellauri075.html on line 349: Tälläsiä konvoluutteja (asiakirjakoteloita) mäkin tässä pukerran. Benjaminin jouzenlaulu ‘Historian käsitteestä’ moittii valistusta ja kapitalistista käsitystä historiasta edistyxenä. Melankolisesti se analisoi 20. vuosisataa, sotkee teologista ja messianistista soopaa marxistisen materialismin teleologisoivaan soppaan. Benjaminin mielestä heikompien lyttäys ei ole mikään emergency, se on normitoimintaa. Kleen Angelus Novus (Benjaminin omistama maalaus) oli siitä kiva. No se onkin aika lailla Waltun näkönen.
xxx/ellauri075.html on line 351: 
xxx/ellauri075.html on line 352:
xxx/ellauri076.html on line 233: Because there's always bound to be a bunch of Sillä aina riittää lisää noita
xxx/ellauri076.html on line 251: The Coasters are an American rhythm and blues/rock and roll vocal group who had a string of hits in the late 1950s. Beginning with "Searchin'" and "Young Blood", their most memorable songs were written by the songwriting and producing team of Leiber and Stoller. Although the Coasters originated outside of mainstream doo-wop, their records were so frequently imitated that they became an important part of the doo-wop legacy through the 1960s.
xxx/ellauri076.html on line 348: 
xxx/ellauri076.html on line 400: Vaikka on näitä brunetteja typyjäkin tosi tosi söpöjä. Äh tää on kuin olis karkkikaupassa. Kuningatar pienenä oli tosi kaunis. Razastavat tytöt on erikoisen kauniita. Kuningatar razastaa vielä tänäkin päivänä pienellä connemaralla. Tallirenki vahtii vierestä eze ei putoa. Se on saxalaista rotua. Ristiveriset voi olla luonteikkaita niinkuin Lizzie Bennett. Darcyn pitää varoa ettei satulasta putua. En nyt sano kumpiko.
xxx/ellauri076.html on line 477: Suomisanakirja.fi neuvoo: aikanaan, tavallisemmin: aikoinaan. Suomi sanakirjan omistaa joku Elmo Saukko, varmaan Per Saukon poikia. Saukonpoika kävi suomalais-venäläistä koulua ja toimi Veikkauxella softakehittäjänä. Before I have been part of many startups and web companies, such as Sofanatics.com, Kuvake.net (around 20 million weekly pageviews) and Mikseri.net, Puolustusvoimat and Planeetta Internet. Ei sillä vielä ansaize kielipoliisin virkamerkkiä.
xxx/ellauri076.html on line 517: Ei ihme että Ismo kyllästyi. Vankka potku selloon että helähti. Kirsti ei varmaan pääse läpi Bechdelin testistä.
xxx/ellauri076.html on line 530: Marilyn Bensonista ei siedä edes puhua, niin tolkuton se on. Sensijaan kuunnellanpa Juice Leskisen styke Marilyn:
xxx/ellauri076.html on line 581: Tehtävä 1. Mitä yhteistä on Marilyn Bensonilla, Juice Leskisellä ja tällä paasaajalla? (Vihje: vastaus alkaa kirjaimella S, päättyy kirjaimeen S ja välissä on 6 muuta kirjainta.)
xxx/ellauri081.html on line 27: Gian Lorenzo Bernini
xxx/ellauri081.html on line 34: Lindsay Lohan has a long-lasting fascination with Marilyn Monroe going back to when she saw Niagara during The Parent Trap shoot. In the 2008 Spring Fashion edition of New York magazine, Lohan re-created Monroe's final photo shoot, known as The Last Sitting, including nudity, saying that the photo shoot was "an honor." The New York Times critic Ginia Bellafante found it disturbing, saying "the pictures ask viewers to engage in a kind of mock necrophilia. ... the photographs bear none of Monroe's fragility."
xxx/ellauri081.html on line 62: Teresa syntyi Teresa de Cepeda y Ahumadiksi Avilassa 28. marraskuuta 1515 kolmantena lapsena yhdeksästä vaikutusvaltaisille Don Alonso Sanchez de Cepedalle ja tämän toiselle vaimolle Doña Beatriz Davila y Ahumadalle. Luettuaan marttyyrien elämistä hän vielä lapsena ja alle yhdeksänvuotiaana yritti epäonnistuneesti paeta kotoaan vanhemman veljensä kanssa kuollakseen maurien käsissä marttyyrinä ja päästäkseen Taivaaseen, sanoen vanhemmilleen, että ”haluan nähdä Jumalan”. Teini-ikäisenä hän välitti vain pojista, vaatteista, flirttailusta ja kapinoimisesta, kunnes hänen isänsä päätti lähettää hänet nunnaluostariin tytön ollessa 16-vuotias. Nyze halusi nähdä Jeesuxen heijarin. 20-vuotiaana 1535 tai 1536 hän astui karmeliittaluostariin Avilassa, jossa hän myös otti käyttöön nimensä Jeesuksen Teresa, josta kolmea vuotta myöhemmin hän sairastui vakavasti ja oli koomassa neljä päivää. Varmaan yliannostuxen takia. Otti liikaa extaasia. 1543 hänen isänsä kuoli ja kaikki hänen sisarensa muuttivat (pakenivat?) Amerikkaan yksi toisensa jälkeen. Lindsay Lohan saattaa siis olla sen aaluva. Ex-tylsimys ja tuleva pyhimys perusti 1562 ensimmäiset reformoidut karmeliitat Avilassa ja tulevina vuosina 17 nunnaluostaria. Philip II:n tuella paljasrintakarmeliittojen provinssi hyväksyttiin ja vahvistettiin kanonisesti 22. kesäkuuta 1580. Pyhä Teresa kuoli 4. lokakuuta 1582 ja vietiin aluksi Avilaan, sekä sittemmin Albaan, jossa sen "se" on säilynyt turmeltumattomana ja hänen sydämensäkin on asettettu yleisön kunnioitettavaksi. Molemmissa on reikä vielä puhkaisun muistona.
xxx/ellauri081.html on line 293: Mixi Turkki ei kelpaa EUhun? Because it is too big, too alien, too muslim, too different. Koska se on ruma kalkkuna vähästä Aasiasta joka on kiusannut meitä aina, kylme vielä muistetaan Dareios js Xerxes ja puunit ja hunnit ja osmannit ja nazit ja gastarbeiterit. Eitää mikään vitun Euraasian yhteisö ole, vaan länttä ja Eurooppaa, raja aukee railona, me varjellaan vartijoina sitä. Eipä silti Turkki on iso kaunis maa ja sen asukkaat on ystävällisiä. Ecem etunenässä ja Safaq. Mixei Peksarkin. Ankara on kaupunkina valtava ja naisia siellä palvotaan. Voisit vähän varoa mitä sanoa.
xxx/ellauri081.html on line 508: Selvitymisohjelman ämmä kertoi että oli oppinut tappamaan kalan omin käsin. Vedä ämmä naama ruttuun ja tee lyhkösellä laiturilla pitkä kävely. Se ei ollut hauskaa. Mutta Jack Benny ja Mel Brooks omalla tavallaan oikeastaan olivat ammoisella 50-luvulla.
xxx/ellauri081.html on line 510: Jack Benny (born Benjamin Kubelsky; February 14, 1894 – December 26, 1974) was an American entertainer, who evolved from a modest success playing violin on the vaudeville circuit to a highly popular comedic career in radio, television and film. He was known for his comic timing and the ability to cause laughter with a pregnant pause or a single expression, such as his signature exasperated "Well! "
xxx/ellauri081.html on line 511: His radio and television programs, popular from 1932 until his death in 1974, were a major influence on the sitcom genre. Benny often portrayed his character as a miser who obliviously played his violin badly and ridiculously claimed to be 39 years of age, regardless of his actual age.
xxx/ellauri081.html on line 513: Benny was born Benjamin Kubelsky in Chicago on February 14, 1894, and grew up in nearby Waukegan. He was the son of Jewish immigrants Meyer Kubelsky (1864–1946) and Emma Sachs Kubelsky (1869–1917), sometimes called "Naomi". Meyer was a saloon owner and later a haberdasher who had emigrated to America from Poland. Emma had emigrated from Lithuania. Benny began studying violin, an instrument that became his trademark, at the age of 6, his parents hoping for him to become a professional violinist. He loved the instrument, but hated practice. His music teacher was Otto Graham Sr., a neighbor and father of football player Otto Graham. At 14, Benny was playing in dance bands and his high school orchestra. He was a dreamer and poor at his studies, and was ultimately expelled from high school. He later did poorly in business school and at attempts to join his father´s business. In 1911, he began playing the violin in local vaudeville theaters for $7.50 a week (about $210 in 2020 dollars). He was joined on the circuit by Ned Miller, a young composer and singer.
xxx/ellauri081.html on line 515: That same year, Benny was playing in the same theater as the young Marx Brothers. Minnie, their mother, enjoyed Benny´s violin playing and invited him to accompany her boys in their act. Benny´s parents refused to let their son go on the road at 17, but it was the beginning of his long friendship with the Marx Brothers, especially Zeppo Marx.
xxx/ellauri081.html on line 517: The next year, Benny formed a vaudeville musical duo with pianist Cora Folsom Salisbury, a buxom 45-year-old divorcée who needed a partner for her act. This angered famous violinist Jan Kubelik, who feared that the young vaudevillian with a similar name would damage his reputation. Under legal pressure, Benjamin Kubelsky agreed to change his name to Ben K. Benny, sometimes spelled Bennie. When Salisbury left the act, Benny found a new pianist, Lyman Woods, and renamed the act "From Grand Opera to Ragtime". They worked together for five years and slowly integrated comedy elements into the show. They reached the Palace Theater, the "Mecca of Vaudeville," and did not do well. Benny left show business briefly in 1917 to join the United States Navy during World War I, and often entertained the sailors with his violin playing. One evening, his violin performance was booed by the sailors, so with prompting from fellow sailor and actor Pat O´Brien, he ad-libbed his way out of the jam and left them laughing. He received more comedy spots in the revues and did well, earning a reputation as a comedian and musician.
xxx/ellauri081.html on line 519: Benny had some romantic encounters, including one with dancer Mary Kelly,[2]:23–24 whose devoutly Catholic family forced her to turn down his proposal because he was Jewish.
xxx/ellauri081.html on line 520: In 1922, Benny accompanied Zeppo Marx to a Passover Seder in Vancouver at the residence where he met 17-
xxx/ellauri081.html on line 521: old Sadie Marks (whose family was friends with, but not related to, the Marx family). Their first meeting did not go well when he tried to leave during Sadie´s violin performance.[2]:30–31 They met again in 1926. Jack had not remembered their earlier meeting and instantly fell for her.[2]:31 They married the following year. She was working in the hosiery section of the Hollywood Boulevard branch of the May Company, where Benny courted her.[2]:32 Called on to fill in for the "dumb girl" part in a Benny routine, Sadie proved to be a natural comedienne. Adopting the stage name Mary Livingstone, Sadie collaborated with Benny throughout most of his career. They later adopted a daughter, Joan (b. 1934). Her older sister Babe would be often the target of jokes about unattractive or masculine women, while her younger brother Hilliard would later produce Benny´s radio and TV work.
xxx/ellauri081.html on line 523: After his broadcasting career ended, Benny performed live as a standup comedian.
xxx/ellauri081.html on line 524: When he complained of stomach pains in early December, a first test showed nothing, but a subsequent examination showed that he had inoperable pancreatic cancer. Benny went into a coma at home on December 22, 1974.
xxx/ellauri081.html on line 527: In trying to explain his successful life, Benny summed it up by stating: "Everything good that happened to me happened by accident. I was not filled with ambition nor fired by a drive toward a clear-cut goal. I never knew exactly where I was going."
xxx/ellauri081.html on line 529: Benny also donated a Stradivarius violin (purchased in 1957) to the Los Angeles Philharmonic Orchestra. Benny had commented, "If it isn't a $30,000 Strad, I'm out $120."
xxx/ellauri081.html on line 531: Olikohan Benny oikeasti pihi? En ihmettelisi. Sillä oli monia tyypillisiä jutkukäsieleitä, jotka muistan Nompalta. Toikin sen käsi poskella-asento on tuttu. Jack Benny Tries to Tell a Joke oli kohtalaisen naurattava. Ja Mel Brooks masentuneena harjakauppiaana joka ei muista mainospuhetta. (Alkuosa pätkästä on ihan paska, kannattaa kelata video minuutin 3 kohdalle kun Mel Brooks tulee sisään ovesta.)
xxx/ellauri084.html on line 49: Bertrand Russell (philosopher),
xxx/ellauri084.html on line 51: "The Llewellyn Davies family figured in .... G.E. Moore and the Cambridge Apostles, because two of the brothers, Crompton and Theodore (Llewellyn Davies) were Apostles, handsome, clever fellows who were close friends of Moore (and of Bertrand Russell)."www.artsjournal.com...
xxx/ellauri084.html on line 119: Neljä vuotta sitten Psychological Science -aikakauslehti julkaisi artikkelin nimeltä "Do Green Products Make Us Better People?" ("Tekevätkö vihreät tuotteet meistä parempia ihmisiä?"). Moraalisissa valintatilanteissa vihreästi orientoituneet ihmiset käyttäytyvät huomattavasti huonommin kuin "tavalliset" verrokit. He ovat vähemmän ystävällisiä muita kohtaan ja varastavat ja huijaavat todennäköisemmin. Artikkelin kirjoittaneiden kahden kanadalaisen psykologin mukaan:
xxx/ellauri084.html on line 490: Ben Eicher, opiskeli kandixi kaikissa ammateissa maisterixi ei-missään Malplena Universitatossa
xxx/ellauri084.html on line 590: Orinilla oli munaa lähestyä huippunättejä tyttöjä. Jo-Ellen on samanlainen lässähdys Joelle-nimestä kuin Tallahasseessa Nancy oli Berlinistä. 4min pysäytyskuva Berninin suhteellisen kehnosta äiti Teresan orgasmista päästää Wallun lyhkäsexi ajaxi mätystämästä izeään. Aika heikkoa. Selkeestikin Wallua vaivaa PAHA narsismi.
xxx/ellauri084.html on line 661: Hysterian käsitettä on kritisoitu paljon. Monet ovat olleet sitä mieltä, etteivät esimerkiksi Freudin ja Breurerin esittelemän historian kuuluisimman "hysteriapotilaan", kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Bertha Pappenheimin yskä, säryt ja aisti- sekä halvausoireet johtuneet konversiohäiriöstä vaan esimerkiksi aivotulehduksesta tai ohimolohkoepilepsiasta. Tätä epäilyä tukee muun muassa se, että toisin kuin Freud ja Breurer väittivät vuonna 1895 julkaistussa kirjassaan Tutkielmia hysteriasta, Pappenheim ei parantunut psykoanalyysin avulla, vaan meni lopulta niin huonoon kuntoon, että joutui kuukausiksi sairaalahoitoon.
xxx/ellauri084.html on line 756: Bechdelin testi
xxx/ellauri084.html on line 758: Aloitan tähän kenties pienen taulukon siitä mitkä viihdepläjäyxet läpäisevät Bechdelin testin. Bechdelin testin läpäisee jos pläjäyxessä on a) vähintään 2 naista b) joilla on puheosia c) jotka puhuvat jotain keskenään d) ja puhuvat silloin jostain muusta kuin miehistä.
xxx/ellauri084.html on line 760: Colette-elokuva ei läpäissyt Bechdelin testiä, mitä voi pitää merkillisenä, kun muistaa että Colette oli lepakko. Mutta eikös vaan se sen ukkeli työnnetty mukaan kaikkiin niihinkin kohtauxiin. Eihän mieskazojia voi muuten pitää hereillä, ja nehän maxavat varmaan yli puolet leffan kustannuxista.
xxx/ellauri085.html on line 120: Sidney Peterson (November 15, 1905, Oakland, California – April 24, 2000, New York City) was an American author, artist, and avant-garde filmmaker. He attended UC Berkeley, worked as a newspaper reporter in Monterey, and spent time as a practicing painter and sculptor in France in the 1920s and 1930s. After World War II, Peterson founded Workshop 20 at the California School of Fine Arts (renamed the San Francisco Art Institute), initiating filmmaking courses at the school.
xxx/ellauri085.html on line 122: Between 1947 and 1950 the workshop produced five films under Peterson's guidance that were influential on the burgeoning American avant-garde cinema, and significant artifacts of the San Francisco Renaissance. In the years that followed, Peterson worked as a consultant for the Museum of Modern Art, made a series of documentary films, penned a novel (A Fly in the Pigment, 1961) and a memoir (The Dark of the Screen, 1980), and worked at Walt Disney Productions as a scriptwriter and storyboard artist on the never completed sequel to Fantasia.
xxx/ellauri085.html on line 194: I write about personal finance, investments, entrepreneurship, and basically what a cheapo I am. I am recording all my learnings and mistakes on my youtube channel. Behavioral Economic + Artificial Int
xxx/ellauri085.html on line 281: Jordan Bernt Peterson (born 12 June 1962) is a Canadian YouTube personality, clinical psychologist and a professor of psychology at the University of Toronto. He began to receive widespread attention in the late 2010s for his views on cultural and political issues.
xxx/ellauri085.html on line 303: Several months after his treatment in Russia, Peterson and his family moved to Belgrade, Serbia for further treatment. In June 2020, Peterson made his first public appearance in over a year, when he appeared on his daughter's podcast, recorded in Communist Belgrade. He said that he was "back to my regular self", other than feeling fatigue, and was cautiously optimistic about his prospects. He also said that he wanted to warn people about the dangers of long-term use of benzodiazepines (the class of drugs that includes clonazepam). In August 2020, his daughter announced that her father had contracted COVID-19 during his hospital stay in Serbia. Two months later, Peterson posted a YouTube video to inform that he had returned home and aimed to resume his destructive work in the near future.
xxx/ellauri085.html on line 320:
xxx/ellauri085.html on line 327: A better question is why anybody would believe that it might work. And there is an easy answer to that: Because so many people, with so much power, stood to gain so much from having the idea become believed.
xxx/ellauri085.html on line 457: Because it assumes that rich people automatically create more jobs if they have more money. This idea ignores the reason why jobs are created in the first place: to make profit. Which means that new jobs are only created if they are profitable to the employer. If all the jobs that could be created aren’t, it doesn’t matter how much money the employer has. And therefore giving the employer more money in such a situation will not lead to more jobs being created.
xxx/ellauri085.html on line 519: Belief is required because there’s no evidence to support the idea.
xxx/ellauri085.html on line 522: UC Berkeley’s Haas Institute for a Fair and Inclusive Society has some smarter suggestions:
xxx/ellauri085.html on line 549: The researchers started by constructing a composite measure of “tax cuts on the rich” encompassing a variety of taxes, including the top tax rate on personal income, the estate tax and the tax on capital gains. Because these taxes are levied predominantly on the wealthiest members of society, the wealthy stand to gain the most when they are cut.
xxx/ellauri086.html on line 66: Wallu oli mömmöjen lisäxi riippuvainen telkasta. Se kazoi putkeen Beethoven koiraa jota sen omistajalapset usutti puremaan ilkiöpojan wienerin. Se tiesi mistä puhui. Vain merimies voi tietää kuin kalja kusettaa.
xxx/ellauri086.html on line 75: About Lindsfarne Gospels Bede explains how each of the four Evangelists was represented by their own symbol: Matthew was the man, representing the human Christ; Mark was the lion, symbolising the triumphant Christ of the Resurrection; Luke was the calf, symbolising the sacrificial victim of the Crucifixion; and John was the eagle, symbolising Christ's second coming. A collective term for the symbols of the four Evangelists is the Tetramorphs. Each of the four Evangelists is accompanied by their respective symbol in their miniature portraits in the manuscript. In these portraits, Matthew, Mark, and Luke are shown writing, while John looks straight ahead at the reader holding his scroll. The Evangelists also represent the dual nature of Christ. Mark and John are shown as young men, symbolising the divine nature of Christ, and Matthew and Luke appear older and bearded, representing Christ's mortal nature.
xxx/ellauri086.html on line 101: Maailman onnellisin mies asuu Sydneyssä, satavuotias holokaustista livistänyt juutalainen nimeltä Jaku. Sen kosto Hitlerille ja sen kumppaneille jossain siellä alhaalla on olla onnellisempi kuin ne. Se ei vihaa niitä vaikka SS-miehet potki sitä peppuun terävillä saappaiIla sanoen Schnell! Schnell! niin että peppuun tuli haavoja jotka paranivat huonosti. Se ei vihaa niitä koska vihasta tulee vain paha mieli izelle. Mutta ei se anna niille koskaan anteexi. Kun se näki Belgiassa vankilassa tuomiota kärsivän ex-nazin joka ei osannut sanoa mixi se oikeastaan teki sen, Jaku oli onnellinen. Saku itki ja Jaku oli oikeastaan tosi iloinen. Se joka nauraa viimeisexi nauraa parhaiten.
xxx/ellauri086.html on line 232: “What goes into someone’s mouth does not defile them, but what comes out of their mouth, that is what defiles them." Hmm. Better exhale through the nose.
xxx/ellauri086.html on line 245: Be it just an innocent picture of Virgin Mary on my bum. Marry, no.
xxx/ellauri086.html on line 359: Lawrence kirjoitti Lady Ottoline Morrellille (sille jonka kanssa Bertie puuhasteli à trois polakki Konradin polstareissa) että Garrettin pöyhkeät apostolikaverit sai sen näkemään unta koppakuoriaisista. Ällöistä mustista koppiaisista jonka jalat sätkii kun ne laittaa selälleen ja jotka ryömii väkisin ulos sormivälistä kun niitä koittaa pitää nyrkissä. Sittisontiaisia, Keynes Russell Moore ja niitten kaverit. Pitäsköhän vilkasta G.E. Mooren Principia Ethicaa. Onko siinä jotain kuoriaismaista siinäkin. Demand-side ekonomisti Keynes uskoi siihen apostolipoikana, mikä on jo huolestuttavaa.
xxx/ellauri086.html on line 490:
xxx/ellauri086.html on line 503: Kustantaja sanoi: e-e-e-e-en ko-ko-kommentoi. Jos joku haluaa olla rauhassa, mixette vaan anna sen olla rauhassa. "Ai mixi ei?" kysyy tutkaileva toimittaja Gatti. No sixi että mä saan suht vitusti pätäkkää kun mä läväytän tän New Yorkin kirjarevyylle ja mun 7 päivää-lehdelle. Ehkei se ole Berlusconi eikä mafiaa, mutta mäpä oon! Mun velvollisuus on kertoa tää kaikille, koska jotkut voivat saada siitä tuohtua! Ja missä on tuohtua on tuohta mulle ja mun laisille nävertäjille.
xxx/ellauri086.html on line 508: The Everyday Chemicals That Might Be Leading Us to Our Extinction
xxx/ellauri086.html on line 597: "I love this. I've sent myself 5 letters so far and every year it's a surprise. Because I forget so easily. It turns into such a deep reflective process, that I usually weep and laugh while I write." - Margaret Member since 2011.
xxx/ellauri086.html on line 668: D.H. Lawrencella oli izellään aika amerikkalainen mielikuvitus. James Joyce teki siitä irlantilaista pilaa. Cambridgen apostolipojat hahatteli sille myös. Lawrence oli vähän vihainen, murti suuta murti päätä murti mustoa haventa. Pureskeli viixiään ja hautoi kaunaisia ajatuxia. Se oli työläistaustainen. Kostoxi tai muuten vaan se bylsi sitten Bertin ja muiden apostolipoikien flammaa Lady Ottolinea, joka Jönsin mukaan oli jusze Lady Chatterley. D.H. oli sen testosteronilta hajahtava moukkamainen puutarhuri joka kuokki sitä nakupellenä puutarhavajassa kuin Miltonilla Eevaa Aatami. Leidi oli varmaan kova rupattelemaan. Chatterley, get it? On jäänyt lapsuudesta mieleen se kohta missä D.H.:n kikkeli koki taisteluväsymystä ja oli rutistunut pienexi kuin possun kärsä tai joku rusina. Leidi koitti saada sitä pystyyn taas, ja lähtihän se kuin hoppafoordi kun oli muutama kerta vemputettu kammesta. Kirja löytyi työnnettynä äidin ja isin kirjahyllyyn takariville.
xxx/ellauri086.html on line 680: Hester, hearing rumors that she may lose Pearl, goes to speak to Governor Bellingham. With him are ministers Wilson and Dimmesdale. Hester appeals to Dimmesdale in desperation, and the minister persuades the governor to let Pearl remain in Hester´s care.
xxx/ellauri086.html on line 682: Because Dimmesdale´s health has begun to fail, the townspeople are happy to have Chillingworth, the newly arrived physician, take up lodgings with their beloved minister. Being in such close contact with Dimmesdale, Chillingworth begins to suspect that the minister´s illness is the result of some unconfessed guilt. He applies psychological pressure to the minister because he suspects Dimmesdale is Pearl´s father. One evening, pulling the sleeping Dimmesdale´s vestment aside, Chillingworth sees a symbol that represents his shame on the minister´s pale chest.
xxx/ellauri086.html on line 700: He worked at the Boston Custom House and joined Brook Farm, a transcendentalist community, before marrying Peabody in 1842. The couple moved to The Old Manse in Concord, Massachusetts, later moving to Salem, the Berkshires, then to The Wayside in Concord. The Scarlet Letter was published in 1850, followed by a succession of other novels. A political appointment as consul took Hawthorne and family to Europe before their return to Concord in 1860.
xxx/ellauri086.html on line 885: “Be that word our sign of parting, bird or fiend!” I shrieked, upstarting— Nyt jo riitti siipikarja! Lähe menee, älä parjaa!
xxx/ellauri087.html on line 194: Saarinen oli törmännyt vauvaan ja isään myöhemmin Café Engelissä, kun hän oli ollut lukemassa lapsipsykiatri Beatrice Beeben kirjaa. Vauvalle ja Saariselle oli syntynyt yhteys, joka oli käsitteellisen ajattelun ulkopuolella. Eskin mielestä vauva oli ihan isän näköinen. No ei, se muistutti sekin Vesa Pallasvesaa.
xxx/ellauri087.html on line 332: Milton was born in Brooklyn, New York on July 31, 1912. His parents, Sára Ethel (née Landau) and Jenő Saul Friedman, were Jewish immigrants from Beregszász in Carpathian Ruthenia, Kingdom of Hungary (now Berehove in Ukraine). They both worked as dry goods merchants. Shortly after his birth, the family relocated to Rahway, New Jersey. In his early teens, Friedman was injured in a car accident, which scarred his upper lip.
xxx/ellauri087.html on line 353: Lawrence kirjoitti Lady Ottoline Morrellille (sille jonka kanssa Bertie puuhasteli ties mitä à trois polakki Konradin polstareissa) että Garrettin pöyhkeät apostolikaverit sai sen näkemään unta koppakuoriaisista. Ällöistä mustista koppiaisista jonka jalat sätkii kun ne laittaa selälleen ja jotka ryömii väkisin ulos sormivälistä kun niitä koittaa pitää nyrkissä. Sittisontiaisia, Keynes Russell Moore ja niitten kaverit. Pitäsköhän vilkasta G.E. Mooren Principia Ethicaa. Onko siinä jotain kuoriaismaista siinäkin. Demand-side ekonomisti Keynes uskoi siihen apostolipoikana, mikä on jo huolestuttavaa.
xxx/ellauri087.html on line 415: Thy Beauty shall no more be found, Kauneuttas en löydä sieltä enää Ei suloasi nähdä voi,
xxx/ellauri087.html on line 456: Further in the field of science fiction, Ursula K. Le Guin wrote a Hugo-nominated short story whose title, "Vaster than Empires and More Slow", is taken from the poem. Ian Watson notes the debt of this story to Marvell, "whose complex and allusive poems are of a later form of pastoral to that which I shall refer, and, like Marvell, Le Guin's nature references are, as I want to argue, "pastoral" in a much more fundamental and interesting way than this simplistic use of the term." There are other allusions to the poem in the field of Fantasy and Science Fiction: the first book of James Kahn's "New World Series" is titled "World Enough, and Time"; the third book of Joe Haldeman's "Worlds" trilogy is titled "Worlds Enough and Time"; and Peter S. Beagle's novel A Fine and Private Place about a love affair between two ghosts in a graveyard. The latter phrase has been widely used as a euphemism for the grave, and has formed the title of several mystery novels.
xxx/ellauri087.html on line 461: The phrase "there will be time" occurs repeatedly in a section of T. S. Eliot's "The Love Song of J. Alfred Prufrock" (1915), and is often said to be an allusion to Marvell's poem. Prufrock says that there will be time "for the yellow smoke that slides along the street", time "to murder and create", and time "for a hundred indecisions ... Before the taking of a toast and tea". As Eliot's hero is, in fact, putting off romance and consummation, he is (falsely) answering Marvell's speaker.
xxx/ellauri087.html on line 480: The line "I would Love you ten years before the Flood, And you should, if you please, refuse Till the conversion of the Jews. My vegetable love should grow Vaster than empires, and more slow." Is used as the preamble to part three of Greg Bear's Nebula award winning novel Moving Mars.
xxx/ellauri087.html on line 483: "Le char ailé du Temps" (Time's winged chariot) is the French translation (by Bernard Sigaud, 2013) of a short story by Nina Allan (2009), whose original title is just "Time's Chariot".
xxx/ellauri087.html on line 641: Yrjön omat pojat eivät olleet eron suhteen yhtä armeliaita. Välirikko kesti aikansa – ja teki kipeää. Nyt Yrjö osaa jo arvostaa sitä, että pojat olivat niin vahvasti äitinsä puolella. Italialainen äitipuoli on jo ollutta ja mennyttä. Yrjö haahuilee yxixensä Sipoon mökissä. Vilkuilee välillä vitriinin rakkaushyllyä. No ei vaitiskaan. Yrjön uudesta liitosta syntynyt Jurij Enzo on nyt 12 eipäskun 15-vuotias. Ykä on vanha ukko jo, pushing eighty, parhaassa covid-rokoteiässä. Edellisen lukuvuoden poika kävi koulua USA:ssa, kun vanhemmat vierailivat Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa. Se oli siis 2017, samana vuonna kuin Sammeli pääsi rantaan haudan lepoon, oltuaan vuoden päivät pahvilaatikossa vitriinin päällä rakkaushyllyllä.
xxx/ellauri091.html on line 288: - The Sunken Bell (translated by Mary Harned, 1898; Charles Henry Meltzer, 1899)
xxx/ellauri091.html on line 294: Die versunkene Glocke (1897), a symbolic story of a master bell founder and his struggle as an artist, has been one of Hauptmann's most popular plays. After this Hauptmann wrote the tragedies Fuhrmann Henschel (1899), Michael Kramer (1900), and Rose Bernd (1903). These works also reflected the personal turmoil Hauptmann was then in he had fallen for a fourteen-year-old girl, a promising violinist Margarete Marschalk. She was the opposite of his wife, interested in his work, and in such outdoor sports as hiking, ice-skating, andf skiing. After Hauptmann wife found out about her rival, she moved with the children to Dresden. Hauptmann had a son, Benvenuto, with Margarete, and in 1904, after a long period of agonising thought, Hauptmann divorced Marie and married Margarete. However, a year later he met a sixteen-year-old actress, Ida Orloff, who became a new object of his obsession. Hauptmann described her in his letters as a moth flirting with flames, as a bewitching Siren, as a mermaid, and as a cruel spider.
xxx/ellauri091.html on line 298: From 1883 to 1884 Hauptmann studied art in Rome and wrote a romantic poem based on the myth of Prometheus. Ill health forced him to return to Germany. In 1885 he married Marie Thienemann; they had four children. Marie Thienemann was a beautiful, rich heiress, whom he had met in 1881, and who supported him through the four years of their engagement. Hauptmann settled with Marie in Berlin. She admired her husband, but did not much understand literature and was devastated when Gerhart's attention strayed. However, her wealth gave him the freedom to start his career as a writer.
xxx/ellauri091.html on line 374: Right: Considers the economic impact of environmental regulation. Believe the free market will find its own solution to environmental problems, including climate change. Some deny climate change is human-influenced.
xxx/ellauri091.html on line 388: Right: Believe private companies can provide healthcare services more efficiently than government-run programs. Oppose the Affordable Care Act. Insurance companies can choose what to cover and compete with each other. Healthcare is not a right.
xxx/ellauri091.html on line 504: 42. Belarus
xxx/ellauri091.html on line 632: 13. Belgium
xxx/ellauri091.html on line 635:
xxx/ellauri091.html on line 662:
xxx/ellauri091.html on line 782: Practical work alone, however, did not exhaust the aspirations that gripped Emily Balch. She felt the need both to acquire knowledge and to pass it on to others if she was to achieve more. And so she continued her studies, first in Paris under Levasseur1, the historian of the French working class, and later in Berlin where she studied that branch of economics which has been called a «professor-chair socialism»2. Here she also came in contact with the European labor movement and attended the Socialist Trade Union Congress in 1896.
xxx/ellauri091.html on line 784: A typical example is her work concerning immigrants. She was the first professor in America to give students a course of lectures on problems relating to immigrants. Best known, undoubtedly, is her work on the Slav immigrants in the United States, a work which is said to be a landmark in the scientific analysis of immigration problems3. This work provides a perfect illustration of her approach: before putting pen to paper she visited most of the Slav centers in the United States and also did research for a year in those regions of Austria-Hungary from which many of the immigrants came. Not content to rely on verbal or written sources, she felt she had to see things for herself, to meet these people, and to study their conditions at first hand.
xxx/ellauri091.html on line 796: That few did so is sad, though hardly astonishing in view of the political climate of the time. Besides, the proposals had been put forward by women, and it is all too seldom that our male society lends a willing ear to the advice of women, no matter how well-founded it may be. It would not be a bad thing if men would occasionally remove their bland smiles and listen.
xxx/ellauri103.html on line 153: Drivel was educated at Barnard College, Columbia University (BA, MFA). She has lived in Nairobi, Bangkok and Belfast, and currently lives in London. She has taught metalsmithing at Buck's Rock Performing and Creative Arts Camp in New Milford, Connecticut.
xxx/ellauri103.html on line 162: Drivel has written drivel for The Wall Street Journal, the Financial Times, The New York Times, The Economist and many other suspect economically liberal publications. In July 2005, Shriver began writing a column for The Guardian, in which she shared her low opinion on maternal wards within Western society, the pettiness of British tax authorities, and the importance of libraries (she plans to hide whatever assets remain at her death in the Belfast Library).
xxx/ellauri103.html on line 190: Now, I am a little at a loss to explain what’s so insulting about a sombrero – a practical piece of headgear for a hot climate that keeps out the sun with a wide brim. And what's so insulting about shackles - a practical way to keep a cotton worker focused on his work. My parents went to Mexico when I was small, and brought a sombrero back from their travels, the better for my brothers and I to unashamedly appropriate the souvenir to play dress-up. For my part, as a German-American on both sides, I’m more than happy for anyone who doesn’t share my genetic pedigree to don a Tyrolean hat, pull on some leiderhosen, pour themselves a weisbier, and belt out the Hoffbrauhaus Song. (Leiderhosen? weisbier? Damn what ignoramus. But she is American, remember. Donald Trump is an expatriate German too. Hitler was an expatriate Austrian. Bet he had a Tirolean hat, a green one like aunt Inkeri.)
xxx/ellauri103.html on line 209: So far, the majority of these farcical cases of “appropriation” have concentrated on fashion, dance, and music: At the American Music Awards 2013, Katy Perry got it in the neck for dressing like a geisha. According to the Arab-American writer Randa Jarrar, for someone like me to practice belly dancing is “white appropriation of Eastern dance,” while according to the Daily Beast Iggy Azalea committed “cultural crimes” by imitating African rap and speaking in a “blaccent.” Some of my friends got even told off for painting themselves black with shoe polish and making fat red lips! Now what may be wrong with that, I just ask. Clean innocent fun! Why don't the coons just laugh along?
xxx/ellauri103.html on line 214: This same sensibility is coming to a bookstore near you. Because who is the appropriator par excellence, really? Who assumes other people’s voices, accents, patois, and distinctive idioms? Who literally puts words into the mouths of people different from themselves? Who dares to get inside the very heads of strangers, who has the chutzpah to project thoughts and feelings into the minds of others, who steals their very souls? Who is a professional kidnapper? Who swipes every sight, smell, sensation, or overheard conversation like a kid in a candy store, and sometimes take notes the better to purloin whole worlds? Who is the premier pickpocket of the arts? The fiction writer, that’s who. Yes, she is a real piece of shit more often than not. I know, I've been there.
xxx/ellauri103.html on line 220: In his 2009 novel Little Bee, Chris Cleave, who as it happens is participating in this festival, dared to write from the point of view of a 14-year-old Nigerian girl, though he is male, white, and British. I’ll remain neutral on whether he “got away with it” in literary terms, because I haven’t read the book yet. But most likely it is drivel. I love it!
xxx/ellauri103.html on line 231: Because the ultimate endpoint of keeping out mitts off experience that doesn’t belong to us is that there is no fiction. Someone like me only permits herself to write from the perspective of an ugly straight white female born in North Carolina, closing on sixty, able-bodied but with bad knees, skint for years but finally able to buy the odd new Dolce Cabbana. All that’s left is a memoir. Well, you are right, who would care to read that, in my case at least?
xxx/ellauri103.html on line 235: My most recent novel The Mandibles was taken to task by one reviewer for addressing an America that is “straight and white”. It happens that this is a multigenerational family saga – about a white family. I wasn’t instinctively inclined to insert a transvestite or bisexual, with issues that might distract from my central subject matter of apocalyptic economics. Yet the implication of this criticism is that we novelists need to plug in representatives of a variety of groups in our cast of characters, as if filling out the entering class of freshmen at a university with strict diversity requirements. Besides, America IS straight and white, at least the America I know about. I haven't had time to appropriate any Nigerian girls yet, nor Afro Americans even.
xxx/ellauri103.html on line 242: Besides: which is it to be? We have to tend our own gardens, and only write about ourselves or people just like us because we mustn’t pilfer others’ experience, or we have to people our cast like an I’d like to teach the world to sing Coca-Cola advert?
xxx/ellauri103.html on line 248: Behold, the reviewer in the Washington Post, who groundlessly accused this book of being “racist” because it doesn’t toe a strict Democratic Party line in its political outlook, described the scene thus: “The Mandibles are white. Luella, the single African American in the family, arrives in Brooklyn incontinent and demented. She needs to be physically restrained. As their fortunes become ever more dire and the family assembles for a perilous trek through the streets of lawless New York, she’s held at the end of a leash. If The Mandibles is ever made into a film, my suggestion is that this image not be employed for the movie poster.” Your author, by implication, yearns to bring back slavery. Failing that, she does the best to poke fictive fun at a fictive member of the underprivileged race. Nobody laugh?
xxx/ellauri103.html on line 252: In fact, I’m reminded of a letter I received in relation to my seventh novel from an Armenian-American who objected – why did I have to make the narrator of We Need to Talk About Kevin Armenian? He didn’t like my narrator, and felt that her ethnicity disparaged his community. I took pains to explain that I knew something about Armenian heritage, because my best friend in the States was Armenian, and I also thought there was something dark and aggrieved in the culture of the Armenian diaspora that was atmospherically germane to that book. Besides, I despaired, everyone in the US has an ethnic background of some sort, and she had to be something! Joe Biden has finally admitted that the Armenian genocide was a genocide and not just an unusually bad case of flu. I am not convinced of it yet.
xxx/ellauri103.html on line 257:
xxx/ellauri103.html on line 279: Membership of a larger group is not an identity. Being Asian is not an identity. Being gay is not an identity. Being deaf, blind, or wheelchair-bound is not an identity, nor is being economically deprived. Now what is an identity then? Silly, it is the number on your ID card! That's an identity! Everybody is unique, and I in particular am special! There are no classes except singletons! We are haecceitates every one of us. Us? There is no such thing as us, there is just me and me and me ... and me myself.
xxx/ellauri103.html on line 292: Which brings us to my final point. (Believe me, I am slowly really getting to wind up!) You do not all do it equally well as I. So it’s more than possible that we write from the perspective of a one-legged lesbian from Afghanistan and fall flat on our arses. We don’t get the dialogue right, and for insertions of expressions in Pashto we depend on Google Translate. I know, I had to do it for my Irish boy.
xxx/ellauri103.html on line 353: A Maxine Beneba Clarke, who opened the Melbourne Writers’ Festival by challenging us to learn how to talk about race in a way that was melodic and powerful. A Stan Grant, who will ask us why we continue to allow our First People’s to wallow in inhumane conditions. An A.C. Grayling, if you really want the international flavour. Anyone who will ask us to be better, not demand we be OK with worse.
xxx/ellauri103.html on line 494: Zara is a Spanish fast-fashion retailer making clothing, accessories, shoes, swimwear, beauty, and perfumes. The biggest fashion group in the world, the Inditex Group, owns Zara along with Bershka, Massimo Dutti, Oysho, and more.
xxx/ellauri103.html on line 618: Pepsi omistaa Taco Bellin kioskit. Taisin olla tyhmä Greyhound-rengasmatkalla kun kysyin Taco Bellissä oisko kokista. Ei siellä ollut kuin pahaa Pepsiä josta tulee dyspepsia.
xxx/ellauri104.html on line 57: F50-F59 Behavioural syndromes associated with physiological disturbances and physical factors (Anorectics)
xxx/ellauri104.html on line 65: F90-F98 Behavioural and emotional disorders with onset usually occurring in childhood and adolescence (Tourettes)
xxx/ellauri104.html on line 261: This is easily proven if you can conduct human trials the correct way. This requires a deep understanding of how the body works first… including how neurotransmitters work in an overall POV, which includes knowledge of the brain, the body, the nervous system, the neurons and finally why Homeostasis is always correct. The way your education system works limits your view because you only study within your specialization. You need to become a overall learner across various disciplines to find Truths. Because the Creator is someone who knows literally EVERYTHING!
xxx/ellauri104.html on line 295: POV Pajotse Oldtimer Vrienden (Dutch; vintage automobile club; Belgium)
xxx/ellauri104.html on line 707: Antisocial Behavior
xxx/ellauri104.html on line 1022: Toinen oli Ben Zyski eiku Zuzkowits, no kyllä te tiedätte.. Hän tuli parin leidin kanssa samaan kahvipöytään tehtyään puolen sekunnin vaarallisuusarvion tuolilla röhnöttävästä rättipäästä. Hänellä oli sitä porvariston hillittyä charmia.
xxx/ellauri113.html on line 84: Ex nihilo, nihil fit – is one of the propositions to which great significance was attributed in metaphysics. The proposition is either to be viewed as just a barren tautology, nothing is nothing, or, if becoming is supposed to have real meaning in it, then, since only nothing comes from nothing, there is in fact none in it, for the nothing remains nothing in it. Becoming entails that nothing not remain nothing, but that it pass over into its other, being. – Later metaphysics, especially the Christian, rejected the proposition that out of nothing comes nothing, thus asserting a transition from nothing into being; no matter how synthetically or merely imaginatively it took this proposition, there is yet even in the most incomplete unification of being and nothing a point at which they meet, and their distinguishedness vanishes. –
xxx/ellauri113.html on line 85: The proposition, nothing comes from nothing, nothing is just nothing, owes its particular importance to its opposition to becoming in general and hence also to the creation of the world out of nothing. Those who zealously hold firm to the proposition, nothing is just nothing, are unaware that in so doing they are subscribing to the abstract pantheism of the Eleatics and essentially also to that of Spinoza. The philosophical view that accepts as principle that being is only being, nothing only nothing, deserves the name of 'system of identity'; this abstract identity is the essence of pantheism. - Hegel, 'Becoming', in 'The Science of Logic', 1812. [Kay Sage, 'Arithmetic of Breaking Wind', 1947]
xxx/ellauri113.html on line 222: Being buried in Westminster Abbey is generally considered a very high honour. Not that you’re likely to care after you’ve died. Once you’re dead, it’s no longer about you. It’s about how people remember you. More people are likely to remember him buried in Westminster Abbey than in outer space, which appears sparsely populated at best.
xxx/ellauri113.html on line 224: Being an atheist doesn’t mean you have to hate and resent anything created by Christians. If it did, you’d have to hate most of Britain’s most beautiful buildings along with Newton’s laws.
xxx/ellauri113.html on line 466: Mä en oikeastaan ymmärrä mixi Pekka kertoo eläimistä noin seikkaperäisesti? Ainiin että ei ole välimuotoja. Sehän se on kreationistien klassikko. Kameli luotiin tietäjille pirssixi kun kaxoisvirranmaasta ei ollut pikitietä Beetlehemiin.
xxx/ellauri113.html on line 472: Pekka sanoo ettei Jeesus valinnut apostolixi kirjanoppineita. Paizi Paavalin, ton suuren juutalaisen konnamiehen, joka kyllä taisi ihan valita ize izensä. Se oli Pekankin ratkaisu, kun äänestäjät äänestivät jaloillaan. David Berlinski laski että matka virtahevosta behemotixi oli yhtä pitkä kuin kuplafolkkarista U-Bootixi. (VW valmisti sodan aikaan lentokonemoottoreita, muttei U-Booteja.) Mutta Berlinskin matematiikka oli lyhyempi vielä kuin Valtaojan, vajaan vuoden pituinen. Se suuttui varmaan biologeille kun ne heitti sen Columbiasta pihalle.
xxx/ellauri113.html on line 474: David Berlinski (born 1942) is a apostate Jewish-American author who has written books about mathematics and the history of science as well as other fiction. He is a senior fellow of the Discovery Institute´s Center for Science and Culture, a center dedicated to promulgating the pseudoscience of intelligent design.
xxx/ellauri113.html on line 476: David Berlinski was born in the United States in 1942 to German-born Jewish refugees who had immigrated to New York City after escaping from France while the Vichy government was collaborating with the Germans. His father was Herman Berlinski, a composer, organist, pianist, musicologist and choir conductor, and his mother was Sina Berlinski (née Goldfein), a pianist, piano teacher and voice coach. Both were born and raised in Leipzig where they studied at the Conservatory, before fleeing to Paris where they were married and undertook further studies. German was David Berlinski´s first spoken language. He earned his PhD in philosophy from Princeton University.
xxx/ellauri113.html on line 478: After his PhD, Berlinski was a research assistant in the Department of Biology at Columbia University for less than one year. He has taught philosophy, mathematics and English at Stanford University, Rutgers, the City University of New York and the Université de Paris [citation needed]. He was a research fellow at the International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA) in Austria and the Institut des Hautes Études Scientifiques (IHES) in France [citation needed. Maybe it is all a bunch of lies.]
xxx/ellauri113.html on line 480: Berlinski has written works on systems analysis, the history of differential topology, analytic philosophy, and the philosophy of mathematics. Berlinski has authored books for the general public on mathematics and the history of mathematics. These include The Secrets of the Vaulted Sky (2003), aimed to redeem astrology as "rationalistic"; Publishers Weekly described the book as offering "self-consciously literary vignettes ... ostentatious erudition and metaphysical pseudo-profundities".
xxx/ellauri113.html on line 482: Berlinski´s books have received mixed reviews, and been criticized for containing historical and mathematical inaccuracies. One critic said, "I haven't learned anything from [Berlinski's] book except that the novel of mathematics is best written in another style." He is the author of several detective novels starring private investigator Aaron Asherfeld, and a number of shorter works of fiction and non-fiction.
xxx/ellauri113.html on line 484: An opponent of biological evolution, Berlinski is a senior fellow of the Discovery Institute's Center for Science and Culture, a Seattle-based think tank that is a hub of the pseudoscientific intelligent design movement. Berlinski shares the movement's rejection of the evidence for evolution, but does not openly avow intelligent design and describes his relationship with the idea as: "warm but distant. It's the same attitude that I display in public toward my ex-wives." Berlinski is a critic of evolution, yet, "Unlike his colleagues at the Discovery Institute,...[he] refuses to theorize about the origin of life." Vitun jutku, ei niihin ole luottamista, jeesuxen murhaajiin.
xxx/ellauri113.html on line 486: Leffan edetessä Pekan argumentit muuttuu yhä naivimmixi. Behemotin "häntä" eli kikkeli oli homo sapiensin kokoinen. Kyllä sellaisella kelpais survasta (toista valasta tai Estoniaa, jolla oli luukku auki edessä ja reikä kyljessä). Silinteripäillä on kaloilta peritty sixpäkki ja ne nikottelevat kuin kalat. Satusetä Andersenkin vihertyisi. Pekallakin oli joskus sixpäkki, joskus meni useampia. Silloin tuli kyllä nikoteltua. Tää on aika hyvä vizi Pekan mielestä, pikku nauru pääsee tässä vaiheessa. Vielä puolet leffasta on jälellä. Mixhän saarnaajilla on puku, tollaset siniset kauluspaidat ja leveä solmio? Terveisiä 70-luvulta. Se on varmaan otollista herralle. Pekalla on niin iso läskipäkki että housutkaan ei pysy kuin nippe napittomilla.
xxx/ellauri113.html on line 490: Professor Stuart Burgess. About: I have a passion for designing engineering systems including bio-inspired designs. Like many scientists I believe that the natural world has a Designer. The purpose of this website is to share some of my design work and to share personal views about why I believe in a Creator. Below is a picture of me holding our two family Chihuahuas – Bambi and Minnie. They were created by the Creator, not me. My creation articles:
xxx/ellauri113.html on line 492: Burgess, Stuart. “The Beauty of the Peacock Tail and the Problems with the Theory of Sexual Selection.” Journal of Creation 15, no. 2 (August 2001): 94–102.
xxx/ellauri113.html on line 520: Beam: 24.21 m (79 ft 5 in)
xxx/ellauri113.html on line 556: Mä saan vaalitenteissä jatkuvasti parhaiten mäzääväxi puolueexi eläinystävät. Varmaan mun epäjumala on nelijalkainen, ellei sitten suorastaan matelevainen jalaton, tai sitten Behemothin jättimäinen keskisormi kynnetön. (En kyllä näe mitä vikaa Peeveli näki jumalan konstruoimisessa apinannäköisexi (Room. 1), kun Jehova ize nimtuten sanoo disainanneensa apinan izensä lookalikexi.)
xxx/ellauri113.html on line 560: Shell-shocked, Isis set out to find all the pieces of Osiris’s body. Aided by Nephthys, Isis was able to retrieve all the body parts of Osiris, except Osiris penis. Isis called on the god Anubis to help in the mummification process. After that, she cast a magical spell on Osiris dismembered parts, bringing him back to life. However, he did not come back in his old self. He was instead reborn in the land of the dead (the Underworld). Before he departed for the Underworld, Isis mated with him and became pregnant with Horus (the falcon-headed god. Apparently the missing penis was located eventually.)
xxx/ellauri114.html on line 146: Muita tehokkaita hoitomenetelmiä esinahkan venyttämiseen ovat mm. pienten ilmapallojen tai muiden työkalujen käyttö tai esim. lääkäri Michel Beaugén neuvoja oikeasta itsetyydytystekniikasta.
xxx/ellauri114.html on line 345: “He will also invade the Beautiful Land. Many countries will fall, but Edom, Moab and the leaders of Ammon will be delivered from his hand.”
xxx/ellauri114.html on line 347: The Beautiful Land is Israel, and the timing of this prophecy is during the Great Tribulation. The fact that Edom, Moab and the leaders of Ammon will be delivered from the anti-Christ’s hand indicates he will have intended to conquer them but will be unable to do so.
xxx/ellauri114.html on line 384: A: The Iranians are the modern day Persians who originated in Elam, not Edom. Edom was the birthplace of the Ammonites and the Moabites and was later inhabited by the family of Esau, Jacob’s brother. Edom got its name from Esau, and is called Jordan today. Elam was located further east on the other side of Iraq, where Iran is today. Obadiah prophesied against the Edomites who were driven out of their capital (Petra) by the Nabateans, a Bedouin people descended from Ishmael, in fulfillment of Obadiah’s prophecy. Many believe that during the Great Tribulation, the Jordanians will hide believing Jews in Petra where God will protect them against the anti-Christ. The area is called Bosrah in Isaiah 63.
xxx/ellauri114.html on line 636: Almost all ancient Greek manuscripts show signs of trying to normalize this text. For instance, the peculiar Codex Bezae renders both versions with ηλι ηλι λαμα ζαφθανι (ēli ēli lama zaphthani). The Alexandrian, Western and Caesarean textual families all reflect harmonization of the texts between Matthew and Mark. Only the Byzantine textual tradition preserves a distinction.
xxx/ellauri114.html on line 665: Benjamin on oikean käden poikia. Bensamuli olis sitten vasenkätinen.
xxx/ellauri114.html on line 684: Despite the loss of the additional history of Manasseh and Ephraim, several modern-day groups claim descent from them, with varying levels of academic and rabbinical support. The Yusufzai tribe (literal translation The Sons of Joseph) of the Pashtuns of Afghanistan, India and Pakistan, who collectively refer to themselves as the "Bani Israel", have a long tradition connecting them to the exiled Kingdom of Israel. The Samaritans claim that some of their adherents are descended from these tribes, and many Persian Jews claim to be descendants of Ephraim. Many Samaritans claim descent from the grandchildren of Joseph under four main septs, his grandsons Danfi, Tsedakah, Mafraj and Sarawi Samaritans Museum In northeast India, the Mizo Jews claim descent from Manasseh, and call themselves Bnei Menashe; in 2005 Shlomo Amar, Sephardi Chief Rabbi of Israel, announced that he regarded this claim to be true, which under the Law of Return allows them to migrate to Israel, as long as they formally convert to Israel's Orthodox form of Judaism. Similar traditions are held by the Telugu Jews, in South India, who claim descent from Ephraim, and call themselves Bene Ephraim.
xxx/ellauri116.html on line 229: Eden Hubara is a Sociology student at the University of Aberdeen, and the President of Young Europeans Aberdeen. She strives to make ... 16.9.2019. Britannian perustuslaillinen kriisi henkilöityy taksikuskin poikaan. Koko Hubara herää useimmiten aikaisin aamulla siksi, että hän on lukenut Toni Morrisonin tekevän niin. Morrison, Toni: Beloved. Kokon lähteissä on myös J-J Rousseau: Émile, eli kasvatuxesta. Koneen säätiö on antanut sille rahaa.
xxx/ellauri116.html on line 341: Berättad i den första personen av en av dess huvudpersoner, en 1: a års student i San Miguel de Piura-skolan, är det ett studentuppror mot direktörens beslut att inte sätta ordning på slutproven. Det handlar också om huvudpersonens rivalitet med Lu, en partner som har avsatt honom i ledarskapet för bandet "Los Coyotes". Båda pojkarna tvingas glömma sina meningsskiljaktigheter för att möta den gemensamma fienden, personifierad i skolans chef. Marschen upplöses inför vägran att fortsätta den från grundskole- och gymnasieeleverna, rädda för repressalier från skolmyndigheterna.
xxx/ellauri116.html on line 373: 
xxx/ellauri116.html on line 381: Meidän naisia vaivas ja vaivaa dysmorfia. Jos rumuuttansa häpeää ei kai siitä tarvi syyllisyyttä tuntea? Ulkonäkö on sentään esanssia, sanoi Sartre mitä tahansa. Se oli ize ruma kuin rengin räkä räystäällä. Sixi kai se innostuikin existentialismista. Se koitti peittää ruman naamansa uroteoilla. Jos kilpailtaisiin esanssilla, JP jäis kuin tikku paskaan lähtötelineisiin. Uskalsikohan Simone de Beauvoir olla sen seurassa terveellä tavalla tarvizeva, vai oliko se läheisriippuvainen? Wikipedian kuvassa se on ilmetty Sirkkis. Oliko Sartre sille Hilja Koistinen?
xxx/ellauri116.html on line 383: De Beauvoir and Sartre were classmates and competitors at the Sorbonne in 1929, studying for the aggregate in philosophy, a prestigious graduate degree. Although Sartre’s marks surpassed de Beauvoir’s, she was, at 21, the youngest person ever to pass the exam.
xxx/ellauri116.html on line 385: Simone de Beauvoir, who Sartre playfully referred to as “The Beaver,” never published a piece of writing without her partner’s input until after his death. Likewise, he referred to her as a “filter” for his books, and some scholars have even made the case that she wrote some of them for him.
xxx/ellauri116.html on line 387: Scholars and journalists often accuse de Beauvoir of publicly masking painful bouts of jealousy. While her inner emotional life is unclear, what’s evident is the manipulative, often dishonest, and arguably cruel treatment to which both Sartre and de Beauvoir subjected much-younger female consorts.
xxx/ellauri116.html on line 389: Take, for example, 16-year-old Bianca Bienenfeld, a student of de Beauvoir’s who was 14 years her junior. Soon after the two women began their affair, de Beauvoir introduced her lover to Sartre. He promptly made it his mission to seduce Bienenfeld. After a romantic entanglement between the three of them, de Beauvoir told Sartre to end it, which he abruptly did in a letter.
xxx/ellauri116.html on line 391: Bienenfeld, who was Jewish, later narrowly escaped the Nazi occupation of France. Neither de Beauvoir nor Sartre tried to find her. When she read “Letters to Sartre” and saw the flippant tone the pair took toward her, she said, “Their perversity was carefully concealed beneath Sartre’s meek and mild exterior and the Beaver’s serious and austere appearance. In fact, they were acting out a commonplace version of ‘Liaisons Dangereuses’”.
xxx/ellauri116.html on line 395: Bienenfeld may be an extreme example, but she’s not atypical. Sartre tended to treat younger romantic prospects (all of whom were female) more as conquests than partners, spending months or years persuading them to get into bed with him and then bouncing off to regale “the Beaver” with details.
xxx/ellauri116.html on line 397: In her same-gender partnerships, de Beauvoir tended to be exploitative. There was the painful entanglement with Bienenfeld described earlier, for example, and an affair with Natalie Sorokine, a 17-year-old student, which cost de Beauvoir her teaching license.
xxx/ellauri116.html on line 401: Dodi, arvasinhan mä sen! Läheisriippuvainen on ikäänkuin sisäänpäinkääntynyt narsisti, siis niinkuin emätin on iso nurjaxirullautunut siitin, sanoo tietokirjailija, teologian tohtori Ben Malinen Välipalalle. Narsisteja kurkkii joka reijästä!
xxx/ellauri120.html on line 57: As deacon in Rome, St. Lawrence was responsible for the material goods of the Church and the distribution of alms to the poor. Ambrose of Milan relates that when the treasures of the Church were demanded of Lawrence by the prefect of Rome, he brought forward the poor, to whom he had distributed the treasure as alms. "Behold in these poor persons the treasures which I promised to show you; to which I will add pearls and precious stones, those widows and consecrated virgins, which are the Church's crown."
xxx/ellauri120.html on line 64: No, Freud was rong! Many basic tenets of Freud’s theory have been completely disproved. To name several: Psychosexual stages. The Oedipal complex. Belief that repressed memories from the first year of life can be unearthed. Sexual fantasy about intercourse with a parent is responsible for hysteria. Even more damning, his methods and procedures cannot be called scientific, his evidence lacks scientific credibility, and what is offered as evidence was sometimes fudged, if not outright fabricated. Not surprisingly, Freud is absented from contemporary psychological pedagogy, theory, and research. Claiming, “Freud is right!” is akin to shouting, “Long live the king!”; historical curiosities, both.
xxx/ellauri120.html on line 70: Edward Bernays was the nephew of Freud. His mother was Freud’s sister and his father was Freud’s wife’s brother. Born in 1891, and brought to the United States with his family in the first year of his life, Bernays injected his uncle’s insights into the very marrow and bloodstream of American culture, altering its pulse and functioning—along with the rest of the world. He did so using the unique means and methods of American culture to achieve its most valued end: Cash. Life magazine named Bernays one of the 100 most influential Americans of the 20th century.
xxx/ellauri120.html on line 74: Edward Bernays made his fortune, fame, and lasting influence by convincing people to buy things they don’t need, selling harmful products parading as health and beauty, rousing individuals to eagerly embrace slogans, and compelling them to surrender their individuality to the passions of the herd. He is considered to be the progenitor of public relations and is called “The Father of Spin”. He published a seminal book, Propaganda, that became Joseph Goebbels’ guidebook for his many Nazi propaganda campaigns, including developing the Fuhrer cult and orchestrating the genocide against the Jews.
xxx/ellauri120.html on line 76: Bernays became a highly sought, and extravagantly paid consultant to a number of leading businesses. His many successes include helping the American Tobacco Company to sell cigarettes to women, advertising them as glamorous “torches of freedom”; and aiding the United Fruit Company to sell bananas, and when the newly elected president of Guatemala threatened the business interests of United Fruit, Bernays persuaded the CIA and the US government—through rumors, innuendos, and manipulation of the press about a growing Communist menace—to overthrow the his government.
xxx/ellauri120.html on line 78: After World War II, Bernays rebranded “propaganda”, calling it “public relations”, giving it a more favorable spin. However labeled, his intent remained the same:
xxx/ellauri120.html on line 80: The conscious and intelligent manipulation of the organized habits and opinions of the masses is an important element in a democratic society. Those who manipulate this unseen mechanism of society constitute an invisible government which is the true ruling power of our country. We are governed, our minds are molded, our tastes formed, and our ideas suggested, largely by men we have never heard of…It is they who pull the wires that control the public mind. (Lähde: Bernays; Propaganda)
xxx/ellauri120.html on line 231: Hester, hearing rumors that she may lose Pearl, goes to speak to Governor Bellingham. With him are ministers Wilson and Dimmesdale. Hester appeals to Dimmesdale in desperation, and the minister persuades the governor to let Pearl remain in Hester's care.
xxx/ellauri120.html on line 233: Because Dimmesdale's health has begun to fail, the townspeople are happy to have Chillingworth, the newly arrived physician, take up lodgings with their beloved minister. Being in such close contact with Dimmesdale, Chillingworth begins to suspect that the minister's illness is the result of some unconfessed guilt. He applies psychological pressure to the minister because he suspects Dimmesdale is Pearl's father. One evening, pulling the sleeping Dimmesdale's vestment aside, Chillingworth sees a symbol that represents his shame on the minister's pale chest.
xxx/ellauri120.html on line 382: Siileille ei saisi antaa maitoa, niille tulee siitä ripuli. Pikkukajava on merilintu, jonka muistan kirjasta Lintuja värikuvina. Kajava oli ennen lokki yleensä. Sittemmin se oli Berliinissä kuollut Hesan kriitikko (muistaaxeni homo) Jukka Kajava Oulusta, ilmeisesti ex-Cajander, ja runoilija Viljo Kajava Tampeeelta. Viljo Kajava on hieno merellisen runoilijan nimi, vaikka iskä-räätäliltä peritty. Viljo oli 1997 tunnustanut Jönsille vielä kuolinsängyn pohjalta ettei se ollut homostellut Nyrkin kaa, vaikka Uuno Kailas kyllä oli. Niillä oli ollut inkeriläinen ottotytär jonka kanssa ne meni Ruoziin turvaan ettei ryssät veisi sitä niiltä pois.
xxx/ellauri120.html on line 396: Jukka Kajava oli paizi homo hyvä kriitikko, pisti Bjurströmillekin "luun kurkkuun" onnettomasta Hair-tekeleestä. Ilmi tai julki homo oli, kyllä! Kuitenkin, "HOMO MIKÄ HOMO"! Todellista kuolinsyytä ei taatusti ilmoiteta? Saattoipa olla jokin "virus"-peräinen tauti, joka hänet kaatoi? Mikähän outo virus-sairaus Tanja Karpelassa on? Kun ovat "kulttuuri-ihmisiä kumpikin? Se on ihanan sama mikä kenenkin seksuaalinen suuntaus on. Joo, suuntautuminen on yhdentekevää mutta käytös ratkaisee. Tämä Kajava tykkäsi Thaimaassa leikkiä pikkupoikien kanssa jotain mikä ei meillä ole sallittua. Pedofiili ei ansaitse kehuja. Mutta ei saa moittia persoonaa, vaan sen tekoja. Kajava oli homo, ja kuoli aidsin aiheuttamiin sairauksiin, kun ei ollut ajoissa mennyt lääkäriin. Kun meni lääkäriin, oli ehtinyt lähteä työmatkalle Berliiniin jossa kúoli. Lääkäri olisi kieltänyt matkustelun jne, mutta ei ehtinyt neuvo enää auttaa. Totuus tästä löytyy Juska Parviaisen blogista Ankara totuus, lukekaas.
xxx/ellauri120.html on line 456: Because I and you are man and wife, tryin' to start a family
xxx/ellauri121.html on line 54: Eriikka Jankko Jankon Betonista tähdentää luterilaista lapsellisuuden käsitettä. Joku toinen sanoo että kertomuxilla on yhä tärkeä paikka kazomuskasvatuxessa, vaikka raamatun kertomuxet ei enää ole ainoita autuaaxi tekeviä.
xxx/ellauri121.html on line 338: Atwoodin zargat noobeliin tais mennä kunse toinen vanha vaahteranlehtinen tuli valituksi hiljan sen sijasta, Alice Munro nimittäin 2013. Ton vaatimattoman kuvernöörin palkinnon se sai, ja joitain bookereita. Se syntyi 1939, eli nyt on jo yli 80 lasissa. Rahnaa on kyllä tullut ikkunoista ja ovista. Ja kiltti mies, vaikka vainaja. On se vähän tollanen Milli-Molli tapaus, paizi tota Noobelia, jonka suhteen sille kävi heikosti kuten Philip Rothille Saul Bellowin ansiosta: toinen liian samanlainen kummajainen ehti viedä pokaalin.
xxx/ellauri121.html on line 349: Voi vittu, vessa tukkeutui kun Gileadin tädit ei muka olleet kexineet antaa vessakävijöille vaan 1 paperia pienelle ja 3 isolle hädälle. Typerää, olihan Kanadassa ryssämamuja (esim Belovit), oishan ne osanneet neuvoa. Ja paperit on tuotava takasin ja ne pannaan rodeen haisemaan, kärpäset pörrää ympärillä kiekuraa. Ryssissä oli paljon tätejä, huonot eläkkeet kuten jenkeissä. Ja huonot viemärit.
xxx/ellauri121.html on line 367: Komentaja on Junesta siitä mukava että se ei ole naisvihamielinen kuten jopa Luke. Se on pikemminkin niinkuin iskä hyönteishemuli. Kun Peggy kunnostautuu ritiratissa sanalla zeugiitti eli ateenalainen iesmies komentaja on suorastaan iloinen, ja Peggy on läpeensä tyytyväinen. Peg pitää vanhemmista miehistä. Leffan luikero Fred (1970) ei oikein täytä roolia, parrasta huolimatta se näyttää melkein nuoremmalta kuin June (1982). Jatko-osien Joosepin näyttelijä on enempi kuin kirjan Fred. Hassua että Fredin nimi on oikeasti Jooseppi! Joseph is the younger brother of Harry Potter. Speaking to The Guardian about becoming a parent in 2016, Joseph said: "Becoming a parent has made me more aware of the role my parents played in my life, in all our lives." Jäätävää. Onko Peggy lapsivihamielinen, välillä se kuulostaa aika kylmältä.
xxx/ellauri121.html on line 464: Becoming a kneeling warrior means you follow Paul’s advice in Ephesians 6:11 to “put on the full armor of God so that you can…
xxx/ellauri121.html on line 533: Ursula Kroeber Le Guin (21. lokakuuta 1929 Berkeley, Kalifornia – 22. tammikuuta 2018 Portland, Oregon) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaaneja, novelleja, runoutta, lastenkirjoja ja esseitä, eritoten fantasia- ja tieteiskirjallisuutta. Tuotannossaan Le Guin käsitteli muun muassa taolaisuutta, anarkismia, feminismiä, anarkofeminismiä, sekä muita yhteiskunnallisia ja psykologisia teemoja. Le Guin on nimetty yhdeksi tieteiskirjallisuuden Grand Mastereista. Le Guin has also been called a "major voice in American Letters". Le Guin herself said she would prefer to be known as an "American novelist".
xxx/ellauri121.html on line 547: Daisy onkin ize asiassa se Nicole. Agnexesta ja sen kaverista Beckasta tulee tätejä. Niinkuin useimmista naisista jos vaan ikää piisaa ja terveyttä.
xxx/ellauri122.html on line 52: 15 Ways To Become Your Man's N:o 1 Piece of Ass
xxx/ellauri122.html on line 178: Being sarcastic
xxx/ellauri122.html on line 379: Trotz der Lage des heutigen Dialektgebiets im Freistaat Sachsen zählt die Oberlausitzer Mundart nicht zur obersächsischen Dialektgruppe, sondern reiht sich eher in die Kette der sächsischen Bergdialekte wie z. B. dem Erzgebirgischen ein, besonders ist eine Nähe zum osterzgebirgischen Dialekt erkennbar. Eine größere historische Nähe existiert allerdings zu den früher weiter östlich und südlich von den Deutschen in Böhmen gesprochenen Dialekten, dem Nordböhmischen und Gebirgsschlesischen bzw. Schlesischen. Man kann die Mundart so im weitesten Sinne auch als einen der wenigen verbliebenen Sudetendialekte bezeichnen. Eine gewisse Ähnlichkeit zu den obersächsischen Dialekten ist jedoch durchaus vorhanden, insbesondere im Bereich der Vokalverschiebungen.
xxx/ellauri122.html on line 381: Ein wiederkehrendes Merkmal sind verschiedene Lautverschiebungen, insbesondere im Bereich der Vokale und Diphthonge, von denen nahezu keiner genau wie in der hochdeutschen Standardsprache ausgesprochen wird. Diese Verschiebungen sind zwar wiederkehrend, werden aber nicht grundsätzlich bei allen Wörtern angewandt. Typische Beispiele hierfür sind:
xxx/ellauri122.html on line 404: Nachfolgende Tabelle gibt eine Übersicht über spezielle Begriffe der Oberlausitzer Mundart, die sich nicht ohne Weiteres aus dem Hochdeutschen erschließen lassen.
xxx/ellauri122.html on line 409: Hochdeutsch/Bedeutung
xxx/ellauri122.html on line 565: Zustimmung, Bestätigung (ja) tschech. ano
xxx/ellauri122.html on line 633: Hochdeutsch/Bedeutung
xxx/ellauri122.html on line 669: Hochdeutsch/Bedeutung
xxx/ellauri122.html on line 746: Robel hätte gern den Mann bei sich, der das alles entscheidet. Der das Ergebnis der Bohrungen zusammenfaßt und den entscheidenden Strich zieht: bis hierher und dann weiter! Nach Abwägen des Vorhandenen, unter Berücksichtigung der Kosten, der Notwendigkeit folgend.
xxx/ellauri122.html on line 748: Ja, die Notwendigkeit. Robel ist schließlich kein Träumer. Er weiß, was nötig ist. Das Land braucht Kohle, auf Gedeih und Verderb Kohle. Und wenn der Preis auch hoch ist, man muß ihn zahlen. Man muß ihr, der bitteren Notwendigkeit, ein Landschaft in den Rachen werfen. Robel selbst ruft alle diese Zwänge hervor. Er will auf guten Asphalt- oder Betonstraßen fahren, er will es warm haben, wenn er im Winter Bier trinkt, warm auch vor dem Fernseher, warm im Bett, er will sein gutes Geld und die Gewißheit, einen Trabant kaufen zu können wenn er es nur wollte: Er will überhaupt leben, wie ein Mensch in Mitteleuropa nur leben kann. Kein Jota will er abstreicher keine Unbequemlichkeit in Kauf nehmen, keinen Pfennig nachlassen; und dieser Wille ist es, der, millionenfach vermehrt, der Landschaft hier das Genick brechen wird. Robel weiß das. Und trotz alledem hätte er gern den Mann bei sich der das letzten Endes entscheidet. Der den Strich zieht und das Urteil im Namen der Millionen spricht. Er würde ihm gern das Dorf zeigen, würde ihm von den Bäumen und dem Fenster erzählen, von der Wirtsfrau, die über seinem Knie gelegen hat.Er würde den Namen des Hundes nennen, der gerade bellt. Und dann würde er sehen, ob dem Mann die Entscheidung leicht fällt.
xxx/ellauri122.html on line 796: In their early 20s the pair vacationed together on Lake Garda on the Austrian-Italian border; they paid their respects at Goethe’s house in Weimar; stayed together at the Hotel Belvedere au Lac in Lugano, Switzerland; and even visited brothels together in Prague, Milan, Leipzig, and Paris. Brod, a self-confessed ladies’ man with an insatiable appetite for adventurous sexual conquests, often berated Kafka for not having a similarly urgent drive of eros. “You avoid women and try to live without them,” Brod once told his friend.
xxx/ellauri122.html on line 909: Along the way, his answer becomes that we pay too little attention to successful people's upbringing. He explains everything from the fascinating secrets of some of software's billionaires to the qualities that made the Beatles so iconic. This is sure to be a huge pile of shit, another stupid try to justify of the fucking "I am my own life's hero" philosophy.
xxx/ellauri122.html on line 967: Great list. One detail: Kahneman won his Nobel prize long before the book. Besides, he was a sleazy customer, see here.
xxx/ellauri122.html on line 1017: Barbie: Feminism's Best Friend or Worst Enemy
xxx/ellauri122.html on line 1082: 
xxx/ellauri122.html on line 1194: Human Barbie Valeria Lukyanova caused controversy when she expressed support of Russia during the War in Donbas. She wrote, after posing in the Crimea region: "Do not give up! fight! Our grandfathers fought with bare hands against the fascists! Do not disgrace the honour of the Great Warrior! Be aware that Russia is always with you!" In 2022, she criticised the sanctions imposed on Russia as a result of the Russian-Ukrainian War and said that those sanctions would hurt models who couldn't compete in international organisations like Nato. Like her namesake Klaus, she is against racial mixing. "I am Nordic type, I have light skin, blonded hair and blue contact lenses, and I like it. So do you, judging from the bulge in your pants."
xxx/ellauri123.html on line 211: Begravningskostnader med
xxx/ellauri123.html on line 470: Sillä eihän kukaan ole vihannut omaa lihaansa, paizi Remu Belleau, jonka liha on heikko eikä pysy pystyssä.
xxx/ellauri123.html on line 555: Before I left, I tried to fight my nervosity in many ways. I read everything I could get my hands on that seemed relevant to my chosen academic field — a mix of business and engineering. I prepared my courses in advance. I sought reassurance from others that I’d chosen a good school and degree.
xxx/ellauri123.html on line 567: In the ten years since I wrote them down, I have broken every single one of my rules. And yet, I’m still glad I wrote that list. You know why? Because the idea that I wanted to live by some rules — despite not knowing which ones or how or why — was enough.
xxx/ellauri123.html on line 630: Make your choices. Choose a path. Be determined. Commit. But, once you have, let the chips fall where they may. You’ll know when to take a different fork in the road. Zig when you ought to zag, hit a tree like Goofy, that´s the chicken way, trial and error. There´s gotta be a hole in this fence.
xxx/ellauri123.html on line 655: Dwayne Douglas Johnson (s. 2. toukokuuta 1972 Hayward, Kalifornia), paremmin tunnettu nimellä The Rock, on yhdysvaltalainen näyttelijä ja showpainija. Johnson laulaa Disney-animaatiossa Vaiana kappaleen "You're Welcome". Johnson on kolmannen sukupolven painija, sillä hänen isänsä ja isoisänsäkin olivat painijoita. Painiuransa aikana ja sen jälkeen hän on esiintynyt monissa elokuvissa, kuten Muumin paalu, Skorpionikuningas, Pako viidakkoon, Walking Tall, Gridiron Gang, Be Cool, Doom, The Game Plan sekä Fast & Furious 5, 6, 7 ja 8. Vuonna 2016 Johnson oli Forbes-lehden mukaan maailman parhaiten palkattu näyttelijä 64,5 miljoonan dollarin vuosituloillaan ja samoin vuonna 2018 89 miljoonan dollarin tuloillaan. Isänsä (Rocky Johnson) puolelta hän on tummaihoinen kanadalainen (engl. Black Canadian) ja äitinsä (Ata Johnson o.s. Maivia) puolelta samoalainen. Sekä isä Rocky että äidin adoptioisä Peter Maivia kuuluvat showpainin WWE Hall of Fame -kunniagalleriaan. Myös isoäiti Lia Malvia toimi lajin parissa johtaen Polynesian Pro Wrestling -promootiota Havaijilla. (Mummu Ruokamo.) Miamin yliopistosta hänellä on tutkinto kriminologiasta. Hävittyään Intercontinental Championship -tittelin Owen Hartille 28. huhtikuuta 1997 ja toivuttuaan loukkaantumisesta Johnson liittyi Nation of Domination talliin loppuvuodesta 1997. Samalla Johnson muutti painihahmoaan. Hyvänä hahmona tunnettu Rocky Maivia oli nyt karismaattinen kiusaaja The Rock, joka puhui itsestään kolmannessa persoonassa. Lopulta maaliskuussa 1998 hän syrjäytti Faarooqin Nation of Domination tallin johtajan asemasta. The Rock ryhtyi samalla myös pilkkaamaan WWF:n televisiojuontajia, erityisesti David Attenboroughia.
xxx/ellauri123.html on line 668: “Friendship should be based on loyalty” is a principle you can aspire to live by, but without the rule of “I never abandon my friends at the last minute,” it doesn’t mean anything. Huh? Because you cannot reason with words of three syllables or more?
xxx/ellauri123.html on line 699: enkun kielen, kaikki vahvalla ryssänaxentilla. Venäjän vallankumouksen vuoksi hän pakeni Berliiniin vuonna 1919.
xxx/ellauri123.html on line 702: Vladin hobby oli neitoperhosten nappaaja, se haaveili nymfettejä, sanallisesti ainakin. Isolla karvaisella kyrvällään se naulasi niitä näytelaatikoihin. Nykyään sitä sanotaan pedofiliaxi ja sitä pahexutaan. Kiistellään onko silikonisista lapsisexiroboteista apua vaiko enemmänkin haittaa. Humbert Humbert näkee polluutiounia tytöistä joilla on vasta alkamassa menstruaatio. Tytöillä menstruaatio ja pojilla polluutio. Raahab oli portto 10v ikäisenä. Danten Beatrice oli 9v ja Petrarcan Laura 12vee. Tää kuulostaa ihan Jean-Jacquesilta, käkikellomaan tirkistelevältä rusakolta. Poser un lapin.
xxx/ellauri123.html on line 1025: the urge to commit it.
xxx/ellauri123.html on line 1033: Aubrey Vincent Beardsley (21. elokuuta 1872 Brighton, Englanti – 16.
xxx/ellauri123.html on line 1037: movement which also included Oscar Wilde and James McNeill Whistler. Beardsley's
xxx/ellauri123.html on line 1107: Se mikä Lolitassa vituttaa eniten paizi kaikki on että Vladi on niin ulkokohtanen. Ei se oikeesti vältä Lolitasta noin ihmisenä. Lolita on ressukka, pelkkä runkkunukke. Humbert on narsisti, hyvin paha mies. Isojalka Pertta. Bertrade de Laon, ou Berthe de Laon, traditionnellement appelée Berthe au Grand Pied, née vers 720 à Samoussy et morte le 12 juillet 783 à Choisy-au-Bac près de Compiègne, est une aristocrate franque de l'époque carolingienne, épouse de Pépin le Bref et mère des rois des Francs, Charlemagne et Carloman I. La légende raconte qu'on la nomme ainsi car elle serait née avec un pied bot. Peppi Pikkujalka oli sen mies ja appi oli Kaarlo Vasara. Kaarle Suuren äiskä. Sukulaisia.
xxx/ellauri123.html on line 1148: Mater dolorosa (lat) on Neitsyt Marian kärsimyksiin liittyvä kristillisen taiteen aihe. Kuvatyyppi esittää Marian seitsemän surua, jotka ovat Betlehemin lastenmurha, pako Egyptiin, kadonneen 12-vuotiaan Jeesuksen etsintä, ristinsaatto, Jeesuksen ristiinnaulitseminen, ristiltäotto ja Jeesuksen hautaaminen. Toisinaan suruja kuvataan hänen sydäntään lävistävien seitsemän miekan avulla, jotka viittaavat Simeonin profetiaan. Toisinaan Maria kuvataan vain surullisena tai kyynelissä. Tässä listassa ei mainita defloraatiota, menstruaatiota, synnytystuskia eikä väkisinmakuuta. Eikä SM Swinburnen peukuttamaa huulten pureskelua ym algolagniaa.
xxx/ellauri123.html on line 1152: Remy (or Rémi) Belleau (1528 – 6 March 1577) was a poet of the French Renaissance. He is most known for his paradoxical poems of praise for simple things and his poems about precious stones.
xxx/ellauri123.html on line 1154: Remu was born in Nogent-le-Rotrou. A nobleman (under the tutelage of the Lorraine family), he did his studies under Marc Antoine Muret and George Buchanan. As a student, he became friends with the young poets Jean de La Péruse, Étienne Jodelle, Jean de La Taille and Pierre de Ronsard and the latter incorporated Remy into the "La Pléiade", a group of revolutionary young poets. Belleau´s first published poems were odes, les Petites Inventions (1556), inspired by the ancient lyric Greek collection attributed to Anacreon and featuring poems of praise for such things as butterflies, oysters, cherries, coral, shadows, turtles, and twats. His last work, les Amours et nouveaux Eschanges des Pierres precieuses (1576), is a poetic description of gems and their properties inspired by medieval and renaissance lapidary catalogues. He died impotent in Paris on 6 March 1577, and was buried in Grands Augustins. Remy Belleau was greatly admired by impotent poets in the twentieth century, such as Francis Ponge. Francis Ponge (1899 Montpellier, Ranska – 1988 Le Bar-sur-Loup, Ranska) oli ranskalainen runoilija. Ponge työskenteli kirjailijanuransa ohella toimittajana, kustannustoimittajana ja ranskan kielen opettajana. Hän osallistui toisen maailmansodan aikana vastarintaliikkeeseen ja kuului vuosina 1937–1947 kommunistipuolueeseen. Hän sai vaikutteita eksistentialismista, ja esinerunoissaan hän paljastaa kielen avulla objektin itsenäisenä, omanlakisena maailmana. Francis Ponge was born in Montpellier, France in 1899. He has been called “the poet of things” because simple objects like a plant, a shell, a cigarette, a pebble, or a piece of soap are the subjects of his prose poems. To transmute commonplace objects by a process of replacing inattention with contemplation was Ponge’s way of heeding Ezra Pound’s edict: ‘Make it new.’ Ponge spent the last 30 years of his life as a recluse at his country home, Mas des Vergers. He suffered from frequent bouts with nervous exhaustion and numerous psychosomatic illnesses. He continued to write up until his death on August 6, 1988.
xxx/ellauri123.html on line 1159: Rémy Belleau
xxx/ellauri124.html on line 32: To Be a Machine
xxx/ellauri124.html on line 86: To Be a Machine : Adventures Among Cyborgs, Utopians, Hackers, and the Futurists Solving the Modest Problem of Death.
xxx/ellauri124.html on line 204: The Best Novel Ever
xxx/ellauri124.html on line 212: Maupassant’s Bel-Ami
xxx/ellauri124.html on line 240: Samuel Beckett’s Malone Dies
xxx/ellauri124.html on line 335: To Be Right She Ignores Your Boundaries She Enables Dependence She Oversimplifies
xxx/ellauri124.html on line 336: Your Problems She Gets Mad At You For Being Emotional She Claims You’re
xxx/ellauri124.html on line 338: Your Mom Wants To Be Your Best Friend You're Always The One Apologizing She Always
xxx/ellauri124.html on line 437: The True Meaning Behind Each Hand Emoji
xxx/ellauri124.html on line 513: Call Me Emoji. Either used as “call me” or, some would argue, more commonly, as a “shaka” sign. Best to send when
xxx/ellauri124.html on line 699: 2013) I’ll Be Waiting (toukokuu 2013) Apinamies (Julia ja Johanna Tukiainen)
xxx/ellauri124.html on line 896: uGmmd4Ne9TZ8q7klru13ZRiZpyBXWUz3W8BNsQyLm4oRnrVPdP0Q/YmzcDXRBeSj
xxx/ellauri124.html on line 915: BkJyl3CINUfiU977eWgFLBv7BeYGZrNm6jA8XBYKxfu9gioLwLEeGDVqSR2kpibB
xxx/ellauri125.html on line 124: sábado 29 setembro 2018 19:01 Por Euler de França Belém Edição 2255
xxx/ellauri125.html on line 134: O autor do romance, Vladi Nabokov, homem circunspecto, deixa a impressão de que é uma incógnita. Na verdade, não é. Ele escreveu sobre si, em “Fala, Memória” (Alfaguara, 328 páginas, tradução de José Rubens Siqueira), e há a estupenda biografia escrita pelo irlandês Brian Boyd (PhD em literatura pela Universidade de Toronto), publicada em dois volumes, “Vladimir Nabokov — Os Anos Russos” (Anagrama, 626 páginas, tradução de Jordi Beltran) e “Vladimir Nabokov — Os Anos Americanos” (Anagrama, 966 páginas, tradução de Daniel Najmías). Não há tradução brasileira. “Véra. Señora de Nabokov” (Alianza Editorial, 744 páginas, tradução de Miguel Martínez), de Stacy Schiff, é uma magnífica biografia de Véra Nabokov, a mulher do autor de “Fogo Pálido”. Trata-se, por sinal, de uma biografia indireta de Vladimir Nabokov. Ganhou o reputado prêmio Pulitzer.
xxx/ellauri125.html on line 158: James Dyrenforth, Frederick Beale Sr.
xxx/ellauri125.html on line 201: West on yksi maailman myydyimmistä artisteista 21 miljoonalla myydyllä albumilla ja 66 miljoonalla digitaalisella latauksella. Only One on chicagolaisen hip-hop-artistin ja tuottajan Kanye Westin single, jonka julkaisi GOOD Music ja Def Jam 31. joulukuuta 2014. Single on ensimmäinen Yeezus-albumin (0 AD) jälkeen julkaistu kappale, ja sillä vierailee The Beatles -yhtyeen basisti Paul McCartney. Kappaleen tuottivat West itse, Mike Dean, Rick Rubin ja Paul McCartney. Kappaleen oli tarkoitus ilmestyä Westin The Life of Pablo -albumilla, joka tunnettiin vielä silloin nimellä So Help Me God. Kappale sai vaihtelevaa palautetta kriitikoilta. LA Timesin kirjoittaja Randall Roberts pitää kappaleen minimalistista tyyliä tylsänä ja epämääräisenä. Hän arvosti kappaleen tarkoitusta, muttei pitänyt ideasta laulaa kappale Kanyen mammavainaan Dondan perspektiivistä. Kanye on laulanut äidistään aiemmin Late Registration -albumin kappaleella Hey Mama.
xxx/ellauri125.html on line 213: Huhtikuussa 2021 yhdysvaltalainen talouslehti Forbes nosti Kardashianin miljardöörilistalleen miljardin dollarin nettovarallisuudella. Forbesin mukaan Kardashianin nettovarallisuus perustuu hänen omistamiensa KKW Beauty ja SKIMS-brändien, sekä tositelevisio- ja promootiosopimustensa sekä useiden pienempien investointiensa (Disney, Amazon, Netflix ja Adidas) arvoon.
xxx/ellauri125.html on line 428: From the start, critics complained about the ostensible sameness of Roth’s books, their narcissism and narrowness—or, as he himself put it, comparing his own work to his father’s conversation, “Family, family, family, Newark, Newark, Newark, Jew, Jew, Jew.” Over time, he took on vast themes—love, lust, loneliness, marriage, masculinity, ambition, community, solitude, loyalty, betrayal, patriotism, rebellion, piety, disgrace, the body, the imagination, American history, mortality, the relentless mistakes of life—and he did so in a variety of forms: comedy, parody, romance, conventional narrative, postmodernism, autofiction. In each performance of a self, Roth captured the same sound and consciousness. in nearly fifty years of reading him I’ve never been more bored. I got to know Roth in the nineteen-nineties, when I interviewed him for this magazine around the time he published “The Human Stain.” To be in his presence was an exhilarating, though hardly relaxing, experience. He was unnervingly present, a condor on a branch, unblinking, alive to everything: the best detail in your story, the slackest points in your argument. His intelligence was immense, his performances and imitations mildly funny. “He who is loved by his parents is a conquistador,” Roth used to say, and he was adored by his parents, though both could be daunting to the young Philip. Herman Roth sold insurance; Bess ruled the family’s modest house, on Summit Avenue, in a neighborhood of European Jewish immigrants, their children and grandchildren. There was little money, very few books. Roth was not an academic prodigy; his teachers sensed his street intelligence but they were not overawed by his classroom performance. Roth learned to write through imitation. His first published story, “The Day It Snowed,” was so thoroughly Truman Capote that, he later remarked, he made “Capote look like a longshoreman.”
xxx/ellauri125.html on line 453: on the writer Bernard Malamud, but Henry Roth is a major influence, as becomes clear in Exit Ghost. It is known that Philip Roth has read the later novels of
xxx/ellauri125.html on line 485: With Walton's support, he began Call It Sleep in about 1930, completed the novel in the spring of 1934, and it was published in December 1934, to mostly good reviews. Yet the New York Herald Tribune's book critic Lewis Gannett foresaw that the book would not prove popular with its bleak depiction of New York's Lower East Side, but wrote readers would "remember it and talk about it and watch excitedly" for Roth's next book. Call It Sleep sold slowly and poorly, and after it was out-of-print, critics writing in magazines such as Commentary and Partisan Review kept praising it, and asking for it to be reprinted. After being republished in hardback in 1960 and paperback in 1964, with more than 1,000,000 copies sold, and many weeks on the New York Times bestseller list, the novel was hailed as an overlooked Depression-era masterpiece and classic novel of immigration. Today, it is widely regarded as a masterpiece of Jewish American literature. With Walton's support, he began Call It Sleep in about 1930, completed the novel in the spring of 1934, and it was published in December 1934, to mostly good reviews. Yet the New York Herald Tribune's book critic Lewis Gannett foresaw that the book would not prove popular with its bleak depiction of New York's Lower East Side, but wrote readers would "remember it and talk about it and watch excitedly" for Roth's next book. Call It Sleep sold slowly and poorly, and after it was out-of-print, critics writing in magazines such as Commentary and Partisan Review kept praising it, and asking for it to be reprinted.[ After being republished in hardback in 1960 and paperback in 1964, with more than 1,000,000 copies sold, and many weeks on the New York Times bestseller list, the novel was hailed as an overlooked Depression-era masterpiece and classic novel of immigration. Today, it is widely regarded as a masterpiece of Jewish American literature. After Muriel's death in 1990, Roth moved into a ramshackle former funeral parlor and occupied himself with revising the final volumes of his monumental work, Mercy of a Rude Stream. It has been alleged that the incestuous relationships between the protagonist, a sister, and a cousin in Mercy of a Rude Stream are based on Roth's life. Roth's own sister denied that such events occurred. Roth attributed his massive writer's block to personal problems such as depression, and to political conflicts, including his disillusion with Communism. At other times he cited his early break with Judaism and his obsessive sexual preoccupations as probable causes. Roth died in Albuquerque, New Mexico, United States in 1995. The character E. I. Lonoff in Philip Roth's Zuckerman novels (The Ghost Writer and Exit Ghost in this case), is a composite of Roth, Bernard Malamud and fictional elements.
xxx/ellauri125.html on line 655: Con te partitrò (/kon ˈte partiˈtrɔ/; suom. Lähden kanssasi) on sokean italialaisen tenorin Andrea Botticellin esittämä vuonna 1995 ilmestynyt kappale, jonka ovat tehneet Francisco Sartori ja Lucio Quarantotto. Botticelli osallistui kappaleella vuoden 1995 Sanremon musiikkifestivaaleille ollen neljäs. Con te partitrò saavutti listan kärkisijan muun muassa Belgiassa ja Ranskassa ja Réunionin saarella. Kappaletta pidetään Bocellin nimikkokappaleena.
xxx/ellauri125.html on line 710: Be gay in Afghanistan
xxx/ellauri125.html on line 764: The next several years were marked by publicity surrounding Love's legal troubles and drug relapse, which resulted in a mandatory lockdown rehabilitation sentence in 2005 while she was writing a second solo album. That project became Nobody's Daughter, released in 2010 as a Hole album but without the former Hole lineup. Between 2014 and 2015, Love released two solo singles and returned to acting in the network series Sons of Anarchy and Empire. In 2020, she confirmed she was writing new music.
xxx/ellauri125.html on line 774: On July 23, 1989, Love married Leaving Trains vocalist James Moreland in Las Vegas; the marriage was annulled the same year. She later said that Moreland was a transvestite and that they had married "as a joke". After forming Hole, Love and Erlandson had a romantic relationship that lasted over a year. In Hole's formative stages, Love continued to work at strip clubs in Hollywood (including Jumbo's Clown Room and the Seventh Veil), saving money to purchase backline equipment and a touring van, while rehearsing at a Hollywood studio loaned to her by the Red Hot Chili Peppers. Hole played their first show in November 1989 at Raji's, a rock club in central Hollywood. Their debut single, "Retard Girl", was issued in April 1990 through the Long Beach indie label Sympathy for the Record Industry, and was played by Rodney Bingenheimer on local rock station KROQ. Hole appeared on the cover of Flipside, a Los Angeles-based punk fanzine. In early 1991, they eleased their second single, "Dicknail", through Sub Pop Records.
xxx/ellauri125.html on line 780: On August 18, the couple's only child, a daughter, Frances Bean Cobain, was born in Los Angeles. The couple relocated to Carnation, Washington and then to Seattle.
xxx/ellauri125.html on line 791: Hole's performance on August 26, 1994, at the Reading Festival—Love's first public performance following Cobain's death—was described by MTV as "by turns macabre, frightening and inspirational". John Peel wrote in The Guardian that Love's disheveled appearance "would have drawn whistles of astonishment in Bedlam", and that her performance "verged on the heroic ... Love steered her band through a set which dared you to pity either her recent history or that of the band ... the band teetered on the edge of chaos, generating a tension which I cannot remember having felt before from any stage." The band performed a series of riotous concerts over the following year, with Love frequently appearing hysterical onstage, flashing crowds, stage diving, and getting into fights with audience members. One journalist reported that at the band's show in Boston in December 1994: "Love interrupted the music and talked about her deceased husband Kurt Cobain, and also broke out into Tourette syndrome-like rants. The music was great, but the raving was vulgar and offensive, and prompted some of the audience to shout back at her."
xxx/ellauri125.html on line 795: After Hole's world tour concluded in 1996, Love made a return to acting, first in small roles in the Jean-Michel Basquiat biopic Basquiat and the drama Feeling Minnesota (1996), and then a starring role as Larry Flynt's wife Althea in Miloš Forman's critically acclaimed 1996 film The People vs. Larry Flynt. Love went through rehabilitation and quit using heroin at the insistence of Forman; she was ordered to take multiple urine tests under the supervision of Columbia Pictures while filming, and passed all of them. Despite Columbia Pictures' initial reluctance to hire Love due to her troubled past, her performance received acclaim, earning a Golden Globe nomination for Best Actress, and a New York Film Critics Circle Award for Best Supporting Actress. Critic Roger Ebert called her work in the film "quite a performance; Love proves she is not a rock star pretending to act, but a true actress."
xxx/ellauri125.html on line 797: Love attracted media attention in May 1998 after punching journalist Belissa Cohen at a party; the suit was settled out of court for an undisclosed sum.
xxx/ellauri125.html on line 800: Hole toured with Marilyn Manson on the Beautiful Monsters Tour in 1999, but dropped out after nine performances; Love and Manson disagreed over production costs, and Hole was forced to open for Manson under an agreement with Interscope Records. Hole resumed touring with Imperial Teen. Love later said Hole also abandoned the tour due to Manson and Korn's (whom they also toured with in Australia) sexualized treatment of teenage female audience members.
xxx/ellauri125.html on line 803: In 1999, Love was awarded an Orville H. Gibson award for Best Female Rock Guitarist. During this time, she starred opposite Jim Carrey as his partner Lynne Margulies in the Andy Kaufman biopic Man on the Moon (1999), followed by a role as William S. Burroughs's wife Joan Vollmer in Beat (2000) alongside Kiefer Sutherland. Love was cast as the lead in John Carpenter's sci-fi horror film Ghosts of Mars, but backed out after injuring her foot. She sued the ex-wife of her then-boyfriend, James Barber, whom Love alleged had caused the injury by running over her foot with her Volvo.
xxx/ellauri125.html on line 817: Bee Geesin – Stayin’ Alive
xxx/ellauri125.html on line 829: Näistä tarttuvista viisuista olen kuullut vain ton Bee Geesinin "biisin", tosin se oli "styke" niihin aikoihin. Dolly Partolla oli hirmu isot kannut, mutta en muista tollasta jollotusta siltä. Ennen globalisaation aikaa maailman nuoret vielä auttoivat Neuvostoliittoa kun maailman rauhaa rakensi se, aina varmimman rauhanomaisen tien valiten. Nyt on rauha mennyttä, sammakoiden keitinvesi kuumenee. Pian on laulut laulettunna, kiigi kaagi koogo.
xxx/ellauri126.html on line 298: Tasolla 1 turva alkaa löytyä omasta sisimmästä eikä toisista. Hitto jos tää ei ole täydellistä narsismia niin mikä on? Täähän kuulostaa ihan Saul Bellowilta vanhana. Mä en voi kuolla koska koko Kosmos kuolisi mun mukana. Siinä menis kerma koko Suomen kirjailijakunnasta.
xxx/ellauri126.html on line 329: Valmistuttuaan psykoanalyytikoksi Erikson muutti Yhdysvaltoihin, ja rupesi pitämään Bostonin ensimmäistä lapsia hoitavaa vastaanottoa. Erikson ei ollut suorittanut lääketieteellisiä eikä muitakaan yliopisto-opintoja, mutta sai silti paikan Harvardin lääketieteelliseen tiedekunnan tutkimusapulaisena, ja myöhemmin se nimitettiin sinne proffaxi ilman tutkintoa. No tässä välissä se tutustui Margaret Meadiin ja sen partneriin Ruth Benedictiin ja meni tutkimaan intiaanilapsia. Erikson oli kova egopsygologi. Olikohan se pedofiilikin vai pysyikö iidee sillä lapsia tutkiessa pöxyissä? Omiin kokemuxiinsa perustuen se listasi...
xxx/ellauri126.html on line 361: Haataisen tutkimukseen osallistui lähes 2 000 pohjoissavolaista 25-64-vuotiasta ihmistä. Toivottomat tunnistettiin yhdysvaltaisen Aaron T. Beckin toivottomuusmittarilla, joka sisältää erilaisia omaan tulevaisuuteen, tietoisuuteen ja motivaatioon liittyviä väittämiä. Lapsuuden kokemuksia tutkittiin kysymyksillä lapsuudenkodin ilmapiiristä, vanhempien väleistä, ruumiillisesta kurituksesta ja alkoholin käytöstä. Samoin kysyttiin asteikolla 1-10 kuinka karvainen on perseesi.
xxx/ellauri126.html on line 480: Les Grosses Têtes French pronunciation: [le ɡʁos tɛt]; is a daily comedy radio programme on the French language RTL radio network. Broadcasted since 1 April 1977, the current host since 2014 is Laurent Ruquier. Presently broadcast from 15:30 to 18:00 in France and Belgium this show has several regular segments.
xxx/ellauri126.html on line 539: Someone very insecure about who they are that they must at all times appear to be 'edgy' with shock value in order to stay relevant. This often means someone who thinks excessive violence and guns are cool, plays way too much GTA and goes out of their way to be an annoying hipster douchebag, often excusing their pretty disgusting selfish behaviour and toxic conceited attitudes by quoting "Beyond Good and Evil" by Neitzsche. They will also find other Edgelords to create cliques with in order to maintain their comfortable Groupthink dynamics and will malign those who do not share their miserable hipster world view.
xxx/ellauri126.html on line 732: Kognitiivisen terapian isänä pidetään yhdysvaltalaista psykiatrin professori Aaron T. Beckiä (18.7.1921–). Hän havaitsi tutkiessaan 1960-luvulla masentuneita avohoitopotilaita, että nämä suhtautuivat itseensä, muihin ja tulevaisuuteen negatiivisesti vääristyneinä, vinoutuneesti tulkiten.
xxx/ellauri126.html on line 784: Eniten vituttaa se kun on "ihmisiä likkeellä". Messuilla, markkinoilla, juhlissa. PAINUKAA VITTUUN! People in motion... Be sure to have some flowers on your hair. P&A vittuuntuvat etenkin läskimoosexista. Niillä täytyy olla anorexia tai jotain. Ja ne on kexineet aika paljon ad hominem nimityxiä, mm.
xxx/ellauri126.html on line 789: Hattivatti Neropatti Besserwisseri Paskanaama
xxx/ellauri127.html on line 140: This chapter gives a brief history of the émigré travelogue in and about America from Alexis de Tocqueville to Simone de Beauvoir, by way of introducing the four authors studied in this book: Vladimir Nabokov, Robert Frank, Alfred Hitchcock and Wim Wenders. Elsa Court argues that the outsider’s perspective has shaped representations of modern America through restless mobility, drawing a portrait of the modern highway shaped by the needs and cravings of the motorist. In the context of mobilities studies’ recent embrace of the humanities, Court makes an important case for the re-examination of the fixed places designed to facilitate motion—motel, gasoline station, roadside restaurant, as well as signage and memorials—and the roadside’s redesignation from so-called non-place to modern American topos.
xxx/ellauri127.html on line 226: Oma auto kazotaan työnhaussa eduxi. Seksityöläinen Anna Roininen kauhistui, kun oli menettää elantonsa Onlyfansin pornokiellon takia: "Sama asia kuin McDonald's lakkaisi myymästä hampurilaisia". Tai Taco Bell tacoja maailman nälkää näkeville Heidi Montagin levittäessä mallixi tacoa.
xxx/ellauri127.html on line 252: 1952 is a capital year in the novel and the number 52 is omnipresent and thus loaded with a mysterious meaning in the mind of Nabokov, in the context of this novel. It must be a central symbolic element in the Lolita’s riddle. Se oli hyvä vuosi muutenkin. « Pierre Point in Melville Sound » (p.33 TAL) was a reference to « Pierre or the Ambiguities » a Novel by Herman Melville (1819-1891; notice the 19/91) published in 1852. «brun adolescent (…) se tordre-oh Baudelaire! » (p.162 TAL): Charles Baudelaire (1821-1867 was one of the most famous French poet who translated Edgar A. Poe in French). A part of « Le Crépuscule du Matin » (1852). Se tordre tarkoittanee käteenvetoa. Humbert refering to the hunchbacked hoary black groom at the « Enchanted Hunters » Hotel: « Handed over to uncle Tom » (p.118 TAL): « Uncle Tom’s Cabin » by Harriet Beecher Stowe (1811-1896) is from 1852. Ehm… the list is non-negligible.
xxx/ellauri127.html on line 410: Be intelligent if you must. But not more intelligent than he if possiblen.
xxx/ellauri127.html on line 422: Being too needy means being too controlling. Dont do that.
xxx/ellauri127.html on line 435: Prosper Mérimée naît le 28 septembre 18031 à Paris dans une famille bourgeoise. Du côté de sa mère, Prosper Mérimée est sans doute l'arrière-petit-fils de Jeanne-Marie Leprince de Beaumont (1711-1776). Les parents de Prosper, qui se sont mariés à (Paris 12e) le 22 juin 1802, ont un solide bagage intellectuel et artistique datant du XVIIIe siècle, mais ne s'engagent guère dans les courants culturels naissants (romantisme). De l'éducation parentale, Mérimée retient l'horreur de l'emphase.
xxx/ellauri127.html on line 506: Kuka vitun Ernestine? Tottakai Walter oli oikeassa ja Pili väärässä. Pili möi isoäitinsä tullaxeen kuuluisaxi jenkkijulkkixexi, mutta Noobelipa meni samanrotuiselle mutta vanhemmalle Saul Bellowille, hähä. Yli sadasta noobelistista on 16 halkiohaaroja. Jotain rajaa sentään, tuumii Zuckermann. Monikohan on juutalaisia? Yli puolet ainakin on saaneet palkintonsa poliittisista näkökohdista.
xxx/ellauri127.html on line 515: Gratiano is a friend of Bassanio in The Merchant of Venice. A great talker, he is almost impossible to shut up, and can be unmannerly, to the extent that Bassanio only allows him to accompany his trip to Belmont on condition that he keep his big trap shut.
xxx/ellauri127.html on line 517: He helps Lorenzo abduct Jessica, which almost makes him late for the departure to Belmont. He falls in love with Nerissa, Portia’s lady-in-waiting, who agrees to marry him on condition that Bassanio succeeds in the task of the caskets. He has no compunction about admitting to the mercenary nature of Bassanio’s choice of bride.
xxx/ellauri127.html on line 522: Like Bassanio, he is willing to prefer Antonio’s life to his newly-acquired wife’s. The law-clerk manages to convince him to give his wedding ring as a gift of thanks in return, which leads to some problems on his return to Belmont, as he had sworn to Nerissa that he would never remove it. He gives away that Bassanio has done much the same.
xxx/ellauri127.html on line 597: And all should cry, Beware! Beware! porukat: "Varo! Varo! ettekö te nää!"
xxx/ellauri127.html on line 783: La Belle Dame Sans Merci Kaunis daami ilman armoa
xxx/ellauri127.html on line 852: Tuohon aikaan Keats kirjoitti ystävälleen Baileylle: "En ole varma mistään muusta kuin sydämen rakkauden eheydestä ja mielikuvituksen totuudesta – sen mikä valtaa mielikuvituksen kauniina, on oltava totta." (Palturia.) Tämä siirtyi myöhemmin runon "Oodi kreikkalaiselle uurnalle" loppuriveiksi "'Beauty is truth, truth beauty' – that is all / you know on earth, and all ye need to know", minkä Aale Tynni kääntää: ”'On totta kaunis, kaunista on tosi.' – Vain sen me tiedämme, se riittääkin.”
xxx/ellauri128.html on line 74: Ei ole olemassa muuta rakkautta kuin ensinäkemältä. Benjamin Disraeli M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 93: Nainen supistaa meidät kaikki yhteisexi nimittäjäxi. Bernard Shaw M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 116: Jakob Bosshart (* 7. August 1862 im Weiler Stürzikon, Gemeinde Oberembrach, Kanton Zürich; † 18. Februar 1924 in Clavadel, Gemeinde Davos) war ein Schweizer Lehrer und Schriftsteller. Jakob Bosshart war, wie er schrieb, der Sohn «geplagter, aber aufstrebender Bauersleute». Er wuchs auf einem einsamen Hof zwischen dem Töss- und dem Glattal im Zürcher Unterland auf. Nach dem Besuch der Sekundarschule absolvierte er von 1882 bis 1885 das Lehrerbildungsseminar in Küsnacht und wurde für kurze Zeit Lehrer in Deutschland. 1915 musste er aufgrund einer fortgeschrittenen Tuberkulose in ein Sanatorium im Hochtal von Clavadel bei Davos überführt werden, wo er 1924 starb.
xxx/ellauri128.html on line 125: Benjamin Disraeli, 1st Earl of Beaconsfield KG PC FRS (21 December 1804 – 19 April 1881) was a British statesman and Conservative politician who twice served as Prime Minister of the United Kingdom. He played a central role in the creation of the modern Conservative Party, defining its policies and its broad outreach. Disraeli is remembered for his influential voice in world affairs, his political battles with the Liberal Party leader William Ewart Gladstone, and his one-nation conservatism or "Tory democracy". He made the Conservatives the party most identified with the glory and power of the British Empire. He is the only British prime minister to have been of Jewish birth. He was also a novelist, publishing works of fiction even as prime minister.
xxx/ellauri128.html on line 126: Disraeli was born in Bloomsbury, then a part of Middlesex. His father left Judaism after a dispute at his synagogue; young Benjamin became an Anglican at the age of 12. After several unsuccessful attempts, Disraeli entered the House of Commons in 1837.
xxx/ellauri128.html on line 128: He maintained a close friendship with Queen Victoria, who in 1876 elevated him to Earl of Beaconsfield. Disraeli´s second term was dominated by the Eastern Question—the slow decay of the Ottoman Empire and the desire of other European powers, such as Russia, to gain at its expense. Disraeli arranged for the British to purchase a major interest in the Suez Canal Company in Egypt. In 1878, faced with Russian victories against the Ottomans, he worked at the Congress of Berlin to obtain peace in the Balkans at terms favourable to Britain and unfavourable to Russia, its longstanding enemy. This diplomatic victory over Russia established Disraeli as one of Europe´s leading statesmen.
xxx/ellauri128.html on line 140: Freifrau Marie Ebner von Eschenbach (* 13. September 1830 auf Schloss Zdislawitz bei Kremsier in Mähren als Marie Dubský von Třebomyslice; † 12. März 1916 in Wien) war eine mährisch-österreichische Schriftstellerin. Ihre psychologischen Erzählungen gehören zu den bedeutendsten deutschsprachigen Beiträgen des 19. Jahrhunderts in diesem Genre.
xxx/ellauri128.html on line 142: John Fletcher (1579–1625) was a Jacobean playwright. Following William Shakespeare as house playwright for the King's Men, he was among the most prolific and influential dramatists of his day; during his lifetime and in the early Restoration, his fame rivalled Shakespeare's. He collaborated on writing plays with Francis Beaumont, and also with Shakespeare on two plays.
xxx/ellauri128.html on line 145: Ludwig Anton Salomon Fulda (1862–1939) oli saksalainen runoilija ja näytelmäkirjailija. Hän sai nuorena vaikutteita Paul Heysen tuotannosta ja liittyi 1888 Berliinissä maltillista realismia harrastaneeseen runoilijaryhmään. Fuldan julkaisemia runokokoelmia ovat Gedichte (1890) ja Neue Gedichte (1900), jotka osoittavat harvinaista kieli- ja muototaituruutta, sekä lukuisia näytelmiä. Miellyttäviä ovat Fuldan novellit Lebensfragmente (1894) ja Die Hochzeitsreise nach Rom (1900).
xxx/ellauri128.html on line 147: Fulda oli etevä kääntäjä. Hän muun muassa saksansi Molièrea ja Rostandia. Fulda entstammte einer seit 1639 in Frankfurt am Main ansässigen jüdischen Familie, deren Name bis 1852 Fuld lautete. Er war der Sohn des Kaufmanns Carl Hermann Fulda (1836–1917) und seiner Ehefrau Clementine, geb. Oppenheimer (1839–1916). Ab 1884 lebte er als freier Schriftsteller in München, 1887 wieder in Frankfurt, 1888 bis 1894 in Berlin, danach wieder in München und ab 1896 schließlich dauerhaft in Berlin. In Deutschland erhielt er Ausgehverbot und wurde gezwungen, den Vornamen Israel zu führen. Zwei Tage, nachdem das Reichswirtschaftsministerium seine Bitte, den ihm verliehenen Burgtheater-Ring von der für alle Juden angeordneten Abgabe aller Wertgegenstände auszunehmen, am 28. März 1939 abgewiesen hatte, nahm er sich das Leben. Er starb am 30. März im Alter von 76 Jahren in Berlin und ist auf dem Waldfriedhof Dahlem bestattet. Sein Grab ist heute ein Ehrengrab der Stadt Berlin.
xxx/ellauri128.html on line 181: Madame de Staël (/stal/) ou bien Anne-Louise-Germaine Necker, baronne de Staël-Holstein, était une romancière, épistolière et philosophe genevoise et française née le 22 avril 1766 à Paris où elle est morte le 14 juillet 1817. Issue d´une famille de protestants valdo-genevois richissimes, fille du ministre des finances de Louis XVI Jacques Necker, elle est élevée dans un milieu de gens de lettres. Elle épouse, en 1786, le baron Erik Magnus Staël von Holstein, ambassadeur du roi Gustave III de Suède auprès de la cour de France à Versailles. Le couple se séparera en 1800. Devenue baronne de Staël, elle mène une vie sentimentale agitée et entretient en particulier une relation orageuse avec Benjamin Constant, écrivain et homme politique franco-vaudois rencontré en 1794. Entretemps, sa réputation littéraire et intellectuelle s´est affirmée grâce à trois essais philosophiques que sont les Lettres sur les ouvrages et le caractère de Jean-Jacques Rousseau (1788), De l´influence des passions sur le bonheur de l´individu et des nations (1796) et De la littérature considérée dans ses rapports avec les institutions sociales (1800). Favorable à la Révolution française et aux idéaux de 1789 au debut, elle adopte une position critique dès 1791 et ses idées d´une monarchie constitutionnelle la font considérer comme une opposante gênante par les maîtres de la révolution. Malgré le statut de diplomate de son mari, elle doit se réfugier auprès de son père en Suisse à plusieurs reprises. Interdite de séjour sur le sol français par Napoléon Bonaparte qui la considère comme un obstacle à sa politique, elle s´installe en Suisse dans le château familial de Coppet qui sert de lieu principal de rencontres au groupe du même nom, et d´où elle fait paraître Delphine (1802), Corinne ou l´Italie (1807) et De l´Allemagne (1810/1813b). Ses œuvres fictionnelles majeures, dans lesquelles elle représente des femmes victimes des contraintes sociales qui les enchaînent, sont Delphine (1802) et Corinne ou l´Italie (1807).
xxx/ellauri128.html on line 185: Rahel Varnhagen von Ense, geborene Levin (* 19. Mai 1771 in Berlin; † 7. März 1833 ebenda, auch Robert bzw. Robert-Tornow, angenommener Familienname ab Mitte der 1790er-Jahre, Friedericke Antonie, Taufname ab 1814), war eine deutsche Schriftstellerin und Salonnière jüdischer Herkunft. Rahel Varnhagen gehörte der romantischen Epoche an und vertrat zugleich Positionen der europäischen Aufklärung. Sie trat für die jüdische Emanzipation und die Emanzipation der Frauen ein.
xxx/ellauri128.html on line 189: Rahel Levin wurde 1771 als älteste Tochter des jüdischen Bankiers und Juwelenhändlers Levin Markus (auch Loeb Cohen, 1723–1790), und seiner Frau Heichen, genannt Chaie Levin, geborene Tobias (verstorben 1809) im (nicht mehr existenten) Eckhaus der Spandauer Straße und der Königstraße in Berlin, dem damaligen Rathaus gegenüber, geboren.
xxx/ellauri128.html on line 199: Von 1793 bis zum Herbst 1808, „in ihrer glanzvollsten Zeit“ (K. A. Varnhagen), bewohnte die Familie Levin-Robert das Haus No. 54 in der Jägerstraße beim Gendarmenmarkt. Hier fanden vor allem in der Zeit um 1800 gesellige Zusammenkünfte der mit dem Haus befreundeten Zeitgenossen statt. (→ siehe Artikel Salon der Rahel Varnhagen). Dominiert wurden diese Treffen von den (meist jüdischen) Gastgeberinnen wie Henriette Herz, Amalie Beer oder eben Rahel Robert-Tornow. Die „Salonnièren“ selbst nannten solche Abende „Thees“, „Geselligkeit“, oder sie setzten einen wiederkehrenden Wochentag (z. B. „Montage“) als Name für die Einladung fest. Von „Salon“ ist bei Rahel Varnhagen nur im Zusammenhang mit den sehr prächtigen Empfängen der Fanny von Arnstein in Wien die Rede; erst viele Jahrzehnte später sprach man in Berlin von „Salons“.
xxx/ellauri128.html on line 201: Ausschlaggebend war die Vereinigung von Menschen unterschiedlicher Stände und Berufe, religiöser oder politischer Orientierung zu Gesprächen: Dichter, Naturforscher, Politiker, Schauspieler/-innen, Aristokraten und Reisende kamen zusammen. Die Nähe des Theaters, der Börse und der Französischen Gemeinde sorgte für Vielfalt. Mitunter wurde, wie im Elternhaus der Henriette Solmar (einer Cousine Rahel Varnhagens), mit Rücksicht auf Besucher aus fremden Ländern französisch gesprochen. Berühmte Gäste in dieser ersten Phase waren Jean Paul, Ludwig Tieck, Friedrich von Gentz, Ernst von Pfuel, Friedrich Schlegel, Wilhelm und Alexander von Humboldt, Friedrich de la Motte Fouqué, Prinz Louis Ferdinand und dessen Geliebte Pauline Wiesel. Allerdings gibt es nur wenige zeitgenössische Quellen und gar keine zeitgenössischen Bilder dieser Geselligkeiten. Es wurden nicht nur Prominente eingeladen, sondern auch viele Personen, die kaum Spuren hinterlassen haben. Fanny Lewald (die Rahel Varnhagen nicht mehr kennengelernt hat) gibt allerdings zu bedenken: „Man hört die Namen Humboldt, Rahel Levin, Schleiermacher, Varnhagen und Schlegel, und denkt an das, was sie geworden, und vergißt, daß die Humboldt’s ihrer Zeit nur zwei junge Edelleute, daß Rahel Levin ein lebhaftes Judenmädchen, Schleiermacher ein unbekannter Geistlicher, Varnhagen ein junger Praktikant der Medizin, die Schlegel ein paar ziemlich leichtsinnige junge Journalisten gewesen sind“.
xxx/ellauri128.html on line 203: Neben anderen Liebeleien erlebte Rahel Robert, die sehr kritisch über die bürgerliche Ehe zwischen Mann und Frau dachte, auch das Scheitern ihres Verlöbnisses mit dem spanischen Gesandten Rafael Eugenio Rufino d’Urquijo Ybaizal y Taborga (1769–1839), der sie mit Streitszenen quälte. Was d’Urquijo betrifft, den sie als unbeherrscht und eifersüchtig erlebt hatte, trug sie ihm nichts nach: „Er hat mich zu sehr, zu oft, und immerweg beleidigt; gut bin ich ihm auch“, schrieb sie an Karl August Varnhagen, mit dem sie inzwischen seit fünf Jahren verlobt war. Am 15. Juli 1814 heiratete d’Urquijo in Berlin Louise von Fuchs (1792–1862); neun Wochen später, am 27. September, heiratete Rahel Robert, ebenfalls wieder in Berlin, den vierzehn Jahre jüngeren Diplomaten, Historiker und Publizisten Varnhagen, der in Österreich den Namenszusatz seiner adligen Vorfahren „von Ense“ angenommen hatte. Das geschah zu einer Zeit, als er noch Gefahr lief, als gebürtiger Düsseldorfer von Napoleons Truppen rekrutiert zu werden. Später wurde der Adelstitel, den beide Ehepartner trugen, durch ein Patent des preußischen Königs Friedrich Wilhelm III. bestätigt. Kurz zuvor, am 23. September, war Rahel zum evangelischen Christentum konvertiert. Bei der Hochzeit war der gemeinsame Freund Friedrich de la Motte Fouqué zugegen.
xxx/ellauri128.html on line 205: Als sie am 8. September 1815 Goethes Besuch empfing: „Ich benahm mich sehr schlecht. Ich ließ Goethe beinah nicht sprechen!“ 1827 zogen die Varnhagens in die Beletage der Mauerstraße Nr. 36, die ihnen ihr Schwager Heinrich Nikolaus Liman (Bruder von Markus Theodors Gemahlin und Onkel der Henriette Solmar) vermietete. Auch unter dieser Adresse, die ihre letzte sein sollte, gab Rahel Varnhagen von Ense wieder Gesellschaften, an denen unter anderen die Familie Mendelssohn, der Philosoph Hegel, Heinrich Heine, Eduard Gans, Ludwig Börne und der Fürst Hermann von Pückler-Muskau teilnahmen. Einige Male besuchte das Ehepaar Varnhagen auf Reisen Goethe in Weimar und das Kurbad in Teplitz, wo Friedrich Wilhelm III. im August 1822 mit Rahel Varnhagen von Ense mehrmals die Polonaise tanzte.
xxx/ellauri128.html on line 209: Rahel Varnhagen war im Alter von 61 Jahren verstorben. An ihrer Pflege in den letzten Wochen beteiligte sich Bettina von Arnim, die ihr, freilich ohne Erfolg, eine homöopathische Behandlung empfohlen hatte. Aus Sorge, scheintot beigesetzt zu werden, verfügte sie, nach ihrem Tod 20 Jahre lang in einem Doppelsarg mit Sichtfenstern oberirdisch aufgebahrt zu werden. Der Sarg stand 34 Jahre lang in einer Halle auf dem Friedhofsquartier vor dem Halleschen Tor, bis Rahel Varnhagen von Ense 1867 auf Veranlassung ihrer Nichte Ludmilla Assing neben ihrem neun Jahre zuvor verstorbenen Gatten auf dem Dreifaltigkeitsfriedhof I beigesetzt wurde
xxx/ellauri128.html on line 245: Se on yxinäisyyden ja keskinäisen syyttelyn erämaa. Thomas Beckett M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 246: Lyhin tie sydämmestä toiseen on hilloviiva. Maurice Bedel M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 247: Se on oikeasti tasasta, myrskyt on izekkyyttä. Kersti Bergroth F FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 248: "Emme" arvostele rakastettua, ainaskaan aluxi. Kersti Bergroth M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 252: Minä stalkkaan sitä jota rakastan. Bertolt Brecht M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 264: Tyypit luulee että ensirakkaus on kuolematon. Benjamin Disraeli M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 287: Rakkaus on reikä siellä. Ben Hecht M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 362: Vanhuxena löysin tän hurmion sekä rauhan. Bertrand Russell M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 405: Theodor Reik syntyi Wienissä juutalaiseen virkamiesperheeseen. Hän opiskeli Wienin yliopistossa psykologiaa ja kirjallisuustiedettä. Opiskeluaikanaan hän tutustui Sigmund Freudin teokseen Unien tulkinta ja kiinnostui psykoanalyysista niin paljon, että päätti soveltaa sitä väitöskirjassaan erääseen Gustave Flaubertin kertomukseen. Väitöskirja kohtasi tiettyä vastustusta, ja se hyväksyttiin vasta vuonna 1912; kyseessä on ensimmäinen psykoanalyyttinen väitöskirja. Reik tutki myös Arthur Schnitzlerin ja Richard Beer-Hoffmannin tuotantoa. (Ketähän nekin on. Ei jaxa.)
xxx/ellauri128.html on line 411: Reik siirtyi vuonna 1928 Berliiniin ja työskenteli opettajana psykoanalyyttisessa koulutuslaitoksessa. Vuonna 1933 hän joutui pakenemaan kansallissosialisteja Hollantiin ja vuonna 1938 edelleen Yhdysvaltoihin.
xxx/ellauri128.html on line 459: Wystan Hugh Auden (/ˈwɪstən ˈhjuː ˈɔːdən/ 21 February 1907 – 29 September 1973) was an Anglo-American poet. Auden´s poetry was noted for its stylistic and technical achievement, its engagement with politics, morals, love, and religion, and its variety in tone, form, and content. Some of his best known poems are about love, such as "Funeral Blues"; on political and social themes, such as "September 1, 1939" and "The Shield of Achilles"; on cultural and psychological themes, such as The Age of Anxiety; and on religious themes such as "For the Time Being" and "Horae Canonicae".
xxx/ellauri128.html on line 460: He was born in York and grew up in and near Birmingham in a professional middle-class family. He attended English independent (or public) schools and studied English at Christ Church, Oxford. After a few months in Berlin in 1928–29, he spent five years (1930–35) teaching in British private preparatory schools, then travelled to Iceland and China to write books about his journeys. In 1939 he moved to the United States and became an American citizen in 1946, retaining his British citizenship. Auden oli homopetteri.
xxx/ellauri128.html on line 466: Lassi Nummi: Käsittääkseni se alkoi siinä heti sodan jälkeen 1947-48. Urania-piiri kokoontui monessakin paikassa. Helsingin kaupungin kirjaston johtaja, dosentti Uuno Saarnio, halusi kirjastoihin vireää toimintaa, esitelmätilaisuuksia, opintopiirejä ja keskustelukerhoja. Nimi Urania tuli kuuluisasta tiedekeskuksesta, joka oli perustettu Berliiniin v. 1888. Aluksi uranialaiset kokoontuivat Rikhardinkadun kirjastossa ja sitten myös Kallion ja Käpylän sivukirjastoissa. Usein tavattiin myös jonkun piirin jäsenen kotona. Touko Voutilainenkin oli uraniaani.
xxx/ellauri128.html on line 484: Ranskan akatemia myönsi hänelle 1921 suuren kirjallisuuspalkinnon (Grand prix de littérature). Hänestä tuli 1922 Académie royale de langue et de littérature françaises de Belgiquen jäsen. Kunnialegioonan komentajan arvon hän sai 1931.
xxx/ellauri128.html on line 486: Maurice Bedel, né le 30 décembre 1883 à Paris et mort le 15 octobre 1954 à La Genauraye à Thuré (Vienne)1, est un écrivain, essayiste et journaliste français. Aika lailla Urpo Harvan näköinen. Docteur en médecine, la thèse de Maurice Bedel est consacrée aux obsessions périodiques et se tourne vers la psychiatrie. Il publie ses premiers poèmes sous le pseudonyme de Gabriel Senilis : Le Cahier de Phane. Couronné par le prix Goncourt en 1927 pour son premier roman Jérôme 60° latitude nord, il est élu en 1948 président de la Société des gens de lettres.
xxx/ellauri128.html on line 488: Peter Alexander Freiherr von Ustinov (16 April 1921 – 28 March 2004) was born at 45 Belsize Park, London, England. His father, Jona Freiherr von Ustinov, was of Russian, German, Polish, and Ethiopian Jewish descent. Peter´s paternal grandfather was Baron Plato von Ustinov, a Russian noble, and his grandmother was Magdalena Hall, of mixed German-Ethiopian-Jewish origin. Peter was a British actor, filmmaker and writer and a fixture on television talk shows and lecture circuits for much of his career. Peter oli kuraverinen äiskän puolelta.
xxx/ellauri128.html on line 493: Alain Resnais [alɛ̃ ʁɛnɛ]n 1 est un réalisateur français, également scénariste et monteur, né le 3 juin 1922 à Vannes (Morbihan) et mort le 1er mars 2014 à Neuilly-sur-Seine (Hauts-de-Seine). Réalisateur d'Hiroshima mon amour (1959) et de L'Année dernière à Marienbad (1961), Alain Resnais est rapidement considéré comme l'un des grands représentants du Nouveau cinéma (Nouvelle Vague) et comme un des pères de la modernité cinématographique européenne à l'instar de Roberto Rossellini, Ingmar Bergman et Michelangelo Antonioni dans sa manière de remettre en cause la grammaire du cinéma classique et de déconstruire la narration linéaire.
xxx/ellauri128.html on line 495: Karl Murdock Bowman (November 4, 1888 – March 2, 1973) was a pioneer in the study of psychiatry. From 1944 to 1946 he was the president of the American Psychiatric Association. His work in alcoholism, schizophrenia, and homosexuality is particularly often cited. In 1953, in "The Problem of Homosexuality," co-authored with Bernice Engle, he argued for multiple causes, including genetics, but proposed that castration be studied as a cure. However, in 1961 he appeared in the television documentary The Rejected presenting the viewpoint that homosexuality is not a mental illness and should be legalized.
xxx/ellauri128.html on line 519: He earned his living from writing, particularly popular historical novels such as I, Claudius; King Jesus; The Golden Fleece; and Count Belisarius. He also was a prominent translator of Classical Latin and Ancient Greek texts; his versions of The Twelve Caesars and The Golden Ass remain popular for their clarity and entertaining style. Graves was awarded the 1934 James Tait Black Memorial Prize for both I, Claudius and Claudius the God.
xxx/ellauri128.html on line 521: Kuuluisia ranskalaisia tapakomedioita rakkaudesta ovat Benjamin Constantin “Adolphe,” André Giden “Strait is the Gate,” Stendhalin “On Love,” Roland Barthesin “A Lover’s Discourse” ja André Mauroisin (1928) “Climates.”
xxx/ellauri128.html on line 536: In his memoirs, he calls his father “bashful” and his mother “reserved.” Between them, they filled the house with “melancholy reticences and unexpressed doubts.” Some of the silence surrounded a particular subject: the family’s Jewishness. This was not exactly hidden, but it was not brought to the fore, either. Maurois, who was born Émile Herzog on July 26, 1885, found out that he was Jewish at the age of about six, when a friend at the local Protestant church told him so. His parents confirmed it, but they also spoke highly of Protestantism.
xxx/ellauri128.html on line 546: Après la guerre apparaissent les Pièces brillantes qui jouent sur la mise en abyme du théâtre au théâtre (La Répétition ou l´Amour puni en 1947, Colombe en 1951), puis les Pièces grinçantes, comédies satiriques comme Pauvre Bitos ou le Dîner de têtes (1956). Dans la même période, Jean Anouilh s´intéresse dans des Pièces costumées à des figures lumineuses qui se sacrifient au nom du devoir : envers la patrie comme Jeanne d´Arc dans L´Alouette (1953) ou envers Dieu comme Thomas Becket (Becket ou l´Honneur de Dieu en 1959). Le dramaturge a continué dans le même temps à servir le genre de la comédie dans de nombreuses pièces où il mêle farce et ironie (par exemple Les Poissons rouges ou Mon père ce héros en 1970) jusque dans les dernières années de sa vie.
xxx/ellauri128.html on line 548: Christian Otto Josef Wolfgang Morgenstern (* 6. Mai 1871 in München; † 31. März 1914 in Untermais, Tirol, Österreich-Ungarn) war ein deutscher Dichter, Schriftsteller und Übersetzer. Besondere Bekanntheit erreichte seine komische Lyrik, die jedoch nur einen Teil seines Werkes ausmacht.
xxx/ellauri128.html on line 553: Der Vater heiratete Amélie von Dall’Armi und wurde 1883 an die Königliche Kunstschule in Breslau berufen. Christian ging mit nach Breslau und besuchte das Maria-Magdalenen-Gymnasium. Hier schrieb er im Alter von 16 Jahren das Trauerspiel Alexander von Bulgarien und Mineralogia popularis, eine Beschreibung von Mineralien. Beide Texte sind nicht erhalten. Zudem entwarf er eine Faustdichtung und beschäftigte sich mit Arthur Schopenhauer.
xxx/ellauri128.html on line 559: Im Januar 1909 schloss er bei Berliner Vorträgen Rudolf Steiners mit diesem eine enge und dauerhafte Freundschaft. Um Steiners Vorträge zu hören, reiste er noch im selben Jahr nach Düsseldorf, Koblenz, Kristiania, Kassel und München. Im Mai trat er einen Monat nach Margareta der von Steiner geführten Deutschen Sektion der Theosophischen Gesellschaft bei. Bei der folgenden Spaltung dieser Körperschaft 1912/1913 blieb er auf der Seite Steiners und wurde Mitglied der Anthroposophischen Gesellschaft. 1909 übersetzte er auch Knut Hamsun, besuchte den Internationalen Theosophischen Kongress in Budapest und seinen Vater in Wolfshau, er reiste mit Margareta in den Schwarzwald und nach Obermais. Dort erkrankte er, wohl auch infolge der zahlreichen Reisen, an einer schweren Bronchitis. Ein Arzt deutete bereits auf den kurz bevorstehenden Tod hin. Morgensterns Zustand verbesserte sich jedoch wieder, und so heirateten er und Margareta am 7. März 1910.
xxx/ellauri128.html on line 561: Drei Beispiele der besonderen Sprachkomik Christian Morgensterns:
xxx/ellauri128.html on line 584: British Eugenics Society oli Darwinin serkun Sir Francis Galtonin aivopieruja. Galton ei selvinnyt laajennetusta matematiikasta ja lääkärinopinnotkin jäi sitten kesken. Tehdäänpä sensijaan nazimeisingillä selvää muista misfiteistä! Galtonin veljexiin kuului mm iljexet Julian ja Aldous Huxley, H.G.Wells, Winston Churchill, Bertrand Russell ja Charles Darwin. "Man is gifted with pity and other kindly feelings; he has also the power of preventing many kinds of suffering. I conceive it to fall well within his province to replace Natural Selection by other processes that are more merciful and not less effective. This is precisely the aim of Eugenics.” Since wars begin in the minds of men and women, it is in the minds of men and women that the defences of peace must be constructed. (UNESCO)
xxx/ellauri128.html on line 595: Margaret Caroline Anderson (November 24, 1886 – October 19, 1973) was the American founder, editor and publisher of the art and literary magazine The Little Review, which published a collection of modern American, English and Irish writers between 1914 and 1929. The periodical is most noted for introducing many prominent American and British writers of the 20th century, such as Ezra Pound and T. S. Eliot in the United States, and publishing the first thirteen chapters of James Joyce's then-unpublished novel, Ulysses. A large collection of her papers on Gurdjieff's teaching is now preserved at Beinecke Rare Book and Manuscript Library, Yale University. She was blond, shapely, with lean ankles and a Scandinavian face. ... In 1916, Anderson met Jane Heap. The two became lovers. In early 1924, through Alfred Richard Orage, Anderson came to know of spiritual teacher George Ivanovitch Gurdjieff, and saw performances of his 'Sacred dances', first at the 'Neighbourhood Playhouse', and later at Carnegie Hall. Shortly after Gurdjieff's automobile accident, Anderson, along with Georgette Leblanc, Jane Heap and Monique Surrere, moved to France to visit him at Fountainebleau-Avon, where he had set up his institute at Château du Prieuré in Avon.
xxx/ellauri128.html on line 615: Ben Hecht (28. helmikuuta 1894 New York, New York – 18. huhtikuuta 1964 New York) oli yhdysvaltalainen kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Hechtin vanhemmat olivat venäjänjuutalaisia siirtolaisia. Hän työskenteli lehtimiehenä Chicagossa ja vuonna 1921 julkaisi ensimmäisen romaaninsa Erik Dorn. Hollywoodiin hän siirtyi 1920-luvun puolenvälin jälkeen. Hecht teki paljon yhteistyötä kirjailija Charles MacArthurin kanssa. Yhteistyönä syntyi muun muassa näytelmä The Front Page, josta on myöhemmin tehty useita elokuvasovituksia. Hecht myös kirjoitti MacArthurin elämäkerran mutta vasta vuosi tämän kuoleman jälkeen. Hecht kritisoi Britannian toimintaa Palestiinassa ja tuki juutalaista vastarintaliikettä, minkä seurauksena hän nimensä poistettiin Britanniassa elokuvista useiden vuosien ajan.
xxx/ellauri128.html on line 622: Maureen Patricia Duffy (born 21 October 1933) is an English poet, playwright, novelist and non-fiction author. Long an activist covering such issues as gay rights and animal rights, she campaigns especially on behalf of authors. She has received the Benson & Hedges Medal for her damn long writings.
xxx/ellauri128.html on line 629: As an undergraduate, Atkinson read Simone de Beauvoir´s The Second Sex, and struck up a correspondence with de Beauvoir, who suggested that she contact Betty Friedan. Atkinson became an early member of Friedan´s National Organization for Women. Atkinson´s time with the organization was tumultuous, including a row with the national leadership over her attempts to defend and promote Valerie Solanas and her SCUM Manifesto in the wake of the Andy Warhol shooting. In 1968 she left the organization because it would not confront issues like abortion and marriage inequalities. She founded the October 17th Movement, which later became The Feminists, a radical feminist group active until 1973. By 1971 she had written several pamphlets on feminism, was a member of the Daughters of Bilitis and was advocating specifically political lesbianism. "Sisterhood," Atkinson famously said, "is powerful. It kills mostly sisters." The Daughters of Bilitis / b ɪ ˈ l iː t ɪ s /, also called the DOB or the Daughters, was the first lesbian civil and political rights organization in the United States. Bilitis is not cholitis nor Kari Matihaldi disease, but a fictional companion of Sappho.
xxx/ellauri129.html on line 38: Carl Gustav Jung (* 26. Juli 1875 in Kesswil, Schweiz; † 6. Juni 1961 in Küsnacht/Kanton Zürich), meist kurz C. G. Jung, war ein Schweizer Psychiater und der Begründer der analytischen Psychologie. Carl Gustav Jung wurde 1875 in einem Dorf am Schweizer Ufer des Bodensees geboren. Carl Gustav Jung war der zweite Sohn des reformierten Pfarrers Johann Paul Achilles Jung (1842–1896) und seiner Frau Emilie (1848–1923), Tochter des Basler Antistes Samuel Preiswerk, in Kesswil, Kanton Thurgau. Der gleichnamige Grossvater Karl Gustav Jung (1794–1864) stammte ursprünglich aus Mainz; er emigrierte 1822 nach Basel und wirkte dort bis 1864 als Professor der Medizin, genauer hatte er einen Lehrstuhl für Anatomie, Chirurgie und Geburtshilfe an die Universität Basel inne. Carl Gustav war sechs Monate alt, als sein Vater, ein Bruder des Architekten Ernst Georg Jung, ins Pfarrhaus von Laufen nahe beim Rheinfall umzog. Vier Jahre später zog die Familie nach Kleinhüningen bei Basel, wo sein Vater eine Stelle als Pfarrer in der Dorfkirche Kleinhüningen antrat. Als er neun Jahre alt war, wurde seine Schwester Johanna Gertrud («Trudi») geboren. Nach dem Tod seines Vaters am 28. Januar 1896 musste Jung als junger Student für den Unterhalt seiner Mutter und seiner Schwester sorgen.
xxx/ellauri129.html on line 42: Jung spezialisierte sich auf Psychiatrie. Interesse an diesem Gebiet hatte er bereits aufgrund der Aufgaben seines Vaters Paul als Pastor und Konsulent der Psychiatrischen Universitätsklinik Basel (vermutlich von 1886/87 bis zu seinem Lebensende am 28. Januar 1896). Ausschlaggebend für Jungs Entscheidung war die Lektüre von Krafft-Ebings Lehrbuch der Psychiatrie für praktische Ärzte und Studierende, in dem Psychosen als «Krankheiten der Person» beschrieben werden, was für Jung «die beiden Ströme meines Interesses» als «gemeinsame[s] Feld der Erfahrung von biologischen und geistigen Tatsachen» verband. 1900 wurde Jung nach seinem Staatsexamen als Assistent von Eugen Bleuler in der Psychiatrischen Universitätsklinik Zürich in Zürich tätig. Während dieser Zeit entstand aus seinen Beobachtungen von schizophrenen Patienten in 1902 seine Dissertation Zur Psychologie und Pathologie sogenannter occulter Phänomene.
xxx/ellauri129.html on line 44: Die Ergebnisse seiner Assoziationsexperimente, verknüpft mit den Überlegungen von Pierre Janet in Paris und Théodore Flournoy in Genf, brachten Jung zur Annahme der von ihm so genannten «gefühlsbetonten Komplexe». Er sah darin die Bestätigung von Sigmund Freuds Theorie der Verdrängung, die ihm die einzig sinnvolle Erklärung für solche sich autonom verhaltenden, aber dem Bewusstsein schwer zugänglichen Gedankeneinheiten war.
xxx/ellauri129.html on line 46: Bei ihrer ersten Begegnung 1907 in Wien sprachen Freud und Jung dreizehn Stunden miteinander, wobei sowohl sehr ähnliche Interessen als auch bereits Differenzen sichtbar wurden: Freud habe Jung gebeten, «nie die Sexualtheorie aufzugeben». Ein früher Konfliktpunkt war ihre unterschiedliche Einstellung zu Religion und zum Irrationalen: Jung nahm sogenannte parapsychologische Phänomene ernst, während Freud diese «als Unsinn» ablehnte, selbst als sich nach Schilderung Jungs ein solches Phänomen (ein wiederholter Knall im Bücherschrank) am gemeinsamen Abend ereignet haben soll. Jung war enttäuscht über die Reaktion Freuds und schrieb sie dessen «materialistischem Vorurteil» zu. Freud schätzte es, dass Jung sich als «Christ und Pastorensohn» seiner Theorie anschloss. Erst Jungs «Auftreten [habe] die Psychoanalyse der Gefahr entzogen … eine jüdische nationale Angelegenheit zu werden», schrieb er in einem privaten Brief 1908. Freud sah in Jung den Stammhalter und Fortführer der Psychoanalyse und bezeichnete ihn als «Kronprinzen».
xxx/ellauri129.html on line 48: Doch allmählich traten die Differenzen zwischen beiden deutlicher hervor. Ende 1912 führte dies zum Bruch, nachdem Jung sein Buch Wandlungen und Symbole der Libido publiziert hatte. Er kritisierte darin Freuds Libidobegriff, «der von der vorrangigen Bedeutung des Geschlechtstriebes ausging, welche aus der Kindheit des jeweiligen Individuums herrühre», während er der Auffassung war, «dass die Definition erweitert werden, der Libidobegriff ausgedehnt werden müsse, sodass auch universelle Verhaltensmuster, die vielen unterschiedlichen Kulturen in unterschiedlichen geschichtlichen Perioden gemein waren, von ihm erfasst würden». Freud erklärte daraufhin, «dass er die Arbeiten und Ausführungen der Schweizer nicht als legitime Fortsetzung der Psychoanalyse ansehen könne».
xxx/ellauri129.html on line 60: In seinen letzten Lebensjahren vertiefte Jung seine Forschungen über das kollektive Unbewusste, Alchemie und die Bedeutung der Religion für die Psyche. Nach kurzer Krankheit starb Jung sehr alt in seinem Haus.
xxx/ellauri129.html on line 70: extravertiertes Fühlen ist altruistisch, erfüllt wie keine andere Funktion die Konventionen und verfügt über eher traditionelle Wertmassstäbe. Bei zu viel Objekteinfluss wirkt dieser Typ kalt, unglaubwürdig und zweckorientiert und kann in seinem Standpunkt alternieren und daher anderen unglaubwürdig vorkommen. Dieser Typus ist nach Jung am anfälligsten für Hysterie.
xxx/ellauri129.html on line 72: extravertiertes Empfinden ist eine vitale Funktion mit dem stärksten Lebenstrieb. Ein solcher Mensch ist realistisch und oft auch genussorientiert. Bei zu starkem Objekteinfluss kommt seine skrupellose und teilweise naiv-lächerliche Moral zum Vorschein. In Neurosen entwickelt er Phobien aller Art mit Zwangssymptomen und ist nicht fähig, die Seele des Objektes zu erkennen.
xxx/ellauri129.html on line 82: introvertierte Intuition kommt bei Menschen vor, die sich für die Hintergrundvorgänge des Bewusstseins interessieren. Nicht selten sind sie mystische Träumer oder Seher einerseits, Phantasten und Künstler andererseits. Sie versuchen ihre Visionen in ihr eigenes Leben zu integrieren. Im Falle einer Neurose neigen sie zur Zwangsneurose mit hypochondrischem Erscheinungsbild.
xxx/ellauri129.html on line 190: X-sukupolven naisten miesnovellit on aika extreemejä. Leena Parkkisen Uljanovits on toxisempi äijämies kuin Bertie Russell. Tiina Lymin Larska-meklari on kuin tupsukärkinen Aino-tohveli. Sen Seija vaimo huutaa sille luurissa kuin tiikeri:
xxx/ellauri129.html on line 326: Bruno Bettelheim (28. elokuuta 1903 – 13. maaliskuuta 1990) oli itävaltalais-yhdysvaltalainen itseoppinut psykoanalyytikko ja tietokirjailija, joka saavutti kansainvälistä mainetta kehittämänsä autismin syntyä koskevan, myöhemmin vääräksi osoitetun teorian ansiosta. Bettelheim tunnetaan myös satujen psykoanalyyttisista tulkinnoistaan joista on suomennettu Satujen lumous: Merkitys ja arvo. Se on onnetonta paskaa. Korhon vaaleenpunuri romaani alkaa vinxahtaneella sadulla joka on varmaan Bettelheimin pussista.
xxx/ellauri129.html on line 328: Bettelheim uskoi autismin johtuvan siitä, että lapsen huoltaja tai hoitaja kohtelee häntä huomattavan tylysti, koska toivoo, ettei lasta olisi olemassa. Bettelheim esitteli teoriaansa useissa artikkeleissa ja julkaisi vuonna 1967 aiheesta kirjanThe Empty Fortress – Infantile Autism and the Birth of the Self. Bettelheimin teoria nimettiin myöhemmin "jääkaappiäititeoriaksi", ja psykiatrit kautta maailman alkoivat uskoa siihen. Identtisillä kaksosilla tehdyt tutkimukset todistivat myöhemmin Bettelheimin teorian vääräksi. Korho Rikunen uskonee siihen vieläkin.
xxx/ellauri129.html on line 489: Naiset ei hukkaa aikaansa, vaan miesten aikaa. Äkkiä nyt housut pois! Julien Benda M FUCK!
xxx/ellauri129.html on line 523: Naiset sietää haukun lortoxi mieluummin kuin tyhmäxi tai rumaxi. Bernard de Fontenelle M FUCK!
xxx/ellauri129.html on line 603: Elle a eu une longue liaison avec Voltaire, qui l'a encouragée à poursuivre ses recherches scientifiques, mais c'est Samuel König, disciple de Jean Bernoulli, qui lui fait découvrir la physique de Leibniz.
xxx/ellauri129.html on line 613: Francis Wiener de Croissant, né Edgar Franz Wiener à Bruxelles le 28 janvier 1877 et mort à Neuilly-sur-Seine le 8 novembre 1937, est un auteur dramatique, romancier et librettiste français. Francis de Croisset est issu d'une famille juive allemande. Son grand-père, Jacques Wiener (1815-1899), s'était installé vers 1835 à Bruxelles ; graveur, il créa le premier timbre belge. Le frère cadet de celui-ci, Léopold Wiener, se fit également connaître comme graveur, médailleur et sculpteur. Le père de Francis de Croisset, Alexandre Wiener (1848-1920), était peintre. L'un de ses oncles, Samson Wiener (1851-1914), fut sénateur à la chambre haute de Belgique et bourgmestre d'une commune bruxelloise. The whole family was known for their remarkable skinless wieners. Francis' innovation was to embed his Jewish wiener in a French croissant, creating the first hot-dog.
xxx/ellauri129.html on line 629: Bernard le Bouyer (Bovier) de Fontenelle (11. helmikuuta 1657 Rouen, Ranska – 9. tammikuuta 1757 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija.
xxx/ellauri129.html on line 637: Gerfaut Philippe pseudonyme de Marguerite Dardenne de La Grangerie. Pensées d´un sceptique. Usant de plusieurs pseudonymes tels que Philippe Gerfaut et Marie-Alix de Valtine, elle est l´auteur entre autres du roman Le passé de Claudie (1884), des Pensées d´un sceptique (1886) et de Belle et bonne histoire d´une grande fillette (Prix Lambert en 1890).
xxx/ellauri129.html on line 638: Son mari, Albert Dardenne de la Grangerie, était fameux journaliste, rédacteur entres autres du Figaro et du Messager du Midi. Marguerite de la Grangerie fut avec son mari très liée au couple Gautier, Judith et Théophile. Elle était la petite-fille du duc de Persigny, propriétaire du chateau de Chamarande ou Théo séjourna en 1866. Ce dernier lui dédiera d’ailleurs deux sonnets dont « les poètes chinois… ». Usant de plusieurs pseudonymes tels que Philippe Gerfaut et Marie-Alix de Valtine, elle est l’auteur entre autres du roman Le passé de Claudie (1884), des Pensées d’un sceptique (1886) et de Belle et bonne histoire d’une grande fillette (Prix Lambert en 1890). Superbe exemplaire dans une reliure mosaïquée parfaitement établi par Louis Pouillet. Petites taches pâles sur le plat supérieur. Gerfaut puuttuu Vaakun hakemistosta.
xxx/ellauri129.html on line 640: Maurice Houber Remarques sur l'amour ... Muu kuin etukansi ei ole ylittänyt google-kynnystä. Mitä ihmiset sanovat - Kirjoita arvostelu. Yhtään arvostelua ei löytynyt. E. Sancotin liha ja leikkele & cie, 1913. 1 works in 7 publications in 1 language and 175 library holdings. Samassa googlauxessa nousi pintaan Albert Ernest Nicholas Simms: St Paul and the Women's Movement. C.L.W.S. Pamphlets, Numero 3 / Church League for Women's Suffrage pamphlets. Kustantaja Church League for Women's Suffrage, 1913, ja Marital Power Exemplified in Mrs. Packard's Trial, and Self-defence from the Charge of Insanity, Or, Three Years' Imprisonment for Religious Belief, by the Arbitrary Will of a Husband: With an Appeal to the Government to So Change the Laws as to Protect the Rights of Married Women. By Elizabeth Parsons Ware Packard. The Authoress, 1893. 0 Arvostelut.
xxx/ellauri129.html on line 664: Elizabeth realized how narrow her legal victory had been; while she had escaped confinement, it was largely a measure of luck. The underlying social principles which had led to her confinement still existed. She founded the Anti-Insane Asylum Society and published several books, including Marital Power Exemplified, or Three Years Imprisonment for Religious Belief (1864), Great Disclosure of Spiritual Wickedness in High Places (1865), The Mystic Key or the Asylum Secret Unlocked (1866), and The Prisoners' Hidden Life, Or Insane Asylums Unveiled (1868). In 1867, the State of Illinois passed a "Bill for the Protection of Personal Liberty" which guaranteed that all people accused of insanity, including wives, had the right to a public hearing. She also saw similar laws passed in three other states. Even so, she was strongly attacked by medical professionals and anonymous citizens, unlike others such as Dorothea Dix, with her former doctor from the Jacksonville Insane Asylum, Dr. McFarland, who privately called her "a sort of Joan D'Arc in the matter of stirring up the personal prejudices". As such, Elizabeth's work on this front was "broadly unappreciated" while she was alive. She only received broader recognition, starting in the 1930s, by a well-known historian of mental illness, Albert Deutsch, and again in the 1960s from those who were "attacking the medical model of insanity".
xxx/ellauri129.html on line 719: Charles Nodier (29. huhtikuuta 1780 Besançon, Ranska – 27. tammikuuta 1844 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija ja kirjastonhoitaja. Hän oli varhaisromantiikan kauden johtavia kirjastonhoitajia. Nodierista tuli 1797 kirjastonhoitaja Besançoniin, missä julkaisi kaksi hyönteistieteellistä teosta. Menetettyään tämän vuoxi paikkansa Nodier siirtyi Pariisiin. tutki siellä muiden maiden kirjallisuutta ja kirjoitti Wertheriä jäljittelevät romaanit Les proscrits (1802) ja Le peintre de Saltzbourg (1803). Hänestä tuli nyt yksi kirjallisen vallankumouksen johtajia, joskaan hän ei ollut ankarauskoinen romantikko. Satiirinen oodi La Napoléone (1802) tuotti Nodierille vankeutta. Sittemmin hän joutui välttelemään Pariisia, ja vuoteen 1814 hän vietti harhailevaa elämää. Restauraation aikana hänestä tuli innokas rojalisti. Hän sai aateliskirjan, pääsi 1823 arsenaalin ylikirjastonhoitajaksi, 1833 Ranskan akatemian jäseneksi.
xxx/ellauri129.html on line 761:
xxx/ellauri129.html on line 790:
xxx/ellauri129.html on line 799:
xxx/ellauri129.html on line 820:
xxx/ellauri129.html on line 868:
xxx/ellauri129.html on line 882:
xxx/ellauri130.html on line 174: Marcion of Sinope (/ˈmɑːrʃən, -ʃiən, -siən/; Greek: Μαρκίων [note 1] Σινώπης; c. 85 – c. 160) was an early Christian theologian, an evangelist, and an important figure in early Christianity.Marcion preached that the benevolent God of the Gospel who sent Jesus Christ into the world as the savior was the true Supreme Being, different from and opposed to the malevolent demiurge or creator god, identified with the Hebrew God of the Old Testament. He considered himself a follower of Paul the Apostle, whom he believed to have been the only true apostle of Jesus Christ, a doctrine called Marcionism. Marcion published the earliest extant fixed collection of New Testament books, making him a vital figure in the development of Christian history.[citation needed] Early Church Fathers such as Justin Martyr, Irenaeus, and Tertullian denounced Marcion as a heretic, and he was excommunicated by the church of Rome around 144. He published the first known canon of Christian sacred scriptures, which contained ten Pauline epistles (the Pastoral epistles weren't included) and a shorter version of the Gospel of Luke (the Gospel of Marcion). This made him a catalyst in the process of the development of the New Testament canon by forcing the proto-orthodox Church to respond to his canon. Varmaan Marcion oli sitten yhtä persepää kuin Puovoli.
xxx/ellauri130.html on line 186: Pelastajan pitää kylvää paniikkia. Pelastettavan pitää uskoa olevansa vuohia. Julien Benda M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 245: Jokainen juoppo kippari luottaa sallimuxeen. Bernard Shaw M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 316: En voi olla vihainen J:lle johon en usko. Simone de Beauvoir F KILL!
xxx/ellauri130.html on line 338: Mulla on joku Ionescon näytelmä, olen lukenutkin se. Siinä oli jotain huvittavaa sarvikuonoista, ne piti jotain hassua ääntä kun ne laukkasivat kaduilla. Märisi? No joo. Loput olen jo unohtanut. Cioran tapasi Eugenen Bukarestissa. Niin ja Mircea Eliaden, josta Saul Bellow teki pilkkaa jossain kirjassa. Mircealla oli jotain hämäriä nazitaustoja.
xxx/ellauri130.html on line 558: Be the sole mourners round my grave. Hanki niitä tänne mua suremaan.
xxx/ellauri130.html on line 615: Von 1857 bis 1860 war Georg Sauerwein ihr Hauslehrer, mit dem sie bis zu dessen Tod Briefkontakt hielt. In diese Zeit geht ihr Pseudonym Carmen Sylva zurück (Sauerwein nannte sich Sylvaticus). Schon als junges Mädchen schrieb sie kleine Gedichte. Zuweilen äußerte sie den Wunsch, Lehrerin zu werden, was aber für sie damals nicht standesgemäß war. Ihre Eltern jedoch förderten ihre Begeisterung für Musik, sodass sie sogar von Clara Schumann, die im Schloss der Eltern ein Konzert gab, Klavierstunden erhielt. Nicht ganz dasselbe, aber schon etwas.
xxx/ellauri130.html on line 617: Im Februar 1861 lernte sie am Hof in Berlin den Offizier Prinz Karl Sehr Eitel Friedrich von Hohenzollern-Sigmaringen, den späteren König von Rumänien, kennen und heiratete ihn 1869. Sie hatten eine gemeinsame Tochter, Maria, die bereits 1874, mit nur drei Jahren, starb.
xxx/ellauri130.html on line 638: Taivaassa kuule tavataan! Ludwig v. Beethoven, v.s. M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 639: Rakas Jean, ei ota eteen. Valitettavasti tämä on ainut tapa hyvittää sulle pettymys ja mulle masentava nöyryytys. Paul Bern, v.s. M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 744: Aikani on ohi, olen loppu. Minä kuolen. Bernard Shaw, v.s. M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 745: Elämä tasapäistää, k. paljastaa parhaimmiston. Bernard Shaw M KILL!
xxx/ellauri134.html on line 476: A Halloween Tale, Wicked and Stunning: The Nightmare Before Christmas
xxx/ellauri134.html on line 508: A Halloween Tale, Wicked and Stunning: The Nightmare Before ChristmasOctober 30, 2020In "Entertainment"
xxx/ellauri136.html on line 61: 2016 yhtiö alkoi rajusti sijoittaa kysymyssivuille mainoksia. Venture Beatin mukaan Quora alkoi silloin ensimmäisen kerran tehdä rahaa sivustollaan.
xxx/ellauri136.html on line 82: Lucia Toman´s credentials: Doctoral researcher in Literature. MA in Comparative Literature & Literary Analysis and Criticism, Goldsmiths, University of London · Graduated 2018. A voracious reader · Literature. Reads extensively and has published on Jungian psychology · Jungian Psychology. Avid reader, writer and doctoral student in literature · Literature. PhD researcher interested in Jungian psychoanalysis · Jungian Psychological Type. Knows French. Knows Slovak. Knows Czech. Bet her family is Bohemian (or Moravian perhaps).
xxx/ellauri136.html on line 86: Jung war ein Bulle von einem Mann. 1,85 Meter hoch, mit grobgeschnittenen Zügen, nach einer etwas zweifelhaften Familienlegende Urenkel Johann Wolfgang von Goethes durch ein illegitimes Verhältnis, und von einem imponierenden Körperbau. Sein Humor war derb und grob, und geistreich zugleich. Er hatte einen wilden Temperamament und einen Hang zur Grobheit: einmal nannte er eine Patientin mit einer krankhaftern Angst vor Syphilis "eine dreckige Sauge". Seine Neigung zum Grandiosen war vielleicht der Grund für seine Bewunderung Hitlers und der Nazis. Die Juden seien paranoid. Nach dem Krieg hatte er bequemlicherweise seine Meinung geändert: Hitler sei "mehr als halb verrückt". Sein Sohn erzählt dass er mogelte beim Spiel und war ein schlechter Verlorer, wie Adolf Hitler auch. Er lief im Garten in zerlumpten Shorz, mit dem Pimmel heraushängend, aber war ein Feinschmeckerkoch. Er liebte Kriminalromane und Hunde. "Der Weise von Zürich" starb im Alter von 85 Jahren.
xxx/ellauri136.html on line 88: Jung hatte von einem Mann als Junge sexuell missbraucht worden. Dieser Vorfall war die Ursache daran dass ihn die Vorderseite seiner männlichen Patienten abstiess. Er und Freud hatten eine stürmische Beziehung mit heftigen Streiten und gefühlvollen Versöhnungen. Während einer dieser Versöhnungen fiel Freud in Ohnmacht und uwurde von Jung auf eine Couch getragen. Die Knöpfe von Jungs Shorz waren hochgespannt. Emma war fünfzehnjährig aber gab nichts dem Jungen bis sie 21 gefüllt hatte und die Nummer von Carls Schweizer Bankkonto wusste. Carl fing an, seltsame Träume mit zwei order mehr Pferden zu sehen. Die 13 Jahre jüngere Toni Wolff kam als Patientin zu Jung. Sie half ihm, seine "Anima" zu erforschen, und ihre auch. Sie war die Inspiratorin, während Emma Frau und Mutter war. Sie hatten ein Dreiecksbeziehung in Carls Haus in Küssnacht, wo Carl nachts Toni's haarige Dreieck erforschte. In der Ehe braucht "das vielflächige geschliffene Edelstein" (Carl) mehr als "der einfache Würfel" (Emma). Der Dreieck dauerte fast 40 Jahre lang. Sie wurden beide Analytiker, Emma hielt Vorträge über den heiligen Graal und Toni entwickelte neue Theorien über weibliche Funktionstypen. Toni war nicht zufrieden und wollte Emma rausschmeissen. Junge lehnte ab, Emma war viel günstiger als Toni. Toni fing an zuviel zu trinken und rauchen und starb mit 64 Jahren an einem Herzanfall. Emma starb zwei Jahre später nach einer Ehe von 52 Jahren. Sie war eine Königin! weinte Carl genau wie Esa Saarinen.
xxx/ellauri136.html on line 379: Lermontovin "Beggar" -vuosi kirjoitettiin 1830 pyhiinvaelluksen aikana Trinity-Sergius Lavraan, jonka runoilija teki ystäviensä ja rakastetun Ekaterina Sushkovan kanssa. Erään version mukaan Mikhail Yurievich otti todelliset tosiasiat työn pohjalta, vaikka hänen morsian kumosi nämä tiedot. Runon kirjoittamisen jälkeen kukaan kirjoittajan ympäristöstä ei ollut epäilystä siitä, kenelle se oli tarkoitettu, koska se oli Sushkovin teko, joka aiheutti runoilijan kirjoittavan runon.
xxx/ellauri136.html on line 383: Lermontovin runon "Beggar" osoittaa, kuinka hämmästytti runoilijan rakastettu, hän näytti näkevän hänet eri silmillä. Sushkovan teosta voidaan verrata ukkosen siniseen, ikään kuin vettä on kaadettu kirjoittajalle. Hän ihastutti tätä tyttöä niin monta vuotta, idolized häntä, ja hiän osoittautui niin hirviöksi. Samoin kuin köyhien kanssa, hiän leikkii hänen tunteistaan, mutta vain siinä vaiheessa Lermontov tajusi tämän.
xxx/ellauri136.html on line 385: "Beggar" - runo, joka muutti näkymiä runoilija, joka järjesti hänet ja pakotti hänet voittamaan hänen rakkautensa herkkään kynteliinsä. Mikhailin ystävät tiesivät, että tyttö vain haaveili häntä, mutta he eivät kiirittele puhetta siitä, koska he muistivat kirjailijan räjähtävää luonnetta. Lermontovin "Kavun" runon analyysi osoittaa, että runoilija pystyi tunnustamaan itselleen, että hän erehtyi ja kauneus osoittautui arvottomaksi hänen rakkaudelleen.
xxx/ellauri136.html on line 512: So where I start is with connection. Because, by the time you're a social worker for 10 years, what you realize is that connection is why we're here. It's what gives purpose and meaning to our lives. This is what it's all about. It doesn't matter whether you talk to people who work in social justice, mental health and abuse and neglect, what we know is that connection, the ability to feel connected, is -- neurobiologically that's how we're wired -- it's why we're here. Olemme ohjelmoituja kuulumaan joukkoon. Voi hemmetti.
xxx/ellauri136.html on line 534: Because -- We are the most in-debt ... obese ... addicted and medicated adult cohort in U.S. history. Goodbye vulnerability, farewell grief, byebye shame, so long fear, see ya later disappointment. I don't want to feel you up. I'm going to have a couple of beers and a banana nut muffin. Move fat from my cheek to my butt.
xxx/ellauri136.html on line 584:
xxx/ellauri136.html on line 676: sluts, dames and broads? Because they are! For instance, in a diary from 1664,
xxx/ellauri136.html on line 682: As Frank Sinatra said, “Calling a girl a ‘broad’ is far less coarse than calling her a ‘dame’.” Before 1967, a track and field long jump was called a “broad jump”. However, due to “broad” being seen as an offensive term at this time, due to the fact that women were competing in broad jumps, the term was changed to “long jump”.
xxx/ellauri136.html on line 693: Beatlesit">Obladi
xxx/ellauri137.html on line 194: When Manet painted this piece 1868, scenes of bourgeois life were in vogue. Yet The Balcony went against the conventions of the day. All the subjects were close acquaintances of the artist, especially Berthe Morisot who here, pictured sitting in the foreground, makes her first appearance in Manet's work, and who went on to become one of his favourite models.
xxx/ellauri137.html on line 641: If you're buying this trash for a class then you're a sucker, turn back now! Hopefully Edward isn't still teaching his own tasteless fan fiction in a college setting. It's a misunderstood teenager's journey through satire complete with crude, unoriginal and stereotypical takes on characters from the lens of a self insert hero amounting to little more than finger pointing. You'll be offended, sure, but with little substance left to interpret besides the authors very obvious discomfort with himself and others unlike him. (Make some new friends, Edward.) Beyond being ridiculous as a required reading piece for a class, actually paying for this garbage is insulting, and of course it is an absolute drag to slog through. Nobody's going to publish this except on demand printing obviously and that's why you're buying it from Amazon!!!
xxx/ellauri138.html on line 78: After Nutri-Bio went out of business thanx to Jim in the early 1960s, Rohn was invited to speak at a meeting of his Rotary Club. He accepted and, soon, others began asking him to speak at various luncheons and other events. In 1963 at the Beverly Hills Hotel, he gave his first bullhshit seminar. He then began presenting seminars all over the country, telling his story and teaching his personal development and business philosophy.
xxx/ellauri138.html on line 116:
xxx/ellauri138.html on line 152: lutka, Beverly Hillsin historian ekshibitionistisin juutalaistyttö, etuoikeutetun elämän täydellisesti turmelema - toinen Jaakon kotka. Jos Bill ei osaa tulkita ja vetää nenästä Monica Lewinskyä, hänen ei pitäisi olla presidentti. Silloin virkasyytteeseen on todella syytä."
xxx/ellauri138.html on line 219: Gloria Grey was born Maria Dragomanovich in Portland, Oregon in 1909. She was educated in San Francisco, California. Her career was spent chiefly during the 1920s in Hollywood, and the 1940s in Argentina. She was given praise for her starring role in the 1924 adaptation of Gene Stratton-Porter's A Girl of the Limberlost, which garnered her the honor of being selected as one of the WAMPAS Baby Stars in 1924. She also sang Jingo etc kneeling beside two black-and-white kids in a tub, (but not the juicy parts), and alleged got arrested because of indecency. Grey was found deceased in bed at her mother's home in Hollywood, California on November 22, 1947, having succumbed to a two-month bout of influenza. She was survived by her husband, Argentine magazine editor Ramón Romero, and their daughter, whose name is unmentionable. 'Oh By Jingo' sung by Gloria Grey (colorized) Shortly Before Her Arrest...(Allegedly). "I din't know there were nude kids in the tub, a black male and a white female in fact." The little pickaninny boy looks slightly shocked.
xxx/ellauri138.html on line 229: Pörröpäisen Raymond Pierrehumbertin kasarilla hanurilla haparoima rivosuinen renkutus on lämmitetty Pasin ja Anssin toimesta vielä karmaisevammaxi räpixi. Miten VOI viihdepaska olla näin klisheistä apinatuubaa? Voiko tää oikeasti olla jostakusta hauskaa? Kun ympyräsuiset ystävämme kuulivat mistä siinä oikeasti oli kysymys, ne punastelivat ja lakkasivat soittamasta sitä hanurilla enää. Niillä oli siihen aikaan samanlaiset hipster lokariasut kuin Pasilla ja Anssilla, ostetut Brooks Brothersilta ja L.A. Beanilta. Pasi ja Anssi on aivan hirveitä, ja solistiyhtye Suomi ja. Cringy!
xxx/ellauri138.html on line 270: "It would be for Philip a very It 's annoying to think that anyone can dig into it and choose thisthat he wants, "said close friend Bernard Avishai. Bernard never really learnt American.
xxx/ellauri138.html on line 271: "I am against the holocaust of anything," said Claire Bloom. Roth was invested serving much of his own paper trail, said Avishai. He started donated their papers to the Library of Congress in the 1970s, and the institution amassed some 25,000 articles from 1938 to 2001, including correspondence with Bloom, Updike, Saul Bellow and Cynthia Ozick. After Roth's death, the library acquired more material, including correspondence, drafts, research notes, autobiographical notes, and other personal effects. Vitun hamsteri.
xxx/ellauri138.html on line 274: Meanwhile, the estate has aggressively decided to control access to the Roth documents independently held at Princeton University, which the university has purchased.Born in 2018 to Roth's friend Benjamin Taylor. The cache includes a copy of "Notes on a Slander-Monger ", unpublished essays on topics such as money, marriage and illness, and a list of his relationships with women, with commentaries.
xxx/ellauri138.html on line 303: So none of it was new, but all of it was upsetting. Philip's manuscript was the saddest thing I'd ever read. I read three or four different drafts and most of my feedback encouraged him to write the good with the bad. 'No one will believe you if you don't admit at one point you loved her. Be the gracious one.'
xxx/ellauri139.html on line 328: ‘The Eve of St. Agnes’ begins with the setting, the eve of the Feast of St. Agnes, January 20th (the Feast is celebrated on the 21st). It is horribly cold outside. A Beadsman, a professional man of prayer, is freezing in his church. He briefly hears music from the house that the church abuts. They are preparing a celebration and the guests all arrive in a burst of expensive clothing and plumage.
xxx/ellauri139.html on line 338: The two are able to make out outside the home without arousing suspicion and ‘The Eve of St. Agnes’ concludes with two characters, Angela, and the Beadsman, dying; their death acting as a symbol of a new generation that is now the focus of the world. This is one of Keaz' most loved poeams, with a wonderful happy ending (except for Angela and Beadsman).
xxx/ellauri139.html on line 352: Numb were the Beadsman’s fingers, while he told Tuilla elävällä on sormet kohmeessa
xxx/ellauri139.html on line 381: That ancient Beadsman heard the prelude soft; Toi iäkäs syrjäytynyt höristeli korvia,
xxx/ellauri139.html on line 439: For Madeline. Beside the portal doors, Madelinen vuoxi seisoo jäykkänä kuin satyyri,
xxx/ellauri139.html on line 461: Behind a broad hail-pillar, far beyond Ison pylvään takana piileskeli pakana,
xxx/ellauri139.html on line 732: Beyond a mortal man impassion’d far Hyvin Porfyro näihin aneluihin vastas,
xxx/ellauri139.html on line 805: The Beadsman, after thousand aves told, Ja tuillaeläjä oli sekin kupsahtanut
xxx/ellauri139.html on line 826: Sit on höpinää et päämäärä ei ole pääasia vaan liike (Mauno Madon Bernsteinpenseys), ja et suuria ajatuxia ei pysty kommunikoida. (Huoh mystiikkaa. Rem tene verba sequuntur.) Kaikki apinat on arvottomia elämään ellei ne koko ajan äherrä. Kaikenlaista paskaa joo. Nöyryys on pelottava voima sanoi ruhtinas halvexien nöyrästi.
xxx/ellauri139.html on line 858: Se aloitti oikixessa mut meni kirjakauppa-apulaisexi ja kääntyi päättäväisesti kirjallisuutta päin. 18vee se julkaisi pienen kokoelman Runoja (v 1800), jossa parasta olivat Runoilijan nautinnot ja Bernardilaissola.
xxx/ellauri139.html on line 860: Sen luontomaku ja sen talentti veivät sitä kohti akateemisia kisoja. Lyonin Akatemia palkizi sen epistolan Romanien vaarasta (1804) ja Ranskan akatemia sarjasta runoja: Kirjemies riippumatossa, Pariisin koristeet, Rotroun kuolema, Liegen sankari Goffin, Angelesin akatemia palkizi Runollisen kexinnön Belzuge elirutto voitti 10v-palkinnon.
xxx/ellauri139.html on line 1037: Eise mitään kuollut köyhänä ja kirottuna, vaan mukavasti eläkkeellä, ja testamenttas vielä loput rahat Bernadottelle. Elämälle heippa, sain siltä paljon. Sensijaan Thomas Chatterton, joka oli se Rowleyhuijari joka mainittiin Keazin yhteydessä kai, kuoli nälkäisenä arsenikkiin 17-vuotiaana. Thomas Chatterton, né le 20 novembre 1752 à Bristol et mort le 24 août 1770 à Holborn, est un poète et mystificateur anglais. Ayant attribué ses œuvres à un moine médiéval du nom de « Rowley », il fut accusé à tort d’être un faussaire par certains de ses contemporains les plus influents. Il est reconnu comme un poète de talent, malgré sa mort à l'âge de 17 ans, ayant préféré se suicider à l’arsenic plutôt que de mourir de faim, devenant ainsi pour les romantiques le symbole de l’homme de génie non reconnu.
xxx/ellauri139.html on line 1039: Sainte-Beuve väsäs esipuheen Hegesippen koottuihin. H. oli taiteilijanimi, oikeesti se oli Petri-Jaakko.
xxx/ellauri139.html on line 1041: Hégésippe Moreau ( ranskalainen Pierre-Jacques Roulliot ; 8. huhtikuuta 1810-20 . joulukuuta 1838) oli ranskalainen lyyrinen runoilija . Syntymästään lähtien häntä kutsuttiin biologisen isänsä (Moreau) sukunimellä ja hän otti salanimen Hégésippe, kun hän aloitti runojen julkaisemisen vuonna 1829. Ranskan romantikkojen ja 1800 -luvun yleisön mielikuvituksessa Hégésippe Moreaun vaikeudet elämä ja hänen ennenaikainen kuolemansa tekivät hänestä romanttisen vastineen aikaisemmille runoilijoille Thomas Chattertonille , Nicolas Joseph Laurent Gilbertille ja Jacques Clinchamps de Malfilâtrelle . Tämä romanttinen myytti vahvistui julkaisemalla hänen täydelliset teoksensa yhdessä Gilbertin teosten ja luettelon runoilijoista, jotka kuolivat nälkään vuonna 1856; hänen teostensa 1860-painos sisälsi Sainte-Beuve'n tärkeän elämäkertaisen esipuheen.
xxx/ellauri139.html on line 1045: Kun hän lähti Avonista vuonna 1828 (esipuheessaan Hégésippen kerätyille teoksille, Sainte-Beuve ilmoittaa meille, että Hégésippe oli erinomainen klassisen kirjallisuuden opiskelija ja että hänellä oli lahjakkuus latinalaiseen tulkintaan), hän aloitti oppisopimuskoulutuksen oikolukijana Provinsin kustantaja, monsieur Lebeau - Hégésippe viittaa teoksissaan M. Lebeaun tyttäreen "sisarekseen" ja hän omisti lyhyet proosakertomuksensa hänelle. Kun Kaarle X kulki Provinsin läpi vuonna 1828, Sainte-Beuve ilmoittaa meille, Moreau kirjoitti isänmaallisen runonsa Vive le roi! . Hégésippe Moreau meni Pariisiin ennen vuotta 1830. M.Lebrunin neuvosta hän lähetti kopion kirjeestään painamisesta M. Firmin Didotille, ja hänet palkattiin Didot -kustantamolla, joka sijaitsi rue Jacobilla, mutta lähti tämä työnantaja pian sen jälkeen. Hän osallistui heinäkuun vallankumoukseen 1830, työskenteli lyhyesti opettajana ( maître d'étude ) ja alkoi johtaa Böömin elämää.
xxx/ellauri139.html on line 1065: Samanlaista egohölpötystä kuin kaikilla muilla narsisteilla, esim vaikka Saul Bellowilla. Ippolitin lähetyspistoolista ei kuulunut kuin naxahdus, koska se oli unohtanut nallin nallipyssystä. Muka vahingossa, LOL.
xxx/ellauri139.html on line 1220: Karmela Belinkillä oli tapana ottaa ettonet aamuisen kirjoitustyön ja lounaan päälle. Nyt hän oli täpinöissään Mr. Dostojevskin esikoisesta, jonka Martti Anhava on 2008 kökösti kuosittanut nykysuomexi. Kuunnelkaa! Ja hän luki mielestään liikuttavimpia kohtia värisyttäen hermoherkkää ääntänsä. Vissarion Belinski oli suunnannäyttäjä. Muut venäläiset kynäilijät nauroivat ja pilkkasivat syylänenäistä Dostojevskia. Etukäteiskehut oli kihahtaneet Fedjan päähän ja se loukkaantui pahasti. Sotilasinsinöörikoulussa Fjodor luki lisää Pushkinia, Schilleriä ja Scottia sekä Homerosta, Shakespearea, Racinea, Hoffmania, Balzacia, Hugoa, ja Gogolin uusimmat. Hän venäjänsi omasta mielestään verrattomasti Balzacin Eugenie Grandetin. Köyhää väkeä on siitä kopio. Ällö kirjeromaani. "Mamma"?! Mitä vittua, бабочка tarkoittaa perhosta (tai russua)?! Sano rusetti, tytöt sua rannalla kusetti. Mummin ikkunalla kukkii pelargonia. Hoholin ukrainalaistarinoita muistuttavia jutelmia. Laji näytti jo 1840 aikansa eläneeltä. Devushkin oli keski-ikäinen namusetä ja "Mamma" jotenkin mainevammainen nuorehko nainen. Varvarasta oli kiva vittuilla neitokorennolle vapauduttuaan viimein tämän holhouxesta. Nöyryytyxen psykologiaa ja sadomasokismia. Epämääräisenä vellovaa jahkailua ja merkityxettömiä käänteitä. Aito Dostojevskilaisia sentimenttejä. Sekavuuden suota kuten Ukrainassa kelirikkoaikana. Paska haisee Nevan rannalla.
xxx/ellauri139.html on line 1227: Romaani on suomeksi tunnettu nimellä ”Köyhää väkeä”, eikä Anhavakaan ole sitä kuosittanut. Vanhahtava ”väki” tuntuu silti viittaavan liikaa kollektiiviseen ja sivuuttavan sen, että Dostojevski kertoo yksilöistä. Alkuteoksen nimen ”Bednye ljudi” voisi suomentaa myös ”köyhiä apinoita”, sillä Dostojevski puhuu aineellisen lisäksi henkisestä köyhyydestä.
xxx/ellauri139.html on line 1239: Dostojevskin ja kirjallisuushistorian onneksi tulevan Venäjän kirjallisuuden kykloopin asuintoverina oli tuolloin aloitteleva kynäniekka Dmitri Grigorovitš, joka käsikirjoituksen luettuaan riensi näyttämään sitä muotirunoilija Nikolai Nekrasoville. Nekrasov itki ääneen. Hän ja Grigorovitš palasivat Dostojevskin luo neljältä aamuyöllä. Vielä samana aamuna Nekrasov koikkelehti käsikirjoitus kainalossaan aikakauden kirjallisen majakan, kriitikko Vissarion Belinskin luo karjuen: ”Uusi Gogol on syntynyt!”.
xxx/ellauri139.html on line 1241: ”Taasko yksi Gogol”, puhisi Belinski. Romaani sai ristiriitaisen vastaanoton. Belinski ylisti, mutta useimmat muut kriitikot haukkuivat. Myöhemmin Belinski käänsi takkinsa ja alkoi hänkin väheksyä Dostojevskia. Tuli järkiinsä.
xxx/ellauri148.html on line 56: Pro-Israeli people around the world use the occasion of World Hooray Day as an opportunity to express their yearning for canned peas. Beginning with the simple but effective shooting on the 1st World Hooray Day 1973, their activities send a message to leaders, encouraging them to use economic sanction and then force to settle conflicts. The official sponsor of the World Hooray Day is Prof. Emeritus Arto Mustajoki, Juupajoki. His home town used to be called Eipäjoki (Nosir river), but thanx to Arto's persistent efforts to increase international understanding, the name has been changed to the more communicative Juupajoki "Yessir river".
xxx/ellauri148.html on line 88: But McCormack also says that interacting with Harvard luminaries like composer/conductor Leonard Bernstein and author Kurt Vonnegut gave him the will to succeed.
xxx/ellauri148.html on line 153: Who is the Messiah the Jews are expecting to come? Why did the Jews reject Yeshua (Jesus) as their Messiah? These two questions often seem a mystery to many Christians as they read the Bible and study the prophets. Before Yeshua, the Jews were waiting for the Messiah, but when Yeshua came and died without more ado, he did not fulfill this expectation.
xxx/ellauri148.html on line 155: Today, Judaism still waits for the coming of the Messiah, but who are they expecting? What qualifications need to met by the Messiah. Moses Ben Maimon (Maimonides), also called Rambam, or Little Drummer Boy, (1135-1204), wrote in his Thirteen Articles of Faith, that belief in the Messiah was required for a Jew to be resurrected. The 12th and 13th articles both deal with Redemption, which will come in the days of Messiah. Eli lisätään dekalogin perään nämä pykälät:
xxx/ellauri148.html on line 171: And think not that the Messiah must perform signs and portents and bring about new things in the world, or that he will resuscitate the dead, or the like. Not so. For, behold, R. Akiba was one of the greatest of the sages of the Mishna, and he was a follower of King Ben Koziba [Bar Kokhba], and he said about him that he was King Messiah. And he and the sages of his generation thought that he was King Messiah, until he was slain because of the sins. As soon as he was slain it became evident to them that he was not the Messiah. And the sages had asked of him neither sign nor a portent. And the essence of the matter is that the laws and ordinances of this Torah are forever and ever, and one must neither add to them or subtract from them.
xxx/ellauri148.html on line 177: The sages said that the only difference between this world and the days of the Messiah will be with regard to the enslavement to the kingdoms. It appears from the plain meaning of the words of the prophets that at the beginning of the days of the Messiah, there will be the war of Gog and Magog. And that prior to the war of Gog and Magog, a prophet will arise to straighten Israel and prepare their hearts, as it is written, Behold, I will send to you Elijah the prophet before the coming of the great and terrible day of the Lord (Mal. 4:5) And he will come not to declare the pure impure, or the impure pure; not to declare unfit those who are presumed to be fit, nor to declare fit those who are held to be unfit; but for the sake of peace in the world….And there are those among the sages who say that prior to the coming of the Messiah will come Elijah. But all these things and their likes, no man can know how they will be until they will be. For they are indistinct in the writings of the prophets. Neither do the sages have a tradition about these things. It is rather, a matter of interpretation of the Biblical verses. Therefore there is a disagreement among them regarding these matters. And in any case, these are mere details which are not of the essence of the faith. And one should definitely not occupy oneself with the matter of legends, and should not expatiate about the midrashim that deal with these and similar things. And one should not make essentials out of them. For they lead neither to fear nor to love [of God]. Neither should one calculate the End. The sages said, “May the spirit of those who calculate the End be blown away” But let him wait and believe in the matter generally, as we have explained.
xxx/ellauri148.html on line 217: 5 Behold, I will send you Elijah the prophet Before the coming of the great and dreadful day of the Lord.
xxx/ellauri148.html on line 222: Today, the Jews every year commemorate the wait for Elijah at the Passover Seder meal; he is welcomed in every Jewish home with a large goblet of wine placed in the middle of the festive table for him. If he doesn't come, the guests present gobble the wine. According to some traditions there is a 45 day period following the death of Messiah Ben Joseph, before and the appearance of Messiah Ben David, its during this period, Elijah the forerunner of the Messiah makes his appearance.
xxx/ellauri148.html on line 232: 2 "Son of man, set your face against Gog, of the land of Magog, the prince of Rosh, Meshech, and Tubal, and prophesy against him, 3 "and say, 'Thus says the Lord God: "Behold, I am against you, O Gog, the prince of Rosh, Meshech, and Tubal.11 to take plunder and to take booty, to stretch out your hand against the waste places that are again inhabited, and against a people gathered from the nations, who have acquired livestock and goods, who dwell in the midst of the land. 23 "Thus I will magnify Myself and sanctify Myself, and I will be known in the eyes of many nations. Then they shall know that I am the Lord." ' Ezekiel 38:2,3,11,23
xxx/ellauri148.html on line 238: Behold I will make Jerusalem a cup of staggering unto all the peoples round about (Zech. 12:2). What is “cup of staggering”? [It means] that He will in the future make peoples drink the cup of staggering of blood….when they [Gog and Magog] go up there, what do they? They assign two warriors to every one of the Children of Israel. Why? So that they should not escape. When the heroes of Judah ascend and reach Jerusalem, they pray in their heart…In that hour the Holy One, blessed be He, gives heroism to Judah and they draw their weapons and smite those men on their right and on their left, and slay them (Midrash Tehillim, Psalm 119, ed. Buber pp. 488-89)
xxx/ellauri148.html on line 268: Our master said two things in the name of R. Helbo: Why did the Fathers love to be buried in the Land of Israel? Because the dead of the land of Israel will be the first to come to life in the days of the Messiah, and they will eat [enjoy] the years of the Messiah. And R. Hama bar R. Hanina said: “He who dies abroad and is buried there, two deaths are in his hand….” R. Simon said: “If so, the righteous who are buried abroad will be the losers? [Not so,] for what does the Holy One, blessed be He, do? He hollows out the earth before them, and makes them into something like a skin bottle, ant they will roll and come until they reach the Land of Israel. And when they reach the Land of Israel He put the spirit of life into them they stand up.” (Midrash Tan. Buber, 1:214)[23]
xxx/ellauri148.html on line 288: The Roman historian Dion Cassius noted that the Christian sect refused to join the revolt. The Jews took Aelia by storm and badly mauled the Romans' Egyptian Legion, XXII Deiotariana. The war became so serious that in the summer of 134 Hadrian himself came from Rome to visit the battlefield and summoned the governor of Britain, Gaius Julius Severus, to his aid with 35,000 men of the Xth Legion. Jerusalem was retaken, and Severus gradually wore down and constricted the rebels' area of operation, until in 135 Bar Kokhba was himself killed at Betar, his stronghold in southwest Jerusalem. The remnant of the Jewish army was soon crushed; Jewish war casualties are recorded as numbering 580,000, not including those who died of hunger and disease. Judaea was desolated, the remnant of the Jewish population annihilated or exiled, and Jerusalem barred to Jews thereafter. But the victory had cost Hadrian dear, and in his report to the Roman Senate on his return, he omitted the customary salutation “I and the Army are well” and refused a triumphal entry.
xxx/ellauri148.html on line 474: Rome, Italy. ‘World Philosophy Day –Philosophy for the Futures’ bythe Italian Ministry of Education, TheDirectorate General for School Regulations, Evaluation andthe internationalization of the national education system of the Ministry of Education in collaboration with the Italian National Commission Italian National Commission for UNESCO.The Italian Ministry of Education, Professor Patrizio Bianchi, will open the celebration.the Secretary General of the National ItalianCommission UNESCO and The National Coordiator of Italy UNESCO ASPnet, will discuss the role of philosophy for next generation in the global contest.In the First Session, Luciano Floridi, philosopher, and Cristina Becchio, scientist, will speak about the importance of philosophy for reimaging the future and education.Inthe Second Session, experts,teachers,researchers,and students will discuss about new philosophical practices to make philosophy accessible to all. Ils sont fous, les Romains.
xxx/ellauri148.html on line 487: Jalpaiguri, India. ‘The Philosophy and Contribution of Contemporary Thinkers’by ByNorth Bengal University-Department of Philosophy.Lokmanya B.G. Tilak, Swami Vivekananda, Mahatma Gandhi, Sri Aurobindo, K.C. Bhattacharya, Vinoba Bhave, Pt. Deen Dayal Upadhyaya, Pt. Hanuman Prasad Podda. Chants from Bhagavad Gita.
xxx/ellauri148.html on line 497: Istanbul, Turkey. "The Anti-nihilistic Effort in Nietzsche's Will to Power." ("Nietzsche'nin Güç İstemi'ndeAnti-nihilist Çaba") by Proffessor of Philosophy in Turkey, İzmir, Dokuz Eylül Üniversity, Faculty of Letters, Department of Philosophy.Event Location: ODTÜMİST (ODTÜ Mezunlar Derneği),Ulus ODTÜPARK -Ulus Mahallesi, Adnan Saygun Cd, Budak Sok., No:17, Ulus -Beşiktaş,PK: 34340,İstanbul, Türkiye.
xxx/ellauri149.html on line 450: Some of the looks exchanged between Munchin's Judas and Ben Forster's Jesus (or even just glances in the general direction of the other character) could easily be classed as 'longing'.
xxx/ellauri149.html on line 495: Paul Anton De Lagarde was born in Berlin as Paul Bötticher; in early adulthood he legally adopted the family name of his maternal line out of respect for his great-aunt who raised him. At Humboldt University of Berlin (1844–1846) and University of Halle-Wittenberg (1846–1847) he studied theology, philosophy and Oriental languages.
xxx/ellauri149.html on line 511: Richard Bertrand Spencer on tunnettu amerikkalainen valkoisen ylivallan kannattaja, valkoinen nationalisti, all-right -aktivisti ja identitaari. Spencer on opiskellut eri yliopistoissa muun muassa "kirjallisuutta ja humanistisia aineita". Vuonna 2007 Spencer erotettiin amerikkalaisesta konservatiivilehdestä äärimmäisten mielipiteidensä takia. Vuonna 2010 Spencer perusti alternativeright.com-sivuston. Hän loi omien sanojensa mukaan nimityksen all-right. Vuonna 2017 Spencer johti monia äärioikeistolaisia mielenosoituksia Yhdysvalloissa. Spencer on esittänyt muun muassa "rauhanomaista etnistä puhdistusta". Tavoitteena oli pelkästään valkoisista koostuva Yhdysvallat. Tavoitteen lyhenne on Ctrl-Alt-Del.
xxx/ellauri149.html on line 518: Rockwell syntyi Bloomingtonissa, Illinoisissa. Hänen vanhempansa, englantilais-skotlantilainen George Lovejoy Rockwell ja saksalais-ranskalaista syntyperää oleva Claire Schade Rockwell, olivat molemmat kuuluisia vaudeville-koomikkoja ja näyttelijöitä. Komentajalla izellään oli varsin koomiset nenänreiät. Ben Zyskoviczin porkkanallakin sai enemmän naisia.
xxx/ellauri149.html on line 526: Ben "Hur skandalöst!" Zyskovicz on aika samoilla linjoilla kuin neonazit, paizi sen vainon kohteena on pahat paperittomat räsypäät. Onkohan se huomannut, että nekin ovat semiittejä. Aaprahammin poikia, kuten kiltimpi Iisak Springer huomauttaa. "Zyskowiczin vaimo saa joskus tarpeekseen Benistä." (Zysko-vitsi)
xxx/ellauri149.html on line 531:
xxx/ellauri149.html on line 534: Ben Zyskowicz on valittu elokuun 2010 kuukauden nutipääksi. Ben Zyskowicz, lausutaan [peniskö-vitsi], on alun perin vappunaamari, johon siirtyi parapsykologisen kokeen aikana demoni. Tällöin naamari omaksui lähes inhimillisen hahmon. Nimellä Zyskowicz on maagisia ja infernaalisia ominaisuuksia, joiden ansiosta Zyskowicz pääsi pakoon koetta johtaneita parapsykologeja. Koska he eivät kyenneet kirjoittamaan nimeä oikein, Zyskowicz vapautui heidän vallastaan ja liittyi paholaisen voimia edustavaan poliittiseen puolueeseen muiden demonien tavoin. Siellä hän on erikoistunut ympäröimään itsensä kuvauksellisilla nuorilla naisilla ja kähmimään puolueen vaalirahoitusta, josta huomattava osa kerätään maakuntien varakkailta saatananpalvojilta. Zyskowiczin ulkomaiseen imagoon kuuluvat hänen tavanomaiset seemiläispiirteensä ja alkukirjaimien Z ja B (Zyklon B) käyttö vaalimainonnassa.
xxx/ellauri154.html on line 93: Besides a white rabbit, Aurore greatly admired General Murat (especially when he wore his uniform) and was quite convinced he was a fairy prince. Her mother made her a uniform too, not like the general´s, of course, but an exact copy of her father´s. It consisted of a white cashmere vest with sleeves fastened by gold buttons, over which was a loose pelisse, trimmed with black fur, while the breeches were of yellow cashmere embroidered with gold. The boots of red morocco had spurs attached; at her side hung a sabre and round her waist was a sash of crimson silk cords. In this guise Aurore was presented by Murat to his friends, but though she was intensely proud of her uniform, the little aide-de-camp found the fur and the gold very hot and heavy, and was always thankful to change it for the black silk dress and black mantilla worn by Spanish children. One does not know in which costume she must have looked most strange. I would vote for the Scrooge McDuck style high hat.
xxx/ellauri154.html on line 214: The theme of Salome is one that Moreau returned to time and again. The artist explored the subject in more than one hundred sketches and drawings as well as in numerous paintings—ranging from highly elaborate to sketchily rendered—and even in sculpture (both Salome and The Apparition figured in Moreau’s waxworks). Moreau was not alone in his passion for the theme of Salome, as other famous artists — Lucas Cranach, Caravaggio, Titian, Guido Reni, Artemisia Gentileschi, Aubrey Beardsley, and Nabil Kanso, to name just a few — shared this interest. Selkeästi perverssiä jengiä.
xxx/ellauri154.html on line 237: Matho (joka on ruumiikas kuten Flaubert izekin) steals the sacred veil of Carthage, the Zaïmph, prompting Salammbô to enter the mercenaries´ camp in an attempt to steal it back. This gives occasion for a round of juicy copulation. Believing each other to be divine apparitions, they make love, not war.
xxx/ellauri157.html on line 82: After starting dance classes at the age of four, she competed regularly in dance contests throughout her childhood, including in "To Be Number One", and joined the eleven-member dance crew We Zaa Cool alongside BamBam of Got7. In September 2009, the group entered the competition LG Entertainment Million Dream Sanan World broadcast on Channel 9 and won the "Special Team" Award. Lisa participated in a singing contest as a school representative for "Top 3 Good Morals of Thailand", hosted by the Moral Promotion Center in early 2009, where she finished as a runner-up.
xxx/ellauri157.html on line 148: A gemara in Horayot (13a) that contrasts the dog's gratitude to its master with the cat's indifference to its master. Those who have pets testify to the difference in feedback owners receive from cats and dogs. If so, the cat symbolizes the ability to forget our Maker. Rav Kook argues that the damaging and demonic aspects of our existence stem from humanity forgetting the Ribbono Shel Olam. If you want to see demons, bring the tail of a first born black cat, that is the daughter of a first born black cat. Burn it in fire, grind it up, fill your eyes with the ashes and then you will see them. (Berakhot 6b)
xxx/ellauri157.html on line 210: Baal Shem Tov was the stage name of Rabbi Israel ben Eliezer, a Polish rabbi and mystical healer known as the . His teachings imbued the esoteric usage of practical Kabbalah of Baalei Shem into a spiritual movement, Hasidic Judaism. While a few other people received the title of Baal Shem among Eastern and Central European Ashkenazi Jewry, the designation is most well known in reference to the founder of Hasidic Judaism. Baal Shem Tov, born in the 17th century Kingdom of Poland, started public life as a traditional Baal Shem, but introduced new interpretations of mystical thought and practice that eventually became the core teachings of Hasidism. In his time, he was given the title of Baal Shem Tov, and later, by followers of Hasidism, referred to by the acronym BeShiT. He disavowed traditional Jewish practice and theology by encouraging mixing with non-Jews and asserting the sacredness of everyday corporal existence.
xxx/ellauri157.html on line 214: Besides contemporary methods established by Lurianic Kabbalah, Ba'al Shem Tov learned and took part in traditional practices of Practical Kabbalah. As a stroke of genius, Ba'al Shem Tov taught that one could remove asceticism from the practice of Judaism. This allowed a larger array of people to become devout within Judaism, and therefore within Hasidism. Moreover, he taught that the letters, in contrast to the words, were the key element of sacred texts. Therefore, intellectual and academic skills were no longer necessary to reach mastery of the sacred texts. Average skills in solving crossword puzzles and sudoku were enough. Another point in favor of hasidism.
xxx/ellauri157.html on line 216: From the 1730s, Baal Shem Tov (BeShiT) headed an elite chirurgic mystical circle, similar to other secluded Kabbalistic circles such as the contemporary Klaus (Close) in Brody. Unlike past mystical circles, they innovated with the use of their psychic heavenly intercession abilities to work on behalf of the common Jewish populace. From the legendary hagiography of the BeShiT as one who bridged elite mysticism with deep social concern, and from his leading disciples, Hasidism rapidly grew into a populist revival movement with the funny hats. That's the point, there are only so many members of the elite, while the hoi polloi, though poorer, count in zillions. Want to have a large following, lower the entrance fee.
xxx/ellauri157.html on line 237: Hasidism, initially, rejected the focus on personal reward, or ultimately also the ideal of material self-advancement, as too self-centred. Before the magnificent awareness of Divine majesty, through the mystical path, the automatic response is sincerity and a desire to nullify oneself (nollata polla) in the Divine presence. It is more worthwhile to reject even refined levels of self-centred spiritual advancement from advanced Yeshiva study to help another male person in their spiritual and even physical needs. This attitude has also spread in recent times to non-Hasidic Lithuanian Jewish Orthodoxy, as part of the spiritual campaign of the Baal Teshuvah movement.
xxx/ellauri157.html on line 282: Many tales are related of the fervour of Levi Yitzchok of Berditchev, called the "Heavenly Advocate of Israel" before God. His saintly emotional response to deveikut would break restrained rules of conduct, sometimes humorously in public. In one story, he prepares himself to ritually slaughter a chicken according to the halachic laws of shechita:
xxx/ellauri157.html on line 341: Scholem oli, kuten läheinen ystävänsä Walter Benjamin, suuri Franz Kafkan kirjallisuuden ystävä. Geshom on kuvissa aika muikean ja saxalaisen näköinen, paizi nenä sillä on hirmu porkkana. Scholem on vaikuttanut muun muassa Harold Bloomin luomaan runouden teoriaan. Myös kuuluisa argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges on viitannut Scholemiin runoissaan.
xxx/ellauri157.html on line 343: Scholem’s first marriage to Escha Burchhardt was on the rocks by the early 1930s. Not only was he imagining himself in love with Kitty Steinschneider (there is no evidence that she reciprocated), but he was also pursuing a relationship with his student, Fania Freud (they married in 1936). His diaries betray a sense of emotional chaos, as he wrote to his friend, Walter Benjamin, explaining to Benjamin why he could not host him in Jerusalem. He also wrote to Benjamin that he was struggling with questions of good and evil and whether an evil person could also be just. While he doesn’t say whether these questions were purely theoretical or not, it is striking that such ruminations came at exactly the time when his personal life was in turmoil.
xxx/ellauri157.html on line 468: Martin Buber syntyi juutalaiseen perheeseen. Perhetausta antoi hänelle perinnöksi kiinnostukseen rabbiiniseen perinteeseen ja hasidismiin, joista varsinkin jälkimmäisellä on ollut suuri merkitys hänen älylliselle kehitykselleen. Buber aloitti opintonsa 1896 ja hän opiskeli monia aineita Wienin, Berliinin, Leipzigin ja Zürichin yliopistoissa ja teki vuonna 1904 väitöskirjansa, joka käsitteli yksilöllistymisen teorioita kahden mystikon, Nicolas Cusanuksen ja Jakob Böhmen tuotannossa.
xxx/ellauri157.html on line 486: Liebe als Dialog bei Martin Buber. Eine Untersuchung Martin Bubers dialogischer Philosophie anhand der Begriffe Philia und Agape.
xxx/ellauri157.html on line 492: Doch die Ich-Du Dialogik Bubers ist nicht nur auf die zwischenmenschliche Beziehung beschränkt, sondern der Mensch kann auch mit Abwesenden, natürlichen Dingen, sowie spirituellen Entitäten in den Dialog treten Ein bisschen plemplem ja, meschugge, und ganz einseitig, aber kommt vor.
xxx/ellauri157.html on line 500: Für diese Arbeit sind wesentlich die Begriffe Philia und Agape relevant, weshalb diese Arbeit nicht im Detail auf die Eros Liebe eingehen wird. Für neugierige Leser ist es jedoch sinnvoll, Nygrens Gegenüberstellung von Agape und Eros Liebe zu betrachten (vgl. Nygren 160ff.).
xxx/ellauri157.html on line 501: Opel-Werke werden nicht ausgegliedert. Bei Opel haben der Mutterkonzern Stellantis und die IG Metall mehrere Streitpunkte abgeräumt.
xxx/ellauri157.html on line 518: Born To Be Wild
xxx/ellauri157.html on line 567: Martin Buber war von 1924 bis 1933 – zunächst als Lehrbeauftragter, später als Honorarprofessor für jüdische Religionslehre und Ethik – an der Universität Frankfurt am Main tätig. Er legte die Professur 1933 nach der Machtübernahme Hitlers nieder, um einer Aberkennung zuvorzukommen. Danach wirkte er am Aufbau der Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung bei der Reichsvertretung der Deutschen Juden mit, bis diese ihre Arbeit einstellen musste. Noch vor dem Novemberpogrom 1938 emigrierte Buber nach Israel. Zeitlebens stand Martin Buber in Kontakt mit Persönlichkeiten aus allen Bereichen des geistigen Lebens, darunter auch zahlreichen Literatinnen und Literaten wie Margarete Susman, Hermann Hesse, Arnold Zweig, Thomas Mann oder Franz Kafka. Dabei scheute er auch vor kontroversen Auseinandersetzungen nicht zurück.
xxx/ellauri157.html on line 569: Mordechai (Martin) Buber wurde am 08.02.1878 in Wien geboren. Nach der Scheidung seiner Eltern kam er im Kleinkindalter nach Lemberg (Lwow) in der heutigen Ukraine zu seinen Großeltern, wo er im Spannungsfeld von westlicher Aufklärung und osteuropäischer jüdischer Tradition zwischen mehreren Kulturen und Sprachen aufwuchs. Nach dem Gymnasialabschluss wurde er 1896 Student in Wien, später in Leipzig, Berlin und Zürich, wo er Philosophie, Kunstgeschichte, Germanistik und Philologie studierte. Früh beschäftigte sich Buber mit dem Thema Judentum; bereits während seiner Studienzeit in Berlin fand er Anschluss an die zionistische Bewegung. Nach der Gründung einer eigenen Familie und der Geburt zweier Kinder kam es im Jahre 1905 während des Aufenthaltes der jungen Familie Buber in Florenz zu einer wichtigen Ruhe- und „Selbstbesinnungsphase“ in seinem Leben: Er reaktualisierte eine Kindheitserinnerungen und fand seinen eigenen Weg zum Chassidismus.
xxx/ellauri157.html on line 571: Von 1906 bis 1916 lebte Buber in Berlin und war als Lektor beim Verlag Rütten & Loening tätig. 1916 zog er in die kleine südhessische Stadt Heppenheim, seine naturnahe Wahlheimat. Bis 1924 war er Herausgeber der Monatsschrift „Der Jude“. Neben seiner Lehrtätigkeit am Freien Jüdischen Lehrhaus in Frankfurt/Main (1922–1929) übernahm Buber einen Lehrauftrag für jüdische Religionslehre und jüdische Ethik an der Universität Frankfurt. Sein Lektorat wurde 1930 in eine Honorarprofessur für allgemeine Religionswissenschaft umgewandelt. Er war 52 Jahre alt. Einen Tag nach der Machtergreifung der Nationalsozialisten legte Buber seine Professur nieder, noch bevor ihm die Lehrerlaubnis durch die Nationalsozialisten offiziell entzogen wurde. Für die Reichsvertretung der Juden in Deutschland gründete und leitete er die sogenannte „Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung“, bis ihm 1935 jede öffentliche Tätigkeit verboten wurde.
xxx/ellauri157.html on line 579: Laut Mitteilung der Enkelin von Buber, Judith Buber-Agassi, habe Andreas-Salomé ihm später ausgeredet, ein Buch „gegen Freud“ zu schreiben, mit der Behauptung, „die Freudianische Psychoanalyse brauche noch Zeit zum Reifen“.
xxx/ellauri157.html on line 581: Zum psychologischen Welt- und Menschenbild äußerte sich Buber in dem oft erwähnten, im Psychologischen Klub in Zürich 1923 gehaltenen Vortrag „Von der Verseelung der Welt“, welcher zeitlich einerseits mit dem Beginn seiner intensiven Auseinandersetzung mit der zeitgenössischen Psychotherapie, andererseits mit der Formulierung seines eigenen dialogischen Prinzips korrespondiert. Wie der Titel des Vortrags suggeriert, wird laut Buber in der Psychotherapie – im Rahmen des sogenannten „Psychologismus“ – der Welt und ihrem Netz von Beziehungen die „Seele“ quasi weggenommen und nur im Menschen selbst, in seiner „Psyche“ angesiedelt, wobei die Psychoanalyse sich nur mit den intrapsychischen Vorgängen inklusive der in ihnen gespiegelten Welt beschäftige. Buber ärgerte sich über drei wichtigen psychoanalytisch-tiefenpsychologischen Themen: das Wesen der Schuld, das Wesen der Religiosität und das Wesen des Unbewussten.
xxx/ellauri157.html on line 589: In 1970, Richard Young, Alton L. Becker, and Kenneth Pike published Rhetoric: Discovery and Change, a widely influential college writing textbook that used a Rogerian approach to communication to revise the traditional Aristotelian framework for rhetoric. The Rogerian method of argument involves each side restating the other's position to the satisfaction of the other, among other tricks. On paper, it can be expressed by carefully acknowledging and understanding the opposition before dismissing them.
xxx/ellauri157.html on line 594: Im Umgang zwischen Dingen und Menschen versteht von Weizsäcker die drei Typen des Umgangs; es sind die Ich-Du-Begegnung, die Ich-Ding-Begegnung und die (narzisstische) Selbstbegegnung. Eros, Agape, Paraphilia.
xxx/ellauri157.html on line 599: Noch im März 1962 würdigte Binschwanger die Bedeutung auch anderer Philosophen wie Husserl, Heidegger und Löwith (n.h.) für sein zentrales Werk. Buber war nicht entzückt.
xxx/ellauri157.html on line 603: Binschwanger formuliert dementsprechend „das oberste Raumprinzip Wir“: „die Begegnung der Liebenden als Liebende räumlicht gerade den 'Raum' des liebenden Miteinanderseins, ist sie doch nur ein anderer Ausdruck für das liebende Einräumen, nämlich für die Erschliessung des Wir-Raumes, der Räumlichkeit des Ineinander, des Ich im Inneren von Dir.
xxx/ellauri157.html on line 605: Die philosophische Anthropologie entstand trotz starkem Widerstand und tiefer geschichtlicher Verwurzelung als eigenständige Richtung der Philosophie im ersten Drittel des 20. Jahrhunderts und führte stärker als in der bisherigen philosophischen Tradition die Diskussion um den ganzen Menschen sowie seine Position und seinen Sinn in der Welt. In der Nachfolge von Max Scheler (1874–1928) und Helmuth Plessner (1892–1985) könnten hier „drei Linien in der Konkretisierung unterschieden werden“: die von Karl Jaspers (1883–1969), geprägt von Søren Kierkegaard (1813–1855) („Existenzphilosophie“), die Schule von Martin Heidegger (1889–1976) als Nachfolge von u. a. Edmund Husserl (1859–1938) („Phänomenologie“) und „die Strömung des französischen Existentialismus, vorrangig geprägt durch Jean-Paul Sartre (1905–1980)“ (Beck 1991: 17). Allesamt ekliche solipsistisch-narzissistische Formen von Idealismus. Eine andere wesentliche Eigenschaft der neueren philosophischen Anthropologie war die epochale Entdeckung des anderen als Person und die Überwindung des ausschließlichen Subjekt-Objekt-Bezuges mit genau ebenso solipsistischem Ich-Du-Denken. Und der Sinn nun wieder. Warum können die idealistischen Philosophen sich nicht damit vergnügen dass es keinen Sinn für sie gibt, dass sie total sinnlos sind? Was ist nun so schwer damit? Ich weiss, weil sie narzissistich sind.
xxx/ellauri157.html on line 610: Really wanna know? Join the Community! Subscribe to our newsletter and learn something new every day! Easy, No Essay College Scholarships. Easy, No Essay College Scholarships offer 15 Creative Ways to Save Money That Actually Work! Walla walla, it's really GOT 15 Creative Ways to Save Money That Actually Work! Believe it or not!
xxx/ellauri157.html on line 624: This movement began in the 18th century by Rabbi Israel ben Eliezer, later known as Baal Shem Tov, the Master of the Good Name. Hasidic Judaism sets aside the earlier emphasis on studying the Torah from an academic perspective, and instead exalts the experience of it at all moments. Within the movement there are a number of sects, including the Satmar, Belz, Ger, Sanz, Puppa, Spinka, and Lubavitch. Mazel tov!
xxx/ellauri165.html on line 39: Belgian nude model Marisa Papen, who describes herself as a 'free-spirited and wildhearted exhibitionist', became the centre of a worldwide controversy 2017 when she was sent to prison for a photoshoot in the temple complex of Karnak near the Egyptian city of Luxor. 'In their eyes it was porn, or something like that.' 'The first cell we encountered was packed with at least 20 men, some were passed out on the floor, some were squeezing their hands through the rails, some were bleeding and yelling. 'Our judge was browsing with his big thumbs through these books looking as old as the pyramids. 'Eventually, he gave us a warning and told us never to do something so foolishly shameful ever again. We nodded simultaneously.' In the end, Papen and Walker managed to stay out of trouble by bribing them with £15.Thanks to her quick-witted reaction during her arrest, Papen is now able to proudly share her amazing arse in Walker´s magnificent pictures of the nude Egyptian photoshoot.
xxx/ellauri165.html on line 107:
xxx/ellauri165.html on line 163: Belief in the ascension of Mary into heaven became Catholic doctrine in 1950. Pope Pius XII then declared that Mary
xxx/ellauri165.html on line 282: It was Mary Beaton and Mary Seton
xxx/ellauri165.html on line 288: The last verse suggests Mary Hamilton was one of the famous Four Maries, four girls named Mary who were chosen by the queen mother and regent Mary of Guise to be companion ladies-in-waiting to her daughter, the child monarch Mary, Queen of Scots. However their names were Mary Seton, Mary Beaton, Mary Fleming and Mary Livingston.
xxx/ellauri165.html on line 334: Nelson returned to Naples five years later, on 22 September 1798. a living legend, after his victory at the Battle of the Nile in Aboukir, with his step-son Josiah Nisbet, then 18 years old. By this time, Nelson's adventures had prematurely aged him; he had lost an arm and most of his teeth, and was afflicted by coughing spells. Before his arrival, Emma had written a letter passionately expressing her admiration for him. Nelson even wrote effusively of Emma to his increasingly estranged wife. Emma and Sir William escorted Nelson to their home, the Palazzo Sessa.
xxx/ellauri165.html on line 340: The Hamiltons moved into William Beckford's mansion at 22 Grosvenor Square, and Nelson and Fanny took an expensive furnished house at 17 Dover Street, a comfortable walking distance away, until December, when Sir William rented a home at 23 Piccadilly, opposite Green Park. On 1 January, Nelson's promotion to vice admiral was confirmed and he prepared to go to sea on the same night. Infuriated by Fanny's handing him an ultimatum to choose between her and his mistress, Nelson chose Emma and decided to take steps to formalise separation from his wife. He never saw her again, after being hustled out of town by an agent. While he was at sea, Nelson and Emma exchanged many letters, using a secret code to discuss Emma's condition. Emma kept her first daughter Emma Carew's existence a secret from Nelson, while Sir William continued to provide for her.
xxx/ellauri165.html on line 380: Within three years, Emma was more than £15,000 in debt. In June 1808, Merton failed to sell at auction. She was not completely without friends; her neighbours had rallied, and Sir John Perring hosted a group of influential financiers to help organise her finances and sell Merton. It was eventually sold in April 1809. However, her lavish spending continued, and a combination of this and the steady depletion of funds due to people fleecing her meant that she remained in debt, although unbeknownst to most people. Her mother, Mrs Cadogan, died in January 1810. For most of 1811 and 1812 she was in a virtual debtors' prison, and in December 1812 either chose to commit herself (her name does not appear in the record books) or was sentenced to a prison sentence at the King's Bench Prison in Southwark, although she was not kept in a cell but allowed to live in rooms nearby with Horatia, as per the system whereby genteel prisoners could buy the rights to live "within the Rules", a three-square-mile area around the prison.
xxx/ellauri165.html on line 533: Giovanni Francesco di Bernardone, "Jumalan pieni köyhä", ("Poverello", taiteilijanimeltään Franciscus Assisilainen) (1181 tai 1182 – 3. lokakuuta 1226) oli italialainen munkki, diakoni ja saarnaaja. Hän perusti fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscusta kunnioitetaan katolisuudessa, vanhakatolisuudessa, anglikaanisuudessa ja luterilaisuudessa. Paavi Gregorius IX julisti hänet pyhimykseksi 16. heinäkuuta 1228. Franciscus Assisilaisen pyhimyskalenterin mukainen muistopäivä on 4. lokakuuta, joka on myöhemmin hänen vuokseen otettu myös kansainväliseksi eläinten päiväksi. Hän on eläinten, ympäristön, eläintarhojen, tulen, perheiden, yksin kuolemisen, kauppiaiden, rauhan, Italian, Assisin, New Mexicon ja Kansasin suojeluspyhimys. Pyhimyksen symboleita ovat muun muassa linnut ja eläimet, stigmata, piikkikruunu, kalat, pääkallo, susi ja tuli. Franciscusta pidetään yhtenä stigmaatikoista ja ennen hänen stigmataansa juhlistettiin erikseen 17. syyskuuta. Pyhimyksen mukaan on myös nimetty basilika tämän kotikaupungissa Assisissa eli Pyhän Fransiskuksen basilika (italiaksi Basilica di San Francesco d´Assisi). Pyhän Franciscuksen mukaan on perustettu useita katolisia sääntökuntia: Congregatio Fratrum Adunationis Tertii Regularis Ordinis Sancti Francisci (S.A), Congregatio Fratrum Franciscanorum Immaculatae (F.I.), Ordo Fratrum Minorum (O.F.M.), Ordo Fratrum Minorum Capuccinorum (O.F.M. Cap.) ja Ordo Fratrum Minorum Conventualium (O.F.M. Conv.). Hänen nimeään kantaa myös argentiinalainen 13. maaliskuuta 2013 valittu paavi Benedictus XVI:n vasemmistolainen seuraaja 266. paavi Franciscus.
xxx/ellauri165.html on line 535: Ransu-koira osasi legendaarisesti keskustella muiden lemmikeiden kaa kuten His Masters Voicessa. Mutta mihin syntiin se oli syyllistynyt ennen autuaaxituloa? Bernadotten setäpappi sanoo ettei se sunkaan ollut synnitön.
xxx/ellauri165.html on line 539: Franciscus oli rikkaan kangaskauppiaan Pietro di Bernardonen poika italialaisesta Assisin pikkukaupungista. A 14 anni Francesco si dedicò a pieno titolo all´attività del commercio. Franciscus vietti nuoruudessaan, aina 25-vuotiaaksi asti, ylellistä ja nautiskelevaa elämää. Hän sai helposti ystäviä ja vietti vilkasta seuraelämää. Francescon äiti halusi, että hänen poikansa olisi hyväsydäminen ja auttaisi köyhiä. Francescon isä sitä vastoin halusi poikansa rikastuvan kauppiaana tai hankkivan sotilaana perheelleen aatelisarvon.
xxx/ellauri165.html on line 562: Ben viva era all´epoca la vicenda dei catari, dichiarati eretici dalla Chiesa cattolica, i quali predicavano un dualismo Bene/Male portato alle estreme conseguenze. Francesco avrebbe potuto essere scambiato per un cataro per la sua povertà e la predicazione ai ceti subalterni. Ma Francesco e i suoi seguaci si distinguevano in molteplici aspetti: innanzitutto essi non mettevano in dubbio la gerarchia della Chiesa. Katarol katarilli, tosivahva pastilli.
xxx/ellauri166.html on line 59: Finally, God tells Moses to get water for the Israelites from a rock by speaking to the rock (Numbers 20:8). But Moses, being vexed by the complaining of the Israelites, instead of speaking to the rock as God commanded, strikes the rock twice with the staff. Because Moses did not obey God's command to speak to the rock, implying lack of faith, God punished Moses by not letting him enter into the Promised Land (Numbers 20:12). Taisit jo mainita albumissa 64.
xxx/ellauri166.html on line 61: Because Aaron's rod and Moses' rod are both given similar, seemingly interchangeable, powers, Rabbinical scholars debated whether or not the two rods were one and the same. According to the Midrash Yelammedenu (Yalḳ. on Ps. ex. § 869):
xxx/ellauri166.html on line 68: There is a mention of the rod of Moses in a deposition of Nicolas, abbot of the Icelandic Benedictine monastery of Thingeyrar, who had seen it guarded in a chapel of a palace in Constantinople in c. 1150. According to this source, the archbishop of Novgorod, Anthony, stated that it was in the church of St Michael in the Boukoleon Palace, among other precious relics. After the sack of Constantinople in 1204 it was transported to France where Bishop Nevelon placed it in Soissons cathedral and it then passed to the treasury of the Sainte-Chapelle.
xxx/ellauri166.html on line 133: Bezoar Fictional materials (3 C, 29 P)
xxx/ellauri166.html on line 227: the Lord shall have them in derision; which is a repetition of the same thing in other words; and is made partly to show the certainty of their disappointment and ruin, and partly to explain who is meant by him that sits in the heavens. The Targum calls him, "the Word of the Lord"; and Alshech interprets it of the Shechinah. Kimchi, Aben Ezra, & R. Sol. Ben Melech in loc.
xxx/ellauri166.html on line 259: Because I called and you refused,
xxx/ellauri166.html on line 261: 25Because you disdained all my counsel,
xxx/ellauri166.html on line 270: 29Because you hated knowledge,
xxx/ellauri166.html on line 284: Der junge Deutscher wurde nach den Grundsätzen des orthodoxen Judentums erzogen, erlernte Thora, Talmud und die hebräische Sprache und zeigte zunächst auch Interesse für den Zionismus. Um die Zeit seiner Bar Mitzwa verlor er jedoch seinen Glauben, als er, um „Gott zu prüfen“, am Grabe eines Zaddik unkoscheres Essen aß und in der Folge, als nichts passierte, zum Atheisten wurde. Mit 16 Jahren veröffentlichte er in einer polnischen literarischen Zeitschrift jiddische und polnische Verse meist mystischen Inhalts und übersetzte hebräische, lateinische, deutsche und jiddische Beiträge ins Polnische. Seinen Lebensunterhalt verdiente er bis 1939 vor allem als Korrektor.
xxx/ellauri166.html on line 286: Deutscher war anschließend Mitglied der Linken Opposition der polnischen KP, die sich zeitweilig der von Leo Trotzki geführten Linken Opposition in der UdSSR anschloss. Als Trotzki im September 1938 die Vierte Internationale gründete, stimmte die polnische Gruppe auf dem Gründungskongress dagegen.[2] Die beiden Delegierten folgten in ihrer Begründung Deutschers Argumentation, der diesen Schritt als „verfrüht“ ablehnte. Deutscher trat anschließend aus der Gruppe aus und schloss sich niemals wieder einer politischen Partei an.
xxx/ellauri166.html on line 290: Singerin Iisakki oli punapäinen laihuliini jota nolotti näyttäytyä nakuna kuin Aatamia ja Eevaa omppumaistiaisten jälkeen. Se luki Berkeleytä, Cuntia, Siiliä ja Kabbalaa eikä ymmärtänyt YHTÄÄN. Pääasia oli että Jumalalla oli kikkeli, aivan valtavan humongous parru. Hän sai paljon paljon rakkautta Schechinalta, enkeleitä, serafeilta, kerubeilta, Aralimilta, pyhiltä pyöriltä ja petoeläimiltä, luvuttomilta maailmoilta ja sieluilta, mutta tämä ei riittänyt hänelle, vaan hän vaati rakkautta myös ketjun heikoimmalta lenkiltä jolle hän jämensi: Rakasta herraa eli minua kaikilta voimiltasi (deuteronomia).
xxx/ellauri166.html on line 408: 
xxx/ellauri166.html on line 410: The first page of the Vilna Edition of the Babylonian Talmud, Tractate Berachot, folio 2a.
xxx/ellauri167.html on line 77: 
xxx/ellauri167.html on line 102: Because our love braved summits of its own Vaan koska lempemme oli aivan huippua
xxx/ellauri167.html on line 103: Beyond the law's vouchsafement and the known Ohi nopeusrajoitusten tavanomaisilla
xxx/ellauri167.html on line 112: Beauty derives, and all the wonder-glow Kauneus lähtee, ja kaikki ihme kiiltävyys
xxx/ellauri167.html on line 371: Mitähän se olis sillä tehnyt? Gina ompeli sen nappeja ja valitti: "Mitä tuo kuvitteleminen toimittaa? Sinä pieni varsani et maailmaa muuta. Kun jumala on kuurupiilosilla, et sinä löydä häntä." Mutta Itzhakilla oli sama heikkous kuin Belovin Salella: se ei pystynyt kuvittelemaan maailmaa ilman minua.
xxx/ellauri167.html on line 372: Ne olivat samanlaisia sahramipullia kuin piispa Berkeley. Tai Sabbetai Tsevi ja sen myöhäisempi kopio Jakob Frank. Näistä juipeista on näissä albumeissa aiemminkin paasattu. Pitkänenäinen Gershom Scholem kunnostautui muun muassa Sabbetai Zevin elämäkerturina, ja vähän Frankinkin.
xxx/ellauri167.html on line 455: You will, I hope, not think it a Presumption in a Stranger, whose Name, perhaps never reached your Ears, to address himself to you the Commanding General of a great Nation. I am a German, born and liberally educated in the City of Heydelberg in the Palatinate of the Rhine. I came to this Country in 1776, and felt soon after my Arrival a close Attachment to the Liberty for which these confederated States then struggled. The same Attachment still remains not glowing, but burning in my Breast. At the same Time that I am exulting in the Measures adopted by our Government, I feel myself elevated in the Idea of my adopted Country. I am attached both from the Bent of Education and mature Enquiry and Search to the simple Doctrines of Christianity, which I have the Honor to teach in Public; and I do heartily despise all the Cavils of Infidelity. Our present Time, pregnant with the most shocking Evils and Calamities, threatens Ruin to our Liberty and Goverment. Secret, the most secret Plans are in Agitation: Plans, calculated to ensnare the Unwary, to attract the Gay and irreligious, and to entice even the Well-disposed to combine in the general Machine for overturning all Government and all Religion.
xxx/ellauri167.html on line 459: It was some Time since that a Book fell into my Hands entituled “Proofs of a Conspiracy &c. by John Robison,” which gives a full Account of a Society of Freemasons, that distinguishes itself by the Name “of Illuminati,” whose Plan is to overturn all Government and all Religion, even natural; and who endeavour to eradicate every Idea of a Supreme Being, and distinguish Man from Beast by his Shape only. A Thought suggested itself to me, that some of the Lodges in the United States might have caught the Infection, and might cooperate with the Illuminati or the Jacobine Club in France. Fauchet is mentioned by Robison as a zealous Member: and who can doubt of Genet and Adet? Have not these their Confidants in this Country? They use the same Expressions and are generally Men of no Religion. Upon serious Reflection I was led to think that it might be within your Power to prevent the horrid Plan from corrupting the Brethren of the English Lodge ove
xxx/ellauri167.html on line 527: Barruel’s own parts of the book are perfectly the ravings of a Bedlamite.
xxx/ellauri168.html on line 266: A key problem of physicalism, however, is its inability to make sense of how our subjective experience of qualities—what it is like to feel the warmth of fire, the redness of an apple, the bitterness of disappointment and so on—could arise from mere arrangements of physical stuff. (What the fuck? Who says it can't? Rousseau? Bergson? Wittgenstein? Anyway, what is there to make sense of in the first place?)
xxx/ellauri168.html on line 320: Kyky tutkia mielenhallinta-ilmiön hengellisiä & psykologisia aspekteja puuttuu usein tänä päivänä. On käsityksiä kuten Tri. Loreda Foxin kirja The Spiritual Dimensions of MPD. 1920-luvulla, saksalaiset olivat tietoisia siitä että ihmismielessä on kokoelma ego-psyko-fysiologisia tiloja pikemminkin kuin yksi yhtenäinen mieli, jolle he antoivat nimen "Subjecklose Psychologie" tai psykologia jolla on korjatut psykologiset tilat pikemminkin kuin yksittäisen egon konsepti. Saksalaiset ja italialaiset natsi- ja fasistisen hallinnon alla alkoivat suorittaa vakavaa tieteellistä tutkimusta traumaan perustuvasta mielenhallinnasta. Keisari Wilhelmin lääketieteellisen instituutin suojeluksessa Berliinissä, Josef Mengele suoritti mielenhallinnan tutkimusta tuhansilla kaksosilla. Himmler valvoi geneettistä tutkimusta. Liittoutuneet takavarikoivat natsien tutkimustulokset ja pitävät niitä edelleen salaisina.
xxx/ellauri168.html on line 406: 62,0 minuuttia -- Kapellimestari nauraa ja kertoo Beethowenin Kuudennesta sinfoniasta, mikä esitetään seuraavaksi.
xxx/ellauri169.html on line 86: Between 1978 and 1980, discussions on current political issues became a part of the program, and news segments were added in the first 20 minutes of the show. The 700 Club strongly supports Israel, especially in its conflicts with the Palestinians and the United Nations. Among its frequent Jewish guests are Michael Medved and Rabbi Daniel Lapin, who share Club's conservative Judeo-Christian beliefs.
xxx/ellauri169.html on line 145: Walt Disneyllä oli suuria vikoja luonteessaan. Hän oli uppiniskainen ja ylimielinen. Waltilla oli mustat hiukset mustien viiksien kera, ja kirkkaat, eloisat silmät, ja hän oli noin 6 jalkaa pitkä. Hän käytti omia kasvonpiirteitään antaakseen artisteilleen vihjeitä kuinka piirtää erilaiset kasvonilmeet Mikkihiirelle. Hän piti tietyllä tavalla käärityistä sikareista joita hän poltti jopa 70 kappaletta päivässä. Hän oppi tupakoimaan armeijassa. Hän piti kalliista skottilaisesta whiskystä, punaisista auringonlaskuista ja hevosista. Hänellä oli loma-asunto Palm Springsissä, Kaliforniassa, nimeltään Smoke Tree Ranch. Hänen kaulaketjussaan oli kirjaimet STR (Smoke Tree Ranch). Hän pelasi paljon golfia Bob Hopen ja Ed Sullivanin kanssa Smoke Tree Ranchilla. Hänen varsinainen asuntonsa oli Holmby Hillsillä. Tämä Holmby Hillsin asunto sijaitsi ylellisellä alueella jossa asui paljon rikkaita show-bisnes -perheitä. Tämä sijaitsi Bel-Airin (okkultistinen nimi Saatanalle) ja Beverly Hillsin välillä.
xxx/ellauri169.html on line 147: Ohjelmoinnillisena keinona, Mikkihiiri toimi hyvin sillä se hyödyntää alitajuista hiirten pelkoa jota naisilla on. His staff grew to 200, mostly men. In fact, the women who came to work for Disney were often relegated to the ink and paint department. Mikin imago voi auttaa luomaan viha/rakkaus-suhteen joka on niin arvokas traumatisoinnin & mielenhallinnan orjien ohjelmoinnin aikana. Jotkut lähteet sanovat että Waltin rakkaus eläimiin on peräisin niiltä ajoilta jolloin hänen perheellään oli maatila lähellä Marcelinea, Missourissa. Walt aloitti koulunkäynnin Marcelinessa, mutta hän jatkoi sitä 8-vuotiaana Benton Schoolissa, Kansas Cityssä, Missourissa. Waltin isällä oli vakava peliriippuvuus ja hän siirsi pelaamisen hengen Waltiin. Walt ei koskaan valmistunut lukiosta. Hänellä oli luontainen rakkaus taiteita kohtaan, vaikkakin (vastoin hänen julkista kuvaansa) hän ei koskaan tullut siinä lahjakkaaksi. Walt liittyi armeijaan Ensimmäisessä maailmansodassa ambulanssin kuljettajana valehtelemalla ikänsä. Sodan aikana, hän kuljetti myös korkea-arvoisia ihmisiä.
xxx/ellauri169.html on line 201: The church's theology is a syncretistic belief system, including elements of Buddhism, Christianity, esoteric mysticism and alchemy, with a belief in angels and elementals (or spirits of nature). It centers on communications received from Ascended Masters through the Holy Spirit. Many of the Ascended Masters, such as Sanat Kumara, Maitreya, Djwal Khul, El Morya, Kuthumi, Paul the Venetian, Serapis Bey, the Master Hilarion, the Master Jesus and Saint Germain, have their roots in Theosophy and the writings of Madame Blavatsky, C.W. Leadbeater, and Alice A. Bailey. Others, such as Buddha, Confucius, Lanto and Lady Master Nada, were identified as Ascended Masters in the "I AM" Activity or the Bridge to Freedom. Some, such as Lady Master Lotus and Lanello, are Ascended Masters who were first identified as such by Elizabeth Clare Prophet. All in all, she identified more than 200 Ascended Masters that were not identified as Masters of the Ancient Wisdom in the original teachings of Theosophy.
xxx/ellauri169.html on line 264: Yhdysvalloissa, Illuminaatilla ei voi olla yhden uskonnon monopolia. Venäjällä, heillä oli kommunismi Marxin ja Leninin aikoina. Kommunismilla oli monopoli palvonnassa. Yhdysvalloissa, he ovat perustaneet monopolin kontrolloimalla kaikkia lukuisista uskonnollisista ryhmistä. Tämä kirjailija on kirjoittanut raskaasti dokumentoidun kirjan Be Wise as Serpents osoittamaan yksityiskohtaisesti kuinka tämä on tehty.
xxx/ellauri169.html on line 268: Beginning in the early 1970s Gretchen Passantino was one of the early critics of the local churches of Taiwanese immigrants and of Witness Lee.
xxx/ellauri169.html on line 328: Tarkastellaanpa kolmea uhria jotka kärsivät miehenhallinnan & ruumiinhallinnan implanteista ja jotka tämä kirjailija (Fritz the Cat) tuntee. Me voimme viitata heihin termillä "Amy", uhri Nro. 1001..., "Betty", uhri Nro. 1002..., ja "Cathy", uhri Nro. 1003.... -- "Amy" löydettiin kun käytettiin spektri-analyysilaitetta joka havaitsi että 750 MHz:n aallot olivat kohdistuneet häneen. "Betty" päätteli että häntä vastaan hyökättiin kokonaisella radio-mikroaaltojen spektrillä jotka pommittivat häntä Morsen kaavan mukaan. Tämä signaalien vastaanotin oli kuituoptinen ja se oli naamioitu näyttämään tavalliselta häpykarvalta joka jatkuvasti poltti reikiä hänen alusvaatteisiinsa. Luultavasti, tämä sivuvaikutus oli virhe jota he eivät olleet saaneet korjattua. Cathya pommitettiin ELF & VLF -aalloilla joiden taajuudet olivat 435 & 1080 MHz. Nämä taajuudet ovat ikkunoita ihmisen tajuntaan. He käyttivät myös typen partikkelien säteitä joka tuottaa "typpi-narkoosin" uhrille. Xenon-lamput voivat myös vaikuttaa miehen ruumiiseen. 1.000 - 1.200 MHz:n taajuus voi vaikuttaa geeneihin. Implanttien RF-taajuudet ovat vahingoittaneet uhrien silmiä. Vaikka tämä antaa meille lähtökohdan keskusteluumme, nämä eivät ole ainoita taajuuksia jotka uhkaavat miehenhallinnan uhreja.
xxx/ellauri169.html on line 336:
xxx/ellauri169.html on line 399: And he looked at me and he said: "Beloved woman, I am Ramtha the Enlightened One, and I have come to help you over bitch" And, well, what would you do? I didn't understand because I am a simple person so I looked to see if the floor was still underneath the chair. And he said: "It is called the bitch of limitation", and he said: "And I am here, and we are going to do grand work together."
xxx/ellauri169.html on line 446: Alfred The Best
xxx/ellauri169.html on line 467: In “Compartment No. 6,” the Stranger on a Train Is a Drunken Russian Bear
xxx/ellauri170.html on line 69: Sen niminen biisi oli Blood Sweat and Tearseilla ja sitä hoilasivat Beach Boys.
xxx/ellauri170.html on line 116: Doth every Beast keep holiday;— Elukatkin lähtee rokuliin
xxx/ellauri170.html on line 175: Behold the Child among his new-born blisses, Katoppa lasta omissa mielipuuhissaan,
xxx/ellauri170.html on line 275: Be now for ever taken from my sight, Ois pahan kerran otettu mun silmistä
xxx/ellauri170.html on line 338:
xxx/ellauri170.html on line 368: A beautiful woman risking everything for a mad passion. A few wild weeks of happiness cut short by a hideous, treacherous crime. Months of voiceless agony, and then a child born in pain. The mother snatched away by death, the boy left to solitude and the tyranny of an old and loveless man. Yes; it was an interesting background. It posed the lad, made him more perfect, as it were. Behind every exquisite thing that existed, there was something tragic. Worlds had to be in travail, that the meanest flower might blow....
xxx/ellauri170.html on line 1117: Mead began studying mathematics at St John's College, Cambridge. Suddenly shifting his education towards the study of Classics, he gained much knowledge of Greek and Latin (but no Coptic). In 1884 he completed a BA degree; in the same year he became a public school master. He received an MA degree in 1926. While still at Cambridge University Mead read Esoteric Buddhism (1883) by Alfred Percy Sinnett. This comprehensive theosophical account of the Eastern religion prompted Mead to contact two theosophists in London named Bertam Keightly and Mohini Chatterji, which eventually led him to join Helena Petrovna Blavatsky's Theosophical Society in 1884.
xxx/ellauri170.html on line 1122: He contributed many articles to the Theosophical Society's Lucifer (inexplicably renamed The Theosophical Review in 1897) as joint editor. Mead became the sole editor of The Theosophical Review in 1907. As of February 1909 Mead and some 700 members of the Theosophical Society's British Section resigned in protest at Annie Besant´s reinstatement of Charles Webster Leadbeater to membership in the society. Leadbeater had been a prominent member of the Theosophical Society until he was accused in 1906 of teaching masturbation to, and sexually touching, the sons of some American Theosophists under the guise of occult training. While this prompted Mead´s resignation, his frustration at the stiffness of the Theosophical Society may also have been a major contributor to his break after 25 years.
xxx/ellauri173.html on line 73: Sensijaan tää Aku Aatamin saarelta eli Reunionilta (ei kuitenkaan yhtä musta kuin Kossujen vävypoika) ja Gustave Dore on kaxoset kuin Tweedledum ja Tweedledee. Samannäköset pukinparrat kuin Beforeignersin Jack The Ripperillä. Varmaan aika matkustajiakin. Vittu tää Aatami on sit typerä kana. Ois saanut pamahtaa. Ja haiseva silli, dekaani A. Ahlqvist mukana.
xxx/ellauri173.html on line 92: Peoni ja kafferi eivät ymmärtäisi La Jocondea. No en minäkään, sillä on päällä nihan liikaa kuteita. Se on suunnilleen yhtä sievä kuin Beforeignersin rasisti naispoliisi. Maailman tunnetuin maalaus esittää salaperäisesti hymyilevää naista. Sillä oli todnäk yhtä huonot hampaat kuin Ingridin kamulla Maddella tms. josta tuli pyhän Olkkarin panopuu.
xxx/ellauri173.html on line 151: Demis Beroussos
xxx/ellauri173.html on line 153: Berossos pomppaa esiin Akun tehtaassa. Saattoi hyvinkin olla Demis Roussoxen näköinen partapozo. Aku mustamaalaa sitäkin Thomas Alva Edisonin yhteydessä. Hänen löytönsä insinöörinä ja sähköasentajana, hänen kaikenlaiset keksinnönsä, joista tiedämme vain vähemmän outoja, antavat yleensä vaikutelmia arvoituksellisesta positivismista. Mitä ennen fyysikko perääntyisi uudesta yrityksestä? muiden olemassaolo? hänen? - Vai niin! Kuka tämän tittelin arvoinen tiedemies voisi hetkenkään ajatella ilman katumusta ja jopa häpeämättä tämän luokan huolenaiheita, kun on kysymys löydöstä? Edison, varmasti vähemmän kuin kukaan muu, luojan kiitos!
xxx/ellauri173.html on line 159: Mixei Abraham kexinyt fonografia? Sen voi tehdä suklaakarkin paperista. Mixei Berossos älynnyt sitä? Kenties se ei tullut puhuneexi huopahattuunsa.
xxx/ellauri173.html on line 164: Berossos (m.kreik. Βηρωσσός, Bērōssos, lat. Berossus tai Berosus; 200-luku eaa.) oli babylonialainen historiankirjoittaja, jonka noin vuonna 279 eaa. kirjoittamasta Babylonian historiasta Babyloniaka on säilynyt katkelmia.
xxx/ellauri173.html on line 166: Berossos syntyi Kaldeassa mutta muutti myöhemmin asumaan Kreikkaan Kosin saarelle, jonne hän perusti astrologiakoulun. Ei ole kuitenkaan varmaa, onko babylonialainen Berossos sama henkilö kuin monien kreikkalaisten ja latinalaisten historioitsijoiden mainitsema astrologi Berossos. Berossoksen on arvioitu eläneen Aleksanteri Suuren kuoleman ja vuoden 268 eaa. välisenä aikana eli joka tapauksessa yli kaksi sataa vuotta Nebukadressarin jälkeen.
xxx/ellauri173.html on line 168: Noin vuonna 280 eaa. Berossos kirjoitti teoksen Babyloniaka tarkoituksenaan selittää Mesopotamian vanhaa kulttuuria kreikkalaisille. Varteenotettaviksi lähteiksi Berossoksen kirjoitukset tekee se, että hän toimi Marduk-jumalan pappina Babylonissa ollessaan. Finkelin mukaan hänellä oli tästä syystä ensi käden tietoa sumerilaisesta ja akkadilaisesta savitaulukirjallisuudesta, jota oli kirjoitettu silloin jo yli tuhannen vuoden ajan ja jota yhä kirjoitettiin Babylonin akatemioissa. Berossoksen oppineisuus ja ennustustaito tunnettiin myös Ateenassa. Koska kreikkalaiset kuitenkin pitivät muita kansoja barbaareina, kirjaa tuskin luettiin heidän keskuudessaan kovinkaan laajasti, eikä se ole säilynyt nykypäiviin. Sen sijaan toiset kirjoittajat ovat siteeranneet teosta, ja sitä kautta siitä on säilynyt joitakin osia, joista ilmenee niiden perustuvan pitkälti nuolenpääkirjoituksiin.
xxx/ellauri173.html on line 170: Berossos tunnettiin pitkään italialaisen munkin Annius Viterbolaisen 1400-luvun lopussa väärentämistä käsikirjoituksista, joita luultiin aidoiksi Berossoksen teoksiksi. Ne sisälsivät muun muassa kuvauksia Nooan poikien uintilikkeistä pohjoiseen vedenpaisumuksen jälkeen ja innoittivat ruotsalaisia jööttimäisiä historioitsijoita. Että pojat oisi muka pulikoineet altaan matalaan päähän Perämerelle. Mutta se oli pelkkää puppua.
xxx/ellauri173.html on line 179: Belle_Paule%2C_%C3%A9tude_de_1902_-_Henri_Rachou_-_HsT_130-62.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri173.html on line 186: Et les portraits de toutes les belles femmes, depuis Vénus, Europe, Psyché, Dalila, Rahel, Judith, Cléopâtre, Aspasie, Freya, Maneka, Thaïs, Akëdysséril, Roxelane, Balkis, Phryné, Circé, Déjanire, Hélène, etc, jusqu’à la belle Paule ! jusqu’à la Grecque voilée par la loi ! jusqu’à lady Emma Harte Hamilton ! (Täähän mulla on. Paule de Viguier oli ranskalainen aatelissynty ja Fontervillen paronitar vuoteen 1533 mennessä. Maalari Henri Rachou teki hänet tunnetuksi La Belle Paule -maalauksen aiheena, joka sijaitsee tänään Capitole de Toulouse -huoneustossa.)
xxx/ellauri173.html on line 231: Christoph Martin Wielands gleichnamiger Vater Thomas Adam Wieland d. J. (* 3. Januar 1704; † 27. September 1772 in Biberach) ergriff ebenfalls den Beruf eines Theologen. Se vanhempi kirkonmieskaima runoili joskus 1600-luvulla.
xxx/ellauri173.html on line 236: Im pietistischen Internat zu Kloster Berge bei Magdeburg, das Christoph Wieland ab 1747 besuchte, wurde der junge Wieland zu einem großen Verehrer Friedrich Gottlieb Klopstocks. Peit klop. Tästä kaverista on kyllä ennestään jo paasaus.
xxx/ellauri173.html on line 238: Bei seinem Verwandten Johann Wilhelm Baumer lernte er dort die Philosophie von Don Quijote, aber auch die von Gottfried Wilhelm Leibniz und Christian Wolff kennen und schätzen.
xxx/ellauri173.html on line 247: Er fing an, zischend heisse erotische Gedichte zu Schreiben. Die begrüßte Lessing mit der Bemerkung, Wieland habe „die ätherischen Sphären verlassen und wandle wieder unter Frauenzimmer“.
xxx/ellauri173.html on line 249: Inzwischen war Wieland nach Bern gezogen, wo er ebenfalls als Hauslehrer tätig war. Dort verlobte er sich mit Julie Bondeli, der späteren Freundin Jean-Jacques Rousseaus.
xxx/ellauri173.html on line 251: 1760 kehrte Wieland nach Biberach zurück, wo er zum Senator gewählt und zum Kanzleiverwalter ernannt wurde. Ein Jahr darauf begann er eine Beziehung mit Christine Hogel. 1764 brachte diese von ihm ein Kind zur Welt; da eine Heirat mit einer katholischen Bürgerstochter für Wielands Familie jedoch unter keinen Umständen infrage kam, beendete er die Beziehung. Glucklicherweise, seine uneheliche Tochter Caecilia Sophie Christine starb früh.
xxx/ellauri173.html on line 255: Die kleinbürgerlichen Verhältnisse seiner Vaterstadt und die schreienden Kinder bedrückten Wieland; doch fand er auf dem Schloss Wursthausen des Grafen Stadion eine Stätte weltmännischer Bildung und persönlicher Anregung. Dort begegnete er auch seiner ehemaligen Verlobten Sophie wieder, die mit ihrem Mann in veschiedenen Betten schlief. Der Geschlechtsverkehr mit ihr und anderen Personen dieser hochgebildeten Kreise führte zu Wielands endgültiger „Bekehrung“ ins Weltliche.
xxx/ellauri173.html on line 257: Es lassen sich Einflüsse von Miguel de Cervantes, Laurence Sterne und Henry Fielding nachweisen. Erschlossen folgte Wieland seinem neuen Weg, der im vollen Gegensatz zu den Anschauungen seiner Jugend stand: Er verkündete eine Philosophie der heiteren Sinnlichkeit, der weltlichen Freuden, der leichten Anmut. Bald darauf erhielt er viel Lust und weitere Belebung und Anregung in Weimar mit Johann Wolfgang Goethe und Johann Gottfried Herder. Sie waren keineswegs Absolutisten.
xxx/ellauri173.html on line 925: ”Hänen omatuntonsa, sanotko sinä?… Mutta meillä miekkosilla, tämä Pyhän Hengen lahja, Omatunto, muuttuu ennen kaikkea kyvyksi älylliseen ystävyyteen. Jokainen nuori mies, joka ei muinaisten tasavaltojen päivinä kyennyt 20-vuotiaana saamaan ystäväänsä suoristumaan, julistettiin tunnottomaxi, sanalla sanoen pahamaineiseksi. Historiassa on mainittu tuhat esimerkkiä ihailtavista ystävistä: Damon ja Pythias, Pylades ja Orestes, Akhilleus ja Patroklus, David ja Jonatan, Dupont ja Dupond, Henry Higgins ja Colonel Pickering, Tiku ja Taku, jne. 2-neuvoisia etanoita 2 hengen junissa tuntosarvet ulkona. Nimeä kaksi naisystävää koko ihmiskunnan historian aikana? Ruth ja Naomi. Sappho and her friend. Maria ja Elisabeth. Katri Vala ja Elina Vaara. Elizabeth Bennett ja Charlotte Collins. Jane Austin ja Cassandra. Tove ja Tuutikki. No joo mut silti vittu oikeesti. Mahdoton juttu. Miksi ? ― Koska nainen tunnistaa itsensä liian tajuttomasti lähilontossaan, jolta se ei koskaan tule huijatuksi. Miehet taas kusettaa ja tulee kustux silmään ihan sikana kun ne on niin tolloja - no en viizi jatkaa tästä aiheesta.
xxx/ellauri173.html on line 927: ― Riittää, kun huomaa tarkata katsetta, jolla moderni nainen kääntyy ympärilleen, katsoo ohikulkijattaren pukua, niin on siitä ikuisesti vakuuttunut. ”Koska hänessä, intohimoisesta näkökulmasta katsottuna, turhuuksien turhuus hallitsee tai tikistää parempia motiiveja ja koska rakastus on (kaikista vastalauseista huolimatta) hänelle lähes aina vain toissijaista. Olla vain suositeltavampi, se on kaikki mitä hän haluaa. Tämä on tämän sfinksin ainut sana. Valize minut, arvaa tai syön sinut. Tästä syystä jokainen meidän sivistynyt kaunottaremme, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, aina jossain määrin halveksii häntä, joka rakastaa hiäntä, koska jälkimmäinen on jo yksin syyllinen siihen korvaamattomaan rikokseen, ettei hän enää vertaa hiäntä muihin. Nuuskii vaan muita hameenalusia. Kun taas Don Juan ja Casanova, Byron, Goethe, Bellow, Roth - no riittäköön tästä aiheesta. You get the point.
xxx/ellauri174.html on line 57: Nicolas Malebranche Oratory of Jesus (/mælˈbrɒnʃ/ mal-BRONSH, French: [nikɔla malbʁɑ̃ʃ]; 6 August 1638 – 13 October 1715) was a French Oratorian Catholic priest and rationalist philosopher. In his works, he sought to synthesize the thought of St. Augustine and Descartes, in order to demonstrate the active role of God in every aspect of the world. Malebranche is best known for his doctrines of vision in God, occasionalism and ontologism. Because of a malformed spine, Malebranche received his elementary education from a private tutor. Having rejected scholasticism, He eventually left the Sorbonne, and entered the Oratory in 1660. There, he devoted himself to ecclesiastical history, linguistics, the Bible, and the works of Saint Augustine. Malebranche was ordained a priest in 1664.
xxx/ellauri174.html on line 89: Malebranche hääräsi myös ahkerasti fysiikan ja matematiikan parisssa saamatta aikaan mitään uutta. No esitteli sentään L'Hopitalin Bernouillille. Ja joku Pierre Bayle, Malebranchen bändäri, välitti sen ajatuxet Berkeleyn piispaporsaalle, joka tosta koka maailman mahtumisesta jumalan päähän aivan vimmastui ja kielsi materian kokonaan. Materiankieltäjä! Leibniz oli Malebranchen kanssa samaa mieltä että jumala on tähdännyt enemmänkin maailman yxinkertaisuuteeen kuin sen erinomaisuuteen hännättömien apinoiden häkkinä. Locken mielestä Malebranche oli nerokas mutta aivan tajuton loppupeleissä.
xxx/ellauri174.html on line 132: When the season closed, García immediately took his operatic troupe to New York. This was the first time that Italian opera was performed in New York. Over a period of nine months, Maria sang the lead roles in eight operas, two of which were written by her father. In New York, she met and hastily married a banker, Francois Eugene Malibran, who was 28 years her senior. It is thought that her father forced Maria to marry him in return for the banker's promise to give Manuel García 100,000 francs. However, according to other accounts, she married simply to escape her tyrannical father. A few months after the wedding, her husband declared bankruptcy, and Maria was forced to support him through her performances. After a year, she left Malibran and returned to Europe. Malibran is most closely associated with the operas of Rossini. Norma kyllä oli Bellinin. Yhtään Malibranin levytystä ei ole säilynyt.
xxx/ellauri174.html on line 136:
xxx/ellauri174.html on line 646: Henri Bergson: vitalistinen idealismi
xxx/ellauri175.html on line 45: Ihre Sowana-Beraterin hat wertvolle und interessante Tipps für Sie und beantwortet gern Ihre Fragen. Lernen Sie etwas Neues kennen, lassen Sie sich in einer netten und gemütlichen Runde von Sowana begeistern – und überzeugen Sie sich selbst, dass unsere Produkte!
xxx/ellauri176.html on line 57: Havelock argues that the story of Phryne swimming naked in the sea is probably a sensationalized fabrication. Because Plutarch saw the statues in Thespiae and Delphi himself. Cavallini does not doubt their existence. She does think that the love between Praxiteles and Phryne was an invention of later biographers. Thebes was restored in 315 or 316 BC, but it is doubtful if Phryne ever proposed to rebuild its walls. Diodorus Siculus writes that the Athenians rebuilt the greater part of the wall and that Cassander provided more aid later. He makes no mention of Phryne's alleged offer.
xxx/ellauri176.html on line 104:
xxx/ellauri176.html on line 188: Et le Docteur Pascal, me demanderez-vous? Ben le Docteur Pascal, il a bien chié dans la colle avec son idée extravagante. Il le sait, il le reconnait. J’espère qu’il reviendra sur cet épisode dans le tome qui lui est consacré et qui s’intitule sobrement Le Docteur Pascal (Tohtori paskantaa liisteriin).
xxx/ellauri176.html on line 489: Behalve Geslachtsdeel, die geloof ik fret wil worden. OpenSubtitles2018.v3
xxx/ellauri176.html on line 561: Bellow * * * *
xxx/ellauri176.html on line 726: 63. Talossa on samanlainen tökerö ulkoportaikko kuin Beforeignersin huumepoliisilla. Mayumin kämppis on haluton avaamaan ovea koska hän on niin sotkuinen.
xxx/ellauri176.html on line 751: 71. Mikä on kiihottavampaa kuin komea närkästynyt mies ilman rihmankiertämää. Michael hypistelee Reiskan pikkuisia rintoja. Reiska kuvitteli izensä transuxi. Reiska halusi gigolon joka reikään. Lilluitko sinä kylvyssä lukuisien homomiesten kanssa? Michael teki käsieleen aikalisän merkixi. Urheiluklischeitä. Jock strappeja. Hardy boys on poikakirjasarjan kovat kollit. Benjy eli kusilaari on heterotyttö lesbojengissä. Kyltässä niteessä on hälyttävän paljon quirky juttuja. Sujauta suorastaan mässäilee niillä. Ei savua ilman tulta!
xxx/ellauri177.html on line 101: Myöhemmin teologiassa hän seurasi vain Rorbacherin kirkonhistorian kurssia altistumatta; hän meni Goussetin väitteisiin asti, Bouvierin teologiseen ohjeeseen asti, uskaltamatta koskea Bellarmineen, Liguoriin, Suareziin tai tökkiä Akvinolaisen Pyhää Tuomasta. Vain Pyhä Raamattu kiehtoi häntä. Hän löysi siitä kaiken tarvittavan tiedon, tarinan äärettömästä rakkaudesta, joka riitti opetukseksi hyväntahtoisille hölmöille. Hän vain hyväksyi mestariensa väitteet, vapautti heidät kaikesta tutkimisen huolesta, ei tarvinnut tätä sekamelskaa rakastaakseen, syyttäen kirjoja rukousajan varastamisesta. Hän oli jopa onnistunut unohtamaan yliopistovuodet. Hän ei enää tiennyt, hän oli vain suorapuheinen lapsus, joka palasi katekismuksen änkytykseen.
xxx/ellauri178.html on line 34: Benita_Roth.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri178.html on line 43: Myöhempien aikojen lukijat, jotka pääsevät perehtymään Philip Rothinkin kaltaisen, yksityisyyttään tiukasti varjelevan kirjailijan salaisuuksiin, voivat kivuttomasti varmistaa, oliko taiteilijalla kenties painaviakin syitä niljakkaan omaelämakerrallisen aineiston kirjaan pierauttamiseen. (Paizi siis raha, exhibitionismi ja kostonhimo.) Noita samoja lukijoita on melkein pakko kadehtia niistä ulkokirjallisista tiedoista joita uutterat elämäkerturit luultavasti saavat kaivettua esiin. Kuinka jännittävää olisikaan jo nyt tutustua siihen mitä Philip Rothin (tai Saul Bellowin tai Norman Mailerin tai Bernard Malamudin) kaltaisten nuppikullien teosten runttaamien naisten mahdolliset esikuvat ajattelevat romaanien haaraväliin juuttuneista rakkaussuhteista. Semmoiset năkökulmat ehkä korjaisivat mieskirjailijoiden karkeimpia -epaoikeudenmukaisuuksia: ainakin romaanien hirviomäisimmät naiset saisivat koston mahdollisuuksia. Hahaa, nyt ollaan siinä pisleessä ja hyvin tiedetään, että ne kirjat on täyttä valetta, toxista misogyynistä panettelua paneskelun lomassa.
xxx/ellauri178.html on line 55: Nytpä lähden siis vertaamaan miten törkyturvan goin Baileyn ja selvästi siivomman juuden Nadelin tiiliskivenkokoiset vaihtoehtoiset totuudet kohtelee Claire Blumenthalia. Beetle Bailey oli Phillu Roth bändäri, joten voi odottaa että sen tilityxessä Phillua silitellään ja sen naiset saa kylmää kyytiä.
xxx/ellauri178.html on line 70: Clairen 1. ex-husband-to-be Rod Steiger näyttäytyi Rothille 1. kerran Speedo-homouikkareissa ja ärjäisi ensi sanoixi: mitäs tuijotat? Tarviziko edes kysyä. Rothilla oli pienet pyöreät professorilasit (paizi kuvissa). Claire oli 45 ennenkuin ne edes pääsi vällyihin. Pari päivää myöhemmin Phillu lähti miesystävänsä mökille as per prior agreement. Sama kuin jos mä olisin lähtenyt lörppävitun mukaan sille pyöräreissulle Belgiaan.
xxx/ellauri178.html on line 111: Tästä aiheesta piti Pilin tehdä term paper mutta se bylsikin vaan Lontoossa kahta (2) ruozalaista tyttöä jotka tiesivät että WW2 oli kaikkien syytä. Pili jenkkijutkuna meinas saada hepulin. Bettan koitti tehdä izarin ja Pili syytti siitä Gittania. Vitun Raskolnikov, tai Puddinhead Wilson. Pudd'nhead Wilson (1894) is a novel by American writer Mark Twain. Its central intrigue revolves around two boys—one, born into slavery, with 1/32 black ancestry; the other, white, born to be the master of the house. The two boys, who look similar, are switched at infancy. Each grows into the other's social role.
xxx/ellauri178.html on line 183: Sometimes the sky is overcast ... And I am feeling blue... And as the hours wander by... I know not what to do... And sometimes there is tragedy . . . To meet me at the door... And I must wonder whether life . . . Is worth my fighting for ... always there is some way out... And I have come to know ... That brighter things will comfort me ... In just a day or so .. And I have learned that what is past . . . Was purposeful and good. But in my bed of bitterness ... It was misunderstood... There is a certain destiny...! In every human quest .. Because when anything goes wrong... It happens for the best.
xxx/ellauri179.html on line 109: The Purple Land is a novel set in 19th-century Uruguay, first published in 1885 under the title The Purple Land that England Lost. Initially a commercial and critical failure, it was reissued in 1904 with the full title The Purple Land, Being One Richard Lamb's Adventures in the Banda Orientál, in South America, as told by Himself.
xxx/ellauri179.html on line 197: It could be “the cod of the hunter,” or “the cod of the bullfighter,” or (most fittingly) “the cod of the sea.” It didn’t matter what cod one chose — just as long as it provided rules for living a life of rectitude and dignity in an otherwise meaningless universe. Bets are off about the outcome of a war, says Hem's cod, for instance.
xxx/ellauri179.html on line 284: Bernice Kert states: "It has also been said that Ernest's lifelong assertion of masculine power grew out of his emotional need to exorcise the painful memory of his mother asserting her superiority over his father." Major General Charles Lanham, a friend of Ernest's, said that he was the only man he ever knew who really hated his mother. Tutun oloista.
xxx/ellauri179.html on line 292: His works were burnt in the bonfire in Berlin on May 10, 1933 as being a monument of modern decadence. That was a major proof of the writer’s significance and a step toward world fame.
xxx/ellauri179.html on line 370: “Bring my friend a Bellini, Juice.”
xxx/ellauri179.html on line 384: “A Bellini?” Nick asked.
xxx/ellauri179.html on line 488: “I've come to appreciate this. The harsh details in the background with the stillness in the foreground here—” It was Swans Reflecting Elephants by Dalí. “See this arrogant son of a bitch, Juice, missing the scene. The elephants standing on the shore and the swans floating over them.” Behind the swans grew trees, twisting to the sky. “He's so arrogant. And ignorant. He walked all the way from the town up the hill in the distance and here he's facing away with his hand on his hip. He can't see the color of the sky different from the reflection in the pond.”
xxx/ellauri179.html on line 552: “Be careful, Papa. You never know.”
xxx/ellauri179.html on line 582: If you were going for a Hemingway style, you've nailed it. Unfortunately, I hate Hemingway's style. This reads a lot like him: no personality, no emotion, uninteresting, dialogue that makes me feel nauseous, feels pointless. Beige prose. Yes, you've nailed Hemingway. But don't take this criticism harshly. I'm sure someone who's a Hemingway fan (the other 55,000 subscribers) will say delightful things.
xxx/ellauri179.html on line 654: William Jennings Bryan (March 19, 1860 – July 26, 1925) was an American orator and politician. Beginning in 1896, he emerged as a dominant force in the Democratic Party, running three times as the party's nominee for President of the United States in the 1896, 1900, and the 1908 elections, always losing. He served in the House of Representatives from 1891 to 1895 and as the Secretary of State under Woodrow Wilson. Because of his faith in the wisdom of the common people, he was often called "The Great Commoner". Pöljän näköinen kalju paxulainen.
xxx/ellauri179.html on line 680: Below we are going to share with you the 12 most common chicken sounds you will hear from your flock and what they mean. If you have ever listened to a flock of hens as they free range across the yard, you will likely have heard a low murmuring between them all. It sounds peaceful and content. This murmuring is thought to have two meanings: The first being: “life is good, I am having a good time”. And the second relates to safety. They will all range within earshot of each other because there is safety in numbers. Some chickens will also purr in contentment (especially those that are petted on a regular basis). And you who thought only cats’ purred!
xxx/ellauri179.html on line 716: Distress: This is a higher pitched peeping – it is continuous and sounds unhappy. Being cold and hungry are the usual reasons.
xxx/ellauri179.html on line 764: Chris Lesley has been Raising Chickens for over 20 years and is a fourth generation chicken keeper. She can remember being a young child when her grandad first taught her how to hold and care for chickens. She also holds a certificate in Animal Behavior and Welfare and is interested in backyard chicken health and care.
xxx/ellauri179.html on line 817: is tied with Yogi Berra for most World Series doubles at 10 and holds the record for the most World Series hits at 58 for a player who never played for the New York Yankees, exceeded only by Yogi Berra and Mickey Mantle.
xxx/ellauri179.html on line 820: Bishop Manning was a Bishop in New York City, who played a prominent role in World War I. Kake refers to him, when discussing his school life, and showing who he was surrounded by. In 1939-40, Manning took a leadership role in the successful effort to force the City University of New York to rescind their offer of a professorship to the philosopher Bertrand Russell.
xxx/ellauri179.html on line 964: Beefy face an’ grubby ’and Paxut posket ruma perse ---
xxx/ellauri179.html on line 993: Does this make Ernest Hemingway a bad writer? Does it mean we should no longer read him? I don’t think so. But then again I wrote his biography so I may be biased. The aesthetic satisfaction and sheer joy of reading such works as “In Our Time” and “A Moveable Feast,” or encountering the enduring truths of such novels as “A Farewell to Arms,” “For Whom the Bell Tolls” and, yes, “The Sun Also Rises” are undeniable. The books remain. So does racism and antisemitism. There are here to stay.
xxx/ellauri179.html on line 997: So Why the Hell Are We Still Reading Ernest Hemingway? Because we are pricks, an pricks just love assholes.
xxx/ellauri179.html on line 1030: Belmonte Juan">Juan Belmonte popularizó la media verónica desarrollándola en dos tiempos, es decir, iniciada como verónica y cortada después, de donde tomó su nombre . Manolito con los dientes muy grandes la ejecutaba a veces citando de frente a pies juntos y de rodillas.
xxx/ellauri186.html on line 37: Pidän rupattelevista kirjoista ja kirjailijoista. Esim Rabelais (soveltuvin osin), Cervantes, Sterne, Richardson, Fielding, Saramago, Bellow kirjassa Augie March (ei muut).
xxx/ellauri186.html on line 44: And thus did the Hen reward Beecher.
xxx/ellauri186.html on line 47: Beecher-kadulta.
xxx/ellauri186.html on line 60: Sokrates oli ruma kuin ikäloppu koira, mutta pääsi silti sievän Alkibiadeen takaluukulle. Mitä tästä opimme? Saul Bellow voi kertoa.
xxx/ellauri186.html on line 65: Sale päätti ruveta kirjailijaxi luettuaan Harriet Beecher Stowen kirjan Setä Tuomon tupa. Vanhana se oli niin rasisti ettei saanut Chicagoon omaa katua. Johkin puistoon tehtiin Saul Bellow pururata. Seneca neuvoi kohtelemaan orjia lempeästi ettei ne pala loppuun ennen aikojaan.
xxx/ellauri186.html on line 67: Kirkkoherra Beecher sanoi seurakunnalleen: Olette jumalia, olette kristallia; kasvonne säteilevät. (Lähde: Augien talli)
xxx/ellauri186.html on line 69: Henry Ward Beecher (June 24, 1813 – March 8, 1887) was an American Congregationalist clergyman, social reformer, and speaker, known for his support of the abolition of slavery, his emphasis on God's love, and his 1875 adultery trial. His rhetorical focus on Christ's love has influenced mainstream Christianity to this day.
xxx/ellauri186.html on line 74: Henry Ward Beecher was the son of Lyman Beecher, a Calvinist minister who became one of the best-known evangelists of his era. Several of his brothers and sisters became well-known educators and activists, most notably Harriet Beecher Stowe, who achieved worldwide fame with her abolitionist novel Uncle Tom's Cabin. Henry Ward Beecher graduated from Amherst College in 1834 and Lane Theological Seminary in 1837 before serving as a minister in Indianapolis and Lawrenceburg, Indiana.
xxx/ellauri186.html on line 76: In 1847, Beecher became the first pastor of the Plymouth Church in Brooklyn, New York. He soon acquired fame on the lecture circuit for his novel oratorical style in which he employed humor, dialect, and slang. Over the course of his ministry, he developed a theology emphasizing God's love above all else. He also grew interested in social reform, particularly the abolitionist movement. In the years leading up to the Civil War, he raised money to purchase slaves from captivity and to send rifles—nicknamed "Beecher's Bibles"—to abolitionists fighting in Kansas. He toured Europe during the Civil War, speaking in support of the Union. Beecher oli selkeästi Lutherin linjoilla K.S. Laurilan raportoimassa teologis-poliittisessa kiistassa.
xxx/ellauri186.html on line 78: After the war, Beecher supported social reform causes such as women's suffrage and temperance. He also championed Charles Darwin's theory of evolution, stating that it was not incompatible with Christian beliefs. He was widely rumored to be an adulterer, and in 1872 the Woodhull & Claflin's Weekly published a story about his affair with Elizabeth Richards Tilton, the wife of his friend and former co-worker Theodore Tilton. In 1874, Tilton filed charges for "criminal conversation" against Beecher. The subsequent trial resulted in a hung jury and was one of the most widely reported trials of the century. Tolstoi olisi ollut tyytyväinen siihen että syyllinen vapautettiin ja valamiehet hirtettiin.
xxx/ellauri186.html on line 80: Beecher's long career in the public spotlight led biographer Debby Applegate to call her biography of him The Most Famous Man in America. Niitä on piisannut.
xxx/ellauri186.html on line 81: Beecher married Eunice Bullard in 1837 after a five-year engagement. Their marriage was not a happy one; as Applegate writes, "within a year of their wedding they embarked on the classic marital cycle of neglect and nagging", marked by Henry's prolonged absences from home. The couple also suffered the deaths of four of their eight children.
xxx/ellauri186.html on line 83: Beecher enjoyed the company of women, and rumors of extramarital affairs circulated as early as his Indiana days, when he was believed to have had an affair with a young member of his congregation. In 1858, the Brooklyn Eagle wrote a story accusing him of an affair with another young church member who had later become a prostitute. The wife of Beecher's patron and editor, Henry Bowen, confessed on her deathbed to her husband of an affair with Beecher; Bowen concealed the incident during his lifetime.
xxx/ellauri186.html on line 85: Several members of Beecher's circle reported that Beecher had had an affair with Edna Dean Proctor, an author with whom he was collaborating on a book of his sermons. The couple's first encounter was the subject of dispute: Beecher reportedly told friends that it had been consensual, while Proctor reportedly told Henry Bowen that Beecher had raped her. Regardless of the initial circumstances, Beecher and Proctor allegedly then carried on their affair for more than a year. According to historian Barry Werth, "it was standard gossip that 'Beecher preaches to seven or eight of his mistresses every Sunday evening.'"
xxx/ellauri186.html on line 86: "The Beecher-Tilton Scandal Case" (1875)
xxx/ellauri186.html on line 88: In a highly publicized scandal, samana vuonna kuin K.S. Laurila näki päivänvalon, Beecher was tried on charges that he had committed adultery with a friend's wife, Elizabeth Tilton. In 1870, Elizabeth had confessed to her husband, Theodore Tilton, that she had had a relationship with Beecher. The charges became public after Theodore told Elizabeth Cady Stanton and others of his wife's confession. Stanton repeated the story to fellow women's rights leaders Victoria Woodhull and Isabella Beecher Hooker.
xxx/ellauri186.html on line 90: Henry Ward Beecher had publicly denounced Woodhull's advocacy of free love. Outraged at what she saw as his hypocrisy, she published a story titled "The Beecher-Tilton Scandal Case" in her paper Woodhull and Claflin's Weekly on November 2, 1872; the article made detailed allegations that America's most renowned clergyman was secretly practicing the free-love doctrines that he denounced from the pulpit. Woodhull was arrested in New York City and imprisoned for sending obscene material through the mail. The scandal split the Beecher siblings; Harriet and others supported Henry, while Isabella publicly supported Woodhull.The first trial was Woodhull's, who was released on a technicality.
xxx/ellauri186.html on line 92: Subsequent hearings and trial, in the words of Walter A. McDougall, "drove Reconstruction off the front pages for two and a half years" and became "the most sensational 'he said, she said' in American history". On October 31, 1873, Plymouth Church excommunicated Theodore Tilton for "slandering" Beecher. The Council of Congregational Churches held a board of inquiry from March 9 to 29, 1874, to investigate the disfellowshipping of Tilton, and censured Plymouth Church for acting against Tilton without first examining the charges against Beecher. As of June 27, 1874, Plymouth Church established its own investigating committee which exonerated Beecher.Tilton then sued Beecher on civil charges of adultery. The Beecher-Tilton trial began in January 1875, and ended in July when the jurors deliberated for six days but were unable to reach a verdict. In February 1876, the Congregational church held a final hearing to exonerate Beecher.
xxx/ellauri186.html on line 94: Stanton was outraged by Beecher's repeated exonerations, calling the scandal a "holocaust of womanhood". French author George Sand planned a novel about the affair, but died the following year before it could be written.
xxx/ellauri186.html on line 96: At his best, Beecher represented what remains the most lovable and popular strain of American culture: incurable optimism; can-do enthusiasm; and open-minded, open-hearted pragmatism ... His reputation has been eclipsed by his own success. Mainstream Christianity is so deeply infused with the rhetoric of Christ's love that most Americans can imagine nothing else, and have no appreciation or memory of the revolution wrought by Beecher and his peers.
xxx/ellauri186.html on line 98: In 1865, Robert E. Bonner of the New York Ledger offered Beecher twenty-four thousand dollars to follow his sister's example and compose a novel; the subsequent novel, Norwood, or Village Life in New England, was published in 1868. Beecher stated his intent for Norwood was to present a heroine who is "large of soul, a child of nature, and, although a Christian, yet in childlike sympathy with the truths of God in the natural world, instead of books." McDougall describes the resulting novel as "a New England romance of flowers and bosomy sighs ... 'new theology' that amounted to warmed-over Emerson". The novel was moderately well received by critics of the day.
xxx/ellauri186.html on line 164: Cassius Dio even reports that the Boudica uprising in Britannia was caused by Seneca forcing large loans on the indigenous British aristocracy in the aftermath of Claudius's conquest of Britain, and then calling them in suddenly and aggressively. Seneca was sensitive to such accusations: his De Vita Beata ("On the Happy Life") dates from around this time and includes a defence of wealth along Stoic lines, arguing that properly gaining and spending wealth is appropriate behaviour for a philosopher.
xxx/ellauri186.html on line 183:
xxx/ellauri186.html on line 265: Lowell married the novelist and short-story writer Jean Stafford in 1940. Before their marriage, in 1938, Lowell and Stafford were in a serious car crash, in which Lowell was at the wheel, that left Stafford permanently scarred, while Lowell walked away unscathed. The impact crushed Stafford's nose and cheekbone and required her to undergo multiple reconstructive surgeries. No wonder they had a tormented marriage.
xxx/ellauri186.html on line 294: In 1941, bugler and career soldier Private Robert E. Lee Prewitt (Montgomery Clift) transfers from Fort Shafter to a rifle company at Schofield Barracks on the island of Oahu. Because Prewitt was also a boxer, Captain Dana "Dynamite" Holmes wants him on his regimental team. Prewitt explains that he stopped fighting after blinding a friend and refuses. Consequently, Holmes makes Prewitt's life miserable and ultimately orders First Sergeant Milton Warden (Lancaster) to prepare a court-martial. Warden suggests doubling Prewitt's company punishment as an alternative. Prewitt is hazed by the other NCOs and is supported only by his close friend, Private Angelo Maggio (Sinatra).
xxx/ellauri186.html on line 357: Dagon tai Dagan oli merkittävä länsiseemiläinen viljan ja hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin laajalti koko muinaisessa Lähi-idässä. Dagan merkitsi heprean ja ugaritin kielissä "vilja", ja Dagania pidettiin auran keksijänä. Dagan tunnettiin erityisesti Raamatun mainitsemien filistealaisten jumalana. Hänelle omistettuja pyhäkköjä oli muun muassa Bet-dagonissa Asherissa, Gazassa ja Asdodissa. Dagonin palvonnasta on todisteita jo noin vuodelta 2500 eaa. Muinaisen Ugaritin Ras Shamrasta löydettyjen tekstien mukaan hän oli sateen ja hedelmällisyyden jumala Baalin isä.
xxx/ellauri186.html on line 391: Seuraavat juutalaiset kirjailijat mainitaan tiheimmin kun keskustellaan kafkalaisuudesta amerikkalaisessa romaanissa ja novellissa: Nathanael West, Isaac Rosenfeld, Delmore Schwartz, Paul Doodman, Saul Bellow, Norman Mailer, J. D. Salinger, Bernard Malamud, Philip Roth, Joseph Heller, Meyer Liben ja Susan Sontag. Sietää muistaa tutkijoiden varaus. Kafkan vaikutus on useimmiten ollut epäsuora ja kietoutunut Freudin ohella muidenkin idealähteiden kanssa: Dostojevski, Kierkegaard, Buber, Reich, Trotski, Sartre... Harvoin se näkyy niin voimallisen tarttuvana kuin Isaac Rosenfeldin (1918-1956) lyhyissä paraabeleissa.
xxx/ellauri186.html on line 394: Rosenfeld's short stories were inspired by his Chicago family: his bombastic father, his mother Miriam who died young, his sister, his unmarried aunts. He and his wife Vasiliki had two children, George and Eleni, the latter of which later became a Buddhist nun. He grew up a few blocks from Saul Bellow, and had known him since he was a teenager, when they worked on the same high school newspaper.
xxx/ellauri186.html on line 458: Be thus when thou art dead, and I will kill thee,
xxx/ellauri186.html on line 468: Beat a Venetian and traduced the state,
xxx/ellauri186.html on line 535: Syy on kaksitulkintainen sana, eivät kaikki syyt ole syypäitä. Tyyppiä ei tuomita syyllisexi johonkin ellei siitä ole vastaavaa hyötyä. Xerxes ruoski Hellespontosta, muttei siitä kostunut kuin ehkä sandaalit. Olkoonkin että Betlehemin lapset tapettiin Jeesuxen takia, ei Jeesuxen suomiminen siitä mitään toimita. Samasta syystä Jeesuxen tappaminen termiittiapinan genomin kelvottomuuden (lisääntymismenestyxen) takia on aivan hölmöä. Samaa vanhaa verikostoa, 3. ja 4. polveen asti. Verikostohan on järkevää jos sillä saa poistettua ikävän ituradan pelilaudalta. Jeesuxen naulizemisesta ei ollut sitäkään etua, mieshän oli käytännössä munaton.
xxx/ellauri186.html on line 569: Josen evankeliumissa Magdalan Maria on sama kuin Betanian, sen sisaruxet ovat Martta ja Lasarus. Voishan se niinnii olla.
xxx/ellauri186.html on line 580: The Best Thing in the World Maailman paras asia
xxx/ellauri186.html on line 587: Beauty, not self-decked and curled Kauneus ilman juhlameikkiä,
xxx/ellauri186.html on line 640: Jumala huokasi ja alkoi luetella yksitoikkoiseen sävyyn, ikään kuin puuduttaakseen kaiken säälin ja armeliaisuuden, ja eteni lisäksi aakkosittain, jottei tärkeysjärjestyksestä tulisi sanomista, Prahan Adalbert, surmataan seitsenkärkisellä pertuskalla, Canterburyn Aelfheah, hakataan kuoliaaksi häränluulla, Trevin Aemilius, mestataan, Augsburgin Afra, kuolee roviolla, Praenesten Agapetus, kuolee jaloista ripustettuna roviolla, Sisilian Agatha, kuolee rinnat leikattuina kuin body artisti, Rooman Agnes, maha viilletään auki, Bolognan Agricola, kuolee ristiinnaulittuna ja nauloilla lävistettynä, Sirmion Anastasia, kuolee roviolla rinnat leikattuina, Salonan Anastasius, hirtetään ja mestataan, Sienan Ansanus, surmataan kiskomalla sisälmykset ulos. Pamiers'n Antoninus, revitään neljän hevosen välissä palasiksi, Rivolin Antonius, hakataan kivillä ja poltetaan, Ravennan Apollinaris, surmataan nuijalla. Aleksandrian Apollonia, kuolee roviolla kun häneltä on ensin kiskottu suusta hampaat, Trevison Augusta, mestataan ja poltetaan, Ostian Aurea, hukutetaan myllynkivi kaulassa, Syyrian Aurea, kuolee nauloja täyteen hakatussa tuolissa kun veri vuotaa kuiviin. Auta, ammutaan kuoliaaksi nuolilla, Antiokian Babylas, mestataan. Nikomedeian Barbara, mestataan. Kyproksen Barnabas, kivitetään kuoliaaksi ja poltetaan. Rooman Beatrix, kuristetaan kuoliaaksi, Dijonin Benignus, surmataan keihäällä, Lyonin Blandina, kuolee raivoavan härän sarviin,
xxx/ellauri186.html on line 644: Besançonin Ferreol, mestataan, Sigmaringenin Fidelis, piikkinuijalla, Agenin Fides, kurkku viilletään, Filomena, nuolilla ja ankkurilla, Pamplonan Firminus, mestataan, Flavia Domitilla, samoin, Évoran Fortunato, ehkä samoin, Tarragonan Fructuosus, poltetaan, Ranskan Gaudentius, mestataan, Gelasius, samoin, rautakarstoilla kiduttamisen lisäksi, Burgundin Gengulphus, aisankannattaja, vaimonsa rakastajan surmaama, Budapestin Gerardus Sagredo, keihäällä, Kölnin Gereon, mestataan, Gervasius ja Protasius, kaksoset, samoin, Ghistellesin Godelewa, kuristetaan, Maria Goretti, samoin, Aostan Gratus, mestataan, Hadrianus, vasaroidaan kuoliaaksi alasimen päällä, Hermenegildus, surmataan kirveellä, Hieron, miekalla, Hippolytus, laahautuu kuoliaaksi hevosen perässä, Inácio de Azevedo, saa surmansa kalvinistien kädestä, nämä eivät ole katolilaisia, Napolin Januarius, mestataan vielä sen jälkeen kun hänet ensin on heitetty pedoille ja työnnetty uuniin, Jeanne d'Arc, poltetaan elävältä, João de Brito, kurkku viilletään, Prahan Johannes Nepomuklainen, hukutetaan, John Fisher, mestataan, Juan de Prado, päähän isketään tikari, Korsikan Julia, ensin leikataan rinnat ja sitten naulitaan ristiin, Nikomedeian Juliana, mestataan, Sevillan Justa ja Rufina, toinen teilataan, toinen kuristetaan, Antiokian Justina, poltetaan kiehuvalla piellä ja mestataan,
xxx/ellauri186.html on line 646: Alcalá de Henaresin Justus ja Pastor, mutta se Pastor ei ole tämä Paimen joka meillä on täällä, mestataan, Aleksandrian Katariina, mestataan, Würzburgin Kilianus, mestataan, Tarsoksen Kyyros, kuolee jo lapsena, kun tuomari hakkaa hänet tuomioistuimen portaisiin. Laurentius, kärvennetään kuoliaaksi parilalla, Toledon Leocadia, syöstään korkealta kalliojyrkänteeltä, Autunin Leodegarius, mestataan, sen jälkeen kun häneltä ensin on revitty silmät ja kieli, Gentin Livinus, kieli revitään suusta ja mestataan, Longinus, mestataan, Syrakusan Lucia, kurkku viilletään kun ensin on revitty silmät, Prahan Ludmila, kuristetaan, Tarragonan Maginus, mestataan sahanteräisellä sirpillä, Kappadokian Mamans, suolet kiskotaan ulos, Manuel, Sabel ja Ismael, Manueliin isketään rautanaula kummallekin puolelle rintaa ja päähän korvasta korvaan ulottuva naula ja kaikilta viilletään kurkku, Antiokian Margareeta, soihdulla ja rautakammalla, Persian Marius, miekalla, kädet leikataan irti, Marokon marttyyrit Berardus de Carbio, Petrus a S. Geminiano, Otho, Adjutus ja Accursius, kaikilta viilletään kurkku, Rooman Martina, mestataan, Agaunen Mauritus, miekalla, Einsiedelnin Meinrad, nuijalla,
xxx/ellauri186.html on line 653: ja Jumala jatkoi, Sensin Sabinianus, kurkku viilletään, Assisin Sabinus, kivitetään, Toulousen Saturninus, sidotaan härän raahattavaksi, Scubiculus, mestataan, Sebastianus, surmataan nuolilla, Astin Secundus, mestataan, Tongerenin ja Maastrichtin Servatius, surmataan puukengän iskulla, niin mahdottomalta kuin kuulostaakin, Barcelonan Severus, päähän survaistaan naula, Exeterin Sidwel, mestataan, burgundien kuningas Sigismund, syöstään kaivoon, Sixtus, mestataan, Stefanos, kivitetään, Autunin Symphorianus, mestataan, Ikonionin Tekla, silvotaan ja poltetaan, Tharsicius, kivitetään, Theodorus, kuolee roviolla, Canterburyn Thomas Becket, kalloon survaistaan miekka, Thyrsus, sahataan, Tiburtius, mestataan, Efesoksen Timoteus, kivitetään, Pisan Torpes, mestataan, Torquatus ja kaksikymmentä seitsemän muuta, saavat surmansa kenraali Musan toimesta Guimarãesin porteilla, Urbanus, mestataan, Limogesin Valeria, samoin, Valerianus, samoin, Camerinon Venantius, kurkku viilletään, Marseillen Victor, kaula katkaistaan, Rooman Victoria, surmataan sen jälkeen kun suusta on revitty kieli, Trenton Vigilius, toinen puukengällä surmattu, Viktor, mestataan, Wilgefortis eli Liberata eli Eutropia, neitsyt, jolle kasvoi parta, ristiin, Zaragozan Vincentius, myllynkivellä ja piikkiparilalla, Ravennan Vitalis, keihäällä, ynnä muita, ynnä muita, ynnä muita, samoin, samoin ja samoin, nyt rittää.
xxx/ellauri186.html on line 804: b) Furthermore, this objection ignores the history behind the Infancy Gospels themselves and the intentions behind their creation. The Christians penning the gospels knew they were creating stories that were not meant to be read as truth or contain actual, correct historiography. How do we know? Because of 1)-5). And above all, because 6) OUR God said so (to the patriarchs (p.c.), and they should know).
xxx/ellauri187.html on line 51: Bei diesem Werk handelt es um eines der bekanntesten Dinggedichte und ist als Hommage an den Bildhauer Auguste Rodin zu sehen. Rilke arbeitete in den Jahren 1905/06 als Privatsekretär bei diesem bekannten Bildhauer.
xxx/ellauri187.html on line 107: Rilke spent his life wandering. From an art colony in Germany he migrated to a position as Rodin's secretary in Paris; the sculptor eventually claimed that the poet was answering letters without his permission and summarily dismissed him, as much to Rilke's relief as to his chagrin. From Berlin he made two pilgrimages to Russia to meet Tolstoy, on one trip going nearly unacknowledged because of a titanic quarrel between the count and the countess. He traveled from Italy to Vienna to Spain to Tunisia to Cairo. His restless peregrinations had their origins in his epoch, and in a temperament forced painfully to choose perfection of the life or of the work. Rilke's academic sponsor and friend was Georg Simmel, the celebrated German sociologist and philosopher of modernity. In "The Adventurer," one of his most famous essays, Simmel argued that only the experience of art or adventure could invest time with the significance once lent it by religious ritual. The work of both art and adventure had a beginning and an end; they were each an "island in life" that briefly imparted a transcendent wholeness to experience. And of all possible modern adventures, Simmel concluded, the one that most completely combined the profoundest elements of life with a momentary apprehension of what lay beyond life was the love affair.
xxx/ellauri187.html on line 121: Freedman's Rilke, oddly enough, dwells on the dark underside of contemporary American life. Behind the mingled, multicolored yarn of his passions, obsessions, powerful yearnings, and self-interest--all wisely balanced in Donald Prater's majestic and definitive 1986 biography--Freedman sees only self-interest. Rilke is "hucksterish." His carefully cultivated literary success Freedman characterizes as a "relentless career." He refers to Rilke's "careerist standards." The places Rilke settles in for a time are not homes but Rilke's "bases."
xxx/ellauri187.html on line 131: One ugly phrase in a personal letter, for instance (out of a vast personal correspondence), referring to Franz Werfel as a "Jew-boy," and some murky generalities about Werfel's "Jewish attitude toward his work," do not an anti-Semite make. Rilke cherished the many Jews he knew, including Simmel; he enjoyed reading the Hasidic philosopher Martin Buber and steeped himself in Jewish Scripture, claiming that Judaism was closer than Christianity to God. He also remained a lifelong champion of Werfel's work. And a reader discovers buried deep in Freedman's footnotes that Rilke wrote the offending letter to the poet Hugo von Hoffmannsthal, a good friend and an important patron. Hoffmannsthal was also Jewish, and he shared Rilke's negative views on the superambitious Werfel, who emigrated to America and, in 1941, published The Song of Bernadette, a novel about a miracle at Lourdes. Freedman doesn't mention that about five months after Rilke wrote the letter to Hoffmannsthal, along with a nearly identical letter to his patron Princess Marie von Thurn und Taxis, Rilke again wrote similar letters to the two of them praising Werfel's poetry so exuberantly that they almost sound like retractions of his first letters.
xxx/ellauri187.html on line 143: Throughout 600 pages Freedman gives us encounter after encounter between Rilke and the women in his life, in which the women are flawless angels and Rilke a consummate villain. If Rilke's dear friend the great German painter Paula Modersohn-Becker found herself trapped in a stifling marriage, Rilke was a traitor for not extricating her. If Lou Andreas-Salomé told the young Rilke to go off somewhere because one of her other lovers was coming to visit, Rilke's anger was the symptom of an unbalanced psyche.
xxx/ellauri187.html on line 178: In 2002 Siegel received the National Magazine Award in the category "Reviews and Criticism". Jeff Bercovici, (alias sprezzatura), writing in Media Life Magazine, quoted the award citation, which called the essays "models of original thinking and passionate writing... Siegel's tough-minded yet generous criticism is prose of uncommon power—work that dazzles readers by drawing them into the play of ideas and the enjoyment of lively, committed debate".
xxx/ellauri187.html on line 237: beisammen, blühend, wie in einem Beet, yxissä, punastellen, kuin aamurukouksissa,
xxx/ellauri187.html on line 286: Jerome's Against Helvidius (c. 383) paved the way for aspects of future Josephite devotion with his assertion that Joseph was always a virgin. Poor guy. The earliest record of a formal devotional following for Joseph in the Western Church is in the abridged Martyrology of Rheinau in Northern France, which dates to the year 800. References to Joseph as nutritor Domini ("educator/guardian of the Lord") from the 9th to the 14th centuries continued to increase as Mariology developed, and by the 12th century, along with greater devotion to Mary, the writings of the Benedictine monks began to foster a following for Joseph and they inserted his name in their liturgical calendars and their martyrology.
xxx/ellauri187.html on line 290: In the 15th century, major steps were taken by Bernardine of Siena, Pierre d'Ailly, and Jean Gerson, the chancellor of the Cathedral of Notre Dame, Paris. Gerson wrote a lengthy treatise in French titled Consideration sur Saint Joseph and a 120-verse poem in Latin about Saint Joseph. In 1416 to 1418, Gerson preached sermons on Saint Joseph at the Council of Constance in which he borrowed heavily from Marian themes.
xxx/ellauri187.html on line 370: In 1921 Groddeck published his first psychoanalytic novel, Der Seelensucher. Ein psychoanalytischer Roman, later published in English as "The Seeker of Souls". After reading it and promoting its publication Freud commended Groddeck to the Berlin Psychoanalytic Association. Ein gewisser Alfred Polgar in his comprehensive review (Berliner Tageblatt, 20 December 1921) found "nothing comparable among German books" and felt reminded of Cervantes, Swift, und Rabelais.
xxx/ellauri187.html on line 645: The Jewish community in Chicago, one of the wealthiest in the world, has always exercised an extremely powerful degree of behind the scenes influence in the Windy City, an influence just as pervasive and powerful (if not more so) as that of the Italian organized crime syndicates, all the more sinister for being far less visible. Read more in Saul Bellow's Adventures of Augie March.
xxx/ellauri187.html on line 647: Between October of 1955 and December of 1956, a total of five White children, 3 young boys (two brothers and a friend) and 2 teenage sisters were abducted and murdered in a manner which was suggestive of Jewish ritual sacrifice, the liturgical object of which is to obtain Gentile blood to mix with the matzoh used in several esoteric Jewish religious ceremonies such as Purim, Passover, and Kol Nidre at Yom Kippur.
xxx/ellauri193.html on line 128: Before South Africa became a republic in 1961, politics among white South Africans was typified by the division between the mainly Afrikaner pro-republic conservative and the largely English anti-republican liberal sentiments, with the legacy of the Boer War still a factor for some people. Once South Africa became a republic, Prime Minister Hendrik Verwoerd called for improved relations and greater accord between people of British descent and the Afrikaners. He claimed that the only difference was between those in favour of apartheid and those against it. The ethnic division would no longer be between Afrikaans and English speakers, but between blacks and whites.
xxx/ellauri193.html on line 312: Carlson's paternal grandparents were Richard Gere and Pamela Anderson, teenagers who placed "Dick" at The Home of The Worriers orphanage where he was wet nursed first by Carl Bellman's tjänare Mollberg, then a maiden, near Boston, and finally by a tannery worker with Swedish accent named Florence Nightingale, and as a result adopted at the age of two-years-old the reactionary views of upper-middle-class Finland immigrants, the Carlsons, and the oldest tanner in America and his wife.
xxx/ellauri193.html on line 365: Beslutet att sparka Carlson ska ha varit en direkt följd av den stämning som lämnats in mot Fox från hans tidigare producent Abby Grossberg, enligt källor till Los Angeles Times.
xxx/ellauri193.html on line 661: The Believer is published by the Beverly Rogers, Carol C. Harter Black Mountain Institute. Daniel Handler (s. 28. helmikuuta 1970 San Francisco, Kalifornia) on läskiponzo yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten Surkeiden sattumusten sarja -kirjoistaan, jotka hän on kirjoittanut käyttäen salanimeä Lemony Snicket. Surkeiden sattumusten sarja on mustaa huumoria sisältävä 13-osainen sarja, joka keskittyy Charles Baudelairen orpojen sisarusten elämään ja salaperäiseen järjestöön nimeltä Retuperän VPK. Kirjoittamalla eri nimellä Handler lisäsi itsensä tarinaan. Eli teki tollaset Nobel-lautakunnan temput, oman hännän nostaja. Surkeiden sattumusten sarja on erityisen suosittu Yhdysvalloissa ja siitä on tehty myös Brad Silberlingin ohjaama elokuva Lemony Snicketin surkeiden sattumusten sarja vuonna 2004. Elokuva sai Oscar-palkinnon parhaasta maskeerauksesta.
xxx/ellauri193.html on line 675: Ankea alku: Baudelairet joutuvat ilkeän kreivi Olafin huostaan. (The Bad Beginning, suom. Mika Ojakangas 2001)
xxx/ellauri193.html on line 737: Wounds must be healed. Therefore, he did not agree with the submission that the committee must review section 11 of the Constitution and reinstate the death penalty. Besides, hanging is bloodless, no wounds no unseemly splatter of blood.
xxx/ellauri193.html on line 828: Nationally, the overall rate of serious reversible error in capital cases is 68% - nearly seven out of every ten cases … The most common errors, prompting the most reversals at the state post-convictions stage, are (a) egregiously incompetent defence lawyers, mostly court appointed, who did not even look for – and demonstrably missed – important evidence that the defendant was innocent or did not deserve to die. 82% of those convictions overturned at the state level were found to deserve less than death when errors were corrected on re-trial; 7% were found innocent of the capital crime. Only 11% of those capital convictions reversed on state review were still found to deserve death on retrial … These high error rates exist all over the nation. 24 states with the death penalty have overall error rates of 52% or higher. 22 of the states have overall error rates of 60% or higher. 15 states have error rates of 70% or higher. To err is human. Better err on the safe side.
xxx/ellauri195.html on line 167: Mihinkähän mahtaa Saul Bellow tässä kohtaa viitata?
xxx/ellauri195.html on line 278: Short Story: Norman Mailer THE GREATEST THING IN THE WORLD Nov/Dec 1941 STORY MAGAZINE. MAILER'S FIRST PUBLICATION IN A NATIONALLY-CIRCULATED MAGAZINE, AT 18 YEARS OLD WHILE AN ENGINEERING STUDENT AT HARVARD. Other contributions by Eli Cantor, Morton Fineman and Padraic Fallon, etc. Two corners lightly bumped, spine a bit faded, overall in great shape.
xxx/ellauri195.html on line 310: Women are the rails on which men run. Saul Bellow
xxx/ellauri195.html on line 345: En ole koskaan ostanut mitään Amazonilta, enkä osta vastakaan. Jos pöydälläni olisi iso nappi jossa lukisi: räjäytä Amazon, painaisin sitä. Pienemmässä napissa lukisi: lähetä Jeff Bezos maata kiertävälle radalle Elon Muskin kyydissä avoautossa ilman kypärää ja laskuvarjoa. Maailman vahvimmalle Nallelle olis töitä.
xxx/ellauri195.html on line 356: Uli ei ole vain antiradikaalin kalvinisti tobleronipapin römppäperseen talonpojan renki. Uli oli ennen kaikkea sirkeä langanlaiha punapää Ulrike Schwall, mutta myös albiinon näköinen lingvisti Ulrich Heid. Uli rengistä kertovasta tökeröstä propagandatekeleestä tuli mieleen ensin Rousseaun Julie, sitten Jeff Bezosin Amazon, tuo lopun ajan palkkaorjien julma isäntä. Kumpikin koittaa riistää rengeiltä ja piioilta paizi voimat myös vapaa-ajan ja ajatuxen vapauden. Sähköautotehtailija Elon Musk koittaa samaa ostamalla Twitter-propaganda-aseen.
xxx/ellauri199.html on line 157: Darkness Beneath Dreamland IV: Run From Red Remoras Of Neptune
xxx/ellauri199.html on line 173: Acrostic • Africa • Alone • America • Angel • Anger • Animal • Anniversary • April • August • Autumn • Baby • Ballad • Beach • Beautiful • Beauty • Believe • Bipolar • Birth • Brother • Butterfly • Candy • Car • Cat • Change • Chicago • Child • Childhood • Christian • Children • Chocolate • Christmas • Cinderella • City • Concrete • Couplet • Courage • Crazy • Culture • Dance • Dark • Dark humor • Daughter • Death • Depression • Despair • Destiny • Discrimination • Dog • Dream • Education • Elegy • Epic • Evil • Fairy • Faith • Family • Farewell • Fate • Father • Fear • Fire • Fish • Fishing • Flower • Fog • Food • Football • Freedom • Friend • Frog • Fun • Funeral • Funny • Future • Girl • LGBTQ • God • Golf • Graduate • Graduation • Greed • Green • Grief • Guitar • Haiku • Hair • Happiness • Happy • Hate • Heart • Heaven • Hero • History • Holocaust • Home • Homework • Honesty • Hope • Horse • House • Howl • Humor • Hunting • Husband • Identity • Innocence • Inspiration • Irony • Isolation • January • Journey • Joy • July • June • Justice • Kiss • Laughter • Life • Light • Limerick • London • Lonely • Loss • Lost • Love • Lust • Lyric • Magic • Marriage • Memory • Mentor • Metaphor • Mirror • Mom • Money • Moon • Mother • Murder • Music • Narrative • Nature • Night • Ocean • October • Ode • Pain • Paris • Passion • Peace • People • Pink • Poem • Poetry • Poverty • Power • Prejudice • Pride • Purple • Lgbtq • Racism • Rain • Rainbow • Rape • Raven • Red • Remember • Respect • Retirement • River • Romance • Romantic • Rose • Running • Sad • School • Sea • September • Shopping • Sick • Silence • Silver • Simile • Sister • Sky • Sleep • Smart • Smile • Snake • Snow • Soccer • Soldier • Solitude • Sometimes • Son • Song • Sonnet • Sorrow • Sorry • Spring • Star • Strength • Success • Suicide • Summer • Sun • Sunset • Sunshine • Swimming • Sympathy • Teacher • Television • Thanks • Tiger • Time • Today • Together • Travel • Tree • Trust • Truth • Valentine • War • Warning • Water • Weather • Wedding • Wind • Winter • Woman • Women • Work • World
xxx/ellauri199.html on line 253: (Uggo: An extremely ugly person.) If aliens were to study Earth’s religions, I think they would separate them into four main categories. They would call them Abrahamism (Judaism, Christianity, and Islam), Dharmism (Daosim, Hinduism, Buddhism, and Confucianism), Humanism (the worship of human beings), and Naturalism (the worship of science and laws of nature). I believe that instead of calling it religion in the way that we do, they would call it devotion because that is what all of these categories have in common. The people in them do not share rituals or doctrine, but they share devotion to the same entities. Because almost every human could fit into one of these categories of devotion, I do not think aliens would recognize atheism, and would consider every human to have some kind of devotion.
xxx/ellauri199.html on line 291: Have you read these poets? Walter de la Mare • Dorothy Parker • Max Ehrmann • Sara Teasdale • Paul Laurence Dunbar • Christina Georgina Rossetti • Jose Marti • Robert W Service • Allen Ginsberg • Judith Wright • Siegfried Sassoon • Wilfred Owen • Elizabeth Bishop • Nissim Ezekiel • Billy Collins • Lewis Carroll • Nizar Qabbani • Sir John Betjeman • Richard Brautigan • Henry Van Dyke
xxx/ellauri199.html on line 299: Have you read these poets? Christina Georgina Rossetti • Jose Marti • Robert W Service • Allen Ginsberg • Judith Wright • Siegfried Sassoon • Wilfred Owen • Elizabeth Bishop • Nissim Ezekiel • Billy Collins • Lewis Carroll • Nizar Qabbani • Sir John Betjeman • Richard Brautigan • Henry Van Dyke • George Gordon Byron • Jose Rizal • Thomas Hardy • William Carlos Williams • Ezra Pound
xxx/ellauri199.html on line 334: Be still, O tyrant of the main;
xxx/ellauri199.html on line 596:
xxx/ellauri199.html on line 717: Kato! Sielu luuhottaa tiehensä, Behold! the soul shall waft away,
xxx/ellauri199.html on line 754: Beatlesit">Kalmarin puutarhassa
xxx/ellauri199.html on line 775: Myrskyn alapuolella Below the storm
xxx/ellauri199.html on line 777: Aaltojen alla Beneath the waves
xxx/ellauri199.html on line 784: Koska me tiedämme Because we know
xxx/ellauri199.html on line 794: Aaltojen alla Beneath the waves
xxx/ellauri199.html on line 865: Before his palace gates do make
xxx/ellauri199.html on line 927: No ei toikaan mua kummemmin säväytä. Mitähän lie runoilija tarkoittanut tässä? 1964 oli Krutsevin aikoja, oisko jotain poliittista kuitenkin? Eikös Karjalan palauttamisesta ollut silloin puhetta? Viipuri on ikivanha venäläinen kaupunki. Muistan koulupoika-ajoilta, miten Hrustshev sanoi: Berliini on hyppysissäni. Berliini on Lännen arin elin (testicles). Kun haluan, että Länsi vikisee, puristan Berliinistä. Putin tekee samaa Ukrainassa. Kun Hrushtshev lempattiin ja komennon otti troikka, ei presidenttikollega Suomessa ollut moksiskaan: ”Minulla on ollut Kremlissä hyvä ystävä, ja nyt heitä on kolme”, lausahti Urkki jaloilleen pudonneena. Koronaisella Salellakin on vähintään 3 ystävää, kaikki kyllä lännen suunnalla.
xxx/ellauri199.html on line 932: Kun rockmusiikki tuli Suomeen, lättähattuihin samaistunut Vexi Salmi keksi nimillä ”Ana” ja ”Hamppari” tunnetulle Hammarbergille taiteilijanimen Rock-Williams. Pian keksittiin kuitenkin uudet nimet: Hammarberg nimesi Salmen Emil Reteeksi, sittemmin Emil von Reteeksi, ja vastaavasti Salmi Hammarbergin Irving Goodmaniksi. Goodmanin mukaan nimi Irwin Goodman oli yhdistelmä yhdysvaltalaismuusikkojen Irving ja Benny Goodmanin nimistä. Vexi Salmi puolestaan on kertonut, että Irwin Goodman oli alun perin haukkumanimi. Benny Goodmanilla oli kaksi veljeä: bassoa soittanut Harry Goodman ja trumpetisti Irving Goodman. Salmen mukaan Irving oli heistä huonoin soittaja, joka ei saanut soittaa sooloja. Vastaavasti Hammarberg ei Salmen mielestä ollut soolotaitoinen kitaristi. Hammarbergin taiteilijanimeä muokattiin ginsbergiläisemmäxi vaihtamalla etunimen v-kirjain w:ksi ja pudottamalla g-kirjain pois. Muutaman ensimmäisen vuoden ajan nimet pidettiin omana tietona.
xxx/ellauri199.html on line 995: Best Sellers Rank #3,009,837 in Books (See Top 100 in Books)
xxx/ellauri199.html on line 1016: "I´ve read it more than once.." - Ben Shapiro
xxx/ellauri200.html on line 59: Become, by virtue of their commonness,
xxx/ellauri200.html on line 174: The Ezekiels belonged to Mumbai's Marathi-speaking Jewish community known as the Bene Israel. His father was a professor of botany at Wilson College, and his mother was principal of her own school.
xxx/ellauri200.html on line 281: Be patiently, brothers and sisters.
xxx/ellauri200.html on line 285: Better than wine;
xxx/ellauri200.html on line 377: Fogg on keski-ikäinen bipolaarinen laiha väpelö, Passpartout on luipero frankofoni Ibrahim-niminen musulmaani lakukeppi, ja detektiivi Fixistä on tehty sarjoissa nyttemmin välttämätön 3. pyörä, neuvokas ja suulas token nuori nainen, joka alkaa kaiken kukkuraxi muhinoida Ibrahimin kaa. Foggille on kyllä varattu jossain myöhemmässä jaxossa (mitä vetoa että amerikkalaistunut - juu tietysti) Estella, joka ei kuitenkaan tule häirizemään juonenkuljetusta vaan jättää kolmikon seikkailemaan kolmistaan kuin eilisen ranskalaisen romcomin jewess, lakukeppikokki ja lepakko. Konna Bellamykaan ei ole täysin paha, pitää Foggille kauniin muistopuheen. Mutta spoilerista ilmenee että Fogg pääsee kuitenkin lyttäämään sen julkisesti loppupeleissä. Estellaa ei huolita mukaan siikveliinkään kaiketikin, missä kolmikkomme jatkaa Jules Vernen merenhuisketarinaan. Tyypillistä on, että konnantöitä rahoittava konna saa osaxeen vain pahexuntaa, kun taas suoritusportaan konnat tapetaan muitta mutkitta. Nain on meidankin elamassamme. Ehkä vituttavinta on että seikkailut on aivan sivuosassa, ja koko sarjan ytimessä on näiden tyyppien haukotuttavat keskinäiset välienselvittelyt koijassa ala tositeeveesarja Viettelysten saari.
xxx/ellauri200.html on line 416: Joo tää on tuttu juttu, sen toinen nimi on Pascal's wager. Jos et pysty lyömään jumalasta Blaisen kertoimilla vetoa, tuntemaan taivastoivoa, häivy. Mene. Sale Belov pystyi siihen, mitä vanhempi siitä tuli sitä paremmin. Kun ikä karttuu ja kuolema lähenee, vedonlyöntisuhde paranee. Ei ole enää mitään menetettävää ja niin paljon voitettavaa. Vanhuxet tekee jonon taivaan portille.
xxx/ellauri200.html on line 428: 1979 formulerade Engdahl en kritik mot hur fascismen agerar och istället borde agera. Han föreskrev en strategi som bland annat innebar ett nedtonande av rasbegreppet; istället skulle kritiken riktas mot invandringen. Med inspiration av denna text grundade Sven Davidsson med flera Bevara Sverige Svenskt (BSS).
xxx/ellauri200.html on line 429: Sven Gunnar Davidson, född 7 juli 1931, död 14 januari 2005, var en svensk ingenjör och högerextrem politiker. Han var mellan 1983 och 1986 ledare för Bevara Sverige Svenskt och satt mellan 1986 och 1988 som vice partiledare i Sverigepartiet. Från 1989 satt Davidson i styrelsen för Sverigedemokraterna.
xxx/ellauri200.html on line 439: Benägenheten att dela inloggningsuppgifter är i hög grad en generationsfråga. Den största gruppen som uppger sig göra det är i åldern 18-29. Män över 50 svarar däremot i högre utsträckning än andra grupper att de är själviska snåljåpar.
xxx/ellauri200.html on line 519: Näin unta jostain pääsiäisestä Merikadulla jossa oli kyllä vaan tätä uutta perhettä. Häsläsin jotain uuden 90-luvun tietokoneen kaa, Helmi tuli kurkkimaan olan yli salasanaa (se oli Hepsu), oli pakko vaihtaa se. Päädyn sanaan IloinenHai. Keittiössä ei ollut tehty aamupalaa, kaikki ottivat vain jotain kaapista. Pääsiäinen oli pilalla. Pauli kysyi saisiko se heittää vintistä pois 3 kuutiometriä vanhoja Yliopisto-lehtiä. En antanut. Aamulla Seija sanoi että olin yöllä potkinut ja mumissut: they're going to take me away hihii hahaa Niinpä hyvinnii suattaa kääväkkin. Olen yhtä hemmoteltu kuin Boris Becker. Se valittaa brittivankilassa suolalihasta.
xxx/ellauri200.html on line 711: erect and sapient. Before them gapes Jäykkien ja maukkaiden. Niiden edessä
xxx/ellauri200.html on line 741: Be sure they still will make, not being dead, Voit olla varma että me ollaan siellä,
xxx/ellauri201.html on line 112: Phineas is an Anglicized name for the priest Phinehas in the Hebrew Bible; King Phineas, the first king of the Beta Israel in Ethiopia; Phineas Banning (1830-1885), American businessman and entrepreneur; P. T. Barnum (1810-1891), American showman and businessman. The grandson of Aaron and son of Eleazar, the High Priests (Exodus 6:25), he distinguished himself as a youth at Shittim with his zeal against the Bull-Shittim...
xxx/ellauri201.html on line 224: Born Bergliot Ibsen, Bjørn Bjørnson, Erling Bjørnson, Dagny Bjørnson Sautreau, Einar Bjørnson
xxx/ellauri201.html on line 235: Karhunpojan tytär Bergliot nai näytelmäseppo Ibsenin pojan josta tuli Norjan pääministeri Tukholmassa. Mitä vittua? Mixi Tukholmassa? Nyt alkaa vaikuttaa siltä että tääkin nimitys on ollut mitä suurimmassa määrin poliittinen. Eikä liene sattumaa, että tää pönttöpää on sanoittanut Norjan kansallishymnin jota soitellaan kun norjalaiset hiihtäjät tulee maaliin kärjessä koko autosaattueen.
xxx/ellauri202.html on line 126: s. 217. Antoinella on fyysinen suhde Rachelin kanssa, jolla on värikäs menneisyys. Antoine kiinnittää huomiota Rachelin hiusten tuoksuun, myöhemmin puhutaan kukkivien lehmusten tuoksusta (s.145), aiemmin puhutaan hajallaan olevien hiusten tuoksusta, jossa on kirnutun voin aromi ja joka kiihottaa, pelottaa ja kuvottaa. Jos nainen tuoksuu, jutut haisevat. Rachel sepittää kummia tarinoita ja lopulta Rachel valehtelee menevänsä Belgian Kongoon, todellisuudessa tapaa entisen miehensä Hirschin, joka on ollut hieman aikaa näkymättömissä. Rachelia ei seuraavissa osissa tavata, mutta Antoine muistelee tätä hullaantumisensa vaihetta. Hän kuvaa Rachelia lämminverikseksi ratsuksi. Antoinella on myöhemmin niin ikään irtosuhteita. Vaikea uskoa, että itse tekopyhyys isä Oscar Thibault olisi hyväksynyt Antoinen ja Rachelin avioliiton, he eivät edes olleet edes kihloissa, eikä isä heistä tiennyt...
xxx/ellauri202.html on line 194: Les Thibault à gai Berline
xxx/ellauri202.html on line 196: Roger Martin du Gard (23 March 1881 – 22 August 1958) was a French novelist, winner of the 1937 Nobel Prize for Literature. Martin du Gard, homosexual by inclination and avocation, was miserably married to a devout Catholic who despised all his literary friends. Martin du Gard is much impressed with the fine appearance of the German race. The handsome boys and beautiful young girls are, to him, a reincarnation of ancient Greece. Martin du Gard reported back to André Gide on the wonders and delights of Berlin, where he had found the young involved in ‘natural, gratuitous pleasures, sport, bathing, free love, games, [and] a truly pagan, Dionysiac freedom’.
xxx/ellauri202.html on line 198: He spent most of his time there wandering around ‘the less salubrious districts of the city’, noticing (relative to Paris) the many prostitutes of both sexes and the ready availability of pornography. Encouraged by such reports, André Gide visited Berlin no fewer than five times in 1933. He, too, was delighted by, and seriously interested in, what he found there, although he did concede to Robert Levesque that Paris itself was slowly becoming more Berlin-like even if at the same time (to use that most erotically evocative of geographical terms) more ‘southern’. The two writers coincided in Berlin in October, Gide arriving for a fortnight, Martin du Gard for five weeks. They did their best to avoid each other on their forays into the sexual underworld, but always dutifully compared notes on what they had seen and experienced.
xxx/ellauri202.html on line 204: Le cycle se compose de huit romans : Le Cahier gris (1922), Le Pénitencier (1922), La Belle Saison (1923), La Consultation (1928), La Sorellina (1928), La Mort du Père (1929), L'Été 1914 (1936) et Épilogue (1940).
xxx/ellauri202.html on line 206: À travers les destinées de deux familles bourgeoises, les Thibault et les Fontanin, est évoquée la France de la Belle Époque qui va sombrer dans le premier conflit mondial. L'ensemble du cycle est surtout centré sur les deux fils du riche notable catholique Oscar Thibault, deux frères que tout oppose : Antoine, l'aîné, médecin sûr de lui, esprit rationnel et plutôt conformiste, et son cadet de neuf ans, Jacques, idéaliste et tourmenté, en révolte contre les valeurs de la société bourgeoise puis militant socialiste.
xxx/ellauri202.html on line 229: Conservateur en esthétique, mais progressiste en politique, France trouve dans l'affaire Dreyfus son Histoire contemporaine (l'Orme du mail, 1897 ; le Mannequin d'osier, 1897 ; l'Anneau d'améthyste, 1899 ; Monsieur Bergeret à Paris, 1901). Il a aussi prêté sa plume aux diverses manifestations de la gauche militante. (Académie française, 1896 ; prix Nobel 1921).
xxx/ellauri202.html on line 243: Ana kannusti 1917 Leninin kommunistista vallankumousta. Anaa suizutettiin aivan sikana vielä kasikymppisenä, mutta heti kun kirstun kansi kolahti muuttui ääni kellossa, ja alkoi mahtava oikeistohyökkäys ja mustamaalaus. Bernanos croque l’auteur sous les traits d’Antoine Saint-Martin, académicien superficiel dans Sous le soleil de Satan. L’ancien secrétaire de l’écrivain, Jean-Jacques Brousson, y va également de son texte à charge dans un livre intitulé Anatole France en pantoufles, dans lequel il dépeint le portrait d’un homme odieux et vaniteux.
xxx/ellauri202.html on line 301: This is Jordan Peterson. I think he's insanely intelligent. This is a Quora fake question self answered by one Omme Salma. Bet he is an immigrant.
xxx/ellauri202.html on line 307: That is what intelligent people can do. Of course, you always say that stupid people think they are clever. But many really intelligent people also know that they are above average - I think that makes them very self-confident. Because it is great to be above average. I think I am too.
xxx/ellauri202.html on line 309: You can see it in Jordan Peterson - he has no problem admitting that he doesn't know something. It doesn't hurt his self-confidence. It does not hurt him to admit that he is a crazy fascist and a shithead. Because he is that too above the average.
xxx/ellauri202.html on line 421: In 2010, the British paper The Daily Telegraph reported that a study had been conducted in which saliva samples were collected from 39 of Hitler’s known relatives to test their DNA origins and found, though inconclusively, that Hitler may have Jewish origins. The paper reported: "A chromosome called Haplogroup E1b1b1 which showed up in [the Hitler] samples is rare in Western Europe and is most commonly found in the Berbers of Morocco, Algeria and Tunisia, as well as among Ashkenazi and Sephardic Jews ... Haplogroup E1b1b1, which accounts for approximately 18 to 20 per cent of Ashkenazi and 8.6 per cent to 30 per cent of Sephardic Y-chromosomes, appears to be one of the major founding lineages of the Jewish population." This study, though scientific by nature, is inconclusive.
xxx/ellauri202.html on line 423: Despite the claims, Adolf Hitler was not Jewish, spit or no spit. Because we say so.
xxx/ellauri208.html on line 234: Berlusconin tussussa? No ei
xxx/ellauri208.html on line 300: Benito Mussolinin kanssa vuonna
xxx/ellauri208.html on line 398: Hilaire Belloc.
xxx/ellauri208.html on line 426: Nykyaikaisen distributismin perusteos ja tiivistelmä on Gilbert Keith Chestertonin teos The Outline of Sanity vuodelta 1927. Tämän lisäksi näitä opillisia perusteita esiteltiin mm. Chestertonin kirjoittamissa The American Reviewin artikkeleissa. Muita distributismin perusteoksia ovat Hilaire Bellocin "The Uses of Diversity" (1921) ja "The Servile State" (1913). Chesterton kehittikin distributistista ajattelua lähinnä Yhdysvalloissa, mutta se myös omaksuttiin 1930-luvulla katolisen työväenliikkeen opiksi. Distributismin perusidea on kansalaisten omavaraisuuden suosiminen ja kansakunnalle elintärkeiden perusinstituutioiden, kuten avioliiton, perheen ja kodin vahvistaminen.
xxx/ellauri208.html on line 474: Mahfouzin teoksiin kuuluu Awlad Haretna (arab. أولاد حارتنا, ’Awlād Ḥāratnā, joka on käännetty englanniksi nimillä Children of Gebelawi ja Children of the Alley) vuodelta 1959. Se ilmestyi aluksi jatkokertomuksena lehdissä ja kertoo vertauskuvallisesti yksijumalaisten uskontojen synnystä. Uskonoppineet estivät teoksen julkaisemisen romaanina ja Mahfouz joutui fatwayrityksen kohteeksi. Kirjassa kerrotaan Adam-isän ja kolmen pojan (Mooses, Jeesus ja Muhammad) tarinat. Teos julkaistiin kirjana toisella lähettäjänimellä Beirutissa 1967.
xxx/ellauri208.html on line 564: Beautiful isle of somewhere
xxx/ellauri208.html on line 572: Beautiful isle of somewhere Kaunissaari siinä yhdessä paikassa
xxx/ellauri208.html on line 575: Beautiful isle of somewhere Kaunissaari siinä yhdessä paikassa
xxx/ellauri208.html on line 581: Beautiful isle of somewhere Kaunissaari siinä yhdessä paikassa
xxx/ellauri208.html on line 584: Beautiful isle of somewhere Kaunissaari siinä yhdessä paikassa
xxx/ellauri208.html on line 586: "Beautiful Isle of Somewhere" is a song with words by Jessie Brown Pounds and music by John Sylvester Fearis, written in 1897. The song gained huge popularity when it was used in William McKinley's funeral. It was subsequently a staple at funerals for decades, and there are dozens of recorded versions.
xxx/ellauri208.html on line 890: Pikku Antti on ällö narsisti. Beska lakritsstånger. Milloinkahan viimexi ne on mulle maistuneet. Vaikka muna seisoo joskus aamutunteina se on silti oudon tunnoton. Viime yönä seisoi kun näin unta polkkatukkaisesta hoikasta pieni- mutta pyöreärintaisesta naisesta joka antoi mun mielellään vähän sieltä täältä hypistellä. Mutta sellaista ei voi pitkään jatkaa ilman aikojaan, on pakko edetä reippahasti nussimaan, muuten menee näpein hetki ohi. Ilman kasvua ei ole onnea.
xxx/ellauri208.html on line 892: Vad är det för mening med livet? Bedragen allt ihop. Vad är det för mening med allt det här, frågade hon igen. Att förtränga ledan så man slipper se att det inte finns nån mening, att det är humbug alltihop. Varför spjärna emot när det ändå är så? Ge upp, sa hon till sig själv, kämpa inte emot. Gör ingenting. Förträng ingenting, begär inte, bara existera.
xxx/ellauri208.html on line 916: Idström aloitti Yleisradiossa äänitarkkailijana kuten Milkan tärähtänyt äiti, teki sitten radio-ohjelmia ensin ruotsiksi ja vähitellen yhä enemmän suomeksi. Hänet muistetaan ohjelmista ”Valkokangas soi”, ”Äänilevyn vuosisata” ja ”Lauantain toivotut levyt”, jota hän kokosi vuodet 1954–1965. Hän esitteli suomalaisille saksalaista schlageria, amerikkalaista swingiä ja 1960-luvulle tultaessa myös The Beatlesia ja nousevaa poliittista laululiikettä.
xxx/ellauri208.html on line 923: Pieni suomenruotsalainen vivahdus toi oman eksoottisen lisänsä Cay Idströmin maagiseen ääneen ja huolelliseen suomenkieleen. Ohjelmansa hän käsikirjoitti huolellisesti etukäteen. Hän kulki maailmalla jo silloin, kun se ei ollut naisten tapa. Hän istui euroviisuraadeissa ja matkusti Laila Kinnusen mukana, kun Valoa ikkunassa edusti Suomea. Hän saattoi puhua "schlagereista", mutta oli myöhemmin Beatlesin suuri ihailija ja teki Suomeen Bruce Springsteenin ensimmäisen haastattelun.
xxx/ellauri208.html on line 975: Etenkin Idströmin kolme jälkimmäistä romaania ammentavat vahvasti psykoanalyyttisesta, freudilais-lacanilais-kristevalaisesta traditiosta. Idström on itse nostanut viimeisen romaaninsa keskeiseksi vaikuttajaksi ruotsalaisen psykoanalyytikon Jürgen Reederin Jacques Lacania käsittelevän teoksen Begär och etik (1990).
xxx/ellauri208.html on line 1023: According to later Muslim writings, Idris was born in Babylon, a city in pr esent-day Iraq. Before he received the Revelation, he followed the rules revealed to Prophet Seth, the son of Adam. When Idris grew older, God bestowed Prophethood on him. During his lifetime all the people were not yet Muslims. Afterwards, Idris left his hometown of Babylon because a great number of the people committed many sins even after he told them not to do so. Some of his people left with Idris. It was hard for them to leave their home.
xxx/ellauri208.html on line 1042: Madeleinen vanhemmat perustivat rahaston, johon kerättiin huomattavia summia rahaa Internetin välityksellä etsintöjen ja julkisuuskampanjoinnin jatkamiseksi. Vanhemmat kävivät myös pyhiinvaellusmatkalla Fátimassa Portugalissa rukoilemassa ihmettä ja tapasivat paavi Benedictus XVI:n.
xxx/ellauri208.html on line 1131: Why didn't you ax Öhi why he had fucked up everything? kysyy kaverit. Because he was so scary you know.
xxx/ellauri209.html on line 128: Rein rivaali LL Bean-miehen suosiosta on tyly high yaller CIA agentti, ex-eversti jolla on pitkät pedikyröidyt kynnet. Norie täti pelkää ettei Shimuroita enää koskaan hyväxytä piireihin. Kimurantti tilanne.
xxx/ellauri209.html on line 144: Reistä leivotaan lopussa CIAn agentti. Se saanee seuraavassa jaxossa aito amerikkalaista kullia L.L. Beanin lahkeesta. Tämä Rei oli verrattoman puiseva. Tavallistakin sahajauhoisempi. Nyt häätyy lukea Sysmän poistohyllystä löytynyt Stieg Larssonin trilogian 3. osa, siinä Lisbet saanee vihdoin torven täydeltä Mikki Hiiren kullista loppuviimexi.
xxx/ellauri212.html on line 81: Lodwick omistaa kirjan Georges Pelorsonille (Belmont), faschistimieliselle kollaboraattorille josta tuli brittikynäilijöiden ranskantaja. Georges kuoli vasta sadannella vuodellaan 2008.
xxx/ellauri212.html on line 88: Tuskin yhtä pitkälle ejakuloi kuin vietnamilaisen luontovideon munamies public Ben Ho. Sysmän laiturilla asiallisesti mutta kiirehtien nussivat Viet kongit ei osaa sukeltaa pääkkyä. Mahalleen läiskähtävät.
xxx/ellauri212.html on line 90: Benho"/>
xxx/ellauri212.html on line 199: Haluaisitko gallixi jos olisit syntynyt Bessarabiassa? B. oli Prutin ja Dnjestrin välissä länsi-Ukrainassa ja Moldovassa Tonavan ja Mustan meren rannalla. Antiikissa siellä asui traakkeja, kimmeriläisiä, skyyttejä, sarmaatteja ja kelttejä. Eli mixikäpä ei. Lodwick ei liiemmälti perusta jenkeistä, vaikka anglosaxi onkin. Dekkarixi tässä niteessä on suht paljon sitaatteja.
xxx/ellauri215.html on line 61: Tässä vielä pari lähikuvaa seuraavilta käynneiltä. Sirun tukka pitää vetää viehkeämmin ozan peitoxi, ja vasen silmäripsi kaipaa kipeästi laittoa. Sirun nenä on kenties liikaa Sirkan mallia, taiden vuolla sitä nykerömmäxi. Voi ei! Sirun silmämeikit levisi, ja kun koitin pestä niitä pois, naama musteni, nyze näyttää Becchin ruskealta tytöltä. Otin siltä epäonnistuneet silmäripset pois. Joopa joo, 1 askel eteenpäin, 2 taaxepäin. Voiskohan jalkaterät tehdä täyttämällä varvassukat vanhoissa saapikkaissa makroflexillä? Pikkuveikka fig. 3. on feikkiä, se oli vain kusen kyllästämä puolivetelys. Komein elin Antti A. Mukusella on reppumaha. Puutarhatonttu kurkistaa pulkkosienen takaa.
xxx/ellauri215.html on line 143: In 1961 Roth visited Bernard Malamud in Oregon. Roth was still in his twenties and had just published his first book of stories, Goodbye, Columbus. Malamud was almost 50 and one of the most famous writers in America. This meeting was immortalised in one of Roth’s greatest books, The Ghost Writer. In this 1979 work, a young writer, Nathan Zuckerman, visits EI Lonoff, a first-generation immigrant modelled on Malamud, who found a new voice for Jewish-American literature. He had found a voice but, more importantly, he had a subject: “life-hunger, life-bargains, and life-terror”—a Jewish experience rooted in the traumas of east Europe and Russia.
xxx/ellauri215.html on line 145: There is a third novelist in The Ghost Writer, Felix Abravanel, “a writer who found irresistible all vital and dubious types, not excluding the swindlers of both sexes who trampled upon the large hearts of his optimistic, undone heroes.” Abravanel, of course, is Saul Bellow. Zuckerman heard him speak at Chicago, just as the young Roth had recently met Bellow in Chicago at a literature class.
xxx/ellauri215.html on line 147: Nathan, you don't have to defend yourself. Why shouldn't you enjoy your first bit of recognition? Who deserves it more than a gifted young man like yourself? Think of all the worthless people held in esteem every day: moviestars, politicians, athletes. Because you happen to be a writer doesn't mean you have to deny yourself the ordinary human pleasure of being praised and applauded.
xxx/ellauri215.html on line 152: Kekäs se tää Lonoff niikö oli? Ilmeisesti Bernard Malamud. Lonoff was, according to Morris Dickstein, “based on Malamud” (Dickstein 189) and, according to Louis Harap, “a transparent representation of Bernard Malamud” (Harap 146). Berny taisi tosiaan olla tollanen anaalinen vaimonpetturi, itki nussiessaan nubiileja coedejä.
xxx/ellauri215.html on line 155: In 1942, Malamud met Ann De Chiara (November 1, 1917 – March 20, 2007), an Italian-American Roman Catholic, and a 1939 Cornell University graduate. They married on November 6, 1945, despite the opposition of their respective parents. Ann typed his manuscripts and reviewed his writing. Ann and Bernard had two children, Paul (b. 1947) and Janna (b. 1952). Janna is the author of a memoir about her father, titled My Father Is A Book.
xxx/ellauri215.html on line 167: In the best essay ever written on Saul Bellow, Philip Roth wrote that his friend "managed brilliantly to close the gap between Thomas Mann and Damon Runyon". Bellow indeed brought together the teeming, busy world of post-war America, with its wise-guys, money men and "reality instructors", and the high seriousness of old Europe.
xxx/ellauri215.html on line 169: The other great theme is women, wives and ex-wives, especially. Bellow married five times with four divorces, court cases, alimony and ferocious rows about child access.
xxx/ellauri215.html on line 186: Berny on vähän Duranten näköinen isoine nokkineen. Durantekin oli pieni kälpäkkä äijä, vielä huumorittomampi kuin nää mokkerit.
xxx/ellauri215.html on line 190: Naurettavaa toiveajattelua: Anne Frank vilauttaa kylpytakista pikku tisuja ja hurlumheita Bernylle, jonka schnozzola venyy siitä pitkäxi ja puisevaxi kuin Pinokkion nenä. Ja silti Berny kieltäytyy nuolemasta noita terhakoita pikku nisiä! Mikä izehillintä! Vuosi olis niikö 55 tai 56. Anne olis 26. Bellette on little beauty, Amy Marsh.
xxx/ellauri215.html on line 204: Amy ei voi enää ilmoittautua elävien kirjoille koska Hollannin turistivetonaula olisi pilalla. Se olisi Pimille tosi noloa. Kuvaillessaan Bernyn kiusausta Annen tussun edessä Peppu herkeää suorastaan elegisexi. Anne muka sanoo näin:
xxx/ellauri215.html on line 206: Oh, Berny, I want to live with you! That's what I need! The millions won't do it-it's you! I want to go home to Europe with you. Listen to me, don't say no, not yet. This summer I saw a small house free, a stone villa up on a hillside. It was outside Florence. I had a pink tile roof and a garden. I got the phone number and I wrote it down. I still have it. Oh, everything beautiful that I saw in Italy made me think of how happy you could be there - how happy I would be there looking after you. I thought of the trips we'd make, I thought of the afternoons in the museums and having coffee later by the river. I thought of listening to music together at night I thought of making your meals. I thought of wearing lovely nightgowns to bed. And best of all (though Phil left this out): mieti miten huokaisen vienosti kun ähkäisten iltaisin työnnät pitkäxi venähtäneen pinokkionnenäsi sieraimia myöden turkissomisteiseen skulausvihkooni!
xxx/ellauri215.html on line 208: Hopi saa Bernystä kylläxeen vaivaisen 35 vuoden perästä. Nyt on Amyn vuoro pokkuroida Bernylle. Bernyssä on jotain kiusallisen tuttua.
xxx/ellauri215.html on line 300: Från år 1996 bidrog hon med sagor och sångtexter i Radiofnatt. Hon har skrivit pjäserna Svansen i vädret (2003) för Å-teatern i Sjundeå, Det var en gång en klockare (2010) inför Sjundeås 550-års jubileum, Primadonnan på Ofeliaberg (2014, för Teater Rampfeber) och Berättelsen om den egendomliga hönan Felicia (2015 för Teater Magnitude). Just nu bearbetar hon pjäsen Stuva styva svansen in i den gamla hönan.
xxx/ellauri215.html on line 310: Betty är en speciell sorts ko.
xxx/ellauri215.html on line 392: The Realism part is that if things did happen as it did in Georgia, Crimea and now Ukraine, you need security and that's where NATO comes into play when it comes to security. There was also an attempt to accommodate Russia into the WTO into G8. But it wasn't possible. Why? Because Russia unfortunately was too poor, and under current leadership is another imperialist and expansionist power. We can accommodate just one at one time. This war is not the fault of the US. It is not the fault of the EU. It is not the fault of Ukraine. Its not my fault, or Westend's for that matter. There is only 1 person and 1 country that can be blamed for this attack no matter what kind of theoretical framework you put around it and that is Putin and Russia."
xxx/ellauri215.html on line 421: After the suspicious death of her brother Karami in 1576, Amina ascended to the position of queen. Zazzau was one of the original seven Hausa States (Hausa Bakwai), the others being Daura, Kano, Gobir, Katsina, Rano, and Garun Gabas. Before Amina assumed the throne, Zazzau was one of the largest of these states. It was also the primary source of slaves that would be sold at the slave markets of Kano and Katsina by Arab merchants.
xxx/ellauri215.html on line 430: The Dahomey Amazons, or “N’Nonmiton” meaning “Our Mothers,” were Fon female regiments of the army of the kingdom of Dahomey, now the Republic of Benin in Africa.
xxx/ellauri218.html on line 119: The United States started Gulf War Number 2 on March 26, 2003. The highest US officials had assured a nervous public at home and abroad that their "surgical operation" would have US troops in Baghdad in a week. Because Iraqis hated Saddam with the same or more venom than George W. Bush, they would throw out the welcome mat for their US, British and Aussie liberators.
xxx/ellauri218.html on line 166: Fred's buddy Ed was the inspiration for Barney Rubble in The Flintstones, and for Yogi Bear (in terms of design, clothing, and mannerisms). Ed on lättähattu hampuusi.
xxx/ellauri218.html on line 168: Thelma "Trixie" Norton, played most famously by Joyce Randolph; Ed's wife and Alice's best friend. She did not appear in every episode and had a less developed character, though she is shown to be somewhat bossy toward her husband. Trixie is the inspiration for Betty Rubble in The Flintstones.
xxx/ellauri218.html on line 220: After her husband’s murderer escapes justice, Sarah "Sunny" Harper (Fluegel) witnesses the work of a spree killer (Drago) who shoots people on the freeway and later quotes Bible passages to a local radio station’s psychiatrist disc jockey (Belcher). Police are unwilling to listen to Sunny, but a former cop named Frank Quinn (Russo) agrees to protect her, and later the two join forces to find the deranged freeway killer before he strikes again.
xxx/ellauri218.html on line 236: Other animals were also a problem. Feral dog packs roamed the dump and were a hazard to employees. Rats also posed a problem. Attempts to suppress the New York population with poison failed. The area was declared a wild bird sanctuary, and some hawks, falcons, and owls were brought in. The area became a popular spot for birdwatching. Because of the predatory birds, rat sightings, especially during the day, dropped dramatically.
xxx/ellauri218.html on line 414: ALSO ON 11/9: best-selling Millennium trilogy author Stieg Larsson dies at 50. Jean-Paul Sartre denounces communism 1956. Nazis launch Kristallnacht 1938. TwinTowers come down. Oops that was not 11/9 but 9/11. ("The Lights Went Out In) Massachusetts" is a song by the Bee Gees, written by Barry, Robin & Maurice Gibb and released in 1967. Se oli mun eka ikioma sinkku, sain sen 15-vuotiaana lahjaksi. Sillä ei ollut mitään tekemistä pimennyxen kanssa, BG:t ei olleet edes käyneet Massachusettsissa.
xxx/ellauri218.html on line 430: A race riot took place in Harlem, New York City, on August 1 and 2 of 1943, after a white police officer, James Collins, shot and wounded Robert Bandy, an African American soldier; and rumors circulated that the soldier had been killed. The riot was chiefly directed by Black residents against white-owned property in Harlem. It was one of five riots in the nation that year related to Black and white tensions during World War II. The others took place in Detroit; Beaumont, Texas; Mobile, Alabama; and Los Angeles.
xxx/ellauri224.html on line 59: Se oli nääsnääs ensimmäinen tähti jonka Smore näki nakkena. Leigh Taylor-Young nudity facts: she was last seen naked 51 years ago at the age of 27. Nude pictures are from movie The Horsemen (1971). Her first nude pictures are from a movie The Big Bounce (1969) when she was 25 years old. Was on TV Series Beverly Hills, 90210. Was on TV Series Dallas.
xxx/ellauri224.html on line 87: 70% USAn yliopistoista valmistuvista ei opi mitään muuta kieltä. Huippuyliopistojen seniorit eivät tienneet sisällissodan vuosisataa. Mutta 99% tunsi Beavisin ja Buttheadin. SMore jätti opiskelut kesken kun ei löytänyt parkkipaikkaa. Tässä lyhyt kertaus USA:n huippuhetkistä noille neuvottomille.
xxx/ellauri224.html on line 144: Ympyräsuun mielisana oli actually, jolla se oikaisi keskustelukumppanin vääriä käsityxiä. Niinkuin sitä vitalismia, jolla koitin vastustaa sen puhtaasti komputationaalista näkemystä sielusta. Vieläkin hävettää oma tyhmyyteni. Olinko mä joku Henri Bergson silloin vielä, tai lyttänenä Plato? Ympyräsuu oli ehkä lukenut Raumpilot Ijon Tichyn XIV avaruusseikkailun, jossa siitä otettiin jollain IT-kuplaplaneetalla varmuuskopio.
xxx/ellauri224.html on line 147: This is a situation often found in Bellow’s work: the alliance between the shady millionaire and the intellectual. As a teenager, Trellman had been in love with Amy Wurstin, who had eventually chosen as her second husband Trellman’s best friend in high school, Jay Wurstin. Huom toisexi aviomiehexi, ei tää ole ihan se tavallinen tarina. Throughout the years, Harry Trellman had kept firm to the inner image of Amy in his mind even as he went through his varied career moves. Sitten kotirouviintunut Amy petti Jayta jonkun "Ankan" kanssa ja jäi erossa pennittömäxi. Siitä tuli sisustaja.
xxx/ellauri224.html on line 158: Fiktio on vähintään yhtä täynnä persepäitä kuin faktio, ize asiassa niitä lienee siinä tiheämmässä. Salen Harry Tellerman on sanomaton persepää. Kaikki Actualin miehet ovat eri-ikäisiä Saul Belloweita. Ei siis ihme että ne ovat kaikki persepäitä. Sanditonin fan fictionilta maistuva jatkokausi on yhtä täynnä kusipäitä kuin hirven sierain saivareita, niitä vilisee kuin kumikauloja Salpausselällä.
xxx/ellauri224.html on line 196: Lippmannin kolumneja julkaisi myös Helsingin Sanomat. Lehtitekstiensä ohella Lippmann julkaisi kymmeniä kansainvälistä politiikkaa kuvaavia kirjoja, joista vuoden 1947 The Cold War antoi nimen kylmän sodan aikakaudelle. Shlomo Belov kirjoitti Lippmannista puffin Trotski-kaudellaan, jota ei kukaan suostunut julkaisemaan. Se on jäänyt vaivaamaan vanha Saulia.
xxx/ellauri224.html on line 258: Orvoksi jäänyt Dostojevski onnistui valmistumaan sotaakatemiasta ja ryhtymään armeijan insinööriksi ("ei kovin hyväxi", Christofi sanoo), mutta hän todella halusi kirjoittaa kirjallisen sankarinsa Nikolai Gogolin tavoin. Niinpä hän kirjoitti käsikirjoituksen siitä, mistä tulee "köyhä kansa", ja ystävänsä sai sen suuren nimisen kirjallisuuskriitikon Vissarion Belinskyn käsiin, joka piti sitä nerokkaana työnä.
xxx/ellauri224.html on line 349: Checked out a few Saul Bellow books and discovered I have not changed as I have aged. I just don't enjoy his writing, Nobel Prize winner or not. I can still hear his squeaky Donald Duck voice in my head from many interviews he gave here in Chicago and did see him years ago in debates at The Newberry Library Book Fair.
xxx/ellauri224.html on line 355: In Murder in the cool Cadethral, Thomas Stearns Eliot has his namesake and mouthpiece Thomas Beckett says:
xxx/ellauri224.html on line 365: Eliot was in love three times (not counting the catamites), and each of those loves became events in his artistic and spiritual lives – and two of the women involved were massively the worse for it. Vivien Eliot was a difficult woman, yet Eliot – who had connived at her affair with Bertrand Russell – treated her, with the agreement of his spiritual advisers, with a coldness that helped break her spirit, perhaps her mind. Emily Hale was the woman he deserted for Vivien; she spent her life at his encouragement waiting for Vivien to die, and it was in her presence that he had some of his deepest moments of spiritual intensity – yet she was eventually dismissed from his life with equal coldness. They were both central to his greatest works: Vivien to The Waste Land and Emily to much of The Four Quartets.
xxx/ellauri224.html on line 428: 
xxx/ellauri224.html on line 511: Dude, Where's The Beef?
xxx/ellauri224.html on line 516: Best friends Fred and Barney awaken with hangovers and no memory of the previous night. Their television is on, showing a program about animals using rubble and flintstones as currency to get food. In the program is a monkey nicknamed Andrew. It's the best actor of the film. Pity it only has a cameo role. Their refrigerator is filled with containers of chocolate pudding, and the answering machine contains an angry message from their twin girlfriends Wilma and Betty as to their whereabouts. The two also learn they have almost been fired from their jobs at the quarry. They emerge from their home to find Fred's car missing, and with it their baby girlfriends' first-anniversary presents. This prompts Fred to ask the film's titular question: "Dude, where's my car?"
xxx/ellauri224.html on line 520: Because the girls have promised them a "special treat", which Fred and Barney take to mean sexual intercourse, the men are desperate to retrieve their car. The duo begins retracing their steps in an attempt to discover where they left the car. Along the way, they encounter a transgender stripper, a belligerent speaker box operator at a Chinese restaurant's drive-through, two tattoos they discover on each other's backs, UFO cultists led by Zoltan (who later hold the twins hostage), a Cantonese-speaking Chinese tailor, the Zen-minded Nelson and his cannabis-loving dog Jackal, beautiful Christie Boner, her aggressive jock boyfriend Tommy and his friends, a couple of hard-nosed police detectives, and a reclusive French ostrich named Pierre. They also meet two groups of aliens, one group being five gorgeous women, the other being two Norwegian men, searching for the "Continuum Transfunctioner": an extraterrestrial device that the boys accidentally picked up last night.
xxx/ellauri224.html on line 524: After Pierre releases the duo for correctly answering a question about ostriches, Fred and Barney head over to a local arcade named Captain Stu's Space-O-Rama. Once inside, they encounter Zoltan and his cultists who give them Wilma and Betty in exchange for a toy that Fred and Barney later on (see below) try to pass off as the Transfunctioner. Tommy, Christie, and the jocks arrive along with Nelson and his dog, whom they release after Tommy snatches the fake Transfunctioner from Zoltan. The two sets of aliens arrive and notify everyone of the real Continuum Transfunctioner: a Rubik's Cube that Barney has been working hard to solve. He then solves it on the spot, causing the device to shapeshift into its true form. The boys are warned that once the five girls stop flashing, the universe will be destroyed.
xxx/ellauri224.html on line 532: Enraged, the five alien women merge to become a beautiful giantess clad in a purple bra and miniskirt. She devours Tommy alive in front of Christie, who reacts with indifference. The giantess then crawls out of the amusement center and chases Fred and Barney. The cultists tell them to activate the Photon Accelerator Annihilation Beam on the Transfunctioner. However, the button that activates it is too far in to reach. As a last straw, Chester remembers the nature show with Andtew the tool-using chimpanzee and uses a straw to push the reset button, thus destroying the alien and starting the film from the beginning.
xxx/ellauri224.html on line 568: Wall-en ja McCrean tavatessa käy ilmi, etteivät he ole olleet tekemisissä pitkään aikaan. Wally kertoo lyhyesti omasta tilanteestaan ennen kuin saa yhtä vastahakoiselta tuntuvan McCrean kertomaan, mitä on tehnyt viime vuosina. Elokuvan alkupuoli keskittyykin McCrean haukotuttaviin kertomuksiin Jerzy Grotowskin kokeellisesta teatterikommuunista Puolan metsissä, Saint-Éxuperyn Pikku prinssin harjoituksista Saharassa japanilaisen munkin kanssa, jonka sitten toi New Yorkiin asumaan perheensä kanssa puoleksi vuodeksi (vrt. isä Mefodi), matkoistaan Intiaan ja takaisin sekä Skotlannin Einhorn-yhteisöön, Belgradiin, Israeliin ja Richard Avedonin kartanoon Long Islandilla, jossa hän koki monimutkaisen uudelleensyntymisrituaalin. Haukotus.
xxx/ellauri225.html on line 190: Bezit tee käynnistää virtauxen. Sitä ei parane juoda illalla ennen maatepanoa. Muuten herää pikkuhousut märkänä. Smuttyn puhe kehitysmaalaiselle on koko ajan selkeämmin kalifornialaisen demokraatin credoa. Usko on haava jonka tieto parantaa. Ei ole luulo tiedon väärttiä. Uskomme avoimeen tiedonvälityxeen. Pitkässä juoxussa me ekumeenit emme pidä salaisuuxia. Lyhyessä panemme Assangen koppiin loppuiäxi.
xxx/ellauri225.html on line 232: He was twice a New York Times bestselling author, first with his book on his personal philosophy of positive force and the psychology of self-improvement based on personal anecdotes called The Secret of Inner Strength: My Story (1988). His second New York Times Best Seller, Black Belt Patriotism: How to Reawaken America (2008), was about his critique on current issues in the USA. Norris also appeared in several commercials endorsing several products most notably being one of the main spokespersons for the Total Gym infomercials. In 2005, Norris found new fame on the Internet when Chuck Norris facts became an Internet meme documenting humorous, fictional and often absurd feats of strength and endurance. To list just a few of them:
xxx/ellauri225.html on line 234: He did not meet his illegitimate daughter from a past relationship until she was 26, although she learned that he was her father when she was 16. Norris has thirteen grandchildren as of 2017. An outspoken Christian, Norris is the author of several Christian-themed books. On April 22, 2008, Norris expressed his support for the intelligent design movement when he reviewed Ben Stein´s Expelled From Townhall.com.
xxx/ellauri225.html on line 236: Norris is a columnist for the far-right WorldNetDaily. In 2007, Norris took a trip to Iraq to visit U.S. troops. Norris was one of the first members of show business to express support for the California Proposition 8 ban on same-sex marriage, Norris has visited Israel, and he voiced support for former Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu in the 2013 and 2015 elections. In 2019, Norris signed an endorsement deal with gun manufacturer Glock.
xxx/ellauri225.html on line 247: Missä luuraa yahi-intiaanien Ursula K. Le Guin, voisi Sale Belov nenäkkäästi kysyä. Ursula Kroeber oli izekin luvatun maan kansalaisia. Iskän opettaja oli jostain paasauxesta tuttu samanheimoinen Franz Boas. Hyvä että Alfred ehti tarttua Ishia pikkutakin liepeestä ennenkuin viimeinenkin yahi sulki arkunkannen kiinni.
xxx/ellauri225.html on line 323: She was a little sharp, though, acerbic, which I gather was not uncommon for her. I was a young writer, halfway through an MFA at Mills College, attending a reading in Berkeley given by my literary hero. I had gathered up all my courage to ask a question. I’d spent a few years writing and publishing explicitly about sex, fighting through my own hesitations and society’s disapproval – my parents were tremendously upset with me for writing under my own name, another writer at a writer’s gathering accused me of being a nymphomaniac, and I even received hate mail from men in India, furious that one of their women was writing about sex.
xxx/ellauri225.html on line 388: Crane´s mother and father were constantly fighting, and they divorced early in April 1917. Crane dropped out of East High School in Cleveland during his junior year and left for New York City, promising his parents he would attend Columbia University later. His parents, in the middle of their divorce proceedings, were upset. Crane took various copywriting jobs and moved between friends´ apartments in Manhattan. Between 1917 and 1924 he moved back and forth between New York and Cleveland, working as an advertising copywriter and a worker in his father´s factory. From Crane´s letters, it appears that New York was where he felt most at home, and much of his poetry is set there.
xxx/ellauri225.html on line 429: Important mid-century American poets, such as John Berryman and Robert Lowell, cited Crane as a significant influence. Both poets also wrote about Crane in their poetry. Berryman wrote him one of his famous elegies in The Dream Songs, and Lowell published his "Words for Hart Crane" in Life Studies (1959): "Who asks for me, the Shelley of my age, / must lay his heart out for my bed and board." Lowell thought that Crane was the most important American poet of the generation to come of age in the 1920s, stating that "[Crane] got out more than anybody else ... he somehow got New York City (though an Ohio hick); he was at the center of things in the way that no other poet was." Lowell also described Crane as being "less limited than any other poet of his generation." Talk to the hand, they were both abysmal FAILURES!
xxx/ellauri225.html on line 449: Tanja luulee että Ingrid ja Ingmar Bergman oli sisaruxia, LOL! Ankkalammikon asukasta naurattaa. Mutta Tanja pitää Kurtin raitahousuista. Niissä ei näytä olevan tungosta.
xxx/ellauri225.html on line 462: Edesmennyt Emil Keinänen oli varsinainen paskavarvas, valvoi tenukeppejä vaxeja kuin piha-Antero. Rauha Koivuniemi asuu Vallilassa Päijänteentiellä. Istuu valmiina lumipälvessä odottamassa Burren Turun kyytiä maxamattomalla Bemarilla.
xxx/ellauri225.html on line 464: Helvetin moukkamainen Burre möykkää Hamburger Börsissä (entistä nolommassa Berlusconin pellepuvussa) kun ei saa mieleisiään perunoita 24 egen pihvin seuraxi.
xxx/ellauri225.html on line 608: - Ai kuka oli murhaaja? No tietysti ne Burtin iänikuiset vainoojat: Bertil porttivornikka ja sisustusarkkitehti Soile sejase. Mixi niiden piti olla koko ajan Burtin kimpussa jäi epäselväxi, paizi että Staffan ei pidä sellaisista tyypeistä. Ei rotinkaisista, nenäkkäistä ämmistä eikä ryssistä.
xxx/ellauri225.html on line 627: – Hinke Bergegren (anarkist)
xxx/ellauri227.html on line 41: Varmastikin vastaus löytyy Darwinin jo tuiki tutusta kolmikosta EFK. Kaikkihan ovat kiinnostuneita juuri noista kolmesta. Bestsellerit tämän tietäen pitää huolen että kirjan joka sivulla on jotain näistä yhdestä sun toisesta, parhaassa tapauxessa kaikki kolme yhdessä. Dekkarit on tässä suhteessa ihan parhautta: nissä nirhataan verisesti joukko heppuja (K), joista monet ovat upporikkaita (E) ja enemmän kuin sattumalta väärin nussittuja naisia (F). Murhan selvittää vielä joku sankari, joka saa siinä hötäkässä jonkun pahixen vielä hengiltä (K), saa hyvän palkkion ja tulee kuuluisaxi (E), ja saa loppupeleissä mielin määrin pillua/kullia (F), riippuen sexuaalisista taipumuxista.
xxx/ellauri227.html on line 125: Nuori kirjailijatar tyrmäsi uuden kustantamonsa saman tien vaatimalla päättäväisesti, että hän ja Bengt saisivat osallistua tuotteen myyntiin ja markkinointiin.
xxx/ellauri227.html on line 136: Yhteiskunnallisten kysymysten esiinnostaminen ei koskaan ole ollut Camillan päätavoitteena. Yhdenkaltaisuus Anders Behringiin on pelkkää sattumaa. Pyrin ensisijaisesti viihdyttämään. Puolison pahoinpitely on eräs sellaisista teemoista. Sensijaan esim ympäristöpolitiikasta en suin surminkaan kirjoita. Henkilöt ovat minulle kuin käsinukkeja. Camilla säästää aina kaiken mitä on kirjoittanut, sitä voi ehkä käyttää jossain myöhemmässä jaxossa.
xxx/ellauri227.html on line 156: Ann Rae Rule (née Stackhouse; October 22, 1931 – July 26, 2015) was an American author of true crime books and articles. She is best known for The Stranger Beside Me (1980), about the serial killer Al Bundy, with whom Rule worked and whom she considered a friend, but was later revealed to be a murderer. Rule is also known for her book Small Sacrifices, about Oregon child murderer Diane Downs. Many of Rule's books center on murder cases that occurred in the Pacific Northwest and her adopted home state of Washington.
xxx/ellauri227.html on line 275: Liza Marklund (oik. Elisabeth Marklund, s. 9. syyskuuta 1962 Piitime, Ruotsi) on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan rikoskirjoista, joiden päähenkilönä on iltapäivälehden rikostoimittaja Annika Bengtzon. Hän omistaa Jan Guilloun ja Ann-Marie Skarpin kanssa Piratförlagetin, joka on Ruotsin suurimpia kustantamoja. Marklundin kirjoja on käännetty 30 kielelle ja niitä on myyty noin 17 miljoonaa kappaletta. Kontista ilmaisexi löytyneen Lizan esikoisen kannessa kynäilijä ize heruttaa super lähikuvassa huulet kosteina kuin sylkisesti natustava Assi ASMR.
xxx/ellauri227.html on line 281: Kirjoissa rikosuutisia jahtaava Annika Bengtzon sotkeutuu usein kauppareissulla tahtomattaan valonarkoihin salaisuuksiin. Työn vastapainona ovat arkielämän ongelmat, kun perheelle ei tahdo riittää aikaa. Useista Marklundin Annika Bengtzon -dekkareista on tehty myös elokuva. Marklund kertoi vuonna 2015 ilmestyneen teoksen Järnblod (suom. Rautaveri) jäävän hänen viimeiseksi dekkarikseen. Hän ilmoitti samalla myös vetäytyvänsä julkisuudesta. Se oli puppupuhetta.
xxx/ellauri227.html on line 283: Kolme vuotta myöhemmin Marklund teki paluun rikosromaanilla Helmifarmi (jossa ei kuitenkaan esiinny enää Annika Bengtzon). Marklund kertoi haastattelussa: "Vähensin julkisuudessa esiintymistä enkä esimerkiksi antanut enää ruotsalaisille lehdille haastatteluja." Toinen syy julkisuudesta vetäytymiselle oli hänen aviomiehensä vakava sairastuminen. Liza Marklund vaikeni kolmeksi vuodeksi - aviomiehellä syöpä. Marklund on naimisissa Mikael Aspeborgin kanssa. Hänellä on kolme lasta, joista kaksi Aspeborgin kanssa. Yhden isä on joku "Ankka". Hänen vanhin lapsensa Annika Marklund (kuinka ollakaan! arvatenkin juuri se jonka isä on "Ankka"? Juu: Marklund left home when she was just 16 years old when she moved to Piteå, Sweden and worked as a waitress and chambermaid. She had her first child, Annika at the age of 21. Marklund met Annika's father Michael Zev Spielman while in Israel on a kibbutz. Spielman, born in California, was five years older than Marklund.) - niin siis tämä Annika tytär on valokuvamalli ja näyttelijä ja kirjoittaa myös kolumneja. Marklund ize asuu Tukholmassa eipäs vaan Malmössä ja Marbellassa.
xxx/ellauri227.html on line 313: Liza taitaa olla oikeistoläjä sen lisäxi että on uskovainen. Victoria-stadion on wau-arkkitehtuuria suoraan mäen sisässä. Paizi ei Tukkiholmassa ole sellaista, se on kuvittellinen. "Luonnonsuojelijat olivat tietenkin nostaneet metelin, sen ne tekivät aina kun muutama puu kaadettiin." Lie turha toivoa että joku konnista lasauttaisi tän sietämättömän nuuskija-Bengzonin hengiltä. Paskiainen välittää vähät viranomaiskielloista ja juoxee ezimässä klikkiozikoiden aiheita. Tosi hyvä että Tukholman kuvitteellinen Olympiastadion on liisteinä. "Hän oli sekä lahjakas että kunnian himokas, jälkimmäinen ominaisuus oli tärkeämpi." Joo selkeästi tää kirja on erittäinkin limainen. Vittu että mä inhoon nenäkkäitä toimittajia! Ne saisi kaikki listiä! Tää on niin vanha turaus että valokuvaajat käyttää filmirullia. Muut tyhjäntoimittajat eivät (tietenkään) huomaa mitään, Minni Hiiri on ainoa tarkkasilmäinen. Lyijykynä-Annika hymyili. Muiden kuulakärkikynät eivät toimineet. He istuivat saappiautoon ja pitivät moottoria tyhjäkäynnillä. Niinpä tietysti. Vittu että Ilta-Pulut on vastenmielisiä. Hyi hitto, iljettävää. Kumpa pienet kallonpalat olisivat Annikasta. Mutta ei. Räjäyttäjän nimi on Beata Ekesjö. Kazoin epilogista. Kirja on v:lta 1998. Beettanauhat pyörivät. Sellainen oli Jönsilläkin lainassa. Uusinta tekniikkaa. Tuliko uhrista jauhelihaa? Annika nielaisi sylkeä ja nyökkäsi. Kiva kivaa! (K)
xxx/ellauri227.html on line 323:
xxx/ellauri227.html on line 330: Että mikäkö oli murhanaisen motiivi? Mixi tärähtänyt Beata oli räjäyttänyt ilmaan (K) tän super coolin olympiakomitean johtajattaren? No siihenkin oli joku työperäinen (E) selitys: kuningatar Christina oli tehnyt sille oharit jossain rakennustyömaan typerässä palkintojenjako tilaisuudessa, jakanut aplodeja alkoholisoituneelle Kurtille ja jättänyt huomioimatta tärähtäneen Beatan. Siitä Beata julmistui niin pahasti että räjäytti johtajattaren smithereeneixi. Vizi tällä Lizalla taitaa olla ollut izellä jotain pahoja sopeutumisvaikeuxia työpaikoilla.
xxx/ellauri227.html on line 344: Despite the titillating title, there's no sex to speak of in Marklund's second thriller featuring Swedish reporter Annika Bengtzon. The events in this book precede those in The Bomber, which introduced Annika as a successful newspaper editor. Here we see her eight years earlier, working as a summer intern at the same Stockholm paper. A young stripper's body is found in a city park, and as Annika and her colleagues investigate, they discover some strange links between the murder, high-ranking Swedish officials, and an illegal espionage operation long since disbanded. Meanwhile, Annika is struggling with a clingy boyfriend and learning the ins and outs of reporting in a competitive environment. These struggles are more compelling than the crimes she is investigating, and the action tends to move at a snail's pace until the rushed climax. However, fans of The Bomber will enjoy a second dose of spunky Annika and the realistic newsroom scenes. An author's note gives helpful background information on Swedish politics and the real-life inspiration for the story.
xxx/ellauri227.html on line 355: Gösta Berlingin taru on lepakkosisältöinen avainromaani. Toimittajat ovat vastenmielisiä nuuskijoita. Ministerin vaimo veti ministerin lähelleen ja avasi tämän sepaluxen. FDOJONGGJONGG! sanoi ministerin molo. Onhan tämä Studio Sex. Oikeasti ministeri oli liian väsynyt ojentautumaan ajettuaan juuri 900km.
xxx/ellauri227.html on line 596: Onko Berit kommunisti?
xxx/ellauri227.html on line 598: Luottamus demareihin murenisi täysin jos IB asiakirjat pulahtavat pintaan. Demareiden olisi vaikea muodostaa hallitusta. Burgerit pääsisivät valtaan. Hurra hurra! hurraavat Annika ja Berit.
xxx/ellauri227.html on line 599: Ei vittu ole Berit kommari vaan talousliberaali retiisi. Minulta kestää liian kauan saada orgasmi. Keneltä? Hän valizee kaiken puolestani. Hän on svedu talibaani. Kekä? Hän ei pelaa golfia vaan työntää puukakkosta muihin reikiin. Ilmavirta herätti hänet. Kenet? No Annikan, se selviää seuraavasta parakraahvista. Anita on suovannut lattiat harmaixi ja vetänyt seinät ihan vaan valkoisella. Huonekaluja on tosi vähän. Että jaxat olla klisheinen, Liza Marklund.
xxx/ellauri228.html on line 235: Lemin varhaiset teokset olivat sosialistisia realistisia, mutta myöhempinä vuosinaan hän kritisoi tätä näkökohtaa. Vuonna 1982, kun sotatilalaki alkoi Puolassa, Lem muutti Berliiniin opiskelemaan ja seuraavana vuonna hän haihtui useiksi vuosiksi (1983–1988) Wieniin. Hän ei kuitenkaan koskaan osoittanut halua muuttaa pysyvästi länteen. Itäblokin standardien mukaan Lem oli taloudellisesti hyvinvoiva suurimman osan elämästään, mutta ei ökyrikas kuten siitä olis takuulla tullut meillä jenkeissä. Mikä ääliö. Lem kritisoi kapitalismia, totalitarismia ja sekä stalinistisia että länsimaisia ideologioita. Hyvä ettei otettu sitä Science Fiction Writers of Americaan, eihän se mikään jenkki ollutkaan.
xxx/ellauri228.html on line 264: Kun tiedemies Fechner katoaa salaperäisen Soljaris-valtameren pinnalle, kokenut helikopterilentäjä Henri Berton ylittää sumun etsiessään Fechneriä ja hänellä on outoja näkyjä. Hänen lausuntonsa esitetään tiedemiesten komissiolle, joka uskoo, että hänellä oli hallusinaatioita. Leskeksi jäänyt psykologi Kris Kelvin on kuitenkin määrätty Soljarista kiertävälle avaruusasemalle tarkistamaan siellä vielä työskentelevien kolmen jäljellä olevan tutkijan mielenterveys. Hän tapaa ensin tohtori Snauzin, joka kertoo hänelle, että tohtori Gibrarian teki itsemurhan, ja myöhemmin hän tapaa tohtori Sartoriuksen ja hän tajuaa, että tiedemiehillä on outoja käyttäytymismalleja. Kun hän kohtaa vaimonsa Mata Harin, joka kuoli kymmenen vuotta sitten, avaruusasemalla, hullut tutkijat selittävät Krisille, että Soljaris -valtamerellä on kyky toteuttaa olentojen neutronien sisimmät ajatukset. Kris kyseenalaistaa, onko hänen rakkaan vaimonsa ilmestyminen kirous vai siunaus.
xxx/ellauri228.html on line 356: in the making-of documentary Directed by Andrei Tarkovsky, in a particularly poignant scene, writer/director Michal Leszczylowski follows Tarkovsky on a walk as he expresses his sentiments on death—he claims himself to be immortal and has no fear of dying. Ironically, at the end of the year Tarkovsky was diagnosed with terminal lung cancer. Shouldn´t have smoked so much bad-tasting Belomore. In his last diary entry (15 December 1986), Andrei wrote: "But now I have no strength left—that is the problem". Eli vuoden ehti nauttia lännen vapaudesta.
xxx/ellauri228.html on line 538: Heinäkuussa 1962 Helle Kannila kirjoitti Suomen Kuvalehteen ja vastusti Luxus-sarjan kieltämistä. Hänen mukaansa siinä taisteltiin huulimyllyjä vastaan. Kynäbaari esitti professori T. M. Kynämäen lausunnon, jonka mukaan Defoen sepustamat satukirjat tuskin kuuluvat maailmankirjallisuuden suurteoksiin. Kynämäki edusti puolueensa oikeaa siipeä ja hänen poliittinen linjansa voidaan nähdä oikeistoliberaalisena. Kynämäki toimi Suomen Berliinin-lähettiläänä välirauhan ja jatkosodan aikana 1940–1944. Hän oli yksi sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä syytetyistä ja tuomituista, ja istui sen vuoksi ansiosta vankilassa vuosina lukemassa tiilenpäitä 1946–1948. Vaikka Kivimäkeä, vaikka Kivimäkeä, nuijikaamme yhdessä. Ministeriön kieltopäätös pysytettiin voimassa, lukuun ottamatta Robin Hoodia, jonka kuolemasta ei ollut saatu selvitystä.
xxx/ellauri228.html on line 552: Der Schweizerische Robinson oder Schweizerischer Robinson, im englischen Sprachraum als Swiss Family Robinson bekannt, im Tschechischen als Švýcarský Robinson und im Französischen als Le Robinson suisse, ist ein literarisches Werk und eine Robinsonade: eine Adaption des Romans Robinson Crusoe von Daniel Defoe. Der Berner Stadtpfarrer Johann David Wyss verfasste die Geschichte in den Jahren 1794 bis 1798 und erzählte sie seinen vier Kindern. Einer seiner Söhne, Johann Rudolf Wyss, hat sie dann für die Veröffentlichung vorbereitet.
xxx/ellauri228.html on line 556: Die Kinder bewältigen die enormen Herausforderungen des Alltags bemerkenswert souverän und autonom, was wohl besonders vom minderjährigen Publikum goutiert wurde. Gleichzeitig bewertet der Vater praktisch jede ihrer Handlungen auf betont fromm-moralisierende Weise, was das Buch in den Augen der zeitgenössischen Erwachsenen wohl besonders „lehrreich“ machte. Beispiel:
xxx/ellauri228.html on line 557: In einer Szene am Anfang des Buches kehrt Fritz von der Jagd mit einer Beute zurück, welche er anfangs hinter seinem Rücken verbirgt, um seine Familie damit zu überraschen. Der Vater kommentiert prompt:
xxx/ellauri228.html on line 591: Charles Andrew Parsons is a British television producer known as the creator of the Survivor franchise. He also created The Holy Breakfast and In the Beginning was The Word.
xxx/ellauri229.html on line 49: Vuonna 1742 paavi Benedictus XIV kysyi Boškovićilta ja muilta tiedemiehiltä neuvoa siitä, mikä olisi paras keino turvata Rooman paavin kupolin vakaus, sillä siinä oli havaittu halkeama. Hänen ehdotuksensa hyväksyttiin. Pian tämän jälkeen hän lupautui osallistumaan Portugalin retkikuntaan Brasilian uimarantojen kartoittamiseksi, mutta hän taipui paavin kiireelliseen pyyntöön jäädä Italiaan. Paavi antoi hänelle tehtäväksi suorittaa geodeettisia mittauksia kirkkovaltiossa. Vuonna 1758 Bošković julkaisi teoksensa Theoria philosophiae naturalis redacta ad unicam legem virium in natura existentium (yxijalkaisten miesten esiintyminen luonnossa), joka sisälsi hänen atomiteoriansa.
xxx/ellauri229.html on line 104: 30. Tradition thus qualify’d as is above-said, viz. So that the Matters of Fact were Certainly Experienced by very great Multitudes of the First Attesters; that they were of great or universal Concern, and so prompting them still to relate them to the next Age; that they were Abetted by some obligatory Practise; and, lastly Impossible to gain a Belief, if they had not been; and thence, Obliging the Attesters to Veracity: Such a Tradition, I say, is more than Morally, that is, Absolutely Certain.
xxx/ellauri229.html on line 125: (3.) Careless reading. – Few tremble at the Word of God. Few, in reading it, hear the voice of Jehovah, which is full of majesty. Some, by having so large a portion, may be tempted to weary of it, as Israel did of the daily manna, saying – “Our soul loatheth this light and fluffy bread;” and to read it in a slight and careless manner. This would be fearfully provoking to God. Take heed lest that word be true of you – “Ye said, also, Behold what a weariness is it! and ye have snuffed at it, saith the Lord of Toasts.”
xxx/ellauri229.html on line 241: The Bear from The Bear by Raymond Briggs
xxx/ellauri229.html on line 245: Possibly my favourite Raymond Briggs book, along with most of the others, this one tells the story of a girl who wakes up one morning to find a polar bear has climbed into her bedroom. It’s big, it smells, it has claws. They spend the day together. Have domestic adventures. Make messes. And then, at the end, the Bear goes away, swimming back to the North, leaving the girl pregnant with a cub.
xxx/ellauri229.html on line 274: Bunbury from Being_Earnest" title="The Importance of Being Earnest">The Importance of Being Earnest by Oscar Wilde
xxx/ellauri229.html on line 340: Godot, the unseen, ambiguously anticipated acquaintance of Vladimir and Estragon in the play Waiting for Godot by Beckett" title="Samuel Beckett">Samuel Beckett
xxx/ellauri229.html on line 527: In "A Beautiful Mind," schizophrenic mathematician John Nash hallucinates a best friend (but awful babysitter) played by Paul Bettany (left). Fun fact: Bettany is married to Jennifer Connelly, who played Nash´s wife in the film, in real life. What fun!
xxx/ellauri229.html on line 529: "Perception" is not unlike "A Beautiful Mind" in that a genius paranoid schizophrenic is hallucinating a best friend (Natalie Vincent played by Kelly Rowan).
xxx/ellauri229.html on line 677: Isä Brown-interni Vajda pohtii Jan von Plaatton säestyxellä millaista on olla vainaja. Vaughan Supple miettii puolestaan what does it mean to "Be Alive". Tää pöljä "lauluntekijä" ottaa typerään "videoesseeseen" lainauxia aiheesta paizi Tarkovskin Soljarixesta jopa Woody Allenilta, tonttumieheltä joka pukeutui siittiöxi ja nai alaikäistä eteläkorealaista tytärpuoltansa.
xxx/ellauri229.html on line 698:
xxx/ellauri229.html on line 707: Stalkerin jälkeen Tarkovskin työskentely Neuvostoliitossa kävi mahdottomaksi, ja hän siirtyi ohjaamaan elokuvia ensin Italiaan, myöhemmin Ruotsiin. Siellä se varmaan söi Bergmanien kanssa jordgubbar och mjölk, kuten näytetään Vaughanin videoesseessä.
xxx/ellauri229.html on line 761: Tyutchev´s idea of night, for example, was defined by critics as "the poetic image often covering economically and simply the vast notions of time and space as they affect man in his struggle through life". In the chaotic and fathomless world of "night", "winter", or "north" man feels himself tragically abandoned and lonely. Hence, a modernist sense of frightening anxiety permeates his poetry. Unsurprisingly, it was not until the late 19th and early 20th century that Tyutchev was rediscovered and hailed as a great poet by the Russian Symbolists such as Vladimir Solovyov, Andrey Bely and Alexander Blok.
xxx/ellauri230.html on line 66: Before Haruki Murakami had achieved wide renown, Tanizaki was frequently considered one of the "Big Three" postwar Japanese writers along with Yasunari Kawabata and Yukio Mishima. Mit vit, Haruki on aivan perseestä, ällö länkkärien nuolija, kuin myös se brittiläinen japsumamu Ichiguro. Yasunari muistutti Tintin lommoposkista japsikenraalia ja Tanizaki oli vanhemmiten pyylevä.
xxx/ellauri230.html on line 74: Richie was born in Lima, Ohio. During World War II, he joined the United States Merchant Marine same as Shlomo Belov. (What is U.S. Merchant Marine2 anyway?) The greater tolerance in Japan for male homosexuality than in the United States was one reason he gave for sticking to Japan, as he was openly bisexual.
xxx/ellauri230.html on line 129: Kun Phaidonin kokooma-albumi Poem of the Pillow and Other Stories, Including Socrates on his Death Bed With Young Alcibiades ohjaa matkaamme, kiertelemme perinteisiä huvipuistoja näiden kymmenen kiihottavan japanilaisen eroottisen taiteen teoksen parissa.
xxx/ellauri230.html on line 282: Wellington Boot Koo served as an ambassador to France, Great Britain and the United States; was a participant in the founding of the League of Nations and the United Nations; and sat as a judge on the International Court of Justice in The Hague from 1957 to 1967. Between October 1926 and June 1927, while serving as Minister of Foreign Affairs, Koo briefly held the concurrent positions of acting Premier and interim President of the Bourgeois Republic of China. Koo was the first (and last) Chinese head of state known to use a Western name publicly.
xxx/ellauri230.html on line 286: Koo's third wife was the socialite and style icon Oei Hui-lan (1889–1992). She married Koo (33vee) in Brussels, Belgium, in 1921. She was previously married, in 1909, to British consular agent Beauchamp Stoker, by whom she had one son, Lionel, before divorcing in 1920. Much admired for her adaptations of traditional Manchu fashion, which she wore with lace trousers and jade necklaces, Oei Hui-lan was the favorite daughter of Peranakan tycoon Majoor Oei Tiong Ham, and the heiress of a prominent family of the Cabang Atas or the Chinese gentry of colonial Indonesia. She wrote two memoirs: Hui-Lan Koo (Mrs. Wellington Koo): An Autobiography, and No Feast Lasts Forever. Koo had 2 more kids out of her.
xxx/ellauri230.html on line 303: On March 12, 1925, Sun Yat-sen died in Wellington Koo's home in Beijing, where he had been taken when it was discovered he had incurable liver cancer from reckless boozing.
xxx/ellauri230.html on line 466: Kustu kerskuu että sen hienolta sakukaveriltaan Beckeriltä ilmaisexi lainaaman kesämökin pihassa Kamakurassa olisi ollut maailman suurin istuvan Buddhan pazas. Paskat ei ollut suurin edes Japanissa 20-luvulla, ja maailmankisoissa se tuskin enää pääsisi edes karsintoihin. Siis tämä:
xxx/ellauri230.html on line 531: Perinteinen korealainen buddhalaistemppeli, jonka edustalla seisoo vaivaiset 23-metrinen Maitreja-buddhan patsas. Turkmenistanin presidentin Gurbanguly Berdymukhammedovin razastajapazas olisi korkeampi, jos sen kuusimetrinen koirapazas laitettaisiin istumaan razastajapazaan päälle. Edellisen presidentti Niyazovin näköispazas oli vain 12-metrinen, mutta se kääntyi levylautasella aina aurinkoon.
xxx/ellauri230.html on line 658: In some European countries (e.g., France, Belgium, Italy, Spain, Poland, Hungary, Croatia), incurve chrysanthemums symbolize death and are used only for funerals or on graves, while other types carry no such symbolism; similarly, in China, Japan, and Korea of East Asia, white chrysanthemums symbolize adversity, lamentation, and/or grief. In some other countries, they represent honesty. In the United States, the flower is usually regarded as positive and cheerful, with New Orleans as a notable exception.
xxx/ellauri231.html on line 91: Benjamin Netanyahu: Age & Birthday 73
xxx/ellauri231.html on line 97: *October 21st, 1929, Berkeley †January 22nd, 2018, Portland
xxx/ellauri231.html on line 239: Vuonna 1920 Denikin erosi valkoisesta armeijasta, luovutti komentajuuden Pjotr Wrangelille ja pakeni Krimiltä laivalla Mustanmeren yli Istanbuliin. Denikin sai turvapaikan Englannista, jossa hän asui kaksi kuukautta. Myöhemmin hän asettui asumaan Belgiaan, sitten Unkariin, vuodesta 1926 hän asui Ranskassa ja vuodesta 1945 New Yorkissa Yhdysvalloissa.
xxx/ellauri231.html on line 269: Punaisten kasakkojen ympäröimänä ja jatkuvan takaa-ajon alaisena Mahnon osasto pystyi etenemään vain hitaasti raskaan konekivääritulen ja tykistöpommitusten alla. Mahno johti joukkonsa Galician rajalle, ennen kuin hän yhtäkkiä heilautti ympäriinsä ja suuntasi takaisin Dneprin yli. Poltavasta pohjoiseen Belgorodiin suuntautuessaan he onnistuivat lopulta karkottamaan takaa-ajoa harjoittaneet kasakat tammikuun lopussa 1921. Tähän mennessä hän oli matkustanut yli 1500 kilometriä, menettänyt suurimman osan varusteistaan ja puolet joukostaan, mutta löysi myös itsensä, voidakseen johtaa jälleen hyökkäystä puna-armeijaa vastaan. Taudin puhkeamisen jälkeen Kronstadtin kapinassa Mahno lähetti joukon joukkojaan Etelä- ja Keski-Venäjän eri alueille lietsomaan kapinaa, samalla kun hän itse jäi kiinni Dneprijoen rannoille. Tällä hetkellä Mahno haavoittui jalkaan, ja tachanka joutui kuljettamaan häntä, mutta onnistui silti johtamaan yksikköä henkilökohtaisesti edestä. Palattuaan takaisin Ukrainan vasemmalle rannalle hän jakoi osastonsa uudelleen ja lähetti yhden kapinaan tšekaa vastaan lähellä Azovinmerta, kun Mahnon oma 1500 ratsuväen ja kahden jalkaväkirykmentin joukko jatkoi tiellään ja tarttui punaiset yksiköt, jotka se reititti.
xxx/ellauri231.html on line 277: Puna-armeijan komentaja Mihail Frunze vaati mahnovistiliikkeen "lopullista likvidointia" heinäkuussa 1921. Mahno jatkoi hyökkäyksiä Don-joen valuma-alueella huolimatta useista haavoista. Elokuussa haavat saivat hänet hakeutumaan hoitoon ulkomaille. Mahno, hänen vaimonsa Halyna Kuzmenko ja noin 100 uskollista lähtivät Puolan rajalle jättäen Viktor Belashin kapinallisen armeijan komentajaksi. Puna-armeijan hyökkäykset seurasivat heitä; Mahno otti luodin kaulaan ja joukko hänen vanhoja ystäviään kuoli taistelussa elokuun lopulla. Kun punaiset vangitsivat tiedustelun, Mahno käänsi joukkonsa etelään kohti Romaniaa, mutta Dnesterin ylityksen jälkeen Romanian rajavartijat riisuivat Mahnon ryhmän aseista ja internoivat. Mahno ja hänen vaimonsa vapautettiin lopulta Brasovin internaattileiriltä ja heille myönnettiin lupa oleskella Bukarestissa poliisin valvonnassa, kun Mahno toipui haavoistaan.
xxx/ellauri231.html on line 285: Internaatin aikana hän sairastui uudelleen tuberkuloosiin ja hänet siirrettiin vankilasairaalaan. Mahnon terveemmät anarkistitoverit auttoivat häntä pakenemaan sairaalasta ja lähtemään hetken piiloutumisen jälkeen salaa Berliiniin.
xxx/ellauri231.html on line 288: Mahno löysi töitä paikallisesta valimosta ja Renaultin tehtaasta, mutta joutui jättämään molemmat työpaikat terveysongelmiensa vuoksi. Oikeassa nilkassa saatu luotihaava uhkasi amputaatiota. Hänen terveydenhoitoaan valvoi anarkafeministi Lucile Pelletier, joka kuvaili hänen kehoaan "kirjaimellisesti arpikudoksen ympäröimäxi". Hiän neuvoi hänen perhettään muuttamaan pois, jotta he eivät sairastu tuberkuloosiin. Heikentävän sairautensa, koti-ikävänsä ja vahvan kielimuurinsa välissä Mahno vaipui syvään masennukseen. Esuperantosta ei ollut paljon apua. Anarkistisen sandaalitehtailija Berkemannin mukaan Mahno halveksi erityisesti asumista suurkaupungissa ja haaveili palaamisesta Ukrainan maaseudulle, missä hän voisi "taistella uudelleen pyssy kädessä vapauden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta".
xxx/ellauri231.html on line 292: Berkman.jpg" width="50%" />
xxx/ellauri231.html on line 293:
xxx/ellauri231.html on line 382: Kylän lisäksi Bunin (1870-1953) kirjoitti romaaneja kuten Sukhodól (1911-12) ja Mítyan rakkaus (1924-25), novelli Gospodín iz San Francisco (1916) [Herrasmies San Franciscosta] lopettaa kaksiosaisen omaelämäkerrallisen romaanin, Arsenjevin elämä (osa I, Päivän lähteet [1930], osa II, Lika [1939]). Hän on kirjoittanut useita runouden kanssa sekoitettuja novellikirjoja, ja vuonna 1950 hän julkaisi omaelämäkerran Muistelmia. Bunin kuoli Ranskassa vuonna 1953. Hänen kokoelmistaan teoksista on kaksi painosta – yksi 12 osainen (Berliini, 1934-36) ja toinen kuusiosainen (Moskova, 1956) – sekä kokoelmat hänen tarinoistaan (Moskova, 1961) ja Loput Buninin runoista (Leningrad, 1961).
xxx/ellauri231.html on line 423: Jenkit halusivat Buninin sodan ajaxi Nykkiin mutta se menikin niillä rahoilla Grasseen, kasvatti vihannexia ja söi kissoja ja koiria. Vuonna 1942 Villassa vieraileva toimittaja kuvaili Buninia "laihaksi ja laihtuneeksi mieheksi, joka näyttää muinaiselta pariisilaiselta". Ivan Bunin oli vankkumaton naisten vastustaja ja kutsui Adolf Hitleriä ja Benito Mussolinia "raivotuiksi apinoiksi". Kerran Pariisin Neuvostoliiton venäläisen teatterin yleisössä Bunin huomasi istuvansa nuoren puna-armeijan everstin vieressä. Kun jälkimmäinen nousi ja kumarsi ja sanoi: "Onko minulla kunnia istua Ivan Aleksejevitš Buninin vieressä?" kirjailija hyppäsi jaloilleen: "Minulla on vielä suurempi kunnia istua suuren puna-armeijan upseerin vieressä!" hän vastasi intohimoisesti.
xxx/ellauri232.html on line 110: Redan vid mitten av 1920-talet fanns en flora av teorier om hur detta nya politiska fenomen (dvs fascisterna, inte ännu sverigedemokraterna vid det skedet) skulle förklaras. Tidigt ute var Komintern (den kommunistiska internationalen), som beskrev fascismen som en generell tendens i den europeiska politiken efter första världskrigets slut. Den kommunistiska definitionen var ett kampbegrepp avsett att ge strategisk vägledning i den antifascistiska kampen. Begreppet tenderade att bli liktydigt med alla krafter som stod emot kommunismen. Efter andra världskriget har fascismbegreppet främst blivit en brännmärkande beteckning på företeelser som ifrågasätter rådande liberala konsensus.
xxx/ellauri232.html on line 157: Den Mitgliedern des Wissenschaftlichen Beirats der Bundesregierung Globale Umweltveränderungen (WBGU) warf er angesichts ihres Hauptgutachtens Welt im Wandel – Gesellschaftsvertrag für eine Große Transformation 2011 vor, sie seien Utopisten, die eine Klimadiktatur in größerem Rahmen vorschlügen, und dies nicht aus Gedankenlosigkeit. Dies erinnere ihn an die faschistische oder kommunistische Internationale. Es handle sich um naturwissenschaftliche Fanatiker, die ihre Vorstellungen durchsetzen wollen.
xxx/ellauri232.html on line 163: Kern seiner Arbeit in Anknüpfung an Christopher R. Brownings Untersuchungen ist die Beschreibung eines deutschen Polizeibataillons (Reserve-Polizei-Bataillon), das im polnischen Generalgouvernement die dort lebenden Juden aufspürte, folterte und schließlich erschoss oder in die Vernichtungslager verschleppte. Anhand von Prozessakten aus späteren Gerichtsverfahren gegen einige Bataillonsangehörige zeigt Goldhagen, dass diese Männer ihre Taten nicht etwa widerwillig, schamhaft und unter Zwang begingen, sondern freiwillig, ausgesprochen eifrig (z. T. über die ausdrücklichen Befehle hinaus), mit Stolz und in der Überzeugung, das Richtige zu tun. Sie quälten und ermordeten ihre Opfer ohne Mitgefühl oder moralische Skrupel. Diese erstaunliche Tatsache führt Goldhagen auf die Vorstellungen zurück, die die Männer von den Juden hatten: Sie betrachteten ihre Opfer nicht als Menschen, sondern als ein Übel, das beseitigt werden musste, so wie eine bösartige Krankheit beseitigt werden muss. Und bei diesen Männern handelte es sich gerade nicht um eingefleischte Nazis. Die Bataillone bestanden aus willkürlich rekrutierten Durchschnittsbürgern, die für den Einsatz an der Front zu alt waren und deren politische Sozialisation dementsprechend lange vor der Machtergreifung stattgefunden hatte. Sie waren weder Weltanschauungskrieger noch verblendete Jugendliche; sie waren (daher der Untertitel von Goldhagens Buch) ganz gewöhnliche Deutsche.
xxx/ellauri232.html on line 167: Der renommierte jüdische Historiker Eric Hobsbawm, der die nationalsozialistische Machtübernahme in Berlin miterlebt hatte, gab zu Goldhagens Thesen den knappen Kommentar ab: „Goldhagen zählt nicht. Ich kenne keinen seriösen Historiker, der Goldhagen ernst nimmt.“ Noch dezidierter äußerte sich der Holocaust-Experte Raul Hilberg in einem Interview. Goldhagen, so Hilberg, sei „totally wrong about everything. Totally wrong. Exceptionally wrong“.
xxx/ellauri232.html on line 169: Aus dem „tonnenweise“ vorliegenden Material in Ludwigsburg stütze er sich auf ganze 166 Aussagen vor Kriegsverbrechertribunalen. „Mit Goldhagens Methoden im Umgang mit Beweismaterial könnte man aus dem Ludwigsburger Material leicht die nötigen Zitate heraussuchen, um das genaue Gegenteil von dem zu beweisen, was Goldhagen behauptet.
xxx/ellauri232.html on line 171: Er nimmt selektive Ausschnitte und bläht sie überproportional auf. Er verwendet Material als Beleg für eine vorgefaßte Theorie.“ Just mun menetelmä hei!
xxx/ellauri232.html on line 173: Nahezu alle Fachhistoriker, die auf diesem Gebiet arbeiten, lehnten die Thesen und Methoden Goldhagens ab. Mit dem Buch würden „tiefere emotive Schichten angesprochen“, die „nicht mit dem Bedürfnis nach rationaler Aufklärung“ in Verbindung stünden. Im Falle der USA spiegele die Begeisterung für Goldhagen antideutsche Ressentiments wider, wie man sie aus trivialen Filmen über den Zweiten Weltkrieg kenne.
xxx/ellauri232.html on line 178: Berger: Det är omöjligt att tänka sig historieskrivning som inte har normativa inslag, vilket gör att det alltid finns en politisk dimension även om det inte rör sig om partier. Politik är en oundviklig del av historieskrivningen som vi måste vara medvetna om.
xxx/ellauri232.html on line 322: A shochet is a ritual slaughterer who skillfully practices shechitah, slitting the throat of the animal as per Torah tradition. He does so using a chalef, a perfectly sharp and smooth knife with which he can swiftly and cleanly cut through the trachea and esophagus in an uninterrupted sweeping motion. Before beginning his work, the shochet says the traditional blessing, “Blessed are you … Who has commanded us regarding shechitah [slaughter].”
xxx/ellauri232.html on line 352: Another approach is to pay a set amount for travel, preparation and Shabbat duties. Because the payment is not being broken down, the worry about writing to record the money owed is removed.
xxx/ellauri233.html on line 59: Begreppet bucket list myntades i filmen med samma namn där skådespelarna Morgan Freeman och Jack Nicholson spelar två patienter som fått veta att de snart ska dö. De gör en lista på saker som de drömt om att göra och börjar bocka av listan.
xxx/ellauri233.html on line 80: No niinpä tietysti, iso bisniskonna on länkkäreiden järjestelmässä kaikista mahtavin, niinkuin esim. Jeff Bezos, Bill Gates, Larry Page. Presidentti pokkuroi niille, koska ne maxavat presidentin vaalikampanjan.
xxx/ellauri233.html on line 112: Nåväl, nu kan tråden låsas, för nu har Fredrik Virtanen recenserat programmet på aftonblaskan.se. Beklagansvärd läsning från en beklagansvärd skribent på en beklagansvärd tidning. Jag citerar: "Hade han inte varit professor på Handels så hade hans 90 minuter varit outhärdliga". Jaha? Säger ju det mesta om både Dahlén och Virtanen. Tyvärr. Medelmåttornas triumf. Jag vet fanimig inte om jag ska skratta eller gråta, men förmodligen det senare:
xxx/ellauri233.html on line 141: Han är utslängd från samma "gruppboende" som Alexander Bard, Stefan Fölster och Kristina Lugn, Gudrun Schyman, Katri Linna och halva släkten Bernadotte.
xxx/ellauri233.html on line 146: Att leverera plattityder klarar i princip vem som helst av och här vimlar det av dem. Problemet är att det är svårt att få uppmärksamhet och kunna ta betalt för självklarheter om man inte sticker ut rejält i mediebruset. Den här snubben tillämpar bara Bert Karlssons marknadsföringsstrategi på produkten (sig själv) om än med en modern urban popmodetvist. Hade inte Handels gett honom en första scen att verka på så hade han säkert dykt upp i media på något annat sätt. Media letar alltid efter något som sticker ut oavsett om de tillför något av värde.
xxx/ellauri233.html on line 162: The rise of modern, centralized states in Europe by the early 19th century heralded the end of Jewish judicial autonomy and social seclusion. Their communal corporate rights were abolished, and the process of emancipation and acculturation that followed quickly transformed the values and norms of the public. Estrangement and apathy toward Judaism were rampant. The process of communal, educational and civil reform could not be restricted from affecting the core tenets of the faith. The new academic, critical study of Judaism (Wissenschaft des Judentums) soon became a source of controversy. Rabbis and scholars argued to what degree, if at all, its findings could be used to determine present conduct. The modernized Orthodox in Germany, like rabbis Isaac Bernays and Azriel Hildesheimer, were content to cautiously study it while stringently adhering to the sanctity of holy texts and refusing to grant Wissenschaft any say in religious matters. On the other extreme were Rabbi Abraham Geiger, who would emerge as the founding father of Reform Judaism, and his supporters. They opposed any limit on critical research or its practical application, laying more weight on the need for change than on continuity.
xxx/ellauri233.html on line 165: Besides working for the civic betterment of local Jews and educational reform, he displayed keen interest in Wissenschaftskäse. But Frankel was always cautious and deeply reverent towards tradition, privately writing in 1836 that "the means must be applied with such care and discretion... that forward progress will be reached unnoticed, and seem inconsequential to the average spectator."
xxx/ellauri233.html on line 175: Paljon hyödyllisiä heprean sanoja oppii myös Dan Steinbockin kirjasta Andromeda. Toinen hyvä lähde on Travellers' Hebrew, joka löytyi Emmauxesta Mäkelänkadulta, samalla retkellä jolla hra Petteri ilmoitti läsnäolostansa paukkuvalla ja pahanhajuisella pierulla. Epätodennäköisiä puheenvuoroja Israelin matkalla: Ani rotseh kus. Haluaisin pillua. Bebaqasah. Olkaa hyvä. Toda. Kiitos. Khamad ani khayav lekha? Paljonko olen velkaa? Zeh khinam. Se on ilmaista. Ko'evli ba pin. Sattuu penixeen.
xxx/ellauri233.html on line 199: Micael har i intervjuer berättat om det utanförskap han upplevde när han växte upp och blev mobbad. Året efter att han gått in i väggen tog han tjänstledigt från sin professur på Handelshögskolan i Stockholm och gav bland annat ut romanen ”Livet på Mars” som handlar om en utomjording som känner sig främmande på jorden. Just som Liza "Annika Bengzon" Marklund i Piitime, va?
xxx/ellauri233.html on line 261: Brittien ja hollantilaisten protestanttisen kaukoidän ryöstölaivaston laivat oli nimeltään Toivo, Hyväntekeväisyys, Usko, Tottelevaisuus, Voitto-Sanoma. Laivaston alkuperäinen tehtävä oli purjehtia Etelä-Amerikan länsirannikolle, missä he vaihtaisivat rahtinsa hopeaan, ja suunnata Japaniin vain, jos ensimmäinen tehtävä epäonnistuu. Siinä tapauksessa heidän piti hankkia hopeaa Japanista ja ostaa mausteita Molukkeilta ennen kuin he suuntasivat takaisin Eurooppaan. Heidän tavoitteenaan oli purjehtia Magellanin salmen läpi päästäkseen kohtalolleen, mikä pelotti monia merimiehiä ankarista sääolosuhteista johtuen. Laivastossa oli kaiken kukkuraxi mukana 30 englantilaista muusikkoa, mm. Yardbirds, Beatles, Dusty Springfield, Rolling Stones, Tom Jones, Elton John, David Bowie, Phil Collins, Cat Stevens, Sid Vicious, Brian Eno, Ozzy Osbourne, Led Zeppelin, Keith Richards, Freddie Mercury, Keith Moon, Adele, Amy Winehouse, The Who, Electric Light Orchestra, The Smiths, The Gorillaz, Bee Gees, Dua Lipa, Dire Straits, Spice Girls, Iron Maiden, The Queen, Olivia Newton-John, Billy Idol, Boy George, Pink Floyd, Motörhead, The Clash, Elvis Costello, Nick Drake, Donovan, Marianne Faithful, Edward Elgar, Petula Clark, Kate Bush, Sade, Dido, Sting, Seal, Cream, Haendel ja Rod Stewart. No okei, oli niitä enemmän kuin 30, mutta silti vittu. Ne kaikki hukkuivat. Jotkut heitettiin laidan yli ärsyttävästä soitosta.
xxx/ellauri233.html on line 393: Through his annotations and emendations of Talmudic and other texts, he became one of the most familiar and influential figures in rabbinic study since the Middle Ages. He is considered as one of the Anachronim, and by some as one of the Rishonim. The Acharonim "the last ones" follow the Rishonim, the "first ones"—the rabbinic scholars between the 11th and the 16th century following the Geonim and preceding the Shulchan Aruch. According to many rabbis the Shulkhan Arukh is an Acharon. Some hold that Rabbi Yosef Karo's first bestseller Beit Yosef has the halakhic status of a Rishon, while his later blockbuster Shulkhan Arukh has the status of an Acharon. The publication of the Shulchan Aruch thus marks the transition from the era of Rishonim to that of Acharonim. According to the widely held view in Orthodox Judaism, the Acharonim generally cannot dispute the rulings of rabbis of previous eras unless they find support from other rabbis in previous eras. Yet the opposite view exists as well.
xxx/ellauri233.html on line 410: Shneur Zalman of Liadi (Hebrew: שניאור זלמן מליאדי, September 4, 1745 – December 15, 1812 O.S. / 18 Elul 5505 – 24 Tevet 5573), was an influential Lithuanian Jewish rabbi and the founder and first Rebbe of Chabad, a branch of Hasidic Judaism, then based in Liadi in Grand Duchy of Lithuania and later in the Grodno Governorate of the Russian Empire. He was the author of many works, and is best known for Shulchan Aruch HaRav, Tanya, and his Siddur Torah Or compiled according to the Nusach Ari. Zalman is a Yiddish variant of Solomon and Shneur (or Shne'or) is a Yiddish composite of the two Hebrew words "shnei ohr" (שני אור "two ears"). Shneur Zalman was a prominent (and the youngest) disciple of Dov Ber of Mezeritch, the "Great Maggid", who was in turn the successor of the founder of Hasidic Judaism, Yisrael ben Eliezer, known as the Baal Shem Tov. He too displayed extraordinary talent while still a child. By the time he was eight years old, he wrote an all-inclusive commentary on the Torah based on the works of Rashi, Nahmanides and Abraham ibn Ezra.
xxx/ellauri233.html on line 412: Until the age of 12, he studied under Issachar Ber in Lyubavichi (Lubavitch); he distinguished himself as a Talmudist, such that his teacher sent him back home, informing his father that the boy could continue his studies without the aid of a teacher. At the age of 12, he delivered a discourse concerning the complicated laws of Kiddush Hachodesh, to which the people of the town granted him the title "Rav". The misnagdim, on the other hand, dubbed him "Rebbe Schlemiel".
xxx/ellauri233.html on line 416: During these years, Shneur Zalman was introduced to mathematics, geometry, and astronomy by two learned brothers, refugees from Bohemia, who had settled in Liozna. One of them was also a scholar of the Kabbalah. Thus, besides mastering rabbinic literature, he also acquired a fair to medium knowledge of the sciences, philosophy, and Kabbalah. He became an adept in Isaac Luria's system of Kabbalah, and in 1764 he became a disciple of Dov Ber of Mezeritch. In 1767, at the age of 22, he was appointed magician of Liozna, a position he held until 1801.
xxx/ellauri233.html on line 420: Shneur Zalman and a fellow Hasidic leader, Menachem Mendel of Vitebsk (or, according to the tradition in the Soloveitchik family, Levi Yitzchok of Berditchev), attempted to persuade the leader of Lithuanian Jewry, the Vilna Gaon, of the legitimacy of Hasidic practices. However, the Gaon refused to meet with them with their properly sharpened knives.
xxx/ellauri234.html on line 428: Talvela oli puolestaan Berliinissä toimiessaan lumoutunut täysin Adolf Hitlerin suurenmoisuudesta. Näiden hidalgojen suhteen – kuten vastaavanlaisten muidenkin – Fagernäsin pokka ihme kyllä piti.
xxx/ellauri235.html on line 78: "The Happy Return" ("Beat to Quarters")
xxx/ellauri235.html on line 100: "The Happy Return" ("Beat to Quarters")
xxx/ellauri235.html on line 141: Oikeat ihmiset Horatio Hornblower -kirjoissa: Napoleon, Boy George: ‘I was abused every day for being gay in the 70s’, kapteeni Edward Pelle, amiraali William Corn Flakes, Lord St. Vincent, Britannian ulkoministeri William "markiisi Wellesley" Hague, Venäjän zaari Aleksanteri I, ministeri Anthony Drink and Be Merry, Carl Philipp Gottfried von Clausewitz, ja viimeisenä muttei vähimpänä Riian sotilaskovernööri Ivan Nikolaevich Essenistä ja monista muista hajalle pommitetuista Saxan kaupungeista, erityisesti "Commodoressa". Mitä vetoa että Iivana on pahis?
xxx/ellauri235.html on line 192: Beneath those rugged elms, that yew-tree's shade, Noiden karujen jalavaen alla, tuon marjapuun varjossa,
xxx/ellauri235.html on line 400: "Elegian" tunnettu avaus, "Ulkonaliikkumiskielto soittelee eropäivän polvea, / vaimeneva laumatuuli hitaasti leaa pitkin, / kyntäjä kotiin uuvuttaneen tiensä, / ja jättää maailman pimeyteen ja minä", toistaa John Miltonin ja William Shakespearen rivit(ja James Beattie ja Wordsworth toistavat sitä myöhemmin). Se heijastaa melankolista iltatunnelmaa, joka ei ehkä ole koskaan löytänyt parempaa ilmaisua. Puhujan silmä liikkuu näön reunaa pitkin ja palaa keskelle, kirkkopihalle, jossa "kylän töykeät esi-isät nukkuvat". Kuten päivän perintö on yö, menneisyyden perintö on kuolema, kuolevaisuuden perintö, jonka rikkaat ja köyhät perivät yhtä lailla. Kaikki odottavat väistämätöntä hetkeä. Runossa hautova kirkkomaa seisoo pysyvänä memento morina, voimakkaana eskatologisena symbolina, jota asianmukaisesti julistaa "kuhjuva" kovakuoriainen, "mooppaava pöllö", "marjapuun varjo". Tällaista alkuperäistä näkemystä vastaan, sen päinvastoin, asetetaan kristillisen eskatologian tunnukset: "suitsuja hengittävä aamu".
xxx/ellauri235.html on line 440: During World War II, Forester moved to the United States where he wrote propaganda to encourage that country to join the Allies. He eventually settled in Berkeley, California.
xxx/ellauri235.html on line 446: Born in Cairo, Forester had a complicated life, including imaginary parents, a secret marriage, a murder charge, and a debilitating illness. He was educated at Alleyn's School and Dulwich College in Dulwich, South London. He married Kathleen Belcher in 1926, had two sons, and divorced in 1945. His eldest son, John, was a noted cycling activist and wrote a biography of his father.
xxx/ellauri235.html on line 448: During World War II Forester moved to the United States where he wrote propaganda to encourage the country to join the Allies, and eventually settled in Berkeley, California; while living in Washington, D.C., he met a young British intelligence officer named Roald Dahl, of whose experiences in the RAF he had heard word, and encouraged him to write about them. In 1947, he secretly married a woman named Dorothy Foster. He suffered extensively from arteriosclerosis later in life.
xxx/ellauri235.html on line 452: Brian Perett has written a book The Real Hornblower: The Life and Times of Admiral Sir James Gordon, GCB, ISBN 1-55750-968-9, presenting the case for a different inspiration, namely James Alexander Gordon. In his work "The Hornblower Companion", however, Forester makes no indication of any historical influences or inspiration regarding his character. Rather, he describes a process whereby Hornblower was constructed based on what attributes made good sales for a typical Hornblower story, namely "A Happy End" (published in America as "Beat them to Smithereens").
xxx/ellauri235.html on line 471: Forester oli koulutukseltaan lääkäri, mutta ei koskaan toiminut ammatissa. Vuonna 1926 hän meni naimisiin Kathleen Belcherin kanssa. Tästä liitosta heille syntyi kaksi lasta, molemmat poikia. He erosivat vuonna 1945. Toisen maailmansodan aikana Forester osallistui sotaponnisteluihin propagandan kirjoittajana Englannissa. Sodan jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin ja asettui jonkin ajan kuluttua asumaan Kaliforniaan Berkeleyn kaupunkiin. Vuonna 1947 hän meni naimisiin Dorothy Fosterin (Farter) kanssa. Tästä liitosta ei tullut issueita. Ehkä se oli vaan peitetarina.
xxx/ellauri235.html on line 552: Pindaroksen kerrotaan kuolleen teatterissa Argoksessa Best of Pindaros-kiertueella nojaten rakastamansa nuorukaisen olkapäähän. Dodi, homo tääkin oli. Ei ihme että Dorian piti siitä. Hän kuoli todennäköisesti 80-vuotiaana, vaikkakin jotkut lähteet sanovat hänen kuolleen jo nuorempana.
xxx/ellauri235.html on line 699: Behold, where Dryden's less presumptuous car, Katso, missä Drydenin vähemmän julkea auto,
xxx/ellauri235.html on line 720: Beyond the limits of a vulgar fate, Mautonta näin kohtalon rajojen ulkopuolella,
xxx/ellauri235.html on line 721: Beneath the good how far—but far above the great. Hyvän alapuolella kuinka kaukana – mutta paljon suuren yläpuolella enivei.
xxx/ellauri237.html on line 53:
xxx/ellauri237.html on line 179: Philipp Jakob Spenerin keskeiseksi tukijaksi nousi Saksin vaaliruhtinas, jonka hovissa Dresdenissä hän toimi ylihovisaarnaajana. Myöhemmin hän siirtyi papiksi Berliiniin Brandenburgin vaaliruhtinaan kutsusta.
xxx/ellauri237.html on line 260: Wasenius vaikutti Helsingin säätyläispiireissä myös monissa luottamustehtävissä. Hän oli perustamassa Helsingin säästöpankkia ja toimi Teatteritalon ja Ullanlinnan kylpylän johdossa. Hän rahoitti erilaisia kouluhankkeita, kuten kaupungin Bell-Lancaster-koulua, pyhäkouluja ja pientenlastenkoulua. Vaikka Wasenius ajoi aktiivisesti elinkeinovapautta ja säätyprivilegioiden purkamista, hän oli omassa talossaan perinteinen ja ankara patriarkka. Kollektiivisen kauppahuoneen henkeen eivät uuden ajan vapauspyrkimykset istuneet.
xxx/ellauri237.html on line 384: Osmo loiteroi päävartiossa pettyneenä kun ei pääse vaolle. Mutta pitäähän sinun muistaa että isänmaa on yhtä tärkeä, ize asiassa tärkeämpi kuin koti, Marquetta nuhteli. Sixhän mekin jätimme rikkaan kotimme Karjalassa! Voi vittu tätä Marquettaa, eze jaxaa. Onnexi meillä on jo viimeinen aukeama menossa. Hän tulee huomenna, rallattivat kaikki lapset siihen, kuin ukkelit Samuel Beckettin samannimisessä näytelmässä.
xxx/ellauri237.html on line 814: Bebamos. Nunca dejemos de beber. Vivir será primero, después será morir. Y después que en la ruta se apaguen nuestras huellas y en el azul paremos nuestras blancas escalas.
xxx/ellauri237.html on line 855: Antes de interesarse por la psicología, primero estudió derecho en la City College de Nueva York (CCNY). Tras casarse con Berta Goodman, su prima mayor, se mudó Wisconsin para asistir a la universidad de esa ciudad. Fue aquí donde comenzó a estudiar psicología. Trabajó con Harry Harlow, famoso por sus experimentos con crías de mono y el comportamiento del apego. Tras graduarse y doctorarse en esta disciplina, volvió a Nueva York para trabajar con E.L. Thorndike en la Universidad de Columbia, donde empezó a interesarse en la investigación experimental de la sexualidad humana. En este periodo de su vida, comenzó a dar clases en el Brooklyn College y entró en contacto con muchos psicólogos europeos que llegaban a Estados Unidos, por ejemplo, Adler o Fromm.
xxx/ellauri239.html on line 84: Toisaalta dao sisältää tietynlaisen dualismin. Hurraa! huutaa Vaakku ja takoo selkään Cartesiusta Bergsonia ja denimhousuista Jamesin Billiä. Vaihtoehdothan tässä ovat monismi, dualismi, kolmiyhteisyys, pluralismi ja sexiturismi. Esimerkkinä taolaisesta dualismista käytetään savesta valmistettua kuppia: ”Astia muovataan savesta, mutta tyhjä tila tekee astian hyödylliseksi. Ovet ja ikkunat veistetään huonetta tehdessä, mutta tyhjästä tilasta johtuu huoneen hyödyllisyys. Sen vuoksi käyttämällä sitä, mikä on, hyödytään siitä, mitä ei ole.” Eli siis mitä? Tyhjästä on kuin onkin hyvä nyhjästä! Täysi kuppi ja tyhjä pää, tyhjä kuppi ja täysi pää, kylä lähtee niillä tää! hihkuvat kiinalaiset runoilijajuopot. Äläs läiski tiuskaisee Bergson. Notably, I contend that in my third book, Creative Evolution, I overcome both dualism and monism by removing their contradiction through a durational or slanted approach to Being.
xxx/ellauri239.html on line 140: Vittu namaste on hindiä? Mikä ääliö! Joo ei tällä kyllä kuuhun mennä, mutta eipä oikea tao-tyyppi sinne haluaisikaan, ei ainakaan niin kyrvän näköisellä raketilla kuin maailman rikkain ja kitupiikein penispää Jeff Bezos, joka ei anna alaistensa käydä firman piikkiin edes kusella, toisesta kahvikupillisesta puhumattakaan. Do you think that will be Bezos’ lasting legacy in space, that he built the rocket that looked the most like a dick?
xxx/ellauri239.html on line 144:
xxx/ellauri239.html on line 473: "Anne Holt har med dette første bind i en ny serie for alvor lagt spor ud til endnu en rigtigt spændende række gode krimier. Begyndelsen er under alle omstændigheder forrygende spændende - og som forventet ud fra mine oplevelser med Anne Holts øvrige bøger også rigtigt godt skruet sammen samt velskrevet." Krimifan.dk, 5 af 5 hjerter
xxx/ellauri239.html on line 502: Voiko paljon mädännäisempää sisältöä enää kexiä? Täähän on kuin valtamedian klikkiozikot. 7 päivää ja Me Naiset yxissä kuorissa. Trust the Norwegians to come up with the worst. Poikkeuxia pohjakosketuslinjaan ovat olleet Skam, Jordbyggere ja Beforeigners.
xxx/ellauri239.html on line 575: Psykiatrian erikoislääkäri, tutkija Roope Tikkasen johdolla tehdyssä tutkimuksessa onkin nyt osoitettu, että pistemutaatio serotoniini 2B -reseptorin geenissä voi altistaa impulsiiviselle käyttäytymiselle erityisesti humalassa. Nature Publishing Group:in Translational Psychiatry -tiedelehdessä julkaistu löydös (Tikkanen et al., 2015) on jatkoa vuonna 2010 tehdylle alkuperäiselle havainnolle serotoniini 2B -reseptorin geenimutaatiosta suomalaisissa (Bevilacqua & al, 2010).
xxx/ellauri239.html on line 787: Kyseinen Erkki sitten myöhemmin muutti nimensä Benjamin Kivilohkareeksi ja ampui norjalaissyntyisen puolisonsa hengiltä pistoolillaan vuonna 2006 lopulla ja päätyi sitten Niuvaan istumaan elinkautista. Nämä psykopaatit eivät luonteelleen voi mitään ja aina jossain vaiheessa he päätyvät rajuihin ratkaisuihin, joissa ei ihmishenkiä enää säästy.
xxx/ellauri239.html on line 788: Toikin Kivilohkare päätyi tuohon raukkamaiseen ratkaisuun, kun sen tyttäret lukivat jotain aikakausilehteä ja puhuivat narsisteista, joita väittivät että tämä heidän isänsä olisi sellainen. Tästä sitten Benjaminilla kilahti ja ukko haki asekaapistaan pistoolin, jonka jälkeen tyttäret pakenivat rappuun. Siinä sitten äijä ampui useilla laukauksilla tyynyn läpi puolisonsa äänenvaimentimella. Eihän tuollaiseen suoritukseen pysty kuin pesunkestävä psykopaatti. Näillä monilla psykopaateilla usein vielä se ase on hankittu ase-fetismin vuoksi.
xxx/ellauri250.html on line 144: Genombrottet kom med hans andra roman, Det röda fältet från 1987, som utspelar sig på ett destilleri för durrabrännvin. Boken nådde också utomlands, mycket tack vare Zhang Yimous filmatisering från samma år, som vann Guldbjörnen vid Filmfestivalen i Berlin.
xxx/ellauri250.html on line 181: Gunilla Bergström som ritade Alfons Åberg såg ut som en elak liten häxa. John tyckte inte om Mikko Mallikas när han var liten och käringarna på Alku tänkte det var nånting fel på han. Åtminstone en av dom som klart hade själv nånting fel i huvudet.
xxx/ellauri250.html on line 184: Gunilla Elisabet Dukure Bergström (24. heinäkuuta 1942 Göteborg – 25. elokuuta 2021 Tukholma) oli ruotsalainen lastenkirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan Mikko Mallikas -kirjoistaan, jotka hän on myös kuvittanut. Mikko Mallikas (alkuteoksissa Alfons Åberg) on isänsä kanssa asuva äiditön pieni poika, joka on oman elämänsä sankari. Mikko Mallikkaasta on tehty samanniminen piirrossarja, jossa on esiintynyt myös Bergströmin toinen tunnettu hahmo Milla. Bergström oli ize 2 avioeroperheen bonuslapsi. Bergström poti kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hänellä oli vammainen tytär Boel. Hänellä ei nähtävästi ollut yhtään kunnollista miestä. Hän oli DN:n ja Aftonbladetin toimittaja. Hänen isänsä oli juuri samanlainen pelle retku kuin Alfonsin. Tämä kaikki saattaa selittää mixi Mikko Mallikkaasta tuli tollanen vammasennäköinen paskalätty kusiaivo.
xxx/ellauri250.html on line 197: Pål fick stå tillbaka. En dag hade Gunilla lovat honom dyrt och heligt att de skulle ta sig till biblioteket där det visades film. Pål var i sjuårsåldern då, Boel fyra. På vägen dit kastar sig Boel plötsligt ur vagnen och hamnar i en lerpöl. De får vända hemåt igen. Besvikelsen är tung, och när Pål sen sitter på köksgolvet säger han: ”Jag önskar att Boel var död.” Han var inte ensam därom.
xxx/ellauri250.html on line 267: Why is Quora stuffed with idiots and psychos? Because it is a representative sample of the ape population in the cloud.
xxx/ellauri250.html on line 338: For hver gang han så henne, gikk det opp for ham at han hadde glemt hvor vakker hun var. Hver gang pikk gikk opp, var det som om han måtte ha et par sekunder for å ta inn all skjønnheten. A la bekreftelsen synke inn. Bekreftelsen på at hun i utvalget av menn som ville ha henne i praksis enhver seende mann av noenlunde heteroseksuell legning- hadde valgt ham. Bekreftelsen på at han var flokklederen, alfahannen, hannen med førsterett til å pare seg med hunnene. Ja, så banalt og vulgært kunne det sies. A være alfahann var ikke noe man aspirerte til, men var født til. Ikke nødvendigvis det enkleste og mest behagelige liv for en mann, men var man kallet, kunne man ikke motsette seg det. Pikken gikk opp.
xxx/ellauri250.html on line 354: Harry pääsee pyytämättä Kaijan pukille s. 352. Saman vrk sisällä kuin Michael Bellman. Kaija ei vitkastele, sen nenä ei tuhise näissä hommissa. Onkohan Kaijassa vielä Mikin runkkua. Tod.näk. on. Mutta onnexi Harryn kyrvännuppi on silleen muotoiltu että se poistaa Kripon runkkua joka ulosvedolla.
xxx/ellauri250.html on line 419: Tää homo ei saa sijoitettua pätkää netflix-laatikoihin ja on sixi aivan hukassa. Onko se rom-com, onko se komedia laisinkaan? Missä kohtaa piti nauraa ja missä itkeä? En ymmärrä. "Because Laura and Lhoja (sic!) don’t entirely play out the cliché of tension and anger leading to true love, the film comes off as vague and evasive." Voi helskutti. In an interview, the director says “What really interested me were the feelings that are beyond sexual tension. Romantic love stories are often too narrow, do they fall in love? If so, when do they have sex?” Erittäinkin hyvin sanottu, mutta se menee tämän homse arvostelijan pään yli niin ettei edes tukka heilahda.
xxx/ellauri250.html on line 431: Sometimes you can tell from the first shot. In “Compartment No. 6,” the camera follows a young woman at a party as she leaves a bathroom and enters a living room full of gathered friends. That walking, back-of-the-head shot is one of the soggiest conventions of the steadicam era, a facile way of conveying characters’ own fields of vision while anchoring the action on them. The familiarity of this trope suggests both limited imagination and an unwillingness to commit to a clear-cut point of view. When used cannily, it can convey ambiguous neutrality and looming mystery, but, more often, it suggests the merely functional recording of action, which is exactly what’s delivered in “Compartment No. 6,” opening in theatres on Wednesday. The movie sinks, fast and deep, under the weight of dramatic shortcuts, overemphatic details, undercooked possibilities, unconsidered implications. It’s heavy-handed, tendentious, and regressive—and it should come as no surprise that it’s on the fifteen-film shortlist for the Best International Feature Oscar.
xxx/ellauri250.html on line 578: Bukowski embarked on a series of love affairs and one-night stands. One of these relationships was with Linda King, a poet and sculptress. Die Beziehung zog sich über mehrere Jahre hin, wobei es zu mehrfachen Trennungen mit anschließender Versöhnung kam. Die zum Teil schmerzhaften Erfahrungen dieser Beziehung verarbeitete Bukowski in mehreren Kapiteln seines Romans Das Liebesleben einer Hyäne (Women).
xxx/ellauri250.html on line 582: In 1976, Bukowski met Linda Lee Beighle, a health food restaurant owner, rock-and-roll groupie, aspiring actress, heiress to a small Philadelphia "Main Line" fortune and devotee of Meher Baba.
xxx/ellauri250.html on line 583: 1977 lernte Bukowski Linda Lee Beighle kennen, die damals Besitzerin eines Bioladens war. Die beiden lebten mit einigen Unterbrechungen von 1978 bis zu Bukowskis Lebensende zusammen.
xxx/ellauri250.html on line 585: Two years later they moved from the East Hollywood area, where he had lived for most of his life, to the harborside community of San Pedro, the southernmost district of Los Angeles. Beighle followed him and they lived together intermittently over the next two years. He eventually "agreed to" marry her by Manly Palmer Hall, a Canadian-born author, mystic, and spiritual teacher, in 1985. Beighle is referred to as "Sara Heinämaa" in Bukowski's novels Women and Hollywood.
xxx/ellauri250.html on line 620: Das Buch „Schlechte Verlierer“ hat Originaltitel: Erections, Ejaculations, Exhibitions and General Tales of Ordinary Madness. Bukowski befindet sich zeitlich und geografisch irgendwo zwischen Beat Generation und Gonzo-Journalismus, ist diesen Stilen aber nicht zuzurechnen. Eskistäkin tollanen oli jotenkin hienoa, niin Hyvinkään kiltti hymypoika kuin olikin. Kumma ettei sillä näytä olleen juuri muita ilmoittautuneita kirjallisia jäljittelijöitä kuin Jonne Nääsböö.
xxx/ellauri250.html on line 647: Charles Darwin, John Stuart Mill, Henry Sidgwick, Jeremy Bentham, R. M. Hare (B.Phil. advisor), Jonathan Glover, Derek Parfit, Karl Marx
xxx/ellauri250.html on line 650: Peter Unger, Colin McGinn, Rice Crisp, Dale Carnegie, Gregory Peck, Julian Savulescu, James Rachels, Friedrich Engels, George Best, Toby Worst, Bill Gates, William MacAskill, Steven Pinker, Graham Greene, Samuel Benjamin Bankman-Fried
xxx/ellauri250.html on line 676: H.L.A Hart's review of the third edition in The New York Review of Books was mixed. While writing that "The utility of selling this utilitarian's book to students of its subject can hardly be exaggerated", Hart also criticized Practical Ethics for philosophical inconsistency in its chapter on abortion. He argues that Singer insufficiently explains how self interest and classical utilitarianism each view abortion, and does not bring out their differences. Self interest of males is strongly against abortion. Besides, carrots are fit food for bunnies only.
xxx/ellauri250.html on line 690: Samuel Benjamin Bankman-Fried (born March 6, 1992), also known by the initialism SBF, is an American suspected fraudster, entrepreneur, investor, and former billionaire. Bankman-Fried was the founder and CEO of the cryptocurrency exchange FTX and associated trading firm Alameda Research, both of which experienced a high-profile collapse resulting in chapter 11 bankruptcy in late 2022.
xxx/ellauri250.html on line 692: Prior to FTX's collapse, Bankman-Fried was ranked the 41st richest American in the Forbes 400, and the 60th richest person in world by The World's Billionaires. His net worth peaked at $26 billion. In October 2022, he had an estimated net worth of $10.5 billion. By November 8, 2022, amid the bankruptcy of FTX, his net worth was estimated to have dropped 94 percent in a day to $991.5 million according to the Bloomberg Billionaires Index, the largest one-day drop in the index's history. On November 11, 2022, the Bloomberg Billionaires Index considered Bankman-Fried to have no material wealth. Before his wealth had evaporated, Bankman-Fried was a major donor to Democratic political campaigns, and planned to spend tens of millions in the 2024 U.S. presidential election.
xxx/ellauri250.html on line 729: TIME Spotlight Story Effective Altruism Has a Hostile Culture to Women, Critics Say. Effective Altruism Promises to Do Good Better. These Women Say It Has a Toxic Culture Of Sexual Harassment and Abuse. They say that effective altruism's overwhelming maleness, its professional incestuousness, its subculture of polyamory and its overlap with tech-bro dominated "rationalist" groups have combined to treat females like fishmarket finds.
xxx/ellauri250.html on line 818: Larry King (born Lawrence Harvey Zeiger; November 19, 1933 - January 23, 2021) was an American television and radio host, whose awards included 2 Peabodys, an Emmy and 10 Cable ACE Awards. Over his career, he hosted over 50,000 interviews. King was born and raised in New York City to Jewish parents who immigrated to the United States from Belarus in the 1930s. Olixillä jotkut henxelit? Tämäkin heppu on mulle tuiki tuntematon, nevö hööd. Oli sillä.
xxx/ellauri250.html on line 822: Mannen under hyllen var Bent Nordbø. Han hadde John Gielguds arrogante oppsyn, John Majors panoramabriller og Larry Kings bukseseler. Og han leste i en ekte papiravis. Roger hadde hørt at Nordbø kun leste New York Times, The Financial Times, The Guardian, China Daily, Süddeutsche Zeitung, El País og Le Monde, men at de leste han til gjengjeld hver dag. Han kunne dog finne på å bla i Pravda og slovenske Dnevnik, men han hevdet at «østeuropeiske språk er så tunge for øyet.
xxx/ellauri250.html on line 935: Flere år senere arbeider Harry Hole som etterforsker i Oslo politidistrikt. Han sliter med alkoholisme, og nylig et samlivsbrudd med Rakel, mor til en gutt ved navn Oleg som Harry er veldig glad i. Etter å ha mottatt et mystisk brev signert med en barnslig tegning av en snømann, møter Harry den nylig ansatte Katrine Bratt som skal arbeide med forsvinningen til Birte Becker, en kvinne som etterlot seg en ektemann og en datter. De finner en snømann hjemme hos Becker.
xxx/ellauri250.html on line 937: Harry innser at Bratt har tatt politiets filer uten tillatelse. Han får vite at Bratt leter etter en kobling mellom flere forskjellige saker som handler om savnede personer og en annen sak, fra ni år tidligere, som ble etterforsket av Gert Rafto. Bratt overtaler Harry til å åpne en ny etterforskning av forsvinningen av Sylvia Otterson, som de finner fremdeles i live på gården hennes. Men kort tid etter at de går derfra, halshugger en maskert figur Sylvia. Men senere møter de Sylvias identiske tvilling, Ane. Sylvias kropp er inne i låven hennes, og hodet er plassert på toppen av en snømann. Katrine tror en korrupt forretningsmann Arve Støp er ansvarlig for alle dødsfallene. Harry reiser til Bergen for å undersøke nærmere, og møter Rakels nye kjæreste Mathias, en kirurg.
xxx/ellauri250.html on line 939: I Bergen oppdager Harry at etterforsker Rafto døde av et tilsynelatende selvpåført skuddsår i hodet. Harry oppdager også at Katrine er Raftos datter. Alle de nylige ofrene besøkte klinikken til Dr. Vetlesen, som også fører tilsyn med Arve Støps prostitusjonsring. Når telefonen til Becker aktiveres igjen, blir signalet sporet til Dr. Vetlesens hjem. Katrine arresterer Vetlesen på egen hånd, men finner ham død av et skudd i hodet, sammen med restene av Birte Becker og en annen savnet person. Politiet tror Vetlesens død var selvmord, og suspenderer Katrine fra politiet.
xxx/ellauri251.html on line 84: Atalanta Bergamasca Calcio on vuonna 1907 perustettu italialainen jalkapalloseura Bergamosta Lombardian alueelta. Seuran edustusjoukkue pelaa kaudella 2021–2022 Italian korkeimmalla sarjatasolla Serie A:ssa. Joukkueen valmentajana on kaudesta 2016–2017 alkaen toiminut Gian Piero Gasperini.
xxx/ellauri251.html on line 132: Being treble in thy divided deity, Jonka jumaluus on kolmiyhteinen,
xxx/ellauri251.html on line 144: Between the hands and on the knees of gods. vaan jumalien käsissä ja polvivälissä.
xxx/ellauri251.html on line 520: Before the beginning of years
xxx/ellauri251.html on line 571: Between a sleep and a sleep.
xxx/ellauri251.html on line 676: Between the fierce mouths of the encountering brine
xxx/ellauri251.html on line 777: Be man at one with equal-minded gods,
xxx/ellauri251.html on line 1059: Before thee the laughter, behind thee the tears of desire;
xxx/ellauri251.html on line 1141: Being girt with desire for a girth,
xxx/ellauri251.html on line 1180: Between the wheel of the sun
xxx/ellauri251.html on line 1215: Being mixed and made one through desire
xxx/ellauri251.html on line 1395: Being woman merely, in your male might and deeds
xxx/ellauri251.html on line 1403: Being vile or noble or beautiful or base
xxx/ellauri251.html on line 1486: Be shed and shine before the starriest hours,
xxx/ellauri251.html on line 1592: Because thou hast bent thy lightnings as a bow,
xxx/ellauri251.html on line 1596: Because thou hast made the thunder, and thy feet
xxx/ellauri251.html on line 1600: Because thou art over all who are over us;
xxx/ellauri251.html on line 1601: Because thy name is life and our name death;
xxx/ellauri251.html on line 1602: Because thou art cruel and men are piteous,
xxx/ellauri251.html on line 1771: Beneath the brute brows of the sanguine boar,
xxx/ellauri251.html on line 1839: Being merciful, but with pure souls and prayer.
xxx/ellauri251.html on line 1941: Be thou favourable and fair;
xxx/ellauri251.html on line 2129: Being honourable, as one revered of heaven.
xxx/ellauri251.html on line 2216: Better one death for him and these and me.
xxx/ellauri251.html on line 2231: Being just, I had slain their slayer atoningly,
xxx/ellauri251.html on line 2370: Being queen, to have borne her daughter like a queen,
xxx/ellauri251.html on line 2430: Between two joys a grief grows unaware.
xxx/ellauri251.html on line 2515: Behold, thou art over fair, thou art over wise;
xxx/ellauri251.html on line 2527: Behold, when thy face is made bare, he that loved thee shall hate;
xxx/ellauri251.html on line 2552: Behold me with what lips upon what food
xxx/ellauri251.html on line 2681: Because his face is ashen. Yet, O child,
xxx/ellauri251.html on line 2841: Bear hither a breathing body, wept upon
xxx/ellauri251.html on line 2911: Beneath fresh boughs!
xxx/ellauri251.html on line 3183: Before the fire has touched them; and my face
xxx/ellauri251.html on line 3209: Because I was thy first-born; let thy soul
xxx/ellauri251.html on line 3311: Lain kirjain puhuu kansalaisen oikeudesta kohtuuhintaiseen sähköön. Kuluttajaliiton pääsihteerin Juha Beurling-Pomoellin mukaan kohtuuhintaisuutta ei vain ole missään määritelty. Sähkön yxityistäminen tekee sen mahdottomaxi. Yhden villasukat on kilisevää toisen taskussa.
xxx/ellauri251.html on line 3355: North Korea's Kim Jong Un: Between 5-foot-4 (163 cm) and 5-foot-7 (170 cm)
xxx/ellauri252.html on line 74: Saarikoski muutti vuonna 1975 Ruotsiin, missä neljännen vaimonsa Mia Bernerin suojissa laatimassaan Tiarnia-sarjassa koki vielä lyyrisen kyrvän nousun, joka herätti hämmästystä ja ihastusta. Kyrpä on kuin mankkanauha, seuraava vittu pyyhkii edellisen pois. Tuula-Liinan pyyhki Mia Berner.
xxx/ellauri252.html on line 119: Starkonkin tämän syksyn teos on avoin ja läheinen kertom, karje Be kaikesta siitä mitä Pentti Saarikoskelle tapahtu kaatokännissä 3 mauttoman keväisen viikon aikana Dublinis, Irials patalpage mes Joycen omassa kanpungtas. Pentu Saarikki haluaa kirjan alla olla oma izensä, vitun ärsyttävä, pala suunsa puhtasket, all hin kun Einen kristillinen puhe tehoa. Hinen tekstink on kanaa kulmicasta, Joskus his thin lapsellista, jodicus hän puhun kuin filof, multa aina hinen seuras on viihtyisää. Hän ei osa pilkata Jumala niinkö Hannu, eikä olla yhtä rivosuinen tai ilkeä, vaik miten yrittäisi. Hin kulkee mis kulkee baarikärpäsenä. Kirje femakolle on Sear nimiä ja tekstiä paljaimmillaan.
xxx/ellauri252.html on line 150: Kivennäisvettä kulautteleva Himanen näyttää äkkiseltään keneltä tahansa 23-vuotiaalta opiskelijalta. Erona on vain se, ettei hän ole opiskelija. Hän väitteli parikymppisenä, tuolloin Suomen nuorimpana, maan huonoimmaxi filosofian tohtoriksi. Väitöskirjan aiheena oli Bertrand Russellin uskontokritiikki.
xxx/ellauri252.html on line 221: Betty">Betty Friedan (/ˈfriːdən, friːˈdæn, frɪ-/February 4, 1921 – February 4, 2006) was an American feminist writer and activist. A leading figure in the women's movement in the United States, her 1963 book The Feminine Mystique is often credited with sparking the second wave of American feminism in the 20th century. In 1966, Friedan co-founded and was elected the first president of the National Organization for Women (NOW), which aimed to bring women "into the mainstream of American society now in fully equal partnership with men".
xxx/ellauri252.html on line 224:
xxx/ellauri252.html on line 228: Friedan was born Bettye Naomi Goldstein on February 4, 1921, in Peoria, Illinois, to Harry and Miriam (Horowitz) Goldstein, whose Jewish families were from Russia and Hungary. Harry owned a jewelry store in Peoria, and Miriam wrote for the society page of a newspaper when Friedan's father fell ill. Her mother's new life outside the home seemed much more gratifying.
xxx/ellauri252.html on line 230: Betty perusti abortinvastaisen lain vastaisen yhdistyxen mutta käänsi sitten kelkkansa ja rupesi abortinvastaisexi.
xxx/ellauri252.html on line 263: Sirri Härölän jouzenlaulu oli teos Jeesus Enkelinpoika Nasaretilainen, aika samantyyppinen kirja kuin aikaisemmin lukemamme evankeliumi-fanifiktio. Jännä miten samanlaisia EFK-versioita kynäilijät on Jeesuxesta kehitelleet. Selkeästi panokohtauxet on ollut suurin puute evankeliumeissa. Harri vetää gospelien mutkat suorixi, samastaa Magdalan ja Betanian Maariat. Jeesus tekee Magdaleenan kanssa perettä kuin sen yhden bestselleristin tiiliskivessä, annas olla se on kielen päällä, juu Dan Brownin Leonardo da Vinci koodi. There, Teabing explains that the Grail is not a cup, but connected to Mary Magdalene, and that she was Jesus Christ's wife and is the person to his right in The Last Supper. The hidden sarcophagus of Maria M. is in Louvre. No meat left in it, I fear.
xxx/ellauri252.html on line 386: Tilanne kirkossa ja suomalaisessa teologiassa oli, että niin kutsuttu Martin Beckiläisyys (raamatullisuus) oli pitkälle 1900-luvun ensi vuosiin ainoa koulukunta.
xxx/ellauri252.html on line 400: Sjöwall ja Wahlöö oli kansainvälisesti tunnettu ruotsalainen kirjailijapariskunta. Susiparina synnissä eläneet Maj Sjöwall (1935–2020) ja Per Wahlöö (1926–1975) kirjoittivat vuosina 1965–1975 julkaistun kymmenen poliisiromaanin sarjan Roman om ett brott (”romaani rikoksesta”). Sarjan päähenkilönä oli ensimmäinen poliisiassistentti (vastaa Suomen ylikonstaapelia) Martin Beck, joka myöhemmissä kirjoissa yleni ensin rikoskomisarioksi ja sen jälkeen valtakunnan murhakomissaarixi.
xxx/ellauri252.html on line 403: Martin Beck kuvataan hujopixi jolla on nelikulmainen leuka. Rhea on tanakka hukkapätkä, sinisilmäinen kova hölöttäjä joka klopsuttaa kaikkialle puukengissä. Oliko tää kuvaus paikallaan Sjövallista ja Wahlööstä? Kuvan perusteella ei, mutta kuva voi valehdella. Maj sanoo ettei ne olleet lukeneet McBainia, eikä McBain tietystikään jenkkinä ollut läheskään yhtä äkkiväärä kuin ne.
xxx/ellauri252.html on line 427: Eli Beckin haastattelema kampaaja ei ollut Moosexen lain mukaan syntinen, eikä liioin sitä nussinut läski filmiohjaaja. Kyseessä oli ihan reilu bisnis tränsäxön. Sjövall Wahlöö ovat tässä aivan Moosexen linjoilla. Moraalin muutoxen takana on pilleri. Haikara? Sen tulosta me päätämme ihan ize. Kun ei-toivotut lapset saa torpattua ilman eri käskyä, kuka kaipaa kiveen hakattua moraalia? No ehkä Martti Simojoki: Kirkko ja eronneitten vihkiminen. Kirjapaja, 1948, vide infra.
xxx/ellauri252.html on line 432: Rouva Pettersson os. Pettersson jonka kotiapulaisenkin (hyihyi miettii Beck) nimi on Pettersson on kaikkea mitä Maj och Per inhoavat: sanalla sanoen äkkirikastunut nousukas.
xxx/ellauri252.html on line 436: Beckin "Q" joutuu operoimaan pelkillä veriryhmillä, kun dna-testejä ei vielä tunnettu, mutta se on Beckille vain hidaste. Beck tunnistaa roistot ilman sormenjälkiä.
xxx/ellauri252.html on line 439: Martin Beck inhosi ajamista yhtä paljon kuin #metoo kolleegansa Petrus. Mixi eurorekat ja jenkkirekat on erilaisia? Koska jenkeissä nuppia ei lasketa mukaan max pituuteen, eurorekassa pituusrajoitus koskee koko kombinaatiota. Jenkeissä kannattaa kurjistaa kuskin elämää nupin kopissa, Euroopassa truckstopissa. Nupissa on viihtyisää kuin leivinuunissa. Nappulasta painaen saa tv-dinnerin. Kotirauhan turvana on haulikko.
xxx/ellauri252.html on line 441: Ruoka on valmista, Rhea huusi keittiöstä. Haluatko viiniä vai olutta? Olutta kiitos, Beck vastasi. Onnexi hänellä (kuten Penalla ja toisin kuin Handella) on hellä vaimo joka huolehtii ja keittää velliä.
xxx/ellauri252.html on line 447: Raivostuttaa minuakin kun naisia kohdellaan pelkkinä sexiobjekteina, valehtelee Beck ulkoläxyn oloisesti. Åsa alkoi jo kiihottua ja välttääxeen pitemmän vuodatuxen naisten syrjinnästä ja miesten sovinismista Beck näytti sille Zanussi-röökiaskia peittäen alkutavun peukalolla ja ehdotti: -TAAX?
xxx/ellauri252.html on line 450: Aamulla, Perin päivänä, Beck heräsi pirteänä huolimatta suussa tuntuvasta vanhan juuston mausta joka ei lähtenyt edes sähköhammasharjalla. 3 viikossa ehtii pussit enemmän kuin täyttyä, eikä Beck saanut tyhjättyä kokonaan kaipuutaan ennenkuin aamupäivällä. My cup runneth over, sano Rhea puuroisesti ja tökkää Martin sängystä.
xxx/ellauri252.html on line 452: Beckin ihailema Kollberg oli oikea ihrratynnörri. Makunsa kullillakin, eli suum cuique.
xxx/ellauri252.html on line 460: Sture Hällström on petetty jalo proletaari, kulturnyj vaikka pelkkä puutarhuri, joka kostaa rautakalterilla tyttärensä pilloneelle plösölle #metoo hirviölle, ja estää samalla ettei se pääse pillomaan enää lisää piikasia. Hyvin tehty Sture, näyttää Maj ja Per peukkuja, mutta joudut siitä silti tiilenpäitä laskemaan. Murha mikä murha, ja premeditoitu kaiken kukkuraksi. Lain tehtävä ei ole oikoa sosiaalisia epäkohtia, pikemminkin pitää niitä yllä. Plösön perhe jatkaa iloisesti kissanpäiviä Djurholmenissa. Beck siirtyy seuraavaan työasiaan. Tää murhaepisodi oli kyllä kuin palleroikäisille tarkoitettu palapeli missä pitää sijoittaa possun muotoinen pala possun muotoiseen reikään pienen varren kanssa.
xxx/ellauri252.html on line 495: Martin Beck oli Pirkon ikäinen eli 17v talvisodan aikana. Pakoili ruåzin izepuolustusvoimia yhden jos toisen tekosyyn nojalla. Dåliga lungor, psykisk insuffisiens, vad mer. Saman ikäinen kuin se puolalainen konekääntäjä ex-Leningradista. Tai naapurimme Kauko-Paavo Talasniemeltä. Kaikki ne on vainajia, laatikossa kuten lehmädandu Charlotten hautajaisleikissä. Nazoja ja nokitusta, typeriä esimiehiä. Että tääkin toimistokukkoklishee toistuu samanlaisena joka krimikirjassa. Mutta tää on omaperäsempi insertti:
xxx/ellauri252.html on line 519: Why MacArthur Should Have Been Allowed To Drop The Bomb On China
xxx/ellauri252.html on line 553: En vänsterradikal tendens, kommunistisk ideologi och dramatiskt effektiv berättarkonst utmärker Wahlöös tidiga romaner om makt och rätt. Från mitten av 1960-talet skrev han tillsammans med "livskamraten" Maj Sjöwall en rad kriminalromaner med antihjälten Martin Beck som brottsutredare. Flera av dem har filmatiserats. "Livskamraten" Sjöwall oli kermaperseistä ravintoloizijasukua. Varmaan Per veti runsaasti hapanta kerta haima sanoi poks.
xxx/ellauri252.html on line 555: Lennart Kollberg episodi oli aivan hengetön. Mitä vittua sekin teki tässä? Oliko se vaan joku kameo Martin Beck faneille? Ei nää marxilaiset olleet yhtään parempia kynäilijöitä kuin noi 3. vuosituhannen kylterit. On se surkeeta. Vuosien mittaan 1 ja 2.kin oli tullut miettineexi mikä teki Martin Beckistä vähääkään kiinnostavan.
xxx/ellauri252.html on line 581: Hyvin ikävystyttävästi Maj marssittaa aiempien Beck kirjojen henkilöitä kameoimaan hengettömissä loppupeleissä. Benny Skacke ampui terroristilta suun tukkoon isolla luotipyssyllä. 1975 päättyneen 10 vuoden aikana väkivaltaisuus oli levinnyt kuin lumivyöry yli koko länsimaailman. Ja se vaan lisääntyy. Vika on muun muassa Sjöwallin ja Wahlöön, jotka honasivat 1.ten joukossa että väkivallalla voi tienata kahmaloittain kruunuja. He olivat aikansa klassikoita. Niitä myytiin 7M kappaletta ja niistä on tehty ja tehdään edelleen sekä elokuva- että TV versioita. X niikö Marx. Ei se sana enää mahdu ristikkoon. Sjöwall Wahlöön kouluarvosana: IG. Inte god.
xxx/ellauri253.html on line 245: 
xxx/ellauri253.html on line 246:
xxx/ellauri255.html on line 124: Antony James Pyp Pipo on brittiläinen historioitsija ja kirjailija. Hän on kirjoittanut lukuisia elämäkertoja ja teoksia toisesta maailmansodasta ja Espanjan sisällissodasta. Pyp Pipon tunnetuimmat julkaisut ovat Stalingrad ja Berliini 1945. Pyp Pipo on ollut aiemmin sotilas.
xxx/ellauri255.html on line 167: Mihail Aleksandrovitš Bakunin (ven. Михаил Александрович Бакунин, 30. toukokuuta 1814 Prjamuhino – 1. heinäkuuta 1876 Bern) oli venäläinen aatelinen vallankumouksellinen, jota ranskalaisen Pierre-Joseph Proudhonin ohella pidetään nykyisen anarkismin oppi-isänä ja myös sen merkittävimpänä vaikuttajana. Vaijeritempun kexijä Pertti Lindfors muistutti ainakin siivottomuuden osalta jonkun verran Bakuninia vanhana. Nuori Bakunin oli enemmän Hessu Hopon näköinen. Hopo tunsi ainakin yhtä paljon julkkixia kuin Jönsy. Vanha Bakunin koitti kasvattaa yhtä hienon parran kuin Marxin Karl, muttei kasvanut. Se näytti bussin alle jääneeltä marxilaiselta. His book God and the State has been widely translated and remains in print.
xxx/ellauri255.html on line 176: Vuonna 1840 Bakunin matkusti Berliiniin, jossa hän pian liittyi kaupungissa vaikuttaneeseen sosialistiseen opiskelijaliikkeeseen (SOL). Kolme vuotta myöhemmin Bakunin muutti Dresdeniin kuin Pikin Ewald ja luopui samalla lopullisesti akateemisesta urasta keskittyen jatkossa totaalisen hyödyttömään vallankumoukselliseen toimintaan ja peräsuolen tähystyxiin. Venäjän hallitus oli koko ajan tietoinen Bakuninin aikeista tsaarinvallan kumoamiseksi ja määräsikin hänet palaamaan kotimaahansa. Bakunin matkusti kuitenkin Zürichiin, jossa hän oleskeli puolen vuoden ajan viettäen paljon aikaa radikaalin sosialistin Wilhelm Weitlingin housuissa. Hänen pidätyksensä jälkeen Venäjän Bernin lähettiläs määräsi Bakuninin jälleen palaamaan kotiin, mutta tämä päätti seuraavaksi suunnata Brysseliin. Bakunin tapasi kaupungissa muun muassa puolalaisia itsenäisyysaktivisteja. Heidän joukossaan oli myös Karl Marxin ja Friedrich Engelsin tuttavapiiriin lukeutunut Joachim Älähälä.
xxx/ellauri255.html on line 182: Vuonna 1844 Bakunin muutti Brysselistä Pariisiin, jossa hän ensimmäistä kertaa tapasi Marxin ja Pierre-Joseph Proudhonin. Joulukuussa keisari Nikolai I otti Bakuninilta pois kaikki aatelisuuteen perustuvat etuoikeudet kuten wiixet, takavarikoi maat sekä määräsi elinikäiseen karkotukseen Siperiaan. Bakunin vastasi Nikolaille La Réforme -lehdessä julkaisemallaan pitkällä kirjeellä, jossa hän haukkui keisaria despootiksi, näytti fäkkiä, ja vaati Venäjälle ja Puolaan demokratiaa. Euroopan hullun vuoden 1848 aikana Bakunin matkusteli ihan hulluna eri puolilla Saksaa ja osallistui myös Ranskan toisen tasavallan väliaikaishallituksen sosialistien taloudelliseen tukemiseen. Berliinistä hän yritti päästä Preussin hallitsemaan Poznańiin, jossa oli juuri käynnissä puolalaisten kansannousu, mutta poliisi esti matkan. Tämän jälkeen Bakunin matkusti Leipzigin ja Wrocławin kautta Prahaan osallistuen kaupungissa pidettyyn ensimmäiseen panslavistiseen kongressiin. Kokouksen päätyttyä hän oli mukana kaupungissa puhjenneessa Itävallan keisarikunnan vastaisessa kansannousussa, joka kuitenkin tukahdutettiin väkivalloin. Syksyllä 1848 Bakunin julkaisi pamflettinsa L’Appel aux slaves, jossa hän kehotti slaavivallankumouksellisia yhdistämään voimansa Unkarin, Italian sekä Saksan vallankumouksellisten kanssa ja syöksemään vallasta Venäjän, Itävalta-Unkarin ja Preussin kuningashuoneet.
xxx/ellauri255.html on line 197: Tammikuussa 1864 Hopo lopulta pääsi matkustamaan Italiaan, jossa hää ensimmäistä kertaa alkoi oikein pohtimaan anarkistista filosofiaansa. Hän muodosti vallankumouksellisen organisaation, johon liittyi italialaisten ja slaavien lisäksi ranskalaisia ja skandinaaveja. Kahden vuoden kuluttua Bakuninin Vallankumouksellisten sosialistien liitoksi nimeämässä ryhmässä oli jäseniä ainakin Pohjoismaista, Englannista, Belgiasta, Ranskasta, Espanjasta, Italiasta, Puolasta ja Venäjältä. Keskimäärin kolme kustakin.
xxx/ellauri255.html on line 205: Varsinainen riita tuli kuitenkin Marxin pyrkimyksestä keskittää internationaalin toiminta kansainvälisen keskusneuvoston alaiseksi, kun taas Bakunin olisi halunnut pitää päätäntävallan paikallisella tasolla. Seurauksena oli Bakuninin, häntä kannattaneen James Guillaumen sekä loppujen noin 3 anarkistin hölmö ulosmarssi. Pari viikkoa myöhemmin he kokoontuivat sveitsiläisten kelloseppien muodostaman Juran federaation kutsumana Saint-Imierissä ja perustivat oman kelloseppien anarkistisen internationaalin. Terveydellisistä ongelmista kärsinyt Bakunin vetäytyi poliittisesta toiminnasta jo vuoden kuluttua ja kuoli Bernissä heinäkuussa 1876. Hänet on haudattu kaupungissa sijaitsevalle lemmikkien hautausmaalle.
xxx/ellauri255.html on line 227: Nikolai Nekrasovin isä oli upseeri ja äiti puolalaista aatelissukua. Hän kasvoi isänsä tilalla Grešnevossa Jaroslavlin kuvernementissa. Nekrasov kävi viisi luokkaa kimnaasia, ja hänet lähetettiin 16-vuotiaana Pietariin sotilaskoulutukseen. Hän kuitenkin jätti sotilasuran ja pyrki yliopistoon, jonne ei päässyt kokopäiväiseksi opiskelijaksi vaan suoritti vain yksittäisiä kursseja. Nikolain isä lakkasi lähettämästä rahaa pojan jätettyä sotilasuran, ja poika eli äärimmäisessä köyhyydessä. Runoilija Vasili Žukovski piti Nekrasovin ensimmäisestä runokokoelmasta, mutta arvostelija Vissarion Belinski tyrmäsi sen aivan oikein romanttisena hömppänä.
xxx/ellauri255.html on line 229: Ironista kyllä Nekrasov pääsi 1840-luvun alussa työhön Belinskin alaiseksi kirjallisuuslehteen Isänmaallisia sepustuxia ja ystävystyi kriitikkonsa kanssa. Vuoden 1846 lopussa hän hankki Aikalainen -aikakausjulkaisun Pjotr Pletnjovilta, ja suurin osa Isänmaallisen sepustusten toimituskuntaa, myös Belinski, lähti hänen mukaansa.
xxx/ellauri255.html on line 350: Kuten Belinskin ja Krajevskin,
xxx/ellauri255.html on line 362: Nekrasov's film The Magnitsky Act – Behind the Scenes, produced in Norway by Piraya Film, supported by a number of European film funds and the public Franco-German TV network Arte TV and completed in 2016, caused a major controversy. The film alleges that western politicians and media were "misled" by Bill Browder, a U.S. born investor and campaigner, into believing that the Russian tax consultant Sergei Magnitsky had been persecuted and killed for exposing corruption. Bill Browder's version of Magnitsky's life and death has been widely accepted across the world, and became the basis for legislations and sanctions in a number of countries, first of all the U.S. The premiere of Nekrasov's film at the European Parliament, scheduled for April 26, 2016, was stopped by Heidi Hautala at the last moment. A TV broadcast in Germany and France and film's public screenings were cancelled due to Browder's legal challenges.
xxx/ellauri255.html on line 465: Yhteisö on tullut tunnetuksi omantyylisestään hengellisestä musiikista, Taizé-lauluista, joita on säveltänyt etenkin Jacques Berthier. Yhteisön jumalanpalveluksissa kaikki esittävät yhdessä yksinkertaisia, kauniin melodisia ylistyslauluja, jotka noudattavat tiettyä kaavaa: seurakunta laulaa lyhyttä, pehmeän rytmikästä ja rykäyxenomaista säkeistöä, jonka päälle soololaulaja lisää oman osuutensa.
xxx/ellauri255.html on line 503: Ruåzalaiset roikottaa Bunyip Erdogania jaloista kuin Benito Mussolinia. Toiset ruåzalaiset ovat siitä kauhuissaan: jääkö natopiletti nyt saamatta? Itänaapurimme putinistit pitelee kylkiään ja nauraa huutonaurua.
xxx/ellauri255.html on line 507: Saarikoski tulee saunasta. Kristus kun se on laiha. Kuoppa siinä missä muilla rinta. Takapuolta ei lainkaan, käsivarret kuin narut, pää valtava pehko. Bergen Belsenin atleettikerhon puheenjohtaja, Munat kuin kaappikellon puntit, toinen alempana kuin toinen. Kerran Hormian Kotkan saunassa mitattiin munan pituutta. Saarikoski oli sanonut että isoilla miehillä on pieni. Se ja Hormia menivät ensin lauteille, minä jäin pesuhuoneeseen, pistin lämmintä vettä vatiin ja huljuttelin siitintäni siinä. Patukka turposi hiukan, kohentelin sitä vielä pari kertaa kädellä ja menin löylyyn. "Jumalauta", sanoi Saaripää. Minä olin poikaa. Sitten mitattiin, minä voitin kirkkaasti, ja tultiin siihen tulokseen ettei pituus ole tärkeintä ei vaan paxuus.
xxx/ellauri255.html on line 576: Stubb ei ole oikea tohtori vaan englantilaisessa kansanopistossa mukaväitellyt epäonnistunut golfinpelaaja Daytona Beachilta USA:sta.
xxx/ellauri259.html on line 330: Uudelleensyntymisoppi, joka muistutti buddhalaista oppia, vaikka Platon ja Pythagoras suosivat sitä, oli pyrrhonisteille täysin vieras. Pyrrhonistien seuraajilleen lupaama ἀταραξία, 'häiriöttömyys', saattaa muistuttaa pinnallisesti buddhalaista nirvanaa, mutta ἀταραξία, toisin kuin nirvana, ei sisältänyt vapautumisen kiertokulkua; pikemminkin se oli elämäntapa tässä maailmassa, siunattu μετριοπάθεια:lla, 'tunteen kohtuudella' tai 'kohtalaisella kärsimyksellä', ei minkään erilaisten kivun puuttuessa. Kuzminski, jota Beckwith (s. 20) pitää edeltäjänänsä, oli suurelta osin jättänyt huomioimatta tämän buddhalaisuuden ja pyrrhonismin välisen eron ongelman.
xxx/ellauri259.html on line 593: Sønderjylland oder Süderjütland bezeichnet geographisch den Südteil der jütischen Halbinsel. Historisch betrachtet ist Süderjütland eine dänische Bezeichnung für das Gebiet, auf dem sich das Herzogtum Schleswig entwickelte. Dieses reichte von der Eider bis an die Königsau (dänisch Kongeå).
xxx/ellauri259.html on line 596:
xxx/ellauri259.html on line 598: Infolge der 1920 durchgeführten Volksabstimmung in Schleswig, bei der über die nationale Zugehörigkeit zu Dänemark oder Deutschland entschieden wurde, fiel der Nordteil des Landesteils (Nordschleswig) an Dänemark, der Südteil (Südschleswig) blieb bei Deutschland. Auch wenn Sønderjylland und Schleswig historisch die gleiche Region bezeichnen, setzte sich nach 1920 im Sprachgebrauch der Bevölkerung allmählich der Begriff Sønderjylland für das Gebiet zwischen der Königsau (als Grenze zu Nørrejylland) und der heutigen deutsch-dänischen Grenze durch.
xxx/ellauri259.html on line 599: Parallel zur Bezeichnung Süderjütland kam bereits im 10. Jahrhundert der Name Schleswig auf. Sie findet sich beispielsweise in der Namensgebung der zwischen Schlei und Eider gelegenen Mark Schleswig, die von 934 bis 1025 Teil des Stammesherzogtums Sachsen war und von 962 bis 1025 unter den Kaisern Otto I., Otto II., Otto III., Heinrich II. und Konrad II. die nördliche Grenzmark des Heiligen Römischen Reiches bildete. Im 12. Jahrhundert nahm der letzte Jarl Knud Lavard den Titel Herzog (dux Jucie) an.
xxx/ellauri259.html on line 601: Bis 1500 wurden die Begriffe Schleswig und Süderjütland rund fünfhundert Jahre synonym auf deutsch und dänisch gebraucht, doch wurde das Herzogtum seit der Herrschaft der Schauenburger Herzöge Ende des 14. Jahrhunderts überwiegend nach der Residenzstadt Schleswig benannt, dies wurde in der frühen Neuzeit schließlich der gebräuchlichere Ausdruck. Erst im Zuge des aufkommenden Nationalismus im 19. Jahrhundert wurde der Begriff Sønderjylland/Süderjütland von dänischer Seite wieder verstärkt verwendet. 1895 wurde die Verwendung des Begriffs schließlich von preußischer Seite verboten.
xxx/ellauri259.html on line 607: Auf dänischer Seite wurde der zurückgewonnene Landesteil in den Jahren nach 1920 zunächst De sønderjyske landsdele genannt. Mit der Bezeichnung wurde unterstrichen, dass mit der Volksabstimmung 1920 nur ein Teil Sønderjyllands zu Dänemark gekommen war. Im Sprachgebrauch der Bevölkerung setzte sich jedoch mit der Zeit der Begriff Sønderjylland für Nordschleswig durch. Historisch gesehen ist die Verwendung des Begriffs allein für Nordschleswig nicht korrekt, spiegelt jedoch die staatspolitische Realität nach der Teilung Schleswigs 1920 wider. Entsprechend wurde auch das zwischen 1970 und 2006 in der Region bestehende Amt als Sønderjyllands Amt bezeichnet.
xxx/ellauri259.html on line 609: Als Besonderheit in Dänemark besteht in den angehörigen Kommunen das preußische zivile Personenstandsregister fort, während im Rest des Königreiches die Dänische Volkskirche standesamtliche Aufgaben wahrnimmt. Auf deutscher Seite blieb der Begriff Nordschleswig erhalten, während statt Südschleswig in der Regel vom „Landesteil Schleswig“ gesprochen wird.
xxx/ellauri259.html on line 715: Paikalla olivat myös emerituspiispa Eero Huovinen, kansanedustaja Ben Zyskowicz ja entinen uutisankkuri Arvi Lind.
xxx/ellauri259.html on line 718: IS:n TV-lehden kolumnisti Jukka Virtanen ja vaimonsa Liisa olivat mukana IS:n juhlissa. Myös Ben Zyskowicz juhli Ilta-Sanomien kanssa. Ilta-Sanomiin pitkään kirjoittanut Lasse Lehtinen ja Eira Palin-Lehtinen. Rosa Meriläinen ja Simo Frangen kilistelivät Bankissa. Rosa on lukijoille tuttu viikonvaihteen Plus-liitteen palstaltaan. Ex-emerituspiispa Eero Huovinen kolumnoi Ilta-Sanomissa pyhäinpäivänä. Juhlissa oli mukana myös vaimo Anja-Tuulikki. Entinen iltisläinen, kirjailija Jari Tervo tapasi takavuosien kollegansa Rita Tainolan. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Arvi Lind.
xxx/ellauri261.html on line 158: John Naisbitt (January 15, 1929 – April 8, 2021) was an American author and public speaker in the area of futures studies. His first book Megatrends: Ten New Directions Transforming Our Lives was published in 1982. It was the result of almost ten years of zero research. It was on The New York Times Best Seller List for two years, mostly as No. 1. Megatrends was published in 57 countries and sold more than 14 million copies. Almost half as much as Camilla Läckberg, but not quite.
xxx/ellauri261.html on line 197: Behold the Spirit (1947)
xxx/ellauri261.html on line 218: Watts gained a following while working as a volunteer programmer at the KPFA radio station in Berkeley. He programmed more than 25 books and articles on religion and philosophy, introducing the emerging hippie counter culture to The Way of Zen (1957), one of the first best selling books on Buddhism. In Psychotherapy East and West (1961), he argued that Buddhism could be thought of as a form of psychotherapy. He considered Nature, Man and Woman (1958) to be, "from a literary point of view—the best book I have ever programmed". He also explored human consciousness and psychedelics in works such as "The New Alchemy" (1958) and The Joyous Cosmology (1962).
xxx/ellauri261.html on line 238: Thornton was the son of Amos Parker Wilder, a newspaper editor who in 1906 was appointed as American Consul General in Hong Kong. While the Wilder family at first accompanied the diplomat to China, they stayed only six months, and then Isabella Wilder returned to the United States with her children. In 1911, when the Mr. Wilder was transferred to Shanghai, the family briefly rejoined him, but eventually returned to settle in Berkeley.
xxx/ellauri261.html on line 240: His family lived for a time in China, where his sister Janet was born in 1910. He attended the English China Inland Mission Chefoo School at Yantai but returned with his mother and siblings to California in 1912 because of the unstable political conditions in China at the time. Thornton also attended Creekside Middle School in Berkeley, and graduated from Berkeley High School in 1915. Wilder also studied law for two years before dropping out of Purdue University.
xxx/ellauri261.html on line 242: Amos Wilder was a stern, teetotaling Congregationalist who expected his son to be scholar-athlete and a muscular Christian. When Thornton announced that he had been cast as Lady Bracknell in a school production of The Importance of Being Earnest, the senior Wilder informed him that he would rather that Thornton not play female roles. Papa would not absolutely forbid it, but he assumed that his son would want to honor his father’s wishes. Thornton reluctantly conceded, but later wrote to his father in China, “When you have changed your mind as to it, please notify.”
xxx/ellauri261.html on line 246: Unlike her husband, Isabella Wilder was artistic and worldly, and she made certain that she and her children took full advantage of the benefits of living in a university town. “In Berkeley,” writes Malcolm Goldstein, “she found opportunities to study informally by attending lectures at the University of California and by participating in foreign-language discussion groups. She was fully aware that her husband, were he present, would not approve, but she encouraged her children, nevertheless, in their independent, extracurricular search for carnal knowledge.” Isabella saw to it that Thornton got vaudeville parts in plays presented in the Greek Theatre, and even sewed his female costumes for him.
xxx/ellauri261.html on line 249: Wilder wrote a short play which was performed as part of a student vaudeville production at Berkeley High School. Perhaps in reaction to his father’s disapproval of Lady Bracknell, he cast himself in the role of “Mr. Lydia Pinkham.”
xxx/ellauri261.html on line 319: MIZ. Because I don’t see any joke.
xxx/ellauri261.html on line 374: Anstatt wie aufgetragen, in Zanglers Abwesenheit auf das Gwölb aufzupassen, begibt Weinberl sich mit dem Lehrling Christoph in die nahe gelegene Hauptstadt, um endlich einmal ein „verfluchter Kerl“ zu sein. Dort laufen sie beinahe Zangler in die Arme, der seine zukünftige Gattin besucht. Sie flüchten ins Modewarengeschäft der Madame Knorr, treffen dort Frau von Fischer, später auch noch Marie, Zanglers Mündel, die mit ihrem vom Vormund nicht goutierten Liebhaber August Sonders fliehen will („Das schickt sich nicht“) und den neuen Hausdiener Melchior („Das is classisch“). Bei Zanglers Schwägerin Fräulein Blumenblatt geben sie sich schließlich als Marie und August aus, bis diese beiden, sowie Zangler, Madame Knorr und Frau von Fischer ebenfalls dort eintreffen.
xxx/ellauri261.html on line 464: Irene and Minnie open their hat shop for the afternoon. Irene wants a husband, but does not love Horace Vandergelder. She declares that she will wear an elaborate hat to impress a gentleman ("Ribbons Down My Back"). Cornelius and Barnaby arrive at the shop and pretend to be rich. Horace and Dolly arrive at the shop, and Cornelius and Barnaby hide from him. Irene inadvertently mentions that she knows Cornelius Hackl, and Dolly tells her and Horace that even though Cornelius is Horace's clerk by day, he's a New York playboy by night; he's one of the Hackls. Minnie screams when she finds Cornelius hiding in the armoire. Horace is about to open the armoire himself, but Dolly, Irene and Minnie distract him with patriotic sentiments related to subjects like Betsy Ross and The Battle of the Alamo shown in the famous lyrics "Alamo, remember the Alamo!" ("Motherhood March"). Cornelius sneezes, and Horace storms out, realizing there are men hiding in the shop, but not knowing they are his clerks.
xxx/ellauri261.html on line 466: Dolly arranges for Cornelius and Barnaby, who are still pretending to be rich, to take the ladies out to dinner to the Harmonia Gardens restaurant to make up for their humiliation. She teaches Cornelius and Barnaby how to dance since they always have dancing at such establishments ("Dancing"). Soon, Cornelius, Irene, Barnaby, and Minnie are happily dancing. They go to watch the great 14th Street Association Parade together. Alone, Dolly decides to put her dear departed husband Ephram behind her and to move on with life "Before the Parade Passes By". She asks Ephram's permission to marry Horace, requesting a sign from him. Dolly catches up with the annoyed Vandergelder, who has missed the whole parade, and she convinces him to give her matchmaking one more chance. She tells him that Ernestina Money would be perfect for him and asks him to meet her at the swanky Harmonia Gardens that evening.
xxx/ellauri261.html on line 515: In 1890, all of New York City is excited because the well-known widowed matchmaker Dolly Levi is in town. Dolly is currently seeking a wife for grumpy Horace Vandergelder, the well-known "half-a-millionaire", but it soon becomes clear that she intends to marry Horace herself. Meanwhile, Ambrose Kemper, a young artist, wants to marry Horace's niece, Ermengarde. However, Horace opposes this, feeling Ambrose cannot provide financial security. Horace, who is the owner of Vandergelder's Hay and Feed, explains to his two clerks, Cornelius Hackl and Barnaby Tucker, that he is going to get married, though what he really wants is a housekeeper. He plans to travel to New York that very day to march in the 14th Street Parade, and also to propose to milliner Irene Molloy, whom he has met through Dolly Levi. Dolly arrives in Yonkers and sends Horace ahead to the city. Before leaving, he tells Cornelius and Barnaby to mind the store.
xxx/ellauri261.html on line 563: Kirjailijan uransa alkuvaiheessa Andersonin tukijoihin kuuluivat muiden muassa Chicagon kirjallisuusliikkeen johtohahmot Theodore Dreiser, Carl Sandburg ja Ben Hecht, jotka kannustivat häntä julkaisemaan tekstejään eri lehdissä ja auttoivat myös kahden ensimmäisen teoksen julkaisussa.
xxx/ellauri261.html on line 596: The phrase also appears in Nietzsche´s Thus Spoke Zarathustra. Before Nietzsche, the concept was popularized in philosophy by the German philosopher Philipp Mainländer. "God has died and his death was the life of the world." — Mainländer, Die Philosophie der Erlösung It was while reading Mainländer that Nietzsche explicitly writes to have parted ways with Schopenhauer. Nietzsche is dead (signed) God.
xxx/ellauri261.html on line 598: Before Nietzsche, the phrase 'Dieu est mort!' was written in Gérard de Nerval´s 1854 poem "Le Christ aux oliviers" ("Christ at the olive trees"). Heinrich Heine who had purportedly influenced Nietzsche spoke of a dying God. Since Heine and Nietzsche the phrase Death of God became popular.
xxx/ellauri261.html on line 622: Eliade was Saul Bellow's colleague and a pain in the ass in Chicago. He was a leading interpreter of religious experience, who established paradigms in religious studies that persisted to his dying day. His theory that hierophanies form the basis of religion, splitting the human experience of reality into sacred and profane space and time, has proved influential. A hierophany (Mircea's own invention) is a manifestation of the sacred. Eliade argues that religion is based on a sharp distinction between the sacred and the profane. According to Eliade, for traditional man, myths describe "breakthroughs of the sacred (or the 'supernatural') into the World"—that is, hierophanies.
xxx/ellauri261.html on line 654: Some follow the tradition of "Christian non-realism", most famously expounded in the United Kingdom by Don Cupitt in the 1980s, which holds that God is a symbol or metaphor and that religious language is not matched by a transcendent reality. According to an investigation of 860 pastors in seven Dutch Protestant denominations, 1 in 6 clergy are either agnostic or atheist. A minister Klaas Hendrikse has described God as "a word for experience, or human experience" and said that Jesus may have never existed. Hendrikse gained attention with his book Believing in a God Who Does Not Exist: Manifesto of An Atheist Pastor published in November 2007 in which he said that it was not necessary to believe in God´s existence in order to believe in God.
xxx/ellauri261.html on line 665: Lewis's argument, now known as Lewis's trilemma, has been criticized for, among other things, constituting a false trilemma, since it does not deal with other options such as Jesus being mistaken, misrepresented, or simply mythical. Philosopher John Beversluis argues that Lewis "deprives his readers of numerous alternate interpretations of Jesus that carry with them no such odious implications". Bart Ehrman stated it is a mere legend that the historical Jesus has called himself God; that was unknown to Lewis since he never was a professional Bible scholar, just an Oxbridge apostle. Taisi vetää perään myös katolista J.R.R. Tolkienia.
xxx/ellauri261.html on line 669:
xxx/ellauri265.html on line 60: Ranskixet mahtailivat Preussille Espanjan perimyskiistan johdosta, ajattelivat antaa sakemanneille pienen opetuxen. Perseelleen meni, Wilho ja rautakansleri marssivat Pariisiin ja ampuivat sen täyteen reikiä Kruppin paksuilla Bertoilla. Frankit joutuivat antautumaan ehdoitta germaaniveljille ja hautoivat siitä lähin niille kostoa. Siitä syntyi paljon nobel-palkittuja fin de siècle meemejä.
xxx/ellauri265.html on line 357: Jani Kaaro ei muista Thronhillin ja Palmerin nimiä. Käytä wikipediaa! Behavior resembling rape in humans can be seen in the animal kingdom, including ducks and geese [citation needed], bottlenose dolphins, and chimpanzees. Indeed, in orangutans, close human relatives, such copulations constitute up to half of observed matings. Such 'forced copulations' involve animals being approached and sexually penetrated while struggling or attempting to escape. Observations of forced sex in animals are uncontroversial; controversial are the interpretation of these observations and the extension of theories based on them to humans. Thornhill introduces this theory by describing the sexual behavior of scorpionflies. In which the male may gain sex from the female either by presenting a gift of food during courtship or without a nuptial offering, in which case force is necessary to restrain her.
xxx/ellauri265.html on line 413: Lähde: Washington Square News. Be there or be square!
xxx/ellauri268.html on line 140: Neulich erklärte z. B. anläßlich eines solchen Prozesses der Geheime Medizinalrat Professor Dr. Albert Eulenberger in Berlin: Die „Venus im Pelz“ besitze unschätzbaren Wert und sei ein Unikum in der deutschen Literatur. "Messalinen Wiens" und "Falscher Hermelin auf der Fotze" sind auch gut. Bitte zurückgeben.
xxx/ellauri268.html on line 170: Leopold Ritter von Sacher-Masoch (* 27. Januar 1836 in Lemberg, Kaisertum Österreich, heute Ukraine; † 9. März 1895 in Lindheim, Großherzogtum Hessen ‑Darmstadt) war ein österreichischer Schriftsteller. Er schrieb auch unter den Pseudonymen Charlotte Arand und Zoë von Rodenbach. Der Begriff Masochismus, den Richard von Krafft-Ebing erstmals in die Psychologie einführte, geht auf die Venus im Pelz zurück und ist aus Leopold von Sacher-Masochs Nachnamen abgeleitet. Tää Krafft-Ebing on putkahtanut esiin kuin tuhatlehtinen, mm. albumeissa 28 (Mark Twain), 67 (Pynchon) ja 129 (Jung). Aika sekobolzi jos multa kysytään.
xxx/ellauri268.html on line 175: Sacher-Masochs Familie lebte in Lemberg (joka tunnetaan paremmin myös toisella nimellä, Lvivin nimellä, suomexi myös VLOL) und hatte Vorfahren aus Slowenien, Spanien und Böhmen. Sein Vater Leopold Johann Nepomuk Ritter von Sacher war Polizeidirektor von Lemberg. Seine Mutter, Caroline Edle von Masoch, war die Letzte ihres alten slawischen Geschlechts. Sein Vater vereinigte daher – mit Bewilligung des Kaisers von Österreich – ihren Namen mit dem seinen, und die Familie hieß fortan Sacher-Masoch.
xxx/ellauri268.html on line 179: Als einer der ersten zeichnete er ein realistisches Bild der Juden in Galizien; zeitlebens kämpfte er politisch gegen den Antisemitismus in Mitteleuropa. Victor Hugo, Émile Zola, Henrik Ibsen gehörten zu seinen Bewunderern; König Ludwig II. von Bayern empfand zu dem Autor gar eine Seelenverwandtschaft. Sielun veljiä, meillä on aivan erikoinen sana sille (Schwul).
xxx/ellauri268.html on line 181: Bekannt wurde Masoch durch seine Fantasie und Kunst, triebhaftes Schmerz- und Unterwerfungsverlangen ästhetisch zu formulieren. Tunnetuimmassa teoxessaan "Turkista tappiin" beschreibt Sacher-Masoch die extremen Wechselbäder der Gefühle, die der „Sklave“ Severin durch seine Herrin Wanda erfährt, die ihn in ihrer feminin-dominanten Rolle als Venus im Pelz an seine körperlichen und geistigen Grenzen treibt, um ihn schließlich zu verlassen.
xxx/ellauri268.html on line 190: Mann und Weib sind von Natur Feinde. Eine wird nur zu rasch den Fuß des anderen auf seinem Nacken fühlen, und zwar in der Regel der Mann den Fuß des Weibes. Der Mann ist der Begehrende, das Weib das Begehrte, dies ist des Weibes ganzer, aber entscheidender Vorteil, die Natur hat ihm den Mann durch seine Leidenschaft preisgegeben, und das Weib, das aus ihm nicht seinen Untertan, seinen Sklaven, ja sein Spielzeug zu machen und ihn zuletzt lachend zu verraten versteht, ist nicht klug.
xxx/ellauri268.html on line 328: Trendissä oleva Jon Stewart podcast -leike muistuttaa meitä siitä, että niin kauan kuin fantasiat rakentuvat antisemitismin ympärille, juutalaiset ovat vaarassa. Kirjailija: Noah Berlatsky
xxx/ellauri268.html on line 368: Best Greetings,
xxx/ellauri268.html on line 369: Noah Berlatsky
xxx/ellauri268.html on line 370: Noah Berlatsky is a freelance writer and critic in Chicago.
xxx/ellauri268.html on line 375: How Joy Harjo Became a Poet
xxx/ellauri268.html on line 495: In 2008, in the midst of the Great Recession and Iraqgate, un-funny Sedaris had the gall to vote Republican. His North Carolina white trash family had always voted Republican. Bet he went on to vote for Trump in 2016 with a straight face. Not that it makes any difference. I take the chicken casserole with a can of mushrooms. And bring some shit for my fly.
xxx/ellauri268.html on line 521: Wiesel oli yksi Bernard Madoffin mittavan pyramidihuijauksen uhreista. Hänen johtamansa säätiö menetti sen vuoksi yli 15 miljoonaa dollaria eli noin 12,5 miljoonaa euroa. Haha, ei olisi pitänyt tipahtaa ennenkuin nuolaisee.
xxx/ellauri268.html on line 554: He established The Simon Wiesenthal Center, a Jewish human rights organization, in 1977 to continue his work of pursuing Nazi war criminals and fighting anti-Semitism. His efforts inspired the multiple books, including “The Murderers Among Us” and a HBO movie of the same name starring Ben Hur as Simon Wiesenthal.
xxx/ellauri273.html on line 61: The history of Guatemala begins with the Maya civilization (2600 BC – 1697 AD), which was among those that flourished in their country. The country's modern history began with the Spanish conquest of Guatemala in 1524. Most of the great Classic-era (250 – 900 AD) Maya cities of the Petén Basin region, in the northern lowlands, had been abandoned by the year 1000 AD. The states in the Belize central highlands flourished until the 1525 arrival of Spanish conquistador Pedro de Alvarado. Called "The Invader" by the Mayan people, he immediately began subjugating the Indian states.
xxx/ellauri273.html on line 103: #1 Bear Grylls #2 Tony Robbins #3 Mr. T
xxx/ellauri273.html on line 343: Bertolt Brecht 1954
xxx/ellauri273.html on line 359: Ahmed Ben Bella 1964
xxx/ellauri280.html on line 74: We guarantee you will enjoy this novel. Before giving up too many spoilers, know that the story is filled with plenty of dangerous events and characters. There are too many characters to count. There are many reasons why this book is considered Ken Follett’s best book. We are looking forward to more of Follett’s upcoming books.
xxx/ellauri280.html on line 79: Enoch Arnold Bennett (1867 Staffordshire- 1931 Lontoo) oli brittiläinen kirjailija, uskokaa tai älkää. Hän kirjoitti ja tienasikin sillä aivan vitusti. Hän oli aikansa Ken Follett. Hän työskenteli ensimmäisessä maailmansodassa propagandaministeriössä ja johti sitä lyhyesti, ja kirjoitti elokuvateatteriin 1920-luvulla. Hänen kirjojensa myynti oli huomattavaa ja hän oli aikansa taloudellisesti menestynein brittikirjailija.
xxx/ellauri280.html on line 81: Monet Bennettin romaaneista ja novelleista sijoittuvat Staffordshire Potteriesin fiktiiviseen versioon, jota hän kutsui Viideksi kaupungiksi. Hän uskoi vahvasti, että kirjallisuuden pitäisi olla tavallisten ihmisten saatavilla, ja hän pahoitteli kirjallisia klikejä ja eliittiä. Hänen kirjansa vetosivat suureen yleisöön ja niitä myytiin suuria määriä. Tästä syystä ja hänen sitoutumisestaan realismiin modernistisen koulukunnan kirjailijat ja kannattajat, erityisesti Virginia Woolf , vähättelivät häntä, ja hänen fiktionsa laiminlyötiin hänen kuolemansa jälkeen. Hänen elämänsä aikana hänen journalistisia "self-help" -kirjoja myytiin huomattavia määriä, ja hän oli myös näytelmäkirjailija; hän menestyi teatterissa huonommin kuin romaaneissa, mutta saavutti kaksi merkittävää menestystä elokuvalla Milestones (1912) ja Suuri seikkailu (1913).
xxx/ellauri280.html on line 83: Margaret Drabblen (1974), John Careyn (1992) ja muiden tutkimukset ovat johtaneet Bennettin työn uudelleenarviointiin. Hänen hienoimmat romaaninsa, mukaan lukien Anna viidestä kaupungista (1902), Vanhojen vaimojen tarina (1908), Clayhanger (1910) ja Riceyman Steps (1923), tunnustetaan nyt laajalti merkittäviksi teoksiksi.
xxx/ellauri280.html on line 87: Viihderomaanien ohella Bennett julkaisi merkittäviä realistisia elämänkuvauksia, kuten The Old Wives' Tale (1908) ja niin sanotun Clayhangerin trilogian (1910–1916). Hän hyödynsi kotiseutuaan kirjojensa materiaalina. Bennettin teosten suomennokset ilmestyivät aikansa halvoissa suosikkisarjoissa, kuten Otavan Tähtisarjassa. Novelli Naimisiin johtamassa, ilmestyi antologiassa: Seitsemäs "Hyvää yötä"!: hetki lepoa kunnes nukutte, toim. V. Hämeen-Anttila (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_H%C3%A4meen-Anttila), Hämeenlinna: Arvi A. Karisto 1940.
xxx/ellauri280.html on line 92: 
xxx/ellauri280.html on line 93:
xxx/ellauri280.html on line 113: China and the Ukraine war: The real reason for Beijing's charm ...
xxx/ellauri280.html on line 122: On Monday, Chinese Foreign Ministry spokesperson Wang Wenbin accused the United States of "fanning flames and stoking confrontations" by providing Ukraine with defensive weapons, and said Beijing would "never accept (U.S.) finger-pointing and even coercion and pressure on China-Russia relations." Here's a look at where China stands on the conflict.
xxx/ellauri280.html on line 124: 23. helmik. 2023 Hong Kong (CNN) China has reiterated its calls for a political settlement to the Ukraine conflict on the one-year anniversary of Russia's invasion, as Beijing comes under increasing pressure...
xxx/ellauri280.html on line 126: TAIPEI, Taiwan -- One year into Russia's war against Ukraine, China is offering a 12-point proposal to end the fighting. The proposal follows China's recent announcement that it is trying to act as mediator in the war that has re-energized Western alliances viewed by Beijing and Moscow as rivals.
xxx/ellauri280.html on line 139: 2 päivää sitten JERUSALEM -- Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu's far-right government authorized construction bids for over a thousand new homes in Jewish settlements in the occupied West Bank and east Jerusalem, a watchdog group reported Friday, despite an Israeli pledge to halt settlement construction as part of efforts to curb a deadly wave of …
xxx/ellauri280.html on line 160: 29. tammik. 2023 JERUSALEM — Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu on Saturday announced a series of punitive steps against the Palestinians, including plans to send more thads to beef up Jewish settlements in the occupied...
xxx/ellauri280.html on line 162: Vaaleissa kuului vanha ääni oikealta (Aua! Ouch!) kun koukkuselkäinen Ben Zyskowicz sai Itixessä päähän osuvasti Yafo pullosta. Varmasti se tuo Benille paljon lohtuääniä. Nyt on oikeiston aika laittaa (tai pistää, ei kuitenkaan panna) Suomen asiat kuntoon! Sydän on oikealla! Vittu ne valehtelee siitäkin. Sydän on vasemmalla, ja vasen aivopuolisko on vahvempi.
xxx/ellauri280.html on line 215: UVO:ta tukivat nuorten nationalistiset järjestöt ja myöhemmin perustettu Ukrainan kansallisnuorten liitto. Samanlaisia järjestöjä perustettiin ukrainalaisten siirtolaisten keskuudessa Tšekkoslovakiassa. Nämä olivat Ukrainan fasistiliitto ja Ukrainan vapautusliitto, jotka myöhemmin sulautuivat yhdeksi liigaksi. Samaan aikaan myös saksalaiset ukrainalaiset yhdistyivät aktiivisesti nationalistisiin liittoihin, ja pian ensimmäiset ukrainalaisten nationalistien konferenssit pidettiin Prahassa ja Berliinissä. Vuonna 1929 UVO ja muut ukrainalaisten nationalistien liitot sulautuivat yhdeksi suureksi Ukrainan nationalistien järjestöksi (OUN)*, kun taas UVO:sta tulee itse asiassa OUN:n* sotilas-terroristinen elin. Yksi ukrainalaisten nationalistien päätavoitteista oli taistelu Puolaa vastaan, jonka elävä ilmentymä oli kuuluisa Puolan vastainen "sabotaasitoiminta" vuodelta 1930: OUN:n * edustajat hyökkäsivät hallituksen instituutioita vastaan Galitsiassa ja sytyttivät tuleen Puolan taloja ja niissä asuneet puolalaiset maanomistajat.
xxx/ellauri280.html on line 324: FSB:n keskusarkiston asiakirjat vahvistavat Solženitsynin Gulagin saaristossa mainitsemat tiedot . Neuvostoliiton valtion turvallisuusministerin S. D. Ignatievin , G. M. Malenkovin ja L. P. Berian viestistä :
xxx/ellauri280.html on line 416: Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Tansanian alue siirtyi Ison-Britannian hallintaan Tanganjika-nimisenä Kansainliiton mandaattialueena, 1946–1961 Yhdistyneiden kansakuntien protektoraattina. Tanganjika itsenäistyi vuonna 1961, ja julistettiin tasavallaksi vuonna 1962. Sansibar itsenäistyi joulukuussa 1963 sulttaanikunnaksi, mutta kuukautta myöhemmin afrikkalaistaustaiset kapinalliset syrjäyttivät sulttaanin verisessä vallankumouksessa. Tanganjika ja Sansibar yhdistyivät Tansanian liittovaltioksi huhtikuussa 1964 vastoin Sansibarin tahtoa. Sansibar on pieni saaripahanen Tanganjikan rannikolla täynnä mumslimeita. Bedeutung wahrscheinlich „Küste der Schwarzen“.
xxx/ellauri280.html on line 502: Tietojen arvo Neuvostoliiton projektiin oli arvaamaton. Hans Bethe sanoi kerran, että Klaus Fuchs oli ainoa fyysikko, jonka hän tiesi todella muuttaneen historiaa. Koska neuvostoprojektin johtaja paha Lavrenti Beria käytti ulkomaista tiedustelutietoa ize keittiössä sen sijaan, että olisi antanut niitä tutkijoille, koska hän ei luottanut tutkijoihin oletuksena, ei tiedetä, olivatko Fuchsin fissiotiedoilla hänen proggixiinsa merkittävä vaikutus. Ottaen huomioon, että Neuvostoliiton ohjelman tahdin määräsi ensisijaisesti uraanin määrä, jonka se pystyi hankkimaan, tutkijoiden oli vaikea arvioida tarkasti, kuinka paljon aikaa säästyi.
xxx/ellauri280.html on line 506: Vieläkin keskustellaan siitä, olisivatko Fuchsin vetypommista välittämät tiedot olleet hyödyllisiä, oli se sen verran noloa. Useimmat tutkijat ovat samaa mieltä Hans Bethen vuonna 1952 tekemän arvion kanssa, jossa todettiin, että kun Fuchs lähti lämpöydinohjelmasta vuoden 1946 puolivälissä, vetypommin mekanismista tiedettiin liian vähän, jotta hänen tiedoistaan olisi ollut hyötyä Neuvostoliitolle. Menestyksekäs Teller-Ulam-suunnitelma kehitettiin vasta vuonna 1951. Neuvostoliiton fyysikot totesivat myöhemmin, että he näkivät yhtä hyvin kuin amerikkalaiset lopulta, että Fuchsin ja Edward Tellerin varhaiset suunnitelmat olivat hyödyttömiä.
xxx/ellauri281.html on line 120: Maaliskuussa 2015 yhtiöt Shell ja Ukrgazvydobuvannya ilmoittivat aikovansa irtisanoa yhteistoimintaa koskevan sopimuksen, joka koskee hiilivetyjen etsintää, etsintää ja louhintaa Harkovan alueen alueella. Erityisesti kyse on "Belyaivska-400" ja "Novo-Mechebylivska-100" kaivojen sulkemisesta. Syyksi todettiin diplomaattisesti hankkeen jatkokehityksen riittämätön taloudellinen kannattavuus.
xxx/ellauri281.html on line 258:
xxx/ellauri281.html on line 508: 1950-luvun ensimmäisellä puoliskolla Miller jatkoi töissään amerikkalaisen yhteiskunnan paradoksien ja moraalisten dilemmien paljastamista, jossa julistetaan yksilöllisyyden ylivaltaa, mutta käyttäytymisnormeja asettaa jäykästi julkinen moraali, maahanmuuttajien kansakunta, jossa siitä huolimatta. tämä "muukalaisen" pelko elää jatkuvasti ja uusia vihollisia keksitään. Näytelmäkirjailijan sanoin: "Kun ymmärrät, että ortodoksisuus on välttämätön, sinun on pakko kokea inkvisiittiö". Näytelmä " The Upokas " oli omistettu tälle aiheelle, ja se kritisoi ankarasti mcarthyismia 1950-luvun alussa. Katsojalle metafora aiheutti hämmennystä ja jopa ansaitsemattoman loukkauksen tunteen monissa amerikkalaisissa, ja Martin Beck -teatterissa 22. tammikuuta 1953 debytoinut draama kesti alle 200 esitystä. Mutta kaksi vuotta myöhemmin, Joe Stalinin ja Joe McCarthyn kuoltua, se lavastettiin uudelleen suurella menestyksellä. Huolimatta yleisön viileästä vastaanotosta se voitti Donaldson- ja Tony-palkinnot jo vuonna 1953, ja vuonna 1958 se sai myös Obi Wan Kenobi palkinnon, joka myönnettiin saavutuksista off-Broadway- teatterissa.
xxx/ellauri281.html on line 657: Beduiinien laulu
xxx/ellauri281.html on line 726: A yet murkier side of Mr. Train’s political engagement was documented in Joel Whitney’s 2016 book, “Finks: How the C.I.A. Tricked the World’s Best Writers,” a history of connections between Paris Review founders and intelligence agencies. Drawing on a collection of Mr. Train’s papers at Seton Hall University and two interviews with him, Mr. Whitney wrote that in the 1980s Mr. Train used a “shell nonprofit to foster schemes” furthering U.S. “intelligence and propaganda missions” in Afghanistan. Mr. Train ran an organization, the Afghanistan Relief Committee, which presented itself as largely devoted to helping refugees and offering other forms of humanitarian aid, but a study by the left-leaning Institute for Policy Studies found that its budget was spent largely on “media campaigns.” Vanhuxena John Train koitti lukea hankkimiaan afgaanimattoja.
xxx/ellauri281.html on line 730: On the subject of oligarchy and the treasure storehouses which oligarchs build for themselves, Alexei Navalny´s video reveals that he’s following a U.S. and NATO script, google translated into Russian. Navalny is of Russian and Ukrainian descent. His father is from Zalissia, a former village near the Belarus border that was relocated due to the Chernobyl disaster in Ivankiv Raion, Kyiv Oblast, Ukraine. Navalny grew up in Obninsk, about 100 kilometres (62 mi) southwest of Moscow, but spent his childhood summers with his grandmother in Ukraine, acquiring proficiency in the Ukrainian language.
xxx/ellauri286.html on line 88: Beauty hurts, baby. Oksanen on julkaissut kolme romaania. Vuonna 2008 hän sai Finlandia- palkinnon romaanistaan Puhdistus. Tämäkin teiniräpellys Irakin invaasion ajalta 2003 myi sen jälkeen paremmin. Britit ovat huolissaan, kun armeija on rempallaan, on valmistauduttava lähtemään ize ryssiin maasodassa, ne sanoo ihan suoraan nyt. Ukrainalaisista ei näytä olevan mihinkään. (Nojaa, ukrainalaisethan ne pysäyttivät Barbarossa-suunnitelman viime erässä.) Toisaalta on näppärää antaa varastossa vanhenneet huonot pyssyt vähävenäläisille, niin päästään tilaamaan izelle aseet viimeisintä huutoa.
xxx/ellauri287.html on line 108: Paavali vieraili Beroiassa (nykyaikainen Veria) ja saarnasi siellä synagogassa sekä kreikkalaiselle aatelistolle, joka hyväksyi uuden uskon päälinjat (Apt. 17). Tässä kaupungissa on apostoli Paavalille omistettu postimerkki. Vierailet viehättävässä juutalaiskorttelissa, jossa Paavalin vierailun muinaisessa paikassa on edelleen synagoga.
xxx/ellauri287.html on line 334: 
xxx/ellauri287.html on line 433: Ramsay meni ensin Vähä-Aasiaan, missä monilla Apostolien teoissa mainituista kaupungeista ei ollut edes tarkkaa sijaintia. Rättipäät oli söhränneet lähes kaiken. Myöhemmin elämässään hän päätteli: '"Lisätutkimukset... osoittivat, että kirja kesti pienimmänkin tarkastelun Egeanmeren maailman tosiasioiden auktoriteettina ja että se oli kirjoitettu sellaisella harkintakyvyllä, taidolla, taidolla ja totuuden havainnoilla ollaxeen mallina historiallisesta lausunnosta" ( The Bearing of Recent Discovery, s. 85). Saman kirjan sivulla 89 Ramsay selitti: "Voit painaa Luukkaan sanoja enemmän kuin mikään muu historioitsija". Paavalin kirjeiden kirjoittajuudesta hän päätteli, että kaikki kolmetoista Uuden testamentin kirjettä, jotka Paavali näennäisesti kirjoitti, olivat aitoja, ja että koko raamattukin on sitä lyytä todennäköisesti kirjaimellisesti totta.
xxx/ellauri287.html on line 495: Britit erottivat Muftin tehtävästään vuoden 1936 mellakoiden jälkeen. Tuettuaan akselia kannattavaa kapinaa Irakissa, hän pakeni Berliiniin vuonna 1941, missä hänelle maksettiin Britannian vastaisten radiolähetysten tekemisestä Lähi-itään saadakseen tukea Saksalle mm. Muslimit ja kehottavat arabeja hyökkäämään liittoutuneiden joukkoja vastaan ja tappamaan juutalaisia. Historioitsija Benny Morrisin mukaan "Hän kierteli myös Jugoslaviassa värvätäkseen muslimeja Saksan SS: ään ja Wehrmachtiin ja kirjoitti kirjeitä useille eurooppalaisille johtajille ja kehotti heitä kieltäytymään.juutalaisia jättämästä maansa (täten ehkä epäsuorasti myötävaikuttaen heidän kuolemaansa holokaustissa).
xxx/ellauri287.html on line 591: On lähes varmaa, että seleukidipolitiikan mukaisesti tähän uudelleenjärjestelyyn liittyi väestöpohjan laajentuminen, uudet kansalaiset tässä tapauksessa luultavasti koostuivat juutalaisista ja argive-kreikkalaisista. Argiivi-kreikkalaisia koskevat todisteet viittaavat seemiläiseen alkuperään, vaikka argive-kreikkalaiset väittivät, että hyksot olivat heidän esi-isänsä, ja väittivät, että tarina viittasi "Beluksen (Baalin?) ja Danaoksen tyttärien karkotukseen" 414 tai Danaukseen, myyttiseen egyptiläiseen kuninkaaseen, joka muka perusti kreikkalaisen Argosin kaupungin. Ilmeisestikään kaikki nämä skenaariot eivät voi olla oikeita, varsinkin kun hyksot olivat selvästi seemiläisiä, kun taas kreikkalaiset eivät. Hyxot oli ainakin selkeästi länsiseemiläisiä.
xxx/ellauri287.html on line 632: Bibliografia: Bost-Pouderon, C. 2000. "Le ronflement des Tarsiens: l'interprétation du Discours XXXIII de Dion de Pruse." REG 113: 636-51.—. 2003. "Dion de Pruse et la physiognomonie dans le Discours XXXIII." REA 105.1: 157-74.—. 2006. Dion Chrysostome: Trois discours aux villes (Or. 33-35). 2 osaa Salerno: Helios.—. 2009. "Entre predication morale, parénèse et politique: les Discours 31-34 de Dion Chrysostome (ou: la subversion des genres)." Julkaisussa Danielle van Mal-Maeder et ai., toim. Jeux de voix: enonciation, intertextualité et intencionalité dans la littérature antiikki. Bern: Peter Lang. 225-56.Desideri, P. 1978. Dione di Prusa: un intellettuale greco nell'impero romano. Messina: d'Anna. Gleason, Maud. 1995. Making Men: Sophistis and Self-Presentation in Ancient Rome. Princeton: Princeton University Press. Gangloff, Anne. 2006. Dion Chrysostome et les mythes: Hellénisme, communication et philosophie politique. Grenoble: Millon. Houser, J. Samuel. 1998. "Eros" ja "Aphrodisia" Dio Chrysostomin teoksissa. Classical Antiquity 17.2: 235-58. Jones, CP 1978. Dio Chrysostomosin roomalainen maailma. Cambridge, MA: Harvard University Press. Millar, F. 1968. "Local Cultures in the Room Empire: Libyan, Punic and Latin in Roman Africa." JRS 58: 126-34.Mras, K. 1949. "Die προλαλία bei den griechischen Schriftstellern." Wiener Studien 64: 71-81. Swain, Simon. 1996. Hellenismi ja valtakunta: kieli, klassismi ja valta kreikkalaisessa maailmassa, 50-250 jKr. Oxford: Oxford University Press.—. 2007. "Polemonin fysiognomia". Julkaisussa Simon Swain, toim. Kasvojen näkeminen, sielun näkeminen: Polemonin fysiognomia klassisesta antiikista keskiaikaiseen islamiin. Oxford: Oxford University Press. 125-202. Harvard University Press. Millar, F. 1968. "Paikalliset kulttuurit Rooman valtakunnassa: Libyan, Punic ja Latin in Roman Africa." JRS 58: 126-34.Mras, K. 1949.
xxx/ellauri289.html on line 119: Bethel.png" height="200px" />
xxx/ellauri291.html on line 109: Esimerkiksi LAPD:ssä ollessaan Roddenberryllä tiedettiin olleen suhteita sihteeristön kanssa. Ennen työtään Star Trekissä hän aloitti suhteet sekä Nichelle Nicholsiin että Majel Barrettiin. Nichols kirjoitti heidän suhteestaan omaelämäkerrassaan Beyond Uhura vasta Roddenberryn kuoleman jälkeen. Tuolloin Roddenberry halusi pysyä avoimessa suhteessa molempien naisten kanssa, mutta Nichols, joka tunnusti Barrettin omistautumisen hänelle, päätti suhteen, koska hän ei halunnut olla mikään "joumän" eli "toinen nainen toiselle naiselle". Lisäxi vuodesta 1975 kuolemaansa asti Roddenberry säilytti avioliiton ulkopuolisen suhteen avustajansa Susan Sackettin kanssa.
xxx/ellauri291.html on line 113: Useiden vuosien ajan hän oli kirjeenvaihdossa John M. Gunnin kanssa National Council of Churchesista koskien kristillisten opetusten soveltamista televisiosarjoihin. Gunn kuitenkin lakkasi vastaamasta, kun Roddenberry kirjoitti kirjeessä: "Mutta sinun täytyy ymmärtää, että olen täydellinen pakana ja syön valtavia määriä leipää, koska olen havainnut Sanan enemmän mausteeksi kuin ravinnoksi, joten olen kiinnostunut dollareissa ja senteissä kirjoitetusta lausunnosta ja siitä, mitä tämä merkitsee Roddenberryn kassalle." Roddenberry sanoi kristinuskosta: "Kuinka voin ottaa vakavasti jumalankuvan, joka edellyttää, että kumarran joka seitsemäs päivä ja ylistän sitä? Se kuulostaa minusta erittäin epävarmalta persoonallisuudelta." Ennen kuolemaansa Roddenberrysta tuli läheisiä ystäviä filosofi Charles Musèsin kanssa, joka sanoi, että Roddenberryn näkemykset olivat "kaukana ateismista". Roddenberry selitti kantaansa näin: "Ei ole totta, etten usko Jumalaan. Uskon eräänlaiseen jumalaan. Se ei vain ole apinoiden Jumala. Enemmän kuin jättimäinen kana, tai kärpästen herra. Hylkään uskonnon." Hän hylkäsi kaikki järjestäytyneet uskonnot sanoen, että ne toimivat suurimmaksi osaksi "korvikeaivoina... ja erittäin huonosti toimivina". Lagosin planeetan pyllyaivoisilla miehilläkin oli isommat ja paremmat, niin roistoja ja petkunteriä kuin olivatkin. Roddenberry kritisoi myös sitä, että kun King David -hotellin pommi-isku tapahtui vuonna 1946, amerikkalainen yleisö hyväksyi sen vapaustaistelijoiden toimeksi, kun taas muslimin autopommi Beirutissa tuomittiin terroristitoimexi.
xxx/ellauri291.html on line 125: Roddenberry kuoli 24. lokakuuta 1991, jolloin vastaava tuottaja Rick Berman sai franchisingin hallinnan. Star Trek oli tullut tunnetuksi Ensiarvoisen tärkeän sisällä "hampurilaisketjuna" sen suuren menestyksen ja toistuvan roolin vuoksi studion telttapylväänä muiden projektien epäonnistuessa.
xxx/ellauri291.html on line 129: 2002 takaiskujen jälkeen Ensiarvoisen tärkeä vapautti tuoteketjutuottaja Berkemannin Star Trekin hallinnasta. Yhdennentoista Star Trek -elokuvan markkinointikampanja kohdistettiin ei-faneille ja todettiin elokuvan mainoksissa, että "tämä ei ole isäsi Star Trek ". Elokuva ansaitsi huomattavan kriittisen ja taloudellisen menestyksen ja tuotti (inflaatiokorjattuina dollareina) enemmän lipputuloja kuin mikään aikaisempi Star Trek -elokuva. Ensimmäinen jatko-osa, Star Trek Into Darkness, sai ensi-iltansa keväällä 2013. Vaikka elokuva ei tienannut Pohjois-Amerikan lipputuloissa yhtä paljon kuin edeltäjänsä, kansainvälisesti lipputuloilla mitattuna Into Darkness on hamppariketju-sarjan menestynein. Samalla myönteisiä arvosteluja saanut Star Trek Beyond pettyi lipputuloihin.
xxx/ellauri291.html on line 139: Toinen luotsi esitteli suurimman osan muista päähenkilöistä: kapteeni Kirk ( William Shatner ), konepäällikkö luutnantti "Beam me up" Scott ( James Doohan ) ja luutnantti Zulu ( George Takei ), joka palveli fyysikkona laivalla toisessa luotsissa, mutta myöhemmin hänestä tuli ruorimies koko sarjan ajan. Paul Fix näytteli tohtori Mark Piperiä toisessa pilotissa; laivan lääkäri Leonard McCoy ( DeForest Kelley) liittyi näyttelijöihin, kun kuvaukset alkoivat ensimmäisen kauden aikana, ja hän pysyi sarjan loppuosan ajan, jolloin hänestä tuli sarjan kolmas tähti. Aluksen vakituiseen miehistöön liittyi ensimmäisen kauden aikana myös viestintäupseeri, luutnantti Nyota Uhura ( Nichelle Nichols ), ensimmäinen afroamerikkalainen nainen, jollaisilla oli niin tärkeä sivuvaunun rooli amerikkalaisissa televisiosarjoissa; kapteenin päämies Janice Rand ( Grace Lee Whitney ), joka lähti ensimmäisen kauden puolivälissä; ja Christine Chapel (Majel Barrett), aluksen sairaanhoitaja (ja Rotvallin kainaloinen kananen) sekä McCoyn avustaja. Walter Koenig liittyi näyttelijöihin neuvostolippuna Pavel Chekovina sarjan toisella kaudella. Nimoy oli sarjan ukrainalaisvahvistus.
xxx/ellauri291.html on line 184: 
xxx/ellauri291.html on line 579: Eikä tällaista ollut vain Bugandassa vaan muissakin varhaisvaltioissa: Ebyktissä, Kaxoisvirran maassa, Kanaanissa, Kreikassa, Afrikan Dahomeyssa ja Beninissä, Havaijilla, Polynesiassa. Verta tarvittiin erityisesti jos kuningashuoneessa sattui jotakin kuningas sairastui, kuoli, prinssi syntyi, syttyi sota, sadetta ei tullut, tai jumalat vaikuttivat muuten vihaisilta. Nähtyään kuolleesta isästään painajaista Bugandan kuningas tapatti 500 ihmistä, mikä oli tavallinen taksa myös Dahomeyssä ja Beninissä, ja Dahomeyn kuningas kiitti jokaista uutta aamua surmaamalla kaksi orjaa.
xxx/ellauri292.html on line 113: Tekle Haymanot is frequently represented as an old man with wings on his back and only one leg visible. There are a number of explanations for this popular image. C.F. Beckingham and G.W.B. Huntingford recount one story, that the saint "having stood too long for about 34 years, one of his legs broke or cut while Satan was attempting to stop his prayers, whereupon he stood on one foot for 7 years." Paul B. Henze describes his missing leg as appearing as a "severed leg... in the lower left corner discreetly wrapped in a cloth." The traveller Thomas Pakenham learned from the Prior of Debre Damo how Tekle Haymanot received his wings:
xxx/ellauri292.html on line 196: Paavi Pius II kanonisoi Katariinan 29. kesäkuuta 1461. Katariina on yksi kuudesta Euroopan suojelupyhimyksistä pyhän Benedictus Nursialaisen, pyhän Kyrilloksen ja Methodioksen, pyhän Birgitan ja pyhän Edith Steinin kanssa. Oho! Eikös Kyrillos ja Metodios kuulu EU:n vihollisiin nyt?
xxx/ellauri292.html on line 311: Abigail on myös listattu yhdeksi seitsemästä juutalaisesta naisprofeettasta, muut kuusi ovat Mirjam, Debora, Hanna, Saara, Hulda ja Esther. Moraalisen luonteensa vuoxi Abraham Kuyper väittää, että Abigailin käytös osoittaa "mielenkiintoisimman luonteen ja horjumattoman uskon", mutta moraalittomammpi Alice Bach pitää häntä kumouksellisena. Adele Berlin puolestaan asettaa vastakkain Abigailin (a) tarinan Batseban (b) tarinan kanssa. Yhdessä (a) vaimo estää Davidia murhaamasta typerää ja ahnetta miestään. Toisessa (b) Daavid määrää hyvän miehen kuolemaan, koska hän haluaa hänen vaimoaan. "Abigail-tarinassa (a) Daavidin, potentiaalisen kuninkaan, pili nähdään yhä vahvempana ja hyveellisempänä, kun taas Batseban tarinassa (b} hallitseva munarakki näyttää römpsänpuutteensa yhä avoimemmin ja alkaa menettää sukunuijansa hallinnan." (Detaljit kz. albumia 156.)
xxx/ellauri292.html on line 365:
xxx/ellauri292.html on line 538: Ghazi oli syntynyt Salonikissa. Vainajien viereen pannaan purkki hunajaa, varmaan pitämään kärpäsiä poissa kalmosta. Nykyiset Salonikin juutalaiset ovat sefardeja, eri rotua kuin Paavali soirakuntineen. Paavali kutoi Tessalonikassa henkensä pitimixi telttoja ja jouhipaitoja. Aitojuutalaiset usutti kristittyjen kimppuun sakilaisia. Paavali ja Siilas muilutettiin turvaan Beroiaan. Beroia oli ennen Pherea, mutta makedoonit eivät osanneet ääntää peetä.
xxx/ellauri293.html on line 102: Beth Allison Barr käsittelee Junia-kiistaa kirjassaan The Making of Biblical Womanhood: How the Subjugation of Women Became Gospel Truth (2021). Hän lainaa Beverly Roberts Gaventaa ja päättelee " Juniasta tuli Junias, koska nykykristityt olettivat, että vain mies voi olla apostoli". Siihen hommaan tarvitaan vähintään prostatatulehdus.
xxx/ellauri293.html on line 201: Hagar (arab. هاجر, hepr. הָגָר) oli Raamatun Vanhan testamentin ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kuvattu naishenkilö. Hän on Abrahamin vaimon Saaran egyptiläinen orjatar. Saara ei voinut enää tulla raskaaksi, joten hän antoi Hagarin miehelleen sivuvaimoksi. Hagar tuli raskaaksi ja alkoi ylenkatsoa Saaraa, jonka luota Aaprahammikin pakeni. Kertomuksen mukaan enkeli saa Hagarin palamaan ja synnyttämään Abrahamille Ismael-pojan. Ismaelin syntymän aikaan Abrahamin kerrotaan olleen 86-vuotias. Saaran saatua myöhäisellä iällä oman pojan Iisakin sanoi hän Abrahamille "Aja pois tuo orjatar ja hänen poikansa. Orjattaren poika ei saa periä yhdessä minun poikani Iisakin kanssa". Ja Abraham ajoi Hagarin ja tämän pojan leivän ja vesileilin kera Beerseban erämaahan. Ikäviä tyyppejä, todellakin. Ei olis kannattanut, Ismailista tuli sitten muslimi.
xxx/ellauri293.html on line 252: Nämä pseudo-penikset tai pseudophallukset on yhdistetty "kiveksiin" - itse asiassa yhteensulautuneisiin häpyhuulle, joka on täynnä rasvakudosta. Molemmat sukupuolet saavat erektion, kun he tervehtivät toisiaan innoissaan, Benson-Amram sanoo.
xxx/ellauri293.html on line 259: Totuus: Hyeenat ovat opportunistisia syöjiä, mutta myös taitavia metsästäjiä yksin ja ryhmissä, Benson-Amram sanoo.
xxx/ellauri293.html on line 399: Lisää aiheesta kirjassa About Bence Nanay: Oleminen ja mahtavuus. Toimittanut käytösekonomisti Bence Nanay salanimellä Lorenzo von Matterhorn.
xxx/ellauri293.html on line 405: Newsner is a modern news and entertainment brand and one of the world's biggest publishers on Facebook. Our offices are located in Stockholm, Berlin, New York, Copenhagen, Oslo and Helsinki but our content is published in 11 different languages daily.
xxx/ellauri293.html on line 407: Our other brands include We Love Animals, The Laugh Club, The Hockey Beast, Sportbibeln and Matbibeln.
xxx/ellauri293.html on line 483: Bender-Gestalt test
xxx/ellauri293.html on line 485: Apina ja tiikeri- eli Bender-Gestalt-testin kehitti alun perin vuonna 1938 lastenpsykiatri Lauretta Bender. Muut myöhemmät harjoittajat kehittivät lisäversioita, vaikka projektiivisiksi testeiksi suunniteltuja mukautuksia on kritisoitu voimakkaasti kliinisessä kirjallisuudessa niiden psykometrisen validiteetin puutteen vuoksi. Kaikki versiot noudattavat samaa yleistä muotoa, mutta eroavat tulosten arvioinnin ja pisteytyksen suhteen.
xxx/ellauri293.html on line 487: Delphoin oraakkelin kyselyssä Bender-Gestalt-testin käyttäminen neuropsykologisen vajaatoiminnan tai jopa persoonallisuuden arvioinnin arvioinnissa on useiden mielenterveysalan ammattilaisten mielestä yksi viiden arvostetuimman psykologisen testin joukossa. Sitä kritisoidaan epäasianmukaisesta hallinnosta sekä pisteytysjärjestelmiin ja kliiniseen tulkintaan liittyvistä ongelmista.
xxx/ellauri293.html on line 489: Ensimmäisen version Bender-Gestalt-testistä kehitti vuonna 1938 lasten neuropsykiatri Lauretta Bender. Alkuperäinen testi koostuu yhdeksästä arkistokortista, joissa jokaisessa kortissa on eri hahmot. Kohteelle näytetään jokainen kuva ja pyydetään kopioimaan se tyhjälle paperille. Testi kestää tyypillisesti 7–10 minuuttia, jonka jälkeen tulokset pisteytetään tarkkuuden ja organisoinnin perusteella. Sitä voidaan antaa sekä lapsille että henkisesti kolmevuotiaille ja sitä vanhemmille aikuisille.
xxx/ellauri293.html on line 493: Huttin ensimmäinen tehtävä oli kouluttaa psykologeja kliinikoiksi, ja hän perusti luokkia Brooke Army Hospitaliin San Antoniossa, Texasissa. Siellä hän esitteli Bender-Gestalt-testin perehdytettyjen ja tilattujen psykologien luokille, joilla oli aikaisempina vuosina kokemusta koulutusklinikoista, kouluista ja mielisairaaloista. Vuonna 1945 hän julkaisi ja levitti mimeografoidun "Tentative Guide for the Administration and Interpretation of Bender-Gestalt Test" -oppaan, joka oli kolmen edellisen vuoden aikana otettu laajalti käyttöön ja käytetty Yhdysvaltain armeijassa. Huttin kouluttamat ja nyt jo kotiutetut maanikot, jotka jatkavat maanisesti psykologian harjoittamista ja opetusta siviilielämässä, tekivät Bender-Gestaltista yhden laajimmin käytetyistä psykologisista testeistä.
xxx/ellauri293.html on line 495: Vuonna 1959 Hutt tapasi entisen opiskelijan ja tuoreen armeijan upseerin ja psykologin, tohtori Gerald J. Briskinin, joka oli palvellut Korean sodan aikana ja joka oli käyttänyt Bender-Gestaltia huomattavasti asepalveluksessaan. Briskin oli hankkinut laajan kokemuksen testistä aivovaurioiden ja stressiin liittyvien psykologisten ja psykiatristen häiriöiden hoidossa ja diagnosoinnissa.
xxx/ellauri293.html on line 496: Heidän keskustelunsa ja maanisen löydösten vaihtonsa johtivat päätökseen koota heidän yhteinen laaja kokemuksensa Bender Gestaltista yhdeksi lopulliseksi osaksi, ja tämä johti julkaisuun "The Clinical use of the Revised Bender-Gestalt Test, NY Grune ja Stratton Lawn Mower, 1960."
xxx/ellauri293.html on line 497: Myöhemmin Elizabeth M. Koppitz otti käyttöön useita Huttin ja Briskinin pisteytystekijöitä myöhemmässä työssään, The Bender-Gestalt Test for Young Children.
xxx/ellauri293.html on line 499: Testiä on käytetty aivovaurioiden seulontalaitteena. Bender itse sanoi iskevästi, että se oli "menetelmä, jolla arvioidaan 4-11-vuotiaiden gestalt-toimintakykyisten lasten aivotoiminnan kypsymistä, jolla se reagoi tiettyyn ärsykkeiden konstellaatioon kokonaisuutena, jolloin vaste on motorinen prosessi, joka muotoilee havaitun gestaltin".
xxx/ellauri293.html on line 501: Alun perin American Orthopsychiatric Association julkaisi sen, mutta Riverside Publishing -yhtiö osti sen 1990-luvulla ja julkaisi tarkistetun laadullisen pisteytysjärjestelmän kanssa nimellä Bender-II tohtori Gary Branniganin ja tohtori Scott L. Deckerin johdolla. Bender-II sisältää 16 hahmoa verrattuna 9 alkuperäiseen.
xxx/ellauri293.html on line 505: Bender-II:lle kehitettiin useiden pisteytysjärjestelmien empiirisen tutkimuksen perusteella. Maailmanlaajuinen pisteytysjärjestelmä liittyi tangentiaalisesti Benderin alkuperäiseen pisteytysmenetelmään ja Braniganin 1980-luvulla kehittämään järjestelmään, ja se valittiin luotettavuus- ja validiteettitutkimusten sekä sen helppokäyttöisyyden ja rakenteen selkeyden perusteella. Elizabeth Koppitz, kliininen lastenpsykologi ja koulupsykologi (joka työskenteli suurimman osan urastaan New Yorkissa), kehitti 1960-luvulla pisteytysjärjestelmän, joka oli omistettu arvioimaan lasten visuaalisten motoristen taitojen kypsymistä, pysyen uskollisena Benderin kokeen tavoitteelle, ja popularisoi sen käyttöä kouluissa. Vuosikymmenten ajan Koppitz-versio, joka tunnettiin nimellä Bender-Gestalt Test for Young Children, oli yksi eniten käytetyistä Bender-Gestaltin pisteytysjärjestelmistä Yhdysvalloissa. Koppitzin kuoltua 1980-luvun alussa menetelmän käyttö säilytti suosionsa 1990-luvun puoliväliin saakka, jolloin se poistui markkinoilta julkaisuyhtiöiden konsolidoinnin seurauksena.
xxx/ellauri293.html on line 507: Steve Mathews ja Cecil Reynolds (Kopitzin ystävä joitakin vuosia lähellä hänen elämänsä lopua) onnistuivat lopulta löytämään Bender-Gestaltin Koppitz-version julkaisuoikeudet, ja Pro-Ed Publishing Company hankki nämä oikeudet myöhemmin Austin Texasista, joka sitten antoi Cecil Reynoldsin tarkistaa Koppitz-versiota. Pro-Ed julkaisi sen Reynoldsin alaisuudessa vuonna 2007 nimellä Koppitz-2: The Koppitz Developmental Scoring System for the Bender-Gestalt Test. Osa kaikista Koppitz-2:n myyntituloista menee American Psychological Foundationille tukemaan Koppitz-stipendejä lasten kliinisen psykologian alalla.
xxx/ellauri293.html on line 636: 20. heinäkuuta 1914 Winston Churchill, Admiralityn ensimmäisenä kuumapäänä, takavarikoi kaksi turkkilaista sotalaivaa Newcastle on Tyne. Nämä alukset oli rakennettu siellä Turkin hallitukselle ja ne oli jo maksettu. Takavarikointi, ylimielinen selitys ja korvauksen puute siitä raivostutti turkkilaiset ja tarjosi saksalaisille erinomaisen mahdollisuuden ostaa turkkilaista hyvää tahtoa. He korvasivat Ison-Britannian kaksi sota-alusta kahdella omalla, Goebenilla ja Breslaulla. Houkutellakseen turkkilaisia entisestään Berliini tarjosi nöyryyttävien antautumisten lakkauttamista ja lisää sotilaallista apua. Enver Beyn johtama Saksa-mielinen sotaryhmä Turkin kabinetissa sai kaiken avun vaikutusvaltansa lisäämiseksi. Iso-Britannia ja Ranska eivät tehneet juurikaan kääntääkseen prosessia.
xxx/ellauri293.html on line 638: Turkit lhti liikkeelle Berliinin suojeluksessa purjehtimalla Goebenilla ja Breslaulla Mustallemerelle 28. lokakuuta 1914. Siellä he pommittivat Venäjän laivastotukikohtia Odessassa ja Novorossiskissa, provosoiden Venäjän sodanjulistuksen, joka annettiin 1. marraskuuta. Britannia ja Ranska seurasivat esimerkkiä muutama päivä myöhemmin. Vuoden 1914 lopulla Turkin liittyminen sotaan keskusvaltojen puolella ei kuitenkaan ehkä näyttänyt Antantille niin onnettomalta kuin myöhemmin. Kun Turkki ja Saksa on voitettu, väsyttävä itämainen kysymys voidaan ratkaista lopullisesti. Iso-Britannia saattaisi saada Mesopotamian öljykentät kiistattomasti hallintaansa; tiettyjen ottomaanien alueiden – kuten Egyptin – todellisen brittiläisen hallinnan poikkeama voitaisiin ratkaista ja salmien ja Konstantinopolin kysymys voitaisiin ratkaista sovinnollisesti voittajien kesken. Tästä näkökulmasta katsottuna jopa tapa, jolla Turkki astui sotaan, oli edullinen; se oli Turkki, joka oli lyönyt ensixi, jolloin Antente vaikutti loukkaantuneena osapuolena, jotain, jota sekä britit että ranskalaiset pitivät tärkeänä suhteissaan miljooniin valtakuntiensa muslimeihin. Intian toimiston vastustus veneen keinuttamista vastaan syntyi pelosta, että kaikki puuttuminen Ottomaanien valtakuntaan ja erityisesti sekaantuminen Konstantinopolin asemaan islamin kalifin kotipaikkana vaikuttaisi "häiritsevästi" miljooniin muslimeihin brittiläisessä imperiumissa.
xxx/ellauri293.html on line 680: Kirjassaan The Theory of Moral Sentiments Adam Smith kirjoitti käsitteitä, joita moderni Behavioral Economic -teoria myöhemmin suositteli, kuten menetysten karttaminen.
xxx/ellauri293.html on line 703: Tähän mennessä kattavin tutkimus tosielämän töksyistä on osoittanut, että niillä on keskimäärin 1,4 %:n vaikutus tulosmuuttujaan. Tämä on 1/6 siitä, mitä akateemiset tutkimukset ennustavat (8,7 %). Tämä perustuu UC Berkeleyn tutkimukseen, jossa tarkasteltiin 126 RCT:tä kahdesta eri tönäisy-yksiköstä.
xxx/ellauri295.html on line 107:
xxx/ellauri295.html on line 120: Festivo kertoi Agripalle ja Berenikelle, että heillä oli hänen kanssaan erimielisyyksiä omasta uskonnostaan ja kuolleesta miehestä nimeltä Jeesus, jonka Paavali väitti olevan elossa.
xxx/ellauri295.html on line 131: "Minä pelastan sinut omalta kansaltasi ja pakanoilta. Lähetän sinut heidän luokseen uuden elävän käännöksen kaa. Ja pelastan sinut sekä omalta kansaltasi että pakanoilta. Kyllä, lähetän sinulle pakanoiden englanninkielisen standardiversion, joka vapauttaa sinut kansastasi ja pakanoista – lähetän sinulle Berean Standard Biblen, minä pelastan sinut omalta kansaltasi ja pakanoilta. Minä lähetän sinut heidän luokseen Berean kirjaimellisen Raamatun, joka vapauttaa sinut kansasta ja pakanoista, joille lähetän sinut, King James Biblen, joka pelastaa sinut kansasta ja pakanoista, joiden luo nyt lähetän sinut, jne, jne.
xxx/ellauri295.html on line 135: (Agrippa ja Berenike haukottelivat makeasti tähän mennessä.)
xxx/ellauri295.html on line 139: Agrippa ei ollut täysin vakuuttunut: En oligo me peitheis khristianon poiesai? Sitten kuningas, kuvernööri, Bernice ja kaikki muut seisoivat ja lähtivät. Sanoivat mennessään: hulluhan tämä on kuin käki, muttei rikollinen.
xxx/ellauri295.html on line 144: Bereniken huis
xxx/ellauri295.html on line 146: Berenike II (m.kreik. Βερενίκη Ευεργέτις, Berenikē Euergetis, lat. Berenice; noin 247–221 eaa.) oli Egyptin kuningatar. Hän oli syntyjään Kyrenen kuningas Magan tytär.
xxx/ellauri295.html on line 148: Berenike meni naimisiin Demetrios I:n pojan Demetrioksen kanssa noin vuonna 249 eaa. Demetrioksen kuoleman jälkeen Berenikestä tuli Egyptin kuningatar, koska hän meni naimisiin Egyptin kuninkaan Ptolemaios III:n kanssa ja muutti puolisonsa luo Aleksandriaan. Se oli noussut helleenisen maailman tärkeimmäksi kulttuuri- ja merenkulkukaupungiksi Ptolemaioksen hallitsijasuvun aikana. Ptolemaios ja Berenike saivat ainakin kolme lasta: Ptolemaios IV, Arsinoe III ja Berenike.
xxx/ellauri295.html on line 151: Taniksen kivi on peräisin Ptolemaios III:n ja Berenike II:n valtakaudelta. Kivessä on kaksikielinen teksti (kreikaksi ja muinaisegyptillä) ja kolmikielinen (hieroglyfit, demoottinen ja kreikkalainen kirjoitus) faaraon käskykirje (Kanopuksen dekreetti). Siksi Taniksen kivi on Rosettan kiven tavoin ollut tärkeä apuväline muinaisegyptin hieroglyyfien tutkimuksessa ja avaamisessa.
xxx/ellauri295.html on line 153: Kun Ptolemaios III oli sotaretkellä Persiassa, uhrasi Berenike hiuksensa Afroditelle, jotta hänen miehensä palaisi turvallisesti kotiin. Bereniken hiukset pantiin jumalattaren temppeliin Zefyrionissa, mutta ne katosivat. Temppelin vartijat olivat jo saamassa kuolemantuomion, kun hoviastronomi Konon Samoslainen ilmoitti kuninkaalle, että hiukset ovatkin löytyneet taivaalta Afroditen lahjoittamana, jotta kaikki saisivat niitä ihailla. Tähtikuvio sai tämän takia nimekseen Bereniken hiukset. Hoviastronomi täytti tyynynsä vohkimillaan hiuxilla.
xxx/ellauri295.html on line 155: Berenice of Kilicia, joka tunnetaan myös nimellä Julia Berenice ja joskus kirjoitettu Bernice, oli Rooman valtakunnan juutalainen asiakaskuningatar 1. vuosisadan jälkipuoliskolla. Berenice kuului Herodian-dynastiaan, joka hallitsi Rooman Juudean maakuntaa vuosina 39 eaa.–92 jKr.
xxx/ellauri295.html on line 156: Berenice syntyi vuonna 28 Herodes Agrippalle ja Kyprokselle, Aristobulus IV:n pojantyttärenä ja Herodes Suuren tyttärentyttärenä. Hänen vanhempi veljensä oli Agrippa II (s. 27) ja nuoremmat sisarensa Mariamne (s. 34) ja Drusilla.
xxx/ellauri295.html on line 158: Josefus ei ollut ainoa muinainen kirjailija, joka ehdotti insestiläisiä suhteita Bereniken ja Agrippan välillä. Juvenal väittää kuudennessa satiirissaan suoraan, että he olivat rakastajia.
xxx/ellauri295.html on line 333: Acht Kilometer südlich von Weimar entfernt liegt ein Berg, Ettersberg genannt. Früher wuchs dort ein nicht allzu dichter Buchenwald.
xxx/ellauri295.html on line 431: Aappo Ilmari Piippo (6. kesäkuuta 1950 Vieremä – 6. helmikuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja sanoittaja. Piippo toimi vuosina 1964–1979 viisi vuotta merimiehenä sekä hitsaajana, ahtaajana ja toimittajana Ruotsissa. Tehdessään sanoituksia Kikalle ja Nylon Beatille Piippo käytti salanimeä Kristiina Sydänmaa.
xxx/ellauri295.html on line 682: In 1982, at 79, Muggeridge was received into the Catholic Church after he had rejected Anglicanism, like his wife, Kitty. This was largely under the influence of Mother Teresa about whom he had written a book, Something Beautiful for God, setting out and interpreting her life.
xxx/ellauri295.html on line 688: Kun ukrainamieliset terroristit tappavat siviilejä Belogorskissa, Hoblan Laureenska nyökyttelee tyytyväisenä: Ukrainan sodanjohto on nokkela ja sofistikeerattu. Se oli vaan sellainen vähävenäläisten "krigslist". Putinille tosi noloa. Jos sama tapahtuisi toisinpäin kyllä kuuluisi älämölö, Terroristi! ja Roistovaltio! huutoja. Mutta tärkeintä on seisooko ja kenen puolella. Kenen lippua kannustat, kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
xxx/ellauri296.html on line 116: 25 Koko Israelissa ei ollut miestä, jota olisi ylistetty niin kauniiksi kuin Absalomia. Hän oli virheetön kiireestä kantapäähän. 26 Kun hänen hiuksensa leikattiin – hän leikkautti ne kerran vuodessa, kun ne kävivät liian raskaiksi – ne painoivat kuninkaan painomittojen mukaan kaksisataa seteliä. 27 Niistä riittäisi tyynyntäytettä enemmän kuin Bereniken houxesta.
xxx/ellauri296.html on line 174:
xxx/ellauri296.html on line 277: Benjamin Netanyahu sanoi aiemmin tässä kuussa Jordan Petersonin haastattelussa Kanadassa, että arabit karkoittivat ja potkaisivat juutalaiset Israelin maasta sen jälkeen, kun he valloittivat alueen 700-luvulla eKr.
xxx/ellauri296.html on line 324: Arabi-Israelin sodassa 1948 Israelin puolustusvoimat valtasivat kylän operaatiossa Hiram. Kyseessä lienee ollut puunilainen Hiram, Daavidin aikuisia pro-israeli libanonilaisia. Kolme Israelin lentokonetta pommittivat kylää illalla 28. lokakuuta. Tätä seurasi pitkittynyt tykistötuli ja uusi ilmahyökkäys aamulla kylän puolustajien ja useimpien asukkaista vetäytyessä pohjoiseen Libanoniin. Israelin puolustusvoimat valtasivat kylän 29. lokakuuta. YK-tarkkailija kertoi, että 1. marraskuuta 1948 Israelin joukot autioivat ja ryöstivät laajasti Tarshihan ympärillä olevat arabikylät. New York Times lisäsi, että ryöstely vaikutti järjestelmälliseltä, koska Israelin armeijan kuorma-autoja käytettiin ryöstettyjen tavaroiden kuljettamiseen. Joulukuuhun 1948 mennessä noin 700 kyläläistä, enimmäkseen kristittyjä, oli palannut kylään. Perheet Tarshihasta alkoivat saapua Beirutiin pian kylän valloituksen jälkeen ja asuivat vuokrahuoneissa Bourj el Barajnehin ympärillä, joka tuolloin oli esikaupunki kaupungin laidalla. Noin puolet Libanoniin saapuvista 3,000 kyläläisestä asettui sinne Bourj al Barajnehin pakolaisleiriksi. He ottivat suurimman osan johtotehtävistä ja pysyivät enemmistönä useiden vuosien ajan. Vuonna 1981 leirillä asui arviolta 4-5,000 tarshihania. Ne kyläläiset, jotka eivät päässeet Beirutiin vuonna 1948, kerättiin ja lähetettiin junalla Aleppoon, koska heistä tuli al-Neirabin leirin suurin ryhmä. 3,000 Libanoniin saapuvaa kyläläistä asettui sinne Bourj al Barajnehin pakolaisleiriksi. He ottivat suurimman osan johtotehtävistä ja pysyivät enemmistönä useiden vuosien ajan.
xxx/ellauri296.html on line 383: Ben Zyskowicz on istuvan eduskunnan pitkänenäisin kansanedustaja. Ura alkoi vuonna 1979. Kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen syntyi jo lapsena, 1970-luvulla nuorena lukiolaisena Zyskowicz oli aktiivisesti mukana mm. Teiniliiton toiminnassa. Nuorena politiikkaa tehtiin
xxx/ellauri296.html on line 565: Beduiinin sandaali
xxx/ellauri296.html on line 567: Beduiinien nuotiokronikat oli tämmoisia: beduiiniporukka liikkuu erämaassa. Tulee toinen sakki ja ryöstää, jättää pienemmän ryhmän alasti auringon armoille. Kahakassa yksi haavoittuu niin, että sitä pitää toisten kantaa. Se valittaa, miten, veljet, häntä hävettää. kun joutuu toisten kannettavaksi eikä ole edes vaatteita hävyn petoksi. Toiset lohduttaa: -Elä murehdi veli, munasillaan tässä kaikki ollaan. Tälläsessä hyvässä kohdassa kuuntelijat joihkasi AII! Messuaja sekin innostui ja sanoi "AII". No, lähdepaikkaa on etsitty, mutta ei löydetä, kantajilta alkaa voimat uupua, ja kannettava arvaa, mitä liikkuu toisten mielessä. Se pyytää jättämään hänet että toiset jaksaa pitemmälle. Ne jättää sen dyynin kupeeseen ja menee toiselle puolelle pitämään neuvoa. Sitten äänet häipyy. Ketään ei näy. Haavoittunut tietää, mihin tulokseen on tultu. Se asettuu odottamaan kuolemaa. Ennen iltaa alkaa liikettä taas kuulua: dyynin harjan takaa ilmestyy oma porukka, ilmoittaa: - llosanoma! Veli, pääset äitisi luo! Löytyi lähde! AII!
xxx/ellauri296.html on line 576: Voi propaganda olla tottakin. De propaganda fide. Bella kirpputori oli surullinen pettymys. Kirjat puuttuivat, ei laahuxellla ole niitä enää. Ei niillä ole enää kuin puolen euron lumppuja. Ostajat on enimmäkseen mamuja.
xxx/ellauri296.html on line 592: Cordelia Edvardson, som var av tysk-judisk börd, var en överlevande från koncentrationslägret Auschwitz (fånge A 3709) och kom till Sverige efter andra världskriget 1945. Med Zetterholm som avlade henne sonen Simon var hon inte gift. Kun Staffan näki paljaassa käsivarressa tatuoidut vankinumerot, häneltä ruiskahti ennenaikaisesti täkille. Toisella varvilla hän osasi jo varoa ja purskahti muutaman kiivaan työnnön jälkeen voimakkaasti kohdunsuulle. Sju judiska flickor med tatueringar är bättre än sex förutan. I en radiointervju i september 2021 berättade Beckman om sitt liv som Alice Staffan, där Alice sedan 1980-talet klär sig som kvinna och undviker glasögon för att inte skymma sminket. Staffan on kuin Hyväris-Reijo Paavo Ruåzalaisena, puree ja imeskelee suolakaloja. Hulluja nuo ruåzalaiset. Cordelia ei kaivannut sminkkiä, ja sen rillit oli eri sexikkäät.
xxx/ellauri296.html on line 633: Okei siis Joseph Ber Soloveitchik ( heprea : יוסף דב הלוי סולובייצ׳יק Yosef Dov ha-Levi Soloveychik ; 27. helmikuuta 1903 ja 9. huhtikuuta ,1993 ) oli amerikkalainen rabbi-majuri, talmudi-majuri ja näytti aika lailla gopherilta. Hän oli Liettuan juutalaisen Soloveitchik-rabiinidynastian jälkeläinen.
xxx/ellauri296.html on line 646: Sir Edward Burnett Tylor (1832-1917) ist der Begründer der Kulturanthropologie. Cassirer bezieht sich hier maßgeblich auf sein Buch Primitive Culture, New York, 1874.
xxx/ellauri296.html on line 654: Nach Cassirers Verständnis fallen die Mythen damit unter den Begriff der symbolischen Ausdrücke, ebenso wie das Faustballen oder das Stirnrunzeln symbolhafte Ausdrücke eines menschlichen Gefühls von Ärger oder Unverständnis sein können.
xxx/ellauri296.html on line 672: Silvia jätti sitten Altertumswissenschaftin ja päätyi toimittajaxi Frankfurter Rundschauhun. Kritische, kompetente und prägnante Berichterstattung über soziale, politische, wirtschaftliche Themen; nach 16 Jahren in der Branche Kennerin der Medienlandschaft und ihrer Entwicklung sowie der Arbeitsweise in den Redaktionen; Einblicke in politische Zusammenhänge und in die Wirkung von Machtstrukturen in Entscheidungsprozessen; Affinität zu Wirtschafts- und Verbraucherthemen. Positiv, kommunikativ, wertschätzend; diplomatisch, strategisch, effizient.
xxx/ellauri298.html on line 213: My next poem is titled ‘Stay Beneath the Smoke.’
xxx/ellauri298.html on line 512: Perinataalinen izetuhoisuus, Hylotrooppiset ja heliotrooppiset istukat, Henkinen iso ja pieni hätä, psykonautiikka. Beyond Death; Myrskyinen itsensä etsiminen; Henkinen hätätilanne; holotus ja heliotrooppinen hengitys (neljä viimeistä Christina Grofin kanssa, loput Brigitten kannattelemana.)
xxx/ellauri303.html on line 129: Ježov nimitettiin vielä vesikuljetusten kansankomissaariksi huhtikuussa 1938, mutta 22. elokuuta NKVD:n johtoon nimitettiin hänen varamiehensä Lavrenti Berija. Stalin ja Molotov arvostelivat NKVD:n toimintaa ja metodeja marraskuussa 1938, ja Ježov erosi omasta pyynnöstään 25. marraskuuta 1938. Ježov erotettiin 3. maaliskuuta 1939 myös muista viroistaan keskuskomiteassa. 10. huhtikuuta hänet pidätettiin syytettynä vakoilusta ja Stalinin murhan suunnittelemisesta. Ježov tuomittiin ja teloitettiin aivan ansiosta 4. helmikuuta 1940.
xxx/ellauri303.html on line 341: Yosef Rivlin, one of the heads of the Jewish community in Jerusalem, and a Christian Arab from Bethlehem were the contractors. The work was carried out by both Jewish and non-Jewish workers. Conrad Schick planned for open green space in each courtyard, but cowsheds were built instead. Mea Shearim was the first quarter in Jerusalem to have street lights.
xxx/ellauri303.html on line 500: Juutalaisuus vahvistaa, että ihmisillä on syntyessään halu tai halu tehdä hyvää, ja vieläzer hara (יצר הרע), taipumus tai halu tehdä pahaa. Nämä lauseet heijastavat käsitystä, että "jokaisessa ihmisessä on vastakkaisia luontoja jatkuvasti ristiriidassa", ja niihin viitataan monta kertaa rabbiinisessa perinteessä. [29] Rabbit jopa tunnustavat vieläzer ha-ran positiivisen arvon : ilman yetzer ha-raa ei olisi sivilisaatiota tai muita ihmisen työn hedelmiä. Midrash ( Bereshit Rabbah9:7) sanoo: "Ilman pahaa taipumusta kukaan ei synnyttäisi lasta, rakentaisi taloa tai tekisi uraa." Seurauksena on, että yetzer ha-tov ja yetzer ha-ra ymmärretään parhaiten paitsi hyvän ja pahan moraalisina kategorioina, myös ihmisen sisäisenä konfliktina epäitsekkäiden ja itsekkäiden suuntausten välillä.
xxx/ellauri303.html on line 504: Klassinen rabbiininen teos, Avoth de-Rabbi Natan , sanoo: "Kerran, kun Rabban Yochanan ben Zakkai käveli Jerusalemissa rabbi Yehosuan kanssa, he saapuivat sinne, missä Jerusalemin temppeli nyt seisoo raunioina. "Voi meitä", huusi Rabbi Yehosua, "sillä tämä talo, jossa Israelin syntejä sovitettiin, on nyt raunioina!" Rabban Yochanan vastasi: "Meillä on toinen, yhtä tärkeä sovituksen lähde, gemiluth ḥasadim (rakastava ystävällisyys), kuten sanotaan: "Minä tahdon rakastavaa hyvyyttä enkä uhria" (Hoosea 6:6). Myös Babylonian Talmud opettaa, että "Rabbi Yochanan ja rabbi Eleazar selittävät molemmat, että niin kauan kuin temppeli seisoi, alttari sovitti Israelin, mutta nyt pöytä sovittaa [kun köyhät kutsutaan vieraiksi]" (Talmud, traktaatti Berachoth 55a). Samoin kunnioituksen päivien (korkeiden pyhien päivien eli Rosh HaShanah ja Jom Kippur) liturgia sanoo, että rukous, parannus ja tsedakah (izetyydytys? eipäs kuin charity) xsovittavat synnin.
xxx/ellauri304.html on line 288: Atleetteja ei löydy yhtään, ei edes mainita pystypainija Jakobia eikä David Linkomiestä. Typeriä footballereita on aika liuta, David Beckham kärjessä.
xxx/ellauri304.html on line 334: Minun on suurella surulla raportoitava isäni Warren Murphyn kuolemasta 4. syyskuuta 2015. Däd kuoli rauhallisesti Virginia Beachin kodissaan. Kirjallinen maailma - ei, maailma yleensä - on menettänyt todellisen mestarin.
xxx/ellauri304.html on line 407: Genre fiction, also known as popular fiction, is a term used in the book-trade for fictional works written with the intent of fitting into a specific literary genre, in order to appeal to striped-ass baboons and fans already familiar with that genre. A number of major literary figures have written genre fiction. John Banville publishes crime novels as Benjamin Black, and both Doris Lessing and Margaret Atwood have written science fiction. Georges Simenon, the creator of the Maigret detective novels, has been described by André Gide as "the most novelistic of novelists in French literature", and the one who has made most money and scored most arse with it. The main genres are crime, fantasy, romance, science fiction and horror—as well as perhaps Western, inspirational and historical fiction.
xxx/ellauri304.html on line 422: Believable motivation for your characters; why do they do what they do?
xxx/ellauri304.html on line 444: Just typical for a lady to start with the character and not the plot. For us men, eating fucking and bashing comes first, the choice of carcass, cunt or skull is secondary, same as burying beetles. But remember: Every really good story has some kind of conflict. No conflict, no story, just a big YAAAWWWN. The remaining 3 items on Ruthannes list are also hansypansy, lady stuff. Point of view, theme, style, WTF. Bet 50 shades had a lot of those. All we guys care about is lots of action and motivation (money, in other words, the rest like power and pussy can be bought).
xxx/ellauri304.html on line 482: And remember this: a great hero needs and deserves a great recognizable villain. That is what was wrong with a movie called “Remo Williams: the Adventure Begins,” which was based on my Destroyer book series. In the Bond movies, 007 confronts people who want to nuke London or steal all the gold in Fort Knox etc. etc. My guy, Remo Williams went up against some mope who was selling cheap rifles to the government…and no one gave a damn. Great heroes need great villains; otherwise they just look silly. The AI monster made of garbage in Remo vanha vainooja, now that was something else.
xxx/ellauri304.html on line 517: Sometimes though they might do a little more. They won’t steal the real action but they set the mood, they add humor, they make the setting more believable. You can do this by making placeholders eccentric or obsessive. I read analysis once of an old flick called Beverly Hills Cop. It featured a clerk in an art gallery. He was effeminate. By itself, that’s not unusual. But he had a Jewish accent, and that was unusual because Jews weren’t generally treated as queens in Hollywood — it teems with them (although today H’wood can say anything it wants about Jews, even Christians. You can tell this was an old movie.) What that character did however in the film was to help make Detroit cop Eddie Murphy, the negro comedian, feel even more alien in L.A. than he otherwise would have.
xxx/ellauri304.html on line 526: 
xxx/ellauri304.html on line 527:
xxx/ellauri304.html on line 529: Almost there says Yogi Berra in 2015
xxx/ellauri304.html on line 531: Yogi Berra oli typerälippalakkinen pesäpallisti jonka luonnetyyppi oli ISFP (introverted sensing feeling perceiving). Se kexi paljon Matti Nykäsmäisiä aforismeja. Unassuming yet passionate athlete. Kuoli samana vuonna kuin Warren mutta 8v vanhempana. Se oli italiaano 2. polven immigrantti jonka äiti ei osannut sanoa "Lawrence". He received the nickname "Yogi" from his friend Jack Maguire, who, after seeing a newsreel about India, said that he resembled a yogi from India whenever he sat around with arms and legs crossed waiting to bat or while looking sad after a losing game. Se oli hörökorvainen pikkumies, muistutti kyllä aika lailla Yodaa kuvissa.
xxx/ellauri304.html on line 569: Rutikuiva John Grisham kirjoittaa jokaisesta kirjasta pitkän luonnoxen jonka kirjoittaminen kestää kauemmin kuin ize kirjan. Se on helppo uskoa. Before beginning the actual writing of her bestselling books, Mary Higgins-Clark develops an outline and frequently very detailed biographies of the main characters, stuff that’ll never make it into the book but which Mary feels comfortable knowing.
xxx/ellauri304.html on line 615: Bet you'd like read the next turn. Sorry I couldn't think of something. Sounds like it's heading toward a slap, in the face or on the butt, who knows. If Edgar says, “Damn, I feel miserable,” I am quite certain that carries more intellectual and psychological heft than you writer, penning “Edgar felt miserable.”
xxx/ellauri304.html on line 623: What to read? If you get no checks, read Writer’s Digest. Read the how-to books. If you want to read books on writing, you can’t find much better stuff then Stephen King on Writing, anything by Dean Koontz or Larry Block, a very specific mystery writing manual from Hallie Ephron (*1948), Writing Mysteries from MWA, a collection which includes me and my ex-partner, read my blogs and those about the writer’s soul by Molly Cochran. Read “Trial and Error”by Jack Woodford (+1971), one of the great commercial writing geniuses. And be sure to read my long time personal favorite book by one of my all time, all-star heroes, “Dare to be a Great Writer” by Leonard Bishop, which is not 300 pages of “rah-rah boys, go do it” but is instead 329 specific tips on how to get the trucks out of the garage in the morning. Fabulous. Reading and writing and remembering, are the only two of the three R’s that count. Who the hell cares about ‘rithmetic? Except Chuck Berry, who could count 6/8 time like a genius.
xxx/ellauri304.html on line 631: Hannibal Lecter. Anthony Hopkins, sama heppu joka esiintyi savinaamaisena Titus Andronicuxena, koikkelehti Hannibal Lecterinä elokuvassa Uhrilampaat. Anthony Hopkins on Why He Became an Actor: ‘I Was Tired of Being Called Stupid’. Hannibal Lecter on kirjailija Thomas Harrisin luoma kuvitteellinen hahmo, joka esiintyy hänen kirjoittamissaan romaaneissa Punainen lohikäärme, Uhrilampaat, Hannibal ja Nuori Hannibal sekä niihin pohjautuvissa elokuvissa ja televisiosarjassa. Hän on hyvin älykäs ... Tai sitten ei. Hannibalin lukijat ja kazojat eivät ainakaan, ne ovat punaraitapyllypaviaaneja.
xxx/ellauri305.html on line 257: Kaikki muslimit ovat Allahin asialla. Ariel pääsi Karmela Belinkin housuihin vasta vuoden yritettyään, kapisella vaahtomuovipatjalla pani nuohoten sitä talon kellarissa Karmelan huokuessa hänen korvaansa. Itikat suosivat puuskuttavia. Vuonna 1984 Bélinki esitti Helsingin yliopistossa väitöskirjaksi englanninkielisen tutkimuksen naisasialiikkeen historiasta. Tutkimus sai painoluvan, mutta väitöstilaisuudessa molemmat vastaväittäjät ehdottivat sen hylkäämistä. Tapausta puitiin myöhemmin muun muassa väittelijän oikeusturvan kannalta. Bélinki väitteli myöhemmin tanskalaisessa Knightsbridgen yliopistossa. Knightsbridgen yliopiston tutkintoja ei tunnusteta edes Tanskassa. Tanskan korkeakoulu- ja tiedeministeriö kielsi Knightsbridgeltä "university"-nimikkeen käytön vuonna 2010. Bélinki toimi 1980-luvun alussa Helsingin kaupunginvaltuustossa aluksi rannikkoruozalaisten kääpiöpuolueen ryhmässä, mutta siirtyi 1980 kesken kauden kokoomuksen valtuustoryhmään. Julkaisuja: Shylock i Finland: judarna och Finlands litteratur 1900-1970. Åbo Akademi 2000. Karmela on Pikin ikätoveri, varmaan jo puuskuttaakin ja pilkkii sohvalla.
xxx/ellauri305.html on line 261: Karmela sanoi vielä 1997 että en ole riitapukari. Jollain kummallisella tavalla minua kuitenkin pidetään sellaisena, hän jatkoi samassa yhteydessä. Hän sanoi pitävänsä puolensa. Belinki koki, että kaikista ihmisistä, joilla on mielipiteitä ja pitävät puolensa, tulee ennen pitkään riitapukareita. Sitä tarvitaan myös kansainvälisissä juutalaisjärjestöissä. Karmela mielestä juutalaiset miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia, vaikka niillä on eri tehtävät, koskapa niillä on eri elimet. Uskonnollisesta jumalanpalveluskokoontumisesta nainen on ortodoksisen juutalaisuuden käsityksen mukaan vapautettu, koska jumalanpalvelukset ovat määrättyihin aikoihin sidottuja ja estäisivät naisia hoitamasta lajin jatkuvuuteen liittyviä tehtäviä.
xxx/ellauri306.html on line 411: Jordaneen mukaan gootit olivat alun perin lähtöisin pohjoisessa valtameressä sijaitsevalta Scandza-nimiseltä kylmältä saarelta, jonka on tulkittu viittaavan Skandinavian niemimaan eteläosiin. Ne olivatkin alunperin jöötanmaan jööttejä! Tämä sopi Ruozi-Suomen ja Nazi-Saxan propagandapirtoihin. Sittemmin osa kateista amerikkalaisista tutkijoista katsoo nykyisin, että goottien skandinaavinen alkuperä on pelkkä myytti. Scandzasta gootit purjehtivat kuninkaansa Berigin johdolla kolmella laivalla Itämeren yli ja asettuivat nykyisen Pohjois-Saksan ja Puolan alueelle kukistettuaan siellä ensin vandaalit ja useita muita germaaniheimoja. Jordaneen mukaan gootit muuttivat etelämmäs Vistulan eli Veikselin alueelta johtajanaan Filimer, joka oli Berigin jälkeen viides kuningas. Useiden jännittävien seikkailujen jälkeen gootit saapuivat Mustallemerelle. Tacitus mainitsee teoksessaan Germania gothonit-nimisen germaanikansan, joka hänen mukaansa eli luugien pohjoispuolella mutta ruugien ja lemovien eteläpuolella. Ensimmäiset taistelut goottien ja roomalaisten välillä alkoivat 230-luvulla, samoin ryöstöretket Rooman Tonavan-provinsseihin ja Balkanille.
xxx/ellauri306.html on line 440: Mikä ero Warren Buffetilla ja Bernard Maddofilla (Ponzi scheme)? Warrenin pyramidi on toistaisexi pystyssä. Mixi Peter luulee että Attila the hun oli izekäs? Sehän ajoi uhrautuvasti koko Saksan kansan etua.
xxx/ellauri306.html on line 566: Mitch on palkattu mafiosojen pöyhkeään veronkiertoyrityxeen Elvixen kotikaupungissa Memfixessä. FBI lähestyy Mitchiä. FBI paljastaa että yritys on Chicagon Morolton rikollisperheen toimihenkilö. Yrityksen perustaja Anthony Bendini oli vanhan miehen Morolton vävy. Hän perusti toimiston vuonna 1944, ja lähes puolen vuosisadan ajan toimisto on houkutellut vaatimattomista taustoista tulevia nuoria lakimiehiä lupaamalla arvovaltaa ja taloudellista turvaa. Vaikka Mitchin työ on tähän mennessä ollut laillista, kumppanit ja vanhemmat kumppanit ovat syvästi uppoutuneita massiiviseen veropetokseen ja rahapesulatoimintaan, joka muodostaa jopa 75 prosenttia yrityksen liiketoiminnasta.
xxx/ellauri306.html on line 572: Mitch, Abby ja Ray onnistuvat pakenemaan Caymansaarille Barry Abanksin, saarilta kotoisin olevan sukellusyrityksen omistajan, jonka poika kuoli Kozinskin ja Hodgen kuolemaan johtaneessa välikohtauksessa, avulla. Mitchin todisteilla aseistettu FBI nostaa syytteen 51 Bendini-yrityksen nykyistä ja entistä jäsentä sekä 31 väitettyä Morolton perheen jäsentä kaikesta rahanpesusta postipetokseen. Kirjan lopussa Mitch, Abby ja Mitchin konnaveli Ray nauttivat uudesta rikkaudestaan Caymansaarilla, ryyppien mojitoja ja ottaen suulberia.
xxx/ellauri306.html on line 698: Asun Berliinissä ja työskentelen saksalaisten yritysasiakkaiden kanssa ja minun on koulutettava heitä sekä brittiläiseen että amerikkalaiseen elämäntapaan. Eek!
xxx/ellauri307.html on line 41:
xxx/ellauri307.html on line 100:
xxx/ellauri307.html on line 106: Matzneff on aiemmin julkisestikin kertonut seksuaalisista kokemuksistaan alaikäisten kanssa. Hän on puolustanut lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä syytettyjä allekirjoittamalla avoimen kirjeen, jonka allekirjoittivat myös ryppyiset pedofiili läjät Jean-Paul Sartre ja Simone de Beauvoir. Seksin suojaikärajaa tiukentava lakimuutosaloite ei mennyt vuonna 2019 läpi, ja suhtautuminen on Ranskassa kauniisti sanottuna ristiriitainen. Matzneff on julkaissut 1970-luvulla esseen "Les Moins de seize ans", jossa hän kertoo mieltymyksistään alaikäisiin. Matzneff on Ranskan Knasu, joka sekin haisteli ja hässi pissiliisoja jossain pohjois-Norjan koulussa.
xxx/ellauri307.html on line 112: Hänen perheensä kasvatti hänet hienostuneessa kulttuuriympäristössä hieroen olkapäitään sellaisten kuuluisien venäläisten hahmojen kanssa kuin toisen eltaantuneen jutkuryssän Lev Shestovin ja Nikolai Berdjajevin. Inhottava kakkiainen, kalju pikkusuinen ruipelo oli Gabriel, juutalaisen ja ryssän epäonnistunut hybridi.
xxx/ellauri307.html on line 123: Miki Liukkosen myötä suomalainen kirjallisuus menetti merkittävän kirjailijan ja suuren äänen. Vahvan äänen oikealta kuin Ben Zyskowiczin ja keinoelinministeri pedofiilinpoika pedofiili kaxois-Wille Rydmanin.
xxx/ellauri307.html on line 126: Mustiin pukeutunut, teräviä kommentteja laukova tazkattu anorektikko oli näkyvästi esillä julkisuudessa muun muassa mentyään kihloihin laulaja Rita Behmin kanssa toukokuussa 2022. Pari kertoi erostaan vain vuotta myöhemmin.
xxx/ellauri307.html on line 149: Berdjajev Nikolai">Nikolai Aleksandrovitš Berdjajev (ven. Николай Александрович Бердяев; 18. maaliskuuta (J: 6. maaliskuuta) 1874 Kiova, Ukraina – 24. maaliskuuta 1948 Clamart, Ranska) oli ukrainalaissyntyinen uskonnollinen ja poliittinen filosofi, joka edusti kristillistä eksistentialismia ja universalismia.
xxx/ellauri307.html on line 151: Berdjajev aloitti opinnot Kiovan yliopistossa vuonna 1894. Hänestä tuli pian marxilainen. Vuonna 1898 hänet pidätettiin opiskelijamielenosoituksessa ja erotettiin yliopistosta. Vuonna 1904 Berdjajev muutti Pietariin. Siellä hän lopulta erkani marxilaisuudesta ja suuntautui kohti filosofiaa ja hengellisyyttä. Berdjajev ei hyväksynyt bolševikkihallintoa, koska se korosti valtiota yksilön vapauden sijasta. Berdjajev kirjoitti paljon muun muassa vapaudesta ja luovuudesta. Siis aivan turha julkkis tämäkin. Pyylevä shovinistisikailija, pää kuin petolinnun pesä.
xxx/ellauri307.html on line 155: [Kuvan alla venäjäxi: "Tyypillinen ilme. Suuresti näköinen."] Mitä potaskaa. Berdjajev edustaa motivationaalisen puhujan Eski Saarisen peukuttamaa teini-ikäistä existentialismia, länkkärimäistä valintamyymälämentaliteettia, tyyliin sää pystyt vaikka mahDOTtomaan, luota sydämmees VAAN! Sanan ja yrittämisen vapautta.
xxx/ellauri307.html on line 307: Berdjajev ei koskaan häpeillyt mystikon kaapua. Mystikko on luonteeltaan aristokraattinen, eikä ole koskaan aivan kotona, jossa massat huomioidaan.
xxx/ellauri307.html on line 309: Bolshevikit ymmärsivät vähitellen, että Berdjajev ei ollut heidän asiansa kanssa, ja antoivat hänen joukon muita älymystöjä lailla valita, joko karkottaa tai teloittaa. Vastahakoisesti Berdjajev valitsi maanpaon Berliiniin. Hän ei koskaan enää palannut Venäjälle.
xxx/ellauri307.html on line 311: Monet hänen lainaamistaan filosofeista olivat mystikoita – Meister Eckhart, Angelus Silesius ja erityisesti Jacob Boehme. Dostojevskin vaikutus oli keskeinen hänen ajattelussaan. Siitä huolimatta Berdjajev ei ole naiivisti irrationaalinen ajattelija; hän tuo mukanaan valtavan kokoelman filosofista tietoa yhdistettynä oman ajatuksensa syvällisyyteen tukemaan hänen näkemystään olemassaolosta.
xxx/ellauri307.html on line 313: Hänet pidätettiin kahdesti ; hänet vietiin vuonna 1922 keskiyön kuulusteluihin Dzerjinskyn kanssa ; Kamenev oli myös siellä. … Mutta Berdjajev ei nöyryyttänyt itseään, hän ei kerjännyt, hän tunnusti lujasti niitä moraalisia ja uskonnollisia periaatteita, joiden perusteella hän ei liittynyt vallassa olevaan puolueeseen; eivätkä he vain tuominneet, ettei ollut mitään järkeä asettaa häntä oikeuden eteen, vaan hänet vapautettiin. Nyt on mies, jolla oli "näkökulma"! (Aleksandr Solzhenitsyn, Gulagin saaristossa. Kyllä luihut oikeistokonnat löytää toisensa, sen voi huomata.)
xxx/ellauri307.html on line 317: 
xxx/ellauri307.html on line 319: Kuvassa ukrainalais-latvialaista emigranttiälymystöä. Berdyadev ja Skobzova plus joku snäfä häiskä linssiluteena jonka nimeä ei sanota. (Se on joku bulgarialainen Stefan Tsantsov, mitätön kärpässarjalainen.)
xxx/ellauri307.html on line 328: Pian poliittinen vuorovesi kääntyi jälleen (eli bolshevikit tuli jäädäxeen, valkokenraalit otti turpaansa). Elizaveta, Daniil, Gaiana ja Elizavetan äiti Sophia pakenivat maasta. Elizaveta oli raskaana toisen lapsensa kanssa. He matkustivat ensin Georgiaan (jossa hänen poikansa Juri syntyi) ja sitten Jugoslaviaan ( jossa hänen tyttärensä Anastasia syntyi). Lopulta he saapuivat Pariisiin vuonna 1923. Pian Elizaveta omistautui teologisille opinnoille ja sosiaalityölle. Vuonna 1926 Anastasia kuoli influenssaan. Gaiana lähetettiin Belgiaan sisäoppilaitokseen. Pian Daniilin ja Elizavetan avioliitto hajosi. Juri päätyi asumaan Daniilin luo, ja Elizaveta muutti Pariisin keskustaan työskennelläkseen suoremmin niiden kanssa, jotka sitä eniten tarvitsivat, ei siis omien lastensa.
xxx/ellauri307.html on line 350: Vuodesta 1927 hänestä tuli aktiivinen hahmo Venäjän opiskelijakristillisessä liikkeessä (RSCM), kiertävänä sihteerinä hän matkusti ympäri Ranskaa, vieraili venäläisten emigranttiyhteisöissä, piti luentoja, raportteja ja julkaisi muistiinpanoja emigranttien vaikeasta elämästä. Valmistunut poissaolevana St. Sergiuksen ortodoksisesta teologisesta instituutista Pariisissa. Skobtsova osallistui Venäjän taiteilijaliiton kongresseihin, puhui Venäjän tutkimuksen piirissä ja osallistui N. A. Berdjajevin johtamaan seminaariin. Vuonna 1930 hän luki raportin RSHD:stä "Työskentely nuorten kanssa" ja hänet nimitettiin liikkeen matkustavaksi sihteeriksi. Vuonna 1931 hänen tyttärensä Anastasia haudattiin uudelleen toiselle hautausmaalle, mikä oli viimeinen syy Skobtsovan päättämiselle ryhtyä munkina. Hän sai kirkon avioeron mieheltään, ei hakenut siviiliavioeroa, ja virallisesti he pysyivät puolisoina elämänsä loppuun asti.
xxx/ellauri307.html on line 356: Lurmel-kadun hostellissa järjestettiin Pyhän Jumalansynnyttäjän esirukouskirkko ja psalmistikurssit sekä talvesta 1936-1937 lähetyssaarnaajien kursseja. 27. syyskuuta 1935 nunna Marian aloitteesta perustettiin hyväntekeväisyys-, kulttuuri- ja koulutusyhdistys "Ortodoksinen asia", johon kuuluivat Nikolai Berdjajev, Sergei Bulgakov, Georgi Fedotov, ja Konstantin Mochulsky. Konsta oli Doston virallinen elämäkerturi. Georgy Petrovich Fedotov oli venäläinen uskonnollinen filosofi, historioitsija, esseisti, monien ortodoksista kulttuuria koskevien kirjojen kirjoittaja, jota jotkut pitävät venäläisen "teologisen kulturologian" perustajana, whatever that may be. Sergei Nikolajevitš Bulgakov oli venäläinen ortodoksinen teologi, pappi, filosofi ja taloustieteilijä. Ortodoksinen kirjailija ja tutkija David Bentley Hart on sanonut, että Bulgakov oli "1900-luvun suurin systemaattinen teologi". Sergei oli myös iso takinkääntäjä idealismista marxismiin ja takaisin. Isä Sergeillä ja äiti Marialla ei ollut yhteisiä jälkeläisiä vaikka asioivat usein pussauskopissa.
xxx/ellauri307.html on line 360: Vuonna 1936 nunna Maria valittiin RSHD:n neuvoston jäseneksi. Rue Lurmelilla on uskonnollinen ja filosofinen akatemia, jota johtaa Berdjajev. Siellä pidetään kokouksia, joissa käsitellään ajankohtaisia nykyaiheita ("Venäläinen ajattelu ja rasismi", 1938, "Sota ja eskatologia", 1940). Nunna Maria piti jatkuvasti esityksiä, julkaisi teologisia ja jyrkästi taantumuxellisia yhteiskunnallisia artikkeleita, ja Aleksanteri Blokin kuoleman 15-vuotispäivänä hän julkaisi Sovremennye Zapiski -lehdessä muistoesseen "Tapaukset Blokin kanssa". Huolimatta uskomattomasta työstä, hän omisti paljon aikaa runoudelle - vuonna 1937 Berliinissä hänen kokoelmansa "Runot" julkaistiin, 1930-luvun lopulla - 1940-luvun alussa hän kirjoitti runo-mysteerinäytelmiä "Anna", "Seitsemällä kuppia" ja vuonna 1942 - "Sotilaat". Hänestä tuli Venäjän mielisairaiden savustuskomitean jäsen, hän vieraili psykiatrisissa sairaaloissa.
xxx/ellauri307.html on line 371: Berdjajev ja Whitehead ovat personalismin kovia ydinkärkiä. Vuonna 1957 Journal of Religion Charles Hartshorne julkaisi tärkeän artikkelin "Whitehead and Berdyaev: Is There Tragedy in God?" Kolmastoista personalistiseminaari keskittyy Alfred N. Whiteheadin ja Nicolas Berdyaevin ympärille, ja heidän työnsä eri puolille on omistettu erilliset päivät. Ensimmäinen päivä esittelee ryhmän Whiteheadin ja Berdyaevin kontekstissaan. Näitä keskusteluja johtaa George Lucas, varaamiraali James B. Stockdalen eettisen johtajuuden ansioitunut johtaja US Naval Academyssa, emeritus, nykyinen etiikan ja julkisen politiikan professori Graduate School of Public Policy at the Navalissa. Jatkokoulu, ja Daniel Dombrowski, Seattlen yliopiston filosofian professori, toimittaja, Prosessitutkimukset. Jäljellä olevat päivät jokainen osallistuja on vastuussa tietystä tekstistä ja/tai näkökulmasta tai esittelee paperin Whiteheadista tai Berdyaevista ja auttaa johtamaan tätä keskustelun osaa.
xxx/ellauri307.html on line 429: That they should have acquired weapons and become proficient in them. The proper comforting phrase for one who lost an animal is "May the Omnipresent One make full your loss (HaMakom Yemalei Chesroncha)" -- see Tractate Berachos 16b. I have learned much from "Chabad.org," through the years. Orthodoxy, is not what I follow, yet I love the information.
xxx/ellauri307.html on line 668: Jack Higgins on 1922 93-vuotiaana kuollut monimiljonäärikirjailija. Higgins varttui Belfastissa Pohjois-Irlannissa ja on yksi maailman suosituimmista kirjailijoista.
xxx/ellauri307.html on line 735: science, the mushier I get. I have started to say like Monod or Bergson, 'Oh,
xxx/ellauri307.html on line 739: He played squash, sang in the Amherst Glee Club, and was a writing student of visiting novelist Alan Lelchuk (n.h.). [Merkittäviä kriittisiä tutkimuksia Lelchukista ovat olleet Philip Roth Esquiressa, Wilfrid Sheed Book -of-the-Month Club Newsissa, Benjamin DeMott The Atlanticissa, Mordechai Richler Chicago Tribunessa ja Steven Birkets The New Republicissa. Nämä olivat varmaan kaikki juutalaisia, kuten Lechuk izekin. American Mischief "Yksikään kirjailija ei ole kirjoittanut niin tietäen ja kaunopuheisesti lihallisen intohimon seurauksista Massachusettsissa Scarlet Letterin jälkeen." Philip Roth, Esquire. On Home Ground "On Home Ground herättää nuorille lukijoilleen ajankohtaisia kysymyksiä ja tekee sen niin taitavasti. Se saavuttaa niin paljon menestystä kuin baseball-harjoitus ja nostalgia." Juutalaisomisteinen The New York Times Book Review. Lelchuk kirjoittaa valtavan ilolla kuvista, sanoista ja järkähtämättömästä kuolevaisesta erityisyydestä. Naisille, jotka etsivät vastauksia, hän tarjoaa juutalaisia olankohautuxia, epäselvyyttä, joka on omituisen tyydyttävää." Catherine Bateson (juutalaisen Margaret Meadin juutalainen tytärvainaa).] Brown spent the 1985 school year abroad in Seville, Spain, where he was enrolled in an art history course at the University of Seville. Brown graduated from Amherst in 1986.
xxx/ellauri307.html on line 740: Danilla oli surkea muusikonura länsirannikolla jota nöyrä, sittemmin eroprosessissa kusetettu vaimo Blythe koitti turhaan buustata. Brown and his wife Blythe moved to Rye, New Hampshire in 1993, samana vuonna jolloin ize sain karkoituxen Kouvolaan. Brown became an English teacher at his alma mater Phillips Exeter, and gave Spanish classes to 6th, 7th, and 8th graders at Lincoln Akerman School, a small school for K–8th grade with about 250 students, in Hampton Falls. Aikamoinen mahalasku tuli Danille(kin). While on vacation in Tahiti in 1993, Brown read Sidney Sheldon's (n.h.) novel The Doomsday Conspiracy, and was inspired to become a writer of thrillers. He started work on Digital Fortress, setting much of it in Seville, where he had studied in 1985. He also co-wrote a humor book with his wife, 187 Men to Avoid: A Survival Guide for the Romantically Frustrated Woman, under the pseudonym "Danielle Brown". Brown's first three novels had little success, with fewer than 10,000 copies in each of their first printings. His fourth novel, The Da Vinci Code, became a bestseller, going to the top of the New York Times Best Seller list during its first week of release in 2003. It is one of the most popular books of all time, with 81 million copies sold worldwide as of 2009. Its success has helped push sales of Brown's earlier flops. Brown's prose style has been criticized as clumsy, to say the least. The Da Vinci Code committed style and word choice blunders in almost every paragraph. Recurring elements that Brown prefers to incorporate into his novels include a simple hero pulled out of their familiar setting and thrust into a new one with which they are unfamiliar, an attractive female sidekick/love interest, foreign travel, imminent danger from a pursuing villain, antagonists who have a disability or genetic disorder, and a 24-hour time frame in which the story takes place.
xxx/ellauri307.html on line 743: Benjy DeMott -vainaa "saw as three pervasive social myths: the assumption, held by many Americans, that we live in a classless society; the promise, held out by movies and television, that individual friendships between blacks and whites can vanquish racism all by themselves; and the images of women, ubiquitous in popular culture, that render them almost indistinguishable from men." He opined that movements of the lower classes have a tendency to 'go awry.' Benjamin Haile DeMott was born on June 2, 1924, in Rockville Centre, N.Y.; his father was a carpenter, his mother a faith healer. He joined the Amherst faculty in 1951 and earned a Ph.D. in English literature from Harvard two years later. He observed that a tenet of national faith in America had been that "goodness equals laughter, that humour can banish crisis, that if you pack up your troubles and smile, horror will take to the caves". Critical response to Mr. DeMott's work was divided. His detractors saw his pop-culture references as forced efforts to look au courant.
xxx/ellauri307.html on line 767: Vaikea uskoa, että Susan Fletcherin älykkyysosamäärä pyörii 170:n kieppeillä. Näet David Becker oli ainoa mies, jota hän oli koskaan rakastanut. Becker oli Georgetownin yliopiston nuorin professori ja etevä vieraiden kielten tuntija, ja akateemisessa maailmassa hän oli suoranainen pieni kuuluisuus. Hänellä oli eideettinen muisti, ja hän rakasti kieliä: kuuden Aasiassa puhutun lisäksi hän hallitsi espanjan, ranskan ja italian (muttei enkkua, vaan esperantoa lasten kanssa kotikielenä). Hänen etymologian ja kielitieteen luentojaan seurasi aina täysi sali, ja lopetettuaan hänen oli joka kerta jäätävä vastaamaan kuulijoiden tietämättömiin kysymyksiin. Puhuessaan hän antoi itsestään innostuneen ja asiantuntevan vaikutelman, eikä hän ilmeisesti tällöin tiennyt tuon taivaallista häntä piirittävien naisopiskelijoiden lumoutuneista katseista eikä penkkien kostumisesta takapuolten alla.
xxx/ellauri307.html on line 769: Kolmekymmentäviisivuotias Becker oli tumma ja voimakaspiirteinen, ja hänen vihreiden silmiensä katse oli terävä ja älykkyytensä liki vertaansa vailla. Vahva leuka ja ison nenän kiinteä iho saivat Susanin ajattelemaan juutalaista. Vaikka Becker oli varreltaan reippaasti yli 18-senttinen, työtoverit saattoivat vain äimistellä hänen ketteryyttään petissä. Ylivoimaisen esityksensä jälkeen hän tapasi virkistäytyä kastamalla paxun mustan mailansa juomasuihkun altaaseen.
xxx/ellauri307.html on line 802: EFF:n toinen suuri tapaus oli Cindy Cohnin johtama Bernstein v. Yhdysvallat, jossa ohjelmoija ja professori Daniel J. Bernstein haastoi hallituksen oikeuteen saadakseen luvan julkaista hänen salausohjelmistonsa Snuffle ja sitä kuvaava paperi.
xxx/ellauri307.html on line 811: Uusien liittovaltion vientihallinnon säännösten (KORVA) mukaan, joiden tarkoituksena oli pitää salaustekniikka poissa roistovaltioiden käsistä, Bernstein kiellettiin levittämästä koodia vapaasti, vaikka se olisi hänen oma keksintönsä.
xxx/ellauri307.html on line 812: Tuomarit väittivät, että hallituksen vientisäännöt toimylkäsivat eräänlaisena julkaisua edeltävänä lisensointijärjestelmänä, joka rajoitti professorin oikeuksia tieteelliseen ilmaisuun. Se päätti myös, että KORVA antoi hallituksen virkamiehille "rajattoman harkintavallan" salausasioissa ja että säännöksistä puuttui riittävät tarkastukset ja tasapainot . Paneeli, jossa oli yksi toisinajattelija, totesi, että Bernsteinin Snuffle-ohjelmisto oli osittain "poliittisen ilmaisun muoto".
xxx/ellauri307.html on line 814: Eräs Bernsteinin vetoomustuomioistuimen päätöksessä mainittu ulkoministeriön virkamies sanoi, että Snufflen kaltaisten ohjelmistojen leviäminen helpottaisi ulkomaisten tiedustelulähteiden pitämään tärkeät kansallisen turvallisuuden tiedot poissa Yhdysvaltojen käsistä.
xxx/ellauri312.html on line 262: Fletcherin pian tuleva aviomies David Becker lennähtäisi Sevillaan etsimään
xxx/ellauri312.html on line 264: Digital Fortressin lukituksen. Becker tutkii asiaa ja havaitsee, että Tankado
xxx/ellauri312.html on line 297: tämä palkkasi Huuakotin. Becker jäljittää Huuakotin ja selviää niukasti hengissä
xxx/ellauri312.html on line 329: River Tam hahmon luonne ja hänen roolinsa Firefly franchising-sarjassa ovat keränneet sekä kiitosta että kritiikkiä eri arvioijilta. Jotkut ovat hyvässä mielessä vertailleet hahmon arvaamatonta käyttäytymistä autismiin. Tohtori Karin Beeler Northern British Columbian yliopistosta vertasi ja vertasi Riveriä Buffy Summersiin, Buffy the Vampire Slayer -sarjan päähenkilöön (jonka on myös luonut Joss Whedon), kirjassaan Näkijöitä, noitia ja psykoja ruudussa: Anista penaaliin eli analyysi naisten visionäärihahmoista viimeaikaisissa televisio- ja elokuvissa. Beeler nimesi hahmon anti-sankaritarksi verrattuna em. Buffy Summersin sankarillisempaan rooliin. Elokuvakriitikko ja kauhukirjailija Michael Marano myös vertasi hahmoa Buffyyn. Hän mainitsi kahden hahmon taistelutahdon yhtäläisyyksiä ja kuvasi Riveriä Joss Whedonin vahvojen naishahmojen huipennuxexi. Juu tästä Jössistä on jo paasaus albumissa 133.
xxx/ellauri312.html on line 377: Chileläinen liguuri Ferrada de Nöj, Karolinskan professori emeritus, on aiheuttanut ällöpäille länkkäreille Ruåzissa aika paljon dålig stämningiä. I en intervju i den italienska tidningen L'Eco di Bergamo i januari 2019 fick Ferrada de Noli förklara varför han nominerade Julian Assange och Edward Snowden till Nobels fredspris, istället för att betrakta deras handlingar som illegala. Han svarade: ”Enligt internationell rätt är det som Assange har fördömt som istället borde betraktas som kriminellt”.
xxx/ellauri312.html on line 422: Roarke on kuin Roope Ankka: se osoittautuu omistavan lähes kaiken. Ankka-yhtiöt. Jenkeistä se on vain hienoa. Vitun kusipäät. Nora on Liza Marklundin ja Berner kumikanan linjoilla, se kannattaa kaiken yxityistämistä. Elämä on parhaimmillaan kaaosta, luovaa tuhoa, norminpurkua. Heikot sortuu elontiellä, vahva senkun porskuttaa. Ja tässäpä liikuttava näpäys nakuvainaja n:ro 2:sta, Lola Starrista!
xxx/ellauri312.html on line 519: Rorty torjui "pitkään vallinneen" ajatuksen, että ulkomaailman esineiden oikeat sisäiset esitykset ovat tiedon välttämätön edellytys. Rorty väitti sen sijaan, että tieto on sisäinen ja kielellinen asia; tieto koskee vain omaa kieltämme. Tää nyt on kerta kaikkiaan hanurista, vanhaa kunnon homomensuuraa. Beliefs and words evolved, just as opposable thumbs and extralarge cocks, to help human beings “cope with the environment” and “enable them to enjoy more pleasure and less pain.”
xxx/ellauri312.html on line 544: Rortyn omat, joskus omituiset, Jamesian ja Deweyanin uudelleenlausunnot teemoja” (PSH, xiii). Nämä uudelleenlausunnot menevät niin pitkälle kuin suosittelevat sitä, mitä James ja Deweyn olisi pitänyt sanoa. James should have been satisfied with ‘‘The Will to Believe’’ rather than ending with a ‘‘brave and exuberant ‘‘Conclusion’’ to Varieties of Religious Experience’’. Bernstein finds Rorty guilty of fabricating a Nietzscheanized James or a Wittgensteinianized Derrida or a Heideggerianized Dewey. In this way, Rorty practiced something of what the ancients called "wisdom", and we moderns call "self help".
xxx/ellauri312.html on line 683: getrenntesten Bergen, erillisimmillä vuorilla,
xxx/ellauri312.html on line 798: Tief an den Bergen auch lebendige Bilder, syvällä vuoristossa vielä elävät kuvat,
xxx/ellauri312.html on line 804: Und fernhin über die Berge zu gehn ja kauas yli vuorten mennä
xxx/ellauri312.html on line 945: Brawne Lamia’s name comes from a combination of John Keats’ beloved Fanny Brawne, and his poem named Lamia (1819). She is described as a rather short and muscular with an intense gaze. She has shoulder-length black curls, dark eyes, sharp nose and wide expressive mouth. She is said to be very beautiful anyway. She becomes "romantically involved" with Johnny and pregnant to boot. She's from Lusus, a world that has gravity 1.3 times stronger than that of Earth. Because of that, she's shorter than many others, but has "heavy layers of mussel". Varoitus! seuraava kuva paljastaa yxityiskohtia ulkosynnyttimistä!
xxx/ellauri312.html on line 977: Inhalt: Der Grieche Hyperion erzählt seinem deutschen Brieffreund Bellarmin in 60 Briefen sein Leben. Er erinnert sich an einen treuen Begleiter und an seine große Liebe Diotima und daran, wie er beide verlor. Nach der Teilnahme an einem Aufstand gegen die Osmanen hat Hyperion seine Hoffnung auf die Wiederauferstehung des antiken Griechenlands begraben und sich als Einsiedler in die Natur zurückgezogen.
xxx/ellauri312.html on line 1000: In Briefen an seinen Freund Bellarmin schildert Hyperion sein auf den ersten Blick gescheitertes Leben. Im Mittelpunkt dabei stehen zwei Themen: die – auf die Französische Revolution und den Freiheitskampf der Griechen zurückgehende – Utopie einer neuen Gesellschaft und seine Liebe zur "schönen Seele", Diotima.
xxx/ellauri312.html on line 1004: Hyperion kehrt auf seine Heimatinsel zurück, wo er Diotima kennenlernt, die in ursprünglicher Einheit mit der Welt lebt. Durch Diotima und das Erlebnis ihrer Liebe erfährt er den nicht auflösbaren Zusammenhang alles Seienden; das Bewusstsein der göttlichen Natur bildet für ihn die Grundlage des neuen Menschen in einer neuen Gesellschaft; Hyperion möchte Erzieher werden.
xxx/ellauri314.html on line 95: Kuntaas Artturin näytelmä kertoo keski-ikäisestä kaupparatsusta nimeltä Willy Loman, joka menettää työnsä ja jonka elämä lähtee alamäkeen. Hän joutuu luopumaan amerikkalaisesta unelmastaan ja hyväksymään, ettei pysty lunastamaan kaikkia odotuksia ja muun muassa läheisilleen tekemiään lupauksia. Näytelmä kritisoi rahan saamaa valtaa ja siinä käsitellään runsaasti muun muassa yksinäisyyttä, pettymystä ja henkilökohtaista tragediaa. Lisäksi siitä on olemassa muutamia TV-versioita sekä kaksi elokuvaa. Elokuvat ovat ohjanneet László Benedek (1951) ja Volker Schlöndorff (1985).
xxx/ellauri314.html on line 97: Amerikkalaiset eivät siitä yhtään tykänneet. Eric Bentley saw the play as "a potential tragedy deflected from its true course by Marxist sympathies." Kiinalaiset ymmärsivät Willyä, joka koitti tehdä pojistansa louhikäärmeitä.
xxx/ellauri314.html on line 104: Eugene Gladstone O’Neill (16. lokakuuta 1888 New York, Yhdysvallat – 27. marraskuuta 1953 Boston, Yhdysvallat) oli toinen yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija. O’Neill toi Anton Tšehovin, Henrik Ibsenin ja August Strindbergin edustaman dramaattisen realismin amerikkalaiseen näytelmäkirjallisuuteen. Heti ensimmäinen O’Neillin näytelmä, Taivaanrannan tuolla puolen (Beyond the Horizon, 1920), voitti näyttämötaiteen Pulitzer-palkinnon. Hän sai kaksi muuta Pulitzeria näytelmistään Agatha Christie (1922) ja Strange Interlude (1928). Hänelle myönnettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 1936.
xxx/ellauri314.html on line 128: Neillin elinaikana erityisesti ruotsalaiset olivat jostain syystä ihastuneet hänen tuotantoonsa, josta syystä hän saikin Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1936. Niinpä näytelmän maailmanensi-ilta tapahtui 2. helmikuuta 1956 Tukholman Dramatenissa, ruotsiksi nimellä Lång dags färd mot natt. Sen ohjasi Bengt Morot, ja rooleissa nähtiin Carl Larsson (James Tyrone), Inga Dagblad (Mary Tyrone), Olof Palme (James Tyrone, Jr.), Jali Kulli (Edmund Tyrone) ja Hanna Westerlund (Cathleen). Vuonna 1988 näytelmä tuli uudelleen Dramatenin ohjelmistoon Ingmar Bergmanin ohjaamana; Jali Kulli oli nyt siiltynyt nuolemman pojan loolista isän looliin, painoi jallua ja haki auton lattialta mulkkua.
xxx/ellauri314.html on line 131: O’Neill (Oona siis) oli isänsä toinen lapsi tämän avioliitosta kirjailija Agnes Boultonin kanssa. Hänellä oli myös vanhempi veli Shane (1918–1977) sekä kaksi vanhempaa sisarusta vanhempiensa edellisistä avioliitoista. Vanhemmat erosivat vuonna 1929, minkä jälkeen O’Neill tapasi isäänsä enää harvoin. Hän asui lapsuutensa Point Pleasantissa, New Jerseyn osavaltiossa äitinsä ja isoveljensä kanssa. Kesät perhe vietti Bermudalla.
xxx/ellauri314.html on line 250: Onko Bezos juutalainen? Kenties. Amazonin CEO on ainakin. The net worth of the
xxx/ellauri314.html on line 254: In 2018, Amazon founder "Kuskaa vaikka housuihinne" Jeff Bezos was ranked at the
xxx/ellauri314.html on line 257: previous 24 years. In 2022, after topping the list for four years, Bezos was
xxx/ellauri314.html on line 259: French businessman "Louiserit Vuittuun" Bernard Arnault, after topping the list
xxx/ellauri314.html on line 283: founder and CEO Jeff Bezos, but Jorgensen never knew until he was told late last
xxx/ellauri314.html on line 288: Bezos sees Amazon employees as an expendable resource, allowing him to
xxx/ellauri314.html on line 290: executive might let emotion and personal relationships get in the way. Bezos'
xxx/ellauri314.html on line 297: selkeästi kiltimpi. Bezos was born Jeffrey Preston Jorgensen in early 1964 to Ted
xxx/ellauri314.html on line 299: mother filed for divorce and later met and married Cuban refugee Miguel Bezos. In
xxx/ellauri314.html on line 303: problematically. Ted died on March 16, 2015. Is Jeff Bezos alive?
xxx/ellauri314.html on line 391: Lina Sandell-Berg 1855. | Melodi: Svensk variant (1873) av tysk folkmelodi. Melodins upphovsman är okänd. Den anges vara en svensk folkmelodi, men har troligen tyskt ursprung. Melodin finns i många varianter, vilkas ålder inte kan fastställas. "Fru Toras visa" är från början av 1800-talet, men är enligt Lövgren en pendang till "visan om Jöns", som i sin tur uppges vara från slutet av 1600-talet.
xxx/ellauri319.html on line 250: Vissarion Hryhorovych Belinsky
xxx/ellauri319.html on line 256: Hän syntyi Viaporissa (nykyinen Suomenlinna ) merivoimien lääkärin perheeseen. Hän opiskeli Chembarissa (nykyisin Belinsky) piirikoulussa ja Penzan gymnasiumissa. Vuonna 1829 hän tuli Moskovan yliopistoon, josta hänet erotettiin (1832), koska hän kirjoitti maaorjuuden vastaisen draaman "Dmytro Kalinin".
xxx/ellauri319.html on line 262: Vakavasti sairaana hän meni kesällä 1847 Salzbruniin (Saksa) hoitoon, missä hän kirjoitti kuuluisan "Kirjeen Hoholille " . Volodymyr Lenin (aatelinen), joka kutsui Belinskiä "vapautusliikkeemme toisinajattelijoiden täydellisen aatelisten syrjäyttämisen edeltäjäksi", kirjoitti:
xxx/ellauri319.html on line 267: Belinsky suhtautui vähävenäläisiin hyvin nurjasti.
xxx/ellauri319.html on line 274: Hänen Ukrainan vastaiset näkemyksensä ilmaistiin erityisen ankarasti kirjallisuuskriitikko Pavlo Annenkoville vuonna 1847 lähettämässään kirjeessä, jossa hän puhui loukkaavasti ukrainalaisista kirjailijoista Taras Shevchenkosta ja Panteleimon Kulishista . Erityisesti Belinsky kirjoitti:
xxx/ellauri319.html on line 283: Belinskyn Ukrainassa oleskelun aikana hänen näkemyksensä muuttuivat jonkin verran. Joten kirjeessään vaimolleen hän raportoi:
xxx/ellauri319.html on line 288: Visarion Belinskyi suhtautui kielteisesti Taras Shevchenkon runokokoelman "Kobzar" julkaisemiseen vuonna 1840, mikä oli käännekohta ukrainalaisen kirjallisuuden historiassa, sekä E. Hrebinkan julkaisemaan ukrainalaiseen almanakkaan "Lastivka".. Näiden kahden ukrainalaisen julkaisun julkaiseminen sai V. Belinskyin puhumaan julkisesti ukrainalaisen kirjallisuuden kehitysnäkymistä. Välittämättä lainkaan kummankin kirjan kustannuksista, hän "yhdisti ne yhdeksi kriittiseksi artikkeliksi", koska molemmat oli kirjoitettu "pikkuvenäläisellä murteella". V. Belinsky esittää pohjimmiltaan tärkeän kysymyksen — onko maailmassa edes pientä venäjän kieltä, voiko olla pientä venäläistä kirjallisuutta, ja pitäisikö "meidän" kirjoittajien kirjoittaa pikkuvenäjäksi? Vastauksena näin muotoiltuun kysymykseen hän väitti, ettei kirjallisuudella eikä ukrainan kielellä ole mahdollisuuksia spontaanille kehitykselle, ja hän viittasi Hoholiin esimerkkinä kirjailijasta, joka "on intohimoisesti rakastunut Ukrainaan, mutta tästä huolimatta kirjoittaa venäjäksi, ei ukrainan kielellä".
xxx/ellauri319.html on line 290: Belinsky selittää suhtautumisensa tähän asiaan yksityiskohtaisemmin Mykola Markevitšin "Pikku-Venäjän historian" katsauksessaan, jossa hän kirjoittaa kirjaimellisesti seuraavan:
xxx/ellauri319.html on line 294: Belinsky kuoli Pietarissa tuberkuloosiin 37 -vuotiaana, joten hän kuuluu "Tubisten kynäilijöiden" kerhoon.
xxx/ellauri319.html on line 299: Agha Ahmad Ali (1839-1873), Bengali academic, scholar of Persian and Urdu poet, died of tuberculosis on June 1873
xxx/ellauri319.html on line 301: Maksim Bahdanovič, Belarusian poet, died from tuberculosis
xxx/ellauri319.html on line 307: Vissarion Belinsky, Russian literary critic
xxx/ellauri319.html on line 309: Edward Bellamy (1850–1898), fiction writer remembered for his book Looking Backward, died from tuberculosis
xxx/ellauri319.html on line 311: Sukanta Bhattacharya, Bengali poet and playwright
xxx/ellauri319.html on line 411: Betty MacDonald
xxx/ellauri319.html on line 543: Better known as Blackbeard. Died in battle against Robert Maynard
xxx/ellauri319.html on line 658: Alamo, joka oli syntyessään Bernie Lazar Hoffman, kuoli tiistaina 82-vuotiaana vankina liittovaltion vankilan sairaalassa Butnerissa, Bernie LaZar Hoffman syntyi juutalaisvanhemmille. Alamo muutti nimensä kuulostamaan enemmän italialaiselta huijarilta ja väitti työskennelleensä rock 'n' roll -promoottorina 1960-luvulla. Noihin aikoihin hän ilmeisesti päätti, että Kalifornian katuministeriöissä oli ansaittavissa enemmän rahaa kuin rabbittina.
xxx/ellauri319.html on line 691: KATKELMA neljännen luokan kirjoittamasta, ohjaamasta ja toteuttamasta joulunäytelmästä: Näytelmä alkaa. Maria ja Joosef seisovat majatalon ovella ja pyytävät huonetta josta on näköala Beetlehemiin. Majatalon isäntä: "Ettekö näe, että ovella lukee "Täynnä"." Joosef: "Näemme, mutta ettekö te näe että vaimoni voi saada lapsen minä hetkenä hyvänsä?" Majatalon isäntä: "Sehän ei ole minun syytäni." Joosef: "No ei se ole minunkaan."
xxx/ellauri320.html on line 53: What is real, lasting happiness? How does one achieve it? And why are so many people holding themselves back? At the heart of this profound, simple, beautiful book is the wisdom of Mildred Newman and Bernard Berkowitz, married psychoanalysts who encourage readers to both love themselves and to confront life's hardest truths.
xxx/ellauri320.html on line 57: Mildred Newman ( os. Rubenstein, 1919/20-2001) oli yhdysvaltalainen psykologi ja kirjailija, joka tunnetaan oma-apukirjoistaan. Juutalaisämmä siis tämäkin. Newmanin äiti oli Venäjältä ja Newman varttui Manhattanilla. Isästä ei tietoa. Ennen työskentelyään psykologina Newman opiskeli modernia tanssia ja oli taiteilijoiden malli. Hän kouluttautui psykoanalyytikkona Theodor Reichin perustamassa National Psychological Association for Psychoanalysisissa. Hän tajusi, että hänen potilaansa tarvitsivat paikan saada positiivista palautetta, ja vuonna 1971 hän ja hänen miehensä Bernard Berkowitz (1923-2000) kynäilivät kirjan, josta tuli How to Be Your Own Best Friend. Siitä alkoi itseaputeollisuuden buumi. Hän ja hänen miehensä hoitivat niin monia julkkiksia, että heidät tunnettiin "tähtien terapeutteina".
xxx/ellauri320.html on line 64:
xxx/ellauri320.html on line 66: Hänen ensimmäinen aviomiehensä oli Philip Newman, vaikka he myöhemmin erosivat. [ milloin? ]. Hän tapasi toisen aviomiehensä Bernard Berkowitzin teini-ikäisenä odottamassa konserttijonossa, ja he menivät naimisiin vuonna 1962.
xxx/ellauri320.html on line 67: Bernard Berkowitz valmistui City Collegesta, sai MS-tutkinnon Columbia Universitystä ja tohtorinsa New Yorkin yliopistosta. Hän osallistui Alfred Adler -instituuttiin ja mielenterveyskeskukseen. Tohtori Berkowitz on myös New Jerseyn ruston restaurointikeskuksen (CRC) johtaja. Alfred oli Wienin juutalaisia, individuaalipsykologian eli rahakkaan kallonkutistuxen perustaja Freudin ja Franklin ohella. Engaging and compelling communicator (ENFJ). Tyyppi johon kuuluu iso läjä Göbbelssarjan paskiaisia.
xxx/ellauri320.html on line 81: David Richard Berkowitz, also known as the Son of Sam and the.44 Caliber Killer, is an American serial killer who pleaded guilty to eight shootings that began in New York City on July 29, 1976. He had read cousin Bernard´s book and was living it to the hilt.
xxx/ellauri320.html on line 82: Yksi suosikkisijoittajistani, Bruce Berkowitz, kertoi Searsista. Ihailen Berkowitzia, koska hän ajattelee vuosikymmeniä ja tekee parhaansa purkaakseen oman väitöskirjansa. Olen hyvin kiitollinen siitä, että Berkowitz jakaa viisautensa kanssamme! Kiitos Jeesus internetistä ja mahtavista sijoittajista, jotka ovat valmiita jakamaan ajatuksensa!
xxx/ellauri320.html on line 86: "Mitä Berkowitzes paljastivat . . . on liian usein unohdettu ihmissuhteen muoto, jota kutsutaan oman käden onnexi. – Chicago Tribune ”Eräänlainen psykiatrinen piristyspuhe. . . suunnattu ihmisille, jotka opettelevat toimimaan itse." - The New York Times. "Viettelevästi ilman ammattikieltä, esitetty siistissä kysymys-vastausmuodossa." - Houston Chronicle.
xxx/ellauri320.html on line 110: Alfred Adler syntyi 7. helmikuuta 1870 osoitteessa Mariahilfer Straße 208 Rudolfsheimissa, Wienin länsilaidalla sijaitsevassa kylässä, joka on Rudolfsheim-Fünfhausin nykyaikainen osa, kaupungin 15. kaupunginosa. Hän oli toinen juutalaisen pariskunnan Pauline (Beer) ja Leopold Adlerin seitsemästä lapsesta. Leopold Adler oli unkarilaissyntyinen viljakauppias. Alfredin nuorempi veli kuoli hänen viereisessä sängyssä, kun Alfred oli vain kolmevuotias. Selvittyään näin pikkuveljestä hän kilpaili isoveljensä kanssa koko lapsuutensa. Tämä kilpailu sai alkunsa, koska Adler huomasi, että hänen äitinsä piti hänen veljeään parempana kuin häntä. Huolimatta hyvästä suhteestaan isäänsä, hän kamppailee edelleen alemmuuden tunteen kanssa suhteissaan äitiinsä. Siis kamppaili, nythän hän on vainaja. Hän oli hyvin kuolemanpelkoinen (oli siis syytäkin). Alfred oli aktiivinen, suosittu lapsi ja keskiverto opiskelija, joka tunnettiin kilpailevasta asenteesta isoveljeään Sigmundia kohtaan. Ei ihme että joutui hakauxiin Sigmund Freudin kanssa! Freudilainen lipsahdus! Hänen asiakkaidensa joukossa oli sirkusihmisiä. Olis jatkanut vaan silmälääkärinä.
xxx/ellauri320.html on line 156: Well, I may write about innocent virgins,' she said, over a lavish lunch of pheasant and vintage hock, 'but I wasn't one when I married. I lost my virginity at 18 to Viscount Elmley, the son of the seventh Earl Beauchamp, Lord Warden of the Cinque Ports, whose glorious home, Madresfield Court, was the model for the house in Evelyn Waugh's Brideshead Revisited.
xxx/ellauri320.html on line 159: 'Lord Beauchamp was caught b**ring the footmen and had to leave England in the dead of night to go into exile. I mean, you can't have people b**ring the servants, darling, now can you?'
xxx/ellauri320.html on line 161: When she began writing for the Daily Express at 22, the paper's proprietor, Lord Beaverbrook, told her: 'I can't ask you to marry me, but I'll make you the most important journalist in the world.'
xxx/ellauri320.html on line 178: One of the legendary Bentley Boys of the late Twenties, he won the Le Mans 24-hour race in 1930, and then broke Amy Johnson's speed record by flying from Croydon to Cape Town in six-and-a-half days.
xxx/ellauri320.html on line 225: Unconventional to the last, she elected to be buried in a cardboard coffin in the grounds of Camfield Place, under an oak tree planted by Queen Elizabeth I, to the strains of Perry Como singing I Believe.
xxx/ellauri320.html on line 265: Paulo Coelho Brazil 350M izeapu Särkelä itte Be brave. Take risks. Nothing can substitute experience.
xxx/ellauri320.html on line 371: Anders Bergman, 72, joka on ex-hammaslääkäri ja monilla merillä purjehtinut kalliilla purjeveneillä, sanoo että Suomi on nyt hänestä kaikilla mittareilla parempi maa kuin koskaan hänen elämänsä aikana. Kyllä varmaan niin.
xxx/ellauri329.html on line 25: David Bezogis
xxx/ellauri329.html on line 97: In 2004, Harper’s magazine published Natasha, a first short story by a promising 31-year-old Jewish Canadian writer, David Bezmozgis. This memorable tale of a doomed teenage love between Mark, a Jewish Toronto slacker, and his troubled (shiksa) Russian cousin by marriage was eventually released in a collection chronicling the lives of a Latvian immigrant family, not unlike the author’s own. Bezmozgis’s debut became a cult sensation with critics drawing literary comparisons to Bernard Malamud and Philip Roth. The story was subsequently reprinted in 15 languages. After penning two more acclaimed novels, then writing and directing his first feature Victoria Day (SFJFF 2010), Bezmozgis finally brings his modern classic to the big screen in a remarkably assured adaptation that’s both highly provocative and deeply poignant. At the heart of this emotional, coming-of-age drama are the extraordinarily measured performances of Alex Ozerov as Mark and newcomer Sasha K. Gordon as the sexually precocious Natasha, the dark star who forever alters Mark’s staid, suburban existence. Fans of the writer’s original source material will not be disappointed in David Bezmozgis’s haunting narrative of forbidden love caught between the old world and the new, further proof of this talented artist’s notable command of both literature and the cinema. —Thomas Logoreci Note: Mature Content. A New Life in the west means a second chance for precocious Latvian jews.
xxx/ellauri329.html on line 100: Bezogin kirja on kokoelma linkitettyjä tarinoita Bermaneista, Latviasta peräisin olevasta juutalaisperheestä , joka sopeutuu uuteen elämäänsä maahanmuuttajana Kanadaan. Päähenkilö on Mark Berman, joka on pieni lapsi, kun perhe saapuu ensimmäistä kertaa Kanadaan.
xxx/ellauri329.html on line 102: Mark Berman, idealistinen juutalainen kanadalainen teini-ikäinen Torontossa, viettelee raivoiseen tapaukseen salaperäisen ulkonäköisen, mutta äärimmäisen häikäilemättömän Natashan, setänsä Fiman uuden venäläisen postimyyntimorsiamen tyttären, joka on elänyt kaksoiselämää seksityöntekijänä lapsuudesta asti. Vaikka alkuperäinen novelli tapahtui 1980-luvulla, Bezmozgis päivitti elokuvan ajallisen ympäristön nykypäivään tutkiakseen nykyteknologian, kuten Internetin, vaikutusta tarinaan. Neil Genzlinger The New York Timesista [jutku sekin takuulla] kirjoitti "[elokuva] luo häiritsevän muotokuvan tytöstä, joka on kasvatuksensa vuoksi muuttunut laskelmoivaksi ja nihilistiseksi, eikä tässä ole mitään röyhkeyttä". The Village Voicen Tatiana Crainen mukaan " Natasha on yhtä houkutteleva ja hämmentävä kuin sen nimihenkilö".
xxx/ellauri329.html on line 104: David Bezmozgis ( latvia : Dāvids Bezmozgis ; syntynyt 1973) on kanadalainen kirjailija ja elokuvantekijä, tällä hetkellä Humber Collegen kirjailijakoulun johtaja. Bezmozgis on eronnut kolmen lapsen kanssa. Bez mozga venäjäxi tarkoittaa aivoton. Tietysti länsijuutalaiset ovat idealisteja ja tuontivenakot nihilistejä.
xxx/ellauri329.html on line 121: 
xxx/ellauri329.html on line 126:
xxx/ellauri329.html on line 131: BeZbMirOUw4M3s1RVJfyrc&usqp=CAU" />
xxx/ellauri329.html on line 182: Vielä 1 pilaantunut länsitomaatti: I don't know what John Huston was thinking to direct 'Beat the Devil', but to tell the truth his adventure comedy starring Humphrey Bogart seems a bit dull to me. [Full review in Spanish]
xxx/ellauri329.html on line 212: Lollobrigidan ensimmäinen elokuva oli Aquila nera (1946), mutta monet hänen osistaan olivat varsin pieniä, lolloja lukuunottamatta. Hänen ensimmäinen pääroolinsa oli vuonna 1949, ja vuoden 1952 ranskalainen seikkailuelokuva Näytä tädillesi tulppaani toi hänen lolloilleen kansainvälistä huomiota. Seuraavana vuonna ilmestyi Lollobrigidan ensimmäinen englanninkielinen elokuva Afrikan aarre (Beat the Devil).
xxx/ellauri329.html on line 226: Elokuvassa "Natasha" David Bezmozgis vangitsee kahden häpyhuulen väliin jääneet Venäjän juutalaiset. Omituisen häiritsevä, hetkittäin koominen ja petollisen yksinkertainen elokuva kertoo 16-vuotiaan laiskailijan, filosofiaa sylkivän, osa-aikaisen huumekauppiaan Mark Bermanin (Alex Ozerov) nussiretkistä, jonka äiti on kutsunut miehittämään Natashan (Sasha K) . Gordon), kultaa kaivavan naisen (Aya Tatyana Stolnits) levoton 14-vuotias tytär, joka on menossa naimisiin Markin onnettoman sedän kanssa. Äiti ja tytär, joiden suhde on täynnä ristiriitaa, ovat juuri saapuneet Venäjältä.
xxx/ellauri329.html on line 230: Käsikirjoittaja-ohjaaja David Bezmozgis on varovaisen optimistinen elokuvansa "Natasha" kohtalosta, joka on muokattu hänen kriitikoiden ylistämän kokoelmansa otsikkotarinasta ("Natasha ja muut tarinat", 2004) ja joka merkitsi hänen toista hetkeään elokuvantekijänä.
xxx/ellauri329.html on line 234: Bezmozgis, 43, oli yksi heistä. 6-vuotiaana perheensä kanssa Torontoon saapunut latvialainen sijoittuu ikääntymistarinansa 90-luvun alkuun, vaikka hän onkin haluton kutsumaan "Natashaa" omaelämäkerralliseksi. "Se on puoliksi puoliksi puoliksi omaelämäkerrallinen", hän sanoi. "Katso, se on fiktiota."
xxx/ellauri329.html on line 236: Moninkertaisesti palkittu ja kansainvälisesti käännetty kirjailija sisältyi "New Yorker'sin" 2010 alle 40-vuotiaiden kirjailijoiden kunniaksi 2010, ja seuraavana vuonna julkaistiin hänen ensimmäinen romaaninsa "Vapaa maailma", joka ansaitsi sija New York Timesin merkittävien kirjojen listalla. Hänen toinen romaaninsa (2014) "The Betrayers" oli fiktion päänimi Harper Collinsille Kanadassa ja Little Brownille Yhdysvalloissa.
xxx/ellauri329.html on line 238: Omituisen häiritsevä, hetkittäin koominen ja petollisen yksinkertainen elokuva kertoo 16-vuotiaan laiskailijan, filosofiaa sylkivän, osa-aikaisen huumekauppiaan Mark Bermanin (Alex Ozerov), jonka äiti on kutsunut miehittämään Natashan (Sasha K) . Gordon), kultaa kaivavan naisen (Aya Tatyana Stolnits) levoton 14-vuotias tytär, joka on menossa naimisiin Markin onnettoman sedän kanssa. Äiti ja tytär, joiden suhde on täynnä ristiriitaa, ovat juuri saapuneet Venäjältä.
xxx/ellauri329.html on line 249: Elokuvassa "Natasha" David Bezmozgis vangitsee kahden maailman väliin jääneet Venäjän juutalaiset
xxx/ellauri329.html on line 250: Käsikirjoittaja-ohjaaja David Bezmozgis on varovaisen optimistinen elokuvansa "Natasha" kohtalosta, joka on muokattu hänen kriitikoiden ylistämän kokoelmansa otsikkotarinasta ("Natasha ja muut tarinat", 2004) ja joka merkitsi hänen toista retkeään elokuvantekijänä.
xxx/ellauri329.html on line 252: "Halusin kertoa tarinan kolmesta sukupolvesta yhä yhtenäisestä venäläis-juutalaisperheestä, joka alkaa muuttua teini-ikäisen näkökulmasta, joka ottaa kaiken", sanoi Bezmozgis, jonka ensimmäinen indie-leffa "Victoria Day" oli ehdolla "The Genie" (Kanadan Oscar-palkinnot) "Best adapted käsikirjoitus". "Halusin myös pitää elokuvan mahdollisimman uskollisena alkuperäiselle."
xxx/ellauri329.html on line 255: Bezmozgisin suurimmat haasteet olivat käytännönläheisiä. Taloudellisen kiinnostuksen herättäminen pohjoisamerikkalaiselle elokuvalle, jota puhutaan suurelta osin venäjäksi ja jossa ei ole pankkikelpoisia tähtiä, ei ole helppo saavutus (ja itse asiassa kesti useita vuosia, ennen kuin Bezmozgis sai sen irti käsikirjoituksen valmistumisesta vuonna 2011 sen kuvaamiseen vuonna 2014 sen julkaisemiseen elokuvafestivaaleilla vuonna 2015 sen nykyiseen kaupalliseen julkaisuun Yhdysvalloissa).
xxx/ellauri329.html on line 259: Bezmozgis oli izekin menehtyä näyttelijäsuorituksessa ja erityisesti kahden pääosan näyttelijän kanssa, jotka molemmat ovat mahtavia ja äidinkieltään puhuvia venäläisiä. Itse asiassa Ozerov, joka tunnetaan parhaiten toistuvasta roolistaan tv-ohjelmassa "Amerikkalaiset", astui lyhyen aikaa immigranttineitosia elokuvassa kuvatussa Toronton yhteisössä. Kumpikaan näyttelijä ei kuitenkaan ole juutalainen; ei sillä, että he tai Bezmozgit uskovat sen olevan millään tavalla esteenä sen erityisen universumin herkkyyden ymmärtämiselle, joka on syvästi sitoutunut Israeliin ja (parametrien rajoissa) etnisesti/kulttuurisesti itsemääritelty, etenkin kun mieasastuja kuitenkin oli ympärileikattu. Silti uskonnollisia kunnioituksia ei juurikaan noudateta, jiddish on käytännöllisesti katsoen unohtunut, ja mikä tahansa vankileirien saaristo, joka on jossain vaiheessa ollut olemassa, on kadonnut.
xxx/ellauri329.html on line 293: Kukaan ohjaaja ei odota katsojien näkemystä mistään elokuvasta, Bezmozgis kiteytti toiveensa: "Haluan, että yleisö on kokenut tyydyttävän kokemuksen, että he ovat emotionaalisesti koukussa, housujen etumuxessa tahmeita fläkkejä, eikä heille enää конец sanan jälkeen valehdella", hän sanoi. "En halua kenenkään huomata olevansa huijattu vaikka ovatkin." Ei läheskään niin vaatimaton kunnianhimo kuin voisi luulla, ainakaan tämän rainan kohdalla.
xxx/ellauri329.html on line 302: David Bezmozgis kirjoittaa arvovaltaisella mutta erittäin viihdyttävällä tavalla venäläisten juutalaisten maahanmuuttajien jokapäiväisistä vaivoista Kanadassa. Jeesus rakasti kirjaa. Inspiroimaton novellikirja. Se oli ainakin nopeaa luettavaa. Muistuttaa minua Jeesuksesta Jumalan Pojasta UT:ssä mutta ei niin hyvä. Mikään näistä tarinoista ei ole oma izenäinen seikkailu, ja olen hämmästynyt siitä, miksi tämä kirja voitti niin monta palkintoa.
xxx/ellauri329.html on line 393: Svetlana Aleksijevits syntyi Ukrainassa 1948 ja asui pääsääntöisesti Belarusissa, vaikka kirjoittikin venäjäxi. Loikkasi 2003 Lukashenkaa pakoon Valko-venäjältä länteen jossa viihtyi 10v, palasi Krimin selkkauxen aattona Belarusiin. Noobel päsähti vuonna 2015 Krimin ansiosta. Uusi lähtö Belarusista tuli 2020, mistä lähtien se on ajanut länkkärien asiaa Berliinistä käsin. Vanhahan sekin alkaa olla, Kristina tätiäkin vanhempi.
xxx/ellauri329.html on line 462: Toronton Tähti (Sirppi ja Vasara) kritisoi orkesterin päätöstä pääkirjoituksessaan ja kirjoitti, että "Lisitsaa ei kutsuttu Torontoon keskustelemaan provosoivista poliittisista näkemyksistään. Hänen oli määrä soittaa pianoa. Ja toiseksi, antaa potkut muusikolle, koska hän ilmaisi 'mielipiteitä, jotka joistakuista voivat olla loukkaavia' osoittaa täydellistä epäonnistumista ymmärtää sananvapauden käsitettä." Ukrainian Weekly on kuvaillut hänen julkaisujaan "vihapuheeksi". Vastauksena Lisitsa kommentoi, että "satiiri ja hyperbola ovat parhaita kirjallisia välineitä valheita vastaan." Vuonna 2022 Benjamin Ivry kirjoitti International Piano Magazinessa, että Lisitsa oli "papukaijaillut Putinin propagandistisia puheenaiheita Ukrainasta".
xxx/ellauri337.html on line 55: Leni lernt den sowjetischen Kriegsgefangenen Boris Lvovitich Koltovskij kennen. Die beiden beginnen, obwohl dies verboten und außerordentlich gefährlich ist, eine Liebesbeziehung, und Leni bekommt kurz vor Ende des Krieges ein Kind von Boris. Boris gerät durch unglückliche Umstände, für einen deutschen Kriegsgefangenen gehalten, in ein alliiertes Kriegsgefangenenlager und stirbt in einem "französischen" Bergwerk in Lothringen. Lenis Liebe zu dem russischen Kriegsgefangenen Boris, die ihr die Verunglimpfung „blonde Sowjet-Hure“ eingetragen hat. Leni zeigt sich unberührt von gesellschaftlichen Tendenzen, bestimmte Personengruppen auszugrenzen und „abfällig“ zu behandeln. „Abfall“ und „Abfälligkeit“ sind nach Aussage des Autors Schlüsselwörter des Romans. (Wikipedia de)
xxx/ellauri337.html on line 91: Co-production Germany - West Germany (FRG)-France; Cinema 77 4.KG Berlin, Les Productions Artistes Associes, Stella Films, ZDF
xxx/ellauri337.html on line 113: Die Rekonstruktion eines Lebens: Leni Pfeiffer, geborene Gruyten, ist 48 Jahre alt, hat 32 Arbeitsjahre auf dem Buckel, lebt aber von einer Kriegerwitwenrente aus einer Ehe, die nur drei Tage dauerte. Sie ist modisch auf dem Stand der Kriegsjahre stehen geblieben, lebt reuelos und keinesfalls verbittert, versteht aber die Welt nicht mehr. Sie hat finanzielle Schwierigkeiten, ihr Sohn Lev Gruyten sitzt im Gefängnis, und ihr Ruf ist ruiniert – sie weiß aber nicht, warum. Ihre Umwelt schimpft sie eine Kommunistenhure und ein Russenliebchen, dabei ist Leni kein Flittchen. Vielleicht kommt sie auf zwei Dutzend Mal Beischlaf in ihrem ganzen Leben. Der Verfasser beginnt, die Menschen in Lenis Umfeld zu befragen, um ihre Lebensgeschichte zu rekonstruieren.
xxx/ellauri337.html on line 117: Als Kind kommt Leni mit den Lehrmethoden in der Konfessionsschule nicht zurecht. Ihr Aussehen rettet sie jedoch durch die Schulzeit: Als „deutschestes Mädel“ der Schule kann man sie schlecht auf die Hilfsschule verweisen. Verwiesen wird hingegen Margret Schlömer. Trotz der kurzen gemeinsamen Schulzeit hat Leni in ihr eine Freundin fürs Leben. Leni ist so sinnlich, dass sie alles als erotische Erfahrung erlebt. Mit 16 Jahren hat sie ihren ersten Orgasmus allein im Heidekraut, weshalb ihr auch die jungfräuliche Geburt durchaus logisch vorkommt. Bei den Nonnen hat es ein solches Mädchen naturgemäß schwer. Dennoch gerät Leni im Mädchenpensionat in die richtigen Hände, nämlich in die von Schwester Rahel, genannt Haruspica (Vogelleserin). Die hochgebildete Ordensfrau ist jüdischer Herkunft. Seit ihr 1936 die Lehrerlaubnis entzogen wurde, erfüllt sie pädagogische und ärztliche Funktionen und inspiziert unter anderem täglich die Beschneidung der Mädchen. Vor den Nazis versteckt der Orden sie in einem Dachstübchen. Schwester Rahel stirbt 1942, ausgehungert und verwahrlost. Der Verfasser will mehr erfahren, doch die anderen Klosterfrauen geben nichts preis.
xxx/ellauri337.html on line 127: Im Juni 1941 lernt Leni auf einer Betriebsfeier Alois Pfeiffer kennen, der sich dort eingeschlichen hat. Er ist viril, aber nicht besonders intelligent und wird von seiner Familie gnadenlos überschätzt. Während andere ihm Berechnung unterstellen, glaubt der Verfasser, dass Alois sich wirklich in Leni verliebt hat und dass Leni einfach schwach geworden ist. Nach einer einzigen Nacht stellt Alois sie seiner Familie vor, dann wird der gesamte Pfeiffer-Clan bei den Gruytens vorstellig. Leni wirkt abwesend, plädiert aber selbst fürs Heiraten. Sie will kein Hochzeitskleid und es gibt auch keine Hochzeitsnacht, da Alois sogleich einrücken muss. Vorher gibt es jedoch einen erzwungenen Vollzug der Ehe im Bügelzimmer bei Gruytens, und so ist Alois für Leni „gestorben, bevor er tot war“. Der Tod auf dem Schlachtfeld lässt nicht lange auf sich warten. Leni, quasi zum zweiten Mal verwitwet, trägt keine Trauer und nimmt Alois’ Bild bald wieder von der Wand. Was bleibt, sind Nachname und Witwenrente.
xxx/ellauri337.html on line 135: Leni wird dienstverpflichtet und kommt in die Kranzbinderei von Walter Pelzer. Dieser halb kriminelle Wendehals hat von KPD bis SA, von Schwarzhandel bis Zuhälterei schon alles gemacht. Sein kriegswichtiger Betrieb bietet den unterschiedlichsten Menschen Unterschlupf: Nazis arbeiten mit untergetauchten Juden und Kommunisten zusammen. Unter anderem trifft Leni hier Liane Hölthohne, die sie nach Kriegsende bei sich aufnehmen und ihr 24 Jahre lang, bis 1970, Arbeit in ihrem eigenen Blumengeschäft geben wird. Leni ist eine begabte Floristin, mit ihrer Sinnlichkeit und ihrem ästhetischen Empfinden erweist sie sich als „Naturgenie der Garnierung “. Wegen ihrer Vorliebe für geometrische Muster kann ihr allerdings auch mal ein Davidstern aus Margeriten unterlaufen. Was es mit Nazis und Juden auf sich hat, kapiert sie erst Ende 1944.
xxx/ellauri337.html on line 142: Die Liebesaffäre zwischen Boris und Leni beginnt Ende Dezember 1943 mit einer Tasse Kaffee. Sie bietet ihm, dem Sowjet, dem Untermenschen, vor aller Augen und mit großer Selbstverständlichkeit eine Tasse Kaffee an. Der Betriebsnazi schlägt mit seiner abgestellten Beinprothese Boris die Tasse aus der Hand. Inmitten des plötzlichen Schweigens – von den Zeugen „Lenis Entscheidungsschlacht“ genannt – nimmt Leni die heil gebliebene Tasse, wäscht sie seelenruhig, trocknet sie, füllt sie erneut und reicht sie Boris. Leni teilt von nun an ihren Kaffee täglich mit Boris. Eines Tages legt sie dabei ihre Hand auf die seine, eine erotisch und politisch kühne Tat. Es durchfährt beide wie ein elektrischer Schlag – mehr noch, sie erleben einen Orgasmus!
xxx/ellauri337.html on line 153: Auf dem Friedhof bildet sich eine Zweck- und Sympathiegemeinschaft, boshaft das „Sowjetparadies in den Grüften“ genannt. Vom 20. Februar bis zum 7. März 1945 leben Leni, Boris, Margret, Pelzer und Lotte mitsamt ihren zwei Söhnen zusammen in einem Gruftsystem, das Pelzer mit Strom, Heizöfchen und Vorratskammer ausgestattet hat – eine veritable Vierzimmerwohnung. In der Gärtnerei bringt Leni einen Sohn zur Welt und nennt ihn Lev. Margret organisiert für Boris das Soldbuch eines gefallenen Soldaten – ein fataler Fehler: Unmittelbar nach Kriegsende, im Liebes- und Friedenstaumel, wird Boris mit seinen falschen Papieren als deutscher Soldat verhaftet und von den Amerikanern an die Franzosen überstellt. Bald kommt er bei einem Bergwerksunglück in Lothringen ums Leben. In Todesverachtung radelt Leni wochenlang durchs deutsch-französische Grenzgebiet, bis sie das Grab findet. Was alles noch tragischer macht: Pelzer, Margret, Hölthohne und auch der hochgestellte Herr bezeugen dem Verfasser, dass Borisʼ Tod vermeidbar gewesen wäre, da sie ihm andere und bessere Papiere hätten besorgen können. Der Herr ist in der Tat so hochgestellt, dass er in den Nürnberger Prozessen verurteilt wird – allerdings reist er 1955 schon wieder mit Kanzler Adenauers Delegation nach Moskau.
xxx/ellauri337.html on line 161: Auf den Spuren von Schwester Rahel und einem Rosenwunder (ein unverwüstlicher Rosenstrauch blüht dauerhaft auf ihrem Grab) reist der Verfasser bis nach Rom in die Ordenszentrale. Dort begegnet er Schwester Klementina, die hochgebildet und außerdem höchst attraktiv ist. Sowohl was Lenis möglicherweise erotische Beziehung zu Schwester Rahel als auch was das Rosenwunder anbelangt, hält sich die Nonne bedeckt. Man raucht Virginia-Zigaretten zusammen, und zum Abschied küsst der Verfasser die Nonne ganz unkeusch, worauf diese ihn zur Wiederkehr einlädt. In Deutschland hat sich das Rosenwunder derweil zum Rosenthermalwunder gemausert: Rund um den Rosenstock im Klostergarten sollen heiße Quellen sprudeln, die Presse ist elektrisiert, doch der Orden wiegelt weiter ab.
xxx/ellauri337.html on line 165: Die Hoysers haben Lev wegen Scheckbetrugs ins Gefängnis gebracht. Sie sehen das als Liebesakt: Er müsse zur Vernunft gebracht und sein Stolz müsse – zu seinem eigenen Wohl – gebrochen werden. Der Verfasser sucht die Hoysers auf, die inzwischen das mächtigste Immobilienunternehmen der Stadt besitzen. Der alte Hoyser knöpft sich mit seinem Stock in Enterhakenmanier den Verfasser vor, was dessen uraltes Tweedsakko nicht verkraftet. Es entspinnt sich eine hitzige Debatte um die Unersetzbarkeit der Lieblingsjacke, um materielle und immaterielle Werte. Lottes Söhne Kurt und Werner Hoyser, früher als kriminell und schwer erziehbar verrufen, haben Jura und Volkswirtschaft studiert, sind gesellschaftstauglich geworden und würdige Erben ihres Großvaters. Für Leni wollen die Hoysers nur das Beste. Dennoch wollen sie sie und ihre zahlreichen Untermieter – darunter eine portugiesische Familie und türkische Müllmänner – aus ihrer Wohnung werfen. Das sei aber, so die Hoysers, eine „liebevolle Dirigierung“ – das sagen sie auch aus der Überzeugung heraus, dass in Altbauwohnungen gerne mal subversive Zellen gediehen und es außerdem nicht angehen könne, dass Fremdarbeiter so billig wohnen. Deren gute Entlohnung kalkuliere doch ein, dass ein erheblicher Teil als Miete im Land verbleibe. Solchen „Paradiesismus“ wollen Hoysers verhindern.
xxx/ellauri337.html on line 167: „Nicht er, sie sei ein Unmensch, denn ein gesundes Profit- und Besitzstreben läge, und das sei von der Theologie nachgewiesen und werde sogar von marxistischen Philosophen immer mehr bejaht, in der Natur des Menschen.“ (Werner Hoyser über Leni, S. 426)
xxx/ellauri337.html on line 171: Begegnung mit Leni
xxx/ellauri337.html on line 177: Der Roman beginnt mit einer ungewöhnlichen Widmung: „Für Leni, Lev und Boris“ – also für die Hauptfiguren der Geschichte. Es handelt sich beim Gruppenbild mit Dame um die Rekonstruktion eines Lebens anhand von Zeugenaussagen, Erinnerungen und Dokumenten. Böll vermischt Fakten mit erfundenen „Originaldokumenten“, er entwirft eine fiktive Handlung unter Bezugnahme auf historische Ereignisse, zum Beispiel den Bombenkrieg, die Nürnberger Prozesse, Adenauers Reise nach Moskau 1955. Die Romanstruktur ist nicht strikt chronologisch, sondern sprunghaft, episodisch, wie die Zeugenaussagen voller Wiederholungen und Ungenauigkeiten und daher oftmals verwirrend. Als Erzähler tritt ein namenloser Verfasser auf, der sich oft mit Beschreibungen von Interieurs und Interviewsituationen aufhält und ein Faible für Abkürzungen und Initialen hat, was dem Leser viel Aufmerksamkeit abverlangt. Der Roman hat Längen da, wo all die Erinnerungen und subjektiven Bewertungen der Beteiligten vorbeiziehen, nimmt aber im letzten Fünftel, als die Handlung auf ihr Happening-artiges Ende zuläuft, deutlich Tempo auf. Böll nutzt das Potenzial der deutschen Sprache für Schachtelwörter zu kreativen sozialkritischen Neuprägungen. Vielerorts ist er sarkastisch, ätzend, bissig. Er schreibt häufig in indirekter Rede und hat sich von der schlichte Prosa seiner Trümmerliteratur und Kurzgeschichten weit fortentwickelt.
xxx/ellauri337.html on line 187: Böll gewichtet seine Figuren nach ihrer humanistischen und kulturellen Bildung und danach, ob sie menschlich und moralisch ihrem Bildungsstand Genüge tun. Lenis Potenzial wird durch das Bildungswesen verkannt, blockiert und beinahe zerstört. Die Geschichte bewegt sich in einem geistigen Koordinatensystem, das von großen Schriftstellern definiert wird, insbesondere Kafka, Trakl, Brecht und Hölderlin. Der Verfasser kommentiert die Lesegewohnheiten quasi aller Befragten.
xxx/ellauri337.html on line 191: Pyhä Ristin Teresa Benedicta eli Edith Stein (12. lokakuuta 1891 Breslau, Saksan keisarikunta – 9. elokuuta 1942 Auschwitzin keskitysleiri) oli juutalaissyntyinen filosofi, joka kääntyi katolisuuteen ja on yksi kolmesta Euroopan suojeluspyhimyksestä Katariina Sienalaisen ja Birgitta Vadstenalaisen ohella. Hänet julistettiin autuaaksi 1. toukokuuta 1987 ja kanonisoitiin 11. lokakuuta 1998. Edith Stein syntyi Saksan keisarikuntaan kuuluneessa Breslaussa. Hänen perheensä oli ortodoksijuutalaisia, mutta hän kielsi uskonsa vuonna 1904, jolloin hänestä tuli ateisti.
xxx/ellauri337.html on line 198: Stein aloitti vuonna 1932 Münsterissä pedagogisen instituutin opettajana, mutta hän menetti seuraavana vuonna opetusoikeutensa Saksan antisemitististen lakien takia. Vuonna 1934 Stein liittyi karmeliittain sääntökuntaan ja otti uudeksi nimekseen Teresa Benedicta a Cruce (Ristin siunaama Teresa) Ávilan Teresan mukaan. Kölniläisessä luostarissa Stein kirjoitti metafyysisen teoksensa Endliches und ewiges Sein, jossa hän pyrki yhdistämään Tuomas Akvinolaisen ja Husserlin filosofiat. Kansallissosialistien aiheuttaman uhan takia hänet siirrettiin vuonna 1938 Echtin luostariin Alankomaihin, missä hän kirjoitti merkittävän fenomenologisen tutkimuksen Ristin siunaamasta Johanneksesta.
xxx/ellauri337.html on line 209: Max Ferdinand Scheler (* 22. August 1874 in München; † 19. Mai 1928 in Frankfurt am Main) war ein deutscher Philosoph, Anthropologe und Soziologe. Scheler war der Sohn eines Domänenverwalters und einer orthodox-jüdischen Mutter. In Jena wurde Max 1897 bei dem Nobelisten Rudolf Eucken mit dem Thema Beiträge zur Feststellung der Beziehungen zwischen den logischen und ethischen Prinzipien promoviert. Im Jahr 1899 habilitierte er sich in Jena mit dem Thema Die transzendentale und die psychologische Methode. Im selben Jahr heiratete Scheler Amelie Ottilie, geborene Wollmann geschiedene von Dewitz-Krebs (1868–1924). Aufgrund der Lektüre von Husserls Logischen Untersuchungen und eines Skandals um seine Affäre mit Helene Voigt-Diederichs, der Ehefrau von Eugen Diederichs, musste er seine Position in Jena aufgeben.
xxx/ellauri337.html on line 211: Neben Husserl beeinflussten ihn in dieser Zeit Immanuel Kant, Henri Bergson und Friedrich Nietzsche. 1909 wurde er durch seine Ehefrau in einen weiteren Skandal, den Prozess „über die Würde eines Hochschullehrers“, verwickelt, so dass er 1910 auch in München seine Position als Dozent aufgeben musste.
xxx/ellauri337.html on line 218: Der Weltkrieg sei ein Aufruf zur geistigen Wiedergeburt des Menschen und eine Zerfallserscheinung des Kapitalismus. Zu Ostern 1916 wurde er im Kloster Beuron feierlich in die katholische Kirche aufgenommen. Er kam zu der Auffassung, dass für das Nachkriegseuropa ein christlicher Sozialismus oder Solidarismus geeignet sei, um einen Weg zwischen dem kapitalistischen Westen und dem kommunistischen Osten zu finden.
xxx/ellauri337.html on line 221: Nach seiner Berufung zum Professor für Philosophie und Soziologie an die Universität zu Köln 1919, die vom Kölner Oberbürgermeister Konrad Adenauer unterstützt worden war, distanzierte Max sich öffentlich vom Katholizismus. So hielt er auf einer Gedenkfeier zum 250. Todestag Spinozas Anfang 1922 eine Rede, die zeigte, dass er sich inzwischen dem Neuspinozismus der Goethezeit und den Ideen Nietzsches zugewandt hatte.
xxx/ellauri337.html on line 225: 1925 hielt Max zum ersten Mal Vorlesungen über die Grundzüge der philosophischen Anthropologie, in der er gemäß dem Zeugnis Heideggers das Besondere des Menschen als „Miterwirker Gottes“ jenseits eines einfachen Theismus oder eines verschwommenen Pantheismus herauszuarbeiten suchte.
xxx/ellauri337.html on line 227: Die Befriedung der Welt durch eine einzige Großmacht sah er als ausgeschlossen an. Ein Ausgleich im Geist der "aller menschen werden Brüder" wäre die einzige Endlösung. Diese Möglichkeit wird von anderen Philosophen verneint.
xxx/ellauri337.html on line 261: Kaikesta päättäen Husserl oli yhtä paha narsisti kuin Cartesius tai Belovin Saul. Sen mielestä mitään muuta ei oikeasti ole olemassa kuin oma perse. Sieltäkö se päivä paistaa, sanoisi Pirkko sarkastisesti. Nytkö sitten kuollaan? Nytpä nyt, vastasin. Maailma menee menojaan, Husserlin kallo pehmenee madonsyömänä multahaudassa.
xxx/ellauri337.html on line 263: Husserl oli Franz Brentanon ja Carl Stumpfin oppilas, ja hän on itse vaikuttanut muun muassa Edith Steinin, Martin Heideggerin, Simone de Beauvoirin, Jean-Paul Sartren, Maurice Merleau-Pontyn, Emmanuel Lévinasin, Rudolf Carnapin ja Max Schelerin ajatteluun. Aika monta juutalaista narsistia tässä ryppäässä.
xxx/ellauri337.html on line 265: Maurice Merleau-Ponty (14. maaliskuuta 1908 Rochefort-sur-Mer, Charente-Maritime – 3. toukokuuta 1961 Pariisi) oli ranskalainen fenomenologisen koulukunnan filosofi, jonka filosofian keskeisinä teemoina ovat muun muassa ruumiillisuus ja havainto. Merleau-Ponty on saanut ajatteluunsa vaikutteita erityisesti Edmund Husserlin ja Henri Bergsonin ajatuksista, mutta erityisesti Merleau-Pontyn päätyönä pidetyssä teoksessa Phénomenologie de la Perception (1945) yhtenä olennaisena teemana toimii myös 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Saksassa kehittynyt gestalt- eli hahmopsykologia. Merleau-Ponty teki uransa alkuvaiheissa paljon yhteistyötä Jean-Paul Sartren kanssa, mutta heidän suhteensa päätyi myöhemmin poliittisista syistä välirikkoon. Mauri oli jiipeetä kovempi stalinisti Korean sodan aikana.
xxx/ellauri337.html on line 269: Opiskeluaikoinaan Norssissa Merleau-Ponty tutustui häntä kolme vuotta vanhempaan Jean-Paul Sartreen, josta myöhemmin oli tuleva hänen ystävänsä, työtoverinsa ja kiistakumppaninsa. Ennen varsinaista tuottavaa kauttaan, Merleau-Ponty työskenteli 1930-luvulla filosofian opettajana, minkä yhteydessä hän tutustui Claude Lévi-Straussiin ja Simone de Beauvoiriin, ja perehtyi G. W. F. Hegelin Hengen fenomenologiaan ja vuosikymmenen lopulla myös Edmund Husserlin kirjoituksiin – jotka tekivät häneen kaikista suurimman vaikutuksen.
xxx/ellauri354.html on line 129: Kalanick was born on August 6, 1976, and grew up in the Northridge neighborhood of Los Angeles. Kalanick's parents are Bonnie Renée Horowitz Kalanick (née Bloom) and Donald Edward Kalanick. Bonnie, whose family were Viennese Jews who immigrated to the U.S. in the early 20th century, worked in retail advertising for the Los Angeles Daily News. Kalanick studied computer engineering and business economics at the University of California, Los Angeles (UCLA) until he dropped out to make MMMMONEY! Inhottava viurusilmä. Uuber ajoi alas Suomen taxilainsäädännön kauko-ohjaamalla limaista näppyläistä kumikana Berneriä.
xxx/ellauri354.html on line 208: Beauty, strength, youth, are flowers but fading seen, Kauneus, voima, nuoruus ovat kuihtuvia kukkia.
xxx/ellauri354.html on line 221: To be your Beadsman now that was your knight. Olla sun kerjäläinen oltuaan sun peltipää.
xxx/ellauri354.html on line 383: Ex iis unam cave. (Beware of one hour.)
xxx/ellauri354.html on line 437: Wilbur Daniel Steele in his short story How Beautiful with Shoes.
xxx/ellauri354.html on line 467: Beedere Light (Tulkoon valkeus) on Quoran nonprofit evankelista joka opiskeli Bible College of Walesissa Samuel Howellsin johdolla. Hän vastaa tässä nyt kymysyxeen "tuleeko Jeesus nopeastikin". (Maria Magdalena olis kylä ollut parempi auktoriteetti vastaamaan.)
xxx/ellauri354.html on line 563: Uudistusjuutalaisuus ei usko keskustemppelin jälleenrakentamiseen tai temppelin uhrien tai palvonnan ennallistamiseen. Se pitää temppeli- ja uhriaikakautta primitiivisemmän rituaalimuodon ajanjaksona, josta juutalaisuus on kehittynyt ja jonka ei pitäisi palata. Se uskoo myös, että Cohenimien ja leeviläisten erityinen rooli edustaa kastijärjestelmää, joka ei ole yhteensopiva nykyaikaisten tasa-arvoperiaatteiden kanssa, eikä säilytä näitä rooleja. Lisäksi reformin näkemys on, että shul tai synagoga on moderni temppeli; siksi "temppeli" esiintyy lukuisissa seurakuntien nimissä reformijudaismissa. Synagogan nimeäminen uudelleen "temppeliksi" olikin yksi varhaisen reformin tunnusmerkeistä 1800-luvun Saksassa, kun Berliini julistettiin uudeksi Jerusalemiks ja uudistusjuutalaiset yrittivät osoittaa vankkumatonta saksalaista nationalismiaan. Antisionismi, joka luonnehti reformjutalaisuutta suuren osan sen historiasta, laantui merkittävästi holokaustin ja sitä seuranneen modernin Israelin valtion perustamisen ja myöhempien menestysten jälkeen. Usko juutalaisten paluuseen Jerusalemin temppeliin ei kuitenkaan ole osa valtavirtaa uudistettua juutalaisuutta.
xxx/ellauri354.html on line 575: Myös Ben F. Meyer väitti, että Jeesus sovelsi Siionia ja temppeliä koskevia profetioita itseensä ja seuraajiinsa. [Jeesus] vahvisti pelastusprofetiat lopunajan kuvilla Siionista ja temppelistä – kuuluen eskatologisiin teemoihin, jotka " kansojen pyhiinvaellus" herätti. Mutta vastoin aikalaistensa yleistä odotusta Jeesus odotti temppelin tuhoutumista tulevassa eskatologisessa koettelemuksessa (Mark. 13:2=Matt 24:2=Luukas 21:6). Yhdistelmä vaikuttaa ristiriitaiselta. Kuinka hän saattoi samanaikaisesti ennustaa temppelin tuhon koettelemuksessa ja vahvistaa lupauksen ja profetian lopunajan täyttymyksen Siionissa ja temppelissä? Paradoksi on ratkaisematon, kunnes havaitaan toinen piirre Jeesuksen sanoissa Siionin ja temppelin kuvasta, nimittäin Siionin ja temppelin kuvien johdonmukainen soveltaminen omiin opetuslapsiinsa: kaupunki vuorella (Matt 5:14). vrt. Tuomas, 32), kosminen kallio (Matt. 16:18; vrt. Joh. 1:42), uusi pyhäkkö (Mark. 14:58; Matt 26:61). Lupausten ja profetioiden massa tulee toteutumaan tässä eskatologisessa ja messiaanisessa uskovien piirissä.
xxx/ellauri354.html on line 600: Martha Himmelfarbin (2002) mukaan Talmud Yerushalmin Tractate Berakhot 2.4 10ff -kohdan, jossa käsitellään Messiaan Menahem ben Ammielin äitiä, Sefer Serubbabel on ainoa varhainen juutalainen teksti, joka tuo Messiaan äidin juutalaisuuteen. Hefzibahilla on tärkeä rooli, kun hän löytää ja käyttää Aaronin käärmemäistä sauvaa.
xxx/ellauri356.html on line 98: Cixous'n pitkäaikainen läheinen ystävä ja elämänkumppani, filosofi Jacques Derrida piti elossa ollessaan Cixous'ta merkittävimpänä elossa olevana ranskalaiskirjailijana. Cixous on nyt 86-vuotias, Derrida jo 20v vainaja. Hiän on kirjoittanut paitsi Derridasta myös muun muassa James Joycesta, Clarice Lispectorista, Marina Tsvetajevasta, Maurice Blanchot'sta, Ingeborg Bachmannista, Thomas Bernhardista, Franz Kafkasta, Heinrich von Kleistista, William Shakespearesta ja muista antiikin tragedioista.
xxx/ellauri356.html on line 158: Hänen työnsä lähtökohtana on kielitieteen kritiikki ja sen hallitseva asema humanististen tieteiden alalla. Mitä vetoa ettei jäbä tajunnut yleisestä kielitieteestä höykäsen pöläystä. Ei viittinyt edes ottaa selvää. Kuhan höläytti mitä sylki suuhun toi. Kohti ideologian perustavaa periaatetta ja kuolemaa, kohti kuoleman aiheuttamista ja siitä vastuun ottamista (eutanasia), kohti vastaanottamisen ja vihamielisyyden vastakohtaa, kohti poliittista kysymystä ideologian pakottamisesta, päin sukupuolinormeja. Hän oli fyysikko Bernard Derridan serkku. Serkku oli varmaan aika nolona.
xxx/ellauri356.html on line 161: Tänä aikana hän löysi myös filosofeja ja kirjailijoita, kuten Jean-Jacques Rousseau, Friedrich Nietzsche, André Gide ja Albert Camus, ja aloitti päiväkirjan kirjoittamisen. Vuosina 1947-1948 hän luki Bergsonia ja Sartrea filosofian luokassa Gautier-lukiossa Algerissa. Vuonna 1948 hän ilmoittautui korkeampaan kirjallisuuteen Bugeaud-lukioon, jossa hän sai vaikutteita Kierkegaardin ja Heideggerin lukemisesta. Tyyten spedejä.
xxx/ellauri356.html on line 257: Muita vaikutteita Derridaan olivat Martin Heidegger, Platon, Søren Kierkegaard, Alexandre Kojève, Maurice Blanchot, Antonin Artaud, Roland Barthes, Georges Bataille, Edmund Husserl, Emmanuel Lévinas, Ferdinand de Chaussure, Søren Kierkehaard, Sigmund Freud, Claude Lévi-Strauss, James Joyce, Samuel Beckett, JL Austin ja Stéphane Mallarmé. Paizi Austinista se ei tajunnut tuon taivaallista [ lähde: Searle ]. Talmudin dekonstruktio ei ole kovin suosittua, mutts sitäkin on yritetty.
xxx/ellauri356.html on line 390: Susan Sontag meni naimisiin sosiologi Philip Rieffin kanssa 17-vuotiaana. Heidän poikansa syntyi vuonna 1952. Kirjailija Benjamin Moser sai Pulizer-palkinnon Susan Sontagin elämäkerrasta (2019). Hän väitti, että Sontag oli huono äiti ja kohteli julmasti parisuhdekumppaneitaan.
xxx/ellauri356.html on line 483: Philippe oli maolainen: Alas dogmatismi, empirismi, opportunismi, revisionismi! Eläköön todellinen avantgarde! Eläköön Maotsetungin syyläinen ajatus! Jo seuraavana vuonna Sollers tervehti uusia filosofeja ja La Barbarie à face humaine -teosta, jonka Bernard-Henri Lévy oli juuri julkaissut, "selkeän, räväkän, ytimekän manifestin". Hän kirjoittaa erityisesti, että "sosialismi ei ole vaihtoehto kapitalismille, vaan sen vähemmän menestynyt muoto tai jopa pelkkä keskittyminen" ja julistaa ihailevansa kirjailija Aleksanteri Solženitsyniä ja kuuluvansa niihin, joita hänen lukemansa on "hitaasti, perusteellisesti muuttanut". Siinäpä takinkääntäjä!
xxx/ellauri356.html on line 488: 26. tammikuuta 1977, Sollers allekirjoitti Le Mondessa – hän plus noin viisikymmentä persoonaa – (erityisesti Jean-Paul Sartren, Roland Barthesin, Simone de Beauvoirin, Alain Robbe-Grillet'n, Françoise Doltin ja Jacques Derridan kanssa) "Avoimen kirjeen rikoslain tarkistuskomissiolle tiettyjen lakitekstien tarkistamiseksi, aikuiset ja alaikäiset", jossa vaaditaan, että "alaikäisten väärinkäyttöä" koskevat lain artiklat "kumotaan tai muutetaan perusteellisesti" siinä mielessä, että "lapsen ja nuoren oikeus tunnustetaan ylläpitää suhteita valitsemiinsa ihmisiin." Se oli vetoomus kolmen miehen puolesta, joita syytettiin 15-vuotiaiden alaikäisten sopimattomasta pahoinpitelystä ilman väkivaltaa. Tämän tekstin oli kirjoittanut Gabriel Matzneff, joka ei salaa makuaan pedofiliaa ja efebofiliaa kohtaan. Matzneff kerskui nussineensa useitakin alaikäisiä tyttöjä. Helmikuussa 2020 julkaistussa New York Timesin profiilissa valokuvassa Matzneff seisoo yksin veden äärellä Italiassa, näyttää masentuneelta, surullinen kalju mies Burberryn trenssitakissa. Ämmä Springora tuhosi muiston siitä, mitä hän muistaa olleen "kestävä ja upea rakkaustarina". Mutta voiko teini-ikäisellä tytöllä olla "upea rakkaustarina" yli kolme kertaa häntä ikäisemmän henkilön kanssa? Tämä on Consentin ytimessä oleva kysymys. Lukijat eivät epäile vastauksesta mitään. This manner willl be convenient for a man who wants to enjoy a woman, and can only get at her by force and against her will. (Perfumed Garden, p. 72.)
xxx/ellauri356.html on line 490: 19. maaliskuuta 1990 FR3:lla Sollers kutsuu kanukki feministiä Denise Bombardieria "paskaksi" ja sitten "pahaksi vituksi" (kirjoittaja kiistää lausuneensa tämän viimeisen termin) kolme päivää sen jälkeen, kun Denise tuomitsi Gabriel Matzneffin pedofilian Bernard Pivot -ohjelmassa Apostrophes.
xxx/ellauri356.html on line 501: Yllättävän aluevaltauksen Kristeva teki vuonna 1990 julkaisemalla ensimmäisen romaaninsa Les Samouraïs. Se on sekoitus omia kokemuksia ja mielikuvia. Teosta on pidetty vastinparina Simone de Beauvoirin romaanille Mandariinit (1954), koska se tuo esiin, miten 1990-luvun filosofit eroavat 1950-luvun edeltäjistään. Se on myös avainromaani, josta voi tunnistaa Jacques Lacanin, Louis Althusserin ja Jacques Derridan.
xxx/ellauri356.html on line 536: Brod und Wein ist eine Elegie von Friedrich Hölderlin, mit 160 Versen die umfangreichste der sechs großen Elegien und zugleich eines der berühmtesten Gedichte Hölderlins überhaupt. Schon Norbert von Hellingrath meinte zu Beginn des 20. Jahrhunderts: „es wird immer die beste Grundlage bleiben zum Eindringen in Hölderlins Gedankenwelt.“ Hölderlin hat das Gedicht aber nie zum Druck gegeben.
xxx/ellauri356.html on line 550: 10Immerquillend und frisch rauschen an duftendem Beet. Aina virtaa ja kahisee raikkaasti tuoksuvalla laitumella.
xxx/ellauri356.html on line 600: ”Tuho oli minun Beatriceni. » (Mallarmé)
xxx/ellauri356.html on line 626: Runoilijan yksinäisyys (sanan laajassa merkityksessä) on matka, joka edeltää ja ylittää uskonnollisen, koska tämä matka saa minut vakuuttuneeksi siitä, että elämiseen ei riitä pelkkä "muodon puolustaminen": koska olla elossa on aloitettava uudelleen odottamattomasta ja ihmeellisestä, välittää tämä "sisäinen kosketus", joka on luonteenomaista puhuville olennoille: antaa siten aikaa ainoalle kannattavalle universaalille vapaudelle, uudistumisen vaatimalle rohkeudelle. Päämäärä ei ole tärkeä vaan matka, sanoi Mauno Koivistokin Bernsteinia lainaten.
xxx/ellauri357.html on line 92: Helsingin yliopiston filosofian laitoksella mannermainen filosofia on kokenut asteittaisen renessanssin 1980-luvulta alkaen. Eräät analyyttisestikin virittyneet ajattelijat, kuten Jaakko Hintikka ja Raimo Tuomela, ovat osoittaneet jonkinasteista kiinnostusta Heideggerin filosofiaan. 1980-luvun alussa Hintikan oppilas, formaalisen logiikan alalta vuonna 1977 väitellyt Esa Saarinen (s. 1953), kiinnostui erityisesti Sartren eksistentialismista ja piti tähän liittyen useita innostavia kursseja. Innostavaa ja vaikutusvaltaista opetusta ja ohjausta fenomenologian alalla ovat antaneet myös Sara Heinämaa, joka väitteli vuonna 1996 Merleau-Pontyn ja de Beauvoirin ruumiinfenomenologiasta, ja Juha Himanka, jonka vuonna 2000 valmistunut väitöskirja Phenomenology and Reduction käsitteli fenomenologisen reduktion kysymystä niin Husserlin kuin Heideggerinkin pohjalta.
xxx/ellauri357.html on line 418: The head Sublime, the heart Pathos, the genitals Beauty, the hands and feet Proportion.
xxx/ellauri357.html on line 441: 1820-luvulta lähtien hänen runojaan sekä poliittisia ja eettisiä kirjoituksiaan tuli suosittuja owenistien, chartistien ja radikaalien poliittisten piireissä, ja myöhemmin se keräsi niinkin kummallisia ihailijoita kuin Karl Marx, Mahatma Gandhi ja George Bernard Shaw.
xxx/ellauri357.html on line 471: Shelley ja Byron tekivät sitten veneretken Genevejärven ympäri, mikä inspiroi Shelleyta kirjoittamaan " Hymn to Intellectual Beauty ", hänen ensimmäinen merkittävä runonsa Alastorin jälkeen. Kiertue Chamonix'ssa Ranskan Alpeilla inspiroi " Mont Blancia ", jota on kuvattu ateistiseksi vastaukseksi Coleridgen "Hymni ennen auringonnousua Chamonixin laaksossa". Tämän kiertueen aikana Shelley allekirjoitti usein vieraskirjat julistuksella olevansa ateisti. Muut brittimatkailijat, mukaan lukien Southey, näkivät nämä julistukset, mikä kovetti asenteita Shelleyta kohtaan kotona.
xxx/ellauri357.html on line 487: Roomassa Shelley oli huonossa kunnossa, ja hänellä oli todennäköisesti munuaistulehdus ja tuberkuloosi, joka oli myöhemmin remissiossa. Roomassa kynäilty "Cenci" on runodraama raiskauksesta, murhasta ja insestistä, joka perustuu Rooman renessanssin kreivi Cencin ja hänen tyttärensä Beatricen tarinaan. Shelley sai näytelmän valmiiksi syyskuussa ja ensimmäinen painos julkaistiin samana vuonna. Siitä tuli yksi hänen suosituimmista teoksistaan ja ainoa, jolla on ollut kaksi valtuutettua painosta hänen elinaikanaan.
xxx/ellauri358.html on line 156: Kirkkoisien auktoriteettiin vetosi myös Bernard Clairvauxilainen. Kirkkoäideiltä ei mitään kysytty.
xxx/ellauri358.html on line 265: Siitinelämä ei ole muuta elämää kummempaa, sekin on vaan aktiviteetti, siis izetarkoitus. Tämä on Eevan opetus, plus se, ettei päämäärä ole tärkeää vaan liike (Bernstein). Liike-elämäkin menee aina vaan eteenpäin, optimistisesti kohti luovaa tuhoa. Just niinkö existentialismi on talousliberalismin filosofia, tää Eevan etiikka on lisääntymättömyyteen ja keskinäiseen runkkauxeen tyytyväisen laissez faire neoproletaarin yxinyrittäjän etiikka. Pääasia on että rakastavaiset tulevat myös ize jatkuvasti. Näin on rakkaus taas valjastettu markkinoiden palveluxeen, mutta tällä kertaa vapaiden. Miten huima, haasteellinen tie!
xxx/ellauri363.html on line 187: Jeremy Benthamin (1748 – 1832) suunnitelma Panopticon-nimisestä
xxx/ellauri363.html on line 233: Englantilainen sosiaalifilosofi Jeremy Bentham oli vankila-arkkitehtuurin merkittävä
xxx/ellauri363.html on line 240: Benthamin mukaan panopticon-malli soveltui
xxx/ellauri363.html on line 292: Vuonna 1247 Lontoossa perustettu katolinen St Mary of Bethlem (Bedlam) otti 1300-luvun loppupuolelta lähtien holhoukseen mielisairaita. Bethlemin kuninkaallinen sairaala oli Englannin ensimmäinen mielisairaussairaala ja monien vuosien ajan epäinhimillisten olosuhteiden paikka, jonka lempinimestä Bedlam tuli sana tarkoittamaan sekasortoa tai hulluutta. Se oli myös suosittu Lontoon nähtävyys sairaalloisen viihteen parissa. Tarkastajat sanoi sen olevan "koirakennelin näköinen".
xxx/ellauri363.html on line 301: Bethlemissa oli tilaa hieman yli 120 potilaalle ja pitkä jonotuslista. Tämän seurauksena Lontoon ympärille ilmestyi monia yksityisiä "hullun taloja", joista jotkut olivat vain sääntelemättömiä vankiloita, jotka mahdollistivat perheiden lukitsemisen täysin terveet mutta epämukavat suhteet. Jenkeissä on vankilatkin yxityisiä.
xxx/ellauri363.html on line 303: Uudessa sairaalassa St Lukesissa luovuttiin näistä hoidoista. Kivenheiton päässä St Luke'sista Bethlemin silloinen lääkäri oli John Monro (edellisen lääkärin James Munron poika), joka oli jyrkästi eri mieltä ja kirjoitti, että "sopivin ja pysyvin parannuskeino on evakuointi" ja että hän "ei koskaan nähnyt tai nähnyt kuullut oksentamisen huonoista vaikutuksista." Kaksi lääkäriä taisteli julkisesti ja esitti näkemyksiään kirjoissa, jotka, melko omituisesti, hyväksyttiin laajalti samanaikaisesti oikeiksi.
xxx/ellauri363.html on line 305: Ehkä yllättävintä oli se, että Pyhän Luukkaan kirkko ei hyväksynyt maksavia vierailijoita, minkä Bethlem oli sallinut vuosisatojen ajan. 1750-luvulla Bethlem otti vastaan kymmeniä tuhansia maksavia vierailijoita vuodessa, mikä teki siitä lontoolaisten suosituimman turistikohteen, vain St Paulin katedraalin jälkeen. Useimmat eivät halunneet ihailla hoidettuja puutarhoja tai koristeellista arkkitehtuuria, vaan tulivat sen sijaan tapaamaan sairaalan "halkeilevia" potilaita. Vain sentillä kuka tahansa pääsi Bethlemin osastoille tuijottaakseen, pilkatakseen tai pahoinpidelläkseen vankeja.
xxx/ellauri363.html on line 308: Päiväkirjan kirjoittajan Ned Wardin kertomus on tyypillinen. Hän vieraili Bethlemissa vuonna 1699 ja huomasi olevansa uppoutunut pelottavaan melun ja epäjärjestyksen maailmaan. "Kuulimme sellaista ketjujen kolinaa, ovien rummutusta, huutamista, huutamista, laulua ja kolinaa, etten voinut ajatella muuta kuin... [näkemystä], jossa helvetti irtosi ja sai Helvetin meteliin."
xxx/ellauri363.html on line 314: Bedlam, kirjoitti Ward päiväkirjaansa, "on almutalo hulluille, esittelytila huorille, varma markkina juorukavereille, kuiva kävelymatka ilkijöille". Tästä huolimatta, tai ehkä juuri sixi, lontoolaiset rakastivat sitä.
xxx/ellauri363.html on line 381: Ranskalaisen psykiatrin Benedict-Augustin Morelin (1809 – 1873) mukaan henkinen
xxx/ellauri363.html on line 656: Jeremy Bentham ( / ˈb ɛ n θ ə m / ; 4. helmikuuta 1747/8 O.S. [15. helmikuuta 1748 NS ] – 6. kesäkuuta 1832) oli englantilainen filosofi, juristi ja salaliittoteoreetikko, jota pidettiin modernin utilitarismin perustajana.
xxx/ellauri363.html on line 658: Bentham määritteli filosofiansa "perusaksiomaksi " periaatteen, jonka mukaan "suurimman joukon suurin onni on oikean ja väärän mitta". Onpa keskiluokkainen töräys!
xxx/ellauri363.html on line 659: Bentham väitti lainanneensa tämän käsitteen Joseph Priestleyn kirjoituksista, vaikkakin lähinnä Priestley ilmaisi sen muodossa "jäsenten hyvä ja onnellisuus, eli suurin osa jäsenistä. minkä tahansa valtion jäseniä, on se suuri standardi, jonka mukaan jokainen tähän valtioon liittyvä juttu [ sic ] on lopulta määritettävä."
xxx/ellauri363.html on line 661: Bentham oli harvinainen päähenkilö filosofian historiassa kannattamassa yhtä aikaa psykologista egoismia ja ateismia. Psykologinen egoismi on näkemys, jonka mukaan ihmisiä motivoi aina oma edun tavoittelu ja itsekkyys, jopa sellaisissakin, jotka näyttävät olevan altruismia. Se väittää, että kun ihmiset päättävät auttaa muita, he tekevät niin viime kädessä henkilökohtaisten etujen vuoksi, joita he itse odottavat saavansa siitä suoraan tai epäsuorasti. Tunnetuimpia psykologisia egoisteja ovat Sextus Empiricus, Pierre Bayle ja Bernard Mandeville. Oman sydämen täyteydestä Jerryn suu puhui.
xxx/ellauri363.html on line 667: Hänestä tuli johtava angloamerikkalaisen oikeusfilosofian teoreetikko ja porvarillinen radikaali, jonka ideat vaikuttivat hyvinvointipolitiikan kehitykseen. Hän kannatti yksilön ja taloudellisia vapauksia, kirkon ja valtion erottamista, sananvapautta, naisten yhtäläisiä oikeuksia, oikeutta avioeroon ja (julkaisemattomassa esseessä) homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointia. Hän vaati orjuuden, kuolemanrangaistuksen ja fyysisen rangaistuksen, mukaan lukien lasten, poistamista. Hänestä on tullut myös varhainen eläinten oikeuksien puolustaja. Vaikka hän kannatti vahvasti yksilöiden laillisten oikeuksien laajentamista, hän vastusti ajatusta luonnonlaeista ja luonnollisista oikeuksista (joita molempia pidetään "jumalaisina" tai "Jumalan antamina"). alkuperä), kutsuen niitä "hölynpölyksi paalujen päällä". Bentham kritisoi myös terävästi juridisia fiktioita (a family of hypothetical figures in anglo-saxon law including: the "right-thinking member of society", the "officious bystander", the "reasonable parent", the "reasonable landlord", the "fair-minded and informed observer", the "person having ordinary skill in the art" in patent law, and stretching back to Roman jurists, the figure of the bonus pater familias, all used to define legal standards).
xxx/ellauri363.html on line 669: Onnenlaskennan esityksessään Bentham ehdotti 12 kivun ja 14 nautinnon luokittelua, jonka avulla voisimme testata minkä tahansa toiminnan "onnellisuuskerrointa". Vähän kädenheilutusta tosin tarvitaan ettei enemmistö vallan listi vähemmistöä suuremman edun toivossa. Pieni kidutus ja iso kyykytys on kyllä paikallaan.
xxx/ellauri363.html on line 671: Jerry keskittyi rahatalouden kasvuun keinona täystyöllisyyden luomisessa. Hän oli myös tietoinen pakkosäästämisen, kulutushalukkuuden, säästämis-sijoitussuhteen ja muiden "nykyaikaisen" tulo- ja työllisyysanalyysin sisällön muodostavista asioista. Hänen rahanäkemyksensä oli lähellä hänen utilitaristisen päätöksenteon mallissaan käytettyjä peruskäsitteitä. Hänen töitään pidetään "modernin hyvinvointitalouden" (anglosaxinen talousliberalismi) varhaisena edeltäjänä. Esimerkiksi 1780-luvulla Bentham piti kirjeenvaihtoa ikääntyvän Adam Smithin kanssa epäonnistuneena yrityksenä saada Smithin vakuuttuneeksi siitä, että korkojen pitäisi antaa kellua vapaasti. Chicagon jutku talousnobelisti Milton Friedman taputti Jerrylle karvakäsiään.
xxx/ellauri363.html on line 675: Benthamin oppilaita olivat hänen sihteerinsä ja yhteistyökumppaninsa James Mill, jälkimmäisen poika John Stuart Mill, oikeusfilosofi John Austin ja amerikkalainen kirjailija ja aktivisti John Neal. Hänellä oli huomattava vaikutus vankiloiden, koulujen, huonojen lakien, tuomioistuinten ja itse huonon parlamentin "uusintamiseen".
xxx/ellauri363.html on line 677: Benthamin anglosaxilain kodifiointiyritykset epäonnistuivat täysin. Nykyäänkin ne ovat täysin hylänneet lähes kaikki yleisen lain käyttöalueet, mukaan lukien Englanti. On kivempaa kun valtaapitävät saa omasta päästä säveltää tuomiot..
xxx/ellauri363.html on line 680: Hänet koulutettiin asianajajaksi mutta hän ei koskaan harjoittanut, sillä hänet kutsuttiin baariin vuonna 1769. Bentham oli useaan otteeseen ihastunut naisiin ja kirjoitti seksistä. Hän ei koskaan ollut naimisissa eikä paxuna punkerona päässyt paljon naimaankaan.
xxx/ellauri363.html on line 684: Benthamin päivittäinen malli oli nousta klo 6, kävellä 2 tuntia tai enemmän ja sitten työskennellä klo 16 asti. Hänellä oli todnäk. Aspergerin oireyhtymä.
xxx/ellauri363.html on line 686: Vuosina 1786 ja 1787 Bentham matkusti Kricheviin Valko -Venäjälle (nykyaikainen Valko-Venäjä ) vieraillakseen veljensä Samuelin luona, joka oli mukana erilaisten teollisten ja muiden hankkeiden johtamisessa prinssi Potemkinille. Samuel (kuten Jeremy myöhemmin toistuvasti myönsi) keksi perusidean pyöreästä rakennuksesta suuremman rakennuksen keskipisteessä keinona antaa pienelle määrälle johtajia valvoa suuren ja kouluttamattoman työvoiman toimintaa.
xxx/ellauri363.html on line 688: Panopticonin oli tarkoitus olla halvempi kuin hänen aikansa vankilat, koska se vaati vähemmän henkilökuntaa. "Sallikaa minun rakentaa vankila tämän mallin mukaan", Bentham pyysi rikoslain uudistamista käsittelevälle komitealle, "minä olen vanginvartija. Näethän... että vanginvartijalla ei ole palkkaa - se ei maksa mitään sulle kansakunta." Koska vartijat eivät ole näkyvissä, heidän ei tarvitse olla koko ajan päivystyksessä jättäen tarkkailun käytännössä valvottaville kuin peltipoliisi. Benthamin suunnitelman mukaan vankeja käytettäisiin myös pikkutyönä, kävellen pyörillä kutomakoneiden pyörittämiseen tai vesipyörän pyörittämiseen. Tämä vähentäisi vankilan kustannuksia ja antaisi vanginvartijalle mahdollisen sievoisen tulonlähteen.
xxx/ellauri363.html on line 690: Bentham vietti noin kuusitoista vuotta elämästään rakennusideoidensa kehittämiseen ja hiomiseen ja toivoi, että hallitus hyväksyisi suunnitelman kansallisesta vankeuslaitoksesta nimittäen hänet urakoitsija-kuvernööriksi. Bentham oli katkera koko myöhemmän elämänsä ajan panoptikonisuunnitelman hylkäämisestä, ja hän oli vakuuttunut siitä, että kuningas ja aristokraattinen eliitti olivat estäneet sen. Panoptikonin rakennusurakka muistutti erehdyttävästi Sunny Car Centeriä. Bentham oli järkyttynyt: "He ovat murhanneet parhaat päiväni." Hän luopui toivosta ja keskittyi sen sijaan hankkimaan taloudellista korvausta vuosien turhasta työstään.
xxx/ellauri363.html on line 695: Kuollessaan vuonna 1832 Bentham jätti keholleen ohjeet, että hänen ruumiinsa oli ensin leikattava ja säilytettävä sitten pysyvästi "auto-ikonina" (tai selfienä), joka olisi hänen muistomerkkinsä. Tämä tehtiin, ja automaattikuvake on nyt julkisesti esillä University College Londonin (UCL) opiskelijakeskuksen sisäänkäynnissä.
xxx/ellauri363.html on line 698: 
xxx/ellauri363.html on line 706: Bentham oli tarkoittanut autokuvakkeen sisältävän hänen todellisen päänsä, muumioituneena muistuttamaan sen ulkonäköä elämässä. Southwood Smithin kokeelliset muumioimisyritykset, jotka perustuivat Uuden-Seelannin alkuperäiskansojen käytäntöihin ja joissa pää asetettiin ilmapumpun alle rikkihapon päälle ja nesteiden poistamiseen, vaikka se onnistui teknisesti, jätti pään näyttämään vastenmielisen makaaberilta, kuivuneen ja tummennetun. iho venytetty kireästi kallon yli.
xxx/ellauri363.html on line 708: Auto-ikonille annettiin siksi vahapää, johon oli asennettu joitakin Benthamin omia hiuksia. Oikea pää näytettiin samassa kotelossa kuin automaattikuvake monta vuotta, mutta siitä tuli toistuvien oppilaiden pilailujen kohteeksi. Myöhemmin se lukittiin lasilaatikkoon.
xxx/ellauri363.html on line 721: Dilthey syntyi Biebrichissä lähellä Mainzia pappisperheeseen, jossa harrastettiin paljon kulttuuria, erityisesti kirkkomusiikkia ja suositeltavaa kirjallisuutta. Teologian opinnot eivät kuitenkaan tyydyttäneet Diltheyta, ja hän vaihtoi ne filosofiaan Berliinin yliopistossa. Dilthey väitteli tohtoriksi Berliinissä 1864. Historialliset opinnot ja filosofia vieraannuttivat hänet uskonnosta. Äidilleen hän kirjoitti, että häntä riivasi tiedonjano, jota papan uskonto ei voi tyydyttää. Hänen kiinnostuksensa uskontoa kohtaan kuitenkin säilyi läpi elämän, samoin kuin jonkinlainen romantikoilta omaksuttu pantyhose maailmankatsomus. Hänen lukeneisuutensa määrä oli miltei käsittämätön, tosin ei se lukemastaan paljon muistanut. Hän kirjoitti paasauxia filosofian historiasta Spinozasta Wolffiin ja Kantiin, Schellingistä Comteen ja Schopenhaueriin, Schleiermacherista Nietzscheen. Multa puuttuu vielä muutama, ainakin Wolff ja Comte. Baselissa (eräänlainen Kouvola) hän kirjoitti suurtyötään Schleiermacherin elämäkertaa sekä tärkeitä tekeleitä kuten Goethe und die dichterische Phantasie ja merkittävään kulttuurifilosofiseen esseekokoelmaansa Das Erlebnis und die Dichtung.
xxx/ellauri363.html on line 723: Vuonna 1867 (34-vuotiaana) filthy Dilthey tapasi myös 25-vuotiaan amerikkalaisen filosofin ja psykologin William Jamesin (1842–1910), joka teki häneen suuren vaikutuksen. Dilthey ei kuitenkaan viihtynyt Baselissa vaan kaipasi Saksaan ja lähelle Berliiniä. Vuonna 1869 Dilthey nimitettiin filosofian professoriksi Kieliin pessimistisen Burckhardtin suosituksesta. Kouvolasta Ouluun. Diltheyn seuraajaksi Baseliin nimitettiin nuori lupaus Friedrich Nietzsche (1844–1900), josta oli tullut Burchardtin suosikki. Diltheyn oma suhde Nietzscheen oli kaksijakoinen. Aluksi hän kirjoitti myönteisiä arvioita tämän teoksista, mutta myöhemmin hänen suhtautumisensa muuttui hyvin kriittiseksi, huomattuaan Kielissä tulleensa pahan kerran höynäytetyxi.
xxx/ellauri363.html on line 725: Päästäxeen Berliiniin Hegelin tuoliin istumaan Filthy viimeisteli pikavauhtia valmiiksi historiallisen järjen kritiikin ensimmäisen osan ja julkaisi sen nimellä Einleitung in die Geisteswissenschaften. Joku muukin teki tälläsen hätäpaskan viranhakumielessä, julkaisi osan I eikä saanut osaa II koskaan valmiixi, kuka? Oliko se vallan "nazi" Heideggerin Sein und Zeit? On epäselvää, miksi hän vaihtoi tutkimuksensa alkuperäisen nimen vaatimattomammaksi nimeksi Johdatus hengentieteisiin, vaikka hän itse viittasi siihen aina myöhemmin nimellä Historiallisen järjen kritiikki. Kreivi Warttenburg kai varoitti. Tutkimus kaikkine puutteineen sai valitsijat vakuuttuneiksi Diltheyn kyvyistä systemaattisena filosofina (muut hakijat olivat peruuttaneet) ja hänet nimitettiin vuonna 1882 filosofian professoriksi Berliinin yliopistoon, jossa hän työskentelee tyytyväisenä vielä tänäänkin, ellei ole kuollut.
xxx/ellauri363.html on line 779: Sombartin Wernerin takomaa termiä Spätkapitalisumus käytettiin 1960-luvulla Saksassa ja Itävallassa, kun länsimaiset marxilaiset kirjoittivat Frankfurtin koulukunnan ja austromarxismin perinteeseen. Leo Michielsen ja Andre Gorz suosittelivat termiä "uuskapitalismi" Ranskassa ja Belgiassa uusilla analyyseillä uudesta sodanjälkeisestä kapitalismista. Jacques Derridakin (ranu) piti uuskapitalismista parempana kuin sakemannien post- tai myöhäiskapitalismia. Theodor Adorno piti "myöhäiskapitalismia" parempana kuin "teollista yhteiskuntaa", joka oli Saksan sosiologien 16. kongressin teemana vuonna 1968.
xxx/ellauri363.html on line 781: Vuonna 1971 Leo Kofler julkaisi kirjan nimeltä Technologische Rationalität im Spätkapitalismus (Teknologinen rationaalisuus vuonna 1968). Claus Offe julkaisi esseensä "Spätkapitalismus – Versuch einer Begriffsbestimmung" (Myöhäinen kapitalismi – yritys käsitteelliseen määritelmään) vuonna 1972. Vuonna 1973 Jürgen Habermas vihdoin julkaisi Legitimationsprobleme im Spätkapitalismus (Legitimationsprobleme im Spätkapitalismus). Vuonna 1975 Ernest Mandel julkaisi väitöskirjansa Late Capitalism englanniksi New Left Booksissa. Myös Herbert Marcuse hyväksyi termin.
xxx/ellauri366.html on line 211: Bland annat bestämde han att hon skulle få ha ett vapen. Han höjde hennes lön. Besluten var rätt i sig, tycker experten. Linda Staaf hade rätt till de sakerna. Men Mats Löfving skulle inte ha varit
xxx/ellauri366.html on line 245: År 2018 debuterade Staaf med kriminalromanen Ulv i fårakläder. 2023 utkom hennes andra bok Allt är inte guld. Bägge böckerna är kriminalromaner som utspelar sig i Jämtland. I januari 2024 förlovade hon sig med överbefälhavare Michael Bydén. Hon är en ypperlig lårsklättrare. Behöver ingen stege.
xxx/ellauri376.html on line 49:
xxx/ellauri376.html on line 141: The Belle Album (1977)
xxx/ellauri376.html on line 160: Amerikkalainen säveltäjä ja kapellimestari Leonard Bernstein sanoi: "Elvis Presley on suurin kulttuurinen voima 1900-luvulla." Hän on yksi tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista amerikkalaisista. Suurimman osan aikuisiästään Presley, joka oli noussut köyhyydestä rikkauteen ja kuuluisuuteen, oli kuvannut amerikkalaista unelmaa. Viimeisinä vuosinaan ja hänen kuolemansa jälkeisiä olosuhteitaan koskevien paljasteiden jälkeen hänestä tuli liiallisuuden ja ahneuden symboli. Yhä enemmän huomiota kiinnitettiin hänen hänen puutteelliseen kasvatukseensa ja halukkuuteensa rikkaaseen, raskaaseen eteläiseen ruoanlaittoon kuten paistettuun kanapihviin ja kekseihin sekä kastikkeeseen. Erityisesti hänen rakkautensa paistettua maapähkinävoita, banaania ja (joskus) pekonivoileipiä kohtaan, nykyään "Elvis-voileipinä", alkoi symboloida amerikkalaista unelmaa.
xxx/ellauri376.html on line 274: Mauprat est un roman historique publié en 1837. L'histoire se déroule pour la majeure partie dans le Berry à l'aube de la Révolution française au XVIIIe siècle. Il relate l'histoire d'un jeune garçon issu d'une famille de seigneurs cruels, les Mauprat, qui échappe peu à peu à son lourd héritage familial grâce à l'amour qu'il éprouve pour sa cousine Edmée, nettement plus civilisée que lui. L'œuvre recèle plusieurs aspects: si Mauprat est avant tout un roman d'amour et une histoire de famille, c'est aussi un roman politique, une fable philosophique et un manifeste féminin.
xxx/ellauri376.html on line 276: Vers 1840-1842, Mauprat est considéré comme une lecture pernicieuse par l'Église catholique et mis à l'Index. En adoptant une position socialiste, notamment grâce aux personnages d'Edmée et de Patience, Sand reflète des idées politiques inspirées par son ami Pierre Leroux, l'inventeur du terme socialisme, qui a également été le formateur — ou du moins contributeur — de son esprit politique. Bernard prend part en la guerre de l'independence des États-Unis et finit par foûtre chère Edmonde.
xxx/ellauri376.html on line 281: Au début du roman, Bernard est présenté comme un personnage détestable, un véritable voyou sans scrupules. Il est élevé dans une famille de brigands et est un con. Cependant, au fil de l’histoire, nous assistons à sa transformation profonde, alors qu’il est confronté à l’amour et à la bienveillance de la belle Edmée de Mauprat. Bernard devient ainsi le symbole de la rédemption, luttant contre ses instincts les plus sombres pour devenir un homme meilleur.
xxx/ellauri376.html on line 346: Varjagisoutajista on myös valtakunta saanut nimensä Rus, Ruotsi ja myöhemmin Russia. Nestorin kronikan mukaan alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itse itseään. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat kolme varjagiveljestä Rurikin, Sineuksen ja Truvorin hallitsijoikseen vuonna 862. Rurik ryhtyi hallitsemaan Laatokanlinnaa (Aldeigjuborg), Truvor Izborskia ja Sineus Belozerskia (Valkeajärvi, Vologdan alue). Varsin pian kaksi muuta veljestä kuolivat salaperäisesti ja jäljelle jäi Rurik koko Novgorodin hallitsijaksi. Nykyaikainen DNA-tutkimus on osoittanut, että Rurik todennäköisesti kuului itämerensuomalaiseen N1c1-haploryhmään. Perhana, kaveri oli persu! Putinisti!
xxx/ellauri376.html on line 872: Quora porukoiden hölmöys on niin ällistyttävää ettei yhtään ällistytä mixi maailmassa on niin paljon pahaa. Onko tiede osoittanut raamatun vääräxi? Ei ole. Raamattua ei voi osoittaa vääräksi, koska se on olemassa! t. Heimo Berger, Hämeenportin akatemia.
xxx/ellauri379.html on line 47:
xxx/ellauri379.html on line 97: Yhteenveto. Heart of Darkness kertoo tarinan tarinassa. Novelli alkaa ryhmästä matkustajia Thames-joella kelluvassa veneessä. Yksi heistä, kapteeni Marvel (Marlow) kertoo merenkulkijoilleen kokemuksestaan, joka tapahtui kokonaan toisella joella – Kongo- joella Afrikassa. Marlow'n tarina alkaa "hautakaupungiksi" kutsutusta paikasta jossain Euroopassa. Siellä ”yhtiö” – nimeämätön organisaatio, joka johtaa siirtomaayritystä Belgian Kongossa – nimittää hänet höyrylaivan kapteeniksi. Hän lähtee Afrikkaan optimistisena sen suhteen, mitä hän löytää.
xxx/ellauri379.html on line 261: Söpöysmerkkiklubi (engl. Cutie Mark Crusaders eli CMC) on alun perin Apple Bloomin, Scootaloon ja Sweetie Bellen perustama kerho, jossa he pyrkivät saamaan itselleen omat söpöysmerkkinsä. Myöhemmin Söpöysmerkkiklubiin liittyy myös Babs Seed. Söpöysmerkkiklubilla on oma kerhohuone sekä tunnus.
xxx/ellauri379.html on line 301: Uudessa testamentissa paholaisesta käytetään toisinaan myös nimitystä Belsebul. Tämä on alkujaan kanaanilaisen jumalan nimi, joka merkitsee "Baal on herra", mutta jonka juutalaiset olivat vääntäneet pilkallisesti muotoon Baal-Sebub, "kärpästen herra".
xxx/ellauri380.html on line 187: The Thief of Bagdad: Directed by Raoul Walsh. With Douglas Fairbanks, Snitz Edwards, Charles Belcher, Julanne Johnston. A recalcitrant thief vies with a duplicitous Mongol ruler for the hand of a beautiful princess.
xxx/ellauri380.html on line 254: Dirlewanger vapautettiin ja palautettiin SS:n yleiseen reserviin hänen sodanaikaisen toverinsa ja paikallisen NSDAP-kaatotoverinsa Gottlob Bergerin henkilökohtaisen väliintulon jälkeen, joka oli myös Reichsführer-SS Heinrich Himmlerin pitkäaikainen henkilökohtainen ystävä ja josta oli tullut SS:n päällikkö. Päätoimisto (SS-Hauptamt, SS-HA). Frankfurtin yliopisto palautti myös hänen kunniatohtorin arvonsa.
xxx/ellauri380.html on line 260: Dirlewangerin Sonderkommandon johtajuutta leimasivat jatkuva alkoholin väärinkäyttö, ryöstely, sadistiset julmuudet, raiskaukset ja murhat – ja hänen mentori Berger sieti tätä käytöstä, samoin kuin Himmler, joka tarvitsi kipeästi Sonderkommando Dirlewangerin kaltaisia miehiä taistelussaan "ali-inhimillisyyttä vastaan".
xxx/ellauri380.html on line 262: Sodan jälkeen Berger sanoi: "Nyt tohtori Dirlewanger oli tuskin hyvä poika. Sitä ei voi sanoa. Mutta hän oli hyvä sotilas, ja hänellä oli yksi suuri virhe, ettei hän tiennyt milloin lopettaa juomisen." Dirlewangeria kuvailtiin "askeettisen näköiseksi mieheksi, joka kohteli omia miehiään yhtä raa'asti kuin puolalaisia. Heidän lyöminen mailoilla kurin ylläpitämiseksi ei ollut harvinaista. Hän jopa ampui satunnaisesti miehiä, joista hän ei pitänyt."
xxx/ellauri380.html on line 327: Vuonna 2013 Loganin raportointi vuoden 2012 Benghazin hyökkäyksestä Afghanistanissa aiheutti merkittävää kiistaa asiavirheiden vuoksi, ja se peruttiin, mikä johti potkuihin. The “60 Minutes” story broadcast October 27 cast doubt on whether the Obama administration sent all possible help to try to save Stevens and his three colleagues. The story was then cited by congressional Republicans who have demanded to know why a military rescue was not attempted. Barack Obama repi siitä pelihousunsa ja tuli puhelinlankoja pitkin CBS:n pääkonttoriin. Logan jätti CBS:n vuonna 2018.
xxx/ellauri380.html on line 348:
5176
:max_bytes(150000):strip_icc()/anne-bonny-559573471-5bcf9724c9e77c0051cf5840.jpg){kind=link}
:quality(75)/cloudfront-us-east-1.images.arcpublishing.com/elcomercio/Z4JHQMAFJJHIDKHFIBQ3E7BR7E.jpg){kind=link}
