Y Asi Finaliza Esta Historia.
ellauri002.html on line 23:ze:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL COÑO
ellauri002.html on line 24:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">KAUNOKAINEN JA KUOLEMA
ellauri002.html on line 44: Und bin doch zu nichts gekommen.
ellauri002.html on line 55: Christian Johann Heinrich Heine (alk. Chaim Harry Heine; 13. joulukuuta 1797 Düsseldorf – 17. helmikuuta 1856 Pariisi) oli yksi 1800-luvun tärkeimmistä saksalaisista runoilijoista. Heine syntyi juutalaisperheeseen Düsseldorfissa. Vuodesta 1831 Heine asui Pariisissa. Heine vietti boheemia elämää rikkaalta sukulaiselta saamiensa rahojen turvin. Düsseldorfin kaupunki jakaa joka toinen vuosi arvostetun Heinrich Heine -palkinnon, jonka arvo on 50 000 euroa. Robert Schumann on säveltänyt lukuisia liedejä Heinen teksteihin. Niistä laulusarjat Dichterliebe ja Liederkreis kuuluvat Franz Schubertin liedien ohella maailman tunnetuimpiin lauluteoksiin.
ellauri002.html on line 58: Oiskohan Harry ollut iloinen et nää on suomalaisille tärkeimmät faktat siitä? Et se on jutkuluopio, sen nimellä on joku kämä düsseldorfilainen palkinto ja se oli Schubertin sanoittaja? Düsseldorf on Saxan Philadelphia. Ja kokonaan jää mainizematta Kaiserslauternin Heinrich Heine-gymnasium, David Foster Wallacen tennisvalkku Schitin alma mater. Harry kävi kouluja (senverran kuin kävi) Düsseldorfissa.
ellauri002.html on line 60: 1803 – 1804: Heine besucht die israelitische Privatschule von Hein Hertz Rintelsohn.
ellauri002.html on line 62: 1804 – 1814: Besuch der städtischen christlichen Grundschule in Düsseldorf. Besuch des Lyzeums in Düsseldorf (heute Görres-Gymnasium) ohne Abschluss. Heine erlebt den Einzug Napoleons in Düsseldorf. Der junge Heine verehrte Napoleon zeit seines Lebens und bewunderte ihn dafür, dass er den Code civil einführte, der Juden sowie Nicht-Juden gesetzlich gleichgestellen sollte. Heine verließ 1814 das Lyzeum, ohne einen Abschluss erreicht zu haben.
ellauri002.html on line 72: No ei Dowlandilla ole Wikipediassa paljon Heineä parempi kohtelu. Älä sekoita samannimiseen lentoupseeriin, äläkä Battler Brittoniin. Dowland oli paavin palvoja ja vakoili hoveissa. Sillä oli perhettä briteissä muze toimi enimmäxeen vierastyöläisenä mannermaalla. Se oli varmaan vähän niinkuin Bellman, hauska seuramies mutta yxixensä aika depis.
ellauri002.html on line 156:z1.jpg" style="width:25%" />
ellauri002.html on line 157:z2.jpg" style="width:25%" />
ellauri002.html on line 208: Dich liebefest ans Herz gedrückt;
ellauri002.html on line 210: Setzt sich zu dir ans Bett und strickt.
ellauri002.html on line 376:Es sitzt ein Vogel auf dem Leim
ellauri002.html on line 392: Es sitzt ein Vogel auf dem Leim,
ellauri002.html on line 394: Ein schwarzer Kater schleicht herzu,
ellauri002.html on line 403: Und lustig pfeifen wie zuvor.
ellauri002.html on line 595: (z">Franz Kafka)
ellauri002.html on line 682: Sen kanssa pussailtiin sen isän autossa. Yksi monista mua vanhemmista typyköistä. Sommarhemin yläkerrassa valavottiin noita kesäöitä ihaniia. Ajettiin hirmukovaa Juha Pöyhösen isän Volvo Amazonilla Tarvontietä, taisi olla vallan 140 km/t lasissa. En silti hirvinnyt panna kankeaa siitintäni likoon vaikka lähes pyydettiin, kokeilin vaan ulkopuolelta. Kyllä jälkikäteen harmitti kun äiti syytti katkerana nussiretkistä. Ja Anni kertoi kaverien kyselleen: naitteko te hirveästi. Eri noloa. Kaduttaa vieläkin.
ellauri002.html on line 728: An auf hinter in neben über unter vor zwischen.
ellauri002.html on line 730: Aus bei mit nach seit von zu.
ellauri002.html on line 766: Du bist viel zu eng gebaut.
ellauri002.html on line 768: Braucht mir zu viel Manneskraft.
ellauri002.html on line 785:ze:2em">
ellauri002.html on line 803:
ellauri002.html on line 862: Man kann nicht kalt und herzlos sein.
ellauri002.html on line 911:
ellauri002.html on line 947: Kuuskytyhdeksän vei Omppu kreikanlukijat ja muut kynnelle kykenevät opintomatkalle Kreetalle. Mentiin junalla Münchenin kautta istumapaikoilla. Münchenin asemalla nähtiin rakeisesta telkkarikuvasta, kun amerikkalaiset laskeutui kuuhun. Omppu puhui vaan muinaiskreikkaa, mutta pärjäsi hyvin: kymmenen henkeä oli deka atoma nyt ja silloin. Omppu viihtyi kreikkalaisten viinien ääressä, ei ylenkatsonut ouzoa eikä edes retsinaa.
ellauri002.html on line 987: Kesällä seitsemänkymmentä olin Konstanzissa
ellauri002.html on line 999: Konstanzin saksa oli sveitsinsekaista.
ellauri002.html on line 1019: Illat juhlittiin Konstanzin krouveissa
ellauri002.html on line 1150: Steig nicht zu hoch hinaus!
ellauri002.html on line 1154: (zsche Friedrich">Friedrich Nietzsche)
ellauri002.html on line 1226: kuin joku gonzo journalisti.
ellauri002.html on line 1458: Seiskytkolme olin Unkarissa kielikurssilla, pustan reunan tuppukylässä Debrecenissä, vai oliko se Nyiregyházassa, en muista.
ellauri002.html on line 1460: Äidillä oli ennen sotia ollut kirjekaveri Unkarissa, sen tytöt oli käyneet meillä kylässä. Ne asui Nyiregyházassa. Puoleensavetävä oli mustasilmäinen mustatukkainen pikkusisko Adi, az a sép, az a sép, akinek a sem a fekete. (Sitä yritin väpelösti pokata yhtenä vappuna. Adi vaan ei välittänyt ruipelosta heimoveljestä.)
ellauri002.html on line 1461: Opin noin kaksisataa sanaa unkaria, joista muistan parhaiten bassa meg ja egészségedre. Vitut ja otetaan taas.
ellauri002.html on line 1505: Seuraava tapaaminen oli sovittu leffaillaksi, mentiin katsomaan Kubrikin Barry Lyndonia, pääosassa Peyton Placen Ryan O'Neil. Tämän kaiken jouduin katsomaan Wikipediasta. Pitkästyttävästä filmistä en muista tuon taivaallista, oli muita asioita mielessä. Leffan jälkeen mentiin Fazerille, tai Kluuvin pubiin, kumpaan, siitä on pientä erimielisyyttä. Parhaiten on jäänyt mieleen, että innoissani puhuessani mitä sylki suuhun tuo onnistuin sylkemään jonkun kakunmurun pienelle kädelle. Hirmu noloa, vaikka kelpaa sitä näin jälkeenpäin nyt naureskella.
ellauri002.html on line 1704: Näppärää oli sittemmin, että dona Caritan kesäpaikka (isän maja ja päätalo Rauhis isän sisarusten hallussa) oli Päijätsalon takana, Majutjärven rannalla Talasniemessä. (Calle ensin luuli että dona Carita on sysmäläinen ja leipoo niitä hyviä reikäleipiä.) Nyt on Rauhis meillä ja maja dona Ritalla. Dona Rita löysi Münchenistä mainion miehen herrakansasta, pienen mutta vikkelän kuin oravan, väkkärän joka ehtii joka paikkaan, korjaa ja järjestää kaiken hyvin noudattaen dona Ritan käskyjä. Dona Ritalla on kolme poikaa ojennuksessa kuin Vilijonkalla. Rauhis ja maja eroaa kuin itä lännestä: Rauhis on putkinotko (taas), maja järjestyksen tyyssija, jonka laajat ruohokentät Der Barmherzige (peitenimi) meluisasti nylii yskähtelevällä päälläistuttavalla ruohonleikkurilla. El Lauri nyhertää Rauhiksen pusikkoon pienen aukon viikatteella.
ellauri002.html on line 1872: Sechzehnter Januar. Es war in der letzten
ellauri002.html on line 1874: zu schlafen, Unmöglichkeit zu wachen
ellauri002.html on line 1876: Aufeinanderfolge des Lebens zu ertragen.
ellauri002.html on line 1882: geschehn als daß sich die zwei
ellauri002.html on line 1884: sich, oder reißen zu mindestens in einer
ellauri002.html on line 1886: zum größten Teil seit je
ellauri002.html on line 1887: heraufgezwungen war zum Teil von mir gesucht
ellauri002.html on line 1889: wird jetzt ganz unzweideutig und geht auf das
ellauri002.html on line 1891: dies scheint am zwingendsten zum Irrsinn führen.
ellauri002.html on line 1893: Die Jagd geht durch mich und zerreißt mich.
ellauri002.html on line 1894: Oder aber ich kann - sei es auch nur zum einzigsten
ellauri002.html on line 1898: letzte, irdische Grenze.
ellauri002.html on line 1899: (z">Franz Kafka)
ellauri002.html on line 1916:zipper.jpg" width="50%" />
ellauri002.html on line 1922: No se romahdus. Se hiipi maaliskuussa vähitellen Cambridgen takatalvessa, talven lumi oli sulanut, uutta lunta alkoi hienokseltaan tipahdella taivaalta isoina hahtuvina. Mutta tämä vaatii oman episodin, palaan siis mielirunoilijani pariin. Huomaa Franz Kafkan hieno sairaskertomus ohessa.
ellauri002.html on line 2146: Matka jatkui länsirannikolle Greyhound-busseilla. zona">Arizona ja New Mexico oli ihan parhaat paikat, kivoimmat ihmiset ja maisemat. Grand Canyon oli valtava. Sitä meidän vieressä silmäili 2 maaoravaa. Tiku, Taku, Laku, Seku. Albuquerquen dinerissa antoivat ilmaisen aamiaisen harvinaisille vieraille. Hopit ja navajot möi meille kivet, josta tehtiin itse kaulanauha, sen vei varas kauan sitten Suomessa. Ei arvannut kuinka arvokas se oli. Kiva loungesta tuli iloinen intiaaninainen viittilöiden, tännepäin: täällä on tappelu! Ihan kuin Suomessa. Las Vegasista ei jäänyt mieleen kuin kädettömät vanhukset yksikätisten merirosvojen kanssa vääntämässä kättä.
ellauri002.html on line 2164: zsche">Der Führer
ellauri002.html on line 2181: Verhaßt ist mirs schon, selber mich zu führen!
ellauri002.html on line 2183: mich für ein gutes Weilchen zu verlieren,
ellauri002.html on line 2184: in holder Irrnis grüblerisch zu hocken,
ellauri002.html on line 2185: von ferne her mich endlich heimzulocken,
ellauri002.html on line 2186: mich selber zu mir selber - zu verführen.
ellauri002.html on line 2188: (Friedrich Nietzsche)
ellauri002.html on line 2198: Mun lisänimi on "professorn", vähän naureskelee pampaksen pojat ja eteläsuomen sivistyneet kielipuolta vanhaa hurtti ukkoa. Oli siellä liikkiksiä tyyppejä, yks hirmu korsto 57 numeron saappaissa ei mahdu riviin, joko on varpaat tai kantapäät poissa linjasta. Se tykkäs kaivaa poteroita. Sen korsu hiekkamäen kyljessä oli kuin asemasodan bunkkeri, ratapölkyillä tuettu, joita se siirteli kuin korsia. Sit oli se toinen heppu jostain takametsistä, jonka felo oli rikki, "Pedin min je ruku", joka halus koittaa mun kirjoituskonetta. Iso sormi paino varmaan viittä nappia yhtä aikaa, vasarat tarttu toisiinsa. Tulkki tarvittiin, kun etelän alikessu puhutteli pampuscheja. Sit oli jotain etelän herraspoikia, von Konow kuin Ruuneperistä. Därek Breitenstein Venezuelasta, sittemmin osti apelta Eiran yksiön, koppava Eevan mies, jonka lapsi hukkui kalliolta Nauvossa. Mä kirjoittelin muistiin hurrien inttislangia, se vihko on kai jossain vielä tallessa. Ja luin C.S. Whiten kirjaa The Once and Future King. Siinä on hyvä pätkä murkuista, ihan kuin armeija, tai ihmiskunta. Jag tar hommio på det. Myror är idioter.
ellauri002.html on line 2206: Ei se sotahomma kyllä sopinut hipiään. Kuten zsche Friedrich">Nietzsche, inhoan komentamista. Ei tullut mun komentamisesta mitään armeijassa, kumminkaan päin. Kapun kanssa tuli kerran varsinainen High Noon, kieltäydyin jostain typerästä käskystä (mun historia) ja tuijotettiin toisiamme varmaan minuutteja, mä yläkerran portaissa, se alhaalla. Minä annoin periksi, olin kiltisti (mun historia taas). Tahtooko Miisu pihalle.
ellauri002.html on line 2255:ze:small">
ellauri002.html on line 2261:Y Asi Finaliza Esta Historia.
ellauri003.html on line 21:ze:9em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL LADRO
ellauri003.html on line 22:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">MAZETAN 3 KULTARAHAA
ellauri003.html on line 52: Nel mezzo del cammin di nostra vita
ellauri003.html on line 580:ze:small">
ellauri003.html on line 694: Merrillin viinabasso mörähtää peremmältä: antakaa lasten tulla tyköni. Mut kazokin Seizha ettei tämä toistu. Miehet tahtoo vaan sitä yhtä asiaa nimittäin lapsia. Ennenkuin huomaatkaan niin voi kauhistus: se on vuosi ja vohla, ja olet jumissa. Jos tulet järkiisi ja tarttet apua, sano vaan, mullon hyvä gynekologi joka ei häikäile.
ellauri003.html on line 1280: Möcht ich mit dir, o mein Geliebter, ziehn! mäki tahtoisin, sun kanssa rakas lähtee vetää.
ellauri003.html on line 1283: Es glänzt der Saal, es schimmert das Gemach, Loistava on sali, kimmeltävä kulmahuone,
ellauri003.html on line 1288: Möcht ich mit dir, o mein Bedienter, ziehn! mäki tahtoisin, sun kanssa ukko lähtee vetää.
ellauri003.html on line 1293: Es stürzt die Brücke und unter sie die Flut: Pian hajoo laituri, sen alta virtaa joki.
ellauri003.html on line 1296: Geht unser Weg; o Mutter, laß uns ziehn! vie Volvo meidät: oi mamma, lähetään jo vetää!
ellauri003.html on line 1300: Lapsia ei pieninä täysin vakuuttanut Rauhixen viime vuosisadan alkupuolen tunkkainen väritys ja homeen haju, vanhojen sukulaisten valokuvat ja jeesusposterit, tai Hunanista tuodut kalusteet, jotka aina heiluvat. Ne äänestivät väliin jaloillaan itänaapuriin Egyptin lihapatojen ääreen, jossa ei heilu mikään paizi Wokun hihat sen tarjoillessa herkkuja majan schnell Imbississä, ihan vaan valkoisella suditun Ikean tuoxuisen ison kuistin kaksineliöisen pelipöydän ääressä, Riitan soittaessa cd-soittimesta pienen pojan elämää. Kiva et niillä oli mistä valita.
ellauri003.html on line 1411:Y Asi Finaliza Esta Historia.
ellauri004.html on line 19:ze:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">AL DENTE
ellauri004.html on line 20:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">LEUKAVASTI LAUKAISTUA
ellauri004.html on line 68: Onhan nolollakin yleisö, ainakin se ize.
ellauri004.html on line 73: kunnia sen tyytyväisyyttä izeensä ja toisiinsa.
ellauri004.html on line 587: Joka toista ylistää se izeänsä alistaa.
ellauri004.html on line 593: siis ize häntä alhaalla asettua alakoiraxi.
ellauri004.html on line 597: Toiselta puolen kazoen kaikki nää voi olla
ellauri004.html on line 840: Amazon,
ellauri004.html on line 851: Beelzebub,
ellauri004.html on line 987: 25. laulu S. 151, s 14-22. - Ennen kuin ryhtyy käsittelemään korkeinta toivoa, jonka esineenä on Paratiisin autuus, Danten mielen valtaa hetkeksi maallinen isänmaa, Firenze, "lammashuone", jonne hän maanpaostaan toivoo palaavansa "pyhän laulunsa ansiosta" - komediansa, joka juuri oli valmistumaisillaan. Hän palaisi sinne kypsyneenä, ei enää häilyvän maallisen rakkauden, vaan ylevien sekä maallisten että taivaallisten seikkojen laulajana, ja saisi kauniissa kastekappelissaan (San Giovanni Firenzessä) laakeriseppeleen otsalleen - turha toivo, sillä parhaiksi viimeisteltyään komediansa hän kuoli kaukana rakkaasta ja sorretusta Firenzestään.
ellauri004.html on line 1340: Mustat kädet yhteen hakkaa, musiikki ei koskaan lakkaa. Näin siis Olof Lagercrantz Leinon Paratiisin kannessa. Kuka vitun Uulof? Kuka välittää. (PST: Wikipedian mukaan Olkkarin, kaimansa ikäinen ruotsalainen toimittaja, aatelispoika, kyldyyrijäbä, talvisodan Suomi-fani, kait koska naimisisissa proffa Ruinin tytön kaa. Sopi hyvin laakeroimaan sodan jälkeen Danten suomennoksen takakantta.)
ellauri004.html on line 1343:Uulof, Karin ja Sven, ruozalainen karvakolmio
ellauri004.html on line 1344: Sven Stolpe oli pienisuinen psykopaatti, joka kirjoitti ziljoona romaania, kaikissa paha nainen joka petti viatonta miesparkaa. Oikeasti sen vaimo Karin, kemian nobelistin tytär, oli kyllästynyt julmaan mieheensä ja sillä oli viikon pituinen romanssi kiltimmän Lagerqvistin kanssa jossain kirjailijaretretissä. Se päättyi Sven Tolpan murhayrityxeen rivollilla. Loppuikä meni Karinilla ja Olofilla muistellessa tuota viikon onnea. Saablarin Tolppa, keuhkopuoli tubijumala jaxoi keuhkota yhdelläkin keuhkolla, vitun ruozalais-iranilainen kunniamurhaaja. Ja hirvee narsisti, kirjoitti omien surkeiden tekeleidensä reunaan ize: "Nerokasta! Upeaa!"
ellauri004.html on line 1345: Yhexänkymppisenä Karin haki kontaktia Uulofiin (Tolppa oli kai jo lahonnut), mutta liian myöhään: Uulof oli jo hoitokodissa. Bugger! Just my luck, mutisi Karin kuin Alf skezisarjassa Fast Show.
ellauri004.html on line 1427: Käsiin, niin, noihin näppäriin ulokkeisiin jotka oli primaatin menestyksen salaisuus, niitä ohjaavan ajukopan kanssa. Kasvoi pää, kasvoi kädet, perse, samalla kun muut lihakset, hampaat heikkeni. Nyt niitä venyttelee vauras aappa koneilla gymissä, ropotit tekee tehtaissa likaisen työn, köyhille pizzaa ja nettihuveja.
ellauri004.html on line 1478:Alzheimer-painajainen
ellauri004.html on line 1519: Sanoi Calle alzheimerina vielä
ellauri004.html on line 1550: Kalle Kustaa paksu, Pfalzin kreivi,
ellauri004.html on line 1604: Isonokkainen on Pfalzin Kasimir,
ellauri004.html on line 1617: Morbusko Alzheimeri
ellauri004.html on line 1655: (Björn Afzelius)
ellauri004.html on line 1669: Alzheimer pään sisäpuolta vaanii.
ellauri004.html on line 1796: ymmärrä muita kuin izeänsä
ellauri004.html on line 1913:Y Asi Finaliza Esta Historia.
ellauri005.html on line 20:ze:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL CHURRO
ellauri005.html on line 21:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">TYTTÖ JA JÄLKIRUOKA
ellauri005.html on line 240: Uusällö wizardi talouslipilaari Harari unohtaa jo Humen ja siunaa koko kasvuräjähdyxen, kaik menee just hyvin niin kun menee. Vitun rahantunteva jutkuhomo.
ellauri005.html on line 242: Renan (Jesus lif och lefverne, J.W.Snellmanin kappale, mulla on se hyllyssä) sano et ihminen on yhtä izekäs ja rehellinen kuin muut elukat (siis 80/20%), tekee sen vaan enemmän reflektoimalla. Sapajou-apinoita ollaan, kuten pilkkas Renanin luteraani sensori vuonna 1863, neljä vuotta Darwinin opus magnumista:
ellauri005.html on line 245:ze:0.8em">
ellauri005.html on line 290: Tell zeal it wants devotion;
ellauri005.html on line 575: Hallituxen lisärahasta izellensä tienata?
ellauri005.html on line 584: ize asiasta kuultuna Acatiimissä.
ellauri005.html on line 1010: Madot laskea voi ziljoonissa sadoissa,
ellauri005.html on line 1238: And the King will tell me: "Liza, sound the call."
ellauri005.html on line 1548: jota mainize ei hyvä kirja:
ellauri005.html on line 1955:Y Asi Finaliza Esta Historia.
ellauri006.html on line 20:ze:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">AL CAPONE
ellauri006.html on line 21:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">GANGSTERIKUNINGAS
ellauri006.html on line 218: emme suvaitse paparazzeja, ei kameroita.
ellauri006.html on line 417: Videopelit opasti meidän lapset päätetyöhön. Nää lopun ajan hirvitykset valmistaa niiden lapsia kattoon päältä kun koneet tekee työt, köyhä väki mättää pizzaa ja toljottaa sirkushuveja. Eletään digitaaliaikaa. Pehmeä sormi painaa näennäistä nappia.
ellauri006.html on line 434: SItä minun täyty walitta ja parcua/ minun täyty alasti ja paljasna käydä/ minun pitä walittaman nijncuin Drakit/ ja murehtiman nijncuin Strutzit.
ellauri006.html on line 458: ja myös medzän eläimet.
ellauri006.html on line 464: ja paljasta medzät.
ellauri006.html on line 537: ja heidän medzäficunans jääteellä.
ellauri006.html on line 583: Ja cuin he tulewat cadzeleman
ellauri006.html on line 584: nijn ei he tee sitä sydämestäns waan jotakin edziwät
ellauri006.html on line 600: ja cadzowat minun waiwani
ellauri006.html on line 605: he neuwo pitäwät cuinga he wahingoitzisit
ellauri006.html on line 690: nijncuin medzäs hacataisin.
ellauri006.html on line 712: Jotca käywät itcun laxon läpidze
ellauri006.html on line 738: Cadzo minä olen syndisest siemenest syndynyt
ellauri006.html on line 774: selkiäst idzes näytä.
ellauri006.html on line 795: Nijncuin culo joca medzän poltta
ellauri006.html on line 817: Sinä panet heitä nijncuin cuumaan pädzijn
ellauri006.html on line 865: Cadzo nijn minä cauwas pakenisin
ellauri006.html on line 872: Wäärys siellä hallidze
ellauri006.html on line 906: Wanhurscas iloidze cosca hän sencaltaisen coston näke
ellauri006.html on line 948: Cadzo
ellauri006.html on line 959: mutta cadzo
ellauri006.html on line 965: ja astaitzisin heidän loppuns:
ellauri006.html on line 973: Caupungis ylöncadzotuxi.
ellauri006.html on line 1017: Cosca ihmiset kiucuidzewat sinua wastan
ellauri006.html on line 1019: ja cuin he wielä enä kiucuidzewat
ellauri006.html on line 1068: ja annat ne Canssalle ruaxi medzän corwesa.
ellauri006.html on line 1093: Nuorucaiset ja neidzet
ellauri006.html on line 1097: Heidän pitä dantzis hänen nimens kijttämän
ellauri006.html on line 1124: ja en me idze meitäm
ellauri006.html on line 1128: ja cadzele nöyriä
ellauri006.html on line 1142: Sinä edziskelet maan ja liotat sen
ellauri006.html on line 1174: ja ei hän fangians cadzo ylön.
ellauri006.html on line 1206: ja wanhat tapauxet mainidzen.
ellauri006.html on line 1224: Cadzo
ellauri006.html on line 1238: Cadzos
ellauri006.html on line 1251: Sit käy köpelösti: jehowa ja saatana lyö wetoa, kirooko jopi jumalan, jos siltä viedään kaikki. (Jopilta ei kysytä, se on pelkkä pelinappula.) Jumala panee rahat likoon jopin puolesta, on se sen verran luottokaveri. Saatana saa wapaat kädet, paizi jopia ei tapeta. Ei kiusallakaan.
ellauri006.html on line 1281: Job kärmistyy. Hurskasta ja vakaata pilkataan! Wanhoilla on taito, ja pitkä-ikäisillä ymmärrys. Paizi dementeillä. Se ihan suutahtaa. Jospa woisitte juuri olla ääneti! En ole halwempi teitä, waikka rupisempi. Sen waan tiedän, että hurskas olen.
ellauri006.html on line 1292: Kun ihminen kuolee, tuleeko hän enää eläväxi? Silloin minä odottaisin kaiket sotani päivät, siksi kuin muutteeni tulisi. Sinä kuzuisit minua, ja minä wastaisin sinulle, ja sinä armahtaisit kätteni töitä.
ellauri006.html on line 1294: Mut jopi ei ole tyhmä, se huomaa catch-22:n: ei riitä vaihtoehtoinen elämä, sen pitäis olla jatkoa tähän edelliseen, muuten se on yhtä tyhjän kaa. Owatko hänen lapsensa kunniassa, sitä ei hän tiedä; wai ovatko he ylenkazeessa, sitä hän ei ymmärrä. Buddhalaiset älkööt waiwautuko.
ellauri006.html on line 1296: Hizi jopi, onko oltawa niin izekäs? Anna lasten olla lapsia, ja elää oma elinkautisensa, ei se sulle enää kuulu. Onhan nekin vesoja, eikä puukaan tiedä, menestyykö ne.
ellauri006.html on line 1302: Elifas sanoo et jopi puhuu vazasta ja ruskealla tuulella. Elefantti on viisaampi kuin jopi, sen isä on vahvempi ja harmaampi kuin jopin isä. Älä jopi uhkaile siinä kepillä: wäkiwaltaisella on paska loppu, häwittäjät tulee hänen päällensä, ja heidän wazansa walmistaa petoxen. Kananmunanhaisewan.
ellauri006.html on line 1310: Lukuun 19 mennessä kaverit on jo 10x pilkanneet jopia, jopin laskun mukaan. Pöyhistelijät. Jopi on ihan yxin. Ei parjaa enaa elamassa. Se ei ole tyydyttäwää, lähimmäiset wälttäwät, ja ystävät on heikon unohtaneet (paitsi te paskiaiset). Huonekuntaiset ja piiat pitää vieraana. Huusin Eeditiä, eikä hän wastannut minulle, minun täytyy rukoilla häntä omalla suullani, tai konkkaa ize keittiöön. Waimo wieroo pahanhajuista henkeäni, ja minun täytyy palvella lapsiani.
ellauri006.html on line 1312: Mitä lapsia? Eix ne just tapettu? Ilmeisesti jotain jäi, kerta nuoret lapset kazowat ylen (ja kai antawat), ja puhuu vastaan.
ellauri006.html on line 1314: Toista oli ennen (luku 29): pesin izeni rieskalla, kallio vuodatti minulle öljypuroja kuin saudisheikeille. Koska menin kaupungin porteille ja annoin valmistaa istuimeni kujille, niin nuoret pakenivat piiloon, ja wanhat nousi seisomaan; ylimmäiset lakkasivat puhumasta ja panivat kätensä suunsa päälle, ruhtinasten ääni salpausi ja heidän kielensä tarttui suun lakeen. Olin oikea silverbäkki. Nyt bäkissä on pelkkää rupea.
ellauri006.html on line 1319: Tosi pahanilkisesti kuvailee, kuinka köpelösti uskottoman käy. Tässä genressä on jutkut hyviä. Jopilla on samanlaisia. Kuitenkin se kehtaa kehuskella 31:29, että se ei muka iloize wihollisen onnettomuudesta. Hahaa. Uskokoon ken haluaa.
ellauri006.html on line 1325: 22 Veli Elefantti muistuttelee ikäwästi jopia, ettei se nyt ihan niin synnitön ole ollut. Tulihan sitä tehdyxi yhtä ja toista pikku wääryyttä: otti pantin weljeltä ilman syytä, riisu waatteen alastomalta (no ei se sitten ihan naku ollut), ei antanut wäsyneelle wettä juoda, kielsi isowaiselta leiwän, suosi isoisia, ajoi lesket tyköänsä pussit tyhjinä ja taittoi orpoin käsiwarret. Aika paska jutku saituri ize asiassa, jos tää on kaikki totta.
ellauri006.html on line 1331: salawuoteisen silmät wartioizevat hämärää ja sanoo: ei minua yxikään silmä näe, ja panee peiton silmillensä.
ellauri006.html on line 1353: Luvussa 31 jopi puhuu panopuuhista. Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten kazoisi neitseen puoleen. Vaan liekö pitänyt se välipuhe. No ainakaan ne ei kazo enää muhun, kun oon näin rupinen. No jos oiskin joskus käynyt hullusti, ja sydämeni lähti waimon perään, ja wäijyin lähimmäisen owella, niin jauhakoon waimoni vastaavasti toiselle ja muut maatkoot hänet. Wuoroinhan sitä wieraissa käydään, saadaan toinen toisiltamme. Mitä pahaa siinä muuten on jos waimo ei oo warattu, kohdustahan me ollaan molemmat, se on vaan kohtuullista. Oisinko kieltänyt tarwitsewaisilta mitä he pyytävät? Oisinko antanut leskein silmäin hiweltyä, hiwelemättä myös takapuolia? Exs se ole ookoo et orwon lanne on mua siunannut, kun se sai lämmitellä mun lammasnahoissa? Hoitelin sen kuin omat sukulaiseni.
ellauri006.html on line 1355: Jopi kehuu vielä pitkästikin izeään, kunnes sen sanat loppuvat.
ellauri006.html on line 1359: Puheenwuoro! huutaa El Luihu. Se on niin täynnä sanoja, että henki ahdistaa sen vazaa. Kohta paukahtaa, perästä kuuluu kuin uudesta leilistä. No El Luihun idea on, et voishan joku enkeli, yxi tuhansista, tulla wälimiehexi, ja maxaa ihmisten puolesta. Eli siis tää syntipukkiajatus, johka kristityt sitten panosti, ja edelleen jalosti. Mut tää on vaan heitto, ei sitä työstetä.
ellauri006.html on line 1361: El Luihu terottaa taas, että wika ei voi olla jumalassa, se ei tee wirheitä, määritelmän mukaan. Se on aina oikeassa, se on asiakas, jolle me tuotetaan palveluita. Ei kannata waltaherroille öykkäröidä, ne on oikeassa, koska oikeus on ne ize. Ei korkeinta oikeutta voi haastaa enää minnekkään, paizi ehkä EU-tuomioistuimeen, mut meillä jutkuilla ei sellaista ole. Ei tää ole mikään Montesquieun vallan kolmijakomesta, vaan kaikki oikeudet on yhdellä ja samalla diktaattorilla. Hänen viimeinen sanansa on laki.
ellauri006.html on line 1376: Taidatko ajaa jalopeuralle saaliinsa? Ja rawita nuoret jalopeurat? Helppo, niistä taitaa enemmistö olla eläintarhoissa, loput on ammuttu ja syöty, tai ripustettu seinälle. Kuka walmistaa kaarneelle ruuan? Taas termiittiapinat, niiden roskixista ne ryöstää nakkeja. Tiedätkö koska mezäwuohet poikiwat, tahi oletko hawainnut peurain synnytyskipuja? Tottakai, luontovideoista ne voi kattoa, tai netistä. Mut nää ihmeellinen luonto-kysymyxet on enempi retorisia. Yxisarwisen valjastus jää auki, se on yhtä sadunomainen kuin ize jehowa. Kummastakaan ei ole varmaa ewidenssiä. Ehkä ne on sama asia? Yxisarvinen tuikkaa jalkoväliin kaxisarvista. Sarviaisen salaisuus, laivalastillinen malspiikkia.
ellauri006.html on line 1382: Seuraawat kysymykset tuulispäästä käsin saattaa waikuttaa wähän epixiltä: Onx sulla yhtä paljon habaa kuin mulla? Onko sinulla käsiwarsi niinkuin jumalalla? ja taidatko yhdenkaltaisella äänellä jylistää hänen kanssansa? Pitäisikö sinun minun tuomioni tyhjäxi tekemän, ja minua wääräxi soimaaman, ollaxesi ize wanhurskaana? Sinun ja minkä armeijan? Mut näinhän se just on: tasapäinen oikeus on vaan tasaväkisten oikeutta, sillä oikeus on aina wahwimman. Ei se ole mikään ajatuswirhe, niin se nimenomaan on. Tää on wiiden pisteen wastaus 4 Jobin kirjassa.
ellauri006.html on line 1390: No jopia se pelottaa, jopi kauhistuu, ja katuu puheitaan. Se tuhisee nyt tomussa, ja pyytää lisäinfoa. Elifas et co. saa ansaitusti tuulispäältä satikutia. Vähän hämäräxi jää, mitä ne sanoi väärin. Ehkä ne vaan ei työntäneet kärsää tomuun yhtä syvälle kun Jopi, ei tehneet yhtä perusteellista jopia. Rangaistuxexi ne saa uhrata seizemän mullia ja saman werran oinaita, ja suosikkipoika jopi saa ne grillata (plus parhaat palat).
ellauri006.html on line 1451: Tervetuloa I LOVE ME messuille. Hemmottele izeäsi. Vedä heti käteen. Izeruoskinta on out, se oli yläluokan viesti rupusakille. Tää on keskiluokan viesti izelleen, kauppiaalta kuluttajalle. Viinietikkaa omaan perseeseen, looking out for numbers one and two.
ellauri006.html on line 1482: When many people hear that unicorns are mentioned in the Bible, they imagine the mythical unicorn with a flowing mane and a sparkling horn. But, that image of the unicorn is only fantasy. Unicorns are mentioned in the Bible – in fact, they are mentioned in the Bible in nine times. But, before you rush off to check it out for yourself you need to know that the word unicorn only occurs the in the Authorized King James Version of the Bible, which means if you have a modern Bible, another word has probably been substituted for unicorn to distinguish the unicorns mentioned in the Bible from the mythical ones.
ellauri006.html on line 1739: Monien huvittavien kommellusten jälkeen Charlie pääsee matkaan rahoineen kohti onnea, mutta kääntyy auttaman tien päällä kahta vanhusta, joilta pääsi karavaanarista pensa loppumaan. Joulumielestänsä tyytyväisenä se jää tienviereen vielä kuselle. Hölmö kuskivanhus peruuttaa epähuomiossa sen ylize. Vanhuxet on pahoillaan, kunnes löytää Charlien autosta sen miljoonat. Hyvillään ne pakkaa ruumiin pressuun ja jatkaa matkaa joulupyhiin vaelluxelle.
ellauri006.html on line 1766: "The Little Drummer Boy" (originally known as "Carol of the Drum") is a popular Christmas song written by the American classical music composer and teacher Katherine Kennicott Davis in 1941 based upon a traditional Czech song, Tluče bubeníček. First recorded in 1951 by the Trapp Family Singers, the song was further popularized by a 1958 recording by the Harry Simeone Chorale; the Simeone version was re-released successfully for several years and the song has been recorded many times since.
ellauri006.html on line 1770: zahrajem si na vojáky, máme flinty a bodáky,
ellauri006.html on line 1829: ennen mun alzheimervalkuaisen
ellauri006.html on line 1838: Vai ettekö tiedä, veikkoset, puhun nimittäin lakia tunteville (=jutkuille) että laki hallizee ihmistä sevverran aikaa kun se elää? Sillä miehen alainen nainen annetaan lailla elävälle miehelle; vaan jos mies kuolee, laki vapauttaa sen miehestä. Kun taas miehen eläessä se tottelee nimeä avionrikkoja jos menee toiselle miehelle; Niin että veikkoseni, myös te olette kuolleet laillisesti Krissen ruumiin läpitte; mennäxenne toiselle, kuolleista nousseelle; (vaikka ette ole naisia, mutta unohdetaan nyt se), jotta hedelmöityisimme jumalalle. Sillä näät olimme lihassa, lain mukaisten rikkomusten kolauxet toimahtivat kaluissamme hedelmöittääxeen kuolevaisia.
ellauri006.html on line 1842: Mitäs nyt, kysymme: onko laki erehdys? ei helkkarissa, erehdystähän en tunnistaisi paizi lain läpitte. Enkä edes tuntisi halua ellei laki sanoisi: älä halua! Siitä alkuvauhdin ottaen kerta kiellon päälle lähti kaikki halu mussa liikkeelle; ilman lakia näät jää erehdys hämäräxi.
ellauri006.html on line 1849: Jos taas teen mitä en halua, niin nyökytän kyllä laille eze on hyvä. Vaan en minä silloin sitä enää tee vaan mussa asuva harha. Sillä mä tiedän ettei mussa ts. mun lihassa ole hyvää.
ellauri006.html on line 1852: Olen surkuteltava ihminen. Kuka mut hellittää ton kuoleman ruumiista? Kiitos jumalalle meidän herran Krissen kautta. Sillä minä ize
ellauri006.html on line 1858:Y Asi Finaliza Esta Historia.
ellauri007.html on line 19:ze:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL TACO
ellauri007.html on line 20:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">KAPINAKENRAALIN TIMANTIT
ellauri007.html on line 168:Alzheimer uni
ellauri007.html on line 348: elämänkazomuxellisista eroista.
ellauri007.html on line 353: yxilön vapautta sekä vastuuta izestä.
ellauri007.html on line 390: A bouche! Lui coupez la tête! Bort med hufvudet!
ellauri007.html on line 412: (huuto kazomosta: munat ja persekkin!)
ellauri007.html on line 429: Paizi että on hauska ollakseen.
ellauri007.html on line 457: Kuten Wilho osoitti ize esimerkillään, woi
ellauri007.html on line 462: yhä irwistäwämpi pääkallo peiliin kazoo päiwittäin.
ellauri007.html on line 526: There is a container in you for warm and freeze
ellauri007.html on line 553: Kroklokwafzi? Se ieme ii!
ellauri007.html on line 555: Bifzi, bafzi; hulale ii:
ellauri007.html on line 560: zasku zes rü rü?
ellauri007.html on line 562: klekwapufzi lü?
ellauri007.html on line 565: Simarar kos malzipempu
ellauri007.html on line 566: silzuzankunkrei (;)!
ellauri007.html on line 586: Minä, Yoyontzin - Ohuaye! -
ellauri007.html on line 611: zanio in cuicatl ic huehuetzin
ellauri007.html on line 618: om polihuiz in cohuayotl,
ellauri007.html on line 620: om polihuiz in icniuhyotl
ellauri007.html on line 621: in ononya yehua ni Yoyontzin -Ohuaye!-
ellauri007.html on line 626: Ayac on matia ompa tonyazque
ellauri007.html on line 627: o ye ichan o zanio ye nican
ellauri007.html on line 636: zan cuel achic nican
ellauri007.html on line 637: timochi tonyazque
ellauri007.html on line 642: (Nezahualcoyotl)
ellauri007.html on line 747: onnellinen Amazonilla.
ellauri007.html on line 857:Milla-tädin turpa Solveig von Schoultzin kirjan kannessa on vähän rivon näköinen, vagina dentata. Siihen sopii työntää keppiä ja porkkanaa. En pitänyt kirjasesta pienenä, se oli mielestäni K1 (K5=uusi, K4=erinomainen, K3=hyvä, K2=tyydyttävä, K1=kehno).
ellauri007.html on line 880: Little Kun gave me a puzzle as a present.
ellauri007.html on line 1198: se kuzuu mutiaisia.
ellauri007.html on line 1246:Amazing grace
ellauri007.html on line 1262: Amazing Grace. How sweet the sound
ellauri007.html on line 1359: Kaze mo nai no ni,
ellauri007.html on line 1368: The tanuki, or "raccoon-dog," is a staple of Japanese folkore. They're known as tricksters, shape-shifters...and as a symbol of good luck. You can find statues of them outside of restaurants throughout Japan. They're considered lucky because their enormous scrotums (which are called "kintama" or "golden balls," in Japanese) are the source of their supernatural powers. Too bad Mario didn't get a nice super-sized sack when he suited up in his "tanooki suit" (as it was spelled for the English language release of the game.)
ellauri007.html on line 1628: Wolframi on jo weisse schnauzeri.
ellauri007.html on line 1697:Y Asi Finaliza Esta Historia.
ellauri008.html on line 20:ze:9em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL PERRO
ellauri008.html on line 21:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">KARAVAANI KULKEE
ellauri008.html on line 43: Tässä albumisssa on aika paljon Joseph Conradista ja sen el zorromaisista tekeleistä. Jooseppi ei saanut Noobelia, varmaan mamuuttaan. Joseph Conrad, alun perin Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski (3. joulukuuta 1857 – 3. elokuuta 1924) oli puolalais-englantilainen kirjailija. Hän loi romaaneillaan uusia ulottuvuuksia seikkailukertomuksen lajityyppiin.
ellauri008.html on line 45: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski oli ukrainalainen (tietysti), syntyi 1857 Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Berdytšivissä, Berditševin kihlakunnassa Kiovan kuvernementissa (nyk. Žytomyrin alue Ukrainassa). Hänen isänsä oli maaton puolalainen aristokraatti, runoilija ja kääntäjä Apollo Korzeniowski. Venäläiset vangitsivat hänen isänsä vuonna 1861 syytettynä vallankumoussuunnitelmista ja karkottivat tämän Pohjois-Venäjälle Vologdaan, jonne perhe häntä seurasi. Vuonna 1865 perheen sallittiin muuttaa Ukrainan Tšernihiviin, mutta pian muuton jälkeen Józefin äiti kuoli tuberkuloosiin. Isä kuoli vuonna 1869 Krakovassa, jolloin Józef muutti enonsa luokse. Eno päästi Józefin lähtemään Marseilleen, jossa tämä ryhtyi 16-vuotiaana merimieheksi. Józefin nuoruusvuodet olivat täynnä seikkailuja, ja hän sekaantui muun muassa aseiden salakuljetukseen Espanjaan.
ellauri008.html on line 47: Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Korzeniowski pestautui 1878 englantilaislaivaan. Vuonna 1886 hänellä oli komennossaan oma laiva ja hän oli saanut Britannian kansalaisuuden. Tässä vaiheessa hän muutti nimensä Joseph Conradiksi. Seuraavat kahdeksan vuotta hän purjehti eri puolella maailmaa kartuttaen kokemuksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti hänen myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Vuonna 1893 hän jätti merimieselämän, jonka aikana hän oli täysin englantilaistunut.
ellauri008.html on line 139: Paul Austerilla todettiin syöpä joulukuussa 2022, ja hän kuoli keuhkosyövän aiheuttamiin komplikaatioihin huhtikuussa 2024. Hän lakkasi runoilemasta 30-vuotiaana. Hänen runoutensa on monimutkaista ja monimutkaista ja palkitsee hitaat ja hitaat, toistuvat lukemat. Austerin runouskausi oli silloin, kun hän "kiinnostui juutalaisten historiasta ja juutalaiskysymyksistä", hän kertoi minulle. "Kolme juutalaista kirjailijaa, joilla oli suuri vaikutus minuun, ihastuivat minuun suuresti: Paul Celan, Edmond Jabès ja Charles Reznikoff. Se sai minut ajattelemaan omaa suhdettani juutalaisuuteen ja juutalaisuuden suhdetta kirjoittamiseen." "Voit olla täysin maallinen juutalainen ja pysyä kiintyneinä historiaan ja jopa tämän uskon filosofiseen perustaan." Että sellasta.
ellauri008.html on line 159:ze:small">
ellauri008.html on line 212: Näit on muitakin, mainittakoon Franzen.
ellauri008.html on line 228: kuittaili kuuluistunut Paul breezily.
ellauri008.html on line 308: wie ein Kinderhemd, kurz und beschiessen.
ellauri008.html on line 488: Wiiksiwallu eläinmurhaaja Hemingway tietysti, tyhmä sonni Henry Miller, kaakelileukainen Knut Hamsun, valassarjamurhaaja Melville enimmäkseen (paitti se "mieluummin en" novelli). Conrad merenkävijä myös eri selvästi, en meinaa jaksaa lukea. Henry James on yllättävän ällö myös, vaikkei mikään sonni. Ite asiassa Dostojevskikin soveltuvin osin kuuluu tähän. Ja Paulo Coelho, mirabile dictu. Naismaista miesmäisyyttä on näet myös näiden harrastama nokintajärjestyksen vahtaus ja sitä palveleva pyhyyshymistely, vaikka itse ovat piipunrasseja. Mieskirjailijoita on selvästi jenkkijutkut Bellow, Malamud, Roth etenkin, Paul Auster. Amos Oz ei kuulu joukkoon, mut se ei ookkaan jenkki. Eikä Singer. Naismainen Åke-Håkan Knausgård on selvä mieskirjailija, sukuaan haukkumalla koittaa päästä julkuksi, alistamalla ylistää itseään ja lyttää naisiaan. (Mussakin voi olla sitä vikaa. Mut en sentään ole julkkis.) Bylsii lapsia, fanittaa Hamsunia, Hördeliniä ja Hitleriä, kaikki hulluja mieskirjailijakolleegoja. Hyi. Sen eka kirja enkeleistä oli aika hyvä.
ellauri008.html on line 492: Sofi Oksanen saleen, Siri Hustvedt. Nälkäpelin Suzanne Collins. Entä Kinsella? Onko chick lit naiskirjallisuutta? ei välttämättä. On niitä kivojakin. Kinsellaa ei voi ottaa vakavasti, se naurattaa. Se on jonkinlainen nykyajan Theophrastos. Klisheistä saa hyviä vitsejä, kunhan tunnistaa ne sellaisiksi. Liikaa toistamalla niistäkin tulee tietty klisheitä.
ellauri008.html on line 500: Jane Austen tietysti, Charlotte Bronte, ja Thackeray. Virginia Woolf on hieno. Leo Tolstoi, Tsehov, Turgenjev vaik se kirjoittaa liikaa metästyksestä. Kuin myös Trollope, joka on hirmu setämäinen. Ann Tyler on kiva. Alice Munro, Katherine Mansfield tosi hyviä, Anthony Powell ok vaik on sovinisti. Galsworthy on sillä rajalla. Steinbeck myös, vaikea sijottaa, kuten jenkit yleensä, niillä on jenkki"kulttuurista" jo pahat mieslähtöpisteet, iso handicap. Jos ne on kilttejä ne on lällyjä, siirapinlitkutusta yleensä. Fielding ja Sterne saa peukutuksia. Proust on ok, Balzac ihan jees, vaikka melko pitkäveteisiä. Samaa voi sanoa Cervantesista. Onhan se kiva, ja sydän paikallaan, mutta puuduttava.
ellauri008.html on line 535: luurin, pizzan, telkkarin ja kokiksen.
ellauri008.html on line 660: Vammasta on taas odotettavissa, coming from Konrad Korzeniowski. Tää siis ennakkoluulona ennenkuin edes olen aloittanut lukemista.
ellauri008.html on line 664: Oman elämänsä pelkureista, jotka koittaa olla sankareita muiden silmissä. Pelon päihittää kunnia ja häpeä, i.e. kaverien ja kazojien tuomio. Sosiaalisuus on cro magnonin menestyxen salaisuus. Mä en ole niitä. Mä oon miisu kissanpoika, hepeteeu, pikku peikko neandertaali, rehellinen pelkuri, rhipsaspis, kilvenheittäjä. Erilainen kuin muut, muhun sattuu. Lähden karkuun, ryömin piiloon. Ajatelkoot muut mitä tahtovat. Arvonkieltäjä. Siitä ylpeä.
ellauri008.html on line 716: Jim oli peräsmiehenä ruosteisessa höyrylaivassa joka kuskas läjää mumslimeja indonesiasta mekkareisulle. Meinas tulla hukkareissu, laiva ruostuu puhki puolimatkassa. Länsimainen miehistö hyppää pelastusveneeseen ja jättää muslimit mulahtamaan pohjaan paatin mukana. Paizi ei se uponnut! Väärä hälytys. Ruostekaukalo jäi kellumaan ja ranskalainen tykkivene hinasi sen Adeniin. Allah armahti. Vitun noloa. Kapu ja kaverit anto väärän meriselityxen. Meni Jimin merikortti hyllylle.
ellauri008.html on line 718: Paljon skizoillaan sitä et mixi Jimi hyppäs laivasta. Kai se oli vaan tyhmä pelkuri. Kummallista on että sitä pitää niin paljon kelata, se on narsistista. Outo sivupersoona Brierly tuomaristossa hyppää jorpakkoon muina miehinä tapauxen johdosta. Ei selitetä mixi, oisko myötähäpeästä. Seikkailuosassa Jim koittaa saada mamuasukeilta kiitosta, kun maine meni valkolaisten parissa. Sekin menee pieleen tietenkin. Yxi niistä lopulta lasauttaa Jimin hengiltä. Tunari mikä tunari.
ellauri008.html on line 736: Goethe on siis kirjoittanut runoelman Torquato Tassosta. Vaikken ole lukenut tavuakaan siitäkään, Wolfgangin tuntien arvaan, että se ajatteli ize olevansa jonkilainen Tasso. Runoilijat eivät ole kiinnostuneita mistään muusta kuin omasta navastaan. Puhun kokemuxesta.
ellauri008.html on line 749: Man is amazing, but not a masterpiece, he said, keeping his eyes fixed on the glass case. Perhaps the artist was a little mad. Eh? What do you think? Sometimes it seems to me that man is come where he is not wanted, where there is no place for him; for if not, why should he want all the place? Why should he run about here and there making great noise about himself, talking about stars, disturbing the blades of grass? ...
ellauri008.html on line 763: Und machst mir diesen schönen Tag zum Fest.
ellauri008.html on line 776: Kiven ja kumppanin diagnoosi Jimin tapauxesta on et se on romantikko, se on pettynyt izeensä koska on pudonnut jorpakkoon, ja yrittää nousta sieltä lentoon väkisin kuin perhonen. Sen pitäisi tyytyä asemaansa ja polkea jorpakossa vettä kuin pikku sammakko pysyäxeen pinnalla.
ellauri008.html on line 780: Marlow on selkeesti homahtava, sen innostus Lordi Jimiin on aika epäilyttävää, varsinkin monet kauniin pojan ulkonäkökuvauxet. Keskivanha narsisti on innoissaan ja samalla huolissaan nuoresta romanttisesta alter egostaan. Pani miettimään, millainen romantikko mä sit oon. Kyllä aika lailla löytyy ikäviä piirteitä (paizi homoilua, tykkään kyllä suklaasta muissa muodoissa). Mut yxi puuttuu, ja sen mukana kaikki, kuten lohkaisi suomalainen Paavo Ruotsalainen, nimittäin kristuksen sisällinen tunto, siis sosiaalisuus. Tää mun autismi on varmaan pelastanut mut narsismin pahimmilta seurauxilta. Jos välittäisin enemmän mitä muut ajattelee musta, ois varmaan vielä pahempi.
ellauri008.html on line 804: P.P.S. Alfons oli Tasson patrblrlbluuuna, sen mesenaatti, Alfonso II d’Este, Ferrarin johtaja (1533-1597). Kun Gerusalemme liberata oli loppuun kynäilty, Tasso halus ajaa Ferrarilla Firenzeen, Alfonso ei päästänyt, mix ei? Olikohan se joku Marlow sekin, Tasso sen Lordi Jim. V. 1577 Tasso puukotti epähuomiossa lakeijan, ja Alfonso pani sen St Annan pöpilään 7 vuodeksi 1579-1586. Että semmonen Alfonso se oli, ja semmoinen se Tasso. Kun patruuna kuoli, Ferrarista tuli paavimobiili.
ellauri008.html on line 814: This book analyzes the representations of homosexuality in Conrad’s fiction, beginning with Conrad’s life and letters to show that Conrad himself was, at least imaginatively, bisexual. Conrad’s recurrent bouts of neurasthenia, his difficult courtships, late marriage, and frequent expressions of misogyny can all be attributed to the fact that Conrad was emotionally, temperamentally, and, perhaps, even erotically more comfortable with men than women.
ellauri008.html on line 842: Stemming from Ernest's treatment as a child, where his overbearing mother put him in dresses (a common practice then, but which his mother took to the extreme, even treating him like a girl), Hemingway had an interesting relationship with gender and his perceptions of it. He probably never engaged in homosexual activity but there can be no doubt that he idolized the male form. There are scenes in almost all of his books but certainly in his major novels where the men are presented in a homerotic manner. Farewell to Arms is kind of an eyebrow raiser. But this is also the man who wrote The Garden of Eden, which was about gender switching. Ernest's 3rd son "ille faciet" Gregory fulfilled his dad's dream. Go read Running With The Bulls. This is written by his son Gregory’s wife Valerie, who had to deal with the fact that her man was a transvestite and died from a botched sex change. Very few people know this.
ellauri008.html on line 854: Tässä retkueessa on paljon samaa, vaikka edustavat eri rotuja: saku, sammakko, polakka, jenkki, anglointiaani. Strang oli kaksi brittisammakkoa. Nää pojat peilaa lännen nousukautta viime vuosisadan alussa. Peukuttavat rasismia, laissez faire kapitalismia, kolonialismia, ja white supremacya. Väsäs poikamaisia seikkailukirjoja, joissa tarmokkaat ja yritteliäät oman onnensa hirvisepät takoo värivajakkien kalloja ja vuolee pätäkkää niiden selkänahasta. Näyttämöt kiertää eksoottisissa maisemissa ympäri palloa, statistit ja sparrerit edustaa kaikkia alempia rotuja apinoita. Taika-Jim ja sen nekrumuskeli. Nastamuumio ja sen mustat knääpiöt. El Zorro ja Tacho kuparinvärinen pentele. Han Solo ja älisevä Chewbagga. Tarzan, karkeakarvainen Cheetah ja sileäkarvainen Jane kolmantena pyöränä. Mikki ja Hessu. Hemingwaun Afrikka-kirjat menee tähän. Paavo Lipponen ja Carl Gustav Korkki, Armas J. Pullan Romppainen ja Ryhmy. Seikkailuja alempirotuisten apinoiden viidakoissa. Mutiaiset päänsä päällä kantaa valkoisen miehen taakkaa. Bwana. Sahib. Massa. Tuan Jim.
ellauri008.html on line 869: Poistan varmistimen pistoolistani sanoi eräskin nazi Kulturfunktionär Hanns Johstin näytelmässä Schlageter 1933. No ei kai se sitä suorastaan poistanut, napsautti vaan pois päältä.
ellauri008.html on line 871: Aus dem Schlageter stammt auch die fälschlich Hermann Göring zugeschriebene Aussage: „Wenn ich Kultur höre … entsichere ich meinen Browning“ (1. Akt, 1. Szene). Johsts Widmung „Für Adolf Hitler in liebender Verehrung und unwandelbarer Treue“ beeindruckte Hitler ebenso wie der Inhalt des Stückes. Das Stück beschäftigt sich mit dem Freikorpskämpfer Albert Leo Schlageter, der während der Ruhrbesetzung (1923) von einem französischen Militärgericht zum Tode verurteilt wurde, da er Anschläge auf militärische Verkehrsverbindungen verübt hatte. Johst proklamierte ihn zum „ersten Soldaten des Dritten Reiches“.
ellauri008.html on line 879: Brittipaskiaiset ryösti siirtomaiden mutiaisia jumalan ja kruunun nimissä ihan tieten tahtoen, ajatellen tekevänsä siinä palveluxen kaikille. Ne oli siinä vielä karmeampia kuin Roope Ankka, joka tietää rikastuttavansa muiden kustannuxella vaan izeään. Conrad-Marlow kirjottelee menestyneelle brittiläiselle siirtomaatavarakauppiaalle näin:
ellauri008.html on line 884: Hemmetin tekopyhät luikurit, kylmät konnat. Ne uskoi ize omaan tuubaansa, se koko hommassa on kaikkein traagisinta. Niin teki nazitkin. Siitä näkee, ettei lujakaan usko omaan asiaan suojaa tuubalta. Vestigia terrent, Päivi & co.
ellauri008.html on line 886: Suomalaiset ei oo yhtään parempia: haluu viedä isislapset äideiltä. Se on kaikki sitä samaa julmaa apinameininkiä, milloin juutalais-rättipäistä lampaannussijoiden kostonhimoa, milloin ihan samanlaista keropäistä nazi-britti-persurasismia. Päivi Räsäsen julman halpamaista sekatavaraa. Päivi on hyvin huolestunut islamista. Sen sisko Eva kammos juutalaisuutta. Veljesvihaa Abrahamin lasten kesken.
ellauri008.html on line 962: Me kaikki, kaikki me, se tolkuttaa, tarkottaen izeään
ellauri008.html on line 964: kotisohvilla Ruozin puolesta ja Yhdysvaltojen,
ellauri008.html on line 974: No me kaikki, kaikki me siis ezitään sankareita tästä
ellauri008.html on line 975: kärsimysnäytelmästä, Se vois olla Sanna Marin, paizi
ellauri008.html on line 1005:Mezä Skogen
ellauri008.html on line 1007: Mezä antoi mielenrauhan ja liikeidean.
ellauri008.html on line 1009: Elpyminen alkoi lähimezästä.
ellauri008.html on line 1010: Vaurastuminen lähtee taas alkuun mezänkäytöstä.
ellauri008.html on line 1012: Aluxi mezä oli mulle turvapaikka.
ellauri008.html on line 1014: Peltonen kexi mezittää izensä.
ellauri008.html on line 1019: Nyt ei ole kyse mezän kasvusta, vaan liikevaihdon.
ellauri008.html on line 1021: ja muovikuusilla, suihkutetaan sinne mezän tuoksua suihkupullosta.
ellauri008.html on line 1023: Lisäxi Mezä Skogen myy pääasiassa omia tuotteitaan. On tulossa oma vaatemallisto,
ellauri008.html on line 1030: Mix vuokrata iso tila mis ei myydä mitään. Menkööt pokat mezään miettimään omaa tyhmyyttään.
ellauri008.html on line 1031: Mezä Skogen on esimerkki vähittäiskaupan murroxesta.
ellauri008.html on line 1051: laissez-faire Tommi Niskalaukaus
ellauri008.html on line 1057: joka komppaa Hoblan naziarkkitehdin
ellauri008.html on line 1092: Saman kirkon suntio Hozee Riihikone
ellauri008.html on line 1149: Tunnoton mulkku. Kazonut liikaa telkkaria pienenä.
ellauri008.html on line 1163: ize heiluttamaan ruumiskasan päälle tähtikoristeista lippua.
ellauri008.html on line 1175: tekee prikulleen päinvastoin kuin saarnaa: palkizee jonkun
ellauri008.html on line 1180: Juhlanumerossa pazasteli koko kökköorkesteri
ellauri008.html on line 1284: Onko vazanalusesi tarpeexi jäykkä?
ellauri008.html on line 1315: ruozinkielisen paremman väen
ellauri008.html on line 1335: Pakinoizija Olli Nuortevalla oli pakina, jossa toimittaja ja sen esihenkilö
ellauri008.html on line 1340: Annilla on varmaan izellään poikia, kun se on ruvennut tästä ammumaan.
ellauri008.html on line 1341: Pojat ei jaxa romaaneja, kun niissä on niin paljon sanoja. Ne lukee mieluummin tekniikkaan, fysiikkaan, urheiluun, tietokoneisiin tai vaikka lääketieteeseen liittyviä vaativiakin asiatextejä. Mix niitä sitten kiusata naistenkirjallisuudella eli romaaneilla, mixei ne voisi vaan selata Sanoma Oyn tiedelehteä ja kazoo kuvia?
ellauri008.html on line 1427: Esim. hengailemassa terdellä tai biizillä ilman turvavälejä.
ellauri008.html on line 1463: Heideggerin pappa oli duunari ja suntio, vanhemmat oli hirmu katolisia. Mara kävi paavin kustannuksella koulun Konstanzissa, missä mäkin olin vuonna 70 kielikurssilla. Ei siellä puhuttu mitään Heideggeristä. Oltiin vaan et silleen, aika meni sellaiseen. No onhan olla-verbi nimenomaan kopula. (Hullua, että niin tyhjän parissa nyhjätään niin paljon.)
ellauri008.html on line 1473: Natsit itse piti Maraa joutavana suunpieksäjänä, eikä ihme, veikkohan nostaa avainongelmaksi tän: "Warum ist überhaupt etwas und nicht vielmehr nichts?" Leila Haaparanta rassu mietti tätä kuusivuotiaana taimisena, ehkä nytte emeritana vieläkin. Pian se selviää. Kysymykseen vastaa Hegel: Weil nichts existiert nicht, das Nichts nur nichtet. Hoo hoo jaa jaa, metafysiikkaa. Palataan Parmenideeseen kuin koira oksennukselle. Ei jaksa. Nyrjähtänyttä kielipeliä. Kiinalainen kissa joka huitoo ilmaa, yhden käden merirosvo ilman jackpottia. Hitler varmaan sanoi Maralle: Martin, du nichtssagender Pfurz! Ei huijannut Adlerhorstin ajattelijaa.
ellauri008.html on line 1482: Sein ist der allgemeinste und leerste Begriff. Als solcher widersteht er jedem Definitionsversuch. Dieser allgemeinste und daher undefinierbare Begriff bedarf auch keiner Definition. Jeder gebraucht ihn ständig und versteht auch schon, was er je damit meint. Damit ist das, was als Verborgenes das antike Philosophieren in die Unruhe trieb und in ihr erhielt, zu einer sonnenklaren Selbstverständlichkeit geworden, so zwar, daß, wer darnach auch noch fragt, einer methodischen Verfehlung bezichtigt wird.
ellauri008.html on line 1484: Joo eihän sille sokraattis-aristoteelista määritelmää saa aikasexi. Mut se on vanhanaikaista, oli sitä jo ennen tätä nazia. Onnetonta ravunkäyntiä on Martin sohellus.
ellauri008.html on line 1516: - Avez vous des quois de voyage?
ellauri008.html on line 1530: ja pizzataksin ruumiin pitimiksi.
ellauri008.html on line 1617: Inkkareilla ei ollut habaa ja gringoilla oli liikaa voitettavaa. Maailman eli siirtomaasotien jälkeen puntit oli toisin päin, parhaat palat oli syöty ja aseistetut intiaanit hankalia, nahiskoot siis keskenään. Niitä voi paremmin ohjailla rahoittamalla diktaattoreita ja CIAn agenteilla. Tilanne on taas päällä Venezuelassa.
ellauri008.html on line 1800: Tzz! Zäh! irronneista rattaista
ellauri008.html on line 2080: mezähallitus kaato maasta meziä niin sikana
ellauri008.html on line 2082: Kunpa Suomen mezät nielaisis noi kusipäät,
ellauri008.html on line 2160: Moraali korjaa puueläimen vaistoja niiltä kohdin kuin ne ei ole sopeutuneet urbaanielämään. Kaikki minkä moraali kieltää on jotenkin kivaa. Kuten tappaminen, ja tappamisen ja tappeluiden kazominen. Mikä ei olekaan kielletty kuin pikkulapsilta, jotka hölmönä vielä voi eläytyä uhrin osaan. Äkkiä ne oppivat. Nainnin kazominen on paljon pahempaa.
ellauri008.html on line 2163: Nettiuutisissa iso lehmänpuolikas kelaa tunteita hirvimezällä: Koko mezästysseura odotti multa sitä. Lopulta ammuin ja tuntuihan se hyvältä. Se oli ihan uskomaton fiilis. Eläimiä pitää kunnioittaa kun niitä teurastaa. Ei pelottanut yhtään kiväärin takana. Mitens hirvi, pelottiko sitä? Kumpi kuoli? Vitun ammuvainaa.
ellauri008.html on line 2201: mainio klikkiozikoiden lähde, se ei kuitenkaan
ellauri008.html on line 2241:Y Asi Finaliza Esta Historia.
ellauri009.html on line 19:ze:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL MONO
ellauri009.html on line 20:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;font-style:italic;margin-bottom:0%">LÄNNEN LAKI
ellauri009.html on line 231: Tää näkyy kaikissa historian käänteissä. Onni ja suvakkius liittyy kasvu (ja ryöstö) vaiheisiin, kärhämät ja vallankumouxet stagnaatioon. Vallanpitäjät ezii ulkovihulaisia kun kansa napisee. Kun sota hävitään, hallizijan pää on vadilla, vallankumous tulee.
ellauri009.html on line 252: Keskiluokka nous Kreikassa, sit Englannissa. Keskiluokka on liikkeessä, hoitaa liikeasioita. Rikastuvia, nousukkaita, liberaaleja. Laissez faire. Älykköjä, ansaizevat oveluudella. Jutkut kexi uskonnon vuohipaimenina mut myi sen NT-version maailmalle kauppiaina. Onx kauppiaat koskaan tehny uskontoo? Ehkä alussa, mut sitten kun se menestyy, uskonto päätyy herran haltuun. Valtauskonnoilla pysytetään kansa paikallaan, ei liikkessä. Kauppiaan on jumala kyltymätön mammona. Liha liikkuu, liikkuu raha.
ellauri009.html on line 352: Cortez ryösti atzteekkien kullan, hopeat.
ellauri009.html on line 353: Atzteekit ryösti tolteekeilta tai miltä lie tolmeekeilta ne samat.
ellauri009.html on line 873: Ääretön voitto-odotus, kz. Pascalin veto, martingaali, Pietarin paradoxi.
ellauri009.html on line 1189: Mazzarellan kauniissa mekossa.
ellauri009.html on line 1228:ze:small">
ellauri009.html on line 1535: Toinen yhtä hyvä on Amazonin kimpussa,
ellauri009.html on line 1817: Joku satunnainen arvaus on niillä napannut, 1x2, heti seuraava on mennyt väärin. Ja usein moni muu murkku on ollut myös ihan huulilla, mut tää yks siittiö vie sattumalta palkinnon. Voittajat valizee aina jälkikäteen suurmiehensä. Kun tulee uudet voittajat ne vaihtuu. Kuka oli Almansor? Vanhan tädin koira Anni Swanilla.
ellauri009.html on line 1819: Einstein uskals julkasta suhteellisen hullun teorian, se toimi, mut ei uskonut enää kvanttifysiikkaan: jumala ei pelaa nopilla, se intti. No just nimenomaan sen se tekee. Tyhmät murkut tarvizee pahvikuvia. Tolstoi tajus tän Sodassa ja rauhassa. Siitä itestäänkin tehtiin sitten pahvikuva. Vaikka silläkin oli miljoonia täysääliöitä ajatuxia.
ellauri009.html on line 1836: Jos omii izellensä jotain joka ei ole kenenkään, eikös se ole jonkinlaista nyysimistä kuitenkin? Vaikka ottaa hintaa hengitettävästä ilmasta. Sehän kuuluu kaikille, vaikkei kellekään.
ellauri009.html on line 1838: Joo on. Pierre oli siis oikeassa. Omaisuus ON varkautta. Jossain vaiheessa joku kusipää on tehnyt varkauden, ottaessaan yhteismaasta izelleen oman reviirin.
ellauri009.html on line 1844: Joopa, onnistuu varmaan. Meni pieleen nazeilta ja japsuilta, ei ole onnannut ees kinkuilta, vaik ne on sentään yrittäneet vuostuhansia. Siellä vaan yhä rettelöivät uiguurit ja hongkongilaiset.
ellauri009.html on line 1877: Tää on narsismia. Narsisti on tyyppi joka suhtautuu nurjasti tiimitoimintaan. Olen eriseurainen narsisti. Ajattelen vaan izeäni ja omiani. En lähe piiriin. Hypistelen pikkuautoa ja murjotan. Äiti lähetään jo kotiin.
ellauri009.html on line 1884:Y Asi Finaliza Esta Historia.
Paulon postillassa viisautta on tieto ja muutos. Tietäminen on miesten heiniä, muutos naisten, nimittäin toi naiminen.
ellauri011.html on line 19:ze:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL PABLO
ellauri011.html on line 20:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">VERTA JA KULTAA
ellauri011.html on line 356: Se tunnelma lienee just Alzheimerin päässä.
ellauri011.html on line 525: Speaking to a Brazilian newspaper, Coelho said "One of the books that caused great harm was James Joyce's Ulysses, which is a pure style. There is nothing there. Stripped down, Ulysses is a twit."
ellauri011.html on line 539: Nuförtiden bor kaninen i Schweiz med sin tredje fru, konstnär. Kramar sin ananas och vet sitt värde.
ellauri011.html on line 566: In his central figure, not-quite-Paulo, he has created (I imagine by mistake) a devastating portrait of a man whose stock in trade is spirituality but who is worldly to his very toenails, exquisitely attuned to his own status. He is constantly reminding himself how many books he has sold, how many languages they have been translated into, and that he is 'despite all the adverse reviews, a possible candidate for a major literary prize'. When he takes up with another woman (strictly to dispel the Zahir, of course), he chooses a successful French actress of 35, on the grounds that she was the only candidate to enjoy his status, 'because she too was famous and knew that celebrity counts'. Celebrity is an aphrodisiac. 'It was good for a woman's ego to be with a man and know that he had chosen her even though he had had the pick of many others.' And the man's ego, does that come into it? Not-quite-Paulo is too gallant to reveal his own age, but if he is indeed a refraction of the author then he is 20 years Marie's senior. It's adorable that he should regard himself so solemnly as the trophy in this pairing.
ellauri011.html on line 589:Mas ainda no tocaste na grande força feminina, uma das forças mestras da transformação. - Eque força é essa? - Não continues a fazer-me perguntas tolas - respondeu Wicca. - Porque eu sei que sabes qual é. Brida sabia. O sexo.
Dodi! Viimeinkin sexiä! Paulo pääsee itse asiaan kirjan puolivälissä.Quando os homens estavam próximos de Deus, o sexo era a comunhão simbólica com a unidade divina. O sexo era o reencontro com o sentido da vida.
Joppajjo, bonobot, niihä se just on, pano on kaikist kivintä, se se on elämän tarkoitus: lisää elämää ja suuremmat lusikat, kauhat, suppilot ja melat. Mystikon ekstaasi on kuin mällin ruiskahdus, ja kääntäen, sanoo kaniguru expressis verbis.
ellauri011.html on line 912:No, he did not love her. The night they returned from Asia, just after dinner, they made amazing love that left her soaking in sweat, satisfied, and ready to do anything for this man. But he was talking to her less and less.
ellauri011.html on line 926: Näin unta et mun muka joku entinen tyttöystävä oli keskustalainen presidentti. Mä olin tapaamassa sitä kultarannassa pesemättömänä parta ajamatta. Se tykkäs mutta kuitenkaan ei oikein tykännyt. Paparazzit tuli jonona perässä ja räpsi kuvia. Sekään ei oikein sopinut. Salissa pelattiin krokettia alamaisten kalloilla. Tää uni tuli jotenkin illalla luetusta el Paulon luvusta. Korjaan o Paulo, sehän on dago. Sen huomaa roikkuvista silmistä. Kai mä olin siinä unessa Paulo ja tää pressa oli Karla. Mäkin oon pieni ruipelo.
ellauri011.html on line 934: - More or less. There is a lot of information: Switzerland, bicycles, the war, a kaleidoscope - could you simplify it a bit?
ellauri011.html on line 958: Clandestino Menéndez, en su libro Cuadernos críticos, hablando sobre El alquimista, hace mención a la falta de sentido del humor del autor y critica el hecho de que Coelho esté convencido de saber verdades.[36]
ellauri011.html on line 999: Ollaanko me perushyviä vai peruspahoja? Ajattelen tässä vain izeäni, sanoo paholainen. (Terveisiä vaan Pauli Kanilta, mä oon taas täällä puhetorvessa!) Jos muutkin ihmiset on pahoja, tuntuu musta vähemmän pahalta. Jos muut on hyviä, ja mä vaan oon tämmönen paha, se on epistä.
ellauri011.html on line 1001: Tää alku on vanhaa tuttua darwinia: pitäis päästä muiden kanssa tasoihin ja sitten ohize. Muu on epistä.
ellauri011.html on line 1007: Tää dilemma on jotain kanin ihan omaa puppua, se ei ole kylä minkään kirkon oppia paizi kanin hippitemppelin. Moraalin tarkoitus on antaa keppiä ja porkkanaa, ohjailla apinoiden joukkotoimintaa. Mut eihän toi kanin dilemma voi toimia: keppi tai porkkana, ihan sama tulos, anything goes.
ellauri011.html on line 1009: Juonessa on tietysti myös mukana kanin vakioteema tai märkä uni, keski-ikäisen varakkaan miehen ja nuoren neitsykäisen välinen mendelöinti. Tässä tuotantokaudessa ei tosin näytetä ize panoa.
ellauri011.html on line 1029: Yks sivuhenkilö, Paksu Bertta elää miehensä henkivakuutuxen koroilla. Sen mies oli Wisconsinin hyvänahkaisin mezästäjä, varmaan kunnioitti tappamiaan eläimiä hiljaisella hetkellä. Tästä kani kertoo huvittavan tarinan. Heppu yritti antaa turisteille hyvän opetuxen et kannattaa pitää silmät auki ampuessa. Mut yx opetettava ampuikin sitä vahingossa niskaan ja se kuoli. Hah hah. Niskalaukaus. Tää on vähän kuin se maailman parhaaxi äänestetty vizi mezästäjän harhalaukauxesta: varmistu ensin että kaverisi on oikeasti kuollut. Blam, ok mitä seuraavaxi?
ellauri011.html on line 1043: "Verenhimoiset nuoret raukat, mixi ampuivat, vaikka näkivät et mä olin jo voitolla?" Kysytkin vielä, vaikka ize vastasit: pitäis päästä muiden kanssa ensin tasoihin ja sitten ohize. Muu on epistä.
ellauri011.html on line 1054: Ei tosiaankaan kanzi lähtee nirhaamaan ketään noin pienen palkan toivossa, eikä se varmastikaan myöskään tunnu kivalta. Tottakai se tuntuuko joku teko kivalta vai ei on osa sitä koskevaa kannattavuuslaskelmaa. Tätä yritin jossain aikaisemmin jo tolkuttaa. Turha koittaa jollain tollasella typerällä tempulla koittaa "paljastaa", millasia ihmiset on muka "oikeesti". Ne on "oikeesti" just sellasia kun ne on normipäivänä, usko pois. Joskus kilttejä, joskus tuhmia, riippuen siitä mikä milloinkin tuntuu hyvältä tai oikealta siirrolta. Hyvä ja paha on vaan peitenimiä meidän (mun) ja muiden (sun) edulle. Tämmöinen omituinen testi, hyvän ja pahan tiedon puu, tai joku MIT:n moraalikone, ei todista mitään sen kummempaa kuin muut tilanteet. Nää moraalipellet vaan rakastaa niitä, esmes jehova, kohelo ja rusakko. Wolmarilla oli just tämmösiä temppuja, se testas ihmisiä kuin Pikin ilkeä pikku cheef.
ellauri011.html on line 1056: Oikeesti (siis kanin oikeesti) tää vieraspaikkakuntalainen äijä ei ole ize piru, vaan piru asustelee sen päässä, vasemmalla puolella. Sieltä se kuiskuttelee, että maailma on vaan jumalan huono vizi. Ei se ole vizi, se vaan on, vizi on se ajatus että se olis jonkun apinamaisen olennon keksimä, läpällä tai vakavalla lärvällä.
ellauri011.html on line 1058: Kani luettelee tyyppejä, joiden pahin synti on kanin mielestä, että niitä pelottaa. Täähän on ollut kanin oma skizo pienestä pitäen, se on nimenomaan pelokas ruipelo pikku kani, jonka wiixet väpättää pienimmästäkin vaaran merkistä. Ks. esim Hippie kirjan muistelmat.
ellauri011.html on line 1062: Hassuin piirre tässä on, että nyt luettavan kirjan piruparkaa ei lohduttaisi se et toisetkin olis pahoja, vaan että niille kävis yhtä huonosti. Ei se vielä liity kiltteyteen tai tuhmuuteen. Tottakai se lohduttaa kun muillekin käy huonosti, voi päästä muiden kanssa tasoihin ja sitten ehkä ohize.
ellauri011.html on line 1064: Täs näyttääkin olevan ekvivokaatio sanojen paha ja hyvä suhteen. Narsistia matoa kiinnostaa vaan paha ja hyvä mulle itelle, siis kiva vastaan kurja, eli siis voitto ja tappio yhden hengen pelissä. Sen pelissä ei oikeastaa ole edes muita pelaajia, se pelaa yksisteen luontoa vastaan. Luonto on kaikki muut kuin se ize kimpassa, jotka koittaa estää sitä voittamasta kaikkea, tahalteen tai vahingossa ihan sama. Kaappi johon lyön otsani on ilkeä, se ansaizee nyrkistä, ja saa. Tää on alkeellista.
ellauri011.html on line 1080: Kysymys pahan alkuperästä on primitiivistä ajattelua, se on vähän sama kuin kysyis voix pierun vangita paperipussiin ja maalata sinisexi, tai mixei pippelissä ole luuta. Kazooko ihminen silloin kun se laittaa silmät kiinni? Tuleeko oraville tikkuja jalkaan kun ne kiipeävät puussa? No ei, nää on sentään suht mielekkäitä kysymyxiä, vaikka lapsellisia.
ellauri011.html on line 1086: Mamumies älähtää: "Jumala, en ansainnut sitä mitä minulle tapahtui. Jos sinä teit minulle niin, minä voin tehdä niin muille. Sitä kuzutaan oikeudenmukaisuudexi." Paholainen säikähti mutta päätti pysyä vaiti, se ei voinut näyttää pelkoaan. Mies herjasi jumalaa ja selitteli tekemisiään, mutta ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen paholainen kuuli miehen puhuvan korkeuksiin. Se oli paha merkki.
ellauri011.html on line 1088: Hehe, oikeudenmukaisuudexipa hyvinkin. Sitähän se on. Aristoteleskin sanoi että oikeudenmukaisuus on voiton jakoa voimasuhteiden perusteella. Kosto elää, tit for tat, tasoitetaan tilit, maxut kiertämään. Pääsee muiden kanssa tasoihin ja sitten ehkä ohize.
ellauri011.html on line 1090: Ylöspäin puhuminen on kyllä paha merkki, kohta se varmaan alkaa kuulla sieltä ääniä. Kadulla näkee nykyään usein mutiaisia ja karvakäsiä, jotka näyttää puhuvan tyhjälle. Ize asiassa niillä on handsfree puhelimet, joilla ne pitää yhteyttä kohtalotovereihinsa. Muuten niillä oliskin tosi yxinäistä, kantaväestö välttelee niiden kazetta.
ellauri011.html on line 1092: Oikeudesta heiveröiset hakee tasoitusta, niinkuin veljessarjan pahnanpohjimmainen hukkapätkä Kimmo Koskennieni koripallon pelisäännöistä. Muut tekee sille tilaa korin alla et se pääsee heittämään. Ohi menee mutta menköön, on noudatettu sääntöjä. Mix heikot sitten saavat oikeutta, koriinheittopaikkoja? Kai joukkueeseen tarvitaan tietty määrä veikkoja. Joukko heikkoja voi sitäpaizi toimia joukkovoimana. Yhdessä ne saa pidettyä jonkinlaisen reviirin. Sellaisen jäsenenä voi saada armoa, joka kuten tunnettua voi käydä oikeudesta.
ellauri011.html on line 1094: Aika narsisti on neiti Prym. Kuten kohelo izekin, se tykkää kuvitella miten tuhannet muut ihmiset ihailevat sitä sikana. Näin esim. kanin uudemmissa kirjoissa, joissa se miettii, tietääköhän kaikki Sysmässä, miten hienot talot meillä on Helsingissä.
ellauri011.html on line 1098: Tässä kohtaa on vähän leikinlaskua, menestynyt kani ei ole enää ihan yhtä vakavikko. Se sallii izelleen vähän vapauxia, pientä pilantekoa pyhistä asioista. Aika rennost noidat ja vainajat heittää läppää pahasta ja hyvästä, eikä kauheasti spennaa käykö lopultakaan oikein vaiko vasein. Kanille on joka tapauxessa käynyt hyvin.
ellauri011.html on line 1100: Tehdään pilkkaa kylän herrasväestä, jotka myisi sielunsa 11 kultaharkosta. Sillä muka Winsconsinin asukkaat ja niiden lapset pärjäis loppuikänsä. Alle euro päivässä per nuppi. Halpaa on eläminen missä tää Viskoosi nyt onkaan, brasseissako vaiko ehkä Pyreneillä. Siellähän kani bunkkaili kai aikanaan, siellä on enää mezästäjiä ja turisteja. Ja oli kelttejä. Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
ellauri011.html on line 1121: Kani kertoo charitykaskun papista, joka jelppii vaan niitä jotka jelppii izeään, eli lähtee vapaaehtoisesti risusavottaan. Perinteistä jo tutuxi tullutta seppotuubaa. Onko ex-hippi liittynyt vaurastuneiden vuohilaumaan, vai mäkättääkö tässä vaan paha pappi varoittavana esimerkkinä?
ellauri011.html on line 1136: Eli hyviäkö vai pahoja, who cares, se on jo ihan unohtunut, ja rohkeuskin on kyseenalaista. Pelosta tulee salonkikelpoista, kun sen nimexi pannaan izehillintä. Niinkuin imugeeni Savvalla, jonka teki mieli myydä usko kullasta, mut hillizi izensä, teki mieli panna kokottia, mutta hillizi izensä, ja teki mieli sanoa rumasti ikävälle ihmiselle, mut hillizi izensä kuin Pirkko, ei sanonut mitään, oli ihan hiljaa.
ellauri011.html on line 1138: Peruspahuus ja perushyvyys on yhä tyhmä kymysys kuin onko maapallo, taivas tai meri perussininen. Kaikissa sioissa on pikkuisen likaa; maapallo on läheltä kirjava, vaikka avaruudesta kazoen voi näyttää siniseltä.
ellauri011.html on line 1245: Hyvä vaan jos riittää lämmintä, jäät sulaa ja ja vesi nousee. Grönlanti vihertyy, löytyy lisää öljyä, mahtuu lisää laivoja kuljettamaan uuden Amazonin pakettivirtaa kaikkialle maailmassa.
ellauri011.html on line 1247: Brassijohtaja kieltää puuttumasta entisen Amazonin polttamiseen. Ei nää oo mitkään maailman keuhkot nää on meidän vesakoituneita peltoja. Nää on meidän maita, me ne myrkytetään.
ellauri011.html on line 1388:Y Asi Finaliza Esta Historia.
ellauri012.html on line 19:ze:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">LO SIENTO
ellauri012.html on line 20:ze:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EI NAISELTA KUNNIASANAA
ellauri012.html on line 58: Onko epämääräisen viiksinen Razumov-hahmo Carlsonin veistämä nykysuomalaisversio Oblomovista, vai onko "ludekämpän avainparista juuri keltaisen ketjun kantajalla" tärkeäkin rooli ajankohtaisen keskustelun ratkaisemisessa? Carlson vetäytyy mystiikkaan, Пустьвсегда буду я, hän toteaa lopulta kääntäessään runolaivansa minäkertojan
ellauri012.html on line 64: kirjoita siihen että ei se tästä mitään noobelia saa saatanan hullu laitetaan loirista kuva tohon etusivulle valioliigan koposen viereen sitku se nainen tuo kahvia zzzassddffghhdhfjgkhljökä´au sxxxxxxx.
ellauri012.html on line 89:ze:small">
ellauri012.html on line 116: 30:4 Cuca taiwasen ylös ja alas mene? cuca käsittä tuulen piwoons? cuca sito weden waatteseen? cuca on asettanut maan pijrit? mikä on hänen nimens? cuinga hänen poicans cudzutan? tiedätkös?
ellauri012.html on line 124: 30:12 On nijtäkin jotca luulewat idzens puhtaxi/ ja ei ole cuitengan saastaisudestans pestyt.
ellauri012.html on line 134: 30:22 Cosca palwelia rupe hallidzeman/ cosca hullu ylön rawituxi tule.
ellauri012.html on line 208: Eliza, where the devil are my slippers?
ellauri012.html on line 274: Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?
ellauri012.html on line 462: Bernhard nannte die spekulativ-diskursive Theologie Abaelards stultilogia (Wissensstolz, oik. paskanjauhanta); der Abt von Clairvaux vertrat vielmehr die Theologie der praktischen Aneignung und betenden Verwirklichung.
ellauri012.html on line 464: Esa Saarinenkin kannattaa mieluummin käytännöllistä filosofiaa, vaikka tutkinto on teoreettisesta. Siinä on silti enemmän Abelardia, tuulenpiexäjää ja tuhkamunaa, paskanjauhajaa kuin reipasta sammiomunkkia, riuskaa ristiretkeläistä. Saisko edes telttaa pystyyn yhtä nopeasti kuin esim. Perza Rovamo.
ellauri012.html on line 549: Nuorna viza väännettävä, penska luokille, siltaan kuin Aale Tynni M. Peepään palvelijanhuoneessa syöpäsen vaimon kuunnellessa yläkerrassa. Tyttöjä ei saa ihailla vaik onkin söpöjä, ei niille liikaa puhua, ettei niistä tule turhamaisia ja suulaita.
ellauri012.html on line 624: Après ces instructions, qui doivent tenir la première place, je crois qu’il n’est pas inutile de laisser aux filles, selon leurs loisirs et la portée de leur esprit, la lecture des livres profanes qui n’ont rien de dangereux pour les passions : c’est même le moyen de les dégoûter des comédies et des romans. Donnez-leur donc les histoires grecques et romaines ; elles y verront des prodiges de courage et de désintéressement. Ne leur laissez pas ignorer l’histoire de France, qui à aussi ses beautés ; mêlez celles des pays voisins, et les relations des pays éloignés judicieusement écrites. Tout cela sert à agrandir l’esprit, et à élever l’âme à de grands sentiments, pourvu qu’on évite la vanité et l’affectation.
ellauri012.html on line 628: Je leur permettrais aussi, mais avec un grand choix, la lecture des ouvrages d’éloquence et de poésie, si je voyais qu’elles en eussent le goût, et que leur jugement fût assez solide pour se borner au véritable usage des choses ; mais je craindrais d’ébranler trop les imaginations vives, et je voudrais en tout cela une exacte sobriété : tout ce qui peut faire sentir l’amour, plus il est adouci et enveloppé, plus il me paraît dangereux.
ellauri012.html on line 672: « Sur-tout ne vous laissez point ensorceler par les attraits diaboliques de la géométrie. »
ellauri012.html on line 700: Nousi kuolleista, hallizee nyt pilven päällä suomea savoa ja sysmeä hilijoa ja kovoa. Piti loppumattomista kesälomista maalla niinkuin taivaassa. Puuhasteli mieluusti kotona ja pihalla, joskin tumpelosti.
ellauri012.html on line 712: Epäuskonnollinen, epäisänmaallinen, kannusti darwinismia ja epikurolaisuutta. Ei herkuttelua, vaan sitä alkuperäistä, cela vitam tyyppistä. Ei palvonut eikä harrastanut mitään. Mutta hyvin läheisriippuvainen. Ei osallistunut mihinkään toimintaan. Paizi kotipeiton alla. Oikeinkin mielellään.
ellauri012.html on line 720: Tähän tulee sitten loppuvizi.
ellauri012.html on line 772: Välillä ei tulkize
ellauri012.html on line 813: Tuli hyvä mieli. Teki mieli sanoa niille vanhusmaisesti: olettepa te tytöt kauniita. En sanonut. Hillizin izeni. Olin ihan hiljaa. Ne olis voinu kiusaantua siitä. Kyllä ne sen tiesi muutenkin.
ellauri012.html on line 840: Kaxi huostaanottoleffaa kazottu kymmenluvun viimeisinä päivinä. Aikaero puolitoistasataa vuotta, näyttämönä kaksi maailman rikkainta maata, yxi vuoristossa, toinen rannikolla kuin Aku Ankan lomakohteet Calisotassa. Armotonta köyhyyttä sekä köyhän kansan orpolasten kyykytystä turistipaikkakunnilla. Luontosuhde punaisen ristin porukoilla oli kyllä parempi, ja lapsista pidettiin parempi huoli rähinästä huolimatta.
ellauri012.html on line 858:Y Asi Finaliza Esta Historia.
ellauri014.html on line 18:ze:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL RUSO
ellauri014.html on line 19:ze:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ANDALUSIAN SINISUKKA
ellauri014.html on line 89: Pamela; or, Virtue Rewarded is an epistolary novel by English writer Samuel Richardson, a novel which was first published in 1740. It tells the story of a 16-year-old maidservant named Pamela Andrews, whose employer, Mr. B, a wealthy landowner, makes unwanted and inappropriate advances towards her after the death of his mother. Pamela strives to reconcile her strong religious training with her desire for the approval of her employer in a series of letters and, later, journal entries, addressed to her impoverished parents. After various unsuccessful attempts at seduction, a series of sexual assaults, and an extended period of kidnapping, the rakish Mr. B eventually reforms and makes Pamela a sincere proposal of marriage. In the novel's second part, Pamela marries Mr. B and tries to acclimatize to her new position in upper-class society. The full title, Pamela; or, Virtue Rewarded, makes plain Richardson's moral purpose. A best-seller of its time, Pamela was widely read but was also criticized for its perceived licentiousness and disregard for class barriers.
ellauri014.html on line 129: Uusissa vermeissään Pamela on niin keimeä ettei herra B ole sitä tuntevinaan, on luulevinaan joxkux hälläkäx ja pussaa suulle sitä. Herra B on rauhantuomari, voi lähettää Pamelan vankilaan ihan tosta vaan. Aika paxua. Vahvemman oikeus taas kerran. Muunlaista ei olekaan. Nyze taas nähdään, kun persumaiset suomalaiset tuomizee isisnaiset huutoäänestyxellä netissä. Kovimmin huutava on oikeassa.
ellauri014.html on line 137: Nyt huomaan yhden ällistyttävän jutun: Richardson on humoristinen. Niin juuri! Siinä on Goldsmithin, Sternen, Fieldingin ja Thackerayn tapaista, vaikka vaimeampaa huumoria. Pamela izekään ei suhtaudu izeensä rusoomaisen vakavalla lärvällä, vaan huomaa nolojen tilanteiden huvittavat puolet. Tää on hiton paljon parempi romaani kuin Julie.
ellauri014.html on line 166: Ennen kaikkea se oli rotinkainen nousukas, joka pyrki osaltansa tienaamaan siirtomaiden ja teollisuuden seurauxena alkaneesta aateliston rappiosta ja rupusakin noususta. Lähti apinoimaan 1740 ilmestynyttä britti bestselleriä, Richardsonin kirjeromaania Pamela piukkapeppua. Sama idis, päähineet vaan toisinpäin. Koitti päästä ansaizemaan izekin kuten vaurastunut kolleega, ja ansaitsikin, ainakin sai paljon nimeä, ja peppua. Tätä oli samaan aikaan paljon liikkeellä. Vrt Fieldingin Shamela, ja Joseph Andrews 1742, jonka olen lukenutkin. Se oli sentään vähän hauskempi, vaikkei mikään kuoliaaksinaurattaja sekään. Sveitsari oli kakskyt vuotta briteistä jäljessä.
ellauri014.html on line 177: Iskä jäi kiinni salamezästyxestä. Kaksoisnelisti uus hani alla karkuun poliisia Nyoniin, jätti pojat Doran ja kaksoislanko Gabrielin niskoille.
ellauri014.html on line 199: Tutustu Pariisissa yhtä köyhään Dideroohon. Diderot oli pieni ruipelo, boheemi veitsisepän poika, jonka iskä hylkäsi kun ei mennyt lukee papiksi, lakia, tai lääkäriksi. Varmaan oli aina komeen Rousseaun hintelämpi sivuvaunu. Yhtä vihattu, ei yhtä ihailtu. Naiset ei kuumu tietosanoista. Croyez-moi, je le sais.
ellauri014.html on line 272:Koitan tässä kertoa mitä Julie-kirjassa oikeen tapahtuu. Tai ei oikeestaan kiinnosta sen juoni, eikä siinä olekaan kummoistakaan juonta sen enempää kuin uudemmissakaan saippuaopperoissa tai izehoitokirjoissa, samanlaista suoltoa tyyliin kuinkas sitten kävikään. Tales to thrill striped-ass baboons. (Sen nimistä lehteä luki Fabulous Freak Brothersin stetsonpäinen kaveri 70-luvun underground-sarjixessa.)
ellauri014.html on line 290:Comme eine amenda astuziosamente avoide
ellauri014.html on line 295: EURO: Meine Presidentesse des Republiqua, meine Reine des konigrikko! If tu make mich eine amenda, ich zal suicidio committe, de haleina retenente una hora durante! Ich zal por tich die in estoi foreigno pias,porque no can vive if tu esse mit mich gefacheerd!
ellauri014.html on line 297: (Euro commenza de haleina te retiene. Eura lui take la kopf in seine handes mucho emouved)
ellauri014.html on line 311: Rusakko vanha nyhtänköljä neuvoi vonkauskonsteja jo esipuheessa. Ei riitä vaan toistaa anna anna, mä haluuuuun. Pitää vuorotellen kuumentaa ja jäähdyttää, ikäänkuin nyiskellä pilkkiä pokan nenän edessä, kehua vuorotellen sitä ja izeään, jotta pysyy mielenkiintosena.
ellauri014.html on line 316: Kohta saa Väiski naputella alasinta, panna piika pikkaraista suurella sukunuijalla. Kotiope on ize oman onnensa seppo. Jos Julialle käy siinä huonosti, se on voi.
ellauri014.html on line 348: Julie ja pröö on kuin 2 dinosaurusta. Niillä on toinen sydän takapuolessa ja pienet kakkosaivot vieressä, jotka aika izenäisesti tekee päätökset peräpuolen puolesta. Siitä sydämestä tai sen puutteesta ne jaksaa japittaa kuusisataa sivua. Siis Rusakko jaksaa saarnata eri naamareista. Vaikee uskoa et tätä opusta lainattiin kirjastoista tuntitaksalla. Varmaan panokohdat oli helppo tunnistaa kirjan reunasta. Tuhansien peukaloiden mustaamat. Niit on kaks (2).
ellauri014.html on line 357: Schweizintörö laittaa Juulian ite sanomaan et naiset on tyhmempiä kuin miehet. Helvetian taliaivo. Tätä samaa on äijät hokeneet maailman sivu, ja takoneet sen perille nyrkillä. Nyt kun nyrkistä ei enää ole kuin niille kyllikiksi, kiitos koneiden, nähdään esim koulumenestyksestä kummassa jalassa kenkä itse asiassa on. Taivaan isä kai sen alotti, Milton jatkoi, eli panee naisten lyttäyksen naisten omaan suuhun. Uskoohan ne sen kun kyllin nuijitaan eikä päästetä niitä miesten taloon oppimaan.
ellauri014.html on line 364: Joo sitä se oli sano äite ja vei tikun päässä pihalle. Pedagogisen ulvahduxen jälkeen palataan petipainiin tosimielessä. Julkku antaa Pröölle puistikossa yllättäen muiskun! Pröö jäykistyy, Julle ize pyörtyy. Melkoisen kovaa leikkiä, sanoisi Eino Poudiainen.
ellauri014.html on line 390: Pröö bunkkaa nyt joen vastarannalla rumassa läävässä, näkee Julialle, runkkaa mut ei saa koskea, vaan tumppua. On talvi, kuiva tuuli vinkuu nurkissa, Pröö laukkaa hurjana pitkin kallioita, kivistä rantaa, sydäntä kivistää, harkizee jo kylmäkoskea. Väliin se kyynelehtii, väliin ärisee ja karjuu kuin leijona. Hormonit hyrisee ja mieliala heittelee.
ellauri014.html on line 429: Kuten teeveen saippuoissa marssitetaan kuvaan uusi henkilö. Kumma kyllä se ei ole se vanha aseveikko vielä, vaan filosofisempi sparreri, kummallinen lordi Edward Bomston. Kaheksannentoista vuosisadan lordi Byron mannermaan kiertueella, tai pikemminkin ehkä lordi Russell, filosofisempi väpelö, tai väpelömpi filosofi. Se on kuin Fast Shown skezin hinttari maanomistaja, Pröö sen vastahakoisempi lammaspaimen. (Nimet vaan on vaihtuneet. Ks. Wikipedia.)
ellauri014.html on line 456: Juuliasta tää on vaan liikuttavaa. Isien ei kuulu pyytää anteeksi, vaan antaa. Eihän jumalakaan koskaan pyydä anteeksi. Siksi Douglas Adamsin jumalan viimeiset sanat ihmisille naurattaa: We apologize for the inconvenience.
ellauri014.html on line 485: Austenin jotkut sankarittaret otti vanhan hienon herran. Elizabeth Bennet sai lottovoiton, se kesytti tumman, tuhman ja rikkaan lopulta kiltiksi. Vanhan ja hienon se saa siitä sitten lopuksi, kun on itsekin vanha hieno, ja niistä tulee dekkareita. Varo ottamasta liian vanhaa, voi tulla ei-toivottua vaipanvaihtoa.
ellauri014.html on line 493: Joka tapauxessa poikaystäviä in spe on monta sitä palvomassa ihan lääpällään, ei tarvize kuin plokata. Tää on tosi tärkeetä, sillä tässä on hyvän naisten kirjan juonen ydinkysymys: kenet valita? Tumma komea ja tuhma, vai kiltimpi ja siksi vähän tylsempi vaalea, mutta rikas? Vaiko se vanhempi hieno herra joka ymmärtää? Että osaa olla vaikeaa.
ellauri014.html on line 529: Noin kolmannes on Juliesta puurrettu. Alkaa tosissaan rassata noi ooht ja aaht, vitun maneerit joilla Janne-Jaakko razastaa. Onkohan sillä yhtään omaa ajatusta tai henkilökohtaista kokemusta koko kirjassa? Ei se ainakaan tähän asti ole niitä kertonut. Ihan pelkillä klisheillä mennään. Ei tää oo muuta kuin jonkun alppimaan tuppukylän pojan tuhnuista filosofiaa. Sellaista jota syntyy jos pesee säännöllisesti talon seinätkin ulkoota vesiletkulla. Sa mère etoit un hamstre et son père puoit aux baies de sureau.
ellauri014.html on line 536: Tedin Pariisin kirjeissä on vähän enemmän sisältöä ja vähemmän voihkinaa. Kyllä tulee Kani ja sen hippikiekasut etsimättä mieleen noista ah ma kuolen -intermezzoista. Ah kunpa ne vaimentuisi pikaisesti nollaan.
ellauri014.html on line 538: Pariisin muistelmat on selkeesti ize koettuja, vaikka idea on kopsittu Muraltilta. Tedistä on tylsää kun se ei tajua sosieteetin sisäpiirin läppiä, eikä se tykkää vizeistä yhtään muutenkaan. On tylsää kun ei puhuta koko ajan siitä izestä, Jullen luona oli paljon kivempaa.
ellauri014.html on line 562: Julkku vastaa ylpeästi, ei sattunut. En yhtään suuttunut, tuli vaan paha mieli sun izes puolesta. Haukkuu Pröön kuitenkin aivan lyttyyn, solvaa pelimiehexi. Itte asiassa Pröö oli ollut paskiainen jo pitkän aikaa. Peli seis, takaisin ruutuun yksi. Justiinan kaulin heilahtaa. Et saa enää leikkiä mun ikäisten kaa, hae fiksumpaa seuraa muista keski-ikäisistä kaaleista. (No ne huorathan kai oli vaihdevuosissa?)
ellauri014.html on line 583: Leppynyt rouva Dorka lähettelee Pröölle lohdutuxia. Ei se ollukkaan pelkästään sun vika että anoppi delppasi, sehän oli ennestään jo kipee. Sitäpaizi Jullen isä oli ilkimys, petti sitä nuorena ja potki vanhana. Pitkä potkupalloura on ollut tällä Kaitsu Pahlmanilla. Banaanipotku naisten nivusiin on sen bravuuri.
ellauri014.html on line 593: Rokon mukana meni Jullen panohalut. Sai rokotuxen. Rouva Dorka ilmoittaa: Juulia on nyt rouva Wolmari. Sulla ei oo enää panopuuta, on enintään kaveri. Rouva Wolmari jatkaa samaa virttä: rakastan sua Pröö mutten anna sulle, vaan nain isän osoittamaa puolisoa. Mut sydän jää sulle Pröö, revi siitä läppää. Kassit voit jättää eteiseen kuin Tero ja Esa, tai Abelard, ne on nyt joutavat. Jos lähtee ilman tarzanhuutoa.
ellauri014.html on line 597: Siltä varalta et se jäis lukijalta hoxaamatta, Rousseau selittää kirjan avainpointin vielä kerran jaxon XX alaviitteessä. Se on tää: ei siinä tunteet auta jos tekee jotain säädytöntä, pitää rukata säätysuhteet jetsulleen kuin sveiziläinen käkikello, sit vasta pelittää. Taas meemilaaksoon, tässä pikakelaus:
ellauri014.html on line 608: Täs mittelee sapeleita meemibonanza ja spermapaketti, ei niillä ole yhteistä mittapuuta.
ellauri014.html on line 610: Aatelus velvoittaa: Julle valizee meemit, antaa perää Wolmarille, mut vetkuttaa sevverran ettei suostu naimaan Wolmaria ilman Prööltä vaadittavaa kuittia, minkä Pröö paronin käskystä allekirjoittaa. Tie on siis selvä aseveikolle.
ellauri014.html on line 627:Paksuinta on et just niin kuin ei pitänyt JJ toimi ize, siitti 4-5 au-lasta leipäsuden kaa ja dumppas ne samantien nunnille tai kunnalle, niitä ei jälkeenpäin ees voitu löytää. Hyvä puhumaan, paha pappi mulkero. Tästä heimoveli Voltaire sille vittuili. Mut sehän oli ihan eri asia, tässä on nyt puhe hyveellisten naisten moraalista, ei musta, tää on filosofiaa. Setämiespisteet kilahti tappiin, pajatso tyhjeni. Törkee 2-naamainen Casanova kehtaa vielä sanoa:
ellauri014.html on line 633: Selasin nopeesti loppuun. Julkku saadaan hengiltä loppuvizeissä. Pröö, Wolmari ja niiden lapset jää suremaan. Ei tästä tule nähtävästi lasta eikä paskaakaan. (Mut täähän onkin Roope-enon tuotantoa, peukaloisten käsikirja, sitä oli kaikki ensimmäiset romaanit.)
ellauri014.html on line 662: Jutkut tappo pakanoita naapureitaan sikana, Mooses ize mukaanlukien; roistoja saa mestata; langenneita naisia pitääkin kivittää hengiltä terävillä kivillä ja soratuuteilla. Oma vika, pikku sika.
ellauri014.html on line 666: Mihis tässä sijoittuu izemurha? Pröö väittää että raamattu ei ota kantaa, izensä nirhaamisen kielto on kirkkoiskäraadin lisäys. Stoalaisia se ei vaivannut.
ellauri014.html on line 668:Tee se ize jäbä
ellauri014.html on line 670: Tää idea et izari on syntiä, ja izaristit pelkureita tai rikollisia, on ikivanha. Se on moraalia omimmillaan. Muut tahtoo, siis sun täytyy. Sen verranhan siinä on perää, että itsensänitistäjä pelkää elämää tai ei kestä sitä, mut usein sillä on siihen hyvä syy, ainaski parempi kuin jälkiviisailla vierestä vekuttajilla.
ellauri014.html on line 680:Esimerkkejä hölmöistä izemurhista
ellauri014.html on line 685: Cato nuorempi, kuten ilmeni kai jostain näytelmästä jonka kerran lukaisin, (se oli varmaan Addisonin samanniminen vuohenmäkätys, tai size oli Shakea), teki aika kädettömän seppukun, kun ei antanut sen ylpeys myöten antautua Caesarille kun Tony hävisi. Tunaroi miekan kanssa niin että sukulaiset hankki lääkärin jo sitä paikkaamaan, mut sit se päättäväisesti repi omat suolet ulos haavasta. Se tepsi. Suht tyylitöntä, mut tehokasta. Ei tarttenu kuunnella Juliuksen naurua. Must toi oli tosi typerää.
ellauri014.html on line 689: Toinen esimerkki turhista izemurhista oli norjalaisen kenraali Fleischerin tapaus. Se vaan kärmistyi kun ei päässyt karkuunlähteneiden norjalaisten keulamiehexi, vaan lähetettiin jonnekin peräpöhkölään kouluttajaxi. Harmitti ja hävetti niin hiivatusti. Et ei kun leukakiikkuun vaan. No kyllä mullakin se ajatus kävi mielessä useamminkin kuin kerran Kouvolan reissuilla. Kymijoen sillalla, ja siinä isossa kallioleikkauxessa Porvoon lähellä. Tosta kun kääntäis rattia niin se olis siinä. En sitten kääntänyt.
ellauri014.html on line 700: Julle maxaa takaisin kehumalla Wollea. Wolle on lähes viisikymppinen mut käyttämättömänä hyvin säilynyt, pohjoismaisen oloinen kiltti pikku kylmiö, varmaan harppisaku, hiljaisempi versio Kimmo Koskenniemestä, yhtä besserwisseri. Yhtä armoitettu humoristi myös. Julle ei ehkä ole juuri onnen kukkuloilla, mut ainakin on niillä pätäkkää, talouspuoli kunnossa. Samaa ei voi sanoa kotiopesta. Julle detaljoi tarkasti tätä aineellista onnea. Wolmarilla riittää muonaa rrunsaasti omille joukoille, plus muru rikkaan pöydältä kerjäläisille. Tää on tärkeää, sillä JJ on veteraani kuokkija, ammattiparasiitti, usein nähty ilmainen ruokavieras paremmissa perheissä. Alaviitteessä se valittaa piheistä isännistä, jotka tarjoo murua vasta iltapäivällä, nähtyään ettei sveizari muuten lähde kulumallakaan. Rusakko muuten nakersi viimeisen porkkanansa sellaisilla ilmaiskesteillä. Sai slaagin kesken ylensyöntiä.
ellauri014.html on line 704: Julle ja Wolmar yhteen soppii, kaxi puolikasta on yhtä kuin yx kokonainen sielu. Woku ymmärryxenä ja Riku-oops-Juku tahtona. Juku on nähtävästi aika vittuuntunut Pröölle, kert se sanoo et vaik se sais nyt valita, se ei haluiskaan naida Pröötä, vaan nimenomaan Wokua. Eikä Pröön kanzi jäädä jonoon odottamaan: jos Woku kuolee ensixi, Julle uhkaa jäädä leskexi.
ellauri014.html on line 710: Intialainen vanha viidakon sananlasku elefanteista ja kilpikonnista, josta Russell väänsi lystikästä kaskua, esiintyy jo Julkussa, jakeessa 3:20. Alzheimerin hyydyttämän Pratchettin kiekkomaailma lähti siitä liikenteeseen.
ellauri014.html on line 714: Ted nojautuu nyt Ralphiin, tai toisin päin, jompsin kumpsin humpat jatkuu Lontoossa, junailun merkeissä. Nyt kun Julkku ei enää ole kuulolla, Pröö haaveilee harakirista uskolliselle Ralphille. Mainizee tässä yhteydessä seitsemäntoistasataaluvun Wertherin, nimittäin Johan Robeckin (se oli kyllä vanhempi kuin Werther, mutta aiheutti vähän samanlaisen izemurhatrendin.)
ellauri014.html on line 721: Ralphin miälest eutanasia on ok, jos on pipi kipä, mut ei masixena tehty izari, koska se voi parantua. Ryhdistäydy Ted, ota izeäsi niskasta, kääri hihat, lakkaa paapomasta izeäsi. Kylä lähtee!
ellauri014.html on line 725: Tää on ihan avainkysymys. Yx meitä järjettömämpien luontokappaleitten parhaita puolia on se, et ne ajattelee aika vähän izeään. Monet ei edes tunnista izeänsä peilistä. Ohje ei siis kuulu: kazo izeäsi peiliin, vaan just päinvastoin, paa jo nyt se peili pois, kazo muita. Calle ei kazonut izeään kulkiessaan peilin ohi. Se on kyllä liioittelua, saa kai sitä sentään vilkasta et onx mun tukka hyvin, ettei tarvi Callen tiuskasta: kampaa tukkasi!
ellauri014.html on line 735: Hilpeän harakiriharangin rangaistuxena Ralph tuomizee Ted ressun huvimatkalle maailman ynsäri, kai että saadaan jäbä kolmex vuodex pois stalkkaamasta Jullea. Huom Ted ilmeisesti elelee aatelisen kustannuxella, sen sylikoirana, pikku lemmikkinä, ilopoikana. Tästä oli Russulla omakohtaista kokemusta.
ellauri014.html on line 743: Aika kuluu, vuodet vierivät. Oisko kuutisen vuotta mennyt Tedin lähdöstä, eli Julle on noin 25. Se valittaa Clairelle (27) et nuoruus alkaa olla ohize. Mäkin muistan kazoneeni 20-vuotiaana kättäni Merikadun lastenhuoneen vessassa: kauheaa, mulla on jo ryppyjä! Ullanlinnan Dorian Gray. 67-vuotiaana naurattais, ellei sattuis.
ellauri014.html on line 755: Alaviitteessä JJ oudosti vittuilee vielä Clairelle, omalle kexinnölleen, et se on moukkamainen sveizitär, joka tahkoo vizejä ihan vaan saadaxensa läpyjä. R. ei ole mikään keveen tyylin ystävä. Syvällä se ui syntilastissa. Cunnon Calvinisti happamessa ranskankermakastikkeessa. Ehkä se Clairen kautta kuittailee joillekin tutuille, niille jotka nauroi sille eikä antaneet.
ellauri014.html on line 757: Ted palaa meriltä toivottavasti miehistyneenä tai ainakin ahavoituneena. Rusakko joka ei kai ize ole käynyt Englantia pitemmällä, kertoo kauheita silminnäkijän kertomuxia maan ääristä, kuvaa kolonialismin hirmutöitä, mut päästää joukkoon izekin rasistista textiä. Eritoten sättii kiinalaisia. Varmaan ovelasti petkuttaneet Rusoota porsliinikaupassa, myöneet kenties potan ming-vaasina. Orjakauppiaat on pahoja, britit hyviä. Höh, samaa porukkaa, olihan briteilläkin kaikkialla orjia, ja jenkeillä. Sit vasta lopettivat kun eivät enää tarvinneet, teollisuustyöläiset tuli halvemmaxi. Britti ei pelkää muuta kuin nälkää ja ikävystymistä. Semmoinen oli varmaan Rusoo izekin, ainakin se luuli niin, oli aina aatelisten ruokapöydässä ensimmäisenä. Vaikka pelkäsi se myös Mamania.
ellauri014.html on line 759: Wolmar on nyt perillä Tedin käynnistä Jullen kaikkein pyhimmässä. Se ei ole olevinaan moxiskaan, sehän on fiktiivinen henkilö. Pröö (nyt taas tällä nimellä) kuzutaan Wolmarien luo vieraisille. Se jännittää ihan hirveesti, mut hyvinhän se menee, kaikki on tosi joviaaleja. Se saa huoneen ihan Mme Wolmarin seinänaapurina. Julle on vähän pulskempi muttei juuri rumempi, eikä isorokkokaan näy niin et sen huomais, paitsi ihan läheltä.
ellauri014.html on line 765: Ted raportoi paratiisin meiningistä Ralphille ihan sivukaupalla. Tää ei ole mikään kirje, tää on tilanhoito-opas. Nyt eletään kuin sveiziläinen Robinsonin perhe kaikki yhessä kädestä suuhun, omin käsin onneen, kaikki on siistiä ja käytännöllistä, ei liika hienoa. Kukot kiekuu, kanat kaakattaa. Wolmarilla on tuottavuudesta ihan väärä käsitys, se luulee että maa tuottaa sitä enemmän mitä on väkeä ja suita syömässä. Ikävä ylläri on sillä edessä.
ellauri014.html on line 783: Aalto-yliopiston insinöörit ja taideväki pysyy erillään, koska ne on luonnostaan ihan erilaisia. Miehet tykkää matikasta ja mezästää, naiset ei; naiset mielixeen siivoaa, kokkaa ja hoitaa lapsia, miehet ei. Näin se kuuluu mennä, näin se on aina ollut ja tulee herran tähden olemaan, taivaankin isä haluaa sen näin. Naisenkelit imuroivat sielläkin pyhäin miesten hoivakotia.
ellauri014.html on line 791: Russel sanoi että Rusoo oli protonazi, ja niin se onkin, ihan arbeit macht frei luokan rippileirimeininkiä on talonpito Jullen ja Wollen huushollissa.
ellauri014.html on line 792: Julle tykkää tanssahdella rotinkaisten joukossa, tanssi on viatonta huvia sen mielestä, koska se ize tykkää siitä. Ei rengit pääse koittaa piikaa sieltä (toisin kuin ammoin Pröö) kun kollegat kattoo päältä vieressä. Vain pinnasta vähän tunnustelevat ja kädettä tökkivät tietääxeen onko tavara tuoretta.
ellauri014.html on line 799: Yhtä hyvin ja paremmin voi sanoa et hajoita ja hallize on kusetusta.
ellauri014.html on line 803: Kaikkein onnellisin otus maailmassa on kohtuuvauras porvarillinen pater familias. Se hallizee perhettään kuin hyvä jumala, kaikki rakastaa sitä ja pelkää samalla, sillä on siis oikeata auktoriteettia.
ellauri014.html on line 822: Mut ei. Pröö käy Wollen avaimella yxixensä pöheikköretkellä, ajattelee vaan säädyllistä Julkusta, pitää izeänsä kiinni niskasta, saa siitä ize tyydytystä ilman Julkkua.
ellauri014.html on line 825: Julle jatkaa vaihteex narratiivia, kun siirrytään taas sukupuoliasiaan. Seuravana päivänä Wolle pitkävihaisena vie vanhat heilat samaan mezikköön, josta koko hölmöily lähti liikenteeseen, virnistellen observoi niiden ilmeitä: toinen punastelee, toinen kalpenee. Nyze kertoo (siis Kimmo, istuksien niiden välissä, varmuuden vuoxi) eze olikin observoinu niiden bylsintää jo ennen naimakauppoja. Se on todella Kimmo Koskenniemi luokan havainnoiva viilipytty, joka lievästi ihastui Julleen ja halus siitä omaishoitajan, vaikka vähän käytetynkin.
ellauri014.html on line 830: Kenties Wolmari ei ole enää aktiivinupseeri, vaan reservissä. Se tykkää tarkkailla muita, ei paljon puhu, sanoo vielä vähemmän. Varmaan toimis mieluusti takapäivystäjänä kun kotiope panis parastaan, siis Juliaa. Kazois päältä, kun Pröö höyleskelis huolella reikää sveitsinjuustoon liereällä juustohöylällä, tikkais väliin takakautta siksakkia kuin sveitsiläisellä Bernina-ompelukoneella. Wolmar nojatuolissa hetkuttaisi löysää letkua toivorikkaana ilman toivoa. Sellaisiakin heppuleita on, kuulemma.
ellauri014.html on line 832: Mutta kiirehdin nyt asioiden edelle. Kazotaan ensin tämä tilanne, sanon kuin Anssi Kukkonen jääkiekko-ottelussa. Wolle panee heilat pussaamaan vanhalla rikospaikalla, ja voi, kuten saattoi arvata, se ei tunnu Juuliasta enää miltään, vaan ylähuuli kastuu. Pyhä paikka on nyt pilattu, sanoo Woku pahanilkisenä.
ellauri014.html on line 834: Kimmo-doppelgänger Wollen taivaanisämäinen vittuilu vaan pahenee, koettelee vaan ei hylkää herra. Se lähtee käymään paronien linnaan viikoksi, jättää heilat omiin hoteisiina, uhittele niitä, ettehän nyt te hyvixet toki ala sillä aikaa nussimaan! vähän kyllä uhkaileekin lähtiessään. Haukkaakohan ne paratiisiomenaa, ja potkiikohan jehova ne sitten pihalle? Toistaakohan raamatun historia izeään, jää lukijamme jännäämään.
ellauri014.html on line 847: Rouva Wolmar kuittaa lyhkäsesti herra miehelleen: hyvin meni, en antanut, Pröö ei saanut muuta kuin lämmintä kättä, ei tarvize sun suuttua.
ellauri014.html on line 850: Mutta voi! nousee vihuri ihankuin Jeesuxelle Genesaretin järvellä, meinataan hukkua, usko menee, mutta Julle pyyhkielee miesten ozia ja tarjoo viinistä tehtyä vesimehua (etteivät mene juovukkeeseen), ja ihme tapahtuu, jaxetaan soutaa rannalle. Siellä syödään eväät. Kaloja ei ole yhtä paljon kuin Jeesuxella, koska Julle oli käskenyt armahtaa saaliskalat, arvaa että soutajia vähän vitutti. Mut Julle osoittaa taas suuruutensa, syö vaan ihan pikkuriikkisen (vaikka se tykkää tosi tosi paljon taimenesta), jotta lakeijoillekin riittää murunen.
ellauri014.html on line 852: Lounaan jälkeen Pröö lähtee vartavasten kävelylle kahestaan Jullen kanssa paikkaan, missä sillä oli tapana stalkata Juliaa kaukoputkella huusimatkalla, raapustaa rantakallioon tuhat kertaa "Julia", tai "Julia + Pröö", lukea sen kirjeitä ja vetää käteen. Se näyttää jäljet Julialle, joka voi pahoin (ei ihme). Lähdetään takaisin rantaan, vizi ei tärpännyt tämäkään kikka. Nyt on Pröö niin pahoillaan, että meinaa hypätä järveen, mut tyytyy menemään vaan kokkaan itkemään. Kun päästää kotiin nähdään, että Juliakin on vetistellyt veneen perässä. Olkoon tää laitimmainen kerta tätä, termentää Julle. Oliskin.
ellauri014.html on line 860: Viides tuotantokausi. Ted on nyt kolmekymmentä, serkukset vanhanpiian iässä, mutta onnex rouvia. Ralph on matkalla Namulandiaan. Ralph moittii Tediä pehmyexi, sen pitäis olla kovana kuin porkkana, ja yhtä tarkkana. Se kirjoittaa Tedille: nyt on korkea aika sun miehistyä ja mennä izeesi (ei Julkkuun eikä edes muhun), kert et Julkun mekon alle pääse millään ilveellä. Peukaloliisan ohje: "seuraa sydäntäs vaan!" toimii ainoastaan jos sydän ei ole ihan bäng bäng typerä. Kuten sulla, on pakko sanoa.
ellauri014.html on line 862: Rusoo sanoo alaviitteessä tunteneensa vaan yhen suuren filosofin, geneveläisen (ei, se ei ollut Voltaire, näähän jäbät ei voineet sietää toisiaan): tuiki tuntematon Geneven kirjastonhoitaja Firmin Abauzit, 9. vuosisadan mamu, abu Zaid tms alunperin, vaikka kahexan vuosisadan aikana kai joltistenkin kotoutunut.
ellauri014.html on line 863: Abauzitiin peilailee izeään Vätys V. Vätys. On jaloa olla keskinkertainen kun ainesta olis parempaan. Newtonin kustannustoimittajana korjaili sen virheitä. Jätti tuskin jälkipolviin jälkiä, koska sen perilliset piti sitä kerettiläisenä ja pani polttaen sen prujut. Thatz about it, sen enempää ei siitä tiedetä. Tää Julkun alaviite teki siitä pienen julkun.
ellauri014.html on line 876: Porvarimoraalin 2 onnen avainta: älä riko lakia, äläkä kärsi epämukavuutta, riittävät Julkerosta pitkälle, niin Rusakostakin. Lisäxi tulee sitten charity: onnen murusia laupiaasti köyhille kuin huvipuiston tipusille. Se maxaa izensä hyvänä mielenä.
ellauri014.html on line 878: Onnex onnex se on sveiziläinen. Sveizissä ja Norjassa on naisilla paras olla, kertoo tutkimus. Ehkä ei ihan tasa-arvoista, mutta rikkain elämä. Näistä maista ei puutu massia eikä maahanmuuttajat ole röyhkeitä.
ellauri014.html on line 885: Jullen pääpyrkimys on säilyttää säätyjen status quo ja jarruttaa maaltamuuttoa. Patakonservatiivi Sveizin ja Suomen keskustan mallia on Rusakko, virstojen päässä vallankumouxellisesta. Sveiziläistä romantiikkaa mankeloiduissa lakanoissa pyyhe pyllyn alla. Vitun nazi, kuten totes Russell aikanaan.
ellauri014.html on line 887: Itse asiassa se on pahempi kuin nazi, se on keskiaikainen feodaalirouva. Säätykiertokaan ei ole tarpeen, ei ole fiksua lykkiä koulutielle köyhiä, olkoonkin fiksuja. Valistus ei ole rotinkaista varten. Maalaistolloista 99% eksyy kaupungissa, ja palaa takas maalle varastelemaan ja kerjäämään. Lopuista (paitsi ehkä yhdestä ilmiömäisen kunnollisesta promillesta, jolla silläkin oisi takuulla lepposampaa kuokan varressa) tulee äkkirikkaita kelmejä, jotka keulii vanhaa aatelia lakatuilla vaunuillaan. Eto laskelma, linnanrouvaan exceli.
ellauri014.html on line 907: Vittu et Rusakko jaksaa olla sveitsiläinen. Pahempi kuin sakemanni, varsinainen nazi. Ordnung muss sein, kannat yhdessä ja käsi lipassa. Velvollisuuksien täyttäminen on onnen täyteyttä. Herrat, lakeijat ja narrit on tyytyväiset rooliinsa, jokainen tietää paikkansa eikä muita kadehdita. Tää on keskiluokan taivas. Vahinko että nimenomaan keskiluokkaa eio koskaan tyytyväinen. Niiden just on pakko päästä eteenpäin: yläluokan Mount Everestille on kiivettävä, koska se on siinä. Sori Rusakko, huti tuli, kai koska Darwin ei ollut vielä syntynyt. Köyhäinapu on kyllä hyvä tikki, kyykyttämällä saa hyvän yliotteen rotinkaisista.
ellauri014.html on line 909: Oikeestaan Wolmari on aika trendikäs ekofarmari, hoitaa tonttiansa itse (ziljoonan taksvärkkärin ja loisen avulla kylläkin), ja tekee mökkinaapurien kanssa vaihtareita, ei käy agrimarketissa eikä prismassa. Tää on suljettu kierto, ilman suuta ja ja peräreikää selvitään. Sitäpaizi se on kivaa, se sanoo kuin paraskin Kimmo Koskenniemi. Kirkkosetä Akustin nuotit tästä tunnistaa, nää on kuin jotain Amisheja. Säälix käy lapsiparkoja, jotka lyttääntyvät tässä myllyssä.
ellauri014.html on line 913: Julle on Wolmarilta oppinut säästelemään vähän kaikessa, se ei enää juo kahvia, koska se on kallista, ja se maistuu sitä paremmalta mitä vähemmän sitä saa. Sama pätee varmaan Wollen kullista. Parooni ja Wolle saavat herkutella pullollisella jälkiruokaviiniä joka hizin aterian jälkeen. Julle pullottaa nekin kotiviinistä ja panee hienon nimiset etiketit päälle. Vähän sellaista schweiziläistä säästäväisyyttä, tarkan markan vieraanvaraisuutta.
ellauri014.html on line 917: Jullen kaverit: maalaistollot, upseerit evp, emerituskauppiaat, lasten kavereiden vanhemmat. Wollen kamuina on vielä joitain höynähtäneitä gentlemannifarmareita, sen entisiä humputteluveikkoja. Mökkinaapureina on hauskoja originelleja tai nöyriä ihailijoita. Kiltistippä Julle kestizee maalaisäijiä, nyrkkiin haukotellen kuuntelee niiden puisevia juttuja. Tähän käsittelyyn huolitaan vain vanhoja rupuja, ettei muiden rotinkaisten ala käydä kateeksi. Julle antaa vielä lasten ojentaa äijälle (niin, ne on aina äijiä, perheenpäitä) jonkun pieleen menneen käsityön emännälle kotiin vietäväxi. Kotona vanhus kertaa koko jännän vierailun ja koko perhe yhteen ääneen siunaa herrasväkeä. Vertaa La Republica 200 vuotta myöhemmin.
ellauri014.html on line 919: Tää takas luontoon scheisse on varmaan jälleen muodissa myös sixi, että ollaan taas ajauduttu samanlaisiin tolkuttoman suuriin tuloeroihin, kiitos teollisuuden automatisaation ja keskiluokan rappion. Rikkaiden todellisuus on taas kerran eristynyt patraskin arjesta, joka alkaa sit vähitellen kuulostaa jopa kiintoisalta. Hesarin tv-palsturi tänään sano et se kazoo tosi-tvtä vaan nähdäkseen miten se toinen puoli elelee. Nyt olis vallankumous taas kerran paikallaan, päästäisiin taas joxkin aikaa eroon sellasista eriarvoisuuden lieveilmiöistä kuin Rousseauta apinoivat herrasmiesmaanviljelijät.
ellauri014.html on line 932: Pröö ihmetteli mix Julkun lapset oli kuuliaisia kuin Vilijonkan pentue. Se selitetään nyt. Muistettakoon, että Rusoo ize ei koskaan nähnyt lapsiansa uhmaiässä, saati kasvattanut niitä. Omat kakaransa se heitti hemmettiin heti synnytyxen jälkeen, ja nyt on olevinaan expertti.
ellauri014.html on line 961: Ortodoxit ei myöskään palvo yhtä paljon neizyt Maariaa, se ei niistä enää P. Hengen kengityxen jälkeen ollut neizykäinen. Paavilaiset pyytää olla ei mieltä. Sakramenttejä on kilpaveikoilla myös erilaisia. Ja ortodoxipapilla saa olla perhettä. Bylsinnän ja ehkäisyn suhteen ne on sallivampia. No nää erot voi jo kuumottaakin Julkkua. Ainakin ne varmaan kiehtoo Pröötä.
ellauri014.html on line 964: Eikä ole paavin palvojat Wolmarista yhtään parempia kuin pomiloijat. Katoliset papit salaa hehettävät izekin. Munkit hohottavat rumasti oluttuopin ääressä. Ne on nippu huijareita, ehkä noin kolmea hyväuskoista houkkaa vaille kaikki.
ellauri014.html on line 966: Julle ois kärkäs uskomaan mitä schweizin papit käskevät, mut ei aina oikeen luota izeensä. Tuntuu joteskin kuivalta sieltä, ei ole olo tarpeex hartaan heltynyt ja mystinen. Ei oo pumppu kisakunnossa eikä pönttö tarvittavan tyhjä.
ellauri014.html on line 974: Julie ja Pröö hyökkää ateistin kimppuun kuin femmalaisten rukousvartio. Pröö koittaa perustella miten jumala voi luoda isomman kiven kuin se jaxaa kantaa. Julia pyllistelee työhuoneen lattialla kädet kyynärpäitä myöten ristissä roiskuttaen kyyneleitä, vaan mikään ei tehoa. Nyt on kuzuttava vahvistuksia, loordi kehiin Flanderin sotakentältä. Onhan hienompaa pelastaa yxi sukulaissielu kadotuxelta kuin tappaa kokonainen komppania ranskalaisia.
ellauri014.html on line 986: Kazotaan maalaismaisemaa ja ymmärretään selvästi, kuinka onnellista porukkaa me ollaankaan, kun täällä saadaan päivät pitkät raahustaa. F.E. Sillanpää jää maalaisliittolaisuudessa toisexi, Santeri Alkiosta puhumattakaan. Takasin luontoon, tikanpoika Pröö huoahtaa, kun se turhaan haaveilee patriarkan paikasta.
ellauri014.html on line 998: Joku kummallinen episodi jää tässä kohtaa kertomatta. Ted raportoi Claire-serkulle että loordi nouti sen (Tedin) mukaan Rooman matkalle, sillä on muka joku intermezzo siellä menossa, jonkun naisystävän kanssa ilmeisesti, ei kerrota.
ellauri014.html on line 1015: Julle kauppaa Pröötä Clairelle kuin mustalainen autoa. Vähän käytetty, ei paljon ajettu, ollut vaan yhellä omistajalla, huoltokirjat tallella, hyvät kumit, annan talvirenkaat kaupanpäälliseksi. Eihän se mikään mersu oo, tai range rooveri, mut ihan pätevä kauppakassi kuiteskin, ei ruostetta ja siisti sisältä. Äskettäin kazastettu, läpitte meni heittämällä. Tutunkauppaa lähes ilmatteeksi, jokos tehdään luovari? Julie voi toimia puheloisena jos Clairea nolottaa. Tähän parituxeen päättyy tuotantokausi viisi. Lukuunottamatta täysin turhanpäiväistä Henrietten muka-liikuttavaa lässytystä, jossa mainitaan se mystiseksi jäävä mali. Puuh ja lääh.
ellauri014.html on line 1023: Clairella on puoli vuotta kolmeenkymppiin, siihen ikään saakka salaatin saa sekottaa sormilla. Six se alkaa pehmitä ajatuxelle tulla Jullen haaskalle. Voishan se olla haaskaakin, että öisin olis muuta tekemistä kuin odotella aamua. Ei menis puolta elämästä harakoille. Mut ei se sentään lähde ihan noin vaan mukaan Clairen sen ja Tedin varalle kaavailemaan pompitukseen, sevverran sillä on sentään selkärankaa jäljellä. Paizi ei, loppupeleissä se kaikitenkin jättää kohtalonsa päättämisen keisarinnan huolexi, jos noita naisten välisiä kiekuroita jaksan oikein tulkita.
ellauri014.html on line 1027: Voznikajet vopros, missä suhteessa Julkun esiaviollinen sexi oli parempaa kuin Lollon. No ylläri, vastaus on ilmeinen: säädyt ja sukupuoliroolit oli toisinpäin, Julle maxo palkkaa kotiopettajalle, loordi entiselle huoralle.
ellauri014.html on line 1035: Le surlendemain de notre arrivée, je le vis entrer dans ma chambre avec une contenance ferme et grave, et tenant une lettre à la main. Je m’écriai : « La marquise est morte ! ─ Plût à Dieu ! reprit-il froidement, il vaut mieux n’être plus que d’exister pour mal faire. Mais ce n’est pas d’elle que je viens vous parler ; écoutez-moi. » J’attendis en silence.
ellauri014.html on line 1037: « Milord, me dit-il, en me donnant le saint nom d’ami, vous m’apprîtes à le porter. J’ai rempli la fonction dont vous m’avez chargé ; et vous voyant prêt à vous oublier, j’ai dû vous rappeler à vous-même. Vous n’avez pu rompre une chaîne que par une autre. Toutes deux étaient indignes de vous. S’il n’eût été question que d’un mariage inégal, je vous aurais dit : Songez que vous êtes pair d’Angleterre, et renoncez aux honneurs du monde, ou respectez l’opinion. Mais un mariage abject !… vous !… Choisissez mieux votre épouse. Ce n’est pas assez qu’elle soit vertueuse, elle doit être sans tache… La femme d’Edouard Bomston n’est pas facile à
ellauri014.html on line 1038: trouver. Voyez ce que j’ai fait. »
ellauri014.html on line 1040: Alors il me remit la lettre. Elle était de Laure. Je ne l’ouvris pas sans émotion. « L’amour a vaincu, me disait-elle ; vous avez voulu m’épouser ; je suis contente. Votre ami m’a dicté mon devoir ; je le remplis sans regret. En vous déshonorant, j’aurais vécu malheureuse ; en vous laissant votre gloire, je crois la partager. Le sacrifice de tout mon bonheur à un devoir si cruel me fait oublier la honte de ma jeunesse. Adieu, dès cet instant je cesse d’être en votre pouvoir et au mien. Adieu pour jamais. O Edouard ! ne portez pas le désespoir dans ma retraite ; écoutez mon dernier vœu. Ne donnez à nulle autre une place que je n’ai pu remplir. Il fut au monde un cœur fait pour vous, et c’était celui de Laure. »
ellauri014.html on line 1051: Je fus touché. Le zèle et le feu de cet ardent jeune homme éclataient dans ses yeux. J’oubliai la marquise et Laure. Que peut-on regretter au monde quand on y conserve un ami?
ellauri014.html on line 1053: Wolmari on hirmu mielissään asioiden saamasta käänteestä, ja kuzuu poikakaveruxet jatkamaan poikarakkauttansa paratiisissa. Ted on osoittautunut luotettavaxi hyveen ritarixi. Kylmä Wolmari pitää Lolitan nitistystä tästä parhaimpana todistuxena. Jos Aku oisi pettänyt kotijoukot tässä asiassa, Wolle-setä oisi antanut sille potkut margariinitehtaasta siinä samassa, ajanut sen pihalle kepin kanssa (Äyk!) palkatta ja ilman työtodistusta. Mut ei, Wolmari on innoissaan: Nuorimies on varma nakki, aina meidän aatelisten puolella. Niin on Rusookin. Aatelisten ja papiston fänijoukoissa, niin rotinkainen tai mikä vitun kellosepän sälli onkin.
ellauri014.html on line 1065: EURA: Ah! Dann tu esse maybe belgico sozialisto?
ellauri014.html on line 1066: EURO: Ich was sozzialisto autretime, aber vandag no convient nicht plus! Ich esse inderfact eine renommado swizzero banquiero!
ellauri014.html on line 1068: EURO: Tempos esse mucho hards por swizzeros banquieros! Nos habe van judaicos goden dentes bijna nicht plus! Und el reciclagio van dirty denieros no paya plus zo gut als in der past!
ellauri014.html on line 1078: Lo swizzero banquiero perde el deniero but el vizio nicht.
ellauri014.html on line 1087: Kotiopen fuksiaisissa tytöt saivat viitossilliä kuutossilliä ja muuta villiruokaa. Bailut meni joskus överiksi, mutta ignoroikaamme nyt se. (No ei, vitsi vitsi, tän lauseen mä sepitin ihan ize, siinä on 2019 perussanakirjaan lisätyt uudissanat, paizi sillit. Ihan muuten vaan. Ois varmaan mennyt ihan täydestä ilman tätä alaviitettä.)
ellauri014.html on line 1109: (Old age is a waste: medical ethicist Ezekiel Emanuel argues that life after 75 is not worth living. MIT Technology Review)
ellauri014.html on line 1117: Vanha roiskeläppä ei maistu filosoofille sen enempää kuin lämmitetty einespizza turtseleille. En mä ole mikään kuorenpuolikkaassa tarjoiltava kilpikonnasankari, se murisee. Kiitti mut ei kiitti, en hiero sinne hässöy.
ellauri014.html on line 1121: Jo lopeteltuaan kirjettä Pröö-Rusoo palaa asiaan kuin koira oxennuxelle. Ize asiassa sitä askarruttaa kysymys perisynnistä ja deismi. Rusoon kuningasaatehan on että apina oli puussa hyvä, oloihin sopeutunut ennen maahan mätkähdystä. Tää sotii ilkeästi vasten hyvän kirjan opetusta, että ihminen on peruspaha ja sen vuoksi tarvitsee kirkon piiskausta. Newtonin ja muiden luonnonlakien menestys on toinen ongelma: jos maailma pitää huolen izestään liikennesäännöillä, tarvitaanko liikennepoliisiksi pilven päällä kyylääjää. Tästä Pröö ja Juliekin tässä enemmän tai vähemmän epäsuorasti kiistelevät. Pienta riidan poikasta on ilmassa, makeista sanoista huolimatta. Pröö uhkaa lähtevänsä litomaan jos siihen ei luoteta poikamiehenä.
ellauri014.html on line 1123: Tästä etiäppäin loppun saakka Pröön kirje lähtee ihan longiksi, se on vaan Rusoon oman "filosofian" pyöritystä. 1700-luvun moralisointia, teollistuvan yhteiskunnan johtoportaan angstia, että mikä olis paras peitetarina. Mikä satu ize uskoa, mitä pajunköyttä uskotella alamaisille. Vähän sellasta Benthamin ja Millin tyylistä utilitarismia: mikähän vaihtoehtoinen totuus toimis parhaiten. Meemiteollisuuden höyrykoneet yskähtelee käyntiin. Nykyisin ne hyrrää ihan täysiä. Vaihtoehdot löytyy kaikki netistä. Siellä luuraa kaikki pilven päällä kyylääjät, ihmisten phishaajat.
ellauri014.html on line 1127: Jotain mainintaa on Abelardin harhaoppisesta rukouskäsityxestä. Ei sanota mikä siinä oli vikana. Oisko se ollu se huomio et ei sitä sopotusta kukaan kuuntele, paizi sä ize ja ehkä äiti oven raosta, mut se on kivaa ja tekee hyvää sulle izelles. Joo se kai se on. Stultilogiaa. Pröö on sitä mieltä et Julkun ja muiden pietismiin yms mystiikkaan taipuvaisten virhe on rukoilla ihan liikaa. Siitä vaan suu kuivii ja tulee polvet kipeiksi. Ei sovi odottaa nopeaa pöytiin palvelua eikä tilata menun ohitse jotain ihmettä. Ihmeiden aika on ohi, tekniikan ajan valistuneen jumalan on noudatettava luonnon lakeja ja asetuksia.
ellauri014.html on line 1131: Alaviitteessä R. haukkuu kaikkia hihhuleita hulluixi, kylmää kyytiä saa Jullen peukuttamat pietistit plus metodistit, husilaiset ja jansenistit. Ne ottaa viisasten kirjan liian kirjaimellisesti ja antavat sen naisten, näsien ja muiden näsäviisaiden ize lehteiltäväksi. Ei se kuulu niille, se on tarkoitettu asiantuntijoille. Ei pyhä kirja ole mitään vitun izehoito-opas.
ellauri014.html on line 1133: Pröö varoittelee lukemasta Muraltia, muistattehan miten sille kävi. No miten? Ei kai ihan kehnosti, kun julistettiin autuaaxi. No siinä se, se lipsahti katolisexi. Ludi oli alunperin pietisti, kirjoitteli matkakirjeitä, missä vittuili ranskisten ja brittien kustannuxella. Rusoo apinoi mamuja koskevat ennakkoluulot siltä. Ne on schweizareilla yhä kunnossa, etenkin karvakäsien ja mutiaisten osalta.
ellauri014.html on line 1141: Mut ei tästä niin vähällä selvitä, kirjeitä viuhuu vielä postuumisti kuin paperilennokeita. Claire saa hädin tuskin sanaa paperille (ihme ja kumma, ihan oikeesti, tuskin puolikasta aanelosta). Wolmar saa lopetella epistolan. Julle ehti ennen lähtöään pitää vielä pitkähköjä saarnoja. Muutkin äidit voi sukeltaa ja kuolla flunssaan, mut kukaan muu ei jaksais yhtä kauan lässyttää sen päälle kuin tää. Ize asiassa se ehättää sanelemaan jonkinlaisen yhteenvedon setä Fanélonin naisten lyttäysohjelmasta Clairen tytön Henriettan varalle. Vittuako se sille kuulu, tekee mieli sanoa.
ellauri014.html on line 1143: Wolmar ramppaa sillä aikaa mezälössä kiroillen noutajaa, joka jättää vanhan äijän vaille vaipanvaihtajaa. Sitse karkaisee mielensä ja juoxee kertoo Jullelle et lääkärin mukaan se ois nyt loppu slut. Ylläri, köhii Julie, siltähän tää on vähän tuntunutkin. Mut venaa vähän, mulla on sulle vielä yhtä ja toista opetettavaa. Vielä yxi pitkänläntä saarna odottaa.
ellauri014.html on line 1149: Kun tää ns. heltymishetki (moment d´attendrissement, kuten näitä Rusoon usein toistuvia itkukohtauxia teknisesti nimetään) on ohize, jutellaan niitä näitä. Syödään retkilounas Jullen makkarissa. Julle tuputtaa ruokaa kaikille vanhaan malliin.
ellauri014.html on line 1165: No pappiin tää uppoo kuin veizi voihin, se antaa aplodeita seisaallaan, siinä ja siinä ettei se heittäydy Jullen jalkoihin siunausta vastaanottamaan. Tää on tosi upee kuolema, se uhoo, ihan parhautta, saisinx mä ottaa tän videolle ja näyttää mallix mun muille pokille!? Mikäs siinä, sanoo Julle, älä pidä kiirettä, mullakaan ei nyt ole tässä muita kiireitä. Pastori jää sankkaan kazomoon kai nähdäxeen, esiintyykö senkin nimi lopputexteissä ja kuinka isolla.
ellauri014.html on line 1168: Pikku lahjoituxesta voi olla sitäpaizi jokin hyöty loppupeleissä. Kanat tykkää mannajyvistä.
ellauri014.html on line 1170: Julle ottaa kuolemansa kevyesti, helluntailaisten tavoin se iloizee jo etukäteen, laittaa huulipunaa, laulaa hilpeällä kitarasäestyxellä: Täältä puolehen ylhäisen maan nyt vain uskossa katsellahan. Kohta vaan joudutaan taivaan kuoressa veisailemaan. Claire, tuo pikku Martta, ei osallistu näihin iloihin, se juoksee vaan potan kanssa ja huokailee. Jullella on hyvä osa taas, ja parempaa tulossa. Ihan kuin Sirkka ja Mirjami.
ellauri014.html on line 1174: Julle vaikuttaa helpottuneelta, melkein iloiselta, mikä luonnollisesti Wolmaria vähän häirizee. Olix mun kanssa noin kamalaa? (Oli.) Wolle heittää porukat ulos päästäxeen vaimon kimppuun kahestaan. Julle heti oven sulkeuduttua: hyvä, mul olikin sulle asiaa. Niin mullakin, sanoo Wolle, abus ensin, turpa rullalle nyt edes hetkexi, et mä saan sanotuxi sen. Olinx mä tosiaan niin sietämätön et sä vaan ilostelet tyyliin good riddance of bad rubbish kun pääset pois?
ellauri014.html on line 1180: Lopux se kiittelee Wolmaria uskollisesta palveluxesta kaikesta huolimatta. Ja kazo, ihme tapahtuu (pace Pröö, joka ei usko niihin), krokotiili kyynelöi! Wolmarilta pääsee pari silmällistä, ekat sitten vauvaiän, ja vikat myös.
ellauri014.html on line 1182: Eikä nenäliinakohtauxet edes lopu tähän. Fanchonin pulzarimies tulee takasin rievuissa kuin joku tuhlaajapoika ja saa Jullen jengiltä ihokkaita pyykkikorikaupalla. Kaikki on iloisia ja sulkee sen toistaiseksi komeroon.
ellauri014.html on line 1188: Sit palataan Jullen seeveen takaisinkelaukseen hidastuxineen. Mulle tuli sit tää Pröö. Mä valizin sen ize, tai taivaan isä tyrkytti, paroonilta ei joka tapauxessa kysytty. Se vokotteli mut totutuilla vippaskonsteilla, uhkaili ja lupaili, mut toisin kuin muut veijarit, se tarkotti mitä sanoi, sanatarkasti.
ellauri014.html on line 1190: Julle kehuu Pröönkin moraalia kuplixi, vähän niinkuin puolustellen izeään. Kukaan muu ei ole täysin vakuuttunut.
ellauri014.html on line 1195: Ja onnex onnex mösjöö Dorka kuoli sopivasti, et Julkku sai Clairesta ilmaisen seuramatamin. Sitäpaizi on oikeen ihanata surra, etenkin toisten epäonnea, siitä tulee tosi hyvä mieli izelle. (Joo joo, mirabile dictu, R. panee tänkin sammakon Jullen suuhun:)
ellauri014.html on line 1199: Julle on nyt uransa huipulla, tästä eteenpäin on odotettavissa vaan alamäkeä: parooni kuolee, Wolmari lakkaa toimahtelemasta, lapset kasvaa ja niistä tulee tylyjä, ize vaan läskiintyy ja naama rypistyy, tulee lopulta menopaussi, kuumia aaltoja.
ellauri014.html on line 1206: « Voyez donc, continuait-elle, à quelle félicité je suis parvenue. J’en avais beaucoup ; j’en attendais davantage. La prospérité de ma famille, une bonne éducation pour mes enfants, tout ce qui m’était cher rassemblé autour de moi ou prêt à l’être. Le présent, l’avenir, me flattaient également ; la jouissance et l’espoir se réunissaient pour me rendre heureuse. Mon bonheur monté par degrés était au comble ; il ne pouvait plus que déchoir ; il était venu sans être attendu, il se fût enfui quand je l’aurais cru durable. Qu’eût fait le sort pour me soutenir à ce point ? Un état permanent est-il fait pour l’homme ?
ellauri014.html on line 1215: Mitä vanhemmaxi elää, sitä tiukemmin riippuu siinä kiinni, vaikkei mikään tunnu enää miltään, paizi kipeeltä. Mulla ois ollu vaan mälsä elämä ja pelko kuolemasta, joka tulee vanhuuden mukana.
ellauri014.html on line 1227: Eih, ei tästä tule valmista. Ehtoollisella Julle ottaa pari mukillista Rioja Tintoa, ja tulee hyväntuulisexi, pulisee huppelissa. Lääkärikin hetken uskoo et vaara ei ehkä olekaan ohize. Juulia pettyy pahasti, niin muukin porukka.
ellauri014.html on line 1235: Ei onnaa, väärä hälytys. Syypää on paroni, joka on selvinnytkin portaista ja tullut kazastamaan tyttärensä ruumista. Oli näkevinään jotain silmänliikettä ja alkoi potkiskella tytärtä jalkeille, niinkuin niin monta kertaa ennenkin. Mut ei tule lasta eikä paskaakaan, takasin on pantava eloton emäntä laatikkoon. Arvaa et olin saada sydärin.
ellauri014.html on line 1244: Claire on vieläkin aika sekobolzi. Wolmari yritti piristää sitä pukemalla Henrietten Clairexi, mut siitä tuli täydellinen bordelli, itkua ja huutonaurua. Outoja hyypiöitä täytyy sanoa. Hyvin outoja. Wolmarilta alkaa neuvot loppua, se huutaa Teddyä nelistämään avuxi.
ellauri014.html on line 1248: Kuudennen käskyn laajennus koskemaan sakkolihaa lie alkanut pyhän Paavon, ton repressiivisen homon aloitteesta, jota izeään asia ei sattuneesta syystä edes kiinnostanut. Sitä helpommin sen voi kieltää muilta. Kielsi se homoilunkin, ihan piikittääxeen omaa lihaansa, onhan piikityskin kivaa. Kyllähän jesse jossain kohtaa kieltää pelkän makustelunkin, ainaskin miehiltä. Epäselväx jää koskiko se myös Jullea. Ei jessekään mikään naisasiamies ollut noin yleensä.
ellauri014.html on line 1254: Claire postittaa vielä ihan lopux käskyn kotiope Pröölle palata sorvin ääreen. Se on ite vielä suhtkoht sekaisin ja tulee huonosti juttuun työnantajansa kaa. Kakarat on rasittavia, ois kiva jos Pröö tulis hiukka jeesaamaan. Joo ja mitä tulee naima-aikeisiin, olihan se tavallaan kiinnostunut Prööstä aikanaan, mut nyt se on tehnyt päätöxen: jos Pröö nai jonkun muun, Pröö on paaskiainen, ja Claire ize ei aio enää naida mitään kaksilahkeista. Samanlainen pattitilanne on Prööllä taas kuin Jullen komennossa aikanaan.
ellauri014.html on line 1270: ich weiss es ist nicht zu spät... für beide...
ellauri014.html on line 1274: Jetzt die Vergangenheit ist vorbei...
ellauri014.html on line 1305: Toisessa tuotantokaudessa vauhti lisääntyy. Mersu koittaa nirhata Santra-tädin ja saa potkut Niklaxelta. Leukapuoli kaimamies dumppaa Santran ja häippää dagoihin. Paco tapetaan. Leocadia löytää ruottinlaivalta miehen (ei siis Akua), ja niin edespäin. Posliinipää Beatrix kihlaa kalansilmä fasistin. Se on isin tyttö, kiilusilmä nazi izekin. Ello jalkapuoli kääpiö senkun rellestää. Niklas ja Santra löytää taas toisensa reiälle. Peppu täynnä toinen tyhjänä seuraa vierestä kun Jeesus herättää henkiin Lumikkia. Kalansilmä falangisti melkein vahingossa ampuu Pedron. Amaro rakentaa pommia. Vahvistuu että Hugolta puuttuu keskijalka.
ellauri014.html on line 1311: BC Carlson esseessään Rätten: ett rättsteoretiskt försök pitää tärkeenä, että raastuvan tuomarit (kuten Poju ize) tulkkaa tolkun miehinä lain kirjainta, sillä meiningillä laista vasta tulee oikeutta. Laki ja profeetat, plus vähän evankeliumia, se on siinä.
ellauri014.html on line 1345: Tässä pelissä muut elukat jää auttamatta tappiolle, niille ei jaeta vaalilippuja. Mykkinä ja kauhuissaan ne kazoo päältä, äänivallattomat luontokappaleet, kun niitä tappaa sikana ja mutustelee vallassaolijat, vallattomat apinat.
ellauri014.html on line 1346: Ahnaisiin suihin katoaa ziljoonat tuotantoeläimet, harventunut riista ja pöppiäiset. Otuksilla ei ole omaatuntoa, vaikka muita tunteita. Niitäpä ei lasketa; vaan me näillä hienoilla omillatunnoilla varustetut apinat ollaan pelissä mukana vain meille jaetuilla korteilla.
ellauri014.html on line 1359: Meemit on lisääntyneet ja lisääntyy kautta aikojen termiittiapinoiden parasiittinä. Nää apinat on niiden itioemiä siinä missä geenien. Joku voisi mälistä: eihän meemejä ole olemassa, ne on vaan aivokummituxia, eikä niillä ole izenäistä älyä. Ensimmäiseen vastaus on sama kuin Sokrateen: sielu on vaan harmoniaa soittimessa, mutta kyllä sitä silti sopii kopioida, kopioston luvalla. Eikä sen kummempaa älyä ole genomillakaan, on vaan monimutkaisuutta, jolla se koittaa vastata kompleksin ympäristön häiriöihin. Äly ja monimutkaisuus on oikeasti ympäristössä, aivot on sen kalpee heijastus, pikku muurahainen löytää reittinsä sieltä missä sen taivallus on helpointa.
ellauri014.html on line 1374: Naisia kannustettiin olemaan siveitä, hurskaita, alistuvia, vaatimattomia, epäizekkäitä, sulokkaita, puhtaita, herkkiä, tottelevaisia, hiljaisia ja kohteliaita. Hieno lista hyveitä.
ellauri014.html on line 1378: Mary koitti ehdottaa, että naiset vois olla miestensä "kumppaneita" eikä vaan vaimoja. Vizi. Ylennys. Miehen kotiorjasta sen parhaax ystäväx. Koiran ohize.
ellauri014.html on line 1382: Mut mix kusipään markiisin piti siin leffassa lopux päästä joholle? Setämiehet 6-0 taas. Vastaus: koska Netflixin tuottajat on rahantuntevia setiä, jotka haluu, että sedätkin kazoo niiden leffoja.
ellauri014.html on line 1442: Vanhanajan reviirit paalutettiin maan ympärille. Myskihärät, ukkomezot ja silverbäkit paronit puolusti niitä mylvien.
ellauri014.html on line 1447: Haaremimalli toimii vakitilanteessa, missä kauneuskilpailulla karsitaan reviirin paras ja vahvin puolustamaan sitä kaxintaistelussa. Rodunjalostusta. Diversiteetti pienenee. Sama tulos tulee karsinnasta ja valikoivasta siitoxesta, hukuttamalla sudet pennut saadaan työkoiralinjoja, kuten israelin kansa. Tän approutsin ääriasento on neizeellinen sikiäminen, kuten jeesus ja kirvat hyvissä ravinto-oloissa. Mitäs hyvää vaihtamaan.
ellauri014.html on line 1457: Siksi apinageenejä on sen kannalta hyvä hämmentää ja sekoitella, eikä enää jalostaa yhtä isointa ja mustasukkaisinta reviirin vartijaa. Työelämä vaatii apinalta nyt joustoa. Johtajat voi helposti vaihtaa, jättiyhtiöt pitää kyllä huolen izestään riippumatta siitä, kuka kulloinkin on puikoissa. Ne ei ole nöyriä, mut perii silti maan. Verimuurahaisten pahat kuningattaret.
ellauri014.html on line 1508: Chi diede il nome a questa scuola fu GIAMBATTISTI MARINI , napoletano (1569-1625), che fu detto divino, che con la sua fama offuscò tutti i suoi contemporanei e fu l´ idolo di mezza Europa. La sua vita fu agitatissima, piena di trionfi e di dolori. Scacciato dal padre, trova protezione nel principe di Conca; per il ratto d´una fanciulla patisce il carcere; liberato, vi ritorna per aver falsificato alcune carte a favore di un amico; riuscito a fuggire si reca a Roma dove diviene gentiluomo del cardinale Aldobrandini; visita Ravenna; si reca a Torino nel 1608, è nominato da Carlo Emanuele I segretario di corte e cavaliere dei SS. Maurizio e Lazzaro; assalito da GASPARE MURTOLA, ingaggia con lui una fierissima polemica che produce la Murtoleide e la Marineide e finisce con un colpo di pistola; accusato dal duca come autore di una satira contro di lui intitolata la Cuccagna, viene imprigionato; principi, re e regine...
ellauri014.html on line 1531: Tutta l´arte del Marini consiste nella forma, nella pura espressione; la sua poesia è scarsa di pensiero e di sentimento e quel poco che vi si trova è - come osserva il De Sanctis - privo di serietà. Quel ripetere, quel girare e rigirare la medesima idea presentandocela sotto aspetti diversi è una prova della povertà di pensiero cui il poeta supplisce con un calore veramente straordinario d´ immaginazione. Ancor più palese è il difetto del sentimento: egli non sente quel che canta; non ha fede in quel mondo da cui prende i fantasmi dell´arte sua. Vuol esser poeta religioso, patriottico, morale e riesce falso e freddo perchè in lui non vi è il sentimento della religione, della patria e della morale. Solo nel genere erotico eccelle il Marini, ma non sarebbe esatto dire ch´egli abbia il vero sentimento dell´amore. Il suo piuttosto è senso erotico. Non è la donna che suscita i suoi sospiri, ma la femmina; non è Beatrice, non è Laura, che suscitano nell´anima del poeta il fuoco soave di una passione divina, ma è la procace Lilla che con la sua carne odorosa eccita il senso del Marini e gl´ ispira i versi degli Amori notturni e dei Trastulli estivi, ove il naturalismo più crudo è espresso in una forma spirante l´estrema voluttà dei sensi. Le liriche erotiche del nostro autore sono tutto un poema in cui si fa l´apoteosi del piacere sensuale. Il Marini non analizza i suoi sentimenti e non mostra i vari atteggiamenti del suo spirito sotto l´azione d´amore, ma s´indugia nel rappresentarci la bellezza plastica delle sue amanti. I suoi madrigali e i suoi sonetti sono tanti brevissimi inni al pallore, al neo, alle chiome erranti, alla treccia ricamata di perle, ai pendenti, allo specchio, all´ago, alla bocca, al seno, al velo, al guanto, al ventaglio della sua donna; sono tanti quadretti in cui l´amante è sorpresa durante il bagno, dinanzi allo specchio, mentre si pettina, in carrozza, al giunco dei dadi; le sue canzoni sono superbe sinfonie dedicate al bacio e all´amplesso in cui culmina, per un istante, la passione carnale del poeta. La carne e il senso regnano sovrani nell´Adone e fremono di voluttà sotto il velo tenue e mal messo dell´allegoria e sotto l´ipocrisia del fine morale.
ellauri014.html on line 1543: La poesia del Marini è tutta una melodia che, sovente, ha il potere di farci dimenticare i concettini, le immagini, i giochetti di parole e le antitesi così cari a lui. Nei suoi seguaci invece questi artifizi hanno il sopravvento sulla musicalità del verso e superano per audacia e goffaggine quelli del maestro.
ellauri014.html on line 1643: ... interesting and ingenious burlesque compositions such as La Murtoleide (81 satirical sonnets against Gaspare Murtola), the "capitolo" Lo stivale; Il Pupulo alla Pupula (burlesque letters) etc. Many works were announced but never written, including the long poem Le trasformazioni, inspired by Ovid´s Metamorphoses, which was abandoned after Marino turned his attention to Adone.
ellauri014.html on line 1669: Niinkuzuttu moraali on shakkiopas, hyväxi havaittujen gambiittien postilla. Tää pelitapa toimi ennen, vois toimia siis nyttekin. Siitä tekee aran asian vaan se, että pelissä on senkan otto nenästä. Samoin kuin panoasiat on arkoja, koska niissä on panoksena lisääntymistilaisuudet. Apinoita jännittää, tää ei ole mitään leikkiä. Tässä ei pelata millään tulitikuilla, tää on tosista. Elämästä ja kuolemasta käydään kisaa, darwinistisesti.
ellauri014.html on line 1679: Emily of New Moon. universally recognized as the book that most encoded her personality, contains one poem, or a part of a poem, also found in Montgomery’s memoir of the craft, originally published as a serial in a Canadian magazine in 1917 and later published as The Alpine Path in 1974. In Emily of New Moon the poem is sent to Emily by Jarback (Pönttöselkä) Priest as a selection from “The Fringed Gentian,” and includes this stanza:
ellauri014.html on line 1706: When woods are bare and birds are flown, kun mezät on paljaana linnuista,
ellauri014.html on line 1728: But granted these are different poems, we are left with the curious problem of where Montgomery found the Alpine Path poem. Surprisingly, after reading a dozen or so academic articles on Emily of New Moon and Montgomery’s vocation as an author–as well as a couple of good biographies–scholars have not pinned down the reference. After an extensive internet search, it seems to me that blogger Faith Elizabeth Hough may have begun to work it out. She includes the longer version of the poem here:
ellauri014.html on line 1740: With rosy dazzling lights. on ruusuista ja valoisaa.
ellauri014.html on line 1746: Who longs for mountain breezes rare Se joka haluu vuorten puhuriin
ellauri014.html on line 1896: ei enää näe kaiken havaizeva aurinko
ellauri014.html on line 1900: sun kuvaa. Maa, joka ravizi sinut, vaatii sulta
ellauri014.html on line 1909: Ei silti tarvize sun yxin nukkua, etkä voisi toivoa
ellauri014.html on line 1917: Kunnioitettavia meziä—jokia jotka liikkuvat
ellauri014.html on line 1929: tai exy loputtomiin meziin missä virtaa Oregon,
ellauri014.html on line 1934: nyt siellä vallizee vain vainajat.
ellauri014.html on line 1952: siihen mystiseen valtakuntaan, missa ize kukin
ellauri014.html on line 1975: Thanatopsis on uudisssana, sitä ei ole Liddell Scottissa eikä liioin Passowissa. Opsis on kazanto, kasvotkin. Täähän vois tarkottaa myös kuolinnaamiota, sellasta kun tehtiin Paul Bourgetista. Lämitään kipsiä vainaan naamalle ja odotetaan kunnes se kangistuu. Tai ne. Thanatos tarkoitti sukukielissä myös hämärää. Wagnerin Götterdämmerung oli jumalhämärä. Hotellin hämärässä jumalat kykkii lattioilla niinkuin Dumarin laulussa Vielä yxi opetus.
ellauri014.html on line 1982: Irlantilainen Muruta-san eliskä Niall Murtagh sinnitteli 15v elinkautisesta Mitsubishillä. Lopulta kylästyi, otti lopputilin ja kirjotti kokemastaan kirjan nimeltä Sinisilmäinen salariiman. Japsulaiset osoittautu karseiksi kamikaze nazeiksi, ihan pilakuviensa mittasixi anaalisixi kusipäixi.
ellauri014.html on line 1984: Osakassa ei tykätä burakumeista. Ne on feodaalijapsien paarialuokan etan jälkeläisiä. Vuokralaisten täytyy rekisteröidä sukupuunsa, jotta vuokraisäntä voi luottavaisin mielin syrjiä burakumeja. Mukavia heittiöitä nää japsit. Vinkuintiaaniversioita sveiziläisistä.
ellauri014.html on line 2012:Y Asi Finaliza Esta Historia.
ellauri015.html on line 21:ze:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL PEDO
ellauri015.html on line 22:ze:3em;text-align:center;margin-top:0%;font-style:italic;margin-bottom:0%">KONNAT KUKKIVAT HIRSIPUUSSA
ellauri015.html on line 55: Puoli vuotta myöhemmin, koronapandemian silmässä Teemu Mäki nostaa taas pystyyn pienen kaljun terskansa. Nyze ei enää ole feikkiprofessori, vaan ihan vaan freelanse taiteilija, lue työtön. Se on sittemmin julassut ison joukon selitysteoxia, jossa se selittää mixe runkkas sen kissan päälle tapettuaan sen. Juttu on se että maailmassa on liikaa väkivaltaa, mutta Suomessa liian vähän, täytyy tasapainottaa. Teemu innostuu väkivallasta, ja se luokittelee eri väkivallan lajeja sen mukaan kuinka viihdyttäviä ne on sen mielestä. Kissantappo ja runkkaus on ihan sen suosikkilistan kärjessä. On siellä myös 99 lapsen tappo Utoyan saarella, siinä oli jotain komeeta. Mäki haluun! Mäki! huutaa Teemu Mäki. Muttei sittenkään uskalla. Lähtee ezimään lisää kissoja.
ellauri015.html on line 68: Ist Kunst politisch? kysyy Verlag Matthies & Seitz, Berlin izeltään, ja vastaa ize: Ja, Kunst ist politisch.
ellauri015.html on line 70: Ja kääntäen! Ne on julkaisseet kirjan Maike Weißpflug: „Hannah Arendt. Die Kunst, politisch zu denken“. Hannah Arendt ize, nazi-Heideggerin ex-heila, – kokoelmassaan Kritische Gesamtausgabe – kysyy aiheellisesti: „Gibt es ein Denken, das nicht tyrannisch wird?“ Oli varmaan nazi-Martin mielessä.
ellauri015.html on line 78: Kaikki on siis politiikkaa, ja etiikkaa, mut kaikki on myös taidetta, ja ekonomiaa. Tarkoituksenmukainen on kaunista, jos osaa kazoa oikealla silmällä. Mulla on vasen silmä kyllä parempi, oikeaan on tullut jotain sumua. Mut koitan parhaani. (Abbas Kiarostami on joku persialainen ohjaaja, jos jäi kiusaamaan.)
ellauri015.html on line 445: Stockmann julkistaa kuusi säätyä kangaskasseja, jotka korvaavat luottokorttien kolmen värin nokintajärjestyxen. Tää on selkee parannus, nyt näkee kaikki, muut asiakkaat ja myyjät jo ennen kassajonoa, ootko ostellut neljännessadantuhannen arvosta (violetti viiden euron kassi), kymppitonnilla (musta) vai vaan jollain hiluilla (alemmat säädyt). Osaavat kohdella sua arvosi mukaisesti, mitattuna ostovoimalla. Olla höveleitä kattokassisille, ja ylenkazoa kassittomia.
ellauri015.html on line 449: Köyhä mutta ylpee sisko poltti päreensä, leikkas stokan kortin kahtia ja lähetti palat takas saneeraajille. Tarvizi suuttua. Saa nähdä lähettääkö ne sille lohtukassin. Ja jos niin minkä värisen.
ellauri015.html on line 462: Olympiavuoden 1952 huhtikuun Sovjetskij Sojuz-lehdessä istuu SNTL:n korkein neuvosto maaliskuussa mustavalkoisessa kuvassa (kuvassa). Takarivissä istuvat generalissimus Josef Stalin ja Nikita Krutsev. Stalinilla, jota Ljudmila Ulitskajan juutalainen perhe kutsui peitenimellä Samek ס (Lenin oli Lamed ל), oli vajaa vuosi jäljellä elinpäiviä. Ulitskajan kirjassa Vihreä teltta Tamara kuulee, kuinka Stalinin kuolemasta uutisoidaan radiossa. Pysähtyi soittorasia. Kaikki näytti sen ajan valokuvissa vielä kauniilta ja optimistiselta. Hinaajan musta savuvanakin on askel eteenpäin.
ellauri015.html on line 473:Sovjetskij Sojuz lehden takakansi 4/1952
ellauri015.html on line 505: sinne ize toimittamassaan sotaisessa vastineessa
ellauri015.html on line 585:Romaani vai vizi
ellauri015.html on line 655: tuleeko korpi-Mezo vai vaan tuhkamuna.
ellauri015.html on line 677: Marx kirjoitti ideologioista. Ideologia on kuvakokoelma, konnagalleria pinterestissä, ajatusten instagram, josta löytää joka tilanteeseen sopivan otoxen tai kissavideon. Voi sovittaa erilaisia peruukkeja, tehdä selfieitä, herutuskuvia, kazoa izeään älypuhelimen peilistä.
ellauri015.html on line 716: Paizi Lohengrin, joka tulee juuri sopivasti paikalle jouzenpolkuveneellä (samanlaisella kuin Boston Commonsissa). No Lohengrin tietysti päihittää Friedrichin toinen siipi selän takana, lähettää sen matkoihinsa, ja aikoo Elsan kanssa naimisiin. Juoniva Fred saa selville, että Lohengrinilta ei saa kysyä mikä on matu miehiään, onko mistään kotoisin, tai vaan Elsa siis saa kysyä, mut silloin menee Lohengrinin supervoimat.
ellauri015.html on line 720: P.S. Lohengrin oli Parzifalin poika, Graalin linnasta, ja taikavoimat suojas sitä vaan jos se oli inkognito. Mix niin, saatat kysyä, mut se kysymys on asian vierestä, ja osoittaa vaan sun sivistymättömyyttä ja epäkypsyyttä. Yhtä hyvin vois sit kysyä, mix Lohengrin. Ja miks Wagner, minkä tähden Viivi.
ellauri015.html on line 724: Mix preussilaisilla ei ole minkään valtakunnan huumorintajua? Paizi kolmannen, jonka sieg heil perinteitä nykypolvi kumartaa.
ellauri015.html on line 725: Ne jaxaa aina toistaa samoja tuhnuja klisheitä muka vizeinä.
ellauri015.html on line 726: Niiden niinsanotut vizit on niitä samoja rasistiläppiä, mille ne nauroivat makeasti neljäkymmenluvulla, roimahousuissa ja kiiltonahkasaappaissa sätkä suussa, kuormatessaan ja purkaessaan nälkiintyneitä jutkuja täpötäysien puolan junien karjavaunuista.
ellauri015.html on line 735: Rousseaun Wolmar lienee tullut Preussista. Sen esikuva paroni d'Holbach oli Rheinland Pfalzista, kuten meidän esi-isät, mut se ei ollutkaan niin tosikko kuin Wolmar. Rusoo oli tosikompi näistä kahdesta. Rusoo oli tosikko vaikka isossakin joukossa. Paronin Roope-setä oli rikastunut keinottelemalla pörssissä, ja lisäs niillä rahoilla nimeensä ton deen.
ellauri015.html on line 743: Suomalaiset on eittämättä tylsiä, kun ei naapurit kexi niistä muuta hilpeää kuin näitä sauna- ja viinajuttuja. Niitä riitti myös europantomiehellä. Outoa miten mökkinaapureita jännittää toi nakuilu niin kovasti. Ne on puettu uimahousuihin jo vauvana, ettei Onkel Fritz pääse hypelöimään niiden pikkiriikkisiä pippeleitä.
ellauri015.html on line 745: Rami on lyhyenläntä pyylevä pyknikko, vaimo Pia on ex-koripallisti, Korbballspielerin. Antoi Ramille pesää, eikä kosijalle ojentanut koria. Koivun latvassa korkealla Piukulla on pesä, Jouzan Koivuniemessä. Rami ulottuu Piaa juuri ja juuri isokainaloon. Pöntön oloinen on Rami, persumies, tykkää härkätaistelusta ja muusta joukkourheilusta. Muutenkin on tollo, kulttuurihistorian saralta tohtorixi väitellyt, vieläpä Bakhtinista. QED, I rest my case. Tykkääköhän se mezästyksestäkin? No ainaskin puhuuu kalastuxesta, ja ryhmäsexistä sekasaunassa, muistelee autuaana kuinka vaihto-opiskelijana nuoleskeli kaveriaan Sveniä saunanlauteilla jostain aukosta. Maistui savulta.
ellauri015.html on line 747: Kylmänarka pyknikko ajattelee olevansa cygnikko, toinen Lohengrinia vetäneistä jouzenista. taa-taa-ta-taa, here comes the bride... se laulaa Pian sylissä. (Luin Wikipediasta Lohengrinistä, kts. oheinen tietolaatikko.)
ellauri015.html on line 754: Harppisaku vihitään Jouzan kirkossa, jonne se haluu hipsiä sisään Nick Caven innottoman biisin "Into my arms" tahdissa. Cavella on elvis letti takatukalla ja ärsyttävä pystynokka, isot nenäreiät, laulaa kuin Kari Tapio kertaa Juha Katainen. Nick on aussi. Pahempaa on et Nick on deisti, vielä pahempaa: diggaa Bill Blakea, romanttista ateistia ja moniavioista sekobolzia, joka piirsi outoja kuvia ja kirjoitti mitäänsanomattomia runoja.
ellauri015.html on line 756: Kaikenlaisissa pellekirjoissakin törmää moraalisiin meemeihin. Kuten interventionistisiin vs. laissez faire jumaliin ja niitä peukuttaviin ihmisiin. Huvittaa, että harppisaku on kiinnostunut Blaken harppikuvasta. Kohta kuvaan ilmaantunee vasara ja laskutikkukin.
ellauri015.html on line 760: Persjalkainen naispastori ei lämpene Ramin raamatuntulkinnalle: jeesus tuli tänne tuomaan sitä ilosanomaa, et jahve on heittänyt pyyhkeen kehään, lakannu puuttumasta asioihin ja jättänyt jengin rakastamaan izeään ja toisiaan, jeesuxen joholla ja esimerkillä.
ellauri015.html on line 763: Vähän herrakansalaista näpäsee et pitkät sukulaiset suhtautuu siihen kuin hukkapätkään Aadolf Hitleriin ("hyvin pieni mies, hyvin pieni"), tai Armi Kuuselan filippiinimamuun ("hotel guy, small and fat was he"). Kazoo sitä nenänvarttaan pitkin alaspäin. Minkäs sille voi, ellei pikku saku ota alleen pallia. Nää jäi kyl mieleen lähtemättömästi. Niinkuin meidän esi-isälle, josta pitkänhuiskea Kristina-serkku käytti nimitystä "lihava pieni pormestari". Saxalaisten vastaisku oli Dipnerin tädin huomautus Callesta: "er sieht wie ein Skelett aus."
ellauri015.html on line 767: Loppupuolella kirjaa Ramin vauhti paranee, se on paikoin jopa hauska, lähestulkoon liikuttava, kun se siirtyy klisheistä ize kärsiminsä vastoinkäymisiin. Häätangosta ei tule mitään, kun Herr Kuckelmann ei näe eteensä morsiamen ryntäiltä. Hellien sanojen alta haistaa kyllä pitkän kaavan mukaan kirjoitettua takaisinmaxua aina satulassa istuneelle, 5v vanhemmalle, ilmeisesti fixummalle, ainakin lihaxikkaammalle rouvalle. Mutta kyllä se sitä varmaan rakastaa, siitä ei jää epäilystä.
ellauri015.html on line 783: Eilenberger on kirjottanut izestään peninkulman pituisen Wikipedia-artikkelin, jossa se pazastelee värikuvassa kädet puuskassa. Vähän naurettava ammattinaurattaja, "filosoofi", omakustantaja. Yhtä tyrnävän itäsaxalaisen saxanopettajan doppelgänger. Yhteiskuvassa ne ois kuin Tweedledum ja Tweedledee. Ja tyrnävämmän suomalaisen suomenopettajan vaimo. Siis mies.
ellauri015.html on line 792: Der Schriftsteller Maxim Biller zählte Eilenberger in Die Welt am 16. Februar 2019 dagegen zu den "Linksrechtsdeutschen": Biller warf Eilenberger vor, dass er in Zeit der Zauberer die Sympathien des Philosophen Martin Heidegger zum Nazi-Regime unter den Tisch fallen lasse. Eilenberger, so Biller, "schreibt einen Mega-Bestseller über die vier Philosophen Heidegger, Cassirer, Benjamin und Wittgenstein und schildert darin die für den Aufklärer, Neukantianer und Juden Ernst Cassirer existenzielle Auseinandersetzung mit dem Trachtenjacken-Nazi Martin Heidegger lediglich als eine Art intellektuelles Fußballspiel, mehr nicht, voller Bewunderung für die Technik und Performance des am Ende dann doch irgendwie deutscheren, virileren, vermeintlich tiefgründigeren der beiden Spieler."
ellauri015.html on line 794: Tässä kohtaa ensivaikutelma osui oikeaan. Luettuani vasta pätkän haistoin, että tässä meillä bona fide nazidiggari. Ja niin olikin. Varmaan ison vaimon hännän alla piileskely työttömänä humanistimamuna kehitti sen miehekkäitä vaistoja. Irgendwie kerndeutscherer als die meisten sonstigen Wolframs, und viriler. Ich werde nie wolframisiert! Es lebe Udo Beyer! Heil dem Kapitän!
ellauri015.html on line 796: Wie können Sie, Herr Soundso, hier wohnen inmitten diesen Waldmenschen, die ja in eine niedrigere Rasse gehören? Weil ich keine Wahl hatte, meine Frau bezahlt den Unterhalt, ich verantworte mich nur für die Unterhaltung.
ellauri015.html on line 831: Eilenbergerin kirja on pannukakku, sanoisi Oiva Ketonen jos eläisi. Jälkijättöinen asiantuntematon räpellys Benjaminista, Cassirerista , Wittgensteinista ja Heideggeristä, viime vuosisadan alun nimettömistä mitättömyyxistä plus Ludista, joka sekin kyllä on pahasti ylimainostettu. Reportteriluuskan kolmannen käden turaus siitä on vielä asiantuntemattomampi ja vetelämpi. Lämmitetään ikivanhaa viime vuosituhantista kinaa analyyttisten anglosaxien ja niitäkin anaalisempien sakemannifilosofien välillä. Oisko siinä vähän revanssin makua, sakemanni kaivautumassa esiin pommikuopista. Tästä mannerlaattojen välisestä railosta on nyt muutenkin tullut luetux vuosikymmeniä vanhoja historiikkeja, Eskin ja Maken pamflettien muodossa. ilmeisesti tääkin riita pitää lämmittää joka 20s vuosi kuin joku roiskeläppävalmispizza mikroaaltouunissa.
ellauri015.html on line 833: Nää jätkät ei ymmärrä filosofiasta enempää kuin lehmä lehmihaan veräjästä, ei se avaudu vaikka kuinka nytkyttää. Ohimennen sohastaan sentään nimettömästi pian eläköityvää Eskiä. Hyödyttömällä sveiziläisellä pikkutohtorin jatkotutkinnolla pärjäilevä izetyöllistyvä pienyrittäjä ja sen ylioppilaaxi jäänyt mainosmies, arvoton kuin vanha Snelmanni, on nähtävästi kateita, et Eski kerää soveltavalla filosofialla päivässä enemmän massia kuin nää kuikat on edes nähneet kerralla.
ellauri015.html on line 844: Kiltti eläinlääkäri on puhdasta wolframia, lihaxikas veikko, mutta tuo ääni! Siinä on jotain hypnoottista, Virpin kurkunpäässä on enemmän habaa kuin Arnold Schwarzeneggerillä.
ellauri015.html on line 869: pystymezän synnyttämä loisilmiö.
ellauri015.html on line 966: Runotytöstä tää ei ole niin hyvä kuin sen oma, koska sen voi yhtä hyvin sanoa suorasanaisena. Jos suorasanaisesti puhuu säteilevän morsiamen kazelusta, se kuulostaa kummalta. Eikä hiirenjäljistäkään jauhoissa voi kirjoittaa, vaikka ne näyttää runoudelta. No, Emilialla on opittavaa, mutta se oppi. Isä Cassidy tiesi että siinä on ainesta, kun se oli kirjoittanut klisheiden joukkoon the light of faintly golden stars. Jatka kirjoittamista tyttö, runotyttö uuden kuun. Ja se jatkoikin. Ja hyvä tuli, ei parempaa voi toivoa.
ellauri015.html on line 1049: Krazy Kat.
ellauri015.html on line 1051: Carl-Erik Creutz.
ellauri015.html on line 1120: Gerhard Gentzen.
ellauri015.html on line 1132:ze:0.7em">
ellauri015.html on line 1196:Y Asi Finaliza Esta Historia.
ellauri016.html on line 20:ze:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL COYOTE
ellauri016.html on line 21:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">LLEGAN LOS COJONES
ellauri016.html on line 59: Tutun jäämistöstä löytyi kirje Oscarille mamma Matildalta päivätty 1904. Oscar oli maatalousinstituutissa Kronoborgissa, ja sille oli teetetty oikein räätälillä vaalea kesäpukukokonaisuus. Matilda vähän murehti että se oli niin vaaleata kangasta, se likaantuu helposti. Mutta sellaisen oli Oscar ize valinnut. Liekö ollut vallan se puku päällä valokuvassa, jossa se koreilee körttiasuisen kartanon työväen keskellä. Matildan käsiala oli kuin painettua. Sehän olikin tyttökoulun opettaja äidin koulussa ennen naimiaisiin menoa.
ellauri016.html on line 113: ja koskemattomana säilytetyt aarniot, ezii ja tuhoo kaiken,
ellauri016.html on line 148: Näyttää et toi barak tarkoittaa jos jonkinlaista pyllistelyä, ehkä hyvinkin alunperin polovistumista kuin Lindgrenin pojilla, sitten siunaamista. Se on tavallinen etunimikin esim Barak Obama, eikä siinä käytössä varmastikaan meinaa kiroomista. Kuka nyt lastaan kiroisi (paizi Pirkko Carlson os. Hiekkala). Spinoza oli Baruch sekin, käännettynä Benedictus eli Pentti. Mut kyllähän suomessakin siunailu on vähän kuin naisten kiroilua, sus siunakkoon, jestanpoo, jumalan nimen ottamista suuhun ilman saippuaa. Barakista lisää täällä ja täällä.
ellauri016.html on line 158: Iso-Paulin mielivizejä oli se, missä Ylpön huoneessa mellasti karkuun päässyt apina ja teki temppuja. Siivooja suutahti sille sanoen: tule alas sieltä lampusta, et saa tehdä noin, niin professorin poika kuin oletkin. Pauli sai töin tuskin vizin kerrotuxi, kun sitä nauratti niin kovasti jo valmiixi.
ellauri016.html on line 166: Mamma Matildalla on syytä kiittää jumalaa, tanakkana juureksena sukupuussa, jossa on satakunta lehteä. Seitsemän lasta, kaikki naimisissa Inez rukkaa lukuunottamatta. Kaksi sisarusta (Vera, Kerttu) nai Brotheruxen veljexet, joista tuli rehtoreita yliopistoihin. Siri sai aatelisen, vaikka väpelön, Tekla otti komeljanttarin (sentään Volter Kilven pikkubroidin, entinen Eriksson). Oscar kulta nai maalaistytön ja Poju ressu mamun, mut kaikkee ei voi saada, eikä kehtaa pyytää. Inexestä tuli sairaanhoitaja. Ei saanut miestä, epäonnistui, suvunjatkon kannalta, siis Darwinin. Yksinäinen lehti leijaa maahan sukupuusta, ei kanna hedelmää. Tutu sai miehen, muttei lapsia, sekin epäonnistui. Piru peri, tai paremminkin tutun tutut.
ellauri016.html on line 168: Köyhät Carlsonit ja ahneet Brotheruxet keskenään puzas Tutun kämpän niin tarkkaan, että pelkät pölyt jäi. (Paizi jäihän sinne se Vitalin ihailema feikkibarokkikaappi.)
ellauri016.html on line 169: Ingmanien perilliset kazoi päältä huuli pyöreenä. Titaaninkokoinen Olli Kilpi jättiläis(kumi?)tyttärineen kantoi ulos vähin äänin kahteen pekkaan kantohihnoilla Strengnäsin tuomiorovastilta kuittaamansa chiffonnieerin. Samaan aikaan neljä pikkuruista Carlson-agenttia, hälisten kuin nippu neekereitä kuorma-auton lavalla, kuskas ulos Tutun hirmu suurta astiakaappia. Pikku Tiina kulki hississä kaksinkerroin kaapin päällä lisäpainona, ei vaitiskaan, vaan painamassa nappulaa kuin Michael Jackson. Lisäys 11/2024: Ollin Kamux on käytkaz konkassa. Sesiitä tuli kun veit Carlsonien lipaston!
ellauri016.html on line 215: Kuin rouva Lindin aarniomezässä Siltalassa edellisen vuosisadan vaihteessa.
ellauri016.html on line 269: Mix pitäis mun antaa isoeno Torin ja Ellenin tuomasta kilon säkistä Fazerin sekalaisia isoille sisaruxille? Ne toi ne nimenomaan mulle, ja mä oon pienin ja söpöin, ansaizen ne parhaiten. Ei se ole reilua. Niin ajattelen minäkin, niin ajatellaan me kaikki. Ei tasajako ole reilua, jos siitä seuraa, että mä saan nykyistä vähemmän. Mikään jako jossa mä saan vähemmän ei voi olla reilu. Se on suorastaan vastoin reiluuden määritelmää, mikä se sitten onkaan kulloinkin.
ellauri016.html on line 276: Toisessa valintatilanteessa Mersu on menettää lapsensa, tai sit Fernando menettää Mersun. Ilkeät ukot: rupinenäinen Donald Trump sekä jalkapuoli Adams-perheen lookalike Hugo, laskeskelee, että pankki jää perheelle jos Mersu pannaan myyntiin. Kuzuu luihun nappisilmän jesuiitan paikalle todistamaan tämän pointin Raamatusta.
ellauri016.html on line 277: Mut hei: jos Fernando menettää Mersun se menettää myös pankin, ja jää Donald Trumpin panttivangiksi. Mersusta voi saada lisää lapsia, jos se säilyy elolle, jos tarvitaan. Sitäpaizi jos lapsi kuolee, Mersusta saa halutessa eron ilman seurauxia, ja voi valita tilalle Alejandran plus tilan puolikkaan. Spoileri: Fernando valizee Mersun ilman lisävarusteita. Äiti, joka on sentään nainen, hyväxyy valinnan. Miehille se on käsittämätön: lapsi on sukua, äiti ei, pankki on sentään aina pankki, ja akkojahan on lisää joka oxalla. Erät 6-0 meemeille. Pallo, erä ja ottelu moraliteetille.
ellauri016.html on line 284: Siis oikeestihan tää on vaan klikkiozikoiden klishee, vitun meedioiden kusetusta. Surullista on että se ilmeisesti toimii, ei ne muuten sitä hokis. Eli siis koko Suomi, siis aika monet ainakin, tosiaan klikkaa tällaisia ozikoita hullun lailla. Täytyy pysyä jengin tahdissa, olla samixia. Harhautunut silakka joutuu hauen suuhun.
ellauri016.html on line 306: Jorma Uotinen avasi arkeaan ja päästi katsojat kotiinsa - some hullaantui: "Jorma Uotiselle näköispatsas!" Jorma avasi vaatekaappiaan: siellä oli Helena Lindgrenin puinen päätukki käärittynä voimapaperiin! Jorma izehän oli tullut kaapista jo aikapäiviä.
ellauri016.html on line 340: Helssingin kaapunti suunnittelee tosissaan kiipeilytelineen rakentamista apinoille suurten urheilumenestysten varalle, esim potkupallisarjaan mukaan pääsy näyttää riittävän sellaisexi. Voitto maailman rikkaimmasa maasta Luxemburgista. Vauzivauz. Rintakarvattomat balttinaamat kaljahuuruissa heittää paidat pois ja kiipeileee yösydännä toistensa ja Havis Amandan pazasparan niskassa. Pazaasta teetettäisiin joku kestävämpi pomppulinnaversio, ja alkuperäinen pantas suojaan johkin varastoon tai museoon. Kauppatorin rannassa on jo maailmanpyörä ja sauna. Nyt sitten hullaantumisteline. Pian on koossa koko hoploppi. Kuka tarvii enää Linnanmäkeä.
ellauri016.html on line 396: Tätä uutista ei päässyt kazomaan hyväxymättä mainosevästeitä. Käykääpäs ize kazomassa jos jäi kiusaamaan, mixi koko Suomi kävi kuumana Lauri Tähkään viimeistään nyt.
ellauri016.html on line 413: Termiittiapinat rakastaa olla samixia, ja palvoo julkkixia just sixi, koska ne on kaikista samimpia kaikista samixista. Ei oikeestaan tarvis olla olemassa muita kuin julkkixet, ne edustaa jo koko muuta laahusta. Jos ruvetaan tosissaan harventamaan jengiä, kannattaa jättää viimesexi jäljelle nää julkkixet. Ei menetetä mitään, paizi diversiteettiä. Ja se on vaan bonus: apinalajin uusi nousu oisi hitaampaa, jos 10G apinasta jäljellä ois vaan 1 ppm julkkixia.
ellauri016.html on line 513: Siis onhan snobi objektiivisesti vituttava, mut tää sen pahexuja ei ole sitä kummempi. Sehän tuli just todettua, vai mitä. Kade wannabe snob on kärmeissään ja koittaa kexiä jonkun p.c. syyn mix se on oikeessa ja snobi väärässä, eli se ite parempi. Itte asiassa se haluis useimmiten ize snobix snobin paikalle. Vaikkei tietystikään olis yhtä mauton, herra varjele.
ellauri016.html on line 515: Nää on näitä moderneja alhaalta ylöspäin eteneviä snobin pahexuntoja. Luetaan vähän sellasta janttelakia (ks. oheinen tietolaatikko). Alkuperäiset snobileimat tuli aatelisilta, jotka pelkäs rikkaan porvarin porhaltavan oikealta ohize.
ellauri016.html on line 517: Ei, kyllä OED on oikeassa, snobin pitää olla yhtä aikaa vulgääri ja leveillä. Snobius on siis vanhan tuttavamme nilkin sosiaalista käytöstä, keskikastin nousukkaan elkeitä. Pääasia on tää: snobius, niinku mauttomuus, on potkimista jonkun säätyaisan ylize, pyrkyryyttä. Snobi on nousukas. Mutta onko kaikki nousukkaat snobeja? Ei, siihen tarvitaan myös hienostelua tai nenäkkyyttä. Nuori Roope Ankka on nousukas, muttei vielä snobi, siihen se on liian pihi. Se alkaa snobbailla kun se on perillä. (Fig. 1)
ellauri016.html on line 519: Snobin lanseeasi lempparini Thackeray Punchissa 1846. Se sanoi izeäänkin snobixi. Snobi oli selkeästi sellanen sosiaaliprkyri,joka pyrki esiintymään hienompana kuin olikaan. Siis streeberi ensin, sitten pröystäilijä, pöyhkeily tulee kiipimisen peräaaltona, kun ohitellaan ruvumpaa sakkia.
ellauri016.html on line 528: Mut siihenhän koko keskiluokka pyrkii ihan sikana? Ei sillä enää erotu. Snobbailu on ize asiassa oikeesti hienoa, ja entiset snobit nyt parhaimmistoa.
ellauri016.html on line 535: Snobi luulee olevansa jotakin, se vaan luulee olevansa parempi vaikkei oo. Ei snobi sano izeänsä snobixi, paizi snobbaillaxeen silläkin. Izeään haukkumallakin voi snobbailla (mä teen paljon sitä). Enempi se on haukkumasana kuiteskin. Esim Molieren hemmo ei oikeasti osannu miekkailla eikä muita aatelisten taitoja, se vaan esitti.
ellauri016.html on line 537: Ja se on nenäkäs! Nenäkkyys on ominainen piirre snobille. Edelleen ylpeily, eli mahtailu, uhoilu, rehvastelu, herrastelu, ylvästely, leveily, tärkeily, kukkoilu, kunkkuilu, keekoilu, keulailu, komeilu, pöyhkeily, pröystäily, prameilu, isottelu, pullistelu, luulottelu, elvistely, sprettailu, spendailu, spräädäily, brassailu, ja doppailu. (Hizi tälle on synonyymeja kuin sukuelimille.) Ollaan aina ollaxeen, aina diivaillaan, ollaan olevinaan jotakin. Keulitaan, kerskutaan ja leuhkitaan. Öykkäröidään ja vähexytään muita. Tätä kyllä harrastaa muutkin kuin vaan snobit. Se on meillä nuorilla näät pahe ainainen.
ellauri016.html on line 543: Lupaavasta tutkijasta tulee snobi jos se alkaa esiintyä telkkarissa jokapaikan dosenttina ja pelleilee pellepuvussa linnan juhlissa tai nenäpäivänä muiden turhis julkkisten kanssa lehtikuvassa. Mainizematta nyt mitään nimiä, kuten E. Saarinen. Vitun Hyvinkään kultahattu. Kolmantena jonossa hiihtää maisteri Lauri Carlson Helsingistä.
ellauri016.html on line 548: Köyhät teillä on aina keskuudessanne sanoi Jeesus. Oliko Jeesus snobi? Julkkis ainakin. Kyllä kai se oli fariseusten mielestä. Pyrkyröizi herrakastiin kuolevaisten luokasta, parhaaseen J-ryhmään säätyläisten ohize. Oli olevinaan muita parempi, joku jumala. Ylipapin mielestä myös hyvin nenäkäs.
ellauri016.html on line 554: However, a form of snobbery can be adopted by someone not a part of that group; a pseudo-intellectual, a celebrity worshipper, and a poor person idolizing money and the rich are types of snobs who do not base their snobbery on their personal attributes.[citation needed] Such a snob idolizes and imitates, if possible, the manners, worldview, and lifestyle of a classification of people to which they aspire, but do not belong, and to which they may never belong (wealthy, famous, intellectual, beautiful, etc.).[citation needed]
ellauri016.html on line 630: joita ei wanhus ize kehtaa suoraan sanoa.
ellauri016.html on line 632: Saako lääkepurkin ize auki artriittisilla sormilla.
ellauri016.html on line 642: Wäki wähentynyt, kun hoizut äänestäwät jaloillaan.
ellauri016.html on line 673: agronoomikouluihin Kronoborgiin ja Libelitziin eli Liperiin, Siikajärven kartanoon.
ellauri016.html on line 780: In 1999, "Pink Moon" was used in a Volkswagen commercial, boosting Drake's US album sales from about 6,000 copies in 1999 to 74,000 in 2000. The LA Times saw it as an example of how, following the consolidation of US radio stations, previously unknown music was finding audiences through advertising. Fans used the filesharing software Napster to circulate digital copies of Drake's music; according to the Atlantic, "The chronic shyness and mental illness that made it hard for Drake to compete with 1970s showmen like Elton John and David Bowie didn't matter when his songs were being pulled one by one out of the ether and played late at night in a dorm room." In November 2014, Gabrielle Drake published a biography of her brother. Over the following years, Drake's songs appeared in soundtracks of "quirky, youthful" films such as The Royal Tenenbaums, Serendipity and Garden State. Made to Love Magic, an album of outtakes and remixes released by Island Records in 2004, far exceeded Drake's lifetime sales. In 2017, Kele Okereke cited Pink Moon as an influence on his third solo album Fatherland. Other contemporary artists influenced by Drake include José González, Bon Iver, Iron & Wine, Alexi Murdoch and Philip Selway of Radiohead.
ellauri016.html on line 793: Sen toi sen ruozinkieliselle vanhusystävälle mieleen virren,
ellauri016.html on line 804: Ja wiza on putkahtawa Isain kannosta;
ellauri016.html on line 805: ja wesa hänen juurestansa on hedelmöizewä...
ellauri016.html on line 815: Kuka se? Ei kukaan tajua. Paizi me lukijat arvataan, et se on
ellauri016.html on line 828: Tää on johatusta! riemuizee tohtori, ja toteaa:
ellauri016.html on line 856: "Ja wähä poicainen kaidze heitä."
ellauri016.html on line 886: Piilottajan sequel on enempi sivustakatsomista, tutkimusapulainen on haastatellut anonyymin vastaanottokeskuksen nimeltä Mäntylä nimeltä mainizemattomia esimerkkimamuja, ja Juhis tekee siitä poliittista yhteenvetoa. Ei yhtä vetävä, vähemmän human interestiä, six varmaan löytyi poistolaatikosta. Se et mamujen nimet muutetaan kertoo jo paljon. Ei nää ole yxilöitä, nää on tyyppejä. Suspekteja tyyppejä.
ellauri016.html on line 892: Osattomat nuoret mamumiehet tekee minkä pystyvät, pörräävät kuin pesättömät ampiaiset syksyllä, houkuttelee uteliaita tyttösiä hamppujuhliin ja käyttää niitä hyväxi. Ei kaikki tietysti, eikä edes monet. Mut pari mätää omenaa pilaa koko laatikon. Persunazit tahtois heittää koko kuorman pihalle.
ellauri016.html on line 939: Suomesta on tulossa maa, jossa ezitään minimihyvinvointia. Montako lasta voi ryhmäyttää sairastumatta, montako vaippaa mummon sopii kastella. Vähän sellasta siedätystä. Tästä on kovaa vauhtia tulossa maa, jossa osattomat ihmiset elää majoitettuna siedettävään elämään, ei kivaan. Suomi on kylmäkiskoinen maa. Suomi panttaa. Suomi antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa. (Eve Mantu)
ellauri016.html on line 947: Se ei huomaa, et tätä on jo mietitty. Sixhän siellä on ne vessanpesuvuorot, niistä tulee käymälähygienian asiantuntijoita odotellessa. Sitä ne tulee tarvizemaan työelämässä, jos pulla käy ja ne saa jäädä tänne onnelaan.
ellauri016.html on line 970: "Uskonnollinen tai taiteellinen yhteisö, poliittinen organisaatio ja muita omia paikkoja." My foot. Kalifaatti olis ollut sellainen oma paikka, mut se lytättiin. Tää kansainvaellus on länkkäreiden ihan omaa aikaansaannosta, niitetään just mitä on ize kylvetty.
ellauri016.html on line 976: Lopussa on kannustuxexi menestystarinoita, valtioiden karvaisesta kainalosta löytyneitä pikku Sointuloita. Mitä esimerkit kertovat? Ei paljon paskaakaan. Kuten se izekin sosiologina tietää, tommonen on lyhytaikaista, hyvin pian aapat hakeutuvat luutuneisiin rakenteisiin, silverbäkit komentaa ja rupusakki toteuttaa. Turhaan se marssittaa nipuittain pieniä karvaisia ranskalaisia sosiologisnobeja todistamaan puolestaan. Darwinin keilapallo kaataa ne kerralla kuin keilat.
ellauri016.html on line 983: Istumme nyt täällä Porthanian kazomossa emmekä perinteisemmissä päärakennuxen vanhan puolen saarnapenkeissä, kai koska vanha puoli on remontissa. Verstas suunnittelee lisätä sen tuottavuutta.
ellauri016.html on line 993: Tämän vuoksi, ja koska meitä kaikkia yhdistää kääntämisen kuzumus, uskaltaudun yrittämään otsikon suomennosta, enemmän kyllä runollisesti kuin virallisesti:
ellauri016.html on line 1018: Välitän väittelijän ystävällisen kuzun kahvikekkereille tähän ulkopuolelle
ellauri016.html on line 1040: Kääntäminen on kuzumusammatti, jos tykkää kielestä, tulee ahaa elämyxiä luikuhihnalla. Koskaan ei ole täysinoppinut.
ellauri016.html on line 1050: Kahvi oli hyvää ja kakkuakin riittävästi. Sitten lautakunta vetäytyy arvioimaan tuotosta. Seizemän vuoden työ kuitataan puolen sivun lausunnolla, jonka jauhaa kolmen leipääntyneen proffan puppugeneraattori. Mut läpi on, se on pääasia.
ellauri016.html on line 1052: Tamperelaiset tyhmät tanttikolleegat matkalla rustailemaan tuota puppua on vaan tyytyväisiä, että vanhan puolen kirkonpenkit poistetaan ja korvataan melamiinisilla irtokaluilla. Teki mieli sanoa et haista kukkanen, mutten sanonut. Olin ihan hiljaa. Hillizin izeni. Kohtahan mä pääsen täältä pois.
ellauri016.html on line 1088: Ranskalaiset huolestuu perheväkivallasta, ozikoi HS. Viskaa toisesta suupielestä, et Suomi on maailman tilastojen kärkimaa. Muttei syytä huolestua. Tilanne on meillä hallinnassa. Hellan ja nyrkin välissä.
ellauri016.html on line 1090: Ukko mustilainen Veijo Balzar perusti näytelmäkerhon tytöille, pyytää tyttöjä näyttelemään sille haaroja. Ikänäköisenä kysyy petissä: onkos jalat harallaan vai yhessä. Poliisi ajoi portin läpi panssariautolla. Suomen Epstein. Poliitikot käy tutustumiskäynneillä kuin prinssi Andrew.
ellauri016.html on line 1098: Irakin puolustusministeri siirtyy hyökkäyxeen. Huijasi Huddingessa viranomaisia, nosti köyhäinavustusta ministerin palkan lisäosaxi. Kumpikohan oli isompi? Haastaa mediat ja ruozalaiset oikeuteen. Jos ei tule rotia, lätkästään hurreille talouspakotteet. Siitähän oppivat, ettei Irakin kanssa leikitä.
ellauri016.html on line 1137: Maanpuolustustahto vaatii uskoa tulevaisuuteen, jämentää Taito Taskinen Kuopiosta. Kerttu Taskisen huonetta ja sukua. Kun maass on joulu vain eräillä ja maa jäässä meillä niitä köyhemmillä, ei ihme että kärsä varusmiehillä on kipeenä. Oscar sedällä oli maanomistajien puolustustahtoa ja voimia kuin pienessä kylässä. Puki Ingridin ja Tutun lotaxi, ja pazasteli kartanoiden pihoilla uljaan näköisenä suojeluskuntapuvussa ja rasvanahkasaappaissa. Meillä on sen SK ammuntakilpailuista voittama hopealusikka. 5. palkinto. Ei tullut pazastelustakaan Oscaria. Kartanonisänniltä kengänkuva roimahousun persauxiin. Jumbopalkinto.
ellauri016.html on line 1146: Callekin tahtoi lentäjäxi, mutta Margit ei päästänyt, kun se on niin vaarallista. Kalle joutui tykinruuaxi, haavoittui kranunsirpaleesta silmään. Johannes vaan lenteli harmittomasti taivaalla, ei saanut siipeensä. Vihannexella oli musta tukka ja hitlerwiixet, pani Pirkon miettimään savolaisen osakunnan puurojuhlissa, kumman ottaisi. Mutta Johannes oli puiseva, luiseva Calle taiteellisempi, maalasi puurojuhlan kulissit. Pirkko valizi Callen, Vihannes Anjan. Loppu on ollutta ja nyt mennyttä, historiaa sensu stricto. Silloin kun Ilkasta tuli kartanonomistaja ja miljonääri, ja Callen poikasista vaan köyhiä kirjanoppineita, saattoi Pirkkoa vähän arveluttaa. Tuli vähän sanomistakin: eihän raha ole pääasia, mutta Ilkka on jo Havin toimitusjohtaja. Ja kun Ilkka sitten nai Erkylän kartanon rikkaan tyttären ja sen arvopaperit, Pirkko kyseli, missäs on sinun eka miljoonasi. No Ilkka pääsi piireihin reittä myöten, saa kiittää siitä Brotherusten sänkysilmiä. Ilkka kiittää isä Johannesta elämän aineettomista arvoista kuten saunalöylyistä, arvopapereista on kiittäminen täti Monicaa. Ja meneehän ne vessaharjatkin hyvin kaupaksi vaikkon rimpuloita.
ellauri016.html on line 1162: Ivar keksi ensimmäisenä, ja tienas ziljoonia sillä,
ellauri017.html on line 20:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Puovo Lipposen seikkailuja
ellauri017.html on line 21:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Pellon sulttaani
ellauri017.html on line 39:Onko siis puhemiehen ärhentelyt menneen kesän lumia? - Mitä vielä! Älkää kuulkaa toimittaja laittako minun suuhuni sanoja! Minä panen ize sanat suuhuni, ja te kuuntelette mitä sanoja tulee minun suustani ja pidätte suunne kiinni! (Juurikin niin sopulit! Ärsyttävää nenäkästä porukkaa.) Paavo on kärttyisä vanha käpy, jota lapset pelkäävät maakuntamatkoilla.
ellauri017.html on line 49: Sillä laella on assie ja minkä Puovo Lipponen kerran sannoo, se on justiisa eekä vuan sinne päin. Tammikuun nummeroon minä oun kertonna sen seikkaelun joka sattu minulle toestakymmentä vuotta sitten Amazonin uarniometissä mehtää polttamasa, kun jouvuin ahvärasioilla ollessan kamppailemmaan Brittonin Battlerin kansa, jota sanottiin brexitin arkkitehixi. Se ol kovanuamanen gangster moppikampaaksestaan huolimata, mutta eipäs vuan pärjännä minulle kipa piässä...
ellauri017.html on line 88: Meikämannet meni vielä viikon ajax tän jälkeen Tukholmaan, jossa saatiin kiinata Eva Ejerhed-vainaan pojan opiskeluboxissa. Peter ei ollut kova poika siivoomaan. Sen jääkaappi vuoti jäätikkönä huoneeseen, jäähän oli jäänyt kiinni prinssinnakkeja kuin Özin miehen hyvin säilyneitä sormia.
ellauri017.html on line 92: '92 tai niillä main Seija ja minä lennettiin kahdestaan Barbadoxelle. Helmi pantin alulle tämän matkan jälkeen. Seija valmistui fil.kandiksi (tää on 70-luvun neukkusana, vanhemmalla ja uudemmalla kielellä maisteri). Ajatus oli sinä vuonna välttää jokatalvinen melankolia. Pojat oli puolet aikaa mummilla ja faffalla, puolet Rohteilla. Illalla hotellin bambumajassa sammakot lauloivat puissa. Silloin koko ajatus tuntui erehdyxeltä. Mut se meni ohize, ei tullutkaan kauppakirppua. Eikä depistä. Ruuaksi syötiin lentokaloja. Brittienglantia murtavat mustat möivät rannalla aloeta. Viidakossa säntäili jotain apinoita. Atlantin puoleiset hiekkarannat oli upeita mutta tuulisia. Rannalla lojui turkoosinsinisiä veneitä. Banaaniviljelmillä ajeltiin mönkijäntapaisella autolla. Vaikkei suomessa silloin vielä ollut koko sanaa mönkijä. Tuliaisixi ostettiin kivoja peltimukeja joita ei olla koskaan käytetty mihinkään. Tuolla ne ovat vieläkin keittiön avohyllyssä.
ellauri017.html on line 100: Viron matka oli ensimmäinen perheen matka ulkomaille omalla autolla, ja hauska niin, vaikkei otettukaan mukaan yhtään lisäelefanttia. Helmi oli kolmen, se halus pitää ikkunoita auki, vaikka Seijaa vilutti, ja sanoi: Tossssi kuuma, roikkui takaikkunan ruuvausveivissä kuin iiliäinen. Tää oli eka vuosi kun vapaassa Virossa pääsi matkustelemaan. Mentiin yhdellä bensatankillisella koko matka: Tallinnasta Pärnuun, missä oltiin yötä suomalaisten pykäämässä Ranna hotellissa, ja sieltä Riikaan, jossa yövyttiin Jurmalassa rannalla. Riianlahti oli silloin vielä täynnä öljysaastetta, ja Pauli ja mä mentiin aikaisin aamulla salaa sinne uimaan, koska Seija oli kieltänyt. Latvian rantamezät oli punaisenaan ahomansikoita. Ikinä en ole nähnyt niin paljon metsämansikoita kerralla. Saarenmaalla oli hyvin kaunista. Oltiin päivä hiekkarannalla. Asuttiin jonkun perheen pitämässä majapaikassa, jossa saatiin niin paljon ruokaa vielä myöhään illalla, että (Paulin koulussa kirjoittaman aineen sanoin) Don Läskit lyllersivät vaivoin yläkertaan ruokapöydästä. Tältä matkalta tuotiin postilaatikon avaimenperä, jossa on Eesti Vabariikin viisisentinen. Nyt ei ole Viru enää vaba, niilläkin on euroja ja senttejä.
ellauri017.html on line 102: Seuraava merkittävä perheen kesämatka tehtiin Walesiin, se oli vuonna '99, se on helppo muistaa koska juuri silloin näkyi Briteissä täydellinen auringonpimennys. Oltiin Oxfordissa kun se tapahtui, kazottiin auringon sirppiä noetun lasin läpi, linnut olivat säikähdyxissään vaienneet, mulla on virttynyt T-paita siitä muistona. Sieltä saatiin Helmille pieni koulupuku, joka sillä on päällä kuvissa koulun alkaessa seuraavana syxynä. Tällä matkalla oli John vielä mukana. Sitten se kirjoitti ja alkoi opiskella ensin Otaniemessä, sitten Oulussa ja lopulta Vaasassa. Seuraavan kerran se tuli mukaan vasta '07 synnyinmaahansa Amerikkaan.
ellauri017.html on line 110: Anno dazumal, oisko ollut vuonna '09, suunniteltiin nelistään Paulin ja Helmin kanssa hurja interrailmatka Pariisin kautta Madridiin ja takaisin ja toteutettiinkin se onnistuneesti suunnitelman mukaan.
ellauri017.html on line 114: Seijan syntymäpäivän johdosta pääsiäisenä '12 me kaksi matkustettiin Kiinaan. Tarkoitus oli ensin käydä kazomassa ison Paulin synnyinsijoja, muttei uskallettu niin pitkälle sisämaahan, matkusteltiin sitten itärannikolla.
ellauri017.html on line 172: Die ganzen Zahlen hat der liebe Gott gemacht, alles andere ist Menschenwerk
ellauri017.html on line 219: Allahin nimi arabialaisin kirjaimin muistuttaa riu'ulla istujaa alhaaltapäin. Vasemmassa kädessä sillä on keppi sekä porkkana. Pienempi kaksoisvee on kuin sen pussit kazottuna alhaalta ja keppi kusella. Pieni rinkula oikealla kädellä ois vessapaperirulla tai kiekura.
ellauri017.html on line 315: Valize siitä.
ellauri017.html on line 318: Ruozissa saa kokoontua max 500 hengen ryhmiä.
ellauri017.html on line 408: Kuutossilliä. Fernando Alcazar.
ellauri017.html on line 442: Kolmonen, kuutonen ja ysi on joteskin etevimpiä. Mix, Gurdijeff kai tietää, muttei kerro, paizi telepaattisesti.
ellauri017.html on line 452: Elokuussa 1916, kun Gurdjieff oli ryhmineen Suomessa rouva M. E. Maksimovitšin datšalla, Uspenski kertoi kokeneensa kauan toivomansa "ihmeen" telepaattisen keskustelun muodossa, jonka hän kävi Gurdjieffin kanssa. Maaliskuussa 1918 Uspenski erkaantui Gurdjieffista ja rakensi katedraalin itselleen Helsinkiin. Ei vaitiskaan. Uspenskin katedraali on pyhitetty neizyt Marian kuolinuneen nukkumiselle, ei sata vuotta sitten eläneille huuhaahörhöille. Vaan 2000 vuotta sitten eläneille.
ellauri017.html on line 462: In October 1922, Mansfield moved to Georges Gurdjieff's Institute for the Harmonious Development of Man in Fontainebleau, France, where she was put under the care of Olgivanna Lazovitch Hinzenburg (who later married Frank Lloyd Wright). As a guest rather than a pupil of Gurdjieff, Mansfield was not required to take part in the rigorous routine of the institute, but she spent much of her time there with her mentor, Alfred Richard Orage, and her last letters inform Murry of her attempts to apply some of Gurdjieff's teachings to her own life. Mansfield suffered a fatal pulmonary haemorrhage in January 1923, after running up a flight of stairs.
ellauri017.html on line 475: Petos ainakin on mukana. Enneagrammin numeroiden summa olis 45. Suunnilleen sen ikäisena se alkoi menestyä huuhailulla. Paizi se valehteli ikänsä suuremmaxi, vaikuttaaxeen viisaammalta. Ehkä sit 42. Tai täysi kymppi.
ellauri017.html on line 566: Mille mille mille grazie,
ellauri017.html on line 589: What is the origin of god, if he is one? Is it zero? No it cannot be, for nothing can come out of nothing!
ellauri017.html on line 592: Uskonto ja matematiikka ovat lähisukulaisia, kuten fasistinen Platon hyvin oivalsi. Taivaassa on vain puhtaita ideoita, ei tarvi vaipanvaihtoa. Ne ei pissaa eikä kakkaa, on perseet niiltä tervattu. Ei tarvi xy-kromosomeja, kun pörrätään zeze-kärpäsinä z-ulottuvuuden neulankärjellä. Jumalunta syvää nukutaan siivet selässä on a point at infinity, taivaan häviävässä horisonttipisteessä. Hyvin mahdutaan, sillä ollaan nollia. Rappiolla on hyvä olla, ei rasita polla. Loppuu vanheneminen eikä satu, ei ainakaan mitään ikävää.
ellauri017.html on line 597: In a Cartesian coordinate system, the origin is the point where the axes of the system intersect. The origin divides each of these axes into two halves, a positive and a negative semiaxis. Points can then be located with reference to the origin by giving their numerical coordinates—that is, the positions of their projections along each axis, either in the positive or negative direction. The coordinates of the origin are always all zero, for example (0,0) in two dimensions and (0,0,0) in three.
ellauri017.html on line 599: Kolmen nollan kolmiyhteys on Kristina-tädin opettajan Descartesin lähtökohta. Siinä ristikossa on risti poikineen, yksi jokaiselle jumalkolmikosta. Hyvän ja pahan tiedon puska, jossa kohtaa positiivinen ja negatiivinen näkökohta joka asiasta. Joskin ne sitten lähtee eri suuntiin koskaan kohtaamatta, on tää malli sen verran suoraselkäinen. Yhdenlaista pahaa ei korvaa toisen sortin hyvä, takaisin voi maksaa vaan samassa valuutassa. Ei ole mitään vaihtokurssia synninpäästölle. Kirstuun kilahtava xy-raha ei z-akselille vilahduta sielua, vaikka toki ilahduttaa kirkkoa.
ellauri017.html on line 601: Armo on vaan ihme, profeetallinen projektio, perspektiiviharha. Äärettömän pieni piste kuvautuu äärettömyyteen, äärettömyys takaisin pisteeksi. Ihmettä on siinä kerrakseen, ja ulottuvuutta. z-akselin taivas on käsittämätön xy-tason luteille. Sieltä herran silmä näkee joka paikkaan maan päällä, mutta sinne ei voi nähdä tasamaalta, ellei ole suotu otsaan kolmatta silmää.
ellauri017.html on line 611: The origin of the complex plane can be referred as the point where real axis and imaginary axis intersect each other. In other words, it is the complex number zero.
ellauri017.html on line 679: 42! Katoppa! Gurdijeffin luku! Ja linnunradan liftarissa juuri 42 on maailman, elämän ja kaiken tarkoitus. Tän täytyy merkata nyt jotakin. Ei tää voi mitenkään olla pelkkää sattumaa! Jehova yrittää kertoa meille jotakin. Tää on vastaus ylhäältä. Ikävä kyllä kysymys puuttuu yhä. We apologize for the inconvenience.
ellauri017.html on line 687: Pakkoko poikain oli kaivaa verta nenästä. Sattui pilkka omaan nilkkaan. Silmä silmäilystä, hammas irvihampaasta. Kost jumala. Ota mallia Hammurabista. Käsi poikki kirveellä kuin kalifaatissa, kazokaa näin käy kaikille jotka etääntyvät meistä. Ovat pettureita. Elisalla oli selkeesti jotain mielenterveysongelmia.
ellauri017.html on line 689: Elokuvassa Piano maurit hermostuivat varjokuvaskezistä jossa ritari Siniparta uhkasi lyödä naista kirveellä että lähtivät puukkoineen apuun kulisseihin. Olivat sentään heikompien puolella. Kai, elleivät sitten olleet menossa jaolle. Typeriä villejä. Eivät myyneet maitaan housunnapeista. Tekivät vaan rumia pyllyeleitä. Kateellinen aviomies katkas pianistilta sormen kun se oli etääntynyt sen pyllynreiästä. Sai teräsproteesin sen tilalle.
ellauri017.html on line 691: Profeetta Telia ois varmaan ollut Jehovalle harmittomampi nabivalinta kuin Elisa. Palveluntarjoojia kanzii shopata et saa edullisimmat sopparit.
ellauri017.html on line 707: Parantaja paranna izesi, sanoi Nasaretin porukka oman kylän pojalle. Sananlasku ”Parantaja, paranna itsesi.” ei ole vanhasta testamentista, mutta vanhaa perua. Jo muinaiset kreikkalaiset käytti sitä, ja Genesis Rabba. Se johdattaa Jeesuksen seuraaviin sanoihin: Naama peruslukemilla sanon teille, ei kukaan ole profeetta omalla maallaan.
ellauri017.html on line 718: Mutta eivät jääneet, vaan toimivat kuten ennenkin ja tulivat kiukkua täyteen ja lähtivät tappamaan Jeesusta kuin karhut. Silmä silmästä siis taas. Hizin hammurabit. Ei siedä minkäänlaista hammastelua. Kättä päähän tulee ja kovaa.
ellauri017.html on line 726: Mikä kirjoitus? Ei pitäs kirjottaa niin paljon, jättää paper trailia. Jengi lukee sitä kuitenkin kuin piru raamattua, ezii ennusteita rivin välistä. Pitäs ainaskin käyttää pienempää rivinväliä.
ellauri017.html on line 730: Jesaja kai kehui tässä izeään, mut voihan sitä hattua sovittaa muutkin päähänsä. Olispa Elisakin laittanut, ois 42 lasta säästynyt. Mut 2 karhua jäänyt nälkäisixi...
ellauri017.html on line 736: Oliko Jeesus oma profeettansa? Ei siis väärä profeetta, vaan 2 in 1. Osta 1, maxa 2. Oman izensä paras ystävä. Vai voiko profeetta profetoida izensä? Epätieteellisenä sitä pidetään näin professoripiireissä. Suomen valtionkirkon piispat kieltää pilkkaamasta tiedettä. Kuha se ei sano uskonnolle: mene ylös kaljupää.
ellauri017.html on line 746: Hommat on jo heittäneet sezuuria, vanha sopimus ei ole enää voimassa. Jobin postin jakajat on uuden liiton ulkopuolella kuin lumiukot.
ellauri017.html on line 761: Se, miten nasaretilaiset loukkaantuivat Jeesukseen, on meille hyvänä varoituksena. Parempi ettei sano mitään. On ihan hiljaa. Hillitsee izensä. Ei edes yrmffitä.
ellauri017.html on line 776:ze:0.8em">
ellauri017.html on line 780: Mutta ei titulusta cohta ymmärretä, waicka nämät sanat: Usia Gotham Ahas Ezechia Judan Cuningat etc. ymmärrettäisin, pitä cuitengin tiettämän mitä näiden Cuningain aicana tapahtunut on, millinen maan tila oli, mikä Cansa oli ja millä mielellä, mikä heidän aiwoituxens oli, ja cuinga sijhen aican oli, cuinga he idzens käytit kylänmiehiäns, ystäwitäns ja wihollisians wastan: Ja erinomaisest cuinga he olit Jumalata ja Prophetaita wastan oikias ja wääräs Jumalan palweluxes, nijncuin tästä on kirjoitettu wijmeises Cuningasten kirjas cap. 15. 16. 17. 18. ja 19. ja toises Aicakirjas cap. 26. 27. 28. 29. 30. 31. Äh, pitääkö nääkin nyt eka lukea? Jääköön myöhemmäx.
ellauri017.html on line 805: Sijtte asetta hän ja walmista heitä odottaman tulewaista Christuxen waldacunda, josta hän nijn monella tawalla ja selkiäst ennusta, että hän sijnä asias woitta caicki muut Prophetat. Nijn että hän myös Christuxen Äitistä Neidzest Mariasta kirjoitta, että hän ilman neidzyen turmellusta oli sijttäwä ja synnyttäwä Christuxen (7. cap.), nijn myös hänen pijnastans (53. cap.), nousemisestans cuolluista ja waldacunnastans puhu hän nijn selkiäst, cuin se olis jo silloin tapahtunut. On hän sijs ollut sangen jalo ja corkest walistettu Propheta.
ellauri017.html on line 815: Jerusalem on häwitetty 2x ja vallattu 44x, kun HERra kazo muualle. Nyt se on taas pydessä, mut jaettu kahtia. Donald Trump kuiteskin tekee parhaansa, et saatas rättipäät ajetux ulos sieltä. Sehän on ikiwanha juutalaisten kaupunki, siitä lähin kun ne heitti filistiinit pihalle. Meidän Wiipuri.
ellauri017.html on line 820: Mutta caickein enimmin hän sitä ahkeroidze, että hän taitais lohdutta ja wahwista hänen tulewaisen Cansans, ettei he sencaltaisesa fangiudes ja Caupungin häwityxes epäilis, ikänäns cuin he peräti huckuisit, ja ei Christuxen waldacunda olis tulewa ja caicki ennustuxet wäärät ja turhat olisit.
ellauri017.html on line 822: Ennusta hän sijs wiljalda, cuinga taas sitä wastan Babel piti häwitettämän, ja Judalaiset pelastettaman ja palajaman Jerusalemijn, nijn että hän nimittä Cuningatkin jotca piti Babelin häwittämän, erinomattain sen joca Judalaiset oli wallallens päästäwä, nimittäin Cuningas Corexen Persiast, jonga hän myös Jumalan woidelluxi cudzu, aica ennen cuin jocu Cuningan waldacunda olican Persias.
ellauri017.html on line 827: Jos se nijn muilda, jotca nämät ennustuxet coonnet ja kirjoittanet owat, on tapahtunut, eli jos Propheta idze tilan jälken sen nijn on tehnyt/ ei tietä sanoa.
ellauri017.html on line 831: Mutta sijtä hyödytyxest cuin tästä Prophetast saadan, ei tarwita täsä paljo puhua. Se cuin händä wiriäst luke, on kyllä idze ymmärtäwä, että hän on täynäns caickinaisia, mitä ikänäns Jumalata pelkäwäinen ja murhellinen sydän taita idzellens turwaxens ja lohdutuxexens anoa.
ellauri017.html on line 832: Täsä puhutan myös kyllä muiden seas niscureita cowacorwaisita syndisitä wastan, erinomaittain nijtä jotca wäärän jumalan palweluxeen ja epäjumalisuteen, Cuningoihin ja lijttoihin idzens luotit, jos se muutoin jotain olis tainnut autta. Cowakorwaiset saa jälleen kerran corwilleen ja cowaa.
ellauri017.html on line 834: Älkön myös jocu luulco, että Jesaiast on nijn paljo pidetty silloin hänen aicanans Judan Canssan seas, nijncuin hänestä nyt pidetän meidän Christityiden kesken, waan sangen ylöncadzottuna, nijncuin hän idze todista 58. lugusa, nimittäin että he pistit kieldäns maalle, ja cocotit händä cohden sormellans, ja pidit caicki hänen saarnans hulludena, paidzi muutamita harwoja hywiä sencaltaisia cuin Cuningas Ezechia: sillä se oli sen Cansan wanha tapa, naura ja pilcata Jumalan Prophetaita ja näyttä nijlle fäkkiä, (4. Reg. 9). nijncuin myös ainakin caikille saarnaille ja Jumalan palwelioille tapahtu. Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda, sahalla sahatuxi.
ellauri017.html on line 846: Jesajan isän nimi oli Amos Andersson. Sen kuopuxen nimi oli Maher-Shalal-Baz. Propheta näät meni taas rouva Prophetissan tygö, joca tuli 3. kerran rascaxi ja synnytti pojan. Nimi meinaa "Ryöstä pian ja riennä jacoon". Jobin kuopuxen nimi oli Keren-Happuk eli Meikkipussi. Aika hulwatonta. Wallatonta nimi-ilostelua patriarkoilta nuorimmaisen kohdalla.
ellauri017.html on line 850: Joosefilla (melkein vuosituhat ennen Jesajan aikoja) oli poika Manasse, jolta pikkuveli Efraim peri maat. Lopulta ize asiassa kaikki muut Jaakopin veljet hävisivät maansa paizi Juuttaat, Leevin joukoille jäi temppelit ja kaupunkeja. Sixi kai koko porukkaa sanotaankin juutalaisixi, ja papit ovat leviittoja. I am levitating now. Sittemmin on niitä hukkuneita heimoja löytynyt enemmän kuin hävisikään, esim mormonit.
ellauri017.html on line 851: Yksi hävinneistä heimoista oli just toi Manasse, Joosefin huono-onninen esikoispoika, jota Jaakob siunasi kierosti kädet ristissä vasemmalla kädellä kansakoulun opetustaulussa, jota Seija ei koskaan anna mun ostaa kirpputorilta. Vizi mikä kusettaja, varsinainen luikuri toi Israel, ihan kuten äitinsä Rebekka.
ellauri017.html on line 856: Pakinoizija Ollin ystävällä ja huonetoverilla Kalle Niemeläisellä oli tuttavana yksityisajattelija Manasse Olotilanne, jonka alaa olivat parodiset mietelauseet ja aforismit. Kalle Nieminen oli Callen kaveri, joka sai asbestikeuhkon Suomen Mineraalista ja kuoli syöpään. Sen vaimo oli Maire. Ne ja vanhemmat nauroi kovaa olohuoneessa ja meidän lasten piti olla hiljaa lastenhuoneessa. Kallen kuoltua Mairekin hävis kuvasta. Olikohan se sip ja söp. Tai ehkä kenkä oli toisessa isommassa jalassa, vertaa Sirkka-täti. Kun niiden koiras oli poissa, naarashiiret äänestivät jaloillaan, pakosalle kissan hännän alta.
ellauri017.html on line 860: Jesaja ihmelettää retoorisesti: Mitä warten teitä lyödän niin ette kotiin löydä? Hamast candapääst nijn kijresen asti ei ole terwettä paikkaa waan haawat ja sinimarjat ja weripahgat jotca ei ole puserretut eikä sidotut taicka öljyllä siwellyt. No en ihmettele, turpasaunan ansaizewat juutalaiset maahantunkeutujat, warsinaisia mulkeroita ovat.
ellauri017.html on line 866: käädyt rannerengat kijldäwät waattet päälijnat präämit snyörit desmacnupit corwarengat sormuxet päärihmat odzaladi pyhäpäiwäiset waattet caaput timbit cuckarot speilit miehustuxet liepet ja heidän lijnawaattens.
ellauri017.html on line 868: Hizi on se syynännyt ne tarkasti! Nää naisten vaatteista kyykyttäjät on tosi kiinnostuneita pahexumistaan hyntteistä. Ei edes huivia sais laittaa päähän, tai se pitäis ottaa pois. Mix ei voi jättää toisten vaatevalintoja rauhaan? Izenäisyyspäivän vaateparaati on tätä samaa hölmöilyä. Aatteet ja vaatteet, samaa teerenpeliä, vitun keekoilua.
ellauri017.html on line 879: SIlloin on HERra hänen cowalla suurella ja wäkewällä miecallans edziwä Lewiathania joca on pitkä kärme ja joca on kiperä kärme.
ellauri017.html on line 896: HERra on wihainen caikille pacanoille ja on närkästynyt caikille heidän joucoillens. Hän on heitä kirowa ja anda teurasta heitä. Cadzo pacanat owat nijncuin pisara joca jää ämbärijn ja nijncuin rahtu joca jää waacaan.
ellauri017.html on line 898: Cansa, joca wihoitta minun, uhra krydimaisa, suidzutta tijlikiwein päällä, asu hautain keskellä, on luolisa, syö sianliha ja heillä on cauhia liemi heidän padoisans. Nyt on puututtawa asiaan! En minä tahdo enä olla äneti, waan maxa, ja minä tahdon maxa heille heidän helmaans. Sekä heidän pahan tecons ja heidän isäins pahat tegot yhtenäns, sano.
ellauri017.html on line 899: Ne jotca wuorilla suidzuttawat ja minua cuckuloilla häwäisnet owat, minä tahdon mitata heille heidän endiset menons heidän helmaans. Kaadan pahat padat niille syliin.
ellauri017.html on line 901: Vanhast minä olen wai ollut, olin hiljainen ja pidätin idzeni. Teki mieli sanoa, mutten sanonut mitän. Olin ihan hilja. Hillidzin izeni. Mutta nyt minä tahdon huuta nijncuin synnyttäjä, puren nijtä käten kuijn Ricu Wocua, minä tahdon hajotta heitä ja caicki niellä, paizi niitä patoja. Minä häwitän wuoret ja cuckulat ja annan caicki heidän ruohons cuiwua, teen wirrat luodoixi ja järwet cuiwan pois.
ellauri017.html on line 903: Muucalaiset pitä seisoman ja teidän lauman caidzeman, ja wierat pitä teidän peldomiehen ja wijnamäken miehet oleman. Mutta teitä pitä HERran Papeixi cudzuttaman ja sanottaman: te oletta meidän Jumalam palweliat. Ja teidän pitä pacanain hywydet syömän, ja heidän cunniastans pitä teidän coreileman. HERra wannoi oikian kätens cautta ja woimans käsiwarren cautta: En minä tahdo sinun jywiäs sillen anda wihollistes syödä engä wijnas syöxy, jonga tähdens työtä teit, muucalaisten juoda.
ellauri017.html on line 915: Niin makaa kuin petaa. Wie man sich bettet so liegt man, es hilft einem Keiner dazu.
ellauri017.html on line 931: Paizi ei paljon tarvita apua, apinat rankaisee toisiaan ja ize izeään, tylysti vastaanottaa pakolaiset, vizaa antaa omin käsin paljaalle pepulle. Polttaa ja syö kaiken.
ellauri017.html on line 933: Hän käy puiden seas medzäsä hacataxens Cedripuita ja ottaxens Böökiä ja Tamme ja Cedripuuta joca istutettu on ja satesta on caswanut.
ellauri017.html on line 936: Puolen poltta hän tulesa ja toisen puolen tykönä syö hän liha hän paista paistin ja rawidze idzens lämmittä idzens ja sano: hoi, minun helle, minä iloidzen tulesta.
ellauri017.html on line 938: Hän elättä idzens tuhwalla. Hänen wimmattu sydämens pettä hänen.
ellauri017.html on line 940: Niinpä. Näitä on nähty, kansainwaelluxia, taas on yxi meneillä. Ei näitä ole vaikee ennustaa, ei tartte kaukoputkea. Vähän välii sännätään kuin sopulit alas jyrkänteeltä. Luoja on vaan tyynen rauhallisena et wai nijn, kazoo päältä sopulien juoxua. Lemmings-peliä.
ellauri017.html on line 942: Sillä näin sano HERra minulle: minä olen täs vaa hiljaxens ja cadzelen minun majastani nijncuin palawus joca saten cuiwa ja nijncuin caste elonajan palawudes. Sillä ennen elonaica cosca tulo walmixi tule ja röhkömarjat kypsendywät täyty oxat leicata sirpillä ja wijnapuut hacata ja heittä pois.
ellauri017.html on line 954: CAicki pedot kedolla tulcat ja syökät, ja caicki pedot medzäsä. Ja heidän pitä menemän ulos ja cadzeleman ihmisten raatoja. Sillä joca härjän teurasta on nijncuin hän miehengin tappais. Joca lamban uhra on nijncuin jocu coiran caulan leickais. joca ruocauhria tuo on nijncuin jocu sicain werta uhrais. Jotca häntiäns pyhittäwät ja puhdistawat krydimais yxi täällä ja toinen siellä ja syöwät sian liha cauhistuxia ja Hijriä, caicki nämät pitä temmattaman pois.
ellauri017.html on line 956: Me TErmijtiapinat myrisemme caicki nijncuin Carhut/ ja waikeroidzemme nijncuin mettiset. Mänkät wuan kaek, mänkät hut heleckarijn. Luomakunnan herrat samaa tietä samaa haawaa HERroineen. Wiekät tuhcatkin pesästä.
ellauri017.html on line 958: Prof. Jesaja ryhmineen käyttää ihmistieteistäkin tuttuja vippaskeinoja. Kirjoitetaan ennusteet jälkikäteen, ex post facto, ja editoidaan päiväyxiä taaksepäin. Julkistetaan ennusteet etukäteen, niin toivorikkaat marsut toteuttaa ne ite. Ollaan izeänsä toteuttavia profeettoja.
ellauri017.html on line 969: Joidenkin nykyaikaisten tulkintojen mukaan Jesajan vaimoa kutsuttiin "profetissaksi", [13] joko siksi, että hänelle oli annettu profeetallinen lahja, kuten Debora ja Hulda, tai yksinkertaisesti siksi, että hän oli "profeetan vaimo". Heillä oli kaksi poikaa, vanhin nimi Shear-Jashub , joka tarkoittaa "jäännöspala", ja nuorempi Maher-Shalal-Hash-Baz , mikä tarkoittaa "Nopeasti saalista, ryöstä nopeasti". Talmud sanoo, että Eski kärsi marttyyrikuoleman, kun hänet sahattiin kahtia Manasse Olotilanteen käskystä.
ellauri017.html on line 971: Esaiaan kirja ( heprea : ספר ישעיהו [ˈsɛ.fɛr jə.ʃaʕ.ˈjaː.hu] ) on ensimmäinen myöhemmistä profeetoista heprealaisessa Raamatussa ja ensimmäinen suurista profeetoista kristillisessä Vanhassa testamentissa. Se tunnistetaan yläkirjoituksesta 800 -luvulla eaa. eläneen profeetta Isaiah ben Amozin sanoiksi , mutta on todisteita siitä, että suuri osa siitä on sävelletty Babylonin vankeuden aikana ja myöhemmin. Johann Christoph Döderlein ehdotti vuonna 1775, että kirja sisälsi kahden profeetan teoksia, joita erottaa yli vuosisata, ja Bernhard Duhm sai aikaan näkemyksen, joka vallitsi suurimman osan 1900-luvulta yksimielisesti, että kirja sisältää kolme erillistä oraakkelikokoelmaa: Proto -Jesaiah ( luvut 1-39 ), joka sisältää 8. vuosisadalla eaa. profeetta Jesajan sanat; Deutero-Jesaiah ( luvut 40-55 ) , nimettömän 6. vuosisadalla eaa. kirjailijan työ, joka kirjoitti maanpaossa; ja Trito-Jesaiah ( luvut 56-66 ) , sävelletty maanpaosta palaamisen jälkeen. Jesaja 1–33 lupaa tuomion ja ennallistamisen Juudalle, Jerusalemille ja kansoille, ja luvuissa 34–66 oletetaan, että tuomio on julistettu ja ennallistaminen tapahtuu pian.Vaikka harvat tutkijat nykyään pitävät koko kirjan tai jopa suurimman osan siitä yhden henkilön ansioksi, kirjan olennainen yhtenäisyys on noussut revisionistisen tutkimuksen painopisteeksi.
ellauri017.html on line 1038: Talmudissa kerrotaan, että rabbi Simeon ben Azzai löysi Jerusalemista kertomuksen, jossa kirjoitettiin, että kuningas Manasse tappoi Jesajan. Kuningas Manasse sanoi Jesajalle: "Häntäsi Mooses sanoi: 'Ei kukaan saa nähdä Jumalaa ja jää eloon'; mutta sinä olet sanonut: 'Minä näin Herran istuvan hänen valtaistuimellaan'; ja totesi edelleen muita ristiriitoja – kuten 5. Mooseksen kirjan ja Jesajan kirjan 40 välillä; Mooseksen kirjan 33 ja 2 Kings välillä Jesaja ajatteli: "Tiedän, että hän ei hyväksy selityksiäni; miksi minun pitäisi lisätä hänen syyllisyyttään?" Sitten hän lausui tetragrammin, setripuu avautui ja Jesaja katosi sen sisään. Kuningas Manasse käski sahata setri, ja kun saha saavutti hänen suunsa, Jesaja kuoli; näin häntä rangaistiin siitä, että hän sanoi: "Minä asun kanan pepussa, jolla on saastaiset huulet".
ellauri017.html on line 1073: Sen mies on autisti ja skizo.
ellauri017.html on line 1086: Nythän löytyi oikea bonanza, eli helluntailaisten vapaapainipalsta netistä. Catch as catch can, kaikki otteet on sallittuja, jos löytyy kohta mihin nojata pyhästä kirjasta. Ja löytyyhän niitä joka etunojaan, kun osaa etsiä. Ja helluntalaiset osaa. Sevverran ollaan fariseuksia. Ja tarkkana Isojen Kirjainten kanssa, kuten Paulo Coelho! Isolla Alkukirjaimella kirjoitetut Sanat on Pyhiä. Kokonaan isolla kirjoitetut on HUUTOA.
ellauri017.html on line 1095: Ihankuin mafiapomo buonaparte Piukoissa Paikoissa, jolla oli kuulolaite. Muita kuulematta äänesti izensä capoxi. Ammutti kilpailijan pikkupomo Spatsin reikäompeluxexi kakun sisältä. Kakku oli päältä kaunis, sisälmyxet rumat. Oli käyneet Spatsin lipposet liika piukaxi, koitti isokenkäisexi, ei ollut onnea vaikka onniteltiin.
ellauri017.html on line 1121: Jumala vahvisti Jeesuksen opetuksen olevan totta siten, että moni nuha parani, kuolleita nousi ylös kuin sieniä ja riivaajahenkiä ajettiin ulos taivaasta, jossa ne oli olleet ranskalaisella visiitillä. Riitaisat vallat ajavat ulos vieraan vallan diplomaatit aina kun ne joutuvat hakauxiin. Vähin äänin ne sitten palaavat asemapaikoilleen kun suutahdus on ohize.
ellauri017.html on line 1127: Agustin ja Hugo oli herttaisen samaa mieltä kuolemanrangaistus on paikallaan vaikkapa Fernando Alcazarille. Ei siihen riitä Alcazarin vankila, ei Guantanamokaan, jos bylsii Hugon vaimoa, ja sit vielä pelastaa Hugon hengen nolosti taistelussa mut jättää sen keskijalan kentälle. Cruel and unusual punishment. Onko ihme et se on kiivas ja pitkävihainen. Ei armoa!
ellauri017.html on line 1135: Jos pääset ize vierailemaan taivaassa, vilkaiseppa ympärillesi: et nää fariseuksen fariseusta. Et häntääkään. Ne on kaikki alakerrassa nahkoineen ja karvoineen. Ilman sarvia ja hampaita, mutta sääntökirjoineen. Ja häntineen.
ellauri017.html on line 1152: Sananl. 26:27: Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle. Jos ei jaksa ize nostaa sitä kuten jehova.
ellauri017.html on line 1256: aina ylhäällä, vaikka mistä kazoisi.
ellauri017.html on line 1261: taivaanvallat pyöris vinhasti kazomossa.
ellauri017.html on line 1262: Pääjehu ize taaimpana piippuhyllyllä
ellauri017.html on line 1264: Kaiken luoja olisikin Mozart-kuula, ontto pallo,
ellauri017.html on line 1280: razuharrastuxessa. Aika usein ne on
ellauri017.html on line 1282: sen razastajattarelta. Tai hepo lähtee laukalle,
ellauri017.html on line 1283: pukittaa, pikku razastaja lentää selästä.
ellauri017.html on line 1286: On näitä tapahtunut mullekin, vaikka meillä ei pieraisua pidetty minään. Isäkin sanoi räjähtävän puupan jälkeen vain "anteexi" ja rapisutti lehteä. Eski Saarisen lisänimi isälle oli Lujaapierevä. Mä olin Lujaapierevän poika, sankari siis melkein izekin.
ellauri017.html on line 1299: Vasta aikuisena opin että vastaavia kokemuxia on ollut muillakin, niinkuin Lassilla, jonka sipulipuvun vetoketju juuttui kiinni vessassa. Huusi vuorosanat käymälästä käsin. Tai housut repes just kun sillä oli jalassa erityislapselliset rakettialkkarit, ja ope käski taululle ratkaisemaan laskua. Jumala ei voinut suoda niin pientä asia vaikka se rukoili. Siihen päättyi sen uskonnollinen kausi, ihan kun mulla 9-vuotiaana Neizytpolun ja Tehtaankadun kulmassa.
ellauri017.html on line 1313: Te voitte saada Paavo Lipposen seikkailuja vuonna 1957 ilmestyvät 12 kirjaa kuukausittain suoraan kotiinne postize lähettämällä 1.000 vanhaa markkaa osoitteella Kustannus Oy Ajanviete, Bulevardi 30 Helsinki.
ellauri017.html on line 1314: Paikkakuntanne lehtimyyjiltä voi Paavo Lipposen seikkailut tulla lopeasti loppuunmyydyksi. Tilaamalla etukäteen kaikki vuonna 1957 ilmestyvät numerot, ei Teidän tarvize pelätä sitä, että joku maamme kuuluisimman revolverisankarin jännittävä ja ihmeellinen seikkailutarina jää Teiltä lukematta.
ellauri018.html on line 19:ze:8em;text-align:left;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ze:0.6em;color:black;background:white;font-style:italic">G-mies
Jerry Cotton
ellauri018.html on line 20:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Varokaa heikkoja päitä
ellauri018.html on line 68: Huooah, joupa jou. Eten-takse luki laudankappaleessa, johon Sysmän mökin remonttiäijä Runkmanni oli kirjoittanut muistiin izelleen, miten lauta-aita piti rakentaa. Eten tuli eteenpäin ja takse taaxepäin. Jos piti lautaa kädessä oikeinpäin.
ellauri018.html on line 130: Suomalainen blondi bermudashortzeissa
ellauri018.html on line 136: Ize asiasta kysyttynä hallin henkilöstö
ellauri018.html on line 152: Saakoon olla siellä ize kukin rauhassa.
ellauri018.html on line 184: hevosistakaan en perusta niin paljon paizi leivän päällä.
ellauri018.html on line 209: Kun on eri kastia, ei tarvi mitata izeään toisten mitalla.
ellauri018.html on line 274: Paikatkoot multa perimänsä housut ize.
ellauri018.html on line 294: Menin pian sen jälkeen ylös ja pukeuduin uudestaan, ottaen haltuuni, toivoaxeni onnellisella hetkellä kaksi kääröä, kuten isäntäni suvaizi niitä nimittää (viitaten sillä aikaisempaan jakooni emännältä saamieni ja hänen izensä minulle lahjoittamien oivallisten vaatekappalten välillä); ja puin ylleni hienot alusvaatteet, silkkikengät jalkaani ja hienot valkoiset puuvillasukat, otin hienon täytetyn alusntun, siron, vihriäisen, Mantuan silkistä valmistetun viitan ja takin, ranskalaisen kaulahuivin, kamritsi-nenäliinan ja puhtaat hansikkaat. Ottaen sitten viuhkani ja pienen upean käsilaukun minä kazahdin peiliin ja luulin izeäni taas vallasnaisexi; mutten unohtanut asianomaisia kiitoxia siitä, etä saatoin näin lohdullisin mielin pukeutua näihin vaatteisiin.
ellauri018.html on line 296: Musta nään chicklit kirjojen sanalliset vaatteiden herutuskuvat on tosi kivoja. Näkee miten tärkeä asia se on naisille. Ei se ole mitään turhamaisuutta, se on tosi tärkeä osa tän lajin säilymistä ja lisääntymistä, ihan yhtä tärkeä kuin miehille, mezoille tai bambeille on rehvastelu ja kukkoilu.
ellauri018.html on line 328: Kazomaan miten asiakas tapettiin.
ellauri018.html on line 345:We apologize for the inconvenience
.
ellauri018.html on line 380: vähemmistönä, kärsiä valtaväestöltä pilkkaa sekä ylenkazetta.
ellauri018.html on line 400: Fazers allehanda
ellauri018.html on line 402: Ska kaninen också till Schweiz?
ellauri018.html on line 451: Est-ce que vous avez des quois de voyage?
ellauri018.html on line 454: Az anyukát bassa meg
ellauri018.html on line 529: mutta elintärkeätä muistaa, ettei MIKÄÄN puoli tai kazomus
ellauri018.html on line 579: Tämä oli käsittämättömän vittumaisen Iltalehden julman sydämetön päivän kevennys. Virikeuutinen tunnottomilta lehtineekereiltä muiden masentuneiden apinahirviöiden illan piristyxexi. Mikäs paremmin naurattaa kuin puhdas vahingonilo muiden kustannuxella. Vielä paremmalta tuntuu kun kärsijä on toisenrotuinen. Jumalan kaltaisena syvällisesti ajatteleva apina sörkkii ja kiusaa muita eläimiä ihan viihteeksi, panee ne vankilaan ja nauraa päälle. Tuntee izensä vielä armeliaaxi jumalaxi, kun alentuu jelppimään ize pulaan saattamaansa elukkaa. Vaan tekeehän se samaa omille lajikumppaneilleenkin.
ellauri018.html on line 611: Jotain oireellista on näissä numeroissa. Jos kazoo kikkelin kantajien kritiikkejä, ne sanoo booooring, mitään ei tapahdu, "se" ei mene "sinne" koko kirjan aikana eikä jotmuile siellä, ei yhtään car chasea. Lisäx ne on vähän niinku hämärästi loukkaantuneita ja vihasia, jotenkin tää kirja tekee lommon niiden imagoon. Sama vika kuin Star Warsissa, tyttösankari on fixumpi miehiä. Ei käy. Älä lue, sanoo Alex, et tarvi tätä, älä lue. Jackin miälest kirja on naisvihamiälisempi kuin de Sade. de Sade sentään pääsi pukille.
ellauri018.html on line 612: Paul doppailee Lit 101 tiedoilla. Senmiälest Richardson oli ajastaan jälessä, kun Defoe oli Moll Flandersissa jo näyttänyt, miten pitkälle voi izenäinen yrittäjänainen päästä oman elämänsä seppona.
ellauri018.html on line 617: Noin 5% raiskaajista saa nykyisin lapsen alulle. Ehkäisyä käyttää nykyään noin puolet naimaikäisistä naisista. Raiskaajien runkku on sitäpaizi huonontunut kovasti.
ellauri018.html on line 619: Pamelan aikaan siis varmaan ainaskin joka kymmenes ellei viides neizeelliseen viixeen vetäjä oli onnellinen isä. Muistettakoon että pyhä henkikin veti kamat pussiin ekalla.
ellauri018.html on line 649: Herra B.n huono luonne selviää. Se on pois pilattu paskianen. Hänen rakas äitinsä hemmoitteli hänet pilalle. Kukaan ei saanut puhutella häntä tai sanoa mitään vastaan hänen lasna ollessaan; ja niinollen hän ei ole tottunut hillizemiseen eikä voi sietää vähintäkään seikkaa, mikä käy ristiin hänen rajun tahtonsa kanssa.
ellauri018.html on line 651: Kanziikohan tuota huolia vaikka saisikin. Sehän on kuin väärin kasvatettu koira. Tuleekohan siitä enää kalua. Oivoi mitä omituisia olentoja ovatkaan miehet. Ja naiset.
ellauri018.html on line 653: Näät kun B Virtasesta lopulta tulee kiltti ja se päästää Pamin lähtemään kotiin, siitä tuntuu tyhjältä ja omituiselta. En suinkaan voi olla niiden vanhojen nurisevien israelilaisten kaltainen, jotka ikävöizivät takaisin sipulien ja kynsilaukan ääreen Egyptiin, sitte kun olivat siellä kärsineet niin raskasta orjuutta? Onx tää nyt sitä sadomasokismia? Onx herra Huu joku Udo ja Pamela Piki? No ei, se mistä Pam nyt pehmeni on et herra Huu vihonviimein tulee jalalle. Vallasta on valloittavuudessakin kysymys loppupeleissä. Saa mitä tilaa.
ellauri018.html on line 659: Herra B muistuttaa vähän el Zorroa. Upporikas aatelismies, joka ezii seikkailuja kuustoistakesäisten immykäisten sylistä. Sillä on sveiziläinen Tacho, joka puhuu suomea kuin intiaani: isäntä olla oikeassa. Iso korsto, ei mikään hukkkapätkä JJ Rousseau. Zorron neidot on fixuja ja sanavalmiita ja osaa käsitellä kenraalin ja Zorron aseita. Kenraali keinuttaa keinua ja työntyy tyttöön mehukkaasti takaapäin. Tyttö natustelee banaania kädessään karvainen kiwihedelmä. Se puhuu banaaniin. Snart blottades ollonet. Kobbonia heiluu. Kokki on Dorlo. Lornasta, Pamela piukkapepusta ja kotirouvien päivänpannuista oli mustavalkoisten piirroskuvien somistamia lehti-ilmoituxia HS:n sekalaisissa 60-luvulla. Sexiä syltillä. Riemua wc-reiällä. Suttuista pornoa. Kyllä nyt on asiat paljon paremmin.
ellauri018.html on line 665: Julie on enimmäxeen conduct book, romaanina paljon paskempi, moraalisestikin ala-arvoinen. Ei ihme, mainize kymmenen hyvää sveiziläiskirjailijaa. Ei calvinismin pohjalta synny muuta kuin kolmisärmäisiä suklaapatukoita. Tobleroneja, trekantiga bajskorvar med nötter i.
ellauri018.html on line 667: Pam on tosi kiukkuinen hra B:n nokkavalle siskolle, joka kirjeize varoittelee veljeään naimasta säätynsä alapuolele.
ellauri018.html on line 677: aatelisen Armfeltin kartanon pihoilla ja mezästysmailla, kestizee tallirengistä Ruotsin kuninkaaksi nostettua ranskalaista pikku sikaa. Yhdessä pippuroivat lyijyllä eteläsuomalaisille pelloille varta vasten tuotuja fasaaneja ja lumiriekkoja.
ellauri018.html on line 682: maailmanlopun edellä, kazellaan kuinka pakkaa sekoitetaan enenevällä vauhdilla, samalla kun koko maailma kuumenee ja muuttuu rikkatunkioxi.
ellauri018.html on line 701: Muhammed kannattajineen otti vallan haltuunsa Medinassa ja perusti sinne umman eli uskovien yhteisön. Kärsiköhän se ummetuksesta. Vois selittää sen kiukkuisuutta. Tässä vaiheessa elämänkertaa Hisham varoittaa, että hän on karsinut Ibn Ishaqin selostusta ja jättänyt pois ne asiat, jotka ovat häpeällisiä kertoa. Hisham kertoo, että Muhammed alkaa saaliin toivossa ryöstää kauppakaravaaneja, on sukupuoliyhteydessä lapsen kanssa, anastaa ottopoikansa vaimon (vrt. Koraani 33: 37–40), kiduttaa ja tappaa vankeja, järjestää murhapolton moskeijassa, käskee tappaa häntä pilkanneet naiset, ja järjestää Medinassa juutalaisten joukkomurhan. Hisham kertoo, että Medinan joukkomurhaa seurannut sivullinen tokaisi: "Kautta Jumalan, tämäpä vasta uskonto!" ja kääntyi islamiin. Nää ei siis olleet häpeällisiä. Hitzi, mitähän Hisham jätti pois Ibn Ishaqin raportista. Oiskohan Muhammed epähuomiossa ollut laupias? Hypittänyt tyttöä vaan polvella? Myynyt maton tappiolla? Kazonut izeänsä peilistä ja katunut koko ideaa? Se tuntui aluxi niin hyvältä.
ellauri018.html on line 742: Allah ei lupaa ihmisille mitään, paizi uskottomille isoja ikävyyxiä. Palatte helvetissä, koirat! Koraanissa on siitä verenhimoisia ilmestyxiä. Niiden kohdalla mahometti ihan virkistyy, muuten Koraani on aika puisevaa vanhan testamentin lämmittelyä. Kuin Olavi selittämässä helluntaiystävien pyhäkoulun rainoja.
ellauri018.html on line 797: Kalifin velvollisuutena on sotia juutalaisia, kristittyjä, zarathustralaisia ja valekalifeja vastaan, kunnes he kääntyvät muslimeiksi tai suostuvat maksamaan veroa oikealle kalifille. Zarathustralaiset on suht hyvin hanskassa, muut on vähän vaiheessa vielä.
ellauri018.html on line 803: Ota tästä selvää. Loppumatonta rähinää rätit päässä, wiixet muotoiltuna ja karvakädet nyrkit pystyssä. Naiset ululoivat taustalla. Lapset kazoo orpoina peukku suussa teltan ovesta. Jocos piscuiset paiscattaneen kiwiin?
ellauri018.html on line 902:Kurinpitoa (Ta'zir)
ellauri018.html on line 910: Eurooppalainen ajatus vallan kolmijaosta lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan ei kuulu islamiin. Islamissa valta kuuluu Jumalalle, jota edustaa kalifi ja tulkitsee papisto eli ulama. Mitenniinei kuulu? Allah sääsi, papisto tulkkaa, virkamiehet tuomizee, kalifi ja klaanit panee toimeen. Mitä eroa?
ellauri018.html on line 914: Lain noudattaminen on islamin avainkysymys, sillä juuri sillä tavalla ihminen hankkii ansioita, joilla hän voi päästä kuoleman jälkeen Paratiisiin. Islam ei tunne kristillistä syntien anteeksi antamista katumuksen ja uskon kautta. Sen sijaan viimeisellä tuomiolla ihminen joutuu punnittavaksi, jolloin hyvät teot ovat zarathustralaiseen tapaan vastapaino pahoille. Suotuisa lopputulos voi tällöin avata taivaan portit. Toisaalta Jumala voi armahtaa ihmisen, vaikka tämän pahat teot olisivatkin painavampia kuin hyvät. Mikään ei ole varmaa, sillä Jumalan tekoja ei islamissa voi ennustaa, eikä Jumala ole luvannut mitään.
ellauri018.html on line 998: Islamilaisissa maissa suositaan varhaista avioliittoa, sillä sen ajatellaan varmistavan tyttöjen neitsyyden. Häh? Eikös se neizyys just mene siinä hommassa? Sen sijaan homoseksuaaliset, esiaviolliset ja avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat kiellettyjä. Suhtautuminen masturbaatioon vaihtelee. Vaik kivaahan se on tehdä karvakädelläkin, pystytellä telttatankoa.
ellauri018.html on line 1029: Egyptin fatwa-komitean kokoelmissa on kolme naisten ympärileikkausta koskevaa fatwaa. Ensimmäinen (28.5.1949) toteaa, että naisten ympärileikkaus ei ole pakollista. Toinen fatwa (23.6.1951) ei hyväksy siitä luopumista, ja kolmas (29.1.1981) pitää sitä pakollisena. Pakollisuutta korostavan fatwan antoi sunni-islamin arvostetuimman uskonnollisen korkeakoulun eli Al-Azharin yliopiston suurimaami ja Egyptin suurmufti Muhammad Sayyid Tantawy. Suurimaamia pidetään epävirallisesti ylimpänä uskonnon tulkkina sunni-islamin piirissä. Kokonaisuudessaan fatwat ilmaisevat, että naisten ympärileikkaus on suositeltavaa tai pakollista.
ellauri018.html on line 1034: Ristiriitaiset mielipiteet uskonnon yksityiskohdista kuuluvat islamin monimuotoisuuteen. On vaihtoehtoisia totuuxia, alternatiivi Allaheja kuin kotiin vuokrattavia joulupukkeja. Valize omasi. Allah tietää parhaiten muttei kerro. Ovat ne vaan lyömättömiä löylynlyömiä nää mumslimit.
ellauri018.html on line 1072: Islamistien miälest vika ei ole shariassa, vaan tossa jälkiteollisuudessa. Varsinkin hiilijalan sellaisessa. Öljy ja kaarat mäkeen ja kamelit taas kunniaan! Vapaat miehet razastavat kameleineen aavaa aavikkoa, rätit heiluu, hiekka pöllyää, palmut huojuaa, sapeli vilahtaa, pää irtoaa. Huurit venttaavat paratiisissa uljasta jihadistia kannut kädessä ja rypäleitä persiissä. Pää on pantu takaisin jengoilleen.
ellauri018.html on line 1080: Jutkuille jäi listimällä jalostetun diasporaväen eriseurainen GT versio. Kristinusko on imperialistinen, sitten kolonialistinen, nyt globalistinen suurhuijaus. Kaikki ovat lähimmäisiä. Niin alkaa ollakin, kun lisäännytään ja täytetään tää maa, niin ettei kohta mahdu seisomaan. Valize siitä. Mun valinta on tiedossa: haistakaa paska koko torvisoittokunta.
ellauri018.html on line 1088: Somalien lakikoulukunta on sunnilainen shafi'i. Niistä tyttöjen ympärileikkaus ei ole vain suotavaa, vaan pakollista. Siitä ynnä muusta naisten lyttäyxestä syntyneitä vaivoja lääkizee nabin medisiina.
ellauri018.html on line 1097: Wadaaddo-henget haluavat pitkäkestoisia kontakteja ihmisiin sekä säännöllisesti popcornia, taatelia, kahvia, teetä, parfyymia ja suizuketta. Wadaaddon uhrit ovat anorektisia, väsyneitä ja päänsärkyisiä. On tärkeää että hoidosta maxetaan, muuten henget suuttuvat.
ellauri018.html on line 1106: Mamuilla ja luonnevikaisilla hulluilla on sama ongelma: niiden onneton elämä erilaisina kuin koppiaiset muurahaispesässä (zhuk v muravejnike) on valtalinjan koirista surkuteltavaa, mutta samalla yrjön ällöttävää. Hauskaa pitäessään ne on erityisen ärsyttäviä, ne ei muutu siitä yhtään kivemmixi. On alueita missä kaikki kohtaavat, esim vauvat on kaikista ihania. Mutta sit jo tulee kulttuurierot kuvaan, yhden lemppari meemit ei ookkaan toisesta kivoja. Kulttuurierot tulkataan luonne-eroixi.
ellauri018.html on line 1108: Mix noiden tarttee kokoa ajan hälistä ja tuoda izeään esille? Mix noi on töykeitä tunteettomia kylmiöitä? Mix ne ei ole kiitollisia, ahkeria, nöyriä ja tunnollisia? Mix ne ei ole siveitä, kohteliaita ja kunniallisia? Mix ne ryyppää ja kusee kadulle, tuijottaa julkeasti ja huutaa perään? Mix ne raiskaa koulutyttöjä?
ellauri018.html on line 1112: Sodan nähnyt somalimummo valittaa: "ihmiset ovat menettäneet rakkauden ja kunnioituxen toisiinsa. Nyt he keskittyvät ezimään valtaa ja rahaa." Tervetuloa villiin länteen Aisha. Täällä ei ole nimettyjä paikkoja. Kukaan ei tunne asemaansa eikä tyydy siihen. Yrittävät keulia ja ovat pettyneitä jos eivät onnistu. Sori siitä. Ei se ole luonnekysymys, vaan ympäristöhaitta. Tilaisuus tekee varkaan, svoboda raiskaajan, valtatyhjiön täyttää joku styränki. Tää on apinan luonto. Tehdään mitä pystytään. Tää on vapaa maa. Virikehäkin ovi on auki, te ootte nyt vapaita kanoja. Sähköpaimenia ei ole merkitty karttaan. Lukekaa suomen laki, se on netissä vapaasti saatavilla. Suomeksi ja hullua kyllä myös ruozixi. Ei toki somalixi, näillä lakeuxilla ei poloteta somalia.
ellauri018.html on line 1131: Saar-henget peritään äidiltä niinkuin mitokondriot. Niilläkin on tehtävä. Ne on terroristisoluun siepattuja mikrobeja. Jinnejä. Niiden kautta muistellaan parempia aikoja, kun naisista oli toisillensa enempi apua. Yxilözygologiset hoidot ei toimi hyvin mamuihin. Ne on niin seurallisia. Joukkosieluja.
ellauri018.html on line 1138: Pari kohtaa missä somalien antropologin kaavusta pilkistää Jane Goodall: 1) siitä on yllättäen kiusallista kuzua somalikollegoita omaan kotiinsa, ja 2) se havaizee yllätyxexeen, että naiset haluu tietää keiden muiden kolleegoiden kaa se kaveeraa. Jos ne olis ketä tahansa eikä muukalaisia, oisko tää mikään yllätys? Mix somalit olis keskenään sen kummemmin kavereita kuin suomalaisetkaan? Sixkö kun ne on niin samannäköisiä?
ellauri018.html on line 1146: Mun hammaslääkäri käski tikuttaa hampaat iltaisin katsellessa iltauutisia. Sanoin etten koskaan kazo niitä. Se oli vähän järkyttynyt. Milloinhan somalinaiset tikuttaa? Sen arvaan milloin niiden miehet.
ellauri018.html on line 1155: Kun briteissä joutuu kadulle, ei ole enää paikkaa mihin mennä. Poika voi nyt paremmin. Mummu antoi sille keppiä ja hakee sen ize koulusta. Somalien ryhmäkuria.
ellauri018.html on line 1168: Nyt alkaa notmii laari olla lopussa, paizi ehkä kiinalaisia.
ellauri019.html on line 19:ze:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">BATTLER BRITTON
ellauri019.html on line 20:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;font-style:italic;margin-bottom:0%">HITON HIENO SAVOTTA
ellauri019.html on line 28: Täällä Marja Syrtti, Helsingin kasarmintori. Tänään on suuri päivä Suomen ja länsiliittoutuneiden maanpuolustushenkiselle väestölle, kun sarjakuvalehti Korkeajännitys on juhlnut 50-vuotisjuhlaansa näyttävin menoin ja ohimarssein puolustusvoimain komentajan, amiraali Kaskealan sinivalkoisten silmien alla. Paraatiin ovat osallistuneet kaikki Korkkarissa vuosien varrella maalla merellä ja ilmassa seikkailleet joukko-osastot. Paraatissa nähtiin divisioonittain urheita brittisotilaita Euroopan rintamilta, Sahaan taistelukentiltä ja Kauko-Idän kuolemanloukuista. Korkkarin 50-v päivän näyttävintä antia olivat brittien voittamattoman laivaston ja kuninkaallisten ilmavoimien ylilennot, puhumattakaan urheista norjalaisista vastarintamiehistä ja nazisioista kello kahdessa. Eli täällä kasarmitorilla on nautittu miehisen ystävyyden kukoistuxesta (c) E.Saarinen, ja mustavalkoisesta maailmankuvasta värikkäissä kansissa.
ellauri019.html on line 43: Korkkarit oli Eski Saarisen mielilukemistoa, etenkin Battler Britton, joka taisteli maalla, merellä ja ilmassa, ja aina voitti tunnottomat nazisakut ja julmat vinosilmä japsut. Toinen käsi selän takana listi niitä verisexi tohjox.
ellauri019.html on line 50: In seinem Hauptwerk Der Untergang des Abendlandes richtet sich Spengler gegen eine lineare Geschichtsschreibung, die die Geschichte „der Menschheit“ als Geschichte des Fortschritts erzählt. Stattdessen vertritt er eine Zyklentheorie, nach der immer wieder neue Kulturen entstehen, eine Blütezeit erleben und sich durch eine Phase des Verfalls vollenden und untergehen.
ellauri019.html on line 52: Siinä oli Spengler kyllä oikeassa, niin nazi oppikoulumaikka kuin olikin, et vaikka vehkeet kehittyvät, ei muutu apina. Six tää kaikki pyörii sittenkin vaan ympyrää, yhtä vitun sykliä, tai paremminkin syöxykierrettä, tappotekniikka vaan kehittyy ja pilaantuu maisemat. Yhdenkaltaisia paskiaisia työntyy apinoiden perseestä päättymättömänä syöttönä. Ei ne opi, aina pitää alkaa alusta.
ellauri019.html on line 136: Tämmösiä Panzerfausteja Calle autto purkaa laatikosta Ihantalan verilöylyssä. Se oli ollu Sakuissa just ennen sodan alkua koululaisvaihdossa, ja osas sen vuox tavata sakemannin käyttöohjetta. Mistä päästä panos sisään ja mistä ulos, kuva 1. Joku teknisesti lahjakkaampi kersantti ruhjo sillä sitten ryssän tankkeja. Verisexi tohjoxi. Äijät lensi tankista kuin tikkapelin tikat. Tai tukehtu sen sisään kuin itämeren shprotit purkkiinsa. Mitäs läxivät. No ei niidenkään mielipidettä siinä kysytty. Luoti päähän edestä tai niskalaukaus, siinä rivimiehen optiot. Loppu on historiaa, eli propagandaa.
ellauri019.html on line 142: Jos ne olis lintuja, Mansku ois valkoposkihanhi ja Aatu olis naakka. CGE honottaa hoono soomi ja Aatu hyppelee ja kivahtelee itävallaxi. Outoja idoleja tämän päivän nuorisolla. Mut jengi ei valize poliittista kantaa sen perusteella mitä ne on, vaan mitä ne haluis olla, ja joka persu vastarintaliikemies haluu vaan yhtä asiaa, olla joholla. Ainakin nyt noista vitun rättipäistä ja savunaamoista.
ellauri019.html on line 146: Omat hymistelynsä on toki politiikassakin. Ilman tekopyhyyttä ei mikään huijaus pelaa. Isänmaa, maan etu, maan tapa, maassa maan tavalla ja kotoutus, siniristi ja hakaristi lippumme, seppeleitä sankarien hauvoille, sisätä valaistu reijille ammuttu sotamies josta voi kazoo talvisotavideoita. Onhan näitä. Marssikaamme tahdissa kyltit kädessä. Mätkikäämme vastapuolta pesäpallomailoilla. Jos vaikka päästäs uutisiin. Näizä, mä näyin tv-kuvassa!
ellauri019.html on line 150: Izenäisyyspäivä on vuoden juhlista irvokkaimpia. Julkkixet ja irvohenkilöt seisoo jonossa näkyäxeen telkkarissa kansakunnan kaapin päällä. Synnyttäjäsankareita jättipesueineen kärrätään taas framille, ja viimeiset veteraanit kaivetaan naftaliinista horisemaan talvisodan hengestä. Enimmäxeen kuulopuheita, jälellä taitaa olla enää satavuotiaita ja pikkulottia.
ellauri019.html on line 151: Vastenmielisyydessä sille vetää vertoja vaan pikkujoulut. Työpaikkojen panobordelli, toimareiden ampumarata reittä myöten nousijoille. Paljasta pintaa, glögiä, kynttilöitä ja runkunhajua. Onnex valo alkaa palata säkkipimeään, päivä pidentyä jo ennen joulua. Talvipäivän tasaus on mulle talven suurin juhla. Vähemmän sinkoja ja spermalinkoja. Tän vuoden mustat perjantait on ohize.
ellauri019.html on line 165: Kazomoita oli ennenkin, oli sirkushuveja, telotuxia ja tappeluita. Apinan on kiva osallistua viereiseltä oxalta naapurien käsirysyyn, hurrata omalle joukkueelle ja napostella pähkinöitä samalla. Sodat on ihan parasta viihdettä, izekin pääsee mukaan osallistumaan jos on onnea.
ellauri019.html on line 238: Nää on kaikki samanlaisia. Ärhäkkä telttakansa heristää ja pui nyrkkiä yhtä karwakätisille naapureille, riemuizee kun woittaa ja märisee kun häwiää. Alla walittuja paloja jeremiaadista. Juonen kuljetuxen wuoxi on jäänyt osa pois, osan järjestystä muutettu.
ellauri019.html on line 244: Tää on kaicki HERran syytä. Minun jalcani eteen wiritti hän wercon ja sysäis minun tacaperin, etten minä woi sillen nosta ylös. HERra on holaissut caicki wäkewät alas cuin minulla olit. HERra andoi neidzen, Judan tyttären wijnacuopas polke.
ellauri019.html on line 245: CUinga HERra on wihoisans Zionin tyttären pimittänyt? HERra on nijncuin wihollinen. Ankkalinnan neidzet käywät alla päin. Imewäiset ja piscuiset caupungin catuilla näännyit cosca he sanoit äitillens: cusa on leipä ja wijna?
ellauri019.html on line 249: Torni seiso surkiast ja muuri on cukistettuna. Caicki ohidzekäywäiset paucuttawat käsiäns ja wiheltelewät Ankkalinnan tyttärelle. Roopen wiholliset ammottelewat suutans sinua wastan, wilistäwät sinua ja kiristäwät hambaitans: tämä on se päiwä jota me halaisim. Me saimme sen! Me olemma nijn cauwan elänet. Se HERra on tehnyt nijncuin hän oli ajatellut: hän on armottomat hucuttanut.
ellauri019.html on line 254: Mut sit alkaa Roopen luonto nousta. Cadzo sijs: cosca he maata panewat eli nousewat nijn he minusta wirsiä laulawat! Costa heille HERra nijncuin he ansainnet owat!
ellauri019.html on line 259: MUista HERra, cuinga meille tapahtui! Cadzo ja näe meidän ylöncadzettam.
ellauri019.html on line 262: Oriat meitä wallidzewat, ja ei ole kengän joca meitä heidän käsistäns pelasta.
ellauri019.html on line 265: He owat waimot Zionis raiscannet ja neidzet Judan Caupungeisa. Ja wielä pahempaa:
ellauri019.html on line 269: Meidän sydämem riemu loppui, meidän dantzim on käändynyt murhexi.
ellauri019.html on line 272: Jeremiaalla on jeremiaadiin helppo selitys: Sentähden on HERran wiha heitä hajottanut, ja ei niinku sillen cadzo heidän päällens, ettei he Pappia cunnioittanet eikä wanhoja armahtanet.
ellauri019.html on line 274: Mut kosto elää! ILoidze ja riemuidze sinä Edomin tytär, joca asut Uzin maalla: sillä sen calkin pitä myös sinulle tuleman, ja sinun pitä myös juopuman ja alasti tuleman.
ellauri019.html on line 288:ze:0.8em">
ellauri019.html on line 304: Job oli kotoisin Uzin maasta Se ei ole sama kuin Land of Oz; nimi Uz annettiin alkuaan eräälle aramealaiselle heimolle, ja sitä käytettiin jälleen aramealaisen Nahorin sukuhaarassa (Job 1:1; vrt. 1Mo 10:23; 22:20, 21). Jeremiadin 4:21:ssä Edomin sanotaan kyllä ’asuvan Uzin maassa’, mutta tässä raamatunjakeessa, joka on kirjoitettu satoja vuosia sen jälkeen kun Job luultavasti eli, Uzia ei samasteta Edomiin, etenkin kun Jeremian 25:20, 21:ssä ”Uzin maan kuninkaat” erotetaan Edomista. Jae viittaa kenties pikemminkin Edomin alueen laajenemiseen. (Ks. US nro 4.)
ellauri019.html on line 306: Uzi on myös israelilaisen konepistoolin nimi. Sen suunnitteli majuri Uziel Gal, joka ei oisi halunnut antaa nimeänsä pyssylle. Pellistä taivuteltu halpine, joka on netonnut Israelin Cansalle jo yli kaksi miljardia USD, ja tappanut varmaan lähes yhtä monta pakanaa. No ei vaitiskaan, paljon vähemmän. Mut monta kuitenkin. Tarkkoja kaatolukuja ei ole ilmoitettu.
ellauri019.html on line 362: An säikäytti Sumerin pahan kerran, porukkaa pelotti. Enlil puhalsi pahan myrskyn, kaupunki hiljeni. Nintud pulttasi kiinni varmuusvarastot. Enkil patosi Tigriksen ja Eufrateen vedet. Utu peruutti tasa-arvo- ja oikeuspykälän. Inana ojensi voiton taistelussa kapinoizijoille. Ninjirsu kaatoi Sumerin kuin maidon koirille. Myllerrys valtaa maan, pahempi kuin miesmuistiin, ennennäkemätön, nimetön, jota ei voinut aavistaa. Maat on sekaisin pelosta. Kaupungin suojelija käänsi selkänsä, paimen häippäsi.
ellauri019.html on line 364: Väki hinkui pelosta. Myrsky esti niitä liikkumasta, ei päästänyt palaamaan kotia. Ei ollut paluuta, vankeuden aika ei mennyt ohize. Mitä teki Enlil, mustapäiden pastori? No Enlil, tuhotakseen lojaalit suvut, nirhataxeen uskolliset heput, pannaxeen niiden pojat pahalla silmällä, esikoiset, Enlil lähetti gutilaisten porukat vuorilta. Niitä tuli vastustamattomasti kuin Enlilin tulvaa. Maaseudun iso tuuli täytti maaseudun, eteni niiden edellä. Laaja maaseutu tuhoutui, siellä ei kulkenut kukaan.
ellauri019.html on line 377: Niiden jeremiaadi on asiallisesti aika sama kuin juutalaisilla, mut siitä puuttuu seemiläinen elämöinti, ählämöinti, itsetärkeys ja kostonhimo. Niiden jumalat nyt vaan päättää menetellä näin. Ei savesta leivotuilla savikukoilla ole siinä mitään jakoa. Ei se ole niiden syy, muttei niiden asiakaan valittaa. Se nyt vaan kävi näin, sori siitä, tai ei oikeastaan sorikaan. Gods don't apologize for the inconvenience. Korkein oikeus on evännyt valitusoikeuden, huumepoliisin linnareissu pysyy.
ellauri019.html on line 381: Synti, armo, kosto, rangaistus, kaikki tää ählämien rähinä ja tingintä johtoportaan kanssa on jäänyt tyystin puikottamatta tauluihin. Eniten tunteisiin vetoavat zoomauksetkin ovat murentuneet pois.
ellauri019.html on line 386: Kuningas istuu ypö yksin palazissa vankina.
ellauri019.html on line 389: keisari seisoo palazissa.
ellauri019.html on line 394: Kukaan ei ole inherentisti toista parempi, oikeammassa toista enemmän tai vähemmän. Me ollaan vaan omenia tai appelsiineja, saa ize valita. Valinnasta ei seuraa mitään erikoista. Leikki jatkuu. Melkoisen kovaa leikkiä, kuten Eino sanoi.
ellauri019.html on line 447: Urin zigurratu, kaupungintalo kaivettiin hiekasta ennen toista maailmansotaa. Se rakennettiin 4000 vuotta sitten. Aika lailla saman kokoinen ja näköinen kuin Kouvolan ylimitoitettu kaupungintalo, jossa monta kertaa istuin kuulemassa paikallisen kunkun, kieron kaupunginjohtajan toivomuxia.
ellauri019.html on line 464: Akkadien tultua pelatuxi ulos Urista sinne asettautui gutilaisia, barbaareja koillisesta taas. Sumerien historia ja varsinkin hyvät tarinat jäi elämään assyrialaisten ja babylonialaisten muistissa. Ize mestaa valloitteli assyrialaiset ja elamilaiset vuoron perään. Irakin ja Iranin sodilla on pitkät perinteet.
ellauri019.html on line 466: Assyria ja Babylonia, joista on raamatussa paljon puhetta, varsinkin Baabelista, ne pirulaiset näät jälleen kerran otti jutkut orjixi 500-luvun alussa eKr, oli rautakautisia kulttuureja. "Silmä silmästä" Hammurabi oli ekan dynastian kuudes kunkku, amoriitteja, noin 1500 eKr. Veti turpaan vanhalle itänaapurille Elamille, mistä rikastui. Se ilo oli lyhytaikainen, kassiittien aikana Elam iski takaisin. Uuden Assyrian laaja imperiumi hallizi Uriakin 10. vuosisadalta eKr 7.lle saakka. Sen jälkeen tuli kaldealaisten vuoro.
ellauri019.html on line 468: Kaldean Ur mainitaan raamatussa juutalaisten ja arabien alkukotina, patriarkka Aaprahammi syntyi siellä. Ibrahimin esikoinen oli Ishmael, Moby Duckin vihamies, arabien juurikas, ja sen velipuolen pojan Iisakin poika Jaakoppi sai lisänimen Israel. Nää israelilaiset asui osassa Kanaanin niemimaata ensin telttakansana, sitten heimokunkkuina joskus 1500-600 eKr. Näiltä ajoilta on vanhan testamentin turinat. Ei ne vanhan liiton jutkut oikeen päässy vauhtiin ennen rautakauden alkua. Ristiinnaulizemiseenkin tarttee rautanauloja. Ellei käytä köyttä (ks. kuva). No risti oli kyllä roomalaisten keksintö.
ellauri019.html on line 483: Ur-inwohner ovat sieltä ammoin kadonneet. Kadonnut on Aaprahammi telttapoppoineen. Meri tuli eteen. Pari miljoonaa pääsi vielä vähän lännemmäksi. Ryömineet sikäläisiin koloihinsa on nää siiran näköiset jenkkisotilaatkin. Isiksen vastustaja roikkuu ristillä kuin ryöväri. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Ize asiassa aika pian. Inom kort.
ellauri019.html on line 496: Jutkut on orjuuden ja orjuutuxen experttejä. Eriseuraisia paskiaisia, olevinaan parempia vaikka aidanvizaxina. Kaikkein vittumaisinta on et ne tosiaan on parempia, ainaskin fixuimmasta päästä raha- ja kulduurialalla. Urheilijoina aika vaatimattomia, ellei lasketa Daavidia, shakkia ja Euroviisuja. Tekevät myös tehokkaita aseita. Vaan armeenit ja kiinalaiset pärjää niille fixuudessa. Valikoiva listintä jalostaa rotua. Kauppa kannattaa ja karsii tunareita.
ellauri019.html on line 498: Paljon ne on saavuttaneet, paljon ottaneet myös turpiin. Tärkeiljöinä eivät tajunneet talmudin ja tooran kaupallista potentiaalia. Paitsi Pave, sehän on ex-jutku. Se ymmärsi, että pakkauxeen kanzii panna texti "uusi, parannettu formula", ja antaa ilmaisia näytteitä, kaupata tietosanakirjaa ovelta ovelle kuin Dortmunder, esitellä ihmeitä kuin imureita. Asiakaskunta innostui, liikevaihto kasvoi kohisten. Muut fariseuxet kateudesta vihreinä seuras vierestä.
ellauri019.html on line 532: Chenerit ja Kenizerit ja Cadmonerit.
ellauri019.html on line 578: kuulemme, haistamme, maistamme ja tunnemme. Kuudes aisti on heikosti kehittynyt paizi jarmolla, sillä on perssilmä ozassa.
ellauri019.html on line 663: Miltonissa saatanalla oli tytär ja niillä keskenänsä poika, aika ällöä, vähän semmosta sukuruzausta. Paha juttu, eikö perkeleiden rotu huonone, ei tuu riittävästi diversiteettiä. Se tytär oli synti, yhtä rumakin, sillä oli käärme takapuolena. Eikös sellaiseen ole vaikeata ruzata? Niiden poika oli kuolema. Onnistui se piru vieköön sittenkin, mut jälki oli odotuxen mukaista. Kuoleman mummia en enää muista, siis sen äitipuolta.
ellauri019.html on line 677: Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ehdottaa rajuja keinoja laman torjumiseksi. Järventaus väläyttää jopa palkkojen väliaikaista alentamista irtisanomisten ja lomautusten välttämiseksi. Se laskee omaakin palkkaansa, ize asiassa antaa izellensä potkut. Lisäksi se ehdottaa, et jehova voisi olla pankin hyväksymä yrityslainan takaaja. Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Järventaus esittää viatonta, vikakappale koko käppänä.
ellauri019.html on line 679: SAK ei lähde palkka-aleen vaikka henki menisi - Toivottavasti sitten menee se henki. Siis puska-Jussin. Jussi pussin, puiden nussijan. Ja Jarmon kans. Jarmolle ei armoa. Kuka vartioizee ize vartijoita. Nirri pois niin ei tarvi vahtia.
ellauri019.html on line 736: Soihdut on kiellettyjä natsipersujen miekkareissakin. Izenäisyyspäivä on persutonttujen juhlayö. Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu. Öitten varjoon persutouhu hukkuu. Soppajonoon menee kunnon väki. Sitten leikitellään porttikonkiin kusemalla, kusemalla. Tip tap, tip tap, tipe tipe tip tap. Sitten hiipii joukko varpahillaan, kotikoloihinsa alle sillan, alle sillan. Tip tip tap.
ellauri019.html on line 743: Ulkosatraappi Pekka Haavisto joutui nöyrtymään kansan edessä. Meinas viedä Isixen lapset niiden suomalaisilta äideiltä. Uuämmän pikku apupojan piti olla syntipukkina. Suivaantunut Pekka antoi heitukalle potkut kun ei suostunut. Nyt saa ize polvillaan ryömiskellä hemmon edessä. No siihenhän se on hyvin tottunut. Antaakohan apupoika sille enää, edes anteexi.
ellauri019.html on line 752: Vitun mekonium. Nekin on imeväisten vihreitä pikku paskoja. Lällyn naaman ja suitun letin takana kähmii oikee pirulainen, koleerinen ilkimys. Sen suklaasilmäisellä nuorikolla olisi siitä varmaan paljon kerrottavaa. Parempi pitää turpa kiinni ettei tule pikku nyrkistä. Vankilassa viihtyis Pekka varmaan itzekin, konnaremmi tekis Ukko-Pekan kanssa junaa suihkussa.
ellauri019.html on line 822: Pelitoverit kapaloizi sen ja pani seimeen lepäämään.
ellauri019.html on line 827: Kazomosta kazoenkin Vartiaisen niitti oli pelottava.
ellauri019.html on line 835: Tuleekohan itäblokin pojat kazomaan.
ellauri019.html on line 837: Enkelkuoro veisaa voittovirttä jääkiekkokazomossa.
ellauri019.html on line 839: taklausta suurinta kazomaan.
ellauri019.html on line 853: Ei kanzis, naisten urheilu on silti aivan sekundaa,
ellauri019.html on line 857: Sumopainijat turvottaa izensä ylensyönnillä läskimöykyixi.
ellauri019.html on line 885: ettei sitä fluoria niin hevin havaize.
ellauri019.html on line 898: Samanlaista sijaiselämää kuin saippuan kazelu.
ellauri019.html on line 915: sijalle, ellei osallistu siihen ize väliajalla.
ellauri019.html on line 923: otteluiden kazojien kesken olis tuottavampaa.
ellauri019.html on line 989: Sitäpaizi nyt on jo vauhdissa seuraava episodi,
ellauri019.html on line 994: valtavien mezäpalojen ja jättimäisten nettikauppojen
ellauri019.html on line 1001: Pirkko, en tiennytkään että meillä kasvaa malvoja, sanoi isi alzheimerina Rauhixen pihalla.
ellauri019.html on line 1009: Kirkkoherra sanoi kylmästi, että pappi oli varsin hyväsydäminen, mutta nuori mies eikä paljoa tuntenut maailmaa. Ei maksa vaivaa kahden yxityisen pappismiehen ryhtyä maailmaa parantamaan, siinä oisi ylenmäärin hommaa; sillä se oli liian tavallinen ja hienoston kannalta hyväxytty seikkailu. Kaikki nuoret herrasmiehet näin tekisivät. - Mitä, ja saattaisin izeni herra B:n kaltaisen mahtavan ja rikkaan miehen vihoihin! Ei, en minä, siitä voitte olla varma.
ellauri019.html on line 1011: Vastauxista ilmeni, että Pamelalla yxinkertaisesti ei oo oikeutta päättää ize ruumiistaan. Se on herra Bn korkeemmassa käressä. Täähän ei oo tästä mixkään muuttunut #metoo miesten mielessä. Niillä on yhä täysi oikeus ahdistella naisia, jos ne on siinä asemassa, että ne pystyy siihen. Voihan ne tytöt toki kieltäytyä, omalla riskillä. Might is right! (Aristoteles, Spinoza, Haanpää.) Jos tyttö on naimaton ja sitä naidaan, ja isä ja veljet on köyhiä, ei loukattu kenenkään perhettä, paizi omaa. Raiskattu tytär ja sisko on siis murhattava oman perheen kunniaksi.
ellauri019.html on line 1026: The Lega Serie A announced its series of anti-racism initiatives, including a representative from every team and a controversial choice of art works. The presentation had as its centre-piece three pieces from internationally renowned artist Simone Fugazzotto, who uses chimps and apes in motifs throughout all of his paintings.
ellauri019.html on line 1035:Ironically, Italy's anti-racist campaign is criticized for racism - Sport
ellauri019.html on line 1037: The anti-racism organization, Fare, argues that the paintings are a dehumanization of people of African descent. So it seems to them that the anti-racist campaign is essentially racist. In an email to CNN, artist Simone Fugazzotto said she was "completely shocked" by the reaction.
ellauri019.html on line 1046:Italy's Serie A apologizes for putting monkeys in anti-racism campaign.
ellauri019.html on line 1048: They are chimpanzees, not monkeys. Damn racists. More monkey business every day. Trust us apes.
ellauri019.html on line 1097: Pezamokin meni kuin Suomineidon nazitervehdyxeen ojentunut käsi. Hangonniemi joutui karanteeniin ja riippuu surullisesti alaspäin. Mitä lieneekin aarteita Suomessa ei niistä osata nauttia vaan myydään ulkomaille ja ahnehditaan aina lisää.
ellauri019.html on line 1099: Isät kazovat sokein silmin mullasta ja koittaa varoittaa: älkää hemmetissä pojat alkako sitä taas. Se oli paska reissu, huono idea. Mut sanat mukeltuu tuhkaan, kaikuu kuuroille korville, joissa kuuluu vaan marssin tahtia.
ellauri019.html on line 1102: Lopetettais lihansyönti, tehtäs vaan tehotonta pienviljelyä, koittaa ehdottaa naisväki. Oltas niinkuin muslimit ja lopetettais koronkiskonta. Hiljaa akat, kun me puolustetaan teitä! Mezätkin kaatuvat teidän edestänne! Siihen on meillä oikeus! Tää on vapaa maa!
ellauri020.html on line 18:ze:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">NALLE PUH
ellauri020.html on line 19:ze:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Min favoritdag
ellauri020.html on line 79: Ei mene enää läpi kazastuxesta.
ellauri020.html on line 165: Viereisissä pöydissä istuis tunnettua ja arvostettua väkeä, kuten imaami ja sen rouva, jotka moikkais sua niin et kaikki huomaa. Juurikin näin. Kaverit ois kaikki laihoja tai ainaskin hoikkia kuin nuoret somalit, vaikka syövät herkkuja. (Ei kalliista ruuasta liho niinkuin halvasta. Rasvamaxa on köyhillä pizzan syöjillä.) Kuteet ois merkkivaatteita (H&M) ja meikit vimpan päälle (Lumene).
ellauri020.html on line 173: Ois kiva omistaa muutama luksushotelli ja sisustaa ne ize aidolla ja feikkiantiikilla. Saada paljon kuzuja kuvattavaxi lehtiin jumppaamassa omassa gymissä, niin paljon et voi kieltäytyä useimmista ja valita vaan hienoimmat. Heittää peeteelle yliolkaisesti käskyjä. Alaiset pokkuroivat sua ja ihailee sun bisnesälyä.
ellauri020.html on line 176: Kaikki tuntuu nyt järkyttävän vanhanaikaiselta. Ysäri on kokonaisen sukupolven takana. Elektroniikkaa talon täydeltä, isoa ja kömpelöä, analoginapeilla: mikroaaltouuni, stereot ja faksi. Muovintuoxuista rullaantuvaa lämpöpaperia, FedExin kirjekuoria, joita revitään kiireesti auki ja luetaan. Lifesize barbeja ja kenejä. Gulfin sota. Kamomillateepusseja. Laivan kokoisia Mercedes Benzejä. Irkuillakin on pikkumersu nyt.
ellauri020.html on line 178: Kirjassa on pitkä takauma, jossa selviää, mixi Iivana on niin etevä. Iivanan äiti oli kaunis väpelö izepäinen lukutoukka ja isä reipas tyhmä huima hiihtäjä. Iivanasta tuli reipas kaunis izepäinen tyhmä huima hiihtäjä. Et sellasta mendelöintiä. Mendel oli tshekkiläinen munkki Brnosta. Sekin väärensi tuloxia. The Don valehteli Iivanan olleen olympiatasoa. Vakka kantensa valizee. Donald Dump on mytomaani, jopa pahempi sadunkertoja kuin Riku. Hiihtokerhossa Iivanasta tuli kurinalainen, kilpailuhenkinen, tavoitteellinen ja työteliäs. Kaikinpuolin nazihenkinen yrittäjänainen. Yrittäjähenkinen nazinainen.
ellauri020.html on line 180: Kaikki oisivat kateita pikku Katrinkalle, ei vaan sixi että se on niin kaunis, eikä vaan sixi et se on niin älykäs, vaan koska sillä on kaikki valttikortit kädessä: elinvoima, tarmo, avoimuus ja lämpö - ja ennen kaikkea aivan hurja izeluottamus. Siitä tää pikku kirjanen on vankka todiste.
ellauri020.html on line 192: Lentopotku perseeseen olisi Iivanalle tullut luvata, ja antaa saman tien. Iivanasta on tärkeää, että annetut lupauxet myös pidetään. Hän on hyvin lämmin ihminen, kuumuukin helposti kuin lämminverinen vanha razuhevonen. Kovasuinen, koittaa purra kun nousee satulaan. Sillä on ehkä razastettu liikaa. Liian paljon eri kuskeja, taitamattomia ohjastajia kuin razastuskoulussa. Roikkuvat sen kaulassa, eivät osaa avuja. Potkii kylkiin ja repii suizista. Tästä välikohtauxesta on vierähtänyt 10v. Se sattui tapaninpäivänä vuonna 2009. Oiskohan se seitsenkymppisenä vähän viilennyt? Kyllä Kristina tätikin kuumuu helposti, eikä sekään pidä melskaavista lapsista. Niitä on sitä vastapäätä olevassa leikkipuistossa.
ellauri020.html on line 197: Val d'Isère on hiihtopaikka Savoijissa Ranskassa, Italian rajalla. Isar-jokia on muitakin, se on vanha IE sana joka tarkoittaa vuolasta. Sen nimisessä linnassa el Zorron vanha vihamies, taisi olla Tambieda tai sen veli, koitti saada Zorron rautoihin mehevillä pimuilla. Jäi ize loukkuun, kenraali ja Zorro herkutteli sussuilla. Iivana Trumpin näköisillä sutturoilla (ks kuva). Iivana lie joskus hiihdellyt Val d'Isèressä, tai ainakin Tatralla. Jean-Claude Killy syntyi Val d'Iséressä. Lavastaja Roy muisti nimen ehkä urheilu-uutisista. Donald valehteli Iivanan puolesta et se olis 1974 pudonnut Sapporon kisakoneesta kuin Toni Nieminen perunamuussiin. Ei pudonnut, kun konetta ei ollutkaan. No luvattiinhan Iivanalle toinen lento myöhempänä ajankohtana.
ellauri020.html on line 208: Katrinka pitää setämiehistä. Sen panee paxuxi sama nallemainen ohjaajasetä joka filmasi sitä pikkutyttönä. Se on tarpeexi vanha ollaxeen Katrinkan isä, siis just sopiva sen lapsen isäxi. Mirek ohjaa siittimensä sen sisään. Pääsee ekana maaliin sen pörröiseen kaikkein pyhimpään. Sujahtaa viimeisten porttilippujen välistä, sauva pystyssä, suxi luistaa hyvin, lumi pöllyää, kansa hurraa kotikazomoissa.
ellauri020.html on line 210: Katrinka dumppaa nallen sikiön, antaa ystävämyyntiin pikku Ruun, mut sillä se on ihan eri asia kuin rumalla Olgalla. Kukaan ei voi sitä vastustaa, sillä on Kippari Nalle etutaskussa. Myöhemmin sitten vielä komeampi diileri. Iivana vettyy vallasta. Oisko ehkä niin että vallanhaluiset naiset kääntyy päälle power-namikasta? Ne haluu sinne izekin vaikka reittä myöten, reisiensä välistä reikää myöden markkinoilla käypään hintaan. Markkinapallojen ja huiskakeppien sisäänostajina häärivät. Edellisen porkka vielä Schuss, törmää uuteen moguliin, päästää sen laskettelemaan sillä aikaa häpykukkulaa.
ellauri020.html on line 215: Praha on loppu, lähettäkää tshekki. Ivana Zenlicková. Lieko Zachovalovaa, Prahan ääni. Helena Sikolova, Sapporo. Mustavalkoinen tv, 2 kanavaa. Jouzenet lentää ruudun poikki, pöllön silmä räpsähtää. Virityskuva, lumisadetta. Älä koske antenniin. Vanhat ajat mieleen palaa. En kylä haluis elää niitä uudestaan. Kerta riitti, kiitos vaan. Kotirouvien päivän pannut ja Päivi Paunu terve menoa.
ellauri020.html on line 236: Kun Mirek bylsii Katrinkaa eka kerran, kuvaillaan vaan Katrinkaa izeään, ei edes mainita Mirekin kikkeliä. Setämiespornoa. Kukahan tän kirjan haamukirjotti? Tai sit vaan narsismia. Oma naama päilyy peilistä.
ellauri020.html on line 245: Vizikästä että Iivanan alter egolla on korpinmusta tukka, vaik se on ize tyypillinen tyhmä blondi. Blondit haluis mustat käkkärät ja nekrut näkee unta vaaleista silkohapsista. Ruoho on vihreämpää kääntöpuolella.
ellauri020.html on line 264: HS:n sylidensa kääntää kelkkansa vallizevan itätuulen mukaan, nyt melkeinpä arvostelee Yhdysvaltoja. Tutkimus on osoittanut, että kotisuomessa on helpompi nousta paljun pohjasta kermaxi kirnun pinnalle kuin Amerikan unelmien maassa. Ei ihan niin isoxi kokkareexi, mutta pintajengiin kuitenkin. Lähes kaikki ministerit on laahuxesta peräisin. Spugeli on hälläpyörä, löysästi laakeroitu viirikukko. Izekin on puliukon poika, tosin julkkixen.
ellauri020.html on line 272: Loikka länteen sujahti vaivatta laskettelemalla Schweizin rajan ylize. Katrinka palaa Mynhhenissä entisvanhoihin hommiinsa, eziskelee väpelösti välillä apinalasta ja verhoilee boxissansa kirputorihuonekaluja. Jahka se(kin) on päässyt miljonäärixi, se kostaa vielä Mengelelle kalavelkansa.
ellauri020.html on line 278: Tässä vaiheessa marssitetaan kuvaan Natalie, ja sen partaveizenterävä miljonäärirazastaja Gillette, jonka reittä myöten Natalie on noussut ranskalaisen kauppaketjun sisäänostajaxi. Pomon munaa nuolemalla joo, sanoo kateelliset, Onko ne sen parempia, syystä kyllä kysyy Iivana, nuoleskeleehan nekin saman pomon pyllyä. Kumpi maistuu paremmalta, se on makuasia.
ellauri020.html on line 282: Jotenkin se oli jäänyt hampaankoloon kuitenkin, niin että kun Callen kuoltua Matti tuli vaatimaan izelleen Carlsonien pyssyä, sanoen että isi oli muka luvannut sen sille, en antanut. Eihän Tinnakaan. Vaikken kyllä pyytänytkään.
ellauri020.html on line 284: Katrinka ja Natalie on samixet, ihailevat toistensa kauneutta, aivoja, bisnesvainua ja miesmenestystä. Katrinka tietty vetää lopulta pitemmän korren, plokkaa arvokkan partakoneen Nasulta. Mutta on yx mutta, vakava aber: Jean-Clauden mielestä periodin aikana ei voi bylsiä. Katrinan ja Mirekin mielestä se oli mukavaa, kuin ois lämpimässä kylvyssä. Onx partaveizi joku muslimi? No pitäähän nekin wiixikarvat timmissä. Gilletten terällä.
ellauri020.html on line 286: Mut hei herrahissi seis! Siihen astuu nyt toinen diileri, kuvauxesta päätellen ize Donald Duck. Ruumiikas jäbä, vino suu, arrogantti maneeri. NZ poliisisarjassa oli sorsanmezästysseuran johtaja, jonka nimi oli Donald Duck. Muutti nimensä Duckerixi, kun kaverit nauroivat.
ellauri020.html on line 301: Ivana, a Czeck immigrant, met Donald Trump in 1976 while attending a fashion show in New York, according to the New York Post. By the next year, the couple had married, and in short order had had three kids and became steady figures in the New York socialite scene. Trump had been at the bar in Maxwell’s Plum. Maxwell’s Plum is gone now, but the very name evokes the era of frantic singles underneath the Art Nouveau ceiling. It was the place where flight attendants hoped to find bankers, and models looked for dates. Donald met his model, Ivana Zelnickova, visiting from Montreal. She liked to tell the story of how she had gone skiing with Donald, pretending to be a learner like him, and then humiliated him by whizzing past him down the slopes.
ellauri020.html on line 305: Touche. Näyttää siltä että Iivana kazoo ensin tyypin hintalappua, ja sanoo sitten kuin yhdet naiset Seijan kuullen Stockmannin yxityisessä myynnissä Vero Modan kojulla: nää on kivoja (silmäys hintalappuun) mitä! näin halpoja! ja kääntyivät koroillaan.
ellauri020.html on line 307: Donald Duckin peitenimi tässä niteessä on Adam Graham. Se on tässä vaiheessa vasta rikas, ei vielä ökyrikas, mutta varteen otettava. Tää on kirjotettu kun Donald on just dumpannut Iivanan parasta ennen päivän mentyä. Iines ottaa Akusta irti viimeiset tipat ennen lähtöä, hehkuttaa vielä sillä, hetkuttaa jo ulos lipsahtanutta letkua. Antaa ymmärtää et se oisi muka ize vaihtanut johkin parempaan.
ellauri020.html on line 317: Iivana vakuuttaa ettei Elliotit suinkaan ole snobeja, vaan varovaisia. Voznikajet vopros: onko bostonilainen raha-aatelinen snobi, kun se välttää kaveeraamista Katrinkan kaltaisten nousukkaiden kanssa? Onko joku hienoinen ero hienostelun ja snobismin välillä? Aihe on käsitelty osassa 16. Johtopäätös taisi olla et jos olet parasta A-ryhmää oikeesti, et voi olla snobi, vaan aito hienostelija. Vaan nousukkaat on snobeja, jos ne on olevinaan oikeasti ykköslaatua.
ellauri020.html on line 321: Aku ehättää Iinexen ovelle fölissä kukkapuska ja kuohari. Iines päästää sen heti peremmälle ahtaisiin sisätiloihin. Iines on kuin asuntonsa sisustus, yxinkertainen ja kuzuva. Alusta ahdas, syvältä kuin Inarinjärvi. Akun päähöyhenet ovatkin nyt tummat. Continuity girlille on tullut lipsahdus. Ei ihme, puolentuhatta sivua saippuaa ja liukasta keliä. Quandoque dormitat ipse Homerus. Homeerinen torkahdus.
ellauri020.html on line 325: Kirjan Aku on ikivanhaa (?) amerikkalaista hienostoa Newportista, 22 huonetta ja keittiö plus autotalli. Oikea Aku on mamu 2. ja 3. polvessa. Six kai se niin vainoaa uudempia matuja. Isoisä Friedrich piti bordellia kultakentillä, äiti oli skottilainen sisäkkö. Valehtelivat aluxi olevansa ruozalaisia, kun saxa ei ollut oikeen muotia. Nyttemmin ei ruozi taida trendata. Jenkit suhtautuu julkkisten valehteluun ymmärtävästi. Se on ok, jos niillä oli siihen joku hyvä syy. Kuten oma etu ajettavana.
ellauri020.html on line 332:heti vapaa (good old Pat) pelimies (ziljoona panoa)
ellauri020.html on line 342: “In fifty years Donald and I will be considered old money like the Vanderbilts,” she once told the writer Dominick Dunne. Aku on muka kaikessa ykkönen. Oikea the Don on kärkeä vaan kerskailussa. Akkari lähettää Iinexelle 72 ruusua, "tietenkin" Mynhhenin kalleimmasta kukkakaupasta. Mix se on näille rahantunteville niin "tietenkin", et ne syö ja ostaa izelleen aina kalleinta? Se on se sama killer instinct joka ajaa ne ryöstämään vastustajat, asiakkaat ja alaiset putipuhtaixi. Iivana koittaa selittää ettei 72 kukkaa näytä extravagantilta, mut kun seuraavat 72 tulee, ne on "another extravagant arrangement". Pääpointti on just tää tuhlailu, Aku mezo näyttää koppelolle et sillon kapassiteettiä, niinkuin riikinkukolla. Vittu apinat on eläimellisiä. Mut mixei olis, nehän ON eläimiä.
ellauri020.html on line 344: Aku löytää ykkösellä Iinexen vezkarin. ou jes, tältä panon pitää tuntua, ajattelee Iines tyytyväisenä. Nyt vaan rivakasti se sinne! Tuuzä mun sisään? Eikö syödä ensin, kysyy Aku. Ei! vastaa Iines ja näprää auki Akun mirriä. Onnexi Aku Ankalla ei ole housuja, on vaan seiloripusero ja rusetti. Sorsalinnuilla on valtava penis, niiden kokoon nähden tietysti. Sinivalaalla on miehen mittainen. Eikä yhtään vaatteita. Kohta ei ole enää sinivalaita. Vain yxinäinen hirmu iso ryppyinen pippeli Reykjavikin penismuseossa.
ellauri020.html on line 364: Palm Beach had been Ivana Trump’s idea. Long ago, Donald had screamed at her, “I want nothing social that you aspire to. If that is what makes you happy, get another husband!” But she had no intention of doing that, for Ivana, like Donald, was living out a fantasy. She had seen that in the Trump life everything and everybody appeared to come with a price, or a marker for future use. Ivana had learned to look through Donald with glazed eyes when he said to close friends, as he had in the early years of their marriage, “I would never buy Ivana any decent jewels or pictures. Why give her negotiable assets?” She had gotten out of Eastern Europe by being tough and highly disciplined, and she had compounded her skills through her husband, the master manipulator. She had learned the lingua franca in a world where everyone seemed to be using everyone else in a relentless drive for power. How was she to know that there was another way to live? Besides, she often told her friends, however cruel Donald could be, she was very much in love with him.
ellauri020.html on line 382: Heti häiden jälkeen alkaa ikävyydet paparazzien, mummo Ankan, Roope-sedän ja muiden ankkasukulaisten kaa. Vielä keritään intiimit pikapanot vetää Nykin koneessa ekan luokan paikoilla. Niissä mahtuu sentään jotenkin bylsimään, turistiluokan keskijalkatilassa oisi kovin ahdasta. Akun terska on herkkusienimäisen pehmeä kovan varren päässä. Julkisuus on hinta tämmöisistä mukavuuxista, tuumii peruspositiivinen Kulta-Kaarina.
ellauri020.html on line 384: New Yorkissa ollaan taas lainatavaroiden keskellä. Warholin nähtävästi passikuva seinällä, lakanat on jonkun Blassin Billin narulta, Lanvinilta puku "lainassa". Raflassa pitää istua häkin keskellä, ettei kumikaulat huomaa bisnesten menevän päin persettä. Pitkiä, hyvännäköisiä, tyylikkäitä, ennen kaikkea rikkaan näköisiä on oltava, tai lauma repii riekaleixi riemulla. Tää toimii, kommunismi ei. Katrinka nauraa syvää, hohottavaa, tarttuvaa tsekkiläistä naurua. Kuin Merrill B. Kaikki kazovat. Se tavallinen roikka tuttuja on jälleen koolla. Tää muistuttaa La Republicaa ja Madridin ainoata yökerhoa El Alemania. Jalkapuoli Hugo varoo ettei liukastu rappusissa saippuaan.
ellauri020.html on line 393: Akun vanhemmat on kuin sini ja mini, äiskä ilkeä ja pelottava, iskä kiltimpi ja väpelö. Niillä on moisio Newportissa muka, tiu huoneita ja puoli tusinaa kotiorjia. Se on paljon nykyään. (Trumpeilla oli Floridassa pelkkää vuokraväkeä.) Haha, tais äiskä saada ize siivota Queensissa. Sehän oli siivooja. Se mukiloitiin vanhuxena siellä vielä karzalla. Niilläkin on koti täynnä lainasälää, jonkun Holstebron laivatauluja ja äiskä tukka pöyhittynä nyljettynä jonkun toisen hoolla alkavan yxinkertaiseen mutta sitä hintavampaan tuppeen. Ei ollut halpa et mauton kuitenkaan. Obligatooriset ginimukit kädessä kuin La Republicassa. Butleri on otettu suoraan lepakkomiehestä. Tulossa on monesta saippuasta tuttu "ilkeä rikas anoppi vs. puoliaan pitelevä köyhä kaunis miniä" -episodi. Mamu ja matu ottaa nokkapokkaa.
ellauri020.html on line 405: Näissä piireissä köyhyyttä on vakavasti otettavan rahan puute. Alexandra on köyhä ja onneton, ei parasta A-ryhmää enää kun Katja sieppas siltä Adamin. Onnetonten tyttöjen silmät täyttyy vedellä ja vuotaa ylize kuin Heppahullussa, kun lempiheppa lähtee vihreemmille laitumille. Täähän on vähän taas kuin La Republica, Aku olis Fernando de la Torre ja Katja Mercedes. No ei ihan nazaa, Katrinka on köyhä mamu, Mersulla on pankki. Samat raaka-aineet, eri resepti, yhtä mautonta.
ellauri020.html on line 407: Santra on onnettomasti retkussa Neil Goodmaniin, yli puolijuutalaiseen ukkomieheen, joka tykästy Santraan kun se tiesi hollantilaisista mestareista älyttömän paljon ollaxeen niin sievä, ja tää vanha juude keräs hollantilaisia maisemia, mieliharrastuxena rahan tekemisen jälkeen. Kolmas hobby on nyt Santran kaula-aukkomaisemien kazelu ja kengitys.
ellauri020.html on line 410: Lähes kaikki eläkeläiset sanoo olevansa kovin kiireisiä. Kai six ettei ajateltas niiden olevan yxinäisiä, istuvan kotona kädet ristissä pyöritellen peukaloita odotellen noutajaa. Kenties niistä oikeesti tuntuu kiireiseltä, kun on vaikka tukkasuihkupäivä eikä sen päälle enää ehdi tehdä juuri mitään, paizi lämmittää vähän einestä ja kattoo telkkarista joku sarja, ja niin on päivä pulkassa. Katrinka on tottunut saamaan paljon aikaan päivässä, niin että hyväntekeväisyysgaalat, kiitoskortit, tyttölounaat, kampaaja ja manikyyri kahdesti viikossa jättää vielä liikaa luppoaikoja. Kun se ostaa 16 huoneen pikku koperron ensiasuntolainalla, sen maalailu ja paperointi tuo kaivattua sisältöä elämään.
ellauri020.html on line 412: Koko remontti ja kämppään valitut 70-luvun lapsenkakan sävyiset sisustuxet kuvataan Iivanan mikroskooppisella tarkkuudella. Siinä on ainesta kiinteistönvälittäjäxi. V 1979 keväällä on kaikki valmista. Silloin mä olin Dragsvikissä kirjurina ja haaveilin poispääsystä. Ajatella et mä ehkä näin Iivanan mittailemassa verhoja Matin ja Tinnan tornitalon ikkunasta tietämättäni. Ja Iivana ois nähnyt mut ilman housuja jos oisi kazonut. Mutta sillä oli varmaan liika kiirettä. No oli mullakin.
ellauri020.html on line 414: "Nice place", sanoo Ted Turner tupareissa leveellä etelämurteella. Tuskinpa on enää tervetullut Aku Ankan bileisiin, se on CNN:n perustaja, fake newsien Pelle Peloton. Mut Akukin oli demokraatti ennenkuin se sai kokoon kolmannen biljardinsa. Tedillä on vaan kax, eihän se ole vakavasti otettava rahaläjä vielä. Naurettavan demokraattinen. "Indeed", vastaa Sanelma kaximielisesti. (Huumoria! Bravo Iivana!) Toinen kaamee vieras on Ron Perelman, 49. rikkain jenkki, viekas jutkuketku, jolla on paalua ostaa Aku ja rahaa jää vielä kolmeen veljenpoikaankin. Se viherkiristi izelleen Gilletten partaveizifirman. (Kai sentään eri Gillette kuin Katrinkan uusin heila Jean-Jacques, vai mikä janne se nyt oli. Joku viftailija kumminkin.)
ellauri020.html on line 420: Katri pitää Tuomakselle leffakuzut, jonne tulee Woody Allen, Diana Keaton, William Goldman, Joseph Papp, David Mamet, Robert de Niro, Mayor Koch, Martina Navratilova, Milos Forman, Walt Disney, Jesus Nasaretilainen ja Lieko Sahovalovaa, Prahan ääni. Kaikki laulavat tshekkiläisiä kansanlauluja Katrin kitaran säestyxellä. Prahalla äänellä.
ellauri020.html on line 424: Seurraavaxi tyttökaveruxet menee Pariisiin ja siellä haute couture rättisulkeisiin. Maailma kallein uffi, josta ostaa hyntteitä vaan 2500 ökyrikasta, siis ne jotka on niin laihoja, et ne vielä mahtuu niihin. Katri-Helena on just vasta päässyt Alli Paasikiven maailman parhaiten pukeutuneiden listalle, ja sillon palli ihan eturivin paikalla. On ahasta ja hikistä ja karsee mekkala. Tästä kanzii kyllä maxaa ihan sieraimesta. Pääasiahan on et saadaan hajurakoa.
ellauri020.html on line 426: Ex-köyhän Santran budjetti on sata tonnia (se sai vikitellyxi Neilin uusiin naimisiin). Sillä pitäs irrota noin kuusi mekkoa. Pienet pojat Intiassa riemuizee, kun rantatuuli kääntyy puhaltamaan mereltä päin, se ajaa rantaan tavallista enemmän lietteistä muovikrääsää, jota keräämällä ryötän seassa uppeluxissa ne saa tänään ruokaa, ehkä limssankin, jos parin ruven budjetti vaan kestää sen. Oma vika jos ovat köyhiä, mustat pojat ei ymmärrä kovan työnteon arvoa. Tyttökaveruxet muotinäytöxessä on jo ihan hikisiä. Ne tietää rahan arvon, ja mitä on kova työ.
ellauri020.html on line 428: Näiden pullasorsien kauhein painajainen on, että paxu rahamassi exyy epähuomiossa väärälle keitaalle, kaivelee jonkun solakamman pikkumustan etumustaa, takamustakin jos oikein ohrasesti käy. Daisyn vaisu Elliott läxi juuri sillä lailla laukalle, aisoissa monen kuulummankin ohjastajan, mm. prinssi Andrewin ja Rod Stewart-vainajan läpirazastama ravikuningatar, pornoleffan tähtönen, pien sokerpala vain. Sokru on Elliottille kuin nuoruudenlähde, ikämiehen veteraanipippeli herää takas aktiivipalveluxeen Sokrun taikakosketuxesta. Ainaskin ajoittain."Sori siitä Daisy, but I love her, and I want to marry her." Kolme kertaa ympäri ja "eroan sinusta". Rikkaat naiset on muslimien veneessä. Somalinaisetkin pahexuvat moniavioisuutta. Mut menestyneen miehen on ihan pakko vaihtaa hevosta. Siitä just näkee miten menestynyt se on. Iines miettii ohimennen, mitä eroa on sillä, Santralla ja Sokrulla. Naah, ei muuta kun et ne on ne ja mä oon mä. Turha skizoilla.
ellauri020.html on line 441: Turner´s media empire began with his father´s billboard business, Turner Outdoor Advertising, which he took over in 1963 after his father´s suicide. It was worth $1 million. His purchase of an Atlanta UHF station in 1970 began the Turner Broadcasting System. CNN revolutionized news media, covering the Space Shuttle Challenger disaster in 1986 and the Persian Gulf War in 1991.
ellauri020.html on line 443: Turner´s penchant for controversial statements earned him the nicknames "The Mouth of the South" and "Captain Outrageous". He was the largest private landowner in the United States until John C. Malone surpassed him in 2011. He uses much of his land for ranches to re-popularize bison meat (for his Ted´s Montana Grill chain), amassing the largest herd in the world. He also created the environmental-themed animated series Captain Planet and the Planeteers.
ellauri020.html on line 451: Otti kahvin kanssa donizin ja pullon kokista.
ellauri020.html on line 462: Takaisiin Nykkiin siis ja Reaganin nousukaudelle. Sattuu surullinen tapaus: lehtimagnaatin koko perhe palaa kotipesälle. Karinka itkeskelee sitä koko aamun. Sitten lounaalle ravintola Sammakkoon. Sielläkin on surullinen tunnelma. Rupert Murdoch keskustelee suu viivana italiaanopukuisten pöydässä. Cindy Adams tuskin kuuntelee tähtöstä. Baronessa di Portanova ja Houstonista lennähtänyt Joan Schnitzel työntelevät ruokaa haluttomasti haarukalla pitkin lautasta. Barbara Walters ja joku ämmä Voguesta saa tuskin sanaa suusta. Saattaahan se olla säänkin syy, ei ainakaan pörssikurssien, mutta Katrinka epäilee sitä. Kaikki ovat huolissaan kun näkevät, ettei paxuinkaan rahatukku eristä huonolta onnelta. Kuolema vaanii viikatteineen myös ökyrikasta. Tähän epäkohtaan suunnitellaan nyt kuumeisesti parannusta. Kuolemattomuus on rikkaimman ppämmän seuraava projekti.
ellauri020.html on line 464: Kun salaatit asetettiin tyttöremmin eteen, ne pysty nokkimaan vaan pari haarukallista. Palanutta Liisaa oli kadehdittu, nyt on vaikee pidätellä hymyä. Korjaan kyyneltä. Kaikki nää naiset oli veikanneet mustaa hevosta vasten vanhempien tahtoa (tai oli ize sellaisia, kuten Katrinka), ja saaneet jackpotin. It just goes to show. Ne jonka kaakit hävisi ei istu nyt Grenouillessa. Tää kai siis todistaa jotakin, piru tietää mitä. Liisan vanhemmat oli snobeja kun hyljexi wannabe lehtikeisaria, ite ne oli rikastuneet lihapakkaamosta Chicagossa 20-luvulla. Daisy tietää mitä sana snobi merkizee, tajuaa snobiuden suhteellisuusteorian. Snobi se on snobillakin, niinkuin herra herralla.
ellauri020.html on line 470: Vanha Daisy on ollut Children of Bodom fundraising galan galapagos kilppari. Nyze muuttaa EEChen ja haluu et Kata Kärkkäisestä tulee sen seuraaja. Kata ei haluis, sillon kädet täynnä hotellinsa kaa. Sen puolesta Bodomin lapset voi jatkaa bunkkaamista kaduilla, jossei niillo varaa maxaa hotellihuoneesta. Size kekkaa mainostaa hotellia katulapsila --- briljanttia! sanoo Aku puuroisella äänellä, nokka syvällä Iinexen kloaakissa. Ja niin tapahtuu.
ellauri020.html on line 472: Gaalaruuan kokkaa kestojulkkixet pienissä kojuissa essut eessä ja kokinhatut päässä. Siinä oli meitä poikia, siinä oli sanos nyt, niin Oprah Winfrey, Sylvester Cat, Roger Moore, Liz Taylor, Joan Collins, Julia Child, Patrick Suppes, the Beatles, Eput, Eino Gröhn ja Veli Vesselin Volvon vasen etulokasuoja. Niin ja Huuhkajat. Kiveshuoneessa (ballroom) rikkaat hytkyy rokkia rehupiiklesien tahdissa. Paikalle tuli mm. Goodmanit, Jensenit, Suikkaset ja jansenistejakin puolijoukke.
ellauri020.html on line 477: Sabrina on lehmä homopetterinkin mielestä. Katriina ei näytä lehmältä, sillä on kultakala-asu. Sormessa sillä on Akulta saatu kolmensadan karaatin timantti, jota se työntää edellään kottikärryllä. Katrinka kazoo kättensä työtä, kauniita julkkixia kauniissa hotellissa, ja toteaa sen hyväxi, kuin luoja kuudennen työpäivän iltana.
ellauri020.html on line 479: Oiskohan tää ilta nyt apinamaisen naisen maisen onnen huipennus: Iinexen gaala on jymymenestys, se kerää pikku katupojille puolitoista miljoonaa. (Hyttysenpaska meressä, jenkeissä on miljoonia kodittomia. Maxaisivat rikkaat veroja eikä vitun gaalailtoja.) Eikä siinä kaikki, Akukin on hirmu tyytyväinen ja komeasti pukeutunut Armanilta lainaamaansa tuxedoon, ja kun ne tanssahtelee kahdestaan, kaikki muut kazoo ja ajattelee, niinkuin ne izekin: Aku on illan komein mies, nuori, rikas komea, käsittämättömän menestyvä, mikä tarkoittaa että se tekee ainoastaan rahakkaita bisnesdiilejä. Sillä on Midaan kosketus, ja sitä lyytä Kulta-Katriina on yhtä kultainen, siitä tykkää jopa toiset naisetkin. Se on kaunein nainen täällä, ja Aku on komein mies, ja älykkäin. Mitäs sitä voi enää lisää toivoa. Paitsi vielä lisää rahaa tietysti, ja lapsia, joita ei vaan ala kuulua. Ehkä vika onkin Akussa, se saattaa olla tuhkamuna. Tai se on muuttanut Iinexen munasarjat kullaxi.
ellauri020.html on line 481: Kaikkein traagisinta on, että laiha Natalie on pantu paxuxi, syyllinen on partaweizenterävä Jean-Jacques, tms, whatever, se Gillettemies. Mies sanoo että oma syy, pikku sika, ehkäisy on naisen asia. Miehen asia on vaan käyttää spermalinkoa. Se on Katrinkasta hirmu tuskallista. Ei oo elämä iisii, se on yrjön ällöttävää. Ei aina, mutta joskus, kun muilla on parempi pulla kuin vaikka mulla. Samaan aikaan toisaalla, aika lähellä, huhtikuussa 81, Cambridgessa Massachusettsissa, kauniilla Seijalla oli pullat hyvin uunissa, kolmannella kuulla pikku Johnista. Me käytiin Eskin ja Liisan kaa samana keväänä vielä Nykissä, mut ei taidettu asua sillä kertaa hotelli Prahassa. Hyvä niin, ois tullut ankkalinnalaisille vaan paha mieli.
ellauri020.html on line 483: Nyt ruvetaan jo nähtävästi petaamaan razastajanvaihdosta. Aku ei saa aikaan lasta eikä paskaakaan, partaveizi Hannu Hanhi on jo osoittanut siitoskykynsä Natalien avulla. Se alkaa taas vikitellä Iinestä. Akun jahti on ehkä maailman suurin, mutta Hannulla on toimiva. Akun jahdissa on (Iivana rakastaa näitä seikkaperäisiä brosyyrejä, ne saa sen kai tuntemaan izensä päteväx ja menestyneexi):
ellauri020.html on line 520: Hannun omistuxista sais yhtä pitkän luettelon, ja sillä on lähes yhtä iso kerä säästettyjä narunpätkiä. Mainittakoon vaan et sillon Stockmannin herkkuja monessa maassa ja kolme siitostallia, joissa se käy vuoron perään naisten seurassa, joskus jopa vaimonsakin kaa. Se on eto razastaja, aina satulassa kuin liimattuna.
ellauri020.html on line 526: Katrinkaa harmittaa erityisesti se, et kukaan muu ei MYÖNNÄ et niillä menee huonosti, paizi Margo, jonka mies juo. Sille Kati soittaa päivittäin, tarjoilee sille sääliä ja avustuxia. Silläkin lailla voi paremmuutta pönkittää.
ellauri020.html on line 528: Jokainen tarvii jonkun, jolla menee vielä huonommin. Se reipastuttaa. Tytöistä parhainkin piristyi kun löytyi sitä vielä huonompi. Mitä tekee se kaikista huonoin paaria? Se voi ottaa koiran. Tai muuten ajatella olevansa eri säätyä, paras ihan jollain muulla asteikolla, niinkuin mustalaiset. Vain kersantti kuin Ärjylä, mutta armeijan |!&!&!$@ paras kersantti. Fazerin paaria, paarioista parhain.
ellauri020.html on line 530: Kääntäen, Katrinkaa ei yhtään lohduta et on miljardeja sitä köyhempiä, tai et se on maailman äveriäin tshekki. Ne oli karsintaeriä, ei se enää vertaa izeänsä niihin, van tyttökavereihinsa. Mix pitää aina verrata ja kilvoitella, on se vittua. Darwin on säätänyt sen niin. Ei siitä pakoon pötkitä, juoksurata on reunustettu panssariaidalla. Voi vain juosta mukana tai jättää suikaleita nahastaan, kuin Kit Willer hopi-intiaanin humman perään sidottuna. Hemmetti.
ellauri020.html on line 540: Venezian Pelastakaa edes palatsit, viis lapsista -gaalassa Akuun näyttää vihdoin tarttuneen 7-year itch, vuoden myöhässä, se riiustelee jotain tähtöstä. Iines on mustasukkainen. Saudi matto- ja ranskis saippuakauppias irvistelevät toisilleen ja näyttävät hampaita resuten kiimaisen Natalie-nartun häntäkarvoista. Saudi voitti, sil oli enemmän pätäkkää.
ellauri020.html on line 556: Kun Kata tulee oopperaan tyylittömään Lincoln Centeriin, kaikki kazoo sitä ihaillen tietysti, kun se on taas niin kuninkaallinen niin kuninkaallinen. Ne arvaa että se on joku, ja kysyvät, kysymyxen presupposition näin täytyttyä, kuka se on. Her name is Kenneth Widmerpool, she works in the City. No, I don´t mean her name, but who is she with, and what is her net worth? Jaakko Hintikka parka, kysymysten tietäjä, on nyt vainaja. Se sekoittuu nyttemmin usein samannimiseen salibandyn pelaajaan.
ellauri020.html on line 558: Akun paskiaisen potretti alkaa tarkentua. Onhan sen kusipäisyys tullut esiin ennenkin vähän kaunisteltuna. Se on koleerinen narsisti kuten Iso-Masa, ei välitä kenestäkään muusta pätkääkään kuin izestään, jättää "Lillan" Katrinkan pitelemään tikkua ja suihkahtaa Graham-jetillä pakosalle skandaalista. Luonteenomaisesti Aku syyttää Iinestä koko jutusta. Marmoriseen näköispazaaseen alkaa tulla säröjä.
ellauri020.html on line 565: Tiesittekö muuten että Harry Potterin äiti JK Rowling on Brexitin ja koleraisen Boris Johnsonin kova fäni? Figures. Potter on puhtaan fasistinen tekele jalo- ja kuraverisine sauvakävelijä kermaperseineen. All is well kun kuuluu paremmistoon ja ozassa on salama. Rahaa tulee kuin taikoen. Kuka tarvii taikaministeriötä? Laumaimmuniteetti suojelee taikuria, vaan jästit kuolevat.
ellauri020.html on line 570: Koko tyttöremmi tulee Katjan kämppään lounaalle. Se valizee kattauxen nro 4 22 eri vaihtoehdosta. Ne on vihkosessa numeroituina polaroidikuvina. Näin säästyy aikaa, ja aikahan on rahaa. Suska kazoo pyntättyjä naisia ja ajattelee: oispa kiva olla rikas eikä myydä lenkkareita hikisukkaisille kundeille. Tuomaan vasemmistofilmit saa jenkeissä vaan mädäntyneitä tomaatteja. Tuomas on työtön, vihainen, haisee viinalta ja huorilta. Suskilla on koti-ikävä. Mut onhan köyhälläkin Losissa paremmat oltavat kuin Prahassa. Aurinko paistaa, palmut huojuu, ulkonakin yöllä tarkenee, kun on maastopaloja. Roskixista löytyy poisheitettynä parempaa muonaa kuin kommareilla tshekeissä. Puolix syötyjä hamppareita ja pizzapaloja. Ja tää vapaus. Saa olla oman elämänsä sankari. Razastaa auringonlaskuun ilman apua. I´m a poor lonely cowboy and a long long way from home.
ellauri020.html on line 576: Akulla ja Iinexellä on pientä riidanpoiksta, malliavio on säröillä. Aku kritisoi Kataa Sanelmalta opitulla taidolla. Lyön vetoa et se petti Lillania Floridassa. Raflasa on miellyttävää, sillä kaikki on kauniita ja ykköset päällä, paizi Suski jolla on pölyesteriä ja tekohelmet. Natalien smaragdit säteili enemmän (vaikkei varmaan läheskään yhtä hintavat) kuin Katrinan keltatimangit, sentään Suskin pukukorut jää jumboxi. Not that she would care, Iivana lisää tekopyhästi.
ellauri020.html on line 582: Se oli jymymenestys, iso jytky, kaikki tulivat: kv jetsetti, huippupoliitikot, monikansalliset toimarit, tv- ja filmitähdet, Nykin kerma, Hollywoodin mogulit ja tietysti meediat. Ja kaikilla oli yhtä mukavaa kuin Putte possun nimipäivillä. Rupusakillakin oli varmaan kivaa kotikazomoissa.
ellauri020.html on line 586: Kaikki tuijottaa taas vaan Iinestä ja Akua (joilla nyt on ikävä kyllä nyt eri partnerit), koska ne on vielä suht nuoria, no nelikymppisiä, ja koska ne on koko joukosta rikkaimpia, paizi ehkä Khalid ja Akio Morita, mutta niistä ei kukaan välitä, kun ne on väärää rotua, väriviallisia.
ellauri020.html on line 598: Susijengi kokoontuu vaisuissa merkeissä rättipään Lontoon kämppään matkalla Ascotiin. Sokrun dumppaama homoxi ja huumeweikoksi ruvennut Steven on kuolemassa AIDSiin. Daisykin on rapakunnossa. Sentään on yx yhteinen keskustelunaihe, making money. Vessassa Natalie tunnustaa et se on kurkkua myöten täys saudeja, Khalid mukaanluettuna. Mut se haluu pitää niiden pojan Azizin. No way Jose! Tää ei tuu päättymään hyvin.
ellauri020.html on line 600: Kotimatkalla pistäydytään Katin peliluolassa, pelkkää glitteriä ja cräppiä. Sokerpala, vanha kullinkaivaja, on vaihtamassa taas razua, italialaisen kreivin sijalle on satuloitu brittiherttua. Sokru on perustanut bordellin. Se innosta ankkoja. Tää yönä räpistellään ankkalammella.
ellauri020.html on line 604: Ascotissa on hienoilijoita kuin Salpausselällä. Susijengi hengaa klubitiloissa, members only. Kivointa on kun sekulit jää pihalle. Eksklusiivista. Kesken pelleilyn Kata saattaa Nasun takaportille. Aziz siepataan messiin puistosta ja eiku lentokentälle, jossa Gilletten jetti odottaa. Jännää on rikkaitten elämä!
ellauri020.html on line 609:Kivintä on et ehtii lukea muutakin kuin pörssinauhaa, Sabrinan palstaa ja aamumuropakkausta. Katrinka on lukenu kaikki Barbara Taylor Bradfordin kirjat, ne on kuin ne kertois siitä izestä!
ellauri020.html on line 631: Conduct books. Lukuromaaneja ja fixuja neuvokkeja. Iivanan kirja on molempia yxissä kansissa, yxi kahden hinnalla. Kesken paistattelun kuuluu jymyuutinen: Berliinin muuri on kaatunut! Kommunismi on kukistunut! Tyttöjen kapitalistinen elämäntyyli on voittanut! Mika Häkkinen voittaa! Hyvä Mika! Tytöt on niin liimautuneena teeveeseen että salaatti jää syömättä. Paizi Suski, joka lesboilee jossain Carla Webbin kaa, pikku golffarin joka sai lopulta reikään, vaikkei ykkösellä.
ellauri020.html on line 635: Lihava riita joulupyhinä. Kuten muut avioparit, ne tuntee toisensa heikot kohdat ja hyökkää armotta niihin, täsmäpommittaa kuin USAn armeija. Seku ei tee niin, vaikka voisi. Se ei pure tappavasti, vaan enimmäxeen haukkuu syystä, näykkii sattuvasti muttei niin sattuvista kohdista. Joskus mä yritänkin vähän ryhdistäytyä, ihan kiitollisuudesta. Ja koitan noudattaa sen esimerkkiä. Ankat ei: paidan ja pepun tiet eroavat, Aku lähtee Calisotaan, Iines St.Moritziin.
ellauri020.html on line 637: Veneseppo Lusijan mafiosomies on kiristäny tilaajia valizemaan Lusijan. Lusija ei (muka) tienny siitä mitään. Tää menee ohi binesväen tavallisen manus manum lavat diilauxen, normikorruption, loukkaa ryövärien koodia. On aika näyttää mafiosolle ostrakismikorttia.
ellauri020.html on line 639: St Moritz. Aku pakoilee. Katrinka hiihtelee, voittaa ohimennen jotain pokaaleja. Turm oder Taxixen naamiaisissa Katrinka kiristää Mengeleltä oharit saaneen kiukkuisen Ewa Braunin avulla Mengeleä paljastamaan pikku-Mirekin olinpaikan. Partaweizi Hannu-serkku flirttailee ankarasti. Muistaa jopa Iinexen synttärin, toisin kuin Aku. Tuo suklaalaatikon ja ruusupuketin. Waikka kaikki tutut wanhenee ja rypistyy, tukkaan tulee harmaata, ne ei muutu ollenkaan. Niin kai se on, aina aikalaisten mielestä. Suurin hölmö on wanha hölmö.
ellauri020.html on line 643: Nyt vasta Kaljuunalle walkenee yhtäkkiä, kun Janne vääntää sen sille rautalangasta: Aku bylsii Los Angeliisissä Nataliitä, sen vanhaa bestistä, Jannen leipäsutta, laihaa ranskalaista sisäänottajaa. Naitsä sitä? kysyy Kalinka kauhuissaan Akulta ize asiassa kuultuna. It´s not what you think, sanoo Aku turvautuen ikivanhaan diversioon. Haha, mitä sitten? Kompastuiko Aku vahingossa Nasun sisään? Kexi parempaa. Rakastazä sitä narsua? En. En tiedä. Kyllä, pääsee Akulta lopulta, helpottuneesti. Kuin kivi oisi vierähtänyt rinnalta. Kalinkan silmät täyttyy vedellä. Se on tässä kirjassa aika äärimmäinen hätämerkki. Katjusha ulvahtaa matalalla äänellä. Sillon varmaan samanlainen viinabasso kuin Jaakon kotkalla. Ulos! se huutaa Akulle. Mut... ULOS!!! Ja pysykin poissa mulkero! Aku läxi häntä koipien välissä kuin piesty koira.
ellauri020.html on line 646: Beginning in 1987, Trump had a widely-publicized relationship with Marla Maples, a blond model-actress from Georgia who was then 26. The two met in New York City, Newsweek reports, when Trump was throwing a party to celebration the publication of his book, The Art of the Deal. Maples began to frequent Atlantic City, and the affair dominated headlines during the late eighties.
ellauri020.html on line 648: In her new book, Raising Trump, Ivana writes about the time in December 1989 when she was confronted by Maples at a ski resort in Aspen, per AP. "This young blonde woman approached me out of the blue and said ´I´m Marla and I love your husband. Do you?´ I said ´Get lost. I love my husband.´ It was unladylike but I was in shock." Apparently it was in this moment she realized her marriage with Donald was over.
ellauri020.html on line 652: Seuravana päivänä hiihtohisseillä Aku koittaa vielä pitää kiinni kummastakin, äta kakan och ha den kvar. Niinkuin pikkulapset ottaessaan 2 lelua, hukkaa molemmat. Saa paskan palkakseen, ei pokaalia vaan kakan, lyö vallan kätösensä siihen ihteensä. Tanjushka laskettelee tiehensä kuin Tiikeri-Jack. Aku ei taaskaan pysy perässä. Tanjalla on nopeampi kopukka. Aku on kuin Cadillac, kurja kääntösäde. Jean-Jacques on kuin rättisitikka, käzy kaupunkiajossa ja helppo parkkeerattava. Mut ensin kaikki tytöt spiidaa kuorossa Katrinkan pahaa onnea, Frendit ei ole yllättyneitä ja salaa vahingoniloisia, kompastuipahan toi tekopyhä Kalinkakin lopulta. Juhaa joka kikkaili sattui viimein leukaan. Tuli kikkelistä kotirouvan pannuun.
ellauri020.html on line 661: Liz Smith had broken the story of the Trumps’ separation. The entire sordid history of Marla Maples and Ivana fighting on the Aspen ski slopes was all over the papers.
ellauri020.html on line 663: Sabrinaa haukuskellaan taas. Tähän Iivana palaa kuin koira oxennuxelle. Sabriina torvee ilkeästi kaikkialla Katrinkan erohäpeää. (Ei kait se ollut toi Liz Smith? Tuskin Liz vanha vuohi, nyt jo vainaja, jolle Ivana antoi eksklusiivin eron jälkeen. Ei todennäköistä.) Kosto elää, vaikka salanimellä. Lusijan liivijengimies on vangittu ja joutuu lusimaan. Spartalainen meininki: saa varastaa, muttei saa jäädä kiinni, siitä rankaistaan. Kaveruxet syö juustoja ja miettii elämää. Kuka osaa olla onnellinen? Koko ajanko? Ei kukaan. Mut onnen pipanoitakin voi syödä, kuin juustonmuruja. Sanoi Aapeli eli Simo Puupponen sotavuosina, siteeraten jotain vielä viisaampaa. Kuoli nuorena. Kirjoitti Savon Sanomiin. Mulla on ukki Lassin sidotut Savon Sanomat kellarissa. Isoja broadsheet kirjoja. Pitääpä joskus tshekata löytyykö niistä aitoja aapeleita.
ellauri020.html on line 673: In fact, Trump blamed the divorce in part on the entanglement between Ivana and his business. Trump, early on, brought her in on his real estate empire. She worked at the Trump Organization as a president for his Atlantic City casino, Cosmopolitan reports, and later a manager for the Plaza Hotel, which he bought in 1988, per People.
ellauri020.html on line 674: "I will pay her one dollar a year and all the dresses she can buy!" he said of the arrangement, according to Vanity Fair. Trump later gave Ivana the position of vice president of interior design at the Trump Organization after their marriage, Newsweek reports.
ellauri020.html on line 676: Loppuis jo. Vitkuttelua. Tiristetään tyhjää sitruunaa. Joulux Seljanka menee Kekkoslovakiaan, vaikka sille satelee toinen toistaan hienompia kuzuja. Se menee juurillen kuin retiisi, tai punajuuri.
ellauri020.html on line 681: Katriina pukeutuu Victor Costan housuihin (Victor saa olla kalsarisillaan tänään), kermaperseen väriseen svetariin, ja menestysjakkuun tweedistä. Se tuntee izensä ihan koulutytöxi, aika monta kertaa luokalle jääneexi, joka saa paljon viikkorahaa. Viihteen vuoxi ne menee Vermoon raveihin. Katrinka voittaa vedonlyönnissä £100 ja Markku häviää £50. Mut lyön vetoa et se pääsee vetäsemään ennenkuin päivä on pulkassa. Huono on onni pelissä, hyvä lemmessä. Illalla ne menee uupperaan. Katjuskalla on läpinäkyvä rinnusta ja keuhkotkin on vielä komiat. Komia on Markkukin - hetkinen tshekkaan kenen - ai niin Armanin puvussa. Sillon aina kalliit kuteet, Katinka hokaa vasta nyt. Sabrina huomaa ne ovella, ja Katjusha riitelee vähän Markun kanssa siitä, pitäiskö sille antaa potkut.
ellauri020.html on line 689: Mut nyt on Katrinkan poika löytynyt. Lyön vetoa etse on se sakemannidiplomaatin korot yhteeen kalauttava nätimpi poika. Joo just se, ja se kalauttaa korot yhteen samalla lailla nazimaisesti joka kerta. Ei sentään vedä kättä levynä etunojaan ja huuda Viva Espanja, kuin se peltijalka falangisti de Viana. Hugon peltijalka joutui tunkiolle sisällissodan melskeissä. Sinne joutikin, Hugo peltijalkoineen.
ellauri020.html on line 691: No se sakemannipoika Christian Hitler, 23-vuotias, aika röyhkeän kylmäilijän oloinen, siis varmasti Katrinkan huonetta ja sukua, inhoaa tekovanhempiaan, as luck would have it, niistä ei tule harmia. Se koittaa vähän iskeä äitiään, pikku Oidipus (ei ihme, Kata keimailee sille pahemmin kuin Jokaste). Oidi osaa käyttää heppiään. Katri skizoo eniten hyväxyykö Markku poikasen. (Senkin tekis kyllä mieli, mut ei nyt sentään...)
ellauri020.html on line 693: Katjusha saa kerrotuxi nazipojalle et se onkin sen äiti, eikä joku ahnas puumarouva. Poika on jonkun verran pettynyt, se oisi mielellään kyllä keihästänyt puuman. Nyt pitää vielä kertoo Markulle. Kati laittaa tukan ylös löysälle nutturalle kuten Iivana kirjan kannessa. Markku on samanlainen rakt på sak panomies kuin Aku, sellaisesta Iivana nähtävästi pitää. Mitä hittoa! Katjan tissit pullottaa. Se odottaa! Ei vaan aikamiespoikaa Kitzbühelistä vaan myös uutta masuasukasta. Toivottavasti Markulle eikä Christianille. Se kertoo heti perään Markulle vielä Christianista. Kitkerä lääke menee alas sokeripalassa. Kaikki tää on vähän vaikee pala niellä Markku pojalle, mutta se lupaa yrittää parhaansa ja kazoa mihin se riittää. Enempäähän ei voi kukaan luvata. Allah ei lupaa sitäkään, se ei lupaa mitään.
ellauri020.html on line 695: Sit vielä loppuvizi jossain raflassa. Siinä on mukana homopropelli ja Daisy, joka tuoxuu houkuttavasti myrkyltä, ja muita tuttuja, tyttökavereista jäljellä olevat, ei tietystikään Nasua. Tuomaalla on uusi hani alla, vauva tulossa, rahamurheetkin on mennyttä. Suski hoitaa golffarinsa bisnestä. Luota tshekkeihin. Sigmund Riemastus oli tshekkijutku, toinen oli z">Ransu Naakka.
ellauri020.html on line 719: Trumppien avioero oli yhtä kiukkunen ellei kiukkuisempi kuin Katrinketin. (Palsturit nimitteli Katrinkaa pukukoruksi. Pst! Oiskohan joku törkyjournalisti kuzunu Iivanaa trumpetix? Tai Trumppia fagotix? Tarkista.) Iivana väitti et Don ois repiny siltä irti tukkatukkoja, kun sen oma kaljuleikkaus meni vituralleen, ja nainut sitä perään vielä väkisten. Ehkä niinkin, myöntää Aku, mut teknisesti se ei ollut raiskaus, koska ne oli vielä naimisissa, siis Donaldilla oli lupa ruuvailla Iivanaa milloin ja miten päin vaan haluaa. Tän Trumpin lakimiehet teki Iivanalle hyvin selväxi, ja se pyörsi sanansa. Trumpilla on syvemmät taskut, oikeus on sen puolella.
ellauri020.html on line 721: However unlikely it seemed, Ivana was now considered a tabloid heroine, and her popularity seemed in inverse proportion to the fickle city’s new dislike of her husband. “Ivana is now a media goddess on par with Princess Di, Madonna, and Elizabeth Taylor,” Liz Smith reported. Months earlier, Ivana had undergone cosmetic reconstruction with a California doctor. She emerged unrecognizable to her friends and perhaps her children, as fresh and innocent of face as Heidi of Edelweiss Farms. Although she had negotiated four separate marital-property agreements over the last fourteen years, she was suing her husband for half his assets. Trump was trying to be philosophical. “When a man leaves a woman, especially when it was perceived that he has left for a piece of ass—a good one!—there are 50 percent of the population who will love the woman who was left,” he told me.
ellauri020.html on line 725: Herb Simon on niin oikeassa: termiittiapinassa on vain neljä vaihdetta eteen ja yxi taaxe, muu vaihtelu tulee ympäristöstä. Ei kenenkään elämä ole toista kummempaa. Jokainen termiitti on laulun arvoinen, kuten sanoi Veikko Lavi, vaikka aika lyhyen, alle 5min pituisen juutuubijoihkauxen, kun sen häviöllisesti vielä tiivistää. Ei oo nekrologikaan kuin puoli sivua. Useimmille ei tuu sitäkään. In der Begrenzung kennt man den Meister. Mä en ole kovin hyvä siinä, mut ei oo Iivanakaan.
ellauri020.html on line 733: Perheensä polttanut lehtikeisari lohduttautuu lennähdellen kazomaan sademezän palovammoja. Suomesta on valtaosa puista kaadettu. Kaskisauhut sakenevat Brasilian viidakoissa. Kaskeaminen kaxinkertaistui 2019 aikana. On kiire raapasta tikkua ettei puunhalaajat ehdi väliin. Miljoonia kuollut Australian paloissa. Eläimiä vaan, onnexi. Tuhansia kuolleita makaa Porkkalassa rannalla. Kaloja vaan, onnexi.
ellauri020.html on line 745: vielleicht kommt auch zu mir einmal einer,
ellauri020.html on line 755: und man bleibt ganz allgemein.
ellauri020.html on line 756: Sicher scheint der Mond die ganze Nacht,
ellauri020.html on line 760: ja, da muß man kalt und herzlos sein.
ellauri020.html on line 766: Der zweite hatte drei Schiffe im Hafen,
ellauri020.html on line 776: und ich blieb ganz allgemein.
ellauri020.html on line 777: Sicher schien der Mond die ganze Nacht,
ellauri020.html on line 781: ja, da mußt´ ich kalt und herzlos sein.
ellauri020.html on line 794: zu ihm sagte, zu ihm sagte, zu ihm sagte ich nicht ´Nein´.
ellauri020.html on line 798: Ach, es schien der Mond die ganze Nacht,
ellauri020.html on line 802: ja, da kann man doch nicht kalt und herzlos sein.
ellauri020.html on line 815: izeäni parempia, ja vähän huonompiakin,
ellauri020.html on line 834: Kunderan selitysteoxen pointti on että Milan Kundera on samaa tähtikaartia kuin Euroopan parhaat kirjailijat. No, Brochin kirja Schlafwanderer oli kyllä kohtalainen. Naiskirjailijoista Milan mainizee Agatha Christien. Milan Kundera voittaa! Hyvä Milan!
ellauri020.html on line 836: Guardian-lehden arvostelu, jota tässä referoin, on mieltä, että Kunderan keekoilu teki sen kirjoista epäuskottavia. Niinhän se tekikin. Ne ei ole zygologisia. Sen henkilöt ei puhu itekseen. Ne ei mieti omia asioitaan tai izeään vaan Milan pompittaa niitä kaivellaxeen ize jotain hämärää, jota voi sen mukaan avata vaan avainsanoilla: “body, soul, vertigo, weakness, idyll, Paradise”. Tulee mieleen Dumbledoren muutamat sanat koulun avajaisissa:
ellauri020.html on line 880: tuhotaan joukolla koko biosfääri, kotiplaneetta, syödään izemme kuin kezut.
ellauri020.html on line 919: - No niin, osastopäällikkö Kolho, mennäänpä nopeasti asiaan. Minulla on kiire valtiovarainministetiön näytelmäkerhoon. Minä esitän siellä karhua. - Vai karhua, sehän on hienoa, osastopäällikkö Tyvi-Äikiö. Minä olisin kiinnostunut tietämään, mixi meidät on kuzuttu tänne, osastopäällikkö Riepuperä. - Olemme täällä valtiosihteeri Teppo Raimon toimexiannosta. Valtion ensi vuoden budjetista puuttuu miljardi euroa, ja meidän pitäisi tässä iltapäivän aikana kekkasta mistä ne pierastaan.
ellauri020.html on line 925: - Joo. Näitä yhteiskunnan vähäosaisia ei kande verottaa. On iskettävä rikkaisiin, jotka asuu vuokralla, matkustaa julkisilla, pyöräilee tai kävelee, ja pukeutuu kirpputoriryysyihin. Niitä on sitäpaizi paljon paljon enemmän, et verokertymä on ihan toista luokkaa kuin nylkemällä harvalukuisia miljonääriressuja. - No, eikö tämä ole tässä? Pitäis mennä treenaamaan näitä karhupuvun vuorosanoja.
ellauri021.html on line 17:ze:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">TEX WILLER
ellauri021.html on line 18:ze:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">CARLSON PUUTTUU PELIIN
ellauri021.html on line 52: Mä en juuri lukenut Tex Willereitä, pidin niitä jotenkin vulgääreinä. Ne oli sellaisia pieniä matalia pitkiä vihkosia, vähän kuin KOP:n shekkivihkot sittemmin. Paizi shekkivihoissa oli siniset muovikannet. Texeissä oli kauboita ja intiaaneja. Pikku Matti tykkäs niistä kovasti. Seija luki Matin Tex Willereitä kesällä majalla muun lukemisen puutteessa.
ellauri021.html on line 54: Parasta Willereissä oli pukinpartaisen Kit Carlsonin kiroilu: Pannahinen! Lempo! Mitä hittoa?! Jukoliste! Saamari! Texissä izessään oli jotain Fred Karlssonmaista, vaivoin hillittyä primaaliaggressiota. Pukinpartainen seniori vois sit olla Kimmo. Mä oisin pikku Kit. Oikea Kit Carlson oli jonkun kenr.Washingtonin heitukkana kansanmurhaamassa lounaiskulman inkkareita. Siitä historiasta on tehty aivan vitusti väärennöxiä. Tony Hillerman kertoo muisteluissaan melko hilpeitä tarinoita valkonaamamatujen törkeilyistä punaisten varattomien veljiensä kimpussa.
ellauri021.html on line 56: Kun joku leffayhtiö lupas tehdä Hillermanin Blessing Waysta elokuvan (ei tehnyt), skriptiäijä halus shootingpaikkana käydä kazomassa inkkareiden puebloja. Tony huomautti että navajot on nomadeja, ne asuu hoganeissa eikä puebloissa. "Sinä tiesit tuon, nyt minäkin tiedän sen, mutta luuletko että suuri yleisö haluaa jotain tietoiskuja? Mennään nyt kazomaan niitä puebloja." Ja niin ne menivät. John Wayne-leffoissa inkkareita näyttelee italomamun näköiset väritetyt statistit jotka pomppii tökerösti jollain razastuskoulukoneilla, naiset kokkailee kebaabia tiipiimezän keskellä ja koirat haukkuvat.
ellauri021.html on line 58: Willereiden valkohattuiset on huolellisesti ajellut (paizi sitä joulupukkia, mut senkin parta on siististi kammattu), konnat on ajelemattomia ja epäsiistejä. Ne on köyhiä. Ne ei ole oman elämänsä seppoja, vaan jotain teuvoja. Intiaaneilla on vaan housut säästä riippumatta, mut ne on kaikki komeita ja lihaxikkaita, kuin tinasotilaita samasta muotista. Niitä ei voi sanoa köyhixi, koska ne painii eri sarjassa. Ne on vielä kivikaudella, vaikka osaakin käyttää pyssyjä. Muttei ammu niillä yhtä tarkasti kuin Tex Willer. Siihen pitää olla valkoihoinen. Osa inkkareista on hyvixiä, osa razastelee pahisten puolella. Harhaanjohdettuja villejä. Tuhlaa panoxia, paukuttelee ilmaan ilman aikojaan, huutaen Yahii, tai Aijaijai, kuten Ivana Trump. Hmm. Olikohan noin, tuskin niillä oli pateja tuhlattavaxi asti.
ellauri021.html on line 63: Eivät millään opi taivuttamaan verbejä, kuten Ivana Trump. Hassua, eihän englannin verbit juuri taivu. Mikä siinä on niin vaikeeta? Tshekin verbit taipuu paljon enemmän, puhumattakaan navajosta tai hopista. Kai ne on ize vaan niin taipumattomia. Luokkatietoisia, eivät mene luokille. Ei Wokukaan tule koskaan oppimaan suomen menneen ajan muotoja. Se juna oli menemässä jo.
ellauri021.html on line 65: Vanhempien kirjahyllyssä oli Edgar Lee Mastersin Kauhajoen kasvisto. Lusikan nuolleiden kukkakauppa. Tää Kauhajoki on Chicagon lähellä. Edgar oli siellä päin pikku lakimies, mutta tykkäsi enemmänkin sepitellä värssyjä. Kauhajoen herbaario julkaistiin vuonna 1915, ennen sotia. Siinä on epigrammeja: kexittyjä hautakirjoituxia, tai oikeastaan lyhykäisiä omaelämäkertoja, tee se ize obituaareja, nekrologeja, eulogioita, you name it, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin lyhkäsiä et suomen kuivimman lehden ivailema kyldyyrin Teuvo Hakkarainen olisi mielissään. Tähän yritän jotain samaa.
ellauri021.html on line 69: Kiilan ydinryhmä syntyi Jarno Pennasen toimittaman Kirjallisuuslehden ja Erkki Valan Tulenkantajat-lehden ympärille. Muita tunnettuja alkuaikojen kiilalaisia olivat mm. Katri Vala, Pentti Haanpää, Elvi Sinervo, Arvo Turtiainen, Viljo Kajava, Raoul Palmgren ja Otto Varhia. Nyttemmin ei Kiilaa tarvita, ei edes housukiilaa 1 koon sukahousussa, kun ize kukin kiilailee omasta puolestaan.
ellauri021.html on line 73: Lueskelin sieltä täältä tuota His Masters Voicen Kauhajoen kasvistoa. Siinä on alux vanha osa ja lopussa uudempaa mazkua. Kuten monet muut bestseller kirjailijat se ei malta olla tuuppaamatta alkumenestyxen perään heikompaa jatkoa. Näitä on iso liuta muitakin. Jehova, Cervantes, Dumas vanhempi, lavastaja Roy, ja El Lauri, vain tärkeimpiä mainitaxeni.
ellauri021.html on line 75: Vähän häirizee näissä epigrammeissa turha apinoiden touhutuxen kiillotus. Moraalinen sanasto, jolla niiden edesottamuxia puleerataan paremmixi, vaikka kuinka Edgar koittaa olla realistinen.
ellauri021.html on line 118: 'mmiez'a 'sta via, Hän tuntee työn ja varjot päiväin aurinkoisten
ellauri021.html on line 176: Eliitin Teuvo Hakkarainen älähtää. Mikael Jungner, arkkienkelin nimiserkku, noske junkkari - eixen pitänyt jo kuolla johonkin? Se on selvinnyt syövästä ja sydänkohtauxesta. Mikäs pahan tappaisi. Senkun kexisi, heti toimexi. Nyze on sitä mieltä, et kirjat on liian paxuja ja pitkiä. TLDR. Talousoppaat vois tiivistää yhteen aaneloseen. Eise muuta varmaan yritäkään lukea.
ellauri021.html on line 180: Äänikirjoja pahexuu myös Finlandia-voittaja, joka herkutteli lesbosexillä. Voishan se olla ällöttävä äänitehosteiden kaa. Puolimatka ei kuuntelisi edes puolia. Entä vaikka olisikin, en kuuntelisi. Pahinta on, että kursiivi ei kuulu. Voishan kursivoidut kohdat vaikka kiekasta lujempaa. Yahii! Aijaijai! Niin toimi iranilainen imaami, jotta sokea muezzin tiesi milloin on aika polvistua.
ellauri021.html on line 186: Kuivan lehden kannessa on mehevä klikkiozikko: Hyvästi homo sapiens. Kurkistin sisälle, lupaa liikaa, ei kannata klikata.
ellauri021.html on line 211: Mallikaunotarten kuuma rantapäivä yllätti. Yksi bisse kiitos! Täydelliseen rantapäivään kuuluu tietenkin myös vesijetillä hurjastelu, ollaanhan jetsettiä. Vesijetit on vittumaisia päristelijöitä, turhakkeita vesimopoja, ja niillä ajelijat häiriköitä moukkia. Eivät edes hidasta Rauhixen laiturin ja saunan kohdalla. Kardashianit keräsivät kazeita. No ei siitä sen enempää. Kazokaa myös kuvat.
ellauri021.html on line 221: neekerihän se oli izekin.
ellauri021.html on line 268: (Lee Hazlewood)
ellauri021.html on line 276: tuli mieleen ajaa Sysmään kazomaan
ellauri021.html on line 304: Aika monta niitä on. Ja meiltäkin tarkemmin kazoen
ellauri021.html on line 340: Iso hätä oli tulossa joten valizin
ellauri021.html on line 356: Meiltä tollainen on onnexi ohize.
ellauri021.html on line 369: Ehkä kazotaan joku leffa.
ellauri021.html on line 397:Virzahepo
ellauri021.html on line 400: Ruiskin hännälläni virzaa pöntön ympäri.
ellauri021.html on line 404: Virzahepo vihdoin kesytetty pöntöllä.
ellauri021.html on line 411: Seija lukee klikkiozikoista viihdeuutisia.
ellauri021.html on line 428: matalalla rimalla puhua koko ajan izestään.
ellauri021.html on line 438: sillä ne yleensä puhkeavat izexeen.
ellauri021.html on line 444: missä vitutuxen tumake sijaizee.
ellauri021.html on line 451: nijn sinä wyötit idzes/ ja menit cuhungas tahdoit: mutta coscas wanhenet/
ellauri021.html on line 460: Mordechai, jota kaikki kuzuu Motixi,
ellauri021.html on line 465: teki aavikon puhurista izelleen jumalan.
ellauri021.html on line 474: Ihan samanlaiset oli Schnizeleillä,
ellauri021.html on line 500: Lapset varsinkin kuulee väärin laulun sanoja. Sinin tulkizemat sanat "turvaa katkarapu, älä tavaraa" on väärin kuultu Lina Sandellin virren alku noin v. 1850. Se on varsin ajankohtainen, nythän kuuluu ostaa palveluita mieluummin kuin kamoja. Katkarapu palvelee luomakunnan herraa tulemalla syödyksi. Ruokajuomaksi suositellaan hengellisiä kastepisaroita.
ellauri021.html on line 513:Tosta Tepon ja Matin kappaleesta tulee mieleen Calle alzheimerina, joka meillä käydessään meni keittiöön ja näki siellä Seijan tekemässä ruokaa. Meni huolestuneena takaisin saliin ja sanoi äidille: Pirkko, meidän keittiössämme on joku nainen.
ellauri021.html on line 520:We stand on cars and freeze (Canadian anthem)
ellauri021.html on line 522:Varsinaisia menekkikappaleita oli jonkin aikaa kuulonvaraisesti sanoitetut mamubiisit. Nyt ei taida sekään enää naurattaa kumpiakaan osapuolia. Nunnuka nunnuka lailailaatkin ovat täysin sopimattomia. No olihan ne tosi törkeitä, vitun lantalaiset hahattaa. Ällö Rampe Pirkka-Pekka pyysi jopa anteexi, sitä odotetaan poliitikoilta nykyään valehtelun välimerkkinä. Se toinen, mikäs sen nimi olikaan, ookke-hookkan, ei dekantoinut. Nehän teki pilkkaa myös mustalaisista, ja se onkin ihan ookoo nyt, kiitos Veijo Balzarin. Niilin hanhet oli MTV:n loppukevennys. Persulaiset kävi kevennyxellä kurdiparan karvakämmenellä. Se on karhun elämää, saa mettä kämmentää.
ellauri021.html on line 528:ze:0.5em">
ellauri021.html on line 529:Leylim lêy Leylê zalim Leylê! Leila, julma Leila, Leila! Leileee, leile salami leileeeee
ellauri021.html on line 532:Bixwaz hezarî Pyydä tuhat kultapalaa No kukas hazardi?
ellauri021.html on line 533:Pênzedî zêde Ja viissataa kaupan päälle Pensseli-setä!
ellauri021.html on line 534:Bistîn hezarî Vaadi tuhat kultapalaa No vissiin hazardi
ellauri021.html on line 535:Pênzedî zêde ja viissataa kaupan päälle Meisseli-setä!
ellauri021.html on line 542:Bixwaz hezarî Pyydä tuhat kultapalaa No kukas hazardi?
ellauri021.html on line 543:Pênzedî zêde Ja viissataa kaupan päälle Pensseli-setä!
ellauri021.html on line 544:Bixwaz hezarî Vaadi tuhat kultapalaa No kukas hazardi?
ellauri021.html on line 545:Pênzedî zêde ja viissataa kaupan päälle Meisseli-setä!
ellauri021.html on line 554:Çuy bi destine qîzamin Sää oot jo myyty, kulta Suojelen perseeni retkin samein
ellauri021.html on line 559:Bixwaz hezarî Pyydä tuhat kultapalaa No kukas hazardi?
ellauri021.html on line 560:Pênzedî zêde Ja viissataa kaupan päälle Pensseli-setä!
ellauri021.html on line 561:Bixwaz hezarî Pyydä tuhat kultapalaa No kukas hazardi?
ellauri021.html on line 562:Pênzedî zêde Ja viissataa kaupan päälle Meisseli-setä!
ellauri021.html on line 579: tehdään sillisalaattia sanoista. Suht skizoa.
ellauri021.html on line 623: Er nam mich bi der wizen hant,
ellauri021.html on line 628: Er graif mir an daz wize gewant
ellauri021.html on line 633: Er sprach: «vrowe, gewir baz!
ellauri021.html on line 635: dirre wech, der habe haz!
ellauri021.html on line 638: «Iz stat ein linde wolgetan
ellauri021.html on line 643: Do er zu der linden chom,
ellauri021.html on line 648: Er graif mir an den wizen lip,
ellauri021.html on line 653: Er warf mir ůf daz hemdelin,
ellauri021.html on line 655: er rante mir in daz purgelin
ellauri021.html on line 722: Cyrus, Black Hawk, Shalmanezer!
ellauri021.html on line 744: Go ad Orcum, Shalmanezer,
ellauri021.html on line 817: Äiti voikin kazoo ylpeänä, kun poika ase tanassa
ellauri021.html on line 858: Proud boys refuse to apologize
ellauri021.html on line 885: According to The Australian, although the site´s operators claim that the site "strives to keep its articles concise, informative, family-friendly, and true to the facts, which often back up conservative ideas more than liberal ones", on Conservapedia "arguments are often circular" and "contradictions, self-serving rationalizations and hypocrisies abound."
ellauri021.html on line 888: Tää Antero on varmaan sen Phyllis Schlaflyn poika, joka vastusti Amörikän perustuslain Equal Rights Amendmentia 70-luvulla, jossa oltais annettu sille tasa-arvoiset oikeudet miehensä ja poikansa rinnalla. Siitä ei Pyllis pitänyt, se tykkäs enemmän pyllistellä miesten edessä. Vitun shitfly, zezekärpänen, reactionary cunt dogmaattisessa unessa. Siitä on nyt tehty joku HBO-sarjavideo. Poika Antero odottaa vielä vuoroa. Epistä, mix äidistä leffa ennenkuin pojasta?
ellauri021.html on line 897: Shitfly määritteli liberaalin näin: Liberaali (eli vasemmistolainen) on sellainen, joka hylkää logiikan ja raamatun izekkäistä syistä. Vapaamielisillä ei ole mittapuuta; usein liberaali vaan hakee huomiota, ja puhuu sen vuoksi puppua. Lipilaarit haluu valtion sotkeutuvan ihmisten asioihin, vastustavat uskontoa, peukuttaa homoavioliittoja ja hyvinvointivaltiota, ja uskoo vääriin salaliittoihin.
ellauri021.html on line 930: Valittaa että musiikkilajit kuten hevi, rokki ja kantri on seksistisiä. Räppikin muze on savunaamojen.
ellauri021.html on line 932: Tuomizee ja runttaa naisia jotka on feminiinisempiä ja vielä ylpeilevät siitä.
ellauri021.html on line 943: Schlafly is a surname of German-Swiss origin. Not to be confused with Schläfli. Mild-mannered Daniel L. Schlafly Sr., vice president of a family business (bottled water), AKA Dan Schlafly, 47 in 1960, is a Roman Catholic who never attended a public school* and never sent his three children to one. Daniel L. Schafly Jr. spent eight years in Jesuit schools, then went on to graduate work in the US and abroad. He chose history as major. As a twenty-one- year-old student, he was amazed by the result of the Soviet victory in World War II when he crossed the Berlin Wall (still under construction) from free West Berlin with its independent citizens into militarized Communist East Berlin, where everyone was dispirited, everything was shabby. Daniel L. Jr., who supported St. Kolbe´s sainthood, became a staunch anticommunist.
ellauri021.html on line 954: Setback to pro-aborts: "Supreme Court leaves in place Kentucky abortion restriction."
(Lue: Trumpin valizemat tuomarit tekee työtä käskettyä. Onnexi se vitun Montesquieu ei sählää täällä jenkeissä.)
ellauri021.html on line 956: So refreshing: Trump said "we don't want to be politically correct," and criticized how long it took an officer to remove a woman who was disrupting the event.
(Lue: Ihanaa! Turha kainoilu on menneen talven lumia, naisille öykkäröinti on taas poliittisesti korrektia. Eiku niska peffa kii, etenkin peffa.)
ellauri021.html on line 969:
(Lue: Eikös Mooses keppeineen ja Joosua esinahkakasoineen olleet kuzumattomia maahantunkeutujia, jos kukaan?)
ellauri021.html on line 975: Setback for climate change alarmists: The Australian government arrested nearly 200 people for setting fires in five states. So much for the notions that climate change is responsible and that socialism is the answer.
(Lue: Dodi! eihän ne kenkurat ois voinu sentään izestänsä syttyä. Siellähän oli vaan 45 astetta varjossa.)
ellauri021.html on line 977: Atheists are experiencing a web marketing BEAT DOWN! The Christian internet evangelism organization Global Media Outreach indicates that as of September 2019 over 1,900,000,000 gospel visits have occurred via their websites. On the other hand, no atheist organization has ever accomplished such a web marketing feat. Is atheism boring or are atheists bad digital marketers who have difficulty understanding search engine algorithms? Or is it both? Oh atheists, feel the sting!
(Lue: Jumalakin laskee lampaansa googlen avulla. Ateistit ei osaa ketkuilla kuolleilla sieluilla. Tai sit niitä ei vaan hirveesti kiinnosta. Mitäs ruoskia kuollutta hevosta. Evankelistat on siinä ihan proo.)
ellauri021.html on line 982: Vasemmistolaisuus ei ole vain väärin, se on pahaa ja mädännäistä. Demokraattipuolueella on Moolokin naamari, kanaanilaisen jumalan, jota Milton kuzui "kauheaxi kuninkaaxi jonka kita / oli ruskeana ihmisparsojen hurmeesta". Dem. puolue on rikollisuuden ja kuoleman kultti. Jokaisessa menettelytapakysymyxessä demokraatit on kaaoxen ja tuhon puolella. Ne hypettää valkoisen ylivallan uhkaa samalla kun ne valkopesee islamilaista terrorismia. Ne kumittaa ahkerasti USAn historiaa ja syö meidän pyhiä kansalaisoikeuxia. Ne peukuttaa avoimia rajoja kansallisen turvallisuuden hinnalla; pyhittää kaupungit rikollisille mamuille ja ajaa maahanmuuttoviraston sulkemista lainkuuliaisten kansalaisten ja kunnollisten maahantulijoiden tuhoxi; lasten tappoa ihmiselämän pyhyyden sijaan; länsimaisen sivistyxen purkamista sen säilytyxen sijasta. Tää ei oo vaan väärin, tää on PAHA.
ellauri021.html on line 1001: Joku heebo kumartaa islamistin näköisenä kukkakasan edessä jossa on lappu We remember Heather? Kukahan tuhansista jenkki maantieraadoista on kyseessä? Oisko se jonka asenazit tappo autolla päälle ajamalla Virginian v 2017 asemielenosotuxissa? Very fine people on both sides, korjas Trump lausuntoa sillon. Asehemmot ja bigotit on molemmat sen persukannattajia. Tekijä sai 419 v tuomion. Olis paha paikka Metusalemillekin. Päässee vapaaxi hyvän käytöxen johdosta. Varomattomuutta liikenteessä. Heather oisit varonut.
ellauri022.html on line 17:ze:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">LOUISA M. ALCOTT
ellauri022.html on line 18:ze:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Pikku naisia
ellauri022.html on line 36: Louisa May Alcott oli toisen sukupolven julkkis Concordissa, vihas paparazzeja. (ks oheinen valitus.)
ellauri022.html on line 101: kaikki joululahjat ize, kuten Helmi ja Vitali teki viime jouluna.
ellauri022.html on line 110: et unohtamalla hetkexi oman etunsa saa izensä ja muut hyvälle tuulelle.
ellauri022.html on line 114: Rouva Shawille se ojentelee väsymättömästi senkin seizemää eri hartialiinaa.
ellauri022.html on line 144: kuin se jossa se esiintyy ize. Tai nää mun kertomat.
ellauri022.html on line 172: Hillizee izensä, keinuu vaan kovaa pää punasena.
ellauri022.html on line 180: Polly ei ikinä juinaa, se on izekästä.
ellauri022.html on line 195: Sydney arvelee, että Pollystä tulee viehättävä pikku nainen, jos häntä ei hemmoitella piloille. Ja sitähän Luisa ei päästä tapahtumaan. Tää on 19. vuosisadan amerikkalainen conduct book. Niistä lähti liikenteeseen lukuromaanit. Hyvät ja huonot esimerkit päihittää säännöt. Lopux ei edes tiedä mikä esimerkeistä on huono ja mikä hyvä. Paljon väliä. Päätä ize.
ellauri022.html on line 203: Polly oppii kantapään kautta äkkiä, että 1) Amerikassa ei rehellisellä työllä rikastu (paizi lännessä, riistämällä intiaaneja), 2) kaikki mitataan vaan rahassa, köyhyyttä halvexitaan, 3) eteenpäin pääsee vaan hyväveliseurassa, ja 4) hyvin käy jos joku odottamaton onni potkasee.
ellauri022.html on line 204: Tomikaan ei kazahdakaan Pollyyn, kun näkee sen karzalla pussikalja kädessä. Tai niin Polly luulee.
ellauri022.html on line 210: Niinkuin nelikulmaisissa munissa hullu inka joka riemastui, kun kuuli että ankat ezi kulmikkaita munia.
ellauri022.html on line 217: Nuoret miehet naureskelee järkeville tytöille, ja ihailevat kanamaisia. Kumpaakohan Luisa ize oli.
ellauri022.html on line 219: Pollylta (tai kääntäjältä) pääsee freudilainen lapsus, se sanoo Williä epähuomiossa Tomixi, pyytää että Tom jäisi sinne öizemään.
ellauri022.html on line 220: Polly kazoo mielissään kun Tom jo riisuu takkinsa. Pollyn omena alkaa hiljaa kypsyä. Siis Maudin.
ellauri022.html on line 222: Yx mitä Luisa jaxaa termentää, ja missä se on ihan oikeassa, varmaan iskän transsendentalismin peruja, on että jengi ryhdistäytyy parhaiten, kun vetoo niiden parempaan minään, eli saa ne tunteen izensä jo valmiixi paremmixi. Se toimii paljon paremmin kuin haukkuminen.
ellauri022.html on line 237: Miss Davenport ihmelettää: mix me tykätään lukee jotain Hugon kurjia ja itkeskellä niitä, mut ei innostuta oikeista kurjista? Luisa toteaa aivan oikein, että köyhät kaipaa meikkitaiteilijan meikkiä. Ne on ize asiassa aika ällöjä kun ne näkee läheltä. Mix niiden pitäskään olla jotenkin ihqumpia kuin onnekkaammat paskiaiset, kysyn vaan. Sama ajatusvirhe kuin nykyisin mamujen kohdalla. Tää on yx syistä mix charity on niin perseestä.
ellauri022.html on line 238: Nyt seuraa ihan perinteistä conduct kirja tavaraa. Kirkkoisä Akun ja uuden Heloisen nazitouhua, hyvä emäntä ja hyvä palvelija potaskaa. Ehkä palkoistakaan ei tarvis aina tinkiä?
ellauri022.html on line 241: Kaikki tytöt sulavat kun Polly laulaa sydämeenkäyvästi Huokausten siltaa. Tuskin kuitenkaan Pave Maijasen versiota siitä. Ei edes Procol Harumin kitaristin Robin Trowerin "where the sun don't shine". Eikä offenbar liioin Offenbachin farssia 1861, jossa on liikaa hahatusta, kastanjetin näpsytystä ja cachucha tanssia. Luultavimmin Thomas Hoodin runo 1844, jossa köyhä misu hukkuu hypättyään London bridgeltä. Hood oli humoristi, joka vakavoitui tultuaan kipeäxi nelikymppisenä. Venezialainen silta tuli kuuluisaxi Byronin matkailumainoxesta Childe Harold. Jennylle kerätään heti kolehti. Kolme kilteintä tyttöä auttaa sitä uudemmankin kerran. Antaa ompelutöitä ainakin. Hinnasta kai voi vähän tinkiä. On niin paljon rahanreikiä.
ellauri022.html on line 249: Ei vaitiskaan, Polly on yhä Pollyanna, ajattelee asioita valoisalta kannalta kuin positiivari. Rikastuttuaan neiti Mills majoittaa köyhiä säätyläisnaisia, ei sentään rotinkaisia. Polly käy sen kaa viemässä patraskille saippuaa. Se on jännempää kuin kattoo telkkarista saippuaa. Se on kiitollinen ja tyytyväinen kun näkee miten rikas se ize on, ja siinä herää halu näyttää se myös noille ihmisparoille. Voi sitä kullanmurua.
ellauri022.html on line 251: Pollyllä on ystävinä kokonainen liuta sinisukkia, piukkalankaisia kuin Pamelalla, valkoisin suikkelein. Tällaiset nokkelat naiset kiinnostaa myös miehiä, tuumii Fanny järkevänä. Pojat ei pääse taiteilijatyttöparin väliin. Ne on selkeesti lesboja. Ei sentään, Porky on nähtävästi bi, menee Georgen kanssa mimmoisiin mut ottaa Bessin mukana. Kirjailija Kate näyttää nälkiintyneeltä, vaik on bestselleri. Se on Luisa ize kameoroolissa. Fanny ihastuu kun sinisukat ei olekaan miesmäisiä tai karkeita, haavexijoita tai suupaltteja.
ellauri022.html on line 253: Nuppi on katkaistu! Hienostoneidit dumppaa vaalikelvottomat pojat mut mezästelee surutta muita kuin peltopyitä. Pollylla ois Sydney pivossa, mut se ei lemmi sitä, ja päättää dumpata sen Fannylle. Sydneyn paras puoli on että se on kiltti mammanpoika, sellaisista saa koulutettua kilttejä aviomiehiä. Tuhmat mammanpojat on sit ihan eri asia. Varo niitä jos olet Polly! Ei toki haittaa et se on myös rikas, kunnollinen ja ahkera, eikä edes pyllyn rumakaan.
ellauri022.html on line 273: Luisa puhuu lämpimästi veljistä. Siitä puhe mistä puute: sillä oli kolme sisarta, se oli toinen neljästä. Se oli varmaan niinkuin Piki, toinen tyttö josta piti tulla poika. Polly diggaa Tomin uutta tapaa huitoa kuin töitä tehdessä. Se näyttää ahkeralta. Asiat alkaa valjeta. Sid vapautti Tomin veloista, Trix kihloista. Tie on selvä Pollylle. Mut kazotaan ensin tämä tilanne.
ellauri022.html on line 281: Polly haluu vetää Tomin parhaat puolet esiin kuin pupun hatusta, tai pipun housusta. Kiltit tytöt on suuttuessaan jyrkempiä kuin äkäpussit. On pantu merkille. Sidin nupin aikakatkasu oli ollut tehokas. Pollyn läsnäolo ei vaaranna Fanin senssejä. Kun Sid vihdoin kosii, Fan näyttää ekan kerran kauniilta. (Aika kizasta kiitosta, Luisa May, if I may say so.) Polly sanoo suopeasti et Fan ansaizee sen Sidin, kun on yrittänyt niin tosi kovasti. Sid saa sellaisen vaimon kuin ansaizeekin.
ellauri022.html on line 289: Lopussa on kuin onkin John Milton -viittaus. Länteen uudisraivaajixi muuttaessaan Tom ja Polly on kuin Miltonin Aatami ja Eeva, jotka rakasteli yöt lehtimajassa ja haravoizi päivät puistotietä. Kuin naku Eeva alastomalle Aatamille, Polly väläyttää rinnallansa Tompalle todellista onnea. Työ ja rakkaus, ne on puritaanin onnen avaimet.
ellauri022.html on line 427: Haha? Sofokles ei ollut mikään viziniekka. Kaskun kärki lienee siinä --- siis missä? --- Ja mies osti lehmän. En ymmärtänyt mutta nauroin kuitenkin. Koska Sofokles oli niin komea. (Viivin nolo vastaus Wagnerille.)
ellauri022.html on line 444: Isi tykkäs yhdestä suomenruozalaisesta iskelmätähdestä, whats her name,
ellauri022.html on line 453: Pollyannalle pystytettiin kaamee pronssipazas Littletoniin New Hampshireen 2002.
ellauri022.html on line 456: It is sometimes used pejoratively, referring to someone whose optimism is excessive to the point of naïveté or refusing to accept the facts of an unfortunate situation. This pejorative use can be heard in the introduction of the 1930 George and Ira Gershwin song "But Not For Me": "I never want to hear from any cheerful pollyannas/who tell me fate supplies a mate/that´s all bananas." (performed by Judy Garland in the 1943 movie Girl Crazy).
ellauri022.html on line 538: Tämän nimisessä niteessä Siiri hongankolistaja kolaa entisiä skizojaan. Tall girl syndroomaa, norjalaisuutta, avioliittoa sitä izeään kuuluisamman jutkukirjailijan kaa, paparazzeja. Rauhoittuaxeen se soittaa jazzia. Charlie Parkeria, pahinta hissimusaa.
ellauri022.html on line 540: Siri siteeraa motoxi suufirunoilija Rumia. Rumi on Amerikan eniten myyty runoilija. Sen synnyinmaan Afganistanin on ryssät ja jenkit pommittaneet hajalle. Rumixi paukuttaneet taideaarteet koko Keski-Aasiassa, paizi runoja. Niihin ei lentopommit tehoa.
ellauri022.html on line 561: Skizon herra Tn sekoilut kuulostaa tutuilta. Hullut on aika samixia:
ellauri022.html on line 567: Hän kazoi tahriintunutta, yliruxattua, tuskin lukukelpoista , säkeittäin kirjoitettua runonpätkää:
ellauri022.html on line 572: Mit la lumiere bizarre
ellauri022.html on line 586: Ingan naamarissa Siri skizoilee myös sen ja Paul Austerin avioliitosta. Sonja on niiden tyttö Sophie. Ämmä ottaa izensä liian vakavasti ja haluu keulia, siinä pulma.
ellauri022.html on line 588: Se skizoo sitä, että Paul oli ollut lätkässä johki nuoreen narsuun joka oli kylmästi palauttanut äijänkäävän takasin. Se siinä oli pahinta, Paul on nyt toisen jämä. Ennen kaikkea se miten naurrettavalta se ize näyttää koko jutussa, siitähän tulee julkinen pilkan esine.
ellauri022.html on line 598: Vizikkäästi samat törkeilyt toistuu identtisinä kautta aikojen ja rotujen. Japsut orjuuttaa ja kusee silmään viirusilmiä vierastyöläisiään presiis samoilla vippas konsteilla kuin antiikkiset ja britti-imperialistit aikanaan, ja nyt meikäläiset Suomessa. Ei tosiaankaan mitään uutta auringon alla. Nää apinat ei pääse mihinkään punaisista perseistään.
ellauri022.html on line 606: Todistaako se jotain että Siri aina tappaa nää pikku Maxit, Paul doppelgängerit. Ingan uus heila Henry on sen miesvainaan elämäkerturi. Inga kysyy Ekeltä minkälainen nainen makaa rakkaan miesvainajansa elämäkerturin kaa. Kai Sirin tapanen. Siri antaa taas ymmärtää et se on oikeestaan Paulin haamukirjottaja. Kexii sille juonet ainakin. Helppo uskoa. Paul on sen verran tollon olonen. Innostuu pesäpallosta. Leo Herzberg, ei siis Lars (joka ei saanu Helsingistä virkaa mun ansiosta ja styylas Mereten kaa), on kameo Sirin bestselleristä What I loved, jota en oo lukenut. Hypistelee Ingaa vaatteet päällä keppi kädessä.
ellauri022.html on line 608: Malamudin alter ego Dubin oli elämäkerturi. Romaanikirjailijat on kuvitteellisten elämien kertureita. Mustakin on tullut näissä paasauxissa aikamoinen kerturi. Wannabe ja bona fide pönäköiden suurmiesten parturi. Jossain Aku Ankassa joltain roistolta ajettiin parta ja se näytti enää hassulta. Simson ilman pitkää lettiä ja leukaluuta. Pelkkä aasi. Naku keisari. Jos oisin psyko analyytikko kuten Eke, sanoisin että olen vaan kade. Kun en oo ize suurmies koitan osoittaa, että ne muutkin on oikeastaan aika pieniä.
ellauri022.html on line 610: Hei tässähän tulee nää nukkekodit joita sen toinen alter ego rakentaa myöhemmässä kirjassa. Lisää unia. Huumori mainitaan nimeltä, mutta se ei tottele kuzua. Tää kirja ei ole vizikirja. Siri on räkänokka, ei turhan nauraja. Osan tän kirjan juonesta se nyysii Kierkegaardilta. Ei voi olla sillä vähän doppaamatta. On se sen verran namesdroppaaja vaikka pudottelee eri nimiä kuin Iivana. Loppuvizeissä tulee vielä Paul Celan.
ellauri022.html on line 612: Larsin isä Olaf oli kiltti ja seurallinen. Vanhuxena yskinäinen. Ehkä on parempi kun ei ole niin seurallinen, ei sitten ole vanhanakaan niin yxinäinen. Viihtyy izexeen.
ellauri022.html on line 616: Tiukat handshaket on jenkeissä hyvä merkki, rehtiä. Mä oon aina inhonnut kättelyitä, tiukkia ja löysiä. Jakkoh-Hintikalla oli tosi löysä, kuin kuollut kala. Mut yltiöpäiset puristajat on yhtä vittumaisia. En pidä myöskään silmiin kazomisesta, se on hyökkäävää. Ei muutkaan eläimet pidä siitä.
ellauri022.html on line 622: Nojju, ne narsun saamat kirjeet oli lopulta vaan Maxin mielikuvituxen tuotetta, mielikuvitusystävälle osoitettuja. Narsu sai nenuunsa, ei siitä kukaan välitä. Ingan ja sen nenäkkään Sonja tyttären perseet on kuivilla. Siri kosti paparazzeille. Hikisestä jutku Burtonista tuli transu, joka suree vaan ettei tarpeex moni kato sitä. Ihmeellistä narsismia.
ellauri022.html on line 626: Näkyvyyden puute varmaan Siriäkin surettaa. Sillä on oidipaalinen fixaatio ilkeeseen isävainajaansa. Se skizo ei kuulosta uskottavalta Ekeen siirrettynä. Vähän homolta.
ellauri022.html on line 632: Amerikkalainen elehdintä on hattivattien käsien heilutusta kallonkutistajan divaanilla. Tää kirja oli täyskäsi hyvintoimeentulevien jenkkien freudilaisia skizoja. Name your poison.
ellauri022.html on line 646: Kukahan noitakaan ozikoita jaxaa klikata. Kazo myös kuvat. Hanki elämä.
ellauri022.html on line 652: Siat söivät vanhan miehen nahkoineen ja karvoineen. Nyt ne siat joutuu teuraalle. Mixi? Koska kuka niitä enää viizii syödä.
ellauri022.html on line 659: Vizikkäästi prikulleen samat törkeilyt toistuu identtisinä kautta aikojen ja rotujen. Japsut orjuuttaa ja kusee silmään viirusilmiä vierastyöläisiään presiis samoilla vippas konsteilla kuin antiikkiset ja britti-imperialistit aikanaan, ja nyt meikäläiset Suomessa. Ei tosiaankaan mitään uutta auringon alla. Nää apinat ei pääse mihkään punaisista perseistään.
ellauri022.html on line 665: Ralph Waldo Emerson oli ikävännäköinen miekkonen, izetyytyväinen paskiainen. Amerikkalaisen individualismin ja luonnon raiskauxen saarnamiehiä.
ellauri022.html on line 673: Kotiuduttuaan Ralf kekkas uuden leipäpuun, siitä tuli ammattikiertue-esitelmöizijä.
ellauri022.html on line 678: Näillä tavoilla ihmisveikot käyttää luontoa: perustarpeisiinsa, huvin vuoxi, viestittelyyn ja laahuxen hillizemiseen. Pannaan mezä palamaan ja neekereiden nieluun hiiliä. Perään vielä idealismia, henkeä ja hyvät prospektit.
ellauri022.html on line 688: Rafun tädin mielestä sen kyhhääs nimeltä "Itseriittosuus" oli "outo sekoitus ateismia ja falskia izenäisyyttä". Siitä tuli varsinainen bestselleri. 2000-luvun suomalaisista nuorista kolmanneksen mielestä lahjonta on ok, jos se ajaa omaa etua. Tää on reportterin mielestä osoitusta uuden yksilöllisyyden noususta. Niin se lieneekin. Kyynärpäitä tarvitaan, täällä alkaa olla ahasta.
ellauri022.html on line 701: Rafun toinen vaimo oli myös sen bändäri, 32v laiha mutta kuuma vanhapiika jolla oli kanoja. Rafu kosi sitä textarilla. Kuzui sitä kuningattarexi. Sitä on liikkeellä.
ellauri022.html on line 703: Emerson julisti jenkit älyllisesti izenäisixi Euroopasta 1837. Lowell, jonka kirjastosta Harvardissa me 80-luvulla löydettiin vanhoja Outsidereitä, piti sitä ennenkuulumattomana. Jonkun pastori Piercen mielestä se oli puhdasta sekoilua.
ellauri022.html on line 709: Aika vahvaa paatosta lännen viisaalta. Sen mielestä englantilaissyntyiset amerikkalaiset (kuten se ize) oli parasta A-ryhmää, sitten tuli britit ize, sitten jonkun matkan päässä muut eurooppalaiset perässä. Sitten tulee hyvin pitkä väli, ja värivammaiset laahuxena.
ellauri022.html on line 716: Emerson peukutti luovaa tuhoa, sisällissotia, vallankumouxia ja lamakausia. Ne parantaa maan verenkiertoa. Ja edistää veronkiertoa. Rafu osti paasauxella ansaizemillaan rahoilla maata ja vettä, geen kai hydoor, kuten ammoin Persian kuningas.
ellauri022.html on line 727:ze:small;padding:1em">
ellauri022.html on line 835: "Oisin halunnut ainaa razastaa,
ellauri022.html on line 839: Hizi, ajatteli Seija kärsimättömänä.
ellauri022.html on line 840: Ostaisit Uffista, niin voisit razastaa.
ellauri022.html on line 876: In the green woods from being but a boy Vihervissä mezissä tein poikasena retkiä
ellauri022.html on line 909: Rumi sepitti myös makaronirunoja. Niitä on mullakin. Niissä myyssätään eri kieliä sekaisin, tehdään sillisalaattia sanoista. Suht skizoa. Tästä aiheesta enemmän toisaalla.
ellauri022.html on line 911: Kilpailevat runoilijat vittuilee toisilleen: Sofokles ja Euripides, Catullus ja Furius, Byron ja Bob. Nizami sanoi Rashidia mauttomaxi. Rashidi vittuili takasin: mä en tarvi mausteita, kun mun runot on makeita. Sä tarviit kun sun on vaan papuja ja lanttua.
ellauri022.html on line 917: Paul Celan 1920-1970, Sirin miehen kaima, oli sekin pikku juutalainen, saxankielellä kirjoittava romanialainen mamu. Se oli oikeasti Antschel, sen isä oli sionisti ja äiti Frizi. Ne asu nykysessä Ukrainassa. Äiti halus että puhutaan saxaa kotona ja luetaan saxalaisia kirjoja. Paulin eka runo 18-vuotiaana oli äitienpäiväonnittelu. Kannustivat punaisia Espanjan sisällissodassa. Paul saxansi Shakespearen sonetteja ghetossa. Vanhemmat menehty nazien työleirillä. Celan tunsi syyllisyyttä siitä. Pakeni kommareita Pariisiin. Tunsi katumusta varmaan niistäkin.
ellauri022.html on line 919: Kirjoitti Todesfugen heti Seijan synnyttyä 1952 mut hävis runokilpailun tyttöystävälle. Suuttui sille siitä kuten mä, kun hävisin tikanheiton Seijalle. Paulkin vähän plagioi muilta runoja, Todesfugekaan ei ois mennyt läpi Urkundista. Sääti ranskalaisen aatelisen tytön kaa, jonka sukulaiset eivät tykänneet. Vähän kuin Julie ja Pröö. Kirjoittivat melkein yhtä monta kirjettä kuin ne, tai Seija ja mä pienenä. Hukuttautui Seineen sinä vuonna kun Petsku oli Lapissa. Ja mä Konstanzissa. Ois täyttänyt sinä vuonna 50, se on vaikea paikka monille. Mä kävin yxin Australiassa 50-vuotiskesänä, ja syxyllä tarjosin vanhemmille kiinalaista sapuskaa. Ne söivät epähuomiossa chilikastiketta raakana ja kävivät kuumana. Seijalla ja Helmillä oli söpöt kiinalaiset putkimekot.
ellauri022.html on line 921: Celan sanoi että mikään ei saa runoilijaa lopettamaan runoilua. Paneppa tämä piippuusi ja polta, antimuusa! Celan oli kääntäjä. Mikään ei saa kääntäjää lopettamaan kääntämistä. Se käänsi romaniaa, ranskaa, epsanjaa, portugalia, italiaa, venäjää, hepreaa ja englantia saxaxi. Celan on toivottomasti sairas, sanoi Heidegger 1967, typerä ex-nazi. Saattoi olla oikeassakin. Molemmat kai olivat. Ne ehkä joteskin ihailivat toisiaan, ihan syyttä, ja ehkä pettyivät.
ellauri022.html on line 923:Zähle die Mandeln, zähle, was bitter war und dich wachhielt, zähl mich dazu.
ellauri022.html on line 927: Tulee mieleen Petsku ja mantelipussi, joka näytti siltä että siitä on syöty, ja isin ja minin tiukka komennus Petskulle: - Tunnusta! - Tunnustan. - Siis otit mantelit? - En. Ize asiassa mä oli kurkistanut mantelipussiin, en kyllä ottanut. En tosin muista tapausta henk.koht. Ehkä otinkin. En tunnusta.
ellauri022.html on line 930:Nizami Ganjavi
ellauri022.html on line 932: Nizami Ganjavi ( persia: نظامی گنجوی, latinoitu: Niẓāmī Ganjavī, l. 'Niẓāmī of Ganja ' ; n. 1141–1209), Nizami Ganje'i, muodollinen, Jami, jonka nimi oli Nezami, Nizami -Dīn Abū Muḥammad Ilyās ibn-Yūsuf ibn-Zakkī oli 1100-luvun muslimirunoilija. Nezāmia pidetään persialaisen kirjallisuuden suurimpana romanttisena eeppisenä runoilijana, joka toi persialaiseen eepoxeen puhekielen ja realistisen tyylin. Hänen perintöään arvostavat ja jakavat laajalti Afganistan, Azerbaidžanin tasavalta, Iran, Kurdistanin alue ja Tadzikistan.
ellauri022.html on line 934:zami_Rug_Crop.jpg/440px-Nizami_Rug_Crop.jpg" />
ellauri022.html on line 935:Nizamin mattokuva
ellauri022.html on line 937: Khosrow ja Shirin ( persiaksi: خسرو و شیرین) on persialaisen runoilijan Nizami Ganjavin (1141–1209), joka kirjoitti myös Laylan ja Majnunin, kuuluisan traagisen romanssin nimi. Se kertoo pitkälle kehitetyn fiktiivisen version tarinasta Sasanian kuninkaan Khosrow II: n rakkaudesta Armenian prinsessa Shiriniin, josta tulee Persian kuningatar. Olennainen kertomus on persialaista alkuperää oleva rakkaustarina, joka tunnettiin jo suuresta eepos-historiallisesta runosta Shahnameh ja muista persialaisista kirjailijoista ja suosituista tarinoista, ja muissa teoksissa on sama otsikko.
ellauri023.html on line 18:ze:3em;text-align:leftr;margin-top:0%;margin-bottom:0%">UNTO KUNNAS
ellauri023.html on line 19:ze:8em;text-align:leftr;margin-top:0%;margin-bottom:0%">OLLIN
kurjuus
ellauri023.html on line 27: Ruozinnoxesta Den moderlöse Olavi on painos loppu. Se kuitenkin muistuttaa, että Olavi oli vaan puolixi orpo, olihan sillä isä elossa. Ja paha äitipuoli. Wilho Pylkkäsen tarina sukupuolenvaihdoxella. Alkuperäisteosta on 1 kpl SKS:n kirjaston varastossa. Ei ihan Ivana Trump-luokan bestselleri, tai Raamatun. Niiden sankarien koettelemuxet kiinnostaa laajempaa yleisöä. Orpo Olavi on huutavan ääni korvessa. Korvessa harva kuuntelee huutoa. Jos puu kaatuu korvessa ja korppikaan ei kuule, tuleeko siitä ääntä ollenkaan? Ehkä jumala kuulee julkkista jota kukaan muu ei nää.
ellauri023.html on line 41: K. O. Syväntö oli ainutlaatuinen apu siinä valmistavassa työssä, että Israelin juutalaiset ja sen naapurimaatkin kerran elävät sovussa niinkuin tulevat tekemään Messiaan valtakunnassa. Apu oli heille tarjottu Jumalan Sana ja ainoa Messias, Jeesus Kristus. Muut messiaat älkööt vaivautuko. Odotus on nyt ohize. Tai siis oli, tai siis odotellaan vielä vähän, mutta samaa messiasta, ei toista.
ellauri023.html on line 67: uskovaiseen perheeseen, ei taaxeen kazonut. Eli nelivuotiaaxi asti
ellauri023.html on line 105:Niinpä! Onpa sattuva tämäkin runo! Joka päivä luoja antaa einehen, mitä tarpeen on, sen juuri, ei enempää.
Kuinka monta kertaa olenkaan saanut mennä nukkumaan nälkäsellä vazalla! Mutta ehkä se sitten on niin,
ettei sen enempää olekaan ollut tarpeen. Enhän ainakaan tähän mennessä ole nälkään kuollut...
ellauri023.html on line 107: Ei paljon puuttunut, Olaville tuli vazavaivoja heikosta muonasta. Mikä pahempaa,
ellauri023.html on line 109: heinille härkien kaukalon kuseskeli sitten koulupoika viaton. Itkeskeli izensä uneen.
ellauri023.html on line 127: Uusia vastoinkäymisiä. Manzantunnilla Olli nipsasee edessä olevan tytön letin pulpetilta,
ellauri023.html on line 131: uppiniskaista ja pahaa poikaa, joka häirizee tuntia ja käyttäytyy sopimattomasti.
ellauri023.html on line 149: Olavilla on lukupäätä, ja se pääsee Pieksämäelle kouluun vaikei osaa vielä ruozia.
ellauri023.html on line 153: Isä antaa huolissaan puolisolleen neuvojaan: joudut ize linnaan jos pojan tapat.
ellauri023.html on line 179: Sen reipas Aati kaveri makaa kohta kylmänä, kun ampuu izeänsä epähuomiossa haulikolla mahaan.
ellauri023.html on line 180: Panee Orpo Ollin miettimään, miten löyhässä on henkikulta meistä ize kullakin.
ellauri023.html on line 182: Ehkä vähän liiankin iso. Sen presuppositio voi olla ize asiassa falski.
ellauri023.html on line 184: Koulunkäynti jäi kesken seizemänneltä luokalta, kun äiskäpuoli sai pahan paskahalvauxen,
ellauri023.html on line 194: Seuroissa oli naisevankelista ja mezänhoitaja. Naisesta ei Kaarlo piitannut, mut se mies!
ellauri023.html on line 243: Rakas jeesus ei vaikuta Ollille kovin läheiseltä, jonkun toisen kirjan sankarilta lähinnä. Toi rakkauskortti ymmärrettävästi esiintyy aika vähän sen pelissä. Vaikee on kauhalla ottaa, jos on lusikalla annettu. Se korvataan sitkeydellä, oveluudella ja izepäisyydellä. Voi olla paremmin tarpeen juutalaisten korttiremmissä.
ellauri023.html on line 245: Vaimokin tulee mukaan ihan sivulauseessa vasta loppuvizeissä. Sen mielipidettä ei tarvize edes kysyä. Uskonasiat on miesten juttuja. Nainen olkoon turpa kiinni seurakunnassa, kun junanlähettäjät puhuu.
ellauri023.html on line 256: Yhdstelmä kovuutta ja pehmeyttä toimii koiran koulutuxessa. Naxutus, makupala, hyvä poika ja hyi kaxen oikeissa paikoissa ohjaavat pennun halutulle kasvu-uralle. Niinkuin se psykopaatti luisteluvalmentaja, joka julkisesti nöyryytti ja henkisesti kidutti tyttöjä. Puolet vanhemmista peukutti sitä ja puolet harkizi seurakunnan vaihtoa. Helppo arvata kuka oli kummallakin puolella, kummalla voittajat ja kummalla häviäjät.
ellauri023.html on line 260: Kaarlo Olavi Syvännön myöhemmistä elämänvaiheista ja kuzumustehtävästä kertoo vuoden 1978 syxyllä Ristin Voiton kustantamana ilmestynyt kirja Tienraivaaja. Tämän jatkokirjankin on kirjoittanut Unto Kunnas. Seuratkaa salaperäistä Pappa Syväntöä hänen vaarallisilla retkillään!
ellauri023.html on line 270: Jumala kosti vanhurskaan teon teon satakertaisesti Kaarlolle. Se oli ostanut kesämökin lainarahalla, ja maxoi korkoja kaatamalla mökin mezästä halkoja. Jumala järjesti niin, että saman tien alkoi talvisota, ja halkojen hinta nousi taivaisiin. Kaarlo pääsi veloista. Mixen kaatanut naapurinkin mezästä Kaarlo mietti varmasti. Se oli kiltisti ajateltu herralta. Sitten kateellinen naapuri hankki Kaarlon mezän hakkuukieltoon, varmaan siltä oli kaadettu liikaa halkoja. Jumala järjesti niin, että sodan jälkeen vaadittiin mezänomistajilta halkosouveja polkuhinnalla. Kaarlo pääsi tästäkin pälkähästä, koska sen mezä oli hakkuukiellossa! Taas oli kiltisti ajateltu herralta. Se auttaa Kaarloa oikein norsupyssyllä. Lähimmäisiä kaatuu kuin heinäpellolla.
ellauri023.html on line 276: Näitä samanlaisia melko puolueellisia henkilökohtaisia ihmeitä tuli sitten Kaarlon tielle useita, enkeleitä ilmestyi ja pelasi asioita Kaarlon pussiin, monen vähemmän armoitetun vahingoxi. Sitähän se on luvatun kansankin historia, yhdelle luvataan hyvää, joka kylmän rauhallisesti otetaan toisilta. Mitäs palvovat vääriä kuvia. Pitää kazoa mihin suuntaan kumartaa ja mihin pyllistää. Vähän sellaista teodikeaa.
ellauri023.html on line 293: Mäellä kasvaa niin paljon visakoivua, että se mainitaan 50-luvun mezäoppaissa.
ellauri023.html on line 316: pitää paikat siistinä, noudattaa lakia, elää siveellisesti ja ansaizee
ellauri023.html on line 318: Nyt ne ansaizee mukavasti lääkäreinä ja valtion virkamiehinä. Hyvin rullaa
ellauri023.html on line 323: huolen pikkulinnuistaan, ja haravoi mezätkin niiden puolesta. Ei kyllä
ellauri023.html on line 325: omalta puoleltaan yhä laajenevaa puistomaista aluetta mezästä. Siitä on
ellauri023.html on line 326: jo käyty pientä nokkapokkaa. Me haluttaisiin pitää meza luonnontilaisena,
ellauri023.html on line 336: ajelevat Toyotalla ohize, pistäyty kerran meillä kun syötiin nakkikastiketta.
ellauri023.html on line 338: Ei olla kuzuttu niitä kertaakaan vaikka on käyty vieraisilla niillä.
ellauri023.html on line 367: ize pakana. Se sai pitää venettään Rauhixen rannassa kun ei Martta antanut,
ellauri023.html on line 369: joita se pyyti sen seizemän huivia kiedottuna päähän, isossa olkihatussa.
ellauri023.html on line 398: pizikäsineet kädessä, ja tehtyään pään kokoisia lihapullia ja
ellauri023.html on line 414: jos se olisi joskus kuzunut. Mutta siihen olivat ne taas liian hienoja.
ellauri023.html on line 475: Riku ja Woku kävi kazomassa: tästä tulisi kiva mökki Mikolle (13v). Woku esitti kuusiaitaa tilalle.
ellauri023.html on line 476: Perinnöistä rikastuttuamme korjautimme mökin izexemme, Reijo Laineen ja Heikin voimalla.
ellauri023.html on line 483: Se otti sen jokisuun, koska se oli isompi tontti, suojaisempi, ja se tarvizi laidunmaata lehmälle.
ellauri023.html on line 543: Näitä on myös Jane Austenin Sanditon filmatisaatiossa. Se on hyvä uudisversio, koska se on yhtä naurettava kuin Austen izekin. Mut mä olen kylä tosi pettynyt jos Otis osottautuu huijarixi. Se olisi silkkaa rasismia. Mut pakkohan sen on olla, koska yrmy Sydneyn on oltava oikeassa, jotta sen voi päästää Charlotten pukille. Siis Otis, olet pesukarhu versio Wickhamista, sori siitä. Pluto, olet oikea pelle!
ellauri023.html on line 549: Miehille on hupaisia kommelluxia kyllä, seikkailuja, kuten Rabelaisilla, Cervantesilla, Voltairella ja Fieldingillä, mutta hassuja sosiaalisia nolauxia, hmm? Jos ne on noloja, ne ei ole hassuja. Ei paljon naurata. Miehet ei järin naureskele izelleen, huonommille miehille ja pelleille kyllä mieluusti, kuha ei tarvi niihin samastua. Ottaa izensä tosi vakavasti. Ne on ääliöitä tylsimyxiä. Apinoillakin on niitä enemmän huumorintajua, kun tiirailevat izeänsä peilistä ja irvivät.
ellauri023.html on line 562: Kinsellan Soitellaan, soitellaan on myös mainio. Nolojen tilanteiden nainen iskee taas. Mut huomaa edistys johku Rousseauhun verrattuna: vaik Poppy nolostuu, se ei enää häpeile. Nolo ei selviä niin hyvin kuin ize tahtoisi, ja kilpailijat nauraa. Häpeilijä kyyristelee pahexuvien anoppien ym tuomizevien seurakunnan vanhimpien edessä. Suunnilleen ainut kerta kun Poppy tuntee häpeää loppupeleissä, on kun se aiheuttaa pettymyxen häävieraille, pyörtäessään pyhät lupauxet, tai niiden antamisen oikeammin. Menee juhlat pilalle. Se ei tahtoisi tuottaa muille pettymystä. OK, saa olla kiltti muille, muttei tartte nöyristellä.
ellauri023.html on line 574: Aarne oli estetiikan henkkoht ylim proffa viime vuosisadan lopulla. Kirjoitti 2000 eläkkeellä yleistajusen kirjan nimeltä Estetiikka. Siinä uskalsi jo arvostella oman gurunsa Wittgensteinin zetteleitä.
ellauri023.html on line 584: Kaunis taivaanranta. Kaunis esine. Kaunis metsänraja. Kauniit kukat pientarella. Kauniita pilviä. Alzheimerin viimeiset havainnot. Häviävän sielun kauneusarvoja.
ellauri023.html on line 586: Tavisjengi on valmis nielemään, että kauneus on kazojan silmässä. By parity of argument, a fortiori, sama pätee hyvästä ja pahasta, vaikka kyse on yleensä isommasta jengistä.
ellauri023.html on line 590: Mielipide-eroihin on syynsä, jotka alkaa selvitä, jos asiaa viizii tutkia vähän tarkemmin. Kaunista ei voi erottaa muista arviointijutuista, se on yhtä monimutkainen asia kuin hyvä, eikä ihme, onhan puhe hyvännäköisestä (hyvältä vaikuttavasta). Oma rakas näyttää kauniilta vaik se oisi ryppyinen. Se on yhä hyvän näköinen.
ellauri023.html on line 592: Arskalta menee sekaisin puurot ja vellit, kun se luulottelee, että kauneuden perusteiden ezintä oisi joidenkin brutaalien sosialistis-realististen normien asettamista kauniille. Tää sama virhe ilmenee myös käännöstieteessä. Ne ei ymmärrä. On otettava esimerkkiä insinööritieteistä. Insinöörinormit ei sano, että pitää rakentaa sellainen ja sellainen silta, vaan että jos haluat sillan kestävän tietyn määrän kuormaa, niin sen riittää olla sellainen ja sellainen. Tää ei ole mikään arvostelma, tää on kylmä fakta, ja se seuraa suoraan fysiikasta ja materiaalitieteistä.
ellauri023.html on line 602: Varovasti Aarne ohjaa estetiikan laivan ohi filosofian skyllan ja taiteen charybdixen, varataxeen izelleen oman vesialueen. Sille estetiikka on käyttäytymistiede: mitä apinassa tapahtuu ja mitä se tekee, kun se ajattelee tai sanoo jotain kauniixi tai rumaxi. Tää ois ihan hyvä, mutta eihän se sitten tätä tee.
ellauri023.html on line 606: Ylevää ja ihanaa varten me ollaan olemassa, on monet muutkin sanoneet kuin Aarne. Hizi, mä luulin että ollaan täällä lisääntymässä ja täyttämässä maa. En usko tohon hymistelyyn ollenkaan. Nautintoa on estetiikkakin, muttei niin tärkeää kuin syönti, nainti ja puinti. Se on pelkkää luxusta, ylimääräistä. Paizi naiskauneus, sillä naiset lassoaa mieluisia miehiä. (No näitä hyötynäkökohtiakin on muitakin vaikka kuinka paljon, kun vähän miettii.)
ellauri023.html on line 608: Joskaunis = hyvännäköinen
, kuten olen argumentoinut, mistä hyvästä on kyse taiteessa? Luonnossa se on suurinpiirtein selvää. Kaunis elukka ja paikka ovat päältä kazoen hyviä elukoita ja paikkoja. Näön perusteella on helppo valkata, ja aika usein osuu oikeaankin, vaikka joskus menee käsi kakkaan ja siihen saattaa jäädä sitruuna.
ellauri023.html on line 612: Elitaide = kaunis
ei päde. Ehkätaide = ize tehtyä kauniixi ja rumaxi
. Taide voi peukuttaa hyvää tai näyttää pahalle fäkkiä. Taiteessa ei riitä pelkkä silmämäärä, tarvii makua, sillä se mikä kulloinkin on kaunista tai taiteellista on sopimuxenvaraista. Mut mistä hyvästä ja pahasta on siinä kyse?
ellauri023.html on line 621: Estetiikka oppiaineena opettaa tunnistamaan kaunista ja rumaa. Ei se kauneus sitten olekaan ihan joka taviskazojan omassa silmässä. Sekin on jotain vitun sosiaalista. Esteetikot tiimissä. Annetaan yhteisesti hyväxyttyjä arvioita tärkeistä kohteista, kuten taiteesta.
ellauri023.html on line 623: Sosieteetin mukana estetiikkaan tulee maku (ja musta kazoen, siitä saman tien menee se). Siitä tulee säätytietoista säätyläisyyttä, nokintajärjestyxen säätelyä, hyvän ja huonon maun makustelua, ja mauttoman. Hyvän muodon lisäxi kohteesta arvioidaan myös sopivuus. Lue: kannattavuus herraportaalle.
ellauri023.html on line 630: "Monesti jää askarruttamaan myös, arvioinko oikein. Voiko rumasta nauttia? Vai onko siitä nauttiminen epämoraalista." Hyi Aarne, älä kazo, tuo on rumaa! Se on pornoa! Paskarrusta. Ajatus askartaa, sanoi äiti pornosta.
ellauri023.html on line 632: Sulla menee Aarne sekaisin etiikan puurot ja estetiikan vellit. Tai no, fair enough, kyllähän sä tiedät mistä puhut, olet istunut sen seizemissä taidelautakunnissa. Herrameemejä, massihyvää, rahavallan paukkumaissiahan se on se moraali. Niitäkin voi kuvistakin haeskella pää vinossa.
ellauri023.html on line 634: Oman tiimin kuvaxi apina loi jumalan. Sopii kazoa, näkyykö sen pärstä taiteen naurusalin peilistä. Nojata taaxepäin leffan pehmeällä penkillä ja natustaa popcornia: valkohatut voittavat, kaunis näky. Niin neuvoo Italo Calvino lukijaansa kirjan se una notte d'inverno un viaggiatore alkumetreillä.
ellauri023.html on line 636: Kannattaako uhrata elämänsä taiteelle? No, se on lottovoitto. Kannattiko ostaa arpa? Yleensä kysytään vaan siittiöltä, joka pääsi perille. Meemit kuten geenit pyrkii ikuistamaan izensä. Jos geenit epäonnistuu, voi koittaa meemejä.Monumentum exegi aere perennius
.
ellauri023.html on line 638: Aarne on vähän epämuodikkaasti wittgensteinilainen, vaikkei true believer, silti paasaa kielestä. Wittgenstein oli rahamiesten sukua, pikkuisen vanhoillinen izekin mutta persuvastainen. Jumalaton jutku, katolinen äiti, kaappihomo. Idealismin pikku käsityöläinen.
ellauri023.html on line 645: On tärkeätä huolehtia siitä, miltä näyttää toisten silmissä. Se on Aarnen estetiikan kohta 5. Paizi jos on missi ja toinen on valokuvaaja, korjaa Milan Kundera. Kuvaaja on kuin koira tai hiiri. Sen nähden voi vaikka pissiä tai runkata. Ei tarvi mitään häpyä.
ellauri023.html on line 661: Kari Enqvist pyörii julkisuudessa uskon ympärillä kuin pieru exyxissä, kiertää sitä kuin kissa kuumaa puuroa. Melkein voisi lyödä vetoa et se kuolinvuoteella vielä kääntää kelkkansa. Olen ollut usein väärässä, se tunnustaa, mutta tiedehän korjaa ize izensä.
ellauri023.html on line 672: Although the Greeks and Romans typically scorned Egyptian animal-headed gods as bizarre and primitive (Anubis was mockingly called "Barker" by the Greeks), Anubis was sometimes associated with Sirius in the heavens and Cerberus and Hades in the underworld. In his dialogues, Plato often has Socrates utter oaths "by the dog" (kai me ton kuna), "by the dog of Egypt", and "by the dog, the god of the Egyptians", both for emphasis and to appeal to Anubis as an arbiter of truth in the underworld.
ellauri023.html on line 679: Enqvist on aiemmin vähätellyt filosofian merkitystä. Nytkin hän väittää ohimennen, että filosofia pyrkii kapuamaan fysiikan yläpuolelle. Jää avoimeksi, mitä hän tällä tarkoittaa. (Miten niin avoimexi? Naavaparrat älkää keuliko, me fyysikot ollaan alfasusia, sitä se meinaa.) Filosofeja hän kehottaa kuitenkin pohtimaan esimerkiksi esittämäänsä kysymystä siitä, tulisiko uskonnollista kiihkoilua hillitä tahdonvastaisella lääkityksellä. Kuulostaa aika nazimaiselta. Onkohan joku hihhuleista päässyt professorin iholle?
ellauri023.html on line 681: Kari Enqvist kertoilee varsinkin vanhempiensa ja anoppinsa vanhenemisesta. ”Minuus on vain aivojen molekyylikonglomeraattien ilmentymää”, hän toteaa eräänlaisena päätelmänä äitinsä Alzheimerin tautia kuvailtuaan.
ellauri023.html on line 711: No jopa putkahti Aarnen aivoperseestä republikaaninen pökäle! "Esteettinen elämänlaatu" on yhtä turha kuin "esteettinen asenne", jota se ize moitiskelee alkuerissä. Ja mix just stoalaisuus? Mitä vikaa epikurolaisuudessa? Sen luulis olevan enemmän taidenautintojen asialla? Onx omien handujen käristäminen jotenkin esteettistä? Nousee pekonin käryä. Ehkä tää on uusi peukutus toisaalla mainitulle talonpoikaisestetiikalle. Käyttövarmalle Suomi konepistoolille ja Marsalkka Mannerheimin valkoiselle karvalakille. Joo niin just, jatkossa se hehkuttaa Sakari Pälsiä ja taitavasti salvettuja hirsinurkkia. Siistittyjä hirrenpäitä. Poistettuja kyrvänpäitä. Kyrvänpään poistobluesia. Joosuan esinahkakasoja. Ne oli kauniisti ladottuja.
ellauri023.html on line 722: Kuuluisimpia stoalaismenestystarinoita on Mucius Scaevola vs. Lars Porsenna. Mä kyllä peukutan kaimaani Larsia. Lars oli onnellisen kylän pieni paxu pormestari, Mucius suurvallan tottelevainen nazi. Miehittämätön lennokki joka osui vielä väärään henkilöön.
ellauri023.html on line 728: In 508 BC, during the war between Rome and Clusium, the Clusian king Lars Porsena laid siege to Rome. Gaius Mucius Cordus, with the approval of the Roman Senate, sneaked into the Etruscan camp with the intent of murdering Porsena. Since it was the soldiers' pay day, there were two similarly dressed people, one of whom was the king, on a raised platform speaking to the troops. This caused Mucius to misidentify his target, and he killed Porsena's scribe by mistake. After being captured, he famously declared to Porsena: "I am Gaius Mucius, a citizen of Rome. I came
ellauri023.html on line 740: Onpa limainen tarina! Just tällästä mä inhoon stoalaisissa! Ei ihme et kaverin nimi tarkoittaa limaista. Vitun vasenkätinen, 300 homokaverinsa kaa marssii limaskit paukkuen kuin nazit Oulussa.
ellauri023.html on line 751: Auschwitzin 75-vuotisjuhlia on vietetty. Uuneissa polttamatta jääneitä
ellauri023.html on line 758: ei ollut kuzuttu, vaikka se on vaihdettu. Jahka saadaan ne loput kaksisataa sinne
ellauri023.html on line 762: Hannah, se sama nazi-Heideggerin vanha heila, oli varsin kontroversielli,
ellauri023.html on line 766: Se ei ollut nazi, tietystikään, herra varjele, vaikka styylas nazifilosofin kaa.
ellauri023.html on line 768: Vinoili molemmista, ize asiassa kaikenlaisista tiimeistä. Kaikki oli vihaisia.
ellauri023.html on line 771: että ize kullakin iikalla on täällä murheen laaxossa mahd vapaa olla ja mukavaa.
ellauri023.html on line 792: Niinkuin oli tapahtunut tuhansia kertoja jo ennen Birkenauta ja Auschwiziä.
ellauri023.html on line 794: Arbeit macht frei. Rohstoffe zu Seife und Lederhosen kostenfrei.
ellauri023.html on line 799: Käytiin Seijan ja Helmin kaa kazomassa Starwarsin viimeinen osa.
ellauri023.html on line 804: roskaruuan syönnissä ja vyötärönmitassa, ellei ole jo mennyt ohize.
ellauri023.html on line 807: Leffaa kazomassa on kymmenisen ihmistä tuhannen hengen salissa.
ellauri023.html on line 818: on naisia, miehet toilailee tolloina toimenpanoportaassa. Paizi tietty
ellauri023.html on line 822: Miehistä ei ole mihinkään paizi pahixixi. Pahixet (paizi Ren,
ellauri023.html on line 843: tosin ihan loppuvizi jäi vähän monitulkintaisexi. Se Finn ei halunnutkaan
ellauri023.html on line 857: Kumma miten pääroistojen pitää olla aina mustia ja pukeutua nazeixi. Pahat
ellauri023.html on line 879: punanahkojen, nazien ja neuvostoliiton tiukasta vastustuxesta huolimatta.
ellauri023.html on line 891: Kun hätä on suurin tulee razuväki paikalle, ajaa pahat inkkarit pakosalle.
ellauri023.html on line 913: Vähän kuin Apostata-leffan vetämätön hymyilevä Speedy Gonzalo hyypiö,
ellauri023.html on line 915: Kinaa äiskän kaa sitten kotisohvalla siitä, kuka tässä on oikein izekäs.
ellauri023.html on line 951: terveen izekkyyden trendiä.
ellauri023.html on line 953: eikä sulle mitään, oon sairaan izekäs.
ellauri023.html on line 957: Sellaista sopivaa izekkyyttä.
ellauri023.html on line 963: On ookoo panna ize ykkösexi,
ellauri023.html on line 968: Psykologi Spede Pasanen, izetyytyväisen
ellauri023.html on line 970: haistellen kainalostaan izekehun hajua.
ellauri023.html on line 976: Izetunto kuntoon, ei omaatuntoa.
ellauri023.html on line 977: Izetunto hakkaa omantunnon 6-0.
ellauri023.html on line 987: Just se on sitä sopivaa izekkyyttä,
ellauri023.html on line 996: raportoidaan, että izekkäät
ellauri023.html on line 998: izelleen kalliita saksalaisautoja.
ellauri023.html on line 1002: Mikä oli todistettava: terve izekkyys
ellauri023.html on line 1011: olla izekäs, sehän on vaan tervettä.
ellauri023.html on line 1013: Sehän sisältyy jo käsitteeseen izeensä.
ellauri023.html on line 1027: Sille jouzenlaulun lauloi Esa Saarinen,
ellauri023.html on line 1033: Kuolinsyy oli laajentunut izetunto
ellauri023.html on line 1057: Kulisseissa iloizee neljäntenä puukko-Korhonen.
ellauri023.html on line 1061: Koko luento on videoituna nähtävissä youtubessa. Ozikossa lukee: Esa Saarinen, filosofi, Queen Pipsan mies. Aargh. "Tollanen Lappi, Pohjoinen, kunnioittava." Eski on valinnut pellen osan, kuin Maaria. Sitä ei saa siltä enää pois. Mä oon Martta, joka kantaa kateena kaloja. Se on kokoonpantu klisheistä. Se on mun lähes täydellinen vastakohta, se pursuaa just mun ällökkisanoja. Mutta se on ansainnut niillä huisin paljon pätäkkää. 200M kärpästä, lähes yhtä monta euroa, ja Eski niiden juontajana ei kerta kaikkiaan voi olla väärässä. Mä on väärässä kun ällöön niitä. Raha puhuu, ja se ei voi valehdella, yhtään enempää kuin George Washington.
ellauri023.html on line 1069: Näissä jumalalle izen kohdalle sattuneista ihmeteoista osoitetuissa kiitoxissa vähän kaihertaa, että kiittäjät on niitä lottovoittajia, joita kohti on lotossa aina ziljoona häviäjää, joiden tarinat jää kertomatta, koska niissä ei ole tapahtunut mitään ihmettä. Ihmeitä on harvassa, eihän ne muuten olisikaan ihmeitä. Näin Pamela (osassa II, kihlattuna morsiamena:)
ellauri023.html on line 1074: Leevi-serkun siunauxexi Lagerilla koitui se, että sillä oli vihurirokko just silloin kun nazi-Saxa romahti, ja Auschwitzin leiri tyhjennettiin. Sen parasta kaveria lähettiin kuskaamaan Saksoihin, Leevi joutui jäämään lasarettiin, jossa olijat oli määrä lasauttaa lähtiessä hengiltä. Vaan toisin kävi, toisin oli Israelin jumala sen miettinyt: kaveri kuoli junanvaunuun matkalla, ja SS-äijät ei kiireeltään ehtineet Leevi-serkun vuodeosastolle luodikoineen - BLAM! jäi niskalaukaus saamatta. Leevistä tuli Auschwitzin henkiinjäänyt ja kirjailijajulkkis, onnekkaamman vankiveikon Alberto Dalla Voltan keskitysleiriruumis lepää jossain joukkohaudassa. Alberto jäi palaamatta, siitä ei jäänyt mitään jälkeä. It all just goes to show.
ellauri023.html on line 1083: Vessa-Matti tuotiin Veskin esiintymislavalle avustettuna. Ota vuoteesi ja kävele, sanoi Eka Vekara. Ja kazo niin hän teki. Ploiri pteki parannuxen. Systeemiälli olkoon ylistetty!
ellauri023.html on line 1087: Tää on julkkisten perusongelma, täytyy tietää kelle virnuilla ja kelle voi huutaa painu helvettiin. Eesus antoi hienosti anteex puukottajalle. Siitä Vessa-Matille tulee mieleen Sirkku-serkku, Toini-täti, Juli Auervaara, isä, käsirysy, onpa hidas ja pitkästyttävä tää jorina. Ei sixi, vaan sixi. Ploiri ei muista nimeltä Vanhan kellaria. Kauheeta. Mahtavaa, sanoo Eesus. Vessa-Matin isä teki pojilleen olumpialaisiin nimikirjoitusten keruukansion. Nykyään Vessa-Matti menee selfieen kenen kanssa vaan, ja antaa nimikirjoituxia jos vaan joku viizii pyytää. Ketä kiinnostaa? Tää tulee kestää kyllä kauan, jaxaakohan tätä loppuun asti jukertaa. Ykkösjoukkueen kakkosmaalivahti, kakkosjoukkueen ykkösmaalivahti, hoojiikoon kolmosmaalivahti, kakkosmaalivahti, läpyläpyläpy, huoh.
ellauri023.html on line 1089: Kassit ja pullot ja jalkapallo. Ne liikutti Vessa-Mattia. Systeemiälli tunnustelee mielen ihmettä, joka ei rationaalisesti selity. Sitähän se Jeesuskin. Joz zää zaat tehdä sitä zää oikeesti haluat, zitä mitä eniten rahastaa niin ... mitä? Pitää pistää parastaan. Pitää olla karismatiikkaa, karismatematiikkaa. Tää Ploirin uudissana on ainoo kohta luennolla missä matematiikka tulee esille, vaikka teknillisessä korkeakoulussa ollaankin. Bertalanffy kääntyy selin haudassaan.
ellauri023.html on line 1091: Yhtälöistä ei ole hajua, mutta kaukaloista nousee jotakin. Eski kusee ravintola Kosmoxen vasempaan pisuaariin, Vessa-Matti kuzee oikeeseen, ja sanoo "kiitos siitä kazeesta". Mihkähän se Eski kazoi. Aika homoa! Systeemiällissä ezitään väylää yleisinhimilliseen ilmiöön, tämänhetkiseen. Täähän on kun jotain vitun zen">zeniä. Kiiteltyään vielä Eskiä zitä kädessä pitäen, Vesku zulloi zen takas houzuihin. Selkeesti plaattolaista koulukuntaa. Tutustunut Gurdijeffin opetuxiin. Junassa tavattu pituushyppääjäkin on fixu mies. Hieno mies. (Mä tunnen sen. Tunnen mäkin. Tunnetteko te?)
ellauri023.html on line 1093: Vessias putoo polvilleen kun Niskanen haluu sen Jakexi Paavo Rintalan kirjaan Pojat. Hyvä säkä! Niskanen oli särmikäs (Eesus) mutta sarmikas (Vessias). Mitähän se Vesku teki Niskaselle polvillaan? Myit izes ohjaajalle, sanoo Eski. Ohjelma laahaa tuskallisen vaivalloisesti eteenpäin. Kuin Vessias ennen ihmeparantumista. Miten kauan vielä?
ellauri023.html on line 1095: Eski änkyttää yhtä paljon kuin esikuvansa Jaakko Hintikka. Jopa Vesku on sitä mieltä, että Eesus on liian positiivinen. Menee kehumisen puolelle. Ihan sietämätön. Vessa-Matti vietti kuukauden Lapinlahdessa. Se oli hienoa. Sieltä se meni suoraan teatterikouluun lehtorixi. Lisää nimien pudottelua. Näyttelijä on kuin kumihanzikaz.
ellauri023.html on line 1103: Auschwitz täytti juuri vuosia. Hassunnäköinen Leevi-serkku, Damiano Malabaila eli Primo Levi (1919), joka osallistui leirille, kuoli '87 pudottuaan kerrostalon rappukuiluun. Kuolema todettiin virallisesti itsemurhaksi, mutta ystävät ja ihailijat ovat kyseenalaistaneet päätelmän: heidän mielestään niin vimmaisen elämänhaluinen mies ei tappaisi itseään. Jotenkin Nykin Judentumia se näpäsi, että hemmo selvii Auschwitzistä muttei saablari selviä loppusuorasta, jaxa vaivaista satasta sileetä, kaatuu rappuihin. Levi ei jättänyt itsemurhaviestiä. Mikähän se oisi ollut? "Hei me lennetään!"
ellauri023.html on line 1109: Leevi oli ujo lukutoukka pikkupoika porvarillisesta perheestä. Äiti Ester oli komenteleva kylmiö, jota isä sitten petti muualla. Primo oli äidin poika, vieraantui iskästä. Muttei äiti välittänyt Primosta. Se oli Primon varsinainen Auschwitz, väittää tämä elämäkerturi. No niitä on kertynyt jo moneen lähtöön.
ellauri023.html on line 1113: Se valmistui 41 kemistixi, koska piti hajuista. Ei saanut jatkaa jatko-opintoihin jutkuna. 24 vuotiaana se passitettiin Auschwitziin 1944, kenttäkurssille, vaikka se tykkäs salamistakin. Se oli arka ja hintelä pikkumies, Wokun kokoa. Henkiinjääjiä, kuten Woku, mahtuu ahtaastakin paikasta.
ellauri023.html on line 1118: Ja musiikkikorvasta. Piti tarkkaan kuulla yöllä pottaan lorisevan kusen sävelkorkeus, oliko potta puolityhjä vai puolitäysi ettei ize joudu tyhjentämään.Vangit innostui, kun tuli uusi erä Unkarista kaasutettavaxi, kohta jaettaisiin uffivaatteita. Uff. Jutkut piti mustaa pörssiä vainajien vermeistä, kurssi vaihteli leipäkopukasta kahteen. Onko nää enää ihmisiä, kysyi Primo tarkoittaen vankeja. No apinoita tässä ollaan, sisaruxia eikä serkkuja. Leevi petikavereineen tukki palavassa sairaalassa huoneen oven, leavingsit jäätyi oven taaxe tai paloi käytävään. Darwinismin karumpia puolia.
ellauri023.html on line 1120: Survival versus fellow feeling, siinä se. Rather you than me, sanoo Darwin, ja Israelin poika kuuntelee. Naturalia non sunt turpia. Sodan jälkeen serkku kavereineen dyykkaa nazeilta jäänyttä sälää kuin Swiss family Robinson. Ja nyt on taas varaa jakaa paistettuja perunoita muillekin eloonjääneille. Sepä se: ei millään pahalla kaveri, ota tää, millon peruna, millon puukko selkään, millon niskalaukaus. Leirin laki: syö oma leipä, ja naapurin jos voit.
ellauri023.html on line 1122: Kun ryssät vapauttajat näki vangit, ne kaikki häpes izeään ja toisiaan. Myötähäpeää. Jokainen on jonkun juutalainen, kirjoitti serkku. Leevi oli liian vasemmistolainen eikä saanut Nobel Prizeä, jäi ilman kuten Amos Oz. Sen sai sen kaveri Elie Wiesel, romanian jutku, jolla oli enemmän holokaustinazoja, sen isä oli kuollut Buchwaldissa. Pop goes the Weasel.
ellauri023.html on line 1126: New Yorkerin toimittaja miettii lopuxi: tunteita ei tarvita, riittää seppous. Enterprise is enough. Siinäpä vasta amerikkalainen loppuvizi Levi-serkulle. Ei ihme jos se loikkas päälleen portaikkoon.
ellauri023.html on line 1138: Leevi oli vaatimaton, käytännöllinen, pakoileva, viileä, kokeileva ja joskus rajoittunut, hienostunut mutta maalainen. Se nai Lucia Malpurgon, joka oli sen omasta luokasta ja taustasta, ja kuoli samassa Torinon osakkeessa missä oli syntynyt. No mitä pahaa siinä on? Oisko pitänyt muuttaa Nykkiin ja tehdä izestänsä kauppatavara? Holokaustin uhreja tarjouxessa nyt. New Yorkereiden mielestä no hemmetissä tietysti.
ellauri023.html on line 1144: Isäni oli inssi, insinööri, sen taskut oli täynnä kirjoja. Salamintekijöiden tuttu, koska se tarkasti laskutikulla kinkkulaskut. Se oli kyllä vähän taikauskoinen, sitä pelotti syödä sikaa, mutta se piti kinkusta niin paljon, että se aina lankesi, huokaisten, izexeen kiroillen, kazoi mua salaa, peläten tuomiota ja toivoen rikostoveria.
ellauri023.html on line 1148: Englantilainen elämäkerturi arveli että Leevi alkoi pitää izeään fyysisest ja sexuaalisest alamittasena (olihan se sitä) ja että sen myöhempi innostus vuorikiipeilyyn ja lasketteluun oli yritystä korjata näitä puutteita. Myöhemmin Leevi piti koulukiusausta selvästi juutalaisvastaisena. (Olihan se sitä.) Jotenki hinttimäiseltä se vaikuttaa, mut kenties se oli vaan pikkumies, eräänlainen "kaikki mukaan" tyyppinen Surku Yniäinen, bändäri.
ellauri023.html on line 1150: Leevi rakastaa laatusanoja, ihaili Joseph Conradia (ei ois kannattanut), ja joskus kuulostaakin Conradilta, paizi että käyttää sievempiä ja pienempiä laatusanoja.
ellauri023.html on line 1156: Torinolaiset ei ole mitään saapasmaan valtalinjan pizzakokkeja ja häslääviä spagetin pyörittäjiä, ne on enemmän kuin pikku saxalaisia, insinöörejä. Ironian mestareita, niinkuin Wolfram Roth. Kun kurjuus loppui, Leevi jatkoi elämää. Tääkin on New Yorkerieiden miälestä jotenkin säädytöntä.
ellauri023.html on line 1160: Joissain suhteissa Leevin visio on pessimistinen, koska se muistuttaa "miten tyhjä on myytti ihmisten alkuperäisestä tasa-arvosta". Auschwitzissakin ennestään vahvat kukoistivat kuin Eskin oppilaat, koska ne olivat fyysisest ja moraalisest kovempia luita kuin ne toiset, tai koska ne tunteilivat vähemmän, olivat ahneempia ja kyynisempiä ja tahtoivat pysyä sitkeämmin hengissä. Niinpä niin. Oman elämänsä sepot seppoilee kuolemanleirilläkin.
ellauri023.html on line 1162: "En usko että ihminen on alunperin brutaali, egoistinen ja tyhmä toimissaan jos kaikki sivistyxen laitoxet niiltä poistetaan", Leevi kirjoittaa ja pohtii. "Mä uskon pikemminkin, että ainoa johtopäätös koko härdellistä on, että kun kova tulee kovaa vastaan, hiukaisee ja on kova hätä, niin hyvät tavat ja vaistot vaikenevat." Normaalioloissa, Leevi arvelee, on olemassa "kolmas tie" voittamisen ja häviämisen välillä, altruismin ja julmuuden, pelastumisen ja hukkumisen, ja tää kolmas tie on ize asiassa tavallisin.
ellauri023.html on line 1164: No niinpä just. Mikäs täällä nyt oliskaan niin fundamentaalisesti pielessä, paizi fundamentalistiuskovaiset tietysti. Muuten apinat on suht kilttejä silloin kun niillon maha täynnä, varsinkin vastakkaiselle sukupuolelle ja lapsille. Vasta sitten ruvetaan irvistelemään kun tulee kahakka, taistelua vähenevistä muona ym varoista. Mut sekin on aivan luonnollista vaan. Naturalia non sunt turpia.
ellauri023.html on line 1170: Toisin kuin nazifilosofin heila Hannah Arendt, joka piti jutkuqvislingejä pohjasakkana, Leevi koittaa ymmärtää niitäkin, eikä tuomize niitä kovin kovasti. Onhan ne säälittäviä ja rangaistavia, koska ne oli samalla aikaa uhreja ja syyllisiä. Sellaisia nilkkejä. Oli lieventäviä asianhaaroja. Leevi izekin oli suosikkina vähän samoissa housuissa, ainaskin tuntee syyllisyyttä siitä että jäi henkiin kun muita kuoli läjäpäin. Isi Callella oli sodan jäljiltä näitä samoja fiilixiä. Oiskohan mulla ollut sen housuissa? Mulla on sen housut, mutta epäilen. Ei niissä tunnu olo mitenkään erilaiselta. Mun omatunto on aika tunnoton. Sehän onkin oikeastaan yhteistunto, ja Miisu tunnetusti on hirmu epäsosiaalinen.
ellauri023.html on line 1172: Yx Leevin ilahduttavimmista piirteistä on sen uskonnottomuus. Se ei ole synkeä kuin Kafka, se heittää Kafkan hihhuloinnit nurkkaan kertaheitolla: "Kafka pelkää rangaistusta, ja samalla kaipaa sitä ... se on sairaus itse Kafkassa." Ize se ymmärsi kiltteyttä, muttei tuhmuutta. Siihen se oli liian kiltti ize.
ellauri023.html on line 1174: Leevi kommentoi Jean (Hannes) Ameryn izaria 65-vuotiaana "rather tartly": leirillä semmoinen oli ylellisyyttä. "Elämisen business on paras suoja kuolemalta, eikä tää koske yxinomaan leirejä." Jos Leevi ylipäänsä teki izarin, siltä sitten loppui kai se business. Lapsia ei sillä ollut, dementti äiti vaan ja se tyly Lusija. Niitä kohtaan ei sillä riittänyt sitten enää sääliä.
ellauri023.html on line 1176: Helmikuussa ennen kuolemaa se kertoi jenkkikääntäjälle Ruth Feldmanille (selkeesti jutku sekin) että sen masis oli joissain suhteessa pahempaa kuin Auschwitz, koska se ei ollut enää nuori eikä ollut enää voimia. Sen perhe oli varma asiasta: "Nei! nyt se teki millä se aina uhkasi", sen vaimo valitti, kun kuuli mitä oli sattunut. (Paizi ne ei osanneet kuin pari sanaa jiddishiä.)
ellauri023.html on line 1186: Niin, minä puhun ja puhun. Mutta minun on pakko, pidän ikään kuin izeäni niskasta kiinni tällä tavalla. Voi tätä kalinaa - rivit juoxevat kuin pelastusköydet. Kirjaimet marssivat esiin ja asettuvat suojaxi minun ja käärmeenkuopan väliin.
ellauri023.html on line 1188: [Jos ottaisin nää äidin unipillerit, olisi siistimpää kuin kuolla tähän leukemiaan.] Minun ei tarvizisi muuttua heidän silmissään. Tulla laihaxi ja hikisexi, hiuxet rasvaisixi, rumaxi ja epämiellyttäväxi.
ellauri023.html on line 1195: Ei tietenkään. Riita on tulossa. - Kuka ratkaisee mikä kirjallisuus on tärkeää? - Rakkaani, sen saa ize ratkaista. - Mistä tiedät et tää kirja on ei ole tärkeä, kun et ole lukenut? - Koska siinä ei puhuta Määlärin seudun saastumisesta, rotuongelmista eikä nälästä. Nää on tärkeitä ja keskeisiä ongelmia. - Eikö ihmisen yxinäisyys ja rakkaudentarve ole tärkeitä? - Tietenkin, kultaseni, mixi olet niin hyökkäävä! - Koska tuputat vaan sun omia juttuja, tästä sinun tulee pitää ja tämä tehdä ja se sinun on luettava ja se on tyhmää ja se on taantumuxellista ja tuo on kapitalismia ja tuo on sosialismia... - Kuulee että Agnes on ollut asialla, sanoo Jacob jäätävästi. Agnes on porvarillinen lukion opettaja, kukkahattutäti, peukuttaa historiallista näkemystä ja väljähtynyttä vanhaa liberalismia.
ellauri023.html on line 1197: Ei tietenkään. Ex-stallari Esukka Sariola, Lapukka sympparina, paukutti Seijan kuullen ja sen päähän marxismi-leninismiä. Esa aika tosissaankin, Lapukka lähinnä kiusan vuoxi läpällä. Ei se näät ollut kunnon uskovainen, se erotettiin assarien lukupiiristä, kun se kysyi Pertti Rovamolta, mixei tyhjästä voi nyhjästä, eli mixei maailma ole voinu alunperin lähteä ihan nollasta. Perza kirkkoherran poika ei tiennyt, ja se sitä harmitti, ja sixi se erotti mut mustan lampaan punertuvasta katraasta. Vaikea olla uskottava kun joku joukossa ei usko, mätä omena mädättää pian koko laatikon.
ellauri023.html on line 1203: Nyt olen päässyt pienen ohukaisen vihreen kirjan loppuun. Se oli surullinen, muttei masentava. Loppu oli aika lyyrillinen, siis epätodellisen oloinen. Ei käynyt hyvin eikä huonosti, ei oikeastaan käynyt kuinkaan. Ei sattunut. Herttaisia kesämuistoja, sellaisia just joita 60 vuotias täti voisi kertoa 30-luvulta. Kivasti kertomuxen fokus lopuxi nyrjähti, ei enää tiennyt kuka puhuu mitä kenelle. "mezä missä poimimme isäsi kanssa mustikoita kerran". Syöpäinen tyttö lähtee kuplassa elänyttä, jäihin ehkä pudonnutta poikaa vastaan. Kuolema on orjantappura jonka kautta päästään kiinni rubiiniin, runoili Karl Venneberg, Gunnelin ikä- ja ehkä opiskelutoveri, nelkytlukulaisia. Niinpä niin. Uskokoon ken voi.
ellauri023.html on line 1205: Vähän sellasta pohdintaakin. On yhtä tärkeetä löytää porukoille sanoja kuin parantaa niiden ruumita. Se motivoi tän kirjoittelun niille, jotka kaipaa siihen jotain perustelua. Ja sit se kysymys, onko kukaan oikeasti altruisti. Mix pitäis ollakaan, siis niin altruisti ettei se enää ole edes kivaa. Sehän riittää, että tyydyttää izeään ja tyydyttää sillä muitakin. Mix kärsimyxestä pitäis jakaa lisäpisteitä.
ellauri023.html on line 1214: Energian säilymisen laki on fysiikassa tärkeä (vaikka ei mitenkään pyhä), mutta ei se ole logiikkaa. Periaatteessa hetkellä t voisi olla olematta mitään, ja hetkellä t+1 jotakin. Maailmaan voisi kuplia koko ajan uutta ainetta. Loogisesti konsistentti ajatus, oli se totta sitten tai tarua. Tietysti se on jotenkin randomia ellei sitä säätele. Se tekee tilaa enkeleille ynnä muille ihmeille, sen takia kai se tuntui Pertti Rovamosta pahalta. Tuliko Pertistä isona eräopas vai mikä? Meni mezään pakoon niskuroivaa maailmaa.
ellauri023.html on line 1224: Hegelille, toiselle idealistille, jonka Marx käänsi päälaelleen ja josta Lenin otti sitten kampausmallia (Hegelillä ei ollut partaa mutta hötytukka, Leninillä ei tukkaa mutta hötyparta), oleminen ja olemattomuus oli samoja Parta-Kallen perillisiä. Ize asiassa sille pääasia olikin tuleminen, joka on olemattomuuden ja olemisen välillä. Olemattomuus ei ole, mutta se olematoi, das Nichts nichtet, sanoi Hegel. Ristiriitaiseltahan tää kuulostaa, yhtä hämärältä kuin Herakleitos, mutta luokkataistelussa ei muuta olekaan kuin ristiriitoja, synteesejä ja antiteeseja. Et sillee. Hintikan "oman" hollantilaisen lehden nimi oli Synthese. Siinä on multakin julaistu joku artikkeli 70-luvulla. Ei tosin tästä aiheesta.
ellauri023.html on line 1236: Että sellaista mies ja ääni demokratiaa. Lande harjoitti Vanhan Kellarissa (ravintolassa, jonka nimi oli unohtunut V-M Ploirilta) peliä, jossa puoli-tai täysveteisellä kyrvällä lakaistiin pöydältä pois kekkomarkkoja. Sen nimi oli "vaijeritemppu". Parhaiten menestynyt sai pitää pudottamansa kolikot, ostaaxeen niillä lisää juomatavaraa. Äsken lainattua kaskua (ei siis tätä vaijeritemppua) ja toista (Oiska Ketosta ylistävää) lukuunottamatta Perzan kontribuutio on väritön, se keskittyy vaan pesemään siitä izestään pois punamaalia. Mä en käynyt koskaan Vanhalla, mutta Eski kävi kaiketi, kun tiesi kertoa mulle vaijeritempusta. Ellei se ollut kuullut sitä valepukuiselta jänixeltä eli Mauri Anterolta.
ellauri023.html on line 1238: Perinteisen Landen pillaamisen lisäxi Perza nuolaisee Oiska Ketosta, vanhaa yrmyvainaata.
ellauri023.html on line 1243: Jöns kertoo lisää Perza Rovamosta, tuosta sosialistiseuran poliittisesta nerosta:
ellauri023.html on line 1246: Joo on se jännää miten mitättömyydet kaapii izelleen jämäpisteitä kertomalla, et on sentään tavanneet jonkun suuruuden ja ehkä tarjonneet sille vissynkin. Niinkuin nyt Jönsy tässä, tavattuaan suuren pienen Rovamon eräpolulla. Punainen taskulamppu ehkä kädessä.
ellauri024.html on line 17:ze:7em;text-align:leftr;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ze:1.5em">VARTIOTORNI
ellauri024.html on line 18:ze:5em;text-align:left;margin-top:0%;margin-bottom:0%">MISTÄ VOI LÖYTÄÄ VASTAUXIA?
ellauri024.html on line 53: Näin on meidänkin elämässämme. Pienellä präntätty teksti on raamatun kyljessä, ja meidän täytyy tavata se yhtä tarkasti kuin Jessica. Tärkein tietolähteemme, ja samalla sen paras lähdekritiikki, on pyhä kirja ize. Menettely on tuttu tieteen piiristä:
ellauri024.html on line 178: turhaan hakeva pölkkypäinen naziturvelo.
ellauri024.html on line 224: iholla? vastaus on kazojan silmissä.
ellauri024.html on line 232: Ruvut ei taittele pizzalaatikoita kunnolla.
ellauri024.html on line 236: Loinen on filmi, jonkalaisen ansaizee
ellauri024.html on line 256: Jussi Talven mielestä on kuksiminen ristiin jalompaa, kun skizoilee siitä samalla. Heikot sortuu elon tiellä, vahvat senkun porskuttaa. Porsaina syö porsasta, sikailee sikana.
ellauri024.html on line 262: Samaan aikaan toisaalla Ruozissa kuolee satoja huumehemmoja johki superhuumeeseen. Ei hätää, ne ei ole meidän tiimiä. Huumehemmot on isompi riski elävänä.
ellauri024.html on line 266: Ruokakuskifirman tunnuslause on "aikaa elämälle". Noin kolme sekuntia, jos juoxet portaat, pakkaat ja lukizet pyörän sairaan nopeesti. Mut älä sairastu, se on no show, putoot batchista. Kulit on enimmäxeen värivammasia mamuja ajelemassa ruosteisella kotterolla. Törkeetä riistoa, Marx näkis punaista ja Engels kalpenisi kauhusta. Mut niitä ei kukaan kuuntele, näähän ei ole työläisiä vaan pienyrittäjiä. Oman elämänsä seppoja.
ellauri024.html on line 270: sanoi Tarzan, kun elefantit tulivat
ellauri024.html on line 274: Joo tiedän, olen sanonut tän ennenkin (pientä kritiikkiä). Mitä väliä! Toisto tyylikeinona. Toistaahan historiakin izeään.
ellauri024.html on line 293: Wolt on suomalainen pahisfirma, mutta vielä pahempi on Foodora. Eikä ihme, siellä on entiset nazit ruorissa. Niillä on pakkotyön reseptit vielä tuoressa muistissa. Arbeit macht frei.
ellauri024.html on line 299: Vinkuintiaani antaa aivan sekavia meriselityxiä. "Ei voi antaa työsopimuxia, koska silloin työntekijät vaihtais yritystä." Mitä hittoa tää on tarkoittavinaan? Orjat sanoo just päinvastaista. Täytyy olla kiinalaista logiikkaa. Ja size on olevinaan aivan ällikällä lyöty, kun sille kerrotaan, että lähetit hädissään ostaa toisiltaan vuoroja päästäxeen polkemaan. Hävytön teeskentelevä luikero. Onx tää juippi jonkunlainen toivottu mamu? Kieroja kusipäitä meillä on omastakin takaa. No ehkä niitäkin saa Kiinasta tusinoittain halvemmalla.
ellauri024.html on line 301: Foodora on mamun ponnahduslauta tähän yhteiskuntaan. Tervetuloa länteen Ahmed, ihan uudenlaisten kusetusten ihmemaahan. Vittu menköön koneen viirusilmä ize sinne pyörän satulaan ponnahtelemaan. Varmaan Herliinin toimituxessa jännätään, saadaanko kaadetuxi Marinin hallitus, ennen kun se ehtii puuttua orjuuttajien etuihin.
ellauri024.html on line 324: Se on talonpoika, ja äidin josta ei vielä kerrota. Aluxi psykologi, vaikka oli sairaalloisen ujo. Parantaja paranna izesi. Se luki innoissaan Paul Ziffin "semantiikkaa", jonka mä olin totaalisesti unohtanut, onkohan mulla se vielä jossain hyllyssä. Ei tehnyt muhun suurta lovea. Se mainizee (alaviitteessä) Jaakko Hintikan (1929), joka ei istunut yölampun valossa (kuten Arska), vaan oli maailmanmatkaaja (toisin kuin Arska). Osaakohan Arska muuta kuin suomea ja savvoo? Kai sentään luki ainakin. Enkkua mongersi.
ellauri024.html on line 326: Sitäkin on vaivannut vuodenaikadepressio. Oiskohan tää joku ihmistyyppi, johon me molemmat kuulutaan? Toivottavasti ei. Se on aina nukkunut päikkäreitä niinkuin maalaiset, ja kiinalainen Kun Ji. Kasvantaviärä savolainen irvileuka, sekin vielä. Mezän omistus toki rauhoittaa, kuin myös kesämökki ja iso velkavapaa lukaali krunikassa.
ellauri024.html on line 330: Arska sanoo että izestään voi tehdä koomisen muttei traagista. Mixei voisi. Vaikkakaan ei tieten. Se on lukenut hurjan määrän muiden elämäkertoja, niinkuin kaikki toisiansa kateina seuraavat ihmiset. Mä en ole. Luen vasta nyt niinkuin aikanaan tutkimuxissa: teen ensin oman arvauxen ja luen vasta sitten, mitä muut on sanoneet. Related work, ikäänkuin. Arskassa on vähän linssiluteen vikaa, se lainaa viisasta: "Käyttäydy aina kuin olisit muiden näkyvissä". Jumala näkee vaikka olisit muna kädessä pimeässä vessassa. Paizi valokuvaajasta ei ole väliä, sen tiesi Kundera. Kuva on kyllä tärkeä.
ellauri024.html on line 332: Se vähän pelkää joutuvansa naurunalaisexi, vaikka tykkääkiin tehdä pilkkaa muista. No onhan ne kaxi ihan eri asiaa. Kaikki muistelmat mahtuu samaan kaavaan: lapsuus on ollut vaikea, nuoruus levoton ja vaihtelevan tuskainen, rakastumisia on ollut ja sitten työ! No tolla tarkkuudella kai. Vain menestyneet sitäpaizi kirjoittaa muistelmia, se karsii vaihtelua.
ellauri024.html on line 337: Arskan elämässä ei ole juonta, eikä opetusta sen lopussa. Siinä se ei eroa ziljoonista muista. Juoni ja opetus kexitään vaan tarpeen tullen jälkeenpäin, niinkuin kristuxelle ja sen antipartikkelille. "On myös ihmisiä, joilla on tehtävä. Ei minulla ole ollut. En ole myöskään Heideggerin tavoin ylentänyt izeäni joxikin kummallisexi. Olen kyllä lukenut Hölderliniä." Saxalaisista saxalaisinta. Tykkäsköhän Arska siitä? Musta se oli aika paska. Knasu tykkäsi, six sitä luinkin, ja saatoin ennalta arvata että se olis suht paska. Heideggeristä ja Nietschestä se ei ainakaan tykkää. Vitun Ubermenschejä. Menkööt sepot ajelemaan taxia.
ellauri024.html on line 341: Yx esi-isä ja mongoloidipojan nimiserkku Petter Joel oli ollut lähetystyössä Australiassa. Muuten se on molempien vanhempien puolelta perussuomalainen lantasaapas, jurottaja maalaamattomasta talosta. Siitä se ei yliopistolla varmaan koskaan päässyt irti, vaikka yritti. Mutta mezää oli kivasti. Isä oli aika tunari. Kävi sotia, Arska kynti sillä aikaa suopeltoa. "Oli jäänyt välejä." Isän suku Kinnut oli juoppoja, äidin suvun Turuilla oli sisäistä ryhtiä. (Talo oli Kinnuilla.) Arska samastui tunari isään ja oli vähintäänkin salavihainen suppusuiselle opettajaäidille, joka läimäytteli sitä ohuella vizalla. Arska oli äidin luokalla. Aika oidipaalista. Äidin lahja Arskalle oli synnintunto. Kun Arska kirjoitteli teininä, äiti kysyi: "Mitä likaista nyt syntyy?"
ellauri024.html on line 343: Äiskällä oli kyllä hyviä sanoja, kuten "juuttaan halavatut! persetti rallaa!" tai "antaa vaan mennä kuin pissi lautaa pitkin". Äidiltä Arska oppi kiroileman kovasti. Äiskä oli oikeistolainen. Näköelimistä tuli usein vettä, sillä se manipuloi miessakkiaan. Kitupiikki. "Nyt suap pankkikirja olla vähän aekoo rauhassa!" Pirkkotyyppisiä vizejä: "Sanokeepa kolomitavuinen sana! - Kelekka! - Oeekeen!". Pirkon versiossa se oli "Kolome!" Ranskan lehtorin ovessa on vastaava koululaiskasku "- Nommez deux pronoms! - Qui? Moi? - Tres bien!"
ellauri024.html on line 347: Jotenkin tulee Arskan lapsuuden muistelusta mieleen Ollin kurjuus eli Orpo Olavin koettelemuxet. Varmaan se on toi kombinaatio vahva tuomizeva äiti ja heikko iskä sen hännän alla. Näitä löytyy monen kirjailijan takaata. Ne on samalla kertaa orpoja ja hemmoteltuja. Hitlerkin oli äidin poikia. Esim Olli ja Arska kumpikin tahoillaan pakoili äitejään ja piileksi niiltä skuzissa. Sillä erolla, että Ollin emintimä pelkäs siitä fixumpaa kuin olikaaan, kun Arskan äiti toivoi samaa. Pirkko oli pettynyt kun jouduin Kouvolaan. Niin minäkin.
ellauri024.html on line 359: Arska kuzui mongoloidi lastaan pienenä Sattuman Villexi, koska se käveli samalla lailla hassusti. Kuin Zape mutta eri lailla. Joku sanoo että oikea Sattuman Ville olisi Speden näköinen. Mä muistan Vittuman Sallen lapsuudesta, sanoisin siis pikemmin että Spede oli Villen näköinen. Ville vuorostaan oli kopsittu ruozalaisesta sarjakuvasta nimeltä Adamson. Oheisessa sarjakuvassa Ville näkee käärmeet naimassa ja tekee niille summittaista väkivaltaa. Samoin teki Arska lapsena.
ellauri024.html on line 368: Feministit ovat sitä mieltä, että sukupuoli on yhteiskunnallis-traditionaalinen tuote. Kun kazelee feministejä, uskoo tämän mielellään eikä halua kiistellä.
ellauri024.html on line 373: Arska ennustaa että ennen pitkää naiset on maailman johossa. Miehet on tyhmiä lapiomiehiä. Onko se siitä iloinen vai surullinen, ei kai osaa izekään päättää. Sillä on kaxi tytärtä joista se on ylpeä. Mut sittenkin... ois se kiva kelvata muuhunkin kuin itiöemäksi. Nytpä tiedät miltä naisista on aina tuntunut.
ellauri024.html on line 381: Tos aforistisessa lyhytsanaisuudessa on vähän arkajalan piileskelyn ja samalla kuiteskin pamelamaisen keimistelyn makua. Aran taiteilijan esiintymishalua. Se saa sen vaikuttamaan kylmiöltä luonteelta. Ehkä vaikutelma onkin oikea. Narsistista kylmyyttä, kuten äidillä. Arska ei pidä paparazzeista. Ne on röyhkeitä, ilkeitä ja vahingoniloisia. En minäkään. Sitä ne juuri ovatkin. Inhokkien inhoominen on yxi asioista joita voi tehdä vielä oktogenaarina. Muita on nuoren polven halvexunta, nykyromaanien pahexunta, ja tyttölöiden kazelu. Sukulaisten kiusaaminen. Korvien heilutus kustoxelle väitöstilaisuuxissa. Kaikki tuttua.
ellauri024.html on line 383: Arska tietää tämänkin: Jos ihmisellä suinkin on tilaisuus varastaa tai sortaa heikompaansa, hän tekee sen epäröimättä vähääkään. Eikä ole liian pientä asiaa. Arska on niin ujo, että se käyttää izestäänkin pelkkää sukunimeä. Mulla on vähän samaa vikaa. Se voi olla poikakoulun peruja.
ellauri024.html on line 395: Rafu Koskimies (1898) oli Arskan Efialtes. Arska ei kuzunut sitä sitten karonkkaan. Rafu luennoi kuin Oiska Ketonen (1913), istualtaan kirjasta. Mä luennoin istualtaan tietokoneen ruudulta. Paljon eroa. No pianhan päästään siitäkin.
ellauri024.html on line 401: Aarne tuotti laitoxelle paljon pisteitä. Kuin hiirenpapanoita. Sen lauseet oli niin lyhyitä. Sen kirjallinen esikuva oli Uuden Suomen Ollin mustapartainen mies. Sillä on hyvä halu lyödä lekkerixi koko verstastoiminta. Mä en niin välitä. Edes niin paljoa. Oishan se halunnut kirjailijaxi sekin, mutta ei eväät riittäneet. Varmaan liian lyhyviä lauseita. Ei koko kirja saa olla aforismia, paizi aforismikirja, ja nehän on hirmu tylsiä.
ellauri024.html on line 403: Sen arviot tuttavista noudattavat aika lailla poliittisia kantoja. Vasurit on pahoja, oikixet hyviä. Sehän on ihan eri asia kuin poliittiset nimityxet, eihän tässä nimitellä ketään paizi sanan toisessa merkityxessä.
ellauri024.html on line 405: Irma Rantavaara (1908) ja Annamari Sarajas (1923) oli mulle tuntemattomia suureita. Irma oli Arskan ohjaaja, esitarkastaja ja vastaväittäjä. Onnexi niillä synkkasi. Näyttää kuvissa jyreältä tädiltä, oliskohan ollut isokokoinenkin, ja naimaton. Naimaton oli Sarajaskin, ei kai sitä muuten uraa voinut nainen tehdä noihin aikoihin. Vähän ilkeen näköinen. Kaunainen, ainakin Irmalle, joka vei Rafun viran sen nenän edestä. Irman työt oli sitä Virginia Woolfia. Entäs Sarajaxen? Suomalaista tuhnua. Se oli ihan hullu, tappoi izensä työnteolla. (Taino, tabuilla ja keskikaljalla, kz. albumia 354.).Juha Seppälä (1956), porilainen kirjailija, oli paarmana Arskan kimpussa. Siitäkään ei mulla ole minkään maan havaintoa.
ellauri024.html on line 414: 60-luvulla Arskasta tuli assari, sitten apulainen. Haukuskeli Kai Laitista (1924). Josta sanoi Lauri Viita (1916): miehellä on äänikin kuin sairasta saatettaisiin paskalle. Kai kävi meillä, se oli Pipan ja Callen tuttuja varmaan savolaisesta osakunnasta. Hintikasta tykkäsi. Kerran hyljättyään psykologisoivan sananselityxen Arska syyttää siitä toisia. Kyllä se Arskan izensä kohalla toimii hyvin. Vähän epäselväx jää mikä siinä on Arskasta vialla. Liikaako empiriaa?
ellauri024.html on line 427: Kritiikki on kuvausta, tulkintaa ja arvostelua. Iso taulu, esittää Tauno Paloa, aika tökerö. Arvosteluja tarvitaan, jotta herrasväki tietää mitä taiteesta pitää sanoa kahvihuoneessa tai päivällispöydässä. Ei tarvize ize kammertautua ulos kazomaan tai kuuntelemaan pää kenossa eikä kahlata paxuja opuxia, kun arvostelija on ne hyvin kyldyyriosastossa tiivistänyt. Yhtä fixulta voi vaikuttaa kuin ne jotka kävivät tai jaxoivat lukea. Ellei fixummalta.
ellauri024.html on line 441: Mies tulee räkänokasta vaan ei turhan naurajasta. Onko Aarne räkänokka vai turhan nauraja? Räkättäähän se toisille, muttei turhan päiten. Kyllä siinä on aina joku tosi paikka takana. Niinkuin sen ihailemalla Puovo Huovikolla. Toinen koomillinen tosikko. Kun Arska puhuu huumormiehistä se ajattelee izeään.
ellauri024.html on line 447: Jeesuxelta (tai edes Jeesuxesta) ei jäänyt yhtään viziä. Huumori ei sovi yhteen pyhyyteen. Siellä normi on niinkuin se sanotaan. Kristitylle ei ole suotu edes vahingoniloa. Saa iloita vaan herran armosta. Aika ikävää.
ellauri024.html on line 449: Huumori on suhteellisuuden tajua, komiikka suhteettomuuden. Siinä se on pienessä askissa, niiden yhdenkaltaisuus ja ero. Huumorilla nauraa izelleen, komiikalla toisten kustannuxella. Izeään ei koomikko voi kutittaa; ei yllätä, ei kutise. Jos liukastuu banaaninkuoreen, se sattuu. Muut nauravat. Jälkeenpäin voi suhtautua siihen huumorilla izekin. Komiikka on ilkeämpää kuin huumori. Komiikka heittää rikki normeja, huumori huomaa ettei ne olekaan niin järin tärkeitä. Koomikoilla oli naurettava kuontalo kuin Biitleseillä, huumori on mikin märkyys arjen kuivuuteen.
ellauri024.html on line 451: Se on tietty selvää ettei akateemiset vizit naurata kuin akateemikkoja. Pitää tuntea normi josta poiketaan. Mut ei se tee niiden naurusta jotenkin homeerisempaa. Samaa hohotusta se on kaikissa säädyissä. Kukin nauraa oman normikortistonsa suojista.
ellauri024.html on line 463: Hauskuus niinkuin kauneus ja hyvyys on kazojan silmässä. Sille nauraa mille haluu muutenkin pahaa. Herlinin sanomien kuukautisliitteen loppusarjixessa on yleensä pilkattu oikeistoa, on usein naurattanut. Nyt oli Marinin naishallituksesta huonoa setämiespilaa tekevä tuherrus. Ei yhtään naurattanut. Nimimerkki Kuukautinen lohkoi pilaa Jeesuxen 2. tulemisesta. Ne joissa ivailtiin kokoomusta ja persuja naurattivat, mutta kun Janne Saarikivi pantiin sanomaan, ettei Jeesuxelle pidä puhua englantia vaan mieluummin arameaa, pysyi ilme peruslukemilla. Mitä hauskaa siinä muka on? Sano mihin uskot, niin sanon mille naurat, ja mille et.
ellauri024.html on line 469: Sairaan leima tekee hassusta säälittävän. Sääli ja pilkka sulkee pois toisensa. (Paizi että sana säälittävä on pilkkasana? Ei kuitenkaan humoristinen vaan sarkastinen. "Olet säälittävä" ei ole sääliä. Eikä "mä säälin sua". Ei niissä ole vähääkään huumoria.)
ellauri024.html on line 470: Sääli on myötäkärsimistä ja myötähäpeää. Sitä ei sanota, sitä tunnetaan, siis tunnetaan sen toisen tunteita, ja sen tunteen aidot ilmauxet tulee siitä luonnostaan. Sellasta lämpöä ja rohkaisua. Välittämistä. Silittämistä. Kazo hirveä. Nauru on yleisölaji, penkkiurheilua. Ei voi olla samaan aikaan syrjästäkazoja ja pelaaja. Tai voi, muze on aika skizoa. Tai onhan eläytyvä kazominen tavallaan mukana pelaamista penkiltä. Sillon nauraa mukana, ei naura vierestä. Jos sairasta ei naurata, niin ei myötätuntoistakaan naurata. Nauru on helpotusta: tilanne voi olla toivoton, muttei vakava. Jos toisella on paha olla, ja säälittää, tilanne ON vakava.
ellauri024.html on line 491: Mix huvittaa nähdä jonkun housunnapit auki? Sas se, Arska, mä en käsitä. Mut mulla jääkin vetoketju auki vähän väliä. Ei se naurata, kun ei hävetä, ei edes nolota. Naurakoot ketkä tahtovat. Be my guest. Hevoset on jo karanneet, enää riimu seinällä. Koko toi Aarnen vaatteista ja ulkomuodosta skizoominen on outoa. Naisten narrimaiset asut, sehän on kuin Jeremias tai Cato.
ellauri024.html on line 493: Arska on ize hyvin tarkka ulkoasustaan. Se myöntää että on sellaisiakin omituisia otuxia jotka ei niin tee, mutta ne onkin sitten muutenkin jotenkin ulkopuolisia, nauravatkin eri vizeille. Semmoinen peli ei vetele, kaikki mukaan, naura sinäkin! Luennoilla Aarnen teki niin mieli vinoilla opiskelijoille, tehdä niitä naurunalaisixi, siihen riittää pikku ilmekin. Muttei saa, niinkuin ei saa nauraa vammaisillekaan. Ize se sanoo pelkäävänsä ihan kauheesti koomiselta näyttämistäkään. Oiskohan tää vähän tämmöstä izeironiaa vaiko ei. Totta toinen puoli kuten koomisessa ainakin.
ellauri024.html on line 497: Aarne mainizee et Dante naureskelee Statiuxelle tahattomasti kiirastulessa. Statius oli huuhaaporukoiden vainoojan Domitianuxen hovirunoilija, suht keskinkertainen tuhertaja kuten Dantekin. Kirjotti jälkijättöstä hexametriä myyttipelleistä. Dante nosti sen kiirastulesta pistesijalle omassa runoilijoiden hall of famessa.
ellauri024.html on line 502: Arska on eri puuronen. Se kritisoi Freudia, joka toteaa ettei Don Quijote ize ole mikään viziniekka. Niinkuin ei olekaan, vaikka joskus saattaa nauraa, lähinnä muille ja muiden vizeille. Izelleen ei kuiteskaan, eikä kexi ize läppiä. Mä kyllä, hehe.
ellauri024.html on line 507: Positivistin postillasta vizit voi jättää pois salva veritate, paizi siitä osasta joka selittää eläinten käytöstä.
ellauri024.html on line 508: Sielläkin vizit selitetään eikä niille naureta.
ellauri024.html on line 514: Aarne ize vesittää omat pointtinsa mitääntekemättömäxi. Arskan esimerkkikokoelma pyörii ympyrää, siltä ei synny mitään teoriaa. Irrallisia pointteja. Mut se ehkä haluaakin niin, se haluu mystifioida huumorin et arvostelijat kuten se voi pysyä sen ylipappina. Se ei edes HALUA ettää mikään huumorissa olis ennustettavaa. Miten niin ennustettavaa? Ei kai kukaan meinaakaan että pitäs ennustaa millon joku lohkasee jonkun läpän? Se sen sijaan on hyvinkin ennustettavaa, mikä naurattaa ja ei ollenkaan naurata ketäkin. Aarne ajaa omaa hämärämiesasiaansa vähintään yhtä sinnikkäästi kuin mä tässä omaani, mätkitään kilpaa toistemme olkiukkoja. Aarnen on jo melkein sen isäukon näkönen.
ellauri024.html on line 525: Musta alkaa tuntua et Arskan perusongelma on sama kuin sen peräsuolisyöpään kuolleen loogikon Jon Barwisen. Sille on olemassa vaan yx maailma, josson yhdet arvot oikeita. Taivaassa on yx jumala, on oikeasti hyviä, pahoja, ja rumia, hyviä vizejä ja mauttomuuxia. Duns Scotuxen ja Jaakko Hintikan oivallus on jäänyt vajaaxi: on useitakin tärkeitä mahdollisuuxia, mahdottomasti mahdollisia maailmoja, jotka nauraa toisilleen maailmanviivat ristissä.
ellauri024.html on line 533:Tässä Aarne menee mezään niin että kuuluu arkiryskettä. Sen tekemä vastakohtaisuus on keinotekoinen. Moraali on elukoiden silmässä just yhtä paljon kuin komiikka, ihan samassa perssilmässä vieläpä, yhtä paljon/vähän mielivaltaista on molemmissa. Huvittavaa myös, et noi Aarnen katkismuxen lauseet puuttuu Lutherilta. Jeesuxen kärsimys oli mainio asia, tappaminen on joskus ihan paikallaan. Joosua esinahkakasoineen noudatti Jumalan lupausta ja käskyä. Armo, laupeus eli ilmaisexi saanti on tietty hieno juttu kermaperse Aarnen mielestä, mut parempi vielä on ilmaisexi ottaminen, sanois Marx, Robin Hood tai Harald Hirmuinen.
ellauri024.html on line 535:Mutta myös sitten kun arvostelemme komiikkaa (puhu vaan izestäsi Kinnusen akan poika) pidämme sitä objektiivisesti hyvänä ja huonona.
Mitä vittua!? Tää on tämmönen hyvä-paha absolutisti. Niin yxiliitisellä arvomaailmalla varustettu tyyppi voi olla hyvä koomikko vaan luontojaan, oikeastaan vastoin parempaa tietoaan. Siltä ikäänkuin lipsahtelee hyviäkin vizejä. Kuten aiemminkin olen sanonut, se että tykkää Chaplinista voi olla oire jostain pahemmasta. Tuloxelle nauravat vain hyeenat.
ellauri024.html on line 539: Tärkeämpi havainto on Aarnen pointti että huumori on älytehtävä. Mitä vaikeampi tehtävä, sitä äänekkäämpi nauru kun se ratkeaa. Ekan kerran kerrottaessa, toisen selitettäessä, ja kolmas kun kaskun kärjen vihdoin ymmärtää. Vieraskielisenä vizi naurattaa enemmän kuin omalla. On niin keventynyt olo kun hämmennys on selvinnyt, selvisimpä siitäkin, pääsin mukaan jengiin nauramaan. Siitähän selittyy myös mixi vähäeleinen vizi on parempi kuin hirmu osoitteleva. Puskafarssit on maalaistolvanoita varten.
ellauri024.html on line 548:Hassutteluozikko Nuoret viralliset miehet Nuoret vihaiset miehet
ellauri024.html on line 562: Sevverran pitää samastua toisiin et tajuaa: tais Juhaa ottaa leukaan. Vaan mua ei sattunut, hahaa. Ei liikaa myötätuntoa, ettei tule izellekin paha mieli.
ellauri024.html on line 564: Hyvä ja huono vizi on kaunista ja rumaa esteettisessä mielessä, hyvä suoritus tai huono, sanoo Aarne lihavalla. Mautonkin vizi voi olla hyvä siis, ja huono hyveellinen. Hyveelliset vizit onkin enimmäxeen huonoja. Tää ero on hiuxenhieno, monet ei sitä tee, ne samat joiden mielestä pahuutta ei voi ymmärtää.
ellauri024.html on line 566: Arska liioittelee komiikan ainutlaatuisuutra. Päin vastoin se on hyvinkin tyypitettyä ja toistuvaa, toisto tyylikeinona. Wanha Simonin Herbin sananlasku: wizit ovat aina samoja, vaikka ympäristö vaihtuu kerta kerralta. AVS:n jutut toisti izeään 27 vuoden aikana ja silti nauratti. Vanhoja wizejä kierrätetään vuosikirjoina.
ellauri024.html on line 568: Pahempi vielä on että nykyiset koomikot eivät yxinkertaisesti osaa. Osaavat vaan matkia, vääntää naamaa, sokeltaa teennäisen huonosti, hohottaa. Kerta kaikkiaan huonoa huumoria, aivan kelvotonta. Puuttuu taito, osaaminen, taju, maku ennen kaikkea. Aaro Hellaakosken komiikkakin on lapsekasta. Aarne ei tohdi antaa esimerkkejä huonoista vizeistä, ettei joku suutu.
ellauri024.html on line 572: Tyylistä olen AK:n kanssa samaa mieltä. (Mun eka tyttöystävä oli AK, ja eka petikaverikin.Ja nyt tää!) Eli et tyyli on merkityxen tarkkaa säätöä, koska täyssynonyymeja on vähän. Tarkkana on oltava tyylin kanssa, ettei laskettele karkeita kaskuja väärässä alakulttuurissa eli yläsellaisessa, sotke keskenään alhaista ja ylevää. Vaik onhan tulos siitä aika koominen. Ainaskin näin alakulttuurin edustajan mielestä. Hemmetti, on tää peräkylän poika oppinut jo hienostelemaan, kun syyttää izeänsä Hans Gadameria mauttomuudesta, herrakansan edustajaa. Iso mauttomuus on sen mielestä myös käyttää sivistyneessä seurassa sanaa meedia. No siitä ei voi olla muuta kuin yhtä mieltä, eli samaa! Vittuun meediat, sievästi sen sanoaxeni. Oops vika olikin käyttää monikkoa meedia eikä yxikköä meedium, kuin myös datum ja kek ja skon ja pin. Heti näkee ompeleesta että nuttu on kotiompelijan tekemä eikä Haloselta ostettu.
ellauri024.html on line 578: Rosvo mikä päällikkö. Joopa joo, vaikeeta on erottaa tyylirikkoja merkityxistä, huonoa viziä pahoista ajatuxista. Reilumpaa ois olla yrittämättäkään, sana 'mauton' on luokkasodan tylsä astalo. Antikommunisti Arska on pyhissä kysymyxissä ihan tosikko. Ryssäviha ei ole naurun asia. Vois sanoo suomalaista taistelijaa noin ehkä joskus niinku hyvässä mielessä rosvopäälliköx, esim Santeri Ivalo Juho Vesaista, mut et Rossi Talvelaa, se ei oo vaan tyylitöntä, se on rienausta, pyhäinhäväistys. Arskassa on persua, vaikkei sotiemme veteraanix ehtinyt. Arska ize voisi tolleen jollekin kenraalille silleen virkeästi mutta kunnioittavasti vizailla, mutta että luokkavihollinen Rossi, se on jo liian paxua.
ellauri024.html on line 580: Paha myös on kun joku wannabe koomikko pilkkaa upseeria eikä sotamiestä. Komiikka on kazojan silmässä, ja aika malka voi se ollakin sellaisella pölkkypäällä kuin Aarne Kinnunen. Sivistynyt ihminen kuten tämän kirjoittaja ei näe mitään koomista Estherin kirjan 2.12. meikkauskohdassa. Pitä olla Jeremias tai Cato sen nähdäxeen. Näyttää Aarne tykkäävän myös Mark Twainin jumalaa sättivistä pissajutuista, se varman hihityttää sitä äitivainaan jäljiltä.
ellauri024.html on line 586: Kuollutta komiikkaa ovat Adolf Hitlerin herjat Rooseveltista, Mussolinin virnuilut (loppuihan se vittuilu kun roikkui pää alaspäin Esson katosta), NKP:n kapitalismin herjaus ("etenkin nyt kun kapitalismi maxaa kommunismin velkoja" - juu kyllä on Aarne kapitaalin kaveri!), Matti Rossin valheellinen satiiri. Tästä taas näkee että kun normit nousee eteen kuin Juntingin äkkijyrkkä karstiseeinä, kaatuu nauru veneestä. Maailmantilanne on muuttunut, suolasta menee maku. Uudemmistakin pyhäinhäväistyxistä, kuten Make Eskelisen henkilökohtaisuudet Punaposkesta (joita ei voi edes siteerata, häpeilee Archie.).Miten surkea on epäonnistunut klovni, miten säälittävä epäonnistunut satiirikko! ei ole viheliäisempää olentoa! Siinä hän seisoo kaikkien edessä aatteen piiskaamana!
No nyt on kyllä sattunut Aarnea pahasti nilkkaan, kalikka kalahtanut kipeästi, kun sylikoira näin kovaa älähtää. "Kaikkien edessä", sepä häpeällistä. Linssiluteen kadotus. Pahempi kuin äidin viza paljaalle pepulle.
ellauri024.html on line 590: Lukaisin esseen Lakrizipenis ja omenansyönnin ammattilaiset. Se on mestariluokan vittuilua, aivan erinomainen lyttäys sievistelevälle omenaposkelle. Muistan izekin ajatelleeni aikoinaan, että Punaposken ns. kulttuuriesseet oli kuin F.E.Sillanpään radiopakinoita tarhaikäisille. Parhaita paloja Makelta on siteerattu erixeen alempana. Se että Make sai Archien niin pitkävihaisesti hapantelemaan, osoittaa paremmin kuin sen tuhat sanaa, että pilkka naurattaa vaan jos se sattuu jonkun muun tiimin nilkkaan kuin oman. Siinä ei nähtävästi tyylipisteet paljon auta. Avointa nälvintää ja luonteenomaista salavittuilua Makelle, Archie käy kuumana.
ellauri024.html on line 594: Eli on 2 koomista, kiltti me ja ilkeä ne, naurattava ja naurettava, hilarios naura sinäkin ja ridiculus kato tota, harmitonta pilaa ja harmillista pilkkaa, polviin lyöntiä ja sormella osoittelua. Koomiselle nauretaan, ironinen nauraa, ironiselle kohtalolle vaikka. Sarkastinen vittuilee, irvistelee sarkastiselle huomautuxelle. Humoristi näkee humoristisena tilanteen tai teoxen, huumoria on kaikissa kolmessa. Koomistakin ehkä, paizi ei välttämättä ize humoristissa, paizi tahatonta. Tosi hyvä humoristi näkee koomisuuden izessäänkin. Vaikka peilistä.
ellauri024.html on line 595: Tahatonta ei ize honaa, on tahtomattaan koominen. Sitä Archie pelkää eniten. Vahtii yleisöään kuin haukka. Se haluaa naurajat puolelleen. Se joka komiikkanokinnassa saa naurajat puolelleen on voittaja. Hyväxyvä nauru mulle, pilkkanauru luuserille.
ellauri024.html on line 606: Mä oon kiinnostunut peliteoriasta, mutta (koska) en tykkää peleistä. Niinkun skizot haluaisi psykiatreixi. Parantaja paranna izesi. Sixköhän mä en tykkää näytelmistä enkä leffoista? Toisaalta on kai sitä samaa peliteoriaa romaaneissakin? Mut ehkä mä en just tykkääkkään sellasista romaaneista, jotka perustuu tontyyppiseen huijauxeen ja pelehtimiseen.
ellauri024.html on line 610: En mä tykkää järin seurapeleistäkään, joissa piilotellaan kortteja, enkä dekkareista liioin, joissa arvuutellaan murhaajaa ja vedetään nenästä jotain nokkelikko ezivää ja lukijaa. Poliisisarjat on hanurista kaikin puolin, ton arvuuttelun lisäx vielä legitimoitua väkivaltaa ja hyvät pahat asetelmia.
ellauri024.html on line 614: Kazon liian jännittävästä kirjasta tai leffasta eka loppuratkasun, jotta kestän kazoo loput. En liioin jaxa kuunnella kiintoisia esitelmiä, se on hermostuttavaa, liian hidasta, puhe etenee kuin etana, ajatuxet laukkaa edellä. Tylsät esitelmät menee, voi ajatella omiaan.
ellauri024.html on line 629: Herkkuleella oli kaksoisveli Ifikles, joka oli oikeasti Amfitryonin ruiskasema, ilmeisesti Juppiter ja Amfitryon oli asialla ihan peräkkäin. Ifikleestä ei sittemmin oo paljon kuulunut, siitä kai tuli tavis. Jeesuxenkaan veljistä ei paljon kerrota, paizi että ne oli kateita. Ei ihme. Ainakin siihen saakka kunnes Jeesus ripustettiin näytteille. Ei se kunkun Barkmannille lahjottama lehtolapsi ihan turha jätkä ollut sekään.
ellauri024.html on line 631: Äidin nimi oli Alkmene, ja se oli viattomampi kuin neizyt Maaria, jolle sentään oli kerrottu et peremmälle tulija ei ole Joosef vaan vakainen jumala (tai oikeammin sen stuntti, P. Henki). Alkeme meni Juppiterin kusetuxeen ja oikeasti luuli et se antoi Amfitryonille kaxi varvia.
ellauri024.html on line 638: ze:0.8em">Alaviite: Ifikles oli Herkkulesta päivää nuorempi, synnytys lie ollut vaikea. Se toimi Herkkuleen kakkoskuskina kitkerään loppuun saakka, vaikka isobroidi oli epis ja heitti koko ajan, ja vahingossa tappo siltä pennut tavanomaisen hulluuskohtauxensa aikana.
ellauri024.html on line 654: Romanssi joka nousi keskiajan lopulla on mätkintää sisältävä naimiseen päättyvä aikuisten satu, kuten Danten komedia täysin huumoriton. Kuten tragedia paizi että päättyy hyvin (jos nyt taivaaseen joutuminen on sitä, mieluummin naiminen). Surin osa romskuista ja videoviihteestä on sellasta lasten ja niiden kaltaisten jännää sankarisatua. Romanttinen komedia on edellisten kahden kombinaatio, rakkauden ja sanallisen ym lievän väkivallan färssiä. Sitäkin on nykyään paljon liikkeellä, se on oma genrensä.
ellauri024.html on line 656: Hauskimmasta päästä Arskan lainaamia kaskuja oli se missä 12 ja 10 vuotiaat tyttö ja poika esitti aikaihmisille keximänsä näytelmän jossa köyhä aviopari oli puolillaan ahkerana, mies meni vuosixi meriretkille ja toi sieltä aarteita. Vaimo kotona näytti ettei sekään ollut maannut toimettomana, pirtin lattialla oli kymmenen vauvanukkea. Aikuisia nauratti, lapset ei tajunneet viziä. Tän ymmärtää riippumatta poliittisesta kannasta, tää on perusdarwinia.
ellauri024.html on line 658: Komedia on naurunrähätystä, jossa on totta toinen puoli. Se puoli on arvovaltakamppailuja ja muuta nokintaa. Arvovaltuutettua pelätään ja rakastetaan samalla, kumarretaan edessä ja pilkataan selän takana, yritetään keulia. Hyi. Arvovallan nokkiminen izelleen on farssia, just tätä Arnulf pahan domeenia. Ehkä sitä osaa parhaiten sellainen joka on izekin herkkä arvovallalle. Leikki leikkinä, pylly pois mun tyynyltä.
ellauri024.html on line 660: Oireellisesti Arska jaxaa aina messuta hyvästä mausta. Et kirjoittajaan pitää tarkkaan kalibroida vizit yleisön normeihin. Se on kyllä aivan hanurista. Maku on vaan makustelijan kitalaessa. Yx tykkää äidistä toinen tyttärestä. Onko tarkoitus, et vizikirja koostuis tyyten samantyyppisistä vizeistä? Satunnainen lukija joko tykkää niistä kaikista tai pitää kaikkia mauttomina. Se olis ikävää.
ellauri024.html on line 674: Kyllähän mäkin ylennän izeäni kuin Arska panemalla muita halvalla, ainaskin suhteellisuusteoriassa. Pääsenxmä joholle on vähemmän ilmeistä, mut mulle yleensä riittääkin tasapeli. Se on jo puoli voittoa. Traagisia ollaan kaikki, ja koomisia, enemp vähemp.
ellauri024.html on line 678: Pär Lagerkvist on ikävän oloinen ruåzalainen, nobelisti kotikenttäedulla. Pietistikodista ja virsikirjasta liian pian Darwiniin ja Marxiin pusakan kääntänyt hyyppä, joka itki loppuelämän omaa ja muiden pahuutta, ahisti kun ei ollut enää jumalaa antamassa satikutia ja sitte anteexi, älä enää koskaan tee niin. Hyvin ikävä aivoknääpiö. Ei ihme et Archie tuntee lukkarin rakkautta sen samannimisen kirjan kääpiöön. Se on itekkin kaiken naureskelun takana tollanen kolea synkän armoton kolmannen Moosexen kirjan Mooses. Ingmar Bergmanissa on tota samaa. Langenneita prematurely lauenneita enkeleitä, pikeentyneitä pietistejä, masokristillisiä. Koittasivat päättää: olis joko entisvanhaan tapaan kilttejä ja kunnollisia tukat suittuna, tai sit iloisia ilkeitä ja kampaamattomia ilman omantunnontuskia, eikä tollasia angstaavia vellihousuja. Tää on vanhan ajan modernismia.
ellauri024.html on line 682: Sekin Archieta naurattaa, että 7 veljestä ensin tappaa karhun ja onnittelee izeään, et nyt sailyvät Viertolan härät karhulta, ja sit ne tappaa koko härkälauman selvitäxeen ize kiveltä. Haha. Eläimiä kuoli siis taas ihan sikana. Kyllä ihminen on nokkela. Haha.
ellauri024.html on line 686: Komiikka vetää puoleensa niitä, jotka istuvat kazomossa tarkkailemassa lähimmäisiään - teatterissa, elokuvissa, kottona TV:n ääressä, puiston penkillä, junissa, autoissa, lentokoneissa, tuvan penkillä, kaikkialla missä ihmisiä liikkuu. Mutta se kauhistuttaa niitä jotka joutuvat olemaan tarkkailtavina, kuka missäkin näytelmässä. Ainoa turva on tietämättömyys, ettei tiedä tai välitä tietää, miltä minä ize näytän.
ellauri024.html on line 688: Turva miltä? No koomisuudelta tietenkin. Arska rakastaa sitä kun muut on koomisia, mutta tahattomasti koomisexi joutuminen sitä ihan hirveästi hirvittää. Koska se ei voi olla välittämättä siitä, miltä se ize näyttää. Se rakastaa julkisuutta ja pelkää sitä samalla. Hätä ja hyvä mieli samalla kertaa, kuin rengillä sormi piian pillussa. Se on vielä pahempi narsisti kuin mä. Mä säälin sitä kuin Riitta Roth.
ellauri024.html on line 690: Tragedia ja romanssi on kaikille enempi samoja, koska ne vatvoo yx yhteen Darwinin perusarvoja. Nigerialais-gambialaisen romanttinen komedian Potato potahton unelmatalo oli kuin Charlotten muovinen nukketalo pikku muovijänixille. Kaikki oli ilmeitä ja eleitä myöten kopioitu Karashianeilta. Rikkaat valkaistut ja suoratukkaiset ökyniggerit skizoili avioerosta, köyhä apuväki yritti ryöstöä mut ampu vaan omaan pyllyynsä. Kanitalo oli ympäröity paxulilla muureilla. Kaikki haluis samaa jo olis varaa. Nigeria pilkisti vähän miesten asuista ja kukosta, joka kiekui vahingossa muurin takana. Siitä joku saisi herkullisen aterian.
ellauri024.html on line 696: Kreikkalaiset kazoi ja Mimeesixen jutku muistutti, että tragedia on ylevää herrasväen huvia ja komedia alhaisen rahvaan, turhan eli herrasväen naurajien:
ellauri024.html on line 707: Parempi olisi häntä kuzua isännäksi, yrittäjäxi. Yritteliäisyys - siinä on kaiken syy. Juuri yritteliäisyyden takia on syntynyt juttuja, joita maailma sanoo "likaisenpuoleisixi". Totta on, että tälläisessä luonteessa on jotain loitontavaa.
ellauri024.html on line 712: Ize koomikot on tietysti vastakkaista mieltä. Arnulf paha ei oikein tykkää tästä. Sen mielestä toi on vanhanaikaista säätymeemiä. Se haluis nostaa huumormiehen profiilia, korvata ton rumuuden (jota sillä kyllä löytyy ihan peilistä) vaikka älykkyydellä (jolla laarilla sillä taas on lyhyempi kuin se luulee). Mut tollanen arskan peukuttama nokkapokan nokkelikko voittaja on vaan yxi tyyppi huumoria eikä musta lähelläkään parasta.
ellauri024.html on line 719: Pahempa seuraa ellen erehdy, Arska tarjoo komiikan sankarin mallixi jotain Rokan kaltasta vizailevaa tappajaa, joka ei ammu ihmisiä vaan vihollisia. Irtopäitä lentelee, verta ja suolenpätkiä. Kazoo kuin Indiana Jones hölmistyneenä huvittavaa veiziä heiluttavaa rättipää pelleä, vetää rivollin ja ampuu sen hengiltä suoralta kädeltä. Ryhmy ja Romppainen. Asterix ja Obelix. El Zorro ja kenraali Xavier. Jerry Cotton ja Phil Decker. Batman ja Robin. Tintti ja Kapteeni Kapu. Puovo Lipponen ja Kalle Kustaa Korkki. Mikki ja Hessu. Ilmiselvä sankari. Yhdellä ainoalla vantteran jalkansa potkaisulla kenraali lennätti miehen läpi seinäpaneelin. Mies lensi kuin tikkapelin tikka. Miehessä on ainesta lentäjäxi, kenraali huomautti. Revi siitä huumoria.
ellauri024.html on line 724: Koomisen näkönen, tosin ruma oli myös se sotaveteraani tarkk´ampuja, Simo Häyhä, joka ehti tappaa satoja ryssiä ennenko otti ize osumaa. Puoli päätä irtosi. Teki työtä käskettyä. Niin teki myös nimikaimansa rouva Häyhä, joka piteli meitä käsistä kun äiti porasi. Jäi meille sentään enemmän hampaita suuhun kuin Simolle, vaikka kovilla oltiin ja kovaa ammuttiin.
ellauri024.html on line 728: Juutas on Arnulf pahan mielisankari, siinä on samaa pahanilkisyyttä kuin pikku Aarnessa äidin hameissa, lällällää anaalihuumoria. Hauskin kohta Arskasta on se kun Juutas pieraisee Rosinan leipomaan korvapuustiin ja nauraa vielä päälle hyvillään. Ruokasotaa kuin jenkkiteinileffassa. Jumalan viljaan paskantaa. Ansaizis korvapuustin, luunapin tai nenäpiuvin. Äiti suuttuu, se on syntiä. Aarnen isä potkas pottukattilan pihalle. Se jäi Aarnen mieleen miehen mallina. Hyvä roolimalli on Juutaskin, siltä oppii miten nähdään herkästi milloin on menty oman yhteisönkin hyvän maun ylize ja kuinka tullaan takaisin ja voitetaan tilanne. Arskakin on juuttaan nopea käänteissään, armoitettu takinkääntäjä, ujo mies mutta esiintyy mielellään omassa yhteisössä.
ellauri024.html on line 730: Paljon samaa, jotain eroja. Naisvihainen (+), herravihainen (-), anaalinen (+), narsistinen (+), vääräleuka savölainen (+), maalaisäijä (+), vanttera (-), salatietäjä (+), pitkävihainen (+), vittuilija (+), herkkä izetunto (+), nopeasti vaihtelevat mielialat (+). Aika sama sananupotus sopii muhunkin! Herravihakoordinaatti on mun bittivektorissa plussana ja maalaisuus miinuxena.
ellauri024.html on line 732: Arskakin on lukenut Jevgeni Popovin novellin Nuoruuteni vuosina, missä Jevgeni alkaa kesken ilostelun itkeä. Muttei se komiikka siihen lopu, kato vaikka mun runoelman osasta XXVIII. Voihan sitä ihan hyvin itkeä ja nauraa samalla ajalla. Kettu kylpee, sanoo Seija lainaten äitiänsä Leaa, kun aurinko paistoi sateen lävize.
ellauri024.html on line 738: Onko komedian lopussa jollakulla paha mieli? Pahixella kyllä joka ei noudata kehotusta naura sinäkin, vaan on pettynyt kuin farssimainen urheilijapoliitikko Alex Stubb. Yhteisö reagoi keulimiseen sekä sooloiluun. Jos koomikko on ize sooloilija, se ei välttämättä lupaa tehdä parannusta ja ruveta tosikoxi. Saattaa tosielämässä tästä siten kärsiä. Voi sattua kikkailevaa koomikkojuhaa leukaan.
ellauri024.html on line 741: Alakuloinen tullinpuomi vahtikojuineen, jossa invalidisotilas puhdisti varusteitaan, liukui hitaasti ohizeni. Jälleen samaa peltoa, paikoitellen mustaa, kynnettyä, paikoitellen vihertävää, läpimärixi kastuneita naakkoja ja varixa, yxitoikkoista sadetta, kyyneleistä taivasta, jolla ei näkynyt ainoatakaan valokaistaletta. - On ikävää tässä maailmassa, hyvät herrat!
ellauri024.html on line 743: Vaan onko sittenkään. Kaunistahan tuo on. Kaunis mezänreuna. Kauniita pilviä. Vihreää ja harmaata. Rauhoittavia värejä. Eikä kiire minnekään.
ellauri024.html on line 746: Komiikka kuuluu apinan arkiryskeeseen. Utopiat ja taivaat, missä sen on korvannut lopullinen sopu ja rauha, vaikuttavat haukottavan tylsiltä. Onkohan alzheimer sellainen? Arskalla on ollut varmasti oma lehmä ojassa, kun se siteeraa Thomas Morelta, Erasmuxen parhaalta kamulta ajatuxen, että van ne jotka osaa kiltisti nauraa vajakille osaa hoitaa sitä.
ellauri024.html on line 752: Missä minä olen koominen, kysyy izeltään Aarne Kinnunen, ja vastaus on monipolvinen, et arvaakaan. Peilissä, kateederissa, tässä kirjasa, epähuomiossa. Miksi olet koominen on toinen kimurantti kysymys. Äidin kasvattama poika. Äidin poikia on taiteessa ja kirjalluxessa monia, alkaen Adolf Hitleristä Aarne Kinnuseen. Tästä pitää vielä tehdä eri paasaus.
ellauri024.html on line 754: Aika myöhään Arska herää huomaamaan komiikkaan liityviä tunteita. Eikös ne ole melkein pääasia? Tunteitahan huumorilla koitetan herättää ja hillitä. Humoristi nauraa sille jota rakastaa, ja rakastaa sitä jolle nauraa. Lämpimästi rakastaa ja nauraa. Siitähän se kaikki alkoi: pelästys, ahdistus ja helpotus, en se niin pahaa olekaan, soromnoo. Aarnekin saattaa nauraa kolmekin kertaa samalle vizille.
ellauri024.html on line 756: Kylse pointti on et humoristi nauraa izexeen ja izelleen, se eio ensi sijassa esiintymässä muille. Se ei ole rooli vaan asenne. (Roolit on ällöjä.) Mikä on luonnollista kert se rakasta ja nauraa samaa asiaa, izeään ja elämää. Se nauraa kaiken suhteellisuuta, ei suhteettomuutta. Sen normimaisema on loiva. Onkohan Aarnessa ainesta humoristix vikaa, vai onko se pelkkä koomikko kuten Frangenin Simo? Siis klovni, harlekiini, pelle, narri, pilkkakirves, irvihammas, koiranleuka, ilveilijä. No on se ainakin tollainen sekulihumoristi, eli hessu joka pitää vizeistä ja kaskuista, kertoilee ja kuuntelee niitä mielellään.
ellauri024.html on line 762: Koska Aarne ei puhu normeista, sen tarvii erixeen mainita et riitit ja seremoniat ei siedä pelleilyä. Se tulee mulla helppona korollaarina. Niinkuin se et leikinlasku on loukkaavampaa kuin totinen tosi. Siinä ei pelaa mukana, loukkaa sääntöjä, jotka ovat pyhempiä kuin pelitavat. Jos haluaa pilkat pilkkakirvestä kuten Arnulfia, on löydettävä minkä se ottaa tosissaan, kuten esim et se on fixu ja filmaattinen, ryssävihainen, ja tosikko, ja veisteltävä sitä. Amuttava nuolilla ize kunkin totisia kohtia. (Mitenkään nyt väittämättä et just nää on sen arat kantapäät. Joiistain älähdyxistä on ollut näkyvinään välähdyxiä.)
ellauri024.html on line 764: Arskan miälest komiikka ja huumori on skådespeliä, josta ei tule mitään ilman yleisöä. Ehkä susta, musta voi niitä käteenkin vetää. Yxityinen hauska ja oma elekieli on autistillekin mahdollista, koska ollaan monta monessa. Meitä on siinä poikia, vähintään yliminä, minä ja se. Voi hihittää izexeen kuin Klamydian laivan kapteeni. Siitä voi tulla kyllä väärinkäsityxiä merellä.
ellauri024.html on line 766: Kauheen vaikee sen on myös ymmärtää, miks pilkan kohde siitä niin kiukustuu. Koska se nolostuu, putoo kuin kana orrelta, vajoo alaspäin omassa ja muiden nokintaraadissa. Näyttää tyhmältä, heikolta ja huonolta. Siitähän tässä oli alunperin kysymys, nokittelusta. Suuttuuhan siitä yhtä hyvästä syystä kuin julkisesta turpasaunasta. Eikä se turpasauna ize edes ole pahinta, vaan paalupaikan menetys. Perhanan Vettel pääsi oikealta ohize. Naisetkin nauravat. Bisnexet kärsivät. Tappion karvas maku lähtee kun voittaa kokonaiskilpailun.
ellauri024.html on line 768: Ollaxeen hyvä humoristi on varottava aukomasta päätä varomattomasti, pitää zekata yleisön normit ettei esiinny mauttomasti. Minkä ikäsiä, mitä niillä on päällä jne. Sitähän on vaikea tietää kun kirjottaa suurelle yleisölle. No ehkä opiskelijat silti enemmistönä, et ehkä nää rivot vizit on ookoo.
ellauri024.html on line 772: No nyt yhtälö on muuttunutkin muotoonhuumori=komiikka+opetus
. Mitähän tässä pitäisi uskoa? Koska kirja on käyt kaz loppu, ehkä tätä, tuntuuhan se jo lopettelevan. Laiturin pää häviää usvaan, niin sanoaxeni. Aarnen pylly vilahtaa hetken ja kuuluu etäinen molskahdus. Pitiköhän se kiinni nenästä. Kivenkin lopetus on harras. Kiveen jos lyö varpaansa laiturilta mennessä voi kiroilla hartaasti.
ellauri024.html on line 774: Järjestään pessimistejä löytyy Aarnen valizemista humoristeista. Saattaahan Aarnen valinta olla sen oman melankolian vinouttama. Mut kuuluisiahan nuo ovat. Pari on sentään iloisia tyyliin "ilo pintaan vaik syän märkänis", tai toi mun suosikki "tilanne on toivoton muttei vakava" (toisto tyylikeinona). Optimistit ei tarvize humoristeja, niillä on ilo pinnassa ihan ilmankin. Ne voi olla tosikkoja kuten kristityt: kohta on kivaa, sillä parempaa on luvassa. Divina comoedia.
ellauri024.html on line 782:Kaikki vizit ovat sallittuja paizi mauttomat
ellauri024.html on line 787: Runon selitys on mixi teit sen? Sen tulkinta on mitä runo sanoo ize. Hönttiä, ei runo sano mitään, se on vaan textiä. Tekijä on ehkä tarkoittanut että pee, lukija saattaa ymmärtää että quu, loput on lähinnä kielioppia. Tai "semantiikkaa". Sitäkö tässä pitää mätystää? Että niinkun mitä joku voisi sillä ymmärtää? Noin niinkun periaatteessa? Koko loputtoman pitkä luettelo? Jäsennyxiä on yhdelläkin virkkeellä helposti ziljoona. Tai sit saa valita pussista kukin mieleisen, ml tutkija. Onx tää jotain tiedettä?
ellauri024.html on line 793: Nyt en ole vielä jyystänyt Arskan kirjaa huumorista, mut sen mielest ilmeisesthuumori=komiikka+tyyli
. Aika erilainen näkemys kuin mulla. Musta epäkypsempi. No, makuasioista pitää kiistellä, se on estetiikan tarkoitus. Se pitää kriitikot leivän syrjässä. Se ei saakaan loppua, ei tässä mitään endlösungia ezitä. Jossei tuo nyt lopu, niin suap jatkua.
ellauri024.html on line 798: Arska oli neuvostovastainen, lopetti laitosneuvoston, kun assilaiset alkoi keulia. Melskasi niitä vastaan lehdissä. Vaikuttaa omienkin sanojensa perusteella röyhkeältä despootilta. Taantumusvoimat kättelivät salaa Savonlinnan rautanyrkkiä, ja verstas antoi pronssisen kiitoslaatan ruudinsavun hälvettyä. Arska on oikee patavanhoillinen, ennen elettiin parhaassa mahdollisessa maailmassa, säädyt ojennuxessa, kunnes joukkoliikkeet pilasivat sen. Tarkoittaen nazeja ja kommareita.
ellauri024.html on line 804: Haanpään luo tuli joku kunnan pampuista. Pentti meni heti toiseen huoneeseen, josta kuului vähän päästä kajahtava pieru. Aili meni availemaan ikkunaa. Jälkikäteen sanoi, että Pentti ei voinut sietää sitä heppua. Ihamaniemeläinen Heikki Ilvonen huusi järvellä apua. Mentiin kazomaan, istui juovuxissa veneen pohjalla. Mikä hätänä? No kun perse on märkä. Mullakin aina kastui takapuoli pienellä punaisella muovikanootilla meloessa Sommarhemin järviplotussa, mistä toistuvasti valitin. Siitä tuli sanonta: Miisun pylly on märkä.
ellauri024.html on line 806: Lauri Viita kirjoitti ja puhui neroudesta, tarkoittaen izeään. Niinkuin Arska huumormiehistä. Mulla ne on narsistit. Late oli kateellinen Väpille: Minua ilikeettää niin perkeleesti! Tuollaista textiä minä kirjoittaisin ziljoonia sivuja! Ihailihan Arska Laten neroa aikansa, mutta kyllästyi loputtomaan paasauxeen, kun ei saanut ize puheenvuoroa. Niinkuin Ailakin, Viita sekosi. Arska juoruilee. Niin minäkin. Ämmättimet laulaa.
ellauri024.html on line 808: Väpi Linnaa ja Tuntematonta Arska lyttäsi armeijassa apinan raivolla. Poliittisista syistä kaiketi. Raateleva lammas sai Arskan myöhemmin kääntämään Linnan suhteen takkinsa. Eeva-Liisa Manner saa osaxensa sääliä. Se sai masennuxeen sähköshokkeja kuin Tutu Paloheimo, sen käsiala pieneni millimetrin korkuisexi, se kirjoitti: keskinkertainen taiteilija on huono, eikä vain huono taiteilija, vaan huono ihminen. Mitä hullua! Ja Arska on vielä valmis allekirjoittamaan sen! "Lyö naulan perille". Siis Eeva-Liisan arkkuun vai. Muitakin Mannerin tylyjä tuomioita se peukuttaa, kute että pahixilta pitää pää katkasta koska 'ne tiesi mitä ne tekivät'. Jotain hurjan kalseaa A.K:ssa on aika ajoin. Se on kuin Kimmo Koskenniemi, se varaa lämpimät tunteet omalle perheelle. Lämmin perheenisä, kuten monet kuulut nazit. Se on neandertaali.
ellauri024.html on line 842: kuin isistelijät. Tuomizemiseen niillä
ellauri024.html on line 858: Ja size menee joukon mukana kannattamaan luonnonsuojelua ja sietämään homostelua. Ja palvoo ilmastonmuutosta kuin toista jumalaa. Ei helkkari, nyt on katolinen usko vaarassa.
ellauri024.html on line 866: Kirkkoon on koottu oikeistopopulistien viides kolonna, jota kaiken maailman persupaskiaiset hätäisenä ohjastaa: käykää ahdistamaan vasemmistopaavia. Kaivetaan vaikka se vanha nazipaavi naftaliinista. Juutalaiset otetaan taas messiin nitistämään rotinkaisten johtajaa. Jeesuxen historia toistaa izeään.
ellauri024.html on line 874: Vitun kondomipää. Ime ite sitä kumipeukkua. Sut izes ois pitäny kaapia kappaleina sun muziparan kohdusta ja heittää jätteet rodeen vaikka tossa trikoopipossa.
ellauri024.html on line 877: Näitä me tarvizemme paljon lisää. Viitattiin taas huoltovajeeseen.
ellauri024.html on line 878: Voi helvetti tätä Herliinin plärän skizofreniaa! Tuskin on
ellauri024.html on line 887: Tanzaniassa herätyspastori potkupallostadionilla huusi 10.000 seuraajalle:
ellauri024.html on line 906: Seuraavat fraasit viittaavat luonteenomaisiin tapohin ajatella, tuntea ja toimia. Merkizethän niin rehellisesti ja totuudenmukaisesti kuin pystyt (nää on eri asioita, jos et tunne izeäsi kunnolla, vrt. kaniinit) miten usen ajattelet, tunnet ja käyttäydyt kuvatuilla kuvottavilla tavoilla. Ajattele nykyistä jokapäiväistä elämääsi, ja myös vähän meidän jokapäiväistä leipäämme, ja sitten ilmoita taajuus joka sopii sulle parhaiten. Valize vastaus joka tuntuu "luontevimmalta", jos et ole varma (eli mene ihan meidän odotuxen mukaan, arvaat kai mihin tässä tähdätään).
ellauri024.html on line 940:Kazon tinderkuvia monesta eri suunnasta
ellauri024.html on line 952:Haluan sellaisen työn, jossa ansaizen paljon rahaa (jotta voin ylläpitää omaa hevosta.)
ellauri024.html on line 982: Tasapainoile - investoi positiiviseen käytöxeen ja viestintään suhdetoiminnassa. Mairittele kolleegaa useammin. Vala optimismia muihin peukutuxilla. Älä toppuuttele. Jos jotain negatiivista tapahtuu, tee niinkuin Fagerströmin Gunilla, kiellä se. Älä raivostu, vaan hankkiudu tasoihin. Kerää etenkin izellesi positiivisia viboja.
ellauri024.html on line 1003: Eskin Teppo-Raimon järjestelmäjargonilla jäykistetyn vanukkaan avainsanat ovat kasvu, parannus, muutos, älli, ja järjestelmät (etenkin ne, muistuttaa Teppo, ettei totuus unohtuisi. Onhan tää sentään systeemitieteiden laitos eikä pelkän kukoistamisen.) Järjestelmiä ovat vauvanhoito, perhe, työ, suhteet, kaverit, some, hobby, tiede, taide, uskonto ja urheilu, ravizemus, talous, hengellisyys (taas, tää on tärkee Eskille), ruumis, koti, yritystoiminta, musisointi, isänmaa, internet, YK, armeija, luontopalvelut, vain joitain mainitaxemme. Ne on kaikki samaa, yhtä mössöä, kun niitä kaikkia kekkaa kuzua järjestelmixi. Kokonaisuus on "joteskin enemmän" kuin sen osat. Huoh.
ellauri024.html on line 1005: Mutta se ei ole vaan meidän omat elämät mitä me tällä saippualla voidaan parantaa. Parannellaan tässä vähän teidän muidenkin. Järjestelmä-älli on emergoitumassa tämän päivän järjestelmien tehokkaaseen johtamiseen. Ota vaikka pikku yritys, esimerkixi snagari, tai vaikka isompikin, kuten Nordea tai Google. Meillä on valta valita kuka ja miten me ollaan maailmassa, tekemällä päätöxiä omasta käytöxestä. No jotkut "meistä" kyllä voi päättää muutamasta muustakin. Jokainen voi muuntaa järjestelmiä käytöxellään, kazomatta henkilöön ja paikkaan organogrammissa, koska ne liittyy muihin. On nalkissa kettingillä, urkituilla henkilötiedoilla tai velkakirjoilla. Aika syvällistä analyyssiä. Voit päättää, laitatko nakin päälle ensin sinapin vai ketsupin. Silläkin voi olla kauaskantoiset seurauxet. Hodari tulee paremmaxi paremmin.
ellauri024.html on line 1018: Kun kapteeni Teppo-Raimo lähti eläkkeelle, Eskin virka (no, tehtävä) siirretiin tuotantotalouteen osaxi työpsykologiaa. Sielunpaimen palaa Eino Kailan tielle. Se onkin ollut aina kiinnostuneempi filosofian sielunhoidollisista aspekteista kuin systemaattisista, niin systeemifilosofi kuin onkin. Lujaapierevän mustavalkoista valokuvaa seinällä se saa siellä kazella. Kohta roikkuu siinä ize vierellä. Tapettuna tapettiin.
ellauri024.html on line 1046: Anna pikkuisen niin saat ize enemmän.
ellauri024.html on line 1067: Oi kuinka vaivaista onkaan ihmiselämä parhaine riemuineenkin! Sitä rasittavat kuvitellut onnettomuudet milloin ei ole todellisia häirizemässä. Ja se voi tulla yhtä oleellisesti onnettomaxi kaukaisten mahdollisuuxien pelosta kuin jos se ponnistelisi nykyisen hädän pistoxia vastaan! Tätä oikein miettimällä pitäisi jokaisen varmistua siitä että pelkkä tämä maailma ei ole aiottu kuolemattoman sielun ahtaaxi asuinsijaxi, vaan että tämän jälkeen seuraa toinen elämä, missä koko sielu voi olla täysin tyytyväinen, missä ei ole mitään tyytymättömyyden aihetta ja missä kaikki on riemua, rauhaa ja rakkautta iankaikkisesti!
ellauri024.html on line 1069: Paizi että perseet on siellä tervattu.
ellauri024.html on line 1080: Kazotaanpas!
ellauri024.html on line 1090: 31. Jos aviomies izepintaisesti vaatii jotakin, mikä ei ole oikein, niin vaimon tulee välttämättä siihen suostua ja nuhdella vasta jälkeenpäin. - Hyväinen aika! En tiedä mitä siihen sanoisin. Se tuntuu mielestäni hiukan vaikealta! Luullaxeni sietäisi tämä tulla pienen pohdinnan alaisexi jossain naisten parlamentissa. Mutta sitten hän sanoo:
ellauri024.html on line 1091: 32. Edellyttäen että on kysymys vain vähäpätöisistä seikoista. - No tuo parantaa hiukan asiaa. Vähäpätöisistä seikoista ei kaiketikaan tulisi izepintaisesti pitää kiinni.
ellauri024.html on line 1092: 48. Että aviomiehen joka odottaa kaikkea tätä, täytyy olla kykenemätön loukkauxella vastaamaan suopeuteen ja hyvää pahalla palkizemaan; eikä hänen tule riistää vaimoltaan mitään tämän sukupuolen etuoikeuxia.
ellauri024.html on line 1110: Herra B saattelee: olen varma että nuo antimet kasvattavat hyvän koron. Kun pojat vaan kunnioitatte Pamelaa vastaavassa määrässä, hän tuottaa suhteellisesti yhtä suurta siunausta teille kaikille kuin minulle izellenikin.
ellauri024.html on line 1114: Se on kapitalismissakin pääasia. Kasvuräjähdys. Julmienkin velkojien korot maxetaan jezulleen. Heillä kaikilla on oikeus omaansa ja se suoritetaan heille kiitollisesti. Jos paperittomat märkäselkätyöläiset valittavat palkkapetkutuxesta ja jäävät icen haaviin, se on heidän riskinsä. Luonto jakaa luovaa tuhoa.
ellauri024.html on line 1134: Nyt ääneen pääsi joku vasemmistolainen historioizija
ellauri024.html on line 1163: toiselle ziljoona värivalokuvaa näistä ökyrikkaista.
ellauri024.html on line 1165: Kazon tosi vähän telkkaria, vaikka enenevästi
ellauri024.html on line 1168: Hiljan kazottiin islantilaisten#metoo
jännäri,
ellauri024.html on line 1176: poikansa kamelirazastuxelle Gizan pyramideille.
ellauri024.html on line 1217: Ja vastasin siihen näin, izexeni nimittäin:
ellauri024.html on line 1220: ize asiassa jo Kouvolassa, pienessä paperissa
ellauri024.html on line 1252: ikuista testiä, kazotaan kenen tahto adaptoituu
ellauri024.html on line 1271: ajatus valistuneesta izevaltiaasta, tai se oivallus,
ellauri024.html on line 1283: Darwin ei suosi ketään erityisesti, paizi
ellauri024.html on line 1301: vaan meni deekixelle, katos kuvaruudusta. Ruozinsi nimen
ellauri024.html on line 1320: vietnamilaisia epäinhimillisinä vinosilminä. Nazit puhuivat jutkuista
ellauri024.html on line 1331: isot pisteet autoritaarisuuden ja hallizemaan pyrkivyyden mittareilla.
ellauri024.html on line 1338: porukoineen meren yli kaasuuntumaan nazisielunveljiensä uunissa.
ellauri024.html on line 1354: Muutaman kerran von Wright tulee maininneexi et jotain on tehty aikaisemminkin. "Luullaxeni pitää paikkansa - enkä ole ensimmäinen joka näin sanoo - että teknis-tieteellinen sivistyxemme pohjautuu tiettyyn näkemyxeen ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta." Voisi pitkään puolustaa ajatusta von Wrightin klisheesirkuxen tekijänoikeuxien kuulumisesta oikeutetummin jollekkin nimettömälle yleisönosastokirjoittajien kollektiiville kuin akateemikolle izelleen.
ellauri024.html on line 1362: Huikein antikliimaxi: "älä kysy, tuletko sinä paremmaxi tekemällä sitä tai tätä - esim ryhtymällä filosofiseen mietiskelyyn tai lievittämään köyhien hätää. Anna vaan vaatimuxen vaikuttaa izeesi omalla voimallaan, niin löydät oikean tien." Täähän on jo E.Saarisluokan izehoitoa. Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAAAN. Älä kysy, Jorin laki 2.
ellauri024.html on line 1368: von Wrightillä kuten filosofeilla yleensäkin, totuuden rakastamista edeltää järjestyxen rakkaus, eikä tätä esileikkiä pitemmälle usein päästäkään. von Wright oikeuttaa vallan logiikan, se asettuu (tahattomasti tai tarkoituxella, sitä nää oikeistopellet ei tiedä izekään) lain ja järjestyxen puolelle, mitä voisi ehkä luonnehtia johdonmukaisexi ja izepintaisexi haluxi olla mieluummin gorilla kuin guerrilla.
ellauri024.html on line 1370: von Wrightin mielestä vallan legitimaation kriisi (hirvee sanahirviö, suom. alamaisten tottelemattomuus) johtuu vieraantumisesta. Vieraantumisella se tarkoittaa kuilua tavallisen kansalaisen ja nimettömän (höh? usein aika nimekkään, julkkixinahan monet niistä pazastelevat) taloudellisten (paska-Nalle) ja poliittisten (Haju Pisilä) johtajien ja teknisten 'asiantuntijoiden' (Vahana Jurtiainen) eliitin välillä, puhumattakaan nilkeistä (G.H.v.Wright), jota tarvitaan valvomaan ja voitelemaan yhä mutkikkaampaa yhteiskunnan koneistoa. Tästä tulee epäviihtyisyyden ja avuttomuuden tunteita. Ne on vaan voitettava. Usko sydämmees VAAAAAAAN...
ellauri024.html on line 1372: Juuri näin paavit on aina suudelleet nazeja: teitä tarvitaan, muuten ollaan hukassa. von Wrightin kirjoittelu antaa vallankäytölle alibin ja byrokratialle oikeutuxen. Se saa kaiken näyttämään traagiselta välttämättömyydeltä: yhteiskunnan mutkikasta koneistoa öljyämään tarvitaan juuri tälläinen asiantuntijaeliitti ja byrokratia. Kansalaiset eivät tätä ymmärrä ja tuntevat izensä avuttomixi ja olonsa epäviihtyisäxi.
ellauri024.html on line 1374: Tätähän luonnevaurioiset poliitikot vakuttelevat izelleen ja muille vuodesta toiseen: te ette ymmärrä, että on pakko tehdä juuri näin. (Luonnevauroisten onkin pakko tehdä vaikka mitä.) Traagisen erehdyxen tunne kasvaa seuraavassa lauseessa: Yhteiskunta "vaikuttaa 'epäinhimilliseltä', työelämä tarkoituxettomalta." Eihän yhteiskunta ole oikeesti epäinhimillinen, ihmisistä vaan tuntuu siltä. Työelämäkään ei ole tarkoituxetonta, vaikka valmistaisi jippoja riisimuropakettiin. Työntäisi päivittäin pienten myrkkymuovihevosten sisään Jorin lakien lyhennelmiä, eli paperilappuja joissa lukee: "Älä kysy. On torjuttava. En ole ensimmäinen enkä viimeinen." Työpäivän jälkeen voi kysyä mitä tuli tuotettua, ja vastaus on: ekokatastrofia vuodelle 2030. Hizi tää on niin pelottavan totta nyt.
ellauri024.html on line 1376: Poliisiylijohtajamaisia puolusteluja: ydinvoiman vaarojen torjuminen vaatii "yhteiskunnalta" lisättyä tarkkailua ja valvontaa ja kaiksen sellaisen (myös teknologisen) tietämyxen salassa pitämistä, mitä "ulkopuolisten" voisi ajatella käyttävän hyväxeen "hämäriin tarkoituxiin" (esim torjuaxeen lännen kuristusotteen oman tiimin kaulasta). von Wright on (oli, hizi sehän on aikaa sitten luutarhassa) olevinaan huolissaan yhteiskunnan kehityxestä kohti poliisivaltiota, mut samaan hengenvetoon myöntää typerimmällä mahdollisella tavalla poliisivaltion logiikan: valta vaatii väkivaltaa, katastrofi toista katastrofia.
ellauri024.html on line 1380: Tämän irrationaalisen ja kärttyisän vihanpurkauxen kohteina ovat mm. anarkistit, terroristit, hipit ja vuoden 1968 pariisilaisopiskelijat. Mikä tahansa järjestys on von Wrightille parempi kuin ei mitään järjestystä. Hän kammoxuu "kaikkea järjestystä vastustavia voimia" (lue, vallizevaa järjestystä), jotka "uhkaavat ihmisyhteisöä (lue: kapitalistista maailmanjärjestystä) hajoamisella ja kaaoksella" (lue: pörssiromahduxella). von Wrightin muka kulttuurikirjoittelun pelkuruus, jälkeenjääneisyys ja harrastelijamaisuus kätkee juuri tämmöisiä julkilausuttuja ja julkilausumattomia patakonservatiivin käsityxiä. (Ja just TÄSTÄ luultavasti Aarne Kinnunenkin pillastui. Hemmetin huligaanit! Krunikan huoneisto ja kesämökki Hämeessä on nyt vaarassa!)
ellauri024.html on line 1382: von Wright tajuaa noin miljoonantena suomalaisena, että kehitys kulkee kohti poliisivaltiota ja ekokatastrofeja. (Huom tää on kirjoitettu ennen kaxoistorneja, ilmastonmuutosta ja kansainvaelluxia!) Sillä ei näytä olleen mitään vaikutusta sen lurituxiin haistelevasta humanismista. von Wrightin mielestä (yliminästä, minästä vai siitä?) hipit pakenevat romanttisesti todellisuutta. Herää kysymys, onko punaposki ize hippi. Sillä mitä muuta sen trivialiteetteilla, toistoilla, latistuxilla ja poissulkemisilla terrorisoiva kirjoittelu on kuin todellisuuspakoa? Valistushenkistä todellisuuspakoa.
ellauri024.html on line 1384: Mixei von Wright leimaamisen sijasta mieti, olisiko olemassa muitakin toimintamuotoja kuin todellisuuspakoinen status quon siunaus? Oisiko muitakin ihmisarvoisia mahdollisuuxia kuin vetää yhtä köyttä izensä tuhoavan yhteiskunnan johtoportaan kaa? Tälläsiä kysymyxiä eläkeläisenkin olisi sopinut miettiä terapiakirjoittelun sijasta.
ellauri024.html on line 1388: Tai jos terrorismin kaltainen tietoinen izetuho on viimeisiä tapoja lähteä arvokkaasti? Mitä tuomittavaa on tappaa niitä, jotka valmistelevat vielä suurempaa tuhoa? Entä jos viha ei olekaan sokeaa, vaan harkittua? Jos terrorismi antaa edes pienen mahdollisuuden välttyä ekokatastrofilta? Näitä banaaleja kysymyxiä pystyisi esittämään jokainen joka ei ole poliisihallinnon palkoissa. On törkeetä vaatia "voimakkaammin ihmisten välistä solidaarisuutta kuin yxilön izetoteutusta", tää on kuin suora sitaatti Benito Mussolinin puheista. Sokealta filosofilta on tietysti mahdotonta vaatia, että hän näkisi yleisönsä kadonneen. Siinä psyykkisten vammojen pesulingossa, jota myös yhteiskunnaxi kuzutaan, häiriöiden painopiste on aikaa sitten siirtynyt kohti luonnevaurioita, rajatiloja ja psykooseja. Apinoilla ei ole enää särmää vastavuoroisuuden vaatimusten vastaanottamiseen saati toteuttamiseen. Selvemmin kuin ennen Wrightin tyyliset eettiset niitä näitä pohdiskelut ovat vaan kulisseja, naruja niiden takana vetelee vanha kunnon "kaikki mulle heti nyt".
ellauri024.html on line 1392: Mikä sit tekee apinalle gutaa? Ja mitä von Wright siitä tietää? Sillä on jotain epämääräsiä selityxiä mix epikurolaisuus (hedonismi) ei toimi: six koska apina on utelias silloinkin kun se ei ole sille hyväxi. Mitä hemmettiä, johan Aristoteleskin sanoi että apina luonnostaan haluaa tietää, siis se on siitä kivaa. Mitä toi muka todistaa? Ei mitään. Ajatelkaamme analyyttistä filosofia, joka imettyään aikansa mautonta penixenmuotoista lakrizipötköä tuntee olonsa hyväxi ja sanoo: "It tastes good. It is the real thing." Olix tää nyt uteliaisuutta vai mielihyvän hakua? Vai molempia? Nautinnosta kirjoittavat filosofit imexivät useimmiten omenaa, jostain syystä, onkohan se se Eevan omena? Eeva antoi, minä sain.
ellauri024.html on line 1394: Tollaisen höpeximisen jälkeen voi ymmärtää, miten Helppo-Henrik jaxaa vielä toivoa niin paljon. Se toivoo jotain uutta holistista tiedettä, joka on vähemmän kiinnostunut hyväxikäytöstä. Ennen vois luottaa alkoholistiseen tieteeseen, missä analyyttiset filosofit juovat izensä hengiltä. (v Wrightin nenä olikin aika punainen.) Sillä tuskin mikään joukkoizemurhaa vähempi voi vapauttaa tiedettä elinkeinoelämän, hallitusten ja sotilaiden ohjailusta. Tehdään mikä on lainsäädännöllisesti sallittua ja taloudellisesti kannattavaa, ainakin jälkimmäistä. Maailmanlopun tuotteista on tullut jo valtavaa bisnestä.
ellauri024.html on line 1398: Monet eivät paenneet nazeja Saksassa, koska eivät uskoneet keskitysleireihin, vaikka kuulivat jopa lähiomaisilta huhuja. Aivan samoin ekokatastrofin torjumisen vaatiessa nykyisestä elintasosta luopumista eivät äänivaltaiset kulutusrobotit kykene tekemään päätöstä suunnanmuutoxesta. Siihen ei riitä Tri Niiniluodon päätösteoreettiset mallit eikä von Wrightin iltahartaudet, analyyttinen raittiusklinikka, jossa potilaille karjutaan aamusta alkaen: Torjukaa irrationaalisuus! Ordnung muss sein!
ellauri024.html on line 1402: Suomessa von Wrightin lällyfilosofian perintö jakautui kahtia: Ilkka Niiniluoto jatkoi torjuntaa maalivahtina ja Esa Saarinen kuljetti kiekon Espoon päätyyn. On myönnettävä Saarisen "kadonnutta puberteettia ezimässä" tyypin kulttuurikritiikin olevan hilpeämpää kuin von Wrightin ja Niiniluodon latenssifilosofia. Niiniluoto väittää kyynisexi nihilismixi kaikkea tutkimusta, joka ei ole todenkaltaisuuden näköistä. Vuosisatamme filosofia teoxen (sitäkään en ole lukenut, en edes tiedä miltä kansi näytti) esipuheessa, paljastaneixi missä on vika: filosofit on aina olleet tiennäyttäjiä. Ulkopuolinen asiaa tuntematon voisi ajatella, että suomalaisen filosofian suurperheen pitäisi kiireesti asettaa vaari holhouxeen. (No nythän se on tarpeetonta, suomalainen filosofia on kuollut jo luonnollisen kuoleman.) 1987 se näytti ennenaikaiselta, sillä von Wright ei ollut vielä lähelläkään silloin vielä huokuvien Kuusen veljesten, noiden suomalaisen kulttuurikritiikin Pekan ja Pätkän muodostamaa esseistiikan nollapistettä, AKS-henkistä Pentti Linkolan ylistelyä ja muita riman ohituxia, sosiobiologista führerin ezintää tästä ministerin maailmasta. Vaik ei pidä aliarvoioida sosiobiologian ja kasvitieteen soveltuvuutta kuusten salatun elämän tutkimuxessa.
ellauri024.html on line 1413: Olikos Timo Hämäläinen se dokulampun sammuttelija, naapurin densa jonka kanssa jaettiin työhuonetta Osmontien jyrkännetalon kivijalassa? Joka antoi mulle lahjax kääntämänsä Sven Delblancin kuolinpäiväkirjan, ennenkuin potkaisi lampun kumoon izekin? Kai se oli.
ellauri024.html on line 1430: märkä uni, paizi jos se ämmä oli tosiaan niin kerta kaikkiaan kylästynyt tohon
ellauri024.html on line 1438: pahojakaan, kaikki pazastelee tunteettomina puukenkinä, kuin ne jotka meidän
ellauri024.html on line 1441: sillä 14v tytölläkin oli sama ruskee villapusero koko ajan päällä, paizi kun
ellauri024.html on line 1442: se veti päälleen sen neititukkaisen mitäänsanomattoman finniselän. Hizi kai
ellauri024.html on line 1447: Ei jaxettu edes kazoo loppuun. Pitäis jostain selvittää miten se päätty,
ellauri025.html on line 18:ze:7em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Hevoshullu
ellauri025.html on line 19:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">16 sivua POLLEA!
ellauri025.html on line 25: Hevoshullu on muusan mielilehti. Se on tilannut sitä vuosikymmeniä, Helmin razastusharrastuxen alusta. Aluxi Helmin nimellä, nyttemmin toisella lähettäjännimellä, ruskeassa kirjekuoressa. Kyllä minäkin sitä luen mielelläni, vähintäänkin Polle sarjixet. Niitä on tässä numerossa ollut kokonaista 16 sivua! Sitä piirtää Leena Furberg, joka on Min Häst-lehden sielu, toimittaa myös tosi jännittävää Tuuvan tallia. Nolot jutut on myös hauskoja, niistä kerroinkin jo edellisessä numerossa. Tehdään myös testejä: mikä heppa sopisi parhaiten sinulle, ja kysellään toisiltamme heppatietoja.
ellauri025.html on line 62: Tomppa toi Aristoteleen takas parrasvaloihin. Bertrand Russell arvosteli Tuomasta siitä, että Tuomas ei, toisin kuin Sokrates, anna argumentin mennä minne menee, vaan lähtee johtopäätöxestä ja ezii sille premissejä. So what, niinhän tekee kaikki, Platon ja Bertie izekin. Ei se ole mikään ajatteluvirhe. Esimerkiksi kirkko pitää avioliittoa pyhänä, sixi Tomppa ezii sille järkisyitä. Sellaisia ovat että isä tarvitaan perheessä, koska (a) se on järkevämpi äitiä ja (b) se on vahvempi, ja pystyy mätkimään isompiakin lapsia (ja tarpeen tullen äitiä).
ellauri025.html on line 64: Russellin kritiikki tässä on, että perustelut on jälkiviisautta, koska uskovainen uskoo johtopäätöxeen vaikkei arvostaisi Tompan kohtia (a) ja (b). Russell ize peukutti vapaata liittoa, ainakin niin kauan kun se ei sattunut omaan nilkkaan. Tompan bändärit on vastanneet että (c) Tomppa ei ize kirjoittanut noita typeryyxiä, ne on vaan osa katolista uskoa, ja (d) Bertie ize käyttää Principia Mathematicassa satoja sivuja todistaaxeen että 2+2=4. Ja silti todistuxessa oli virhe, tai paradoxi, joka kulkee Russellin nimellä. Credo quia absurdum. Avioliitossa 1+1=3 tai enemmän, et revi siitä ihmettä. Kyl tää kaikki on aika absurdia, ei tiedä nauraako vai itkeä. Absurdismin mestari Beckettin Sammeli tekee molempia.
ellauri025.html on line 104: St. Thomas was a vocal supporter of the death penalty. This was based on the theory (found in natural moral law), that the state has not only the right, but the duty to protect its citizens from enemies, both from within, and without. Aquinas advocated the death penalty for obstinate heretics.
ellauri025.html on line 141: Kun Pirkko ja Calle kävivät meitä kazomassa Bostonissa 1981, Seija odotti Johnia. Calle sanoi Best Western hotellia Great Westernixi, ja sekotti Flagstaffin nimen Falstaffiin. Olikohan se jo dementian alkua? Mullakin tapahtuu nykyään sellasta. En muistanut tänään kyssäkaalin nimeä, ja tulee joskus sanotuxi vääriä sanoja.
ellauri025.html on line 145: Calvinon pointti, ainaskin mulle, on että kaikki on jo sanottu, ja sanottu monta kertaa uudestaan tuhansia kertoja. Ei mitään uutta auringon alla, sen puolesta voitais yhtä hyvin vaikka lopettaa. Niin voitaskin, mutta apinoita tulee sieltä yhdestä paikasta koko ajan uusia, ja niille tää kaikki vanha sama on joka kerta uutta. Sen huomaa hyvin noista opiskelijoista. Samat vizit naurattaa niitä joka kerta, kunhan varoo, ettei kerro niitä samalle kohortille liian useasti.
ellauri025.html on line 149: Calvino kirjoitti gradun Joseph Conradista. Outoa. No toisaalta se kävi monta vuotta myös maa- ja mezätieteellistä, vaikka inhos sitä.
ellauri025.html on line 166: Kuoli sukupuuttoon kuin muutkin eläimet. Sulautui valtalinjan koiriin niinkuin Carlsonit. Tai suomenruozalaiset. Puolet on jo 2-kielisiä. Suomalaiset sulautuu lopulta somaleihin ja muihin mamuihin. Jää vähemmistöxi niinkuin satans hurrit. Saavat maistaa omaa lääkettään, niellä kielisammakoita.
ellauri025.html on line 193: Löysköhän Calvino kimmerialaiset Conanista? Italo ei kai lukenut vuonna 79 Wikipediaa. Ahti Ukon kirjailijanimi oli Vorts Viljandi, tai päinvastoin. Siitä kiistelevät kimmerin professori Uzzi-Tuzii ja herulilais-altainen laitos. Vorts on järvi ja Viljandi kaupunki Virossa. Vortsin puoli oli neuvostotasavalta, Ahti Ukon muuten säälittävä.
ellauri025.html on line 195: Suomi ja Viro siis. Suomalais-ugrilaista tematikkaa. Ahti Karjalainen, Urho Kekkonen, Johannes Virolainen, Jukka Virtanen, Jorma Uotinen, Anssi Kukkonen, Joonas Kokkonen, listaykkönen, pikku kakkonen, kokki Kolmonen, Urho Suominen, Esko Ukkonen. Seppo Miettinen. Seppo Ahti. On tää kyllä aika mezäläinen joukkue. Sukupuuton partaalla. Puut on jo parturoitu. Sää eeku paranoo. Kohta ollaan safariolosuhteissa. Tokko pärjää ugri somalille savannilla. Hän juoxee hyvin nopeasti, jää Paavo Nurmi hopealle.
ellauri025.html on line 199: Kun lukee Calvinon kirjaa ei voi välttyä vaikutelmalta, että Italolla on ollut samanlaisia totaalisen vieraantumisen hetkiä kuin mulla: mitä helvettiä nää apinat oikeen sekoovat. Ei tässä ole kyllä enää mitään tolkkua. Tarzanin olis korkee aika sulkea tää viidakko.
ellauri025.html on line 210: sen seizemän kirjan alkua, eri genrejen parodioita.
ellauri025.html on line 215: loppuviziä, jännää ratkaisukäännettä tai opetusta.
ellauri025.html on line 255: Paizi että sankari on nuori neitonen. Sen hommaxi jää valtaosa
ellauri025.html on line 295: kullakin omansa, erilaisia kuin Fazerin sekalaisia.
ellauri025.html on line 358: Hesiodoxen maanviljelysopas on kuin sudenpentujen käsikirja. Hesiodos muistuttaa erehdyttävästi Roopen Ankkaa nuorena. Roope paahtaa pyhänäkin sepän pajan ohize, missä laiskimuxet istuu pitämässä rokulia, ja vaappuu komentamaan veljenpoikia: kesä ei jatku loputtomiin, nyt rakennatte aittoja!
ellauri025.html on line 370: Muuten ryövärit yllättää, rhahalaarin ne puzaa.
ellauri025.html on line 372: Hesiodos (nimi meinaa "läpän heittäjä") oli mamu, sen isä oli ollut seilori joka muutti idästä länteen maajussixi Hesiodos esiintyy jo maatalousneuvoxena vaikka on peltohommissa vasta toista polvea. H. ize voi pahoin merellä ja pelkäs merimatkoja. Se ei estänyt sitä ryhtymästä sijoitusneuvojax ja expertix merenkulkuasioissakin. Se on arvokonservatiivi mutta talousliberaali kokkare. Muistuttaa tässäkin besserwisseriä Kimmo Koskenniemeä.
ellauri025.html on line 386: Tylyn mutta fragiilin oloinen kaunis Esther Sanditonissa ei huoli Napoleonixi sonnustautunutta loordia koska luulee rakastavansa veljeään Edwardia. Lady Denham vimmastuu ja ärähtää kuin Tina Turner: Love!? What's love got to do with it? Avioliitossa ei ole kyse rakkaudesta, se on bisnistä, diili jossa sovitaan meemien ja reviirien siirrosta. Hesiodos on tismalleen samaa mieltä. Tismalleen!!! se huutaisi pikku jurrissa juotuaan ize käyttämäänsä kotiviiniä, kuin Obelix ja Aladobix Asterixissa. Kunhan ei saisi maxavaivoja. Maalaistollo.
ellauri025.html on line 465: Mäkin ostin 80-luvulla aivan humongous isot TV-lasit Lauttasaaresta (jossa niitä oli ennen muita kauppoja), mutta en sitten käyttänyt niitä päivääkään. Oli ne sen verran ääliömäisen näköiset kun kazo tarkemmin. 90-luvulla ostin Synsamista kovat piilarit, mutten pannut silmiin monta kertaa niitäkään. Inhotti työntää jotain vierasesineitä silmään. Larry Kakkonen näemmä käyttää piilareita, ainakaan sillä ei oo kuvissa enää muita laseja kuin Google-lasit, jotka meni perseelleen. Vakoiluvehkeitä, niitä ei sitten kukaan huolinut. Tai sit se on leikkauttanut silmäteränsä.
ellauri025.html on line 467: Tää toinen Larry Page (1973) on maanpäällinen pilvijumala, tai pilven päällä asustava maajumala, whatever. Mun salasana Googleen oliKILL_Larry_Page!!!
silloin kun mulla vielä oli Google-tili. Ei yllätä, että Larry (ja varsinkin Sergei) on juutalaisia. Larry tahtoo jehovaxi jehovansa paikalle. Gogiksi Magogin tilalle, eli Microsoftin Bill Gatesin. Gates (1955) on maailman 2. rikkain apina, Amazonin Jeff Bezosin (1964) jälkeen. Sen nettoarvo taaloisssa on yli 100G. Bezosin on yli 120G. Arvokkaita ihmishenkiä. Jos jokainen apina on laulun arvoinen, näiden arvo on noin luokkaa Spotify. Larryn laulu kuuluu tietysti juutuubista.
ellauri025.html on line 471: Larry on yhdysvaltalainen liikemies. Se on maailman 8. rikkain apina, sen nettoarvo taaloissa on yli 60 ziljoonaa ja kasvava. Se on muutenkin HYVIN, HYVIN PAHA MIES. Sen suomenkielinen Wikipedia-artikkeli on tynkä. Sen amerikkalainen Wikipedia-artikkeli on kilometrin pituinen. Jo siitä näkee ketä Larryn puuhat hyödyttää. Nicholas Carlson (ei sukua) sanoo että siitä tuli paha, koska se luki kotosalla niin paljon ATK-lehtiä. Jätti kesken PhDn Winogradin kaa kun Gogol alkoi tuottaa massia. Gogolin nimi oli BackRub aluxi: Gogol toimi manus manum lavat periaatteella, hiero sä mun selkää niin mä hieron sun. Siitä luonnostaan syntyy näitä kuplia. Toinen huisin kannattava idea oli Androidin osto ja puhelimiin levitys. Google plus ja muut somevirityxet kaatuivat. Larry ei ole järin sosiaalinen. Nyze rakentaa izeohjautuvia lentoautoja. Se on Gyro Gearloosen näköinenkin, propellipäinen Pelle Peloton, vaihteet löyhällä. Lyö izeänsä päähän nuijalla niin että linnut lentää ulos pesästä.
ellauri025.html on line 479: Larry saa varmaan vielä kunnia-PhDn omasta Singularity Universitystään, tutkimusala transhumanismi, väitöskirjan aiheena iankaikkinen elämä varaosilla. Täähän se kiihotti myös toista futuristijutkua, sitä Yael Hararia. Pagen mielestä teslamies Leon Musk palvelisi ihmiskuntaa parhaiten lähtemälla Marsiin. Page voisi ize tehdä ihmiskunnalle saman palveluxen. Voishan se lähteä vaikka vaan kuuhunkin. Kunhan ei tule takaisin. Se on futuristi, mixei siis kuuturisti, yxisuuntaisella lipulla.
ellauri025.html on line 481: Larryn talo Californiassa on kansallinen muistomerkki, "built to resemble de Lemos's family's castle in Spain". Pilvijumala asustelee sattuvasti pilvilinnassa. Sillä on myös superjahti, jossa on yhtä paljon hienouxia kuin Iivana Trumpin unelmalaivassa, ellei enemmän. Larrylta on menossa tai mennyt ääni, sen äänihuulet ei toimi miljoonista huolimatta. No panic, ääniä ei enää tarvita Larryn uudessa uljaassa maailmassa, koko apinalauman mielipiteet on jo Googlen tiedossa. Mixi äänestää, Googol tietää paremmin kuin asiakas ize. Ja johan Larry tietää mitä Larry haluaa. Ikuista elämää. Se on selvää sanomattakin.
ellauri025.html on line 483: Metro-lehden kolumnissa joku miehenpuoli valitti, että kirjat ovat vanhanaikaisia, kun ne pitää ize valikoida hyllystä. Mistä tiedän, onx toi kirja musta kiva? Se on ihan liian hidasta nykyaikana, jolloin somen nerokkaat algoritmit laskee alle millisekunnissa, minkä leffan mä haluun seuraavaxi kazoa. Se on yxi vahva syy, mixei miehet ja pojat viizi enää lukea. Kun on nää videot ja tietokonepelit, tajuuzä. Oisko aika aloittaa jo tasapainottava#hetoo
liike.
ellauri025.html on line 485: Larry Page ja sen rouva lahjoitti 15 miljoonaa Ebolan uhreille. Niiden rahoista se on - hetkinen - noin 2% prosentista. Mun nettoarvo on alle miljoona. 2%% siitä oisi noin satanen, Mut Larry saa 70% verovähennystä, eli se panee ize asiassa USAn köyhät maxamaan 10M Afrikan köyhille. Mun rahoissa sen oma osuus ois joku 30e. Sevverran mäkin oon pannut menemään jonnekin Jemenin lapsille. En kyllä saanut yhtä paljon julkisuutta, ei tullut siitä mitään mainostuloa. Pamela termentää, että rikkaampien pitää antaa enemmän almuja, ei tosin kerro absoluuttisesti vaiko suhteessa.
ellauri025.html on line 489: 12 Mitä arvelette: jos maailmassa on 7.8G apinaa ja yksi niistä ezii ikuisen nuoruuden lähdettä,
ellauri025.html on line 501: Latinan respectus on taakse tai uudelleen kazomista.
ellauri025.html on line 533: niin selvästi, kissankokoisien lehtiozikoiden puutteessa.
ellauri025.html on line 538: Respiitti on ohize ja kritiikkikin vähitellen vaimenee.
ellauri025.html on line 585: Samaa suomenruozalaista kermapersegenreä kuin Kjell Westön turinat. Niinkuin Kjellin Leijoissa, saa kukin kertoa oman versionsa samasta tapauxesta. Se pahoinpidelty Sascha on nimestä huolimatta tyttö, koulukotitapaus. Kelpas hurrihomopojille ilmeisesti tytötkin, pepun puutteessa.
ellauri025.html on line 591: filmialalla, se puhuu kavereille Truman Capote-äänellä (never heard, hizi multa menee puolet näistä
ellauri025.html on line 592: namesdroppingeista ohize). Er. epm. tyyppejä, talousliberaaleja kermaperseitä. Sitä samaa paskaa kuin Iivanalla: solmiokin on joku sikakallis merkkituote. Mitä väliä!?
ellauri025.html on line 603: Emmy on jostain maalta, köyhä, Saga-Lillin hammaslääkäreillä oli sentään Grobboon ainut kivitalo. Saga-Lill kuulostaa ize asiassa enemmän Monikalta.
ellauri025.html on line 625: Kukas se neljäs bylsijä sit oli? Nathan, Gusten, Cosmo, kuka sit on Anne? Nehän on kuin viisikko, Sascha Timin roolissa. Paizi Sascha oli ainoa joka EI takonut maata hännällä. Ei nyt meni väärin, Cosmo kurkki vaan ikkunasta. Tästä puuttuu 2 ukkoa, joista ei ees kerrota.
ellauri025.html on line 629:ze:0.8em" />
ellauri025.html on line 638:ze:0.8em" />
ellauri025.html on line 639: Taitaa olla ylikypsän julkkupulun kujerrus jollekulle bändärille. Mitenhän tää nyt liittyy tähän turinaan? Lovecraft on toinen tuntematon suuruus mulle, paizi muistan joskus lukeneeni Wikipediasta jotain Cthulhuun liittyvää. Mut tollanen scifi kauhu on mennyt multa aika lailla ohize.
ellauri025.html on line 654:zUND64/sddefault.jpg" width="50%" />
ellauri025.html on line 659: Monikakin on omalla tahollaan överlevare, niinkuin Gustenin oopperadiivaäiti Angela, tack vare Jesu Krist. Sekin taitaa olla parodia izestään? Joitakuita ei voi parodioida, koska ne tekevät sen ize.
ellauri025.html on line 663: säälittävä henkilö kuin Kalervo, kiltti mutta vetelä, vaikka onkin harrastavinaan triathlonia asianmukaisessa kumiasussa. Se nyt ei takaa mitään, kazo Alex Stubbia.
ellauri025.html on line 681:ze:0.8em">
ellauri025.html on line 682: Tää on lainaus Ingeborg Bachmannin (1926) prujauxesta Das dreissigste Jahr (1961). Varmaan kirjoitettu 1956 kolmenkympin kriisissä. Ingeborg on Itävallan tyttöjä, Klagenfurtista, väitteli (uskokaa tai älkää) Heideggerin existentialismista. Voihan se siitä huolimatta olla ihan ok. Vaikka vähän epätodennäköistä se on. Sen byhlainin saxankielinen synopsis on aika hämärä, joku Moll siinä on joka on ilkeä, kun taas tää "er" tai "ich" joka siis on Ingeborg ize, on hyvis, ei luikuri niinkuin Moll. Jotain sekoilua Italiassa ja lopussa joku autokolari. Siinä se. Tää on siis vaan novelli. Olikohan Monikan äidillä tää kirja ruozix kotona? Kirjoittaa vähän samalla lailla kuin Monika, katkonaisilla lauseilla ja runokuvilla. Ottaa Ingeborgilta vähän mallia toi Monika. Se varmaan muistelee omaa kolmenkympin kriisiä.
ellauri025.html on line 684: Eteenpäin. Tää on yhtä tuskallista puurtamista kuin Rousseaun Juulia. Knullgris Emmyn kohtalo on totaalisen ennustettava, Maz pettää sitä gogetter exän kaa. Onnex Emmy alkaa odottaa, kaikki on taas hyvin muka. Paizi että Saga-Lill trollaa Emmyn plokia. Mut Gusten on vielä koukussa et ei hätiä mitiä. Paizi että ei, menee perseesti, Maz jatkaa muhinaa Theresen kaa. Alla vet att han vänsterprasslar med sin ex, den suputen. Ollaanhan ankkalammikossa. Pieni ankan poikanen, uiskenteli veessä.
ellauri025.html on line 701: Wienissä keskustelee Simone Weilistä ja teodikeasta. Vittua ne siitä mitään tajuaa, lähtee väärästä premissistä että jommassakummassa tai molemmissa oisi jotain järkeä. En stor tänkare, verkligen, har Angela sagt, och Saga-Lill har hållit med. En stor tänkare, SATAN! Saga Lill nauraa izekin. Aaria oopperasta mustalaisen muna oven välissä.
ellauri025.html on line 711: ole mihinkään. Ei ne ois sitä saaneet aikasexi kahestaan. Ja nytkin se on Gusten ketä menee poliisille kertomaan koko jutun ja pyytää saada vizaa
ellauri025.html on line 712: paljaalle pepulle. Sehän on kuin joku George Washington, tarkoitan siis Kaarlo Syväntö. I cannot tell a lie. Ize asiassa pahempi: I must tell a truth.
ellauri025.html on line 714: On vuosi 2008. Että mua ällöttää miten Monika herkuttelee näillä vitun suorateeveillä ja kaikilla muilla skärmeillä. Helvettiäkö niitä tarvizee koko aika luurata?
ellauri025.html on line 718: Ja talousliberaalin tankesmedjan johtaja, aivan helvetes ekloa. Nyt saavat kermaperseet kunnolla päin lättyä, niinkuin ansaizevat.
ellauri025.html on line 734:ze:0.8em">
ellauri025.html on line 735: Tähän kohtaan tarvitaan taas pieni intertextuaalinen excursus, nimittäin Patti Smithin muistelmat 70-luvulta, Just kids (2010), johon Monika on jo kauan viittoillut. Sieltä on otettu ainexia tähän Emmy-Gusten kuvioon. Patti ja Malethorpe (1946) oli (on? no nyt varmasti jo entisiä) wannabe beatnik runoilijoita. Tää lie ollut jonkinlainen kulttikirja 2010, meni totaalisti ohize tältä paasaajalta.
ellauri025.html on line 736:ze:0.8em">
ellauri025.html on line 738:ze:0.8em">
ellauri025.html on line 752: Saschan muzi tarjoo bästa sugjobb i Santa Monica med omnejd. Mekin käytiin Santa Monicassa 70-luvulla, tai Santa Barbarassa ainakin. Ei kyllä tilattu imujobeja Saschan muzilta, surfattiin vaan Snoopyllä. Pappa heter Klas-Åke, Åke Hokan siis. Bling bling bling. Mix tää ämmä kirjoittaa tämmösiä 7 päivää lehden juttuja, tietääkö se niistä yhtään sen enempää kuin muutkaan kumikaula Alibin ja Ilta-Pulun lukijat? Eikös riittäis ne juorut jotka on muutenkin jo jaossa, pitääkö niitä saxia vielä lisää ehjästä kankaasta?
ellauri025.html on line 760: Lyhyt kertaus. Helmikuussa 2008 (12 v sitten siis) Gusten väkisinmakaa koulutoverinsa Sascha Ankarin, 18, juhlissa Nathan Häggertin vanhempien talossa Kylmäkoskella. Muut olivat Axel Axelsson, John C (ei kai!) ja Nathan Häggert ize. Gusten ei ize nouse pukille ennenkuin loppupeleissä. Lieventävä asianhaara. Niinhän tekee sorsamieskin, kun sorsajengi on joukkobylsinyt sen puolison. Kyl nää moraalijutut on sentään jänniä. Säännöt on kuin lassipallossa. On eri asia, jos puuhun koskee ennenkuin on kiertänyt krokettiportin eikä ole tiikeri.
ellauri025.html on line 762: Annelise on rautarouva kakkonen, rautakakkonen. Sillä osuu reikään parhaiten. Arkkitehti Kråklund on varmaan Erik Kråkström, jonka purjeveneellä me oltiin yhtenä kesänä kun oltiin aika nuoria. Kristina osas jo puhua vähän ruozia ja sanoa: Int vet ja, mikä musta kuulosti tosi staililta.
ellauri025.html on line 770: Ja sit toi typerä kaiken valokuvaaminen, sitä mä en kans tajua. Plåta plåta knäpp knäpp. Täytyy olla pahasti knäpp näpsiäxeen koko ajan kuvia. Niinkuin elämä olis joku elokuva. Kai se on sitä samaa mise en abimea skizoilua, näkee izensä näkemässä izensä näkemässä izensä, toisista puhumattakaan. Se er i spegeln nu gossar! Att det var en typisk våldsam våldtåkt, och som bäst var, det var massor av bilder av det.
ellauri025.html on line 776: Monikalla ei ole omia lapsia. Se on muka päättänyt ize niin. Ehkä se on hyvä asia, mitä vähemmän Monikoita täällä murheen laaxossa sen parempi. Mut aika paljon sillä on synpunkter lasten kasvatuxesta siihen nähden. No onhan sillä kesken jäänyt psykologin tutkinto.
ellauri025.html on line 778: Annelise on paizi Gayn Randin oppilas myös Mandevillen, joka kexi että terve izekkyys on moraalinen velvollisuus. Annelisessä on myös kumikana Bernerin piirteitä. Siitäkin piti tulla kaiken yxityistävä naisministeri, tai ministerinainen. Annelisalla on enemmän munaa kuin monella munattomalla miehellä. Monikalta pääsee tuotemerkkejä kuin Ivana Trumpilta, kun se yrittää tehdä pilkkaa Annelisesta. Mistä se tietää noi merkkituotteet niin tarkasti? Ehkä se on tutkivaa journalismia, romaanin taustatutkimuxen antia. Ja Anneliselta karkaavat rumat sanat sitten? Monika tuntuu aivan makustelevan niitä onnellisena. Monika on armottoman keskiluokkainen, Puotilan tytön kaunat parhaimmistolle ovat aika pinnassa. (Ei silti, löytyy menestyneemmille julkkixille kateita tavixia lähempääkin kotoa. En mainize nimiä.)
ellauri025.html on line 782: Ha ha! Sascha Borggaard lähtee jenkkeihin jonkun Pellegrinon perheen kaa. Onkohan ne niitä vissyvesitehtailijoita? Monika on vesilinjalla, hakee perheelle nimeä, kazoo pullon kylkeä - ahaa! täähän käy. Pellegrinot on kaikki kiipijöitä. Onko Monika kiipijä? Ja eller javisst? Ahhaa, vielä yx motiivi A-susinaaraiden kiistalle: Annelisen sieppaama Häggertin paskiainen oli Angelan vanha flamma.
ellauri025.html on line 784: Tästä tarinasta puuttuu kittiä, sen huomaa ize Monika. Mutta se on kai tahallista. Tää nyt on vaan tälläsiä paloja, ihan tarkoituxella se muistuttaa 7 päivää lehden julkkisaukeamia. Armo on Monikalle tärkeä sana. Musta se on äklöttävä. Hon bad om nåd. Siitä kyllä pitäs päästä eroon äkkiä. Hon badade i Nådendal.
ellauri025.html on line 786: Nyt kilistellään taas avaimia, onkohan tää avainromaani? Vaikea sanoa kun ei ole seuraillut ankkalammikon räpistelyjä. Poikia jelppivä traumaterapeutti kuitenkin on kuuluisa kirjasta Kirahvi verannalla. No se on tietysti Virtahepo olohuoneessa. Sen kirjoittaja Tommy Hellsten lie jostain syystä jäänyt näpäsemään Monikaa. No onhan ne melkein aikalaisia, 10v erolla. Tommy Mauritz Hellsten Syntyi: 23. syyskuuta 1951 (ikä 68 vuotta), Loviisa .
ellauri025.html on line 791: Nå selkeesti ne vähiten "syylliset" tässä byhlainissa on toi Juutas ja sit toi Grawellska kattan. Juutas yritti mennä hirttäytymään, mutta Magdaleena pelastaa sen. Hopearahat jäi ikävä kyllä muulle seurakunnalle. Onhan se pienempi synti ajaa suurpääoman asiaa kuin bylsiä jotakuta väkisten. Sitäpaitte Magdaleena on jo kärsinyt rangaistuxensa. Hoperarahat meni Schweiziin Abben mukana.
ellauri025.html on line 795: Hei nyze tulee, 10 s jälellä: mitä mieltä Sascha oli koko touhusta. Nåjå, se kiittää Gustenia että se vihelsi virkavallan paikalle. Näyttää siltä, että etusetelit oiskin menneet Saschan äiskälle. Tää jää vähän kaxitulkintaisexi kyllä. Hemmetti se Frippe on kyllä pönttö, sen kallossa ei kyllä peuhaa yhtään mikään. Tyhjä kuin muumilaaxo marraskuussa.
ellauri025.html on line 799: Ei se Cosmo sit filmannukkaan sitä raiskausleffaa, vaan jonkun tylsän Lovecraft-pläjäyxen Abben rahoilla. Nathan mukana, ne on nyt Schweizissä. Gusten on Emmyn ja Saga-Lillin kanssa kotona. Bambi näyttäytyy vaan Abben perintötaulussa. Sikäli kun tiedetään, se on vielä hengissä.
ellauri025.html on line 801: No NYT tuli epilogi, kun 3 sivua on jälellä. (Några månader senare.) Ei se kyllä mikään kunnollinen epilogi oo. Se on lähinnä Saga-Lillin muistelua siitä kun se ja se kaniini-Emmy lähti Gråbbåsta anno dazumal. Mix se nyt pitää tähän vielä marssittaa? Mitäs se nyt toimittaa? No kai ne sit rupee kaveeraamaan uudestaan. Kulta jätti kummankin, ollaan me sitten tytöt toistemme kultia.
ellauri025.html on line 809: Monika Fagerholm (1961) täyttää ensi vuonna kuusikymmentä. Se on pikku Matin ikäinen, tai Kristiina Jokisen. Jotain samaa niissä on, kuten Cheekissä ja James Bondissa. Sekin on vapaaehtoisesti lapseton. (Tuskin enää tossa iässä.) Kantaa jotain kaunaa miehille. Ei sunkaan se ole homo? Miehiä ei se mainize ollenkaan Wikipediassa, vaikka muut palkinnot luetellaan hintalapun kaa. Sen isä on tai oli professori, ize se on hukki. Vanhemmat arvostivat titteleitä. Psykologia ja kirjallisuus aineina. Se on kertonut julkisuudessa alkoholismista. Siis omasta. Onhan se täyttä elämää kun pullon tyhjentää, täydestä päästä on hyvä kirjailijan ammentaa.
ellauri025.html on line 826: *The information was submitted by our reader Inez Rey. If you have a new more reliable information about net worth, earnings, please,
ellauri025.html on line 867: No jos ei pysty lukemaan edes Kotiliettä, on syytä paniikkiin. Samana vuonna 2002 mä täytin 50 ja tajusin, et tää on nyt tässä. Kesällä ajelin Darwinissa yxinäni, jos wallabeja ei lasketa. Yhden yli ajoinkin kaappiautolla yöpimeässä. Budgerigaita räpistel puissa kuin varpusia kotona. Mezä tuoksui eukalyptuspastillilta. Kuin olisi apteekissa retkellä. Hilpeänä ajelin kuin Hilding matkailuautossa, en tosin juonut. Radiosta soi australialainen tanssibändimusiikki. No ei, ei se ollut päällä.
ellauri025.html on line 871: ”Pidin äidin kuolemasta esitelmiä koko lähiympäristölleni. Soittelin yötä myöten ja sanoin: Min mamma är död. Äitini on kuollut.” Kukaan ei jaksanut surra Monikan kanssa, koska hän oli rasittava. Alkoholisti, jonka tunteet olivat aina turbulenssissa. Hän oli addikti, joka halusi kaikkea koko ajan ja näki vikaa vain muiden käytöksessä, ei koskaan omassaan. (Ei se tosin lähe niitä yxilöimään tässäkään, paizi just tän. Ois ollut hyvä kuulla myös Hildingiä, mut se on stashattu.)
ellauri025.html on line 874: ”Koko siihenastinen aikuisikäni oli ollut juomista ja juomisen ajattelua. Kun se sitten viimein loppui, olin kuin pikkulapsi, joka ei tuntenut itseään lainkaan.” Nyt se kai on löytänyt paremman minänsä, kun uskaltaa todistaa siitä Kotiliedessä. Kuivemman ainakin. Gnothi seauton, tunne izesi, kuten kanit kuvassa. Onhan se mainosta kirjoille, jotain kai maxettiinkin.
ellauri025.html on line 884: Nils-Erik oli myös hieno, joskin jo hieman horiseva textilingvisti Enkvist, jonka ryhmässä Åbossa työskentelivät Auli ja Rauha 70-luvulla. Jaakko ryhmineen kävi sitä tapaamassa Turussa. Se piirteli taululle jotain väkkäröitä. Myöhemmin käytiin kazomassa Aulin lehtolasta ison Paulin kuplafolkkarilla Turussa. I am not the father, sanoi Ferenc Kiefer kapakassa hampaat vinossa. Kotimatkalla tuli peltikolari ohitustilanteessa pakun kaa liukkaan kelin takia. Olin nalkissa.
ellauri025.html on line 892: Hän oli viittä vaille valmis psykologi jättäessään yllättäen opinnot kesken. (Kuka yllättyi? Sekö ize? Outo ilmaus.)
ellauri025.html on line 899: Dostojevskiapa tietysti. Se stemmaa. Sellasta ryppyozaista angstausta on Bambi-kirjakin, jeesus nurkan takana kirves valmiina. Se nyt puuttuis et psykologit koittas tehä ihmisistä hyviä. Kääntäis korvan takaa hyväruuvia. Syöttäis leponexin sijaan hyvänexiä. Parantaja paranna izesi, antiikin vanha sananlasku. Puolella psykologiaan pyrkijöistä on just se mielessä.
ellauri025.html on line 959: Monika ja Hilding kirkon portailla. "Lasten tulosta me päätämme ize."
ellauri025.html on line 971: Kun puhelu päättyi, Monika meni polvilleen lattialle ja rukoili. (Vertaa Rousseaun Juliaan, sekin meni aina Vollen konttoriin vollottamaan polvillaan. Musulmaanit kyykistyy uimahallin vessassa. Lindgrenin lapset notkisti polviaan vain luvan kanssa. Kysyivät: Äeti, saako polovistua? Pamelan iskä piti polvirukouxia herra B:n vaunuissa, pysyäxeen poissa herrasväen silmistä.) Hän oli ollut aiemmin rationaalinen ihminen, joka ei uskonut Jumalaan, mutta nyt hänelle tuli tarve turvautua rukoiluun. Ei kestänyt ataraxia kuin Auschwitzissä Primo Levillä.
ellauri025.html on line 979: Monikan tunteet ovat nyt auki. Poissa on se ihminen, joka oli muuttunut alkoholin myötä kylmäksi. (Tarkoittaako tää äitiä vai isää? Aika kylmiöltä Monika ize kirjan perusteella vaikuttaa. Koko henkilökaarti on ällöjä.) Myös arki on parempaa. Monika ei enää tarvitse alkoholia kyetäkseen kirjoittamaan. Hän osaa olla avoin muutenkin. Muttei tarte olla persaukinen, jos sen nettoarvo (9Me) pitää paikkansa.
ellauri025.html on line 981: Monika ja Hilding eivät juuri puhu niistä ajoista, jolloin he joivat tahoillaan. Joskus aamuisin he toteavat, miten ihanaa elämä on, kun ei enää herää krapulaan. Kun ei tarvitse lähteä ensitöikseen ostamaan loiventavaa kaljaa. Saa olla oma jyrkkä izensä. Juovuus katosi, luovuus jäi. Usko on heikon luonteen keino saada eloa sisäistettyyn herruuteen. Tuntuu että sisäinen käskijä on oikeasti ulkona ja kyylää sua jossain ylhäällä.
ellauri025.html on line 1073: eri tilanteissa toteuttaa noita viettejä. Tervettä izekkyyttä,
ellauri025.html on line 1074: sekä izekkään tiimihengen mahdollistavia peilisoluja,
ellauri025.html on line 1078: Tervettä izekkyyttä voi opetella.
ellauri025.html on line 1083: terveyttä myös izekkyyden vaikeassa lajissa:
ellauri025.html on line 1097:Minä ize. Mä.
ellauri025.html on line 1098:Peilisolut: me. Lapset, suku, tiimi-izekkyys.
ellauri025.html on line 1103: Izekkäät geenit valvoo apinan käytöstä
ellauri025.html on line 1110: Yhtä izekkäät meemit säilyttää termiittipesiä,
ellauri025.html on line 1114: yxiköixi tyhmien izekkäiden itiöiden takia.
ellauri025.html on line 1116: Itiöemän izekkyyden voittaa itiöiden izekkyys.
ellauri025.html on line 1117: Itiöiden izekkyyden voittaa pesän izekkyys.
ellauri025.html on line 1118: Mikä kasvaa parhaiten on izekkäin,
ellauri025.html on line 1119: Ja sitä lyytä paras, epäizekkäin.
ellauri025.html on line 1122: Onko jumala epäizekäs vai izekäs?
ellauri026.html on line 18:ze:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ARIZONA-SARJA
ellauri026.html on line 19:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">PUNAVYÖN VANHAT YSTÄVÄT
ellauri026.html on line 27: Simo Penttilän taustoja esitellään albumissa 325. Simo Penttilä oli aivan hirmuinen rasisti, jonka miälestä apachit oli syntymäsaastoja ahistellessaan viattomia uudisasukkaita kuin rättipäät yhtä syyntakeettomia patalakkipäitä Gazassa. Punavyö huokaisi syvään. Apacheista kyllä vähitellen päästäisiin. Mullakin on tässä nyt yx hyödyllinen kirja. Saatan olla tän lahjakkaan sisarussarjan kolmannexi paras runoilija. Ellei Petsku teholla ala parantaa kuin sika juoxuaan.
ellauri026.html on line 29: Poikasena mä luin Punahousuja, vaikka Punahousu ize vähän vitutti samalla tavalla kuin Fred ja Kimmo myöhemmin. Holier-than-thou, tärkeilijä, besserwisseri. Hehheh, ymmärränhän mä leikkiä, saakoon leikki sijansa, mut pojat, nyt on meillä tähdellisempää agendalla. Kääritäänpä hihat, selvitetään marssijärjestys. Suomalaispojat oli etelävaltiolaisen punahousun koomillinen kevennys. Kerran niinkin päin. Punavyö olikin sisällissodassa kannustanut orjuutta. Mä kevensin tietokonelingvistiikan yksikön voimakaxikkoa. Kimmo olis Mikki Hiiri, Fred Hessu Hopo, mä Pluto. Pluto olet oikea Pelle! Paizi masennuxen kausina. Sillon oli häntä koipien välissä. Vähän vinossa. Mulla oli tapana vähän nilkuttaa kun masennus oli pahin. Ja kädet ei tuntuneet enää omilta. Suussa oli metallin maku. Olen athabas. Nimeni on Toobe.
ellauri026.html on line 80: Ripukka on Lönnrotin sanakirjassa pieni ripa tai sitten rippunen. Siitä ei kyllä taida tulla mieleen mitään kummempaa. Paizi Petsku pienenä venyttämässä pientä pipuaan pitemmäxi sanoen Pe-pi-ta.
ellauri026.html on line 92: Meteli nousi meillä viimexi, kun uskaltauduin tuumimaan, että misogynia (sanan kirjaimellisessa mielessä, siis naisviha) voi jäädä päälle pikkupojan äitiin, tätiin, mummoon tai muuhun mahtinaiseen kohdistuneesta kiukusta. Minä en istu Axan hännän alla, murisi Sakukin. Siitä huusi perheen naiset mulle pää punasena: onko sekin nyt taas naisten vika, syyttäkää vaan paska patriarkat izeänne eikä meitä. Ei kanzi tämmöisiä ääneen tuumia, meillä ainakaan.
ellauri026.html on line 94: En nyt tahtonutkaan väittää, että meidän herrojen suorittama naisten sorto ylipäänsä, joka nyttemmin kaikki kulkee samalla nimellä misogynia, perustuu johkin freudilaiseen skizoiluun. Siihen riittää ihan tavallinen darwinismi, vahvemman oikeus. Ei sen tarvi olla mitään vihaa, etuilua vaan. Ei pedot vihaa saaliseläimiä, jotka antautuu syötäväxi kiltisti. Jos ne lähtee keulimaan niin on toinen ääni kellossa. Ensin on vihaisia sorretut, sitten sortajat, kun niiden reviiriä uhataan. Jos naiset nyt nousee hännän alta, se voi johtua vaan siitä, että ne on nyt vahvempia. Kiitos vaan robotit!
ellauri026.html on line 112: Vatikka löytyy Lönnrotin sanakirjasta, jonka sain isiltä ylioppilaaxi tultua. Kirja jäi kuitenkin isin hyllyyn ikäänkuin syytinkinä kunnes isi kuoli. Nyt se on tossa mulla hyllyssä, kunnes mäkin liityn Hietaniemen hiljaisiin. Vatikka eli vatukka eli vattu, sanoo Elias. Mä tykkäsin pikkuisena vatuista enemmän kuin puutarhamansikoista. Ize asiassa en niin järin perusta jordgubbeista vieläkään. Mezämansikat on ihan toinen asia, ne on ihania, varsinkin kesän ensimmäiset. Ukonmansikoita kasvoi Sommarhemissä, ne oli jännän makuisia. Ei niin hyviä, mutta jänniä. (Joku eläkeukko Sivula Ylen uutisissa väittää, että vatikka on joku lyhyt varsta. Pitäköön pumppunsa. Mä lainaan mieluummin Lönnrotilta.)
ellauri026.html on line 120: Anneli ja Seija oli yötä kerran Rauhixessa isoäidin turvana, kun Sirkka ja Olavi oli kaupungissa viemässä Sakua jonnekin. Marja ja Pirkko saattoi olla Imatralla ukin luona. Isoäidin jalat oli huonot, se ei päässyt ylös sängystä. Tytöt yöpyi yläkerrassa tyttöin huoneessa, isoäti alhaalla salin perällä. Tyttöjä oli kielletty juoksemasta rapussa, ettei isoäiti herää. Tuli kova ukonilma, kaikki heräsivät siihen. Tytöille tuli kova pissahätä, potta oli unohtunut alas. Isoäiti mökisi jotakin, muttei uskallettu mennä portaisiin kun oli kielletty. Ansua pissatti niin kovasti että se työnsi pyllyn ikkunasta ja pissi alas isoäidin ikkunasta ohize. Kyllä sataa kovasti, isoäiti kuunteli. Mökisi kai sitäkin. Tahtoi tytöt turvaxi. Aamulla saatiin moitteita ettei toteltu isoäitiä. Huono ohjeistus. Sade sentään pesi pisuviirun pois. Seku pienempänä pisi Sakun pottaan joka oli enemmän kuin puolitäysi. Se ei ollut tyhjentänyt sitä. Siinä oli vaan joku viikkolehti päällä.
ellauri026.html on line 124: Viime kesänä ei ukkostanut ollenkaan, oli niin kylmä kesä. Nyt on lämpimin talvi sitten 70-luvun. Maa on vihreä ja sula helmikuussa. Bagdadissa sataa lunta. Australia tulvii. Navat sulavat. Etiopiassa on heinäsirkkalaumoja. Coronavirus leviää kuin espanjantauti. Raamatun vizat läiskivät. Maailmankirjat ovat sekaisin. Onkohan tää maailmanloppua. Viimenen hetki kirjottaa runoja. Kohta ketään ei enää ole lukemassa. No eihän kukaan lue enää muutenkaan, jengi kazoo vaan videoita. Näitä jorinoita ei kukaan lue kuitenkaan. (Paizi mä, narsistin yhden hengen yleisö.) Alkaisinko väsätä videoita emerituxena. Osaanhan mä niitä tehdä ennestään. Suunnilleen yhtä hyvin kuin näitä runoja.
ellauri026.html on line 137: ajatte päälle autolla, räjäytätte izenne.
ellauri026.html on line 150: Noudatetaan nyt rehdin mezästyxen sääntöjä.
ellauri026.html on line 168: uuden yliopistolain muuttaneen valtasuhteita perustavanlaatuisesti. Silloin introdusoitiin johtajavaltaisuuden periaate, jota on johtosäännöillä täydennetty. Helsingin yliopiston jostosääntöuudistuksessa 2015 päätösvaltaa laitosjohtajien ja dekaanien valinnassa siirrettiin laitos- ja tiedekuntaneuvostoilta yliopiston hallitukselle. Helsingin yliopiston vararehtori Anna Mauranen perusteli tätä studiossa sillä, että hallituksella on laajempi kokonaiskuva asioista. (Voi helvetti.) Kasan päältä näkee kauemmaxi. Alaisten puut ei peitä edunsaajan mezää näkyvistä.
ellauri026.html on line 172: Muusikkovieras Eki Suomaa esitti lopuxi Bertolt Brechtin Oppimisen ylistyksen. Ois voinut myös esittää Erasmuxen Tyhmyyden ylistyxen. Paizi ei Anna ole vaan tyhmä, se on ilkeä. Sixi sillä on ne silmät viirussa. Se muistuttaa tosi paljon isä aurinkoista, Josip Vissarionovitsh Stalinia. Hampaikkaan hymyn takana piilee tappaja.
ellauri026.html on line 182: Tyhmyyden ylistys oli hyvin suosittu, Erasmuksen hämmästykseksi ja joskus jopa peloksi. Paavi Leo X piti sitä hauskana. Ennen Erasmuksen kuolemaa teoksesta oli jo otettu useita painoksia ja se oli käännetty ranskaksi ja saksaksi. Pian se ilmestyi myös englanniksi. Yksi vuoden 1511 painoksista sisälsi Hans Holbein nuoremman puupiirroksia. Kazelukirjaversio sohvapöydälle. Hansulla on myös kiva kuva Jessestä.
ellauri026.html on line 185:Leonard Cohen ja zen
ellauri026.html on line 188: Leonard Cohen putkahti esiin Kotiliedessä Monika Fagerholmin kertomuxessa, se kuunteli Leonard Cohenia harkitessaan takinkääntöä. Cohen ize ei kääntänyt rabbiinin takkiaan, vaan kirjaili zen vaan zen-kuvioilla. (V-M. Ploiri mainizee zen-meemin myös zen">E.Saarisen luennolla.)
ellauri026.html on line 190: Ortodoksijuutalaiseen rabbisukuun syntynyt Cohen ei ollut koskaan tyytymätön uskontoonsa, eikä hän nähnyt ristiriitaa zen-harjoituksensa ja juutalaisuutensa välillä. Toisinaan hän jopa kutsui itseään nimellä Jikan Eliezer, yhdistelmällä buddhalaista ja heprealaista nimeään. Hänen myöhemmistä teksteistään voi havaita, kuinka traditiot ovat sulautuneet yhteen Cohenin kertojanäänessä. On kuin kohen, aaronilainen pappi, puhuisi koanien, zeniläisten paradoksien kielellä. Mikä sopisikaan Leonard Cohenille paremmin.
ellauri026.html on line 192: Eliezer oli ainakin 3 henkilöä raamatussa. Abrahamin ovela hovimestari, Moosexen poika, ja joku pienempi profeetta, joka ennusti jonkun haaxirikon.
ellauri026.html on line 198: Kaljupäinen Roshi (vaikuttaa vähän samansorttiselta huijarilta kuin Piiklesien Maharishi, hizi että näitä mätiä gurujakin piisaa) kuvaili itseään usein vanhaksi, lemmenkipeäksi munkiksi. Sama kuvaus sopi myös Coheniin, joka vastaanotti munkkivihkimyksen Kaliforniassa zen baldyn zen-keskuksessa vuonna 1996. Vihkimyksessä hän sai Roshilta nimen Jikan, jonka Cohen kertoi tarkoittavan hiljaisuutta kahden ajatuksen välillä. Leonardin ze jäi takuulla aika lyhkäsex.
ellauri026.html on line 201:ze:0.8em">
ellauri026.html on line 203:ze:0.8em">
ellauri026.html on line 208:ze:0.8em">
ellauri026.html on line 232: You´re so vain, lauloi Carly Simon Warren Beatylle. Beaty (1937) oli hyvä amerikan jalkapallisti ja luokkansa puheenjohtaja. Näyttelijä, filmimoguli. Yx USAn monista Jörkistä. Kova jätkä mutta turha kuten Jörkka (1934). Törkeä Dick Tracy. Nykyään onkin jo rannekellopuhelimia. Tunnettu lukuisista naisjutuista. Veti koipeen Carlya, teki paljon pekonia rannalla, kylvi hukkakauroja, kunnes asettui aloilleen Annetten kaa. Äijempi kuin Jone Nikula, julkkixista turhimpia. Toinen samanmoinen on nobelisti Zimmermann, yhtä turhamainen vaikka ruipelo, jolta Joan Baez ei saanut timanttia vaan ruostetta. Isoja ja pieniä setämiehiä. Puutarhatonttuja takit avoinna.
ellauri026.html on line 240: Se teki pilaa Lutherin näköisistä paxuista muskelimasoista. Ei hämmästytä kun kazoo kuvia.
ellauri026.html on line 242: Ize asiassa aika lailla Eski Saarisen näköinen. Saman tapanenkin hymyilevä pikku veijari.
ellauri026.html on line 243: Eski pokkasi sillä alaluokilla monta hymypoika-pazasta.
ellauri026.html on line 253: Mut onx se oikeesti hauska, vai vaanko tollanen "kaskun kärki lienee siinä" puujalkanikkari? Alku kuulostaa aika pahalta: mikään ei ole sopimattomampaa kuin panna vakavia asioita halvalla, mutta leikkiä saa toki laskea turhista jutuista. Ikäänkuin ruoskia kuollutta konia. Erasmus pitää tarkkaan huolen ettei kukaan loukkaannu, jättäen mainizematta ketään nimeltä (mut silti pelkäs että paavi saattaa suuttua). Mut paavi tyytyi vaan hohottamaan muiden mukana.
ellauri026.html on line 257: Erasmus puolustelee izekehua, et se on parempi kuin palkata joku sykofantti kehumaan, niinkuin E. Saarinen kehumassa syylänaama Ploirin kuplixi. Musta se on vittumaista että opiskelijoita opetetaan kädestä pitäen kehumaan izeänsä ja kauppaamaan omaa nahkaansa. Se on vitun kapitalismin viemistä viimeiseen pykälään, ihmiset tekee izestään kauppaa, tatuoivat vielä parasta ennen päivän niskaansa. Niinkuin orjat toisilleen Asterixin orjatorilla, "te olette vain sekundaa, helyjä, mä oon merkkitavara". No ize asiassa Erasmus on mun kanssa tässä samoilla linjoilla.
ellauri026.html on line 265: Joitain meidän yrttitarhan yrttejä vilistää tässä ohize, kuten ruuta, kurkkyrtti ja väinönputki. Kurkkuyrtti on englannixi bugloss, häränkieli kreikasta. Saxalainen nimi on borretsch. Sitä tulee grüne sosseen, jota on joskus tehty meidän yrttitarhan yrteistä.
ellauri026.html on line 268: Tyhmyyden kavereita on izerakkaus ja mielistely. Mikko Tolosen väitöskirjan nimi oli "izerakkaus ja izestä tykkäys Mandevillellä ja Humella." Mä luin sitä jonkun pätkän kun se oli hyllyssä, ihan vaan tutustuaxeni Mikko Tolosen mielenmaisemaan. Nyt en muista paljonkaan. Hume ainakin oli aika izetyytyväinen. Kai sen vois uudestaankin lukea, nyt tän runoelman valossa. Self-love ois niinku izekkyys, ja self-liking niinku ylpeys. Ne pitäis erottaa eri passioixi, ne sanovat.
ellauri026.html on line 270: Later it is coined as the ultimate proof of civility, epitomizing that men are ready to sacrifice their lives (self-love) in order to prove the notion of their own worth (self-liking).
ellauri026.html on line 272: Tää on vähän eri selitys altruismille kuin tiimi-izekkyys, siis että peilisolut (izekkäät geenit) saa yxilön samastumaan tiimiin niin kovasti etse unohtaa oman etunsa. Tässä pointtina on et ihan izekkäistä nautinnoista mehukkain on tiimin läpytys, eli ylpeys on kuskin paikalla. Whatever, sama se.
ellauri026.html on line 274: Kuka se Mandeville ylipäänsä oli? Bernard. Kirjoitti jonkun allegorian mehiläisistä, siis yhteiskuntafilosofiaa. Ai jaa, se oli tän terve izekkyys-meemin varsinainen isäpappa, sen miälest yhdyskunta romahtaa ellei kaikki aja siellä omaa etuaan. Asuttaisiin vaan ontossa puussa kukin tahollaan. (No se oiskin parempi kuin tää pörräävä ylitäysi pesä.) Siis iso paskiainen if ever there was one. Kapitalistimoraalin kehittäjä juuri oikeana aikana. Hemmetti että näitä meemejä sit piisaa, ei tule loppua. Kuin Kirsi Kunnaan perunat ne hyppii mun kallon kattilassa.
ellauri026.html on line 278: Moria on EU:n kurja pakolaisleiri Kreikassa Lesbon saarella. Tolkienin knääpiöillä oli Mines of Moria, Khazad-dûm, missä harmaa homo Dumbledore putos Balrogin kaa helvettiin ja nousi kolmantena päivänä ylös taivaisiin valkoisena kuin Saruman. Nick Ostler antoi mulle Fainwood Circlessä kirjan Bored of Rings, siinä Balrogin nimi oli Ballhog. Warren Beaty oli kingi sophomorena. E.R. laittaa sanat toisin päin, morosoph. Nääkin kirjoituxet vois olla morosofiaa. Kreetalla Juhani von Grönhagen käytti paikallisille kavereilleen sanaa vre, se oli more, paino lopputavulla, vokatiivi sanottuna murteella. Hei pahvi!). Lapset on tyhmiä, sixi onnellisia, ja vanhat unohtelee, tulee onnellisix uudestaan. Oxymoron esiintyy jo toisaalla runon nimenä.
ellauri026.html on line 282:ze:0.8em">
ellauri026.html on line 292: Erasmus oli syntyään Geert Geerts, Gerhard Gerhardinpata Rotterdamista, lääkärin tyttären vahinko jonkun juipin kanssa joka ryhtyi munkixi. (Taas yx kiimanen munkki!) Sen holhoojat pani sen luostariin, jossa se otti nimen Desiderius Erasmus ("haluttu rakastettava"). Otettuaan papinvalan Erasmus meni Pariisiin kotiopettajaxi. Se alkoi kärhämöidä papiston kanssa jo silloin. Yx sen englantilaisista oppilaista, Lord Mountjoy, (Montjoie on vanha ranskalainen sotahuuto) kuzui sen Enkkuihin käymään 1498. Se asui pääasiassa Oxfordissa, mut kävi Ranskassa ja Italiassa välillä.
ellauri026.html on line 300: Lopuxi, se että apina hyväxyy izensä sellaisena kuin on on suurinta tyhmyyttä. Se on izerakkautta. Ois viisaampaa vaan inhota ja hävetä omaa izeä. Mennä ruoskiskelemaan omaa turkkia kuin munkki, se olisi viisautta.
ellauri026.html on line 302: Aika pitkään todistellaan että liika fixuista hallizijoista on pelkkää harmia, ja pahinta on panna filosofi kuninkaaxi. Tyhmälle kansalle sopii tyhmät johtajat. Niistä ne tykkäävät. Fair enough. Viisastelijat ja besserwisserit on myös huonoja seuramiehiä. Koko termiittipesän organogrammi perustuu kumarteluun ja prenikoihin, samoin kun sankarien palvonta. Sekin on tyhmyyttä. Tässäkin voi yhtyä edelliseen puhujaan, vaikka vasta tilaisuuden jälkeen. (Ei vaitiskaan, ei mua Erasmuksen anus kiinnosta. Sitäpaizi se on jo kauan lahonnut haudassa.)
ellauri026.html on line 306: Ja mitä tää elämä on paizi jonkinlaista komediaa, missä väki kulkee edestakaisin toistensa valepuvuissa ja esittää osia, kunnes lattiamanu vie ne takaisin rekvisiittahuoneeseen. Ja kuitenkin se usein määrää väkeä vaihtamaan asua, kuninkaasta kerjäläiseen, rääsyistä rikkaaxi. Nää on kaikki pelkkää huijausta, mutta ilman niitä ei olisi uusia muotoja, ja ilman uusia muotoja ei olisi koko taidetta (sanoi Jussi Jurkka radiossa), ja taide on elämää, elämä mahdollisen taidetta.
ellauri026.html on line 317: Tieteiden arvostuxessa ei ole tapahtunut paljon muutosta Erasmuxen ajoilta. Teologit (E.R.) on köyhiä, luonnontieteilijät naurettavia, loogikot ei mitään; lääkärit ansaizee enemmän kuin muut yhteensä. Ja niistäkin tyhmimmät on eniten arvossa julkkisten joukossa. Julkkislääkärin homma on mielistelyä, vähän kuin puhetaitoa. Toisexi eniten ansaizee lakimiehet; ei tuomarit, jotka on naurettavia, vaan asianajajat jotka hoitaa isoja omaisuuxia. Ne rikastuu ja ostaa arvonimiä, samaan aikaan kuin köyhä teologi (E.R.) nakertaa retiisiä ja mezästää turkistaan luteita ja kirppuja. (Korealaisessa Loiset-filmissäkin köyhät haisee retiisiltä. Ryömii rikkaiden sohvan alle kuin torakat.)
ellauri026.html on line 321: Tässä huoahtaessa on tilaisuus kysyä kysymys joka juolahti mieleen viime yönä (nyt on aamukahdexan ja vielä pimeää helmikuun puolessavälissä): onx tää mitä E.R. ylistää tyhmyytenä oikeasti tyhmyyttä (mun, tai edes sen mielestä) ja ylistääx se sitä oikeesti vaiko kieli poskessa. Mun fiilis on et se ei aina tiedä izekään, eikä välitä. Tää tekee siitä renesanssi-ihmisen.
ellauri026.html on line 323: Vapaa-ajattelu oli syntymässä uudelleen. Ei tarte ajaa pitkin valtion raiteita veeärrän aikataulussa. Yxityistäminen nostaa päätä, kun siihen on nyt varaa. Kapitalismi kukoistaa luxuxen oloissa, se vaatii avointa rahan, tavaran ja työvoiman virtausta, maanteitä ja ilmalentoa, verkkomaisia vaihtoehtoisia reittejä, vaihtoehtoisia totuuxia, korkoa korolle kasvua. Ahtaissa oloissa, rajoitettujen resurssien maailmassa syntyy puisevia rakenteita, ratapihoja, pappisvaltaa eli hierarkiaa, komentoteitä, virkatietä ja diktatuuria. Totaalisessa puutteessa alkaa anarkia, kaikkien sota kaikkia vastaan. Luonnontila. Asutaan ontoissa puissa tahoillaan. Luonto synnyttää järjestelmiä, järjestelmät meemejä. Luonto myös keilaa järjestelmät katastrofeilla: tulee maanjäristyxiä, tulvia, kuivuutta, katoja, pikku jääkausia. Raamatun vizauxia. Kasvihuoneilmiö.
ellauri026.html on line 327: Annas olla, eikö kaikenlaisten elukoiden joukosta ne viihdy parhaiten, jotka eivät ymmärrä enempää kuin luonto niille opetti? Mikä menestyy paremmnin kuin mehiläinen? Vaikka ne eivät ymmärrä paljoa, ne rakentaa hienoja rakennuxia. Mikä filosofi on perustanut paremman valtion? Mutta hevonen, joka on luupäisempi kuin ihminen, ja on sixi sen hyvä ystävä, kärsii ystävänsä lailla. Siitä on noloa hävitä kisa, mutta se piereskelee lujasti; taistelussa se pyrkii voitolle mutta listitään armotta, haukkaa multaa razastajan kanssa; puhumattakaan suizista, kannuxista, ahtaista pilttuista, aseista, lyönneistä, razastajista, sanalla sanoen kaikesta orjuutuxesta, johon se halukkaasti alistuu, ja koittaa kostaa vastapuolelle. Kärpäsillä ja linnuilla on kivempaa, jotka elävät luonnon vaistolla, välttävät vain tästä hetkestä, jos vaan ihminen jättäisi ne izexeen. Kun ne pannaan häkkiin matkimaan ihmisen puhetta, ne nuutuvat ja mennettävät ilonsa. Luonto on sit niin paljon parempi kuin ihmiskeinot.
ellauri026.html on line 329: En voi kyllixi ylistää Pythagoraan kukkoa tunkiolla, joka kokeili kaikkea: filosofi, mies, nainen, kuningas, alamainen, kala, hevonen, sammakko ja luullaxeni myös sienieläin; ja lopulta päätti että ihminen on säälittävin. Kaikki muut eläimet ovat tyytyväisiä luonnon asettamiin rajoihin paizi ihminen, joka koittaa ylittää ne. Ihmisten joukossa kivintä ei ole oppineilla eikä suurilla, vaan pöhköillä. Gryllus teki viisaammin kuin ovela Odysseus valitessaan porsaan osan mieluummin kuin monet haaverit.
ellauri026.html on line 331: Voi jumalauta, ei ketkään ole onnellisempia kuin ne joita sanotaan hölmöiksi, narreixi, ääliöiksi ja pöntöixi; hienoja titteleitä minusta. Ne eivät pelkää kuolemaa, for one thing. Niitä ei kiusaa omatunto, ne ei pelkää aaveita eikä peikkoja. Niitä ei häirize tulevan pelko eikä haaveilu. Niillä ei sanalla sanoen ole huolia. Ne ei ole nöyriä, pelokkaita, kunnianhimoisia eikä kateellisia, eivätkä roiku kenessäkään toisessa. Siinäkin ne muistuttaa muita eläimiä, että ne ei tee syntiä, kuten papitkin myöntävät. Ajattele omia murheitasi ja mieti, miten monesta ne säästyvät. Ne eivät ainoastaan ole iloisia, pidä hauskaa, laula ja naura izexeen, vaan hauskuttavat muitakin, ja ovat kaikkien kamuja. Petoeläimetkin väistelevät niitä, ja kuninkaat, jotka pitää niitä narreina, tykkää niiden seurasta enemmän kuin ministereistä, koska ne juttelevat hauskoja.
ellauri026.html on line 333: Narreja on Erasmuxesta (ja mustakin) myös mezästäjät, jotka huvixeen tappaa ja teurastaa eläimiä, tekee sitä jotain urheilua tai taidetta. Ja grynderit kuten Tom Sydney Sanditonissa. Sehän vaikuttaakin ihan kaistapäiseltä. Ja pelihullut aivan erikoisesti, kuten Sanditonin silinterihattuinen Mosambo. Ja trillerien ynnä muiden saippuoiden tuijottajat ja kuuntelijat, taikauskoiset kuvienpalvojat ja horoskoopin lukijat, hitto ei tää lista lopu, on kuin luettelisi hiekanjyviä.
ellauri026.html on line 335: Ja nyt jos joku kauppias, sotilas tai tuomari ryövättyän lukemattomia luopuu pienestä pennosesta, niin se kuvittelee, että sen syntisäkki on sillä tyhjennetty, kaikki petkutuxet ostettu taas ilmatteex, niin että se voi alkaa iloisena nollasta. Yhtä hölmöjä on ne, jotka luulee että päivittäiset seizemän virrensäettä pitää pirun poissa liiveistä. Yxi pyhimys hoitaa hammassäryn, toinen naisten vaivat, kolmas näpistyxet; neljäs auttaa matkapahoinvointiin, viides lampolassa, jne, ei jaxa luetella kaikkia. Neizyt Maria on sentään laajakirjoinen.
ellauri026.html on line 339: Lisää hölmöjä: ne jotka suunnittelee ize izelleen komeita hautajaisia, ne jotka rakentelee izelleen aatelisia sukutauluja (touché), kehuskelee sen seizemillä puolivillaisilla ansioillansa, paviaanit jotka on mielestänsä komeita, ne jotka kehuskelee oman tiimin ansioilla kuin omilla, perustaa taiteen tai tieteen koulukuntia (samanlaiset suut pitää samanlaisesta salaatista). Kullakin kansakunnalla on omat keppihevoset, tosin Erasmuxen aikana vähän eri kuin tänä päivänä:
ellauri026.html on line 362: Viinan paras ylistys on se, että se pesee pois huolet, hujauxessa, vaan jos nukkuu pois humalan niin ne tulee takaisin, razun selässä. Enemmän iloa on tyhmyydestä, sillä se humala ei haihdukaan. Ja se on ainoo luojan lahja jota on jaettu kaikille. Viina auttaa hetkexi mutta aamulla se maistuu kuin beduiinin sandaali. Veenuxen lahjat on suotu harvoille. Neptunus hukuttaa enemmän kuin pelastaa, rikkauden ja sodan jumalat on puhtaasti pyöveleitä. Mä (Tyhmyys) oon jäänyt palvonnasta ihan kuiville. Muut jumalat on vitun pikkumaisia, tee näin, älä tee noin, parempi kuin teet niiden ympäri ison kierroxen.
ellauri026.html on line 364: Mut kukaan ei palvo Tyhmyyttä ja tee mulle kirkkoja. Mitä väliä vaikken saa suizutusta, ohuita kexejä, vuohta tai emakkoa uhrina. Kaikki palvoo mua kuitenkin. Ei tarvi edes kadehtia Dianaa, joka saa ihmisuhreja. Jengi ajattelee mua myötäänsä, seuraa mun tapoja, ja elävät ihan mun ehdoilla. Samalla ei voi kerskua jumalanäitikään. Koko maailma on mun temppeli, vaikkei musta ole pazaita eikä ikoneja, joita jengi palvoo muuten enemmän kuin ize avataareja. Ei, mulla on pazaita ihan tarpeexi, apinat on niitä ize, typeryxiä. Koko apinalauma on mun seurakunta, ja maailma mun temppeli.
ellauri026.html on line 370: Täss on yx joka on ihan lätkässä johkin pimuun, ja mitä enemmän se tölvii sitä, niin sitä enemmän se sitä rakastaa, niinkuin loordi Babington Sanditonissa. Toinen nai rouvan rahan takia, kuten yrmeä Shukra homokokin äidin eilisillan espanjalaisleffassa. Kolmas vahtii vaimoaan kuin tuhatsilmäinen koira Argos, esim islantilaiskalastaja. Neljänneltä kuolee sukulainen, ja palkkaa muita sitä suremaan. Joku jopa suree anoppinsa haudalla. No Lea oli aika lystikäs. Joku syö ja juo kaikki rahansa. Joku ei tiedä parempaa onnea kuin löhöily. Joku hoitaa toisen tyypin etuja ja unohtaa omansa. Joku keinottelee rahoilla ja osakkeilla, lainaa Petriltä maksaakseen Paulille, ja tekee pankrotin. Joku nälistelee perillisten edestä. Joku rupee laivanvarustajaxi, ja hukkaa laivansa. Joku lähtee sotaan rikastumaan. Jotkut huijaa rikkaita leskiä auervaaroina tai kiipee reittä myöten, apinoiden ja niiden jumalten mielisaippuaa. Kaikista alhaisimpia on kauppiaat, jotka tekee kaikkea mikä vaan on epärehellistä, ja tunaroi siinäkin; valehtelee sikana, vannoo vääriä valoja, varastaa, liehittelee ja petkuttaa, ja sillä työntää izensä kasan pinnalle, vaan koska niillä on kultaa käsissä. Niillä on omat sykofanttinsa, imartelevat Esa Saariset ja muut munkit, jotka ihailee niitä ja antaa niille titteleitä, toiveena saada izeki pöydästä kultamuruja.
ellauri026.html on line 379: Kummalla on parempi pulla, niillä jotka kazoo tyytyväisenä Plaatton luolan seinän varjoja, vai niillä jotka havittelee niitä jotka varjon heittävät, jos niitä edes on?
ellauri026.html on line 380: Hölmöillä tietysti: niiden onni tulee halvemmallla, ja ne riemuizee siitä yhdessä, eikä mikään riemu ole nimensä arvoista ellei siitä nauti muiden kaa. Viisaita miehiä on tuskin yhtäkään, antiikissa lueteltiin seizemän, mut nekin oli enemmän kuin kolme neljännestä idiootteja. Ita me Perkules adiuvat. (NEE)
ellauri026.html on line 384: Mut hei mähän oisin hölmöin kaikista, Demokritos osoittelis mua sormella, jos jatkaisin tätä tavisten luetteloa pitempään. Etenen siis korkeakoulutettuihin pelleihin, niihin jotka luulee olevansa fixuja mut on ihan yhtä pönttöjä. Niiden joukossa on paalupaikalla lingvistit, joita surkeampia ei ole kyllä kukaan, kaikki niitä vihaavat, besserwissereitä tuhnuja. Ne kukkoilevat tiedoillansa kouluissa - sanoinko kouluissa? Luostareissa paremminkin, tai teurastamoissa, koulukodeissa - vanhenevat siellä keltanokkain keskellä, metelissä ja homeen lemussa, silti luulee olevansa jengin parhaita, pelottelee opiskelijoita kelalla ja aikarajoilla, muilla virtuaalikepeillä ja porkkanoilla, lampaina hiiviskelee sutten pikkutakeissa. Viihtyy niin mainiosti ettei menis eläkkeelle ollenkaan, jatkavat vaan "tutkimusta" eläkkeellä muka "kiireisinä." Paukuttavat opiskelijoiden päähän jotain vanhentuneita nixejä, joilla raukat sitten turhaan ezii pestejä. Ihan onnesta puikeena jos saa selvillle, kuka oli Ankhiseen äidin kummin kaima, tai löytää jonkun ammoin kuolleen kielen sanavainaan jostain homeisesta kivestä: ahaa, mentula tarkoittaakin kullia.
ellauri026.html on line 386: Mut ei haittaa, kun on tarpeexi samanlaisia hölmöjä jotka pitää niitä arvossa. Ne uskoo olevansa Chomskyn kanssa samixet, vuorotellen kiittelee ja kynsii kolleegat. Voi herkkules! Hirveetä huutoa, selkään puukotusta ja vittuilua. Jos liioittelen, purkakoot kaikki vaan muhun kiukkunsa. Tunsinkin Noam Chomskyn opiskeluaikoina, se osas heprean, matikan ja englannin, kaikissa mestari, silloin nelikymppinen, joka koitti vielä kakskyt vuotta selvittää, mitä lauserakenteita täytyy esiintyä kaikissa kielissä. Ihankuin se olis jotenkin hyvin määritelty ongelma. Näitä yrittäjiä on ollut vaikka kuinka monta sen jälkeenkin: lisää, vaihtaa, ottaa pois, korjaa painaa uudelleen, näyttää kolleegoille, korjaa kymmeniä vuosia, eikä koskaan ole tyytyväisiä; niin paljon näkee vaivaa tästä asiasta ja vuotaa hikeä, että nukkuu huonosti, mikä onkin pahinta. Ja mitä saa ne palkaxeen: terveys menee, selkä köyristyy, silmät sumenee, köyhyyttä, kateutta, pidätyskyvyn puutetta, ennenaikaista vanhuutta ja kuolema. Niin paljon arvostaa ne parin muun rähmäsilmän peukutuxia. Tää mun elämäkerturin (E.R.) tilanne on paljon parempi: se tuhrii vaan pienen pinkan paperia, tietäen, että mitä latteampia ja turhempia on sen sepustuxet, sitä useammat innostuu niistä. Mitä väliä jos ne harvat oppineet ei viizi edes kazoa, kun niitä on niin vähän, ja selkään taputtajia on ziljoona?
ellauri026.html on line 398:ze:0.8em">
ellauri026.html on line 403: Skolastikot kuvaa helvetin niin tarkkaan kuin ne olis ize olleet siellä enimmän aikaa mittailemassa. Ja lisää sinne uuden piirin, kahdexannen, niin ison ja tilavan, että ne mahtuu sinne kavereineen pelaamaan vaikka potkupalloa. Ja seuraavaxi tulee uskonmiehet, munkit, molemmista nimityxistä aika etääntyneet, ei ne välitä uskonnosta, ja niitä pörrää kaikkialla kuin kärpäsiä. Jengi väistelee niitä kuin pahan onnen enteitä. Ne pitää kunnianaan olla oppimattomia ja saarnata mitä sylki suuhun tuo ihan takin hihasta. Jotkut ottaa kovaa hintaa palveluista, toiset kerää rahaa kuulijoilta kapakoissa, kilpailee kerjäläisten kanssa rovoista. On olevinaan mukavia apostoleja typerine juttuineen. On tarkkoja kuin liivijengit bränditunnuxista, millainen rozi ja mitkä merkit siinä, miten pitkä letti, paljonko unta palloon per yö. Ja halvexii sitten toisen jengin munkkeja niiden vermeistä. Jotkut ei huoli rahaa, mut kyllä viiniä ja naisia. Brändinimiä joka lähtöön: jotkut on vyöveikkoja, jotkut pieniä, jotkut pikkuruisia, jotkut ruusuristiläisiä; sit on benediktiinejä ja bernardiineja, karmeliittoja ja augustiineja, vilholaisia ja jakobiineja. Kristillisiä ei ketkään.
ellauri026.html on line 405: Sääntöjä kyllä piisaa ja seremonioita. joillakin on kaloja, toisilla rukouksia tynnyreittäin; joillakuilla paastoja, joiden välit ne syö kuin viimeistä päivää. Yxillä on vakio-ohjelmaa enemmän kuin mahtuu seizemään rahtilaivaan. Joku ei ole koskenut penniinkään 60 vuoteen, paizi hanskat kädessä, yks ei peseydy eikä vaihda vaatteita, joku on ollut kiinni pylväässä kymmeniä vuosia, toinen on jatkuvasta veisauxesta käheenä. Jeesus ihmettelee: onx nää jotain uuden lajin juutalaisia? Oli puhe vaan uskosta ja laupeudesta, mitä toimittaa tää pelleily? (KAA)
ellauri026.html on line 407: Stoalaiset muuten kuvittelevat olevansa kaikista kuolevaisista eniten jumalisia. Mutta ottakaapa käsille vaikka vain yksi ainoa tuollainen oppinut; olkoonpa hän 3- 4- tai jopa 600-kertainen stoalainen, myös hän siirtää antaumuxella syrjään elleikään partaansa, joka on hänen viisautensa olennaisin tunnusmerkki ja yhdistää hänet joulupukkiin, niin ainakin piinallisen arvokkuutensa ja rautaisen siveysoppinsa ja kalsarinsa, samoin kun oikaisee ozansa rypyt kun ryhtyy harjoittamaan kaikenlaisia tonttuiluja petihommissa. Lhyesti sanoen, jokaisen viisaan on huudettava avuxi minua, yxin ja ainoastaan minua, halutessaan ruveta isäxi. Niinpä niin, mixi en voisi puhua teille avoimesti ja vapaasti tapojeni mukaan? Sanokaa minulle, ovatko pää, kasvot, rinta, käsi, korvat, jotka kaikki ovat kunnian- ja huomionarvoisia ruumiinelimiä, luodut ihmisten ja jumalien siittämistä varten? Ei, arvelen etteivät ne kaikki yhdessäkään kelpaa elämän siementämiseen. Pikemminkin ihmissuvun monikertaistamiseen kelpaa eräs toinen elin, joka on niin hullunkurinen ja etuveitikkamaisen näköinen, ettei sitä voi mainita nimelläkään naureskelematta. Tästä pyhästä lähteestä jokainen olento ammentaa alkunsa varmemmin kuin pytagoralaisuus numerosta 4.
ellauri026.html on line 414: Ne on kuulleet joltakulta että saarna pitäis alkaa hiljaisella äänellä, six ne aloittaa niin vaimeasti ettei ne kuule izekään, ihan sama kuuleex kukaan muukaan, ei tätä pidäkään ymmärtää. Ja kun päästään tunnelmaan pitää korottaa ääntä, ja niinpä vikistyään ensin kuin hiiri juustossa ne alkää mölistä täysiä. Niinkuin ne olis umpihulluja, ei auta mäkikuismakaan. Olikohan Wilhon saarnat tollasia? No, kyllä retoriikka tehoo kaikenlaisiin uskovaisiin yhtä hyvästi.
ellauri026.html on line 420:Loppuvizit
ellauri026.html on line 422: Erasmuxen loppuvizi venyy tosi pitkäxi, TDLR tyylisex. Erasmus todistelee et uskovaiset ja niiden juontajatkin, Jeppe ja sen iskä ovat pässejä.
ellauri026.html on line 427:ze:0.8em">
ellauri026.html on line 430: Ne jotka kokee tämmöstä viisautta, eikä niitä ole paljon, kokee jotain hulluuden kaltaista. Sillä ne sanoo sekavia asioita, niinkuin sellaiset jotka eivät ymmärrä edes ize izeään. Näyttävät välillä hilpeiltä, välillä masixilta, välillä itkevät, välillä nauravat tai huokailevat. Ja kun ne palaa tolkkuihinsa, ne ei tiedä missä ne on olleet, ruumissako vaiko sen ulkopuolella, vai unessa; eivätkä muista mitä kuulivat, näkivät, sanoivat tai tekivät, ja tietävät vain tän, vähän niinkuin sumussa tai unessa: että niillä oli siinä hulluudessa hyvä olla. Ja six ne ovat pahoillaan että ne on taas tajuissaan, ja haluisivat takaisin, ollaxeen aina hulluja. Ja se on pientä esimakua niiden tulevasta onnesta.
ellauri026.html on line 434: Mutta olen puhunut ehkä liikaakin, liian röyhkeästi, ylittänyt aikani. Lieventävänä asianhaarana ota huomioon, että olen tyhmä ja sitäpaizi nainen. Niin et älkää ottako tätä liian vakavasti. Vizi vizi. Sanoo Erasmus ja virnistää kuin Eski Saarinen. Quare valete, plaudite, vivite, bibite, Moriae celeberrimi Mystae. (LÄPITTE!)
ellauri026.html on line 438: Olihan se TDLR, muttei puiseva. Kyllä E.R.:llä on vizin tajua, ja sana hallussa.
ellauri026.html on line 444: Ephraim Emerton, Erasmuxen elämäkerturi, oli harras unitariaani, protestanttien protestantti, kristinuskon islamisti. Jeppe ei ole jumala, ei edes puolikas, eikä Pyhis pistänyt sitä sisään neizeeseen. Allah on ainoa kukko tunkiolla.
ellauri026.html on line 447: Jefan pontena virressä on että E.R. oli protestanttiliikkeen kannalta vaan hyödyllinen idiootti, joka enimmän aikaa oli täysin pihalla siitä mitä se törkkäs liikkeelle. No tietysti kun se ei ize ymmärtäny kääntyä unitaarixi.
ellauri026.html on line 449: Tää oli tietty sen pahin vika. Ken ei oo meitin puolella on meitä vastaan. Tästä oli paavin palvojat ja protestanttifundamentalistit herttasen yximielisiä. Era vetelä vapaa-ajattelija jäi 2 tulen väliin makaamaan. Tyhmä kentiesmies, tuplaluopio, oljen verran raollaan. Koita päättää vetku ooko meitä vaiko noita toisia! Jenkkimumslimi sanoo selvästi: sillä oli 3 vaihtoehtoa: pitää turpa kii, liittyä meihin tai ryömiä paavin hameen alle. Se ei tehnyt niistä mitään vaan yritti viheltää pelin poikki. Turpiinhan siitä tulee molemmilta tiimeiltä. Vitun ize nimitetty erotuomari.
ellauri026.html on line 451: Fiman väritetystä historiikista käy entistä selvemmäx että koko protestanttiliike oli yxityisomistuxen kapinaa valtio-omistusta vastaan. Paavi oli kommari niinkuin Jesse, toteutti taivaan suunnitelmataloutta. Nyt oli talousliberaali trendi liikkeellä, uskonvapauden nimessä. Hararikin totesi että uskon päätarkoitus on luottokelpoisuus. Uskonpuhdistus oli vitun pankkireformi. Pientä luottoa ize kullekin suoraan Jeesuxelta ilman välikäsiä et saa ize yrittää. Notmiiden territorioiden possessio ja industrialismi oli jumalan uusia suuria lupauxia luvatulle kansalle. Luppoovoo, hieroo Pekka setä käsiään.
ellauri026.html on line 459: Ylläri et Fima ei tunnu hirveesti arvostavan Erasmuxen persoonaa. Sen mielestä E.R., kuten renessanssin kaverit yleensäkin, oli pelkuri ja pikku narsisti, joka toi izeään esille joka paikassa. Sen olis pitäny yrittää olla objektiivisempi, kuten Emerton. Homous voi olla myös yhtenä esteenä. Jotain sotkua tuli Bolognassakin kotiopettajalle pikku suojattien kaa. Fima pahexuu Gerard Gerardsonia vähän joka asiasta. Se on Jefan mielestä ärsyttävä valittaja, kermaperse jolle ei mikään tunnu kelpaavan. No vittu, tässä on kyllä pata kattilaa soimaamassa. Efraimilla, Harvardin proffalla, oli puo vähintään yhtä syvällä kermapytyssä.
ellauri026.html on line 461: Oli miten oli, Fima on jo päättänyt että Erasmus on pikku huijari ja narri. Niinkuin kai olikin. Mut ei se silti tarttis jotain huumoritonta jenkki mitättömyyttä osottamaan sitä unitaarisella sormella. Fima lähtee siitä, että jokainen Eran sana on todennäköisesti valetta. Era "lainaa" koko ajan, jopa omastakin taskusta. Tässäkin se muistuttaa erästä toista elämäkerturia, jonka nimi vaatimattomuuden vuoxi jääköön nyt mainizematta. Se löytyy näitten mustelmien etusivulta. Se alkaa ällällä.
ellauri026.html on line 479: Pienenä Era asui jonkun Pekka sedän luona Goudassa kuoripoikana. Vikisi kuin hiiri juustossa. Ei ollut lauluääntä. Deventerin koulu, johon se pantiin 9-vuotiaana, oli takapajuinen. (Tässä kohin Jefa taas sekoilee, ei sen ope voinu sanoa sitä vielä Erasmuxexi, sehän oli munkkinimi.) Deventer oli varsinainen munkkileipomo, ei-haluttujen kakaroiden hautomo, varmaan samanlainen kuin Yorkin koulukoti Nicolas Nicklebyssä. Eran seuraava asemapaikka onkin jo joku homoleipomo, varattomien veljien rahasto, jossa viimeistään se varmasti tutustuu donizeihin.
ellauri026.html on line 481: Noi lafkat oli takuulla ihan hirveitä paikkoja. Mut taas Jefa rypistelee nenäänsä ja pahexuu, et nehän oli just sopivia pikku Eralle. Pekka-setä oli ahne paskiainen joka hamusi Geertin perintöä. Jefa suvaizee epäillä Eran sanoja, koska Pekka setä toimitti luostareihin muitakin kakaroita. Häh? Mikä tampio tää Jefa oikeen on? Mikä hemmetti sitä vaivaa? Varmaan homofobia.
ellauri026.html on line 483: Se oikeesti ei voi sietää Eraa. Geertiä ja sen veljeä ajetaan luostariin kuin kaksiputkiseen pyssyyn käärmeitä. Vetelämpi veli antaa perixi. Taas vikapää on Era Jefan mielestä, kun se haukuskelee viinaanmenevää veljeä. Vitut, Jefa on ihan Pekka sedän linjoilla. Sen kädet syyhyää päästä kepin kanssa Eran perälle. Jefa tietää muka paremmin kuin Era ize miten sitä kohdeltiin: "he was charmingly treated". Onx tää muka elämäkerturi? Ennemminkin joku Sevillan parturi. Turpakarvat sillä on niin vimpan päälle nypitty.
ellauri026.html on line 485: Selkeesti Jefaa ärsyttää tää väpelö, joka ei pelaa amer. jalkapalloa ja haluu nukkua pitkään aamulla kuin muumiperhe, syödä vaan huviretkellä kylmiä paloja. Izensä paapoja! se ärisee Era-vainajalle kuin Calleri. Erityisesti Era inhos kalaa. Huono juttu munkille. No onhan niitä kala-allergisia, mutta Jefan mielestä se on TRIVIAALIA! Ota izeäsi niskasta ja niele kala kokonaisena, kuin kondori. Mikä ei tapa, se vahvistaa.
ellauri026.html on line 495: Eran elämän iloja oli frendit ja kirjat. Kirjat ja frendit. Tämmösiä ihmisiä on paljon. Mulla ei ole paljon frendejä, mutta mä en ookaan Desiderius Erasmus. Mulle riittää vähän hyviä frendejä, ja paljon hyviä kirjoja. Videoista en perusta, enkä somesta. Enkä klikkiuutisista. En ole vireä vanhus joka seuraa aikaansa, lukee sanomalehtiä ja kazoo kymmeneltä ylen uutiset. Mulle riittää, kun mun muusa kertoo mulle aamulla mitä maailmalla on tapahtunut yön aikana. Puhelimen pieni valo kertoo, että kohta kuuluu kummia.
ellauri026.html on line 516:absolute accept alleged ancient appeal attitude authority Christian Christian theology Church claim clear common conceived conception conflict Congregationalism conscience conscious continuous revelation death declared definition Deity demand desire divine ideal doctrine dualism earth earthly elements enlightened esotericism essential evil experience expression fact faith feeling forms give Gnostics harmony heart Hebrew highest honest human nature idea imagine individual inspiration instinct Jesus lative living man's Manicheism mankind matter means ment mind miracle Montanism Montanistic moral natural law needs never notion occult once zation&dq=Unitarian+Thought&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">organization ourselves Pelagian perfect philosophers polytheism polytheistic possible precisely priesthoods principle prophet Protestant Protestant Reformation race rational redemption Reformation reject relation religion religious revelation sacramental scheme seems sense soul spirit struggle tarian teaching theologians theology things tion tradition true truth Unitarian believes Unitarian finds Unitarian thought unity universe vidual virgin birth whole word worship
ellauri026.html on line 600: vihmo Aarnea ohuella vizalla. Aarnessa on selvästi
ellauri026.html on line 606: Tämmöinen vizi vaikka, joka on peräisin Aarnen äidin
ellauri026.html on line 621: Aarnea ja sen porukoita. Mixi tää on vizikästä?
ellauri026.html on line 651: > Joku nimenpudottelija se oli, ihan hienoillaxeen pudotti H:lla nimikoidun nenäliinan jonnekin. Sellaisiakin on, nimiä nyt pudottelematta. Siteerasi sitä iänikuista kahteen kertaan uimatonta jokea, johon Hesiodos silti vahingosta viisastuneena kielsi kusemasta, ettei tule juotua toista kertaa samasta virzasta. Oliko se Gunnel? Ei. Ei ollut Eskin kirjanen Better butter ainakaan. Eski ei ole niin negatiivinen eikä yhtään niin vaikeasti ymmärrettävä. Voi ei sula Esan suussa. Se tavoittelee joukkoja. The more the merrier. Kukoistus kuuluu kaikille. Yöpostinkantajille ja vessaa peseville islamisteille, joista jokainen voi räätälöidä oman duuninsa. Harsi pätkätöistä izellesi oiva tuluskukkaro, nollasopimuxet parsinlankana. Läpiveto-ohjeet Eskin Topaasi-pelistä! Hinta vain noin 20e! Tule fyysisest tuotantotalouden laitoxeen noutaa oma!!
ellauri026.html on line 653: > Jönsyä harmitti Eskin sille antama pilkkanimi Syvällinen. Enemmän vielä harmitti kun tuo pinnallisuudella pinnalle uinut ex-pintaliitäjä linnan juhlissa ize asiassa kuultuna sanoi oppineensa vanhemmalla iällä arvostamaan syvällisiäkin ystäviä. Marimekon ja Nokian toimitusjohtajia ja Aira Samulinia. Hellikääpä toisianne. Pipsa Pallasvesan tissiliivit sängyllä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. (Sanoja syvältä on jo yli 30K. 30 tissiliiviä tukilangoilla.)
ellauri028.html on line 22:z
e:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">SOVIET UNION
ellauri028.html on line 23:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Nuoruuteni vuosina
ellauri028.html on line 61: Oi sukupolvi! oi nuoruuteni! Oi ajat, jolloin pääministeri heitteli ukrainalaisessa kirjopaidassaan väkijoukkoon piirakoita, konvehteja ja kuparirahoja! Oi vuodet, oi ajat, kun kauppasin perunaa, työskentelin puimuritehtaalla, kävin koulua, yliopistoa, kävin istunnoissa "Eteenpäin"-lehden kirjallisuuspiiri "Petäjikössä", lensin Murmanskiin, join vodkaa, kunnioitin tyttöjä, laskin logaritmitikulla, luin "Junostia", poltin mezässä nuotioita ja vannoin Nikolaitshukin kanssa kalliorotkon yllä "säilyttäväni kaiken tämän"! Oi nuoruuteni! Oi nuoruutemme! Sen sankarillisen ajan lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset!
ellauri028.html on line 88: Initially, a surviving one of his daughters, Clara Clemens, objected to its publication in March 1939, probably because of its controversial and iconoclastic views on religion, claiming it presented a "distorted" view of her father. Henry Nash Smith helped change her position in 1960. Clara explained her change of heart in 1962 saying that "Mark Twain belonged to the world" and that public opinion had become more tolerant. (Ehkä se myös tarvizi vähän pätäkkää leivän syrjäxi.) She was also influenced to release the papers by her annoyance with Soviet reports that her father's ideas were being suppressed in the United States. (Ei Laika ole ainut koira radalla. Vuosi 1962 oli Kuuban kriisi, kylmä sota kuumeni. Popovin nuhruista mutta optimistista nuoruutta.) The papers were selected, edited and sequenced for the book in 1939 by Bernard DeVoto. (Sota tuli väliin, jumala piti varmistaa voittajien puolelle. No ainahan se on voittajien puolella. Tai sit se haluu antaa opetuxen tai sillä on joku ovelampi suunnitelma mielessä.)
ellauri028.html on line 90: Nää matkakirjeet on niin hulvattomat, että niitä on ihan turha mun alkaa repostella. Lukekaa ize, ei siihen kauan mene. Ihan samat pointit kuin mulla, paljon kärkevämmin esitettynä. Välillä naurattaa pakosta, välillä vaan suututtaa, niinkuin varmaan suututti Mark Twainia. Kade jumala oli vienyt siltä vaimon sekä tyttären. Väärää puutahan se haukkuu sikäli, että ko. kiivaan jumalan on apinat ize tehneet omaxi kuvaxeen. Termiittiapinat on jälleen kerran syylliset. Jos nekään, eihän Darwinilla ole hyviä eikä pahoja, on vaan voittajia ja luusereita. Darwinia ei vois vähempää kiinnostaa kuka kuolee ja kuka jää voittajana kentälle. EKV. EVVK. Kiinnos. Huonot häviäjät kiivastuvat, se on vain luonnollista. Minäkö en tietäisi. Tuttu, juttu, sanoi Natashan lentokapteeni.
ellauri028.html on line 92: Wikipediaan otetut sitaatit on irrotettu kontextista, suht harmittomia, eikä anna mitään kuvaa Markun tosi ankarasta antiteistisestä linjasta. Markku-setä on ollut hyvin, hyvin vihainen. Aika kiistanalainen kirkollinen näkemys indeed. Kuvainraastaja. Se on kova syyte jumalisten kirjoissa. Vaikka hyvässä kirjassa ei kovin hyvällä silmällä kazotakaan kuvia, niin kuvainpalvontakin on parempaa kuin niiden raastaminen. Ainakin amerikkalaisen enemmistön mielestä, ja nehän Wikipediaakin tuottavat ja lukevat.
ellauri028.html on line 94: Ihmetellessään taivaskuvitelman tylsyyttä Make huomauttaa aivan oikein, et se FUCK! FUCK on elukoiden kolmesta tavotteesta kaikkein mieluisin, eli mix pitää ne perseet jehovan taivaassa nimenomaan tervata? Mä on ajatellut tykönäni (ihan izexeni vain, siteerataxeni Jori Malmstenia) että #metoon kannalta se iso virhe jumalalta (Darwinista en sano mitään ettei se suutu) oli, että elukat pitää päämääränänsä nimenomaan panoa, eikä läheskään niin paljon lasten tekoa. (Kai se johtuu siitä, että lasten tulo on elukoille liian etäinen ja abstrakti päämäärä, sitä ei hevin saa koodatuxi liskoaivoihin.) Nimittäin siitä justiinsa seuraa kaikki nää #metoo väärinkäytöxet: pannaan alaikäisiä, pannaan vastahakoisia, yhtään edes miettimättä edistääkö se puuhastelu onnellista perhettä. Pääasia et tuntuu pippelistä kivalta ja pääsee kyykyttämään naisia. Suunnittelufiba miehissä. Takaisin piirustuslaudalle jehova! Vaan näyttäähän se pelittävän näinkin, tuumaa jumala ja Darwin miehissä. If it ain't broken, don't fix it. Let good enough alone. Paras on hyvän pahin vihollinen.
ellauri028.html on line 99: Toinen aivan mainio kahden markan pläjäys on What is man. Kyse on taas just samoista teemoista kuin mullakin, onx ihminen vaan tyhmä elukka vai vielä pahempaa, vaan kone, vaiko jotain hienoa, joku taskukokoinen puolijumala. Nuori mies uhoilee, vanha mies suhtautuu kyynisesti, ei enää edes sarkastisesti. (Joku kyllä kommentoi, fair enough, että näissä filosofisissa dialogeissa on aina joku fixu, esim. vanha mies, ja toinen totaalinen tomppeli, esim. nuori mies. Epistä, Joni heittää KOKO AJAN! valitti Pauli lumisodassa Juuan mökillä.) Erittäinkin hyvin väännettyjä pointteja. Mm. se LM Alcottin runotytön skizo et jos hyvis saa hyvät vibat kiltteydestä onx se sillon izekäs vai epä. Turhaa nikerrystä ja nakerrusta, mitä väliä. Hyvin menee mutta menköön. Who cares, kuten argumentoi Booze Hound alempana.
ellauri028.html on line 101: Onkohan jenkit kiemurrelleet ihan noloina kun nää Markun jutut tuli julki. Epäamerikkalaisuutta Mississippin suurmieheltä. No ei, kyllähän Amerikkaan mahtuu mielipiteitä. Vaikenivat kuoliaaxi. Sehän olikin jo melkein vainaja. Piti näitä pöytälaatikossa, sanoi raamatuxensa mieli mustana, luki yxityisesti kavereille kuin Rusakko sen tunnustuxia. Sellaista on liikkeellä kuin coronavirusta. Pari vinkkiä ois kiva miten ne sai yleisönsä pysymään istumassa paikallaan ja kuuntelemaan loppuun saakka. Kuoli 75 vuotiaana, julaisi tän anonyyminä vuotta ennen sitä. Alla tulee arvioita Goodreadsilta. Booze Hound on nähtävästi Jevgenin hengenheimolaisia.
ellauri028.html on line 105: During his prolific period Mark wrote many minor items, most of them rejected by Howells, and read extensively in one of his favorite books, Pepys' Diary. Like many another writer Mark was captivated by Pepys' style and spirit, and “he determined,” says Albert Bigelow Paine in his 'Mark Twain, A Biography', “to try his hand on an imaginary record of conversation and court manners of a bygone day, written in the phrase of the period. The result was 'Fireside Conversation in the Time of Queen Elizabeth', or as he later called it, '1601'.
ellauri028.html on line 107: The Rev. Joseph Twichell, Mark's most intimate friend for over forty years, was pastor of the Asylum Hill Congregational Church of Hartford, which Mark facetiously called the “Church of the Holy Speculators,” because of its wealthy parishioners. Here Mark had first met “Joe” at a social, and their meeting ripened into a glorious, life long friendship. Twichell was a man of about Mark's own age, a profound scholar, a devout Christian, “yet a man with an exuberant sense of humor, and a profound understanding of the frailties of mankind, including Mankind's Huge Cods." Sam Clemens ja pastori naureskeli kaxisteen mezässä miespaneelin valtavia turskia. Bronzed and weatherbeaten son of the West, Mark was a man's man. "Some Remarks on the Science of Onanism.”
ellauri028.html on line 111: It was sometimes a wonderful and fearsome thing to watch Mr. Clemens play billiards,” relates Elizabeth Wallace. “He loved the game, and he loved to win, but he occasionally made a very bad stroke, and then the varied, picturesque, and unorthodox vocabulary, acquired in his more youthful years, was the only thing that gave him comfort. Gently, slowly, with no profane inflexions of voice, but irresistibly as though they had the headwaters of the Mississippi for their source, came this stream of unholy adjectives and choice expletives."
ellauri028.html on line 115: One of these guarded treasures of Kaiser Wilhelm was a volume of grossly indecent verses by Voltaire, addressed to Frederick the Great. “I would blush to remember any of these stanzas except to tell Krafft-Ebing about them when I get to Vienna”, said Mark Twain. "Too much is enough."
ellauri028.html on line 127: Elizabeth's cup-bearer. He is supposed to be of ancient and
ellauri028.html on line 145: apotti on jo luukulla. Paizi ei Boccacciolla ole sellasta kertomusta.
ellauri028.html on line 149: 6. Puhe kiertyy Cervantesiin ja Rubensiin, ja neitoseen, joka pelastaa neizyytensä
ellauri028.html on line 171: Der Schriftsteller frönte noch einem anderen Laster. Im Alter fascinierten ihn kleine Mädchen immer mehr. Sein Interesse trug eindeutig erotische Züge. Er versammelta die jungen Damen in einem eigenen Klub. Das Durchschnittsalter eines Engelfischen betrug dreizehn Jahre. Seine Sekretärin schrieb: An einem unbekannten Ort sieht er sich als erstes nach kleinen Mädchen um", und "er ist weg wie der Blitz, wenn er ein neues Paar schlanker Beinchen auftauchen siehtm und wenn das kleine Mädchen dann auch noch eine riesige Schleife im Haare trägt, schwebt er vollends im siebten Himmel."
ellauri028.html on line 186:zehound.jpg" width="20%" />
ellauri028.html on line 187: Booze_Hound's review
ellauri028.html on line 190: it was amazing
ellauri028.html on line 199: Anyways, I feel "What is Man?" is really a precursor to Freud (also Dostoevsky and Nietzche are precursors) and the Ego, which is pretty impressive for the time, but again, it feels a bit dated. He is also repetitive about the same idea of man being selfish, which is annoying like this review...
ellauri028.html on line 201: Now he is on this kick about how man never thinks for himself. He is a chameleon conforming to whatever outside influences he puts himself in. This is pretty interesting stuff here. I apologize that these reviews have become rather flat. The amount of times I have used the word "interesting" to describe things in a vague manner is so blindly obvious and so boring, I can't believe I go on writing these things (and you keep reading them?!) Where is this going to get me, doing these shitty reviews? Does anyone care? Do I really care? I think I need a girlfriend (this is a cry for help)...Anyways, the book is psychological and philosophical or some shit... go read the goddamn thing yourself...I need a drink...
ellauri028.html on line 253: Tovixi vei Make multa tuulen purjeista, täytyy tunnustaa. Yli sata vuotta sitten se sanoi saman kuin mä, ja paremmin. Mietin vähän kuin Booze Hound mix tätä ylipäänsä kirjoitan, turhaanko vittuilen puun takaa, kuin konekoira räxytän.
ellauri028.html on line 255: Mut se on virhepäätelmä, P(l)opovin izemurhasiirto. Ei tänne tultu muutenkaan uutta keximään. Masixia on ollut maailman sivu, eikä takuulla oo yhtään mustaa ajatusta, jota ei ole jo moneen kertaan kexitty. Todistihan Eskin assari empiiris-matemaattisesti äskettäin, et erilaisia ajatuxia on noin 30, näät sen verran löytyi erilaisia asiakkaiden esseitä, eli (as per TAMK:n "Timon" teoreematodellisuus=asiakas
) saman verran vaihtoehtoisia totuuxia todellisuusvalikoimassa. Siitä riittää joka oivalluxelle jopa 300M kexijää (oikeasti vähemmän, useimmat ei kexi mitään koko ikänä). Samaa saarnasi jo saarnaaja, nihil novi. Kapinen jopi, joka parjas vaihtelevasti elamassa, muttei silti suostunut parjaamaan kiusaajaansa, nyökyttää myös nuppi ruvella.
ellauri028.html on line 277: Pullin volvossa, josta kerroin ennenkin jo jossakin. Mutten pelästy näistä enteistä, enkä harkizekaan
ellauri028.html on line 288: Latinantunnit oli mun ensimmäisiä kielitunteja, ruozin ohella.
ellauri028.html on line 306: mä uppoon sitten, kun Alzheimer alkaa lopullisesti syövyttää
ellauri028.html on line 311: Sillä oli izellä joku valkoinen ehkäisyperäpuikko, ettei tarvinnut
ellauri028.html on line 312: toisen nolosti tumpeloida jonkun korzun kanssa, laskostaa ehkä
ellauri028.html on line 316: Tää tuli kaikki mieleen siitä, että mezätalon kolmoskerroxen,
ellauri028.html on line 329: Pipa ja Sepu lauloi tätä nuotin vierestä kun me oltiin pieniä. Se kuului samaan sota-ajan sikermään kuin Lili Marleen, Eldanka järven jää tai Läskiä ja lotinaa. Oli niitä muitakin. Se onkin tosi vanha sotalaulu. Niissä usein teemana on et vihollisten kanssa oisi hauska veljeillä, ja vähän sisarrella myös. FUCK FUCK! menee KILL KILL!in ohize. Siitä on olemassa suomalainen versio, jonka sanoja ei tahdo kokonaisina löytyä. Löytyy vaan pätkiä.
ellauri028.html on line 331: "Mademoiselle from Armentières" is an English song that was particularly popular during World War I. It is also known by its ersatz French hook line, Hinky Dinky Parlez-vous (variant: Parlay voo).
ellauri028.html on line 335: The Pittsburgh Post-Gazette of December 4, 1939, reported that the historical inspiration for the song had been a young Frenchwoman named Marie Lecoq (later Marie Marceau), who worked as a waitress at the Café de la Paix in Armentières at the time of the war. Despite the obscenity of many popular versions of the song, it was reportedly quite clean in its original form.
ellauri028.html on line 382: The Mademoiselle from St. Nazaire,
ellauri028.html on line 437: Parlez-vous?
ellauri028.html on line 439: Parlez-vous?
ellauri028.html on line 452: Parlez-vous?
ellauri028.html on line 454: Parlez-vous?
ellauri028.html on line 473: Seija ja Kikka kokkaa! Ja siivoaa! Ja tiskaa! Ja valizee verhot!
ellauri028.html on line 476: kazomaan teeveestä murhasarjoja ja juomaan punaviiniä.
ellauri028.html on line 477: Välillä minä käyn Seijan veeseessä virzaamassa pöntön reunalle.
ellauri028.html on line 503: Hyrkäs otsikoi jutun: ”Kisko katkes, juna kaatui, rättipäille kuolo saapui”. Tää siis ennen klikkiozikoiden aikoja.
ellauri028.html on line 563: Odottelemme juuri parhaillaan eli täsmälleen tällä herran sekunnilla, tällä nimenomaisella hetkellä tai tällä kellonlyömällä odotamme Euroopan erikoisuuskirjeenvaihturimme Eino-Mies Porkka-Kosken raporttia reportaashshisarjaamme "Yhdentekevä Eurooppa". Kävelevä sinikantisemme uudisoi meille kohta Helsingin Pinaatintorilta suomalaisten sotavegetaarien 47:nnen teemaviikon paraatia. Aihehan on Eino-Miehelle erittäin tuttu. Mieshän on palvisodan vegetaareja. - Niin, hänhän sai palvisodassa Mannergeimilta neljännen luokan valkoisen ruusukaalin riparikunnan kunniamerkin. Sopan ja kauhan miehiä kerta kaikkiaan. Eikä siinä kaikki, Vuonna 55 hän oli reportterina seuraamassa Porkkanan luovutusta takaisin Suomelle. Toivottavasti hän ei ole tänä juhlallisena vegetaaripäivänä niin nakit silmillä, että joutuisimme taas kuulemaan sen iänikuisen baaritiskitarinan siitä, miten hän listi vielä välirauhaspäivänä 50 punajuuriarmeijan kaaleria itulinjassa paljain käsinein. - Herra jumala! Puhelinhan soi! Pane töpseli nopeasti seinään! Haloo haloo! Täällä alivaltiosihteeri! - Täällä Eino-Mies P-K tanassa ja Burana 200. Saisinko huonepalveluun, tarvizisin Burana 400:sta. Ja jos Suomesta soitetaan ja uzitaan, minua ei saa häiritä eikä vastustaa. Sanokaa vaikka, että minulla on Pipa kukkarossa ja Kippari-Calle taskussa.
ellauri028.html on line 565: Kansalaiset! Nyt on jälleen se aika vuodesta, jolloin on aika muistaa maamme ilotulituxissa vammautuneita ilotulitusveteraaneja! Jotka lähtivät vapaaehtoisesti niskalaukauxenkin uhalla, usein inhimillisesti kazoen iian varhain, täynnä intoa puolustamaan lemmikkien oikeutta kuunnella ilotulitusten paukkinaa ja haistella ruudinkäryä vaatekomerossa kenkäläjän alla puolen yön ajan vuodessa. Jotka palasivat liian suuren ja liian raskaan uhrin antaneina, päättöminä (kuten lähtiessä) ja silmättöminä, kuolleita kissoja ja lento-oravia repussa, mutta tyytyväisinä kuin äiti armas Volgan laturiin. Katon rajass' kulkee hauki, pahaa taitaa tarkoittaa... Kierrä pullon korkki auki, ryyppy pedon karkoittaa! Pöydän alta ryömii lisko, ilkein silmin tuijottaa. Ryyppy toinen naamaas kisko, Aistiharha lähdön saa. Vierustuolill' istuu hylje, pyrstö läpsii palleaas'. Kunhan vain et lasiin sylje, mursu daamiks muuttuu taas. Pöydän päällä ammuu nauta, maitoo koettaa tyrkyttää. Ryyppy neljäs, jumalauta, maitohapot karkoittaa. Näitä ilotulitusveteraaneja varten rakennamme Kauniaisiin ilotulitusveteraanien kuntoutuskeskuxen Papattiveljeskodin. Kun siis päätön nuori mies ilmestyy ovelle käsi ojossa ja karvalakki kourassa, hellittäkääpä pörssinnyörejä. Tarkoitus on jalo, missä olisimmekaan nyt ilman ilotulitusveteraanien eläinuhreja. Varmaan Kouvostoliitossa munalipun alla.
ellauri028.html on line 567: Sotuinvalidien puolustusvoimat järjesti sotuinvalidien syyskeräyxen koko maassa. Nyt julkistamme keräyxen tuloxen. Saimme kerättyä yhteensä 283 kokonaista sotuinvalidia ja osia. Se on 50% eli lähes puolet vähemmän kuin viime vuonna. Näistä 238 nyt vielä tuhisevaa sotuinvalidia (tai vähemmän) luovutetaan rahavallan resitentille Sale Hiiristölle izepäisyyspäivän sotuinvaliidivastaanotolla. Sotuinvalidien puolustusvoimat päällikkönsä sopuiluveteraani kunniaylisopuli Esa Saarisen nimissä haluaa kiittää koko Suomen kansaa, paizi Aira Samulinia, joka ei millään suostunut luovuttamaan vaatekomeroon kenkäläjän alle kätkemäänsä Peter Nygårdia.
ellauri028.html on line 571: Jaaaha, meillä on täällä intiaaniteltassa sotilasmestari Karmei Enninen, tervetuloa. Paizi tehän olitte täällä ensin, anteexi. - No panic, siviili, lepo vaan, armeijassa ei pyydellä anteexi eikä ensinkään anneta, seuraa kurinpitotoimenpide, esim niskalaukaus. - Aaaha. Stm Kanninen, teiltä on juuri ilmestyny jyhkeä värikuvateos 101 asentoa. - Jes söör herra siviili! - Tässä kirjan takaliepeessä kunniaylisopuli E.Saarinen kehaisee, että tää on jatkoa kirjaanne 100 asentoa. - Niin, edellinen teos oli jymykukoistus, ja E.S. vaatimalla vaati jatko-osaa, tukijatketta ikäänkuin puuvillaisella vyöllä. Tää on jonkin verran rohkeampi kuin se esa. Suomalainen sotilas uskaltaa olla missä tahansa asennossa. Keittiön lattialla, takapenkillä, hississä, tiskipöydällä, parvekkeella, puuta vasten mezässä, junan vessassa... - Niin niin, ne on nähty, mitä uutta tässä painoxessa? No ei muuta kun tää 101. kuva ihan extrana: E.Saarinen epämukavan näköisessä vetelässä asennossa Pekka Himosen takana Pipsa Pallasvesan riippukeinussa. Pow-wow on päättynyt, ja nyt, saanko pyytää siviiliä tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM!
ellauri028.html on line 573: Täällä valtakunnantyhjäntoimittaja Esa-Jouni Reikä-Saarinen ja puolustusvoimien simulaattorihankinnat! Maamme p-voimat on päättänyt hankkia jalkaväen taistelusimulaattorin! Vauzi vauz! Ja se oon mä! Tupla vauz! Ei vaitiskaan, vizi vizi, pyydän anteexi. Läänineversti Karmei Enninen, olkaa hyvä, avaisitteko vielä vähän tätä? - Kiitos, ja anteexi että en sano kiitos, armeijassa ei sanota koskaan kiitos, anteexi tai ole hyvä, meillä se menee vaan: hommio! ja loppu! Täällä kannetaan vaan kaunaa, aseita ja arvomerkkejä. Simputetaan alaisia ja kannellaan esamiehistä toimivalle johdolle.
ellauri028.html on line 575: No hyppään yli pari vielä puujalkaisempaa viziä ja menen suoraan asiaan: pianaikaa koko rauhanaikainen rauhantahtoinen armeijamme voidaan korvata armeijasimulaattorilla, joka puolustaa simuloitua maatamme ulkoa tulevia uhkakuvasimulaattoreita vastaan. Kyberuhat pannaan superselliin, pilviporsaat roviolle, jossa niitä linkoo virtuaaliläjillä äreet lintuset. Kassa kukoistaa. - Hauska kuulla että armeija ottaa vaihtoehtoisen todellisuuden vakavasti! Kybersodassa pärjännee tälläinen rimpulampikin kaveri, et mä tuun mielläni reserviin! Isänmaallisuus on aina ollut mun sydäntä lähellä! - Hienoa! Olkaa hyvä, saako pyytää vapaaehtoisexi tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM! Ei vaitiskaan, vizi vizi! se oli vaan simulaatio! - Aargh! niin olin mäkin! Mein leben!
ellauri028.html on line 585:Haraldin vizit on enimmäxeen huonoja tai hirmuisen huonoja.
ellauri028.html on line 588:Oikeinkin huonoja vizejä
ellauri028.html on line 590: Keräisinkö oikein, oikeinkin huonoja vizejä?
ellauri028.html on line 592: Millaiset vizit on hyviä ja mitkä huonoja?
ellauri028.html on line 595: että huonot vizit on joko mauttomia tai tylsiä.
ellauri028.html on line 597: Ja että vizin hauskuus kuten koko estetiikkakin,
ellauri028.html on line 602: Kerro mulle mitkä vizit on sustayrmf, tuo on nyt tuota,
,
ellauri028.html on line 604: hah hah olipa hauskaa (kutittaen kainalosta izeä)
ellauri028.html on line 610: Mut vizi voi olla myös mauton puujalka, jos se on mauton
ellauri028.html on line 615: Jotkut on ihan puhdasta skizoa, ize asiassa hyvin samantapaista kuin lasten höpötys, mutta mustempaa.
ellauri028.html on line 616: Leukavasti laukaistu on Alkali Ike tyyppinen lyhkänen vizi jossa on vaan joku yhden sanan ylläri.
ellauri028.html on line 621:vizi normi tyyppi Mikä parasta ja huonointa
ellauri028.html on line 640: Ongelma ratkaistu lol!väkivalta skizo (suomi 24 vertaisarvio:) Oli ihan vitun paska. Ei edes liity mustaan huumoriin.
ellauri028.html on line 643:Toimin 60-luvulla vaasalaisen talon isännöizijänä. Tehtäviini kuului vesimaxujen seuranta. Kerran menin viidennen kerroxen Mjölkvisteille huomauttamaan siitä, että huoneiston yhden asukkaan vesimaxu oli maxamatta. No heillä oli kuitit siitä, etä kaikkien Mjölkvistien vesimaksu oli maksettu, ja silloin kuulin suuni sanovan, että entä sitten se Inga Reklamer, jonka nimi on teidän ovessa.
ellauri028.html on line 644:tvåspråkighet puujalka Ei hassumpi AVS:n puujalkavizixi.
ellauri028.html on line 646:Paavo Haavikko siirtämässä Virosta ostamaansa Stalinin pazasta Kirkkonummella olevan maaatilansa pihalle takinkääntäjän muistomerkixi. jumala ja muut julkkixet tilannekomiikkaa Täytyy osata panna ko. julkkixet arvojärjestyxeen. Monumentum exegi aere perennius. Syvää naurua.
ellauri028.html on line 648:lisää tähän oma vizi normi tyyppi Mikä parasta ja huonointa
ellauri028.html on line 653: Voihan noita koittaa parannella izekin:
ellauri028.html on line 655: Nazit kiduttivat keskitysleireissä jutkuja tappamalla niitä kaasulla ja tekemällä niiden nahasta hyödykkeitä. Siis haloo. Miten se eroaa nyt aivan harmittomasta TURKISTARHAUXESTA?
ellauri028.html on line 671:ze:0.8em">Alaviite: Mikko Kuustonen on 60v gospellaulaja, kaivosmiehen poika kuten Tom Jones. Soololevy Profeetta. Yksityiselämä (Muokkaa): Kuustonen oli naimisissa Marita Kuustosen kanssa 32 vuotta. Heidän avioeronsa astui voimaan keväällä 2014. Toukokuussa 2018 Mikko Kuustonen avioitui koreografi Hannabrotheruksen (s. 1968) kanssa. Hanna os. Saloheimo tulee täysin pystymezästä julkkisskenen ulkopuolelta. He ovat molemmat impulsiivisia ja yliempaattisia. Heillä on tv-ohjelma julkkisten rakkauselämästä. He haastattelee julkkisystäviä ja kuulee mikä liima saa suhteen kestämään. Ois Kuustostenkin ollut hyvä ostaa sitä putkilo. Minkä jumala on liimannut sitä älköön ihminen irrottako. He laittavat izensäkin likoon. Kyllä siinä moni liima irtoaa. Kuustosella on siitä pitkä kokemus. Hän on itse kertonut julkisuudessa päihdeongelmistaan, mutta on ollut raittiina v 2004. Varmaan vielä sietämättömämpi selvänä. Hän on kuulunut nuorena herätysliikkeeseen ja sixi kärsinyt myöhemmin myös muista mielenterveysongelmista. Kuustonen on kertonut olevansa värisokea. Siitä kaikki ongelmat alkoivat. Näki maailman mustavalkoisena väri-tvn aikana. Koiratkin on värisokeita. Vieläköhän se pieree yhtä kovaa Hannan seurassa. - Mikko! Hanna Brotheruxen poika Johannes on myös huumekoukussa. Haisteleekohan se liimaa. Mikko Kuustonen ja Hanna Brotherus muuttivat yllättäen avioehtoaan – Mitä tapahtuu ökymökille? Mikko Kuustonen ja Hanna Brotherus 2022: Ero! Mikko Kuustoselta paljonpuhuva reaktio Hanna Brotheruksen pieraisuun eron jälkeen. Musti!!
ellauri028.html on line 674:Musta hyvempiä vizejä
ellauri028.html on line 676: Tasapuolisuuden vuoxi paljastan vähäsen, millasen vizit on mua naurattaneetkin. Tässä pitäis olla uusia vizityyppejäkin, sellasia hyviä. Niitä vois olla parodia, vittuilu, sananväännös, episodi, absurdismi, tms. Nää tyypit ei ole poissulkevia, joihinkin vois laittaa useampiakin, muttei jaxa.
ellauri028.html on line 680:vizi normi tyyppi Mikä parasta ja huonointa
ellauri028.html on line 802:lisää tähän oma vizi normi tyyppi Mikä parasta ja huonointa
ellauri028.html on line 826: Puovo Lipponen oli yhä vallassa, Kari Peizamo yhä vallaton, ja se yx läski riski rikoissa ja tv-laseissa oli entistäkin läskimpi ja rumempi. Bad Bush alkoi ristiretken Baabeliin. Aivan vittumaista sikailua oli ilmassa. Vaalit 2003 tulossa.
ellauri028.html on line 829: SKP, Suomen Kari Peizamo laulaa: Kommunistipuolueen naiset käänsi mun skootterin.
ellauri028.html on line 848: Tapio Vinhaperä on yleisen kirjallisuustieteen yritysprofessori erityisalanaan grillituotteet. Viran lahjoitti Yrjön Grilli Taavetista. - Kyllä minä en näe tässä mitään eturistiriitaa. Yritys ja tiedemaailmalla on paljon yhteisiä intressejä, kuten saunaillat, pitkät kokousmatkat ulkomaille ja nuoret opiskelijatytöt. Joko muuten mainizin, että Ykän grillissä saa takaa maistuvaisia ja sinne kannattaa tulla kauempaakin?
ellauri028.html on line 857:ze:0.9em;color:blue">
ellauri028.html on line 875: Muhammed tyrmäsi kristinuskon kolminaisuusopin:"Ne jotka sanovat "Jumala on yksi kolmesta", eivät ole uskovia" (Suura 5:73) Hizi onhan ne, vaikkakin väärän puun alla haukkuvia koiria. Muslimi ei voisi koskaan lausua Nikean uskontunnustusta jossa tulee esille jumaluuden 3 persoonaa. Ne päätettiin kovan kädenväännön jälkeen äänestyxellä. Kokousaika loppui, muuten jumalan porukoita olisi ollut vielä enemmän.
ellauri028.html on line 909: Seuraava luettelo osoittaa, mistä jumala puhuu enimmin raamatussa. Ylläri, se puhuu izestään ja kolleegoistaan kaikista eniten, vanha narsisti. Seuraavaxi eniten puhutaan uskomisesta, siitä puhe kai mistä puute. Seuraavat luvut on aika epätieteellisesti joku kerännyt kuningas Jaakon hyvästä kirjasta.
ellauri028.html on line 938: Kuka hemmetti on Jenni Vartiainen? Never heard. Juhananko sisko? Eiku hetkinen, sehän on se muruseni-biisin laulaja. Opiskeli Gimmel-yhtyeessä. Hyvä biisi, mut ilmeisesti Jenniltä on sittemmin lähteny hommat lapasesta pahasti. Siitä on tullut jonkinlainen Cheekin naisellinen vastine. Teki vauvan.fi tuntemattomaxi jääneen isän kanssa kuin neizyt Maaria.
ellauri028.html on line 974: Valize mieleisesi maku, väri, suutuntuma ja haju.
ellauri029.html on line 18:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ÖÖ MITÄ TARKOITAT
ellauri029.html on line 19:ze:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">PRO-AKATEMIA
ellauri029.html on line 29: Kustantaja: Fanzine Oy, 1980
ellauri029.html on line 34: Idioottikin pystyy pilkkaamaan punktohtoria (ks albumi 27). Punk-rockin vesittämisestä sekä paikoin hyvin alkeellisesta a) mielikuvituxesta b) sanavarastosta ja c) kirjallisuuden tuntemuxesta johtuen S:n Suomessa propagoima gonzo-journalismi sai välittömästi epäilyttävän maineen: mikäli punk-tohtorillemme jokin oli "hillittömän rankkaa poweria", oli juostava lujaa pakoon ja ezittävä hillittömämämpää ja rankempaa poweria vaikka tuhansien järvien haiden mezästyxestä. Hunter S Thompsonin lukeminen alkuperäisenä täsmentää Saariskuvaa: useimmiten Esa on vain hyvinkääläinen radanvarren pikkusielu, jonka kirjoituxet päätyy aina siihen, että se todistelee kaikille yxilöllisyyttään ja rankkuuttaan. Joku vielä pienempi sielu voi toki lukea sen höperyyxiä alleviivaten ja kirjoittaen sivuun "Rankkaa!" Sen katu-uskottavuus on samaa luokkaa kuin kädettömällä miehellä, joka uhoaa taukoamattomalla runkkaamisella. Nykyinen seppoilu oli jo idulla, vaikka Sartrella siveltynä: ihmisen täytyy ylpeänä omaxua valizemansa situaatio. Osaansa tyytymätön tarjoilija on roolinsa vanki, ja huonossa uskossa. Loppuelämänsä Eski omistautui sit jakamaan parempaa uskoa. Sitä Peukaloliisan pääskyn sanomaa: Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAN! Eskin kumipää rikkoo betoniseinää. Mieluummin silti vaivaannuttava ja poikamaisen humoristinen existentialisti kuin ikävystyttävän autistinen elitisti. Ikävä vaan että Eskistä tuli iän mukana ikävystyttävän populistinen viihdyttäjä.
ellauri029.html on line 38: Jan Blomstedt rakastaa keinotekoista ja sievää jaottelua ja luokittelua. Koska me emme sellaista rakasta, voimme jakaa Das Janin tuotannon kolmeen lohkoon ennen sen päälleastumista: 1) Blomstedtin "parodista ja itsetiedostavaa fiktiota" voimme kuzua tiedostamattomaxi izeparodiaxi (näitä räpellyxiä löytyy mm Punkakatemiasta sekä Synteesistä 3/1984-1&2/1985); 2) esseen ja sepitteen raja-aitoja yliastuvat yritelmät käyvät hänen kriitikittömän tyylitajuttomuutensa osoituxesta ja 3) Blomstedtin normaalin esseegenren tuotteet ovat onttoudessaan ja lukkiutuneisuudessaan vain latteaa ja i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä-ä luettavaa. Samaa voidaan sanoa myös hänen 'ironiastaan'. Blomjanin fiktion ja esseen raja-aitojen kaataminen todistaa vain sen, että hän on onneton raja-aitojen kaataja (hän kaatuu tuleen makaamaan aidan alle ja ryömii riman alize). Mutta nää oon vaan kuriositeetteja siinä Jan Blomstedtissa joka Roland Barthesin torso mukanaan harhailee pitkästyneenä pitkin maailmaa ja hyräilee:I bore myself to sleep at night / I bore myself in bright daylight / I'm bored / I'm the chairman of the bored.
Markku Envall on väittänyt, että on vaikea kuvitella Blomstedtia innostuneena. E.Saarinen ja J.Blomsted on koominen pari, jotain Mikin ja Hessun tapaista.
ellauri029.html on line 41: Koitin löytää mun vanhaa kappaletta Jan Blomstedtin ja E. Saarisen kirjasesta Runk-Akatemia, mutten löytänyt. Sen piti olla mun hörhökirjakokoelmassa, mutten löytänyt koko kokoelmaa, enkä muitakaan Eskin hörhökirjoja, vaikka mulla kyllä oli kaikki ne aikaisemmat, viime vuosituhannelta ennen Aallon aikoja. Ei ollut hyllyssä, ei vintillä (siellä oli kosteaa, kirjat oli koirankorvilla, ei kai katto sunkaan vuoda? Voi se olla noiden myrskyjenkin aikaansaannosta, vesi tulee seinän läpi kovalla tuulella.) Oiskohan ne maalla. Voi olla, täytyy kazoa kun joskus mennään sinne taas. Runk-akatemiasta on painos loppu, ja todennäkösesti paineetkin.
ellauri029.html on line 43: Maa on täyttynyt talouslipilaareista (lue oikeistolaisista) ajatushautomoista, joissa izekkäitä pläänejä haudotaan oikein tiimillä. Kaxikielisesti sanottuna lobbyja. Kaikkein traagisinta on, että oppilaitoxista kuten TAMK, jossa julkisrahoitteisesti yhdistyvät kapitalismin isokenkäiseen hiileen puhaltamaan liikemiesten perustamat Tampereen kauppaopisto, Tampereen kauppaoppilaitos, Teknillinen opisto (Suomen ensimmäinen), Tampereen teknillinen oppilaitos ym, on tullut tämmöisiä hautomoista, jotka julkaisevat opiskelijabroilerien surulliset teelmät suoraan netissä.
ellauri029.html on line 80:ze:1.2em" />
ellauri029.html on line 154: Joku lähde on mainittava blogiesseenkin yhteydessä. Esim: Suo lähde kaunis kazelen, likeellä vettäsi... Luotettava lähde, Ruovedeltä, siis ihan kotipesästä. Kotimaista, hyvä.
ellauri029.html on line 156: Kopioi silti teksti myös suoraan esseepankissa luettavaksi. Klikkiozikoi se tarttuvasti.
ellauri029.html on line 364: Niinhän se ommutta, inttäisi mummi, onks toi kovinkaan epikurolaista. Minne on ryöminyt se kuuluisa lathe biosas, eliskä cela vitam, kel onni on se onnen kätkeköön? Toihan kuulostaa enempi eskimäiseltä kukoistuxelta. Kahnemann ei epäröinyt heittää jehovaa pöpelikköön eziessään hedoneta useamman naisen perseestä. Eskimäistä tämäkin. Mut eihän kukaan ole menestynyt ellei sillä ole (ainakin ollut) useampia panopuita. Sehän se on elämän tarkoitus, tai yxi kolmesta (muut 2 oli EAT! EAT! KILL! KILL!).
ellauri029.html on line 371: Optimismivääristymä on se että "eihän mulle voi käydä noin kehnosti, mä oon Hannu Hanhi" (viz. E. Saarinen, tai Nomen Notetur, name your poison). Jopa rotilla ja linnuilla on sitä, ja sijoittajilla. Neljä tekijää, joista neljäs on fiilis. Hywän fiiwixen takia elukat ottaa liikaa riskiä ja tekee liian optimistisia suunnitelmia. Luulee että ihminen on niin viisas eläin, että se selvii jopa ize aiheuttamastaan tuhosta. Jotain korkkiruuvimaista tossa ajatuxessa on. Ahmavaara (1929) olisi ihastunut, ellei lahoisi viidettä vuotta kuopassa.
ellauri029.html on line 381: Pessimismivääristymää voi olla se, että on huolestunut maapallon tai yhteiskunnan tilasta. Masixet on erityisen suskeptiibelejä sille. Tää on siis Wikipedian zykologian osastosta. Siinäkin voi olla vähän länsivääristymää. Hei täältä löytyy iso liuta lisää lupaavia ozikoita, joihin voisi palata jossain myöhemmässä jaxossa:
ellauri029.html on line 408: izekkyyttä pidetään jopa ihailtavana ominaisuutena, menestyxen avaimena,
ellauri029.html on line 424: Homo ei mainize ainoatakaan muuta tekijää. Ja sitäpaizi, sehän oli tän dokkarin
ellauri029.html on line 454: Lisäselitys tulee itsesäätelyn teoriasta. Mitä enemmän anteroilla on sisäisiä päämääriä, sitä enemmän ne yrittää saada hallintaan kaaosta ja vähentää epävarmuutta ja stressiä. Yksi konsti on vakuuttaa, että tilanne on täysin hallinnassa. Aasia kunnossa, uskovat sanovat kuin Jankon Betonin Kalervo Jankko, vaikka kaikki on mennyt päin persettä. Izetyytyväisyys, toi Mandevillen "self liking", on pelissä. Ne joilla on sitä paljon, luulevat että ne istuvat satulassa ansaitut kannuxet jalassa Mannergeimin karvalakki päässä ja ohjat kädessä.
ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909).
ellauri029.html on line 480: Erilaisissa kaikkeudensyntytarinoissa, joita on ollut lähes kaikilla kansoilla, esiintyy anteroiden mutta myös muiden eläinten kaltaisia suunnittelijoita, joissa tuntematon on selitetty ”anteroistamalla” se. Erään Amazonilla elävän heimon mukaan suunnittelija oli ensimmäinen antero itse, joka suunnitteli perheensä ja muut anterot. (Mutta kukas suunnitteli ensimmäisen anteron? Hahaa, gotcha!)
ellauri029.html on line 482: Useimmiten kaikkeus on luotu jostakin jo olemassa olevasta. Platon ja Aristoteles ajattelivat, että kaikkeus tehtiin olemassa olevasta aineesta. Tyhjästä on paha nyhjästä, sanoi jo Perza Rovamo. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jahve-jumala luo kaikkeuden tyhjästä. (Mutta kukas loi Jahve-jumalan! Hahaa, gotcha!) Näiden luomiskertomusten mukaan kaikella on jokin anteroa hyödyttävä tarkoitus. Esimerkiksi Aristoteleen mielestä luonnossa ei tapahdu mitään ilman päämäärää.
ellauri029.html on line 490: Izerakkausvääristymä vääntää asiat omaxi eduxi jotta näyttäisi ize hyvältä. Menestyxet on omaa ansiota, vastoinkäymiset muiden syytä. Seppoilua, sanalla sanoen. Esiintyy miehillä enemmän kuin naisilla, ylläri. Henxelien paukuttelua positivisteilla, olosuhteiden syyttelyä negativisteilla, taas ylläri. Must hemmon luonne ja pulla on myös olosuhteita, ei mikään ole kenenkään syytä as such, mikä ei mitenkään muuta sitä et kusipäiden ja paskiaisten listiminen on silti hyvä idea. Vääristymää on enemmän izerakkailla, iso ylläri. Läheisissä väleissä vähemmän kuin tiimeissä, ylläri. Vanhoilla vähemmän kuin nuorilla. Turpaansaanti lääkizee.
ellauri029.html on line 517: kazoo, että tasa-arvo on nyt jo niin pitkällä, että olisi aika
ellauri029.html on line 518: lopettaa naisten positiivinen diskriminaatio. Pulzari
ellauri029.html on line 536: Ainiin, sehän olikin vaan normaalia miehekästä izekkyyttä.)
ellauri029.html on line 538: Minkähän merkkinen auto on Juhanalla izellä, minkämerkkinen
ellauri029.html on line 559: Miehillä on myös izellään vastuu siitä, että he ottavat
ellauri029.html on line 571: ja oli ize ihan tyytyväinen rooliin kakkoskuskina.
ellauri029.html on line 594: Se kun ei kuule, se kun ei puhu, ja se kun ei kazele.
ellauri029.html on line 611: Akun isä, tuntematon suomenruozalainen muna, uhitteli
ellauri029.html on line 633: Olen wiettänyt siellä sen seizemän joulua Peterin pakeilla.
ellauri029.html on line 660: Elukoilla on onnex tää optimismivääristymä: uskotaan että kinkkisessä tilanteessa mulle käy hyvin, vaikka muille huonosti. Muut saa coronan mä en, mä oon ize immu. Sekin kuzuu meitä jännittämään jännempiin tilanteisiin: ne on uhkia, mutta enemmän vielä tilaisuuxia.
ellauri029.html on line 667: Tärkeintä on oman tiimin ituradan lisääminen. Se ei nussimatta onnistu. Sen edestä sietää vaikka tappaa tai kuolla ize pukille. Toisixi tärkeitä on kilpailevien ituratojen vähennys. Sen edestä voi jättää vaikka syömättä ja heittää henkensä. Tähän tarvitaan sankareita ja isänmaallista uhrimieltä. Kolmannexi tärkeitä on pysyä ize elossa, syödä ja juoda kun on tilaisuus. Mutta itiöemän elämän tarkoitus on tappaa muita ja lisääntyä, niin että tähän liika panostus on syntiä. Niinkuin on turha tappaminen, jos sen sijaan voisi nussia ja tehdä lisää pentuja. Make love, not war.
ellauri029.html on line 669: Tästä se lähtee kaiken moraalin alkuperä. Testaa vaikka ize, tää selittää kyllä lähes kaiken. Ainakin kaiken joka on tuottanut tulosta ajasta ikuisuuteen; vaihtoehtoiset moraalit on olleet huuhaata ja kuolleet ennen pitkää omaan mahdottomuuteensa. Tää pelittää. Ja selittää myös romaanien ja tv-sarjojen myyntiluvut.
ellauri029.html on line 692: Vihaava rakkaus, rakastava viha. Luulisin, että mut voi aika helposti neutralisoida, tai sit voi sekä rakastaa että vihata yhtä aikaa, ainakin mä ize teen just niin. Uskoisin, että Frangenkin on narsisti. Se oli naimisissa Rosa Meriläisen (1975) kanssa vv. 2004-2017, eli 41-54-vuotiaana. Aika myöhään meni kihloihin (ei naimisiinko?) 12v nuoremman naisen kaa, jolla oli opiskelija-avioliitto takana. Frans-niminen poika, josta pidettiin paljon melua, syntyi 2006 kuin Rosa oli 31 ja Simo 43. Aika vanhat ensisynnyttäjät. Meriläinen ja Frangén valittiin Vuoden positiivisimmiksi tamperelaisiksi vuonna 2009. Pari ilmoitti eroavansa tammikuussa 2017. Koronan aikana maisteri Simo Frangen kykkii kotona Tampereella, kun ei pääse ravintoloihin mekastamaan. Se on viikonloppuisä nyt 14-vuotiaalle Fransille. Teettää aina uusia 80-luvun silmälasinpokia entisestä mallista. Istuu texti-tv:n ääressä ja kirjoittaa kuulakärkikynällä tv-guiden reunaan palindromeja. Tää vahvistaa mun näkemystä, että positiivisuus on iso peikko, jota pitää varoa. Ei pidä poistua mukavuusalueelta kun sen on kerran löytänyt.
ellauri029.html on line 697: Av-sihteerin ajankohtaiswizit on nyt 30v vanhoja. Oman wanhuutensa näkee siitä et ne tuntuu wielä aika tuoreilta. 90-luvulla ne olis ollu 60-luvun vizejä. Helmille ne on yhtä outoja kuin 40-luvun sotilashuumori 70-luvulla. Kenraali Kaluuna, kapteeni Kalpa, lommoposkinen kersantti Ärjylä ja alivaltiosihteerit Masi, Viki ja Hönö. Franzen olis varmaan Hönö.
ellauri029.html on line 705: vaikka izeä ei hirveästi naurattaisikaan.
ellauri029.html on line 711: Jos se ei olisi, ei siitä tarvizisi maxaa.
ellauri029.html on line 716: Naurattanut izensä kuoliaaxi loppuvizeissä.
ellauri029.html on line 717: Moni leipääntyy ja alkaa toistaa izeään
ellauri029.html on line 719: hokee loputtomiin samaa kulunutta viziä.
ellauri029.html on line 733: vanhoja vizejänsä huulet hiukan liikkuen,
ellauri029.html on line 745: Siihenhän viittaa sekin eze on noin positiivinen.
ellauri029.html on line 759: Yleisradio päätti Alivaltiosihteeri-ohjelman lopettamisesta tammikuussa 2017. Toukokuusta 2016 lähtien ohjelma oli ollut tauolla. Jäähyväisohjelma lähetettiin 29. huhtikuuta 2017 Radio Suomessa. Mix ne hyllytettiin? Oliko ne tylsistyneet? Wizit wanhoja? Tuliko riita? Vai sanoko ne jotain mistä Haju Pisilä ei pitänyt? Mitäs jos ei olisi koko yleä, hehe.
ellauri029.html on line 773: Toisena kohteena suosittelemme "Pojista miehiä" kesäleirriä. Niinisalon Kotiharrjulle järrjestettävää 15v kestävää kesäleirriä suositellaan 5-vuotiaille ja sitä nuorremmille poikalapsille. Koekäyntimme leirrillä osoitti, että järrjestäjien lupaus "Tuo meille poikasi 5-vuotiaana, niin saat hänet 15v päästä täysi-ikäisenä takaisin" piti paikkansa. Et välttämättä täysipäisenä. "Pojista miehiä" leirrin aikana pojille opetetaan monia käden taitoja, joista emme häveliäisyyssyistä mainize tässä yhtään. Mentorrina Pekka Haavisto. Ehdottomasti viiden torrakan paikka.
ellauri029.html on line 775:Kuuma-Kalle vizejä
ellauri029.html on line 797: - Varmasti on! Olen ize kokeillut samaa ja takaan, että täytettynä
ellauri029.html on line 818: ”Jäähyväisohjelma tehdään, koska haluamme jättää ihan oikeasti heipat, emmekä vain lörähtää pois hiljaisuudessa”, Heikura sanoo. Höh. Hiljaisuudessa pois lörähdys on nimenomaan mun valizema linja.
ellauri029.html on line 824: Vähän tässä kyllä pisi haiskahtaa. Kansallisinstituutiomme nurkkiin on kuseskeltu, ja jorman varressa on varmaan ollut Haju Pisilä. Politiikan parodialle ei todellakaan ollut tilausta. SS-kolmikko teki kaiken ize. Viihdeohjelma Teppo Raimon epäpoliittiselle vihapuheelle kyllä oli.
ellauri029.html on line 825:ze:0.8em">
ellauri029.html on line 831: Kazoin Tohtori Raimon traileria netistä. Jo oli palikkaa. Eikä sitäpaizi tiedä kelle kulloinkin on määrä nauraa, ellei ole kuunnellut teeveestä maan johtojulkimoiden puhetta. Ja sitähän mä en ole tehnyt. Sori siitä. Puujalka hakkaa palikan 6-0, se on mun miälipide ainakin. Vanhoja kääkkiä oli noi Raimon hemmot nekin. Tohtori Raimo oli ikävä ja Jukka Puotila on syvältä.
ellauri029.html on line 839: Sana sarkasmi on peräisin kreikankielisestä sanasta sarkasmos (σαρκασμός) (’iva, pilkka’) jonka verbimuoto on sarkazein ('puhua kitkerästi, ivata', sananmukaisesti ’lyödä lihoixi, pureskella jauhelihaxi'.
ellauri029.html on line 841: Aarne Kinnunen kertoi pienessä keltaisessa kirjassa, mitä eroa on komiikalla ja huumorilla. Se että joku toinen kompastuu banaaninkuoreen on komiikkaa, se että ize lentää perseelleen on otettava huumorilla (jos kykenee). Röhönaurua vs. ymmärtävää mujetta. Suhteettomuuden vs. suhteellisuuden tajua.
ellauri029.html on line 859: jota vastaan on vitun paha taistella, kun se tulee puskista, ellei ole ize vähintään yhtä paha suustansa. Onnex se söpö Esther oli, six se sarkastinen Lady Denham siitä tykkäskin.
ellauri029.html on line 861: Kazotaanpa mitä sanoo Wikipedia.
ellauri029.html on line 879: Wikipedian mukaan sarkasmiksi voidaan kutsua sellaistakin purevaa, ivallista tai halveksuvaa kommenttia, joka ei ole ironinen. Tietysti se johon sarkasmi osuu on sitä mieltä, ettei siinä ole kerrassaan mitään huvittavaa. Mutta muutenkin: mun paasauxet on paikoin erittäinkin purevia, eivät välttämättä ironisia, eivätkä ainakaan yhtään hauskoja, mutta sarkastisia. Pessimismi nousuun! AVSn v97 Pessimismi-kiertueella Pentti Linkola ja Paavo Haavikko esittivät Eppu Normaalin lauluja ja Jari Sarasvuo puhui izestään. Onx tää alivaltiosihteereiltä sarkasmia, vai peukuttaako ne oikeesti pessimistejä? Vaikee sanoa, jos ei ymmärrä asiayhteyttä, se on kulttuurisidonnaista, sanoo Archie.
ellauri029.html on line 885: Antero käyttää sarkasmin ymmärtämiseen kolmea aivojen osaa. Vasemman aivopuoliskon kieleen liittyvä aivokuoren osa tulkitsee lausahduksen kirjaimellisen merkityksen. Otsalohko ja oikea aivopuolisko päättelevät sen asiayhteyden. Lopuksi ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori yhdistää asiat ja tulkitsee lausahduksen sarkasmiksi. Autisteilla ja henkilöillä, jotka kärsivät aivovaurioista, on usein vaikeuksia ymmärtää sarkasmia. Mitenkähän mulle käy kun ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori alkaa laskostua alzheimerixi. Ehkä se on jo laskostunut.
ellauri029.html on line 891: Ei ehkä ihan nazaa, vaikka lähellä. Ironia on huumoria Wikipedian mielestä (vaan onkohan se sittenkään, ei Sokrates ollut kovin hauska, Platonista puhumattakaan), mut tokko sarkasmi on sentään eräänlaista komiikkaa? Vai onko se? Onx komiikka edes huumoria vai vaan joku alkeellinen esiaste siitä? Onx sarkasmi ironiaa vai vainko osa siitä on? Ota tästä selvää.
ellauri029.html on line 893: Izeironiasta usein puhutaan, onhan ironia lempeämpää kuin sarkasmi. Izelleen voi olla sarkastinenkin, jos ei pidä izestään. Salakoominen ei kai voi olla mutta salahumoristinen ihan hyvin, joten tämä pelittäs. Koominen on se heebo joka liukastuu banaaniin, humoristinen se joka huomaa sen ja kertoo hauskuuden. Kyl täskin on jotain eroa.
ellauri029.html on line 895: Sit on vielä satiiri, josta alempana. Se on kuin sarkasmia, mutta kiltimpää. Lähettäjä sanoo samaa läppää satiirixi, vastaanottaja sarkasmixi. Riippuu siitä kuka nauraa ja kuka ottaa nokkiinsa. Sarkasmilla on izelläkin herne nenässä, satiirilla ei tai vähemmän. Molemmista voi herne mennä nenään kohteelle. Parodia on matkimista, josta monet suuttuu ihan sikana. Se on kuin pilakuva profeetasta, sitä pahempi mitä osuvampi olematta imarteleva.
ellauri029.html on line 904: Voi lyödä vetoa että tästä aiheestakin löytyy mazkua mielin määrin netissä. Ja löytyykin. Tää on Got Questions -palstalta, jossa mm. neuvotaan How to spend eternity with god. Ajanviettonixejä. Neulominen, pasianssi, hevonkengän heitto, tai voi laskea vaan pilvilampaita. Nukuttaakin paremmin. Wish I brought a magazine. (Olikohan tää nyt parodiaa, satiiria, ironiaa, sarkasmia, vai näitä kaikkia? Aika vaikee sanoa.)
ellauri029.html on line 916: The Corinthians would not have considered Paul’s language intentionally cruel. Instead, they would have recognized Paul was using rhetoric to make a point. The Corinthians felt superior to Paul, casting judgment on him. So he calls them spiritual kings and says, ironically, that God considers His apostles “scum” and “dregs.”
ellauri030.html on line 17:ze:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">UNIVERSITY PROFESSOR
ellauri030.html on line 18:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">NOT SURE IF HOMELESS
ellauri030.html on line 34: Filosofiassa roomalaiset eivät keksineet yhtään mitään. Ei kyllä amerikkalaisetkaan, paizi Emersonin höpötyxet ja vähän pragmatismia. Valtion alkuvuosina niiden energiat meni järjestäytymiseen ja valtauxiin. Yxinkertaisina jä ryppyozaisina niitä ei kiinnostanut spekuloida arkiryskeen ohella. Mutta valloitusten loppuessa tuli muutos. Vallattujen alueiden rikkaudet, ziljoonat orjat ja yläluokan kasvu aiheutti suuren vallankumouksen. Yläluokat ei teeskennelleetkään enää uskovansa jumaliin, ja muuta kimppakivaa kaivattiin. Rahan ja vapaa-ajan mukana tuli tilaisuus ja halu kyldyyriin. Kreikasta löytyi taidetta, kirjallisuutta ja filosofiaa karkeille valloittajille valmiina hyllyltä. No täähän on just kun Amerikan sodanjälkeinen tarina.
ellauri030.html on line 55: Ciceron aikaan Kreikan parasta ennen -päivä oli ohize. Jälellä oli neljä koulua, Pro-Akatemia, ympyrää kävelevät, Stoa (ei siis se Itixen takana, jossa on mamuja), ja epikurolaiset. Viimemainitut ei ollenkaan kelvanneet, koska ne peukutti atomeja, mukavaa elämää ja jumalattomuutta. (Hyvä epikurolaiset! Olette voittaneet! huutaa pieni saxalainen judoka hämmästyneenä Asterixille ja Obelixille.)
ellauri030.html on line 57: Stoalaisia ja kävelysauvalaisia ei erottanut toisistaan kuin törkkimällä porkalla. Ne oli soveltavia filosofeja, joita kiinnosti vaan elämäntaito eli izehoito. Stoalaisille oli kiinnostuneet vaan ja yxinomaan 100% äijyydestä, sauvojat myönsi muille asioille infinitesimaalisesti arvoa. Pro-Akatemian eklektikot laski vaan kannattavuusprosentteja ja selasi tuotevalikoimia.
ellauri030.html on line 59: Cicero, laskelmoiva mies, kannusti Pro-Akatemiaa ja TAMK:ia, vaikka käytännössä heilui jossain sauvakansan ja Stoan persuporukan välillä. Se halus kukkoilla julkkixena, mille stoalaiset nyrpisti, sauvaporukat taas peukutti. Epikurolaisia se ei alkuunkaan sietänyt. Epikuroxesta ja muista kreikkalaisista Cicero luki vaan jotain surkeita esitteitä ja lyhennettyjä käännöxiä. Se oli aika moukka, vaikka olikin kermaperseisistä keskiluokkaisista piireistä. Sen nimi tarkoittaa kikhernettä eli egyptinhernettä, perhe oli rikastunut hernebisnexestä. Se oli yhtä kova keximään latinaan uudissanoja kuin hengenheimolaisensa E.Saarinen. Sillä oli oma kuningatar Pipsakin, Terentia. Paizi että niille tuli ero viisikymppisinä. Sit Cicero otti jonkun nuoren rikkaan typykän voidaxeen maxaa Terentialle erorahat. Se liitto ei kauan kestänyt, kun rahat oli syöty.
ellauri030.html on line 61: Cicero oli kiero julkkisasianajaja, voitti joitakin näkyviä juttuja, rupesi poliitikoxi. Oli Sisiliassa kvestori (yliopistossakin on kvestori, siis rahastonhoitaja), oli kova puhuja, päihitti Hortensiuxen. Keskiluokkainen pyrkyri, kuten eräs suomalainen sykofantti, jonka nimeä E.Saarinen en viizi edes mainita. Koulussa piti lukea Ciceron puhetta in Catilinam: quo usque Catilina abutere patientia nostra. Cicero hommas Catilinalle kuristushuonetuomion, vastoin Caesarin ja muiden lievempiä kantoja. Kazoi ize päältä kun Catilinaa hirtettiin. Oli siitä vielä ylpeä. Koko case in Catilinam saatto olla pelkkä kehystys, Cicero oli ehkä tekaissut todisteet. Et semmonen veitikka.
ellauri030.html on line 63: Cicero oli optimaatti eli kokkare, Catilina ja Caesar sai äänet plebeijeiltä. Konsulixi kivuttuaan Cicero osti lainarahalla ökykämpän Rooman Bulevardilta. Sen vastustaja ja naapuri Clodius takavarikoi kämpän ja hajotti sen maan tasalle, vähän olivat kuin Peter Nygård ja sen miljonääri naapuri Pekoni. Maanpaossa Kreikassa Cicero vänisi ja harkizi jo harakiriä. Pompeius kuzu sen takasin jelppimään diktatuuria. Se tuli ja yritti taas pistellä Caesaria, pieleen meni, minkä jälkeen se alkoi nuolla diktaattoreja.
ellauri030.html on line 92: Ciceron omistä näkemyxistä ei ota selvää erkkikään, oli se sen verran liukas asiakas, slippery customer, kuten Hintikalla oli tapana sanoa. Mutta se oli sentään eri ylevä, exalted sentiments oli sen vahvuusalue, niinkuin Eskillä. Se kirjotti aika paljon oppaita, izehoito ynnä muita, esim Puhujasta, Valtiosta ja Laeista. Puhumisesta sillä on useitakin tärkeitä oppaita. Onkohan niissä just samoja hengennostatusvinkkejä kuin Eskin niteissä? Lyön vetoa.
ellauri030.html on line 96: Kaikki huusi Cato, se on Mauno Mato! Tän turauxen Cicero kirjoitti 62-vuotiaana vuonna 44 ennen Kristusta. Se plagioi ensi kädessä Xylofonia sekä lättänenän fasistin Valtio-teosta ja sen uskontopläjäystä Faidonia. Saatto sillä olla joku tuntemattomampikin kreikkalainen vanhusten izehoitokirja esikuvana.
ellauri030.html on line 99: Oli Cicerolla siinä poliittinenkin taka-ajatus, se suizutti siinä ohessa taas tasavallan eli yläluokan hallinnoiman repupliikin puolesta. Entisvanhaan oli ylemmällä keskiluokalla ohjat handussa, ei keulineet plebeijit eikä öykkäröineet uusrikkaat diktaattorit.
ellauri030.html on line 103: Sithä oli se Cato nuorempi, vanhemman pojanpojanpoika (vanhempi ois niinku rautakauppias jos tää ois mä, herra varjele) uticalaisexi nimetty koska se pisti izensä hengiltä Uticassa välttyäxeen nololta nöyristelyltä Caesarin edessä. Siitähän oli se Addisonin näytelmä jota Rousseau suizutti. Se oli Ciceron kaveri, jelppi sitä Catilinan keississä, ja muutenkin seilaili samoissa piireissä. Tosi oikeistolainen ja izepäinen kuin piru, viinamäen miehiä. Aika ällön tuntuinen kaveri tämäkin.
ellauri030.html on line 109: Kikhernekehoinen englannintaja (alla) kertoo Marcus Porcius Cato Censoriuxesta tarkemmin. Se syntyi tuskulumissaan Latiumissa ehkä 234 eKr ja kuoli ysärinä. Se oli ahnas plebeijinousukas. Perheen nimi oli Porcius (porsastelija? sikala?), lisänimi Cato tarkottaa kattia. Se oli varmaan jotenkin kissamainen, pitkäkyntinen rähisijä. Enemmän kuin Sapiens, millä nimellä se tunnettiin myöhemmin. Sillä oli vahvuuxia mutta vitusti myös vikoja. Sillä ei ollut mitään vuorisaarnan "autuaita ovat" ominaisuuxia, vaikka kovana käräjöijänä se varmaan ajatteli olevansa vanhurskas. Se oli todenpuhuja, suoraselkäinen, rohkea ja isänmaallinen, kiltti perheenisä kuten moni muukin nazi. Mutta se oli pihi saituri, hirveä styränki, paha vihollinen, ja pysyi poissa paheista vaan yleisön silmissä. Sitä ihannoitiin myöhemmin tyyppiroomalaisena, kai sen puutteet oli jo unohtuneet tai kuului asiaan.
ellauri030.html on line 196:Oli jo aikakin, sanoo varmaan lopulta izekin.
ellauri030.html on line 215: Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".
ellauri030.html on line 216: ze:0.8em">
ellauri030.html on line 244: No siis jos olet julkkis kuten Aira Samulin tai taata Sillanpää, tai sit kirjoittelet paskaa viimeseen saakka niinkun Puovo Huovikko, niin sittenhän voi olla mukavaa. Onhan Eskillä vielä Pafos ja mullakin nyt nää runot ja paasauxet. Runoilija Ennius vertas izeään vanhaan eläkekaakkiin laitumella lerppahuulisena. (Sama hemmo jonka Cato jätti kärvistelemään köyhänä kotiopettajana rahdattuaan sen ensin jostain saarilta luoxensa.)
ellauri030.html on line 256: Kaikista heikoin paasaus Siserolla koskee kolmatta peikkoa, impotenssia. Se koittaa väittää, et sehän on vaan mukavaa, kun ei enää tarvize köyriä. No ize se kai lopettikin ajoissa, otettuaan kakkosvaimon pätäkät ja potkittuaan sen ripeästi pihalle. Tässä rikotaan kyllä Darwinin ensimmäistä lakia FUCK! FUCK!. Sisero sazaa meemeihin ja pilkkaa geenejä. Se jopa sanoo et pano on paha asia koska sen aikana ei jaxa ajatella muita asioita. Hemmetti. Kyllä tässä on arvonkieltämisen makua.
ellauri030.html on line 258: Sevverran pitkään papukauppias pyörii tän kysymyxen ympärilä, ettei se ehkä niin selvä ole sillekään. On muka kivempi kazoa jotain Turpioo Ambiviusta (sen ajan Pirkka-Pekka Peteliusta, Terentius-komeljanttaria) lehteriltä kun osallistua tapahtumiin lähempää. Onx se joku Volmar-setä, josta on kiva kazella kun muut on pukilla? Sit vielä tukuittain esimerkkejä erilaisista kynäntyöntäjistä jotka oli jättäneet munantyönnön nuoremmille hirmu tyytyväisinä. Piirtimellä puhkovat paperia ja ruiskivat sille fläkkejä siitin ja oza yhtä rypyssä.
ellauri030.html on line 270: Mulle on toi herkuttelu komentovallalla ja paistatelu ihailun valokiilassa ollu aina vierasta. Mua vaan ärsyttää jos muut pyörii hövelinä jaloissa. Ei ne kyllä ole haitax asti pyörineetkään. Heti kun huomaavat ettei tosta ole mihinkään, ne lähtee sykofantit tiehensä kuin zombit pettyneenä, kun ei Homerin päästä löydykään aivoja. Mut se on ilmeisesti hopeäselkä apinoilla tosiaan verissä. Ne tarvizee sitä kuin jotain huumetta, ja pahastuvat syvästi, jos sitä ei ole tulossa. Nilkki varmaan inhos mua yhtä paljon kuin mä sitä, jos jaksoi edes sen verran vaivautua näin huonon alamaisen kohdalla. Mä en vaan voi tajuta miten se, 70-luvun slavistiikan tutkijaopiskelija tms assarin ääliö, saattoi luulla muuttuneensa nyt niin suurexi Kyyroxexi, että sillä oli jotain särmää mua kyykyttää ja jaella komentoja. Kolleegaa vielä. Saablari. Kyllä menen paskantamaan sen haudalle Eipäjoelle.
ellauri030.html on line 272: Siinä on taas Cicero vähän väärässä kun se sanoo ettei auktoriteetti liity hopeaselkäisyteen. Kylläpäs. Se just on tässä tärkeä tekijä, kato vaan jumalaa ja joulupukkia. Periaate on näet se ettei apina taho päästää johtoon ketään izeään nuorempaa tai edes samanikäistä, koska se tarkottas että omat mahixet päästä samalle johtopaikalle on jo ohize. Ne äänestää mieluummin izeään vanhempia vaikka kuinka paskoja. Kato vaan mikäläisiä rahnuxia on kaikki maailman johtopaikat täynnä. Ja nimenomaan hopeaselkiä, vanhat ämmät kelpaa vaan ihan poikkeustapauxessa. Ja nyt tulee jotain oikein paxua:
ellauri030.html on line 278: Ja nyt tulee taas Siiselin tilastollisia harhapäätelmiä. Kuten kaikki tietävät (ja ovat aina tienneet, tiesivät myös Ciceron aikana) vanhuxet ovat suhteellisen nyreitä, hankalia, ärtyisiä, ja saitoja. "Mutta näähän on luonnevikoja, ei johdu iästä". Hemmetti, luonnevikoja, mutta PALJON tavallisempia vanhoilla kuin nuoremmilla. Eikä ihme! Nimittäin! kuten Siiseli izekin toteaa, vanhuxia vähexytään, halvexitaan ja pilkataan, KOSKA ne on käppänöitä, heikkoja, hömelöitä, ja sen lisäxi vielä nyreitä, hankalia, ärtyisiä ja saitoja. Turha marssittaa taas muutamaa hämmästyttävää poikkeusta, nyt puhutaan tilastofaktoista! Cato ei "muka" ymmärrä vanhushappamuutta eikä varsinkaan saituutta, mix säästellä kun on niin vähän matkaa jäljellä? Hyvä kysyä, mutta historia kertoo, että Cato ize ei ainakaan ollut poikkeus, se oli varsinainen hapantelija ja itara kuin piru ihan loppuvihellyxeen asti. Hautas poikansakin kunnan kustannuxella, ja möi vanhat ja sairaat orjat torilla.
ellauri030.html on line 288: Kun arkaaiset ihmiset mietti mikä saa elukat (apinan mukaanlukien) tikittämään, oli 2 vaihtoehtoista analogiaa: 1) siellä on sisällä jokin otus, joka vetää naruista, mutta lakkaa vetämästä kun elukka on vainaja. Silloin voi hyvin kysyä, mitä se otus sitten teki. (Jätetään nyt syrjään se Bertrand Russellin vanha täti-paradoxi, että mikäs sitten sen otuxen lankoja veteli, etc.etc, turtles all the way down.) No joko sekin kuoli (heippa turtselitäti taas), hävis olemattomiin kuin pieru saharaan (mut silloin se oli aika tarpeeton hypoteesi alunperin), muuttui joxkin muux (ditto), tai se meni jonnekin muualle. Tästä analogiasta lähtee kaikki noi sieluhöpinät. 2) Ei täällä ketään ole, elävä elukka on pikemminkin kuin mekaaninen kana tai herätyskello, jonka vieteristä loppuu lopulta veto. Tää vaihtoehto mainitaan Faidonissakin (sielu on kuin soittimen viritys), mutta jostain syystä (mikähän se oli?), se jää tienoheen. Mun ymmärtääxeni tää on tieteellinen näkemys, siis yxinkertaisin oletus saatavilla olevan evidenssin valossa. Tän mä ostin jo ihan pienenä. Vanhoilta on veto käyt.kaz. jo lopussa. Tikketi-takketi tik tak tik - tak sanoi Impi Loiskeen kuhmuinen herätyskello viimeisen kerran, jousi katkesi ja kello vaikeni iäxi.Se on aikaa sitten romutettu, varmaan osina jossain Afrikassa tai Kiinassa. Näin tulee ihan kohta käymään minulle, siis just tälle mulle. Se on voi.
ellauri030.html on line 290: - Sanohan Simmias, mikä tässä (sielun kuolemattomuudessa) ei tunnu vakuuttavalta. - Se että myös harmoniasta, lyyrasta ja sen kielistä voisi sanoa samalla tavoin: viritetyssä lyyrassa on harmonia näkymätön, ruumiiton, täydellisen kaunis ja jumalallinen, ize lyyra ja kielet taas ovat ruumiita ja ruumiillisia, yhteen liitettyjä, maan kaltaisia ja sukua kuolevaiselle. Entä jos joku nyt särkisi lyran tai katkaisisi sen kielet ja sitten väittäisi samoin perustein kuin sinä, että harmonian täytyy vielä olla olemassa, että se ei ole voinut hävitä - sillä eihän ole mahdollista, että nämä kuolevaiset esineet, lyyra ja kielet, olisivat vielä olemassa vaikka kielet on katkaistu, sen sijaan harmonia, joka on jumalallisen ja kuolemattoman kaltainen ja sille sukua, olisi hävinnyt ja siis tuhoutunut ennen sitä mikä on kuolevaa? Ja hän voisi väittää edelleen, että harmonian on pakko olla vielä olemassa ja puuosien ja kielten täytyy lahota ennenkuin sille voi tapahtua mitään. Sinäkin olet varmaan huomannut, Sokrates, että kuvittelemme sielun lähinnä tällaisexi: ruumiimme jännittyy ja herpautuu kuumuuden ja kylmyyden, kuivuuden ja kosteuden sekä muun sellaisen vaikutuxesta,kun taas sielumme on kaiken tämän sekoitus, harmonia, jossa kaikki on hyvin ja sopivasti sekoittunut keskenään. Ja jos sielu kerran on harmonia, on selvää että kun sairaus tai jokin muu paha saa ruumiimme liiaxi herpautumaan tai jännittymään, sielun täytyy heti hävitä, olipa se miten jumalallinen hyvänsä, aivan niinkuin harmonian yleensäkin sekä musiikissa että muissa taiteissa; sen sijaan ruumiin jäännöxet säilyvät kauan, kunnes ne poltetaan tai mätänevät. Jos joku siis väittää, että niin sanotun kuoleman tapahtuessa sielu häviää ensimmäisenä koska se on ruumiin ainesten sekoitus, niin mitä me voimme esittää tätä teoriaa vastaan? 86a
ellauri030.html on line 292: Simmiaan ja Kebeen puheenvuorot saivat meidät kaikki apealle mielelle, kuten myöhemmin tunnustimme toisillemme. ... Ekhekrates: - Voi Faidon, minä ymmärrän teitä hyvin. ... Minä nimittäin pidän ja olen aikaisemminkin pitänyt erityisen kiehtovana sitä ajatusta, että sielumme on eräänlainen harmonia, ja kun siitä nyt puhuttiin, muistin izekin ajatelleeni niin. Nyt kaipaan samalla lailla kuin alussakin jotakin todistelua voidaxeni uskoa, ettei sielu kuole ihmisen kuollessa.
ellauri030.html on line 294: Eli siis ei, ei tässä edes koitetakaan kumota tota harmoniavaihtoehtoa, se ei vaan kelpaa, koska nimenomaan KAIVATAAN toisenlaista todistelua, jotta voitaisi USKOA, ettei sielu kuole ihmisen kuollessa. Will to believe, kuten William James, tuo pragmaatikko, leukavasti laukaisi. Ei tässä ezitä faktoja, vaan rohkaisua. Faktat ovat masentavia, kuten jokainen optimisti tietää muutenkin. Täytyy tehdä kuin Fagerströmin positiivinen Gunilla, kieltää ne. Sitten jaxaa pikku sirkka taas sirittää ja potkia.
ellauri030.html on line 300: Ostin ekan lohtunamixi professorin aloitusrahoilla. Se oli raudasta tehty Nokian ulosvedettävällä antennilla varustettu laatikko, jonkalaisen näin myöhemmin Oulun kännykkämuseossa. Sen päälle saattoi kuulemma ajaa autolla, ja yhä pelitti. Jorma Ollilan kapeaolkaisia pazaita ei ollut vielä kaikkialla maailmassa kaadettu.
ellauri030.html on line 302: Ostin samoilla rahoilla myös IBM:n kulmikkaan läppärin, jonka varas vei kokouxessa Ranskassa. Inhottava Inkeri Vehmas-Lehto ei suostunut sitä korvaamaan. Tästä (kin) jäi elinikäinen kauna sitä alapurentaista buldoggia kohtaan. Olihan se muutenkin paskiainen, ja ällö ääliö "mein Erkkeineen", joka oli joku kouvolalainen nimismies, ja autistipoikineen. Mein Erkin kanssa tuli sille ero sittemmin (en ihmettele Erkkiä), ja se meni vanhuxena uusiin naimisiin jonkun vielä vanhuxemman suomenruozalaisen äijän kaa. Nyze on Inkeri Vehmas-Lehto-Hurriström tms.
ellauri030.html on line 304: Vanhemmiten se oikas alapurennan mut alko laulaa väärin kuorossa ja soolona. Hurriström on varmaan kuuro. Inkeri oli sitten vulgääri ihminen, ei toista vertaista. Tai olihan se Pirjo Kananen, akribisti toinen pölkkypää, ruozin kääntämisen lehtori ja professori sittemmin, uskomaton hienostelija. Ja se mun kepin kanssa kulkeva örkki assistentti kolmantena, tylsimys ja pikkumainen ihminen. Tähän muisteluxeen sopis kuvituxex se Klibanin piirros epäadekvaateista ihmisistä. Mä olen yxi niistä tietysti. Ehkä toi Ineptitude.
ellauri030.html on line 306: Nyt mulla on 2 kännyä siihen saakka kun lähden yliopistosta. Runoilen ja paasailen tällä Jollalla, androidilla käytän watsappia ja muuta somea. Ei mulla kyllä oo kymmentäkään ystävää, ja kaikki sometilit on salanimillä. Vaikkenhän mä sillä petä muuta kuin izeäni, naamakirja ja google tietää kyllä kenestä oikeesti on kysymys. Tosta Ineptitudesta.
ellauri030.html on line 316: Epiktetos oli orja joskus keisariajalla, yhden varakkaan roomalaisen heräteostos (sitä sen nimi merkizee: lisähankinta, kaupanpäällinen), jonka se orjan viisasteluun kyllästyttyään pani kierrätyxeen. Heppu perusti hengenpitimixi stoalaisen izehoito-opiston. Se oli kampurajalka eikä osannut käsilläkään kirjottaa, mut sen oppilas Arrianos koosti sen systeemifilosofisista puheista käsikirjasen (Enkheiridion).
ellauri030.html on line 323: Epiktetos korostaa itsensähillitsemista, siis Callen mieliaihetta izekuriia, izetärkeyttä sekä tyytymistä siihen, mikä meillä on vallassamme. Se vaatii yli-inhimillistä izehillintää vähän kaikilta. Älä anna valtaa mielihaluille, vaan pidätä, pidätä. Aika anaalista.
ellauri030.html on line 331: Erityisesti Epiktetos on vaikuttanut ja vaikuttaa vieläkin moraalisen puhtauden hyväksi. Puhtausintoilijat on anaalisobsessiivisia, kazo vaikka Elisabeth Rehniä tai Marie Kondoa. Tekevät kuolinsiivouxia. (tähän sitaatti Make Eskeliseltä!)
ellauri030.html on line 333: Maailmankazomus, jonka kulmakiviä ovat sielu ja puhtaus on ize asiassa sexuaalikielteisyyden maailankazomus. Loppujen lopuxi siinä tulevat esiin patriarkaalis-autoritaarisen yhteisön vaatima sukupuolisuuden torjunta ja sexuaalikammo. (Maken digaama Wilhelm Reich)
ellauri030.html on line 343: Epiktetos on saattanut vähän plagioida Jeesusta. Se mainizeekin galilealaiset kolleegansa jossakin. Tän huomas kirkkoisä Aku, ja aleksandrialainen Klemetti. Ahkerat kädet on sitten löytäneet jopa 200 lainausta, siitä tulis Urkundissa jo aika meteli. Sillä kuten Jessellä on uskonto ja moraali samalla jalustalla, 2 sanaa vaan: don't accept substitutes. On vaan 1 jumala kaikille yhteisesti, vain yxi pelastusovi, yhtä suvaizematon on impulssiostoskin. Ei voi rakastaa jumalaa ja maailmaa, you can't have both, sanoi Naipaulin isäkin. Koita päättää. Mut voi olla rakastamatta kumpaakaan! Mun päätös on jo tehty.
ellauri030.html on line 349: Toinen stoalaisten huippuesiintyjä Zenonin jälkeen oli Khrysippos. Sen ziljooinista kyhhäyxistä ei ole säilynyt yhtäkään. Se tunnetaan loogikkona. Se toimitti, että maailma ja jumala on sama asia, kun sen oikein ymmärtää, sielun universaalinen purkaus, jos tästä on jotain apua. Sen logiikan tasosta kertoo jotain että se peukutti ontologista todistusta jumalasta. No ei tällä vielä kuuhun mennä. Mut sen vastaus teodikean ongelmaan ansaizee tulla lainatuxi:
ellauri030.html on line 355: Täähän liittyy hauskasti Aarne Kinnusen keltaiseen kirjaan! Leikinlasku kuuluu jokaiseen hyvään näytelmään! Jumalallakin on huumorintaju kohillaan, vaikka raamatusta kazoen ei ehkä siltä näytä. Mun vastaushan on et kysymys on väärin asetettu, ei maailma ole sen paremmin hyvä kuin pahakaan, se riippuu siitä kenen kannalta sitä kulloinkin kazoo.
ellauri030.html on line 361: Paavali ei yhtään tykännyt tälläsistä ihmisviisasteluista, se tykkäs vaan omista vizeistään. Yxi hölmö vastaa enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii kysyä.
ellauri030.html on line 381: Tää tuntu varmaan izestään selviöltä köyhästä kampurajalasta pikku mökissä.
ellauri030.html on line 395: Jos tuon lukee kuin piru raamattua (kuten mulla on tapana), sehän kieltää tekemästä reklamaatioita. Mutta on sille parempikin lukutapa: don´t get mad, get even. Izensä syyttely on enimmäxeen joutavaa, koska kantaja on ize vastaava.
ellauri030.html on line 411: Tää on varmaan ollut kampurajalan mielessä useammin kuin kerran. Hemmetti, halvauxesta on haitta kävelylle, työnteolle ym ym. Jos et ize välitä, ajattelisit edes toisia, jotka joutuu sua syöttämään ja työntelemään rullatuolissa. Vastuxet tulee niiden osalle, hahaa, hienoa.
ellauri030.html on line 413: Mitä hyvänsä sinulle tapahtuu, hillize izesi; jos vaikka näet kauniin naisen, hillize näppisi. jos sinua kuitenkin soimataan nipistelystä, sinun tulee olla pitkämielinen. Jos siitä koet tuskaa, sinun tulee olla kärsivällinen. Tilaisuus voi tulla vielä (ks. pykälä 8). Sitäpaizi, ei se sattunut, luulet vaan.
ellauri030.html on line 433: Ei se ihan noin yxinkertaista ole, hemmetti. Emmä tahdo välttämättä olla herra isoherra, mutta kyllä silti harmittaa että joku toinen on. Jotain rajaa, mulle paras vaihtoehto on ettei kukaan pääse päsmäröimään mun kustannuxella. Ja se on kyllä puppua ettei keuliminen suututa vaan mun oma suuttumus, se on ihan höpöä ideaoppia. Kummallinen tyyli eristää koko maailma izestään, outoa autismia.
ellauri030.html on line 447: Suositaanko jotakuta pidoissa sinua enemmän? Nauretaanko sen vizeille enemmän, ollaanko hänelle kohteliaampia tai kyselläänkö häneltä enemmän neuvoa? Jos nuo asiat ovat hyvästä, älä ole kade, mutta jos ne ovat pahasta, voit olla vahingoniloinen. Höh, jos ne on hyviä asioita, totta kai on kade. Jos ei suutukaan, pyrkii tasoihin. Tupastun orjan opas on neuvokki neuvottomille, lohdutusta luusereille. Eski on julkkis ja mä oon tavis, no emmä haluiskaan olla, mulla on mun hopeakolikko taskussa. Eski on antanut omansa Olliloille ym ja saanut vielä päälle alentuvaa kohtelua ovella. Hahaa mä oon vahingoniloinen! Kai.
ellauri030.html on line 451: Kyllä tässä orjattaren pojassa on aika paljon Epikurostakin. Se haluis periaatteessa ehkä olla Olympian voittaja, muttei tykkää aikaisista aamuherätyxistä, karaisevista kylvyistä, nokan ryttäävistä siemenruuista eikä koutsin huudosta. Ei saa juoda edes viiniä. Ja sit voi vielä satuttaakin izensä. Ihan samanlaista on huippu-urheilijan arkiryske nykyäänkin. Sixpä mäkään en oo huippu-urheilija.
ellauri030.html on line 502: Seuraava pätkä on kopsittu saxankielisestä Wikipediasta. Englantilaisessa on vähän eri juoruja, jotka on käännetty tänne. Artturi syntyi 1788 Danzigissa, nykyisessä Gdanskissa. Isä oli kauppias ja äiti piti Goethellekin kelvannutta kirjallista salonkia. Porukka muutti 1793 eli Ranskan giljotiinikekkereiden aikaan Hampuriin, kun Puola oli menettänyt Gdanskin Preussille. Isä-Heikki jatkoi helppoheikin hommia Hampurissa. Artun oli määrä jatkaa kaupassa, mutta Arttu perkele! halus lukioon. Iskä ei päästänyt sitä turhuuteen, mutta pääsi se kuitenkin vaihtoon ulkomaille. Iskältä ei kauppa käynyt, se hyppäs masixena talon katolta. Äiti ja sisko muutti Weimariin, Arttu jäi Hampuriin. Ja eikun kimnaasiin, kun ei ollut iskä eikä äiti enää kieltämässä. Pihkaantui vähän johki näyttelijättäreen, siitä ei tullut muuta kuin sydänsurua.
ellauri030.html on line 506: Artturin magnum opus Maailma tahtona ja mielteenä (1818-9) ei ollut bestselleri, vaikka Arttu oli ize vakuuttunut että se oli käänteentekevä. Eka painos kesti 30 vuotta myydä loppuun. Arttu oli rahantunteva kuin iskänsä, hirmu kirpunnylkijä ja pedanti. Sanaakaan ei saanut muuttaa kässäristä. Brockhaus suuttui aika lailla ja haukkui Artturia hevoskuskixi, ja uhkasi että Artun magnum opus menee suoraan makulatuurixi. Toinen osa 1844 meni painoon sopuisammin.
ellauri030.html on line 508: Danzigilainen firma meni konkkaan ja Schopenhauereilta loppui rahat. Schopenhauer riitaantui Hegelin kanssa luentoajoista. Kaikki opiskelijat meni kuuntelemaan Hegeliä. Arttu päätti Eskin lailla että koulufilosofia on perseestä.
ellauri030.html on line 510: Kolmikyppisenä Arttu naiskeli jotain laulajatarta, mutta epäili sitä (ehkä syystä) tautisexi, eikä menty naimisiin. Size palas Berliiniin, mut sen luennot kaikui tyhjille saleille vieläkin. Koleran aikaan Arttu häipy Frankfurtiin, ja vaati että laulajatar ois jättänyt 9-vuotiaan pikkupoikansa kolerakaupunkiin. Se ei suostunut, ja niille tuli bänet. Nelikymppisenä sillä oli uusi hani kiikarissa, 17-vuotias neizykäinen, mut tää ei ollut kiinnostunut. Schopenhauer jäi Frankfurtiin ja kirjoitteli lisää parannuxia Kantin prujauxiin. Äiti kuoli 1838, Arttu oli 50. Arttu kirjoitti pari pläjäystä etiikasta ja voitti norjalaisen palkinnon.
ellauri030.html on line 516: „Des Pudels Kern“ (Goethe) ging also nie verloren. Für Menschen galt ihm sinngemäß das Gleiche. Wie er gestikulierend im Selbstgespräch mit seinem Pudel am Mainufer spazierte, hat unter anderem der Lokaldichter Friedrich Stoltze bespöttelt.
ellauri030.html on line 518: Schopenhauers Tagesablauf war strukturiert: morgens die Arbeit am Schreibtisch, Flötespielen regelmäßig vor dem Mittagessen. Die Mahlzeiten soll Schopenhauer nach der Überlieferung seiner Biographen stets in Gasthäusern eingenommen haben, bevor er einen zweistündigen Spaziergang mit seinem Pudel machte.
ellauri030.html on line 528: Aika turhaa näin ikävän ihmisen filosofiasta olis oikeestaan edes puhua, mutta eihän tässä ole päästy vielä edes pessimismiin asti. Se kuzu omaa tuotettaan subjektiivisexi idealismixi. Ainexia oli nyysitty Platonilta ja intialaisilta guruilta. Ei senttäs ihan solipsisti, koska on olemassa jotain (eipäskun isolla kirjaimella Jotain).
ellauri030.html on line 531: Musta tää idealismihöpötys on aina kuulostanut ihan skizolta. Miten joku täysipäinen voi ruveta rakentamaan maailmankuvaa omasta päästä käsin? Mitäs sit kun kohta olet kuollut? Sammuuko valot koko näyttämöltä? Typerää, ja hirmu izekeskeistä. Mix tehdä izestä tärkeämpää kun se on, vaan yksi tuikku muiden joukossa. Mut nää tyypit on vähänkun sellaset terapiamuodot joissa mennään taapäin omaan syntymään, kirkas valo pilkahtaa tunnelin päästä, joku vetää tukasta ja joku huutaa. Ai se olin mä. Onx ne OIKEESTI epävarmoja siitä onx ne olemassa vai ei? Tokkopa, meneehän ne joka aamu maitokauppaan ostamaan tuoreet sämpylät, niinkuin Walter vei mut Munchenissä mukanaan vielä kasikymppisenä. Ilman puudelia.
ellauri030.html on line 533: Sitku se oikeen makustelee tätä elämää, niin se huomaa että pelkkä tahtominen jakaantuu elämisen ja jälkipolven bylsimisen tahtomiseen. Siinä se ize jäi kyllä teoreetikoxi, tai bylsi kyllä muttei tullut lasta, paska saatto tulla kyllä. Tahtomista ei sen miälestä voi tahtoa, se vaan tulee, niinkun paska. No voi sitä vähän pidättää, jos viizii yrittää, mut Artturi ei viizinyt. Tahdon vapautta sen mielestä on esim. et jos tykkää jostain taulusta, niin voi olla tykkäämättäkin, tai jättää ostamatta ainakin. Se on melankoolista.
ellauri030.html on line 537: No Jammertaalissa on kuolemakin parempi kuin elämä. Mut ei silti pidä tehdä suisidia, koska siitä karma pyörähtää vaan uuden kierroxen, pitää tappaa Lebenslust mieluummin. Tän se otti niiltä intialaisilta guruilta. Askeesia peliin, tahdon kieltämistä. No mitäs se ize kielsi muka? Muita kielteli. Musaa voi kuunnella samalla tai soittaa huilua jos osaa. Taide toimii puudutuxena.
ellauri030.html on line 543: Goethe kirjoitti Artturin vieraskirjaan: Jos haluut iloita elämästä, sun pitää tykätä maailmasta. No Goethehan iloizi ja tykkäsi. Schopenhauer ei. Puolixi se johtui geeneistä (sen isä oli masis) ja puolix meemeistä (sen vanhemmat tappeli kuin Vihtori ja Klaara).
ellauri030.html on line 549: Vuonna 1831 Berliinissä puhkesi koleraepidemia ja sekä Hegel että Fichte pakenivat kaupungista. Hegel tuli takaisin liian aikaisin, sai tartunnan ja kuoli muutama päivä myöhemmin. Schopenhauer sen sijaan muutti etelään ja asettui loppuiäkseen Frankfurtiin vuonna 1833. Siellä hän eli yksin ainoana seuranaan lemmikkinsä villakoira Atma tai vaihtovuoroisesti Butz. Atma oli nimetty hindujen maailmansielun Atmanin mukaan. Schopenhauer testamenttasi koiralleen 300 guldenia. (Saksalaisten mukaan Atmoja oli useampia ennen Butzia. Se ei käy ilmi montax oli Butzeja. Nelijalkaisia pesänjakajia.)
ellauri030.html on line 555: Artturi oli äidille hyvin ikävä, syytti sitä isän onnettomuudesta, pihisti perintörahoja. Äiti inhos sen perrimismiä, röyhkeyttä ja komentelua. Se oli varmaan isänperintöä. Danzigin konkka tuli 1819 ja köyhdytti perhettä. Johanna ei huolinut Artun rahoja.
ellauri030.html on line 559: Ääliömpää filosofia kuin Schopenhauer saa hakea. Yllättävää kyllä kaikki tää huuhailu on tehnyt Schopenhauerista julkkisten ja taidepellejen mielifilosofin. Peukkuja on antaneet mm. Richard Wagner, Wilhelm Busch, Thomas Hardy, Friedrich Nietzsche, Henri Bergson, Thomas Mann, Bruno Frank, Hermann Hesse, Albert Einstein, Kurt Tucholsky, Samuel Beckett, Thomas Bernhard, Stanisław Lem, Leo Tolstoi, Arno Schmidt, August Macke, Jorge Luis Borges und Michel Houellebecq (jotkut näistä on kyllä ihan never heard). Tolstoin mielestä ne ketä ei tykkää Artusta on idiootteja. Suurin osa jengistähän onkin idiootteja. Niin ja Wittgenstein. Artturi on piisamirottain ruhtinas. Russell, toisen sortin tomppeli, inhos sitä. Tiez mitä? Nää on joka iikka jonkin sortin narsisteja! Ja pelkkiä kickelinheiluttajia! All-male panel. Omahyväisten otusten kerho.
ellauri030.html on line 561: Vanha Schopenhauer näyttää siltä kuin sen yli oisi mennyt siimaleikkuri. Negatiivinen irokeesi, vanha pussikarhu, bunyip bluegumin setä ilmielävänä, tai oikeammin sanoen umpivainajana. Ton tukan tuunaamiseen meni varmaan koko aamu. Loppupeleissä se oli melkomoinen julkkis, kopioita sen potreteista ja valokuvista oli kaupan ja kumikaulat kävi kazomassa sitä kuin eläintarhaeläintä Englischer Hofissa: kato nyt se syö. Lahjoja annettiin ja nimikirjoituxia pyydettiin. Schopenhauer murisi että tuntuu yxinäiseltä, kaveritkin kuolivat. Se eli vanhaxi ja terveexi, kun käveli koiran kanssa joka päivä ja nukkui rrunsaasti. Se oli kova syömään eikä tarvinnut rillejä, kuulo kyllä meni ja reumatismi haittasi. Kirjoitti tärkeitä huomioita vanhuudesta kokoelmaan Senilia (pitäisi lukea). Kuoli 72-vuotiaana istualtaan, keuhkot pettivät. 4v jälellä.
ellauri030.html on line 567: Schopenhauerin nimissä on joukko ilmeisiä ja/tai enemp vähemp typeriä pointteja. Yx on ihmiskeskisyys, eli se et sapaju kazoo kaikkea vaan omasta näkövinkkelistä. No se on kyllä käynyt jo selväxi. Sen älyämisexi ei tarvi olla kovinkaan neropatti.
ellauri030.html on line 571: Siilin dilemma on ettei siilit voi lähennellä kun niillä on piikit. Höh mistäs sitten tulee lisää siilejä? Ei niillä ole piikkejä vazapuolella. Hyvin sujuu köyriminen niiltäkin, kun vähän varovat. Panevat piikit suppuun sileästi. Nuutti ei saa bylsityx kun se koko ajan kysyy sattuiko. It hurts, but its a good kinda hurt, vastaa siili. Kun Susanna alux suhtautu meihin epäilevästi, me ostettiin sille herätelahjana pehmosiili. Se leppyi siitä ja kuzui meidät niiden silloiseen kellariloukkoon kazoo telkkarista Johnin mielipiirrettyjä.
ellauri030.html on line 573: S. ähräsi myös riittävän syyn periaatteen kaa, siis sen Leibnizin nimiin pannun periaatteen et kaikella on syy. Determinismin yx formulaatio. Mikään ei ole sattumaa. Tästä tulee se Perza Rovamonkin laki ettei tyhjästä mitään nyhjästä. Samaa tuumi Anaximandros, Parmenides, Archimedes, Platon, Aristoteles, Cicero, Avicenna, Akvinolaisen Tomi ja Spinoza. Siis aika moni muukin tomppeli. Hmm, voi olla, ellei sit höpsismilläkin ole sormensa pelissä.
ellauri030.html on line 577: Schopenhauerin estetiikan Arska nakkas tienoheen rutosti. Se onkin tosi hienostelevaa, porvarillista, Arska on talonpoikainen, agraarihenkisenä tykkää salvoxista ja rukinlavoista. Niistä tykkäs Pirkkokin, ja Calle mukana. Mut hieno taide ei oo vaan kaunista vaan ylevää. Ylentää kauppiaanpojan ylempiin sfääreihin. Taiteet paremmusjärjestyxeen musiikki ja etenkin huilunsoitto ylinnä. Taiteilijanero puuppaa huilulla, puudeli kuuntelee ja ulisee. Tälläsestä tuubasta tykkäs mm. Viivi ja Wagner, Schönberg, Nietzsche sekä symbolistit Baudelaire, Verlaine, Mallarmé, etc etc. Varmaan snobi Paul Bourget myäs. Olix Schopenhauerilla yhtään vizejä? Aika huumorittomalta se vaikuttaa. No oli sillä muutama esimerkkinä, kts sen huumorin filosofiaa.
ellauri030.html on line 579: Kristinalla oli pienenä leikkinorsu nimeltä Sope. Olikohan se nimetty Artun perästä? Mä luulen et Sope oli/on niin suosittu taidepiireissä kun se on tunteisiin vetoova, hurjan izekeskeinen ja izekäs masis. Se on tollanen angstaava taiteilija, amatööri sielutieteilijä, surullinen narsisti. Niinkuin niin monet meistä on.
ellauri030.html on line 581: Ennen kaikkea sit tää filosofinen pessimismi. Se ei ole masista, vaan maailmankazomus tai etiikka, että murheenlaaxo on vaan kestettävä, turha toivo ei vie mihinkään, taivasodotuxet ja usko edistyxeen perusteettomia. Tiukka mutru huuleen vaan ja selkä vastatuuleen. Älä koskaan kuse vastatuuleen, siitä tulee harmeja. Sellaista kuin mesopotamialainen pessimismin vuoropuhelu ja saarnaajan ynnä Jeesus Siirakin tiivistelmä elämästä että se on vaan nöhtä. Absurdia puuhaa, hyvin menee mutta menköön. Tän mä kyllä voin allekirjoittaa.
ellauri030.html on line 657: Täähän testi on ihan perseestä! Miten noi piirteet muka on tekemisissä pessimismin ja optimismin kanssa? Mix rentoutuminen ja kiireisyys menee tolla lailla? Hizi onhan vaikka kuinka paljon häslääviä sangviinisia optimisteja, vaikka Eski Saarinen, ja veteliä uneliaita pessimistejä, vaikka mä tai Oblomov. Entä sit toi seurallisuus, ei kai sekään aina liity tähän. Optimisteissa on psykopaatteja, joilla ei edes ole kunnon ystäviä. Ei ihmekään jos tää testi ei toimi, se mittaa yhtä aikaa monta luonteenpiirrettä, plus izetuntoa. Inhoon tälläsiä HS selvitti tunarointeja. Ne on yhtä tyhjän kaa, ellei pahempaa, täysin harhaanjohtavia.
ellauri030.html on line 690: Filosofit kykenevät kyllä viisastelemaan vizeistäkin,
ellauri030.html on line 706: on ollut näiden apinoiden arjessa ihan pikkuosassa, käyt.kaz. joutavaa.
ellauri030.html on line 709: Lähetäänpäs kazomaan tätä lähemmin. Tää on Stanfordista, pienin lisäyxin.
ellauri030.html on line 712: Valtaosa filosofien kannanotoista on koskenut pilailua filosofien kustannuxella. Lättänenä Plato sanoo Valtiossa, että diktaattorin ei pidä naureskella, se pilaa pelottavan efektin. Erityisesti sitä vitutti Homeroxen kohdat missä jumalat nauraa apinaväelle. Arvovaltainen yleisö ei naura, puhumattakaan jumalista. Sitä ei pidä hyväxyä. Ihannevaltiossa komediat sensuroidaan, niitä sallitaan vaan orjille ja vierastyöläisille. Vapaat valkoihoiset ei saa niitä tehdä eikä nähdä. Standup-komiikasta puhumattakaan. (Lait 7: 816e; 11: 935e). Naurettavuus on eräänlaista pahaa. Hemmo ei tunne izeään ja sille nauretaan, vaikka se izekin. Se on heikkoutta, moraalisesti tuomittavaa. Saatana et tää on läpinäkyvää jäyhää izekorostusta. Platon oli säälittävä pöyhkimys.
ellauri030.html on line 714: Aristoteles piti vizeistä puheissa, mut myönsi et vizit on vaan sivistynyttä julkeutta. Jengi nauraa niille enemmän kuin pitäisi. Ehkä ne pitäis kieltää lailla. Stoalaiset inhos läpänheittoa, naureskelu on niistä izehillinnän puutetta. Heräteostos ei pitänyt siitä, eikä se ize ikinä nauranut. Vittu mikä hapantelija.
ellauri030.html on line 726: Benediktiinien säännöt kehottivat munkkeja suizimaan suunsa ja olemaan höpsästelemättä, ei mitään kovaa naurua eikä läpänheittoa. Kolumbiineilla oli rangaistusasteikko: hymyily palveluxessa: 6 lyöntiä; ääneen nauru: erityispaasto, ellei se päässyt vahingossa (esim. kun joku pieraisi?).
ellauri030.html on line 736: Nauru tai pilkka on vihansekaista iloa, kun huomataan jossakussa joku pikku ansaittu vika, siitä me pidämme, ja kun se vielä tulee yllättäen, niin se yllätys aiheuttaa naurua. Erityisesti silminnähden vialliset ihmiset kuten rammat, silmäpuolet, kyttyräselät tai julkisesti nolatut naurattavat, etenkin niitä jotka ovat izekin jotenkin huonoja.
ellauri030.html on line 738: Tää on tämmönen ylimielisyysteoria naurusta. Se jolle nauretaan alennetaan, ja se joka nauraa ylentyy siitä. Tää on tietysti pistänyt silmään tärkeilijöille, jotka huomaa naurettavuuden vaan kun ne joutuu ize naurunalaisix.
ellauri030.html on line 740: Joku Francis Hutcheson jo huomautti 1750, että ei tää ole koko tarina. Voihan sitä nauraa muullekin kuin muille ihmisille, ei ole pakko olla aina pahanilkinen. (Vaik kyllä se varmaan naurattaa eniten.) Izellekin voi nauraa olematta pahantahtoinen. No se mun nauruteoria että normit naurattaa, onkin tässä suhteessa parempi. Nokkela toiminta on vielä yx naurun aiheuttaja, eikä siinäkään tarvi olla ketään pahista. Jonkinlaista helpotusta sekin on, kevennystä. Tästä päästäänkin huumorin kevennysteoriaan. Nauru on helpotusta, jonkinlaista hydraulista paineen päästöä. No helpotus kyllä usein naurattaa, ainakin helpottunutta. Ympärillä haistelijat ovat kriittisempiä. Tän selityxen esitti Lordi Shaftesbury 1709, kun höyrykone oli kexitty. Tää oli ensimmäinen essee missä huumori tarkoitti vaan jotain hassua. Jännää miten filosofiat muuttuu tekniikan edistyxen mukana. Spencer ja Freud myöhemmin korvas höyryn hermoenergialla, mutta pointti oli sama. Spencerin “On the Physiology of Laughter” (1911) sano et hermoenergia purskahtaa nauruxi kun tietty jännityskynnys on ylitetty. No oikeestaan vasta sitten kun se jännitys laukee vai mitä? Kun ei enää ole pakko pidättää, ja paineen voi päästää alenemaan. Energia tulee pakkautuneista sopimattomista tunteista. Kuten runossa:
ellauri030.html on line 747: John Dewey (jenkit kexi tohon aikaan asioita jotka eurooppalaiset oli aikaa sitten sanoneet) sanoi samaa: nauru on samaa kuin helpotuxen huokaus. Freudin versio on tunnetumpi. Pläjäyxessä Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten se erotti läpän, komiikan ja huumorin. Kaikissa päästetään ilmaa jännityxen jälkeen. (Freudilla huumori on hauskuuden erikoistapaus, eikä kattotermi kuten jenkeillä.) Naurun päästämä energia on pidätettyjen tunteiden pidätyxeen tarvittu; kun vizi on ohi, ei tarvi enää pidättää, kun pidätetyt tunteet pysyy muutenkin kurissa. Ei niitä estoja siis pureta, vaan estojen ilmitulon pidäkkeet. Ne pidätetyt tunteet on panohalu ja vihamielisyys, eli FUCK! FUCK! ja KILL! KILL!. Useimmat vizit koskee sexiä tai kuolemaa. Ganz richtig, Siegmund. Yliminä ohitetaan ja "se" pääsee ääneen hohottamaan.
ellauri030.html on line 756: Huumorissa purkautuu joku tunne jota ei tarvizekaan tuntea, kuten vaikka pelästys tai sääli. Freudia nauratti se kun Mark Twainin kaskussa joku lensi ilmaan dynamiittipaukussa ja sitä laskutettiin alas tullessa poissaolosta työpaikalta. Tää on sama kuin tossa säästetyn postimerkin tapauxessa. Ei tarvizekaan sääliä, kun tää ei ole tosista. No ei toikaan vizi nyt ihan ollut Nobel tasoa, hehe, niinkun Eski sanoisi, dynamiittia.
ellauri030.html on line 760: Jotku huomauttaa et rivoille ja törkeille vizeille nauraa eniten rivot ja törkeät ihmiset, just ne jotka ei kauheesti repressoi noita tunteita. Mut täähän johtuu just siitä minkä mä oon toisaalla sanonut, että normit ei saa olla liian jyrkkiä eikä matalia, vaan just sopivia. Muuten reaktio on joko hyi tai huoh. No jokatapauxessa Freudin paineilmateoria on totaalisesti out tällä hetkellä.
ellauri030.html on line 764: Sen kyllä mainizee antiikkisetkin, esim. Aristoteles, esim komediassa kun sanotaan "tyyppi kävelee jalassa vaan rakot" tulee yllätys, ja mainizee myös sanaleikit. Cicerokin sanoo et tavallisin tyyppi vizejä on jossa odotetaan jotain ja tuleekin jotain toista, ja odotuxen pettyessä nauretaan. Standup-koomikot veistää tästä leivän päälle juustoa. Vizin loppu on epäsuhtainen alun kaa. Eka filosofi joka tästä löi oikein rumpua oli Beattie (1779).
ellauri030.html on line 770: Kaikessa, mikä herättää eloisaa, hytkäyttävää naurua, täytyy olla jotain vastenmielistä (mistä ymmärrys ei pidä). Nauru on affekti joka syntyy jännittyneen odotuxen lauetessa tyhjiin. Just se sama muutos, joka ei ilahduta järkeä, ilahduttaa epäsuorasti hetken tosi kovasti. Siis syyn pitää olla järjen vaikutus ruumiseen ja sen vuorovaikutus mielialaan, eikä niin että käsitys ize olisi mielihyvän kohde (sillä miten voi pettymys olla nautinto?) vaan pikemminkin niin, että se käsitysten pelkästä pelistä syntyy elinvoimien tasapainoa ruumiissa.
ellauri030.html on line 774: Immu kertoo yhden vizin jopa:
ellauri030.html on line 778: Tälle nauraa kaljamahat kolonialistit ihan buahhahhaa, ja Immanuel suvaizee hymyillä siveästi perässä. Mix? Aika puisevaa. Mix tää oli Immusta muka lystikäs? Imppa selittää:
ellauri030.html on line 780: Niin me nauretaan, ja se on meistä sydämellistä lystiä: ei koska me pidetään izeämme fixumpana kuin tuo hölmö alkuasukas, tai muuta mitä ymmärryxemme pitäisi hyvänä, vaan koska odotuxemme vaan oli jännittynyt, ja äkkiä se häviää olemattomiin.
ellauri030.html on line 782: Siis mikä porukoita nauratti? Takuulla se että vaikka punanahka oli järkevä, repukalla ei ollut riittävästi taustatietoja. Silloin ei auta edes että on ovela. Kolonialistit on tosi paljon joholla. Tää on vähän sukua nauramiselle lasten kustannuxella, jonka Kant erixeen mainizee. Vähän taas sellasta dramaattista ironiaa. Punanahat ei ymmärtäneet viziä.
ellauri030.html on line 784: Tai toinen Impasta hersyvän hauska pila: rikas järkkää izelleen hienoja hautajaisia, ja valittaa että mitä enemmän se syytää rahaa surijoillensa, sitä iloisemmilta ne näyttävät. Tälle Imppa nauraa ihan ääneensä. Vizin kärki on siinä selitää se tyrskäysten lomassa: odotus häviää äkkiä olemattomiin. Mikäs odotus tässä ehti syntyä? Että ne olis surullisia? Höh. Sit on tällänen missä jonkun kauppiaan omaisuus häviää haaverissa, ja sen tukka/peruukki muuttuu harmaaxi. Jälkimmäinen vaihtoehto naurattaa taas Kantia. Mix? Ei se oikein tiedä eikä osaa selittää. Se exyy selittämään jotakin kutiamisesta. Jotakin Kantin sisäistä elintä nää kaskut ilmeisesti kutittaa. Sellasta harmitonta leikinlaskua, verrattavissa vaikka uhkapeliin ja musiikkiin. Vielä yx lainaus Kantilta:
ellauri030.html on line 788: Lapiomiehen Artulla on mielestään filosofisempi versio epäsuhtaselityxestä. Sen miälest epäsuhta on havainnon ja tiedon välillä. Esim sitä nauratti nähdä tsihu ja berhardilainen vierekkäin. Molemmat on koiria, mutta miten erilaisia! Hahhaahhaaaa! No tää on kyllä jo ihan Walt Disney-luokan rimanalitus. Puudelit on sentään rotu sinänsä. Schopenhauer-vizi: Vartijat antoi vangin pelata niiden kanssa korttia, mutta kun vanki huijasi, ne potkaisi sen ulos. Varmemmaxi vakuudexi Arttu vielä selittää. Kaskun kärki on tämä: vartijat seurasi yleisperiaatetta "väärinpelaajat ulos", mutta unohtivat että se oli samalla myös vanki, ts. se olisi pitänyt pitää kiven sisällä! Huomasitteko? Haha!
ellauri030.html on line 790: Toinen Schopenhauer-vizi: Joku sanoo että se tykkää kävellä izexeen. Kaveri sanoo: Niin minäkin! mennään siis yhdessä! Yleinen periaate: kimppakiva on kivaa, erikoistapaus: Schopenhauer. Vaikka S. kyllä käveli päivittäin 2 tuntia puudelinsa Atman (bzw: Butz) seurassa, eikä yxixeen. Oiskohan Astma mennyt mieluummin omin nokkineen. Tai Butzin kaa.
ellauri030.html on line 792: Kaikki Schopenhauerin tajuamat vizit on tätä tyyppiä. Entä sitten kuuluisalle filosofille nauraminen? Siinä annetaan ymmärtää että filosofi ei vastaakaan meidän odotuxia, siis epäsuhta sekin. Se on loukkoovoo, sitäpaizi absurdia. Schopenhauer ylittää kaikki odotuxet.
ellauri030.html on line 794: Vizit on siitä miellyttäviä (jatkaa Artturi), että havainto voittaa, järki jää toisexi. Eläin sapajussa voittaa ihmisen. Vizailu on kevyttä puuhaa, siitä ei tule päänsärkyä, kuten kovasta ajattelusta. Ja on kiva nähdä joskus, että elukka pääsee joholle, tää ihmismäinen pohdinta on pitkän päällä ikävää. Tiedon lisäys on tuskan lisäystä. Kivempi edes joskus ilostella vaan. Six nauru vähän muistuttaa iloa. Köykästä ilonpitoa.
ellauri030.html on line 798: Sillekin siis koominen on ristiriita odotetun ja koetun välillä. Erehdyxet on koomisia. Leipuri sanoo kerjäläiselle: ei mulla ole mitään annettavaa. Aamullakin kävi joku joka piti lähettää pois tyhjin käsin: eihän me voida antaa kaikille. Aika hilpeää. Missähän se erehdys oli? No, lankeemuxet on hauskoja. Jotkut vizit on koomisia, jotkut traagisia, riippuen siitä miten ikäviä erehdyxet on. Siteeraten Aristotelesta (poetiikka V): naurettava on erehdys tai sopimattomuus joka ei ole liian vakava. No täähän on just se mitä mäkin oon sanonut: just sopivankokoinen normin nyrjähdys.
ellauri030.html on line 800: zlitt">William Hazlitt (1778-1830, kriitikko vaikka vähän tunnettu paizi briteissä; HK Riikonen mainizee sen esseistin ominaisuudessa, vähänkun enkkujen Sainte-Beuve) sanoi tänkin paremmin:
ellauri030.html on line 802: Man is the only animal that laughs and weeps: for he is the only animal that is struck with the difference between what things are, and what they ought to be. We weep at what thwarts or exceeds our desires in serious matters; we laugh at what only disappoints our expectations in trifles… . To explain the nature of laughter and tears, is to account for the condition of human life; for it is in a manner compounded of the two! It is a tragedy or a comedy—sad or merry, as it happens… . Tears may be considered as the natural and involuntary resource of the mind overcome by some sudden and violent emotion, before it has had time to reconcile its feelings to the change of circumstances: while laughter may be defined to be the same sort of convulsive and involuntary movement, occasioned by mere surprise or contrast (in the absence of any more serious emotion), before it has time to reconcile its belief to contrary appearances (Hazlitt 1819, 1).
ellauri030.html on line 804: Yllätysmomentti selittää mix vanhat vizit ei niin naurata, vaik ois olleet hyviä. Tarkennuxena: ei ize epäsuhtaa naureta, vaan sen selviämistä. Sitä varten pitää olla vähintään kansakouluiässä. Sitä ennen huumori on nonsenseä, mitä pikkulasten vizit just ovatkin. Suunnilleen samaa luokkaa on sanaleikit: Mae West sanoo: avioliitto on hieno laitos, mutten ole vielä kypsä laitoxeen. Tää on vähän kuin ristisanan ratkomista. Mut tää kattaa taas vaan osan huumorista.
ellauri030.html on line 806: Joskus 1900-luvulla vasta porukalle alkoi valjeta (hämärästi vielä tosin), että sopimaton naurattaa. Ei mikä tahansa epäsuhta, vaan sellainen, johon liitty joku autoritaarisempi tunneviritys. Jos normi on liian pyhä, reaktio voi olla muukin kuin nauru, esim. pelko, sääli, pahexuminen tai inho. Beattie huomautti tästä 1779. Esim Oidipuxessa on ihan vitusti dramaattista ironiaa, muttei sille sovi nauraa. (Vaikka onhan se oikeasti aika naurettava näytelmä, tehdään turhan suurta numeroa insestistä.) Mua kyllä häirizee tässä Stanfordin sepustuxessa se, et ei kunnolla problematisoida sitä onx nää eri teoriat edes toisensa poissulkevia.
ellauri030.html on line 808: Six ei ole ylläri, että filosofit ei ole järin innostuneet huumorista vieläkään. Nyzen vika on että se on irrationaalista. Ja sitähän filosofit kammoaa kuin ruttoa. Nauru on pelkkää fyysistä nautintoa, niinkuin joku pieru. Santayana, vielä yx sakramenskattu ääliö, oli tällä kannalla. Sapaju, rationaalisena apinana, ei voi pitää absurditeetistä enempää kuin nälästä tai kylmästä. Hömelö, kyllähän se tykkää laittaa jalan peiton alta kylmään ja vetää sen takaisin. Onni on differentiaali.
ellauri030.html on line 812: Tompalla on (Summa Theologiae, 2a2ae, Q. 168) sekä liikaa leikkimisen että liian vähän leikkimisen synti mainittuna. Onkohan omalla pelillä leikkiminen mukana? Sitäkin voi tehdä liian vähän, lisää eturauhassyövän riskiä. Vizit pitää omaa mieltä kunnossa ja parantaa myös seuraelämää. Tosikot on typeriä, se on syntiä. Jopa Seneca suosittelee vizejä, ettei vaikuta liian tylsältä.
ellauri030.html on line 814: Joku Cohen just viime vuosituhannen lopussa terotti että huumorista on tsygologista hyötyä. Se lisää epäjärjestyxen sietokykyä, vähentää kitkaa ihmisten välillä ja keventää kaikenlaista kurjuutta. Eihän niitä sen takia tehdä, eikä vizit kai kuulu (vielä) amerikkalaisten vanhempien vauvakoulutuxen flashcard-ohjelmaan, mutta totta se silti on.
ellauri030.html on line 831: Esimerkkejä: liioittelu ja aprillipila (1), vizit ja kaskut (2), kommat (3), sanaleikit (4). Mä rikon ehkä eniten tota viimestä, vaikken kovin hauskasti.
ellauri030.html on line 833: Arskakin puhuu leikkisignaaleista tyyppiä "läppä läppä", joilla signaleerataan että nyt on tulossa vizi. Niinkuin Jakkoh-Hintikan ovela ilme ja housujen nostelu. Hymy ja nauru tiätysti. Muillakin apinoilla on sellaisia, ne on ainaskin 6M vuotta vanhoja. Simpanssit ja gorillatkin irvistelevät: hymyillessä suupielet ja huulet vedetään syrjään, hampaita ei näytellä, silmätkin on kiltisti. Naurussa huulet on löysinä ja suu auki, hengitys on huohottavaa. Apinatkin nauraa kun niitä kutitetaan. Se siitä ihmisten erinomaisuudesta.
ellauri030.html on line 835: Tällä vuosituhannella on vielä kiinnitetty huomiota naistennaurattamiseen, siitä on seksuaalista kilpailuetua. Vieläkin naiset sanoo et ne haluaa miehiltä huumorintajua. Se osoittaa joustavaa mielenlaatua. No naisilla on hyvä olla sitä izellä vielä suuremmalla syyllä.
ellauri030.html on line 837: Tää leikki"teoria" on siitä parempi, että se koskee elukoita yleensä, ja se selittää mix huumori on sosiaalista. Sapaju nauraa 30 kertaa enemmän seurassa kuin yxinään. Yxinään nauraminen on jopa jotenkin hullun oloista, niinkuin Klamydian kapteeni. Seijakin on huolissaan, kun mä nauran täällä huoneessani yxinään. Ja se selittää myös, mix esim persuvizit on niin agressiivisia.
ellauri030.html on line 839: Filosofit on niin huumorittomia, että ne ei pysty erottamaan leikkitappelua oikeesta, ne lähtee heti tykittämään vastaan täysillä. No leikissä on totta toinen puoli, et jos tehdään pilaa vaikka homoista, blondeista, polakeista, nekruista, italiaanoista, lakimiehistä tai naisista, niin kyllä siinä on mukana aina oikeaakin ilkeyttä. Stanfordin sivusto uskaltautuu vetämään heikohkon puolalaisvizin, koska puolalaiset on niin sulautuneet jenkkeihin, ettei ne enää siitä pahastu. Six kai se vizikin on niin vetämätön. Huoh.
ellauri030.html on line 841: Ja nyze sit vasta tulee: huumori voi olla mautonta, jos se pelleilee pyhillä asioilla (viittaus on vuodelta 2009!). Kuitataan vakavia tunteita naurulla. Esim pilkattiin George Harrisonin ja muiden muusikoiden charitykonserttia 1974. Mauttomuudesta oli Arskalla pitkät turinat, se oli ottanut sen Kantilta. Siihen on vielä palattava.
ellauri030.html on line 845: Huumorilla sapaju selviää isommistakin ongelmista kuin ketsupista paidalla. Ei ajatellakaan asioita vaan omalta kohdalta, vaan ymmärretään, että tällästä voi sattua kenelle tahansa. Naura sinäkin! Kuten piilokamerassa, nähdän izemme toisten silmillä. No vittu siinähän se just onkin, ne perskuleet nauravat. Ihminen ei taistele eikä pakene, se jää nauramaan. Sinuna en pyllistäisi noille gepardeille, ne näyttävät nopeilta. Kun tilanne on oikein toivoton, ei jäädä vakavixi, vaan kaadutaan lattialle ja kustaan housuihin.
ellauri030.html on line 847: Ei ole kysymys siitä onx tilanne vakava, vaan onko se toivoton. Jos maailmaa ei voi muuttaa, alennetaan arvoja. Omasta kuolemastakin voi repiä huumoria. Thomas More sanoi pyövelille mestauslavalla: autatko mut ylös, alas pääsen izekin. Oscar Wilde sanoi kuolinvuoteella: tuo tapetti on hirveä, jommankumman meistä on mentävä.
ellauri030.html on line 849: Eliskä nauru pidentää ikää, tai jos ei pidennä, niin se vähentää stressihormoonia, tekee viimeisistä minuuteista siedettävämpiä. Ainakin hauskempia kazojien mielestä. Sydänkohtauxen vaarakin vähenee. Koleeriset A-tyypit kuolee niihin enemmän.
ellauri030.html on line 853: Sit täs on vielä pikku pätkä tragediasta ja komediasta. Poinzi näyttää olevan että ne on kax tapaa suhtautua just samoihin ongelmiin. Toinen tekee niistä ison numeron, toinen pyrkii pienentämään jalan numeroa, jos kenkä puristaa. No on siinä vähän kysymys siitäkin, mitä Darwinin lakia on loukattu: tragedioissa useammin KILL! KILL! ja komedioissa FUCK! FUCK!
ellauri030.html on line 882: Filosofia muistuttaa ize asiassa standup komediaa. Dialogiformaatti, arkielämysten mätystys ja niiden pohdinta, tunteilun ohittaminen, kriittisyys, epäautoritaarisuus (no hm), kielellä pelleily, paradoxeilla pelailu, nokkeluudella keekoilu. Arvojen ja normien kyseenalaistus. Joo, koulufilosofit ehkä tekee tätä, sit on näitä soveltavia.
ellauri030.html on line 891: Filosofit mielellään plagioi nykyään sarjixia: Seinfeld and Philosophy (2002), The Simpsons and Philosophy (2001), Woody Allen and Philosophy (2004), and Monty Python and Philosophy (2006). Plato and Platypus Walked into a Bar … : Understanding Philosophy through Jokes (2008). Heidegger and a Hippo Walk Through Those Pearly Gates: Using Philosophy (and Jokes!) to Explore Life, Death, the Afterlife, and Everything in Between (2009). Vizit menee nykyään paremmin kaupaxi kuin ryppyozaisuus. Aletaan olla tilanteessa, joka on toivoton, mutta toivottavasti ei sentään vakava.
ellauri030.html on line 898: Sigmund Freud noticed that humor, like dreams, can be related to unconscious content. In the 1905 book Jokes and Their Relation to the Unconscious (German: Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten), as well as in the 1928 journal article Humor, Freud distinguished contentious jokes from non-contentious or silly humor.
ellauri030.html on line 910: An analysis of content from business-to-business advertising magazines in the United States, United Kingdom, and Germany found a high (23 percent) overall usage of humor. The highest percentage was found in the British sample at 26 percent. Of the types of humor found by McCullough and Taylor, three categories corresponded with Freud's grouping of tendentious (aggression and sexual) and non-tendentious (nonsense) wit. 20 percent of the humor were accounted for as “aggression” and “sexual.” “Nonsense” was listed at 18 percent.
ellauri030.html on line 931: Ajetaans palaziin
ellauri030.html on line 973: Tää saattaa olla pätkä jotain skeziä. Mesopotamiassa keksusteluissa oli yleensä 2 tyyppiä, eikä monta niinkuin Platolla.
ellauri030.html on line 974: Mukana on jotain sitaattia Gigameshista ja muista mesopotamialaisista klassikoista. Vähän teodikean makua tässä on. Elämä on absurdia, mihkään elämässä ei ole oikein kunnon perusteluja. Just tämmösiä vizejä on tehty myöhemminkin, et ensin kexitään joku course of action ja sit ryntätään se perästä.
ellauri030.html on line 981: Schopenhauerin jälkeenjääneissä papereissa on 150-sivuinen tiheästi kirjoitettu vihko. Sen ozikko on Senilia. Seniileitä juttuja. Osa on neuvokkia vanhuxille. Ei mitään uutta oikeastaan: Syö hyvin, nuku paljon, lue, kirjoita paasauxia, ratko ristikoita, kävelytä koiraa.
ellauri030.html on line 989: Seniilin koalan seniilit kirjoituxet löytyy vaan yhdestä paikkaa. Niiden selvittely manuxesta lie ollut yhtä helvettiä. Sope kirjoittaa kaiken ainaskin 50 kertaan vähän eri sanoilla, makustelee uudestaan ja uudestaan vähiä jäljellä olevia sanottaviaan, mätystelee niitä kuin vanhaa purkkaa, unermüdlich wiedergekaut. Iloizee pahanilkisesti että sen vanhuudenpäivinä nuoriso on alkanut lukea sen lässytyxiä. Kiroaa koulu- eli kateederifilosofiaa kuin Essa Saarinen. Sanoo jolpeille et lukekaa vaan Kantin ja mun prujuja, se riittää.
ellauri030.html on line 993: Mä olen buddhaisti eikä mussa ole karvan vertaa jutkua, sen lisäxi mä olen pakana. Ainesta on siis vaikka minkälaisexi nazixi. Pöljäkin sen tajuaa et vaikka tilasta ottaa kaikki kamat pois niin se jää siihen tyhjälleen olemaan niinkuin ennenkin. Tajuu niinkuin Kant kazomattakin. Auton takaluukku vaikka. Paskapuhetta, ei se miettimällä selviä. Tää on samaa koulufilosofiaa ala koala.
ellauri030.html on line 999: Optimismi on luojan katteetonta izetyytyväisyyttä. Ois mukavaa jos taivaaseen vois ottaa kreikantaidon mukanaan. Uni on korkoa kuoleman kapitaalille: maxa enemmän, kuolet myöhemmin. Näitä vanhusaforismeja se muotoilee ja makustelee tässä.
ellauri030.html on line 1005: Vielä se mutustelee sitä miten kehnosti kävi sen ja Goethen väriteorioiden. Saxalainen yleisö on ein nichtsssagender Furz. Das Publikum on silti sille elintärkeä, se kuolaa tunnustusta ja julkkisstatusta.
ellauri030.html on line 1013: Sopesta koiran hännän heilutus on reilumpi tervehdys kuin apinoiden kämmentelyt kumartelut ja irvistyxet. Mut sehän voi johtua vaan siitä eze on ize apina. Vizitkin tuntuu hauskemmilta vieraalla kielellä.
ellauri030.html on line 1019: Nerot niinkuin Sope on synnittömiä, kert ne vaan miettii viattomalla järjellä päässä syntyjä syviä, eikä lähde karzalle tekee tahdonvaraista syntiä. Siitä se ihmisarvo lähtee, sellaisia on suuret henget, joita kunnoitetaan. Näinhän sen sopii ajatella, käteenvetäjän. Jännä miten nerojen pelikirjat aina sisältää tän säännön: ja voittaja oon mä.
ellauri030.html on line 1021: Vähän se säätelee kristinuskonvastaisimpia pointtejaan, ettei joudu roviolle: ne sit Religionsspott... "Tiedän kyllä että kun on jumala, voi sallia izelleen kaiken, mutta tämä menee jo liian pitkälle." (Siis että tyhjästä nyhjästy syntinen ei saa palata tyhjään josta se on tehty, vaan saa kyydin kattilaan määrättömästi paistumaan.) Vähän sekavaahan tomismissa on, ettei lopputulos sittenkään riipu syntisäkiin tekosista, vaan että porukka on alunperin jo jaettu vuohiin sekä lampaisiin. Mut tästä dramaattisesta ironiasta on ollut puhe jo Calvinin kohdalla.
ellauri030.html on line 1025: Voltaire laukoi leukavasti: dans toutes les guerres il ne s'agit que de voler. Ja jotkut kansat on kuin petoeläimet, ne mieluummin ryöstää muilta kuin tekee töitä ize. No ize asiassa kaikki kansat olis sellaisia, mut vaan jotkut siihen pystyvät. Ne joilla on pystyvämmät pyssyt.
ellauri031.html on line 17:ze:8em;font-style:italic;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">En yrhätta
ellauri031.html on line 18:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Dikken Zwilgmeyer
ellauri031.html on line 24: Yrhätta tarkoittaa rasavilli, (tytöistä) tuulihattu, pyryharakka. Karlarna [karana] Drakassa ei tietystikään ollu yrhättor, vaan yrbollar. Sekobolzeja. Kuvan pyryharakalta pilkistää mirri mekon alta.
ellauri031.html on line 37: Yrhättan Dikken oli poikatyttö eikä mennyt naimisiin. Lepakkoja vintillä. Eno ei ollut se kuuluisampi Ludvig Daae, vaan samanniminen upseerismies, wiixiwallu, eikä partapozo niinkuin ensinmainittu. Dikke väänteli sen wiixiä. Oslosta tai siis Kristianiasta molemmat 1800-luvun alusta. Dikken tuli Risöörista, nätistä vanhasta kaupungista lännempänä, Skagerrakin rannalla jossa sen isä oli pormestari. Dikkenistä tuli naisasianainen isona. Aika jyreä. Ois kiva käydä joskus Risöörissä.
ellauri031.html on line 48: Zwilgmeyer (l. Zwilchmeyer) betyder byxmakare på lågtyska. Det oaktat är Dikke tvättäkta norska, och xenofob. Boken börjar med en långtråkig skildring hur norska barn mobbar fattiga zigenare. Yrhättan här (hon har ännu inget annat namn) är borgmästarens långbenta flicka, den värsta bråkmakaren. De små rasisterna skriker något förnedrande till zigenarna och springer bort. Dom gömmer sig hos en homofil som broderar i smyg, liksom den ena gubben i Tove Janssons muminserier, och slipper undan. Som tack blir zigenarna utvisade ur stan. Bra läxa för små norrbarn at lära sig just nu. Gör så här med immigranterna, det blir kul.
ellauri031.html on line 132: Yxi säälittävä pätkä on säilynyt nimeltä Dragsvik språk - artikel, josta on tämän albumin motto. Se on kai mun oma ruozinnos T.C. Whiten kirjan murkkuepisodista. Loppu löytyy osin puhtaaxikirjotettuna alempana. Mä huomaan että mulla oli jo sillon eli 40v sitten sama tyyli lainata ja samalla väännellä toisten textiä. Vähän kun ajoneuvon käyttöönottoa ja hylkäämistä ojaan lyttyyn ajeltuna, ryynit penkillä ja tankki tyhjänä.
ellauri031.html on line 170: Seuraava Alivaltiosihteerin paasaus vuodelta 2003 osoittaa, että mikään ei tosiaan muutu keskiyön auringon alla, ainakaan 17 vuodessa. Seizentoistavuotiskaskaat, älkää vaivautuko pintaan, täällä on just samanlaista kuin viimex käydessä.
ellauri031.html on line 178: Suomen pimeä ja kylmä verotusilmasto on saanut monen yritysjohtajan harkizemaan vakavasti yrityxen siirtämistä Viroon, johon hyvällä säällä näkee hotelli Tornin ikkunasta. Viro on suosittu sixi, että Viron verotusilmasto on leudompi, työntekijöiden palkkaustaso on yritysystävällisempi ja konjakki sekä sikarit ovat siellä halvempia.
ellauri031.html on line 193: - Jollei vähän ylikin. Se on kuulkaa komea näky, kun kello seizemältä aamulla Tallinnan satamasta starttaa laivastollinen postinkantosiipialuxia uumenissaan tuhansia tallinnalaistuneita suomalaispostin jakajia valmiina jakamaan suomalaisille edullisesti roskapostia. (Muutahan siellä ei enää kuljekaan.)
ellauri031.html on line 199: - Kyllä! Rautatieliikennettä ajatellen Viron etuina ovat paizi pienet palkkakustannuxet myös Suomea lyhyemmät välimatkat. Jos esimerkixi Helsinki-Kemijärvi väli uudelleensijoitetaan Tallinnan ja Tarton välille, se olisi vaan runsaat sata kilometriä, kun se nykyisellään on yli 900 kilometriä!
ellauri031.html on line 205: Tähän suuntaanhan se sittemmin on mennytkin, paizi kumikana Berner ehdotti koko VR:n siirtämistä korvauxetta suoraan yrityxille. Saisivat sitten päättää kannattaako Helsinki-Kemijärvi välillä pitää junayhteyttä ollenkaan, vai puretaanko rata ja myydään kiskot virolaisille romuna. Viron palkkataso on noussut niin paljon, että pianaikaa alkavat tähyillä sinne rakennustöihin täkäläisiä poroja. Jahka Peter Vesterbackan plääni toteutuu, koko konkkaronkka Kemijärveltä pohjoiseen voidaan kuskata Viroon vierastyöläisixi rekoilla. Ei tarvita junia eikä veronkantosiipialuxia.
ellauri031.html on line 210: Drakasta näyttää säilyneen myös nivaska papereita nimeltä Fasismin tuntomerkkejä, muistiinpanoja kirjasta Edvard R. Gummerus: Fascismen och det moderna Italien, Söderströms 1930. Lainasin tän kirjan kai Drakan biblasta. Mixei tätä kirjaa julkastu Gummeruxella? Edvard näyttää kuuluneen toiseen Gummeruxen sukuhaaraan, isä Hermanni oli jääkäriliikkeen aktivisti, fasisti ja murhamies. Hän oli vuosina 1918–1919 Suomen asiainhoitaja ja Finnpapin edustaja itsenäistyvässä Ukrainassa Kiovassa. Tää Edvard asui enimmäxeen Ruåzissa (Gummerus oli kansakoulunopettajana Lövsjössä 1947–1949 ja muutettuaan Strängnäsiin hän toimi opettajana Gripsholmin kansankorkeakoulussa) ja Italiassa (pohjoismaisten kielten lehtorina) ja Ruozissa (kääntäjänä), kuoli Ludvikassa, av alla ställen. Me on käyty siellä, lähellä Barkmanien Nyckelbäckeniä. Gummerus julkasi paljon vasemmistokirjailijoita, tää heppu ei ehkä ois halunnutkaan siihen porukkaan. Vekkulisti lehtorimme heiluu fasismin ihailun ja epäilyxen välimailla, ihan siitä riippuen mitkä sen omat intressit itse kussakin asiassa on.
ellauri031.html on line 223: Fasistipuolueeseen kuului 2M Italian 40M kansasta. Porvarisluokka ja armeija olivat fasistien puolella. Em. odotti apua sosialisteja ja kommunisteja vastaan, jälkimmäinen ei tahtonut eikä voinut asennoitua vihamielisesti isänmaallisiin fasisteihin, joita sitäpaizi johtivat entiset upseerit ja aliupseerit.
ellauri031.html on line 227: Vuosittain jaetaan ryhmän huoneistossa juhlallisesti jäsenkortit. Uudet fasistit vannovat valan: vannon ehdottomasti tottelevani johtajan käskyjä ja kaikin voimin verelläni jos on tarpeen palvella fasistisen vallankumouxen asiaa. Ryhmän sihteerin tulee tuntea joka fasistin aiempi elämä ja tietää miten hän ansaizee elantonsa. Jos fasisti rikkoo velvollisuuxiaan tai häneltä puuttuu fasistisia ominaisuuxia - usko, rohkeus, työteliäisyys ja rehellisyys - täytyy hänen tapauxensa tulla ryhmän johdon tutkittvaxi. Kurinpidolliset rangaistukset ovat: 1) varoitus, 2) erottaminen määräajaxi, 3) ero puolueesta. Jokainen fasisti joka erotetaan puolueesta on petturi. Hän ei saa ottaa osaa poliittiseen elämään. Varmaan siis 4) turpasauna tai nirri pois. Hän ei saa ottaa osaa elämään. Elämöinti hänen osaltaan on päättynyt.
ellauri031.html on line 237: Jokaisen fasistin tulee kuulua miliisiin. Sillä on tykistö, razuväki, ym aselajit. Kun näkee näiden auringonpaahtamien, voimakkaiden miesten, jotka näyttävät olevan pelkkiä jänteitä ja lihaxia, marssivan ohize, saa vahvan vaikutelman fasismin valtavasta perävoimasta. Miliisi on fasismin suojaorganisaatio. Sen tehtävä on suojata vallankumouxen saavutuxia ja sen tulee pitää pyhänä ne symbolit, viirit ja nimet, jotka voitokkaat taistelut ovat pyhittäneet, ja arkenakin. Miliisin tulee suoriutua vaikeimmistakin kurinkoetuxista ja sen tulee olla hallituxelle täysin uskollinen.
ellauri031.html on line 243: Fasistinen valtio-oppi muistuttaa paljossa hegeliläisyyttä. Kuten Hegel ja jossainmäärin myös hänen oppilaansa Snellman, Marx ja Engels, hylkää fasismi periaatteessa individualismin. (Sixhä Snellmannikin uhras katovuonna Suomen kansan hopeamarkan alttarille. Sadan markan seteliä, jossa JW yrmyili pulisonkeineen, ei vielä ollut kexitty, mutta sen saattoi vaistota.) Kun joukko heittiöitä elää yhdessä, syntyy fasismin mukaan yhteiskunta, valtio ja kansakunta. Yxilö on ehdottomasti riippuvainen yhteisöstä jossa hän syntyy, hän ja hänen elämänsä ovat välineitä, ei izetarkoitus. Yhteiskunta ja sen kirjoittamattomat lait ovat yxiöiden yhteistoiminnan spontaani ilmaus. Valtio taas on abstrakti olio, joka perustuu tiettyihin oikeudellisiin ja taloudellisiin periaatteisiin ja on yhdysside yhteiskunnan ja kansakunnan välillä. (Mitähän hemmetin sanahelinää tääkin on? Hegeliä kai, das Nichts nichtet noch einmal.)
ellauri031.html on line 253: Italian kansakunta on organismi, jonka on siihen kuuluvien yxityisten yxilöiden ja ryhmien yläpuolella. Vain valtion tunnustamalla ja valvomalla ammattiyhdistyxellä, korporatiivilla, syndikaatilla, on oikeus edustaa työnantajien ja tyntekijöiden ryhmää ja sopia kollektiivisia työehtosopimuxia. Valtion hyväxymät ammattiyhdistyxet turvaavat työnantajan ja tekijän tasa-arvoisuuden ja valvovat tuotanto- ja työkuria. Ammattikunnat edustavat täysin tuotantoa ja sen etuja. Yxityisyritteliäisyys kazotaan hyödyllisimmäxi ja tarkoituxenmukaisimmaxi työxi kansakunna hyväxi. Koska yxityisyritteliäisyys koskee kansakunnan etua, talousyrityxen johtaja on vastuussa valtiolle tuotannon sujumisesta.
ellauri031.html on line 255: Valtio puuttuu tuotantoon vain kun yxityisyritteliäisyys ei riitä tai kun valtion poliittiset edut ovat vaarassa. Valtio voi puuttua valvonnan, tuen, tai valtiollistamisen keinoin. Rikoxet työkuria vastaan ja sellaiset laiminlyönnit jotka häirizevät yrityxen normaalia toimintaa rangaistaan sakoilla, lomautuxella tai välittömällä erottamisella ilman korvausta. Työhönotossa one etuoikeus fasistipuolueen ja fasistien syndikaattien jäsenillä.
ellauri031.html on line 271: Fasistiset yliopistoprofessorit ja dosentit kuuluvat fasististen yliopistoprofessorien kansalliseen liittoon. Ei-fasistejakin voidaan kuzua jäsenixi tähän liittoon joka edustaa maan korkeakoulujen opettajakuntaa. Sen tehtävä on huolehtia kansakunnan kulttuurikehityxestä ja olla yhteistyössä fasististen sivistysjärjestöjen kanssa. Järjestö tukee jäseniään taloudellisesti ja sillä on eläkekassa. Virkojen täytössä se toimii yhdessä konsistorien kanssa yliopistoissa. Muiden fasististen järjestöjen tavoin tälläkin on määrätty poliittinen tehtävä, nimittäin toimia maan korkeakouluissa ja niiden opettajakunnassa fasistisessa hengessä. Tällaisesta toiminnasta on tietysti suuri vaara akateemiselle vapaudelle ja se voi johtaa pahoihin väärinkäytöxiin. (Nyt Gummerus jo hätkähtää, sehän oli siellä pohjoism. kielten lehtori).
ellauri031.html on line 275: Mussolini, izeoppinut, on usein esittänyt ihailunsa teoreettista tiedettä kohtaan. Hän on kiinnostunut jopa moiden mielestä hedelmättömästä filosofiasta. Otteita puheesta:
ellauri031.html on line 276: "Minun läsnäoloni italialaisten filosofien 7. kansalliskokouxessa on tarkoituxena torjua syytös että fasismi on laskenut italialaisten älyllistä tasoa ja työntänyt syrjään henkiset ja sivistysarvot. Tämä syytös on perätön. On muistettava ettei meitä suurmiehiä synny joka vuosi. Olemme nyt välikaudessa jolloin tarmomme menee empiiris-materiaalisten ongelmien ratkaisuun. Elämäntaistelu meidän päivinämme on niin kova ja modernin sivilisaation varjopuolet niin synkät että pessimismi kulttuurin rappeutumisesta on osin puolustettavissa. Kuitenkin uskon, että pian meillä on suuri filosofia, suuria runoilijoita ja taiteilijoita. Sellainen kehitys on valmisteila. Mutta nykyaikaan eivät filosofit voi paeta elämää. Norsunluutorni on murentunut kaupunkiemme hälinässä ja levottomassa menossa. Filosofi ei ovi vetäytyä korkeiden vuorenhuippujen yxinäisyyteen, sillä lentokoneen moottorin surina riittäisi tuomaan hänet takaisin modernin maailman mekaaniseen todellisuuteen."
Teollinen sota, sotateollisuus. Siitähän 1900. vuosisadan alussa oli kymysys. Italia tarvizee nyt soveltavaa filosofiaa, riippukeinumiehiä, ei mitään norsunluupuikkoja.
ellauri031.html on line 278: Miten valtava onkaan ero fasismin suhtautumisessa kulttuuriin verrattuna kommunismiin ja sen marxilaiseen matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan! Voi tosin sanoa että fasismi on joskus syyllistynyt vähemmän miellyttäviin toimiin tiettyjä tieteen edustajia kohtaan, mitäs ize kaivoivat verta nenästään, mutta ize tieteelle, kulttuurile ja sivilisaatiolle ei Mussoliini mustapaitoineen ole ainoastaan osoittanut asiaankuuluva kunnioitusta vaan tehnyt kaiken voitavansa. (Voi voi Gummerusta, hyödyllistä idioottia. Tiede kunniassa, tieteen edustajat hirressä. Tieteen kunnioitusta käsi lipassa, ja missä kiitos? Esson katoxessa puhki ammuttuna roikkumassa jaloista.)
ellauri031.html on line 280: Millaista on elämä fasistisessa Italiassa? Suurempia muutoxia ihmisten elintavoissa ei ole tapahtunut. Kirkoissa käydään ja laajat kansankerroxet jatkavat tavallista hiljaista ja työteliästä oloaan. Mutta hyvinvointi ja yleinen sivistystaso nousevat jatkuvasti ja niiden mukana kansan izetunto. Kaikilla alueilla vallizee levoton toiminta ja ennen näkemätön innostus. (Ei siis levottomuuxia, vaan levotonta toimintaa.)
ellauri031.html on line 282: Lehdistön ja ilmaisun vapautta ei Italiassa ole, jos sillä tarkoitetaan vapautta ize kunkin saada mielipiteensä kuuluviin. Yhtä vähän kuin fasismi puuttuu yxityiselämään niin kauan kuin pysyy erossa politiikasta, se kärsii arvostelua ja vastaanväittämistä. (Se on kuin Haju Pisilä.) Fasismin oppositiolla ei ole mitään mahdollisuutta saada ääntään kuulluxi. Lehtimiesten ammattijärjestöjen kautta hallitus hallizee lehdistöä, jota valvovat sitäpaizi maaherrat. Quis custodiet ipsos custodes? No B. Mussolini tietysti! Valvoo ize izeään, aina hereillä.
ellauri031.html on line 284: Fasistinen valtiokäsitys johtaa välttämättä tietyn pakon käyttöön. Mutta tämä pakko tuo muassaan myös suuria ja selviä etuja kansalaisille. Heidät vapautetaan kaikesta vastuusta valtionasioissa, he saavat tukea ja apua viranomaisilta, sanalla sanoen, he olvat valtiovallan erityisessä suojeluxessa kuin työvoima ja lapsoset. Ja se merkizee paljon nykyaikaisessa yhteiskunnassa.
ellauri031.html on line 292: Väkivalta on paha paizi hyvä fasistinen väkivalta, meidän väki on vallankahvassa. Niinhän ne aina sanovat. Italialaisista oli 3% fasisteja. 3 vastaan 97, sehän käy, se on enemmän kuin reilua. Sehän on ihan muskettisotureiden vedonlyöntisuhde. Ne 3 ihailtavaa lyö fasistista leimaa lopun 97:n leukaluihin, pääkallomerkkiä kuin nastamuumio.
ellauri031.html on line 306: Myöhään huhtikuussa 1945, lopullisen tappion päivinä, Mussolini ja sen vika kiltsifrentsi Clara Petacci koitti hipsiä hipihiljaa Sveiziin, mutta jäivät kommunistipartisaanien kynsiin, jotka ampuivat ne muitta mutkitta Como-järven kauniissa maisemissa. Mussolinin ruumis vietiin Milanoon ja ripustettiin väärinpäin Esson huolzikalle, todistuxexi siitä että fasismin henki oli siitä pysyvästi karannut. Kyljissä luodinreikiä, venttiili ja tulppa falskasi. Kummastahan päästä henki karkasi. Ehkä kummastakin. Joka reijästä.
ellauri031.html on line 314: Mussolinin isä oli seppä ja sosialisti, äiti oli katolinen ope. Benito nimettiin Mexicon vasemmistopresidentin Juarezin mukaan. Se oli vanhin lapsi kolmesta. Benito autteli iskää ideapajassa, isä ihaili Garibaldia (niinkuin se Conradin italiaano Panamassa) ja Bakuninia. Benitokin kunnioitti Garibaldia, muttei myöhemmin enään Bakuninia. Benitoa ei kastettu, vanhemmille tuli siitä riita. Siitä tuli 1901 kansakoulunopettaja munkkikoulusta, siis äiti voitti riidan lopulta. Niin aina.
ellauri031.html on line 316: Benito lähti Sveiziin pakoon inttiä, luki siellä Nietscheä ja Paretoa. Sovelsi diktaattorina Pareton periaatetta: 80% mulle, 20% sulle. Ei tullut ihan Pareto-optimaalista. Mellakoi sosialistiporukoissa Sveizissä. Pidätyskuvassa on tosi pahan näköinen, tommonen makaroonimatu kun tulis pimeellä kujalla vastaan. Palas lopulta Italiaan ja meni kiltisti sala-ampujajoukkoihin, halus kai oppia käyttelemään kivääriä kunnolla. Sillä oli siellä kananpersetöyhtö hatussa ja se marssi puolijuoxua.
ellauri031.html on line 319: Mussolini luki izensä lukeneistoon kansakoulupohjalta. Se luki kaikkea, etenkin Sorelia, Engelsiä ja Marxia. Käänteli italiaxi Nietscheä, Schopenhaueria ja Kantia. Tykkäs Platon Valtiostakin. Hyi helvetti. Platonin ihailusta voi fasistipaskiaisen heti tunnistaa. Plato oli teoreettinen filosofi, Mussolini soveltava. Se sovelsi Platonin valtio-oppia arkiryskeeseen. Kuin Plato ize, mutta paremmalla menestyxellä. Ryhtyi ize diktaattorixi eikä diktaattorin koutsiksi. Siinä leikissä voi käydä huonosti. (Siis molemmissa voi, ja kävikin.)
ellauri031.html on line 321: Se kirjoitti yhden romaaninkin 1910-luvulla, kirkonvastaisen, nimeltä Kardinaalin rakastajatar, jonka se sittemmin izesensuroi kun halus tehdä paavin kanssa sovinnon. Se oli kova marxilainen noihin aikoihin. Kova nietscheläinen myös, peukutti epätasa-arvoa ja yli-ihmisyyttä.
ellauri031.html on line 325: Mussolini riitaantui sossujen kanssa 1914 maailmansodasta. Se halus mukaan, sosialistit ei. Se oli 38. Siitä lähtien se alkoi voimakkaasti poppoloilla omaan taskuunsa. Avanti poppolo. Sen poppoon nimi oli Fasci Rivoluzionari d'Azione Internazionalista in 1914, mistä tuli nimi Fascisti. Kansainvälisen toiminnan vallankumouxellisia risukimppuja. Luutaakkoja. Nytten sanottaisiin soluja. Inter-osa nimestä izesensuroitiin sittemmin. Sala-ampujien hassu kukkohattu päässä se komeili maailmansodassa. Siitä tuli korpraali niinkuin Aatusta, koska se oli niin henkilökohtaisesti rohkea. Siihen osui kranaatinsirpaleita niinkuin Calleriin. Italiaanot oli ympärysvaltoja suuressa sodassa. Viirikukkohattu teki sitten puolikäännöxen seuraavassa erässä. Takinkääntäjä. Britit rahoitti sen valtaannousua maailmansodan jälkeen. Teki puolivoltin ja ampui punatakkeja.
ellauri031.html on line 327: Mussolinin ulkopolitiikan peruskäsite oli spazio vitale (vital space), se on Lebensraum italiaanoxi, tai päinvastoin oikeestaan, Benito kexi sen jo 1919. Se on sama käsite kuin ympyräsuisen amerikkalaisen ystäväni siteeraama "American vital interests" kaikkialla maapallolla. Elintärkeät edut indeed. Elin irti teiltä, tärkeät edut meille. Rasismikortti viuhui ahkerasti, musta tässä vaiheessa eikä punainen. On luonnonlaki että makaronit pistää päihin alemmalle sloveenirodulle. Uusia uhreja ei pidä pelätä. 500K barbaarislaavia voi kepoon uhrata 50K italiaanolle, sanoi Mussolini 1920. Imperialismi Afrikassa on oikeutettua, koska mehän ollaan uomo superioreja, valkoisia vaikka mustat kesäpaidat päällä, noi vaan mustanahkoja. Aika mustavalkoista. Tää on darwinismia. Kolonialismin seurauxia saadaan nyt koko Euroopassa nauttia, kun mutiaiset soutaa Välimeren yli kumiveneillä. Oikeassa oli Mussolini, tää ON darwinismia. Ovatko mustat ja keltaiset jo ovella? Si, ne on! taas huudetaan saapasmaan rannoilla kuten Beniton loistoaikoina.
ellauri031.html on line 329: Mussolini piiskas Italian naisia synnyttämään että saatas kokoon 60M makaroonia, valloitussotiin tarvittava määrä sen laskelmien mukaan. Paljos niitä nytte on? Joo nyt niitä on Beniton kaavailema määrä! Yli 60 miljoonaa! Hizi puolet lisää lössiä maailmansodan ajoista! Mutta suurin osa tulijoista on jo mutiaisia. Ei tää nyt ihan mennyt niinkuin suunniteltiin kuiteskaan. Vizikästä kyllä Mussolini ize bylsi näihin aikoihin juutalaista naista, kirjailija ja akateemikkko Margherita Sarfattia, jota sanottiin fasismin juutalaisexi äidixi. Hehe, kohta oli kivaa.
ellauri031.html on line 333: Mussolini kavereineen '22 on ihan persun näköisiä kuvassa roimahousuineen ja pyssykoteloineen. Haju Pisilä, Halla-aho ja se tyhmä Lindström. Wanha kaljupää käsi ojossa vois olla Ben Zyskowits. Wanha ääni oikealta. Kunkku Emmanuel ("jumala kanssamme", yx Jeesuxen nimiehdotuxista) pelkäs vallankumousta ja anto avaimet käteen Mussolinille. Mussolini avas oven, sulki kunkun ulos ja oli ize sisällä. Eikun rakentamaan poliisivaltiota, josta kertoi Gummeruxen kirjanen. Kohta kulki junat aikataulussa. Eikä puolitoista tuntia myöhässä kuten Suomessa. Hyi helvetti, mieluummin olkoot vaikka kulkematta ollenkaan, myydään ennen Viroon romuxi kuin tällästä paskatouhua.
ellauri031.html on line 452:ze:0.9em">
ellauri031.html on line 464: På 6 år, fram till år 1800, färdigställde Baltzar von Platen slussarna. Bygget av Göta kanal möjliggjorde större båtar och för att dessa skulle komma förbi Trollhättan byggdes större slussar under Nils Ericson. Dessa stod klara 1844, längre ned i fallområdet, vid Åkerström. Von Platens och Ericssons slussleder användes parallellt fram till år 1916, då de nuvarande slussarna stod klara. Dessa finns strax öster om Ericssons slussar. När dessa invigts togs de båda äldre slussystemen ur bruk. Och nu ska slussen i Stockholm också tas ur bruk. Stackars sluss, skulle Charlotte säga. Finska fyllon samtycker med henne.
ellauri031.html on line 506: Vähän tällästä vihapuhetta pitelen izexeen,
ellauri031.html on line 524:Suomen Heydrich nazipyöveli
ellauri031.html on line 591: Vielä sietämättömämpää kuin Sariolan juonten kömpelyys on hänen kerrontatekniikkansa alkeellisuus. Sariolalle pitäytyminen normaaliproosassa, tuikitavallisessa minä sinä hän -muotoisessa kerronnassa, on varsin viisas valinta. Tajunnanvirta tai sisäinen monologi edellyttäisivät näet edes jonkinlaista kielellistä lahjakkuutta. Sariola sen sijaan pudottaa kavaletin toisensa jälkeen kuin maailman monin poni Polle, hänen kielikuvansa ovat naurettavuuteen asti kuluneitä ("viiltävä kaipuu") ja dialogi puisevan epäpuheenomaista ja yxitasoista. Tsygologi kaatuu rämähtäen fläppitaulun perässä, kirjan henkilöt eivät edes hätkähdä. Kummankin romaanin ulkopuoliset kertojat ja Rakkaan ystävän minäkertoja tulkizevat jatkuvasti sekä tilanteet että henkilöt. Nämä idioottipsykologit eivät koskaan vaikene, vaan tappavat lukijan mielenkiinnon joka askelella. Tai eivät tapa, se syntyy kuolleena.
ellauri031.html on line 593: Makea näyttää eniten häirizevän, että Sariola ei ole Paul Austermainen epäluotettava kertoja. Eipä ei, Esukkaan voi luottaa kuin Tiedonantajaan.
ellauri031.html on line 595: Sariolan texteissä mitään ei osata jättää avoimexi tai lukijan pääteltäväxi. Kertojat tulkizevat textin lukijan puolesta eikä sijaistekijä mitenkään ironisoi tai kyseenalaista kertojien tyrkyttämiä "totuuxia". Sariolan teoxet ovat siis vain katkismuskirjallisuuden eräs muoto, paizi moraalinen opetus on korvattu tsygologisella propagandalla. Kaiken lisäxi tämä propaganda on Glorian halpojen tunne izesi -testien tapaista rasti ruutuun -psykologiaa, kertoja on asettautunut heikkolahjaisimman ekonomilukijansa tasolle.
ellauri031.html on line 601: Pelisommitelminakaan Sariolan romaaneista ei ole mihinkään. Henkilöiden välisten pelien ratkominen vaatii saman verran älyä kuin pyöreän puikon työntäminen pyöreään reikään. (hmm. apropoo, olikos Sariolalla panokohtauxia? En muista.) Pelikirjana niitä voidaan luonnehtia yhden kortin pasianssixi. Ehkä Esa-Mauri on tahallaan kehitellyt romaaneista skizofrenialääkkeen vastineen. Moniäänisyys kallon sisällä on menestyxellisesti vaimennettu. Sariola saavutti melko laajan lukijakunnan suosion. Ylläri, luku- ja kirjoitustaidottomat löytävät aina toisensa. Hyihyi-humanistit rakastavat halpoja sensaatioita ja helppoja opetuxia. Sariolan paha jos mikä on turvallista pahaa. Kaikkitietävä tsygologi selittää sen niin, että tyhminkin ymmärtää. Paha lakaistaan matolta sen alle yhtä naiivisti kuin kristityillä ja marxilaisilla.
ellauri031.html on line 608: Kun vauhtiin pääsin, kopsaan vielä mehukkaimpia kohtia Make Eskelisen Jalli Olosen mestauxesta, joka tulee siantappoaseessa seuraavana. Mä en ole Jallia lukenut kuin vähän sen hiljattaisen toisen tulemisen alkua, eli 1600-luvulle sijoittuvaa Hayleyn apupojan historiikkia. Näyttämönvaihdoxesta huolimatta se kuulosti samantyyppiseltä moraalipuurolta ja angstauxelta kuin nää Maken kuvailemat teoxet: kilttejä setiä, pahoja setiä ja kristillistä moraalia. Ei napannut. Jatko-osassa apupojan seikkailut jatkuu. Jaxan tuskin pysyä hereillä. No nyt lähtee Maken haupizit haukahtelemaan...
ellauri031.html on line 615: Nyt ois isompia kaloja jo pyynnissä kun napajäät sulavat ja tää taivanpallo on ihan kohta meren peitossa. Vaan Jalli perääntyykin taaxepäin kuin rapu aikamatkalla. Nuori polvi hoidelkoot nykyhetken dystopiat. Jallin kaze suuntautuu jo takas taivaisiin. Pilkkii vanhalla avannolla, jallitellen taivaspaikkaa izelleen.
ellauri031.html on line 620: Sua kohti herrani, sua kohti vain. Kaarlo Syväntö jättää perheensä kuin nallin kalliolle 1947 ja matkaa koti-Suomesta sodanjälkeiseen Palestiinaan matti kukkarossa, maailman-mattina silti herran kukkarossa. Paljon rukouxia, paljon mahtavia rukousvastauxia. Herra tottelee mukisematta palvelijansa pienintäkin pyyntöä. Kysyy ehkä joskus izeltään, kumpi tässä oikestaan ohjaa kumpaakin.
ellauri031.html on line 622: Mutta mixi Kaarlon pitää aina muistuttaa herraa rahapulasta, vaikka kuten se ize huomauttaa, herra sen ilman kertomistakin tiesi? Praha on loppu lähettäkää tshekki. Kun herra kuiteskin tietää kuinka tässä käy loppupeleissä, se ei spoilereista piittaa, koko juoni on etukäteen tiedossa. Mixeise järkkää Kaarlolle kuukausittaista tilisiirtoa? Säästäisi omia vaivojaan ja Kaarlon housunpuntteja.
ellauri031.html on line 624: Koska kyse ei ole tiedosta vaan tahdosta. Tän homman pitää mennä herran mielestä nimenomaan näin, tää farssi on kazomoita varten, ei sitä izeään. Se tietää kaiken, mutta pokat eivät. Jännitys on kokonaan niiden puolella. Tää on dramaattista ironiaa, sanois Aarne Kinnunen. Herra seuraa pokia kuin aussi poliisisarjan räjäytetty ukkeli märklinjunia: toi tulee tuolta pakkia, törmäis tohon junaan mut tää vaihde vaihtuu ajoissa, tää pikku muoviukko näyttää sille lippua ja vislaa.
ellauri031.html on line 626: Kaarlo on sellainen pikku leego junanlähettäjä. Sen kuuluu rukoilla, viittoa ja vislata, se on sen toimenkuva jumalan suurella pienoisjunaradalla. Muuten ikuisuus olis kuolettavan tylsää. On lysti kazoa kun se oikein angstaa ja kyykistyy päätä pidellen vastaantulevan junan raiteille. Sit vaihde vaihtuu viime minuutilla, ja matka pääsee jatkumaan. Jumala on armollinen pikku-ukoille.
ellauri031.html on line 629: z"/>
ellauri031.html on line 630: Suezin kanavansuulla Port Saidissa oli levotonta, rosvot ryöstävät matkustajat jo satamassa. Samanlaista muistan Karl von Schoultzin Punainen Sulka-sarjan poikakirjasta Seikkailu Suezilla (1958) ja sen jatko-osasta Seikkailu Siinailla (1960), joidenka tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1956-7, sekä Puovo Lipposen vihkosesta Suezin sulttaani. Palaamme tähän aiheeseen albumissa 290.
ellauri031.html on line 652: Ikävän kevään ja kesän jälkeen perheen parissa Kaarlo pääsee jälleen tien päälle ravaamaan. Matkustaa Norjan kautta takasin luvatuille huudeille, vastaperustettuun Israelin valtioon. Kaarlo pääsee mehevästi keulimaan niuholle Petruxelle, joka ei saa kuzua heprealaisen verstaan vuojuihin. Hemmetti eze on kade! Hahaa! Namikan kekkereissä, jonne pääsee vaan kuzukortilla (lällällää Leevi!) Kaarlo rukoilee pöydän alla pelastusta kristuxen tappajille.
ellauri031.html on line 654: Kaarlon sankaritarinat appelsiininpoimijana Kapernaumin naapurissa (Tiberias) muistuttaa elävästi Amos Ozin kibbutziromaania. Mut porkkanoiden kitkeminen on jo niin vittumaista, et Kaarlo pyytää jumalalta siirtoa. Ja tulihan se, skotin lähetyssairaalan talonmiehexi. Maire odottelee katraan kanssa tehdastyöläisenä ruozissa. Kaarlon ei auta muu kun alkaa kazella perheasuntoa, Maire pommittaa niin kovasti. Eka ei kelpaa kun siellä on perkeleitä komerossa. Perhe saapuu vapahtajan kotijärven rannalle ovettomaan ja ikkunattomaan talorötisköön. Aika karua niillä oli tappaessa rottia ja käärmeitä, niinkuin meillä monen muuton jälkeen mutta enemmän kotieläimiä. Saita asshole skotti kusettaa niitä, tekevät sairaalassa työtä palkatta. Syövät 5 kaktusta ja 2 kalaa katiskasta. On vaikeaa. Sitten saidan skotin sairaala suljettiin, kun rotta oli syönyt lapsipotilaalta nenän. Skottilähetti lähetettiin kotia, Syvännön bibliabisnes tuli tilalle.
ellauri031.html on line 661: Jutkukouluissa on aapisena raamattu. Niitä ei ollut tarpeexi. Kierot lähetit lahjoittivat ilmaisi piplioita, joissa oli uusi diili mukana. Ortodoxijutkut hurjistuivat, kiellettiin niiden tuonti. Hassuhattu tupsukorva hasidi näki Kaarlon ize teossa ja alkoi rähistä. Onnexi jumalalla on niskaote jahvesta. Kaarlo tuntee nipun puolikuivureita korkeissa paikoissa, mutta sekään ei aina auta mäessää. Kokokuivureita on joukossa noin 15%, mutta niiden valta valitussa kansassa on paljon suurempi.
ellauri031.html on line 663: Siinain sota syttyi 1956, siis just se selkkaus joka toi Kalle-Anttonin ja Puovo Lipposen Suezille. Kaarlolle oli tulossa Ruozista 55K raamattulähetys. Kaarlo koitti saada muita kristillisiä lähetyxiä jakamaan hellutaihörhöjen raamatuita. Brittipiispa kazoi impressumin ja sanoi kuin Jakkoh-Hintikka: aika heikko. Me myymme vaan oman kirkon hyväxymää painosta. Tämmöstä emme huoli ilmaisexikaan. Kokouxesta jäi paha maku suuhun. Happamiapa ovat lähetit, ja kateita. Samalla apajalla ovat, reviiritietoisia.
ellauri031.html on line 685: Tää muistuttaa aika lailla käännösbisnestä, sitähän se onkin hizi vie. Isot taivaaseen viejät ja monikansalliset yrityxet on maxumiehinä, ne tuppaavat tarpeetonta ylijäämätavaraa kuluttajille. Käännöstoimistoja on lähetysseurat, jotka jakaa hommat läheteille, freelance märkäselille jotka tekee raakaduunin pilkkahinnalla. Koska niidenkin täytyy elää (mixi? kysy Darwinilta), ja koska ne oikeesti rakastaa tätä työtä, kääntämistä ja käännytystä. Ne on viestijöitä kulttuurien välillä. Kääntävät pioneereina sanan miekalla, auroilla sun muilla sädekehillä meemipeltoa kahden reviirin rajalla, raivaavat raiviota varoista välittämättä omalla ja Mairen pentueen riskillä.
ellauri031.html on line 697: Rukousparantajakaan ei jää ilman palkintoa. Rabbi, jonka poika parani, toi kiitoxexi suklaata. Se oli Israelissa tosi kallista. Suu makiaxi. Kiitos kallis vapahtaja! Kaarlolta izeltään tuppaa viemiset unohtumaan, eikä jumalakaan muistuta. No Kaarlo on kuin rakas vapahtajamme, ize paras lahjamme.
ellauri031.html on line 701: Tilanteita syntyy, mut herra karvaa tehokkasti. Isosta kuorma-auto-onnettomuudesta Kaarlo välttyy kuin ihmeen kaupalla (miten niin "kuin"?) ja lähtee ajelemaan mietteliäästi kotiin päin, ei jää ihmettelemään kaatuneita ja haavottuneita. Kyllä herra pitää huolen niistä jotka sen ansaizevat. Iso kivi vierii alas mäkeä, lie ollut jeesuxen haudan peittona, mut Kaarlo saa etiäisen ja ehtii pois tuolista. Tuoli menee tuhannen päreixi. Herra antoi merkin, että saunapuut oli vähissä. Vahva rukousvastaus.
ellauri031.html on line 712: Loppupeleisä Syväntöjen duuni on olla matkailuemäntinä yhä kasvaville pyhiinvaeltajaturistien rukoilijasirkkalaumoille. Tai eniten tää rasittaa vaimo Mairea. Kaarlo ei enää oikein jouda oppaaxi. Se herää jo neljältä kun on viileää ja ezii suomalaisesta raamatusta käännösvirheitä. Niitä on löytynyt jo 10K. Kun vaan kaikkeen aika riittäisi. Kun Maire herää töihin, alkaa orpo Ollia jo ramasta. Kerran se joutui pitämään saman raamattutunnin 2x peräjälkeen! No menihän sekin, herran avulla.
ellauri031.html on line 716: Ne on ihan kunnon hemmoja vaikka pitkänenäisiä, -kyntisiäkin ehkä vähän. Kun vaan lukisivat lisää UT:tä niinkuin Syväri. Siellä se kaikki sanotaan jezulleen, lukuunottamatta muutamia käännösvirheitä. Kaarlo tavaa myös mielellään luvattua maata koskevia juutalaisten omia yxipuolisia maanluovutussopimuxia ja piirtelee Suur-Siionin karttoja. Niilin virrasta Eufrattiin, miekalla piirrämme rajan. Jumala oli kaukonäköinen kun teki Israelista ruman, niin ei suurvaltoja harmittanut antaa sitä jutkuille. Filistealaisraukat on vaan niin tyhmiä etteivät älyä korjata luitaan sieltä muualle. Herrakansa on palannut maillensa. Urpo toistaa jokaisen Israelin propagandaväitteen ihan sanatarkasti. Sihen sillä on raamatusta paljon harjoitusta. Luja usko siirtää vaikka vuoria, faktat on siihen nähden tosi heiveröisiä. München on urposta paholaisen päämaja. Mitäs jos Walter onkin ize piru. Aika heikossa hapessa se sitten on.
ellauri031.html on line 718: Mitä potaskaa. Sitähän löytyykin kuollesta merestä melkein yhtä paljon kuin Kazakhstanista. Kohta hullut tiedemiehet eristää lietteestä uraania. Ja sitten alkaa paukkua! Vaik onhan niillä ydinohjuxia ilmankin, jenkkilahjuxia kuten Kaarlon raamatut. Jerusalem on ikivanha Israelin kaupunki, juutalaisten Viipuri. Ennustuxet alkaa toteutua. Harmageddon käydään keski-Israelissa, näin on suunniteltu. Trump voi toimia kristuxena. Toinen tuleminen on kyllä kiven takana, mut onhan Viagra.
ellauri031.html on line 720: Sitä mä en kylä tajua et mixei urpo käynyt ize hakemassa karannutta venettään Syyrian puolelta. Ei kai siihen lihan kättä ois tarvittu? Eikö herralla ole valtuuxia tai halua auttaa Syyrian puolella? Hyvinhän siinäkin olisi käynyt, kun ois kauniisti pyytänyt. Mut sisäinen ääni kai oli kieltänyt.
ellauri031.html on line 722: Kazotaanpa mitä raamattu tästä asiasta puhuu. Otetaan peukalovärssyjä. Israel on mainittu 3138x raamatussa, Kai se sit on tärkeä. (Höh, israeliittien oma tekele.) Se esiintyy 6x useammin kuin sana rakkaus. Kai se sit on tärkeämpi asia.
ellauri031.html on line 736: Äs toi olis ollu komee lopetus, mut täällähän on vielä jotain loppusanoja, lisää siionistista propagandaa ja jumalalla pelottelua. Syväntö siteeraa typerää Kyösti Kalliota, mutta sattuvammin Toynbeetä: historia opettaa, ettei historia opeta mitään. Ei tarvize kuin seurata Palestiinaa vaikkapa sadan vuoden välein 2020ekr-2020jkr niin huomaa sen. Syväntö on ize siitä todiste, vaikkei enää kävelevä, ei päässyt järven yli kuivin jaloin hakemaan karannutta venettä kuin unessa.
ellauri031.html on line 745: Pikku Charlotte kazoi Serengeti-luontoelokuvaa saadaxeen kiinni unenpäästä. Siinä leijonaisä murisi pennuille. - Varför är pappa arg, kysyi Charlotte huolestuneena. - Ei se ole niiden pappa, koitti famu lohduttaa. - Se on varmaan ton simpanssin isä, ehdotti Charlotte. Lapsella on vielä opittavaa, arveli Helmi-täti. Tiedä häntä, ehkä se tajuaa enemmän kuin me.
ellauri031.html on line 754: Olavi oli sivarina Suomessa 1958. Unto Kunnas oli oikein perheystävä. Olavi oli kibbutzissa pari vuotta. Vuodesta 59 se on ollut 38 vuoden ajan Pershepan raamattukaupan hoitajana, siitä tulee annas olla 46 vuotta nyt. Siis on vuosi 2005, Olavi on 71. Se kuulostaakin vanhemmalta kuin me. QED.
ellauri031.html on line 756: Kun Olavi Syväntö alkaa todistamisen, sen ääni nousee oktaavin ja kaze kääntyy kameraan. Varmaan Kaarlo-isän kengissä. Olavi Pylkkänenkin oli oppinut saarnatyylin Wilholta, ja keikkumisen kannoilla. Kun me oltiin äänenmurroxesta ohize, isin kolleegat alkoi usein meille selvitellä asioita luullen Callen olevan jo luurissa. Siis näin: Juutalaiset ovat vielä peite shilmillä shuhteeshsha Jeeshuksheen. Tätä sanoessa Olavilla on oza rypyssä, ja niin on myös haastattelutantalla.
ellauri031.html on line 760: Kaarlon tiimi hakee korjausta asiaan jakamalla rikkureille kopioita parannellusta liittosopimuxesta. UT on selvä siikveli VTT:lle, tai oikeestaan, VTT on UT:n priikveli. Jos olette kazoneet VTT:n, UT on ihan must. Siitä selviää, kuinkas kaikki sitten kävikään, kuka sai kenet ja kuka ripustettiin semaforin jatkoxi. Kirjat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, vaikka jokainen jaxo onkin izenäinen seikkailu.
ellauri031.html on line 762: Hyvin menee, kristittyjen juutalaisten lkm on jo 7000 ja kasvava, kuin lännen pikkukaupunki. Sehän on, annas olla, pian promillen luokkaa koko väkiluvusta! Tän kun saan ja vielä toisen niin enää 3 puuttuu viidestä. Optimismi on uskonmiehen perusasenne. Wilhon keräämä seurakunta alkoi Olkkarin komennossa harventua, vanhemmasta päästä tuli luonnollista poistumaa eikä uutta verta tullut tilalle. Kultakuume oli ohize, väki alkoi pakkailla kuomuvankkureita, kiinnittää winchestereitä satulankaarille. Pian istuu enää korppikotka nälissään nollaan menneen väkilukutaulun nokassa.
ellauri031.html on line 772: Aradin kaupungissa oli 20 juutalaista märkyriä. (Aradin Cuningas on Joosuan listimien kuninkaiden luettelossa, kazokaapa raamatustanne, Joosua luku 12:14. Arad tarkoittaa yxinäistä, pakolaista, sattuvasti.) Mustakaapu kuivurit ahdisteli niitä 2005 mielenosoituskylteillä, joissa on negatiivisia lauselmia. Rabbi suunnitteli SUURTA mielenosoitusta, 750 henkeä. Poliisipäällikkö kielsi sen. Asia meni rabbinaatin toimesta korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus esitti kompromissia, vähän pienempää suurta mielenosoitusta. Tämä on rukousaihe suomalaisille sisaruxille: kaikki nyt sävellahjan hinnalla mukaan huutamaan. Pelkän uskon takia tehdään kaikkee tällästä, on se hullua. Siinähän se onkin, eihän usko ole koskaan pelkkää uskoa, se on mölyapinoiden territoriaalista huhuilua puiden latvasta. Ensin huhuillaan pitkään kuin hanhilauma ennen lentoonlähtöä, sitten kohta tulee nyrkistä, aletaan selvitellä kouriintuntuvasti reviirien rajoja.
ellauri031.html on line 781: Karl Anton Konstantin von Schoultz (Kalle-Anttooni, 1922-2013) oli humanististen tieteiden kandidaatti, lehtori ja YK-sotilas. Siitä tuli mustalaisten sulttaanin Kalle Hagertin luottomies. Se kirjoitti myös tyttökirjan Anita, mustalaistyttö. Schoultzin sukua näkyy tulleen Liettuasta Ruoziin 1600-luvulla, joku Martin Szkultet juurena. Venäjältäkin niitä näyttää Suomeen pörränneen. Minkä puun takaa lie sukua Solveig von Schoultzille, Lennart Segerstråhlen siskolle. (Solveig kyllä erosi hyvissä ajoin von Schoultzista. Nimi jäi, vaikka sittemmin nai säveltäjä Bergmannin.) Lennartin aika kökkö (mutta kallis) lintutaulu meni Marjalle, tai oikeammin Iso-Masalle. Siellä se nyt komeilee niiden olohuoneen sohvan takana. Masan piuhat on perstaantuneet, virta katkeilee. Se ei osaa enää sanoa edes lintu, Segerstråhlesta puhumattakaan. Solveig syntyi 1907 ja kuoli 89-vuotiaana 1996. Se oli suomenruozalainen modernisti ja radiopersoona. Kirjoitti lastenkirjan Petra och silverapan (1932). Sillä olis muistelmat, selviäiskö Kalle-Anttoonikin sieltä? Oiskohan Kalle-Anttooni voinut olla Oscarin jälkeläisiä, senaatin kääntäjän, jolta vietiin nazat ja aatelistitteli kun se kieltäytyi lähtemästä mukaan maailmansotaan? Kalle Anttooni lähti YK-sotilaaxi vapaaehtoisesti. Nils von Schoultz ei ole sukua, sen nimi oli väärennös. Sekin oli sotaisa, osallistui tuulimyllytaisteluun Kanadassa. Punatakit hirtti sen 1838, vaixe pyysi anteexi.
ellauri031.html on line 796: Eli Minotaurus näki poikasena ennusnäyn Narvikin taisteluista 1940 2. maailmansodassa. Kaiketi luettuaan kannesta kanteen raamatun. Joo, 3v etukäteen eli 12-vuotiaana. Uskokoon ken haluaa. Varmaan luki siitä lehdestä 15-vuotiaana. Narvikin taistelut oli onnetonta sähläystä norjalaisilta. Kapteeni Willoch hukkui jääveteen kun sen vanha paatti meni kahtia. Liittoutuneet jätti ne soittelemaan lehdellä pian alkumenestysten jälkeen säikähdyttyään Ranskan sodasta. Iso joukko norjalaisista oli sakumielisiä muutenkin, niinkuin se Konrad Sundlo. Knut Hamsun varmaan harjoitteli nazitervehdyxiä. Narvikin sankari kenraali Fleischer teki harakirin kun se syrjäytettiin karkuun lähteneiden norjalaisten päällikkyydestä ja lähetettin jonnekkin käpykylään Kanadaan. Me sotasankarit. Hei, me soditaan!
ellauri031.html on line 821: Höpsismin eri konsteja on mun paasausten kuluessa tullut vastaan monia, vaikken ole kaikista tehnyt numeroa. Joskus käytetään feikki tieteellistä menettelyä jonka yhteys päätettävään asiaan on suunnilleen yhtä satunnainen kuin rahan tai nopan heitto. Ciceron aikana kazottiin linnun sisälmyxiä (auspicium, suotuisa onkin englannixi auspicious), tai heitettiin jonkun pikkueläimen sopivia luita. Niillekin oli joku nimi jonka olen taas unohtanut. Sit on kiinalaiset oraakkelikilpikonnankuoret eli scrapulimantia, saamelaisten arpaluut, sammakkoprofessorit, pilvet, ouijalaudat, kiromantia, Pythagoraan numerologia, katukivien reunat, kissat, tikapuut, voi vizi eihän näistä tule mitään loppua. Noin tsygologisesti nää on pakko-oireita: on pakko menetellä niin tai noin, pakko kävellä näin, niinkuin se nummelalainen pedofiili lauloi. Uskovaisuuden indikaatioita on optimismi, obsessio ja paranoia, kontraindikaatioita autismi ja pessimismi.
ellauri031.html on line 823: Ennusmerkkeihin uskomisen nixi on että pitää kirjaa vain onnistuneista ennustuxista. Jos tarpeex monta kertaa heittää noppaa saa kuutosen, ja sit voi siitä päätellä et voi vizi, kyllä mulla kävi pulla. Varmaan Syväntökin vaati luomakunnan herralta rahaa ja muuta suosiota jatkuvalla syötöllä, housunpolvet ihan kiiltävinä. Suurin osa rukouxista meni harakoille, mut optimistina se muistaa vaan ne onnistuneet tapauxet, "vahvat rukousvastauxet", ja niissäkin se saattaa jälkikäteen vähän parannella tarinaa. Hyvä tarina eli evankeliumi on rautaisannos evankelistan pakissa. Kaikkein hassuimpia on sellaiset tarinat, jossa jollekulle kävi mainiosti jonkun toisen epäonnen kustannuxella. Esim et kun se rukoili kovasti, arabit jätti ampumatta Kaarlo Syvännön, mutta ampui Hilda Anderssonin, joka ei varmaan rukoillut kunnolla. Tai sit sen listiminen oli osa herran laajamittaisempaa suunnitelmaa. Jos rukous ei nazaa, herralla on takataskussa joku parempi suunnitelma, tai pyyntö oli muuten kohtuuton. Ei sitä sentään joka pikkuasialla sovi herraa hätyyttää, vaik sitä kyllä pitää totella joka hemmetin partakarvan kohdalla. Vähän sama tematiikka kuin Candidessa: kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun kärsivällisesti odottaa. Viimeistään sitten siellä salin puolella. Tähän tarvitaan sitä optimismia, tulevaisuudenuskoa.
ellauri031.html on line 825: Lotkuvakorvainen adoptionorjalainen Minotauri on hyvä esimerkki valikoivasta kuulosta. Mummun pyromantia sai jäädä takataskuun kunnes aika näytti kypsältä. Muistaaxeni syntiä osattiin tehdä 60-luvun loppupuolella jo vaikka kuinka. Samanlaista sutinaa on apinapiireissä ollut sitäpaizi maailman sivu, valkohöyheninen elinikäinen parisuhde on enempi jouzenien tyyliä.
ellauri031.html on line 827: Mieleenjäävä tarina obsessiivisesta ennusmerkkiuskovaisesta on Italo Calvinon Solmiutuvien linjojen verkossa. Siinä pakko-oireinen vieraileva professori, joka on erehtynyt tafsaamaan isäntäyliopiston viehättävää Marjorie Stubbsia, on juoxulenkillä jossain yliopiston lähikortteleissa. Se on koko ajan kuulevinaan puhelimen soivan (tää on siis lankapuhelinten aikaa, Jos talviyönä matkamies ilmestyi ´79) ja siitä tuntuu aina että se puhelu on tarkoitettu sille. Tarpeexi monta kertaa skizoiltuaan se vihdoin vastaa autiotalon ikkunalla olevaan puhelimeen, josta ääni sanoo: Marjorie on sidottuna erään toisen talon yläkerrassa, talossa on pommi, olisi hyvä jos vapauttaisit hänet. Hemmo juoxee takaisin yliopistolle ja kysyy tytöiltä (tytöt kazovat sitä ironisesti, sitä se ei voi sietää...) onko Marjorietä näkynyt. Ei ole näkynyt 2 päivään, vastaa Lorna. Hemmo alkaa juosta simona siihen toisen talon osoitteeseen, lopulta henkihieverissä pääsee perille, yläkerrassa on Marjorie Stubbs sidottuna ja suukapuloituna. Hemmo irrottaa suukapulan ja Marjorie kazoo sitä halvexuvasti: Sinä olet sika, hän sanoo heebolle.
ellauri031.html on line 831: Viime yönä heräsin pahaan painajaiseen joka oli takautuma depressioajoilta. Olin taas älyttömästi mustasukkainen Seijalle jostain joutavasta tyypistä. Halusin ryömiä lavizalle kuolemaan kuin Franz Kafkan torakka. Olin ihan ontto ja kitiininen, jalat kankeat, nivelikkäät, korkeat, ohuet ja hatarat. Hyi se oli hirveää. Pelottaa että tuleex musta nyt samanlainen alzheimer kuin isästä, joka hörhöpäisenä saattoi lyödä äitiä. Äiti oli ihan vitivalkoinen. Seijan korvat huusi yöllä, liekö sama liimakorva kuin Lealla. Sairaudetkin peritään esi-isiltä, kolmannessa ja neljännessä polvessa. Kyllä me ollaan vanhoja ja sairaita.
ellauri032.html on line 18:ze:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Eläinystävämme
ellauri032.html on line 19:ze:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Supikoira
ellauri032.html on line 48: Siitä tuli izestäänkin sellainen. Luki evankeliumille lakia. Instituutiosta tuli tällänen:
ellauri032.html on line 55: Tää on selkeesti aika pienen huushollin miehitys, kylämeininkiä. Paavi mäkeen, kardinaalit, piispatkin tässä vaiheessa. Nehän (paizi paavia, jonka tointa hoiti lähin kuningas) tuli kyllä sitte takasin, kun protestantit alkoi levitä kuin pullataikina. Calvin peukutti painovirheettömyyttä, uskonvanhurskautusta, ennaltamääräystä.
ellauri032.html on line 58: Ei ihme että protestantismi eli vastaanhankaus on schweiziläinen kexintö. Niinkuin Toblerone, pankit, kronometrit ja talojen kuuraaminen ulkopuolelta. Kun Jyränkö tuli Lontooseen kouliintumaan juutalaisten junan lähettäjäxi, se joutui naisten töihin keittiöön perunoita kuorimaan. Muttei mennyt kauan, kun sen schweiziläinen kolleega tilas Schweizistä perunankuorintakoneen. Pian kone teki naisten työt miesten puolesta. Perunan kuorinta ja brassivahaus, aikaa kaxi tuntia. Ei hätää kun on isän antamat kalut. Sujuu wikkelään kuin mainoxessa Wesku Ploirilla, kun on näitä Häntiä ja kassit riittoisaa Hairya. Räjäyttää nahat pois kieposta.
ellauri032.html on line 68: Mix se uskonvanhurskautus on protestanteille niin tärkeää? Seuraava taktinen näkökohta tulee mieleen. Se varmistaa, ettei varakkaat tee saarnaajille vanhanaikaista. Saarnaajat on kondareita, jotka jakaa kukoistuxeen ilmaisia matkalippuja. Ilman lippua ei voi matkustaa, eikä sitä voi myöskään ostaa mustasta pörssistä ees sävellahjan hinnalla, ei siis voi tehdä massilla junailijalle oharia. Elämän leipäjonoon siellä, jonoon järjesty, ei tungexita jonon ohize!
ellauri032.html on line 82:I on izepintainen armahdus, eli se joka on armahdettu joutuu taivaaseen vaikkei tahtoiskaan. Muut pääsee huut helvettiin.
ellauri032.html on line 85: Tästä jää käteen se, että ihan sama mitä teet, joko sä olet niissä 144K temmattavassa, tai sä et oo. Huomaa kuitenkin ovela dramaattinen ironia: apina ei ize tule tietämään ennen kuin loppuarvonnassa, kuuluuko se vuohiin vaiko lampaisiin. Pelkän rataennätyxen perusteella kaikki joutaisivat huut helvettiin, joten ei auta kuin pitää peukkuja, ja käyttäytyä sen mukaan kuin on käsketty, jotta edes näyttäisi todennäköiseltä että olet lampaiden laumassa. Se ei sinänsä paranna sun zargoja vähän vähää, mutta todistaahan se jotakin. Vaikutusnuoli on käänteissuuntainen. Varmasti ne 144K nimittäin on tosi kilttejä.
ellauri032.html on line 95: Arvattavasti kyllä reformismia peukuttaa ne jotka ei ize asiassa tarvi reformointia, koska ne on jo kunnollisia, tilikirja ja muut henkilöpaperit on kunnossa. Arminismia taas erilaiset langenneet ja hunningolle joutuneet, jotka hamuaa oljenkortta johon takertua. Helluntainystävät on kastelijoiden haarake.
ellauri032.html on line 172: Mon Dieu, me quitterez‑vous -------------------------------------------
ellauri032.html on line 221: Thomas Stearns Eliot OM (26 September 1888 - 4 January 1965) was a poet, essayist, publisher, playwright, and literary and social critic. Born in St. Louis, Missouri, to a prominent Boston Brahmin family, he moved to England in 1914 at the age of 25 and went on to settle, work and marry there. He became a British subject in 1927 at the age of 39, subsequently renouncing his American citizenship.
ellauri032.html on line 223: Eliot oli eräänlainen mid-atlantic Puovo Huovikko. Kaikessa tuotannossaan hän sekä tähdensi klassistina perinteen merkitystä että modernistina rikkoi vanhoja kaavoja. Eliot tunnetaan myös Kissojen kielen kompasanakirjassa (Old Possum´s Book of Practical Cats, 1939) julkaistuista lasten kissarunoistaan, jotka jatkoivat englantilaista nonsense-perinnettä. Ympyräsuinen ystäväni antoi ton kissakirjan mulle lahjaxi, mulla on se kai vielä laihojen runokirjojen hyllyssä Wilhon kirjakaapissa. Andrew Lloyd Webber loi vuonna 1981 runoista suositun musikaalin Cats. Ihan niinkuin Puovo Huovikon, Tompan maine luiskahti kun ukko ize saatiin laatikkoon.
ellauri032.html on line 227: Eliot kääntyi Beckettin porukoiden englannin kirkon uskoon 1927 isiensä unitarismista ja ryhtyi britixi. Uskonto oli sille pyhä asia, siitä tuli anglo-katolinen kirkonvartija ja rojalisti Kaarlo-marttyyrin (ei Syvännön, vaan sen karkotetun kuninkaan) elinikäinen jäsen (arvaa kyllä mikä jäsen). 30v myöh. se tarkensi, et sillä on katolinen mieli, kalvinisti perintö, ja puritaani temperamentti. Sen miälest Goethe ja Rudolf Steiner oli cooleja. Ääliö ja huuhaamies. Ja kolmantena tomppelina vielä Dante. Neljäs muskettikoira oli Ezra Pound, joka punakynäili sillä aikaa Tompan manuskriptiä, kun Tomppa skizoili Viviennen kaa.
ellauri032.html on line 229: Minkäslainen oli sillä toi sp-elämä? No se oli ajanut vaimonsa Viviennen hulluuden partaalle ja sitten otti siitä asumuseron (erohan ei uskonnon vuoxi tullut kyseeseen). Ei käynyt kertaakaan (no, kerran) kazomassa vaimoparkaa hulluinhuoneessa, jonne se sen sitte dumppasi. Vivienne oli Oxfordin "river girl", jonka Tom nai hätäsesti vaihto-opiskelijana Harvardista 1915 päästäxeen neizyydestä ja muutenkin syvemmälle sisään britteihin. Se ei halunnut enää takaisin kotiin Harvardiin. Vivienne oli iloinen ja värikäs ilmestys, josta tuli sittemmin Tomin varjossa vaan maalattu varjo. Epävarma nainen, jolla oli kova menstruaalivuoto, tuberkuloosi ja neuroottinen mielenlaatu. Amerikkalaisena Eliot ei heti tajunnut, että Vivienne oli vulgääri. Virginia Woolf, Eliotin bändäri, nokki Haigh-Woodia päiväkirjassaan 8 lokakuuta 1930:
ellauri032.html on line 241: Mites se meni Heikki Räisänen? "Ja vaikka olisikin, siitä ei ole todisteita." Paizi että sen runoissa on aika paljon homostelua. Ja jutkuvastaisiakin letkauxia sen runoissa on, saablarin antisemiitti, niinkuin fasistixi kääntynyt kamunsa Ezra Pound.
ellauri032.html on line 248: Eliotin mielestä on epähienoa uskoa jeesuxen sanaan ihmeiden voimalla, pikemminkin päinvastoin, pitäis uskoa ihmeisiin koska jeesus sanoo niin. No ei se kyllä niinpäin mennyt jeesuxen aikana, tää on myöhempien aikojen pyhistelijöiden sievistelyä. Et jeesus ois sanonu: Kato mä kävelen järvellä! ja kazomo ois vaan nyökkinyt, jes, jes, indeed sir, if you say so. Valitettava tosiseikka on, ettei Eliotin kaltaiset tolkun ihmiset usko ihmeisiin, ne on lastensatua. Ne poimii uskonnoistakin vaan helpoiten sulavia haarukkapaloja. Rusinat niinku pullasta.
ellauri032.html on line 250: Hmm tästä tulee mieleen se Russellin kritiikki enkelitohtorista, et tämmöset intelligentit uskojat lähtee argumenttiin perse edellä, ne olettaa johtopäätöksen ja etsii sille premissejä. Ongelmax muodostuu usein se, et ne premissit on vielä vähemmän uskottavia kuin johtopäätöxet. Täähän se just on, "arvojen säilytys" on pääasia, sozein ta phainomena, saving appearances (Aristoteles), siihen hintaan myydään vaikka koko maailma, sillä mitä se hyödyttää jos saa omaxensa koko maailman, jos siinä paskantuu elintärkeitä meemejä.
ellauri032.html on line 270: Thomas Hobbes on ehkä hieman kesymmän näköinen (nojaa, ei sittenkään) kuin Calvin, mikä kyllä sopis Lassi-ja Leevisarjixiin: Leevi on ystävällisemmän näköinen, ja pörröinen, ei angstaa yhtä paljon, ja vetää kotiinpäin selkeästi ovelammin - tää nazaa todellakin hyvin.
ellauri032.html on line 276: No toihan on tuskin mikään teoria, noinhan se tuppaa menemään, mutta Hobbes oli mulkero kerta tollanen porvarillinen muka edistys heikompien kustannuxella oli sen mielestä hyvä asia. Niinhän se yx jutku antropologikin sanoi, se sama joka selitti paleoliittisestä dieetistä ja suolan käytöstä, niin Jared Diamond siis. Jossain Borneollako se oli, en muista, oli verikosto päällä koko ajan, piti pelätä, ei voinut poiketa polulta mezään ettei vihulainen yllätä. Ei ollut helppoa.
ellauri032.html on line 286: Hobbes alkoi filosofeerata aika vanhana, Kaarlo Syvännön ikäisenä. Vanhaxi se elikin, yli ysärixi. Sen matematiikan ja fysiikan prujauxet oli ihan paaaaaaaskaa. Elementa Philosophica teoxessa se rakensi ihan elämäntyönä jotain maailman mallia, sen kirjoittamiseen meni yli 20v. Myöhemmin se sekaantui myös politiikkaan ja uskontoon ikävin seurauxin. Descartesia se koitti vähän arvostella razastaaxeen sen maineella, Descartes oli hyvin nihkeä, herrat riitaantuivat iäxi. Englannin vallankumouxeen se sekaantui kuningasmielisten puolella, joutui maanpakoon ja kirjoitti Leviathanin. Leviathan oli se merihirviö Jobin kirjassa jolla oli niin iso kikkeli että sen verisuonet oli kuin juurakot.
ellauri032.html on line 323: Kazotaanpa nyt Gutenbergistä tosin valikoivasti mutta alkulähteiltä mitä Hobbe sanoi Leviathanissa. Oikeutta ei tehdä, koska se on vahvemman oikeus, ja vahvempi olen mä, kerta Hobbes on jo vainaja.
ellauri032.html on line 325: Hobbe avaa trendikkäästi robotiikalla ja tekoälyllä. Kerta elämä on izetoimista ruumiin liikettä, ex voida sanoa et izetoimivat automaatit on eläviä? Ja toiseen suuntaan mennessä, ex tää koko termiittipesä ole oikeastaan iso eläin, hirmuinen Leviathan, jossa johtoporras on sieluna, virkamiehet niveliä, palkinnot ja rangaistuxet jänteitä ja hermoja, omaisuus ruumista, kyldyyripellet muistia, lait tahtoa, sopu terveyttä, kapina sairautta, sota kuolema. Kukahan on se hirmu suuri juurakkosuoninen siitin? Vapaaehtoisia?
ellauri032.html on line 329: Vielä parempaa: se selittää samalla mekaanisella tavalla unet ja niihin liittyvät uskontohörhöjen mystilliset hörhöilyt. (Tästä hörhöt ei takuulla kyllä innostuneet.) Hobbes vinoilee että varsinkin ritariromaanien lukijoista tulee hulluja kuin Don Leukava. Uskonnollisia traktaatteja ei se varovaisuussyistä tässä mainize, vaikka haukkuu kyllä noitia ja muita sarlataaneja, jotka tekee taikoja henkimaailman nimissä. Samanlainen erehdys on väittää, että pahat unet tulee perkeleeltä ja hyvät taivaan isältä. Pahat unet tulee ruuansulatusvaivoista ja päivän kauhuista, hyviä on märät unet, jotka tulee ylizevuotavista pusseista.
ellauri032.html on line 335: Kielen opetti jumala Aatamille, käski nimeämään otuxet. Vaan sanahan se on izekin, tai kolme sanaa: luota jumalaan. Logiikkaa ei juutalaisten jahwe Aatamille opettanut, vaikka osasi, ja osasihan Aatamikin päätellä seurauxista syihin, nimittäin uskottomaan Eevaan ja vällykäärmeeseen. Se on hyvä taito kun ezitään kivitettävixi syntipukkeja. Baabelissa mentiin kielitaidossa jo liian pitkälle, ja jumala hajoitti koko rakennelman alkutekijöihinsä. Siitä kiittää sitä vielä tänään tulkit ja kääntäjät.
ellauri032.html on line 376: Puuta piisaa kuha meziä saa parturoida vapaasti.
ellauri032.html on line 385: Pascalin kartioleikkauxia on taivaankappaleiden radat. Komeetta joka ei palaa piirtää hyperbelin. Semmosen kuin Aniara. Se oli aika ahistava runokirja nuorena. Mainizinkin sen yo-aineessa, jonka ozikkona oli Todennäköisyyxien maailma. Mainizin myös Monodin. Hyvä veto, vaikkei Pascalin. Täydestä meni, uppos lautakunnan lautapäihin kuin veizi voihin. Kirjoitin sen vesirokossa vanhempien sängyssä. Sanoin izeäni agnostikoxi nuorena. Mitähän mäkin olin tietävinäni todennäköisyyxistä lyhyeltä matikkapohjalta. Ei niitä edes opetettu. Ateisti-Airaxisen miälestä agnostikot on pelkureita. Niin ne onkin. Odottelee kentän reunalla kumpi puoli voittaa, ja säntää sitten juhlimaan voittajien kaa. Lea Lehtisalo oli. Ongelma on että pelimiehet ei pidä niistä. Joka eio meidän puolella on meitä vastaan, tää on nollasummapeliä. Ei oo mitään win-winiä, on enintään lose-lose.
ellauri032.html on line 400: Symbolistit oli oikixia herraspoikia, Wille Rydmanneja, idealisteja ja/tai anarkisteja. Nimen kexi Ioannis A. Papadiamantopoulos, Ιωάννης Α. Παπαδιαμαντόπουλος; 15 April 1856 – 31 March 1910), kreikkalainen kriitikko, erottuaxeen muista dekadenteista, vaikka oli hydrofoobi izekin.
ellauri032.html on line 402: Jänixen piti kirjottaa oma symbolistimanifesti kun joku koiranleuka oli julassu niin etevän parodian niistä, Les Deliquescences d´Adore Floupette, ettei sitä erottanut oikeesta symbolistit izekään.
ellauri032.html on line 408: Symbolistien symppaamia kynäilijöitä oli Stendhal, Balzac, Flaubert, ja se tollo setämies Edmond de Goncourt, jopa Émile Zola, jota kyllä Bourget ällösi. Zola kertoi liian naturalistisesti rotinkaisista, ei hyvä. Ja peukutti jutku kolmijalkaa, hyvin paha. Symbaalirunoilijoita oli paljon, esim Charles Baudelaire, Stéphane Mallarmé, Paul Verlaine, ja Theodore de Banville. Nää on siis kaikki ranskixia, sieltähän tää alko. Ranska luuli olevansa maailman napa aina 1871 rökäletappioon. Siihen liitty myös tää porukka, vastareaktiona, jos niin voi sanoa.
ellauri032.html on line 412: Perhosten siivet on mustia ilman melaniinia. Kiinalaiset lisää äidinmaitoon melamiinia, sitä samaa valkoista muovia jolla peitellään lastulevyä. Se näyttää paremmalta, vaikka on terveydelle vaarallista. Perkeleen kexintöjä, sekä muovi että lastulevy. Perhosten kexintö on parempi. Perhosten mustuuden nixi on proteiinien laskostumisessa. Sama siis kuin on alzheimerissa. Ihmisen mieli on musta ilman melatoniinia. Sitä pitäisi olla lisänä erään vanhuxen aamumaidossa. Lastulevy haisee muovilta ja formaldehydiltä. Se on Ikean ja majan hajua.
ellauri032.html on line 414: Aarne Kinnunen diggaa mustaa huumoria. Lainaan kirjastosta Balzacin Contes drolatiques, leikkisiä tarinoita ja Kleistin der zerbrochene Krug. Ne on Aarnen lemppareja. Lehtosen, Kiven ja Zapen lisäxi.
ellauri032.html on line 419: Yx Aarne Kinnusen mieli vizikirjoista näytti olleen Kleistin huvinäytelmä Rikottu ruukku 1811. Lainasin sen kirjastosta. Kääntänyt Juhani Siljo. Ihankun mä olisin Siljostakin joskus jotain lukenut. Oliko se Ain-Elisabet Pennasen poikaystävä? Sillä oli tylsiä runoja. Joo niin se oli:
ellauri032.html on line 425: Siljo oli jonkin sortin fasisti. Haistanko tässä taas salaliittoteorian? Aarne tykkää Kleistista, Kleistin on kääntänyt Siljo, joka oli oikeistopaskiainen. Onko Kleist myös, ja Aarne? hmm. Liian skizofreenista. Kai. Mut parempi pitää niitä nyt silmällä. Jarno Pennanen, Ain´Elisabethin ja Orjatsalon poika, oli taas vasisti. Serkku Eila ei nuorena osannut päättää. Vanhana se oli Aarnen tyylinen "temokraatti".
ellauri032.html on line 430: Kuului jos kuului. Kleistista on enemmän albumissa 72. Ko. näytelmässä, joka toistaisexi on aika puiseva, mainitaan saxalainen oikeustieteilijä Pufendorf. Samuli Pufendorf oli luteraani, pastori-isä saarnaili Saxissa, Chemnitzin naapurissa ihan Puolan rajalla. Chemnitz, jonka nimi DDR:n aikana oli Karl Marx-Stadt, on kuuluisa kemianteollisuudesta, kivihiilestä ja Zwickausta, jossa valmistettiin Horch-automobiileja. Horch tarkoittaa kuuleppas. Se latinannettiin sitten ja siitä tulitulitulituli Audi. Audi et alteram partem. Me ajettin sen ohize itä-Euroopan matkalla. Samuli oli kotiopettajana herra Coyetilla, joka oli esi-isämme Karl X Kustaan agentti Kööpenhaminassa siihen aikaan, kun Kalle koitti saada aikaan häpeärauhaa ja päästä tanskalaisten kuninkaax. Pöyristyttävää. Coyet oli flaamilaista sukua mutta ruozalaistunut. Tanskalaiset oli vihaisia kuin ampiaiset ja karkotti vieraan vallan agentit Köpixestä. Kallen poika XI ylensi Samulin palveluxista isänmaalle kuusikymppisenä paronixi, minkä jälkeen Samu kuukahti. Samuli kommenteerasi Thomas Hobbesia ja sitä siteerasi USA:n isänmaalliset. Ja von Kleist. Pufendorf tais olla nilkki.
ellauri032.html on line 432: Kazotaas sit ize näytelmää. Tapahtumat on sijotettu Hollantiin ettei sakemannit loukkaannu. Hollannissa oli hankikeli, pikku jääkausi menossa. Senhän ansiosta esi-isä Tanskaan razasti 1658. Suomessa pidettiin 1700-luvulla vihoja ryssän kanssa. 1795 Hollannin laivat jääty kiinni ja britit marssi Hollannin jokijäillä. 1865 oli nälänhätiä.
ellauri032.html on line 434: Pilkan kohde on korruptoituneet pikkuvirkamiehet (ei isot). Sellasta kansankomediaa, maalaiset on moukkia. Siljon suomennos on vuodelta 1916. Ei liene sattumaa, että hölmön Martta-rouvan lehmän nimi on Punikki. Lekythion apolese, pikku ruukun hukkasi. Tää taitaa olla joku comedy of errors, veikkaanma. Cast on molieremaista puskakomedian peruskauraa. Kylätuomarille tulee reviisori ja se saa ansionsa mukaan. Aatami on varmasti särkenyt ruukun ize, kun on niin säikkynä. Martta rouva on hauskahko, kun se esittelee särkynyttä ruukkua. Oikeusistunto on täysi farssi, niinkuin ne oikeastikin usein ovat.
ellauri032.html on line 436: Tommonen pitkästyttävän arvattava puolihauska oli tää Kleistin turahdus, tietystikin sixi, että siinä tölvittiin varsin vähän mitään pyhempiä normeja. Hyvixet oli hyvixiä ja konna konna, vaikka maalaisten käytöstavoissa oli huomautettavaa. Siitä ei kovin hersyviä nauruja vielä saa. Paljon ulkonäköön kohdistuvaa pilkkaa, se näyttää kutkuttavan Aarnea. Turhamainen mies. Mut ehkä just tollanen harmiton Charlie Chaplin huumori on Aarnen tapaista. Tai sit tää vaan sattu löytymään suomexi, kiitos puisevan J. Siljon. Saxassa tää on koululukemistona. Niinku Nummisuutarit, hohhoijakkaa. Mustavalkoista harmitonta pilaa kuin Speden skezit tesvisiossa. Sekin oli aika oikealla.
ellauri032.html on line 484: Pietarsaaren pieni suurmies, Philip "Grels" Teir. Kahden naisen koukussa viiden piston mato. Haarapursto teeri, punanokka kanalintu kukkoilija. Kertoo yleisölle jälleen kerran kaiken izestään ja läheisistään. Ottaa mallia muilta paskiaisilta, Henrik Tikkaselta ja Knausgårdilta. Autofiktiota, käteenvetoa.
ellauri032.html on line 488: Nyt on jo toinen ääni mamman malmikellossa, mahtaako Grels katua jo kauppojaan. Eskin tarina voi olla aika samanlainen. Liisa ei tajunnut sen toilailujen hienoutta. No ei varmaan pitkäsäärisiä punapäitä lentoemäntiä, jotka käskee sen miestä verkkokeinuun kellimään ja imeskelemään izeään. Miehet tarvizevat ihailua. Äidiltä sitä saa, naapurin Liisa ei osaa arvostaa. Hyvinkäällä ei Jeesuskaan oisi profeetta.
ellauri032.html on line 492: HSn arvostelu ilmestyy vasta koronatauolla. Philip tähdentää olevansa riitaisempi henkilö kuin Rikhard. Kirjassa vaan naiset riitelee, Rikhard väistelee lentäviä lautasia. Rikhardin elämä oli jotakuinkin mallillaan. Avioliitossakaan ei ollut mainittavia ongelmia. Aivan selvästi ei romaanissa käy ilmi, mitä vanhassa liitossa oli vikana. Ja mikä vanhassa Paulassa lopulta oli niin kohtalokasta, että elämä pitää panna uusixi. Uuden suhteen auvoa ei kauan kestä. Siivous ja pyykinpesuvuorot tuottavat jo tulisia riitoja. Entisessä liitossa vaimo varmaan teki kaiken. Grels on melkein curling-vanhempi, joka myötäilee 11-vuotiaan poikansa toiveita. Lapseton Paula tykkää pahan äitipuolen roolista. Grels tykkää vänisevän piipunrassin roolista. Ollaan siis parisuhteen ydinongelmien äärellä. Kantakaupungin kermaperseet eivät pysty parempaan kuin stereotyyppinen lähiöperhe. Pahempaan kyllä on eväitä. Grels saa potkut Hoblan kulttuuripäällikön paikalta ("willfully jobless" kuten Clevelandin lakimies) ja heittäytyy (lue heitetään) "vapaaxi kirjailijaxi" eli "freelancerix" eli "yxinyrittäjäx". Rahat menee lapsenruokoissa. Moralisoivaa äitiä sentään pääsee vähän julkisesti lyttäämään, kirjallisten piipunrassien perinteiseen tapaan (Musset, Knasu, Herzog, Roth, Tikkanen ym ym).
ellauri032.html on line 495: Jotkut vaan valizevat paskuuden.
ellauri032.html on line 505: Ei mitään sanottavaa, ei pienen pihahduxen vertaa. Mitä merkizee yxi vuosi nykyään? Samaa kuin kitkerä mälli, jota joutuu jatkuvasti märehtimään. (Tauko.) Hekumoin sanalla kela. (Nautiskellen.) Kela! Yxi elämäni onnellisimmista hetkistä. (Tauko.) Myyty 17 kappaletta, niistä 11 1/2 hinnalla kiertäviin kirjastoihin merentakaisiin maihin. Alan tulla tunnetuxi. (Tauko.) 1£ 6s, taisi olla vallan 8. Istuin puistossa, kahlasin unelmissa ja toivoin palavasti että olisin poissa.
ellauri032.html on line 515: Eunukki: Luin Philip Teirin autofiktiivisen romsun Neizytpolku. Heppoista viihdettä. Ei mitään Knasua. Teinimäinen. Tämmöinen on suomenruåzalaisten kirjallisuustoivo. Vänrikki Nappula.
ellauri032.html on line 526: Muita ikäviä kukkahattutätejä on Merita Mozzarella ja Elisabet "jag blev förbannad" Rehn. Merita kiukuttelee kun sen luoxe ei korona-aikana päästetä kuin omaishoitajia. Elisabet tekee kuolinsiivousta.
ellauri032.html on line 541: Ludvikan läheltä takamezästä Nyckelbäckenistä.
ellauri032.html on line 545: ja myös ize hankituilla sommarhemin Kyrkslätin Jorvaxen
ellauri032.html on line 552: upiuusi Hertzin hopeainen vuokra-auto, josson hieno navi,
ellauri032.html on line 554: kazomaan miten on 60-luvun lapsuutemme kesämökin käynyt.
ellauri032.html on line 559: tmi Antti Sommarhem. Miekkonen on ristinyt sekä izensä
ellauri032.html on line 573: Kuka mezän omistaakin ei ole tehnyt sille mitään. Se on hieno
ellauri032.html on line 577: tuli vastaan polulla, ne kazo meitä ihmeissään ja syyttävästi,
ellauri032.html on line 578: sanattomasti kysyen että mitä te teette täällä meidän mezässä.
ellauri032.html on line 631: Sami oli kakkafetishi Joycen bändäri, kunnes välit viilenivät kun Sammeli ei huolinut Joycen tytärtä Lusijaa koska se oli iskääkin sekopäämpi, täys skizo. Jung sanoi niistä et ne molemmat on uppoomassa jokeen, Joyce sukeltaa mut Lusija vaan vajoaa. Carlos Williams, joka oli Adam Driverin esittämän bussikuski runoilija Patersonin idoli, idolisoi myös Joycea.
ellauri032.html on line 633: size kexi jonkun feikki runoilijan ja sai siitä potkut Trinitystä. Siihen päätty sen akateeminen kananlento.
ellauri032.html on line 634: Luki Proustia ja kirjotti siitäkin. Isän kuoltua meni zygoanalyysiin ellei zygoosiin. Siitäkin kertoo sen menestysnäytelmä En attendant Godot. Se on aika sekopäinen näytelmä, en ole jaxanut oikein lukea. Ja teatteriinhan mä en mene kuin kannettuna.
ellauri032.html on line 637: Joku pimp puukotti sitä niinkuin Eski Saarista. Suzanne pianisti tuli lohduttamaan. Myöhemmin lohdutti myös britti Barbara Bray BBCstä. Sam nai Suzannen mut nai samaan aikaan myös Barbaraa. Vähä sellanen Philip Teir. Suzanne oli sitä 9v vanhempi. Suzanne kuoli 1989 5kk ennen Samia. Siellä ne nyt makaa vierekkäin
ellauri032.html on line 648:Zinzendorf saarnaa
ellauri032.html on line 650: Nikolaus Ludwig von Zinzendorf von Pottendorf (1700 Dresden – 1760 Herrnhut) oli saksalainen kreivi sekä uskonnollinen julistaja, joka oli sekä herrnhutilaisuuden perustaja että johtaja. (Tää on aika pitkä paasaus, kärsivällisyyttä. Jeesus kärsi kauemmin kuin sä, tai Zinzendorf, joka litoi välillä jopa Yhdysvaltoihin.)
ellauri032.html on line 652: Tästä hemmosta oli puhe kirkkohissassa, ja herranhuutilaisuudesta kanssa. Mä en kyllä oppinut erottamaan sitä edes 1400-luvun huussilaisuudesta, puhumattakaan Franz Pieperistä, tiukkaluterilaisesta, joka sattui samaan googlehakuun Husin kaa. Mitenhän se Google oikeen näkee suoraan pieneen sydämmeen? No Zinzendorf ansaizee tässä sijansa sillä, että Goethen äiskä, Frau Rat, oli tähän kreiviin päin kallellaan, plus sen naisystävä, joka hellästi paranteli Häschel-Hansia tubikohtauxesta.
ellauri032.html on line 654: Zinzendorfin isoäitikin oli harras pietisti ja Philip Jakob Spenerin ystävä. Tätä kautta Nikke sai kosketuksen pietismiin. Hän kävi koulun (1710–1716) Hallessa August Hermann Francken koulussa, jossa vaikutti Hallen pietismin nimellä vaikuttanut kristillinen herätysliike. Perheen painostuksesta hän siirtyi opiskelemaan lakia Wittenbergiin. Siellä hän tapasi ortodoksiluterilaisia eli puhdasoppisia luterilaisia ja huomasi pietismin ja ortodoksiluterilaisten välillä vallinneen jännitteen. Vuonna 1722 hän avioitui Dresdenissä Ermuthe Dorothea von Reussin kanssa. Heidän perheeseensä syntyi 12 lasta. Zinzendorff jätti lain ja seuras evankeliumia, ja tuli siunatuxi. Zinzendorf kuoli vuonna 1760. Siinä kaikki.
ellauri032.html on line 658: Tämä liike alkoi kutsua itseään herrnhutilaisuudeksi, joka tarkoittaa "Herran hatun alla". Termi esiintyy ensimmäisen kerran lähteissä 1724. Zinzendorf suvaitsi hyvinkin erilaisia opillisia painotuksia, sillä uskon ytimessä ei hänen mielestään ollut puhdasoppi vaan sydämestä nouseva rakkaus Vapahtajaan. Yhteisöön kuului 1700-luvulla jopa viisisataa schwenckfeldiläistä. Yhteisö joutui kuitenkin viranomaisten hampaisiin. Jälkimmäisen tarkastuksen yhteydessä 1737 Zinzendorf pakeni pitkälle matkalle päätyen lopulta koloniaaliseen Amerikkaan. Herrnhutilaisuuden keskus Yhdysvalloissa sijaitsee Pennsylvanian osavaltiossa, Betlehemin kaupungissa. Samassa jossa Jeesus syntyi, ilmeisesti.
ellauri032.html on line 660: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on yksi Zinzendorfin virsi, numerolla 388 "Jeesus johdata, tiemme kulkua." Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi Zinzendorfin kirjoittama virsi, numerolla 58 "Sydän auki toisillenne". Se on Pekka Kivekkään käännös vuodelta 1998. Virren saksankielisen tekstin alkusanat ovat: Herz und Herz vereint zusammen.
ellauri032.html on line 662: Zinzendorfin saarnoista tiettävästi ensimmäisen suomennoxen teki Timo Salmela niinkin äskettäin kuin 2014. Tosin englannista (mitenkäs muuten). Tässä siitä katkelma. Huomaa possessiivisuffixien poisjääminen. Sellaista se on hengellisyys tänä päivänä.
ellauri032.html on line 676: Vapahtaja kuuli nyt vasta saatanalta suuren salaisuuden, että hän oli Jumalan Poika. Hän ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan Saatanalta. Eikä hän jäänyt edes miettimäänkään sitä. "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee (Matt. 4:4). Mä luin tämän Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 8:3)," se sanoo. "Kyllähän se leipä maistuisi, mutta ei, mun täytyy noudattaa sääntöjä." Sitäpaizi, jos ihminen on autiomaassa eläinten keskellä, hänen ei tarvi todistaa, että hän on Jumalan Poika, koska sillä ei ole väliä tietävätkö kiusaaja tai eläimet sen vai eivätkö tiedä. Ketä kiinnostaa.
ellauri032.html on line 678: Ihmiset eivät käsitä. Se ei ole synti, se ei ole väärin, että ihminen pyytää meidän rakkaalta Isältämme jokapäiväistä leipää. Samoin myös ei kenenkään ihmisen ole tarkoitus elää ilman leipää. Se on totuus mistä meidän ei tarvitse väitellä kenenkään kanssa. Jos minä haluan väitellä jonkun kanssa, että ihminen voi elää myös ilman leipää, hän varmasti ajaa minut nurkkaan lyhyessä ajassa niin, että minä olen pulassa. Paizi voihan elää ilman leipää, jos syö vaikka riisiä. Nojoo, toi oli vaan sivuhuomautus. Saatana oli ovela eikä vastannut tähän enempää. Tämä siten oli ensimmäisen koetuksen loppu.
ellauri032.html on line 696: Mikä tämä sitten oli? Tämä oli perustotuus, joka koski sydäntä, joka koski sielua. Se ei riippunut kiistanalaisesta tiedonpalasesta, vaan pikemminkin Jeesus olisi loukannut hänen Herraansa, Jumalaansa (Kenen? Saatananko? hemmetti kun ne ei osaa yxinkertaisia viittaussääntöjä.). Lyhyesti sanoen hänen oletettiin myyvän hänen taivaallinen Isänsä. (Huoh.) Nyt hän ei voinut kuunnella enää enempää loukkaamatta Jumalan kunniaa. (Edelliset kiusauxet ei olleet kunnianloukkauxia vielä.) ”Mene pois!” hän sanoo ja saatanan täytyi heti totella. Hizi mixei se sanonut noin heti aluxi? Koska "Minun täytyy noudattaa sääntöjä." Tää kohtaus oli kirjoitettu edeltä.
ellauri032.html on line 702: Ensiksi minun täytyy tehdä se selväksi teille, ettei se ole kuvittelua, että Jumalan sana on jaettu kolmeen osaan: salaisuuksiin, tietoon ja perustotuuksiin. Apostoli sanoo 1 Kor. 12:8: ” Joillekin on annettu puhua viisaudesta”. Tämä on yksi lahja. ”Toiselle on annettu puhua tiedosta”. Tämä on toinen lahja. Kolmatta lahjaa ei Paavali ikävä kyllä mainize, mutta ei se mitään, koska perustotuuden tunteminen ei ole erillinen lahja, se on pääsyvaatimus. Eli noin kolme lahjaa kuiteskin. Kultaa, mirhamia ja pyhää savua.
ellauri032.html on line 720: Siis mitä, kreivi Zinzendorf? Laki vaiko evankeliumi, vaiko molemmat? Varmaan molemmat, the more the merrier. Eihän tarvis evankeliumia jos ei oisi lakia, lakipykälistähän se vapauttaa, ja raipparangaistuxesta.
ellauri032.html on line 743: 1722 heiratete Zinzendorf Erdmuthe Dorothea Gräfin Reuß-Ebersdorf. Im Mai des gleichen Jahres erwarb er von seiner Großmutter das Rittergut Mittelberthelsdorf in der Oberlausitz, wo er von 1722 bis 1724 das Schloss Berthelsdorf barock umbauen ließ. Dort begann im Juni 1722 die Aufnahme von Glaubensflüchtlingen aus Mähren, Nachkommen der alten Böhmischen Brüder. Diese gründeten außerhalb von Berthelsdorf, das unterhalb des Hutberges gelegen ist, die Siedlung Herrnhut. Zinzendorf errichtete sich dort 1725–1727 ein auch als Herrschaftshaus bezeichnetes Schloss, das er bezog, sowie 1730–1746 den Vogtshof, der ab 1756 als Sitz der Schirmvogtei (des Direktoriums) der Brüder-Unität diente. 1732 überließ Zinzendorf das Schloss Berthelsdorf seiner Frau als Wohnsitz.
ellauri032.html on line 745: Von 1750 an lebte Zinzendorf meistens in London, dann seit 1755 in Berthelsdorf. Von London aus sandte Zinzendorf erregte Strafbriefe nach Herrnhaag, in „denen er drohte, zwanzig bis dreißig Menschen bis aufs Blut peitschen zu lassen“ und berief seinen Sohn Renatus von Zinzendorf nach England. Zinzendorf war über die Entwicklungen in Herrnhaag zutiefst erbost und ermahnte seinen Sohn umzukehren. Nach dem Tod seiner Frau Erdmuthe Dorothea, zu der er sehr wenig Kontakt hatte, heiratete Zinzendorf einige Zeit später seine enge Mitarbeiterin Anna Nitschmann. Das Verhältnis zu Anna Nitschmann hatte er vor dem Tode seiner Ehefrau geheim gehalten.
ellauri032.html on line 747: Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä.
ellauri032.html on line 749: Mutta panee silti miettimään toi rakkauden hehkuttaminen kristinuskossa. Onhan rakkaus kiva tunne, ei siinä mitään, mutta mitä tekemistä sillä on uskontojen kanssa? Kai sillä sittenkin on. Adrien Sixten määritelmä oli vähän suppea, se koskee erosta, ulos jää vielä filia ja agape, niinkuin opetti T.P. Virkkunen ussantunnilla. Eli kavereiden diggaus ja ylempien ihailu. Varsinkin tosta viimeisestä on uskonnoissa kysymys. Eläintieteellisesti kazoen laumafiilis ja termiittikunigattaren haju. On mun henkilökohtainen onnettomuus, että nää lajit on mulla heikommin kehittyneet. Puuttuu se antenni, niinkuin Kari Enkvist sanoisi. Zinzendorfilla oli hyvin kehittyneet kaikki 3 antennia, kuten Anna Nitschman voi totistaa. Parempi etukeno, kuten mainostaa Viagra-korvike Instagramissa. On paha sanoa, kumpi on kamalampi, Tiktok vai Instagram. Pakotettu valinta, ipsatiivinen.
ellauri033.html on line 17:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Par PAUL BOURGET
ze:0.5em">de l´Académie Française.
ellauri033.html on line 18:ze:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">VIVE LA DISCIPLINE
ellauri033.html on line 41: Nää(kin) on bourgeois poikia jotka hännystelee homona aatelia. Katolisia poliittisia konservatiiveja. 1870 sotahäpeän todistajia revanchisteja. Pirun oppipoikia kadonnutta aikaa ezimässä. Hienohattusia wiixekkäitä fin de siècle snoppeja. Antediluviaalisia amfibisia sammakkomiehiä.
ellauri033.html on line 44: Kun hain netistä et homoiliko ne keskenään, löytyi Homo diluvii testis, sammakkoeläimen fossiili jota ihmetteli Leibnizin pen pal, oksitaani kristallisti Louis Bourguet. Paul ei ollut vain amfibi (kuten saxikäsi Olli), vaan hydropaatti, sylki vesilasiin kuin kapteeni Kapu.
ellauri033.html on line 46:zeri.bmp" width="20%" />
ellauri033.html on line 59: Ardeche on kaakossa Loiren latvoilla. Ihan landea. Vanhoina Bourgetit promeneeraa mökkirannalla Marseillen lähellä. Aatelisämmät valittaa et Mme Bourget mahtailee kuin joku amazoni. Paul kantaa happamen näköisenä sylikoiraa. Minnie veti lopuxi pitemmän korren. Henry James mökkivieraana sytytti vahingossa verhot palamaan. Tupakoi kai sisällä. Minnie ranskansi sen suojatin Edith Whartonin kirjan Edithin kaa yhdessä. Käännös oli "plutôt grossière".
ellauri033.html on line 77: Georges Pellissier niminen aikalaishäiskä haukkuu Pollea ja muita symbolisteja kuin vierasta sikaa. Samanikänen kuin Paul, kirjailija ja kirjallisuustieteilijä, ei niin kuuluisa, varmaan kade kolleega. Siltä löytyi netistä sattumalta pätkä OCR:ttyä TEI-tiedostoa, josta pelastin seuraavan jorinan. Hizi tää Pellissier on vielä taantumuxellisempi kuin Hra Bourget.
ellauri033.html on line 112: soit par des - inquiétudes et des bizarreries qui dénotent l´originalité
ellauri033.html on line 140: les quinze volumes qui composent son œuvre poétique, on se sent à chaque
ellauri033.html on line 148:Ecoutez la chanson bien douce !
ellauri033.html on line 151:Ce que la débauche a de plus abject et de plus dépravé n´altéra pas chez
ellauri033.html on line 193: contemporaine, n´en soyez pas trop surpris : ils ne font au
ellauri033.html on line 202:ze:x-small">1. Ecrit après le « banquet des Goncourt. »
ellauri033.html on line 204: livres le surprennent, se déforme et périt à chaque moment. Vous venez
ellauri033.html on line 227: vol, ne pouvait s´adapter une écriture normale. Rien chez eux que
ellauri033.html on line 244: zigzags fébriles. Elle manifeste sa vie par de perpétuelles contorsions.
ellauri033.html on line 253: n´allons pas dire, avec le roi classique : « Otez-moi de là ces magots
ellauri033.html on line 257: l´inoculer à notre littérature. Dans leur manière insolite, capricieuse, tortillée, dans leur écriture bizarre et saugrenue, il y a effectivement beaucoup de japonais, et même un peu de chinois.
ellauri033.html on line 275: grâce divine. « Seigneur, ayez pitié! »
ellauri033.html on line 318: corporellemcnt la femme ». Il y a chez tout homme un ange et une bête ;
ellauri033.html on line 319: chez certains mystiques, l´ange méprise tellement la bête qu´il ne prend
ellauri033.html on line 336: Charles-Marie-Georges Huysmans (Parijs, 5 februari 1848 – aldaar, 12 mei 1907) was een Frans auteur. Huysmans werd geboren uit een Franse moeder en een Nederlandse vader; zijn grootvader was tekenleraar aan de Militaire Academie in Breda en stamde uit een Zuid-Nederlands geslacht van schilders. Om zijn Nederlandse afkomst te onderstrepen publiceerde de auteur onder de naam Joris-Karl Huysmans.
ellauri033.html on line 338: Na de vernederingen en de smart van zijn jeugd (gemarkeerd door het tweede huwelijk van zijn moeder met de protestantse zakenman Jules Og), ving hij een ambtenaarsloopbaan aan die dertig jaar zou duren.
ellauri033.html on line 340: Hij publiceerde in 1874 in eigen beheer de gedichtenbundel Le drageoir à épices. De heruitgave van het jaar daarop verscheen onder een gewijzigde titel, Le drageoir aux épices. Dankzij zijn artikel over L´Assommoir en een roman, Les Sœurs Vatard (1879), won hij Émile Zola voor zich. Hij leverde een bijdrage aan de bundel Les Soirées de Médan (1880), die het manifest wordt van de naturalistische literatuur. Zijn werken schetsen het beeld van een grijs, banaal en alledaags bestaan, zoals in En ménage (1881) en À vau-l´eau (1882), waarbij hij blijk geeft van pessimisme en van zijn weerzin voor een moderne, door "janhagel en zwakhoofdigen" bevolkte wereld.
ellauri033.html on line 342: In 1884 keerde hij Zola de rug toe met de publicatie van zijn roman À rebours (Tegen de keer). Dankzij Mario Praz´ beroemde studie The romantic Agony is deze roman bekend geraakt als de bijbel van het decadentisme.
ellauri033.html on line 344: In 1891 publiceerde hij de satanische roman Là-bas (Uit de diepte), rond het historische personage Gilles de Rais. Een hoofdpersonage uit deze roman weerspiegelt eveneens Huysmans´ persoonlijke evolutie; een satanische wording, waar occultisme en sensualiteit voorafgaan aan zijn bekering tot het christelijke geloof (La Cathédrale (1898) en L´Oblat, (1903)) waartoe esthetische overdenkingen hem brengen. Vanaf dan zouden alleen nog maar rooms-katholiek geïnspireerde werken verschijnen.
ellauri033.html on line 346: Onder zijn "katholieke" romans: L´Oblat, gebaseerd op zijn eigen toetreding als oblaat van de benedictijnen, en later Les foules de Lourdes (De menigten van Lourdes) over Maria en de wonderen in Lourdes, waar Huysmans indirect afrekent met Émile Zola en diens boek Lourdes (1894). Daarnaast herschreef hij in tijdschriftartikelen het leven van Lidwina van Schiedam. Dit leidde tot een heropleving van de verering van deze heilige. Als dank hiervoor heeft het Schiedamse gemeentebestuur een straat naar hem genoemd. Huysmans stierf als volledig ingetreden kloosterling in de pij van een benedictijner broeder aan de gevolgen van long- en botkanker, veroorzaakt door zijn jarenlange kettingroken.
ellauri033.html on line 355: Rassurez-vous, leur disait-on : c´est un embarras gastrique qui ne
ellauri033.html on line 356: présente aucun danger. » — Rien n´y faisait; vous les désobligiez en
ellauri033.html on line 359: tout son zèle à les guérir. Simple était la panacée : deux drachmes de
ellauri033.html on line 395: verser à Montfanon (les larmes d´ex-zouave pontifical, Dorsenne, le
ellauri033.html on line 408: Hra Paul Bourget on mondeeni romaanikirjailija, zygologinen ja moralistinen. Mondeenixi sen maku oli erittäinkin aristokraattinen (vaikka olikin poroporvari). Nuorena innokkaana se kuvitteli runoilevansa "vernissatuissa saappaissa ja vaaleissa käsineissä". Idoli oli silloin pukeutunut viimeisen muodin mukaan. Sitä on usein pilkattu nokkelahkosti sen eleganteista tavoista ja innostuxesta salonkien ja buduaarien pikku rivouxiin. Se vaikutti sanalla sanoen aika snobilta. No se ei ole "kirjallisuudessa" kovin harvinaista. Yx Paulin henkilöistä, kiltti runoilija Rene Vincy, huomauttaa aika naivisti: Me kirjailijat, meillä on hirvee hinku hienoihin siusustuxiin: Balzacilla oli se, Mussetilla oli se, se on sellanen pieni lapsellinen piirre. Snobi voi olla monella tavalla. ... On snobeja ja snobeja, tämmöinen pieni viaton on kaikista anteexiannettavin.
ellauri033.html on line 412: Ainoo mistä Hra Bourgetia voi syyttää on että se joskus osoittaa tiettyä ihailua eleganssille, joka jää porukoita joskus huomaamatta. Mutta sen romaanit siitä vaan voittaa uskollisuudessa. Jos, kuten sanoi eräs sen nuoruuden mestareista (varmaan Balzac), teosten arvo mitataan siiinä kuinka paljon ne välittävät jälkipolville, Hra Bourgetin romaaneilla on se ansio että ne kertovat uskonnollisella tarkkuudella mondeenin elämän pienimmät vivahduxet. Maailmanmies jättäisi pois monia yxityiskohtia, koska ne on sille niin tuttuja ettei se niitä edes huomaa. On hienoa että Hra Bourget huomaa ja huomauttaa. Ilman sitä tulevaisuus olis hukassa; sen pitäisi tyytyä selailemaan muotilehtiä ja kyselemään kreivitär Follebicheltä. Lukiessaan L´irreparable, tulevaisuuden lukija tietää että Rva de V***llä joka kertoo nuorelle kirjailijalle Noemie Hurtrelin traagisen tapauxen, oli sinä iltana silkkiset avokkaat jalassa.
ellauri033.html on line 414: Voi kysyä oliko luonto tarkoittanut Hra Bourgetin kirjoittamaan mondeeneja romaaneja. Se tahtoi olla muodikas kirjailija, ja sitähän se oli. Mutta samalla kun onnittelee sitä sen innosta täyttää tämä tehtävä, voi katua ettei se ottanut izelleen sopivampaa aihetta. Hra Bourgetin valizemassa genressä sen ominaispiirteet kääntyvät vioixi. Sen kaunein kirja (kai tää Disciple?) on ankara ja vahva etydi, jossa ei ole mitään mondeenia. Kun B. maalaa mondeenia eleganssia, sen vakavuus kuulostaa nulikkamaiselta, ja kun se pohdiskelee sentimentaalisia typeryyksiä, sen metafysiikka kuulostaa pedantilta. Sillä ei ole mitään niitä lahjoja joita hommaan tarvittais. Se on tunnollinen ja raskas, se ei osaa leikkiä. Siltä puuttuu huolettomuutta, taitoa ja suloa. Se minkä muut antavat hienoisesti ymmärtää, se sanoo pitkän kaavan mukaan yxitoikkoisen monisanaisesti. Missä muut liu´uttelevat, se tunkee päälle ja tolkuttaa. Pakinointi ja ironia on sille tuntematonta. Se on tarkka havainnoija, kexeliäs moralisti, mutta siltä puuttuu totaalisesti henkevyys. Vaikka lukee kaikki ne 15-20 romaania mitä se on kyhännyt, ei löydä mitään vizikkäämpää kuin Francoisen pölinä Mensongesissa, tai Opetuslapsessa pappa Carbonnetin turina: yx sanoo kukkelikuu incogniton sijasta, toinen sanoo 4-12 välillä pro catimini. Hra Bourget kerää huolellisesti tämmöisiä hulvattomuuxia; Bouvard ja Pecuchet teki sen paremmin.
ellauri033.html on line 416: Tää erittelyn mestari on liian rehellinen ollaxeen vizikäs. On vaikea sanoa missä kohtaa Hra Bourgetilla puuttuu kepeyttä. Kun se kuvaa don Juania, alta kurkistaa Don Quichotte. Se uhoo, huudahtelee, pahentuu, huokailee, kuzuu avux taivasta ja maata. Aina tulisena ja juhlallisena se pitää traagisena sellaista jota muut ei edes ota vakavasti. Arvoituxet joita se pitää julmina tai jotka aiheuttavat sairasta angstia, on sen lukijattarista vaan hassuja. Muistattexte mitä Claude Larcher sanoi izestään: mua pidetään subtiilina analyytikkona, mä olen kovan luokan tumpelo. Sellasta tumpeloutta sais olla enemmän. Tässä kohtaa Hra Bourget on parempi kuin mondeeni kirjailija, mutta mondeenina kirjailijana se on surkeampi kuin Marcel Prevost.
ellauri033.html on line 418: Zygologina Paul Hra Bourget on pannut moraalin takasin romaaniin. Aikana jolloin suoraviivainen luonnontieteilevä zygologia tukehdutti koko alan, kun sielutiede oli pelkkää ihmiseläimen tutkimusta, Hra Bourget lainasi luonnontieteilijöiden menetelmiä ja sovelsi niitä hormonien sijasta sielun kaiveluun. Tätä arvonimeä en tohdi siltä riisua. Se oli romaaneissa ensimmäisiä ja ehkä väkevin reaktionääri, joka vastusti tuota summittaista väkivaltaa, sielun lyhkäsex myyvää filosofiaa joka palauttaa ihmistoiminnan ruokahaluihin, ja sulkee luonnosta ja taiteesta kaiken mihin materialismi ei ylety. Ikävä kyllä sen reaktio löi aika lailla ylize. Se korvas yhden kaavan toisella: sosiobiologian joka puristaa sielun kuivaxi se korvaa koulusielutieteellä, joka exyy abstraktioihin. Ei siitä synny yhtään todennäköisempiä henkilöitä. Kaikista sen hahmoista ei mikään elä eikä jää mieleen. Sen analyysi rajoittuu hirmu ahtaisiin raameihin, ja sen tyypit on aina samanlaisia.
ellauri033.html on line 420: Hra Bourgetin naiset on niin samanlaisia keskenään että ne menee sekaisin. Miesten joukossa, jos ei lasketa Hubert Liaurania, Rene Vincya tai edes Poyannea, jotka on harvinaisen mitättömiä, ei löydy enää muuta kuin se ikuinen diletantti, tää analyysin "uhri", joka on joka romaanissa eri nimellä tollanen fin-de-siecle lapsukainen, joka alkaa jo hymyilyttää, eikä ole yhtään vähemmän mahtipontinen ja hälyyttävä kuin suurpiirteinen insinööri tai kohtelias tehtaanisäntä. Ruvetessaan zygologixi Hra Bourget unohtaa olla kirjailija. Se sekottaa tieteen, joka kuvaa elämää ja taiteen, joka kyhää sitä. Useet sen kirjoista on vähemmän romaaneja kuin jotain pöpilän sairaskertomuxia.
ellauri033.html on line 422: No se alotti kriitikkona, eikä pääse täplistään. Tyyppien teot on vaan veruke aloittaa viisasteleva pohdinta. (Kukas tästä tulee mieleen? No Esa Sariola!) Hienoa zygologiaa epäilemättä; mutta ois kiva kun toi zygologia ei olis pelkkiä alaviitteitä, joista se pitää enemmän huolta kuin henkilöistänsä, jotka sais elää elämäänsä ilman selityxiä. Hra Bourgetin henkilöt on suoraan sanoen vaan automaatteja. Välillä ne tekee jotain eleitä; heti kun ne liikauttavat edes eväänsä, kirjailija hyökkää väliin ja pitää esitelmän mekaniikasta, joka ei pääty ennenkuin se on osoittanut ihan pikkutarkasti miten kellokoneiston rattaat liikahtivat. Sellasta marginaalihuomautusten zygologiaa. Selitys tarjoillaan eri lautasella. Se tekee siitä muistiinpanoja, niin monisanaisia että ne peittävät koko textin ja tukauduttavat romaanin. Valtaosa sen kirjoista on karkeita luurankoja, jonka jokaiseen koukkuun on kiinnitetty anatominen kyltti. Sen huomas kun Une Idyllestä tehtiin teaterikappale. Näyttämöllä selittäjä piti hiljentää. Vaan banaali raaka melodraama jäi jälelle.
ellauri033.html on line 426: Psykologia on viime aikoina kokenut vallankumouxen jota Hra Bourget ei vitkastele käyttää hyväxi. Ennen piti henkilöiden olla luonteelleen uskollisia, vaan eipä enää, nyt niitä saa muuttaa matkan aikana, ne "kehittyvät". Paremmin sanoen: jokaisella on kallossaan olentoja joita ne ei edes tunnekkaan. Ne voi jäädä tiedostamattomaan syövereihin; mutta kun tilaisuus tulee, ne voivat putkahtaa yllättäen esille, korvata entisen minän, ja siepata sielun panttivangixi. Ei se nyt niin uuttakaan ole. Kyl jo Descartesin aikana ymmärrettiin et persoonallisuus on monimutkainen olio. La Rochefoucauld sanoi että joskus sitä eroaa izestään yhtä paljon kuin muista. Sellaisia ollaan Polleja, maailman monimpia poneja. Ennen näitä hajanaisia persoonallisuuxia vähän liimailtiin kokoon romaaneissa, nyt se ei enää trenditä, vaan romaanikirjailijat ottaa mailizia just noista halkeamista ja säröistä.
ellauri033.html on line 428: Pahimmassa tapauxessa tyypit vois olla ihan erilaisia eri luvuissa. No ei Hra Bourget ihan niin pitkälle mene, vaikka pitääkin kovaa melua ponin minän moneudesta. Useimmiten löytyy vaan kaxi minäehdokasta, esim. Robert Greslou, Loup-Garou ihmissusi, ompasusi joka löytää sisästään kaxi eri oliota, yxi selkeä älykäs rehellinen, kova henkisen työn tekijä, ja toinen pimeä, julma, impulsiivinen. Tai toi Rva de Tillieres, jolla on 2 heilaa, Poyanne ja Casai, jotka tyydyttää sen kahta eri jotain (en sentään sano aukkoa). Vaan Rva Moraine kirjassa Mensonges sisältää kolme persoonallisuutta. Siinä on yx joka tykkää luxuxesta, toinen joka tykkää lemmestä, ja kolmas joka haluu huomiota. Odottakaas! Kun Larcher päättelee: se on aika moni poni, abbe Taconnet vastaa doucement kuin Pirkko: Komplisoituko? ... tiedän, te käytätte nitä sanoja välttääxenne yxinkertaisempia. Se on vaan onneton joka on tunteittensa vallassa. Jos appi on oikeassa, mitä jää Hra Bourgetin zygologisista pölinöistä? Oikeassahan appi on, Suzanne on yxinkertainen elukka. Se mistä Hra Bourget tekee ison numeron koko kirjan pituudelta, voidaan tiivistää tähän: siinä kisailee sielu ja ruumis, enkeli ja nauta. Eikä siinä mitään, mut pitääx siitä tehdä tollasta zygologista sanasalaattia.
ellauri033.html on line 430: Kun Rva de Sauve, joka vielä rakastaakin Huuperttia, antautuu La Croix-Firminille, typerälle vaikka söpölle muskelimasalle, niin Hra Bourget ei tajua siitä enää mitään, ja kuten sanoo Pascal, ezii syytä huokaillen. Oi! se huutaa pateettisesti, julma, julma arvoitus! Miten se saatto tehdä noin? ja onhan se silti se sama misukka... eikö vaan ... Eikä kuitenkaan! Huupertin partneri ei ois voinut tehdä noin... Häh, sekö? Oi! julma, (taas) julma arvoitus! Voi luoja, tarvizeeko noin pyöritellä ja pidellä päätä. 50 sivua myöhemmin sama taas. Vincy yrittää turhaan ratkaista Theresen luonnetta kuin ristikkoa. Bourgeet selittää asian, kuiskuttelee sivusta: Therese on romantikko, ja samalla kertaa intohimoineen; sillä on sentimentaalisia unelmia, mutta myös panohalua, ja aavioero asettui vähäx aikaa sen sydämmen tarpeiden ja aistien tyrannian välille. Ei sen kummempaa, kuten sanotaan. Sama juttu Rva Tillieresin kohdalla. Poyenne on sen sielun rakas, ja Casai, sen ... nojaa, sen mitä Poyanne ei saa tyydytetyxi. Selittely jatkuu loppupeleihiin, spoileria ei jätetä.
ellauri033.html on line 432: Joissakin romaaneissa Hra Bourget ei tyydy vaan kuvaamaan sielujen tilannetta, vaan se asettuu vastustamaan joitain oikeita väitteitä. Opetuslapsessa, esimerkiksi; ja siellä sen analiissi on ihailtavan tarkkaa ja syvällistä (sanoo Pellissier; lue: päädytään katoliseen johtopäätöxeen). En sanoisi samaa Luvatusta maasta enkä Cosmopolixesta. Luvatussa maassa moralisti esittää kysymyxen, mutta zygologi vesittää sen. Ikävä kyllä tässä ei päädytä yhtä selvään loppputulokseen kuin Opetuslapsessa.
ellauri033.html on line 437: Hra Bourget halus olla samalla kertaa moralistinen ja zygologinen kirjailija. Pellissierin miälestä tästä ei tule lasta eikä paskaakaan. Jos se kertoo jostain poikkeustapauxista, mitä niistä jää käteen moralistille? Ei käy, pitää kirjoittaa kunnollisia moraliteetteja tai ei sit ollenkaan. Jos moraalinen johtopäätös ei seuraa annetuista premisseistä loogisesti, mikäs oppitunti se nyt on. Tuumii Pellissier. Ja toistaa et Opetuslapsi on sentään Hra Bourgetin kirjoista väkevin.
ellauri033.html on line 439: Mutta siinäkin, jos se uskaltaa sanoa, on teesi aika hatara, Hra Bourget esittelee ison filosofin pienen oppilaan, joka tekee ällön rikoxen, ja yrittää osoittaa et filosofi on vastuussa oppipojasta. Ja silti ihmetyttää. Sixte on jonkinlainen harrastelijapyhimys, joka ällistyy kuullessaan et joku sen tuskin tuntema nappula on lukenut sen kirjoja ja tehnyt niistä kamalia johtopäätöxiä. Pellissier ei ota kantaa ize kysymyxeen, mut ihmettelee kuitenkin, ex sellainen syytös vaaranna ajattelun vapautta. Ex Greslou kexi omat kokeilunsa ihan omasta päästä? Noniin, koittakaa nyt päättää heppahöperöt, kuka on oikeesti vastuussa kun Polle karkaa avoimesta tallin ovesta syömään Heinosen sedän tulppaaneja penkistä?
ellauri033.html on line 441: Oli Gresloun tapauxessa miten oli, ilmeisesti Hra Bourgetilla oli tullut tunnonpistoja siitä et nuoriso otti sen varhemmista teoxista pahaa esimerkkiä. Se kirjoitti siitä jopa esipuheen kurinpalautuskirjaansa. Vaik Pellissierin mukaan se siinäkin irtisanoo izensä mahdollisista vahingonkorvauxista. Sen velvollisuus oli kirjoittaa tämmösiä kirjoja. No Pellissier tutkii sit vähän Hra Bourgetin omaa omaatuntoa. Ristiinsuihkinnat ei saa suurta tuomiota, paizi milloin ne tuottaa surua ja harmia setämiesosapuolelle. Toi monin ponius on tosi pahaa lääkettä, koska sit se mä joka joutuu teosta tuomiolle ei välttämättä ole just se mä joka teki sen! Hemmetti, vastuukysymyxistä tulee tosi kinkkisiä.
ellauri033.html on line 443: Onx Hra Bourgetkin tämmönen Dr. Jekyll ja Mr. Hyde? Joo sanoo Pellissier. Sillä on aina on ollut izessään pari kolmekin minuutta: mystikko ja moralisti toisaalta, diletantti ja herkuttelija toisaalta. Sen mystisismi menee hukkaan tekohenkilöihin ja steriileihin huudahduxiin, kun sen monisieluiset ponit potkii aidan yli. Mikä pahempaa, sen älyllinen epäily ja aistillisuus estää sitä pääsemästä taivaaseen. Six nää Hra Bourgetin aaltoilut on viihdyttäneet meitä jo vuosia. Lähes kaikissa sen kirjoissa on joku libertiini joka saa taivaskosketuxen. Sankarit alkaa viime sivuilla höpöttää paternosteria. Ja seuraavassa kirjassa alotetaan koko homma alusta. Se ei ole järin rohkasevaa (Pellissierin miälestä).
ellauri033.html on line 447: L’auteur des Chansons joyeuses était alors amateur de vins et très libre sur le plan des mœurs. Il faut signaler une amitié particulière peu connue qui avait uni Maurice Bouchor et Paul Bourget. Ce dernier écrivait à Bouchor quand il avait 15 ans des lettres enflammées auxquelles l’adolescent n’était pas inseänsible. Bourget à cette époque était son « précepteur ». Il faut savoir que Paul Bourget est présent dans l’Album zutique et qu’il fréquentait le groupe des Vivants auquel on l’associe à tort. Il semble que Bouchor n’ait pas craint dans sa première jeunesse de passer pour un homosexuel, peut-être par provocation.
ellauri033.html on line 454: Le Disciple on Pollen magnum opus. Sen suomensi joku Valtonen (ei hilja eikä mato) 1941 nimellä Opetuslapsi. Sillä oli silloin sosiaalinen tilaus. 21v le Disciplen ensijulkaisun 1888 jälkeen eli v 1909 T Wyzeva (häh nainenko? Älä unta nää, se on Theodore Wyszewski, puolan emigrantti, kääntäjä ja taidekriitikko, symbolistien nokkamies) esittelee Bourgetin vanhoile lukijoille ja mahdollisille uusille. No nuoret varmaan lueskeli jo modernisteja. Tätä Wyzevskiä oli silloin jo 20v sitten hämmästyttäny kirjan opettavaisuus (ei jää epäselväxi ketkä on hyvixiä ketkä pahixia ja kuinka niille käy) niin paljon ettei se eka lukemasta muuta muistakaan.
ellauri033.html on line 456: Aikasemmat Paulin kirjat oli ollu pessimistisiä laskukkuuden runoelmia. Ei mitään törkeitä rupusakin kuvauxia naturalistityyliin niinkuin Zolalla. Zola on Wn mielestä ihan pasee, niin lääst siisön kun olla voi. Bourget on ylemmän keskiluokan eli herrasväen laulaja, jatkaa ihailemansa yrittäjähenkisen Balzacin kengänjäljissä. Se kuvaa raffinoidumpia fixumpia ihmisiä joilla on makua, pankinjohtajia ja hammaslääkäreitä, ja niiden sisäisiä mielenliikkeitä, just niinkun Mirkku, Aarne ja Sariolan Esa.
ellauri033.html on line 458: Mut ennen Discipleä oli mautonta moralisoida näiden sankareiden toimia. Tähän tulee nyt muutos! alkaa ryhtiliike, paluu entiseen katoliseen kuriin. Loppu se nietscheily, Balzacin culte de moi ym rypeminen synnissä. Vastavastavastauskonpuhdistus saa Borgetista lojaalin Lojolan. (Toynbee hoi! Ootko kuulolla? Taas alkaa kierros alusta. Vrt Sariola, joka kääntyi jumalattoman stalinismin kannalta sosiaalidarwinismin puujumalaan.)
ellauri033.html on line 460: Hippolyte Taine mainitaan pahisten joukossa. Taine oli ranskalainen kirjallisuuden ja muunkin vehkeilyn historioizija, taantumuxellinen kyllä mutta maallinen, jota piispa Dupanloup vainosi kuin susi. Zola ei tykännyt kun Taine johtii kirjallisuuden liian suoraan kirjailijan taustasta. Kyllä taiteilijankin pitää jotain saada vaivan palkaxi. Tätähän mä oon tässä koittanut korjata, kun käytän tätä henkilö ja elämä metodia. Taine tais olla äidin poika, ainakin sen isä kuoli sen pienenä ollessa. Jeesuxen elämänkerturi Renan on jo tuttu sapajou-apinoista. Tainea haukuskelee kaikki, kun se ei osannut olla selkeästi sitä eikä tätä. Sellanen kentiesmies. Hippolyte Taine. Tintissä oli professori Hippolyte Bergamotte. Mutta Taine on enemmän luihun Aristide Filosellen näköinen. Ihan on samixet.
ellauri033.html on line 468: Hippolyte Adolphe Taine (21. huhtikuuta 1828 Vouziers – 5. maaliskuuta 1893 Pariisi) oli ranskalainen kriitikko ja historioitsija. Hän oli vankka positivismin kannattaja ja yksi ensimmäisistä kriittisen historiantutkimuksen tekijöistä. Taine tunnetaan kolmitahoisesta lähestymistavastaan, joita hän kutsui nimellä rotu, miljöö ja hetki taiteen kontekstuaaliseen tutkimukseen.
ellauri033.html on line 472: Aika työlästä on Wyszewskiä tankata ranskaxi, mutta kaiketi se koittaa sanoa, että tässä niteessä porvari-Paavali on kääntänyt kelkkansa ja syyttää entisiä kavereitaan taidepellejä kuin ateenan johto Sokratesta nuorison villizemisestä. Tätä taideboheemit piti syystä melkoisena takinkääntönä. Paavalista tuli porvari ja porvarista Paavali, ja 5v myöhemmin akateemikko. Nousujohteista. Bourget teki selloutin katolisille sioille. Wysewski rinnastaa nuorison pilaajat kovaxi keitettyyn Nick Carteriin. En tiennytkään että Nick on noin vanha! Tää copycat ilmiö, eli julkisuuden ilkiöiden apinointi, on takuulla yhtä vanha kuin sapajou-apina. Konnantöiden laajamittainen mainostus tietysti onkin nuorison ja vanhemmankin ääliökannan villizemistä klikkausten hinnalla. Kokeilen samaa, sanoo apinat kuin Wagner Viiville ja apinoi.
ellauri033.html on line 473:ze:0.8em;font-family:sans-serif">
ellauri033.html on line 477: Wyszewski pahoittelee ihan Jeremiaan ja Platonin äänenpainoilla, että senaikaiset romaanit, teatteri, kaikki fin-de-siecle häärintä ovat ällösti latistaneet vuosisataiset kunnian ja ylpeyden, perhesiteiden ja uskonnon meemit. 20v kestänyt snobeilu ja uuber-menscheily on ollut ihan perseestä, ajatellen nyt vaan vaikka meidän omia pentuja. (No niitähän ei porvari-Paavalilla ollut, lukuunottamatta Fifiä.)
ellauri033.html on line 498: Hirvee mulkero. Esipuheessa vähäpätöisempi mulkero Bourget jo paljastaa karvansa, se setäilee nuorelle (mies)lukijalle ihan vimmatusti, tärkeilee ja puhuu pyhistä pataljoonista, vaikkei se ei ize 19-vuotiaana heilauttanut evääkään kun Ranska kärsi rökäletappion Saxalle 1871. Täähän oli entiselle suurvallalle tosi nolo sauma kun surkea Saxa pisti niin pahasti turpaan aurinkokunkun ja Napsun perikunnalle. Tämmösiä nolostuneita herrakansoja on läjäpäin, eikä niissä ole kovin kiva tunnelma. Parempi ois kun eivät eläis niin tiimihengessä. Futismazienkin häviäjät menee särkemään nakkikojuja ja autoja. Huligaanit ja graffitien piirtelijät kuseskelevat in effigie voittajien reviirille huonoina häviäjinä.
ellauri033.html on line 500: Ah! urhea keskiluokka! se huoahtaa. Huoh. Siitä on nuosnut uutteria upseereja, däppäriä diplomaatteja, eteviä professoreja (oyez! oyez!), ehjiä artisteja! Mut sit on näitä kelvottomia poliitikkoja, jotka ajaa mies- ja ääniperiaatetta ja päästävät keskinkertaisuuxia meidän johtopaikoille. Ei enemmistö voi päättää, enemmistöhän on laahusta, totaalisia idiootteja. Mehän keskiluokka ollaan täällä parhaimmistoa. Ei me siis olla turhia, vaikka sota hävittiin. Mut me haudotaan revanshia! Sakuille pannaan vielä päihin, odottakaapas vaan. (No on sitä saanut odottaa. Ranskixet odotti kaxi maailmansotaa tumput suorina et muut hoiteli sakut niiden puolesta.)
ellauri033.html on line 504: Ootko messissä? Jos oot niin kiitos ja kädenpuristus. Jos et, niin on kaksi vaihtoehtoa: 1) olet kyyninen viziniekka. Pelailet pelejä ja haet voittoa. Harjoitat minäkulttia, sosiaalidarwinismia. Oot fin de siècle olemassaolon taistelija, joka laskee voiton pennosina. Jopa niin nihilisti, et ajattelet mun, köyhän akateemikon, olevan samoja miehiä. No en varmaana ole, en ole viziniekka vähän vähää, en ymmärrä yxinkertaisintakaan viziä. Tänne kuuluu sosialistitkin, ne on naurettavia. Nää siis on tämmösiä tieteellisiä epikuurolaisia. (Tulihan se sieltä!) Toinen tyyppi 2) on raffinoitu ja ymmärtää finessejä, delikaatti mutta jo ikävystynyt vähän kaikkeen, Jan Blomstedt-kaliiperin haukotuttava haukottelija. Ymmärtää muitakin arvoja kuin pennoset, mutta arvorelativistina luulee, että kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Eikä ole, piru vie! Mun arvoissa on vaan hyviä puolia, muilla vaan huonoja! Ei käy ettei usko mihinkään, pitää uskoa johonkin, ja se joku on isiltä peritty katolinen usko! Jossette usko niin isi kyllä suuttuu, tekee teidät perinnöttömäx! Ootte toisenlaisia egoisteja, subtiileja, vaihdatte vaihtoehtoisia totuuxia kuin purkkakuvia. Tämmönen intellektualismi on kuivaa ja kylmää kuin mannerilmasto. Tulkaa mukaan katoliseen menoon, siellä on kuumia ja märkiä kohtauxia! Tiedän, olen ollut mukana. Elekee siis olla 1) sensuelleja positivisteja eikä 2) intellektuelleja sofisteja. Olkaa 3) epäsensuelleja anti-intellektuelleja! Hedelmistään puu tunnetaan, sanoi hengellinen johtaja. Olkaa viikunoita, älkää kriikunoita! Appelsiineja, ei omppuja! (Mitä tää tarkoittaa, en tiedä izekään, mutta kuulosti hyvältä.)
ellauri033.html on line 512: Noniin siis tässon eka tää M. Adrian Sixte, professori joka on hirmu ateisti hyypiö, se pysähtyy puistossa joka päivä nauramaan apinahäkin eteen kuin Lassi vanhempineen: hyi ällöä! Mix mä en saa tehdä noin? Tule Lassi mennään kazomaan lintuja. Mut silti niin tuttua. Ja se menee pitemmälle kuin Kant, Spenser tai Taine, eikä jätä jumalalle edes pientä rakoa, tommosta käsittämättömyyden koloa, jossa se voisi vielä kyykkiä suojassa tieteeltä. Eikä siinä kaikki, se koittaa tehdä sosiobiologiaa ennen aikojaan ja johtaa "meidän" kaikista hienoimmat meemit jostain darwinistisista apinajutuista. Siis todella paha mies, nyt ei ole hyvä fiilis kellään. Sen emäntä ompelee salaa pyhäinnappeja sen liiveihin.
ellauri033.html on line 514: Tää on siitä lysti kirja lukea et Polle saarnaa tosi paljon kertomuxen välissä. Ansionsa mukaan saavat jutku Spinoza (mitä se sanoi mustasukkaisuudesta?), misogyyni Schopenhauer ja tieteellinen determinismi (Calle joka oli ortodoxisuuteen kallellaan luki 60-luvulla Monodia!). Se on pahempa kuin musulmaanien fatalismi. Eise niin voi olla, korskuu Polle. Kokonaisuus on enemmän kuin osinsa summa, siinä on jotain laskematonta, jumalan sormi niinkuin nakki männynkylessä tulee kaupan päälle supenumeräärisesti, yhteenlasku onkin superadditiivinen.
ellauri033.html on line 516: Tääkokonaisuus > Sigma osat
on musta ollut aina tyhmä fraasi, tän selvitin peliteorialla filsan sivulavissa. Tietystikään useimmat kokonaisuudet ei ole summia vaan muita rakenteita. Summa toteuttaa summan lait, kokonaisuudet yleensä ei. Mut sillä ei ole mitään tekemistä determinismin kaa. Eik determinismillä vapaan tahdon kaa. Tää on niin loppuun natustettu aihe et miten noi uskovaiset jaxavat. Muze on niille tosi tärkeä, sillä vapaan tahdon mukana menee synti, synnin mukana armo, ja armon mukana hierarkian leipäpuu. Höpsis! kaikki toimii ihan niinkuin ennenkin, vaik sen impin päästää karkuun laatikosta. Yhdet sooloilee, toiset rankasee, se toimii jos tyyppi ei oo sekopää, kaikki tikittää kuin JJ:n käkikello ilman Dostojevskin randomin vapaan tahdon väliintuloa.
ellauri033.html on line 518: Sixte sanoo kazovansa elämää poeettiselta kantilta (ketähän tää Sixte esittää?). Tää on Pollesta pila, S. on niin kuiva että rutisee. Sixte ei erota tietoa ja uskoa, se uskoo minkä tietää ja tietää minkä uskoo. Se tietää kuolevansa ja uskoo sen. Sitä uskonnolliset optimistit ei voi uskoa, vaikka tietävät. Kexivät vaikka mitä muuta epäuskottavaa ja uskoo sitten sen. Aika hassua et kun Polle tekee pilaa Sixtestä pila osuukin sen omaan kavioon. Siis mun miälestä.
ellauri033.html on line 522: Greslou on Anteron nuori suojatti, kirjottelee myös zygologisia tutkielmia. Se oli kotiopettajana markiisilla, jolla oli tytär Charlottie 19v joka löytyy vuoteesta kylmänä kaarisillassa, strykniinipähkinöillä myrkytettynä. Greslou tietysti on syyllinen. Koko juttu haiskahtaa uudelta heloiiselta, paizi et Greslou pani toimex sen mitä Pröö vaan suunnitteli.
ellauri033.html on line 524: Luvussa II on surkeata filosofointia joka on pantu Antero VI:n suuhun, nimittäin että psykologisestä determinismistä seuraisi ettei kukaan enää välittäisi mistään, kaikki olis vaan et nadja nadja soromnoo. Se on ihan höperö ajatus. Ei determinismi muuta mitään, sapajut jatkaa suunnittelemista ihan niinkuin ennenkin. Se on just se tapa, jolla determinismi toteutuu, komputoimalla ja optimoimalla. Palkizemalla ja rankaisemalla. Ei siis (jonkun mielestä) hyvä ja (jonkun toisen mielestä) paha siitä minnekään häviä.
ellauri033.html on line 530: Sijoittaen tän ajatuxen sit tohon deterministiseen zygologiaan, voi ennustaa et 1) iso data tulee toteuttamaan monia Sixten haaveita historian ennakoimisesta lyhyellä tähtäimellä, 2) lopputulos siitä manipuloinnista tulee olemaan entistä lyhkäsempi ja ikävämpi tulevaisuus kaikille ja 3) jos se on mahollista tehdä niin se tapahtuu, sitä ei mikään estä. Apinalauma valuu kuin vesi syvimpään lätäkköön, sinne missä rahantulo on helpointa.
ellauri033.html on line 532: Sixte on tästä selvillä, Polle ei. Polle koittaa väkisin tehdä pilaa Anterosta. Proffa kazoo vanhaa villisikaa eläintarhassa ja tuumii et ihmiset tuntee izeään ja ymmärtää motiivejaan yhtä vähän ellei vähemmän kuin kruik kruik. Mut se on ihan totta. Sixte tässä vähän ennakoi Freudia (multiplicité de moi oli 19. vuosisadan meemejä). Yliminä ja se taistelee vallasta kuin Akun pienet kuiskuttelijat. Niinniin, ei Freud sitä kexinyt ihan tyhjästä. Sellainen sisäinen kuiskutus on kaikille tuttua, se on kaikissa uskonnoissa mukana: hyviä ja pahoja henkiä. Skizot kuulevat sen ihan ääneen.
ellauri033.html on line 540: Greslou nöyristelee proffan edessä kuin joku sapajuapina hopeaselän jalkovälissä, hännystelee sitä ja syö kirppuja sen turkista. Tyrkyttää persettä kuin kuoripoika rippi-isälle, kumartaa veneeristä mösjöötä ja mestaria sen ylpeänä oppipoikana. Tollastako tää on katolisissa piireissä. Vitun "tunnustuxia". Hemmetti. Tätä se Polle peukuttaa, kunhan ripittäjät on meidän miehiä. Erityisesti se tuntuu inhoovan Spinozaa, joka olikin konkkanokka jutku. Ja vielä ateisti sellainen.
ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
ellauri033.html on line 544: Täähän kuulostaa ihan Saarssoneilta! Esi-iskäkin oli tollanen kiukkupää, se pikku paxulainen. No Roopen äiskä oli erilainen, tavallinen katolinen ämmä, vei Roopen messuun, iskä ei tullut, Roope kysy mix äiskä siihen et älä kysele ei kuulu sulle. Roope oppii et fixuille isille on eri pelisäännöt kuin tyhmille ämmille. Iskän kaa on ihqua luontokävelyllä Gergoviassa, sehän paikka mainitaan Asterixissä. Petteri iskän hartioilla Sommarhemin hirviniityn tiellä sienimezässä. "Se on nahkavinokas." Tää on varmaan Paulin omia muistelmia, sen isä oli matematiikan professori. Varmaan sekin sai raivareita kun laskut ei täsmänneet. Paul raippas kun Fifi karkas tai Henry James kärskytti verhoja.
ellauri033.html on line 546: Rusakko, jonka kaa Pollella on paljon yhteistä, poimi kans kukkia herbaarioon mamanin opastuxella. Se ei tee hyvää sielulle. Paempi vaan nautiskella maisemista, mezänreunasta ja pilvistä ja bylsiä mamania.
ellauri033.html on line 550: Ompasusi on samanlainen epääonnistunut isinpoika kuin Schopenhauer sikäli ezen isä kuoli ja äiti jäi, se istuu äiskän hännän alla ja halvexii sitä, pelkää mutta pitää tyhmänä ämmänä. Patu oli takuulla isinpoika myös, varmalla ei tullut toimeen äitipuolen kaa. Se alkaa ajatella kuin Repe Sorsa et se on erilainen kuin muut, siihen sattuu. Typerys. Aapat muistuttaa toisiaan kuin 2 Marjaa. Aboluuttinen egotisti tuli oppipojasta. Tai trendikkäämmin narsisti.
ellauri033.html on line 554: Eka ehtoollinen ei tuntunutkaan miltään. Missä vika? Et oo tarpeex yxinkertainen, sanoo uskovainen kaveri. Niinpä, lasten kaltaisille on se touhu varattu. Muut mädätkööt haudassa. Italialaisvanhuxia kuolee koronaan niin paljon, kert ne kuolee kotonan eikä pihatoissa. Parempi niin, kazoo sitä vaik kuinka päin.
ellauri033.html on line 559: Balzac
ellauri033.html on line 564: Toi Musset taitaa olla aika tärkee Bourgetille, se oli dändi ennen dändiä. Täytyy tehdä siitä ihan oma paasaus. Jos usko on lastenkaltaisexi palanneiden ukkeleiden ja mummeleiden heiniä, niin romantiikka on kuin tehty nuorisoa varten. Kun mahla nousee ja panohaaveet on vilkkaimmillaan, tekee mieli lukea tollasta romanttista höttöä. Niinku tää: "Jumalattomuus on tää kaunis nuori mies joka viimeisen yönsä aamusella kazoo verenkarvaista sarastusta ja salamana näkee koko historian ja legendojen taivaanrannan, palataxeen sitten painamaan pääkyn kauniin tytön tisseille, kauneimman unelmansa, jota se rakastaa liian myöhään nyt." Justiinsa niin, liian myöhään joo, todennäköisemmin se tuli ihan liian aikaisin.
ellauri033.html on line 566: Se mikä vei romantiikalta terän oli ehkäisy, nyt pääsee 15-vuotiaat heti koittamaan, ei tarvi lukee runoja ja peiton alla imee yxinänsä namua. Se on kyllä parempi näin. Pikku hukkixen neizyyden vie kolmikymppinen siivooja. Roope on eka halukkaasti mukana mut ruiskautettua sitä alkaa etoa. Mix ihmeessä? Omne animal triste post coitum. Onnex paha olo meni ohi, kohta se jo bylsii Mariannea ihan innolla.
ellauri033.html on line 568: Mariannen lisäxi, josta ei kerrota niin mitään, suhtaudutaan kuin nollaan, Roopella on vaan 1 kaveri nimeltä Eemeli, toinen lukutoukka joka kuolee sopivasti lenzuun. Tää ominaisuus josta Polle vikuuttaa Sixteä ja Roopea, et ihmiset ei kiinnosta paljon paskaakaan, on sen oma piirre. Ne on vaan numeroita, ajatushökötyxeen ripustettuja nimikylttejä, kuten leukavasti laukaisee Pellissier.
ellauri033.html on line 572: Polle todistelee et taivaan isää tarvitaa vahtimaan et lapset käyttäytyvät siivolla, ilman isän valvontaa ne aattelis vaan izeään. Hmmnojaa sisarusten kesken on yhtä paljon yhteisiä geenejä kuin isällä. Etäisempiin apinoihin luottaminen johtaa luottokauppaan, ja siitä seuraa talouskasvuräjähdys, se oli oikein huono ajatus.
ellauri033.html on line 574: Setämieskirjailijat, kuis ollakaan, kirjottaa nenäkkäistä nuorista miehistä jotka ezii izeään omasta ja naisystävien pyllyvälistä. Näitä piisaa. Pieru exyxissä itkevät ja nussivat nuoria huoria ja/tai ahnaita puumia. Nuorten miesten esikoisromaanint ja leffat tuppaa olemaan sellaisia vielä tänäkin päivänä, ja varmaan tulee olemaan maailman tappiin asti. Pyllyvälistä se minuus on löytyvä. No se tappikin voi siinä olla jo arvaamattoman lähellä. Hukkapätkän mainizemia ja muita seuraavassa taulukossa:
ellauri033.html on line 579:Rubempre Balzac Courtisans
ellauri033.html on line 582:Vallez Jules Vallez Vingtras
ellauri033.html on line 585: Toi Vallez kuulostaa kiinnostavalta, äärivasemmistolainen Pariisin kommuunista, kuoli keski-ikäisenä 53v (rautakauppias 54v), ei saanut omaelämäkertaa valmiixi. Tai no sai ja sai, tyngäx jäi kuten elämä. Ehdinköhän mä The Endiin saakka. Konec. No tietysti. Siitä ei ole vielä kukaan myöhästynyt. Vallesilla oli myös kiinnostava aisapari Severine, suffragetti feministi. Hauska tutustua. Enchante. Encantada, sanoi naiset la Republicassa. Sisäänlaulettu. Johnin suosikkibiisissä Tor i Helheim aasojen kuoleman jumalatar Hel laulaa Torin tervetulleexi sisään helvettiin.
ellauri033.html on line 587: Sixte lukee siis edelleen ihmishukan kertomusta tapahtumista markiisin huvilinnassa. Eri narsistista textiä. Minkähän verran tässä on omaelämäkerrallista? Ainakin se varmaan et ihmissusi alias Bourget oli tyttöystävien mielestä nätti poika, ja se että sitä rotinkaisena otti suunnattomasti päähän, mut samalla vähän himotti markiisin lihasaivoinen pikkuwiixinen pikkusikareja poltteleva aatelispoika joka osas razastaa, miekkailla ja pelaa biljardia. Rotinkainen Bourget tunsi vaan pelin taskuversion.
ellauri033.html on line 589: Nyt alkaa Pollen snobimaisuus nostaa päätänsä. Tää ompasusi, joka siis on varottava esimerkki siitä mihin mal du siecle johtaa harhaanohjatuissa nuorissa, tää rotinkainen (kuten Polle) vihaa 1) aatelisia 2) rojalisteja 3) armeijaheppuja, ja yrittää olla vihaamatta sakuja, koska sen ihailemat Kant, Schopenhauer, Lotze, Fechner, Helmholtz ja Wundt on makkaramiehiä. Kardinaalimunaus! Edellisiä siis 1)-3) pitää ihailla ja jälkimmäisiä, siis sakuja vihata. Se on ranskalaista patriotismia.
ellauri033.html on line 591: Sanoo mitä sanoo, pikku kotiope on kade isobroidimaiselle kreiville, niinkuin moni väpelömpi pikkuveli fyysisesti ylivoimaiselle veljelle, nimiä nyt mainizematta. Goethen Faust oli samalla lailla kade Mefistolle, väittää Polle. Amielin päiväkirja ilmestyi näihin samoihin aikoihin, siinä vasta vätys. Se oli Kristinan mielikirjoja. Muakin teini-ikäisenä vitutti et olin niin väpelö. Koitin koulumatkalla opetella kävelemään reippaammin ja heiluttamaan käsiä. Jossain Johannexen seurakuntakodin kohdalla, missä Ilmo Launis ja sen pojat pehmitti Jöpiä. Seurauxet on vieläkin nähtävissä jönsin henkisessä habituxessa. Vallatonta ja vakavaa.
ellauri033.html on line 595: Murjotus on narsistin salainen ase, jolla se vangizee hellämielisen neidon huomion, 3-5 vuotiaiden bravuuri. Mä käytän sitä tosi paljon. Teini-ikäisenä olin ihan mahoton esim AKn kanssa Sykissä. Kaisa parka. Neito parat. Korville pitäis antaa hemmoa tai jättää murjottamaan. Mut siitä vasta nousis äläkkä.
ellauri033.html on line 597: Toinen suosittu temppu on valehtelu, kiinnitetään huomio jollain kexityllä tai väritetyllä jutulla. Paizi mun äiti ei pidä enää meetvuastista. Rikun pojat panosti tähän. Mytomaani äiti roolimallina. Sekin sujuu Gresloulta. Varmaan Pollekin käytti sitä jo äidin kaa. Maailman monimmassa ponissa on monta monessa.
ellauri033.html on line 599: Hukkis on jälkikäteen sitä mieltä et Charlotte hoisi rakkauspuolen ihan ize, ompasuden tempuilla ei ollut muuta tehoa kuin jälkikäteen, kun Charlotte pettyneenä hukkapätkään tekee izarin. Mammanpoikana hukkis oli siisti sekä siivotapainen, siitä oli riiauxessa hyötyä kaikkein eniten.
ellauri033.html on line 604: Anteron oppipoika koittaa pohtia kylmästi kuin maisteri. Kuin ratkaisis geometrista ongelmaa synteettisesti. Izensä lopettanut Unto Remes kirjoitti väitöskirjan Pappuxesta, joka kexi sellaisia todistuxia. Niissä lisätään kuvioon apupiirroxia, joiden oikeutus on joku AE muotoinen axiooma. Sellaiset muodostaa logiikan ratkeamattomia osajoukkoja. Koska niistä apupiirroxista syntyy loputtomasti liian nopeasti kasvavia luuppeja. Nopeammin kuin mikään rekursiivinen funktio. Todellisia kasvuräjähdyxiä. Niinkuin ruutupaperin erilaiset samaan pisteeseen vievät polut. Todistuxet voi luetella muttei niiden vastakohtia. Ei tiedä milloin ezinnän voi lopettaa. Ne ovat deterministisiä muttei ennustettavia. Ne eivät ole mekaanisia.
ellauri033.html on line 606: Näistä mietteistä tai Pappuxen apuviivoista meni Unto Remexen pää sekaisin kuin ilvexen pohjoisessa asuvan sedän. Miten se sai hengen izeltän ei kai sanottu. Onhan pohjoisen asukkailla aseita. Oliko Untolla perettä? Se oli onnettoman ja ujon oloinen. Pesemättömässä villapuserossa haisi hieltä. Se oli Hintikan opetuslapsi niinkuin minäkin. Mut se ei ymmärtänyt tehdä pilaa mestarista. Pollekin on täysin huumoriton. Se on vaarallista, puuttuu suhteettomuudentajua. Siitä syntyy hihhuleita ja nazeja. Onnettomia murhaajia ja kiukkusia herhiläisiä. Huumorin tärkein tehtävä on purkaa normeja. Naura sinäkin sanoi kumikana.
ellauri033.html on line 608: Oli sillä vaimo ainakin. Ostin leskeltä Unton kreikan sanakirjan, ison Liddell-Scottin. Se on mulla vieläkin hyllyssä. Callelta peritty on toinen iso kreikka-ruozi sanakirja 1841, josta on kannet irti. Franz Passowin wörterbuch, ruozintanut Wilhelm Gumaelius, boktryckeriet Lindh, Örebro. Välillä ajattelen korjauttaa sen. Mutta pelkään et kirjansitoja tunaroi ja pilaa sen.
ellauri033.html on line 612:Sananen Franz Passowista
ellauri033.html on line 615: Franz Ludwig Karl Friedrich Passow, född 20 september 1786 i Ludwigslust, död 11 mars 1833 i Breslau, var en tysk klassisk filolog och lexikograf. Han var måg till Ludwig Wachler och svärfar till Adalbert Falk.
ellauri033.html on line 617: Passow studerade i Leipzig under Gottfried Hermann, kallades 1807 av Goethe till Weimars gymnasium som överlärare i grekiska, åtog sig 1810 uppdraget att leda samt omorganisera läroverket Conradinum nära Danzig och blev 1815 professor i klassisk fornkunskap vid universitetet i Breslau. Passow vann mycket anseende både genom sin lärarverksamhet och sina skrifter. Han är mest känd genom Handwörterbuch der griechischen Sprache (1819-24, 5:e upplagan 1841-1857, utgiven av Valentin Rost och Johann Friedrich Palm; "Grekiskt och svenskt lexikon", 2 band, 1841, översättning av Wilhelm Gumælius).
ellauri033.html on line 620: Passow jätti opinnot kesken kun pääsi yliopex Weimariin kiitos Goethen. Niinkuin se yx Hintikan etukenoinen oppipoika pohjoisessa asuvaxi proffaxi, Juha Manninen sen nimi oli, entinen jauhiainen (ehkä nykyinenkin, en tunne paremmin) joka ei sitten koskaan väitellyt, kun ei tarvinnut. Toisin kuin ryhditön partajehu Juha Manninen, sileäleuka Franz kannatti voimailua, aiheutti kuuluisan Beslauer Turnfehden vetelysten kieltäytyessä vapaaliikkeistä akateemisen vapauden nimessä. No ei, tämä nykysessä Puolan Wroslawissa käyty kiista keppijumpasta 1819 sai vakavampia poliittis-kumouxellisia sävyjä, jotka kirjailija Kotzebuhen murhan jälkeen sai keisari Wilhelmin säätämään jumppakieltolain. Kerran niinkin päin. Vuonna 1819 alkoi Sinebrychoff panna Helsingissä Koffia.
ellauri033.html on line 626: Kyllä me ollaan kamalia eläimiä. Tää on yhtä kaaosta. Lopun ajan vizauxia. Maailmanlopun enteitä.
ellauri033.html on line 632: Spinozalla on teoreemana might is right. Haanpää päätyi samaan lopputulemaan. Se on ratki axiomaattista. Oikein on pelisäännön mukaista, ja pelisäännöt ratkee voimasuhteista. Aristoteles ja Rawlskin sanoo niin. Ei se ole muuta kuin Newtonin laki voimien resultantista siirrettynä elolliseen maailmaan.
ellauri033.html on line 636: No joo, pääasia on ettei pidä izeään kovin tärkeenä. Ei fatalismi ole pointti, kyllä sattumakin kelpaa yhtä hyvin. Se, mistä tulee harmia, on et ezii jotain tarkotusta izelleen tai maailman menolle. Ei niitä ole, turha skizota. Pikku mittakaavassa sopii kyllä optimoida, mut on bittikarttavirhe yleistää peliteoria koskemaan koko maailman menoa.
ellauri033.html on line 638: Apinan iäisyyden paras toivo - jos se ylipäänsä on niin tärkeetä - on bylsintä, jotta sen geenit edes jatkaa maista vaellustansa. Tai sit voit tandoorikanan lailla toivoa, ezun meemit jättää kylmään kiveen jotain jälkeä. Kuten myös esim. homo Yeats. Tai Horatius: monumentum aere perennius.
ellauri033.html on line 640:Polle pääsee loppuvizeihin
ellauri033.html on line 642: Greslou pääsee vihdoin rivojen tarkoitustensa perille kirjoittamalla izemurhauhkauxen, sama kikka kuin toisellakin kotiopella, hra Prööllä. Charlotte tulee estämään, ja joutuu kotiopen punkkaan. "Kuollaan yhdessä!" se huutaa. Joo ihan kohta, mut ensin tää, sanoo Loup-Garou ja ryhtyy hommimaan. Charlotte on täysillä kyllä mukana, täähän on romaani. Se näyttää petissä ihan Tanagran terrakottapazaalta.
ellauri033.html on line 645:z/up/photos/album/G/Jean_Leon_Gerome/jean_leon_gerome_113_the_artists_model.jpg" height="250px" />
ellauri033.html on line 651: Herää kysymys: mixi bylsintä on pahempaa kuin kuolema? Ei kai se sentään ollut henkirikos? Pikemminkin päinvastoin. Mutta muistakaamme: Lebensraum on ituradan kannalta tärkeintä, toisix tärkeintä on siemennys. Muu kaikki on toisarvoista. Aatelisneidin teki hetki mieli keppiä, mut se ei suin surminkaan halunnut puolisoxi noloa kotiopettajan porkkanaa. Säätykierto oli sille kuolemaa kurjempi kohtalo. Pollen moraalitaulussa leipäsuden synti oli että sen perimmäinen motiivi viekotella neizyttä oli kauna herroille.
ellauri033.html on line 653: So far so good. Kamat pussissa. Mut mites sitten suu pannaan kun on pussit tyhjinä? Omne animal ja niin edespäin. No juu, just niin, kun pussit on kevennetty, ajatus izemurhasta alkaa tuntua aika turhalta. Ja kuinkas ollakkaan, Polle sanoo tässä kohtaa juuri näin: Omne animal! Vitun kusipää. Oikeassa ehkä mutta silti vittu. Hauska pikku vinjetti: Greslou vetää housut jalkaan äkkiä ettei näyttäisi naurettavalta byysät nilkoissa jatkopeleissä. Pollelle tästä pisteitä.
ellauri033.html on line 659: Adrien Sixte ainakin menee tästä ihan sekaisin, hylkää säännölliset tapansa, kulkee ympäriinsä, puhuu izexeen ja elehtii. Emäntä ja talonmiespariskunta on ymmällään. Mikä hätänä?
ellauri033.html on line 665: Kun Piki sekoo, ei kukaan yritäkkään enää vakuuttaa sitä että kaikki on ize asiassa kunnossa. Se vaan otetaan sisään funnyfarmille ja pumpataan täyteen neurolepteja. Ja kuinka ollakkaan, muutaman viikon kuluttua se on taas raiteillaan kuin Märklinin vinon suistunut sähköveturi. Sitten siihen tehoo taas neuvot, houkutus ja uhkailu.
ellauri033.html on line 667: Pollen argumentaatio menee perseelleen tässä kohtaa: on oletettava, että ihminen on syy, ja vapaa syy, jotta se on pantavissa edesvastuuseen. No ei. Ihmineen on peliteorialla ennustettava pikku veturi, joka yleensä kääntyy oikeaan kääntämällä vaihdevipua ja antamalla kaasua tai jarrua, ei tarvi nostaa savupiipusta eikä käyttää neuroleptejä. Koska se on suhteellisen komplisoitu laite, tää on helpompaakin kuin purkaa se ja eziä perimmäistä syytä sisältä tai ratapihasta. Ne syyt voi olla liian komplisoituja jotta niitä voisi muuttaa yhtä helposti. (Ja niihin voisi liittyä kiusallisia huomioita raiteista, esim termiittiyhteiskunnan valtarakenteista.) Turpiin vaan ja onnea, se on raakaa peliä mut se toimii kuin junan vessa.
ellauri033.html on line 674: Muzilti kumma jos Antero veli ja Sixte ei kerro oikeudessa et Charlotte hölmö teki seppukun, vaikka tietävät. Mitä siinä on miettimistä, niihä siinä pääsi käymään. Kunnia ym mon oeil. Toi on tollasta typerää spartalaista spedeilyä et varastetaan ja valehdellaan pään menonkin
ellauri033.html on line 677: tosiaan poltti todisteet. Saakeli mitä paskaisia. Aatelispyllynreikiä. Ei sentään vaan jotain vielä atavistisempaa: ääliö Antero kertoo kuitenkin oikeudelle totuuden mut menee sit ja kylmän rauhallisesti nirhaa Loup-Garun luotipyssyllä, joka yhtä rauhallisesti sitä odottaa. Vitun mafiosoja. Tollanen kukkoilu on yxinomaan ällöttävää. Ja vielä viimesenä loppuvizinä Adrien Sixte ryömii kyynelehtien oppipojan raadon äärellä taivaallisen isäpapan puoleen. Polle kysyy: mixme huudettaisiin apuun suursmurffia ellei sitä oo? No monet hädissään huutaa apuun äitiä, vaikka se on maannut haudassa jo aikapäiviä.
ellauri033.html on line 681: Baruch Spinoza on Barak Obaman kaima. Etunimestä oli puhetta Jobin kirjassa. Se meinaa siunattua eli Penttiä. Sukunimi on 1536 inkvisitiota paenneidenn sefardijuutalaisten portugalia ja meinaa piikikästä. Aika selkärankaa ja siilipuolustusta varmaan vaatikin olla deterministinen mut samalla protestanttishenkinen mamu jutkufilosofi Hollannissa 1600-luvulla.
ellauri033.html on line 688: Influenssaa siltä on ottanu valistus ja (miinusta) Schopenhauer, Fichte, Hegel, Rousseau, Schelling, Novalis, Goethe, Nietzsche, Einstein, Unamuno, Althusser, Santayana, Coleridge, Lessing, Næss (Aarne on päässy seuroihin) sekä
ellauri033.html on line 689: (plussaa) Marx, Davidson, G. Eliot, Herder, Leibniz, Russell, Wittgenstein, Freud, Vygotsky.
ellauri033.html on line 691: Pena pääsi pakanan kirjoihin sekä jutkuilta että kristityiltä. Hyvä Pentti! Hioi ajatusten ohella linssejä, kuoli lasipölyn pahentamaan tubiin 44-vuotiaana. Ei huolinut asemia eikä palkintoja. Ei huolinut Descartesin typerää sielu-ruumis dualismia. Hyvä Pentti! Filosofien ruhtinas sanoi toi tuiki tuntematon Deleuze (1925), ilmeisesti ranskisten joku myöhempien aikojen pyhä. Monta muutakin N.N.ää mainittiin Wikipediassa. Työsarkaa piisaa.
ellauri033.html on line 693: Joo toi Deleuze oli pikku-Maken mestari, postmodernisti filosoofi, jonka mukaan kirjat vuotavat kuin seula, textit valuu sisään yhestä korvasta ja pihalle toisesta. Semmosiahan ne on ollu aina, kato vaikka Raamattua, Herodotosta, Aristotelesta, Plutarkhosta, Rabelaisia, Burtonia tai Sterneä. Tääkin albumikokoelma on täynnä paikkoja kuin airbnb:n tilkkutäkki, täynnä reikiä kuin mun kohta 60v vanha pyyheliina, tai pian keski-ikäinen muovikolanteri.
ellauri033.html on line 697: Enkeleiden päätöxellä ja pyhäin miesten käskystä, me erotamme seurasta, karkotamme ja kiroamme Pentti Piikikkään, jumalan suostumuxella (olkoon hän muuten siunattu), ja koko pyhän seurakunnan peukutuxella, näiden pyhien rullien edessä ja niillä 613 ohjeella jotka niihin on riipustettu, sillä pannaanjulistuxella jolla Joosua esinahkamies kirosi Jerikon, sillä kirouxella millä Elisa kolipää kirosi pikkupojat, ize asiassa kaikilla kirouxilla jotka on lakikirjaan kirjattu.
ellauri033.html on line 717: Sale ansaizi leipänsä ensin copywriterinä, se halus filmitähdexi.
ellauri033.html on line 747: Sanoi Calvino. So what. Onxtää joku ylläri? Kaikkihan nyt ton on aina tiennyt. Neizyt Maariallakin oli lapsuus josta kertoi Lipsius, ja vanhuselämä Johannexen hoteissa. Eikä sen hääyöstä P. Kondomin kanssa missään kerrota paizi sarjakuvissa. Deleuze ym. vaan teki tästä truismista numeron.
ellauri033.html on line 752:Spinozan äiti oli Ana, kuten Urpo Leppäsen kuubalainen naisystävä. Niistä ei ole enää kuulunut.
ellauri033.html on line 753: Teuvo Hakkarainen sanoi taannoin izestään ettei kukaan huoli
ellauri033.html on line 755: Size kuiteskin oli menossa naimisiin viitasaarelaisen teinitytön kanssa, kuin Eero Pylkkänen,
ellauri033.html on line 774: Päivitys: romanssi nuupahti jo ennen häitä. Leipäsusi kävi kalliix eikä Teukka päässyt pukille kun se pandemian vuoxi asui kotona viitakossa ja manku pätäkkää. Teuvo aikoo vielä käydä hakemassa timanttisormuxen takasin. Ize asiasta kuultuna Steffi sanoi et Teuvo on vanha juoppo.
ellauri033.html on line 778: Kun nyt luen Albert Camun Rutosta Isä Panelouxin saarnaa ruton vaivaamalle Oranin kaupungille, huomaan taas selvästi, mix heittäytyminen jonkun herrajumalan jalkoihin on mulle ihan mahdoton ajatus. Se perimmäinen syy on, että jokainen tarjolle tuotu jumala on musta liian säälittävä henkilö, nilkkimäinen paskiainen kerta kaikkiaan. Mä oisin halunnut et se ylipäällikkö olis oikeesti jotain superia eikä vaan joku nilkki törkimys. Mut en osaa edes kuvitellakaan, millainen se supermies edes olisi, että se täyttäisi mun pääsyvaatimuxet. Tai nainen, ize asiassa mieluummin, vaikka todennäköisimmin se ei tarvis sukuelimiä olleskaan, mitäs se niillä tekisi. Mix sen edes pitäs olla erityisesti varustettu tän säälittävän apinan killukkeilla, pärstävärkillä ja logolla, ja pelata sen tiimissä. Ei, se ei vaan kerta kaikkiaan pelitä, ei kukaan joka vähänkin muistuttaa jotain tavallista tallaajaa, edes sen verran että sen kanssa voi normaalisti keskustella, jopa esittää vaatimuxia kuin Kaarlo Syväntö, ei täytä tilausta. Oiskohan perusvika se, etten mä ole riittävästi koskaan ihaillut edes omia vanhempiani, izestäni puhumattakaan? Ja lähimmäisiä mä lähinnä enimmäxeen inhoan. Tää Panelouxin pätkä on oireellinen, siinä ongelma näyttäytyy koko radollisuudessaan.
ellauri033.html on line 780: Tänä päivänä rutto vaanii teitä, ja se merkizee sitä, että on tullut hetki, jolloin teidän on pysähdyttävä ajattelemaan. Vanhurskaiden ei tarvize olla peloissaan, mutta pilkkaajat vaviskoot. Maailmankaikkeuden suunnattomassa riihessä on leppymätön vizaus puiva inhimillistä eloa kunnes akanat saadaan erotetuxi jyvistä. Akanoita on oleva enemmän kuin jyviä, kuzuttuja enemmän kuin valittuja, eikä tätä onnettomuutta ole tahtonut jumala. ... Mutta näin ei ole voinut jatkua. Hän, jonka anteexiantavat kasvot niin kauan ovat kurkottaneet tämän kaupungin ihmisten puoleen, on väsynyt odottamaan, pettynyt jumalallisessa toivossaan ja kääntänyt kasvonsa pois. ... Kirkossa päräytti joku sieraimiaan kuin malttamaton hevonen. ... Paneloux vaikeni, tukka ozalla ...
ellauri033.html on line 784: Ikävä ihminen termentää ikäviä ihmisiä, sanalla sanoen. Vitun narsisti. Tää on ihan tavanomaista joka tuomiopäivän profeetan peruskauraa. Heti kun sattuu jotain ikävää, niin profeetat ryömii ulos koloista ja alkaa netota toisten hädällä. Ne on kuin mafia, joka Italiassa antaa ruokaa varattomille ja avustuxia firmoille, ja käyttävät niitä sitten hyväxi kun ne on koukussa. Tää on klaanimeininkiä, mikä on rikollista vaan niin kauan kun on keskushallitus, joka on siepannut kaiken klaanivallan izelleen. Kun keskusvalta herpoaa, pienemmät klaanit ryömivät esille ja alkaa entisen kisan keskenään, verikosto lähtee taas rulettaa. Ei keskusvaltakaan ole kummempi kuin vaan yx humongous iso klaani. Ja monoteistinen jumala vaan tän humongous ison klaanin yhteinen meemi, yhtä ilkeä kuin hallittavansa. No joo, jos se olis oikeesti olemassa ja oikeesti superia, se ei olis edes alottanut tätä souvia. Me oltas kaikki jo taivaassa pilvityynyillä kaakaokupit kädessä. Tai vielä parempaa, meitä ei oliskaan.
ellauri033.html on line 798: se alkaa hädissään suoltaa izestään meemejä. niinkuin jotain
ellauri033.html on line 809: Unlucky Alf on Ruuvit löysällä-skezisarjan fiktiivinen henkilö, jota esitti Paul Whitehouse. Alfilla on vitusti onnea, mutta kaikki huonoa. Sen yrityxet säätää yhtä vanhan leskirouvan kaa epäonnistuu kerta toisensa jälkeen: lintu kakkaa sen päähän; kuorma-auto roiskuttaa sen päälle lokaa; välikohtaus leidin kissan kaa; ja lopulta leidi kannetaan ulos jalat edellä ennenkuin Alf pääsee asiaan. Kerran sen talosta tuli sähköansa. Kerran se ennusti, että putoaisi tietyökuoppaan tien päässä, ja siihenhän se putosi.
ellauri033.html on line 811: Kerran se lähti kävelylle, kaikki naapurit tervehti iloisesti. Kun se kääntyi hakemaan lompakkoaan, se yllätti ne anti-Alf mielenosoituxesta. Pastori näytti juuri anakondaa sen ulko-ovelle. Sen hokema on ´With my luck...´ ja skezin lopussa se sanoo masixena: , ´...oh, bugger.´ Se on jostain pohjoisesta. Ehkä Yorkista kuten Graham Wiltcock.
ellauri033.html on line 863: Suspendez votre cours :
ellauri033.html on line 864: Laissez-nous savourer les rapides délices
ellauri033.html on line 867: Assez de malheureux ici-bas vous implorent,
ellauri033.html on line 868: Coulez, coulez pour eux ;
ellauri033.html on line 869: Prenez avec leurs jours les soins qui les dévorent ;
ellauri033.html on line 870: Oubliez les heureux.
ellauri033.html on line 893: Que faites-vous des jours que vous engloutissez ?
ellauri033.html on line 894: Parlez : nous rendrez-vous ces extases sublimes
ellauri033.html on line 895: Que vous nous ravissez ?
ellauri033.html on line 899: Gardez de cette nuit, gardez, belle nature,
ellauri033.html on line 907: Qu´il soit dans le zéphyr qui frémit et qui passe,
ellauri033.html on line 928: Kazo! mä tulen nyt yxin istuximaan tällä kivellä
ellauri033.html on line 981: Voi järvi! mykät kivet! luolat! mezän pimeä!
ellauri033.html on line 989: jotka kazoo sun vesiin.
ellauri033.html on line 993: hopeaozaisessa tähdessä, joka valkaisee sun pinnan
ellauri033.html on line 1029: Ecartaient de mon front les ombres de la mort ? Poistaisi mun ozalta kuolon rypyt?
ellauri033.html on line 1040: La terre perd ses fruits, les forêts leur parure ; Maa hukkaa perunat, mezät neulaset;
ellauri033.html on line 1054: Vous tomberez ainsi, courtes fleurs de la vie ! Niin tekin putoatte kerran, päivänsinet!
ellauri033.html on line 1057: Ainsi vous tomberez, si la main du génie Niin tekin putoatte, ellei neron käsi
ellauri033.html on line 1073: Emile Laure oli II maailmansodan armeijankenraali Vauclusesta, Vichy-luopio, mitäs se puuhaa Lamartinen runossa? Sori my bad, puhe on jostain toisesta Lauresta. No Vauclusessa on myös ravintola Petrarque et Laure, josta jenkkivieraat sanovat: Good food but lousy service. Koska Vauclusessa on Mont Ventoux, jolle Petrarca kipusi jollain wanderungilla: For pleasure alone he climbed Mont Ventoux, which rises to more than six thousand feet, beyond Vaucluse. It was no great feat, of course; but he was the first recorded Alpinist of modern times, the first to climb a mountain merely for the delight of looking from its top. (Or almost the first; for in a high pasture he met an old shepherd, who said that fifty years before he had attained the summit, and had got nothing from it save toil and repentance and torn clothing.) Petrarch was dazed and stirred by the view of the Alps, the mountains around Lyons, the Rhone, the Bay of Marseilles. He took Augustine´s Confessions from his pocket and reflected that his climb was merely an allegory of aspiration toward a better life. Vanha paimen oli tyytyväinen kun joku oli vielä tyhmempi kuin se, niinkuin Roope ezimässä nelikulmaisia munia.
ellauri033.html on line 1076: According to legend, Tasso wrote verses to his beloved Eleonora that touched her heart. A few years later, at the wedding of one of the Gonzaga family, celebrated at the court of Este, Tasso kissed the princess Eleonora on the cheek. Furious, Alphonso turned coolly to his courtiers and remarked, "What a great pity that the finest genius of the age has become suddenly mad!" The duke had Tasso shut up in the hospital of St. Anna in Ferrara. (In actuality, Tasso had been beset by delusional fears of persecution starting in 1575 and began a series of mad wanderings around 1577.)
ellauri033.html on line 1078: No siinä sai runoilijaheppu kivexille niinkuin ansaizi. Jos Marttiini olis oikeast sekaantunut rouva Nalleen, olis sekin saanut aimo korvatillikan, jonsei veli Nallelta niin Elviiralta izeltään.
ellauri033.html on line 1111:z-transform: rotate(90deg);" />
ellauri033.html on line 1133: Ce n´est pas la philosophie mais la philologie qui finalement éveille le doute chez Renan. Renan apprend l´hebreu et constate à cette époque que la deuxième partie d´Isaïe diffère de la première non seulement quant au style, mais également quant à la date, que la grammaire et l´histoire du Pentateuque sont postérieures à l´époque de Moïse et que le livre de Daniel est manifestement apocryphe.
ellauri033.html on line 1135: Nommé, le 11 janvier 1862, professeur d´hébreu au Collège de France où il succède à Étienne Quatremère, il est suspendu quatre jours après sa leçon inaugurale pour injure à la foi chrétienne et remplacé dans sa chaire d´hébreu le 11 juin 1864 en raison de sa Vie de Jésus, ouvrage sur Jésus de Nazareth jugé sacrilège. L´érudit Salomon Munk lui succède à cette chaire.
ellauri033.html on line 1146: Mulla on Ernun kontroversielli teos Jeesuksen elämästä ruozixi ikävän JW Snellmanin aikoinaan omistamana kappaleena. Vanhuxena Ernu kirjoitti viisiosaisen Israelin kansan historian sekä useita teoksia itämaisesta filosofiasta ja arkeologiasta.
ellauri033.html on line 1148: Vuonna 1882 julkaisemassaan kuuluisassa esseessä Qu´est-ce qu´une nation? (Mikä kansakunta on?) joka ilmestyi vihkosena Que sais-je? sarjassa, hän hylkäsi useimpien nationalistien vaaliman ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta. Hänen mukaansa kansakunta oli sitä vastoin joukko ihmisiä, joita yhdisti solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen, ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”. Ei ihme että snobi protonazi Bourget ja sen hampuusikaveri Barrès karsasti Ernu-setää kuin ruttoa. Renan oli sentään tiedemies eikä mikään pöyhkeilevä pelle.
ellauri033.html on line 1161: Hunsvotti on koiranvittu. Bourgesin hunsvottikavereista puuttuu vielä Maurice Barrès. Se oli hampuusin näkönenkin, ja paha protonazi. Räxytti kuin pikku rakki koiralaumassa.
ellauri033.html on line 1167: Hän julkaisi vuonna 1884 Mustetahrat -nimistä lehteä, joka esiintyi nazirevanshistipoikien äänitorvena. Hän liikkui muun muassa huijarirunoilija Leconte de Lislen ja symbolistipaskiaisten piireissä. Barrès kohosi nopeasti maineeseen sekä keikarimaisilla elämäntavoillaan että varhaisilla teoksillaan, joista useimmat olivat avainromaaneja. Vuosina 1888–1891 ilmestyneessä ensimmäisessä romaanitrilogiassaan Le Culte du moi (”Minän kultti”) Barrès uppoutuu tiiviisti itsetutkiskeluun, ylistää individualismia, ivaa vallitsevia arvoja ja hierarkioita sekä tuo esiin kiinnostuksensa kuoleman ja dekadenssin teemoihin. Mikä perse! Hän sai lempinimen prince de la jeunesse (”nuorison ruhtinas”). Vittu pahan ruhtinas, suoraan Mordorista. Nationalismi korvaa culte du moin culte du moi et mes copainsilla. Yhtä syvältä on molemmat.
ellauri033.html on line 1169: Barrès valittiin vain 27-vuotiaana Ranskan edustajainkamariin Nancyn edustajana vuoden 1889 vaaleissa kiihkokansallismielisten boulangistien ehdokkaana. Persupaskiainen, Ranskan Halla-aho. Hän tuki revansismia vaatien vaalikampanjassaan Elsass-Lothringenin palauttamista Ranskalle. (Siis izelleen.) Menetettyään edustajanpaikkansa vuoden 1893 vaaleissa Barrès perusti La Cocarde -nimisen sanomalehden. Vasemmistopoliitikkojen uskottavuutta koetellut Panama-skandaali innoitti hänet kirjoittamaan huvinäytelmän Une journée parlamentaire (1894). Antisemitistinä hän korosti juutalaisten liikemiesten osuutta lahjonnassa. Dreyfus-oikeudenkäynnin aikana Barrès kuului Alfred Dreyfusin vankimpiin vastustajiin, ja julisti Dreyfusin olevan syyllinen jo pelkästään juutalaisen rotunsa perusteella. Siis Dreyfusin rodun ei Barresin. Barres lienee ollut sekarotuinen.
ellauri033.html on line 1171: Vuosina 1897–1902 ilmestyneessä toisessa romaanitrilogiassaan Le Roman de l’énergie nationale (”Kansallisen energian romaani”) Barrès käsittelee muun muassa suhdettaan kotiseutuunsa Lothringeniin (Lorraine). Teosten sanoma kuvastaa hänen omaksumaansa nationalistista katsomusta: side synnyinseutuun ja menneisiin sukupolviin muovaa yksilöt, joten kotiseudun hylkääminen johtaa yksilöllisen identiteetin menettämiseen ja kärsimykseen. Barrèsin myöhemmät romaanit Au Service de l’Allemagne (1905) ja Metzin tyttö (Colette Baudoche, 1909) käsittelevät Saksaan liitetyn Elsass-Lothringenin ranskalaisten asukkaiden lojaliteettiristiriitoja. Näitä teoksia käytettiin Ranskassa sotapropagandana ensimmäisen maailmansodan aikana. Meidän yöjuna pysähtyi Metzissä kun oltiin interreilillä. Tyttöjä ei näkynyt. Paizi Helmiä.
ellauri033.html on line 1173: Barrés valittiin uudelleen edustajainkamariin Neuilly-sur-Seinen edustajana vuonna 1906 ja hän säilytti paikkansa kuolemaansa asti. Oltuaan aiemmin kiivas parlamentarismin vastustaja hän pehmensi mielipiteitään toisella edustajakaudellaan. Tottakai kun oli ize sisällä. Hänet valittiin vuonna 1906 myös Ranskan akatemiaan runoilija José-Maria de Heredialta vapautuneelle tuolille. Toivottavasti sillä oli nasta. Barrès tuki Paul Déroulèden julkaisemaa Le Drapeau -lehteä ja Déroulèden kuoltua vuonna 1914 hänet valittiin tämän perustaman Ligue des Patriotes -järjestön puheenjohtajaksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana Barrés antoi tukensa poliittiset rintamalinjat ylittäneelle kansallisen yhtenäisyyden hallitukselle (union sacrée, ”pyhä liitto”). Vittu kun joku sanoo sanan "pyhä" mä poistan varmistimen harmistimesta. Sodan jälkeen hän vaati Ranskan sotilaallista läsnäoloa Reinillä ja Versailles’n rauhansopimuksen ehtojen tinkimätöntä toimeenpanoa. Voiko läpipaskiaisempaa enää olla. Se ei ole vaan hunsvotti, vaan jätkä, hampuusi! Soitan piiskan!
ellauri033.html on line 1179: "Uutta" Maurin kansallisuusajattelussa oli muun muassa sen korostaminen, että nationalismi sulki Ranskassa asuneet ulkomaalaiset kansakunnan ulkopuolelle. Barrès vaikutti Charles Maurrasin rinnalla keskeisesti Ranskan äärinationalistien aatemaailman muotoiluun. Mauri ei ollut rojalisti kuten Bourges, ei tietenkään kun oli ize tasavallan kahvassa. Näillä eväillä ei auta ranskisten paljon Hitler-porukoille vittuilla. Samoja koiranvittuja oli ja on rajan molemmilla puolilla.
ellauri034.html on line 24:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">hans fallada
ellauri034.html on line 25:ze:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">kukin kuolee izexeen
ellauri034.html on line 31: Kirjan fläpistä: Hans Fallada, parina viime vuosikymmenenä kaikkialla maailmassa suuren suosion saavuttanut saxalainen kirjailija on syntynyt 1893 Greifswaldisssa Preussin Pommerissa. Hänen isänsä oli juristi, mutta koulunkäynnin lopetettuaan nuori Rudolf Ditzen, joka on kirjailijan porvarillinen nimi, toimi kuitenkin useita vuosia käytännöllisillä aloilla, mm. maataloustyöläisen, kirjanpitäjän, kauppaedustajan yms. ammateissa. Hän kirjoitti pari expressionistista romaania ajan tyylin mukaisesti. Kuitenkin vasta 1931 ilmestyneellä ajankuvauxellaan "Bauern, Bonzen und Bomben" hän herätti julkisuudessa suurempaa huomiota erikoisesti voimaaan tyylinsa perusteella. Sitä seurasi sitten sarja romaaneja - mm 1932 "Mikä nyt eteen, Pinneberg" (mullon se) - joiden ansiosta hänestä tuli eräs nazi-Saxan luetuimmista kirjailijoista. Hans Falladan romaanien runsaaseen detaljirikkauteen yhdistyy kirjailijan harvinaisen voimakas elävöittämisen lahja: hänen teostensa sivuilla se maailma, jota hän pyrkii kulloinkin kuvaamaan, elää todella aitona ja rikkaana. (Ei sanaakaan sen viinankäytöstä eikä elinikäisestä morfiiniriippuvuudesta - niistä varmaan oli tässä apua). Kaiken pohjalla on lisäxi hienotunteista huumoria sekä lämmintä ja ystävällistä humaniteettia, joka kuitenkin välttää kaikkea näkyvää paatosta ja toistaalta taas tietoisesti korostavaa sentimentaalisuuttakin. Näine avuineen hänen kertomataiteensa on lämmittävää ja samalla mukaansatempaavaa, joka on siten myös selityxenä hänen suureen yleisönsuosioonsa.
ellauri034.html on line 35: Oonkohan mä kirjoittanut Falladasta johkin muualle? Se oli konin koukussa ja aika sekopää, sixe kai jäi kehäraakkina henkiin Hitlerin ja vielä DDR:nkin aikana. Sen 1946 kirjoittama nazivastainen kirja Jeder stirbt für sich allein julkaistiin harppisakuissa sodan jälkeen. Hitti siitä tuli vasta 2016 kun joku teki filmin siitä. Filmi on voittajaosapuolen ihan viimeisiä herkutteluita nazeilla, ennenkuin silminnäkijät on kaikki kuopassa. Kirja ja sen nimi käännätettiin uudestaan, siitä tuli filmin mukaan Yksin Berliinissä, mistä on pudonnut alkuperäinen pointti pois. Nimi on näät viittaus Paavaliin, jonka mukaan kukaan ei elä yxin izeään varten, eikä kuolekaan, kaikki tehdään herran suuremmaxi kunniaxi. (kts. Motto.)
ellauri034.html on line 37: Tämän väittämän Otto ja Anna Quangel haastavat kuolemalla yxi kerrallaan. Otolta piilutettiin pää poikki, Annan vankila räjähti tuusannuuskaxi pommituxessa. Hegel kuoli Berliinissä koleraan kun tuli kotiin liian aikaisin. Schopenhauer kuoli yxin Berliinissä istualteen. Der Alte Fritz Potsdamissa ebenfalls. Se ei uskonut kuoleman jälkeiseen olemassaoloon ja tarrasi sixi elämään. vaikka oli kihtinen ja vesipöhöinen. Voihan sitä yrittää joukollakin kuolla, niinkuin ne coolaid hihhulit mooniet, tai rintamalla tai jossain onnettomuudessa. Mut eipä siitä seurasta siinä vaiheessa oo paljon väliä. Aika lyhyex se seurustelu siinä sitten jää. Eikä ne välttämättä kuitenkaan samaa unta nää. Yxin oot sinä ukkeli kaiken keskellä yxin, lauleskeli V.A. Koskenniemi hexametrillä ja loppusoinnulla. Ei auttanut vaikka oli vyökin, veti silti yxixensä henxelit. Ja iskä-Saarikoski oli matkalla kaiken aikaa ja kaikki kesken, ei oisi suonut olevansa yxin. Vaan oli. Mitäs oli niin izekäs. Yx kerrallaan kuoli meidänkin paitapeppu vanhemmat, vauvanvaipat leuan alle sidottuina.
ellauri034.html on line 39: Niin siitä kirjan nimestä. Työväenkirjastosta löytyi Falladan kirjan eka suomennos vuodelta 1949, asiallisesti Kukin kuolee izexeen. Vaikkei välttämättä yxin izeänsä varten. Otto ajatteli Annaa vielä viime hetkeen asti. Irtopää jatkoi ajatusta varmaan lattialla. Kansikuva on sikäli väärin piirretty, että Anna oli pyylevä.
ellauri034.html on line 41: Mixhä tää piti kääntää uudestaan? Kustantaja vaihtui, filmin mainostama uusi painos tuli Gummeruxelta. Toinen syy voisi olla, että veli Artin 1949 käännös perustui harppisakuissa pyhitettyyn raskaalla kädellä lyhennettyyn laitoxeen, Ilona Nykyrin 2015 EU:n tukema käännös v 1946 konekirjoitettuun alkuperäiseen. Kiinnostaa vähän kazoa mitä eroja niissä on.
ellauri034.html on line 48: Room 14:7 Sillä ei yxikän meistä idzellens elä/ eikä yxikän idzellens cuole.
ellauri034.html on line 54: Niinpä niin. Tiimikuuluvuus on tärkeintä, luotonanto meidän meemeille. Sitähän ne nazitkin yritti tolkuttaa, tyhmät Quangelit vaan eivät uskoneet. Ei auttanut kuin irrottaa rumihista tyhmä pää.
ellauri034.html on line 86: Ekoilla sivuilla on jotain pikku eroja, esim 1949 puoluepamppu Persicke tiesi ennalta että Ranska oli antautunut, 2015 se kuulee sen postinkantajalta, niinkuin nykypoliitikot twiitistä. 1949 se kuzuu vaan omat porukat kostuttaa kaulaa, 2015 se muka tarjoo postinkantajallekin ja lupaa sille juoda päänsä täyteen. Ei todennäköistä.
ellauri034.html on line 90: Siinä liikuttavassa kohdassa, missä Anna lukee Oton kaatumisesta kertovaa kirjettä, 1949 Annan jakaus näyttää Otosta harvalta, 2015 Otto ize on laiha. Totta mutta todennäköisesti käännösvirhe. Annan lyötyä päänsä ompelukoneeseen siinä on 1949 2 veripilkkua, 2015 ne on mustelmia. Ottopoju on nyttemmin Ottolainen, ja Quangel huokaa äännähdyxen Voi! sijasta nyt englantilaisittain Oh! Ei se suomalaista ole ainakaan, tuskin saxaakaan. Sakut sanoo Ach! Mein Leben!
ellauri034.html on line 92: 1949 Quangelit on äänestäneet Hitleriä kerran, 2015 aina. 1949 juodaan "Voiton onnexi!", 2015 seisoo Sieg Heil! Jos alkutextissä luki tosiaankin niin, olisi kuvitellut että 1949 se olisi ollut yhtä tuttu radiosta kuin se on 2015 ziljoonasta nazifilmistä. SS jätetään kääntämättä 2015 (mutta selitetään kirjan takana niille millenniaaleille jotka ei ole nähneet ziljoonaa nazifilmiä), 1949 lukee "natsipoliisi". Plötzen giljotiini mainitaan vain 2015. Se oli varmaan sensuroitu harppisakuissa.
ellauri034.html on line 94: Persicken poikaa Brunoa sanottiin Baldurixi Hitlerjugendin Schirachin perästä. Tää on vuonna 2015 jo liian exoottista ja Bruno nimi jää mainizematta. Pikkujuttuja. Koko kirjaa ei millään jaxa kyntää läpi, kuin Wittgensteinkaan koko kieltä. Russell sanoi Wittgensteinille, sä ei taida kauheasti tykätä musta. Ludi: En. No ei Bertiekään sitten Ludista. Enää. Ei tupata ellei tykätä.
ellauri034.html on line 99: Viisi naista hoitaa asiat kymmenen kertaa paremmin kuin kolme latexinaamaista punkeroa SS-miestä, jotka vaan ajoi kaiken huonommaxi. Talousliperaalien setämiesten omistajaohjastama HS on siitä pahoillaan, ja tekee parhaansa mustataxeen vasemmistonaisten mainetta ja puffataxeen kokoomuxen omaa kääpiökokoista presidenttiä (nyze kelpaa taas, SS-miesten aikana se oli liika vasemmalla, kaik on suhteellista). Presidentti oli "hoitanut tehokkaasti poikkeustilanteen toteamisen", joka "vauhditti valmiuslakia". Helevetti mitä törkimyxiä, tahallisen pahansuopaa kusetusta. Koronaepidemiasta ne kasaa arvotonta julkkisviihdettä. Hajurako IS:ään on tyystin hävinnyt. Koko sontarievun sais vetää vessanpöntöstä.
ellauri034.html on line 116: Sauronin silmä kääntyy viirikukon lailla tuulen mukaan kulloinkin vallizevaan ilmansuuntaan.
ellauri034.html on line 217: Äidittömät isän pojat eli isixet ovat julmia yrmyjä hierarkisia heteroja uskovia fasisti kovixia setämiehiä ja isättömät äidin pojat eli mamixet kesyjä kilttejä demokriittisiä jumalattomia homoja vasuri pehmyreitä. Isättömyyttä ja äidittömyyttä täytyy vähän mulkata, riittää että toinen vanhempi on karussa, sairas, alakynnessä tai muuten näkymätön, ja toinen päsmäröi lapsen kasvatuxessa yxinomaisesti tai ihan sikana. Isoäiti kelpaa äitifiguurixi kuten Russellilla ja Proustilla. Tehdäänpä sekoitusmatriisi, jota voidaan sitten aina täydentää lisäilemällä nimiä. Sekin pitäs täsmentää millaset on kovixia eli kylmiöitä kuivureita ja mitkä pehmyreitä eli lälläreitä sylkyreitä. Karkeasti ottaen kovixet on cro magnoneja ja pehmyreitä neanderthalit. Coelhokin luetaan kovixiin vaixe on hippi vetelys, kert se kumartelee izekuria ja jumalankuvia. Puolikova ainakin. (Muuten, VA Koskenniemi väitti Goethe-sepustuxessaan että runoilijat on enimmäxeen mammanpoikia. Varmaan oli izekin.)
ellauri034.html on line 219: Ei nää ihan 1-1 mene esim Paavali on homo kovis. Ei tiettävästi urpo mutta turpo kerta hylkäs perheen lähteäxeen Jessen kelkkaan. Sen perheestä ei kerrota paizi et ne teki telttoja, oli fariseuxia ja Herodexen sukulaisia. za Baruch">Hra Piikikäs (ja ehkä myös Coelho) on nähtävästi turpo. On erittäin epäneandertaalia hylätä geenit kokonaan ja lähteä väärään meemitiimiin. Siihen pystyy vaan kova cromi-magneesiumikärki. On kovixia mamixiakin, surkeita piipunrasseja kuten Hitler, Schopenhauer, Melville ja Knasu. Schopenhauer oli puoliurpo ja vihas äitiä kun isä teki izarin. Surku Yniäisiä. Marxista on vaikee sanoa, sen isä kovisteli sitä vetelysmäisyydestä, sillä oli paljon siskoja, 4v vanhempi aatelinen vaimo Jenny oli sille vähän äitinä, niinkuin Maman Rousseaulle. Aika monet naisvihaajat on ylivoimaisen äidin tai tädin lyttäämiä. Minä en Axan hännän alla istu. Arttu Schopenhauer on muuten kovis mutta liian ihmisvihainen kunnon cromimagnumix. Six se on lievennetty puolikuivurixi vaikka onkin läpeensä ällökäs. Oliko Jeesus isätön kun se huusi laama laama sabakhthani? Äiti sillä kyllä oli, mut isä oli karussa. Tuloxena oli puolikuivuri. Sen taivaalliset far och pappa oli täyskuivureita, kiivaita karvakäsiä.
ellauri034.html on line 221: Mähän selkeesti peukutan noita pehmyreitä, äidin poika olenkin: tävskytti, imupeukalo, pösä sölsnami, märkyri, pelkuri, tätimies. Naisia tässei juuri vielä ole. Ja puuttuu sarake niille joilla oli hyvä suhde molempiin vanhempiin. Epikuros saatto olla sellanen, ehkä Eskikin. Silti mä luulen et ne oli enempi äidin poikia. Epikuros päästi naiset jopa kuulijoixi filosofipiireihin. Niin Eskikin. Vauzivau. Mussetin siirsin märkyristä puolikuivurixi, siinä on aika paljon taipumusta hartailuun ja naisvihaan. Se ihannoi saitaa isäänsä sopivasti vasta sen kuoltua kun se ei voi enää vekuttaa. Niin Arttu perkelekkin. Hande Mäkelä lasketaan puolikuivurixi sekin, kylmiö.
ellauri034.html on line 229:pehmyri Browning, Diderot, Epikuros, Erasmus, Fontane, Marx, Proust, Russell, Stendhal, Zola za Baruch">Spinoza
ellauri034.html on line 236: näillä elävän luonnon anterozooisilla kalkkiviivoilla
ellauri034.html on line 237: Darwinin yritysten ja erehdysten sarjakuvan loppuvizinä
ellauri034.html on line 240: Luonnoton loi ize luojansa, omaxi kuvaxeen sen loi,
ellauri034.html on line 246: Mulle kaikki heti nyt ja sulta pois jouzen ja sulta leppäkerttu.
ellauri034.html on line 248: toi anterosentrinen izekkys, vaan luototettu luova tuho.
ellauri034.html on line 252: markkinoiden lisäxi myös ilmaston ja ministerin ozan.
ellauri034.html on line 262: Vaikkei sekään kexintönä ollut yhtään hullumpi kuin Aatu ize.
ellauri034.html on line 283: Sukupuolten työnjako lissääntymisessä vois luonnostaan tehdä koiraasta valtaa kahmivan ja reviiriä laajentavan meemipellen, eihän se tiedä loppupeleissä kuka on se poikanen, joten sen kanzii keskittyä panotilaisuuxien maximointiin max isolla reviirillä. Naaraalle ei jää äitiydestä mitään epäselvyyttä. Sen kanzii pitää superhyvää huolta omista varmoista jälkeläisistä, se ei voita mitään vitun saarnoista ja löytöretkistä. Six on isänmaa ja äidinkieli, lapsi oppii kielen lähikosketuxessa äidiltä ja idioottimeemit 7v täytettyään isältä siinä onnellisessa tapauxessa et se on pikkuveitikka. Sixiköhän nimenomaan miesrunoilijoita, pappeja, poliitikkoja, ja filosoofeja kuhisee kuin kirppuja dromedaarin kyttyrässä? Kilpaa huutavia mölyapinoita, peipposia koivun latvassa. Apus mun! Mä näin sen ensin! Jotain rajaa!
ellauri034.html on line 292: Se että nykyporukat uhoo näistä 2 viime maailmansodasta on teleskooppivaikutusta. Lähellä asiat näyttää isommilta, kuten se New Yorkerin kansi jossa NY ja itärannikko melkein täytti koko horisontin. Maailmansotia on ollut vaikka kuinka monta, maailma vaan oli pienempi ja aseet tylsempiä. Ruumiitakin tulee enemmän teollisella prosessilla, tuhon tuottavuus on kasvanut. Tää tuli mieleen 7v sodasta, joka kuulostaa lyhkäseltä, mut oli pitempi kuin kumpikaan maailmansota, ja globaalinen siirtomaasota sekin. Länsihyeenat ja itäsakaalit eri notmiiden haaskalla. Siitä ei Suomessa juuri kuule kun Suomi ei ollut vielä järin mukana klopaalissa menossa 1756-1763. Ei pitäneet sen ajan Timo Soinit vielä plokia Prysselistä käsin. Ruozin sähläys 7-vuotisessa sodassa oli Pommerin sota, mistä suomalaiset ei kostuneet muuta kuin pommes frites. Tutustuttiin pitkäaikaiseen ystäväämme maapäärynään. Drakassa pojat nauro itäuusmaalaiselle maajussille joka sano peerun eikä potatis. Peruna on hävinnyt täällä pizzalle, ja silli kepapille. Maailman suurin perunanviljelijä on Kiina.
ellauri034.html on line 294: August von zebue August">Kotzebue tapettiin keppijumppanujakassa 1819. Alaskassa on Kotzebuen salmi ja kaupunki, Otto von Kotzebuen mukaan nimetty. Räävelissä 1787 syntynyt Otto, Akun poika, kartoitti Alaskaa ryssille. Ryssä möi sen sitten jenkeille 1867. 100v myöhemmin meidän perhe kazoi Suomi 50 ilotulitusta tähtitorninmäeltä. Sitä 50v uudempi on kuva missä Saarinen ja kuningatar hymyilevät linnan juhlissa Suomi 100-kyltin kyljessä.. Alexander Kotzebue maalasi hulluna vuotena 1948 taulun 7-vuotisen sodan Kunersdorfin taistelusta kaxi vuosisataa ennen kuin mä aloitin Tehtaankadun kansakoulun 1959. Oli varmaan samaa huonetta ja sukua. Kunersdorfissa ryssä ja itävalta löivät Friedrich der Grossen armeijan, suuret preussilaiset pienixi muruixi. Saxan suurvaltatoiveet tyssäsivät taas. Verdammt! Retu jäi kotiin hoitamaan kihtiä kaalinlehtikääryleillä Emanuel Bachin säestäessä cembalolla. Kuten kertoilee mamuprofessori Crister Pursiainen populäärishistoriallisessa pläjäyxessä hovitsempalisti ja hänen kuninkaansa 2017, kirjan lainasi Riku Seijalle joka ei myöskään jaxa sitä lukea. Rikuilla oli Somervillessä pörhöhäntäinen kissanpoika nimeltä Klobürste. Se oxenteli karvapalloja. Zum kotzen.
ellauri034.html on line 331: Vastaushan on izestään selvä, mutta savuverhoxi
ellauri034.html on line 364: Tää on tuttua arjalaisten nazikoppalakkien laskelmointia. Jutkut/mamut ja vanhuxet justeerataan laatulaskelmassa alemmax, kun Harald ja sen riskit kaverit tarvizee enemmän laadukkaita levnadsåreja. Samaan päätyi Estoniasta pelastautuvat nuoret miehet, samaan päätyi Pariisissa palaneen charity-rakennuxen tulipaloon joutuneet setämiehet, hakkasivat kepeillä ja mukiloivat naisia päästäxeen ulos ensinnä. Samaan päätyy Harald Hårfager, vaan useammilla peitesanoilla.
ellauri034.html on line 370: Harald Hårfager uhkailee jopa että pian ei hallituxen toiminta ole enää legitiimiä, yxityisomaisuuden puolustajat lähtee ize liikkeelle, Sons of Odin med Tor Fagerholm i spetsen. Ollaan Sept 11 tilanteessa päivittäin, valittaa ruozin pankinjohtaja Rudolf Hessius. Oltaskin, lisää kaxoistorneja sais kaatua. Harald haluu suomesta uuden Korean. Siellä kelpaa suurpääoman panna koreasti jalalla, tallata monon korolla vanhoja, köyhiä ja sairaita. Uhkailut jatkuvat:
ellauri034.html on line 374: Koronan kolera vai talouselämän rutto? Hur upprätta balans? Miten pankkitilin kate varmistetaan? Tauti menee menojaan, siitä me hyväkuntoiset hyvinvoivat kyllä selvitään, mutta taloudellisia seuraamuxia ei voi kestää! Me ei olla mentaalisesti valmistautuneita köyhtymään. Elinkeinoelämä tarvizee tietoa, valtaa, ja ennen kaikkea paljon, paljon, paljon rahaa! Pari miljardia ei riitä mihinkään!
ellauri034.html on line 382: tota nousevaa izemurhataajuutta?
ellauri034.html on line 386:Izekäs meemi
ellauri034.html on line 389: ne ize on vaan reviirien ja niitä ylläpitävien meemien itiöemiä?
ellauri034.html on line 393: Niin sit näähän ne vasta onkin izekkäitä, käyttää apinaa kuin rukkasta.
ellauri034.html on line 398: uhraamaan izensä, no ainakin muut apinat, reviirin puolesta.
ellauri034.html on line 403: Ne on kaikki izekkäiden meemien isäntiä, rinnassaan ne elättelee loisia.
ellauri034.html on line 413: Freud syntyi hassuhattuiseen hasidiperheeseen lumppukauppiaan Jakob Freudin kolmannen vaimon, sitä 20v nuoremman nätin tytön esikoisena. Sigismund on romanttinen goy nimi, takuulla Amelia äidin valizema. Toinen nimi Schlomo on todennäköisemmin isältä, joka oli kyllä maallistunut. Joo se oli isoisän nimi. Isoäiti oli Peppi. Siggen Abbe sedällä oli vajaita lapsia ja Josef-setä puuhas hämäriä puuhia.
ellauri034.html on line 421: Asuivat mamuina Määrin Freibergissä eli Slovakian Priborissa. Ne oli köyhiä, isä Jakob 1815–1896 oli siis kai huono lumppukauppias. Asuivat hellahuoneessa lukkosepän hyyryläisinä. Jakob ja 2 isovelipuolta, Amelia ja pikku Sigge. Seizemän muuta oli vielä tulossa. Aika Singer oli lumppukauppias.
ellauri034.html on line 423: Sigge oli tosi hyvä toorakoulussa, jeshivan priimus, melamedin ja rabbin suosikki, pikku kipa päässä. Isä Shulem oli tyytyväinen ja Amelia äiti ylpeä, isot velipuolet kateita. Velipuolet muutti (suutuspäissäänkö) Manseen, muut Freudit Leipzigin kautta Wieniin, joka on kuuluisa Siggestä, tai toisinpäin. Siggelle synty siellä lauma pikkusiskoja. Oli siinä kestämistä pikku kikkelivillelle.
ellauri034.html on line 425: Freud jatkoi hikipinkona, kirjoitti 6 ällää ja pääsi yliopistoon 17-vuotiaana. Se rakasti lukemista ja osasi lukea saxaa, ranskaa, italiaa, epsanjaa, englantia, hepreaa, latinaa ja kreikkaa. Mä en osaa hepreaa, mutta ei Freudkaan osannu ruozia tai venättä.
ellauri034.html on line 429: Brentano Breuer Charcot Darwin Dostoyevsky Empedocles Fechner Fliess Goethe von Hartmann Herbart Kierkegaard zsche Friedrich">Nietzsche Plato Schopenhauer Shakespeare Sophocles.
ellauri034.html on line 433: Darwinisti Clausin opiskelijana se kesätöissä ezi turhaan ankeriaista kikkeleitä. Leikkeli tuhansia ankeriaita eikä löytänyt pipun pipua. Vähemmästäkin tulee traumoja ja fixaatioita.
ellauri034.html on line 445: Freud ize kuoli zägällä 1939 Lontoossa, jonne ne pakeni 1938. 4/5 sen sisarista ym sukulaisia pyyhittiin elävien kirjoista keskitysleireillä. Martha pääsi karkuun Englantiin. Tyhmät pahixet tappaa toisia kun ei siedä et ne on fixumpia ja filmaattisempia. Pääsevätpä tasoihin ja joholle.
ellauri034.html on line 448: Ei saanut isä eheytettyä sen heilaa Dorothya. Annasta tuli izestäänkin kallonkutistaja.
ellauri034.html on line 450: Siggellä oli 6 lasta, osa tavixia. Toinen poika Walther kunnostautui sodassa ja vainos izekin teollisuuskemistinä sodan jälkeen Zyklon B tehtailijoita, sai niistä pari hengiltä. Tit for tat.
ellauri034.html on line 451: Siggen lakimiespojasta Martinista tuli Lontoissa tupakkakauppias. Aiheesta lisää sen mustelmissa Glory Reflected 1952. Menestynein oli arkkitehtipoika Ernst, jonka luo Sigge Martta Minna ja Anna pelastautui Anschlussista kuin Sound of Musicin von Trappit. Siggen siskot jäi trappiin ja päätyi Treblinkaan et co. Freudin tavis kuopusveli Alexander selvis Schweizin kautta Kanadaan, josta sen poik Harry ehti koviseleman Freudien omaisuutta varjellutta nazikomisaaria. No panic Harry sanoi Anna-täti, hold your horses, tää häiskä oli meidän puolella.
ellauri034.html on line 458: Equadorissa jää ruumiit lojumaan jo kaduille. Saa nähdä miten kauan kestää länsimainen izehillintä, miten kauan kestää ennenkuin täälläkin sännätään haavi auki kadulle ja huudetaan: tappakaa ne! Viekää pois noi ruumiit kadulta! Ei välttämättä kauan. Persut vaatii jo nyrkkiä. Ulkoparlamentaarisia voimia, parlamentteerauxen aika on jo ohi, nyt tarvitaan tositoimia. Naiset hemmettiin, miehet peliin.
ellauri034.html on line 464: Jenkit ostaa Kiinan lentokentällä setelitukkuja heilutellen Ranskaan tarkoitetut kasvosuojuxet, maxaa kolme kertaa korkeamman hinnan kuin ranskalaiset. Näin se alkaa. Britit lähtivät jo EU:sta, seuraavaxi sieltä lentää Unkari. Kolme pian entistä EU-maata on kieltäytynyt ottamasta vastaan pakolaisia. Rettet sich wer kann, it´s every man for himself, jokainen kuolee izexeen niinkuin Berliinissä 1944.
ellauri034.html on line 469: Riippumaha ateistifilosofi Timo Airaxinen oli "päässyt" tapaamaan Dalai Lamaa pakopaikassaan Intiassa. Oli ollut hyvin vaikuttava talousliberaali ajattelija. Sama vastenmielinen hihittelevä vapaa-ajattelija (siis laama eikä Timo) rakennutti vastenmielisessä jenkkifilmissä yxityisen elokuvateatterin palaziinsa joka toimi kuorma-auton koneella. Pääosassa oli vastenmielinen pöyhötukkainen Brad Pitt, joka filmin alussa puhui amerikkaa naziaxentilla mut loppupuolella väärentämätöntä vastenmielistä jenkkipotaskaa. Se oli olevinaan itävaltalainen vuorikiipeilijä. Vuorikiipeileminen on vastenmielistä, pynttäytyneet apinat menee jonossa neizeelliseen vuoristoon jonka yli lentävät vaan muuttohanhet hurjan korkealta, ja jättää sinne roskia ja ruumiita. Ne ei maadu ikinä. Ei voinu kazoo loppuun asti sitä filmiä, se oli niin vastenmielinen.
ellauri034.html on line 473: Herlinin sanomien vastenmieliset talousliberaalit pelkää kaikista eniten lamaa ja tulojensa vähenemistä. Nää hanhet lentää yläpilvissä, ei niitä maahan jäävät ruumiit häirize. Nyt ne suosittaa, että joka ikisen iikan puhelimeen asennetaan appeja, jolla "viranomaiset" ja amerikkalaiset voivat yxityiskohtaisesti seurata kuka käy missäkin ja kuka tapaa kenet millonkin, ilman että (ja tää on tärkeetä) valvottavat izekään voivat valvoa niistä kerättyjä tietoja. Tää on pieni hinta talouslaman välttämisestä, ne sanovat. Saatana! Tää on enemmän kuin vastenmielistä, tää on pahimmat dystopiat toteutuneena. Vittu nää termiitit on vastenmielisiä. Mänkööt vuan kaek samaa tietä kuin Pentti Linkola. Viimeisten aikojen rukousmyllyt jauhavat. Voiko kana pamahtaa? Se on pamahtanut jo. Torin vasaralle Mjölnerille olis töitä.
ellauri034.html on line 482: väen vähentyvän oikein roimasti. Niin olen izekin
ellauri034.html on line 507: Ihaillaan sankareita, rakastetaan niitä, ikään ja sukupuoleen kazomatta,
ellauri034.html on line 531:Korzeniovskin elämä ja teot
ellauri034.html on line 533: Korzeniovskista on sen epämiellyttävyyden tähden paasailtu paljonkin, alkaen albumista 8 aina albumiin 379, jossa sen rasistis-kolonialistinen musta sydän varsinaisesti paljastuu.
ellauri034.html on line 535: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski, taiteilijanimeltään Joseph Conrad (3. joulukuuta 1857 – 3. elokuuta 1924) oli puolalais-englantilainen kirjailija. Hän loi romaaneillaan uusia ulottuvuuksia seikkailukertomuksen lajityyppiin.
ellauri034.html on line 537: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski syntyi 1857 Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Berdytšivissä, Berditševin kihlakunnassa Kiovan kuvernementissa (nyk. Žytomyrin alue Ukrainassa). Hänen isänsä oli maaton puolalainen aristokraatti, runoilija ja kääntäjä Apollo Korzeniowski. Venäläiset vangitsivat hänen isänsä vuonna 1861 syytettynä vallankumoussuunnitelmista ja karkottivat tämän Pohjois-Venäjälle Vologdaan, jonne perhe häntä seurasi. Vuonna 1865 perheen sallittiin muuttaa Ukrainan Tšernihiviin, mutta pian muuton jälkeen Józefin äiti kuoli tuberkuloosiin. Isä kuoli vuonna 1869 Krakovassa, jolloin Józef muutti enonsa luokse. Eno päästi Józefin lähtemään Marseilleen, jossa tämä ryhtyi 16-vuotiaana merimieheksi. Józefin nuoruusvuodet olivat täynnä seikkailuja, ja hän sekaantui muun muassa aseiden salakuljetukseen Espanjaan.
ellauri034.html on line 539: Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Korzeniowski pestautui 1878 englantilaislaivaan. Vuonna 1886 hänellä oli komennossaan oma laiva ja hän oli saanut Britannian kansalaisuuden. Tässä vaiheessa hän muutti nimensä Joseph Conradiksi. Seuraavat kahdeksan vuotta hän purjehti eri puolella maailmaa kartuttaen kokemuksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti hänen myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Vuonna 1893 hän jätti merimieselämän, jonka aikana hän oli täysin englantilaistunut, lukuunottamatta puolalaista aksenttia.
ellauri035.html on line 18:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Bilhana
ellauri035.html on line 19:ze:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Kaunapahkasika
ellauri035.html on line 28: Joo Aale käänsi tuhat laulujen vuotta omia mielirunojaan ja ehkä muitakin, jos ne tuntui tärkeiltä. Mäkin käännän sellaisia jotka musta on olleet liikuttavia tai muuten merkillisiä. Mutta mun varsinainen roolimalli on kuitenkin Immi Hellén, jonka tuotannossa on yli 1000 runoa. Tähän mäkin koitan yltää, ja olen jo aika lähellä. (No joo, eihän ne kaikki ole runoja vaan suurin osa paasauxia, ja luvussa on mukana monia muilta suoraan kopsittuja, mut enivei.) Kunpa ehtisin saada ne tuhat kokoon ennenkuin alzheimer pahenee, tai tulee korona ja vie.
ellauri035.html on line 34: "Kynttilät palavat ympärilläni, on lakriziteetä ja ulkona täysi pimeys, huomaan miten sanat kantavat, kirjoitan vain ja olen niin syvästi onnellinen, ettei sille ole vertaa."
ellauri035.html on line 38: Paizi mä en pidä lakriziteestä, se on yökkiä, enkä kynttilöistä, varsinkin haisukynttilät on ällöjä. Munakellosta tulee mieleen Karlssonin Fred, joka ajasti valkoisella sellaisella vuoden 1990 Colingin esitelmiä. Se oli uudennos siihen aikaan, vaikutti aika fasistimeiningiltä, mitä se olikin. Kimmo perkele valitti vielä joku vuosi sitten kun mulla meni aika yli ehkä 5 minsalla jossain tuppuesitelmässä, kehtaskin vekuttaa vanhalle kolleegalle, vitun besserwisseri. No onnexi sillä on nyt keuhkofibroosi jonka hoitoon se joutuu ostamaan aivan vitun hintavia lääkkeitä. Siitäs sait. Jokainen biisi jonka sä teet, jokainen rappu jonka sä väsäät, mä tuun kellottaa suaaaaaa...
ellauri035.html on line 43: Kaikki opaskirjailijat korostavat lukemisen merkitystä. Opettele lukemaan! huusi Pirkka-Pekka Peteliuskin Aakelle, joka oli mennyt ostamaan lämminverivarsaa, mutta myytävänä olikin lämminvesivaraaja. Pitää myös antaa izelleen lupa kirjoittaa huonosti, eihän muuten synny paasausta pyykkikorikaupalla. Lainata löpö naapurilta, jos on oma lopussa. Sitähän mä tässä juuri teen.
ellauri035.html on line 45: Fanifiktio on hyvä harjoite. On mulla aika lailla sellaistakin, plagiaattia. Mut en ole varonut liikaa omaelämäkerrallisuutta, pelannut videopelejä, ja hinzusti oon kazonut myös tv-sarjoja. Matkustaakin pitäisi, mut se on kiellettyä.
ellauri035.html on line 47: Kun jaxaminen ja olosuhteet nazaavat, tuloxena on uskomaton onnen tunne. Kai sit niin. Usein kirjoittamisessa on onnen sijaan kyse kyynärspää- ja niskakivuista ja toisten kadehtimisesta. Pettymyxet, izeinho, yxinäisyys ja rahahuolet ei kyllä ole järin vaivanneet näin emeriturusvaiheessa. Saattaahan ne tulla vielä myöhemmin.
ellauri035.html on line 65: ja narsistista izeymmärrystä, auttavan
ellauri035.html on line 165: Girl with eyes dazing as the seeded-wine,
ellauri035.html on line 201: Stanzas of kisses, and will write no more.
ellauri035.html on line 270: They chatter her weakness through the two bazaars
ellauri035.html on line 648: Rankan razastuxen miellyttävä läheisyys
ellauri035.html on line 673: Näen sen kuten ennen valkoisessa palazissa
ellauri035.html on line 684: tuo mut kazomaan mun tyttöä. Sillä linnun kaltainen
ellauri035.html on line 685: on sen laulu, ja jouzenen on näköä
ellauri035.html on line 692: kazoen syrjäkarein muhun silmät sikkaralla.
ellauri035.html on line 712: paizi mun kuoleman keventämässä sydämessäni.
ellauri035.html on line 743: kuzuu ne kotiin lempimään ja nukkumaan. Kuumasta stadista
ellauri035.html on line 759: säikähtäneet silmät, kuin mezään exyneen,
ellauri035.html on line 821: vielä yhden sun kauniista kazeista.
ellauri035.html on line 853: on paree olla kuzumatta maalareita kaikkialta maailmasta,
ellauri035.html on line 912: ja mä lähetän taas sieluni kazomaan sun ruumista
ellauri035.html on line 951: Veizi välähtää. Kurkku katkeaa.
ellauri035.html on line 961: > Antti Arppe väitteli 4 ajattelua merkizevästä sanasta. Yxi oli pohtia. Se osotti tilastollisesti et pohtiminen on seurallista, asioiden puimista yhessä ja samassa riihessä. Hallitus päättää hallitus kommentoi. Pohtivat budjettia riihessä. Kuuluu karmea jyske varstojen. Tulee iso jytky. Riippumahat hyllyvät. Homoministeri hyllyttää diplomaatteja.
ellauri035.html on line 987: > K: exitä paizi "osoitteleva ja simppeli" ole vähä samaa aarnekinnusestetiikkaa kuin "mauton"? Mä olin pettynyt Arskan kirjoihin kun se teki siitä jonkinlaisen fetishin.
ellauri035.html on line 989: > L: Herrasväen fezi päässä tuomizi eläviä ja kuolleita.
ellauri035.html on line 1014: Tästä Zizekin läpästä on monet hermostuneet, ml Carlsonin Jönsykkä. Mixihän?
ellauri035.html on line 1016: Kekäs on tää Zizek? Taitaa olla jonkinlainen anti-Harari. Se julkasee sivulla RT. Rotten tomatoes? Ei.
ellauri035.html on line 1017: RT on ent Russia Today. Zizek taitaakin olla trolli. Kivettyy jos päivä pääsee paistamaan sen pyllylle just kun se on ulostamassa näitä juttuja.
ellauri035.html on line 1021: Zizek plagioi jopa izeään. Jopa Zizek on siis sitä mieltä, että Zizek kirjotti ennen edes paremmin kuin nyt. Sloveniaxi se olikin helpompaa, ja kilpailua ei paljon ollut sen laitoxessa, Ljubljana institution for psychopaths.
ellauri035.html on line 1028: Näitä jönsin inhokkeja yhdistää koleraepidemiaan kuolleen Friedrich Hegelin filosofia. Tollasia idealisteja ovat molemmat. Kehityxeen uskovat. Niin ja molemmat kuuluvat postmodernistiaaltoon, jonka on nyt hukuttanut mobiilin ja videon zunami. Kuka välittää enää mistä textit tulevat, kun textit on kaikki TLDR. Zizekin kohalta se on sitäpaizi sikahelppo sanoa, se kopsaa izeltä.
ellauri035.html on line 1037: Siis just päinvastainen vika kuin Zizekillä jota ymmärtää jopa 12-vuotiaat? Joku runoilija äskettäin tais mainita kultaisen keskitien.
ellauri035.html on line 1039: Mut jos tota Pamelan piipitystä koittaa dekoodata, niin onkohan siinä mitään muuta kun sen aika izestään selvän pointin toistoa et ihmispesän pörisevät struktuurit on vaan performanssia, niitä on aktiivisesti pidettävä pystyssä kuin toisissa kodeissa kesällä lattialla mattoja, kun toisissa ne pysyvät pitämättäkin. Siinähän on se positiivinen puoli, että pesärypäleen muotoa voi muuttaa ihan vaan häirizemällä pörriäisiä riittävän kovasti.
ellauri035.html on line 1045: Zizek on joutava tuulenpiexäjä. Muuan Gray joka ei pidä siitä tiivisti, että vaikka Žižekin työ on viihdyttävää, se on älyllisesti arvotonta: "Saavuttaessaan petollisen substanssin toistamalla loputtomasti pohjimmiltaan tyhjää visiota, Žižekin työ merkitsee lopulta vähemmän kuin ei mitään."
ellauri035.html on line 1048:zek_in_Liverpool_21.jpg" height="200px" />
ellauri035.html on line 1050:Martti Vainio ja Krister Linden? Ei vaan Zizek ja Butler.
ellauri035.html on line 1053: Takkuisen trollin näköinen Zizek toteaa: Kyynisestä darwinistisestä näkökulmasta voi nähdä koronaviruxen hyödyllisenä infektiona, jolla päästään eroon vanhoista, heikoista ja sairaista.
ellauri035.html on line 1061: Helppoa kuin heinänteko. Ruåzalaisten ekoista rumihista 2/3 oli somaleja, loput vanhuxia. Du gamla du svarta, det är tid å gå. Teette ekotekoja.
ellauri035.html on line 1066: Anthropos is a problem, osuvasti sanoo Paul Rabinow, antropologian nykyaikainen professori. Anthropos, sä olet "the human thing". Rabinowin heimoveli Jakob Watertownissa kertoi wizin, jossa samojedit ei halunneet juoda lähetyssaarnaajan pippelin palanpainikkeena Pepsiä. Mixi ei, kysyi Pepsi-kauppias. Koska "things go better with Coke". LOL.
ellauri035.html on line 1068: Kirjassa Anthropos today (2003) Rabinow kertoo, että anteroa vaivaa se että sillä on liian monta vaihtoehtoista totuutta izestään. Sillä on "too many logoi". No logoi on kyllä tosi paljon, on Pepsin, Coken ja ziljoonan muun paskan kaupizijan logot, amerikkalaiset ihan etupiässä. Tuleeko ajatuxet tunteista vai tunteet ajatuxista? Sitä pohti Dostojevskin "pelkkä" Dolgoruki (albumi 376). Olis kazonut Albert Liliuxen "Kasvien tunteet" kirjasta.
ellauri035.html on line 1072: Sen puuhastelu taitaa olla osallistuvaa havainnointia akateemisissa apinalaumoissa. Uusia muotoja tarvitaan koulufilosofiaankin, uusia labroja. Mitä sen uusissa labroissa puuhastellaan jää aika hämäräx. Käsitetyötä, ei siis käsityötä, eikä käsityölehtiä. Meemejä tutkitaan uusilla ovelilla tavoilla, niin ainakin rahoittajille luvataan. Eihän ne mitään ymmärrä kuitenkaan. Se nyysii Foucaultilta, toiselta rättikauppiaalta, History of the Present, ja tekee siitä Anthropology of the Contemporary. Vähemmän iskevä, mun miälestä. Sehän plagioi kuin Zizek, paizi ei izeään, vaan Foucaultia. Kunnon lipilaaristi se haluu osottaa et nykyisyys on rahanheittoa, ja sixi tulevaisuuskin voi olla mitä tahansa. Kovasti ähkäisten se äkistää ulos tän neronleimauxen:contemporary “is a moving ratio of modernity, moving through the recent past and near future in a (non-linear) space.
Eli vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua, vähän sinistä. Bravo Polle! Sä teit sen! Mikä pukerrus! Tais peräpukamat olla kovilla!
ellauri035.html on line 1074: Aivan hirveetä tuubaa, näin maallikon silmällä. Ei vaan tietoa, "know thyself", vaan tarvitaan myös izehoitoa "take care of yourself". Tähän tarvitaan equipmenttia, niinkuin Batmanilla on bat-auto, bat-trikoot, bat-puhelin ja puhallettava bat-barbara. Toisin kuin ennen, nyt tarttetaan ko-operatiiveja. Nakitetaan hommat eri tyypeille, ne ottaa niistä kopin, ja aina välillä pidetään miitingejä ja briiffauxia. On se kiva et Polle kexi tän, ei me oltas muuten selvitty nykyajan haasteista. Välillä pitää aina muuttaa vähän työskentelytapoja, sillä nykyaika on niin hektistä, ainaista vexlausta. Huh huh. Väsyttää jo lukea.
ellauri035.html on line 1083: Foucault siis täydensi "Tunne izesi" kehotusta neuvolla "Hemmottele izeäsi". Foucault'n näkemystä uusiin suuntiin laajentaen Rabinow on asettanut haasteen keksiä nykyajan eroottisiin ja antropofagisiin ongelmiin sopivia laitteita – nykyaikaisia silikonisia laitteita. If the challenge of contemporary equipment is to develop a mode of fucking as ethical anthropological practice, it also involves the design or redesign of venuses within which such ethical but still rewarding fornication is possible. Case work can indicate strengths and weaknesses in the venuses into which penal inquiry is initiated and performed. Casework, therefore, is an essential aspect of inquiry neither reducible to theory nor an end-in-itself but rather in an informant's end. Rabinowin heimoveljet israeli-arabisodissa teki rättipäille alapesun ennenkö raiskasivat ne. Siisti täytyy aina olla sanoi kissa hietikolla.
ellauri035.html on line 1089: Spoonerismit on saaneet nimensä Oxfordin donista pastori William Archibald Spoonerista joka teki sellaisia. Se oli pieni mies jolla oli iso pää. Se kuzui toisen donin teelle toivottamaan tervetulleexi Stanley Cassonin, uuden arkeologihepun. Mutta, sanoi toinen, mä OLEN Stanley Casson. Ei se mitään, sanoi Spooner, tulkaa kuitenkin. Jönsin lohkaisuja:
ellauri035.html on line 1107: P. Balthazar eli Balthasar eli Balthassar, eli Bithisarea oli perinteinen kolmas tietäjä, eli maagi Raamatussa Kasperin ja Melkiorin lisäxi, jotka toi Jeesuxelle syntymäpäivälahjoja. Aika tylsiä paketteja vaikka kovia, nimittäin kultaa mirhamia ja pyhää savua (no ei se savu ollut kovaa, mutta suizukkeet oli jotain paloja tai tikkuja). Balthazar oli arabisheikki joka toi mirhamia, eli pyllyvoidetta. Äiti oli lahjaan enemmän kuin tyytyväinen, vaipat oli siihen aikaan tosi huonoja. Niin aina. No Jeesus oli niin pikkuinen ettei sillä varmaan ollut vielä mielipidettä, vaikka myöhemmin sillä niitä oli vaikka muille jakaa. Ja jakoikin, lyhemmittä puheitta.
ellauri035.html on line 1113: Balzun veljet oli Pedro, Felipe, Raimundo y Magdalena (sekin oli veli vaikka huzun niminen. Spanjuureilla on ihmisille outoja nimiä joita muut ei antaisi kuin lemmikeille.). Kuudes veljes Lorenzo oli Balzu ize salanimellä. Antonio-setä oli ikävä. Toledossa oli kivaa. Sen rehtori Zaragozassa oli Villanueva, el Zorron kylä. Se just sano 1625 Baldee sapekkaax. Koleerisex ja sangviinisex samalla aikaa. Koleerinen koska se aina rähisi, mut sangviininen koska se oli epäpelottava ruipelo.
ellauri035.html on line 1115: Balzun äveriäs mesenaattikaveri, don Vincencio Juan de Lastanosa, oli 6v Beetä nuorempi. Lastanosat aateloi kuningas el Jaime el Conquistador parempina aikoina. Ehkä ne oli tarjoutuneet toimimaan lastanosina kun kunkulle tuli luunmurtuma. Elimäen Wredet aateloitiin kun ne lainas Kaarle XII tunarille hevosta. Don Jaime? Zorron nimi oli se! Joku Ximen esiintyy myös esipuheessa, ettei vaan ollut Zorron sotaministeri Jimenez Farian esi-isiä?
ellauri035.html on line 1117: Baltasar muisti mökistä Madridin palvelusväestä jotka kohteli sitä kuin jalkarättiä, röyhkeili kuin rikkaan lakeijat Epiktetoxelle. Se oli aina tukkanuottasilla esimiesten kaa. v 1657 vesileipäkuurin jälkeen se karkotettiin Tarazonaan missä kuoli vuoden sisällä jonkinlaisessa vanhojen kiusallisten jesuiittojen hoivakodissa.
ellauri035.html on line 1123: Bn komedia päättyi suomen izenäisyyspäivänä 1658. Hyvinhän se meni, sanoi B ja lehahti taivaaseen. 300v myöhemmin oli mun viimeinen huoleton kesä Tyrvännössä. (Kuvassa äidin vieressä en kyllä näytä yhtään hilpeämmältä kuin Balthasar.)
ellauri035.html on line 1125: Balzun katolinen elämäkerturi Critilon esipuheessa koittaa uskotella et B oli kunnon jesuiitta ja katu epäjesuiittamaisia tekojaan. LOL. Balzu oli kuten sanottua ruipelo, kalju ja käytti rillejä. Ei ihme että sekin haukku naisia. Tahaton naistennaurattaja kaiketi.
ellauri035.html on line 1142: Pesimismo relativo cristiano no es el mismo materialista y absoluto de hombres como Schopenhauer y Nietzsche. Levantando algo el plano de observación, diré que tiene el pesimismo y el optimismo del cristianismo: pesimismo en la vida, optimismo en el fin de la vida.
ellauri035.html on line 1144: Kristitylle pessimistille elämä on silti komediaa, koska paras on vielä edessä. Paskiaiset saa kuulla kunniansa isän kädestä, punahehkuiseen hiilloxeen ne heitetään, lammaskazomolle tarjoillaan virvokkeexi punaviiniä valkoisilta liinoilta.
ellauri035.html on line 1152: Ei turhanpäiväistä pahexuntaa eikä pöyristymistä, vaan vino hymy suupieleen niin päästään tasoihin. Don't get mad, get even. Balzu antaa tämänpuolisessa elämässä menestymisen pelisääntöjä, egoistisia. Mukavuuusalueella ei pääse makailemalla, vaan sinne pitää pyrkiä. Ei olla idealisteja vaan näillä poleteilla mennään mitkä jaettiin pelin alussa. Talouslipilaaritextiä.
ellauri035.html on line 1154: D a él reglas para triunfar en el mundo. Algunas son egoístas y cautelosas, como el vivir práctico demanda; la mayoría son las propias de la moral prudencia. No se dirige a hombres contemplativos que viven alejados del ruido del mundo y pueden practicar cómodamente la virtud. Se dirige a criaturas de carne y hueso entregadas a la batalla de la existencia. Mira a la conveniencia, y no al sacrificio. No aspira al imposible de cambiar la naturaleza de cada uno de sus lectores. No es idealista, no es sentimentalista. " Es menester gran tiento con los que se ahogan, para acudir al remedio sin peligro." Nada sublime, pero ¿no es el consejo racional de un buen padre de familia?
ellauri035.html on line 1162:No corresponde a la perfección moral ciertamente,
mutta pelittää. Balzu ei ole kyyninen, ei kakkaa kadulle. Ei tykännyt Macchiavellista, italiaanolurjuxesta, sen jutut ei olleet hovista vaan tallista. Gracian on selvästikkin nilkki:
ellauri035.html on line 1166: Hienompaa on komentaa monia kuin olla riippumaton kestään. Mun kanta on täsmälleen päinvastainen. Balzu puhui kuin iso Pauli pienenä: sen käytännön neuvo oli tyyliin härkä mörkö tiikeri, mut heti perään se lurittaa jeesus taivas enkeli, ettei ylemmäiset suutu.
ellauri035.html on line 1171: Baltasarilta on myös joku elämänohjekokoelma nimeltä Oráculo manual y arte de prudentia (1647), 300 tylsää izehoitoreseptiä. Prujunsa se julkaisi salanimillä, kaikki tiesi kirjottajan kuitenkin.
ellauri035.html on line 1182: Kirjan sankarit on Critilo, "kriittinen hemmo", illuusionsa menettänyt, ja Andrenio, "luonnollinen mies", joka on viaton ja primitiivisen impulsiivinen. Sen maailmankazomus on pessimistinen, senpä tautta tää byhlain oli Sopesta niin mainio. Juonitiivistelmä seuraa.
ellauri035.html on line 1185: Ekassa osassa En la primavera de la niñez (lapsuuden keväässä) ne on kuninkaan hovissa, missä ne kärsii kaikenlaisia pettymyxiä. Toisessa osassa En el otoño de la varonil edad (miehuusiän syksyssä), ne menee Aragonin läpi ja käy Salastanon talossa (Graciánin kaverin Lastanosan), ja sieltä Ranskaan, jota jesuitta sanoo Hypocrindan erämaaxi, missä on vaan tekopyhiä ja hölmöjä, ja päätyvät lopulta hullujenhuoneeseen. Kolmannessa osassa En el invierno de la vejez (vanhuuden talvessa) ne tulee Roomaan, käy akatemiassa missä ne tapaa miehistä kexeliäimmät, ja lopulta pääsee kuolematonten saarelle.
ellauri035.html on line 1189: Baltasarin kuuluisimpia laukaisuja on: kunnioita izeäsi jos haluut et muut kunnioittaa sua. Ei kuulosta kovin jeesusmaiselta. Baltasar on leuattoman väpelön näköinen, ja varmaan se olikin just sellanen. Huono terveys, kuoli 57-vuotiaana. Sen tyyli on vähän sellanen aforistinen. Sitä sanottiin konseptismixi barokin ajalla. Kuulostaapä ikävältä jo etukäteen. Sen jutut on täynnä sanaleikkejä, eli se oli aika skizofreeninen. Ja systemaattisen ihmisvihainen, kuten Sopekin. Siinähän ei sinänsä ole mitään vikaa. Madridissa luonnonäijän viettelee joku Falsirena niminen ämmä, ja Critilolla on oiva tilaisuus haukuskella naisia. Tääkin oli varmaan Sopen ja piiska-Retun mieleistä. Outo sekotus kyynisyyttä, oveluutta ja moralisointia. Sopii kuvaan joka on muodostunut myös näistä sakemanneista. Multa sentään on toi moralisointi jäänyt aika vähälle. Luulisin.
ellauri035.html on line 1223: Hänen kerrotaan hukuttautuneen tuohon jokeen. Hänen ruumiinsa etsimisestä on saanut alkunsa ns. lohikäärmeveneiden juhla, joka nykyisin on Kiinan kansallinen juhlapäivä. Päivää vietetään kuukalenterin viidennen kuun viidentenä päivänä. Meidän kalenterimme mukaan se on yleensä kesäkuussa. Tuolloin järjestetään lohikäärmevenekilpa-ajot ja syödään erityistä pyramidinmotoista zongzi-riisikakkua. Lohikäärmeveneet kuvastavat yritystä pelastaa runoilija ja noiden kakkujen avulla yritetään saada kaloja jättämään runoilijan ruumis rauhaan. (lähde? ploki Perttu Eemeli Kouvolasta)
ellauri036.html on line 17:ze:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">AKU ANKKA
ellauri036.html on line 18:ze:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">TÄNÄÄN EI MIKÄÄN VOI MENNÄ PIELEEN
ellauri036.html on line 44: Sand oli kova kirjoittamaan, yli 70 romaania ja 50 muuta prujausta. Sand tunnettiin aikanaan romaaniensa ohella myös hänen lukuisista rakkaussuhteistaan kuuluisiin miehiin. Sandilla oli suhde Alfred de Musset´n (1833–1835), Frédéric Chopinin (1836–1847) ja siinä välissä ehkä myös zt Franz">Franz Lisztin kanssa. Keuhkosairaan Chopinin Sand jätti pari vuotta ennen tämän kuolemaa lapsistaan johtuneen kiistan vuoksi. Chopin pelkäsi tulevansa elävältä haudatuxi ja vaati ruumiinavausta. Sillä oli kokonainen nippu keuhkosairauxia, puuttui enää korona. Arkussa ei saa vedetyxi henkeä, voi tukehtua kuoliaaxi. Hautajaisissa piti soittaa zart W.A.">Mozartin Requiem, mutta ne viivästyivät, koska kirkko ei sallinut naisten rallattavan seurakunnassa. No suostui ne sitten julkisuuden pakosta, mutta pitkin hampain.
ellauri036.html on line 47: Amantine kuumui julkkixista, izekin kun oli sellainen. Se kuoli siis 71-vuotiaana 1876. Sen isoisoäiti Mme Dupin oli naisasianainen jo 1700-luvulla. Jori pukeutui maskuliinisesti kuin Elna-mummi 30-luvun potretissa. Nuorempana se bylsi kirjailijajulkkiksia, vanhempana jelppi niitä muutenkin, kuten zac Honoré">Balzacia ja Flaubertia. Hugo oli vaan pen pal. No Viki joutui matkustelee paljon maanpakolaisena. Joria haukku setämiehet kuin kissaa koiratarhassa, etenkin Baudelairen taholta:
ellauri036.html on line 51: Aika rankkaa sätintää. Täähän kuulostaa ihan Pellissierin kritiikiltä Paul Bourgetista. Goncourt-palkinnon nimismies päästi vielä pahempia misogyynisiä haukkuja; epäili että Sandilla oli yhtä pitkä häpykieli kuin sillä izellään oli pippeli. Ehkä niin, mutta kummankohan nilkkaan se pilkka kalahti. Virginia Woolf piti pahana et se ja George Eliot kirjoitti miehen nimellä. Ei niinkun Virginia. Woolf! Woolf!
ellauri036.html on line 52: Hauku koiraa, koira haukkuu häntäänsä. Amantine ize oli aika paha antisemitisti.
ellauri036.html on line 79: Taas näitä Jönsin ankeriaita. Niitä oli Sigismund Freudilla, se leikkeli niitä ja ezi turhaan niistä kikkeliä. Symboliarvoa riittää näillä liukkailla asiakkailla. Slippery customer, sanoi majavannäköinen Jaakko Hintikka.
ellauri036.html on line 83: No täähän on osotettu tieteellisesti morffaamalla ziljoona naisen kuvaa päällekkäin, tulos oli kazojien äänestyxessä eri kaunis ihminen. Tää kohta vähän nauratti:
ellauri036.html on line 95: Mix toi nyt oli Mussesta miehekästä? Ai koskako se näytti hurlumheinsä kaikille? Sekö on miehekästä. Sitähän julkkixet tekee koko ajan, kuuluttaa yxityisasiansa meediaan. Se on niistä mojovaa. Rotevaa, kuin Marianne karkki suuhun Lean iloiselle vanhuskaverille Kivelässä. Augustinuxellakin tais olla noita huoraamisjuttuja, joista se sitten ryhdistäytyi ja rupes munkixi. Kai tästä hippopotamuxestakin pitää tehä oma paasaus, ei mulla vielä siitä ole paljoa, paizi se hyvän emännän ylistys jossakin.
ellauri036.html on line 103: No tässä sentään on järkeä. Vaikkei Musse maininnut tota kuin vaan läpällä. Musse on mielestään hienotunteinen kun se hiipii aina pois bylsimättä jos kurtisaanilla on suruja, esim. misun äiti on vastikään nuollut lusikan. Se ei ole mikään tunteeton julmuri. Se on julmuri jolla on tunteita. Ei tosin muille riittävästi kuin sille izelle.
ellauri036.html on line 107: No nyt sitte käänne parempaan, tietysti. Mussen iskä kuolee, se kitupiikki, ja samassa se muuttuu Mussen silmissä ihan pyhimyxexi. Musse vollottaa sen arkulla yhtä uskollisen palvelijan kaa, joka näyttää yhtä aavemaisen paljon Mussen iskältä kuin Notre Damea tulitikuista rakentanut kummittelija näytti Roope Ankalta. Musse alkaa noudattaa isän päivärytmiä (siis ennen kuolemaa, ei sen jälkeen), muuttuu kiltixi ja auttaa köyhiä. Jo tuntuu paremmalta, ize asiassa ihan hyvältä.
ellauri036.html on line 111: Rouva Pierson on entinen ruusumorsian, rosière, "jeune fille vertueuse à qui on remettait annuellement une couronne de rose en récompense." (Joka vuosi samalle vai uusi joka vuosi, kuten Sysmän Linta siis? Jälkimmäistä, luulisin, kuka jaxais olla virtuoosi vuosikausia). No emäntä paranee, isäntä ei edes kiitä, mistä Musse on sille hyvin, hyvin vihainen ja meinaa jo panna turpiin kiittämättömälle (ize se on vaan seurannut sivusta tumput suorina), mutta leski hillizee. Kotimatkalla vähän jo ilostellaan ja juoxennellaan kuin 2 linnunpoikaa. Mitähän tästä seuraa? Taidan arvata.
ellauri036.html on line 113: Sitten lesken luoxe kotikäynnille. Piersonska onkin iloisempi leski kuin Musse osas kuvitella. selvillä muodista ja seuraa aikaansa. Ei sellanen ummehtunut haaska kuin Musse oli arvellut. Naivi, syvä ja rikas, noin metaforisesti siis. Risaisen mekon alla sykki lämmin sydän, kuten sanoi Hortto Könkkölä. Iloinen leski, vaikka kolhiintunut käytössä. Musse alkaa vähän jo lämmetä, kun paikalle ryntää joku Mister Collinsin kaxoisolento, läski ja kalpea papinretale, joka taitaa myöskin riijailla leskeä. Musse ei ole voinut koskaan sietää läskeja ja kalpeita pappeja, ja ikävä kyllä tämä on juuri sellainen. (Vergnaud, josta Musselle ja papinretaleelle tulee sanaharkkaa, oli vallankumouxen aikainen girondisti eli mensevikki, jollaiset jyrkkä siipi puzas tieltä kun päästiin vauhtiin.)
ellauri036.html on line 117: Piersonska antaa lähtöpassit vielä kirjallisena ja matkustaa ize N:n kaupunkiin. Ahnas Musse ei pysty tottelemaan vaan reissaa perästä. Ei tästä näytä tulevan lasta eikä paskaakaan. Palataan lähtöruutuun, Musse jää roikkumaan ja soittelemaan lesken lehdellä, mut ei se tunnu enää samalta, kun katti on jo päässyt säkistä. Kummallista keekoilua seuraa, tässä on nyt koira haudattuna. Läski pappi sekaantuu asioihin hämärällä tavalla. Tässä on nyt jotain "foul play". No ei sittenkään, pian päästään razaille - siis hevosilla vielä - ja tunnelmallisessa mezässä Musse pussaa leskeä ja leski vastaa suudelmaan - rakastaahan se mua! Jehuu!
ellauri036.html on line 121: Nyt tulee joku ihan päätön episodi. Leski on ize säveltänyt jonkun kauniin aarian (siis sen ajan hitin), ja huijannut Mussea et se olis Stradellan (italialaisen barokkisäveltäjän). Vaan ei ollutkaan, ihan ize oli leski sen osannut säveltää! Jostain vitun syystä Musse SUUTTUU sille tästä! Mitä vittua? Mitä halvatun narsismia tää nyt on? Eikä siinä kaikki, leskellä on päiväkirja, jossa sillä on jotain salattavia kohtia, joissa se ilmeisesti puhuu Mussesta. Musse alkaa taas olla neuroottisen mustasukkainen, ihan paranoidi paska. Leski tuntee jonkun Dalensin, linnanherran jonka kanssa sillä on ollut vähän samanlaista jimbajambaa kuin Mussen kanssa aluxi. Vainko aluxi? Musse käy nyt tosi kuumana. "Mutta kaiken kaikkiaan", sanoin äkkiä itselleni, "hän antautui jotenkin nopeasti." Ettei vaan siinä ollut joku koira haudattuna? No ei, Dalens oli kyllä kosiskellut leskeä, mut ei siitä ollut tullut valmista. Musse rauhoittuu.
ellauri036.html on line 123: Mut kyl Mussessa on jotain pahasti pielessä, se on nähtävästi depis, tai bipolaarinen. Välillä innostuu ja välillä on ihan paskiainen. Siitä on kivaa kun Brigitte (se on lesken nimi, muistinko mainita) kärsii, koska sillä izellä on paha olla; se vähän lohduttaa. Hizi Musse on täysin paska, se on kuin joku Ingmar Bergman, se koittaa ohjastaa Brigitten joka liikettä, ettei se vaan vaikuttaisi liian kurtisaanilta, sillä siitä sille tulee paha olo, pahoja viboja. Brigitte parka, potkaisis nyt pois ton piipunrassin kiusaamasta izeään! "Näin vaihtuivat hyvät ja huonot päivät pitkän ajan kuluessa melkein säännöllisesti. Olin milloin kova ja ivallinen, milloin hellä ja herkkä, milloin kuiva ja ylpeä, milloin katuvainen ja alistuva." Tämmöinen tulee ihmisestä, jonka vanhemmat on ihan skizoja. Voin kertoa.
ellauri036.html on line 127: Sit Pirkon täti kuolee, ja Pipa on tosi onneton ja yxinäinen. Minnistä ja Mussesta kuiskitaan kylillä paljon pahaa, enimmäxeen faktista. Mitens nyt suu pannaan? Pipa aikoo lähteä tiehensä, entä Musse? Koko homma on kestanyt vasta 3kk, ja ollaan luvussa 4.5. Tää Musse on pahempi oikkupussi kuin Nouvelle Heloise, vanhasta puhumattakaan. Onkohan miehet AINA ne oikkupussit? Yleensä se jolla on valtaa enemmän voi oikkuillakin enemmän turpaan saamatta.Koko seutu puhui siitä, että Brigitte eli julkisesti yhdessä elostelevan parisilaisen kanssa, joka rääkkäsi häntä, että he kuluttivat aikaansa vuoroin riitautumalla, vuoroin sopimalla, ja että kaikki varmaan päättyisi huonosti.
Eikä siinä kaikki, Musse ize rääkkää siitä Pipaa eniten, alkaa taas epäillä sitä vanhoista ristiinsuihkinnoista.Epäilevän ja kieltävän välimatka on lyhyt. Filosoofi on ateistin orpana.
Taas kuluu 2kk Mussen vittuilua ja muuta tolkutonta kohtelua.
ellauri036.html on line 131: Huoneemme oli täynnä sinne tänne heitettyjä vaatteita, kirjoja, kyniä, kääröjä ja kaiken päälle oli levitetty kartta, jota molemmat niin rakastimme. Lähdimme ulos ja palasimme taas; ja usein heittäysin Brigitten jalkoihin, joka nauraen syytti minua laiskuudesta, väittäen, etten mihinkään kelvannut. Täyttäessämme matkalaukkujamme keksimme vielä satoja suunnitelmia. Sisilia oli verraten kaukana, päättelimme keskenämme, mutta talvi oli siellä niin lauhkea! ja mikä ihana ilmasto! Genua on kaunis kirjavine taloineen, vihreine puutarhoineen, Apenninien vuorijono takanaan! Mutta siellä on ainainen melu ja tungos! Kolmesta miehestä, jonka tapaat sen kaduilla on vähintäin yksi munkki ja yksi sotilas. Firenze on surullinen, se on kuin kappale keskiaikaa. Kuinka kärsiä sen ristikkoikkunoita ja sen rakennusten likaisen ruskeaa väriä? Mitä tekisimme Roomassa? Emmehän matkusta ihmetelläksemme ja vielä vähemmän jotakin oppiaksemme. Jospa lähtisimmekin Reinin rannoille? Mutta sesonki on siellä jo lopussa, ja vaikk´emme matkustakaan ottaaksemme osaa seuraelämään, on kuitenkin ikävä tulla seutuihin, josta ihmiset juuri ovat lähteneet. Entä Espanja? Kovin vaivaloista: siellähän täytyy matkustaa kuin keskellä sotaa ja olla kaikkeen valmistautunut paitsi lepoon. Lähtekäämme Sveitsiin! Vähät siitä, jos siellä on paljon matkustavaa väkeä. Siellä saamme nähdä joka tapauksessa Jumalan ihanimmat värit: taivaan sinen, kenttien vihreän ja ikuisen lumen valkean.
ellauri036.html on line 139: Nyt marssitetaan lavalle vielä joku Smith (kexeliäs nimi), joka on oikea pyhimys miehexeen. Kieltäytyy rahakkaasta muusikonurasta maxaaxeen äitinsä ja siskonsa ylöspidon pienestä virkamiehen palkasta. (Mitä vittua?) Kieltäytyy menemästä ize naimisiin koska sitten sillä ei olisi varaa maxaa sisarensa myötäjäisiä. Huoh ja huoh. Tää hemmo on 21 niinkuin Mussekin mut kunnollinen. Silläkin on kuume niinkuin Brigittellä, onkohan se coronaa? Hui. Vai onko niillä hyppykuppa kummallakin? Musse alkaa jälleen olla mustasukkainen. Ehkä sikäli syystä, että toi kumma Henri Smith on ilmeisesti smitten, eli pihkassa Ovaltineen myös, tarkoitan siis Brigitteen.
ellauri036.html on line 141: Kerrataanpa tässä välissä mitä Musse kertoo mal de siècle elostelusta. Musse ja muut elostelijat menee ballin jälkeen bordelliin. Suoraan viattoman säätyläistytön sylkystä ne "rientävät juomapöytään". Nauraa vielä päälle. Nostaa kurtisaanin hametta parin lantin hinnasta, ottaa pohjakosketuxia. Käyttää siitä ja sen kestävyydestä rumimpia sanoja (esim. kikkeli), ilman kainostelua. Ne ei puhu rakkaudesta vaan nainnista, ei sano insh allah, vaan walla walla. Mixhän tää kaikki oli olevinaan niin paheellista? Kai six että ei ollut pillereitä. Niin ja säätyluokkayhteiskunnasta. Moraali muuttuu kun löytyy toiset keinot siirtää rahoja ja estää tauteja, haikaran tulostakin me päätämme ize nyt.
ellauri036.html on line 149: Tässä on jotain karmaisevan tuttua... Saatuaan tän sanotux Pipa väsähtää, ja Musse alkaa uuden kierroxen Mussen sättimistä. Ajattele niitä, joilla ei ole äitiä, sukulaisia, ei ystäviä eikä koiraa lohtunaan, sanoo Musse izelleen, raivoaa ja itkeskelee. Täähän on ihan Rusoon kotiopettajatouhua. Ajattelis nyt vähän Pipaakin, mutta ei. Siihen se ei pysty eikä kykene. Sen pää on täynnä Mussea, vaan Mussea, aina vaan samaa Mussea. Tää pätkä esim on eri narsistinen:
ellauri036.html on line 153: Aina jos jossain romskussa joku minä kuvailee miltä se ize näytti, peilissä tai muiden silmissä, voi lyödä vetoa et siinä meillon narsisti. Säteileex mun silmät nyt? Näyttääx mun perse näissä isolta? Onneton, niitä etäisiä ääniä, joita kuulet sydämessäsi, pidät nyyhkytyksinä, mutta ne ovatkin ehkä vain lokin, tuhoa ennustavan myrskylinnun ääniä, joita haaksirikko houkuttelee luokseen. Se olikin vain pöllön silmä, tai lokki kivellä. Musse on TOSI kova paasaamaan, mä on sen rinnalla pelkkä amatööri. Vähän izemurhaperustelua ala Musse:
ellauri036.html on line 157: Sekin narsistista. Mut sit peitto valahtaa Pipan tisulta ja Musse löytää taas tarkoituxen elämälle. Tai kuolemalle ehkä, oisko mitään tehdä tuplaseppuku, with our without consent of the consenting party? Löysin pöydältä leipäveizen ja pitelin sitä kädessäni. Size pitää oikeen Hamlet-tyyppisen loppupuheenvuoron, jossa se toteaa mmm.:
ellauri036.html on line 175: Kuka uskaltaa mua vastustaa mulla on kipparikalle taskussa? Musse tuntee izensä vähän niinkuin jeesuxen kolleegax, sen angstailut Pipan tisun ääressä on orjantappurakruunun arvoiset.
ellauri036.html on line 178: Le Mal du Siécle on lusittu, jälellä on enää loppuvizit. Musse lähtee maailmanympärimatkalle ja jättää Brigitten jäämistönä Brotheruxelle. Saat siitä ehkä paremman rakastajan (no takuulla), muttet parempaa veljeä (kiusaavampaa ainakaan). Ehkä stikkaan kortilla mutten lupaa sitäkään. Tästä ette kyllä enää selviä. Nähdään! Heippa! Oli kiva tavata!
ellauri036.html on line 216: Regrettez-vous le temps où le ciel sur la terre
ellauri036.html on line 221: Regrettez-vous le temps où les Nymphes lascives
ellauri036.html on line 242: Regrettez-vous le temps où d'un siècle barbare
ellauri036.html on line 244: Où le vieil univers fendit avec Lazare
ellauri036.html on line 246: Regrettez-vous le temps où nos vieilles romances
ellauri036.html on line 294: Pour la seconde fois Lazare est étendu.
ellauri036.html on line 300: Sur quels pieds tombez-vous, parfums de Madeleine?
ellauri036.html on line 410: Des râteliers dorés, des luzernes fleuries,
ellauri036.html on line 420: Fait onduler l'azur de ce rideau tremblant?
ellauri036.html on line 425: Quand, le soir, sur les mers voltige le zéphyr,
ellauri036.html on line 430: Un enfant de quinze ans, — presque une jeune femme;
ellauri036.html on line 438: Elle dort, regardez : — quel front noble et candide!
ellauri036.html on line 449: Regardez cette chambre et ces frais orangers,
ellauri036.html on line 526: Au manteau virginal d'uin enfant de quinze ans ?
ellauri036.html on line 527: Quinze ansl ô Roméo 1 l'âge de Juliette!
ellauri036.html on line 528: L'âge où vous vous aimiez! où le vent du matin,
ellauri036.html on line 531: Quinze ans! — l'âge céleste où l'arbre de la vie,
ellauri036.html on line 536: Quinze ans! —l'âge où la femme, au jour de sa naissance,
ellauri036.html on line 565: Il venait la passer chez une fille infâme,
ellauri036.html on line 601: Pauvre fille! à quinze ans ses sens dormaient encore,
ellauri036.html on line 608: Vous ne la plaignez pas, vous, femmes de ce monde!
ellauri036.html on line 609: Vous qui vivez gaiement dans une horreur profonde
ellauri036.html on line 611: Vous ne la plaignez pas, vous, mères de familles,
ellauri036.html on line 612: Qui poussez les verrous aux portes de vos filles,
ellauri036.html on line 613: Et cachez un amant sous le lit de l'époux!
ellauri036.html on line 615: Vous en parlez, du moins, — vous n'êtes pas publiques.
ellauri036.html on line 616: Vous n'avez jamais vu le spectre de la Faim
ellauri036.html on line 651: Vous devez vous aimer d'un infernal amour.
ellauri036.html on line 653: Où vous vous embrassez dans les vers du tombeau,
ellauri036.html on line 668: Chez qui le Commandeur peut frapper et s'asseoir.
ellauri036.html on line 699: C'est vous, sombres caveaux, vous qui savez aimer!
ellauri036.html on line 702: Oh! venez donc rouvrir vos profondes entrailles
ellauri036.html on line 705: Frappez-leur donc le cœur sur vos saintes murailles.
ellauri036.html on line 707: Trempez-leur donc le front dans les eaux baptismales,
ellauri036.html on line 712: Vous buviez à plein cœur, moines mystérieux!
ellauri036.html on line 716: Dans vos vitraux dorés vous la cherchiez encore.
ellauri036.html on line 717: Vous aimiez ardemment! oh! vous étiez heureux!
ellauri036.html on line 752: Pour qui travailliez-vous, démolisseurs stupides,
ellauri036.html on line 753: Lorsque vous disséquiez le Christ sur son autel?
ellauri036.html on line 754: Que vouliez-vous semer sur sa céleste tombe,
ellauri036.html on line 755: Quand vous jetiez au vent la sanglante colombe
ellauri036.html on line 757: Vous vouliez pétrir l'homme à votre fantaisie;
ellauri036.html on line 758: Vous vouliez faire un monde. — Eh bien, vous l'avez fait.
ellauri036.html on line 761: Vous avez sagement taillé l'arbre de vie;
ellauri036.html on line 776: triste. On n'est plus assez fou pour se faire trappiste;
ellauri036.html on line 787: Ah! comme les vieux airs qu'on chantait à douze ans
ellauri036.html on line 813: Vous qui volez là-bas, légères hirondelles,
ellauri036.html on line 819: Dites-moi, verts gazons, dites-moi, sombres mers,
ellauri036.html on line 820: Quand des feux du matin l'horizon se colore,
ellauri036.html on line 821: Si vous n'éprouvez rien, qu'avez-vous donc en vous
ellauri036.html on line 826: Que me voulez-vous tous, à moi qui vais mourir?
ellauri036.html on line 865: Elle sait des secrets qui les font assez pures
ellauri036.html on line 906: Oh! vous le murmurez dans vos sphères sacrées,
ellauri036.html on line 965: Vous m'avez pris la main, et puis vous avez dit :
ellauri036.html on line 969: Ton rêve est assez vrai, du moins, s'il n'est pas beau.
ellauri036.html on line 975: «Ah! dit-elle, en tremblant, qu'avez-vous aujourd'hui?
ellauri036.html on line 980: — Vous avez donc joué? — Non, je suis ruiné.
ellauri036.html on line 983: «Ruiné? ruiné? vous n'avez pas de mère?
ellauri036.html on line 985: Vous voulez vous tuer? pourquoi vous tuez-vous? »
ellauri036.html on line 1010: ravisti vielä neizyenä äitinsä kyynelet
ellauri036.html on line 1020: Jolloinka leikkisät mezänhenget tammen kuorella
ellauri036.html on line 1026: Kun kaikki oli onnellisia, paizi
ellauri036.html on line 1035: Lasaruxen kaa nuorentuneelta ozaltaan hautakiveä?
ellauri036.html on line 1041: Jolloin prinssin palazi ja papin pytinki
ellauri036.html on line 1042: molemmat sama säteilevä risti ozassa
ellauri036.html on line 1043: nousivat vuorstosta kazelemaan taivaita?
ellauri036.html on line 1099: Tunsi liikkuvan izessään uuden universumin.
ellauri036.html on line 1114: Se ei ollut Rolla joka hallizi sen elämää,
ellauri036.html on line 1116: kuin unelias paimen kazoo veden valumista.
ellauri036.html on line 1120: eziytyivät pimeään nurkkaan ja avas sisälmyxensä,
ellauri036.html on line 1127: välittämättä että se ize oli pikkukylästä
ellauri036.html on line 1130: näki izensä 29-vuotiaana omana herranaan
ellauri036.html on line 1132: Se piti sitäpaizi kaikkia töitä mahdottomina;
ellauri036.html on line 1149: löytää reunoilta sen viemärit. — Pyhä neizyys
ellauri036.html on line 1168: jota sanotaan elämäxi, puhuen ääneen izexensä.
ellauri036.html on line 1170: sen laiska ylpeys, palazista katuojaan,
ellauri036.html on line 1174: ja nyt ne oli loppu, jengi hymyili ja kazeli
ellauri036.html on line 1183: Kun autiomaassa razuväen hurja razastaja
ellauri036.html on line 1188: se ezii lähdettä valtavassa erämaassa,
ellauri036.html on line 1200: löytääkseen raikkaiden razutallien Bagdadin,
ellauri036.html on line 1229: Se nukkuu, kazokaa: mikä jalo ja kirkas oza!
ellauri036.html on line 1239: oi neizyt! kuin sun keveän huounnan pieni ääni.
ellauri036.html on line 1240: Kazokaa tätä huonetta ja sen raikasta puutarhaa,
ellauri036.html on line 1243: Eikö tee mieli eziä Margareetan rukkia
ellauri036.html on line 1247: Neizeen rakkaus on laupeudenteko
ellauri036.html on line 1253: joka kazoo kelloa ja paimen joka rämisee ja sähisee,
ellauri036.html on line 1287: joka peittää kauniin ozasi on sun sydänverestä.
ellauri036.html on line 1299: sun 60-vuotiaan oza ja sierettyneet huulet?
ellauri036.html on line 1303: pitkän izarisi loppumaton spiraali;
ellauri036.html on line 1308: Tuhon enkeli kazoo sua yllättyneenä
ellauri036.html on line 1309: Anna soida vielä, myydäxesi izesi
ellauri036.html on line 1312: minkä alooemezän ja tuoreiden oliivipuiden,
ellauri036.html on line 1318: 15-vuotiaan lapsen neizeellisellä puserolla?
ellauri036.html on line 1340: Rolla kazoi melankolisella silmällä
ellauri036.html on line 1346: Sen ystävät tiesi sen. Se ize saapuessaan
ellauri036.html on line 1378: Kazo — se on rukoillut tänä iltana nukkumaan mennessä...
ellauri036.html on line 1385: « Tyttäresi on kaunis ja neizyt, ja kaikki se on kaupan! »
ellauri036.html on line 1392: Tuo ei ole hävyttömän olion ozaluu.
ellauri036.html on line 1422: Nouse tissit paljaina, kaunis horazu.
ellauri036.html on line 1448: kävelläxes yxixes oza kalvakkaana
ellauri036.html on line 1454: Messias? Auz! eikö se vielä vuoda verta, kun sun varjo
ellauri036.html on line 1460: Mä kuzun nyt sut juhliin mun emännän kanssa.
ellauri036.html on line 1468: Suudellessaan niiden ozia nautinto on pyörtyä.
ellauri036.html on line 1471: Kazo! — ne ei rakasta toisiaan, ei koskaan olekaan,
ellauri036.html on line 1488: Ja suizuavia hajuvesiä, ja pulloja lattialla,
ellauri036.html on line 1497: näille kahdelle lapselle jotka ezii nautintoa vuoteesta
ellauri036.html on line 1510: ezitte vielä sitä päätä lasimaalausten kullasta.
ellauri036.html on line 1515: Heittäisitkö sä siihen kateita kazeita?
ellauri036.html on line 1528: ja kazelee sitä vielä siinä kivun paikassa,
ellauri036.html on line 1530: Tää on sun työtä kuitenkin, Arouet, kazo ihmistä
ellauri036.html on line 1540: Miettiessään kuolemaa, se kazoi noita kahta.
ellauri036.html on line 1577: Se mutristi kalvakkaa ozaansa ja pysyi vaiti.
ellauri036.html on line 1590: lapsellisten rakkauxien kultapalazissa!
ellauri036.html on line 1593: Rolla kääntyi kazomaan Mariaa.
ellauri036.html on line 1607: Et halunnut izellesi ikuista nuoruutta
ellauri036.html on line 1611: Auz! kamala izari! Au! jos mulla oisi siivet,
ellauri036.html on line 1641: ezimään kuolinvuodetta jossa vielä kiroilla,
ellauri036.html on line 1649: Kuka sille puhuu hiljaa, rohkaisee ja kuzuu?
ellauri036.html on line 1655: vaza turvoinneina pahentuneista munista.
ellauri036.html on line 1694: Heitin kauas izestäni, kun synnyin
ellauri036.html on line 1696: Se suuteli mua ozalle mun kultaisessa mekossa;
ellauri036.html on line 1706: eziäxeen aurinkoa, sen ikuista rakastajaa.
ellauri036.html on line 1708: Mutta yx toinen rakasti sitä izeään;— ja maailmat
ellauri036.html on line 1710: Jaska ei liikahtanut ja kazoi Mariaa.
ellauri036.html on line 1721: Kärsimys on mun sisareni — joo, siinä pazas
ellauri036.html on line 1734: Jos on totta että rakkaus, tuo muuttolintu jouzen,
ellauri036.html on line 1735: ei tarvize koristaaxeen surullista lauluaan
ellauri036.html on line 1742: Mitä mun tarvizee muuta eziä? nuoruus ja elämä
ellauri036.html on line 1744: Rakkaus! saat tulla. Mitä sulle merkizee Maria?
ellauri036.html on line 1749: yhdessä, Rolla meni makuulle: sen unelias kaze
ellauri036.html on line 1767: nähdäxesi samanlaisen; mä näät tapan izeni tänä iltana.
ellauri036.html on line 1768: Maria hymyili ja kazoi peiliään.
ellauri036.html on line 1775: Kaikkihan sen tietävät, et mun pitää tappaa izeni.
ellauri036.html on line 1777: — « Konkassa» sanoi Maria. Ja kuin pazas,
ellauri036.html on line 1778: se kazoi lattiaan silmät suurina.
ellauri036.html on line 1781: Haluat tappaa izesi? mixi tapat izesi? »
ellauri036.html on line 1783: Koskaan sen lempeä kaze ei ollut ollut niin lempeä.
ellauri036.html on line 1838: maxaa lunnaat, velalliselle ansaizemattoman
ellauri036.html on line 1877: mitähän se tarkotti? Miten se kazo muhun?
ellauri036.html on line 1881: luulezä eze tykkäis, hei kazo tänne päin kun mä
ellauri036.html on line 1893: Asettuisitte nyt mun asemaan, oisitte ize jumalia
ellauri036.html on line 1914: Siihen voitas kuzua joku vanha virkasetämies, joku
ellauri036.html on line 1933: Sale tekee kiukustuneena Sannasta kantelun oikeuskanzlerille.
ellauri036.html on line 1940: Martha Nussbaum (1947) sinkoili Suomessa Jaakko Hintikan aloitteesta 70-luvulla. Herutuskuvissa Martha on kuin Judith Butler tupee päässä ja juhlameikissä. En muista sitä silloin ize koskaan nähneeni, mutta Jaakko puhui siitä usein sylki poskessa. Se on moraaliuniversalisti eikä arvorelativisti niinkuin Teemu Mäki. No Marthasta ei kattivainaan päällä runkkaaminen varmaan tuntuisikaan paljon miltään. Se on universaalisesti inhottava asia. (Siitä ei voi olla muuta kuin ihan samaa mieltä.) Martta Panopuusta tehtiin akateemikko Suomeen vuonna 2000. Vähän epäilyttää Marthan yhteydet John Stuart Milliin, joka on kapitalismin moraalin ihan tähtiä. (Millistäkin puuttuu vielä paasaus.)
ellauri036.html on line 1942: Martha koitti tuoda inhotuxen ja häpeän tunteet oikeusfilosofin työkalulaatikkoon. Callella oli lasna ollessamme peltinen kokoontaitettava työkalulaatikko, johon lapset ei suin surminkaan saaneet koskea, tulla edes coronaviruxen salliman 5 metrin etäisyydelle. Mulla on sieltä varastettuna pieni vanha varmaan amerikkalainen öljyämistölkki, jossa kannessa on päälle ruuvattava peltinen tippatötterö. Se saattaa olla ize asiassa Pojun peruja, niin vanhan näköinen se on. Se on yx mun mieliesineitä, sen saisi laittaa mulle hautaan mukaan. Paizi nykyäänhän sinne mennään pikku tuhkalaatikossa, tokko siinä lienee paljon tilaa oheistuotteille.
ellauri036.html on line 1944: Hizi multa on mennyt paljon ohize, kun en ole vuosikymmeniin seurannut apinalauman toilailuja maailmalla, en uutisia, TV:tä enkä nettiä. Sitä lystimpi on sitä lukea näin jälkeenpäin. Niinkuin tää: (Tästä oikeustapauxesta kirjoittaa Martha Panopuukin filosofisesti kirjassaan inhosta ja häpeästä. Fear and loathing in Las Vegas, sanoisi ehkä gonzo.)
ellauri036.html on line 1960: Jenkeissä tuomareilla on valta aika lailla kexiä mieleisiään rangaistuxia, ei tarvi paljon sääntökirjaa kazoa:
ellauri036.html on line 1964:Pahempia kuin nää "ylilyönnit" on jenkki"oikeuden" tavalliset käytännöt. Vankilat on nöyryytyslaitoxia, oikeudenkäynnit televisioituja farsseja, pahimmat tapauxet kuskataan Guantanamoon ja kidutetaan siellä, nöyryytetään mumslimeita kostoxi tuplatorneista. Ne nyt jouti mennäkin, rahavallan törkeet tuplafäkkisormet. Sit oli se Abu Ghraib "skandaali", missä apinan lailla irvistelevät jenkkisotilaat näytti peukku ylös merkkiä alastoman mumslimiruumiskasan päällä. Kaikenlaista ihan samanlaista sikailua kuin karja-aidan toisellakin puolella. Ei helvetti, ne on nää apinat ize, ei mikään paha meemi, joka näitä teettää. Just samanlaista meinikiä on jenkkivankiloissa, sanoo lähde.
The human animal is capable of behaviors unimagined by our rational actor models, and even by our most resolutely "behavioral" brands of law and economics.
ellauri036.html on line 1970: "Moral philosophy, they have tried to show, is often best understood as a project involving self-realization and human flourishing. It is eudaimonistic: it is about the pursuit of the right kind of measured happiness and the maintenance of a whole and healthy personality."
ellauri036.html on line 1978: Mutta kazotaan asiaa positiivisemmalta kannalta. Siinä Martta on oikeassa, että inho ja häpeä on alhaisempia apinatunteita kuin viha, koska ne on laumatunteita. Niillä lauman tunnejohtajat lyttää tunnejohdettavia. Martasta ne käy henkilöön enemmän kuin viha (no ero voi olla kyllä aika mitätön). Käytännössä tää kiehuu alas siihen, että sexijutuista ei pitäis oikeudessa messuta niin paljon kuin jenkeissä on tapana, sensijaan murha ja väkivalta on yhä A-OK ja kosheeria. Täähän asenne näkyy hyvin leffojen ikärajoissa. Siitä on näissä paasauxissa ollut useinkin jo puhetta: apinoittain kazoen paljon pahempi on käydä meikäläisten väärällä reijällä kuin tukkia vihulaisten henkitorvia.
ellauri036.html on line 1984: Outoa on myös Martan kostonhimoisuus, et rangaistuxen tarkoitus on päästä tasoihin. Helvetti, ne joita jenkeissä rangaistaan ei todellakaan ole lähelläkään tasoissa. Martan emotionalismi on juste milieu, sanoo kriitikko. Niinpä, paizi ei Aristoteleen mielessä, vaan Louis Aragonin: beaux quartiers, moraalia keskiluokan kermaperseille. Kosto elää! huutaa hyväosainen ja lyttää vähäosaista vielä lisää.
ellauri036.html on line 1986: Mä olen jossain toisaalla jo viisaasti sanonut, että apina on hyvä toiselle vaan niin kauan kuin leijona on kylläinen: kun sillä ei oo nälkä, se voi antaa luun myös hyeenoille. Tai no, köyhät kyllä auttaa toisiaan, se tuntuu rotevalta, ja voi toisen kerran saada sitten ize apua. Sitä mukaa kun amerikkalaisten äärettömältä näyttänyt etumatka muihin on kaventunut, on niiden kostonhimo myös herännyt. Tää ei yhtään yllätä, samoja apinoita kasvaa joka oxalla.
ellauri036.html on line 1988: Martan zygologia on jotain selfhelp-psykoanalyysia, joka lähtee yxilöstä ja palaa siihen. Joukkosuggestiosta ei sillä ole mitään sanottavaa, vaik siitähän Freudkin oli kiinnostunut. Mix tiimit alkaa mätkiä toisiansa apinanraivolla? No six, tietysti, et se on darwinistisesti kannattavaa, se toimii. Samaa voi sanoa tiimihierarkian houkutuxista, ne on tosi todellisia, eikä niistä pääse Martan kädenheilutuxella. Ja niiden feromoneja nimenomaan on inho sekä häpeä, kazo vaikka Netflix sarja Unorthodox. Rangaistus on aina kuritusta, ylempien paukutusta alempien selkiin. Ilman hierkiaa ei ole ihmispesiä. Olen samaa mieltä siitä, et ois hyvä, ettei niitä olisi. Mut sillon ratkaisu ei ole tunteiden apuharvennus vaan aappojen. Ei Martta Panopuuta ketjuun, vaan Pentti Linkolaa.
ellauri036.html on line 2016: Täsmälleen samoja petoapinoita meemeineen on ruåzalaiset,
ellauri036.html on line 2024: Täytyy kazoa kai sarjan loputkin petomaiset jaxot.
ellauri036.html on line 2041:Virusnaamareista syntyi sakea soppa. Mukana "kauneusyrittäjä" Tiina Jylhä, "kiero juristi" Kari Uoti, ja "pikavippiyrittäjä" liikemies Onni Sarmaste. Konnakolmikko on sekaantunut huoltovarmuuskeskuxen tunarimaiseen koronanaamarikauppaan kiinalaisilta. Voznikajet vopros:
ellauri036.html on line 2046: Sarmaste taas sanoo, että hänen tarkoituksenaan oli hankkia valtiolle myytäviä tarvikkeita Jylhän yritykseltä, mutta tämä ei ollutkaan pystynyt toimittamaan niitä. Sarmaste väittää, että Jylhä olisi kumppaninsa Tapani Valkosen kanssa palkannut moottoripyöräjengi Helvetin enkelit perimään häneltä viittä miljoonaa euroa. Sarmasteen mukaan hänen ikkunansa läpi paiskattiin maanantaina iso kivi. Vähän etuajassa; enkelien pitäs vierittää suuri kivi jeesuxen haudalta vasta sunnuntaina. Voznikajet jishtsho vopros: mix konnien väliset kärhämät pitäs kiinnostaa ketään? Seinää vasten koko roikka ja niskalaukaus.
ellauri036.html on line 2050: Panee miettimään sen Zizekin tms väittämää siitä, että ainoo tapa apinoiden säilyä hengissä olis palauttaa kommunistinen komento. Jos sitä ajattelee nyt oikein huolella, et mikä siellä kommunismissa oikein kanitti, niin tulos on tämä vanha viisaus:
ellauri036.html on line 2056: Siinä suhteessa kommunismi ei yhtään poikkea jostain uskonnollisesta diktatuurista, niinkuin vaikka kalifaatista. Kaikki järjestelyt jotka poikkeaa apinoiden luonnonmukaisesta olotilasta, eli jenkkilän edustamasta darwinistisesta laissez faire toisten ryöstöstä, pakosta aiheuttaa samanlaisen kapinan. Luova tuho on oleva tän luovan luomakunnan herran loppukaneetti. Jouzenlaulu jouzenien haudalla.
ellauri036.html on line 2058: Onhan jenkeissäkin vähäosaisia ja toisten vedättäjiä ihan hirmusti. Erona on vain se että USAn vähäosaiset uskovat olevansa vapaita, ne suostuu imutettavaxi ihan halusta, koska ne uskoo niille uskotellun vapaan maan evankeliumin. Ne luulee, että lisää seppoilemalla ne voi vuorostaan kivuta tunkion kukoxi, kingixi kasan huipulle. Jos niillä menee huonosti niin se on vaan oma vika, pikku sika, ne ihan oikeasti luulevat. Ne on ize vaan säällittäviä häviäjiä, löysiä kukkoja ja kanoja.
ellauri036.html on line 2089: Konevizan luostarissa oli noin 40 varatonta veljeä, ja niiden lisäxi 2x niin monta "muuta väkeä", jalkavaimoja ja lehtolapsia. Muuta henkilökuntaa ei juuri tarvittu, kun oli se konevviza.
ellauri036.html on line 2090: Veljet kulki pihatossa vapaana ja kävi ize lypsyautomaatilla. Jaloissa oli liike-energialla toimivat askelmittarit, jotka pienentävät ristikarjan hiilijalanjälkeä.
ellauri036.html on line 2099: Kotitonttu Dobby on jotain koiran ja palvelusväen väliltä. Tämmöinen satumaailma on oiva paikka kansoittaa kaikenlaisilla epäsikiöillä, joilla on vastineensa myös todellisuudessa, ainakin jonkun J.K.Rowlingin päässä vallizevassa sellaisessa.
ellauri036.html on line 2111: Piti kazoa edellä marssivan takaraivoa.
ellauri036.html on line 2126: Histerjugendin merkki oli viikinkien aurinkoriimu Sowilo ᛋ, kulmikas ässä. Samanmallinen salama oli Harry Potterin ozassa. Harryn päässä peilikuvana, varmaan teki tazkan ize kazomalla peilistä. Suomen armeijan hakaristi oli sekin väärinpäin.
ellauri036.html on line 2133: Kotitonttuja ja värivammasia saa olla avustavissa rooleissa, jotta paska myy myös siirtomaissa, mut pääosan esittäjät on sentään arjalaisia tai vähintään punatukka kelttiläisiä. Voldemort joku itäblokin mamu. Venäläinen joka tuikkaa perusbrittejä myrkkysateenvarjolla. Malfoyt on Adamsin perheen doppelgängeri normanniaatelinen porukka, yhdistelmä ranskixia ja pre-nazi sakuja. Hannoverin sukua. Potterin Buckett-henkinen sukulaisperhekin on reilumpi, syövät munuaispiirakkaa ja juovat pinttikaupalla alea telkan ääressä ja kazoo futismazia. Vaik huispauxesta ne ei tajuu mitään, on ne niin jästejä.
ellauri036.html on line 2135: Reichs-Jugend-Führer oli Baldur von Schirach. Ilmetty Harry Potter koppalakilla ilman silmälaseja. Baldur oli aasojen Jeesus Kristus. Sen hömelö märkähattu veli tappoi sen vahingossa sokkona. Potter on wiccojen oma messias, parturoitu Aslan joka selättää Voldemortin panematta edes vastaan. Rule Britannian Ahura Mazda, Austin Mini joka päihittää Angry Mainyu birdsit ja kiinalaisen Volvon. JK Rowling on brexitin Paulo Coelho. Se käytti etukirjaimia jottei Harryn maaliryhmä, esipuberteettiset pojat ois pelästyneet naisen nimeä. Onhan se vähän lyhyempi lause, kirjan paxuutta pojat kai enimmin pelästyvät. Väkisin saa tuputtaa. Tytöt taitaa Harryakin enempi lukea, vaik niille on omat vampyyri- ja riitakäkisarjat. Baldur sai 20v pyttyä Nurnbergissä. Vähemmän kuin Weinstein. Tuomiot on kovenneet. Baldur Jugend-Führer oli siira. Fasen omistaja on sokeritoukka. Weinstein ei ollut mikään Einstein. Kiven alla ryömiskelijöitä koko roikka, Albert mukaanlukien.
ellauri036.html on line 2139: Paha Loke veisti nuolen mistelinoxasta, jolla näsät osui Väinämöiseen ihan zägällä. Mäinämöinen ja Zäinämöinen järkyttyi. Olli! Minä olen mistelin alla! Kirja ei saa joutua näsien käsiin. Olli, Orvokki eipäskun Kerttu ja heidän koiransa Vikkí ovat autuaan tietämättömiä kaikesta. Menestynyt Doris sisko asuu Lokusteritiellä melkein Kauniaisissa. Käpylän kuraveriset on kateita. 2000-luvun mikrotetut videoidut meemit on sitten ikäviä.
ellauri036.html on line 2141: Jästi (engl. pössyke) on nimitys henkilöille, jotka eivät pysty taikomaan ja jotka eivät ole syntyneet velhomaailmaan, siis vastakohta noidille ja velhoille. Sellaisia velhoja, jotka ovat jästisyntyisiä, saatetaan kutsua pilkkanimellä kuraverinen. Jästi on esimerkki niistä lukuisista uudissanoista, jotka on luotu nimenomaan Harry Potter -kirjasarjan maailmaa varten. Aikaisemmin se on esiintynyt muun muassa sanassa "jästipää". Miten niin uudissana? Sehän on ruåzia ja tarkoittaa hiivaa. Hiiva jäst, hevonen häst, pappi präst. Sana on ehkä selvimipiä rasismin tuntomerkkejä J.K.Rowlingin kirjoissa. Niitä on siellä kuin Vilkkilässä Feelix-kissoja.
ellauri036.html on line 2149: Mä luulen että näiden fantasioiden suuri suosio johtuu siitä et oikee luonto on jo tapettu eikä sieltä enää löydy muuta kuin kuluneita polkuja, puunkantoja, roskia, jokunen rotta ja surullinen varis. Six kexitään näitä taikameziä ja niihin taikaeläimiä. Taru on todellisuutta ihmeellisempää. Se fiilis tuli pitkänäperjantaina käydessä Patolan kalutulla suojellulla läntillä kerrostaloalueiden keskellä. Apinoita, apinoita, apinoita ja niiden kennoja joka puolella. Potterin porukoiden luudille olis töitä. Rakennetaanpa hyönteisille li- li li- lintulauta. Neulotaan oravalle villapusero. Kyllä me ollaan kilttejä. Charityä luonnon köyhälistölle.
ellauri036.html on line 2158: Älisijät ovat kuolemattomia ja siksi on vain muutama keino torjua ne; yksi keino on käyttää Suojelupoliisia (ruåz. Säpo), joka ajaa ne pois. Jos älisijät onnistuttiin ajamaan pois, suklaa on tehokas ensiapu kohtauxesta toipumiseen. Älisijät ovat näkymättömiä jästeille, mutta vaikutus on silti sama. Vähintään yksi surkki on väittänyt nähneensä älisijät, mutta Die Führerin on dementoinut tämän.
ellauri036.html on line 2164: Taikaministeriö (engl. 10 Downing St) on fiktiivinen poliittinen elin, joka päättää brittiaailman asioista. Taikaministeriö sijaitsee Lontoossa maan alla, ja siellä työskentelee muun muassa Die Fuhrerinin ihailema taikaministeri BoJo. Bozon ihailema taikaministeri oli rautarouva "The Witch is Dead" Meg Thatcher. Ministeriö osoittautuu usein korruptoituneeksi, jopa diktaattorimaiseksi hallitukseksi, joka pyrkii pikemminkin peittelemään ja kiistämään yhteisönsä epäkohtia kuin korjaamaan niitä. Tää on die Führerinin mielestä valitettavaa mutta ymmärrettävää, kuten myös Voldemortin paluu USA:n presidentixi. Ministeriö on nyt Voldemortin vallassa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, dementoi die Führerin.
ellauri036.html on line 2166: Rowlingin juonenkuljetus Harry Potter-kirjoissa jää toisexi vaan Ivanka Trumpille. Esim. Ludovic ”Ludo” Bagmanin ympärille kehitelty huispausaiheinen sikermä on kuin suoraan Esquiren urheilupalstalta. Jengiä on kirjoissa kuin salpausselällä, ja niillä hassuja nimiä. Lähes kaikki ikinä kexityt taikameemit on rontattu Potterin sivuille. Epäilen että die Fuhreriniin on langetettu sekavuusloizu.
ellauri036.html on line 2168: Poliittisesti Harryn äiskä on amerikkalaishenkinen talousliberaali ja laborin oikeistosiipeä. Pro Israel ja huonosti piilotettu kaappikristitty, Päivi Räsäsmallia. Harryn messiaslook ei ole sattumaa. Se on nyysitty CS Lewisiltä, joka nyysi sen raamatusta, jotka nyysi sen hinduilta ja parseilta, jotka nyysi sen egyptiläisiltä. Syntipukin uhraus on yhtä vanha apinameemi kuin erikoistarjous ja ilmainen näyte. Postmodernia touhua. Jeesus ei nauti enää taikaministerin luottamusta. JK on britti-imperialisti, kannattaa brexitiä ja vastustaa skottien izenäisyyttä. Filthy rich ja harrastaa charityä. Sen kamu Bozo pääsi teholta ikävä kyllä. Nyze miettii minne paninkaan sen punaisen ydinasenapin. Tuliko se mukaan vai jäikö yöpöydälle taikaministeriöön.
ellauri036.html on line 2173: Maapallo alkaa olla eläinten hautuumaa. Maunulan mezissä laulaa enää pari hassua pikkulintua. Oli siellä sentään 1 peippo. Muut eläimet on muoviasuisina dallaavia ja pyöräileviä apinoita, jotka sentään väliaikaisesti väistelevät toisiaan. Ainoat muut suuret eläinlajit on apinoiden ruoka, lemmikit ja loiset. Tilanteeseen sopivasti on Maunulan mezässä lemmikkien hautuumaa. Lemmikeitä surressaan on nää aapat tavallisuudesta poikkeavan herttaisia, ne soittelee sielujensa herkimpiä kieliä. Ja oikein tekevät, onhan eläimet näitä apinoita paljon onnettomampia. Vaikka kohta ollaan kyllä kaikki samassa kirkkoveneessä. Neitokakaduja on menehtynyt koko perhe. Kisua ja Misua jäivät suremaan Vasen ja Oikea. Vasen oikee, vasen oikee, sieltä näkyy pyöree soikee. Kissain silmist saineet / vuotaa kyynellaineet.
ellauri036.html on line 2178:zed.jpg" width="200px" />
ellauri036.html on line 2179:zed.jpg" width="200px" />
ellauri036.html on line 2180:zed.jpg" width="200px" />
ellauri036.html on line 2183:zed.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2184:zed.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2185:zed.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2186:zed.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2187:zed.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2188:zed.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2189:zed.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2190:zed.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2191:zed.jpg" height="200px" />
ellauri037.html on line 17:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">HBL MITTEN 2021
ellauri037.html on line 18:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Klassiker fyller sjuttio
ellauri037.html on line 34: Kaippa siitä tulee pian vuosi täyteen! Ei vielä tunne izeäni kaleeriorjaxi niinkuin Sean. Postmodernistisen Italo Calvinon henkilön Sean Flanneryn nimi on varmaan väännetty Sean Connerystä joka tunnetaan Michelinen miehenä.
ellauri037.html on line 36: Mun tän kaleidoskooppisilpun tarkoitus ei oo postmodernisti huijata, se ei ole apinan koijausta kuten Italo Calvinon peilailijaliikemiehen, pikku-Maken, Paul Austerin tai Salman Rushdien vastaava, vaik onkin yhtä narsistista. Kun olen autisti mä huvitan vaan izeäni. Vedän modernisti käteen, en postmodernisti nenästä.
ellauri037.html on line 60: Ikäkin on siis vain numero, joka tarkastetaan kassalla. Jos se on yli 100, se on pikku-uutinen. 70 ei kelpaa mihinkään, se on vaan karanteeni-ikä. Diastolisena paineena 70 on kyllä parempi kuin 100. Jos on terveyttä, voi elää yhtä vanhaxi kuin James Bond. Paizi James Bond vaihdetaan aina uudempaan ennenkuin Michelinit menee alta.
ellauri037.html on line 62: Tushkin, sanoi Pushkin Boldinon syksynä (Болдинская осень 1830) kolerakaranteenissa ja jo alkoi lyyti kirjoittaa. Suurta taidetta syntyy myös nyt, koronaepidemian aikana, neuvoo HS:n sunnuntaitoimittaja tiistaina. Se kaipaa uimahalliin, ei tunnu enää koosherilta vaipanvälissä. Aika suosii tee-se-izekirjailijoita, jotka vasta löytävät lahjansa laatikosta. Textilaatikot pursuavat, runot jopa naurattavat. Mun runot voi lukea kokonaan nettiversiona el Laurin verkkosivuilta. Paizi salaiset.
ellauri037.html on line 74: Sanat pakoilevat. Niitä on ezimällä ezittävä. Vaikka ne
ellauri037.html on line 91: jolla pikku paskiaiset voi tehdä izestään 15 sek videoita.
ellauri037.html on line 109: Vauzivau, jäätävää, LOL, mä hajoon. Tai mites se tällä haavaa sanotaan.
ellauri037.html on line 128: Algoritmi antaa kazojia, kun videoija tanssii, varastaa meemejä tai
ellauri037.html on line 139: saada 200M muuta kärpästä toistamaan ize muilta kopioimiaan ilveilyjä.
ellauri037.html on line 149: paskiainen josta apinallisesti kazoen liian aikaisin tulee iso kusipää.
ellauri037.html on line 150: Oiskohan tää tähän asti happamin mun paasauxista? Izeäkin alkaa hirvittää.
ellauri037.html on line 157: Charles Spencer Chaplin (1889-1977), der König der Stummfilmkomödien, ein rührend-komischer kleiner, verwegener Tramp in Klassikern wie (ei jaxa), wurde für seinen Diensten im II. Weltkrieg zum Ritter geschlagen. Seine Mutter Hannah lehrte ihn zu tanzen. Sein Vater war Alkoholiker und verliess die Familie nach Charlies Geburt. Mutti war geisteskrank und Charlie verbrachte seine Kindheit in Anstalten. Er war ein launischer Perfektionist. 1952 verliess Charlie die U.S.A, weil er da als einen Kommunisten gehalten wurde. Er wurde Weltburger in der Schweiz mit seinen Millionen.
ellauri037.html on line 159: Obgleich er von Arbeit besessen war, fand er Zeit für Sex zwischen den Filmen, "in den Stunden wenn ich gelangweilt bin". Wie Markus J. Rantala vorausgesagt hat ex post facto, er zog junge Mädghen vor. Er konnte nichts mehr geniessen, als eine knospende Jungfrau zu verführen. Die erste Schützling war 14 Jahre alt. Er versprach eine Filmkarriere, aber schon bald darauf war sie schwanger. Sie war so dumm dass er sie heiratete obwohl sie gar nicht schwanger war. Charlie liebte es, Starlets nach der Bühne auch in seinem Bett zu verwenden. Die nächste Starlet war 6 als Charlie sie merkte, aber er war geduldig wie der Prophet Muhammed und versuchte sie zu ficken erst als sie 15 war. Schliesslich entjungferte er Lita auf dem gekachelten Fussboden seines Dampfbades. Er wollte nicht Gummis benutzen, sie wären "unästetisch". Lita wurde schwanger als sie 16 war. Er war 35.
ellauri037.html on line 160: Er versuchte, das Kind abzutreiben, Lita mit irgendeinem anderen zu weihen, sie zum Selbstmord zu jagen, weil er sie soviel verabscheute. Er war eklich. Aber er behauptete, dass er mit Lita schlafen könne, obwohl er sie soviel verabscheue. Er demütigte sie oft, weil sie weigerte, Fellatio zu machen.
ellauri037.html on line 162: 1934 war eine 20-jährige an der Reihe, 1941 eine 22-jährige, die auf dem Rasen vor Charlies Hause schwanger wurde. In der Zwischenzeit war Chaplin Oona begegnet, den 17-jährigen Tochter des berühmten Dramatikers Eugene O´Neill. Sie wurde sein vierte und letzte Ehefrau. Als er starb, hatte Chaplin acht weitere Kinder gezeugt - das letzte, als er über 70 Jahre alt war.
ellauri037.html on line 164: Diese menschliche Sexmaschine, die als Vorspiel zum Sex erotische Passagen aus Fanny Hill und von Lady Chatterley vorlas, schaffte es, sechs Runden hintereinander zu absolvieren, mit kaum 5 Minuten Pause dazwischen. Ausserdem war er ein leidenschaftlicher Voyeur.
ellauri037.html on line 180: kazoo asiaxeen työntää nenänsä toisten jalkoväliin
ellauri037.html on line 195: mumisten köörissä jotain iänikuisia taikaloizuja
ellauri037.html on line 202: Hiirihaukka ei moiti izeään.
ellauri037.html on line 205: Kalkkarokäärme hyväxyy izensä varauxetta.
ellauri037.html on line 207: Izekriittistä shakaalia ei ole.
ellauri037.html on line 209: elävät miten elävät ja iloizevat siitä.
ellauri037.html on line 217: (Wislava Szymborska)
ellauri037.html on line 225: sikäli eze tietää kuolevansa
ellauri037.html on line 249: zymborska Wislava">Wislava Szymborska oli Callen ikäinen. Syntyi 5kk myöhemmin ja eli 2v kauemmin. Vuoden 1966 nobelisti. Puolan Mozartixi sanottiin. Se otti outoja näkökulmia, esim. kissan äsken kuolleen omistajan asunnossa. Siltä jäi alle 350 runoa. Kysyttynä mix niin vähän se sanoi: mulla on rode kotona. LOL. Mieti sitä, el Lauri, revi siitä.
ellauri037.html on line 255:By Wisława Szymborska
ellauri037.html on line 299:Wisława Szymborska
ellauri037.html on line 333: tuhlaajapojat kuzutaan kotiin,
ellauri037.html on line 349: Wislawa Szymborska
ellauri037.html on line 390:Wislawa Szymborska
ellauri037.html on line 412: Kop kop, kuka siellä? pikku Aatun herzchen tykyttää.
ellauri037.html on line 449: kai sä voit jotain tekemistä ihan izekin kexiä.
ellauri037.html on line 467: Toinen apina kazoo kohti ja kuuntelee pilkallisena.
ellauri037.html on line 473: (Wislawa Szymborska)
ellauri037.html on line 482: Jouyn aikalainen Stendhal kertoo Egoistin muistelmissa miten Jouy oli äijäseurassa kehunut raiskanneensa kavereineen intialaisen vestaalin jossain brahman temppelissä ihan huvin vuox, nähäxeen mitä tapahtuu. Kun intialaisäijät huomas sen ne ryntäs "apuun" ja leikkas neizyeltä ranteet ja irrotti siltä pään, ja sit vasta ryhty samoihin hommiin ranskisten kaa. Jouy onnistu pakenemaan hepalla. Se kirjotti sittemmin menestysoopperan Vestaalit, jossa ylistettiin Napsua. Vestaali markkeeras kai siinä alapesemätöntä Josephinea. Sillä oli pulleat purjeet ja mahtava peräsin. Siitäköhän toi Sopen sitaatti oli peräsin.
ellauri037.html on line 492: Paremmin kuin Schillerin hyvin mietitty, antiteesin ja kontrastin avulla vaikuttava runo, Arvoisat daamit, tiivistää ainaskin mun mielestäni seuraavat Jouyn harvat sanat paremmin naisten ansaizeman pikku kiitoxen: Ilman naisia, meidän ihmisten elämän alku olis avuton, keskikohta viihteetön, ja loppu lohduton. Ihmisen 2. paras ystävä on nainen (otapa namupala Atman, hyvä koira.)
ellauri037.html on line 495: Naisen hahmo päältä kazoenkin opettaa, että naista ei ole tehty raskaisiin henkisiin eikä ruumiillisiin töihin. Naiset ei kanna elämäntaakkaa tekemällä vaan kärsimällä (kun me pidetään siitä huoli), synnytyskivuilla, lasten paimennuxella, miehen palveluxella, jolle naisen pitää olla kärsivällinen ja piristävä kumppani.Kovimmat kärsimyxet, ilot ja voimanponnistuxet ei kuulu sille; vaan sen elämän täytyy valua hiljemmin, merkityxettömämmin ja lievemmin kuin miehen, olematta sen tautta olennaisesti onnellisempaa tai onnettomampaa.
ellauri037.html on line 498: Meidän ihmisten hoitajixi ja alkeiskasvattajaixi naiset sopivat just six, että ne on ize lapsellisia, pellejä ja lyhytnäköisiä, sanalla sanoen, koko elämän isoja lapsia: eräänlainen välimuoto lapsen ja miehen välillä, joka on se varsinainen ihminen. Kazokaa vaan tyttöjä, kun ne jaxaa leikkiä koko päivän jonkun lapsen kanssa, tassia ympäriinsä ja laulaa, ja kuvitelkaaa mitä miekkonen parhaalla tahdollakaan saisi samassa asemassa aikaan. (Kuka haluiskaan leikkiä leikkurin alle jääneellä koalalla?)
ellauri037.html on line 512: Siitä niiden vaistonvarainen nokkeluus ja vastustamaton tarve valehdella. Sillä kuten luonto on varustanut leijonat kynsillä ja hampailla, elefantit ja karjut syöxyhampailla, sonnin sarvilla, mustekalan (ja mut) sumuttavalla musteella, niin on se antanut naisille huijauksen taidon suojaxi ja puolustuxexi miespaskiaisilta, ja on kaiken sen voiman, minkä se antoi miekkosille habaan ja niskalihaxiin, naiselle tuon lahjan muodossa. Vedätys on niille sixi synnynnäistä, ja sixi sitä löytyy tyhmemmältäkin naiselta enemmän kuin meiltä. Sen käyttäminen joka käänteessä on sixi niille yhtä luonnollista, kuin meille käyttää heti ekan hyökkäyxen torjunnassa nyrkkejä. Six (siis ton nyrkkivallan takia) on harvinaista löytää täysin suoraan puhuvaa, mutkatonta naista. (Mutkaton on miesten kieltä ja tarkoittaa täys tolloa.) Just six ne näkee myös meidän surkeiden kusetusyritysten läpi heti, niin että neuvon olemaan sitä ollenkaan yrittämättä. Niin kävi mulle äiskän kaa joka kerta, jäin kiinni rysän päältä. – Tästä pääviasta ja sen seuralaisista seuraa epärehellisyys, uskottomuus, petos, epäkiitollisus ym.ym. (Hizi Schopenhauer alkaa kuulostaa ihan Dantelta sen hölmön helvettinsä kaa.)
ellauri037.html on line 515: Ihmissuvun jatkamisesta huolehtii luonnostaan nuoret, vahvat ja kauniit miehet, kunnon nazikönsikkäät jotta rotu pysyy hyvänä, ikävä kyllä koaloilla ja mustekaloilla ei ole siinä pennin jakoa. No mä oon aina tykännytkin enemmän koirantalutuxesta ja huiluhommista. Tää on luonnon toivomus, ja naisten himot on sitä myöten. Tää laki on ihan eka kaikissa suhteissa. Six se on voi, jos sitä koittaa vastustaa: siinä käy heti tosi ohraisesti ekassa kurvissa. Sillä naisten salainen, lausumaton, jopa tiedostamaton moraali on: meillä on on oikeus huolehtia lajin jatkumisesta eikä jonkun (esim koalamaisen) yxilön. Me ajatellaan mieluummin meidän lapsia kuin jonkun koalan tohveleita. Naiset ei huolehdi tästä peruslaista vaan in abstracto, vaan myös in concreto, ja todistavat sen käytöxellään (siis jättämällä koalan kuin tikku paskaan kun jotain edes vähän parempaa on näköpiirissä). - Tästä lähemmin mun pääteoxen luvussa 44 osassa 2, jossa kerron naisten mulle tekemistä ohareista.
ellauri037.html on line 518: Miesten kesken on luonnostaan vaan välinpitämättömyyttä (no mulla kyllä kieltämättä oli jotain pikku erimielisyyxiä eräiden koulufilosofiprofessoriääliöiden kaa, joihin palaan tukijatkeessa), mutta naiset on luonnostaan keskenään sotajalalla. Se kai johtuu siitä et miehillä kilpailu rajoittuu omaan kiltaan, naisilla se ulottuu koko sukupuoleen, koska niillä on vaan yx ammatti, maailman vanhin sellainen. Kadullakin tavatessaan ne kazoo toisiaan kuin Guelfit ja Ghibelliinit. 2 naista tavatessaan 1 kertaa suhtautuvat toisiinsa vaivautuneemmin ja teeskentelevämmin kuin 2 reilua miekkosta. (Tulee mieleen Bernard Shawn, toisen ison setämiehen My Fair Lady. Nää reilu-miekkosjutut on aina vähän homahtavia.) Sen takia naisten keskiset komplimangit kuulostavat naurettavammilta kuin kahden miehen keskiset (häh? no Schopenhauer oli tosi turhamainen ollaxeen pussikarhun doppelgängeri). Edelleen, vaikka mies puhuu suht ihmismäisesti jopa niille jotka ovat paaaaaaaaljon sitä alempana (vitun nilkkifasisti), on sietämätöntä kazoa miten kopeasti ylhäinen rouva elehtii nokintajärjestyxessä alemmalle (vaikkei edes palvelijalle, missä tapauxessa se olis ihan ymmärrettävää). Siitä voi johtua että naisten kesken on vähemmän nilkkejä kuin meillä, ja voimasuhteet voi muuttua äkkisemmin kuin meillä miehillä. No niin vittu, miehet on vielä enemmän laumaeläimiä, de Waalin simpansseja, tai vielä pahenpaa, cro magnoneja. Miehillä ranki riippuu kaiken maailman prenikoista ja nazoista, naisilla vaan siitä, kenen kaa ne on naimisissa. Six ne on luonnostaan samalla viivalla ja yrittää hikisesti luoda hajurakoa. (Helvatti, mix nää hajuraot kiinnostaa miehiä niin hirveesti. No, tyhmä kysymys.)
ellauri037.html on line 521: Paremmalla syyllä kuin kauniixi vois naisia sanoa epäesteettisexi sukupuolexi. Niillä ei ole tajua eikä vastaanottokykyä kaunotaiteille, kuten musiikille, runoille tai kuvataiteille, kazovat vaan kun lehmä uutta veräjää, tai apinoivat miellyttämishalussaan jos ne niitä on harrastavinaan. Janne-Jaakko (Rusakko) sen jo sanoi: les femmes, en général, n’aiment aucun art, ne se connoissent à aucun, et n’ont aucun génie (lettre à d’Alembert, note x x). (Setämiehet haistaa kyllä toisensa ihan hännän alushajusta kuin koirat.) Jokainen joka kazoo huivin taa, huomaa kyllä sen. Ei tarvize kuin kazoa mihin naaraat keskittyy konsäärissä, uupperassa tai tiiatterissa (miekkoset keskittyy tietysti selvittämään juuri tän). Esim kazo niiden lapsellista hälinää, kun ne (miesten) suurenmoisten mestariteosten kauneimpien kohtien aikanakin jatkaa lätinää. Jos krekut ei tosiaan päästäneet naisenpuolikkaita kazomoon, ne teki siinä oikein; ainakin pystyi niiden teattereissa sentään jotain kuulemaan. (Jääkiekko- ja futismazeissakin liikuttaa miesyleisön rikkumaton hiljaisuus.)
ellauri037.html on line 525: Setämiesystäväni Chamfort sanoo aivan oikein: naiset on tehty käymään kauppaa meidän heikkouxilla, meidän hulluudella, muttei meidän järjellä. (No ei tietysti, miesjärkeä ei ole juuri kaupan, tai se on huonolaatusta, ei löydy ostajia, markkina ei vedä.) Naisten ja miesten väillä on ihokosketus, ei mitään henkistä sielullista eikä luonteen sympatiaa. (Vittu ei ainakaan tän koalan kaa, se on niin totaalisen epäsympaattinen.) Silleen ajatteli antiikkiset ja orientaaliset setämiehet naisista, ja antoivat niille asiaankuuluvan paikan paremmin kuin me (mun kaltaiseni nykypiipunrassit siis), jotka ollaan vanharanskalaisen galantteja ja palvotaan mauttomasti naisia, se on tän kristillis-germaanisen tyhmyyden korkein kukkanen, joka on ainoastaan saanut aikaan sen, että ne on niin arrogantteja ja häikäilemättömiä, että tulee mieleen Benaresin pyhät apinat, jotka tuntien pyhyytensä ja loukkaamattomuutensa pitävät kaikkea izellensä sallittuna. (Olikohan joku daami kiilannut Artun eteen lihakaupan jonossa sen pyytäessä luuta Atmalle, kun se kiihty kirjottamaan tätä turausta?)
ellauri037.html on line 530: Sillä siinä luonnottoman edullisessa asemassa, minkä yxiavioisuus ja siihen liittyvät avioliittolait tarjoo naisille, alkaa mun kaltaset viksut ja varovaiset miehet arvella, et kannattaax niiden uhrata niin paljon eduistaan jos kauppa ei ookkaan niille enää sikaedullinen. Moniavioisissa kansoissa kaikille naikkosille löytyy sängynnurkka, mut monogaamisissa naimisiin pääsevien naisten määrä on rajoitettu, ja sit jää naisia hurjasti ylize ilman toimeentulotukea, jotka eleskelee ylemmissä säädyissä hyödyttöminä vanhoinapiikoina, ja alemissa joutuu paskahommiin, tai rupee antamaan rahan edestä, ja elää niin ilotonta ja kunniatonta elämää kuin miehet mitenkään voi niille kexiä. Ja siinä ne on kyllä kexeliäitä, vaikka muuten tyhmiä. Mut ne on miessukupuolen tyydytyxexi ihan välttämättömiä, miehet näät ei mee naimisiin kun ne ei tykkää koppavista rouvista. Extra naisista tulee julkisesti tunnustamaton sääty, jonka erityinen tarkoitus on suojata naimisiin päässeitä naisia, tai niitä jotka vielä haluu naimisiin, säätymiekkosten viettely-eli panoyrityxiltä. Suo siellä vetelä täällä, käänny nainen minne vaan, aina on joku äijä vastassa etuveitikka ulkona, nahat pois ja tanassa. Sitäpaizi on luonnottomien oikeuxien jakelu naisille luonut luonnottomia velvollisuuxia, joiden laiminlyönti tekee ne vaan onnettomixi. Monelle miehelle näät tekee sääty-tai omaisuusnäkökohdat avioliiton kannattamattomaxi, ellei siihen liity loistavia ehtoja.
ellauri037.html on line 539: Hindustanissa ei kukaan nainen ole koskaan riippumaton, vaan jokainen on joko isän tai puolison tai veljen tai pojan valvonnassa. Se että lesket poltetaan puolisonsa roviolla on kyllä aika tuhlausta; mutta sekin, että nainen meillä kahmii omaisuuden, jota mies on koonnut hiki hatussa koko ikänsä, lohduttaen izeään että se menee lasten hyväxi, ja voi panna sen haisemaan uuden poikaystävänsä kanssa, se on yhtä törkeetä. Mediam tenuere beati. – Ainaskaan ei saisi naisilla olla koskaan päätösvaltaa perittyyn, varsinaiseen omaisuuteen, siis kapitaaliin, taloihin ja maatiloihin. – Aristoteles erittelee, Politiikka, B.II. c.9, mitä suuria haittoja spartalaisille tuli siitä, että siellä naisille oli annettu liikaa vapauxia sillä ett ne sai pitää perinnöt, myötäjäiset ja muutenkin vapaasti mukavaa, ja miten tää suuresti edisti Spartan rappiota. – Ei kai Ranskan rappioituminen Ludwig XIIIsta lähtien vaan johdu naisten kasvavasta vaikutusvallasta hovissa ja hallituxessa, mikä johti ekaan vallankumouxeen, josta kaikki sen jälkeisetkin kumouxet lähtivät?
ellauri037.html on line 541: No nyt jos et herkeä, top tykkänään, Artturi, there is a limit, be nice now! Nyt kyllä jo ansaizet vizaa paljaalle pyllylle, oikein äidin kädestä!
ellauri037.html on line 543: Se että nainen luonnostaan on määrätty tottelemaan, näkyy siitäkin, että jokainen nainen, joka pääsee eroon luonnonvastaisesta riippumattomasta tilastaan, niin pian kuin se liittyy johkin kullinheiluttajaan, antaa sen johtaa izeään ja hallita; koska se oikeesti kaipaa käskijää. Jos se on nuori, niin rakastajaa, jos vanha, niin rippi-isää.
ellauri037.html on line 549: Artun äidin olisi pitänyt opettaa Arttu hyväxymään izensä. Sanoa sille niinkuin Wagner lihavalle ryppyiselle tädille: hyväxyttekö olevanne ruma kalkkuna. Hyväxyn. Kiitos.
ellauri037.html on line 557: Pessimistejä käsittelevässä albumissa oli jo aika paljon juoruja Sopen elämästä ja tekosista. Rupes kiinnostamaan lähemmin, oliko sillä ylipäänsä yhtään naissuhteita, muita siis kuin äiti, sisko ja hälisevä naapuri. Plus Atma, jos joku niistä oli narttu. Ja olihan sillä! vaikka kuinka paljon panopuita, vaikkei mitään oikeita suhteita. Jonkun palvelijattaren jopa veti paxuxi ja pakeni juoxujalkaa paikalta. Kazotaanpa tätä vähän lähemmin.
ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille.
ellauri037.html on line 563: Arttu opetteli 2v 2x kirjanpitoa merkanttikoulussa, mistä oli sille myöhemmin hyötyä rahankeruussa. Sitten opsimathes aloitti akateemiset opinnot myöhässä. Varsinkin latina tuotti vaikeuxia. Sixköhän se pudotteli siivekkäitä sanoja niin paljon prujuissa, lunttasi varmaan kirjasta niinku kouluaikoina. Äiti muutti Adelen kanssa Weimariin Goethen perässä. Arttu oli äidin kaa huonoissa väleissä. Äiti kirjoitti: "sä olet sietämätön ja rasittava, ja sun kanssa on ihan mahdotonta elää; sun harvat hyvät ominaisuudet peittyy tohon izerakkauteen, eikä niistä ole hyötyä koska et malta olla vittuilematta toisille." Arttu lähti, eikä ne enää tavanneet kinä. Artun naisvihamielisyys voi EHKÄ liittyä tähän, ehdottaa varovasti elämäkerturi. Hampurissa Arttu asui yhen opiskelukaverin (pojan) kaa.
ellauri037.html on line 567: Weimarissa Arttu oli mustasukkanen äidille joka keikisteli Goethelle eikä kunnoittanut Heikki-isän muistoa. Molemmat oli pihejä ja syytteli toisiaan tuhlaavaisudesta. Äidin hännän alla oli kovaa (vaikkei ne edes asuneet yhdessä), äiti haukku sitä myötäänsä (ihan aiheesta). Opinnot alko sujua ja huveissa oli mukavaa. Johannan salonki pyöri täysillä. Artusta tuli Goethe-bändäri ja se roikkui äiskän bileissä aina kun Goethe oli paikalla. Goethe ei ollut huomaavinaan salin perällä murjottavaa tarhapöllöä. Se väisteli Arttua six että Arttu oli niin paha luonne, tai sit six että Goethella oli nokkapokkaa sen saman z">Franz Passowin kanssa joka kirjoitti mun kreikan sanakirjan; se näät oli Schopenhauerin kielenopettaja ja ohjaaja.
ellauri037.html on line 571: Weimarista se lähti opiskelee Göttingeniin 1809, 21-vuotiaana. Me pistäydyttiin Göttingenissä Johnin perheen kanssa kesällä 2017. Se oli vähemmän teologinen kuin kuuluisampi Jena, ehkä sinne pääskin helpommin. Sope aloitti lääketieteessä. Schulze (of Aenesidemus fame) opettti sille filosofiaa, sen neuvosta Sope keskittyi Platoon ja Kanttiin, joista se ei sit koskaan päässyt eroon. Se vaihtoi filosofiaan Berliiniin 1811 koska ei tykännyt prof. Bouterwekista (who dat?). Sielläkin se luki enemmän tieteitä kui filosofiaa. (Vrt. Seniiliä.) Se väitti että tieteitä tarvitaan filosofiaan. Oli sillä opiskelukavereitakin, tietenkin poikia.
ellauri037.html on line 575: Sopelle tuli äkkilähtö Berliinistä 1813 Napsun pelossa kun se epäili joutuvansa varusmiehexi. Se palas Weimariin mutta lähti sieltäkiin kun äiskä eli siellä synnissä jonkun sitä 12v nuoremman gigolon kaa. Piileskeli vähän aikaa Rudoldstadtin kaupunkipahasessa, retkeili Thuringenin mezissä ja söi makkaraa kirjoittaen väikkäriä, Riittävän syyn periaatteen neljästä juuresta. (Eli mix tyhjästä ei voi mitään nyhjästä.) Kun Ranskan armeija lyötiin Leipzigissä, väikkäri tuli sopivasti valmiixi. Sopea vitutti hohottavat sotilaat ja se lähti taas Weimariin. Äiskä (joka oli nähtävästi yhtä kova laskettamaan luikuria kuin poikansa) väitti et sen suhde gigoloon oli vaan platoninen (sen pitäis miellyttää platonisti Sopea). Sope ei uskonut ja riiteli typerän vaikka lihaxikkaan gigolon kaa. Äiskä julkaisi matkakirjoja niiden Euroopan reisusta. Artun väikkäriä se piti käsittämättömänä, eikä käsittänyt kuka haluis ostaa sen, saati lukea. (Arvaa vituttiko äidin keuliminen Arttua.) Arttu huusi pää punasena et sen (Artun) juttuja luettas paljon sen jälkeen kun Hannan matkakirjat ja romskut olis unohtuneet. (Ja niinhän siinä kävi.) Ize asiassa Brockhaus suostu kustantamaan Artun prujauxen vaan koska sen äidin kirjat möi niin hyvin. Mut myöhemmin osat vaihtuivat, ja Brockhaus lopulta nettos paljon enemmän koalasta kuin sen äidistä. Molempien kuvat oli Brockhausin seinällä. Kerrankin sovussa.
ellauri037.html on line 577: Goethe tykkäsi Sopen väikkäristä, sai sen Sopelta ilmasex (epätavallinen suosionosoitus). Siihen teki vaikutuxen Sopen lukeneisuus. Goethe tuskin luki muuta kuin omia juttujaan. Asiaa auttoi että Sope innostui Goethen säälittävästä väriteoriasta. Mut sit Sope alko kirjoittaa siihen parannuxia, ja Goethe närkästyi. Välit viilenivät. Nuoren narsistin tahditon vittuilu ja suuret luulot izestään viilensivät vanhan narsistin tunteita. Kirjeenvaihto tyrehtyi. Sope pani pahaxeen, mutta antoi silti Goethelle tunnustusta hyvästä yrityxestä.
ellauri037.html on line 579: Tässä vaiheessa Sope tutustui myös Herderin oppilaaseen Majeriin, joka opetti sille Upanishadia. Sopen mielestä Buddha oli lähes yhtä kova jäbä kuin Plato ja Kant. Se luki vielä Bhagavad Gitan ja jotain värikuvapainoxia hinduismista, plus takusti Kama Sutran, vaikkei sitä mainita. Semmielestä buddhismi oli ihan ykkösuskonto, koska se selittää myös peräkkäisten mutta silti niin samanlaisten villakoirien ytimen, se on sielunvaellus. Myöhemmin Sope väitti et se oli kexinyt intialaisen filosofian ize, yhdennäköisyys vedoihin on pelkkää sattumaa.
ellauri037.html on line 585: Kun perheyritys meni konkkaan Danzigissa, naiset menetti valtaosan perinnöstä mutta Arttu perkele merkanttina vahti kuin haukka omaa osaansa ja sai sen perityxi täysimääräisenä pesästä. Tää ei ollut omiaan parantamaan perheen muutenkin tulehtuneita välejä. Paskiainen mikä paskiainen, ajatteli tytöt.
ellauri037.html on line 587: Rahahuolissaan Arttu palas Italiasta ennen aikojaan ja lähti hakemaan professorin paikkaa Heidelbergistä, Göttingenistä ja Berliiinistä. Berliini näytti parhaalta, siellä oli eniten tilausta sofistijulkkixille. Se ajotti ihan tahallaan luennot samaan aikaan kuin Hegelin, jota Sope kuzui tökeröxi sarlataanixi. Pata siinä soimaa kattilaa. Se hankki riitaa Hegelin kaa heti näyteluennosta alkaen 1820.
ellauri037.html on line 590: Sit tuli tää selkkaus äänekkäästä naapurin ämmästä, jonka se tyrkkäs alas portaita. Se hyppäs ize satuttaaxen izensä, väitti aina totuutta peräänkuuluttava Sope. Oikeutta käytiin 6 vuotta, Sope hävisi ja sai maxaa naapurille kivusta ja särystä sen loppuiäxi. Sope lähti suuttuneena taas Italiaan.
ellauri037.html on line 594: Välillä se haaveili naimisiinmenosta. 39-vuotiaana kosiskeili jotain 17-vuotiasta neizykäistä, joka varmaan laatttas hihaansa. Sitä vitutti jo silloin monogamia, ehdotteli jotain ristiinsuihkintaa, pani on and off jotain 6 vuotta vanhempaa tanssijatarhaahkaa (varmaan sovitusta hinnasta), jonka se oli tavannut jo koulupoikana, jolla oli lapsia monista eri miehistä (muttei tiettävästi Sopesta). Kun Sope pakeni Berliinistä koleraa 1831, sitä johon Hegel kuoli kun tuli kotiin liian aikaisin, se ois ottanut tän haahkan mukaan, se ei tahtonut, Sope antoi sille rahaa, mutta kielsi käyttämästä sitä lapsenruokkoihin. Se näki jotain näkyjä ja innostui joxkin aikaa paranormaaleista ilmiöistä, kai se toivoi sillä todistavansa tahdon toimintaa. Siitäkään ei tullut lasta eikä paskaakaan.
ellauri037.html on line 598: Loppuajan eli 1833-1860 Sope asui Frankfurtissa puudeleiden sielunvaelluxen luojana, milloin Atma, milloin Butz (sielu ja sen vihollinen vuoron perään). Voitti norjalaisilta palkinnon kotiaineella tahdon vapaudesta, ei saanut tanskalaisilta toista moraalin alkuperästä, vaikka oli ainoo osanottaja. Haukkui liian nimekkäitä filosofeja. Sope oli ollut varma voitosta (ylläri) ja raivostui. Vitun tanskalaiset! Se julkaisi molemmat prujauxet omalla kustannuxella ja haukkui tanskalaisia vielä esipuheessa. Ammattifilosofit ei viizineet edes pierasta Schopenhauerin suuntaan, mut kaikenlaiset diletantit alkoi innostua sen räväköistä jutuista, monet lakimiehiä. Yx bändäri erityisesti, Frauenstädter, roikkui sitkeästi Sopessa ja sai lopulta sen Nachlassin. Hulluna vuotena Sope pelkäs omaisuutensa ja henkensä puolesta ja kannusti kovasti kurin ja järjestyxen palautusta. Lahjotti kiikarinsa upseereille että löytävät nihilistit paremmin. Kun vasemmistohegeliläiset (kuten Marx) puhui edistyxen puolesta, Sope sanoi kuin Jeesus että köyhät teillä on aina keskuudessanne ja hyvä niin, jää hajurakoa. Sitäpaizi on hyvä vään kun tulee apuharvennusta.
ellauri037.html on line 600: Schopenhauerin sivutyöt ja poisjätetyt otoxet oli sen eka menestys, vähän kuin Russellin jokamiehen filosofia. Arttu ja Perttu ymmärsivät loppupeleissä siirtyä niin pukkikirjaimilla kirjotettuun soveltavaan filosofiaan että laahuskin tajuaa. Izehoitoaforismeja jengi haluaa ja sitä se saa, huda hudaa. Sope kelpas aikanaan hätkäyttämään poroporvaria, eihän kukaan ottanut sen filosofiaa ihan todesta. Jotkut sano et täähän on ihan kuin Fichteä ja Schellingiä, jotkut sano et se puhu ristiin. Molemmat arvostelut sai Sopen raivoihin. (No mikä ei saanut, voi kysyä. Ehkä herkkulounas kantapaikassa Englisher Hofissa, jos se oli onnistunut.) Sope sano myös kuten se Waldenin mies Thoreau: puhun ristiin, so what? olen maailman monin poni. Se oli hirmu tyytyväinen kun jengi alkoi palvoa sitä Frankfurtin julkkixena ja sen muotokuvalle rakennettiin pytinki. Se pysyi terveenä, kun söi ja nukkui paljon ja kävelytti Atmaa (tai Butzia) 2h päivässä. Kuoli keuhkokuumeeseen istualtaan sohvalla 1860 72-vuotiaana.
ellauri037.html on line 608: Physisch paßt Arthur Schopenhauer in das stereotype Bild vom ernsten Philosophen. Er war klein und schmächlig gebaut, hatte einen großen Kopf, durchdringende blaue Augen und was immer makellos angezogen. Er neigte zu intensiven Stimmungen, war ein äußerst stolzer Mann, hatte wenig Geduld mit jemandem, der es wagte, anderer Meinung zu sein als er.
ellauri037.html on line 614: Heinrich war ein harter, erfolgreicher Danziger Geschäftsmann,
ellauri037.html on line 617: tradition fortzuführen, obwohl er es haßte. Als ihn seine Mutti
ellauri037.html on line 618: ermunterte, Philosophie zu studieren, ergriff er begierig die
ellauri037.html on line 619: Gelegenheit und wurde Student. Als Witwe zog Johanna nach Wei
ellauri037.html on line 623: Mann, den Schriftsteller Friedrich von Gerstenbergk, vorzufinden, der bei ihr lebte. Trotz Johannas beharrlicher Versicherung
ellauri037.html on line 630: stritt, hatte Schopenhauer eine stille Affäre mit Karoline Jugemann, der Primadonna vom Hoftheater and anerkannten Geliebten des Herzogs Karl August. Über ihre Beziehung sind nur wenige Einzelheiten zu erzählen, unter anderem, daß Schopenhauer ihre Busen romantischer fand als die
ellauri037.html on line 636: zog Schopenhauer nach Italien. Hier gab er sich seiner starken
ellauri037.html on line 637: sinnlichen Natur hin. In der Uberzeugung, daß sexuelle Leiden
ellauri037.html on line 639: Zügel frei und er gab zu. "Ich bin kein Heiliger". In Italien - wo
ellauri037.html on line 640: die einzige Sunde darin besteht, nicht zu sündigen - lernte er eine
ellauri037.html on line 642: Vornamen Theresa kennen. Er erwog eine Heirat, wobei er peinlich genau ihre Fehler und ihre Vorzüge gegeneinander abwog. Er entschied sich gegen eine Heirat, als sie ihn in peinliche Verlegenheit brachte, indem sie in der Offentlichkeit in den höchsten Tonen von einem anderen Mann schwärmte - von Lord Byron. Schopenhauer schrieb: «Ich fürchtete mich vor Hörnern »
ellauri037.html on line 644: Schopenhauer kehrte nach Deutschland zurück, um an der Universität Berlin zu lehren, aber seine Vorlesungen wurden kaum besucht.
ellauri037.html on line 646: Caroline Marquet, wegen Körperverletzung verklagt, weil er sie
ellauri037.html on line 647: eigenhändig aus dem Vorraum zu seiner Wohnung hinausgeworfen hatte, sie hatte ihn wiederholt geärgert, indem sie dort nähte.
ellauri037.html on line 648: Sie gewann den Prozeß, und er mußte ihr für den Rest ihres Lebens eine Entschädigung zahlen. Nach diesem Vorfall brach er
ellauri037.html on line 649: wieder nach Italien auf. Sein Frauenhaß wurde immer offensichtlicher, er hatte zwar Verkehr mit vielen Frauen, betrachtete sie aber
ellauri037.html on line 650: alle mit Verachtung. Der Geschlechtstrieb war für ihn «ein Dämon, der danach strebt, zu pervertieren, einzuengen und alles
ellauri037.html on line 651: über den Haufen zu werfen», und er machte die Frauen für die sich
ellauri037.html on line 652: daraus ergebenden Verheerungen verantwortlich. Seine Philosophie erklärt die Liebe als einen Betrug, den die Natur an uns begeht, um ihren einigen Zweck zu verfolgen: die Fortpflanzung. Ylläri? Wozu sonst sollte sie verdienen?
ellauri037.html on line 655: kurzbeinige Geschlecht das schöne zu nennen-dies konnte nur
ellauri037.html on line 659: Er verachtete und bemitleidete die Frauen. Seiner Ansicht nach hatten sie nur eine nützliche Eigenschaft: den Reiz der Jugend, der bald schwindet, wenn das hübsche Gesicht und die vollen Brüste einen Mann in die Ehe gelockt haben. Dennoch
ellauri037.html on line 662: Nach einem glücklichen Jahr in Italien zog er sich nach München
ellauri037.html on line 663: zurück, todkrank an Syphilis. Während der vielen Monate, die er
ellauri037.html on line 664: Bettlägerig war, fürchtete Schopenhauer, daß die Krankheit zerstören würde, was ihm das Wertvollste war in seinen Hosen. Als er
ellauri037.html on line 668: haben, bis sie über das Alter, in dem sie Kinder bekommen kann, hinaus ist. Dann sollen sie eine zweite, junge Frau heiraten, aber
ellauri037.html on line 673: Dennoch hat er die Frauen nie aus seinem Leben verbannt. In einer Zeitschrift schrieb er von einem «Fräulein Medon», einer Schauspielerin von großem Charme, die mit bürgerlichem Namen Caroline Richter hieß. Er umwarb und gewann sie, und wieder dachte er an Heirat. Nach seiner sorgfältigen Analyse war sie "recht zufriedenstellend", als Geliebte oder als Ehefrau. Aber wieder erhoben sich seine Vorsicht und sein Zynismus. Er war verliebt, aber er war auch Philosoph. Sein Pessimismus gewann die Oberhand, und die Idee einer Heirat wurde fallengelassen. Schopenhauer bedeutete sein absolutes Vertrauen auf die Unsterblichkeit seiner Werke mehr als Kinder, die er der Nachwelt hätte hinterlassen können. Dank Gott.
ellauri037.html on line 677: Er starb allein, im Alter von 72 Jahren, an einem Lungen-Blutsturz. Der Hund Atman hat nach ihm sehr geheult. 50n villitys, 60n kullitus, 70n selitys. Selityxet katkes Artturilta lyhyeen.
ellauri037.html on line 682: On ehkä kohtuullista, että kazotaan tähän vielä muita näkökohtia.
ellauri037.html on line 690: Toinen vastaaja on tahattoman humoristinen. Sope kuten Spinoza ja Hume on pessimistinen, ja miehellä on syytäkin olla naisten suhteen pessimistinen. Näät naiset eivät ajattele miesten hyvää vaan omaansa, ovat izekkäitä. Totta kyllä Sope loukkaa naisia, mutta loukkaavakin voi olla totta.
ellauri037.html on line 736: Nimmer wird sein Herz gestillt,
ellauri037.html on line 740: Aber mit zauberisch fesselndem Blicke
ellauri037.html on line 741: Winken die Frauen den Flüchtling zurücke,
ellauri037.html on line 742: Warnend zurück in der Gegenwart Spur.
ellauri037.html on line 748: Mit zermalmender Gewalt
ellauri037.html on line 751: Was er schuf, zerstört er wieder,
ellauri037.html on line 756: Aber zufrieden mit stillerem Ruhme,
ellauri037.html on line 760: Reicher, als er in des Denkens Bezirken.
ellauri037.html on line 767: Offen liegen ihm die Schätze
ellauri037.html on line 769: Nur das Bild auf seinem Netze,
ellauri037.html on line 777: Wirft sie der ruhige Spiegel zurück.
ellauri037.html on line 780: Schaffend, kennt des Mannes Herz
ellauri037.html on line 782: Nicht den süßgetheilten Schmerz,
ellauri037.html on line 789: Schnell die Aolische Harfe erzittert,
ellauri037.html on line 798: Und der Perser wird zum Knecht.
ellauri037.html on line 808: Sich in der lieblichen Form zu umfassen,
ellauri037.html on line 813: Mit Dämonen sich zu messen,
ellauri037.html on line 815: Stolz verschmäht er das Geleite
ellauri037.html on line 821: Wandelt die Frau zu dem göttlichen Ziele,
ellauri037.html on line 824: Zu den Sternen die Menschheit zu tragen,
ellauri037.html on line 825: Die der Mann nur ertödtend bezwingt.
ellauri037.html on line 844: Klimmt zum Ideal der Mann
ellauri037.html on line 846: Wo sein Herz nicht ruhen kann,
ellauri037.html on line 855: Aus der bezaubernden Einfalt der Züge
ellauri037.html on line 993: Sileän ozan ja kampauxen alla
ellauri038.html on line 17:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">John Tenniel
ellauri038.html on line 18:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">The Walrus and the Carpenter
ellauri038.html on line 21:Nietzsche ja Schopenhauer puhuttelee ernuja
ellauri038.html on line 22: zsche"/>Intro
ellauri038.html on line 24: zsche Friedrich">Friedrich Nietzsche mursuwiixineen ei ole koskaan muhun oikeen vedonnut.
ellauri038.html on line 36:zsche.jpg" width="50%" />
ellauri038.html on line 58: RUOSK oli Drakan aliupseerikoulu, josta lähdin maitojunaan 1979 ja sain alennuxen B-miehexi ja kirjurixi. Sit mulla oli olkapäässä kynä ja paperia, mikä kyllä sopi mulle paljon paremmin kuin teräsmiehen asu. RUOSK jäi kesken, eikä ollut ruoskaakaan, jonka zsche Friedrich">Friedrich Wilhelm Nietzsche (1844-1900) käski ottaa mukaan naisen luo. Ilman kättä pitempää se ei ilmeisesti pärjännyt, käsiase oli kai kättä lyhyempi, ja aika harvoin kunnon tanassa. Latinki valui piipusta Retun reisille.
ellauri038.html on line 60: Du gehst zu Frauen? Vergiß die Peitsche nicht!–
ellauri038.html on line 61: Dieser Ratschlag ist wahrscheinlich der bekannteste Satz von Friedrich Nietzsche, und wird von misogynen Männern, die nie ein Buch von Friedrich Nietzsche gelesen haben, gerne zitiert. Dieser Satz, der etwas anders in Nietzsches "Also sprach Zarathustra" steht, ist Rollenprosa, drückt also nicht die Meinung des Autors aus, sondern die einer Figur in einer Dichtung, hier die einer alten Frau (einem "alten Weiblein"), die Zarathustras Gedanken über Frauen lobt und am Ende ihres Treffens ihm noch den Ratschlag mit auf den Weg gibt.
ellauri038.html on line 63: Diese Szene lebt von privaten und literarischen Anspielungen, die eine plump misogyne Interpretation besprechen. Die mittelalterliche Fabel, wie der alte Aristoteles von einer jungen Frau namens Phyllis, in die er närrisch verliebt ist, gedemütigt wird, war wahrscheinlich der Hintergrund für die Inszenierung des berühmten Fotos von 38-jährigen Friedrich Nietzsche mit der damals 21-jährigen genialischen Freundin Lou Andreas-Salomé und der Peitsche in ihrer Hand. 6 Jahre später war er kuckeliku.
ellauri038.html on line 65: Als Nietzsche den ersten Teil von Zarathustra schreibt, ist es mit der Hoffnung auf eine gemeinsame Zukunft mit Lou Salomé vorbei, und in seiner Dichtung gibt Friedrich Nietzsche die Peitsche keiner Frau mehr in die Hand, sondern lässt eine alte Frau dem einsamen Berg-Eremiten Zarathustra den Ratschlag geben, sich vor einer Begegnung mit Frauen mit diesem Dressurwerkzeug zu wappnen.
ellauri038.html on line 67: Der alten Frau legt Nietzsche eine Neufassung des mittelalterlichen florentinischen Sprichworts: "buona femmina e mala femmina vuol bastone" (Gute Frauen und schlechte Frauen brauchen den Stock) in den Mund.
ellauri038.html on line 69: Tää hassunhauska sananparsi löytyi jostain aiemminkin eri kielillä, se on vahva meemi. Milloin heilutetaan patonkia porttikonkissa, milloin nagaikaa. Viimexi se kuultiin partajehuilta filmatisaatiossa Kalifat. Yx ilkimys neuvo höperöä ruozimamua Husamia pryygelöimään laihaa vaimoa Pervitiiniä. Vittu puukottais vaan Pervin senkin ja lähtis vauvan kanssa kotiin. Se tarvii miestä kuin kala polkupyörää. Ihankun se et meemi on vanha tekis siitä paremman.
ellauri038.html on line 71: Seija ihmelettää miten mä jaxan kaivella näitä vanhoja. Koska mä oon vanha izekin, en jaxa seurata tuoreempia hölmöilyjä. Presiis samoja ne on kuin nää vanhatkin, apina ei pääse mihkään punaisesta perseestään. Sitä on musta huvittava seurata.
ellauri038.html on line 73: In der Luzerner Fotoinszenierung von 1882 spielen Nietzsche und sein Freund Rée ein Pferdegespann, das unter der Peitsche der gar nicht bedrohlich wirkenden jungen Frau steht, in die beide Männer tatsächlich sehr verliebt sind.
ellauri038.html on line 74: Im Fotoatelier von Jules Bonnet kümmert sich Nietzsche "in übermütiger Stimmung" (Lou Andreas-Salomé) um jedes Detail und schmückt zum Beispiel die Peitsche mit einem (auf dem Foto nicht erkennbaren) Fliederzweig.
ellauri038.html on line 78: Käviköhän tolla kauniimmalla miekkosella parempi viuhka? Ainakin se seisoo etualalla käsi jo valmiina sepaluxessa. Tyttö näyttää tähtäilevän sen pyllyä. Rieti kannattelee aisaa ja kazoo muualle. Olikohan Retuvanhus mukana vaan varahevosena?
ellauri038.html on line 80: Juurikin näin. Paul Rée (sepalusta kaiveleva nikkari yo. kuvassa) oli mursua 5v nuorempi, jonkinlainen sielutieteilijä sekin, ei oikeastaan hullumpi: materialisti, deterministi, darwinisti, viis välitti vapaasta tahdosta. Edusti siis Paul Bourgetin nimenomaan inhoamia näkemyxiä, ja osallistui samaan sotaan vastapuolella. Mikä pahinta: äveriästä eheytynyttä jutkusukua. Loppuun filosofoituaan liukastui johki rotkoon ehkä tahallaan. Osterina kolmantena toimiva Lou oli ryssä, josta tuli matkailija ja kirjailija. Nazit haukku sitä Suomen jutkuxi vaikka se oli hugenotteja. Loun 25vuotta vanhempi ope, holl. pastori Gillot oli niin siihen lääpällään et olis jättäny vaimoparkansa jos Lou ois siitä huolinut. Ei huolinut.
ellauri038.html on line 82: Ei huolinut Réestä, ei mursuwiixestä, halus vaan olla kolmas kaveri jätkäpumpussa. Liisa oli hyvin mustasukkanen Lousta, se Nietzschen perheen piiskaläppä saatto hyvinkin koskea just sitä. Enivei, Rée ja Lou kylästy pian mursuun ja meni piiloon kaxistaan eikä kukaan ezinyt. Mursu oli epätoivonen ja kiukkuili Liisalle. Kotvan kuluttua Lou dumppas Réenkin, otti seliselibaattimiehen Carlin, jota sitten petti Rilken ja ehkä Freudin kaa. 16v nuoremmalle Rilkelle se oli oikee äitipuuma. Sen hautakivi ironisesti näyttää kikkeliltä. Mikä se on et nää kyldyyrijulkkixet ei leiki ikäistensä kaa?
ellauri038.html on line 85: Nietzsches Schwester Elisabeth erkennt sich später selbst in der Figur des "alten Weibleins" karikiert, weil sie ihrem Bruder auch einmal den Rat gab, strenger gegen "in Trieben und Charakteren ungebändigte Frauen" zu sein und metaphorisch von der "Peitsche" sprach, die "nicht tugendhafte" Frauen nötig hätten.
ellauri038.html on line 87: Andererseits ist nicht zu übersehen, daß die Inszenierung auf das seinerzeit populäre Thema für lebende Bilder „Frauen bändigen die unbändige Lust der Männer, indem sie sie unter das Zugtierjoch spannen“ anspielt. Gerade die Differenz von strahlendem Sonnenwagen der Liebe und dem Ehegespann im Alltagstrott, von himmelhochjauchzend und den Mühen der Ebene, eröffnete einen weiten Spielraum der Interpretation, ohne das Risiko, jemanden unmittelbar zu kränken.
ellauri038.html on line 89: Tähän yhteyteen sitten kaivetaan tavallisesti vielä vanhoja valokuvia Pyllixestä razastamassa Aristoteleella. Aikalailla selittelyn makua. "Au! Ense mä ollut, sen sano toi vanha ämmä mun alter egolle Zarathustralle!" Rieti piilottelee piiskaa selän takana kun pikkusisko termentää. "Läppä läppä! Se oli vaan metafoorista! Älä lyö Liisa! Au! älä vedä wiixestä! Pippaa!" Rouva Piiska oli äkee emännöizijä Kätkijöissä. Pelotteli fretillä.
ellauri038.html on line 91: Retu ja Liisa oli erittäinkin läheisiä lapsena, kunnes Liisa nai protonazi antisemiitin Försterin 1885. Förster puuhas utopia-arjalaisleiriä Nueva Germaniaa Paraguayhyn joka meni puihin. Förster teki seppukun ja Lissu palas 1889 Paraguaysta vanhaan Germaaniaan hoitelemaan Rietiä kunnes sekin kuoli. Lissu kuoli 1935 89-vuotiaana. Hitlerin Aatu oli kuoppabileissä. Liisa oli äree ämmä ja nazisymppari. Kuvassa se näyttää kyllä joltain muslimilta.
ellauri038.html on line 97:Ari pyllistelee ennakoiden Nietzscheä. Liisa pahexuu.
ellauri038.html on line 100: Nietzscheä pohditutti, mix ihmisen tulisi ylipäänsä olla moraalinen. Mixei se vois olla vaan reilusti pelkkä apina? Turha kysymys, niinhän se onkin enimmän aikaa. Uskontoa se pilkkas orjamoraalista ja tarjosi tilalle herramoraalia. Ja esteettistä asennetta, josta puhui hiljan myönteiseen sävyyn Jönsy-velikin . Kaunis esine, sanoi Carl-Erik Carlson nuorempana, vanhempana sitten: kauniita pilviä.
ellauri038.html on line 104: Nietzschen ajattelu ja tuotanto on jaettu myöhemmin erilaisiin vaiheisiin. On puhuttu romanttisesta ja taiteellisesta, sitä seuranneesta skeptisestä ja älyllisestä sekä profeetallisesta ja maanisesta vaiheesta. Ei se noita juttuja kaikkia ihan ize kexinyt, kylä ne oli trendikkäitä fin de sièclen meemejä.
ellauri038.html on line 106: Nietzsche jatkoi ennen kaikkea Immanuel Kantin ja Arthur Schopenhauerin subjektiivista idealismia. Nietzsche uskoi, että ihminen saa ympäröivästä todellisuudesta tietoa vain omien aistiensa välityksellä. Sen mukaan todellisuuskäsityksemme on äärimmäisen subjektiivinen. Subjektiivinen idealismi johtaa Nietzschen relativismiin ja skeptisyyteen.
ellauri038.html on line 113: Mistä tää kaikki sitten sai alkunsa? Friedrich Nietzsche syntyi pappissukuun 15. lokakuuta 1844 Röckenin kaupungissa, silloisessa Preussissa. Häntä kasvattivat naiset, äiti Franziska, isoäiti, 2 tätiä ja pikkusisko Liisa, sillä hänen isänsä, luterilainen pappi, kuoli pojan ollessa viisivuotias. Ahaa, tätähän saattoi epäillä. Axan hännän alla istuja oli näezen Retukin. Sixkö se jäi 5-vuotiaan tasolle? Viisi Axaa! Vähemmästäkin voi tulla hulluxi.
ellauri038.html on line 115: Perhe muutti Röckenistä Naumburgiin, jonka lähellä sijaitsevassa Pfortan oppikoulussa Nietzsche oppi kreikkaa ja latinaa. Hän menestyi koulussa niin, että hän pääsi Bonnin yliopistoon vuonna 1864 opiskelemaan yleistä kielitiedettä ja filosofiaa (no ei, teologiaa). Myöhemmin hän kuitenkin jätti teologian ja keskittyi kielitieteeseen. Niinkuin E.Saarinen.
ellauri038.html on line 117: Vuoden päästä hän vaihtoi, opettajaansa ja tukijaansa Friedrich Ritschliä seuraten, Leipzigin yliopistoon. Siellä hän kiinnostui Arthur Schopenhauerin filosofiasta ja metafysiikasta. Vuonna 1868 hän tapasi säveltäjä Richard Wagnerin. Nietzsche saavutti opinnoissaan jo varhaisella iällä sellaisen tason, että pääsi kielitieteen professoriksi Baselin yliopistoon 24-vuotiaana. Ihan eteni E.Saarisen vauhtia. Wagner asu Luzernissa lähinurkilla. Myöhemmin tuli riitaa kun Wagnerista tuli liian kuuluisa. Nietzscheltäkään ei syntynyt kunnon tutkimusta vaan polemiikkeja, punkakatemioita ja epäapinan perä-ääniä.
ellauri038.html on line 119: Hän hoiti virkaansa vuodesta 1869 vuoteen 1879, jolloin hän luopui yliopistonopettajan urasta psykofyysisten vaivojen pakottamana. Sen jälkeen hän omistautui lopullisesti filosofialle. Viimeiset luovat vuotensa Nietzsche vietti Sveitsissä, Italiassa, Etelä-Ranskassa ja äiskän luona Naumburgissa. (Millä rahalla? Äiti maxo varmaan leskeneläkkeestä.) Psykofyysiset vaivat tarkoitti sekopäisyyttä ja kuppatautia.
ellauri038.html on line 121: Kiihkeä luomiskausi edelsi Nietzschen lopullista henkistä sortumista, mikä tapahtui Torinossa vuodenvaihteessa 1888–1889. Loppuelämänsä (12v) Nietzsche vietti Saksassa parantumattomasti sairaana sen jälkeen kun aivohalvaus oli lamauttanut hänen henkiset toimintonsa. Nietzschen 2v nuorempi pikkusisko zsche Elisabeth">Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935) hoiti häntä sairauden aja Weimarissa. Hemmetti, koiran iän se vaan hoivasi hölmähtänyttä veljeä. Hän keräsi veljensä kirjallisen jäämistön ja perusti Weimariin Nietzsche-arkiston 1894. Äkee Liisa latas tiskikoneen ja pesi pyykkiä sillä aikaa kun Retu nojas päähän ja näytti syvälliseltä, vaikka viimeisetkin muumit oli lähteneet laaxosta. Tämmöistäkin on liikkeellä.
ellauri038.html on line 123: Viimeisessä, sairastumista edeltäneessä maanisessa vaiheessa, tyypillistä Nietzscheä oli maaninen ja itseironinenkin itsetehostus (Epäjumalten hämärä 1888, Antikristus 1888, Wagnerin tapaus 1888, Ecce Homo 1888). Hui. Jäljet pelottavat. Eski kirjoitti jo nuorempana tilausteoxen Epäihmisen ääni. Tää mun on enempi tämmöinen epämääräinen hotellin hämärä. Ajatuxia airbnb:stä. Epäteräviä kuvia.
ellauri038.html on line 129: Nietzsche väitti, että moraali on väline, jonka avulla ihmisyksilöt, ihmisryhmät tai kansat tavoittelevat miltei vaistonvaraisesti arvonantoa, henkistä tai poliittista ylemmyyttä ja vaikutusvaltaa, joskus jopa aineellista etua. Älähän! voisko tosiaankin olla noin? Täytyypä pohtia.
ellauri038.html on line 131: Nietzsche tuomitsi darwinismin, hegeliläisyyden, kantilaisuuden sekä utilitarismin epäonnistuneina yrityksinä paikata jumalan jättämä aukko. Hölmö. Darwin ei perustanut filosofiaa eikä uskontoa, se mittas ja laski paljonko multaa kastemadot tuottaa 20 vuodessa.
ellauri038.html on line 133: Nietzsche väitti, että moraalia on kahdenlaista, herramoraalia, joka nousee aktiivisesti ”jalosta ihmisestä” ja orjamoraalia, joka liittyy vasteenomaisena ”heikkoon ihmiseen”. Eri moraalit eivät (sen mielestä) ole toistensa vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä arvotusjärjestelmiä: herramoraali arvottaa teot asteikolla hyvä–huono, kun taas orjamoraali arvottaa ne asteikolla hyvä–paha.
ellauri038.html on line 137: Tässä lie Nietzschelle tullut kyllä joku sekaannus. Zarathustra oli manikealainen dualisti, hyvät vastaan pahat asetelman pääteoreetikko, siis orjamoralisti. Nietzsche ei ollut vaan paha vaan myös huono, ja vieläpä ruma kuin rengin räkä räystäällä. Kun hyvä ja paha taistelee, ruma saa istua vaihtopenkillä. Nietzsche kertakäyttönenäliinaan tai Nietzsche hihaan, älä toisten naamalle, niin puhui Zarathustra. Jos sua heidegger, älä ainakaan husserl kohti. Jää karanteeniin ja soita teholle jos on Weberiä. Aufforderung zum Tanz, senniminen Arabia-mukikin on olemassa, jossa puput halaavat. Jöhnskö taisi pitää Max Weberistä? Varmaan kun se oli samanlainen kaiken ymmärtäjä. Max oli 20v Nietzscheä nuorempi, ihan eri sukupolvea, ja paljon liberaalimpi, mut vankka porvari. No, se saa jäädä odottamaan pureskeluvuoroaan.
ellauri038.html on line 141: Nietzschestä saa sen vaikutelman eze oli 5-vuotiaan tasolla, tottelematon Tipi kiukuttelemassa kiltille tädille. Teki tyhmästi kun karkasi soveliaisuuden häkistä. Ei pikku siivet kantaneet. Hulluuden paha kissa Sylvesteri sen sitten nielaisi ja sylki höyheniä suupielestä. Nietzsche on kuollut, sanoi jumala ja pesi kädet käsidesillä. Lukien ekan värsyn laulusta Jänis istui maassa samalla: mikäs sullon jänönen kun et enää hyppele. Hyppää pois, hyppää pois, hyp-pää pois!
ellauri038.html on line 143: Nietzschefänit on enimmäxeen hölmöjä ja/tai kusipäitä: Martin Heidegger, Jacques Derrida and Michel Foucault; Carl Jung and Sigmund Freud, two of the founding figures of psychiatry; and writers such as Albert Camus, Jean-Paul Sartre, Thomas Mann and Hermann Hesse. Nippu narsisteja plus koko dritter Reich riippuu psykopaatin wiixissä. Sis tän mursuwiixisen, sen H-alkuisen Lassi Hiekkala-tyyppisissä viixissä ei kukaan kauan roikkunut.
ellauri038.html on line 145: Nietzsche wrote to Jacob Burckhardt in January 1889:
ellauri038.html on line 152: I’m not saying that Nietzsche thought he was God before his breakdown. But he understood the parallel between the creator God and the creator of values. Values must be self-justifying; anything that requires an argument is vulnerable.
ellauri038.html on line 154: As for why this deserves to be called philosophy, it depends on how we define the term. There were philosophers at Athens besides Socrates and Plato, who didn’t oppose philosophy to rhetoric and for whom personal authority was essential to their teaching. Nietzsche aimed to bring that back, at least in his own case – which is the only one that really mattered to him.
ellauri038.html on line 157:ze:0.8em;font-family:sans-serif"/>
ellauri038.html on line 158:Tietolaatikko: Honda vai Mazda
ellauri038.html on line 162: Nietzsche oli kade, muze ei tykännyt niin vaimeasta menosta. Meni selaamaan tietosanakirjaa ja das Auto-lehteä, ja löysi sieltä tän Mazdan. Hyvät tehot, pieni kulutus ja tilava tavarasäilö on sen valtteja. Also Zarathustra, puhui Retu pureskellen mursuwiixiä.
ellauri038.html on line 164: Zarathustralaisuus (harvemmin mazdalaisuus) on uskonto ja filosofia, jonka perusti profeetta Zarathustra. Sen perusajatuksena on yhden jumalan, Ahura Mazdan, palvominen. Zarathustralaisuus syntyi Persiassa vuoden 600 eaa. tienoilla, kun uskonnollinen filosofi Zarathustra yksinkertaisti varhaisten iranilaisjumalien luetteloa jakaen luettelon kahteen vastakkaiseen voimaan: hyvään Ahura Mazdaan ja pahaan Angra Mainyuhun. Zarathustran ajatuksien pohjalta syntyi virallinen uskonto zarathustralaisuus.
ellauri038.html on line 166: Tosin jotkut tutkijat pitävät Zarathustraa kokonaan myyttisenä hahmona. Näitä epäileviä Tuomaita aina löytyy, kuten Homeroxella ja Jeesuxella, niitä oli Nietzschellä, Hitlerillä, ja on Trumpillakin. Kauan ei saa profeetta olla rauhassa niin joku jo tulee tuikkimaan haavanreikään skeptisellä sormella.
ellauri038.html on line 173:ze:0.8em;font-family:sans-serif"/>
ellauri038.html on line 180: Max Weber syntyi Erfurtissa, Saksassa vanhimpana seitsemän lapsen perheestä. Hänen isänsä, Max Weber vanhempi, oli merkittävä poliitikko ja virkamies, joka oli naimisissa Helene Fallenstenin kanssa, jota se ilmeisesti kohteli törkeästi, ja lapsiakin. Nuorempi veli Alfred Weber oli myös sosiologi ja taloustieteilijä. Sisko Lili teki izarin.
ellauri038.html on line 182: Koska hänen isänsä oli yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa, Weber varttui politiikantäyteisessä kodissa, jossa vierailivat usein merkittävät oppineet ja julkiset hahmot. Siitä tuli selväksi, että Max Weber oli älyllisesti erittäin lahjakas. Hänen lahjansa vanhemmilleen vuonna 1876 koostui kahdesta esseestä, joiden otsikot olivat ”Saksan historian kulku erityisesti viitaten keisariin ja paaviin” sekä ”Rooman keisarillinen aika Konstantinus Suuresta kansainvaelluksiin”. Ize kudottu pannulappu ois ollut lämpimämpi lahjaidea.
ellauri038.html on line 186: Näinä vuosina Weber kuitenkin keskittyi erityisesti yhteiskuntapolitiikkaan. 1888 hän liittyi Verein für Sozialpolitikiin, eräänlaiseen itsenäiseen oppineiden "aivoriiheen" tai "ajatushautomoon", joka pohti yhteiskunnallisia asioita. 1890 "aivoriihi" käynnisti tutkimushankkeen, joka pohti ”Puolan ongelmaa” – ulkomaalaisten maatyöläisten muuttoliikettä itäiseen Saksaan samalla kun paikalliset maatyöläiset muuttivat teollistuviin kaupunkeihin. Weber asetettiin tutkimushankkeen johtoon ja saman tien kexi suurimman osan tuloxista. Lopullista raporttia pidettiin laajalti erinomaisena empiirisen kusetuxen esimerkkinä ja Weberin maine asiantuntijana maatalouspolitiikassa lujittui. Puolan ongelmalle löytyi puoli vuosisataa myöhemmmin muka lopullinen ratkaisu. Vaan ei, toiset 50v myöhemmin polakkeja putkareita häärää pimeästi joka puolella, varsinkin briteissä. Sori Max, ei tullut valmista.
ellauri038.html on line 188: Weber saavutti suurta menestystä 1890-luvulla. Vuonna 1893 hän meni naimisiin sukulaisensa Marianne Schnitgerin kanssa, joka oli intellektuelli ja feministi, itsekin tunnettu sosiologi. No ei siitä sen enempää (mut kz. alla!). Seuraavana vuonna Weber toimi lyhytaikaisesti taloustieteen professorina Freiburgin yliopistossa, ennen kuin otti vastaan viran Heidelbergissä 1896. Hän joutui vähentämään ja lopulta kokonaan lopettamaan säännöllisen akateemisen työnsä vuonna 1897 sairauden takia, josta ei toipunut ennen vuotta 1901. Sairaus oli todennäköisesti "hermoromahdus", joka aiheutui hänen isänsä kuolemasta. Mitä ihmettä? Tästä pitää ottaa selvää tarkemmin. No justiinsa, alempana selviää, että Max oli ison osan aikaa täysin sekopää. Sitä näyttää olleen paljon liikkeellä Weberien suvussa.
ellauri038.html on line 190: 1903 hänestä tuli Archiv für Sozialwissenschaft und Sozialpolitikin toimittaja. Weberistä tuntui kuitenkin, ettei hän voinut jatkaa normaalia opetustyötä ja toimi siitä lähtien yksityisenä oppineena. Tätä auttoi vaimon vuonna 1907 saama perintö. Vuonna 1904 Weberit vierailivat Yhdysvalloissa ja osallistuivat taiteiden ja tieteiden kongressiin, joka pidettiin St. Louisin maailmannäyttelyn yhteydessä.
ellauri038.html on line 200: Marianne Schnitger was born on 2 August 1870 in Oerlinghausen to medical doctor Eduard Schnitger and his wife, Anna Weber, daughter of a prominent Oerlinghausen businessman Karl Weber. After the death of her mother in 1873, she moved to Lemgo and was raised for the next fourteen years by her grandmother and aunt. During this time, both her father and his two brothers went mad and were institutionalized. When Marianne turned 16, Karl Weber sent her off to fashionable finishing schools in Lemgo and Hanover, from which she graduated when she was 19. After the death of her grandmother in 1889, she lived several years with her mother´s sister, Alwine, in Oerlinghausen.
ellauri038.html on line 206: During this time, their roles reversed somewhat; as Max worked toward recovery and rested at home, Marianne attended political meetings, sometimes until late at night, and published her first book in 1900: Fichtes Sozialismus und sein Verhältnis zur Marxschen Doktrin ("Fichte's Socialism and its Relation to Marxist Doctrine"). Marianne vaikuttaa vasemmistolaisemmalta, järki-ihmiseltä Maxiin verrattuna.
ellauri038.html on line 212: In 1914, World War I broke out. While Max busied himself publishing his multi-volume study of religion, lecturing, organizing military hospitals, serving as an adviser in peace negotiations and running for office in the new Weimar Republic, Marianne published many works, among which were: "The New Woman" (1914), "The Ideal of Marriage" (1914), "War as an Ethical Problem" (1916), "Changing Types of University Women" (1917), "The Forces Shaping Sexual Life" (1919) and "Women's Special Cultural Tasks" (1919).
ellauri038.html on line 218: Weber's career as a feminist public speaker ended abruptly in 1935 when Hitler dissolved the League of German Women's Associations. During the time of the Nazi regime up until the Allied Occupation of Germany in 1945, she held a weekly salon.[17] While criticisms of Nazi atrocities were sometimes subtly implied, she told interviewer Howard Becker in 1945 that "we restricted ourselves to philosophical, religious and aesthetic topics, making our criticism of the Nazi system between the lines, as it were. None of us were the stuff of which martyrs were made." Ymmärrettävää.
ellauri038.html on line 222: Maxens Leitmotiv war der okzidentale Rationalismus und die damit bewirkte Entzauberung der Welt. Eine Schlüsselstellung in diesem historischen Prozess war der moderne Kapitalismus als die „schicksalsvollste Macht unseres modernen Lebens“. In der Wahl dieses Forschungsschwerpunktes zeigte sich eine Nähe zu seinem Antipoden Karl Marx, die ihm auch die Bezeichnung „der bürgerliche Marx“ eintrug. Hyi helkkari.
ellauri038.html on line 224: Weber verkaufte die Protestantismus-Kapitalismus-These, das Prinzip der Werturteilsfreiheit, den Begriff Charisma, das Gewaltmonopol des Staates sowie die Unterscheidung von Gesinnungs- und Verantwortungsethik. Aus seiner Beschäftigung mit dem „Erlösungsmedium Kunst“ ging eine gelehrte Abhandlung zur Musiksoziologie hervor. Mit Webers Namen sind die Protestantismus-Kapitalismus-These, das Prinzip der Werturteilsfreiheit, der Begriff Charisma, das Gewaltmonopol des Staates sowie die bevorzugung der Verantwortungsethik über die Gesinnungs-dieselbe. Aus seiner Beschäftigung mit dem „Erlösungsmedium Kunst“ ging eine gelehrte Abhandlung zur Musiksoziologie hervor. (Oivallus ja nide. Tää kuulostaa jo lähes Hannu Mäkelältä.)
ellauri038.html on line 226: Politik war nicht nur sein Forschungsgebiet, sondern er äußerte sich auch als klassenbewusster Bürger und aus liberaler Überzeugung engagiert zu aktuellen politischen Streitfragen des Kaiserreichs und der Weimarer Republik. Als früher Theoretiker der Bürokratie wurde er über den Umweg US-amerikanischer Rezeption zu einem der Gründungsväter der Organisationssoziologie gekürt.
ellauri038.html on line 230: Politik war nicht nur sein Forschungsgebiet, sondern er äußerte sich auch als klassenbewusster Bürger und aus liberaler Überzeugung engagiert zu aktuellen politischen Streitfragen des Kaiserreichs und der Weimarer Republik. Als früher Theoretiker der Bürokratie wurde er über den Umweg US-amerikanischer Rezeption zu einem der Gründungsväter der Organisationssoziologie gekürt. Lisää nauloja Maxin muutenkiin jo siilimäiseen arkkuun.
ellauri038.html on line 237: Brian Leiter on Lain, Evankeliumin ja Humaanien arvojen gauleiter Chicagon yliopistosa. Hän kirjoitti Nietzschen kirjan moraalista, ja osan monista muista Nietzschen kirjoista. Hänellä on tartuttava influenssablogi netissä nimeltä Leiter raportoi.
ellauri038.html on line 241: Ennenkuin alamme puhua Nietzschen kirjoista, miten kiinnostuit alunperin Nietzschestä?
ellauri038.html on line 243: Se oli hyvin tarkka hetki: pääsiäissunnuntai. Musta on herkullisen ironista että se oli just pääsiäissunnuntai, koska silloinhan jumala just kuoli, niinkuin Nietzsche tähdensi. Paizi eze nousi uudestaan ja jatkoi juoxuaan kuin Lasse Viren Münchenissä, toisin kuin Nietzsche, joka jäi rojottamaan sijoilleen.
ellauri038.html on line 245: Perusopiskelijana otin kurssin “Kant to 1900” Richard Rortyltä Princetonissa (en siis ole mikään turha jätkä), ja kurssissa oli pari opintoviikkoa Nietzschestä. Notta tuona sunnuntaina aloin tehdä Nietzsche-kotilaskua - Nietzschen julkaisematonta esseetä "Vaihtoehtoisesta totuudesta extra moraalisessa mielessä". Se vetos muhun kovaa ja sen koommin olen ollut hurjan kiinnostunut Nietzschestä. Julkaisin sen esseen sittemmin omalla nimellä.
ellauri038.html on line 247: Mistä erityisesti tykkäsit Nietzschessä?
ellauri038.html on line 249: Mä innostuin existentialismista lukiossa ranskantunnilla, niinkuin ziljoona muuta nuorta tomppelia (E.Saarinenkin, kunhan se saavutti lukiokypsyyden väitöskirjan jälkeen). Sehän se, sellasta jyreetä "en tottele iskää enkä äitiä" kamaahan se oli.
ellauri038.html on line 253: Gauleiter suosittelee Safranskin elämäkertaa Nietzschestä. Mut sitä ei saa netistä, taitaa pysyä suljettuna kirjana. Safranski (1945) on Rüdiger niinkuin Wokun isäpuoli, onkohan se saman luonteinenkin jyrä. No tääkin langanpää jää taas auki. Seikkaperäisempi elämäkerturi olis joku Curt Paul Janz, mut sen biografia on pitempi kuin Retun koko lyhyt elämä.
ellauri038.html on line 255: Nietzscheä jaxaa lukea monet TLDR ihmisetkin. Mixi?
ellauri038.html on line 257: No tietysti kun se ei kirjoita liian pitkästi, ja on räväkkä. Se on hauska, ilkeä, törkeä, kaikkee tätä mikä trendaa nyt, on kuin lukis vihapuheita jostain netistä. Se puhuu vähän kaikesta maan ja taivaan välillä eikä puhu liian vaikeita. Ize asiassa koulufilosofit ei edes oikein tykkää siitä. (Eihän se saanut aikasex edes yhtään kunnon suffixi- ja puffixipaperia vaik oli 10v kielitieteen professorina.) Nietzsche oli amatöörifilosofi, mut klassikoita se oli sentään lukenut. Ja kärsijänä se ei ole mikään turisti, vaan aito maahanmuuttaja. Sen ja Sopen päällimmäinen ongelma on miten oikeuttaa elämä kun se on niin vituralla. Sope ottaa pessimistisen kannan asiaan: paska reissu mut tulipahan tehtyä. Nietzsche on enempi et tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Vastatuuleen pokaloizija kuin Vadimin taluttama vanha Kusti-koira Kallahden rannassa.
ellauri038.html on line 259: Mikä Nietzschessä sit oli vialla? Vähän kaikki, migreeniä, pyörrytystä, etomista, kuppa ehkä, bolzi sekasin. Lopulta meni näkökin. Ja tämmönen sit antaa meille elämisen neuvoja! Sehän on kuin menis hukkuneen merimiehen perustamaan uimakouluun. Sen isäkin kuoli nuorena, olikohan isälläkin kuppa, ja saiko Nietzsche kupan isältä? Täähän selittäisi jopa enemmän kuin tarvizee.
ellauri038.html on line 261: Joku Maudemarie Clark on kiistänyt tyhmien postmodernistien väittämän et Nietzsche olis ollu joku prepostmodernisti, jolle kaikki mielipiteet on yhtä tosia. Preposterous huutaa Clark. Clarkin mielestä Nietzsche vaan hylkäs Kantin (muista ääntämys: Käänt!) erottelun havaittavissa olevien ilmiöiden ja asioiden välillä an sich. Mustakin se on tolloa platonismia, nakkaan roskakoriin Nietzschen perässä.
ellauri038.html on line 263: Gauleiterin mielestä amerikkalaiset ymmärtää Nietzscheä paremmin kuin sakut ize. Sen voi hyvin uskoa, onhan amerikkalaiset kexineet enemmän supersankareita kuin edes nazit. Heidegger sähläs mm. siinä että se teki Nietzschen aika arkisista tsygologisista havainnoista jotain mystiikkaa. Nietzsche havainnoi (omasta päästä, sehän oli sen tärkein lähde) et apinat on vallanhaluisia, et se niitä motivoi. Samanlaista virhetulkintaa voi epäillä Sopen Willen kohdalla, ehkä se oli vaan jonkinlainen sähkön vastine, sielun mekanismista vielä puuttuva johtovyyhti. Mut Heidegger alkoi keittää näistä kyökkizygologeista jotain mystikkasoppaa, ja sillä tiellä on vieläkin monet mannermaiset pellet.
ellauri038.html on line 265: John Richardson (joka on äijä, ja sixi koittaa irvihampain selitellä Nietzschen muka ajatelleen jotain monimutkaisempaa), sanoo et Nietzschestä jokainen vietti kähmii apinan päässä vallankahvasta, et niillä kullakin on oma vallanhalunsa, ei vaan yhtä. No siltikin, tää on vaan tällästä nojatuolizygologiaa. Pitäis kaivaa ylös päästä madot ja panna ne ja niiden paskantama multa vaakakupille, niinkuin Darwin teki. Ei nää asiat vaan lässyttämällä selviä. Richardson selittää myös mitä Deleuze oli mieltä Nietzschestä, ja tekee sen selkeämmin kuin Deleuze ize. Deleuzekin käy sen kirjasta kazomassa, mitä mieltä ize on, kun ei se muista enää minkä ize sanoi ja minkä lainasi.
ellauri038.html on line 267: Mix Nietzsche torveaa vaan aforismeja ex cathedra eikä perustele niitä?
ellauri038.html on line 273: No mä nauroin ihan kippurassa sen kakkososan alkua, Nietzschen vittuilua Kantille ei voi lukea ilman huutonaurua. Edellyttäen siis, että on tutustunut perinpohjin Kantin tuotantoon. Edellyttäen. Tsihi. Eihän se nyt ihan valmiixnaurettujen keskiyön TV-sarjojen tasoista hauskaa ole. Sori siitä.
ellauri038.html on line 275: Jos Nietzsche eläis nyt, hengailisko se zygologian laitoxella eikä kielitieteessä?
ellauri038.html on line 277: Varmaan hengailis, jos se pääsis sisään, mikä ei ole lainkaan sanottua. Nietzschen harrastamat heitot ja läpät ei ehkä menis läpi ilman kaxoissokkokokeita tai aivokuvannusta. Voishan se mennä harrastaa vaikka freudilaista zygoanalyysia. Freud lakkas lukemasta Nietzscheä kun se alkoi päästä vituttavan lähelle Freudin omia kekkauxia. Esim tämmönen ajatus et syyllisyys on sisäistettyä julmuutta. Höh. Kyl syyllisyys on sisäistettyä pelkoa siitä, että jää kiinni jostain konnankoukusta. Sitä tuntee koiratkin. Freudin pointti oli oikeesti et se rankaisija on tällä apinalla sisäistetty, se on se supermies, joka vahtii mun ja "sen" toilauxia. Just tää pääsiäisen sanoma, et jumala siinä potkii izeänsä perseeseen kun tuli toimittua tyhmästi.
ellauri038.html on line 279: Moraalin sukupuu on toinen ihan 1-luokan Nietzsche-prujaus, vai mitä?
ellauri038.html on line 281: Njoo, ainakin siinä on vähän pitempiäkin ajatuksen kuljetuxia. Mistä moraali on kotoisin, ja mixei voida olla kärsimättä, mixi täällä aina käristään. Nietzsche ei vaivautunut laittamaan nootteja eikä lähteitä. Wikipediassakin on niitä enemmän. Kaikki käännöxet vetää kotiinpäin. Nazien mielestä Nietzsche oli proto-nazi. (Niin olikin.) Sakemannit sodan jälkeen teki Nietzschestä lipilaarin, joka kirjoittaa izehoito-oppaita. Heideggerin mielestä Nietzsche oli proto-Heidegger. Postmodernistien Nietzsche oli preposterous modernisti. Jne. Felix Leiteriä amerikkalaisena kiinnostaa mitä se sanoi hyvistä, pahoista, huonoista ja rumista. Jenkin elämä on kauneuskilpailua.
ellauri038.html on line 283: Oliko Nietzsche nazi?
ellauri038.html on line 285: Ei ollut, vaikka sen sisko oli. Retu ehti kuolla ennen nazeja. Nazixi siinä oli muutamia vikoja: se oli sairaalloinen piipunrassi, se ei tykännyt saxalaisista eikä armeijasta, ja sillä oli jutkukavereita (Rée, ainaskin aluxi). Plussaa nazeista oli ettei se tykännyt kristityistä. (Hmm. ehkä isäpappa oli käyttänyt sielunhoidossa liian konkreettisia otteita? Ehkä pyllistyxet ei jääneet pelkkiin rukouxiin?) Naziplussaa myös ettei Nietzsche piittaa mistään tasa-arvosta. Sosiaalidarwinismia se peukuttaa ihan raakana. Nietzschen hall of famessa on muutamia erityisen mainioita uuberkuskeja, nimittäin: Goethe, Beethoven and Nietzsche ize. Ja näille neroille pitää antaa palkinnoxi mitä ne vaan haluuvat etuja. Tää sopii nazeille, ja tää sopii myös vaurastuneille jenkeille. Jos ne olis käyttäytyneet kunnollammin, ne ei oisi päässeet neroixi. Ne tarvizee ankaraa izerakkautta. Mitä paskaa. Exe nyt oo aika läpinäkyvää et hemmo laittaa izensä johkin top 10 listalle. Jos joku tekee jonkun 10 kärjessä luettelon johon se kuin sattumalta ize joutuu ihan kärkipäähän, niin nakkaa rodeen. Sekä lista että tekijä. Kasta dem i sopena!
ellauri038.html on line 287: Mitä voimme oppia vielä Nietzschestä?
ellauri038.html on line 291: Nietzschen hännystelykirjallisuus koittaa pestä tätä kusipäätä puhtaaxi sen tolkuttomuuxista. Turha vaiva, siellähän ne on alkutextissä. Ja jollei niitä olisi, niin eihän se olisi puolixikaan niin suosittu. Se "uskaltaa sanoa asiat poikki", se sanoo pataa padaxi, se kelpaa sellaisenaan keulijoiden roolimallixi ja vihapuhepalstoille supertrollixi.
ellauri038.html on line 296: Toi ozikko, jonka sain Wikipedian Nietzschen osastosta, kuulostaa vähän JK Rowlingin seuraavan kirjan nimeltä. Harry Potter ja lisää paalua. Koskenniemestäkin (VA, ei Kimmo) ikuisen paalun ajatus oli fantastinen 1951.
ellauri038.html on line 298: Nietzscheä hirvitti Schopenhauerin ajatus, jonka mukaan jokainen ihminen, joka varauksetta hyväksyy elämän, hyväksyy samalla sen, että hänen elämänsä toistuu sellaisenaan loputtomasti. Nietzsche itse piti tätä ikuisen paluun ajatusta ”kauhistuttavana ja halvaannuttavana”, mikäli se ymmärretään kosmologisena totuutena.
ellauri038.html on line 300: Mutta Nietzsche ei yleensä käsitellyt ikuisen paluun ajatusta totuutena kaikkeudesta, vaan ajatusleikkinä joka lopullisesti paljastaa elämän hyväksymisen. Nietzschen mukaan ”Amor Fatin” (kohtalonrakkauden) omaksunut ei ainoastaan hyväksy, vaan toivoo kaiken kokemansa tuskan, ilon, häpeän ja kunnian uusiutuvan loputtomiin.
ellauri038.html on line 303: Mikä ääliö. Mut jos koko ajan etoo ja pyörryttää ja sattuu sinne, niin silloin tulee mieleen vaikka mitä höpöä. Mä ize enimmäxeen ajattelen, etten lähtis tähän revohkaan enää uudestaan vaikka saisinkin. Ei jaxa. Paalu ois kyllä saanut mielellään jaxaa vielä vähän. Jaxaa jaxaa.
ellauri038.html on line 309:ze:0.8em"/>
ellauri038.html on line 311: Mutta mitä merkizee sata miljoonaa kuollutta? Kun sota on ohi, tuskin enää tiedetäänkään, millainen on kuollut. Ja koska kuollut tuntematon merkizee jotakin vain sille, joka on hänet nähnyt, ei 100M aikakausien taipaleelle jäänyttä ruumista paina kuvitelmissa enempää kuin savu.
ellauri038.html on line 312: Kymmenentuhatta, se on yhtä kuin suuren elokuvateatterin yleisö viisinkertaisena. Niin oli tehtäväkin, jos aikoi saada asiasta havainnollisen käsityxen: kottava viiden elokuvateatterin yleisö jollekin kaupungin torille ja annettava heidän kuolla yhteen läjään. Saattoihan silloin ainakin sijoittaa tuttuja kasvoja tuon nimettömän joukon päällimmäisixi. Mahdoton kuvitelma, tietysti, ja kuka sitä paizi tunsi kasvoja 10K?
ellauri038.html on line 326: Täähän on pahempi katastrofi kuin taannoinen zunami
ellauri038.html on line 334: Vainajat unohtuvat, tietävät jenkit ja ruozalaiset.
ellauri038.html on line 336: Kazotaan 20v kuluttua kuka oli oikeassa, lyö vetoa
ellauri038.html on line 337: ruozin käytännöllinen ja kiihkoton pääepidemiologi,
ellauri038.html on line 374: sankari siis melkein izekin. En todellakaan ole humanisti
ellauri038.html on line 378: muita eläimiä parempia. En helkkarissa ole. Ize olet!
ellauri038.html on line 395: kun linnut häirizivät karjumalla puissa. Beatboxaajana se oli lyömätön.
ellauri038.html on line 416: Länsmanit asuivat ahtaasti Katajanokalla Luozikadulla.
ellauri038.html on line 426: Mutta tuli joskus biletyxen jälkeen Piialle öizimään,
ellauri038.html on line 444: Ne ei tee sitä vaan hyvästä sydämestä, vaan ezii omaa etua.
ellauri038.html on line 476: Mixi suomen venäläiset kazoo mieluummin neuvostoajan filmejä
ellauri038.html on line 478: Ize asiasta kuultu blondi venakko ei ole yhtään ymmällään.
ellauri038.html on line 494: Jopa EIT kazoo suomalaisten toilauxia huuli pyöreenä.
ellauri038.html on line 498: Ruozin asioihin perehtynyt lehdistö on olevinaan vaikuttunut.
ellauri039.html on line 17:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Wilhelm Busch
ellauri039.html on line 18:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">𝔐𝔞𝔵 𝔲𝔫𝔡 𝔐𝔬𝔯𝔦𝔱𝔷
ellauri039.html on line 20:z.jpg" width="100%" />
ellauri039.html on line 24: Max ja Moritz on ilmeisesti opettavaiseksi tarkoitettu saksalainen kuvakertomus vuodelta 1865, jonka laati Wilhelm Busch. Se kertoo kahdesta kurittomasta pojasta, jotka eivät lakkaa tekemästä kepposia ja jotka jauhetaan lopulta jyviksi. Suomeksi kertomuksen riimitteli Kalle Väänänen.
ellauri039.html on line 26: Max ja Moritz edustaa eurooppalaista 1800-luvun kuvakertomusta, jota on pidetty modernin sarjakuvan eräänä edeltäjänä. Max ja Moritz itse oli vanhimman edelleen jatkuvan sarjakuvastripin, Rudolph Dirksin Kissalan poikien (Katzenjammer Kids), esikuva.
ellauri039.html on line 44:ze:0.8em">
ellauri039.html on line 54: Lähes sankari siis izekin.
ellauri039.html on line 67: syxyllä 1631 Breitenfeldissä kompastuaxeen sitten 1632 Lützeninissä)
ellauri039.html on line 71: ja pian koko yliopiston rehtori. Se kuului kuuluisaan Kurpizamajaan,
ellauri039.html on line 94:Standarddeutsch Finnisch ze:0.8em;font-family:sans-serif">
ellauri039.html on line 108: Dörch Kryhtz, dörch Lyden, dörch allerley Noht.
ellauri039.html on line 132: ze:0.8em;font-family:sans-serif">
ellauri039.html on line 135: Annchen von Tharau hat wieder ihr Herz
ellauri039.html on line 136: Auf mich gerichtet in Lieb’ und in Schmerz.
ellauri039.html on line 139: Käm’ alles Wetter gleich auf uns zu schlahn,
ellauri039.html on line 140: Wir sind gesinnet bei einander zu stahn.
ellauri039.html on line 146: Durch Kreuz, durch Leiden, durch allerlei Noth.
ellauri039.html on line 156: Wo nicht Ein Herz ist, Ein Mund, Eine Hand?
ellauri039.html on line 157: Wo man sich peiniget, zanket und schlägt,
ellauri039.html on line 158: Und gleich den Hunden und Kazen beträgt?
ellauri039.html on line 165: Dies macht das Leben zum himmlischen Reich,
ellauri039.html on line 170: ze:0.8em;font-family:sans-serif">
ellauri039.html on line 187: niin seuraisin sua halki mezien ja läpi meren,
ellauri039.html on line 213: pyylevähkö Aenne ja viivasuinen Franz, 50-luvun
ellauri039.html on line 237: Se oli 40 kun Franzin jalkavaimo Effin perhe Lahrissa
ellauri039.html on line 240: teki Frizuja Theodore Fontanen Effi Briestistä
ellauri039.html on line 255:zen.jpg" width="50%" />
ellauri039.html on line 259: Kissalan pojat-sarjakuva, Katzenjammer kids,
ellauri039.html on line 268: Herr Prof.Dr.Dr. ize ottaa lusikan kauniiseen käteen.
ellauri039.html on line 273: 96-vuotiaana. Herr Doktor Franz oli nuollut lusikkansa aiemmin.
ellauri039.html on line 281: Calle ei kyllä ollut mikään Franz, enintään jälkeen-kuvassa,
ellauri039.html on line 282: jossa sillä on lusikka jo kauniisti kädessä. Franz oli ollut
ellauri039.html on line 283: nazipuolueen jäsen, kampauskin kuin mustalla räppärillä.
ellauri039.html on line 289: Franz oli vielä sodan jälkeenkin tunnettu antisemitisti.
ellauri039.html on line 290: Geschäftit kuitenkin edellä, Franz oli pragmaattinen nazi.
ellauri039.html on line 296: Effi Briest on Theodor Fontanen sankaritar. Riku luki Fontanea graduunsa, joka koski Gründerzeitin kuuluisinta naistenlehteä, Garten-Laubea. Siinä julkaisivat runoja ja juttuja monet tämän paasaelman julkkixet. Effi Briest-romsku ilmestyi följetongina Deutsche Rundschaussa kuutena episodina 1895-5 ja yxissä kansissa 1896. Runollis-asialinjaisen saxalaisen kirjallisuuden merkkiteos, jonka malliin Mann kirjoitti menestyneemmät Buddenbrookit; senniminen heppu esiintyy jo Effi Briestissä. Merikadulla oli faffalta peritty biedermeier-tuoli kirjoituspöydän edessä. Kirjoituspöytä on airbnbssä, tuoli Eurajoella.
ellauri039.html on line 298: Effi Briest oli 17-vuotias neizykäinen (hizi näitäkin mulla on jo paljon, alkaen jo Zorrosta). Se suostuu äidin yllytyxestä yli 2x vanhempaan paroniin. Paroni ei piittaa siitä paskan vertaa. Effillä on syrjähyppy jonkun offizieerin kanssa. Parooni löytää kavaltavia kirjeitä, eikä anna Effille enää ilmaisexikaan. Tappaa offizieerin 2-taistelussa ja ottaa summanmutikassa eron Effistä. Vanhemmatkin nakkaa Effin pihalle. Vasta 3 vuoden kuluttua kun Effi on jo loppumetreillä ne suostuu ottamaan sen takaisin. Aika vittumaista porukkaa, ihan laidasta laitaan. Keisarinna Wilhelmiinan aikaan tämmöinen peli ei vedellyt, ei kertakaikkiaan.
ellauri039.html on line 300: Mulla on toi Effi Briest kirja saxaxi, olen lukenutkin sen, ja kai oon nähnyt jonkun leffan, koska mulla on näkömuistikuva miten ja Effi sen offizieeri kuxiskeli jossain kojussa itäsaxan rantadyyneillä. Effillä oli tyttökin sen paroonin kanssa. Se ei kai asiassa paljon painanut, kun ei ollut poika ja paroonisuuden perijä. Joku mustavalkoinen ja kauheen ankee tekele se oli. Se filmikin.
ellauri039.html on line 306: Fontane oli söpön näköinen 23-vuotiaana. Se suhtautu naisiin suht ymmärtävästi aikansa setämiehexi. Vaimo Emilie Rouanet oli koulukaveri. Äiti Emilie Labry oli sekin hugenotti. Huuakotteja koko porukka. Ne oli lipilaareja ja kannatti Saksan yhdistymistä. Perhe asui tovin Lontoossa kuin Klasun porukat. Sanokohan senkin pojat mami ja pupi? Meistä se oli hassua. Innostu 1848 hulluilusta mut lopetti ajoissa. Sillon se jätti apteekkihommat. Sen ekat yritelmät kirjailijana oli aika lässähdyxiä, muze petras kuin sika juoxua. Fontane tykkäs Walter Scottista, mut kukapa ei noihin aikoihin. Ällös preussilaista militarismia. Pidän keskinkertaisista kirjailijoista, ne on kiltimpiä.
ellauri039.html on line 310: Fontane on enimmäxeen auktorialer, mutta välistä myös persönlicher Erzähler. Ein charakteristisches Stilmittel Fontanes ist die leichte, unverbindliche Einstreuung wichtiger Motive in die Erzählung, oft unter alsbaldiger Relativierung und Rücknahme, auf die später wieder Bezug genommen wird und welche dadurch eine besondere Betonung erfahren. Dieses Stilmittel kommt besonders in Effi Briest verbreitet vor.
ellauri039.html on line 312: Eli tarinan keskeen vähän turinaa. Se on munkin leipälajini, ja pidän siitä muissakin kirjailijoissa, kuten Sterne, Thackeray, Dickens, Tolstoi. Kts. Wayne C. Booth: The Rhetoric of Fiction. Ei mitään tylsää elokuvamaista show and tell. Aber das ist ein zu weites Feld, kuten sanoi Effi Briestin isä, ja toisti Gunter Grass.
ellauri039.html on line 325: Niinpä. Vyötärö on paxu, mut kazanto on kapea. Sivistystä ei enää minkäänlaista, ei sydämen eikä pään. Keneltähän tässä puuttuu historian tajua. Näitä wannabe kultapossuja nousee joka polvessa. Self employed freelance journalisti Haisu Pervonen on ehkä tietämättään sellainen.
ellauri039.html on line 340: Specialization:
ellauri039.html on line 353: Nähtävästi Hatsipompponen on lyönyt omankin päänsä kovaa joskus, ja kokenut rasismia Kansasin ja Massachusettsin takamezissä. Elämä on vain väliaikaista, laulaa suomalainen kupletisti Tapsa Rautavaarakin.
ellauri039.html on line 364: Pyhän ikeen seminaari on USA:n vanhin naisille tarkoitettu yxityinen college. Entinen Mount Holyoke Female Seminary. Mohawk-intiaanien mezästysmaista tuli pyhän ikeen vuori, jossa valmistetaan leidejä avioliiton ikeeseen. Type Private. Established Seminary, 1837. Osa establishmentia jo pian 200 vuoden ajan.
ellauri039.html on line 402: Learners in grades 10, 11, or 12 are presented with a literature and music-based unit on the realities of Germany since the World War II with the major focus on the period after the fall of the Wall in 1989. The literature comprises a number of different types of texts; they include adapted selections from Auf Sand gebaut and Filz by Stefan Heym, an Eastern German, and Der Mauerspringer by Peter Schneider, a Western German. The music is a poem "Ännchen von Tharau" by Simon Dach, adapted by Johann Gottfried Herder in his 1778 collection "Stimmen der Völker in Liedern."
ellauri039.html on line 404: Luokat 10, 11 ja 12. Näähän on kuin peruskoulun yläastetta. Tyttönorssissa oli vielä 1972 ylimääräinen 9. oppikoululuokka, jossa neitosia opastettiin avioliiton vaatimuxiin. Oli vähän köksää, käsityötä, ja paljon pianonsoittoa. Senpä tautta Seija on parhaan A-ryhmän vaimoainesta. Ois maistunut kai mullekin, mulla ei ollut sen ensimmäistä köksän tuntia. Valéria Révay Nyiregyházassa 1973 näytti miten pesukone täytetään (vähän pyöritti kyllä silmiään), ja Palo Alton kommuunissa 1977 vasta opin ruuanlaittoa.
ellauri039.html on line 434: Yoda varmaan seuraa historian pysähtymistä siitä Helsingin rautatieaseman tornia muistuttavasta Stanfordin yliopiston maamerkistä, jossa sijaizi äärioikeiston Hoover-instituutti. Palmut huojuilevat tuulessa nostaen päitään korkealle, ilmastonmuutoxesta piittaamatta kuin Simo Katon runossa. Luonnonkatastrofit jatkaa siitä mihin historia lopetti.
ellauri039.html on line 462: Sitten tuli Fukushima ja zunami
ellauri039.html on line 470: Nyze kyyristelee puolisonsa kanssa
ellauri039.html on line 474: Se huoli on niiltä sentään ohize.
ellauri039.html on line 484: Kari Suomalaisen pulzareiden nimet oli Arska, Kake sekä Rane.
ellauri039.html on line 487: Riitan Nikke kazoi kaipaavana naapurin Valittujen Palojen
ellauri039.html on line 491: Pulzareiden mielijuoma oli ennen nudika eli punapää.
ellauri039.html on line 513: Public Transportation is common and amazing. We didn't have buses where I lived, and sidewalks? Hah! funny. Street crossing signs and areas? nope. The buses are not the cleanest, but they are clean even when they have been carting people all day, they remain pretty clean.
ellauri039.html on line 530:Vizaus, maanvaiva, koettelemus
ellauri039.html on line 532: Korona on vizaus, Jöns maanvaiva, Lauri koettelemus.
ellauri039.html on line 534: jazziklassikko St James Infirmary, ei ollut muita levyjä.
ellauri039.html on line 537: muuten kuin kylän koirat, paizi otettiin nimet ylös.
ellauri039.html on line 579: vetoaa ku ne tekee jotain jota ne izekin häpeää.
ellauri039.html on line 588: jotain omituista izerakkauden tiimiversiota?
ellauri039.html on line 589: Tyyppi palkizee ja rankasee izeään sisäistetyn
ellauri039.html on line 592: enää izeään siitä erillisenä, vaan on ize se?
ellauri039.html on line 595: Kazoin tänään taivaskalliolla kauniita pilviä
ellauri039.html on line 601: kunnes lizahdettais takas maan pinnalle kuin täit,
ellauri039.html on line 625: jokaisen izeensä kohdistuvan takaiskun tai epäonnen,
ellauri039.html on line 639: Size lähtee suorastaan Sopen ja Nietschen linjoille,
ellauri039.html on line 686: kun tai jos tästä vizauxesta selvitään, kaikuu kuuroille
ellauri039.html on line 697: Camun kirjan loppupuolella. Vainajien päivänä ei viizitä
ellauri039.html on line 701: Pilaavat häirizijät hautuumaan levollisen tunnelman.
ellauri039.html on line 705: ize työntänyrt kurkkuun izehoitona. Lääkäriä
ellauri039.html on line 712: totuutta kuin kiljuva jalopeura, ezii syyllistä,
ellauri039.html on line 716:Ruton loppuvizit
ellauri039.html on line 718: Ruton loppuvizeistä näyttää selvältä, että Kamu oikeastaan puhuu maailmansodasta, jota se vertaa ruttotautiin. Pandemia tai pandemonium, vähän eroa. Kamua lienee vähän kaikissa kirjan sankareissa, Tarroun kertomuxessa paljonkin, mutta eniten tietysti tohtorissa, joka kertojaxi lopuxi paljastuukin (spoileri). Tarroun isä, joka osas junien aikataulut ulkoa kuin Mussolini, ja jonka suusta kiemursi kostonhimoisia lauseita kuin käärmeitä, toi mieleen Poirot-episodin Sad Cypress ja sen alussa messuavan syyttäjän. Anglosaxiset oikedenkäynnit on primiitiivistä farssia, mölyapinan vihaista mölinää jota kuuntelee satunnaisesti poimittu pala laahusta huuli lerpalla. Guilty. Ja tää on sit olevinaan parasta mihin lännessä on kyetty.
ellauri039.html on line 734: Pyhyyttä voidaan tuskin saavuttaa kuin likimääräisesti. Tässä tapauxessa olisi tyydyttävä vaatimattoman, laupiaaseen pirullisuuteen. Puheena oleva tekopyhimys on tässä kissojen niskaan syljeskellyt pikku-ukko. Toinen wannabe pyhimys, häränniskainen Tarrou kuolee ruttoon vipi viimeisenä. Reuxin sairaalloinen vaimo on sillä aikaa kuollut muualla tubiin. Kuolema niittää satoa, muistot vaan jää. Mut mitä muuta jää mistään muutenkaan, paizi mitä nyt lapsia ja pätäkkää. Tässä tapauxessa ei siis niitäkään.
ellauri039.html on line 740: No ei se ole sen kauhistuttavampi kuin esim. rotilla tai lepakoilla. Tai siileillä. Siilit kääntää piikit lamaan kun ne bylsivät, etteivät tahattomasti pistäisi toinen toistansa. Siilit ovat kivoja, sanoi tohtori Pauli Pylkkänen vielä vanhana miehenä, vaikka oli ollut nuorena mukana samassa sodassa tuomizemassa eläviä ja kuolleita.
ellauri039.html on line 742: - Sanokaahan tohtori, aikovatko he tosiaan pystyttään ruttoon kuolleille muistopazaan?
ellauri039.html on line 768: Edward Morgan Forster OM CH (1 January 1879 – 7 June 1970) was an English novelist, short story writer, essayist and librettist. Many of his novels examine class difference and hypocrisy, including A Room with a View (1908), Howards End (1910) and A Passage to India (1924). The last brought him his greatest success. He was nominated for the Nobel Prize in Literature in 16 different years.
ellauri039.html on line 774: John Galsworthy OM (/ˈɡɔːlzwɜːrði/; 14 August 1867 – 31 January 1933) was an English novelist and playwright. Notable works include The Forsyte Saga (1906–1921) and its sequels, A Modern Comedy and End of the Chapter. He won the Nobel Prize in Literature in 1932.
ellauri039.html on line 776: The Forsyte Saga, first published under that title in 1922, is a series of three novels and two interludes published between 1906 and 1921 by Nobel Prize–winning English author John Galsworthy. They chronicle the vicissitudes of the leading members of a large, upper-middle-class English family, similar to Galsworthy´s family. Only a few generations removed from their farmer ancestors, the family members are keenly aware of their status as "new money". The main character, Soames Forsyte, sees himself as a "man of property" by virtue of his ability to accumulate material possessions – but this does not succeed in bringing him pleasure.
ellauri039.html on line 778: Tais Forsteria vähä vituttaa, kun vanhempi virkaveli pokkas pokaalin. Ize se oli 16 kertaa ehdolla muttei saanut, kun Galsworthy oli saanut jo. Aika samantapaisia koroillaelävien brittikermaperseiden perhehuolia ne setvii molemmat. Yrittäjähenkisiä romantikoita, koittaa yhdistää money senseä ja artistic sensibilityä. Perseelleen siitä tuppaa menemään molemmat. Geenit ja meemit sekoittuu huonosti. Forster oli muuten Cambridgen apostoli, sieltä hilpeimmästä päästä. Se kirjoitti homoilusta kirjankin nimeltä Maurice.
ellauri039.html on line 780: Forsyten taru meni telkassa sarjana 70-luvulla. Soames oli siinä epämiellyttävä kuikelo. Ize kirjassa oli muistaaxeni se Galsworthyn alter ego, rivo vanha turso, paljon ellottavampi. Howards End menee Netflixissä nyt 20-luvulla. Katoin molemmat leffana ennenkuin luin kirjan. Se saattaa todistaa näistä koomikoista jotakin.
ellauri039.html on line 797: »Bosheit ist kein Lebenszweck!«
ellauri039.html on line 802: — Selbst der gute Onkel Fritze
ellauri039.html on line 803: Sprach: »Das kommt von dumme Witze!« —
ellauri039.html on line 806: — Kurz im ganzen Ort herum
ellauri040.html on line 19:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Wilhelm Busch
ellauri040.html on line 20:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Schwarze Parze
ellauri040.html on line 32: Moirien roomalainen vastine on Parcae. He olivat alkujaan syntymän jumalattaria joiden nimet olivat Nona, Decima ja Morta.Schwarze Parze. Pienenä en tajunnut että pilvestä pistää Atropoxen musta syyläinen nenä. Luulin et toi kuontalo oli sen saxiniekan pää. Pelotti se niinkin.
ellauri040.html on line 36: Eins, zwei, drei! Im Sauseschritt
ellauri040.html on line 42: Erstens kommt es anders, zweitens kommt es als man denkt. Mein Nachbar Dichter ist mir lieber, als mein Nachbar Flötenspieler. Man verwechsele nicht Sittlichkeit mit Mangel an Gelegenheit.
ellauri040.html on line 44: Wilho Puska syntyi 1832 Wiedensahlissa Hannoverin länsipuolella. Äiti oli leski, isä äpärä. Joutui pois kotoa 9-vuotiana enon luo harppisakuihin Göttingeniin kun kotona tuli ahasta Otto kuopuxen, 7. lapsen synnyttyä. Eno oli pastori. Kauppiasisä halus esikoisesta koneinsinööriä, tuli pilapiirtäjä. Mynkään menneen teknillisen koulun jälkeen koitti jäljitellä hollantilaisia mestareita Antwerpenissä. Varmaan Boschia. Protestanttien räävitön erauspoika protestoi 1848 barrikaadeilla. Äiti hoiti sitä 21-vuotiaana kotona lavantaudista. Se ei mennyt naimisiin. Vetelehti Munchenissä, joi olutta ja poltti ketjussa. Kun rahat loppu eno antoi lisää. 36-vuotiaana muutti Otto-veljen luo Frankfurtiin. Siellä sillä oli ymmärtävä rouvaystävä Johanna jolla oli moukka mies. Wilho luki Schopenhaueria, joka talutteli Atmaa samassa kaupungissa. (Tai Butzia.) Seelenbrüdereitä olivat. Muutti viisikymppisenä pastorinleski siskon luoxe isänkorvikkeexi niiden lapsille. Ei ollut kiltti niillekään eikä siskolle.
ellauri040.html on line 46: Buschissa on vähän 7 veljexen Simeonia. Simeonissa oli enemmän kuin vähän Alexis Kiveä, Lapinlahden lintua. Pitkä ja luiseva kuin se, ja synkkämielinen. Niinkuin monet humoristit. Ilo pintaan kun syän märkänee. No ei kai Wilho ollut anders, siis schwul, sillä oli kyllä yritystä naisiin muttei rahaa. Ei ollut kiltti ja ahkera kuin Woku, vaan äreä ja tyly doku. Tylsäxi ei voi sentään sanoa, sitä sano Calle musta hääpuheessa. Laiha lohdutus. Paremmat witzit kuin Schopenhauerilla ainakin, vaikka yhtä happamet. Siis Wilho Puskalla.
ellauri040.html on line 48: Yhellä koronakaranteeniretkellä käytiin Nurmijärven Palojoella Alexis Kiven stomping groundeilla. Pikku Alexilla oli kivistä koottu leikkikirkko mezässä jossa se harjotteli saarnoja. Pitikö siitä tulla pappi? Joo äiti toivoi niin. Kazoi hyvällä pojan leikkiä. Aina ne vanhemmat toivovat. Pieleen meni siinäkin suhteessa. Sen kotitalo oli kiva, satulakattoinen. Kiinni toistaisexi. Kansanherättäjä tuli siitä kuitenkin. Piti hereillä retorisilla keinoilla. Pikku-Make antaa sille paljon tyylipisteitä.
ellauri040.html on line 64:Runous, paasaus, ja skizofrenia
ellauri040.html on line 66: Meillä suvussa on vähemmän skizofreniaa kuin autismin kirjoa. Bipolaarisia hemmoja on kuin salpausselällä. Tavallaan hyvä tietysti, tavallaan paha, kaikki mielisairaudet on väsyttäviä, jos ei ize satu olemaan. Eise ihan niin kai mene, mutta siltikin autismi näyttäis vähän kontraindikoivan skizofreniaa - joko sä välität mitä toiset sanoo tai et, on se vahva ääni oikealta tulossa pään sisästä tai etupenkiltä.
ellauri040.html on line 68: Deleuze ja Guattari ei kysy mitä runoissa ja paasauxissa sanotaan, eivät ezi merkitystä kirjasta, vaan takakannesta. Mä teen tismalleen samalla tavalla, elämä ja teos tekniikalla luen kirjoja ihan Kai Laitisen opeilla 50-luvun malliin.
ellauri040.html on line 70: Sitäpaizi nää mun omat paasauxetkin on kuin postmodernistin käsikirjasta, lainauxia ja viittauxia muualle on niin helvatisti, ettei mezää viitakosta erota. Samanlaista kaiken sikin sokin latelemista kiittelevät siantappajat mm. beatnikilta William S. Burroughs-vainajalta (1914, yhtä vainaan mainframe-tietokoneen lähisukulaiselta ja ikätoverilta, jonka konetta mäkin olen joskus opiskelijana käyttänyt), ja Kathy Ackerilta (1947), joka sai siltä vaikutteita, kuolivatkin vuonna 1997 kumpikin.
ellauri040.html on line 80:20v ahdistuskohtauxia, skizoilua. Vapaa-aikakoneisto tukahduttaa halut.
ellauri040.html on line 82:40v izemurhayritys, kontaktia lääkäreihin, pappeihin ja poliiseihin
ellauri040.html on line 98: A l´attente de Godot, niinko. Feelix peukuttaa skizoja, koska sillä on niitä tupa täynnä, ja ne on jotenkin aika vinkeitä. Ne seuraa jotain toista pillipiiparia kuin normirotat, tai paremminkin ne on pillipiipareita jotka seuraa rottia.
ellauri040.html on line 101: Enkö todellakaan murhaisi 12-vuotiasta tyttöä, jos videoiden kazelun sijasta olisin lukenut "parasta maailmankirjallisuutta"? Tälläisiä latteuxia voi esittää vaan kirjallisuuden intohimoinen ystävä, jolle suurin onnettomuus ja seikkailu on myöhästynyt lainakirja.
ellauri040.html on line 103: Kyllä silti noissa kouluammunnoissa ja muissa terroristiteoissa on paljon copycattiutta. Pääasiahan näyttää olevan et pääsee tv- ja nettiuutisiin. Perussyy on tietysti et ihmiset on ahtaalla, mutta niin ne oli ennenkin. Nykyisin kanavointi ahdistuxelle löytyy tv- ja juutuubikanavilta. Mut mulla tuppaakin jäämään eräpäivät ylize. Ei rompskun luku poista ahtautta, en mä sitä tarkoita. Rompskun lukija voi mennä vaikka listimään pikavippiämmän kirveellä.
ellauri040.html on line 109: Tätä mä koitin tolkuttaa Kimmo Koskenniemelle, kun se lähti jälleen kerran jotain urputtaa että kazohan nyt jne. Mä sanoin että ihan sama mitä torveat, kun meillä on arvolähtökohdat jo niin erilaisia. Ei tää ole mikään perustelukysymys, me ollaan yxinkertaisesti eri puolilla barrikaadia. KK on talousliberaali humanisti jonka mielestä me eletään parhaassa mahdollisessa maailmassa. Mä en. Musta maailma ois parempi jos siinä ois vähemmän Kimmo Koskenniemiä.
ellauri040.html on line 119: Eski Saariselle filosofia on tienkantin pysäkeillä pönöttävien suurmiesten keekoilua ja kukoistusta. Pikku-Maken luutnantti Jyrki Lehtola nauraa niille. Kun filosofiset ongelmat ovat mitä ovat, niiden sijasta voi hyvin ihastella pysäkeillä herrastelleiden jälkeenjääneiden pyrkyreiden henkilögalleriaa. Eli ihminen on kaiken mitta, jopa liian lyhyexi jääneen pikkuveitikan. Puoli jalkaa, Goethe kerskaili. Uskokoon ken haluaa. Puoli vaaksaa, jos olet taitava. Jyrki Lehtolan nykytilasta kz. tätä paasausta.
ellauri040.html on line 125: Eskiltä jäi väliin esisokraatikot, koska niitä ei käsitelty filsan peruskurssilla. Jyrki korjaa puutteen valizemalla reliikeistä pilkkatauluxi Pythagoraan, koska siitä kerrotaan niin hassunkurisia juttuja. On olemassa ihmisiä, jumalia, ja pythagoraita. Papujen syöminen on syntiä, koska siitä tulee liikaa pieruja. Pythagoras ei pidä siitä, enempää kuin Donald Trump koronaan kuolleista neekereistä. Molemmat suurmiehet saarnailevat pässinpäille.
ellauri040.html on line 129: Aristoteles ja Kylli-tätikin painottavat kultaista keskitietä, paino sanalla kultainen. Wilhelm Occamilaisen partaveizi on Jyrkin (ja ehkä Eskin, mulla ei nyt ole käytössäni alkuteosta), mukaan Aristoteleelta förbitty. Ei sitä tosiaankaan ole paljon käytetty, parrat rehottaa. Vois tehdä kuvagallerian parrallisista filosofeista ja parrattomista ja koittaa päätellä jotain siitäkin. Luultavasti parrakkaat on parempia (en kerro mixi ajattelen näin), mut saas nähdä. Plotinoxen jätän omaan arvoonsa, se oli täysin paska.
ellauri040.html on line 133: Descartes kuoli vilustumistautiin sekin jouduttuaan heräämään viiden aikaan aamulla opettamaan coogitoota meidän Kristina-tädille. Kristina ei oppinut vaan lähti paavin pakeille. Reikärauta Rene jäi Tukholmaan ja kuoli flunssaan kuten 1000 muutakin ruozimamuvanhusta äskettäin. Descartesilla oli tapa mietiskellä uuninpankolla, koska siellä oli lämmin. Ja hah, veteli varmaan siellä vaan dogmattisia unia kuin muumipappa. Dormio ergo sum ois ollut lyhyempi lause.
ellauri040.html on line 135: Seuraava Eskin esiin nostama poliisikoulupudokas on za Baruch">Barak Spinoza. Siitähän on ollut toisaalla jo puhetta. Kiltin siilin sinetissä luki "Varo!". Sehän sopisi myös Seijalle.
ellauri040.html on line 137: z Gottlob">Leibniz sanoi Piikikästä kerettiläisexi juutalaisexi. Naulan kantaan osasi. Osasi myös nuolla ruhtinaiden perseitä oikeasta kohdasta. Leibniz neuvoi morsiamia: ei pidä lakata peseytymästä vaikka pääsee naimisiin. Napoleon olis ollut tosi pettynyt jos Josephine ois noudattanut sakemannin neuvoa. Siisteysintoilevat alemannit, je m´en fous. Nää puhtausjutut usein askarruttaa filosoofeja ja muita uskontopellejä. Se on anaalista, kuten Freud ja Jyrki yhteen ääneen toteaa. Mut hygienialla torjutaan kulkutauteja, six anaalisuus kuuluu keskeisesti meeminikkareiden toimenkuvaan.
ellauri040.html on line 141: Rousseausta mulla on niin paljon sanottuna, että Jyrkin pointit mainizen vaan kontrastin vuoxi. Jyrkille naurettavinta siinä oli, että sillä oli nuorempana puuma Maman, ja vanhempana kouluttamaton Therese. (Jonka JJ opetti kirjoittamaan, muttei lukemaan, sanoo Jyrki. Onkos tämä elämäkertatieto Eskiltä? Pitää tarkistaa.) Musta nää naiset on pikemminkin JJ:n tuomiota lieventäviä asianhaaroja. Sentään se joskus kuunteli izeään fixumpiakin. Vaikkei kyllä mitään oppinut.
ellauri040.html on line 145: Loput onkin sitten jo Vuosisatamme filosofiaa eikä kuulu enää tähän. Jyrkiä surettaa, että Marx, zsche Friedrich">Nietzsche, Husserl ym kontinenttikonnat jäävät vähäiselle maininnalle. Puhumattakaan vielä modernimmista postmodernisteista, Jyrkin oman puolen poppoosta.
ellauri040.html on line 153: Eskin ja Sopen iloxi Jyrki jakaa filosofian ammatilliseen, akateemiseen koulufilosofiaan ja kansantajuisempaan moraalifilosofiaan eli izehoitoon. Ääripäiden välillä partioivat juhamanniset ja häiriintyneet häyryt (plus Himo Airaxinen, voisin lisätä). Molemmat päät tyytyvät toistamaan pienen nollan muotoisen ympyränsä vakiintuneita latteuxia.
ellauri040.html on line 157: Eihän tässä tarvi riidellä, sanoo sopuisammat tärkimöt, päämääränä on keskinäinen yhteisymmärrys, jota jokainen voi rakastaa. Ei, filosofia on manipuloiva kone joka nimenomaan koittaa saattaa ihmisiä sen harhan valtaan, että yhteisymmärrys tärkeistä asioista on mahdollista saavuttaa erimielisten ryhmittymien välillä. Ezitään yhdessä yhteistä totuutta, ei mitään jyrki-makemaista vaihtoehtoisten totuuxien peilisalia.
ellauri040.html on line 159: Jyrki vaivaantuu kun se joutuu anaalifilosofien dialektiikan kohteexi, sen Platonin hioman poliisikuulustelutaktiikan, missä kuulusteltavalta kysytään vaan kylkyl ja eiei, kaikki mikä siihen lisätään on pahasta. Tällä saa mukavasti koko käsitteistön haltuunsa, ja mikä parasta, saa ize koko ajan puhua. Jyrki juoxee karkuun ja kirjoittaa vesiliukoisella tussilla meren pohjaan: vittu, vittu.
ellauri040.html on line 165: Pani miettimään, et mixei Don Niiniluoto, Max ja Moritz voineet selvitellä näitä
ellauri040.html on line 174: Maken ja Jykän omat kirjallisuus- terrorismi- ym pläjäyxet siantappoaseessa on aika päättömiä ja hyvinkin nenäkkäitä piipunrassilällätyxiä. Niihin ei kannata tuhlata aikaa eikä tupakkaa. Kumpakin on mulla plakkarissa aika hinzusti.
ellauri040.html on line 182: Leuaton olkihattuinen ja kaljupäinen Kai Laitinen oli näiden Maxin ja Moritzin hampaissa ihan viimeisinä vuosinaan kun pulska kana. Mahtoi harmittaa, kun vasta oli saanut professuurin viime tingassa.
ellauri040.html on line 187: Näin ei dekonstruktionisti saa sanoa eikä ajatella: mitähän Jorge tekee seuraavaxi (kirjassa Ruusun nimi). Hassua että sillä on sama nimi kuin Marquezilla, jota en ole koskaan lukenut. Kuulostaapa tutulta. Oops. Sori siitä. :)
ellauri040.html on line 189: Poikain Parnassojuttu Veijo Meren Manillaköydestä oli parempi näyttö niiden suosittamasta menetelmästä kuin kaikki muu vaahtosuinen mekkala. Markku Lahtelasta mulla ei ollut mitään havaintoa ennen tätä, 1937 syntynyt radikaali ministerinpoika, 43-vuotiaana izemurhan tehnyt doku. Käänsi mm Stalinin tytärtä, Kerouacia ja Kelleriä (ei Helen vaan se catch-22). Mitään muuta en siis ole siltä lukenut kun käännöxiä tietämättäni. Maken juttu Lahtelan Hallizijasta vaikuttaa hyvältä, vaikken ole ize kirjaa lukenut. Ainakin se on huomannut, ettei kirjaa lukiessa tarvi pelaajille jakaa valkeita ja mustia cowboyhattuja, ja ettei kaikkea tarvi selittää jollain muulla kuin sillä mitä kirjassa sanotaan. (Vaikka usein voi, nim. kirjailijan biolla.)
ellauri040.html on line 200: Nimpä suattaa olla, hyvinnii. Ala-arvoisen Sanoma Oyn ala-arvoinen tiedelehti ozikoi kesällä 2022 ihan varmana että kieli on kehittynyt jostain vitun peleistä. Eivät edes mainize Dialogue Gamesia. Haistakaa paska jenkkihölmöt, ette tiedä ettekä tajua yhtikäs mitään. "Lingvistikot", joo kai, jotain psyko- ja sosiologipöllöjä.
ellauri040.html on line 202: Taidan siis olla hysteerikko lähinnä. Tai oikeastaan oon Barthesin 5:ttä tyyppiä, skizoanalyyttistä. Vakoilen mitä kirjoittajalla on mielessä, ja tykkään/pahexun sen pohjalta.
ellauri040.html on line 209: Raukoilla rajoilla -kirjan ja 60-vuotispäivän jälkeen on toinen lapinlahden linnuista vaiennut, tai ainakin sen samanniminen ploki. Viimeinen merkintä on v 2017. Hannu Riikonen antoi Maken magnum opuxelle ansiosta myönteistä arvostelua, haukkuuhan se etevästi ison nipun suomalaisia kirjallisuuden suurmiehiä ja nostaa esiin unohdettuja kuten se ize, joitakin naisiakin. Memento mori. Nix nax.
ellauri040.html on line 246: Kivi kärsi elämänsä viimeisinä vuosina unettomuudesta ja pahenevasta alkoholismista. Rahapula, velat, kirjojen heikko menekki, professori August Ahlqvistin ainainen kritiikki ja pakollinen maaseudulla asuminen masensivat Kiveä. Ketäpä ei. Sysmäkin on loma aikojen ulkopuolella totaalisen aivokuollut paikka, pelkkiä rollaattorikisoja ja mezästäjiä Urheilu-Valosella ostamassa pateja.
ellauri040.html on line 262: Onhan tässäkin tulkinnan varaa, esim. jos Wilho oli vaurasta kauppiassukua, joutuu sitten mierolle, ja päätyy oman uskonlahkon paimenex, jonka hautajaisissa on puolentuhatta ihmisistä, onko se laskukas, nousukas, vai ensin toista sitten toista? No, ante obitum nemo supremaque funera felix, eli verrataan vaan synnyin- ja kuolinmökkejä. Olihan Eira sentään hyvä osoite Sysmän puustellin loistoaikoihinkin verrattuna. Toinen on nyt öky yxityispalazi, toinen lanattu urheilukentäxi. Ja nythän on Wilho taivaassa, sen pitemmälle ei voi kukaan pötkiä, ei edes jumala. Heka Tikkanen oli loppupeleissä täys spuge, muttei sentään katuojassa, luottotiedot oli kunnossa. Raja märsyrin ja puolikuivurin välillä on horjuva, niinkuin se oli käytännössä esimerkixi Läiskillä. Joskus Läiski, jotkut Läitki. Muistisääntö: oikixuudesta, uskonnosta ja optimismista saa kuivuripisteitä, vasixuudesta, ateismista ja pessimismistä märkyribojoja.
ellauri040.html on line 267:kuivurrri Bourget, Byron, Cato Sr., Cicero, Coelho, Conrad, Jörkkä Donner, Hämeen-Anttilat, Fred Karlsson, Kimmo Koskenniemi, Platon, Rousseau, Heka Tikkanen Epiktetos, Hamsun, Hitler, Knasu, Syväntö Cato Jr, Melville, zsche Friedrich">Nietzsche, Peeveli Jari Ehrnrooth
ellauri040.html on line 269:märrrsyrrri Diderot, Epikuros, Russell, Stendhal Erasmus, pikku-Make, Fontane, Marx, Proust, za Baruch">Spinoza Busch, Stenvall
ellauri040.html on line 279: Jokainen texti on ainakin kaxoistexti monine kastuneine tampooneineen ja merkityxineen, kaxoisnelistävät Max ja Moritz kuin roistomainen kaupunginjohtaja Cocco Billissä. Majakka ja perävaunu. Arvostelijoina Pekka ja pätkä. Voimakaxikoita soutaa molemmil puolil jokke.
ellauri040.html on line 285: Tuurilla ei ole dialogia, vaan Richardsonin tyylistä oratio obliquaa: Paavo sanoi että... Äiti hämmästeli että... Veikko totesi että... Näiden johtoverbien luetteloa on kasvattaneet lehdistönkin tyhjäntoimittajat tyyliin hymyili rouva Hagert, Taisto Tammen mummo. Nää kirjat on kuin Deleuzen ja Guattarin pilkkaamia juuriharjoja. Epäsuoran esityxen moduxia hinkattiin latinantunneilla. Suomessa se on helppoa: aina mennään indikatiivilla.
ellauri040.html on line 299: Hyry kirjoittaa aina samaa kirjaa, ei tule valmista. Yöllä purkaa minkä sai aikaan kuin Penelope. Ei kosiskele yleisöä. Ezii ezii ei soisi löytävänsaä, se on Hyry. Toukkana seuloo seinähirsiä.
ellauri040.html on line 319: Jos 25-vuotiaat oli 1990 60-lukulaisten hännän alla , niin nyt olis sit Z-sukupolven Axoja just nää 60-luvulla syntyneet modernistiäxät. Mariseeko Z-sukupolvi Maxista ja Moritzista? Nauraako ne postmodernismille?
ellauri040.html on line 320: Vai eikö postmodernistit oikeen koskaan saaneet otetta vallankahvasta? Max ja Moritz on nyt viis-kuuskymppisiä. Niitä sairastuu koronaan eniten.
ellauri040.html on line 333: More recently metamodernism, post-postmodernism and the "death of postmodernism" have been widely debated: in 2007 Andrew Hoberek noted in his introduction to a special issue of the journal Twentieth Century Literature titled "After Postmodernism" that "declarations of postmodernism's demise have become a critical commonplace". A small group of critics has put forth a range of theories that aim to describe culture or society in the alleged aftermath of postmodernism, most notably Raoul Eshelman (performatism), Gilles Lipovetsky (hypermodernity), Nicolas Bourriaud (altermodern), and Alan Kirby (digimodernism, formerly called pseudo-modernism). None of these new theories or labels have so far gained very widespread acceptance. Sociocultural anthropologist Nina Müller-Schwarze offers neostructuralism as a possible direction.
ellauri040.html on line 338:Deleuze ja Guattari nenäkkäinä 60-lukulaisina
ellauri040.html on line 340: Noin just sanoivat postmodernisteille 60-lukulaiset. Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Hetkinen, onko meidän pikku postmodernistien gurut oikeestaan niitä edellistä sukupolvea? Juupa, Calvino 1923, Deleuze 1925, Foucault 1926, siis ne oli nelikymppisiä eli parhaissa voimissaan 60-luvulla. 80-luvulla ne oli jo vanhoja ukkoja.
ellauri040.html on line 342: Oliko Maxin ja Moritzin ongelma et nekin oli sukupolven myöhässä tunnilta? Just niinkun niiden inhokit, Anhava ja Haavikko ym suomalaiset modernistit oli 60-luvulla 20v muusta Euroopasta jälessä. Jos Z-sukupolvi on nyt saanut muun Euroopan kii, Max ja Moritz vaikuttaa niistä enemmänkin isoisän aikuisilta.
ellauri040.html on line 344: Postmodernismin jälkeen ei oikeen ole tullut enää uusia kirjallisuuden aaltoja. Jengi selaa vaan nettiä ja kyylää videoita. Kirja on kuollut, mesos jo Deleuze & co. Nyt se työntää jo koiranputkea. Hautakivikin on kallellaan.
ellauri040.html on line 346: Z-sukupolvi ei edes naura niille, kazoo vaan huuli pyöreenä. What seems to be the problem, officer? Kirjasta on tullut videon kässäri, jota kuunnellaan autossa äänikirjana kuvan puutteessa. Kuha autot alkaa ajaa ize, ei senkään vertaa tarvita.
ellauri040.html on line 348: ze Gilles">Gilles Deleuze (18. tammikuuta 1925 Pariisi – 4. marraskuuta 1995 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, joka tuli tunnetuksi filosofian historian reunahahmojen (Nietzsche, Spinoza) luovista uudelleenluennoista sekä uuden ajattelun ja käsitteiden kehittämisestä. Deleuze kirjoitti filosofian lisäksi kirjallisuudesta, maalaustaiteesta, musiikista ja sosiologiasta. Hän kehitteli olemisen yksiäänisyyden, eron ja moneuden ontologiaa sekä tapahtuman filosofiaa ja pyrki kertomansa mukaan etsimään suurta Baruch Spinozan ja Friedrich Nietzschen ajattelun ykseyttä. Ei löytynyt. Deleuze poistui pettyneenä ikkunasta vinon kiven alle työntämään koiranputkea.
ellauri040.html on line 350: Deleuze harjoitti filosofiaa yli 40 vuotta ja kirjoitti yli 20 teosta. Deleuzen keskeisiä teoksia ovat uuden Nietzsche-tulkinnan aloittanut Nietzsche ja filosofia (1962) sekä eron ja toiston filosofiaa käsitellyt Différence et répétition (1968). Toisto tyylikeinona. Hänen suosituimmat teoksensa ovat yhdessä psykoanalyytikko Félix Guattarin kanssa julkaistut Anti-Oidipus: Kapitalismi ja skitsofrenia (1972) ja Mille plateaux (1980). Hirveää idealismiä ja myöhäiskapitalismin hurrausta.
ellauri040.html on line 351: Mille mille mille mille grazie, tausendmal dankeschön. Deleuze ei leikannut kynsiä kun sen sormenpäistä puuttui sormenjälkiä ja ne olivat sixi arkoja. Mikä pahinta, Deleuze oli Bergson adepti, sähläsi termien kanssa yhtä pahasti.
ellauri040.html on line 353: Deleuzen kirjojen Différence et répétition (1968) ja Logique du sens (1969) jälkeen Michel Foucault julisti, että ”kenties yhtenä päivänä tätä vuosisataa kutsutaan deleuzeläiseksi”. Deleuzen mielestä Foucault’n kommentti oli ”vain vitsi, jonka tarkoitus oli saada meistä pitävät ihmiset nauramaan ja muut raivostumaan”. No oikeasti kaikki nauroivat.
ellauri040.html on line 355: Yhteistyö Guattarin kanssa politisoi Deleuzen, joka 1970-luvulta alkaen osallistui aktivistina mielenosoituksiin, Michel Foucault’n perustamaan mielipiteen vankien tukiryhmään ja poliittisiin keskusteluihin. Viimeisinä vuosinaan Deleuze luennoi ja kirjoitti erityisesti elokuvasta, maalaustaiteesta ja kirjallisuudesta.
ellauri040.html on line 357: Ketjutupakoitsija Deleuze sairastui keuhkosyöpään. Vaikka häneltä poistettiin toinen keuhko, sairaus levisi muihin hengityselimiin. Deleuzelle tehtiin trakeostomia, hän menetti puhekykynsä ja tunsi olevansa kahlittu hengityslaitteeseen ”kuin koira”. Viimeisinä vuosina kirjoittaminenkin oli hänelle hyvin työlästä. Vuonna 1995 Deleuze teki eutanasian hyppäämällä asuntonsa ikkunasta. Loppui keuhkoaminen aiheesta "Mitä filosofia on?". Que-sais je?
ellauri040.html on line 359: Deleuzen filosofia on yhtä hölinää. Ero on samuutta tärkeämpää. Haha. Ihan sama, ei mitään eroa. Alun perin Deleuze omaksui eron käsitteen Bergsonilta (Bergsonismi, 1966), keltäpä muultakaan. Huuhaamies toiselta huuhaamieheltä. Todellisuus on leikkiä kahden, Anti-Oidipuksessa ”ruumis ilman elimiä” ja Mitä filosofia on? -teoksessa ”immanenssin taso” tai ”kaaosmos” (kaaosmoosi). Jo on jorinaa. Deleuze kuvasi filosofista tulkintamenetelmäänsä termillä enculage, tarkoittaen tapaansa hiipiä molo tanassa jonkun kirjoittajan peräpuoleen, "hedelmöittää" tämä takakautta ja tuottaa ruskeita jälkeläisiä, jotka ovat tunnistettavissa kirjoittajan omiksi mutta jotka ovat silti hirviömäisiä ja erilaisia. Dekonstruktiota siis, vai mitä Derrida?
ellauri040.html on line 364: Kennst du das Land wo die Narzisten blühen?
ellauri040.html on line 370: ikävystyttävää, se kiinnostaa vaan kirjoittajaa izeään.
ellauri040.html on line 372: lukijasta izestään. Sean Flanneryn nimi on dead giveaway,
ellauri040.html on line 382: Tää on täysin narsistista skizoilua, kirjaltajat yrittää
ellauri040.html on line 391: haluaa mitätöidä izensä (LOL näkis vaan) antaaxeen äänen sille
ellauri040.html on line 392: mikä on hänen izensä ulkopuolella, avautuu 2 tietä: joko kirjoittaa
ellauri040.html on line 417: Tää koko postmodernismi skizoilu on narsistisen kynäilijän
ellauri040.html on line 461: Jörkan jumala oli julkisuus, se rakasti pazastella parrasvaloissa
ellauri040.html on line 468: Jörkkä oli kaikilta kanteilta kazottuna persepää, ja sitäpaizi
ellauri040.html on line 470: Kertoi vaan yhtä paskiaisista äijistä kuin se oli ize.
ellauri040.html on line 471: Se oli izekkin erehdys, se olis pitänyt tunkea takaisin
ellauri040.html on line 477: Tää siis on lähtökohta, kun kazotaan runkkutahraista jälkipyykkiä
ellauri040.html on line 489: joka ansaizikin kuolla, kun oli tunari vailla tulevaisuutta.
ellauri040.html on line 491: jossa mammuttia oli vaan koko ja Jörkan ylimitoitettu izetunto.
ellauri040.html on line 498: Mut kiintoisampaa kuin ize kirja on erilainen kohtelu, jonka se saa
ellauri040.html on line 531: Hyökkäystunkutyyppisiä ali- kohti- ja ylimyrskyjohtajia putkahtelee tuon tuostakin käyttämättömällä testosteroonilla vaivattujen panorajoitteisten nuorten apinoiden joukosta. Sellaisia olivat Goethen porukoiden jälkeen Nietzsche ja sitten fasistit ja nazit, jotka paraikaa tekee toista tulemista. Sellainen, tosin pähkähullu, näyttää olleen myös Hördelin. Tehtyään paha jälkeä ahnaana kotiopettajana Rusoon malliin se pantiin loppuiäxi pyöreeseen vankitorniin kävelemään ympyrää ilman mustaa makkataa.
ellauri040.html on line 534: Johann Christian Friedrich Hölderlin (* 20. März 1770 in Lauffen am Neckar, Herzogtum Württemberg; † 7. Juni 1843 in Tübingen, Königreich Württemberg) war ein deutscher Dichter, der zu den bedeutendsten Lyrikern seiner Zeit zählt. Sein Werk lässt sich innerhalb der deutschen Literatur um 1800 weder der Weimarer Klassik noch der Romantik zuordnen, weil er total meschugge war.
ellauri040.html on line 536: Friedrich Hölderlin war der Sohn des Klosterhofmeisters Heinrich Friedrich Hölderlin (1736–1772) und dessen Ehefrau, der Pfarrerstochter Johanna Christiana Hölderlin, geb. Heyn (1748–1828). Die Herkunftsfamilien der Eltern gehörten dem gesellschaftlichen Stand der Ehrbarkeit an. Hölderlins Mutter stammte aus einer württembergischen Pfarrersfamilie, die sich auf Regina Bardili, geb. Burckhardt (1599–1669), zurückführen lässt.
ellauri040.html on line 538: Friedrich und seine Schwester Heinrike (* 15. August 1772) bekamen noch einen Bruder, Karl Gok (1776–1849). Als Hölderlin neun Jahre alt war, starb auch der Stiefvater, so dass die erst 31-jährige Mutter zum zweiten Mal Witwe wurde. In dem heute Hölderlinhaus genannten Gebäude verbrachte Hölderlin seine Kindheit und Jugend.
ellauri040.html on line 540: 1794 besuchte er die Universität Jena, um dort Vorlesungen von Johann Gottlieb Fichte zu hören. Er lernte während dieses Aufenthaltes Johann Wolfgang von Goethe und den von ihm besonders verehrten Friedrich Schiller kennen. Auch machte er die Bekanntschaft Friedrich von Hardenbergs (Novalis) und, im Mai 1794, Isaac von Sinclairs, mit dem er ab April 1795 ein Gartenhäuschen in Jena bewohnte. Im Mai 1795 verließ Hölderlin die Universitätsstadt fluchtartig, weil er glaubte, sein großes Vorbild Schiller enttäuscht zu haben, und sich neben ihm nichtig wie ein kleiner Schüler fühlte. Verwirrt und mit Zeichen der Verwahrlosung tauchte er wieder in Nürtingen auf.
ellauri040.html on line 544: Size jo pimahtikin oikein kunnolla ja joutu suljetulle osastolle Tübingeniin diagnoosilla "mania syyhyn jälkitautina". Hullun tohtorin Autenriethin lääkkeistä tuli vaan verisiä löysiä kakkoja. Kai se oli aika skizo.
ellauri040.html on line 550: Kun kazoo sen runoaiheita, siellä on joukossa aika paskoja: oodeja Vaterlandille tyyliin mitä enemmän rumihia sitä parempi, oodi Rousseaulle, ties mitä. Mutta on sillä parempiakin kiskasuja. Tämmönen runo lähti siltä vielä kopissa:
ellauri040.html on line 553: kurzes Gedicht
ellauri040.html on line 560: an die Parzen Parzille
ellauri040.html on line 563: Und einen Herbst zu reifem Gesange mir, Ja yx syxy mun kypsemmälle veisulle.
ellauri040.html on line 564: Daß williger mein Herz, vom süßen jotta sitä halukkaammin loppureisulle
ellauri040.html on line 570: Herzen mir liegts, das Gedicht, gelungen, värkättyä, sydäntä lähellä on nää runot.
ellauri040.html on line 583: For the films, see Pan Tadeusz (1928 film) and Pan Tadeusz (1999 film).
ellauri040.html on line 585: Pan Tadeusz (full title: Master Thaddeus, or the Last Foray in Lithuania: A Nobility´s Tale of the Years 1811–1812, in Twelve Books of Verse) is an epic poem by the Polish poet, writer, translator and philosopher Adam Mickiewicz. The book, written in Polish alexandrines, was first published on 28 June 1834 in Paris. It is deemed [by whom? citation needed] the last great epic poem in European literature.
ellauri040.html on line 589: Sir Thaddeus (in Polish Pan Tadeusz, czyli ostatni zajazd na Litwie. Historia szlachecka z roku 1811 i 1812 we dwunastu księgach wierszem) is a long poem with an even longer name by Lithuanian romantic poet Adam Mickiewicz. It is regarded as a Polish national epic. It was first published in Paris in 1834. The poet was then in exile in France. Sir Thaddeus is a story of a conflict between two noble families, the Soplicas and the Horeszkos. The time is 1811 and 1812, shortly before Napoleon invaded Russia. When attacked by Russian soldiers, both families fought against the enemy. When not, they fought each other. The conflict between the families was ended with the marriage of Thaddeus Soplica and Sophia Horeszko.
ellauri040.html on line 591: Adam Mickiewicz was born in the East of the former Polish-Lithuanian state. Because of that he called Lithuania his mother-country. Eka ajattelin et ompa outoa, Puolan kansalliseepos Liettuasta, mut kelaa: onhan Kalevalakin Karjalan laulumailta.
ellauri040.html on line 593: Litwo! Ojczyzno moja! ty jesteś jak zdrowie.
ellauri040.html on line 594: Ile cię trzeba cenić, ten tylko się dowie,
ellauri040.html on line 595: Kto cię stracił. Dziś piękność twą w całej ozdobie
ellauri040.html on line 596: Widzę i opisuję, bo tęsknię po tobie.
ellauri040.html on line 598: Lithuania, my country, thou art like health; how much thou shouldst be prized only he can learn who has lost thee. To-day thy beauty in all its splendour I see and describe, for I yearn for thee. (Translation in prose by George Rapall Noyes).
ellauri040.html on line 605: Mistä Pan "Hra" tulee, ei kukaan tunnu tietävän, paizi se on lyhennys zupanista. Kukaan ei tunnu tietävän mistä zupan tuli. Jonkinlainen voivodi se oli.
ellauri041.html on line 24:zhukovski.jpg" width="100%" />
ellauri041.html on line 25:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Kornei Tšukovski
ellauri041.html on line 26:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">NORSU LUKEE
ellauri041.html on line 42: Vuonna 1918 Tšukovskista tuli Gorkin aloitteesta perustetun Vsemirnaja literatura -kustantamon englanninkielisen osaston johtaja. Hän venäjänsi paljon amerikkalaisten ja englantilaisten kirjailijoiden teoksia ja laati sovituksia lastenkirjallisuuden klassikoista. Käännöstieteellisten tutkimustensa tulokset Tšukovski julkaisi kirjassaan Printsipy hudožestvennogo perevoda (1919), jota hän myöhemmin laajensi nimillä Iskusstvo perevoda (1930, 1936) ja Vysokoje iskusstvo (1941, 1964, 1968). Tšukovski osallistui aktiivisesti kielenkäytöstä 1950-luvulla käytyyn keskusteluun ja puolusti venäjän kielen puhtautta teoksessaan Živoi kak žizn (1962).
ellauri041.html on line 73: John on autonkorjaajana Ruozissa,
ellauri041.html on line 89: Ruozin malliin kuuluisi meidänkin mennä,
ellauri041.html on line 97: terveiden nuorien eestä. Ruozille hurraa!
ellauri041.html on line 102: ei nazeille toisexi jäädä, ei Kiinallekaan.
ellauri041.html on line 120: kun kaikki tulis nyt heti mulle). Mutkun ei, niin kazotaan
ellauri041.html on line 130: otti tämän kolmireikäjaon zygoanalyyttisen luonneteoriansa pohjaxi:
ellauri041.html on line 142: tietäen tai tietämättään, ehkä ezien vaan siihen johtavia riemuja.
ellauri041.html on line 147: menee yhdessä piiloon ja eziskelee onnea, liiton arkea toistensa housuista.
ellauri041.html on line 178: huudetaan, painitaan mezässä ja uidaan avannossa, koska muuten miesten
ellauri041.html on line 190: Kyse on lyhytdokumentista Pallit ja sydän, miehen ajatteluelimet. Siinä kuvattiin entisen syrjäytyneen, nyt hyvivoivan peeteen Teemu Syrjälän, 38, tammikuussa Jouzassa vetämää "miesten viikonloppua". Nythän junailu on coronan tautta karanteenissa, eihän monella ole sentään viiden metrin siitintä, jotenka se siitä toistaisexi ainakin, loput juutuupista.
ellauri041.html on line 192: Viikonlopun tarkoitus oli saada kovat miehet pehmeixi ilman viinaa. Tämä tapahtuu varsin maskuliinisin menoin. Karjutaan mezässä, painitaan pelkissä sotamaalauxissa, uidaan alastomina avannossa. Siinä kyllä piput menee hyvin pienixi ja ryppyisixi. Niitä saa kauan lämmitellä kamun käsissä ennenkuin ne taas kohentuu.
ellauri041.html on line 196: Syrjälä on pienyrittäjä, jonka tulovirta koostuu pienistä virzapuroista miesten leirillä. Tosin nyt on hyvinvointikalenteri tyhjentynyt, kun äijäkööri voi huonosti koronakaranteenissa, karjuu keittiössä ja painii makuuhuoneessa. Kaikki miesten viikonloput on peruttu, on pakko malexia vaimon kanssa kotona. Voi vittu.
ellauri041.html on line 198: Syrjälä näyttää ja kertoo, miten kyrvän kylmäaltistus on hänelle tärkeä työkalu, jolla hän pitää työkalunsa kunnossa. Mutta nyt kädet pois pyyhkeen alta ja asiaan. Teemu kokee muidenkin miehisyyden olevan muutostilassa. Enää ei riitä miehen jurottaa heinäpellon laidalla, puhumatta tunteista tai mistään muustakaan. Tuurin ja Hyryn loistoajat ovat peruuttamattomasti ohize. Mikä neuvoxi?
ellauri041.html on line 200: Miehet ovat ikäänkuin jälkijunassa, istuvat ja kazovat ikkunasta ulos yxinäisen miehen junassa, vaikka voisivat rakentaa keskenään pitempiäkin junia, ei tarvi kuin ojentaa toisilleen jotain kättä pitempää. Syrjälän oma mieskuva nojaa varsin perinteiseen käsityxeen voimakkaasta, aggressiivisesta, maskuniilisesta olennosta, soturista joka heiluttelee näkyvästi palleja. Syrjälän mukaan nämä ovat tärkeitä työkaluja, joihin päästään käsixi tunnepuolen avulla.
ellauri041.html on line 208: Isän kuoltua Teemu alkoi pelätä, ja söi pitkään pelkkiä pirtelöitä. Oli hyvin ehdoton ja pakkomielinen kuten nytkin. Ihan kuten isänsä. Parisuhde päättyi 2010, koska Syrjälää ei enää tippaakaan kiinnostanut naiset, sexi eikä edes izetyydytys. Libido oli ihan hävyxissä. Jotain siltä puuttui ja se oli - juna!
ellauri041.html on line 212: Vika Syrjälän parisuhteissa on ollut että Teemu oli "tosi paljon miellyttänyt. Näen tätä paljon tässä yhteiskunnassa. Me miellytetään liikaa". Se ei ollut suhteessa oma izensä. (Suoraan sanoen en pidä izestäni izekään, Syrjälä tunnustaa.)
ellauri041.html on line 215: Onnexi verkkokurssille on ilmoittautunut 400 miestä. Ohjelmassa on nettikarjuntaa ja vihapuhetta, pulahduxia Teemuun keräilemään mieskuvastoon, ja toki ize kukin voi mennä välillä vessaan vetäsemään kuivat. Se onnistuu, kun syö ensin kotelollisen kananmunia. Ja loppupäivän voi viettää vaipuneena izeensä kuin Teemu avannossa.
ellauri041.html on line 240: juoxentelusta mezässä huutaen "Soturi! Pallit!", se ei oikein näytä
ellauri041.html on line 247: kuinka paljon munia. Avantouintia en kokeile enkä nakujoihkausta mezässä,
ellauri041.html on line 254: bylsii äitiä vaikka teki mieli bylsiä tytärtä, ja herra Okeda vaan kazoo päältä.
ellauri041.html on line 260: Olit ajatellut tunkeutua, Kordillieerien meziin, preerioille, ylängöille ezimään tutkimusmatkailija Maranaa joka on kadonnut eziessään romaanijoen alkulähteitä mutta törmäät päin vankilayhteiskunnan kaltereita, jotka kattavat koko planeetan ja pakottavat seikkailun pysymään viheliäisissä käytävissään jotka ovat aina samanlaisia...
ellauri041.html on line 262: Calvinoa 80-luvulla jo ahisti globalisaation aikaansaama yhtenäiskulttuuri ja kivettyneet kaupallisen viihdetehtailun monokultturiset genret, missä et voi kuin loxahtaa johkin etukäteen määrätyistä tarinoista, tai lukijat / kazojat pettyvät. Kun valkkaat netflixistä jonkun pätkän, pikku ai-robotit tunnistaa sun taipumuxet ja suosittelee nippua lähes vastaavia kokemuxia. Toimii kuin junan vessa.
ellauri041.html on line 266: Syy 2 on perustavampaa laatua. Tää apina on elukka, ja elukalla on vaan noi 3 halua: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!, eikä se halua mitään lukea eikä kazoa mikä ei käsittele noita 3 aihetta, niiden saavuttamista (komedia) tai menettämistä (tragedia). Kaikki komplexius tulee ympäristöstä, apinassa izessään ei ole muuta kuin nää 3 vaihdetta. Kun ympäristö muuttuu monokulttuurixi, monopolisoituu ja monotonisoituu kulttuuri.
ellauri041.html on line 274: - Mut multa menee nukahtamisikkuna ohize! Ja sit mä en saa unta koko yönä! - Joojoo älä nyt tuu, multa puuttuu enää tää 1 vika kappale! Nax. Krooh, pipipyyh. Nään koko yön pahoja unia. Lisäpeitto on liian kuuma. Seija repäisee sen pois mun päältä ärjähtäen jotakin.
ellauri041.html on line 281: Muiden izekohtaisuuxien ohessa Italo esittelee kirjansa lopulla 5 tapaa lukea rompskuja. Mikään niistä ei ole tavis tai pikemminkin julkkismainen alusta-loppuun-ahmien-laskematta-kirjaa-kädestä-kuinkas-sitten-kävikään-(äh spoileri!)-mukaansatempaava-tarina-vie-mennessään-hellittämätöntä-jännitystä-taiturimaista-juonenkuljetusta-tunteet-myrskyää-laidasta-laitaan-elämän-koko-kavalkaadi-mainioita-tyyppejä-syvä-moraalinen-sanoma-vallatonta-ja-vakavaa-nauroin-ja-itkin-mukana tapa. Mä en piittaa spoilereista, jos kirja uhkaa olla jännä kazon ensin lopusta kuinka käy.
ellauri041.html on line 302: Pieni pyörä pyörii vinhasti, ison pyörä liikahtaa yhden rattaan eteenpäin. Sekunteja, minuutteja, tunteja, päiviä vuosia, yxi elämä, ziljoonia elämiä, rax, yhteishuutoa, värähdys voiman kentässä, planeetta sammuu kuin kynttilä, uusi maailma. Kaikki loppuu yxiltä, toisilla kaikki alkaa alusta. Onni yxillä, kesä kaikilla. Luovaa tuhoa.
ellauri041.html on line 309: Weimar läntisessä itä-Saxassa oli saxan sydän, ja preussi eli loput itäsaxasta sen pallit. Hitlerin vallankaappaus lähti Weimarin tasavallan epäjärjestyxestä. Uusnazien johtoslaavi asuu Göttingenin ja Erfurtin lähellä, koska siellä uusnazien kannatus on 25%, sen kotiseudulla lännessä se oli vaan 10%. Persut on laskukkaita, joita kauhistaa varattoman väestön vaihto vielä köyhempiin mutta nöyrempiin savunaamaisiin ja karvakätisiin maahanmuuttajiin. Itäeurooppalaiset pettyivät usaan, länteen ja talousliberalismiin, kun kävi ilmi, että niistä tuli länkkäreiden mamuja, sama riistoa vaan toisessa mittakaavassa. Ize asiassa kaikki ovat pettyneet kun unelmasta tuli jotain pahmpaa kuin valhe. Olimmeko sittenkin väärässä, sanoi kenialainen hörökorva neekeri ja antoi tilaa Trumpille. Kukaan ei ole tyytyväinen enää nyt korona-aikaan, pieleen meni mutta menköön, sanoo ökyrikkaatkin ja piileskelee ökyjahdeilla. Korjataan vahinko seuraavasa jaxossa.
ellauri041.html on line 311: Teuvo Hakkarainen on tyytyväinen kun nuori morsian silittää sen alushousut ja nimikoi sen sukat, kuin Pirkko meillä. Kun palataan liberalismista tukevammalle nazisaxan moraaliselle pohjalle, saavat naiset taas olla naisia ja silitellä miesten palleja.
ellauri041.html on line 313: Der Flugelin der Fuhrer pelaa lasten kanssa shakkia ja teitittelee vaimoa, syö izetekemiään vuohia ja kazoo perheen kaa Louhimiehen sontimatonta tutilasta. Länteen pettynyt bulgaari Krastev on tästä kaikesta kiusallisen selvillä ja hypistelee haluttomasti saxalaisen flyygelin mustavalkoisia koskettimia. Ne näyttää epäilyttävästi hain hampailta. Und der Haifisch, der hat Zähne, und die trägt er im Gesicht. Und der Nazi, der hat ein Messer, doch das Messer sieht man nicht.
ellauri041.html on line 315: Ei vielä. Vaan ootapas, kunhan tästä kulkutaudista vähän toivutaan, niin kohta tulee veizet esiin ja alkaa viuhua, ja pyssyt paukkua kaikkialla maailmassa, entistä suuremmalla syyllä ja innolla. Holokausti oli saxan historian konepeltiä rumentava pieni pulunpaska, ja koleraepidemia maailman mittakaavassa vain pieni lepakonkökkäre.
ellauri041.html on line 317: Jälkikäteen on myönnettävä, toteaa hartioita kohauttaen ruozalaisten vinosuinen Mengele ruumisluvun noustua 3. tuhannelle, että emme oikein onnistuneet vanhusten ja vähämerkityxisten suojelussa. Sori siitä vainajat, parempi onni ensi kerralla. Mutta kazotaan 20v kuluttua kun talous pyörii ja kuolleet mamut ja vanhuxet on unohtuneet, kuka oli oikeassa. Kolleegan kaasu-uunitkin on enää myyttisiä. Tästä ette selviä. Nähdään!
ellauri041.html on line 330: Parhaiten uppoutuminen ranskalaiseen sielunmaisemaan käy Ranskassa, jonne hän suuntaa Toyotallaan. Hän on päätynyt vaatimattomaan japanilaiseen autoon, koska uskoo, ettei Audin kaltainen statussymboli sovi inhimillisiä arvoja mainostavalle markkinamiehelle. Eikö sitikka 2cv tai ryppypeppu ois ollut pastillimpi? Huijaat vaan Tommi izeäs ja meitä, ei ollut varaa kuin pieneen riisipussiin.
ellauri041.html on line 367: superikävystyttävä teos Uuni, valizijana oli Tuula Arkio, josta en ole koskaan edes kuullutkaan.
ellauri041.html on line 375: Melenderin kakkosexi jäänyttä Ranskalaista ystävää arvioizi Hesarissa sen kaveri Jukka Petäjä. Arvostelu ohessa.
ellauri041.html on line 376: Tästä päästään kummemmitta aasinsilloitta Gustave Flaubertiin, josta alempana enemmän. Baudelaire ansaizee vaan maininnan. Yhden kirjan setämies.
ellauri041.html on line 391: Tommi heittäytyi vapaalle täytettyään 50. Nyzen esikuvia on Baudelaire, Flaubert ja Camus. Vantaan mies ihailee rranskalaisia. Tommi kuumuu törkeistä taklauxista, mutta esittää todenpuhujaa. Se on luopunut nuoruudentöidensä sexistisistä henkilöhahmoista, skatologisesta sanastosta ja räkäisestä äijähuumorista, tai siis ei enää kirjoittele niitä, eiväthän ne trendaa enää. Silti puolisalaa tykkää NHL:stä ja Baudelairesta. Majanderin taustapeilistä Melender vaikuttaa kamalien eläinten majavalta. Tän arvostelun perusteella sen esseet on aivan MITÄÄNSANOMATTOMIA. Sehän on Jan Blomstedt-luokan i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä.
ellauri041.html on line 399: Paizi että tähän sisältyy equivocatio: pyhiä Antoniuxia on useita!
ellauri041.html on line 426: Armollisesti vievät ihmisiltä jäzkejä ja kakkaa siunausta niiden päähän.
ellauri041.html on line 439: Hohotettuaan pimpin tai oluttuopin äärellä munkki katuu ja ruoskii izeään,
ellauri041.html on line 442: ne tuomizee muita, jotka hävyttömät vielä nauttii ruuasta, panosta ja taposta.
ellauri041.html on line 443: Tästä tuomizemisesta ne saavat vaimeata sijaisnautintoa. Tyhjää parempaa.
ellauri041.html on line 447: kun se ei päässyt kolmeen viikkoon Pirkko Kolben Sysmän mökille. Paizi se
ellauri041.html on line 456:Motive der Bildgeschichte scheinen eher dem Leben des Antonius Grossen entnommen zu sein!
ellauri041.html on line 466: paljonkin käyttöä! Palleja ja sydänalaa, niitä tarvizevat jämäkät johtomiehet,
ellauri041.html on line 490: Ach ja ja! So seufz ich immer
ellauri041.html on line 493: einer wagen, Nein! zu sagen,
ellauri041.html on line 498: Salzextract und Coursberichte;
ellauri041.html on line 507: Greife den Beutel der Klerizei???
ellauri041.html on line 519: Wie z. Beispiel Sanct Anton
ellauri041.html on line 522: Kurz: ein christlich Leben führte.
-
ellauri041.html on line 524: heute in Erwägung ziehn.
ellauri041.html on line 528:ze:0.8em">
ellauri041.html on line 534: edes "Voi ei!" izexensä älähtää,
ellauri041.html on line 574: zuweilen straudelt oder irrt,
ellauri041.html on line 577: So gilt doch dies Gesetz auf Erden:
ellauri041.html on line 579: So zeigt auch unser Toni früh
ellauri041.html on line 582: Man rechnet meistens zu den Lasten
ellauri041.html on line 590: Wozu man auch wol Milch und Zimmt
ellauri041.html on line 596: Dies pflegt er eifrig auszusuchen.
ellauri041.html on line 598: Um sich besonders zu kastein.
ellauri041.html on line 610: Ein Gärtner wohnt ganz nahe bei,
ellauri041.html on line 611: Der, im Besitz der Fischerei,
ellauri041.html on line 617: In dunkle Ketzerkneipen zieht
ellauri041.html on line 629: Muss jedes Ding zum Besten dienen.
ellauri041.html on line 630: Doch nit allein die Fastenzeit
ellauri041.html on line 636: Pflegt er die Kirchweih streng zu halten -
ellauri041.html on line 638: Ging er zur Beichte oft und gern,
ellauri041.html on line 646: den frommen Knaben zu sich hin.
ellauri041.html on line 648: ist dieses Beispiel anzusehn!!!
ellauri041.html on line 650: Trieb ihn der Geist zur Einsamkeit,
ellauri041.html on line 655: Kurzum! Man sah an diesen Knaben
ellauri041.html on line 658: Gepflegt zum Ruhm der Christenheit.
ellauri041.html on line 661:ze:0.8em">
ellauri041.html on line 703: Puutarhuri ize pitää yxinomaan lihasta,
ellauri041.html on line 710: Hyh hyh! Mutta kazo, pukin poissaollessa
ellauri041.html on line 738: Kuzui sitä henki harjoittamaan yxinäisyyttä.
ellauri041.html on line 742: kuin harras munkki tai ize ekklesiasti.
ellauri041.html on line 767: Ob er vielleicht ihr Herz bewegt.
ellauri041.html on line 781: Doch ach! kaum hat er Platz genommen,
ellauri041.html on line 787: Und auch die Katze, sehr erschreckt,
ellauri041.html on line 788: Wird in der Hast mit zugedeckt...
ellauri041.html on line 791: Mit seiner Frau zu kosen an.
ellauri041.html on line 793: hat seine Finger eingezwänet.
ellauri041.html on line 795: am Schwanz die Katze grossen Schmerz.
ellauri041.html on line 797: Die Kralle kratzt, es beisst der Zahn.
ellauri041.html on line 799: Die Katze lässt so leicht nicht loss.
ellauri041.html on line 808: Auch meines Herzens Königin!
ellauri041.html on line 813:ze:0.8em">
ellauri041.html on line 884: von seinen Sünden auszuruhn,
ellauri041.html on line 885: zu Padua im Kloster lebt
ellauri041.html on line 896: halb drohernd, halb zum Gnadenwinke.
ellauri041.html on line 899: doch ihr zu Füssen windet sich
ellauri041.html on line 900: Der Teufel schwarz und fürchterlich.
ellauri041.html on line 907: besetzt mit Karmeliterinnen,
ellauri041.html on line 909: die fromme Jungfrau Laurenzia.
ellauri041.html on line 912: Den alles Gute stets ergötzt,
ellauri041.html on line 913: Schon längst von Herzen hoch geschätzt,
ellauri041.html on line 919: Schwester Laurenzia in seine Zelle
ellauri041.html on line 921: Und beugt sich nieder und seuftzt und spricht:
ellauri041.html on line 924: konnt' nicht widerstehn meines Herzens Drang,
ellauri041.html on line 925: Bin aus Liebe zu dir und grossem Verlangen
ellauri041.html on line 936: Statt der guten Jungfrau Laurenzia
ellauri041.html on line 937: War plötzlich der leidige Satan da!
ellauri041.html on line 939: Du maltest den Teufel, nun zahlt er auch!
ellauri041.html on line 940: Flugs floh er auf und dem Kloster zu
ellauri041.html on line 943: Bruder Antonio wär schier verzagt,
ellauri041.html on line 946: Nirgends ein Ausgang zu finden wär.
ellauri041.html on line 956: Alsbald so kommt der ganze Haufen
ellauri041.html on line 957: Der Klosterbrüder herzugelaufen,
ellauri041.html on line 961: Unde jedeer hinab zur Messen schreitet -
ellauri041.html on line 962: O Wunder! da sitzt schon emsig u. frei
ellauri041.html on line 970: Recht nützlich ist die Malerei,
ellauri041.html on line 973:ze:0.8em">
ellauri041.html on line 1005: hurskas neizykäinen Laurenzia.
ellauri041.html on line 1009: ja oli Laurenziaan rakastunut syvään,
ellauri041.html on line 1016: näki: on sisar Laurenzia talossa.
ellauri041.html on line 1035: hyvän Laurenzia neidon sijalla
ellauri041.html on line 1036: pazasteleekin vihtahousu tilalla!
ellauri041.html on line 1060: jossa sen sijasta ize paholainen kelli,
ellauri041.html on line 1078: Und ihm zur Seite mit leichtem Fuss
ellauri041.html on line 1088: Die schönheit der Natur erst richtig zu würdigen weiss.
ellauri041.html on line 1091: Trug einzig und allein in Herz und Sinn
ellauri041.html on line 1096: So zogen sie weiter. - Der Tag verstrich. -
ellauri041.html on line 1098: ein grau Gewölk am Horizonte,
ellauri041.html on line 1099: Worin's schon ferne zu donnern begonnte.
ellauri041.html on line 1105: Und näher wälzt sich der Wolkenballen,
ellauri041.html on line 1110: Spannt's auf und gricht: Jetzt kommt die Brüh!
ellauri041.html on line 1111: Horch! - plötzlich wie des Gerichts Trumpete,
ellauri041.html on line 1115: eine zweite Stimme.
ellauri041.html on line 1125: die zweite Stimme.
ellauri041.html on line 1127: Und grollend zog das Wetter hinunter.
ellauri041.html on line 1129: zieht seines Weges fürder hin.
ellauri041.html on line 1135:ze:0.8em">
ellauri041.html on line 1167: Tarvizeeko sen nyt noin rumasti paukkua?
ellauri041.html on line 1189: Joojoo, tapa ize!! Rouva ei salli sitä!
ellauri041.html on line 1213: Drum ist ein Wirthshaus allda zur Hand
ellauri041.html on line 1216: Und als man Nachts zu Bette ging,
ellauri041.html on line 1224: Antonio hub an zu beten:
ellauri041.html on line 1233: der giergen Feuerzungen,
ellauri041.html on line 1242:ze:0.8em">
ellauri041.html on line 1271: Ja kazo! tulee loppu hehkusta
ellauri041.html on line 1287: Man eilt zu Kanzeln u. Altären,
ellauri041.html on line 1288: den frommen Antonius zu hören,
ellauri041.html on line 1326:ze:0.8em">
ellauri041.html on line 1346: "Kuulin ezä uskot toiseen tulemiseen,
ellauri041.html on line 1376: Es wohnte zu Padua ein Weib,
ellauri041.html on line 1381: Auch ihn in ihre Netze zu fangen.
ellauri041.html on line 1392: - Ach Gott, ich wag es kaum zu sagen! -
ellauri041.html on line 1394: Da trat ein Freund zu mir herein.
ellauri041.html on line 1396: Er setzte sich ans Bett zu mir ...
ellauri041.html on line 1398: Wie ihr da sitzt, gerade so!
ellauri041.html on line 1406: Die Finger waren schlank und zart,
ellauri041.html on line 1416: Gar lieb und kosend dran zu nippen...
ellauri041.html on line 1430: Verruchtes Weib, jetzt merk ich's schon!
ellauri041.html on line 1432: Die Thüre zu - geht er treppab.
ellauri041.html on line 1440:ze:0.8em">
ellauri041.html on line 1445: kuzumanimeltään kaunis Moonika.
ellauri041.html on line 1446: Moonika kazoi hurskasta Anttoonia,
ellauri041.html on line 1469: se kazoi mua vaan, ja jatkoi panoa.
ellauri041.html on line 1509: Das heilge Grab zu sehn;
ellauri041.html on line 1515: Der ihm den Ranzen trägt.
ellauri041.html on line 1516: So zogen sie zum Thor hinaus
ellauri041.html on line 1524: Und zehrt ihn mählig auf.
ellauri041.html on line 1532: Er setzt sich auf und reitet sacht
ellauri041.html on line 1543: Der Bär, obschon ganz krumm u. matt,
ellauri041.html on line 1545: Setzt sich in kurzen Trab
ellauri041.html on line 1552: Der Bär, als er zum Walde schlich,
ellauri041.html on line 1558:ze:0.8em">
ellauri041.html on line 1578: kaikessa rauhassa häirizemättä karhun atriaa.
ellauri041.html on line 1584: Ilman vaiheita razastetaan niin
ellauri041.html on line 1599: nousee razailta ja sanoo: Nalle typerys,
ellauri041.html on line 1611: Sass oftmals ganz alleinig da
ellauri041.html on line 1614: Einst, als er wieder so sitzt und liest -
ellauri041.html on line 1620: War aber ganz ruhig, als dies geschah.
ellauri041.html on line 1621: Er sprach: Schau du nur immer zu!
ellauri041.html on line 1625: Husch! husch! so spürt es auf der Glatzen.
ellauri041.html on line 1627: Und hinter'm Ohr ein Kribbelkratzen,
ellauri041.html on line 1628: das ihm dabei ganz sonderbar
ellauri041.html on line 1629: Bald warm und kalt zu Muthe war.
ellauri041.html on line 1631: War aber ganz ruhig, als dies geschah.
ellauri041.html on line 1632: Er sprach: So krabble du nur zu!
ellauri041.html on line 1638: Setzt sich der Mädel ihm gar aufs Knie,
ellauri041.html on line 1641: Links und rechts einen herzhaften Kuss.
ellauri041.html on line 1645: Erh nahm das Kreuz in seine Hand:
ellauri041.html on line 1659:ze:0.8em">
ellauri041.html on line 1670: se huomaa kazovansa neitokaista tosi söpöä.
ellauri041.html on line 1672: ei saa menettämään izehillintää.
ellauri041.html on line 1673: Se sanoi: Kazeleppa tyttö huvixesi,
ellauri041.html on line 1674: Et häirize mua yhtään, olen kristiveli.
ellauri041.html on line 1681: ei saa menettämään izehillintää.
ellauri041.html on line 1683: Et häirize mua yhtään, olen kristiveli.
ellauri041.html on line 1687: Yhtäkkiä - ei tiennyt Antto izekään
ellauri041.html on line 1716: Hat endlich ganz auf die Welt verzichtet;
ellauri041.html on line 1719: Und sitzt und sitzt an diesem Ort
ellauri041.html on line 1721: Und ihm zuletzt das Wilde Kraut
ellauri041.html on line 1731: Dazu hervor ei Häuflein Trüffeln.
ellauri041.html on line 1734: Setzte sich nieder, ass und trank,
ellauri041.html on line 1738: So lebten die zwei in Einigkeit
ellauri041.html on line 1740: Und starben endlich und starben zugleich
ellauri041.html on line 1741: Und fuhren zusammen vor's Himmelreich.
ellauri041.html on line 1743: So huben die Juden an zu schrein,
ellauri041.html on line 1752: So steht sie da, von Glanz umwoben.
ellauri041.html on line 1760: Da grunzte das Schwein, die Englein sangen,
ellauri041.html on line 1765:ze:0.8em">
ellauri041.html on line 1770: Istuskeli yxixensä synkän mezän keskessä,
ellauri041.html on line 1780: Ja kazo: mexän keskeltä
ellauri041.html on line 1800: Mutta kazo: aukee taivaan veräjät,
ellauri041.html on line 1821: Flaubert on aina vaikuttanut musta jotenkin säälittävältä. Se yritti liian kovasti, stilisoi ihan vimpan päälle, eikä siitä kuitenkaan tullut yhtään parempaa. Pölhö-kustaa oli oikeasti vähän tyhmä, minkä se tiesi izekin. Se sanoi ize izeään vanhaxi romanttisexi liberaalixi pönttöpääxi, vieille ganache romantique et libérale. Sen kuuluisin kirja on se Emma Bovary, jonka ansiosta sitä sanotaan kirjallisuuden suurimmaxi realistixi. Oikeasti se tykkäs romanttisista jutuista, ja sellaisia se koitti kovasti kirjoittaakkin, niistä vaan tuli floppeja toinen toisensa perästä. Käytyään Ebyktissä ja Turkissa ym. levantin maissa (missä se muuten sai nipun sukupuolitauteja, mm. kupan ja sankkerin), se kirjoitti Salammbön. Koitin lukea sen portugalixi, kun satuin löytämään sen Lissabonista 50-luvun pokkarina el Zorromainen kuva kannessa. Se oli vitun tylsä jopa portugalixi, en jaxanut. Sen toinen parempi kirja taitaa olla se postuumi keskenjäänyt teos Kaxi ludetta, joka kertoo kahdesta torakkamaisesta kaveruxesta, Bouvard & Pécuchet. Sekin mulla on, mutten ole saanut luetuxi loppuun. Se nuoruudenmuistelu, Education sentimentale, oli kyllä kiva, jos oikein muistan.
ellauri041.html on line 1828: T.S. Eliotin Autio maa on käännetty uudelleen joutomaaxi. Puovo on Suomen T.S.Eliot, patakonservatiivi modernisti. Paizi Eliot oli perintörikasta sukua, Puovo keräs humisevat mezät omista otrajauhoista.
ellauri041.html on line 1853: Koitan tätä ize nyt kotona, varotuxista huolimatta:
ellauri041.html on line 1862: Tompan rykäystä hyllattiin briteissä uraa uurtavana, ja hyssytettiin sivummalle mm. Apollinairea Vyöhykkeineen (Apollinaire kuoli espanjantautiin, ei päässyt teholle), ja naisrunoilijaa Hope Mirrleesiä runoineen Paris. A poem. Suomessa Lauri Viljaseen ja Kai Laitiseen Tomppa teki hurjan säväyxen yhtä maailmansotaa myöhemmin 1949. Upposi hedelmälliseen maaperään kuin veizi voihin, tai kevätsade pikapakkasen tuhoamaan kukkapenkkiin. Suomen porukat veivas modernismia vielä yöpakkasilla 1958, kun muut oli jo muutaman ismin edellä.
ellauri041.html on line 1867: Vesa Rantaman arvostelu Hesarissa on yllättäen aika hyvä. Mutta se on kyllä puppua et huhtikuu on julma koska se herättää meissä toivon. Paskanmarjat, mitä julmaa se nyt on. Se herättää epätoivon, kun huomaa et kaikki muut herää, mut ize on vaan se tylsä juuri, joka pysyy kevätsateesta huolimatta kuolleena. Mä kyllä tiedän, mulla on kokemusta kevätdepressioista, kuten Kinnusen Aarnella, ja Paul-pojalla.
ellauri041.html on line 1872: Tanskalainen spede Piet Hein kexi miniepigrammeja, joille se antoi nimen gruk. Niitä kuiskittiin vahingoniloisina nazimiehityxen aikana ja maalattiin sen päätyttyä mietelauseina astiastoihin. 1 kuuluisimpia sanoo että se joka erottaa leikin ja tosixen ei ymmärrä kumpaakaan. Eli tää leikki leikkinä sanonta on perseestä.Siitä olen speden kaa yhtä mieltä. Muuten Pietu vaikuttaa tosi lällyltä, siinä on jotain Kierkegaardia. Mikä pahinta se peukuttaa optimismia. Kierkegaardillakin oli joku sepustus tosixen ja pelleilyn suhteesta, pontena virressä tais olla se sanonta että totta toinen puoli. Kierkegaardista mä en pidä, ja Piet Hein on aika suspekti, vaikka onkin runoilijakolleega. Plussia ja miinuseja. Miinusit on tylsää stoalaista seppoilua.
ellauri041.html on line 1931: Parasta täältä kotikazomosta kazoen on koko homman painajaismainen todentuntu. Paljon hullumpia konnailuja kuin tässä on luettavissa joka päivä lehdestä. Tää on pimeää komediaa, sapekasta naurua, pahaa unta josta ei voi herätä kuin vielä pimeämpään tragediaan todellisuuden kuhmuisessa pakastimessa. Hyvää on myös neandertalimainen perhetiimimeisinki (geenit sakeampia kuin meemit), uskottavan masentava laskukkuus, suora ja epäsuora vittuilu vittumaiselle kapitalistimenolle, ja kristillinen tasoitushenki: rikkaat on paskiaisia ja köyhät hyviä. Näin on meidankin elamassamme. Kusipää isä pannaan pakastimeen, röyhkeät naapurit karkotetaan vittuun sadettajalla. Jokainen saa olla vuorollan oman perheen antisankari, kukaan ei ole seppo. Varastetaan rikkailta ja annetaan köyhille kuin robbari. Ja nauraa rähätetään vielä päälle.
ellauri041.html on line 1957: Ja koko ajan taloutta pyörittää kasvava kuluttajien armeija leikkimässä joutavia leikkejä, panem et circenses. Mix vitussa kapitalistit ei tyydy vaan tuottamaan hyvää izelleen ja nakkaa rodeen koko laahusta? No eihän kapitalistit tuota mitään, ne ei omista edes tuotantovälineitä, ne omistaa vaan luottoa, osakkeita eli rahaa. Ne istuu lehdellä kuin kirvat imemässä sokeria ja kastetta. Ne on loisia. Niillä pitää olla noi kuluttajat koko ajan töissä että olis mistä imeä sitä siivua. Lisää porukoita, lisää tuotantoa, lisää asuntoja, lisää työtä, lisää rahaa työtätekevien selkänahasta. Ja luonnosta. Nimenomaan lisää, sillä se sokeri, se luotto, tulee korkoa korolle kasvusta. Näin se pelittää. Kuluttaja on aina oikeassa, ja tuottaja on aina poliittisesti oikealla.
ellauri041.html on line 1959: Kuluttajat on talouskasvun käyttövoima, ei tuottajat. Tuottajia on koko ajan vähemmän, ja ne tuottavat entistä tehokkaammin. Tuottavuuden kasvu edellyttää ja tuottaa väestönkasvua, niiden välillä on paheellinen ympyrä, circulus vitiosus. Maatalouteen tarvittiin orjia jotka jaxoi "jaxaa jaxaa, tai tulee piiskaa" tyyliin kuokkia päivät pitkät paahteisella pellolla. Eihän omistaja nyt sellaiseen hommaan ryhtynyt. Teollisuuteen tarvittiin vapaita orjia, jotka työpäivän päätyttyä lampsii kotiin nukkumaan lumpuissa ja järsimään leipäkyrsää. Palvelutalouteen tarvitaan kusetettavia pienyrittäjiä, izeyrittäjiä, ym jotka ei tarvize enää edes työpaikkaa, ne voi duunailla ja mesettää kotona tai huhkia polkupyörän selässä tai viedä pizzaa rämällä autolla. Alustatalouskapitalistit istuu lehdellä ja imee sokeria.
ellauri041.html on line 1968: Is Finland a country? Do they have cars in Finland? How is Germany for Indians? Varmaan parempi kuin jenkkilä, jossa ainoot hyvät intiaanit on kuolleita. Why are Swedes so successful? Which countries don't like Finland? Nää on jenkkiläisen Quora sivuston ozikoita.
ellauri041.html on line 1974: Herlinin sanomat siteeraa intopiukeena Talouselämän pääkirjoitusta, jossa surraan ettei sotea saatu lävize ennen pandemiaa. Nyt siinä olisi se nyrkki, jolla liiskattaisiin ruozin malliin tuhansittain mamuja ja vanhuxia.
ellauri041.html on line 1976: Ruozin radiossa työskennellyt mustalainen Kyösti Hagert on saanut tarpeexensa kermaperseistä. Ne onkin aivan käsittämättömän luotaantyöntäviä. "Nu blev det visst lite dålig stämning", ne sanoo hihittäen, jos joku esittää eriävän mielipiteen. Ruozalaisia ratkaisuja ei saa arvostella, kritisoiminen olisi samaa kuin izensä pitäminen tyhmänä. Omien virheiden läpikäynti on epäruozalaista. Hemmetti, niissä on NIIN paljon samaa kuin amerikkalaisissa. Kumpikaan ei ole saanut nauttia maansa miehityxen herkkua moniin aikoin. Maistuis varmaan teillekkin. Sweden is the best part of Switzerland, sanoo itä-intiaani ääliö luihunoloiselle svenskitoimittajalle ruozalaisessa Netflix-sarjassa. Luihu toimittaja nyökyttelee auliisti.
ellauri041.html on line 1978: Korona-aikana ruozalaiset suhtautuvat Ruozin koronalinjan kyseenalaistajiin yhteisen veneen keikuttajina. Ruozissa rakennetaan harmoniaa, se on käytännössä yhdemukaisuuden pakkoa. Ruozissa ei ole ollut tapana kritisoida asekauppaa diktatuureihin tai maan epäonnistunutta integraatiopolitiikkaa. Ruozalaiset kannattavat yritysvetoista löysää linjaa pandemian hoidossa, koska ne ajattelee tulevaisuutta, ja tulevaisuudessa ei näy noita vanhuxia, eikä turhaa mamulaahusta. Kiitos pandemia!
ellauri041.html on line 1980: Moni ruozalainen suhtautuu koronarajoituxiin kuin terrorismiin. He eivät suostu neuvottelemaan näkymättömän uhkan kanssa. Ruozin koronapolitiikassa tiivistyy ruozalainen exceptionalismi: me ollaan jotain ihan extra, ylivertaisia ruozalaisia. Vaikka muu maailma toimii koronassa yhtenäisesti, Ruozin ei tarvize. Ruozin koronatilastoissa ovat yliedustettuina sairaat vanhuxet ja ulkomailla syntyneet, ja se vahvistaa vain käsitystä, että arjalainen perusstommi on koronalle immuuneja, ja että kuolintilastot vaan kohentavat taloutta.
ellauri041.html on line 1982: Ruozalaisten mielestä muiden pohjoismaiden kansanterveystoimenpiteet todistavat demokratian ohuudesta. Ruozissa on kehittynyt säätydemokratia, yritys ja ääni periaate. Ruozalainen demokratia on paxua kuin perseestä lypsetty kerma. Ruozissa koronatoimia johtavat terveysalan yrityxet ja vinosuinen Mengele. Ruozalaiset haluavat nähdä izensä kansakuntana, joka uskaltaa ottaa riskejä, tietenkin vain hallittuja, heikompien kustannuxella. Ruozalaiset ovat järkyttyneitä siitä, että heidän koronapeliänsä kritisoidaan ulkomailla. Herregyyd!
ellauri041.html on line 1984: Monia hurreja loukkaa aidosti, miten heitä voidaan pitää edesvastuuttomina, etenkin jos huomiota kiinnitetään maan kuolinlukuihin. Ruozalaiset vertaavat izeään ja lukujaan suurvaltoihin, Sam-enoon verrattuna ne kokee pärjänneensä hyvin. Huono matikkapää, ppm luku on 2x isompi kuin jenkeillä vaikka vainajia on 20x vähemmän. Kansanmurhan pieni suurvalta. Ruozissa halutaan puhua tulevaisuudesta, sixi on tärkeää varmistaa, että tulevaisuudessa talous on kunnossa, jotta hyvinvointivaltiosta voidaan pitää kiinni. Keskustelun avaus siitä eikö hyvinvointivaltion pitäisi huolehtia kansalaisten pysymisestä hengissä, ei saa vastakaikua. "Nu blev det visst lite dålig stämning", ne sanoo hihittäen.
ellauri042.html on line 22:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">J. Agusta - Z. Burian
ellauri042.html on line 23:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">MUINAISAJAN ELÄIMIÄ
ellauri042.html on line 25:zburian.jpg" width="100%" />
ellauri042.html on line 31: Tähän valkkaamani kuva oli yx mun suosikkeja. Siitä olis Lassikin varmaan pitänyt. Olikohan Lassin piirtäjällä sama kirja pienenä? (Ei kai kerta sen ekat dinosaurusstripit ei olleet yhtä näköisiä.) Tyrannosaurus Rex siinä rähisee kahdelle ankkasauruxelle (Trachodon), jotka näyttää vähän väisteleviltä. Suunnittelee varmaan vetäytymistä ankkalammikkoon. Ne on vähän kuin rannikolla asuvia ruozalaisia, joiden mielestä suomalaisten tyrannimaisten, koronasairaiden kesävieraiden olis paras pysytellä kotona.
ellauri042.html on line 33: Tyrannosaurus Rex näyttää aika kädettömältä mut hampaisto on komea. Siinä lähti evoluutio vikareitille. Tai miten sen nyt ottaa, ehkä olemmekin luonnon erehdyxiä pikemminkin me kädelliset, kuten epäili kiltin apinan näköinen Amerikan edellinen presidentti. Vieraslaji kaikkialla paizi Keniassa. Nykyisessä Trumpissa on paljon enemmän Tyrannosaurus Rexin näköä. Noille taustalla juoxeville pienemmille liskoille ei pidä pyllistää, ne ovat hyvin nopeita.
ellauri042.html on line 71: therapod of monstrous size! Kooltaan suurin se oli, painavin,
ellauri042.html on line 73: He epitomized the concept of Ravintoverkossa sen voittajaa
ellauri042.html on line 83: mesozoic maniac! sen kohtaloxi peto ihan hullu!
ellauri042.html on line 108: the big tyrannosaur Röyhtäili ja maiskutteli izexeen
ellauri042.html on line 125: Little does Susie realize Vähänpä Susanna aavistaa
ellauri042.html on line 129: She turns at the sound Hän kääntyy kazomaan takaansa
ellauri042.html on line 182: Joo en mäkään usko mihkään "havahtumiseen". Kunhan pandemia hiipuu palataan entiseen tai pahempaan. Ei tässä mitään unta nähä. Tottakai jokainen huolehtii izestään, ja nuorempia hyväkuntoisia huolehtijoita on kuitenki lopulta enemmän kuin vanhuxia. Korkee aika päästä eroon sodan aiheuttamasta kuplasta. Laahustavat suuret ikäluokat on just noita 70+. Toinen ryhmä ansiokkaita ja eteviä koronan uhreja ovat mamut. Ruozalaiset älysi tän alusta lähtien, ja hyvinhän niillä pelittää, ne joita eniten kuolee tautiin on JUST ne joiden kermaperseiden ruozalaisten mielestä joutaakin kuolla, ne ei ois ize voinut valita paremmin. Sama jenkeissä, eniten turpiin saa köyhät läskit neekerit. Rajat ja asekaupat auki, talous eeku paranoo.
ellauri042.html on line 218: And though plants are still the dominant form of life on Earth, the scientists suspect there used to be approximately twice as many of them — before humanity started clearing forests to make way for agriculture and our civilization.
ellauri042.html on line 253: Mitä tästä opimme? Sen että ainoa asia joka on pitänyt näiden 2-jalkaisten apinoiden lajityypillisen hulluuden edes vähän aisoissa, on ollut tahmeahko viestinvälitys. Nyt kun mielipuolisuus pääsee juoxemaan pallon päästä toiseen likvidisti valon nopeudella, on aappalauman vallannut täydellinen mania, berserkkinä ne juoxee amokkia. Häntä pannaan toiseen korvaan, toinen kärsää käyttää. Näin tää uusi telehvooni kaikki toiveet täyttää. Hännättömät aapat säntäilee ja kääkkää pahemmin kuin lauma mölyapinoita puiden latvoissa. Tästä ei hyvä heilu, kuiskii jälellä olevat nelijalkaiset seuratessaan menoa vähäisten mezän rippeiden katveesta. Joita toinen hullu Bolsonaaro polttaa molemmista päistä kuin aivokuollut kynttilää.
ellauri042.html on line 258:Ruozalaisten simapullot poxahtelee
ellauri042.html on line 260: Ruozalaiset ei pidä taukoa vapunvietossa, allihopa nu studenter,
ellauri042.html on line 262: Ruozalaiset eivät ole pahoja, ne on vaan utilitaristeja,
ellauri042.html on line 263: talousliberaaleja tolkun miehiä, laumaimmuuneja nazeja.
ellauri042.html on line 268: Ei ruozalaisten Endlösungia voi verrata Suomen lukuihin,
ellauri042.html on line 271: (ruozinsuomalaisten ja somalien näpit on hyvin nuoltuja,
ellauri042.html on line 274: nenänpainamista viljapellossa. Ruozalaisten luvut heittävät
ellauri042.html on line 280: Ruozilta kyllä kannattaisi ostaa hävittäjiä, on ne niin kovia
ellauri042.html on line 283: Ruozin talous on muukalaisvetoista kuin tuontisimapullo.
ellauri042.html on line 341: En enää lue klikkiozikoita. Teen vaan simaa. Se on jo pulloissa.
ellauri042.html on line 348: paizi vappuna, niin pitkin kesää lasten limskaxi.
ellauri042.html on line 370: Samaa simaa mä olen sitten tehnyt izekin vappuisin,
ellauri042.html on line 372: inkivääriin (se on oikeastaan paremmasta päästä) paizi
ellauri042.html on line 398: Ja sitten seuraa tavallisesti Riviin järjesty! Ojennus! Asentto! Kaze
ellauri042.html on line 422: ollaan valistuxen linjalla, autellaan toisia, oma vaza on jo pömpöllään. Mutta annas olla kun
ellauri042.html on line 425: on sen seizemän syventävää tiedepalstaa ja harkizevaa kolumnia, alkaa ulvoa susilauman mukana
ellauri042.html on line 435: Samana yönä tuli taas mieleen vanha ajatus siitä, miten historia toistaa izeään aivan hirvittävän tarkasti. Otetaan vaikka antiikki ja keskiaika, ja nykyaika. Kreikka nousi Välimeren kauppamahdixi Foinikian rinnalla, kunnes laivapuut loppui Hellaan niemeltä, Kreikka köyhtyi ja kauppa siirtyi lännemmäxi, Sisiliaan, ja Aleksanterin aikaan etelämmäxi Egyptiin ja idemmäxi Persiaan. Saapasmaan ettoneelta heräilevät maajussit piristyivät maahanmuutosta, rökittivät etruskit ja
ellauri042.html on line 449: Tanskanmaassa on paljon mätää, eikä tanskalaisista voi oikein pitää. Niissä on ihan liikaa jäljellä viikinkien julmuutta ja nazifasismia, eikä niiden puheesta saa mitään selvää.
ellauri042.html on line 451: Tanskalainen konekääntäjä Bente Maegaard nimesi mut ykkösexi virkaan Kouvolaan. Pitäisikö mun olla siitä kiitollinen, en ole varma. Se oli sellainen EU-loinen, nettos rahaa EU:n EUROTRA-projektista ja perusti sillä oman konekäännösfirman. Se firma on varmasti jo mennyttä, liekö Bentekin. Loppuun palanut sen täytyy olla ainakin. CLARIN teki sille farewell videon vuonna 2019. Oltiinko sen arkulla vai hymyilikö Bente ize kuvassa, se ei selvinnyt, kun ei linkki auennut. Sillä oli maisterintutkinto matematiikassa ja ranskassa. Ei ollutkaan tohtori. No tohtoreita kuolee kuin kärpäsiä koronan aikana, ehkä onkin parempi.
ellauri042.html on line 453: Eilen kazottiin silti hyvä tanskalainen filmi, Gud taler ud, jumala puhuu suunsa puhtaaxi, antaa lausunnon kuin Donald Trump, muttei jää vastailemaan toimitusten kysymyxiin. Donald käyttää valtaosan päivässä kazomalla tv-uutisia, arvostellen omaa suoritusta telkassa. Enimmäxeen vitun pahantuulisena. Se ei siedä enää mitään arvostelua. Ihan kuin leffan psykologi-psykopaatti-isä, talandi gud. (Se on yhden Hillermanin navajodekkarin nimi islannixi, mulla on se hyllyssä. Tarkoitus oli opiskella siitä islantia. Jäi aikomuxen asteelle sekin rojekti.)
ellauri042.html on line 479:Henrik Ruben Genz - Gud taler ud som film
ellauri042.html on line 481: Gud taler ud er filmatiseringen er Jens Blendstrups selvbiografiske bestseller af samme navn fra 2004 og er en skæv, sjov og rørende film af den prisbelønnede instruktør Henrik Ruben Genz med Søren Malling i sit livs rolle som Uffe/Gud.I 80´erne vokser Jens og hans brødre op i et parcelhus i Risskov. Her regerer familiens overhoved, Uffe - Psykolog og selvbestaltet Gud i slåbrok ...
ellauri042.html on line 523: Näin Donald Trump-kiukkupäiset arvostelut voi vaan tarkoittaa, että filmi on kalahtanut johonkin koiran arkaan kohtaan, kazojat on loukkaantuneet verisesti. Ja helposti voi arvata, mitkä asiat on olleet jenkkipuikeloille loukkaavia; vähän kaikki. Näillä lakeuxilla ei loukata jumalaa, miehiä, puolisoita, poikia, huoria, teinipoikia ja tyttöjä, homoja, hulluja (tokstollar, sanoi perheen ruozalainen äiti, kiva että se oikeasti oli ruozalainen ja puhui ruozia), pössynpolttoa, eikä ennen kaikkea missään tapauxessa tehdä pilkkaa herännäisestä kristillisyydestä. Vaikka filmin kanta uskontoon oli lopultakin suopea; niinkuin vanhemmiten leppynyt ateisti-Airaxinen tuumittiin, että jos uskonnolla ihmisistä tulee kiltimpiä, niin uskokoot, kaikin mokomin. Ongelmana on vaan se, että valtaosa niistä tulee siitä vaan entistäkin ilkeämmixi.
ellauri042.html on line 527: Mikä pahinta, ei ollut sanomaa. Gods last message to mankind: we apologize for the inconvenience. Se on voi, elämä ei ole pelkkää voittosanomaa. Sen on jenkit saaneet hiljan nahoissansa tuntea.
ellauri042.html on line 532: Bernard-Henri Levy tekee Herlinin sanomissa kunniaa talousliberalismille käsi levynä. Izekin se on suurteollisuudesta rikastunut porho rahanomistaja."Eristys on pahinta"
, se kiekuu jo ozikossa työtä käskettyä. Taloutta ei saa eristää, vanhuxet on pelkkää laahusta.
ellauri042.html on line 534: Mä oon kuullut tän kipsilevyn nimen ennenkin epäilyttävissä yhteyxissä, mutta ize pärstä ja miälipiteet on olleet tuntematon lehti. Epäilyxet luihuudesta heräsi, kun näin sen puolensivun kokoisen eskimäisen pärstän Herliinin sanomissa. missä siltä kysyttiin mielipidettä koronasta. Kulissit siis pystyssä maailmanluokan talousliberaali kusetuxelle. Ja niinpä tietysti!
ellauri042.html on line 542: Beehoo ällä, siis tissiliivi suurta kokoa, on tottakai jutkero. Kirjakin nimeltä jutkulaisuuden nero, tarkoittaen todennäköisesti izeään.
ellauri042.html on line 549:"Viruxella ei ole mitään viestiä."
Asia on tismalleen päinvastoin, virus on pelkkää viestiä, RNAhan koodattua. Corona on toivottavasti osa isompaa luonnon viestiä, nimittäin että tällästen talousliberaalien globalistien aika alkaa olla ohize. Levy kuumenee, kohta beehoo saa niellä annoxen pandemoniumin pikalevyllä kuumennettua populistimyrkkyä.
ellauri042.html on line 561: Sigismund Riemastus terotti että näitä molempia tarvitaan onnelliseen elämään. Oliver Saxikäsi lisää listaan vielä toimahtavan pään. Wanhuxilla alkaa olla hakusessa kaikki. Tää toinen partapozo jutku kirjoittaa ihmisistä joilla on persoona hukassa, kolhun, kasvaimen tai viinan takia. Sen idoli oli ryssä Luria. Sen muistan opiskeluajoilta, ja Vygotskyn. Surkeita tapauxia. Potilaat, tarkoitan. Luriakin oli jutku. Ja Vygotskikin. Hyvä ihme että näitä riittää, kyllä juutalaiset on hirmu fixuja. Loputtomassa läpässä (juonipaljastus) on joku ämmä Luria.
ellauri042.html on line 580: Musiikin vaikutukset eri sairauksista kärsiviin ihmisiin ovat useimmiten myönteisiä. Esimerkiksi Parkinsonin tauti vie edetessään potilailta kyvyn liikkua, mutta musiikin avulla he pystyvät taas suorittamaan tiettyjä liikesarjoja, kuten tanssimaan lambadaa työntäen kielensä ulos suusta sanoen HÄÄ. Ja potilaat, joilla on Alzheimerin tauti, saattavat musiikin avulla muistaa jo unohdettuja asioita. Paras alkaa kuunnella taas Tuomari Nurmiota. Rypistynyttä profeettaa. Jos vaan muistan. Viime kesänähän oli mulla jo se TGA, ohimennyt täydellinen muistikatko. Nykyisin on pientä pyörrytystä ja puristusta päässä. Siitäpä se lähtöö.
ellauri042.html on line 588: Sigge Riemukas sanoi että minuus ja yxilöllisyys on ensi kädessä ruumiintuntoa ja muistia. Sixpä ruumiin ylösnousemus kai on niin tärkeää eikä sielunvaelluxessa ole paljon itua. Miten voi jatkaa elämistä jonain toisena joka ei edes muista sua? No omat lapset on vähän sellaisia. Mehän ollaan vaan sieniä, itiöemiä. Izekkäät geenit ja saidat meemit jatkaa menoa ja leviää, sehän se on pääasia. Pääpä pää, hyvinkin. Hehe. Limanuljaskat lizaantukoot saappaan alle.
ellauri042.html on line 607:Monet ja Manet oli partapozoja. Monet kuoli keuhkosyöpään röökinvedosta, Manet hermokuppaan viixeenvedosta. Entäs Minet?
ellauri042.html on line 610: Kolmen kärki ehdokaslistalla: Alzheimer, ALS ja Parkinson.
ellauri042.html on line 632: Se että kaikki on yhdentekevää on vizisairaus, saxalaisten Witzelsucht. Mikään ei ole tosista. Elämä on toivotonta muttei vakavaa. Kaikesta tehdään vaan räävitöntä pilaa. Tästä aiheesta puhuu myös Aarne Kinnunen. Kyllä koomikonkin tulee tietää missä on mauttomuuden raja.
ellauri042.html on line 637: Tällästä on Saxen mukaan hebefrenia. Sakulla sanottiin olevan juuri se. Ei se kyllä ollut yhtään tollanen. Saxi siteeraa tässä kohen Popen Dunciadia. Kai sekin sitten pitää lukea. Pope oli kyllä izekin aika dunce.
ellauri042.html on line 644: Part of Pope's bitter inspiration for the characters in the book come from his soured relationship with the royal court. The Princess of Wales Caroline of Ansbach, wife of George II, had supported Pope in her patronage of the arts. When she and her husband came to the throne in 1727 she had a much busier schedule and thus had less time for Pope who saw this oversight as a personal slight against him. When planning the Dunciad he based the character Dulness on Queen Caroline, as the fat, lazy and dull wife. Pope's bitterness against Caroline was a typical trait of his brilliant but unstable character. The King of the Dunces as the wife of Dulness was based on George II. Pope makes his views on the first two Georgian kings very clear in the Dunciad when he writes 'Still Dunce the second reigns like Dunce the first'.
ellauri042.html on line 660: Tän perusteella Olli Saxen hieno loppukaneetti Popelta sen kommentoidessa sieluttomia viziniekkoja joutuu ize vähän naurettavaan valoon. Mut tääkin on vaan mun omaa Witzelsuchtia.
ellauri042.html on line 665: All the transports described in this section do have more or less clear organic determinants (though it was not evident to begin with, but required careful investigation to bring out). This does not detract in the least from their spiritual significance. If God, or the Devil, or the eternal order EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!, was revealed to Dostoievski in seizures, why should not other organic conditions serve as 'portals' to the beyond or the unknown? In a tongue in cheek sense, this section is a study of such portals.
ellauri042.html on line 676: Hukkapätkä (160cm) väkäleuka koukkunenä Elisabeth Moss on jotenkin X-filesien Gillian Andersonin tapainen, joka nyttemmin on niin paljon The Witchin näköinen että esittääkin sitä Lady Di-pätkässä. Ne on parhaimmillaan happamissa ilmeissä. Komendantti on luihun jutkun oloinen. Junen 2 bylsijää Nick ja komendantti ovat kuin Kummelien Lyhkönen ja Kolli. Hirmusesti ikävystyttävää panoa ja huohotuxia. Ei meinaa millään jaxaa kazoa, mutta täytyy kai se loppuun ährätä et voi kirjottaa tähän lisää juonenpaljastuxia. Mitä oli juonenpaljastus enkuxi? Joo se oli spoileri. 80-luvulla se tarkotti auton takasiipeä.
ellauri042.html on line 680: Margaret Eleanor Atwood CC OOnt CH FRSC (born November 18, 1939) is a Canadian poet, novelist, literary critic, essayist, teacher, environmental activist, and inventor. Since 1961, she has published 18 books of poetry, 18 novels, 11 books of non-fiction, nine collections of short fiction, eight children's books, and two graphic novels, as well as a number of small press editions of both poetry and fiction. Atwood has won numerous awards and honors for her writing, including the Booker Prize (twice), Arthur C. Clarke Award, Governor General's Award, Franz Kafka Prize, Princess of Asturias Awards, and the National Book Critics and PEN Center USA Lifetime Achievement Awards. A number of her works have been adapted for film and television.
ellauri042.html on line 682: Atwood's works encompass a variety of themes including gender and identity, religion and myth, the power of language, climate change, and "power politics". Many of her poems are inspired by myths and fairy tales which interested her from a very early age. Atwood is a founder of the Griffin Poetry Prize and Writers' Trust of Canada. She is also a Senior Fellow of Massey College, Toronto.
ellauri042.html on line 690: Elävän leskestä tuli leipäsusi kunnes susikoira kellahti. Gibson oli sellainen koira joka jokaisen kirjailijattaren pitäisi valita. Ei todellakaan mikään komendantti. Oktogenaari taitaa olla vähän jo liian senior fellow ehtiäxeen saada noobelin. Ja liian feministi, tollanen niinko riitasa. Ei sellaisesta Ruozin Akatemiassa pidetä. Sitäpaizi Alice Munrohan juuri palkittiin, kanadalaiset naiset on syöneet jäätelönsä.
ellauri042.html on line 701: In 1833, the family moved to Tula where the father bought a manor. Shortly after the death of his mother in 1837, Fyodor (16 yrs) was sent to St. Petersburg where he entered the Army Engineering College. 2 years later, in 1839, Dostoevsky´s more and more tyrannical father died, probably of apoplexy, but there were strong rumours that he was murdered by his own serfs in a quarrel. (Unless it was Fedja who dunit.) Against the background of this legend, Sigmund Freud later interpreted the patricide in the novel “The brothers Karamazov” as showing Fedja hated his father´s guts. True, but the main thing was the epilepsy, wait and see.
ellauri042.html on line 705: In Katorga, Dostoevsky spent four years in hard labour and wearing fetters, hating immigrants. During that time, Dostoevsky´s health dramatically deteriorated and he suffered from his first generalized epileptic attacks.
ellauri042.html on line 710: Furthermore, his first wife, who was something of an impulse purchase, suffered from tuberculosis, so he had an impassionate affair with a young woman called Apollinaria Suslova on the side. It ended tragically due to his obsession with gambling. Beside of these blows he suffered from frequent epileptic seizures. At the bedside of his sick wife he wrote “Notes from Underground” (1864), a psychological study of an outsider. The work starts with a confession by the writer: “I am a sick man … I am a wicked man …” Fair enough.
ellauri042.html on line 719: Dostoevsky´s favorite word was “vdrug” (“suddenly”). A lot of events in Dostoevsky´s novels begin suddenly, without preparations and explanation – like seizures. (But he did at times have a manic aura just before.) Dostoevsky also used frequent repetitions of the same word with different intonations. It made an impression of convulsions and shocked the literary critics. He wrote in a meticulous manner, using every empty space of a sheet (see Fig. 2). His style showed a tendency toward extensive and in some cases compulsive writing, and the writings were often concerned with moral, ethical, or religious issues. This may reflect a syndrome of interictal behavior changes that was described in temporal lobe epilepsy by Waxman and Geschwind.
ellauri042.html on line 730: There is no doubt that Dostoevsky´s writing witnesses a large awareness of and sometimes even obsession with religious, philosophical and emotional questions as well as question of guilt. Myshkin from the novel “The Idiot” shared many character traits with his creator, such as russophilia, hyperreligiosity with profound belief in the Russian-orthodox church, melancholy, auras of happiness, generalized seizures. Furthermore, Dostoevsky wrote in large letters, and his style was sometimes compulsive and abrupt.
ellauri042.html on line 745: Dostojevskin romanttiset toilauxet oli sekoilevia. Sen eka avioliitto Maria Isajeva nimisen naisen kaa alkoi Odigitrijevskin kirkossa Kuznetskissa helmik. 6 1857, ja se oli dramaattinen ja eittämättä täynnä haasteita. (Minkälaisia? Täytyypä tutkia.)
ellauri042.html on line 751: No joo, kiinnos, entä se misogynia? Nietzsche, tunnettu aikalainen misogyyni sanoi että feminismi oli "syylä Euroopan nenänpielessä". Seuraavan anekdootin Fedjasta kertoo muistelmissaan ruhtinas Vladimir Meshchersky (St. Petersburg, 1898):
ellauri042.html on line 753: Pitämissäni kekkereissä Dostojevski esiintyi charmikkaana persoonana. Se kertoi kaskuja, heitti vizejä ja läppiä, ja puheli tavallisia epätavallisiaan. Mutta kun joku uusi naama tuli huoneeseen, Dosto vaikeni hetkexi ja näytti kuoreensa vetäytyvältä etanalta, tai hiljaiselta pahansuovalta pakanakuvalta. Tätä jatkui kunnes tulija teki häneen hyvän vaikutuxen... Jos tuntematon lähti Doston kanssa juttusille, Dosto tavallisesti heitti jonkun töykeän huomautuxen, tai näytti hapanta naamaa.
ellauri042.html on line 761: Dosto kuuntelin naista tarkkaavasti. Sen ilme muuttui hermostuneexi, näin että jokainen sen kasvonpiirre jännittyi, ikäänkuin joku tulivuori kytisi sen sisällä. Tunsin että se pidätteli izeään. Heti kun nainen lopetti löpinän naisten kysymyxestä, se odotti rohkaisevaa sanaa Dostolta. Tällä hetkellä naiskysymyxen vannoutunut vihamies pani sille oman pahan kysärin: “Lopetitko jo?” “Joo lopetin,” sanoi lyhyttukkainen leidi.
ellauri042.html on line 774: Josef Mengele ([ˈjoːzɛf ˈmɛŋələ] ( lyssna)), även känd som Dödsängeln (tyska Todesengel) och Den vita ängeln (tyska Der weiße Engel), född 16 mars 1911 i Günzburg, död 7 februari 1979 i Bertioga i delstaten São Paulo i Brasilien, var en tysk nazistisk läkare, humangenetiker och människorättsbrottsling. Mengele är mest känd för sin verksamhet i koncentrations- och förintelselägret Auschwitz-Birkenau, där han företog pseudovetenskapliga experiment på bland annat tvillingar och dvärgväxta.
ellauri042.html on line 776: Josef Mengele var stationerad i koncentrationslägret Auschwitz från den 30 maj 1943 till den 18 januari 1945, där han var chefsläkare. Han utförde hänsynslösa och för medicinvetenskapen tvivelaktiga experiment på lägerfångar, med full licens för att lemlästa eller döda dem. Han valde även ut vilka judar som skulle föras till gaskamrarna vid ankomst till lägret. Främst valde han att experimentera på dvärgar och enäggstvillingar, som kom att benämnas "Mengeles tvillingar". Även vivisektion utfördes på fångarna. Vidare utfördes experiment på ögon där Mengele genom olika metoder försökte ändra ögonfärg på fångar från brun till blå, bland annat med bläckinjektioner vilket kunde leda till blindhet, smärta och infektioner. Han utförde operationer där han plockade ut olika delar ur kropparna. Mengele injicerade också till exempel kloroform direkt in i hjärtat på offren, för att kunna utföra försök med färska lik. Många operationer och experiment utfördes dessutom utan bedövning. Många av dem som överlevde Mengeles experiment blev svårt skadade och led av invalidiserande skador efter kriget. Vid ett tillfälle övervakade Mengele två romska barn när de syddes ihop i syfte att skapa siamesiska tvillingar.
ellauri042.html on line 802: Oikeistoromantikkona Olli peukuttaa myös symbolismia ja existentialismia, lainaa kyttyräistä Kierkegaardia. Aika paljon kertoo uskonnosta se että sen ymmärtää vajakkikin 100%sesti. Olli on idioottisaarnaaja. Lapset ja muut vajakit ymmärtää hyvän kirjan symboleja ja vertauxia ennenkuin trigonometriaa. Vaik Eukleides on yxinkertasempaa. Koska Eukleides ei ota kantaa. Elukan eka huoli on kannan ottaminen. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Kanta kertaa korkeus tulee myöhemmin jos on luppoaikoja. Skholessa. Huoh tyyylsää sanoo apinat. Mennään kazomaan mitä tulee töllöstä. Pahin vajakkius on ettei mielessä ole oma minä keskellä. Vajakkikin haluaa ja sen pitää saada kukkoilla. Nekin saa olla ikäviä luonteita.
ellauri042.html on line 813: In the meantime Ollie had published not one but two memoirs, with an exhaustive range of anecdotes, full of enchantment and anguish, covering everything from his all-consuming childhood obsession with the properties of metals to the abuse he endured at boarding school to his feeling, amphibian-like, more at home in water than on land to his mother’s reaction when she discovered his sexual orientation. “You are an abomination,” Ollie recounted her telling him when he was 18. “I wish you had never been born.” Nor had Ollie kept anything hidden. He described his first orgasm — reached spontaneously while floating in a swimming pool — and, in deft yet fairly pornographic detail, an agonized, inadvertent climax experienced much later while giving a massage to a man who shunned Ollie’s love.
ellauri042.html on line 819: Olli näki sexiunia sammakkoeläimistä. Sen isoveli oli huonosti hoidettu skizofreenikko. Olli oli vitun kova narsisti. Jätti Boswellin pois autobiosta "because there just wasn´t room".
ellauri042.html on line 821: Fedja-setä nautti aurahetkistä kuin oopiuminsyöjä pilviretkistä. Shostakovizhilla oli kranaatinpala ohimolohkossa. Kun se kallisti päätä se kuuli sävellyxiä. Sitä ei saanut poistaa missään nimessä.Ezemmosia transportteja. Beam me up Scott. Muuttonallet hoitaa hommat jezulleen.
G.K. Chesterton (29 May 1874 – 14 June 1936) oli konservatiivinen ja uskonnollinen kuten Olli Saxi. Paradoxin The Prince. Tunnetaan sitaateista, joita löytää muiden kirjailijoiden alkulehdiltä. Kova antisemitisti. Ize se sanoi izeänsä semitistixi, koska se halus pukee länsimaiset jutkut rättipäixi ja kuskata ne takas Palestiinaan. Niinkuin britit sitten tekivätkin sen jo kuoltua.
ellauri042.html on line 824: Naiselta puuttu Fedja-sedän sukunimen mukaista dignityä jota löyty vajakilta roppakaupalla. Mitähän se on se dignity eli arvokkuus? Jotain hartauden tapaista mutta "ylevää" siinä missä hartaus on nöyrempää. Ei saa nauraa izelleen eikä muillekaan. Ei tirskua eikä tirkistellä. Naama peruslukemilla pidettävä ja hillittävä izensä. Se on siinä. Tollasta silverbäkkimeisinkiä.
ellauri042.html on line 826: Vajakki Repekka sopeutu mainiosti tiiatteriin. Tuskin huohmasi eze oli vammanen. Helppo uskoa kun kazoo nykyisiä nettisarjoja, niissä ei muunlaisia näytä olevankaan. Esim käsineitoa tai valtaistuinpeliä. All the things I do for love, heittää siskoansa bylsivä vallantavottelija ja tyrkkää huolimattomasti niitä vaklanneen pikkupojan alas jyrkänteeltä. Mitenhän käy seuraavassa jaxossa?
ellauri042.html on line 828: Uskonto teatteri ja tanssimusiikki sopii jopa idiooteille. Easter parade. Apinalle on pelehtiminen ihan verissä. Sen tautta neekeritkin laulaa työlauluja, pohtii saxikäsi. Saxikäden argumentissa on jotain hyvin suspektia. Se että idiootti tiedemies osaa tietosanakirjan ulkoa on koneellista, mutta se eze osaa soittaa pianoa näytellä tai tanssia on jotain suurenmoista. Ero on lähinnä siinä kiinnostaako se Olli Saxea. Olli Saxi on tehokkaasti tukkinut eideettisen muistinsa mutta säilyttänyt musiikin kanavana suoraan nivusiin. Ja siellähän se roikkuu sen sammakkoeläimellisen elämän tarkoitus.
ellauri042.html on line 842:
ellauri042.html on line 879: Kukaan mies ei ole saari, ehjä izexeen; jokainen mies on pala mannerta, pala pääsaarta; jos klönttä huuhtoutuu mereen, Eurooppa on sevverran pienempi, yhtälailla kun jos joku niemi olisi, yhtä hyvin jos sun kaverien kartano olisi; jokaisen miehen kuolema pienentää mua, koska mä oon tekemisissä koko apinaköörin kaa; ja sixi älä lähetä kysymään kenelle kello soi; se soi sulle.
ellauri042.html on line 881: Tähän samaan meditaatioon 17 viittaa siis nähtävästi myös Ernesto Hemingway kirja Komu zvoni jonka löysin vanhojen proffien roskahyllystä: "In zato nikoli ne vprašajo komu zvoni; Tebi zvoni". Tää on tämmönen imperialistinen tiimipläjäys, territoriaalista reviirihenkeä. Muin. roomalaiset sanoivat: tum tua res agitur paries cum proximus ardet, jenkkien versio oli dominoteoria. Joo ei, enmä pidä tosta Donnen ajatuxesta. Se on ihan liian totalitäärinen. On parempi apinoille olla niinkuin Ahvenanmaan saaristo, erillisiä saaria mutta näköetäisyyden päässä toisistaan, niin että niihin pääsee uimalla tai soutuveneellä. Saarten kellot soivat aina ize kullekin mutta soitto kuuluu vaimeana muillekin.
ellauri042.html on line 885: Devotions upon Emergent Occasions, or in full Devotions Upon Emergent Occasions, and severall steps in my Sicknes, is a prose work by the English metaphysical poet and cleric in the Church of England John Donne (22 January 1572 - 31 March 1631) , published in 1624. It covers death, rebirth and the Elizabethan concept of sickness as a French visit from God, reflecting internal sinfulness. The Devotions were written in December 1623 as Donne recovered from a serious but unknown illness – believed to be relapsing fever or typhus. Having come close to death, he described the illness he had suffered from and his thoughts throughout his recovery with "near super-human speed and concentration". Registered by 9 January, and published soon after, the Devotions is one of only seven works attributed to Donne which were printed during his lifetime.
ellauri042.html on line 891: Jane Dunn is the author of Elizabeth and Mary: Cousins, Rivals, Queens; Moon in Eclipse: A Life of Mary Shelley; Virginia Woolf and Vanessa Bell: A Very Close Conspiracy; and Antonia White: A Life. She is a fellow of the Royal Society of Literature, is married to the linguist and writer Nicholas Ostler, and lives in Bath, England.
ellauri042.html on line 893: Paizi eine enää asu siellä. Ne on eläkkeellä jossain pikku paikassa ja Nickillä on Parkinsonin tauti. Niillä oli tosi hieno talo Bathissa, varsinainen pikku palazi. Siellä oli kambrikauden aikaisia fossiileja. Nyt on fossiilit muuttaneet toiseen kaupunkiin.
ellauri042.html on line 906: Go tell court huntsmen that the king will ride, Kertomaan hovin mezämiehille kunkun eräretkestä,
ellauri042.html on line 915: But that I would not lose her sight so long; Paizi en tahdo menettää näkyvistä hiäntä;
ellauri042.html on line 917: Look, and tomorrow late, tell me, Kazo sinäkin, ja kerro mulle huomenillalla,
ellauri042.html on line 939: Donne was born in London in 1571 or 1572, into a recusant Roman Catholic family when practice of that religion was illegal in England.[7] Donne was the third of six children. His father, also named John Donne, married to one Elizabeth Heywood, was of Welsh descent and a warden of the Ironmongers Company in the City of London. However, he avoided unwelcome government attention out of fear of persecution.
ellauri042.html on line 941: His father died in 1576, when Donne was four years old, leaving his mother, Elizabeth, with the responsibility of raising the children alone.[2] Heywood was also from a recusant Roman Catholic family, the daughter of John Heywood, the playwright, and sister of the Reverend Jasper Heywood, a Jesuit priest and translator.[2] She was also a great-niece of Thomas More. A few months after her husband died, Donne's mother married Dr. John Syminges, a wealthy widower with three children of his own.
ellauri042.html on line 943: Donne's style is characterised by abrupt openings and various paradoxes, ironies and dislocations. These features, along with his frequent dramatic or everyday speech rhythms, his tense syntax and his tough eloquence, were both a reaction against the smoothness of conventional Elizabethan poetry and an adaptation into English of European baroque and mannerist techniques. His early career was marked by poetry that bore immense knowledge of English society. Another important theme in Donne´s poetry is the idea of true religion, something that he spent much time considering and about which he often theorised. He wrote secular poems as well as erotic and love poems. He is particularly famous for his mastery of metaphysical conceits.
ellauri042.html on line 953: Anne gave birth to twelve children in sixteen years of marriage, (including two stillbirths—their eighth and then, in 1617, their last child); indeed, she spent most of her married life either pregnant or nursing. The ten surviving children were Constance, John, George, Francis, Lucy (named after Donne´s patroness Lucy, Countess of Bedford, her godmother), Bridget, Mary, Nicholas, Margaret, and Elizabeth. Three (Francis, Nicholas, and Mary) died before they were ten. In a state of despair that almost drove him to kill himself, Donne noted that the death of a child would mean one mouth fewer to feed, but he could not afford the burial expenses. During this time, Donne wrote but did not publish Biathanatos, his defense of suicide. Anne died on 15 August 1617, five days after giving birth to their twelfth child, a still-born baby. Donne mourned her deeply, and wrote of his love and loss in his 17th Holy Sonnet.
ellauri043.html on line 18:ze:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Bosch / Brueghel / Flaubert
ellauri043.html on line 19:ze:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ANTTONI PYP PIPO
ellauri043.html on line 26: Flaubert ähräs pikku Anttonin kiusaamisen kaa tapansa mukaan vuosikausia. Se on proosaruno eli pikemminkin paasaus. On siinä vähän koulunäytelmänkin näköä. Semmonen kuvaelma paizi että puhetta on paljon. Apus mä oon piru. .Se on täynnä oppineita viittauxia. Mukana näyttää olevan laaja kerettiläisten indeksi ja antiikin jumalia kuin kirppuja. Kiintoisaa. Ja pyhä Anttoni on tässä aika tekopyhä paskiainen. Hauskasti se istuu skiitan kotisohvalla, surffaa pyhästä kirjasta peukalovärssyjä kuin Kaarlo Syväntö ja vaihtaa taajaan näkykanavaa. Sormi kipeänä kuin Wagnerilla. Wagner sikakin pääsee taivaaseen, Wilhelm Buschin sinileninkinen emäntä on luvannut. Yhdessä kiltin antimuusan Viivin kanssa. Ystävää ei tarvi jättää. Jätä perheesi ja seuraa minua, sanoo vaan tylsät setämiehet. Ota vuoteesi ja kävele. Käskyjä ja kehotuxia. Too much monkey business for me to be involved in.
ellauri043.html on line 45:ze:x-small">
ellauri043.html on line 46: Huomaa muuten että 10 käskyn tärkeimmät poinzit voi jäsentää myös linnunlaulun termeillä: on EAT! EAT! syntejä (varkaus ym. reviiriloukkauxet), FUCK! FUCK! syntejä (no ne), ja KILL! KILL! syntejä (väkivallanteot). Termiittipesästä kertoo paljon se, mihin järjestyxeen nää 3 pannaan. Oisko niin, että synnit on sitä pahempia, mitä vaikeempi apinaa on saada niistä koijatuxi pois. Vähiten lajinomaista käytöstä pitää aivan erityiseen termentää. FUCK! FUCK! synnit on lieviä, elleivät ne loukkaaa EAT! EAT! reviirejä. KILL! KILL! synnit on pahoja vaan jos ne tapahtuu tiimin sisällä, muuten ne on ihan A-ok. Oikeastaan reviirisynnit on pahimipia. Vielä pahempia on vaan meemisynnit. Omat meemit on kaikkein pyhimpiä, koska ne on kaikista luonnottomimpia, ja ihan viimeisexi opittuja. Oman pesän hajun tunnistus ei tule apinalle luonnostaan. Oman perheen vaan, kuten neandertaaleille.
ellauri043.html on line 49: Flaubert (1821-1880) väsäsi tätä magnum opusta kolmeen otteeseen, aloitti 28-vuotiaana 1849, jatkoi 1856 (35v, otteita julkaistiin; seuraavana vuonna ilmestyi Emma Bovary) and 1872 (53v). Lopullinen versio tuli ulos 1874. Kuus vuotta ennen maalilippua. Ei se vanhaxi elänyt, ei edes kuusikymppisexi. Kai tää Anttoni oli sille henk.kohtaisesti tärkein juttu. Flaubertille tärkein kirjailija oli Spinoza, nähtävästi. Spinozaan mun täytyy vielä palata, kuin HK Riikonen mielirunoilijansa Horatiuxen pariin, saatuani valmiixi tän 3:nen väitöskirjani.
ellauri043.html on line 55: Kaikista uskomattominta on, että kukaan, siis ei KUKAAN, mainize, että tää kirja on aivan puhdasta pelleilyä. Siis tää on aivan Aristofanes-luokan herjanheittoa! Flaubert kirjoittaa aivan hysteeristä satiiria uskonnosta näennäisesti täysin vakavalla lärvällä. Ja jengi lukee sitä kuin evankeliumia: hmmm, mielenkiintoista, oiskohan tosiaan noin, täytyypä miettiä. Mitähän kirjoittaja on tarkoittanut tällä kohdalla? Freud esim. otti tän aivan täydestä.
ellauri043.html on line 78: Berthas Reise war kurz aber angenehm = Berthan reisi oli lyhyt mutta miellyttävä.
ellauri043.html on line 95: Bosch piirsi izensä kuviin pöllön silmänä. Se olikin vain pöllön silmä. Mulla on kellarissa Boschin vihreä porakone ja pistosaha, jotka on jo varmaan 40v vanhoja. Ne on kestäviä.
ellauri043.html on line 100:Anttu ei kazo kameraan (kolleegat kuiskivat)
ellauri043.html on line 104: Mikä mies oli tää suuri Anttoni, jolla onkin kuvassa huppari eikä pipo, ja joka vähän luihun oloisesti ei kazo kameraan? Ei kai voi luottaa vaan Flaubertin raporttiin, vaikka Gustav ei ollutkaan postmoderni. Antiikissa suhtauduttiin tosiasioihin samalla leikkimielellä kuin tämänkin vuosituhannen vaihteessa, eli kaikki Antoniuxesta kerrottu on enemp vähemp legendaa. sen omaelämäkerta mukaan lukien. Sama ongelmahan on Jeesuxenkin kohdalla.
ellauri043.html on line 108: Jättikö se Flaubertin mainizemat äidin ja vaimot köyhixi? Vähän väliä, sittenhän se saatto antaa jotain niillekkin. Täydellinen kyllä, näet ääliö, tais ajatella köyhtyneet sukulaiset. No ei, sehän oli 19v, ei kai sillä voinut olla vielä perettä. Ellei se ottanut varaslähtöä. Ja äitikin oli kuollut jo samassa hötäkässä kuin iskä. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Ota tästä sitten selvää, pelkkiä epäluotettavia kertojia.
ellauri043.html on line 129: Pyhä Antonios on muun muassa Johanniittain ritarikunnan, amputoitujen, erakkojen, eläinten, epileptikkojen, teurastajien, kotieläinten, munkkien, ihotautien, ihottumien, taudeista vapautumisen, hautausmaiden, haudankaivajien, korientekijöiden, harjojentekijöiden ja paikkojen Burgio, Sisilia, Italia; Castrofilippo, Agrigento, Italia; Chiaravalle, Ancona, Italia; Fivizzano, Italia; Fontainemore, Italia; Mamoiada, Italia; Sant’Angelo Lodigiano, Italia; Mook, Alankomaat ja San Antonio, Ibiza, Espanja suojeluspyhimys. On siinä duunia. Ehkä ei sittenkään kanzi ruveta pyhimyxexi. Yhtä rauhallista on kuin julkkuerakkona.
ellauri043.html on line 135:ze="3">Gustave
ellauri043.html on line 137: ze="6">FLAUBERT
ellauri043.html on line 146:ze:large" />
ellauri043.html on line 149:ze="2">
ellauri043.html on line 150: Kuvittele, että ollaan Teeban läänissä, vuorenhuipulla, sarjakuvan vuorten viisaan luolatasanteella, puolikuutamossa, ympärillä on isoja kiviä kuin Jeesuxen haudan edessä. Termiitin kolo etualalla. Se on tehty savesta ja risuista 3 pienen porsaan tekniikalla, lättäkatto, ilman ovea. Sisällä näkyy ruukku ja musta leipäpala; keskellä puisen pylvään päässä iso kirja; lattialla siellä täällä halfaheinän olkia, 2-3 palmikoitua mattoa, 1 kori, 1 veizi. 2 askelen päässä kojusta on maahan pystytetty iso risti; ja toisessa päässä tasannetta vanha käyrä palmu kyyhöttää rotkon reunalla, sillä vuori on jyrkkä, ja Niili näyttää järveltä rantavuoren juurella. Nähtävyyttä rajoittaa oikealla ja vasemmalla kalliot. Mutta autiomaan puolella, kuin sarja hiekkarantoja, dyynit leviävät loppumattomina valtavina tuhkanvaaleina toinen toistaan korkeampina maininkeina. Sitten hiekan takana, kaukana, Libyan vuoriketju nousee liidunvalkeana seinänä, violetinsävyisessä udussa.
ellauri043.html on line 154:ze="3">Anttoni
ellauri043.html on line 155:ze="2">jolla on pitkä parta, pitkä letti, ja vuohenkarvainen tätitunika, istuu jalat ristissä ja palmikoizee mattoa. Kun aurinko katoaa, se päästä pitkän huokauxen, ja kazoo horisonttihin:
ellauri043.html on line 158:ze="3">Taas meni päivä! Jokainen päivä on uusi eilinen!!
ellauri043.html on line 159:ze="3">Vaikka aikaisemmin, en ollut näin huonossa hapessa! Aamuhämärässä aloin jo runoilla; sitten menin suihkuun kellariin - eipäskun joelle vedenhakumatkalle, ja palasin tökeröä polkua leili olkapäällä, hymistellen virsiä. Seuraavaxi musta oli kiva siivota koko mökkerö. Otin työkaluni ja koitin tehdä palmikoista tasakokoisia, ja koreista kevyitä; sillä pikkuhommatkin tuntui silloin niin kivoilta ettei ne maistuneet edes velvollisuudelta.
ellauri043.html on line 160:ze="3">Määräajoin pidin jumppataukoa; venytellessäni käsivarsia musta tuntui kun taivaalta olis kuin suihkukaivosta satanut mun päälle sääliä. No, se kaivo on nyt ehtynyt, nähtävästi. Mix?
ellauri043.html on line 163:ze="2">Anttu lyllertää verkkaan kivikkoon.
ellauri043.html on line 166:ze="3">Kyllä mua haukuttiin kun mä lähin kotoa. Äiti meni lysyyn henkihieverissä, sisko (tai vaimo, egyptiläiseen tapaan), viittilöi kauempaa että Teuvo tule heti kotio, ja toinen, se nuorempi itki, Ammonaria, tää teini jonka kanssa mulla oli treffit joka ilta vesisäiliöllä kun se tuli vesipuhveleiden kanssa paimenesta. Se ihan juoxi mun perässä. Sen jalkarenkaat välkähteli tomussa, ja sen lanteilta aukinainen mekko heilui tuulessa. Vanha askeetti, joka tuli mua hakemaan huusi sille rivouxia. 2 kameliamme jatkoi laukassa, enkä mä koskaan nähnyt niistä enää ketään.
ellauri043.html on line 167:ze="3">Ensi alkuun muutin yhden faaraon vuokrapyramidiin. Mutta ne maanalaiset palazit on taiottuja, ne on pimeitä ja tunkkaisia faaraon iänikuisista sikaareista. Ruumisarkun pohjalta kuului valittavaa kuzuääntä; tai sit must yxkax näytti että seinillä oli törkyisiä graffitteja; ja mä lähdin karkuun Punaisen meren rantaan, missä oli raunioinen kaupunki, oisko ollut Ur. Siellä mun seurana oli jenkkisotilaiden näköisiä siiroja, ja korkealla pään päällä lensi korppikotkia kuin Lucky Lukessa.
ellauri043.html on line 170:ze="3">Sitten koitin opiskella vanhan kunnon Didymoxen oppilaana. Vaikka se oli sokea, kukaan ei tullut lähellekkään kirjoitusten ulkoluvussa. Kun tunti oli päättynyt, se halus lähteä kävelylle käsikynkässä. Vein sen panotöyräälle josta näkee majakan ja meren (jos ei ole sokea). Niinpä näkkyy, sano sokkee ja tunnusteli majakkaa. Vartin kuluttua palattiin satamaan jossa kyynärpäili mamua kuin pipoa: suomalaisia karhunnahoissa, Gangesin nakupellejä lehmänpaskakuorrutuxessa. Koko ajan oli kaduilla jotain nujakkaa, jutkuja jotka kieltäytyvät maxamasta veroja tai Odinin poikia heittämässä ulos roomalaisia. Lisäxi kaupunki on väärällään vääräuskoisia: maniakkeja, valentinoja, basiliskoja, areiolaisia. Kaikki tarttuu sua hihasta käännytyxen tarkotuxessa.
ellauri043.html on line 171:ze="3">Niiden sepustuxet käy mulla aina joskus mielessä. Parempi olla miettimättä, se vaan sekottaa.
ellauri043.html on line 173:ze="3">Sain turvapaikan Colzimista, ja kaduin niin kovaa ettei jumalakaan mua pelottanut enää. Jotkut keräänty mun perään kuin Forrest Gumpin juoxulenkillä haluten ankkureixi (eli siis retrettihepuixi). Mä kexin niille hyvät säännöt, ei liikaa gnoosista eikä filosofointia, ihan normipaastoa ja ruoskintaa. Mulle tuli messuja kaikkialta, ja jengiä alkoi lappaa kumikaulailemaan.
ellauri043.html on line 175:ze="3">Mutta muualla rippipappeja kidutettiin, ja mäkin tahoin päästä osille, siis lähdin Alexandriaan. Ikäväxeni vainoaminen oli jo loppunut kolme päivää sitten. Myöhästyin!
ellauri043.html on line 176:ze="3">Kun lähdin kotio, väenpaljous pysäytti mut Serapiin temppeliin edustalla. Tää oli, sanottiin, viimeinen esimerkki jonka kuvernööri järjesti. Porttikonkin keskellä auringonpaisteessa naku nainen oli kiinnitetty pylvääseen, 2 sotilasta ruoski sitä remmeillä. Joka iskulla sen ruumis vääntelehti aika kivasti. Se kääntyi haavi auki - ja väkijoukon läpi, huolimatta sen pitkistä hiuxista jotka peitti osan pyllystä, näkyi riittävästi että olin tunnistavinani Ammonarian tutut posket.
ellauri043.html on line 178:ze="3">Kuiteskin... se oli isompi..., ja kauniimpi..., paljonkin!
ellauri043.html on line 181:ze="2">Toni pyyhki ozaa kädellä.
ellauri043.html on line 184:ze="3">Ei!
ellauri043.html on line 186:ze="3">Toisen kerran Athanasios kuzui mua apuun areiolaisia vastaan. En lähtenyt. No ei siitä tullut muuta kuin rumia sanoja ja naureskelua. Mutta siitä lähin sitä paneteltin, siltä vietiin tuoli, ja se lähti karkuun. Missähän se on nytte? En tiedä! Kukaan ei välitä enää kertoa mulle mitään! Kaikki mun oppipojat on liesussa, Hilarios muiden mukana!
ellauri043.html on line 187:ze="3">Se ei ollut viittätoistakaan kun se tuli; ja se oli utelias kuin kissa, koko ajan kyseli et kuka teki mitä kenellekin missä milloinkin. Oikee kyselijäjyrki. Sitten se kuunteli hartaana - ja jos mä tarvizin jotakin, se toi sen vikkelästi kuin kilipukki, ja oli niin hauska että patriarkatkin nauroi. Siinä poika mun mielen mukaan!
ellauri043.html on line 190:ze="2">Taivas on punainen, maa täysin musta. Tuulen hävittäjäkoneen mukana hiekat nousee kuin isot linssipavut (hizi et on nälkä), ja putoo takas alas. Pilvien aukosta äkkiä lentää lintuaura kuin teräskiila, jonka reunat vaan vähän värisevät.
ellauri043.html on line 191:ze="2">Anttoni kazoo lintuja kuin Nils Holgerssonin hanhikukko.
ellauri043.html on line 194:ze="3">Voi!
ellauri043.html on line 196:ze="3">Miten usein olenkaan kadehtinut myös laivoja, joiden purjeet muistuttavat siipiä, ja varsinkin kun ne kuskaa poies niitä, jotka on käyny mulla kylässä! Kyllä meillä oli sitten mukavaa! Millaista paisuttelua! Kukaan ei ole kiinnostanut mua yhtä paljon kuin Ammon; se kertoi mulle Rooman matkastaan, katakombeista, Colosseumista, julkkisnaisten hellyydestä, ja tuhannesta muusta jutusta!… Ja sit mä en suostunut lähtee messiin! Mix ihmeessä mä izepäisesti jatkan tämmöstä elämää? Mun ois pitänyt jäädä Nitrian munkkilaan, kun ne mua niin pyysivät. Niillä on omakotisellit, ja silti ne seukkaa keskenään. Sunnuntaisin trumpetti kuzuu ne kirkkoon, jossa ne saa kolme martinia, tai ruoskaa jos ne ei tottele, varastelee tai tunkeutuu johkin sopimattomaan, sillä niillä on kuri tapissa.
ellauri043.html on line 197:ze="3">Saa ne eräitä dusöörejäkin. Uskovaiset tuo niille munia, hedelmiä, jopa pinsettejä tikun poistoon jalasta. Pisperin ympärillä on viinitarhoja, Pabanen pojilla on lautta, jolla ne lähtee kerjuulle.
ellauri043.html on line 198:ze="3">Mut kyllä musta olisi ollut enemmän hyötyä veljille jos olisin vaan ollut tavallinen pastori. Saa auttaa köyhiä, jakaa sakramentteja, ja on sananvaltaa perheisiin.
ellauri043.html on line 199:ze="3">Sitäpaizi kaikki maallikot ei joudu helkkariin, eikä mun tarvizisi olla kuin... esim... lingvisti tai filosofi. Mulla olisi kaislapallo, aina tabletteja käsillä, nuoria miehiä ympärillä, ja ovessa roikkuisi logona laakeriseppele.
ellauri043.html on line 200:ze="3">Mutta sellaiset lottovoitot on liian nenäkkäitä! Sotilaana olis parempi. Mä olin ennen vanttera ja kestävä, - olisin jaxanut jännittää katapultin kaapelin, marssia synkissä mezissä, polttaa kypärä päässä savuavia kyliä kuin My Laissa... Mikään ei estäisi mua kokoomillani rahoilla ostaa tullimiehen vakanssin jonkun sillan tullikopissa; ja matkaavaiset kertois mulle tarinoita, ja näyttäisivät mulle kapsäkistään kaikenlaisia jänniä juttuja.
ellauri043.html on line 209:ze="3">Alexandrian kauppiaat purjehtivat juhlapäivinä Kanopoxen jokea ja juovat viiniä lootuskupeista, tampuriinien soidessa kapakoissa joen rannalla! Kauempana kartionmuotoisixi leikatut puut suojelevat rauhaisia farmeja etelätuulelta. Korkean talon katto on ohuiden pylväiden varassa, jotka kohtaavat ylhäällä kuin kirkon yläikkunoiden pokat, ja niistä talon isäntä kotisohvalta näkee kaikki peltonsa, mezästäjät viljassa, viinipuristimen missä tehdään viiniä, härät jotka pui eloa. Sen lapset leikkii pihalla, sen vaimo kumartuu antaaxeen sille muiskun. Voi voi.
ellauri043.html on line 214:ze="2">Yön vaalenevassa hämärässä ilmestyy siellä täällä teräviä kuonoja, korvat hörössä ja silmät kiiluvina. Anttoni menee niiitä kohti. Pikkukivet rapsahtaa, elikot katoaa. Ne oli shakaaleja.
ellauri043.html on line 216:ze="2">Yxi niistä jäi seisomaan 2 jalalla, ruumis kaarella ja pää vinossa uhkaavassa asennossa.
ellauri043.html on line 219:ze="3">Ompa se kaunis! Tekis mieli silittää sitä selästä, doucement.
ellauri043.html on line 222:ze="2">Anttoni viheltää sille saadaxeen sen tulemaan. Shakaali katoaa.
ellauri043.html on line 225:ze="3">Hoojaa. Se lähtee kamujensa perään! Onpa yxinäistä! Onpä TYYYLSÄÄÄÄ.
ellauri043.html on line 229:ze="2">Katkeraa naurua.
ellauri043.html on line 232:ze="3">Ompa tosi kivaa taivuttaa tulen ääressä palmukepeistä koukkuja, ja punoa koreja, solmia mattoja, ja sitten vaihtaa niitä kaikkia paimentolaisten kanssa leipään johon hampaat on katketa! Äh! Kurja mä! Eikö tää lopu ikinä! Kuolemakin olisi parempi! Mä en JAKSA enää! There is a limit! Jotain rajaa!
ellauri043.html on line 236:ze="2">Anttoni potkasee, ja lähtee kivikkoon rivakasti, mutta hengästyy, alkaa ulista ja kyyhähtää maahan kyljelleen.
ellauri043.html on line 237:ze="2">Yö on tyyni; tuhannet tähdet tykkivät; ei kuulu muuta kuin hämähäkkien kipitystä.
ellauri043.html on line 238:ze="2">Ristin poikkipuut tekee hiekkaan varjon; Anttoni huomaa ne kesken itkua.
ellauri043.html on line 241:ze="3">Oonks mä vähän heikko, jumalauta! Leuka pystyyn ja ylös!
ellauri043.html on line 244:ze="2">Se menee mökkiinsä, löytää hehkuvan kekäleen, sytyttää soihdun ja panee sen lukutelineelle valaisemaan isoa kirjaa.
ellauri043.html on line 247:ze="3">Jos vaikka otettais... Apostolien teot? Joo!... Ihan sama mistä!
ellauri043.html on line 250:ze:x-small">Flaubert siteeraa vaan Anton lukemat peukalovärssyt (lihavalla). Pitää kazoa myös asiayhteyttä, neuvoi Syväntö. A. on hyvin hyvin nälkäinen, pahalla mielellä ja tuulella. Äkäisenä kuin piru lukee raamattua, vaihtaa kanavaa, surffailee sana-aalloilla. No se on nähnyt nää kaikki, pelkkiä uusintoja. Miseret homo unius libri. Piget, pudet, paenitet, taedet atque miseret.
ellauri043.html on line 254: 12. Josa oli caickinaisia nelijalcaisia maan eläimitä ja medzillisiä/ ja matelewaisia/ ja lendäwäisiä Taiwan alla. 13. Ja yxi äni sanoi hänelle: Petari/ nouse/ tapa ja syö. 14. Petari wastais: en suingan HERra/ sillä en ole minä ikänäns syönyt mitän yhteist eli saastaista.
ellauri043.html on line 258:ze="3">
ellauri043.html on line 263:ze="2">Anton seisoo kallella kypärin. Tuulen rapistellessa kirjan lehtiä se hätkähtää hereille, ja lukee:
ellauri043.html on line 271:ze="3">Tää on vaan alkua tapettujen lähimmäisten listalle (75.000 kaikkiaan, saman verran kuin coronan tappamia jenkkejä). Mut ne oli niille velkaa niin paljon! Mitä kärsimystä! Sitäpaizi olihan nää jumalan tosi pahoja vastustajia. Kyllä niistä oli varmaan kivaa kostaa, lyödä kuvainpalvojille verilöylyä! Kaupunki varmaan oxensi ruumiita! Niitä oli puutarhapenkeissä, portaissa, semmoisia läjiä huoneissa etteivät ovet kääntyneet... - Kylläpäs mä nyt olenkin murhan- ja verenhimoinen!
ellauri043.html on line 274:ze="2">Avaa kirjan toisesta kohtaa. (Olikohan silläkin kirjan välissä pieniä värikoodattuja lappuja: veriset kohdat, ruokakiusauxet, panokohtauxet...)
ellauri043.html on line 279:«Daniel 2. Lucu 24. SIlloin meni Daniel Ariochin tygö/ jolla Cuningalda käsky oli wijsaita Babelis hucutta/ ja sanoi hänelle näin: Älä tapa wijsaita Babelis/ waan wie minua ylös Cuningan tygö/ minä tahdon Cuningalle selityxen sanoa. 25. Arioch wei Danielin kijrust Cuningan eteen/ ja sanoi hänelle näin: yxi on löytty Judalaisten fangein seast/ joca Cuningalle sen selityxen sano taita. 26. Cuningas wastais/ ja sanoi Danielille/ joca Belsazerixi cudzuttin. Oletco sinä se/ joca minulle sen unen/ jonga minä nähnyt olen/ ja hänen selityxens ilmoitta taidat? 27. DAniel wastais Cuningan
ellauri043.html on line 280: edes/ ja sanoi: Sitä salaust/ cuin Cuningas anoi tietä/ ei wijsat/ oppenet/ tähtein tutkiat ja noidat taida Cuningalle ilmoitta. 28. Waan Jumala taiwast/ hän taita salaiset asiat julista/ ja tiettäwäxi teki Cuningas NebucadNezarille/ mitä tulewaisis aigois tapahtuman pitä. 29. NIjn on tämä sinun unes/ ja sinun näkys/ cuin sinä macaisit. Sinä Cuningas sinun wuotesas ajattelit/ mitä tästedes tapahtuman pidäis/ ja se joca salaiset ilmoitta/ hän on sinulle osottanut/ cuinga tapahtuman pitä. 30. Nijn owat sencaltaiset salaiset asiat minulle ilmoitetut/ ei minun wijsaudeni tähden/ cuin se olis suurembi/ cuin caickein jotca eläwät.
ellauri043.html on line 281: Waan sentähden on se minulle ilmoitettu/ että sen selitys pidäis Cuningalle tiettäwäxi tuleman/ ja sinä saisit sinun sydämes ajatuxet tietä. 31. Sinä Cuningas näit/ ja cadzo/ suuri ja corkia cuwa seisoi sinun edesäs/ ja se oli hirmuinen nähdä. 32. Sen cuwam pää oli parahimmast cullast/ mutta rinda ja käsiwarret olit hopiast/ sen wadza ja landet olit waskest. 33. Sen sääret olit raudast/ sen jalgat olit puolittain raudast/ ja puolittain sawest. 34. Sencaltaista sinä näit/ sijhenasti cuin yxi kiwi temmattin ilman käsitä/ ja löi sen cuwan jalcoin/ jotca raudast ja sawest olit/ ja murensi heidän. 35. Silloin tulit ne caicki muserretuxi/
ellauri043.html on line 283: 39. Sinä se cullainen pää olet/ sinun jälkes pitä yhden toisen waldacunnan tuleman/ halwembi cuin sinä. Sijtte se colmas waldacunda/ joca waskinen on/ jonga pitä caicki maacunnat hallidzeman. 40. Sen neljännen pitä cowan oleman nijncuin raudan/ sillä nijncuin rauta särke ja murenda caicki/ ja nijncuin rauta caicki ricko/ juuri nijn tämän pitä myös caicki särkemän ja murendaman. 41. Mutta ettäs näit jalgat ja warpat/ puolittain sawest ja puolittain raudast/ sen pitä jaetun waldacunnan
ellauri043.html on line 285: mutta sen pitä ijancaickisest pysymän. 45. Nijncuin sinä näit kiwen/ ilman käsitä temmatun/ joca raudan/ wasken/ sawen/ hopian ja cullan muserta. Nijn on suuri Jumala Cuningalle näyttänyt/ cuinga tästälähin tapahtuman pitä/ ja tämä on totisest se uni/ ja sen selitys on oikia. 46. NIjn langeis Cuningas NebucadNezar caswoillens/ ja cumarsi Danieli/ ja käski tehdä hänelle ruocauhria ja polttouhria.»
ellauri043.html on line 288:ze="3">Haa!
ellauri043.html on line 295:ze="2">Antonius panee nauruxi; levittäen käsivartens se sekottaa sormillaan kirjan sivuja. Sen silmät sattuu tähän kohtaan::
ellauri043.html on line 299: 1. SIlloin lähetti Merodach BalAdan/ BalAdanin poica/ Babelin Cuningas kirjoituxen/ ja lahjoja Jehiskialle: sillä hän oli cuullut hänen sairastanen/ ja tullen terwexi jällens. 2. Nijn Jehiskia riemuidzi/ ja näytti heille rijstahuonen/ hopian ja cullan/ yrtit/ callit woitet ja caicki hänen caluhuonens/ ja caiken tawaran cuin hänellä oli: ei ollut mitän/ jota ei Jehiskia heille näyttänyt hänen huonesans ja hänen tacanans. 3. SIlloin tuli Propheta Jesaia Cuningas Jehiskian tygö/ ja sanoi hänelle: mitä nämät miehet sanowat/ ja custa he sinun tygös tulewat? Jehiskia sanoi: he tulewat cauca minun tygöni/ nimittäin/ Babelist.
ellauri043.html on line 300: Babelist. 4. Mutta hän sanoi: mitäst he owat nähnet sinun huonesas? Jehiskia sanoi: caicki mitä minun huonesani on/ owat he nähnet/ ja ei ole mitän minun tawaroisani/ jota ei he ole nähnet. 5. Ja Jesaia sanoi Jehiskialle: cuule HERran Zebaothin sana. 6. Cadzo/ se aica tule/ että caicki mitä sinun huonesas on/ ja mitä sinun Isäs coonnet owat tähän päiwän asti/ pitä wietämän pois Babelijn/ nijn ettei mitän pidä jäämän/ sano HERra.
ellauri043.html on line 304:ze:x-small">Hullu! huutaa Jesaja. Mitäs menit näyttämään vihulaiselle aarteita! Tästä ei hyvä seuraa. Kuka tahansa voi ennustaa et noita ne tulee kohta hakemaan. Kell onni on se onnen kätkeköön älköönkä levitelkö somessa. No, mun jälkeen vasta vedenpaisumus, tuumii tyynen rauhallisena Hiskia.
ellauri043.html on line 308:ze="3">Voin kuvitella… kattoon saakka näkyi kasattuna jalokiviä, timantteja, kultarahoja. Heppu jolla on sellanen rahalaari ei ole mikään tavis. Se ajattelee et se ei ole mikään teppo vaan oman onnensa seppo, niinkuin Kardashianit se on ahertanut tosi kovasti tän eteen, ja kuinka se voi vielä kukistaa muita ja kukoistaa lisää. Rahavarasto on kunkkujen hyvä vararahasto. Viisaimmallakin oli sellainen. Sen laivastot toi sille norsunluuta ja apinoita... missäs se nyt olikaan?
ellauri043.html on line 311:ze="2">A. selaa raivokkaasti.
ellauri043.html on line 315:ze="3">Joo!
ellauri043.html on line 321: 1. JA cosca Salomon sanoma HERran nimestä oli tullut rickan Arabian Drotningin eteen/ tuli hän coetteleman händä tapauxilla. 2. Ja hän tuli Jerusalemijn sangen suuren joucon cansa/ Camelein cansa/ jotca jaloja yrtejä cannatit/ ja paljon cullan cansa/ ja callisten kiwein cansa. Ja cosca hän tuli Cuningas Salomon tygö/ puhui hän hänelle caicki cuin hän aicoinut oli. 3. Ja Salomo sanoi ne caicki tyynni hänelle/ ja ei ollut mitän Cuningalda salattu/ jota ei hän hänelle sanonut 4. COsca rickan Arabian Drotningi näki caiken Salomon taidon/ ja huonen jonga hän rakendanut oli: 5. Ja ruat hänen pöydälläns/ ja hänen palweliains asuinsiat/ ja cungin heidän wircans/ ja heidän waattens/ ja hänen juomanslaskian/ ja polttouhrins/ jonga hän HERran huones uhrais/ ei hän idzens enämbi woinut pidättä.
ellauri043.html on line 322: 6. Mutta sanoi Cuningalle: caicki cuin minä sinusta cuullut olen minun maalleni/ ja sinun menostas/ ja sinun taidostas/ se on tosi. 7. Ja en minä usconut sitä ennencuin minä tulin idze/ ja sen minä olen nyt silmilläni nähnyt/ ja cadzo/ ei ole minulle puolittaingan sanottu/ sinulla on enämbi taito ja hywyttä/ cuin sanoma on/ jonga minä cuullut olen. 8. Autuat owat sinun miehes ja palwelias/ jotca aina sinun edesäs seisowat/ ja cuuldelewat sinun taitoas.
ellauri043.html on line 326:ze="3">Mistähän kohtaa se meinas sitä koetella? Pirukin meinas koetella Jeesusta! Mut jeesus voitti, koska se oli jumalampi, ja Salomo koska sen taikasauva oli kovempi. Taikominen on melkoisen kovaa leikkiä! Niinkuin Gandalf ja Saruman vaikka! Vahva taika sinkoo vastustajan seinään! Iloista tiedettä. Mahdollisen taidetta. Silä maailma - näin sen mulle yx filosofi selitti - on himmeli jossa kaikki riippuu kaikesta kuin elimet ruumiista. Täytyy tuntea veto- ja työntövoimat, luonnollinen rakkaus ja inho eri elinten välillä, ja sitten panna toimexi. ...? Silleen voi kai muuttaa asioiden näennäisen muuttumatonta järjestystä?
ellauri043.html on line 330:ze="2">Mutta silloin: ristin käsivarsien varjot sen takana kääntyvät eteenpäin! Ne näyttää ihan isoilta sarvilta; Anttoni kiljahtaa:
ellauri043.html on line 333:ze="3">Apuuva! Hyvä jumala!
ellauri043.html on line 336:ze="2">Sarvet nyykähtää ja palaa paikalleen.
ellauri043.html on line 339:ze="3">Aha! se olikiin vaan kangastus! Ei muuta! - Turha angstata! Ei tarvi tehdä mitään. Ei mitään tekemistä. Kertakaikkiaan ei mitään kivaa tekemistä.
ellauri043.html on line 342:ze="2">Anttu istuutuu, kädet puuskassa.
ellauri043.html on line 345:ze="3">Kuiteskin…
ellauri043.html on line 347: Sitäpaizi, enköhän mä ja tunne sen vehkeet? Torjuin senkin hirviömäisen Riitta Ankan, joka naureskellen tarjosi mulle pientä kuumaa torttua, kentaurin joka yritti ottaa mut satulaan, - ja pienen mustan teinin joka ilmestyi hiekasta, joka oli tosi söpö, ja joka sanoi izeään köyrinnän hengexi.
ellauri043.html on line 351:ze="2">Anttoni kävelee edestakaisin rivakasti.
ellauri043.html on line 354:ze="3">
ellauri043.html on line 369:ze="2">Anttoni löysää vähän.
ellauri043.html on line 372:ze="3">Varmasti ei ole ketään jolla on näin paljon ressiä! Helläsydämisiä on vähemmän. Mulle ei tuoda enää mitään. Mun palttoo on nyölääntynyt. Mulla ei ole sandaaleja, ei edes puurokuppia! - sillä mä annoin köyhille sukulaisille kaikki rahani, jättämättä oboliakaan. Jotta saisin edes välttämättömiä työkaluja, tarvizisin vähän fyrkkaa. Oi, ei paljoa! Pikku summa vaan! Bussiraha kotia. Osaan pihistellä.
ellauri043.html on line 375:ze:x-small">Thais ja Pafnutius
ellauri043.html on line 376: Pafnutius oli ebyktiläinen piispa, joka muutaman muun piispan perässä (mm. Bessarion ja Serapion) oli menossa "käännyttämään" (munkkilatinaa, tarkoittaa bylsäsemään) kuuluisaa kurtisaania Thaista. Pettymyxexeen löysi tämän jo valmiixi kuvaseinään päin kääntyneenä. No sehän ei Pafnutiusta pysäyttänyt, sujuuhan se näinkin päin, se tuumasi. Jälkeenpäin se vei Thaixen muiden kirkkopaapojen hoideltavaxi, sanoen: "Toin teille puolivillin kutun, joka just pääsi yhden suden käpälistä (en sano kenen, nimi alkaa peellä). Toivottavasti teillä riittää sääliä suoda sille päänalunen, peittoa ei tarvize, ja että se teidän hoidossa vielä paranee niin että kun toi vuohenturkki siistitään, niin alla on pehmeetä lampaan nukkaa."
ellauri043.html on line 378:ze="3">
ellauri043.html on line 379: Nikean paapat purppuramekoissa olivat olevinaan maageja valtaistuimilla pitkin seinänvieriä, ja niitä juhlittiin kekkereillä, annettiin prenikoita, etenkin Pafnutiusta (se joka bylsi Thaista, ks tietolaatikko), koska se on silmäpuoli ja klenkka Diokletianuxen vainoista! Keisari on voidellu sen puhkastua silmää moneen otteeseen, typerää! Sitäpaizi Nikean konsiilissa oli sellasia törkymöykkyjä: Skyyttalainen piispa Teofilus Kierto, toinen täysin perseestä, Jeah; eläintenhoitaja Spiridion! Alexanteri oli yli-ikäinen. Athanasioxen olisi pitänyt olla lempeämpi areiolaisille, saadaxeen niiltä myönnytyxiä!
ellauri043.html on line 380:ze="3">Mutta tekikö ne niin! Ne ei kuunnellu mua! Se joka vastusti mua - nuori kähäräpartainen miehenkorsto - heitti mulle kylmän rauhallisesti tekastuja vastaväitteitä; ja sillä aikaa kun mä ezin sanoja, kaikki tuijotti mua ilkeän näköisinä haukahdellen kuin hyeenat. Voi vinde! Voisimpa ajaa ne maasta keisarin avulla, tai paremminkin nirhata ne, runtata ne läjään, nakata kuralolloon kärsimään! Kärsinhän minäkin, hittolainen!
ellauri043.html on line 384:ze="2">A. nojaa kojuunsa heikotuxen vallassa.
ellauri043.html on line 387:ze="3">Tää siitä tulee kun paastoo liikaa! Voimat menee. Jos sais edes kerrankin matkallansa palan lihaa!
ellauri043.html on line 390:ze="2">A:n silmät on rakosellaan voipumuxesta.
ellauri043.html on line 393:ze="3">Vizi!
ellauri043.html on line 395:ze="3">Lempo, mikä mulla oikein on! Mikä on! Tuntuu kuin sydän paisuisi kuin meri, kun se kohoaa ennen myrskyä. Ääretön heikkous valtaa mut, ja kuumassa ilmassa on kampaamon hajua. Eikä kuitenkaan ketään naista ole näköpiirissä?
ellauri043.html on line 398:ze="2">A. kääntyy kohti pientä polkua kivien välissä.
ellauri043.html on line 401:ze="3">Tuolta ne tavalliseseti tulevat, mustien tai karvakätisten eunukkien kärrääminä kantotuolissa. Ne astuu alas, polvistuu, laittaen sormusten kuormittamat kätensä rukousasentoon. Ne kertoo mulle levottomuutensa aiheita. Niitä kiduttaa ihan epäinhimillinen panohalu; ne tahtoisi kuolla, ne on nähneet unissa jumalia jotka "kuzuu" niitä; ja niiden helmat koskettaa mun varpaita. — Mä työnnän niitä kauemmax. Voi ei! ne sanovaet, ei kai taas!!» Mitä mun pitää TEHÄ? Mikä tahansa katumusharjoitus kelpaisi. Ne pyytää niitä mahdollisimman rajuja, ne ottais osaa mun harkkoihin, ne tulis vaikka asumaan mun kaa.
ellauri043.html on line 402:ze="3">No eipä niitä ole pitkään aikaan enäää näkynyt. Oliskohan niitä nyt tulossa? Mixkäpä ei? Jos nyt äkkiä... kuulisin muulinkellojen ääniä vuorelta. Ihan kuin...
ellauri043.html on line 405:ze="2">Anttoni kiipeää kivelle polun alkupäässä ja kuikkii varjostaen kädellä silmiään hämärässä.
ellauri043.html on line 409:ze="3">Joo!
ellauri043.html on line 410: Tuolla, ihan alhaalla, liikkuu joku möykky, ihan kuin jengiä joka ezii reittiä. Se on tuolla! Nyt ne exyvät.
ellauri043.html on line 413:ze="2">A. huutaa:
ellauri043.html on line 416:ze="3">Tännepäin!! Tulkaa! Tulkaa!
ellauri043.html on line 419:ze="2">Kaiku vastaa: Tulkaa! Tulkaa!
ellauri043.html on line 420:ze="2">A antaa käsien pudota hölmistyneenä.
ellauri043.html on line 423:ze="3">Miten noloa! Voi hemmetti! Anttoni parka!
ellauri043.html on line 426:ze="2">Ja yxkax se kuule kuiskauxen: Anttoni parka!
ellauri043.html on line 430:ze="3">Onx siellä joku?
ellauri043.html on line 434:ze="2">Tuuli pitää ääntä puhaltaessaan kallion raoissa,
ellauri043.html on line 439:ze="3">Eka ääni:
ellauri043.html on line 441:ze="3">Saisiko olla naisia?
ellauri043.html on line 444:ze="3">Toinen ääni:
ellauri043.html on line 445:ze="3">Vai saisiko ehkä olla älyttömästi pätäkkää?
ellauri043.html on line 449:ze="3">Kolmas ääni:
ellauri043.html on line 450:ze="3">Valomiekka kenties?
ellauri043.html on line 454: ze="3">ze="2">
ellauri043.html on line 456:— ze="3">Koko jengi ihailee sua!
ellauri043.html on line 458: ze="3">Nukahda!
ellauri043.html on line 459:— ze="3">Sä leikkaat niiltä kurkun, sä nirhaat ne!
ellauri043.html on line 463:ze="2">Samalla alkaa esineet muuttaa muotoa. Kallion reunalla nököttävä palmu keltaisine lehtitöyhtöineen muuttuu naisruumiixi joka kurkottaa rotkoon, sen pitkät hiuxet huiskuttavat.
ellauri043.html on line 466:ze="3">Antonius
ellauri043.html on line 467:ze="2">kääntyy kojuun päin; ja kukkateline, jonka päällä lepää suuri kirja suurine mustine kirjaimineen, näyttää puskalta, joka on täynnä naispoliiseja.
ellauri043.html on line 470:ze="3">Varmaan soihdun syytä, joka aiheuttaa varjoleikkejä. Paras sammuttaa se!
ellauri043.html on line 473:ze="2">Anttu sammuttaa sen, tulee pimeää kuin säkissä.
ellauri043.html on line 477:ze="2">Ja yxkax yllättäen, ilmassa lentää vesipullo, sitten naispuolinen ammattiauttaja, temppelin nurkka, sotilashahmo, kärryt jota vetää 2 pystyyn noussutta kimoa.
ellauri043.html on line 478:ze="2">Nää kuvat ilmestyvät äkkiä, nykäyxittäin, ne irtoavat yöstä kuin helakanpunaiset maalauxet eebenpuulle.
ellauri043.html on line 479:ze="2">Niiden liike kiihtyy. Ne lentää pyörryttävää vauhtia. Toisin ajoin ne pysähtyvät ja häipyvät asteittain, sulavat taustaan; tai ne lennähtävät tiehensä ja toisia tulee tilalle.
ellauri043.html on line 480:ze="2">Anttoni sulkee silmäluomet.
ellauri043.html on line 481:ze="2">Ne kertautuvat, ympäröivät sen, piirittävät sitä. Sen valtaa sanomaton kauhu; eikä se tunne enää muuta kuin polttavaa kouristusta mahaportissa. Päässä vallizevasta metelistä huolimatta se tajuaa valtavan hiljaisuuden joka erottaa sen maailmasta. (Flaubertilla oli epilepsia.) Se yrittää puhua; mahdotonta! On kuin sen olemuxen puhelinvaihde olisi sulanut. Vastustamatta enempää Anttoni kaatuu matolle.
ellauri043.html on line 484:ze:large" />
ellauri043.html on line 487:ze="2">Silloin iso varjo, luonnollista varjoa hienoisempi, muita varjoja koristuxena sen helmoissa, näkyy maassa.
ellauri043.html on line 488:ze="2">Se on Piru, joka nojaa kyynärpäillään mökin kattoon. Sen siivet on supussa kuin jättiläismäisellä lepakolla imettämässä poikasiaan - 7 kuolemansyntiä, joiden irvistävät päät kurkistelevat epäselvästi.
ellauri043.html on line 489:ze="2">Antonius,
ellauri043.html on line 491:ze="2">Matto tuntuu ihanalta, yhä ihanammalta, niin että se pulskistuu, pöyhistyy, siitä tulee vuode, vuoteesta kumivene; vesi liplattaa sen kylkiin.
ellauri043.html on line 492:ze="2">Vasemmalla ja oikealla nousee kaksi maankielekettä ja niiden välissä viljelysmaita, sykomoriviikunapuita siellä täällä. Kellojen, tamburiinien ja laulajien ääniä kuuluu kaukaa. Ne on väkeä matkalla Kanopoxeen nukkumaan Serapiin temppelin päällä nähdäxeen unia. Anttoni tietää tän; ja se liukuu tuulen työntämänä kanaalin kahden rannan välissä. Papyruxen lehdet ja lumpeen punaiset kukat, yli miehenkokoiset, kaartuu sen ylize. Se venyy veneen pohjalla; peräairo viistää vettä. Aika ajoin saapuu lämmin tuulahdus, ja hennot kaislat kahisevat. Pienten laineiden liplatus heikkenee. A:n valtaa uneliaisuus. Se näkee unta että se on egyptiläinen munkki.
ellauri043.html on line 493:ze="2">Sitten se hätkähtää hereille.
ellauri043.html on line 496:ze="3">Nukahdinko? Oli niin siistiä että niin varmaan pääsi käymään. Suu on kuikve! mulla on jano!
ellauri043.html on line 499:ze="2">Se menee mökkiinsä ja hapuilee umpimähkään.
ellauri043.html on line 502:ze="3">Lattia on märkä! Onko satanut? Häh? Sirpaleita! Ruukku on särkynyt! ... entä leili?
ellauri043.html on line 506:ze="2">Se löytyy.
ellauri043.html on line 509:ze="3">Tyhjä! Typö tyhjä!
ellauri043.html on line 510:ze="3">Joelle on ainakin 3 tunnin matka, ja yö on niin pimeä etten näkisi eteeni. Sisuxeni ovat tulessa. Missä leipä?
ellauri043.html on line 513:ze="2">Eziskeltyään pitkään se löytää kannikan joka on enintään sen munan kokoinen. Hyvin pieni.
ellauri043.html on line 516:ze="3">Mitenkäs?
ellauri043.html on line 520:ze="2">Raivoissan se heittää kopukan maahan.
ellauri043.html on line 521:ze="2">Saman tien näkyviin ilmestyy pöytä, jolla on kaikenlaista hyvää syötävää.
ellauri043.html on line 522:ze="2">Mummin tyylinen pellavainen pöytäliina, raidallinen kuin sfinxin rimpsut, ilmestyy tyhjästä lainehtien valossa. Sen päällä on valtavia kimpaleita punaista lihaa, isoja kaloja, lintuja sulkineen, nelijalkaisia karvoineen ihmisen ihon värisiä hedelmiä; ja valkoisia jäätelöpaloja; violetin kristalliset kannut heijastavat liekkejä. Anttoni erottaa pöydän keskellä kokonaisen villisian joka höyryää kaikista huokosistaan, sorkat mahalla, silmät puoliavoimina; ja ajatus syödä tuo mahtava otus ilahduttaa sitä äärimmäisesti. (Täähän on kuin Asterix olympialaisissa: Sitten villisika poikasineen, perhettä ei saa erottaa...) Sitten on annoxia joita se ei ole koskaan nähnytkään: mustia piirakoita, kullanvärisiä hyytelöitä, muhennoxia joissa kelluu herkkusieniä kuin lumpeita lammella, niin kevyitä vaahtovanukkaita että ne on kuin pilviä.
ellauri043.html on line 524:ze="2">Ja tästä kaikesta nouseva aromi tuo sille mieleen valtameren suolaisen tuoxun, vuorten raikkauden, mezien suurenmoisen parfyymin. Anttu levittää sieraimiaan mahd. isoixi, se kuolaa; se miettii että tässähän on tarpeexi koko vuodexi, vuosikymmenexi, koko loppuelämäxi!
ellauri043.html on line 525:ze="2">Samalla kun sen ympyriäiset silmät vaeltavat herkuilla, toisia kertyy pyramidixi, jonka kyljet kaatuvat. Viinit alkavat vuotaa, kalat lätkiä, veri lautasilla kiehuu, hedelmäliha työntyy kuin ahnaat huulet; ja pöytä nousee sen rintaan, sen leukaan, eikä sillä ole kuin yxi lautanen ja yxi leipä, jotka ovat juuri sen nenän edessä.
ellauri043.html on line 526:ze="2">A yrittää tarttua eleipään. Muita leipiä ilmestyy näkyviin.
ellauri043.html on line 529:ze="3">Mulleko kaikki? Mutta…
ellauri043.html on line 532:ze="2">Anttoni ottaa rekyyliä.
ellauri043.html on line 535:ze="3"Sen yhden sijasta joka siinä oli, on nyt... se on ihme, sama kuin Jeesuxella!
ellauri043.html on line 536:ze="3">Mutta minkätähen? Öh, tää on silti yhtä käsittämätöntä. Ahaa! Piru, ala vetää! Antaa heittää!
ellauri043.html on line 539:ze="2">A potkaisee pöytää. Se katoaa.
ellauri043.html on line 542:ze="3">Jäikö mitään? - ei!
ellauri043.html on line 545:ze="2">A. huokaa raskaasti.
ellauri043.html on line 548:ze="3">Ohhoh! Kiusaus oli kova. Mutta selvisimpä siitä!
ellauri043.html on line 551:ze="2">Anttu nostaa päätä, ja se kolahtaa johonkin kajahtavaan.
ellauri043.html on line 554:ze="3">Mikäs se nyt oli?
ellauri043.html on line 557:ze="2">Antonius kumartuu.
ellauri043.html on line 560:ze="3">Katoppa! Kuppi! Joku ohikulkija on hukannut sen. Ei sen kummempaa.
ellauri043.html on line 563:ze="2">Se kostuttaa sormensa ja hankaa kuppia.
ellauri043.html on line 566:ze="3">Se kiiltää se kiiltää! Se on metallia! Mutta en erota...
ellauri043.html on line 569:ze="2">Se sytyttää soihdun ja tutki kuppia.
ellauri043.html on line 572:ze="3">Se on hopeaa, siinä on reunalla pieniä munakuvioita ja joku korkokuva pohjassa.
ellauri043.html on line 575:ze="2">A irrottaa korkokuvan kynnellä.
ellauri043.html on line 578:ze="3">
ellauri043.html on line 579: Sehän on raha, jonkoa arvo on... annas olla... 7-8 dirhamia, ei sen enempää. Ei se mitään! sillä voisin ostaa izelleni lampaannahan.
ellauri043.html on line 582:ze="2">Soihdun heijastus valaisee kuppia.
ellauri043.html on line 585:ze="3">Mahootointa! Kultaa! Kyl-lä! Täyttä kultaa!
ellauri043.html on line 588:ze="2">Sen pohjassa on toinen raha, isompi. Sen alta löytyy useita muita.
ellauri043.html on line 591:ze="3">Mutta täähän on jo aikamoinen summa... tällähän saisi kolme sonnia... pienen tontin!
ellauri043.html on line 594:ze="2">Kuppi on nyt täynnä kultarahoja.
ellauri043.html on line 597:ze="3">Hyvin menee mutta menköön! 100 orjaa, sotilaita, koko joukko, niin paljon et vois ostaa...
ellauri043.html on line 600:ze="2">Reunan kuviot irtoavat ja muodostavat helminauhan.
ellauri043.html on line 603:ze="3">Tällä korulla sais jo vaikka keisarin vaimon!
ellauri043.html on line 606:ze="2">Anttu ravistaa helminauhan nyrkistään. Se pitää kuppia vasemmassaa kädessään ja toisella kädellä soihtua nähdäxeen paremmin. Ihan kuin vesi joka virtaa suihkualtaaseen, se laskostuu muodostaen hiekalle pienen vuoren timantteja, jalokiviä ja safiireja ja väliin isoja kultarahoja, joissa on kuninkaiden kuvia.
ellauri043.html on line 609:ze="3">Mitäs nyt? Mitä ihmettä? Stateereja, kykloxia, dareikkeja, aryandikkeja! Aleksanteri, Demetrios, Ptolemaioxet, Caesar! Mutta kenelläkäään niistä ei ollut näin paljon! Mikään ei ole mahdotonta! Ei enää kärsimystä! Kylläpä nää säteilee, ihan häikäisee! Sydämeni kuppi vuotaa ylize! Onpa ihanaa! Joo!... Joo!... Vielä! Ei koskaan tarpeexi! Voisin vaikka heittää näitä mereen koko ajan, silti jäisi. Mutta mix hukata mitään? Mä pidän kaikki, en kerro kenellekkään; mä kaivan kallioon kammion joka on sisältä päällystetty pronssilevyillä - ja mä tuun sinne tunteaxeni kultaläjien puristuvan kantapäihini! Työnnän niihin käsivarteni kuin jyväsäkkiin. Hankaan niillä kasvojani, nukun niiden päällä! Sukellan niissä kuin pyöriäinen, kaivaudun niihin kuin myyrä ja heittelen niitä sateexi päälleni! Olen rikkaampi kuin Roope! varakkaampi kuin Kroisos Pennonen! vauraampi kuin Kulta-Into Pii!
ellauri043.html on line 613:ze="2">Anttoni laskee soihdun käsistään syleilläxeen läjiä, ja kaatuu rähmälleen maahan.
ellauri043.html on line 614:ze="2">Nousee ylös. Paikka on aivan tyhjä.
ellauri043.html on line 617:ze="3">Mitä mä oon TEHNYT?
ellauri043.html on line 618:ze="3">Jos olisin ollut kuollut äsken, olisin helvetissä! Peruuttamattomasti kuumassa paikassa!
ellauri043.html on line 621:ze="2">A. vapisee joka jäseneltä.
ellauri043.html on line 624:ze="3">Mä oon siis kirottu! Voi ei! Mä on SYYYLLINEN! Mä meen jokaiseen halpaan! Ei ole imbesillimpää eikä huonompaa kuin mä. Mä haluisin lyödä izeäni, tai paremminkin potkaista selkärankani hatun läpi! Olen pidättänyt liian kauan! Mun tarvii kostaa, lyödä, tappaa! Tuntuu kuin mulla olis sielussa parvi villipetoja. Tekis mieli mennä huitomaan väkijoukkoon kirveellä! Ai saatana! Tai puukolla niiku se yx mamu Turun torilla!
ellauri043.html on line 627:ze="2">A. heittäytyy veizeensä, jonka se huomaa siinä. Veizi lipsahtaa sen kädestä, ja Anttu jää makaamaan mökkinsä seinustalle, suu apposen auki, liikkumatta, jäykkänä.
ellauri043.html on line 630:ze="2">Koko kulissi on häipynyt.
ellauri043.html on line 631:ze="2">A. luulee olevansa Alexandriassa panotöyräällä, keinotekoisella vuorella joka ympäröi simpukkana kiipeävää portaikkoa kaupungin keskustaan.
ellauri043.html on line 632:ze="2">Vastapäätä leviää Maiotixen järvi, oikealla meri, vasemmalla maaseutu, ja ihan sen silmien alla tasakattojen sotku, joiden läpi kulkee etelästä pohjoiseen ja idästä länteen 2 katua, jotka risteävät ja muodostavat koko pituudeltaan korinttilaisin pylväin reunustettujen holvikäytävien rivejä. Tätä kaxinkertaista pylväskäytävää reunustavissa taloissa on ikkunat värjätystä lasista. Joissakin on ulkopuolella valtavia puuhäkkejä, joihin ulkoilma imeytyy.
ellauri043.html on line 633:ze="2">Erilaista arkkitehtuuria on pakattuna vieri viereen. Egyptiläiset obeliskit nousevat kreikkalaisten temppelien ylle. Obeliskit näyttävät peiziltä punatiilistä rakennettujen puolustusmuurien keskellä. Aukioiden keskellä on pystykorvaisia Hermexen pazaita ja koiranpäisiä Anubixia. A. näkee mosaiikkeja pihoilla, ja kattoparruilla ripustetuja mattoja.
ellauri043.html on line 634:ze="2">Se näkee yhdellä silmäyxellä kaupungin 2 satamaa (suuren sataman ja Eunostoxen), pyöreitä molemmat kuin 2 sirkusta, joita erottaa maasilta, joka yhdistää Alexandrian jyrkkään pikku saareen jossa on Pharoxen torni, nelikulmainen, viiden sadan kyynärän korkuinen ja yhdexänkerroxinen, jonka laella on läjä hiiltä savuamassa.
ellauri043.html on line 635:ze="2">Pienempiä marinoita on pääsatamien välillä. Maasillan molemmissa päissä on veteen upotettujen marmoripylväiden varassa lepäävä silta. Alapuolella kulkee ohi purjeita, ja raskaita kauppatavaralla kuormattuja proomuja, norsunluulla koristeltuja matkustajalauttoja, kuomutettuja gondoleita, kolmisoutuja ja kaxisoutuja, kaikenlaisia aluxia jotka ovat liikkeellä tai kiinni laitureissa.
ellauri043.html on line 637:ze="2">Ison sataman ympärillä on keskeytymätön sarja kuninkaallisia rakennuxia: Ptolemaiosten palazi, Museo, Poseideion, Caesareum, Timonium (jonne Marcus Antonius pakeni), Soma, jossa on Alexanterin hauta; toisessa päässä kaupunkia Eunostoxen takaisessa esikaupungissa on lasitehtaita, hajuvesipajoja ja papyrusmyllyjä.
ellauri043.html on line 638:ze="2">Kulkukauppiaita, kantajia, aasinajajia juoxentelee, ryntäilee kaikkialla. Siellä täällä Osirixen pappi pantterinnahka olkapäällä, roomalainen sotilas vaskikypärässä, paljon neekereitä. Putiikkien edessä seisahtuu naisia, käsityöläiset tekee työtä käsillä, ja vaunujen kolina ajaa lentoon linnut, jotka syövät maasta teurastus- ja kalanjätteitä.
ellauri043.html on line 639:ze="2">Valkoisten talojen yksitoikkoisuuden yllä erottuu katujen kuvio kuin musta ristikko. Yrttejä täynnä olevat torit muodostavat vihreitä puketteja, värjääjien kuivaamot värilaattoja, temppelien otsikkojen kultaiset kuviot valopisteitä, kaikki tämä harmaiden muurien ovaalissa sylissä, sinisen taivaan holvin alla, liikkumattoman meren äärellä.
ellauri043.html on line 641:ze:x-small">
ellauri043.html on line 642: Tässä kohtaa tuli mieleen se Alexandrian kirjaston tuhopoltto näiden samaisten takkupartaisten vuohenhajuisten kristipersujen toimesta. Eikös se ollut suunnilleen näihin aikoihin? Tää on yx kuuluisista kristikuntaa vastaan heitetyistä syytöxistä, vaikk kilpailu tässä lajissa on kyllä kova. Saa nähdä mainizeeko Flaubert sitä. Siitä on hirmu paljon kiukkusia puolivillasia paasauxia netissä. Ainakaan se ei liity Hypatian murhaan, joka tapahtui 200v myöhemmin. Paizi että siinäkin oli takkupartaiset rättipäät kristipersut asialla.
ellauri043.html on line 644:ze="2">Komppania seis! kaze oikeaan päin: lännestä näkyy nousevan hurjia pölypilviä.
ellauri043.html on line 646:ze="2">Sieltä säntää Teeban läänin munkit vuohennahoissaan nuijat pystyssä veisaten tarttuvaa uskonsotaviisua tällä kertosäkeellä: Letku näin, letku näin, misne on, misne on?
ellauri043.html on line 648:ze="2">Anttonen tajuaa et ne on tulossa taas rökittämään areiolaisia.
ellauri043.html on line 649:ze:x-small">
ellauri043.html on line 667:ze="2">Kadut tyhjenee vilauxessa, pian näkyy pelkkiä pötkiviä jalkoja.
ellauri043.html on line 669:ze="2">Erakot on nyt stadissa. Niiden komeet kynnelliset pamput kiiltää kuin teräsauringot. Kuuluu särkyvien tavaroiden ääntä taloista. Välillä on hiljaista. Sitten nousee kovaa huutoa.
ellauri043.html on line 671:ze="2">Katujen päästä päähän pelkkää kauhistuneen kansan hälinää.
ellauri043.html on line 673:ze="2">Monilla on seipäitä. Joskus 2 ryhmää kohtaa, lyö yhteen, liikkuu katulaatoilla, eroaa, tappelee. Mutta takatukat tulee taas.
ellauri043.html on line 675:ze="2">Rakennusten nurkista nousee savua. Ovet paukkuvat. Seiniä kaatuu. Kattopalkkeja putoaa.
ellauri043.html on line 677:ze="2">Airaxinen näkee kaikki vanhat vihollisensa peräjälkeen. Se näkee jo unohtuneita; ennen kuin se nirhaa ne, se vittuilee. Se puhkoo mahoja, katkoo kauloja, kolhii päitä, kiskoo ukkeleita parrasta, nitistää lapsia, lyö vammasia. Nyt kostetaankin kunnolla, lukutaidottomat repii kirjoja, toiset särkee ja kaataa patsaita, tauluja, huonekaluja, kirstuja, tuhansia hienouxia joista ne tajuaa yhtä paljon kuin lehmä veräjästä ja jotka sen vuoxi kyrpii niitä. Välillä pysähdytään vetämään henkeä ja sit taas jatketaan.
ellauri043.html on line 679:ze="2">Pihoille paenneet asukkaat voihkivat. Naiset taivastelevat ja itkeskelevät käsivarret paljaina. Ne syleilee spuge-erakkojen polvia, nää tyrkkii niitä pois, veri lentää kattoon asti, valuu lammikoixi seinänvierille, ruiskii päättömistä ruumiista, täyttää katuojat, ja muodostaa kaduille isoja punaisia lätäköitä.
ellauri043.html on line 681:ze="2">Sitä on Anttua polvitaipeisiin. Se kahlaa siinä; se haistaa pisaroita huulillaan, ja värisee ilosta tuntiessaan sen jäsenissään, tunikallaan ja karvoissaan, jotka on likomärät siitä.
ellauri043.html on line 683:ze="2">Yö tulee. Kaamea meuhka laantuu.
ellauri043.html on line 685:ze="2">Erakot on tiessään.
ellauri043.html on line 686:ze="2">
ellauri043.html on line 687: Yhtäkkiä Faroxen tornin ulkoparvekkeilla Anttu havaizee isoja mustia viivoja kuin hyökkäystikkaita. Se juoxee sinne ja on pian huipulla.
ellauri043.html on line 689:ze="2">Iso kuparipeili avomerelle päin kääntyneenä heijastaa sieltä laivoja.
ellauri043.html on line 690:ze="2">Anttu kazelee niitä huvixeen, ja sen kazellessa niiden määrä kasvaa.
ellauri043.html on line 691:ze="2">Ne on järjestyneet puolikuun muotoiseen lahteen lahteen. Takana niemekkeellä leviää uusi roomalainen kylä kivikupoleineen, kartiomaisine kattoineen, vaaleanpunaisesta ja sinisestä marmorista rakennetut, joidenka pylväänpäät, katonharjat ja räystäänkulmat on runsaasti koristeltu pronssilla. Sen yllä kasvaa sypressimezä. Meri on vihreämpi ja ilma kylmempää. Taivaanrannan vuorilla on lunta.
ellauri043.html on line 693:ze="2">Anttoni ezii tietä, kun sitä puhuttelee mies joka sanoo: Tulkaa, teitä odotetaan.
ellauri043.html on line 695:ze="2">A. kulkee foorumin läpi, menee yhdelle pihalle yhden portin alta, ja tulee palazin edustalle, jota koristaa vaharyhmä, siinä on keisari Konsta litsaamassa lohikäärmettä. Porfyyrisen vaasin keskellä on kultainen näkinkenkä täynnä pistaaseja. Opas sanoo, että se voi ottaa siitä. Se ottaa siitä.
ellauri043.html on line 696:ze="2">Sitten A. ihan exyy pitkään sarjaan huoneita.
ellauri043.html on line 697:ze="2">Pitkin seiniä on mosaiikkeja, jotka esittävät kenraaleja ojentamassa keisarille vallattuja kaupunkeja lautasella. Ja kaikkialla on basalttipylväitä, hopeisia filigraaniristikoita, norsunluisia istuimia, helmikoristeisia tapetteja. Holvi-ikkunoista virtaa valoa, Anttoni jatkaa kulkuaan. Ilmassa on lämpimiä virtauxia; se kuulee väliin jonkun sandaalin diskreetin läpsytyxen. Eteisissä on vahteja, jotka muistuttavat automaatteja, niillä on hartioilla kullatuita (tai vielotinpunaisia, kenties) patonkeja.
ellauri043.html on line 698:ze="2">
ellauri043.html on line 699: Lopulta se on salissa, jonka etäpäässä on hyasinttiverhot (tai sirkoniset, kenties). Keisari istuu palazissaan vielotissa tunikassa ja punaisissa saapikkaissa, jossa on mustat remmit.
ellauri043.html on line 700:ze="2">Helmidiadeemi ympäröi sen tukkaa jonka rullat on symmetriset. Sillä on roikkuvat silmäluomet kuin Esko Aholla, nenä suora, raskas ja hapan pärstä. Sen pään ylle levitetyn katoxen kulmissa on 4 kultaista kyyhkystä, ja valtaistuimen jalkopäässä 2 kyyristelevää emalileijonaa. Kyyhkyt kujertavat ja leijonat murisevat. Keisari pyörittää silmiään, Anttu etenee; ja yhtäkkiä, ilman esipuheita, ne kertovat toisilleen mitä on meneillä.
ellauri043.html on line 701: Antiokian, Efesoxen ja Alexandrian kaupungeissa on ryöstelty temppeleitä ja viety jumalien pazaita, pottuja ja kattiloita, keisaria naurattaa se kovasti.
ellauri043.html on line 702: Anttoni moittii sitä suvaizevaisuudesta novatiolaisten suhteen. Mutta keisari kääkkää; novatiolaiset, areiolaiset, melekiläiset, se on kylästynyt niihin kaikkiin.
ellauri043.html on line 705:ze="2">Ja ne menee tasamaata yhdelle terassille.
ellauri043.html on line 706:ze="2">Sieltä on näkymä hippodromille, joka on täynnä väkeä, ja jonka yläpuolella on holvikäytäviä, jossa loput porukasta käyskentelee. Raviradan keskellä on kapea tasanne, jonka päällä on pieni Mercuriuksen temppeli, Konstan pazas, 3 yhteenkietoutunutta pronssikäärmettä; yhdessä päässä isoja puumunia, toisessa 7 delfiiniä pyrstö pystyssä.
ellauri043.html on line 708:ze="2">Keisarin paviljongin takana kamarien prefektit, hoviväen kreivit ja patriisit nokintajärjestyxessä kirkon lehterille saakka, josta kurkkii ikkunoista naisia. Oikealla on sinisten puolueen koroke, vasemalla vihreän, alhaalla sotilasketju, ja areenan tasolla rivi korinttilaisia kaaria, joista päästään aitioihin.
ellauri043.html on line 710:ze="2">Ravit on alkamassa, hepat on rivissä. Korkeat töyhdöt niiden korvain välillä heiluu tuulessa kuin puut (tai kenties mulkut); ja ne heiluttavat valjaissaan simpukankuoren muotoisia vaunuja, joita ajaa kuskit päällään jonkinlainen monivärinen rintahaarniska, ranteista kapeat hihat levenevät käsivarsiin, sääret paljaina, parta ja tukka ajettuina sileäxi hunnityylisesti.
ellauri043.html on line 712:ze="2">Anttonia hämää ensin äänten hälinä. Ylhäältä alas ei näy kuin maalattuja naamoja, kirjavia vaatteita, jalometallisia lätkiä, ja areenan valkoinen hiekka hohtaa kuin peili.
ellauri043.html on line 714:ze="2">Keisari pitää sille seuraa. Se kertoo A:lle tärkeitä juttuja, salaisuuxia, paljastaa sille poikansa Cripuxen salamurhan, kysyypä jopa Anttonilta terveysnixejä.
ellauri043.html on line 715:ze="2">Mutta
ellauri043.html on line 718:ze="2">Antonius kulkee niiden keskize. Ne laahustaa sen perässä, pyytää sitä välimiehexi, muiskuttaa sen käsiä. Koko yleisö buuaa niille. Anttu iloizee niiden nöyryytyxestä, ihan törkeesti, Näinpä siitä onkin tullut hovijulkkis, tsaarin luottomies, pääministeri! Konsta laittaa diadeeminsa Antun päähän, Anttu pitää sen päässä muina miehinä.
ellauri043.html on line 722:ze="2">Och snart blottades i mörkret inte ollonet utan en enorm sal, illuminerad i stället av jättestora ståkukar av gyllene kandelabrar.
ellauri043.html on line 724:ze="2">Pilarit, korkeuttaan puolixi pimeyteen häipyvät, reunustavat rivissä pöytiä jotka jatkuvat horisonttiin, missä näkyy kerrostuvan valoudussa portaikkoja, kaarikäytävien jonoja, kolosseja, torneja ja epämääräsen reunakiveyxen takana palazeja, korkeampia kuin seetripuut, suuria rakennusmassoja mustempina pimeää.
ellauri043.html on line 726:ze="2">Orvokkiseppeleiset juhlijat nojailevat kyynärpäihin matalilla vuoteilla. Pitkillä pöydillä kaxikorvaisia ruukkuja joista kallistellaan viiniä, ja ihan perällä, yxinään, tiara päässä ja jalokivien peitossa, syö ja juo Nebukadnesar.
ellauri043.html on line 728:ze="2">Sen oikealla ja vasemmalla puolella 2 lähetystöä pappeja hiippalakeissa heiluttelee suizukeastioita. Maassa sen jaloissa ryömii kahlekuninkaita, kädettömiä ja jalattomiia, joille se heittää luita järsittäväxi. Vielä alempana on sen veljiä siteet silmillä, ne on kaikki sokaistu.
ellauri043.html on line 730:ze="2">Jatkuva valitus nousee kellarin hikipajoista. Urkuharmoonin suloiset ja lempeät äänet laulaa kuoron kanssa vuorolaulua; ja voi tuntea, että salin ympärillä velloo suunnaton kaupunki, valtameri ihmisiä jotka aaltoina lyövät muureihin.
ellauri043.html on line 732:ze="2">Orjat juoxevat kantaen tarjottimia. Naisia kiertää tarjoomassa juotavaa, korit natisevat leipien painosta; ja dromedaari lastattuna reijitetyillä leileillä kulkee edestakaisin raikastaen laattoja rautayrtin tuoksulla.
ellauri043.html on line 734:ze="2">Eläintenkesyttäjät tuovat leijonia. Rastatukkaiset tanssijat vääntelevät käsiä ja suizevat tulta nenänreijistä; neekerijonglöörit pyörittelee palloja, teinitytöt ja pojat heittelee lumppareita jotka särkyy osuessaan kirkkaihin pöytähopeihin. Melu on mahtava, myrskynkaltainen, kemujen päällä leijuu käristyxistä ja hengityxistä kohoavava pilvi. Silloin tällöin suurista soihduista karkaa liekki, joka halkaisee pimeyttä kuin tähdenlento.
ellauri043.html on line 736:ze="2">Kuningas pyyhkii hihallaan naamastaan hajuja. Se syö pyhistä astioista ja sitten särkee ne, ja se laskee mielessään laivastojaan, armeijojaan ja kansojaan. Kohtapuoliin se polttaa ihan mielijohteesta palazin juhlijoineen. Se suunnittelee rakentaa uudestaan Baabelin tornin ja syöstä valtaistuimelta jumalan.
ellauri043.html on line 738:ze="2">Anttoni lukee etänä sen ozasta kaikki sen ajatuxet. Ne tunkeutuvat siihen, ja siitä tulee Nebukadnesar.
ellauri043.html on line 740:ze="2">Samatien se on saanut kylläxeen ylilyönneistä ja likvidoinneista, ja sen tekee mieli pyöriskellä sikamaisuudessa. Sitäpaizi sellaisen alentaminen joka pelottaa ihmisiä on loukkaus niiden tunnolle, hyvä keino tyrmistyttää niitä; kerta mikään ei ole niin alhaista kuin järjetön luontokappale, Anttu menee nelinkontin pöydälle ja mylvii kuin sonni. Onpa kauheaa!
ellauri043.html on line 741:ze="2">Se tuntee kämmenessä kipua - soranokare, sattumalta on satuttanut sitä - ja se löytää izensä taas hökkelinsä edustalta.
ellauri043.html on line 742:ze="2">Kallioiden kaijari on taas tyhjä. Tähden tuikkivat. Kaikki vaikenee.
ellauri043.html on line 745:ze="3">Tais tulla taas erreys! Mixi näin? Se tulee kun liha kapinoi. Perse! Tää on niin perseestä.
ellauri043.html on line 748:ze="2">Se ryntää mökkiin, otta sieltä köysikimpun jonka päissä on metallikynsiä, riisuutuu vyötäsilleen paljaaxi, ja nostaa naaman kohti taivasta:
ellauri043.html on line 751:ze="3">Kelpaax tämä kuritus, hei jumala! Älä mollaa mua mun heikkoudesta. Tee tästä sessiosta kipeä, pitkällinen, liiallinen! Oli jo aikakin! Kylä lähtee!
ellauri043.html on line 754:ze="2">Se antaa izelleen karmeen viuhahduxen.
ellauri043.html on line 757:ze="3">Aïe!
ellauri043.html on line 761:ze="2">Se jatkaa huitomista.
ellauri043.html on line 764:ze="3">Au!
ellauri043.html on line 765: Au! Auts! Jokainen lyönti rikkoo nahkaa, repii jäseniä. Tää taitaa kyllä vähän kirpasta!, ize asiassa ihan saakuristi!
ellauri043.html on line 766:ze="3">Eh!
ellauri043.html on line 770:ze="2">Antonius
ellauri043.html on line 774:ze="3">Anna mennä, vätys! Ammennä! Noin! Jes! Jes! käsivarsille, selkään, rintaan, masulle, kaikkialle! Ei syhyttä saunaan, nyt vihdotaan! Suihkikaa, remmit, purkaa mua, reviskelkää mua! Must olis kiva et mun veritipat roiskuis tähtiin asti, särkis luuut, jänteet paljaaxi (tai kenties hermot, antiikissa ei tehty eroa)! Tonkeja, remmiä, piinapenkkiä, sulaa lyijyä! Marttyyreille oli vielä muitakin konsteja! Vai mitä Ammonaria?
ellauri043.html on line 778:ze="2">Pirunsarvet ilmestyy taas näkyviin.
ellauri043.html on line 781:ze="3">Mut ois voitu kiinnittää vastakkaiseen pylvääseen, naamakkain, sun näkyviin, et oisin voinut osallistua sun kiljuntaan mun ähinöin (niinkuin silloin ennen), ja meidän tuskat ois sekottuneet, meidän sielutkin ois sekottuneet.
ellauri043.html on line 785:ze="2">A. ruoskii izeään apinan raivolla.
ellauri043.html on line 788:ze="3">Kas tuosta, kato hei! Siinä sulle! Vielä! Jo lähtee kutina! Tai oikeestaan tulee. Mitä kidutusta! Mitä herkkua! Näähän on kuin pusuja! Tää menee ihan ytimiin! Mä kuolen!
ellauri043.html on line 791:ze="2">Se näkee vastapäätä 3 razastajaa villiaaseilla, vihreissä peliasuissa, joilla on käsissään liljoja ja jotka on ihan samixia.
ellauri043.html on line 792:ze="2">Antonius kääntyy, ja näkee vielä 3 samanlaista razastajaa samixilla aaseilla, samassa asennossa.
ellauri043.html on line 793:ze="2">Se perääntyy. Silloin aasit kaikki yhtä aikaa astuu askelen eteenpäin, ja hieroo turpaa siihen, koittaen pureskella sen kuteita. Äänet huutaa: Tännepäin, tännepäin, se on täällä!» ja vuorenhalkeamiin ilmestyy viirejä, joissa on kamelinpäitä punaisissa niskalenkkitopeissa, kuormamuuleja, ja keltaisiin huiveihin kietoutuneita naisia, hajareisin päistärikköjen satulassa.
ellauri043.html on line 794:ze="2">Huohottavat elukat asettuu maahan, orjat tarttuu kangaskääröihin ja rullataan auki kirjavia mattoja, maahan levitetään kimmeltäviä juttuja.
ellauri043.html on line 795:ze="2">Valkoinen norsu, kultainen loimi päällä lönzii paikalle, heiluttaen struzinsulkapukettia ozaluunsa päällä.
ellauri043.html on line 796:ze="2">Sen selässä, sinisillä villatyynyillä, jalat ristissä, silmäluomet puolixi kiinni ja pää nyökkyen, on nainen, joka on niin upeasti puettu että siitä lähtee ympäriinsä säteitä. Lössi heittäytyy naamalleen, elehvantti taivuttaa polvia, ja
ellauri043.html on line 799:ze="3">Saaban kuningatar
ellauri043.html on line 800:ze="2">liu'uttautuu alas norsun olkapäätä matolle ja lähestyy pyhää Anttonia.
ellauri043.html on line 801:ze="2">
ellauri043.html on line 804:ze="2">Lattakullasta tehty ketju, joka menee leuan alla, nousee sen poskiin, kiertyy spiraalina sen sinisexi puuteroidun tukan ympärille, laskeutuen alas hartioihin ja kiinnittyy sen rintan timanttiskorpioonilla, joka näyttää kieltä sen tissiväliin. 2 suurta valkoista helmeä venyttää sen korvia. Sen silmäluonten reunat on ehostettu mustixi. Sillä on vasemmassa poskipäässä ruskea luonnonluomi; ja se hengittää suun kautta, ikäänkuin korsetti puristaisi.
ellauri043.html on line 805:ze="2">Se heiluttaa kävellessään vihreää parasollia, jossa on norsunluinen kahva ja ympärillä kirkkaanpunaisia kulkusia; ja 12 kyyryilevää pikkuneekeriä kantaa sen mekon pitkää laahusta, laahuxen päätä kannattelee apina, ja kohottelee sitä aika ajoin.
ellauri043.html on line 807:ze="2">Rouva sanoo:
ellauri043.html on line 810:ze="3">Ah!!
ellauri043.html on line 812:ze="3">
ellauri043.html on line 813: Mä oon dallannut niin kärsimättömästi että mun kantapäähän on tullut rakko, ja 1 kynsi on katkennut! Lähetin paimenia, jotka jäivät vuoristoon varjostaen kädellä silmiä, ja mezästäjiä, jotka huus sun nimeä skuzissa, ja vakoojia, jotka juoxi kaikilla ajoväylillä sanoen kaikille ohi liikennöiville: Ootteko nähneet häntä?»
ellauri043.html on line 814:ze="3">Yöllä mä itkin kasvot seinään päin kääntyneenä. Mun kyynelet on tehneet pitkän päälle kaxi pientä reikää mosaiikkiin, kuten meren vesipisarat tekee kiviin, sillä mä RAKASTAN sua! Ooh! Juu! Paljon!
ellauri043.html on line 817:ze="2">Se tarttuu Anttonia parrasta.
ellauri043.html on line 820:ze="3">Naura sinäkin, kaunis erakko! Naura sinäkin! Mä olen hyvin iloluontoinen, sä tulet näkemään! Mä soitan lyyraa, tanssin kuin ampiainen, ja mä tiedän koko joukon kaskuja, jotka on toinen toistaan viihteellisempiä.
ellauri043.html on line 821:ze="3">Sä et arvaa miten pitkä matka me ollaan tultu. Nääthän että vihreiden kuriirien villiaasit on kuolleet vanhuuteen!
ellauri043.html on line 824:ze="2">Aasit makaa maassa liikkumatta.
ellauri043.html on line 827:ze="3">
ellauri043.html on line 832:ze="2">Rouva kazoo pyhimystä.
ellauri043.html on line 835:ze="3">Äyk! Kun susta tulee mun mies, niin mä puen sut, panen tuoxua, ja aika lailla karvanpoistoa.
ellauri043.html on line 838:ze="2">Antonius
ellauri043.html on line 842:ze="3">Sä näytät vähän surulliselta; onko ikävä mökkiä? Mähän oon jättänyt kaiken sun vuoxi - jopa kunkku Salomon, jolla kuitenkin on paljon viisautta, 20K sotavaunua, ja kaunis parta! Toin sulle häälahjani. Ota siitä.
ellauri043.html on line 845:ze="2">Rouva kävelee orja- ja lahjarivistöä pitkin.
ellauri043.html on line 848:ze="3">tässä on Kinneretin palsamia, Tammefanin niemen suizuketta, laudaanumia, kanelia, ja laaserjuurta, joka on hyvää soosissa. Sit siellä on Assyrian piziä, Gangesin norsunluuta, Elisan purppuraa; ja tää jäälaatikko sisältää leilin jotain chalibonia, jonka pitäis olla Assyrian kuninkaille varattua viiniä - jota juodaan yxisarvisesta. Täs on sit kaulanauhoja, neuloja, viiloja, parasolleja, Baasan pulveria, Tartessoxen tinaa, Pandionin sinistä puuta, Issedonian valkoisia turkixia, Palaesimonden saaren jalokiviä, ja jonkun tachas eläimen karvoista tehtyjä hammastikkuja - kadonnut eläin joka eli maan alla. Nää tyynyt on Emathoxesta, ja nää takinrimpsut Palmyrasta. Tässä Babylonian matossa on … mut hei, tule nyt, tule jo sieltä!
ellauri043.html on line 851:ze="2">Se vetää pyhää Anttonia hihasta. Tämä vastustaa. Se jatkaa:
ellauri043.html on line 854:ze="3">Tää hieno kangas, joka rahisee sormissa kuin kipinöisi, on kuuluisaa keltaista pellavaa jota kauppiaat tuo Baktriasta. Ne tarvii 43 tulkkia matkan varrella. Mä teetän siitä pukuja, jotka sä paat päälle kotosalla.
ellauri043.html on line 856:ze="3">Aukaskaapas sykomoriviikunaisen askin salvat, ja antakaa mulle norsunluukasetti elefantin takaluukusta!
ellauri043.html on line 859:ze="2">Yhestä laatikosta otetaan jotain pyöreää jonka päällä on peitto, ja tuodaan pieni kirstu jossa on siselöintiä.
ellauri043.html on line 862:ze="3">Haluisizä Dgian-ben-Dgianin vyösoljen, sen joka rakensi Pyramiidit? Se on tässä! Se on tehty 7 päällekkäisestä lohikäärmennahasta, kiinni timanttiruuveilla, parkittu isänmurhaajan sapessa. Se etustaa toisaalta jokasta sotaa mikä on ikinä käyty aina nuijan keximisestä, toisaalta kaikkia sotia joita vielä käydään maailman tappiin saakka. Salama pongahtaa siitä takasin kuin korkki pullosta. Mä laitan sen sun käsvarteen ja sä käytät sitä mezällä.
ellauri043.html on line 864:ze="3">Jos tietäisit mitä mulla on mun pikku rasiassa! Ota se, koita avata! Kukaan ei pysty; syleile mua, mä sanon sit sulle.
ellauri043.html on line 868:ze="2">Se tarttuu pyhää Anttonia molemmista poskista; tää työntää sitä pois kädet ojossa.
ellauri043.html on line 872:ze="3">Yhtenä yönä Salomo ihan hullaantui. Lopulta me tehtiin kaupat. Se nousi hipsien salavihkaa…
ellauri043.html on line 875:ze="2">Misu tekee piruetin.
ellauri043.html on line 879:ze="3">Ah!
ellauri043.html on line 883:ze="2">Se ravistaa päivänvarjoaan, jonka kaikki pikku tiu'ut helähtää.
ellauri043.html on line 886:ze="3">
ellauri043.html on line 887: Ja mulla on vielä paljon muita juttuja, tiäz! Mulla on aarteita gallerioissa joihin exyy kuin mezään! Mulla on kesäpalazeja ruususäleiköistä ja talvipalazeja mustasta marmorista. Keskellä järviä suuria kuin meri mulla on omia saaria kuin vaarilla pyöreitä kuin hopearaha, kokonaan helmiäisen peitossa, joissa joet tekee musaa, lämpimien maininkien rullatessa rantaan rytmiryhmänä. Keittiöorjat poimii lintuja mun lintutarhoista ja pyytä kalaa mun sumpuista.
ellauri043.html on line 888: Mulla on kaivertajia jatkuvasti istumasa työssä kaivertamassa mun potretteja koviin kiviin, läähättäviä valajia jotka valaa mun pazaita, parfymistejä jotka sekottaa kasvimehuja etikoihin ja taputtelee pastoja. Mulla on muodinluojia ketkä leikkaa mulle kankaita, kultaseppiä jotka työstää koruja, kampaajia jotka ezii mulle kampauxia, ja huomaavaisia maalareita, jotka vetää mun paneleihin kiehuvia vernissoja, mitä ne jäähdyttelee viuhkoilla. Mulla on eskortteja haaremixi asti ja armeija eunukkeja. Mulla on armeijoja, mulla on kansoja! Mulla on kippari kalle taskussa, ja purkki pinaattia! Mulla on eteisessa kaarti kääpiöitä jotka kantaa selässä norsunluisia torvia!
ellauri043.html on line 893:ze="2">Antonius sanoo huoh.
ellauri043.html on line 896:ze="3">Mulla on gasellitiimejä, norsunelivaljakoita, kamelitroikkia satoja, ja niin tuuliharjaisia hevosia että ne kompastuu tukkaansa laukassa, ja niin isoja sarvipäälaumoja et ne tallaa laitumella lakoon meziä. Mulla on kirahveja kävelyllä mun puutarhoissa, jotka työntää pään mun räystäille, kun mä ulkoilen päivällisen jälkeen.
ellauri043.html on line 898:ze="3">
ellauri043.html on line 899: Istuallaan delfiinien vetämässä näkinkengässä mä kuljexin luolissa kuunnellen veden tippumista tippukivistä ja kazon maalin kuivumista. Mä meen timanttilouhoxiin, missä mun henkilökohtaiset hyvät ystävät taikurit antaa mun valita kauneimmat. Sit mä palaan maan päälle ja meen kotiin.
ellauri043.html on line 903:ze="2">Misu päästää kimeän vislauxen; — ja isolintu, joka laskeutuu taivaasta, räpistelee sen kampauxessa, josta pölähtää sinistä puuteria. Sen oranssi höyhenpuku näyttää metallisuomuiselta. Sen pieni pää, jossa on hopeainen huppu, muistuttaa ihmiskasvoja. Sillä on 4 siipeä, haaskalinnun tassut, ja valtava riikunkukon pyrstö, jonka se levittää taaxeen kaarelle.
ellauri043.html on line 905:ze="2">Se ottaa nokkiinsa kuningattaren parasollin, hakee vähän taapainoa, sit ravistaa höyheniään ja jää paikalleen.
ellauri043.html on line 909:ze="3">Kiitos, kaunis Simorg-ankka! Sä kerroit mulle missä kulta luurasi! Kiitos kiitos kiltti! Sydämeni mese!
ellauri043.html on line 911:ze="3">
ellauri043.html on line 915:ze="2">Rouva kääntelee käsivarsiaan raukeasti.
ellauri043.html on line 918:ze="3">Oh!
ellauri043.html on line 923:ze="2">Antonius perääntyy. (Väpelö.) Rouva lähentyy ja sanoo ärtyneellä äänellä:
ellauri043.html on line 926:ze="3">Mikä maxaa?
ellauri043.html on line 928: Vaiko himokas, läski, karkeaääninen punatukkanen ja hyllyvä? Tykkäisizä enemmän ruumiista kylmästä kuin käärmeennahka (ize asiassa käärmeet on huoneenlämpösiä ja kuivia, tavallinen harhakäsitys), tai ehkä isoista mustista silmistä, pimeämmistä kuin salaperäinen luola? Kato näitä mun silmiä!
ellauri043.html on line 931:ze="2">Antonius kazoo niitä vasten tahtoaan.
ellauri043.html on line 934:ze="3">Kaikki ne misut joita olet kohdannut, lähtien lyhdyn alla hoilaavasta katuluudasta vaununikkunasta ruusunlehtiä sirottelevaan vallasnaiseen, kaikki kurkistellut muodot, kaikki märät unet, pyydä vaan!
ellauri043.html on line 938:ze="2">Antoniusn hampat kalisee.
ellauri043.html on line 941:ze="3">Jos panisit edes sormen mun olkapäälle, se olis kuin tulenlieska sun suonissa. Vaik minkä osan saisit mun ruumiista, se ois isompi ilo kuin jonkun suurvallan valloitus. Huulet törölle nyt! Mun pusujen maku on kuin sydämmessä sulava hedelmä! Ah! Kuinka sä hukutkin mun tukkaan (Ankka pois nyt sieltä heti!), haistelet mun rintaa, hämmästyt mun jäseniä, palat mun silmäteriin, käyt käsixi valkotornaadona...
ellauri043.html on line 945:ze="2">Antonius ristii silmänsä.
ellauri043.html on line 948:ze="3">Sä et arvosta mua! Adjöö!
ellauri043.html on line 951:ze="2">Misu lähtee vollottaen, sit palaa takas:
ellauri043.html on line 954:ze="3">Onko varma? Näin nätti nainen!
ellauri043.html on line 957:ze="2">Se nauraa, ja apina joka pitelee sen mekkoa vilauttaa sitä.
ellauri043.html on line 960:ze="3">Sä tuut katumaan, kaunis erakko, sä tuut voihkimaan! Sä tuut tylsistymään! Mut mä en välitä! Lällällää! hahaa! yhyy!
ellauri043.html on line 963:ze="2">Se lähtee näyttäen käsimerkkejä hypellen yhdellä jalalla.